Tähän ketjuun jutustelua, videolinkkejä, vinkkejä esim. ansoista tai aloituksista tai loppupeleistä, tai miten shakkia opitaan kunnolla, loistavista peleistä, shakin psykologiaa, ja mitä vaan shakkiin liittyvää.
Itse olen (laiskahko) vasta-alkaja, enkä ole tainnut koskaan pelata ihmistä vastaan, ainakaan aikuisena, vaan vain tietokonettani vastaan (Windowsin peli), lähinnä helpoilla tasoilla, 1-3. En osaa kunnolla edes lukea pelinkuvauksia (https://en.wikipedia.org/wiki/Algebraic_notation_(chess) ), saatikka että osaisin mielikuvitella pelin kulkua laudalla pelkästään niiden avulla sokkona. Kiva olisi kyllä osata vähän lisää.
Nyt olen opettelemassa yhden ansan käyttöä, joka usein johtaa pakkotilanteeseen helpolla pelitasolla. Siinä muutamalla siirrolla narrataan vastustaja ansaan. Siinä kuningatar uhkaa vastapuolen kuningasta, ja ratsu suojaa kuningatarta niin, että vastapuolen kuningas ei voi syödä kuningatarta, eikä myöskään paeta mihinkään, koska viereiset paikat ovat vielä täytettyjä (tämä on ihan parilla siirrolla tehtävä aggressiivinen aloitus). Jostain videolta tämän nappasin, enkä edes muista minkä niminen se on. Ensimmäinen siirto on 1. e4. Sitten ratsu f3 ja sitten g5. Kuningatar on lopuksi f7, mitä kautta sinne tuleekin (ainakin kaksi mahdollista reittiä). Ja vaikka ei saisikaan shakkimattia, voi hyvässä lykyssä syödä vastustajan kuningattaren tai tornin (jos ratsu f7::ssa ja kuningatar suojaa). Lisäys: taisi olla jokin versio "paistetusta maksasta": Chess Openings: Fried Liver Attack (https://www.youtube.com/watch?v=0ITi9Jc0J-o)
Kumman koukuttavaa on kyllä pelata helpollakin tasolla, tai ehkä juurikin helpolla tasolla (koska väsymys illalla), joskus menee parikin tuntia myöhäisemmäksi nukkuminen, jos jää luuppiin ja pelaa pelin toisensa perään.
Laika toisessa keskustelussa linkkasi hauskaan peliin:
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 14, 2020, 04:14:57
*Komeana näytteenä Nakamuran otteista löytyy muun muassa hänen sokkopelinsä Botezin sisaruksia vastaan (https://www.youtube.com/watch?v=ho9k8hDQzqs). Alexandra Botez on FIDE:n naistenmestari, ayaya.
Tuo oli osa hänen kommenttiaan Kopekille, jonka argumentaatiotyyli tuntui Laikasta kaiketi jonkin verran epärehelliseltä olkiukkoilulta tuossa keskustelussa, ja pelilinkin Laika esitti tämän jälkeen:
LainaaShakki on taas päässyt jonkinlaiseen nosteeseen striimauskulttuurin ansiosta. Seurasin illalla Nakamuran* simultaanipelejä, joissa hän pieksi harrastajia parissakymmenessä yhtäaikaisessa pelissään. Usko huviksesi, hän sai sen näyttämään helpolta. Mies valmistautui kohtaamaan huomenna Magnus Carlsenin.
Shakissa pelianalyysien tarkoituksena on etsiä paras siirto sekä mustalle että valkealle. Jos etsit hyvinä pitämäsi itsellesi ja huonoimman tai ylipäätään vain ei-optimaalisia siirtoja vastustajallesi, pilaat oman analyysisi. Niin voi tehdä, jos haluaa olettaa vastapuolen olevan heikko pelaaja, mutta se ei ole hyvää pelianalyysiä. Rehellinen historian käyttäminen tarkoittaa, että on valmis tekemään yhtä laadukasta analyysiä menneisyydestä. Shakkitermein sinä olet se, joka pelaa sekä mustilla että valkeilla. Mieluiten oletat, että sinun paras siirtosi ei edes ole paras siirto.
Jos siis lähdetään oletuksesta, että molemmat pelaajat häviämisen sijaan pyrkivätkin voittamaan pelin (se voi olla vaikeaa, kokeile), ei ainakaan virhettä kannata perustella toteamalla sen olevan pienempi kuin varsinaisessa pelissä tapahtunut munaus oli. ...
(boldaus minun)
Muistelen lukeneeni jostain kuvauksen eräästä shakin suurmestarista joka laivamatkalla tekeytyi aloittelijaksi ja hävisi shakkiottelun eräälle shakkia hyvin pelanneelle matkustajalle, joka oli ystävällisesti vielä tasoituksena poistanut itseltään muistaakseni kuningattaren ja tornin pelistä.
Tietysti aloittelijamme hävittyään pyysi revanssia ja vastavuoroisesti lupaa antaa tasoitusta toiselle eli poistaa kuningattarensa ja torninsa pelistä.
Arvaatte loput. :)
Hieno laji. Itse en kyllä ole noiden pikapelien ystävä - varmaan sen vuoksi, että oma prosessori pyörii hitaalla kellotaajuudella.
Paitsi, että hyvä peli voi olla taidetta pelaajan silmin, niin maallikkokin ymmärtää nappuloiden kauneuden päälle. Monenlaisia tulkintoja onkin kautta vuosisatojen tehty. Väittävät, että nämä Skotlannista löytyneet olisivat peräisin nykyisen maailmanmestarin kotimaasta.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/45/Lewis-chessmen08.jpg)
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 14, 2020, 11:49:27
Nyt olen opettelemassa yhden ansan käyttöä, joka usein johtaa pakkotilanteeseen helpolla pelitasolla. Siinä muutamalla siirrolla narrataan vastustaja ansaan. Siinä kuningatar uhkaa vastapuolen kuningasta, ja ratsu suojaa kuningatarta niin, että vastapuolen kuningas ei voi syödä kuningatarta, eikä myöskään paeta mihinkään, koska viereiset paikat ovat vielä täytettyjä (tämä on ihan parilla siirrolla tehtävä aggressiivinen aloitus). Jostain videolta tämän nappasin, enkä edes muista minkä niminen se on. Ensimmäinen siirto on 1. e4. Sitten ratsu f3 ja sitten g5. Kuningatar on lopuksi f7, mitä kautta sinne tuleekin (ainakin kaksi mahdollista reittiä). Ja vaikka ei saisikaan shakkimattia, voi hyvässä lykyssä syödä vastustajan kuningattaren tai tornin (jos ratsu f7::ssa ja kuningatar suojaa). Lisäys: taisi olla jokin versio "paistetusta maksasta": Chess Openings: Fried Liver Attack (https://www.youtube.com/watch?v=0ITi9Jc0J-o)
Tässä valkoinen yrittää tehdä fried liver hyökkäyksen hevosella ja lähetillä uhaten f7:ää ja siten mustan kuningatarta tai tornia, mutta musta kontraa hauskalla tavalla ja voittaa:
Traxler Counter Attack: Werner vs Kutzner 1993 (https://www.youtube.com/watch?v=2z5UVSMLnpc&list=LLjKzbqAwP0lWMjIPC0xakcw&index=293)
^
"Hyökkäys on paras puolustus" ;D
^ Hyvin kiteytetty tuo. Juuri noin siinä kävi.
^
Tässä lienee astetta aggressiivisempi sivupolku esittelemästäsi hauskasta fried liver-hyökkäyksestä:
Insanely Aggressive Nakhmanson Gambit (https://www.youtube.com/watch?v=zNjMY2FRLvE)
Ettekö te shakin ongelmapelaajat yhtään pelkää siirtymistä shakin myötä pikkuhiljaa entistä koukuttavampien lautapelien harrastajiksi?
Varmaankin mitä enemmän pelaa, sitä enemmän tulee peliriippuvaiseksi.
Ja ehkä mitä enemmän pelaa, sitä paremmaksi tulee? Lisäksi voi yrittää oppia jotenkin fiksulla tavalla, olennaisia asioita, ja yrittää olla keksimättä pyörää miljuunatta kertaa itse. (Toisaalta, jos sen pyörän keksii itse, se varmaankin jä kaaliin paremmin, nimimerkki huonomuistinen.)
Kuinkahan kauan kestää, ennen kuin tulee niin hyväksi shakissa, kuin se oman kapasiteetin rajoissa ylipäätänsä on mahdollista? 10 000 tuntia? (Tämä numero tulee jostain tutkimuksessa, jossa tutkittiin shakkimestareita, maailmanluokan eliittiurheilijoita jne..)
Jos 8 h päivässä opettelua: 1250 päivää = 41 kuukautta = 3,5 vuotta.
Jos 1 h päivässä opettelua, 28 vuotta.
Nollatasolta lähtiessä kestää noin 20 tuntia tulla melko hyväksi (missä vaan asiassa) tämän mukaan:
The first 20 hours -- how to learn anything | Josh Kaufman | TEDxCSU (https://www.youtube.com/watch?v=5MgBikgcWnY)
Jos oletetaan, että se ylipäätänsä olisi mahdollista ja oman kapasiteetin rajoissa, kauankohan kestäisi oppia niin hyväksi, että voittaisi joka toinen kerta Windowsin pelin vaikeimman tason (10)? Oma arvaukseni on, että paljon enemmän kuin 20 tuntia, mutta en tiedä. Fiksumpi varmaan oppii nopeammin kuin vähemmän fiksu, ja varsinkin oppii fiksummalla tavalla, strategisemmin, tärkeimpiä asioita ensin.
Oman pelin analyysi varmankin tärkeä osa oppimista. Tähän on olemassa kai (maksullisia?) tietoteknisiä työkalujakin, mutta tällaisena karvalakkipelaajana en ainakaan toistaiseksi viitsi maksaa pelaamisesta tai oppimistyökaluista.
Windowsin peli antaa perua siirtoja, mutta ei anna nauhoittaa niitä, jotta voisi painaa "play"-nappulaa ja nähdä pelinkulun. Onkohan olemassa sellaisia ilmaisohjelmia, missä moinen olisi mahdollista?
On olemassa maksullisia saitteja, joilla kokeneet pelaajat opastavat noviiseja. On olemassa maksullisia pelicoatcheja, joiden avulla voisi saada yksilöllistä sparrausta.
Varmaan netissä on saitteja, joilla voi pelata muita ihmisiä vastaan, ja ehkä saitilla voisi keskustella pelinkulusta, ja oppia sillä lailla? Keskustelupalstoja, joilla analysoidaan pelejä? (Oma innostus ei riitä shakkikerhoon hakeutumiseen, ja olisihan se noloa hävitä 7-vuotiaille, tai minkä ikäisiä siellä onkin. Eikä korona-aikaan tulisi mieleenkään luuhata sisätiloissa muutenkaan.)
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 14, 2020, 11:49:27
Itse olen (laiskahko) vasta-alkaja, (...) En osaa kunnolla edes lukea pelinkuvauksia (https://en.wikipedia.org/wiki/Algebraic_notation_(chess) ), saatikka että osaisin mielikuvitella pelin kulkua laudalla pelkästään niiden avulla sokkona.
Merkitsemistapaa voisi opetella command based tyylisellä käyttöliittymällä, jossa kirjoittettaisiin esim. c3, eikä raahattaisi nappulaa siihen ruutuun. Onkohan sellaisia ilmaisia nettisovelluksia?
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 15, 2020, 13:47:04
Varmaan netissä on saitteja, joilla voi pelata muita ihmisiä vastaan, ja ehkä saitilla voisi keskustella pelinkulusta, ja oppia sillä lailla? Keskustelupalstoja, joilla analysoidaan pelejä? (Oma innostus ei riitä shakkikerhoon hakeutumiseen, ja olisihan se noloa hävitä 7-vuotiaille, tai minkä ikäisiä siellä onkin. Eikä korona-aikaan tulisi mieleenkään luuhata sisätiloissa muutenkaan.)
Opettelussa ja pelatessakin motivaatio on se tärkein asia. Ja motivaatiota kannattaa vaalia. Pelaamisen pitää olla kivaa(kin). Siksi on varmaankin hyvä pelata omalla tasollaan (tai jopa vähän omaa tasoaan alemmalla tasolla?), jotta saa paljon onnistumisen kokemuksia, hyviä fiiliksiä ja pelaaminen on kivaa. Välillä voi kyllä käydä kurkkaamassa korkeammalla tasolla saadakseen selville, onko edistynyt. Luin juuri Magnus Carlsenista, suurmestarista ja kai maailman tämänhetkisestä kakkosesta Nakamuran jälkeen, että hän ei tykkää pelata kokonaisia matseja tietokonetta vastaan, koska hän ei tykkää häviämisestä. Häviäminen masentaa. Hän vain treenaa tiettyjä osa-alueita tietokoneella.
E2-E4
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 15, 2020, 13:47:04
Oman pelin analyysi varmankin tärkeä osa oppimista. Tähän on olemassa kai (maksullisia?) tietoteknisiä työkalujakin, mutta tällaisena karvalakkipelaajana en ainakaan toistaiseksi viitsi maksaa pelaamisesta tai oppimistyökaluista.
Windowsin peli antaa perua siirtoja, mutta ei anna nauhoittaa niitä, jotta voisi painaa "play"-nappulaa ja nähdä pelinkulun. Onkohan olemassa sellaisia ilmaisohjelmia, missä moinen olisi mahdollista?
On olemassa maksullisia saitteja, joilla kokeneet pelaajat opastavat noviiseja. On olemassa maksullisia pelicoatcheja, joiden avulla voisi saada yksilöllistä sparrausta.
Varmaan netissä on saitteja, joilla voi pelata muita ihmisiä vastaan, ja ehkä saitilla voisi keskustella pelinkulusta, ja oppia sillä lailla? Keskustelupalstoja, joilla analysoidaan pelejä? (Oma innostus ei riitä shakkikerhoon hakeutumiseen, ja olisihan se noloa hävitä 7-vuotiaille, tai minkä ikäisiä siellä onkin. Eikä korona-aikaan tulisi mieleenkään luuhata sisätiloissa muutenkaan.)
Oma hidas ajatteluni ja surkea aloittelijatason pelini ei anna odottaa edes voittoa 7-vuotiaasta shakkikerhon jäsenestä.
Siksi kai shakki-innostukseni on lopahtanut jo verisille alkumetreilleen. Eilen innostuin taas pelaamaan ketjusi johdosta yhden pelin kännykällä. Hikinen voitto helpolla tasolla. Yritin aggressiivista aloitusta mutta mokailin ja onnistuin passiivisella asemapelillä pelastautumaan. Useamman tunnin mietinnän avulla, kun kännykässä ollut tekoälyvastustaja lähinnä pelasi aloittelijatason pikapeliä. Shakkikellon käyttö olisi ollut varma häviö itselleni. Muutenkin jouduin kolme kertaa peruuttamaan pahimpia umpisokeita siirtojani. :-[ "Voitto" tuntui silti hyvältä. :D
Löysin netistä ilmaisen selainshakin, jossa on analyysit, opetustilat, pelin nauhoitukset ja tarvittaessa myös ihmispelaajat.
https://www.chess.com/fi/play/computer
Siellä näyttää olevan vasemman reunan valikossa mm. vision trainer: Testaa nopeutesi shakkiruutujen tunnistamisessa (https://www.chess.com/vision) Oma tulokseni coordinates-testissä oli kylmiltään 13. Moves-testissä sain 7. Coordinates & moves-testissä sain 10.
Tässä toinen koordinaattitesti: https://lichess.org/training/coordinate Sain tulokseksi 10.
Pikkupähkinöistä pitäville löytyy myös shakkipulmia eli chess puzzles!
Tässä myös monipuolisen oloinen nettishakki, jossa jopa kirjeshakkimahdollisuus, ihmis-tai konevastustajalla: https://lichess.org
Notaatioharjoitteluun:
Google playssa Android-kännyköille
Chess Notation Trainer (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.completethink.chessnotation&hl=fi)
http://chesslessons4beginners.com/additional_concepts/lesson_6_algebraic_notation_exercises.htm
(https://media0.giphy.com/media/Y2hzKCys8H5KWlCrfV/source.gif)
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 15, 2020, 16:19:48
E2-E4
Oikea notaatiomuoto lienee: 1. e4
(https://media.springernature.com/lw685/springer-static/image/art%3A10.1007%2Fs11229-016-1232-8/MediaObjects/11229_2016_1232_Fig1_HTML.gif)
Mutta hienoa, peli on avattu! Enää tarvitaan rohkelikko vastapelaaja. Hyvää notaatiotreeniä samalla. Vink vink!
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 15, 2020, 20:30:53
Oma hidas ajatteluni ja surkea aloittelijatason pelini ei anna odottaa edes voittoa 7-vuotiaasta shakkikerhon jäsenestä.
Siksi kai shakki-innostukseni on lopahtanut jo verisille alkumetreilleen. Eilen innostuin taas pelaamaan ketjusi johdosta yhden pelin kännykällä. Hikinen voitto helpolla tasolla. Yritin aggressiivista aloitusta mutta mokailin ja onnistuin passiivisella asemapelillä pelastautumaan. Useamman tunnin mietinnän avulla, kun kännykässä ollut tekoälyvastustaja lähinnä pelasi aloittelijatason pikapeliä. Shakkikellon käyttö olisi ollut varma häviö itselleni. Muutenkin jouduin kolme kertaa peruuttamaan pahimpia umpisokeita siirtojani. :-[ "Voitto" tuntui silti hyvältä. :D
Löysin netistä ilmaisen selainshakin, jossa on analyysit, opetustilat, pelin nauhoitukset ja tarvittaessa myös ihmispelaajat.
https://www.chess.com/fi/play/computer
Siellä näyttää olevan vasemman reunan valikossa mm. vision trainer: Testaa nopeutesi shakkiruutujen tunnistamisessa (https://www.chess.com/vision) Oma tulokseni coordinates-testissä oli kylmiltään 13. Moves-testissä sain 7. Coordinates & moves-testissä sain 10.
Tässä toinen koordinaattitesti: https://lichess.org/training/coordinate Sain tulokseksi 10.
Pikkupähkinöistä pitäville löytyy myös shakkipulmia eli chess puzzles!
Tässä myös monipuolisen oloinen nettishakki, jossa jopa kirjeshakkimahdollisuus, ihmis-tai konevastustajalla: https://lichess.org
Notaatioharjoitteluun:
Google playssa Android-kännyköille Chess Notation Trainer (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.completethink.chessnotation&hl=fi)
http://chesslessons4beginners.com/additional_concepts/lesson_6_algebraic_notation_exercises.htm
Kiitos linkeistä!
Mulla pelit helpoimmalla tasolla tietokoneellani kestävät usein minuutin, pari. Mutta olen aika huoleton ja huolimaton, enkä välitä vaikka tilastot eivät olle 100% voittoja.
Kokeilin tuota chess.com-saittia. Olin surkea notaatioissa. Pitäisi treenata varmaan. Tuolla saitilla saa pelata ilmaiseksi pulmia, mutta vain olisikohan 8 päivässä.
Löysin eilen tällaisen hauskan saitin (visuaalisesti ei yhtä miellyttävä, mutta tsiljoona ilmaista pulmaa):
https://chesspuzzle.net/
Käyn levelsejä https://chesspuzzle.net/Levels yksitellen läpi, ja nyt olen kohdassa 9. Discovered attacks (paljastushyökkäykset?), jota eilen en uskaltanut edes avata ilman, että googlasin youtubelta mitä termi tarkoittaa. Kolme ensimmäistä tasoa menivät hiiitaaasti, kun aina kämmäsin jossain. Vaikka pääsisi samaan lopputulokseen kahdella tavalla, tuossa pitää muistaa se tapa, mitä tuossa kyseisessä matsissa käytettiin, ja muistihan minulla ei ole häävi nykyään. Kaikki forkit (haarukat?) menivät läpi kertayrittämällä, paitsi viimeinen, Queen forks, jossa onnistuin monasti kämmäämään (ehkä koska illalla myöhään ja väsyneenä?). Viime yönä nukuin todella kehnosti, joten tänään varmaan menee ihan plörinäksi pelit. Mutta hauska saitti, suosittelen!
^ Noissa pulmapeleissä kyllä huomaa, etten jaksa ajatella kovin intensiivisesti kovin montaa minuuttia, ja kynnys luovuttaa, ja houkutus kurkata pulman ratkaisu on suuri. Mutta kai se silti on parempi, että leikkii shakkisovelluksen kanssa kuin katsoo telkkarista salkkareita.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 21, 2020, 09:13:55
Tuolla saitilla saa pelata ilmaiseksi pulmia, mutta vain olisikohan 8 päivässä.
Löysin eilen tällaisen hauskan saitin (visuaalisesti ei yhtä miellyttävä, mutta tsiljoona ilmaista pulmaa):
https://chesspuzzle.net/
Käyn levelsejä https://chesspuzzle.net/Levels yksitellen läpi, ja nyt olen kohdassa 9. Discovered attacksMutta hauska saitti, suosittelen!
Kiitos linkistä! Tuollaista juuri etsin. Koska pidän sudokuista ja vastaavista ja koska kokonaiset shakkipelini venyvät naurettavan pitkiksi. Elleivät lopu nopeaan häviööni.
Rekisteröidyin sisään, vaihdoin kielen suomeksi ja aloitin heti tasot-pelit. Asetuksista pienensin taitotasoa. :)
Ensimmäinen taso 8/10 oikein. Tunsin itseni umpisokeaksi aloittelijaksi parissa kohtaa. :D
Minen hoksannut pienentää taitotasoa, se ehkä selittää alkupolun kivikkoisuuden ja kompastelun.
Kiitos vinkistä, tuostahan saa ne termit suomeksi (ja englanniksi, niitä kun tulee usein googlattua).
Alkupään tasoilla oli aina jokin tai jotkut kymmenestä osatehtävästä väärin ties kuinka monta kertaa näissä: Lyönti, Yhden siirron matti, Vaihda ja voita. Näissä sitten menivät kertalaakista läpi kaikki 10 osatehtävää: Ratsuhaarukka, Sotilashaarukka, Lähettihaarukka. Damihaarukka oli se, jossa koneeni alkoi eilen illalla yskimään pahemman kerran, ehkä väsymyksen takia. Tänään hyvin vähäisillä yöunilla tuntui Paljastushyökkäys aamulla ensin aivan toivottoman vaikealta, mutta nyt iltapäivällä vähän piristyin, ja sekin alkoi sujumaan. Viimeiset noin 5 meni kuin vettä vaan, ja näin ratkaisun suurin piirtein heti. Joko oli tuuria, tai sitten alan oppimaan. Veikkaan tuuria.
^
Väsymys on iso tekijä. Lyönnistä sain viidennellä yrittämällä täydet, yhden siirron matti meni ekalla, ja vaihda ja voita romahti väsymyksen vuoksi alun 9/10 tuloksen jälkeen 6/10 tulokseen. Otin reilun tauon tähän väliin. :)
Tuokin sivusto ja monet shakkiohjelmat laskevat koko ajan pelaajalle jotain muuttuvaa taito-tai vahvuuslukua. Näkyy tuon sivuston oikeassa yläkulmassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elo-luku
(https://www.davidsmerdon.com/wp-content/uploads/2014/03/highest300.png)
(https://en.chessbase.com/portals/all/2020/ff/ccrl01.png)
Elo-lukuni laskee kuin lehmän häntä tänäiltana.
https://chesspuzzle.net/fi/Solution/68007
Tuossa valkoinen ratsu syö tornin. Eikö se voisi sen sijaan syödä daamin, jos se f5:n sijaan siirtyisikin h5:een?
ps.
Mitenköhän noita matseja/pulmia tallennetaan?
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 21, 2020, 20:50:44
Elo-lukuni laskee kuin lehmän häntä tänäiltana.
https://chesspuzzle.net/fi/Solution/68007
Tuossa valkoinen ratsu syö tornin. Eikö se voisi sen sijaan syödä daamin, jos se f5:n sijaan siirtyisikin h5:een?
ps.
Mitenköhän noita matseja/pulmia tallennetaan?
Tuttu tunne. :)
Jos ratsu siirtyy h5 tai e8, niin shakattu kuningas siirtyy f7 suojelemaan kuningatarta. Mutta f5 ja ratsu pääsee syömään suojaamattoman tornin. Mutta kuningatar olisi arvokkaampi saalis, vaikka sen vaihtaisi ratsuunkin.
Torni on viisi pistettä ja kuningatar miinus ratsu on 9-3=6 pistettä. Selityksen täytyy piillä jossain muussa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Shakkinappuloiden_voimasuhteet
Lisäksi valkoisen kunigatar pääsisi nappaamaan tornin shakkaamalla uudestaan kuningasta.
Nyt taisin keksiä. Kuningatar estää shakkauksen siirtymällä g6:een, jolloin edessä on kuningatarten vaihto.
Mutta ratsun siirtyessä f5:een, valkoinen voittaa tornin.
Useissa eri shakkipeleissä löytyy mahdollisuus kelata siirtoja, analyysin kanssa tai ilman, kumpaankin suuntaan. Tuolla sivustolla ehkä ei. Jos haluat, voit harjoitella notaatiota paperille tallentamalla.
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 21, 2020, 21:47:29
Nyt taisin keksiä. Kuningatar estää shakkauksen siirtymällä g6:een, jolloin edessä on kuningatarten vaihto.
Mutta ratsun siirtyessä f5:een, valkoinen voittaa tornin.
Jes! Kiitoksia.
En jostain syystä jaksa ajatella tarpeeksi kauan, kyllästyn liian nopeasti, jos en heti tai nopeasti näe ratkaisua (tai selitystä niin kuin tässä). Pelatessa tulee erittäin usein tunne, että hups, olenpa tyhmä, ja hups, olenpa sokea, kun en tuotakaan nähnyt.
Ja kiitoksia tuosta shakkinappuloiden voimasuhteet linkistäkin. Mietinkin juuri eilen, notta olisivatkohan lähetti ja ratsu yhtä vahvat, kun siltä se tuntui.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 22, 2020, 10:50:12
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 21, 2020, 21:47:29
Nyt taisin keksiä. Kuningatar estää shakkauksen siirtymällä g6:een, jolloin edessä on kuningatarten vaihto.
Mutta ratsun siirtyessä f5:een, valkoinen voittaa tornin.
Jes! Kiitoksia.
En jostain syystä jaksa ajatella tarpeeksi kauan, kyllästyn liian nopeasti, jos en heti tai nopeasti näe ratkaisua (tai selitystä niin kuin tässä). Pelatessa tulee erittäin usein tunne, että hups, olenpa tyhmä, ja hups, olenpa sokea, kun en tuotakaan nähnyt.
Ja kiitoksia tuosta shakkinappuloiden voimasuhteet linkistäkin. Mietinkin juuri eilen, notta olisivatkohan lähetti ja ratsu yhtä vahvat, kun siltä se tuntui.
Minulle tulee jatkuvasti täysin uskomattomia kämmejä, tyyliin nyt tein hyvän siirron mutta vastustaja söikin kuningattareni. Jep. :)
Otan sen nykyään hyvänä muistutuksena oman ajattelun nöyryydestä.
Nuo nappuloiden vahvuusluvut ovat vain suuntaa antavia, vaikkakin päteviä.
Hyvä pointti tuolla wikisivulla oli, että riippuu tilanteestakin. Jos solttu on lähellä vastapäistä reunaa, se on vahvempi kuin matkansa alussa. Ja että lähettipari on vahvempi kuin ratsupari, tai ratsu ja lähetti yhdessä.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 22, 2020, 13:39:25
Hyvä pointti tuolla wikisivulla oli, että riippuu tilanteestakin. Jos solttu on lähellä vastapäistä reunaa, se on vahvempi kuin matkansa alussa. Ja että lähettipari on vahvempi kuin ratsupari, tai ratsu ja lähetti yhdessä.
Ja käsittääkseni alkupelissä ja keskipelissä hyppivät ratsut ovat lähettejä vahvempia. Lisäksi tulevat gambiitit, avausansat, peräkkäiset sotilaat ovat heikompia, keskustassa olevat nappulat ovat vahvempia kuin reunoissa, kaksi tornia linjassa on vahvempi kuin kaksi tornia muuten, avoimet kulkulinjat vahvistavat upseereja(paitsi ratsuja), toisiaan suojaava sotilasrivistö on tavallista vahvempi,..sitten tulevat vielä taitavien pelaajien ymmärtämät tempo-ja peliasemaedut ym.
Korjatkaa jos puhun ihan höpöjä. Pointtina on monimutkainen tilanneriippuvuus, vaikka nappuloiden arvot sinänsä kuvaavat hyvin niiden tärkeyttä.
Nuo tempoedut ovat minulle aivan hepreaa. Wiki-sivu väitti ratsujen olevan ahtaissa paikoissa vahvempi kuin lähetti, joka puolestaan on vahvempi silloin kun on avoimia linjoja.
Idis tai oikeastaan ensitavoite kai koko hommassa varmaankin on saada keskikenttä hallintaan. Edistää omia nappuloita niin, että ne tukevat toisiaan, juurikin esim. tuolla lailla, että soltut turvaavat toisiaan. Tehdä mahdolliseksi läheteille ja daamille liikkua vapaasti (king's gambit on varmaan tätä varten hyvä).
---
Sain vihdoin ja viimein tason 10. Paljastusshakki läpitte. Ainakin 5 tai 6 kertaa piti aloittaa alusta, kunnes sain kasaan sen vaadittavan 10/10 (pidemmälle listaus ei yllä, joten en ole varma).
Käyttäjäprofiilissa päivä näyttäytyy nousujohteisena.Nukuin 8 tuntia. Saas näkee, onko loppupäivä tai ainakin ilta sitten laskujohteinen, niin kuin luulen. Illalla myöhään pää ei toimi yhtä hyvin. Olisi kiva nähdä samassa kuvassa esim. 10 tai 30 päivän tulokset, näkisi trendit. Ja näkisi miten heikot yöunet vaikuttavat.
https://chesspuzzle.net/fi/Solution/78529
20...Lxb2 21.Td8Dxd8 22.Dxd8+
Hee. Mietin, miksei alkuperäisessä pelissä tornin sijaan valkoinen liikuttanut _ratsua_ (jonka menetys kirpaisee vähemmän kuin tornin) 21. Nd6, jolloin sitä sekä turvaisi oma torni alhaalla, että toisaalta ratsu uhkaisi sekä vastapuolen daamia että tornia.
(Mutta sitten se ei enää olisikaan esimerkki kiinnityksestä, jossa mustaa daamia ei voi siirtää siksi, että silloin paljastuisi kuningas suojattomana eli se joutuisi shakatuksi. Eli jokaisella tasolla pitää vaan yrittää luoda vain sellaisia asetelmia, jossa tason kuvaus ilmennetään jollain tavalla.)
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 22, 2020, 19:36:29
https://chesspuzzle.net/fi/Solution/78529
20...Lxb2 21.Td8Dxd8 22.Dxd8+
Hee. Mietin, miksei alkuperäisessä pelissä tornin sijaan valkoinen liikuttanut _ratsua_ (jonka menetys kirpaisee vähemmän kuin tornin) 21. Nd6, jolloin sitä sekä turvaisi oma torni alhaalla, että toisaalta ratsu uhkaisi sekä vastapuolen daamia että tornia.
(Mutta sitten se ei enää olisikaan esimerkki kiinnityksestä, jossa mustaa daamia ei voi siirtää siksi, että silloin paljastuisi kuningas suojattomana eli se joutuisi shakatuksi. Eli jokaisella tasolla pitää vaan yrittää luoda vain sellaisia asetelmia, jossa tason kuvaus ilmennetään jollain tavalla.)
Ehkäpä tason kuvauksen orjallisella noudattamiselle pyritään opettamaan pelaajaa analysoimaan omaa peliasetelmaa eri tasoilla - tiukan järjestelmällisesti, jottei ajatus hypi tarkastelutasojen välillä ja sekoita analyysia?
Voit halutessasi analysoida kyseisen tehtävän eri ratkaisuvaihtoehtoja laudalla.
Nimittäin, itselleni sattui juuri kohdalle tämä asetelma daamihaarukka-tason tehtävänä: https://chesspuzzle.net/fi/Puzzle/11796
Siinä Daami syö sotilaan ja haarukoi kuninkaan, tornin ja ratsun. Söin tuossa kohtaa väärän haarukoidun nappulan ja halusin analysoida miksi valintani oli väärä.
Niinpä käynnistin lichess.orgin online-shakin, josta löytyy lautaeditori johon rakensin kyseisen tehtävän asetelman tutkittavaksi:
https://lichess.org/editor/q7/r4pk1/3r3p/1p2pQp1/2p1P1P1/2nBP1P1/2P2RK1/7R_w_-_-_0_1
Painamalla jatka tästä-nappulaa, aloitin pelin tietokonetta vastaan ja katsoin miten se reagoi eri siirtoihini.
osoittautui että olin tosiaan syönyt väärän nappulan. :)
Paremman analyysin saadakseni annoin tietokoneen analysoida puolestani, siihen pystyvällä toisella shakkisivustolla, liittämällä lichess.orgin lautaeditorista kopioidun
FEN-koodin q7/r4pk1/3r3p/1p2pQp1/2p1P1P1/2nBP1P1/2P2RK1/7R w - - 0 1 chess.comin analyysisivun FEN-kenttään. https://www.chess.com/analysis
Nyt oikeassa reunassa juoksee tietokoneen analyysia eri siirroista ja samalla voit itse siirrellä vapaasti laudalla nappuloita ees taas.
Osoittautui että tehtävässä tekemäni väärä siirto oli arvoltaan +0.41 ja tehtävän oikea siirto oli arvoltaan +7.43 eli tornin voitto plus parempi asema. :)
Tässä esim. oman tehtäväsi analyysiin lautaeditorin asetelma ja asetelman FEN-koodi:
https://lichess.org/editor/4q1k1/pb3r1p/n5p1/QN3p2/4p3/1P4P1/Pb2PPBP/3R2K1_w_-_-_0_1
4q1k1/pb3r1p/n5p1/QN3p2/4p3/1P4P1/Pb2PPBP/3R2K1 w - - 0 1
Tänne liitettäväksi: https://www.chess.com/analysis
Analyysin mukaan 21.Rd6(21.Nd6 englanniksi) on arvoltaan -0.21 kun taas 21.Td8(21.Rd8 englanniksi) on arvoltaan +7.87 :)
Nuo erikieliset notaatiot sekoittavat joskus ainakin itseäni. Rook=Torni ja Ratsu=kNight :)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Shakkisiirtojen_merkintätavat (https://fi.wikipedia.org/wiki/Shakkisiirtojen_merkint%C3%A4tavat)
Kiitoksia linkeistä ja vinkeistä. Apua, tänään en taida jaksaakaan perehtyä noin syvällisesti. Eilen pääsin monta tasoa eteenpäin (> 8 tunnin yöunet), päätyen tasolle 14., ja luokitukseni nousi kohisten. Missasin joitakin kertoja 2-4 osatehtävää kymmenestä. Tänään olen nukkunut ehkä 3 tuntia, ja missasin ensitöikseni 8 osatehtävää kymmenestä. Mutta luokituksen laskusta viis, en anna sen häiritä.
En kyllä olisi ikinä uskonut, että pääsen näin pitkällekään. Jännä nähdä, saanko kaikki 20 tasoa läpi.
En ole ihan varma, ovatko nämä eri strategioiden oppimiseen tähtäävät tehtävät siirrettävissä muihin peliasetelmiin. Pitäisi jaksaa perehtyä ja analysoida jokainen onnistunut ja jokainen mönkään mennyt tehtävä huolellisesti (ja ennen kaikkea pitäisi jaksaa ajatella etukäteen paljon sitkeämmin). Mutta haluan vain leikkiä ja pitää hauskaa. No, motivaation ylläpitäminen on tärkeää sekin, joten lystiä pitää olla, ei pelkkää vastentahtoista raadantaa. Ja jonkinlainen taustalla häälyvä ajatukseni on, että vaikka pelaisi väsyneenäkin, ehkä siinä sentään menee joitakin asioita selkäytimeen. Oppii näkemään. Uhkia ja mahdollisuuksia, aukkoja vastapuolen puolustuksessa, omia mahdollisia polkuja, ja vastapuolen mahdollisia vastauksia. Pelikuvioita, patterneja.
^
Kirjoitin väärin, en läpäissyt 14. tasoa eilen, vaan 13. tason. Tänään olen nukkunut vähän paremmin, mutta silti 14. taso ei vain tuntunut millään ilveellä menevän läpi, vaikka paremmin meni kuin eilen. Käynyt mielessä, että onko tämä jo se mahdollinen raja tullut minulle vastaan. Mutta sitten kun vaan jaksoin yrittää, kyllä se sieltä tipahti, se 14.:kin taso.
Tuota tasoa nimitetään Deflectioniksi sekä suomeksi että englanniksi kyseisessä sovelluksessa. Olen omassa päässäni nimennyt sen (Vastustajan) Puolustajan siirto, se auttaa pitämään kirkkaana tuon tason olemuksen. Kunkin tason olemuksen muistaminen on tärkeää, kun yrittää arvailla, mitenhän nyt kannattaisi yrittää kukin osatehtävä, ne kun pitää ratkaista vain yhdellä tietyllä hyväksytyllä tavalla (vaikka ratkaisuja näyttäisikin olevan joskus useita).
Vaikeimpia opittavia asioita tuolla oli se, että kaksi kevyttä upseeria on parempi napata ja uhrata oma torni. Sitä jotenkin pitää torneista kiinni kynsin hampain, puhumattakaan daameista, niistä ei millään hennoisi luopua. Daamikin piti jossain osatehtävässä uhrata, ja se on aina vaikeaa.
Olisi kiva tietää kuinka monta mahdollista osatehtävää kullakin tasolla on. Aika usein samat tehtävät toistuvat. Ja huonomuistinen kun on, ei aina tunnista tehtäviä, vaikka olisi ne nähnyt aiemmin, vaan pitää keksiä uudestaan ratkaisut. Aivan käsittämätöntä on Magnuksen ja muiden gurujen sokkopelit, joissa hän pelaa sokkona useita vastustajia vastaan ja vieläpä samanaikasesti, ja voittaa *).
Motivaation kannalta nämä tasot ovat kyllä huippukivoja, kun on ikään kuin selkeitä päämääriä ja tavoitteita, napsia tason toisensa jälkeen.
*) Magnus (https://www.youtube.com/watch?v=Pgv7HN60n9g) Elokuvan traileri.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 24, 2020, 16:55:19
*) Magnus (https://www.youtube.com/watch?v=Pgv7HN60n9g) Elokuvan traileri.
Kova poika. Tehnyt myös hyvää pr:ää lajille.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 24, 2020, 16:55:19
^
Kirjoitin väärin, en läpäissyt 14. tasoa eilen, vaan 13. tason. Tänään olen nukkunut vähän paremmin, mutta silti 14. taso ei vain tuntunut millään ilveellä menevän läpi, vaikka paremmin meni kuin eilen. Käynyt mielessä, että onko tämä jo se mahdollinen raja tullut minulle vastaan. Mutta sitten kun vaan jaksoin yrittää, kyllä se sieltä tipahti, se 14.:kin taso.
Tuota tasoa nimitetään Deflectioniksi sekä suomeksi että englanniksi kyseisessä sovelluksessa. Olen omassa päässäni nimennyt sen (Vastustajan) Puolustajan siirto, se auttaa pitämään kirkkaana tuon tason olemuksen. Kunkin tason olemuksen muistaminen on tärkeää, kun yrittää arvailla, mitenhän nyt kannattaisi yrittää kukin osatehtävä, ne kun pitää ratkaista vain yhdellä tietyllä hyväksytyllä tavalla (vaikka ratkaisuja näyttäisikin olevan joskus useita).
Vaikeimpia opittavia asioita tuolla oli se, että kaksi kevyttä upseeria on parempi napata ja uhrata oma torni. Sitä jotenkin pitää torneista kiinni kynsin hampain, puhumattakaan daameista, niistä ei millään hennoisi luopua. Daamikin piti jossain osatehtävässä uhrata, ja se on aina vaikeaa.
Olisi kiva tietää kuinka monta mahdollista osatehtävää kullakin tasolla on. Aika usein samat tehtävät toistuvat. Ja huonomuistinen kun on, ei aina tunnista tehtäviä, vaikka olisi ne nähnyt aiemmin, vaan pitää keksiä uudestaan ratkaisut. Aivan käsittämätöntä on Magnuksen ja muiden gurujen sokkopelit, joissa hän pelaa sokkona useita vastustajia vastaan ja vieläpä samanaikasesti, ja voittaa *).
Motivaation kannalta nämä tasot ovat kyllä huippukivoja, kun on ikään kuin selkeitä päämääriä ja tavoitteita, napsia tason toisensa jälkeen.
*) Magnus (https://www.youtube.com/watch?v=Pgv7HN60n9g) Elokuvan traileri.
Mitä enemmän pelaa, sitä lähemmäs tilastollisesti pääsee omaa taitotasoaan vahvuusluvussa. Jos nuo tehtävät valitaan pelaajan vahvuusluvun mukaan, se selittäisi sen miksi tehtävät tuntuvat vaikeammilta kuin aiemmin.
Tosin itsekin olen huomannut samojen tehtävien toistuvan ja kenties suppean tehtävävalikoiman johdosta tehtävien vaikeustasot heilahtelevat.
Deflection, skewer ja moni muu loppupään taktiikkakuvio on itselleni ihan uuden opettelua.
Deflection näyttäisi kääntyvän poikkeaman lisäksi ohjaukseksi, jollaisilla esim. jääkiekossa tehdään paljon hienoja maaleja.
Eli maalivahti harhautetaan liikkumaan lyöntisuuntaan, mutta kiekko ohjautuukin viime hetkellä toisen mailan kautta toiseen suuntaan.
Vaikeaa oli myös korottaa sotilas kuningattaren sijasta hevoseksi, jota pääsin opettelemaan eilen yhden hienon shakkitehtävän ratkaisuna. :)
Olen myös miettinyt tehtävien lukumääriä tuolla saitilla. Viittaisikohan tehtävien numerointi niiden lukumäärään?
Esim.: https://chesspuzzle.net/fi/Puzzle/134369
Tuolla saitilla voi listata tehtäviä myös pelaajakohtaisesti: https://chesspuzzle.net/fi/Player/Magnus_Carlsen
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 24, 2020, 21:08:55
Vaikeaa oli myös korottaa sotilas kuningattaren sijasta hevoseksi, jota pääsin opettelemaan eilen yhden hienon shakkitehtävän ratkaisuna. :)
Sama täällä! Kyllä tässä kovin nöyräksi itsensä tuntee, kun alvariinsa joutuu potkimaan itseään persuksiin, kun kämmää, kun ei huomaa jotain uhkaa, jne.. Tai se, kun minuuttikaupalla tuijottaa, eikä vaan keksi, miten pitäisi jokin asia ratkaista.
Skeweristä käytin koko ajan mielessäni nimitystä paistinvarras. Se mielikuva (kun kaksi asiaa keihästetään samaa linjaa pitkin) auttoi pitämään tuon tason tehtävän mielessä.
Hauska esimerkki shakkinotaation kehityksestä:
1614: The white king commands his owne knight into the third house before his owne bishop.
1750: K. knight to His Bishop's 3d.
1837: K.Kt. to B.third sq.
1848: K.Kt. to B's 3rd.
1859: K. Kt. to B. 3d.
1874: K Kt to B3
1889: KKt-B3
1904: Kt-KB3
1946: N-KB3
Modern: Nf3
https://en.wikipedia.org/wiki/Chess_notation#History
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 24, 2020, 21:59:48
Skeweristä käytin koko ajan mielessäni nimitystä paistinvarras. Se mielikuva (kun kaksi asiaa keihästetään samaa linjaa pitkin) auttoi pitämään tuon tason tehtävän mielessä.
Tänään tuli vastaan näyte Magnus Carlsenin skeweristä: https://chesspuzzle.net/fi/Puzzle/43272
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 21, 2020, 11:22:43
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 21, 2020, 09:13:55
Tuolla saitilla saa pelata ilmaiseksi pulmia, mutta vain olisikohan 8 päivässä.
Löysin eilen tällaisen hauskan saitin (visuaalisesti ei yhtä miellyttävä, mutta tsiljoona ilmaista pulmaa):
https://chesspuzzle.net/
Käyn levelsejä https://chesspuzzle.net/Levels yksitellen läpi, ja nyt olen kohdassa 9. Discovered attacksMutta hauska saitti, suosittelen!
Kiitos linkistä! Tuollaista juuri etsin. Koska pidän sudokuista ja vastaavista ja koska kokonaiset shakkipelini venyvät naurettavan pitkiksi. Elleivät lopu nopeaan häviööni.
Rekisteröidyin sisään, vaihdoin kielen suomeksi ja aloitin heti tasot-pelit. Asetuksista pienensin taitotasoa. :)
Ensimmäinen taso 8/10 oikein. Tunsin itseni umpisokeaksi aloittelijaksi parissa kohtaa. :D
Toimii näköjään hyvin myös kännykällä, ja miksei tabletillakin.
Aivoni menivät juuri jumiin, pähkäiltyäni muutamia Deflection-tason haastavampia tehtäviä. Tauon paikka. Liikaa nappuloita kentällä. :)
Väsymyksen huomaa myös siitä että mieltää valkoisen nappulan mustaksi. Tai mustan valkoiseksi. :D
^ Minullakin käy noin, varsinkin väsyneenä. Joskus yritän myös siirtää omaani niin, että kuningas tulee uhatuksi (laiton siirto). Nyt olen pari päivää junnannut 16. tasolla, Checkmate in 2.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 21, 2020, 20:50:44
Mitenköhän noita matseja/pulmia tallennetaan?
Chesspuzzlesin tehtäväsivulla neuvotaan että ratkaistuasi tehtävän voit painaa tallenna-nappulaa.
Tallenna-nappulan vasemmalla puolella on myös peukutus-nappula omille suosikeilleen. Suosikki-lista löytyy käyttäjäprofiilista omalta välilehdeltään.
Päävalikon suodatin-välilehdellä näköjään pystyy määrittelemään tehtävien vaikeusasteen suhteessa omaan vahvuuslukuun.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 24, 2020, 16:55:19
Olisi kiva tietää kuinka monta mahdollista osatehtävää kullakin tasolla on. Aika usein samat tehtävät toistuvat. Ja huonomuistinen kun on, ei aina tunnista tehtäviä, vaikka olisi ne nähnyt aiemmin, vaan pitää keksiä uudestaan ratkaisut.
Asetukset-välilehdellä pääsee säätämään jotain määrä-liukusäädintä. Veikkaan että tarkoittaa tarjottavien eri tehtävien määrää.
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 28, 2020, 07:31:08
Päävalikon suodatin-välilehdellä näköjään pystyy määrittelemään tehtävien vaikeusasteen suhteessa omaan vahvuuslukuun.
Tuo suodatin ei taida ihan toimia. Vaikka säädän vaikeusastetta helpommaksi ja tallennan valinnan, liukusäädin palautuu keskikohtaan sen jälkeen, kun olen avannut jonkun tason Tasot-kohdasta, tai tehtävän Tehtävät-kohdasta.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 28, 2020, 11:27:09
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 28, 2020, 07:31:08
Päävalikon suodatin-välilehdellä näköjään pystyy määrittelemään tehtävien vaikeusasteen suhteessa omaan vahvuuslukuun.
Tuo suodatin ei taida ihan toimia. Vaikka säädän vaikeusastetta helpommaksi ja tallennan valinnan, liukusäädin palautuu keskikohtaan sen jälkeen, kun olen avannut jonkun tason Tasot-kohdasta, tai tehtävän Tehtävät-kohdasta.
Heh! olet oikeassa. Kokeilin liukusäätimen asettamista helpoimmalle, tallensin asetuksen ja muutaman eri välilehdillä hyppelyn jälkeen liukusäädin oli taas keskiasennossaan.
Selitys löytynee sivuston otsikosta:
ChessPuzzle.net (beta)Eli beta tarkoittaa kehitysvaiheessa olevaa ohjelmistoa.
Muutenkin mielenkiintoinen sivusto:
About ChessPuzzle.net
ChessPuzzle.net is an experiment in algorithmic discovery of chess puzzles. Eli tekoälyn etsimiä shakkitehtäviä shakkitietokannoista. Kätevää!
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 24, 2020, 23:10:03
Hauska esimerkki shakkinotaation kehityksestä:
1614: The white king commands his owne knight into the third house before his owne bishop.
1750: K. knight to His Bishop's 3d.
1837: K.Kt. to B.third sq.
1848: K.Kt. to B's 3rd.
1859: K. Kt. to B. 3d.
1874: K Kt to B3
1889: KKt-B3
1904: Kt-KB3
1946: N-KB3
Modern: Nf3
https://en.wikipedia.org/wiki/Chess_notation#History
Uusintana tulleen Poirot-elokuvan alussa oli tarkkaa ajankuvaa, melko lyhyeksi jääneen, shakkiottelun ajanmukaisesta notaatiosta.
https://areena.yle.fi/1-2094089?seek=546
Tein pitkähkön syrjähypyn katsomalla pari ensimmäistä kautta Australian Master Chefiä, mutta palasin viimein jatkamaan tasohyppelyitä a4:n linkkaamalla mainiolla sivulla:
https://chesspuzzle.net/fi/Levels
Toissailtana sain avattua peräti kaikki tasot, vaikeimmatkin. Vielä en ole kaikkia tasoja suorittanut täysin pistein, loppupäässä näyttää nyt tältä:
16. 9/10
17. 8/10
18. 5/10
19. 9/10
20. 4/10
Saas näkee, saanko vielä täydet pinnat jossain vaiheessa, eli jaksanko tahkota 10/10 tuloksen kaikilla 20 tasoilla. Se kyllä harmittaa, että loppujen lopuksi enemmän hyvä muisti kuin ongelmanratkaisukyky auttaa saamaan tehtävät läpi. Eli jos tarpeeksi kauan jaksaa tahkota, kyllä ne menevät läpi, vaikka olisi huonompikin muisti, ja huonompikin ongelmanratkaisukyky. Usein tarvitaan molempia. Muistaa esim. ensimmäisen siirron, ja sitten päättelee sen jälkeen, miten kannattaa edetä.
Edelleenkin törmään sellaisiin tilanteisiin, että hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan sen juuri tietyn ratkaisun muistaminen, eli vaikka keksisikin vaihtoehtoisen ja yhtä tehokkaan (tai peräti tehokkaammankin?) ratkaisutavan, se ei kelpaa tässä sovelluksessa.
Kertayrittämällä sainkin parannettua viimeisen tason tulosta, 20. 8/10, vaikka takana on vain parin tunnin yöunet, jos sitäkään.
Netflixissä on huippuminisarja Musta kuningatar. Se kertoo virtuoosista nuoresta shakkilahjakkuudesta. Kuvitteellinen tarina, mutta sitäkin laadukkaampi.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 22, 2020, 11:25:16
Tein pitkähkön syrjähypyn katsomalla pari ensimmäistä kautta Australian Master Chefiä, mutta palasin viimein jatkamaan tasohyppelyitä a4:n linkkaamalla mainiolla sivulla:
https://chesspuzzle.net/fi/Levels
Toissailtana sain avattua peräti kaikki tasot, vaikeimmatkin. Vielä en ole kaikkia tasoja suorittanut täysin pistein, loppupäässä näyttää nyt tältä:
16. 9/10
17. 8/10
18. 5/10
19. 9/10
20. 4/10
Saas näkee, saanko vielä täydet pinnat jossain vaiheessa, eli jaksanko tahkota 10/10 tuloksen kaikilla 20 tasoilla. Se kyllä harmittaa, että loppujen lopuksi enemmän hyvä muisti kuin ongelmanratkaisukyky auttaa saamaan tehtävät läpi. Eli jos tarpeeksi kauan jaksaa tahkota, kyllä ne menevät läpi, vaikka olisi huonompikin muisti, ja huonompikin ongelmanratkaisukyky. Usein tarvitaan molempia. Muistaa esim. ensimmäisen siirron, ja sitten päättelee sen jälkeen, miten kannattaa edetä.
Edelleenkin törmään sellaisiin tilanteisiin, että hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan sen juuri tietyn ratkaisun muistaminen, eli vaikka keksisikin vaihtoehtoisen ja yhtä tehokkaan (tai peräti tehokkaammankin?) ratkaisutavan, se ei kelpaa tässä sovelluksessa.
Ovat muuttanet sovellusta, ja nyt tuota tasohyppelyä ei kai ole lainkaan.
Sen sijaan ovat parantaneet sovellusta siten, että voi valita vastuksen vaikeuden, ja se valinta pysyy hmm.. jonkin aikaa ainakin.
Kun uudestaan tässä viikon sisällä kokeilin, tuntui kuin ei muistaisi yhtään mitään shakista. Ja päivässä tai parissa tasoitus(?) putosi 200 pinnaa (korjattu luku). Nyt on nousemassa takaisin, kun löysin miten voi treenata jotain tiettyjä alueita (mikä on checkmate pattern suomeksi? shakkimattikuvio?). Aloitin Bishop forkista. (Mikä olikaan bishop suomeksi? Ei ainakaan piispa.)
Jäsen Socru linkkasi kiinnostavan saitin, jolla voi mm. pelata livepelejä pikapeleinä anonyymivastustajia vastaan:
https://lichess.org/
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 07, 2022, 16:40:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 22, 2020, 11:25:16
https://chesspuzzle.net/fi/Levels
Ovat muuttanet sovellusta, ja nyt tuota tasohyppelyä ei kai ole lainkaan.
Sen sijaan ovat parantaneet sovellusta siten, että voi valita vastuksen vaikeuden, ja se valinta pysyy hmm.. jonkin aikaa ainakin.
Kun uudestaan tässä viikon sisällä kokeilin, tuntui kuin ei muistaisi yhtään mitään shakista. Ja päivässä tai parissa tasoitus(?) putosi 2000 pinnaa. Nyt on nousemassa takaisin, kun löysin miten voi treenata jotain tiettyjä alueita (mikä on checkmate pattern suomeksi? shakkimattikuvio?). Aloitin Bishop forkista. (Mikä olikaan bishop suomeksi? Ei ainakaan piispa.)
Nomuthö. Nyt siitä tuli liian helppo, kun tietää, että yritetään lähetti-haarukkaa (jos se on oikea termi)... Olen nyt muutaman kymmentä peliä ratkaissut 100% prosenttiluvulla. Pitänee siirtyä seuraamaan shakkimattikuvioon (vai mikä se nyt suomeksi onkaan), joka näyttäisi olevan Bishop sacrifice, lähetin uhraus?
Haa. Pläräilin shakkitermejä, ja löysin termin, joka kuvaa olotilaani, kun en ole huomannut jotain ilmiselvää uhkaa tai mahdollisuutta: shakkisokeus.
Shakki olisi kiva laji kilpaillakin ellei avausteoria olisi niin ratkaisevassa asemassa. Sen opettelu on puuduttavaa jos mikä.
En tiedä juuri mitään avausteoriasta, mutta tuolla https://chesspuzzle.net/ saitilla voi opetella erilaisia avauksiakin.
En kyllä jaksa lukea kirjoja aiheesta, kun ei ainakaan toistaiseksi ole kiinnostanut tarpeeksi. Kunhan pidän hauskaa ja söhellän.
Lainaus käyttäjältä: Socrates - maaliskuu 07, 2022, 19:11:04
Shakki olisi kiva laji kilpaillakin ellei avausteoria olisi niin ratkaisevassa asemassa. Sen opettelu on puuduttavaa jos mikä.
Minen ole koskaan otellut ketään ihmistä vastaan paitsi korkeintaan lapsena muutaman kerran.
Kamala ajatuskin, että nyt ottelisi jotain 7-vuotiasta vastaan ja häviäisi.
Mutta ties vaikka kokeilisin sitä vinkkaamaasi saittia joku kerta.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 07, 2022, 19:36:36
En tiedä juuri mitään avausteoriasta, mutta tuolla https://chesspuzzle.net/ saitilla voi opetella erilaisia avauksiakin.
En kyllä jaksa lukea kirjoja aiheesta, kun ei ainakaan toistaiseksi ole kiinnostanut tarpeeksi. Kunhan pidän hauskaa ja söhellän.
Kannattaa aloittaa lukemalla kaksi Kimmo Konsalan kirjoittamaa kirjaa entisajan maailmanmestareista (Steinitz, Lasker, Capablanca ja Aljechin). Ne on kirjoitettu vetävästi ja niissä on hauskoja anekdootteja ja shakkimaailmaa peilataan vasten silloisia maailmantapahtumia. Saa divarista halvalla.
Kiitti vinkistä.
Shakissa ratkaisee niin sanottu shakkisilmä, kyky arvioida laudalla olevan aseman vahvuudet ja heikkoudet ilman niiden tarkkaa laskemista. On arvioitu, että huippupelaaja tunnistaa 50 000-100 000 asematyyppiä ja muodostaa käsityksen, miten niissä kannattaa edetä. Tämä ei siis tarkoita avausteoriaa tai nappuloiden tarkkaa sijaintia laudalla, vaan nopeasti hahmottuva yleisvaikutelma. Aikuisena sen kehittäminen ei ole helppoa, mutta kun ymmärtää niin sanotut asemalliset perusteet, se alkaa hahmottua.
Lainaus käyttäjältä: Socrates - maaliskuu 07, 2022, 19:11:04
Shakki olisi kiva laji kilpaillakin ellei avausteoria olisi niin ratkaisevassa asemassa. Sen opettelu on puuduttavaa jos mikä.
Otan tähän talteen Hesarin artikkelin oppimisesta, jota lämpimästi suosittelen kenelle tahansa:
Yksi taito voi ratkaista opiskelumenestyksen, ja sitä voi myös kehittää – Näillä vinkeillä kuka tahansa oppii tehokkaammin (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008509155.html) (HS)
Oma tulkintani (ja työstöni) tuosta ja aiemmin oppimistani oppimaan oppimisesta:
- Pääasia oppimisessa on motivaatio, ja että on kiinnostunut opittavasta asiasta.
- Ja, kun on kyse pelistä, omasta mielestäni se on tärkeintä, että pelaaminen on hauskaa - se ruokkii motivaatiota.
- On hyvä varjella ja kasvattaa itsetuntoaan. Jos menettää itseluottamuksensa pelissä, häviää.
- Asioiden pänttäämisen ja ulkoa oppimisen sijaan kannattaa mieluummin yrittää ymmärtää.
- Hyvä tapa on esittää kysymyksiä oppimateriaalille, joihin itse haluaa vastauksen, ja etsiä vastauksia - se ylläpitää myös motivaatiota, ja suuntaa huomiota sellaisiin asioihin, joita haluaa oppia.
- Kannattaa yrittää ymmärtää kokonaisuuksia.
- Passiivisen kopioinnin sijaan kannattaa TYÖSTÄÄ ja muokkaa aktiivisesti opittavaa materiaalia monipuolisesti eri tavoilla: Kirjoittaa OMIN SANOIN sanallisia yhteenvetoja, piirtää kaavioita ja aikajanoja ja kuvia, piirtää miellekarttoja, kirjoittaa ranskalaisin viivoin ja omin sanoin yhteenvetoja, piirtää vuokaavioita. Sen sijaan että pänttäisi ja lukisi opuksen viisi kertaa kannesta kanteen ulkoa.
- Paras tapa oppia on opettaa jollekulle toiselle.
- Oppimisesta kannattaa jutella toisten ihmisten kanssa. Heillä voi olla omia hyviä oppimistekniikoita.
- On hyvä hankkia palautetta ja arvioida paljonko vielä on opittavaa, ja arvioida mitkä asiat edistävät ja ehkäisevät oppimista, eli on hyvä kehittää metakognitiivisia taitojaan.
- Pitkästymistä kannattaa välttää kuin ruttoa. Se syö motivaation.
- "Motivaatio ei tule odottamalla vaan
tekemällä. Kun työhön pääsee sisälle ja opiskeltavat asiat alkavat aueta, kiinnostuskin lisääntyy".
- Harjoittelu ja yrittäminen on tärkeää (ja siksi kannattaa välttää jatkuvia nöyryytyksiä ja tappioita esim shakissa - ne voivat syödä motivaatiota)
LainaaPITKÄSTYMINEN on Longan mukaan opiskelijan pahin vihollinen. Oppiminen on nimittäin pitkälti tunnepeliä: tutkimustiedon valossa erityisesti kiinnostuksen, uteliaisuuden ja hämmennyksen tunteet edistävät uusien asioiden oppimista.
Lonka ja yliopistonlehtori Elina Ketonen ovat yhdessä tutkineet eri alojen opiskelijoiden opintomenestystä ja suhtautumista opiskeltaviin asioihin. Oli kyse sitten luonnontieteen, teologian tai oikeustieteen opiskelijoista, vain innostuneet ja alastaan varmat opiskelijat saavuttivat 55 opintopisteen vuositavoitteen.
Epävarmat ja opintoihinsa negatiivisesti suhtautuvat opiskelijat jäivät opinnoissaan alle tavoitteen, vaikka ulkoinen paine tavoitteen saavuttamiseksi olisi ollut kova. Myös muissa tutkimuksissa erityisesti pitkästymisen ja ahdistuksen tunteiden on havaittu haittaavan oppimista.
Positiivinen asennoituminen vie siis pitkälle. Sen lisäksi tarvitaan sitkeyttä ja tervettä itsevarmuutta, Lonka sanoo.
Miten sitten voisi herätellä kiinnostustaan opittavaa asiaa kohtaan? (Kiinnostus on tärkeintä.)
En ole varma, mutta ehkä shakin voisi yrittää kytkeä jollain tavoin tosielämään. Esimerkiksi jos sattuu olemaan militaristi, voisiko löytää samankaltaisuuksia sotastrategioista (hämäys, uhraus, ansa)? Tai jos on erikoistunut bisnesmaailmaan, voisiko shakista löytää samankaltaisuuksia esim. markkinointimaailmaan (kustannukset, joita joutuu maksamaan voittaakseen markkinaosuuden, hintakilpailussa menettää jotain mutta voi voittaa jotain tärkeämpää). Kökköjä esimerkkejä, mutta saapi esittää parempia.
Jos on asioita, jotka on pakko vaan päntätä ja oppia ulkoa, niitäkin kannattaa työstää jollain tavalla. Esimerkiksi opeteltavia sanoja voi kirjoittaa post-it-lapuille ja niitä voi ryhmitellä eri tavoin, ja ne voi sijoittaa esimerkiksi huoneessa eri tavoin. Tai mielikuvituksessa voi ripustella sanoja hassuihin yhteyksiin, esimerkiksi muisti-sanan dementoituneen rakkaan vaarin otsaan, tai kauppalistassa ostettavan sanan voi visualisoida oikeaksi ruokatavaraksi ja ripustaa esim. pekonin roikkumaan ovenkahvaan, ja spagetin hiusharjan harjaksiksi ja itsensä harjaamaan sillä harjalla tukkaansa. Tai voi tehdä sanarimpsuja, kehitellä pieniä kertomuksia sanoista jne..
Itselläni eräässä muistitestissä piti painaa muistiin joukko sanoja, ja vieläkin yli kymmenen vuotta sen jälkeen muistan ne muutamat satunnaiset sanat sen takia, että tein niistä kuvitetun kertomuksen mielikuvituksessani: PAPPI seisoo järven (JÄRVI) rannalla lipputangon (LIPPUTANKO) vieressä ja laulaa hoosiannaa, katsellen pientä karvaista PEIKKOa, joka pöllyttää innoissaan raidallista (RAITA) räsyMATTOa. Jotain sanoja olen unohtanut siitä rimpsusta, ehkä koska niistä muovaamani mielle ei ollut tarpeeksi eläväinen.
Jos puhutaan niin tavoitteellisesta toiminnasta, että siinä kilpailee, ihminen käy yleensä läpi samat 4 vaihetta oli kyse shakista tai hiihtämisestä:
1) Alkuinnostus
2) Takapakki (loukkaantuminen tai muu taantuma), joka tulee vaiheen 1 liiallisesta/yksipuolisesta treenaamisesta
3) Treenaaminen on kovaa, mutta viisastuneena järjellistä ja tässä vaiheessa kilpaillaan paljon ja tehdään parhaat tulokset.
4) Motivaatio perustyön tekemiseen alkaa hiipua ja se yritetään korvata kikoilla ja jipoilla, joiden kautta tutustutaan uuteen lajiin/harrastukseen ja palataan vaiheeseen 1.
Edes vankka kokemus ei välttämättä auta, vaan nuo vaiheet on silti käytävä aina uudelleen läpi.
Sotilas on shakkipelin sielu ja siksi shakin opiskelu voi olla hyvä aloittaa loppupeleistä, joissa siis on vain kuninkaat ja sotilaita.
Sotilasasema muotoutuu pitkälti avauksessa ja se määrittää paljon pelin kulkua. Repaleista tai muuten heikkoa sotilasasemaa on lähes mahdotonta puolustaa. Usein puhutaankin terveestä sotilasasemasta, vaikka toki sen suhteen on pakko tehdä kompromisseja.
Tietokonetta vastaan pelatessa on pyrittävä mahdollisimman suljettuihin sotilasasemiin, jolloin laskukapasiteetti joutuu koville. Ihmistä vastaan ne toimivat huonommin.
Joskus nuorena veistelin puukolla shakkihevosia. Vaikka itse sanonkin, niin niistä tuli todella hienoja. Paljon parempia kuin suurin osa kaupassa myytävien nappulasettien hevoset ovat.
Lainaus käyttäjältä: Socrates - maaliskuu 08, 2022, 11:52:00
Sotilas on shakkipelin sielu ja siksi shakin opiskelu voi olla hyvä aloittaa loppupeleistä, joissa siis on vain kuninkaat ja sotilaita.
Sotilasasema muotoutuu pitkälti avauksessa ja se määrittää paljon pelin kulkua. Repaleista tai muuten heikkoa sotilasasemaa on lähes mahdotonta puolustaa. Usein puhutaankin terveestä sotilasasemasta, vaikka toki sen suhteen on pakko tehdä kompromisseja.
Tietokonetta vastaan pelatessa on pyrittävä mahdollisimman suljettuihin sotilasasemiin, jolloin laskukapasiteetti joutuu koville. Ihmistä vastaan ne toimivat huonommin.
Mielenkiintoista. No, ehkä käyn ensin läpi noita erilaisia chesspuzzlen listaamia tekniikoita (joita on useita kymmeniä), ja sitten ryhdyn treenaamaan loppupelejä, ja vasta sitten alkupelejä. Tekniikoissa on kyllä mukana kaikenlaisia pelejä, myös loppupelejä, jos ei ole erikseen valinnut mitään erityistä pelivaihetta.
Nyt alkaa lähetin uhraaminenkin mennä liki 100% varmuudella, ja on aika siirtyä seuraavaan tekniikkaan, joka on Decoy into checkmate (Houkutin shakkimattiin?).
Tosipelit päättyvät harvoin mattiin. Yleensä toinen luovuttaa materiaaliylivoiman edessä. Huipputasolla siihen usein riittää yhden sotilaan ero, mikäli siitä ei ole saatu mitään asemallista kompensaatiota. Kerhopelaajien tasolla kevyen upseerin (lähetti tai ratsu) ero tekee turhaksi jatkaa peliä.
Materiaali on shakissa varsin tärkeää.
https://chesspuzzle.net/fi/Solution/457254
"30.bxc3 d4 With a discovered attack by the black bishop on White's queen. 31.c4"
Onkohan tuo 31.c4 ihan vaan huolimattomuusvahinko? Valkoinen ei vaan niinko huomaisi kuningattareensa paljastunutta uhkaa kulmassa väijyvän lähetin taholta? Ei nimittäin vaikuta loogiselta siirrolta. Tämmöisiä pulmia/ratkaisuja on vaikea painaa mieleen, yleensähän ei varmaankaan hyvät pelaajat tekisi tuollaisia virheitä.
Vuorossa on Decoy into discovered attack (harhautus paljastuneeseen hyökkäykseen?). Ovelia pulmatehtäviä. Voimalukuni laskee kuin lehmän häntä, kuin yritän oppia ja saada käsityksen, mitä tässä nyt pitäisi sitten tehdä. Yleensä näköjään pitää ensin uhrata jokin upseeri.
Deflection menossa. Tsiljoonannen kerran potkin itseäni persuuksiin, kun tulee oltua niin sokea, niin sokea. Niin kuin esim. tässä: https://chesspuzzle.net/fi/Solution/260341
en vaan huomannut soltun hyvää tilannetta, vaikka muuten hahmotinkin tilanteen oikein.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 07, 2022, 15:52:36
Deflection menossa. Tsiljoonannen kerran potkin itseäni persuuksiin, kun tulee oltua niin sokea, niin sokea. Niin kuin esim. tässä: https://chesspuzzle.net/fi/Solution/260341
en vaan huomannut soltun hyvää tilannetta, vaikka muuten hahmotinkin tilanteen oikein.
Eihän tuo varsinainen shakkitehtävä ole, peli jatkui pitkään melko tasaväkisenä vielä tuosta eteenpäin ja musta sai heti kuningattarestaan 2 tornia ja lähetin eli hurjasti materiaalia.
Sinulla taitaa tulla noista linkeistä eri peli kuin minulla. Edellisessä ei ollut noita siirtoja.
Mulla linkki antaa matsin CM Mikhailovsky, Vladimir (2228) - Hamley, Ryan (2039)
Titled Tuesday 16th Feb chess.com INT (7), 2021.02.16.
Ja nuolinäppäin > antaa rivin 26.Tad1 Dxd1 27.Txd1Txd1+ 28.Kg2 exf4 tapahtumat. Tuo viimeinen exf4 on se, mitä en hoksannut. Harmittaa, kun tätä tapahtuu sen verran usein, että tulee tunne, että on tosiaankin aivan sokea, kun usein ei näe ilmiselviäkään asioita.
On ne sittenkin noin, hahmotin väärinpäin ruudut, kun mustat minuun päin.
Toi edellinen, missä ratsu lyö sen sotilaan f3:sta on ihan hyvä jippo, mutta tuo uudempihan on itsestään selvää, koska musta saa heti materiaaliylivoiman ,kun lyö daamilla tornin.
Siis noi nappuloitten arvothan on lähetti 3, ratsu 3, torni 5 ja kuningatar 9. Mittayksikkönä Sotilas. Musta saa kuningattarestaan heti 2 tornia ja lähetin eli 5+5+3=13. Peliä jatkettiin, mutta se on käytännössä ratkennut tuolla ylivoimalla.
Loistava esimerkki miten hyvin yksinkertaiselta näyttävä asema kätkee hurjasti käänteitä:
https://m.youtube.com/watch?v=pNe4d47u1p4
^
Hyvä, kiinnostava video.
Mulla aloittelijana käy usein niin, että päädyn vahingossa pattitilanteeseen tai tasapeliin. Tuossa pelaaja hoksaa ennakoida sellaisenkin.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 24, 2022, 18:42:59
^
Hyvä, kiinnostava video.
Mulla aloittelijana käy usein niin, että päädyn vahingossa pattitilanteeseen tai tasapeliin. Tuossa pelaaja hoksaa ennakoida sellaisenkin.
Ei tarvitse olla aloittelija päätyäkseen pattiin tai muuten pelata tuo väärin. Munisin itseni tasapeliin tai jopa häviäisin, vaikka olen kilpaillut shakissa.
Karkeasti arvioiden vaatii kansallisen shakkimestarin tason, että tuon pelaa oikein.
Ehkä paras ihmisen pelaama shakkipeli tietokonetta vastaan:
https://youtu.be/_Y9hriLylIo
Huomionarvoista on se, että Kasparov uhrasi hiukan materiaalia (tornin lähettiä vastaan) saamatta siitä välitöntä hyötyä, mikä on yleensä itsemurha varsinkin noin avoimissa asemissa noin hirvittävän vahvaa tietokonetta vastaan.
Carlsen luopui mestaruudesta. Niinpä haastajat ottavat toisistaan mittaa ihan tosissaan. Huomionarvoista on, että seitsemästä pelatusta pelistä vain kaksi on päättynyt tasapeliin.
https://worldchampionship.fide.com/
^Täytyypä tutkia noita ajan kanssa. Hyvä ettei jauheta lyhyitä tasapelejä.
Kaikkien aikojen epätasaisimmat MM-ehdokasottelut, jotka siis ovat kuin (puoli)välierät käytiin 70-luvun alussa , kun Fischer murskasi sekä Bent Larsenin että Mark Taimanovin 6-0. Finaalissa hän voitti sitten Boris Spasskin vain 6-3.
DAZN-suoratoistopalvelussa paraikaa Global Chess League - Day 2
8 vuotias voitti suurmestarin:
www.hs.fi/urheilu/art-2000010242589.html
Mykistävä suoritus. Tuolla tasolla ei millään näppärillä kikoilla pärjää, vaan on mm tunnettava avausteoriaa niin laajasti etten ymmärrä miten 8 vuotias on ehtinyt niin hyvin perehtyä siihen.
Shakin ihmelapsia on kyllä ollut ennenkin, joskaan ei ihan näin kovia.
^
Taitaisi pärjätä jopa meidän työministerillemme.
https://ratings.fide.com/profile/501816
Eduskunnan ykkössija taitaa mennä perussuomalaisten vaalien mustalle hevoselle. ;D
https://ratings.fide.com/profile/501433
^ Johan on pelimiehiä :o .
Keskisarja on peräti Fide-mestari, joka on hieno titteli.
Lainaus käyttäjältä: Socrates - helmikuu 21, 2024, 14:31:18^ Johan on pelimiehiä :o .
Keskisarja on peräti Fide-mestari, joka on hieno titteli.
Epäilyttävän hyviä.
Vaadin anaalitarkastusta!
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009122113.html
Todellinen herkkupala 1972 MM-ottelusta Fischer-Spasski, Fischer mustilla:
https://youtu.be/i_M72rMdb3U?si
Kumma, etten ole tähän aiemmin törmännyt. Fischerin avauskin on erittäin harvinainen Aljechinin puolustus. Matsissa vaikka kuinka paljon siirtoja, joita on tosi vaikea tajuta.
Kuulemma luovutettuaan Spasski taputti seisaaltaan Fischerille.
^
Tällainen satunnainen nappuloiden siirtelijä - jonka edellisestä pelistä lienee yli 10 vuotta - ei hiffaa noiden huippujen hienouksia vaikka joku selittäisikin. Noilla kavereilla aivojen kytkennät on vedetty ihan toisella tavalla, mitä taviksilla. Ja jokunen tunti on kulunut myös harjoitteluun...
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - maaliskuu 20, 2024, 14:07:49^
Tällainen satunnainen nappuloiden siirtelijä - jonka edellisestä pelistä lienee yli 10 vuotta - ei hiffaa noiden huippujen hienouksia vaikka joku selittäisikin. Noilla kavereilla aivojen kytkennät on vedetty ihan toisella tavalla, mitä taviksilla. Ja jokunen tunti on kulunut myös harjoitteluun...
Fischer käsittelee erittäin vaikean Aljechinin puolustuksen mestarillisesti ja saavuttaa sotilaan edun, joka on tavallaan lopulta ratkaiseva.
Kohdassa 6.22 hän siirtää tornin lähetin syötäväksi ja se on siinä monta siirtoa enkä käsitä miksei sitä voi lyödä.
Fischer rytmittää kauniisti puolustusasemaansa tukevia hiljaisia siirtoja ja teräviä hyökkääviä. Itselleen tyypillisesti vie hetkeksi 4 sotilasta vierekkäin ja käyttää lähettejä kekseliäästi.
Loppuvaiheet ovat pitkä sarja uskomattomia käänteitä, erityisesti mustan kuninkaan siirrot ovat briljantteja.
Tämmöistä mykistävää shakin kauneutta en ole nähnyt ikinä.
Katselun helpottamiseksi eli mainosten välttämiseksi, kannattaa tehdä Youtube-linkeistä tällaisia:
(Paina punavalkoista YouTube-nappulaa tuossa editointi-ikkunan yläosassa.)
Jumankekka, tuo Fisherin tekemä kuningattaren uhraus 4:55 kohdasta eteenpäin. En edes huomannut, että hänen torninsa (korjaus: lähettinsä se taisikin olla? Pitäis tarkistaa.) oli potentiaalisesti uhkaamassa vastustajan kuningatarta, jos edestä poistetaan solttu. Fisher sai heposen, soltun ja kuningattaren, ja menetti itse vain soltun ja kuningattaren. Eiko, menettikin myös lähetin. Mutta ehkä tuo pelitilanne on kuitenkin edullisempi? Katsoin ja pysähtelin alvariinsa. Kerran jaksoin katsoa läpi, mutta tuli fiilis, että tässä riittää pohdittavaa vaikka kuinka. Hämmästyin luovuttamistakin, en olisi itse huomannut tilannetta toivottamaksi.
Lainaus käyttäjältä: Socrates - maaliskuu 20, 2024, 14:20:44Kohdassa 6.22 hän siirtää tornin lähetin syötäväksi ja se on siinä monta siirtoa enkä käsitä miksei sitä voi lyödä.
Hieno peli. Välillä älyttömän teräviä siirtoja, pelkästä katselusta saa päänsärkyä. Spasski siirsi edellisellä siirrolla tornin f1. Ajatus kai koko ajan kuljettaa se reittiä f1 – f4 – h4. Fischer näyttää tarjoavan tornia lähetistä, mutta lähetti on Spasskin hyökkäyksen kärki. Nappuloiden vaihdon jälkeen myös sotilasta d6 olisi aika hankala pitää, joten Spasski ei halua ottaa vaihtoa vastaan. Fischer saisi korvaukseksi tornista lähetin lisäksi paremmin puolustettavan aseman. Musta torni lähtee ruudusta h8, kun Spasski sijoittaa kuninkaan g3 ja pitää siinä, jolloin siirtoa valkea torni h4 ei voi enää estää. Joten tämän täytynee olla syy.
Lainaus käyttäjältä: Hiha - maaliskuu 20, 2024, 16:05:25Lainaus käyttäjältä: Socrates - maaliskuu 20, 2024, 14:20:44Kohdassa 6.22 hän siirtää tornin lähetin syötäväksi ja se on siinä monta siirtoa enkä käsitä miksei sitä voi lyödä.
Hieno peli. Välillä älyttömän teräviä siirtoja, pelkästä katselusta saa päänsärkyä. Spasski siirsi edellisellä siirrolla tornin f1. Ajatus kai koko ajan kuljettaa se reittiä f1 – f4 – h4. Fischer näyttää tarjoavan tornia lähetistä, mutta lähetti on Spasskin hyökkäyksen kärki. Nappuloiden vaihdon jälkeen myös sotilasta d6 olisi aika hankala pitää
Joo järkeilin itsekin, että sotilas olisi ollut tuhoon tuomittu. Ilmeisesti Spasski piti tuon sotilaan etenemisuhkaa niin arvokkaana, ettei laadun voittaminen kannattanut. Fischer olisi laadun menetettyään kuitenkin ollut jo 2 sotilasta voitolla, mikä yleensä kompensoi laadun menetyksen.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 20, 2024, 15:42:49Hämmästyin luovuttamistakin, en olisi itse huomannut tilannetta toivottamaksi.
Loppuasema ei tosiaan näytä toivottomalta. En ole analysoinut, mutta olisikohan niin, että lyömällä lähetin tornilla sotilas korottuu lopulta väistämättä? Täytyisi ajan kanssa tutkia.
Lainaus käyttäjältä: Hiha - maaliskuu 20, 2024, 16:05:25Lainaus käyttäjältä: Socrates - maaliskuu 20, 2024, 14:20:44Kohdassa 6.22 hän siirtää tornin lähetin syötäväksi ja se on siinä monta siirtoa enkä käsitä miksei sitä voi lyödä.
Hieno peli. Välillä älyttömän teräviä siirtoja, pelkästä katselusta saa päänsärkyä. Spasski ...
Samis! Mullakin iski kertakatselusta päänsärky.
Loppuasemassa jos torni siirtyy siirtyy lähetin lisäksi uhkaamaan kuninkaan takana olevaa sotilasta, niin tosiaan musta voi yksinkertaisesti lyödä valkean lähetin.
Jäljelle jäävässä asemassa musta voittaa monella eri tavalla. Kuningas tulee sotilaan tieltä tornia kohti ja jos torni peruuttaa, niin voi korottaa toisen sotilaan ja kun valkean kuningas lyö sen, niin tämä sotilas korottuu samalla shakaten, jolloin torni ei ehdi tehdä mitään.
Toisaalta vaikka torni uhraamalla itsensä saisi sotilaan syötyä, niin musta pystyy pakottamaan valkean kuninkaan väistämään asemastaan kahden mustan sotilaan "lokerosta".
Erikoisin mattikuvio, johon olen törmännyt:
www.facebook.com/share/r/L3BdhxVwFSGxFe6q/
En tiedä onko todellisesta pelistä vai keksitty tehtävä.
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 21, 2020, 17:26:40(https://en.chessbase.com/portals/all/2020/ff/ccrl01.png)
Huomasin vasta nyt tämän. En ole tiennyt että tietokoneille annetaan edelleen vahvuusluku. Silloin kun ihmiset vielä pärjäsivät koneille, se oli yleinen käytäntö. Omani oli tasan 2000.
Hirvittävän kovia lukuja. Mihinköhän ne oikein perustuvat, kun ihmiset tuskin enää pelaavat niitä vastaan ja vahvuuslukuhan lasketaan siitä miten pärjää toisia vastaan kilpailuissa eikä se ole mikään absoluuttinen suure kuten vaikka 8 metrin pituushyppy.
Kai niiden täytyy olla koneiden keskinäisten pelien antama luku, mutta en ymmärrä miten se voi olla monella koneella noin suuri.
Jo hiukan vanhentunutta tietoa shakkitietokoneiden toiminnasta:
https://etvas.club/2019/11/21/mullistiko-tekoaly-shakkimaailman/
Lainaus käyttäjältä: Socrates - huhtikuu 14, 2024, 19:33:33Jo hiukan vanhentunutta tietoa shakkitietokoneiden toiminnasta:
https://etvas.club/2019/11/21/mullistiko-tekoaly-shakkimaailman/
Lueskelen juuri tuota mielenkiinnolla.
Tuo neuroverkoilla koneoppiva itseopiskeli muutamassa tunnissa ihmisiä ja ihmisten suunnittelemilla algoritmeilla pelaavia shakkiohjelmia paremmaksi, pelaamalla itseään vastaan.
Tuloksena oli persoonallinen tekoälymestari:
AlphaZero ei ainoastaan voittanut Stockfishiä täysin ylivoimaisesti, vaan sen pelityyli oli jotain aivan ennennäkemätöntä jopa koneiden maailmassa: erittäin dynaamista, innovatiivista, räiskyvää, brutaalia. Nyt kiinnostaisi josko toiselle tai useammalle vastaavalle itseopiskelevalle koneälylle kehittyisi toisistaan poikkeavat pelityylit ja avauskirjastot.
Jatkan lukemista..
^ Juu, tuo artikkeli pistää kyllä miettimään mihin kaikkeen tekoäly pystyykään. Uskomatonta ??? .
Tuossa on vähän makupaloja, miten tekoäly (Alpha Zero) röykyttää perinteistä shakkitietokonetta Stockfish:
https://youtu.be/8dT6CR9_6l4?si=XyzJQx6luf3niepz
Em artikkelissa on lueteltu pitkä lista Alpha Zerolle tyypillisiä pelitapoja. Lisäisin kekseliään ja uhkarohkean tornien käytön.
Ällistyttävää on miten uhraa pari-kolme sotilasta asemissa, missä on kovin vaikea nähdä hyötyä edes yhden uhraamisesta. Kertakaikkiaan ihmeellistä shakkia.
Tuota katsoo kuin lapsi aikuisten peliä. Se perustuu sellaiseen ylivertaisuuteen, josta on vaikea oppia. Ihminen pystyy harvoin uhraamaan useampaa sotilasta ja pitämään pelinsä sellaisena, että vastustaja ei sitä kykene mitenkään hyydyttämään. Välisiirrot, joilla kiikutetaan nappula turvaan ja otetaan siten pois mahdollisuus vastapeliin useamman siirron päästä, ovat myös aika kammottavia.
Periaatteessa joustavuutta voisi apinoida. Ai, sinä puolustat sitä. Hyökkäänpä sitten tuosta. Kävisi vain aika rasittavaksi ihmisen aivoilla. Tai sen näkeminen, että tämä on vähän epätavallinen muoto tai kuningas on hassussa paikassa, mutta tässä pelissä pitää. Avausteoriaa ja muita yleisiä opetuksia on opeteltu syystä. Ihmistä se auttaa, vaikka tekoäly loisikin omat tapansa.
Tekoälylle on helppo pistää ego syrjään, koska sillä ei semmoista ole. Siinä saattaisi olla mallin ottamisen paikka. Siirtää nappulansa nöyrästi tieltä sinne missä sillä on paras paikka, vaikka se näyttäisikin hassulta yleensä ja vielä tyhmemmältä edellisten siirtojen jälkeen. Jos se on hyvä siirto, se vaikuttaa kohta siltä jokaisesta.
Tosi hassu loppupeli:
www.facebook.com/share/r/AYbmzD3w2jkPLFyc/