kantapaikka.net

Yleiset => Kulttuuri => Aiheen aloitti: kertsi - toukokuu 29, 2022, 14:40:58

Otsikko: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 29, 2022, 14:40:58
Ei niin, että minulla olisi erityisen vahvoja unelmia tulla (ainakaan romaani)kirjailijaksi, mutta kiinnostaisi tietää, millaisia reittejä pitkin kirjailijat ovat päätyneet ammattiinsa, ja millaisia kirjailijakoulutuksia on, ja etenkin millaisia kirjoitusharjoituksia teetetään oppilailla.

Kimmokkeen tähän ketjuun sain Melodius Oafilta toisessa ketjussa, hänen vastauksestaan Normalle, joka tuskaili sen kanssa, että hänen omat ideansa julkaisemattomassa kirjassaan pulpahtelivat muiden kirjoittamina muiden romaaneissa:

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 28, 2022, 23:26:29
Laitetaan nyt tähän vielä konkreettinen esimerkki.

Scott F. Fitzgeraldilta julkaistiin 1920-luvulla koko joukko novelleja ja muita tarinoita lähinnä erinäisissä sanoma- ja aikakausilehdissä. Listaa (https://en.wikipedia.org/wiki/F._Scott_Fitzgerald_bibliography#1920%E2%80%931924) voi tarkastella Wikipediasta.

Vuonna 1925 ilmestyi klassikoksi muodostunut romaani Kultahattu Gatsby (The Great Gatsby). Aika moni näistä 1920-luvun tarinoista on nähtävissä eräänlaisena Gatsbyn esityönä tai lyhyenä luonnoksena samoista teemoista.

Esimerkiksi 1926 julkaistu novellikokoelma All the Sad Young Men sisältää yhdeksän Fitzgeraldin julkaistavaksi valitsemaa tarinaa. Näistä suuri osa käsittelee samoja teemoja kuin vuotta aiemmin julkaistu Gatsby.

Se on novellikokoelmaksi aika toisteinen ja laadullisestikin epätasainen, mutta se muodostuu kiinnostavaksi osin sen takia, että aiemmin oli julkaistu menetykseksi muodostunut romaani, ja nyt saattoi nähdä, minkälaisia tarinoita hän oli kirjoittanut sitä edeltävinä vuosina. Samalla kokoelma dokumentoi aika vaikeaa aikaa kirjailijan elämässä, jolloin hän kärsi talousvaikeuksista, avioliitto oli kivillä, eikä kirjallinen työkään oikein tahtonut tuottaa menestystä: esimerkiksi vuoden 1923 The Vegetable -näytelmä floppasi aika pahasti.

Ei siitä ehkä kannata suuremmin välittää, jos joku valittaa siitä, että kirjoitat samasta aiheesta.

Toisaalta voi miettiä sitä, että jos nämä kaikki Fitzgeraldin samoja teemoja käsittelevät tarinat olisi julkaistu samassa lehdessä tai jollain samalla foorumilla, ehkä hänellekin olisi valitettu, että kirjoita nyt välillä jostain muusta tai tee jotain toisenlaista.

Vielä kolmas katsontakanta voisi olla, että miettii jotain yksittäistä tarinaa, kuten vaikka Fitzgeraldin "Winter Dreams" (https://en.wikipedia.org/wiki/Winter_Dreams)-novelllia ja vertaa sitä samasta ideasta versoneeseen romaaniin The Great Gatsbyyn (https://en.wikipedia.org/wiki/The_Great_Gatsby).

Näkökulma ja kerronnallinenkin näkökulma samoihin teemoihin on aika paljon elänyt ja muuttunut, ja tietyssä mielessä nämä ovat kuitenkin myös ihan eri tarinoita.

Ei siinä mun mielestä mitään vikaa ole, jos kirjoittelet vaan samasta aiheesta tarinaa uusiksi ilman mitään sen ihmeellisempää uutta. Tarjoan tota vaan esimerkkinä, jota voi halutessaan katsella ja samalla miettiä, olisiko ja miten siihen samasta lähteestä kumpuavaan tarinaan löydettävissä jotain eri lähestymistapaa tai näkökulmaa kun sitä uudestaan tekstiksi työstää.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 29, 2022, 14:43:42
Luovan kirjoittamisen kursseja on ainakin.

Tässä joitakin harjoituksia:

Kirjoitusharjoituksia – 7 kirjoitusharjoitusta luovan tekstin tueksi (https://kirjoittaminen.fi/luova-kirjoittaminen/kirjoitusharjoituksia/)

Lainaa
1. Muunna tarina toisenlaiseksi

✍️ Vaihe 1: Kirjoita mistä tahansa sinulle tutustua ja arkipäiväisestä asiasta. Kirjoita esimerkiksi siitä, kun käyt kaupassa tai kirjastossa, kuinka ulkoilutat koiraa tai viet lapsesi tarhaan. Voit myös kirjoittaa työmatkastasi.

Kirjoita tapahtumasta mahdollisimman tarkasti: kerro, ketä näet, millainen sää on, millaisia maisemia matkan varrelle sattuu, mitä näet ja haistat. Kuuletko jotain?

Kirjoita tarina mahdollisimman realistisesti (tässä tilanteessa jopa hieman tylsästi).

✍️ Vaihe 2: Muunna tarina täysin toisenlaiseksi:

liioittele tunteitasi
kuvaile kaikki värit äärimmäisyyksiin
makustele äänillä tai tuoksuilla
kerro yksityiskohdista suurennuslasin avulla

2. Lisää realistiseen tekstiin järjenvastainen käänne

Hyödynnä aiemmin kirjoittamaasi realistista kuvausta ja lisää siihen jokin outo ja täysin järjenvastainen käänne.

✍️ Esimerkiksi:

Istut raitiovaunussa, ja aivan yhtäkkiä ihmiset alkavat kadota penkeiltä.
Syöt lounasta ja olet juuri lappaamassa lusikallista suuhusi, kun lusikka muuttuukin ruusuksi, joka pistää sinua sormeen.
Luet kirjaa, jonka sivuilta sanat yhtäkkiä valuvat syliisi liukkaana musteena.

3. Aloita teksti keskeltä tai jopa lopusta!

Saatat ehkä yllättyä, mutta harva aloittaa tekstin kirjoittamisen ihan alusta. Usein on helpomp miettiä, mitä tarinan keskellä tapahtuu tai jopa miten se loppuu.

✍️ Kirjoita mikä tahansa tapahtuma, äläkä mieti, missä kohtaa kirjaa se mahdollisesti sijaitsee.

Milloin päähenkilö paljasti salaisuutensa?
Milloin ja miksi sivuhenkilö astui mukaan kuvioihin?
Milloin päähenkilö tajusi olevansa väärässä?

4. Kuvaile tilannetta pitkään ja hartaasti

Monet kirjoittajat saattavat innostua niin että kuvailevat yhtä tilannetta jopa sivun, kahden tai kolmen verran.

✍️ Kokeile valmiita aloituksia ja kuvaile pitkästi, hyvin tarkasti ja varsin kuvauksellisesti seuraavia tilanteita:

Mies valitsee itselleen piippua piippukaupassa; kuvaile, miltä kaupassa tuoksuu, millainen sisustus on, millainen myyjä on ja miltä hän näyttää sekä mitä hänellä on yllään. Miltä eri piiput näyttävät ja tuntuvat käsissä? Mistä materiaalista (tai puulajista) ne on valmistettu?

Nainen etsii itselleen kirjaa antikvariaatissa; kuvaile, miltä tilassa tuoksuu, kuinka paljon kirjoja on, tursuavatko ne hyllystä? Ovatko kirjat sievästi aseteltu? Minkä värisiä kirjojen selkämykset ovat, ovatko kirjan värijärjestyksessä vai teemoittain tai aakkosittain, onko kaupassa lukunurkka (jos, millainen?)? Entä mitä kirjaa nainen etsii, mitä kirjoja hän poimii hyllystä, mikä aihe kiinnostaa häntä?

5. Silmukoi ja löydä uutta kirjoitettavaa

"Määrä tuottaa laatua" on silmukoinnin perustarkoitus. Aloita silmukointi kirjoittamalla 15 minuuttia ilman itsekritiikkiä sinulle mieleisestä aiheesta.

✍️ Toimi näin:

Valitse aihe tai teema, josta haluat kirjoittaa.
Kirjoita valisemastasi aiheesta vapaasti ja kritiikittömästi 15 minuuttia.
Kun 15 minuuttia täyttyy, lopeta kirjoittaminen. Silmäile sitten tekstiäsi parin minuutin ajan ja poimi siitä 2-3 kiinnostavinta/koskettavinta kohtaa alleviivaamalla tai korostamalla.
Kirjoita silmukoitu ajatus tai virke uuden kappaleen ensimmäiseksi ja jatka kirjoittamista
kritiikittömästi ja vapaasti toiset 15 minuuttia.
Lopeta kirjoittaminen.
Toista silmukointia niin pitkään, kuin tahdot ja kun löydät uusia aiheita.
Bonus:

Pohdi, millä periaatteella valitsit ensimmäisen silmukan.
Entä kuuluvatko silmukat samaan teemaan vai muodostavatko ne
eri teemoja?
Ja vielä: voisitko kirjoittaa jokaisesta teemasta oman kokonaisen teksin?

6. Freewriting eli vapaa kirjoittaminen

Jörn Donner on todennut: "En tiedä, mitä ajattelen, ennen kuin kirjoitan siitä."

Vapaa kirjoittaminen -harjoituksen tarkoituksena on kirjoittaa mitä mieleen tulee, ilman taukoja. Luovuuden harjoittamisen lisäksi harjoitat myös sitä tilannetta, jolloin kirjoitat "pakon edessä", vaikka sinua ei yhtään huvittaisi.

Vapaasti kirjoittamalla voidaan myös luoda uusia ideoita sekä kehittää ajattelutapaa, minkä pohjalta voi syntyä taas uusia tarinoita.

✍️ Tee näin:

Päätä aika, jonka haluat kirjoittaa. Aloita vaikka 10 minuutista.
Älä aseta kirjoittamiselle minkäänlaisia vaatimuksia.
Valitse aihe. Jos et keksi mitään, kirjoita siitä, mitä mieleesi ensimmäisenä juolahtaa (ihan sama, mitä se on).
Aloita kirjoittaminen, äläkä anna kirjoittamisen pysähtyä, vaikka ajatuksesi katkeaisi. Tai jos ajatus katkeaa ja lause jää kesken, anna sen jäädä kesken. Aloita sitten uusi lause.
Jos et yhtään keksi, mistä kirjoittaa, kirjoita siitä, ettet keksi mitään.
Tehtävän idea on kirkastaa sinulle, etteivät pelkät ideoiden raakileet ole mikään este kirjoittamiselle. Päinvastoin ne voivat synnyttää kokonaan uusia ajatuksia ja aiheita!

7. Kirjoita kuin Rimminen

Mikko Rimmisen TUSKA-runo kuuluu seuraavanlaisesti:

"Nukuttu hyvin, herätty, tankattu auto, ajettu metsään, poimittu tatit, kerätty marjat, tunnettu linnut, kiivetty puuhun ja vedetty keuhkot täyteen virheetöntä sineä, kävelty reippaasti, kävelty, juostukin, kukkulan laelle kävelty ja katsottu laaksot, joet, lampien linssit, laaksoihin kävelty, sammalet kosketeltu, polut tallattu, jäljet peitelty, ajettu kotiin, paistettu pihvit, laitettu muhennos, pakastettu marjat, nukuttu hyvin."

✍️ Kirjoita omasta päivästäsi vastaavanlainen runorimpsu.


Minulle tuo Jörn Donnerin "En tiedä, mitä ajattelen, ennen kuin kirjoitan siitä." on erittäin totta. Kirjoittamalla analysoin asioita, ja selvitän itselleni, mitä mieltä itse olen asioista.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 29, 2022, 14:46:17
Joillain oppimaan oppisen (opiskelutekniikan yms.) omaehtoisella tutkimusretkelläni törmäsin kuutiointiharjoitukseen (liittyen esseetehtäviin muistaakseni).

Tässä kuvataan sitä:

Jos et pääse alkuun, kokeile kuutiointiharjoitusta (https://peda.net/p/jaana.kemppi/avk/tekstien2/prosessiteksti/kp/kuutiointiharjoitus) (peda.net)

Lainaa1. KUVAILE!

Tutki sitä tarkasti ja monipuolisesti. Mitä näet? Väri? Koko? Muoto? Miltä se kuulostaa? Miltä se tuntuu? Miltä se maistuu? Miltä se haisee? Kuvaa kaikki yksityiskohdat.

2. VERTAILE!

Mihin voit verrata sitä? Mikä on samanlainen kuin se? Mikä on erilainen kuin se?

3. YHDISTELE!

Mitä sinulle tulee mieleen, kun ajattelet sitä? Mistä se sinua muistuttaa? Mihin ihmisiin, paikkoihin, esineisiin tai tapahtumiin voi liittää sen? Millaisia tunnelmia muistuu mieleesi, kun ajattelet sitä? Mikä saa sinut ajattelemaan sitä?

4. ERITTELE!

Mikä on sen rakenne? Miten se on tehty? Jos et tiedä sen tekotapaa tai rakennetta, kuvittele ja kerro!

5. SOVELLA!

Miten sitä voi käyttää? Mihin se kelpaa? Kuka sitä tarvitsee? Millaisissa tilanteissa se on tarpeen?

6. ESITÄ VÄITTEITÄ PUOLESTA TAI VASTAAN!

Ota kantaa! Ole joko sen puolesta tai sitä vastaan! Perustelut voivat olla järkeviä tai järjettömiä – pääasia on, että esität johdonmukaisesti joko kielteisiä tai myönteisiä näkökohtia.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 29, 2022, 14:56:40
Täällä on vinkkejä ja maksuton kurssi:
https://www.akkustannus.com/luova-kirjoittaminen/kirjoitusharjoituksia/ (AK kustannus)
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Norma Bates - toukokuu 29, 2022, 15:38:43
Luin joltain, muistaakseni englanniksi kirjoittavalta kirjailijalta, että tuo on hyvin yleistä että sama idea pälkähtää useamman ihmisen päähän.

En itse taida enää oikein jaksaa laittaa tikkua ristiin sen eteen että pyrkisin hyötymään taloudellisesti kirjoitusvimmastani. En usko että tässä maassa löytyy semmoiset markkinat että minun ideoillani elää. Teininä minulla oli vakaumus että olen aiemmassa inkarnaatiossani työkseni käsitellyt muiden kirjoittamia kirjoja, joten on jäänyt hinku tehdä jotain omaakin. Tuli tehtyä, ei ollutkaan omaa kun samat ideat tulivat myöhemmin muillekin, se siitä. Noh, kyllähän minä aina tulen omaksi nautinnokseni jotain kirjoittelemaan, mutta suoraan sanottuna mielenterveyteni ei taitaisi kestää sitä että tuputtaisin tekeleitäni jonnekin, ja tulisin useita kertoja torjutuksi. Olen itseasiassa miettinyt tänään sitä, että jos minulla joku "perustrauma" on, niin se on torjutuksi tai hylätyksi tulemisen pelko.

Kirjoituskurssit varmasti ovat vähän ok, mutta omalla kohdallani koen vahvasti olevani itse itseni kurssittanut. Ainahan on varaa parantaa, mutta haluan mieluummin hoksata itse virheeni. Jos joku ihminen tulisi minulle selittämään jotain tuotoksistani, kumminkin ottaisin nokkiini. Yhden ainoan ohjeen olen ottanut kuuleviin korviini, ja se oli äidinkielen opettajan neuvo että käyttäisin lyhyempiä lauseita. Tähän olen sitten pyrkinyt, tai oikeastaan vanhemmiten ajautunutkin.

- Varmasti kirjoittamista aiheena voi käsitellä muutoinkin kuin mielenterveysongelmien kautta ja kera, itselläni nyt vain on tämä suomalaiselle luovalle ihmiselle tyypillinen sairaus eli kuupassa vikaa...
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 29, 2022, 17:14:37
Torjutuksi tulemistakin voi treenata. Luin joskus pelimies- ja pokauskirjallisuutta käsittelevistä jutuista, että wannabe-pelimiehet treenaavat varta vasten torjutuksi tulemista, tekemällä paljon aloitteita. Kun saa monet pakit (esimerkiksi sata), ne alkavat sattua vähemmän. En sitten tiedä, kuinka hyvin tuota voisi soveltaa kirjoitelmiinsa. Ehkä jos tarjoaisi kirjoitelmiaan joka ikiselle kustantamolle, niin jostain voisi saada käyttökelposita palautettakin?

Jos haluaa hyväksi jossain (enemmän tai vähemmän luovassa toiminnassa ja oikeastaan missä vaan), luulen, että palautteen hankkiminen on olennaista. Palautteen avulla voi nähdä oman tuotoksensa toisen silmin, ja tulla autettuna huomaamaan tuotoksessaan sellaista, mitä itse ei huomaisi, ja minkä voisi tehdä paremmin joko kyseisessä työssä tai tulevissa töissä. Graduoppaissa myös kehotetaan hankkimaan palautetta jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Uskoakseni palautteen avulla oppii sata tai tuhat kertaa nopeammin ja paremmin kuin ilman palautetta, yksin pakertaen. Yksin pakertaen tosin voi harjaantua omaperäisyydessä ehkä?

Ei se palautteen vastaanottaminen välttämättä ole helppoa, ja palautteen antajissakin on suuria eroja siinä, miten taitavasti he osaavat antaa palautetta ilman, että palautteen saaja loukkaantuu. Saattaa kyllä olla, että palautteen vastaanottamiseenkin harjaantuu. Voisin kuvitella, että mikäli työhönsä suhtautuisi (tilapäisenä) harjoitustyönä, eli suhtautuisi siihen vähemmän juhlallisesti eli ei ihan vielä loppuun asti hiottuna taideteoksena, voisi palautteen saaminenkin olla helpompaa. Mitä pidemmälle työtä työstää, sitä enemmän egoaan siihen valuttaa. Puhutaan ns. ego investmentistä, jota olisi hyvä välttää, jos siitä työstä haluaa oikeasti hyvän - palautteen avulla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tai mitä pienemmästä osatyöstä palautetta hankkii, sitä vähemmän siihen on kerennyt investoimaan egoaan, ja sitä helpompaa on myös luopua huonoksi osoittautuneista asioista, kuten esim. työn rakenteista. Ja jos työssä on perustavaa laatua olevia rakenteellisia ongelmia, joita on hyvin vaikea muokata ja editoita liki valmiissa työssä, niin sitä suuremmalla syyllä sitä palautetta kannattaa hankkia jo hyvin varhaisessa vaiheessa, esim. ideatasolla, konseptitasolla, sisällysluettelotasolla, aikajärjestystasolla, ja mitä tasoja nyt romaanissa voisikaan olla.

Jos kirja hyväksytään kustannettavaksi, sen yleensä kai joutuu muokkaamaan kustannustoimittajan kanssa, jopa aika rankallakin kädellä. Eräs ystäväni kirjoitti oman alansa oppikirjan, ja hän kuvasi prosessia niin, että hän kirjoitti kirjan vähintään kolmeen kertaan. Jos kirjailijanalku kieltäytyisi yhteistyöstä kustannustoimittajan kanssa, kieltäytyisi ottamasta vastaan palautetta ja kieltäytyisi muokkaamaan teosta, saattaisi tie nousta pystyyn kirjailijanuralla. Ehkä niitä on sellaisia kirjailijoita, joiden ei tarvitse muuttaa yhtään mitään, mutta veikkaisin, että ovat hyvin pieni vähemmistö.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Norma Bates - toukokuu 29, 2022, 19:45:48
Jenkeillähän taitaa homma toimia juuri noin että kaupitellaan pelkkää ideaa. Ainakin elokuvakässäreistä saanut sellaisen vaikutelman tv-dokumenteista. Ja tulevaa produktiota kuvaillaan vertailemalla jo olemassaoleviin elokuviin. Tarzan meets Gozilla...
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 30, 2022, 11:21:20
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 29, 2022, 15:38:43
Luin joltain, muistaakseni englanniksi kirjoittavalta kirjailijalta, että tuo on hyvin yleistä että sama idea pälkähtää useamman ihmisen päähän.

En itse taida enää oikein jaksaa laittaa tikkua ristiin sen eteen että pyrkisin hyötymään taloudellisesti kirjoitusvimmastani. En usko että tässä maassa löytyy semmoiset markkinat että minun ideoillani elää. Teininä minulla oli vakaumus että olen aiemmassa inkarnaatiossani työkseni käsitellyt muiden kirjoittamia kirjoja, joten on jäänyt hinku tehdä jotain omaakin. Tuli tehtyä, ei ollutkaan omaa kun samat ideat tulivat myöhemmin muillekin, se siitä. Noh, kyllähän minä aina tulen omaksi nautinnokseni jotain kirjoittelemaan, mutta suoraan sanottuna mielenterveyteni ei taitaisi kestää sitä että tuputtaisin tekeleitäni jonnekin, ja tulisin useita kertoja torjutuksi. Olen itseasiassa miettinyt tänään sitä, että jos minulla joku "perustrauma" on, niin se on torjutuksi tai hylätyksi tulemisen pelko.

Eräs tuntemani ihminen kirjoitti kaksi kirjaa omakustanteena (kielioppivirheineen päivineen). Sillä lailla ei ainakaan tule hylätyksi. Mutta ei myöskään opi yhtä paljon, sillä silloin ei saa palautetta kustannustoimittajalta. Lopputuotekin voisi olla kustannustoimittajan kanssa yhdessä työstämisen jäljiltä parempi.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 30, 2022, 12:07:43
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjallisuustiede
Enpä tiedä, olisiko kirjallisuustieteen opinnoista hyötyä sellaisille, jotka aikovat kirjailijoiksi.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 30, 2022, 12:12:44
Kirjailijaliitto kirjoittaa

#AmmattinaKirjailija (https://kirjailijaliitto.fi/medialle/ammattina-kirjailija/#:~:text=Kirjailijaksi%20tullaan%20hyvin%20erilaisia%20polkuja%2C%20eik%C3%A4,varsinaista%20auktorisoitua%20kirjailijakoulutusta%20tai%20tutkintoa%20ole%20olemassa.)
LainaaMiten kirjailijaksi tullaan?
Kirjailijaksi tullaan hyvin erilaisia polkuja, eikä varsinaista auktorisoitua kirjailijakoulutusta tai tutkintoa ole olemassa.

Kirjoittamista on mahdollista opiskella mm. Jyväskylän yliopistossa Kir­jal­li­suu­den mais­te­rioh­jelman suuntautumisvaihtoehtona, Taideyliopiston Kirjoittamisen maisteriohjelmassa sekä Turun yliopiston luovan kirjoittamisen linjalla. Lisäksi esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu sekä monet työväen-, kansalais- ja kansanopistot järjestävät kirjoittajakoulutusta.

Tietoa kirjoituskilpailuista, arvostelupalveluista sekä lukuvinkkejä kirjailijaksi aikoville löydät verkkosivuiltamme.

(Samalla sivulla ilmenee, että aika harva taitaa elää kirjailijan palkoilla:
Kaunokirjallisesta työstä saatujen tulojen mediaani oli vuonna 2017 2294 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa reilun 2000 euron korvausta monen vuoden työstä. Apurahojen merkitys kirjailijoiden tulonmuodostuksessa onkin merkittävä, ja apurahat ovat elintärkeitä, jotta uutta suomalaista kirjallisuutta voi syntyä. Vuonna 2017 kirjailijoiden saamien apurahojen mediaani oli 9250 euroa vuodessa. Kaikki eivät apurahaa kuitenkaan saa.

Edellä mainittujen lisäksi olennaisia tulonlähteitä ovat lainauskorvaukset, joita maksetaan kirjastoista lainatuista teoksista, sekä kirjailijan ammattiin liittyvät muut työt, kuten kirjallisuuden opettaminen, lehtityö ja muut kirjoitustyöt sekä esiintymispalkkiot.
)
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Brutto - toukokuu 30, 2022, 12:17:47
Kalle Päätalon raamattu oli Mika Waltarin teos Aiotko kirjailijaksi? (https://fi.wikipedia.org/wiki/Aiotko_kirjailijaksi%3F)

Päätalo onnistui kirjoittamaan lähes romaanin verran tekstiä siitä miten hän Waltarin oppeja noudattaen aikoi kirjailijaksi.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 30, 2022, 12:34:56
^
Varmaan hyvä vinkki.

Nykyaikana varmaan on kirjailijankin ammatti muuttunut.

Mitä on tullut lisää? Ehkä nykykirjailijat joutuvat brändäämään itseään, luomaan itsestään "myyvän" kuvan mediaan, stailaamaan itseään, rakentamaan tietoisesti itsestään julkisen minän? Ehkä he joutuvat hakemaan tulonsa niin pienistä puroista, että joutuvat tekemään paljon muutakin kuin varsinaisia kirjailijan hommia? Osallistumaan paneelikeskusteluihin, kirjakauppojen ja kirjamessujen myyntitapahtumiin, matkustamaan ulkomaille markkinoimaan teostaan ja solmimaan käännössopimuksia (jos ovat menestyneitä). Ehkä joutuvat pitämään blogia? Vahtimaan, ettei runojaan tai tekstiään käytetä luvattomasti (Sanasto.fi). Mitä muuta? Pitää varmaankin ainakin osata väsätä tehokkaita apuraha-anomuksia.

OFF TOPIC
Minen ole muistaakseni tainnut lukea ensimmäistäkään Päätalon romaania. Jokin mielikuva on, että jonkun kerran kauan sitten olen yrittänyt alkaa lukemaan, mutta teksti ei vaan vetänyt mennessään, mutta en ole ihan varma tämän muiston paikkansapitävyydestä.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 30, 2022, 12:54:10
Miia Kankimäki on kirjoittanut muutamia kirjoja, joista kaksi olen lukenut. Viehättäviä romaaneja, joissa pohditaan ja kuvataan kirjailijan ammatin alkutaivaltakin.

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27250-2.
Naiset joita ajattelen öisin. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-30339-8.

Olisi aika huikeaa matkustaa ympäri maailmaa ja jahdata jotain intohimon kohdetta niin kuin Kankimäki ensimmäisessä kirjassaan, ja toisessakin. Ensimäisessä kirjassa, esikoiskirjassaan, intohimon kohde oli japanilainen kulttuuri, eritoten Heian-kauden, ja maailman ensimmäinen tai toinen romaanikirjailija, Kiotossa tuhat vuotta sitten elänyt japanilainen hovinainen ja kirjailija Sei Shōnagon. Toisessa kirjassa hän matkustaa muutamien rohkeiden ja inspiroivien tutkimusmatkailijanaisten jalanjäljissä mm. Afrikkaan, Italiaan, Japaniin. Siinä myös kuvataan, miten apurahat mahdollistavat aineistonkeruumatkat, ja residenssiasumiset (ja residenssikauden aikaansaama sekä eristäytymisen aiheuttama impulssikontrolli että myös kollegiaalinen yhteisöllisyys) esim. Italiassa mahdollistivat kirjan kirjoittamisen loppurutistuksessa.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 30, 2022, 13:01:34
Onko se nyt vähän niinkuin musabändeillä nykyään, että jos ei Youtubesta löydy miljoonia kuuntelijoita ja tuhansittain faneja niin musateollisuus ei korvaansa lotkauta? Eli kirjailijan olisi hyvä olla jo ennestään
- julkkis ja/tai
- nettikolumnisti ja/tai
- kohututkija ja/tai
- toimittajatausta
Ei toki ihan välttämättä mitään noista mutta ne edistää.
(Minulla on aina mielessä enempi tietokirjat mutta mielikuvituskirjoissakin on vähän samaa).

'90- ja '00-luvun alussa minulla oli joitain scifi/kauhuideoista mutta niiitä tuli tv:stä, ja Remes "varasti" osan. Ja tosielämäkin yllätti (muistaakseni  mm. SARS-pandemia).
En minä ollut pahoillaan "varkauksista", enempi tahdoin että ideat tulisi kirjoitetuksi kenen tahansa toimesta.
(Yhden kauhutarinan sijoitin osin Pyhäsalmen Vaskikellon huoltskarille mutta kun siinä tuli ruumiita ja kauhua ja samoihin aikoihin ko. firma* oli vaikeuksissa niin mulle tuli kirjotusjumi. Se oli sitten siinä. Niin, Vaskikellon ruumiit syntyi siiitä että geneettisesti muunnellut verta janoavat valtavat tappajapaarmaparvet oli tappaneet ihmiset, asiakkaat ja myyjät, joita lojui lattialla, ovet oli auki, ja kärpäsiä lenteli suristen mädäntyneistä ruumiista ovesta ulos... ).

*Niin, tarina uppoaa tehokkaasti jos se koskettaa ihmistä, tuttujaan, tuttuja paikkoja. On eri asia vaikutukseltaan kuva miten Niinistö ammutaan Vaskikellossa tai Tampere Areenalla kuin kuvata miten Nyörinaru ammutaan eräällä Pohjanmaalaisella huoltskarilla... Mitä kehtaa kirjoittaa mitä ei...?
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 30, 2022, 13:23:24
Miki Liukkonen. Erikoinen tapaus?
  Hänellä oli oma ohjelma YLE Puheella ja huomiotani kiinnitti että häneltä tuli jatkuvaa tekstivirtaa jossa oli ns. imua tai ainakin tämä kuuntelija jaksoi keskittyä mitä sanoo seuraavaksi. Erikoinen. Ei siis tylsä tai unettava.
½7 ohjelmassa hän kertoi että hän kävelee jatkuvasti ja tekstiä tulee päähän, tehnee kirjan päässäkö?
Joka tapauksessa hän on jo pienestä asti lukenut PALJON, eritoten tietokirjoja. Tämä pohja näkyy uusimmassa kirjassaan jota Mikko Kekäläinen kehui "valtavasti tietoa".


Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 30, 2022, 14:24:49
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 30, 2022, 13:01:34
Onko se nyt vähän niinkuin musabändeillä nykyään, että jos ei Youtubesta löydy miljoonia kuuntelijoita ja tuhansittain faneja niin musateollisuus ei korvaansa lotkauta? Eli kirjailijan olisi hyvä olla jo ennestään
- julkkis ja/tai
- nettikolumnisti ja/tai
- kohututkija ja/tai
- toimittajatausta
Ei toki ihan välttämättä mitään noista mutta ne edistää.
(Minulla on aina mielessä enempi tietokirjat mutta mielikuvituskirjoissakin on vähän samaa).

Toimittajataustaisista tulee mieleen dekkaristi Liza Marklund, joka työskenteli pitkään jonkun iltapäivälehden rikostoimittajana. Siitä jäi kai käteen iskevä, tehokas tyyli?

Hän on aika fotogeeninen, mitä seikkaa on tainnut myöskin hyödyntää itsensä brändäämisessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liza_Marklund
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 30, 2022, 20:12:18
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 29, 2022, 15:38:43
Luin joltain, muistaakseni englanniksi kirjoittavalta kirjailijalta, että tuo on hyvin yleistä että sama idea pälkähtää useamman ihmisen päähän.

En tiedä, tekeydynkö tahallaan hankalaksi, kun en kunnolla ymmärrä tätä.

En kiistä, että sellaisia asioita kuin "ideoita" on olemassa, mutta on aika mielenkiintoinen aihe sinänsä, mikä oikeastaan on joku "idea" ja mistä sellainen koostuu.

Vähän triviaalilla vitsin tasolla tulee mieleen sellainen anekdootti, kun jollekin tunnetulle symbolistirunoilijalle joku hehkutti, että sain tänään aamulla loistavan idean runoon, johon tämä sitten vastasi että harmi ettet saanut sanoja siihen :D

Tää on aika juosten kustu ajatus, mutta ehkä vois sanoa, että "idea" on usein nimi jollekin sellaiselle, mikä itseä kiinnostaa tai kutkuttaa tai saa käyttämään aikaa johonkin. Kuitenkin se on usein jotain, jota ei ole vielä loppuun asti mietitty ja tehty.

Sitten taas ihmisiä kiinnostavat, kutkuttavat, ajavat ja askarruttavat usein melko samanlaiset asiat.

Olen kyllä kuullut sellaisesta, että jonkun mielestä sen biisi-ideoita tai muuta tällaista varastetaan. Kun tekee kappaleita, alkaa niissä olevia ideoita kuulla jostain muualta.

Tavallaan kiinnostais ymmärtää, mistä tollasessa on kyse.

Vähän ehkä kyyninen kyseenalaistus vois olla sellainen, että tietyllä tavalla "ylivirittynyt" ja toisaalta epävarma ihminen myös kuulee ja näkee niitä omia ideoitaan joka paikassa.
   Tai en tiedä, voisko siinä olla jotain sellaista, että ne edelleen työstää jollain lailla niitä ideoita tai joku siinä prosessissa on vielä "kesken".

Tämäkin menee osittain ohi aiheen, mutta mulla on vähän sellainen asenne, että heittelen ihan mielelläni esimerkiksi jotain musiikillisia ideoita tai aihioita muille ihmiselle. Jos joku tekee tällaisesta jotain omaa, ei se minulta ole millään tavalla pois, vaan sehän on pelkästään hyvä asia.

Sitten taas joku täsmällinen kokemus tai tunteiden ja kokemusten kimppu, mikä voi olla taustalla jossain mitä itse teen tai tuotan, niin... eihän sitä oikeastaan voi varastaa.

Sellaista ymmärrän aika hyvin, että jostain keskeneräisestä työstä ei kauheasti haluta kertoa tai sitä kommentoida.

Olis kiinnostava kuulla, jos vaikka joku osais selittää, että mikä vois olla vaikkapa jotakin kertomusta tai tarinaa koskeva sellainen "idea" joka sitten esiintyy useilla ihmisillä.

Voi hyvin olla, että en ole kunnolla tavoittanut koko ajatusta.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 30, 2022, 20:41:19
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 30, 2022, 12:54:10
Miia Kankimäki on kirjoittanut muutamia kirjoja, joista kaksi olen lukenut. Viehättäviä romaaneja, joissa pohditaan ja kuvataan kirjailijan ammatin alkutaivaltakin.

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27250-2.
Naiset joita ajattelen öisin. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-30339-8.

Olisi aika huikeaa matkustaa ympäri maailmaa ja jahdata jotain intohimon kohdetta niin kuin Kankimäki ensimmäisessä kirjassaan, ja toisessakin. Ensimäisessä kirjassa, esikoiskirjassaan, intohimon kohde oli japanilainen kulttuuri, eritoten Heian-kauden, ja maailman ensimmäinen tai toinen romaanikirjailija, Kiotossa tuhat vuotta sitten elänyt japanilainen hovinainen ja kirjailija Sei Shōnagon. Toisessa kirjassa hän matkustaa muutamien rohkeiden ja inspiroivien tutkimusmatkailijanaisten jalanjäljissä mm. Afrikkaan, Italiaan, Japaniin. Siinä myös kuvataan, miten apurahat mahdollistavat aineistonkeruumatkat, ja residenssiasumiset (ja residenssikauden aikaansaama sekä eristäytymisen aiheuttama impulssikontrolli että myös kollegiaalinen yhteisöllisyys) esim. Italiassa mahdollistivat kirjan kirjoittamisen loppurutistuksessa.
Ai niin, olen tästä Kankimäestä aiemminkin puhunut:
https://kantapaikka.net/index.php/topic,1571.msg117480.html#msg117480
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Norma Bates - toukokuu 30, 2022, 20:46:39
MO, helvetin hankala heittää joku esimerkki, kun en halua julkistaa kirjani juonta netissä. Mitähän tässä nyt keksisi.

Tällainen tuulesta temmattu vaikka, että joku pikkupoika yrittäisi ottaa palloa kiinni ja hukkuisi mereen, samalla kun isosisko katselee rannalta. Kirjoittaisin tämmöisen kohtauksen, ja sitten muutaman vuoden päästä täsmälleen sama juonikuvio tulisi vastaan jossain elokuvassa. Tämä nyt oli vielä aika simppeli silleen että takuulla voi tuollainen tullakin, mutta vähän "harvinaisempiakin" juttuja on tullut vastaan, mitä ei olettaisi ihan tuosta noin vaan keksittävän.

Onneksi en enää edes muista niitä kaikkia. Tuli meinaan niin tuutti täyteen, kun kokoajan "jassoo TÄMÄKIN vielä minulta vietiin".
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 30, 2022, 21:04:18
^ Okei.

Tarkoitat jollain tasolla siis tapahtumien kulkua ja tarinan juonta ja luurankoa.

Tämmösellä tasolla esimerkiksi tarinan "idea" tai premissi vois olla semmonen, että sotien aikana joku kaveri päätyy olosuhteisiin, joissa hän ei opi kunnolla suomea eikä ruotsia.

Silti siinä tarinassa kokonaisuutena on aika paljon muutakin kuin tollaset ison kuvan abstraktiot. Esimerkiksi tossa vois olla vielä erikseen se, mikä siinä on kiinnostavaa tai miten sitä kuvaa tai miksi. Tai niin kuin semmonen... mitä sitten -tyyppiseen kysymykseen vastaaminen sillä omalla tarinalla.

Ymmärrän kuitenkin kai, mitä tarkoitat, enkä siitä nillitä vastaan.

Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 30, 2022, 21:12:23
Itse ajattelen, että ikään kuin "ajassa" on aina jotain, mikä nousee esille. Tarkoitan, että me ihmiset kumminkin elämme sitä aika samankaltaista todellisuutta monessa maassa ja paikassa jne., saamme samoja syötteitä uutisten, viihteen ja sen kaltaisen taholta, niin olisihan se aika outoa jopa, ellei samoja ideoita (mitä niillä tarkoitetaankaan) nousisi useankin mieleen.

Tietysti sitten on laaja-alaisia kuvailijoita ja sanaseppoja, joiden kautta nämä asiat sitten tulevat käsittelyyn. Mutta en vielä tähän mennessä ole tainnut katsoa yhtään elokuvaa tai lukenut kirjaa, jossa käsiteltäisiin jotain aivan täysin ennen kuulematontakaan, itselle täysin mahdotonta ajatusta, siis. 

Jotkut scifit ovat olleet raskaita, kun tätä on vasiten yritetty, eli sotkettu kaikennäköistä ihmisestä eroavaa ättiäistä ja monenmoista juonikuviota, joka paiskautuu aiheesta toiseen ja tilanteesta kolmanteen, mutta se on kai vähän eri asia.

T: Xante
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: a4 - toukokuu 30, 2022, 22:14:59
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - toukokuu 30, 2022, 21:12:23
Itse ajattelen, että ikään kuin "ajassa" on aina jotain, mikä nousee esille. Tarkoitan, että me ihmiset kumminkin elämme sitä aika samankaltaista todellisuutta monessa maassa ja paikassa jne., saamme samoja syötteitä uutisten, viihteen ja sen kaltaisen taholta, niin olisihan se aika outoa jopa, ellei samoja ideoita (mitä niillä tarkoitetaankaan) nousisi useankin mieleen.

Tietysti sitten on laaja-alaisia kuvailijoita ja sanaseppoja, joiden kautta nämä asiat sitten tulevat käsittelyyn. Mutta en vielä tähän mennessä ole tainnut katsoa yhtään elokuvaa tai lukenut kirjaa, jossa käsiteltäisiin jotain aivan täysin ennen kuulematontakaan, itselle täysin mahdotonta ajatusta, siis. 

Jotkut scifit ovat olleet raskaita, kun tätä on vasiten yritetty, eli sotkettu kaikennäköistä ihmisestä eroavaa ättiäistä ja monenmoista juonikuviota, joka paiskautuu aiheesta toiseen ja tilanteesta kolmanteen, mutta se on kai vähän eri asia.

T: Xante
Samaa mieltä olen. ajattelu pohjautuu kokemukselliseen muistiin ja uudet ajatukset ovat vanhojen ajatusten uusia yhdistelmiä.
Yhteinen kieli, ymmärrettävä sosiaalinen kommunikointi ja yhteiselo tuottavat yhtenäisiä ajatuksia. Joista syntyy helposti myös yhtenäisiä uusia ajatuksia.

"Huono taiteilija kopioi. Hyvät taiteilijat varastavat". :)

Muuten olen sitä mieltä että kirjailija kirjoittaa kirjoja, hyvä kirjailija kirjoittaa hyviä kirjoja.
Kirjailijat saavat ideoista kirjojen verran sanoja aikaiseksi. :)
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 30, 2022, 23:42:57
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 30, 2022, 14:24:49
Toimittajataustaisista tulee mieleen dekkaristi Liza Marklund, joka työskenteli pitkään jonkun iltapäivälehden rikostoimittajana. Siitä jäi kai käteen iskevä, tehokas tyyli?
Toimittajan pohjalta esimerkiksi myös Jari Tervo, Kari Hotakainen,  Jarkko Sipilä ja Matti Rönkä.
Jan Guillou jne.
Taitaa sieltä toimituksesta tulla mukaan myös kurinalaisuus, säännöllisyys ja ahkeruus, jota tarvitaan.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 31, 2022, 06:21:19
^
Aika jännä, Tervolta, Sipilältä, Hotakaiselta tai Röngältä en ole muistaakseni lukenut mitään, mutta Marklundilta ja Guilloulta kyllä, alkukielellä.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 01, 2022, 22:36:19
Nuo Tervot jäävät toki suomivihamielisyydessään lukematta. Woke ei iske.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 02, 2022, 00:20:01
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 30, 2022, 23:42:57
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 30, 2022, 14:24:49
Toimittajataustaisista tulee mieleen dekkaristi Liza Marklund, joka työskenteli pitkään jonkun iltapäivälehden rikostoimittajana. Siitä jäi kai käteen iskevä, tehokas tyyli?
Toimittajan pohjalta esimerkiksi myös Jari Tervo, Kari Hotakainen,  Jarkko Sipilä ja Matti Rönkä.
Jan Guillou jne.
Taitaa sieltä toimituksesta tulla mukaan myös kurinalaisuus, säännöllisyys ja ahkeruus, jota tarvitaan.
Kouluaineista lähimpänä kirjailijaa on toki äidikieli (ja nykyään ehkä "äidinkieli ja kirjallisuus" vai miten se oppitunti nykyään sanotaankaan?) Joten on luonnollista että usein äidinkielen opettaja on kirjailija. Google vihjaa esim. nämä:
- Jyri Paretskoi
- Tommi Kinnunen
- Petri Vartiainen
- Minna Rytisalo
- Silvia Hosseini
- Pasi Jääskeläinen
jne.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 02, 2022, 00:32:27
Itse luin jotain Tervoa ja Hotakaista. Suomalaisvihamielisyys ja woke-moku-kulttuurin tyrkytys ärsytti, joten en lukenut enempää.
Huonoa kirjallisuutta.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 02, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 02, 2022, 00:20:01
Kouluaineista lähimpänä kirjailijaa on toki äidikieli (ja nykyään ehkä "äidinkieli ja kirjallisuus" vai miten se oppitunti nykyään sanotaankaan?) Joten on luonnollista että usein äidinkielen opettaja on kirjailija. Google vihjaa esim. nämä:
- Jyri Paretskoi
- Tommi Kinnunen
- Petri Vartiainen
- Minna Rytisalo
- Silvia Hosseini
- Pasi Jääskeläinen
jne.

Tommi Kinnuselta olen lukenut yhden kirjan, Ei tiennyt katuvansa. Luulen, että oli ihan tähdellinen kirja lukea, mutta en halua omistaa sitä, enkä etenkään halua lukea sitä toiste. Siinä oli jotain epämiellyttävää, enkä ole niinkään varma, että se epämiellyttävä koostui vain aiheesta (saksalaismiesten mukaan Norjaan kuka mistäkin syystä lähteneet naiset, "tyskertöser" *), jotka palasivat kotiinsa kävellen Lapin halki). Vaikka siis kyseessä on Suomen oloissa suosittu kirjailija, jolta on käännetty jo yli 20 kielelle teoksia.

En muista ajatelleeni kertaakaan, että teoksessa näkyisi äidinkielenopettajan tausta jollain tavalla.

*) Tyskerjente, alatyylisemmin tyskertøs (suom. saksalaistyttö, saksalaislutka) wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyskerjente):
Tyskerjente, alatyylisemmin tyskertøs (suom. saksalaistyttö, saksalaislutka) oli Norjassa käytetty pilkkanimitys, jota käytettiin Norjan miehityksen jälkeen toisen maailmansodan aikana saksalaiseen sotilaaseen rakkaussuhteessa olleista norjalaisnaisista. Norjassa ilmaisua on käytetty myös vastaavasti tanskalaisnaisista. Useimmat naisista olivat hyvin nuoria, vain harvat olivat tutkijoiden mukaan Norjan Nasjonal Samling -kansallissosialistisen puolueen jäseniä. Hyvin monet heistä olivat palvelustyttöjä ja noin kaksi kolmannesta heistä oli kotoisin maaseudulta. Noin puolet heistä kihlautui tai avioitui, tai oli aikeissa avioitua, saksalaissotilaan kanssa.[1]

Naisista osa (noin puolet?) meni saksalaisjoukkojen mukaan ihan vain palkkatöiden takia, kääntäjinä, kirjanpitäjinä, kahvilanpitäjinä jne.. Kaikkia kohdeltiin karusti heidän palatessaan hiukset kerittyinä.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 03, 2022, 22:32:56
Miten tulet kirjailijaksi?
Hankkiudu hyväksikäytetyksi, tms. uhriksi. Älä ole normaali, pyri erilaisuuteen. Älä tee töitä, syytä kapitalismia. Pyri edustamaan jotain vähemmistöä, todellista tai itse keksimääsi...
Tuosta kun lähdet kirjailijaksi, ota yhteyttä HS:n toimittajiin, jotta voivat sinusta tehdä luupin!
Ennen kaikkea, älä ole normaali-ihminen vaan jotakin poikkeavaa... :D
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 04, 2022, 00:59:44
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 03, 2022, 22:32:56
Ennen kaikkea, älä ole normaali-ihminen vaan jotakin poikkeavaa... :D
Tää on suht hyvä ohje (elämäkerta tyyppisille kirjoille). Normi ihmisen normi elämä harvaa kiinnostaa niin paljon kuin 4-raaja-halvaantuneen tai Mt Everestille kiivenneen tai Atlatin yksin ylittäneen tai hullujenhuoneella käyneen tai puolustusministeriksi nouseen elämä.
Otsikko: Vs: Miten tulla kirjailijaksi?
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 04, 2022, 01:04:08
Media kiinnostuu sosiaalipornosta, ei taviksista.