Seuraavat kolme Powerpoint-sulkeista ovat kaikki YT-nimimerkki Perunin käsialaa. Jos joitakuita sattuisi kiinnostamaan, niin niissä käydään läpi tulevan sukupolven hävittäjät, tulevan sukupolven droonit, ja tulevan sukupolven ilmasta-ilmaan -ohjukset:

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 13, 2019, 19:04:04

Lainaus käyttäjältä: Saares - tammikuu 13, 2019, 18:08:45Rooster:
"Ruotsin ei tarvitsisi lähettää joukkojaan Suomeen vaan antaa kalustoa ja huoltoa niihin. Suomella on miehiä ja Ruotsilla kalustoa - molemmilla ehkä yhteinen intressi puolustaa maataan."
Siinähän se tuli suomeksi. Ei tarvitsisi lähettää joukkojaan (mitä ihmeen ruotsalaisia joukkoja) Suomeen / ehkä yhteinen intressi puolustaa maataan siis ruotsalaisilla puolustaa Ruotsia ja suomalaisilla Suomea. Tuosta Ehrensvärdin lauseesta vielä: saiko Suomi apua Ruotsilta v. 1809?
Muistaakseni Ruotsin kuningas antoi armollisen luvan ettei upseerien tarvitse ruokaillessa noudattaa ohjesäännön vaatimusta että asetakki pitää olla ylös asti napitettu.

Suomi ei halunnut apua 1809 vaan haluttiin Venäjän vallan alle. Viapori antautui ilman laukaustakaan. Mm. verot ja sotaväenotot olivat harmituksena ja uskottiin, että Venäjän komennossa olisi mukavampaa. Näin ehkä olikin, ennenkuin venäläistämiskausi alkoi 80 vuotta myöhemmin.

Lainaus käyttäjältä: wikiTaloudelliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset Suomen suuriruhtinaskunnassa olivat sidoksissa muutoksiin emämaa Venäjällä ja muualla Euroopassa. Suuriruhtinaskunnan historia jakautuu kolmeen eri vaiheeseen. Aluksi oli vuosien 1809–1855 hitaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kausi. Toista vaihetta luonnehti vuosien 1856–1916 voimakas teollinen ja taloudellinen kasvu sekä sivistyksellinen, poliittinen ja kulttuurinen edistyminen, sekä itsehallinnon laajentuminen (vuoteen 1889 asti).

Suomi on taakse katsottuna ollut aina Ruotsiin tai Venäjään vahvasti sidoksissa. Näkisin nyt olevan parempi liittoutua Ruotsin kanssa. Toki teitä venäläismielisiäkin tarvitaan, demokraattisessa järjestelmässä on tilaa myös oppositiolle.

Selitäpä sekoiluasi! Ensin väität ettei Suomi halunnut apua Ruotsilta ja sitten että se soti Venäjää vastaan!

Lainaus käyttäjältä: Saares - helmikuu 05, 2024, 18:16:26Ensin väität ettei Suomi halunnut apua Ruotsilta ja sitten että se soti Venäjää vastaan!

Näin pääsi käymään.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000216497.htmlMiksi Viapori antautui amiraali Carl Olof Cronstedtin johdolla venäläisille ja vielä niin kovin heppoisin perustein Suomen sodan alkuvaiheessa toukokuussa 1808?

Suomi oli alamaiskansa, sama se tekikö sotaväenottoja Ruotsi vai Venäjä. Ruotsiin oli jo kyllästytty ja Venäjä tuntui paremmalta vaihtoehdolta.

Ajan myötä tilanne muuttui, Suomi itsenäistyi, eikä toisten komentoon enää haluttu antautua. Sitten sodittiin itäistä naapuria vastaan.

Kuten on tullut jo kauan sitten mainittua, hävittäjiä olisi voinut hankkia hieman vähemmän ja laittaa se raha drooneihin.

LainaaSuomen asevoimilta puuttuu järjestelmä, joka saattaa muuttaa tulevaisuuden sodankäyntiä ratkaisevasti. Kyse on niin sanotuista vaanivista aseista (loitering munition), joiden läpimurto on tapahtunut Ukrainassa käytävässä sodassa.

"Tässä on kysymys hyvin isosta jutusta", sanoo Puolustusvoimien tutkimusjohtaja, insinöörieversti Jyri Kosola.

"Ne tulevat mullistamaan monta asiaa."

Yksinkertaisimmillaan vaaniva ase on siviilikäyttöön rakennettu nelikopteri, joka pudottaa kranaatin vihollisen niskaan.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010132173.html

Toisaalta, vielä ei taida olla liian myöhäistä hankkia noita, koulutukseen ja  harjoitteluun riittää pienempikin määrä. Todelliseen puolustuskäyttöön tarvitaan tosin paljon. Halukkaita ja sopivia koulutettavia droonioperaattoreiksi lienee yllinkyllin. Monet nuoret ovat harjoitelleet ohjaimien käyttöä jo vuosikaudet.

Ennustan, että Saares oli väärässä ja Roosterin kanssa olimme oikeiassa siinä, kuinka Suomen olisi hävittäjäostosten sijaan kannattanut sijoittaa miehittämätömien droonien teknologiaan. Koko potti 90 miljardiamme tai ainakin merkittävä osa siitä. Tekoäly tulee muutamasssa tulevassa vuodessa muuttamaan miehtitetyn lentämisen tarpettomaksi.

Ainut tapaus, jossa minun ymmärtääkseni Saares voisi olla kaukaa viisas on se, että f-35 hävittäjiin saadaan kustannustehokkaasti parempi toimintasäde ja valmius kuin millainen sadaan tekoälyohjattuun drooniin.

F-35 hankinta työllistää myös Suomessa.

LainaaF-35-moottoreiden kokoonpano Nokialle – teollisen yhteistyön suora työllisyysvaikutus jopa 4  500 henkilötyövuotta
...
Rakennushankkeet ovat osa F-35-hankkeen suoran teollisen yhteistyön kokonaisuutta.

https://demokraatti.fi/f-35-moottoreiden-kokoonpano-nokialle-teollisen-yhteistyon-suora-tyollisyysvaikutus-jopa-4-500-henkilotyovuotta

Droonien torjunta kehittyy.

LainaaDragonFire torjuu kohteita lasereilla. Skotlannin lähellä sijaitsevalla saariryhmällä tehty testi osoitti, että laserilla voidaan torjua lennokki jopa 3,4 kilometrin etäisyydeltä.

Britannian puolustusministeriön mukaan ase osuu kolikonkokoiselle alueelle kilometrin ampumaetäisyydeltä.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010237954.html



Yhden lennokin torjunta ei enää ole kovin kallista käyttökustannuksiltaan, järjestelmän hankintakustannuksista ei ole tietoa.

Suomen hävittäjiä lähtee töihin Mustallemerelle.

LainaaSuomi on lähettämässä Romaniaan, Bulgariaan ja Mustallemerelle kesällä enintään kahdeksan hävittäjää ja satapäisen joukon henkilöstöä. Kyse on niin sanotuista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävistä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010248382.html

Ilmeisesti yhteistyö kuitenkin sujuu vaikka F-35:t eivät vielä ole käytössä. Saattaa olla, että omaa väkeä tarvitaan siksi hiukan enemmän.

Tuolla suunnassa kun lentelee, niin kalustotappionkin uhka on olemassa. Ukrainan rintamalla on ensimmäinen suomalainen menehtynyt drooni-iskussa.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 24, 2024, 12:16:34Suomen hävittäjiä lähtee töihin Mustallemerelle.

LainaaSuomi on lähettämässä Romaniaan, Bulgariaan ja Mustallemerelle kesällä enintään kahdeksan hävittäjää ja satapäisen joukon henkilöstöä. Kyse on niin sanotuista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävistä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010248382.html

Ilmeisesti yhteistyö kuitenkin sujuu vaikka F-35:t eivät vielä ole käytössä. Saattaa olla, että omaa väkeä tarvitaan siksi hiukan enemmän.

Tuolla suunnassa kun lentelee, niin kalustotappionkin uhka on olemassa. Ukrainan rintamalla on ensimmäinen suomalainen menehtynyt drooni-iskussa.

Ilmeisesti hankkimaan kokemusta ja jaetaanhan siinä myös kustannuksia.


Rauhaa tehdään yleensä valmistautumalla sotaan, joten tuo lienee luonnollista..

Sotatieteiden tohtori ja kansanedustaja Limnell haluaa, että NATOn drooniosaamiskeskus tulisi Suomeen. Tämä sopisikin meidän kyvykkyysprofiiliimme aivan mainiosti. Tietotaitomme on tunnustettua mm. karttojen, GPS-paikannuksen, kännykkäteollisuuden, ilmakehän ja avaruuden tutkimuksen ja  tiedonsiirtoteknologian aloilla. Tietysti myös tekoälyn hyödyntämisessä sekä  sotimisessa ja sotatarviketeollisuudessa.

Lainaa– Kyse ei ole vain droonien tuotannosta ja niihin liittyvistä uusista innovaatioista. Niiden käyttöön ja kehittämiseen yhdistyy myös taistelutapojen arviointi, eettiset näkökulmat tekoälyn myötä, droonien testipaikkojen saatavuus, drooneilta puolustautumisen kehittäminen sekä seuraavan sukupolven viestintäteknologian kehittäminen.

– Eli kyse on kokonaisvaltaisesta drone-toiminnan tulevaisuuden kehittämisestä, jonka tarve on kasvava.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c7a733d0-879b-4c66-aef8-899b8b634aed

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 16, 2024, 23:09:13Ennustan, että Saares oli väärässä ja Roosterin kanssa olimme oikeiassa siinä, kuinka Suomen olisi hävittäjäostosten sijaan kannattanut sijoittaa miehittämätömien droonien teknologiaan. Koko potti 90 miljardiamme tai ainakin merkittävä osa siitä. Tekoäly tulee muutamasssa tulevassa vuodessa muuttamaan miehtitetyn lentämisen tarpettomaksi.

Jälkiviisaana Lauri ohjaa Suomea drooneilla sotimaan! Muistatko mikä oli droonitilanne maailmalla silloin kun Suomi valitsi hävittäjät turvakseen. Nykyään tulevaisuuden sotalaitteiden/välineiden ennustaminen on entistäkin vaikeampaa. Tosin hävittäjäkoneiden teho droonintorjunnassa on tulevaisuudessa kehittyvä taito.

Lainaus käyttäjältä: Saares - helmikuu 26, 2024, 15:34:17

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 16, 2024, 23:09:13Ennustan, että Saares oli väärässä ja Roosterin kanssa olimme oikeiassa siinä, kuinka Suomen olisi hävittäjäostosten sijaan kannattanut sijoittaa miehittämätömien droonien teknologiaan. Koko potti 90 miljardiamme tai ainakin merkittävä osa siitä. Tekoäly tulee muutamasssa tulevassa vuodessa muuttamaan miehtitetyn lentämisen tarpettomaksi.

Jälkiviisaana Lauri ohjaa Suomea drooneilla sotimaan!

Ennustimme ennen hävittäjäkauppoja, että kannattisi sijoittaa drooneihin. Se ei ollut jälkiviisautta vaan ennustamista. Kai ymmärrät että jälkiviisaus ja ennustaminen eivät ole sama asia? Ja se että muistutan ennusteestamme nyt, ei ole sekään jälkiviisautta, vaan tilannekatsaus siihen, kuinka ennusteemme vanhenee. Toistaiseksi se on vanhentunut täysin aikatauluissa.

LainaaMuistatko mikä oli droonitilanne maailmalla silloin kun Suomi valitsi hävittäjät turvakseen. Nykyään tulevaisuuden sotalaitteiden/välineiden ennustaminen on entistäkin vaikeampaa. Tosin hävittäjäkoneiden teho droonintorjunnassa on tulevaisuudessa kehittyvä taito.

Drooneja oli jo tuolloin olemassa, siksi me niitä ehdotimmekin. Sitä paitsi nopeammin yhden droonin valmistaa tai päivittää uudemmilla kyvykkyyksillä kuin yhden hävittäjän, eikä meillä ole vielä ensimmäistäkään hävittäjää. Muistelen, että vasta vuodesta 2030 eteenpäin meillä olisi noita uusia hävittäjiä aktiivipalveluksessa.

Drooni on katsos näppärämpi vuoden 2030 tekoälykyvykkyydellä ohjattuna kuin hävittäjä yhdenkään ihmisen ohjamana. Se missä sinä voit olla edelleen oikeassa ehdottaessasi f35-hävittäjiä, on se, että nuo hankitut hävittäjät saataisiin tekoälyohjaukseen ihmisten sijaan niin, että droonit eivät samoihin manöövereihin pysty tekoälyohjaaminakaan, kuin nuo hävittäjät pystyvät tekoälyohjattuina.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 26, 2024, 16:14:06

Lainaus käyttäjältä: Saares - helmikuu 26, 2024, 15:34:17

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 16, 2024, 23:09:13Ennustan, että Saares oli väärässä ja Roosterin kanssa olimme oikeiassa siinä, kuinka Suomen olisi hävittäjäostosten sijaan kannattanut sijoittaa miehittämätömien droonien teknologiaan. Koko potti 90 miljardiamme tai ainakin merkittävä osa siitä. Tekoäly tulee muutamasssa tulevassa vuodessa muuttamaan miehtitetyn lentämisen tarpettomaksi.

Jälkiviisaana Lauri ohjaa Suomea drooneilla sotimaan!

Ennustimme ennen hävittäjäkauppoja, että kannattisi sijoittaa drooneihin. Se ei ollut jälkiviisautta vaan ennustamista. Kai ymmärrät että jälkiviisaus ja ennustaminen eivät ole sama asia? Ja se että muistutan ennusteestamme nyt, ei ole sekään jälkiviisautta, vaan tilannekatsaus siihen, kuinka ennusteemme vanhenee. Toistaiseksi se on vanhentunut täysin aikatauluissa.

LainaaMuistatko mikä oli droonitilanne maailmalla silloin kun Suomi valitsi hävittäjät turvakseen. Nykyään tulevaisuuden sotalaitteiden/välineiden ennustaminen on entistäkin vaikeampaa. Tosin hävittäjäkoneiden teho droonintorjunnassa on tulevaisuudessa kehittyvä taito.

Drooneja oli jo tuolloin olemassa, siksi me niitä ehdotimmekin. Sitä paitsi nopeammin yhden droonin valmistaa tai päivittää uudemmilla kyvykkyyksillä kuin yhden hävittäjän, eikä meillä ole vielä ensimmäistäkään hävittäjää. Muistelen, että vasta vuodesta 2030 eteenpäin meillä olisi noita uusia hävittäjiä aktiivipalveluksessa.

Drooni on katsos näppärämpi vuoden 2030 tekoälykyvykkyydellä ohjattuna kuin hävittäjä yhdenkään ihmisen ohjamana. Se missä sinä voit olla edelleen oikeassa ehdottaessasi f35-hävittäjiä, on se, että nuo hankitut hävittäjät saataisiin tekoälyohjaukseen ihmisten sijaan niin, että droonit eivät samoihin manöövereihin pysty tekoälyohjaaminakaan, kuin nuo hävittäjät pystyvät tekoälyohjattuina.

Juuri näin.

Kyllä tieto drooneista ja niiden kyvyistä oli jo olemassa, emmehän Laurin kanssa ole mitään selvännäkijöitä vaan loogisia päättelijöitä ja mahdollisuuksien tuntijoita.

Lennokkien kehitys on nopeaa ja harrastajilla on paljon tietoa.

LainaaAbiturientti Markus Aarrejoki sai Keksintösäätiön apurahan lennokille, joka auttaa sotilaita löytämään viholliskohteet.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6591404