kantapaikka.net

Yleiset => Tiede => Aiheen aloitti: Norma Bates - lokakuu 04, 2019, 10:34:32

Otsikko: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Norma Bates - lokakuu 04, 2019, 10:34:32
En tiedä osaanko tätä erityisen "akateemisesti" käsitellä, mutta jos nyt joku tykkää heittää jotain tieteellisempää matskua otsikon puitteissa, niin hyvä. Jäin miettimään jälleen kerran ns. kasvosokeuttani. Minun on joskus vaikea erotella ihmisiä toisistaan. Joskus taas ei. Joskus ei pysty ollenkaan ennalta ennustamaan miten joidenkin ihmisten kanssa käy. Ja näemmä kasvosokeus voi hetkellisesti hellittää, ja sitten tulee taantuma. Harrastusryhmässäni olin oppinut erottamaan kaksi aivojeni mielestä samantyyppistä miestä toisistaan, mutta nyt kun ryhmään tuli kolmas vähän samantapainen mies, menivät aiemmatkin kaksi miestä taas iloisesti keskenään sekaisin ja nyt nämä kaikki kolme pitää oppia tunnistamaan uudestaan.

Lisäksi minulla on myös näemmä "kehon liikkeen sokeus". Kun olen yrittänyt oppia kuperkeikkaa, olen katsellut videoita joissa se esitetään. Tuijotin ja tuijotin erästäkin videota, ja silti tein liikkeen väärin. Kun ihmettelin että mikä nyt mättää ja katsoin videon jälleen kerran uudestaan, huomasin erään seikan joka lukuisista katseluista huolimatta oli jäänyt täysin huomaamatta. Treeneissäkin minun on erittäin vaikeaa hahmottaa että miten joku tekee liikkeen, kun hän sitä liikettä on juuri tekemässä. Jos esim. kieputetaan jalkaa, en näe että tehdäänkö sitä ulkoa sisäänpäin vai miten päin, aivan mahdoton hahmottaa.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 30, 2019, 11:31:09
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 30, 2019, 10:16:26
Mun mielestä se repun kantaminen tietyllä tavalla ei niinkään ole sellainen juttu että hyvät tai "kelvolliset" ihmiset tekee niin. Vaan mä haluan ajatella sen niin, että se on itse asiassa aika monimutkainen strategioiden ja toimintamallien sarja, jota pitää erikseen opetella ja joka ei ole kenellekään automaattinen. Jotkut ei osaa sitä, mutta en mä sen takia lähtis niitä huonoiksi ihmisiksi leimaamaan. Kaikilla asentoasti toimii repun kanssa yhtä huonosti, ja me pikemminkin ollaan samalla viivalla siinä mielessä.

Mut sit ihmiset voi olla väsyneitä ja niillä voi olla vaikka minkälaista muuta asiaa pää täynnä. Just samana päivänä, kun joku ajaa pelkkä luottokortti taskussa autolla ja kiilaa jonon ohi bussikaistalta, se voi olla jollain pienellä hyvällä asialla tehnyt jonkun elämään ison jäljen. Tai sitten sillä voi olla siihen joku muukin syy kuin se että ei tullut ajatteleeksi :)

Et tossa on toisaalta se että pakonomaisesti kasaa päässän jotain rankingia ihmisistä ja tuomitsee. Tai miettii että miten hyvä mä nyt kuitenkin oon, kun en tee sitä ja tätä. Kanna reppua tai aja autolla bussikaistaa. Mut kuitenkin näissä kaikissa on yhteistä se että sä oot silloin itse se koko maailman keskiö ja se mittapuu, jolla näitä arvioidaan.

En mä kai oo safiirin kanssa eri mieltä, koska mun mielestä tollanen huomaavaisuuis ja niihin liittyvien taitojen opettelu on tosi tärkeetä. Mut sit mä vaan en haluais enää enempää kasvattaa sellasta kyräilevää ja ahdasta ilmapiiriä vaan.... että siitä kauheuden taivastelusta ja rankingin tekemisestä kuitenkin puuttuu se toisen ihmisen ihan kokonaan ja kunnolla kuvitteleminen. Eikä sitä kukaan kai tee kovin usein, mutta... tolleen periaatteessa. Että niinkin voi joskus tehdä, ja jos nyt joskus jotain pystyy jeesaamaan tai neuvomaan, ne varmaan lähtee enemmän tästä jälkimmäisestä asenteesta kuitenkin.

On syytä tehdä - tai ainakin minä teen - eron käyttäytymisen ja ihmisarvon välillä. Jos toteaa jonkin käyttäytymisen olevan sikäli ikävää, että se häiritsee muita, ei ole kyse ihmisen toteamisesta huonoksi. Siten repun käyttäminen - edes muita häiritsevästi - ei ole tuon repunkäyttäjän toteamista huonoksi ihmiseksi. Käyttäytyminen on sikäli mukava asia, että sen muuttaminen on mahdollista. Toisin on silloin, jos jokin piirre ymmärretään jotenkin ihmisen olemukselliseksi piirteeksi, ihmistä kuvaavaksi ja häneen kuuluvaksi ominaisuudeksi.

Kuka tahansa voi ajoittain olla se törppö, joka syystä tai toisesta käyttäytyy jollakin muita harmittavalla tavalla. Ihan satavarmasti ainakin minä siihen ajoittain sorrun - usein tiedostamatta ja puhtaasti sitä tarkoittamatta. Joskus siksi, että ketuttaa ja on huono hetki.

Siitä olen hieman eri mieltä, että kaikille on yhtä vaikeaa hahmottaa selässään olevan repun ulottuvuudet. Päinvastoin se nimenomaan on asia, joka on opittavissa. Ihmisellä ON kyky oppia sekä paremmaksi oman asentonsa hahmottamisessa, että kaikkien käytössään olevien välineiden asentojen ja ulottuvuuksien tunnistamisessa. Olen satavarma, että vaikkapa sokea, joka käyttää kaiken aikaa valkoista keppiä apuvälineenään, aistii sen paljon paremmin kuin mihin minä kokemattomana pystyisin. ( hieman epäilen, onko asentoaisti tässä se oikea aisti, johon on syytä viitata. Asentoaisti kun on oman kehon asennon aistimista. Esineiden käyttöön liittyvä niiden ulottuvuuksien aistiminen ja hahmottaminen on vähän eri juttu kaiketi.) Jos emme oppisi hahmottamaan käyttämiemme esineiden ulottuvuuksia, kaikki kompuroisivat jatkuvasti kenkiinsä, jotka ovat ulottuvuudeltaan hieman jalkaa suuremmat, kolhisimme käsittelemiämme esineitä joka paikkaan ja vaikkapa kupin laskeminen pöydälle kolisematta olisi vaikeaa. Tosiasiassahan kupin laskeminen pöydälle pehmeästi ei vaadi edes sitä, että katsoo sitä tiiviisti. Me pystymme ikäänkuin tuntemaan myös esineen välityksellä, vaikka tuntoaistimuksemme eivät jatku esineen koskettamiin pintoihin. 
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 30, 2019, 12:03:51
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 30, 2019, 11:31:09

Tässä on mun mielestä hyvin tilaa erimielisyydelle. Mä näen sen niin, että asentoaistilla sä et osaa väistää reppu selässä silloin, kun oot ajatuksissas ja joku tulis ohi. Tai monissa muissa tilanteissa. Se mitä siinä harjoitellaan ei ole sen asentoaistin parantamista vaan se on aistin puutteiden korjaamista ajattelulla, ennakoinnilla ja muilla aisteilla.

Toi on periaatteessa yhteensopivaa suurelta osin sen kanssa, mitä sanoit. Voihan se olla, että myös asentoiaistia repun suhteen voi itsessään parantaa, mutta mä väitän että tosi harva on hankalassa tilanteessa riittävän usein, jotta siinä tapahtuis kehitystä. Ja miten sä sitä loppujen lopuks mittaat, onko se parempi toiminta tulosta asentoaistista vai sen paikkaamisesta muilla keinoin.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 30, 2019, 17:10:13
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 30, 2019, 12:03:51
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 30, 2019, 11:31:09

Tässä on mun mielestä hyvin tilaa erimielisyydelle. Mä näen sen niin, että asentoaistilla sä et osaa väistää reppu selässä silloin, kun oot ajatuksissas ja joku tulis ohi. Tai monissa muissa tilanteissa. Se mitä siinä harjoitellaan ei ole sen asentoaistin parantamista vaan se on aistin puutteiden korjaamista ajattelulla, ennakoinnilla ja muilla aisteilla.

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. " Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita)." (Wiki)

Lainaa
Toi on periaatteessa yhteensopivaa suurelta osin sen kanssa, mitä sanoit. Voihan se olla, että myös asentoiaistia repun suhteen voi itsessään parantaa, mutta mä väitän että tosi harva on hankalassa tilanteessa riittävän usein, jotta siinä tapahtuis kehitystä. Ja miten sä sitä loppujen lopuks mittaat, onko se parempi toiminta tulosta asentoaistista vai sen paikkaamisesta muilla keinoin.

En ole kiinnostunut määrittelemään tuota, mutta sen olen itse kokemuksellisesti havainnut ja myös muissa ihmisissä pystynyt havaitsemaan, että asentoaistia on todellakin mahdollista kehittää tarkemmaksi. Sitäpaitsi - se kehittyykin lapsuudessa vasta kokemuksien myötä. Siksi erilaiset liikekokemukset ovat niin tärkeitä vauvana ja pikkulapsena. Olen myös mm. törmännet ihmisiin, joilla asentoaisti on vajavainen. Eivät esim osaa asettaa käsiään vaakatasoon samalle korkeudelle.

Mikään aistihan ei toimi pelkästään aistimisena, vaan aina on kyse myös siitä, miten pystyy käsittelemään aistien tuomaa tietoa ja sitten soveltamaan niiden tuomaa informaatiota oman toimintansa ohjaamiseen.

Ajatuksissaan saattaa ihminen olla taipuvainen tekemään jotakin ei-aiottua, mutta - käyttäytymistähän sekin on, pitääkö tärkeänä sitä, ettei töni toisia repullaan - jolloin siihen sitten satsaa tarvittavan määrän huomiokykyään. Vai - pitääkö asiaa niin yhdentekevänä, että kaikenlaiset muut ajatusket ja huomion kohteet menevät tämän asian edelle. (Selvennykseksi vielä - tämä tuskin on yksilön persoonallisuuspiirre, vaan ennemminkin tilannekohtaisesti vaihtelevaa ihan samallakin yksilöllä. Ei siis mikään ihmisen arvoa määrittävä asia. IHmiset myös ajatuksissaan tekevät itselleen vaarallisia ja vahingollisia asioita ja vaikkapa kävelevät auton alle joskus, vaan aika harvoin luonteenomaisena piirteenään, jolla heidän persoonaansa on syytä kuvata.)
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 02, 2019, 10:58:05
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 30, 2019, 17:10:13

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. " Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita)." (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristö ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 02, 2019, 12:31:15
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 02, 2019, 10:58:05
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 30, 2019, 17:10:13

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. " Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita)." (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristö ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.

Mielenkiintoista. Onko näköaistinikin riippuvainen siitä, miten sen ympäristö huomioi? Entä kuulo - onko se, mitä kuulen tai kuuntelen, riippuvainen yleisön huomiosta?

T: Xante
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 02, 2019, 16:26:59
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 02, 2019, 12:31:15
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 02, 2019, 10:58:05
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 30, 2019, 17:10:13

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. " Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita)." (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristöä ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.

Mielenkiintoista. Onko näköaistinikin riippuvainen siitä, miten sen ympäristö huomioi? Entä kuulo - onko se, mitä kuulen tai kuuntelen, riippuvainen yleisön huomiosta?

T: Xante

Kerropa mikä aisteistasi ei aisti ympäristöä?  Vaikka onhan tuo ään puuttuminen tietenkin törkeätä huolimattomuutta.
Lisätäänpä se oikein alleviivattuna.  ÄÄ
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Toope - joulukuu 02, 2019, 18:02:11
Itselläni kasvomuisti on varsin hyvä, nimimuisti jotain ihan toista. Nimien muistaminen vaatii aikaa, mutta pärstä usein jää mieleen nopeasti.
Mutta tuo kasvojen tulkitseminen. Jotkut sanovat, että naiset ovat tuossa parempia, ehkä näin? Itse saatan tulkita turhautumista ja pahaaoloa vähän henkilökohtaisesti, vaikkei ehkä olisi syytä. Toisen pahaolo ei toki aina minusta johdu, mutta herkästi tulee otaksuttua näin. Työ- ja sosiaalisessa ympäristössä tulee joskus ehkä käsitettyä tietyt ilmeet ja eleet turhan henkilökohtaisesti, vaikka kyse olisi aivan muista asioista, kuten työtoverin harmituksesta omista asioistaan/stressistä tms.. En ehkä ole kovin taitava tulkitsemaan noita asioita.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 03, 2019, 09:05:30
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 02, 2019, 16:26:59
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 02, 2019, 12:31:15
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 02, 2019, 10:58:05
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 30, 2019, 17:10:13

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. " Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita)." (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristöä ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.

Mielenkiintoista. Onko näköaistinikin riippuvainen siitä, miten sen ympäristö huomioi? Entä kuulo - onko se, mitä kuulen tai kuuntelen, riippuvainen yleisön huomiosta?

T: Xante

Kerropa mikä aisteistasi ei aisti ympäristöä?  Vaikka onhan tuo ään puuttuminen tietenkin törkeätä huolimattomuutta.
Lisätäänpä se oikein alleviivattuna.  ÄÄ

Asentoaisti ei aisti ympäristöä, vaan lihasten jännittymistä ja nivelten kulmia. Tasapainoaistin (jonka osaksi asentoaisti kyllä ajatellaan) aistii sitten sitä, ollaanko ylösalaisin vai miten. Sisäkorvassa on meillä ne aistimet, jotka tunnistavat asentomme suhteessa painovoimaan. Tasapainoaistin ajatellaan koostuvan näistä eri osistaan, mutta nimenomaan tuo asentoaisti ei siis aisti suhdettamme painovoimaan, vaan se aistii kehomme asentoa ja liikettä. Nämä aistimukset sitten yhdessä - ja myös yhdessä näköaistin kanssa - tuottavat tasapainossa pysymisen kyvyn.

Lainaa
Tasapainoaisti koostuu kolmesta osasta: liike-elimestä (sisäkorvan kaarikäytävät), sisäkorvan kuulokivielimestä, ja mm. lihaksissa olevista reseptoreista, jotka muodostavat asentoaistin. Liike-elin aistii kulmakiihtyvyyksiä, kuulokivielin aistii suoraviivaisia kiihtyvyyksiä ja asentoaisti kertoo kehon eri osien asennosta toisiinsa nähden.
Wiki

Aistimisessa on toki tärkeää aistia ympäristöä, mutta kyllä yhtä lailla on tärkeää aistia sitä, mitä tapahtuu omassa kehossa.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 03, 2019, 09:26:40
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 02, 2019, 16:26:59
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 02, 2019, 12:31:15
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 02, 2019, 10:58:05
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 30, 2019, 17:10:13

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. " Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita)." (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristöä ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.

Mielenkiintoista. Onko näköaistinikin riippuvainen siitä, miten sen ympäristö huomioi? Entä kuulo - onko se, mitä kuulen tai kuuntelen, riippuvainen yleisön huomiosta?

T: Xante

Kerropa mikä aisteistasi ei aisti ympäristöä?  Vaikka onhan tuo ään puuttuminen tietenkin törkeätä huolimattomuutta.
Lisätäänpä se oikein alleviivattuna.  ÄÄ

En tiedä törkeästä huolimattomuudesta, mutta asian sisältö siinä muuttui.

ellei sitä ympäristö ollenkaan huomioisi
ellei sitä ympäristöä ollenkaan huomioisi

Kun aistitaan sinun kirjoitttelusi, en voinut mitenkään tietää, että tarkoititkin, sitä kirjoittamatta, alimmaista.

T: Xante
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 03, 2019, 10:49:42
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 03, 2019, 09:05:30

Aistimisessa on toki tärkeää aistia ympäristöä, mutta kyllä yhtä lailla on tärkeää aistia sitä, mitä tapahtuu omassa kehossa.


Asentoaisti tarkoittaa omaa asentoa suhteessa ympäristöön ja on siis se horisontaalinen näkökulma joka muodustuu automaattisesti.

Se on kehon oma hyrräkompassi ja vakauttaa sinutkin olemaan jaloillasi.

Pyöriskelepä huviksesi ympyrää jonkun aikaa niin ehkä huomaat tasapainovaikeuksia ilmaantuvan.

Tarkoitat ilmeisesti asentoaistilla myös sitä aistienvaraista kehontuntemuksia, mutta ovat eri asia.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 03, 2019, 11:28:16
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 03, 2019, 09:26:40

Kun aistitaan sinun kirjoitttelusi, en voinut mitenkään tietää, että tarkoititkin, sitä kirjoittamatta, alimmaista.

T: Xante

Niin enkä sitä tietenkään voi vaatiakaan. Useinkin voi olla ettei hahmottamisessa ole kaiken aikaa ajan tasalla.

Oikein sopivaahan olisi käyttää kielellisiä määritelmiä niin ettei olisi mahdollisuutta ymmärtää asioita muulla kuin yhdellä tavalla, eikä kirjoituksessa tulisi virheitä. Tiedä sitten onko se mahdollista.

Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 03, 2019, 14:51:35
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 03, 2019, 10:49:42
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 03, 2019, 09:05:30

Aistimisessa on toki tärkeää aistia ympäristöä, mutta kyllä yhtä lailla on tärkeää aistia sitä, mitä tapahtuu omassa kehossa.


Asentoaisti tarkoittaa

Ei tarkoita. Lue nyt vaikkapa se Wikin selitys siitä, mitä asentoaisti tarkoittaa.

Lainaa.

Se on kehon oma hyrräkompassi ja vakauttaa sinutkin olemaan jaloillasi.

No milläs nimellä sitten SITÄ aistia kutsutaan mielestäsi, jolla tunnistaa, onko käis koukussa vai suorana?

Lainaa

Pyöriskelepä huviksesi ympyrää jonkun aikaa niin ehkä huomaat tasapainovaikeuksia ilmaantuvan.

Se on tasapainoaisti ja siitä ne sisäkorvassa sijiatsevat aistimet (näköaistin ohella), jotka siinä hommassa tarvitaan. Äidilläni olikin tasapainon kanssa haasteita, kun aivoleikkauksessa tuhoutui toisen korvan tasapainoaistai (ja kuulo). Mutta Kyllä hän silti hyvin osasi silmät kiinni asettaa etusormensa vastakkain.

Lainaa
Tarkoitat ilmeisesti asentoaistilla myös sitä aistienvaraista kehontuntemuksia, mutta ovat eri asia.

Asentoaistilla tarkoitetaan - siis yleisesti, en minä - juuri sitä, että me tiedämme oman kehomme asennon. Ei suhteessa ympäristöön, vaan sen, onko käsi koukussa tai ojennettuna eteen tai näytämmekö sillä rauhanmerkkiä, vaikka olisimme pilkkopimeässä tai silmät suljettuina.

Puhuin kommentissani myös yleisemmin siitä, että ympäristön lisäksi me todellakin aistimme myös kehomme sisäisiä tiloja ja tapahtumia. Eikä tämä ole missään tapauksessa vähäpätöisempi osa aistiemme tuomaa informaatiota. Sillä en kuitenkaan viitannut vain asentoaistiin.

Sinä tietenkin tuttuun tapaasi tarkoitat asentoaistilla jotakin ihan muuta kuin yleensä. Onhan sekin yksi tapaa vakuuttaa itsensä omasta kaikkitietävyydestään...
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 03, 2019, 16:30:12


Asentoaisti määrittelee siis horisontaalisen asennon ihmisellä.

Se on automaattinen ja toimii ihan tiedostamatta.  Yrität siis automaattisesti korjata asentoasi, jos horisontaalinen asemasi sekoittuu.

Tuskin ehdit siinä välissä mitenkään tiedostaa ja käsitellä missä kulmissa nivelesi ja muu kehosi kolkuttaa.  Ne eivät siis tiedä, että ovat jo oikeassa asennossa.

Jos horisontti vääristyy pyrkii se aisti korjaaman sen asennon vastaamaan sitä uutta tilannetta.

Sitä on kyllä tarkoituksellisesti tutkittaessa vääristetty ja kaatuminen on takuu varma seuraus.


Kompastuessa asia on hieman toisin silloin luonnollisesti pyrit ihan tietoisesti saavuttamaan tasapainon.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 04, 2019, 06:22:01
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 03, 2019, 16:30:12


Asentoaisti määrittelee siis horisontaalisen asennon ihmisellä.

Ei määrittele.

Lainaa

Lainaa
Pään asennon ja liikkeen rekisteröivä tasapainoaisti perustuu kummankin sisäkorvan nestettä sisältäviin rakenteisiin. Näistä tunnetuimpia ovat kolme kaarikäytävää, joista jokaisen pohjalla on keilamainen cupulaksi kutsuttu hyytelömassa.

Kun päätä käännetään, neste virtaa kaarikäytävissä ja liikuttaa cupulaa. Tällöin cupulaan työntyvät aistinkarvat taipuvat ja lähettävät aivoihin liikkeestä kertovia viestejä. Koska kaarikäytävät sijaitsevat kohtisuorassa toisiinsa nähden, ne voivat erottaa kaikensuuntaisia kiertoliikkeitä.

Neste reagoi nopeasti myös, kun pää taas pysähtyy. Tosin silloin, kun kiertoliike on ollut hyvin voimakasta, kuten huvipuiston kieputtimissa, tyyntyminen saattaa kestää. Se ilmenee huimauksena, eli tuntuu siltä kuin menettäisi tasapainon.

Kun päätä liikutetaan suoraan ylös tai alas, aktivoituvat tasapainoelimeen kuuluvat pyöreä rakkula eli sacculus ja soikea rakkula eli utriculus. Myös niihin liittyy hyytelön ympäröimiä aistinkarvoja. Lisäksi hyytelössä on tasapainokiviksi eli otoliiteiksi kutsuttuja kalsiumkarbonaatti- ja proteiinikiteitä, jotka voimistavat hermoärsykkeitä osuessaan aistinkarvoihin esimerkiksi silloin, kun kumarrutaan. Aivot saavat tietoa kummastakin rakkulasta myös silloin, kun asento on vakaa.

Tasapainokivet reagoivat painovoimakenttään ja suoraviivaiseen kiihtyvään liikkeeseen. Tämän ominaisuuden ansiosta ihminen pystyy esimerkiksi junassa tajuamaan, kumpaan suuntaan se lähtee asemalta, vaikka silmät olisivat kiinni.
https://tieku.fi/ihminen/elimisto/tasapaino-onko-tasapainoaisti-ihmisen-korvassa

LainaaSe on automaattinen ja toimii ihan tiedostamatta.  Yrität siis automaattisesti korjata asentoasi, jos horisontaalinen asemasi sekoittuu.

Tuskin ehdit siinä välissä mitenkään tiedostaa ja käsitellä missä kulmissa nivelesi ja muu kehosi kolkuttaa.  Ne eivät siis tiedä, että ovat jo oikeassa asennossa.

Jos horisontti vääristyy pyrkii se aisti korjaaman sen asennon vastaamaan sitä uutta tilannetta.

Sitä on kyllä tarkoituksellisesti tutkittaessa vääristetty ja kaatuminen on takuu varma seuraus.


Kompastuessa asia on hieman toisin silloin luonnollisesti pyrit ihan tietoisesti saavuttamaan tasapainon.

Et siis taida edes tietää, että ihmisellä tosiaan on MYÖS asentoaistiksi kutsuttu aisti. Se ei ole yllättävää, koska sen olemassaolo ei olekaan kaikille tuttua.

Lainaa
Asentoaisti Lihasten ja nivelten välittämät aistiärsykkeet pitävät aivot jatkuvasti ajan tasalla eri ruumiinosien sijainnista. Näin ihminen tietää koko ajan, missä hänen jalkansa ovat, ja onko hänen suunsa auki vai kiinni.
https://tieku.fi/ihminen/elimisto/seitseman-tarkeinta-aistiamme

Lainaa
Asentoaisti huolehtii, että aivomme tietävät joka hetki koko kehomme ja ruumiinosiemme sijainnin. Kokeile vaikka kädet selän takana koskettaa vasemman käden etusormella oikean käden etusormea. Se ei onnistuisi, ellei sinulla olisi asentoaistia.

Tasapainoaisti taas huolehtii, että tiedämme koko ajan tasapainotilammeja osaamme automaattisesti korjata asentoamme tasapainon saavuttamiseksi.

Kun olet liikkeellä, nämä aistit aktivoivat joka hetki aivojasi. Asento- ja tasapainoaisti välittävät jatkuvasti tietoa aivoille asennostamme.

Jokaisesta lihaksesta ja nivelestä lähtee reseptorin kautta hermoimpulssi aivoihin. Aivot lähettävät asennon korjausviestin taukoamatta, kun olemme liikkeessä. Lihasten ja nivelten reseptorit lähettävät aivoille sitten palautteen uudesta asennostamme. Kehossamme on reseptoreita, jotka aistivat lämpöä, painetta, lihasjännitystä ja tasapainoa. Liikunta aktivoi reseptoreja ja reseptorit aivoja taukoamatta liikkuessamme.
https://oppimis-ja-muistitekniikat.fi/asentoaisti/?cn-reloaded=1

Mutta kerro ihmeessä, mistä SINÄ mielestäsi tiedät, käsiesi aseman ja asennon, jos sinulla ei ole mitään aistia, jolla sitä aistisit? Horisontaalinen asemasihan ei muutu siinä, kun yrität koskettaa etusormillasi toisiaan selkäsi takana. Siten SE aisti, joka tätä aistii ei tehtävässä auta. Ei auta näköaistisikaan, ellei sinulla satu olemaan "silmiä selässä". Tuntoaistikaan ei tule kyseeseen, koska tunnet sen sormien kosketuksen vasta, kun se jo on tapahtunut. Se siis ei voi auttaa "suunnistamisessa". Kuitenkin yleensä tällainen tehtävä ei tuota erityisiä vaikeuksia, eikä sormiesi tarvitse erityisemmin etsiä toisiaan - kuten olisi tilanne, jos kyse olisikin toisen ihmisen sormesta.

Yritä ymmärtää, että selittämällä tilanteita, joissa tasapainoaisti on tarpeen, et pysty "todistamaan", että asentoaisti ei aisti sitä, mitä sen (lähteiden kanssa) kerron aistivan. En ole kieltänyt tasapaianoaistin olemassaoloa. Päinvastoinhan sanoin, että usein asentoaistin katsotaan olevan osa tasapainoaistin kokonaisuutta, jossa sitten ovat myös nuo sisäkorvassa sijaitsevat pään asennon muutoksia suhteessa painovoimaan ja kiihtyvyyttä aistiva tasapainoaisti.  Näissä luokitteluissa on jonkin verran variaatiota, mutta meillä on tosiaan aisti, joka usein asentoaistiksi nimetään, joka aistii kehomme asennon muutoksia ihan vain suhteessa omaan kehoonsa. JOs ei olisi, niin miten luulet astronauttien oikein pystyvän toimimaan avaruuden painottomuudessa? Siellähän ei ole olemassakaan mitään painovoiman suhteen muuttuvaa suuntaa. Silti he pystyvät työskentelemään siellä ja käymään vaikkapa ns. avaruuskävelyllä. Hankalaa, jos taju kehon asennosta katoaisi painovoiman myötä kokonaan.

Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 04, 2019, 09:18:41
^

Horisontaalinen asentoaisti tarkoittaa sitä, että (aivot) automaattisesti tunnistavat asentonsa (asemansa) suhteessa ympäristöön ja pyrkivät sopeuttamaan sen asennon oikeaan suhteeseen horisontin kanssa.

On siis näköaistiin (näköhavaintoon) liittyvä ominaisuus.

Sinä safiiriseni puhut varmaan jostain muusta asiasta. 

Tunto ja tasapainoaisteihin ja kaikkiin muihinkin aisteihiin liittyy tietenkin koko ihmisen yhteistoiminnalliset säätömekanismit, eikä mikään ole erillistä siitä kokonaisuudesta.

Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 04, 2019, 09:31:36
^
Miten selität sen, että huimauskohtauksen aikana "maailma pyörii" vaikka olisi silmät suljettuna?
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 04, 2019, 09:38:27
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 04, 2019, 09:31:36
^
Miten selität sen, että huimauskohtauksen aikana "maailma pyörii" vaikka olisi silmät suljettuna?

Toimintahäiriö, hapenpuutetta, tai muuta sisäistä synktronointivajetta. 
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Norma Bates - joulukuu 04, 2019, 10:57:56
Itsellänihän on ollut koko elämäni ajan asentohuimaus. Lapsena yrjösin päälleni pariinkin kertaan kun ajettiin käppyräteitä ylös alas. Fysioterapeutilla tämä asia vielä varmistui lisää joitakin vuosia sitten sellaisella testillä että ensin kävelen suoraan ja sitten pitää tehdä nopea käännös. Minulle jäi tuosta reissusta käsitys että molempien korvieni tasapainoelimissä on vikaa, mutta kun hukkasin ne manööveriohjeet joilla tilaa voi rukata, kysyin muutaman vuoden päästä toiselta fysioterapeutilta asiasta ja hän tietokoneelta katsoi että vain oik. korvani puolella on vika...?

Sikäli kuin olen oikein käsittänyt, tasapainoelimissä on kolme "kaarikäytävää" joissa sijaitsee jonkinlaisia hippusia, lienevätkö kalkkia. Ja näiden pitää olla rauhallisesti paikoillaan. Jos ne ovat vinksin vonksin, ihminen kokee huimausta koska hänen kroppansa ei käsitä miten päin hän on. Katseella pystyy tätä korjaamaan, ja siksi kaiketi itselläni onkin helposti epävarma olo jos liikuskelen ilman (miinus)silmälasejani. Manöövereillä karistetaan irrallaan olevat hippuset oikeaan paikkaansa.

Siinäpä sitä on vääristynyttä aistimusta kerrakseen kun oikein alkaa huimaamaan. Joitakin vuosia sitten päätin kokeilla miltä vaikuttaa olla järvessä vedenpinnan alla. Karmeaahan se oli. Alkoi niin huimauta etten ole moista eläissäni kokenut ja hyvä kun pääsin järvestä edes pois kun maailma pyöri ympäri. (Olletikin korviin mennyt vesi sotki tasapainoelimen toimintaa?)
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 04, 2019, 12:25:53
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 04, 2019, 09:18:41
^

Horisontaalinen asentoaisti tarkoittaa sitä, että (aivot) automaattisesti tunnistavat asentonsa (asemansa) suhteessa ympäristöön ja pyrkivät sopeuttamaan sen asennon oikeaan suhteeseen horisontin kanssa.

On siis näköaistiin (näköhavaintoon) liittyvä ominaisuus.

Sinä safiiriseni puhut varmaan jostain muusta asiasta. 

Tunto ja tasapainoaisteihin ja kaikkiin muihinkin aisteihiin liittyy tietenkin koko ihmisen yhteistoiminnalliset säätömekanismit, eikä mikään ole erillistä siitä kokonaisuudesta.

Sinähän se Karikkoiseni taas keksiskelit ihan omia horisontaalisia asentojasi.

Tästä asiasta ei todellakaan ole tarpeen kinata,
Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).

Wikipedia

mutta jos haluat keksiä omia aisteja ja niille selostuksia, meillä varmaan on  jotain mielikuvitelmaketjuja, joihin niitä voi kirjailla!

T: Xante
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 04, 2019, 15:49:16
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 04, 2019, 12:25:53
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 04, 2019, 09:18:41
^

Horisontaalinen asentoaisti tarkoittaa sitä, että (aivot) automaattisesti tunnistavat asentonsa (asemansa) suhteessa ympäristöön ja pyrkivät sopeuttamaan sen asennon oikeaan suhteeseen horisontin kanssa.

On siis näköaistiin (näköhavaintoon) liittyvä ominaisuus.

Sinä safiiriseni puhut varmaan jostain muusta asiasta. 

Tunto ja tasapainoaisteihin ja kaikkiin muihinkin aisteihiin liittyy tietenkin koko ihmisen yhteistoiminnalliset säätömekanismit, eikä mikään ole erillistä siitä kokonaisuudesta.

Sinähän se Karikkoiseni taas keksiskelit ihan omia horisontaalisia asentojasi.

Tästä asiasta ei todellakaan ole tarpeen kinata,
Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).

Wikipedia

mutta jos haluat keksiä omia aisteja ja niille selostuksia, meillä varmaan on  jotain mielikuvitelmaketjuja, joihin niitä voi kirjailla!

T: Xante

Horisontaalinen asentoaisti ei siis mielestäsi vaadi ulkoista horisonttia määritelläkseen asemansa horisonttiin nähden.

Miten vain usko vaan vikiä, Tai ehkä et ymmärrä lukemaasi?

Määritelmällisesti se kertoo sisäisestä tilasta, (tietenkin) eli se tarkoittaa sisäisen tilan suhdetta siihen horisonttiin, joka vaikuttaa siihen sisäiseen tilaan.  Miksi ihmeessä muuten tarvittaisiin  tietää miten päin maailmaa katselee.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 04, 2019, 16:06:03
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 04, 2019, 15:49:16
Horisontaalinen asentoaisti ei siis mielestäsi vaadi ulkoista horisonttia määritelläkseen asemansa horisonttiin nähden.

Miten vain usko vaan vikiä, Tai ehkä et ymmärrä lukemaasi?

Määritelmällisesti se kertoo sisäisestä tilasta, (tietenkin) eli se tarkoittaa sisäisen tilan suhdetta siihen horisonttiin, joka vaikuttaa siihen sisäiseen tilaan.  Miksi ihmeessä muuten tarvittaisiin  tietää miten päin maailmaa katselee.

En ole koskaan kuullutkaan sellaisesta kuin "horisontaalinen asentoaisti", joten sikäli se kyllä voi olla mitä vaan. Kuten onkin, jotain mitä olet keksaissut.

Mutta samaan syssyyn selittänet, mikä sitten on vertikaalinen asentoaisti + mitä muita asentoaisteja sen tavanomaisen, miten muut asian ymmärtävät, lisäksi onkaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 04, 2019, 16:10:02
Hakusanalla "Horisontaalinen asentoaisti" Google ei löytänyt yhtään artikkelia, joten voisitko linkittää meidät vähemmän siunatut oikeaan osoitteeseen, niin voimme perehtyä tuohon aistiin.

Siihen asti joudumme tyytymään erilaisiin tasapainoaistia koskeviin artikkeleihin.
http://asentohoito.auttaa.fi/7

Tasapainoaistin rakennetta ja toimintaa kuvataan Suomalaisen Lääkäriseuran, Duodecimin julkaisemassa Lääketieteen termit -hakuteoksessa (v. 2007) seuraavasti: tasapainoaisti sijaitsee kummassakin sisäkorvassa ja niistä kumpikin koostuu kaaritiehyistä sekä pyöreästä ja soikeasta rakkulasta. Kaaritiehyet ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden: vaakasuora, ylä- ja takakaaritiehyt. Niissä on nestettä ja molempien rakkuloiden aistinkarva-alueiden hyytelössä on tasapainokiviä, jotka ovat kalsiumkarbonaattikiteitä. Tasapainohermo (kuulohermon osa) välittää keskushermostoon impulsseja, jotka lähtevät tasapaino- ja liikereseptoreista. Niitä kutsutaan myös karvasoluiksi (aistinkarvoiksi). (Kuva 1 alla)
Kaaritiehyiden avartumien karvasolut reagoivat kiihtyvään tai hidastuvaan kiertoliikkeeseen. Soikean ja pyöreän rakkulan karvasolut reagoivat painovoimakenttään ja kiihtyvään suoraviivaiseen liikkeeseen. Sisäkorvan tasapainoaisti on osa asento- ja liikeaistia, johon kuuluvat myös lihasten, jänteiden ja nivelpussien reseptorit. Tämän aistin avulla ihminen tuntee jäsentensä ja koko kehonsa asennot ja liikkeet ilman näköaistin apua. (Duodecim)
Kuva 1. Tasapainoaisti (Rahko)


Boldasin tuon viimeisen lauseen, jotta se löytyisi helpommin.
Tuon linkin takaa löytyy paljon asiaa tasapainoaistista ja sen häiriöistä.


Lisäys: Pakko nyt lisätä vielä, että sinällään sivusto on huuhaata, mutta tuo lainattu kohta lienee ihan ok
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 04, 2019, 16:12:04
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 04, 2019, 16:06:03
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 04, 2019, 15:49:16
Horisontaalinen asentoaisti ei siis mielestäsi vaadi ulkoista horisonttia määritelläkseen asemansa horisonttiin nähden.

Miten vain usko vaan vikiä, Tai ehkä et ymmärrä lukemaasi?

Määritelmällisesti se kertoo sisäisestä tilasta, (tietenkin) eli se tarkoittaa sisäisen tilan suhdetta siihen horisonttiin, joka vaikuttaa siihen sisäiseen tilaan.  Miksi ihmeessä muuten tarvittaisiin  tietää miten päin maailmaa katselee.

En ole koskaan kuullutkaan sellaisesta kuin "horisontaalinen asentoaisti", joten sikäli se kyllä voi olla mitä vaan. Kuten onkin, jotain mitä olet keksaissut.

Mutta samaan syssyyn selittänet, mikä sitten on vertikaalinen asentoaisti + mitä muita asentoaisteja sen tavanomaisen, miten muut asian ymmärtävät, lisäksi onkaan.

T: Xante

No nyt oli aika kuulla, koetapa seisoa päälläsi tai käsilläsi, niin huomaat ettei se horisonti näytä ihan samalta, kun tallustellessasi omilla  pikku jaloillasi.

Mutta noin yleisesti ottaen se säätely tapahtuu automaattisesti, kun elimistön oma hyrräkompassi hakeutuu oikeaan asentoon, tai  saa ihmisen muuttamaan asentoaan säilyttääkseen sen "opitun" horisontin.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 04, 2019, 16:16:49
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 04, 2019, 16:10:02
Hakusanalla "Horisontaalinen asentoaisti" Google ei löytänyt yhtään artikkelia, joten voisitko linkittää meidät vähemmän siunatut oikeaan osoitteeseen, niin voimme perehtyä tuohon aistiin.

Siihen asti joudumme tyytymään erilaisiin tasapainoaistia koskeviin artikkeleihin.
http://asentohoito.auttaa.fi/7

Tasapainoaistin rakennetta ja toimintaa kuvataan Suomalaisen Lääkäriseuran, Duodecimin julkaisemassa Lääketieteen termit -hakuteoksessa (v. 2007) seuraavasti: tasapainoaisti sijaitsee kummassakin sisäkorvassa ja niistä kumpikin koostuu kaaritiehyistä sekä pyöreästä ja soikeasta rakkulasta. Kaaritiehyet ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden: vaakasuora, ylä- ja takakaaritiehyt. Niissä on nestettä ja molempien rakkuloiden aistinkarva-alueiden hyytelössä on tasapainokiviä, jotka ovat kalsiumkarbonaattikiteitä. Tasapainohermo (kuulohermon osa) välittää keskushermostoon impulsseja, jotka lähtevät tasapaino- ja liikereseptoreista. Niitä kutsutaan myös karvasoluiksi (aistinkarvoiksi). (Kuva 1 alla)
Kaaritiehyiden avartumien karvasolut reagoivat kiihtyvään tai hidastuvaan kiertoliikkeeseen. Soikean ja pyöreän rakkulan karvasolut reagoivat painovoimakenttään ja kiihtyvään suoraviivaiseen liikkeeseen. Sisäkorvan tasapainoaisti on osa asento- ja liikeaistia, johon kuuluvat myös lihasten, jänteiden ja nivelpussien reseptorit. Tämän aistin avulla ihminen tuntee jäsentensä ja koko kehonsa asennot ja liikkeet ilman näköaistin apua. (Duodecim)
Kuva 1. Tasapainoaisti (Rahko)


Boldasin tuon viimeisen lauseen, jotta se löytyisi helpommin.
Tuon linkin takaa löytyy paljon asiaa tasapainoaistista ja sen häiriöistä.


Montakos aistia ihmisellä on niiden "tunnetun viiden" lisäksi.   27 on yksi luku joka usein kerrotaan.

Mutta tietenkin monet aistit liittyvät myös toisiinsa, kuten tuntoaistiin liittyy paineen tunne kivun tunne, kylmän, kuuman tunne  jne,..

Mutta silti näyttää monien mielissä elävän lähinnä ne viisi aistia pitkän perinteen vuoksi.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 04, 2019, 16:20:18
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 04, 2019, 16:12:04
[No nyt oli aika kuulla, koetapa seisoa päälläsi tai käsilläsi, niin huomaat ettei se horisonti näytä ihan samalta, kun tallustellessasi omilla  pikku jaloillasi.

Mutta noin yleisesti ottaen se säätely tapahtuu automaattisesti, kun elimistön oma hyrräkompassi hakeutuu oikeaan asentoon, tai  saa ihmisen muuttamaan asentoaan säilyttääkseen sen "opitun" horisontin.

Asentoaisti nyt ei tarkoita tuota, mitä sitkeästi tarjoilet ja horisontaalista asentoaistia ei ole käsitteenä missään muualla kuin sinun jankkaavassa ajattelussasi. Mutta olemme aikaisemminkin havainneet, että muiden antamat typerät määritelmät asioille tai käsitteille eivät sinua kiinnosta, jos olet itse keksinyt niille jonkun mielestäsi paremman.

Kas kun vaikka seison päälläni, kroppani aistii sen myös silloin, kun pidän silmäni kiinni, enkä edes näe horisonttia. Horisontti ei siis millään tavoin määritä missään tilanteessa sitä, mitä kroppani asennostani aistii.

T: Xante
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 04, 2019, 16:21:15
^
Edelleen:
Hakusanalla "Horisontaalinen asentoaisti" Google ei löytänyt yhtään artikkelia, joten voisitko linkittää meidät vähemmän siunatut oikeaan osoitteeseen, niin voimme perehtyä tuohon aistiin.

Jos tuollainen aisti on olemassa niin kai siitä on joku muukin kirjoittanut kuin eräs Karikko erääll' foorumilla, joten annatko linkin, kiitos.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 04, 2019, 18:26:14
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 04, 2019, 09:18:41
^

Horisontaalinen asentoaisti tarkoittaa sitä, että (aivot) automaattisesti tunnistavat asentonsa (asemansa) suhteessa ympäristöön ja pyrkivät sopeuttamaan sen asennon oikeaan suhteeseen horisontin kanssa.

On siis näköaistiin (näköhavaintoon) liittyvä ominaisuus.

Sinä safiiriseni puhut varmaan jostain muusta asiasta. 

Tunto ja tasapainoaisteihin ja kaikkiin muihinkin aisteihiin liittyy tietenkin koko ihmisen yhteistoiminnalliset säätömekanismit, eikä mikään ole erillistä siitä kokonaisuudesta.

Todellakin olen tässä nyt jo jonkin aikaa puhunut asentoaistista, jota myös esim. Lihasasentoaistiksi tai istumapaikka-aistiksi kutsutaan. Tietenkin kaikki ihmisen aistit liittyvät siihen ihmisen toiminnan kokonaisuuden ohjaukseen ja säätöön, eikä taspainoaisti sen kummemmin kuin kuulos- tai tuntoaistikaan ole millään tapaa erillinen, vaan saumattomassa yhteistyössä kaikkien asitien ja koko kokonaisuuden kanssa. Mutta sitten on mahdollista tarkastella näitä erilaisia aistimuksiamme ja aistinelimiämme erillisinä ja todeta, että kuuloaistimukset me vastaanotamme korvassa olevan systeemin kautta, jossa mm. on värähtelevä tärykalvo reagoimassa ilmassa kulkeviin ääniaaltoihin. Sitten on asentoaisti, joka puolestaan perustuu ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä aistiviin hermopäätteisiin (mekano- tai pressoreseptoreihin), jotka sitten aivoissa tulkitaan kehon asennosta ja asennon muutoksista kertovaksi tiedoksi. On myös sisäkorvassa sijaitsevat elimet, jotka auttavat meitä tunnistamaan pään asennon suhteessa painovoimaan ja kiihtyvyyden muutokset, ja jota tasapainoaistiksi tyypillisesti kutsutaan. Pelkkä aivojen asento ei vielä riittävän tarkasti paljasta sitä, mikä on oikean etusormen tai vasemman jalkaterän asento. Siksi pelkkä aivojen asennon suhde painovoimaan ei vielä riitä, kun ohjataan omaa liikettä. Aivojen asennossa ei tapahdu mitään muutosta, kun silmät kiinni koskettaa etusormillaan toisiinsa. Ohjausta siinä silti tarvitaan. Yritäpäs pimeässä / silmät kiinni laittaa etusormesi kaverin etusormen kanssa vastakkain. Ei ihan yhtä helppoa kuin oman etusormen koskettaminen.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 05, 2019, 11:51:37
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 04, 2019, 16:21:15
^
Edelleen:
Hakusanalla "Horisontaalinen asentoaisti" Google ei löytänyt yhtään artikkelia, joten voisitko linkittää meidät vähemmän siunatut oikeaan osoitteeseen, niin voimme perehtyä tuohon aistiin.

Jos tuollainen aisti on olemassa niin kai siitä on joku muukin kirjoittanut kuin eräs Karikko erääll' foorumilla, joten annatko linkin, kiitos.

Voi opetella kulkemaan vinossa lopun elämääsi, ehkä silloin saatat epäillä horisontin tarpeellisuutta.

Avaruusasemalla ja sotilaslentäjillä on myös haittaa tuosta horisontaalisesta soputumasta. Hävittäjälentäjäkään ei välttämättä tiedä kuinka päin hän on koneessaan ilman mitareita,, siitä on muutamia onnettomuuksiakin tapahtunut, kun vedetään sauvaa nousun vuoksi ja matka johtaakin suoraan maahan päin koneen ollessa ylöalaisin.

Tutkimuslautakunnat ovat selvittäneet niitä ja tulleet tuohon tulokseen.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 05, 2019, 12:50:49
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 05, 2019, 11:51:37
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 04, 2019, 16:21:15
^
Edelleen:
Hakusanalla "Horisontaalinen asentoaisti" Google ei löytänyt yhtään artikkelia, joten voisitko linkittää meidät vähemmän siunatut oikeaan osoitteeseen, niin voimme perehtyä tuohon aistiin.

Jos tuollainen aisti on olemassa niin kai siitä on joku muukin kirjoittanut kuin eräs Karikko erääll' foorumilla, joten annatko linkin, kiitos.

Voi opetella kulkemaan vinossa lopun elämääsi, ehkä silloin saatat epäillä horisontin tarpeellisuutta.

En ole epäillyt horisontin tarpeellisuutta. Mutta sitä vain ei aistita asentoaistilla. Se aistitaan sisäkorvan elimillä, tasapainoaistilla.

Lainaa
Avaruusasemalla ja sotilaslentäjillä on myös haittaa tuosta horisontaalisesta soputumasta. Hävittäjälentäjäkään ei välttämättä tiedä kuinka päin hän on koneessaan ilman mitareita,, siitä on muutamia onnettomuuksiakin tapahtunut, kun vedetään sauvaa nousun vuoksi ja matka johtaakin suoraan maahan päin koneen ollessa ylöalaisin.

Tutkimuslautakunnat ovat selvittäneet niitä ja tulleet tuohon tulokseen.

Juu on, sitä en ole kiletänyt. Mutta silti siellä painottomuudessa ja ilman horisonttia hekin osaavat laittaa etusormensa yhteen - vaikka selän takanakin. Asentoaistinsa avulla.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 05, 2019, 13:06:40
^

Tarkoitatko ettei tarvitsisi nähdä horisonttia?

Horisontiksi kelpaa nökökyvyn hyväksymä tila ja tajuama kenttä siinä ylösalaisin olevassa lentokoneessakin, se vain ei silloin ole oikea.
Omilla jaloilla seisottaessa ja horisontin silloin häiriintyessä elimistö pyrkii myös refleksinomaisesti säätämään sen horisontin oikeaan tasoon, eli korjaamaan omaa asentoa.

Pyöri vaikka ympyrää jonkun aikaa, niin tajuntasi ei ehdi sopeutua siinä ja pysähtyessäsi kroppasi etsii oikeaa näkökenttää mistä voi määritellä sen asemasi siihen ympäristöön missä olet.

Toki se liittyy tasapainoaistin säätelyjärjestelmään se horisentaalisuus kuten siihenkin ettet kulje normaalisti vinossa päivät päästään.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 05, 2019, 13:20:59
^
Nyt tuntuu, että olet hirttäytynyt tuohon horisonttiin ihan suotta.

Voitko selittää, miten syntymästään sokea pystyy kulkemaan pystypäin aivan vaivattomasti näkemättä horisonttia kartaakaan elämässään?
Tasapainoaisti toimii aivan hyvin ilman näkökykyä.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 05, 2019, 13:51:46
Tai sen, että suurin osa meistä kulkee eteenpäin selkä suorana näkemättä horisonttia. Aika usein nähdään kerrostaloja ja kauppakeskuksia.

Tai sen, että horisontin nähdessäkin on mahdollista kulkea vinossa ja tuntea kulkevansa vinossa. Voi horisonttia katsellen nousta seisomaan päälleen, eikä horisonttiparka voi mitenkään sitä estää.

T: Xante
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 05, 2019, 15:08:43
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 05, 2019, 13:06:40
^

Tarkoitatko ettei tarvitsisi nähdä horisonttia?

En. Tarkoitan, ettei avaruudessa ole horisonttia. Eikä painovoiman mukaisia suuntia alas ja ylös.

Lainaa
Horisontiksi kelpaa nökökyvyn hyväksymä tila ja tajuama kenttä siinä ylösalaisin olevassa lentokoneessakin, se vain ei silloin ole oikea.
Omilla jaloilla seisottaessa ja horisontin silloin häiriintyessä elimistö pyrkii myös refleksinomaisesti säätämään sen horisontin oikeaan tasoon, eli korjaamaan omaa asentoa.

Horisontti ja näkökyvyn hyväksymä kenttä nyt ei vain voi olla se, joka selittää, miten löydät etosirmillasi toisensa silloinkin, kun et niitä näe.

LainaaPyöri vaikka ympyrää jonkun aikaa, niin tajuntasi ei ehdi sopeutua siinä ja pysähtyessäsi kroppasi etsii oikeaa näkökenttää mistä voi määritellä sen asemasi siihen ympäristöön missä olet.

Pyöri vaikka ympyrää hetki ja kokeile sitten, löydätkö etusormesi yhteen silmät suljettuina.

LainaaToki se liittyy tasapainoaistin säätelyjärjestelmään se horisentaalisuus kuten siihenkin ettet kulje normaalisti vinossa päivät päästään.

Tasapainoaisti toden totta huolehtii tasapainosta. En ole sitä millään muotoa missään vaiheessa kieltänyt. Mutta se asentoaisti, josta olen puhunut, on e-r-i a-i-s-t-i ja sen aistireseptorit sijaitsevat jossain muualla kuin sisäkorvassa (tai silmissä). Horisontti ei nyt vain vaikuta millään tapaa siihen, miten oikea etusormesi löytää vasemman etusormesi myös pilkkopimeässä, silmät suljettuina, selän takana, pää pyörällä tai avaruuden painottomuudessa. Olis kyllä ihan pirun hankalaa, jos käsien taputtaminen vaatisi niiden katselemista - tai horisontin.

PS. Sekin on totta, ettei se näkyvä horisontti ole edellytys tasapainossa pysymiselle, vaikka silmät kiinni onkin vaikeampaa pysyä yhdellä jalalla pystyssä. Pystyasennon (pään asennon suhteessa painovoiman suuntaan) me kuitenkin aistimme sisäkorvan aistimilla, emme silmillä.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 05, 2019, 15:51:49
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 05, 2019, 13:20:59
^
Nyt tuntuu, että olet hirttäytynyt tuohon horisonttiin ihan suotta.

Voitko selittää, miten syntymästään sokea pystyy kulkemaan pystypäin aivan vaivattomasti näkemättä horisonttia kartaakaan elämässään?
Tasapainoaisti toimii aivan hyvin ilman näkökykyä.

Eihän sokea tietenkään näe horisontaalisesti, kun ei kerran näe. Tasapaino tarkoittaa, että olet tasapainossa, eikö niin ja ellet ole korjaantuu tilanne automaattisesti, tai aivot pyrkivät sen oikaisemaan.
Ilman horisontaalista kohdetta sokea kyllä naputtelee kepillään ympäristöään eikä pysty määrittelemään mitään horisontin kautta. Tajuaa tietenkin maan vetovoiman ja aivojen säätelemän kehon tasapainotilan siinä yhteydessä.

Muuten asiaa on kyllä tutkittu ja havaittu se normaalien aistitoimintojen yhteys jossa se horisontaalisuus vaikuttaa, ja harvempi sokea kaiketi lähtee lentokursseille.

Ihmisiä on laitettu kulkemaan huoneessa jonka horisontti vääristetään eikä kukaan ole pystynyt sitä kaatumatta menemään, no ehkä se sokea sen voisi tehdä, kun ei näköaistin yhteyttä ole.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 05, 2019, 18:40:11
Pienlentokoneessa kun teemme sukulaisen kanssa jyrkkiä silmukoita, kaarteita niin horisontti vääristyy. Oikea horisontti (optinen silmin nähty taivaanranta) näyttäytyy virheellisesti täysin vinona, vääränä. Ihmisen oikea horisontti on siis se sama "mikä tuntuu takapuolessa" eli gravitaatio+asentoaisti määrää sen ensisijaisesti.
  Kerran olen pimeässä kokenut saman autolla kaarteessa kun vierellä taivaalla vasemmalla puolen ikkunan takana oli taivaalla kiertotähti Venus tai Jupiter. Se lensi yhtäkkiä matalalta ylemmäs taivaalle. Miten se nyt noin?! Kunnes tajusin että kyse oli samasta kuin pienlentokoneesssa: "keskipakovoimat" väänsi horisonttini vinoon johon nähden taivaankappale näytti nouseen yläilmoihin. Todella hassu harha-aistimus!

JK. Koitan graafisesti, joss Cessna kaartaa 90astetta vinossa eli siivet ihan pystyssä jyrkästi poispäin vasempaan:

Ulkomaailman silmin:
                 perstuntuman horisontti (keskipakovoiman ja maan vetovoiman vektorisumman kohtisuorana)
          |     /
          ||  /
          ||/
------- O---------- ulkomaailman oikea horis
        / ||
      /   ||
    /     |Cessnan siivet



Matkustajan aistein:

          |
           |             __Cessnan siivet
            |  __ ---''   
-------- O---------- perstuntuman horisontti
   __--''  |
              |
               | Ulkomaailman optinen horisontti

Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 06, 2019, 11:14:33
Ihmisen kontrollielin on tietenkin se sisäkorvassa sijaitseva "simpukka" jossa sijaitsevat ne vestiburaalitoiminnot joihin näköaisti ja myös kuuluaisti vaikuttaa.

Simpukka on suoraan yhteydessä pikkuaivoihin joka sen tasapainotilan pitää yllä.  Pikkuaivoissa on enemmän hermopäätteitä, kun muissa aivojen osissa yhteensä.  (korvatulehduskin voi aiheuttaa huimausta)

Oikeastaan on hieman omituista, että väitetään edes vastaan ihmisen aistimaailman tarpeesta pitää yllä myös horisontaalista asentoa.

Varmaan on kyllä totta sekin ettei sitä vanhoissa tutkimuksissa ole suoranaiseksi aistiksi määritelty, ja siihen varmaan s+ kumppanit takertuivat.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 06, 2019, 12:32:52
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 06, 2019, 11:14:33
Ihmisen kontrollielin on tietenkin se sisäkorvassa sijaitseva "simpukka" jossa sijaitsevat ne vestiburaalitoiminnot joihin näköaisti ja myös kuuluaisti vaikuttaa.

Simpukka on suoraan yhteydessä pikkuaivoihin joka sen tasapainotilan pitää yllä.  Pikkuaivoissa on enemmän hermopäätteitä, kun muissa aivojen osissa yhteensä.  (korvatulehduskin voi aiheuttaa huimausta)

Oikeastaan on hieman omituista, että väitetään edes vastaan ihmisen aistimaailman tarpeesta pitää yllä myös horisontaalista asentoa.

Varmaan on kyllä totta sekin ettei sitä vanhoissa tutkimuksissa ole suoranaiseksi aistiksi määritelty, ja siihen varmaan s+ kumppanit takertuivat.

Tota - pidätkö yllä horisontaalista asentoa myös nukkuessasi? (Tai vertikaalista - sillä oikeastaanhan pystyasento on vertikaali ja se vaakataso horisontaalinen.)

Mutta kaiken kaikkiaan olet taas kerran lähtenyt laukalle, kun luulottelet tässä muiden jotenkin vastustavan ajatusta, että ihminen aistii pystyasennon (suhteessa painovoimaan). Siitä ei ole ollut kyse missään vaiheessa, etteikö tällaisen aistimisen kykyä olisi myönnetty olevan olemassa. Asentoaisti, josta minä puhuin, ei nyt vain ole aisti, jolla aistitaan sitä. Ihan kuten tuntoaistikaan ei aisti sitä, eikä kuuloaisti, eikä makuaisti tai hajuaisti. SE aisti, josta puhuin ja jota asentoaistiksi nimitetään, aistii jotakin muuta. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sisäkorvassa olisi niitä aistimia, joilla tosiaan mm. Aistitaan pystyasento (pään asento). Se ei kuitenkaan aistina riitä ohjaamaan liikkumistamme ja kehomme toimintaa.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 06, 2019, 15:41:05
Lapsena, nuorenakin ja aikuisenakin leikimme pihakeinulla ja sittemmin pyörivällä konttorituolilla. Pää suorassa jos pyörii pystyakselin ympäri  vaikka ½-1 minuuttia ja yhtäkki pysäyttää niin asentoaisti tasapainoaisti on harhautunut ja luulee maailman pyörivän. Joku meistä keksi sitten jättää pään vinoon, vaikka vasemmalle kallelleen pää kohti horisonttia, pyörimisessä. Sen jälkeen pysähdyttyä maailma pyöriikin melkein vaaka-akselin ympäri ja maa kaartuu kohti. Pystyssä pysyminen on hyvin vaikeaa silmät aukikin ja silmät kiinni kaatuu hyvin todennäköisesti. Korvan kaarikäytävissä neste jatkaa liikettään ja aiheuttaa harhan.

Lehdestä kerran luin vaikuttavan kauhistuttavan jutun asentoaistin tasapainoaistin sekoamisesta. Huimauskohtaus oli niin paha että potilas istui huoneen nurkassa jalat suorana lattialla kädet suorana molemmilla seinillä ja oksennusvati edessä jalkojen päällä. Potilas siis koitti käden ja jalkojen tuntoaisteja myöten tavoittaa aidon horisontin ja vakaan koordinaatiston, luultavasti varsin epätoivoisesti.
   Itsellä oli ja on tässä suhteessa "kova vatsa". Kestin pisimpään kiikuissa pyörimistä kun muut voi huonommin ja lopettivat, ja bussissa Savommuan mutkaisten teiden höykytyksissäkin nautin kun jotkut voi huonosti. En koskaan ole tarvinnut oksennuspussia, edes sairaana matkustaen, bussin höykytyksissä.

JK. Korjasin. Nyt ok?
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 06, 2019, 15:57:08
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 06, 2019, 15:41:05
Lapsena, nuorenakin ja aikuisenakin leikimme pihakeinulla ja sittemmin pyörivällä konttorituolilla. Pää suorassa jos pyörii pystyakselin ympäri  vaikka ½-1 minuuttia ja yhtäkki pysäyttää niin asentoaisti on harhautunut ja luulee maailman pyörivän. Joku meistä keksi sitten jättää pään vinoon, vaikka vasemmalle kallelleen pää kohti horisonttia, pyörimisessä. Sen jälkeen pysähdyttyä maailma pyöriikin melkein vaaka-akselin ympäri ja maa kaartuu kohti. Pystyssä pysyminen on hyvin vaikeaa silmät aukikin ja silmät kiinni kaatuu hyvin todennäköisesti. Korvan kaarikäytävissä neste jatkaa liikettään ja aiheuttaa harhan.

Lehdestä kerran luin vaikuttavan kauhistuttavan jutun asentoaistin sekoamisesta. Huimauskohtaus oli niin paha että potilas istui huoneen nurkassa jalat suorana lattialla kädet suorana molemmilla seinillä ja oksennusvati edessä jalkojen päällä. Potilas siis koitti käden ja jalkojen tuntoaisteja myöten tavoittaa aidon horisontin ja vakaan koordinaatiston, luultavasti varsin epätoivoisesti.
   Itsellä oli ja on tässä suhteessa "kova vatsa". Kestin pisimpään kiikuissa pyörimistä kun muut voi huonommin ja lopettivat, ja bussissa Savommuan mutkaisten teiden höykytyksissäkin nautin kun jotkut voi huonosti. En koskaan ole tarvinnut oksennuspussia, edes sairaana matkustaen, bussin höykytyksissä.

Kaikki tuo kuitenkin MrKat on sen tasapainoaistin piirin juttua. Ei sen asentoaistin, jolla ihminen siis aistii kehonsa asennon, jota tässä wikiartikkelissa kuvataan:

Lainaa
Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).

Kannattaa tutkia tekstistä se, missä ne tämän aistin reseptorit sijaitsevat. Kyse ei ole sisäkorvan elimistä. Siis niistä, joihin mm. hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoidossa pyritään vaikuttamaan sillä tiettyjen liikkeiden ja asentojen sarjalla ja joka aiheutuu korvan kaarikäytäviin kertyneestä sakasta.

Lainaa
Kaarikäytävän sakka pyritään saamaan liikkeelle manöövereitä eli liikesarjoja tekemällä. Niissä pään liikkeellä saadaan aikaan kaarikäytävänesteen ja siten sakan liike kohti tasapainoelimen tyveä, jossa se ei enää aiheuta tukosta. Manööverien ovat tehokkaita, mutta tila saattaa uusiutua.
Wikipedia

Asentoaisti - siis aisti, joka kertoo kehomme osien asennon suhteessa toisiinsa - ei aiheuta asentohuimausta.  Huimaus on tasapaino-ongelma ja siten luonnollisesti tasapainoaistin alueen asia.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 06, 2019, 17:43:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 12:32:52
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 06, 2019, 11:14:33
Ihmisen kontrollielin on tietenkin se sisäkorvassa sijaitseva "simpukka" jossa sijaitsevat ne vestiburaalitoiminnot joihin näköaisti ja myös kuuluaisti vaikuttaa.

Simpukka on suoraan yhteydessä pikkuaivoihin joka sen tasapainotilan pitää yllä.  Pikkuaivoissa on enemmän hermopäätteitä, kun muissa aivojen osissa yhteensä.  (korvatulehduskin voi aiheuttaa huimausta)

Oikeastaan on hieman omituista, että väitetään edes vastaan ihmisen aistimaailman tarpeesta pitää yllä myös horisontaalista asentoa.

Varmaan on kyllä totta sekin ettei sitä vanhoissa tutkimuksissa ole suoranaiseksi aistiksi määritelty, ja siihen varmaan s+ kumppanit takertuivat.

Tota - pidätkö yllä horisontaalista asentoa myös nukkuessasi? (Tai vertikaalista - sillä oikeastaanhan pystyasento on vertikaali ja se vaakataso horisontaalinen.)

Mutta kaiken kaikkiaan olet taas kerran lähtenyt laukalle, kun luulottelet tässä muiden jotenkin vastustavan ajatusta, että ihminen aistii pystyasennon (suhteessa painovoimaan). Siitä ei ole ollut kyse missään vaiheessa, etteikö tällaisen aistimisen kykyä olisi myönnetty olevan olemassa. Asentoaisti, josta minä puhuin, ei nyt vain ole aisti, jolla aistitaan sitä. Ihan kuten tuntoaistikaan ei aisti sitä, eikä kuuloaisti, eikä makuaisti tai hajuaisti. SE aisti, josta puhuin ja jota asentoaistiksi nimitetään, aistii jotakin muuta. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sisäkorvassa olisi niitä aistimia, joilla tosiaan mm. Aistitaan pystyasento (pään asento). Se ei kuitenkaan aistina riitä ohjaamaan liikkumistamme ja kehomme toimintaa.

Katsos vänkärini, on hyvä että ymmärrät olevasi pystyasennossa, eikö niin.

Horisontaalinen on näkökenttäsi johon sovittaudut koska aistisi "määräävät niin.
Puutkin kasvat etupäässä ylöspäin ja sinäkin herellä ollessasi kävelet jaloillasi, luulisin. Mutta pääasiahan on tietenkin, että kinataan sinänsä selvää asiaa.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 06, 2019, 18:23:19
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 06, 2019, 17:43:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 12:32:52
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 06, 2019, 11:14:33
Ihmisen kontrollielin on tietenkin se sisäkorvassa sijaitseva "simpukka" jossa sijaitsevat ne vestiburaalitoiminnot joihin näköaisti ja myös kuuluaisti vaikuttaa.

Simpukka on suoraan yhteydessä pikkuaivoihin joka sen tasapainotilan pitää yllä.  Pikkuaivoissa on enemmän hermopäätteitä, kun muissa aivojen osissa yhteensä.  (korvatulehduskin voi aiheuttaa huimausta)

Oikeastaan on hieman omituista, että väitetään edes vastaan ihmisen aistimaailman tarpeesta pitää yllä myös horisontaalista asentoa.

Varmaan on kyllä totta sekin ettei sitä vanhoissa tutkimuksissa ole suoranaiseksi aistiksi määritelty, ja siihen varmaan s+ kumppanit takertuivat.

Tota - pidätkö yllä horisontaalista asentoa myös nukkuessasi? (Tai vertikaalista - sillä oikeastaanhan pystyasento on vertikaali ja se vaakataso horisontaalinen.)

Mutta kaiken kaikkiaan olet taas kerran lähtenyt laukalle, kun luulottelet tässä muiden jotenkin vastustavan ajatusta, että ihminen aistii pystyasennon (suhteessa painovoimaan). Siitä ei ole ollut kyse missään vaiheessa, etteikö tällaisen aistimisen kykyä olisi myönnetty olevan olemassa. Asentoaisti, josta minä puhuin, ei nyt vain ole aisti, jolla aistitaan sitä. Ihan kuten tuntoaistikaan ei aisti sitä, eikä kuuloaisti, eikä makuaisti tai hajuaisti. SE aisti, josta puhuin ja jota asentoaistiksi nimitetään, aistii jotakin muuta. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sisäkorvassa olisi niitä aistimia, joilla tosiaan mm. Aistitaan pystyasento (pään asento). Se ei kuitenkaan aistina riitä ohjaamaan liikkumistamme ja kehomme toimintaa.

Katsos vänkärini, on hyvä että ymmärrät olevasi pystyasennossa, eikö niin.

Horisontaalinen on näkökenttäsi johon sovittaudut koska aistisi "määräävät niin.
Puutkin kasvat etupäässä ylöspäin ja sinäkin herellä ollessasi kävelet jaloillasi, luulisin. Mutta pääasiahan on tietenkin, että kinataan sinänsä selvää asiaa.

Niin. Luulet kinaavasi tästä, koska et edelleenkään tajua, etten ole missään vaiheessa kiistänyt sitä, että ihminen aistii pystyasennon - sisäkorvan aistielimien avulla, joita tasapainoaistiksi yleisesti kutsutaan. Hlauatko kenties keskustella siitä, miten makuaisti aistii horisonttia? Nimittäin sen ASENTOAISTIN eli toiselta nimeltään lihasasentoaistin aistimukset kertovat sitten jostain ihan muusta kuin pään asennosta suhteessa horisonttiin (tai siis oikeammin painovoimaan).

https://oppimis-ja-muistitekniikat.fi/asentoaisti/?cn-reloaded=1

Otsikkona on "Harva tietää, että meillä on asentoaisti". Yllättävää on, että todellakin näyttää siltä, että vaikka ehkä tasapainoaistin olemassaolo tiedetäänkin, niin asentoaisti on tuiki tuntematon ilmestys näin monelle.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 07, 2019, 12:13:35

^


Niinpä näkökentän liittyminen tasapainoelimiin on toki kiistaton.

Vestiburaalitoiminnot yleensäkin liittävät ihmisen kokonaismekanismin pikkuaivojen liikekeskukseen ja sen säätelyyn.

Noin aistitoiminnoista yleensäkin kannattaisi koetaa ymmärtää (jos mahdollista) etteivät ne ole erillisiä yksiköitä jotka toimisivat toisistaan riippumattomina.


PS:
Ääntäkään ei ole olemassa, ennenkuin sen aivot käsittelevät, >pelkistä paineenvaihteluista aivot "käsittävät" (kuuloluiden paukutuksesta) kuulevansa jotakin jopa informaatioksi luokiteltavaa. "Kuuleminenkin silti rakentuu aivojen eri osissa, vähintään viidessä kohtaa.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 07, 2019, 15:22:34
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 07, 2019, 12:13:35

^


Niinpä näkökentän liittyminen tasapainoelimiin on toki kiistaton.

Vestiburaalitoiminnot yleensäkin liittävät ihmisen kokonaismekanismin pikkuaivojen liikekeskukseen ja sen säätelyyn.

Noin aistitoiminnoista yleensäkin kannattaisi koetaa ymmärtää (jos mahdollista) etteivät ne ole erillisiä yksiköitä jotka toimisivat toisistaan riippumattomina.


PS:
Ääntäkään ei ole olemassa, ennenkuin sen aivot käsittelevät, >pelkistä paineenvaihteluista aivot "käsittävät" (kuuloluiden paukutuksesta) kuulevansa jotakin jopa informaatioksi luokiteltavaa. "Kuuleminenkin silti rakentuu aivojen eri osissa, vähintään viidessä kohtaa.

Edelleen - mikään tuossa kirjoittamastasi nyt vain ei millään tapaa kumoa sen kummemmin asentoaistin olemassaoloa kuin sen tarvettakaan. Vestibulaarijärjestelmä sijaitsee edelleenkin sisäkorvassa, mutta se asentoaisti, josta olen koko ajan puhunut ihan muualla. Olisi outoa, jos sisäkorvassa olisi aistielimet, joilla voisi aistia, missä asennossa on jalka tai käsi. Siihen saa jo kehittää erikoisemman sorttisia selityksiä, miten sisäkorvan elimet jalan tahi käden asennon aistisivat.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 07, 2019, 16:51:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 07, 2019, 15:22:34
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 07, 2019, 12:13:35

^


Niinpä näkökentän liittyminen tasapainoelimiin on toki kiistaton.

Vestiburaalitoiminnot yleensäkin liittävät ihmisen kokonaismekanismin pikkuaivojen liikekeskukseen ja sen säätelyyn.

Noin aistitoiminnoista yleensäkin kannattaisi koetaa ymmärtää (jos mahdollista) etteivät ne ole erillisiä yksiköitä jotka toimisivat toisistaan riippumattomina.


PS:
Ääntäkään ei ole olemassa, ennenkuin sen aivot käsittelevät, >pelkistä paineenvaihteluista aivot "käsittävät" (kuuloluiden paukutuksesta) kuulevansa jotakin jopa informaatioksi luokiteltavaa. "Kuuleminenkin silti rakentuu aivojen eri osissa, vähintään viidessä kohtaa.

Edelleen - mikään tuossa kirjoittamastasi nyt vain ei millään tapaa kumoa sen kummemmin asentoaistin olemassaoloa kuin sen tarvettakaan. Vestibulaarijärjestelmä sijaitsee edelleenkin sisäkorvassa, mutta se asentoaisti, josta olen koko ajan puhunut ihan muualla. Olisi outoa, jos sisäkorvassa olisi aistielimet, joilla voisi aistia, missä asennossa on jalka tai käsi. Siihen saa jo kehittää erikoisemman sorttisia selityksiä, miten sisäkorvan elimet jalan tahi käden asennon aistisivat.


Mitä mieltä olet siis, näkökentän (horisontin) vaikutuksesta "tasapainoaistiin"  aiemmin olet kovin väittänyt ettei se vaikuta mitään.

Toki muutkin aistit ovat ihmisellä ympäristön vuoksi ja ne vaikuttavat silläkin tavalla, eli ei sekään maininta, että ympäristö määrää ihmistä ole väärä.  Perustehan on ympäristöön reagoiminen tai siihen sopeutuminen, sitähän varten jotain aistitaan.

PS->Missä se sinun asentoaistisi sijaitsee?  Oikeastaan pitäisi kai kysyä mikä aivoalue sen tulkitsee.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 08, 2019, 07:53:48
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 07, 2019, 16:51:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 07, 2019, 15:22:34
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 07, 2019, 12:13:35

^


Niinpä näkökentän liittyminen tasapainoelimiin on toki kiistaton.

Vestiburaalitoiminnot yleensäkin liittävät ihmisen kokonaismekanismin pikkuaivojen liikekeskukseen ja sen säätelyyn.

Noin aistitoiminnoista yleensäkin kannattaisi koetaa ymmärtää (jos mahdollista) etteivät ne ole erillisiä yksiköitä jotka toimisivat toisistaan riippumattomina.


PS:
Ääntäkään ei ole olemassa, ennenkuin sen aivot käsittelevät, >pelkistä paineenvaihteluista aivot "käsittävät" (kuuloluiden paukutuksesta) kuulevansa jotakin jopa informaatioksi luokiteltavaa. "Kuuleminenkin silti rakentuu aivojen eri osissa, vähintään viidessä kohtaa.

Edelleen - mikään tuossa kirjoittamastasi nyt vain ei millään tapaa kumoa sen kummemmin asentoaistin olemassaoloa kuin sen tarvettakaan. Vestibulaarijärjestelmä sijaitsee edelleenkin sisäkorvassa, mutta se asentoaisti, josta olen koko ajan puhunut ihan muualla. Olisi outoa, jos sisäkorvassa olisi aistielimet, joilla voisi aistia, missä asennossa on jalka tai käsi. Siihen saa jo kehittää erikoisemman sorttisia selityksiä, miten sisäkorvan elimet jalan tahi käden asennon aistisivat.


Mitä mieltä olet siis, näkökentän (horisontin) vaikutuksesta "tasapainoaistiin"  aiemmin olet kovin väittänyt ettei se vaikuta mitään.

En ole, vaan päinvastoin olen kirjoittanut, että näköaistilla on vaikutusta tasapainoon.

LainaaToki muutkin aistit ovat ihmisellä ympäristön vuoksi ja ne vaikuttavat silläkin tavalla, eli ei sekään maininta, että ympäristö määrää ihmistä ole väärä.  Perustehan on ympäristöön reagoiminen tai siihen sopeutuminen, sitähän varten jotain aistitaan.

Kyllä monet aistit ovat suuntautuneet aistimaan ympäristöä. Sen lisäksi kuitenkin on tärkeää, että meillä on kehomme tilasta kertovia aistimuksia.

LainaaPS->Missä se sinun asentoaistisi sijaitsee?  Oikeastaan pitäisi kai kysyä mikä aivoalue sen tulkitsee.

https://oppimis-ja-muistitekniikat.fi/asentoaisti/?cn-reloaded=1

LainaaJokaisesta lihaksesta ja nivelestä lähtee reseptorin kautta hermoimpulssi aivoihin. Aivot lähettävät asennon korjausviestin taukoamatta, kun olemme liikkeessä. Lihasten ja nivelten reseptorit lähettävät aivoille sitten palautteen uudesta asennostamme. Kehossamme on reseptoreita, jotka aistivat lämpöä, painetta, lihasjännitystä ja tasapainoa.

Wikipediasta:
Lainaa
Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).

Nämähän tietenkin olen jo aiemminkin sulle lähteinä antanut, joten ylimielinen kyselysi asiasta on jokseenkin naurettavaa. Mutta selitä ihmeessä, miksi tässä olisi merkittävää se, mikä aivoalue näiden aistinelimien välittämää tietoa tulkitsee, kun kyse siis on tiedosta, joka koskee oman kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa. Ajatteletko, että tämä tieto muuttuu tiedoksi jostain muusta (horisontista?), mikäli se käsitellään aivojen paikassa x verrattuna paikkaan y? Mekano- ja pressoreseptorit eivät voi aistia horisonttia, koska ne aistivat ihossa, lihaksissa, jänteissä ja nivelissä puristusta ja venytystä. Tämä aistimus ei voi kertoa horistontista mitään, vaikka se käsiteltäisiin missä tahansa aivoalueella.

LainaaPikkuaivot ovat aivojen alempi ja taaimmaisin osa. Se on huomattavan poimuttunut elin isoaivojen kuoren tapaan. Pikkuaivojen tärkeimmät tehtävät ovat koordinoida vartalon liikkeitä, kuten tasapainoa ja asentoa, hallitsemalla lihasten jännitystilaa.
Wikipedia

Kehon asentoa, lihasten jännitystilaa ja myös tasapainoa koordinoivat pikkuaivot. Tässä ei ole mitään sen kummempaa informaatiota aiheestamme. Asentoaisti määritellään osaksi tasapainoaistia.

LainaaTasapainoaisti on aisti, joka kertoo ruumiin asennon ja sen muutokset suhteessa painovoiman suuntaan. Ihmisen tasapainoaisti perustuu lihas-, jänne- ja näköaistin sekä sisäkorvan vestibulaarijärjestelmän yhteisvaikutukseen.

Mutta asentoaisti on aistielimistömme tasapainoon vaikuttavasta aistikokonaisuudesta se osa, joka EI aisti pään asentoa suhteessa painovoimaan, ei havainnoi horisonttia, vaan sen aistielimet siis sijaitsevat muualla kehossa, eivät sisäkorvassa, ja ne aistivat lihasten, nivelten, jänteiden, ihon tilanteita (venytystä ja puristusta). Nämä aistimukset käsitellään aivoissa (pikkuaivoissa) ja niistä muodostetaan kuva kehomme eri osien asennosta suhteessa toisiinsa. Sisäkorvan aistinelimet kertovat sen, missä asennossa päämme on suhteessa painovoimaan.

LainaaTasapainoaisti koostuu kolmesta osasta: liike-elimestä (sisäkorvan kaarikäytävät), sisäkorvan kuulokivielimestä, ja mm. lihaksissa olevista reseptoreista, jotka muodostavat asentoaistin. Liike-elin aistii kulmakiihtyvyyksiä, kuulokivielin aistii suoraviivaisia kiihtyvyyksiä ja asentoaisti kertoo kehon eri osien asennosta toisiinsa nähden.
Wikipedia

Nämäkin taisin sinulle jo kaikki laittaa lähteinä ja selvennyksenä, mutta ilmeisesti et sitten niitä kuitenkaan lukenut. Minusta nämä ovat varsin selkeän yskiselitteisiä. On kovasti vaikeaa ymmärtää, miten vaikkapa tuo maininta "asentoaisti kertoo kehon eri osien asennosta toisiinsa nähden" on jotenkin epäselvä tai vaikeasti ymmärrettävä. Ilmeisesti kuitenkin näin sinusta on.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 08, 2019, 13:22:28
^

Melko sekavaa asioiden sotkemista.

Tasapainoelin on tietenkin yhteydessä sekä lihasten reseptoreisiin, että myös niiden koordinointiin aivoissa.

Tasapainoaistiksi kutsutaan tuota toimintaa ja siihen liittyy myös näkökenttä ja muitakin aistialueita.

Mitään erillistä aistia joka vastaisi yksittäisestä operaatiosta ei ole , eikä se alkuperäinen väiteesi, että "asento-aisti " (Tasapaino- elin) saisi vain elimistön sisäisiä impulsseja> pidä paikkaansa.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 08, 2019, 13:41:27
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 08, 2019, 13:22:28
^

Melko sekavaa asioiden sotkemista.

Tasapainoelin on tietenkin yhteydessä sekä lihasten reseptoreisiin, että myös niiden koordinointiin aivoissa.

Tasapainoaistiksi kutsutaan tuota toimintaa ja siihen liittyy myös näkökenttä ja muitakin aistialueita.

Mitään erillistä aistia joka vastaisi yksittäisestä operaatiosta ei ole , eikä se alkuperäinen väiteesi, että "asento-aisti " (Tasapaino- elin) saisi vain elimistön sisäisiä impulsseja> pidä paikkaansa.

Onpas. Olet vain yksiselitteisesti väärässä. "Erillinen" aisti ei tietenkään ole mikään ihmisen aisteista, vaan ne kaikki toimivat yhdessä tuottaen meille tietoa sekä ympäristöstä että kehomme tapahtumista.

Väitteeni on koko ajan ollut, että (sisäkorvan) tasapainoelimet eivät aisti kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa, vaan pään asentoa suhteessa painovoimaan. Sitä aistii asentoaistimme. Koko viimeinen lauseesi on täysin sekava, eikä siinä esittämäsi vastaa sitä, mitä olen sanonut - tai lähteistä linkannut ja lainannut.

LainaaTasapainoelin on elin joka välittää tietoa asennosta painovoiman suhteen. Ihmisellä ja useilla selkärankaisilla tasapainoelin sijaitsee sisäkorvassa. Itse tasapainoelin on pieni rakkula jonka sisällä on otoliitteja. Pään asennosta antavat tietoa sisäkorvan pyöreä ja soikea rakkula. Rakkuloissa on hyytelön peittämiä aistinsoluja. Kun pään asento muuttuu, hyytelö liikahtaa ja aistinsolut ärtyvät. Siksi pystymme seisomaan silmät kiinnikin pystyasennossa.
Wikipedia

Kuten lainauksesta huomaat, tasapainoelimeksi kutsutaan sisäkorvan pään asentoa tietoa antavaa elintä. Asentoaisti on eri asia, vaikka tietenkin se toimii yhteistyössä tasapainoaistin kokonaisuuden muodostavana. Tasapainoon vaikuttaa lisäksi näkö sekä myös oppiminen ja vaikkapa lihasvoima.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 08, 2019, 19:37:27
^

Jos tuosta nyt jotain voi päätellä, niin ainakin sen, että lahjakkaasti sekoilet kaikella tapaa.

Safiirin kirjoitus>

tasapainoelimet eivät aisti kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa, vaan pään asentoa suhteessa painovoimaan

Miten pidät itsesi lihasten osalta tasapainosssa, ellei yhteyttä ole myös lihaksiin. No hyvä, että edes pää, pysyy pystyssä.

Lihasten reseptorit välittävät toki tietoa asennoistaan ja se liittyy tasapainoelimen toimintaan-- sitä kutsutaan  tasapaino-aistiksi, eikä asento aisti ole siitä mikään erillinen joka toimisi pelkillä lihasreseptoreilla ilman yhteyttä sisäkorvan keskukseen.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 08, 2019, 19:54:08
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 08, 2019, 19:37:27
^

Jos tuosta nyt jotain voi päätellä, niin ainakin sen, että lahjakkaasti sekoilet kaikella tapaa.

Safiirin kirjoitus>

tasapainoelimet eivät aisti kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa, vaan pään asentoa suhteessa painovoimaan

Miten pidät itsesi lihasten osalta tasapainosssa, ellei yhteyttä ole myös lihaksiin. No hyvä, että edes pää, pysyy pystyssä.

Niin sitä kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa aistii asentoaisti. Siis se aisti, jonka olemassaoloa et tainnut tietää, kun jaksoit paasata siitä horisontista.

LainaaLihasten reseptorit välittävät toki tietoa asennoistaan ja se liittyy tasapainoelimen toimintaan-- sitä kutsutaan  tasapaino-aistiksi, eikä asento aisti ole siitä mikään erillinen joka toimisi pelkillä lihasreseptoreilla ilman yhteyttä sisäkorvan keskukseen.

Niin tämän tasapainoaistin osiksi voidaan tosiaan - kuten antamissani lainauksissa tosiaan todetaan - sekä tasapainoaisti (sijainti sisäkorvassa, aistii pään asentoa suhteessa painovoimaan) ja asentoaisti, joka sitten aistii kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa. Näillä kaikilla tietenkin on myös yhteys toisiinsa, koska kyse on saman kehon ominaisuuksista ja samoissa aivoissa tulkittavista aistimuksista, joista sitten ihminen (tai eläin) koostaa hahmon siitä, missä mennään ja mihin suuntaan. Erilliseksi en ole asentoaistia koskaan väittänyt, vaan jokseenkin keskustelun alusta saakka kertonut sen olevan osa tasapainon aistimisen kokonaisuutta. Nämä lainauksetkin, joissa asia sanotaan, olen laittanut nyt jo muutamaankin kertaan.

Kuten tässä 3.12.2019 viestissäni:

Lainaa
Asentoaisti ei aisti ympäristöä, vaan lihasten jännittymistä ja nivelten kulmia. Tasapainoaistin (jonka osaksi asentoaisti kyllä ajatellaan) aistii sitten sitä, ollaanko ylösalaisin vai miten. Sisäkorvassa on meillä ne aistimet, jotka tunnistavat asentomme suhteessa painovoimaan. Tasapainoaistin ajatellaan koostuvan näistä eri osistaan, mutta nimenomaan tuo asentoaisti ei siis aisti suhdettamme painovoimaan, vaan se aistii kehomme asentoa ja liikettä. Nämä aistimukset sitten yhdessä - ja myös yhdessä näköaistin kanssa - tuottavat tasapainossa pysymisen kyvyn.

Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 09, 2019, 10:54:32
^

Toki noita juttuja voi kopioida lahjakkaasti netistä, ymmärtämättä tavuakaan sisällöstä.

Aivothan kokonaisuutena huolehtivat tasapainon säilymisestä. Eikä siihen pelkkä elin riitä.
Tasapaino sinänsä on painopiste, jonka "tuntee vaikka vanha tasapainopuntari, joka tasaa taakan varren mukaan.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 09, 2019, 11:07:26
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 09, 2019, 10:54:32
^

Toki noita juttuja voi kopioida lahjakkaasti netistä, ymmärtämättä tavuakaan sisällöstä.

Aivothan kokonaisuutena huolehtivat tasapainon säilymisestä. Eikä siihen pelkkä elin riitä.
Tasapaino sinänsä on painopiste, jonka "tuntee vaikka vanha tasapainopuntari, joka tasaa taakan varren mukaan.

Jaahas. Nyt sitten olet päätynyt siihen vaiheeseen, jossa tiedät, miten väärin olen ymmärtänyt ne tekstit, joita olen lainannut. Kiva kuulla, että olet noin taitava lukemaan ajatuksiani. Mahdat olla ylpeä tästä taidostasi.

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Mutta hei, ihmeessä jatka omaa mielikuvitusmatkaasi minun ajatusteni parissa, Sulla tuntuu menevän lujaa. Mitä ilmeisimmin minun ajatuksieni parissa viihdyt jopa paremmin kuin omiesi.

PS. Linkkasin siis lähteitä, koska esitit epäilyksiä siitä, onko ihmisellä kehon osien asentoa aistiva asentoaisti.      Minulle sen olemassaolo ei ollut uusi tieto. Kehon osien asento suhteessa toisiinsa on eri asia kuin tasapaino. Silmät kiinni etusormien laittaminen yhteen ei ole mikään tasapainohaaste, eikä siinä onnistuminen vaadi horisontin tajua. Mutta sitä asentoaistia siinä kyllä tarvitaan.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 09, 2019, 11:16:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 11:07:26

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Tarkoitat varmaankin, painopisteen suhteen, tuskin painovoima on kokonaisuudessaan aistien tavoitettavissa.

Ihminen aisteineen sopeutuu ympäristöön ja siihen ei yksittäiset elimet sentään kykene.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 09, 2019, 14:31:02
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 09, 2019, 11:16:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 11:07:26

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Tarkoitat varmaankin, painopisteen suhteen, tuskin painovoima on kokonaisuudessaan aistien tavoitettavissa.

Ihminen aisteineen sopeutuu ympäristöön ja siihen ei yksittäiset elimet sentään kykene.

Suhteessa painovoiman suuntaan. Aistimme siis päämme asennon ja liikkeen suhteessa painovoiman suuntaan:

Lainaa
Pään asennon ja liikkeen rekisteröivä tasapainoaisti perustuu kummankin sisäkorvan nestettä sisältäviin rakenteisiin. Näistä tunnetuimpia ovat kolme kaarikäytävää, joista jokaisen pohjalla on keilamainen cupulaksi kutsuttu hyytelömassa.

Kun päätä käännetään, neste virtaa kaarikäytävissä ja liikuttaa cupulaa. Tällöin cupulaan työntyvät aistinkarvat taipuvat ja lähettävät aivoihin liikkeestä kertovia viestejä. Koska kaarikäytävät sijaitsevat kohtisuorassa toisiinsa nähden, ne voivat erottaa kaikensuuntaisia kiertoliikkeitä.

Neste reagoi nopeasti myös, kun pää taas pysähtyy. Tosin silloin, kun kiertoliike on ollut hyvin voimakasta, kuten huvipuiston kieputtimissa, tyyntyminen saattaa kestää. Se ilmenee huimauksena, eli tuntuu siltä kuin menettäisi tasapainon.

Kun päätä liikutetaan suoraan ylös tai alas, aktivoituvat tasapainoelimeen kuuluvat pyöreä rakkula eli sacculus ja soikea rakkula eli utriculus. Myös niihin liittyy hyytelön ympäröimiä aistinkarvoja. Lisäksi hyytelössä on tasapainokiviksi eli otoliiteiksi kutsuttuja kalsiumkarbonaatti- ja proteiinikiteitä, jotka voimistavat hermoärsykkeitä osuessaan aistinkarvoihin esimerkiksi silloin, kun kumarrutaan. Aivot saavat tietoa kummastakin rakkulasta myös silloin, kun asento on vakaa.

Tasapainokivet reagoivat painovoimakenttään ja suoraviivaiseen kiihtyvään liikkeeseen. Tämän ominaisuuden ansiosta ihminen pystyy esimerkiksi junassa tajuamaan, kumpaan suuntaan se lähtee asemalta, vaikka silmät olisivat kiinni.

Mutta tämä siis liittyy tosiaan siihen tasapainoon, ei niinkään asentoaistiin. Kaarikäytävien neste on painovoiman vaikutuksen alaista ja siten sen liike kaarikäytävissä tuottaa aistimuksen painovoiman suunnasta. Siten on ihan validia ilmaus mielestäni sanoa, että me aistimme painovoiman, mutta tarkennettuna siis aistimme sen, mihin suuntaan se vaikuttaa. Tästä muodostuu siis aistimus siitä, mikä suunta on kohti maata, mikä on siitä poispäin.

En tiedä, mitä mahtaa mielestäsi tarkoittaa tämä "elimien sopeutumisessa ympäristöön". Minä en ole tuollaista ilmausta käyttänyt. Mutta kyllähän vaikkapa silmä (käsittääkseni voidaan kutsua silmää elimeksi) sopeutuu valon määrään (joka kaiketi on ympäristöä) supistamalla ja laajentamalla pupillia. Toki silmä samalla on kiinteästi osa koko ihmisen elimistöä ja sen kokonaisuutta.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 09, 2019, 16:03:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 14:31:02
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 09, 2019, 11:16:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 11:07:26

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Tarkoitat varmaankin, painopisteen suhteen, tuskin painovoima on kokonaisuudessaan aistien tavoitettavissa.

Ihminen aisteineen sopeutuu ympäristöön ja siihen ei yksittäiset elimet sentään kykene.

Suhteessa painovoiman suuntaan. Aistimme siis päämme asennon ja liikkeen suhteessa painovoiman suuntaan:

Ahas, miten sen aistit? 

Yleensä se mitä aistitaan tuottaa jotain (energiansiirtoa) eli muutosta, kuten vaikka valonaistiminen, (Kvanttien liike-energiaa siirtyy valoherkkien solujen kautta siihen prosessiin)>joka tapahtuu ihmisen aistien kautta ja "käsitellään aivojen avulla.

Tasapainon säilyttämisen kannalta varmaan on oleellista se painopiste jota "keho pitää yllä lihasten motoriikan avulla. Käveleminenkin on opeteltava ja on vaativa prosessi omaksua, mutta lapset treenaavat sen luonnostaan.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 09, 2019, 16:14:27
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 09, 2019, 16:03:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 14:31:02
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 09, 2019, 11:16:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 11:07:26

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Tarkoitat varmaankin, painopisteen suhteen, tuskin painovoima on kokonaisuudessaan aistien tavoitettavissa.

Ihminen aisteineen sopeutuu ympäristöön ja siihen ei yksittäiset elimet sentään kykene.

Suhteessa painovoiman suuntaan. Aistimme siis päämme asennon ja liikkeen suhteessa painovoiman suuntaan:

Ahas, miten sen aistit? 

Kaarikäytävien neste reagoi siihen ja aivot osaavat tulkita tämän tiedon. Se luki tuossa laittamassani tekstissä.

LainaaYleensä se mitä aistitaan tuottaa jotain (energiansiirtoa) eli muutosta, kuten vaikka valonaistiminen, (Kvanttien liike-energiaa siirtyy valoherkkien solujen kautta siihen prosessiin)>joka tapahtuu ihmisen aistien kautta ja "käsitellään aivojen avulla.

Nesteen liikkuminen sisäkorvan kaarikäytävissä on tällaista muutosta.

LainaaTasapainon säilyttämisen kannalta varmaan on oleellista se painopiste jota "keho pitää yllä lihasten motoriikan avulla. Käveleminenkin on opeteltava ja on vaativa prosessi omaksua, mutta lapset treenaavat sen luonnostaan.

Vai niin. Mutta etusormien laittaminen yhteen ei vaadi tasapainossa pysymistä. Se onnistuu myös maahan kaatuneena. Se oli se asentoaistin avulla tapahtuva toiminto.

Painopistettä ei tarvitse "ylläpitää". Jokaisella kappaleella, jolla on massa, on kyllä painopistekin. Pystyasentoa - tai jotain muuta asentoa - kyllä täytyy pitää yllä. Kävellessä taas on pystyttävä siirtämään painopistettä. Kävely on oikeastaan hallittua kaatumista, jossa painopistettä siirretään ja tätä siirtymää seurataan ottamalla askelia.

LainaaPainopiste on, suuresti yksinkertaistaen, kappaleessa oleva kohta, johon kappaleelle luontainen painovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin se vaikuttaa kappaleen jokaiseen kohtaan erikseen.

Jokaiseen kappaleen atomiin vaikuttaa pystysuora voima, joka on syntyisin esimerkiksi planeetta Maan gravitaatiokentästä. Maa vetää puoleensa kutakin atomia voimilla, jotka osoittavat lähes yhdensuuntaisina kohti Maan keskipistettä. Yhdensuuntaisina näiden voimien resultantti on samalla myös kappaleen paino. Käännettiinpä kappaletta painovoimakentässä eri asentoihin, kulkee kappaleen resultanttivoima, eli painovoima, aina yhden saman pisteen kautta. Tätä pistettä kutsutaan kappaleen painopisteeksi.[1]
Wikipedia
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 09, 2019, 16:25:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 16:14:27

Wikipedia

Jahas wiki aistii siis sinun painovoimasi, kiva.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 09, 2019, 16:29:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 09, 2019, 16:25:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 16:14:27

Wikipedia

Jahas wiki aistii siis sinun painovoimasi, kiva.

Voisinhan tuon myös sanoa itse (ja useimmiten olen jo ennen lähteen lainaamista sanonkin), mutta olen jo tottunut siihen, että silloin mielestäsi olen väärässä. Sinähän et kykene omille omituisille jutuillesi lähteitä löytämään. Ne kun ovat täysin omakeksimiäsi kummallisuuksia. Painopistettä ei ylläpidetä. Tasapainoa - halutussa asennossa - voidaan pyrkiä ylläpitämään.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 09, 2019, 16:37:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 16:29:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 09, 2019, 16:25:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 16:14:27

Wikipedia

Jahas wiki aistii siis sinun painovoimasi, kiva.

Voisinhan tuon myös sanoa itse (ja useimmiten olen jo ennen lähteen lainaamista sanonkin), mutta olen jo tottunut siihen, että silloin mielestäsi olen väärässä. Sinähän et kykene omille omituisille jutuillesi lähteitä löytämään. Ne kun ovat täysin omakeksimiäsi kummallisuuksia. Painopistettä ei ylläpidetä. Tasapainoa - halutussa asennossa - voidaan pyrkiä ylläpitämään.

Tasapainon ylläpito- tarkoittaa painopisteen hallintaa, ettei kupsahda kumoon.  Etukenossa voi kyllä laskea mäkeä, kun ilmavirtaukset tukevat.

Mitä, ja miten voima siirtyy painovoiman "kokemisen yhteydessä" ja mistä ihmiseen.?

Painovoimakentässä varmaan eletään, ja se vaikuttaa, mutta kysyn edelleen miten?

Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 10, 2019, 07:07:09
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 09, 2019, 16:37:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 16:29:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 09, 2019, 16:25:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2019, 16:14:27

Wikipedia

Jahas wiki aistii siis sinun painovoimasi, kiva.

Voisinhan tuon myös sanoa itse (ja useimmiten olen jo ennen lähteen lainaamista sanonkin), mutta olen jo tottunut siihen, että silloin mielestäsi olen väärässä. Sinähän et kykene omille omituisille jutuillesi lähteitä löytämään. Ne kun ovat täysin omakeksimiäsi kummallisuuksia. Painopistettä ei ylläpidetä. Tasapainoa - halutussa asennossa - voidaan pyrkiä ylläpitämään.

Tasapainon ylläpito- tarkoittaa painopisteen hallintaa, ettei kupsahda kumoon.  Etukenossa voi kyllä laskea mäkeä, kun ilmavirtaukset tukevat.

Tasapainossa pysyminen kuitenkin siis oli tasapainoaistin homma ja asentoaistin heiniä on kehon osien asento.  Toki sekin siinä mäenlaskussa on ihan tärkeä asia sekin, mutta pystyasennon aistiminen on sisäkorvan tasapainoelimen tehtäväkenttää.

LainaaMitä, ja miten voima siirtyy painovoiman "kokemisen yhteydessä" ja mistä ihmiseen.?

Painovoimakentässä varmaan eletään, ja se vaikuttaa, mutta kysyn edelleen miten?

Edelleen vastaan, että sisäkorvan kaarikäytävien nesteen liikkuminen tapahtuu painovoiman vaikutuksessa (sisäkorva ei ole painottomassa tilassa). Kaarikäytävät ovat sopivasti eri suuntaisesti siten, että nesteen liike on erilaista pään asennon muuttuessa (ja painovoiman suunnan pysyessä samana), ihminen tämän nesteen liikkeistä aistii sitten painovoiman suunnan. Voima ei "siirry" ihmiseen, mutta koska kyseessä on tosiaan voima, sillä myös on suunta. Painovoima vaikuttaa ihmiseen aina, kun me olemme painovoiman vaikutuksen piirissä. Neste noin yleisesti pyrkii asettumaan aina siten painovoiman suhteen, että se valuu matalimpaan mahdolliseen tilaan. Tämä nesteen käyttäytymisen piirre yhdistettynä kaarikäytävien muotoihin tuottaa meille aistimuksen painovoiman suunnasta.

Tämä nyt kuitenkin on jälleen siis tasapainoaistimuksen selittämistä. Se taas oli SE aisti, jonka sinä kaiketi totesit olevan olemassa kyllä. Mutta se minun keskusteluun tuomani asentoaisti oli sinulle ilmeisen tuntematon ja oletkin yrittänyt väittää sen olevan vastuussa pystyssä pysymisestä ja horisontin hahmottamisesta. Näin ei ole, vaikka toki tasapainokykyymme vaikuttaa sekä sisäkorvan taspainoelimet, asentoaisti, näköaisti ja myös lihasvoima ja oppiminen (mm. Tiedämme, että puut pääsääntöisesti kasvavat pystyssä ja veden pinta on vaakatasossa). Sisäkorvan tasapainoelimen toiminta perustuu samaan fysiikkaan mitä käytämme vesivaa'assa eli vatupassissa. Siinäkin on nestettä ja nesteessä ilmakupla, jonka asettuminen kertoo, milloin vaaka on vaakasuorassa , horisontaalisesti (tai pystysuorassa eli vertikaalissa). Painovoima ei "siirry" vatupassiin, mutta sen sisällä olevan nesteen käyttäytymisestä on helppoa tunnistaa vaaka-asento. Mutta vatupasseissakin on niitä nesteelle tehtyjä putkia eri suunnissa siten, että yhdestä näkee vaakasuunnan, toisesta pystysuunnan. Joissakin malleissa myös 45 asteen kulman. Sisäkorvan kaarikäytävissä on vastaava idea, että niitä on eri suuntaisia, joten (pään) asennon aistiminen ja tunnistaminen (suhteessa painovoimaan, jonka mukaan kaarikäytävien neste asettuu) on sen avulla mahdollista.

JOs et usko, jätän omaksi tehtäväksesi tällä kertaa etsiä lähteitä. Jos mielestäsi olet oikeassa ja minä hakoteillä, löytänet tämän todistavia lähteitä helposti. Ellet ole päätynyt uskomaan, että yleinen käsityksemme ja vaikkapa koulussa opetettava fysiologia ja fysiikka ovat nekin ihan väärässä tässä asiassa. Ehkä jopa kyseenalaistat vesivaa'an toiminnan?
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 10, 2019, 12:09:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 10, 2019, 07:07:09

Tasapainossa pysyminen kuitenkin siis oli tasapainoaistin homma ja asentoaistin heiniä on kehon osien asento.  Toki sekin siinä mäenlaskussa on ihan tärkeä asia sekin, mutta pystyasennon aistiminen on sisäkorvan tasapainoelimen tehtäväkenttää.

Onko noin, että tasapainoaistin hommaksi menee tasapainossa pysyminen.?

Tavallaan sitäkin, mutta olettaisin lihaskäämien reseptoreiden käskyttämisen tulevan aivojen motoriikka "osastolta".

Jos jätetään toiminta aistien tehtäväksi, kuten tasapainon säilyttäminen, tai näkeminen, kuuleminen, niin mihin aivoja ollenkaan tarvitaan?

Aistimisen edellytys on, että on jotain aistittavaa, eli muutosta mitä muutosta siis tapahtuu painopisteen siirtymisessä (kappaleen sisällä, eli tässä tapauksessa ihmisen).

Vihjeitähän tässä on jo paljonkin, muutenhan pelkkä rautanko on tasapainossa keskeltä tuettaessa, mutta se ei todellakaan itse säädä sitä tasapainoa.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 10, 2019, 13:01:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 10, 2019, 12:09:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 10, 2019, 07:07:09

Tasapainossa pysyminen kuitenkin siis oli tasapainoaistin homma ja asentoaistin heiniä on kehon osien asento.  Toki sekin siinä mäenlaskussa on ihan tärkeä asia sekin, mutta pystyasennon aistiminen on sisäkorvan tasapainoelimen tehtäväkenttää.

Onko noin, että tasapainoaistin hommaksi menee tasapainossa pysyminen.?

Tota...eikö sen jo voisi ymmärtää itse aistin nimikkeestä?

LainaaTavallaan sitäkin, mutta olettaisin lihaskäämien reseptoreiden käskyttämisen tulevan aivojen motoriikka "osastolta".

Niin sen asentoaistin, joka siis aistii kehon osien asentoa toisiinsa nähden, reseptorit tosiaan ovat niissä kehonosissa, joiden asentoa aistitaan, eivät sisäkorvassa. Taisin tämän jo sinulle kertoa aika monta viestiä sitten.

Lainaa
Jos jätetään toiminta aistien tehtäväksi, kuten tasapainon säilyttäminen, tai näkeminen, kuuleminen, niin mihin aivoja ollenkaan tarvitaan?

En ole väittänyt toiminnan jäävän aistien tehtäväksi. Aistien tehtävä on välittää aistimukset aivoihin. Tämänkin olen kyllä sanonut jo ajat sitten. Aistimisessa toden totta tarvitaan sekä ne aistimuksia vastaanottavat elimet (kuten silmät ja korvat) että aivot, jotka näitä aistimuksia tulkitsevat ja muodostavat sen aistihavainnon.

Lainaa
Aistimisen edellytys on, että on jotain aistittavaa, eli muutosta mitä muutosta siis tapahtuu painopisteen siirtymisessä (kappaleen sisällä, eli tässä tapauksessa ihmisen).

Painopiste ei siirry minnekään silloin, kun yrität koskettaa etusormillasi toisiaan. Muutos, jota silloin aistitaan ei ole painopisteen muutos, vaan käsien asennon muutos, kun ne siirtyvät koskettamaan toisiaan.

Lainaa
Vihjeitähän tässä on jo paljonkin, muutenhan pelkkä rautanko on tasapainossa keskeltä tuettaessa, mutta se ei todellakaan itse säädä sitä tasapainoa.

Et onnistunut taaskaan tuomaan asiaan mitään sellaista tietoa, mitä en olisi jo ajat sitten sulle kirjoittanut. En ota vastuuta siitä, ettet kykene luetun ymmärtämiseen, keksit sanoille ihan omia merkityksiäsi ja kehittelet kummallisia olkiukkoiluja siitä, mitä muka olen kirjoittanut. Rautatanko ei aisti yhtään mitään. Sillä ei ole aistielimiä, eikä aistimuksia käsitteleviä aivoja. Jää kyllä täysin hämäräksi, mitä rautatanngoista puhumisella nyt yrität ilmaista.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 10, 2019, 18:10:17
^

Puhelit tuossa aiemmin vatupassi esimerkkiä käyttäen vertauksena tasapaino-elimeen.

Miten luulet jos se olisi noin yksinkertainen mekanismi-- kenopään( harri kirvesniemen) koskaan hiihtäneen maaliin saakka, kun tasapaino viettelisi jatkuvasti kallistelemaan "vasemmalle".

Safiiri kirjoitti::

>>

Painopiste ei siirry minnekään silloin, kun yrität koskettaa etusormillasi toisiaan. Muutos, jota silloin aistitaan ei ole painopisteen muutos, vaan käsien asennon muutos, kun ne siirtyvät koskettamaan toisiaan.


Tuohon voisi kyllä hieman tuoda tarkennusta, jos painopisteestä hieman poikkeaa, vaikka vain käsivarsi, muuttaa se painopistettä.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 11, 2019, 07:10:46
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 10, 2019, 18:10:17
^

Puhelit tuossa aiemmin vatupassi esimerkkiä käyttäen vertauksena tasapaino-elimeen.

Miten luulet jos se olisi noin yksinkertainen mekanismi-- kenopään( harri kirvesniemen) koskaan hiihtäneen maaliin saakka, kun tasapaino viettelisi jatkuvasti kallistelemaan "vasemmalle".


Kuten jo monen monta viestiä sitten ja uudestaan samaa toistaen olen kirjoittanut, on tasapainossa PYSYMINEN monen tekijän vaikutuksesta syntyvä ilmiö. Tasapainoaistin, asentoaistin (joita myös yhdessä voidaan kutsua tasapainoaistiksi, mutta joista tuo painovoiman suhteen asentoa aistivat elimet ovat sisäkorvassa ja kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa sitten muualla ympäri kehoa), näköaistin, lihasvoiman, motorisen taidon ja oppimisen yhteisvaikutuksen kautta syntyy kyky pysyä tasapainossa.

Mitäs luulet - jos sen Kirvesniemen painopiste ei muuttuisi, olisko hän koskaan päässyt maaliin saakka?

Mutta siis - jos henkilöllä on tapana olla pää kenossa, niin silloin hän on harjaannuttanut itsensä tietenkin sellaisessa asennossa tasapainoiluun. Ihminen ei yleensä heti kaadu, edes horju, kun pään asento muuttuu. Vatupassisuorassa ei esineidenkään tarvitse olla pysyäkseen pystyssä. Toki sitten, jos painopiste siirtyy riittävästi, tapahtuu kaatuminen, putoaminen tms. tasapainon menetys.

Lainaa
Safiiri kirjoitti::

>>

Painopiste ei siirry minnekään silloin, kun yrität koskettaa etusormillasi toisiaan. Muutos, jota silloin aistitaan ei ole painopisteen muutos, vaan käsien asennon muutos, kun ne siirtyvät koskettamaan toisiaan.


Tuohon voisi kyllä hieman tuoda tarkennusta, jos painopisteestä hieman poikkeaa, vaikka vain käsivarsi, muuttaa se painopistettä.

Ei ole painopisteen siirtymisen aistimista se, osuvatko ne sormet yhteen vai eivät. Tasapainohan kyllä säilyy yleensä, vaikka oikea etusormi ei vasenta löytäisikään. (Tosin usein tällainen ongelma johtuu liiallisesta alkoholimäärästä veressä, jolloin kyllä myös tuo sormiensa yhteen laittaminen saattaa olla vaikeaa.) Painopiste ei paikallaan seistessään tosiaankaan siirry tilassa, vaan pysyy paikallaan. Toki tasapainossa oleminen on itse asiassa jatkuvaa pientä tasapainon hakemista eli myös jatkuvaa pientä muutosta. Se ei tarkalleen ottaen ole staattinen tila, vaan dynaaminen. Samoinhan ja vaikka silmät auki on paljon helpompaa pysyä tasapainossa, ei ole painopisteen tai tasapainotilan aistimista se, jos yhdellä jalalla seistessään katselee samalla tv-ohjelmaa. Se tv nähdään näköaistilla, vaikka se samalla auttaisi sitä tasapainotilan säilyttämistäkin. Kyllä - asentoaisti on toden totta osallinen tasapainokykyymme. On nimittäin aika tärkeää tietää, missä asennossa olemme, vaikka painovoiman suunnan aistimmekin pään asennon muutoksista ja sisäkorvan elimillä. Yleensä kuitenkin me myös tiedämme, missä asennossa päämme on suhteessa muihin kehonosiin. Koko kehollisen asentomme kokonaisuuden sekä suhteessa itseensä että suhteessa ympäristöön aistimme monen aistielimen yhteistyön tuloksena. (Myös tuntoaistin, joka on tainnut jäädä ainakin ajoittain mainitsematta.)

Painopisteen muutos ja painopisteen siirtyminen tilassa on syytä erotella. Tilallinen siirtyminen kävellen, juosten tarkoittaa sitä, että itse asiassa kaadumme pois tasapainosta, mutta askelia ottamalla vältämme pystyasennon menettämisen. Paikallaan pysyvä tasapainoilu puolestaan vaatii lihastyötä - enemmän tai vähemmän riippuen asennosta, jossa pyrimme tasapainoilemaan. (Jos siis tarkastelemme nyt erilaisia pystyasentoja. Makuuasennossa pysyykin sitten jo ilman sitäkin.)
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 11, 2019, 10:06:01

^
Jos nyt viimeinkin kertoisit miten se tasapainossa pysyminen tapahtuu, eli mitkä toiminnat sen tekevät ja miten.?   Aluksi kielsit myös ettei "horisontaalisella näkökentällä ole vaikutusta".

Ei nuo tähänastiset sepityksesi kerro sitä. Tasapainoaisti, ei tee tasapainoa, ei sitä tee myöskään asentoaisti, joten kerro nyt ihmeessä, kun kerran tiedät, miten se tapahtuu. "Vesivaakamenetelmä ei varmaan toimi, muutenhan "vatupassi" pöydälle laitettaessa pitäisi sen suorana.

Tuolla hieman näytettä painopisteen hallinnasta (huomioi kädet)
Ei joka poika tee tuota, eikä tyttö--
>>
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000006338822.html


Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 11, 2019, 12:42:20
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 11, 2019, 10:06:01

^
Jos nyt viimeinkin kertoisit miten se tasapainossa pysyminen tapahtuu, eli mitkä toiminnat sen tekevät ja miten.?   Aluksi kielsit myös ettei "horisontaalisella näkökentällä ole vaikutusta".

Miksi minun pitäisi tämä sinulle kertoa? Mun viestihän oli, että ihmisellä on asentoaisti, jolla aistitaan kehon osien asentoa Toisiinsa nähden. Tämä ei millään tapaa poista sen sisäkorvassa sijaistevan elimen toimintaa taspainon aistimisessa. Ne vain eivät ole sama asia, vaikka voidaan ajatella myös niiden yhdessä muodostavan tasapainoaistin kokonaisuuden.

En ole kieltänyt näköaistin osuutta tasapainossa pysymiseen. Päinvastoin olen moneen kertaan maininnut sen olevan yhtenä tekijänä mukana ihmisen tasapainossa. Voit tarkistaa asian edeltävistä viesteistä ihan itse.

LainaaEi nuo tähänastiset sepityksesi kerro sitä. Tasapainoaisti, ei tee tasapainoa, ei sitä tee myöskään asentoaisti, joten kerro nyt ihmeessä, kun kerran tiedät, miten se tapahtuu. "Vesivaakamenetelmä ei varmaan toimi, muutenhan "vatupassi" pöydälle laitettaessa pitäisi sen suorana.

Ei tosiaan tee tasapainoaisti tasapainoa, mutta kyllä on aika tärkeä tekijä sen hallinnassa. Vatupassi on mittaväline. Ei se mitään vaateriin aseta, vaan se on sitten sen timpurin homma. Vatupassi vain on sen vaaterin löytämisen apuväline. Paljon oli vaikeampaa äidilläni tasapainon hallinta sen jälkeen, kun aivoleikkaus hänen toisesta korvastaan tuon sisäkorvan tasapainoelimen tuhosi. Vaikka hän toki edelleen pysyi yleensä pystyssä, niin kaatui paljon helpommin liukastuessaan, kompastuessaan tai muissa haastavissa tilanteissa. Sellaista se on, kun osa näistä tasapainoomme vaikuttavista elimistä ei toimi.

PS. Tuossa testissä muuten käytetään tasapainoaistin lisäksi apuna juuri niitä muitakin asioita, jotka edellisessä viestissäni jo luettelin tasapinoon vaikuttavina: lihasvoimaa (kyse oli kuntotestistä), motorista taitoa, asentoaistia, näköaistia (silmät kiinni tuokin olisi paljon haastavampi tehtävä). Mites on, sujuuko itseltäsi? Minulle liike on helppo. Tosin tuo usein esitellään vain sanallisena tehtävänä, jolloin sen voi suorittaa ohjeiden mukaan myös näppärämmin siten, että samalla kääntyy. Silti kaikki ohjeen vaatimukset täyttyvät eli alas ja ylös pääsee ilman käsien apua. Muitakin mahdollisia variaatioita on ja videon versio on vain yksi tapa täyttää esitetyt vaatimukset. Liikkuvuus on tuossa myös aika tärkeässä osassa, vaikka se ehkei kovinkaan suoranaisesti liity tasapainoon, mikäli kyse on vain tavanomaisesta arkiliikunnasta, ei mistään käsinseisonnasta spagaatissa tai ns. kello kuuden asennosta.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 11, 2019, 19:36:21
^

En suosittelisi polvien sivusuuntaan kääntämistä, ainakaan hiemankaan raskaampitekoisille.

Muuten tuon liikkeen tekeminen ei taida onnistua. Tempauskyykyn kyllä edelleen hallitsen  tässä tikissä
eli istumaan meno onnistuu,mutta hieman isompien lihasten vuoksi tuskin onnistuu ylösnousu, enkä sitä aio koikeilla. (Polven nivelsiteet ei tykkäisi.)

Tasapaino on aika vaikea prosessoida ja kaikki siihen tarvittava informaatio roboteillekin sovitettuna on pirkuleen vaikea juttu. Kahdella jalalla kävelevää robottia kyllä kovasti koetetaan saada aikaiseksi.

Tokihan se ihmiselle onnistuu ihan tiedostamatta, mutta aivojen prosessorit työstävät siihen tarvittavaa dataa tuhottoman paljon, tietoisen tajunnan taustalla, eikä sitä kukaan täysin tunne mitä kaikkea siinä tasapainon ylläpitämisessä kaikkiaan tapahtuu aivojen tasolla.

Lopputulos kyllä tunnetaan (tasapaino) mutta ei läheskään kaikkea siihen liittyvää aivotoimintaa.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 11, 2019, 19:53:10
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 11, 2019, 19:36:21
^

En suosittelisi polvien sivusuuntaan kääntämistä, ainakaan hiemankaan raskaampitekoisille.

Muuten tuon liikkeen tekeminen ei taida onnistua. Tempauskyykyn kyllä edelleen hallitsen  tässä tikissä
eli istumaan meno onnistuu,mutta hieman isompien lihasten vuoksi tuskin onnistuu ylösnousu, enkä sitä aio koikeilla. (Polven nivelsiteet ei tykkäisi.)

Tasapaino on aika vaikea prosessoida ja kaikki siihen tarvittava informaatio roboteillekin sovitettuna on pirkuleen vaikea juttu. Kahdella jalalla kävelevää robottia kyllä kovasti koetetaan saada aikaiseksi.

Tokihan se ihmiselle onnistuu ihan tiedostamatta, mutta aivojen prosessorit työstävät siihen tarvittavaa dataa tuhottoman paljon, tietoisen tajunnan taustalla, eikä sitä kukaan täysin tunne mitä kaikkea siinä tasapainon ylläpitämisessä kaikkiaan tapahtuu aivojen tasolla.

Lopputulos kyllä tunnetaan (tasapaino) mutta ei läheskään kaikkea siihen liittyvää aivotoimintaa.

Jaahas. Nyt siis olet päätynyt toteamaan, ettei oikeastaan kukaan tiedä, miten tässä tasapainossa oikein pysytelläänkään. Vielä hetki sitten selityksesi oli, että minä vain en siitä mitään ymmärrä.

Tosin alunperinhän en edes tasapainossa pysymisestä kirjoittanut, vaan ihan toisesta kyvystä - kyvystä tuntea, missä asennossa kehomme osat ovat toisiinsa nähden. Vaikka tämä kyky auttaa tasapainossa pysymiseen, se ei ole tasapainoa, vaan tosiaankin kehon osien asennon aistimista. Se toimii silloinkin, kun menetämme tasapainomme.  ;)
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 11, 2019, 20:02:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 11, 2019, 19:53:10
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 11, 2019, 19:36:21
^

En suosittelisi polvien sivusuuntaan kääntämistä, ainakaan hiemankaan raskaampitekoisille.

Muuten tuon liikkeen tekeminen ei taida onnistua. Tempauskyykyn kyllä edelleen hallitsen  tässä tikissä
eli istumaan meno onnistuu,mutta hieman isompien lihasten vuoksi tuskin onnistuu ylösnousu, enkä sitä aio koikeilla. (Polven nivelsiteet ei tykkäisi.)

Tasapaino on aika vaikea prosessoida ja kaikki siihen tarvittava informaatio roboteillekin sovitettuna on pirkuleen vaikea juttu. Kahdella jalalla kävelevää robottia kyllä kovasti koetetaan saada aikaiseksi.

Tokihan se ihmiselle onnistuu ihan tiedostamatta, mutta aivojen prosessorit työstävät siihen tarvittavaa dataa tuhottoman paljon, tietoisen tajunnan taustalla, eikä sitä kukaan täysin tunne mitä kaikkea siinä tasapainon ylläpitämisessä kaikkiaan tapahtuu aivojen tasolla.

Lopputulos kyllä tunnetaan (tasapaino) mutta ei läheskään kaikkea siihen liittyvää aivotoimintaa.

Jaahas. Nyt siis olet päätynyt toteamaan, ettei oikeastaan kukaan tiedä, miten tässä tasapainossa oikein pysytelläänkään. Vielä hetki sitten selityksesi oli, että minä vain en siitä mitään ymmärrä.

Tosin alunperinhän en edes tasapainossa pysymisestä kirjoittanut, vaan ihan toisesta kyvystä - kyvystä tuntea, missä asennossa kehomme osat ovat toisiinsa nähden. Vaikka tämä kyky auttaa tasapainossa pysymiseen, se ei ole tasapainoa, vaan tosiaankin kehon osien asennon aistimista. Se toimii silloinkin, kun menetämme tasapainomme.  ;)

Ilman asentoaistia tuskin pysyt tasapainossa, vaikka et tietäisikään miten se aistisi kaikkiaan toimii, etkä tiedäkään.

Aistit yleensäkin tuottavat aivoille tietoa, jossa se varsinain asia kootaan tajuttavaksi, myös asentoaisti (tietenkin "tapahtuu" vasta aivoissa. Tasapainoaisti toimii varmaan myös nurinmennessä, jos kerran nurinmenijä on tietoinen nurinmenostaan.

Näköhavainto vaikuttaa moniin asioihin esim, kokeessa oma käsi laitetaan verhon taakse ja tekokäsi näkyviin ja sitä hieman manipuloidaan ja napautetaan vasaralla, niin koehenkilön sydänjyskyt ovat taattua siinä yhteydessä, vaikka asentoaisti kertoisi ettei ole omasta kädestä kysymys.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 11, 2019, 20:20:56
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 11, 2019, 20:02:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 11, 2019, 19:53:10
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 11, 2019, 19:36:21
^

En suosittelisi polvien sivusuuntaan kääntämistä, ainakaan hiemankaan raskaampitekoisille.

Muuten tuon liikkeen tekeminen ei taida onnistua. Tempauskyykyn kyllä edelleen hallitsen  tässä tikissä
eli istumaan meno onnistuu,mutta hieman isompien lihasten vuoksi tuskin onnistuu ylösnousu, enkä sitä aio koikeilla. (Polven nivelsiteet ei tykkäisi.)

Tasapaino on aika vaikea prosessoida ja kaikki siihen tarvittava informaatio roboteillekin sovitettuna on pirkuleen vaikea juttu. Kahdella jalalla kävelevää robottia kyllä kovasti koetetaan saada aikaiseksi.

Tokihan se ihmiselle onnistuu ihan tiedostamatta, mutta aivojen prosessorit työstävät siihen tarvittavaa dataa tuhottoman paljon, tietoisen tajunnan taustalla, eikä sitä kukaan täysin tunne mitä kaikkea siinä tasapainon ylläpitämisessä kaikkiaan tapahtuu aivojen tasolla.

Lopputulos kyllä tunnetaan (tasapaino) mutta ei läheskään kaikkea siihen liittyvää aivotoimintaa.

Jaahas. Nyt siis olet päätynyt toteamaan, ettei oikeastaan kukaan tiedä, miten tässä tasapainossa oikein pysytelläänkään. Vielä hetki sitten selityksesi oli, että minä vain en siitä mitään ymmärrä.

Tosin alunperinhän en edes tasapainossa pysymisestä kirjoittanut, vaan ihan toisesta kyvystä - kyvystä tuntea, missä asennossa kehomme osat ovat toisiinsa nähden. Vaikka tämä kyky auttaa tasapainossa pysymiseen, se ei ole tasapainoa, vaan tosiaankin kehon osien asennon aistimista. Se toimii silloinkin, kun menetämme tasapainomme.  ;)

Ilman asentoaistia tuskin pysyt tasapainossa, vaikka et tietäisikään miten se aistisi kaikkiaan toimii, etkä tiedäkään.

Asentoaistin tosiaan siis totesin jo ajat sitten tasapainoaistin kokonaisuuden osaksi ja taspainossa pysymiseen vaikuttavaksi. Mutta se ei tunnista sitä, ollaanko pystyssä (suhteessa painovoimaan), vaan nimensä mukaisesti kehon osien asennon suhteessa toisiinsa.

Lainaa
Aistit yleensäkin tuottavat aivoille tietoa, jossa se varsinain asia kootaan tajuttavaksi, myös asentoaisti (tietenkin "tapahtuu" vasta aivoissa. Tasapainoaisti toimii varmaan myös nurinmennessä, jos kerran nurinmenijä on tietoinen nurinmenostaan.

Senkin olen jo ajat sitten todennut, että vaikka aistinelimet reseptoreillaan vastaanottavat ärsykkeitä, niin vasta aivoissa tapahtuu niiden tulkinta. Pelkkä aistinelimen vastaanottama ärsyke ei ole vielä riittävä aistimuksen syntymiselle, vaan se tarvitsee myös aivoissa tapahtuvan käsittelyn muodostuakseen varsinaiseksi aistimukseksi.

Tasapainoaisti toki toimii kaatuessakin, vaikka tasapaino onkin menetetty.

Lainaa
Näköhavainto vaikuttaa moniin asioihin esim, kokeessa oma käsi laitetaan verhon taakse ja tekokäsi näkyviin ja sitä hieman manipuloidaan ja napautetaan vasaralla, niin koehenkilön sydänjyskyt ovat taattua siinä yhteydessä, vaikka asentoaisti kertoisi ettei ole omasta kädestä kysymys.

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 12, 2019, 11:16:02
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 11, 2019, 20:20:56

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.

Eikö olekin.

Tietoisuuden osa-alueet toimivat "tiedostamatta" taustalla, joita ei voi tietää.

Aivan samoin voidaan kysyä miksi makuaistin toiminnassa jotkut molekyylit maistuvat joltakin?

Tai äänen kuulemisessa ilmapaineen muutokset saavat ihmisen "tajuamaan "äänessä" laadullisia eroja.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 12, 2019, 11:25:45
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 12, 2019, 11:16:02
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 11, 2019, 20:20:56

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.

Eikö olekin.

Tietoisuuden osa-alueet toimivat "tiedostamatta" taustalla, joita ei voi tietää.

Aivan samoin voidaan kysyä miksi makuaistin toiminnassa jotkut molekyylit maistuvat joltakin?

Tai äänen kuulemisessa ilmapaineen muutokset saavat ihmisen "tajuamaan "äänessä" laadullisia eroja.

Niin tosiaan. Sitä en kyllä hiffaa, miksi kerrot tätä minulle. Mutta ehkä asia valkeni itsellesi juuri, joten haluat jakaa tämän ymmärryksen muillekin?
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 12, 2019, 11:37:38
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 12, 2019, 11:25:45
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 12, 2019, 11:16:02
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 11, 2019, 20:20:56

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.

Eikö olekin.

Tietoisuuden osa-alueet toimivat "tiedostamatta" taustalla, joita ei voi tietää.

Aivan samoin voidaan kysyä miksi makuaistin toiminnassa jotkut molekyylit maistuvat joltakin?

Tai äänen kuulemisessa ilmapaineen muutokset saavat ihmisen "tajuamaan "äänessä" laadullisia eroja.

Niin tosiaan. Sitä en kyllä hiffaa, miksi kerrot tätä minulle. Mutta ehkä asia valkeni itsellesi juuri, joten haluat jakaa tämän ymmärryksen muillekin?

Lahjaksi vain sitä tulee tälläi "tyhmemmille" annettua.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 12, 2019, 11:58:25
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 12, 2019, 11:37:38
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 12, 2019, 11:25:45
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 12, 2019, 11:16:02
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 11, 2019, 20:20:56

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.

Eikö olekin.

Tietoisuuden osa-alueet toimivat "tiedostamatta" taustalla, joita ei voi tietää.

Aivan samoin voidaan kysyä miksi makuaistin toiminnassa jotkut molekyylit maistuvat joltakin?

Tai äänen kuulemisessa ilmapaineen muutokset saavat ihmisen "tajuamaan "äänessä" laadullisia eroja.

Niin tosiaan. Sitä en kyllä hiffaa, miksi kerrot tätä minulle. Mutta ehkä asia valkeni itsellesi juuri, joten haluat jakaa tämän ymmärryksen muillekin?

Lahjaksi vain sitä tulee tälläi "tyhmemmille" annettua.

Safiiri 4.12.2019
LainaaTietenkin kaikki ihmisen aistit liittyvät siihen ihmisen toiminnan kokonaisuuden ohjaukseen ja säätöön, eikä taspainoaisti sen kummemmin kuin kuulos- tai tuntoaistikaan ole millään tapaa erillinen, vaan saumattomassa yhteistyössä kaikkien asitien ja koko kokonaisuuden kanssa.

Olen siis jo aika monta päivää ja viestiä sitten jo kirjoittanut, että aistielimemme eivät toimi erillisinä, vaan kokonaisuuden osana ja yhteistyössä. Kokonaisuus tietenkin pitää sisällään myös aivot - ainakin enemmistöllä sellaiset on. Mutta hienoa, että sinäkin jo asian hahmotit.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 12, 2019, 12:05:03
^

Tietenkin, kun on tullut sitä koko ajan kerrottua sinulle, ihan lahjaksi saat.

Muutenhan vielä kompuroisit pelkän asentoaistin voimilla tässä maailmassa.

Mutta asiaa, joillakin on aivovammojen seurauksena sellaisiakin oireita, ettei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee ja toinen käsi voi jopa koettaa estää toista toimimasta.

Aivojen eripuolien yhteyksien ollessa puutteelliset, sellaistakin on rapartoitu tieteellisissä tutkimuksissa.

Kysyä voidaan siis kuka se toimija on, jos onkin kaksi toimijaa myös asentoaistin käytössä.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 12, 2019, 12:15:42
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 12, 2019, 12:05:03
^

Tietenkin, kun on tullut sitä koko ajan kerrottua sinulle, ihan lahjaksi saat.

Muutenhan vielä kompuroisit pelkän asentoaistin voimilla tässä maailmassa.

Mutta asiaa, joillakin on aivovammojen seurauksena sellaisiakin oireita, ettei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee ja toinen käsi voi jopa koettaa estää toista toimimasta.

Aivojen eripuolien yhteyksien ollessa puutteelliset, sellaistakin on rapartoitu tieteellisissä tutkimuksissa.

Kysyä voidaan siis kuka se toimija on, jos onkin kaksi toimijaa myös asentoaistin käytössä.

Niin tosiaan - olet jaksanut toistaa sitä väitettäsi useiden päivien ajan, etten muka tätä asiaa ymmärrä. Kaipa tämä usko on sinulle tarpeen itsetuntosi pönkittäjänä. Tosin missään vaiheessa en ole esittänyt, etteikö aistimisessa tarvittaisi aivoja. Enkä myöskään ole missään vaiheessa väittänyt, ettei tasapainoaistia olisi olemassa. Se on vain sinun kummallinen olkiukkosi.

Tiedä sitten, mikä on SE aivovamma, joka saa sinut muistamaan sekä muiden kirjoitukset että omasi aivan vituralleen. Ainakin se tuntuu olevan varsin kroonista plaatua.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 12, 2019, 16:13:12
^

Ei kaiketi ole lainkaan "vaikeaa päteä, jos sitä haluaa, kun laskettelet jatkuvasti sammakoita.

Kuten vaikka tälläisia-
Safiiri>>

Tasapainossa pysyminen kuitenkin siis oli tasapainoaistin homma ja asentoaistin heiniä on kehon osien asento.

Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 12, 2019, 16:29:43
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 12, 2019, 16:13:12
^

Ei kaiketi ole lainkaan "vaikeaa päteä, jos sitä haluaa, kun laskettelet jatkuvasti sammakoita.

Kuten vaikka tälläisia-
Safiiri>>

Tasapainossa pysyminen kuitenkin siis oli tasapainoaistin homma ja asentoaistin heiniä on kehon osien asento.


No noinhan tuossa tuo työnjako menee. Asentoaisti tietenkin on osallisena tasapainossa  - koska se kehon asento taspainossa oysymiseen vaikuttaa. Mutta siis tasapainon aistiminen / tasapainon menettämisen eli kaatumisen aistimisessa kaikkien tärkein on sisäkorvan aistinelimien toiminta. Mm. huimaus (hyvänlaatuinen asentohuimaus tai ménièren tauti) ovat juuri sisäkorvaperäisiä häiriöitä.

Mutta kuten olen toistanut nyt ehkä kymmenkunta kertaa: Kyllä, asentoaisti lasketaan tasapainoaistin kokonaisuuteen ja tasapainoon vaikuttaa sen lisäksi myös mm. näköaisti, oppiminen, lihasvoima, motorinen taito ja kehon kokonaistoiminta ja kehollisten aistimusten käsittely aivoissa. Kehon asento on asentoaistin aistima asia, mutta kehon asento ja sen hallinta kyllä on sekin tärkeää tasapainossa pysymisen kannalta. Silti juuri sen tasapainon (pään asennon suhteessa painovoimaan) tosiaan aistimme (sisäkorvan) aistinelimillä.

Lainaa
Asentohuimauksessa sisäkorvan johonkin kolmesta kaarikäytävästä on kulkeutunut sakkaa, joka antaa sisäkorvan herkille aistinsoluille väärää tietoa pään liikkeistä, Laitakari selittää. Kiteet ovat normaalisti kiinni geelimäisessä aineessa, mutta voivat irrota ja ajautua sisäkorvassa väärään paikkaan.
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/eroon_huimauksesta

Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 13, 2019, 09:42:47
^

"Sokean" silmät voivat olla täysin terveet, eikä niissä tarvitse olla mitään vikaa, mutta yhteyden puuttuminen aivojen näkökeskukseen estää näköhavainnon muodostumisen.

Aistit tietenkin tarvitaan, mutta aistit eivät käsittele havaintoja, vaan aivojen kokonaisuus.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 13, 2019, 12:28:23
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 13, 2019, 09:42:47
^

"Sokean" silmät voivat olla täysin terveet, eikä niissä tarvitse olla mitään vikaa, mutta yhteyden puuttuminen aivojen näkökeskukseen estää näköhavainnon muodostumisen.

Aistit tietenkin tarvitaan, mutta aistit eivät käsittele havaintoja, vaan aivojen kokonaisuus.
Niin. Enpä ole koskaan mitään tästä poikkeavaa väittänytkään.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 18, 2020, 16:23:59
Taannoin kuntosalilla ihmettelin, miten en tahtonut crosstarinerilla treenaaminen sujua. Askelluksen rytmi tuppasi sekoamaan.

Sitten huomasin itsestäni etuviistossa olevan miehen, joka myös treenasi crosstrainerilla, mutta askeltaen takaperin. En ollut tuota tietoisesti ollut katsonut, mutta se osui kuitenkin aivan näkökenttäni laidalle ja näin ilmeisesti astimus välittyi myös aivoille. Minun oli aivan pakko kääntää katsettani niin, että tuo "väärinaskeltaja" ei mahdu näkökenttään, jotta sain pidettyä oman tahtini sujuvana. Jos käänsin katseeni tyyppiin, niin taas jaloillani oli hankaluuksia pysyä kurissa.

Jos tuossa samaisessa laitteessa on eteenpäin askeltava, niin tämä ei haittaa lainkaan, vaikka meillä olisi eritahtinen harjoitus menossa.

Mikähän tuon sekoiluni selittäisi?
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 18, 2020, 18:18:52
^ Arvaus: Peilineuronisi sekoilivat - eivät osanneet "päättää", havainnoidako tuota miestä liikeratoineen, vaiko havannoidako (sisäisesti) omaa päinvastaista liikettäsi?
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 19, 2020, 17:15:09
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 18, 2020, 16:23:59
Taannoin kuntosalilla ihmettelin, miten en tahtonut crosstarinerilla treenaaminen sujua. Askelluksen rytmi tuppasi sekoamaan.

Sitten huomasin itsestäni etuviistossa olevan miehen, joka myös treenasi crosstrainerilla, mutta askeltaen takaperin. En ollut tuota tietoisesti ollut katsonut, mutta se osui kuitenkin aivan näkökenttäni laidalle ja näin ilmeisesti astimus välittyi myös aivoille. Minun oli aivan pakko kääntää katsettani niin, että tuo "väärinaskeltaja" ei mahdu näkökenttään, jotta sain pidettyä oman tahtini sujuvana. Jos käänsin katseeni tyyppiin, niin taas jaloillani oli hankaluuksia pysyä kurissa.

Jos tuossa samaisessa laitteessa on eteenpäin askeltava, niin tämä ei haittaa lainkaan, vaikka meillä olisi eritahtinen harjoitus menossa.

Mikähän tuon sekoiluni selittäisi?

Aivan tavallinen, eli luonnollinen asia, jos jokin häiritsee se vaatii huomion suuntaamista.

Kissatkin saalista tavoitellessaan kiinnittävät kaiken huomionsa siihen saaliiseen ja "unohtavat" muut asiat ympärillään. Silloin tajuntaan tuleva ylimääräisen häiriön täyttyy olla tarpeeksi häiritsevä jotta se lamauttaisi tuon keskittymisen, ja saalis tietenkin karkaisi tavoittamattomiin.

Niin siis huomion hajaantuminen sekoittaa toimintaa, lyhyesti sanottuna.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 19, 2020, 21:05:53
^
Huomion hajaantuminen ... hiukan vaikea sanoa, sillä se askeltaminen crosstrainerilla on jokseenkin automaattista, sillä sehän on kuin reipasta kävelyä tai hölkkää vastaavaa toimintaa. En ole keskittynyt askeltamiseen, vaan yleensä katselen muiden tekemisiä, sillä siitä on hyvät näkymät alas suureen osaan muuta salia. Poimin muistiini näkemääni, hyviä jumpaaliikkeitä matolta tmv. Tai, jos ei ole kovin mielenkiintoista katseltavaa, niin mietin lähipäivien tekemisiä tai jotain muuta.

En ole huomannut minkään muiden havaintojen sekottava rytmiäni kuin tuon takaperin askelluksen. Nimenomaan se minua ihmetyttää, että vain tämä yksi hajoittava havainto on niin voimakas.

Niistä peilisoluista en kyllä tiedä mitään, emmekä varmaan kutsu RKK:ta valaisemaan asiasta. Tosin en musita oliko hän peilisolujen puolesta vai vastaan.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 19, 2020, 21:10:52
^RKK on ehdottomasti vastaan.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: a4 - huhtikuu 19, 2020, 23:08:20
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 18, 2020, 16:23:59
Taannoin kuntosalilla ihmettelin, miten en tahtonut crosstarinerilla treenaaminen sujua. Askelluksen rytmi tuppasi sekoamaan.

Sitten huomasin itsestäni etuviistossa olevan miehen, joka myös treenasi crosstrainerilla, mutta askeltaen takaperin. En ollut tuota tietoisesti ollut katsonut, mutta se osui kuitenkin aivan näkökenttäni laidalle ja näin ilmeisesti astimus välittyi myös aivoille. Minun oli aivan pakko kääntää katsettani niin, että tuo "väärinaskeltaja" ei mahdu näkökenttään, jotta sain pidettyä oman tahtini sujuvana. Jos käänsin katseeni tyyppiin, niin taas jaloillani oli hankaluuksia pysyä kurissa.

Jos tuossa samaisessa laitteessa on eteenpäin askeltava, niin tämä ei haittaa lainkaan, vaikka meillä olisi eritahtinen harjoitus menossa.

Mikähän tuon sekoiluni selittäisi?
Kokeile tätä kotona.
Tee toistotesti, tällä rauhoittavalla jooga-asennolla ja tätä samalla seuraten sivusilmällä:

(https://i.pinimg.com/originals/53/56/26/5356267b524b4e0d397db0a728788ddf.gif)



Toinen testi, miltä tuntuu tämän katselu kehossasi?
(Isisiltä tai Daeshilta, rakkaalla on monta nimeä, löytyy myös paljon testivideoita):

(https://i.imgur.com/oZDGvTQ.gif?noredirect)

Tässä ehkä jotain kertsin vastauksen suuntaista selitystä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/18/matkiminenosa-oppimista-ja-myotaelamista


Kolmas testi: Mene kuntosalilla tekemään jonkun toisen crossarin viereen tätä liikettä:

(https://i.chzbgr.com/full/8012366592/h6BC59BAE.gif)
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 20, 2020, 10:29:18
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 19, 2020, 21:05:53
^
Huomion hajaantuminen ... hiukan vaikea sanoa, sillä se askeltaminen crosstrainerilla on jokseenkin automaattista, sillä sehän on kuin reipasta kävelyä tai hölkkää vastaavaa toimintaa. En ole keskittynyt askeltamiseen, vaan yleensä katselen muiden tekemisiä, sillä siitä on hyvät näkymät alas suureen osaan muuta salia. Poimin muistiini näkemääni, hyviä jumpaaliikkeitä matolta tmv. Tai, jos ei ole kovin mielenkiintoista katseltavaa, niin mietin lähipäivien tekemisiä tai jotain muuta.

En ole huomannut minkään muiden havaintojen sekottava rytmiäni kuin tuon takaperin askelluksen. Nimenomaan se minua ihmetyttää, että vain tämä yksi hajoittava havainto on niin voimakas.

No tuo takaperin askellus on se muista poikeava toiminta ja siksi se ärsyke tulee siitä voimakkaampana ja aiheuttaa huomioimisen tarvetta.

Tajunta pyrkii sopeuttamaan aistihavaintojen sisällön siihen luontaiseen ympäristön havaintoihin, silloin jokin poikkeava sekoittaa helposti sitä yleistilannetta.

Jos istuu junassa ja viereiseltä radalta lähtee toinen vainu liikkeelle, saattaa tuntua, että itse liikkuu.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Norma Bates - kesäkuu 09, 2020, 15:19:35
https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-ihminen-nakee-maailman-huomattavasti-vahemman-varillisena-kuin-on-luultu/

Ihminen havaitsee värejä ääreisnäkökentässään vähemmän kuin on luultu.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 09, 2020, 15:32:43
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 09, 2020, 15:19:35
https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-ihminen-nakee-maailman-huomattavasti-vahemman-varillisena-kuin-on-luultu/

Ihminen havaitsee värejä ääreisnäkökentässään vähemmän kuin on luultu.

Ainakaan tuon artikkelin perusteella testi ei varsinaisesti mittaa värinäköä vaan tarkkaavaisuutta. Juuri testasin, niin itse näen sivusilmällä värit laajemmalta alueelta kuin 25% näkökentästä, mutta olisin todennäköisesti itsekin vastannut kysyttäessä samalla tavalla tuollaisessa testissä, etten ole havainnut mitään normista poikkeavaa. Ei ihmiset normaalisti kiinnitä huomiota siihen, mitä he näkevät tarkan näkönsä ulkopuolella vai näkevätkö mitään, vaan ovat keskittyneet pääsääntöisesti siihen, mikä on tarkkaaavaisuutensa keskus, mikä varmaan lienee tuo 25% näkökentästä.
Otsikko: Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 09, 2020, 16:22:51
Riippuen tarkkuus-asteesta. Ihminen näkee vain sen tarkasti mihin kiinnittää huomiota.

Esimerkiksi tähän tekstiin on jokaiseen sanaan kiinnitettävä huomiota, että se tulisi luetuksi ja tulkituksi.

Palattava lukemaan vielä koko lause, jotta sen sanoma tulisi selväksi.

Näkökenttä on laajempi ja siitä pieni osa on tarkan havainnon alueella (tietoisen) riippuen mitä katsoo. Kokonaisuuteen suunnattu huomio, syrjäyttää yksityiskohdat ja yksityiskohtiin kiinnitetty huomia hämärtää ääreisnäön huomion.
Tarkkuus Ei taida kattaa ihan 25 %:a näkökentästä. Ehkä 5 %:a olisi lähempänä.