Taideketjun muututtua metailuksi ja muuksi taiteeseen liittymättömäksi jauhannaksi avataan hyvän taiteen ketju. Aloitan lempparitaulullani.
(https://ateneum.fi/wp-content/uploads/2016/03/wright_magnus_von_annankatu_kylmana_talviaamuna.jpg)
Magnus von Wright - Annankatu kylmänä talviaamuna
Lämpötilan voi astia maalauksesta. On kylmää, mutta ei hyytävää, koska ei tuule ja aurinkokin paistaa.
Kaunis maalaus Edelfeltiltä:
https://i.postimg.cc/TP9mHXtP/Edelfeld-1.jpg (https://i.postimg.cc/TP9mHXtP/Edelfeld-1.jpg)
Tuoreempaa hyvää, tai ainakin kallista, taidetta oli eilen kaupan Lontoossa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailmankuulun-katutaiteilija-banksyn-teos-myytiin-ennatyshintaan-maalauksessa-brittiparlamentin-vallanneet-simpanssit/7575694
(https://im.mtv.fi/image/7575700/landscape16_9/1024/576/15e81e37cd029296ffccac3e1714c192/NS/53478755.jpg)
Näyttää hieman erään ex-kantislaisen sukukokoukselta. Olisikohan hän...?
Taideketjuja ei voi olla koskaan liikaa. (https://www.bbplaza.org/forum/images/smilies/a_bravo.gif)
Aiheelle voi olla hyväksi yksi yleisempi ketju ja tarpeen mukaan useampia eriytyneempiä ketjuja.
Keskustelu ns. evolvaa. :)
Hienoja tauluja. Niistä välittyy tunnelmaa. :)
Neuvostotaidetta, ajan kuvauksena:
https://i.postimg.cc/PxnNsHdZ/lenin-soviet-art.jpg (https://i.postimg.cc/PxnNsHdZ/lenin-soviet-art.jpg)
En tähän hätään löytänyt hakemaani taulua, jonka aikoinani näin Turussa taidenäyttelyssä. Lenin oli tuon maalauksen malliin kuvattu "ainoana henkilönä, johon auringonsäteet koskettavat" muiden ollessa puhetilaisuudessa varsin harmaita statisteja.
https://www.pinterest.ru/galashaplin/lenin-in-soviet-art/ (https://www.pinterest.ru/galashaplin/lenin-in-soviet-art/)
M.C. Escherin fanina on laitettava tämä:
(https://images-na.ssl-images-amazon.com/images/I/A1GSCjsauqL._SL1500_.jpg)
Luin jostain joskus, että Escher olisi todennut hauskasti itsestään tai sitten joku toinen totesi hauskasti... ...mutta totesi kuitenkin, että hän oli liian taiteellinen ollakseen matemaatikko ja taas liian matemaattinen ollakseen taitelija, joten hänestä tuli grafikko.
Escher oli tosiaan alan mies!
Teoksissa esiintyi sen verran usein matelijoita, että epäilen hänellä olleen liskojen öitä...
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/8/8f/Escher%27s_Reptiles.jpg)
(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2F2.bp.blogspot.com%2F-gIRhDxqLeHg%2FUlfNTmGDcTI%2FAAAAAAAAAYg%2FIhyMmgWT8Ps%2Fs1600%2FViolin_and_Candlestick.jpg&hash=bc123754ad7fda6f131a8e04e3e1a1e7b7026212)
Georges Praque "Viulu ja kynttilänjalka" 1910
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 03, 2019, 12:36:17
Taideketjun muututtua metailuksi ja muuksi taiteeseen liittymättömäksi jauhannaksi avataan hyvän taiteen ketju. Aloitan lempparitaulullani.
(https://ateneum.fi/wp-content/uploads/2016/03/wright_magnus_von_annankatu_kylmana_talviaamuna.jpg)
Magnus von Wright - Annankatu kylmänä talviaamuna
Lämpötilan voi astia maalauksesta. On kylmää, mutta ei hyytävää, koska ei tuule ja aurinkokin paistaa.
Tää on tyyli, joka ei oikein ei mulle nappaa. Kamalan pysähtynyttä. Elämä jotenkin kaikonnut, etäännytettyä. Elävä muutettu kuolleeksi. Kuin täytetyt eläimet tai jotakin, joka voisi olla sellaisessa lumisadepallossa.
Lisää pysähtynyttä kultakautta.
(https://ateneum.fi/wp-content/uploads/2015/10/atnm_sisaltokuvia_5.jpg)
Mielenkiintoinen teos sikäli, että alareunan puut ja vesi on valukuvamaisia ja yläreunan taivas melkein vangoghmaista impressionismiä. Onko tietoa onko tuo Keiteleen maisemia? Gallen-Kallela maalaili ainakin jotain järvijuttuja siellä.
^ Oho! Kehittikö hän tuossa jonkin uuden tyylisuuntauksen samalla? Psykologismi?
Aloittanut virkeänä aamulla taulun alareunasta, kostean lounaan jälkeen jatkanut taulun keskeltä ylöspäin. Iltahämärässä vielä taivas sutaistu lämmikepullo povitaskussa. :)
Gallen-Kallela:
"Tytön pää"
Google-kuvalinkki (https://www.google.com/search?q=gallen-kallela+tytt%C3%B6&rlz=1C1GGRV_enFI751FI751&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiKus2PwYjlAhWQwsQBHTRMAxMQ_AUIEigB&biw=1160&bih=697&dpr=0.9#imgrc=cJmymdunZrR-EM:)
Nimetön mutta olkoon "tupa ja kehrääjä"
(https://is.mediadelivery.fi/img/1920/eb681657da5442db9a85e65528bfea9c.jpg)
Täytyy kyllä myöntää, etä nuo Wrightit sikäli onnistuivat lintumaalauksissaan, että tavoittivat niiden kuolleiden ja täytettyjen lintujen habituksen onnistuneesti.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 06, 2019, 23:58:07
Gallen-Kallela:
AG-K oli myös näkijä. Katsokaapa kuinka hän on onnistunut taltioimaan Gretan jo yli sata vuotta sitten.
(https://ateneum.fi/wp-content/uploads/2016/12/gallen_kallela_akseli_eksynyt-720x833.jpg)
Tässä teoksessa "Eksynyt" on huomattavaa myös kengättömyys. Ei ole ilmeisesti oksat ja mäännynkävyt pikku kulkijaa haitanneet. Nykyihmiset harvoin pystyvät vaeltamaan metsissä paljasjaloin, mikä lienee ollut tapana vielä 100vuotta sitten. Kengät ovat olleet ylellisyyttä vielä 40-luvullakin, puutteen aikana. Olen kuullut tarinoita torpan mukuloista jotka kävivät ulkona vuorotellen kun oli vain yhdet kengät.
^
Minua häiritsee tuossa "Tupa ja kehrääjä" teoksessa, että siinä ihmisten päät ovat korostetun isokokoisia muuhun ruumiiseen verrattuna. Ihan kuin kitukasvuisella hauella.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 06, 2019, 23:42:14
^ Amatöörimaalarina väittäisin kyllä, että alareunan tylsähkö pikkupiperrys kyllä syntyisi vähän väsyneempänäkin, mutta yläreunan komiat värivalinnat ja pensselinvedot vaativat kristallinkirkasta päätä, rohkeutta, ja keskittymistä, koska mokata ei saa ja jokainen (leveän pensselin) pensselinveto merkkaa jotain, vie työtä johonkin suuntaan.
Näin varmaan onkin.
Pahoittelen huonoa ja turhaa huumoria, tuodessani esiin ihastustani mielenkiintoisesta maalaustyylistä ja upeasta kuvauskohteesta.
Onko kyseisessä kuvassa käytetty maaalaustyyli yleistä tai tunnettua?
Viittaan siis tähän:
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 06, 2019, 21:00:35
Lisää pysähtynyttä kultakautta.
https://ateneum.fi/wp-content/uploads/2015/10/atnm_sisaltokuvia_5.jpg
Mielenkiintoinen teos sikäli, että alareunan puut ja vesi on valukuvamaisia ja yläreunan taivas melkein vangoghmaista impressionismiä. Onko tietoa onko tuo Keiteleen maisemia? Gallen-Kallela maalaili ainakin jotain järvijuttuja siellä.
Ainakin tässä linkissä puhutaan jotain siihen viittaavaa:
Erityisesti kuuluisin pohjoismainen taiteilija Edvard Munch on tullut tunnetuksi tavasta, jolla hän sitoo yhteen kaikki kuvan elementit. Hänen maisemissaan luonnon muodot ja ihmisen mielentila sulautuvat toisiinsa.https://ateneum.fi/nayttelyt/tarujen-kansat/maisema-mielentilana/
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 06, 2019, 22:53:18
Iltahämärässä vielä taivas sutaistu lämmikepullo povitaskussa. :)
Sutaisusta ei varmaankaan ole kysymys, kuten Kertsi kertoi. Sen sijaan lämmikepullo on ollut hyvinkin todennäköinen. Yksi AGK:n kuuluisimmisista maalauksista Symposion kuvaa kupin ottoa poikkitaiteellisesti aikansa musiikkistarojen kanssa. Joten siinä hengessä laitetaan poppia peliin. Valinta kohdistuu eniten nuottiöljyä nauttineeseen.
Oskar Merikanto - Merellä (https://youtu.be/sTIwM4pMu28)
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 07, 2019, 21:37:12
Pilvien melkein vähän kouristelevat muodot viittaavat ekspressionismiin. Ja teos lähenee abstraktionismia, irtaantuu realismista (alareunan piperrys jonkinlaisena muistumana siitä, mistä on lähdetty). Luulen, että noiden Keitele-kuvien jälkeen hänellä alkoi symbolistinen kausi todenteolla, Ad Astrat sun muut.
Voisikohan tässä taulussa jopa konkretisoitua hänellä jokin tuollainen siirtymä?
Ehkä Keitele oli hänelle niin voimakas kokemus. :)
Minä meinasin jo laittaa tänne, aikoinaan fanittamani, Ivan Aivazovskin merimaalauksista jonkin hyvän näytteen. MUTTA kun nyt tuoreimmin kriittisimmin silmin etsin ja katselin niitä niin näin koko ajan optisia harrastelijamaisia (heijastus)mokia. Voih...
Taidetta ja muuta hyvää saa museokortilla.
https://museot.fi/nayttelykalenteri/index.php
Nyt saa 13. kuukauden kaupan päälle - itselle ja/tai läheiselle.
Tykkään noista parista edellisestä maalauksesta.
Nainen/tyttö on minusta maalaustaiteessa yleensä edukseen enemmän kuin mies, koska on esteettisempi sukupuoli.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 15, 2019, 22:49:02
Minä meinasin jo laittaa tänne, aikoinaan fanittamani, Ivan Aivazovskin merimaalauksista jonkin hyvän näytteen. MUTTA kun nyt tuoreimmin kriittisimmin silmin etsin ja katselin niitä niin näin koko ajan optisia harrastelijamaisia (heijastus)mokia. Voih...
Oliko kyseessä juuri Aivazovsky, joka piti maalatessaan huolen, ettei kellekään paljastu, miten hän maalaa veden? Vai olikohan kyseessä pilvet, eli sekoitanko nyt johonkin toiseen taiteilijaan?
Mikä tuossa on niin hyvää?
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 12, 2020, 10:19:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 06, 2020, 13:36:18
Per Kirkeby RIP. Olen nähnyt hänen näyttelyitään Saksassa ja Suomessa. Livenä tosi vaikuttavia. Deeply pleasing tämä kuva:
(https://www.artnews.com/wp-content/uploads/2018/05/pk-929.jpg)
Tässä saa käsityksen mittakaavasta:
(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcSpjcp63J4Uc4ghEoo00uROCGtJWDWjtkrQnLX86x35SooYCiZO)
Voin kuvitella, miten tuo teos ikäänkuin imaisee katsojan sisäänsä. Se on kolmiulotteinen ilman perspektiiviä.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 12, 2020, 10:24:20
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 12, 2020, 10:19:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 06, 2020, 13:36:18
Per Kirkeby RIP. Olen nähnyt hänen näyttelyitään Saksassa ja Suomessa. Livenä tosi vaikuttavia. Deeply pleasing tämä kuva:
(https://www.artnews.com/wp-content/uploads/2018/05/pk-929.jpg)
Tässä saa käsityksen mittakaavasta:
(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcSpjcp63J4Uc4ghEoo00uROCGtJWDWjtkrQnLX86x35SooYCiZO)
Voin kuvitella, miten tuo teos ikäänkuin imaisee katsojan sisäänsä. Se on kolmiulotteinen ilman perspektiiviä.
Tuollaiset valtavankokoiset taulut vaativat paljon maalitahnaa ja ovat siten huono esimerkki. Maalit sisältävät sinkkiä, kadmiumia, arseenia ja mm. lyijyä väriaineena sekä monenlaisia epämiellyttäviä täyte-, side- ja säilöntäaineita sekä kuivumisenhidasteita ym. Säästeliäämmän kokoiset taulut olisivat ympäristöystävällisempiä. Sitäpaitsi näädänkarvasimeltimet ovat uhka näädille. Lisäksi kankaassa käytetty puuvilla saattaa olla kotoisin keinokastellulta ja myrkytetyltä alueelta jossa vesi on käytetty loppuun ja maa myrkytetty sekä ihmiset riistetty.
Suosittelen tuleville taiteilijoille hieman pienempää kangaskokoa tai siirtymistä sähköiseen kuvanheijastukseen seinälle. Ja tietysti kompaktimman kokoista egoa. Ei taulun koko ratkaise, vaan se, miltä se näyttää.
^
Tästäkin olisi voinut tehdä miniatyyrimaalauksen kalukukkaroon. Tuohon aikaan värit piti muistaakseni valmistaa itse ja käyttää heti eikä paremmalla ajalla.
Kyseiset seinätöherykset sutineella on kaiketi ollut helvetillisissä myrkkyhuuruissaan maalarin maksa ja kova viinapää.
Turkistarhaajaksikin epäilen tuollaista sivellinniskaa, tuskin telalla tohotti menemään tuollaista optikon piperrystä.
Mutta olisi tuosta tullut kova lasku Tikkurilan maalitehtaaltakin.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a9/Sistine_Chapel_ceiling_02.jpg/330px-Sistine_Chapel_ceiling_02.jpg)
PS. Saakohan taidemarkkinoilla isommasta taulusta paremman hinnan? Luulisi taidetta ostavien porvareiden ainakin ymmärtävän valmistuskustannusten päälle.
^Etsinnässä on isompi kämppä, että Kirkebyt ja freskot mahtuisivat seinille. ;D
Sitä ennen täytyy tyytyä näihin digitaalisiin versioihin.
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 12, 2020, 17:39:07
^Etsinnässä on isompi kämppä, että Kirkebyt ja freskot mahtuisivat seinille. ;D
Sitä ennen täytyy tyytyä näihin digitaalisiin versioihin.
No se vasta onkin epäekologista, että maalaukset ripustetaan oman olohuoneen seinälle. Paljon järkevämpää on tyytyä ihailemaan niitä muillekin avoimissa gallerioissa, museoissa ja julkisissa rakennuksissa. Jos nyt ei mennä siihen isomman kämpän epäekologisuuteen...
Olisikohan taulutelevisiot hyviä maalausten digikehyksiä, esim. jollain lepotilalla jossa pyörisi haluttuja teoksia näytönsäästäjänä? Tai taulun takana piilossa?
https://framemytv.com/products/tv-art-cover-q321086-1
https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art (https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art)
Hyvää taidetta myös perhealbumien sisällöstä isolta näytöltä.
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 12, 2020, 19:17:01
Olisikohan taulutelevisiot hyviä maalausten digikehyksiä, esim. jollain lepotilalla jossa pyörisi haluttuja teoksia näytönsäästäjänä? Tai taulun takana piilossa?
https://framemytv.com/products/tv-art-cover-q321086-1
https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art (https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art)
Hyvää taidetta myös perhealbumien sisällöstä isolta näytöltä.
^
Ilman muuta. Hyviä ideoita.
Pitäisi vaan olla kansainvälinen digitaalinen taidelainaamo josta saisi kuukausimaksua vasten lainailla teoksia seinälle tipustettuun 100" taulunäyttöön tai vaihtoehtoisesti projektoriin.
Olisin heti valmis maksamaan parikymppiä kuussa tämmöisestä palvelusta, mikäli teosvalikoima olisi jonkinverran kattava. Tai edes etelämeren maisemakuvaa, jos ei Van Goghia irtoaisi.
^"Taivaallisen" hyviä kuvia tarjoaa ilmaiseksi! Nasa.
https://apod.nasa.gov/apod/astropix.html
Tuolta on imuroitu monta tietsikan taustakuvaa.
Myös perinteiset taidelaitokset ovat digitalisoineet teoksia - oma Kansallisgalleriammekin tarjoaa taidetta pikseleinä.
https://ateneum.fi/taideteokset-verkossa/
Siinä toisessa taideketjussa taidettiin joskus viitata Edelfeltin "poikia mekoissa" -teokseen. Nyt olisi tilaisuus päästä näkemään teos ihan livenä Suomessa, tarkemmin kaljatehtailijan museossa 6.2.–10.5.2020.
https://sinebrychoffintaidemuseo.fi/nayttelyt/
Täytyy itsekin suunnitella menoja tuo silmällä pitäen. Sinebrychoffin taidemuseo on muuten mainio paikka. Ovat onnistuneet saamaan sinne usein hyviä näyttelyitä. Ja paikkana se on sopivan pieni ettei tule väsy kierrellessä.
Koira ja makkara / Tiitus Petäjäniemi
https://www.hs.fi/nyt/art-2000006408103.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=0aae584a1a2b3d2a876fa4ff818297a7
Tämä on hyvää taidetta, koska
- kivassa eläimessä katsoja näkee aina itsensä
- Taiteilija paljastaa hakeneensa koiraan tietoisesti inspiraatiota kaikkien tuntemasta doge-meemistä
- huumori
- keräsi nopeasti yli 11000 tykkäystä ja yli 300 kommenttia
- mahdollisesti helposti myytävä taulu (jos tykkäykset materialisoituvat mynniksi). Markkinataloudessa hyvä taiteilija on myyvä taiteilija.
(https://img.aijaa.com/m/00325/14797338.jpg) (https://aijaa.com/auY2E4)
Jäin kuitenkin miettimään, onko teos ironinen vai peräti täyttä kusetusta, jolloin huumori onkin siinä, että taiteilija nauraa yleisölleen - eikä tippaakaan hyvällä tavalla, vaan ilkeästi.
En aio miettiä asiaa sen enempää, sillä koen uhranneeni tälle kuvalle jo liikaakin aikaani.
Edit. Pienennetty kuvan kokoa / Edward
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 12, 2020, 20:51:52
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 12, 2020, 19:17:01
Olisikohan taulutelevisiot hyviä maalausten digikehyksiä, esim. jollain lepotilalla jossa pyörisi haluttuja teoksia näytönsäästäjänä? Tai taulun takana piilossa?
https://framemytv.com/products/tv-art-cover-q321086-1
https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art (https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art)
Hyvää taidetta myös perhealbumien sisällöstä isolta näytöltä.
^
Ilman muuta. Hyviä ideoita.
Pitäisi vaan olla kansainvälinen digitaalinen taidelainaamo josta saisi kuukausimaksua vasten lainailla teoksia seinälle tipustettuun 100" taulunäyttöön tai vaihtoehtoisesti projektoriin.
Olisin heti valmis maksamaan parikymppiä kuussa tämmöisestä palvelusta, mikäli teosvalikoima olisi jonkinverran kattava. Tai edes etelämeren maisemakuvaa, jos ei Van Goghia irtoaisi.
Tuo vasta epäekologista onkin. Juuri nämä pilvipalveluthan ovat hirveä ekokatastrofin nopeuttaja. Antiikkinen cd-levyformaatti on ekologisempi kuin Spotify. Digitaalinen taidelainaamo olisi naula maailman arkkuun.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 15, 2020, 17:56:30
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 12, 2020, 20:51:52
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 12, 2020, 19:17:01
Olisikohan taulutelevisiot hyviä maalausten digikehyksiä, esim. jollain lepotilalla jossa pyörisi haluttuja teoksia näytönsäästäjänä? Tai taulun takana piilossa?
https://framemytv.com/products/tv-art-cover-q321086-1
https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art (https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art)
Hyvää taidetta myös perhealbumien sisällöstä isolta näytöltä.
^
Ilman muuta. Hyviä ideoita.
Pitäisi vaan olla kansainvälinen digitaalinen taidelainaamo josta saisi kuukausimaksua vasten lainailla teoksia seinälle tipustettuun 100" taulunäyttöön tai vaihtoehtoisesti projektoriin.
Olisin heti valmis maksamaan parikymppiä kuussa tämmöisestä palvelusta, mikäli teosvalikoima olisi jonkinverran kattava. Tai edes etelämeren maisemakuvaa, jos ei Van Goghia irtoaisi.
Tuo vasta epäekologista onkin. Juuri nämä pilvipalveluthan ovat hirveä ekokatastrofin nopeuttaja. Antiikkinen cd-levyformaatti on ekologisempi kuin Spotify. Digitaalinen taidelainaamo olisi naula maailman arkkuun.
Eikös tuo ongelma johdu lähinnä siitä, että energia, jolla digitaalisuus mahdollistettaan, tuotetaan ympäristölle haitallisin menetelmin? Vai onko tuossa yhtälössä muitakin ympäristön kannalta ongelmallisia komponentteja?
^tuohon liittyen tuli mieleen, että Tennistapatsin Finnkinossa oli vielä joskus vuosi tms. sitten ainakin popkornivitriinien lasiovissa näytöt, joissa pyöri erilaiset videot. näyttö oli sellainen, että joko ikunassa näkyy mustaa tai se on läpinäkyvä. Se ei siis hohtanut valoa vaan oli joko läpinäkyvä tai ei ollut. Samalla tavalla toimi 1990 luvun kännyköissä se, mitä näytölle piirrettiin. Sekin koostui mustasta valoa läpäiselmättömästä osasta ja läpinäkyvästä osasta, jonka läpi näkyi valoa hohtava vihreä/sininen tausta.
Olen odotellut jonkinlaista esimerkiksi valon polarisaatioon perustuvaa teknologiaa, joka toimisi muuten periaatteessa samoin kuin vanhojen kännyköiden kuvaruudut, mutta että mustan lisäksi löytyisi muutkin väripaletin värit (ehkä tätä (https://www.exploratorium.edu/snacks/polarized-light-mosaic) ideaa opitaan joskus elektronisesti säätelemään). Tämä mahdollistaisi valkoisen taustan kanssa kuvan tuottamisen ilman, että se samalla valaisisi. Eli olisi telvesio ilman valoa. Toisin sanoen tällaisella näytöllä voisi näyttää mitä tahansa kuvaa kuten maalausta tai valokuvaa eikä ylimääräinen valo häikäisisi hämärissä olosuhteissa. Sopisi ihan eri tavalla sisustuselementiksi verrattuna nykyisiin telkkarin kuvaruutu -virityksiin kuitenkin telkkarin tavoin streemausmahdollisuudella varustettuna.
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - helmikuu 15, 2020, 18:24:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 15, 2020, 17:56:30
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 12, 2020, 20:51:52
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 12, 2020, 19:17:01
Olisikohan taulutelevisiot hyviä maalausten digikehyksiä, esim. jollain lepotilalla jossa pyörisi haluttuja teoksia näytönsäästäjänä? Tai taulun takana piilossa?
https://framemytv.com/products/tv-art-cover-q321086-1
https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art (https://www.soundandvision.com/content/samsung's-frame-turns-tv-art)
Hyvää taidetta myös perhealbumien sisällöstä isolta näytöltä.
^
Ilman muuta. Hyviä ideoita.
Pitäisi vaan olla kansainvälinen digitaalinen taidelainaamo josta saisi kuukausimaksua vasten lainailla teoksia seinälle tipustettuun 100" taulunäyttöön tai vaihtoehtoisesti projektoriin.
Olisin heti valmis maksamaan parikymppiä kuussa tämmöisestä palvelusta, mikäli teosvalikoima olisi jonkinverran kattava. Tai edes etelämeren maisemakuvaa, jos ei Van Goghia irtoaisi.
Tuo vasta epäekologista onkin. Juuri nämä pilvipalveluthan ovat hirveä ekokatastrofin nopeuttaja. Antiikkinen cd-levyformaatti on ekologisempi kuin Spotify. Digitaalinen taidelainaamo olisi naula maailman arkkuun.
Eikös tuo ongelma johdu lähinnä siitä, että energia, jolla digitaalisuus mahdollistettaan, tuotetaan ympäristölle haitallisin menetelmin? Vai onko tuossa yhtälössä muitakin ympäristön kannalta ongelmallisia komponentteja?
Energiakysymys noin yleisesti nyt vain on toistaiseksi ratkomatta, että mikä olisi malli, jolla epäekologisista tuotantomuodoista eroon päästäis. Niin kauan kuin energiaa de facto tuotetaan ongelmallisin tavoin, on tietenkin kaikki energiaa vaativa epäekologista. Pilvipalvelut tarvitsevat huomattavan määrän energiaa, joten ne ovat osa ongelmaa, eivät ratkaisu. Luultavasti isokin maalaus paksulla värillä on paljon ekologisempi kuin joku kuvataidespotify.
Joo. Mutta energian epäekologinen tuotantotapa ei ole välttämätön. Poliitisen tahdon muutosta se tietysti edellyttäisi, mutta ei ekologisen energiaratkaisun käyttöönotto mahdotonta ole.
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - helmikuu 15, 2020, 20:06:30
Joo. Mutta energian epäekologinen tuotantotapa ei ole välttämätön. Poliitisen tahdon muutosta se tietysti edellyttäisi, mutta ei ekologisen energiaratkaisun käyttöönotto mahdotonta ole.
Pilvipalveluihin siirtyminen kaikessa tiedonkäsittelyssä lienee edessä. Keskitettyä tehokkuutta, bisnestä ja valvontaa.
Esineiden internet ja yhteiskuntien rakentaminen niiden varaan on nouseva meri jossa taidespotify on hyttysen satiaisen pissa tai sarjakakkaajan ura.
Datakeskuksista tulee tulevaisuuden (tieto)pankkilaitos joka pyörittää maailmaa.
Although the AWS global infrastructure is powered by only 25% renewable energy today, Amazon expects to reach 40% by the end of 2016 and has a long term to commitment of reaching 100% renewable energy usage. "The environmental argument for cloud computing is already surprisingly strong and I expect that the overall equation will just continue to improve going forward," says Amazon Chief Evangelist of AWS, Jeff Bar.
The cloud is revolutionizing the IT industry in many ways. Customers consume 77% fewer servers, 84% less power and reduce carbon emissions by 88% by using the cloud, and there is no denying that it's positive impact on the environment is just another one of it's many positive attributhttps://www.missioncloud.com/blog/5-reasons-why-the-cloud-is-environmentally-friendly
Fyysinen kuluttaminen muuttunee kestävämmäksi immateriaalisella kuluttamisella, jos jatkuvan talouskasvun ideologia lepää yhä globaalimmin kulutuksen varassa. :)
(https://www.demilked.com/magazine/wp-content/uploads/2014/11/cloud-playing-photography-markus-einspannier-6.jpg)
https://www.demilked.com/cloud-photography-markus-einspannier/
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 16, 2020, 10:06:19
(https://cdn.britannica.com/s:700x500/09/10409-004-2E2D8680/Self-Portrait-Hand-Forehead-Kathe-Kollwitz-Washington-DC-1910.jpg)
Meneekö tämäkin taidekeskustelu taas ihan sivuraiteille...
Ei tietenkään. Taidekeskusteluja seuranneena en voi edes kuvitella sellaista tilannetta jossa mentäisiin taiteen ulkopuolelle. Taide on kaikkialla, se pitää vain huomata.
(https://render.fineartamerica.com/images/images-profile-flow/400/images/artworkimages/mediumlarge/1/face-portrait-oil-paint-modern-impressionist-art-signed-realism-oil-deco-a-painting-abstract-david-padworny.jpg)
https://www.etsy.com/shop/padworny
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 16, 2020, 11:19:52
^ Voi kauhia. Tuli jokin tarve raapia silmät päästään, kun kävin katsomassa tyypin Etsy-saittia.
(https://www.koeln.de/files/images/Kn-197-II-b-565.jpg)
(Tämä, ja edellinen linkkaamani kuva ovat Käthe Kollowitzin.)
Kieltämättä, liian läheltä katsottuna teosten hahmot vaikuttavat siltä kuin niillä olisi vakava ihosairaus.
Tykkään kyllä noista, sikana. Nehän vaikuttaa ihan viimeistelemättömältä Kuutti Lavoselta.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 16, 2020, 11:37:45
Oikeesti? Siis tykkäät oikeesti???
Juu, tykkään.
Tykkään toki Kuutistakin, meillä roikkuu sellainen seinälläkin.
Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 16, 2020, 06:56:41
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - helmikuu 15, 2020, 20:06:30
Joo. Mutta energian epäekologinen tuotantotapa ei ole välttämätön. Poliitisen tahdon muutosta se tietysti edellyttäisi, mutta ei ekologisen energiaratkaisun käyttöönotto mahdotonta ole.
Pilvipalveluihin siirtyminen kaikessa tiedonkäsittelyssä lienee edessä. Keskitettyä tehokkuutta, bisnestä ja valvontaa.
Esineiden internet ja yhteiskuntien rakentaminen niiden varaan on nouseva meri jossa taidespotify on hyttysen satiaisen pissa tai sarjakakkaajan ura.
Datakeskuksista tulee tulevaisuuden (tieto)pankkilaitos joka pyörittää maailmaa.
Although the AWS global infrastructure is powered by only 25% renewable energy today, Amazon expects to reach 40% by the end of 2016 and has a long term to commitment of reaching 100% renewable energy usage. "The environmental argument for cloud computing is already surprisingly strong and I expect that the overall equation will just continue to improve going forward," says Amazon Chief Evangelist of AWS, Jeff Bar.
The cloud is revolutionizing the IT industry in many ways. Customers consume 77% fewer servers, 84% less power and reduce carbon emissions by 88% by using the cloud, and there is no denying that it's positive impact on the environment is just another one of it's many positive attribut
https://www.missioncloud.com/blog/5-reasons-why-the-cloud-is-environmentally-friendly
Fyysinen kuluttaminen muuttunee kestävämmäksi immateriaalisella kuluttamisella, jos jatkuvan talouskasvun ideologia lepää yhä globaalimmin kulutuksen varassa. :)
(https://www.demilked.com/magazine/wp-content/uploads/2014/11/cloud-playing-photography-markus-einspannier-6.jpg)
https://www.demilked.com/cloud-photography-markus-einspannier/
Pilvipalvelut eivät ole lopulta immateriaalisia, eikä ekologisuudeltaan ilmiselvästi parempia kuin muut. immateriaalisuus niissä tarkoittaa vain sitä, että kuluttajalle niiden tuotteet eivät kulje postipaketissa tai kauppakassissa. Immateriaalisesti ne eivät kuitenkaan synny, eikä kuluttajakaan niitä immateriaalisesti pysty nauttimaan. Tämä usko pilvipalveluiden ekologisuuteen lienee vähän samaa kuin usko seinästä tulevaan rahaan, jolle jo on opittu hihittämään.
https://www.mikrobitti.fi/uutiset/onko-suoratoisto-sittenkaan-ekoteko-ymparistotietoinen-musadiggari-suosii-vanhoja-formaatteja/196e538d-2539-4c5d-8081-74b5022b741a
PS. Tämän harhapolun voi ilman muuta siirtää johonkin paremmin sopivaan paikkaan.
Kun nyt on alettu näköjään epäillä, että digitaalinen taulu seinällä ei olisi ekoteko perinteiseen maalaukseen nähden, niin yritän perustella, miksi on.
Staattinen kuva näytöllä on kulutuksellisesti aivan eri asia kuin liikkuva kuva. Jos kuva on vaikka 64 megapikselin kokoinen, niin paljonko sen lähettäminen vaatii energiaa? Tuon 64 megapikselin kuvan vaatima tila on 192 megabittiä. Esimerkiksi perus 4g puhelin kykenee 600 megabittiin sekunnissa, eli tämä tietomäärä siirtyy puhelimeen (tauluun) noin 0,3 sekunnissa. Voisi mitata kuinka paljon puhelin lämpenee tuon 0,3 sekunnin aikana ja saada siitä arvion kuluneesta energiamäärästä. Suunnilleen sama määrä kuluu kun taideteos digivalokuvataan. Väitän, että se on energiatehokkaampaa kuin maalatun teoksen tekeminen ja lähettäminen koteihin.
Lisäksi se määrä sähköä, mikä kuluu teoksen ollessa "päällä" tulee suoraan säästönä lämmityksessä ja valaistuksessa, käytetty energia muuttuu kaikki lämmöksi ja valoksi.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 17, 2020, 10:01:33
Kun nyt on alettu näköjään epäillä, että digitaalinen taulu seinällä ei olisi ekoteko perinteiseen maalaukseen nähden, niin yritän perustella, miksi on.
Staattinen kuva näytöllä on kulutuksellisesti aivan eri asia kuin liikkuva kuva. Jos kuva on vaikka 64 megapikselin kokoinen, niin paljonko sen lähettäminen vaatii energiaa? Tuon 64 megapikselin kuvan vaatima tila on 192 megabittiä. Esimerkiksi perus 4g puhelin kykenee 600 megabittiin sekunnissa, eli tämä tietomäärä siirtyy puhelimeen (tauluun) noin 0,3 sekunnissa. Voisi mitata kuinka paljon puhelin lämpenee tuon 0,3 sekunnin aikana ja saada siitä arvion kuluneesta energiamäärästä. Suunnilleen sama määrä kuluu kun taideteos digivalokuvataan. Väitän, että se on energiatehokkaampaa kuin maalatun teoksen tekeminen ja lähettäminen koteihin.
Lisäksi se määrä sähköä, mikä kuluu teoksen ollessa "päällä" tulee suoraan säästönä lämmityksessä ja valaistuksessa, käytetty energia muuttuu kaikki lämmöksi ja valoksi.
Noh - ensinnäkin ne maalauksethan on jo tehty kuluttaen maalia ja kangasta ennen kuin ne on digitalisoitu. Vain jos ne on alunperinkin tuotettu pelkästään digitaalisesti, jää tuo maalinkulutus pois. Jos kuvat on "maalattukin" digitaalisesti, niin siinä vaiheessa kuluu sähköä ja tarvitaan laitteita myös. Tuskin se digitaalinenkaan kuva ekalla kerralla suoraan konkretisoituu, joten riippuu kuvataiteilijan työtavasta ja taitavuudesta, kuinka paljon sähköä itse luomisvaihe kuluttaa. Jos tarkastelemme vaikkapa tapaa, jolla valokuvaaminen on muuttunut, niin on helppoa sukoa, että se digikuvataiteilija tekee valtavan määrän erilaisia kokeiluja ennen kuin niistä muotoutuu varsinainen jaettavaksi kelpuutettu kuva. Kaikki tämäkin vaatii sähköä ja pitää tietenkin laskea siihen ekologiseen jalanjälkeen.
Jatkossa kuvaa sitten säilytetään jossain palvelussa, jonka ylläpitäminen 24 / 7 vaatii sähköä ja tyypillisesti myös tilan jäähdyttämistä. Lisäksi jokainen kuvan lataus vaatii sähköä ja vastaavasti sen katseleminen myös. (Mikäli kuva ladataan pelkän striimauksen sijaan.) Sen sijaan kerran maalattu maalaus ei enää kuluta mitään. Sen säilyttäminen museossa toki kuluttaa jonkin verran, koska kiinteistö kuluttaa. Lisäksi tietenkin sitä katsomaan saapuva yleisö saattaa käyttää paikalle saapumiseensa jotakin energianlähteen vaativaa kulkuvälinettä. Mutta he saattaisivat hyvinkin joka tapauksessa matkustaa, vaikka taidemuseota ei olisikaan. Ihmisillä on taipumusta haluta erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, joten usein kyse on vain siitä, millaisen kohteen he kulloinkin valitsevat.
Voi myös perustellusti kyseenalaistaa kuvataiteen olemuksen säilymisen digitaalisena pelkkinä kuvina, kun samoilla laitteilla myös liikkuva kuva on mahdollinen. Ei ole sanottua, että yleisö tyytyy liikkumattomaan kuvaan, vaan haluaa maisemaan kiipeileviä oravia, laulavia lintuja ja tuulessa heiluvia oksistoja. Musiikin suoratoistopalvelujen suosio verrattuna ostettaviin latauksiin ei vakuuta ainakaan minua siitä, että ihmiset haluaisivat ostaa yhden kuvan sen ladatakseen ja siit'edes vain sitä ihaillakseen. Ennemminkin halutaan luultavasti ostaa pienellä kuukausimaksulla pääsy suureen kuvapankkiin, josta kastottavaksi voi sitten ottaa kulloiseenkin tunnelmaansa haluamansa kuvan. Siten kuvapankin pitää olla jatkuvasti valmiina toimittamaan kuvaa käyttäjille. Tämä valmius vie sähköä - ja se toimittaminen. Langatonkaan yhteys ei ole energiatta toimiva.
Arvioissasi puhut teoksen digikuvaamisesta. Mitä siinä kuvataan, jos tarkoituksena oli säästää maalia ja taulukangasta? Missä muodossa teos saatetaan kuvattavaan muotoon ilman, että siinä jo kulutetaan se määrä, joka kuvataideteoksen tekemiseen kuluu materiaalia? Miten syntyy materiaalin säästöä siinä, että taideteos ENSIN maalataan ja sitten LISÄKSI valokuvataan verrattuna siihen, että se vain maalataan? Tietenkin myös itse kuvan siellä kuluttajan kotona kuvapankista lataamiseen / striimaamiseen ja seinälle heijastamiseen tarvittava laitteisto joudutaan valmistamaan. Toistaiseksi ei ole keksitty, miten tämä tapahtuisi käyttämättä energiaa tai luonnonvaroja. Lisäksi nämä laitteet tuntuvat vanhenevan sellaista vauhtia, että sanoisin ihan tavanomaisen muutamankin sata vuotta kestävän öljyvärimaalauksen kilpailevan aika sujuvasti kestävyydessä niiden kanssa.
Laskelmastasi puuttuu siis monta energiaa ja luonnonvaroja vaativaa vaihetta, jotka tarvitaan, että se kuva sinne kuluttajan seinälle saadaan. Ainoa vaihe, joka mallissasi jäi pois oli maalauksen kuljettaminen kuvataiteilijalta kuluttajalle. Tämän säästön syö jo se, jos kuluttaja haluaa laskun digikuvastaan paperisena.
Nauttikaa niistä taideteoksista! Energiakulutusmurehtiminenkin kuluttaa energiaa.
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 17, 2020, 11:24:10
Nauttikaa niistä taideteoksista! Energiakulutusmurehtiminenkin kuluttaa energiaa.
SE energia on kuitenkin peräisin uusiutuvista energianlähteistä.
Kuuttihan osaa oikeasti piirtää. Ei aina niin oletettua nykytaiteilijoilta.
Sue Coen lankeemus
Coen 'Fog of fascism puts us to sleep' (https://www.thenation.com/article/economy/fueling-extinction-3/) on julistemainen, ja muistuttaa yhteneväisyydestä vanhan ikonitaiteen ja uudemman sarjakuvataiteen välillä. Teoksen hahmot jakautuvat laskeutuviin ihmismassoihin ja ylösnousemusta kuvaavaan oikeaan puoleen. Ylösnousemus ei kuitenkaan ole tuskaton ja vapauttava kokemus, vaan teuraalle viemistä ennakoiva hetki. Julmat saattelijat on kuvattu veitset kädessä ja heidän uhrinsa on merkitty stigmalla. Tässä teuraaksi vieminen on eläimen ainoa vapautus ja hämärtää merkityksen vasemman puolen lannistuneiden jonottajien välillä. Ovatko laskeutuvat ihmiset samassa jonossa, ovatko he itse asiassa veisten kanssa saateltavia lampaita? Kuva ei kerro, mutta näyttää yhden hahmoista kurottavan tuomittua kohti. Se on ainoa silta vajoavien ja nousevien välillä.
Ihmiset symbolisesti laskeutuvat tiedottomuuteensa ja alempien portaiden eläimet nousevat vastaavasti kohti ymmärrystä käydessään kuolemaansa. Noustessaan ylemmäs on lampaat ja linnut jo korvattu uudelleen ihmisillä, missä lapset saattelevat merkittyjä aikuisiaan. Kuvaelma lainaa kristinuskon ylösnousemusta tehden siitä kollektiivisen kokemuksen. Uhrilampaan kohtalo ei eroa lopulta merkitsevästi omastamme. Coen teoksessa ihmiset eivät juurikaan reagoi julmuuteen, sillä he ovat keskittyneet kulkemaan jonossa alas. Pahuus ei ole aktiivinen voima, vaan passiivinen. Se edellyttää suurten joukkojen kääntävän katseensa syrjään, se riittää.
Coe ei jätä arvailujen varaan työnsä sanomaa. Muutama vartija riittää pitämään lyödyt uhrinsa kurissa suurten joukkojen huomion kiinnittyessä omiin asioihinsa. Orwellimainen suuri ruutu on korvautunut pienemmillä yksityisillä ruuduilla, joihin kukin itsekseen keskittyy. Fasismi on joukkohypnoosia, missä kansalaisen tehtävä on sulkea silmänsä väkivallalta. Kuvan julistemainen ulkoasu toimii pamflettina ja sitoo katsojan esittämäänsä kysymykseen. Emme päätyneet nykytilaan ulkopuolisen voiman tähden, vaan kuten unissakävelijät, jotka eivät erota päätöksiään uniensa logiikalta. Laskeutuminen merkitsee lankeemusta sekä valveunena että synnillisen tilan varsinaisena syynä.
Coen tekniikka sopisi suurempaan muraaliin. Mitä sitten tapahtuukaan kuvan ulkopuolella, voisi se näkyä jonkinlaisen kirkon sisäseinistä. Teos luo siltaa kirkollisen ja julistetaiteen välille muistuttamalla lähtökohdista, jotka molempia taiteenlajeja ovat alkuaan yhdistäneet -seinätaiteen tarkoituksena keskiajalla oli valistaa kirkkoon tulijoita, joista useimmat saattoivat olla luku- ja kirjoitustaidottomia. Siten kirkko oli paitsi hengellinen kohtaamispaikka, toimi se myös opetuksen keskuksena.
(https://www.thenation.com/wp-content/uploads/2020/04/Coe-Virus-img.jpg)
Kuva: Sue Coe, 'Fog of Fascism Puts Us to Sleep' (2020)
Tuleeko mieleen Crumb, kaikessa vastenmielisyydessään?
https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Crumb (https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Crumb)
Arvostan, vaikka inhoankin.
Tämä monumentti (https://i.redd.it/8xu0o9c8dsy41.jpg) sijaitsee Bosniassa, Vitezin kaupungissa. Sen nimi on Yhtenäisyys.
Kusiallas on Bosnia-Hertsegovinan muotoinen, ja monumentin miehet edustavat alueen kolmea poliittista johtajatahoa. Alueella kun on tunnetusti kolme eri kansaa: bosnikit, serbit ja kroaatit. Bosnian sodan jälkeisissä vaaleissa nämä eri kansanryhmät ovat äänestäneet hallituksiin sinnikkäästi oman kansansa edustajia piittaamatta lainkaan siitä, onko edustajilla varsinaisesti kompetenssia. Sen seurauksena politiikan hoitaminen on täysin perseellään, ja touhu erittäin korruptoitunutta. Monikulttuurisuus on rikkaus, ei mulla muuta. :)
^Kuinka ollakaan Helsingin Pravdassa on aivan erinomainen artikkeli kahden eri alojen taiteilijan kohtaamisesta juurikin Aaveen linkittämissä merkeissä.
Picasso ja Stravinsky seikkailivat Italiassa huhtikuussa 1917 ja joutuivat pidätetyiksi... (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006507508.html)
Todellista kulttuurien kohtaamista mistä syntyi koko ihmiskuntaa rikastuttavaa hyvää taidetta!
Hieno, julkisesti esillä oleva digitaalinen taideteos Etelä-Koreassa: Aalto (https://www.youtube.com/watch?v=CZxKdgiisAU) (Youtube).
Taidetta hiekasta:
https://www.boredpanda.com/sand-art-andoni-bastarrika/?utm_source=bp_art&utm_medium=social&utm_campaign=BPFacebook&fbclid=IwAR1JQZLsqlNlT7KlNoXfRasysLKlg-zgguPLkjSwAZNQg3zkpLd2SIomFjA
Seuraan https://www.twitch.tv (https://www.twitch.tv)-kautta käsikirjoittamatonta suomalaista "realitysarjaa", jossa maalataan luvallista "graffitia". Siellä tämä projekti etenee JETBAT- ja Maatukka-kanavilla. Tässä esim. viimeisin: https://www.twitch.tv/videos/625713491
Lainaus käyttäjältä: Konmari - toukokuu 24, 2020, 15:33:58
Seuraan https://www.twitch.tv (https://www.twitch.tv)-kautta käsikirjoittamatonta suomalaista "realitysarjaa", jossa maalataan luvallista "graffitia". Siellä tämä projekti etenee JETBAT- ja Maatukka-kanavilla. Tässä esim. viimeisin: https://www.twitch.tv/videos/625713491
Mielenkiintoinen. Ajan hermolla. Twitchissä näyttää olevan säpinää.
Jos itse tekisin sinne live-taidekanavan, voisin vaikka lähettää livenä kuvaa kuvaruudusta jossa näkyy kuvaamani live-lähetyksen näkymä, chatteineen.
Tai Duchamp-henkisesti lähettäisin livekuvaa vaikkapa jalustalle nostetusta kännykästä joka on päällä ja latauksessa.
Joku voi soittaa siihen! Vaikka kukaan ei vastaa. Vai vastaako? Puhelinmyyjä vai väärä numero? Katsojien soittoja? Ei voi tietää. Vai pitäisikö puhelin olla pois päältä? Paljon kysymyksiä. Liian paljon?
Keravalla vielä elokuun loppuun purkutaidetta.
http://www.purkutaide.com/taiteen-kotitalo/
Oli mielenkiintoinen taidenäyttely. Seurueessa yksi ulkomailta (sallitusta maasta) kotoisin. Hän maansa maskisuositusten tavoin oli ommellut meillekin kasvomaskit. Tulipa harjoiteltua senkin käyttöä.
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - elokuu 13, 2020, 22:50:00
Keravalla vielä elokuun loppuun purkutaidetta.
http://www.purkutaide.com/taiteen-kotitalo/
Oli mielenkiintoinen taidenäyttely. Seurueessa yksi ulkomailta (sallitusta maasta) kotoisin. Hän maansa maskisuositusten tavoin oli ommellut meillekin kasvomaskit. Tulipa harjoiteltua senkin käyttöä.
Hauska idea. Jo pelkkä autio kerrostalo on mielenkiintoinen kokemus.
Pyörällä kulkiessa kannattaa ajaa alikulkutunneleista. Niissä on usein ilmaista taidetta, joskus jopa kokonaisia näyttelyitä.
Äänitaidettakin, lapsiperheiden sattuessa kivasti kaikuvassa tunnelissa kohdalle.
Taidehan on aina makuasia. Jotkut pitävät Berliinin sotkuista ympäristöä brutalismin myötä taiteena, toiset ajattelevat, että Firenzen kaltaiset klassiset taidekaupungit ovat kauniita? No, jokaisella on makunsa. Turistit (=juntit) ehkä valitsevat... ::)
Arkkitehtuurityyleissähän on suuria eroja. 1900-luvun alkuun saakka arvostettiin estetiikkaa, kauneusarvoja, jolloin asuinympäristö loi mielihyvää kansalaisille. 1930-luvun funktionalismi rikkoi tuota ajatusta rappeutuen modernismiin sotien jälkeisenä aikana 1960-70-lukujen betonibrutalismiin. Haluttiin toimivuutta kauneuden ja viihtyvyyden sijaan.
Vähän kuin lehmän perse. Se toimii, mutta ei sitä kukaan halua katsoa. Sitähän 1960-70-lukujen arkkitehtuuri on.
Onnekseni olen huomannut, että nykyarkkitehtuurissa palataan hieman (ei tarpeeksi toki) vanhoihin malleihin. Varhaista funkista ja 20-luvun klassismia olen havainnut uusissa taloissa. Mikä on kiva huomio!
Jos ei uutta kyetä luomaan, kantsii ottaa mallia vanhoista toimivista malleista. Itse toivoisin mallia otettavan jugendista ja ehkä myös klassisesta näkemyksestä.
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 16, 2020, 00:51:08
Arkkitehtuurityyleissähän on suuria eroja. 1900-luvun alkuun saakka arvostettiin estetiikkaa, kauneusarvoja, jolloin asuinympäristö loi mielihyvää kansalaisille. 1930-luvun funktionalismi rikkoi tuota ajatusta rappeutuen modernismiin sotien jälkeisenä aikana 1960-70-lukujen betonibrutalismiin. Haluttiin toimivuutta kauneuden ja viihtyvyyden sijaan.
Ei, vaan kauniiksi ymmärrettiin toimivuus ja yksinkertaisuus krumeluurin ja tyhjänpäivisen koristeellisuuden sijaan. Betonibrutalismin niskaan taas on laitettu se, miten kustannustehokkuuden nimissä rakentamista tehostettiin ja ryhdyttiin jopa luopumaan arkkitehdin käyttämisestä. Jos arkkitehti oli, hänen suunnitelmansa "hiottiin" siten, että jokainen "turha" kulma ja uloke poistettin,. Ne kun maksavat enemmän.
Lainaa
Vähän kuin lehmän perse. Se toimii, mutta ei sitä kukaan halua katsoa. Sitähän 1960-70-lukujen arkkitehtuuri on.
Onnekseni olen huomannut, että nykyarkkitehtuurissa palataan hieman (ei tarpeeksi toki) vanhoihin malleihin. Varhaista funkista ja 20-luvun klassismia olen havainnut uusissa taloissa. Mikä on kiva huomio!
Jos ei uutta kyetä luomaan, kantsii ottaa mallia vanhoista toimivista malleista. Itse toivoisin mallia otettavan jugendista ja ehkä myös klassisesta näkemyksestä.
Se vanha funkkis siis on täsmälleen funktionalismia eli toimivuuden hakemista. Klassismi taas oli siirtymistä linjakkaaseen yksinkertaisuuteen aiempien tyylien koristeellisuudesta. Jännästi siis nostat esiin täsmälleen niitä tyylisuuntauksia, joiden ideaalit ovat vältettävinä luettelmiasi.
Vantaan uusi päiväkoti saa arkkitehtuuristaan kovaa kritiikkiä:
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006605537.html
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2020, 08:34:51
Vantaan uusi päiväkoti saa arkkitehtuuristaan kovaa kritiikkiä:
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006605537.html
Siinäkin jutun mukaan siis arkkitehdin alkuperäissuunnitelmasta karsittiin ne yksityiskohdat kustannusten laskemisen nimissä, jotka olisivat muuttaneet rakennuksen moititun laatikkomaisuuden. Poistolistalle joutui mm. harjakatto, koska se olisi maksanut tasakattoa enemmän. Jos siis arkkitehdin suunnitelmasta karsitaan ne kauniit piirteet pois, niin voiko enää puhua arkkitehtuurin kehnoudesta tai arkkitehtuurin esteettisten tavoitteiden väärästä suunnasta? Jugend-taloja ei rakenneta nykyään ennen kaikkea siksi, että sellaisten rakentaminen on niin kallista. Niitä ei elementeistä talotehtaalla liukuhihnalta synny.
Kieltämättä tuo kuvassa esitelty julkisivu on aika tympeä. Mutta - alkuperäinen karsimaton suunnitelma ei tee ihan samaa vaikutelmaa.
Kertsi, ne eivät ole mitään natsisymboleja. Natseja ei oltu keksittykään kun nuo symbolit otettiin käyttöön. Ja sillä hakaristin suunnallakin on merkitystä.
^
Klint-dokkarissa muistaakseni kerrottiin että Klint oli lähettänyt valokuvia töistään jollekin taidemaailmassa vaikuttaneelle, jolla olisi ollut yhteyksiä mm. Kandiskyyn.
Hänen töissään ilmenneitä samankaltaisuuksia löydettiin dokkarissa myös monilta muilta abstraktin taiteen kuuluisuuksilta.
Innostiko hän monia oman aikansa taiteilijoita?
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 19, 2020, 08:03:45
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 16, 2020, 00:51:08
Arkkitehtuurityyleissähän on suuria eroja. 1900-luvun alkuun saakka arvostettiin estetiikkaa, kauneusarvoja, jolloin asuinympäristö loi mielihyvää kansalaisille. 1930-luvun funktionalismi rikkoi tuota ajatusta rappeutuen modernismiin sotien jälkeisenä aikana 1960-70-lukujen betonibrutalismiin. Haluttiin toimivuutta kauneuden ja viihtyvyyden sijaan.
Ei, vaan kauniiksi ymmärrettiin toimivuus ja yksinkertaisuus krumeluurin ja tyhjänpäivisen koristeellisuuden sijaan. Betonibrutalismin niskaan taas on laitettu se, miten kustannustehokkuuden nimissä rakentamista tehostettiin ja ryhdyttiin jopa luopumaan arkkitehdin käyttämisestä. Jos arkkitehti oli, hänen suunnitelmansa "hiottiin" siten, että jokainen "turha" kulma ja uloke poistettin,. Ne kun maksavat enemmän.
Lainaa
Vähän kuin lehmän perse. Se toimii, mutta ei sitä kukaan halua katsoa. Sitähän 1960-70-lukujen arkkitehtuuri on.
Onnekseni olen huomannut, että nykyarkkitehtuurissa palataan hieman (ei tarpeeksi toki) vanhoihin malleihin. Varhaista funkista ja 20-luvun klassismia olen havainnut uusissa taloissa. Mikä on kiva huomio!
Jos ei uutta kyetä luomaan, kantsii ottaa mallia vanhoista toimivista malleista. Itse toivoisin mallia otettavan jugendista ja ehkä myös klassisesta näkemyksestä.
Se vanha funkkis siis on täsmälleen funktionalismia eli toimivuuden hakemista. Klassismi taas oli siirtymistä linjakkaaseen yksinkertaisuuteen aiempien tyylien koristeellisuudesta. Jännästi siis nostat esiin täsmälleen niitä tyylisuuntauksia, joiden ideaalit ovat vältettävinä luettelmiasi.
Pidän itse hyvin positiivisena sitä, että nykyarkkitehtuuri näkee kauneusarvoja taas arvoina. Betonibrutalismihan on tuhonnut kaupunkikuvaamme vuosikymmenien ajan, koska sitä tehokkuutta ja toimivuutta ajateltiin. No, ei ajateltu. Tuo oli sosialistista tasapäistämistä.
Nykyarkkitehdit ehkä enemmän tajuavat sitä, että kaunis asuinympäristö luo ihmisille mielihyvää, kauneus on positiivista. Tärkeämpää kuin sosialistinen tehokkuus.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 22, 2020, 23:17:17
Täytyypä muistaa katsoa tuo Klint-dokkari. Olisi kyllä hauskaa, jos pystyttäisiin todistamaan, että hän olisikin ollut Kandinskyn ja kumppaneiden innoituksen lähde, eikä päinvastoin.
Kerrottiinko dokkarissa, mihin hän tarvitsi niitä kananmunia? Monissa töissään on kuvioita, joiden muoto muistuttaa kananmunaa.
Hän käytti maalauksissaan munatemperaa.
Iik, Akateemisessa oli Taschenin ökypramea laitos Dalin tarotkorteista. Samettipäällysteisessä loorassa koko pakka kullanvärisessä rasiassa, ja jonkun kirjoittama kirja niihin liittyen.
Oli sen verran hintava etten sieltä ostanut, mutta CDON:lla oli tarjous.
Niitä kortteja olen himoinnut vuosia. Tykkään Dalista, tarotkortteja on kiva keräillä, ja Taschen osaa asiansa.
Nyt on kovaa mutta hauskaa ja sekavaa menoa! Disinformaatiouskonnon totuutena. ;D
Who Killed the KLF?
1 h 28 min
dokumenttielokuva
musiikki
kriittinen
nokkela
Voi aiheuttaa ahdistusta
Sallittu yli 7-vuotiaille
Teknobändi The KLF (1987-1992) on oudoimpia ja jännittävimpiä tapauksia hittimusiikin historiassa. Se teki jättihitit What Time is Love ja Justified & Ancient, mutta suunnitteli samaan aikaan konepellin alla vallankumousta. Dokumenttielokuva perehtyy yhtyeen voimakaksikon Jimmy Cautyn ja Bill Drummondin anarkistisiin tempauksiin sekä salaliittoteorioita, keppostelua, esoteerista Mu Mu -mytologiaa ja kapitalismikritiikkiä yhdistelleeseen ajatteluun. Chris Atkinsin ohjaama elokuva on täysin epävirallinen tulkinta kaoottisesti päättyneestä taideprojektista nimeltä KLF. (Britannia 2021) https://areena.yle.fi/1-63158691
^
Tulipa nähtyä aikoinaan KLF:kin, silloin 1990-luvun alussa, Provinssirockissa.
Nyt on puhetta siitä, että tulevan (toivottavasti) oikeistohallituksen oletetaan vähentävän myös kulttuurintukemista valtion rahoista. Se on ikävää, mutta oikea ratkaisu. Monet kulttuurisektoriin liittyvät asiat/tukijärjestelmät eivät kuulu valtion keskeisiin vastuualueisiin, vaan niiden rahoitus tulisi enemmän tulla yksityiseltä sektorilta. Yhteiskunta/julkinen sektori ovat paisuneet liikaa, siksi tätäkin yhteiskunnan osa-aluetta tulee karsia.
Itselleni on aika selvää se, että kirjastotoimi säilyy, mutta (esim.) oopperantukemisesta voidaan karsia. Se on arvovalinta.
Väinö Blomstedt.
Finnish, 1871-1947.
Lake in the Wilderness, 1895.
(https://pbs.twimg.com/media/F5Cz8-xWUAEltNk?format=webp&name=900x900)
Ei erityisen hieno. Kiva toki.
500 Euroa?