kantapaikka.net

Yleiset => Tiede => Aiheen aloitti: Edward - helmikuu 03, 2019, 15:43:20

Otsikko: Diabetes
Kirjoitti: Edward - helmikuu 03, 2019, 15:43:20
Diabetesta koskeva keskustelurönsy on leikattu aiheesta R.I.P omaksi ketjuksi.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Renttu - helmikuu 04, 2019, 16:39:50
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 04, 2019, 16:34:51
Joo, epäilin insuliinisokkia. Tottumaton insuliinin käyttäjä ja kirkas viina on tappava yhdistelmä. En siis tiedä Nykäsen kuolinsyytä, mutta tähän yhdistelmään veikkasin hänen menetyvän.
Enpä tiedä minäkään, mutta minulta oli mennyt koko Matin diagnoosi ohikin - en tiennyt, että hänellä oli todettu diabetes. Mutta uumoilit joka tapauksessa oikein.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Sepe - helmikuu 04, 2019, 17:00:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 16:35:54
2. tyypin diabeteksen yleinen lääke on metformiini, Suomessa kauppanimeltään Diformin. Sen lääkityksen kanssa ei kannata ottaa kahta olutpullollista enemmän huimetusta, jos sitäkään. Ja jos ottaa, niin kyseinen lääke pitää jättää pois siltä illalta. Sama pätee jos on oksentelua, ripulia tai nestehukkaa. Jos näissä tiloissa ottaa metformiinia, on riski saada ns. ketoasidoosi, joka on sairaalahoitoa vaativa hengenvaarallinen tila. Tässä eräs läheltä piti - tapaus iltapäivälehdessä: https://www.expressen.se/gt/vendela-18-holl-pa-att-do---lamnades-av-ambulanspersonalen/ (https://www.expressen.se/gt/vendela-18-holl-pa-att-do---lamnades-av-ambulanspersonalen/)

Sekä Diforminista että Velmetiasta löytyy esim. Lääkeinfon sivulta hyvä info. Jokaisessa lääkepakkauksessa on mukana ns. viralliset ohjeet.

Diformin ja Velmetia ovat 2-tyypin diabeteksen lääkkeitä, minulla on jostain syystä käsitys että Matti Nykäsellä oli 1-tyypin diabetes - puhui piikittämisestä.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 04, 2019, 17:14:39
1. tyypin diabeteksen lisäksi myös pitkälle edennyt (ainakin hoitamaton?) 2. tyypinkin diabetes vaatii ennemmin tai myöhemmin insuliinihoidon. 2. tyypin diabetes on ns. etenvä sairaus, eli haima tuottaa ensin yli tarpeen (liikaa) insuliinia (koska keho on ns. insuliiniresistentti), ja ajan myötä haima kai "väsyy" ja alkaa tuottamaan liian vähän (tai lakkaa tyystin tuottamasta?). (Elintapamuutoksilla esim. laihduttamisella, jos on ylipainoa, voi periaattessa saada sen remissioon eli oireettomaksi.)

Jos vasta aikuisena todetaan diabetes, on hyvin todennäköistä, että kyseessä on 2.tyypin.

Näin olen ollut ymmärtävinäni, mutta saa toki korjata, jos jollain on tarkempaa tietoa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 04, 2019, 17:25:06
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 17:14:39
1. tyypin diabeteksen lisäksi myös pitkälle edennyt (ainakin hoitamaton?) 2. tyypinkin diabetes vaatii ennemmin tai myöhemmin insuliinihoidon. 2. tyypin diabetes on ns. etenvä sairaus, eli haima tuottaa ensin yli tarpeen (liikaa) insuliinia, ja ajan myötä haima kai "väsyy" ja alkaa tuottamaan liian vähän (tai lakkaa tyystin tuottamasta?). (Elintapamuutoksilla esim. laihduttamisella, jos on ylipainoa, voi periaattessa saada sen remissioon eli oireettomaksi.)

Jos vasta aikuisena todetaan diabetes, on hyvin todennäköistä, että kyseessä on 2.tyypin.

Näin olen ollut ymmärtävinäni, mutta saa toki korjata, jos jollain on tarkempaa tietoa.

Jos potilaalla havaitaan poikkeuksellisen korkea sokerihemoglobiini, niin insuliinihoito aloitetaan yleensä heti ja jälkeenpäin selvitellään minkä tyypin diabetes on kyseessä. Tyyppejä on useita ja veikkaan että Nykäsellä oli haiman vaurioitumisesta johtuva diabeteksen tyyppi.


Muoks. Saksitaanko diabetes omaksi ketjukseen?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 04, 2019, 17:40:24
Joo, esimerkiksi kertaluontoinen haimatulehdus (jonka yleisin syy on ryyppääminen) voi laukaista diabeteksen. En tiedä kumman sorttisen, mutta veikkaan että 2. tyypin. Se 1. tyyppi ilmenee yleensä jo lapsena, ja se on autoimmuunisairaus, jossa keho käsittääkseni hyökkää omia solujaan vastaan, tässä tapauksessa haiman Langerhansin saarekkeita vastaan, siis niitä, jotka tuottavat insuliinia. (Ja on niitä kai muitakin tyyppejä kuin 1. ja 2., esimerkiksi sekamuotoisia?).

Ja joo, mode voi ihan hyvin saksia diabetes-viestit omaan ketjuunsa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 04, 2019, 18:04:41
Mitkä ovat ne mekanismit, joilla insuliiniresistenssi kehittyy? Miksi solut eivät reagoi insuliiniin enää?

Pitkälle edenneessä 2. tyypin diabeteksessa haima lakkaa tuottamasta insuliinia ainakin, jos diabetes ei ole hoitotasapainossa, onko näin? Miksi? Mitä haimassa tapahtuu? Tuhoutuvatko Langerhansin saarekkeet?  Miksi?

Langerhansin saarekkeet tuottavat muitakin hormoneja kuin vain insuliinia. Lakkaako niidenkin tuotanto samalla kuin insuliinintuotanto hiipuu? Mitä siitä on seurauksena?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 04, 2019, 19:27:03
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 18:00:42
Wikipedia: Aikuistyypin diabetes (https://fi.wikipedia.org/wiki/Aikuistyypin_diabetes)
Yllättävä tieto tuossa:

Harvardin yliopistossatehdyn tutkimuksen mukaan päivittäinen punaisen lihan syönti voi altistaa aikuistyypin diabetekselle.[1] Tutkijat laskivat, että sadan gramman päivittäinen annos punaista lihaa lisäisi diabetesriskiä lähes viidenneksellä. Prosessoidut lihavalmisteet, kuten makkarat, leikkeleet ja pekoni, ovat tätäkin suurempi riski. Tutkijat kehottavat korvaamaan lihan esimerkiksi kalalla, pavuilla, täysjyväviljoilla ja pähkinöillä.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 04, 2019, 19:49:38
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 18:00:42
Keskustelua aikuistyypin eli 2. tyypin diabeteksesta,

LADA ei ole 2. tyypin diabetes vaikka se luetaankin aikuistyypin diabetekseksi.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 04, 2019, 19:53:23
Käh? Wikisivusta olin ymmärtävinäni, että aikuistyypin diabetes nimenomaan olisi 2. tyypin diabetes, eli ovat eri nimiä samalle asiaialle.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 04, 2019, 19:59:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 19:37:48
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 04, 2019, 19:35:39
Mihin ketjuun LADA mahtaisi kuulua?
Aikuistyypin. Samaten MODY.

Tai sitten voi huhuilla yleisketjussa, että mihin kommentit LADA:sta kuuluivat.

Sori, mutta en näe mitään mieltä jaotella diabeteksen tyyppejä eri ketjuihin. Diabeteksen kirjo on erittäin laaja ja variaatioita on lukuisia, jolloin myös jako eri tyyppeihin on hyvin keinotekoinen (paitsi lokero-ihmisille). 2.tyypin diagnoosikin voi pitää sisällään lähes mitä tahansa. Mitä enemmän kyseistä tautia tutkitaan, sitä enemmän hämärtyvät rajalinjat eri tyyppien välillä. Hoitokin on sen myötä lähes sattuman kauppaa.

Jotta meta-ketjusta ei tulisi se kolmas diabetes-ketju niin siirsin tämän sieltä tähän ketjuun.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 04, 2019, 21:01:37
Minulle on muodostunut mielikuva että 2. tyypin diabetekseen voi sairastua lapsenakin, jos on sairaalloisen ylipainoinen. Löytyi tämmöistä tietoa:

Tyypin 2 diabetesta on aiemmin pidetty vain aikuisten sairautena. Kuitenkin viime vuosina taudin esiintyvyys yhä nuorempien keskuudessa on kasvanut ja nykypäivänä tautiin voi sairastua jo lapsuusiässä. Suurimpana syynä kielteiselle kehitykselle ovat lasten kasvava ylipaino, epäterveelliset ruokailutottumukset ja vähäinen liikunta. Myös perimällä ja ympäristötekijöillä on osuutensa taudin puhkeamisessa. Tyypin 2 diabetekseen liittyy sekä insuliinin puute, että insuliinin heikentynyt vaikutus (insuliiniresistenssi). Tyypin 2 diabetesta voi parhaiten ehkäistä terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnan määrällä ja pitämällä paino kurissa.

https://www.terve.fi/artikkelit/lapsen-diabetes-yleistietoa
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 04, 2019, 21:14:17
Lapset tosiaan ovat lihavampia nykyään, ja liikkuvat vähemmän.

Termistö on vaihtelevaa,
DM  DM II = aikuistyypin = 2. tyypin (= insuliinista riippumaton) diabetes
Tuota viimeistä ei näköjään wHO suosittele, koska on epätarkka.
"Aikuistyypin" on sekin epätarkka, koska voi esiintyä lapsillakin. Ehkä muutan ketjun otsikkoa vielä kerran.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 04, 2019, 22:03:22
Diabetes mellitus jakautuu eri muotoihin. 95% on kakkostyypin diabetesta DM II (myös DM2 läheisen terveysasiakirjoissa). On siirrytty puhumaan kakkostyypistä kun sitä esiintyy enenevästi myös lapsilla.

"Diabetes mellitus eli diabetes (ent. sokeritauti) on kolmanneksi yleisin kansansairaus Suomessa." (https://www.ssdy.fi/5)

"Jo lähes 700 000 suomalaista sairastaa diabetesta, heistä 95 % potee tyypin 2 diabetesta. Se lyhentää elinikää 5–7 vuotta. Yli 2 600 suomalaista kuolee vuosittain diabetekseen - 7 ihmistä joka päivä." (http://www.tritolonen.fi/artikkelit/32-diabetes-mellitus)

Mahtaisiko kilpagooglailusta keskusteluntapaista syntyä. Tietoa tarvitseva sitä kyllä löytää. Eritasoista
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 04, 2019, 22:19:27
       ^

Jälkimmäinen linkkisi saattaa olla kuraa, se on triTolosen mainoslinkki, ja sen ohjeistus on aika päinvastoin kuin virallinen Duodecimin käypähoito suositus.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 04, 2019, 22:25:16
Duodecimin eli Suomalaisen lääkäriseuran käypä hoito -suositus aikuistyypin diabetekseen:

Tyypin 2 diabetes (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 05, 2019, 04:34:25
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 16:23:22
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 04, 2019, 08:20:03
Lainaus käyttäjältä: urogallus - helmikuu 04, 2019, 08:16:01
Matti Nykänen on kuollut.
https://yle.fi/uutiset/3-10628903 (https://yle.fi/uutiset/3-10628903)

Ei juma! Pari viikkoa sitten ennustin työpaikan kahvilassa, ettei Nykänen elä enää vuottakaan. Juttu lähti silloin Nykäsellä todetusta diabeteksestä.

Miksi vain vuoden? 2. tyypin diabetes lyhentää elinikää n. 10 vuodella (ja 1. tyypin 20 vuodella). Mikähän on miesten elinajan ennuste nykyään? Olisiko 81 vuotta? Pelkän diabeteksen perusteella laskennallinen elinikä olisi silloin 71 vuotta.

(Mutta jos on riskikäyttätymistä, joutuu tappeluihin, ryyppää rajusti tai tupakoi, ei käytä turvavoitä tai liukkailla kelillä kenkien liukuesteitä esimerkiksi, se tietty laskee elinajan odotusta. En tiedä miten Nykäsen tapauksessa. Ei hän ainakaan lasiin sylkenyt, ja taisi ottaa matseja ainakin yhden ex-vaimonsa kanssa. Tietty diabeteskin voi viedä hyvinkin pian hautaan, jos sen hoidon laiminlyö.)

Tuosta nähtiin, että Bruton terve kaupunkilais(?)järki vei voiton huonolta keskiarvojen käytöltä.

Nyt syntyvän poikalapsen eliniän odote taitaa olla 79 vuotta (https://findikaattori.fi/fi/46). Nyt Matin iässä olevalla miehellä pelkän sukupuolen ja iän perusteella voisi odottaa olevan jäljellä  parikymmentä vuotta. Mutta elintapoja ja sairauksia olisi huomioitava. Insuliinilääkitys ja alkoholinkäyttö oli ilmeinen riski-indikaattori.

Tämän laskurin https://www.terveyskeskus.fi/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170246635_394_e4e7&viewType=viewinfoview mukaan itselläni olisi vielä 17 vuotta mutta luulen olevan vähemmän.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 05, 2019, 06:41:05
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 22:25:16
Duodecimin eli Suomalaisen lääkäriseuran käypä hoito -suositus aikuistyypin diabetekseen:

Tyypin 2 diabetes (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056)
^Yllä olevasta linkistä seuraava lainaus:


"Epidemiologia

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman suurin.
Ilmaantuvuuden vaihtelu eri väestöjen välillä on yli 350-kertainen 27. Tyypin 1 diabetes lisääntyi Suomessa 38 % vuodesta 1992 vuoteen 2002 (3,2 % vuodessa)
Ilmaantuvuus kasvoi vuosina 1990–2005 alle 15-vuotiailla 35:stä 65:een sairastuneeseen 100 000 henkilövuotta kohden mutta vakiintui sittemmin vuoden 2005 tasolle.

Ei tiedetä, mitkä tekijät aiheuttivat voimakkaan sairastumisriskin suurenemisen tai sen taittumisen.

Ilmaantuvuuden kasvun takana on todennäköisesti jokin toistaiseksi tuntematon ympäristötekijä, jonka vaikutuksesta entistä suurempi osa geneettisesti alttiista väestöstä sairastuu".


Voisi olla paikallaan miettiä mikä tai mitkä voisivat olla niitä yllä mainittuja tuntemattomia ympäristötekijöitä, jotka aiheuttavat ilmaantuvuuden kasvun eri diabetestyypeillä. Ensimmäisenä tulisi mieleen ravinto. Mikä ravinnossamme on muuttunut 80-luvun jälkeen?

Oma villi arvaukseni on urheilu- ja energiajuomat (erityisesti nuorilla). Ne yleistyivät rajusti tuohon aikaan ja erityisesti palautusjuomien käyttö kasvoi. Palautusjuoman tarkoitushan on saada aikaan luontainen insuliinipiikki, joka treenin jälkeen kuljettaa proteiinin lihaksiin. Tämä voi pitkään käytettynä sekoittaa kehon omaa insuliinituotantoa ja siten altistaa diabetekselle. Myös kreatiinin käytöllä voi olla osuutta.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 05, 2019, 11:57:45
Korkea verensokeri, hyperglykemia saattaa johtua insuliinin puutteesta, insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta tai molemmista. Diabetesta luonnehtii veren korkea glukoosipitoisuus ja poikkeavan glukoosipitoisuuden aiheuttamat komplikaatiot.
Ykköstyypin diabetes tarkoittaa insuliinihormoonin haimassa muodostumisen puutosta, kakkostyypin diabetes että insuliinia kyllä muodostuu, mutta se on tullut tehottomaksi kuljettamaan glukoosia lihas- ja rasvasoluihin. Ykkös- ja kakkostyypin diabetes edustavat ääripäitä, joitten väliin mahtuu paljon potilaita joilla on molempien ryhmien piirteitä.

Diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista, joista 50 000 ykköstyypin diabetesta ja pääosa kakkostyypin diabetesta. Monet eivät ole tietoisia taudistaan, sillä kakkkostyypin diabetes ei alkuvaiheessaan anna selviä oireita. Korvattavia diabeteslääkkeitä käyttää yli 300 000 suomalaista.

Vuosittain ykköstyypin diabetekseen sairastuu 500 alle 15-vuotiasta ja 1500 yli 15 vuotiasta (yleensa alle 40-vuotiaana). Ehkäisykeinoja ei vielä tunneta mutta tutkitaan jatkuvasti.

Kakkostyypin diabeteksen esiintyvyys puolestaan kasvaa voimakkaasti iän mukana. Merkittävin altistava tekijä on ylipaino ja liikunnan puute.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 05, 2019, 22:44:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 19:27:03
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 18:00:42
Wikipedia: Aikuistyypin diabetes (https://fi.wikipedia.org/wiki/Aikuistyypin_diabetes)
Yllättävä tieto tuossa:

Harvardin yliopistossatehdyn tutkimuksen mukaan päivittäinen punaisen lihan syönti voi altistaa aikuistyypin diabetekselle.[1] Tutkijat laskivat, että sadan gramman päivittäinen annos punaista lihaa lisäisi diabetesriskiä lähes viidenneksellä. Prosessoidut lihavalmisteet, kuten makkarat, leikkeleet ja pekoni, ovat tätäkin suurempi riski. Tutkijat kehottavat korvaamaan lihan esimerkiksi kalalla, pavuilla, täysjyväviljoilla ja pähkinöillä.

Löytyi ymäristötekijä, joka voisi ehkä selittää tuon, ainakin osittain, nimittäin kasvinsuojeluaineet (hyönteismyrkyt) on suomalaistutkimuksessa liitetty 2. tyypin diabetekseen ja metabolisiin häiriöihin, ja tämä yhteys olisi erityisesti eläinperäisen ruoan välityksellä. Silakka ja Itämeressa kasvatettu lohi ehkei ole niin terveellistä sittenkään...

Association Between Type 2 Diabetes and Exposure to Persistent Organic Pollutants (http://care.diabetesjournals.org/content/34/9/1972) (American Diabetes Association)

This study confirms the association between type 2 diabetes and adult-only exposure to organochlorine pesticides in a general urban population.
...
Specifically, exposure to persistent organic pollutants (POPs) has been shown to have a strong positive association with type 2 diabetes and related metabolic conditions (1–8).

POPs are a diverse group of ubiquitous environmental contaminants, characterized by toxicity, slow degradation, lipid solubility, and accumulation in the food chain. In numerous cross-sectional studies performed during the last decade, associations between type 2 diabetes and exposure to polychlorinated dibenzo-p-dioxins and dibenzofurans (PCDD/Fs), polychlorinated biphenyls (PCBs), brominated flame retardants (polybrominated diphenylethers [PBDEs]), and some organochlorine pesticides (OCPs) were observed (1–8). So far, the strongest indications regarding the positive association between POPs and type 2 diabetes within the general population have been obtained from a cross-sectional study in the U.S. (the National Health and Nutrition Examination Survey [NHANES]) (5–7). Lee et al. (5) observed that the prevalence of type 2 diabetes among the most exposed subgroup was 38 times higher than that among the least exposed group. It is striking that obesity was found to be a risk factor for type 2 diabetes and insulin resistance only in association with increased concentrations of POPs (5). The association between POPs and impaired glucose regulation was confirmed in in vitro and in vivo (9–11) studies.

Human exposure to the majority of POPs occurs mainly through diet and, especially, foods of animal origin. In Finland, the most important source of POPs is Baltic Sea fatty fish, such as Baltic herring (Clupea harengus membras) and salmon (Salmo salar) (12). Although human exposure to POPs such as PCDD/Fs and PCBs in the Baltic region has been declining during the last 3 decades (13), these compounds are still detectable in human samples. In contrast to PCDD/Fs and PCBs, the concentrations of many emerging chemicals that hold a potential for health threat such as PBDEs, which are widely used as flame retardants, have recently increased in humans (14). POPs are persistent in the body, and measurements from serum are assumed to reflect lifetime exposure.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 06, 2019, 09:52:06
Jos jokin ärsyttää, niin ristiriitainen tieto. 1-tyypin diabeteksesta sanotaan yhtäällä näin:

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00010

Autoimmuunisairauksia on lukuisia. On arvioitu, että sadasta ihmisestä noin viidellä on jokin autoimmuunisairaus. Naiset sairastuvat selvästi useammin kuin miehet. Yleisimpiä autoimmuunisairauksia ovat nivelreuma (ks. «Nivelreuma»2) ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdus (ks. «Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit)»3). Melko yleisiä ovat muut reumaattiset nivel- ja sidekudossairaudet (ks. «Yleistyneet sidekudossairaudet»4) sekä tyypin 1 diabetes (ks. «Diabetes ("sokeritauti")»5). Harvinaisempia ovat esimerkiksi lisämunuaisen vajaatoiminta (ks. «Lisämunuaisen sairauksia»6), autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA), B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia (ks. «B12-vitamiinin tai foolihapon puutos»7), verihiutaleiden autoimmuunisairaus (ITP; ks. «Trombosytopenia (vähän verihiutaleita) )»8) ja lihasten voimattomuutena ilmenevä myasthenia gravis (ks. «Lihastaudit»9).

Ja toisaalla näin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Autoimmuunisairaus

Ykköstyypin eli nuoruusiän diabetesta pidettiin viime aikoihin asti autoimmuunisairautena, koska taudin ajateltiin johtuvan siitä, että elimistön immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan tuhoten haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut, jotka tuottavat insuliinia. Sittemmin on huomattu, että virukset kykenevät tunkeutumaan haimaan ja tuhoamaan insuliinia tuottavat beetasolut[1] Myös Crohnin taudin uskottiin olevan autoimmuunisairaus, mutta uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet sen johtuvan immuunivajeesta[2][3][4][5][6][7].

Onko se DM1 nyt sitten autoimmuunisairaus vai ei? Joskus on, joskus ei? (Varsinaisesti en ole diabeteksesta kauhean kiinnostunut, mutta tuossa ylemmässä linkissä osui silmään kun tahollani tutkiskelen autoimmuunisaurauksia.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 06, 2019, 10:17:10
Ei yksi tutkimus vielä kesää tee. Englannin kielinen wiki  (https://en.wikipedia.org/wiki/Diabetes_mellitus_type_1)väittää, että syytä DM1:een ei (vieläkään) tiedetä, mutta kai tuosta voi päätellä, että ainakin jokin geneettinen komponentti vaaditaan. Ehkä laukaiseva tekijä on jokin ympäristötekijä kuten virus, mutta ilman perinnöllistä alttiutta virus ei ehkä tuhoaisi haiman insuliinia tuottavia soluja. Suomessahan taitaa olla maailmanennätys DM1-tapauksissa, ja veikkaan että se johtuu erikoisesta geeniperimästämme, eikä niinkään erikoisista viruksista.


The cause of type 1 diabetes is unknown.[4] However, it is believed to involve a combination of genetic and environmental factors.[1] Risk factors include having a family member with the condition.[5] The underlying mechanism involves an autoimmune destruction of the insulin-producing beta cells in the pancreas.[2] Diabetes is diagnosed by testing the level of sugar or glycated hemoglobin (HbA1C) in the blood.[5][7] Type 1 diabetes can be distinguished from type 2 by testing for the presence of autoantibodies.[5]
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 06, 2019, 10:28:45
Näin kerran televisiosta dokumentin jossa epäiltiin että pakko-oireilukin saattaisi saada alkunsa infektiosta. Michael Mosleyn Älykäs suolisto -kirjasta puolestaan luin että kun joku tyyppi aikoinaan väitti että vatsahaavan takana olisi helikobakteeri, miehelle naurettiin. Tyyppi oli sitten tahallaan tartuttanut itseensä ko. bakteerin ja saanut vatsahaavan, joten olipa todisteita esitettäväksi.

Mutta tietenkään kaikille ei tule kaikkea vaikka miten olisivat virusten kanssa tekemisissä, joten toiset lienevät (geneettisestikin) alttiimpia kuin toiset. Se sitten selittää sen miksi samantapaista sairautta pukkaa tuon tuostakin samaan sukuun.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 06, 2019, 10:38:12
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 05, 2019, 04:34:25
Tämän laskurin https://www.terveyskeskus.fi/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170246635_394_e4e7&viewType=viewinfoview (https://www.terveyskeskus.fi/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170246635_394_e4e7&viewType=viewinfoview) mukaan itselläni olisi vielä 17 vuotta mutta luulen olevan vähemmän.

Hyvä laskuri. Pienilläkin muutoksilla esim. tyydyttyneiden rasvojen välttäminellä tai alkoholinkäytön vähentäminellä tai tupakoinnin lopettamisella voi nostaa huomattavasti elinikää. Tuossa laskurissa ei kyllä mainita diabetesta, joka lyhentää elinikää joko 10 vuotta (DM2) tai 20 vuotta (DM1). Tämän luin jostain, mutta en löydä mistä. (triTolosen tietoihin en luota ollenkaan, missään asiassa.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 06, 2019, 11:23:08
Tässä yhdessä kuvassa DM1:n ja DM2:n aiheuttamien (pää)oireiden eroavuudet ja samuudet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Diabetes_mellitus_type_1#/media/File:Main_symptoms_of_diabetes.png (https://en.wikipedia.org/wiki/Diabetes_mellitus_type_1#/media/File:Main_symptoms_of_diabetes.png)
DM1-oireet sinisellä.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 06, 2019, 14:03:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 04, 2019, 18:04:41
Mitkä ovat ne mekanismit, joilla insuliiniresistenssi kehittyy? Miksi solut eivät reagoi insuliiniin enää?
Ja lisäkysymys: esiintyykö insulliiniresistenssiä vain DM2:ssa?

(Jaskan linkki (http://www.tritolonen.fi/artikkelit/32-diabetes-mellitus)): Tolonen, jonka sanoihin en lähtökohtaisesti luota, koska hänen puheensa saattaa olla mainospuhettä, jolla hän myy mömmöjään, väittää seuraavaa, en tiedä kuinka paikkansa pitävää:

Tyypin 2 diabeetikoilla ilmenevä insuliiniresistenssi johtuu 1,2-diasyyli-sn-glyserolin (DAG) kertymisestä soluihin. Berberiini ehkäisee DAG:n kertymistä, osoittaa uusi kanadalainen tutkimus (Chang ym. 2016). Diasyyliglyseroli on lipidi (rasva), jossa glyseroliin on esteröitynyt kaksi rasvahappoa. Diabeteksen hoidossa mitokondrioiden toiminnan kohentaminen on olennaista. Berberiini auttaa tässä hyvin, kirjoittavat kiinalaiset diabetestutkijat (Hou Ym. 2017, Liang ym. 2018).

Jollain TED-luennolla eräs lääkäri (tiedä kuinka luotettava hän on) väitti, että nimenomaan tyydyttynyt rasva olisi se, mikä tukkisi solut niin, että insuliini ei pääse kiinnittymään soluihin ja avaamaan kanavia, joista glukoosi pääsee sisään soluihin.

Diabetekseenhan liittyy väsymys. Ehkä se on ihan kirjaimellisesti energian puutosta, kun solut eivät saa glukoosia?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 06, 2019, 22:02:33
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 06, 2019, 14:03:12
Diabetekseenhan liittyy väsymys. Ehkä se on ihan kirjaimellisesti energian puutosta, kun solut eivät saa glukoosia?

Korkean verensokerin yleisin oire on väsymys ja laihtuminen. Muita oireita ovat suuret virtsamäärät, elimistön kuivuminen ja lisääntynyt jano.  (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011)

Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 06, 2019, 22:14:36
^
Tuon mukaan LADA laskettaisiinkin hitaasti kehittyväksi tyypin 1 diabetekseksi. Wiki siis oli tuossa asiassa epätarkka.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 06, 2019, 23:44:08
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 06, 2019, 14:03:12
esiintyykö insulliiniresistenssiä vain DM2:ssa?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Insuliiniresistenssi

Jos lähdetään siitä, että diabetes on kyseessä kun tietyt koearvot ylittyvät ja kakkostyypin diabetes on kyseessä silloin kun diabetes ei sijoitu muihin tyyppeihin (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00773) niin tarkkaan ottaen insuliinirestistenssiä esiintyy muutenkin kuin kakkostyypin diabeteksessa. Raskausdiabeteksessakin voi esiintyä. Tyypitys näyttää tehdyn hoitotarpeen mukaan. Esiintyy joissain muissakin taudeissa kuin diabetes. Mutta ehkä ei ole oleellista.

Ykköstyypin diabeteksessä ongelmana on insuliinin puute, ei insuliinin vaikutuksen heikkeneminen. Mutta ykköstyypin ja kakkostyypin diabetesten välimuotojakin esiintyy.

Kuten kersti minäkin suhtaudun varauksella ravintolisätuotteitaan markkinoineeseen Matti "Tohtori" Toloseen. Eläkkeellä oleva professori.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 07, 2019, 11:22:30
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 06, 2019, 23:44:08
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 06, 2019, 14:03:12
esiintyykö insulliiniresistenssiä vain DM2:ssa?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Insuliiniresistenssi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Insuliiniresistenssi)
Wiki on tuossa vähän epäselvä sanoessaan "Käsite liittyy yleensä diabetekseen.". Käsite ei liity kaikkiin diabetes-tyyppeihin käsittääkseni (kun nyt luin asiasta tarkemmin), ainakaan tyypin 1 diabetekseen, vaan tuossa tarkoitettaneen, että insuliiniresistenssiä esiintyy kaikista sairauksista enimmäkseen diabeteksessa (ja metabolisessa oireyhtymässä, mikä tuossa linkissä mainitaan hieman myöhemmin), ja muissa sairauksissa vähäisemmässä määrin.

Pitäisi kyllä lukea, että insuliiniresistenssiä esiintyy vain tyypin 2 diabeteksessa (ja LADA:ssa wnglanninkielisen insuliiniresistenssi-wikisivua vastaavan englanninkielisen sivun mukaan), sillä niin voi päätellä tästä wikisivusta: Diabetes (https://fi.wikipedia.org/wiki/Diabetes)
Nuoruus- eli ykköstyypin diabetes (diabetes mellitus juvenilis) johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa. Aikuis- eli kakkostyypin diabetes johtuu insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä.

Insuliiniresistenssi eli se, että solut eivät saa glukoosia vaan se jää vereen muodostaen hyperglykemian, ilmeisesti linkin mukaan johtaa hyperglykeemiseen triadiin eli suureen ruokahaluun ja suureen janoon (polyphagia and polydipsia) ja suuren virtsaneritykseen. Tämä ristiriidassa aiemman tiedon kanssa tässä keskustelussa, että diabetes johtaisi laihtumiseen. (Mikä puolestaan on ristiriidassa sen kanssa, että muistaakseni insuliinihoito (jota käytetään 1. tyypin diabeteksessa mutta myös myöhäisvaiheen 2. tyypin diabeteksessa) tekee vaikeaksi laihtua.)

Olisi kiinnostavaa tietää, missä muissa sairauksissa insuliiniresistenssiä esiintyy, sillä antamasi wikisivu kertoo:
Insuliiniresistenssi on yhteinen monille sairauksille, jotka yleistyvät länsimaissa. Yksi yleisimmistä on metabolinen oireyhtymä. Insuliiniresistenssi on todennäköisesti osin perinnöllinen, mutta sitä voivat pahentaa monet edellä mainitut tekijät. Englanninkielinen Insulin resistance (https://en.wikipedia.org/wiki/Insulin_resistance#Pathophysiology) eli vastaava sivu kertoo, että ainakin infektioissa ja lihavuudessa esiintyisi insuliiniresistenssiä, ja että sytokiini TNFα (https://en.wikipedia.org/wiki/Tumor_necrosis_factor-alpha) olisi välittäjänä. Jotkut lääkeaineetkin aiheuttavat insuliiniresistenssiä, mm. glukokortikoidit.En jaksanut lukea kokonaan em. sivua, ehkä palaan aiheeseen, jos jotain kiinnostavaa löytyy.

Sitten se kiinnostavin tieto tuolla em. insuliiniresistenssi-wikisivulla:

Avoiding carbohydrates and sugars, a no-carbohydrate diet or fasting can reverse insulin resistance.

Tiedän yhden ihmisen, jolla todettiin 2. tyypin diabetes, ja joka parani siitä karppaamalla. Jos en ihan väärin muista, paastoa tai ketodieettiä (eli tiukkaa karppausta) ei kuitenkaan virallisissa suosituksissa diabeetikoille suositella? Myöskään, jos on esim. kilpirauhasen vajaatoimintaa tai kihtiä, siitä muistaakseni myös varoitellaan. Ja varsinkin jos on vähäänkään munuaisvikaa niin kuin diabeetikoille herkästi tulee, Atkins-tyylistä karppausta, jossa suositaan suuria eläinproteiinimääriä, ei ainakaan missään tapauksessa suositella, niin kuin ei muistaakseni sydänvikaisillekaan.

(Korjattu nk.-> niin kuin.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 07, 2019, 11:33:47
Ei vaadi edes tiukkaa karppaamista, vaan huonojen ruokailutapojen muuttaminen paremmaksi ja melko kasvispainotteiseksi. Tuohon oheen liikunnan lisääminen ja noiden yhteisvaikutuksena reilu painonpudotus.

Toimii siis ainakin joskus tapauksessa, että tauti on huonojen elintapojen seurausta. Lääkehoito on voitu lopettaa kokonaan, kun elintapojen muutos oli pysyvää.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 07, 2019, 11:48:29
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 06, 2019, 23:44:08
Jos lähdetään siitä, että diabetes on kyseessä kun tietyt koearvot ylittyvät ja kakkostyypin diabetes on kyseessä silloin kun diabetes ei sijoitu muihin tyyppeihin (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00773 (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00773)) niin tarkkaan ottaen insuliinirestistenssiä esiintyy muutenkin kuin kakkostyypin diabeteksessa. Raskausdiabeteksessakin voi esiintyä. Tyypitys näyttää tehdyn hoitotarpeen mukaan. ...

Ykköstyypin diabeteksessä ongelmana on insuliinin puute, ei insuliinin vaikutuksen heikkeneminen. Mutta ykköstyypin ja kakkostyypin diabetesten välimuotojakin esiintyy.

Kuten kersti minäkin suhtaudun varauksella ravintolisätuotteitaan markkinoineeseen Matti "Tohtori" Toloseen. Eläkkeellä oleva professori.
Ilmeisesti ykköstyypissä ei esiinny insuliiniresistenssiä, ja toisaalta kakksotyypissä ei esiinny niitä ykköstyypille ominaisia vasta-aineita, jotka liittyvät autoimmuunireaktioihin ykköstyypissä.

Ilmeisesti ykköstyypin ja kakkostyypin välimuodot ovat välimuotoja insuliininerityksen ja insuliiniresistenssin suhteen, mutta ei sen suhteen, onko niissä näitä autoimmuunipiirteitä (luullakseni ei ole).
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 07, 2019, 11:52:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 07, 2019, 11:33:47
Ei vaadi edes tiukkaa karppaamista, vaan huonojen ruokailutapojen muuttaminen paremmaksi ja melko kasvispainotteiseksi. Tuohon oheen liikunnan lisääminen ja noiden yhteisvaikutuksena reilu painonpudotus.

Toimii siis ainakin joskus tapauksessa, että tauti on huonojen elintapojen seurausta. Lääkehoito on voitu lopettaa kokonaan, kun elintapojen muutos oli pysyvää.


Olisikohan tuossa jokin tippingpoint, minkä jälkeen siirtyminen vielä kasvisvoittoisempaan ja vähähiilihydraattisempaan ruokavalioon ja lisäämällä entisestään liikuntaa, ei siltikään laihduta?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 07, 2019, 12:10:49
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 07, 2019, 01:05:55
Luotettavia lähteitä on mielestäni esimerkiksi Duodekimin terveyskirjasto (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti), Käypä hoito -ohjeet (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu), terveysviranomaisten ohjeet (https://www.terveyskyla.fi/diabetestalo/tietoa/diabeteksen-toteaminen/mik%C3%A4-on-diabetes), potilasjärjestöjen sivut (https://www.diabetes.fi/diabetes) . Lehtijutut, terve.fi, kaupalliset toimijat voivat olla kevyemmin luettavia ja kuitenkin kiintoisia, mutta  kaipaavat enemmän kriittistä silmää ja ovat usein jostain erityisestä seikasta, jonka merkitys jää epävarmaksi.
Noihin itse silmäni isken. Diabetesliiton sivulla annetaan minusta riittävä selkeä kuva potilasnäkökulmaan mitä diabetes 1 ja diabetes 2 ovat. Wikin suomenkielinenkin tieto insuliiniresistenssistä on ymmärrettävä. "Insuliiniresistenssi tarkoittaa tilaa, jossa insuliinin vaikutus heikkenee, jonka seurauksena verensokeri nousee. Käsite liittyy yleensä diabetekseen.  ... Insuliiniresistenssi on yhteinen monille sairauksille, jotka yleistyvät länsimaissa." Milloin insuliiniresistenssi kutsutaan kakkostyypin dibetekseksi on ehkä saivartelua meidän käsittelyssä.

Peukutan Hipin käytännönläheistä lähestymistapaa. Yleiset neuvot kehottavat pudottamaan ylipainoa, syömään kasvispainotteisesti ja liikkumaan, jotta voisi paremmin. https://www.diabetes.fi/terveydeksi



Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 07, 2019, 13:09:32
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 07, 2019, 12:10:49Milloin insuliiniresistenssi kutsutaan kakkostyypin dibetekseksi on ehkä saivartelua meidän käsittelyssä.
Ei oikeastaan ole. Lääketieteellisessä mielessä nimittäin metabolinen oireyhtymä ja 2. tyypin diabetes ovat eri sairauksia tai tiloja. Diabetekseksen ollessa huomattavasti vakavampi tila, jolla voi (hoitamattomana?) olla kamalia liitännäissairauksia, sokeutta, jalka-amputaatioita, munaisvikoja, vakavia sydän- ja verisuonisairauksia, aivohalvauksia jne.. Metabolinen oireyhtymä puolestaan on vasta esidiabetes, ei siis varsinainen 2. tyypin diabetes.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 07, 2019, 14:40:26

LainaaDiabetes diagnosoidaan, kun on diabeteksen oireita ja

    paastoplasman glukoosipitoisuus (vähintään 8 tuntia ravinnotta) on 7 mmol/l tai suurempi  tai

    2 tunnin arvo sokerirasituskokeessa on plasmasta mitattuna yli 11 mmol/l

oireettomalla henkilöllä jompikumpi kohta tulee todeta vähintään kahdesti.
https://www.diabetes.fi/diabetes/onko_minulla_diabetes#Diabeteksentoteaminen
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 07, 2019, 17:23:21
Kun viitteitä diabeteksen suuntaan ilmenee ja vaikka ei ilmeisikään nuo diabetikolle annetut neuvot puolen tunnin päivittäisestä liikunnasta (hyötyliikunta käy), ylipainon pudotuksesta ja kasvispainotteisesta syömisestä ovat ihan hyviä. Vaikka eivät kaikki runsaasti ylipainoisetkaan saa diabetesta ja on laihojakin diabeetikkoja.

Jos tuolla hoidolla pärjää, niin on mukavampaa kuin lääkehoidolla. Jos ongelmia, niin ilman muuta lääkäriin.

Tämäkin ketju taisi saada kimmokkeensa Matti Nykäsen kuolemasta. Kuolinsyytä ei lie kerrottu, mutta on arveltu sen liittyneen insuliinihoitoiseen diabetekseen (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005990342.html).
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 07, 2019, 17:42:22
        ^
Noiden mainittujen lisäksi normipulliainen ei-diabeetikko voi vähentää riskejään pitämällä suolan määrän alle suositusten. Ja välttämällä ylenmääräistä stressiä. Tällä tavalla verenpaine pidetään jotensakin kohtuulukemissa. Kasvikset ovat tärkeitä tästäkin syystä. (DASH-ruokavalio, jolla pidetään verenpaine kurissa, ehkä sisältää diabeteksen kannalta liikaa eläinperäistä ravintoa?) Ja liikuntakin taitaa alentaa verenpainetta?

Diabetes (mikä tyyppi niistä tahansa?) ja sen aiheuttama korkea verensokeri, yhdistettynä korkeaan verenpaineeseen, saattaa olla se tappavin ja elimistöä tuhoavin yhdistelmä. Se jolla esimerkiksi munuaiset brakaa, silmät sokeutuvat, jalat amputoidaan ja lopuksi saadaan sydäri tai aivohalvaus, jos ei jo ennen. Mutta tämä käsitykseni voi muuttua, jahka tutustun aiheeseen vähän enemmän.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 07, 2019, 22:26:20
Duodecimillä on nettikirjakauppa, ja siellä on muutama kirja, joista voi olla hyötyä diabeetikolle:

Diabetes (https://verkkokauppa.duodecim.fi/6554.html)
Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa, Marja-Terttu Saha (toim.)[size=78%]1. painos 2019, n. 500 sivua, sidottu (Painos loppu, uusi painos tulossa)[/size]


Väriä ja voimaa - Parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä (https://verkkokauppa.duodecim.fi/6520.html)
Eliina Aro, Liisa Heinonen, Eija Ruuskanen3., uudistettu painos 2015, 160 sivua, nidottu
(Tämän olen lukenut. Helppolukuinen ja selkeä pieni kirjanen.)

Täällä muita opuksia (https://verkkokauppa.duodecim.fi/catalogsearch/result/?q=diabetes) muun muassa Pitkäaikaissairaudet, Ravitsemustiede, Endokrinologiasta (sisäeritysoppi), Liikuntalääketiede, Jalkaterveys.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 08, 2019, 00:22:13
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 06, 2019, 09:52:06
virukset kykenevät tunkeutumaan haimaan ja tuhoamaan insuliinia tuottavat beetasolut
Rokote ykköstyypin diabetesta vastaan on kehitteillä Suomessa. Eläinkokeet on tehty ja ihmiskokeet alkamassa. Rokote voisi tulla käyttöön kahdeksan vuoden kuluttua ja sillä saataisiin estettyä puolet ykköstyypin diabetestapauksista.
https://yle.fi/uutiset/3-9710504
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 26, 2019, 19:10:21
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 07, 2019, 17:23:21
Tämäkin ketju taisi saada kimmokkeensa Matti Nykäsen kuolemasta. Kuolinsyytä ei lie kerrottu, mutta on arveltu sen liittyneen insuliinihoitoiseen diabetekseen (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005990342.html).
Kuolinsyyksi on vahvistunut pitkäaikainen haimatulehdus Ilta-Sanomien mukaan (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilta-sanomat-matti-nykasen-virallinen-kuolinsyy-varmistui-sairaus-oli-ehtinyt-aiheuttaa-liian-paljon/7411888#gs.dzz6zi).
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - toukokuu 26, 2019, 19:47:32
Olen nyt viikonloppuna ihmetellyt omia sokeriarvojani. Illalla ennen nukkumaanmenoa mittari näyttää 7,1. Iltapalasta on silloin yli tunti. En enää syö mitään ja otan pitkävaikutteisen insuliinin ennen nukkumaanmenoa. Nukun kuin tukki 9 tuntia ja herätessä mittari näyttää 8,8! Normaalisti aamulukema on noin 5.

Mikä helvetti nostaa sokerit yön aikana ylös? Käynkö unissani jääkaapilla?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 26, 2019, 21:35:25
Liian nopeasti nostettu annoskoko pitkävaikutteista insuliinia? Liikaa hiilaria iltapalalla? Nämä (ehkä, luin mahdollisesti huolimattomasti), ja muita eksoottisempia syitä löytää esim. täältä: https://www.diabetes.fi/files/107/Aamuverensokeri.pdf

Pitääköhän insuliiniannosta titratessa herätä yöllä mittaamaan?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - toukokuu 27, 2019, 08:32:18
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 26, 2019, 21:35:25
Liian nopeasti nostettu annoskoko pitkävaikutteista insuliinia? Liikaa hiilaria iltapalalla? Nämä (ehkä, luin mahdollisesti huolimattomasti), ja muita eksoottisempia syitä löytää esim. täältä: https://www.diabetes.fi/files/107/Aamuverensokeri.pdf

Pitääköhän insuliiniannosta titratessa herätä yöllä mittaamaan?

Toistin kaikki täsmälleen kuten aikaisemmin ja aamulukema oli tänään 5,8. Sokeriarvon suurehko heittely ei siis johdu ulkoisista tekijöistä kuten iltapalan hiilareista tai insuliinin annoskoosta. Ne ovat olleet viikon ajan melko vakioita.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:26:57
Spontaanisti sanoisin, että tuo tilanne Brutto olisi sellainen, jonka setvimisessä pitäisi olla diabeteshoitaja tai omalääkäri, ja että ei kannata luottaa 100% mihinkään, mitä kukaan asiasta nettipalstoilla sanoo, minä mukaanlukien.

Tuossa linkissä mainittiin liian suuren insuliiniannoksen lisäksi liian pieni insuliiniannos. Ja iltapalan hiilareiden suhteuttaminen insuliiniannokseen (eikä niinkään pelkkä hiilarimäärä sinällään).

Ihan alussa oli maininta:
Elimistö, erityisesti aivot ja hermokudos, tarvitsevat koko ajan sokeria energiakseen. Aterioiden
välillä ja yöllä sokeria vapautuu maksasta insuliinin ja sen vastavaikuttajahormonien (kuten
glukagonin, kortisolin, kasvuhormonin ja adrenaliinin) säätelemänä. Insuliini jarruttaa ja vastavaikuttajahormonit kiihdyttävät sokerin vapautumista maksasta verenkiertoon
.

Ihan lonkalta ja täysin olematta minkään sortin terveydenhuollon ammattilainen heittäisin joitakin hajatelmia:
- kehon glukoosivarastot voivat olla täynnä tai tyhjiä tai jotain siltä väliltä, riippuen esim. hiilaritankkauksesta ja kovasta treenistä. Tämä ehkä pitää ottaa mukaan laskelmiin siihen, kuinka paljon insuliinia tarvitaan?
- alkoholi vaikuttanee (ja vars. rasvamaksa tai maksakirroosi?) verensokeritasoihin johonkin suuntaan (veikkaus: laskee verensokeria aamulla)?
- päivän stressitaso varmaan vaikuttaa stressihormonien esiintymiseen (kortisoli, adrenaliini) ja siten glukoositasoihinkin
- muut lääkkeet kuin insuliini varmaan vaikuttavat (olitko mahdollisesti unohtanut esim. Diforminin tai muun suun kautta otettavan lääkkeen, jos sinulla käytössä?) Lääkedosetti voi auttaa muistamaan paremmin.
- 24 h jatkuva mittaus on mahdollista erityisillä laitteilla, ja jos verensokerit heittelevät holtittomasti, varmaan olisi se varmankin hyvä syy jatkuvaan mittaukseen?
- varmaan olisi syytä pitää kirjaa kaikesta, verensokerimittauksista, hiilarimääristä, liikuntamääristä, ja kaikesta muustakin, mikä voi vaikuttaa, ja piirtää vaikka graafeja, ja pyrkiä isoloimaan eri syitä, miksi arvot ovat sellaiset kuin ovat, eli mikä voisi esim. aiheuttaa juurikin korkeaa aamuvernsokeria.
- (eikös muuten proteiinitkin nosta verensokeria?)
- vaikuttaisikohan kuumekin tms. sairaustilatsokeriarvoihin?

Onko sinulla tyypn 1 vai 2 diabetes? Tyypissä 1 varmaankin hypoglykemiat ovat ne vaarallisimmat tilat - eikös niiden takia jotkut joudu tosiaankin heräämään öisinkin mittaamaan? Ja happomyrkytys lienee se peloittavin tila, eli ketoaineitakin pitäisi mitata? (Lisäys. Tuo oli sekavasti sepostettu - molemmat ovat siis pahoja tiloja.)

Ja sitten asiantuntevampaa tekstiä Diabetesliiton sivulta:

https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_1_diabetes/verensokerin_saately

(Jatkuvasti kohollaan olevan verensokeri: )

Jos aamuverensokeri on toistuvasti matalahko (alle 4 mmol/l), perusinsuliinia on vähennettävä. Jos aamuverensokeri on jatkuvasti koholla illan hyvistä lukemista riippumatta, perusinsuliinia voi olla liikaa tai liian vähän, ja sitä on joko vähennettävä tai lisättävä. Asia selviää, kun mittaa verensokerin aamuyöllä (3–4 tuntia ennen aamuherätystä):

- jos verensokeritaso lähtee jo yön aikana nousuun, tarvitaan lisää perusinsuliinia
- jos verensokeritaso laskee selvästi yön aikana, voi korkea aamuverensokeri olla vastareaktio yölliselle hypoglykemialle, ja perusinsuliinia on vähennettävä.

Kaikki aterioita edeltävät verensokerin mittaukset antavat tietoa perusinsuliinin riittävyydestä, etenkin, jos edelliselle aterialle pistetyn pikainsuliinin vaikutus on jo ohi.

Detemir-insuliinia käytettäessä aamun ja yön verensokeriarvot kertovat illalla pistetyn annoksen sopivuudesta. Ennen lounasta, päivällistä ja iltapalaa mitatut verensokerit kertovat aamulla pistetyn detemirannoksen riittävyydestä.

Glargiini-insuliinia käytetään yleensä yhtenä pistoksena, ja kaikki ateriaa edeltävät sekä yöllä mitatut verensokeriarvot kertovat sen riittävyydestä.

Perusinsuliiniannosta voi yleensä muuttaa kerralla parin yksikön verran tai enintään 10 prosenttia. Muutoksia ei pidä tehdä satunnaisten korkeiden tai matalien verensokeriarvojen perusteella.

Perusinsuliinin määrä kasvaa helposti ajan mittaan liian suureksi. Tämän huomaa ensimmäisenä siitä, että on jatkuvasti nälkä, pikainsuliinia ei pysty enää pistämään aterioille kuin nimeksi, liikkuessa tulee herkästi matalan verensokerin tuntemuksia ja yöllä herää matalan verensokerin tuntemuksiin. Verensokeri on usein korkea nukkumaan mennessä ja laskee reilusti yön aikana suuren perusinsuliinimäärän takia.

Perusinsuliinin määrää kannattaa tällöin vähentää ja pikainsuliinin määrää aterioilla lisätä. Sopivat insuliiniannokset löytyvät tehostetun verensokerin seurannan avulla.


(Tilapäisesti koholla oleva verensokeri: )
Jos et jo ole tutustunut, niin tuohon linkkiin kannattaa tutustua, erityisesti kohtaan Tilapäisesti koholla olevan verensokerin korjaus.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:39:35
^
Aivan tuon viimeisen linkin lopussa onkin se hyödyllisin, eli kohta Korkea verensokeri aamuisin. Rasvamaksa muuten mainittu tuossa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - toukokuu 27, 2019, 13:57:46
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:26:57

Onko sinulla tyypn 1 vai 2 diabetes?

Muistaakseni tämä diagnosoitiin aikoinaan ladaksi.

Tilanne oli tänään taas kokolailla normaali, mutta nuo pari kohonnutta aamusokeriarvoa saattavat selittyä kehon vastareaktiona liian matalalle painuneesta sokeriarvosta. Saatoin nukkua puolisen tuntia kauemmin kuin yleensä.

Maksa-arvot ovat olleet aina hyvät ja alkoholia en ole maistanut moneen viikkoon tippaakaan, joten tuskin kysessä on rasvamaksa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 27, 2019, 14:06:38
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00070#s2
Normaalit maksa-arvot eivät kuitenkaan sulje pois rasvamaksaa.

Rasvamaksa voi liittyä lihavuuteenkin, ei pelkästään alkoholiin. Siinä tapauksessa muutaman viikon raittius ei paranna rasvamaksaa, jos kehon rasvaprosentti pysyy ennallaan. Lihavuuteen liittyvä rasvamaksa taitaa olla se yleisin tyyppi rasvamaksasta.

Ainoa varma keino todeta rasvamaksa on kai koepala. (Sen otto ei kyllä taida olla mikään triviaali juttu?)

(Mutta en väitä juuta enkä jaata, aamuverensokerisi ja mahdollisen rasvamaksan yhteydestä. Varsinkin jos on vyötärölihavuutta, ja vars. ylävatsalla, oikean kylkikaaren alapuolella, voi rasvamaksaa epäilä.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 27, 2019, 15:45:15
Eikös se ole siten, että 70 % rasvamaksatapauksista johtuu muusta kuin alkoholin käytöstä, että sitä nyt ei ensimmäisenä rasvamaksan suhteen pidäkään olla epäilemässä.

Lisäksi olen ymmärtänyt, että ultraa ja magneettikuvausta käytetään myös diagnosoitaessa, koepala varmaan otetaan vasta siinä vaiheessa, kun todella on aihetta epäillä kirroosia tms. asiasta seuraavaa.

Tosin myönnän, että omat käsitykseni asiasta perustuvat epämääräisille muistikuville työkaverin puheista muutama vuosi sitten.

T: Xante
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 27, 2019, 15:48:48
Vielä tuosta liikunnasta:

Jos harrastaa kovatehoista intervallitreeniä, verensokerin nousu on otettava huomioon insuliinin annostelussa ja ruokailussa. Alkuvaiheessa pitäisi mitata verensokeri riittävän usein ja säätää insuliiniannoksia ja ruokavaliota diabeteshoitajan ohjeiden mukaan, Saraheimo neuvoo.

---
Ylipäätänsä kovatehoinen intervallitreeni (HIIT, high intensity interval training) voi olla hyväksi tai pahaksi (!) diabeetikolle, varsinkin jos on liikuntaan tottumaton. Tässä artikkelissa, mistä ed. lainaus on, kehotetaan ottamaan treenin maltillisesti:

Kovatehoista supertreeniä harkiten (https://diabeteslehti.diabetes.fi/blog/2017/02/24/kovatehoista-supertreenia-harkiten/)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 27, 2019, 15:54:01
Xante, sama vika täällä. Taitaa omat muistikuvani olla hatarat, mutta nyt kun sanoit, niin juu, ultraääntäkin varmaan käytetään rasvamaksan diagnoosissa. Sellainen muistikuva on, ettei biopsiaa kovin herkästi oteta.

ps. Tyypin 2 diabeetikoilla on muihin verrattuna nelinkertainen riski saada rasvamaksa.
https://www.terve.fi/artikkelit/usein-oireeton-rasvamaksa-uhkaa-suomalaisten-terveytta-nain-pidat-huolta-maksasta

ps.ps. Kaikukuvaus paljastaa selvästi rasvoittuneen maksan ja mahdollisesti paikallismuutokset, mutta NASH voidaan todeta vain maksabiopsian avulla.
https://www.duodecimlehti.fi/duo13399

NASH = alkoholista riippumaton rasvamaksatulehdus
(NAFL = alkoholista riippumaton rasvamaksatauti)

ja mikä mielenkiintoisinta:

NAFLD ja tyypin 2 diabetes. NAFLD:tä esiintyy 60 - 70 %:lla potilaista, joilla on tyypin 2 diabetes (17,18). Puolella heistä on NAFLD, vaikka plasman alaniiniaminotransferaasi (ALAT) -pitoisuus on normaali (19). NASH on heillä myös tavallisempi kuin metabolisesti terveillä henkilöillä. Suomalaisessa väestöpohjaisessa maksabiopsioin validoituun NASH-luokituksen käyttöön perustuvassa tutkimuksessa NASH:n esiintyvyys 45 - 69-vuotiailla tyypin 2 diabeetikoilla oli 17,6 % ja diabetesta sairastamattomilla 3,7 % eli yli nelinkertaisesti suurentunut (7). Magneettiresonanssielastografiassa, joka on uusi kajoamaton fibroosin diagnosointimenetelmä, todetaan vaikeaa fibroosia (F3 tai F4) 7 %:lla tyypin 2 diabeetikoista (20).
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 28, 2019, 00:40:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:26:57
Spontaanisti sanoisin, että tuo tilanne Brutto olisi sellainen, jonka setvimisessä pitäisi olla diabeteshoitaja tai omalääkäri, ja että ei kannata luottaa 100% mihinkään, mitä kukaan asiasta nettipalstoilla sanoo, minä mukaanlukien.

Olen hyvin samaa mieltä. Maallikkona (ehkä diabetesta itse potevana tai potevan omaisena) googlattun perusteella toisillemme diagnoosien antamisessa on suuri riski tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tuohon luottaisin, että esim. diabetesliiton sivuilla on punnitusti painotettua tietoa.

Tämä käsitys minullakin on, että insuliinihoitoisessa diabeteteksessa esiintyy verensokerissa vaihtelua jonka syytä ei itse oivalla.Potilas kaipaisi yksinkertaiset nyrkkisäännöt itsekontrollista ja sen tuloksiin reagoinnista. Milloin on tarve kääntyä ammattilaisen puoleen tarkemman selvityksen tekemiseksi.

Sen tapainen käsitys minullakin on, että verensokeri on yöllä alimmillaan ehkä kello 2 ja 4 välillä ja ravintoa ja lääkkeitä nauttimatta voi nousta diabeetikolla siitä vaikka iltapäivään ja 10 mmol/l saakka.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 28, 2019, 08:33:03
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 28, 2019, 00:40:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:26:57
Spontaanisti sanoisin, että tuo tilanne Brutto olisi sellainen, jonka setvimisessä pitäisi olla diabeteshoitaja tai omalääkäri, ja että ei kannata luottaa 100% mihinkään, mitä kukaan asiasta nettipalstoilla sanoo, minä mukaanlukien.

Olen hyvin samaa mieltä. Maallikkona (ehkä diabetesta itse potevana tai potevan omaisena) googlattun perusteella toisillemme diagnoosien antamisessa on suuri riski tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jaskan arvioon yhdyn.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 28, 2019, 18:31:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:26:57
Ihan lonkalta ja täysin olematta minkään sortin terveydenhuollon ammattilainen heittäisin joitakin hajatelmia:
- kehon glukoosivarastot voivat olla täynnä tai tyhjiä tai jotain siltä väliltä, riippuen esim. hiilaritankkauksesta ja kovasta treenistä. Tämä ehkä pitää ottaa mukaan laskelmiin siihen, kuinka paljon insuliinia tarvitaan?
- alkoholi vaikuttanee (ja vars. rasvamaksa tai maksakirroosi?) verensokeritasoihin johonkin suuntaan (veikkaus: laskee verensokeria aamulla)?
- päivän stressitaso varmaan vaikuttaa stressihormonien esiintymiseen (kortisoli, adrenaliini) ja siten glukoositasoihinkin
- muut lääkkeet kuin insuliini varmaan vaikuttavat (olitko mahdollisesti unohtanut esim. Diforminin tai muun suun kautta otettavan lääkkeen, jos sinulla käytössä?) Lääkedosetti voi auttaa muistamaan paremmin.
- 24 h jatkuva mittaus on mahdollista erityisillä laitteilla, ja jos verensokerit heittelevät holtittomasti, varmaan olisi se varmankin hyvä syy jatkuvaan mittaukseen?
- varmaan olisi syytä pitää kirjaa kaikesta, verensokerimittauksista, hiilarimääristä, liikuntamääristä, ja kaikesta muustakin, mikä voi vaikuttaa, ja piirtää vaikka graafeja, ja pyrkiä isoloimaan eri syitä, miksi arvot ovat sellaiset kuin ovat, eli mikä voisi esim. aiheuttaa juurikin korkeaa aamuvernsokeria.
- (eikös muuten proteiinitkin nosta verensokeria?)
- vaikuttaisikohan kuumekin tms. sairaustilatsokeriarvoihin?

Surffailin lisää netissä, tällaista tarttui haaviin:

-Tuohon listaan voisi lisätä senkin, montako tuntia ennen nukkumaanmenoa syö iltapalan: on näemmä iso ero, jos sen syö 2 h ennen, verrattuna siihen, että sen syö 3-4 h ennen nukkumaanmenoa väitettiin jollain LADA-keskustelupalstalla. Ensinmainitulla ateriarytmillä siis korkeampi aamuverensokeri.
- Säännöllinen ateriarytmi (ruoka-ajat aina samaan aikaan) auttaa verensokerin hallinnassa. (Veikkaisin, että säännöllinen unirytmikin voi auttaa, mutta tästä en ole nähnyt mainintaa.)

ps. Tähän vain löyhästi liittyen. Näemmä labrakokeissa vaaditaankin 8 tunnin paasto (ei 10-12 tunnin, nk. muistelin jossain keskustelussa täällä). (Lisäys - ilmeisesti voi riippau miitauksesta ja ehkä labrastakin, ja kannattaa kysyä etukäteen labrasta, ks. Hipin seuraava kommentti.)

ps.ps. Tässä aika seikkaperäinen esitys insuliinihoidosta, alkaen sivulta 7:
Diabetes ja laakari (https://www.diabetes.fi/files/40/Diabetes_ja_laakari_-lehti_1_2009.pdf)
Mutta ei sieltäkään osunut silmään mitään tähän kysymyksenasetteluun liittyvää.

- Paitsi se, että ilmeisesti insuliiniresistenssi ja kehon oma insuliinituotanto (jos sitä on) voi vaihdella eri päivinä. Sekin voisi selittää siis aamuverensokerin korkeat arvot joinakin päivinä, ja toisina päivinä normaalit arvot?


Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 28, 2019, 18:41:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 28, 2019, 18:31:15
ps. Tähän vain löyhästi liittyen. Näemmä labrakokeissa vaaditaankin 8 tunnin paasto (ei 10-12 tunnin, nk. muistelin jossain keskustelussa täällä).

Varmaan kannattaa kuunnella ne ohjeet, miten kussakin paikassa ohjataan tuo paasto.
Minulla on paastosokerin lisäksi otettu kolesterolit, niin silloin se paasto on 12 tuntia.

Ainakin tässä https://www.nordlab.fi/fi/verensokeri ja parissa muussakin, mitkä googlasin tuo on sen 10-12 tuntia.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 28, 2019, 18:47:12
Ahaa, no sitten en ihan kokonaan pieleen muistanutkaan. Kiitos tiedosta.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - toukokuu 29, 2019, 09:21:05
Näyttää siltä että syy nouseeseen aamusokeriin olisi liian suuri insuliiniannos illalla. Olen nyt pudotellut insuliiniannosta kaksi yksikköä vuorokautta kohti ja aamusokeri pysyy samana tai laskee. Tänään aamulla se oli tasan kuusi ja tunti aamupalan jälkeen 5,5. Tuo aterian jälkeinen lasku viittaisi liian suureen insuliinimäärään.

(En todellakaan mene vielä lääkäriin enkä tihennä mittauksia moisen pikkujutun vuoksi. Olen muutenkin täynnä neulanreikiä ja jokainen ylimääräinen sokeriarvon mittaus kasvattaa infektioriskiä.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 08:44:13
Olen pudottanut päivittäisen insuliiniannoksen nyt puoleen siitä mitä se oli vielä jokunen viikko sitten. Ilta-ja aamusokerit pysyvät edelleen varsin kohtuullisissa arvoissa. Samaan aikaan olen muuttanut ruokavaliotani kasvispainotteiseksi. Lihaa syön ainoastaan grillatun bratwurstin muodossa ja kanaa lähinnä salaatin lisukkeena. Viime viikolla jätin pois tavalliset grillimakkarat ja kaikki lihaa sisältävät leivänpäällysteet. Uuteen grilliin pitäisi keksiä jotakin muuta kuin lihatuotteita. Lihan välttely ei kuitenkaan liity suoranaisesti diabetekseen, vaan perustuu enemmänkin eettisiin syihin.

Nyt pitäisi löytää vielä diabeetikolle sopiva vaalea leipä. Kaura..., ohra...monivilja...? Pelkkää ruisleipää ei jaksa aina mussuttaa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:33:07
Mikäs diabeetikon leivän kriteeri on? Paljon kuitua?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 09:37:22
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:33:07
Mikäs diabeetikon leivän kriteeri on? Paljon kuitua?

Ja mahdollisimman vähän nopeita hiilareita.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:50:41
Paikallisesti voi olla saatavilla erinomaisia leipiä, joissa käytetään esim. täysjyväjauhoja, tai vehnän lisäksi ruista, jne. (meiltä päin saa huippulaatuista juureen leivottua täysjyvävehnäleipää sekä spelttileipää). En sitten tiedä miten kuitupitoiseksi ja hitaaksi hiilihydraateiltaan leivän syömistä on mahdollista saada, jos kaipaa muhkeaa vaaleaa leipää.

En tiedä onko se vaihtoehto, että syö pääsääntöisesti sitä ruiskänttyä ja maltillisesti jotakin mahdollisimman hyvää vaaleaa leipää, joka ei kuitenkaan ole pelkkää kuoleman viljaa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 10, 2019, 11:29:16
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:33:07
Mikäs diabeetikon leivän kriteeri on? Paljon kuitua?
Varmaan tärkein kriteeri on Bruton mainitsemat hitaat hiilarit, nopeiden sijaan. Eli leivän soisi olla täysjyvää, eikä sen soisi sisältävän sokeria, siirappia, hunajaa, perunaa tai muuta verensokereita nopeasti nostavia ainesosia. Eikä suolaa, ks. alla. Eikä liikaa rasvaakaan.

Täysjyvässä on paljon muitakin etuja "puhdistettuun" viljaan kuin vain kuitu (joka kyllä on tärkeä), sillä siinä on mm. monia tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja, jotka ovat jyvän ulommissa osissa. Valkoisessa puhdistetuissa vehnäjauhossa ei paljon muuta ole kuin tärkkelystä jäljellä. Esimerkiksi magnesiumia on täysjyvässä, mutta ei juurikaan puhdistetussa viljassa, ja magnesiumhan on huipputärkeä ah niin monesta syystä, lähtien jo ihan sydänterveydestä (joka diabeetikoilla on muutenkin vaarassa). Naisilla ja lapsilla on useammin raudanpuutosta, siitäkin syystä täysjyvä olisi parempi valinta ainakin heille. Sinkkiäkin täysjyvässä on enemmän. (Pitkä metformiinilääkitys liitetään anemiaan ja B12-vitamiinin puutokseen (https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/ajankohtaista_arkisto/pitka_metformiinilaakitys_liitoksissa_b12-vitamiinin_vajaukseen_ja_anemiaan.9047.news?428_o=20), mikä voi johtaa mm. ääreishermojen vaurioihin, lihasten, tunnon ja muistin häiriöihin.) Ruisleivässä on myös yli tuplassti enemmän diabeetikolle tärkeää B1-vitamiinia kuin naudanlihassa, ks. Laatikaisen taulukko (https://www.pronutritionist.net/wp-content/uploads/2015/01/eri-lajit-vastakkain-suojaravintoaineet-suosituksesta.png). B1-vitamiinivaje taitaa olla se suurin syy erilaisiin diabetekestä aiheutuviin pelättyihin komplikaatioihin: The potential role of thiamine (vitamin B1) in diabetic complications.  (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18220605)

Aiemmissa ravitsemussuosituksissa täysjyvä mainittiin ruokavalion kivijalaksi, nyt se on muuttunut, ja nyt mainitaan kivijalaksi kasvikset, marjat ja hedelmät.

Itse olen hulluna tuoreeseen leipään, joten ostan sitä vain harvoin. Ja harvoin leivonkaan. Tulee muuten syötyä liikaa leipää (nostaa verensokeria), ja siinä sivussa myös liikaa margariinia (Benecol tällä hetkellä) tai voita (tätä yritän välttää sen epäterveellisyyden vuoksi), ja liikaa leivänpäällisiä (lähinnä juustoa nykyisin, epäterveellisiä leikkeleitä onnistun yleensä välttämään). Yksi kriteeri itselleni leivän valinnassa on, ettei se saa olla niin hyvänmakuista, että sitä tulisi syötyä liikaa. Ja noiden leivän päälle laitettavien levitteiden ja päällysteiden takia korvaan useimmiten päivän leipäannokset täysjyväpuurolla, varsinkin kauralesepuurolla, jossa on liukenevaa terveellistä kuitua ja sen myötä beetaglukaania. Kaurapuuroa saa mättää hurjasti enemmän saadakseen saman määrän hiilareja kuin on täysjyväruisleivässä tai vehnäleivässä, ks. Laatikaisen taulukko (https://www.pronutritionist.net/wp-content/uploads/2015/01/m%C3%A4%C3%A4r-100-g-hh.png).

Juureen tehtyä vaaleaa leipää en muista leipäkaupoissa nähneeni. Ilmiantakaa tuotemerkki! Tahtoo kokeilla. Erässä lempikahvilassani oli hurmaavanmakuisia sämpylöitä sellaisesta leivästä, mutta kahvila meni nurin.

Yksi diabeteksen pelätty seuraus on munuaisten tuhoutuminen, joka voi johtaa elinsiirtoihin tai pahempaan. Käsittääkseni myös siitä syystä on syytä pitää verenpaine kurissa. Tähän paras tietämäni keino on liian suolan karsiminen ruokavaliosta, mikä tarkoittaa yleensä einesten, leivänpäällisten ja valmisleivän karsimista. Suolattomia leivänpäällisiä ei taida juurikaan olla (ja jotkut kuten metukat, graavilohi tms. ovat tönkkösuolattuja). Suolattomia leipiäkään ei juuri valmisteta. Saa ilmiantaa, jos joku tietää sellaista!

Voi olla, että ihanteellinen leipä olisi sellaista, jossa olisi kvinoan, tattarin, amarantin ja papujen kaltaisia ainesosia (joita Laatikainen kehuu ravintosisällön vuoksi), täysjyvärukiin ja täysjyväkauran sijaan tai lisäksi, ilman suolaa ja sokeria.

https://www.diabetes.fi/terveydeksi/syominen/diabeetikolle_sopiva_syominen (Diabetesliitto)
Hypetetyn ja mustamaalatun täysjyväviljan ravintosisältö vastaan "verrokit" (https://www.pronutritionist.net/2015/01/hypetetyn-ja-mustamaalatun-taysjyvaviljan-ravintosisalto-vastaan-verrokit/) (Reijo Laatikainen)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 10, 2019, 19:11:41
Olen aikoinaan yhden talven aikana laihduttanut ~10% painostani pois panostamalla ruisleipään.
Fazerin ruispuikuloilla.  Pullien, keksien ym tilalla tuota. Nyt olen mm. erinomaisesta kehutusta
prof. Mustajoen "katekimuksesta" (Pertti Mustajoki: Vähennä kaloreita ilman dieettiä, Duodecim, 2016) tajunnut että osasyy oli ehkä valikoiman yksipuolistuminen herkkujen osalta. (Yksi osasyy miksi ennen oltiin laihempia oli ruuan/herkkujen tarjonnan yksipuolisuus. Empiirisesti osoitettu fakta: Evoluutio pakottaa meidät syömään monipuolisia jälkiruokia vielä täydellä mahallakin ja kyllästymään samana toistuvaan ruokaan.) 


Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 19:39:42
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:50:41

En tiedä onko se vaihtoehto, että syö pääsääntöisesti sitä ruiskänttyä ja maltillisesti jotakin mahdollisimman hyvää vaaleaa leipää, joka ei kuitenkaan ole pelkkää kuoleman viljaa.

Kun tarkemmin ajattelee, niin johonkin sitä pitää kuitenkin kuolla, eikä ranskanleipä kuulosta läheskään huonoimmalta vaihtoehdolta.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Xantippa - kesäkuu 11, 2019, 04:15:42
Noo...ehkä kuitenkin ensimmäisenä kannattaisi luopua prosessoidusta ruuasta, kuten valmiskeitot ja vastaavat.

T: Xante

Muoksis: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/kukkakaalipihvit (https://www.k-ruoka.fi/reseptit/kukkakaalipihvit)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - kesäkuu 11, 2019, 07:48:07
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 11, 2019, 04:15:42
Noo...ehkä kuitenkin ensimmäisenä kannattaisi luopua prosessoidusta ruuasta, kuten valmiskeitot ja vastaavat.

T: Xante

Muoksis: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/kukkakaalipihvit (https://www.k-ruoka.fi/reseptit/kukkakaalipihvit)

Ultraprosessoitu ruoka kieltämättä lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä, mutta syy saattaakin löytyä pakkausmuovista. Kaikkien muoviyhdisteiden terveysvaikutuksia ei tunneta.

Mutta valmiskeittoja en luokittelisi pitkälle prosessoiduiksi. Kalakeiton, hernekeiton tai pinaattikeiton valmistusprosessi on varsin yksinkertainen. Keittojen ainut ongelma on, että niiden kanssa kuluu paljon leipää ja leivän mukana paljon levitettä.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Xantippa - kesäkuu 11, 2019, 08:51:30
^

Tästä taisi olla aikaisemminkin puhetta, mutta itse asiassa rasvaisin valmisruoka-annos on lohikeitto. Eniten tyydyttynyttä rasvaa on metsäsienikeitossa.

Kotona tehtynä ruoka kun vähän eri juttu kuin paketista ostettuna.

T: Xante
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 11, 2019, 08:52:00
Mikähän on sitten "paljon leipää"? Tarkoittaako tuo, että kun keitto on kevyttä, niin nälkään syödään sitten leipää? Vai tarkoittaako se sitä, että keiton kanssa on kiva haukata jotain?

Jos viimeksi mainittu, niin esimerkiksi ne ohuet ruispalat, jotain mainostettiin "sitkeään nälkään" olisi hyvä vaihtoehto. Niissä riittää purtavaa saman verran kuin tukevammassakin viipaleessa. Levitteenä voisi noina kertoina käyttää tuorejuustoa, joista on kevyempiäkin versioita. Joissain niistä on hiukan sokeria, mutta ei kaikissa, joten se pitää sitten ostaessa katsoa. Vähemmällä levitteen määrällä selviää myös, jos viipaloi kurkkua tai tomaattia leivälle.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - kesäkuu 11, 2019, 09:04:46
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 11, 2019, 08:52:00
Mikähän on sitten "paljon leipää"? Tarkoittaako tuo, että kun keitto on kevyttä, niin nälkään syödään sitten leipää? Vai tarkoittaako se sitä, että keiton kanssa on kiva haukata jotain?

Leipä ja keitto nyt vain kuuluvat yhteen. Ne täydentävät toisiaan ja ovat ikään kuin samaa ruokalajia. En voisi kuvitellakaan pisteleväni hernesoppaa ilman ruisleipää. Ja kalakeiton kanssa pitää olla vaaleaa leipää. Lautasellista kohden kuluu aina kaksi viipaletta leipää.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 11, 2019, 09:08:31
Hipin, Xanten ja Bruton kommentteihin liittyen. Minulla on muistikuva, että ohuet ruispalat ovat erityisen suolaisia. Ainakin ruislastut ovat (olen käyttänyt niitä jopa suolan korvikkeena murentamalla niitä soppaan).

Valmisruokien pakkausmuovi tosiaan voi olla kehno terveyden kannalta. Ainakin muistelen lukeneeni ftalaateista ja (muista?) muovin pehmenteistä, jotka voivat toimia hormonihäiritsijänä. Hormonihäiritsijä on aine, joka ihan pieninäkin määrinä voi saada aikaan suuria vaikutuksia kehossa, häiritä kehon prosesseja. On esitetty, että elintarvikemuovi voisi olla mm. länsimaisen lihavuusepidemian taustalla. Siten se voisi olla myös 2. tyypin diabeteksen taustalla. Haittavaikutukset vielä korostuvat, jos einesruokaa lämmittää mikrossa muovipakkauksessa tai muoviastiassa (parempi on lämmittää lautasella tai lasisessa uuninkestävässä astiassa, ja mikroakin parempi olisi lämmittää hellalla tai uunissa). Pakastetut sopat esim pinaattisoppa ja kasvissosesoppa voivat kyllä olla myös pahvikääreissäkin, ei niinkään muovisissa. En tiedä, onko kyseessä muovitettu kääre, vaiko vaan kalanteroitu (eräänlainen mankelointitekniikka).

Diabeetikolle einesruoka ei ole kyllä häävi valinta muutenkaan, sillä yleensä siinä on aivan liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa (kermaa, voita, palmuöljyä, kookosöljyä jne.), ja aivan liian vähän kasviksia ja kuitua.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: wade - kesäkuu 11, 2019, 12:42:53
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 11, 2019, 09:04:46
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 11, 2019, 08:52:00
Mikähän on sitten "paljon leipää"? Tarkoittaako tuo, että kun keitto on kevyttä, niin nälkään syödään sitten leipää? Vai tarkoittaako se sitä, että keiton kanssa on kiva haukata jotain?

Leipä ja keitto nyt vain kuuluvat yhteen. Ne täydentävät toisiaan ja ovat ikään kuin samaa ruokalajia. En voisi kuvitellakaan pisteleväni hernesoppaa ilman ruisleipää. Ja kalakeiton kanssa pitää olla vaaleaa leipää. Lautasellista kohden kuluu aina kaksi viipaletta leipää.
Mä yleensä leikkaan kalakeiton kanssa ruisleipäsiivun kuutioiksi ja paistan pannulla oliiviöljyssä rapeaksi. Mustapippuria perään. Rapeat kuutiot keiton päälle.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - kesäkuu 12, 2019, 07:54:02
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 11, 2019, 09:08:31

Valmisruokien pakkausmuovi tosiaan voi olla kehno terveyden kannalta. Ainakin muistelen lukeneeni ftalaateista ja (muista?) muovin pehmenteistä, jotka voivat toimia hormonihäiritsijänä. Hormonihäiritsijä on aine, joka ihan pieninäkin määrinä voi saada aikaan suuria vaikutuksia kehossa, häiritä kehon prosesseja. On esitetty, että elintarvikemuovi voisi olla mm. länsimaisen lihavuusepidemian taustalla. Siten se voisi olla myös 2. tyypin diabeteksen taustalla.

Näköjään nielemme pankkikortin verran mikromuovia viikossa:

https://yle.fi/uutiset/3-10827176

Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 12, 2019, 13:17:25
^
Vielä yksi syy välttää liikasuolaa ja olutta: niissä on mikromuovia.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 12, 2019, 17:49:23
Sokeri kiihdyttää syöpäsolujen kasvua hiirikokeissa: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6230c8a6-7e2c-4da5-a996-a7b0533565ec
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - kesäkuu 13, 2019, 15:04:10
Tämänhetkisen käsityksen mukaan mikromuovipartikkeleista ei ole ihmiselle merkittävää terveyshaittaa, poistuvat luonnollista tietä ruuansulatuskanavasta eivätkä juuri leviä muualle elimistöön. Mikromuovia saadaan varsinkin juomavedestä.

Tuore tutkimus osoittaa muovin kulkeutuvan vääriin paikkoihin ja sen keräystä olisi tehostettava.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - kesäkuu 13, 2019, 16:58:36
Heitetäänpä tähän linkki Diabeteslehden keittokirjaan
https://diabeteslehti.diabetes.fi/keittokirja/2016/04/15/168/
Ei diabeetikko kaipaa erityisruokavaliota vaan samanmoistoa terveellistä ruokaa kuin muutkin.

https://www.diabetes.fi/terveydeksi/syominen/diabeetikolle_sopiva_syominen/mita_tarjoan_diabeetikolle
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 13, 2019, 17:53:56
Muoveista, hormonihäiritsijöistä (endocrine disruptors), ftalaateista ja PCB:sta yms. vuodelta 2012  Chemicals in plastic linked to rise in obesity and diabetes (https://www.independent.co.uk/news/science/chemicals-in-plastic-linked-to-rise-in-obesity-and-diabetes-7578153.html) (Independent)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 13, 2019, 18:22:43
Lainaus käyttäjältä: Jaska - kesäkuu 13, 2019, 16:58:36
Heitetäänpä tähän linkki Diabeteslehden keittokirjaan
https://diabeteslehti.diabetes.fi/keittokirja/2016/04/15/168/
Ei diabeetikko kaipaa erityisruokavaliota vaan samanmoistoa terveellistä ruokaa kuin muutkin.
Kiinnostava kokoelma. Tuosta on hyvä napsia vinkkejä.

Pikaisella vilkaisulla ainakin nämä eroavaisuudet ovat tavalliseen ruokaan:
- ei käytetä voita (korvataan mm. margariinilla tai öljyllä)
- ei käytetä kermaa (korvataan rasvattomalla maidolla, maitorahkalla, kasvirasvasekoitteella tms.)
- ainakin osa vehnäjauhoista, ellei kokonaan, korvataan usein ruisjauholla, hiivaleipäjauhoilla, grahamjauhoilla, ohrajauhoilla, sämpyläjauhoilla tai kaurahiutaleilla - tai kasviksilla kuten selleriraasteella, nokkosella
- ei käytetä suuria määriä sokeria leivonaisissa
- suositaan pullatakinaa esim. rasvaisen lehtitaikinan sijaan
- käytetään alle 10% rasvaa sisältävää naudanlihaa
- juustona vähärasvaista juustoa esim. piirakoissa
Se, mikä vähän hämmästytti keittokirjassa, oli että yllättävän useissa (kasvis)ruoissa oli kananmunaa, haudutetussa punakaalissa reippaasti siirappia, ja parissa rseptissä oli pieni määrä pekonia, joka tosin oli filepekonia (rasvaa alle 10%). Mutta kai se kokonaisuus ratkaisee - jos enimmäkseen syö terveellisesti, kyllä syömisiinsä jotain epäterveellistäkin välillä sopii lisätä.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 14, 2019, 01:33:38
^Tuossa sisältö ei vastannut otsikon odotuksiani: Odotin olevan keittojen kirja.

Prof. Mustajoki suosittelee erityisesti keittoja. Kun ruuat keitetään runsaassa vedessä/maidossa niin että se neste on edes hiukan sakeaa (ettei vesi/maito valahda mahasta heti ohutsuoleen vaan jää mahan täytteeksi ->kylläisyys säilyy pitkään) ja niin on vaikeaa lihota. Ruuat täten ovat useimmiten 120-150 kcal/100g, joka ei lihota.
(Leipä on 250 kcal/100g mutta jos päälle laittaa pari kalkkunaviipaletta ja/tai tomaatinviipaleita niin tuo 120-150g/100g suositus pian täyttyy).


Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 30, 2019, 10:06:46
Olisikohan Oura älysormuksesta apua diabeteksen ehkäisyyn, ja myös sairauden puhjettua? Askelmittari jäi käyttämättä alkuinnostuksen jälkeen, kun ei viitsinyt mennä taas vaihdattamaan paristoja. Se kyllä aluksi innosti lisäämään askeleita päivään. Sykemittarin vyö oli kökkö pukea päälle. Aktiivisuusrannekkeita en ole kokeillut. Älysormus voisi periaatteessa kulkea aina mukana (on myös vesitiivis) 24/7.

Ainakin Ouran avulla voi mitata (jatkuva seuranta) mm.
- unen määrää
- heräämiset yön aikana
- (unen laatuakin väitetään voivan mitata, REM- ja syvän unen määrää, mutta tähän en oikein usko, sillä siihen tarvittaisiin aivosähkökäyrä?)
- sykevälivaihtelua
- leposykettä
- askeleita
- kehon lämpötilaa ja sen vaihtelua (lämpötila kertoo mm. tulehduksista (ja huonoista yöunista?))
- hengitystiheys, hengityksen vaihtelu
- palautumista
- fyysisen liikunnan pituus, ajoitus ja rasittavuus ja liikkumattomuus

Ja kerättyään jonkin aikaa dataa, se
- ehdottaa toimenpiteitä (esim. jos korkea stressitaso, lämpöilyä tai huonot yöunet, se ehdottanee iisimpää liikuntaa?)

Leposyke on yleensä hyväkuntoisilla alhainen.
Sykevälivaihtelu on suurta silloin, kun ei ole liian stressaantunut (eli silloin kun parasympaattinen hermosto säätelee elimistöä enemmän kuin sympaattinen hermosto - sympaattinen hermosto liittyy taiste tai pakene -reaktioihin.).
Unen määrä ja laatu: jos vähäinen unen määrä ja heikko unen laatu, se lihottaa ja lisää diabeteksen riskiä
Palautuminen - tärkeää, jotta ei tulisi ylikuntoon eli rasittuisi liikaa urheilusta


Taikasormus  (https://dynamic.hs.fi/2019/oura/?_ga=2.217407318.1914330790.1561491807-1359890646.1532806354)(HS)
LainaaTutkimuksia on käynnistymässä muun muassa diabeteksen kehittymiseen, tulehdukselliseen suolistosairauteen nimeltä Crohnin tauti ja stressiin liittyviin tutkimuksiin.

Erityisen innoissaan Lahtela on tutkimuksesta, jossa seurataan tuhatta raskaana olevaa naista vuoden ajan.

"Joillakuilla kehittyy jokin sairaus, kuten diabetes, tulee raskausmyrkytys tai raskauden jälkeinen masennus. Voimme alkaa nähdä, mitkä polut johtavat niihin, eli mitkä signaalit alkavat muuttua sinä aikana ja mitkä muutokset korreloivat minkäkin asian kanssa."

ARVOSTELUSSA: UUSI OURA -ÄLYSORMUS (https://www.sanileino.com/2018/08/arvostelussa-uusi-oura-alysormus/) (Sani Leino blogi)
BIOHAKKERIN VERKKOKAUPPA - Oura -älysormus  (https://biohakkerikauppa.com/products/uusi-oura-sormus)
Sykevälivaihtelu – mitä se on? (https://fysiocenter.fi/blog/sykevalivaihtelu-mita-se-on/) (FysioCenter Oy)

Laitteella voinee seurata esimerkiksi liikunnan ja alkoholin vaikutusta unen laatuun.
Vielä, kun tuon voisi integroida verensokerinkin mittauksiin, ja ravinnon hiilarimääriin - ja sitä kautta saada mustaa valkoiselle siitä omasta kokemuksestani, että sokeripitoinen ja kovin hiilaripitoinen (esim. paljon pastaa) ruoka heikentää huomattavasti yöunien määrää ja laatua.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 01, 2019, 01:20:55
Onko tuosta Oura-sormuksesta (https://www.google.com/search?q=oura+sormus+kokemuksia) vielä mitään sellaista tietoa, että se kannattaa esiin ottaa?

Juttusi perusteella se vaikuttaa pienempään kokoon puristetulle aktivisuusrannekkeelle (hinta kymmenkertainen). Kaikkia mainittuja seuraamistoimintoja aktiivisuusrannekkeissa esiintyy. itsekin olen pohtinut sellaisen rannekkeen kokeilua ja olisi kiintoisaa kuulla oikeita kokemuksia. Ihme jos vakuuttavaa näyttöä jo olisi. Älyrannekkeidenkin osalta näkee kritiikkiä, etteivät mittaustulokset ole luotettavia. Uskon kyllä, että tällaisilla ihmiskehoa mittaavilla laitteilla on tulevaisuus ja kehitystyötä tehdään vilkkaasti.


https://www.mikrobitti.fi/testit/ala-usko-unimittaria-testasimme-7-aktiivisuusranneketta-alysormusta-ja-anturia-ja-tulos-ei-ole-haavi/c6c4b349-d6e7-4e03-b547-e014f18b1b20
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 01, 2019, 02:20:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 30, 2019, 10:06:46
Vielä, kun tuon voisi integroida verensokerinkin mittauksiin, ja ravinnon hiilarimääriin - ja sitä kautta saada mustaa valkoiselle siitä omasta kokemuksestani, että sokeripitoinen ja kovin hiilaripitoinen (esim. paljon pastaa) ruoka heikentää huomattavasti yöunien määrää ja laatua.
Miekiii oon eppäilly. Mutta mekaanisemmin. Nenä tukkoisempi jne. Sokeri turvottaa silmälinssiä myöten kudoksia ja kurkulle voisi tehdä samaa kuin lihavuus eli kuorsausta, hengitysvaikeutuksia ja -katkoksia herkemmin.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 01, 2019, 03:04:26
Tuosta sormuksesta näkyy kirjoitettavan, että tietojen siirto älypuhelinsovellukseen kangertelee. Verenpaineen sormesta mittaamisen tarkuuteen olen epäilevä.

Yhdessä verensokerimittarissa muistan nähneeni tietojensiirron PC:lle kaapelilla  mutta en ole nähnyt sen toimivan.

Enpäs malta olla mainitsematta että kun itselläni on ollut ylähengitystiet tukkoisina, niin käyttämällä yön kiinalaisia kuorsauksenhillitsimiä sieraimissa
https://www.dx.com/p/4pcs-healthy-sleeping-aid-stop-snore-devices-2010054
aamulla herätessä on ollut levänneemmän oloinen

Tässä on yksi huokea aktiivisuusranneke, jonka hinta ei paljon lupaa mutta eipä kokeilu paljon kustannakaan
https://www.dx.com/p/id115plus-smart-wrist-band-bluetooth-bracelet-with-heart-rate-monitor-2093281
Käyttötapa ehkä hahmottuu tästä ohjeesta
https://www.e-ville.com/file/246/Lemfo_115_plus_Fi_manual.pdf
Tällainen yllättävän halpa  voisi tietenkin välittää tiedot puhelimesta myös Kiinaan

Supersaver-kuljetus kestää noin kuukauden, Itse olen maksutapana käyttänyt PayPal-saldoa, jonne siirrän rahaa tavallisella ulkomaanmaksulla.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 01, 2019, 08:39:34
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 01, 2019, 02:20:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 30, 2019, 10:06:46
Vielä, kun tuon voisi integroida verensokerinkin mittauksiin, ja ravinnon hiilarimääriin - ja sitä kautta saada mustaa valkoiselle siitä omasta kokemuksestani, että sokeripitoinen ja kovin hiilaripitoinen (esim. paljon pastaa) ruoka heikentää huomattavasti yöunien määrää ja laatua.
Miekiii oon eppäilly. Mutta mekaanisemmin. Nenä tukkoisempi jne. Sokeri turvottaa silmälinssiä myöten kudoksia ja kurkulle voisi tehdä samaa kuin lihavuus eli kuorsausta, hengitysvaikeutuksia ja -katkoksia herkemmin.
Voi olla. Oma arvaukseni on, että ainakin se teetättää levottomia jalkoja (jonkinlaista ylivireyttä?) ja pissattaa, mikä sitten herättää, kun pitää rampata vessassa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 01, 2019, 08:43:33
Lainaus käyttäjältä: Jaska - heinäkuu 01, 2019, 03:04:26
Enpäs malta olla mainitsematta että kun itselläni on ollut ylähengitystiet tukkoisina, niin käyttämällä yön kiinalaisia kuorsauksenhillitsimiä sieraimissa
https://www.dx.com/p/4pcs-healthy-sleeping-aid-stop-snore-devices-2010054
aamulla herätessä on ollut levänneemmän oloinen
Olipas huokea, ja kiva jos toimii. Toinen, mikä toimii on ns. CPAP-kone (uniapnean eli yönaikaisiin hengityskatkosten hoitoon), joka työntää ylipaineella ilmaa nenästä. Se pitää hengitystiet auki, vaikka olisi vähän tukkoinenkin esim. pölypunkkien takia *). Ja tosiaankin herää levänneempänä. Eräs ystäväni pakkonukahteli päiväaikaan, esimerkiksi odottaessaan liikennevalojen vaihtumista autossaan. Päiväväsymys poistui, kun aloitti CPAP-hoidon.

CPAP-koneesta näkee kauanko maskia on käyttänyt yön aikana, mutta siitä ei näe montako tuntia on nukkunut. Joskus maski häiritsee niin, ettei sen takia saa nukutuksi.

*) tyynyt ja täkit kannattaa muuten pestä muutaman kerran vuodessa, se vähentää tukkoisuutta.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 01, 2019, 08:49:10
Lainaus käyttäjältä: Jaska - heinäkuu 01, 2019, 03:04:26
Tuosta sormuksesta näkyy kirjoitettavan, että tietojen siirto älypuhelinsovellukseen kangertelee.
Siinä linkkaamassani blogissa sanottiin, että Androidille siirto kangertelee, mutta siihen auttaa se, että käynnistää puhelimen kaksi kertaa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 01, 2019, 08:55:07
Lainaus käyttäjältä: Jaska - heinäkuu 01, 2019, 03:04:26
Tuosta sormuksesta näkyy kirjoitettavan, että tietojen siirto älypuhelinsovellukseen kangertelee. Verenpaineen sormesta mittaamisen tarkuuteen olen epäilevä.
Luvattiinko verenpaineenkin mittaustakin Ouralle? Tätä en muista nähneeni.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 01, 2019, 09:46:53
Älyrannekkeessa ehkä ei ole näitä omasta mielestäni kiinnostavimpia ominaisuuksia: sykevälinvaihtelu (kertoo stressitasosta), unen laatu ja määrä ja heräämiset, palautuminen, kehon lämpötila, suositukset (ota iisisti tänään -tyyppiset).

Toisaalta voi olla esimerkiksi herätyskello.

Oura on vesitiivis 100 metriin asti, ja sitä ei tarvitse riisua suihkussa, ja sitä voi myös käyttää uidessa. Huono puoli on se, jos liikunta enimmäkseen on kuntosaliliikuntaa, ja varsinkin jos käyttää paljon irtopainoja tms. jotka voivat naarmuttaa sormusta. (Siitä syystä ehkä kannattaa ottaa sen kokoinen sormus, joka käy pikkurilliin?)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 01, 2019, 12:35:05
Oululaisesta Oura-sormuksesta oli eilen Hesarissa iso juttu (https://dynamic.hs.fi/2019/oura/), ja se + nykyinen hinta ei vielä herättänyt enempää uteliaisuutta. Antaapa kehittyä lisää.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 06, 2019, 18:54:45
Tällä Diabetesliiton sivulla on video, jossa kerrotaan miten jalat tulisi päivittäin tutkia:
https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_1_diabetes/elinmuutosten_ehkaisy#Lissairaudetovatvhentyneet

Ainakin pitää muistaa tarkkailla
- jalkoen ylä- ja alapuolta
- onko missään punaisia kohtia
- onko kovettumia, jotka painavat pehmytkudoksia  (vars. varpaiden välissä)
- onko haavaumia (vars. varpaiden välissä)
- halkeilleet kantapäätkin ovat riski

(Jos kantapäät halkeilevat kuivuuttaan, pitäisi niitä rasvata.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - syyskuu 13, 2019, 00:51:13
Lainaus käyttäjältä: Jaska - heinäkuu 01, 2019, 03:04:26
Tässä on yksi huokea aktiivisuusranneke, jonka hinta ei paljon lupaa mutta eipä kokeilu paljon kustannakaan
https://www.dx.com/p/id115plus-smart-wrist-band-bluetooth-bracelet-with-heart-rate-monitor-2093281
Kokeilin. Laatu pärjää hyvin olematomalle hinnalle. Mutta tulipa aktiivisuusrannekkeen idea tutuksi. Huokea askelmittari, johon on luonnosteltu lisätoimintoja terveydenseurantaan ja kännykänvalvontaan liittyen.

Laittetta hallinnoidaan Android- tai Ios-laitteen sovelluksella Bluetooth-yhteydellä. Ranneke ei ole looginen kokonaisuus vaan piirteitä näyttää ympätyn eri tavoin lisää. Mittausten tarkkuudet ovat lelutasoa, esimerkiksi sydänsykkeen, veren happipitoisuuden ja verenpaineen. Sovelluksen suomennos (käytetään konekäännöstä puhelimen klelelle) usein huvittaa: esimerkiksi unen seuranta tarkoittaa kello 22-8 välin jakamista tuntimääriksi kategorioihin kevyt uni, syvä uni ja selvinpäin. Akku ladataan tökkäämällä laite esim. tietokoneen USB-liitäntään. Pelkäänpä, että väärinpäin tökkääminen tai liian nopean seinälaturin käyttö tärvää akun. Käytettäessä menee paljon virtaa, ladattava usein. Latautuu tunnissa. Dokumentti heikko.

Helppo pitää ranteessa. Ulkokirkkaassa valossa näytön lukeminen ei onnistu. Soveltuisi MrKATille säännöllisten liikunta- ja veden juontitaukojen muistuttimeksi värisemään ranteessa kellotominnoillaan.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 23, 2019, 00:42:02
Hesari kertoo tutkimuksesta, jossa onnistuttiin ehkäisemään esidiabeteksen eli metabolisen oireyhtymän muuttumisen diabetekseksi:

Puolelle tutkittavista asetettiin viisi tavoitetta:

1. Vähentää painoa vähintään viisi prosenttia lähtötasosta.

2. Tarkkailla, että ravinnossa on rasvaa alle 30 prosenttia kokonaisenergiansaannista.

3. Syödä alle kymmenen prosenttia kovaa rasvaa kaikesta ravinnosta saadusta energiasta.

4. Syödä kuitua yli 30–35 grammaa päivässä.

5. Harrastaa liikuntaa vähintään neljä tuntia viikossa.

Tutkimustulokset osoittivat, että syömiseen ja liikkumiseen liittyvät tottumukset vaikuttavat kakkostyypin diabeteksen ilmaantumiseen voimakkaasti. Jos tavoitteista onnistui saavuttamaan neljä, riski nollaantui. Kukaan neljä tai viisi tavoitetta täyttänyt ei neljän vuoden aikana sairastunut diabetekseen.

"Sillä on hämmästyttävä teho, että ihmiset vähentävät kaloreita. Tässäkin aika kohtuullinen laihtuminen ja liikunnan lisääminen riitti", Mustajoki sanoo.


Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006280630.html)
Diabeteksen synty on mahdollista ehkäistä neljällä elintapamuutoksella, tutkijat havaitsivat.

(Korjattu typo.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 23, 2019, 02:17:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 23, 2019, 00:42:02
2. Tarkkailla, että ravinnossa on rasvaa alle 30 prosenttia kokonaisenergiansaannista.

3. Syödä alle kymmenen prosenttia kovaa rasvaa kaikesta ravinnosta saadusta energiasta.
Nuo jää abstrakteiksi jotka pitää vaivautua laskemaan konkretiaksi. Eikä se ole helppoa taviksille. Koitanpa:

Sydänliiton (https://sydan.fi/fact/rasvan-laatu-ratkaisee/) sivuilta:
30 prosenttia energiasta vastaa keskimäärin miehillä 80 grammaa ja naisilla 60 grammaa rasvaa päivässä.

=> "alle 10% kovaa rasvaa" on miehillä: alle 26,6 grammaa ja  naisilla: alle 20 grammaa tyydyttynyttä rasvaa.

Voista 53% on tyydyttynyttä "kovaa" joten jos kaikki muu rasva on "juoksevaa pehmeää monityydyttynyttä" niin
=> voita saa syödä miehet korkeintaan 50g ja naiset korkeintaan 38 grammaa päivässä.

Mutta koska reaalitodellisuudessa muutakin rasvaa pitäisi saada ja saa syödä 30% asti, niin vaikka se olisi mitä pehmeintä kuten rypsiöljyä jossa on 5.7g/100g kovaa rasvaa niin se syö pois osan tuosta "voikiintiöstä". (Oliiviöljyssä kovaa rasvaa on  14g/100g joten se söisi vielä suuremman osan voista kuin rypsiöljy).
  Jos en söisi keksejä pullia jne ja kastaisin leipäni rypsiöljyssä (50 grammaa kuluen päivässä) niin käytännössä miehenä saisin syödä korkeintaan 40 grammaa voita päivässä. Näissä silti oletin että muut ruoat ovat 100% pelkkää hiilihydraattia ja proteiinia, 0% rasvaa. Näinhän ei useimmiten ole.

Nykytodellisuudessa itse käytän leivällä jne Flora-margariinia jossa 60 grammaa rasvaa/100g josta kovaa rasvaa 12g/100g. Sain laskettua seuraavan "voikiintiöni":
   Voita  26g    20 g rasvaa   14 g kovaa
   Flora 100g   60 g rasvaa   12 g kovaa
   ------------------------------------------
   Yht.  126 g  80 g rasvaa   26 g kovaa

Mutta koska en oikeasti koskaan käytä voita niin laskin 80% tumman suklaan "kiintiöni":
   Tsuklaa  55g   20 g rasvaa   12,7 g kovaa
   Flora    100g   60 g rasvaa   12 g kovaa
   ---------------------------------------------
   Yht.     155 g  80 g rasvaa   24,7 g kovaa
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 23, 2019, 07:20:57
Veikkaan, että jos noita rasvoja alkaa laskea tuollaisella tarkkuudella, niin siitä aiheutuu jo melkoinen stressi ja sitä myöten terveysongelmia. Juurikin  leivonnaisten yms. tarkan rasvakoostumuksen epätietoisuus voi olla aika piinallista, jos haluaa tehdä tasan tarkkaan oikein. Ortoreksia kolkuttaa jo ovella, jos noita laskelmia alkaa tosissaan tuolla tarkkuudella tehdä.

Molemmilla vanhemmillani oli kakkostyypin diabetes ja molemmat kuukahtivat sydänkohtauksen seurauksena, mutta siltikään en pilaa elämääni laskemalla jokaista suupalaa. Kohtuudella syön kaikkea, mikä maistuu. Makeaa tosin hiukan liikaakin. Mutta muuten välttelen vain suurimpia huonon rasvan lähteitä. Läski ei ole koskaan kuulunut herkkuihini. Onnekseni en tunne minkäänlaista viehtymystä pikaruokaan, sipseihin tai muuhunkaan noilla yleisimmillä syntilistoilla oleviin tuotteisiin. Edelleenkään en ole syönyt elämässäni edes ensimmäistäkään pikaruokalan hampurilaista.

Työterveyshuollossa on otettu verensokeri varmuudeksi aina sopivin välein, mutta mitään ongelmaa ei ole tähän mennessä ollut. Kolesteroli on ollut hiukan koholla, mutta ei sekään vielä huolestuttavissa lukemissa.

En ole varma tuosta sukurasituksesta, sillä omista vanhemmistani taaksepäin en osaa sanoa mitään. Voihan olla, että noille se sitten ilmestyi vaan sattumalta heidän elintapojensa seurauksena ja äidillä erityisesti useiden muiden sairauksien joukossa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Lenny - lokakuu 23, 2019, 08:02:48
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 23, 2019, 07:20:57
Veikkaan, että jos noita rasvoja alkaa laskea tuollaisella tarkkuudella, niin siitä aiheutuu jo melkoinen stressi ja sitä myöten terveysongelmia.

Samaa mieltä. Tärkeintä olisi pitää paino kurissa. Rasvojen koostumus tai makrojen jakauma on aika toissijaista sen jälkeen. Normaalia ruokaa kulutuksen mukaan.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 24, 2019, 00:25:15
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 23, 2019, 07:20:57
Veikkaan, että jos noita rasvoja alkaa laskea tuollaisella tarkkuudella, niin siitä aiheutuu jo melkoinen stressi
...
Pyh! Se on Teidän päänsärky ei minun. Itse asiassa minulle ilo ja hauskuus. Siis tää matikka. :D

Pienehkö järkytys kuitenkin tuli. Kävin 2 kk ostoskuittini läpi ja laskujeni mukaan rasvansaantini on rankasti ali ruokasuositusten (25%-40% välillä pitäisi olla energiasta).
Flooraa käytän keskim. vain 28 gramma/d kun em. laskuissani piti olla 100g/d. Muista ruoanlähteistä rasvaa tulee varsin tai jopa olemattoman vähän. Saatankin saada vain 10%-15% energiasta rasvan muodossa.*
  Itse asiassa parisen viikkoa sitten aavistin tätä, kun minulla tuli vihdoin ikioma nettipankkisysteemi käyttöön ja kävin omat veriarvoni katsomassa. Muuten olivat ok, mutta kolesteroli oli lähempänä luonnonkansain tasoa vs suomen kansa mutta hdl oli liiankin alhainen. Jonka tulkitsin vihjaavan että enempi rypsirasvaa pöytään! (Pehmeä rasva nostaa hdl:ää). Tai rypsipullia kahvipöytään. Nami... ;D

*JK. Ravintosuosituksissa alaraja 25% johtunee riskistä että alhaisella rasvanosuudella sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.  Ehkä myös ruokahimo/ylensyönti voi kasvaa elimistön rasvan puutteessa? Diabetesriskini on olematon mutta sydäririski suvussani ei.

Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 24, 2019, 00:47:07
Valmistatko ruokasi aivan ilman rasva??? (Valmisruoissa ja leivonnaisissa rasvaa kyllä on.)

Kannattaa tarkistaa käyttämänsä margariinin tuoteseloste. Nykyään tungetaan palmuöljyä ja kookosrasvaa vähän ruokaan kuin ruokaan. Jos löydät margariinin ilman näitä tyydyttyneitä rasvoja, kerro minullekin! Pääsääntöisesti kannattaa siitä syystä vähentää mieluummin margariinia (ja suklaata), ja laittaa esim. salaatinkastikkeeksi tai valmiiseen ruokaan neitsytoliiviöljyä (tai neitsytrypsiöljyä), ja syödä pähkinöitä ja siemeniä (ja avokadoa).

Nämä nostavat "hyvää" kolesterolia (HDL):
. liikunta
- triglyseridien alentaminen (välttämällä esim sokeria ja alkoholia)
- transrasvojen välttäminen (huom! kekseissä ja kakuissa usein transrasvaa alla olevan linkin mukaan, en kyllä tiedä miten Suomessa) - mutta toisaalta maltilliset alkoholiannokset voisivat alentaa HDL:ää (?)
- tyydyttyneiden rasvojen välttäminen (liha, maitorasva)
- tupakoinnin lopetus

https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/high-blood-cholesterol/in-depth/hdl-cholesterol/art-20046388

Mantelit ja esim. hasselpähkinät nostavat HDL:aa myös:
https://www.itspure.com/news/show/24/
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 24, 2019, 01:15:17
^Noi temput on suunnilleen tiedossa ja kohtuu optimissa.

Mihinkä sitä rasvaa tarvii jos kaurapuuroa ja hernekeittoa syö tahi pottuja kasviksien kanssa? Salaattiin en koskaan laita rasvaa. En ole paistanut mitään pannulla kuukausiin tai liki vuoteen hellalla paitsi viime viikolla ns. pannurieskaa uunissa johon laitoin rasvaksi rypsiöljyä (n. 50 g). Ehkä teen sitä taas piakkoin.

Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Lenny - lokakuu 24, 2019, 04:25:12
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 24, 2019, 00:25:15
*JK. Ravintosuosituksissa alaraja 25% johtunee riskistä että alhaisella rasvanosuudella sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.  Ehkä myös ruokahimo/ylensyönti voi kasvaa elimistön rasvan puutteessa? Diabetesriskini on olematon mutta sydäririski suvussani ei.

Luulen sen johtuvan siitä, että keskimäärin kansalaiset kuluttavat hirvittävän vähän energiaa, ja rasvaahan elimistö tarvitsee myös välttämättömiin elintoimintoihin.

Nämä suosituksethan perustuvat siihen, että se kokonaisenergia tulisi myös suositusten mukaisesta ravinnosta. Siitä vain sitten laskemaan paljonko ihminen tarvitsee välttämättömiä rasvahappoja, paljonko ihmiset keskimäärin kuluttavat ja mitä niille suositellaan. Eiköhän se syy 25-40 rasva-% sieltä löydy.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 24, 2019, 09:00:44
Olen aikanaan joutunut Puskan harhaanjohtamaksi, kun jokaisesta tuutista huudettiin, miten rasva tappaa. Asia siis yksinkertaistettiin suurelle yleisölle eikä sitten riittävästi tuotu esiin sitä, että on olemassa hyviäkin rasvoja. Tyhmyyksissäni sitten minimoin kaiken rasvan taloudestani, jolloin kävikin niin, että oma kolesterolitasapainoni meni juuri nurinpäin, koska lähes kaikki rasva oli eläinperäistä. Tämä selvisi, kun meillä töissä tehtiin joku isompi terveystutkimus.

Oli aika kitkerä paikka ihmiselle, joka kuvitteli tekevänsä lapsilleen terveellistä ruokaa.

Tuon jälkeen sitten tietysti korjasin tilanteen ottamalla oliiviöljyn käyttöön voin ohelle. Margariinia en ole koskaan käyttänyt, sillä sen kuvottavuus opetettiin jo lapsuudenkodissani (ne kissanraatojutut elivät todella pitkään ja tuskin ovat vieläkään kuolleet).

Molempien vanhempieni kovan kohtalon vuoksi TTH:ssa on seurattu sokeri- ja kolesteroliarvojani aika pitkään. Siitä huolimatta, että kokonaiskolesteroli on koholla, siitä ei katsota olevan riskiä, koska kolesterolien suhde on hyvä. Joskus kymmenen vuotta sitten noilla arvoilla olisi aloitettu lääkitys, mutta nykytietämyksen mukaan se ei ole tarpeen.

Välttämättä vanhempieni diabetes ei ole sukurasite siinä mielessä, että se ilman suuria ehkäisyponnisteluja tulee minulle kuin manulle illallinen. Noissa "oletko riskitapaus" -testeissä tuosta aina saa saman pistemäärän riippumatta siitä, millaiset olivat vanhempien elintavat ja onko suvuissa noiden lisäksi diabeestä.

Katille vielä: Matikka on minustakin hauskaa, mutta niin on syöminenkin. Miksi tehdä syömisestä tiedettä? Tuskin elinvuosia tai elämänlaatua kovinkaan saa kohotettua, että sen viimeisenkin ylimääräisen vääränlaisen rasvahippusen jättää syömättä.

Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 24, 2019, 10:47:29
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 24, 2019, 01:15:17
^Noi temput on suunnilleen tiedossa ja kohtuu optimissa.

Mihinkä sitä rasvaa tarvii jos kaurapuuroa ja hernekeittoa syö tahi pottuja kasviksien kanssa? Salaattiin en koskaan laita rasvaa. En ole paistanut mitään pannulla kuukausiin tai liki vuoteen hellalla paitsi viime viikolla ns. pannurieskaa uunissa johon laitoin rasvaksi rypsiöljyä (n. 50 g). Ehkä teen sitä taas piakkoin.
Nimenomaan salaattiin suositellaan sitä hyvälaatuista kasvisöljyä lisättävän. Jotkut vitamiinit ovat nimittäin rasvaliukoisia, joten imeytymiseen tarvitaan rasvaa. Ja lisäksi esimerkiksi neitsytoliiviöljyn tai neitsytrypsiöljyn parhaat ominaisuudet menetetään kuumennettaessa.

Paistamisesta (ja grillaamisesta) luopuminen on tosiaankin terveysteko, sillä paljon terveellisempää ruokaa saa aikaiseksi lempeämmillä keinoilla kuten esim. keittämällä, höyryttämällä, sous vide -menetelmällä. Uuniruokakin on paistamista tervellisempää, vaikkakaan ehkei kovin ekologista (jos ei sitten tee useampaa ruokalajia kerrallaan).

Teetko hernekeittoa perinteisesti eli lisäätkö siihen sikaa muodossa tai toisessa? Silloinhan siinä on rasvaa. Jos lisäät sinappia, siinä on rasvaa. Kaurassa itsessään on reilut 7% rasvaa. Ja niissä syömissäsi kekseissä on rasvaa. (En tässä mitenkään moiti, kunhan vaan pohdin. Olisi parempi lisätä tosiaan sitä oliiviöljyä salaattiin, kuin syödä eläinperäistä rasvaa, tai palmuöljyä tms. leionnaisissa.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 24, 2019, 10:53:12
Edelliset kommentit liittyivät diabeteksen ehkäisyyn elintapojen muutoksen avulla.

En muista onko ollut jo puhetta aiemmin, mutta ilmeisesti diabeteksen aiheuttamista lisäsairauksista suuri osa johtuu samanaikaisesta korkeasta verenpaineesta (ja B12-vitamiinin puutokseta). Esimerkiksi sokeus, munuaisten tuhoutuminen ja ääreishermojen vauriot (polyneuropatia).

Korkeaan verenpaineeseen tiedän kaksi helpohkoa keinoa: liikunta ja suolan välttäminen.

Sattumoisin suolan välttäminen on helpompaa, jos vähentää samalla punaisen lihan osuutta ruokavaliossa. Punainen liha nimittäin maistuakseen usein kaipaa suolaa. Ja paistamistakin on helpompaa välttää, jos välttää punaista lihaa.

Jos kokonaan välttää punaista lihaa ja eläinperäistä ravintoa, kannattaa tarkistaa, että saa jostain B12-vitamiinia, vaikka sitten pilleripurkista. Samaten, jos käyttää Diforminia (eli metformiinia), kannattaa nauttia pillerimuotoista(kin) B12-vitamiinia, sillä Diforminin takia voi kyseisestä vitamiinista tulla puutosta.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 06, 2019, 12:14:50
^ Esimerkiksi silmien retinopatia liitetään anemiaan seuraavassa tutkimuksessa. Jostain syystä tuossa ei mainita B12-vitamiinin puutosta, joka voi aiheuttaa anemiaa.

In T2DM patients, anemia tied to diabetic retinopathy  (https://medicalxpress.com/news/2019-10-t2dm-patients-anemia-tied-diabetic.html) (MedicalXpress)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 06, 2019, 13:22:40
Diabetekseen liittyy usein verisuonten kalkkeutuminen eli ateroskleroosi, mikä puolestaan aiheuttaa esimerkiksi sydänsairauksia. Väittipä eräs sairaanhoitaja minulle, että diabetes muka olisi verisuonisairaus. Ei kyllä taida olla, vaan ihan erillisiä sairauksia ovat, ja voivat esiintyä erikseenkin.
Ateroskleroosin yhtenä syynä on liiallinen "pahan" kolesterolin eli LDL:n määrä verisuonissa, ja erityisesti pienipartikkelisen LDL:n. Ilmeisesti LDL on erityisen haitallista hapettuneessa muodossa, varsinkin pienipartikkelinen, sillä se aikaansaa ketjureaktion, mikä johtaa verisuonten tukkeutumiseen.
Nyt jossain tutkimuksessa (alla) on todettu, että avokado päivässä estäisi nimenomaan tätä LDL-kolesterolin hapettumista - ja verisuonten tukkeutumistakin siis. Eli sen lisäksi, että omena päivässä pitää lääkärin loitolla, pitää avokado päivässä verisuonikirurginkin ja kardiologinkin loitolla? Ja syöpälääkärinkin *)?

Avokadot sisältävät lisäksi vielä mm. karotenoideja, jotka ovat tärkeitä silmäterveydelle.

One avocado a day helps lower 'bad' cholesterol for heart healthy benefits (https://medicalxpress.com/news/2019-10-avocado-day-bad-cholesterol-heart.html) (MedicalXpress)

"A lot of research points to oxidation being the basis for conditions like cancer and heart disease," Kris-Etherton said. "We know that when LDL particles become oxidized, that starts a chain reaction that can promote atherosclerosis, which is the build-up of plaque in the artery wall. Oxidation is not good, so if you can help protect the body through the foods that you eat, that could be very beneficial."

*) Voisikohan tuossa LDL:n hapettumisessa tai ylipäätään hapettumisessa piillä selitys sille, että ensimmäisen vuoden aikana DM2-diagnoosista on syöpäriski paljon suurempi kuin normaalisti? Diabetes, joka ei ole hoitotasapainossa, merkitsee korkeampia verensokeriarvoja, ja ehkä siten myös enemmän (LDL:n) hapettumistakin?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 06, 2019, 13:53:21
Tässä tosin vain hiiritutkimus, mutta lupaava sellainen:

Puolukka voi kumota rasvaisen ruoan vaikutuksia: pistää kampoihin sydäntauteja ja diabetesta aiheuttavalle tulehdustilalle (https://yle.fi/uutiset/3-11043753) (Yle)
Puolukasta voi olla apua moniin vakaviin vaivoihin, jotka aiheutuvat kehon matala-asteisesta tulehdustilasta.

Tutkimuksessa hiirille syötettiin rehua, joka sisälsi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vastasi epäterveellistä länsimaista ruokavaliota.

Ruokavalio aiheutti hiirille metabolisen oireyhtymän kaltaisen tilan, jossa paino nousee ja sisäelinrasvan määrä lisääntyy. Myös paastoverensokeri-, insuliini- sekä kolesteroliarvot nousivat. Hiirille aiheutui matala-asteinen tulehdustila.

Toiselle hiiriryhmälle annettiin puolukkajauhetta rehun seassa. Puolukka ehkäisi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion haitallisia vaikutuksia kolesteroli- ja sokeriarvoihin.

Myös tulehdusarvot, lihavuushormonitasot ja maksan aineenvaihdunnalliset muutokset olivat vähäisempiä.



---
Kiinnostaisi tietää, miksi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio eil länsimainen ruokavalio aiheuttaa matala-asteista tulehdusta, metabolista oireyhtymää, korkeaa verensokeria, korkeita insuliini- ja kolesteroliarvoja, ja lihavuutta.

Muistelen lukeneeni, että tyydyttynyt rasva tukkii glukoosin pääsyn soluihin - eli solut "näkevät nälkää", vaikka veressä olisi paljonkin glukoosia. Eli se energian puute, mikä liittyy lihavuuteen, masennukseen ja diabetekseen ja matala-asteiseen tulehdukseen, voisi olla ihan kirjaimellinen - soluilla ei ole energiaa käytettävissään. Solujen energialaitoksina toimivat mitokondriot, joilta siis puuttuu "polttoainetta".

(Ehkä juuri siksi lihavuudesta, masennuksesta ja diabetekesta on puhuttu mitokondriosairauksina, muistelisin?)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - marraskuu 06, 2019, 14:35:26
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 06, 2019, 13:53:21
Tässä tosin vain hiiritutkimus, mutta lupaava sellainen:

Puolukka voi kumota rasvaisen ruoan vaikutuksia: pistää kampoihin sydäntauteja ja diabetesta aiheuttavalle tulehdustilalle (https://yle.fi/uutiset/3-11043753) (Yle)
Puolukasta voi olla apua moniin vakaviin vaivoihin, jotka aiheutuvat kehon matala-asteisesta tulehdustilasta.

Tutkimuksessa hiirille syötettiin rehua, joka sisälsi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vastasi epäterveellistä länsimaista ruokavaliota.

Ruokavalio aiheutti hiirille metabolisen oireyhtymän kaltaisen tilan, jossa paino nousee ja sisäelinrasvan määrä lisääntyy. Myös paastoverensokeri-, insuliini- sekä kolesteroliarvot nousivat. Hiirille aiheutui matala-asteinen tulehdustila.

Toiselle hiiriryhmälle annettiin puolukkajauhetta rehun seassa. Puolukka ehkäisi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion haitallisia vaikutuksia kolesteroli- ja sokeriarvoihin.

Myös tulehdusarvot, lihavuushormonitasot ja maksan aineenvaihdunnalliset muutokset olivat vähäisempiä.



Puolukka on mainio lisä moneen ruokaan, varsinkin hillona. Erityisesti suurta suosiotani nauttiva mustamakkara vaatii puolukkahillon. Hillo sopii myös veriohukaisille, kaalikääryleille, maksaruokiin sekä lihapullille. Minulla meneekin vähintään kilon puolukkahillotölkki viikossa. Ja veriarvoni ovat mainiot. Sokerihemoglobiini on vain 43 vaikka syön runsaasti sokeria.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 06, 2019, 14:35:50
Saturated fatty acids lead to mitochondrial dysfunction and insulin resistance (https://medicalxpress.com/news/2012-01-saturated-fatty-acids-mitochondrial-dysfunction.html) (MedicalXpress)

Ilmeisesti tyydyttynyt rasva fragmentoi eli hajoittaa osiin solujen mitokondriot, mikä johtaa luurankolihasten solujen insuliiniresistenssiin. Mitokondriot ovat organelleja eli solun osasia, jotka muuntavat glukoosin energiaksi luurankolihaksissa. Normaalisti solut reagoivat insuliiniin siten, että ne siirtävät glukoosia verestä soluihin, mutta insuliiniresistenssissä tämä siirto häiriintyy. Eli insuliini menettää tehoaan.

"It has been well documented that saturated fatty acids can lead to insulin resistance in humans and rodents." Palmitate, a particularly harmful saturated fatty acid, "is very abundant in lard, butter, and margarine," says Tsai.

https://en.wikipedia.org/wiki/Palmitic_acid
Palmitiinihappo tai palmitiini (palmitiinihapon ionimuotoja, estereitä ja suoloja nimitetään palmitaateiksi) on pääasiallinen komponentti palmuöljyssä, ja palmuöljyähän tungetaan nykyään vaikka mihin valmisruokiin ja varsinkin margariineihin!

Palmitiinihapon suhteellisia osuuksia rasvoissa ja öljyissä[1]
Rasva/öljy   Tyyppi   Osuus (%)
ihra   eläinrasva   ........................25
voi   eläinrasva   ........................25
ihmisen rasva   eläinrasva   .........25
valasrasva   eläinrasva   ................12
maissiöljy   kasviöljy   ................10
kookosöljy   kasviöljy   ..................8
maapähkinäöljy   kasviöljy   ..........7
oliiviöljy   kasviöljy   ..................5

Soijaöljyssä ja auringonkukkaöljyssäkin palmitiinihappoa on haitallisissa määrin.

Ilmeisesti liialliset hiilihydraatit muunnetaan kehossa palmitiinihapoksi: "Excess carbohydrates in the body are converted to palmitic acid.´"
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 06, 2019, 14:38:00
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 06, 2019, 14:35:26
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 06, 2019, 13:53:21
Tässä tosin vain hiiritutkimus, mutta lupaava sellainen:

Puolukka voi kumota rasvaisen ruoan vaikutuksia: pistää kampoihin sydäntauteja ja diabetesta aiheuttavalle tulehdustilalle (https://yle.fi/uutiset/3-11043753) (Yle)
Puolukasta voi olla apua moniin vakaviin vaivoihin, jotka aiheutuvat kehon matala-asteisesta tulehdustilasta.

Tutkimuksessa hiirille syötettiin rehua, joka sisälsi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vastasi epäterveellistä länsimaista ruokavaliota.

Ruokavalio aiheutti hiirille metabolisen oireyhtymän kaltaisen tilan, jossa paino nousee ja sisäelinrasvan määrä lisääntyy. Myös paastoverensokeri-, insuliini- sekä kolesteroliarvot nousivat. Hiirille aiheutui matala-asteinen tulehdustila.

Toiselle hiiriryhmälle annettiin puolukkajauhetta rehun seassa. Puolukka ehkäisi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion haitallisia vaikutuksia kolesteroli- ja sokeriarvoihin.

Myös tulehdusarvot, lihavuushormonitasot ja maksan aineenvaihdunnalliset muutokset olivat vähäisempiä.



Puolukka on mainio lisä moneen ruokaan, varsinkin hillona. Erityisesti suurta suosiotani nauttiva mustamakkara vaatii puolukkahillon. Hillo sopii myös veriohukaisille, kaalikääryleille, maksaruokiin sekä lihapullille. Minulla meneekin vähintään kilon puolukkahillotölkki viikossa. Ja veriarvoni ovat mainiot. Sokerihemoglobiini on vain 43 vaikka syön runsaasti sokeria.

Onneksi puolukka maistuu nimenomaan niiden epäterveellisimpien eli tyydyttynyttä rasvaa sisältävien ruokien kanssa erityisen hyvin....

Ostan joskus einesmaksalaatiokkoa, ja olen alkanut valmistaa sen niin, että kuumaan maksalaatikkoon sulatan pakastepuolukoita. Ei siinä mitään lisäsokeria mielestäni enää tarvita (hilloin muodossa), kun siinä maksalaatikossakin on sokeria ja rusinoita. (Tämä siis sellaisen henkilön suusta, joka ei tykkää happamista ruoista.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 06, 2019, 19:52:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2019, 10:53:12

Korkeaan verenpaineeseen tiedän kaksi helpohkoa keinoa: liikunta ja suolan välttäminen.


Suolan välttäminen onnistuu, kun kiertää kaukaa kaupan leipähyllyt ja säilykepurkkihyllyt ja karamellihyllyt ylipäätään kaikki hyllyt, joissa on leivottua tai pakattua ruokaa. Jopa jugurtissa on suolaa, vaikka sitä ei mausta arvaisi. Suolan makua ei tunnista ruuasta helposti koska nykyisissä kauppatuotteissa ja vallitsevassa ruokakulttuurissamme suola on sama kuin maku.

Suolan välttämisessä törmää tiettyihin ongelmiin. Yksi on se, että samalla kun kehotetaan vähentämään suolan käyttämistä, kehotetaan kuitenkin käyttämään suolaa sisältäviä tuotteta kuten ruisleipää.

Jos haluaa suolattoman dieetin, on ostettava pelkkiä raakavihanneksia ja kasviksia (mikä ero?) ja hedelmiä ja tehtävä kaikki itse. Mutta hedelmien kohdalla tulee vastaan toinen vältettävä asia, sokeri.

Asioisin mielelläni "Suolaton" -nimisessä kauppaketjussa, jossa kaikki ruoka olisi taatusti suolatonta. Tällaista kauppaketjua ei vain ole eikä edes "suolaton" hyllyjä tavallisissa kaupoissa. Suolaa tungetaan kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Jopa jäätelössä ja monissa pelkästään sokeriksiksi mielletyissä imelissä tuotteissa on suolaa.

https://www.livescience.com/20179-salt-leading-killer-worldwide.html
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 06, 2019, 20:14:02
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 06, 2019, 14:35:26
Puolukka on mainio lisä moneen ruokaan, varsinkin hillona. Erityisesti suurta suosiotani nauttiva mustamakkara vaatii puolukkahillon. Hillo sopii myös veriohukaisille, kaalikääryleille, maksaruokiin sekä lihapullille. Minulla meneekin vähintään kilon puolukkahillotölkki viikossa. Ja veriarvoni ovat mainiot. Sokerihemoglobiini on vain 43 vaikka syön runsaasti sokeria.

En kyllä eturuuan kanssa puolukkahilloa pysty käyttämään siitä huolimatta, että olen perso makealle. Sen sijaan käytän puolukkasurvosta, johon lisään hiukan sokeria taittamaan happamuutta ja tuomaan makuun täyteläisyyttä. Puolukkasurvoksen teen aina pakastetuista puolukoista, sillä pakastaminen parantaa puolukan makua ja ne mehustuvat mukavasti sulaessa.

Hiljattain tulin kaupassa katsoneeksi puolukkahillojen marjapitoisuuden ja olin pudota persiilleni. Olisikohan noita ollut neljän tai viiden eri tuotemerkin hillot, jotka vilkaisin läpi ja marjapitoisuus vaihteli jostain 35%:sta 43%:iin, jos nyt oikein muistan. Miksi ihmeessä puolukkaan käytetään niin paljon sokeria, kun puolukka säilyisi paljon vähemmälläkin.

Tässä erään tunnetun valmistajan hillosta ainesosat:
Puolukka, sokeri, vesi, sakeuttamisaine (E 440), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 38 g marjaa.

Tuosta nyt ei selviä se tarkka sokeripitoisuus, mutta luettelossahan nuo pitänee olla suuruusjärjestyksessä, niin voisi arvalla, että noin 30-34% sokeria tuossa olisi.

Nettisivulta löytyi vielä saman valmistajan rinnakkainen tuote "Puolukkahillo vähemmän sokeria", jonka ainesosat:
Puolukka, vesi, sokeri, sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 330), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 50 g marjaa.
Sokeria 30 % vähemmän kuin vastaavassa hillossa.


Tuota ei ollut omassa kaupassani, kun noita hilloja tutkin ja tuossa on jo aika järkevä marjojen määrä, mutta ei kyllä voit puolukkasurvosta.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 07, 2019, 18:09:50
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 06, 2019, 19:52:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2019, 10:53:12

Korkeaan verenpaineeseen tiedän kaksi helpohkoa keinoa: liikunta ja suolan välttäminen.


Suolan välttäminen onnistuu, kun kiertää kaukaa kaupan leipähyllyt ja säilykepurkkihyllyt ja karamellihyllyt ylipäätään kaikki hyllyt, joissa on leivottua tai pakattua ruokaa. Jopa jugurtissa on suolaa, vaikka sitä ei mausta arvaisi. Suolan makua ei tunnista ruuasta helposti koska nykyisissä kauppatuotteissa ja vallitsevassa ruokakulttuurissamme suola on sama kuin maku.

Suolan välttämisessä törmää tiettyihin ongelmiin. Yksi on se, että samalla kun kehotetaan vähentämään suolan käyttämistä, kehotetaan kuitenkin käyttämään suolaa sisältäviä tuotteta kuten ruisleipää.

Jos haluaa suolattoman dieetin, on ostettava pelkkiä raakavihanneksia ja kasviksia (mikä ero?) ja hedelmiä ja tehtävä kaikki itse. Mutta hedelmien kohdalla tulee vastaan toinen vältettävä asia, sokeri.

Asioisin mielelläni "Suolaton" -nimisessä kauppaketjussa, jossa kaikki ruoka olisi taatusti suolatonta. Tällaista kauppaketjua ei vain ole eikä edes "suolaton" hyllyjä tavallisissa kaupoissa. Suolaa tungetaan kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Jopa jäätelössä ja monissa pelkästään sokeriksiksi mielletyissä imelissä tuotteissa on suolaa.

https://www.livescience.com/20179-salt-leading-killer-worldwide.html
Tosiaankin leipähyllyt kannattaa suolan takia kiertää kaukaa, puhumattakaan metukka- ja salami- ja parmesaani- yms. juustohyllyistä, joissa suolan lisäksi vielä esim. tyydyttynyttä rasvaa, ja nitraatteja tms. lisäaineita leikkeleissä.

Käytin tuossa lainauksessasi kyllä väärää sanaa, "helpohkoa", sillä kyllä, onhan se aika työlästä, jos haluaa syödä terveellisesti ja vähänsuolaisesti. Joutuu ostoleivän korvaamaan itsetehdyllä leivällä, tai keitetyillä kokojyvillä (niillä voi korvata riisin) tai suurimoilla tai (kaura- yms.) hiutalepuuroilla tms.. Joutuu leikkeleet korvaamaan esim. erilaisilla omatekoisila kasvis-, kikherne-, tms. levitteilä.

Täysjyvää voi siis nauttia syömättä kaupan suolaista leipää. Suolaisen hintaistakin se kaupan leipä muuten on.

Maustetut jugurtit kyllä muutenkin kannattaa jättää väliin, ihan sokerinkin (ja mahdollisten lisäaineiden) takia. Itselläni on tapana sulattaa marjoja aamupuuron joukkoon ja syödä sitä maustamattoman jugurtin ja pähkinöiden kanssa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Lenny - marraskuu 07, 2019, 19:27:55
Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan itse lisäämääni suolaa (jota ei tosin paljon ollut). Eihän suola ole mikään demoni, vaan täysin välttämätön mineraali. Liika on tietenkin liikaa, mutta tuskin kukaan saa liikaa suolaa ruisleivästä. Se liikasuola tulee kaikenlaisesta mättöruoasta, ravintoloista jne. Jos syö ulkona, sen tietää kun koko loppupäivän janottaa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 07, 2019, 20:00:25
Onkohan se jugurtin suola ihan maidon luontaista suolaa (natriumia, kaliumia), kun sama 0,10gr/100gr suolaa on kummassakin. Tutkailin muutamia sekä maustettuja että maustamattomia jugurtteja ja sitten tavallista maitoa.

https://www.valio.fi/tuotteet/valio-vapaan-lehman-rasvaton-maito/
RAVINTOSISÄLTÖ (100 G:SSA)
Energia kJ   139 kJ
Energia kcal  33 kcal
Rasva            0 g
  josta tyydyttynyttä     0 g
  Kertatyydyttymättömät rasvat    0 g   
  Monityydyttymättömät rasvat    0 g
Hiilihydraatit       4,9 g
  josta sokereita  4,9 g
Ravintokuitu          0 g
Proteiini             3,3 g
Suola               0,10 g
Laktoosia           4,9 g


Aika paljon saa maitoa lipittää, jos siitä aikoo saada yliannoksen suolaa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 07, 2019, 20:27:59
Lainaus käyttäjältä: Lenny - marraskuu 07, 2019, 19:27:55
Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan..
Mina olen joskus arvioinut suolansaannikseni jotain 5-5,5 g per d.

Koitin laskea viikolla laskea kalorini. En saanut kuin 1200-1500 kcal/ d. Minun tarpeeni pitäisi kait olla 2300-2800 kcal/d. Ymmärrän nyt lihavuustutkija Pertti Mustajokea joka sanoo että ihmiset eivät osaa arvioida ruokansa oikeita kalori- rasva- ym. määriä ja semmoisia ja heitot suuria.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 07, 2019, 20:33:46
Lainaus käyttäjältä: Lenny - marraskuu 07, 2019, 19:27:55
Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan itse lisäämääni suolaa (jota ei tosin paljon ollut). Eihän suola ole mikään demoni, vaan täysin välttämätön mineraali. Liika on tietenkin liikaa, mutta tuskin kukaan saa liikaa suolaa ruisleivästä. Se liikasuola tulee kaikenlaisesta mättöruoasta, ravintoloista jne. Jos syö ulkona, sen tietää kun koko loppupäivän janottaa.
Laskitko paljonko suolaa yhdessä voileivässä on, jos siinä on päällä margariinia tai voita, juustoa ja leikkelettä?

Meetvurstissa ja salamissa taitaa olla 4,5% suolaa. Oululaisen Reissumiehessä on 1,1g/100g suolaa, ja yhdessä viipaleessa 0,3 g. Päiväsuositus taitaa olla 6 viipaletta (josta osa tietty voi olla puuron muodossakin), eli pelkästään siitä tulisi jo 1,8% suolaa, eli melkein puolet päivän maksimaalisesta suola-annoksesta. Ihan lonkalta heittäisin, että pelkistä voileivistä kyllä täyttyisi se 5 g maksimiannos, minkä yli ei kannata suolan määrässä mennä, mikäli haluaa suolan määrää säätelemällä pitää verenpaineen normaalina.

Eikä pelkällä 6 voileivällä oikein elää, muutakin tarvitaan, ja siinä muussakin ruoassa on suolaa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 07, 2019, 20:36:55
Sama sairaalloinen suhtautuminen suolaan minuakin edellä nyppi.

"Natrium (https://www.valio.fi/hyvinvointi/mita-haittaa-liiasta-suolasta-on/) on ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jota tarvitaan elimistössä mm. nestetasapainon ylläpitämiseen sekä hermoston ja lihasten toimintaan. Ruoka-aineet kuten maito, liha ja muna sisältävät luontaisesti pieniä määriä natriumia. Natriumia saadaan kuitenkin aivan liiallisesti ruokasuolan muodossa ja liika natrium aiheuttaa monia terveyden kannalta haitallisia vaikutuksia."

Suolan suomalainen  suositus on korkeintaan 5 g päivässä (teelusikallinen), 1,3 grammaa riittää aikuisen natriumtarpeeseen. Kulutuksen keskiarvo on 7 (N) - 10 (M) g. Sen pudottamisella suositustasolle voidaan odottaa saatavan luokkaa 5 elohopeamillimetrin verenpaineen lasku
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 07, 2019, 21:22:21
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 06, 2019, 20:14:02
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 06, 2019, 14:35:26
Puolukka on mainio lisä moneen ruokaan, varsinkin hillona. Erityisesti suurta suosiotani nauttiva mustamakkara vaatii puolukkahillon. Hillo sopii myös veriohukaisille, kaalikääryleille, maksaruokiin sekä lihapullille. Minulla meneekin vähintään kilon puolukkahillotölkki viikossa. Ja veriarvoni ovat mainiot. Sokerihemoglobiini on vain 43 vaikka syön runsaasti sokeria.
Tässä erään tunnetun valmistajan hillosta ainesosat:
Puolukka, sokeri, vesi, sakeuttamisaine (E 440), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 38 g marjaa.

Tuosta nyt ei selviä se tarkka sokeripitoisuus, mutta luettelossahan nuo pitänee olla suuruusjärjestyksessä, niin voisi arvalla, että noin 30-34% sokeria tuossa olisi.

Nettisivulta löytyi vielä saman valmistajan rinnakkainen tuote "Puolukkahillo vähemmän sokeria", jonka ainesosat:
Puolukka, vesi, sokeri, sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 330), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 50 g marjaa.
Sokeria 30 % vähemmän kuin vastaavassa hillossa.


Paljonkohan noissa sitten on sokeria? Jos kilon puolukkahillopänikässä on esimerkiksi puolet eli 500 g sokeria, on se kyllä aika hurja määrä viikossa huitaistavaksi.

Diabeetikoille ja muillekin suositellaan päivässä max. 50 g sokeria (eikä kai sitäkään kerralla?), joten kilon pänikän pitäisi riittää ainakin 10 päivää, jos sokeriarvioni osuu edes jotenkin kohilleen, ja jos ei muuta sokeria mutustele missään muodossa, ja jos siis meinaa noudattaa suosituksia.

Veikkaisin kyllä, että terveyshyötyjä jää saamatta, jos nauttii puolukat vain keitettynä eli hillona.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 07, 2019, 21:36:06
^
Ei ole puolukkahillossa puolet sokeria. Aikaisemmassa viestissäni arvailin sokerin määräksi noin 30-34%:ksi siinä esimerkkihillossa. Se, mihin arvio perustui, on myös mainittu siinä viestissä.

Noissa maustetuissa jugurteissa näytti sokerin määrä olevan alle 10% tuolla yhdellä valmistajalla ja alin määrä pistokokeissani oli 8,9%. Noitahan kukin voi tutkia eri valmistajien sivuilta, joissa on varsin kattaavat tuoteselosteet.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 07, 2019, 21:37:01
Lainaus käyttäjältä: Lenny - marraskuu 07, 2019, 19:27:55
Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan itse lisäämääni suolaa (jota ei tosin paljon ollut). Eihän suola ole mikään demoni, vaan täysin välttämätön mineraali. Liika on tietenkin liikaa, mutta tuskin kukaan saa liikaa suolaa ruisleivästä. Se liikasuola tulee kaikenlaisesta mättöruoasta, ravintoloista jne. Jos syö ulkona, sen tietää kun koko loppupäivän janottaa.

Hyvin sanottu.

Itse en suolaa erityisemmin välttele koska verenpainelääkkeeni auttavat hyvin ja paineet pysyy kohtuullisissa lukemissa. se nyt vaan on niin, että hiukan suolaa pitää myös ruuassa olla, maun takia. Aivotoiminta on sähköistä (yllätys?) ja suolaa tarvitaan myös muuhun hermojen ja solujen viestintään. Liika on tietysti liikaa.

Ravintolaruoka, tietysti myös lounasruokaloitten ruoka, on pahasti suolaista ja sisältää myös runsaasti kaikenlaisia rasvoja, koska niillä aikaansaatu maku on menekin tae.

Jos haluaa syödä terveellisesti niin on lähes pakko ostaa itse raaka-aineet ja kehitellä niistä itselle kelpaavaa sapuskaa. Valmiina et juurikaan terveellistä, tai edes haitatonta, ruokaa saa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 07, 2019, 21:45:26
Tässä Marttojen puolukkahilloreseptissä ainakin on lähes puolet sokeria:
https://www.martat.fi/reseptit/puolukkahillo/
(Olettaen, että 5 l puolukoita painaa noin 2,5 kg, mikä taas tämä linkki (toinen vähäsokerisempi  resepti) antaisi ymmärtää: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/puolukkahillo )

Oli miten oli, niin ei kyllä vaikuta miltään terveystuotteelta puolukkahillo.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 07, 2019, 21:49:05
Oletin, että tässä nyt puhuttiin Bruton mainitsemasta kilon pönikästä puolukkahilloa, jonka oletin olevan kaupasta ostettu. Sattumoisin mieleeni ei tullut kuin yksi valmistaja, joka pakkaa puolukkahilloa kilon purnukkaan, joten hain sen tiedot omaan viestiini.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 07, 2019, 21:58:53
IKEAn puolukkahillon ravintosisältö:  https://www.fatsecret.fi/kalorit-ravinto/ikea/puolukkahillo/100g

Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 07, 2019, 23:05:49

Saman yhden kerran kuolevat suosituksiin pyrkivät ja niille piutpaut antavat. Ilman tilastotietoa en uskalla edes sanoa kummat aikaisemmin tai kivuttomammin. Kaverin äiti tupakoi 99-vuotiaaksi.

WHO:n sokerisuositus sanoo, että vapaita sokereita saisi olla korkeintaan 10% päivän energiamäärästä (2000 kcal energiatasolla < 50 g sokeria ~ 0,6 dl hienoa sokeria). Vapailla sokereilla tarkoitetaan tuottajan, ruuanlaittajan ja syöjän lisäämän sokerin  lisäksi hunajan, siirapin, hedelmämehujen ja mehutiivisteiden sokereita ja siihen eivät kuulu hedelmien ja muiden elintarvikkeiden luontaisesti sisältämät sokerit.

Suola ja sokeri ovat vanhoja säilöntäaineita.  Minun peukalosääntöni mukaan alle puolet sokeria sisältävä hillo säilytetään jääkaapissa ja siinäkin tarvitaan säilyvyyteen kolmannes sokeria. Ellei sitten käytetä vahvempia säilöntämyrkkyjä. Pakastemarjat ovat mielestäni hieno keksintö.

Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Lenny - marraskuu 08, 2019, 06:25:44
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 07, 2019, 20:33:46
Lainaus käyttäjältä: Lenny - marraskuu 07, 2019, 19:27:55
Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan itse lisäämääni suolaa (jota ei tosin paljon ollut). Eihän suola ole mikään demoni, vaan täysin välttämätön mineraali. Liika on tietenkin liikaa, mutta tuskin kukaan saa liikaa suolaa ruisleivästä. Se liikasuola tulee kaikenlaisesta mättöruoasta, ravintoloista jne. Jos syö ulkona, sen tietää kun koko loppupäivän janottaa.
Laskitko paljonko suolaa yhdessä voileivässä on, jos siinä on päällä margariinia tai voita, juustoa ja leikkelettä?

Totta kai laskin. Pidin kirjaa n. 2kk ajan melko orjallisesti. Se jäi vain mieleen, että suolan lisäksi joku B-vitamiini ja D-vitamiini oli vaikea saada täyteen THL:n suositusten mukaisesti. En syö metukkaa, vaan (melko vähäsuolaista - sattumalta) kalkkunaleikkelettä. En myöskään syönyt mitään eineksiä, vaan keittelin itse potut jne. Joten turhaa alarmismia väittää, että ruisleivän suola olisi jotenkin liiallista ja että sen takia pitäisi leipoa vielä omat leipänsä ja "kiertää leipähyllyt kaukaa".

Lisäksi on vielä niin, että jos ei ole verenpaineongelmia, perusterve ihminen voi syödä suolaa todella reippaasti. Elimistö osaa kyllä hankkiutua eroon ylimääräisestä, kunhan vain tottelee janontunnetta. Parempi tarpeeksi kuin liian vähän, erityisesti jos urheilee tai tekee fyysistä työtä.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Brutto - marraskuu 08, 2019, 07:15:03
Lainaus käyttäjältä: Lenny - marraskuu 08, 2019, 06:25:44
Lisäksi on vielä niin, että jos ei ole verenpaineongelmia, perusterve ihminen voi syödä suolaa todella reippaasti.

Olen hieman ihmetellyt omaa verenpainettani. Kun lääkäri mittaa sen, arvot ovat luokkaa 140/90. Lääkäri alkaa tällöin vihjailemaan lääkityksen aloittamisesta. Minulla on myös kotona oma mittari ja lisäksi sain lääkäriltä lainaksi toisen. Kotona mitatessa arvot ovat alimmillaan 90/55 - molemmilla mittareilla. Pääsen melko alhaisiin lukemiin vaikka olisin juuri syönyt pussillisen täytelakuja. Melkoista vuoristorataa siis.

Mielestäni paras tapa alentaa verenpainetta ei ole suinkaan suolan välttäminen vaan sohvalla makaaminen ja Netflixin katselu.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 08, 2019, 07:40:54
Itselläni toisinaan tulee jopa selvä suolaisen hinku, vaikka varsinaista nälkää ei olekaan. Luotan siihen, että kehoni osaa ilmoittaa tarpeensa ja tuota nälätöntä suolantarvetta varten minulla on Lidlin suolapähkinöitä (Dry roasted Peanuts). Todella herkullisia. Noita pieni kourallinen ja hetken päästä on suolankaipuu ohi.

Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia verenpaineen kanssa, vaikka syystä tai toisesta ensimmäisen raskauteni aikana nuorena likkana turvotusta tuli todella paljon. Tuossakin tilassa verenpaine pysyi kohtalaisen hyvänä lukuunottamatta sitä yhtä kertaa, kun olin juossut mäen ylös neuvolaan, kun olin vähällä myöhästyä. Silläkin kerralla sitten pienen odottelun jälkeen lukemat putosivat normaalille tasolle.

Brutolla taitaa jännitys iskeä lääkärin mitatessa verenpainetta? En sentään kysy, että onko lääkäri viehättävä nuori nainen :)
Minä onnistun yleenä lösähtämään ihan veteläksi epämukavassa tuolissakin verenpaineen mittauksen ajaksi ja arvot on aina todella hyvät. En tiedä miten olisi kotona kissan silittelyn aikana, kun ei ole kotimittaria.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Lenny - marraskuu 08, 2019, 08:10:15
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 08, 2019, 07:40:54
Brutolla taitaa jännitys iskeä lääkärin mitatessa verenpainetta?

Verenpaine reagoi todellakin herkästi jännittämiseen. Siksi kai ne lääkärit helposti suosittelevatkin kotimittausta. Minullakin on verenpainemittari. Hommasin sellaisen kun yhdessä vaiheessa huimasi kovasti. Silmissä sumeni aina kun nousi seisomaan. Nykyään paineet on normaalit (n. 115/70), eikä suolan määrällä ole mitään suurempaa vaikutusta niihin. Eikä huippaile enää.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 08, 2019, 11:51:06
Lainaus käyttäjältä: Lenny - marraskuu 08, 2019, 06:25:44
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 07, 2019, 20:33:46
Lainaus käyttäjältä: Lenny - marraskuu 07, 2019, 19:27:55
Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan itse lisäämääni suolaa (jota ei tosin paljon ollut). Eihän suola ole mikään demoni, vaan täysin välttämätön mineraali. Liika on tietenkin liikaa, mutta tuskin kukaan saa liikaa suolaa ruisleivästä. Se liikasuola tulee kaikenlaisesta mättöruoasta, ravintoloista jne. Jos syö ulkona, sen tietää kun koko loppupäivän janottaa.
Laskitko paljonko suolaa yhdessä voileivässä on, jos siinä on päällä margariinia tai voita, juustoa ja leikkelettä?

Totta kai laskin. Pidin kirjaa n. 2kk ajan melko orjallisesti. Se jäi vain mieleen, että suolan lisäksi joku B-vitamiini ja D-vitamiini oli vaikea saada täyteen THL:n suositusten mukaisesti. En syö metukkaa, vaan (melko vähäsuolaista - sattumalta) kalkkunaleikkelettä. En myöskään syönyt mitään eineksiä, vaan keittelin itse potut jne. Joten turhaa alarmismia väittää, että ruisleivän suola olisi jotenkin liiallista ja että sen takia pitäisi leipoa vielä omat leipänsä ja "kiertää leipähyllyt kaukaa".

Lisäksi on vielä niin, että jos ei ole verenpaineongelmia, perusterve ihminen voi syödä suolaa todella reippaasti. Elimistö osaa kyllä hankkiutua eroon ylimääräisestä, kunhan vain tottelee janontunnetta. Parempi tarpeeksi kuin liian vähän, erityisesti jos urheilee tai tekee fyysistä työtä.
Boldaus minun.

No mehän emme tässä Diabetes-nimisessä keskustelussa todellakaan puhu perusterveestä ihmisestä, vaan perussairaasta ihmisestä. Diabetes on vakava sairaus, ja diabeteksen liitännäissairaudet ovat inhat, mm. sokeutta, jalkojen amputointia, sydänkohtauksia, aivohalvauksia, munuaissairauksia, jotka vaativat dialyysin tai transplantaation.

Liitännäissairauksiin tietääkseni vaikuttaa todella paljon yhdistelmä verisuonisairaudet ja korkea verenpaine, käsittääkseni eritoten munuaissairauksiin. Ylipäätänsä valtaosa transplantaatioista ja dialyyseistä tehdään nimenomaan diabeetikoille. (Jostain on jäänyt mieleen 90 %, mutten viitsi tarkistaa.)

Diabeetikoille suolasuositukset ovat alhaisemmat kuin perusterveelle.

Olen sitä mieltä, että jos on lihava, jos on korkea verenpaine, ja jos on vähänkään häikkää munuaisissa, kannattaa noudattaa suolasuosituksia diabeetikoille - ne vaan pitäisi nyt sitten kaivaa jostain esiin....


Se 5 g päivässä (tai vähän yli, ks. alla) on maksimi, eikä mikään minimi perusterveellekään. Wikipedia on vähän epäselvä minimin osalta, mutta siellä lukee:

Suomen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vähimmäissuositus aikuisille 0,6 grammaa natriumia eli 1,5 grammaa ruokasuolaa päivässä, mikä on vain yksi viidesosa Yhdysvaltain ravitsemustieteilijöiden akatemian tutkimuksiin perustuvasta vähimmäissuosituksesta. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vähimmäissuositus on niin pieni, että kyseisen määrän natriumia saa jo pelkkien suolattomien elintarvikkeiden luontaisesti sisältämästä natriumista.[23]

Ravitsemusneuvottelukunta suosittelee suolan enimmäismääräksi
(HUOM PERUSTERVEILLE, kertsin lisäys) 6 g/vrk naisilla ja 7 g/vrk miehillä. Natriumiksi laskettuna nämä vastaavat 2,4 ja 2,8 g/vrk[23] eli ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että suomalaiset nauttisivat vähemmän natriumia, kuin mitä yhdysvalloissa pidetään tarvittavan natriuminsaannin alarajana. Sama neuvottelukunta suosittelee vieläkin alhaisempaa suolamäärää ylipainoisille, verenpainetautia tai aikuistyypin diabetesta sairastaville ja niille, joiden suvussa on näitä tauteja.[23]
(Harmittavaa kyllä, tuossa ei sitten kerrota suositusta diabeetikoille.)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola#Suolan_saanti_ravinnosta_ja_saantisuositukset

Mitä tulee "turhaan alarmismiin", niin omasta mielestäni on jokseenkin epäasiallista puhua turhasta alarmismista suolan osalta nimenomaan diabeteskeskustelussa, ja vähätellä suolan riskejä vedoten perusterveisiin ihmisiin, joilla ei ole ylipainoa, munuaisten vajaatoimintaa, korkeaa verenpainetta - ja diabetesta. Usein nämä nimittäin tulevat samassa paketissa 2. tyypin diabeteksen osalta. Ja 1. tyypin diabeteksen osalta asiat ovat vielä sitäkin kurjemmin, heillä elinikä on diabeteksen takia noin 20 vuotta lyhyempi kuin perusterveillä (2. tyypin diabeetikoilla muistaakseni 10 vuotta lyhyempi).

Munuaisten tuhoutuminen ei ole mikään pikkujuttu, ja transplantaatiossakin on omat riskinsä (leikkausriskien lisäksi immuunipuolustusta joudutaan lääkkeiden avulla sitten himmaamaan koko loppuikä, mikä lisää mm. syöpä- ja infektioriskiä). 

Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 40 000 henkilöä, ja heidän sairastuvuutensa ja kuolleisuutensa on suuri (1). Diabetes on yleisin uremian ja munuaisensiirron syy. Dialyysissä tyypin 1 diabeetikkojen ennuste on huono ja myös munuaisensiirron jälkeen kuolleisuus voi olla jopa kymmenkertainen verrattuna samanikäisen terveen suomalaisväestön kuolleisuuslukuihin (2). Tarkan verenglukoosiseurannan tiedetään hidastavan merkittävästi munuaisten vajaatoiminnan etenemistä. Vaikka hoitomahdollisuudet ovat oleellisesti parantuneet, harva diabeetikko pystyy pääsemään optimaaliseen glukoositasapainoon. Noin 20 % tyypin 1 diabeetikoista ei aisti hypoglykemian oireita, ja heillä on kymmenkertainen vakavien hypoglykemioiden riski (3).
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/haimansiirron-tulokset-paranevat-jatkuvasti/

Toisaalta munuaistensiirron yhteydessä on alettu tuon artikkelin mukaan saamaan lupaavia tuloksia samanaikaisessa haimansiirrossa, mikä voi pidentää 1. tyypin diabeetikkojen elinikää.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Lenny - marraskuu 08, 2019, 12:19:52
No kyllä se minusta edelleen on täysin överiä kiertää leipähyllyt suolan takia kaukaa, vaikka olisi diabeetikko. Se täytyy myöntää, että en itse pysytellyt täysin diabeteksessä kun kirjoitin suolasta. Suuremmat määrät suolassa säästää kun keskittyy vähän toisenlaisiin ruokiin (eineksiin jne).
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 08, 2019, 13:33:49
Omalta osaltani ei ole ollenkaan överiä kiertää leipähylly kaukaa, mutta olenkin aika hulluna tuoreeseen leipään (ja pullaan), ollut jo pienestä pitäen. Päinvastoin, on edullista terveydelleni kiertää leipähyllyt, ja lähinnä tuoreen leivän houkutuksen takia olla menemättä kauppaan joka päivä. Jos kotona on hyvänmakuinen (vaalea) uunituore kokonainen leipä, se häviää alta aikayksikön. Oma kompromissini on ostaa 2 kaurataskua ja 2 ruistaskua (semmoisia litteitä halkaistuja "sämpylöitä") Lidlistä ehkä joka viikko tai joka toinen viikko, ja säästää ruistaskut seuraavaan päivään. Muina aikoina täysjyväistä näkkileipää satunnaisesti, jos ei muuta terveellisempää ole kotona, tai jos ei jaksa väsätä ruokaruokaa. (Kaurapuuroa kyllä joka päivä, ja satunnaisesti kokonaisia keitettyjä jyviä.)

Voita ei tähän huusholliin juurikaan kannata ostaa, sillä silloin esim. näkkileipäkin maistuu liian hyvältä. Ja toisaalta terveellinenkin (lähes 100% kokojyvää, tai kasviksia sisältävä) leipä itse leivottuna voi olla riski minulle, suolattomanakin, on se vaan niin hyvää, liian hyvää.

Samaten muiden leivonnaisten, karkkien, keksien, jäätelön, yms. herkkujen osto kotiin tarkoittaa sitä, että ne häviävät pian. Jäätelöä menee päivässä koko paketillinen, jos sitä on kotona. Ei kannata minun ostaa jäätelöä kotiin, ja kuvitella, että syönpä yhden pienen annoksen kerralla.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 08, 2019, 14:12:45
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 08, 2019, 07:15:03

Olen hieman ihmetellyt omaa verenpainettani. Kun lääkäri mittaa sen, arvot ovat luokkaa 140/90. Lääkäri alkaa tällöin vihjailemaan lääkityksen aloittamisesta. Minulla on myös kotona oma mittari ja lisäksi sain lääkäriltä lainaksi toisen. Kotona mitatessa arvot ovat alimmillaan 90/55 - molemmilla mittareilla. Pääsen melko alhaisiin lukemiin vaikka olisin juuri syönyt pussillisen täytelakuja. Melkoista vuoristorataa siis.

Mielestäni paras tapa alentaa verenpainetta ei ole suinkaan suolan välttäminen vaan sohvalla makaaminen ja Netflixin katselu.
Tuo valkotakin aiheuttama korkeampi paine on tavallinen ilmiö. Kymmenkunta minuuttia on hyvä rauhoittua ennen mittaamista, että saattaa ennen/jälkeen mittauksilla olla ero sohvalla löhöilunkin suhteen. Sen olen huomannut että matalammalla tuolilla istuen mittariin tulee matalammat paineet. Jos taas haluat korkeat lukemat, niin kokaise vessassa isommalla asialla.

Verenpaineen alentamista ohjelukemiin  suositetaan dianeetikoille ponnekkaammin  kuin perusterveille. Suolasta en erikseen ole huomannut diabeetikoille annetun suosituksia.  Ylipäätäänkin suositukset ovat suuntaa antavan ohjeellisia eivätkä ihmisten elimistöt käytttäydy desimaalintarkasti samalla tavalla.

Runsaalle suolan käytölle en tunne muuta puoltoa kuin makumieltymykset, muitakin haittoaj on kuin verenpaineen korottaminen. Helteillä runsaasti hikoillessa voisi olla hyvä huolehtia myös poistuneidenn suolojen korvaamisesta runsaammalla suolalla.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 09, 2019, 22:23:14
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 08, 2019, 07:15:03
Mielestäni paras tapa alentaa verenpainetta ei ole suinkaan suolan välttäminen vaan sohvalla makaaminen ja Netflixin katselu.

Kehnoakin kehnompia neuvoja.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 09, 2019, 23:40:28

Pisteet Brutolle provosoivasta pilkkeestä silmäkulmassa.

Kertsillekin tunnustus siitä, että on varsin havainnollisesti arvioitavaksi kuvaillut, millaisin keinoin on kantoihinsa päätynyt.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 10, 2019, 00:32:15
Suosittelen lämpimästi jokaiselle diabeetikolle seuraavaa Duodecimin eli Suomen lääkäriseuran oppikirjaa/tietokirjaa, joka sattumisin on tällä hetkellä alennuksessa (ilmaiset toimituskulut, toimitus tulee parissa päivässä):

Diabetes
Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa, Marja-Terttu Saha (toim.)
1. painos 2019, 664 sivua, sidottu

EAN/tuotenumero: 9789516565548
Saatavuus: Varastossa
Suositushinta: 95,00 €

Hinta: 66,50 €


https://verkkokauppa.duodecim.fi/6554.html

Varsin asiallista tekstiä, näin ensipläräyksen perusteella (<100 sivua vasta luettu sieltä täältä). Eritoten suosittelen tutustumaan diabeteksen akuuttien ja hoitamattomina kuolemaan johtavien komplikaatioiden eli ketoasidoosin, insuliinikooman ja hyperosmolaarisen hyperglykeemisen oireyhtymän eroihin oirekuvassa, hoitomenetelmiin, ja keinoihin välttää ne. Ketoasidoosi tappaa 1-2 päivässä, jos jätetään hoitamatta ja vaatii aina sairaalahoitoa. Se voi muistaakseni tulla esimerkiksi kuivumisen seurauksena helteellä tai jos on ripuli tai jos ryyppää liikaa tai jos muuten sairastaa esim. kuumetautia. Koskee lähinnä insuliinihoitoista diabetesta, mutta 2. tyypin diabetes voi muuntua insuliinipuutosdiabetekseksi ajan myötä, ja veikkaisin että ainakin ja varsinkin ennen kuin itse on tietoinen tästä muutoksesta, on jonkinasteinen ketoasidoosiriski em. syistä.

Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 10, 2019, 10:13:22
Jatkaakseni asiapitoisella linjalla, niin suolasta em. Duodecimin teos mainitsee mm. seuraavaa:

"Suola nostaa suurimmalla osalla ihmisiä verenpainetta, joten suolan saannin vähentäminen on tärkeää kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa. Runsas suolan käyttö kuormittaa myös munuaisia ja altistaa osteoporoosille. Suolaa olisi hyvä saada korkeintaa teelusikallinen päivässä (5 g). Lapsilla suositus on 3 - 4 g.

Suurin yksittäinen suolan lähde Suomessa on leipä, joten siitä kannattaa valita vähäsuolainen vaihtoehto (suolaa alle 1 %)."


Kirja varoittelee erilaisista maustekastikkeista, liemivalmisteista yms., joista suolaa voi kertyä huomaamatta.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 10, 2019, 17:36:49

Esimerkiksi Reissumiehessä on viipaleessa (30 g) suolaa 0,3 g, kun siinä on suolaa 1,1 %.

Suolasuositus melkein täyttyy jo kahdesta paketillisesta Reissumiestä  päivässä ;) Minulla paketin parasta ennen päivä tulee sivuutetuksi.

Kukin tulee uskollaan autuaaksi vaikka elämän tarkoitus on pikemmin murheen karkoitus.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 10, 2019, 19:02:21
Harvempi elää pelkällä Reissumiehellä. Suolan päiväkohtaisen annoksen määrä riippuu paljon siitä, mitä sen leivän päälle laittaa, ja mitä muuta vetelee kitusiinsa.

Ihan vaan vertailun vuoksi tässä poiminta esimerkeistä, miten helposti saa aika isoja määriä suolaa päivässä, esim.  yli tuplasti suositukseen nähden: http://syohyvaa.fi/salakavala-piilosuola/  (kolmivärinen kuva keskivaiheilla, punainen, oranssi, vihreä vaihtoehto) (kirjoitusvirheistä vastaan minä)

Yhteensä 11 g suolaa/päivä (PUNAINEN):
4 palaa ruisleipää 1,1 g
2 siivua näkkileipää 0,7 g
6 siivua gouda-juustoa (valmissiivu) 1,1 g
2 siivua meetvurstia 0,8 g
valmisateria, reilu koko (500 g) 4,5 g
1 rk ketsuppia 0,5 g
1 rkl soijakastiketta 2,3 g

Yhteensä 5,7 g suolaa/päivä (ORANSSI):
2 siivua jälkiuunileipää 1 g
2 siivua näkkileipää 0,7 g
3 siivua edam-juustoa (valmiisiivu) 0,3 g
2 siivua kinkkua 0,5 g
annos maitopohjaista kinkkukastiketta (150g) 1,0 g
2 rkl ketsuppia 0,5 g
2 tl soijakastiketta 1,5 g

Yhteensä 3,9 g suolaa/päivä (VIHREÄ):
2 siivua vähäsuolaista ruisleipää 0,4 g
2 siivua vähäsuolaista näkkileipää 0,25 g
3 siivua vähäsuolaista edam-juustoa (valmissiivu) 0,25 g
leiville kasviksia ja 1 keitetty kananmuna ilman suolaa  0 g
lautasellinen papu-kasvispataa 2,1 g
2 tl mausteäljyä lämpimän aterian päälle 0 g
2 tl vähäsuolaista soijakastiketta 0,9 g

Esimerkit punainen oranssi ja vihreä eivät olle oikein vertailukelpoiset, sillä leivän määrä on vähäisempi kahdessa viimemainitussa, 2 siivua jälkiuunileipää (1g) tai vähäsuolaista ruisleipää (0,4 g), mutta jos laskee saman siivumäärän leipää, pääsee vähäsuolaisilla leivänpäällisillä nippanappa alle 5 g yhteismäärän. Vähäsuolaisimmassa eli vihreässä vaihtoehdossa leikkeleet on kokonaan jätetty pois ja korvattu vähäsuolaisella juustolla, kasviksilla ja (suolatomalla) kananmunalla.

Missään esimerkkipäivässä ei mainittu voita tai margariinia. Paljonkohan sitä tulee tällättyä normi voileipään? 5 g? Jos selliaisia voileipiä syö esim. 6 päivässä, tekee se 30 g margariinia, ja siten 0,3 g suolaa (jos 1% suolaprosentti - tosiasiassa suolaprosentti vaihtelee suolattomasta voista aina vähäsuolaiseen 0,4%:n margariiniin ja sieltä aina 2,2 % voimakassuolaiseen meijerivoihin lähde: http://syohyvaa.fi/tuotevertailut/kategoriat/levitteet/). Itselläni margariinipaketti (esim. Becel tai Benecol) yleensä kestää kauan, varmaan kuukauden ellei enemmän.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 11, 2019, 00:17:01
Jatkoit leivän suolan tuomitsemista.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 10, 2019, 10:13:22
"Suurin yksittäinen suolan lähde Suomessa on leipä, joten siitä kannattaa valita vähäsuolainen vaihtoehto (suolaa alle 1 %)."

Ravintosuosituksemme taitaa suosittaa 5-6 palaa leipää päivässä eikä karttamaan leipää. Pidän tärkeänä, että leipä maistuu hyvälle. Pahanmakuiset jääkööt masokisteille. Aamupuurosta jätin suolan parikymmentä vuotta sitten ja lisään mysliä, inkivääriä tms. makua antamaan. Kukin tavallaan.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 12, 2019, 12:29:13
Liikunnastakin on nykyään Duodecimin käypä hoito -suositukset:

https://www.kaypahoito.fi/hoi50075#readmore

"Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, depression ja useiden syöpäsairauksien, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.
...
Jos henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkierto- tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, hänet tulee ohjata lääkärin puoleen ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi raskaamman liikunnan aloittamista.

Asianmukaiset lääketieteelliset tutkimukset ja mahdollisesti kliininen kuormituskoe 17, 18 tehdään aina henkilöille, joilla on ollut levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtaus, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä. Jos näitä oireita ilmaantuu yllättäen jo aloitetun liikuntaohjelman aikana, se tulee keskeyttää, kunnes lisäselvitykset on tehty.

Henkilöiden, joilla on useita valtimotautien vaaratekijöitä, tulee aloittaa harjoittelu kevyellä liikunnalla ja lisätä tehoa ja määrää vähitellen.

Vaaratekijöitä ovat aiempi vähäinen liikunta, huono kardiorespiratorinen kunto 6, 7, kohonnut verenpaine, poikkeavat lipidi- ja verensokeriarvot, tupakointi, lihavuus ja lähisukulaisella esiintynyt sydäntapahtuma varhaisella iällä (miehet alle 55 v, naiset alle 65 v).

Liikuntaharjoittelun ehdottomista vasta-aiheista ks. lisätietoa aiheesta 8 (https://www.kaypahoito.fi/nix01172).
"


(Viimeisimmän mukaan muun muassa hoitamaton korkea verenpaine (> 180/110 mmHg), jotkut sydämeen ja verenkiertoon liittyvät sairaudet, akuutti infektio ovat vasta-aiheita liikuntaan. Ja diabetekseen liittyen: raskas lihasvoimaharjoittelu (80–100 % 1 RM); kielletty potilailla, joilla aktiivinen proliferatiivinen retinopatia tai pahentunut ei-proliferatiivinen diabeettinen retinopatia.)

Muistelisin lukeneeni jostain (Diabetesliiton sivulta?), että raskasta intervallitreeniä (HIIT) ei suositeltaisi diabeetikoille. En muista perusteluja.

Lihavuuden ehkäisyn lisäksi liikunta mm. normalisoisi rasva-aineenvaihduntaa ja vähentäisi insuliiniresistenssiä, parantaisi verenkiertoelimistön tilaa, alentaa korkeaa verenpainetta, mitkä kaikki olisivat tärkeitä ainakin lihavilla 2. tyypin diabeetikoilla. Liikunnan käypä hoito -suosituksessa on kokonainen oma osionsa erityisesti 2. tyypin diabeteksen hoidosta liikunnan avulla, ja sen mukaan mm. "sekä kestävyysliikunta että lihasvoimaharjoittelu pienentävät aterianjälkeistä glukoosipitoisuutta ja lyhentävät hyperglykemistä aikaa, kun taas vaikutukset paastoglukoosiin tai hypoglykemiaan ovat vähäiset".

Kestävyysliikunta nostaa HDL:ää ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia keskimäärin 5 %. Lihasvoimaharjoittelu pienentää kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta noin 5 %, mutta HDL-kolesterolin pitoisuuteen sillä ei ole vaikutusta.

Voi olla syytä varmistaa lääkäriltä oma liikuntakelpoisuutensa, jos on diabetes (ja vars. jos on liitännäissairauksia):
Diabeetikon liikuntakelpoisuus  (https://www.kaypahoito.fi/nix01185)(Duodecim)

Liikunnassa on riskejäkin (Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja (https://www.kaypahoito.fi/nix02274) (Duodecim)).

Vaikutettavissa olevia vaaroja aiheuttavia tai niiden vaikeutta lisääviä tekijöitä diabeteksessa:

- Akuutti hyperglykemia, liikunnanjälkeinen hypoglykemia
- Kävelyn ja tasapainon huonous (neuropatiat)
- Ihovauriot
- Dehydraatio ja lämmönsäätelyn häiriöt (polyuria)
- Kivuton iskemia

Vaarojen vähentämisen keinoja:
- Lääkeannosten sovittaminen liikuntaan sopivaksi Liikuntalajien ja -ympäristöjen valinta
- Hyvä jalkahuolto
- Nestetasapainosta huolehtiminen

Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 12, 2019, 13:28:45
Itse pääsin erääseen ilmaiseen kokeiluryhmään, jossa voi ilmaiseksi treenata kuntosalilla ja ryhmäliikunnassa X viikkoa, ja saunaankin pääsee samaan "hintaan". Olen aika innostunut tästä mahdollisuudesta, ja se on lisännyt omaa liikuntaani ja muutakin aktiivisuuttani. Nähtäväksi jää, lankeanko houkutukseen ja alanko treenaamaan vakituisesti tuossa paikassa, joka on kyllä aika kallis paikka, ja näköjään hinnottelupolitiikka on aika kummallinen, ja eroamissäännötkin. Halvempiakin paikkoja on, muttei ehkä yhtä hauskoja. Ehkä tutkailen muidenkin lähiseudun kuntokeskusten tarjontaa vähän tarkemmin.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 12, 2019, 14:56:17
Diabeteslääke metformiini (kauppanimelta Diformin) saattaa pidentää elinikää, samaten hylkimisenestolääke rapamysiini. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00409&p_listatyyppi=kol
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 12, 2019, 15:41:06
Ex-miehelläni on diabetes, ollut jo vuosia. Hänellä aluksi auttoi vähähiilarinen ruokavalio, ja diabeteslääke voitiin lopettaa muutamaksi vuodeksi. Nyt diabetes sitten on pamahtanut päälle uudestaan, ja munuaiset alkavat brakaamaan. Hän ei pahemmin liikuntaa harrasta, ja käsitys oikeasta ruoasta ennen dieetille ryhtyimistään oli "ruokaa ja perunaa", ja ruoalla hän tarkoitti (punaista) lihaa. En ole haastatellut miten hän toteutti vähähiilarisen ruokavalionsa.

Tässä Diabetesliiton kannanottoja mm. ruokavaliosta, joka ehkäisee munuaissairauksia ja hillitsee niiden pahenemista (suositaan kasvisvoittoista ja vähäsuolaista, eikä nautita liikaa proteiinia), ja terveellisemmästä tavasta toteuttaa vähähiilarista ruokavaliota (ei suosita eläinrasvoja, sokeria tai valkoisia vehnäjauhoja). Tiukka karppaaminen ei sovi 1. tyypin diabeetikoille, eikä niille, joilla on alkava munuaistauti. (Liiallisen proteiinin ja fosforin saannin välttäminen auttaa säilyttämään munuaistoiminnot ja hidastamaan luustosairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien ilmaantumista. Tiukasta vhh-dieetistä saa helposti liikaa proteiinia.)
https://www.diabetes.fi/terveydeksi/syominen/erilaiset_ruokavaliot
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 12, 2019, 21:03:36
Kiitos Teidän suolakeskustelunne, löysin nyt ei-rukiista vähäsuolaista leipää. 
Olin jo muinoin menettänyt toivon semmoisen löytämisestä mutta pidin nyt silmiäni auki leipähyllyin luona.

Ja joku pv sitten muuten itse tein leivinuunissa täysjyvävehnästä, maidosta, kananmunista ja rypsiöljystä ohutta ns. pannurieskaa jossa ei ole gramman muruakaan lisättyä natriumia (ei leivinjauhetta eikä suolaa). Mutta se tuli syötyä jo samana päivänä. (Nam nam).


Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 12, 2019, 21:09:47
Hyvä, jos oli apua. Minkä nimisen/valmistajan vähäsuolaisen leivän löysit?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 12, 2019, 22:46:20
En tunne sydänmerkki-markkinoinnin taustaa, etten ota kantaa siihen. Pienleipomot eivät maksullista sydänmerkkiä juuri osta. Mutta tässä sydänmerkilliset leivät
https://www.sydanmerkki.fi/tuotteet/?tuoteryhma=viljavalmisteet-1&alituoteryhma%5B%5D=leivat

Sydänmerkin kriteerit pehmeälle leivälle:
Rasvaa enintään 5 g /100 g tai jos rasvaa 5,1 - 7 g/100 g, kovaa rasvaa enintään 20 % rasvasta
Suolaa enintään 0,70 g/100g
Sokereita enintään 7 g/100 g
Kuitua vähintään 6 g/100 g

Suomalainen saa keskimäärin viljavalmisteista kolmanneksen suolamäärästä (https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/helpoin_tapa_pienentaa_paivan_suolakuormaa).
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 12, 2019, 23:19:33
Leipätiedotuksen sivultakin löytyy listaus vähäsuolaisista leivistä:
https://www.leipatiedotus.fi/leipa-ravitsemuksessa/vahemman-suolaa-sisaltavat-leivat.html
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 27, 2019, 14:03:53
En muista, olenko jo kirjoittanut tästä tssä nimenomaisessa ketjussa, mutta diabeetikot ja muut pitkäaikaissairaat ovat oikeutettuja ilmaiseen influenssarokotukseen. Jos en ihan väärin muista, myös mm. pneumokokkirokotuksen pitäisi olla ilmainen.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 28, 2019, 10:27:33
Liian vähänkin suolaa on haitaksi:

Tässä ote Yhdysvaltalaisen diabetesjärjestön suosituksesta, jota Suomenkin Diabetesliitto ja Käypä hoito -suosituksetkin muistaakseni lainaavat:

https://care.diabetesjournals.org/content/41/Supplement_1/S38.long
Sodium
As for the general population, people with diabetes are advised to limit their sodium consumption to <2,300 mg/day (42). Lowering sodium intake (i.e., 1,500 mg/day) may improve blood pressure in certain circumstances (109,110). However, other studies (111,112) suggest caution for universal sodium restriction to 1,500 mg in people with diabetes. Sodium intake recommendations should take into account palatability, availability, affordability, and the difficulty of achieving low-sodium recommendations in a nutritionally adequate diet (113).

https://care.diabetesjournals.org/content/41/Supplement_1/S38.long
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 09, 2019, 23:10:04
En muista, olenko jo linkannut tämän:

HIIT eli kovatehoista intervallitreeniä ehkä kannattaa hieman himmailla, ainakin 2. tyypin diabeetikot, jos ei ole paljon aiemmin liikkunut. Se nimittäin voi erään tutkimuksen mukaan vähentää sydänlihaksen insuliiniresistenssiä sekä heillä että terveilläkin.

Kovatehoista supertreeniä harkiten (https://diabeteslehti.diabetes.fi/blog/2017/02/24/kovatehoista-supertreenia-harkiten/) (Diabetes (lehti))

Kansainvälisten tutkimusten mukaan HIT-treeni myös tehostaa verisuonten toimintaa ja parantaa lihasten insuliiniherkkyyttä eli elimistön kykyä muuntaa sokeria energiaksi. Se olisi siis erityisen hyödyllinen tyypin 2 diabeetikoille.

Liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta ottaa kuitenkin varovaisen kannan. Hänen mukaansa HIT-harjoitteluun voi liittyä sydänriskejä erityisesti sellaisilla ihmisillä, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet rasittavaa liikuntaa.

– Tutkimuksissa on keskitytty oletettuihin positiivisiin vaikutuksiin ja negatiivisista vaikutuksista on niukalti tietoa. Lisäksi koehenkilöt treenaavat tutkimuksissa valvotusti. En suosittelisi HIT-treeniä ainakaan laajamittaisesti kakkostyypin diabeteksen hoitoon.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 10, 2019, 12:57:57
Diabetes kuriin uudella ateriarytmillä? Tutkijat suosittelevat potilaita syömään biologisen kellonsa rytmiin – näin se käytännössä toimii (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/diabetes-kuriin-uudella-ateriarytmilla-tutkijat-suosittelevat-potilaita-syomaan-biologisen-kellonsa-rytmiin-nain-se-kaytannossa-toimii/7648880?fbclid=IwAR3nFVhEvz083eMYoFS6LdvcD_BlL6-VRXH3ld3npatoJnfNl6WO5GcwI4U#gs.ljlhxp) (MtvUutiset)

Tässä yksi pieni (N=28) israelilaistutkimus (tulokset siis vasta alustavia, vaatii muita tarkistustutkimuksia), jonka mukaan 2. tyypin diabetes, jossa myös insuliinipuutos, hoituu parhaiten ruokavaliolla, jossa:
- noudatetaan ihmisen biologista kello (aamulla hiilareita, illalla ja yöllä paastotaan) *)
- vain kolme ateriaa päivässä (toisin kuin nyt suositellut (4-5 tai useampaa pientä ateriaa) **)
- aamiaisella hiilareita
- runsas lounas
- illalla paastotaan

Eh - mitenhän käy unen laadun jos illalla paastoaa? Oman kokemukseni mukaan pieni (hiilaripitoinen) iltapala 3 tuntia ennen nukkumaan menoa auttaa unen saannissa.

Ylipäätänsä hiilari kai rauhoittaa (ja tekee onnelliseksi?), ja proteiini puolestaan piristää. (Illalla ei siksi ainakaan kannata mättää proteiinia.) Siksi vähän nurinkurisilta tuntuvat nuo tutkijoiden ohjeet. Juuri eilen katsoin videon, jossa bodariheppu väitti, että jos aamiaisella syö paljon proteiinia (munakas, jossa kinkkua tms.), ei ole läheskään niin nälkä päivän aikana. Mutta se siis oli joku random bodariheppu se. Itse kyllä syön kaura(lese)puuroaamiaisen joka ikinen aamu.

*) ((Insuliinihoidon) Sivuvaikutukset voivat johtaa pahimmillaan sydän- ja verisuonisairauksiin tai muihin komplikaatioihin. Ratkaisuksi ongelmaan israelilaistutkijat tarjoavat syömistä biologisen kellon mukaan. Biologisella kellolla tarkoitetaan ihmisen elimistössä esiintyvää rytmiikkaa. Biologinen kello kontrolloi esimerkiksi hormonitasoja ja aineenvaihduntaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen aineenvaihdunta ja biologinen kello ovat optimoituja siihen, että ihminen syö aikaisin päivällä ja paastoa illan ja yön, jolloin hänen kuuluisi nukkua.

Syömisen pääpaino aamuun

Tutkijat suosittelevat diabeetikkoja syömään runsaasti tärkkelystä – kuten leipää ja hedelmiä – sisältävän aamupalan, suuren lounaan ja pienen, vähän tärkkelystä sisältävän illallisen.
Tutkijat huomasivat, että kolmen aterian syöminen päivässä paransi diabeetikkojen biologisesta kellosta vastaavien geenien ilmentymistä.

– Tämä vihjaa, että kolme ateriaa päivässä sisältävä ruokavalio ei ole pelkästään tehokkaampi diabeteksen hallinnassa. Se voi lisäksi estää monia muita komplikaatioita, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, ikääntymistä ja syöpää, joita kaikkia biologiset kellogeenit säätelevät, Tel Avivin professori Daniela Jakubowicz sanoo tiedotteessa.


**) Tällä hetkellä kakkostyypin diabeetikoille suositellaan kuitenkin laajalti 4–5:ttä tai useampaa ateriaa päivittäin. Israelilaistutkijoiden mukaan tämä ohje ei ole tehokas auttamaan diabeetikkoja kontrolloimaan verensokeriaan, minkä vuoksi he tarvitsevat insuliinia tai muuta lääkitystä. Mikäli insuliinipistokset johtavat painonnousuun, lopputuloksena ovat entistä korkeammat verensokeritasot.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 10, 2019, 14:31:52
Kakkostyypin diabeteksen ehkäisy (Daibetesliitto), ja riskitesti (oman diabetesriskin kartoittaminen).
Huom. liikuntasuositus: viikossa 2 lihaskuntotreeniä ja yhteensä 2,5 tuntia reipasta (aerobista) liikuntaa. Kiinnostaisi kyllä tietää, paljonko liikuntaa on liikaa.

(https://www.diabetes.fi/files/8172/Kakkostyypin_ehkaisyn_avaimet_aukeama.jpg)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Juha - joulukuu 10, 2019, 18:16:18

Jos on ikänsä liikkunut, ja vähentää liikkumista selkeästi, niin voiko diabetes ilmetä nopeammin, kuin jos olisi aiempi elämä ollut liikettä vähemmän? Vai mistä johtuu, että esim alkuperäiskansat kun länsimaalaistuvat, saavat itselleen diabetes-epidemian, riesaksi? Tai jotkin yksilöt, samaan tapaan. Vai onko kyseessä sattuma?


BTW Samaan ajatukseen kuuluisi, että jos on ollut ei-liikuja, ja aloittaa liikunnan myöhemmin, niin diabtesvaikutus olisi suurempi, siis ehkäisevänä.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 10, 2019, 18:42:28
Noihin Kertsin pohdintoihin.

Ruokarytmi on ihan opittu juttu ja sitä pystyy muuttamaan ainakin oman kokemukseni mukaan. Jostain lukioikäisestä hyvään aikuisikään söin päivän ensimmäisen aterian siinä kello 16 tienoolla. Siihen asti pistin menemään pelkällä kahvilla. Iltasella sitten jotain voileivän tapausta ja hedelmiä. Sillä tuli toimeen aivan mainiosti.

Syystä tai toisesta innostuin sitten ehkä noin 15 vuotta sitten ottamaan lounasruuan töihin mukaan. Näin muuttui päivän ensimmäinen ateria tuohon klo 11-13 välille, miten sitten oli parhaiten aikaa syödä. Välipalaksi otin sitten hedelmiä jossain välissä otettavaksi. Tuon jälkeen sen mukaan, kun on nälkä, niin voileipä tai muutama illan mittaan. Kahvia aamusta iltaan joissain sopivissa väleissä. Tuossa ruokailuni runko, jota sitten täydennän mielhalujen mukaan jos huvittaa.


Sitten se "mikä on liikaa liikuntaa?".
Tuokin on tottumiskysymys. Jos on ikänsä urheillut, niin ei sitä diabeteksen takia tarvitse vähentää. Onhan meillä huippu-urheilijoissakin diabetikkoja, mäkihypyssä, jääkiekkoilija ... varmaan muitakin, mutta nuo tuli ensinnä mieleen.

Mutta jos ei ole liikkunut ennen, niin ainakaan alkuunsa ei kannattane noita suosituksia kovin paljoa ylittää. Luultavasti liika on sama kuin kellä tahansa, eli liikunnasta tulee huono ja voipunut olo. Mutta yleisesti kai hyväkuntoinen diabeetikko voi liikkua enemmän kuin huonokuntoinen. Omaa kehoaan kuunnellen.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Juha - joulukuu 10, 2019, 19:53:12
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 10, 2019, 18:42:28Sitten se "mikä on liikaa liikuntaa?".
Tuokin on tottumiskysymys. Jos on ikänsä urheillut, niin ei sitä diabeteksen takia tarvitse vähentää. Onhan meillä huippu-urheilijoissakin diabetikkoja, mäkihypyssä, jääkiekkoilija ... varmaan muitakin, mutta nuo tuli ensinnä mieleen.

Liikunnan vähentyminen ei välttämättä ole toivottu asia ihmisellä, joka nojaa liikkumiseen, ja tottunut siihen. Voi tulla vammoja, tai muita elämänmuutoksia, että samaan ei voi nojata.

Jos liikunta on muodostunut osaksi, vaikka sitä sokeriaineenvaihduntaa, jo lapsesta saakka, niin tämän osan merkityksen ollessa iso, on roolin keikahtaminen pienempään osaan, muutos elimistölle, muita säätökeinoja ajatellen.

Siinä arvelu, omaan kysymykseeni. Siitä en tiedä, onko teoria oikea, tai ilmeneekö ihmisen diabetes joskus miten selkeästi kysymälläni tavalla.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 10, 2019, 20:07:38
Lainaus käyttäjältä: Juha - joulukuu 10, 2019, 18:16:18

Jos on ikänsä liikkunut, ja vähentää liikkumista selkeästi, niin voiko diabetes ilmetä nopeammin, kuin jos olisi aiempi elämä ollut liikettä vähemmän? Vai mistä johtuu, että esim alkuperäiskansat kun länsimaalaistuvat, saavat itselleen diabetes-epidemian, riesaksi? Tai jotkin yksilöt, samaan tapaan. Vai onko kyseessä sattuma?

Veikkaanpa, että sekä että.

Liikunnan väheneminen tai loppuminen varmaankin voi sairastuttaa.

Ja toisaalta alkuperäisväestöt ovat voineet elää aika niukan ravinnon varassa monen sukupolven ajan. Esim. inuiitteja kuoli aiemmin paljon nälkään, jos pyynti ei onnistunut. Nälänhätä muuttaa geenien ekspressiota (epigeneettiset muutokset, jotka voivat periytyä jopa jälkeläisille). Esimerkiksi Ruotsissa nälkäpaikkakunnilla eläneet isoäidit siirsivät lapsenlapsilleen geenit, joissa näky isoäitien kokema nälänhätä siten, että geenit oli säädetty ikäänkuin säästöliekille - joten vähälläkin energian saannilla pysyi hengissä, ja yltäkylläisissä oloissa samoilla geeneillä sitten lihoo ja sairastuu diabetekseen.

Ja toisaalta länsimainen ruokavalio sairastuttaa ihmisiä kaikkialla, minne se leviää. Ihmisten elinikä lyhenee esim. Japanissa, ja esim. Intiassa on diabetesepidemia samasta syystä. Syitä on mm.
- punainen liha, eritoten prosessoitu kuten makkarat ja leikkeleet
- liika rasva
- sokeri, valkoiset vehnäjauhot ja muut raffinoidut hiilarit
- kasvisten ja hedelmien vähäisyys
- alhaisempi kuitupitoisuus
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Juha - joulukuu 20, 2019, 15:13:37

Entä jos diabetes onkin normaalia vanhenemista ja rappeutumista? Elimistö ei siedä yhtä paljon raskaita aineita kuin nuorena. Raskaita aineita voivat olla sokeri, rasva, ...?

Jos elimistön tietty kunto paranee, sietokyky tavan ravinnolle lisääntyisi. Jos taas kunto tippuu dramaattisesti, ei tietty ruokavalio enää ole toimiva, vaan ruokavalion kuljettava jotenkin sen mukaan, mikä on kehon tilanne.

Miten tällainen ajattelutapa voi vaikuttaa? Mielestäni tällaista ei ole suoranaisesti esitetty, tosin on korostettu, että diabeteksen hoitoon kuuluu terveellinen ruokavalio ja liikunta.

Itse en tykkää sitä-vähän-tätä -hoidoista. Aivan kuin kyseessä olisi korttitalo, joka uhkaa luhistua. Tieteen menetelmä on kyllä/ei. Mustavalko ei kiinnosta, mutta ... pääjuoni, jokin punainen lanka. Muun tulisi ehkä olla vierasta rakentelua.

Itseäni pelottaa esim se tilanne, että kaikki on erittäin hyvin, eikä tiedä, miksi näin sattuu olemaan. Täysin tyhjän päällä olevaa meininkiä. Ei riitä. Ongelmavaje pienemmälle.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 20, 2019, 15:57:56
Lainaus käyttäjältä: Juha - joulukuu 20, 2019, 15:13:37

Entä jos diabetes onkin normaalia vanhenemista ja rappeutumista? Elimistö ei siedä yhtä paljon raskaita aineita kuin nuorena. Raskaita aineita voivat olla sokeri, rasva, ...?


Miten ajattelit diabeteksen syntyvän nuorille?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 20, 2019, 16:11:06
Diabetes ei suinkaan ole normaalia siinä mielessä, että sehän on todella vakava sairaus. Siinä mielessä sen voi nähdä "normaalina" esimerkiksi lihavien ja vanhusten kohdalla nimenomaan Länsimaissa, että se on aika yleinen, onhan kyseessä ns. kansansairaus meillä.

Lainaus käyttäjältä: Juha - joulukuu 20, 2019, 15:13:37
Itse en tykkää sitä-vähän-tätä -hoidoista. Aivan kuin kyseessä olisi korttitalo, joka uhkaa luhistua. Tieteen menetelmä on kyllä/ei. Mustavalko ei kiinnosta, mutta ... pääjuoni, jokin punainen lanka. Muun tulisi ehkä olla vierasta rakentelua.

Terveys ja ihmisen kehokin on kyllä kokonaisuus, joka koostuu monenlaisista osista, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Esimerkiksi hormonitoiminnan yksilöllinen kokonaisuus ja aivojen yksilöllinen välittäjäainekoktailin koostumus vaikuttavat ihmisen aineenvaihduntaan, kasvuun ja rappioon. Terveelliset elämäntavatkin koostuvat monenlaisista asioista, kulmakivinä ravinto, liikkuminen ja lepo. Eli nimenomaan "vähän sitä ja tätä".

Tämä ei oikeastaan kuulu tähän keskusteluun, joten laitan nämä seuraavat pohdinnat pienellä fontilla - tämä keskustelu ei ole oikea paikka, ja jatkokeskustelu kannattaa pitää jossain tarkoitukseen paremmin sopivassa keskustelussa:

(Lääketieteessä ja ravitsemustieteessä on aika hankala tehdä kokeita esim. ravitsemuksesta juuri siitä syystä, että ihmisen ravinto on niin monimuotoista ja vaihtelevaa ja sesongittaistakin, ja varsinkin koska ihmisiä ei voi kuukausi- tai vuosikaupassa kasvattaa laboratorio-oloissa nk. jyrsijöitä (joiden oloihin koe-eläiminä liittyy niihinkin epäkohtia). Ei siis voi sanoa ainakaan näiden tieteiden kohdalla, että tieteellinen menetelmä olisi jokin kyllä/ei-tyyppinen, tai simppeli, vaan pikemminkin tehdään tilastollisia analyysejä, mielellään isosta osallistujajoukosta esim. kohorttitutkimuksissa. Kohorttitutkimusten todistusvoima on kyllä heikompi kuin kontrolloitujen kokeiden. Niissä tutkitaan yleensä yhtä asiaa kerrallaan, kun taas ruokavaliohan koostuu niin miljuunasta monesta asiasta, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Vasta viime vuosina on alettu tutkia ruokavaliokokonaisuuksia enemmän, ja mm. todettu Välimeren ruokavalion (ja Itämeren) olevan jees esim. diabeteksen ehkäisyyn.)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Juha - joulukuu 20, 2019, 17:07:04

Onko diabetesta enemmän kylmillä alueilla, kuin esim päiväntasaajalla?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 20, 2019, 17:31:37
Minulla on se käsitys, että autoimmuunitauteja ylipäätänsä on enemmän esim Suomessa kuin lämpimämmillä leveysasteilla. Ja luulen, että 1. tyypin diabetes on autoimmuunisairaus. Ja luulen myös, että esim. Tyynen meren saarilla ja vaikka Intiassa eli lämpimissä maissa 2. tyypin diabetes on ihan yleinen, ja sitä yleisempi mitä enemmän esim. Intiassa ja Japanissa siirrytään länsimaiseen ruokavalioon.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Unforgiven - joulukuu 20, 2019, 19:19:49
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 20, 2019, 15:57:56
Lainaus käyttäjältä: Juha - joulukuu 20, 2019, 15:13:37

Entä jos diabetes onkin normaalia vanhenemista ja rappeutumista? Elimistö ei siedä yhtä paljon raskaita aineita kuin nuorena. Raskaita aineita voivat olla sokeri, rasva, ...?


Miten ajattelit diabeteksen syntyvän nuorille?

Mutta kyllähän nuoretkin vanhenee, ainakin normaalisti. Näkisin, että Juha on tässä tavoittanut jotain sellaista mihin lääketiede ei ole kyennyt.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Juha - joulukuu 21, 2019, 07:57:31
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 20, 2019, 15:57:56
Lainaus käyttäjältä: Juha - joulukuu 20, 2019, 15:13:37

Entä jos diabetes onkin normaalia vanhenemista ja rappeutumista? Elimistö ei siedä yhtä paljon raskaita aineita kuin nuorena. Raskaita aineita voivat olla sokeri, rasva, ...?

Miten ajattelit diabeteksen syntyvän nuorille?


Kyseessä voi olla vanheneminen, nopeampana. Siten katkosta sokeriaineenvaihdunnan normaaliuteen, voisi kuvausosuvuutta hakien viitata sanaan: amputaatio. Vanheneminen on myös amputointia, mutta ei ihan perinteisessä mielessä. Samaan viittasin joskus aiemmin, dementian yhteydessä.

Yleensä, arkifilosofisesti puhutaan luopumisesta, joka taas viittaa tavalliseen kasvuun, ihmisenä. On eräänlaista aikuistumista.

Jos vaikka katkosta ei edes tarvita, kun jotain katkaistavaa ei ole edes ilmaantunut, niin ... ööö. Eiköhän siinä sokeriaineen vaihdunnankin tapauksessa ole jotain hoitautunut jo ennakoivasti. Näin puutteet/vajeet saa tuotua rappeutumis-kehityksen piiriin, jotenkin yhtenäisesti suhtauduttavaksi, mikä ei sulje pois, vaikka spesiaalivinkkeleitä, jos ne sattuu kiehtomaan.

Käsitteellisesti edellinen töksähtää, siis sanallisesta seurattuvuutta ajatellen vaikka, jos käsitteistä ei oikein voisi puhua (koherentisti), mikä ei ole tässä se tarkoitus. Käsitteet ajallaan.

Asia yleistyy yhteysteoriaan. Mitä pidetään matkassa, mitä ei, ja mihin on mahdollinen, milloinkin, jollain tapaa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Juha - joulukuu 21, 2019, 08:01:38
Lainaus käyttäjältä: Unforgiven - joulukuu 20, 2019, 19:19:49Mutta kyllähän nuoretkin vanhenee, ainakin normaalisti. Näkisin, että Juha on tässä tavoittanut jotain sellaista mihin lääketiede ei ole kyennyt.

Epäilen.

Se on kyllä totta, että kansalaisille tiputetaan, yhtä sun toista yksittäistä. Se on tätä pipetointia. Alasta riippumatta, sama toimii, tai miten se nyt menikään.

Ei tavallaan luoteta, että tavallinen ihminen voi muodostaa yhtenäisiä käsityksiä itsestä, ja maailmasta. Tai sitten se on vaarallista. Tai sitten ei uskallus, rahkeet, tmv riitä, edes sanojana, ellei ole erikoisvenyjä, kuten vaikka maalaislääkäri TK.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 21, 2019, 14:46:28
Metformiini ja B12 - päivitä tietosi  (https://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_artikkeli=uux21524) (Duodecim)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 21, 2019, 17:20:25
Tässä ehkä selitys, miksi liikunta on niin tärkeää (ainakin 2. tyypin) diabeteksen hoidossa (ja glukoosi(sokeri)tasapainon ja lipidi(rasva)tasapainon metaboliassa):

The benefit of exercise in diabetic patients is well known and recent research indicates that AMP activated protein kinase (AMPK) plays a major role in this exercise related effect. AMPK is considered as a master switch regulating glucose and lipid metabolism.
...
In liver, activation of AMPK results in enhanced fatty acid oxidation and decreased production of glucose, cholesterol, and triglycerides.

The role of AMP kinase in diabetes. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17496363) (pubmed)

Otan talteen tämän seuraava, sltä varalta, että joskus jaksaisin paneutua asiaan (vaatisi kyllä mm.  paljon biokemiaan perehtymistä):
AMPK: A Target for Drugs and Natural Products With Effects on Both Diabetes and Cancer (https://diabetes.diabetesjournals.org/content/62/7/2164) (diabetes (lehti)) (American Diabetes Association)

Tuossa muuten ehdotetaan reitti, mitä kautta metformiini vähentää glukoosintuotantoa (glukoneogeneesiä) maksasolujen mitokondrioissa:

(https://diabetes.diabetesjournals.org/content/diabetes/62/7/2164/F3.medium.gif)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 13, 2020, 16:54:32
Diabetes voi aiheuttaa kokonaisen liudan lisäsairauksia. Nyt luin vielä yhdestä: osteoporoosi.

Osteoporoosi (Käypä hoito) (https://www.kaypahoito.fi/hoi24065#readmore) (Duodecim) (Diabetes mainittu.)

Kiinnostaisi tietää, minkä vaikutusmekanismin kautta diabetes lisää osteoporoosiriskiä. Liittyisikö asia jotenkin elimistön happo-emästasapainoon, ja diabeteksen pahimmillaan aiheuttamaan happoasidoosiin? Tai ehkä 2. tyypin diabetes todennäköisemmin iskee heihin, jotka muutenkin välttelevät kasviksia?

Suomen osteoporoosiyhdistys OMAHOITO-OPPAASSAAN  (https://www.suomenosteoporoosiyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/10/OMAHOITO-OPAS-FIN.pdf)suosittelee yleisterveellisiä elämäntapoja, samoja kuin koko väestölle suunnatut ravitsemussuosituksetkin. Lisäksi korostetaan vihreiden kasvisten roolia K-vitamiinin takia:


Syö itsellesi terveet luut
Luustoterveyden ylläpitämisen ja osteoporoosin ehkäisyn perusedellytys on riittävä ja monipuolinen ravinto, joka sisältää tarvittavan määrän energiaa, proteiinia, D-vitamiinia, kalsiumia ja K-vitamiinia sekä runsaasti kasviksia. Riittävä proteiinin saanti on tärkeää sekä luille että niitä tukeville lihaksille. Hyviä ruoan proteiinilähteitä ovat esimerkiksi kala, liha, maitotaloustuotteet, kananmunan valkuainen ja pähkinät. Huomaa samalla, että proteiinien kuten myös kokoviljatuotteiden aineenvaihduntatuotteet elimistössämme ovat happamia. Happamuus neutraloidaan kasvisten emäksisillä aineenvaihduntatuotteilla. Jos kasviksia ei ole riittävästi ruokavaliossa, elimistö hajottaa luuta ja neutraloi happamuuden luusta irrotetulla fosfaatilla kiihdyttäen osteoporoosia.

Myös ravinnon energiapitoisuudella on merkitystä. Ruoasta saatavan energian määrän jäädessä liian vähäiseksi elimistö alkaa käyttää polttoaineenaan kehon kudoksia, joista ensimmäisenä poltetaan lihakset. Lihaskadon seurauksena menetetään lihasvoimaa, jolloin liikkuminen ja tasapainon hallinta vaikeutuvat.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 16, 2020, 23:37:33
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 13, 2020, 16:54:32
Kiinnostaisi tietää, minkä vaikutusmekanismin kautta diabetes lisää osteoporoosiriskiä.
Diabeteksen ja osteoporoosin yhteys on ilmeinen ja googlaus helppoa kuin heinänteko
https://www.google.com/search?channel=fs&q=diabetes+osteoporoosi
https://luustoliitto.fi/wp-content/uploads/diabetes_netti.pdf

"Vaikka tutkimustietoa on niukasti näiden kahden sairauden monimutkaisesta suhteesta, diabeteksen on osoitettu heikentävän luuston terveyttä"

Parasta varmaan on pitää fokus terveellisissä tavoissa niin diabetikoilla kuten muillakin.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 17, 2020, 09:31:23
^
Diabetes on kyllä hirmuisen keljumainen sairaus.

Tuntemillani diabeetikoilla on kaikenlaisia muitakin sairauksia jotka ovat ilmeisiä seurauksia siitä. Hoitamattomana voi laittaa nopeasti huonoon kuntoon.

Oma paastosokerini oli 2015 6,0 ja olenkin miettinyt, pitäisikö taas mittauttaa.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 17, 2020, 12:56:52
Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 16, 2020, 23:37:33
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 13, 2020, 16:54:32
Kiinnostaisi tietää, minkä vaikutusmekanismin kautta diabetes lisää osteoporoosiriskiä.
Diabeteksen ja osteoporoosin yhteys on ilmeinen ja googlaus helppoa kuin heinänteko
https://www.google.com/search?channel=fs&q=diabetes+osteoporoosi
https://luustoliitto.fi/wp-content/uploads/diabetes_netti.pdf

"Vaikka tutkimustietoa on niukasti näiden kahden sairauden monimutkaisesta suhteesta, diabeteksen on osoitettu heikentävän luuston terveyttä"

Niin, niin, mutta kiinnostaisi tietää se vaikutusmekanismi, minkä mekanismin kautta diabetes heikentää luuston terveyttä. Mutta hyvä linkki tuo luustoliiton linkki.

Se, mikä minua oikeastaan eniten kiehtoisi tietää, onko diabeteksen aiheuttaman osteoporoosin ja sv-tautien välillä jokin yhteinen nimittäjä. Verisuonten tukkeutuminen esim. on paljon todennäköisempää diabeetikoilla verrattuna terveisiin.

Oma, melko kotikutoinen teoriani on, että jokin aineenvaihdunnan tuote, jota on liiaksi (nautitaan liikaa tai imeytyy liikaa), liuottaa luusta kalsiumia (demineralisaatio), joka sitten kertyy pehmytkudoksiin kuten verisuonten seinämiin, aivoihin, sydämen läppiin, ikävin seurauksin. Eli sama tekijä voi aiheuttaa sekä aterskleroosia että osteoporoosia varsinkin diabeetikoilla. Tai vaihtoehtoisesti kalsiumin kiinnittyminen luuhun eli siis uuden luun muodostuminen voi olla häiriintynyt jostain syystä.

Jos syö liiikaa leipää tai proteiinia, ravinnosta saatavien ravintoaineiden aineenvaihduntatuotteet ovat keskimäärin turhan happamia (vars. viljan ja proteiinien ovat), se ilmeisesti ei ole hyväksi luustoterveydelle. (Proteiinia ja täysjyväviljaa pitää siitä huolimatta saada riittävästi ravinnosta.) Esimerkiksi vanhukset, jotka eivät jaksa valmistaa oikeaa ruokaa ja puputtavat liikaa leipää ja pulla, eikä ollenkaan riittävästi kasviksia ja hedelmiä, ovat tästä syystä riskissä saada osteoporoosi.

B12-vitamiinin vähäinen saanti voi lisätä luun hajoamista ja siten osteoporoosin riskiä. Lähde: LUUSTOA LUJITTAVIA MIKRORAVINTOAINEITA (https://www.terveempi.fi/juhanaharju/2018/9/19/luustoa-lujittavia-mikroravintoaineita) Tuossa Juhana Harjun kirjoituksessa vujodelta 2016 käsitellään mm. luustolle tärkeitä K-, C- ja D-vitamiinia, magnesiumia, kalsiumia. Koska 2. tyypin diabeteksessä käytetty lääke metformiini (kauppanimi Diformin) voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutosta (häiritsee imeytymistä?), tämä reitti voisi olla yksi selittävä tekijä osteoporoosin ja diabeteksen välillä.
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 17, 2020, 13:41:41
Vaikutusmekanismia (miten diabetes aiheuttaa osteoporoosia ja sv-tauteja) ei taideta vielä tuntea. Yksi kandidaatti on OPG/RANKL systeemi.

(OPG= Osteoprotegerin  (https://en.wikipedia.org/wiki/Osteoprotegerin) (Wikipedia), also known as osteoclastogenesis inhibitory factor (OCIF) or tumour necrosis factor receptor superfamily member 11B (TNFRSF11B), is a cytokine receptor of the tumour necrosis factor (TNF) receptor superfamily encoded by the TNFRSF11B gene. ... OPG has been identified as having a role in tumour growth and metastasis,[6] heart disease,[8][9][10] immune system development and signalling,[7] mental health,[11] diabetes,[12] and the prevention of pre-eclampsia[13] and osteoporosis during pregnancy.[14]

OPN=Osteopontin (https://en.wikipedia.org/wiki/Osteopontin) (Wikipedia).
The prefix osteo- indicates that the protein is expressed in bone, although it is also expressed in other tissues. The suffix -pontin is derived from "pons," the Latin word for bridge, and signifies osteopontin's role as a linking protein. Osteopontin is an extracellular structural protein and therefore an organic component of bone. Synonyms for this protein include sialoprotein I and 44K BPP (bone phosphoprotein).

RANKL  (https://en.wikipedia.org/wiki/RANKL#Function) (Wikipedia) has been identified to affect the immune system and control bone regeneration and remodeling. RANKL is an apoptosis regulator gene, a binding partner of osteoprotegerin (OPG), a ligand for the receptor RANK and controls cell proliferation by modifying protein levels of Id4, Id2 and cyclin D1.
--- Arvaus: Tämä RANKL ehkä selittää, miksi esim. rinta- ja eturauhassyövät herkästi kehittävät metastaaseja nimenomaan luihin?)

Cardiovascular disease, type 2 diabetes and osteoporosis (https://revistadeosteoporosisymetabolismomineral.com/2017/07/11/cardiovascular-disease-type-2-diabetes-and-osteoporosis/)
Conclusion
Atherosclerosis and osteoporosis are chronic degenerative diseases with a high incidence in developed countries and whose prevalence increases with age. Both are silent processes with a high economic cost, especially when there are acute complications which include cardiovascular disease and fractures. The OPG/RANKL system has been suggested as a common mediator for both processes, but its precise significance is unknown. Knowledge of the common physiopathological mechanisms of these two pathologies will not only help in better management of patients but it could also contribute to the development of active drugs for both processes. Research into type 2 diabetes may bring important data regarding this complex association.

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fwww.revistadeosteoporosisymetabolismomineral.com%2Fimagenes%2Farticulos%2F2_2_eng_art_6_fig1.gif&hash=9c811a4b2b0e2a47e317e06e9bf2a25b864d0d6f)

Ehkä veren liian suuri glukoosipitoisuus heikentää luun laatua niin kuin kuvasta voisi päätellä?

Diabetekseen liittyy myös suurempi syöpäriski. Voisikohan tuo OPG jotenkin liittyä asiaan?
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 15, 2020, 18:56:52

"Diabeetikoilla on kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin." (eli hampaan kiinntyskudoksen tulehdukseen, josta voi erittäin haitallisia bakteereja kulkeutua esim. aivoihin).
Ikenistä voi kulkeutua myrkkybakteereja aivoihin – näin estät (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/3495effd-2ae8-45f5-b056-611c55fd4736) (Iltalehti)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 15, 2020, 18:59:50
Munuaisia vahingoittavat muun muassa ylipaino, korkea verenpaine ja diabetes. Munuaiset koostuvat hyvin pienistä verisuonista, jotka vaurioituvat herkästi.

(Verenpaineestaan kannattaa pitää huolta, ja kolesterolistaan, varsinkin jos on diabeetikko, joilla on verisuonitauteja paljon todennäköisemmin kuin terveillä.)

...

Tulehduskipulääkkeiden käytössä tulee noudattaa varovaisuutta, sillä voivat aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa.

Tulehduskipulääkkeitä käytettäessä on aina noudatettava lääkkeen annosteluohjetta. Turhaa ja pitkäaikaista käyttöä tulisi välttää.

Erityisen tarkkana tulee olla, jos käytössä on jo muita lääkityksiä: verenpainelääkityksen tai elimistön kuivumisen kanssa tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa äkillisen munuaisvaurion.

Tulehduskipulääkkeitä on syytä välttää silloinkin, jos jo on munuaissairaus tai muita sairauksia, kuten verenpainetauti, diabetes, sydämen vajaatoiminta, valtimoiden kovettuminen tai maksakirroosi.


Yleinen munuaistauti etenee vaivihkaa - näin tunnistat siihen viittaavat oireet (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/80df52b2-04de-42e6-89d5-4f4e672c3ed5) (Iltalehti)
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: Jaska - lokakuu 16, 2020, 02:04:46

LainaaToisaalta, mikäli diabetes on hyvässä hoitotasapainossa eikä muita riskitekijöitä ole, riski parodontiitille ei ole kohonnut. Tupakointi heikentää suunterveyttä monin tavoin, mm. edistää matala-asteista systeemistä tulehdusta ja heikentää leukosyyttien toimintaa. Tupakoivilla diabeetikoilla, erityisesti jos glukoositasapaino on huono, parodontiitti on yleensä pitkälle edennyt ja vaikeahoitoinen.
https://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/tiede/diabetes-ja-suunterveys
Otsikko: Vs: Diabetes
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 07, 2023, 11:14:42
Diabeteksessa verensokerin hyvä hoitotasapaino on oleellista, esimerkiksi diabeettisen neuropatian ehkäisyssä:

Diabeettinen neuropatia (diabeteksen hermovaurio) (https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00765)
(karseaa luettavaa)