kantapaikka.net

Nauta on hyvin mielenkiintoinen eläin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtk.fi/-/naudanlihan-ymparistovaikutukset-suomessa-ja-globaalistiNaudanlihantuotannossa ympäristöhaittoja aiheutuu globaalisti kasvihuonekaasupäästöistä, happamoitumisesta, eroosiosta, suuresta vesijalanjäljestä, ylilaidunnuksesta ja rikkakasvien torjunta-aineiden käytöstä. Monet edellä mainituista ympäristöhaitoista eivät toteudu Suomessa tai olosuhteiltaan samankaltaisessa maassa.

Kun peilataan noita Suomen oloihin, niin asia ei ole enää niin yksinkertaistettavaa.

LainaaLuonnonolot Suomessa suosivat nurmenviljelyä ja siten nautakarjataloutta. Nurmea käytetään runsaasti ruokinnassa, mikä on eduksi tasapainoisessa ravinnekierrossa. Viljelykierrossa nurmen suuri osuus ylläpitää peltojen viljavuutta ja vähentää maatalouden aikaan saamaa vesistöjen ravinnekuormitusta. Sen lisäksi nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoivat osaltaan märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä. Suomessa nautojen valkuaisesta suurin osa tuleekin nurmesta ja kotimaisesta viljasta.

''Globaalisti soija on yleinen valkuaisenlähde nautojen ruokinnassa, mutta Suomessa sen käyttöä on vähennetty ja nautojen ruokinnassa sen rooli on käytännössä olematon''

Käytännössä se tarkoittaa ilmeisesti sitä, että ruohoa ja viljaa tulee ja sitä on riittävästi, koska meillä on valoa ja kosteutta. Soijaa syötetään vain teholehmätaloudessa.

LainaaSuomessa pinta- ja pohjavesivarat ovat runsaat, eikä suomalaisten tuotteiden vesijalanjälkeä tavallisesti nähdä huolestuttavana. Suomalaisten vesijalanjäljestä kuitenkin suuri osa on peräisin tuontituotteista, joiden vesivarat ovat ulkomailla – köyhilläkin alueilla. Jopa yli 99 % vedenkäyttöön liittyvästä biodiversiteetin vähenemisestä toteutuu ulkomailla. Elintarvikkeista eniten haittaa vedenkäyttöön liittyen koituu Espanjan, Egyptin ja Yhdysvaltojen riisistä sekä sitrushedelmistä.

Vesi kiertää ja makeasta vedestä täällä on harvoin kovaa pulaa.

Nauta eli lehmä on mielestäni superekologinen tuotantokone. Se ruohon maittavaksi maidoksi ja välillisesti juustoksi, voiksi ja yoghurtiksi sekä lopettaessaan maidontuotannon siitä tehdään pihvejä, jauhelihaa ja palapaistia. Vielä siitä saadaan nahkaa kenkäteollisuuteen ja luita lihaliemeen sekä lannoitteeksi. Tuollaista monipuolista tuotantoa vain valon, veden ja lehtivihreän avulla ei yksikään insinööri saa aikaiseksi noin kompaktiin ja halittavaan muotoon.

Ainoa haitta mitä keksii on metaanipäästöt, lannallehan on hyötykäyttöä vaikka kuinka. Olisi metaanillekin jos se saataisiin talteen. Asiaan on kuitenkin olemassa ratkaisu, aivan näköpiirissä.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-10452381Suomen suurin maidonjalostaja Valio alkaa kokeilla suomalaisilla lehmillä kahta rehun lisäainetta, joilla pyritään vähentämään nautakarjan metaanipäästöjä.

Toinen kokeiltavista rehunlisistä on 3-nitrooxypropanoli (3NOP), jolla on muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa saatu lupaavia koetuloksia.

– Tällä aineella on saatu metaanin määrä vähentymään noin 30 prosenttia ilman haittavaikutuksia.
...
Metaani on lähes 30 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ja lehmien määrä sen kun kasvaa, erityisesti kehitysmaissa, koska ihmisten elintaso nousee ja ruokavalio muuttuu.
...
Suomessa nautojen pötseissään tuottama metaani on kolmisen prosenttia kasvihuonepäästöistä. Osuus vaihtelee maittain.
...
Päästöistä yli 90 prosenttia muuten tulee lehmän etupäästä ja loput takapäästä.

Havaintokuva:


Jalostus on yksi keino.

LainaaJalostuksella tehoa?

Maailmalla on vireillä monia eläinjalostushankkeita, joilla pyritään kehittämään vähäpäästöisiä märehtijöitä.

Erilaista tekniikkaakin voidaan hyödyntää.

LainaaVTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat kehittävät menetelmää, jolla metaanikaasua otettaisiin talteen navetan sisäilmasta ja tehtäisiin siitä proteiinia.

Näyttäisi siltä, että nautaongelma on lähinnä kuivilla ja ylilaidunnetuilla alueilla kasvatettavat naudat tai köyhien olojen karja joka vain enimmäkseen piereskelee muttei kasva tai lypsä kunnolla.

Mikähän olisi paras keino sovittaa naudanlihantuotanto maailmanpelastamiseen? Laboratoriossa tuotettu lihako? Kaiken lisäksi, melko monet lintulajit ovat huvenneet kun lehmikarja on laitumilta siirretty navettoihin kahleisiin, ympärivuotisesti. Ruohokin tuopaan turvan alle valmiiksi leikattuna ja maustettuna, ruuan poiminnan hienouskin on niiltä viety.

Ziljoona buffaloa tai mammuttia ei aikoinaan ollut ongelma luonnolle? Saman verran päästivät kuin nykykarja. Ei karjan määrä nykyisin ongelma ole, ihmisten määrä on.

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 04, 2022, 22:55:08
Ziljoona buffaloa tai mammuttia ei aikoinaan ollut ongelma luonnolle? Saman verran päästivät kuin nykykarja. Ei karjan määrä nykyisin ongelma ole, ihmisten määrä on.

No tällä hetkellä USA:ssa on kyllä enemmän nautoja kuin mitä biisoneita oli koskaan (n. 100M vs 30M), ja mammutit eivät olleet märehtijöitä, joten niiden metaanipäästöt lienevät olleet vähäisempiä.

Luonnollinen laidunnus sitoo hiiltä maaperään, mikä osaltaan tasapainottaa metaanin vaikutusta. Ja kyllä, kyllä on mahdollista, että luonnoneläimet vaikuttivat röyhtäilyillään ilmastoon. Nykyisten ilmasto-ongelmiemme kanssa sillä on kovin vähän tekemistä.

Hassua, olen tätä joskus mietiskellyt, mutta koska ymmärrykseni nautakarjan tuotannosta on hävettävän huono, en ole kehdannut asiaa näppikseltä ulos laittaa.

Olen vieraillut lehmätilalla, jossa lehmät ovat avonavetassa vuoden ympäri. Niillä on siis pääsy ulos tai omiin parsiin (vai miksi kutsutaan lehmän paikkaa navetassa) kuten tahtovat. Kuulemma aika moni viihtyy myös navetassa, tietysti kylmillä, mutta erityisesti myös kuumilla keleillä. Kesäisin ovat kuin ihmiset: päivät navetassa ja yöt ulkona. Niillä oli myös ruokinta-automaatti, joka tunnisti lehmän ja antoi apetta tarpeen mukaan. Huvittavaa oli, kun sitä katsellessa yksi lehmä söi ja toinen yritti heti perään. Kysyin, että onko tuossa jokin resetointivaihe = suoraan toisen perään ei voi mennä syömään. Emäntä naureskeli, että ei, tuo Miisa vain yrittää aina välillä, josko vahingossa jäisi jämät hänelle. Yrittäjäluonteinen lehmä!

Halittavia vasikoitakin nähtiin. Ongelma todellakin on tehotalous, sillä taitaa olla siten, että pitää olla joko maito- tai lihatila, että kasvatus kannattaa. Kuulemma tällä perheellä on yhteys lihatilaan, jonne lähettävät sonnivasikat kasvamaan. Yllättäen tämäkään ratkaisu ei ole itsestäänselvyys, vaikka näin voisi 5 vuotias järkeillä.

Kohta meidän ei tarvitse kiistellä, syödäänkö lihaa ja juodaanko maitoa, kun tilalliset itse joutuvat laskemaan tuotantonsa alas ihan siitä syystä, että se ei kannata.

T: Xante

^
Nykyään, kun kulkee maaseudulla voi ihmetellä mihin ovat lehmät kadonneet- no navettoihin ei laiduntavaa itikkaa juurikaan maisemissa onnistu bongaamaan.

Ongelmat ova toisenlaisia- lantakin pitäisi kuljettaa pelloille paikasta toiseen, mutta se ei kannata. Pienet yrittäjät- maajussit ovat myös katoava luonnonvara ja tehomaatalous polkee pienet pois, kiusaamasta järjestelmää.

Muualla olevat ongelmat eivät ole välttämättä esiinny meillä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006263132.html– Täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin, tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

– Voi sanoa, että maailmalla esiin nostetuista 11 ympäristöhaitasta vain kaksi on merkittäviä Suomessa, Virkajärvi tiivistää.

Ne ovat naudan metaanipäästöt ja vesistöjen rehevöityminen. Rehevöityminen on lähinnä paikallinen ongelma. Ja jos lehmien nurmipellot vaihdettaisiin yksivuotisten kasvien kuten viljan tai kasvisten tuottamiseen, vesistöjen rehevöityminen kasvaisi entisestään.

Entä metaanipäästöt? Vaikka ne eivät ole katastrofaalisia, niitä kannattaa silti pienentää rehukoostumusta säätämällä ja karjaa jalostamalla. Ihmisilläkin ylenmääräinen pierentä helpottaa paljon ruokavaliomuutoksilla. (Piereskely saattaa myös luonnonvalinnan kautta olla ihmisillä väistyvä ominaisuus)

LainaaEntä mikä on ongelman mittakaava? Noin 0,14 prosenttia maailman kaikkien nautojen metaanipäästöistä.

On maita joissa nautahomma pelittää muita paremmin.

LainaaMuita kestävän tuotannon maita ovat Virkajärven mukaan Pohjoismaat, Irlanti ja Kanada, osin Uusi-Seelanti.

Nälänhädän uhatessa lehmä, kanan ja marsun lisäksi, on oiva eläin kasvatettavaksi.

LainaaNälkäkatastrofin uusiutuminen haluttiin estää. Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg vaati maanviljelyn painopisteen muuttamista. Sen seurauksena sääherkästä viljanviljelystä alettiin siirtyä karjankasvatukseen ja rehuviljelyyn.

Se johti nautamäärän räjähdysmäiseen kasvuun. Sattumaa tai ei, maidonkulutuksen huippumaita maailmassa, Suomea ja Irlantia, yhdistää Euroopan pahimpiin kuuluvan nälänhädän läpikäyminen 1800-luvulla. Nurmi on yhä yksi harvoista viljelykasveista, joiden kasvatus Suomessa on kilpailukykyistä Etelä-Euroopan maiden kanssa.

Maito on hyvä mutta sen tuputtamisen voisi lopettaa.

LainaaFAO:n mukaan hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuna maailmassa tuotetun maitokilon päästöjen keskiarvo on 2,5 kiloa hiilidioksidia. Suomessa luku on noin 1,1 kiloa. Afrikkalainen lehmä tuottaa metaania noin kuusi kertaa enemmän kuin suomalainen, kun päästöt suhteutetaan niiden tuottamaan maitomäärään. Myös absoluuttisesti laskettuna maidontuotannon metaanipäästöt ovat Suomessa vähentyneet puolessa vuosisadassa alle puoleen.

Irlantilaiset eivät tuputa lapsille maitoa vaan juottavat tuon taikaliemen kermana aikuisille viskiin sekoitettuna.

Lainaa– Ongelmaa ei saa vähätellä. Yleisesti länsimaissa kannattaa vähentää lihansyöntiä, mutta asioiden mittakaava pitää tietää, että pystymme erottamaan isot asiat pienistä. Lihan syöminen ei ole suurin ongelma, vaan ytimessä on fossiilisten polttoaineiden käyttö, ja kansainvälisesti myös metsätuho on merkittävä ongelma, Virkajärvi sanoo.

Hyvä artikkeli.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 05, 2022, 07:08:08

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 04, 2022, 22:55:08
Ziljoona buffaloa tai mammuttia ei aikoinaan ollut ongelma luonnolle? Saman verran päästivät kuin nykykarja. Ei karjan määrä nykyisin ongelma ole, ihmisten määrä on.

No tällä hetkellä USA:ssa on kyllä enemmän nautoja kuin mitä biisoneita oli koskaan (n. 100M vs 30M), ja mammutit eivät olleet märehtijöitä, joten niiden metaanipäästöt lienevät olleet vähäisempiä...

En oikein usko. Ei karjan määrä maailmassa suuri ongelma ole, ihmisten määrä viljelysaloja vaatiessa on.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 04, 2022, 21:38:26
Nauta on hyvin mielenkiintoinen eläin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtk.fi/-/naudanlihan-ymparistovaikutukset-suomessa-ja-globaalistiNaudanlihantuotannossa ympäristöhaittoja aiheutuu globaalisti kasvihuonekaasupäästöistä, happamoitumisesta, eroosiosta, suuresta vesijalanjäljestä, ylilaidunnuksesta ja rikkakasvien torjunta-aineiden käytöstä. Monet edellä mainituista ympäristöhaitoista eivät toteudu Suomessa tai olosuhteiltaan samankaltaisessa maassa.

Kun peilataan noita Suomen oloihin, niin asia ei ole enää niin yksinkertaistettavaa.

LainaaLuonnonolot Suomessa suosivat nurmenviljelyä ja siten nautakarjataloutta. Nurmea käytetään runsaasti ruokinnassa, mikä on eduksi tasapainoisessa ravinnekierrossa. Viljelykierrossa nurmen suuri osuus ylläpitää peltojen viljavuutta ja vähentää maatalouden aikaan saamaa vesistöjen ravinnekuormitusta. Sen lisäksi nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoivat osaltaan märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä. Suomessa nautojen valkuaisesta suurin osa tuleekin nurmesta ja kotimaisesta viljasta.

Jaa millä tavalla nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoisivat märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä (boldaukseni)?

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 04, 2022, 21:38:26
Mikähän olisi paras keino sovittaa naudanlihantuotanto maailmanpelastamiseen? Laboratoriossa tuotettu lihako?

Valitettavasti kuilu todellisuuden ja 'parhaan mahdollisen todellisuuden' välillä kävi tässä kohdassa niin leveäksi, etten edes harkinnut yritystä hypätä.

Oma kantani maailmanpelastamiseen yleisesti ottaen on, että kaikki maailmat eivät ole pelastamisen arvoisia.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 11:18:05
Jaa millä tavalla nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoisivat märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä (boldaukseni)?

Nurmikasvit käyttävät ilmakehän hiilidioksidia ja ravinteita kasvaakseen ja hiiltä sitoutuu maahan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.qvidja.fi/meista/hiilensidonta/Globaa­listi tulokset ovat olleet mielen­kiin­toisia  laidun­nuksen vaiku­tuk­sesta hiilen­si­dontaan. Oikein mitoi­tettu märeh­ti­jöiden määrä nurmella voi parantaa maaperän toimintaa. Lisäksi on viit­teitä, että maaperän mikrobit pystyi­sivät elimi­noimaan nautojen metaa­ni­päästöjä käyt­tä­mällä metaania ruoakseen.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-12017816Maatalouden hiilikeskustelu lähti vuosia sitten siitä, että tehokkaassa tuotannossa pellolta pöllähtää muokkauksen yhteydessä humuksen muodossa arvokasta hiiltä ilmaan. Tästä seuraa, että peltomaa köyhtyy ja ilmakehään tulee lisää haitallista hiiltä.
...
Yksi portti tähän mahdollisuuteen on nurmiviljely, sillä sen myötä pelto on vuoden ympäri kasvipeitteisenä ja syväjuuriset nurmikasvit synnyttävät lisää hiiltä peltoon.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:04:39

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 11:18:05
Jaa millä tavalla nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoisivat märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä (boldaukseni)?

Nurmikasvit käyttävät ilmakehän hiilidioksidia ja ravinteita kasvaakseen ja hiiltä sitoutuu maahan.

Jos lehmät syövät nurmen ja röyhtäilevät ja piereskelevät sitten syömänsä hiilidioksidin (metaanin muodossa *)) ulos, eihän se hiilidioksidi maahan ole sitoutunut. Tässä lienee jotain, mitä en ole ymmärtänyt.

*) Lis. ja hiilidioksin muodossa uloshengityksessään.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 12:13:50

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:04:39

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 11:18:05
Jaa millä tavalla nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoisivat märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä (boldaukseni)?

Nurmikasvit käyttävät ilmakehän hiilidioksidia ja ravinteita kasvaakseen ja hiiltä sitoutuu maahan.

Jos lehmät syövät nurmen ja röyhtäilevät ja piereskelevät sitten syömänsä hiilidioksidin (metaanin muodossa) ulos, eihän se hiilidioksidi maahan ole sitoutunut. Tässä lienee jotain, mitä en ole ymmärtänyt.

Jos hiilikierto on tasapainossa ruohonkasvuun ja maaperään sitoutumisen kautta, röyhtäilyn ja piereskelyn suhteen, niin mistä se ilmakehän lisääntyvä hiili siitä prosessita tulisi?

Väitteesi oli, että hiili olisi sitoutunut maahan. Silloin, kun se on lehmän mahassa *) käymässä ja tuottamassa metaania, ei se maassa ole. Vähän tuntuu, kuin siirtelisit nyt maalitolppia.

Tuota kysymystä mistä ilmakehässä oleva hiili on peräisin (JOS hiilenkierto on tasapainossa), sopii kyllä funtsia. Ensinnäksin, onko hiilenkierto sitten tasapainossa, eli ovatko väitteesi premissit kunnossa? (Lähinnä kai fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, tulivuorenpurkauksista ja sementinvalmistuksesta sitä hiiltä vapautuu kiertoon? Mutta mistä syystä sitten nautojen röyhtäilystä kannetaan huolta?)

Sen lisäksi kyllä kannetaan kai huolta myös naudanasvatuksen vaatimasta vedestä ja sen vaatiman viljelymaan pinta-alasta, lannoitteista jne..

*) en muista missä lehmän neljästä mahasta käyminen tapahtuu, jos on tapahtuakseen.

Pienellä googlauksella näyttäisi siltä, että premissisi ei ollut kunnossa, ROOSTER. Hiilidioksidi ilmakehässä lisääntyy vuosittain noin neljällä miljardilla tonnilla (boldaus minun):
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kolcykeln

LainaaI atmosfären finns omkring 830 miljarder ton kol. Genom förbränning av fossila bränslen och cementproduktion överförs årligen cirka 7,8 miljarder ton kol från geosfären till atmosfären. 1,1 miljarder ton tillförs årligen atmosfären på grund av ändrad markanvändningen. Från atmosfären transporteras netto 2,3 miljarder ton till hydrosfären (av ett totalt utbyte på 80 miljarder ton) och netto 2,7 miljarder ton till biosfären (av ett utbyte på drygt 120 miljarder ton}. Sammanfattningsvis ökar mängden kol i atmosfären med cirka 4 miljarder ton per år.[2]

Kol lämnar atmosfären genom

- Växternas fotosyntes då koldioxiden omvandlas till kolhydrater och syre.
- Vid ytvattnet vid polerna där det svala vattnet kan lösa upp koldioxiden.
- Erosion av sedimentära bergarter som kalksten, marmor och kalk. Koldioxid löst i vatten förbrukas när kalciumkarbonat omvandlas till lermineral.

Kol återförs till atmosfären genom

- djur och människors andning, en exoterm reaktion där glukos och andra organiska molekyler bryts ned till koldioxid och vatten.
- att bakterier och svampar i närvaro av syre bryter ned kolet i döda djur och växter och omvandlar det till koldioxid (till metan om inget syre finns).
- förbränning av organiska material som kol, petroleum och naturgas då kolet oxideras till koldioxid.
- att det varma ytvattnet i oceanerna släpper ifrån sig koldioxid.
- vulkanutbrott då bland annat vattenånga, koldioxid och svaveldioxid släpps ut i atmosfären.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 04, 2022, 21:38:26
Nauta on hyvin mielenkiintoinen eläin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtk.fi/-/naudanlihan-ymparistovaikutukset-suomessa-ja-globaalistiNaudanlihantuotannossa ympäristöhaittoja aiheutuu globaalisti kasvihuonekaasupäästöistä, happamoitumisesta, eroosiosta, suuresta vesijalanjäljestä, ylilaidunnuksesta ja rikkakasvien torjunta-aineiden käytöstä. Monet edellä mainituista ympäristöhaitoista eivät toteudu Suomessa tai olosuhteiltaan samankaltaisessa maassa.

Kannattaa huomioida, kuka tai mikä taho väitteitä (esim. boldaamani kohta) esittää:

MTK
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille. 

Voisi nimittäin kuvitella, heillä on - pun intended - oma lehmä ojassa, tai ainakin röyhtäilemässä.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 14:15:04
Pienellä googlauksella näyttäisi siltä, että premissisi ei ollut kunnossa, ROOSTER. Hiilidioksidi ilmakehässä lisääntyy vuosittain noin neljällä miljardilla tonnilla (boldaus minun):
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kolcykeln

Niin. Enhän minä ole väittänytkään, ettei hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaisi.

Mistä tuo neljä miljardia tonnia tulee?

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 12:13:50
Jos lehmät syövät nurmen ja röyhtäilevät ja piereskelevät sitten syömänsä hiilidioksidin (metaanin muodossa *)) ulos, eihän se hiilidioksidi maahan ole sitoutunut. Tässä lienee jotain, mitä en ole ymmärtänyt.

*) Lis. ja hiilidioksin muodossa uloshengityksessään.

Olisiko näistä apua?

Lainaus käyttäjältä: https://www.limousin.fi/wp-content/uploads/2020/02/Sailorehun-ja-laidunnuksen-hiilensidonta-ja-naudan-paastot.pdfHiilitasapaino eri kasveilla,
kivennäismailla:
• Peruna, juurikasvit -760 ... -1300 kg C/ha/a
• Viljat, öljykasvit -280 ... -400 kg C/ha/a
• Palkokasvit +160 ... +240 kg C/ha/a
• Aluskasvit +200 ... +300 kg C/ha/a
• Nurmet +600 ... +800 kg C/ha/a

...

Miten naudat vastaa hiilensidontaan?
• Korkeampi nurmirehun osuus
• Rotaatiolaidunnus
• Monilajiset ja korkeatuottoiset nurmet parantavat
rakennetta ja sitovat hiiltä
• Typen sidonta ja syvä juurisuus (maan rakenne ja
ravinteet)
• "Yrtit" nurmeen (pötsitoiminnan
tasapainottaminen)
• Lannan käytön tehostaminen, kompostointi
• Eläinten parempi rehun hyödyntäminen
• Kulttuuri ja biodiversiteetin säilyttäminen
...
TOIMIA hiilensidontaan:
• Maan rakenteen parantaminen
• Vesitalous ja kunnostus
• Monipuolinen viljelykierto tai
hyvät nurmet
• Lisää satoa ja sitä kautta
kariketta maanpinnalle tai alle
(yhteyttäminen)
• Lisää kerääjäkasveja ja
talviaikaista kasvipeitteisyyttä
• Muokkauksen keventäminen
• Eloperäinen lannoitteet
• Torjunta-aineiden käytön
minimointi
• Syväjuuriset kasvit ja
monipuoliset nurmet
• Eloperäiset
maanparannusaineet
• Biohiili
• Rotaatiolaidunnus
• Peltometsäviljely

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 17:09:26

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 14:15:04
Pienellä googlauksella näyttäisi siltä, että premissisi ei ollut kunnossa, ROOSTER. Hiilidioksidi ilmakehässä lisääntyy vuosittain noin neljällä miljardilla tonnilla (boldaus minun):
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kolcykeln

Niin. Enhän minä ole väittänytkään, ettei hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaisi.

Mistä tuo neljä miljardia tonnia tulee?

Annoit ymmärtää, että hiilenkierto olisi tasapainossa ruohonkasvuun ja maaperään sitoutumisen kautta, röyhtäilyn ja piereskelyn suhteen (eli olettaakseni väitit, että nautojenkasvatus ei lisäisi ilmakehän hiiltä?) kirjoittaessasi:

Jos hiilikierto on tasapainossa ruohonkasvuun ja maaperään sitoutumisen kautta, röyhtäilyn ja piereskelyn suhteen, niin mistä se ilmakehän lisääntyvä hiili siitä prosessita tulisi?

Niin kuin aiemmin kopsasin, ilmakehään hiiltä tulee näistä:

Kol återförs till atmosfären genom

- djur och människors andning, en exoterm reaktion där glukos och andra organiska molekyler bryts ned till koldioxid och vatten.
- att bakterier och svampar i närvaro av syre bryter ned kolet i döda djur och växter och omvandlar det till koldioxid (till metan om inget syre finns).
- förbränning av organiska material som kol, petroleum och naturgas då kolet oxideras till koldioxid.
att det varma ytvattnet i oceanerna släpper ifrån sig koldioxid.
- vulkanutbrott då bland annat vattenånga, koldioxid och svaveldioxid släpps ut i atmosfären.

https://sv.wikipedia.org/wiki/Kolcykeln

Jos jaksaa perehtyä tarkemmin, tässä olisi linkkiä tyrkyllä:
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_Chapter06_FINAL.pdf
(Itse en ole lukenut)

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 17:30:49
Annoit ymmärtää, että hiilenkierto olisi tasapainossa ruohonkasvuun ja maaperään sitoutumisen kautta, röyhtäilyn ja piereskelyn suhteen (eli olettaakseni väitit, että nautojenkasvatus ei lisäisi ilmakehän hiiltä?) kirjoittaessasi:

Jos hiilikierto on tasapainossa ruohonkasvuun ja maaperään sitoutumisen kautta, röyhtäilyn ja piereskelyn suhteen, niin mistä se ilmakehän lisääntyvä hiili siitä prosessita tulisi?

Minä siis tuossa arvuuttelin...en väittänyt että niin olisi.

Tässä saa vaikutelman, että haluat unohtaa alkuperäisen aloitukseni sanoman.

En vaan oikein tiedä, miten suhtautua alkuperäiseen sanomaan. Luottaako kaikkiin esitettyihin väitteiseiin vaiko ei.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 17:09:26

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 14:15:04
Pienellä googlauksella näyttäisi siltä, että premissisi ei ollut kunnossa, ROOSTER. Hiilidioksidi ilmakehässä lisääntyy vuosittain noin neljällä miljardilla tonnilla (boldaus minun):
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kolcykeln

Niin. Enhän minä ole väittänytkään, ettei hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaisi.

Mistä tuo neljä miljardia tonnia tulee?

Dinojen aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli suurempi kuin nykyisin. Kasvit muuten tarvitsevat hiilidioksidia...

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 07, 2022, 22:52:01
Dinojen aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli suurempi kuin nykyisin. Kasvit muuten tarvitsevat hiilidioksidia...

Dinojen aikakautena oli tosiaan paljon hiilidioksidia ja saniaiset kasvoivat monikymmenmetrisiksi. Iso dino söi niitä jopa tonnin päivässä. Stora Enso joutuisi kyllä aikalailla säätämään prosessejaan jotta sellua syntyisi entiseen tahtiin, saniaisista.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 08, 2022, 00:09:30

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 07, 2022, 22:52:01
Dinojen aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli suurempi kuin nykyisin. Kasvit muuten tarvitsevat hiilidioksidia...

Dinojen aikakautena oli tosiaan paljon hiilidioksidia ja saniaiset kasvoivat monikymmenmetrisiksi. Iso dino söi niitä jopa tonnin päivässä. Stora Enso joutuisi kyllä aikalailla säätämään prosessejaan jotta sellua syntyisi entiseen tahtiin, saniaisista.

Niin. Maailma muuttuu, ilmastokin vaihtelee.
Entä sitten?

Jätän tämän tähän, ja luen ehkä toiste, virkeämpänä:
Kotimaisen lihantuotannon ekologisuus on pelkkä myytti (https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-on-pelkka-myytti/)
En tiedä, kuinka luotettava lähde.

Elukoitahan on ollut ennen ihmisiäkin miljardeittain, miksi nautakarja nyt olisi ongelma.
=Ei ole ongelma.

Joskus aikoinaan oli kamalia kasvissyöjiä, kuten sauropodeja.
Noiden jälkeen oli suuria nisäkäskasvinsyöjiä.
Miksi lehmät tms. nyt olisivat ongelma?

Pihaviriän tilalla on melkoiset 1000 nautaa joilla on erikoinen lisärehu - suklaa. Se kuulemma tekee lihasta mureampaa ja rasvaisempaa ja maistuu hyvin. Päiväannos/märehtijä on 300 grammaa.

Tilalla toimittaja on ottanut puheeksi myös ilmastoasiat. Kuvaavaa on ns. vanhanpolven ja nuoren ajattelun erot. Ehkä toivoa vielä on.

Vanhaisäntä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008973776.html"Paljon meteliä ristiriitaisesta asiasta, mihin minulla ei ole suurta mielenkiintoa enkä ole muodostanut selvää kantaa", Ahti Ritola aloittaa.

Nuoret:

Lainaa
Tilan nuorempi polvi on kuitenkin vanhan isännän kanssa hieman eri mieltä asiasta. He uskovat vahvasti tekojen ja tieteen voimaan ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa.

"Ilmastojalanjäljen laskeminen kuuluu toimintaamme. On kuitenkin vielä paljon asioita, mistä olemme hyvin tietämättömiä. Kuten siitä, miten peltojen hiilensidontaa lasketaan – siihen ei yksinkertaisesti ole riittävän selkeitä metodeja olemassa", Anni-Maria Pitkälä sanoo.

Hän painottaa, että tila tekee oman osansa hiilijalanjäljen pienentämisessä. Naudanlihantuotanto on kuitenkin heille elanto, jonka avulla he saavat laskunsa maksettua ja pöydän katettua.

"Emme ole täällä puunuijien kanssa muutosta vastaan. Ihan sivistyneitä ihmisiä olemme", Juhana Pitkälä sanoo.

Nauta on aivan varmasti myös melkoinen haitta, ainakin jos se asettuu asumaan ihmisasuntoon...

Lainaus käyttäjältä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/83c0555b-3a11-4df9-90fa-44cf97554e68Lehmät asuivat talossa omistajien tietämättä kuukauden ajan — sotku on näkemisen arvoinen
Montanan osavaltiossa sijaitseva upouusi omakotitalo...

Hollanti on maailman johtavia maataloustuotteiden ja lihakarjankin viejiä. Aiotaanko tuota oikeasti nitistää? Minusta se on aarre.
https://beta.oikeamedia.com/o1-185904 (https://beta.oikeamedia.com/o1-185904)

LainaaMaa on myös Euroopan suurin lihan viejä ja maailman viidenneksi suurin maitotuotteiden viejä - kyse on siis teollisuudenalasta, joka on ilmastohoureisiin keskittyvän globaalin projektin pääkohde.

Liberaalin globalistisen pääministerin, Mark Rutten koalitiohallituksen aikana Alankomaat on sitoutunut vähentämään karjan tuottamia typpipäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jotta se olisi linjassa     EU:n Natura 2000 -hankkeen kanssa, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot suojelevat tiettyjä alueita, jotka Bryssel on määrittänyt olevan ekologisesti vaarassa. Tämä tarkoittaa, että joidenkin alueiden on pakko vähentää   päästöjään jopa 95 prosenttia, ja arvioiden mukaan se voi vaikuttaa 30 prosenttiin maan viljelysmaista.

Kun valtioneuvosto, maan ylin hallintotuomioistuin ja lainsäädäntävallan neuvoa-antava elin, päätti vuonna 2019, että Alankomaiden politiikka typpipäästöjen hillitsemiseksi oli riittämätöntä, se pakotti hallituksen harkitsemaan tiukempia toimenpiteitä.

Alankomaiden hallitus julkisti kesäkuussa 2022 typen vähentämistavoitteita kuvaavan yksityiskohtaisen kartan, ja kutsui sitä "väistämättömäksi siirtymäksi". Siinä todettiin, että tuleva vuosi toisi vihdoin selvyyden alankomaalaisille maanviljelijöille, "voivatko he jatkaa elinkeinoaan ja miten. Ministeri näkee viljelijöillä olevan kolme vaihtoehtoa: tulla 'kestävämmäksi', siirtää tuotantonsa muualle tai lopettaa".

Miksi muuten typpipäästöjä tulisi vähentää, kun typpi on 78% ilmakehästämme?

Ei tuo maatalous ongelmamme ole, väestönkasvu on ongelmamme, kehitysmaissa.

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 09, 2022, 23:17:04
Miksi muuten typpipäästöjä tulisi vähentää, kun typpi on 78% ilmakehästämme?

Tuoko se on persujen tieteen taso. Koulun nurkkaan nyt häpeämän ja persiille piiskaaman.

Haitallisen typen* osuus on 0,000033% ilmakehästä. Silti se aiheuttaa 6% kasvihuonevaikutuksesta ja muodostaa Suomen 8% kasvihuonekaasupäästöistä. Paljolti maataloudesta koska lannoitteista ja lannasta purkautuu sitä.



*N2O, typpioksiduuli, joka 300 x pahempi kasvihuonekaasu kuin CO2.

Ihan tosissasiko MrKAT väität?
Melkein samaa kuin sanoisit, että hiilidioksidi on vahingollista kasveille. :)

Lainaa0,000033%

Mieti!

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 09, 2022, 23:47:30
*N2O, typpioksiduuli, joka 300 x pahempi kasvihuonekaasu kuin CO2.

Juu. Satuin joskus hiilidioksikompensaatiokauppias Antero Vartian puhetilaisuuteen. Siellä hän paasasi, että hiilidioksiidi aiheuttaa 100% kasvihuoneilmiöstä. Kyllä anekauppoissakin pitäisi pysyä faktoissa. Jäi kompensaatiot ostamatta.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 10, 2022, 08:37:51

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 09, 2022, 23:47:30
*N2O, typpioksiduuli, joka 300 x pahempi kasvihuonekaasu kuin CO2.

Juu. Satuin joskus hiilidioksikompensaatiokauppias Antero Vartian puhetilaisuuteen. Siellä hän paasasi, että hiilidioksiidi aiheuttaa 100% kasvihuoneilmiöstä. Kyllä anekauppoissakin pitäisi pysyä faktoissa. Jäi kompensaatiot ostamatta.

Nillittämättä, maapallohan vaatii tietynasteista kasvihuoneilmiötä toimiakseen...

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 10, 2022, 01:45:31
Ihan tosissasiko MrKAT väität?
Melkein samaa kuin sanoisit, että hiilidioksidi on vahingollista kasveille. :)

Onko vesi vahingollista ihmiselle? Ilmeisesti on koska kontiolahtelainen Seppänen sai 2 hukutettua ja kolmea yritti ja sai 14 vuotta linnaa. Hänen ei auta sanoa että "Eihän vesi ole ihmiselimistölle vahingollista, se on elämän edellytys!"

Lainaa

Lainaa0,000033%

Mieti!

Helsinkiläiselle asfaltoidulle parkkipaikalle tuodaan lämpimänä selkeänä kesäpäivänä 2 autoa.
  Auto1 on normaali 1,5 tonnin henkilöauto ja vieressä on muuten identtinen auto2  mutta jonka ikkunoihin ja katolle on höyrystetty 1,5 grammaa alumiinia 0,1 nm peilimäisen kirkkaaksi heijastavaksi kerrokseksi.
Kummassa on helvetillisen kuumat olot jos pitää pari tuntia viettää autossa?
  Kun Toope saa tietää että toisessa on 0,0001% ainetta lisää pinnalla (1,5g/1,5t=miljoonasosa=0,0001%) niin hänelle on se ja sama=yhtä tyhjän kanssa. Kasvihuoneänkyränä Toope valitsee Auto1:n koska "kasvihuoneilmiö on tarpeellinen" ja 0,0001% on Toopelle mitätön vaikutus. Ja  Toope pyörtyy ½ tunnissa ja lopulta parissa tunnissa kuolee lämpöhalvaukseen.
  Jo 0,0001% ratkaisee yksilön kohtalon autossa. Miksei sitten pallolla?

Hyvä vitsi MrKAT:lta!  :)

Naudat ja maatalous eivät muuten ole olleet ongelma, vaan rikkaus Hollannille vuosisatoja.
Miksi muka nyt olisivat ongelma?

Nautakeskustelussa olisi otettava tarkemmin huomioon tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/986dfb8f-85fd-59a8-8ca4-ac9c3d23cbe3Kun päästövertailuja luetaan, pitäisi aina tietää, ovatko kyseessä pelkän naudan vaikutukset vai onko mukana myös nautaketjuun varsinkin Suomessa kiinteästi kuuluva nurmituotanto. Siksi ulkomaisiin tutkimuksiin naudanlihan tuotannon ympäristövaikutuksista tulee suhtautua kriittisesti, linjaa johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Lukesta.

"Naudanlihan tuotannon globaalien ongelmien yleistäminen Suomeen on yleinen ongelma."

Kun syö vain kotimaista onnellisen vapaana kulkevan naudan lihaa ei osallistu ympäristön tuhoamiseen. Päinvastoin. Vapaasti paskovat eläimet tuottavat läjiä joissa viihtyvät koppakuoriaiset ja kärpäsentoukat, näin mahdollistuu mm. useiden meiltä jo lähes kadonneiden lintujen elämä.

Kun ei näe enää kottaraisia, pääskysiä tai kivitaskuja alkaa kaipaamaan lehmänpaskantuoksua ja paarmoja. Lantapuute ei silti taida olla ainoa syy noiden katoamiseen, mutta eräs ja oleellinen kyllä.