Muistaakseni LIGOssa oli raskaat peilit ripustettuna lankain varaan ettei mikään maan tärinä pääse peileihin. Joo muistelin oikein:



Avaruuden, käytännössä mustan aukon törmäys toiseen, tuottamat gravitaatioaallot heilauttaa noita peilejä mutta erittäin vähän, millimetrin miljoonas- tai miljardisosia.
Niihin kohdistuu muita häiriöitä, vaikka ääniaaltoja, ilmasta jotain ym ja näiden häiriöiden poissulkemisessa on ollut suurin työmaa.

"Copilot
Luodaan vastauksia sinulle...

Kyllä, olet oikeassa. Heiluriliikkeitä käytetään mittaamaan painovoiman vaihteluita planeettojen pinnalla, ja gravitaatioaaltoja voidaan myös mitata, mutta ne ovat eri ilmiöitä.

Gravitaatioaallot ovat aika-avaruuden värähtelyjä, jotka syntyvät, kun massiiviset kappaleet, kuten mustat aukot tai neutronitähdet, kiertävät toisiaan tai törmäävät yhteen. Nämä aallot etenevät avaruuden halki ja voivat venyttää ja puristaa aika-avaruutta niiden kulkiessa.

Gravitaatioaaltojen mittaamiseen käytetään interferometreja, kuten LIGO (Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory) ja Virgo, jotka ovat äärimmäisen herkkiä mittalaitteita. Ne kykenevät havaitsemaan jopa protonin tuhannesosan kokoisia muutoksia aika-avaruudessa1. Mittaus perustuu valon mittaamiseen, sillä valonnopeus on universaali vakio. Kun gravitaatioaalto kulkee interferometrin läpi, se muuttaa valon kulkemaan matkaa kahden pisteen välillä, mikä voidaan havaita laitteiston avulla1.

Gravitaatioaallot ovat tärkeä osa nykyfysiikkaa, sillä ne tarjoavat uuden tavan tutkia avaruuden tapahtumia ja ovat vahvistaneet Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustuksia.

Muisto-sanasi voi viitata siihen, että gravitaatioaallot ovat kuin avaruuden muisti; ne kertovat meille menneistä tapahtumista, kuten mustien aukkojen yhdistymisistä, jotka ovat tapahtuneet miljardeja vuosia sitten ja joiden vaikutukset saavuttavat meidät vasta nyt."

Muisto

Jos Bryan Dean Wright olisi ollut olemassa ja saanut päättää, Suomi olisi ilmeisesti laskenut aseensa talvisodassa ja antautunut. Koska Neuvostoliitto oli vahvempi ja Suomi heikompi.

Tämän tyyppisiä ajatuksia (ex)CIA-mies esittää Ukrainan kohdalla. Eli sota on hävitty, joten lännen ei kannata antaa apua Ukrainalle, koska apu menisi kuitenkin hukkaan.   

Jos voitoksi ajatellaan vuoden 1991 rajojen palauttaminen, Ukraina ei ehkä voi voittaa. Mutta on muitakin mahdollisuuksia täydellisen tappion ja täydellisen voiton välillä. Eihän Suomikaan voittanut, mutta säilyi silti itsenäisenä. Ukrainan kannalta siedettävään ratkaisuun päätyminen edellyttää, ettei sitä täydellisesti lyödä taistelukentillä. Jos se murskataan sotilaallisesti, ehdot ovat sen mukaiset.

Olihan Suomikin aikoinaan vastaavassa tilanteessa. Keväällä 1944 Venäjä vaati Suomen antautumista. Kun Suomi ei suostunut, käytiin kovia taisteluja kesällä 1944. Suomi sai apua Saksalta. Syksyyn mennessä Neuvostoliiton kanta oli lieventynyt, eikä se enää vaatinut, että Suomi antautuu. Erillisrauhakin kelpasi.

Jos Suomi olisi todennut keväällä 1944, että sota on hävitty, ja antautunut, rauhanehdot olisivat todennäköisesti olleet ankarammat.

Teheranissa tai jossakin muualla oli muistaakseni sovittu, että Suomi saa pitää itsenäisyytensä, mikä olisi voinut merkitä sitä, että Suomesta olisi tullut itäblokin maa kuten Puola ja Unkari ja muutamat muut. Mutta sekin olisi ollut mahdollista, että "itsenäinen" Suomi oli vapaaehtoisesti liittynyt Neuvostoliittoon. Kuuluihan Suomi Molotov-Ribbentrop -sopimuksen perusteella Neuvostoliiton etupiiriin.

Bryan Dean Wright on Putinin advokaatti, siitä ei pääse mihinkään.

https://www.foxnews.com/opinion/ukraine-war-lost-hollywood-dc-dont-know

https://dl.sndup.net/gst5/Tauno%20Toksinen.mp3
https://suno.com/song/94190e94-a5c0-48eb-b1a5-64d3cfeb4f9d

https://dl.sndup.net/rh23/Tauno%20Toksinen%20(1).mp3
https://suno.com/song/27b4e447-df6e-4414-aa58-1ba3ee4266ff

Yllä on ollut mun mielestä hyvää pohdintaa ja erittelyä siitä, mitä kognitiolla tarkoitetaan. Sanoisin, että karkeimmalla tasolla kognitiota ovat kaikki mielen prosessit, joihin liittyy tiedon käsittelyä, tai kognitio on niiden prosessien summa. Jos puhutaan kognitiivisesta psykologiasta, niin sen näkökulmasta kiinnostavia aihepiirejä ovat ainakin havaitseminen, tietoisuus, tarkkaavaisuus, muisti, oppiminen, kieli, ajattelu, tunteet ja myös toiminnan säätely. Lisäksi puhutaan myös sosiaalisesta kognitiosta, johon liittyy esimerkiksi empatia. Eli aika laaja kattaus ihmisen mielen toimintaa menevät kognitio-käsitteen alle. Sen puoleen vähän vaikeaa tarttua aiheeseen, vaikka ylipäätään kyllä kiinnostaa 

Quora -sivulla joku esittää seuraavan kysymyksen:

Minkälainen Suomi olisi nyt, jos punakaartilaiset olisivat voittaneet Suomen sisällissodan?

Kysymykseen vastataan seuraavasti:

Mahdollisesti Suomen tilanne olisi nyt saman tapainen kuin Virolla tai ehkä kuten Ukrainalla. Melkoinen joukko olisi kuollut Siperian vankileireillä — mukaanluettuina todennäköisesti isovanhempani sekä äidin että isän puolelta. Suomessa olisi ehkä iso venäläinen vähemmistö Viron tapaan.

https://fi.quora.com/Mink%C3%A4lainen-Suomi-olisi-nyt-jos-punakaartilaiset-olisivat-voittaneet-Suomen-sis%C3%A4llissodan?topAns=404586594

Muutamaa pientä erimielisyyttä lukuun ottamatta olen samoilla linjoilla kuin kirjoittaja.

Luulen, että Suomen tilanne ei olisi täysin samanlainen kuin Virossa, koska Suomi olisi kuulunut kauemmin Neuvostoliittoon olettaen, että Virossa asiat olisivat menneet niin kuin ne menivät. Suuri venäläinen vähemmistö - tai pahimmassa tapauksessa enemmistö - täällä joka tapauksessa olisi.

Jos punaiset olisivat voittaneet vuonna 1918, nykyistä Ukrainan sotaa käytäisiin ehkä nyt Suomessa.

Kirjoittaja arvelee, että jos suomalaiset punaisten joukot olisivat olleet isompia ja huomattavasti paremmin johdettuja kuin mitä ne olivat, Suomi olisi ehkä pysynyt sodan jälkeen erillään Neuvostoliitosta. Tässä asiassa kallistun sille kannalle, että jos punaiset olisivat voittaneet, Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon siitä riippumatta, millaiset punaisten joukot täällä oli, ja miten hyvin niitä johdettiin.

Millaisia hienoja suunitelmia punaisilla olikaan sosialistisen Suomen varalle, Venäjä-kytkennän johdosta heidän voittonsa olisi ollut kauhea kohtalo Suomelle.

Nämä ajatukset tulivat mieleeni, kun kuuntelin kulttuuriykköstä.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-68327866

Suomen edustajan coverbiisin valinta on oikein maittava:


https://www.youtube.com/@EurovisionSongContest/videos

Bossa nova No Rules:


https://dl.sndup.net/mfvp/win95latino.mp3
https://suno.com/song/f6bcd634-4179-4fd8-ab38-0aae751ea005

^

Ajattelin että kun pureuduitte tai pureudutte jo tohon "valmius"-sanaan niin vahvasti, katson sen sijaan fraasin toista puolta eli kognitiota.

Kasvatustieteessä aika paljon puhutaan "valmiuksista", eikä se nyt sinänsä kai niin ongelmallista ole, mut jos haluaa tarkkoja vastaavuuksia termeille psykologiassa, psykiatriassa tai muutoin luonnontieteellisemmässä kirjallisuudessa esimerkiksi englantiin päin, joutuu ehkä hakemaan jonkun eri termin.

Kasvatustieteen piirissä englanniksi on sellainen kuin "cognitive readiness" tai "congnitive competencies" ja vastaavasti "social readiness" sekä "social competencies".

Siinä puhutaan usein ikä- ja kehitysvaiheeseen suhteutettuna siitä, minkälaiset jutut vaikka onnistuu tai ei onnistu, sujuu tai ei suju — ja niin edelleen.

Varmaan psykologian puolella pitäis sanoa että "social skills" tai "social capabilities" ja "cognitive abilities" tai "cognitive capacities" tai jotain.

Ero ei mun mielestä tarkoita sitä että valmiuksista puhuminen tai se termi ois sinänsä fuulaa tietystä avoimuudesta huolimatta, vaan kyse on paljolti siitä, että kasvatustieteessä konteksti, tarkastelutapa ja tavoitteet on erilaisia 

Virustorjuntaohjelmani uutisoi nykyään säännöllisesti maailmalla tapahtuvista nopeasti lisääntyvistä ja kehittyvistä nettirikoksista ja niiden kanssa toimimisesta.

Tänään se kertoili torjuneensa kolmessa kuukaudessa maailmalla 8 miljoonaa seksikiristyssähköpostiviestiä huijausviesteinä joissa väitetään kaapatun säädytöntä materiaalia uhrista.

Onneksi nykyään voi vedota siihen että kaapatut autojenhalailukuvani ovat tekoälyllä tehtyjä.

^^

En ole alan asiantuntija, joten en oikein osaa hahmotta, mikä menee rikki jos luovutaan tarkoista kategorioiden rajoista. Mahdollisesti tämä on typerää, mutta kun ei osaa, ei osaa hahmottaa mahdollisia sudenkuoppiakaan. Nähdäkseni kaikki vaikutta kaikkeen, joko suoraan tai sitten mutkan kautta. Eli vaikka tunteita ei lueta kognitioon, ne saattavat vaikuttaa siihen.

Jos esimerkiksi mantelitumake pahasti säikähtää, erittyy glukokortikoidia, joka inhiboi hippokampuksen solujen toimintaa, tarkoittaen, että mieleen painettujen asioiden määrä maailmasta supistuu. Jos elimistäö oppii elämään jatkivassa mantelitumakkeen hälytystilassa, aiheutuu tästä helposti vaurioita hippokampukseen. Eli stressivasteessa hippokampuksen solujen geenien aktivaatio heikkenee, mistä viimeistään kroonistuessaan seuraa, mm että uusein hermosolujen syntyminen hidastuu eikä näin ollen uusia muistijälkiä välttämättä ei synny riittävästi.

Hippokampus säätelee pitkäkestoista muista, jonka kohtuullisen virheetön toiminta on ymmärtääkseni edellytys yhdessä etuotsalohkon kohtuullisen virheettömän toiminnan kanssa, jos pitäisi kyetä analyyttiseen ajatteluun. Analyyttistä ajattelua pidän kognitioon kuuluvaksi. Vaikka voi tietysti olla huomattavasti todennäköisempää, että kun en tosiaan ole alan asiantuntija, voin ymmärtää käsitteen kognitio ylipäätään niin pahasti päin seinä, ettei jutuissani ole tosiaan mitään tolkkua tälläkään kertaa Ehkäpä ketjussa on tarkoitus selvittää mekanismeja miten asiat käyttäytymisbiologiassa toisiinsa vaikuttavat.