kantapaikka.net

Tässä ketjussa keskustellaan Suomen metsistä ja suomalaisten metsäkokemuksista, mutta ei sademetsistä tai muiden maiden metsistä muuta kuin vertailukohtina tai pieninä viittauksina.

UPM:n teettämästä kyselytutkimuksesta:

Enemmistö suomalaisista uskoo, että metsätalous tuo vuodessa verotuloja alle 400 miljoonaa euroa. Oikea summa on miltei neljä miljardia.

SUOMI ELÄÄ metsästä, metsässä ja on metsä. Mutta vuonna 2021 suomalainen läpäisee peruskoulun, lukion, ammattikoulun ja yliopiston oppimatta tuon taivaallista metsästä.

Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään, että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine...

Jos porukalle on tuntematonta vihreän kullan taloushistoria, täysjärkistä näkemystä ei voi muodostua luonnonsuojeluunkaan.

- Teemu Keskisarja
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008121251.html

^

Artikkelissa Teemu Keskisarjan mainitsema metsänhoidon käsite on hieman perverssi. Eihän siinä mitään hoideta, vaan tuhotaan. Tai korkeintaan hoidetaan metsänomistajan ja jälkeläistensä lompakkoa. Avohakkuu on raiskattu ja tuhottu entinen metsä. Puupelto (istutettu monokulttuuri, talousmetsä) on metsän irvikuva, se on lajiköyhä ja ekosysteemin rikkova, lajituhoa kiihdyttävä.

Niin paljon kuin vessapaperista ja kirjoista tykkäänkin, kammoan tätä nykyistä menoa.

Metsänhoidon käsite riippuu tietenkin sen määrittelijästä. Määrittely ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että metsäteollisuus muodostaa merkittävän osan Suomen taloudesta. Jos metsänhoidon menetelmiä ja rakenteita lähdetään muuttamaan rajusti, se aiheuttaa suuria muutoksia jokaisen suomalaisen elämään.

Metsänhoito on taloudenhoitoa, ei metsän hoitoa, ja siksi termi on yhtä harhaanjohtava kuin jos joku määrittelisi  lastenhoidoksi sellaista toimintaa, jossa lapsia käytettäisiin tuotantoeläiminä, esim. lihakarjana tai elinluovuttajina.

Mutta joo, olen samaa mieltä, että metsäteollisuus on ollut tärkeä Suomelle, ja taitaa olla vieläkin.

Mutta tärkeä on luontokin, ja metsä.

Korjattu typo.

Rakastan puita, ja kunnioitan puuvanhuksia.

Kun mökillä piti kaataa valtavia pihapuita, tuli todella apea olo. Toinen oli jättimäinen kuusivanhus aivan tuvan nurkalla, jonka helmuksia muistan jo 5-vuotiaasta asti ihailleeni, ja johon sittemmin löi salama. Toinen oli valtaisa ikivanha koivu, joka joi veden kaivosta, ja joka oli mädäntynyt sisuksistaan eli muodosti jonkinlaisen riskin läheiselle maantielle. Ja toisaalta puut kasvavat silloinkin ja sielläkin, missä ei haluaisi. Esimerkiksi iso pihapiiri on alkanut kasvaa umpeen, kun ei ole ollut ketään, jota olisi kiinnostanut tai joka olisi pystynyt ja jaksanut pitää pihaa auki. Saunapolulla pitää välillä heilua vesurin kanssa. Pusikoituminen ja kuusivaltaisuus yms. tekevät hyvät oltavat hyttysille ja muille lentäville hyönteisille, joita nykyään riittää ihan liikaa, tuulensuojaa kun on liikaa. Ja toisaalta kun mökikkinteistö on melkein joka puolelta avohakkuiden ympäröimä, pääsee avohakkuiden ansiosta tuuli vähän puhaltamaan. Vaikka pitäisin mökin metsän luonnontilassa, ei se paljon tässä avohakkuuerämaassa auttaisi eläimistöä, yksinäiset saarekket elinkelpoista metsää ei auta, jos eläimet eivät sinne pääse ekokäytäviä (liekö oikea termi?) pitkin.

Sehän riippuu, mihin haluamme sijoittaa. Taloushistoriaan vaiko tulevaisuuden luontoon.

T: Xante

Jotta voitaisiin edes keskustella metsätaloudesta, on ensin tunnustettava faktat eli nykytilanne. On helppo visioida kaikenlaista ja kauhistella käytettyjä menetelmiä, mutta visiointi ja kauhistelu ovat haihattelua niin kauan kun ei oteta esiin metsäteollisuuden vaikutuksia koko yhteiskuntaan, rahavirtoihin, julkiseen talouteen, kansalaisten elintasoon ja hyvinvointiin.

Metsäteollisuus on keskeinen hyvinvoinnin tuoja Suomessa. Vuonna 2019 metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli noin 19,2 prosenttia. Tullin tilastojen mukaan metsäteollisuuden tuotteita vietiin 12,5 miljardilla eurolla vuonna 2019. Ala työllistää erityisesti maakunnissa. Kokoonsa nähden Suomi on metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa.

https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/metsateollisuus-suomessa

Mitä tulee suomalaiseen mielenmaisemaan: Suomalaiset ovat metsäläiskansaa siinä missä maanviljelijäkansaa tai metsäteollisuuskansaa tai tietokonepelejä kehittävää kansaa. Metsä on ollut paikka saalistaa saaliseläimiä ja sieniä, paikka, jossa karjaa on laidunnettu. On ollut pyhiä lehtoja, pyhiä pihlajia, pyhiä koivuja ja pyhiä kuusia, varsinkin pihapiirin pihlajat, ja suuret kuuset ja suuret koivut. Tästä on keskusteltu toisessa ketjussa: Suomalainen muinaisusko ja mytologia (https://kantapaikka.net/index.php/topic,1878.msg100054.html#msg100054)

Luonto, metsä ja puisto ovat tärkeitä useimpien ihmisten hyvinvoinnille. Sielu lepää ja virkistyy luonnossa, stressi vähenee.

Mielenmaisemassa tuskin tuotantotaloudelliset arvot ovat oleellisia, vai ovatko?

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 12:06:45
UPM:n teettämästä kyselytutkimuksesta:

Enemmistö suomalaisista uskoo, että metsätalous tuo vuodessa verotuloja alle 400 miljoonaa euroa. Oikea summa on miltei neljä miljardia.

SUOMI ELÄÄ metsästä, metsässä ja on metsä. Mutta vuonna 2021 suomalainen läpäisee peruskoulun, lukion, ammattikoulun ja yliopiston oppimatta tuon taivaallista metsästä.

Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään, että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine...

Jos porukalle on tuntematonta vihreän kullan taloushistoria, täysjärkistä näkemystä ei voi muodostua luonnonsuojeluunkaan.

- Teemu Keskisarja
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008121251.html

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 15:00:07
Jotta voitaisiin edes keskustella metsätaloudesta, on ensin tunnustettava faktat eli nykytilanne. On helppo visioida kaikenlaista ja kauhistella käytettyjä menetelmiä, mutta visiointi ja kauhistelu ovat haihattelua niin kauan kun ei oteta esiin metsäteollisuuden vaikutuksia koko yhteiskuntaan, rahavirtoihin, julkiseen talouteen, kansalaisten elintasoon ja hyvinvointiin.

Metsäteollisuus on keskeinen hyvinvoinnin tuoja Suomessa. Vuonna 2019 metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli noin 19,2 prosenttia. Tullin tilastojen mukaan metsäteollisuuden tuotteita vietiin 12,5 miljardilla eurolla vuonna 2019. Ala työllistää erityisesti maakunnissa. Kokoonsa nähden Suomi on metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa.

https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/metsateollisuus-suomessa

Ajatteletko, että me voimme jatkaa metsiemme kanssa kuten tähänkin asti ja silti säilyttää maapallo elinkelpoisena jälkipolvillemme?

^Et esitä mitään konkreettista faktaa siitä, miten Suomen metsätalous tulisi käytännössä järjestää toisin. Minulla ei ole mitään erityisiä visioita asiasta. Kun aletaan keskustella muutoksista - jos sellaisia halutaan/vaaditaan - on syytä tuoda esiin muutosten vaikutukset kokonaistalouteen eli ihmisten elintasoon.

^
Kummasta nyt on kyse. Ajatteletko siis tosiaan kuten annat ymmärtää vai nakkaatko vain vitut jälkipolvillemme?

Amore olikin jo laittanut erittäin oleellisen infolinkin, jonka pääviestin muotoilen toisin:

Suomi on vientivaltio. Metsäteollisuuden osuus kokonaisviennistä on n. 20%. Jos tämä siivu lähtisi, niin siinä voidaan heittää sitten samalla koko sosiaaliturvajärjestelmälle hyvästit. Ignoranttien kaupunkivihreidenkin kannattaisi siis olla varovaisia toiveissaan.

Suomen metsistä 60% on suoraan yksityisten omistamia, ei suinkaan valtion. EU ei todellakaan tule päättämään siitä, miten minä metsiäni hoidan, tai mitä muuta päätän niille tehdä. Euroopan johtavat valtiot ovat itse turmelleet ja tuhonneet omat metsänsä, ja nyt niiden omasta mielestään pitäisi päästä päättämään pienempien valtioiden metsäpolitiikasta. Ei käy.

Vaan perhana, vallitsevien uusien sääolosuhteiden puitteissa olisikin jo voinut istuttaa kuusien sijaan vaikkapa sypressejä, tai kookospalmuja!

Kanadan tilanne antaa vahvan osviitan siitä, mitä myös Suomen leveyspiireillä on luvassa. Tällä hetkellä vilja- ja hedelmäsatoja tuhoutuu näissä hirmuhelteissä kovaan tahtiin ympäri maailmaa, ja ennustan kaikkien vilja- ja hedelmätuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousua jo tälle syksylle. Näihinhän sitten lukeutuvat myös oluet, viinit, siiderit ja viinat, että kannattaa täydentää niitäkin varastoja, kun ensi vuoden puolella saattaa jo olla kalliimpaa.

^^Eivät ne jälkipolvetkaan kiittele, jos terveyskeskukset suljetaan ja koulutusta vähennetään, koska ei ole varaa.

On yhdentekevää mitä ajattelen kun hyvin suuri osa siitä mitä syön tai mitä palveluja käytän riippuu jollakin tavoin metsäteollisuuden tuottoisuudesta. Faktat voivat olla ikäviä, mutta ne eivät katoa unelmoimalla.

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 15:53:05
^^Eivät ne jälkipolvetkaan kiittele, jos terveyskeskukset suljetaan ja koulutusta vähennetään, koska ei ole varaa.

On yhdentekevää mitä ajattelen kun hyvin suuri osa siitä mitä syön tai mitä palveluja käytän riippuu jollakin tavoin metsäteollisuuden tuottoisuudesta. Faktat voivat olla ikäviä, mutta ne eivät katoa unelmoimalla.

Juuri näin.

Sitä paitsi, Suomessa on yksityisille metsänomistajille istuttamisvelvoite; jos metsäänsä kaataa, sen tilalle pitää istuttaa uutta. Ja mikäänhän ei ole niin tehokas hiilinielu, kuin nimen omaan kasvava metsä.

^^
Terveyskeskuksia ja koulutusta ei tarvita, jos emme toimi nyt. Osaatko päätellä miksi?

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 13, 2021, 16:01:21
^^
Terveyskeskuksia ja koulutusta ei tarvita, jos emme toimi nyt. Osaatko päätellä miksi?

Sopiiko, että suljetaan terveyskeskukset heti?

Eli et osaa päätellä?

Tämän ketjun pointti on siinä, että metsäteollisuus on taloudellisesti niin suuri ja merkittävä ala, että mitään nopeita ratkaisuja sen muuttamiseksi ei voida tehdä. Lisäksi itse puustoon liittyy aikaperspektiivi: puiden kasvatus korjuuikään vie 30-40 vuotta, pohjoisessa 10-20 vuotta kauemmin.

Jos luonto ja metsät joltain kansalaistaholta pelastusta tarvitsevat, niin kaupungeissa kasvaneilta vihervasureilta. Yksi kuva kertoo jälleen enemmän, kuin tuhat sanaa:

Anonyymi riemuidiootti luonnollisessa ympäristössään (https://i.redd.it/jyfs4dq1h5a71.jpg).

"Smash Capitalism" - sylissään 1600 euron Macbook Pro, kätösen ulottuvilla kuuden euron lattekahvi Starbucksista, jaloissaan design-maiharit... Ja ehkä se on vielä lentokentän aulassa, odottamassa halpalentonsa saapumista. :)


Lisäys: Kuva olisi täydellinen, jos olisi vielä ollut Fjällräven-reppu, ja ehkä lattekahvinkin voisi vielä vaihtaa kookosvesitölkkiin!

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 18:07:43
Tämän ketjun pointti on siinä, että metsäteollisuus on taloudellisesti niin suuri ja merkittävä ala, että mitään nopeita ratkaisuja sen muuttamiseksi ei voida tehdä. Lisäksi itse puustoon liittyy aikaperspektiivi: puiden kasvatus korjuuikään vie 30-40 vuotta, pohjoisessa 10-20 vuotta kauemmin.

Miksi tämän ketjun otsikossa sitten on "...ja suomalaisten mielenmaisemassa"?

Vai onko joidenkin ihmisten mielenmaisema tosiaankin niin karu, ettei siihen mahdu ihmiskunnan eloonjääminen ja planeetan kantokyvyn varmistaminen, lajien massasukupuuton estäminen, luontoarvot, eläinten oikeudet, ja sen sellaiset "pehmeät" asiat?

Onko jonkun mielestä  "suomalaista sielunmaisema" ja "suomalaisten metsäkokemukset" (vrt. otsikko ja aloituskirjoitus) tosiaankin vain tällaisia asioita:

metsätalous
metsäteollisuus
400 miljoonaa euroa, tai neljä miljardia euroa verotuloja
vihreä kulta
taloushistoria
talous
rahavirrat
julkinen talous
kansalaisten elintaso
vienti
metsäteollisuuden tuotteet
12,5 miljardilla eurolla
kokonaistalous
yksityisten omistamat metsät
metsäpolitiikka
maailmanmarkkinahinnat
oluet, viinit, siiderit ja viinat
metsäteollisuuden tuottoisuus
?

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 13, 2021, 18:29:34

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 18:07:43
Tämän ketjun pointti on siinä, että metsäteollisuus on taloudellisesti niin suuri ja merkittävä ala, että mitään nopeita ratkaisuja sen muuttamiseksi ei voida tehdä. Lisäksi itse puustoon liittyy aikaperspektiivi: puiden kasvatus korjuuikään vie 30-40 vuotta, pohjoisessa 10-20 vuotta kauemmin.

Miksi tämän ketjun otsikossa sitten on "...ja suomalaisten mielenmaisemassa"?

Halusin otsikoida väljästi, jotta aikaa myöten monenlainen keskustelu on sinänsä mahdollista. Omalta osaltani olen ensi vaiheessa kiinnostunut taloudellisista faktoista, jotka kyselyn pohjalta näyttävät monille olevan aivan hämärän peitossa. En siis tarkoittanut otsikoinnilla, että samaan aikaan käsiteltäisiin taloutta ja mielenmaisemaa, vaikka sekin voi olla kiinnostavaa kunhan käsitteet määritellään selkeästi.

^
Älä nyt vain Amore taas pilaa millään faktoilla hyvää mutu- ja fiiliskeskustelua (Minäkin "syyllistyin" samaan)! :)

Sitten on niinkin, että nämä fiiliskeskustelijat eivät erottaisi talousmetsää luonnontilaisesta metsästä, kun vain riittävän kauas kaupunkiasutuksesta siirryttäisiin. Vaikeaa se harjaantumattomalle onkin, kun ovat biodiversiteetiltään lähes identtisiä. "Puupeltojen" sijaan olisi järkevämpää puhua monikäyttömetsistä, koska talousmetsienkin metsänkasvu kestää joka tapauksessa niin kauan, että hyvin siellä ehtivät myös kaikenlaiset Suomen luontoon kuuluvat eläimet viihtyä, kunhan ympärillä on vastaavaa lääniä siinä vaiheessa, kun puut kaadetaan. Sitten menee taas 40-60 vuotta, että uusi metsä on kasvanut mittaansa. Sinä aikana ehtivät eläimet elää ja lisääntyä talousmetsissäkin jopa satojen sukupolvien ajan. Suomen luonnossa esiintyvien eläinten elinkaari kun ei ole ihmisiin verrattuna kovinkaan pitkä.

Itse kyllä erotan puupellon luonnonmukaisemmasta metsästä, vaikka kaupunkilainen olenkin. Puupellossa on suorissa riveissä samankokoisia puita ja yleensä ne ovat samaa lajia. Tylsän näköistä se on, ei mahda mitään.  En halua demonisoida talousmetsää, mutta virkistystarkoitukseen nuo suorariviset pylväiköt eivät minulle oikein toimi.

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 19:24:44
Itse kyllä erotan puupellon luonnonmukaisemmasta metsästä, vaikka kaupunkilainen olenkin. Puupellossa on suorissa riveissä samankokoisia puita ja yleensä ne ovat samaa lajia. Tylsän näköistä se on, ei mahda mitään.  En halua demonisoida talousmetsää, mutta virkistystarkoitukseen nuo suorariviset pylväiköt eivät minulle oikein toimi.

Jos puut on sillä tavalla istutettu; kaikkialla näin ei ole. Tylsän näköistä se on silloinkin, kun kyseessä on luonnonmukaisesti kasvanut metsä, joka vain on saman ikäinen sen ihmisen toimesta istutetun kanssa. Minäkin jätin sinne vastaistutettuun metsään muitakin puulajeja siemen- ja suojapuiksi ja linnuille, ja edelleen siellä kasvaa myös komeaa, lähes täysi-ikäistä mäntyä, vaikka kaadettu alue istutettiin kuusimetsäksi. Ennen kaatoa tuskin olisit sinäkään huomannut, että ollaan kuin ollaankin talousmetsässä. Varmempana vakuutena sekin, että puiden oksilla kasvoi runsaasti naavaa. Se puolestaan on merkki siitä, että alueen ilma on mitä puhtainta. Naava ei oksilla kasva, jos ilmanlaatu on hitusenkaan huono.

Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 13, 2021, 19:08:09
^
Älä nyt vain Amore taas pilaa millään faktoilla hyvää mutu- ja fiiliskeskustelua (Minäkin "syyllistyin" samaan)! :)

Sitten on niinkin, että nämä fiiliskeskustelijat eivät erottaisi talousmetsää luonnontilaisesta metsästä, kun vain riittävän kauas kaupunkiasutuksesta siirryttäisiin. Vaikeaa se harjaantumattomalle onkin, kun ovat biodiversiteetiltään lähes identtisiä. "Puupeltojen" sijaan olisi järkevämpää puhua monikäyttömetsistä, koska talousmetsienkin metsänkasvu kestää joka tapauksessa niin kauan, että hyvin siellä ehtivät myös kaikenlaiset Suomen luontoon kuuluvat eläimet viihtyä, kunhan ympärillä on vastaavaa lääniä siinä vaiheessa, kun puut kaadetaan. Sitten menee taas 40-60 vuotta, että uusi metsä on kasvanut mittaansa. Sinä aikana ehtivät eläimet elää ja lisääntyä talousmetsissäkin jopa satojen sukupolvien ajan. Suomen luonnossa esiintyvien eläinten elinkaari kun ei ole ihmisiin verrattuna kovinkaan pitkä.

Höpö höpö. Aave esittää tietäväistä asiasta, mistä ei paljoakaan tiedä.

Kyllä aarniometsän voi erottaa talousmetsästä, varsinkin lahopuiden ja niille sijoilleen kaatuneiden puiden ansiosta, mutta myös sammaleesta. Ja siitä, että aarnimetsässä puusto ei ole samanikäistä. Tai suorissa riveissä. Tai vain yhtä lajia.

Kaupunkilainen sen enempää kuin maalaisjunttikaan ei kyllä välttämättä tunnista niitä nimenomaan aarniometsälle tyypillisiä kääpiä, hyönteislajeja, sieniä, jotka aarnimetsässä ovat erilaisia kuin puupellossa, tai edes vanhassa esim 150 vuotta koskemattomana olleessa metsässä. Lajikirjo on talousmetsässä ja aarnimetässä eri, eri lajit siis viihtyvät niissä. Ja vaikka lajien lukumäärä olisikin samansuuruinen (epäilen, ettei ole, luulen, että wikisivulla on tuossa kohtaa virhe), ekosysteemit ja lajistot poikkeavat huomattavasti toisistaan, toisin kuin tuo riemuidiootti tuossa edellä taitaa yrittää esittää. Aarnimetsän linnustokin on osittain toisenlainen, esimerkiksi tikat ja muut lahopuista ruokansa saavat (ja puunkoloihin ja pökkelöihin pesänsä rakentavat) linnut menestyvät siellä paremmin kuin puupellossa.

Ne eläin- ja kasvilajit, jotka ovat aarniometsille tyypillisiä, eivät voi erityisen hyvin. Sitä huonommin ne voivat mitä enemmän aarniometsät sirpaloituvat. Eli Aave jauhaa kyllä täyttä paskaa monellakin tasolla.

Aarniometsä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarniomets%C3%A4)

"Vanhoja metsiä, jotka ovat uudistuneet avohakkuiden tai metsänhoidollisten hakkuiden jälkeen, ei kutsuta aarniometsiksi ennen kuin on kulunut riittävästi aikaa hakkuiden aiheuttamien jälkien häviämiseksi metsästä kokonaan. Täydelliseen luonnontilaan palautumiseen saattaa kulua aikaa sadasta vuodesta tuhanteen vuoteen, metsän puulajistosta riippuen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on arvioitu hakattujen lehtimetsien palautumisen aarniometsiksi kestävän yleensä yhden tai kahden kokonaisen puusukupolven ajan, eli 150–500 vuotta."
(Liittyen Aaveen väitteeseen "Sitten menee taas 40-60 vuotta, että uusi metsä on kasvanut mittaansa")

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 18:07:43
Tämän ketjun pointti on siinä, että metsäteollisuus on taloudellisesti niin suuri ja merkittävä ala, että mitään nopeita ratkaisuja sen muuttamiseksi ei voida tehdä. Lisäksi itse puustoon liittyy aikaperspektiivi: puiden kasvatus korjuuikään vie 30-40 vuotta, pohjoisessa 10-20 vuotta kauemmin.

Itse asiassa vielä kauemmin. Tyypillisesti päätehakkuiden väli on Etelä-Suomessa sen 60-100 vuotta, pohjoisessa 100-160 vuotta. 25 vuotta riittää hybridihaavalle, mutta se on merkitykseltään vähäinen. Turvepohjalla (entisen turvesuon pohjalla siis) rauduskoivu pääsee 40 vuodessa hakkuukypsäksi, mutta tosiaan yleensä kuluu paljon kauemmin.

Verrattuna moneen muuhun maahan Suomessa on paljon metsää ja se on valtaosaltaan pienomistajien hallussa. Kaiken lisäksi yksityismetsät ovat erityisesti etelässä ja rehevillä maapohjilla, joten niiden painoarvo puuntuotannossa on vielä suurempi. Esim. Ruotsissa metsien omistussuhteet ovat jo hyvin erilaiset.

Puupelloiksi en mene talousmetsiä kutsumaan, vaikka ne usein ankeita ovatkin. Toisin kuin monissa Euroopan maissa, Suomessa käytetään pelkästään kotimaisia puulajeja. Siperianlehtikuusi tosin luetaan kotimaiseksi, vaikka sen luonnollinen levinneisyysalue jääkin pari sataa kilometriä Suomen itäpuolelle. Muiden mantereiden puita ei käytetä. Esim. Ruotsissa taas kontortamäntyä on viljelty paljon.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 13, 2021, 20:39:44
Toisin kuin monissa Euroopan maissa, Suomessa käytetään pelkästään kotimaisia puulajeja.

Hyvä kun toit esiin, tämä kun on eräs avaintekijä luonnon hyvinvoinnissa. EU-tasollahan kuvio on tämä:

Järjestö: EU:n energia­politiikka on saattanut johtaa 4 miljoonan hehtaarin metsä­katoon: "Politiikka, jonka piti pelastaa planeetta, tuhoaa sen" (https://www.hs.fi/talous/art-2000008102923.html) (HS).

Amazonin metsäkatoihin verrattuna 4 miljoonaa hehtaaria on pientä, mutta silti. Puheet metsien suojelusta EU:n komission taholta ovat surkuhupaisia, kun valittu energiapolitiikka on se mikä on. Ensin on tuhottu omat metsät, ja sen jälkeen ne ongelmat on siirretty köyhempien maiden ympäristötuhoiksi. Palmuöljyä ja biopolttoaineita halpaan hintaan!

Lisäys: Sitä ei käy kiistäminen, etteikö kotimainen Neste olisi ollut voimakkaasti lobbaamassa tätäkin EU:n "luonnonsuojelua".

Entäpä jos koko maailman ja Suomen rehuviljaan käytetty peltoala muutettaisiinkin metsiksi?

Olemme vallanneet kolmanneksen koko maapallon maapinta-alasta ruokkiaksemme kaikki vankeudessa kasvattamamme eläimet.

Suomessa rehukasveja viljeltiin vuonna 2003 noin 80 prosentilla viljellystä peltoalasta. Siitä huolimatta Suomi ei ole omavarainen rehun suhteen, vaan lisävalkuaisesta 85 prosenttia tuodaan muualta.

Kasviperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vain neljäsosa nykyisestä ruoantuotannon käytössä olevasta maapinta-alasta.
https://vegaanihaaste.fi/elaintuotanto-haitallista-ymparistolle

Nopeasti laskien pelkästään jo metsärikkaassa Suomessa vapautuisi metsien istutukselle 2 300 000 ha x 0,75 = 1 725 000 ha.
1725000 hehtaari (ha) = 17250,00 neliökilometri (km²)
Eli Etelä-Savon maakunnan kokoinen alue voitaisiin metsittää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maatalous
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hehtaari
https://www.laskurini.fi/hyoty/yksikkomuuntimet/pinta-ala-hehtaari-aari-muunnin
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Järvitilastot/Maakuntien_vesi-_ja_maapinta-alat (https://www.jarviwiki.fi/wiki/J%C3%A4rvitilastot/Maakuntien_vesi-_ja_maapinta-alat)

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e1/Etel%C3%A4-Savo_sijainti_Suomi.svg/800px-Etel%C3%A4-Savo_sijainti_Suomi.svg.png)

^Samalla pitäisi sitten lisätä metsäteollisuuden kapasiteettia. Ja mitenkähän varmistettaisiin, että kansainvälisillä markkinoilla olisi lisätuotannolle kysyntää - kannattavaan hintaan?

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 22:49:46
^Samalla pitäisi sitten lisätä metsäteollisuuden kapasiteettia. Ja mitenkähän varmistettaisiin, että kansainvälisillä markkinoilla olisi lisätuotannolle kysyntää - kannattavaan hintaan?

Miksi pitäisi lisätä metsäteollisuuden kapasiteettia?
Tuotekehittelyllä varmistettaisiin myös lisäkysyntä ja nykyistä kannattavammat hinnat?

Olen täällä jo aikaisemmin painottanut sitä, että suuria muutoksia ei tehdä visioimalla, vaan ne vaativat vastaavasti suuria rakenteellisia toimia ja kansainvälisten markkinoiden kiinnostusta tuotteille. Uusien tuotteiden tuotekehitys vie vähintäänkin vuosia ellei vuosikymmeniä. Eikä mikään taikakeino takaa niille ostajia. Lisäksi kannattaa kysyä, haluammeko vielä kasvattaa metsäteollisuuden osuutta maamme kokonaistuotannosta.

Metsäteollisuus on keskeinen hyvinvoinnin tuoja Suomessa. Vuonna 2019 metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli noin 19,2 prosenttia. Tullin tilastojen mukaan metsäteollisuuden tuotteita vietiin 12,5 miljardilla eurolla vuonna 2019. Ala työllistää erityisesti maakunnissa. Kokoonsa nähden Suomi on metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa.

https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/metsateollisuus-suomessa

Hiilinielun kasvattaminen metsittämällä rehupellot on jo sinänsä arvokas ilmastoteko.

Lisäksi metsäteollisuus on paperittomuuteen siirtyvän maailman rakennemuutoksen edessä ja tärkeänä teollisuutena vastuussa koko Suomelle surkeasta tuotekehittelyyn panostamisestaan.

Kulutuksen rakennemuutos merkitsee vääjäämättä paino- ja kirjoituspaperin tuotannon vähenemistä myös tulevaisuudessa. Eri puolilla maailmaa paperikoneita suljetaan tai muutetaan muiden tuotteiden tekemiseen. Paperikoneiden sulkemisten ja uusien selluinvestointien myötä selluntuotannon suhteellinen merkitys Suomessa on kasvanut. Samalla metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo on alentunut ja metsäteollisuutta on syytetty tuotekehityksen puutteesta. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus massa- ja paperiteollisuuden liikevaihdosta oli vain vajaa puoli prosenttia vuonna 2018, kun koko tehdasteollisuudessa sama luku oli liki kaksi prosenttia.

Ilmastohätätila on myös taloudellinen mahdollisuus green tech-tuotannolle.

Kasvavat markkinat ja kuluttajien lisääntyvä halukkuus ostaa ympäristöystävällisiä tuotteita ovat luoneet odotuksia erityisesti pakkaus- ja tekstiiliteollisuuden uusien tuotteiden mahdollisuuksista. Myös muita sellua hyödyntäviä innovaatioita on kehitteillä. Mutta onko niitä riittävästi ja johtaako tuotekehitys koskaan suuremman mittakaavan tuotantoon Suomessa?
https://www.luke.fi/blogi/metsateollisuus-vedenjakajalla-mita-paperin-ja-sellun-jalkeen/

Noh, Suomessa suurin metsäteollisuuden tekijä juuri tänä keväänä ilmoitti irrottautuvansa suomalaisesta sopimusmallista ja siirtyvänsä jokaisen paperimiehen kanssa kivaan kaksin kesken sopimisen.

Nyt jos taloushistoriasta puhumme, kannattaisi vain ymmärtää, että metsillä tässä on helkkarin pieni osuus. Kyllä puuta saadaan Uruguaysta, Venäjältä, Kiinastakin kun sopimukseen päästään.

Sen vuoksi itse keskityn kyllä mielenmaisemaan koskien suomalaista metsää, se on toivottavasti vielä siellä ja kestävämpää kuin marista paperiteosta, joka on, kuten Nallekin jaksaa muistuttaa, auringonlaskun ala.

Että sinällään on naurettavaa estellä ilmastotekoja tämän alan vuoksi, jota omistajansa tai toimitusjohtajansa eivät aiokaan millään muotoa tukea tai säilyttää

T: Xante

Metsäteollisuus työllistää nykyisin noin 100 000 henkilöä suomessa eli paljon vähemmän, kun aiemmin.

Saataisiinko sitten puita muista maista, kuin venäjän lähiseuduilta, on aika epä-todennäköista eikä se venäjäkään välttämättä myy puitansa tulevaisuudessa kovinkaan paljon.
Pitkät matkat myös nostavat kustannuksia ja ne tehtaat perustetaan sinne mistä sitä raaka-ainetta löytyy.

Luonto kyllä köyhtyy nykyisellä tahdilla joka puolella, eikä suomikaan ole siitä erillinen- hyvinvoinnin hinnasta on kysymys ja puujalostusteollisuus on kyllä tuhonnut aika ison osan suomen luontoa-jokineen kaloineen- kymijokikin on vasta viime aikoina toipunut hieman ja nykyisin sinne on saati jo jonkun verran lohtakin nousemaan. Vahinko vain, että padot estävät edelleen sen kutupuroille pääsyn.

Aika moni silti käyttänee wessa-paperia tulevaisuudessakin--

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petranyqvist/historioitsija-teemu-keskisarjan-metsakolumni-kuhisee-virheita/

Amorelle ja muillekin vastaaville medialukutaidottomille tuosta faktat kuntoon.

^ Tuo ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että suomalaisten ymmärrys metsätalouden merkityksestä kaikkien kansalaisten elämään ja hyvinvointiin on heikko eikä talouden rakenne ole nopeasti muutettavissa. Maaseudulla asia tietenkin konkretisoituu paremmin, mutta suurin osa väestöstä elää kaupungeissa. Talouden opetus oli omana kouluaikanani vähäistä enkä usko sen nykyisinkään olevan paljon parempaa. Kuten kaikissa aineissa, tulisi talouttakin koskien opettaa mittasuhteiden ja rakenteiden merkitys - ei niinkään knoppeja yksittäisistä tuotteista. Jokaisen suomalaisen iästä riippumatta tulisi tietää, mihin hyvinvointimme perustuu eli mitkä ovat tärkeimmät toimialat. Sekin pitäisi jokaisen tajuta, että talous koostuu pitkistä tuotantoketjuista ja verkostoista, joten jokaisella toimialalla on monia välillisiä vaikutuksia hyvinkin pitkien ketjujen päässä.

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 14, 2021, 12:22:07
^ Tuo ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että suomalaisten ymmärrys metsätalouden merkityksestä kaikkien kansalaisten elämään ja hyvinvointiin on heikko eikä talouden rakenne ole nopeasti muutettavissa.

Muuttaa se kaikki sinun täällä markkinoimasi tosiasiat.

Koulujen talousopetus on tasoa "näin otat pikavipin". Joten ei kyselytutkimuksen tuloksissa ei ole sen kummempaa ihmettelemistä. Samat taloudesta ihan pihalla olevat äänestävät taloudesta ihan pihalla olevia valtuustoihin ja eduskuntaan. Jippii! Ei ihme, että Suomi ja suomalaiset eivät vaurastu.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 14, 2021, 13:12:18
Koulujen talousopetus on tasoa "näin otat pikavipin". Joten ei kyselytutkimuksen tuloksissa ei ole sen kummempaa ihmettelemistä. Samat taloudesta ihan pihalla olevat äänestävät taloudesta ihan pihalla olevia valtuustoihin ja eduskuntaan. Jippii! Ei ihme, että Suomi ja suomalaiset eivät vaurastu.

Ainakin Keskisarja keksi tutkimuksen tulokset omasta päästään, jos nyt niihin viittaat.

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 14, 2021, 12:22:07
^ Tuo ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että suomalaisten ymmärrys metsätalouden merkityksestä kaikkien kansalaisten elämään ja hyvinvointiin on heikko eikä talouden rakenne ole nopeasti muutettavissa. Maaseudulla asia tietenkin konkretisoituu paremmin, mutta suurin osa väestöstä elää kaupungeissa. Talouden opetus oli omana kouluaikanani vähäistä enkä usko sen nykyisinkään olevan paljon parempaa. Kuten kaikissa aineissa, tulisi talouttakin koskien opettaa mittasuhteiden ja rakenteiden merkitys - ei niinkään knoppeja yksittäisistä tuotteista. Jokaisen suomalaisen iästä riippumatta tulisi tietää, mihin hyvinvointimme perustuu eli mitkä ovat tärkeimmät toimialat. Sekin pitäisi jokaisen tajuta, että talous koostuu pitkistä tuotantoketjuista ja verkostoista, joten jokaisella toimialalla on monia välillisiä vaikutuksia hyvinkin pitkien ketjujen päässä.

Anna kun arvaan, VHH linkitti tähän Uuden Suomen kirjoitukseen: Historioitsija Teemu Keskisarjan metsäkolumni kuhisee virheitä (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petranyqvist/historioitsija-teemu-keskisarjan-metsakolumni-kuhisee-virheita/).

Kirjoittajan laatima otsikko ei vastaa sen asiasisältöä: Keskisarjan kolumni ei "kuhissut virheitä", vaan kirjoittaja itse takertuu muutamaan lillukanvarteen. Keskisarjan kolumnissa olivat perusasiat (Ja kolumnin pääsanoma) täysin kunnossa. Kirjoituksessa todetaan myös näin: "Sitten seuraa ympäripyöreyksiä "aktivisteista" jotka vaativat "sitä sun tätä" Suomen metsiin. Olen itsekin kohdannut aktivisteja, jotka ovat ulalla metsistä, niiden käytöstä, ekologiasta ja ilmiöistä, mutta he ovat tässä keskustelussa merkityksettömiä".

Petra Nyqvistin voisi toivottaa tervetulleeksi kantapaikkaan, sillä täällä näitä ulalla olevia kanssasi juuri vänkää. :)

Suomessa on n. 600 000 yksityistä metsänomistajaa. Heistä jokainen, joka metsistään huolehtii ja näitä asioita seuraa, ei tule enää ikinä äänestämään Vihreitä. Onneksi olkoon, Maria Ohisalo!

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 14, 2021, 13:20:52

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 14, 2021, 13:12:18
Koulujen talousopetus on tasoa "näin otat pikavipin". Joten ei kyselytutkimuksen tuloksissa ei ole sen kummempaa ihmettelemistä. Samat taloudesta ihan pihalla olevat äänestävät taloudesta ihan pihalla olevia valtuustoihin ja eduskuntaan. Jippii! Ei ihme, että Suomi ja suomalaiset eivät vaurastu.

Ainakin Keskisarja keksi tutkimuksen tulokset omasta päästään, jos nyt niihin viittaat.

Lähinnä viittaan siihen, että kolmasosa nuorista arvioi metsäteollisuuden tuottamien verotulojen olevan prosentin tai vähemmän todellisista.

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 14, 2021, 12:22:07
^ Tuo ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että suomalaisten ymmärrys metsätalouden merkityksestä kaikkien kansalaisten elämään ja hyvinvointiin on heikko eikä talouden rakenne ole nopeasti muutettavissa. Maaseudulla asia tietenkin konkretisoituu paremmin, mutta suurin osa väestöstä elää kaupungeissa. Talouden opetus oli omana kouluaikanani vähäistä enkä usko sen nykyisinkään olevan paljon parempaa. Kuten kaikissa aineissa, tulisi talouttakin koskien opettaa mittasuhteiden ja rakenteiden merkitys - ei niinkään knoppeja yksittäisistä tuotteista. Jokaisen suomalaisen iästä riippumatta tulisi tietää, mihin hyvinvointimme perustuu eli mitkä ovat tärkeimmät toimialat. Sekin pitäisi jokaisen tajuta, että talous koostuu pitkistä tuotantoketjuista ja verkostoista, joten jokaisella toimialalla on monia välillisiä vaikutuksia hyvinkin pitkien ketjujen päässä.

Joo maakunnissa tämä tosiaan paremmin tiedetään, Kaipolako se oli vai mikä, joka sai viimeksi opetusta mittasuhteista ja hyvinvoinnin perusteista.

T: Xante

Muoksis: sekin tuppaa unohtumaan taloushistoriasta, että metsäteollisuus loistaa myös yritystukien saajana kärkisijoilla.

Lisäksi voisi todeta, että vastineessa esitetty väite EU:n metsästrategian perustumisesta tieteeseen on oikein vain teknisesti: se kun perustuu YK:n alaisuudessa toimivan IPCC:n ennusteisiin ja ilmastomalleihin, ja niitähän riittää. Näiden kaavailuiden pohjalta voitaisiin oikeastaan palata päätösvalta-asioihin vasta, kun EU:n johtavat valtiot ovat istuttaneet maidensa pinta-alat edes puoleen siitä, miten paljon metsää Suomessa on.

Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 14, 2021, 13:56:02
Lisäksi voisi todeta, että vastineessa esitetty väite EU:n metsästrategian perustumisesta tieteeseen on oikein vain teknisesti: se kun perustuu YK:n alaisuudessa toimivan IPCC:n ennusteisiin ja ilmastomalleihin, ja niitähän riittää. Näiden kaavailuiden pohjalta voitaisiin oikeastaan palata päätösvalta-asioihin vasta, kun EU:n johtavat valtiot ovat istuttaneet maidensa pinta-alat edes puoleen siitä, miten paljon metsää Suomessa on.

Toisin kuin äärioikeistolle, joille jokainen tienpientareella kasvava närekin on metsä, sitä todellisuudessa on Suomessa hyvin vähän. Puuta meillä kyllä riittää mutta metsien kehitys on tämä:

(https://pbs.twimg.com/media/E6NJIHAWEAMEe1D?format=jpg&name=small)

44

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 15:00:07
Jotta voitaisiin edes keskustella metsätaloudesta, on ensin tunnustettava faktat eli nykytilanne. On helppo visioida kaikenlaista ja kauhistella käytettyjä menetelmiä, mutta visiointi ja kauhistelu ovat haihattelua niin kauan kun ei oteta esiin metsäteollisuuden vaikutuksia koko yhteiskuntaan, rahavirtoihin, julkiseen talouteen, kansalaisten elintasoon ja hyvinvointiin.

Metsäteollisuus on keskeinen hyvinvoinnin tuoja Suomessa. Vuonna 2019 metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli noin 19,2 prosenttia. Tullin tilastojen mukaan metsäteollisuuden tuotteita vietiin 12,5 miljardilla eurolla vuonna 2019. Ala työllistää erityisesti maakunnissa. Kokoonsa nähden Suomi on metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa.

https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/metsateollisuus-suomessa

Luettelit sinulle tärkeät seikat jotka kaikki liittyvät RAHAAN! Eikö mielestäsi ole muita huomioitavia metsienkäsittelyynaliittyviä asioita?

hommataan lento koneita ja torjutaan Neuvosto liitto

silloin kun minä olin talvi sodassa niin riitti metsiä

Lainaus käyttäjältä: Saares - heinäkuu 14, 2021, 19:24:32

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 15:00:07
Jotta voitaisiin edes keskustella metsätaloudesta, on ensin tunnustettava faktat eli nykytilanne. On helppo visioida kaikenlaista ja kauhistella käytettyjä menetelmiä, mutta visiointi ja kauhistelu ovat haihattelua niin kauan kun ei oteta esiin metsäteollisuuden vaikutuksia koko yhteiskuntaan, rahavirtoihin, julkiseen talouteen, kansalaisten elintasoon ja hyvinvointiin.

Metsäteollisuus on keskeinen hyvinvoinnin tuoja Suomessa. Vuonna 2019 metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli noin 19,2 prosenttia. Tullin tilastojen mukaan metsäteollisuuden tuotteita vietiin 12,5 miljardilla eurolla vuonna 2019. Ala työllistää erityisesti maakunnissa. Kokoonsa nähden Suomi on metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa.

https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/metsateollisuus-suomessa

Luettelit sinulle tärkeät seikat jotka kaikki liittyvät RAHAAN! Eikö mielestäsi ole muita huomioitavia metsienkäsittelyynaliittyviä asioita?

Suomi on jo vuosisatoja ollut melko riippuvainen metsäsektorin tuotoista ja paljolti sen varaan on sivistyskin tänne luotu.

Ilman taloutta ei ole suojeluakaan ja se olisi hyvä muistaa, vaikka suojelu on hyvin tarpeellista. Suojelijat kyllä harvenevat sitä mukaa, kun se suojelu vie leivän heidän pöydästään, voista puhumattakaan..

Omassa mielenmaisemassani prognoosi on valmis, ja diagnoosin voi tehdä:

Sain lapsuudessani ja nuoruudessani parhaat molemmista maailmoista, eli kasvoin pikkukaupungissa omakotitalossa, jossa luontokin kuitenkin oli lähellä. Kesämökki, mummolat, monet ylisukupolviset ystäväperheet jne. sijaitsevat maaseudulla, osa myös muissa kaupungeissa. Se että on kasvanut omakotitalossa, ja on toisaalta voinut leikkiä ja rakentaa majan perheen omaan metsään avaa myös sanaa isänmaa hieman eri tavalla ja konkreettisemmin, kuin jos olisi kasvanut jossain betonilähiössä ahtaasti asuen, ja että pihapiirissä olisi ollut vain jokin rupuinen hiekkalaatikko ja keinu. Lapsuudenkodin kuja ja lähikujat (Oikeastaan koko kaupunginosa) olivat myös oma yhteisönsä ja koska heti välittömällä lähialueella asui monia muitakin lapsiperheitä, koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita muodostui jo vaahtosammuttimen kokoisesta asti. Tapasimme rakkaimman lapsuudenystävänikin kanssa jo kaksivuotiaina.

Halki lapsuuden metsissä käytiin perheen kanssa sienestämässä, marjastamassa ja kävelylenkeillä, ja niissä myös leikittiin ja metsästettiin pienestä pojasta alkaen. Se oli kertakaikkisen upeaa, enkä vaihtaisi sitä mihinkään. Metsäniityillä oli myös perhostenkeräilyyn hyvät apajat; myöhemmin myös mopoilla ja motocross-pyörillä metsissä rällääminen oli oma huvinsa, eikä sen luontoystävällisyydestä kannettu lainkaan huolta. Tiivistettynä: Metsät ja myös maaseutu olivat luonteva osa lapsuutta ja nuoruutta siinä kun kaupunkilaisuuskin, eikä sen arvoa ja merkitystä osannut tuolloin edes täysin ymmärtää, kun se kaikki oli niin itsestäänselvää.

Kaupunkien ja maaseudun välisellä vastakkainasettelulla on koko maailman sivilisaatioiden historiassa pitkät perinteet, ja sitä agitoidaan ja ylläpidetään ennen kaikkea poliittisista syistä. Tässä yhteydessä olen ollut aina huvittunut varsinkin helsinkiläisten asenteista: Kaikki kehäkolmosen ulkopuolinen on landea, ja maaseutua pilkataan samalla, kun sinne ohjattuja tukiaisia kirotaan. Vaan annas olla, kun stadilainen käy näiltä tiimoin keskustelemaan jonkin ulkomaalaisen kanssa. Silloin stadilainen äityykin selittämään ulkomaalaiselle, että Suomen metsä- ja järvimaisemat ovat suomalaisille suorastaan pyhä kokemus, rakkainta maailmassa - ja sitä ne ovat hänellekin. Luonnonsuojelustakin helsinkiläinen maalaisromantikko (!) tietää silloin enemmän, kuin siellä landella sitten toisissa yhteyksissä voitaisiin koskaan tietääkään! :) 

Helsingin virheiden metsämielenmaisema:
(https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.212125:1509737219/image.jpg?f=default&q=0.9&$p$f$q=fda4bc7&w=806&$w=17a9782)

Kaupungistuminen on globaali trendi, ja sitä mukaa myös kaupunkien ja maaseudun välinen vastakkainasettelu myös kulttuuripropagandan keinoin sen kuin kasvaa. Elokuvateollisuudessahan se on oma genrensä. Erityisesti Yhdysvalloissa on tehtailtu jo vuosikymmeniä kauhuelokuvia, joissa jokin perhe tai nuorisoporukka lähtee maaseudulle ja/tai mökille ja katso, siellähän törmääkin umpihulluihin, sukurutsaisiin ja verenhimoisiin punaniskoihin, tai mökissä tai sen ympäröimässä metsässä asustaakin suunnaton saatanallis-pahuus, joka ryhtyy listimään teiniporukkaa. Tyypillisesti näissä vielä ensimmäisenä kuolee joko joku porukan seinäruusu tai sitten nuori pariskunta, joka on juuri aikeissa harrastaa seksiä. Tarinan opetus: pysykää kaupungeissa, pelätkää metsiä ja maaseutua, älkääkä nuoret Herran tähden harrastako esiaviollista seksiä! :)

Näitä tehdään siellä nytkin joka vuosi vähintään kaksi uutta lisää, mutta Suomessa ei pikaiseltaan muistu tästä genrestä mieleen kuin kaksi leffaa, Kuutamosonaatti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuutamosonaatti_(elokuva)) ja sen jatko-osa, Kadunlakaisijat.

Hayabusa,

Ja tuokin riemuidiootti on paitsi Helsingin Vihreiden varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu, niin myös Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja. Ei jumalauta...

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 15, 2021, 15:37:35
Helsingin virheiden metsämielenmaisema:
(https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.212125:1509737219/image.jpg?f=default&q=0.9&$p$f$q=fda4bc7&w=806&$w=17a9782)

Klassikko.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 15, 2021, 15:37:35
Helsingin virheiden metsämielenmaisema:

Maalla sen sijaan on ihanaa ja virikkeellistä ja hauskoja harrastuksia:

(https://coreybradshaw.files.wordpress.com/2009/07/inbreeding.jpg?w=294&h=300)

(Googlen kuvahaku hakusanalla inbreeding.)

Sinänsä ei ole odottamatonta, että tyyppi, joka pitää kidutusmurharaiskausuhkauksia hillittömän hauskoina vitseinä, puolustaa myös metsän ja kokonaisten ekosysteemien raiskaamista eli avohakkuita.

Jostain luin, että avohakkuut eivät olisi se taloudellisestikaan tehokkain tapa "hoitaa" metsää, vaan pikemminkin harvennushakkuut antaisivat paremman tuoton, koska ei tarvitse investoida istutukseen. (Ja olikohan toinen perustelu, että metsässä silloin on eri-ikäistä puustoa, jolloin tuholaiset eivät lisäänny niin paljon?)

On paljon maalaisjuntteja, jotka eivät eläissään ole nähneet aarniometsää, siis oikeasti koskematonta metsää. Minä olen nähnyt. Se oli upea paikka.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 16:24:11

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 15, 2021, 15:37:35
Helsingin virheiden metsämielenmaisema:

Maalla sen sijaan on ihanaa ja virikkeellistä ja hauskoja harrastuksia:

On varmasti täysin ylitsepääsemätön idea todeta se antroposentristille, mutta tuolla on luonnonympäristöjä, jonne ihminen ei kuulu. Vähän niin kuin on olemassa luonnonympäristöjä, jonne villisika tai muurahaiskarhu ei kuulu. Haitallisista vieraslajeista puheen ollen!

Näistäkin puheenvuoroista paistaa läpi, kuinka luonnolla on jokin arvo, jos ihminen pääsee sitä käyttämään (ja 'luontoihminen' tarkoittaa aina ihmistä, joka valmiiksi istuu siellä kukkona tunkiolla). Ja niin kuin tiedetään, muuten sillä ei ole paskankaan arvoa tai sen hävittäminen on suorastaan ihmisen velvollisuus.

Mitenhän metsänhoito oikein toteutettiin miljoonia vuosia sitten ennen ihmistä ja varsinkin sen jalostuneempaa muotoa, kepulaista metsänomistajaa? Mahtoi olla metsäluonto retuperällä.

Niinpä.

Kepulainen mielenmaisema: raha, raha, raha.
Kepulainen eläintenoikeus: tulla syödyksi, lypsetyksi, nyljetyksi tai muuten hyötykäytetyksi?
Kepulainen metsänhoito: metsän raiskaus?
Kepulainen maanviljely: tehomaatalous, monokulttuurit, keinolannoitteet?


Pitäisi oikein tutustua kepujen puolueohjelmaan, mutta eipä kauheasti huvita.

Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 15, 2021, 17:17:41
Mitenhän metsänhoito oikein toteutettiin miljoonia vuosia sitten ennen ihmistä ja varsinkin sen jalostuneempaa muotoa, kepulaista metsänomistajaa? Mahtoi olla metsäluonto retuperällä.

No oli se silleesti täysin retuperällä, että satoja miljoonia vuosia sitten maaperään ei ollut vielä kehittynyt edes lahottajabakteereita, jolloin metsät yksinkertaisesti fossilisoituivat, eli jäivät maatumattomina niille sijoilleen. Vasta kun kehkeytyi luomakuningas eli lahottajabakteeri, niin metsätkin alkoivat uudistua, ja niihin kehittyi samalla runsaasti uutta elämää. Ihmislajin ilmaantumiseen ja kestävän kehityksen metsänhoitoon (Kuten Suomessa) oli silti vielä hyvän matkaa. :)

Suomessa jopa vasemmistolaisetkin omistavat metsää!

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 17:38:50
Pitäisi oikein tutustua kepujen puolueohjelmaan, mutta eipä kauheasti huvita.

Ei se ole pelkästään kepulainen ongelma, jos juurten äärelle istutaan pohtimaan. Kepulainen luontokuva vain sattuu olemaan yhtä valheellinen kuin perussuomalaisen, vasemmistoliittolaisen tai demarin kuva 'välttämättömästä toimeentulosta', saati sitten kokoomuslaisen 'vastuullinen markkinatalous', johon rehellinen ihminen ei koske pitkällä kepilläkään. Suomi on käsittämättömän vauras maa, ja siltikään se ei ole nettomääräisesti edes vauraimmasta päästä. Valitettavasti nettomääräinen vauraus ei poista järjestelmän kääntöpuolia, päinvastoin, ne on leivottu sen sisälle.

Ihmisten vaatimustason kasvu voidaan kääntää ahneuden kielelle, jos niin halutaan. Meillä se on näkynyt erikoisena parkkipaikkaongelmana, jollaista ei ollut silloin kun alue ihmisten käyttöön alunperin rakennettiin. Oletukset ihmisten auton käytöstä ja autojen määrästä perhettä kohti olivat vielä 1970-luvulla aivan erilaiset. Sen jälkeen koko yhteiskunta on rakennettu otaksumalle auton omistamisesta. Et saa edes töitä, jos et omista autoa. Miten ihmeessä siis ihmiset kävivät töissä vielä 1960-luvulla? Miten ihmeessä he kävivät enemmän töissä, kun heidän toimintansa oli silti liikkumisen suhteen rajoitettua?

Niinpä seuraa parkkipaikkaongelma: taloyhtiömme suurin taistelun aihe on parkkipaikkojen määrä, jota ei mitoitettu aikoinaan nykyiselle omistamisen normille (toinen oli sähkötyöt, koska tuolloin ei osattu kuvitella nykyistä sähkönkulutuksen normia). Tonttimme on itse asiassa verrattain suuri, mutta kukaan ei ole kehdannut ehdottaa viheralueiden jyräämistä parkkipaikoiksi, ainakaan vielä. Autolliset ihmiset ovat riidelleet aiheesta jo vuosia. Alueelle suunnitellaan seuraavaksi pysäköinninvalvontaa ja uutta merkistöä. Talvisin aura-autot eivät pysty tekemään työtään, kun autoja lojuu joka tien varressa molemmin puolin. Se aiheuttaa ajautumisia ojanpenkkoihin joka vuosi pehmeän lumen aikaan.

Internetin piti jo 1990-luvulla 'vapauttaa ihmiset paikan kahleista', vaan se ei näkynyt lentomatkustamisessa sen enempää kuin ajokilometreissäkään, ellei sitten kasvua lasketa. Ehkä ymmärsin sloganin tuolloin väärin.

Nähdäkseni ainoa tapa ratkaista kytevä yhteiskunnallinen ongelma olisi siis kieltää ihmisiltä elintasonsa nostaminen, ennen kuin elintaso itsessään tuottaa täysin ratkaisemattomissa olevia ongelmia. Ahneus kuitenkin estää sen, silmittömän ahneuden vuoksi ihmiset mieluummin hajottavat vaikka yhteiskunnan kestokyvyn ja ampuvat maailman viimeisen norsun kuin rajoittavat alati kasvavia odotuksiaan materiaalisesta hyvästä ja vapaasta liikkumisestaan.

Se kuitenkin alkaa vapaiden parkkipaikkojen puutteesta.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 16:32:22
Jostain luin, että avohakkuut eivät olisi se taloudellisestikaan tehokkain tapa "hoitaa" metsää, vaan pikemminkin harvennushakkuut antaisivat paremman tuoton, koska ei tarvitse investoida istutukseen. (Ja olikohan toinen perustelu, että metsässä silloin on eri-ikäistä puustoa, jolloin tuholaiset eivät lisäänny niin paljon?)

Riippuu metsätyypistä, puulajeista ja ilmastosta. Joka paikan ratkaisu talousmetsiin se ei ole.

Ongelmia on monia: suomalaiset puulajit eivät ole hyviä varjopuita (ei edes kuusi), metsänkorjuu aiheuttaa jätettävissä puissa vaurioita ja erityisesti juurikääpää eli maannousemaa, jatkuva kasvatus suosii usein kuusta joka ei ole paras vaihtoehto sen enempää ilmaston kuin monimuotoisuudenkaan vuoksi jne.

Joissakin tapauksissa jatkuva kasvatus toimii. Esimerkiksi turvekankailla on saatu hyviä tuloksia.

Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.

Voisinpa lähiaikoina julkistaa oman metsäpoliittisen ohjelmani. Nyt on siihen liian kiire, kun pitää käydä metsässäkin.

Metsä on suurin Suomen aarre ja tulonlähde. Meidän sitä tulee hallita, ei brysselbyrokraattien.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 16:32:22
Jostain luin, että avohakkuut eivät olisi se taloudellisestikaan tehokkain tapa "hoitaa" metsää, vaan pikemminkin harvennushakkuut antaisivat paremman tuoton, koska ei tarvitse investoida istutukseen. (Ja olikohan toinen perustelu, että metsässä silloin on eri-ikäistä puustoa, jolloin tuholaiset eivät lisäänny niin paljon?)

Riippuu metsätyypistä, puulajeista ja ilmastosta. Joka paikan ratkaisu talousmetsiin se ei ole.

Ongelmia on monia: suomalaiset puulajit eivät ole hyviä varjopuita (ei edes kuusi), metsänkorjuu aiheuttaa jätettävissä puissa vaurioita ja erityisesti juurikääpää eli maannousemaa, jatkuva kasvatus suosii usein kuusta joka ei ole paras vaihtoehto sen enempää ilmaston kuin monimuotoisuudenkaan vuoksi jne.

Joissakin tapauksissa jatkuva kasvatus toimii. Esimerkiksi turvekankailla on saatu hyviä tuloksia.

Voip olla noinkin. En löytänyt sitä juttua uudesta, jota silmäilin, ja jossa väitettiin se, mitä referoin, joten en voi tarkistaa.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17
Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.

Täysin samaa mieltä.

Yllättävä metsäratkaisu toi Suomelle tikkukaramellin (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008127230.html) (HS)
Euroopan komission esitys metsien hiilinielutavoitteesta on Suomelle edullinen. Metsäkeskustelussa onkin enemmän kyse metsien hoidosta ja monimuotoisuudesta kuin ilmastonmuutoksesta.

Artikkelin lopussa EU:n metsästrategiasta (boldaus minun):

METSÄKESKUSTELUN kuumenemisessa ei olekaan kyse ensisijaisesti ilmastosta vaan ekologiasta, luonnon monimuotoisuudesta ja metsän­hoidosta. Niitä koskee EU:n metsä­strategia, jonka päivitetyn version komissio julkistaa perjantaina.

Metsästrategia on luonteeltaan suositus. Siihen ei ole tulossa sitovia velvoitteita, avo­hakkuukieltoja eikä muitakaan määräyksiä. Myös tässä yhteydessä puheet kansallisen määräysvallan heikkenemisestä vaikuttavat erikoisilta.

Strategian taustalla on huoli luonnon köyhtymisestä, joka on todellisuutta Suomessakin. Tutkimukset ja uhanalaisuus­selvitykset osoittavat, että metsälajisto on uhanalaistunut ja monet metsien tärkeät elinympäristöt häviämässä. Tämä kertoo siitä, että metsiensuojelun toimet eivät ole olleet riittäviä estämään lajien taantumista.

Uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet metsä­elin­ympäristöjen muutokset. Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja laho­puun väheneminen.

Uhmakkaat puheet Suomesta Euroopan hiili­nielureservaattina on jo syytä jättää taka-alalle. Metsät ovat toki taloudellisesti tärkeitä, mutta on syytä muistaa, että luontokato on todellisuutta Suomenkin metsissä.

Paitsi, että Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä kaadetaan. Vihreät valehtelevat asiassa:
https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-vihreiden-mepit-juosseet-vuosikausia-brysselin-kaytavilla-kertomassa-miten-suomi-tuhoaa-luontonsa-ohisalo-hermostui/ (https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-vihreiden-mepit-juosseet-vuosikausia-brysselin-kaytavilla-kertomassa-miten-suomi-tuhoaa-luontonsa-ohisalo-hermostui/)
Ei anneta EU:lle päätösvaltaa Suomen tärkeimmästä omaisuudesta!

Koska itkijänaiskulttuuri on jäämässä unohduksiin Suomessa, sen kulttuurillisen lokeron ovat kätevästi täyttäneet Metsäteollisuus, MTK ja Keskustapuolue. Kun muu teollisuus, elinkeinoelämä ja useimmat puolueet pitävät EU:n ilmastopakettia hyvänä tai siedettävänä kompromissina, niin nämä tahot jatkavat inisemistään. Ei pidä ymmärtää väärin, se on ollut heille menestyksellistä taktiikkaa.

Kepulaiset sytyttelivät vainovalkeita kautta maan kun olimme liittymässä EU:iin ja saivatkin väännettyä valtavat tukiaiset suurtiloille kohdennettuna. Metsäteollisuuskin pääsee tosi vähällä, mutta jos on ollut valtiovallan lemmikki vuosikymmenet ja käytännössä pystynyt sanelemaan kaikki hiukankin omaa aluetta hipovat päätökset, ymmärtäähän sen, että sapettaa.

Yhteistä näille liikkeille on, että vaikka niiden kannatus ja vaikutusvalta on supistunut vuosien varrella (Kepukannatus 25%-->13% ja metsäteollisuuden paperin osuus viennistä on laskenut 50%) se ei ole näkynyt vaatimustason laskuna. Yhä edelleenkin pitäisi näiden johtajien mielestä tehdä päätökset heidän askelmerkkiensä mukaan. Tuntuu hölmöltä, sillä nämä samat tahot ovat laiminlyöneet tuotekehityksensä jatkuvan rahavirran sokaisemina.

Paremmin koko muuta elinkeinoelämää edustava EK on hieman myötämielisempi. Metsäteollisuus on jyrkästi erilaista:

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-8973788Näin Metsäteollisuus perusteli eroa EK:sta – "Päätös oli yksimielinen"

Lainaus käyttäjältä: https://www.verkkouutiset.fi/jyri-hakamies-ei-kai-kukaan-oleta-etta-ilmastonmuutosta-torjutaan-napertelylla/#3a8118f7
Jyri Häkämies: Ei kai kukaan oleta, että ilmastonmuutosta torjutaan näpertelyllä

EK:n toimitusjohtajan mukaan EU:n ilmastopaketin suunta on oikea.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on tyytyväinen EU-komission ilmastopaketin suureen linjaan.

Kepun rooli metsäteollisuudessa on hieman sama kuin prospect-jäsenillä moottoripyöräjengeissä. Innokkaat kannattajat tekevät likaiset työt, koska fanitus.

Vertailun vuoksi: Suomesta viedään henkilöautoja ja ruostumatonta terästä enemmän kuin eri paperilaatuja yhteensä. Lääketieteellisiä kojeita noin puolet sellukaupan määrästä - selluviennin tuplaaminen tuhoaisi loputkin metsistämme mutta lääketieteellinen vienti ei. Paremmista tulevaisuudennäkymistä huolimatta esim. rokotekehittäminen ei saa tukea.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3181d8ce-19ce-4d41-a214-5bab78e292a9Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela totesi, että rokotehanke on saanut suoraa julkista rahoitusta nolla euroa.

– Kun miettii koronapandemian hoitoon Suomessa käytettyä valtavaa kokonaisrahasummaa tai katsoo muissa länsimaissa tehtyjä satsauksia rokotekehitykseen yliopistoissa ja lääketeollisuudessa, niin kyllähän tämä aika yllättävää on.

Saksela on kehittänyt yhdessä akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan ja akateemikko Kari Alitalon kanssa nenään annettavaa koronavirusrokotetta viime keväästä lähtien.

Nenäsumuterokotteesta on saatu lupaavia tutkimustuloksia eläinkokeissa, jotka ovat osoittaneet sen antavan huomattavasti tehokkaamman suojan koronavirukselta kuin perinteiset lihakseen pistettävät rokotteet.

Sen sijaan:

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005915228.htmlSuorat yritystuet kasvoivat viime vuonna – metsäteollisuudessa +45 %

Osaamisen puutteesta opetuksessa ei lääketieteelllisten vientituotteiden valmistus ole kiinni. Ongelmana on enemmänkin rajalliset resurssit joista "menneisyyden vangit" vievät suurimman osan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007679130.htmlRokoteyhtiö Modernan perustaja, huippututkija Derrick Rossi teki väitöskirjansa Suomessa. Meilahden molekyylibiologian laboratoriossa hän tapasi Nina Korsisaaren, jonka kanssa meni naimisiin.

Avohakkuulle perustettu taimikko saattaa kasvaa alkuvuosina jopa 100% vuodessa mutta puukuutioita siitä ei paljoa kerry. Hiili on sitoutuneena suuriin puihin, ei näreisiin. Lisääntynyt metsänkasvu perustuu paljolti myös valtaviin ojitettuihin suoalueisiin. Tuon toiminnan seuraukset voi tarkistaa metsäojien väristä ja matalimpien järvien umpeenkasvusta - mikä hirvittävä vahinko onkaan aiheutettu. Metri pilaamatonta järvenrantaa olisi kuitenkin huomattavasti arvokkaampaa kuin 50 kuutiota mutkaista sellumäntyä. Kuten muissakin luontoarvoissa, palauttaminen on vaikeaa, hyvin vaikeaa. Tuhoaminen käy hetkessä, siksi pitäisi harkita tarkkaan, mitä ollaan kulloinkin  tekemässä.

Avohakkuita voisi vähentää ja työllisyyttä lisätä helpolla keinolla. Sallittaisiin avohakkuut vain miestyönä, ilman hakkuukoneita - siis moottorisahalla. Myönnytyksenä voisi sallia traktorikuljetuksen pois hakkuualalta. Luultavasti näin ei syntyisi enää suuria aukkoja ja metsäkoneet muuttuisivat paremmin jatkuvaan kasvatukseen sopiviksi, eli nykyaikaisemmiksi. Nuo tänään käytettävät maata möyhivät panssarivaunut eivät oikein vaikuta sopivan kestävään metsätalouteen.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 16, 2021, 11:52:29

Avohakkuulle perustettu taimikko saattaa kasvaa alkuvuosina jopa 100% vuodessa mutta puukuutioita siitä ei paljoa kerry. Hiili on sitoutuneena suuriin puihin, ei näreisiin. Lisääntynyt metsänkasvu perustuu paljolti myös valtaviin ojitettuihin suoalueisiin. Tuon toiminnan seuraukset voi tarkistaa metsäojien väristä ja matalimpien järvien umpeenkasvusta - mikä hirvittävä vahinko onkaan aiheutettu. Metri pilaamatonta järvenrantaa olisi kuitenkin huomattavasti arvokkaampaa kuin 50 kuutiota mutkaista sellumäntyä. Kuten muissakin luontoarvoissa, palauttaminen on vaikeaa, hyvin vaikeaa. Tuhoaminen käy hetkessä, siksi pitäisi harkita tarkkaan, mitä ollaan kulloinkin  tekemässä.

Avohakkuita voisi vähentää ja työllisyyttä lisätä helpolla keinolla. Sallittaisiin avohakkuut vain miestyönä, ilman hakkuukoneita - siis moottorisahalla. Myönnytyksenä voisi sallia traktorikuljetuksen pois hakkuualalta. Luultavasti näin ei syntyisi enää suuria aukkoja ja metsäkoneet muuttuisivat paremmin jatkuvaan kasvatukseen sopiviksi, eli nykyaikaisemmiksi. Nuo tänään käytettävät maata möyhivät panssarivaunut eivät oikein vaikuta sopivan kestävään metsätalouteen.

Niin vaikka suojelu on kovasti tarpeellista- oletan silti, että suojelijat vähenevät sitä mukaa, kun se suojelu vie heiltä jotain pois.

Sitoutuuhan niihin näreisiinkin hiiltä- siitähän se kasvu lähtee, mutta onhan siinä ongelma, jos se määritellään hehtaarikohtaisesti ja jäljellä on vain kasvavaa metsää.

Elintasokin joutunee hieman koetukselle, jos suojelussa onnistutaan kohtuullisesti- silloin alkavat tietenkin mellakat kuten arabikevään aikoihin ihmisten hieman herätessä puolustamaan "oikeuksiaan"

Kasvuennusteissa on yleensä kansantalouden nousu-ennustetta, sekin pitäisi kääntää suhteelliseksi laskuennusteeksi ja kuinka paljon voidaan supistaa, ettei kaaos nostele päätään ihmisten protestointien kautta.

Molempia ei taida voida säilyttää kasvua ja suojelua- luontoahan on ihmiset hyödyntäneet aina ja tekevät sitä nykyään hyvin tehokkaasti- ellei täällä, sitten muualla siirtäen haitat sinne..

Krybto-valuuttojen louhimisessakin kuluu yhtä paljon energiaa,  (sähköä) kuin ruotsinkokoinen valtio (tai ruotsin kulutusta vastaava) maa kuluttaa..

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 16, 2021, 12:22:11
Elintasokin joutunee hieman koetukselle, jos suojelussa onnistutaan kohtuullisesti- silloin alkavat tietenkin mellakat kuten arabikevään aikoihin ihmisten hieman herätessä puolustamaan "oikeuksiaan"

Vielä 50-, 60- ja osin 70-luvulla katsottiin savupiipun olevan vaurauden ja hyvinvoinnin merkki. Samalla tavoin hakkuuaukea ja samea vesi ovat sitä tänäkin päivänä joidenkin mielissä. Kysymys kuuluukin, paljonko elintasomme on laskenut siksi, että savupiippujen määrä on vähentynyt?

On aivan selvää, että saastuttaminen ja luonnon tuhoaminen eivät ole synonyymejä talouskasvulle, eivätkä erityisestikään hyvinvoinnille. On ihmeellistä, että joissain piireissä tätä ei tunnuta ymmärtävän, vaikka kyseessä on mitä yksinkertaisin asia.

Liiallinen suoalueiden ojitus on biodiversiteetin kannalta huono asia niin kuin ROOSTER tuossa toiseksi edellisessä kommentissaan esitti, sillä Suomessa lajimonimuotoisuus on suurinta nimenomaan lehdoissa ja lettosoilla *). Aaveen höperehtimiset biodiversiteetistä talousmetsästä ilmeisesti ovat - höperehtimisiä.

*) Lähde: https://blogs.helsinki.fi/aake-hanke/category/biologia/biodiversiteetti/

Biodiversiteettikato on vakavuudeltaan samaa tasoa ilmastonmuutoksen kanssa kerrotaan tässä lukion biologian oppimateriaalissa, jossa kerrotaan myös, että talousmetsät uhkaavat vanhoja metsiä ja perinneympäristöjä:

(boldaus minun)
Biodiversiteettikato - Yhtä vakava katastrofi kuin ilmastomuutos
(https://www.biologiikka.com/2018/11/14/biodiversiteettikato/)


Käydään seuraavaksi, miten biodiversiteettikato ilmenee kussakin monimuotoisuuden tasossa.

Ekosysteemien biodiversiteettikato
Tarkoituksena on siis esimerkin omaisesti käydä tärkeimpiä ekosysteemejä meillä ja muualla ja selvittää, mikä näitä ekosysteemejä uhkaa.
...
Suomen vanhat metsät sekä perinneympäristöt
Nämä kaksi ovat Suomessa selvästi uhanalaisimmat ekosysteemit.

Ensin vanhojen metsien piirteitä:

Ekologisen sukkession kliimaksivaiheessa
Paljon lahoavaa ainesta
Paljon biomassaa
Puiden kasvu hidasta


Sitten vielä perinneympäristöt:

Eläinten laidunnus estää metsittymisen
Paljon ekolokeroita
Esim. niityt ja ahot


Lopuksi vielä näitä uhkaavia tekijöitä:

Metsien raivaus asutuksen tieltä
Metsät muutetaan tehokkaamin tuottaviksi taloumetsiksi
Maatalous muutetaan tehokkaammaksi salaojituksen avulla, eikä eläimien anneta laiduntaa metsässä

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 16, 2021, 12:31:26

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 16, 2021, 12:22:11
Elintasokin joutunee hieman koetukselle, jos suojelussa onnistutaan kohtuullisesti- silloin alkavat tietenkin mellakat kuten arabikevään aikoihin ihmisten hieman herätessä puolustamaan "oikeuksiaan"

Vielä 50-, 60- ja osin 70-luvulla katsottiin savupiipun olevan vaurauden ja hyvinvoinnin merkki. Samalla tavoin hakkuuaukea ja samea vesi ovat sitä tänäkin päivänä joidenkin mielissä. Kysymys kuuluukin, paljonko elintasomme on laskenut siksi, että savupiippujen määrä on vähentynyt?

On aivan selvää, että saastuttaminen ja luonnon tuhoaminen eivät ole synonyymejä talouskasvulle, eivätkä erityisestikään hyvinvoinnille. On ihmeellistä, että joissain piireissä tätä ei tunnuta ymmärtävän, vaikka kyseessä on mitä yksinkertaisin asia.

Nykyään voisi oikeastaan esittää sellaisen väitteen- synonyymisesti.

Aikoinaan on tuhottu luontoa ja sen eläimistöä, erilaisilla tavoilla majavatkin syötiin "kalana" kun katollinen kirkko luokitteli sen vedenelävän ihmisten lihanhimon tyydyttämiseksi.
Myöhemmin myös piisami ja moni muukin elukka pääsi tuohon kalan luokitukseen pyöriäisistä ja delffiineista alkaen- on se kumma tuo paasto..

Kyllä kasvu tuhoaa luontoa jopa totaalisesti edelleen ja ajatellaanpa, että kaikella maan (pallon) kansalla olisi samanlainen elintaso, kuin suomalaisilla- se kaiketi olisi heidän oikeutensa..

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17
Riippuu metsätyypistä, puulajeista ja ilmastosta. Joka paikan ratkaisu talousmetsiin se ei ole.

Ongelmia on monia: suomalaiset puulajit eivät ole hyviä varjopuita (ei edes kuusi), metsänkorjuu aiheuttaa jätettävissä puissa vaurioita ja erityisesti juurikääpää eli maannousemaa, jatkuva kasvatus suosii usein kuusta joka ei ole paras vaihtoehto sen enempää ilmaston kuin monimuotoisuudenkaan vuoksi jne.

Joissakin tapauksissa jatkuva kasvatus toimii. Esimerkiksi turvekankailla on saatu hyviä tuloksia.

Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.

Voisinpa lähiaikoina julkistaa oman metsäpoliittisen ohjelmani. Nyt on siihen liian kiire, kun pitää käydä metsässäkin.

Julkista ihmeessä - olisi varmasti mietittyä tekstiä, ja mielenkiintoista luettavaa!

Kyllähän sekin kadosta kertoo, että kuluneen 20 vuoden aikana asutuskeskuksista ja niiden liepeiltä on bongattu yhä useammin saalistajaeläimiä (Kettuja, susia, karhuja). Kaupunkikettuja käytännössä on jo, mutta susille ja karhuille ei ihminen voi aivan sen tyyppistä rinnakkaiseloa suoda. Berliinin keskeisillä alueilla elää villisikoja.

Olen itse toiveikas sen suhteen, että suojelualueet tulevat kasvamaan jatkossa myös yksityisten omistajien toimesta, vaikka niitä ei virallisesti sellaisiksi julistettaisikaan. Iäkkäät metsänomistajat harvenevat, ja monet metsää perivät eivät tiedä eivätkä osaa metsänhoidosta, eivätkä ole edes kiinnostuneita tekemään saamalleen metsälle mitään. Nytkin tosin on liikkeellä huijaamaan pyrkiviä ihmisiä, jotka ostelevat tietämättömiltä ja ymmärtämättömiltä uusomistajilta metsiä maapohjineen pilkkahintaan.

Tekisi toisaalta itsekin mieli ostaa lisää metsää, jonka voisi sitten jättää niille sijoilleen. En myöskään tunne syyllisyyttä jo omistamistani, kun se yksi metsä on ja pysyy koskemattomana. Katson kyllä muutenkin tehneeni jo oman osani, ja se on enemmän kuin useimmilla - kaupunkivihervasureista puhumattakaan.

Kuten arvelinkin, avohakkuita ei olla kieltämässä (https://yle.fi/uutiset/3-12023260):

"EU-maat saavat jatkossakin päättää itse, millä tavalla puuta korjataan metsästä, lupaa EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius. Euroopan komissio on julkistanut tänään metsästrategian, joka on laaja kokonaisuus metsiin liittyviä linjauksia, joihin voidaan nojata EU:n ottaessa kantaa metsäkysymyksiin. --

– On jäsenmaiden toimivallassa päättää, mitkä metsänhoitomenetelmät toimivat heille parhaiten. Me jätämme sen heille. Mitä komissio tekee, niin annamme vertailukohdan tutkimuksesta, jossa tarkastellaan erilaisia menetelmiä ja korostetaan niitä, jotka ovat parhaita luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja hiilensidonnan varmistamisessa, Sinkevicius kertoo".

Komission strategia on joka tapauksessa vielä valmisteluvaiheessa, ja lopulta komission paketti päätyy EU:n parlamentin äänestykseen, jossa Suomi ja useat muut pienet jäsenmaat ovat äänestämässä. Eniten tässä melkeentymistä on aiheuttanut kotoisan hallituspuolue Vihreiden ulostulot asian tiimoilta.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 16, 2021, 12:36:35
Liiallinen suoalueiden ojitus on biodiversiteetin kannalta huono asia niin kuin ROOSTER tuossa toiseksi edellisessä kommentissaan esitti, sillä Suomessa lajimonimuotoisuus on suurinta nimenomaan lehdoissa ja lettosoilla *). Aaveen höperehtimiset biodiversiteetistä talousmetsästä ilmeisesti ovat - höperehtimisiä.

*) Lähde: https://blogs.helsinki.fi/aake-hanke/category/biologia/biodiversiteetti/

Jeps, kuten arvelinkin, Aave valehteli biodiversiteetti-höpinöissään.

LUKE eli Luonnonvarakeskus:
Metsien monimuotoisuus (https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsien-monimuotoisuus/?fbclidIwAR2dQKB2mE6tPoVLn7Kqtox6TYrm39L_PcqqjOfAFP8VwZO3ZSx2C8n_s8g)
(boldaus minun)

Lainaa
Suomessa arvioidaan elävän noin 50 000 lajia, kun lasketaan yhteen kaikki eläin-, kasvi- ja sienilajit. Näistä noin 20 000 lajia elää metsissä. Metsälajeista eriasteisesti uhanalaisia on noin 2 250 lajia. Eniten uhanalaisia metsälajeja on sienissä ja selkärangattomissa.
...
Rehevillä kasvupaikoilla lajisto on yleensä runsain. Esimerkiksi lehdossa samankokoisella pinta-alalla kasvaa noin kaksi kertaa enemmän kasvilajeja kuin kuivalla kankaalla.

Metsikön kehitysvaihe on toinen lajirikkauteen ja -koostumukseen vaikuttava tekijä. Lajimäärä on korkeimmillaan heti voimakkaan häiriön kuten metsäpalon tai avohakkuun jälkeen. Vanhassa luonnonmetsässä lajimäärä on puolestaan selvästi suurempi kuin vanhassa talousmetsässä. Ero johtuu suureksi osaksi siitä, että vanhassa metsässä on enemmän lahopuuta.

LainaaYli kolmasosa Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Metsäluonnon monimuotoisuutta heikentää voimakkaimmin metsätalous, joka on vähentänyt selvästi luontaisia häiriöitä kuten metsäpaloja sekä vanhojen puiden ja lahopuiden määrää.

Merkittävä uhka monimuotoisuudelle on myös ilmastonmuutos. Se muuttaa lajien levinneisyysalueita ja voi hävittää lajeja sukupuuttoon.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 16:32:22
Jostain luin, että avohakkuut eivät olisi se taloudellisestikaan tehokkain tapa "hoitaa" metsää, vaan pikemminkin harvennushakkuut antaisivat paremman tuoton, koska ei tarvitse investoida istutukseen. (Ja olikohan toinen perustelu, että metsässä silloin on eri-ikäistä puustoa, jolloin tuholaiset eivät lisäänny niin paljon?)

Riippuu metsätyypistä, puulajeista ja ilmastosta. Joka paikan ratkaisu talousmetsiin se ei ole.

Ongelmia on monia: suomalaiset puulajit eivät ole hyviä varjopuita (ei edes kuusi), metsänkorjuu aiheuttaa jätettävissä puissa vaurioita ja erityisesti juurikääpää eli maannousemaa, jatkuva kasvatus suosii usein kuusta joka ei ole paras vaihtoehto sen enempää ilmaston kuin monimuotoisuudenkaan vuoksi jne.

Joissakin tapauksissa jatkuva kasvatus toimii. Esimerkiksi turvekankailla on saatu hyviä tuloksia.

Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.

Voisinpa lähiaikoina julkistaa oman metsäpoliittisen ohjelmani. Nyt on siihen liian kiire, kun pitää käydä metsässäkin.

Täällä sivuttua avohakkuu vs. jatkuva kasvatus -teemaa koskien LUKE viestii:
LUKE eli Luonnonvarakeskus:
Metsien monimuotoisuus (https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsien-monimuotoisuus/?fbclidIwAR2dQKB2mE6tPoVLn7Kqtox6TYrm39L_PcqqjOfAFP8VwZO3ZSx2C8n_s8g)

LainaaMonimuotoisuutta voidaan ylläpitää myös talousmetsissä

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että metsän luontaisia häiriöitä ja kehitystä mukailevat metsänkasvatuksen menetelmät parantavat lajien elinmahdollisuuksia talousmetsissä. Tällaisessa metsänhoidossa eri-ikäinen metsänkasvatus on tärkeällä sijalla. Laji- ja virkistyshyötyjen lisäksi eri-ikäinen metsänkasvatus voi sopivilla kohteilla olla taloudelliselta tulokseltaan täysin vertailukelpoinen tasaikäisen metsänkasvatuksen kanssa. Metsien luontaisia häiriötekijöitä ovat esimerkiksi metsäpalot, myrskynkaadot ja pienialaiset hyönteis- ja sienituhot.

Talousmetsien luonnonhoidolla voidaan edistää metsien monimuotoisuutta esimerkiksi poistamalla kuusta lehtometsissä, säästämällä lahopuustoa hakkuissa, jättämällä runsaammin säästöpuita hakkuualalle tai kulottamalla. Luontoa voidaan hoitaa myös tukkimalla ojia ja ennallistamalla ojitettuja soita luonnontilaan.

Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 15, 2021, 14:52:57
Omassa mielenmaisemassani prognoosi on valmis, ja diagnoosin voi tehdä:

Sain lapsuudessani ja nuoruudessani parhaat molemmista maailmoista, eli kasvoin pikkukaupungissa omakotitalossa, jossa luontokin kuitenkin oli lähellä. Kesämökki, mummolat, monet ylisukupolviset ystäväperheet jne. sijaitsevat maaseudulla, osa myös muissa kaupungeissa. Se että on kasvanut omakotitalossa, ja on toisaalta voinut leikkiä ja rakentaa majan perheen omaan metsään avaa myös sanaa isänmaa hieman eri tavalla ja konkreettisemmin, kuin jos olisi kasvanut jossain betonilähiössä ahtaasti asuen, ja että pihapiirissä olisi ollut vain jokin rupuinen hiekkalaatikko ja keinu.

Betonilähiöthän nimenomaan ovat kaupungeissa olleet ne luonnonläheisimmät ja metsien ympäröimät mestat, kun taas kaupunkien keskustat eivät niinkään, eli jälleen kerran juntin typerehdintää tuo. Ja kyllähän kaupunkilaislapsillakin voi olla mummoloita ja muita kyläpaikkoja maalla, ja perheen mökkimaisemia, jonne rakentaa majojakin.

Tuli tummat vedet (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006156625.html) (HS)
Tämä oli ennen kirkas mökkijärvi. Sitten soita ojitettiin, ja Naisjärvi meni lietteestä pilalle. Suomi on metsäojien supervalta. Se näkyy lähes kaikissa järvissä.

Naisjärven liete on suurelta osin peräisin metsätaloudesta, varsinkin metsäojista, joita kaivettiin täälläkin ahkerasti 1960–1980-luvuilla. Suomi on metsäojituksen supervalta, joka on kuokkinut suonsa perusteellisemmin kuin mikään muu maa maailmassa.

Metsätalouden toimijoille ojittaminen oli metsänparannustoimintaa, mikä on metsätalouden näkökulmasta kuvaava termi. Vesi on suometsien suurin kasvun rajoittaja. Ojitus nähtiin lääkkeenä turvemaiden vesivaivaan. Ojat ohjasivat veden pois, ja maa kuivui. Kasvupaikka parani, metsä alkoi tuottaa puuta.
...
Professori Meriläisen mukaan metsäojat ovat vaikuttaneet liki kaikkiin järviimme lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia, jossa ojitusta ei ole tehty.
...
Suomen maapinta-alasta kolmasosa on suota. Soista noin puolet, arviolta 5,6–6 miljoonaa hehtaaria, on ojitettu. Metsäojaa on jopa 1,3–1,4 miljoonaa kilometriä – se vastaa lähes kahta edestakaista matkaa Maasta Kuuhun.
...
Peräti kolmannes kaikista maailman metsäojista on kaivettu Suomeen.
...
"Kun tapasimme, järvessä oli hiekkapohja, humusta ei ollut lainkaan. Vesikin oli sellaista, että näki pohjan", Meriläinen muistelee.

Muutos järven tilassa on ollut nopea ja raju. Kuvaavaa on, että 1980-luvulla syntyneet lapset eivät muista lietteetöntä Naisjärveä.

"Olen muksuille koettanut kertoa tästä muutoksesta. Eivät he meinaa käsittää, kun he eivät ole itse sitä muunlaisena nähneet."

Kun ely-keskus tutki Naisjärven tilaa vuosituhannen vaihteessa, lietettä oli keskimäärin 70–120 senttiä. Aikaa on kulunut ja sotkukerros kasvanut.
...
VALTIO alkoi kaivaa metsäojia jo 1900-luvun alussa, mutta määrät kasvoivat vasta 1960-luvulla, kun Suomessa tajuttiin, että metsiä hakataan enemmän kuin ne kasvavat.

Ongelma ratkaistiin luomalla lisää metsämaata. Alkoi suuri metsäohjelmien kausi. Niistä suurimpia olivat kolme Mera-ohjelmaa vuosina 1965–1975. Mera-nimitys tulee metsäalan toimijoiden epävirallisesta Metsätalouden rahoitustoimikunnasta.
...
Puun kasvun näkökulmasta metsäojitukset ovat suurmenestys. Vuonna 1960 Suomen puuston kokonaistilavuus oli alle 1,5 miljardia kuutiota. Vuonna 2017 se oli jo 2,5 miljardia kuutiota.

Metsien vuosittaisen kasvun on arvioitu yli kaksinkertaistuneen 1960-luvun noin 50 miljoonasta kuutiosta 2010-luvun 107 miljoonaan kuutioon. Kasvusta melkein neljännes on peräisin ojitetuilta soilta.

Kansallisen ojitusoperaation huono puoli oli se, että toiminta ryöstäytyi käsistä. Metsänparannuspiireissä työnjohtoa luokiteltiin sen mukaan, paljonko ojaa syntyy. Vauhti kasvoi, suunnittelu unohtui.

Ojittaminen oli niin halpaa, että ojia kaivettiin läpi pienten kankaiden. Ojitukset ulotettiin karuille puuttomille soille, joilla ei ollut minkäänlaisia metsän edellytyksiä. Arviolta viidennes metsäojituksista, siis noin miljoona hehtaaria, kaivettiin turhaan.

Jos nämä epäonnistuneet, ainoastaan ympäristöhaittoja aiheuttavat metsäojitusalueet yhdistettäisiin, se vastaisi Uudenmaan kokoista aluetta.
...
Metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi ja metsäekologian dosentti Timo Kuuluvainen ovat kutsuneet metsänparannustoimintaa "korvenraivauksen koneelliseksi loppurutistukseksi". Heidän mukaansa se tuhosi 30 vuodessa suuren osan Suomen suo- ja pienvesiluonnon monimuotoisuudesta. Kiteytys on osuva, sillä tutkimusten mukaan suomalainen suoluonto köyhtyy.

Vuoden 2019 uhanalaisuusar­vioinnin mukaan ojitus ja turpeen­otto ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 57 prosentille soilla elävistä uhanalaisista lajeista. Yhtenä syynä se on peräti 88 prosentille.

Esimerkiksi Suomen suolinnusto on vähentynyt kahden prosentin vuositahdilla 30 vuoden aikana. Nykyään suolintujemme tila on heikoin koko Pohjois-Euroopassa.
...
Yksi syyllisistä jalokalojen ahdinkoon on metsätalous.

Metsäojituksista ja muokatuilta avohakkuualueilta valuu vesistöihin ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Vesi rehevöityy, jolloin särkikalat lisääntyvät ja jalokalat vähenevät.

Humus taas tummentaa ja happamoittaa järvivesiä. Tummavetisissä järvissä muodostuu ihmiselle vaarallista metyylielohopeaa, jota kertyy erityisesti suuriin petokaloihin.

Samalla tummien järvien kalojen hyvien rasvahappojen määrä laskee. Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat arvioineet, että näiden järvien kalojen syömisestä on terveydelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Humus hankaloittaa myös jalokalojen lisääntymistä.
...
Etelässä maatalous on edelleen vesistöjen suurin kuormittaja. Niemisen mukaan uutta on se, että esimerkiksi Pohjanmaalla ja Oulun alueella, jossa jopa 90 prosenttia soista on ojitettu, metsätalous voi olla vesistöjen suurin kuormittaja.



-----
Notta pilataan vaan kaikki Suomen järvet ja suot ja niiden ekosysteemit, ja järvikalan syöjien terveys, jotta ahneet soiden kuivattajat ja lannoittajat metsätilalliset saavat tienattua luonnon pilaamisellaan vähän lisää hynää, ja JOS ilmoittavat myyntituloistaan verottajalle, saadaan EHKÄ verotuloja yhteiseen kassaan.

Loppuosassa puhutaan hakkuista, jatkuvasta kasvatuksesta yms. asioista, jotka liittyvät myös tähän keskusteluun.

^
Metsätalouden lisäksi suurimpia saastuttajia luonnonvesien suhteen on maa ja karjatalous-

Tietenkin kaikki teollisuus myös pääsee syntilistalle  ja sivuelinkeinot kuten kaikenlainen hallinto sen ohessa.

Mikäpä ei saastuttaisi, mutta elintasoaan ei taida monikaan olla valmis pudottamaan, vaan yleensä halutaan sitä kohentaa..

Suomessa vaaditaan ampumaaseenostolupa, metsästysseuran jäsenyys, metsästyskorttikoulutus ja tutkinto, ampumakoe ja kanta-arvioon perustuva hirvenkaatolupa, kaikki maksullisia, ennenkuin pääsee kaatamaan hirven.

Metsäpalstallensa saa tilailla avohakkuun ilman minkään lautakunnan arviota alueen kestävyydestä, luontoarvoista, ympäristövaikutuksista, naapurien mielipiteistä, maisemavaikutuksista. Mitään koulutusta tai ymmärrystä tai lupaa ei tarvita, riittää kun lähtee metsänkäyttöilmoitus netin kautta.

Hirvi on kuitenkin vain pieni, mutta tarkkaan säädelty osa luontoa. Loppu luonnosta ei paljoa kiinnosta näitä aseurhoja, niin voisi päätellä olemassaolevasta säännöstöstä.

Mikäli oikein muistan, niin ennenvanhaan harsintahakkuiden aikaan, poistettavat puut käytiin erikseen kirveellä leimaamassa. Joka puu käytiin yksilöllisesti läpi.

^
Niinpä. Vanhoina hyvinä aikoina kaikki tiesivät kenen metsäkäsitöillä naapuritkin pyyhkivät perseensä. Suomi takaisin!

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 17, 2021, 15:14:20
^
Metsätalouden lisäksi suurimpia saastuttajia luonnonvesien suhteen on maa ja karjatalous-

Tietenkin kaikki teollisuus myös pääsee syntilistalle  ja sivuelinkeinot kuten kaikenlainen hallinto sen ohessa.

Mikäpä ei saastuttaisi, mutta elintasoaan ei taida monikaan olla valmis pudottamaan, vaan yleensä halutaan sitä kohentaa..

Mutta kaupungitkin elävät vain siksi, että maatalous tuottaa ruokaa kaupunkeihin. En oikeasti näe suomalaisen maa-, metsätalouden olevan mitenkään epäbiologista, epäkestävää tai epäeettistä, kun Suomen metsät elävät pääosin aika kivasti.

Jotkut vihreät EU-piireissä ehkä esittävät perättömiä väitteitä suomalaisesta maa/metsätaloudesta, mutta ehkä he puhuvat roskaa?
https://www.verkkouutiset.fi/erikoista-miten-vihreat-haastavat-metsateollisuutta/#32576881 (https://www.verkkouutiset.fi/erikoista-miten-vihreat-haastavat-metsateollisuutta/#32576881)

Ymmärrän vihreiden tarkoituksen, heidän tietämyksensä Suomen metsistä vaan ehkä on vähäistä...

^

En tunne ainoatakaan vihreitä arvoja ajavaa ihmistä joka olisi valmis luopumaan mistään omastaan- ei ainakaan aatteistaan. Aika harva myös elää aatteensa mukaisesti, kuten eräs kalastaja aikoinaan..

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17
Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.

Voisinpa lähiaikoina julkistaa oman metsäpoliittisen ohjelmani. Nyt on siihen liian kiire, kun pitää käydä metsässäkin.

Nähdessäni artikkelin Ikean roolista Siperian laittomissa metsähakkuissa (https://news.mongabay.com/2021/07/laundering-machine-furniture-giant-ikea-implicated-in-logging-protected-siberian-forests/), palasi mieleeni twiitti, jonka ongin pari vuotta sitten verkosta juteltuani silloisen venäläisen kollegani kanssa. Hän epäili vahvasti suomalaisten metsäyhtiöiden olevan mukana vanhojen metsien hävittämisessä, ja silloinen savunhaju olisi edellyttänyt enemmän tutkivaa journalismia. Sitä se edellyttäisi yhä.

http://twitter.com/palokangasjuha/status/1006940644105969667

Kuvassa on tuntematon metsätie ilmeisesti Venäjän puolella, jota (Metsäteollisuus ry:n) Juha Palokangas kommentoi seuraavasti: Suomalaiset metsäyhtiöt rakentavat tai peruskunnostavat Luoteis-Venäjällä vuosittain lähes 100 km metsäautoteitä, joista hyötyvät paljon myös paikalliset asukkaat, retkeilijät, marjastajat yms. #venäjä #metsäautotie

Minusta tuo haiskahti laiskasti kyhätyltä viherpesulta jo tuolloin, mutta aikani ja tarmoni eivät valitettavasti edistäneet asian tutkimista. Varmaan tutkittavaa olisi myös suomalaisten roolista venäläisten ikimetsien hakkuissa.

Palokankaan twiitti on hyvä esimerkki syistä, miksi en luota piiruakaan hyvään metsänhoitoon, 'josta kaikki hyötyvät'. Tai sanotaanko, että luotan siihen yhtä paljon kuin lestadiolaiseen seksuaalikasvatukseen -jos kuuluu seurakuntaan, ei sen sisällöstä varmaan keksi yhtään vikaa.

Mielestäni ympäristöpolitiikassa Suomessa ja maailmalla ollaan siinä pisteessä, että ainoa tapa saavuttaa todellisia tuloksia olisi ryhtyä jahtaamaan ja rankaisemaan tekijöitä massiivisilla poliisioperaatioilla, ja tehdä lainsäädännöstä sen mukainen. Koko tuotantoketjua pitäisi kyetä rankaisemaan niin, ettei vastuusta pysty luikertelemaan ulos tietämättömyyteen vedoten. Ai, ja kansainväliset talouspakotteet tulisi kyetä kohdentamaan kansallisvaltioiden sijaan suoraan yhtiöihin. Vasta se muuttaisi radikaalisti niiden käyttäytymistä.

ps. Lenny, en vieläkään saa kuvia näkymään viesteissä. Tuo twitter-viesti oli https-muotoa, eikä sen muuttaminen http:ksi auttanut asiaa.

Suomessakin metsät kasvavat vähintään tahtiin, kuin niitä hakataan.
Vihreiden (kaupunkilaisten) näkemys metsätaloudesta on erilainen kuin suomalaisten, jotka elävät metsien keskellä.
Kumpia kannattaisi kuunnella?
Näkemysten vika voi olla Vihreissä?

^^

(https://img.aijaa.com/b/00148/14993061.jpg)

Twitter-kuvia saa ainakin Windowsin omallakin kuvankaappaustyökalulla leikattua ja jaettua perinteisinä kuvina.

PS. Hippi olikin jo ehtinyt vastata: https://kantapaikka.net/index.php/topic,5.msg102980.html#msg102980

^

Näin ei siis riitä, että suomalaiset "tuhoavat" omaa luontoaan ja metsiään,- pitää raiskata myös naapurin metsät.

Varsinkin koivu taitaa olla haluttua sellunkeittoainesta.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 22, 2021, 10:37:49
Näin ei siis riitä, että suomalaiset "tuhoavat" omaa luontoaan ja metsiään,- pitää raiskata myös naapurin metsät.

Varsinkin koivu taitaa olla haluttua sellunkeittoainesta.

Suomessa metsät kasvavat enemmän, kuin niita hakataan tuotantoon. Suomi ei tuhlaa metsiään, sanovat cityvihreät mitä tahansa.

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 22, 2021, 20:31:06

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 22, 2021, 10:37:49
Näin ei siis riitä, että suomalaiset "tuhoavat" omaa luontoaan ja metsiään,- pitää raiskata myös naapurin metsät.

Varsinkin koivu taitaa olla haluttua sellunkeittoainesta.

Suomessa metsät kasvavat enemmän, kuin niita hakataan tuotantoon. Suomi ei tuhlaa metsiään, sanovat cityvihreät mitä tahansa.

Kasvaahan Suomessa harvinaisen paljon risukkoa avohakkuun jälkeen ja mutkaisia mäntyjä kuivatuilla soilla. Kohta saadaan lisää suota rehevöityneistä järvistä, kunhan umpeenkasvaminen edistyy.

Suomessa metsät elävät pääsääntöisesti hyvin. Meillä on valtavasti talousmetsää, joka elää hyvin. Mistä propagandatuutista sinä uutisiasi Suomen metsätaloudesta luet?

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 22, 2021, 22:40:13
Suomessa metsät elävät pääsääntöisesti hyvin. Meillä on valtavasti talousmetsää, joka elää hyvin. Mistä propagandatuutista sinä uutisiasi Suomen metsätaloudesta luet?

Onhan noita metsiä, avohakkuita ja istutustaimikkoja tullut katseltua.

(https://metsalehti.s3.eu-west-1.amazonaws.com/2017/05/02184820/risukko-1-c9a4f23dinput16o1bf4tg6eh3jjdl60b1b5618g7a-650x488.jpg)

Lainaus käyttäjältä: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/hakattu-istutettu-ja-unohdettu/Hakattu, istutettu ja unohdettu

Lainaus käyttäjältä: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/puupelto/Puupelto.

Lainaus käyttäjältä: https://dynamic.hs.fi/2019/kielletty_metsa/https://dynamic.hs.fi/2019/kielletty_metsa/

https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat (https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat)

LainaaMetsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,5 miljoonaa hehtaaria.

Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 108 miljoonaa kuutiometriä (VMI 12). Tilastotietojen mukaan vuonna 2020 puuston vuotuinen kokonaispoistuma oli noin 83,5 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymä oli kaikkiaan 69 miljoonaa kuutiometriä, josta noin 85 prosenttia ohjautui metsäteollisuuden käyttöön ja 15 prosenttia energiapuuksi eli lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi.

Puuston kokonaispoistuma sisältää hakkuiden lisäksi hakkuutähteestä metsään jäävän runkopuun sekä metsään jäävän luontaisesti kuolleen runkopuun. Nämä erät olivat vuonna 2020 yhteensä noin 15 miljoonaa kuutiometriä.

Suomeksi sanottuna tuo tarkoittaa liki 20%:n kasvua verrattuina hakkuisiin! Luetko sinä cityvihreiden ympäristökirjaa? Heidän, joille metsä on Hgin keskuspuisto?

Yle kertoo joskus asiaakin, Kotkan tehdas hyödyntää ligniiniä.
https://yle.fi/uutiset/3-11680895 (https://yle.fi/uutiset/3-11680895)

LainaaSunilan tehdas on tiettävästi ensimmäinen maailmassa, joka tuottaa kuivattua ligniinijauhetta kemianteollisuudelle. Ligniiniä käytetään esimerkiksi fenolin korvaajana liimoissa, bitumin korvaajana asfaltissa sekä biomuoveissa. Tulevaisuudessa sitä voidaan käyttää myös materiaalina esimerkiksi sähköautojen akuissa.

https://yle.fi/uutiset/3-11403660 (https://yle.fi/uutiset/3-11403660)
https://yle.fi/uutiset/3-10885254 (https://yle.fi/uutiset/3-10885254)
https://yle.fi/uutiset/3-10098485 (https://yle.fi/uutiset/3-10098485)

Suomessa on osaamista. Valtiovallan tulisi edesauttaa metsiemme hyötykäyttöä, koska vihreä kulta oikeasti on suunnattoman arvokasta, kun sitä osataan oikein hyödyntää! On selvää että peruspaperin valmistusta Suomessa ei kannata enää harjoittaa, mutta hienopaperien, pakkauskartonkien (Googlaa Kotkan tehtaat) ja ligniinin hyötykäyttö tulee olemaan suuri tulonlähde sosialistiselle hallinnollemme.

Suomi elää metsistään, tuo oli joskus iskulause. On nykyäänkin. Meillä on miljardeittain rahaa metsissämme, kunhan osaamme niitä hyödyntää järkevästi.

Puuta voidaan ottaa metsistä ja käyttää monella tavalla. Ainoastaan avohakkuu ja selluksi keitto eivät ole kehittyneen maan ja ympäristön kannalta millään muotoa paras vaihtoehto.

Joku roti.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 23, 2021, 00:49:43
Puuta voidaan ottaa metsistä ja käyttää monella tavalla. Ainoastaan avohakkuu ja selluksi keitto eivät ole kehittyneen maan ja ympäristön kannalta millään muotoa paras vaihtoehto.

Joku roti.

Haluaisin kuitenkin tähän väliin muistuttaa että talvisodassa Suomi jäi aivan yksin, ja miehet taistelivat.

Tarvitsemme enemmän kristillisiä arvoja, emmehän halua lähi-itäläisiä arvoja. Miehet taistelivat. Neuvostoliitto.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 23, 2021, 00:49:43
Puuta voidaan ottaa metsistä ja käyttää monella tavalla. Ainoastaan avohakkuu ja selluksi keitto eivät ole kehittyneen maan ja ympäristön kannalta millään muotoa paras vaihtoehto.

Joku roti.

Riippuu mitä siitä sellusta tehdään.
https://www.upmpulp.com/fi/media/blogit-ja-tarinat/stories/sellu-yllattaa-monipuolisuudellaan/

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 23, 2021, 12:06:36

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 23, 2021, 00:49:43
Puuta voidaan ottaa metsistä ja käyttää monella tavalla. Ainoastaan avohakkuu ja selluksi keitto eivät ole kehittyneen maan ja ympäristön kannalta millään muotoa paras vaihtoehto.

Joku roti.

Riippuu mitä siitä sellusta tehdään.
https://www.upmpulp.com/fi/media/blogit-ja-tarinat/stories/sellu-yllattaa-monipuolisuudellaan/

Tai: Mitä kaikkea sellusta voitaisiinkaan tehdä.

Tietysti on selvää, että sellusta tulee yhä kysytympi tuote ja sovellukset laajenevat kovaa vauhtia pahvilaatikoista ja vessapaperista kehittyneempiin tuotteisiin. Tonnimääräisesti pahvilaatikko taitaa olla kärkipäässä.

Ennen vanhaan ikkunanpokat tehtiin tiheäsyisestä puusta, joka oli kestävää. Nykyajan puusta ei kai tule yhtä kestäviä pokia. Mihin asia liittyy? Liittyisikö puupeltojen lannoittamiseen (ja vesistöjen pilaamiseen sitä myöden)? Lannoitettu kasvihan kasvaa nopeammin (vrt. itsekasvatetut makoisat porkkanat vs. tehoviljellyt porkkanat). Ehkä siitä tulee höttöisempää sen seurauksella?

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 23, 2021, 12:12:22

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 23, 2021, 12:06:36

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 23, 2021, 00:49:43
Puuta voidaan ottaa metsistä ja käyttää monella tavalla. Ainoastaan avohakkuu ja selluksi keitto eivät ole kehittyneen maan ja ympäristön kannalta millään muotoa paras vaihtoehto.

Joku roti.

Riippuu mitä siitä sellusta tehdään.
https://www.upmpulp.com/fi/media/blogit-ja-tarinat/stories/sellu-yllattaa-monipuolisuudellaan/

Tai: Mitä kaikkea sellusta voitaisiinkaan tehdä.

Tietysti on selvää, että sellusta tulee yhä kysytympi tuote ja sovellukset laajenevat kovaa vauhtia pahvilaatikoista ja vessapaperista kehittyneempiin tuotteisiin. Tonnimääräisesti pahvilaatikko taitaa olla kärkipäässä.

Eipä sitä ollut itsekään tullut korjanneeksi käsitystään siitä, mitä kaikkia jatkojalosteita kotimaassakin sellusta tehdään. Ehkä innovointiin ja uusiin tuotteisiin ei ole koettu aiemmin senkään vuoksi tarvetta panostaa, kun pelkästään kartongit ja pakkaustuotteet ovat niin kannattavia? Pohdiskelin aihetta, kun pari päivää sitten Ylellä oli tämä uutinen: Metsäjätti Stora Enso kehittää uutta, biopohjaista materiaalia akkuihin Kotkassa – koelaitos on nyt käynnissä (https://yle.fi/uutiset/3-12028681).

Ilmeisiä kotimaisia sellutuotteita ovat kaikki mahdolliset paperit, pakkauskartongit, elintarvikekartongit... Mutta tekeillä on myös puupohjaisia pulloja, erilaisia saoste- ja komposiittimateriaaleja, puupohjaisia tekstiilejä on kehitteillä, autojen osia, puisia kirkaskalvoja muovikalvoja korvaamaan...

Nanoselluloosakin on tutkimuksen alla, ja sillä on paljon potentiaalisia sovelluskohteita (Esimerkiksi lääketieteessä). Sellun valmistuksessa tulee myös sivuvirtoja, joita voidaan hyödyntää esim. biopolttoaineiden, liimojen ja ekologisempien astioiden valmistukseen. Sellun kuidut voidaan myös kierrättää moneen kertaan.

Tosin kaikenlaisten teollisten valmisteiden kierrättäminen on lähinnä puijaus ja voitonmaksimointia siihen että ihmiset kuluttaisivat enemmän, ja paremmalla omallatunnolla. Kun hei, näitä jutskiahan voidaan kierrättää! Sen kuin ostelet surutta lisää krääsää!     

Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 23, 2021, 13:27:30

Tosin kaikenlaisten teollisten valmisteiden kierrättäminen on lähinnä puijaus ja voitonmaksimointia siihen että ihmiset kuluttaisivat enemmän, ja paremmalla omallatunnolla. Kun hei, näitä jutskiahan voidaan kierrättää! Sen kuin ostelet surutta lisää krääsää!   

No ei ihan pelkästään. Esimerkiksi vaateteollisuus on valtavan iso saastuttaja, ja muovipohjaiset vaatteet (elastaania sisältävät, liekö muita?) ovat juurikin ne, joita ei voi kierrättää mitenkään järkevästi. Joten ihan hyvä, jos siirrytään kierrätettäviin tuotteisiin yhä enemmän.

Nykyään puunjalostus ei enää haise niin kuin ennen, jolloin sellutehtaan haistoi kilometrien päähän (haisi mädältä). Liekö myös tehtaiden prosessit muutenkin parantuneet, niin kuin luulen? Olen nähnyt lipeäjärven erään sellutehtaan pihalla kauan sitten. Nykyään ei taitaisi tulla kysymykseenkään.

Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 15, 2021, 11:24:03
hommataan lento koneita ja torjutaan Neuvosto liitto

silloin kun minä olin talvi sodassa niin riitti metsiä

Muistan hyvin kun olimme metsän suojassa piilossa vihollisen lentokoneilta.

Onko Jarla keskuudessamme?
(https://hs.mediadelivery.fi/img/1920/6a9102f30eb642c8b19c6e6f6163ae54.jpg.webp)

Nyt on hyvä kirjoitus aiheesta metsäteollisuus ja lobbaaminen sekä Suomen etu.

Lainaus käyttäjältä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/anttijuhanikasvio-2/iskevatko-metsaalan-lobbarit-kirveensa-kiveen/?_ga=2.264782924.232849816.1627029470-535046678.1627029470Vasta viime aikoina minulle on alkanut valjeta, kuinka määrätietoisesti perinteisen metsätalouden edunvalvojat ovat yrittäneet saada meidät suomalaiset uskomaan, että metsistämme pidetään paremmin huolta kuin missään maailmalla. Samalla meidät on haluttu saada kannnattamaan metsien suojeluvelvoitteiden rajaamista niin, etteivät ne haittaa alan elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia.

Luin mielenkiinnolla läpi koko jutun ja tietysti myös kommentit. Sielläpä oli kirjoittanut myös muuan Kantikseltakin tuttu Juha. Tällä kertaa hänen tekstinsä oli niin sujuvaa ja ymmärrettävää, että ihmetyttää. Onko Juha vedellyt meitä höplästä aiemmalla tyylillään? https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/anttijuhanikasvio-2/iskevatko-metsaalan-lobbarit-kirveensa-kiveen/#comment-3453023

^ Tosiaankin (Juhasta).

Hyvä mielipidekirjoitus. Lainaus:

Esimerkiksi Suomen kuvalehti julkaisi maaliskuussa tuloksia teettämästään suomalaisten metsäasenteita koskevasta kyselystä. Sen mukaan asenteissa on tapahtunut yhden sukupolven aikana lähes täyskäännös vahvemman suojelun suuntaan (ks. linkki). UPM puolestaan julkaisi helmikuussa teettämänsä verkkokyselyn tulokset, jotka tuottivat ilmeisesti selkeän pettymyksen tutkimuksen tilaajalle. Näin muun muassa siksi, että vastaajat pitivät ilmastonmuutoksen hillintää ja metsäluonnon monimuotoisuuden varjelemista paljon metsien taloudellista hyödyntämistä tärkeämpinä tavoitteina (ks. linkki).

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 14, 2021, 14:05:08

Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 14, 2021, 13:56:02
Lisäksi voisi todeta, että vastineessa esitetty väite EU:n metsästrategian perustumisesta tieteeseen on oikein vain teknisesti: se kun perustuu YK:n alaisuudessa toimivan IPCC:n ennusteisiin ja ilmastomalleihin, ja niitähän riittää. Näiden kaavailuiden pohjalta voitaisiin oikeastaan palata päätösvalta-asioihin vasta, kun EU:n johtavat valtiot ovat istuttaneet maidensa pinta-alat edes puoleen siitä, miten paljon metsää Suomessa on.

Toisin kuin äärioikeistolle, joille jokainen tienpientareella kasvava närekin on metsä, sitä todellisuudessa on Suomessa hyvin vähän. Puuta meillä kyllä riittää mutta metsien kehitys on tämä:

(https://pbs.twimg.com/media/E6NJIHAWEAMEe1D?format=jpg&name=small)

Tuo kuva ilmeisesti on twitteristä (Ismo Peltonen)  (https://twitter.com/ipeltonen/status/1415213145929433094/photo/1)peräisin?

Lähdeviite ja siis kuvan alkuperä taitaa olla:
Keto-Tokoi, P., & Kuuluvainen, T. (2010). Suomalainen aarniometsä.

(boldaus minun)

Toisessa keskustelussa hupaisa kömmähdys, jossa kirjoittajaressukka pöljyyksissään kuvittelee puupeltojen istutuksen olevan "luonnon hyväksi tekemistä", kun itse asiassa aarnimetsien ja ekosysteemien tuhoaminen ja biodiversiteetin heikentäminen avohakkuilla, ja talousmetsien istutus päinvastoin ei todellakaan ole mitään luonnon hyväksi tekemistä:

(pätkäisty niin, että metsää koskeva kohta jätetty, ja yksi kohta boldattu)

Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 20, 2021, 17:03:43

Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 20, 2021, 04:15:58

Irvailin Laikalle, että hänen jeesustelunsa ympäristöstä ja kuluttamisesta on sikäli tekopyhää, että hän otti seuralemmikikseen koiran vaikka jo tuolloin varsin hyvin tiesi, että lemmikkien pitämättä jättäminen (Varsinkin pelkkänä seuraeläimenä) olisi itsessään merkityksellinen ekoteko. Se että minulla ei ole lemmikkiä - enkä aio sellaista hankkiakaan - tarkoittaa, että jo pelkästään sillä valinnalla olen Laikaa ekologisempi. Olen tässä kuluneen kuuden vuoden aikana istuttanut nyt myös niin paljon puita, että tällä foorumilla kenelläkään ei ole mitään varaa kitistä siitä, mitä olen tehnyt tai tekemättä jättänyt luonnon hyväksi. Murehtikaa niistä omista ekoteoistanne vain!

Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 23, 2021, 13:27:30

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 23, 2021, 12:12:22

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 23, 2021, 12:06:36

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 23, 2021, 00:49:43
Puuta voidaan ottaa metsistä ja käyttää monella tavalla. Ainoastaan avohakkuu ja selluksi keitto eivät ole kehittyneen maan ja ympäristön kannalta millään muotoa paras vaihtoehto.

Joku roti.

Riippuu mitä siitä sellusta tehdään.
https://www.upmpulp.com/fi/media/blogit-ja-tarinat/stories/sellu-yllattaa-monipuolisuudellaan/

Tai: Mitä kaikkea sellusta voitaisiinkaan tehdä.

Tietysti on selvää, että sellusta tulee yhä kysytympi tuote ja sovellukset laajenevat kovaa vauhtia pahvilaatikoista ja vessapaperista kehittyneempiin tuotteisiin. Tonnimääräisesti pahvilaatikko taitaa olla kärkipäässä.

Eipä sitä ollut itsekään tullut korjanneeksi käsitystään siitä, mitä kaikkia jatkojalosteita kotimaassakin sellusta tehdään. Ehkä innovointiin ja uusiin tuotteisiin ei ole koettu aiemmin senkään vuoksi tarvetta panostaa, kun pelkästään kartongit ja pakkaustuotteet ovat niin kannattavia? Pohdiskelin aihetta, kun pari päivää sitten Ylellä oli tämä uutinen: Metsäjätti Stora Enso kehittää uutta, biopohjaista materiaalia akkuihin Kotkassa – koelaitos on nyt käynnissä (https://yle.fi/uutiset/3-12028681).

Ilmeisiä kotimaisia sellutuotteita ovat kaikki mahdolliset paperit, pakkauskartongit, elintarvikekartongit... Mutta tekeillä on myös puupohjaisia pulloja, erilaisia saoste- ja komposiittimateriaaleja, puupohjaisia tekstiilejä on kehitteillä, autojen osia, puisia kirkaskalvoja muovikalvoja korvaamaan...

Nanoselluloosakin on tutkimuksen alla, ja sillä on paljon potentiaalisia sovelluskohteita (Esimerkiksi lääketieteessä). Sellun valmistuksessa tulee myös sivuvirtoja, joita voidaan hyödyntää esim. biopolttoaineiden, liimojen ja ekologisempien astioiden valmistukseen. Sellun kuidut voidaan myös kierrättää moneen kertaan.

Tosin kaikenlaisten teollisten valmisteiden kierrättäminen on lähinnä puijaus ja voitonmaksimointia siihen että ihmiset kuluttaisivat enemmän, ja paremmalla omallatunnolla. Kun hei, näitä jutskiahan voidaan kierrättää! Sen kuin ostelet surutta lisää krääsää!   

Nuo Kotkan tehtaat muuten ovat olleet aika edelläkävijöitä ekologisen talouden kannalta. Siksi ei liene yllättävää, että Kotkan Tehtaatkin myytiiin ulkomaille hiljattain!
Sunilan tehdas, joka valmistaa nykyisin sellun ohella ligniiniä, on kai vielä toistaiseksi suomalaisomistuksessa, mutta tuskin kauaa sekään! Korkan tehtaat kehitti pakkauskartonkia, jolla voitaisiin korvata McDonaldsinkin kertakäyttöastioita, mutta 100% kierrätettävinä. Suomalaiset ihan oikeasti myivät tuon ulkkareille!

Suomi oikeasti myy kaiken ulkomaille, mikä on todella traagista ja vahingollista Suomelle.

Ei ole ihme, jos metsävaramme ja kaivosoikeutemme ovat myynnissä, kun Suomessa ei ole mitään isänmaallista ajatusta pitää perusvarallisuutta Suomen omistuksessa. Toisaalta, onko meillä edes sellaista varallisuutta, jolla noita omistusoikeuksia pidettäisiin Suomessa? Ehkä tietyillä suvuilla olisi, mutta panostavat enemmän kv omistukseen, koska suomalaiset markkinat ovat pieniä. Isänmaallisuus ei ole trendi eikä arvo heille.

Wahlroosit. Herlinit tms., sun muut suvut, eivät näe Suomea sijoituskohteena. Heille se on takapihaa. Iso raha on muualla. Siksi meillä ei ole enää "isänmaallista" rahaa. Meillä ei oikeasti juuri enää ole suomalaista omistusta kansallisvarallisuuteemme. ???

En itse sinänsä kapitalismia vastusta, mutta pienen valtion kohdalla tilanne voi olla kusimainen, kuten Suomessa. Kun omasta puolesta ei ole kyetty pitämään puolta.
Jopa luonnolliset monopolit, kuten sähkönsiirtoverkot on myyty ulos!
Jotenkin kaipaisin Kekkosen aikaa! En Venäjänöyristelyssään, mutta Suomen itsenäisyydessä kyllä.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 24, 2021, 12:30:32
Toisessa keskustelussa hupaisa kömmähdys, jossa kirjoittajaressukka pöljyyksissään kuvittelee puupeltojen istutuksen olevan "luonnon hyväksi tekemistä", kun itse asiassa aarnimetsien ja ekosysteemien tuhoaminen ja biodiversiteetin heikentäminen avohakkuilla, ja talousmetsien istutus päinvastoin ei todellakaan ole mitään luonnon hyväksi tekemistä:

(pätkäisty niin, että metsää koskeva kohta jätetty, ja yksi kohta boldattu)

Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 20, 2021, 17:03:43

Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 20, 2021, 04:15:58

Irvailin Laikalle, että hänen jeesustelunsa ympäristöstä ja kuluttamisesta on sikäli tekopyhää, että hän otti seuralemmikikseen koiran vaikka jo tuolloin varsin hyvin tiesi, että lemmikkien pitämättä jättäminen (Varsinkin pelkkänä seuraeläimenä) olisi itsessään merkityksellinen ekoteko. Se että minulla ei ole lemmikkiä - enkä aio sellaista hankkiakaan - tarkoittaa, että jo pelkästään sillä valinnalla olen Laikaa ekologisempi. Olen tässä kuluneen kuuden vuoden aikana istuttanut nyt myös niin paljon puita, että tällä foorumilla kenelläkään ei ole mitään varaa kitistä siitä, mitä olen tehnyt tai tekemättä jättänyt luonnon hyväksi. Murehtikaa niistä omista ekoteoistanne vain!

Eikä tyhmä poika ymmärtänyt sitä, ettei puhe ollut minun tai hänen tekemisistään. Taaskaan.

https://www.thoughtco.com/tu-quoque-logical-fallacy-1692568

Voisin muuten käydä toki asiaan liittymättömän keskustelunkin, paitsi että

A) En ylipäätään avaa perheasioitani kusta pää täynnään olevan retkun kanssa internetfoorumeilla
B) Hänen oma positionsa koko aiheeseen on itse asiassa pahempi, joten edes itsenäisenä tu quoque -argumentaatiovirheenä -jos sen käsittelylle jokin syy olisi- se ei täyttäisi omia, epätyydyttäviä vaatimuksiaan, jos niitä haluttaisiin virheellisesti tonkia menemällä sivuun varsinaisesta aiheesta
C) Aaveen keskusteluetiikka ei mahdollista aiheen (kummankaan niistä!) käsittelyä bona fide

Kertsi tekisi palveluksen, kun ei suotta antaisi huomiota Aaveen kommenteille. Aave kuuluu estolistalleni ohessa mainituista syistä. Erityisesti on syytä huomata, että tu quoque ei vaadi tuekseen mitään lisätodisteita suuntaan tai toiseen, koska se jo oman luontonsa puolesta pyrkii harhauttamaan keskustelun sivuraiteille. Tyhmä poika ei ole edes väärässä, koska hän ei ole vielä noussut erehtymisen mahdollistavalle laadulliselle asteelle sönkötyksessään.

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 27, 2021, 00:15:50
Jotenkin kaipaisin Kekkosen aikaa! En Venäjänöyristelyssään, mutta Suomen itsenäisyydessä kyllä.

Ei tietenkään kuulu ketjun aiheeseen, mutta en voi olla kysymättä.

Miten Venäjän suuntaan nöyristely mielestäsi lisää Suomen itsenäisyyttä?

Mielenmaiseman avohakkuu:
Lapset istuttivat 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kuusimetsän – niitettiin nyt maan tasalle (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5d73499c-fda4-46cf-871e-da55775514f1)

Lainaa
Vetelin Kivihyypässä sijaitseva Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi istutettu kuusimetsä on niitetty maan tasalle. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Keskipohjanmaa.
...
Vetelin 4H-yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Korkeasaari kertoo, että kuusia istutettiin maapalstalle lokakuussa 2017 sata kappaletta ja istutuspuuhiin pääsivät mukaan paikalliset koululaiset.

– 4H sai kuuset lahjoituksena metsänhoitoyhdistykseltä. Kuusien istuttaminen oli valtakunnallinen juttu silloin, Korkeasaari kertoo.

^
Jotta ei totuus hämärtyisi, niin tuossa oli tapahtunut virhe tai väärinymmärrys alueesta, joka piti parturoida.
Niitettyjen taimien tilalle on luvattu uudet taimet laittaa.

Virhepä hyvinkin. Virhe on ollut se perinteinen: fotojen ottamisen jälkeen koko homma on unohtunut. Se kuuluisa joku toinen on ollut vastuussa alueen merkitsemisestä ja tiedottamisesta. Ei mitenkään ainutkertainen unohdus. Kun gloriaa ei ole enää tarjolla, ei jakseta huolehtia asioista.

WWF Suomi (Facebook):

Miten tämä voi olla mahdollista? Metsähallitus hakkaa jopa 300-vuotiasta puustoa valtion mailla. Suomen vähäisistä luonnonmetsistä korjataan parhaillaan myös myrskyissä kaatunutta puuta. Näissä metsissä puusto pitää jättää metsään ja metsät säästää toimenpiteiltä.
WWF vaatii:
🌱 Valtion luonnonmetsät on suojeltava lailla.
🌱 Käynnissä olevat hakkuut luonnonmetsissä on lopetettava välittömästi.
Luonnonmetsillä on valtava merkitys luontomme monimuotoisuudelle. Luonnonmetsien osuus Suomessa on hälyttävän pieni, vain noin kaksi prosenttia kaikista metsistä. Osuus pienenee edelleen, jos näiden metsien hakkuut jatkuvat. Olemme vedonneet ministereihin valtion luonnonmetsien suojelemiseksi.

(boldaus minun)

Lisäinfoa: https://wwf.fi/uutiset/2021/08/jopa-300-vuotiasta-puustoa-hakataan-valtion-metsissa-luonnonmetsat-on-suojeltava-ja-hakkuut-lopetettava-valittomasti/

Luulen, että Suomessa hakataan aika vähän. Meillä oikeasti puut kasvavat enemmän, mitä niitä hakataan.
Kaikessa ei kantsi uskoa Suomen tai keski-euroopan vihreitä. He saattavat valehdella Suomesta!

Vihreät valehtelevat, koska ideologia. Eivät he perusta näkemyksiään todelliseen tilanteeseen, vain niihin, jotka ovat medianäkyviä.

Ajattelin demonstroida:

Noin 140 vuotta vanhaa aarniometsää (https://preview.redd.it/5c6idwfuamf71.jpg?width=4208&format=pjpg&auto=webp&s=93a03cc238e693bd9973199a9ce95fc6c61a91d5) ja kuva Pyhä-Häkin kansallispuistosta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4-H%C3%A4kin_kansallispuisto#/media/Tiedosto:Pyh%C3%A4-H%C3%A4kki_National_Park.jpg); kuvassa siis vanhaa talousmetsää. Foorumilla on ehkä urogallus, joka osaisi erottaa kuvista niin aarniometsän, kuin vanhan talousmetsän. Valtaosa luulisi ensimmäistä kuvaa talousmetsäksi, ja jälkimmäistä aarniometsäksi.

Pahasti uumoilen, että jo lähitulevaisuudessa Suomessa joudutaankin raivaamaan lisää metsiä pelloiksi sen sijaan, että metsitettäisiin vanhoja peltoja. We have this global thing called ilmastokatastrofi, ja uutena normaalina tulevat olemaan kuumat ja kuivat kesät, jolloin vilja- ja hedelmäsadot tuhoutuvat, tai sadot jäävät pieniksi. Tarvitaan lisää viljelysalaa - kuumuuden ja kuivuuden lisäksi oman lisänsä tuovat samalla laajoille alueille leviävät maastopalot, ja toisaalta myös äkkitulvat ja ennenkokemattomat rankkasateet. Kumpaakin tapahtuu tälläkin hetkellä niin pitkin Eurooppaa, kuin Pohjois-Amerikkaakin. Tulevien vuosikymmenten aikana luvassa on vain entisestään paheneva tilanne, ja kaikenlaisten vilja- ja hedelmätuotteiden hinnat tulevat nousemaan. Käsittääkseni Suomessakin tämän kesän sadot jäävät jälleen pieniksi, ja osa on jo tuhoutunut kuivuuteen kokonaan.

Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 27, 2021, 15:16:49
Eikä tyhmä poika ymmärtänyt sitä, ettei puhe ollut minun tai hänen tekemisistään. Taaskaan.

Eikä vielä huomattavasti tyhmempi ja pojempi ymmärtänyt sitä, että kyse oli kontekstista - siitä, mistä tyhmyydestä johtuen estolistasit minut. Teit sen siksi, että et kestä olla kertakaikkisen väärässä väestökysymyksen äärellä. Sinua hölmöä filosofinplanttua on mahdoton ottaa siltä osin vakavasti, eikä typerehtimisesi ole toisaalta minulta mitenkään pois. Nimimerkki Laika voi olla suomalaisten lisääntymisestä mitä mieltä lystää, mutta minä satun luottamaan niin terveeseen arkijärkeen kuin siihen, mitä väestötutkijat, aluetieteilijät, ja käytännössä kaikki muutkin asiaan perehtyneet yhteiskuntatieteiljät asian tiimoilta tuumivat. Lueskele sinä filosofiaa ja pode maailmantuskaa, täällä Suomessakin on kuitenkin paljon sinun suhteellisuudentajutonta voivotteluasi tärkeämpiä asioita hoidettavana ja mietittävänä. Sinusta ei ole sen enempää Linkolaksi, kuin jargoniksikaan.

Lainaus käyttäjältä: Aave - elokuu 12, 2021, 20:55:29
Ajattelin demonstroida:

Noin 140 vuotta vanhaa aarniometsää (https://preview.redd.it/5c6idwfuamf71.jpg?width=4208&format=pjpg&auto=webp&s=93a03cc238e693bd9973199a9ce95fc6c61a91d5) ja kuva Pyhä-Häkin kansallispuistosta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4-H%C3%A4kin_kansallispuisto#/media/Tiedosto:Pyh%C3%A4-H%C3%A4kki_National_Park.jpg); kuvassa siis vanhaa talousmetsää. Foorumilla on ehkä urogallus, joka osaisi erottaa kuvista niin aarniometsän, kuin vanhan talousmetsän. Valtaosa luulisi ensimmäistä kuvaa talousmetsäksi, ja jälkimmäistä aarniometsäksi.

Pahasti uumoilen, että jo lähitulevaisuudessa Suomessa joudutaankin raivaamaan lisää metsiä pelloiksi sen sijaan, että metsitettäisiin vanhoja peltoja. We have this global thing called ilmastokatastrofi, ja uutena normaalina tulevat olemaan kuumat ja kuivat kesät, jolloin vilja- ja hedelmäsadot tuhoutuvat, tai sadot jäävät pieniksi. Tarvitaan lisää viljelysalaa - kuumuuden ja kuivuuden lisäksi oman lisänsä tuovat samalla laajoille alueille leviävät maastopalot, ja toisaalta myös äkkitulvat ja ennenkokemattomat rankkasateet. Kumpaakin tapahtuu tälläkin hetkellä niin pitkin Eurooppaa, kuin Pohjois-Amerikkaakin. Tulevien vuosikymmenten aikana luvassa on vain entisestään paheneva tilanne, ja kaikenlaisten vilja- ja hedelmätuotteiden hinnat tulevat nousemaan. Käsittääkseni Suomessakin tämän kesän sadot jäävät jälleen pieniksi, ja osa on jo tuhoutunut kuivuuteen kokonaan.

https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/oytr2m/2_kuvaa_aarniometsästä_ja_2_kuvaa_hakkuuaukealta/ (https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/oytr2m/2_kuvaa_aarniomets%C3%A4st%C3%A4_ja_2_kuvaa_hakkuuaukealta/)

Rehupelloista ja laidunmaista voisi saada lisää eettistä ja ilmastoystävällistä viljelyalaa. Paljon.

Rehupellot, niittämättömät tilukset ja niityt ovat tärkeitä hyönteisille ja muille elukoille.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-12031095Pekka Seppäsen kolumni: Raha tarkoittaa lupaa varastaa luonnolta

Jos ihmiset käyttäytyisivät toisten ihmisten kotona samalla tavalla kuin eläinten ja kasvien kotona, heidät vietäisiin telkien taakse, kirjoittaa Seppänen. Tämän kolumnin voi myös kuunnella kirjoittajan lukemana.

...

Maailman suurin vääryys on se, että kaikki mitä luonnossa on, on ihmisille ilmaista.

Kyllähän me ihmiset maksamme, mutta vain toisillemme. Ihmiskunta ei ole koskaan maksanut luonnolle mitään luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaikki on pelkkää tilisiirtoa ihmisten välillä, oli kyse sitten metsäkaupoista, päästöoikeuksista, kaivosmaksuista tai hiilitulleista.

Luonnonvarojen hyödyntäminen on toisin sanoen sekä tuhoamista että varastamista.

Onhan se vaikeaa ymmärtää miksi juuri nyt elävillä ihmisillä on oikeus käyttää esim. öljy lähes loppuun, tai kalastaa meret tyhjiksi. Mitään korvausta luonnolle ei tarvitse maksaa otetuista luonnonvaroista.

Lainaus käyttäjältä: Aave - elokuu 12, 2021, 20:55:29
Ajattelin demonstroida:

Heh. Kuvapari, josta on itse asiassa vaikea sanoa mitään muuta, kuin että: ensimmäisen kuvan avarassa männikössä puut ovat kohtuullisen vanhoja, selvästi yli satavuotiaita - aikaisemmista hakkuista kertoo metsän harvuus ja lahopuun vähäisyys; ja toisessa kuvassa on pötköllään pari pitkän elämän elänyttä mäntymaapuuta. Taustalla näyttäisi olevan enemmänkin lahopuuta.

Metsän valokuvaaminen on vaikeaa, ja yhden kuvan perusteella ei voi paljoa sanoa.

Tässä taas on videota todellisen aarniometsän alkuvaiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=shq2XPv8P5E

Lainaus käyttäjältä: urogallus - elokuu 13, 2021, 21:34:52

Lainaus käyttäjältä: Aave - elokuu 12, 2021, 20:55:29
Ajattelin demonstroida:

Heh.
...

Tyyppi "ajattelee demonstoida" jotain oleellista metsäkeskusteluun. Ja tässä siis tyyppi, joka pöljyyksissään luulee, että avohakkaamalla ja istuttamalla talousmetsää tehdään jotain hyvää ja hienoa luonnon puolesta.

Puiden istutus eli monokulttuuri - yhden lajin palauttaminen -  ei palauta kokonaista ekosysteemiä, joka avohakkuilla tuhotaan, eli aarnimetsän satojen lajien flooraa ja faunaa. Varsinkin, jos puupellon ympäristöstäkin on tuhottu ekosysteemit. Mistä tämä riemuidioottien emä-äiti kuvittelee, että puupeltoon vaeltaisi aarnimetsän kasvi-, eläin- ja sienilajeja, jos niitä ei ole edes avohakkuun ympäristössä?

Varsinkin metsäalueiden kosteikkojen eliöstö on niin omintakeinen, ettei se tuosta vaan tupsahda puupeltoon.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 13, 2021, 11:26:02

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-12031095Pekka Seppäsen kolumni: Raha tarkoittaa lupaa varastaa luonnolta

Jos ihmiset käyttäytyisivät toisten ihmisten kotona samalla tavalla kuin eläinten ja kasvien kotona, heidät vietäisiin telkien taakse, kirjoittaa Seppänen. Tämän kolumnin voi myös kuunnella kirjoittajan lukemana.

...

Maailman suurin vääryys on se, että kaikki mitä luonnossa on, on ihmisille ilmaista.

Kyllähän me ihmiset maksamme, mutta vain toisillemme. Ihmiskunta ei ole koskaan maksanut luonnolle mitään luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaikki on pelkkää tilisiirtoa ihmisten välillä, oli kyse sitten metsäkaupoista, päästöoikeuksista, kaivosmaksuista tai hiilitulleista.

Luonnonvarojen hyödyntäminen on toisin sanoen sekä tuhoamista että varastamista.

Onhan se vaikeaa ymmärtää miksi juuri nyt elävillä ihmisillä on oikeus käyttää esim. öljy lähes loppuun, tai kalastaa meret tyhjiksi. Mitään korvausta luonnolle ei tarvitse maksaa otetuista luonnonvaroista.

Ihmisten määrä ja ahneus on vain rajana. Keskinäiset kahnaukset kyllä yleistyvät luonnonvarojen hyödyntämisen alkaessa tuhota luonnonvaroja.

Mutta aiheesta ei tarvitse huolestua, kyllä luonto osaa huolehtia itsestään, kun jokin haittalaji käy liialliseksi . niin se tuhoaa itsensä.

Sopulitkin syövät asuinalueensa ruokavarat loppuun, ahdistuvat ja lähtevät joukkovaellukseen jotain tuntematonta kohden juosten itsensä hengiltä-  Sekoavat siis saadessaan pohjattoman vaellusvietin tuntematonta päämäärää kohden ja varmaan yli 90 %:tia sen seurauksen populaatiosta kuolee.

Ehkä se ihmisenkin historia on jo menossa sitä kohden, kun jotkut "hullut" pyrkivät jo marsiin ja ties minne mahdottomiin päämääriin..

Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 12, 2021, 22:44:32
Rehupelloista ja laidunmaista voisi saada lisää eettistä ja ilmastoystävällistä viljelyalaa. Paljon.

Tämä on totta; käytännössä koko Suomi voisi maaperänsä ja maastonsa puolesta olla viljelyalaa. Täällä on kuitenkin lyhyt kasvukausi, ja suojelumetsien runsas lisääminen tuottaisi toisenkin ongelman: talousmetsät jouduttaisiin kaatamaan yhä nuorempina.

Varovainen arvioni on, että lähitulevaisuudessa viljelysmaat kokevat Suomessakin sitä kovempia (Kuumuus ja kuivuus), mitä etelämmäksi mennään. Toisin sanoen, ruokaturvan näkökulmasta uusia peltomaita tulisikin silloin kasketa yhä pohjoisemmassa, missä on myös eniten varsinaista luonnonmetsää. En tietenkään itsekään pidä koko ajatuksesta, mutta tämä on melko realistinen skenaario - ja uhkakuva.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - elokuu 13, 2021, 21:34:52
Heh. Kuvapari, josta on itse asiassa vaikea sanoa mitään muuta, kuin että: ensimmäisen kuvan avarassa männikössä puut ovat kohtuullisen vanhoja, selvästi yli satavuotiaita - aikaisemmista hakkuista kertoo metsän harvuus ja lahopuun vähäisyys; ja toisessa kuvassa on pötköllään pari pitkän elämän elänyttä mäntymaapuuta. Taustalla näyttäisi olevan enemmänkin lahopuuta.

Metsän valokuvaaminen on vaikeaa, ja yhden kuvan perusteella ei voi paljoa sanoa.

Arvioin ekan kuvan ikää itsekin hieman alakanttiin kun en heti muistanut, että männyillä kilpikaarnan muodostumiseen kuluikin vähintään 150 vuotta. Kakkoskuva on biodiversiteetin näkökulmasta jopa parempaa kuin ensimmäisen otoksen varsinaisessa aarniometsässä, koska juuri lahopuut ovat keskeisiä biodiversiteetin säilymiselle. Mutta sen(kin) sinä varmasti tiesitkin. On totta että ei pari kuvaa vielä sinänsä mitään kokonaisuuksista kerro, mutta pointtina oli samalla piruilla foorumin tositiedostajille sitä, että turha teeskennellä näissäkään asioissa mitään asiantuntijaa, kun jutskat luetaan lennossa verkosta, ja sitten ollaan muka tietävinään. Somesoturoivat Wikipediavihertäjät ovat luonnonsuojeluasioiden eunukkeja. Tälle cityvihreälle aasitiedostajasegmentille voisikin tehtailla vastavoimaksi betonipuolueen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1441288?) (MT), jossa maaseudun ja luonnon keskellä elävät ryhtyvätkin päättämään kaupunkilaisten asioista! :)

Lainaus käyttäjältä: urogallus
Tässä taas on videota todellisen aarniometsän alkuvaiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=shq2XPv8P5E

Juu, kaatuneet puut maahan vain lahoamaan, niin kyllä siinä ajan kanssa hyvin lopulta käy. Mutta aikansa se todellakin ottaa.

Jotenkin minusta tuntuu, että suomalaiset aika hyvin tietävät, milloin kantsii kaataa osa metsästä ja antaa sen kasvaa uutta. Siksihän maamme on aika stanan täynnä tuota metsää.
Ottakaa saksalaisilta oppia ja neuvoja, kun heillä on jäljellä 20-30% metsistään... :-*

Tuon trombituhon yhteydessä tuli vielä mieleen, että Siperiassa riehuu tälläkin hetkellä metsäpalo joka on suurempi, kuin koko muun maailman meneillään olevat metsäpalot yhteensä: Siberian wildfires now bigger than all other fires in world combined (https://www.youtube.com/watch?v=pYe6QIBdTKs) (YT).

Siellä vähän risua palaa.

Lainaus käyttäjältä: Aave - elokuu 15, 2021, 17:10:11
Tuon trombituhon yhteydessä tuli vielä mieleen, että Siperiassa riehuu tälläkin hetkellä metsäpalo joka on suurempi, kuin koko muun maailman meneillään olevat metsäpalot yhteensä: Siberian wildfires now bigger than all other fires in world combined (https://www.youtube.com/watch?v=pYe6QIBdTKs) (YT).

Siellä vähän risua palaa.

Normi-ilmiö.
Itse asiassa Kaliforniankin metsä/maastopalot ovat aika normi-ilmiöitä, mutta kun ylikansoittunut Kalifornia levittää asuinalueitaan liikaa!
40 miljoonaa asukasta on liikaa, siksi leviävät liiaksi. Asuntoja palaa, koska ihmisiä levittyy laajalle, riskialueille.

Kukaan ei huomaisi normaaleja metsä/ruohikkopaloja, ellei alueella olisi liikaa ihmisiä. 8)

Suomalaiset haluavat lisää luonnonsuojelua: https://yle.fi/uutiset/3-12477282

LainaaYlen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia kannattaa suojelualueiden lisäämistä joko ehdottomasti tai varauksella. Suomalaisista 38 prosenttia kannattaa lisäsuojelua sekä yksityisillä että valtion mailla, 42 prosenttia ensisijaisesti valtion omistamien metsien suojelua.

Eri väestöryhmät suhtautuvat eri lailla suojeluun:

LainaaNuoret aikuiset ovat suojelumyönteisempiä kuin vanhemmat ikäpolvet. Samoin naiset suojelisivat luontoa hanakammin kuin miehet.

Ammattiryhmistä maanviljelijät vastustavat lisäsuojelua eniten. Valtaosa heistä ei kannata suojelualueiden lisäämistä. Opiskelijat ja työttömät taas ovat innokkaimpia luonnosuojelijoita Ylen kyselyn perusteella.

Tuo viimeinen aiheuttanee virnuilua.

Toisaalta ihmiset ovat entistä halukkaampia osallistumaan luonnonsuojeluun omilla rahoillaan. 2 vuotta sitten helmikuussa Luonnonperintösäätiöllä oli suojelualueita 2362 ha. Tänään 3773 ha. Kehitys on siis ollut vauhdikasta.

Suomen metsänhoito on käytännössä säädetty metsäteollisuuden raakapuunsaannin hoitamiseksi.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/a/74-20011324Turunen on tehnyt maastomittaukset maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan erillisselvitykseen (siirryt toiseen palveluun), jossa tarkastettiin 86 keskisuomalaisen ensiharvennuskohteen hakkuujälkeä.

Tulos oli karu: yksikään tarkastetuista kohteista ei ollut metsänhoitosuositusten mukainen.

58 prosenttia oli metsälain vastaisia, 42 prosentissa löytyi huomautettavaa.

Metsäkeskus tarkastaa korjuujäljen laatua valtakunnallisesti vuosittain. Tuorein valtakunnallinen selvitys on tulossa julki muutamien viikkojen kuluessa.

Keski-Suomessa tehty tarkempi selvitys antaa suuntaviivoja siihen, mikä ensiharvennusten taso on koko maassa.

Metsäkeskuksessa osattiin odottaa huonoa tulosta, mutta ei näin huonoa.

– Nähtävästi se on niin päin, että jos valtakunnallinen selvitys tehtäisiin yhtä tarkalla seulalla, tulos huononisi, arvioi tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.
...
Kasvamaan jätetään hyvälaatuiset ja elinvoimaiset puut. Jäljelle jäävän puuston määrä on säädetty asetuksella.

Etelä-Suomessa ensiharvennus tehdään noin 30–40 vuotiaaseen metsikköön, pohjoisessa 10–20 vuotta myöhemmin.
...
Metsän pilaamisesta ei sakoteta
...
...
Koska ensiharvennuksen liian rankka puun poisto näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, on valvovalla viranomaisella mietinnän paikka.

– Nyt meidän pitää pohtia täytyykö niihin sittenkin puuttua tiukemmalla kädellä, sanoo Nikkola.

Puun mukana katoavat eurot ja hiilinielut

...
Metsänomistajalle se voi tarkoittaa jopa yli 1 000 euron tulonmenetystä hehtaarilta. Hiilensidonta väheni simuloidun kiertoajan aikana keskimäärin 38 tonnia hehtaarilla.
Jyräävätkö talouden lait metsälain?

Puun kasvu vähenee, metsänomistajan tulot pienenevät ja hiidensidonta vähenee – mutta kuka hyötyy?
...
– Liian rajusta harventamisesta hyötyy lyhyellä tähtäimellä metsäteollisuus ja energiateollisuus, mutta pidemmässä juoksussa ei kukaan, hän sanoo.
...
– Nykyiset iso koneet tarvitsevat niin paljon tilaa ja leveät urat, että puuta jää hakkuun jälkeen aivan liian vähän kasvamaan. Tämä on teollisuuden puunhankinnan eurokysymys, sanoo Rintala.

Metsänomistaja paljon vartijana

Yle yritti saada haastateltavaksi metsänomistajaa tai -toimijaa, jonka ensiharvennus olisi tehty suosituksia rankemmin. Yksikään tavoitettu ei suostunut. Eräs kiteytti syyn seuraavasti:

– Ei kukaan metsäasioissa mukana oleva tule julkisuuteen, koska silloin astuu liian isoille varpaille.

Kun metsä vaatii muodostuakseen 100 vuotta ja teollisuus elää vuosikvartaalin tai vuoden tulostähtäin mielessään niin ristiriitaa syntyy helposti. On suorastaan naurettavaa, miten helposti metsänomistajia, puunmyyjiä ja koko kansaa on sumutettu puheilla maailman parhaasta metsäpolitiikasta joka ottaa kaiken huomioon kun samalla on pilattu metsät, ruskistettu vesistöt ja ryöstetty raaka-aine roimaan alihintaan. Samalla on propagoitu kansa uskomaan metsänhoidon erinomaisuuteen ja vallitseviin käytäntöihin tehokkaammin kuin Venäjän propaganda omassa maassaan on ikinä purrut.

Nyt kun on metsät tuhottu, vesistöt pilattu ja ryöstetty suuri osa puutuloista onkin aika siirtyä veloittamaan menetetystä hiilinielusta. Siihen saavat osallistua ihan kaikki, paitsi ehkä metsäteollisuus jota jotenkin hyvitellään, se on varma.

Suomen metsätilannehan on oikeasti aika ihanteellinen, melkein mihin tahansa verrattuna. On äärityperyyttä, jos me annamme periksi EU:lle noissa typerissä vaatimuksissaan.