Tähän ketjuun voisi sisällyttää sekalaisia seikkoja eri kieliin liittyen.
Osui vastaan tieto että Tanskassa nakellaan englanninkielisiä kirosanoja puheeseen niin että pölisee:
https://www.kaksplus.fi/blogit/jyllannin-suomineito/sorry-the-language-mutta-tama-on-tanskalaisten-arkikielta/?fbclid=IwAR1eCYyA1Foiwpu50prOZ3x56nn1qvozx6x4t16pJkrtzTpT41JzAJqSOzg
Eräs isä käveli isoin harppauksin pieni taapero sylissään ja tavoitti pääovet meidän kanssamme samaan aikaan, shit for nederen med den der trafik! Käsivarsilla matkustava kaksivuotias lällytti perässä shit shit shit. Koulun käytävällä kiirehtivien koululaisten suusta lipsahtaa tämän tästä fuck. Fuck det er koldt man, jeah man!
Minua jatkuva kiroilu pännii. Mitä järkeä on toitottaa voimasanoiksi tarkoitettuja sanoja jatkuvasti, kun liikakäytössä tehokkuus kokee pahan inflaation?
Siitä tanskalaisessa kiroilukulttuurissa nimenomaan on kyse. Kukaan ei enää ajattele tai huomaa kiroilevansa.
Aloin havahtua tähän kiroilemisen valtavaan volyymiin oikeastaan vasta kun oma neljävuotias on alkanut poimia voimasanoja vanhemmilta lapsilta. Kun pieni pellavapääni huutelee fucking shit, voi se olla ensimmäisellä kerralla jopa huvittavaa. Tekee mieli tirskua, se on jotenkin niin koomista.
Mutta kun englanninkieliset kirosanat värittää jokaista lausetta, alkaa päänsärky.
Anglismit ovat lisääntyneet viimeisen 25 aikana ympäri läntistä Eurooppaa. Saksassa käydessäkin toisinaan ärsyttää, kun esimerkiksi mainoksissa ja varsinkin nuorempien arkipuheissa vilisee englantia tai sen suoria, mutta tönkköjä käännöksiä tämän tästä. Kirosanat sentään ovat Saksassa niin hienoja ja omintakeisia, että siltä osin tilanne lienee keskitasoa, fuckia ja motherfuckeria käytetään yleisesti missä vain. Australialiaiset käyttävät paljon cunt -sanaa, joka puolestaan koetaan Yhdysvalloissa paljon karkeammaksi ja loukkaavammaksi, kuin fuck. Aussit käyttävät cunt -sanaa myös kaverisuhteen tason kuvaamiseen. Hyvälle kaverille voi huutaa vulgaariveljellisesti että: "Oi, cunt", mutta vähemmän kavereille sitä ei käytetä - pitää tuntea toinen riittävän hyvin, että ollaan cunt-tasolla. Tuntemattomille ja hyvän päivän tutuille huikataan vain, että "Oi, mate"! Sukupuolella ei mate -sanaa käytettäessä ole merkitystä - niin voi hihkaista sekä naiselle, että miehelle. Perinteisestihän mate -sana viittaa samalla mieheen.
***
Tanskasta muistui mieleeni että se on niin hankala kieli, että tanskalaistaaperoilla menee keskimäärin paljonkin kauemmin oppia ymmärtämään ja puhumaan sitä, kuin muiden maiden kielissä. Siinä on niin paljon vokaaliäänteitä ja toisaalta gutturaalisia konsonantteja, että hiljaiseksi lapsoset vetää. Aiheesta enemmän Köpiksessä (http://cphpost.dk/life-in-denmark/the-danish-languages-irritable-vowel-syndrome.html).
-Osaatko sanoa: ""Rød Grød med Fløde"?
-*Oksentaa* Onnistuinko?!
***
Muistaaksni Hippi ärsyyntyihe jossain ketjussa siitä, että tulee kirjoittaneeksi koneella säännöllisesti tiettyjä sanoja väärin. Että kun pitäisi naputella vaikka sana tieto, tuleekin lähes aina naputeltua, että teito. Tämä on melko yleistä, ja näissä on kansallisia erikoisuuksia. Olen huomannut, että jenkeissä ne kirjoittavat usein vaikkapa nimen Marilyn "aina" vahingossa väärin, muotoon Marylin. Toinen vastaava on vaikkapa casualty tai kääntäen, causality. Sanat näkee varsin usein siten, että ne on vahingossa naputeltu väärään yhteyteen. Casualty tarkoittaa (Onnettomuuden tai sodan, merkitys on hieman toinen kuin sanassa victim) uhria, causality tarkoittaa syy-seuraussuhdetta.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 01, 2019, 10:01:15
Tähän ketjuun voisi sisällyttää sekalaisia seikkoja eri kieliin liittyen.
Osui vastaan tieto että Tanskassa nakellaan englanninkielisiä kirosanoja puheeseen niin että pölisee:
https://www.kaksplus.fi/blogit/jyllannin-suomineito/sorry-the-language-mutta-tama-on-tanskalaisten-arkikielta/?fbclid=IwAR1eCYyA1Foiwpu50prOZ3x56nn1qvozx6x4t16pJkrtzTpT41JzAJqSOzg
Eräs isä käveli isoin harppauksin pieni taapero sylissään ja tavoitti pääovet meidän kanssamme samaan aikaan, shit for nederen med den der trafik! Käsivarsilla matkustava kaksivuotias lällytti perässä shit shit shit. Koulun käytävällä kiirehtivien koululaisten suusta lipsahtaa tämän tästä fuck. Fuck det er koldt man, jeah man!
Minua jatkuva kiroilu pännii. Mitä järkeä on toitottaa voimasanoiksi tarkoitettuja sanoja jatkuvasti, kun liikakäytössä tehokkuus kokee pahan inflaation?
Siitä tanskalaisessa kiroilukulttuurissa nimenomaan on kyse. Kukaan ei enää ajattele tai huomaa kiroilevansa.
Aloin havahtua tähän kiroilemisen valtavaan volyymiin oikeastaan vasta kun oma neljävuotias on alkanut poimia voimasanoja vanhemmilta lapsilta. Kun pieni pellavapääni huutelee fucking shit, voi se olla ensimmäisellä kerralla jopa huvittavaa. Tekee mieli tirskua, se on jotenkin niin koomista.
Mutta kun englanninkieliset kirosanat värittää jokaista lausetta, alkaa päänsärky.
Eipä ole oikein vertailukohtaa, kun en ole Tanskassa koskaan viipynyt pitempään. Sellainen huomio noin yleisesti, että kieltä on yksilön tosi vaikea havainnoida kokonaisuutena. Kun huomaa jonkin itselle uuden tai kiinnostavan ilmiön, sitä sitten näkee ja kuulee joka paikassa, ja sen varsinaista painoarvoa, taustalla olevia motivaattoreita tai edes yleisyyttä on todella vaikea arvioida omien havaintojen perusteella luotettavasti. Totta kai tällaiset havainnot ovat tärkeitä ja kiinnostavia, mutta niistä vasta herää kysymyksiä ja sellaisia tutkimusideoita. Tai sitten syntyy anekdootteja tai vaikka kolumni.
Tässä tapauksessa lapsen puhumaan oppiminen oli hänelle uusi kokemus, tai ainakin se oli uusi tällaisessa ympäristössä, jossa puhutaankin tanskaa. Lisäksi hän reagoi englantiperäisiin lainoihin ilmeisesti vähän ulkopuolisen näkökulmasta, sellaisen joka on tullut maahan vieraskielisenä, käyttää todennäköisesti aika paljon myös englantia ja jonka suhde siihen taas on läheisempi, kuin jonkun tanskaa puhuvan lapsen tai nuoren.
Jatkokysymys Rentun
tidbiteistä: Osaan saksaa auttavasti mutta sanavarasto on aika pieni. Osaatko kertoa mitään esimerkkejä saksalaisten värikkäämmästä kiroilusta? Oma subjektiivinen havainto oli, että siinä ovat perseet ja uloste aika keskeisessä roolissa, mutta myös jäin kaipaamaan enemmän vaihtelua ja luovuutta. Ilmeisesti siis sattumalta törmäsin tosi voittopuolisesti näihin scheiß-sitä ja arsch-tätä juttuihin.
Mites nuo ranskalaiset. Puhuvat ennakkoluuloni perusteella aika heikosti englantia. Eivätkö he osaa kieltä vai vain välttelevätkö sitä turistien kanssa? Tuli mieleen, että tietotekniika on ammattillisessa mielessä lähes täysin englanninkielistä ja tulevaisuus on tietotekniikassa tavalla taikka toisella. Miten nuo handlaavat homman Ranskassa?
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - toukokuu 29, 2019, 18:53:38
Mites nuo ranskalaiset. Puhuvat ennakkoluuloni perusteella aika heikosti englantia. Eivätkö he osaa kieltä vai vain välttelevätkö sitä turistien kanssa? Tuli mieleen, että tietotekniika on ammattillisessa mielessä lähes täysin englanninkielistä ja tulevaisuus on tietotekniikassa tavalla taikka toisella. Miten nuo handlaavat homman Ranskassa?
Ranskalaiset osaavat (jo pelkästään netin kautta) englantia paremmin mitä esittävät. Eivät halua kieltä puhua. Siksi vähän ärsyttävää porukkaa. Joka paikkaan on järkevintä mennä puhuen edes jotain ranskankieltä muistuttavaa puhuen, ja sitten kohteliaasti vaihtaen englantiin.
Autokorjauksen tv-sarjassa Mike lopussa aina toivottaa [selaa], joka on suunnilleen "nähdään" tai "näkemiin".
Minä ihmettelin pitkään mitä se oikein sanoo ja kirjoitetaan. Google translatorilla alkoi seljetä.
Se olikin "So long!" mutta lausutaankin [se laa]. Minä olisin olettanut [sou long].
Joskus jossain kuulussa pop-laulussa on samaa toistuvasti enkä ole koskaan ymmärtänyt mitä se tarkoittaa ja sanoo. Ennenkuin nyt.
Roman Schatz kertoi Asevelipuolet-kirjassa että
1) Saksassa kirosanat on lähinnä anaalisia, perseestä: Arsch! = perse! Scheisse!= paska! jne.
Suomessa taas hänelle yllättäen uskonnollisia: Perkele!, Saatana!, tai genitaaleja: Vittu!, Mulkku!
2) Saksalainen on tottunut hölöttämään keski-euroopan tapaan jatkuvalla syötöllä johon odottaa vastapuolen hyppäävän mukaan. Suomessa taas on keskustelussa taukoja tyypillisestä 3 sekunnin tauosta aina 12 sekunnin saunakeskustelutaukoon puheenvuorojen välillä. Niinpä saksalaisen ja suomalaisen radio/tv-yhteishaastattelussa voi usein käydä köpelösti: Saksalainen hölöttää ja odottaa (ilman taukoja) että suomalainen ehtii keskustelun "junaan" mukaan mutta suomalaisparka vain odottaa sitä 3- sekunnin taukoa jotta voisi sanoa jotain väliin, mutta jota ei koskaan tule. (Ahaa, nyt minä ymmärrän Roman Schatzin tekemää haastattelua jonka kuulin radiosta, Roman vaikutti töykeähkön röyhkeältä väliin tunkevalta mutta se olikin vain saksalainen normaali keskustelutapa, väliin ilman taukoa tai tauon odotusta. Ahaa2: Radiossa Ruben Stillerin ohjelmassa Ivan Puopolo:lla oli vähän samaa vikaa. Juuria keski-euroopasta? Hmm..).
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 28, 2019, 18:09:42
Autokorjauksen tv-sarjassa Mike lopussa aina toivottaa [selaa], joka on suunnilleen "nähdään" tai "näkemiin".
Minä ihmettelin pitkään mitä se oikein sanoo ja kirjoitetaan. Google translatorilla alkoi seljetä.
Se olikin "So long!" mutta lausutaankin [se laa]. Minä olisin olettanut [sou long].
Joskus jossain kuulussa pop-laulussa on samaa toistuvasti enkä ole koskaan ymmärtänyt mitä se tarkoittaa ja sanoo. Ennenkuin nyt.
Kaveri näyttäisi olevan kotoisin Oxfordshiren suunnalta:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mike_Brewer
Veikkaan kyseessä olevan jotain paikallismurretta tai ääntämystä:
https://www.banburyguardian.co.uk/news/how-banbury-lost-its-local-accent-1-587462
Näyttäisi olevan yleisempikin ongelma tai muoti englantilaisten autokauppiaiden piirissä:
https://www.pistonheads.com/gassing/topic.asp?h=0&f=23&t=1315164
"Port Payé Finlande" lukee kirjekuoressani postarin sijasta. Sitten muistin. Ranska on kv. postin virallinen kieli.
Mutta ylläri! tuo ei olekaan postin kuljettama! Vaan joku yksityinen:
https://twitter.com/postigroup/status/1103323916238553088?lang=en
Hei Juha! Tuo kirjeen postimaksumerkintä Port Paye Finlande kertoo siitä, että jakajana ei ole ollut Posti, vaan jokin muu yhtiö. Postin jakamissa lukee Priority, Economy tai Posti Green.
Mitä muita eri ammatti- tai harrastusalojen (puoli)virallisia kieliä on?
- ranska on balettikieli,
- italia laulun ja musiikin kieli(?)
- saksa on insinöörien kieli
- latina lääkärien (tautien) kieli (nykyään lääkärin ei kuitenkaan enää tarvi opetella latinaa pakollisesti)
- englanti on ilmailun kieli, mittayksiköt englantilaisia eikä SI-järjestelmästä (korkeus jalkoina ft jne)
- sanskriitti (Intian klassinen sivistyskieli) joogaharrastajien termistönä
- hebrea ja aramea kr. fundamentalisteilla
- kreikka ja latina tieteilijöiden termistön kielenä (matemaatikoilla kreikan aakkoset tärkeitä merkkejä)
Onko itsepuolustus/kamppailulajeissa käytössä japanin, kiinan tai korean kielen termistöä?
^Ranska on diplomatian kieli. Tämä näkyy mm. diplomaattisuhteiden hoidossa käytettävässä kirjeenvaihdossa tiettynä terminologiana sekä siinä, että jos jossakin tilaisuudessa tarvitaan diplomaattikunnan laajaa osallistumista ja järjestäytymistä, niin maiden aakkosellinen järjestys tehdään ranskan kielellä. Aakkosjärjestyksestä poikkeaa vain diplomaattikunan vanhin (=maa, jonka edustaja on ollut pisimpään asemamaassaan), joka tarvittaessa edustaa koko diplomaattikuntaa ja johdattaa osallistujat tilaisuuteen (esim. Linnan juhlat).
Veikkaan, että noissa itsepuolustuslajeissa on termistö kotoisin siitä maasta, josta lajikin on. En tätä varmaksi kyllä voi sanoa. Joka tapauksessa ainakin karatessa ja judossa termistö on japanista.
IT-kieli on sitten järkyttävä sekasotku englantia ja suomea täällä Suomessa. Mahtaako sama ilmiö olla myös muissa maissa, että engalnninkielen sana on istutettu kieleen sellaisenaan ja käyttäytyy kuin "pääkielen" sanat kieliopillisesti. Kerran kuuntelin, kun lounastauolla muutama IT-tukemme nörttiä keskustelivat jostain ongelmasta, niin ymmärsin heidän puhuvan suomea, mutta en ymmärtänyt heidän puheestaan juuri mitään.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 20, 2020, 23:48:41
"Port Payé Finlande" lukee kirjekuoressani postarin sijasta. Sitten muistin. Ranska on kv. postin virallinen kieli.
Mutta ylläri! tuo ei olekaan postin kuljettama! Vaan joku yksityinen:
https://twitter.com/postigroup/status/1103323916238553088?lang=en
Hei Juha! Tuo kirjeen postimaksumerkintä Port Paye Finlande kertoo siitä, että jakajana ei ole ollut Posti, vaan jokin muu yhtiö. Postin jakamissa lukee Priority, Economy tai Posti Green.
Mitä muita eri ammatti- tai harrastusalojen (puoli)virallisia kieliä on?
- ranska on balettikieli,
- italia laulun ja musiikin kieli(?)
- saksa on insinöörien kieli
- latina lääkärien (tautien) kieli (nykyään lääkärin ei kuitenkaan enää tarvi opetella latinaa pakollisesti)
- englanti on ilmailun kieli, mittayksiköt englantilaisia eikä SI-järjestelmästä (korkeus jalkoina ft jne)
- sanskriitti (Intian klassinen sivistyskieli) joogaharrastajien termistönä
- hebrea ja aramea kr. fundamentalisteilla
- kreikka ja latina tieteilijöiden termistön kielenä (matemaatikoilla kreikan aakkoset tärkeitä merkkejä)
Onko itsepuolustus/kamppailulajeissa käytössä japanin, kiinan tai korean kielen termistöä?
Ainakin tai chi käyttää kiinankielisiä sanoja ja merkkejä. Stepissä käytetään englanninkielisiä liikkeiden nimiä, samoin usein jazztanssissa, street-tanssissa...Lienee aika lailla yleensä synnyinmaan kielellä nuo termit - tai sen maan, missä laji / tyyli on lähtenyt erityisesti kehittymään. Luulenpa tanhuissa käytettävän suomenkielisiä termejä. Golfin kieli lienee englanti. Miekkailun kieli on ranska. Sekä miekkailu että baletti olivat Ludvig XIV hovin kehitystyön kohteita, joten termistö on sitten ranskaksi.
Baletista ja miekkailusta en niin tiedä, mutta kyllä Golf-sanasto on englanninkielistä ja turmeltunutta sitä meillä.
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2020, 00:50:50
Baletista ja miekkailusta en niin tiedä, mutta kyllä Golf-sanasto on englanninkielistä ja turmeltunutta sitä meillä.
Niin. Golf on englannissa keksitty peli.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 20, 2020, 23:48:41
Onko itsepuolustus/kamppailulajeissa käytössä japanin, kiinan tai korean kielen termistöä?
En tunne kuin tämän yhden lajin, Krav Magan. Aivan samoin kuin laji on sekoitus muita lajeja, on siinä käytetty termistökin sekoitus useampaa kieltä. Ennen ja jälkeen treenien seisomme rivissä ja ohjaaja sanoo KIDA. Ilmeisesti se on hepreaa ja tarkoittaa kumarrusta, mehän kumarramme kädet nyrkissä siinä samalla.
Englanninkielestä tulee termit mount ja guard. Jos toinen makaa selällään ja toinen istuu hänen päällään hajareisin, se on mount. Guard on puolestaan se että yksi makaa selällään ja toinen on hänen jalkojensa välissä (josta asennosta voidaan harjoitella esmes raiskauksen estoa).
Sitten on japanista tämmöistä kuin uke ja ukemi. Meillä ei nykyään noita termejä ole niin käytetty ja minulle ne ovat jääneet joltisenkin hämäriksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Uke_(martial_arts)
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 24, 2020, 09:21:27
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2020, 00:50:50
Baletista ja miekkailusta en niin tiedä, mutta kyllä Golf-sanasto on englanninkielistä ja turmeltunutta sitä meillä.
Niin. Golf on englannissa keksitty peli.
Skotlannissa itse asiassa. Alankomaista jonkinlainen golfin esimuoto saapui sinne.
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 24, 2020, 21:56:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 24, 2020, 09:21:27
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2020, 00:50:50
Baletista ja miekkailusta en niin tiedä, mutta kyllä Golf-sanasto on englanninkielistä ja turmeltunutta sitä meillä.
Niin. Golf on englannissa keksitty peli.
Skotlannissa itse asiassa. Alankomaista jonkinlainen golfin esimuoto saapui sinne.
Kyllä. Nimenomaan Skotlannissa. Pahoittelut epätarkkuudestani. Ei balettikaan muuten syntynyt Ranskassa. Se vain siellä kehittyi ja kukoisti. Baletti on peräisin Italiasta. Sana baletti tulee italian sanasta balletto eli pieni tanssi. Mutta liikkeiden nimikkeet ovat ranskaa.
Erikoistapauksia on scifit.
- klingonien kieli. Star Trek scifi-sarjan+elokuvan klingoneille joku keksi kieliopin ja kovimmat fanit sitten
voi sitä opetella. 20-30 ihmisen sanotaan kommunikoivan sillä sujuvasti.
- Galactic Basic tai Basic on Star Warsissa yleiskieli, siitä oma muunnoksensa on Yodalla, jolla lauseet on muotoa
subjekti-objekti-verbi. Tästä on virrannut vaikutteita esim. engl. komediasarjaan jossa vihaisen isän korottaessa
ääntään, teini sanoi toiselle aboutti: "Paha henki häneen mennyt on". Isä "ei ymmärtänyt" mutta Star Warsia
katsoneet ja se toinen teini tajusi heti vitsin.
Golfista puhuen. Voisin minäkin raffista yrittää driverilla, mutta ehkä spooni tai hybridi-7 sopisi paremmin. Rauta luo kyllä melkoisen divotin! Rautaa olisi pitänyt tiiltä laittaa alunalkaen, jottei slaissia olisi tullut, pieni hookki olisi ollut ehkä parempi. Wedgellä voi pelastaa tai sandironilla, mutta alunalkaen tiillä kantsii miettiä sitä, mitä händärisi (HCP) vastaa kykyihisi. Kantsiiko lähteä yrittämään birdietä, paria, vai ehkä huonona suoraan bogeyta? Jopa tuplaa, jos olet aloittelija...?
Hybridi on monesti parempi, kuin rauta (iron), pitkillä lyönneillä, mutta lyhyiden rautojen hallitseminen (wedge/sandwedge, ehkä ylikorostettu lobwedge) auttavat paljon, mutta putterilla ja rautamailachippailuilla ja lyhyillä pitch-lyönneillä sitä tulosta tehdään, ei suinkaan pitkillä draiveilla. Punch-lyönneistä en nyt puhu, koska olisi naurettavaa.
Kun tuon opettelette, osaatte pelata golfia. :-*
PS: Lisäys tähän. Pahoittelen satunnaisia anglismeja.
Sepelvaltimotauti on englanniksi coronary artery disease ja siksi suomeksikin voidaan joskus sanoa koronaaritauti ja kuvaus nimeltään koronaariangiografia jne.
Tämä yhteys sellittää miksi norjalaisen yleisradioyhtiön (nrk.no) uutiset google-parka kääntää
Koronavaksin -> "sepelvaltimorokote". ja
3022 nye koronasmittede siste døgn
-> "3022 uutta sepelvaltimotautia viimeisen 24 tunnin aikana."
Kun oikeasti kyse on koronarokotteesta ja koronatartunnoista.
Ehkä tämä sopii tänne.
Minua hämmästytti ja ihmetytti taannoin kun käytin erässä yhteydessä sanaa tippakuukarit ja kaikki katselivat äimän käkenä ettäkö mitä. Kukaan ei tiennyt mitä sana tarkoittaa eivätkä olleet sitä koskaan missään kuulleet käytettävän. Minä taas ihmettelin, että sehän ihan yleinen ilmaisu juopporemmeistä. Sanan yleisyydestä syntyi lievä väittely ja lopuksi minulle naurettiin.
No ei sitten ollutkaan yleinen. Tänään kun muistin asian onnistuin löytämään googlella sanalle tasan nolla vastetta. Sanan mahdollista etymologiaa urbaanista sanakirjasta "tutkiessani" kuukarille löytyi selite -(oulu) Keitin, joko öljy- tai tenu- ja tenulle taas selite -muinoin käytössä ollut alkoholipohjainen oksalakka, josta ns. puistokemistit "tenuttivat" suolan avulla lakka osan "juustoksi" pohjalle jolloin alkoholi puhdistui juomakelpoiksesi.-
Joten jäljet johtavat P-Pohjanmaalle, jossa asustelin aikoinaan vajaat parikymmentä vuotta (kiellän itse tiputelleeni). Sitä kuitenkin ihmettelen, miksi se on pysynyt kaikkitietävältä googleltakin salassa?
Niin paikallinen termi?
Saamelaisten kansallispäivän kunniaksi teen hiukan viikonpäivien ym. sanastoa:
Suomi Pohjoissaami Inarinsaami
Sápmi Sääme
maanantai vuossárga vuossargâ
tiistai maŋŋebárga
keskiviikko gaskavahkku
torstai duorastat
perjantai bearjadat vástuppeivi
lauantai lávvardat
sunnuntai sotnabeaivi
Suomi - Pohjoissaame
Kyllä Juo/Joo
Ei Ii
Apua! Veahkki!
Varo! Fárut!
Hyvää huomenta.Buorre iđit.
Hyvää iltaa. Buorre eahket.
Hyvää yötä. Buorre idja.
Missä on vessa? Gos hivsset lea?
1 okta
2 guokte
3 golbma
4 njeallje
5 vihtta
6 guhtta
7 čieža
8 gávcci
9 ovcci
10 logi
11 oktanuppelohkai
12 guoktenuppelohkai
tammikuu ođđajagimánnu
helmikuu guovvamánnu
tänään otne
eilen ikte
huomenna ihttin
Ei siis kovin lähellä saami suomea?
^Joo, ei todellakaan.
Viro on lähempänä:
1 2 3 = üks kaks kolm
maanantai tiistai keskiviikko torstai ... lauantai sunnuntai
= Esmaspäev Teisipäev Kolmapäev Neljapäev ... Laupäev pühapäev
Kyllä, Ei, Apua! Varo! Hyvää huomenta. Hyvää iltaa. Hyvää yötä. Missä on vessa?
= Jah, Ei, Abi! Ettevaatust! Tere hommikust. Tere õhtust. Head ööd. Kus on tualett?
tänään, eilen, huomenna =täna, eile, homme
Tieteen Historia 1/22 (Tieteen Kuvalehti) oli juttu
Navajo kielestä, jolla tehtiin WWII:ssa murtamattomana säilynyt salakoodi.
Yllättäen koodi oli pääosin kirjain <-> navajosana.
211 sotilastermiä sai oman sanan esim. Divisioona = Ashih-hi (suola navajokielellä), Kranaatit=Ni-ma-si (perunat navajokielellä), nämä nopeutti viestintää huomattavasti kun näillä tavaus jäi pois.
Engl "attack" (hyökkäys/hyökkää) koodattiin puhutulla navajo kielellä esim:
"Wol-la-cha, Than-Sie, Than-Sie, Wol-la-Che, Moasi, Klizzie-Yazzie".
Kun merijalkaväen divisioon vanhoilla koodilaitteilla koeviestin koodaus+purku kesti 4 tuntia, niin 2 navajo miestä välitti viestin koodillaan puhuen vain 2½ minuutissa.
Lehti kehuu koodia "murtamattomaksi", mikä häiritsee minua. Frekvenssianalyysillä tuommoisia koodeja purki jo arabit 800-luvulla ja 1800-luvulla Edgar Allan Poe.
Taistelukiireessä ja hämmentyneet ylimieliset japsit ei ehkä joutaneet miettimää tarkemmin tai mukana ei ollut matemaatikkomielistä kuuntelemassa. Tai sitten kieli kuulosti niin oudolta (aluksi jenkit itse luuli että maan/tukikohdan on valloittaneet muukalaiset kun radiosta kuului moista ja heitä joutui rauhoittelemaan ja selittämään mistä kyse).
Salakoodeja käsitelleesä kirjasta kerran luin että jenkit oli varmistaneet ettei japanin yliopistoissa ollut yhtään navajokielen tuntevaa kielitieteilijää. Sekin varmaan vaikutti? Mutta tarviiko tietää, jos savolaenen kuuntelloo
ja kootais: "Vollat sie, tanssi tanssi, vollat sie, klissi jassi."? Näitä sanoja kun kuuntelisi paljon niin 2. yleisin sana "tanssi" ja 3. yleisin sana(pari) "vollat sie" sopii yhteen sen kanssa että englannin 2. ja 3. yleisimmät kirjaimet on t ja a. Ja koodi repeää auki! (Näin minä ratkon Iltisten ns. numeroristikoita, frekvenssianalyysillä).
Navajo-kielen erikoisuus ei ollut siinä, että kieli olisi erikoinen, vaan siinä, että saksalaiset ja japanilaiset eivät ymmärtäneet sitä. Siksi USA käytti heitä salakielisinä.
Jenkit tuossa fiksuja olivat...
6000 vuotta natoa, pyytä ja kyytä. Juha Hurmeen Niemi-kirjan mukaan ne olisivat aidot alkuperäiset suomenniemen kielen sanat jotka jäljellä, muut on jääneet monikulttuurikylpyjen ja -kanaain pyyhkäisyjen ja tuontilainausten alle ja poistuneet kuvioista.
Tosin Tiede-lehden Häkkisen mukaan mm. Saimaa olisi aito alkuperäinen paikannimi, jo ajalta ennen suom.-ugr.kieliä.
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html (https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html)
Kirosanoista se perkele on kai suomalaisin...
https://www.youtube.com/watch?v=2L-j2K3w0i8 (https://www.youtube.com/watch?v=2L-j2K3w0i8)
Savvoo google translatorilla enkuksi:
Kaverin raha-avustuksen arvostelua:
"Mittee se hyövee laettoo suuria saturaisia päen honkia"
- > engl : Mittee it hiövee put big saturations on the head honks
Kissanomistaja ei kaipaa ruokavalioneuvoja:
"Elä sie hupata miun mirristä pehmosii, se ossoo syyvä iha itekkii oekeen neovomata"
- > engl: Live, she finds my myrrh soft, it's my fault, I'm not crying anymore
Täten voepi piätellä:
Koska Google meni ihan pihalle niin savoks voep huastoo somessa ku salakielellä, ulukomaalaeset ee ossoo kiäntee. ;D
Google translator mikrofonin kautta:
- ymmärtää puhuttua suomea jotenkin mutta vielä paremmin puhuttua englantia, ehkä koska olemme pieni kielialue. Täten on helpompi puhua englanniksi ja kääntää se suomeksi jos haluaa puhua tekstiksi automaattisesti!
- en saanut sitä ymmärtämään Putinin venäjää Youtubesta enkä tv-sarjan englantia tv:stä, ehkä koska ääntämys oli liian nopeaa, mutta Aki-Mauri Huhtisen radiopuheesta lopussa se sai joitan sanoja selvää (Stillerin ohjelmassa) koska Aki-Mauri osasi hidastaa kenties miettimisensä takia.
Google translatoria voisi käyttää ääntämyksessä:
- kun haluaa pitää oman äänen salassa kuten omissa YT-videoissa ettei tutut tai viholliset tunnista
tai uhkaa rikollisella teolla jotain ja ääni tulee goole translatorin perusäänestä eikä pollarit tai tutut pääse jäljille.
(Nämä voi siis tehdä tekstinä näpytellen ja pyytää google tr:aa kaiuttamaan suomeksi).
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 28, 2022, 23:25:32
Google translatoria voisi käyttää ääntämyksessä:
- kun haluaa pitää oman äänen salassa kuten omissa YT-videoissa ettei tutut tai viholliset tunnista
tai uhkaa rikollisella teolla jotain ja ääni tulee goole translatorin perusäänestä eikä pollarit tai tutut pääse jäljille.
(Nämä voi siis tehdä tekstinä näpytellen ja pyytää google tr:aa kaiuttamaan suomeksi).
Ei ole tavatonta kuulla synteettistä puhetta videoiden kerronnassa. Joskus sitä on jopa vaikea havaita. Ehkä oma aksentti koetaan liian huomiota herättäväksi tai muuten vain ei pidetä siitä, miltä oma puhe kuulostaa.
Kuvittelisin aika monen käyttävän Speechifyta (https://speechify.com/). Ilmeisesti saatavilla on myös ilmaisversio.
En ole kokeillut enkä tiedä tarkemmin hinnoittelusta, mutta tällainen text-to-speech-käyttöön suunnattu palvelu on todennäköisesti joissakin jutuissa kätevämpi kuin se, että lainaisi text-to-speech-toiminnallisuutta Google Translatesta.
En ole kartalla siitä, missä nykyään on englannin osalta paras "AI voice" tai puhesyntetisaatio.
Kentällä on toimijoita hitosti, ja äkkiseltään on vaikea sanoa, missä kehityksen kärki on tai missä on käytettävyys tai hintalaatusuhde kohdillaan.
Synthesys (https://synthesys.io)
Murf (https://murf.ai)
Noi vaikuttais suht fiksuilta ja varmaan toimivat ihan OK varsinkin jos kieleksi riittää englanti.
Googlella on se etu, että he tekevät kauppaa käyttäjien tiedoilla ja niitä hyödyntävillä markkinointipalveluilla. Pienemmät tai vain syntetisaatioon keskittyvät firmat joutuvat tietysti hakemaan tulonsa jostakin.
Pointti on lähinnä, että vaihtoehtoja on runsaasti ja niihin voi tutustua jos haluaa.
^Kappas, enpä noista tiennyt mitään! Muuten, kun rupesin tekemään kerhollemme YT-videoita niin en pannut omaa ääntä vaan tekstiä ja taustaääneksi omia sävellyksiä (jotta ei varmasti poljeta copyrightiä tai joudeta maksaan jotain jos esitämme yleisölle livenä, siitä on aikaa nyt).
Sanakirjassa Phi-alkuisten ääntämys (eka vokaali ö vaiko i) näyttää omituisen vaihtelevalta:
Engl Philately and philological and philologist.
Lausutaan n. "Föläteli änd filoläzical änd fölalözist".
Engl. Then philosophical and philosopher and philosophize.
Lausutaan n. "Then filösafical änd fölasöför änd fölasöfaiz".
Ikäänkuin jo suuta aukaistessa olisi tiedettävä mitkä sanan loppukirjaimet on oleva! -cal vai -gist vai... jne
Tarkistin google translatorilla mutta aluksi en kaikista fö-lausuttavista kuullut fö- vaan fi-. Ehkä ennakko-odotukset tai läppärin kaiutin syy. Tai suomalaisen äidinkielen korva, joka erottaa huonosti vieraan kielen äänne-eroja.
Televisiota tuijottaessani lävähti ruudulle teksti: IDETTA AVSNITT
Hetken jo luulin, että kyseessä on jonkun hassu nimi, tyyliin Stig Framåt.
Ei kyllä yhtään huonon kuuloinen etunimi tuo, Idetta.
Uhkaako englannin kieli kansalliskieltemme asemaa? Asiaa selvitetään tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa:
https://yle.fi/a/74-20002569 (https://yle.fi/a/74-20002569)
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 13, 2022, 20:53:10
Hetken jo luulin, että kyseessä on jonkun hassu nimi, tyyliin Stig Framåt.
No voi hemmetti! Tuon selostaja-ukon nimi kesti minulta vuosia saada tietää ja nyt saan tietää wikistellen että se olikin salanimi, oikia nimi Ilkka Uotila. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Uotila
Isä kuunteli radiota tai tv:tä, ehkä luonto-ohjelmaa videoltansa mutta kun tuo Stigin ääni tuli niin se oli erittäin rauhoittavan unettava ja oli sängyssä mukava lapsena laskeutua kohti unta Stigin äänen häipyessä...
Ostin äskettäin Suuri suomalainen murrekirja 2 - kirjan, se on Aku Ankka Barks-sarjakuvia eri murteilla.
Hauska havainnollinen tapa oppia tunnistamaan ja ymmärtämään murteita kun ne näkee kuvien kanssa eläväin ankkaelämäin käytössä. Näköjään suurimmilla kaupungeilla on oma murteensa: Helsinki, Turku, Tampere, Oulu.
Joka murteen osion alussa on lyhyt murresanasto suomeksi. Mutta kun savon murretta testasin n. 100% savolaisella läheiselläni, niin hän ei tunnistanut kuin osan. Osa oli ihan uppo-outoja (" en oo kuulluukkaa"). Se selittynee pääosin sillä että kirjan savonmurre oli aivan idästä rajan läheltä jossa savo on erilainen kuin lännempänä.
Ääntämys on eri asia kuin tekstit painettuna. Siitä mainittiin kirjassa, kun joka murreosion alussa on tutkijoiden juttua (Murteet puhekupliin on tehnyt murrekilpailun voittajat ja niille on vielä akateemisten tason tarkastajat).
Tuli mieleen että omassa savossa kun
lentokenttä on vitsinä savoks "kaahee(n) aakee laakee", niin se n ei taida edes ääntyä mutta se kuuluu katkona tai taukona "kaahee' ' aakee" joka on hiukan pidempi väli kuin tuo toinen sanaväli "aakee laakee".
Tai "kauhean iso" savoksi "kaahee' 'iso jossa huomaamattaan pidemmällä tau'olla näytetään kuulumaton n.
Jotkut voi taas sanoa "kaaheen iso". Jossa n kuuluu mutta heikommin, variaatioita on. ja kirjakieli tv:stä jne vaikuttaa.
Kuulin lähisukulaiselta englannin ääntämyksestä ihmeellisen asian. Tarkistin googlella ja se pitää paikkansa!
Live äännetään "liv" kun se on verbi ja
Live äännetään "laiv" kun se on adjektiivi.
^
Sen sijaan Googlen kääntäjä sanoo sanan merkityksestä riippumattaa kuuluvasti ja reippaasti LIVE :D
Yllättäen nyt selvisi myös kaikkien rallienglantia puhuvien kielikouluttaja. Kääntäjässähän on mahdollista kuunnella ruudussa oleva teksti ja sillä kokeilin tuota MrKAT:n havaintoa, kun ihmettelin "live adjektiivia". Luulin sen olevan "alive". Käytin tuota ämyriä kuullakseni, miten sanat ääntyvät ja hämmästys oli melkoinen, kun täti töräytti: LIVE.
Nappasin randomin englanninkielisen tekstin wikistä ja luetin sen itselleni. Sieltä tuli niin upeaa rallienglantia suomalaisine ärrineen. Tästä lähin en enää naureskele yhdellekään rallienglantia julkisesti puhuvalle. Lukijatäti ei muuten osannut numeroita kääntää, vaan sanoi ne suomeksi. Tekstipätkässä oli joitain alaviitteeseen viittaavia numeroita.
^Rovanperä muuten puhuu todella hienoa rallienglantia - ei ihme, että on niin nopea kuski! ;D
^
Jonnet ei vaan osaa kieliä kunnolla :D
MrKatin hämmästys yllätti. Ajattelin että totta kai sanotaan you only /lɪv/ twice mutta it's a /laɪv/ performance.
Eläimistä käytetään ei-predikatiivina aika usein muotoa live: the koala gives birth to an average of four live young at a time; she carried a basket with five live chickens in it. Silti predikatiivina olisi alive: the chicken/young were alive.
Ihmisistä sanottaisiin "living people" eikä "live people".
Jälkimmäisessä chicken-esimerkissä live-adjektviivin käyttöä motivoi myös se, että ne olivat "ihan oikeita" kanoja, ja muutenkin voimakkaan kontekstisidonnaisuuden takia live adjektiivina ei yleensä merkitykseltään ole sama kuin "elossa" tai "alive".
Eläinten suhteen se on osittain vakiintunut fraasi, mutta toisaalta kontrasti on esimerkiksi koalan kohdalla siihen, että se ei muni eivätkä poikaset ole mitään koalan toukkia tai muita esiasteita vaan ns. "oikeita koaloja".
Edellisten lisäksi on "live wire" vertauskuvallisesti räiskyvän eloisasta tai arvaamattomasta sekä konkreettisesti virtalähteeseen yhteydessä olevasta johtimesta tms. virtapiirin osasta. Lisäksi on "live" merkityksessä suora lähetyksestä tms. ja "live" tallenteesta jolla soitetaan livenä tai esityksestä joka tapahtuu livenä. On "live" ammuksista tai räjähteistä jotka ovat oikeita — ja varmaan jokunen muu näihin vertautuva samantyyppinen käyttökonteksti.
"Live"-sanan käyttö adjektiivina on siis aika rajattua käyttöyhteyksiltään, ja ajattelin MrKatin hämmennyksen johtuneen kenties tästä.
Pahoittelen jos latelin edellä kaikille täysin itsestäänselvyyksiä.
^
Kyllä englanninkieli on aika hämmentävää juuri ääntämyksen osalta. Joskus samoin kirjaimin kirjoitettu sana lausutaan kahdella eri tavalla ja myöskin päinvastoin, eli hiukan eri tavalla kirjoitetut sanat lausutaankin samalla tavalla. Tähän jälkimmäiseen harmikseni kompastuin hiljattain "osaatko hyvin englannin verbien taivutukset" -testissä. Osaan ne epäsäännölliset verbit ränkyttää ääneen hyvin, mutta kun piti kirjoitusasusta tietää oikea muoto, niin tein virheen.
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - tammikuu 07, 2023, 01:24:15
Eläimistä käytetään ei-predikatiivina aika usein muotoa live: the koala gives birth to an average of four live young at a time; she carried a basket with five live chickens in it. Silti predikatiivina olisi alive: the chicken/young were alive.
Lisää hämmästeltävää. Itselleni tuo kuulostaa tankealta.
College-sana hämmentää minua, niin se taitaa googleakin. Se kääntää sen korkeakoulu, yliopisto....
Ja miten selitän=käännän täällä ei-akateemisille kansa/peruskoulun käyneelle?
Just äsken Kova laki -sarjassa puolustusasianajaja teki yllätysvedon ja kysyi tuomarilta että minkä collegen sinä kävit? Tuomari rupesi puhumaan Yale:sta, mutta puolustusasian keskeytti: En kysynyt mitä yliopistoa kävit vaan mitä collegea kävit. Eli se college-sana hämmensi "tuomarinkin". ;D
---
Muuten, nyt muistin että sukulainen kertoi toisenkin hämmentävän sanan: Bass.
Bassona, musikaalisena sanana, se äänennetään [beis] eli samoin kuin sana base.
MUTTA kalana, siis ahvenena, se äännetäänkin erilailla, jotenkin [bäs] eli kuten gas.
(Tässä olisin tietämättä erehtynyt, olisin musikaalisen basson lausunut bäss. eli ahvenena.)
Googlekääntäjä antaa merkitykset
korkeakoulu
kollegio
yliopisto
opisto
virkakunta
Ehkä tuossa tuomari halusi kuitenkin kertoa, mitä yliopistoa kävi, kun se vaikuttaa olleen kovin arvostettu opinahjo. Eli hän vastasi ohi kysymyksen ja itselleen vähän mieluisampaan kysymykseen. Tai sitten on taas näitä juttuja, joissa Amerikan englanti ja Englannin englanti ymmärtää samoja sanoja vähän eritavalla.
Joskus näkee suomeksi käännöksissä käytettävän sanaa sellaisenaan: college.
Se on joissain yhteyksissä minusta oikein hyvä ratkaisu, kun sanaa käytetään niin erilaisilla tavoilla. Suurin piirtein siitä voi sanoa, että se on jokin paikka jossa opiskellaan oppivelvollisuuden jälkeen, eli ei välttämättä korkeakoulu vaan opisto tai jokin muu. Sekään ei päde ihan aina, eikä tätä oikein voi päätellä tietämättä taustoja:
Stephanie took up making jewellery after leaving art college this summer.
Se voisi olla yliopisto tai joku korkeakoulu tai melkein mitä tahansa.
Joissain brittiyliopistoissa colleget ovat omia instituutioitaan joista yliopisto koostuu:
He was educated at Balliol College, Oxford.
Balliol Collegessa voi opiskella useampaa pääainetta eikä se kerro opintojen sisällöstä mitään.
Joissain amerikkalaisissa yliopistoissa colleget ovat vähän niin kuin laitoksia, joissa opiskellaan jotakin tiettyä alaa:
She was a professor at the University of Florida College of Law.
Ja sitten briteissä sanaa college käytetään myös ammattikoulu- lukio, tai jopa yläkoulutasoisten koulujen nimissä, jotka usein ovat maksullisia:
In 1854, Cheltenham Ladies' College became the first girls' public school.
Pointtina kai että vaihtelu on tosi suurta, ja jos voi sanoa vain että "joissain brittiyliopistoissa" tai jotain tällaista, se tietysti tarkoittaa, että on aika vaikea sanoa, mitä sana sinänsä tarkoittaa tai miten se pitäisi kääntää.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 09, 2023, 00:01:34
Just äsken Kova laki -sarjassa puolustusasianajaja teki yllätysvedon ja kysyi tuomarilta että minkä collegen sinä kävit? Tuomari rupesi puhumaan Yale:sta, mutta puolustusasian keskeytti: En kysynyt mitä yliopistoa kävit vaan mitä collegea kävit. Eli se college-sana hämmensi "tuomarinkin". ;D
Yale'issä on omanlaisensa college-järjestelmä, jossa kaikki perustutkinto-opiskelijat (undergraduate students) ja iso osa henkilökunnasta kuuluu johonkin 14 "residential collegesta". Järjestelmä on varmaan erilainen kuin Cambridgessa tai Oxfordissa, mutta nämä olivat esikuvina ja malleina, kun yliopistoa perustettiin.
En osaa MrKATin kuvauksen perusteella sanoa, mitä puolustusasianajaja varsinaisesti hakee.
On mahdollista, että joku yksityiskohta nimenomaan Yale'in college-rakenteessa on olennainen — tai sitten koko juttu on jotain tuittuilua siitä, millä tarkkuudella pitäisi vastata, eli tavallaan "lakimiesnokittelua".
Mutta vaikea sanoa — voi kyse olla jostain ihan muustakin.
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - tammikuu 09, 2023, 09:46:13
Joskus näkee suomeksi käännöksissä käytettävän sanaa sellaisenaan: college.
Se on joissain yhteyksissä minusta oikein hyvä ratkaisu, kun sanaa käytetään niin erilaisilla tavoilla. Suurin piirtein siitä voi sanoa, että se on jokin paikka jossa opiskellaan oppivelvollisuuden jälkeen, eli ei välttämättä korkeakoulu vaan opisto tai jokin muu. Sekään ei päde ihan aina, eikä tätä oikein voi päätellä tietämättä taustoja:
Stephanie took up making jewellery after leaving art college this summer.
Se voisi olla yliopisto tai joku korkeakoulu tai melkein mitä tahansa.
Joissain brittiyliopistoissa colleget ovat omia instituutioitaan joista yliopisto koostuu:
He was educated at Balliol College, Oxford.
Balliol Collegessa voi opiskella useampaa pääainetta eikä se kerro opintojen sisällöstä mitään.
Joissain amerikkalaisissa yliopistoissa colleget ovat vähän niin kuin laitoksia, joissa opiskellaan jotakin tiettyä alaa:
She was a professor at the University of Florida College of Law.
Ja sitten briteissä sanaa college käytetään myös ammattikoulu- lukio, tai jopa yläkoulutasoisten koulujen nimissä, jotka usein ovat maksullisia:
In 1854, Cheltenham Ladies' College became the first girls' public school.
Pointtina kai että vaihtelu on tosi suurta, ja jos voi sanoa vain että "joissain brittiyliopistoissa" tai jotain tällaista, se tietysti tarkoittaa, että on aika vaikea sanoa, mitä sana sinänsä tarkoittaa tai miten se pitäisi kääntää.
Kyse on vain siitä, että esim. brittiläis-amerikkalainen koulutusjärjestelmä on erilainen kuin meillä (=järkevämpi?). Collegesta tulee peruskandeja (alempi yliopistotutkinto). Yliopistoon menevät he, jotka haluavat jatkotutkintoja (maisteri, tohtori). Suomessa koulutetaan turhaan maistereiksi ihmisiä, kun vähempi kandidaattikoulutus riittäisi perustutkintoon. Itsellänikin on maisterin (tutkijakoulutus?!) tutkinto, mitä en ole koskaan tarvinnut. USA:n malli on parempi.
Karsii perustutkinnoista suoriutuneet, vain parhaimmat jatkavat yliopistoihin jatkotutkintoihin. Me koulutamme ehkä enemmän turhia maistereita, joita itsekin olen.
Meillähän "college" ja "university" ovat yhdistetty lukioon/yliopistoihin/korkeakouluihin.
Kai se on myös historiallinen vahinko, että college-sanaa on alettu uudessa maailmassa käyttää universityn synonyymina tai yksittäisten laitostenkin nimissä.
Historiallisena taustatekijänä on, että kolleegioina tai niiden ryhminä perustettuun yliopistoon (vanha keskiajalta peräisin oleva malli) on jäänyt vain yksi college tai alun perin on perustettukin vain yksi sellainen, ja tästä on sitten seurannut merkitysalan muutosta ja ailahtelua.
Ei mulla muutoin tosta valittamista ole. Tietysti laaja juttu toi koulutusjärjestelmäkysymys ja menee tämän ketjun aiheesta ohi.
Mulla oli kai tarkoitus vaan nostella esille summittaisesti esimerkkejä jotka valottais sitä, miksi voi olla ihan jees sanoa suomeksi college joskus tai miksi se ei ole ihan niin suoraviivaista edes sanoa, mikä sen vastine kulloinkin on.
Suomessa jotkut korkea-asteen opinnot on ehkä turhankin teoreettisia.
Karkeana esimerkkinä vois sanoa, että jos pistetään porukka koodaamaan koneellisen kielen käsittelyn juttuja ihan atomeista alkaen itse, se vaatii kovaa työtä ja aikaa, mutta sen jälkeen niillä on valmiudet työelämäänkin, ja sinne vois siirtyä jo vuoden tai kahden jälkeen aivan hyvin.
Jos ton tekee niin että käydään läpi teoriassa mitä algoritmit tekee tai käytetään valmiita palvelukirjastoja ja sitten kirjoitetaan pitkiä opinnaytetöitä, voi mennä pitkä tovi että saa opinnot tehtyä ja silti jossain mielessä osaa vähemmän kuin tollasella raa'an harkkapainoitteisella metodilla jossa ei ikinä edes vaadita kirjoitamaan parin sivun raportteja kummempaa.
Ei kannata haikailla mitään Jenkkilän mallia, mutta vois ajatella, että yliopistoilla lisättäis tietoisesti tollasta harkkapainotteista, käytäntövetoista ja jossain mielessä tutkijakoulutuksen ja niiden valmiuksien kehittämisen näkökulmasta hiton "kevyttä".
Ei vaan koodaamisessa vaan että tota ajatusta vois soveltaa muuhunkin.
Se miksi ei Jenkkilän mallia on laaja kysymys.
Lyhyt vastaus vaikka niin, että meillä on pieni maa ja väestö, eikä tänne synny sellaista koulutustarjontaa mitä niillä on kaikkine joustoinen ja laajoine mahdollisuuksineen sillä, että apinoidaan niitä.
Täällä tietyt käytännön realiteetit ohjaa enemmän yhtenäiseen ja keskitettyyn, ja se on sekä heikkous että vahvuus. Jos kuitenkin meluummin katsois ne realiteetit ja menis niillä kun visiois vaan ja kuvittelis että toi on kiinni jostain "ideoista".
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - tammikuu 10, 2023, 17:46:26
Suomessa jotkut korkea-asteen opinnot on ehkä turhankin teoreettisia...
Ehkä näin on? Käytännönläheisempi opetus ehkä yliopiston alkuvaiheissa olisi parempaa. Vain parhaimmat/sopivimmat jatkavat teoreettisiin jatkotutkintoihin? Itse pidän nykyistä mallia tuhlaavana ylikoulutuksena, tosin omista yliopistoajoistani on aikaa 25 vuotta, ehkä tilanne on muuttunut? Saatan puhua vähän nostalgiaa. Mutta jo omina yliopistoaikoinani huomasin, miten tehotonta ja tuhlailevaa koulutus oli. Vasemmalla kädellä saat rivimaisterin paperit..., osaamatta juuri mitään.
En itse lainkaan usko siihen usein ehkä vasemmistolaiseen väittämään, että koulutusta tulisi korostaa korkeakoulutusta lisäämällä. Minusta se on paisunut liikaa = taso laskee. Suomi tarvitsisi ehkä vähemmän yliopistoihmisiä, tarkemmin valikoituneina = taso nousisi. Ammatilliseen koulutukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
TV:stä FEM-kanavalta seurasin äänettömänä ruotsinkielistä keskustelua joka oli tekstitetty suomeksi.
Tekstitys meni osittain puheen edelle koska koko lause rätkähti heti ruutuun.*
Huomasin, että pystyin hyvinkin nopeasti
- kääntämään tekstin ruotsiksi päässäni
- ja sitten lukemaan sen puhujan huulilta.
Osui hämmästyttävän usein.
Näin opin tai opettelin 2 asiaa: ruotsia ja huulilta ruotsinpuheen lukua. :D
Mutta 1 sana hämmensi: "Metsä". En muistanut ruotsiksi heti. Silmäni luki huulilta "wood" [wuud].
Eli englantiako?! Ei kai nyt sentään...?
Paljon myöhemmin tajusin että ne sano "skog" [skuug] ja "skogen". Huulilta lukee vokaalit helpommin mutta konsonantit tahtoo mennä ohi. Ja englanti on syvemmin poltettuna alitajuntaan ja se tunkee läpi.
*TV:ssä toimi mutta Areenassa ei niinkään, siellä tekstitys meni kait eri tahtiin kuin TV:ssä.
Vaalivaikuttaminenko 2 kk ennen vaaleja vai mikä, mutta Twitterissä, FB:ssä ym on nyt ilmestynyt Venäjä-mielisiä outoja trollihenkilöitä jotka sanoo, että "Nato ei voi tallentaa Suomea". https://yle.fi/a/74-20018846
Se on selitetty käännösvirheeksi koska save = pelastaa, tallentaa.
Venäläisemigrantti Dimmu (https://twitter.com/Dimmu141/status/1627643165233582082?cxt=HHwWhMC4zbm1xpYtAAAA) sanoo kuitenkin että Yandex ja Google osaa kääntää "pelastaa" muotoon, joten hän epäilee että takana onkin joku 30v perus suomalainen joka vieläpä tuntee suomalaisten keskustelufoorumeita ja somehenkilöitä:
Janne M. Korhonen (@jmkorhonen@mastodo.fi) @jmkorhonen
Kappas, sain Pietarin trollitehtaalta oikein kohdennetun hahmon, joka mm tykkäilee tyypistä jonka mukaan NATO ei voi tallentaa Suomea.
Näitä "olen saapunut"-hetkiä, ilmeisesti.
(kuvakaappaus twitteristä jossa esiintyy tummaihoinen "Janne N. Korhonen")
- https://twitter.com/jmkorhonen/status/1627568606719385600
Perus suomalainen Trollitrolli tai anti-trolli joka mustamaalaa Venäjän trolleja? ;D
JK. Astetta vakavampaa:
Eetu Piippola 🇫🇮 @eetupiip
Selailin vähän läpi näitä Venäjän trollitehtaan tilejä. Sieltä löytyy mm. deepfake-videota Sanna Marinista julistamassa sotaa Venäjää vastaan. Jakavat toistensa twiittejä ahkerasti.
Kyllä on aika paska yritys jos minulta kysytään, mutta mitäpä sitä muuta Venäjältä odottaisi.
- https://twitter.com/eetupiip/status/1627376366990639107
Minua vähän häiritsee sana salaliitto ja johdannaiset kuten salaliittohörhöily jne.
Ehkä liian harvoin on käytetty sanaa salajuoni, salajuonihörhöt jne.
Salaliitto on englanniksi conspiracy, plot. Ja plot on suomeksi mm. salajuoni.
Esimerkiksi CIA+co ovat salajuonineet (sisäinen salaliitto voi olla muttei tarvi kenenkään suomalaisen kanssa salaliitossa) että Suomen kansa on kyllästettävä Aku Ankoilla ja Valituilla Paloilla ja niiden arvomaailmalla, jotta Suomen kansa ei tipahda taistelematta NL:n kommunismin, syliin.
Kommunisti joka väittää että tuo olisi hallitusten keskinäinen salaliitto olisi salaliittohörhö muttei salajuonihörhö.
Tietokilpailukysymys.
Missä englanninkielen sanassa on pelkkiä konsonantteja?
Vastaus: crwth, walesilainen lyyran tapainen soitin
https://en.wikipedia.org/wiki/Crwth
Google translator lausuu luultavasti erheellisesti arvaten: [kryö] ,
mutta wikipediassa (ja muistan sanakirjassa) ohjeen olevan: [kruuth] (/ˈkruːθ/)
(https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn.net/v/t1.15752-9/340105941_767837928295595_8596691961475059047_n.png?_nc_cat=100&ccb=1-7&_nc_sid=ae9488&_nc_ohc=IqJVjLm8YUEAX9DbXiH&_nc_ht=scontent.fqlf1-2.fna&oh=03_AdQ8K6H4Us_JRpyCTmZKRxueePj9fIPo8ypxYUYW4pS_pw&oe=6472F67A)
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 28, 2023, 10:11:05
(https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn.net/v/t1.15752-9/340105941_767837928295595_8596691961475059047_n.png?_nc_cat=100&ccb=1-7&_nc_sid=ae9488&_nc_ohc=IqJVjLm8YUEAX9DbXiH&_nc_ht=scontent.fqlf1-2.fna&oh=03_AdQ8K6H4Us_JRpyCTmZKRxueePj9fIPo8ypxYUYW4pS_pw&oe=6472F67A)
Itse en nyt ymmärrä, selitätkö?
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 25, 2023, 16:46:58
Tietokilpailukysymys.
Missä englanninkielen sanassa on pelkkiä konsonantteja?
Vastaus: crwth, walesilainen lyyran tapainen soitin
https://en.wikipedia.org/wiki/Crwth
Google translator lausuu luultavasti erheellisesti arvaten: [kryö] ,
mutta wikipediassa (ja muistan sanakirjassa) ohjeen olevan: [kruuth] (/ˈkruːθ/)
Wht th fck?
Eikös joissakin kielissä w käsitetä uu:na?
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 04, 2023, 01:14:27
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 28, 2023, 10:11:05
(https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn.net/v/t1.15752-9/340105941_767837928295595_8596691961475059047_n.png?_nc_cat=100&ccb=1-7&_nc_sid=ae9488&_nc_ohc=IqJVjLm8YUEAX9DbXiH&_nc_ht=scontent.fqlf1-2.fna&oh=03_AdQ8K6H4Us_JRpyCTmZKRxueePj9fIPo8ypxYUYW4pS_pw&oe=6472F67A)
Itse en nyt ymmärrä, selitätkö?
Noin se vaan menee englanniksi. Mitenkäs tuon nyt sitten kääntäisi. "Kaikella uskolla, jota hänellä oli ollut, ei ollut ollut mitään vaikutusta hänen elämänsä lopputulokseen". Tai ehkä "lopputulemaan". Eka had had on siis
oli ollut ja toka had had
ollut ollut.
Hiphei, lisää:
(https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn.net/v/t1.15752-9/346105698_265662759248917_5123473147645471899_n.jpg?_nc_cat=102&ccb=1-7&_nc_sid=ae9488&_nc_ohc=ghwsDKo1vyUAX-LGv-1&_nc_ht=scontent.fqlf1-2.fna&oh=03_AdREOrx3Gqjv7qcH4urLtVdi3Yh2Vla1-6q17KrJRwMe-Q&oe=64968D82)
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 04, 2023, 01:45:56
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 25, 2023, 16:46:58
Tietokilpailukysymys.
Missä englanninkielen sanassa on pelkkiä konsonantteja?
Vastaus: crwth, walesilainen lyyran tapainen soitin
https://en.wikipedia.org/wiki/Crwth
Google translator lausuu luultavasti erheellisesti arvaten: [kryö] ,
mutta wikipediassa (ja muistan sanakirjassa) ohjeen olevan: [kruuth] (/ˈkruːθ/)
Wht th fck?
Eikös joissakin kielissä w käsitetä uu:na?
Kaiken lisäksi sana kymriä.
Mistä lähtien Suomessa Teksas on alettu kirjoittaa Texas? Näin näin taas kirjoitetun teksti-tv:n uutisissa. Eihän tässä meinaan ole mitään punaista lankaa enää, kun jotkin ulkomaalaiset nimet kirjoitetaan yhä "suomennettuina", ja jotkut ei. Mielestäni pitäisi olla joko tai, alkuperäisessä muodossa tai käännettynä, mutta ei niin että ei tässä enää pysy kärryillä miten nykyään kuuluu kirjoittaa.
Aikoinaan olin ihmeissäni kun kirjojen ja elokuvien nimien ympäriltä hävisivät lainausmerkit. Sittemmin olen tullut siihen tulokseen että olivathan ne aika omituiset nimen yhteydessä, ja teoksen nimen esittäminen kursiivimuodossa on mielekkäämpää. Mutta siitäkin ollaan edetty, eikä kursiivia aina käytetä. Varmaankin sen takia ettei se aina edes ole käytettävissä, tai ainakaan minä en ole vielä keksinyt miten käytetään kursiivia esim. Facebookissa.
Se että teosten nimi ei eroa muusta tekstistä enää millään tavalla jättää toisinaan tulkinnanvaraa, että missä se nimi oikein loppuu.
Kaikki tämä sekoilu ja touhustelu tekee minut entistäkin jukuripäisemmäksi sillä tavalla, että tekee mieli kirjoittaa miten lystää. Hittoakos tässä mistään säännöistä piittaa, kun ei niitä kumminkaan hallitse, kun ne muuttuvat kokoajan.
Yritin löytää selitystä, mutta näyttää siltä, että monissa nimissä kelpaa sekä suomalainen kirjoitusasu, että alkuperäinen ja joissain kai myös englanninkielinen nimi on aika vakiintunut.
Mutta löysin kyllä ihan mielenkiintoisia juttuja ehtymättömästä lähteestä, eli Kielitoimiston nettisivuilta :)
Tässä wanhoista ajoista kiinnostuneille: https://www.kotus.fi/aineistot/nimiaineistot/karttakokoelmat
Sekalaista paikannimistä: https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/nimioppaita_ja_-luetteloita/paikannimet
Eksonyymit – suomenkielisten ulkomaiden paikannimien oikeinkirjoitusopas: https://kaino.kotus.fi/eksonyymit/?a=etusivu
Tuolla on ihan hengästyttävä määrä kaikkea mielenkiintoista :)
Huh tuota Keski-Siperiaa. Tulikin mieleen että tavallaan järkevää olisi käyttää suomalaista vastinetta silloin kun suomalaisilla on jokin yhteys ko. paikkaan. Ja onhan täältä Siperiaan viety.
Arabien tarvetta tunkea al-etuliitettä kaikkianne en ymmärrä.
Jos jotain ei ymmärrä, niin sitä kannattaa kysyä googlelta
https://ibnmatti.blogspot.com/2016/08/arabiaa-al-sita-ja-al-tata.html
Ei mikään tieteellinen selitys, mutta valaisi nyt tuotakin asiaa sen verran, että se nyt vaan kuuluu kielen ominaisuuksiin, että al ja el etuliitteitä käytetään. Ihan kiva tuokin tieto, vaikka en sitä itse olekaan osannut ihmetellä. Olen sen aina vaan purematta niellyt.
Minulle uusi tieto että Teksas on vahnentunut ja Texas suositeltu kirjoitusasu: https://kaino.kotus.fi/eksonyymit/?a=tietue&id=1713&ex=Texas
Muutenkin poden jotain x-kammoa ja mieluummin kirjoitan esim. "eksä" kuin "exä".
Mutta se on semmosta aina välillä :D
Jotenka Allah siis on oikeastaan Al-Lah, The God ilmeisesti. Barbara G. Walker väittää että Allah on muunnos nimestä Allat, joka on muuan jumalatar, lat muistaakseni viitaten maitoon.
X-kirjaimia en itsekään tunkisi suomalaisiin systeemeihin. Meinannut polla pamahtaa kun joku lässyttänyt "sexistä".
^^ Mun x-kammo koitui kohtalokseni, kuten monet muutkin ärsyttävät sanonnat. Esim. sidukka on ehkä maailman ärsyttävin sana, jota aloin käyttämään joskus "vitsillä". Sitten (tosi hyvä) vitsi jäi päälle, ja puhun edelleen sidukasta.. Toinen on tuo äxä. Kaikki jaxut ja mixit ja exät yms. ovat tietysti aivan älytöntä kielenkäyttöä, mutta oma irvailuni noille ilmaisulle on jättänyt ne satunnaiseen sanavalikoimaan. Ken kuuseen kurkottaa se katajan kapsahtaa..
^ :)
Ovoi. Tavallaan vähän niin kuin jaxuhalin paikan petasit 🤗
^
Jaxuhali on juuri oikein hyvä sana, jota omassa pienessä tuttavapiirissäni käytetään nimenomaan vittuiluna turhasta narinaan. Silloin lähetellään narisijalle isoja jaxuhaleja :D
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - kesäkuu 04, 2023, 11:22:12
^ :)
Ovoi. Tavallaan vähän niin kuin jaxuhalin paikan petasit 🤗
Se ois tosi jees ja se on juurikin näin 😁
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 04, 2023, 11:18:27
Jotenka Allah siis on oikeastaan Al-Lah, The God ilmeisesti. Barbara G. Walker väittää että Allah on muunnos nimestä Allat, joka on muuan jumalatar, lat muistaakseni viitaten maitoon.
Suomalaisen juopon pullon henki eli Al-khul tai Al-khol ->al-koholi ja Alko,
Al-khowarizm -> al-goritmi,
Al-qoppa ->al-kovi
al-manākh ->al-manakka (mutta tämä on epäselvä, kiistanalaisempi)
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 25, 2023, 16:46:58
Tietokilpailukysymys.
Missä englanninkielen sanassa on pelkkiä konsonantteja?
...
Vastaus: crwth, walesilainen lyyran tapainen soitin
Missä sanassa tai nimessä olisi taas mahdollisimman paljon konsonantteja?
1. hyvä ehdokas olisi Itävallan muinainen presidentti Rudolf Kirschchläger, 7 konsonanttia peräkkäin.
Jakshali on swahilinkieltä ja tarkoittaa suomenkielellä "onnea", pelkkä hali on "tilanne".
Kannattaa muuten tutustua swahiliin, siellä on mielenkiintoisia sanoja.
Hujambo? Salama, asante. käännös Kuinka voit? Hyvin, kiitos
Nimeshiba vitunguu tarkoittaa: En jaksa enää syödä sipulia.
Lisäksi sanastoa tutkimalla näyttäisi, että sanan etukirjaimen ollessa yksikössä k, muuttuu se v:ksi monikossa.
http://www.kaapeli.fi/tansania/sanastoa.shtml
Suomenkielellä ei taideta järjestää tavaamiskilpailuja?
https://www.bbc.com/news/world-europe-65809523
Kuuntelin pari päivää sitten BBC:n radio-ohjelmaa, jossa käsiteltiin samaa aihetta. Toimittaja esitti lopuksi (englantilaisittain ääntäen) saksalaisen sanayhdistelmän, josta tavauskilpailun voittaja yritti saada selvää. Ei tullut mitään. Minäkin sain joistakin sanoista paremmin selvää kuin hän.
Taisi olla tämä ohjelma. Saksalainen lause on kohdassa 21:40 alkaen. Kovin paljon pidemmälle en ohjelmaa kuunnellutkaa, koska esitys taisi olla lyhennetty versio.
https://www.bbc.co.uk/programmes/w172z0vtfwwvwmb
Niin hullulta kuin tämä ehkä tuntuukin, en ole peruslaiskana ihmisenä koskaan vaivautunut opettelemaan kirjainten lausumista englanniksi. Siis A B C ja niin edelleen. Suurin osa menee niin kuin pitää, muitta joidenkin kirjainten kohdalla tulee epävarmuutta.
Tuntuu kummalliselta, miksi jokin kirjain erikseen lausuttuna ei muistuta kirjainta sanan yhteydessä. Mainitaan nyt vaikka esimerkkinä kirjan H.
Tässä voi testailla:
https://www.nuance.com/omni-channel-customer-engagement/voice-and-ivr/text-to-speech.html
Sergei Kužugetovitš Šoigu (fi.wikipedia), Venäjän puolustusministeri, on
Ilta-Sanomissa: Sergei Shoigu
Ruotsissa: Sergej Sjojgu
Englannissa: Sergei Shoigu
Saksassa: Sergei Schoigu
Venäjällä: Серге́й Шойгу́
Espanjassa: Serguéi Shoigú
Ranskassa: Sergueï Choïgou
Alankomaissa: Sergej Sjojgoe
Ennen George III jne oli suomeksi Yrjö III jne mutta onneksi nykyään
näyttelijä George Clooney on suomeksi George Clooney eikä Yrjö Klooni. ;D
^
Olisikohan noilla erilaisilla kirjoitusasuilla mitään muuta merkitystä kuin auttaa kunkin maan asukkaita lausumaan nimi kutakuinkin oikein. Helpostihan käy niin, että jos nimi tai mikä tahansa sana kirjoitetaan vain yhdellä tavalla, niin eri kielissä se luettaisiin monesti hyvin eri tavalla.
Professori Paavo Ritala -- google translator --> Professor SpongeBob Ritala
Paavo Väyrynen -- google translator --> Paavo Väyrynen
Paavo Keskinen -- google translator --> SpongeBob SquarePants
Tuo eka oli jossain proffan saamassa kirjeessä, josta innostuin kokeilemaan.
Tunnistaa julkkikset muut ei?
^
Väyrysen nimi on kääntäjälle ihan sisällöin tarkistajan antama oikea versio nimestä.
Kun käännettävää kirjoittaa, niin heti, kun on saanut kirjoitettua nimen Paavo, niin käännöspuolelle tulee tuo Spongebob, mutta aika satunnaisesti eri sukunimiä kirjoittelemalla se korjautuu Paavoksi tai sitten ei. Jotenkin on fiilis, että jos kääntäjä sukunimen kohdalta löytää jotain sellaista, jota se yrittää kääntää esim. Alatalo niin etunimi ei korjaannu, mutta Paavo Halttunen "kääntyy" Paavo Halttuseksi ihan nätisti. Aika monia löysin, joissa tuo logiikka näyttäisi kääntäjällä olevan, mutta en mene vannomaan.
Mutta:
Paavo Seppä --> SpongeBob the Blacksmith :)
Paavo Seppänen --> Paavo Seppänen
Aika monessa sukunimessä, jotka on "yleinen sana"+nen kääntäjä korjasi etunimen Paavoksi.
Toisen ketjun vastauksen kautta päädyin tähän loukkausopetusvideoon. Tuo on varsin hyvä kielitesti samalla.
Laitetaan vielä tämä klassikko, jossa britti käyttää solvausilmaisuja, jotka tyhmempikin belgialainen ymmärtää.
Venäjänkielisissiä tv-uutisissa pisti silmään. Y:ntilalla oli "Jugosista tuttu" Venäjän J kirjain.
Kai Mykkänen, Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri on Venäjän kirjaimin:
Мюккянен, Кай
- https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D1%8E%D0%BA%D0%BA%D1%8F%D0%BD%D0%B5%D0%BD,_%D0%9A%D0%B0%D0%B9
Eli sanotaan venäjäksi "Mjukkanen Kai". Koska Y:tä ja Ä:tä ei vastaa mikään heikäläinen kirjain/äänne niin etsitty vastaava lähin sinnepäin.
Poliisikoira Rex:n myrkytysjakson innoittamana löysin jänniä eroja:
Gift = saksassa Myrkkyä
= ruotsissa Naimisissa
= englannissa Lahja.
Saku antaa "Gift"-pullon engelsmannille joka sanoo "Thanks!"+ glu glu glu... :D
Gift on myös myrkky ruotsiksi.