Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 15, 2024, 10:01:53Lähiaikoina on tullut joka tuutista syötettynä informaatiota kuinka ihmiset kaipaavat isommista asunnoista ihan pikkuisiin.

Downsiftauskäänne olisi toki hyvä asia, mutta en oikein usko sen olevan syynä. Luulen, että on käynnistetty massakampanja jolla koitetaan tehdä päälle iskevästä pakosta hyve ja tavoiteltava juttu.
...
Kun muutetaan pienempään, menee pakostakin huoneellinen tai kaksi tavaraa kierrätykseen. Se auttaa vähän vähänvaraisia tavarantarvitsijoita.

Muuton syynä taitaa useimmiten olla työpaikan vaihtuminen ja/tai asuinkustannusten nousu.

Itse olen viime aikoina katsellut asuntoilmoituksia sillä silmällä - siis että tilaa tulisi lisää^(*). Noissa isoissakin asunnoissa on aivan käsittämättömiä suunnittelukukkasia. Jos ja kun sellainen osuu pikkuruiseen kämppään, niin asuminen on varsin konstikasta.

Huolellinen taloudenpito auttaa asumishaasteisiinkin. Niinpä koulujen opetussuunnitelmaan pitää saada oppiaineeksi vaurastuminen. 

^(*)Juuri vilkaisin ilmoitusta, jonka kohteen paras puoli oli sähköauton latauspiste. Muuten olikin taas kokoelma ei-näin ratkaisuja.

Jos on sitä mieltä, että Hitler oli sosialisti sanan vasemmistolaisessa merkityksessä, suosittelen tutustumaan päinvastaiseen näkökulmaan:

https://threadreaderapp.com/thread/1420679921026883584.html

Tuossa historioitsija avaa oikestolaista 1900-luvun alun sosialismia ja miksi se ei ollut vasemmistolaista sosialismia puhumattakaan, että se olisi ollut vasemmistolaista sosialismia nykymittapuun mukaan.

^
Jos siis 1900-luvun alussa niin oikealla kuin vasemmallakin kilpailtiin siitä, kumalla on parempi merkitys sosialismin sisällöksi, niin ehkäpä nykyään kilpaillaan siitä, kummalla on parempi merkitys liberalismin sisällöksi.

Tosin koska nykyään oikeistolaiset kavahtavat sanaa sosialismi, kavahtavatko he sadan vuoden kuluttua sanaa liberalismi?

Maahanmuuttajia kaivataan tänne suomeen töihin, mutta näyttäisi omaakin porukkaa olevan saatavilla.

Jopa nollatuntisiin sopimuksiin ollaan halukkaita, tai muutaman tunnin sopimukseen silloin tällöin. Tuhansia hakijoita noihin -Taisi olla toiseen 2100 hakijaa.

Kunhan on olemassa sellainen työ jota osaa tehdä, varastohommia ei vain kaikille taida riittää.

>>>

Isoniemi kiittelee.

Viiden tunnin työvuoron aikana, yleensä kello 14–19, Inka Airola pakkaa autoihin meneviä varaosia, työkaluja sekä kiinnikkeitä. Yhtiöllä on omia työntekijöitä noin 150, ja iltapäivän kiirepiikkeihin käytetään vuokratyövoimaa.

Heitä on käytössä 20–30. Airola on yksi heistä.

Ylen tietosuojalauseke
Juttua muokattu kello 9.47: Muokattu otsikkoon "osa-aikatöihin". Muokattu juttua: Koivusen työsopimus on osa-aikainen, Finnkinon nollatuntisopimus.

https://yle.fi/a/74-20068048

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 15, 2024, 23:27:04^
Jos siis 1900-luvun alussa niin oikealla kuin vasemmallakin kilpailtiin siitä, kumalla on parempi merkitys sosialismin sisällöksi, niin ehkäpä nykyään kilpaillaan siitä, kummalla on parempi merkitys liberalismin sisällöksi.

Tosin koska nykyään oikeistolaiset kavahtavat sanaa sosialismi, kavahtavatko he sadan vuoden kuluttua sanaa liberalismi?

Sosialismin maine on aikojen kuluessa saanut kilpeensä kolhuja jotka tekevät siitä vähemmän houkuttelevan.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 15, 2024, 16:56:19

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 15, 2024, 10:01:53Lähiaikoina on tullut joka tuutista syötettynä informaatiota kuinka ihmiset kaipaavat isommista asunnoista ihan pikkuisiin.

Downsiftauskäänne olisi toki hyvä asia, mutta en oikein usko sen olevan syynä. Luulen, että on käynnistetty massakampanja jolla koitetaan tehdä päälle iskevästä pakosta hyve ja tavoiteltava juttu.
...
Kun muutetaan pienempään, menee pakostakin huoneellinen tai kaksi tavaraa kierrätykseen. Se auttaa vähän vähänvaraisia tavarantarvitsijoita.

Muuton syynä taitaa useimmiten olla työpaikan vaihtuminen ja/tai asuinkustannusten nousu.

Itse olen viime aikoina katsellut asuntoilmoituksia sillä silmällä - siis että tilaa tulisi lisää^(*). Noissa isoissakin asunnoissa on aivan käsittämättömiä suunnittelukukkasia. Jos ja kun sellainen osuu pikkuruiseen kämppään, niin asuminen on varsin konstikasta.

Huolellinen taloudenpito auttaa asumishaasteisiinkin. Niinpä koulujen opetussuunnitelmaan pitää saada oppiaineeksi vaurastuminen. 

^(*)Juuri vilkaisin ilmoitusta, jonka kohteen paras puoli oli sähköauton latauspiste. Muuten olikin taas kokoelma ei-näin ratkaisuja.

Olen näköjään jäänyt propagandan seurannassa edelliseen vaiheeseen jumiin, nyt on siirrytty jo vaiheeseen 2 propagandassa.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000010113818.htmlMies muutti igluun Espoossa – Näin hän selviää

Miika Oikari eli Varis luopui asunnostaan kaksi vuotta sitten. Hän asuu iglussa, puumajassa tai teltassa ja maksaa ruokansa pullopanttirahoilla.

Tuo sähköauton latauspiste on muuten hyvä huomio miten asunnolta vaadittavat kriteerit ovat muuttumassa.

Iglussakin asuisi mukavasti jos vieressä olisi piste jossa voisi ladata sähköautoa, mihin voisi helposti kömpiä köllimään jos iglu sulaa, risumaja vuotaa tai puumaja tipahtaa. Sähköauton latauspiste on yksinkertaisimmillaan normaali pistorasia.

Vaurastua voi niinkin, että vuokraa asuntoaan airbnb:nä ja asuu itse iglussa tai autossaan. Jos vielä hankkii ruokansa roskiksista ja kerää tyhjiä pulloja saattaa elää helpostikin ilman palkkaa - tai tukia/korvauksia kuten Elias. Hänellä on rahaa säästössäkin.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 17, 2024, 12:20:29Maahanmuuttajia kaivataan tänne suomeen töihin, mutta näyttäisi omaakin porukkaa olevan saatavilla.

Vain heitä, jotka tekevät töitä.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 17, 2024, 12:20:29Maahanmuuttajia kaivataan tänne suomeen töihin, mutta näyttäisi omaakin porukkaa olevan saatavilla.

Vain heitä, jotka tekevät töitä.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 15, 2024, 23:27:04^
Jos siis 1900-luvun alussa niin oikealla kuin vasemmallakin kilpailtiin siitä, kumalla on parempi merkitys sosialismin sisällöksi, niin ehkäpä nykyään kilpaillaan siitä, kummalla on parempi merkitys liberalismin sisällöksi.

Tosin koska nykyään oikeistolaiset kavahtavat sanaa sosialismi, kavahtavatko he sadan vuoden kuluttua sanaa liberalismi?

Nykyään Suomen oikeistolaiset puolueet eivät uskalla leikata ylipaisuneesta julkissektoristamme...
Irvokas tilanne, kun ainoa keino parantaa Suomea on
1) karsia julkissektoria 20-40%
2) alentaa veroja 10-20%
3) lakimuutoksilla turvata yksityisyritteliäisyyttä
Näin aluksi, lisätkää...

Lainaus käyttäjältä: Saares - tammikuu 17, 2024, 14:06:10

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 15, 2024, 23:27:04^
Jos siis 1900-luvun alussa niin oikealla kuin vasemmallakin kilpailtiin siitä, kumalla on parempi merkitys sosialismin sisällöksi, niin ehkäpä nykyään kilpaillaan siitä, kummalla on parempi merkitys liberalismin sisällöksi.

Tosin koska nykyään oikeistolaiset kavahtavat sanaa sosialismi, kavahtavatko he sadan vuoden kuluttua sanaa liberalismi?

Sosialismin maine on aikojen kuluessa saanut kilpeensä kolhuja jotka tekevät siitä vähemmän houkuttelevan.

Se on tietenkin ilmeistä. Vaikuttaako enemmän vasemmistolaisten kokeilujen epäonnistuminen vai oikeistolaisten kokeilujen epäonnistuminen?

Äärioikeistoa ei paina ainakaan oikeistolaisten kokeilujen epäonnistuminen niin paljoa, etteikö kainaloiden tuulettelu tuntuisi houkuttelevalta kannanotoissaan, mutta mikä mahtaa olla sellaisen keskilinjan oikestolaisen näkemys asiaan.

Vallan eri lajeja ovat yhteiskuntatieteilijät, filosofit, poliitikot, uskonoppineet ja ties ketkä määritelleet aikojen kuluessa milloin mitenkin. Minulla ei siis ole mitään uutta sanomista aiheesta, vaikka sitä tässä vähän pyörittelenkin.

Valta on lyhyesti sanottuna sitä, että saa muut toimimaan haluamallaan tavalla - millä keinoin se tapahtuu, se on vallan määrittelyn kannalta oleellista.

Asiaa pähkäillessäni mietin joskus, että valtaa voisi määritellä kahdella akselilla, jotka ovat kovuus/pehmeys ja virallisuus/epävirallisuus.

Kovuus/pehmeys -akselilla kovaa päätä edustaisi tappava väkivalta, eli ellet tottele, sinut tapetaan. Pehmeässä päässä olisi suostuttelu ja houkuttelu.

Virallisuus/epävirallisuus -ulottuvuudella virallisessa päässä olisi lainsäädäntöön perustuva valtiollinen valta. Epävirallista päätä edustaisi jonkin henkilön arvovalta, joka tiedostettaisiin, mutta jolla ei olisi mitään sitovaa ulottuvuutta.

Rikollisten tekemät pahoinpitelyt ja murhat edustaisivat kovuutta ja epävirallisuutta. Varkaudet ja ilkivalta olisivat astetta pehmeämpää vallan käyttämistä, mutta kuitenkin edelleen epävirallisia.

Valtion viranomaisten pakkokeinot ja väkivalta edustaisivat kovuutta ja virallisuutta. Valtion myöntämä avustus tai etuisuus olisi pehmeää valtaa mutta kuitenkin virallista.

Edellä selostamani nelikenttämalli on oikeastaan lakannut kiinnostamasta minua, koska mihin sitä tarvitsisi.

Arkipäivän ilmiöitä tarkastellessa riittää, kun ymmärtää eron palkitsemisvallan ja joukkovoiman välillä.

Palkitsemisvalta on sitä, kun joku ihminen tai yhtiö saa asiat järjestymään haluamallaan tavalla käyttämällä rahaa. Ihmisille maksetaan siitä, että he luovuttavat firmalle tarvikkeita, raaka-aineita ja työpotentiaalia, joiden avulla firma valmistaa tuotteita, joista se saa rahaa. Fyysistä pakkoa ei käytetä. Kaikki perustuu vapaaehtoiseen tavaroiden ja työpanoksen kauppaan.

No, ei se tietenkään käytännössä näin yksinkertaista ole, mutta palataan siihen myöhemmin.

Joukkovoima on toisenlaista. Se ei perustu kaupankäyntiin vaan väkivaltaiseen pakottamiseen.

Joukkovoima on nykyisin monopolisoitu valtion ja siihen sidoksissa olevien tahojen yksinoikeudeksi. Tavallinen kansa pääsee osallistumaan joukkovoimaan vaalipäivinä.

Edellä mainitut kaksi vallan ulottuvuutta ovat sekoittuneet tosiinsa siten, että rahavalta ohjailee lobbareiden ja vaalirahoituksen ja muun vaikuttamisen avulla sitä, mitä pakkovallan kamareissa puuhataan, ja ketkä siellä puuhailevat. Rahavalta haluaa mieleisensä lait. Pakkovallalla on kuitenkin sen verran itsenäistä voimaa, ettei se anna firmojen tehdä mitä tahansa. Niiden toimintaa säädellään tiukasti. Rahavallan ja pakkovallan, eli talouselämän johtajien ja politiikan johtajien, välillä on eräänlainen symbioosi. Kummatkin hyötyvät toinen toisistaan.

Libertaristisesta yhteiskunnasta haaveilevat ikään kuin unohtavat pakkovallan olemassaolon ja kuvittelevat, että yhteiskunta voisi toimia pelkästään talouden lakien alaisuudessa. Ihmiset tekisivät kauppaa keskenään, ja kukin hyötyisi parhaalla mahdollisella tavalla, joten mihin sitä valtiota tarvittaisiin.

On samantekevää, tarvittaisiinko valtiota vai ei. Toinen vallankäytön elementti eli pakkovalta ei nimittäin häviä mihinkään. Se on oleellinen osa vallan kokonaisuutta. Libertaristien unelman kohdalla se näkyy siten, että unelma ei koskaan toteudu. Enemmistö ihmisistä ei tule kannattamaan libertaristiseen järjestelmään siirtymistä. Ja jos siihen kaikesta huolimatta siirryttäisiin, seuraavissa vaaleissa kansalaiset voisivat äänestää järjestelmän kumoon. Libertarismi loppuisi siihen.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010121322.html
Yhteiskunnan julkissektorin paisuminen (sosialismi) on ongelmamme. Maassamme on 2-300 000 julkissektorin työntekijää liikaa.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 17, 2024, 21:35:20https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010121322.html
Yhteiskunnan julkissektorin paisuminen (sosialismi) on ongelmamme. Maassamme on 2-300 000 julkissektorin työntekijää liikaa.

En osaa sanoa onko heitä liikaa vai liian vähän. Sen uskallan kuitenkin ilmaista, että varsin moni tekee aivan vääriä asioita.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 17, 2024, 22:33:14

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 17, 2024, 21:35:20https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010121322.html
Yhteiskunnan julkissektorin paisuminen (sosialismi) on ongelmamme. Maassamme on 2-300 000 julkissektorin työntekijää liikaa.

En osaa sanoa onko heitä liikaa vai liian vähän. Sen uskallan kuitenkin ilmaista, että varsin moni tekee aivan vääriä asioita.

Tämäkin Toopen zombivalhe on helposti kumottavissa, mutta suosittelen tekemään hänen kanssaan näin:

Sen sijaan että annatte hänen vuodesta toiseen suoltaa tätä höpöhöpöä, pyytäkää häntä todistamaan väitteensä mitattavin faktoin. Voin kertoa jo ennakkoon että se ei onnistu mitenkään - Suomessa kun on eräs planeetan tehokkaimmista julkisista sektoreista, kun mittapuuna on panos-tuotos -jakauma. Eli miten minimipanoksin on saatu maksimituotos - erittäin pienellä määrällä julkisen sektorin henkilöstöä on tuotettu palveluita, joita ei edes muualla ole.

Suomalaisilla keskimäärin ei edes ole mitään varsinaista kokemusta näistä asioista muista EU-maista, tai ylipäätään muualla. Mikäli halajatte saada perspektiiviä julkisen sektorin massiiviseen byrokratiaan, tervemenoa vaikkapa Saksaan. Siellä tulee kotimaista byrokratiaa äkkiä ikävä! Täällä byrokratiasta inisevät eivät edes tiedä, mitä todellinen byrokratia on.

Minulla ei ole tällä hetkellä ylimääräistä aikaa notkua liikoja foorumilla, tämäkin oli vain pikainen kommentti. Vaan pyytäkääpä Toopea osoittamaan vertailevin faktuaalisin tiedoin, että Suomessa olisi aivan liikaa julkisen sektorin työntekijöitä, ja sitäkin mukaa aivan liikaa byrokratiaa. Papukaijahokemansa päättyy siihen; valetta se onkin.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 17, 2024, 21:35:20Maassamme on 2-300 000 julkissektorin työntekijää liikaa.

Melko laaja haitari sinulla, mutta uskoisin että heitä on tuo 2 liikaa.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 17, 2024, 16:55:26

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 15, 2024, 16:56:19

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 15, 2024, 10:01:53Lähiaikoina on tullut joka tuutista syötettynä informaatiota kuinka ihmiset kaipaavat isommista asunnoista ihan pikkuisiin.

Downsiftauskäänne olisi toki hyvä asia, mutta en oikein usko sen olevan syynä. Luulen, että on käynnistetty massakampanja jolla koitetaan tehdä päälle iskevästä pakosta hyve ja tavoiteltava juttu.
...
Kun muutetaan pienempään, menee pakostakin huoneellinen tai kaksi tavaraa kierrätykseen. Se auttaa vähän vähänvaraisia tavarantarvitsijoita.

Muuton syynä taitaa useimmiten olla työpaikan vaihtuminen ja/tai asuinkustannusten nousu.

Itse olen viime aikoina katsellut asuntoilmoituksia sillä silmällä - siis että tilaa tulisi lisää^(*). Noissa isoissakin asunnoissa on aivan käsittämättömiä suunnittelukukkasia. Jos ja kun sellainen osuu pikkuruiseen kämppään, niin asuminen on varsin konstikasta.

Huolellinen taloudenpito auttaa asumishaasteisiinkin. Niinpä koulujen opetussuunnitelmaan pitää saada oppiaineeksi vaurastuminen. 

^(*)Juuri vilkaisin ilmoitusta, jonka kohteen paras puoli oli sähköauton latauspiste. Muuten olikin taas kokoelma ei-näin ratkaisuja.

Olen näköjään jäänyt propagandan seurannassa edelliseen vaiheeseen jumiin, nyt on siirrytty jo vaiheeseen 2 propagandassa.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000010113818.htmlMies muutti igluun Espoossa – Näin hän selviää

Miika Oikari eli Varis luopui asunnostaan kaksi vuotta sitten. Hän asuu iglussa, puumajassa tai teltassa ja maksaa ruokansa pullopanttirahoilla.

Tuo sähköauton latauspiste on muuten hyvä huomio miten asunnolta vaadittavat kriteerit ovat muuttumassa.

Iglussakin asuisi mukavasti jos vieressä olisi piste jossa voisi ladata sähköautoa, mihin voisi helposti kömpiä köllimään jos iglu sulaa, risumaja vuotaa tai puumaja tipahtaa. Sähköauton latauspiste on yksinkertaisimmillaan normaali pistorasia.

Vaurastua voi niinkin, että vuokraa asuntoaan airbnb:nä ja asuu itse iglussa tai autossaan. Jos vielä hankkii ruokansa roskiksista ja kerää tyhjiä pulloja saattaa elää helpostikin ilman palkkaa - tai tukia/korvauksia kuten Elias. Hänellä on rahaa säästössäkin.

Variksilla on pesänsä, mutta "ihmisen pojalla ei ole sijaa mihin päänsä kallistaisi, kerrotaan jonkun sanoneen, mutta hänellä ei ollut sijoituksia.

Nuorena tuo onnistuu paremmin, kuin vanhana tautisena, mutta mielenkiintoinen valintahan tuokin.
Varmaan verottaja keksii tuohonkin luontaisetuun vielä jotain millä saadaan variksenpoika kuriin..