Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 21, 2024, 10:33:37Mitä vaikeammaksi yhteiskunta tekee integroitumisen, sitä useammalta jää kieli oppimatta ja sitä useampi löytää ammattinsa rikollisesta toiminnasta kuten jengirikollisuudesta, se kun ei kysy muunlaisia integroitumistaitoja kuin lojaaliutta kohtalotovereita kohtaan.

Pitäisikö systeemin integroitua maahanmuuttajiin vai maahanmuuttajien integroitua systeemiin?

Tarvitaanko lisää monikulttuurisuutta:

"...opettajankoulutukseen tulisi lisätä monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja sekä kouluihin saada eri maiden edustajia opettamaan. Samoin kuin muihinkin viranomaistehtäviin tarvittaisiin monikulttuurisuutta."

"Opettajankoulutuksen arvioinneissa ja asiantuntijalausunnoissa on todettu, että opettajankoulutusta tulisi kehittää yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Koulutus ei nykyisellään reagoi tarpeeksi nopeasti esimerkiksi monikulttuurisuuteen."

https://www.metropolia.fi/sites/default/files/images/content/content-files/Ylander_Kirjallisuuskatsaus_perhe.pdf

Jos osalla väestöstä koulutus jää niin heikoksi, ettei ole edes peruskoulun päästötodistusta jatko-opinnoista puhumattakaan, miten nämä ihmiset integroidaan yhteiskuntaan? Sulkemalla vankiloihin?

Netistä poimittua:

"Suomessa maahanmuuttajien integraatiosta puhutaan sanalla kotouttaminen.

Kotouttamiselle suomessa tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla myös tuetaan mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kun puhutaan kotoutumisesta, keskustellaan usein myös työllistymisestä. Onkin tärkeää, että henkilö saa työpaikan ja voi ansaita rahaa ja pystyy huolehtimaan itsestään."

Ongelmia aiheuttavat jenginuoret eivät ole kaikki maahanmuuttajia, vaan suuri osa heistä on Suomessa syntyneitä maahanmuuttajien jälkeläisiä ja tietysti myös kantasuomalaisia (ettei tästä pääsisi kukaan huomauttamaan). Nämä ihmiset ovat jo kotoutuneet, mutta väärällä tavalla.

Ei kai se ole enää kotouttamista, kun yritetään oikaista vääränlaista kotoutumista.

https://showcase.laurea.fi/blogiarkisto/pasova-k2022-fi/koto-suomessa/2022/maahanmuuttajien-integroituminen-suomalaiseen-yhteiskuntaan/

Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 21, 2024, 14:17:07

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 21, 2024, 10:33:37Mitä vaikeammaksi yhteiskunta tekee integroitumisen, sitä useammalta jää kieli oppimatta ja sitä useampi löytää ammattinsa rikollisesta toiminnasta kuten jengirikollisuudesta, se kun ei kysy muunlaisia integroitumistaitoja kuin lojaaliutta kohtalotovereita kohtaan.

Pitäisikö systeemin integroitua maahanmuuttajiin vai maahanmuuttajien integroitua systeemiin?

Tarvitaanko lisää monikulttuurisuutta:

"...opettajankoulutukseen tulisi lisätä monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja sekä kouluihin saada eri maiden edustajia opettamaan. Samoin kuin muihinkin viranomaistehtäviin tarvittaisiin monikulttuurisuutta."

"Opettajankoulutuksen arvioinneissa ja asiantuntijalausunnoissa on todettu, että opettajankoulutusta tulisi kehittää yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Koulutus ei nykyisellään reagoi tarpeeksi nopeasti esimerkiksi monikulttuurisuuteen."

https://www.metropolia.fi/sites/default/files/images/content/content-files/Ylander_Kirjallisuuskatsaus_perhe.pdf

Jos osalla väestöstä koulutus jää niin heikoksi, ettei ole edes peruskoulun päästötodistusta jatko-opinnoista puhumattakaan, miten nämä ihmiset integroidaan yhteiskuntaan? Sulkemalla vankiloihin?

Netistä poimittua:

"Suomessa maahanmuuttajien integraatiosta puhutaan sanalla kotouttaminen.

Kotouttamiselle suomessa tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla myös tuetaan mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kun puhutaan kotoutumisesta, keskustellaan usein myös työllistymisestä. Onkin tärkeää, että henkilö saa työpaikan ja voi ansaita rahaa ja pystyy huolehtimaan itsestään."

Ongelmia aiheuttavat jenginuoret eivät ole kaikki maahanmuuttajia, vaan suuri osa heistä on Suomessa syntyneitä maahanmuuttajien jälkeläisiä ja tietysti myös kantasuomalaisia (ettei tästä pääsisi kukaan huomauttamaan). Nämä ihmiset ovat jo kotoutuneet, mutta väärällä tavalla.

Ei kai se ole enää kotouttamista, kun yritetään oikaista vääränlaista kotoutumista.

https://showcase.laurea.fi/blogiarkisto/pasova-k2022-fi/koto-suomessa/2022/maahanmuuttajien-integroituminen-suomalaiseen-yhteiskuntaan/

Yksilötasolla voidaan varmasti pohtia yksilöiden vastuita, mutta kun on perkeleesti ryhmää, pitää pohtia sellaisia asioita, jotka selviävät vain tilstollisella tasolla.

Minun nähdäkseni ihminen on tilastollisella tasolla sellainen eläin, että jos se kokee asian liian vaikeaksi, se mielummin kieltäytyy siitä kuin lähtee siinä epäonnistumaan. Useimmat lähtevät varmasti sen pari ensimmäistä kertaa yrittämään, mutta niin tai näin, jos rima on liian korkealla, he epäonnistuvat, oppivat, ettei kannata ja sitten syntyy vaihtoehtoisia keinoja tavoitella kyseistä asiaa, mikä oireillee helposti sitten rikollisuutena tai muuten vain sääntöjen noudattamatta jättämisenä.

Tämä näkemykseni ei päde pelkästään integroitumiseen, vaan ihan minkä tahansa asian kohdalla, mitä ihmiset tavoittelevat. Eli voidaan puhua ensimmäisen polven mamuista ja tutkia onnistuuko integroituminen ja sitten toisen polven mamuista eli täällä koko ikänsä eläneistä ja tutkia onnistuuko keskiluokkaiseen elämäntapaan kiinni pääseminen.

Jos ei onnistu, näkyy tämä helposti rikollisuutena. Koska rikollisuus ei ole ainoastaan mamujen ongelma vaan enemmän tai vähemmän ihan yhtälailla kantasuomalaisten ongelma, kysymys rikollisuudessa ei varsinaisesti ole maahanmuuttokysymys. Maahanmuuton kohdalla se luonnollisesti korostuu vain, mikäli mamut tai mamutaustaiset pääsevät lähtemään tavoitelemaan keskiluokaista elämäntapaa riittävältä takamatkalta.

Tuo keskiluokkainen elämäntapa on tuossa vain minulla placeholderina. Löytyy yksilöitä, jotka ovat täysin onnellisia huomattavasti askeettisimmissa olosuhteissa kuin millaisen elämäntavan keskiluokkainen elämä mahdollistaa, mutta löytyy myös yksilöitä, kuten Timo Soini, joille vain hillotolppa on kyllin hyvää.

Se mikä on normaalin väestön tai normaalin ihmisryhmän mielestä riittävän hyvää, riippuu siitä, kuvaako yhteiskunnan ideaalia ihmiskuvaa kuten hallitseeko esim. ilmatilaa mediassa tai ehkä nykyään enempi sosiaalisessa mediassa askeetikot vai timosoinit. Onko status quo yhteiskunnassa se, että pitää olla Tesla vai se, että bussilippukin riittää.

Mitä hintavampaan elintasoon niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti pitää yltää, jotta ihminen kokee, ettei elämä ole pelkkää kärsimystä, luonnollisesti sitä korkeammalla rima yhteiskunnassa on.

^
Tuohon voisi lisätä että tilastollisesti keskiluokkaisuuuden tavoittelu on osuva tavoitekuvaus ja suhteellinen köyhyys määräytyy keskiluokan elintason mukaan.
Samalla myös yhteiskuntarauha, jos keskiluokka on valtaryhmä ja erot muihin ryhmiin pieniä.

Onneksi ilmastonmuutos oheisongelmineen aiheuttaa painetta madaltaa länsimaisen keskiluokan globaalilla tasolla itsetuhoisen kerskakuluttavaa elintasoa.

Mutta yhtä globalisoitunut eliitti yrittää irrottautua keskiluokan köyhtymisestä kuin terve ruttoisten tervehdyksistä.

Tekoälykehittäjät lupaavat rahoittajilleen globaalia luksuskommunismia, tai ehkä meille kaikille:

Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 14, 2024, 19:16:44

Ei elintasomme pelastaminen jää ainakaan tuotoista kiinni:
https://www.salkunrakentaja.fi/2024/02/nvidia-tuloskausi-jannitysnaytelma/

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 21, 2024, 10:33:37

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 21, 2024, 10:21:26

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 21, 2024, 09:03:46

Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 21, 2024, 08:36:31Monikulttuurisen maan on pakko olla ankara ja julma asukkaitaan kohtaan, koska jos se on lempeä ja inhimillinen, millaisena maana Ruotsikin on vuosikymmenien ajan tunnettu, yhteiskuntaan huonosti integroituvat ryhmät käyttävät tätä "heikkoutta" hyväkseen elämällä sosiaalituilla ja tekemällä rikoksia.

Entäs jos asia onkin siten, että niin kauan kuin Ruotsi pysyi lempeänä ja inhimillisenä, myös sitä olivat maahanmuuttajat, jotka halusivat paeta julmia ja ankaria kotimaansa oloja?

Ruotsin persuuntuminen, sanamuotojen ja sitä myötä tekojen myötä luonnollisesti minusta roihahti myös rikollisuus. Mitä syytä olisi olla inhimillinen lempeä hallinnolle, joka ei ole sitä sinulle?

T: Xante

Mitä tekoja Ruotsin persut ovat tehneet? Siis ihan konkreettisesti väkivaltaisia tekoja? Entä tekevätkö kaikkien maiden "persut" samoin?

Mitä vaikeammaksi yhteiskunta tekee integroitumisen, sitä useammalta jää kieli oppimatta ja sitä useampi löytää ammattinsa rikollisesta toiminnasta kuten jengirikollisuudesta, se kun ei kysy muunlaisia integroitumistaitoja kuin lojaaliutta kohtalotovereita kohtaan.

Millä tavalla yhteiskunta tekee integroitumisesta vaikeaa? Käsittääkseni maahanmuuttajataustaiset saavat asuinmaansa kielen opetusta, vai eivätkö saa?

Ei köyhällä tai tyhmällä kantasuomalaisella sen helpompaa ole, kuin sen verran että se kieli on jo valmiiksi hallussa. Ei silti kaikista köyhistä tai tyhmistä kantiksista tule rikollisia. Ei toki kaikista maahanmuuttajistakaan, mutta ilmeisesti suuremmasta osasta kuin vastaavassa asemassa olevista kantiksista, että näistä asioista puhutaan vuodesta toiseen.

Jos nyt ajatellaan että kysymys on työelämästä syrjäytymisestä, niin eihän 14-vuotias jenginuori ole vielä edes siinä iässä missä haetaan työtä. Lähinnä tulee mieleen että seura tekee kaltaisekseen. Kun ympäristössä on näitä nulkkeja jotka ovat huomanneet että kaikenlaista kivaa saa helpommin kun vähän heiluttaa puukkoa ja uhkailee pienempiä lapsia, niin se sama menetelmätapa houkuttaa sitten muita samasta maasta kotoisin olevia. Miten siihen puuttuu, kun ainahan ihmiset ovat halunneet olla "omalla porukalla", eli kun eivät perheen vanhemmatkaan halua olla kuin omiensa parissa, niin... Ja sitten se perheen äiti ei edes osaa suomea, joten ei oikein muiden kanssa voi ollakaan, kuin samaa etnistä ryhmää edustavien.

Jos kantikset alkavat hajottamaan näitä ulkkisten klikkejä, niin että vihdoin ihan oikeasti olisi monikulttuuri eikä montaa kulttuuria umpioituneina pesäkkeinä, niin sitten aletaan kumminkin huutaa rasismista ja kuinka länkkärit haluavat tuhota meidät ja perinteemme.

Uskoisin, että on jo maahanmuuttotaustaisiakin, jotka ovat sitä mieltä että heidän itsensäkin pitää vaivautua tekemään parhaansa että saadaan aikaiseksi toimiva systeemi, että ei pelkkä kiukuttelu auta yhtään mitään.

Suomalaisilla on nyt niin monikulttuurinen maa, että presidentiksi on valittu kielivähemmistön edustaja jonka puoliso on kaksoiskansalaisuuden omaava maahanmuuttaja.

Että se tästä suomalaisten "rasistisuudesta".

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 22, 2024, 09:48:59

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 21, 2024, 10:33:37

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 21, 2024, 10:21:26

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 21, 2024, 09:03:46

Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 21, 2024, 08:36:31Monikulttuurisen maan on pakko olla ankara ja julma asukkaitaan kohtaan, koska jos se on lempeä ja inhimillinen, millaisena maana Ruotsikin on vuosikymmenien ajan tunnettu, yhteiskuntaan huonosti integroituvat ryhmät käyttävät tätä "heikkoutta" hyväkseen elämällä sosiaalituilla ja tekemällä rikoksia.

Entäs jos asia onkin siten, että niin kauan kuin Ruotsi pysyi lempeänä ja inhimillisenä, myös sitä olivat maahanmuuttajat, jotka halusivat paeta julmia ja ankaria kotimaansa oloja?

Ruotsin persuuntuminen, sanamuotojen ja sitä myötä tekojen myötä luonnollisesti minusta roihahti myös rikollisuus. Mitä syytä olisi olla inhimillinen lempeä hallinnolle, joka ei ole sitä sinulle?

T: Xante

Mitä tekoja Ruotsin persut ovat tehneet? Siis ihan konkreettisesti väkivaltaisia tekoja? Entä tekevätkö kaikkien maiden "persut" samoin?

Mitä vaikeammaksi yhteiskunta tekee integroitumisen, sitä useammalta jää kieli oppimatta ja sitä useampi löytää ammattinsa rikollisesta toiminnasta kuten jengirikollisuudesta, se kun ei kysy muunlaisia integroitumistaitoja kuin lojaaliutta kohtalotovereita kohtaan.

Millä tavalla yhteiskunta tekee integroitumisesta vaikeaa? Käsittääkseni maahanmuuttajataustaiset saavat asuinmaansa kielen opetusta, vai eivätkö saa?

Ei köyhällä tai tyhmällä kantasuomalaisella sen helpompaa ole, kuin sen verran että se kieli on jo valmiiksi hallussa. Ei silti kaikista köyhistä tai tyhmistä kantiksista tule rikollisia. Ei toki kaikista maahanmuuttajistakaan, mutta ilmeisesti suuremmasta osasta kuin vastaavassa asemassa olevista kantiksista, että näistä asioista puhutaan vuodesta toiseen.

Jos nyt ajatellaan että kysymys on työelämästä syrjäytymisestä, niin eihän 14-vuotias jenginuori ole vielä edes siinä iässä missä haetaan työtä. Lähinnä tulee mieleen että seura tekee kaltaisekseen. Kun ympäristössä on näitä nulkkeja jotka ovat huomanneet että kaikenlaista kivaa saa helpommin kun vähän heiluttaa puukkoa ja uhkailee pienempiä lapsia, niin se sama menetelmätapa houkuttaa sitten muita samasta maasta kotoisin olevia. Miten siihen puuttuu, kun ainahan ihmiset ovat halunneet olla "omalla porukalla", eli kun eivät perheen vanhemmatkaan halua olla kuin omiensa parissa, niin... Ja sitten se perheen äiti ei edes osaa suomea, joten ei oikein muiden kanssa voi ollakaan, kuin samaa etnistä ryhmää edustavien.

Jos kantikset alkavat hajottamaan näitä ulkkisten klikkejä, niin että vihdoin ihan oikeasti olisi monikulttuuri eikä montaa kulttuuria umpioituneina pesäkkeinä, niin sitten aletaan kumminkin huutaa rasismista ja kuinka länkkärit haluavat tuhota meidät ja perinteemme.

Uskoisin, että on jo maahanmuuttotaustaisiakin, jotka ovat sitä mieltä että heidän itsensäkin pitää vaivautua tekemään parhaansa että saadaan aikaiseksi toimiva systeemi, että ei pelkkä kiukuttelu auta yhtään mitään.

https://kantapaikka.net/index.php?msg=197543

Tuossa hieman seikkaperäisemmin josko siitä hahmottuisi paremin mitä tarkoitin

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 22, 2024, 09:50:11Suomalaisilla on nyt niin monikulttuurinen maa, että presidentiksi on valittu kielivähemmistön edustaja jonka puoliso on kaksoiskansalaisuuden omaava maahanmuuttaja.

Että se tästä suomalaisten "rasistisuudesta".

Ellet sitten kuvittele olevasi maailman napa, niin uskaltaisin väittää, ettei kaltaisesi hegemoniakulttuuriin lukeutuva aspergerintrovertin tulisikaan havaita missään rasimia, silloin kun oma kulttuurinen viiteryhmäsi sitä epähegemoniakulttuurin edustajia kohtaan harjoittaa. Jotta havaitsisi oman viiteryhmän harjoittamaa rasimia toisia ryhmiä kohtaan, pitää olla aika laaja sosiaalinen verkosto käsittäen riittävän heterogeenisen ryhmän ihmisiä ja sinä et käsittääkseni lukeudu sen tason ekstrovertteihin, että tuntisit omasi lisäksi juuri kenenkään muun ihmisen arkea. Tosin jos olet maailman napa, ehkä sinun ei tarvitsekaan.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 21, 2024, 16:37:54Minun nähdäkseni ihminen on tilastollisella tasolla sellainen eläin, että jos se kokee asian liian vaikeaksi, se mielummin kieltäytyy siitä kuin lähtee siinä epäonnistumaan. Useimmat lähtevät varmasti sen pari ensimmäistä kertaa yrittämään, mutta niin tai näin, jos rima on liian korkealla, he epäonnistuvat, oppivat, ettei kannata ja sitten syntyy vaihtoehtoisia keinoja tavoitella kyseistä asiaa, mikä oireillee helposti sitten rikollisuutena tai muuten vain sääntöjen noudattamatta jättämisenä.

Minulle sanoi aikoinaan äitini että heillä ei ole varaa kouluttaa minua, joten en voi mennä lukioon. Maksoihan ne kirjat kauppiksessakin, ja joku opintoraha oli (en muista enää niin kaukaisia asioita, mutta kaiketi siis oli). Itse halusin mahdollisimman nopeasti sieltä ankeasta kodista ja junttipaikkakunnalta pois, joten päätin mennä sinne kauppikseen että valmistuisin nopeammin. Aikanaan joihinkin duuneihinkin pääsin.

Olisiko sitten nykyään niin että ne koulutukset ovat paljon paljon vaativimpia, ja mitään takeita työllistymisestä ei siltikään ole? En tiedä, mutta kai sitä nyt kaikenlaisia tukia saa täysi-ikäisenä jos hoksaa muuttaa kotoaan pois, että pärjää kyllä ilman että pitää alkaa puukkoa heiluttelemaan.

Joten epäilen että jos se puukon kanssa hosuminen houkuttaa, niin siihen on kyllä jonkinlaista hyväksyntää tai jopa kannustusta omassa kulttuurissa. Vanhemmat esittävät aina kauhean järkyttynyttä ja syyttävät yhteiskuntaa sitten kun kakara kärähtää rikoksista, mutta mikä heitä esti puuttumasta asiaan? Se, että tietyissä kulttuureissa perheen pojat ovat pikkuprinssejä jotka saavat elää kuin siat pellossa.

Tytöthän sitten paiskataan vaikka seinään, jos ei se niqab kiinnosta.

Ehkä tässä asiassa auttaisi se että vankiloita kiertänyt ja siihen kyllästynyt mies tulisi kertomaan nuorille räkänokille että ei kannata lähteä sille tielle.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 22, 2024, 09:57:08

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 22, 2024, 09:50:11Suomalaisilla on nyt niin monikulttuurinen maa, että presidentiksi on valittu kielivähemmistön edustaja jonka puoliso on kaksoiskansalaisuuden omaava maahanmuuttaja.

Että se tästä suomalaisten "rasistisuudesta".

Ellet sitten kuvittele olevasi maailman napa, niin uskaltaisin väittää, ettei sinun hegemoniakulttuurin edustajana kuuluisikaan havaita missäään rasimia, silloin kun epähegemoniakultuurien edustajat sitä havaitsevat.

Sen verran mitä olen isossa kaupungissa liikkunut tässä viimeiset kohta 14 v(* niin olen maininnut jo aiemmin ne kaksi tilannetta jotka saattoivat olla rasismia tai sitten ei.

a) Ulkkisnainen oli kirjastossa ylittänyt varaamansa nettiajan, ja koska ei ollut jo poistunut paikalta, ajan seuraavaksi varannut iäkäs suomalainen mies alkoi huutamaan ja karjumaan. Yksikään hänen sanoistaan ei kuulostanut rasistiselta, mutta on tietysti ihmisiä joiden mielestä vihaisuus on rasismia. Ei voi tietää olisiko hän huutanut samalla tavalla kantikselle. Nainen pärähti itkemään ja kirjaston naiset lohduttelivat häntä.

b) Yleisessä saunassa minun silmääni ruskettuneen näköinen mies laskeutuessaan lauteiltaan yhtäkkiä syöksähti iäkästä kantismiestä kohti ja karjaisi ennen ulos poistumistaan. Papparainen sanoi että "emmää tota neekeriä pelkää", jota ihmettelin, kunnes sitten itse menin ulos ja tajusin että tummapintainen mies olikin mustaihoinen mies. (Niin vähän se ihonväri kiinnosti minua siellä saunassa, että olisin hoksannut alkaa tekemään havaintoja ihmisen etnisyydestä.)

Tässä nämä nyt oli. Muut mahdollisesti rasistiset tilanteet ovat olleet sellaisia joissa rasismia harjoittaa ulkkis ja minä olen kohde.

Sille en valitettavasti mahda mitään ettei näitä nyt tämän enempää ole kertynyt, ja vaikea tietää onko tuo vanhuskaan rasisti jos puhuu neekeristä silloin kun musta mies pelleilee omituisella tavalla. Ehkä jos luuhaisin juotoloissa ja eläisin sitä "kulttuuria" läpi, olisi tullut jo kaikenlaista vastaan. Herää sitten vain kysymys että jos juopot räyhäävät toisilleen, niin onko se erityisesti rasismia, vai pelkkää juoppojen sekoilua jossa mikä tahansa on ase. Kuten nyt vaikkapa naisena saisi tietysti kuulla huorittelua, mutta olisiko se sitten merkki siitä että Suomi on misogyyninen maa?

En tiedä. Yksi naispuolinen tuttuni näkee kaikkialla naisvihaa, koska muutama mies on kohdellut häntä rumasti.

*) Yksinäni.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 22, 2024, 09:57:56

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 21, 2024, 16:37:54Minun nähdäkseni ihminen on tilastollisella tasolla sellainen eläin, että jos se kokee asian liian vaikeaksi, se mielummin kieltäytyy siitä kuin lähtee siinä epäonnistumaan. Useimmat lähtevät varmasti sen pari ensimmäistä kertaa yrittämään, mutta niin tai näin, jos rima on liian korkealla, he epäonnistuvat, oppivat, ettei kannata ja sitten syntyy vaihtoehtoisia keinoja tavoitella kyseistä asiaa, mikä oireillee helposti sitten rikollisuutena tai muuten vain sääntöjen noudattamatta jättämisenä.

Minulle sanoi aikoinaan äitini että heillä ei ole varaa kouluttaa minua, joten en voi mennä lukioon. Maksoihan ne kirjat kauppiksessakin, ja joku opintoraha oli (en muista enää niin kaukaisia asioita, mutta kaiketi siis oli). Itse halusin mahdollisimman nopeasti sieltä ankeasta kodista ja junttipaikkakunnalta pois, joten päätin mennä sinne kauppikseen että valmistuisin nopeammin. Aikanaan joihinkin duuneihinkin pääsin.

Olisiko sitten nykyään niin että ne koulutukset ovat paljon paljon vaativimpia, ja mitään takeita työllistymisestä ei siltikään ole? En tiedä, mutta kai sitä nyt kaikenlaisia tukia saa täysi-ikäisenä jos hoksaa muuttaa kotoaan pois, että pärjää kyllä ilman että pitää alkaa puukkoa heiluttelemaan.

Joten epäilen että jos se puukon kanssa hosuminen houkuttaa, niin siihen on kyllä jonkinlaista hyväksyntää tai jopa kannustusta omassa kulttuurissa. Vanhemmat esittävät aina kauhean järkyttynyttä ja syyttävät yhteiskuntaa sitten kun kakara kärähtää rikoksista, mutta mikä heitä esti puuttumasta asiaan? Se, että tietyissä kulttuureissa perheen pojat ovat pikkuprinssejä jotka saavat elää kuin siat pellossa.

Tytöthän sitten paiskataan vaikka seinään, jos ei se niqab kiinnosta.

Ehkä tässä asiassa auttaisi se että vankiloita kiertänyt ja siihen kyllästynyt mies tulisi kertomaan nuorille räkänokille että ei kannata lähteä sille tielle.

Eli et joko lukenut koko viestiäni tai ymmärtänyt siitä mitään. Kyse ei ole sinusta vaan ilmislajista. Yksilöt kuten sinä, voivat tietenkin olla periaatteessa millaisia vain, mutta kun tutkitaan kaikkia yksilöitä isona massana, tyyliin mikä on lajityypillistä, sinä et introverttina aspergerina toimi keskiarevoisena ihmisenä, ellet sitten kuvittele olevasi maailman napa.

Kulttuurin merkitystä ihmisen menestymisen kannalta ei voi kiistää. On eroa siinä, kannustetaanko nuorta etenemään ja menestymään, vai pidetäänkö asiaa yhdentekevänä. Sekin mahdollisuus on olemassa, että lapsen yrityksiä pärjätä paremmin kuin vanhempansa jarrutetaan kotoa käsin.

Kaikkea näkee. Yläluokkaiset perheet yleensä yrittävät työntää lahjattomia lapsiaankin menestymisen polulle hinnalla millä hyvänsä. Duunariperheessä saatetaan ajatella, että miksi lapsen pitäisi edetä sen pidemmälle kuin vanhempansakaan. Lasta ei kuitenkaan varsinaisesti estetä, jos ei kannustetakaan. Ja näiden lisäksi on siis kolmas vaihtoehto eli suoranainen jarrutus syystä tai toisesta. Katsotaanko silloin, että olisi vähän koulutetuille vanhemmille häpeä, jos heidän lapsensa nousisivat jollakin tasolla heidän yläpuolelleen.

Syytä en tiedä, mutta romanien keskuudessa pelkästään ylioppilaaksi kirjoittaminen tuntuu olevan edelleen niin harvinaista, että valkolakin saaneita esitellään lehdissä suurina ihmeinä. Kuinka moni jatkaa siitä eteenpäin ja mihin, sitä en tiedä. Pelkällä ylioppilastodistuksellahan ei nykypäivänä tee mitään. Tohtoreiksi väitelleistä romaneista en muista lukeneeni. Ylipäätään romanien koulutustaso näyttää olevan keskimäärin matalampi kuin muun väestön.

Varsinainen tämän kirjoitukseni pääasia oli vähällä unohtua. Se on vietnamilaistaustaisen Luc Duongin tarina, joka Helsingin Sanomat kertoi pari päivää sitten:

KILPAILU arvosanoista oli Luc Duongin kouluaikana armotonta. Se oli niin kovaa, että Duong jopa eristäytyi perheestään ja opettajistaan. Nyt hän istuu kotisohvallaan Espoon Tontunmäessä ja kertoo, mitä tapahtui hänen ollessaan 14-vuotias.

"En päässyt lukioon, koska arvosanani eivät riittäneet kovasta pänttäämisestä huolimatta."

Duong meni yksityiseen lukioon, jossa kertoo olleensa parhaita oppilaita. Lukion jälkeen sama kierre jatkui, mikä aiheutti välirikon vanhempiin. Duongin äiti ja isä olivat tuhansien kilometrien päässä Venäjällä, töissä Vladivostokissa.

Duong asui isoäitinsä luona eikä opiskeluaikanaan ollut puheväleissä vanhempiensa kanssa.

"He olivat pettyneitä minuun. Vasta koronapandemian jälkeen puhuin isäni kanssa 17 vuoden jälkeen. En halua samaa omille lapsilleni."

Tuon tyyppiset seikat kenties osaltaan selittävät aasialaisten hyviä suorituksia. Perhe painostaa lapset yrittämään parhaansa ja vielä enemmänkin. Jos lapsi ei täytä vanhempiensa odotuksia, lapsen kohtalo on julma. "Tulos tai ulos" on periaate.

Yksi syy siihen, miksi afrikkalaiset eivät tule koskaan menestymään tilastollisella tasolla yhtä hyvin kuin aasialaiset, on afrikkalaisten perherakenne. Afrikkalais(taustaisilla)nuorilla ei ole samanlaista kannustavaa ja vaativaa perhettä kuin aasialaisnuorilla.

Tilastoja Yhdysvalloista (yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä):

Asian And Pacific Islander 16 %
Non-Hispanic White 24 %
Hispanic Or Latino 42 %
Black Or African American 63 %

Järjestys on sama kuin oppilaiden tasotestien tulokset, joissa aasialaistaustaiset saavat parhaat pisteet, ja mustat ovat tulosluettelon loppupäässä. Jos lapset kasvavat yksin heikosti koulutetun äidin kanssa, joka tekee pitkää päivää roskatyössä, kuka lapsia jaksaa kannustaa? Kenellä on varaa maksaa heille yksityisopetuksesta, jos koulussa menee huonosti? Asunnot ovat pieniä ja ahtaita. Ei niissä ole omaa rauhaa ja tilaa tehdä kotitehtäviä. Kadun kaverit vetävät puoleensa enemmän kuin tylsät oppikirjat. Koulussa saa vain haukkuja ja huonoja arvosanoja. Se ei kiinnosta. Kaveripiirissä voi saada arvostusta. Se kiinnostaa.

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/184911_latso_diives_nro_1_2016_netti.pdf

Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 22, 2024, 11:00:56Kaikkea näkee. Yläluokkaiset perheet yleensä yrittävät työntää lahjattomia lapsiaankin menestymisen polulle hinnalla millä hyvänsä. Duunariperheessä saatetaan ajatella, että miksi lapsen pitäisi edetä sen pidemmälle kuin vanhempansakaan. Lasta ei kuitenkaan varsinaisesti estetä, jos ei kannustetakaan. Ja näiden lisäksi on siis kolmas vaihtoehto eli suoranainen jarrutus syystä tai toisesta. Katsotaanko silloin, että olisi vähän koulutetuille vanhemmille häpeä, jos heidän lapsensa nousisivat jollakin tasolla heidän yläpuolelleen.

Noitten lisäksi on mm minun isäni, joka oli itse hyvin korkeasti koulutettu, mutta ihannoi yksinkertaisia paskaduuneja ja lievästi jarrutti kouluttautumaan.

Itse en puuttunut mitenkään tyttäreni uravalintaan.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 22, 2024, 10:08:46

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 22, 2024, 09:57:56

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 21, 2024, 16:37:54Minun nähdäkseni ihminen on tilastollisella tasolla sellainen eläin, että jos se kokee asian liian vaikeaksi, se mielummin kieltäytyy siitä kuin lähtee siinä epäonnistumaan. Useimmat lähtevät varmasti sen pari ensimmäistä kertaa yrittämään, mutta niin tai näin, jos rima on liian korkealla, he epäonnistuvat, oppivat, ettei kannata ja sitten syntyy vaihtoehtoisia keinoja tavoitella kyseistä asiaa, mikä oireillee helposti sitten rikollisuutena tai muuten vain sääntöjen noudattamatta jättämisenä.

Minulle sanoi aikoinaan äitini että heillä ei ole varaa kouluttaa minua, joten en voi mennä lukioon. Maksoihan ne kirjat kauppiksessakin, ja joku opintoraha oli (en muista enää niin kaukaisia asioita, mutta kaiketi siis oli). Itse halusin mahdollisimman nopeasti sieltä ankeasta kodista ja junttipaikkakunnalta pois, joten päätin mennä sinne kauppikseen että valmistuisin nopeammin. Aikanaan joihinkin duuneihinkin pääsin.

Olisiko sitten nykyään niin että ne koulutukset ovat paljon paljon vaativimpia, ja mitään takeita työllistymisestä ei siltikään ole? En tiedä, mutta kai sitä nyt kaikenlaisia tukia saa täysi-ikäisenä jos hoksaa muuttaa kotoaan pois, että pärjää kyllä ilman että pitää alkaa puukkoa heiluttelemaan.

Joten epäilen että jos se puukon kanssa hosuminen houkuttaa, niin siihen on kyllä jonkinlaista hyväksyntää tai jopa kannustusta omassa kulttuurissa. Vanhemmat esittävät aina kauhean järkyttynyttä ja syyttävät yhteiskuntaa sitten kun kakara kärähtää rikoksista, mutta mikä heitä esti puuttumasta asiaan? Se, että tietyissä kulttuureissa perheen pojat ovat pikkuprinssejä jotka saavat elää kuin siat pellossa.

Tytöthän sitten paiskataan vaikka seinään, jos ei se niqab kiinnosta.

Ehkä tässä asiassa auttaisi se että vankiloita kiertänyt ja siihen kyllästynyt mies tulisi kertomaan nuorille räkänokille että ei kannata lähteä sille tielle.

Eli et joko lukenut koko viestiäni tai ymmärtänyt siitä mitään. Kyse ei ole sinusta vaan ilmislajista. Yksilöt kuten sinä, voivat tietenkin olla periaatteessa millaisia vain, mutta kun tutkitaan kaikkia yksilöitä isona massana, tyyliin mikä on lajityypillistä, sinä et introverttina aspergerina toimi keskiarevoisena ihmisenä, ellet sitten kuvittele olevasi maailman napa.

Luulisin kuitenkin, että jokainen "kuvittelee olevansa maailman napa"  ja sitä tavallaan onkin.

Tarkennan kuitenkin ettei kukaan ole maailman napa. ei putin truppi stuppi eikä kukaan muukaan.

Omassa elämässään ei kuitenkaan ole ketään muutakaan napaa, kuin itse. Tämä saatetaan ymmärtää väärin joten totean lisäksi, etten kuvittele olevani maailman napa.
Maailmaa voi tutkia vain itsessään tapahtuvana ja toisia tarkkaillessaankin voi peilata vain itseään siinä yhteydessä.

Siten on ilmeistä, että jokainen heijastaa itseään myös puheissaan, tai kirjoituksissaan joten taitaa olla ymmärrettävää, jos joku ei huomaa mitä ja miten sen tekee..

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 22, 2024, 10:03:56a) Ulkkisnainen oli kirjastossa ylittänyt varaamansa nettiajan, ja koska ei ollut jo poistunut paikalta, ajan seuraavaksi varannut iäkäs suomalainen mies alkoi huutamaan ja karjumaan. Yksikään hänen sanoistaan ei kuulostanut rasistiselta, mutta on tietysti ihmisiä joiden mielestä vihaisuus on rasismia. Ei voi tietää olisiko hän huutanut samalla tavalla kantikselle. Nainen pärähti itkemään ja kirjaston naiset lohduttelivat häntä.

Ennen tuollainen olisi ollut mikrorasismia – kun tietokoneiden kanssa kerran pelataan.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 22, 2024, 09:48:59Millä tavalla yhteiskunta tekee integroitumisesta vaikeaa?

Millähän tavalla se yhteiskunta tekee mistään vaikeaa.

Juuri siihenhän tässä pyritään, että ihmiset vihdoin uskovat olevansa oman onnensa seppiä ja lakkaavat marisemasta minnekään suuntaan, etenkään yhteiskunnan.

Ja tämä pätee sitten ihan jokaiseen, joka tähän asti on keplotellut jonkin tuen varassa, sillä ei todellakin tulemme elämään tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa ikä, etnisyys, työkyvyn taso tms. pikkuseikat eivät tule antamaan minkään sortin tasoitusta, vaan olettama on, että pärjäät, oli tilanteesi mikä tahansa.

Tai et pärjää, mutta se ei sitten ole yhteiskunnan ongelma, vaan ihan ikiomasi.

T: Xante