Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 02, 2024, 10:11:48Numerot on uutisissa ja puheissa mielenkiintoisia, sillä niiden käyttö yleensä antaa vaikutelaman tarkkuudesta. Usein näin onkin. Jos uutisessa sanotaan, että ammuskelussa kuoli kolme ihmistä, niin todennäköisesti se on juuri näin. Laajojen tutkimustulosten yhteydessä puhutuista lukumääristä on vaikea päätellä, onko ne aina niin kohdillaan vai onko tulosten julkaisija ehkä oikonut mutkia tai, onko tutkimuksesta jotain jätetty avaamatta yleisölle.

Minusta tämä kolumni valaisi hyvin sitä, miten luvuilla voi hämätä ihmisiä vain jättämällä kertomatta tarkat laskentaperusteet.

Näkökulma: Ruotsin poliisi laski jengirikolliset ja päätyi omituiseen lopputulokseen (IL)
Ruotsin poliisi julkaisi epämääräisiä tilastoja, joilla oikeutetaan kyseenalaisia lakeja, kirjoittaa toimittaja Anni Emilia Alentola Ruotsista.
....

Ruotsi on mamupolitiikallaan niin kusessa, että koko oikeus- ja poliittinen järjestelmä järkkyy.

Nyt pitää laittaa pari kolumnisti Yrjöperskeleen kirjoitusta esille:
https://yrjoperskeles.blogspot.com/2024/02/valehtelun-vuosikymmenet.html
Meille on valehdeltu, vuosikymmeniä.
https://yrjoperskeles.blogspot.com/2024/02/opiksi-ja-opastukseksi.html
Meillä on natsiteltu.
https://yrjoperskeles.blogspot.com/2024/03/utopistit-lasten-kimpussa.html
Mikseivät lapset saa olla normaalilapsia?

Mitä jos yhteiskunnan ei pitäisi sekaantua joka asiaan?

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 02, 2024, 18:24:10Mitä jos yhteiskunnan ei pitäisi sekaantua joka asiaan?

Kenen siihen pitäisi sekaantua, ja mikä se joka asia on?

Yhteiskuntahan "hoitaa" asioita parhaansa sekoittamiskykynsä perusteella. Muutenhan vapaa kapitalismi tuhoaisi koko ihmisyhteisön.

Tai no tekeehän se sen joka tapauksessa, kunhan kerkiää.


>>

"SAATAMME katsoa jo kapitalismin loppua."

"Kapitalismi on nollattava."

Näitä väitteitä ei ole esittänyt mikään vasemmistolaisista kannanotoista tunnettu taho, vaan maailman vanhimman rahoituslaitoksen Société Généralen strategisti sekä brittiläinen talouslehti Financial Times, joka teki vuonna 2019 näyttävän ohjelmajulistuksen siitä, että kapitalismi on rikki.

Kapitalismi on rikki -hokema pitää sisällään väitteen, että sen voi korjata.

Tympeät tytöt -sarjakuvista tunnetun kuvataiteilijan Riina Tanskasen ja väitöskirjatutkija Samu Kuopan tietoteos Kapitalismin suuri illuusio esittää, että kapitalismi perustuu kestämättömille periaatteille.

"Kapitalismi toimii juuri niin kuin pitääkin. Siksi sitä ei voi korjata", Tanskanen sanoo.

Kapitalismi on talouden järjestämisen tapa, joka perustuu rajattomaan kasvuun. Kapitalismikritiikin keskeisimpiä teesejä on jo pitkään ollut, että rajaton kasvu ei ole mahdollista rajallisella maapallolla.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010225364.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

Kaappasin Roosterin viestin naapuriketjusta tänne, koska vastaukseni sopii vapaaseen ajatteluun paremmin.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 05, 2024, 11:24:37Kun toisesta kulttuurista tulee, näkee hyvät ja huonot puolet paremmin.

Virkistävä artikkeli: https://www.is.fi/asuminen/art-2000010213657.html

Kannattaa lukea. Ennen vaaleja.

Artikkelissa mainittu vaatimus työn löytämisestä kolmessa kuukaudessa on hölmö. Rekrytointiprosessit kestävät helposti viikkoja, jopa kuukausia, kun on kyse asiantuntijatöistä. Ja vaikka päätös saataisiin aikaiseksi, niin työn aloitus voidaan sopia jonnekin tulevaisuuteen esimerkiksi kesälomien jälkeiseen aikaan. Satosen kolme kuukautta sopinee raksoille ja ravintoloihin, mutta avaruusinsinööreille se on suorastaan typeryyttä.

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 02, 2024, 18:24:10Nyt pitää laittaa pari kolumnisti Yrjöperskeleen kirjoitusta esille:
https://yrjoperskeles.blogspot.com/2024/02/valehtelun-vuosikymmenet.html
Meille on valehdeltu, vuosikymmeniä.
https://yrjoperskeles.blogspot.com/2024/02/opiksi-ja-opastukseksi.html
Meillä on natsiteltu.
https://yrjoperskeles.blogspot.com/2024/03/utopistit-lasten-kimpussa.html
Mikseivät lapset saa olla normaalilapsia?

Mitä jos yhteiskunnan ei pitäisi sekaantua joka asiaan?

70-luvulla oli lasten unettomuuden syyksi kerrottu maailmansodan pelko.Lapsia peloteltiin sanomalla: Amerikkalaiset hyökkää tänne. Näkyypä se sanoma vaikuttavan yhä joidenkin palstakirjoittajien sepustuksissa.

Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 29, 2024, 22:04:57London School of Economicsin professori David Graeber esitteli vuoden 2015 kirjassaan Utopia of Rules "liberalismin rautaisen lain". Se on paradoksi, jonka mukaan julkishallinnon ohentamiseen tähtäävä markkina-ajattelu lisää lopulta sääntelyä, paperitöitä ja ihmisiä, jotka niitä pyörittävät.[/i]
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/28d12bcf-fd81-4214-bf3e-3c2946ff42f5

Kolumnin otsikkona: "Syytökset paisuneesta valtionhallinnosta ovat vuosisadan silmänkääntötemppu".

Artikkelissa silti sekoitettiin valtionhallinto ja julkishallinto keskenään - ne ovat eri asioita. Yhtä kaikki, samasta pussista niitä ja niiden toimintoja maksetaan. Lisäksi kasvava määrä erilaisia töitä ja palveluita on ulkoistettu yksityisille yrityksille, ja tämä trendi tulee kasvamaan entisestään. Kuten toisaalla kirjoitin, niin Kreikka sen siinä ihan viime metreillä keksi: ajetaan ensin julkistalous konkurssitilaan, niin sitten saadaan yksityistämiset toteutettua ennätysajassa!

Mutta Suomen väitetysti pöhöä julkista sektoria voi vertailla muihin Pohjoismaihin:

List of countries by public sector size (Wikipedia).

Suomessa julkisen sektorin työntekijöiden määrä on 26% työvoimasta. Ruotsissa se on 29%, Norjassa 32% ja Tanskassa 30%. Kansantalouksien koolla ei ole tässä väliä sikäli, kun käsitellään prosenttiosuuksia. Neuvostoliiton pyrintönä puolestaan oli, että kaikki ja niiden äiditkin ovat julkisella töissä!

Suomen julkisen sektorin tehokkuus on ollut maailman kärkeä, kun sitä tarkastellaan panos-tuotos - jatkumolla. Eli erittäin niukoilla resursseilla ollaan pystytty toteuttamaan runsaasti julkisia palveluita. Vaan ajat todellakin muuttuvat, veropohja romuttuu ja väestö ikääntyy. Yksityistäminen rulaa nyt täälläkin, ja toisaalta erilaisia toimintaja tullaan porrastetusti lakkauttamaan. Alueellista vaihtelua kun on, niin esimerkiksi paikka paikoin lyödään ensin synnytysosasto kiinni, sitten lastentarhat, sitten lakkautetaan lisää peruskouluja ja 2. asteen kouluja, kun ei ole enää alueella riittävästi pilttejä eikä nuoria, joiden vuoksi tarhoja ja kouluja tarvittaisiin. Takana loistava tulevaisuus.

Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 09, 2024, 13:16:31

Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 29, 2024, 22:04:57London School of Economicsin professori David Graeber esitteli vuoden 2015 kirjassaan Utopia of Rules "liberalismin rautaisen lain". Se on paradoksi, jonka mukaan julkishallinnon ohentamiseen tähtäävä markkina-ajattelu lisää lopulta sääntelyä, paperitöitä ja ihmisiä, jotka niitä pyörittävät.[/i]
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/28d12bcf-fd81-4214-bf3e-3c2946ff42f5

Kolumnin otsikkona: "Syytökset paisuneesta valtionhallinnosta ovat vuosisadan silmänkääntötemppu".

Artikkelissa silti sekoitettiin valtionhallinto ja julkishallinto keskenään - ne ovat eri asioita. Yhtä kaikki, samasta pussista niitä ja niiden toimintoja maksetaan. Lisäksi kasvava määrä erilaisia töitä ja palveluita on ulkoistettu yksityisille yrityksille, ja tämä trendi tulee kasvamaan entisestään. Kuten toisaalla kirjoitin, niin Kreikka sen siinä ihan viime metreillä keksi: ajetaan ensin julkistalous konkurssitilaan, niin sitten saadaan yksityistämiset toteutettua ennätysajassa!

Mutta Suomen väitetysti pöhöä julkista sektoria voi vertailla muihin Pohjoismaihin:

List of countries by public sector size (Wikipedia).

Suomessa julkisen sektorin työntekijöiden määrä on 26% työvoimasta. Ruotsissa se on 29%, Norjassa 32% ja Tanskassa 30%. Kansantalouksien koolla ei ole tässä väliä sikäli, kun käsitellään prosenttiosuuksia. Neuvostoliiton pyrintönä puolestaan oli, että kaikki ja niiden äiditkin ovat julkisella töissä!

Suomen julkisen sektorin tehokkuus on ollut maailman kärkeä, kun sitä tarkastellaan panos-tuotos - jatkumolla. Eli erittäin niukoilla resursseilla ollaan pystytty toteuttamaan runsaasti julkisia palveluita. Vaan ajat todellakin muuttuvat, veropohja romuttuu ja väestö ikääntyy. Yksityistäminen rulaa nyt täälläkin, ja toisaalta erilaisia toimintaja tullaan porrastetusti lakkauttamaan. Alueellista vaihtelua kun on, niin esimerkiksi paikka paikoin lyödään ensin synnytysosasto kiinni, sitten lastentarhat, sitten lakkautetaan lisää peruskouluja ja 2. asteen kouluja, kun ei ole enää alueella riittävästi pilttejä eikä nuoria, joiden vuoksi tarhoja ja kouluja tarvittaisiin. Takana loistava tulevaisuus.

Uskomatonta roskaahan tuo on.
Liian paisunut julkissektori ei ole vain Suomen ongelma, se on ongelma muuallakin.

Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 09, 2024, 13:16:31Suomen julkisen sektorin tehokkuus on ollut maailman kärkeä, kun sitä tarkastellaan panos-tuotos - jatkumolla.

Suomen sairaanhoidon/terveyskeskusten seuraaminen jo osoittaa tuon väitteen naurettavaksi. Suomessa on aivan liian byrokratisoitunut ja korruptoitunut/sosialistinen järjestelmä. Se tuhlaa byrokratiaansa valtavasti = se ei ole tehokkuutta.
https://i.postimg.cc/kgdCH211/sosmenot.png

Tänään Ykkösaamussa THLn pääjohtaja Mika Salminen antoi palaa ihan kunnolla. Kritiikki kohdistui niin hyvinvointialueille kuin Arkadianmäelle. Mika suosisi perusterveydenhoidon lähipalveluita ja keskittäisi erikoissairaanhoitoa. Myös erilaiset lakisääteiset mitoituksen saivat kyytiä.

Koko setti on luonnollisesti Areenassa.
https://areena.yle.fi/1-66757684

Mitä jos byrokratiaa, hallintoa ja määräyksiä ja sääntöjä on liikaa?
Olisiko tuossa terveydenhuoltojärjestelmän ongelma, ainakin osa sitä?
Pätenee ehkä muihinkin asioihin yhteiskunnassamme.
Näin monia lakeja, määräyksiä, velvoitteita ja virkamiehiä/byrokraatteja ehkä lopulta emme tarvitse...!

Mitä jos vähentäisimme julkissektorin painolastia 20-30%:a. Voisimme laskea verotustakin pois maailman huipputasosta...
https://twitter.com/pbyrokraatti/status/1766361987020144989

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 09, 2024, 21:13:24Mitä jos byrokratiaa, hallintoa ja määräyksiä ja sääntöjä on liikaa?

Luultavasti, kun ee-uu määrää pullonkorkkitkin kiikkumaan ärsyttävästi juomapulloihin.

Eivät usko, että ihmiset osaisivat laittaa ne käytön jälkeen roskiin, tai takaisin pullon suulle käytön jälkeen.

No ehkä siihen on syynsä melko yksinkertaista porukkaa alamaiset yleensä ovat- ilman sääntöjä..

Lainaus käyttäjältä: TSS - maaliskuu 12, 2024, 08:42:04Tästä tuli mieleen asia, jota ajoittain ihmettelen. Miten niin moni ihminen on niin valtavan kiinnostunut politiikasta?

On vaikea sanoa, kuinka monet tavalliset ihmiset ovat valtavan kiinnostuneita politiikasta ainakaan kovin syvällisesti. Kai riittävän moni on, kun kerran politiikka on yksi uutisten pääaiheita.

Jos uutisten sisällön karkeasti pelkistää, uutiset kertovat oikeastaan vallan käytöstä ja jakautumisesta. Politiikka on silloin keskeistä sisältöä. Osa vallasta on kovaa pakkovaltaa, ja osa on pehmeämpää vaikutusvaltaa ja taloudellista valtaa ja arvovaltaa.

Hallitus käyttää valtaa antamalla määräyksiä. Järjestöt käyttävät valtaa käynnistämällä lakkoja. Rikolliset käyttävät valtaa tekemällä rikoksia. Poliisi käyttää valtaa pidättämällä rikollisia. Rikkaat käyttävät valtaa hankkimalla omaisuutta ja palveluja. Media käyttää valtaa ohjailemalla mielipiteitä. Julkkikset käyttävät valtaa mediaa kohtaan ja media käyttää valtaa julkkiksia kohtaan. Koko elämä on toisiin ihmisiin vaikuttamista erilaisilla vallankäytön mekanismeilla. Valtahan on yksinkertaistaen sitä, että saa toisen ihmiset tekemään jotakin. Jos nyt joku vastaa tähän kommenttiini, käytin juuri valtaa, kun sain hänet vastaamaan.

Liioittelin aika paljon tuossa edellisessä kappaleessa, joten sitä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. En edes ajattele vallasta tuolla tavalla. Yksinkertaistin tarkoituksella asioita.

Uskon, että sosiaalisena "eläimenä" ihminen on luonnostaan kiinnostunut valta-asemista, koska ne määrittelevät hänen paikkansa yhteisössä. Uskon myös, että ihmisiin on sisäänrakennettuna taipumus vähintään ylläpitää mutta varmuuden vuoksi mielellään myös parantaa sosiaalista asemaansa yhteisön sisällä. Luisuminen alaspäin saa "hälytyskellon" soimaan ja johtaa pyrkimyksiin korjata tilanne. Tässä on tietysti suuria eroja yksilöiden välillä. Joillakin piirre parantaa asemaansa on niin voimakas, että voidaan puhua vallanhimosta. Joillakin piirre voi olla haihtunut masennuksen ja apatian puristuksessa. Ei jakseta välittää.

Jos jokin elämänalue ei kosketa millään tavalla itseä, siellä tapahtuvat muutokset eivät todennäköisesti tunnu kovin kiinnostavilta. Ihmistä, jolla ei ole autoa eikä ajokorttia, eivät autoliikenteen säännöt ja niiden valvonta todennäköisesti paljon kiinnosta. Ihmistä, joka ei harrasta veneilyä, ja jolla ei ole venettä, alan määräykset ja määräysten valvonta eivät todennäköisesti myöskään kiinnosta. Ihmiselle, joka ei käytä alkoholia, sen hinta ja saatavuus ovat yhdentekeviä asioita. Kotieläimiä omistamattomille niitä koskevat määräykset on merkityksettömiä. Ja niin edelleen. Tätä luetteloa voisi jatkaa lähes loputtomiin, koska aiheita on paljon.

Mikä tuon omituisen luettelon tarkoitus on?

Pyrin esimerkkien avulla osoittamaan, että yhteiskunta voidaan hiljalleen sääntöjä kiristämällä muuttaa sietämättömäksi diktatuuriksi ilman, että enemmistö ihmisistä koskaan nousee vastustamaan kehitystä. Tänään kiristetään maanviljelijöiden elämää, huomenna kiristetään taksiautoilijoiden elämää, ylihuomenna hankaloitetaan opettajien elämää, sitä seuraavana päivänä on kauppiaiden vuoro ja niin edelleen. Säännöillä luodaan hiljalleen tiili kerrallaan vankila, eivätkä ihmiset huomaa jäävänsä sen sisälle. Kun on jonkun muun vuoro, se ei kiinnosta minua. Kun minun vuoroni lopulta tulee, se ei kiinnosta muita.

First they came for the Communists
And I did not speak out
Because I was not a Communist

Then they came for the Socialists
And I did not speak out
Because I was not a Socialist

Then they came for the trade unionists
And I did not speak out
Because I was not a trade unionist

Then they came for the Jews
And I did not speak out
Because I was not a Jew

Then they came for me
And there was no one left
To speak out for me

Ajan ilmiö näyttää olevan kärjistäminen. Ei sellaista ongelmaa, ettei ratkaisua haettaisi kriisiyttämällä tilanne ensin.

Aivan kuin sotakin, lakko on epäonnistunutta neuvottelua ja diplomatiaa, ellei sitten alkuperäinen tarkoitus ole suurten mullistusten mahdollistaminen epäjärjestyksen, sekasorron ja kapinoinnin kautta.

Ehkä kysymys on oikeastikin siitä, että järjestelmämme on kaikkialla ajautunut kriisiin mitä ei perinteisin keinoin saada selvitettyä. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin sitä mieltä, että nykyongelmat ratkeaisivat neuvottelemalla, jos halua vain olisi.

Olen käyttänyt joskus esimerkkinä metsäpalon sammuttamista ns. vastatulella. Siinä sytytetään pienempi palorintama paremmin hallittavaan paikkaan ja poltetaan palava materiaali etukäteen, näin laaja palorintama hyytyy saapuessaan poltetulle maalle. Joskus nämä harkiten sytytetyt vastapalot kuitenkin ryöstäytyvät käsistä.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 12, 2024, 10:11:31Aivan kuin sotakin, lakko on epäonnistunutta neuvottelua ja diplomatiaa, ellei sitten alkuperäinen tarkoitus ole suurten mullistusten mahdollistaminen epäjärjestyksen, sekasorron ja kapinoinnin kautta.

Baltian maat välttivät sodan syksyllä 1939 olemalla joustavia neuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa. Suomen neuvottelijat sen sijaan eivät olleet tarpeeksi joustavia, ja niinpä Neuvostoliitolle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin ratkaista tilanne sotilaallisella erityisoperaatiolla.

Seuraavana kesänä Baltian maiden edustajat neuvottelivat tasavaltansa Neuvostoliiton osiksi. Suomalaiset sen sijaan alkoivat neuvotella saksalaisten kanssa, mistä oli taas seurauksena sota seuraavan vuoden kesällä.

Muutaman sotavuoden ja erilaisten neuvottelujen jälkeen suomalaiset olivat oppineet sen verran, että pärjäsivät jo paremmin, ja Suomi selvisi sodasta nipin napin itsenäisenä valtiona.

Tulevaisuus vasta lopullisesti näyttää, miten hyvin Suomen edustajat onnistuivat neuvotellessaan Suomen NATOn jäseneksi. Tällä hetkellä neuvottelun tulos näyttää hyvältä, mutta näyttääkö se edelleen hyvältä sen jälkeen, jos NATO-maa Suomen pääkaupunki on hävitetty ydinaseilla seuraavassa suursodassa. Tulevaisuutta ei voi tietää. Päättäjät toimivat niiden tietojen ja ennusteiden varassa, mitä heillä on päätöstä tehdessään. Myöhemmin ratkaisuja voidaan arvostella, kun asiantila muuttuu ja uutta tietoa ilmenee.

Luulen, että Sanna Marin ja kumppanit olisivat päätyneet samanlaiselle (sotaan johtavalle) polulle vuonna 1940 kuin mille Ryti ja Mannerheim (ja Kallio, sikäli kuin hän enää oli ajan tasalla) päätyivät. Tämä on tietysti jossittelua, josta voi olla eri mielipiteitä.

Ikääntynyt väestö, rapautuva veropohja ja ostovoima.... Mikä tähän kaikkeen voisikaan olla ratkaisu?

No tietenkin lapsityövoima! Alaikäiset kakarat hommiin vaan!

Joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa ollaan jo pitkällä tässä, varsinkin Iowassa. Siellä jo 14-vuotiaat lapsetkin pääsevät vaarallisiksi luokiteltuihin töihin! Amerikan malli!

Välittyihän sarkasmini?