Aina silloin tällöin jokin sana "tarttuu korvaan" aivan erityisellä tavalla ja johdattaa pohtimaan tuon sanan merkitystä. Sana voi olla jokin harvemmin käytetty "sivistyssana" tai ammattitermi, mutta yhtä hyvin arkisessa käytössä kenties ohueksikin kulunut termi, joka ei enää tunnu tarkoittavan oikein mitään. Hieman vanhempi kieli puolestaan voi sekin herättää pohdintaa. Myös murteelliset sanat saattavat olla merkitykseltään hämäriä niille, joiden aktiiviseen sanavarastoon niiden sanat eivät kuulu. Siis, sanojen saloja avaamaan!
Radion aamuklassisessa soitettiin Foulds-nimisen säveltäjän teos nimeltä Apoteoosi. Olen tuon sanan kuullut joskus ennenkin, mutta en suoralta kädeltä olisi osannut antaa sille merkitystä. Kipin kapin siis katsomaan, mitä wiki asiasta vikisee.
Apoteoosi tarkoittaa jumalaksi muuttumista, jumalaksi julistamista. Apoteoosi tulee muinaiskreikan sanasta ἀποθέωσις, 'apotheosis', "korottaa jumalaksi".
Roomalainen keisari korotettiin kuolemansa jälkeen jumalaksi. Keisarin korottaminen jumalaksi oli virallinen, senaatin tekemä sakraalioikeudellinen toimenpide, josta latinan kielessä käytettiin termiä consecratio (consecratio yleensä tarkoitti sakraalin piiriin vihkimistä). Keisarista tuli jumala, divus, valtion jumalien joukkoon, ja hän sai oman kulttinsa, keisarikultin, roomalaisen valtionuskonnon piirissä.
Kahden ensimmäisen divuksen, Caesarin ja Augustuksen, hautajaiset ja konsekraatiot olivat malleina myöhempien keisareiden jumalaksi julistamisen seremonioille. Keisarin jumalaksi julistaminen ja taivaaseennousu kehittyivät ensimmäisellä vuosisadalla jaa. ja vakiintuivat keisarikultin osaksi 100-luvulla. Ensimmäisellä vuosisadalla julistettiin jumaliksi vain viisi keisaria, mutta toisella vuosisadalla jumalallistettiin jo melkein kaikki keisarit. Keisarista tuli jumala vasta kuoltuaan, sillä Roomassa ei palvottu vielä elossa olevaa keisaria jumalana, vaan hänen geniustaan...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Apoteoosi
Google-hakuun puolestaan tarttui Kari Rydmanin blogi-kirjoitus, jossa hän pohtii "jumalaksi" korottamista nykypäivänä. Kirjoitus lähtee likkeelle hetkestä, jolloin Teemu Selänteen pelipaita nostettiin jäähallin kattoon.
Symbolisesti siinä kohotettiin maallinen urheilutähti taivaalle, loistamaan siellä muiden tähtien seurassa ikuisesti. Hienompi älyväki oletettavasti tuhahti halveksivasti, mutta minäpä kerron miksi ja miten ihmiskunta on tällaista harrastanut, ja väitän että se tarvitsee tällaisia puoliuskonnollisia seremonioita yhäkin...
https://karirydman.blogspot.com/2015/12/apoteoosi-eli-taivaalle-nousu.html
Apoteoosi on yhä "häirinnyt mielenerauhaani". Jos minun pitäisi valita kohtaamistani sivistyssanoista sivistynein, niin apoteoosi voisi olla sellainen. En varmasti ole koskaan käyttänyt sitä puheessa, en edes tenttivastauksessakaan. Missä olen voinut tämän sanan edes kuulla? Luulen, että jossakin taidehistoriaa käsittelevässä dokumenttiohjelmassa. Tai ehkä aiheena on ollut musiikki. On todennäköistä, etten koskaan tule käyttämään apoteoosi-sanaa aktiivisesti. Paitsi ehkä nyt, kun se on jo toista päivää mielessäni, ehkä on pakko kertoa siitä jollekin. Minulle tulee mieleen yksi ystävä, jonka kanssa voisin keskustella apoteoosista.
Apo...apo...Törmäsin toiseen apo-sanaan, tällä kertaa aporiaan:
Aporia (m.kreik. ἀπορία: "umpikuja", "pulma") on filosofisessa päättelyssä tai argumentaatiossa tila, josta ei voida edetä, ja retoriikassa keino ilmaista epäilyä.
Filosofiassa aporia on filosofinen pulmatilanne, (näennäisesti) ratkaisemattomissa oleva umpikuja tai hämmennyksen tila, johon on päädytty esittämällä joku kysymys. Sitä selvitettäessä on päädytty tilanteeseen, jossa lopullista vastausta ei voida antaa. Tämä on usein seurausta siitä, että jäljellä on kaksi yhtä mahdollista mutta keskenään ristiriitaista vaihtoehtoa. Ajatus aporioista esiintyy ennen kaikkea antiikin filosofiassa, mutta se löytyy myös esimerkiksi Jacques Derridan ajattelusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aporia
Vaikkei filosofista väittelyä harrastettaisikaan, niin aporia lentelee ilmassa kesäisin tietyillä alueilla Suomessa. Sen esiintymisalueita ovat Ahvenanmaa ja Itä-Suomi. Aporian fyysinen ilmentymä on valkoinen Pihlajaperhonen Aporia crataegi. Lajin tieteellinen nimi on johdettu orapihlajan sukunimestä (Crataegus). Olisi hienoa joskus nähdä tuollainen valkoinen pulmapilvi parveilemassa!
https://www.suomen-perhoset.fi/tag/aporia-crataegi/
Joh. 1:1
"Alusa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala."
Mikähän se sellainen 'Sana' oli?
Sanotaan, että Jumala loi 'yhden' sanansa avulla Maailman - väitetään...
Jään odottamaan vastausta
Muisto Keijo Kullervo
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - joulukuu 22, 2019, 18:29:23
Joh. 1:1
"Alusa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala."
Mikähän se sellainen 'Sana' oli?
Sanotaan, että Jumala loi 'yhden' sanansa avulla Maailman - väitetään...
Jään odottamaan vastausta
Muisto Keijo Kullervo
Jospa se oli vain kuiskaus, jota ei lausuttu ääneen, kun tuskin oli ketään kuulemassa.
Maailmahan alkoi vasta sen jälkeen ja sanatkin keksittiin vasta sitten. Korpitkin osaavat kyllä sanoa toisilleen mitä mieltä eli tunnetilaa milloinkin ovat miksei sitten muukin luonto,- jumalan tuskin tarvitsee sanoa mitään.
Katsoin Skavlanin talk shown, jossa yhtenä vieraana oli bakteriologian professori Agnes Wold. Woldista on koronaepidemian aikana tullut jonkinlainen "koko kansan kiminkinen", yleinen kansanvalistaja Ruotsissa. Hän painottaa, ettei hän ole virologi, mutta kylläkin kokenut immunologian ammattilainen. Keskustelussa hän mainitsi asian, jota en muista lukion biologiasta ja joka oitis valtasi ajatteluni: virukset eivät elä, ne eivät ole eläviä olentoja. "Ne ovat proteiiniin pakkautuneita geenipaketteja." Kun virus ei elä, se ei voi myöskään kuolla. Onpas eksistentiaalista!!! Välitön mielleyhtymäni olivat sienet, jotka eivät ole kasveja eivätkä eläimiä. Tämä on vain taviksen mielleyhtymän synnyttämä analogia, mutta itse asia jäi kiehtomaan minua.
Pyrkiessäni porautumaan jonkin tuntemattoman asian ytimeen turvaudun yleensä ensin etymologiaan. Mistä sana virus on peräisin ja mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Wikipedia apuun: virus on latinankielinen myrkkyä tarkoittava sana. Lääketieteessä viruksiksi kutsuttiin alun perin kaikkia taudinaiheuttajia. Virusten alkuperää ei vieläkään tunneta. Siitä on esitetty useita teorioita, mutta konsensusta ei ole saavutettu. Yhden teorian mukaan virukset ovat soluista karkuun lähteneitä irrallisia geenipaketteja. Toisen teorian mukaan virukset ovat kehittyneet soluista niin, että suuri osa solujen alkuperäisistä ominaisuuksista on karsiutunut pois. Kolmannen teorian mukaan virukset olivat olemassa jo ennen soluja. Teoria esittää, että nykyiset yksijuosteista RNA:ta sisältävät virukset voisivat olla varhaisten RNA-molekyylien jälkeläisiä...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Virukset
Maallikkona näistä asioista ei voi kovin paljon ymmärtää, mutta tutkijoillakin on vielä aivan perusasioissa kokonainen universumi selvitettävänään. Onpa mielenkiintoista! Hesarissa olikin juuri artikkeli siitä, ettei ole lainkaan selvää, miksi joidenkin ihmisten vastustuskyky on paljon parempi kuin toisten. Esim. urheilullisuus, kova kunto ja erityisen terveellinen ruokavalio eivät takaa hyvää vastustuskykyä. Ne kyllä auttavat kestämään sairauksien vaikutuksia, mutta eivät kohota vastustuskykyä. Aliravitsemus ja huono kunto alentavat vastustuskykyä peruskuntoiseen verrattuna. Perimä näyttää vaikuttavan vastustuskykyyn, mutta vielä ei tiedetä kovin paljon siitä, miten tämä tapahtuu.
Ruotsalaisessa tv-ohjelmassa tuli vastaan sanonta, jota en ole ennen kuullut. Mieshenkilö sanoi, että meillä on Skånessa sanonta "prata rapakalja". Rapakaljahan on selvästi suomea, mutta mies ei ollut nimen perusteella suomalaistaustainen. En ole varma, tiesikö hän edes skånelaisen sanontansa olevan suomalaista perua. Sanonta tarkoittaa "puhua joutavia" eli roskapuhetta.
Lainaus käyttäjältä: Amore - maaliskuu 31, 2020, 22:38:53
Katsoin Skavlanin talk shown, jossa yhtenä vieraana oli bakteriologian professori Agnes Wold. Woldista on koronaepidemian aikana tullut jonkinlainen "koko kansan kiminkinen", yleinen kansanvalistaja Ruotsissa. Hän painottaa, ettei hän ole virologi, mutta kylläkin kokenut immunologian ammattilainen. Keskustelussa hän mainitsi asian, jota en muista lukion biologiasta ja joka oitis valtasi ajatteluni: virukset eivät elä, ne eivät ole eläviä olentoja. "Ne ovat proteiiniin pakkautuneita geenipaketteja." Kun virus ei elä, se ei voi myöskään kuolla. Onpas eksistentiaalista!!! Välitön mielleyhtymäni olivat sienet, jotka eivät ole kasveja eivätkä eläimiä. Tämä on vain taviksen mielleyhtymän synnyttämä analogia, mutta itse asia jäi kiehtomaan minua.
Katsottiin varmaan sama ohjelma.
Minä kuvaisin virus = "monistuva myrkky" tai paremminkin virus="itsemonistuva myrkky".
Ihmisen DNA:sta huomattavia osia, useita prosentteja, on virushylkyjä, toimimattomia virusten osia, HERV:ejä (human endogenous retroviruses, wikipedia (https://en.wikipedia.org/wiki/Endogenous_retrovirus#Human_endogenous_retroviruses)). Paljolti yhteisiä ihmisapinoiden kanssa joka onkin eräs todiste yhteisestä esi-isästä.
Mökkitontillamme kasvaa siankärsämöitä, missäpä ei kasvaisi. Sillä on niin kauniit lehdet, että olen pari jalostettua kärsämölajia hankkinut kukkapenkkiinkin, keltakukkaisen ja voimakkaan punapurppuraisen. Kärsämöiden haju on voimakas, koska niiden pölyttäjinä toimivat mm. kärpäset. Ihminen tuntee kukkien hajun kuitenkin onneksi vain lähietäisyydeltä haistelemalla. Nähdessäni kärsämöni täynnä kärpäsiä olen miettinyt, ettei kasvin nimen pitäisi olla siankärsämö, vaan kärpäsenkärsämö. Kärsä kyllä on sekä sialla että kärpäsellä, joten siinä mielessä nimi täsmää.
Radio-ohjelmasta opin, että siankärsämöllä on suomalaisista kasveista kaikkein eniten nimiä. Siankärsämö on ollut tärkeä rohdoskasvi - muuallakin kuin Suomessa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/16/aristoteleen-kantapaa-kukasta-kukkaan
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - joulukuu 22, 2019, 18:29:23
Joh. 1:1
"Alusa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala."
Mikähän se sellainen 'Sana' oli?
Sanotaan, että Jumala loi 'yhden' sanansa avulla Maailman - väitetään...
Jään odottamaan vastausta
Muisto Keijo Kullervo
No se Jumalan sana OLI maailma. Maailma on Jumalan puhetta. Mutta pirulainen tuppaa kiroilemaan aika taajaan.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 06:19:52
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - joulukuu 22, 2019, 18:29:23
Joh. 1:1
"Alusa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala."
Mikähän se sellainen 'Sana' oli?
Sanotaan, että Jumala loi 'yhden' sanansa avulla Maailman - väitetään...
Jään odottamaan vastausta
Muisto Keijo Kullervo
No se Jumalan sana OLI maailma. Maailma on Jumalan puhetta. Mutta pirulainen tuppaa kiroilemaan aika taajaan.
Tässä muutamia linkkejä joissa puhutaan jumalan sanan merkityksestä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/23/aristoteleen-kantapaa-mika-sana-alussa-oli
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/paavali-kirjoitti-mammuttivirkkeita-ja-kaytti-sanoja-joille-ei-ole-kunnon-vastinetta-suomessa-uuden-testamentin-kaantajat-tormaavat-vaikeisiin-valinto#c6531572
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Logos
Kyse lienee kieliin ja niiden käännöksiin liittyvästä muuttuvasta tulkinnallisuudesta. Tässä logoksen tulkinnasta ja alkuperästä.
Islamissa asia on hieman selkeämpi.
Kaikki mikä on tarpeen on ilmaistu Koraanissa, ja Koraanista on alkuperäinen, muuttumaton ja muuttamaton painos Taivaassa Allahin vartioimana. Siitä ei ole eri käännöksiä, se on alkuperäisellä kielellä.
Tosin Muhammad ei osannut kirjoittaa.
Lainaus käyttäjältä: Amore - toukokuu 21, 2020, 01:37:21
Ruotsalaisessa tv-ohjelmassa tuli vastaan sanonta, jota en ole ennen kuullut. Mieshenkilö sanoi, että meillä on Skånessa sanonta "prata rapakalja". Rapakaljahan on selvästi suomea, mutta mies ei ollut nimen perusteella suomalaistaustainen. En ole varma, tiesikö hän edes skånelaisen sanontansa olevan suomalaista perua. Sanonta tarkoittaa "puhua joutavia" eli roskapuhetta.
En tiedä skånen murteesta, mutta riikinruotsissa kyllä tuo kirjoitetaan kahdella peellä, "prata ra
ppakalja". Synonyymit:
oredigt prat,
smörja,
strunt,
struntprat,
nonsens,
gallimatias,
dravel,
goja
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 07, 2020, 14:58:31
Lainaus käyttäjältä: Amore - toukokuu 21, 2020, 01:37:21
Ruotsalaisessa tv-ohjelmassa tuli vastaan sanonta, jota en ole ennen kuullut. Mieshenkilö sanoi, että meillä on Skånessa sanonta "prata rapakalja". Rapakaljahan on selvästi suomea, mutta mies ei ollut nimen perusteella suomalaistaustainen. En ole varma, tiesikö hän edes skånelaisen sanontansa olevan suomalaista perua. Sanonta tarkoittaa "puhua joutavia" eli roskapuhetta.
En tiedä skånen murteesta, mutta riikinruotsissa kyllä tuo kirjoitetaan kahdella peellä, "prata rappakalja". Synonyymit:
oredigt prat,
smörja,
strunt,
struntprat,
nonsens,
gallimatias,
dravel,
goja
No niin se suomeksikin kirjoitetaan - ainakin sen pelin nimessä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rappakalja
Selasin kirjastossa pienen hetken hyönteiskirjaa, josta mieleeni takertui sana suoukonkorento. Jouduin pysähtymään sanaan, koska se oli vaikea lukea ja siten omassa mielessäni myös aluksi vaikea lausua. Tämä johtuu tuosta -uou- äänneyhdistelmästä. Tuntui siltä kuin suu jumittuisi kohtaan uou ja jäisi siihen vouvaamaan uouououououououou... Minulle ei tulekaan mieleen mitään muuta suomen kielen sanaa, jossa olisi -uou-.
^
Minulle tuli tuosta mieleen, pienen kielen vääntelyn jälkeen, eräs Näkökulman aikainen nimimerkki Suo siellä vetelä täällä eli Suokkis. Melkoinen suoukko. ;D
Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 14, 2020, 21:41:09
Minulle ei tulekaan mieleen mitään muuta suomenkielen sanaa, jossa olisi -uou-.
Sepä onkin yhdyssana. Toinen ukonkorentolaji on esimerkiksi sormusukonkorento, ei sujuvasti sanottava sekään.
Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 14, 2020, 21:41:09
Selasin kirjastossa pienen hetken hyönteiskirjaa, josta mieleeni takertui sana suoukonkorento. Jouduin pysähtymään sanaan, koska se oli vaikea lukea ja siten omassa mielessäni myös aluksi vaikea lausua. Tämä johtuu tuosta -uou- äänneyhdistelmästä. Tuntui siltä kuin suu jumittuisi kohtaan uou ja jäisi siihen vouvaamaan uouououououououou... Minulle ei tulekaan mieleen mitään muuta suomen kielen sanaa, jossa olisi -uou-.
Nytpä tuli mieleen toinen -uou-sana, nimittäin
huokua-sanan muutamat taivutusmuodot:
huoun
huout
-
huoumme
huoutte
-
Vielä parempia ovat menneen ajan muodot:
huouin
huouit
-
huouimme
huouitte
-
Suoukonkorento on vaikea hahmottaa sanan pituuden vuoksi sekä siksi, että siitä pitää hahmottaa yhdyssanan muodostavien sanojen raja.
Huoun ja
huout ovat sanojen lyhyyden takia vielä helppoja, mutta monikon muodot näyttävät jo perin eksoottisilta,
huoumme. Tulee mieleen jokin kasvi, suolumme? No, ei sellaista ole, ainakaan Suomessa.
Huoutte ja
huouitte kuulostavat joltakin vieraalta kieleltä.
Huouitte vois olla vaikkapa ranskaa; oui oui huouitte, c'est chouette!
Preesensin muodot kielteisinä ovat myös hauskoja:
en huou
et huou
ei huou
emme huou
ette huou
eivät huou
(passiivi) ei huouta
Huouta, hah! ;D
Nettilehden mainosruudussa näkyi avoimen työpaikan "ammatti"nimikkeenä vahtimestari/aulatervehtijä. Tervehtijä kuulostaa kivalta. Olen ajatellut, että esim. kuninkaallisia voisi kutsua myös vilkuttajiksi. Minusta vilkuttaja on tärkeä tehtävä, erityisesti näin yksinäisyyden aikakaudella.
Lainaus käyttäjältä: Amore - syyskuu 23, 2020, 16:27:11
Nettilehden mainosruudussa näkyi avoimen työpaikan "ammatti"nimikkeenä vahtimestari/aulatervehtijä. Tervehtijä kuulostaa kivalta...
Vähän toki kuulostaa minimipalkkahommalta, mutta ehkä tuollainen voisi olla osapäiväisenä hyvä homma?
Näin pienen vilauksen jostakin suomalaisesta tv-ohjelmasta punkin aikakaudelta, siis luultavasti 1970-luvun lopulta. Haastattelussa nuori tyttö käytti kimma-sanaa. Se tarttui heti korvaan, koska minusta tuntuu, että en ole vuosiin kuullut kenenkään sanovan kimma. Somessa olen nähnyt käytettävän sen sijaan aika usein sanaa muija. 70-luvulla mielsin muijan lähinnä nuorten miesten käyttämäksi sanaksi ja se tuntui vähän maalaiselta ja omiin korviini myös vähättelevältä ja epäkunnioittavalta vaikka sanoja olisikin puhunut esim. omasta muijafrendistään. Nykyisin minusta vaikuttaa, että tytötkin puhuvat usein muijista kun tarkoittavat vaikka omia kavereitaan.
Toinen 70-luvun (ja kaiketi vanhempikin) merkitys muijalle on joku jo iäkkäämpi nainen, kuten "talkkarin muija", eli vaimo, sellainen kenties keski-ikäinen, arkipäiväinen hahmo. Onko kimma jäänyt täysin käytöstä?
Olen pohdiskellut aina silloin tällöin, mikä sai minut koulussa säikkymään matematiikkaa. (Ensin meluisa oppimisympäristö + liian lepsu opettaja ja tämän jälkeen liian vaativa opettaja, joka oli tottunut pitkän matikan opettamiseen). Surffasin tutkiskelemaan nykyisiä peruskoulun matematiikan tehtäviä. Pienellä silmäyksellä esim. geometria tuntui ehkä omaa kouluaikaani vaikeammalta, turhankin käsitteelliseltä. Törmäsin heti mm. sellaisiin sanoihin kuin neljäkäs ja täysikulma. En muista tällaisia käsitteitä nuoruudestani; ehkä ne olivat olemassa, mutta kouluopetuksessa niitä ei käytetty. Neljäkäs oli vinoneliö. Ja täysikulma lienee ollut vain 360° kulma.
Neljäkäs maistuu uudelle ja onnistuneelle. Monessa kielessä tasasivuisen nelikulmion nimi on rombin tapainen, rhombus.
Lainaus käyttäjältä: Jaska - marraskuu 02, 2020, 23:09:51
Neljäkäs maistuu uudelle ja onnistuneelle. Monessa kielessä tasasivuisen nelikulmion nimi on rombin tapainen, rhombus.
Neljäkäs oli vain yksi poiminta aineistosta, joka minusta vaikutti muuttuneen aivan liian käsitteelliseksi. Tarkoitin matematiikan kursseja kokonaisuudessaan. Poimintani olivat 7. luokan oppisisällöstä.
Vinoneliö oli mielestäni osuvampi termi. Vinoneliön kulmat eivät ole suoria kulmia, mutta sivut ovat samanpituiset (ja vastakkaiset sivut yhdensuuntaiset, siksi se on suunnikas). Neljäkkään helposti sekoittaa neliöön, mutta vinoneliötä ei voi (yhtä helposti) sekoittaa neliöön. Ja neliö-osa termistä viittaa sivujen samansuuruiseen pituuteen, ja vino-osa termistä vinoihin kulmiin, joten termi on niistäkin syistä ilmaisuvoimainen.
Toisaalta neljäkäs-sanan loppuosa viittaa kyllä onnistuneesti suunnikkaaseen, joten ei se niin surkea uussana ole. Mutta neljäkäs ei ilmaise, että sivujen pituus on sama (niin kuin vinoneliö-termi ilmaisee - neliö kun on niin vakiintunut termi, että lähes kaikki tietävät, että sen sivut ovat yhtä pitkät).
Rombi siis on käytössä suomessakin. Sen etuna on sukulaisuus muunkielisten ilmaisujen kanssa erityisesti matematiikan harrastajille. Vinoneliö on minullekin lapsuudesta tuttu nimitys. Siinä ajatus kulkee niin päin, että neliö olisi lähtökohta eikä neljäkkään erikoistapaus.
Matematiikkaa kehittäessä termit paljon horjuvat ja jopa vaihtuvat aikaa myöten. Itseäni on hämmentänyt, että niin on aivan erityisesti matemaattisten lausekkeiden merkitsemistapojen laita.
Lainaus käyttäjältä: Amore - lokakuu 06, 2020, 00:09:36
Näin pienen vilauksen jostakin suomalaisesta tv-ohjelmasta punkin aikakaudelta, siis luultavasti 1970-luvun lopulta. Haastattelussa nuori tyttö käytti kimma-sanaa. Se tarttui heti korvaan, koska minusta tuntuu, että en ole vuosiin kuullut kenenkään sanovan kimma.
Se on
gimma. Alkukirjainta piti lausuessa oikein korostaa jotta erottuisi stadilaiseksi tekeytyvästä maalaisesta, joka lausuu sen koolla: kimma.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 03, 2020, 14:41:52
Lainaus käyttäjältä: Amore - lokakuu 06, 2020, 00:09:36
Näin pienen vilauksen jostakin suomalaisesta tv-ohjelmasta punkin aikakaudelta, siis luultavasti 1970-luvun lopulta. Haastattelussa nuori tyttö käytti kimma-sanaa. Se tarttui heti korvaan, koska minusta tuntuu, että en ole vuosiin kuullut kenenkään sanovan kimma.
Se on gimma. Alkukirjainta piti lausuessa oikein korostaa jotta erottuisi stadilaiseksi tekeytyvästä maalaisesta, joka lausuu sen koolla: kimma.
Slangi muuttuu uusien sukupolvien myötä. Gimma oli jo 70-luvulla vanhan slangin, vanhemman sukupolven käyttämä sana. Kimma oli nuorison käytössä laajalti, gimma harvemmin, joskus kyllä giltsi.
Sekä gimmaa että kimmaa on käytetty aina 1900-luvulta 2000-luvulle tämän mukaan:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_336.pdf
Tarkoitti alunperin vanhaa naista, niin kuin akka ja muijakin. Nyt nämä kaikki voivat slangissa tarkoittaa nuorta naista.
Muijan ohella toinen sana, joka omaan korvaani kuulostaa ikävältä, on likka. Ehkä siitä tulee mieleen likainen, vaikka sana varmaankin on laina ruotsista (flicka). Plikka maistuu maalaisemmalta muodolta likasta.
Minun korvaani likka kuulostaa aika neutraalilta (niin kuin flickakin), taidan itsekin puhua joskus likkakavereistani, naispuolisten ystävieni sijaan, joka olisi turhan pitkä ilmaus. Mikähän olisi lyhyempi neutraali ilmaus?
Eräs Itä-Suomesta kotoisin oleva sukulainen (sukuun naitu) puhuu anopistaan käyttäen sanaa muori. Omaan korvaani se kuulostaa halventavalta. Ilmeisesti se idässä on kuitenkin aika neutraali ilmaus?
Teini-iässä piti opetella sanomaan, että tytöt olivat likkoja ja pojat jätkiä. Sitten yht´äkkiä kardinaalivirhe, ei missään nimessä niin -vaan olivatkin kimmoja ja kundeja.
Yhtä hupaisaa oli muutamia vuosia sitten, että pitää sanoa stadi, jottei kuulosta ulkopaikkakuntaiselta. Jopa Tamperetta myöten kuulin nuorison puhuvan stadista. Omalta jälkikasvulta kysyin silloin, miten puhuu Helsingistä. Kysymystä ei oliken edes ymmärretty, koska ei siitä tarvitse puhua kun on jo siellä. Täällä puhuttiin paikannimillä ja niillä oli omia lempinimiä.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 03, 2020, 17:47:17
Eräs Itä-Suomesta kotoisin oleva sukulainen (sukuun naitu) puhuu anopistaan käyttäen sanaa muori. Omaan korvaani se kuulostaa halventavalta. Ilmeisesti se idässä on kuitenkin aika neutraali ilmaus?
Jotkut omat sukulaiseni pohjoisessa edelleen käyttävät isästä ja äidistä nimiä isäntä ja emäntä (isompina, lapsina kutsuvat eri nimillä).
Minusta aika kivaa.
Harvoin tulee eteen täysin uusia sanoja. En nyt viittaa sanoihin, jotka on vasta keksitty, vaan sellaisiin, jotka ovat olleet olemassa, mutta ovat itselle uusia. Tänään kävi niin ruotsinkielistä kirjaa lukiessani. Sen verran usein luen ja kuuntelen ruotsiakin, että vaikka en kaikkia sanoja heti ymmärtäisi, niin silti yleensä tunnistan ne aikaisemmin kohdanneeni. Myöskään paikallismurteesta ei nyt ollut kysymys.
Päivän sana: kökkenmödding. Se näytti ja kuulosti heti hauskalta; oikein naurahdin ääneen. Tuli heti mieleen kökkötraktori ja Ruben Stiller. Ei ihme, etten ole sanaa aikaisemmin kohdannut, sillä Google antaa kökkenmöddingille vain 7960 osumaa, mikä on aika vähän. Jo sanan kirjoitusasu loi mielikuvan jonkinlaisesta sotkukasasta. Ja jätekasahan kökkenmödding onkin, tarkemmin määriteltynä raakkukasa (mikä sekin kuulostaa hauskalta) tai ruokatunkio.
Raakkutunkio (tansk. køkkenmødding, ruots. kökkenmödding) on erityisesti tanskalainen käsite, jolla tarkoitetaan esihistoriallista raakku- tai ateriatunkiota. Ne ovat olleet tyypillisiä mesoliittisen kivikauden Ertebøllen kulttuurin asukkaille Tanskan länsiosissa ja saaristossa noin 5 800−3 800 eaa. Tunkiot eivät ole olleet varsinaisia asuinpaikkoja ja arvellaankin, että tunkiot ovat olleet vain ravinnon esikäsittelyyn tarkoitettuja kohteita ja että varsinainen leiri on sijainnut kauempana.[1][2] Raakkutunkiot ovat maailmanlaajuinen ilmiö, koska samanlaisia ihmisen toiminnan seurauksena syntyneitä muodostelmia on löytetty muistakin maanosista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raakkutunkio
Sen verran paikallisuuden suuntaan tässä siis kuitenkin mennään, että sana lienee ollut tunnetumpi ja käytetympi Etelä-Ruotsissa kuin muualla Ruotsissa. Mutta sanan merkitys on yleistynyt käsittämään kaikenlaisia sotkuja, konkreettisia tai aineettomia.
Suomen kieleen kökön veikkaan tulleen myös ruotsin kielestä, mutta en ainakaan lyhyellä hakemisella varsinaista etymologiaa sille löytänyt. Murteissa kökkö tarkoittaa usein jonkinlaista kasaa.
Kökkötraktorin historia on seuraava:
1991 somerolainen Raimo Kurvinen osallistui viljelijöiden traktorimarssiin Vihtiin ja takaisin. Traktorin vanteisiin oli kiinnitetty lakana, johon Anja-emäntä oli maalannut tilan nimen: Kökkö.
Traktori vilahti televisiossa, ja nimi jäi joidenkin mieleen. Kahta vuotta myöhemmin kökkötraktorsta tuli maankuulu. Ruben Stiller paheksui Yle-johtaja Tapio Siikalaa kepulaiseksi kökkötraktoriksi ja sai esiintymiskiellon.
https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/sanoin_saavutettu_satavuotias_suomi/sanoin_saavutettu_1990-luku
Olen lueskellut erään emeritusprofessorin muistelmia, mikä johdatti minut miettimään, miten eroavat keskenään:
symposium
kollokvio
seminaari
Symposium-sana on kreikkalaista alkuperää ja tarkoitti alunperin juominkeja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Symposium
Kollokvio sisältää latinan sanan loqui, joka tarkoittaa puhetta. Colloquium on siis puhetilaisuus.
https://www.vocabulary.com/dictionary/colloquium
Seminaarin juuret (heh!) ovat siemenpenkissä, siis siementaimien kasvatuspenkissä.
https://www.etymonline.com/word/seminar
Tulee mieleen, että seminaari olisi täten ideariihi, jossa idätetään uusia tutkimusaiheita.
Käytännössä kaikki näistä ovat suhteellisen pienimuotoisia tilaisuuksia, toisin kuin konferenssit, jotka ovat suurempia kokoontumisia.
https://www.etymonline.com/search?q=conference
^
Tuo on mainio.
Lueskelin ruotsinkielistä kirjaa, jossa tuli eteen minulle täysin uusi sana, mikä ei ole tavallista, sillä luen ja kuuntelen ruotsia usein.
Sana oli tjottahejti.
Nettihaun perusteella sana on slangia ja tarkoittaa jokseenkin samaa kuin huitsin Nevada. Sanoissa onkin heti jotenkin samanlainen maku ja fiilis. Hauskaa!
Huitsinnevadasta tietoisku (1 min): https://areena.yle.fi/1-50754795
Ruotsalainen Slangopedia kertoo, että tjottahejti on todennäköisesti hyvin vanhaa slangia (toisin kuin huitsin Nevada). Se saattaa pohjautua sanaan Otaheiti, joka on Tahitin vanha nimi.
Tjottaheitin vaihtoehtoisia muotoja ovat myös tjotahejti ja shottaheiti.
Ruotsissa on myös Otaheiti-niminen paikka, kyseessä on pieni Otaheitin tila, "i Skepptuna socken i Stockholms län, strax nordost om Arlanda flygplats".
https://www.isof.se/lar-dig-mer/bloggar/namnbloggen/inlagg/2020-10-16-otaheiti---sa-nara-men-anda-sa-langt-borta
Muitakin eksoottisesti nimettyjä pikkupaikkakuntia Ruotsista löytyy, esim. Havaiji, Siperia ja Afrikka. Nimensä ne ovat saaneet johtuen sijainnistaan kaukana paikallisista keskuksista.
Yhdysvalloissa on ainakin Paris (Texas), London (Ohio) ja Moscow (Idaho).
Siitähän saisi lehteen repäisevän otsikon, jos Venäjä pommittaisi Moskovaa. Moni varmaan toivookin, että ampuisivat perkeleet itseään jalkaan, mieluiten molempiin jalkoihin!
Suomessa sijaitsee Hyvinkäällä Sveitsi, Betlehem ja Jerusalem löytyvät useammastakin paikasta, ja kaupunginosaniminä on paljonkin kaukaisia paikkoja, kuten Arabia (Hki) ja Petsamo (Tre).
Kylläpä sukeutui yhdestä vieraasta sanasta hauska ja avartava nojatuolimatka! :)
Lainaus käyttäjältä: Amore - huhtikuu 24, 2022, 23:47:24
Suomessa sijaitsee Hyvinkäällä Sveitsi, Betlehem ja Jerusalem löytyvät useammastakin paikasta, ja kaupunginosaniminä on paljonkin kaukaisia paikkoja, kuten Arabia (Hki) ja Petsano (Tre).
Olen kerran yhden iltapäivän aikana kävellyt Siperiasta Rivieralle.
Turusta löytyy Port Arthur ja Sudeetti on sekä Karkkilassa että Kuusankoskella. Karkkilan versiossa on tosin vain yksi e.
Lainaus käyttäjältä: Amore - marraskuu 03, 2020, 17:36:14
Muijan ohella toinen sana, joka omaan korvaani kuulostaa ikävältä, on likka. Ehkä siitä tulee mieleen likainen, vaikka sana varmaankin on laina ruotsista (flicka). Plikka maistuu maalaisemmalta muodolta likasta.
Joissakin vanhoissa kirjoituskoneissa iso I ja pieni l olivat samanlaiset. Niinpä piti arvata, puhuttiinko likasta (tyttö) vai Iikasta (nimi).
Luin aikoinaan Väinö Riikkilän nuortenkirjoja, joissa esiintyi Iikka -niminen poika. Luin nimen alussa väärin ja luulin henkilön olevan nimeltään Ilkka.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iikka_ja_Vili
Lainaus käyttäjältä: Amore - helmikuu 25, 2022, 13:38:19
Symposium-sana on kreikkalaista alkuperää ja tarkoitti alunperin juominkeja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Symposium
Tämän me taiteiden ystävät tiesimmekin. :D
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0a/Gallen_Kallela_Symposion.jpg/640px-Gallen_Kallela_Symposion.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 27, 2022, 00:15:36
Likan ja muijan sävy minusta riippuu yhteydestä. Arkinen likka saattaa olla nättikin. Muija on pikemmin rahvaanomainen, kuin mökinmuija. Sen sijaan akassa on toraisa ja kova sointi.
Näissä eri sanamerkityksissä on myös paljon alueellisia, eli murre-eroja. "Akka" on monissa suomalaisissa murteissa ollut lähtökohtaisesti melko neutraali - viittaa lähinnä henkilön ikään samaan tapaan, kuin miehistä sana ukko. Muija puolestaan on aitosuomalaisempi sana, kuin stadin slangissa (Joka ei ole edes murre, vaan kielellinen äpärä) friidu. Kuulostaako friidu mielestäsi pelkästään rahvaanomaiselle, vai onko sanalla myös myönteinen, nostattava merkitys? Kun kirjoitan friidu, niin sinulla saattaa tulla siitä samalla mieleen jonkilainen stereotypia friidusta.
Muuten olen sitä mieltä, että tämänkin tyyppistä kielellistä elvytystä Suomessa tarvitaan. Mitä ei todellakaan tarvita on toksinen feminismi, sen tuputukset nais- ja miesoletetuista, ja uusien termien keksimisestä kaiken maailman vinoviettisille, ikään kuin nämä olisivat joitain omia, erityisiä "sukupuoliaan".
Toivottavasti joku närkästyi tästä. :)
Friidu oli puoli vuosisataa sitten stadissa elävä ja huomiota ansaitseva nuori nainen, gimma, ei mikään vanha muija. Nyt myöhemmillä sukupolvilla, aika nuorillakin, muija ei suinkaan ole enimmäkseen ikäloppu, vaan vaikka vaan mun muija.
Tää jutustelu on täällä vähän eksyksissä.
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 27, 2022, 02:02:22
Friidu oli puoli vuosisataa sitten stadissa elävä ja huomiota ansaitseva nuori nainen, gimma, ei mikään vanha muija. Nyt myöhemmillä sukupolvilla, aika nuorillakin, muija ei suinkaan ole enimmäkseen ikäloppu, vaan vaikka vaan mun muija.
Tää jutustelu on täällä vähän eksyksissä.
Onhan se eksyksissä, mutta pitänee vielä täsmentää: "muija" on tarkoittanut ja tarkoittaa Kehä III:n ulkopuolella tapahtuvassa arkipuheessa naista yleensä, ilman viittauksia ikään. Jo teinipojat (Ja tytöt itsekin) puhuvat muijista, vaikka tarkoittavat oman ikäkohorttinsa tyttöjä. Tässäkin on tietysti alueellista vaihtelua. Tilannesidonnaisesti se voi tarkoittaa käytännössä juuri samaa, kuin miten itse miellät sanan friidu tai gimma. Enkä muuten ole huomannut, että sanan friidu merkitys olisi juurikaan muuttunut siitä, mitä sillä tarkoitettiin Helsingissä jo puoli vuosisataa sitten.
Naisia koskeva yleissääntö: nuoret naiset pitävät siitä, että heitä puhutellaan ja kohdellaan vähän vanhempina, kuin todellisuudessa ovatkaan. Jo ikää enemmän omaavat puolestaan pitävät siitä, että heitä puhutellaan ja kohdellaan nuorempina, kuin todellisuudessa ovatkaan. :)
Sekin kerta, kun olimme eräässä vanhainkodissa edesmennyttä isoäitiäni katsomassa. Jäin vielä hetkeksi samalla istumaan tutun herrasmiehen kanssa käytävän penkille; miehellä oli ikää jo yli 90 vuotta. Pää hänellä kyllä oli edelleen terävä, vaikka rollaattorin kanssa edettiin. Kun siitä sitten lähdin, niin kääntyi käytävällä ovelle, koputti siihen, odotti hetken, ja avasi sen sitten itse. Sitten takaani kuului reippaasti sanottu: "Hei! Lähteekös tytöt lenkille"?! :)
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 27, 2022, 02:02:22
Friidu oli puoli vuosisataa sitten stadissa elävä ja huomiota ansaitseva nuori nainen, gimma, ei mikään vanha muija. Nyt myöhemmillä sukupolvilla, aika nuorillakin, muija ei suinkaan ole enimmäkseen ikäloppu, vaan vaikka vaan mun muija.
Friidu ja gimma mielestäni kuuluivat juuri stadin murteeseen (vai kieleen?), jota käytti vain työläsväestö ja vielä tiettyyn ikäluokkaan kuuluvat. Isäni sanastoon sanat vielä kuuluivat, mutta minun ikäluokkani ei puhunut enää friiduista lainkaan ja gimmakin oli muuttunut kimmaksi. Kimman ohella tuli käyttöön muija ainakin siinä porukassa, jossa itse liikuin.
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 27, 2022, 09:07:31
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 27, 2022, 02:02:22
Friidu oli puoli vuosisataa sitten stadissa elävä ja huomiota ansaitseva nuori nainen, gimma, ei mikään vanha muija. Nyt myöhemmillä sukupolvilla, aika nuorillakin, muija ei suinkaan ole enimmäkseen ikäloppu, vaan vaikka vaan mun muija.
Friidu ja gimma mielestäni kuuluivat juuri stadin murteeseen (vai kieleen?), jota käytti vain työläsväestö ja vielä tiettyyn ikäluokkaan kuuluvat. Isäni sanastoon sanat vielä kuuluivat, mutta minun ikäluokkani ei puhunut enää friiduista lainkaan ja gimmakin oli muuttunut kimmaksi. Kimman ohella tuli käyttöön muija ainakin siinä porukassa, jossa itse liikuin.
Minun lapsuudessani muija oli vanhempi nainen, joka oli jotenkin onnistunut ärsyttämään, eli "sekin muija tuli siihen tikomaan"-tyylisesti.
Nuoruudessa kai vitsikkäästi sitten alettiin puhumaan muijista, tarkoittaen myös omaa. Hauskaa tässä mielestäni on, että kuten aina sanat, niitä väännellään myös tarkoittamaan jotain muuta kuin neutraalia ilmaisua, joksi ne ovat muuttuneet.
Näin ollen erotukseksi neutraalista ilmaisusta "mun muija" onkin jo olemassa muikkeli, jota käytetään esim. ilmaisussa "mitähän sekin muikkeli ajatteli, kun tähän-jotain-ainakin-vähän-halveksittavaa-toimintaa".
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Aave - huhtikuu 27, 2022, 01:26:32
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 27, 2022, 00:15:36
Likan ja muijan sävy minusta riippuu yhteydestä. Arkinen likka saattaa olla nättikin. Muija on pikemmin rahvaanomainen, kuin mökinmuija. Sen sijaan akassa on toraisa ja kova sointi.
Näissä eri sanamerkityksissä on myös paljon alueellisia, eli murre-eroja. "Akka" on monissa suomalaisissa murteissa ollut lähtökohtaisesti melko neutraali - viittaa lähinnä henkilön ikään samaan tapaan, kuin miehistä sana ukko. Muija puolestaan on aitosuomalaisempi sana, kuin stadin slangissa (Joka ei ole edes murre, vaan kielellinen äpärä) friidu. Kuulostaako friidu mielestäsi pelkästään rahvaanomaiselle, vai onko sanalla myös myönteinen, nostattava merkitys? Kun kirjoitan friidu, niin sinulla saattaa tulla siitä samalla mieleen jonkilainen stereotypia friidusta.
Muuten olen sitä mieltä, että tämänkin tyyppistä kielellistä elvytystä Suomessa tarvitaan.
Tietääkseni friidu on tyttöä tarkoittava, aivan neutraali sana stadin slangissa. Ei siis halventava. Sama koskee kundia.
Stadin friidu ja Stadin kundi: http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=65
STADIN FRIIDU JA KUNDI
Stadin Slangi ry on vuodesta 1996 valinnut vuosittain Stadin Friidun ja Stadin Kundin. Ne on buleimpii kunnianosoituksia, jotka stadilainen voi saada.
Nyt tsögataan taas nyyii idiksii, kuka vois olla Stadin Friidu 2022 ja Stadin Kundi 2022. Sendaa sun ehdotukset viimeistään 15.5. meiliin: toimisto@stadinslangi.fi, laita messiin snadit perustelut, miks sä funtsaat, ett sun ehdokkaat ois tän kunnianosotuksen arvosii.Siihen en osaa kantaa, onko slangin puhuminen - tai puhekielen puhuminen laajemminkin - ylipäätänsä rahvaanomaista. Juueijyrkkäehkä. Pikemminkin on niin, että (ainakin kovin kankean) kirjakielen puhuminen puhekielisissä tilanteissa voi olla vähän outoa. Ääriesimerkkinä omasta lapsuudestani oli kerrostalossamme asunut alle kouluikäinen poika, joka käytti jäykkää kirjakieltä puhuessaan muille lapsille. Häntä pidettiin outona, vailla tilannetajua olevana, pölvästinä. Eikä hänellä ollut siksi ystäviä, mikä ehkä sitten teki hänestä vielä kummallisemman.
^ Murrealueilla on vaikutusta, ja niin on puhujan iällä, sosioekonomisella asemalla ja sukupuoellakin.
Tässä on Suvi Enalan kiinnostava gradu vuodelta 2020 sanojen muija ja mimmi semanttisista eroista ja samankaltaisuuksista:
Hampaaton kälättäjä ja pynttäytynyt salikissa : Muija ja mimmi semanttisessa vertailussa taustoiltaan erilaisten informanttien kielenkäytössä (https://www.utupub.fi/handle/10024/149327)
En osaa gradun sisältöä oikein tiivistää.
Kiinnitin muutama vuosi sitten huomiota siihen, että olin alkanut käyttää sanaa mimmi. Saattaa olla että osittain omaksuin sitä, miten olin kuullut naisten sitä käyttävän. Sana oli vain jotenkin yleistynyt ja alkanut tuntua tietyissä yhteyksissä omaankin suuhun sopivalta.
Joskus ihan nuorena olen varmaan käyttänyt sanaa muija aika runsaasti ja myös erilaisissa positiivisissa merkityksissä, mutta aikuisiällä sen käyttö on supistunut. Edelleen jossain tietyn ikäisessä oman murrealueeni porukassa voisin käyttää sitä samaan tapaan, ja ehkä varsinkin toiselle miehelle puhuessani. Kai sitä vaan tiedostaa tai aavistaa, että välttämättä sitä ei muissa yhteyksissä ymmärretä tai koeta yhtään samalla tavalla.
Mutta sitten nämä sanat ikään kuin valtaavat toisiltaan alaa, ja jos omaksuu sanan mimmi tiettyihin yhteyksiin, helposti sitä viljelee myös huomaamattaan, vaikka olisi yhteisen murretaustan ja viiteryhmän puolesta muitakin vaihtoehtoja.
Gradun annista sen verran yleisesti, että ihmisten mielikuvat ja luonnehdinnat näistä sanoista ovat aika vaihtelevia ja huvittaviakin. Löytyy sekä positiivista että negatiivista sävyä ja vahvoja mielikuvia suuntaan ja toiseen.
Sen takia ehkä suhtautuisin skeptisesti siihen, että joku omista lähtökohdistaan määrittelee, miten muiden kuuluu mieltää ja ymmärtää jonkin sanan sävy, onko se neutraali vai negatiivinen vai positiivinen, tai mitä kaikkia mielikuvia sanaan liittyy tai ei liity.
^
Mimmistä piti itsekin sanomani, mutta unohtui. Oli vahvastikin käytössä jossain kohtaa, puhuttiin myös naisystävien joukosta mimmiliigana. Nyt taas en enää muista, koska olisin käyttänyt ja missä yhteydessä.
Nimiinhän liitetään myös joskus mielleyhtymiä ja kaikkihan me kai joskus jonneteltukin ollaan, ehkä?
T: Xante
Kaikki friidut ovat yli 80 vuotiaita, gimmat yli 70 vuotiaita, kimmat yli 60 vuotiaita, böönat yli 50 vuotioita, mimmit yli 40-vuotiaita ja sitä rataa. Jos haluaa viitata samoihin luonnonilmiöihin ja jos aiemmin kysyttiin oliko sielä gimmoja niin nykyään pitää kysyä oliko siellä sukupuolioletettuja.
^ Noi on todella mielenkiintoisia kyllä.
Gradussa hauskinta ovat oikeastaan informanttien tosi täsmälliset, voimakkaat ja värikkäätkin luonnehdinnat.
Lainaan silti tällaisia vähän kuivahkoja kohtia loppuluvusta, jossa lähinnä kommentoidaan sitä, mikä sanakirjamääritelmissä jää eniten piiloon:
LainaaTutkimukseni mukaan sanakirjamääritelmät ovat melko täsmällisiä. Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että erityisesti muija-sanan kohdalla sen positiivissävytteinen konnotaatio sekä voimaannuttava ja juureva käyttömerkitys on jäänyt huomioimatta. Nämä konnotaatiot ja käyttömerkitykset esiintyivät laajasti esimerkiksi nuorimpien ja vanhimpien informanttiryhmien kohdalla. Muijan käyttökontekstin merkitys olisi hyvä nostaa esille myös sanakirjoissa, jolloin sen erilaiset käyttövariaatiot pääsisivät oikeuksiinsa.
LainaaMimmin kohdalla sanakirjamääritelmistä puuttuu kokonaan sen käyttö lapsista ja itselleen läheisistä tytöistä ja tyttäristä.
LainaaSanakirjamääritelmissä olisi hyvä täsmentää mimmin merkitykseen sisältyvän varioivan käyttökontekstin merkityksen: vastoin sanakirjamääritelmiä mimmiä käytetään harvoin neutraalina nimityksenä. Mimmin seksuaalissävytteistä konnotaatiota olisi hyvä painottaa.
LainaaSanakirjamääritelmiin olisi tarpeen lisätä myös määritelmä mimmistä urheilullisena, sisukkaana ja aikaansaavana naisena, johon käyttökontekstin mukaan voidaan myös yhdistää useaan otteeseen tutkimustuloksissa esiintyneet termit kaupunkilaisuus, vahva itsensä ehostaminen, kauneus, kevytkenkäisyys sekä alhainen älykkyysosamäärä.
Kuulostaa tutulta, että
mimmiä käytetään itselle läheisistä tytöistä ja tyttäristä. Esimerkiksi lapsesta tai nuoresta voi ihan hyvin kuulla sanottavan vaikkapa "vitsit mikä mimmi".
Mutta toi viimeinen merkitys taas pusertaa ehkä mun mielestä yhteen vähän liian montaa asiaa samaan aikaan. Siinä on joukko eri käyttökonteksteja samassa nipussa, joissa saattaa painottua aivan eri asiat. Mutta sitä kai tossa yritetään sanoa, että käyttökonteksti muovaa merkityksiä hyvinkin paljon.
Voisi vielä muistuttaa, että muijasta ja friidusta on fuusiosanakin, muidu. :)
Holistinen johtopäätös: rakkailla äideillä ja tyttärillä on monia nimiä, ja niiden sanamerkityksissä vaihtelevia vivahteita. Kokottejakin edelleen on, vaikka se on aidosti vanha ja kompremettoiva sana. Huvittavaa, että kokotti on Suomessa myös sukunimi.
Friidu ja kundi olivat minulle tuttuja sanoja, joita saatoin itsekin käyttää. Tytöistä kiltsi taisi kuitenkin tavallisempaa sanastoa. Ainakin keskisessä Helsingissä.
Lueskelin metrossa paikallislehteä, jossa joku kirjoittaja käytti sanaa parahultainen. Se kuulosti vähän vanhahtavalta enkä saanut mieleeni, mitä se ihan tarkasti ottaen tarkoittaa. En pystynyt myöskään arvaamaan, mistä sana saattaisi olla peräisin. Ei tullut mieleen mitään vieraskielistä sanaa, josta parahultainen saattaisi olla lainattu. Hmmm???
Kotona sitten googlaamaan:
Sanasta on kirjoittanut Maija Länsimäki Virittäjä-lehdessä vuonna 1989. Sanan taustalla on nyt jo unohduksiin vaipunut sana parahuus, joka on johdos sanasta paras. Parahuus tarkoitti siis parhaana oloa. Adjektiivi parahultainen on johdettu siitä johtimen -ltainen avulla. Johdostyyppi on hyvin harvinainen. Päätteessä on nimittäin kaksi osaa, ablatiivin pääte -lta ja adjektiivijohdin -inen. Murteissa tätä johdostyyppiä esiintyy jonkin verran etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Siellä ovat tuttuja esimerkiksi asialtainen 'asiallinen' ja kakaraltainen 'lapsellinen'.
Parahultainen tarkoittaa juuri sopivaa eli moni sanoisi "passeli".
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_o-r/parahultainen
En muista kenenkään puheesta bonganneeni parahultaista kenties vuosikausiin. Tuskin tulen aktiivisesti käyttämään sanaa, hyvin mahdollisesti en koskaan. Todennäköisesti myös unohdann hyvin pian, että olen kirjoittanut sanasta tässä ketjussa. Sanon/kirjoitan "passeli", jos tätä merkitystä haluan ilmaista.
Lisäys: En kyllä tiedä, mistä "passeli" puolestaan on peräisin, joten päästiinpä tässä pähkäilyssä takaisin lähtöruutuun! ;D
^ Ruotsin passande -sanasta? (Sopiva, istuva (vaatteesta).) Passeli voisi olla hyvä käännös sanalle lagom.
Tuleekohan vodka-sana alunperin venäjän vesi-sanasta (voda?)?
Meinaan yhdenlainen viina on "elämän vesi", eau-de-vie, ranskaksi.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 10, 2022, 09:50:12
Tuleekohan vodka-sana alunperin venäjän vesi-sanasta (voda?)?
Meinaan yhdenlainen viina on "elämän vesi", eau-de-vie, ranskaksi.
Vesi taitaa olla nimen alkuperänä.
The word Vodka comes from the translation of water in Russian: "Voda".
https://www.drymartiniorg.com/history-and-origins-of-vodka/?lang=en
Vettähän vodkassa suuri osa on.
https://blacktailnyc.com/vodka-contains-how-much-water/
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 10, 2022, 07:08:22
^ Ruotsin passande -sanasta? (Sopiva, istuva (vaatteesta).) Passeli voisi olla hyvä käännös sanalle lagom.
Passeli kyllä maistuu pikemminkin uudehkolta lainalta kuin vanhalta ja ruotsi on näissä harvinainen lähdekieli. Minulla on tuntuma, että passeli olisi yleistynyt ehkä vasta 8o-luvulla, tai aikaisintaan 70-luvulla. Englanti olisi aika todennäköinen ehdokas vaikutteen antajaksi, siis verbi pass, läpäistä. Mikä sinänsä lienee samaa juurta kuin kuin ruotsin passande. Ja onhan suomessa jo ollut (ruotsista lainattu) "kyllä se passaa" ("sopii") -sanonta. Mutta mistähän se
-eli on omaksuttu siihen loppuun? Ehkä se on lainattu jostakin "simppeli"-tyylisestä sanasta, joka on jo ollut käytössä. Kunpa jossakin olisi mittava tekstikanta, josta voisi tarkistaa,
milloin uudet sanat ovat alkaneet yleistyä! Lingvisteillä kyllä sellaisia on, mutta ne lienevät jossakin maksumuurien takana.
Simppelikin maistuu omaan suuhuni uudehkolta sanalta, mutta ehkä kuitenkin hitusen vanhemmalta kuin
passeli.
Kyllä passeli oli käytössä jo minun lapsuuteni aikana ja se oli enemmänkin aikuisten käyttämä sana, eli voisin hyvin kuvitella sen vanhaksi sanaksi joka oli pikemminkin jäämässä pois arkikäytöstä. Mielestäni nykyisin sitä ei käytetä kovinkaan paljon ainakaan näillä samoilla alueilla, jossa sitä ennen käytettiin enemmän.
Myös viski on elämän vettä, nimi tulee vanhasta gaelinkielisestä muodosta uisge beatha tai usquebaugh.
Vodka on diminutiivi, "pikku vesi".
Parahultainen on todellakin sopiva ja siinä on hyvin sopivan tai juuri sopivan korostava sävy.
Lainaus käyttäjältä: Jaska - heinäkuu 10, 2022, 16:42:24
Myös viski on elämän vettä, nimi tulee vanhasta gaelinkielisestä muodosta uisge beatha tai usquebaugh.
Vodka on diminutiivi, "pikku vesi".
Vesi lienee ammoisista ajoista ollut yleiskäsite juotavalle nesteelle.
Myös espanjassa ja portugalissa viinan nimitykseen liittyy
vesi-sana: aguardiente, in Spanish, or aguardente, in Portuguese, and "burning"/"fiery" ardiente.
Eli "polttava vesi".
https://en.wikipedia.org/wiki/Aguardiente
Muistaakseni Aave on käyttänyt parahultaista satunnaisesti.
Ehkä hänellä on lisätietoa tuosta makoisasta sanasta.
https://hs.mediadelivery.fi/img/1920/a73160e201891342b3fac26cb4338df9.jpg.webp
^
Etelä-Phjanmaan murteissa tuon kaltainen sanaväännös *) on yleisempää kuin muualla.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_o-r/parahultainen
*) Johdostyyppi on hyvin harvinainen. Päätteessä on nimittäin kaksi osaa, ablatiivin pääte -lta ja adjektiivijohdin -inen.
^
On parahultainen Helsingissäkin ollut tuttu vanhemman väestön piirissä. Minun korviini tuo on kantautunut vanhalta kummitädiltäni, jonka käyttösanastoon sana kuului. Taisi myös isäni sitä käyttää. Tätini on viime vuosisadan alkupuolella syntynyt ja en nyt ole ihan varma onko Helsingissä syntynyt vai Joensuussa kuten isäni, jonka vanhempi sisko tuo tätini oli. Mitään yhteyttä Länsi-Suomeen tietääkseni ei ole kummallakaan ollut.
^ Käyttivätkö myös asialtainen ja kakaraltainen -sanoja?
Itse en ole koskaan kuullut semmoisista kummallisuuksista.
Ja, tosiaan, parahultainen kyllä mieltyy vanhemman väen sanaksi.
Em. linkistä:
LainaaPäätteessä on nimittäin kaksi osaa, ablatiivin pääte -lta ja adjektiivijohdin -inen. Murteissa tätä johdostyyppiä esiintyy jonkin verran etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Siellä ovat tuttuja esimerkiksi asialtainen 'asiallinen' ja kakaraltainen 'lapsellinen'.
Eipä ole tullut mieleen että parahulta olisi ablatiivimuoto, mutta miksipä ei parhaimmasta peräisin. Parahultainen kuulostaa arvostettavalle, pikemmin leikkisälle kuin konstikkaalle. Parahiksi kuulostaa parahultaisen sukuiselle sanalle, vielä selvemmin parhaimmuuteen viittaavalle.
^ ^^
Minä olen aina ollut siinä käsityksessä, että parahultainen olisi sellaisenaan olemassa oleva sana, eikä siis mikään sana, jossa on sijamuotoa yms lisäkettä. Sen merkitys minulle on ollut lähinnä hyvän ja sopivan yhdistelmä tai välimuoto.
En ole ikinä kuullut, että joistain muistakin sanoista olisi rakennettu noilla lisukkeilla uusia parahultaisen kaltaisia adjektiiveja.
Onkohan "kaltainen" myös samalla tavalla muodostunut sana ja jos, niin mikä siinä kantasanana?
Ja punainen? ;)
Nyt kun mursuasiat ovat olleet päivän puheenaihe jonkin aikaa, toivotan rauhallista lepoa Suomessa edesmenneelle lehmälle. Viimeisenä kunnioituksena tuolle ihmisten uutisnälkää virkistäneelle yksilölle tein pienen tutkimuksen lehmä-sanan käytöstä, mikä olikin mielenkiintoista!
Lehmiä eivät ole vain naudat, vaan monet muut naaraspuoliset sorkkaeläimet, kuten hirvet ja porot, ja mursujen lisäksi myös hylkeet ja merileijonat sekä norsut, sarvikuonot ja virtahevot. Myös valaita ja delfiinejä kutsutaan lehmiksi. Ok, ovathan nämä kaikki nisäkkäitä, mutta lehmien joukossa on anomalia, sillä myös naaraspuolisia alligaattoreita kutsutaan lehmiksi, vaikka ne ovat matelijoita. :o
Englannin kielessä eri eläinten naaraan ja koiraan nimitykset ovat eri lajeilla hyvin moninaisia. Jack ja jenny ovat aaseja, tom ja queen kissoja, billy ja nanny puolestaan vuohia. Ja mehän tiedämme, että billyllä voi olla jälkeläinen, joka on sitten tietysti kid. ;D
Aiheen rikkaus ulottuu tietysti vielä yhteisötasolle eli laumoihin, pesueisiin ja parviin, joita kutsutaan sanoilla school, flock, congregation, herd, mob, tribe jne.
Aika mielenkiintoista, että juuri alligaattoreilla on "seurakunta". Lieneekö jonkun kitkerän ateistin keksintöä?
Emuilla on mob, jolle ei suomessa ole aivan sopivaa vastinetta, mutta ihmisistä käytettäessä mob viittaa usein rosvojoukkoon, yleensä kai aina johonkin epäsosiaaliseen jengiin. Eiköhän ruotsin kielen mobbaus-sana ("kiusata") ole lainaa englannista.
Lepakoilla puolestaan on cloud eli pilvi, kuten myös kärpäsillä. Flamingoilla on flamboyance. Miten tuonkin nyt kuvaavammin kääntäisi? Suomeksi kai sanotaan vain parvi, mutta eihän se ole yhtään sama asia. Itselleni tulee flamboyancesta mieleen sambakulkueen joukko tai pride.
Enpä muuten tiennyt sitäkään, että kissoilla on kindle (pesue). Kissavideoistako lienee siis saanut nimensä Kindle-lukulaite? Vaikka ei Kindlellä kai yleensä videoita katsota, vaan luetaan e-kirjoja. En tiedä tarkemmin, koska en ole laitetta koskaan edes kokeillut. Kuka vielä väittää, että ihminen on rationaalinen olento?
Huh, tässäpä oli jo liikaakin sanoja yhdelle päivälle, mutta alkuperäinen päivän sana siis oli lehmä.
https://animalcorner.org/animal-names/
Olipa aikamoinen katras eläimellisiä sanoja. Hyvin johdettu nautanartusta Amore!
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 21, 2022, 15:10:29
Olipa aikamoinen katras eläimellisiä sanoja. Hyvin johdettu nautanartusta Amore!
Kiva, että sait aiheesta jotain iloa päivääsi. Itse jouduin ojasta allikkoon, eli lehmistä lintuihin ja hyönteisiin. Pahoittelen, jos seuraava kirjoitus on liian pitkä, mutta haluaisin todella, ettei uusien käsitteiden muodostamisessa toimittaisi löyhästi, vaan
rationaalisesti. Siis:˅
Tuo eläintermien sekamelska aiheutti mielessäni niin suuren hämmennyksen, että minun on vielä jatkettava aiheesta, sillä se johdatti minut ihmettelemään parviälyä. Mitä parviäly pohjimmiltaan tarkoittaa ja miten laumalla muka voisi olla parviälyä?
Lauma ja parvi eroavat toisistaan siten, että laumalla on johtaja, mutta parvella ei. Ihminen on laumaeläin, joten mielestäni meillä ei siten voi olla parviälyä. Ja tiedämmekö edes mitä lintujen aivoissa tapahtuu kun ne liikkuvat parvessa?
Mutta, hetkinen!!! Parviäly on käännös sanasta swarm intelligence, joka viittaa hyönteisiin eikä lintuihin. Koska haluaisin pureutua eläinparvien eroihin aivan pohjia myöten, pitäisi tietää, mikä ero on hyönteisparvien ja lintuparvien toiminnassa. Hyönteisillä parveilu liittyy yleensä lisääntymiseen. Kulkusirkoilla parveilu liittyy yhteisön liikakasvuun niin suureksi, että se alkaa kärsiä ravinnon puutteesta ja lähtee sitten parvena muualle ruokailemaan. Arvelen, että hääparveiluun kokoontunut hyönteisjoukko käyttäytyy eri tavalla kuin ruokaa hakemaan lähtenyt sirkkaparvi. Epäilenpä, että parviälyn käsitteen keksijät eivät ihan pohjia myöten pohtineet, mikä parvi on ja miten se käyttäytyy, hehän eivät olleet minkään sortin eläintieteilijöitä eivätkä edes lingvistejä. Hieman hutiloivaa käsitteenmuodostusta siis!!! Kun alku on hutiloiva, niin käsitteen käytön yleistyessä siihen sisältyvä epäpuhtaus lisääntyy. Jossain vaiheessa virhettä on jo niin paljon, ettei enää oikeastaan olisi asiallista puhua parvesta lainkaan.
Swarm intelligence (SI) is the collective behavior of decentralized, self-organized systems, natural or artificial. The concept is employed in work on artificial intelligence. The expression was introduced by Gerardo Beni and Jing Wang in 1989, in the context of cellular robotic systems.
- Wikipedia
Alright, parviäly liittyy siis tekoälyyn, jolloin tulkitsen niin, että ihmisillä ei sinänsä ole parviälyä, vaan parviälyä muodostuu vain tilanteissa, joissa ihminen hyödyntää tietokoneita.
Löysin kasvatustieteen maisteri Janne Ruohiston aika mainion kirjoituksen joukko- ja parviälystä. Ruohisto on Intunex Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Pahoittelen jo etukäteen eläintieteilijöiden ja lingvistien puolesta, että hänkin hutiloi heti kättelyssä jättämällä pohtimatta hyönteis- ja lintuparvien eroja. Mutta koska virhe on jo lähtökohtaisesti sisältynyt käsitteeseen, niin se ei liene enää ole korjattavissa.
Yleisesti parviälyn määritelmään on sisälletty oletus, että parven yksittäiset jäsenet seuraavat vain muutamaa hyvin yksinkertaista ennalta määritettyä sääntöä ilman laajempaa tietoisuutta kokonaisuudesta. Esimerkiksi lintuparven jäsen osaa väistää haukkaa ja välttää törmäämistä viereiseen lintuun, mutta ei välttämättä sen monimutkaisempaa. Silti lintuparven toiminta yhdessä näyttää ilmeisen älykkäältä.
Tämän määritelmän mukaisen parvimaisen toiminnan soveltamista ihmisten väliseen yhteistyöhön on kritisoitu, koska ihmiset ovat älykkäämpiä kuin linnut tai hyönteiset. Ihmiset eivät ole ohjelmoituja seuraamaan yksinkertaisia sääntöjä, vaan yhteistyötä ohjaa motivaatio tai halu (tai niiden puute) tehdä yhteistyötä. Tämä on syy miksi Intunexin parvimallissa otetaan huomioon osaamisen lisäksi myös motivaatio.
Intunexin kehittämän parvityö-mallin mukaan parvi ("swarm") määritellään työryhmäksi, joka organisoituu yhteisen sosiaalisen kohteen (kuten idean, ongelman tai projektin) ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Parvi työskentelee yhteisöllisesti jaetun sosiaalisen kohteen kehittämiseksi luoden samalla uutta tietoa tai uusia toimintatapoja.
Jotta parvi syntyy, jonkun pitää jakaa ainakin alustava aihio yhteisestä kohteesta, jonka ympärille kiinnostuneet ihmiset voivat liittyä jakamaan omia ajatuksiaan. Tämän määritelmän mukaan parviksi voidaan kutsua myös itseorganisoituvia yhteisöllisiä tapahtumia kuten vaikkapa yhteisömanagereiden arvostuspäivä tai kaljakellunta. Intunexin malli on kuitenkin kehitetty lähinnä organisaation sisäisen yhteistyön ja osaamisen jakamisen toimintatavaksi, jossa huomioidaan, että toimintaa ohjaavat organisaation tavoitteet ja päämäärät.
Parvi on hyvä erottaa perinteisistä ryhmistä kuten projekti- tai työryhmistä tai tiimeistä, jotka tyypillisesti muodostuvat hyvin hallinnollisesti. Perinteisesti ryhmässä määritellään tarkkaan kuinka monta ihmistä siihen osallistuu, kuinka paljon kukin asiaan panostaa, kuka raportoi kenellekin sekä milloin ryhmä aloittaa ja milloin se lopettaa. Periaatteessa kaikki nämä ovat toisin parvessa. Parven osallistujia ei määritellä hallinnollisesti eikä etukäteen. Osallistujamäärä ei rajata. Osallistumisen taso voi vaihdella osaamisen ja kiinnostuksen mukaan hyvin joustavasti.
Koska parvet muodostuvat osaamisen ja kiinnostuksen mukaan, eikä esimerkiksi aseman, tittelin tai muun hierarkian mukaan, parvet eivät kärsi yhtä paljon ryhmäajattelusta kuin perinteiset ryhmät. Parven muodostumistapa lisää ryhmään diversiteettiä, joka on myös Surowieckin kriteereja onnistuneelle joukkoälylle.
Surowieckin joukoissa (crowd) diversiteetti saadaan aikaan keräämällä ratkaisuehdotuksia mahdollisimman laajalta yleisöltä, jonka jäsenet antavat itsenäisiä ratkaisuehdotuksia usein anonyymisti ja ilman keskinäistä vuorovaikutusta. Vaikka tämä kieltämättä tuottaa monesti hienoja tuloksia, voidaan menetelmää kritisoida tehottomuudesta. Jotta menetelmä toimii, ongelman ratkaisemiseksi pitää vaivata aina laajaa yleisöä, jotta vastauksiin saadaan riittävää hajontaa. Yrityksissä tuskin voitaisiin jokaiseen mahdolliseen haastavaan ongelmaan kysyä aina koko henkilöstön tai vielä laajemman yleisön mielipidettä.
Parvet hyödyntävät olemassa olevaa osaamista tehokkaammin kohdistamalla ongelman sopiville henkilöille, joilla on aiheeseen liittyvää osaamista tai kiinnostusta. Diversiteetti saadaan aikaiseksi rikkomalla perinteiset hierarkkiset tavat organisoitua, jolloin parveen saadaan henkilöitä eri kokemustaustasta ja asemista.
https://www.skillhive.com/2014/08/09/parvialy-ja-joukkoaly/?lang=fi
^
Älykäs ja joustava ihmislaji pystyy hyödyntämään mm. parviälyä, ryhmäajattelua ja joukkoajattelua eri muodoissaan.
Esim. ihmisvilinässä parviäly estää törmäilyt, ryhmäajattelu ylläpitää järjestystä mutta voi myös tuottaa paniikkia ja populismia, joukkoajattelu tuottaa tilastollisena keskiarvona parhaat ratkaisut ja joukkovoimana yhteistyömuodossa kumuloituvaa älykkyyttä.
Nyt ihminen on kehittämässä myös näitä ominaisuuksia itseään nopeammin kehittyville roboteille ja tekoälyille.
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 24, 2022, 21:29:30
^
Älykäs ja joustava ihmislaji pystyy hyödyntämään mm. parviälyä, ryhmäajattelua ja joukkoajattelua eri muodoissaan.
Esim. ihmisvilinässä parviäly estää törmäilyt, ryhmäajattelu ylläpitää järjestystä mutta voi myös tuottaa paniikkia ja populismia, joukkoajattelu tuottaa tilastollisena keskiarvona parhaat ratkaisut ja joukkovoimana yhteistyömuodossa kumuloituvaa älykkyyttä.
Nyt ihminen on kehittämässä myös näitä ominaisuuksia itseään nopeammin kehittyville roboteille ja tekoälyille.
Ihmisvilinässä esiintyy paljon törmäilyä ja ihmisjoukkojen liikkeet eivät muistuta hyönteis- tai lintuparvia. Olemme laumaeläimiä, mutta emme parvieläimiä. Parviominaisuuksia voimme hyödyntää vain tietotekniikan avulla.
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 24, 2022, 14:58:44
Parviäly on käännös sanasta swarm intelligence, joka viittaa hyönteisiin eikä lintuihin.
Termin keksijät ovat saattaneet ajatella yhdyskuntahyönteisiä. Niiden yhteisöillä on yleensä yhteinen päämäärä, vaikka sen asettaminen ja toteutus on hajautettu.
Työelämän huonontamisen konsultit myyvät mielellään johtoportaalle mielikuvia, joissa ihmiset saadaan ahertamaan kuin muurahaiset. Eihän sellainen oikeasti toimi. Robottien kanssa on paremmat mahdollisuudet.
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 24, 2022, 21:57:24
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 24, 2022, 21:29:30
^
Älykäs ja joustava ihmislaji pystyy hyödyntämään mm. parviälyä, ryhmäajattelua ja joukkoajattelua eri muodoissaan.
Esim. ihmisvilinässä parviäly estää törmäilyt, ryhmäajattelu ylläpitää järjestystä mutta voi myös tuottaa paniikkia ja populismia, joukkoajattelu tuottaa tilastollisena keskiarvona parhaat ratkaisut ja joukkovoimana yhteistyömuodossa kumuloituvaa älykkyyttä.
Nyt ihminen on kehittämässä myös näitä ominaisuuksia itseään nopeammin kehittyville roboteille ja tekoälyille.
Ihmisvilinässä esiintyy paljon törmäilyä ja ihmisjoukkojen liikkeet eivät muistuta hyönteis- tai lintuparvia. Olemme laumaeläimiä, mutta emme parvieläimiä. Parviominaisuuksia voimme hyödyntää vain tietotekniikan avulla.
Parvikäyttäytyminen ei kuitenkaan ole muurahaisten ja mehiläisten vaan pikemminkin parvien ominaisuus. Toisin sanoen lähes mikä tahansa laji alkaa käyttäytyä parvimaisesti, jos riittävä yksilömäärä kertyy samaan paikkaan. Tyypillinen esimerkki on taputtaminen teatteriesityksen päättyessä. Kun aplodien aika tulee, kukaan ei kerro, milloin taputuksen pitäisi alkaa, kuinka kauan sen pitäisi kestää tai milloin sen pitäisi loppua. Ihmiset vain seuraavat toisiaan.
Kun liike estyy, massasta tulee mieletön
Niin muurahais- kuin ihmisjoukolle voi käydä huonosti, jos viestintä pettää.
Toisinaan väkijoukot käyttäytyvät kuin ne eivät olisi kovin viisaita. Satoja ihmisiä on kuollut paniikkiin joutuneen ihmisjoukon jalkoihin tai pusertunut hengiltä joukon keskellä. Mielenkiintoisesti tällaisia tapauksia on dokumentoitu myös eläinmaailmasta.
Vuonna 1936 biologi T. C. Schneirla havaitsi satoja vaeltajamuurahaisia, jotka pyörivät jalkakäytävällä ympyrää aivan kuin olisivat joutuneet näkymättömään kurimukseen. Kun jokin muurahaisista kompastui, se koetti lähteä vastakkaiseen suuntaan, mutta lyötyään päänsä riittävän monta kertaa vastaantulijoihin se palasi muun ryhmän liikkeeseen. Aamulla kaikki muurahaiset olivat kuolleet: ne olivat marssineet itsensä näännyksiin.
Parviäly perustuu yksilöiden kykyyn organisoitua. Ihmiset, jotka tutkivat liikenneruuhkien syntymistä tai suurten väkijoukkojen liikkeitä, puhuvat tästä fysiikan termein. Kun ihmisiä on tietyssä tilassa vähän, kaikki voivat kulkea vapaasti omiin suuntiinsa, jolloin liike on kaasumaista. Väkijoukon kasvaessa ihmisten liikkuminen rajoittuu ja eri suuntiin kulkevat ihmiset alkavat järjestyä jonoihin omille kaistoilleen. Tällaista liikettä kutsutaan nestemäiseksi. Kun väkijoukko kasvaa niin suureksi, etteivät ihmiset pääse enää liikkumaan, liike on muuttunut kiinteäksi.
Kun väkijoukko on saavuttanut kiinteän vaiheen, katastrofiin ei tarvita paljon.https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/parvi_paattaa_viisaasti
Mikä mahtaa olla sanonnan "repiä perseensä" etymologia?
Minulle tulee mieleen vaikea synnytys jonka tuloksena on äpärälapsi. Että kannattiko tuollaisen takia repiä perseensä.
Anteeksi rahvaanomaisuuteni, mutta se on suurin omaisuus mitä hallitsen. :-[
^
Eiköhän se ole vain askel ronskimpaan suuntaan sanonnasta "repiä pelihousut" ;D
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 19, 2022, 07:53:34
^
Eiköhän se ole vain askel ronskimpaan suuntaan sanonnasta "repiä pelihousut" ;D
;D
Onko havaintoa, milloin tämä ilmaus alkoi tulla käyttöön. En muista tuota omasta nuoruudestani vielä. Ehkä se oli sitten joissain urheilupiireissä enempi käytössä, itse vietin vapaata aikaani useimmiten viihdepuolella.
Aina kannatta kysyä :)
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-sanonnan-repia-pelihousunsa-alkupera
Sanontaa ei mainita Lentävien lauseiden sanakirjassa eikä Suomalaisessa fraasisanakirjassa, kuten ei myöskään Nykysuomen sanakirjassa, jotka kaikki on julkaistu 1980-luvun alussa. Kielitoimiston sanakirjaan sen sijaan sana "pelihousu" ja fraasi "repiä pelihousunsa" on 2000-luvulla laitettu, joten voisiko olla, että sanonta on tullut vasta viime vuosikymmeninä käyttöön? Sanonnan luulisi kuitenkin olevan suomalaista alkuperää. Voisi ajatella, että viime vuosituhannen lopussa joku, kenties urheiluselostaja on sen ensimmäisenä tokaissut. Varmaa kuitenkin on, että sanonta ei perustu todellisuuteen, koska tällöin todellinen tapahtuma olisi sanontaa tunnetumpi.
Vastaus on kirjoitettu jo 10 vuotta sitten, mutta silti minulle on yllätys, että tuo olisi noinkin uusi sanonta. Korvissani se on jo pitkään kuulostanut aika loppuun kuluneelta. Tosin, ei tuo perseen repiminen yhtään sen raikkaammalta vaikuta :D
Hän oli kuin "perseeseen ammuttu karhu" on aika osuva kuvaus kiukkuisesta ihmisestä. Mutta mistä tulee "perseet olalle"? Nykyään se on kyllä muuttunut muotoon "perseet".
Täältähän noita selityksiä löytyy
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-lahtoisin-sanonta-perseet-olalle-ja-mita-se-kaytannossa
Kun joku sanoo, että vedetään "vetää perseet olalle", hän aikoo juoda itsensä voimakkaaseen humalatilaan kavereidensa kanssa. Pasi Heikura määrittelee "Perseet olalla" termin teoksessaan Näissä merkeissä Suomen kansan latteimmat sanonnat seuraavasti:
"Perseet olalla on kuvaannollinen huvitteluklisee. Yleinen etenkin Suomessa. Tarkoittaa melkoista humalatilaa, rankan ryyppäämisen tavoiteolotilaa. Tunnusmerkkejä avainten hukkaaminen, uiminen vaatteet päällä ja tärkeäksi koetun viestin toisteleminen huutamalla kanssaihmisten korvaan."
Varsinaista sanonnan alkuperää en onnistunut löytämään, mutta jäljitin sen 1970-luvulle saakka. Sanonta voi olla vanhempikin. Uskoisin sen lähteneen siitä, että joku on oikeasti humalassa vetänyt housut alas ja pelleillessään kiepsahtanut ympäri ja huudahtanut esimerkiksi että "hupsista meni perseet olalle" tai sitten joku on istunut toisen olkapäillä pylly paljaana tms.
Suosittelen tutustumaan kirjaan nimeltä kippurahäntä. Kyseinen teos pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran järjestämään perinnekilpailuun 1970-luvulla, jolla kerättiin päihtymystilaa tarkoittavia ja siihen liittyviä sanontoja. Sanonta "perseet olalle" esiintyy, satojen muiden ilmausten lisäksi tässä kirjassa.
Olen kuullut myös sellaisen selityksen, että joku on joutunut tämän kännissä olevan heittämään olkapäälleen kantaakseen sammuneen turvaan.
Ensin "perseet olalle ja sitten "kalukuvaa lähettämään.
Ensi vuonna se on jo rikollista. IL_
Pyytämättömät peniskuvat ovat pian mennyttä kalua – vihdoin
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 20, 2022, 13:04:28
Ensin "perseet olalle ja sitten "kalukuvaa lähettämään.
Ensi vuonna se on jo rikollista. IL_
Pyytämättömät peniskuvat ovat pian mennyttä kalua – vihdoin
Ennen uuttavuotta siis... ;D
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 19, 2022, 12:05:39
Hän oli kuin "perseeseen ammuttu karhu" on aika osuva kuvaus kiukkuisesta ihmisestä. Mutta mistä tulee "perseet olalle"? Nykyään se on kyllä muuttunut muotoon "perseet".
"Perseeseen ammuttu karhu" oli termi, jota äitini käytti meistä lapsista, kun herätteli meitä kouluun...
Noin iloisia olimme.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 19, 2022, 12:05:39
Mutta mistä tulee "perseet olalle"?
Minustakin "mennään vetämään perseet olalle", ei "vedettiin perseet olalle". Luulisin kuulleeni viime vuosituhannen lopussa ja mielikuva minullakin on ollut, että kaverit saavat olalla kantaa jos kykenevät. Kikkelikortteja on jo myöhäisttä silloin enää värkätä
^
Näyttäisi Jaskalla olevan sama mielikuva sanonnan synnystä, jonka tuolla edellisessä viestissäni mainitsin. Mutta itselleni se on tuttu jo jostain 70 luvun lopulta. Tai mahtunee tuokin ehkä viime vuosituhannen loppuun. Riippuu siitä, miten pitkäksi sen lopun mielessään ajattelee :)
Frotee on kangastyyppi jota käytetään erityisesti pyyhkeissä ja kylpytakeissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Frotee
Se ei kuulosta kovin suomalaiselta ja sana onkin peräisin ranskankielen verbistä "hangata". Voi olla, että frotee pyyhemateriaalina otetaan itsestäänselvyytenä vaikka mielestäni on kaksikin parempaa laatua tarjolla.
Mikrokuitu ja pellava.
Mikrokuitupyyhkeen käyttäjäkokemus VirpiS
LainaaOmistan ison mikrokuitupyyhkeen, Cocoon, 150 x 80 cm, 245 g, (hankittu FinnairPlus kaupasta eli lentokonemyynnistä.)
Toimii hyvin! Harrastan vesijumppaa eli olen altaan ja suihkun jälkeen märkä koko tyttö. En olisi uskonut, kuinka hyvin kuivaa. On myös riittävän iso, kietoo ison ihmisen hyvin sisäänsä eikä jää alapää vilkkumaan.
Pyyhe myös kuivuu nopeasti ja on jälleen käyttövalmis. Voi pestä pesukoneessa, jos tuntuu kaipaavan. Tällä aion matka myös jatkossa. Sellainen vieras on aina tervetullut, josta ei jää jälkeen pyykkiä isäntäväelle.
Pellavapyyhkeestä
LainaaPellava hylkii likaa erittäin hyvin ja siinä on myös antibakteerinen ominaisuus.
Pellavakangas on helppohoitoinen ja se tulee pesujen jälkeen aina vain pehmeämmäksi ja imukykyisemmäksi. Sen tähden pellava on mielestäni paras materiaali saunatekstiiliksi.
https://saunamaailmalla.com/miksi-pellava-on-paras-materiaali-saunatekstiileissa/
Froteepyyhekokemuksia
Lainaaolen pessyt pyyhkeitä 95 asteessa, hajustetun pesuaineen ja huuhteluaineen kanssa ja ilman mutta silti kerran kun esim. pyyhkii kätensä käsipyyhkeeseen niin kädet haisevat "perseelle" ja samoin käy kylpypyyhkeille. Onko vain luovutettava ja ostettava uusia? jotkut noista hajuongelmaisista pyyhkeistä eivät ole paria vuotta vanhempia. :(
Ja aina olen pyyhkeet pessyt vähintään 60 asteessa
Mikrokuituliina on hyvä retkillä ja saunaporukan kokoontumisissa, ehtii kuivua nopeasti ja ei kastele näin reppua. Lisäksi hurrjan hyvä kuivausteho. Pellavaliina tosiaan vain paranee käytössä mutta sopii parhaiten omaan saunakäyttöön, sillä rispaantumisen aloittanut pyyhe ei täytä kaikkia kauneusstandardeja joita kanssaihmiset pyyhkeelle asettavat. Lisäksi LasPalmas ym. mainosprinttaus puuttuu. Sen korvaa kaunis kirjailu.
Froteepyyhe on mielestäni 70-luvun muinaisjäänne, kuten lakkanailontakkikin, joka ei enää ole suositeltava. Frotee ei ole mikään trofee - enää.
(https://kuvat.huuto.net/v1/68eb/2d146d42e1b7ce4a4c0ea5dbff2/480288543-m.jpg)
https://www.huuto.net/kohteet/akka-pesee-ukon-selkaa---retro--froteinen-pyyheliina/574686723
Tänään tuli vastaan ilmaisuvoimaisen ja kauniin kielemme itselleni uusi kaunis sana, lueskellessani maapallon termostaatista, hurjista ilmastonmuutoksista sukupuuttoaaltoineen sekä kiven rapautumisen voimasta.
Äärevä
Siinäpä ihastuttava sana!
Luonteeltaan kehopositiivinen, maltillisen laajakatseinen ja taiteellisen suuripiirteinen.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009234231.html
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 12, 2023, 20:16:01
Tänään tuli vastaan ilmaisuvoimaisen ja kauniin kielemme itselleni uusi kaunis sana, lueskellessani maapallon termostaatista, hurjista ilmastonmuutoksista sukupuuttoaaltoineen sekä kiven rapautumisen voimasta.
Äärevä
Siinäpä ihastuttava sana!
Luonteeltaan kehopositiivinen, maltillisen laajakatseinen ja taiteellisen suuripiirteinen.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009234231.html
Mitä se siis varsinaisesti tarkoittaa? Extreme-sanan käännöskö on kyseessä? Jotakin mikä lähenee
ääretöntä, mutta jolla kuitenkin on raja(t), mahdollisesti vaikeasti arvioitava raja, mutta äärettömyys ei ole mahdollinen ominaisuudelle, jota tässä arvioidaan?
Lainaus käyttäjältä: Amore - tammikuu 12, 2023, 21:11:47
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 12, 2023, 20:16:01
Tänään tuli vastaan ilmaisuvoimaisen ja kauniin kielemme itselleni uusi kaunis sana, lueskellessani maapallon termostaatista, hurjista ilmastonmuutoksista sukupuuttoaaltoineen sekä kiven rapautumisen voimasta.
Äärevä
Siinäpä ihastuttava sana!
Luonteeltaan kehopositiivinen, maltillisen laajakatseinen ja taiteellisen suuripiirteinen.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009234231.html
Mitä se siis varsinaisesti tarkoittaa? Extreme-sanan käännöskö on kyseessä? Jotakin mikä lähenee ääretöntä, mutta jolla kuitenkin on raja(t), mahdollisesti vaikeasti arvioitava raja, mutta äärettömyys ei ole mahdollinen ominaisuudelle, jota tässä arvioidaan?
Sana oli itselleni uusi, kuten jo kirjoitin mutta jakamani linkki tarjosi sille ainakin jotain tulkinnan mahdollistavaa kontekstia:
Aineistosta on etsitty merkkejä termostaatin toiminnasta. Eli jos maapallon ilmasto viilenee tai kuumenee, näkyisikö aineistossa palautemekanismia, joka estää lämpötiloja kehittymästä liian ääreviksi, jolloin ilmasto alkaakin muuttua vastakkaiseen suuntaan.Tulkitsin tuossa äärevän hauskemmaksi ja kauniimmaksi tavaksi sanoa äärimmäinen.
Niin, mutta aiheen otsikossa on tuo pohdintaa-odotus, joten yleensä kun jotain oikein pohtii, niin silloin lähtee etsimään sanan tarkoitusta, mikä taas johtaa kaivelemaan sen juuria eli alkuperää.
Lainaus käyttäjältä: Amore - tammikuu 12, 2023, 23:33:54
Niin, mutta aiheen otsikossa on tuo pohdintaa-odotus, joten yleensä kun jotain oikein pohtii, niin silloin lähtee etsimään sanan tarkoitusta, mikä taas johtaa kaivelemaan sen juuria eli alkuperää.
Hyvä pointti.
äärevä
HIM
7.12.2013
on uudissana, joka tarkoittaa ääripäiltään laajalle yltävää. Sana esiintyy usein ilmastonmuutoksesta puhuttaessa.
Ilmasto paitsi lämpenee mkyös äärevöityy, eli kesät ovat entistä kuumempia ja kuivempia, sateet tulevat entistä rajumpina jne.
Suppa
Yleensä syvä, jyrkkärinteinen kuoppa harjualueilla, joita voi esiintyä yksittäin tai verkkomaisena suppamaastona. Supan ominaispiirre on äärevä kellarimainen pienilmasto. (metsäkeskus.fi)https://urbaanisanakirja.com/word/aareva/
Mielenkiintoista. Sana vaikuttaa olevan ilmastoslangia. :)
äärevä ilmastokin Laajalle yltävähttps://www.ratkojat.fi/hae/%C3%A4%C3%A4rev%C3%A4
äärevyys
Selite Äärevyys luonnehtii sellaisia ilmastollisia oloja, joissa ilmastomuuttujat (esim. lämpötila, sateisuus, tuulisuus jne.) saavuttavat muutamien vuosien välein lähes ennätyssuuria arvoja.
Käynnissä olevan ilmastonmuutoksen myötä ilmaston äärevyyden uskotaan kasvavan Suomessakin lähivuosikymmeninä.https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geofysiikka:%C3%A4%C3%A4revyys
https://en.wiktionary.org/wiki/%C3%A4%C3%A4rev%C3%A4
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%C3%A4%C3%A4rev%C3%A4
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 12, 2023, 20:16:01
Äärevä
Siinäpä ihastuttava sana!
Luonteeltaan kehopositiivinen, maltillisen laajakatseinen ja taiteellisen suuripiirteinen.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009234231.html
Kun tuossa ensimmäisessä viestissä luonnehdit äärevää kehopositiiviseksi, niin ajattelin kyseessä olevan uusi ilmaus lihavalle, ehkä jopa ylilihavalle. Arvelin sanan liittyvän jotenkin woke-kulttuuriin tai olevan kiertoilmaus woke-puheen korrektiusvaatimuksien asettamille esteille. Ja nyt kun mielikuva on kerran syntynyt, niin se tuntuu jääneen pysyväksi. Pidän ilmausta ihan hauskana, "olipa äärevä ihminen se Maikki/Erkki". Kun ulkoiset mitat ovat suuret, niin sisään mahtunee laajakatseisuutta ja suurpiirteisyyttä.
^
Pahoittelut kehopositiivisuuden perusteettomasta lisäämisestä kyseisen sanan yhteyteen. Huonoa huumoriani.
Tänään opin uuden kauniin sivistyssanan: Orkidometri. Sana on kaunis kuin kaulakoru.
Jätän sanan merkityksen roikkumaan hedelmällisesti ilmaan..
Orkidometri kuuöostaa orkideamittarille tai orkidean mittaajalle.
Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 14, 2023, 19:38:23
Orkidometri kuuöostaa orkideamittarille tai orkidean mittaajalle.
Aivan!
Entäs horoskooppi?
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 14, 2023, 19:02:17
^
Pahoittelut kehopositiivisuuden perusteettomasta lisäämisestä kyseisen sanan yhteyteen. Huonoa huumoriani.
Tänään opin uuden kauniin sivistyssanan: Orkidometri. Sana on kaunis kuin kaulakoru.
Jätän sanan merkityksen roikkumaan hedelmällisesti ilmaan..
Hei, voisitko laittaa uudet sanat uudissanaketjuun?
Lainaus käyttäjältä: Amore - tammikuu 14, 2023, 21:03:51
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 14, 2023, 19:02:17
^
Pahoittelut kehopositiivisuuden perusteettomasta lisäämisestä kyseisen sanan yhteyteen. Huonoa huumoriani.
Tänään opin uuden kauniin sivistyssanan: Orkidometri. Sana on kaunis kuin kaulakoru.
Jätän sanan merkityksen roikkumaan hedelmällisesti ilmaan..
Hei, voisitko laittaa uudet sanat uudissanaketjuun?
Voisin.
Orkidometri on 60-luvun keksintö mutta äärevä on uudissana, joka olisi hyvin sopinut myös uudissanaketjuun. Pahoitteluni siitäkin.
Tarkennuksena aiempaan viestiini että tuo orkidometri oli siis itselleni uusi sana.
Törmäsin tänään työelämäprofessoriin. Kalle Haatasen radio-ohjelmassa puhuttiin työelämää vaivaavasta tyhjästä puheesta. Ohjelman vieras, suomen kielen tutkija, tuli sivumennen maininneeksi, että moni työelämäprofessori ei ole oikea - eli väitöstutkimuksen kautta meritoitunut - professori. Heitähän on tosiaan nykyisin pilvin pimein.
Wikipedian mukaan:
Työelämäprofessori (engl. professor of practice, joskus muodossa vierailijaprofessori) on määräaikainen opetustehtävä suomalaisissa yliopistoissa. Sen täyttämisessä ei käytetä vertaisarviointia, eikä se ole yliopistolain mukainen virka. Professoriliiton mielestä sitä ei pidä lyhentää muotoon professori.
Suomessa on ainakin 138 työelämäprofessoria, joista Aalto-yliopistossa 49 (2021–2022), kun varsinaisia professoreja on yli 2 300 ja apulaisprofessoreja yli 600. Työelämäprofessoreilta ei edellytetä tohtorin tutkintoa kuin kolmessa yliopistossa. Taideyliopisto on poikkeus: siellä ei ole erikseen nimetty työelämäprofessoreja, vaan osa professoreista on taiteellisin perustein valittuja työelämään kytkeytyviä henkilöitä.
Helsingin yliopistossa tehtävä edellyttää tohtorin tutkinnon suorittamista, ja se täytetään kutsusta. Kutsutulla on työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, joista on hyötyä yliopiston toiminnalle. Yliopisto ei lue työelämäprofessoria varsinaisten professorien ryhmään.
Tampereen yliopistossa journalistiikassa käsitettä vastaava tehtävänimike on ollut vierailijaprofessori. Journalistiikan vierailijaprofessoriksi kutsutaan kokenut journalisti. Tehtävän rahoitti ensimmäiset viisi vuotta vuodesta 2007 Helsingin Sanomain säätiö, mutta sittemmin se on vakinaistettu. Tehtävä täytetään hakumenettelyn kautta.
Turun yliopisto palkkasi ensimmäiset työelämäprofessorit vuonna 2017. Nimityksen avulla yliopistoon saadaan uutta vuorovaikutusta, opetusta ja tutkimusta henkilöiltä, joilla on yhteiskunnan erityisesti tarvitsemaa osaamista. Valinta poikkeaa professorivalinnan mukaisista akateemisista, tieteellisiin ansioihin perustuvista kriteereistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4professori
Jäin miettimään. kuinkahan usein työelämäprofessori on kavereiden välistä status-suhmurointia?