Olen tässä taas lueskellut yhtä Andrew Collinsin kirjaa ja siinä sanottiin että suomalaisilla on denisovalaisia geenejä. Googletuksen myötä tuli vastaan tällaista:
https://www.ancient-origins.net/news-evolution-human-origins/denisovan-ancestry-0013617
Prior to the present genetic study—undertaken by scientists at deCODE genetics along with colleagues from the Max Planck Institute and universities in Denmark and Iceland—the only European human group known to have Denisovan DNA are the Finns, gained most likely through their estimated 7 percent Asian ancestry. This was probably derived from the westward migration of Asiatic peoples coming across the Ural Mountains from North Asia. Icelanders are likely to have gained their own Denisovan ancestry via a similar route – so-called Uralic or Finno-Ugric language speaking peoples of Asian descent crossing the Ural Mountains and moving westwards into Europe soon after the end of the last ice age, circa 9600 BC.
Mielenkiintoinen anekdootti, mutta enemmän oikeastaan itseäni kiinnostaa se että denisovalaiset saattoivat olla hyvinkin nerokas laji:
Archaeological excavations from the same occupational layer as the discovery of the finger bone in the Denisova Cave have also produced a number of cultural artifacts clearly showing the extraordinary technical innovation of the Denisovans. They include a 45,000-year-old bracelet made of green chloritolite that, in addition to being perfectly symmetrical and highly polished, has a hole bored through it displaying evidence of high-speed drilling. From the same occupational layer (Layer 11) have come fragments of the earliest known musical instrument in the form of a whistle or flute, suggesting that the Denisovans had a basic knowledge of music and musical notes, as well as a bone needle complete with eye hole probably used to create tailored clothing.
...
The same occupational layer has also provided an exquisite example of paleoart (that is, art from the Paleolithic age). It takes the form of a carving of a mountain lion made from wooly mammoth ivory. Incredibly, it has a series of incised markings in sequences suggestive of a basic knowledge of the movement of the sun and moon.
In addition to this, in 2019 it was announced that the presence of a highly developed blade tool industry at the Denisova Cave, found also at other cave sites in the region, was most likely developed first among the Denisovans before being adopted by the earliest human groups to establish settlements in nearby central Mongolia circa 30,000-40,000 years ago.
Collins on arvellut että denisovalaiset aivot muistuttivat autistisia aivoja, ja heillä saattoi olla matemaattisia kykyjä joiden vuoksi heidän oli helppo pyöritellä päässään vaikka minkämoisia lukuja. Tämä olisi sitten johtanut ilmeisesti astronomiseen tietouteen, joka on periytynyt meille nykyihmisille mm. megaliittisten rakennelmien arkkitehtuuriin "upotettuna". Itselleni on helppo nähdä nämä denisovalaiset vaikkapa juurikin niinä jumaliksi korotettuina esivanhempina, joiden suhteen aikoinaan tapasin kallistua Ancient Astronaut -hypoteesin puolelle. Mutta ehkäpä ei tarvita sen kummempaa avaruudellista alkuperää, erikoisemmat aivot riittää?
Sikäli kuin jos denisovalaisilla on ollut pitkänomainen kallonmuoto, ovatko ihmiset nimenomaan heitä matkiakseen siellä täällä ottaneet asiakseen venyttää vastasyntyneiden kalloja?
Euraasiassa ilmeisesti on elänyt neanderthalilaisten ja denisovan- ihmisten kaltaisia ryhmiä, jotka ilmeisesti ovat "sulautuneet"(?) perusporukkaan? Ilmeisesti jossain määrin eri porukkaa, kuin normi-homosapiens-modernit. En laatisi lakeja vielä, kun ehkä uudet löydöt selventävät historiaamme. Meillä pohjois-eurooppalaisilla lienee noita neanderi- ja denisovageenejä jonkin verran?
Pitänyt jonkinlaista raporttia tai referaattia laatia Collinsin kirjoista, mutta en ole saanut aikaiseksi. Nytpä samaa kamaa löytyi valmis linkki. Olin siis aiemmin lukenut että denisovalaisia olisi ollut useampia ryhmiä, voisiko puhua jopa roduista? Lukemani mukaan pohjoisempi ryhmä olisi antanut tiibetiläisille geenin jonka avulla pystyy sietämään elämää kylmässä ja vähähappisemmissa olosuhteissa.
https://phys.org/news/2021-12-denisovans-homo-sapiens-permanently-tibetan.html?fbclid=IwAR0b-2fEAek8qAXgp3Ph8sOoaNsYTVa39ptJgExQ60Dr_osvojtISl3Jq3Y
Toki ihmisryhmä voi sopeutua tiettyihin olosuhteisiin sinänsä muodostamatta omaa ryhmää "geneettisesti".
Mutta itse veikkaisin tiibetiläisistä enemmän vuorikiipeilijöitä kuin hollantilaisista...?
Vai voimistuvatko tietyt geenit ympäristössä?
Korkeissa ilmanaloissa luonnonvalinta on tietenkin suosinut sitä joka ei kuukahda välittömästi sen vuoksi että on vähän vilu ja happikin vähissä. Jos denisovalaiset ovat asuneet sukupolvesta toiseen tuollaisilla seuduilla, heillä on ollut juurikin moiseen sopivat geenit, joista heidän sekarotuiset (Denisova + Homo sapiens) jälkeläisensä ovat hyötyneet. Aivan samalla tavallahan me sapiensit olemme hyötyneet myös neandertalien geeneistä, muistaakseni immuunipuolustusta olemme heiltä saaneet, että pohjoisemmassa ollaan ylipäätään pärjäilty uusissa olosuhteissa (verrattuna Afrikkaan).
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 18, 2021, 10:37:55
Korkeissa ilmanaloissa luonnonvalinta on tietenkin suosinut sitä joka ei kuukahda välittömästi sen vuoksi että on vähän vilu ja happikin vähissä. Jos denisovalaiset ovat asuneet sukupolvesta toiseen tuollaisilla seuduilla, heillä on ollut juurikin moiseen sopivat geenit, joista heidän sekarotuiset (Denisova + Homo sapiens) jälkeläisensä ovat hyötyneet. Aivan samalla tavallahan me sapiensit olemme hyötyneet myös neandertalien geeneistä, muistaakseni immuunipuolustusta olemme heiltä saaneet, että pohjoisemmassa ollaan ylipäätään pärjäilty uusissa olosuhteissa (verrattuna Afrikkaan).
Tuo itse asiassa tarkoittaa sitä, että eri ihmisryhmissä on perinnöllisiä/geneettisiäkin eroja.
Osui tuommoinen vanhempi linkki vastaan, mistä saa sellaisen käsityksen että ihmiskunnan esi-isä on vanhempi kuin koko ihmiskunta.
https://www.newscientist.com/article/dn23240-the-father-of-all-men-is-340000-years-old/?fbclid=IwAR2yAPYcygcxNb8T7V3on5OHKM0yLdXZ18mQoTsJCKdnl-tkrLDu3afZjKg#ixzz7HmLgdG1E
Perry, recently deceased, was an African-American who lived in South Carolina. A few years ago, one of his female relatives submitted a sample of his DNA to a company called Family Tree DNA for genealogical analysis.
Geneticists can use such samples to work out how we are related to one another. Hundreds of thousands of people have now had their DNA tested. The data from these tests had shown that all men gained their Y chromosome from a common male ancestor. This genetic "Adam" lived between 60,000 and 140,000 years ago.
All men except Perry, that is. When Family Tree DNA's technicians tried to place Perry on the Y-chromosome family tree, they just couldn't. His Y chromosome was like no other so far analysed.
Deeper roots
Michael Hammer, a geneticist at the University of Arizona in Tucson, heard about Perry's unusual Y chromosome and did some further testing. His team's research revealed something extraordinary: Perry did not descend from the genetic Adam. In fact, his Y chromosome was so distinct that his male lineage probably separated from all others about 338,000 years ago.
Mutta jos meissä Homo sapienseissa kerta on vähintäänkin neandertalin ja denisovan geenejä (ja käsittääkseni ainakin yhden kolmannenkin lajin), niin eikö ihmiskunnan iäksi kannattaisi määritellä se hetki jolloin meistä homoista mikä tahansa noista em. sukulinjoista kehittyi aiemmasta Homo-tyypistä? Vilkaisin Wikiä ja ilmeisesti nykytietämyksen mukaan Homo heidelbergensis ei olekaan sapiensiksen esivanhempi, vaan ainoastaan neandertalin ja denisovan. Edellisten kanssa meillä yhteinen esivanhempi olisikin Homo antecessor.
Divergence of Neanderthal and Denisovan lineages from a common ancestor.[43] Homo heidelbergensis (in Africa also known as Homo rhodesiensis) had long been thought to be a likely candidate for the last common ancestor of the Neanderthal and modern human lineages. However, genetic evidence from the Sima de los Huesos fossils published in 2016 seems to suggest that H. heidelbergensis in its entirety should be included in the Neanderthal lineage, as "pre-Neanderthal" or "early Neanderthal", while the divergence time between the Neanderthal and modern lineages has been pushed back to before the emergence of H. heidelbergensis, to about 600,000 to 800,000 years ago, the approximate age of Homo antecessor.[44][45]
https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_human_evolution
Euraasiassa on mahdollisesti kehittynyt joitakin "alaryhmiä" tms., jotka osin ovat sulautuneet ja sitä myötä kadonneet. Neanderthalin-ihmisen sekoittumisesta euraasialaisten perimään kai on jo vahvoja todisteita, mutta ei välttämättä sub-sahara-afrikkalaisten perimään. Täten tietynasteisia geneettisiä eroja ihmisryhmien välille on syntynyt jo kymmeniätuhansia vuosia sitten.
Luin (paperisesta) Tieteen Kuvalehdestä että Kiinassa oli jo 1930-luvulla löytynyt pääkallo, jota vasta viimevuosina on sitten äimistelty. Kallon lajiksi on nimetty Homo longi, eli lohikäärmeihminen. Artikkelin mukaan tämä laji olisi lähempänä nykyihmistä kuin neandertali. Toisaalta jotkut epäilevät että tämä kallo onkin denisovan ihmisen kallo. Kirjoitelman mukaan Kiinassa on muitakin ihmisjäänteitä joita ei oikein saada sopimaan nykyiseen ihmislajin sukupuuhun.
Englanninkielisestä Wikipediasta voi katsoa lisää.
https://yle.fi/uutiset/3-12288136?fbclid=IwAR2jqYt4GZ-jDPbZjdP6pZgsfkc4jg9qmvYM3eUCvlTxJlGhHwU-DXh4pBw
Linkin mukaan käsitys lihansyönnistä nykyihmiseen johtaneen kehityksen erityisenä vauhdittajana saattaa olla virheellinen.
Arkeologisten todisteiden perusteella H. erectus todellakin söi paljon lihaa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan lihan makuun olivat päässeet muutkin ihmislajit tuohon aikaan ja jo ennenkin. Lajeista saatu data vain on ollut epätasapainossa, tutkimuksessa osoitetaan.
Sen mukaan pystyihmiseen on keskitytty liiaksi ja muut lajit on jätetty liian vähälle huomiolle. Löytöjen vähäisyys ei ole ollut omiaan auttamaan asiaa.
...
Jotta teoria pystyihmisistä erityisinä lihansyöjinä pitäisi paikkansa, tutkijat odottivat, että teurastuksen merkkejä olisi heidän jäljiltään 50 prosenttia tai edes kymmenesosa enemmän kuin muilta ihmislajeilta.
Tulos todisti toista: eri ajoilta ja alueilta tehtyjen löytöjen määrään suhteutettuna H. erectuksen ilmestyminen syömäpaikoille ei lisännyt lainkaan todisteita lihankulutuksen yltymisestä. Jos luita oli paljon, myös teurastajien viiltoja oli enemmän, siinä kaikki.
Joka tapauksessa siis sekasyöjiä/lihansyöjiä ovat olleet, mutta tilanteesta riippuen ravinto vaihtelee...
Mikä oli siis pointti? Sopeutumiskykykö?
On oletettu että ihmisaivojen koon kasvun potkaisi liikkeelle lihansyönti. Kuitenkin ilmeisesti samaan aikaan muutkin hominidilajit söivät lihaa, kuin vain meidän kehityslinjamme kantalaji. Se miksi nimenomaan meidän esivanhempiemme aivot kasvoivat ei siis välttämättä johdu nimenomaisesti lihansyönnistä - jos kaikki keskenään samaan aikaan eläneet lajit söivät.
Lihansyönti/sekaravinto ei ole ehkä ratkaiseva tekijä, mutta lihansyönti on saattanut olla älyn kasvua tukeva tekijä? Proteiinin saanti hyödyttää lihansyöjiä, rasva antaa energiaa...
Jos lapsilta kielletään liha/kala, ja altistetaan vain kasvisravinnolle, heidän kehityksensä ehkä ei ole niin hyvää enää. Aivot tarvitsevat monipuolisempaa ravintoa, kuin vegaanit tarjoavat.
Sikäli kuin sen artikkelin ymmärsin, niin sitten sen ällin olisi pitänyt kasvaa kaikilla samaan aikaan eläneillä hominideilla. Ja ällin kasvu nähdäkseni edellyttää aivojen kasvua, ja ilmeisesti ne aivot sitten kasvoivat reippaammin vain niillä esi-ihmisillä joiden jälkeläisiä me olemme (mekin toki ollen vain yksi useammasta jälkeläisryhmästä, se valtalajiksi päätynyt ja eloonjäänyt).
Varmaan asiasta tulee olemaan vielä kaikenlaista vääntöä sitä mukaa kuin uusia löydöksiä tehdään ja ideoita kehittyy. Ei kannata jämähtää mihinkään tiettyyn idikseen, kun se voi sitten merkata sitä että tulee putkinäköiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 02, 2022, 11:11:21
Sikäli kuin sen artikkelin ymmärsin, niin sitten sen ällin olisi pitänyt kasvaa kaikilla samaan aikaan eläneillä hominideilla. Ja ällin kasvu nähdäkseni edellyttää aivojen kasvua, ja ilmeisesti ne aivot sitten kasvoivat reippaammin vain niillä esi-ihmisillä joiden jälkeläisiä me olemme (mekin toki ollen vain yksi useammasta jälkeläisryhmästä, se valtalajiksi päätynyt ja eloonjäänyt).
Varmaan asiasta tulee olemaan vielä kaikenlaista vääntöä sitä mukaa kuin uusia löydöksiä tehdään ja ideoita kehittyy. Ei kannata jämähtää mihinkään tiettyyn idikseen, kun se voi sitten merkata sitä että tulee putkinäköiseksi.
Juu, annetaan tieteiden selvittää, me amatööreinä kommentoimme. Vähän kuin astronomiassa. Tiede tekee uusia löytöjä, jotka kyseenalaistavat vanhoja käsityksiämme. = Niistä opitaan = näkemyksemme kehittyvät.
Muistan osin kouluaikoinani oppimani ihmisapinakehitys-mallin, mutta sehän on myöhemmin muuttunut. Jotkut australopithecus-lajit, joita aiemmin esitettiiin, ovat poistuneet kartalta (olivat ehkä vain yksilöitä lajin sisällä), Ramapithecus ei olekaan enää esi-isämme, vaan evoluution oksa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sivapithecus (https://en.wikipedia.org/wiki/Sivapithecus)
Mutta näkemykset muuttuvat, kun lisää opimme. Siksi tiede on kivaa.
Äh, uusimmat ja "uusimmat". Vaan enpä tätä itse ole aiemmin nähnyt. Artikkelin neandertalin ja denisovan hybridimallista:
https://www.nature.com/articles/d41586-018-06004-0?fbclid=IwAR1ijr_GYo6saG65J2UGUKyuqZzCWkTVZjLl0EE9tZAj_i9aYy9Duc10hlE
Tuossa ^ kerrotaan, että kyseinen hybridi (tai miksikä sitä nyt pitäisi kutsuakaan, riippuu, nähdäänkö Neandertalilaiset ja Denisovan ihmiset eri eläinlajeiksi vai ei) olisi ainutkertainen.
Muisteleisin, että jokin Neandertalilaisen ja cro-magnonin hybridi olisi aikaa sitten löydetty jostain Euroopasta, olisikohan ollut Espanjan seudulta? Löysin maininnan 4-vuotiaasta hybridipojasta, joka löydettiin Portugalista, Lapedon laaksosta, 85 km Lissabonista pohjoiseen.
Jos ja kun Denisovan ihminen ja Neandertalilainen risteytyivät myös sen jälkeen, kun olivat eronneet nykyihmisen, Denisovan ihmisen ja Neandertalin ihmisen yhteisestä esi-isästä, pitäisi tätä kuvaa vähän tarkentaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Neanderthal#/media/File:Homo-Stammbaum,_Version_Stringer-en.svg
BBC:llä oli artikkeli uudesta löydöksestä, joka haastaa aiemman teorian siitä, että neandertalit olisi pyyhitty pikaisesti pois Euroopasta sen jälkeen, kun Homo Sapiens sinne saapui:
Neanderthal extinction not caused by brutal wipe out (https://www.bbc.com/news/science-environment-60305218).
Kuten näissä tutkimuksissa helposti käy, niin aika-arviot muuttuvat samalla useita tuhansia vuosia, kuten tässäkin.
Onhan niitä hybridejä ollut läjäpäin, mikäli Andrew Collinsia on uskominen, mutta pyrin nyt kumminkin heittämään matskua muiltakin kuin häneltä. :P Sivumennen sanoen, mielestäni ei ehkä pitäisi sanoa että neandertalit tai denisovat ovat kuolleet sukupuuttoon, jos ja kun heidän geenejään löytyy meidän nykyihmisten kokoonpanosta. Paremminkin he ovat sulautuneet meikäläisiin. Muistikuva että laitoin ketjuun jonkun muun(kin) kuin Collinsin linkkiä että denisovan perimää löytyisi tiibetiläisistä, joka perimä heikäläisillä selittäisi kyvyn pärjätä korkeissa paikoissa, kenties kylmässäkin.
Muistikuvani mukaan sen lisäksi että denisovalta on löydetty geeni joka aiheuttaa nykyihmisillä autistisuutta, autistisuutta aiheuttavaa geenistöä olisi ollut myös neandertaleilla (liekö noiden kahden em. lajin lähisukulaisuuden vuoksi?) Jotenkin harmittaa kun useita kertoja pitää uutisoida jälleen kerran mukamas jonain uutena ideana että sapiens ei olisikaan tappanut neandertaleja (tietentahtoen ainakaan). Jo vuosia sitten luin jostain hypoteesin että Euroopan neandertalit elivät niin eristäytyneinä pikkuryhminä, että ei tarvittu kuin vähän rankemmat olosuhteet, niin siinähän sitä sitten oltiin kanttuvei. Plus se eristäytyminen lienee johtanut sisäsiittoisuuteen. Ehkä kannibalismiinkin, kun oikein pahaksi olot menevät. (Näinhän taisi käydä jopa Amerikan uudisasukkailla 1800-luvulla, kun jäivät lumimassojen saartamiksi? En nyt jaksa selvittää mitä nimiä siihen keissiin liittyy.)
Voisin teoretisoida että sapiensin voittokulkua ajoi sen ekstroverttisempi ja sosiaalisempi luonteenlaatu. Puheliaat ja itsestään ääntä pitävät ihmisethän tykkäävät kovasti puuhastella keskenään.
Jos nyt lähtisi sille Collinsin linjalle että denisovat tai näiden jälkeläiset (ristiinrastiin paritteluja sapiensin, neandertalin ja denisovan kesken) olisivatkin esikuvia jumalille (varsinkin olettaen että denisovat olivat tosiaan jättiläiskokoisia nykyihmiseen verrattuna), niin on mielenkiintoista että mesopotamialaisessa tarustossa Enlil-jumala kiukustuu ihmisiin koska nämä pitävät kovaa mekkalaa (denisova ei kestä sapiensin ekstroverttista mökellystä?) Tämän johdosta Enlil paiskaa ihmiskuntaa kaikenlaisilla tartuntataudeilla, mutta kun ei sekään sitten riitä, tarvitaan vedenpaisumus hukuttamaan koko revohka.
Kyseistä vedenpaisumusta en tietenkään itse ajattele koko maailman hukuttaneena Nooa-häppeninginä, vaan paikallisina suurtulvina joihin jääkauden lopun jäämassojen sulamisvesien patoutumiset ja äkilliset purkautumiset ovat johtaneet. Sitten on tietenkin tämä ns. Younger Dryas Impact, hypoteesi jonka mukaan olikos se 10.800 v sitten Maahan rytkähti komeettojen tms. roinan suma, jonka pahin potti osui Pohjois-Amerikkaan, missä se sitten hävitti varsin perusteellisesti sitä sun tätä.
Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 13, 2022, 13:07:28
BBC:llä oli artikkeli uudesta löydöksestä, joka haastaa aiemman teorian siitä, että neandertalit olisi pyyhitty pikaisesti pois Euroopasta sen jälkeen, kun Homo Sapiens sinne saapui:
Neanderthal extinction not caused by brutal wipe out (https://www.bbc.com/news/science-environment-60305218).
Kuten näissä tutkimuksissa helposti käy, niin aika-arviot muuttuvat samalla useita tuhansia vuosia, kuten tässäkin.
Kyse siis siitä, että neanderit tms. osittain sulautuivat valta-Homo Sapiens- väkeen?
Tätähän on jo pitkään esitetty, toki. Euraasialaisten perimässä ilmeisesti on osin neanderigeenejä/jäämiä.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 13, 2022, 16:39:57
...Voisin teoretisoida että sapiensin voittokulkua ajoi sen ekstroverttisempi ja sosiaalisempi luonteenlaatu.[/b] Puheliaat ja itsestään ääntä pitävät ihmisethän tykkäävät kovasti puuhastella keskenään...
Jos kyse on tietyistä elämänlaantuun luovista ominaisuuksista, pienikin muutos ehkä on luonut Nykyihmiselle parempia elinolosuhteita kuin Homo Sapiens Neanderthalille, serkuillemme. Luonnosta tiedämme, että moni hieman eriytynyt laji usein päätyy sukupuuttoon, kun samantyyppinen laji menestyy ja valtaa elintilaa. Ei se ehkä ihmisille ole ollut sen kummempi kehityssuunta. Ihmisiä pyrki kehittymään monia erilaisia, yksi vain säilyi, se vahvin ja sopeutuvin?! Se sulautti/syrjäytti muut.