kantapaikka.net

Yleiset => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Juha - tammikuu 21, 2019, 10:35:06

Otsikko: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - tammikuu 21, 2019, 10:35:06

Miksi ei kunnon kansalaisuus,
ja selkeä sivistys aina tee vaikutusta,
ja ole mallina heille, jotka tästä hyötyisivät?

Mistä voi johtua?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 21, 2019, 15:24:13
Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 21, 2019, 10:35:06

Mistä voi johtua?

En tuota osaa kyllä sanoa. Lisäksi minulla on joukko kysymyksiä vuosikaudet ollut odottamassa vastausta. Osaisitko auttaa näissä?


Miksi leipä putoaa aina voipuoli alaspäin?

Miksi bussi tulee juuri kun pysäkillä odottaja sytyttää tupakan?

Miksi vesilasillinen sammuttaa janon, mutta olutlasillinen ei?

Miksi ihminen nauraa älyttömille kommelluksille?

Miksi jalkaan tulee naarmuja, jos astuu kissan hännälle?

Jos ottaa sateenvarjon mukaan varmuuden vuoksi, harvoin sataa, miksi?

Miksi hyttyset purevat seurueessa vain sinua?

Miksi aloittelijalla on tuuria?

Mikseivät kalat ole siinä, missä pyydyksesi?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - tammikuu 21, 2019, 15:44:46
Miksi poliisin tutka on juuri siinä missä kokeilet paljonko Jaguar kulkee kolmosella?

Miksi pomo tulee huoneeseesi vain ja ainoastaan silloin kun luet työkoneeltasi iltalehteä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 21, 2019, 17:15:50
Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 21, 2019, 10:35:06

Miksi ei kunnon kansalaisuus,
ja selkeä sivistys aina tee vaikutusta,
ja ole mallina heille, jotka tästä hyötyisivät?

Mistä voi johtua?

Halusin joskus, että isona minusta leivottaisiin tiedemies. Ei tullut, koska raaka-aineet eivät olleet sopivat, eikä sitkoa tai nostetta ollut tarpeeksi. Tavoite tuntui olevan liian kaukana.

Mutta miksi ihmeessä päädyin kirjoittamaan turhanpäiväisiä viestejä vähälukuiselle joukolle?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 17:19:37
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2019, 17:15:50

Mutta miksi ihmeessä päädyin kirjoittamaan turhanpäiväisiä viestejä vähälukuiselle joukolle?

Epäilen omalla kohdallani kasvavaa epäsosiaalisuutta.

AV.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 22, 2019, 12:41:25
^ Miksi käsitykseni VA:n avatarista muuttui myönteisemmäksi, kun luin tuon VA:n kommentin?
(Tarkennus: juuri kyseisellä hetkellä VA:n avatarina oli melko neutraali ja jopa veikeä kuva simpanssista, jolla hattu ja piippu ja lukulasit. Sittemmin avatar vaihtui vähemmän sympaattiseksi, eli agressiiviseksi gorillaksi.)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 22, 2019, 12:51:18
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 17:19:37
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2019, 17:15:50

Mutta miksi ihmeessä päädyin kirjoittamaan turhanpäiväisiä viestejä vähälukuiselle joukolle?

Epäilen omalla kohdallani kasvavaa epäsosiaalisuutta.

AV.

Piipunpolttoa pitäisi vähentää, tiedä mitä siellä pesässä on. Sosiaalisuus on sitäpaitsi yliarvostettua.

Ekologista olisi myös luopua lakista, muu vaatetus on kyllä jo kunnossa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 24, 2019, 01:17:01
Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 21, 2019, 10:35:06

Miksi ei kunnon kansalaisuus,
ja selkeä sivistys aina tee vaikutusta,
ja ole mallina heille, jotka tästä hyötyisivät?

Mistä voi johtua?

Tottumus on toinen luonto.

(Jos nyt satuin arvaamaan mistä oli kyse.)

Tai oikeasti, "miksi ei" -kysymykset lienevät vääriä, jos tavoitteena on löytää teitä toivottuun tilanteeseen.Vertaa
"Miksi en ole rikas, vaikka siitä olisi ilmeistä hyötyä?"
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 24, 2019, 01:22:33
> Miksi bussi tulee juuri kun pysäkillä odottaja sytyttää tupakan?

Pyydä naapuria pysäkillä sytyttämään tupakkansa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 24, 2019, 06:29:39
Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 24, 2019, 01:22:33
> Miksi bussi tulee juuri kun pysäkillä odottaja sytyttää tupakan?

Pyydä naapuria pysäkillä sytyttämään tupakkansa.

... niin tulee se naapurin bussi, mutta itse jäät kuin nalli kalliolle odottamaan omaasi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 24, 2019, 10:36:56
Sähköpostiini on alkanut tulla tällaisia:

Hi Sahil singh,
Thanks for using Swiggy! Your order from Haldi has been delivered.
Looking forward to serving you again.
Order No:
#31246442477
Restaurant:
Haldi

Miten sähköpostiosoitteeni on päätynyt jollekin, ja mitä joku hyötyy tuollaisesta? Vai mistä tässä on kyse?

Sähköpostiosoite tietysti voi levitä mistä tahansa, mihin sen on joskus antanut. Olen kyllä yrittänyt olla varovainen. Olen käyttänyt muita sähköpostiosoitteita, jos on tuntunut vähänkin epäilyttävältä. Tietysti joku on voinut keksiä osoitteeni sattumalta. Se on aika yksinkertainen.

Saako toimituksen tilaaja ilmoituksen myös muulla tavalla kuten jollakin viestillä kännykkäänsä esimerkiksi? Tuo edellä mainittuhan on tavallaan jälkivahvistus.

Pitäisikö vain ohjata nuo roskapostiin. Niitä on tullut viisi tammikuun 14. päivästä alkaen.

Olen käynyt pari kolme kertaa eräässä intialaisessa ravintolassa Berliinissä. Se saattaa olla juuri tuo sama. Mutta sähköpostiosoitettani en ole antanut. En ole edes maksanut itse. Haldi -ketjun paikkoja on tosin muuallakin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 24, 2019, 10:42:03
Pidän nyrkkisääntönä, että kaikki odottamaton s-posti on roskapostia.

Tuo lienee mainos tai houkutin ja odottavat, että lähdet klikkailemaan jotain tai vastaamaan ja ihmettelemään, jotta mistä on kysymys. En vastaisi enkä klikkaisi mitään kilkettä, mikä tuossa ehkä voi olla.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 24, 2019, 13:41:06
Onko ruokalajitkin sukupuolittuneita? En tunne muita naispuolisia henkilöitä, jotka pitävät hernekeittoa herkkuruokanaan.

Tein joulun jälkeen kinkun jämistä ison padallisen sakeaa hernekeittoa pakastettavaksi. Nyt otin ensimäisen purkillisen lounaaksi ja se oli todella hyvää. Lihaa oli kuin kunnan hautuumaassa, kun piti tosiaan aika iso kinkun jämä hävittää. En ollut ainoa, joka oli ruuasta täpnöissään. Joduin Aatukissan kanssa kinaamaan siitä, voiko se tulla samalle lautaselle lounaalle. Aatu sai sitten lautasen tiskata.

Tai yksi tytöistäni kyllä syö mielellään hernekeittoa, mutta hän teini-ikäisenä söi rokkansa purkista kylmänä. Hän löysi naiseutensa vasta yli parikymppisenä, joten tuota ei voi laskea mukaan. Sitä paitsi nykyisin hän syö rokkansa ilman lihaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 24, 2019, 14:13:17
Kyllä minä pidän itse tehdystä hernekeitosta todella paljon! Kaupan purkkeja en tosin ole vuosikymmeniin testannutkaan. Joskus tosin sen verran olen fuskannut himon iskiessä yllättäen, että olen tehnyt keiton joko pakasteherneistä tai säilykeherneistä. Menettelee sekin, vaikka ei ole ollenkaan sama asia.

Tosin hernekeittoni on aika kerettiläinen, lihana käytän yleensä paistijauhelihaa ja mausteet ovat mitä sattuu, mutta tujumpia kuin perinteisessä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 24, 2019, 20:36:11
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 24, 2019, 10:36:56

Saako toimituksen tilaaja ilmoituksen myös muulla tavalla kuten jollakin viestillä kännykkäänsä esimerkiksi? Tuo edellä mainittuhan on tavallaan jälkivahvistus.

Pitäisikö vain ohjata nuo roskapostiin. Niitä on tullut viisi tammikuun 14. päivästä alkaen.
Swiggy sanoo tarjoavansa toimituksen reaaliaikaisen seurannan. Jonkinlainen huijaus tuo on. Ehkä vasta houkuttelu.

Roskapostina käsittely on ihan järkevä menettely.

Sähköpostin salasanan varmaan myös vaihtaisin siltä varalta että joku tiliä luvatta käyttää. Se ei tietenkään estä lähettämästä sähköpostia osoitteen nimissä tai roskapostia osoitteeseen,  mutta oikeaan postilaatikkoon tulleen postin lukemista rajoittaa. Ja seuraisin tilejäni ja korttejani, onko outoja veloituksia ottaen tarvitessa yhteyttä pankkiin.

Usein olen sähköpostiohjelmallani katsonut epäilystä herättävän viestin lähdekoodin, jossa esimerkiksi lähettäjänimeen sopimaton sähköpostiosoite näyttää viestin petokseksi.



Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 24, 2019, 20:43:03
Tykkään hernekeitosta jos siinä on kunnon lihasattumat. Voisikin pitkästä aikaa tehdä, kuivatuista herneistä ja lihaksi välttää kyllä vaikka sikanautakin. Jos itse tekee, niin herneet saavat jäädä jonkin verran eheiksi, mitään sosetta en kaipaa.

Minulle tuli yhteen anonyymiin s-postiin taannoin posti jossa ilmoitettiin että minun postini ei ole lähtenyt vastaanottajalle. Koko jutusta ei käynyt millään tavalla ilmi kenen tämä vastaanottaja muka piti oleman ja mitä olin muka kirjoitellut, kun mitään kopiota väitetystä alkuperäisviestistä ei ollut mukana. Sensijaan oli kaksi jotain muistaakseni DAT-liitettä joita en avannut.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 25, 2019, 01:01:32
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 24, 2019, 20:43:03
Minulle tuli yhteen anonyymiin s-postiin taannoin posti jossa ilmoitettiin että minun postini ei ole lähtenyt vastaanottajalle. Koko jutusta ei käynyt millään tavalla ilmi kenen tämä vastaanottaja muka piti oleman ja mitä olin muka kirjoitellut, kun mitään kopiota väitetystä alkuperäisviestistä ei ollut mukana. Sensijaan oli kaksi jotain muistaakseni DAT-liitettä joita en avannut.
Useimmin toimittamattomuusilmoitukset tulevat vastaanottajan sähköpostijärjestelmältä jos sellainen on. Syykin on aina sellaisen nähdessäni ollut kerrottuna vaikka ei aina helposti ymmärrettävästi. Yksi erityinen syy on ollut, että sählöpostioperaattorit asettavat toisiaan mustille listoilleen niin että tietty operaattori ei ota vastaan toisen operaattorin domainista lähetettyä postia. On usein ollut, että Microsoft ja Yahoo eivät ota vastaan Telialta lähetettyä postia koska Telian osoitteista on heille tullut paljon spammia. Operaattorit saavat tavallisesti neuvoteltua tilanteen viikossa.
DAT-liitteet ovat yleensä lähetettyjä viestejä tekstieditorilla turvallisesti luettavassa muodossa. Ilmoituksen lähettäjän osoitteesta esim Mail Delivery System <MAILER-DAEMON@be412.mail.saunalahti.fi> yleensä näkee senkin minne saakka viesti on päässyt Ilmoituksen lisäksi. Lähtemättömyyden tavallisin syy lie väärin kirjoitettu vastaanottajan (tai lähettäjän) osoite.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 25, 2019, 09:15:18
Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 25, 2019, 01:01:32
Ilmoituksen lähettäjän osoitteesta esim Mail Delivery System <MAILER-DAEMON@be412.mail.saunalahti.fi> yleensä näkee senkin minne saakka viesti on päässyt Ilmoituksen lisäksi. Lähtemättömyyden tavallisin syy lie väärin kirjoitettu vastaanottajan (tai lähettäjän) osoite.

Miten tuo ilmoitus osaa tulla lähettäjälle, jos lähettäjän osoite olisi väärin?


Nebulan palvelin on myös usein ongelmallinen, sillä Nebulalta lähteneet viestit menee satunnaisesti ainakin Gmailissa ja Telialla suoraan roskapostikansioon.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 25, 2019, 09:49:39
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 25, 2019, 09:15:18
Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 25, 2019, 01:01:32
Ilmoituksen lähettäjän osoitteesta esim Mail Delivery System <MAILER-DAEMON@be412.mail.saunalahti.fi> yleensä näkee senkin minne saakka viesti on päässyt Ilmoituksen lisäksi. Lähtemättömyyden tavallisin syy lie väärin kirjoitettu vastaanottajan (tai lähettäjän) osoite.

Miten tuo ilmoitus osaa tulla lähettäjälle, jos lähettäjän osoite olisi väärin?

Lähtemättömyydellä tarkoitin, ettei viesti lähde  verkkoon. Silloin ei verkosta tule mitään ilmoitusta vaan omasta järjestelmästä.

Ei kai se viesti useimmin virheellisellä lähettäjäosoitteella lähdekään vaan huomataan jo osoitetta sähköpostiohjelmaan tallettaessa vääräksi mutta riippuu sähköpostiohjelmasta. Ehkä itselläsikin on kokemusta ympäristöistä joissa pystyy lähettämään kenen tahansa nimissä postia mutta jos lähettäjän osoite on muodollisesti väärin (esim. osoitteessa on kiellettyjä merkkejä, puuttuu @operaattori.fi-osa tms.) niin lähetys vain epäonnistuu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 25, 2019, 10:12:36
Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 25, 2019, 01:01:32
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 24, 2019, 20:43:03
Minulle tuli yhteen anonyymiin s-postiin taannoin posti jossa ilmoitettiin että minun postini ei ole lähtenyt vastaanottajalle. Koko jutusta ei käynyt millään tavalla ilmi kenen tämä vastaanottaja muka piti oleman ja mitä olin muka kirjoitellut, kun mitään kopiota väitetystä alkuperäisviestistä ei ollut mukana. Sensijaan oli kaksi jotain muistaakseni DAT-liitettä joita en avannut.
Useimmin toimittamattomuusilmoitukset tulevat vastaanottajan sähköpostijärjestelmältä jos sellainen on. Syykin on aina sellaisen nähdessäni ollut kerrottuna vaikka ei aina helposti ymmärrettävästi. Yksi erityinen syy on ollut, että sählöpostioperaattorit asettavat toisiaan mustille listoilleen niin että tietty operaattori ei ota vastaan toisen operaattorin domainista lähetettyä postia. On usein ollut, että Microsoft ja Yahoo eivät ota vastaan Telialta lähetettyä postia koska Telian osoitteista on heille tullut paljon spammia. Operaattorit saavat tavallisesti neuvoteltua tilanteen viikossa.
DAT-liitteet ovat yleensä lähetettyjä viestejä tekstieditorilla turvallisesti luettavassa muodossa. Ilmoituksen lähettäjän osoitteesta esim Mail Delivery System <MAILER-DAEMON@be412.mail.saunalahti.fi> yleensä näkee senkin minne saakka viesti on päässyt Ilmoituksen lisäksi. Lähtemättömyyden tavallisin syy lie väärin kirjoitettu vastaanottajan (tai lähettäjän) osoite.

Nyt vaan on niin että kyseisestä s-postista en ole laittanut mitään postia minnekään muuanne lähiaikoina kuin yhdelle ihmiselle ja hän on postini saanut. Siksi alkoi hirvittää että s-postitilini on kaapattu ja lähettelee minun näkemättäni roskaa ties minne.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 25, 2019, 10:44:55
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 24, 2019, 20:43:03
Minulle tuli yhteen anonyymiin s-postiin taannoin posti jossa ilmoitettiin että minun postini ei ole lähtenyt vastaanottajalle. Koko jutusta ei käynyt millään tavalla ilmi kenen tämä vastaanottaja muka piti oleman ja mitä olin muka kirjoitellut, kun mitään kopiota väitetystä alkuperäisviestistä ei ollut mukana. Sensijaan oli kaksi jotain muistaakseni DAT-liitettä joita en avannut.
Tämän siis ymmärsin niin, että viesti oli kyllä lähtenyt mutta ei toimitettu perille (not delivered). Jos viesti ei lähtenyt, niin vika oli paikallinen (esim kirjoitusvirhe vastaanottajassa) eikä aihetta epäillä postitilin kaappausta. En pitänyt uskottavana, että toimittamattomuuden syytä ei olisi ilmoituksessa mainittu, joskaan kerrottu syy ei aina ole ymmärrettävä. Lähetetty viesti on turvallisesti katsottavissa tallettamalla dat-liitteet levylle ja katsomalla niitä muistio-tyyppisellä tekstimuokkaimella. Ilmoituksen lähettäjän sähköpostiosoitekin saattaa antaa valaistusta. Sähköpostin kaappausta epäillessä voi vaihtaa sähköpostin salasanan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 25, 2019, 10:47:35
Ai niin. Tuon tuosta sähköpostiohjelmalla (ei siis webbimaililla) minulla postia lähettäessä kopion talletus lähetettyjen kansioon palvelimella epäonnistuu antaen paikallisen ilmoituksen timeoutista tms. mutta lähetetty viesti on mennyt perille.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 25, 2019, 11:00:39
Yritin tulkita sitä saamaani viestiä uudestaan. Kyllä se sittenkin koski yhtä tyyppiä jonka kanssa kirjoittelen, mutta hän oli sitten saanut kuitenkin postini. En tiedä miksi tulee ilmoitus että ei ole tullut perille, kun on kumminkin tullut perille. Prkl mää en jaksa...
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 27, 2019, 15:44:24
Onko keskipakoisvoima olemassa?

Muistan tuosta aikanaan käydyn kiivastakin väittelyä puolesta ja vastaan. Jokohan asiasta nykyisin ollaan yksimielisiä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 27, 2019, 23:14:21
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 27, 2019, 15:44:24
Onko keskipakoisvoima olemassa?
Wikipediasta katsoen keskipakoisvoimailmiö on, mutta se ei kuulu maailmankaikkeuden fysikaaliset ilmiöt määrittävien neljän perusvuorovaikutuksen joukkoon. Ne neljä ovat gravitaatio (painovoima), sähkömagneettien voima, heikko voima ja vahva voima.

Keskipakoisvoimassa näennäisvoima vaikuttaa vetävän esimerkiksi ympyräliikkeessä poispäin liikkeen keskipisteestä. Satelliitti kiertää maata; ei jatka suoraviivaisesti avaruuteen eikä putoa painovoiman vaikutuksesta kohti maan keskipistettä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - tammikuu 30, 2019, 13:21:52

Millaisia vaikutuksia kestävien arvojen löytymiseen, ja oikeaan painotukseen voisi tuoda se menetelmä, että kaikkea olisi yllinkyllin?

Mistä sen jälkeen elettäisiin, mistä välineistä, ja mistä tomintatavoista?

Asiaa voisi todentaa ainakin sellaisilla tarve-alueilla, joissa runsaus ei ole vaikeasti saavutettava asia, vaikka nykyään siltä tuntuisi.

Aivan kaikissa jutuissa runsautta ei voi olla, tai jos juttu on balans, niin kaivataanko miten paljon jotain isomääräisesti, siis kohtuuttomaan tyyliin?

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 05, 2019, 07:15:34

Tuntus siltä, ettei yhteiskuntien rakenteet (teko-, ajautuma-sellaiset) kestä kestävyystarkastelua. Jonkin verran hoksaa jotain, tosin vaikealta tuntuu kokonaiskartoitus.

Mitä kaikkea voikaan löytää, jota tulisi löytää, jos ajattelee, että löytämättömyyttä ei oikein voi paikata millään?

Ainakin se tulee mieleen, että hakemista tämä on parhaimmillaan. Toisaalta, jos tuokin menee vähän niin ja näin, niin voiko sanoa, että on edes hakemista?

Miten paljon pessimististä, paremmin sanoen kyseenalaista näkemystä voi ajaa aktiivisesti alas, tai näin on syytä tehdä?

Mihin skeptikkoluokkaan tällaiset kysymykset kuuluvat, vai onko realistisuutta todennäköisesti niin paljon, ettei skeptikkoseuraan olisi asiaa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 05, 2019, 07:44:07

^ Aika yhteiskunnallisprovokatiivinen kysssäri.

Mitähän hyötyä, esim täällä? Onkohan jossain yhteydessä? Missä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 07, 2019, 11:12:29

Jos keskutellaan, niin tulisiko vain metakeskustella, eli rajoittaa keskustelu metaan, vai missä yhteydessä tähän tulisi kaventua, eikä muuta olisi hyvä ilmetä?

Onko tilanteita, joissa metaa ei tarvitse ilmetä? Millaisia nämä tilanteet ovat?

Oikeasti tämä ei ole yksittäisfoorumimetaa, eli ei mihinkään yksittäiseen foorumiin liittyvää, vaan yleistä käsittelyihin liittyvää, jota voi ehkä tukea jollakin yksittäis-keisseillä, jos eduksi yleiselle, ja yksittäiskeissien onnistuneisiin valintoihin voisi liittyä omat lainalaisuudet, eli mitkä ehkä?

Viestialoitteen voinee viedä foorumimetaksi. Sama kaikkien aloitusten vienneissä, jotka voivat päätyä, ... minne tekevätkin.

Ihan diipadaapaa, lähtönä, mutta onpahan pointti. Ei ollut tarkoitus kysyä oikeasti mitään. Ehkä tämä voi herättää kysymyksiä. Herättääkö?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 07, 2019, 11:19:20
Miksi täällä tuota kyselet, kun aiheelle on oma ketjunsakin?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 07, 2019, 12:36:24
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 07, 2019, 11:19:20
Miksi täällä tuota kyselet, kun aiheelle on oma ketjunsakin?

Tämä on kyllä selkeämpi, ja suorempi kysymys, kuin oma juttuni, joka jäi enemmän kysymyksenhieronnaksi. Ehkä sen sitten voi katsoa johtavan onnistumiseen, eli jotain tuli saaduksi aikaan, tähän.

Pointti on kyllä puolustamisen arvoinen. Teema on itse asiassa tosi iso ja vaikea. Myös mielenkiintoinen ihan yleisenä. Kulloinenkin, senhetkinen miljöö voi antaa pontta tällaiselle aiheelle, tai se miljööstö, josta kokemuskarttumaa.

Täysi kytkentä tiettyyn lähitilanteeseen voi olla tällaisille aiheille aika kova haaste. Se voi olla ehkä merkillepantavin juttu tässä.  Merkittävimmäksi koettu juttu tässä voi olla eri tasojen väliset raahaukset, ja menetelmästö, jota tasovaihdannassa käytetään.

Tästä voinee saada jotain villiäkin. Sen verran on temmellyspotentiaalista kenttää, että v-länsi läsnäolevaksi, joa koettavaksi , tässä ja jatkossakin. Ehkä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 07, 2019, 18:37:14
Ehkä mahdollisen halukkaan tulisi perustaa halun yllättäessä metakeskustelufoorumi, jolla keskustelu on rajoitettu koskemaan keskustelua - varmaankin metakeskustelufoorumin metakeskustelua - itseään. Tungoksesta ei lie pelkoa, mutta ehkä suhteitten kautta jonkun asianharrastajan löytää.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 07, 2019, 19:43:27

Ihan ok-idis.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 07, 2019, 20:40:31
Lainaus käyttäjältä: Dr. Wisser und Besser - helmikuu 07, 2019, 19:43:27

Ihan ok-idis.

Ilokseni voin todeta kerrankin ymmärtäneeni Juhan viestin.
Ainakin luulen ymmärtäneeni :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 07, 2019, 21:05:40

Ok.

Teema on rakentajan juttu. Rakenteet ovat pohtimista, mikä kivasti ja helposti toimii, ja mikä ei, ja mikä voi toimia, ja mikä ei.

Rakenteluun törmää kaikessa tekemisessä. Osa tekemisistä on yhteisempiä, mutta itse koen, että tarvitsen rakenteita myös omassa toiminnassani. Tarve ei välttämättä samaksi koettua kaikilla.

Koodaukseen jos mennään, mistä mainitsit, niin on tosiaan eri juttu väsäillä itse, ja väsäillä porukalla, kun jälkimmäistä ei voi ajatella kun hölmöläisten keskinäistolloiluun. Tämä ei ole vaikea ymmärtää.

Jos erakkokoodari arvostelee vaikka käytettävää SMF-koodia, tai muita yhteistuotantoja, niin arvostelukriteerit voivat olla ihan peestä. Kokonaistoiminnan yhdenmukaisuus isossa porukassa on aivan oma juttunsa. Ne ovat vähän eri maailmoita, eli näinkin voi sanoa, jos kumpaakin katsoo etenkin niiden omimmilta kanteiltaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Topi - helmikuu 07, 2019, 21:50:09
Kun katsoin valikkotasolta viestejä, epäilin ensin että VA olisi shiftannut aakkosissa pykällä yhden eteenpäin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 07, 2019, 22:05:54

Jos vertailemme lyhyesti asiaankuuluvia ilmiöitä, huomaamme, että ratifioituja ominaisuuksia omaava vaihtoehto vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä, ja kannustaa kehittämään runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta.
puppulausegeneraattori.fi
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Laika - helmikuu 07, 2019, 23:48:33
Juha laittaa parastaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 08, 2019, 13:21:38

Mitä voisi tarkoittaa kysymyspotentiaali?

Miten kysymyspotentiaalin merkitystä voisi arvioida ihan yleisesti, tai jos vaikka lähtisi jostain konkreettisesta, ja saisi kasaan jotain, sinne yleisempään laariin?

Vähänkö jänski käsite, tai k-ehdokas. Saako sitten millä tavoin kannatusta, on toinen kysymys, tai ainakin toinen asia, jos ei halua kysymyksillä liikaa ketään kuormittaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Laika - helmikuu 09, 2019, 15:13:17
Lainaus käyttäjältä: Dr. Wisser und Besser - helmikuu 08, 2019, 13:21:38

Mitä voisi tarkoittaa kysymyspotentiaali?

Ihan mitä tahansa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 09, 2019, 15:59:54
Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 07, 2019, 21:50:09Kun katsoin valikkotasolta viestejä, epäilin ensin että VA olisi shiftannut aakkosissa pykällä yhden eteenpäin.


Ei porsaasta parempaa.

Eikä sen paremmaksi tarvitse muuttua, vaikka menisikin ylemmäs, portaan, tai pari, ja teki nousun astellen, tai lentäen.

Se kyllä olisi jotain, jos porsas lentäisi. Ehkä veikeetä?

Sitten taas juurakoita pöllyttelemään, ellei sopivaa kuralätäkköä lähistöllä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 09, 2019, 21:29:18
Aivan samoin minä ensin arvasin Vanhan Aatamin ottaneen uuden nimen käyttöön kun näin Dr. Von und Zun.

Mutta helpohko kysymys.  Miksi tässä ketjussa esitetään vaikeasti merkityksellisiksi nähtäviä kysymyksiä? Viihdetarkoituksessa varmaan?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 10, 2019, 07:13:06
Noukin saksituista:

https://kantapaikka.net/index.php/topic,68.msg7514.html#msg7514
Aina kun sinutellaan ollaan todella lähellä ja ...... nips

Tuota sinuttelua ja teitittelyä tuli mietittyä, kun katselin sitä TV:n ranskalasisarjaa. Ranskassa teitittely on normaalia puhelkieltä ja kaiketi harvoin jos koskaan esimerkiksi työkaverit sinuttelee toisiaan. Oliko vielä niin, että jopa lapset teitittelevät vanhempiaan? Tosin tämä käsitys minulla on puhtaasti telkkarin kautta tullut.

Mutta Suomessa ei missään tapauksessa pidä paikkaansa tuo, että osoittaisi minkäänlaista lähellä olemista, jos sinutellaan. Minua sinuttelevat niin oma perhe, naapurit, teleoperaattorin markkinoijat kuin verottajakin. Sinuttelusta on tullut yleinen puhetapa. Joskus harvoin käy niin, että vastapuoli ei ole varma, miten haluan itseäni puhuteltava ja tämä sitten sekoilee sinuttelun ja teitittelyn välillä ihan holittomasti.

Haluaako joku palauttaa teitittelyn kunniaan Suomessakin?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 10, 2019, 14:11:26
Teitittely on Suomessa käynyt harvinaiseksi paitsi sinulle myytäessä teitittelyä saat kokea. Karjalasta ollut Isäni vielä teititteli vanhempiaan ja niin kuului minunkin isovanhemmille tehdä niin oudolle kuin tuntuikin. Mutta vielä muutama kuukausi sitten sain itselleni tuntemattomalta työkaverilta teitittelevän sähköpostiviestin, jossa pyydettiin avitusta. Huvittavaa liioiteltu kohteliaisuus oli muttei vaivaannuttavaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 10, 2019, 16:17:53
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 10, 2019, 14:11:26
Teitittely on Suomessa käynyt harvinaiseksi paitsi sinulle myytäessä teitittelyä saat kokea. Karjalasta ollut Isäni vielä teititteli vanhempiaan ja niin kuului minunkin isovanhemmille tehdä niin oudolle kuin tuntuikin. Mutta vielä muutama kuukausi sitten sain itselleni tuntemattomalta työkaverilta teitittelevän sähköpostiviestin, jossa pyydettiin avitusta. Huvittavaa liioiteltu kohteliaisuus oli muttei vaivaannuttavaa.

Äitini teititteli äitiänsä, mutta minun ei tarvinnut sitä miettiä. Ne harvat kerrat kun mummoani näin, niin pysyttelin tuppisuuna. En tykännyt siitä kärttyisestä mummosta, joka ei koskaan mitään hyvää minulle sanonut. Vieläkin muistan millaisen metelin tämä piti, kun kuorin perunoita jotain keittoa varten ja hänen mielestään kuorin liian paksusti ja jumalan viljaa meni hukkaan.. Perkule, olin seitsemän vanha eikä ollut kuorimaveistä, vaan tavallisella veitsellä niitä kuoria nirhasin irti.

Mutta noista myyntimiehistä. Niillä on ongelmia pysytellä valitsemassaan puhuttelutavassa. Saattavat aloittaa teititellen ja kesken kaiken sinuttelevat ja hetken päästä taas tapahtuu joku ryhtiliile ja teitittelynä jatkuu. Tuota tapahtuu puhelimessa. Yleensä nokikkain menee myyntikin sinutellen.

- --
Tulipa mieleen, että moniin paikkoihin soitettaessa, tulee nauhalta ääni, että puhelu saatetaan nauhoittaa "jotta voimme paremmin jatkossa palvella plaa plaa". Toimisikohan tuo myyntipuheluun, että heti, kun tunnistaa puhelun myyntipuheluksi, niin keskeyttäisi soittajan ja sanoisi "voisitko esittäytyä uudelleen, laitan nauhoituksen päälle, jotta voimme jälkikäteen tarkistaa keskustelun kulun".

Harvoinhan minulle tosiaan noita puhelinmyyntejä tulee, mutta joskus ovat niin sitkeitä eikä niistä tahdo päästä eroon. En myöskään haluaisi kovin tylysti lopettaa, sillä yleensä noihin soittajiin on jonkinlainen asiakassuhde ja periaatteessa luvallisesti ne soittavat esim. liittymätarjouksista tmv. Tuo "nauhoittaminen" voisi myyjän intoa hillitä niin, että jo ensimmäinen "ei kiitos" voisi tehota paremmin. :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 12, 2019, 01:26:42
Minkä merkkinen auto?

https://assets.hemmings.com/story_image/611052-1000-0.jpg?rev=3

Kuvia voisi olla enemmänkin, mutta useimmissa autonkuvissa on se ongelma, että linkissä näkyy auton nimi. Joissakin kuvissa taas näkyy auton logo.

Lisään tähän vielä viime hetken löydön. Minkä merkkinen auto? Meillä on ollut aikoinaan tällainen.

https://assets.hemmings.com/blog/wp-content/uploads//2014/03/18111208-770-0@2X.jpg
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - helmikuu 12, 2019, 08:16:32
^ Veikkaan googlen avulla että Fiat Dino ja Rambler Super 1960.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 12, 2019, 08:47:43
Yhdyn arvaukseen vale-Ferrarista. Ratin keskiön keltainen lätkä paljastaa.

Toisesta ei muuta hajua kuin, että pakko olla joku jenkki: niin paljon mukavuusvipstaakeja kojelaudassa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Sepe - helmikuu 12, 2019, 17:37:18
On hevoskuiskaajia, koirakuiskaajia, ...Mitä hiton kuiskaajia? Mistä tuo kuiskaaja tulee?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 12, 2019, 18:03:49
Lainaus käyttäjältä: Sepe - helmikuu 12, 2019, 17:37:18
On hevoskuiskaajia, koirakuiskaajia, ...Mitä hiton kuiskaajia? Mistä tuo kuiskaaja tulee?

Nyt tulee puhdasta mutuilua ihan sen perusteella, minkä käsityksen telkusta olen saanut.

Siinä nyt ei varsinaisesti kuiskailla, joskin kaikki sanallinen (pikemminkin hymisevä) ohajus tehdään kyllä hiljaisella äänellä. Hevos- ja koirakuiskaus on tapa luonnonmukaisesti ohjata eläintä muuttamaan käyttäytymistään. Ihminen pyrkii puhumaan eläimen tunnistamaa elekieltä kuin eläin toiselle. Tuolla saadaan esimerkiksi hevosen kesyttämisessä huomattavasti nopeammin tuloksia kuin "normaalilla väkivaltaan perustuvalla koulutuksella" joka perustuu pakottamiseen.

Itse harrastan kissakuistausta (yllätys?). Osaan muutamia eleitä, joilla saan kissalta toivomani reaktion.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 12, 2019, 20:57:45
Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 12, 2019, 08:16:32
^ Veikkaan googlen avulla että Fiat Dino ja Rambler Super 1960.

Google ei erehdy. Valitsin Fiatin kuvan siksi, että se poikkeaa siitä yleisestä käsityksestä, mikä tuon aikakauden Fiateista Suomessa on ollut. Täällähän suosiossa olivat enimmäkseen halpamallit. No, kyllä kalliitkin tiedettiin, mutta harvemmin nähtiin. Minun mielestäni tuo auto on aika moderni. Itse asiassa päädyin sen jäljille, kun eräässä elokuvassa vilahti vastaava auto ja minua jäi vaivaamaan, että en tunnistanut sitä. Sen jälkeen aloin selata automerkkejä tietyiltä vuosilta, kunnes tärppäsi.

Ramblerin valitsin täytteeksi sen vuoksi, että Hemmingsin sivulta löytyi kuva, jonka nimi ei kerro.

Toista oli autojen tunnistaminen ennen. Kun V8-Magazinessa oli autontunnistuskilpailu joskus 1990-luvulla, selasin kirjastossa kaikki mahdolliset autokirjat löytääkseni johtolankoja.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Laika - helmikuu 12, 2019, 22:48:45
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 10, 2019, 14:11:26
Teitittely on Suomessa käynyt harvinaiseksi paitsi sinulle myytäessä teitittelyä saat kokea.

Äitiäni vaivaa, kun ihmiset eivät osaa teititellä oikein. Meillä on tavattu teititellä vanhempia ihmisiä, ei sukulaisia tai ystäviä tosin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 12, 2019, 22:54:29
Minua vaivaa toimittajien tapa teititellä (yhtä) haastateltavaa monikossa  >:(

Tuo on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Laika - helmikuu 12, 2019, 22:56:50
Lainaus käyttäjältä: Kitisevä Kalle - helmikuu 09, 2019, 15:59:54Se kyllä olisi jotain, jos porsas lentäisi. Ehkä veikeetä?

Minusta olisi paljon veikeämpää, jos se osaisi viestiä yhtä yksiselitteisesti. Haluaisin kysyä siltä, mikä sen mielestä oli vaikeinta ymmärtää ihmisten yrittäessä viestittää asioita niille.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Topi - helmikuu 13, 2019, 00:03:38
Lainaus käyttäjältä: Sepe - helmikuu 12, 2019, 17:37:18
On hevoskuiskaajia, koirakuiskaajia, ...Mitä hiton kuiskaajia? Mistä tuo kuiskaaja tulee?

Alkuperäinen termi on tässä englannin "horse whisperer". Sitä on käytetty ainakin 1800-luvun puolivälistä, mutta sen popularisoi ja nosti pinnalle Nicholas Evansin vuonna 1995 ilmestynyt romaani The Horse Whisperer  ja ehkä vielä vahvemmin vuonna 1998 julkaistu kirjaan perustuva elokuva.

Hippi on aivan oikeilla jäljillä termiä selittäessään. 'Kuiskaus' on tässä käytännössä sitä, että eläintä hallitaan tai koulutetaan hienovaraisin ja väkivallattomin keinoin, usein elekielellä tai muulla vastaavalla. Englannin termin "whisperer" juontanee juurensa siitä, että kun oikein taitava hevosmies sai yhtäkkiä eläimen tottelemaan ilmiömäisen hyvin, se saattoi näyttää ulkopuolisista siltä kuin tämä olisi kuiskutellut sille tai muiden kuulematta puhunut sille sen kieltä. En tiedä, onko siinä osin kirjaimellisesti uskottu, että hevoselle kuiskutellaan, tai käytetäänkö siinä osin hiljaista puhetta, vai onko kyse puhtaasti kuvainnollisesta ilmauksesta, vai kenties vähän näitä kaikkia. Joka tapauksessa idea on se, että tällaisen poikkeuksellinen kyky tai taito näyttää ulkopuolisen silmiin hieman mystiseltä.

Suomen hevoskuiskaaja on siis käännöslaina englannista, ja muut samaa loppuosaa käyttävät ovat joko englannista käännettyjä tai kotoperäisesti tehtyjä johdoksia.

Näin Oxford English Dictionary luonnehtii sanan "whisper" relevanttia merkitystä:
Lainaawhisper 1 b.
An appellation for certain celebrated horse-breakers, said to have obtained obedience by whispering to the horses.

Ja tämä löytyy erikseen hakusanalla "horse whisperer":
Lainaahorse whispering n. a method of taming or training horses with non-aggressive methods, typically using body language and gentle vocal encouragement rather than physical contact; an instance of this.

1909   Washington Post 12 June 6/6   Mankind thought in those days that horse whispering was magic.
2001   Independent 10 May . (MBA Suppl.) 5/2   Horse whispering has a lot to recommend it because it is based on building trust through reward rather than punishment.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Sepe - helmikuu 13, 2019, 09:00:40
Miten ylläpito valvoo etteivät vieraskieliset viestit sisällä vihapuhetta tai muuta sopimatonta kuten asiaan kuulumattomuuksia?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 13, 2019, 09:06:00
Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 13, 2019, 00:03:38

Suomen hevoskuiskaaja on siis käännöslaina englannista, ja muut samaa loppuosaa käyttävät ovat joko englannista käännettyjä tai kotoperäisesti tehtyjä johdoksia.



Lisäisin vielä, että kyllä ainakin minä kuulin sanan hevoskuiskaaja ensimmäisen kerran filkan ilmestymisen aikoihin, sitä ennen moista ikinä kuullutkaan ja outona pidin. Toki asiayhteydestä kävi sanan merkitys selväksi, mutta edelleenkin pidän sanaa lainasanana.

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 13, 2019, 09:25:16
Minä puolestani olen ehkä vain ohimennen joskus kuullut elokuvasta, mutta hevoskuiskaaja on ollut telkusta tuttu vuosikaudet. Koirakuiskaajasta en ole ennen kuullut, mutta puhtaalla arvauksella oletin sen samanlaiseksi kuin hevoskuiskaaja.

Tätä sarjaa https://www.telsu.fi/kissakuiskaaja olen katsonut suurella mielenkiinnolla. Tosin ohjelma on selvästkin Jackson Galaxy -tuotteiden mainos, mutta en anna sen häiritä itseäni. Katson kuitenkin miten hän ottaa huonosti käyttäytyvään ja pelokkaaseen eläimeen kontaktin ja opastaa eläimen omistajia käsittelemään ongalmaista lemmikkiään.

Jännä persoona tuo Jackson, vähän kai kissa itsekin :)

(https://thumbs.elisaviihde.fi/thumbnails/1833772_655x368.jpg)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 14, 2019, 15:40:15
Jouduin kauppareissulla taas vaikean kysymyksen äärelle:

Laskiaispulla - mantelimassalla vai hillolla?

Ratkaisin asian niin, että ostin mantelimassalla.
Hillon lisään väliin kotona syömisvaiheessa :)

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 14, 2019, 21:28:37

Onko yhteisöillä, tai kansoilla yliminää, tai sen kaltaista?

Jos, niin miten se näkyy?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 14, 2019, 21:39:24
Lainaus käyttäjältä: Laika - helmikuu 12, 2019, 22:56:50Minusta olisi paljon veikeämpää, jos se osaisi viestiä yhtä yksiselitteisesti.

Tämä teema voi olla paneutumisen arvoinen juttu, vaikka osalle seikka ei merkitse kovin ihmeitä.

Päinvastaisempikin piirre lienee mahdollinen, ja hyödyllinenkin, sellaisenaan. Miksi, tai miksi tuo toinen?


Lapset sekoilevat paljon, jos heitä kuuntelisi tarkasti, ja tulee melkoista elementtisotkua, tasosuffailua, ... Käsiteltävät elementit voi mennä miten vain.

Miten hyvin voi selkeästi uudessa paikassa aikuinen soveltaa toisenlaista menetelmää? Jos aikuinen onkin aina sidottu oppimisessaan johonkin epäsuorasti syntyneeseen järjestelmään (x?), jota lapset taas eivät voi käyttää, ja aikuiset halutessaankin sellaisia, etteivät enää kykene tähän.

Aiheena tällainen ei taida olla järkevä, ja jos järkevyyttä hakee, niin ehkä jostain muualta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 14, 2019, 23:55:23
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 14, 2019, 15:40:15
Jouduin kauppareissulla taas vaikean kysymyksen äärelle:

Laskiaispulla - mantelimassalla vai hillolla?

Ratkaisin asian niin, että ostin mantelimassalla.
Hillon lisään väliin kotona syömisvaiheessa :)
Vastaus oli ehkä pragmaattisesti helppo, kun kotona oli hilloa mutta ei mantelimassaa.

Jos taas vaikea, niin ennen maaliskuussa olevaa laskiaista ehtisi tehdä vertailevia kokeilujakin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 15, 2019, 08:54:31
Lainaus käyttäjältä: Juha - helmikuu 14, 2019, 21:39:24
Lapset sekoilevat paljon, jos heitä kuuntelisi tarkasti, ja tulee melkoista elementtisotkua, tasosuffailua, ... Käsiteltävät elementit voi mennä miten vain.

Jos heitä kuuntelisi tarkasti, niin huomaisi, että lapset eivät sekoile, vaan ovat hyvin loogisia.


korjattu typo: heti -> heitä
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 15, 2019, 13:17:03

Hippi. Tuo on niin iso aihe, että vastaan myöhemmin. Kysymykseni oli tällä kertaa heitto. Et varmaan voinut tietää.

Joskus teen kysymykset ajattelemattomasti, esim pintapuolisesti. Joskus saatan miettiä niitä pitkään.

Kysymyksiä voi heitellä kevyesti. Jatkuva tällainen on tyhmää. Kevyestä voi lähteä hyvin jonnekkin. Alkujen ei tarivitse olla kummoisia. Ehkä tässä on jopa jotain erityishyvääkin. Voisi arvella, että hyvin mahdollista.

Jos lähden kelaamaan tuollaista aihetta jotenkin, niin lähtöoletukseni on, että menee puurot ja vellit sekaisin. Toisaalta, jos ei mene, niin en ehkä pidä itseäni kunnon käsittelijänä, vaan tekosellaisena.

Ehkä on niin, että aikuinen sekoilee, ja hänen täytyy olla sidottuna sekoilemiseen. (L: Joskus) Voiko äskeisen todistamalla todistaa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 15, 2019, 13:41:00

Mikä hymiö kolahtaa sinuun eniten? Käytännössä?

Voiko tällaisenl löytää itselle miten selkeästi?

Mitenhän gallup menisi, tulostensa puolesta? Jos vaikka smf-sellaiset kisassa mukana.

Mitä mielitietty voi kertoa pitäjästään?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 17, 2019, 19:00:07
Tämä nyt menisi taas yhtä hyvin huumoriosastoon, mutta laitetaan tänne kysymyksen kera:
Mitä hittoa tuo otsikko tarkoittaa ???

Retkiluistelijat pelastivat potkukelkkaansa veden varassa sätkineen hiihtäjän (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006004716.html)

Onko kantapaikassa potkukelkan sätkimistä harrastavia?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - helmikuu 17, 2019, 20:10:07
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 17, 2019, 19:00:07
Tämä nyt menisi taas yhtä hyvin huumoriosastoon, mutta laitetaan tänne kysymyksen kera:
Mitä hittoa tuo otsikko tarkoittaa ???

Retkiluistelijat pelastivat potkukelkkaansa veden varassa sätkineen hiihtäjän (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006004716.html)

Onko kantapaikassa potkukelkan sätkimistä harrastavia?
Retkiluistelijat pelastivat potkukelkkaansa(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQoPOT9rIuk8TD4BwSZG5jN1O73sSeCi3lBv-Mi1tn80zr8g_wq) veden varassa sätkineen hiihtäjän

Toki hauskempi ja mahdollinen tulkinta otsikosta on myös se jossa heikoille jäille joutunut potkukelkkailija yrittää veteen pudottuaan matalikossa sätkiä vesijuoksutyylillä potkukelkkaansa kuivalle maalle.
Tai pelastusliiveissä syvemmässä vedessä.
ja kaiken tämän kruunasi se että potkulkelkailija oli myös hiihtämässä.  :o
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 17, 2019, 23:30:12
Otsikon tarkoitus ehkä onkin herättää uteliaisuutta klikata juttu luettavaksi. Retkiluistelijat pelastivat hiihtäjän, näin arvelen. Mutta ihmetystä herättää että hiihtäjä sätki potkukelkkaansa veden varassa. Kurittiko hän kelkkaansa esim. käsin ja sauvoin suksien haitatessa potkimista vaiko sätkinnän tarkoituksena oli pyrky potkukelkkaansa. Vaiko hiihtäjä oli sätkineen veden varassa ja tupakit kastuivat.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 18, 2019, 07:00:52
Voi elämä, nyt vasta yön yli nukuttuani ymmärsin tuon otsikon.   :o :o :o

Niin syvälle iskostui se ensisilmäyksellä syntynyt ajatus, että potkukelkka kuului sille vedenvarassa olleelle hiihtäjälle. En sitä tajunnut edes tuosta A4:n antamasta oivallisesta vihjeestä jakaa otsikko tauolla. Nyt kun uudelleen ajattalen, niin tottahan se oli järjetön ajatus yhdistää potkukelkka hiihtäjään, mutta luistelijan käytössä se ei olekaan hullu ajatus.

Tähän johtaa nämä nykyiset klikkiotsikot, kun niitä muokataan moneen kertaan. Lopulta niihin jää kielioppivirhe tai joku sanaa liikaa tai liian vähän, jolloin se ajatus kyllä otsikosta jää välittymättä oikein.

Veikkaan, että tässäkin on käynyt niin että on ollut ensin Retkiluistelijat pelastivat veden varassa sätkineen hiihtäjän, mutta sitten haluttiin potkukelkka mukaan ja tupattiin se ensimmäiseen mahdolliseen paikkaan, kun ehkä parempikin paikka olisi ollut lopussa Retkiluistelijat pelastivat veden varassa sätkineen hiihtäjän potkukelkkaansa

Onneksi tämä ei nyt ole maailman suurin ongelma ja saahan noista otsikoista lähes päivittäin naurunaihetta. Sen verran omituisia ne monesti ovat.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - helmikuu 18, 2019, 07:07:48
Itselleni kävi samalla tavoin kuin Hipille aluksi.
Jaskan tavoin kallistuisin jopa klikkiansan ja miksei ankeutta lievittävän huumorinkin suuntaan.
Hipin aprikointi kömpelön otsikoinnin syistä on myös realistinen, ainakin jos mietin omien viestieni päivittäistä oikolukutarvetta.
Hauskimmillaan en pysty enää seuraavana päivänä tulkitsemaan kirjoitukseeni piilottamiani huikeita ajatuksia.
Nykyään kirjoittaessani yritän ajatella KISS-sääntöä: "Keep it simple for yourself".
Ja kuitenkin ajattelen sen itselleni vieraalla kielellä. ::)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 18, 2019, 12:13:41
Minulla on tapana kirjoittaa aikalailla tajunnanvirtana viestini. Oikolukuvaiheessa sitten korjailen pahimmat typot pois ja puran pahimmat sivulauseketjut ja -verkostot. Lauserakenteen muutoksissa joudun sorvaamaan sanajärjestyksiä ja viittauksia. Korjauksen jälkeenkin niihin väistämättä jää aina jotain kummallisuuksia, puuttuvia sanoja tai tuplattuja sanoja, kun en huomaakaan poistaa siirrettyä sanaa lisättyäni sen parempaan paikkaan.

Sattuuhan noita amatöörille, mutta pahalla silmällä katson ammattilaisen kirjoittamaa otsikkoa, jos se on mitä sattuu. :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 18, 2019, 13:02:23

Otsikot varmaan ansaitsisi oman ketjunsa, mutta tässä nyt taas mielestäni virheellinen otsikko:

Mico Ahonen varahyppääjäksi Seefeldin MM-kisoihin - naisten mäkijoukkue julkistettu (https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/8eadcd8d-dc4f-48df-b781-7d5669e14c17)

Ajatusviivan käyttö tuossa viittaisi siihen, että Micon kisareissun ratkettua, naisten mäkijoukkue olisi tullut täyteen ja julkistettu. Eihän se niin ole, vaan nuo on ihan eri asioita, vaikka molemmat liittyy mäkihyppyyn. Olisiko pilkku ollut parempi, jos molemmat pitää saada samaan otsikkoon?

Lisäksi vielä tuo "naisten mäkijoukkue" on harhaanjohtava, koska meiltähän ei lähde naisten joukkuetta joukkuemäkikilpailuun, vaan vain pari hyppääjää ja kotiin jäävä varahyppääjä. Naisjoukkueen puuttumisesta on juuri ollut pulinaa ja siksi tuo nyt johti harhaan ainakin minut. Luulin, että siinäkin olisi päätös pyörretty.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 18, 2019, 13:29:37
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 18, 2019, 12:13:41
Korjauksen jälkeenkin niihin väistämättä jää aina jotain kummallisuuksia, puuttuvia sanoja tai tuplattuja sanoja, kun en huomaakaan poistaa siirrettyä sanaa lisättyäni sen parempaan paikkaan.

Tuollaista tapahtuu minulle vähän väliä. Erityisesti kahden kirjaimen sanat kuten "ja", "ei", "on" jäävät helposti pois, koska ajatus kulkee nopeammin kuin sormet. Teen nykyisin foorumille kirjoittaessani enemmän virheitä kuin joskus aikaisemmin, koska Chromebookissani ei ole kunnollista oikolukusysteemiä. Tarkastan joskus tekstit netin "oikofix" sivulla, mutta aina ei jaksa tehdä tätä.

Kun luen tekstiäni foorumilta, huomaan siinä usein kirjoitusvirheen. Korjaan sen ja luen uudestaan, jolloin löydän taas kirjoitusvirheen. Tätä jatkuu joskus ties kuinka monta kierrosta. Olen sokea omille virheilleni.

Tiedotusvälineissä on joskus hassuja kirjotusvirheitä ja tahattomia asiavirheitä, joita voisi poimia talteen ja esitellä, mutta kun itse tekee vielä enemmän virheitä, ei ehkä kannata esitellä muiden tekemiä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 18, 2019, 16:40:44
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 18, 2019, 13:29:37
Tiedotusvälineissä on joskus hassuja kirjotusvirheitä ja tahattomia asiavirheitä, joita voisi poimia talteen ja esitellä, mutta kun itse tekee vielä enemmän virheitä, ei ehkä kannata esitellä muiden tekemiä.

Noiden kirjoitusvirheiden ja hölmöjen käännösten bongaaminen on keskimmäisen tyttäreni ja minun yhteinen hupi ja lähettelemme noita toisillemme Mesen kautta lähes päivittäin.

Tosiaan iltapäivälehtiin tehdään juttuja käyttämällä ne Googlen kääntäjän kautta ja vain kevyesti stilisoidaan ennen julkaisua. Monesti huomaa, että käännös on tehty liian kirjaimellisesti (out of the blue -> sininen) eikä oikolukija edes ole ihmetellyt asiaa tai vaikka olisikin, niin on päästänyt menemään sen enempää miettimättä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 18, 2019, 20:27:03
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 18, 2019, 16:40:44
Noiden kirjoitusvirheiden ja hölmöjen käännösten bongaaminen on keskimmäisen tyttäreni ja minun yhteinen hupi ja lähettelemme noita toisillemme Mesen kautta lähes päivittäin.

Seuraava ei kuulu tähän sarjaan, mutta vaikuttaisi, että Ylen uutissivulla on ilmeisesti tahaton virhe:

"Natsi-Saksa rakennutti lukuisia keskitysleirejä nimenomaan Puolan maaperälle, jonka se oli vallannut vuoden 1939 alussa."'

Uutistoimittajat todennäköisesti tietävät, että Saksa valloitti Puolan maaperää vasta syyskuussa 1939, josta käynnistyi toinen maailmansota.

Virke on toiseksi viimeisessä kappaleessa (virhe todennäköisesti korjataan).

https://yle.fi/uutiset/3-10652061

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 19, 2019, 12:44:37
Ei tämä oikeastaan vaikea kysymys ole, ainakaan minun mielestäni.

Yhtäällä kyseltiin että pitäisikö arktisella alueella pidettävät koiravaljakoiden juoksukisat kieltää. Jotkut aktivistit ovat kuulema moista toivoneet. Minun mielestäni tämmöisessä kysymyksessä ei ole järkeä. Olen saanut sellaisen käsityksen että koiralauma on oikein intopinkeänä kun huomaa että kohta lähdetään. Koirathan ovat petoeläimiä ja niiden luontoon kuuluu laumana jahdata saalista, joten se juokseminen on varmaan ihan hauskaa.

Sensijaan hevosten juokseminen on pakojuoksua, koska kyseessä on saaliseläin. Sitä aktivistit voisivat ennemmin kysellä ja selvitellä että onko se hevosten juoksuttaminen eläinrääkkäystä. Mutta enpäs ole kuullut mitään semmoista että raveihin olisi yksikään mitenkään pyrkinyt puuttumaan. Toki hevosten hakkaamiseen kyllä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 19, 2019, 13:25:11
Ne valjakkokoirat on ihan oma rotunsa, joka pärjää arktisissa oloissa ja jopa nukkuu yötkin lumeen vähän kaivautuneena. Juuri on ollut (onkohan vieläkin) telkussa sarja elämästä Huippuvuorilla:
https://areena.yle.fi/1-4056794
Ice Town - Elämää äärirajoilla

Tuossa nyt ei ollut koiravaljakoiden kisaa, mutta vetokoiralauma kyllä on ihan työssänsä jo kuin kisassa. Menevät minkä kintuista pääsee. Tuohan on ainoa luonnonmukainen tapa liikkua noilla alueilla.

Enemmän minä ihmettelisin niitä vinttikoirakisoja, mutta onko niissäkään lopulta mitään sellaista, mitä ne koirat ei haluaisi tehdä?


Mitä sitten raveihin tulee, niin niin kauan kuin minä muistan, niin on aina välillä nostanut päätään keskustelu ravien kieltämisestä eläinrääkkäyksenä. Kyllähän hevonen juoksee ilman pakoajatusta, kun se on varsasta asti koulutettu kilpahevoseksi. Noitahan on jalostettu valitsemalla siitoseläimiksi rakenteellisesti hyvin ominaisuuksin varustetu ja hyvän kilpailupään omaavat yksilöt.

Kun kisassa piiskaaminen on kiellettyä, niin ei se kaiketi täytä eläinrääkkäyksen tunnusmerkkejä. Sitä paitsi hyvä ravihevonen on niin kallis sijoitus, että ei sitä ole varaa huonosti hoitaa. Väkivaltainen kouluttaminen pilaisi hyvänkin hevosen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 19, 2019, 13:32:31
Oikeastaan enemmän olisin huolissani niistä koirista, jotka on jalostettu johonkin työtehtävään ja joilla on tarve saada paljon virikkeitä, mutta joita pidetäänkin ihan vain seurakoirina. Sitten ne hyppii seinille ja purkaa energiaansa ei-toivottuun toimintaan - ja niistä luovutaan, kun ovat "luonnevikaisia". Toki kaikessa sellaisessa toiminnassa, jossa tehdään rahaa, on aina riski tehdä sitä käytettävien luontokappaleiden hyvinvoinnin kustannuksella. Mitä tarkempaa koulutusta ja terveyttä homma vaatii, sitä suurempi intressi kyllä on pitää eläimestä myös hyvää huolta. Koulutus saattaa olla suuri menoerä ja satsaus, jolloin hyvä hoito takaa sen, että siitä myös saadaan aiottu hyöty.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 21, 2019, 08:22:13

Mikä on iloisen pikkuvarpaan vaikutus,
ihmiseksi katsottavassa kokonaisuudessa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 21, 2019, 08:23:28
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 19, 2019, 12:44:37
Sensijaan hevosten juokseminen on pakojuoksua, koska kyseessä on saaliseläin.

Ei tämä ihan näin yksioikoista varmaan ole.


L:

Jos hevosen rikkoo, jotenkin ylikävelemällä, niin kai se jossain näkyy, ellei tilisaldo oli ainoa vaikuttava asia.

Hevosen hienous voi olla varmaan siinä itse hevosessa. Milloin siitä sitten tarvitsee ottaa irti jokin erillisterävyys. Näin tietysti toimitaan, laajasti. Tässä suhteessa ajatellut yhteiskunnan toimitapaa pornona. Varmaan hassun oloinen rinnastus. Jos enemmän miettii, onko sittenkään?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 21, 2019, 10:14:10
Pitääkö olla huolissaan jos miehelle tulee hevosista mieleen porno?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 21, 2019, 10:19:50
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 21, 2019, 10:14:10
Pitääkö olla huolissaan jos miehelle tulee hevosista mieleen porno?

Asia ratkeaa yleisellä kaavalla. Kokeile  ;D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - helmikuu 28, 2019, 21:21:55

Tunnistaako hyvän provoilijan siitä, että hän on itsekkin provosoituva?

Eli jos ei toista, ei oikein toista? Miksi?

Voiko olla poikkeusta?


Asia ei kuulu foorumin lähipolitiikkaan. Meta on oikeastaan vähän hassu juttu, sillä meta ei liity suoraan kehenkään, vaan on jotain yleisempää toiminnalle, tai henkilöille.

Metaketju, joka on nyt piilossa, tulisi olla henkilöönkäypään viittaavaa, jota metan ei tarvitse olla, eikä oikeastaan saa olla, ellei jokin keissi valoita jotain, jolloin juttu ei ole silti yksittäistapauksissa, vaan yleisessä, jota joskus on vaikea ilman konkretiaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 28, 2019, 22:17:36
Miksi Harkimo valehtelee videollaan - saadakseen millaista tahansa julkisuutta vai eikö hän todellakaan tiedä verottajan palkkausjärjestelmästä mitään?

Harkimo väitti vaalivideossaan verottajan saavan provisioita – viranomainen vastasi somessa tyhjentävällä tavalla (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006018353.html)
– Verottaja toimii väärin. Verottaja saa provisiota veroista. Ihmiset, jotka ovat töissä siellä nostavat provisioita. He tekevät kaikkensa, että saisivat verorahoja sinne, Harkimo lataa.


Katsoin koko videon ja nyt on tämän vuoden tai jopa vuosikymmenen harkimokiintiö täynnä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 03, 2019, 08:11:40
^ Harmi. Ensi viikolla olisi Harkimo sekä Väyrynen Uutisvuodossa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 03, 2019, 08:48:21
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 03, 2019, 08:11:40
^ Harmi. Ensi viikolla olisi Harkimo sekä Väyrynen Uutisvuodossa.

No niinpä! Väyrystä on aina hauska katsoa. On ennenkin ollut kyseisessä ohjelmassa ja yllättäen jopa aika hauska tyyppi. En ole varma siitä onko se itsensä kehuminen oikeastaan tarkoitettu hauskaksi vai onko hän ihan tosissaan. Harkimo puolestaan on vain nolo tapaus.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 04, 2019, 16:28:19

Jos ajatellaan eliömaailmaa,
ja siihen erikoistuneita eläimistöä,
systeemisemmässä mielessä,
niin eräs eliötyyppi on lajottajat.

Millainen tapaus ihmisten maailmassa voisi tarkoittaa samaa? Vai onko niin, ettei lahottajia ihan samassa kestävyysmielessä olisi vielä olemassa, jos ylipäätään ilmenee?

On kyllä ehkä anarkisteja, ihan fundamentalistisissa muodoissa, samoin kuin kiinnipitäjistöä, samalla kiinteydellä. Mikäs tehtävä tällaisilla on? Onko jotain normin kaltaista pääväylää marginaaliensa puitteissa, vai mistä kyse?

Rakentava uudistaja taitaa olla vähän kuin konservatiivinen anarkisti, joka tosiaan hakee pysyvyyttä. Pelataanko näille siis tilaa, kuten äsken ajattelin?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 05, 2019, 14:57:37
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 03, 2019, 08:48:21
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 03, 2019, 08:11:40
^ Harmi. Ensi viikolla olisi Harkimo sekä Väyrynen Uutisvuodossa.

No niinpä! Väyrystä on aina hauska katsoa. On ennenkin ollut kyseisessä ohjelmassa ja yllättäen jopa aika hauska tyyppi. En ole varma siitä onko se itsensä kehuminen oikeastaan tarkoitettu hauskaksi vai onko hän ihan tosissaan. Harkimo puolestaan on vain nolo tapaus.
Mahdollinen huumorintaju antaa kyllä Väyrysen persoonaan lisäulottuvuutta.
Mutta kyllä Hjallistakin on hauska seurata. Huumoria on monenlaista. :)
Hänen persoonansa on innoittanut jopa kokonaisen viihdesarjan:
https://www.mtv.fi/sarja/pelimies-33006203
Väyryselle myös oma tv-sarja tai elokuva!
Vähintään yhtä hauskalla tapauksella eli eeppisellä konsultti Sarasvuolla on jo oma elokuvakin:
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/536c92d0-5526-46dd-b6e7-6fc40a908fc0
Taidan valmistautua tulevaan Uutisvuotoon vatsalihasharjoituksilla.
Veikkaan että lähestyvät vaalit nostavat huumorin kovalle tasolle.
Taidan laittaa vielä pinkin hikinauhan.
(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fmedia.tumblr.com%2Ftumblr_lb8011ApA71qbvqum.gif&hash=8634f8134f2eaa9c7eda53044e2f7d374513e4b0)
Alkulämmittelynä katson vanhemman jakson Uutisvuotoa jossa Sinisten Sampo Terho punastelee ja kakoo.
Tästä sainkin aasinsiltana(heh!) uuden kyssärin ketjuun:

Miksei meillä ole pinkkiä puoluetta?!
Miksei!? Miksei!? Miksei!...Tästä saisi hyvän mainoksen vaikka televisioon.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 05, 2019, 18:29:21
Tietääkö joku Alan Turingin paperin, jossa hän osoittaa, että aivan kaikki tietämämme reaalinumeroavaruudet (kokonaisluvut, murtoluvut jne. mitä näitä nyt on) ovat vain pikkiriikkinen osa olemassaolevia reaalinumeroita? Tai että mistä se löytyisi?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 05, 2019, 18:34:29
Alan Turingin paperi (https://www.google.fi/search?source=hp&ei=RqR-XLyCOePSrgSywpWIBQ&q=Alan+Turingin+paperi&btnK=Google-haku&oq=Alan+Turingin+paperi&gs_l=psy-ab.3..0i22i30l9.1603.3209..3633...0.0..0.130.246.0j2......0....2j1..gws-wiz.....0.tDAzmbEzyig)

Hakusanalla löytyi yli 6,5 miljoonaa halutulosta, eikö niistä löytynyt oikeaa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 05, 2019, 18:37:24
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 05, 2019, 18:34:29
Alan Turingin paperi (https://www.google.fi/search?source=hp&ei=RqR-XLyCOePSrgSywpWIBQ&q=Alan+Turingin+paperi&btnK=Google-haku&oq=Alan+Turingin+paperi&gs_l=psy-ab.3..0i22i30l9.1603.3209..3633...0.0..0.130.246.0j2......0....2j1..gws-wiz.....0.tDAzmbEzyig)

Hakusanalla löytyi yli 6,5 miljoonaa halutulosta, eikö niistä löytynyt oikeaa?
Varmaan löytyy, mutta lähinnä kyselen, ettei tarvitsisi käydä 6,5 miljoonaa hakutulosta läpi yhden tietyn paperin löytämiseksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Sepe - maaliskuu 05, 2019, 18:41:34
Tämä
http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0100-60452011000100006
menee aika lähelle.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 05, 2019, 18:44:40
Kiitti Sepe, paitsi että taisi löytyä oikea jo tuosta Hipin googletulokesta https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.cs.virginia.edu/~robins/Turing_Paper_1936.pdf&ved=2ahUKEwiokrSit-vgAhWh4aYKHQxtB3kQFjABegQIBRAB&usg=AOvVaw2cAo-89gYylrBDYQh-VkDU pitää vielä tutkailla onko juuri tuo. Siltä ainakin vaikuttaisi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Sepe - maaliskuu 05, 2019, 18:46:09
Turingin paperi
https://www.cs.virginia.edu/~robins/Turing_Paper_1936.pdf
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 05, 2019, 18:50:10
Eli kiitos paljon Hippi ja Sepe!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 06, 2019, 19:23:22
Yksinasuva vuokralainen kerrostalossa saa sairauskohtauksen ja joutuu kolmeksi kuukaudeksi sairaalaan, tajuttomana.

Kun hän palaa on lukko vaihdettu, tavarat viety kirpparille ja kaatikselle - mitään ei ole jäljellä.

Voiko jostain saada uuden asunnon, huonekalut ja vaatteet - heti?

Jos yksinäinen omistusasunnon omistaja joutuu kolmeksi kuukaudeksi tajuttomuuden tilaan, on asunto otettu taloyhtiön haltuun ja siellä on vuokralainen.

Mihin asunnon omistaja voi majoittautua?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 06, 2019, 19:33:37
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 06, 2019, 19:23:22
Jos yksinäinen omistusasunnon omistaja joutuu kolmeksi kuukaudeksi tajuttomuuden tilaan, on asunto otettu taloyhtiön haltuun ja siellä on vuokralainen.

Mihin asunnon omistaja voi majoittautua?

Ei tapahdu kolmessa kuukaudessa vielä mitään varsinkaan, jos on automaattivelotuksella vastikkeet maksussa.
Mutta jos vastikkeita alkaa olla maksamatta, niin kahden tai kolmen kuukauden rästien jälkeen vasta yritetään tavoitella osakasta ja sopia maksujärjestelystä.

Tajuttomuuden tilassa yleensä ollaan sairaalassa ja sijainnin voi pollisi selvittää, jos yhtiön hallinto ei tavoita osakakasta noiden rästien tiimoilta. Jos selviää, että osakas on sairaalassa, niin silloin yritetään tavoittaa jotain omaista, joka voisi osallistua asioiden selvittelyyn.

Jos ei mitään yhteyttä kaikesta huolimatta synny, niin on järjestettävä ylimääräinen yhtiökokous, jossa päätetään haltuunotosta. Kokouksen järjestämiseen menee taas muutama viikko.

Veikkaan että osakkaasi on jo tullut tajuihinsa ennen kuin haltuunotto on viety läpi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - maaliskuu 06, 2019, 20:59:00
^Ylimääräisen yhtiökokouksen järjestäminen on sen verran vaivalloista ja kallista, ettei siihen kovin herkästi ryhdytä. Viikoista puhuminen on yltiöoptimismia. Jos alle puoleen vuoteen saa, niin silloin ollaan oltu tomeria. Ja kun se vuosikokouskin pidetään joskus, niin herkästi sinne kerätään muitakin kuin pakollisia asioita.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 06, 2019, 21:08:30
No sen muutaman viikon laskin siitä hallituksen kokouksen päätöksestä minimissään, kun kutsut pitää olla lähetettynä kaksiviikkoa ennen kokousta. :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - maaliskuu 07, 2019, 09:09:53
^Juu, teknisesti noin. Käytännössä tuon toteutumiseen vaaditaan, että osakas olisi tosi pahasti riidoissa hallituksen kanssa ja todennäköisesti pieni taloyhtiö, jossa hallituksen puheenjohtaja on diktaattori, joka itse terrorisoi taloa. Noitakin valitettavasti.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 07, 2019, 09:33:44
Kyllähän sitä yritetään kaikki mahdollinen muu ennen kuin haltuunottoon lähdetään. Taloyhtiön hallinto kyllä pyrkii tulemaan vastaan ja joustamaan noissa vastikemaksuissa, jos päästään sopimukseen siitä, että asia kuitenkin hoidetaan.

Meilläkin oli tuo yksi tapaus, josta jupinoissani kerroin, että osakas kuoli asuntoonsa. Siinä sitten kuolleen sisarukset olivat vanhoja eläkkeellä olevia, joilla ei ollut mahdollisuutta huolehtia vastikkeen maksusta, vaikka sekään ei iso summa ollut. Heidän kanssaan sovittiin, että kun saavat perunkirjoituksen tehtyä ja kämpän myytyä, niin hoitavat erääntyneet vastikkeet.

Kontulassa oli eräs osakas, jolla aina tahtoi jäädä muutama kuukausi maksamatta. Siitä tehtiin sitten maksusuunniltema ja hän hoiti asiansa taas kuntoon, jonka jälkeen sama alkoi alusta.

Ylimääräistä työtähän nuo tuottavat ja siinä mielessä lisäävät hallintokuluja, mutta parempi se noin on hoidella, kuin alkaa muutenkin pulassa olevia ihmisia saattamaan yhä pahempaan ahdinkoon.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 07, 2019, 11:22:05

Mikä voisi olla,
tuottamuksellisen naiviuden mahdollinen potentiaali,
(TNMP),
ilmaisuissa, ja kerronnassa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 09, 2019, 07:52:12
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 03, 2019, 08:48:21
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 03, 2019, 08:11:40
^ Harmi. Ensi viikolla olisi Harkimo sekä Väyrynen Uutisvuodossa.

No niinpä! Väyrystä on aina hauska katsoa. On ennenkin ollut kyseisessä ohjelmassa ja yllättäen jopa aika hauska tyyppi. En ole varma siitä onko se itsensä kehuminen oikeastaan tarkoitettu hauskaksi vai onko hän ihan tosissaan. Harkimo puolestaan on vain nolo tapaus.
Päivitettyä tietoa: Tänään Uutisvuodossa Väyrynen ja Heikelä.

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fkuvanjako.fi%2Fn2e2e.jpg&hash=803407e4a295039e594a2d4c187d0e48d75b7f89)

Viikon vanhaa tietoa oli Harkimon ja Väyrysen esiintyminen tällä viikolla ja vielä vanhempaa tämä (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lopeta-arkiviikko-kunnon-nauruihin-ilmoittaudu-uutisvuodon-yleisoksi/7152610#gs.04i2sj)
120 euroa maksavat näköjään yleisölle.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 09, 2019, 08:17:21
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 09, 2019, 07:52:12
Päivitettyä tietoa: Tänään Uutisvuodossa Väyrynen ja Heikelä.

No niin! Näyttääpä siltä, että ainakin Maikkarissa luetaan tätä foorumia, kun vaihtoivat Harkimon sijaan Heikelän, jotta voin katsoa ohjelman.

Kun vielä vaihtaisivat sen Reetta Rädyn pois. Hänellä vaan on aika viiltävän ärsyttävä ääni. Töissä on parikin vastaavaa tapausta ja palaverit näiden kanssa on piinallisia, kun äänenlaatu vie huomion heidän asialtaan. Tuntuu kuin hammastikulla tökittäissin korvaa, kun he pudottelevat sanojaan kuuloelimiini.

Reetta Räty ei luonnostaan taida olla kovin nokkela keksimään humoristista sanottavaa tai, jos tuo on käsikirjoitettu, niin hänen suuhunsa on asetettu aika tylsät vuorosanat verrattuna Ile Uusivuoren vastaaviin. Ileltä juttu putoilee luontevasti, sillä hänellä on pitkä radiokokemus takanaan Radio Mafian ajoilta. Ne iltapäivät olivat kyllä hulvatonta kuunneltavaa, verbaalista slapstickiä parhaimmillaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 09, 2019, 09:17:07
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 09, 2019, 07:52:12
120 euroa maksavat näköjään yleisölle.

Vähintään 20 hlön ryhmälle. Tuo tekee 6€/hlö.

Ei minulle ole mitään maksettu ollessani studioyleisönä pari kertaa eri tuotannoissa. Sekin on oma hommansa kerätä studio täyteen ihmisiä muutaman kerran viikossa, eri kuvauksiin. Lahjonta on yksi keino saada porukkaa paikalle taputtamaan. Miellyttävämpikin kuin kiristys tai uhkailu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 09, 2019, 10:54:29
Pystyykö Piraattipuoluetta sijoittamaan vasemmisto-oikeisto akselilla mihinkään kohtaan? Vai onko se vihersinistöä? Vai onko linjaton, siinä mielessä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 09, 2019, 12:20:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 09, 2019, 09:17:07
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 09, 2019, 07:52:12
120 euroa maksavat näköjään yleisölle.

Vähintään 20 hlön ryhmälle. Tuo tekee 6€/hlö.

Tuli mieleen, että mahtaako nuo maksaa hyvälle naurajalle enemmänkin?

Olen katsonut Noin Viikon Uutisia tabletilta iltasella, kun muuten on hiljaista. Siinä olen tullut kiinnittäneeksi huomiota, että lähes kaikissa ohjelmissa kuuluu ihan sama naisen nauru. Ääni kiinnitti huomiota sen vuoksi, että nauru oli aivan samanlainen kuin yhdellä työkaverillani ja tältä oli ihan pkko kysyä, että onko hän ollut kyseistä ohjelmaa livenä katsomassa. Ei ollut.

Vai onkohan leikkauspöydällä lisätty naururaitaa sellaisiin kohtiin, jossa sitä ei ole ohjelman tekijöiden mielestä ihan tarpeeksi. Tuohon voisi käyttää jotain hyvää naurunpätkää, kun "nehän kuulostavat aina samalta" niin kukaan ei erota, jos sitä tehostetaan vanhalla hyvällä naurulla :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 09, 2019, 22:03:24
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 09, 2019, 08:17:21
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 09, 2019, 07:52:12
Päivitettyä tietoa: Tänään Uutisvuodossa Väyrynen ja Heikelä.

No niin! Näyttääpä siltä, että ainakin Maikkarissa luetaan tätä foorumia, kun vaihtoivat Harkimon sijaan Heikelän, jotta voin katsoa ohjelman.

Kun vielä vaihtaisivat sen Reetta Rädyn pois. Hänellä vaan on aika viiltävän ärsyttävä ääni. Töissä on parikin vastaavaa tapausta ja palaverit näiden kanssa on piinallisia, kun äänenlaatu vie huomion heidän asialtaan. Tuntuu kuin hammastikulla tökittäissin korvaa, kun he pudottelevat sanojaan kuuloelimiini.

Reetta Räty ei luonnostaan taida olla kovin nokkela keksimään humoristista sanottavaa tai, jos tuo on käsikirjoitettu, niin hänen suuhunsa on asetettu aika tylsät vuorosanat verrattuna Ile Uusivuoren vastaaviin. Ileltä juttu putoilee luontevasti, sillä hänellä on pitkä radiokokemus takanaan Radio Mafian ajoilta. Ne iltapäivät olivat kyllä hulvatonta kuunneltavaa, verbaalista slapstickiä parhaimmillaan.
Hyvä että lukevat. :)
Ihanan persoonallinen ääni on Rädyllä minusta. :D Jotenkin söpö. Mutta minä olenkin minä.
Yhtä hyvin voisin kuvitella jonkun pitävän Irakilaisia miehiä söpöinä säihkysilminä.  ;)
Tunnistan kyllä vahvasti fyysisenäkin kokemuksena, tuon havaitsemasi ongelman epämiellyttävien äänien suhteen.
Oman huomiokykyni voi viedä pois jopa normaali puheääni, puhumattakaan leveilevästä, kailottavasta tai muuten vain ärsyttävästä puhetyylistä sekä naurettavan kuuloisista ulkomaan kielistä. Eli kielistä joita itse en ymmärrä.
Maanantaisin jopa yksi korviini kantautuva lause tai sana voi oikeaan aikaan oikeassa paikassa tuntua itsestäni puheripulilta.

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fkuvanjako.fi%2Fe75jx.jpg&hash=68939863e5ee4e84e93b0d0e2117daae2dcf06d3)
"Osa käänsi katseen pois" (https://www.iltalehti.fi/pinnalla/a/3d26400a-72c9-42e3-aae6-bc71165d8b87)

Näkisin kumpaisellakin Uutisvuodon uudella sanansäilällä olevan vielä hieman hakusessa vapautunut irroittelu, vaikka Ile vaikuttaakin hieman harjaantuneemmalta naureskelijalta.
Rutiini tuo varmuutta, sen näki aiemmistakin hauskoista vakiohöpöttäjistä.
Itse miellyin erityisesti Katja Ståhlin kuivaan huumoriin sekä Stan Saanilan ajoittain melko villiin sekoiluun.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 09, 2019, 22:32:08
Katja Ståhl oli myös minun mielestäni hauska ja muistini mukaan hänelläkin on pitkä radioura takanaan, joten tottunut puhetyöläinen hänkin. Sen sijaan Stan Saanilan ylivuodot oli kyllä liikaa ja mielestäni hän vei huomion jatkuvasti siihen omaan hölötykseensä jättäen joukkuekaverinsa pahasti paitsioon. Sama taipumus Tervollakin välillä tuntui olevan, että ne hänen juttunsa olivat liian pitkiä ja aikaavieviä. Monesti jäin ihmettelemään, miltä mahtoi vierailijoista tuntua, kun he jäivät niin varjoon.

Onkohan noilla ollut aito aikatauluongelma, että Väyrynen ja Harkimo eivät olleet tällä viikolla molemmat paikalla vai eikö kaksi kilpailevaa puolejohtajaa mahtunut samaan lähetykseen, tai eihän se Harkimon poppoo taida mikään puolue ollakaan, vaan liike. Heikelä on varmaan ollut nopeasti kutsuttavissa paikalle, kun mielestäni hän on muutenkin maikkarin leivissä.

Oli tuo Väyrynen hauska tyyppi. Vanhassa papassa on enemmän eloa ja virtaa kuin monessa parikymmentä vuotta nuoremmassa  :D

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 10, 2019, 10:28:59
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 09, 2019, 10:54:29Pystyykö Piraattipuoluetta sijoittamaan vasemmisto-oikeisto akselilla mihinkään kohtaan? Vai onko se vihersinistöä? Vai onko linjaton, siinä mielessä?


Linjattomaan linjaan törmääminen on aika vaikeaa. Luulisin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 10, 2019, 10:31:14
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 09, 2019, 22:32:08Onkohan noilla ollut aito aikatauluongelma, että Väyrynen ja Harkimo eivät olleet tällä viikolla molemmat paikalla vai eikö kaksi kilpailevaa puolejohtajaa mahtunut samaan lähetykseen, tai eihän se Harkimon poppoo taida mikään puolue ollakaan, vaan liike.

Vaikea paikallistaa Harkimon sijaintia, siinä missä häntä voisi paikallistaa, joka sekin tienoo tulisi ensin ehkä yrittää sijoittaa johonkin.

Tällainen juttu on luonteeltaan aika vaikea, sanoisin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 10, 2019, 11:29:02

Ärhäkkä feministi Juha Hurme puolustaa tasa-arvoa, eikä suostu vihaamaan ketään

https://areena.yle.fi/1-4589804


Matkalainen jututettavana, erään matkalaisen toimesta.

Kerran olin Juha Hurmeen eräässä tilaisuudessa. Aika samanoloista oli nähdä häntä Tastulan seurassa.

Kliseestä kertoi tavalla, jota en ollut oivaltanut noin sanalliseen muotoon asti. Jne.


Se jäi mietityttämään, että kun ihmiset sanovat ihmistä pohjimmiltaan joksikin, eli vaikka hyväksi tai pahaksi, niin mistä on kyse? Mitä kysymys avaa eniten? Kysyjääkö? Millä tavoin? Mikä on juttu?

Ehkä se koherenttiuden juttu on tosiaan terästettä, johon jokaisella on paljon viittakertymää, ettei vaikuttavimmat suunnat jää epäselväksi, ellei kavenneta kokemuspiiriä, joka avaisi näkyväksi kaiken, samalla tapaa kuin kerrotaan Auringon paistavan hyville ja huonoille.

Kun ne suunnat tiivistyy kivan selkeästi, ja samalla mennään samalla päinvastaiseen, ja vielä noiden välimaastoon, niin katveikostomeininkiäkin riittää. Jos jonnekin makoilemaan, niin ei sentään pysyvämmin tuleen, eikä siihen, mistä lähtö on samalla tapaa taattua. Pensaikossakin on juttunsa.

Katveikot lienee jotain, tosin myös ne terät. Ehkä hassuinta on se taso, jonka tämä akselisto avaa, avaruuteen. Mitähän kaikkea tasollista sitä voikaan kyseenalaistaa, tai miten ajatella näistä erilaisista ristivetotienoista?

Konrkeettinen havainto omasta lähipiiristä voi jokaisella olla ihmisen melkoinen erilaisuus toisiinsa nähdä, samoissa ympäristöissäkin, riippuen jostakin x, millä tavoin polaarisuudet ovat selkeitä havaittavaksi ja koettavaksi. Perhekokonaisuudet voivat esim olla tällaisia.


Se tuntus järkevältä, ettei tällaisesta teemasta nimeomaaan yrittäisi heittää muuta kuin sitä paljon puhuttua tajunnanvirtaa (sPPtj*). Olisikohan tämä kirjoituksen paras päätelmä?

*) ...
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 10, 2019, 12:32:02
Bottitesti:

Trump Allah bomb Putin Sipilä Hitler Nazi Cannabis, tätä ennen oli 40 1 botti paikalla
   Hiljeni vaan. Botit ei siis etsi noita sanoja...vaan jotain muuta...Sipilä Keskustan romahdus...kriisi romahdus Niinistö äänestys vaalit
   Nyt on 19 hakurobottia paikalla. Mutta jos suunnittelen Iraniin molybdeeniongelman ratkaisualgoritmin viemistä jotta uraanin
   puhtaus varmistuu kun Iranissa halutaan rikastaa puhdasta uraania ydinaseisiin joilla innokkaimmat uhkailisi Israelia
   Iran Hizbollah Syyria uranium bomb attack palestine next april particla accelerator isotope separator U-235 Pu-240
   Natanz nuclear facility about to come into operation after uranium transport in June 2019
   Nyt on enää 17 hakurobottia. Kiinnostus vaan tippuu. Uraanijutut Iranista on maailmalle tylsiä.. ;D

Katsotaan toimiiko.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 10, 2019, 15:51:51
Et kai oikeasti kuvitellut että joku kaukovarjostin seuraa internettiin ilmaantuvia sanoja

Paikalla olevat käyttäjät
15 Vierasta, 9 Jäsentä (13 Hakurobottia, 5 Piilossa)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 10, 2019, 17:57:01
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 09, 2019, 22:32:08
Katja Ståhl oli myös minun mielestäni hauska ja muistini mukaan hänelläkin on pitkä radioura takanaan, joten tottunut puhetyöläinen hänkin. Sen sijaan Stan Saanilan ylivuodot oli kyllä liikaa ja mielestäni hän vei huomion jatkuvasti siihen omaan hölötykseensä jättäen joukkuekaverinsa pahasti paitsioon. Sama taipumus Tervollakin välillä tuntui olevan, että ne hänen juttunsa olivat liian pitkiä ja aikaavieviä. Monesti jäin ihmettelemään, miltä mahtoi vierailijoista tuntua, kun he jäivät niin varjoon.

Onkohan noilla ollut aito aikatauluongelma, että Väyrynen ja Harkimo eivät olleet tällä viikolla molemmat paikalla vai eikö kaksi kilpailevaa puolejohtajaa mahtunut samaan lähetykseen, tai eihän se Harkimon poppoo taida mikään puolue ollakaan, vaan liike. Heikelä on varmaan ollut nopeasti kutsuttavissa paikalle, kun mielestäni hän on muutenkin maikkarin leivissä.

Oli tuo Väyrynen hauska tyyppi. Vanhassa papassa on enemmän eloa ja virtaa kuin monessa parikymmentä vuotta nuoremmassa  :D
Väyrynen veti silkalla kokemuksella ja ujutti odotetun ammattimaisesti vaalimainontaa sekaan.
Ei huikea mutta ei huonokaan.
Ensi jaksossa sitten tämä toinen eeppinen hahmo, The Hjallis. Vaalien läheisyys ja Hjalliksen filtteritön puhe lupaavat paljon. :)
Ja tietysti maikkarilla jatkuvaa Putousta mainostamassa formaatin yksi parhaista ellei paras improaja, Ernest Lawson.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 10, 2019, 18:13:02
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 10, 2019, 15:51:51
Et kai oikeasti kuvitellut että joku kaukovarjostin seuraa internettiin ilmaantuvia sanoja

Paikalla olevat käyttäjät
15 Vierasta, 9 Jäsentä (13 Hakurobottia, 5 Piilossa)
(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fkuvanjako.fi%2Fw4sxd.jpg&hash=eb942970f2df912efbd72e5e31db333ce5e5dce8)
https://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Intelligence_Community#/media/File:US_intelligence_budget.png

2. Your favorite internet services pass your data to the NSA
Facebook, Google, Apple, and six other leading online services have all gone on record as having given their customers' data to the NSA, as legally required by the "PRISM" program. Data shared includes emails, messages, and documents.
(https://www.expressvpn.com/blog/8-ways-the-nsa-spies-on-you/)

Kuten edellä olevasta huomaa, järjestelmiä on useita ja osa niistä on päällekkäisia toiminnoiltaan. Toisaalta, nämä ovat vain jäävuoren huippu ja vain osa Edward Snowdenin paljastuksia. Palveluista julkistettu tieto on aika pintapuolista ja osittain vanhentunutta. Kuitenkin tämä kuvaa kokonaisuuden laajuutta ja antaa mittakaavaa siitä, kuinka kehittynyttä ja laajaa näillä järjestelmillä toteutettu tiedustelutoiminta on. (https://www.tivi.fi/blogit/2013-10-14/N%C3%A4ill%C3%A4-ty%C3%B6kaluilla-NSA-vakoilee-sinua-3204647.html)

Oikeastaan mikään ei ole suojassa ja big datan keruu kaikesta internetinkin liikenteestä on kiinnostavaa kaupallisesti sekä valtiotasolla.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 11, 2019, 00:55:21

Kaikki internetiin ilmaantuva tieto kopioidaan lukuisiin paikkoihin, ei minulla siitä ole harhaluuloja.

Tarkoitan, ettei se niin naiivisti toimi, että kun joku kirjoittaa jonnekin netissä bomb, niin paikalle ilmaantuisi kymmeniä robotteja. Tai että tällä pyörivät kymmenet robotit todistaisivat foorumilla käsiteltävän jänniä asioita.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 11, 2019, 09:30:43
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 11, 2019, 00:55:21

Kaikki internetiin ilmaantuva tieto kopioidaan lukuisiin paikkoihin, ei minulla siitä ole harhaluuloja.

Tarkoitan, ettei se niin naiivisti toimi, että kun joku kirjoittaa jonnekin netissä bomb, niin paikalle ilmaantuisi kymmeniä robotteja. Tai että tällä pyörivät kymmenet robotit todistaisivat foorumilla käsiteltävän jänniä asioita.

En osaa sanoa, säilyttääkö esim. Google kaiken tiedon, vai vain hakusanapohjaiset osoitelistat. Ehkä kukaan ei ole niin suurpiirteinen, ainakaan sellainen jolla on tarvittavat rahat, että säilöö kaiken tiedon, eikä tietoisesti louhi vain kiinnostavia asioita. Jokaisella taholla, joka etsii tietoa erityiskäyttöön, on muutamia avainsanoja. Jos avainsanoja ei esiinny, tekstin tieto tuskin on heidän mielestään kiinnostavaakaan.

En osaa sanoa, säilyttääkö google kaiken tiedon, vai vain hakusanapohjaiset osoitelistat.





Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 11, 2019, 10:08:01
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 11, 2019, 09:30:43
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 11, 2019, 00:55:21

Kaikki internetiin ilmaantuva tieto kopioidaan lukuisiin paikkoihin, ei minulla siitä ole harhaluuloja.

Tarkoitan, ettei se niin naiivisti toimi, että kun joku kirjoittaa jonnekin netissä bomb, niin paikalle ilmaantuisi kymmeniä robotteja. Tai että tällä pyörivät kymmenet robotit todistaisivat foorumilla käsiteltävän jänniä asioita.

En osaa sanoa, säilyttääkö esim. Google kaiken tiedon, vai vain hakusanapohjaiset osoitelistat. Ehkä kukaan ei ole niin suurpiirteinen, ainakaan sellainen jolla on tarvittavat rahat, että säilöö kaiken tiedon, eikä tietoisesti louhi vain kiinnostavia asioita. Jokaisella taholla, joka etsii tietoa erityiskäyttöön, on muutamia avainsanoja. Jos avainsanoja ei esiinny, tekstin tieto tuskin on heidän mielestään kiinnostavaakaan.

En osaa sanoa, säilyttääkö google kaiken tiedon, vai vain hakusanapohjaiset osoitelistat.

Omalta koneelta voi kokeilla omia hakutottumuksiaan, muistaakseni painaa vaan h+ ctrl niin eiköhän, sieltä jotain viitteitä löydy.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 11, 2019, 11:47:29
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 11, 2019, 09:30:43
En osaa sanoa, säilyttääkö google kaiken tiedon, vai vain hakusanapohjaiset osoitelistat.
Googlelta voit pyytää kaiken Google-tiliisi liitetyn informaation. Se on printattuna odotettavasti satoja A4-sivuja. Sen tulkintakelpoisuudesta en menisi takuuseen.

Minun käsitykseni siis on, että esimerkiksi Google kerää ja säilöö kaiken  informaation mitä se voi saada karsimatta sieltä pois "toisarvoista". Kehittää menetelmiä sen tiedon hyödyntämiseksi. Uskoakseni Google on aika mato tietämään esimerkiksi keitä henkilöitä esiintyy kännykässäsi olevissa/olleissa valokuvissa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 11, 2019, 20:08:48
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 11, 2019, 00:55:21

Kaikki internetiin ilmaantuva tieto kopioidaan lukuisiin paikkoihin, ei minulla siitä ole harhaluuloja.

Tarkoitan, ettei se niin naiivisti toimi, että kun joku kirjoittaa jonnekin netissä bomb, niin paikalle ilmaantuisi kymmeniä robotteja. Tai että tällä pyörivät kymmenet robotit todistaisivat foorumilla käsiteltävän jänniä asioita.
Lähtökohtaisesti kaikkea voi testata.
Ja mehän emme tiedä, tietovuotojen ansiosta, kuin jäävuoren huipun siitä mitä suurvallat tai suuryritykset tekevät tai mihin ne pystyvät tällä hetkellä. Tulevaisuudesta puhumattakaan.
Toki testaamiseen pitää liittyä tervettä skeptisyyttä myös tulosten tulkitsemisen suhteen.
Demofontti NSA:n seurannassa olevasta sanastosta vuodelta 2012:
https://qz.com/454560/a-font-that-automatically-censors-nsa-spook-words-as-they-are-written/
Twitterrunoilija NSA:n makuun: https://twitter.com/nsawriter?lang=fi
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 11, 2019, 11:47:29
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 11, 2019, 09:30:43
En osaa sanoa, säilyttääkö google kaiken tiedon, vai vain hakusanapohjaiset osoitelistat.
Googlelta voit pyytää kaiken Google-tiliisi liitetyn informaation. Se on printattuna odotettavasti satoja A4-sivuja. Sen tulkintakelpoisuudesta en menisi takuuseen.

Minun käsitykseni siis on, että esimerkiksi Google kerää ja säilöö kaiken  informaation mitä se voi saada karsimatta sieltä pois "toisarvoista". Kehittää menetelmiä sen tiedon hyödyntämiseksi. Uskoakseni Google on aika mato tietämään esimerkiksi keitä henkilöitä esiintyy kännykässäsi olevissa/olleissa valokuvissa.
Tämä taitaa olla sen liiketoimintamalli.
Mitä pidemmältä ajalta sillä on mahdollisimman kattavaa dataa, sitä arvokkaampaa se on jalostettavaksi ja myyntiin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 11, 2019, 21:18:05
Helposti menee business ja security näissä sekaisin ja samaankin kasaan. Oletan kuitenkin, että business vaatii enemmän dataa käsiteltäväksi. Security-puolella taas muutama kriittinen  sana voi vilkuttaa merkkivaloa.

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 12, 2019, 21:59:09

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001108824.html

Avantouintia matka pituus mielessä.

Kädet menee aika toimintakyvyttömäksi. Huomattu on, vaikka matkaa ei samalla tapaa ole tullut uitua.

Käsissä jos olisi räppänät, niin käden liikkeen voisi minimoida, kylmää vettä vastaan, ja kun ääriraajat kyseessä, niin tuntus järkevältä. Sama ehkä jaloissa.

Tasaisempi kylmettyminen voisi olla tuossa lajissa jokin arvo. Vaikea sanoa paljoa, kun ei paljoa kokemusta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 13, 2019, 14:17:51
Kuvatekstiin uskoen, pitää nyt kysyä, jotta voisiko joku mies selittää mitä tuo tarkoittaa?
Oma tulkintani oli, että siinä ollaan lähipubista matkalla kotiin ja vain vähän heittää, kun yksi sivuaskel on tullut. Mutta se tuskin on oikea vastaus, koska olisi ihan liian helppo. Tuonhan moni muukin nainen keksisi varmaan.

(https://kuvaton.com/kuvei/yks_askel_sivuun.jpg)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Renttu - maaliskuu 13, 2019, 14:55:51
^
Voisin selittää, mutta kertoisitko itse, miksi minun pitäisi se selittää? Se on mieshuumoria.

Kun naisilla on kuukautiset, niin eikö tunnukin jännältä, kun nousee istualtaan ylös? Saati, jos alkaa aivastuttaa? Miksi naisilla kuluu niin paljon  vessapaperia? Selittäisitkö meille miehille, mahdollisimman yksityiskohtaisesti?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 13, 2019, 15:07:29
Okei, tajusin nyt mistä kuvassa on kysymys. Kiitos :)
Olisihan se pitänyt kyllä arvatakin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 13, 2019, 15:12:57

Edellisessä viestissäni oleva linkki antaa kuvaa horkasta. Kuumeen yhteydessä moni varmaan kokenut tuota, vaihtelevan vahvuisena.

Yllättävintä noissa kokemuksissa se, että moni kehollinen asia unohtuu. Nähtävästi sen takia, että sanallistuksia ilmenee, miten sattuukin. Yleensä ei välttämättä. Miksi joku voi päätyä kertomaan jostain kokemuksesta, sanatasolla? Mitä se tarkoittaa?

Horkka voi olla ilmiönä sellainen, jota harvemmin tulee käsiteltyä. Siten se voi ehkä jäädä unholaan, ellei kokemus assoioidu jonkin tapahtuman laukaisemana, sanattomana rakenteena, mitä onkin. Mielikuva on tässä inflatorinen, eikä oikein herätä tajuamaan tilannetta erittelevämmin. Monen uudiksen (provon, ...) tarkoitus on saada aikaan tajuttavuutta. Tässä muuten selitystä, miksi aina ei kannata kertoa tavalla, joka tulee heti ymmärretyksi.

Kun horkka tuli käsittelyyn, voin kyllä jäljittää aika extremetapahtuman tästä, ja extremen siinä mielessä, että kyseessä on harvinaislaatuisuus, ainakin mitä omiin kokemuksiini tulee.

Kesäkuumalla, kuuma suihkussa käynti sai aikaa älyttömän horkan. Miksi noin, sitä en osaa selittää. Outo juttu, mutta sillä tavoin tuntuva, että aika vaikea lähteä kiistämään epätapahtuneeksi, tai huomaamattomaksi. Selitys tuolle voi silti olla yksinkertainen. Tapahtumana tällaiset voivat olla hyvin epäuskottavia, ja vaikeasti mahdolliseksi ajateltavissaolevaksi kuuluvia. Kun KO ilmiö on tapahtunut, niin selityksen voi olettaa olevan ehkä pelkkää simpulaa.

Maailma on ihmeellinen. Ei sen tapahtumia aina osaa ennakoida. Jälkikäteisselittelyn pohja on hiukan varmempaa. Mitäs tästä voi taas päätellä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Renttu - maaliskuu 13, 2019, 15:20:09
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 13, 2019, 15:07:29
Okei, tajusin nyt mistä kuvassa on kysymys. Kiitos :)
Olisihan se pitänyt kyllä arvatakin.
Niin että tajusit, että joko:

1. Karva on mennyt kiusallisesti esinahan väliin, mutta ei voi julkisella paikalla ryhtyä korjaamaan.
2. Kivekset tai toinen kiveksistä ovat hankalasti, muuten sama kuin edellä.
3. Penis on liimaantunut reiteen tai muuten huonossa asennossa, muuten sama kuin edellä.

Ilman muuta tajusit, olisihan pitänyt arvata! :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 17, 2019, 19:36:34

Miten liittyvät taide, ja extreme toisiinsa?

Liittyvätkö?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 31, 2019, 14:07:15
Mitä vaalipöhinä tarkoittaa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 31, 2019, 14:18:23
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - maaliskuu 31, 2019, 14:07:15Mitä vaalipöhinä tarkoittaa?

Pöhinä voidaan liittää moneen yhteyteen.

Vaalien tapauksessa, liitetyksi voi ajatella paljon erilaista, ainakin jos ei tiedä yleisemmin liitetystä mitään. Yleisesti ottaen vaaleihin voi eroituskykyinen liittää monenlaista. Ehkä jonkin löydöksen voisi liittää sanaan. Itse en osaisi, vaan voisin ajatella sanan viittaavan ...

V-pöhinä voisi olla esim sitä meininkiä, jota vaalit yleisesti synnyttävät. Monenlaista toimijuutta on, ja meininkiä. Pöhinä on kuin parveilua, joten siihen liittävä logiikka voi olla melko hajanaista, jos logiikkaa toisi tähän, kuvaamaan sitä, ettei sitä oikein ole mukana.

Vaali-jazz voisi olla musiikillisesti aika lähellä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - huhtikuu 01, 2019, 19:23:16
Aloin tässä katselemaan tiededokumenttia joka käsittelee Jupiteria. Tässä alussa keuhkotaan miten suuri Jupiter on. Ja sitten sanotaan että on helppo ymmärtää miksi Jupiter nimettiin ylijumakan mukaan.

Ai jaha. Näkyikö Jupiter mukamas antiikin porukoilla taivaalta jättiläisenä niin kuin ylijumakan asemaan sopii? Onko nyt joku seikka mitä en hoksaa kun minun käsittääkseni Jupiter näkyy kaikessa majesteettisuudessaan vain kaukoputkella, ja virallinen tiedehän ei salli näkemystä että Jupiterin nimenneillä ihmisillä olisi ollut moista teknologiaa.

Itse tosin sallin luettuani Robert Templen kirjoja.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 01, 2019, 21:22:16

            ^Wiki  (https://en.wikipedia.org/wiki/Jupiter)wäittää:
When viewed from Earth, Jupiter can reach an apparent magnitude of −2.94, bright enough for its reflected light to cast shadows,[19]and making it on average the third-brightest natural object in the night sky after the Moon and Venus.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - huhtikuu 01, 2019, 21:28:58
Mutta miksei Aurinko (Apollo? Helios?) ole jumalpantheonin pääjumala? Tai Kuu, tai Venus. Erikoista laittaa ylijumaluudeksi planeetta joka ei ole lainkaan taivaan kirkkain. Jokatapauksessa tiededokumentissa puhuttiin nimenomaan Jupiterin koosta, ei kirkkaudesta, kun keuhkottiin että eipä ihme että ylijumala.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 01, 2019, 21:48:34

Tuollaisen tulkintaperusteet voi olla vinhat. Ehkä ei ole suoraviivaisesti ymmärrettävissä, nykyihmiselle.

Ehkä taustalla ei ole suurempaa sisältöä, vaan jokin hassutus, johon menty.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 01, 2019, 22:35:42
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 01, 2019, 21:28:58
Jokatapauksessa tiededokumentissa puhuttiin nimenomaan Jupiterin koosta, ei kirkkaudesta, kun keuhkottiin että eipä ihme että ylijumala.
Jaahas, vai että tommosta. No, just tämmösten populistihömpötysten takia katson usein "tiededokumentteja" nenän vartta pitkin. Hmph.  Muistelen taannoin auringonpimennys-tiededokumentissa hehkutetun että Maa se on ainoa jolla on täydellisiä auringonpimennyksiä. Mutta kun Jupiterilla on vähintään joka toinen päivä...


Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - huhtikuu 01, 2019, 22:55:10
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 01, 2019, 22:35:42
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 01, 2019, 21:28:58
Jokatapauksessa tiededokumentissa puhuttiin nimenomaan Jupiterin koosta, ei kirkkaudesta, kun keuhkottiin että eipä ihme että ylijumala.
Jaahas, vai että tommosta. No, just tämmösten populistihömpötysten takia katson usein "tiededokumentteja" nenän vartta pitkin. Hmph.  Muistelen taannoin auringonpimennys-tiededokumentissa hehkutetun että Maa se on ainoa jolla on täydellisiä auringonpimennyksiä. Mutta kun Jupiterilla on vähintään joka toinen päivä...
Jep. Viimeksi katsomassani luontodokkarissa maalailtiin että pallokala on eläimistä taiteellisin.
Voihan museokortti!

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fkuvanjako.fi%2Fz0ci9.jpg&hash=85603cdc6211457bf115c0607ec26ca2f8316a8e)

Voi rähmä mitä spedeilyä!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - huhtikuu 01, 2019, 23:02:46
Härregyyde.  ::)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Magdaleena - huhtikuu 02, 2019, 00:17:45
Onhan noita rivouksia muinaistaiteessa ollut, mutta tietääkö a4 mistä päin tämä on, tuskin Egyptistä.  Kuvan osoite ei sitä näytä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - huhtikuu 02, 2019, 08:02:08
Lainaus käyttäjältä: Tiistai - huhtikuu 02, 2019, 00:17:45
Onhan noita rivouksia muinaistaiteessa ollut, mutta tietääkö a4 mistä päin tämä on, tuskin Egyptistä.  Kuvan osoite ei sitä näytä.
Tämä ei ollut aprillipila.
Näitä pyhiä kuvia löytyy Intian Lakshmana temppelistä.
http://tourismeveryone.com/India-Madhya_Pradesh-Chhatarpur-Lakshmana_Temple
https://www.gettyimages.in/detail/photo/sex-with-horse-sculpture-on-lakshmana-high-res-stock-photography/128891377
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - huhtikuu 02, 2019, 10:06:16
Lainaus käyttäjältä: a4 - huhtikuu 02, 2019, 08:02:08
Lainaus käyttäjältä: Tiistai - huhtikuu 02, 2019, 00:17:45
Onhan noita rivouksia muinaistaiteessa ollut, mutta tietääkö a4 mistä päin tämä on, tuskin Egyptistä.  Kuvan osoite ei sitä näytä.
Tämä ei ollut aprillipila.
Näitä pyhiä kuvia löytyy Intian Lakshmana temppelistä.
http://tourismeveryone.com/India-Madhya_Pradesh-Chhatarpur-Lakshmana_Temple
https://www.gettyimages.in/detail/photo/sex-with-horse-sculpture-on-lakshmana-high-res-stock-photography/128891377

Sieltäköhän se Ismo ideansa haki.

Extaasiin

Ismo Alanko

Kun samettikäsi hyväilee vatsani herkkiä kohtia
Olen vapaa extaasissa ilman kimaltavaa kemiaa
Kun pehmeät huulet kulkevat pitkin ihoni raukeita karvoja
Olen vapaa extaasissa sinun kanssasi
Olen kuullut rumia tarinoita eläimistä ja ihmisistä
Nähnyt kuinka aurinko nousee lännestä iltaisin
Olen uittanut silmiäni rumuudessa tämän iltapäivän
Ja kun kaiken lasken yhteen toistan ikivanhan lauseen:
"Uskon rakkauteen"
Extaasiin
Sinne vie pieni polku halki villin sademetsän
Siellä sataa rakkautta joskus liikaakin
Extaasiin
Sinne vie lämmin iho vasten toista
Liikkumatta
Vuosisata vuosisadan jälkeen tietää sen
Extaasiin
Extaasiin
Extaasiin
Extaasiin
Vaikken koskaan saanut toteutumaan suurta unelmaa
Olen vapaa extaasissa ilman mammonaa
Vaikka minut haudattaisiin jo maan kylmiin kahleisiin
Olen vapaa extaasissa sinun kanssasi
Olen nähnyt rumia visiota eläimistä ja ihmisistä
Kuullut kuinka kyrvät nousevat taivaalle iltaisin
Olen uittanut silmiäni rumuudessa tämän iltapäivän
Ja kun kaiken lasken yhteen toistan ikivanhan lauseen:
"Uskon rakkauteen"
Extaasiin
Sinne vie pieni polku halki villin sademetsän
Siellä sataa rakkautta joskus liikaakin
Extaasiin
Sinne vie lämmin iho vasten toista
Liikkumatta
Vuosisata vuosisadan jälkeen tietää sen
Extaasiin
Extaasiin
Extaasiin
Extaasiin
Extaasiin
Sinne vie pieni polku halki villin sademetsän
Siellä sataa rakkautta joskus liikaakin
Extaasiin
Sinne vie lämmin iho vasten toista
Liikkumatta
Vuosisata vuosisadan jälkeen tietää sen
Extaasiin
Extaasiin
Extaasiin
Extaasiin
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - huhtikuu 02, 2019, 14:25:00
^ En osaa tulkita biisin kantaa eläimiin sekaantumiseen mutta esikuvia harrastetoiminnalle löytyy kyllä lähempääkin ja ihan laillisesti:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elaimiin-sekaantuminen-on-kiellettya-suomessa-vain-jos-elain-karsii-tata-voi-olla-hankala-osoittaa-jos-sika-yhtyi-mieheen/6273220#gs.3hvnz9
Näyttää ajat muuttuneet tältäkin osalta, vanhan liiton puhteista nykyajan muotiin:
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000431021.html

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fkuvanjako.fi%2Fmsr9n.jpg&hash=e0894a79773a423b7afdce6c82cb46b2138f58b0)

McDonalds!?

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fkuvanjako.fi%2Ffdrwx.jpg&hash=358cd7c4881ff7129ef6f4d3127e0dc8085997d8)

http://news.mit.edu/2018/humans-speak-through-cave-art-0221
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 02, 2019, 18:26:44
Muistaako joku, minä vuonna homo lakkasi olemasta haukkumasana ja muuttui vain kuvaamaan seksuaalista suuntautuneisuutta?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Sepe - huhtikuu 02, 2019, 18:50:05
Jossain se aina on haukkumasana.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 03, 2019, 02:05:36
Latinan homo tarkoittaa ihmistä ja kreikkalaisperäisenä etuliitteenä samanlaista.

Seksuaali-identiteetistä alettiin puhumaan enemmälti 1960-luvulla lisäten homoksi haukkumistakin homoseksuaalisuutta tarkoittaen ja tautiluokituksesta homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa 1981.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 03, 2019, 10:12:20
Onko kalalla tunteet? Eli vi..ttaako kalaa ikinä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 03, 2019, 10:37:16

Kala tuntee, kuulee ja juttelee (https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kala_tuntee_kuulee_ja_juttelee) (Tiede-lehti)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 03, 2019, 10:48:37
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 03, 2019, 10:12:20
Onko kalalla tunteet? Eli vi..ttaako kalaa ikinä.

Tuskin, mutta sillä on usein nälkä ja se tunne on tarpeellinen, jotta viitsii syödä. Haukikaan tuskin jää sen kummemmin suremaan karannutta särkeä.

Seksikin tulee kalapoloisen mieleen, vaikka monilla lajeilla se johtaa kalaparan elämän viimeiseen kliimaksiin, eli ne joutavat pois luojan luomasta elinpaikastaan.
Mutta monilla lajeilla tuo lisääntymis-sessio tapahtuu vuosittain. Vaelluskaloilla kuten lohilla se on useimmiten kertalaaki, atlannin lohet ilmeisesti kuolevat kaikki, mutta nämä suomessakin lisääntyvät voivat joskus toipua toiseenkin kertaan lisääntymään.

Niin varmaan niiden tunnemaailma on jonkun verran yksinkertaisempi, kuin ihmiseläjän, mutta onhan sitä tunnemaailmaa ilmeisesti kaikella elollisella jossain määrin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 06, 2019, 17:56:29
Voiko olo olla kuin hodarilla, jota tarjoillaan ilman asianmukaisia mausteita? Jos ei voi olla, mistä tietää, millaisia olotiloja sitten voi olla?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 06, 2019, 19:30:27
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 03, 2019, 10:48:37
Niin varmaan niiden tunnemaailma on jonkun verran yksinkertaisempi, kuin ihmiseläjän, mutta onhan sitä tunnemaailmaa ilmeisesti kaikella elollisella jossain määrin.

Olen huomannut, että usean ihmisläjän tunne-elämä on sangen yksinkertaista ja puutteellista.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 08, 2019, 09:19:04
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 06, 2019, 19:30:27
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 03, 2019, 10:48:37
Niin varmaan niiden tunnemaailma on jonkun verran yksinkertaisempi, kuin ihmiseläjän, mutta onhan sitä tunnemaailmaa ilmeisesti kaikella elollisella jossain määrin.

Olen huomannut, että usean ihmisläjän tunne-elämä on sangen yksinkertaista ja puutteellista.

No tämmöistähän se ihmisläjissä saattaa olla. Yksipuolista ehkä, mutta harvoin tunteetonta.

Melko helppohan se on melkein kuka hyvänsä suututtaa ja suuttuvat ilman aihettakin. Kehittävät jopa itse sellaisen ajatusmaailman toisten puolesta ja kiukuttelevat sitten sille "omalle kehitelmälleen".
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 14, 2019, 17:55:38

1. itsekkyys ~ ego
2. moraalisuus ~ joukkoego
3. eettisyys ~ hyvyys, kauttaaltaan

Käsitteet ei oikein kerro täsmällisesti asiaa, siis nuo kolme. Tietynlaista jokolinjaa hyvyydessä edustaa kuitenkin nuo 3 askelmaa. Usein toteutuu 1, tai 1 ja 2, tai 1 ja 3, tai ehkä vain 3.

Miten tällainen erittely, hyvyyden laajuuden mittarina?

Mainittava tietysti, että em laajuus koskee myös tasojenvälisesti, eli egojuttua voi olla, tosin toiset egot eivät ole ongelma, vaan siinä missä omakin. Samoin joukkotapauksessa. Hyväksytään, tunnustetaan ja arvostetaan muita joukkoegoja.

Eettisyys olisi kiinnittymistä kaikkiin, jolloin mahdollisuus noiden samanaikaiseen olemassaoloon vaatii oman sovellustapansa. Mikä se voisi olla?

Vai miten lähestyä sosiaalista kestävyyttä? Onko se tavoitteena jotain?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 14, 2019, 19:21:26
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 14, 2019, 17:55:38

1. itsekkyys ~ ego
2. moraalisuus ~ joukkoego
3. eettisyys ~ hyvyys, kauttaaltaan

Laittaisin 2:een ylimielistä tai muuten ylemmyyttä
1. itsekkyys ~ ego
2'. moraalinen ylemmyys ~ joukkoego
3. eettisyys ~ hyvyys, kauttaaltaan

2' menee helposti ns. päähän -> ylimielisyys -> ei omiin joukkoihin kuuluvien halveksuntaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 14, 2019, 19:33:02
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 14, 2019, 19:21:262' menee helposti ns. päähän -> ylimielisyys -> ei omiin joukkoihin kuuluvien halveksuntaa.

Vastaavaa esiintyy samaan 2-kohtaan liittyen, mikäli sitä arvioidaan kohdan 3 kautta, mikäli 2-kohta painottuu liikaa, kuten itse ajattelen. Samalla painottuu 1-kohtakin, spontaanisti, 2-kohdan kulmikkuuden takia, mikä saa potkua 2-kohdalle, ja kehä kiertää yksilö-yhteisö-dilemmaa. Kommunismi-kapitalismi lienee tätä. Globaalitason eräs teema.

"Paras" kehitelmä tuosta on 1-kohta, joka käyttää 2-kohtaa. On tosiaan kommunismia, muttei johdonmukaisesti ongelmana, jota vastaan tarvitsisi sotia, kunhan pahimmat oireet hoidellaan. En tiedä ihan. Skenaario mahdollinen. Hyväksikäyttöjärjestelmiä kyllä viritellään, ja niissä ollaan mukana, joskus laajastikin.

3-kohdan hyvyys on kestävyydessä. Idea on selkeä, tosin sovellettavuus on käytännössä vaikea. Laikan voisi kuvitella kuuluvan tähän ryhmään. Toisaalta painottaa jonkin verran diktatuuria, ja napaisuuksia, ja niiden olemassaoloon nojautumista. Tiedä ihan varmaa.

Itse voisi lukea itseni 3-kohtaan, ihannetapauksessa. Tavoitteena tuollainen on hyvä. Pinnallisena se olisi minulle kauhistus, ja varmaan sitä on muuten vaikea käsittää. Tosin ei-pinnallisena taas aika haettava juttu, eli ei olleenkaan selvä. Tällaiset tietysti kiehtoo, eli onko tässä se peruste sitten. Heh.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 15, 2019, 16:13:46
(https://images-na.ssl-images-amazon.com/images/I/A1osYOAxT0L._SX425_.jpg)

Pitäisi ostaa matkalaukku. Olen katsellut tuollaista kuvassa näkyvää Mammutin "titaanin" väristä laukkua, mutta niiden(kin) saatavuus näyttää todella heikolta. Kaikki, mihin kiinnitän huomioni, on saatavuutensa osalta kievan alla, mutta se on ehkä vasta seuraavan viestini kysymykseni, että mistä niitä vielä saisi...

Any way, minkä kokoisia ovat esim. 60 ja 90 litran matkaveskat johonkin ihmiselle ymmärrettävään objektiin suhteutettuna? Mistä minä tiedän, minkä kokoinen 60 litraa on? Kuvassa on ilmeisesti 40 litraa, mutta mistä minä tiedän minkä kokoinen edes tuo on? Mulla ei ole hajuakaan, mikä nykyisen vuodelta 2000 oleva David-laukkuni koko on, mutta se on liian pieni. Se on hieman enemmän kuin 35 litraa, joka puolestaan on Prisman alehyllystä joskus vuosi sitten jaagaamani selkärepun koko. Tai mistä minä sitäkään tarkalleen ottaen tietäisin, kun ei ole oikein hyvää käsitystä, minkä kokoisia nuo eri litralukemat ovat esim. ihmisen mittakaavaan suhteutettuna. Sen pitäisi olla reilusti isompi kuin 35 litraa, mutta selvästi pienempi kuin jääkiekkoveska (joita tosin niitäkin näyttää olevan tarjolla mitä kokoa tahansa). mutta siis se ei saa olla liian iso mutta reilusti isompi kuin 35 litraa. Mahdollisesti sen siis pitäisi olla jotain 60-90 litraa mutta kun pitäisi saada käsitys kumman kokoista Mammuttia kanattaa ryhtyä metsästämään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 15, 2019, 16:36:58
Jos tuon kuvan esittämän laukun mittasuhteet ovat kutakuinkin sitä, mitä olet etsimässä, niin voit helposti laskea samoilla suhteilla sivujen mitat vaikkapa 70 litraiselle laukulle. Ota sanomalehteä tai jos on joku vanha lakana, jonka voit saksia, ja teippaa niistä mittojen mukainen malli. Jos se ei vaikuta sopivalta, niin tee toinen jonka voisit ajatella olevan mieluinen.

Vielä helpommalla pääset, jos  menet johonkin markettiin mittanauhan kanssa. Kun löydät mieluisen kokoisen ja mallisen, niin mittaat sen ulkomitat ja laske sen tilavuus. Noin ainakin saat aika täsmällisen mielikuvan eri kokoisten laukkujen tilavuudesta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 15, 2019, 16:39:03
Kiitos Hippi vihjeistä, mutta taisin jo löytää ainakin suuntaa-antavan hahmotelman kuinka iso 90 litraa on: https://www.youtube.com/watch?v=fSWPOD_U-6Q&feature=youtu.be
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - huhtikuu 15, 2019, 19:36:18
Näillä voi myös suhteuttaa tarvittavaa kuljetuskokoa:

1 jonne mahtuu:
(https://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_topic_image/sieppaa_28.png?itok=iiY9px2P)
Audi A6(565litranen)

250 donaa mahtuu:
(https://www.propmoney.info/images/prop-money-bag-$250,000.jpg)
https://propmoney.info/prop-money-examples-page.html
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 16, 2019, 08:10:24

Voiko musiikki hölskyttää ihmiseen kertyneet kokkaroitumat tomutasolle?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 16, 2019, 08:12:04
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 16, 2019, 08:10:24

Voiko musiikki hölskyttää ihmiseen kertyneet kokkaroitumat tomutasolle?

Voi volyymia vaan tarpeeksi, menee koko ihminen tomuksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 16, 2019, 16:36:34
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 15, 2019, 16:39:03
Kiitos Hippi vihjeistä, mutta taisin jo löytää ainakin suuntaa-antavan hahmotelman kuinka iso 90 litraa on: https://www.youtube.com/watch?v=fSWPOD_U-6Q&feature=youtu.be

Jäi Mammutti metskaamatta. Ostin sittenkin ton videolla olevan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Magdaleena - huhtikuu 16, 2019, 17:55:06


Tarvittaisi Suokkis, mensatason nero avaamaan tänne taas humoristisen ketjun "helpot prosenttilaskut"  :)

Vaalituloksia selaillessa oli myös linkki Suomi seuran (https://suomi-seura.fi/ulkosuomalaisten-ensimmaiset-kirjeaanestysvaalit-aanestysaktiivisuus-nousi-ennatyskorkealle/) sivulle ja kappas, ennätys osallistumisessa, odotetusti. Mutta mitä sillä sivulla lukikaan:

Lainaa
Eduskuntavaalien voittajiin kuuluvat myös ulkosuomalaiset. Maailmalla asuvien suomalaisten äänestysprosentti oli sunnuntaina 14.4. pidetyissä eduskuntavaaleissa 12,7 %. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Vastaavasti Suomessa äänestysaktiivisuus nousi 2 prosenttiyksikköä.
..Ulkomailla asuu noin 254 574 äänioikeutettua. Heistä eduskuntavaaleissa äänesti 41 127 henkeä: edustustoissa ja muissa ulkoministeriön järjestämissä ennakkoäänestyspaikoissa äänesti 86 maassa, 219 ennakkoäänestyspaikassa yhteensä 40 914 henkeä ja laivoilla antoi äänensä 213 henkeä.  Maailmalla ennakkoäänesti noin 5 600 enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Sunnuntain vaalit olivat myös Suomen historian ensimmäiset kirjeäänestysvaalit: maailmalla oleskelevat suomalaiset saivat äänestää kirjeitse perinteisen ennakkoäänestyspaikassa vierailun sijaan. Ulkomailla kirjeäänesti 6 166 suomalaista. Luku sisältää myös Suomessa asuvia, jotka äänestivät kirjeitse maailmalta. Näin ulkomailta annettiin yhteensä 47 293 ääntä...

Luin ensimmäisen lauseen ja että.. mitä?! Tarkistin laskurilla, äänestysaktivisuus oli 16,1 %
Tarvitaan matikkaa pääaineenaan opiskellut tätä tarkistamaan  ???

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 17, 2019, 11:58:41

Ihmisten suhde ongelmiin  Osa elää ongelmista. Osa haluaa asiat kuntoon, jotta voi elää. Hankala idea, jos elämä perustuu ongelmiin. Miten todellinen on edellinen dilemma?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 18, 2019, 01:33:24
Lainaus käyttäjältä: Magdaleena - huhtikuu 16, 2019, 17:55:06


Tarvittaisi Suokkis, mensatason nero avaamaan tänne taas humoristisen ketjun "helpot prosenttilaskut"  :)

Vaalituloksia selaillessa oli myös linkki Suomi seuran (https://suomi-seura.fi/ulkosuomalaisten-ensimmaiset-kirjeaanestysvaalit-aanestysaktiivisuus-nousi-ennatyskorkealle/) sivulle ja kappas, ennätys osallistumisessa, odotetusti. Mutta mitä sillä sivulla lukikaan:

Lainaa
Eduskuntavaalien voittajiin kuuluvat myös ulkosuomalaiset. Maailmalla asuvien suomalaisten äänestysprosentti oli sunnuntaina 14.4. pidetyissä eduskuntavaaleissa 12,7 %. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Vastaavasti Suomessa äänestysaktiivisuus nousi 2 prosenttiyksikköä.
..Ulkomailla asuu noin 254 574 äänioikeutettua. Heistä eduskuntavaaleissa äänesti 41 127 henkeä: edustustoissa ja muissa ulkoministeriön järjestämissä ennakkoäänestyspaikoissa äänesti 86 maassa, 219 ennakkoäänestyspaikassa yhteensä 40 914 henkeä ja laivoilla antoi äänensä 213 henkeä.  Maailmalla ennakkoäänesti noin 5 600 enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Sunnuntain vaalit olivat myös Suomen historian ensimmäiset kirjeäänestysvaalit: maailmalla oleskelevat suomalaiset saivat äänestää kirjeitse perinteisen ennakkoäänestyspaikassa vierailun sijaan. Ulkomailla kirjeäänesti 6 166 suomalaista. Luku sisältää myös Suomessa asuvia, jotka äänestivät kirjeitse maailmalta. Näin ulkomailta annettiin yhteensä 47 293 ääntä...

Luin ensimmäisen lauseen ja että.. mitä?! Tarkistin laskurilla, äänestysaktivisuus oli 16,1 %
Tarvitaan matikkaa pääaineenaan opiskellut tätä tarkistamaan  ???
Äänerstäneiden osuus äänioikeutetuista  41 127 / 254 574 on toki 16,2 %

Ryhtymättä arvailemaan mitä esitetyt prosenttiluvut oikeasti ovat ja onko teksti totta.

Toki ulkomailla voivat äänestää muutkin äänioikeutetut kuin ulkomailla asuvat (https://vaalit.fi/aanestaminen-ulkomailla), mutta siitä tässä ei näytä olevan kyse.
Äänioikeus on viimeisen Suomen kotikunnan mukaan. Eräs hämmentävä seikka voisi olla, jos Suomessa ei ole tiedossa osoitetta johon toimittaa ilmoitus äänioikeudesta.
Tilatuista kirjeäänestysaineistosta tuli muuten vain puolet käytettyä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 18, 2019, 02:17:44
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 16, 2019, 16:36:34
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 15, 2019, 16:39:03
Kiitos Hippi vihjeistä, mutta taisin jo löytää ainakin suuntaa-antavan hahmotelman kuinka iso 90 litraa on: https://www.youtube.com/watch?v=fSWPOD_U-6Q&feature=youtu.be

Jäi Mammutti metskaamatta. Ostin sittenkin ton videolla olevan.
Ostamasi matkakassin mitat olivat  74 cm x 32 cm x 37 cm = 87,6 l
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - huhtikuu 18, 2019, 10:13:50
Netissä on näkynyt matskua että tämmöinen 5G pitäisi kieltää. Mikäs siinä on karmeaa, keittää aivot päässä vai?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Magdaleena - huhtikuu 18, 2019, 13:19:58
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 18, 2019, 01:33:24

Äänioikeus on viimeisen Suomen kotikunnan mukaan. Eräs hämmentävä seikka voisi olla, jos Suomessa ei ole tiedossa osoitetta johon toimittaa ilmoitus äänioikeudesta.
Tilatuista kirjeäänestysaineistosta tuli muuten vain puolet käytettyä.

Minä hukkasin ilmoituksen äänioikeudestani, tai todennäköisimmin heitin pois roskapostin mukana, kun en aikonut vaivautua äänestämään, viimeisestä kerrasta on varmaan 10 vuotta! Sitten tutut sanoivat, ettei tarvitse muuta kuin "henkkarit" tai passin ja se riitti. Lehtien ennakkokyselyt kyllä ennustivat vähän outoja vaaleja ja sen takia moni muukin ulkosuomalainen katsoi kansalaisvelvollisuuden käydä äänestyspaikalla.
Siis ääneni lähetettiin Pohjanmaalle kotipaikkakunnalleni.

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 19, 2019, 00:15:18
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 18, 2019, 10:13:50
Netissä on näkynyt matskua että tämmöinen 5G pitäisi kieltää. Mikäs siinä on karmeaa, keittää aivot päässä vai?
Uskottelevat ja pelottelevat itseään ja muita? Uusi aina pelottaa.
STUKin mukaan 5G ei eroa oleellisesti 4G, 3G jne verkoista terveysriskin suhteen.
https://www.stuk.fi/aiheet/matkapuhelimet-ja-tukiasemat/matkapuhelinverkko/5g-verkon-sateilyturvallisuus
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 19, 2019, 02:09:14
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 18, 2019, 10:13:50
Netissä on näkynyt matskua että tämmöinen 5G pitäisi kieltää. Mikäs siinä on karmeaa, keittää aivot päässä vai?
Juu, aivot keittää, kuten langaton nettikin aikoinaan. Itse kuljen foliokypärässä nykyisin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 26, 2019, 09:05:39
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 14, 2019, 19:33:023-kohdan hyvyys on kestävyydessä. Idea on selkeä, tosin sovellettavuus on käytännössä vaikea. Laikan voisi kuvitella kuuluvan tähän ryhmään. Toisaalta painottaa jonkin verran diktatuuria, ja napaisuuksia, ja niiden olemassaoloon nojautumista. Tiedä ihan varmaa.

Tuli liitettyä Laika erääseen erittelyntapaiseen ryhmään.

Laika pyrkii käsittääkseni ymmärtämään maailmaa johdonmukaisesti, ja asettaa toiveitaan siinä kun jotain löytää. Laika voi näkyä hyvin iskevänä, johonkin tiettyyn kirjoittajaan, tai ihmisryhmään liittyen. Siinä mielessä ei ihan yleisen tason laajuus mukana.

Itse taas saatan pyrkiä olemaan laajasti, ja paljon puhunut yleisestä. Toisaalta nimenomaan en liitä siihen yksittäistapauksia, tai mieluusti mene niihin, ellei ne tuo selkoa yleisessä mielessä. Tällä tavalla vaikutelmaksi voi tulla diiba-daaba. Se on sitä epävarmuutta, joka näkyy, enkä halua sitä varmammaksi tehdä, ellei pakko, jolloin olen kertonut näistä sen siivoustyön, mikä jälkiteen tulee tehdä, kun pakko toimia jotenkin. Ei kiva.

Yleistä asiankäyntitapaani, ja sen painotusta vierastetaan. Siinä on se hyvä puoli, että vapaus on luoda käsityksiä, jotka voivat lähteä hyvin paljon suoraan reaalielämän tilanteista, vaikka lähtöjä vietäisiin pitkälle, joskus.

Toinen hyvä puoli yleispolitiikkaan pitäytymisessä on vapauden hakemisen lisäksi se, että sovellettavuutta voi hakea vapaasti, kuka tarpeellista hoksaa. Myös itselle mielikuvat monesta selkenee, ja vaikutus on saletti, riippumatta osaako vaikutusta jäljittää vai ei.

Kolmas hyvä yleisnäkemyksellisissä on se, että toimintaan ei kannata lähteä, isommalla joukolla miten sattu. Voi syntyä sekasotkua, ja pahin niistä on se, että tosiaan tekee jotain uhrautumista, ja moni kun näin, niin hiljaiset vaatimukset alkavat kasvaa, ja kohtuuttomuuden tilanne on kohta rakentunut. Nähnyt tätä paljon, matkani varrella.

On vaihtoehto pyrkiä tekemään jotain, ja patistaa muita samoin piiskaten, jolloin ei tarvitse kokea uhriutumisen ongelmaa. Tämä on jonkin verran hyvä, ja pakollinen juttu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 29, 2019, 12:53:46

Mitä mieltä olet sijoittamisesta?

Onko se sitä, että kun roponsa laittaa johonkin, ja sillä sitouttaa jonkun kasvattamaan pottia, niin tilanne on kuin vaunu, joka laitettu kiskoille. Suunta ei vaihdu. Ja jos noita monta.

Onko tässä jotain häikkää?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 29, 2019, 16:23:20
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 29, 2019, 12:53:46
Mitä mieltä olet sijoittamisesta?

Onko se sitä, että kun roponsa laittaa johonkin, ja sillä sitouttaa jonkun kasvattamaan pottia, niin tilanne on kuin vaunu, joka laitettu kiskoille. Suunta ei vaihdu. Ja jos noita monta.

Osuva vertaus.

Aina välillä juna pysähtyy ylämäkeen ja tapahtuu Suuri Junaryöstö. Sitten köyhtyneet matkustajat polttavat viimeisetkin tavarat höyrykattilassa jotta saadaan paineet taas nousemaan ja juna liikkeelle. Rosvot ratsastavat horisonttiin, pölypilven vain jäädessä leijumaan, eikä heitä ikinä tavoiteta.

Ja sama uudestaan.....jne....jne....
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 29, 2019, 16:46:33

Ajatus investoinnista tuli ihan spontaanisti. En tosiaan ole käsitellyt teemaa kovin kattavasti, vaan tuolla tavoin jotain heitellen.

Se on kyllä bongattava ilmiö, että jos on jotain selkeän oletusarvoista, ja ihan pintapuolisin selkeää ja seurattavaa, niin sovellettavaksi vietynä oletuksen seurailu voi olla yllätyksellikäs.

Joskus päätelmään itseensä ei mitenkään törmää. Voi olla, että muuten sen pyörittävä vaikutus lakkaisi, tai se lopetettaisi, tai ainakin pysäytettäisiin hetkeksi, ellei karusellitoiminta olisi yhtä lystiä. Tuskin asettuu ihan sen nimike-katoksen alle kokonaan, mutta eihän toisaalta karuselliä olisi, ellei jotain olisi myös karu-hyrrän laitamilla.

(Musta-aukko -huumoria)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 30, 2019, 18:14:46

Millaisia arviointipohjaa vaatii se, että osaa löytää mahdollisia kulttuurisia kulkuja ja kehkeytymiä, ja erityisesti sitä, millaisina kulttuurit voivat todennäköisesti ilmetä, ts puntaroida sitä, mitä ne voivat olla, esim selkeän mahdollisia?

Onko olemassa jotain tieteenalaa, joka käsittelee teemaa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 30, 2019, 18:38:49
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 30, 2019, 18:14:46

Millaisia arviointipohjaa vaatii se, että osaa löytää mahdollisia kulttuurisia kulkuja ja kehkeytymiä, ja erityisesti sitä, millaisina kulttuurit voivat todennäköisesti ilmetä, ts puntaroida sitä, mitä ne voivat olla, esim selkeän mahdollisia?

Onko olemassa jotain tieteenalaa, joka käsittelee teemaa?
Kulttuuriantropologia:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuriantropologia
Ja sosiaaliantropologia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliantropologia
Melkein samat mutta olisko niin että edellisen painotus  luotaa ajasta taapäin myytteihin ja etiäpäin
kun taas jälkimmäinen sivusuuntaan sosiaalista verkostoitumista nykyisyydessä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 30, 2019, 21:31:11
!. Voiko olla niin, että on useimmissa yksityiskohdissa väärässä mutta silti tulee oikeaan lopputulokseen?

2. Onko humanitäärisyys kuitenkin ns. väistyvä preferenssi jos olemassaolo ja säilyminen on tärkeintä?

3. Onko säilyminen kuitenkaan niin tärkeää, mehän häviämme täältä kaikki?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 01, 2019, 09:31:11
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 30, 2019, 21:31:11!. Voiko olla niin, että on useimmissa yksityiskohdissa väärässä mutta silti tulee oikeaan lopputulokseen?

Voi.

Moneen yksityiskohtaan voi liittyä erilaisia puolia, ts yksityiskohtaa voi lähestyä eri lailla arvioiden, jolloin yksityiskohdat eivät kutistu vain tietyllä tapaa kattavasti selitettäväksi, ellei lähestymistapaa fiksaa selkeästi niin, että yksityiskohtaan voi liittää melko tietynlaisen arvion, riippuen arvioijasta.

On:

1. yksityiskohdat Y1 ... Ym
2. tarkastelijat T1 ... Tn
3. ratkaisutilanteet R1 ... Ro
4. yksityiskohtien havaittavat piirteet P1..., joiden lukumäärä riippuu tietystä tarkastelijasta (Tj) tiettyyn yksityiskohtaan (Yi), ratkaisutilanteessa Rk.

Kun tarkastelij Tj1 poimii vain tietyt yksityiskohdat, ja niiden tietyt piirteet, ja toisaalta tarkastelija Tj2 tekee samoin, niin aika selvää, että tarkastelijoiden päätelmät (PaTj1, PaTj2) voivat erota.

Jos taas tarkastelijoita yhdistää jokin tietty tavoite, vaikka se, että kannattaako Suomeen ottaa turvapaikanhakijoita, tai kanattaako Suomen liittyä NATOon, niin vaikka päätöksessä olevista ratkaisevista yksityiskohdista (Y1... YmNATO, tai (Y1... YmMAMU) oltaisiin samaa mieltä, niin yksityiskohtien piirteisiin voisi liittyä erilaisia painotuksia.

Jos on vaikka sellainen yksityiskohta maahanmuutossa, kuin maahanmuuttajien vuosittainen kiintiö joka olisi se 1000 vuodessa, ja jostain selkeästä syystä juuri tämä, niin osan (joukko: JE) nähtyä ylipäätään jokin luvun tässä yhteydessä, olisi päätöspainotus selkeät ei, riippumatta oikeastaan luvun suuruudesta. Samalla tapaa, voisi vastaus olla kyllä, joukolla JE, heti kun luku eroaisia nollasta. Joillekin (joukko: Jp, passailu) kohtuus voisi olla 1000, mikäli muut valitut yksityiskohdat saataisiin täsmäämään, asetetun luvun kanssa.

Vaikka joukon JE mielestä yksityiskohdat ratkaisujen kannalta olisi ihan hyväksyttävät, yhden yksityiskohdan ilmeneminen olisi niin vahva, että muiden yksityiskohtien kyllä-lausuntoa puoltava merkitys olisi aina eittämättä vajeista, myönteiseen päätökseen riittämätöntä. Vastaavasti kyllä-joukolla jos vuotuinen mamumäärä poikkeaa nollasta, ei muut kieltävät yksityiskohdat voi merkitä päätöksessä.


(Muutin yhtä alaindeksointia, lisätty myös ratkaisutilanteet listaan)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 01, 2019, 11:06:09

Joskus käytin viestissä sanaa: ideaalikaaos.

Jos noin voisi sanoa, ja se myös kuvaisi joitain olemassaolevan mahdollisuutta, niin millaiseen kokonaisuuteen tämä voisi liittyä, ja mitä olisivat puolestaan ne hahmotelmat, joissa tämä ei voi olla mitenkään mahdollinen?


BTW Edellisessä viestissä lähtö oli posketon, mutta esteelliseksi tällaista lähtöä ei tarvitse ajatella.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 01, 2019, 21:10:35
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 30, 2019, 21:31:11
!. Voiko olla niin, että on useimmissa yksityiskohdissa väärässä mutta silti tulee oikeaan lopputulokseen?
Mahdollista. Mutta kysymys  on niin epämääräinen ettei vastauksellakaan ole merkitystä.

Lainaa2. Onko humanitäärisyys kuitenkin ns. väistyvä preferenssi jos olemassaolo ja säilyminen on tärkeintä?
Hyväntahtoisyydenkin pontimena on käsitys sen edullisuudesta ja mielihyvästä. Tiukassa tilanteessa olemassaolon taistelussa hyväntekeväisyyteen ei juuri ole varaa.

Lainaa3. Onko säilyminen kuitenkaan niin tärkeää, mehän häviämme täältä kaikki?]3. Onko säilyminen kuitenkaan niin tärkeää, mehän häviämme täältä kaikki?
Esimerkiksi ihmislajinko? On tärkeää. Sillä lopulla, jota kukaan ei sen jälkeen muista, ei ole sitten mitään merkitystä. Tällä matkalla jonka koemme nyt, on merkitystä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 01, 2019, 21:37:48
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 01, 2019, 21:10:35
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 30, 2019, 21:31:11
!. Voiko olla niin, että on useimmissa yksityiskohdissa väärässä mutta silti tulee oikeaan lopputulokseen?
Mahdollista. Mutta kysymys  on niin epämääräinen ettei vastauksellakaan ole merkitystä.


Joo, mutta onhan siinä avaamisen paikka, tai ainakin paikka, josta startata kohden avaavampaa. Tein sen, omalla tavallani jo.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 02, 2019, 02:04:50
Ensimmäisen kysymyksen päätöstilanteet voivat olla monentyyppisiä: suorittaa matematiikan kotiläksyharjoitus, valita opiskeltava ammatti, nostaa työllisyysaste 75%:iin, valita kotiin uusi pölynimuri, uudistaa valtakunnan sosiaali- ja terveystoimi tasa-arvoisemmaksi ja vanhenevan väestön hyvinvointia entistä paremmin palvelevaksi, korvata puolustusvoimien vanhaa kalustoa uudemmalla. Mikä on oikea lopputulos, on useinkin mielipidekysymys ja ratkaisut tehdään usein epävarmuuden vallitessa.

Toisessa kysymyksessä asetettiin käytännössä arvioitavaksi suppean oman itsekkään edun ensisijaisuus yleisempään etuun verraten. Kysymys itsekkäästä oman edun tavoittelusta ratkeaa sillä miten tärkeänä omaa etua pitää - "toisethan ovat vapaat ajamaan omaa etuaan". Ajatellaan vaikka Trumpin tai perussuomalaisten epärehellisesti vaalitaktista ilmastonmuutoskantaa. Tai sote-uudistuksessa kepulle ajettua maakuntavaltasementointia ja kokoomuksen ajamaa yhteisten rahojen jakoa ensisijaisesti ulkomaalaisilla pääomasijioittajille. Ajattelisin. että ihminen on valmis antamaan toisen ihokkaansa silloin ihokkaattomalle, kun ajattelee  sellaisen toiminnan toteutuvana käytäntönä parantavan omaa ympäristöään ja  hyödyttävän kaikkia, itseäänkin. Suomalaisten hyvä rehellisyys ja luottamus on alenemassa yrittäjämoraalitasolle.

Sellainen ajattelu motivaation sammuttajana, että ellei ihminen itse tuhoa elinmahdollisuuksiaan, niin viimeistään auringon palettua loppuun päättyvät elämän edellytykset, ei edistä hyviä ratkaisuja.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 02, 2019, 08:39:15

Asiaa, Jaska. Kun jotain kelaillaan, pääsee mukaan.

Toisaalta heittojakin on ihan kiva kommentoida. Joutuu miettimään, mikä niiden merkitys on, tai voi olla.

Kaikissa reagoinneissa on puolensa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 03, 2019, 22:31:25
Suomen kielessä ei kaikkien yllätykseksi ole feminiinistä ja maskuliinista hän-pronominia kuten esimerkiksi englannin kielessä: she ja he. Joten jos olisi ihan pakko sellaiset keksiä suomen kieleen, mitkä olisivat hyviä feminiini- ja maskuliinimuotoja hän-pronominista? Entä onko jo - ja varmasti onkin, mutta kun en seuraa uutisia niin en tiedä - millaisia ehdotuksia ollut yrityksistä poistaa sukupuoli englannin kielen hän pronominista?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 04, 2019, 19:35:48
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - toukokuu 03, 2019, 22:31:25
Suomen kielessä ei kaikkien yllätykseksi ole feminiinistä ja maskuliinista hän-pronominia kuten esimerkiksi englannin kielessä: she ja he.

"Kaikkien yllätykseksi"  :o :o :o :o :o :o :o :o
Ihan oikeasti, kuka tuosta on yllättynyt. Eiköhän sen tiedä jokainen peruskoulun (ja muinaisen kansakoulun) käynyt.

Miksi ylipäätään olisi pakko tuollaisa sukupuoleen sidottuja sanoja keksiä, kun vähintään viimeiset kaksikymmentä vuotta on puhuttu siitä, että olemassaolevistakin pitäisi päästä eroon ja keksiä tilalle sukupuolineutraaleja sanoja.

Ruosissa on han ja hon sanojen rinnalle ja varmaan pian ohikin tullu käyttöön jo hen, jolla voidaan tarkoittaa ketä tahansa sukupuolesta riippumatta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hen-pronomini

Englannista löytyy kehnolla kielitaidolla etsittynä:
https://en.oxforddictionaries.com/usage/he-or-she-versus-they
https://en.wikipedia.org/wiki/Singular_they
KVG lisää
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 04, 2019, 19:44:48
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 04, 2019, 19:35:48
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - toukokuu 03, 2019, 22:31:25
Suomen kielessä ei kaikkien yllätykseksi ole feminiinistä ja maskuliinista hän-pronominia kuten esimerkiksi englannin kielessä: she ja he.

"Kaikkien yllätykseksi"  :o :o :o :o :o :o :o :o
Ihan oikeasti, kuka tuosta on yllättynyt. Eiköhän sen tiedä jokainen peruskoulun (ja muinaisen kansakoulun) käynyt.
Tarvitseeko huono huumorini vetää palkokasvien kaveriksi nenäänsä?

LainaaMiksi ylipäätään olisi pakko tuollaisa sukupuoleen sidottuja sanoja keksiä, kun vähintään viimeiset kaksikymmentä vuotta on puhuttu siitä, että olemassaolevistakin pitäisi päästä eroon ja keksiä tilalle sukupuolineutraaleja sanoja.

Mikään pakko ei tietenkään ole keksiä mitään, kunhan vain ajattelin ehdottaa tällaista "hauskaa" aivojumppaa paremman tekemisen puutteeseen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 04, 2019, 19:49:03

Kun se viesti ei poikennut mitenkään muista viesteistäsi, niin en osannut arvata sitä humoriksi.  :-\
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 04, 2019, 19:50:04
Mistä päättelit, etteivät muutkin viestini olisi huumoria?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 04, 2019, 19:55:04
^Tuo nyt ainakin on.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aasilaulu - toukokuu 04, 2019, 21:52:02
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - toukokuu 03, 2019, 22:31:25
Suomen kielessä ei kaikkien yllätykseksi ole feminiinistä ja maskuliinista hän-pronominia kuten esimerkiksi englannin kielessä: she ja he. Joten jos olisi ihan pakko sellaiset keksiä suomen kieleen, mitkä olisivat hyviä feminiini- ja maskuliinimuotoja hän-pronominista? Entä onko jo - ja varmasti onkin, mutta kun en seuraa uutisia niin en tiedä - millaisia ehdotuksia ollut yrityksistä poistaa sukupuoli englannin kielen hän pronominista?

On muuten tosi vaikea lähteä tuomaan luonnollista sukupuolta kielioppiin, jos se sieltä puuttuu :D Kaikki kuvitteelliset vaihtoehdot tähän suomen osalta tuntuvat kertakaikkisen naurettavilta ja typeriltä. Jos "hän" on neutraali, niin miten olis englannin mukaan "män" ja "shän", eli että lyö sen samantien överisti vitsiksi.

Ruotsissa on kai oikeasti yleistynyt "hen" neutraalina pronominina. Englannin kielessä on kaikenlaisia kehitelmiä ja yritelmiä, mutta ei niistä oikein mikään tunnu luontevalta tai ole lyönyt läpi. Joskus kirjoitettiin kauttaviivalla s/he jne. ja joskus näkee sitä, että listataan molemmat vaihtoehdot: "He or she" jne. Joskus käytetään vaihtelevasti vuorotellen "he"- tai "she"-muotoja ja joskus jopa pelkästään she-muotoja. Ainoa mikä kai aika monista tuntuu luontevalta on käyttää jo olemassa olevaa monikon they-pronominia yksikössäkin. Aika monesti lauseissa, joissa tätä tarvitaan, subjektikin taipuu aika helposti monikkoon: "All students should contact their tutor at the start of term".

Jos haluaa lukea tästä lisää, niin ilmeisesti käypä termi on "singular they (https://en.wikipedia.org/wiki/Singular_they)" (Wikipedia). Suoraan samasta artikkelista vielä pari aika luonnollisen kuuloista esimerkkiä:

Lainaa"Somebody left their umbrella in the office. Would they please collect it?"
"The patient should be told at the outset how much they will be required to pay."
"But a journalist should not be forced to reveal their sources."
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - toukokuu 04, 2019, 23:04:15
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - toukokuu 03, 2019, 22:31:25
Suomen kielessä ei kaikkien yllätykseksi ole feminiinistä ja maskuliinista hän-pronominia kuten esimerkiksi englannin kielessä: she ja he. Joten jos olisi ihan pakko sellaiset keksiä suomen kieleen, mitkä olisivat hyviä feminiini- ja maskuliinimuotoja hän-pronominista? Entä onko jo - ja varmasti onkin, mutta kun en seuraa uutisia niin en tiedä - millaisia ehdotuksia ollut yrityksistä poistaa sukupuoli englannin kielen hän pronominista?
Helppo.
Tietysti häh ja hää!
Häh yritti katsoa jääkiekkoa vaikka hää imuroi yhteistä kotia.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 05, 2019, 09:38:58
Lisääkö tietynlainen sää alttiutta tehdä rikoksia?

Tämän päivän Yle-Uutissa on uutinen otsikolla "Tiet peilijäässä – useita ojaanajoja etelän teillä"

Otsikko on harhaanjohtava. Sen kuuluisi olla: "Tiet peilijäässä - useita liikennerikoksia etelän teilä"

Missä rikos, siellä poliisi, ja missä poliisi, siellä rangaitus. Ei ole "ojaanajoja". On vain rikoksia, joista seuraa rangaistus. Näin ainakin voi päätellä muutama päivä sitten bongaamastani Karjalainen-lehden uutisesta, joka on otsikoitu seuraavasti:

Poliisi: Jos autosi lähtee heittelehtimään liukkaalla tiellä ja ajat ulos tieltä, saat sakot

Uutisissa on joskus kerrottu siitä, miten koululaisia kuljettavat linja-autot joutuvat ajamaan välillä aivan mahdottomassa kelissä. Tie voi olla niin liukas, että auto lähtee valumaan paikaltaan ojaan, vaikka se ei olisi edes liikkeellä. Kun matkustajat nousevat autosta, he ovat vaarassa kaatua saman tien.

Valtiolla on kaksi keinoa ratkaista ongelma: Hiekoitus ja sakotus.

Hiekoituksella voidaan poistaa liukkautta, mutta se maksaa. Samalla kuitenkin vähenevät potentiaaliset sakkotulot.

Valtiolle taitaa tulla halvemmaksi lähettää tien päälle sakottajat kuin hiekottajat. Valtio määrää sakkomaksuja kolaripaikalla, ja kun ojaan ajaneita autoja korjataan, valtio perii korjaamolaskuista arvonlisäveron, joten tuloa tulee täältäkin. Ja jos auto menee romuksi ja korvataan uudella, valtio saa autoveron tuoton. Voidaanko siis sanoa, että liukkaat tiet ovat hyvä bisnes.

https://yle.fi/uutiset/3-10767951
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/162697?fb_comment_id=1548555611900668_1549497965139766
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 05, 2019, 10:07:08
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 05, 2019, 09:38:58
Lisääkö tietynlainen sää alttiutta tehdä rikoksia?

Muistaisin, että helteillä väkivaltarikokset lisääntyisivät. Tosin tuossa se helle sinällään ei varmaankaan vaikuta niin siihen väkivaltaisuuteen, vaikka monilla kuumuudessa hermo kiristyykin helpommin. Eiköhän suurin syy kuitenkin ole alkoholipitoisten juomien runsaammalla nauttimisella, joka saa ärtymyksen purkautumaan estottomammin väkivaltisina tekoina.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 05, 2019, 10:20:25
Seuraava vaikea kysymys. Miten aloittaisitte tämän tyyppisen asunnon muuttamisen pysyvästi normaaliksi siistiksi asunnoksi?

https://eu.statesmanjournal.com/story/news/2016/01/23/salem-experts-tapped-hoarders-episode/79137004/

Aioin ensiksi kysyä, miten aloittaisitte tuollaisen asunnon siivoamisen, tai miten siivoaisitte tuollaisen asunnon. Huomasin kuitenkin, että kysymys on väärä tai turha, koska siivoamisen aloittaminen ja jatkaminen ei ole ratkaisu ongelmaan. Vaikka asunto siivottaisiin miten siistiksi tahansa, se palautuisi vähitellen uudelleen romun täyttämäksi luolaksi. Siivoamisella vaikutettaisiin seurauksiin, mutta ei poistettaisi syytä. Kaikki asunnothan ovat alunperin olleet siistejä. Ja useimmat pysyvätkin siisteinä.

Jos kysymys pysyvästä muuttamisesta on liian vaikea, niin siivoamisen käytännön järjestelyjäkin voi miettiä.

Kerron lopuksi, miksi mitkään ehdotukset ja neuvot eivät toimi - ainakaan siinä huushollissa, jonka tiedän.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 05, 2019, 19:36:00
Tuohan ei vielä näytä olevan edes pahimmasta päästä mitä olen joskus katsonut niitä telkkarista tulevia tosiTV-ohjemia muutaman jakson.

Kyllähän niissä kussakin on oma tarina takana, miten ihminen on tuohon jamaan ajautunut, että mitään ei voi heittää pois ja ja lisää "tarpeellista" tuntuu siunaantuvan kuin itsestään. Minusta tuo näyttäytyy hiukan samanlaisena kuin se itsensä suojeleminen ahmimisen avulla sairaalloisen lihavuuden taakse. Ruoka ja tavara molemmat saavat pahan olon pois ja tekevät edes hetkeksi onnelliseksi.

Siivous on kuin lihavuusleikkaus. Hetkellinen apu, jos ei samalla pitempiaikasen terapian avulla työstetä niitä ongelmia, jotka tekevät tuon vääränlaisen suhtautumisen tavaraan tai ruokaan. Jos niitä aluperäisiä sairastumisen syitä saada hoidettua, tilanne palaa entiselleen.

En osaa muuta tuohon vastata, mutta se ihminen itse pitää saada myötämieliseksi siivoamiselle ja osallistumaan säilytettävien tavaroiden valintaan. Jos joku ulkopuolinen sen tekee, niin todennäköisesti siitä tulee vain entistä pahempi ongelma. Tietysti ulkopuoliset voivat olla työssä apuna.


Olen kerran käynyt kylässä omakotitalossa, jossa oli vähän tuollaista oiretta. Lattiaa kyllä oli näkyvissä, mutta kaikki vaakatasossa olevat pinnat olivat täynnä rojua ja nojatuolien taustat täynnä tyhjiä limupulloja ja ruokapaketteja. Kylpyhuone oli niin saastainen, sai tosi varovaisesti käydä vessassa, ettei vaan koskenut mihinkään. Siellä oli ennen tuloani kuulemma siivottu parin päivän aikana. En sitten tiedä, miten tarmokasta siivous on ollut, eli mikä oli lähtötilanne. Nykyisin talo lienee hylätty sen jälkeen, kun viemärit menivät lopullisesti tukkoon. Ei ollut kovin viihtyisä kyläreissu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 06, 2019, 11:18:53
Paljonko on tämmöisen postimerkin arvo?

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/97/Ingria_1920.JPG)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 06, 2019, 11:48:42
^
Etsi netistä. Ehkä viiden euron hujakoilla. https://kapylanmerkki.fi/verkkokauppa/?lang=fi&group=96&id=10666
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 06, 2019, 13:42:08
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 05, 2019, 10:20:25
Seuraava vaikea kysymys. Miten aloittaisitte tämän tyyppisen asunnon muuttamisen pysyvästi normaaliksi siistiksi asunnoksi?

Tilanne on jossain määrin tuttu jopa henkilökohtaisessa elämässä - kaikenlaista saattaa joskus tarvita...

Kuten Hippi kirjoitti, tärkeää on kokonaisvaltainen muutos, jossa oleellista on estää lisäkrääsän kerääntyminen. Ensimmäinen askel on, että jos jotain uutta hankkii, niin samalla heittää pois - siis ihan oikeasti pois kämpästä - vastaavan määrän jotain vanhaa.

Poisheittämisessä auttaa, jos pystyy raivaamaan jonkin pysyvästi tyhjän alueen, vaikkapa pöytän tjms. Sitä voi käyttää tilapäisenä lajittelualueena, jonka kautta poistettavat kandidaatit joko heitetään pois tai palautetaan varastoon. Kun sama kandidaatti käy riittävän monta kertaa lajittelualueella, se lopulta päätyy poisheitettäviin. Tärkeää on, että lajittelun päätteeksi lajittelualue tyhjennetään täydellisesti ettei siitä synny uutta varastoa.

Prosessi on hidas, mutta niin kaikki todelliset muutosprosessit ovat.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2019, 14:21:53
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 05, 2019, 19:36:00
Kyllähän niissä kussakin on oma tarina takana, miten ihminen on tuohon jamaan ajautunut, että mitään ei voi heittää pois ja ja lisää "tarpeellista" tuntuu siunaantuvan kuin itsestään. Minusta tuo näyttäytyy hiukan samanlaisena kuin se itsensä suojeleminen ahmimisen avulla sairaalloisen lihavuuden taakse. Ruoka ja tavara molemmat saavat pahan olon pois ja tekevät edes hetkeksi onnelliseksi.

Siivous on kuin lihavuusleikkaus. Hetkellinen apu, jos ei samalla pitempiaikasen terapian avulla työstetä niitä ongelmia, jotka tekevät tuon vääränlaisen suhtautumisen tavaraan tai ruokaan. Jos niitä aluperäisiä sairastumisen syitä saada hoidettua, tilanne palaa entiselleen.
Aivan tärkeintä on saada jotain apua niihin syihin - ja siihen ehkä jopa psykiatriseen perussairauteen -, jotka johtavat hoardaamiseen. Muutoinhan tilanne tosiaankin palautuu samanlaiseksi kaaokseksi aika pian, vaikka kämpän saisikin kuntoon. Olettaisin, että terapiassa pureudutaan niihin tarpeisiin, joita yrittää hoardaamalla tyydyttää, ja niihin tunteisiin, joita yrittää hoardaamalla tukahduttaa. Varmaankin yritetään etsiä keinoja itselääkitä esim. ahdistusta (jos siitä on kyse) muilla, terveellisemmillä tavoilla.

Noissa jenkkiläisissä tv-ohjelmissa henkilöt saavat käsittääkseni sekä laajamittaista psykiatrista apua että suuren joukon ihmisiä (sukulaisia, naapureita, vapaaehtoistyöntekijöitä), jotka auttavat käytännön raivauksessa kertarysäyksellä tai ainakin muutamassa päivässä.

On mahdollista, että se raivaus itsessäänkin voisi auttaa psyykkien kuorman vähentämisessä, tai siis se lopputulos pikemminkin. Sen sijaan se raivauksessa tarvittava psyykkinen energia, mikä menee tuhansien päätösten tekemiseen tavaroista (heitetäänkö pois? myydäänkö? lahjoitetaanko jonnekin? säilytetäänkö - ja MIKSI?), on sen sijaan varmaan todella uuvuttava, mutta toisaalta palkitsevaakin. Päätöstenteossa voi harjaantuakin, ja se voi alkaa sujua paremmin urakan kuluessa, väittävät jotkut.

Jos ei ole suuria apujoukkoja ja joutuu aivan yksin tuollaisen hanskaamaan, niin kai siinä pitää vaan aloittaa jostain, ihan mistä tahansa. Esimerkiksi ensin kulkea jätesäkin kanssa ja poistaa roskaksi määriteltävää. Tässä roskien identifioimisen, ja erottaminen "aarteista", voi auttaa topakka ns. valvova silmä, eli toinen ihminen. Mieluusti vähän vieras, sillä silloin on hieman vaikeampaa perustella jotain roskaksi luokiteltavan säilyttämistä.

Sitten kun esimerkiksi haisevat ruoantähteet, homeiset paperit ja tekstiilit, puhkikuluneet kengät tms. tai korjauskelvottomat tavarat eli
ilmiselvät roskat on poistettu päällimmäisestä arkeologisesta kerrostumasta, voi olla tarpeen tuo Hayabusan mainitsema sortteeraukseen soveltuva tyhjennetty pöytä. Sen läheisyyteen sortteerausta varten pahvilaatikoit, jotka voi merkata esim. näin:
- pois lahjoitettavat
- myytävät  (yritä pitää tämä pienenä, sillä eivät välttämättä mene kaupaksi)
- säilytettävät muistoesineet  (jos laatikko täyttyy yli äyräiden, ja muistoesineitä on esimerkiksi yksi huoneellinen, tälle kategorialle on pakko tehdä rankkaa karsintaa)
- säilytettävät muut tärkeät esineet
- jonkun toisen ihmisen esineet esim. aikuisten lasten, jotka velvoitetaan hakemaan pois tavaransa
- roskat

Voi myös aloittaa jostain yhdestä pienestä alueesta ja raivata se, ja sitten voi käydä ihastelemassa alueen zenimäistä tyyntä kauneutta, kunnes siirtyy seuraavaan kohteeseen.

Jos on apujoukkoja, he voivat kerätä kaikki yhden kategorian tavarat (yksi kategoria kerrallaan), mitkä näkevät, esim
- vaatteet (näistä usein on helpoin aloittaa)
- kodin tekstiilit
- keittökrääsä
- keräilylajeittain postimerkit, ovenkahvat, tai mitä kukin kerää
- harrastuksiin liittyvät kukin omana kategorianaan
- paperit (kannattaa sortteerata toiseksi viimeiseksi, älä missään tapauksessa aloita tästä)
- muistoesineet ja valokuvat (kannattaa sortteerata viimeiseksi)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 06, 2019, 17:14:45
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 06, 2019, 14:21:53
Jos ei ole suuria apujoukkoja ja joutuu aivan yksin tuollaisen hanskaamaan, niin kai siinä pitää vaan aloittaa jostain, ihan mistä tahansa. Esimerkiksi ensin kulkea jätesäkin kanssa ja poistaa roskaksi määriteltävää.

Kun jätesäkki täyttyy, se jää huoneistoon tai pihalle lojumaan, koska ei ole paikkaa, mihin sen voisi viedä. Jos säkillinen roskaa jollakin ihmeellisellä keinolla kuitenkin saadaan poistettua huushollista, jäljelle jää vielä 500 säkillistä. Ja sinä aikana, kun ensimmäistä jätesäkkiä täytetään ja sen vientiä "jonnekin" mietitään, taloon käveleee kolmen jätesäkin verran uutta roinaa. Siivoaminen on täysin toivotonta ellei ongelman alkulähdettä saada korjattua.

Hamstraaminen on kuin alkoholismi. Vaikka se olisi ainoastaan yhdellä ihmisellä perheessä, siitä kärsivät muutkin ja koko talous. Jos asian ottaa puheeksi, alkoholisti/hamstraaja kiistää ongelman raivokkaasti ja alkaa selitellä ja syytellä muita. Ylipäätään ongelman esille ottaminen on varma tapa saada aikaan riita. Siivoaminenkin on aika varma tapa, koska sen yhteydessä tulee sekoitettua "järjestystä", niin ettei tavaroita löydykään, kun pitäisi. Täysin sotkussa oleva kämppäkin on tavallaan järjestyksessä, jos jonkun henkilön muistissa on sisäinen kartta siitä, mitä missäkin on. Hamstraaja on uskomattoman hyvä löytämään tavaroita kasoista, jotka ovat muille pelkkää kaaosta.

Siivoamiseen ei innosta sekään, että yhdestä väärin tehdystä siivouksesta saa kuulla moitteita seuraavat 25 vuotta: "Kun te silloin siivositte, niin sen jälkeen ei ole..."

Perheen "terve" jäsen voi mennä vaikka mihin kurssille tai hoitoon, mutta se ei poista ongelmaa, koska perheen "ei-terve" jäsen jatkaa entiseen malliin tavaran tuomista täydet ostospussit käsivarsissa roikkuen.

Idea testiksi: Joka parhaiten löytää tavaroita, on syyllinen sotkuun.   
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2019, 19:56:39
Jos kyseessä on toisesta ihmisestä, ja läheisestä sellaisesta, ehdottaisin, että otat valokuvia koko kamaluudesta, esim. 5 kuvaa. Käännä ne mustavalkoiseksi ja lisää kontrastia, se voi olla tehokkaampaa. Tilaa aika terveyskeskukseen sille ihmiselle - lisäys: hänen luvallaan tietysti -, ja mene hänelle "saattajaksi", valokuvat mukana. Esitä lääkärille valokuvat, ja kysy, miten ihmistä voisi auttaa. Useinhan hoarderkämppä on perin epäterveellinen ympäristö, on pölyä, voi olla monenlaisia ötököitä, sädesientä tai muuta hometta, ja voi olla jopa rottia. Toivon mukaan lääkäri kirjoittaa lähetteen ihmiselle johonkin psykiatrian polille (tai ensialkuun ehkä psykiatriselle sairaanhoitajalle). Ehkä myös sosiaalityöntekijälle, joka ehkä voisi organisoida ulkopuolista apua esim. vapaaehtoisväkeä.

(Toinen vaihtoehto, aika epärealistinen sellainen, on lähestyä jotain dokumenttielokuvan tuottajaa, ja ehdottaa jenkkuiläistyylisen hoarder-ohjelman tekoa.)

Jätesäkeistä pääsee eroon sorttiasemalla, jos on ihan roskaa. Jos jotain käyttökelpoista, esim. kierrätyskeskukset ottavat vastaan, ja voivat jopa hakea kotoa. Harrastusvälinteistöä, askarteluun kelpaavia tarvikkeita voivat päiväkodit ottaa vastaan. Kirjoja voi lykätä kirjaston vaihtohyllylle, tai sairaaloiden tai palvelukeskusten vastaaviin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 06, 2019, 20:42:23
^

Ei kyllä taida aikuisen taluttaminen hoitoon onnistua ilman suostumusta, jota tuskin tulee, ellei ihminen itse katso olevansa missään ongelmissa. Etenkään nykyisessä tilanteessa, jossa apua ei meinaa löytyä edes sitä itse haluaville.

Olen ymmärtänyt, että tavaran  poisheittäminen ei ole Kopekille itsellekään yleensä mikään mieluinen tehtävä, vaan hänellä myös on taipumus kiintyä tavaroihin ja haluta ne säilyttää. Että sikälikin saattaa olla vaikeaa mennä toisen tavarakasoja hävittämään.

Ongelma on siis hankala.

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2019, 21:44:18
En tietenkään tarkoittanut, että väkisin. Mutta toki tarvittaessa lievää painostusta käyttäen. Ihmisellä itsellään on kyllä oltava halu parantua, tai ainakin halu saada muutos asuinoloihinsa, jotta mikään psykiatrinen hoito toimisi. Ja sairaudentuntoakin vaaditaan varmaan, jotta olisi motivoitunut ottamaan vastan sairaanhoitoa.

Tiedän erään ihmisen, joka sai puolisonsa katkaisuhoitoon uhkaamalla avioerolla. Voi olla turhan raju keino, mutta tuossa tilanteessa toimi, ja puoliso sitten raitistui. Olettaisin, että hänellä oli omaakin halua siihen. Jälkikäteen kuulin, että olisi sanonut suostuneensa raitistumaan lastensa takia.

Itselläni oli työn ja tuskan takana, että sain Alheimeriä sairastavan omaiseni terveyskeskukseen. Sitä kautta kuitenkin hän alkoi saamaan apua, esimerkiksi kotihoidon ja viikottaisen päivätoiminnan (2 krt/vko) muodossa, ja myöhemmin erilaisten hoitojaksojen muodossa, ja sitten lopulta hoivakotiin pääsyn muodossa. Mutta se ensimmäinen ja kaikkein ratkaisevin askel oli siis se, että sain vihdoin ja viimein ylipuhuttua hänet terveyskeskukseen lääkärin pakeille.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2019, 22:14:59
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - toukokuu 06, 2019, 20:42:23
Olen ymmärtänyt, että tavaran  poisheittäminen ei ole Kopekille itsellekään yleensä mikään mieluinen tehtävä, vaan hänellä myös on taipumus kiintyä tavaroihin ja haluta ne säilyttää. Että sikälikin saattaa olla vaikeaa mennä toisen tavarakasoja hävittämään.

Ongelma on siis hankala.
Toisen ihmisen (ainakaan kenenkään täysivaltaisen) kamoja ei kyllä tosiaankaan ilman hänen lupaansa voi hävittää. Jokaisen ihmisen pitää saada itse päättää omista tavaroistaan, sillä vain hän tietää, mikä hänelle itselleen on tärkeää ja säilyttämisen arvoista. Toinen ihminen voi tukea ja kannustaa, ja olla "lihasvoimana", eli esimerkiksi kasata yhteen kasaan (pöydälle tai lattialle) läpikäytävät tavarat, ja kysyä tai ehdottaa, olisiko kulloinenkin tavara mahdollisesti roska. Ja se hoarder sitten valitsee kasasta ne, jotka hän haluaa säilyttää (ideaalitapauksessa olisi parempi valita ne, jotka haluaa säilyttää, joiden haluaa olevan osa elämäänsä. Ei siis valita niitä, jotka haluaa poistaa.). Ne valitut tavarat toivon mukaan ovat sellaisia, että ne tuovat iloa omistajalleen, ja parantavat hänen elämänlaatuaan, tukevat sitä elämää, jota tavaran omistaja haluaa elää, jotka tukevat hänen visiotaan onnellisesta ja hyvästä elämästä. Jos hienoja ja säilyttämisen arvoisia tavaroita on niin paljon, että jo pelkkä niiden määrä heikentää omistajansa henkistä ja fyysistä hyvinvointia, silloin ne kokonaisuutena eivät tuo iloa omistajalleen.

Kun tyhjensin omaiseni asuntoa hänen muuttaessaan hoivakotiin, jonne mahtui vain pieni osa tavaroista, oli omaiseni jo siinä kunnossa, että jouduin hänen puolestaan tekemään kaikki päätökset. Se oli ihan älyttömän rankkaa. Helpoimmasta päästä olivat ammattikirjallisuus, joka oli jo vanhentunut, vaikka olikin painavaa roudattavaa. Erittäin vaikeita hävitettäviä olivat ne hänen valmistamistansa kauniista esineistä, jotka eivät kelvanneet sukulaisille, eivätkä menneet kaupaksi nettikirpputorilla. Hänen hoitajilleen kotihoidossa annoin joitakin, ja hänen entiselle opiskelukaverilleen nuoruusajoilta joitakin. Joitakin toin omaan kotiini, ja vain joitakin harvoja päätyi hoivakotiin omaiseni huoneeseen, sillä sinne ei paljon saanut viedä. Sydäntä riipi viedä loput sorttiasemalle. Valokuvakansioita en pystynyt käymään läpi, se urakka on vielä edessä. Ja sitten kun omaisestani aika jättää, joudun tyhjentämään hänen huoneensa kolmessa päivässä, hoivakodin säännöt määräävät niin. Voi tulla rankka kokemus siitä. Omassa kotonani on nyt kaaos jo edellisenkin muuton muuton jäljiltä (omaiseni muuton siis), laatikoita lattioilla aivan liikaa. En ole jaksanut niitä käydä läpi. Huokaus.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 06, 2019, 22:31:37
^

Joo, omastakin roinasta on riesaa, mutta jälkeen jääneiden tavarat onkin sitten toinen juttu. Yhdellä ystävälläni on sama tilanne, muutama läheinen mennyt pienen ajan kuluessa ja tavarat päätyneen ystävän kämppään. Suuri osa on ns. arvotavaraa, eli voi kyllä ehkä saada jotenkin kaupaksikin, mutta oma hommansa siinäkin. Lisäksi tunnesyistä (näin olen tulkinnut) on vaikea henkisesti alkaa kauppaamaankaan. Kuin möisi sen omaisen.

On sitä meillekin erinäisesti tavaraa kertynyt, vaikka on tilanteissa yritetty estellä. Mutta kun kaikki omaiset ottavat jotain, tulee tunne, kuin torjuisi edesmenneen, ellei jotain ota.

Eihän näissä tunteissa mitään järkeä ole, tarkoitan, tuntea nyt syyllisyyttä siitä, että ei tahdo ottaa vastaan tavaraa, jota ei tarvitse tai muuten olisi itse valinnut. Mutta järkihän ei suin surmin ole aina se konetta käyttävä voima.

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2019, 22:48:51
Joo, tuollaista semiarvokastakin tavaraa löytyy nyt minunkin kotoani, sellaista, joka pitäisi yrittää myydä. Tyyliin hopeisia kakkulapioita ja pikkulusikoita, vanhoja rahoja jne.. Ei vaan ole löytynyt energiaa tehdä asialle mitään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - toukokuu 06, 2019, 23:35:18
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 06, 2019, 11:18:53
Paljonko on tämmöisen postimerkin arvo?

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/97/Ingria_1920.JPG)
Näyttää olevan liikkeellä myös väärennöksiä.  :o
https://stampforgeries.ca/europe/north-ingria-ingermanland/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aasilaulu - toukokuu 07, 2019, 00:17:26
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 06, 2019, 17:14:45
Idea testiksi: Joka parhaiten löytää tavaroita, on syyllinen sotkuun.

Siis että joka löytää merkityksessä että löytää tavarapaljouden keskeltä tai sotkusta huolimatta, vai että löytää jostain muualta jatkuvasti kotiin tuomisen arvoista ns. hienoa tavaraa?

Onhan se tietysti mielenkiintoinen näkökulma, että hamstraamiseen liittyviä piirteitä voi tarkastella myös potentiaalisina vahvuuksina. Eihän sekään tietysti sitä tilanhallinnan ongelmaa poista, mutta kiinnostava ajatus silti.

Onkohan hamstraamisessa kyse jostain tavallista voimakkaammasta tavaraan kiintymisestä? Valtaosa ihmisistähän jollain tavalla kiintyy tavaraan, osa niin että ei haluaisi hankkia mitään tai kiikuttaa kotiinsa mitään, mutta sitten vähitellen kiintyy omistamiinsa tavaroihin, kun ne ovat olleet riittävän kauan käytössä ja palvelleet hyvin. Jotkut taas saavat voimakkaita päähänpistoja, että tarvitsen tämän tai tuon, mutta sitten tavara kuitenkin jää lähes käyttämättömäksi tai innostus on lyhytkestoista. Yleensä näin käy siksikin, että ei vain ole aikaa, ja sitä ehkä haaveilee jostakin vähän hahmottomasta "hyvästä" tai "paremmasta" elämästä, joka sitten kangastuksenomaisesti tuntuu kiteytyvän johonkin hemmetin innostavalta tuntuvaan välineeseen tai tai tavaraan. Pointtina vain, että yleensä tällainen impulsiivinen ihastuminen tai hitaammin lämpenemällä syntyvä kiintymys ja luopumisen vastahakoisuus eivät silti aiheuta niin pitkälle meneviä ongelmia kuin vakavassa hamstraamisessa. Siinä tuntuu, että se koko kuvio ottaa yliotteen ja niin sanotusti jyrää ihmisen alleen. Niin että kyky tavaran sisään kantamiseen kyllä säilyy, mutta sitten kun puhutaan siitä, että kävisi kunnolla läpi ja hoitaisi loppuun, se onkin syystä tai toisesta täysin kohtuuton tai mahdoton ponnistus. Tai sellaselta loukulta se kuulostaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aasilaulu - toukokuu 07, 2019, 00:25:41
Edellisen lisäksi siinä on kai sekin, enkä tiedä viittasiko Kopek juuri tähän, että jostain syystä sietää tavarapaljoutta tai sotkua niin, että vain mukautuu siihen. Yleensä kai ihmisellä tulee jossain vaiheessa sietokyvyn raja vastaan, kun ei enää löydä tai hallitse sitä kokonaisuutta. Sen jälkeen tulee merkittävästi parempi olo siitä, että karsii ja pelkistää ja miettii tavaroiden paikan niin, että tila myös toimii omiin tarpeisiin nähden hyvin.

Sanoitan tätä nyt kömpelösti, mutta tarkoitan, että onkohan siinä joku sellainen, että ihminen myös joustaa aivan loputtomasti omasta siisteyden, selkeyden ja tilan tarpeestaan? Tai että ei vain kaipaa sitä, että olisi tyhjää tilaa tai siistiä tai tällaista.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 07, 2019, 09:29:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 06, 2019, 22:48:51
Joo, tuollaista semiarvokastakin tavaraa löytyy nyt minunkin kotoani, sellaista, joka pitäisi yrittää myydä. Tyyliin hopeisia kakkulapioita ja pikkulusikoita, vanhoja rahoja jne.. Ei vaan ole löytynyt energiaa tehdä asialle mitään.

Pieni laatikollinen minullakin on noilta lusikoita, sekä kahvilusikoita että ruokalusikoita, jotka olen aikanaan saanut vuosittain kummitädiltäni aina syntymäpäivänä. En vaan tiedä mitä niille pitäisi tehdä. Olin ne jo kerran heittämässä pois, kun ei niillä ole mitään käyttöä. Ei niitä oikein voi mihinkään huutopistenettiin laittaa. Kuka haluaa lusikoita, joissa on kaiverrettuna toisen ihmisen nimi? Onko sitten metallijäte oikea paikka?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 07, 2019, 09:53:03
Jotkut väkertävät jotain itetaidetta pikkulusikoista, korvakoruja, seinäkelloja, lampunvarjostimia yms..
http://amilienunelmia.blogspot.com/2015/04/seinakello-ja-laatikoita.html
Ehkä jokin teeseitse-kirpputori Facebokissa voisi olla sopiva paikka yrittää myydä kaiverrettuja pikkulusikoita?

Ne "omat" kaivertamattomat siis ovat omaiseni peruja, eivätkä oikeastaan edes ole minun. Omaiseni muut tulevat perilliset eivät olleet niistä eikä muistakaan kamoista kiinnostuneita, joten voin periaatteessa tehdä mitä haluan, varsinkin kun siihen asunnon tyhjentämiseen meni yli kuukausi. Se oli aivan älyttömän iso urakka ja täysin palkaton. Ehkä siitä huolimatta tuntuisi pahalta alkaa myydä niitä. Jopa sellainen kin tuntuu vähän pahalta, että käytän hänen jotain keittiökamojaan, vaikka itsehän hän ei niilltä mitään tee enää, kun ei ole keittiötä eikä aivotkaan enää paljon toimi.

---
Toisaalta, jos pitää jotain tavaraa kauemmin kotona, se ikän kuin "maastoutuu", eli sille tulee sokeaksi. Olisi parempi tehdä siis jotain piakkoin, ettei näin kävisi.

Siivousguru Marie Kondon mukaan tavaroita läpikäytäessä on hyvä "herättää" tavarat Ruususen unestaan tälläämällä ne keskelle lattiaa. Ja sieltä sitten noukkien yksitellen ne säilytettävät. Kondon kielenkäyttö on vähän hassua, animistista tai jotain, mutta ymmärrän idean. Jos esimerkiksi yrittää noukkia kirjahyllystään poistettavia kirjoja, sieltä tulee noukittua vain vähän, verrattuna siihen, että kaikki kirjat kasaa lattialle (tai edes pöydälle, jos on selkä liian kipeä kumartelua vaativaan noukkimiseen).
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 07, 2019, 10:40:22
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2019, 09:53:03Toisaalta, jos pitää jotain tavaraa kauemmin kotona, se ikän kuin "maastoutuu", eli sille tulee sokeaksi. Olisi parempi tehdä siis jotain piakkoin, ettei näin kävisi.

Puhtaanpidossa hiukan toisin, tai samoinko?

Jos jotain ruoka-ainetta roiskuu jonnekkin, niin syötävää kun on, ja tuoretta, niin mitäpäs pienistä. Lautasellakin kun syötävää, niin mitäs sitä huuhtelemaan. Tilanne vaihtuu, kun se herkkuhetki alkaa näkyä homeen muodossa, ellei samalla myös ala döfätä.

Ehkä akuutisti katsoen, moni tavara ansaitsee paikkansa, "tavara-aikaan" sidottuna. Kun jokin muu vaihtuu osaksi omaa ajankäyttöä, ei entinen tietysti ole samalla tapaa tärkeä. Huomiosiivu omasta ajankäytöstä kohdistuu eri lailla, eri esineistöön, jota päätynyt pitämään jotenkin saatavilla.

Se ketuttaa, etenkin vähävaraista, jos heittää jotain tarpeellista pois, tai sellaista, josta saa tarpeellisen. Osta se kalliilla.

Vanhaa kun säilyttää, niin jos entisen äärelle palaa, niin joskus ne säilytetyt löytää aarreaittana. Sitä tavarastoa ei välttämättä osaisi enää hakea, jos täytyisi poimia sieltä täältä, myymälöistä, tai jostain.

Erilaiset tavarat toisaalta muistuttavat mahdollisuuksista. Ne toimivat ideoinnissa. Konkreettisesti nähdyn ja koetun pohjalta voi ehkä tehdä jotain hankintoja, jotka osuvat paremmin kuin, että jos menisi liikkeeseen mutustelemaan, että mitähän sopimatonta saisi ahdettua mukaansa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 07, 2019, 10:42:48
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - toukokuu 07, 2019, 00:17:26
Onkohan hamstraamisessa kyse jostain tavallista voimakkaammasta tavaraan kiintymisestä?
Luulen pikemminkin, että jotain tarvetta se täyttää. On väitetty esimerkiksi, että ilman tyydyttävää seksiä elävät ihmiset voivat kompensoida juurikin shoppailemalla holtittomasti. Toinen tarve voisi olla turvallisuuden tarve: jos perusturvallisuus on järkkynyt joidenkin järkyttävien tapahtumien myötä, voi se oireilla hamstraamisena. (Keräilijä saattaa tuntea suojautuvansa näin potentiaalisia uhkia vastaan ja yrittää tavaroita keräämällä hallita kaoottiseksi kokemaansa elämäntilannettaan, sanotaan alla olevassa linkissä.) Tai sitten perintöesineitä säilyttämällä haluaa pitää kiinni siitä rakkaasta edesmenneestä ihmisestä. Mitähän muita tyydyttymättömiä tarpeita voisi olla hamstraamisen taustalla?

Ilmeisesti keräilyvimmaisilla on pakko-oireinen häiriö, OCD, tosin vailla kaikkia OCD:n oireita:
Mistä keräilypakossa on kysymys (https://mielenterveyshelmi.fi/helmi-lehti/2016-3/mista-kerailypakossa-kysymys/) (Mielenterveysyhdistys Helmi ry)
LainaaKeräilypakko on usein jo nuorena alkava ja iän mukana paheneva mielenterveyden häiriö. Se luokitellaan yhdeksi pakko-oireisen häiriön alalajiksi, mutta toisaalta sitä pidetään myös myös erillisenä oireyhtymänä, koska keräilypakosta kärsivällä saattavat puuttua muut pakko-oireisille tyypilliset piirteet. Se voi esiintyä myös liittyneenä masennukseen tai joihinkin muihin mielenterveysongelmiin. Arviot keräilypakon yleisyydestä vaihtelevat, mutta 1-2 %:lla väestöstä sen arvellaan haittaavan jokapäiväistä elämää.

Taustalla voi olla myös jokin neurologinen syy. Omalla Alzheimeria kärsineellä omaisellani hamstraaminen näkyi esimerkiksi käytettyjen einesten muovirasioiden säilyttämisenä tiskikaapissa (huuhdeltuina, vaan ei tiskiaineella pestyinä). Siis silkan roskan säilyttämisenä. Olen kuullut, että tämä voi olla aika yleistä, ja voi olla oire äärimmäisestä säästäväisyydestä, joka on ilmaantunut muistisairauden myötä.

Tai sitten ihminen ei niinkään haali ylenmäärin tavaroita, mutta hänellä ei ole voimia ja energiaa karsia tavaroita. Esimerkiksi monilla masentuneilla on näin, kun päätöstentekokyky, aikaansaaminen, asioiden aloittaminen jne. ovat heikentyneet.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 07, 2019, 10:51:15
Duodecim kirjoittaa näin:

Keräilypakko (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01100)

LainaaPakonomainen keräily voi olla pakko-oireisen häiriön muoto (ks. «Pakko-oireinen häiriö»1), mutta monilla siitä kärsivillä ei ole lainkaan muita pakko-oireiselle häiriölle ominaisia oireita.

On tärkeä erottaa pakonomainen keräily ja keräily harrastuksena. Postimerkkien tai vanhojen autojen keräilyä harrastavat etsivät kokoelmiinsa vain tiettyjä ja puuttuvia kappaleita. Päinvastoin kuin pakonomaisesti keräilevät he ovat ylpeitä kokoelmistaan ja pitävät ne hyvässä järjestyksessä.

Pakonomaisen keräilyn syitä ja yleisyyttä ei tunneta. Se voi alkaa missä iässä tahansa, usein jo murrosiässä, ja jatkua asteittain pahenevana koko iän. Monen pakonomaisen keräilijän vanhempi tai lähisukulainen on ollut itse pakonomainen keräilijä. Joskus keräily alkaa läheisen kuoleman tai avioeron jälkeen tai muussa vaikeassa elämäntilanteessa. Noin puolella pakonomaisista keräilijöistä on alkoholiongelma.

LainaaItsehoito ja hoito
Pakonomaisesti esineitä tai eläimiä keräilevät eivät itse useinkaan pidä käytöstään minkäänlaisena ongelmana, mikä seikka tekee ongelman hoidon vaikeaksi. Usein hoito on kuitenkin mahdollista. Hoidon tuloksena keräilijöiden ja heidän läheistensä elämänlaatu voi olennaisesti kohentua.

Pakonomaisen keräilyn aste vaihtelee lievästä hyvin vaikeaan. Lievä ongelma ei juuri haittaa keräilijän elämää. Se saattaa olla merkki vuosien mittaan pahenevasta ongelmasta, minkä vuoksi asiasta kannattaa puhua keräilijän kanssa. Kokemus on osoittanut, että alkavaan pakonomaiseen keräilyyn on paljon helpompaa vaikuttaa kuin vuosia kestäneeseen käytökseen.

Pakonomaisen keräilijän sukulaisen tai läheisen kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin, psykiatriin, sosiaalitoimistoon tai A-klinikkaan. Joskus sukulaisen tai tuttavan on ongelman vakavuuden vuoksi pakko ottaa yhteyttä poliisiin tai paloturvallisuudesta tai eläinten suojelusta vastaaviin viranomaisiin.

Jos pakonomainen keräilijä saadaan näkemään ongelmansa, hän voi suurestikin hyötyä asiantuntevasta hoidosta. Hoitotulokset vaihtelevat paljon, ja onnistunut hoito on vaativaa ja usein varsin pitkäaikaista. Lääkehoidossa käytetään ensi sijassa serotoninergisiä masennuslääkkeitä, jotka voivat lievittää pakonomaista käytöstä samaan tapaan kuin muissa pakko-oireisissa häiriöissä.

Psykoterapiassa sovelletaan ensi sijassa kognitiivista psykoterapiaa. Terapiassa tutkitaan ajatuksia ja tunteita, jotka ovat pakonomaisen keräilyn taustalla sekä autetaan keräilijää vähitellen luopumaan osasta esineitä, pitämään kotonaan parempaa järjestystä ja opetetaan erilaisia keinoja rentoutua.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 07, 2019, 10:53:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2019, 09:53:03
Jotkut väkertävät jotain itetaidetta pikkulusikoista, korvakoruja, seinäkelloja, lampunvarjostimia yms..
http://amilienunelmia.blogspot.com/2015/04/seinakello-ja-laatikoita.html
Ehkä jokin teeseitse-kirpputori Facebokissa voisi olla sopiva paikka yrittää myydä kaiverrettuja pikkulusikoita?

Ne "omat" kaivertamattomat siis ovat omaiseni peruja, eivätkä oikeastaan edes ole minun. Omaiseni muut tulevat perilliset eivät olleet niistä eikä muistakaan kamoista kiinnostuneita, joten voin periaatteessa tehdä mitä haluan, varsinkin kun siihen asunnon tyhjentämiseen meni yli kuukausi. Se oli aivan älyttömän iso urakka ja täysin palkaton. Ehkä siitä huolimatta tuntuisi pahalta alkaa myydä niitä. Jopa sellainen kin tuntuu vähän pahalta, että käytän hänen jotain keittiökamojaan, vaikka itsehän hän ei niilltä mitään tee enää, kun ei ole keittiötä eikä aivotkaan enää paljon toimi.

---
Toisaalta, jos pitää jotain tavaraa kauemmin kotona, se ikän kuin "maastoutuu", eli sille tulee sokeaksi. Olisi parempi tehdä siis jotain piakkoin, ettei näin kävisi.

Siivousguru Marie Kondon mukaan tavaroita läpikäytäessä on hyvä "herättää" tavarat Ruususen unestaan tälläämällä ne keskelle lattiaa. Ja sieltä sitten noukkien yksitellen ne säilytettävät. Kondon kielenkäyttö on vähän hassua, animistista tai jotain, mutta ymmärrän idean. Jos esimerkiksi yrittää noukkia kirjahyllystään poistettavia kirjoja, sieltä tulee noukittua vain vähän, verrattuna siihen, että kaikki kirjat kasaa lattialle (tai edes pöydälle, jos on selkä liian kipeä kumartelua vaativaan noukkimiseen).

Onko kyse hopealusikoista? Ne voi myös myydä, vaikka romuhopeasta tuskin mitään korkeaa hintaa saa. Mutta eipä tarvitse jätteeksi laittaa.

https://www.verkkokulta.fi/romuhopea/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 07, 2019, 11:10:21
Kyllä, hopeisia ovat. Aika tummuneita ovat, nk. ovat ottimetkin. Jos niitä yrittäisi myydä ei-romuhopeana, se ehkä vaatisi putsauksen, mihin taas ei millään viitsisiryhtyä. Semmoinen ultraäänellä toimiva putsari olisi tällaiseen (ja korujenkin putsaukseen) hyvä, mutta semmoista ei ole.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 07, 2019, 11:29:12
Me ollemme ratkaisseet perinnekilujen ongelman siten, että olemme ottaneet kaikki käyttöön. Pesemme huoletta tiskikoneessa hopealusikoita, juomme suomalaisdesign laseista, jne. Mitään ei ole varsinaisesti kaapin perukoilla, jotain mieluista on nostettu ehkä ylemmälle hyllylle, mutta muutoin ajatus on, että astia on käytössä kunnes särkyy, noin Waltaria mukaillen.

Johtunee myös siitä, että kukaan ei ole niitä hingunnut, enkä usko, että taas meidän jälkeen jääneet arvostaa niitä juurikaan enempää kuin mekään. Jos niin olisi, olisivat varmaan kertoneet ja vieneet mennessään jo nyt.

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 07, 2019, 12:10:11
Oletko nähnyt paksun ja pitkän?

Ilmoita täällä: https://www.sss.fi/2019/05/koolla-on-valia/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 07, 2019, 13:16:24
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - toukokuu 07, 2019, 11:29:12
Me ollemme ratkaisseet perinnekilujen ongelman siten, että olemme ottaneet kaikki käyttöön. Pesemme huoletta tiskikoneessa hopealusikoita, juomme suomalaisdesign laseista, jne. Mitään ei ole varsinaisesti kaapin perukoilla, jotain mieluista on nostettu ehkä ylemmälle hyllylle, mutta muutoin ajatus on, että astia on käytössä kunnes särkyy, noin Waltaria mukaillen.

Johtunee myös siitä, että kukaan ei ole niitä hingunnut, enkä usko, että taas meidän jälkeen jääneet arvostaa niitä juurikaan enempää kuin mekään. Jos niin olisi, olisivat varmaan kertoneet ja vieneet mennessään jo nyt.

T: Xante

Joo meilläkin hopeiset aterimet on ihan arkikäytössä. Tiskikoneessa kuulemma pysyvät parempina, jos ovat siinä aterinlokerikossa eri lokerossa kuin teräksiset välineet. Mulle ainakin kelpaavat tuolla "hoidolla". Johonkin etikkasäilykkeeseen ei kandee unohtaa lojumaan, mutta muuten toimivat erinomaisen hyvin. Itse asiassa ne kummilusikat on just passelin kokoisia vaikkapa

Tummuneet hopealusikat on aika helppoa kiillottaa sellaiella hopeankiillotusliinalla. Sitten on tämä alumiinifolio - suola - kuuma vesi -kikka myös:

Ensimmäinen tapa puhdistaa hopea on hyvä koruille, koska koruissa on monesti pieniä yksityiskohtia, joihin ei aina ylety. Tämä on myös todella nopea ja näppärä tapa, sillä korut voi jättää puhdistumaan sillä aikaa kun itse tekee jotain muuta. Tähän puhdistustapaan ei tarvita oikeastaan muuta kuin lämmityksenkestävä astia (mielellään lasinen, muovinenkin käy paremman puutteessa), foliopaperia, suolaa tai ruokasoodaa ja kuumaa vettä.

LainaaAseta foliopaperi astian pohjalle.
Kaada suolaa folion päälle sen verran, että pohjalla on suolaa noin 2 mm kerros.
Aseta puhdistettava esine astiaan ja kaada päälle kuumaa vettä.
Hetken odottelun jälkeen tummentumien pitäisi olla poissa.
Vesi on kuumaa, joten kannattaa varata työkalu, jolla korun saa vedestä polttamatta itseään.
Samassa vedessä voi puhdistaa useammankin esineen, kunhan vain vesi pysyy kuumana.
https://www.hopealanka.fi/hopealangan-koruohjeet/8.-hopean-puhdistus-kotikonstein.html

Youtubesta löytyy samasta aiheesta videoita.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 07, 2019, 15:34:02
Eräs tuttavani antoi tusinan hopealusikoita lasten hiekkalaatikolle leikkeihin.

"Ei niillä ole mitään järkevämpääkään käyttöä. Hankalia pitää hyvän näköisenä ja käytössä tulevat aivan hillittömän ikäväksi pideltäväksi kuumaa kaakaota sekoitettaessa."
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 07, 2019, 16:33:30
Hamstraaja ei pysty luopumaan tavarasta – pakkokeräilijä häpeää hamstraamistaan, mutta ei pysty lopettamaan sitä (https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/hamstraaja-ei-pysty-luopumaan-tavarasta-pakkokerailija-hapeaa-hamstraamistaan-mutta-ei-pysty-lopettamaan-sita)
LainaaPakkokeräilijää voi auttaa esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia. Traumasta puhuminen asiantuntijan kanssa voi parhaassa tapauksessa auttaa hasmtraajaa löytämään keinot päästä parantumisprosessin alkuun.

On hyvä muistaa, että ketään ei voi pakottaa luopumaan tavarasta. Hamstraajan täytyy itse haluta muuttua. Parasta tervehtymisen kannalta olisi, jos hamstraajan perhe tai muu läheinen tukisi hamstraajaa ja osallistuisi paranemis- ja siivousprosessiin.

Prosessi voi olla pitkä, eikä lopputulos ole ehkä ulkopuolisten mielestä täydellinen. Pakkotyhjentäminen ei olekaan paras keino hamstraajan parantumisen kannalta. Hamstraajaa auttaisi enemmän, jos hän raivaisi tavaroita yhdessä ulkopuolisen ammattilaisen, kuten ammattijärjestäjän, kanssa vähitellen.  Silloin hamstraajan ei tarvitsisi hävittää kaikkea kerralla, vaan hän voisi olla itselleen armollinen ja sallia joitain pieniä tavaravarastoja. Tärkeintä on saada tilanne hallintaan, pienin askelin.

Lähde: Katariina Ponteva: Hamstraus hallintaan (Book on Demand, 2018)

Ja tämäkin oli tuossa kiinnostava:
LainaaTavaroiden poisheittämisen voi saada hamstraajan tuntemaan, että hän on tuhlaavainen, tai että hän heittää samalla pois osan omaa minuuttaan. Hamstraajalle tavara määrittää omaa identiteettiä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 07, 2019, 17:07:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2019, 16:33:30Ja tämäkin oli tuossa kiinnostava:
LainaaTavaroiden poisheittämisen voi saada hamstraajan tuntemaan, että hän on tuhlaavainen, tai että hän heittää samalla pois osan omaa minuuttaan. Hamstraajalle tavara määrittää omaa identiteettiä.

Najaa. Ihmettely ainakin tässä on hassua, jos nykyajasta jotain tietää. Ihmisille myydään omakuvaa, erilaisten tavaroiden kautta. Vähän kun vinguttaa korttia, on jo lähellä sitä, mitä luvataan. Kun taloudellisesti sitoutuu itsensä rakentamiseen, niin siinä sitä on viimein, varmaan aika kasassa. Ala sitten purkaa itseäsi.

Killeriksi tuota voisi uhri nimittää. Eikä tuohon aina riitä vedota siihen, että iteppä on juttunsa rakentanut. Osa voi vastustaa monenlaista, osalle odotus tästä on käytännössä utopiaa.

Kuvauksena otos on osuva, ja kertoo tilanteesta hyvin. Vanhaa tarinaa, tosin kivahan tästä aiheesta on opetella kertoilemaan, kun todellisuutta yhä vain.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 07, 2019, 18:05:09
Tässä vielä yksi, pätevän oloinen Duodecimin katsausartikkeli aiheesta:
Keräilypakko (https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo12368.pdf)

Tuossa muuten mainitaan se valokuvaaminenkin.
Ilmeisesti erityisesti naiset, yksineläjät ja vanhukset ovat erityisen alttiita sairastumaan. Ja ilmeisesti jo nuorena alkanut keräilypakko pahenee ja pahenee iän myötä, mikäli sitä ei hoideta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 11, 2019, 13:05:52
Ovatko vangit ns. vapaasti keskenään vai syyllistyvätkö vartijat perseraiskauksiin? Ihme paikka.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006101608.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=c22608e9df99c31777fa296fe55a784350-vuotiasta saudiarabialaista Mustafa al-Hawsawia raiskattiin CIA:n salaisissa vankiloissa niin monta kertaa, että hän ei kykene enää istumaan ja välttelee syömistä, The New York Times kertoo.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2019, 14:28:21

Ilmeni ehkä vaikea kysymys, ja reaalielämästä.

Jos haluaa, että puuro ei pala pohjaan, ja pienin vastus voi aiheuttaa puuron pohjaan-palamisen, vähällä hämmentämisellä, kun puuro riittävän sakeaa, niin millä tavoin pohjaanpalamiskynnystä voi vähentää, ja estää se, jos selkeästi menee yli ilman toiminpiteitä?

Lämmönsiirtymiseen liittyjä kyssäri. Vastausta ei tule suorana mistään, vaan joutuu soveltamaan itse. En ole miettinyt asiaa.

Erilaisia ratkaija asiaan löytää, mutta tehokkain, ja toimivin. Pähkinä, suoraan keittiö-maailmasta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 16, 2019, 14:39:21
Jos teet ylipäätään paljon puuroja, kannattaa investoida hyvään puurokattilaan. Sen käyttäminen tosin hidastaa puuron valmistumista, mutta ei niin paljon, jos aluksi keität tavallisessa kattilassa ja haudutusvaiheen vasta teet puurokattilassa. Tsoin siitä tulee ylimääräinen kattila sitten tiskattavaksi.

Ennen kuin olin hankkinut puurokattilan, käytin haudutukseen mehu-maijan alaosaa. Se siis on ainakin niissä ikivanhoissa malleissa se matala osa, johon vesi laitetaan. Laitoin siihen vettä kiehumaan ja sen tavallisen kattilan puuroineen siihen vesikattilaan hautumaan. Tuo minusta vain haaskaa lämpöä, kun se kiehuva vesi on ilman kantta.

Puurokattila on siis yksi kattila, jossa on kaksi kerrosta ja alempaan tulee vesi, jonka kiehuessa sisemmässä kattilassa oelva puuro kypsyy. Noita on sellaisia, joissa osat ovat irti toisistaan ja sellaisia, jotka ovat kiinteästi yhdessä ja vesi lisätään kattiloiden väliin pienestä reijästä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 16, 2019, 15:29:09
Mistähän puurosta on kyse?
Itse teen kauralesepuuron ja kaurapuuron niin, että kiehautan täysillä, ja sitten laitan levyn pois päältä kokonaan. Sitten havahdun ehkä puolen tunnin päästä ja kiehautan uudestaan. (Joskus annan kiehua pienellä tulella, mutta vain jos olen samassa huoneessa ja pidän puuroa silmällä.) Ja lopuksi lisään pakastemarjat, laitan levyn täysille ja sitten puolelle teholle seisoen vieressä hämmentämässä ja varon keittämästä yhtää liikaa, etteivät vitamiinit tuhoudu.

Riisipuuro (ja muutkin maitopohjaiset puurot?) kai palavat herkemmin pohjaan. Asiaa auttaa se, että ensin keittää vettä ja riisiä ja antaa veden imeytyä riisiin. Ja vasta sitten lisää maidon, kiehauttaa, laittaa kannen päälle ja levyn pois päältä. Tätä sitten toistetaan niin monta kertaa kuin on tarvis.

Riisipuurossa ja ohrapuurossa ja muissa pitkän kypsytysajan vaativissa puuroissa uuni on varteenotettava vaihtoehto. Ei tarvitse vahtia (jos astia ei ole liian täynnä), ja mausta tulee herkullinen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2019, 15:34:33

Uuni on aika energiasyöppö. Saatan käyttää vuodessa vain muutaman kerran, ja sekin pizzoihin, joita harvoin syön.

Hyviä käytäntöjä on, ja tulikin. Itselläkin jotain, tosin kaikkea ei keksi, ja paljon hyvää jää keksimättä.

Tuo on tosiaan aina vastaantuleva juttu, jos tottuu vaikka puuroon. Toisaalta, teknistä pähkinää, ja sekin noissa kiehtoo.

Hipin ehdotuksesta varmaan marssittava markettiin ja vaihdetta tavan kattiloista joku pois, paremman tieltä.

Teknisistä jutuista ensin tuli mieleen älyhella. Menee ohi sfäärin, että miten voisi kytkeä, mutta kai voi mainita.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 16, 2019, 15:50:41
Juu, itsekin usein pyrin tekemään monta uuniruokaa joko kerrallaan (kiertoilmauunissa) tai peräkkäin. On energiatehokkaampaa.

Voikohan riisipuuroa ja ohrapuuroa pakastaa? Tai siis miltä maistuu?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2019, 15:54:12

Kelaillaan sitten, kun tuli problematisoitua arkea. Sitä ennen metamaininta tästä... Ei voi tietää, mitä keksii, ellei ala tehdä sitä, ja mene prosessiin. Näin sanoisi... jokin ihmistyyppi, siis mikä. Itse hölisen tähän tapaan, ja siitä saa myös kuulla.

Tekniikka kiehtoo, ihan perustasollakin. Lähijuttuun saa kontaktia, eikä tarvitse mennä kauas.

Kun minimitaso hellalla tuottaa pohjaanpalamista, niin kattila ottaa jostain kohden niin paljon lämpöä, että tietyssä kohtaa lämmön siirtymälinjassa ilmenee liiallisuutta. Pohjaan menee, vaikkei välttämättä kiehuisikaan, en ole varma. Paakkumaiseksi voi mennä, tosin se ei aina haittaa, jos vaikka paakun saa sotkettua.

Lämmönsiirtoon tiettyä pintaa koskien tulisi vaikuttaa, koska on jotain vakiollista lämpöä, joka ei vähene. Lämmönsiirtoa tiettyä siirtopintaa koskien voi vähentää, jos vaikka laittaa tuuletusta lieden ja pohjan väliin. Silloin osa lämmöstä menee harakoille, eikä aina kiva. Jos vaikka laittaa pieniä sopivia peltilevysiä, niin ilman tuuletustakin lämpölinjassa kulkee vähemmän, ja sekin mikä menee selkeämmin, niin linja pitenee, peltilevyn paksuuden osalta.

Lämmönsiirtymää voi johtaa pohja-pinta-alaa suuremmalle alueella, kattilasa. Pohjan rakenne sopivaksi, jolloin lämpöä ottaa vastaan myös kattilan sivuseinät, tai pohja, jonka pinta-alaa suurennettu, geometrisesti sisäpuolelta (hassu pointti).

Kattilan pohjarakenteen lämmönsiirrossa saattaisi toimia jollain tapaa toteutettu kaksoispohja, jolloin kattilan sisäpinta olisi tasainen, ja samoin levyä vasten tuleva pinta. Kaksoispohjassa lämmönsiirtymän rakenne ei näkyisi geometrisesti tavan kattilasta poiketen, vaan geometriikka olisi piilotettu kaksoipohjan väliseen alueeseen.

Tuo on jo valmistuksellista, eikä kiva, kun ei voi toteuttaa just kun haluaa, kotioloissa. Ehkä kikkaillen voisi jotain keksiä, näppäränäkin. Näitä ei aina kannata alustavasti sulkea pois, ideoitavista. Parasta on silloin, että säilyy yleiskäytettävyys, kombinoinnin keinoin, eikä tarvita spesiaalihärpäkkeitä, mikä on kuin tietokoneen prosessimaailman lainalaisuuksiin liittyä hienous.

Ideointikin voi olla minusta ok, aika sellaisenaan, vailla suoraa sovellettavuuskytkentää. Aika usein odotetaan kunnon näyttöjä ja tuloksia. Samaa ei kuitenkaan tehdä taiteen suhteen, tai viihteen, ?... Minusta tämä ei ole hyvä, jos ottaa mukaan vielä tällaisen arvostuksiin liittyvän seikan, metatason juttuna.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 16, 2019, 16:00:42
Jouluisen riisipuuron jämän pkastin annoskippoihin, kun oli niin paljon muuta syötävää, että puuro ei vaan mahtunut päiväohjelmaan.
Yhden niistä olen käyttänyt niin, että lisästin hiukan maitoa ja nokareen voita ja tein siitä sakean vellin. Puuron ja velln välimuoto on minusta parempaa kuin tönkkö puuro, jos ei ole mehukeitto.

Minä en huomannut mitään makueroa verrattuna äsken tehtyyn, mutta en muutenkaan ole kovin kranttu ruokien suhteen, sillä suuri osa ruuistani kiertää pakastimen kautta. Kannattaa kokeilla yhdellä annoksella ja jos se on kelvollista, niin tehdä sitten seuraavalla kerralla enemmän, niin riittää pakkaseen useampi annos. Samalla tavalla minulla tuo oli kokeilu, sillä en ole koskaan kuullut kenenkään pakastaneen puuroa. Pakastus tuossa joulupuuron yhteydessä oli minusta parempi vaihtoehto kuin pois heittäminen :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2019, 16:39:04

Energiansäästöä mainitisin, hellauunia koskien. Samaan tietysti pyrin monessa. Toisaalta väärää kuvaa tulee osittain itsestäni, sillä joskus ostin isot kajarit (2 kpl), joihin halusin yhdistää monikäyttöisyyttä. Tukevat ja painvat kajarit antavat mahdollisuuden liittää päälle tasoja, ja sopivan välimatkan päähän, mitä nyt sattuu tarvitsemaankaan.

Kajareja ostaessa en ajatellut energiankulutusta, koska tuli mieleen, että samaa ehkä vie pienemmätkin. Voi olla, tosin en tiedä. Ehkä kajareissa energiaa menee helposti, kun sähköenergian käyttö heikohkoa, äänen tuotton. Asia on kuitenkin vähän kaivanut mieltä. Lisäksi on tosiaan vahvistin, ja vielä subbarikin, joka tuntui halvalta, ja musiikki kiinnnosti satsauksena.

Mitä energiansäästöön tulee, niin hyvää on säästeliäisyys, kykynä, ja se asenne. Mitä tällaisen soveltaminen tarkoittaa, siitä en varma, että onko osuessaankaan hyvä. Mitä se tarkoittaa, kokonaisuudessa. Ehkä enemmän haittaa, myös kulutuksessa. Perusteiltaankin tällaiset ovat vaikeita, tosin eivät liittymättömiä omaan elämään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 16, 2019, 17:13:42
Oli liesi millainen tahansa, niin puuroon sopii parhaiten paksupohjainen kattila. Se tasaa lämpöä paremmin. Ohutpohjasessa palaa pohjaan melkein kaikki muu kuin vesi ja keitto.

Onko sinulla induktioliesi? Eräs ystäväni, jolla on tapana hauduttaa kaurapuuronsa pitkään, tunnin, muistaakseni valitti, että induktiotaso tuppaa polttamaan pohjaan puuron, toisin kuin vanhanaikainen valurautainen liesi. Induktiotaso kuumenee kovin kuumaksi sykäyksittäin, ja väliajat ei kuumenna ollenkaan. Tämä epätasaisuus ehkä on se pohjaanpalamisen syy, siis se, että välillä on todella kuumana liesi.

Jos en ihan väärin muista, niitä on semmoisia välipaloja myytävänä, joiden avulla voi simuloida valurautaliettä. Ovat kai tarkoitettu siihen, että vanhoja kattiloita voi vielä käyttää, vaikkeivät sopisikaan induktioliedelle. Ehkä sellainen pitäisi puurokattilan tasaisemman lämpöisenä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 16, 2019, 17:31:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 16, 2019, 17:13:42
Oli liesi millainen tahansa, niin puuroon sopii parhaiten paksupohjainen kattila. Se tasaa lämpöä paremmin. Ohutpohjasessa palaa pohjaan melkein kaikki muu kuin vesi ja keitto.

Onko sinulla induktioliesi? Eräs ystäväni, jolla on tapana hauduttaa kaurapuuronsa pitkään, tunnin, muistaakseni valitti, että induktiotaso tuppaa polttamaan pohjaan puuron, toisin kuin vanhanaikainen valurautainen liesi. Induktiotaso kuumenee kovin kuumaksi sykäyksittäin, ja väliajat ei kuumenna ollenkaan. Tämä epätasaisuus ehkä on se pohjaanpalamisen syy, siis se, että välillä on todella kuumana liesi.

Jos en ihan väärin muista, niitä on semmoisia välipaloja myytävänä, joiden avulla voi simuloida valurautaliettä. Ovat kai tarkoitettu siihen, että vanhoja kattiloita voi vielä käyttää, vaikkeivät sopisikaan induktioliedelle. Ehkä sellainen pitäisi puurokattilan tasaisemman lämpöisenä?

Onko induktioliedessä todella tuollainen ongelma, että se ei anna kuin päälle ja pois kuten "strobo-valo" jos tehoa säätää pienemmäksi? Olen jotenkin ajatellut, että siinä voisi säätää tehoa portaattomasti.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2019, 17:36:14

Tavan sähköliesi on, ja hidas, vaikka sain asuntoon uutena. Ei kiertoilmauunia.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 16, 2019, 17:13:42Oli liesi millainen tahansa, niin puuroon sopii parhaiten paksupohjainen kattila. Se tasaa lämpöä paremmin. Ohutpohjasessa palaa pohjaan melkein kaikki muu kuin vesi ja keitto.

Paksussa pohjassa tulee mukaan paino, sitä mukaa kun paksuutta kertyy. Se on ominaisuus, mitä voi toisaalta hyödyntää, joskus. Toisaalta paino on ongelmakin. Tämä pointti voi olla saivartelua, jos ajattelee kokonaisuutta, tällä hetkellä.

Tietyn ihmisen käytössä iso paino voi haitata, jos painoa on valmistettavissa ruokamäärissäkin. Ei oma ongelmani.

Jos ajattelee kaksoispohjaa, tai paksua yhtenäistä pohjaa, niin kaksoispohjarakenne voisi tuoda keveyttä, tosin olisi valmistettaessa vähän enemmän yksityiskohtia sisällään pitävä.

Harjoissa huomannut kivan aaltotekniikan soveltamisen. En ole hankkinut vastaavaa, mutta ymmärsin heti ratkaisu-pointin, omasta mielestäni. Joskus uudistukset perustekniikassa ovat jotenkin määrääviä, eikä rajoja rikota, tai ne jäävät osuutena marginaaliin, kivasti toimivinakin.

Kaksoispohjarakenteisen tai paksumpipohjaisen vastaavan ominaisuuden voisi rakentaa itse, jollain tapaa helpohkosti. Olisi muutama levypintaa vasten tuleva lämpöä hyvin johtava perusaihio, eri mitoiltaan. Niitä vain päällekkäin, että säätyy sopivaksi.

Hyvää levynlatomistekniikassa voisi olla se, että jos pohja-aihioon liittyy sopiva koko, voi keitoksen saada kuvutettua isommalla kattilalla, jolloin saa termariolosuhteet, ja tosiaan sen lämmönsiirron valmistuskattilan seinämäkerroksiin. Seinämäsiirtoon voi käyttää erilaisia ratkaisuja, mitä nyt sattuu ehkä olemaan, kotosalla.

Vähän menee sätöstouhuksi, mutta periaate tuntuu toimivalta. Uskomatonta, että olikin helppoa!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 16, 2019, 19:42:38
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - toukokuu 16, 2019, 17:31:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 16, 2019, 17:13:42
Oli liesi millainen tahansa, niin puuroon sopii parhaiten paksupohjainen kattila. Se tasaa lämpöä paremmin. Ohutpohjasessa palaa pohjaan melkein kaikki muu kuin vesi ja keitto.

Onko sinulla induktioliesi? Eräs ystäväni, jolla on tapana hauduttaa kaurapuuronsa pitkään, tunnin, muistaakseni valitti, että induktiotaso tuppaa polttamaan pohjaan puuron, toisin kuin vanhanaikainen valurautainen liesi. Induktiotaso kuumenee kovin kuumaksi sykäyksittäin, ja väliajat ei kuumenna ollenkaan. Tämä epätasaisuus ehkä on se pohjaanpalamisen syy, siis se, että välillä on todella kuumana liesi.

Jos en ihan väärin muista, niitä on semmoisia välipaloja myytävänä, joiden avulla voi simuloida valurautaliettä. Ovat kai tarkoitettu siihen, että vanhoja kattiloita voi vielä käyttää, vaikkeivät sopisikaan induktioliedelle. Ehkä sellainen pitäisi puurokattilan tasaisemman lämpöisenä?

Onko induktioliedessä todella tuollainen ongelma, että se ei anna kuin päälle ja pois kuten "strobo-valo" jos tehoa säätää pienemmäksi? Olen jotenkin ajatellut, että siinä voisi säätää tehoa portaattomasti.
Niitä tehoja on 1-9 välillä, eli 1, 2, ..., 9. Ystäväni minulle selitti lietensä toimivan niin, että asteikolla 1-9 hän pitää sitä 1:n kohdalla eli alhaisimmalla tasolla, ja se polttaa pohjaan juurikin tuollaisen jatkuvan onoff-väpätyksen takia. Se liittyisi hänen mukaansa jotenkin termostaatin toimintaan, hän muistaakseni kertoi (hän on insinööri ja kova luennoimaan). Ja siihen, että kyseinen liesityyppi viilenee heti, kun teho katkaistaan, toisin kuin valurautaliesi, joka on pitkään kuumana. Hänellä on kyllä sellainen irrallinen keittolevy. En tiedä, onko niiden termostaatti erilainen kuin isommassa induktioliedessä (itse en ole omalla liedelläni huomannut tuollaista).
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 16, 2019, 19:45:33
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 16, 2019, 17:36:14

Tavan sähköliesi on, ja hidas, vaikka sain asuntoon uutena. Ei kiertoilmauunia.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 16, 2019, 17:13:42Oli liesi millainen tahansa, niin puuroon sopii parhaiten paksupohjainen kattila. Se tasaa lämpöä paremmin. Ohutpohjasessa palaa pohjaan melkein kaikki muu kuin vesi ja keitto.
Paksussa pohjassa tulee mukaan paino, sitä mukaa kun paksuutta kertyy. Se on ominaisuus, mitä voi toisaalta hyödyntää, joskus. Toisaalta paino on ongelmakin. Tämä pointti voi olla saivartelua, jos ajattelee kokonaisuutta, tällä hetkellä.

Tietyn ihmisen käytössä iso paino voi haitata, jos painoa on valmistettavissa ruokamäärissäkin. Ei oma ongelmani.
Painon lisäys on pienempi ongelma verrattuna siihen, että kattila polttaa pohjaan lähes kaiken paitsi veden. Minulla oli ennen sellainen pieni kattila, ja se oli kelvoton ruuanlaittoon.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 16, 2019, 22:05:02
Maitoon keitettävät puurot kandee tehdä Kiehu-maitoon.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: wade - toukokuu 16, 2019, 22:39:30
Keitän kaurapuuroa. Minusta hyvä tapa keittää puuro on laittaa puurohiutaleet kattilaan kylmään veteen ja kuumentaa kovalla lämmöllä kiehuvaksi. Tässä vaiheessa on hyvä sekoitella välillä, ettei puuro pala. Kun puuro kiehuu, lämpö pois tai hyvin matalalle lämmölle ja kansi päälle. Tämän jälkeen odotellaan 15 - 30 minuuttia (puuro on syötävää jo 10 minuutin päästä, mutta 15-20 minuuttia on parempi) , odotellessa voi hoitaa muita aamuaskareita. Minusta puuron koostumus kärsii, jos kattilan antaa olla liian kauan. Voi sen syödä tunninkin päästä, mutta ei yhtä hyvä.

Jos ei halua antaa puuron hautua omassa lämmössään / hyvin matalalla lämmöllä, keittäisin puuron silti niin, että ensin puuro hämmentäen kiehuvaksi kovalla lämmöllä, sitten  mahd. pienellä lämmöllä siten, että puuro juuri ja juuri kuplii.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 16, 2019, 22:47:22
Jos ei ole kiire, niin tämä ysärihitti on oivallinen ratkaisu:

(https://www.halpahalli.fi/media/catalog/product/cache/image/700x560/e9c3970ab036de70892d86c6d221abfe/2/8/281754007.png)

Jos joku ei tiedä mikä tuo mötikkä on, niin se on aromipesä :D
En kyllä ymmärrä, mistä ne aromit siihen pesään on tulleet. Miksi ei tuota ole nimetty vaikka haudutuspesäksi, jos se joku pesä pitää olla?
Noin 30 euron hintaan näyttäisi tuo verkkokaupoissa olevan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 16, 2019, 23:06:12
Jäsen wade tuossa kuvasi oivallisesti puuronkeittoproseduurin, jota minäkin toteutan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Lenny - toukokuu 17, 2019, 06:21:48
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 16, 2019, 14:28:21

Ilmeni ehkä vaikea kysymys, ja reaalielämästä.

Jos haluaa, että puuro ei pala pohjaan, ja pienin vastus voi aiheuttaa puuron pohjaan-palamisen, vähällä hämmentämisellä, kun puuro riittävän sakeaa, niin millä tavoin pohjaanpalamiskynnystä voi vähentää, ja estää se, jos selkeästi menee yli ilman toiminpiteitä?

Ei kannata edes yrittää. Pohjaan palaminen ja ylikiehuminen on vääjäämätön luonnonlaki.

Käytännöllinen ja turvallinen tapa tehdä kaurapuuro on annostella hiutaleet suoraan lautaselle, lorottaa vettä päälle reippaasti ja laittaa mikroon kolmeksi minuutiksi. Siinäkin voi mokata tosin. Jos vettä ei ole about oikea määrä, puuro saattaa paisua yli lautasen. Mutta on se toistaiseksi turvallisin tapa tehdä puuroa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 17, 2019, 06:56:19
En ole kertaakaan onnistunut polttamaan pohjaan veteen tehtävää puuroa, mutta muistaakseni maitopohjaisen kanssa joskus olen onnistunut sen tekemään.  Mutta kertaakaan ei kyllä ole niin pahasti käynyt, että puuro olisi mennyt käyttökelvottomaksi. Jos nyt joku paistunut ja hiukan ruskistunut hitunen nousee pohjasta puuron joukkoon niin, so what?

Puuro kattilaa en käytä mihinkään muuhun kuin riiripuuron hauduttamiseen. Muut käyttämäni erilaiset hiutaleet ja Speltti Manna valmistuvat niin lyhyessä ajassa, että sen muutaman minuutin, jonka ne keittämistä vaativat, maltan vahtia vieressä ja hissuksiin hämmentää välillä keitosta. Sen jälkeen jätän puuron kannen alle tekeytymään niin, että kattila on vain osaksi levyllä ja virta on kokonaan poissa.

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 17, 2019, 07:26:40
Lenny on johdonmukainen myös pohjaanpalamisajatuksessa. Jäänyt semmoinen mielikuva itselleni, että laittaa ruuan kattilaan, kattilan liedelle, levyn kutoselle (tai mikä levyn suurin lukema onkaan), poistuu paikalta 30 minuutiksi tai enemmän, palaa ihmettelemään, mikä täällä haisee ja käryää ;D

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Lenny - toukokuu 17, 2019, 08:14:02
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - toukokuu 17, 2019, 07:26:40
Jäänyt semmoinen mielikuva itselleni, että laittaa ruuan kattilaan, kattilan liedelle, levyn kutoselle (tai mikä levyn suurin lukema onkaan), poistuu paikalta 30 minuutiksi tai enemmän, palaa ihmettelemään, mikä täällä haisee ja käryää ;D

No ei nyt aivan noinkaan. Usein riittää 30 sekuntia niin alkaa kuulumaan hirvittävä sihinä ja porina ja sitten alkaa se lieden siivoaminen, joka sekin olisi oman kysymyksensä paikka. Miten siis siivota liesi niin, että kokkaaminen voi jatkua siinä samalla? Yleensä vain vetelen kostealla rätillä nopeasti pahimmat möhnät pois ja homma jatkuu.

Nykyään tosin yritän minimoida vahingot höyryttämällä ja käyttämällä mikroa mahdollisimman paljon. Paras on tietysti jos ei tarvitsisi mitään koneita.

Tuohon puuroon palatakseni, kaurahiutaleet on kyllä ihan syötäviä ilman mitään kypsennystä, mutta onhan se sitten jopa minun makuuni hieman latteaa. Maitoon tulee tosin aika maukas kauravelli ihan kylmiltään. Sehän on vähän kuin mysliä josta on kuorittu pois kaikki krumeluuri ja jätetty vain substanssi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 17, 2019, 08:25:39
Lainaus käyttäjältä: Lenny - toukokuu 17, 2019, 08:14:02
Tuohon puuroon palatakseni, kaurahiutaleet on kyllä ihan syötäviä ilman mitään kypsennystä, mutta onhan se sitten jopa minun makuuni hieman latteaa. Maitoon tulee tosin aika maukas kauravelli ihan kylmiltään. Sehän on vähän kuin mysliä josta on kuorittu pois kaikki krumeluuri ja jätetty vain substanssi.

Penskana tuota syötiin aamupalana veljen kanssa ennen kouluun lähtöä ja se oli todella herkullista. Joskus siihen viipaloitiin banaania joukkoon. Meillä jotkut maissihiutaleet oli sellaista ylellisyyttä, että ei niitä saanut kuin aivan harvoin. Hassua sinällään, että ei meillä ruuan tervellisyyttä mitenkään arvioitu, mutta tuossa nyt tuli ihan vahingossa ja rahanpuutteessa terveellistä syötävää penskoille.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: urogallus - toukokuu 17, 2019, 08:41:02
Itse en koskaan tee puhdasta maitopuuroa. Maidon lisäksi 1/3 - 1/2 osuus vettä sekaan, niin ylikiehumisriski pienenee.

Nykyään keitän puuron seuraavalla tavalla. Ensinnä pistän vettä kiehumaan vedenkeittimessä. Hellan levy pannaan kuumenemaan pienimmällä tai toiseksi pienimmällä pykälällä. Kattilaan mitataan tarvittava määrä hiutaleita ja kaadetaan kiehuva vesi niiden päälle ja pistetään kattila levylle. Sitten lisäillään tilkka maitoa muutaman minuutin välein kunnes puuro on valmis. Hyvää tulee, eikä kiehu yli.

Vaatiihan tuo jatkuvaa läsnäoloa, mutta kaikella on hintansa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 17, 2019, 08:45:03
Lainaus käyttäjältä: Lenny - toukokuu 17, 2019, 08:14:02
No ei nyt aivan noinkaan. Usein riittää 30 sekuntia niin alkaa kuulumaan hirvittävä sihinä ja porina ja sitten alkaa se lieden siivoaminen, joka sekin olisi oman kysymyksensä paikka. Miten siis siivota liesi niin, että kokkaaminen voi jatkua siinä samalla? Yleensä vain vetelen kostealla rätillä nopeasti pahimmat möhnät pois ja homma jatkuu.


Joko sulla on supertehokas liesi tai liian pienet kattilat. Eli laitat tavaraa kattilaan liikaa ja kuumetessaan sillä ei muuta mahdollisuutta kuin pyrkiä pois reunojen yli.

Ja joo, ei kai muuta mahdollisuutta ole, jos kokkausta väittömästi haluaa jatkaa, kuin huitaista rätillä. Toisaalta sehän ei keskeydy kuin 30 sekunniksi, vaikka levyn sammuttaisikin ;)

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 17, 2019, 08:46:57
Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 17, 2019, 08:41:02Vaatiihan tuo jatkuvaa läsnäoloa, mutta kaikella on hintansa.

Just tämän kohdan haluaisin skipata.

Joskus kun keittiöduuneja, niin monta juttua menee samassa. Puuron hämmentelyn yhteydessä voi tehdä esim smootieta, kun puuron yhteydessä miltei poikkeuksetta nykyään syön.

Joskus haluaa, että laittaa jutun valmistumaan, ja jatkaa aivan muuta. Tällaisissa tilanteissa pohjaanpalaminen ketuttaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: wade - toukokuu 17, 2019, 08:49:01
Lainaus käyttäjältä: Lenny - toukokuu 17, 2019, 08:14:02
Nykyään tosin yritän minimoida vahingot höyryttämällä ja käyttämällä mikroa mahdollisimman paljon. Paras on tietysti jos ei tarvitsisi mitään koneita.
Suosittelenkin sinulle tätä keittokirjaa: Microwave Cooking For One (https://www.amazon.com/Microwave-Cooking-One-Marie-Smith/dp/1565546660) (Amazon.com) ;)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 17, 2019, 09:28:50
Mikro on kyllä kätevä. Mutta padan (yleisnimitys keitto-/paistoastialle) hämmentäminen antaa erityisen tunteen, että on ihan oikeasti tehnyt ruokaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 17, 2019, 09:32:26
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 17, 2019, 09:28:50Mutta padan (yleisnimitys keitto-/paistoastialle) hämmentäminen antaa erityisen tunteen, että on ihan oikeasti tehnyt ruokaa.

Sinkkuna tätä ei koe niin helposti noin. Porukkaa kun enemmän, niin selkeämpi juttu.

Ehkä asenteita tulisi päivittää.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 17, 2019, 09:51:20
Mikrossa valmistettu puuro on kuitenkin ihan eri makuista kuin kattilassa valmistettu (tai uunipuuro). Arkiaamuna yhden puuronsyöjän tilanteessa tietenkin vallan mainio vaihtoehto. Sinä säästyy myös sen puurokattilan tiskaamiselta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 17, 2019, 10:06:26
Minä olen mikroaaltouunissa onnistunut saamaan kaurapuuron kiehumaan yli useamman kerran kuin välitän edes muistella. Jos on ollut lautasella. Syvä lasikulho ehkä toimisi paremmin.

Tuosta kattilassa pohjaanpalamisestä vielä, että kannattaa tehdä tarpeeksi löysää tai vetistä puuroa, liian paksu puuro palaa herkemmin pohjaan.

Muovia yritän välttää ruoanvalmistuksessa ja säilytyksessä sen epäterveellisyyden vuoksi, muistaakseni muovista irtoaa hormonihäiritsijöitä (ftalaatteja? muovinpehmenteitä?) tms.. Ja sitten oli vielä se aika viime vuosina uutisoitu tutkimus mikroaaltouunien epäsuotavista vaikutuksista terveyteen. En muista, oliko kyseessä karsinogeenit vai mitkä. Taisi liittyä jotenkin rasvoihin, jotka muuntuisivat terveydelle epäedulliseen muotoon mikrossa. En löytänyt googlella sitä uutista tai tutkimusta.

Vaikka käytän minä kyllä vähintään kerran päivässä mikroa, kun lämmitän kahvimaidon laiskuuttani mikrossa enkä kattilassa. Se kyllä on rasvatonta maitoa yleensä, ja siitä syystä ehkei muutu yhtä herkästi karsinogeeniksi.

---
Mökkioloissa viime kesän helteillä skippasin puuron kokonaan, ja lisäsin kaurahiutaleet, marjat tai hedelmät ja pähkinät sellaisenaan maustamattomaan luomujugurttiin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 17, 2019, 10:16:43
On mikroja ja mikroja. Nillä malleilla, joissa on helppoa asettaa sekä aika että teho (tai tehoyhdistelmät) sekunnin tarkkuudella, on vaivatonta tehdä puuroa, kun kerran opettelee sopivat ainemäärät, tehot ja ajat. Mutta varsinkin mikrolla, jossa aika asetetaan silleen vähän sinnepäin kierrettävästä säätimestä (monet halvat mikrot ovat tällaisia), on kuumennusajan tarkkuus mitä sattuu. Mitä pienempi kuumennusaika yleensäkin tarvitaan, sitä helpommin se menee ratkaisevalla tavalla pieleen, jos sen valinta tapahtuu silmämääräisesti säätimen kiertämistä arvioimalla.

Itse olen meidän mikrollamme opetellut ajan, jonka ensin asetan täysteho ja sitten siitä jatkuvaksi puolitehoaikaa. Ei kiehu yli lautasen reunojen. Mutta - jos tällaisen valinta on jotenkin hankalaa ja monimutkaista tai vaatii tekemään säätöjä kesken valmistuksen, tulee hinku oikaista. Oikaiseminen sitten johtaa tarpeeseen joko tikkana valvoa tai hyväksyä ylikiehumisen riski. Tietenkin sen puuroannoksen pitää myös mahtua sille lautaselle siten, että pientä laajenemisvaraakin jää. Ahneella on *askanen loppu tässäkin lajissa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 18, 2019, 00:54:45
Hesarissa oli artikkeli.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/talous/art-2000006105555.htmlSuomessa voi ostaa marketin hyllyltä torjunta-ainetta, joka USA:ssa toi kahden miljardin dollarin syöpäkorvaukset – Onko kohuttu Roundup turvallista vai ei?

...

Vuonna 2016 viljelyksille levitettiin Suomessa 848 tonnia eli melkein miljoona kiloa puhdasta glyfosaattia.

Mitä siitä pitäisi ajatella? Onko käyttö turvallista vai ei?

Ajattelemisen aihetta antaa se, että glyfosaattia käytetään ylivoimaisesti eniten ammattimaisesti viljapelloilla. Siis jokainen suomalainen haukkaa ruokaa jonka tuottamiseen on tuota käytetty. Keskimäärin siis noin 165 grammaa per henkilö. Se on melkein puoli grammaa päivässä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.terve.fi/teemat/hivenaineetHivenaineisiin kuuluvat esimerkiksi kupari, kromi, jodi ja sinkki. Hivenaineet ovat välttämättömiä kehon toiminnalle. Makrokivennäisaineiksi sanotaan kivennäisaineita, joiden tarve on yli 100 milligrammaa päivässä. Tällaisia ovat esimerkiksi fosfori, kalium, kalsium ja magnesium.

Siis viisinkertaisesti yli sen määrän mitä minkään makrokivennäisaineen tarve on.

Jossain on pakko olla virhe. Ovatko lähtöarvot väärin, vai teinkö laskuvirheen tässä, vai onko virhe tehty jossain muualla? Miksei THL puhu mitään?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 18, 2019, 01:23:50
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 18, 2019, 00:54:45
Hesarissa oli artikkeli.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/talous/art-2000006105555.htmlSuomessa voi ostaa marketin hyllyltä torjunta-ainetta, joka USA:ssa toi kahden miljardin dollarin syöpäkorvaukset – Onko kohuttu Roundup turvallista vai ei?

...

Vuonna 2016 viljelyksille levitettiin Suomessa 848 tonnia eli melkein miljoona kiloa puhdasta glyfosaattia.

Mitä siitä pitäisi ajatella? Onko käyttö turvallista vai ei?

Ajattelemisen aihetta antaa se, että glyfosaattia käytetään ylivoimaisesti eniten ammattimaisesti viljapelloilla. Siis jokainen suomalainen haukkaa ruokaa jonka tuottamiseen on tuota käytetty. Keskimäärin siis noin 165 grammaa per henkilö. Se on melkein puoli grammaa päivässä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.terve.fi/teemat/hivenaineetHivenaineisiin kuuluvat esimerkiksi kupari, kromi, jodi ja sinkki. Hivenaineet ovat välttämättömiä kehon toiminnalle. Makrokivennäisaineiksi sanotaan kivennäisaineita, joiden tarve on yli 100 milligrammaa päivässä. Tällaisia ovat esimerkiksi fosfori, kalium, kalsium ja magnesium.

Siis viisinkertaisesti yli sen määrän mitä minkään makrokivennäisaineen tarve on.

Jossain on pakko olla virhe. Ovatko lähtöarvot väärin, vai teinkö laskuvirheen tässä, vai onko virhe tehty jossain muualla? Miksei THL puhu mitään?

Viimeksi kun kyseisen oikesujuttun tarkistin, Glyfosaatin vaarallisuudesta ihmisille ei ollut tieteellistä näyttöä. Tuo oikeusjuttu perustui tuolloin muistaakseni WHO:n epäilyihin eikä tietelliseen näyttöön eli ymmärtääkseni Monsanto todetteiin nyt syylliseksi ja maksamaan tähtitieteellisiä korvauksia pelkkien epäilyjen vuoksi. Tietysti jos sitä tieteellistä näyttöä on nyt tässä kertynyt, asia on toinen, mutta tosiaan viime kesänä vielä kyseessä olivat pelkät epäilyt.

En kyllä hämmästyisi yhtään vaikka Glyfosaatti olisikin myrkkyä myös ihmisille. Se on kuitenkin pieni pulma. Suurempi pulma on se, että se on ymmärtääkseni myrkkyä pölyttäjille, jotka olisivat kuolemassa Glyfosaatin ja muiden tuholaistojunta-aineiden vuoksi sukupuuttoon (vai ovatko nämäkin vielä epäilyjä? en muista).
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 18, 2019, 11:19:41
On väitetty, että pölyttäjien väheneminen johtuisi usean levitetyn myrkkykemikaalin coctailista. Samoin glyfosaatin kohdalla on kerrottu kiinnitteen, jolla myrkky pitäytyy kasvissa paremmin, olevan vielä itse ainetta vaarallisempaa.

Jos tutkitaan pelkkää yhtä ainetta, eikä coctailia, ei siis välttämättä saada kokonaisvaikutusta näkyville.

Kasvinsuojeluaineiden seosten kokemusperäisesti arvioituja ja suuntaa antavia sekoitusohjeita.  https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/ruiskutusvinkit/tankkiseokset

Esimerkiksi perunalle:
https://www.farmit.net/sites/default/files/images/perunan_ruiskutusten_tankkiseokset_-_berner_26062015.jpg
(https://www.farmit.net/sites/default/files/images/perunan_ruiskutusten_tankkiseokset_-_berner_26062015.jpg)

Lienee vaikea löytää viljelijää joka on parikymmentä vuotta käyttänyt vain yhtä ja samaa myrkkyä, jolloin vaikutukset olisi helpompi osoittaa, koska koko ajan myrkkykirjo laajenee ja uudistuu. Kukaan ei tiedä mitä niiden yhteisvaikutus on.

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 25, 2019, 10:31:31

Jos jotain asiaa A, ei osaa liittää suurempaan kokonaisuuteen, joka ei välttämättä ole se yleinen, tunnettu ja tunnustettu, kaikilta osin, ... niin onko oikein tuoda esille asiaa A?

Jos asiantuominen (A) on oikein, mitä on oikeeellisuuden edellytys, ehkä vähimmillään, ja enimmillään, jos ajattelee, ettei jotain kyseenalaista halua tapahtuvaksi?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 25, 2019, 14:49:23
Minusta tuo tapaus A on helppo, mutta entä B?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 25, 2019, 15:01:34
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 18, 2019, 11:19:41Lienee vaikea löytää viljelijää joka on parikymmentä vuotta käyttänyt vain yhtä ja samaa myrkkyä, jolloin vaikutukset olisi helpompi osoittaa, koska koko ajan myrkkykirjo laajenee ja uudistuu. Kukaan ei tiedä mitä niiden yhteisvaikutus on.

Tässä ei mahdollinen höttötaso ole ongelma, ellei nyt pykäliä rikota.

Järkevä ihminen näkee paljon tähän päättelytapaan liittyviä ongelmia. Osa asioista voi olla erikoisella tavalla kytkeytynyt, ja vaikka erilaiset koktailit parhaimmillaan kumoaisivat jokaisen myrkyn vaikutuksen ja lopputulos olisi yhtä terveyttä, jollekin nautiskelijalle, voi olla myös niin, että ....

Kun on terveyskokoktaili on yhdessä mitä parasta, ja sama yksittäistä koktailin osaa myöten, niin yksi uusi lisä tekee kokonaiskoktaalista myrkkyä, jo pieninä määrinä, samoin kaikista koktailin yksittäisistsä osista. Jne.

Käännäppä kielletyt sitten samaan päättelyyn? Jokainen kielletty asia voi olla käytännössä myrkkyä, ja koktaili myös, kuten siitä tiedetään, tosin jos onkin niin, että joskus ei ilman noita yksittäistä pärjääkkään, ja syytä ehkä olisi pyrkiä kohden tällaista.

Geneettisen tason viritelmiäkin kyseenalaista automaattisesti, EMsta syystä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 27, 2019, 13:08:46

Jos ajatellaan olemassaolevaa eläinkuntaa,
niin onko olemassa henkisen puolen mammutteja,
tai mikä laji voisi olla lähimpänä tällaista,
vaikka nyt ihmisen kokemana?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 30, 2019, 09:07:47

Edellinen kysymys menee vähän tajunnan suuntaan.

Älyäminen vaatii tajuntaa, tosin niitä voisi arvella kokemuksena toistensa ääripäiksi. Tajunta viittaa suoraälyämiseen. Älyäminen taas on jo suoratajunnallisuuden kombinointia.

Älyäminen voi johtaa vahvempaan kokemukseen kuin tajunta, tosin yleensä hetkellisesti, jolloin tapahtuma on löytämistä, jonkin uuden suhteen.

Ovatko eläimet oikeasti tajuavampia kuin ihmiset, yleensä?

Tajunta on suoraa, eikä siinä ole niin paljoa käsittelyä, vaan enemmän vientiä. Näin ne ns vaistoiminnot ovat sellaista, joita ei tarvitse ajatella välttämättä sen erikoisemmiksi kuin jotain suunnitelmallisempaa. Paitsi että vaistot kytkeytyvät tiiviimmin seurailuun. Vaistoista on haittaa ja hyötyä, verrattuna älyyn, puhumattakaan puntarointitasosta, ja viisailusta.

Ihmisen maaimassa näyttää vaisto olevan aika primiä, arvostuksen suhteen. Äly kelpaa jo kivasti. Muu saattaa olla jo pitkämielisimpää.

Mitä mieltä?


L:  Aloitin tämän pikkuteeman "käsitteellä": henkisen maailman mammutti. Onpahan ihmisenä ehkä jotain herättävää, vaikka tuskin toimii atk-alustalla, vielä. Tämän viestin yhteyteen olisin voinut laittaa vastaavan käsite-ehdotelman: älyn jättiläinen. (")Käsite(") on tietääkseni ilmennyt. Kuvaavuus tuntuu hyvältä.

Miksi kuitenkin henkisen maailman mammutti, ja älyn jätti? Eikä tuntunut hyvältä kutistaa ekaa henkisyyden mammutiksi, kuten älyn kohdalla tein. Älyyn en liittänyt maailmaa, vaan sen itsensä, älyn.

Omista sanavalinnoistakin saa viitteitä siitä, mitä maailma on, suhteessa itseen. Tällaista taas katsotaan, ... no vähän nöff.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 18, 2019, 18:38:23
Olen harkinnut tyylikkään ja kohtuuhintaisen (~300 €) rannekellon ostamista. Ajattelin hommata sellaisen 24 tunnin analogisen kellon, jossa 12 tunnin sijaan taulussa olisi 24 tuntia, mutta en ole varma mistä löytyisi hyviä ehdokkaita. Kyllä niitä tietysti googlaamalla eteen tulee, mutta jos joku tietäisi hyviä sivustoja ja kertoisi missä, olisin kiitollinen. Tietysti joku älykellokin voisi sopia, sillä niihin varmaan saa kaikenlaisia kellotauluja ja tuo 24 tunnin malli tuskin on poikkeus.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 18, 2019, 19:57:41
Oli ihan pakko tarkistaa onko tosiaan olemassa 24h  analogista kelloa ja jos, niin miltä sellainen näyttää.

(https://www.pulju.net/images/products/24h-clock_prpage.jpg)

Tuo on tavallinen "keittiön kello", mutta perin oudon näköinen. Ei toimisi minulla ollenkaan, sillä näkymässä on ihan liikaa tavaraa nopeita vilkaisuja varten. Kokkaillessa panen merkille ajan, jolloin laitan jotain uuniin tai jonkun keittäminen alkaa. Muistassani saattaa olla pari kolmekin kellonaikaa ja pikavilkaisulla pitäisi havannoida paljonko kello on nyt, ja onko jokin valmistumisaika täyttynyt. En usko selviäväni noin sekavan näytön kanssa. En pärjäisi edes numeronäytöllä, vaan keittiön kellona pitää olla juuri 12h perusvalkoinen mahdollisimman vähäeleinen kello.

Katsoin tuosta annettuja kommentteja ja hiukan hämmästelen, että joku kehui tuosta vuorokauden kulun hahmottuvan paremmin. Siis eikö ihminen mistään muusta osaa arvata, onko kello 7:00 ammulla vai illalla?

Minulle keittiön kellon ajassa pysyminenkään ei ole niin nöpönuukaa. Useammankin kerran (kuten juuri nyt) on jäänyt siirtämättä viisareita kesä/normaaliajan vaihtuessa. Sommittelen aikaan sen tunnin sinne tai tänne tarvittaessa, mutta yleensä tiedän muutenkin paljonko kello suunnilleen on. Oleellisempi merkitys tuolla on tosiaan työskentelyajan näyttäjänä.

Jos tuon vielä rannekelloksi supistaa, niin sitten pitää olla jo luppi nähdäkeen täsmällisen ajan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - kesäkuu 20, 2019, 09:13:42
Pystyykö kirjailija tai käsikirjoittaja luomaan itseään älykkäämmän hahmon?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 20, 2019, 09:20:09
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 20, 2019, 09:13:42
Pystyykö kirjailija tai käsikirjoittaja luomaan itseään älykkäämmän hahmon?

Kyllä, tätähän tapahtuu koko ajan, esim. dekkarikirjallisuudessa. Ja scifissä. Ja omaelämänkerroissa.

Minua on kiehtonut samankaltainen ongelma. Jos musikaalissa laulutaidottoman pitää laulaa joku kohtaus, miten käy? Kysyin tätä eräältä näyttelijältä ja hän sanoi että ei auta kuin näytellä, että osaa laulaa. Jos kasaa kaikki kyseisen tyylilajin esiintyjien maneerit esitykseen, niin vain harvat enää huomaavat osaamattomuutta audiopuolella.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 20, 2019, 10:26:16
^ Näyttelijät voivat saada opetusta äänenkäytössä tai jopa lauluopetusta, en kyllä tiedä kuinka yleisesti:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235182

En tiedä onko saanut lauluopetusta saanut, mutta Samuli Edelmannin ääni jostain syystä miellyttää:
Suojelusenkeli, Maan korvessa kulkevi lapsosen tie - Samuli Edelmann (https://www.youtube.com/watch?v=xJl5Fa5CJZs&list=RDEM45STYHulk6_GnoVrwgPgHg&index=2)
Jippu & Samuli Edelmann - Jos sä tahdot niin (https://www.youtube.com/watch?v=vzxxBpMH1-Y)


Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 20, 2019, 17:43:52
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 20, 2019, 10:26:16
^ Näyttelijät voivat saada opetusta äänenkäytössä tai jopa lauluopetusta, en kyllä tiedä kuinka yleisesti:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235182

En tiedä onko saanut lauluopetusta saanut, mutta Samuli Edelmannin ääni jostain syystä miellyttää:
Suojelusenkeli, Maan korvessa kulkevi lapsosen tie - Samuli Edelmann (https://www.youtube.com/watch?v=xJl5Fa5CJZs&list=RDEM45STYHulk6_GnoVrwgPgHg&index=2)
Jippu & Samuli Edelmann - Jos sä tahdot niin (https://www.youtube.com/watch?v=vzxxBpMH1-Y)

Noh - ainakin Teatterikorkeakoulussa molemmat kuuluvat normaaliin näyttelijöiden opiskeluohjelmaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 21, 2019, 02:13:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 18, 2019, 19:57:41
Oli ihan pakko tarkistaa onko tosiaan olemassa 24h  analogista kelloa ja jos, niin miltä sellainen näyttää.

(https://www.pulju.net/images/products/24h-clock_prpage.jpg)

Tuo on tavallinen "keittiön kello", mutta perin oudon näköinen. Ei toimisi minulla ollenkaan, sillä näkymässä on ihan liikaa tavaraa nopeita vilkaisuja varten. Kokkaillessa panen merkille ajan, jolloin laitan jotain uuniin tai jonkun keittäminen alkaa. Muistassani saattaa olla pari kolmekin kellonaikaa ja pikavilkaisulla pitäisi havannoida paljonko kello on nyt, ja onko jokin valmistumisaika täyttynyt. En usko selviäväni noin sekavan näytön kanssa. En pärjäisi edes numeronäytöllä, vaan keittiön kellona pitää olla juuri 12h perusvalkoinen mahdollisimman vähäeleinen kello.

Katsoin tuosta annettuja kommentteja ja hiukan hämmästelen, että joku kehui tuosta vuorokauden kulun hahmottuvan paremmin. Siis eikö ihminen mistään muusta osaa arvata, onko kello 7:00 ammulla vai illalla?

Minulle keittiön kellon ajassa pysyminenkään ei ole niin nöpönuukaa. Useammankin kerran (kuten juuri nyt) on jäänyt siirtämättä viisareita kesä/normaaliajan vaihtuessa. Sommittelen aikaan sen tunnin sinne tai tänne tarvittaessa, mutta yleensä tiedän muutenkin paljonko kello suunnilleen on. Oleellisempi merkitys tuolla on tosiaan työskentelyajan näyttäjänä.

Jos tuon vielä rannekelloksi supistaa, niin sitten pitää olla jo luppi nähdäkeen täsmällisen ajan.
Jos nyt jotain kritiikkiä tuosta löytämästäsi helmestä (keittiön kelloksi) pitäisi sanoa, niin ehkä aavistuksen hämää se, että viisarit eivät ole yhtä pitkiä kuin kehä, jolla viisarin numerot ovat. Oman filosofiani mukaan perinteinen kellotaulu on niin nähty, että ihan jo aivojen hyvinvoinninkin kannalta jotain uutta ja repäisevää olisi hyvä niille silloin tällöin esitellä.


(https://cdn.shopify.com/s/files/1/0030/6574/1410/products/Rohje-adventurister-white-light-leather_1800x1800.jpg?v=1557675934)
Rohje Adventurister (https://www.rohje.fi/collections/rohje-adventurister/products/adventurister-white-vaalea-poronnahkaranneke)

Mä olen katsellut tätä Rohje Adventurister -kelloa koska siinä on mielestäni oikea look and feel, mutta siinäkin tuo näyttö on vain tuo perinteinen 12 tunnin näyttö eikä tuo ole kinetic. Slow -kellot (https://www.amazon.com/s?i=fashion-mens-watches&bbn=6358540011&rh=n%3A7141123011%2Cn%3A7147441011%2Cn%3A6358539011%2Cn%3A6358540011%2Cp_89%3Aslow&dc&fst=as%3Aoff&qid=1561071486&rnid=379279011&ref=sr_nr_p_n_feature_browse-bin_1) pääsevät aika lähelle tuota (lue = eivät lähellekään), mutta minimissään toivoisin kyllä minuuttiviisaria. Tosin mulla on ollut joskus kauan sitten Seiko kinetic -kello ja se oli tosi kätsä kun ei tarvinnut koskaan vetää sitä. Se muutti käden liike-energian sähköenergiaksi ja käytti sitä. Silloin kun sähköä tuli enemmän kuin kellon käymiseen meni, se varasi ylimääräisen paristoon, jolla se puolestaan kävi, kun kelloa ei liikuttanut. Seikon tuore Kinetic-mallisto (https://www.seiko.fi/tuotekategoria/perusmallisto-kinetic/) ei vain näytä olevan yhtä kaunis kuin tuo Rohjeen Adventurister
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 21, 2019, 10:05:16
Näköjään on myös valolla käyviä rannekelloja, esim Citizen Eco-Drive (http://www.watchdirectory.info/watch/d/52869/bm6930-57a-citizen-eco-drive-super-titanium-100m-sapphire-gents-watch.html). Omassa vähän tuontapaisessa ja aika minimalistisessa Citizenissäni on vanhanaikainen paristo, ja melkein aina kun kelloa tarvitsisi (eli harvoin), siihen pitää mennä vaihdattamaan paristo. Etsin korukelloa, mutta tuohon päädyin, koska on monikäyttöisempi ja sopi parhaiten käteeni, ja oli läheisen pikkuisen kellokaupan valikoimissa se paras. Valkkasin kellon ensisijaisesti ulkonäön perusteella, ja miltä se tuntui, ja vaatimukseni oli, että sen piti olla vedenkestävä. Sen jaokkeellinen metalliranneke ei oikein tunnu hyvältä kädessä, eikä sitä huvita pitää kädessä. Toisaalta nahkarannekkeisiin kyllästyin aikoinaan, kun ne kuluivat niin nopeasti. Ns. ballistisesta kankaastakin (luodinkestävä nailon) tehdään rannekkeita, millaisiahan mahtavat olla pitää ranteessa? Tässä kuva. (https://www.citizenwatch.com/us/en/product/BN0217-02E.html?cgid=mens-ecodrive#sz=24&start=158)

Eräällä (miespuolisella) kaverillani on rannekello, joka toimii jotenkin kännykkänä. En muista, voiko siihen puhuakin, mutta ainakin näyttää, jos joku on soittanut. Mutta se on ruma.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 21, 2019, 16:24:27
Tosiaan. Voisi harkita myös tuollaista aurinkoenergiakelloa. Se laajentaisi valikoimaa kivasti.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 22, 2019, 03:00:23
Tää on just tätä mun tuuria. Sitten kun löytyy markkinoiden kohtuuhintaisen valikoiman omaa silmääni miellyttävin kello (http://www.dutyfreeislandshop.com/seiko-snp072p1-premier-kinetic-perpetual-calendar-sapphire-gents-watch), niin tietenkään sitä ei enää myydä missään. Yksi kappale oli myynnissä jossain aasialaisessa nettikaupassa, josta epäilen, ettei kelloa ole sieltä Suomeen tilattavissa ja yhtä käytetyltä vaikuttavaa kappaletta näytetään kaupattavan Jenkeissä, jonka postikulut Suomeen olisivat noin 100 euroa. Ei houkuttele. Toi Rohje Adventurister alkaa vaikuttaa kokoajan paremmalta ja paremmalta. Tosin saman teknologian kelloista Fossil on tehnyt ihan hyvännäköisiä kelloja myös. Melkein kyllä tekisi mieli ostaa toi Rohje joka tapauksessa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 22, 2019, 15:42:25
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 21, 2019, 16:24:27
Tosiaan. Voisi harkita myös tuollaista aurinkoenergiakelloa. Se laajentaisi valikoimaa kivasti.

Eihän aurinkoenergia ole järkevä rannekellossa, vaan se liikkeestä energiansa saava. Jo ajat sitten on kehitetty kello, joka pysyy käynnissä kunhan sitä pitää ranteessaan - ja liikkuu normaalisti. Sitten näille kelloille on myös sähköllä toimivia automaattisia liikuttajia, joka sähköenergialla pyöräyttää kelloa riittävän usein sen verran, että se pysyy käynnissä. Mutta jos siis tarkoitus on aidosti käyttää kelloa, niin tuo on kyllä ehdottomasti se rationaalisin käyttövoima. Ei tarvitse pohtia, "näkyyks kello", että se ei vain pysähdy jäätyään hihan alle piiloon auringolta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 22, 2019, 15:58:13
Olin jostain lukevinani, että mikä tahansa valo kelpaisi, ei tarvitse olla auringonvalo.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - kesäkuu 22, 2019, 16:30:48
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 22, 2019, 15:58:13
Olin jostain lukevinani, että mikä tahansa valo kelpaisi, ei tarvitse olla auringonvalo.
Tuo on jopa parempi kuin ihmisen aivot joka ei kykene säilyttämään edes banaanin keltaista väriä kaikissa valaistuksissa.
http://kuvanjako.fi/6bsm9.jpg
Toisaalta universumi on enemmänkin liikettä kuin valoa, myös mustassa aukossa.
Kahvilla käyvä kello olisi itselleni helppo tankata ja ajatuksena jotenkin suomalainen kulttuurikasvi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 22, 2019, 17:25:26
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 22, 2019, 03:00:23
Tää on just tätä mun tuuria. Sitten kun löytyy markkinoiden kohtuuhintaisen valikoiman omaa silmääni miellyttävin kello (http://www.dutyfreeislandshop.com/seiko-snp072p1-premier-kinetic-perpetual-calendar-sapphire-gents-watch), niin tietenkään sitä ei enää myydä missään. Yksi kappale oli myynnissä jossain aasialaisessa nettikaupassa, josta epäilen, ettei kelloa ole sieltä Suomeen tilattavissa ja yhtä käytetyltä vaikuttavaa kappaletta näytetään kaupattavan Jenkeissä, jonka postikulut Suomeen olisivat noin 100 euroa. Ei houkuttele. Toi Rohje Adventurister alkaa vaikuttaa kokoajan paremmalta ja paremmalta. Tosin saman teknologian kelloista Fossil on tehnyt ihan hyvännäköisiä kelloja myös. Melkein kyllä tekisi mieli ostaa toi Rohje joka tapauksessa.

Kello joka Fossil-mallistossa miellyttää silmääni erityisesti on tietenkin kello, jota ei saa Suomeen tilattua mistään. Kuinkas muuten. No siellä on pari muutakin mallia, joita tässä vielä harkitsen ja jotka mahdolisesti saa tänne Suomeen tilattua elleivät jopa mahdollisesti löytyisi suomalaisista kaupoista.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 22, 2019, 17:28:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 22, 2019, 15:42:25
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 21, 2019, 16:24:27
Tosiaan. Voisi harkita myös tuollaista aurinkoenergiakelloa. Se laajentaisi valikoimaa kivasti.

Eihän aurinkoenergia ole järkevä rannekellossa, vaan se liikkeestä energiansa saava. Jo ajat sitten on kehitetty kello, joka pysyy käynnissä kunhan sitä pitää ranteessaan - ja liikkuu normaalisti. Sitten näille kelloille on myös sähköllä toimivia automaattisia liikuttajia, joka sähköenergialla pyöräyttää kelloa riittävän usein sen verran, että se pysyy käynnissä. Mutta jos siis tarkoitus on aidosti käyttää kelloa, niin tuo on kyllä ehdottomasti se rationaalisin käyttövoima. Ei tarvitse pohtia, "näkyyks kello", että se ei vain pysähdy jäätyään hihan alle piiloon auringolta.

Ainakin Seikon "aurinkoenergiakello" latautuu kaikesta valosta. Eli se ei edellytä auringon valoa. Oletan, että sama mekanismi on kaikissa "aurinkoenergia"-kelloissa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 22, 2019, 21:07:07
Tässä suomalainen verkkokauppa, joka väittää toimittavansa 1-2 päivässä. Paljon Seikoja. Esim tämä vähän sporttisempi mustatauluinen: https://www.keskisenkello.fi/tuotteet/seiko-ska785p1-kinetic (1 kpl varastossa). Mutta tuo ei kai ole järin muodikas?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 22, 2019, 21:18:44
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 22, 2019, 21:07:07
Tässä suomalainen verkkokauppa, joka väittää toimittavansa 1-2 päivässä. Paljon Seikoja. Esim tämä vähän sporttisempi mustatauluinen: https://www.keskisenkello.fi/tuotteet/seiko-ska785p1-kinetic (1 kpl varastossa). Mutta tuo ei kai ole järin muodikas?
Ei tuokaan hullumpi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 22, 2019, 21:25:33
Onkohan älykelloja, joihin ei tarvitsisi vaihtaa paristoja tai joita ei tarvitsisi erikseen ladata?

Tämä ei ole sellainen älykello, vaikka sitä voikin käyttää puhelimena (ainakin puheluiden vastaanottamiseen):
https://www.keskisenkello.fi/tuotteet/samsung-galaxy-watch-silver-sm-r805fzsanee-alykello

Alle satasen älykello, jossa "jopa" (enemmän kuin kiljailijoilla) 45 päivän akunkesto, ja monia aktiivirannekkeen ominaisuuksia:
Xiaomi Amazfit Bip -älykello A1608  (https://www.keskisenkello.fi/tuotteet/xiaomi-amazfit-bip-alykello-a1608-onyx-black)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - kesäkuu 22, 2019, 22:47:22
Kuinka nähdä mahdottomia värejä?

Ohjeet: https://www.thoughtco.com/impossible-colors-introduction-4152091
http://kuvanjako.fi/ggcs7-1920.jpg
Impossible colors like reddish green or yellowish blue are trickier to see. To try to see these colors, put a yellow object and blue object right next to each other and cross your eyes so that the two objects overlap. The same procedure works for green and red. The overlapping region may appear to be a mix of the two colors (i.e., green for blue and yellow, brown for red and green), a field of dots of the component colors, or an unfamiliar color that is both red/green or yellow/blue at once!

En onnistunut..
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 23, 2019, 00:45:50
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 22, 2019, 22:47:22
Kuinka nähdä mahdottomia värejä?

Ohjeet: https://www.thoughtco.com/impossible-colors-introduction-4152091
http://kuvanjako.fi/ggcs7-1920.jpg
Impossible colors like reddish green or yellowish blue are trickier to see. To try to see these colors, put a yellow object and blue object right next to each other and cross your eyes so that the two objects overlap. The same procedure works for green and red. The overlapping region may appear to be a mix of the two colors (i.e., green for blue and yellow, brown for red and green), a field of dots of the component colors, or an unfamiliar color that is both red/green or yellow/blue at once!

En onnistunut..

Sinikeltainen näytti joko siniseltä tai keltaiselta, ehkä liukuvärivälillä sinisestä keltaiseen välillä, mutta mitään varsinaista uutta väriä en osaa sanoa nähneeni ainakaan sinisen ja keltaisen yhdistämisellä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Laika - kesäkuu 23, 2019, 01:29:50
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - toukokuu 18, 2019, 01:23:50En kyllä hämmästyisi yhtään vaikka Glyfosaatti olisikin myrkkyä myös ihmisille. Se on kuitenkin pieni pulma. Suurempi pulma on se, että se on ymmärtääkseni myrkkyä pölyttäjille, jotka olisivat kuolemassa Glyfosaatin ja muiden tuholaistojunta-aineiden vuoksi sukupuuttoon (vai ovatko nämäkin vielä epäilyjä? en muista).

Ehkäpä se todennetaan standarditestinä käytetyllä otosseurannalla, toteamalla otos positiiviseksi. Menetelmää on menestyksekkäästi hyödynnetty tähän saakka ainakin talitomidin, napalmin, tupakan, rikastetun uraanin, ja eräiden raskasmetallien kohdalla.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - kesäkuu 23, 2019, 05:23:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 22, 2019, 21:07:07
Tässä suomalainen verkkokauppa, joka väittää toimittavansa 1-2 päivässä. Paljon Seikoja. Esim tämä vähän sporttisempi mustatauluinen: https://www.keskisenkello.fi/tuotteet/seiko-ska785p1-kinetic (1 kpl varastossa). Mutta tuo ei kai ole järin muodikas?

Itse ostin aikoinaan tuolta Keskisen kellosta juuri Seiko Kineticin.  Kello kesti viisi vuotta. Kellon paras ominaisuus oli sen vetokoneisto, joka toimi jonkinlaisena stressileluna. Kun kellon irroitti ranteesta ja pyöritteli heilutti sitä sopivalla taajuudella, saattoi tuntea vetolaitteiston liikkeet ja kuulla mukavan hurinan. Ilmeisesti leikin sillä liikaa jolloin jotakin meni rikki.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 23, 2019, 08:44:26
Lainaus käyttäjältä: Laika - kesäkuu 23, 2019, 01:29:50
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - toukokuu 18, 2019, 01:23:50En kyllä hämmästyisi yhtään vaikka Glyfosaatti olisikin myrkkyä myös ihmisille. Se on kuitenkin pieni pulma. Suurempi pulma on se, että se on ymmärtääkseni myrkkyä pölyttäjille, jotka olisivat kuolemassa Glyfosaatin ja muiden tuholaistojunta-aineiden vuoksi sukupuuttoon (vai ovatko nämäkin vielä epäilyjä? en muista).

Ehkäpä se todennetaan standarditestinä käytetyllä otosseurannalla, toteamalla otos positiiviseksi. Menetelmää on menestyksekkäästi hyödynnetty tähän saakka ainakin talitomidin, napalmin, tupakan, rikastetun uraanin, ja eräiden raskasmetallien kohdalla.

Glyfosaatin käyttäminen on tapa saada syntymään yksilajisia viljelmiä. Ne jo sinänsä ovat pölyttäjien ruokapöytää kaventavia. Siis glyfosaatin avulla toivottu päämäärä on pölyttäjille tuhoisa jo sinänsä, vaikka se ei edes olisi niille myrkyllistä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 23, 2019, 08:46:43
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 22, 2019, 17:28:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 22, 2019, 15:42:25
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 21, 2019, 16:24:27
Tosiaan. Voisi harkita myös tuollaista aurinkoenergiakelloa. Se laajentaisi valikoimaa kivasti.

Eihän aurinkoenergia ole järkevä rannekellossa, vaan se liikkeestä energiansa saava. Jo ajat sitten on kehitetty kello, joka pysyy käynnissä kunhan sitä pitää ranteessaan - ja liikkuu normaalisti. Sitten näille kelloille on myös sähköllä toimivia automaattisia liikuttajia, joka sähköenergialla pyöräyttää kelloa riittävän usein sen verran, että se pysyy käynnissä. Mutta jos siis tarkoitus on aidosti käyttää kelloa, niin tuo on kyllä ehdottomasti se rationaalisin käyttövoima. Ei tarvitse pohtia, "näkyyks kello", että se ei vain pysähdy jäätyään hihan alle piiloon auringolta.

Ainakin Seikon "aurinkoenergiakello" latautuu kaikesta valosta. Eli se ei edellytä auringon valoa. Oletan, että sama mekanismi on kaikissa "aurinkoenergia"-kelloissa.

Mutta kuinka paljon keinovaloa se vaatii latautuakseen? Riittääkö talvipimeään aikaan vilahdus hihan alta vai pitääkö se parkkeerata yöksi lampun alle?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 23, 2019, 11:14:48
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 22, 2019, 15:42:25
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 21, 2019, 16:24:27
Tosiaan. Voisi harkita myös tuollaista aurinkoenergiakelloa. Se laajentaisi valikoimaa kivasti.

Eihän aurinkoenergia ole järkevä rannekellossa, vaan se liikkeestä energiansa saava. Jo ajat sitten on kehitetty kello, joka pysyy käynnissä kunhan sitä pitää ranteessaan - ja liikkuu normaalisti. Sitten näille kelloille on myös sähköllä toimivia automaattisia liikuttajia, joka sähköenergialla pyöräyttää kelloa riittävän usein sen verran, että se pysyy käynnissä. Mutta jos siis tarkoitus on aidosti käyttää kelloa, niin tuo on kyllä ehdottomasti se rationaalisin käyttövoima. Ei tarvitse pohtia, "näkyyks kello", että se ei vain pysähdy jäätyään hihan alle piiloon auringolta.
Jos rannekelloa pitää vain harvoin kädessä nk. minä, on valolla toimiva malli käytännöllisempi, kunhan kelloa ei säilytä lipaston laatikossa silloin kun ei ole ranteessa. Kellot säilövät jonkin verran energiaa, eikä niiden tarvitse joka sekunti olla valossa.

Päivittäisessä käytössä riittää 11 minuuttia valoa pilvisenä päivänä ulkoilmassa tai 2 minuuttia auringonpaisteisella ilmalla tämän manuaalin mukaan eräälle kellomallille  (http://=file:///C:/Users/Suvi/Downloads/Promaster%20Tough_Setting_Guide.pdf)(Citizen PROMASTER TOUGH), tai pidempi aika valoisassa huoneessa (40 min - 4h). *)
Tuon kellon sekuntiviisari alka väpättää silloin, kun latausta on vain vähän jäljellä - tätä tapahtuu 4 vuorokauden ajan, eli aika pitkään se lataus kuitenkin kestää.

*) Citizen PROMASTER TOUGH (http://citizen%20promaster%20tough)

ps. Kineettisistä kelloista, mitäs olet mieltä tästä Seikon mustatauluisesta, Vihervasemmisto (vai onko tää jo mainittu?):
Seiko Automatic Hand Winding Sapphire Japan Made Presage SRP109J1 Mens Watch (https://www.reddeerwatches.com/seiko-automatic-hand-winding-sapphire-japan-made-presage-srp109j1-mens-watch.html)

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 25, 2019, 07:42:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 23, 2019, 11:14:48
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 22, 2019, 15:42:25
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 21, 2019, 16:24:27
Tosiaan. Voisi harkita myös tuollaista aurinkoenergiakelloa. Se laajentaisi valikoimaa kivasti.

Eihän aurinkoenergia ole järkevä rannekellossa, vaan se liikkeestä energiansa saava. Jo ajat sitten on kehitetty kello, joka pysyy käynnissä kunhan sitä pitää ranteessaan - ja liikkuu normaalisti. Sitten näille kelloille on myös sähköllä toimivia automaattisia liikuttajia, joka sähköenergialla pyöräyttää kelloa riittävän usein sen verran, että se pysyy käynnissä. Mutta jos siis tarkoitus on aidosti käyttää kelloa, niin tuo on kyllä ehdottomasti se rationaalisin käyttövoima. Ei tarvitse pohtia, "näkyyks kello", että se ei vain pysähdy jäätyään hihan alle piiloon auringolta.
Jos rannekelloa pitää vain harvoin kädessä nk. minä, on valolla toimiva malli käytännöllisempi, kunhan kelloa ei säilytä lipaston laatikossa silloin kun ei ole ranteessa. Kellot säilövät jonkin verran energiaa, eikä niiden tarvitse joka sekunti olla valossa.

Päivittäisessä käytössä riittää 11 minuuttia valoa pilvisenä päivänä ulkoilmassa tai 2 minuuttia auringonpaisteisella ilmalla tämän manuaalin mukaan eräälle kellomallille  (http://=file:///C:/Users/Suvi/Downloads/Promaster%20Tough_Setting_Guide.pdf)(Citizen PROMASTER TOUGH), tai pidempi aika valoisassa huoneessa (40 min - 4h). *)
Tuon kellon sekuntiviisari alka väpättää silloin, kun latausta on vain vähän jäljellä - tätä tapahtuu 4 vuorokauden ajan, eli aika pitkään se lataus kuitenkin kestää.

*) Citizen PROMASTER TOUGH (http://citizen%20promaster%20tough)

ps. Kineettisistä kelloista, mitäs olet mieltä tästä Seikon mustatauluisesta, Vihervasemmisto (vai onko tää jo mainittu?):
Seiko Automatic Hand Winding Sapphire Japan Made Presage SRP109J1 Mens Watch (https://www.reddeerwatches.com/seiko-automatic-hand-winding-sapphire-japan-made-presage-srp109j1-mens-watch.html)

Tuo Seikon mustatauluinen on kyllä todella hieno. Kelpaisi minulle, mutta vaikuttaa siltä, ettei sitäkään saa enää mistään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 25, 2019, 18:31:59
Minustakin se oli aika hieno.

Ehkä pitää vaan tehdän niin, että marssii johonkin kellokauppaan, ja sovittelee mikä (speksit täyttävä) kello näyttää ja tuntuu parhaimmalta. Ottaa vaikka sähköpostiin linkkejä silmää miellyttävistä kelloista ja näyttää ne kaupassa, josko löytyisi vähän sen oloisia.

Tai vaihtoehtoisesti menee johonkin verkkokauppaan, ja ottaa sieltä sen, mikä eniten silmää miellyttää, ja jota on varastossa.

https://www.puustjarvi.fi/kellot/tuotteet/miesten-rannekellot/citizen-miesten-rannekellot/105/

Tämä vähän tyyriimpi kello on vähän sekava, mutta siinä on mm. 180 päivän käyntivara ilman latausta ja 24 h kellokin:
https://www.puustjarvi.fi/kellot/tuote/citizen-radio-controlled-eco-drive-miesten-rannekello-42mm-at8154-82e/AT8154-82E/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 26, 2019, 17:00:17
(https://images-na.ssl-images-amazon.com/images/I/81QoA306sSL._UL1500_.jpg) (https://cdn.shopify.com/s/files/1/0130/6987/7307/products/4317_2000x.jpg?v=1548311501)

Ostin tuollaiset. Seikon valoenergiakello (Amazonista (https://www.amazon.com/Seiko-SNE335-Analog-Display-Japanese/dp/B00KMAKALC)) ja Emporio Armanin kvartsikello (Salkarista (https://salkari.fi/products/emporio-armani-kello-ar1703)). Nämä ovat riitävän siistit, että kehtaa käyttää. Eivätkä olleet hinnalla pilattuja; molemmat alle 200 € kpl.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - heinäkuu 16, 2019, 14:59:01

Mitä eroa on sanoittamisessa, ja valokuvaamisessa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - heinäkuu 16, 2019, 15:55:44
Mikähän siinä on etteivät kissat syö maksaa. Uskallan epäillä ettei koske vain minun kisdojani, koska Lätsin sikspäkkistä katosi se purkki missä oli jonkin muun ainesosan ohella maksaa.

Ei aina munuainenkaan kelpaa. Asuin aikoinaan omakotitalossa jonka oveen laitoin silloisille kissoilleni luukun. Kun pesin pyykkiä pesukoneella kellarissa, löysin puhtaan pyykin seasta jonkin jyrsijän munuaisen. Kissan suorittaman teurastuksen jäljiltä pyykkikoriin päätynyt.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 16, 2019, 16:03:16
Voisiko olla luontainen vastenmielisyys liika-annosta kohtaan? Maksaahan ihmisenkin on luvallista syödä vain vähän, jottei tule A-vitamiinin yliannostusta, joka on terveydelle vaarallista.

Omista kissoistani Juulia oli ainoa, joka hiukkasen maksaa söi. Kun ostin jauhemaksaa ihmisille ruuaksi, niin sen myyntikipon nakkasin lattialle tyhjennyksen jälkeen, niin Juulia sitä vähän kävi lipomassa.

Munuaisia en ole edes yrittänyt tarjota (ehkä vain omaa ennakkoluuloa sen vastenmielisyydestä), mutta sydän maistuu ja sen käytölle ei ole rajoitteita.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: hibiscuc - heinäkuu 16, 2019, 16:07:34
Tässä hiukan ohjeita kissojen ruokkimisesta: http://lappeenranta.sey.fi/ohjeet-ja-linkit/kissan-ruokinta
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - heinäkuu 16, 2019, 16:17:19
Ei yksikään kissoistani ole ikinä syönyt maksaa sirkaleen vertaa. Tänään paistoin maksaa ja laitoin tarjolle looran jossa oli maksasta valunutta litkua. Lihasta valuneet nesteet nuorempi kissoistani mielellään lipoo. Maksalitkun äärellä pudisteli päätään ja häipyi.

Kookosöljyssä paistettu munuainen on satunnaisesti kelvannut em. kissalle.

Vartavasten en noita elimiä kissoille tuputakaan, joskus kokeilen kelpaako, jos kärkytään. Kieli ja sydän kelpaisi vähän liiankin hyvin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - heinäkuu 31, 2019, 20:06:05

Mitä eroa on seksuaalisella, ja kiksuaalisella?

Mitä kysymys tarkoittaa, tai voi tarkoittaa, ja mitä voi olla suhtautuminen, kysymykseen?

Voiko sirkus-taide pitää sisällään myös verbaliikan, esim jonglöörauksen, ilma-akrobatian, ja  taikuruuden lisäksi? Vai miten verbaalivenymisiä tulisi kuvata, jotta osuttavuus ilmenisi?

Jos EM mahdollista, mikä voisi olla sopiva nimike henkilölle, joka on omistautunut tällaisella alueella puuhasteluun?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - elokuu 01, 2019, 02:55:21
Mitä tarkoitat kysymykselläsi? Ellet tiedä, niin miksi se kiinnostaisi ketään? Tai miksi syysi kiinnostaisi, vaikka itse tietäisit, muttet kerro ymmärrettävästi?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: urogallus - elokuu 01, 2019, 03:31:34
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 31, 2019, 20:06:05

Mitä eroa on seksuaalisella, ja kiksuaalisella?


Lapinlahden linnut laulavat sinulle vastauksen: https://www.youtube.com/watch?v=RzG1Q2BpEh8

Seuraavaksi voidaan sitten keskustella siitä, tulisiko parrun olla mitallistettua puutavaraa ja olisiko rypsiöljy sittenkin voita terveellisempi vaihtoehto...
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 01, 2019, 04:32:40
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 31, 2019, 20:06:05

Mitä eroa on seksuaalisella, ja kiksuaalisella?

Mitä kysymys tarkoittaa, tai voi tarkoittaa, ja mitä voi olla suhtautuminen, kysymykseen?

Voiko sirkus-taide pitää sisällään myös verbaliikan, esim jonglöörauksen, ilma-akrobatian, ja  taikuruuden lisäksi? Vai miten verbaalivenymisiä tulisi kuvata, jotta osuttavuus ilmenisi?

Jos EM mahdollista, mikä voisi olla sopiva nimike henkilölle, joka on omistautunut tällaisella alueella puuhasteluun?

Harvinaisen ymmärrettävää pohdintaa. Ensimmäiseen voisin spekuloida, että todellisesta erosta en tiedä, mutta minulle ilmeisin ero on se, että päinvastoin kuin on ensimmäisen vaihtoehdon laita, en ymmärrä mitä kiksuaalinen tarkoittaa.

Ja jos vastaukseni on tarkoitetulla tavalla riittävä, en tiedä, onko tuon kyseisen kaltaisella kysymyksien luokalla mitään sen syvällisempää tarkoitusta kuin mikä määräytyy tilanteessa vallitsevan asiayhteyden mukaan. Esimerkiksi kun nyt pari päivää sitten katsoin elokuvan The Godfather ja sain nauttia alkuperäislähteessä esitetystä määritelmästä käsitteelle "tarjous, josta ei voi kieltäytyä", niin jos mafiapomo tulee ja esittää minulle tuon kysymyksen, jossa olevista käsitteistä tosiaan ymmärrän vain ensimmäisen ja joka ei ainakaan välittömästi uhkaa terveyttäni ja toista käsitettä en ymmärrä, on tuo ymmärrettävä käsite mitä todennäköisimmin tulkittavissa vaihtoehdoksi tai siis juuri tarjoukseksi, josta ei voi kieltäytä. Tietysti tukevassa humalatilassa liberaali luonteeni voisi ottaa riskin ja valita jälkimmäisen vaihtoehdon ja minun onnellani se voisi olla juuri mafiapomon tarjoamista vaihtoehdoista se vuotuiseen darwin-palkintoon oikeuttava valinta.

En ainakaan näin ad hoc pidä lainkaan huonona ideana tuoda verbaliikkaa sirkuksiin (riippuen tietysti mitä sillä verbaliikalla tarkoitetaan). Nähdäkseni sirkukseen soveltuvan verbaliikan haaste on sama kuin Stand Up -komediassa. Kuinka keksiä materiaalia, jonka mahdollisimman moni potentiaalisesta kohderyhmästä ymmärtää. Tosin poiketen perinteisen Stand Up -komediaan harjoittelumahdollisuuksista, en ole varma, löytyisikö samalla tavalla mahdollisuuksia harjoitella verbaliikkaa potentiaalisella sirkuskohdeyleisöllä, jotta sitten ensi-illasta eteenpäin esiintyessään sirkusareenalla se randomilla otannalla valikoitunut kohderymä ymmärtäisi ohjelmanumeron tarkoitetulla tavalla. Voi olla vielä niinkin, että sirkuksen pääasialinen kohderyhmä - lapset - ovat verbaalisen kehityksen alueella toisiinsa nähden sen verran heterogeenistä porukkaa, että ellei sido verbaliikkaansa johonkin visuaaliseen ohjelmanumeroon, vebaliikalle ei synny riittävästi kysyntää. En tiedä, mutta kehityskelpoinen idea tuo vaikuttaisi silti olevan.

En kuitenkaan osaa näin lyhyellä varoitusajalla ehdottaa poikeuksellista nimikettä sirkuksessa harjoitetulle verbaliikalle. Mutta jos se ei edellytä jotain sellaista sisältöä, jollaista ei jo tarjota jossain yhteyksissä aikuisille, en näe syytä, miksei sitä voisi tarjoilla sirkuksessakin samoilla nimikkeillä. Aikuiset ainakin tietäisivät minkä tyyppiselle viihdykekategorialle lapsensa altistaa jos vievät heidät sirkukseen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - elokuu 01, 2019, 15:06:36

Toi (")kyssäri(") menee tosiaan uudelle alueelle, tai alueettomuudelle. Sitä ei voi lähestyä sivistys-sanakirjan kautta.

Jonkin verran elämässä ilmenee tällaisia, ilman että kukaan erikseen aukoo turhake-ovia.

Lainasin eilen kirjan sirkus-taiteesta, ja vähän pääsin alkuun. Sirkus on tyypillisimmin sitä, ettei sitä oikein voi määritellä, ja se ottaa eroa määritelmiin. Sirkuksen sisäinen voima voi tosiaan olla sellainen, joka näkyy, milloin mitenkin. Se ei tarkoita, etteikö sirkuksen idea olisi täsmällisesti muotoiltavissa.

Noin kertoillen, juttu menee lähelle elämää. On paljon erilaisia juttuja, jotka pohjautuu johonkin tietynlaiseen, ja yhtäläisyyksiä vaikea hahmottaa, havaittavien ilmiöiden erilaisuuden takia, siis ainakin pintatason tarkastelijaa ajatellen.

Osa ihmisistä on eri lailla noheva, tietyillä tasoilla, joista muut eivät näe kuin näkyvän lopputusten seurauksista jotain. Kyseessä ei ole magia, vaikka näinkin voisi kuvailla sitä, mistä ei oikein ota selkoa helposti.

(Huom, otsikko + kysymys)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - elokuu 01, 2019, 15:33:25
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 16, 2019, 14:59:01
Mitä eroa on sanoittamisessa, ja valokuvaamisessa?

Tämäkin kyssäri voi vaikuttaa hassulta.

Kun sitten maailmaa ajattelee, ja huomaa, niin yllättäen kysymyksessä voi olla paikantynkä, jossain tilanteessa. Samalla tapaa on paljon asiaa, jotka eivät joka elämäntilanteessa kiinnosta, tai tunnu ollenkaan osuvamerkitykselliseltä. Aforismit, tai runot, ...

Tällaiset kysymykst ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niihin välttämättä osaa vastata kysyjäkään. Miksi silti jättää kysymättä? Kysymyksen luonteeseen ei välttämättä kuulu se, että vastaus olisi jotenkin tietyllä tapaa formuloitavissa.

Osaan nyt vastata EMuun, paljonkin, mutta taidan säästää lukijat lisäselostuksilta. Noloahan lapsellisia on toisaalta kysyä.

Kerran menin kirjoittamaan jotain, mistä tunsin noloutta vuosia. Sitten hoksasin, että itse asiassa, ei ollutkaan paha juttu. Nyt jo unohtanut tuon jutun, tarkempana, kun tule mieleen. Nolokyssärin ("noloksen") kun laskee liikkeelle, niin ei se tilanne aina itsellä vallitsevana ole. Sekin vielä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 04, 2019, 03:32:53
Milloin Bad Lip Reading tekee videon jenkkien demarien pressaehdokkaiden vaaliväittelystä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 05, 2019, 12:30:54
Mistä johtuu että tuomion saaneita rikollisia aletaan mediassa kutsua KOKO nimellä sisältäen kaikki mahdolliset muut etunimet, ja asioita ruotivat ihmiset papukaijana toistavat nimilitaniaa vaikka rikollinen itse eläissään ei missään olisi käyttänyt kuin normaaliin tyyliin yhtä etunimeä sukunimensä edellä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - elokuu 05, 2019, 12:38:37
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 05, 2019, 12:30:54
Mistä johtuu että tuomion saaneita rikollisia aletaan mediassa kutsua KOKO nimellä sisältäen kaikki mahdolliset muut etunimet, ja asioita ruotivat ihmiset papukaijana toistavat nimilitaniaa vaikka rikollinen itse eläissään ei missään olisi käyttänyt kuin normaaliin tyyliin yhtä etunimeä sukunimensä edellä?

Vähentää nimikaimojen mahdollisuutta. Jos niitä silti jää, niin kaikki on tehty syyn vierittämiseksi oikeaan osoitteeseen.

Mikäli lisäksi on tarkoitus erottaa rikollinen poikkeavalla käytännöllä muista, sekin passaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - elokuu 05, 2019, 14:20:28
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 05, 2019, 12:30:54
Mistä johtuu että tuomion saaneita rikollisia aletaan mediassa kutsua KOKO nimellä sisältäen kaikki mahdolliset muut etunimet, ja asioita ruotivat ihmiset papukaijana toistavat nimilitaniaa vaikka rikollinen itse eläissään ei missään olisi käyttänyt kuin normaaliin tyyliin yhtä etunimeä sukunimensä edellä?

Ihmisten tuntema kutsumanimeni on toinen etunimeni, joten jos saan tuomion rikoksesta, julkisuudessa esiintyvä koko nimeni ehkä vähän hämää.

Ehkä kaikilla nimillä esittely on osa julkista häpeärangaistusta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - elokuu 06, 2019, 00:01:42
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 05, 2019, 12:30:54
Mistä johtuu että tuomion saaneita rikollisia aletaan mediassa kutsua KOKO nimellä sisältäen kaikki mahdolliset muut etunimet, ja asioita ruotivat ihmiset papukaijana toistavat nimilitaniaa vaikka rikollinen itse eläissään ei missään olisi käyttänyt kuin normaaliin tyyliin yhtä etunimeä sukunimensä edellä?
Miksi Hgin "enoa" ei kutsuta "muhammediksi"?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 06, 2019, 10:00:58
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 06, 2019, 00:01:42
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 05, 2019, 12:30:54
Mistä johtuu että tuomion saaneita rikollisia aletaan mediassa kutsua KOKO nimellä sisältäen kaikki mahdolliset muut etunimet, ja asioita ruotivat ihmiset papukaijana toistavat nimilitaniaa vaikka rikollinen itse eläissään ei missään olisi käyttänyt kuin normaaliin tyyliin yhtä etunimeä sukunimensä edellä?
Miksi Hgin "enoa" ei kutsuta "muhammediksi"?

Koska paikalliset tunsivat hänet nimellä Eno.

Tuo tuskin tarkoitti samaa kuin sukulaissuhdetta kuvaava sana eno, vaan lähinnä kutsumanimi kuten Rape.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - elokuu 06, 2019, 10:31:07
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 05, 2019, 14:20:28
Ehkä kaikilla nimillä esittely on osa julkista häpeärangaistusta.

Kyllä tuota käytetään ihan privaatistikin. Esimerkiksi rouva Virtanen saattaa sanoa: "Pekka Juhani Tapio Virtanen, milloin sinä korjaat mökin laiturin?"
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 06, 2019, 20:12:49
Pitkään TV:ssä pyörinyt mainos kiinnittää joka kerta huomiota, sillä tämä mainoslause:

Nopea ja tehokas Rxxxxx muuttaa liialliset mahahapot vedeksi ja luonnollisiksi aineiksi

jättää miettimään eikö vesi ole luonnollinen aine? Entä mitä ne luonnolliset aineet ovat, kun niiden luonnollisuutta pitää korostaa? Mitä muuta ne voisivat olla kuin luonnollisia aineita?

...
[Tämän päivän Hesarissa oli juttu, että nuo liikahappoisuuslääkkeet saattaa aiheuttaa allergian puhkeamisen, jos on geneettinen taipumus allergiaan.]
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 06, 2019, 23:27:34
^PR- ja mainosihmisten propagandaa.  Vesi on luonnossa esiintyvä aine mutta myös teollisuuden käyttämä kemikaali.  Jos Rxxx... muodostaa mahahapoista kemiallisesti vettä niin se on mahassa teollisuustuotteella kemiallisesti syntetisoitu kemikaali. ;D

Puhtaat kemikaalit
Ympäristössämme kemikaaleja on harvoin puhtaina, mutta ihmisen avustuksella monia tuotetaan käyttöömme puhtaina suuria määriä. Vesi eli vetyoksidi on se puhdas kemikaali, jota käytämme eniten. Luontohan tislaa sitä koko ajan, kun se haihtuu ja sitten tiivistyy ja sataa alas.
- https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00104

Miten kemiallisesti syntesisoidaan pahamaineisia dioksiineja kotona? Polta luonnollista puuta takassa tai hellassa.. luonnollisesti! ;D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - elokuu 07, 2019, 15:09:17

Jari Aarnion tapausta käsitelty paljon. Hän itse puolestaan käsitteli alamaailman juttuja. Oli vissiin ekspertoitunut, ja lopulta hänen hoksattiin olevan täällä, jolloin poimittiin ylös, ja näkyvyyttä onkin ilmennyt, kuten todettu.

Mitä rundista sitten voi päätellä?

Jos reitti on olemassa, niin jos se onkin luonteva, siis ei tähän maailmaan sopimaton? Mitä tästä sitten tulisi ajatella? Miten yksioikoiseksi ajatushakua kannattaa ehdottomasti yrittää fiksata?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - elokuu 11, 2019, 15:13:51

Edelliseen ei ole tarjottu vastausehdotuksia.

Voisi kysyä aiheen tiimoilta, kun esille nostettuna, että jos oletetaan, että vankeus on aika sopimaton menettelynä, niin miten sopimattomuuden voisi perustella?

Vankeus-juttu on eristämistä, etäisyydenottoa, ja näitä on reaktiotasollakin, monissa toimissa. Kyseessä siis primitiivi. Kun vankeus kyseessä, tai suunnitelmallinen eristäminen, niin reaktioon on lisätty tiedollista osuutta, mm monenlaisen käytännöllisen seikan suhteen, jne.

Mikähän on vankeus-toimenpiteen osuus kokonaisuudessa? Ratkeaako kovin samalta tasolta, eli jos on osa jotain suurempaa ja määräävämpää, niin ilman tuntemusta tästä, ei tämäntyylistä voisi käsitellä, kovin tuloksellisesti. Vaikuttaisi siten kuikuilupaikalta, jos tällaista kyssäriä tarjottaisiin, vai onko rohkeutta kertoa suoraan, miten asiat ovat, ja syytä olla?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - elokuu 25, 2019, 09:22:38

Miltä osin hyvä elämä, kestävänä,
perustuu (raakaan) selvilleottamistyöhön,
sieltä, mistä tätä paikkaa avautuu?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysyjiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - elokuu 25, 2019, 11:11:26

Mitä yhteistä on kvanttimekaniikalla ja täydellisellä kuunpimennyksellä ? (minulla ei aavistustakaan onko)

Edeltääkö tieto siitä kohdettaan a) aina, b) joskus, c) ei koskaan
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 25, 2019, 15:27:35
Jos pitäisi kirjoittaa sana, jossa on ng sanan keskellä kuten "kengät", miten se pitäisi kirjoittaa, jotta g lausuttaisiin siinä g eikä ng?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - elokuu 25, 2019, 15:41:10
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - elokuu 25, 2019, 15:27:35
Jos pitäisi kirjoittaa sana, jossa on ng sanan keskellä kuten "kengät", miten se pitäisi kirjoittaa, jotta g lausuttaisiin siinä g eikä ng?

Ken gät
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 11, 2019, 08:33:09
Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006234149.htmlNettokorvausastemittarilla yksi maa on ylivoimainen paratiisi: Hollanti. Siellä eläkeläinen tienaa yhtä paljon eli sata prosenttia verojen jälkeen kuin palkkatyössä ollessaan. Luku kertoo siten tarkemmin, miten eläkeläiset tulevat toimeen.

Olen kiinnostunut tietämään, miten hollantilaiset rahoittavat eläkejärjestelmänsä?

Tosin, onhan meilläkin varastossa rahat tuohon, eläkerahastoissa on jo yli 200 000 000 000 euroa. Mutta varallisuuutta pitää kuulemma kasvattaa, ei käyttää.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tela.fi/sijoitusanalyysiTyöeläkejärjestelmän tulevaisuuden puskurina toimivat sijoitusvarat kasvoivat vuoden 2019 alussa. Varat kasvoivat alkuvuoden aikana noin kahdeksalla miljardilla eurolla ja olivat maaliskuun lopussa yhteensä 202 miljardia euroa. Erityisesti osakesijoitusten suotuisa kehitys alkuvuoden aikana vaikutti varojen kasvuun, mutta myös korkosijoitusten tuotto oli positiivinen. Vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä markkinoilla suosittiin jälleen riskinottoa, minkä johdosta varsinkin listatut osakesijoitukset tuottivat erittäin hyvin.

Tulee mieleen eräs kaveri jolla oli hieno auto jossa luxuskangaspenkit. Hän suojasi niitä rumilla istuinsuojilla 10 vuotta, kunnes otti ne pois autoa myytäessä. Alta paljastui mitä hienoimmat sohvat joista hän ei päässyt nauttimaan. Minusta parempi ratkaisu olisi ollut käyttää penkit itse, vanhaa romua myytäessä voisi peittää ne leopardijäljitelmällä.

Kunhan vielä joku sijoitusnero vähän sijoittelee rahojamme, niin saatamme kaiken lisäksi huomata pörssi- ja kiinteistömarkkinoitten romahduksen vieneen 80% vuosia kerätyistä rahoista.

Säästäminenkin voi olla sairasta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 16, 2019, 09:29:31
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 11, 2019, 08:33:09

Tulee mieleen eräs kaveri jolla oli hieno auto jossa luxuskangaspenkit. Hän suojasi niitä rumilla istuinsuojilla 10 vuotta, kunnes otti ne pois autoa myytäessä.

Säästäminenkin voi olla sairasta.

Eräät tuttavani vaihtoivat autoonsa öljyn useammin kuin mitä käyttöohjeessa neuvottiin. Syynä oli ajatus, että moottori kestäisi näin mahdollisimman kauan. Nämä henkilöt, jotka eivät edes ajaneet kovin paljon autoillaan, myivät autonsa jossakin vaiheessa vaihtaessaan ne uudempiin. Ylimääräiset öljynvaihdot tuskin lisäsivät niiden myyntiarvoa. 

Olen ratkaissut asian niin, että en myy autojani vaan käytän niitä niin kauan kuin ne toimivat. Haluaisin säilyttää autot käytön loppumisen jälkeen jonkinlaisessa omassa automuseossa, mutta valitettavasti käytännön realiteetit (ajan, tilan ja rahan puute sekä laiskuus) ovat johtaneet siihen, että vanhat autot ruostuvat ja homehtuvat mikä missäkin pihoilla tai kuusen alla. Tällainen toiminta on periaatteitteni vastaista ja tuntuu itsestäkin pahalta. 

Asiasta toiseen.

Minulla on yksi harvoin käytetty tili Nordea pankissa. Ohjailen sinne joskus jotain ylimääräisiä maksuja. Tilin etu on se, että sieltä EI pääse nostamaan rahaa internetissä tai automaatilta. Rahat on käytävä nostamassa lähimmästä konttorista, jollainen taitaa tästä paikasta lukien olla muutaman sadan kilometrin päässä. Tämä on hyvä asia siinä mielessä, että ei tule helposti tuhlattua noita rahoja. Tarvitsisin nyt taas tätä tiliä ja lisäksi aika pian. En vain löydä sen numeroa mistään. Joudun siis menemään satojen kilometrien päähän (aukioloajat ovat hyvin rajalliset) pankin konttoriin pelkästään kysyäkseni millä numerolla minulla on tili siellä. Kai ne sen kertovat, kun esitän passin. Olen etsiskellyt vanhoja papereita, missä numero näkyisi, mutta ei löydy. Kirjauduin jopa Kelan sivulle katsoakseni mille tilille työmarkkinatuki maksettiin. Se tuli alunperin Nordean tilille, mutta olin muuttanut pankin jossakin vaiheessa, joten tästäkään ei ollut apua. Helsingissä on Nordean konttoreita, mutta taitaa mennä ensi viikkoon ennen kuin pääsen käymään sellaisessa.

Korvausasiat ovat inhottavia. Eräässä maksettavassa tuessa on tuloraja, jonka jälkeen tuki alkaa alentua. Muu tulo otetaan huomioon bruttomääräisenä, joten jos tilillesi tulee esimerkiksi 500 euroa palkkaa tai työmarkkinatukea, edellä mainittu tuki alenee 700 eurolla, koska palkan tai työmarkkinatuen bruttomäärä on tuo. Nämä luvut ovat keksittyjä, mutta idea on tämä.

Tuon tyyppinen tuki on pahin mahdollinen kannusteloukku. Kyseiseen tukeen on kylläkin jätetty pieni mahdollisuus tienaamiseen tuen alenematta. Tuki alkaa alentua vasta tietystä ansaitusta summasta alkaen. Mutta tässäkin on katala ansa.

Jos ilmoitat vuoden alussa, että saat esimerkiksi työmarkkinatukea, tätä toista tukea, joka maksetaan kuukausittain, alennetaan oletetun työmarkkinatuen bruttovuosikertymän mukaisesti. Jos kuitenkin lopetat työmarkkinatuen nostamisen ennen kuin edellä mainittu bruttovuosikertymä tulee täyteen, eikä toisen tuen tulorajakaan ole vielä täyttynyt, saatko palautuksena takaisin sen osan tuesta, joka vähennettiin kuukausimaksuista sen olettamuksen perusteella, että saisit työmarkkinatukea koko vuoden. Et saa palautusta. Systeemi ei toimi kuten veronpalautukset, jossa liikaa peritty vero palautetaan, jos vuosiansio ei yllä sille tasolle, joka se olisi, jos palkkaa tai muuta rahaa olisi saanut koko vuoden.

Kaiken lisäksi edellä mainittua tukea koskevat lait ja asetukset ja ohjeet ovat niin sekavia, ettei niistä ymmärrä oikeastaan mitään, ellei ole koulutettu lakimies, ja mahtavatko hekään ymmärtää elleivät ole erikoistuneet nimenomaan tähän asiaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 17, 2019, 08:56:12
Sähkölaitteisiin liittyvät kysymykset ovat epämukavia jo pelkästään lukea puhumattakaan siitä, että niitä itse esittäisi. Vakiovastaus nettifoorumeilla on nimittäin seuraava: Kun sinun tällaista pitää kysyä, sinulla ei selvästikään ole lupaa tehdä kysymääsi asiaa. Käänny siis ammattilai$en puoleen. Tästä paremman ihmisen esittämästä omahyväisestä kommentista voi alkaa jonkinlainen kinastelu tai ei ala, mutta vastausta alkuperäiseen kysymykseen ei todennäköisesti tule.

Ja nyt kysymys.

Miten asennetaan tällainen peitelevy...

https://www.taloon.com/jussi-peitelevy-1-os/S-2166111/dp

...tällaiseen katkaisimeen...

https://www.netrauta.fi/jussi-kytkin-sarja-5

Levy ei mene paikalleen painamalla, koska napit ovat isommat kuin aukko. Jossakin nettisivulla neuvotaan, että revi napit irti, mutta katkaisimen mekaniikka vaikuttaa sellaiselta, että jos napit väkisin repii irti, saa mennä saman tien liikkeeseen ostamaan uuden katkaisimen. Yhdeltä mahdollisuudelta joskin epätodennäköiseltä vaikuttaa se, että purkaa katkaisimen eli irrottaa sen isosta peltisestä kehyksestä, jolloin peitelevyn voi panna paikalleen alakautta. Sen jälkeen kasaa taas katkaisimen. Tämä vaikuttaa kyseenalaiselta ratkaisulta, koska purkaminen on vaikeata, ja peitelevyn ollessa paikallaan se peittää ruuvit, joilla katkaisin kiinnitetään. Ja toisaalta miksi peitelevy ylipäätään olisi irrallinen eikä valmiiksi kiinni.

Nappien irrottaminen vaikuttaisi lähes ainoalta keinolta, joten pitääkö särkeä yksi katkaisin pelkästään nähdäkseen mitä se on syönyt eli miten napit ovat kiinni. Seuraavan katkaisimen kohdalla voi jo yrittää taitavampaa oikeaoppista nappien irti ottamista.

Leikitään, että katkaisin on tarkoitettu talon ulkopuolisiin 12 voltin systeemeihin, joten "sinulla ei ole lupa" -tyyppistä keskustelua, johon alussa viittasin, ei tarvitse käydä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 17, 2019, 09:41:17
^KVG
https://youtu.be/-6QjFAmOjkc

Näyttäisi siltä, että ne nappulat painetaan viimeisenä kiinni.

Ja tosiaan kyseessähän on luonnollisesti 12V systeemi  ;D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - syyskuu 17, 2019, 12:34:53
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 17, 2019, 09:41:17


Ja tosiaan kyseessähän on luonnollisesti 12V systeemi  ;D

Miksi se ei voisi olla täysin jännitteetön?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 17, 2019, 12:58:24
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 17, 2019, 09:41:17
^KVG
https://youtu.be/-6QjFAmOjkc

Näyttäisi siltä, että ne nappulat painetaan viimeisenä kiinni.

Ja tosiaan kyseessähän on luonnollisesti 12V systeemi  ;D

Siinä tarvitaan videon mukaan välikappalekin. Videossa näytetään, miten keunanappi painetaan paikalleen, mutta ei näytetä, miten sen saa irti. Ja nimenomaan irrottaminen on se ongelma. Tuntuu, ettei tuollainen hento muovinen vipunappi (vai mikä sen nimi on) ja sen alla olevat systeemit kestä kovin paljon voimaa, jos sitä väkisin repii irti. Olen kokeillut jo hieman väntää eri kulmilta, mutta mitään irtoamiseen viittaavaa ei tapahdu, enemmänkin särkymiseen viittaavaa. Minulla on kaksi katkaisinta, joten ehkä uhraan toisen kokeiluihin. Tuntuu vain typerältä särkeä esine, jotta osaisi olla särkemättä toista esinettä.  Kiitos vihjeistä joka tapauksessa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 22, 2019, 02:06:05
Etsin uutta käsitettä tai nimitystä.
Ihminen joka uhrautuu ihmiskunnan (tai vain Suomen) puolesta muttei tiedä sitä. Esimerkiksi ekologisesti pelastaa.
Tavallaan (itseään nostavan tai täynnä olevan) ekojeesuksen ja -jeesustelun vastakohta.
  Esimerkiksi: Minä ajattelin unelmissani että Riku Rantala+Tuomas Milonoff Madventuresissa "tyhjentävät pajatson", uhrautuvat ällöttävillekin matkailukokemuksille (Riku sai loisen/paiseenkin takapuoleen), ettei meidän tarvi kokeilla ja kiertää mualimaa. Ja maailma pelastuu kun lomalentojen tarvekysyntä romahtaa.

"Brianismi"? (Monty Pythonin elokuvan "jeesus").
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 04, 2019, 12:33:37
Amppareissa oli jääkiekkouutisissa otsikkona: "Joonas Donskoi teki nimensä tutuksi Coloradon yleisölle nakuttamalla kaksi pönttöä debyytissään"

Mitä tarkoittaa "nakuttaa" (tai siis mikä on sanan etymologia) ja milloin viimeksi olet itse nakuttanut?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 04, 2019, 12:52:30
https://www.suomisanakirja.fi/nakuttaa

Ainakin minulle ihan tuttu sana, mutta en muista sitä jääkiekon yhteydessä kovin usein kuulleeni. Ehkä sopii siihen tilanteeseen, että maaleja tehdään aika nopeassa tahdissa "... nakutti taululle lukemat ...." <-- tuo nyt ainakin on kuultu joksus urheiluruudussa tmv. ohjelmassa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 04, 2019, 13:50:26
Kiitos. Sana on tietysti minullekin "tuttu"... ...siis Nakke Nakuttaja oli lempparisarjiksia lapsuudessani, mutta ei niin tuttu, että tietäisin miten tuohon sanaan on suomen kielessä pädytty. Jaksatko katsoa asian googlella vai tietäisitkö jo valmiiksi, mistä löytyisi kyseinen tieto? Tiukka paikka eikä siksi itse ennätä vielä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - lokakuu 05, 2019, 01:59:43
Onomatopoeettiselle eli ääntä jäljittelevälle nakuttaa vaikuttaa. Kaksi napautusta ei minustakaan vieä muodosta nakutusta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - lokakuu 05, 2019, 13:08:03

Kirkon sijaan ydinohjus. Näinkö se logiikka menee, karkeasti?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2019, 17:05:47
Kirsikka, nulikka ja elikkä.

Mikä on elikkä? Siis sanasta "eli" lähenyt jokin "juurikin"-muotoilu? Mutta onko kellään parempaa tietoa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - lokakuu 05, 2019, 19:19:42
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 05, 2019, 17:05:47Mikä on elikkä? Siis sanasta "eli" lähenyt jokin "juurikin"-muotoilu? Mutta onko kellään parempaa tietoa?


Oli mistä oli, niin ällöttävää käyttää tuollaista.


BTW  Samaa ällötystä on tässä(kin). Hyi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - lokakuu 05, 2019, 22:45:42
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 04, 2019, 12:33:37
Amppareissa oli jääkiekkouutisissa otsikkona: "Joonas Donskoi teki nimensä tutuksi Coloradon yleisölle nakuttamalla kaksi pönttöä debyytissään"

Mitä tarkoittaa "nakuttaa" (tai siis mikä on sanan etymologia) ja milloin viimeksi olet itse nakuttanut?
Myös termit "pönttö" ja "debyytti (anglismina)" ovat vähän kyseenalaisia suomen kielen suhteen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - lokakuu 05, 2019, 22:50:40
Lainaus käyttäjältä: Jaska - lokakuu 05, 2019, 01:59:43Onomatopoeettiselle eli ääntä jäljittelevälle nakuttaa vaikuttaa. Kaksi napautusta ei minustakaan vieä muodosta nakutusta.

Okei. Junger meni tässä vähän pitemmälle.

Esityksen tulisi jäljitellä kuvattavaa suoremmin, vähän laajemmissakin yhteyksissä. Voisikohan se olla itse todellisuus?  :o
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 11, 2019, 18:14:39
Jos ottaa pannusta kuumaa kahvia, ja laittaa siihen maitoa ja antaa seistä 5 minuuttia, onko kahvi viileämpää, lämpimämpää vai yhtä lämmintä, kuin jos ottaa pannusta kuumaa kahvia, odottaa viisi minuutia ja kaataa vasta sitten siihen maitoa? Intuitiivisesti ajatellen tilanne on molemmissa sama, mutta en ole varma intuitiostani. Osaako joku opastaa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - lokakuu 11, 2019, 18:21:19

Kun laittaa heti maidon kuppiin, voi juoda lämpimämpää maitoa.

Jos maito on lähellä nollaa, ja sitä tulee paljon, on ero merkittävä, kun kahvin ajatellaan olevan kuumaa. Kahvin ja maidon lämpötilaero ratkaisee paljon, mikä on lopullisen juoman lämpötila.

Jos vuorovaikutus ympäristön kanssa on iso, lämmönsiirron osalta, esim tuulisena pakkaspäivänä, peltimukista, voi ero kaventua paljon, nesteiden lämpötiloista huolimatta, noissa kahdessa eri tapauksessa.

Fysikaalista päättelyä. Noita voisi testa joskus, selkeämmän tuntuman saamiseksi.


Tänään mietin sitä, että jos Fairya on vadissa, ja höyrynä se on kemiallisen koostumuksen puolesta haitallista, ... niin jos vadin peittää löyhästi kannella, niin miten käy kemikaalikonsentraation, suljetussa tilassa? Jos kantta ei ole, vesi kylmenee, jolloin kemikaalisiirtymä vähenee. Jos kansi on, kemikaalisiirtymä vähenee heti, mutta kestää lämpötilan säilyessä pitempään, ja se kemikaalivuoto, jos kansi ei ole ihan tiivis, jostain syystä. Hassu probleema tämäkin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 11, 2019, 18:23:09
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 11, 2019, 18:14:39
Jos ottaa pannusta kuumaa kahvia, ja laittaa siihen maitoa ja antaa seistä 5 minuuttia...,
Kuumempi maidoton kahvi 5 min kupissa ehtii haihtua ja jäähdyttää itseänsä enempi, myös ilmavirtaus on kiihkeämpää joten oletan sen jäähtyvän nopeammin ilman maitoa, jossa myös mahdolliset rasva- ja proteiinipisarat voisivat hidastaa haihtumista+jäähtymistä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 11, 2019, 18:25:07
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 11, 2019, 18:23:09
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 11, 2019, 18:14:39
Jos ottaa pannusta kuumaa kahvia, ja laittaa siihen maitoa ja antaa seistä 5 minuuttia...,
Kuumempi maidoton kahvi 5 min kupissa ehtii haihtua ja jäähdyttää itseänsä enempi, myös ilmavirtaus on kiihkeämpää joten oletan sen jäähtyvän nopeammin ilman maitoa, jossa myös mahdolliset rasva- ja proteiinipisarat voisivat hidastaa haihtumista+jäähtymistä.

Näin minäkin ensijärkytyksestäni selvittyäni sitten järkeilin, mutta en ole varma.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 11, 2019, 21:58:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 22:45:42
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 04, 2019, 12:33:37
Amppareissa oli jääkiekkouutisissa otsikkona: "Joonas Donskoi teki nimensä tutuksi Coloradon yleisölle nakuttamalla kaksi pönttöä debyytissään"

Mitä tarkoittaa "nakuttaa" (tai siis mikä on sanan etymologia) ja milloin viimeksi olet itse nakuttanut?
Myös termit "pönttö" ja "debyytti (anglismina)" ovat vähän kyseenalaisia suomen kielen suhteen.

Debyytti tulee ranskankielestä, ei englannista. Se on ennemminkin ns. sivistyssana kuin anglismi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - lokakuu 18, 2019, 00:00:44

Yhteys edellä, voidaan tarjota usein, tai jotain sen tapaista. Todistettavuuteen se ei riitä, siinä kun todistettavuus monesti käsitetään.

Jotta jokin asia on todistettu, täytyy päätelmät esittää niin, että yhteys on saletti, eikä muuten voisi olla. Todistaminen on siten yksiselitteisyyden osoittamista.

Jos jostain moninaisesta voidaan päätyä väitteeseen V1, voisi päätyä myös väitteeseen V2, jne. Ehkä on monia muitakin konteksteja, joista voidaan päätyä väitteeseen V1. Mitäpäs selkeää tässä on.

Elävät eivät ole "vangittavissa", siis todistettavissa yksiselitteisesti tietyksi, tai ainakin vaikeaa se on, jos ajatellaan edes jotain hetkellistä eliön tilaa, jonka ei odoteta muuttuvan. Jotta todennettavuus yksiselitteisenä olisi, tulee elävän mukana osoittaa myös elävään läheisesti kuuluvat, vaikuttavat asiat, joilla voi olla vaikutusta, tai vaikutuksettomuus oletuksena on epärealistista.

Yksilöt tai isommat yksilöryhmät voivat olla sellaisia, joista voi todistetusti kertoa jotain, mutta ympäristöä ei saa oikeastaan karsia yhtään, siinä kun se voi vaikuttaa väitteisiin, joita kerrotaan ympäristökytkeytyneiltä. Pienikin voi näissä merkitä paljon.

Itse aina ajatellut ihmisiä laajasti kytkeytyvinä. On omaa ruumistakin merkittävimpiä siteitä. Ruumis on yksilö, hyvin naivilla tavalla. Hassua kyllä, tämä lapsellisuus myy.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 22, 2019, 11:23:54
Mitä hyötyy ihminen jos naapurin sauna palaa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 22, 2019, 11:36:12
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 22, 2019, 11:23:54
Mitä hyötyy ihminen jos naapurin sauna palaa?

Joku ehkä löytää siitä hauskuutta, jos sattuu olemaan vahingon ilosta riemuitseva tyyppi.
Joku toinen iloitsee siitä, ettei niitä puun polton pienhiukkasia enää ajaudu nokkaan, kun saunaa lämmitetään.

Onhan noita syitä :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - lokakuu 23, 2019, 14:31:01
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 11, 2019, 18:14:39Jos ottaa pannusta kuumaa kahvia, ja laittaa siihen maitoa ja antaa seistä 5 minuuttia, onko kahvi viileämpää, lämpimämpää vai yhtä lämmintä, kuin jos ottaa pannusta kuumaa kahvia, odottaa viisi minuutia ja kaataa vasta sitten siihen maitoa? Intuitiivisesti ajatellen tilanne on molemmissa sama, mutta en ole varma intuitiostani. Osaako joku opastaa?


Kysymys on yksinkertaisen fysikaalinen.

Erikoisinta voisi olla tällaisen aihepiirin sovellettavuus. Miten paljon sitä voi keksiä, päätelmien tiimoilta? Joku sanoo, että turhaa, joku on toista mieltä. Ehkä ratkaisvaa ovat, tällaiset, joskus. Ja jos näitä ei ollenkaan, missään, ei ehkä pärjäämistä. Mites tämän todistus?

Mieleen tulee yksinkertainen, omasta kehosta huolehtiminen. Sovelluksia ei nyt mielessä, tosin varmasti käynyt näitä läpi paljon, ilman tällaista tietoista sovellusvinkkeliä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 24, 2019, 09:34:06
Onko pizzassa enemmän juustoa kuin pitsassa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 24, 2019, 12:00:28
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 24, 2019, 09:34:06
Onko pizzassa enemmän juustoa kuin pitsassa?

Ei välttämättä.

Mutta pizzassa ja pitsassa on eroa.

En kovin mielelläni syö pitsaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 24, 2019, 12:14:07
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 24, 2019, 12:00:28
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 24, 2019, 09:34:06
Onko pizzassa enemmän juustoa kuin pitsassa?

Ei välttämättä.

Mutta pizzassa ja pitsassa on eroa.

En kovin mielelläni syö pitsaa.

Jos pissassa on juustoa, on syytä käydä lääkärintarkastuksessa... ;D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - lokakuu 24, 2019, 19:40:39

Eilen katsoin alkua leffasta, jonka teema oli Orwelin erästä paneutumisaluetta. Olin katsonut leffan aiemmin. En jaksanut katsoa loppuun, koska leffa herättää ahdistusta, eikä se välttämättä tuo mitään lisää itselleni, toistona. Ahdistavia leffoja en yleensä katso toistamiseen. Ehkä hyvä idea.

Elämän vaativuuteen, pakkomielteisyyteen, ... leffa pureutuu. Yhteisö voi oireilla näillä tavoilla, kun suurempi juokko on tiiviimmin hakemassa jotain. Jos ohjatusti, siis toiminnan toteutus on painotettu kuten tavallisesti, syntyy brutaalia ihmisten käyttöä.

Ihminen voi olla luonon armoilla, ja toimia tämän mukaisesti, kuten liikkeelle laitettu. Toimintapohja on luonteva ja terve aina. Toteutuksissa menee helposti pieleen, kun isompi joukko ei voi olla yhtä homogeeninen toiminnassa ja suuntautumisessa jonkin tarpeen suhteen, vaikka tarve perustavampana on sama.

Uskovaisten sisäpiirejä voi ajatella samalla tapaa, myös sympaattisesti. Tai ahdinkoon joutuneita ihmisryhmiä. Näitä on. Tällä viikolla oli tapetilla Hesarissa joku Åkerblom (tai joku), Suomesta. Unissasaarnaaja. Lahkolaisuus on suomessa tuttua, ja pienemmin ottaen perhepiiriin pitäytymiset.

Kaistapäisyys tulee vallitsevaksi isoon joukkoon automaattisesti, jotenkin ajautumana. Kokonaisuus ei helposti pysy kasassa, mikä näkyy ajoittain. Tämän vuoksi tiukkamielisyyttä kohtaan voisi suhtautua myös ymmärtävästi. Elämän välttämättömyyksistä usein mainitaan, tosin kun toteutukset menee pieleen, niin välttämättömyyksien seurailua kuin ei tulisi ollakkaan, vaan jotain sellaista mallia, joka toimii ehdottajalla.

Elämän kaikki hyvyys ja onnellisuus ei toteudu tasapaksun seesteisenä. Raamattu esim puhuu aika rankasti kuljettavan arvoisista reiteistä. Alituspuheet näissä myy tietysti hyvin. Tietynlaista elämänfilosofista populismia.

Kun natsit lähtevät sotaan, isänmaan laulujen saattelemana, niin varmasti on halleluja-meininki, ja jälkikäteen näyttää ääliömäiseltä. Kokonaisliikkeessä on kuitenkin myös sitä osaa, jossa ollaan vasten todellisuutta, oli tapa miten tyhmä tahansa, jälkivinkkelistä katsoen.

Asiallisuus ja puolueeton arviointi näissä on tärkeää. Patologeja ei ole historian ja menneen osalta. Näitä ei haluta. Ei taida olla hyvä juttu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 26, 2019, 18:34:57
Miksi jäljet johtavat aina sylttytehtaalle asti?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 26, 2019, 19:08:56
Sanontahan on hauska. Sylttytehdas sanana herättää varmaan monenlaisia mielikuvia ja varmaan siksi sanonta on jäänyt elämään liki sata vuotta sitten tapahtuneesta rikostutkinnasta ja sen otsikonnista lehdessä.

Tarkemmin voit lukea tuolta wikistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tattarisuon_tapaus
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 02, 2019, 18:21:24
Lähdetäänkö teelle vai...

https://i.ibb.co/SRZYKqd/20191102-151216.jpg

Olen perinteisesti enemmän teen juoja ja vuosikymmenien ajan ainoastaan teen juoja. Viime vuosina olen kuitenkin totutellut juomaan myös kahvia, vaikka tee on edelleen perusjuomani. Sen verran "kranttu" olen kuitenkin kahvin suhteen, että sen pitää olla pikakahvia. Suodatinkahvia en saa maistumaan siedettävältä oikein millään.

Kahviin lisään maun pehmentämiseksi jotain... tilkan kevytmaitoa (rasvaton olisi ehkä perempi vaihtoehto, mutta sitä ei tahdo olla taloudessa, aikä sitä tule ostettua pelkäksi kahvimaidoksi) tai soijajuomaa (jonka epäerveellisyydestä en osaa sanoa mitään). Sokeria en kahvissa enkä teessä käytä. Joskus aikoinaan käytin, mutta lopetin joskus... mitähän siitä olisi... kymmenisen vuotta sitten? Nyt koen sokeroidun kahvin suorastaan ällöttävänä.

P.S. Tuon kuvan paikannustiedoista (koska nehän tuntuvat kiinnostavan) käy ilmi Lauttasaaren K-Supermarketin sijainti. jossa kuvan nappasin. Tuon likkeen poikkeuksellisen laajaa tuotevalikoimaa tulee aina hämmästeltyä. Siellä on vaikka mitä erikoista, mitä ei tavallisista K-Marketeista eikä juuri muistakaan kaupoista löydy. Eksoottinen valikoima on ehkä laadittu lähiseudun miljonäärejä ajatellen. Vai kuka tavallinen maalainen ostaa jotain ankanmaksoja ja mitä kaikkea siellä hyllyillä oli. En kyllä minäkään. Yh...
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 05, 2019, 16:53:51
Kyllä nousi hiukset pystyyn kun luin tämän jutun:

Yllätyslahjoitus Turussa – päivähoitopaikat saavat tuhat kiloa pastilleja (https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006297197.html?fbclid=IwAR0BIyHkOxJR3bJrh3p9sU67ZtJjMtHJM5eRUd-bUv5W7O3ZwynGYvtVh-8)
....
Jos yhden pastillin paino on noin 30 grammaa, se tarkoittaa, että päivähoitopaikkoihin jaetaan yhteensä noin 33 500 pastillia eli 5 500 pastillia per paikka.
.....



Siis mitä??? Toimittaja on lähtenyt purkamaan tuota tuhannen kilon makeiserää kappalemääräiseksi noin huonolla perstuntumalla siitä, minkä verran yksi pastilli painaa. Pakko minunkin oli käydä tarkistamassa omasta X-pastillipurkista olisko siellä yhden pastillin painoa mainittu. Ei ollut, mutta sisällön kokonaispaino oli 90gr ja kappalemääräksi oli ilmoitettu 150kpl, josta laskien yhden pastillin painoksi tulisi noin 0,6gr, mutta tuo 30gr kyllä herätti suurta ihmetystä.

Jos lapsukaisille syötettäisi muutaman kerran päivässä aterian jälkeen 30gr:n xylitolpastilli, niin johan ne olisi ripulilla jatkuvasti, jos ei ihan henki lähtisi.

Tuossa nyt lähinnä ihmettelen, onko toimittaja koskaan tullut katsoneeksi montako karkkia on jossain 200gr:n karkkipussissa, kun on lähtenyt arvioimaan mielessään pastillin painoa. Eikö jo arkijärjen pitäisi sanoa, että tuo arvio on täysin metsässä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: urogallus - marraskuu 05, 2019, 17:06:57
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 05, 2019, 16:53:51
Eikö jo arkijärjen pitäisi sanoa, että tuo arvio on täysin metsässä?

Toimittajat tuntevat kirjaimet, eivät numerot...

Ilmeisesti hyvin monella ihmisellä on vaikeuksia pyöritellä numeroita päässään. Itseltäni se onnistuu oikein hyvin, joten välillä minun on vaikea ymmärtää tällaista.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 05, 2019, 18:31:54
^Monella toimittajalla on kirjaimetkin sekaisin nykyään. Tekoäly varmaankin (ja toivottavasti) korvaa kehnoimmat toimittajat piakkoin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 07, 2019, 23:47:32

Jutussa kerrottiin että 1000 kiloa jaetaan 8000 lapselle ja se tarkoittaa 125 g lasta kohden  :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 08, 2019, 07:25:33
Lainaus käyttäjältä: Jaska - marraskuu 07, 2019, 23:47:32

Jutussa kerrottiin että 1000 kiloa jaetaan 8000 lapselle ja se tarkoittaa 125 g lasta kohden  :D

No niinpä! Luulisi, että kirjoittajalle olisi joku hälytyskello soinut, jos toimittaja tuonkin olisi laskenut. Sehän tarkoittaisi noin neljää kappaletta 30gr:n pastilleja, eli yhden päivän kolmelle aterialle ja vielä seuraavan päivän aamupalalle jäisi yksi. Ei ehkä olisi ollut jutun arvoinen lahjoitus suuresta kilomäärästä huolimatta.

Noita normaalikokoisia pastilleja olisi sentään reilu 200 kappaletta lastakohden ja tästä olsii lähes 70 hoitopäiväksi jokaisen kolmen aterian jälkeen otettavaksi. Kokopäivähoidossa olevathan saavat aamupalan, lounaan ja välipalan päiväkodissa. 

----
Nuo Xylitolpastillit ovat muuten aika näppäriä. Vaikka ne maistuvat ihan tavalliselle karkille, niin niitä ei vongata lainkaan makeannälkään, vaan ovat luonnollinen päätepiste syömisen jälkeen. kun lapselle on tehty alusta asti selväksi, että ne ovat "pastilleja" eivät karkkeja. Pasillipurkki voi olla rauhassa esillä eikä kenellekään tule mieleen käydä pihistämässä sieltä makeaa suuhunsa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - marraskuu 08, 2019, 07:51:15
Tuosta Hipin varmaankin testaamasta pastilliteoriasta tuli mieleeni, voisiko joku pienten lasten omistaja testata sitä kalanmaksaöljykapseleilla.
Teroittamalla koekaniineille ettei niitä saa syödä milloin haluaa koska se on aikuisten juttu ja lapsilta kiellettyä.
Tarkentamalla milloin ja mistä niitä ei saa käydä napsimassa, koska aikuiset eivät voi huomata sitä, vaikka se tuntuisi kuinka jännittävältä seikkailulta.
Ei! Tabu!

Kokeen toinen osa, joka vastaa paremmin Hipin teoriaa, muokkaa tabuista annettua informaatiota niin että kielto muutetaan itsenäiseksi ajattelu-ja toimintatavaksi koekaniinien päässä, ilman kieltoja.
Kuka hölmö nyt päivittäistä ruokapastillia tai kalanmaksaöljyä popsisi karkkina, vaikka kukaan ei kieltäisi.
Sillehän muut nauraisivat kuin talouden realiteettien kyseenalaistajalle politiikassa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - marraskuu 11, 2019, 15:24:34

Tästä tuli mieleen...

Lainaus käyttäjältä: Juha - lokakuu 05, 2019, 13:08:03Kirkon sijaan ydinohjus. Näinkö se logiikka menee, karkeasti?

Kun ei hyväksytä hulluja, tai outoutta, sitä saa, ja kylkiäisiin kuuluu se, että "voi joutua" hyväksymään olemassaolevaksi terrorismin, väkivallan, ja muut vaaralliset ilmiöt, jotka tietysti ikäviä, mutta joiden kanssa on silti jotenkin mahdollisempaa toimia, kun perusteisto voi olla hyvin monipuolinen, ja varteenotettava. Siis aivan toista maata.

Vaikea sanoa, meneekö jokin oikein. Arveluna tällainen kannattaa minusta ilmaista.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - marraskuu 18, 2019, 22:47:02

Mikä on ihmisyksilön mahdollisuus olla rikkoontumatta, jos hän liittyy joukkoon X, johon kuuluu X_n ihmistä? Millä tavoin elettävyys henkilöllä h muuttuu, kun luku X_n kasvaa 2:sta eteenpäin?

Yleisluontoisena kysymys on hassu. Riipunee otoksesta X_n, ja itse henkilöstä h.

Kysymys johtaa minusta aika nopeasti ajattelemaan, ainakin yleisesti sitä, että jos X_n on iso, ei eheyttä voida pitää kovinkaan kaksisena, vaan kavennuttava vahvaan yksipuolistamiseen, miten tämä toteutetaankin / toteutuu. Vaihtoehtoja on, ja niitä voi yrittää listata mielessä, jos sattuisi löytämään. Tuskin löytyy vastausta Wikipediasta.

Hyvin yksinkertainen lähtökohta, tarkasteluun, vaikka tuskin ainoa mahdollinen.

Yksipuolistaminen, tai toimintakaventuma X_n:n ollessa iso, ei ole aina välttämätöntä. Ainakin hetkellisesti, voi kaikissa isommissa joukoissa olla tarve tehdä omanlaista, toimintakaventumaa ylittäävä, yleisesti. Pitempää aikaa kun tarkastelee joukossa J, niin toimintakaventumat vaihtuvat, ja tavat luoda tätä.

Olisiko tässä politiikan eräs teoreettinen abc-lähtö?


L:

Pääkysymyksen unohdin. Miten X_n voi kasvaa rajatta, eikä ongelmia ilmene, eikä sen lievitystä, toimintakaventumien keinoin? Onko kysymys "utopeuttinen"?

Ihmisen "nykyratkealmaa" (ethän rankaise tästä) jos ajattelee, niin fiksuhan tämä on, monella tapaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - marraskuu 22, 2019, 11:17:10

Voidaanko perustellusti väittää, että olisi sellaisia, joita voisi kutsua enemmän ideaaleja älyäviksi? Jos, niin millainen ihmistyyppi kyseessä?

Varteenotettavasta filosofiasta en tiedä, kun kaiken linkannut hajanaisesti, miten päätynyt tekemään. Muistuu kuitenkin tässä yhteydeässä mieleen Platon, ja ideamaailman korostaminen.

Ideapainotuksessa on jotain vahvaa. Se on toisaalta lupaavaa, että riskialtista.

Mikä on erilaisten ihmisten suhde ideaaleihin?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysyjiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 22, 2019, 14:59:52
Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 22, 2019, 11:17:10
Voidaanko perustellusti väittää, että olisi sellaisia, joita voisi kutsua enemmän ideaaleja älyäviksi?
Jos oli tarkoitus kysyä, onko toisilla enemmän ihanteita, niin epäilemattä on.

Oliko tarkoitus, sitä on epämäärisistä olettamista vaikea päätellä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 26, 2019, 20:20:38
Katselin juuri Toosa-TV:tä
https://www.ruutu.fi/ohjelmat/toosatv

Täysin paskaa huumoria. Miehet pukeutuneena naisiksi suttuisine meikkeineen ja hassuine perukeineen ja esiintyvät ihan höpsöinä.
Jään odottamaan anteeksipyyntöä, että naisia on esitetty hölmönä tai muuten omituisesti käyttäytyvinä. Kannattaako?

En kuitenkaan pidättele hengistystä odotellessani.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysyjiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - marraskuu 26, 2019, 21:59:59
Lainaus käyttäjältä: Jaska - marraskuu 22, 2019, 14:59:52Jos oli tarkoitus kysyä, onko toisilla enemmän ihanteita, niin epäilemattä on.

Mitä enemmän niitä on, sen enemmän ei mitään ole. Ööö.

Ihmistä koskeviin ideaaleihin kun mennään, niin jotain voin itse hahmottaa, mutta kokonaisuudet ovat yleensä melkoista sekameteliä. Tunnista näistä edes yksi, perinpohjaisesti. Toisaalta, hyvä, kun ovat arvoituksia muille ja itselleen.

Youtubessa meinasin kuunnella introverteista ja extroverteistä. Jonnekkin vissin joskus viitattu, ja näitä käsitteitä nyt haetaan yhä, ja monipuolisesti. Löytöisiköhän viimein, se introvertti Iiro, ja extrevertti Eero? Mikä on se pääidea vaikka noissa, ja miten ilmenemistä sitten on yritetty kartoitoitella?

Ihmismielen jonkin ihmistyypin tiivistäminen I- tai E-tyyppiin, on varmasti jotain, ei tyhjää. Jotain ihmiselle tyypillistä viitattuna, ja kun noita eletään, niin mistä tulevat viitattuna mahdollisiksi? Eikö tämä ole jo teoriatason mahdottomuus? Käsittelyn voi helposti ajatella päätyvän välinetason kuvailuun, eli ihminen siis tähän pyöritykseen. Tuskin on ainoa yhteys, jossa riepaannutetaan, riepuleiksi.

Oikeasti, kyseenalaisissa mekanisoinnissakin voi olla jotain hyvää. Eletään myös hyvin konkreettista, louhikko-tasoa, joka merkitsee. Miten tällainen istuu siihen kokonaisuuteen, jossa paljon muutakin.

Esim I- ja E- tyyppi voidaan ehkä analysoida pätevästi. Ehkä joku on tämän jo tehnyt. Kuvailutason juttuja näistä on tosiaan paljon, hyvin erilaisina. Joku elää noita, ja joku on vahvasti läsnä noihin päin, ilman analyysejä. Kokonaisrakennetta siis on vaikka tuollaisena, jos mukana ihmisiä enempi, esim noihin ihmis-dimensioihin jotenkin asemoituneina.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - marraskuu 27, 2019, 00:44:19
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 26, 2019, 20:20:38
Katselin juuri Toosa-TV:tä
https://www.ruutu.fi/ohjelmat/toosatv

Täysin paskaa huumoria. Miehet pukeutuneena naisiksi suttuisine meikkeineen ja hassuine perukeineen ja esiintyvät ihan höpsöinä.
Jään odottamaan anteeksipyyntöä, että naisia on esitetty hölmönä tai muuten omituisesti käyttäytyvinä. Kannattaako?

En kuitenkaan pidättele hengistystä odotellessani.
katsoin kokeeksi yhden jakson. Itseäni ainakin nauratti mustahko huumori aikamme ilmiöistä kuten tosi-tv, tubetus, meikkibisnes, terassikännäily, nordic noir, keskusteluohjelmat,..en huomannut naisten pilkkaamista mutta ehkä en osannut havaita sitä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 27, 2019, 10:23:58
^
Ainakin siinä eilen TV:stä tulleessa osassa naiset esitettiin kaakattavina hösselöinä, mikä minusta on halventavaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - marraskuu 27, 2019, 17:01:53
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 27, 2019, 10:23:58
^
Ainakin siinä eilen TV:stä tulleessa osassa naiset esitettiin kaakattavina hösselöinä, mikä minusta on halventavaa.
Katsoin antamasi linkin Ruutu-palvelusta tänään uusimmankin jakson(Kausi3. Jakso 2) mutta tämän mukaan eilinen tv-jakso oli se minkä ensiksi katsoin(jakso 1):
Eilen 26.11. klo 20:30
päättyy klo 21:00
Kausi 3. Jakso 1/10. Kurkistuksia uutuuselokuviin ja tv-ohjelmistoon: Kristo Pämppääjä ja vittumainen päivä, Vappu ja Marja murhapaikkasiivoojina, Kaukomatkaparantaja A-K Bodom, Nordic Noiria! Jannikan superristiäisten väri on keltainen.

https://www.iltalehti.fi/telkku/ohjelmat/toosatv/163196/fox/6044896
Tarkoititkohan kaakattavilla hösselöillä Vappua ja Marjaa? Siinä parodioitiin melko pirtsakoita Vappu Pimiää ja Marja Hintikkaa omassa keskusteluohjelmassaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu_ja_Marja_Live
Lisäksi ohjelmassa parodioitiin astraaliennustajien tv-kanavaa, jossa moni oli sekavasti käyttäytyvä nainen. :)
http://www.astraltv.fi
Ja naisellista hössötystä sekä negailua löytyi ristiäisiksi parodioidusta unelmahäät tosi-tv:stä.

Toisessa jaksossa parodioitiin mm. Puoli Seitsemän jälkeen keskusteluohjelmaa yhtä lennokkaasti.
Pariskunnan satuhetki kaupan kaljahyllyn luona oli myös hauska.
Sekä känniläisten supernanny.
Mörötkin olivat hauskoja heti kun tajusin mistä jutussa oli kyse.
Vittumaisten ihmisten diagnosointikin nauratti.

Mutta itse en löytänyt naisten mollaamista kummastakaan jaksosta.
Sukupuolia taitaa nykyään olla enemmänkin ja sukupuolen tunnistaminen vaikeampaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - marraskuu 27, 2019, 20:07:20

Kumpi:

1. https://en.wikipedia.org/wiki/Myers%E2%80%93Briggs_Type_Indicator
2. https://en.wikipedia.org/wiki/Big_Five_personality_traits

Vai jokin muu?

Kiinnostava juttu, tosin en ole paneutumista kumpaakaan. Ehkä tulisi olla jokin oma versio, jota vasten arvioida noita. Hyvää lähiversiossa olisi se, että se voisi samalla täydentyä, noista. Miksihän tämä menetelmä voisi olla hyvä? Onko muita vaihtoehtoja?

En osaa vastata. Foorumiteemoista tulee joskus mieleen se, että osa odottaa yhteinäisesti käytäviä asioita. Osa voi tajuta, ettei tällä tapaa kollektiivisesti välttämättä tavoita kaikkea, eikä etenkään sitä, mitä olisi syytä löytää, jo.

Liian yleinen voi olla koko teema haukattavaksi, kuin samoin perustein. Mallit voivat olla hässäkkää, kompromissia, ja sotkua.

Milloin voi tietää, ettei tietty osasto (n osaa) voi saada ehyttä sovitetta? Milloin voi tietää, että jotain perustavampaa tarvitaan, jota ei suoraan ole saatavilla?

Jos ilmaisua ei voi tiivistää yhteen lauseeseen, tai sanaan, voi luotu rakennelma seikkaperäisenä, pitkänä ja paneutuvana viitata otteettomuuteen. Ei kai todellisuus voi olla noin epävarmaa? Kokea tätä voi vaikka miten, mutta että kokemuksesta tekee kuvan, joka ei soinnu.

En usko, että tällainen, ideaalinen tietämisen tavoite itsessään olisi aina ongelma. Tietyissä ajattelukokonaisuuksissa takuuvarmasti, jolloin jokin voi häiritä käsityksen hyväksymistä.

Löysipä kantokahvoja jostain, kokonaisuudesta, ... tai ei, niin eräs sovellutus kokonaisotosten jälkeen on se, että linjan kun tajuaa, voi tosiaan arvioida sitä, mikä voi olla täysin soveltumatonta, ellei soveltumista ajattele jotenkin välivaiheisemmin. Passeli voi saada pysyvää arviointia, vaikkei kuulu kestävään kokonaisuuteen. Tällaisia sivupäätymiä kohtaan kritiikki on hyvä lisä, vaikka tulosten arvoa ei tiettynä hetkenä mitenkään haluaisi kieltää.

Ihmiskuvan, tai siis merkittävien piirteiden, tuominen muunkin arvioinnin yhteyteen, on minusta ihan perusteltua, sillä rakennelma, joita tästä positiosta tehdään, liittyvät myös siihen, kuka niitä tekee, TS mitä erottuvuutta vasten. Paitsi, että kullakin toimijalla on positio kaikkeudessa, myös identiteetti, joka viitannee eniten sosiaalisten eläinyksilöien erottamisiin muista.

Jos kutakin toimijaa ajattelee kokonaisuudessaan vasten muuta, voi käyttää vaikka jotain fysikaalista käsitettä, EMsti. Jos sosiaalista puolta ei oikein ole, eliöllä niin merkittävänä, niin mitä joksikin identiteettiä vastaavaksi osuudeksi jää? Samassa ollaan varmaan ihmisenä jotenkin mukana, vaikka suora tuntuma menee liian atomeiksi, ja mikrokiikarointi taas voi olla älytöntä hakuammuntaa.

Ihmisen tila tavanomaisena, tuskin on se, mikä ei voi olla jatkossa toisin, tai joissain vaiheissa. Superego voi mennä tähän suuntaa, siis jotain tasoa viitaten. Aika erikoinen siimaeläjä on, tai vetelijä. Periaate käy kuitenkin ilmi, ja löytyy joskus helpoiten, koska on lähellä selviytymistä, ts viitettä isompien voimien vaikutuksesta. Kollektiivinen tietoisuus on ulottuvuuslisänä samantyylistä. Jne.


(Lisätty muutama tarkentava sana)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - marraskuu 28, 2019, 15:18:43

Katri Saarikiven kolumni: Kehosi on lörppö

https://yle.fi/uutiset/3-11087653


Vaikuttaa "freudilaiselta lipustelijalta". Olisiko sitten tosiaan aliminä, vai miten meni, Freudin eräässä hahmotelmassa.

Edellistä viestiä(ni) jos ajattelee, niin herää se kysymys, että siinä missä keho kertoo asioita, ja ylempi osuus noita kerrontoja torppaa, tai ei saattele eteenpäin, niin ...

Missä määrin voi subegosta poikkeava taso avata tilaa sille, tietyllä tapaa yhtä perustavalle elämälle, joka ilmenee kehossa?

Voiko herätteet/kutsut ... olla kaksilähtöisiä? Raamattu esim puhuu siitä, miten sana tuli lihaksi. Usko tulee kuulemisesta. Jne.

Eikös mm poliitikot sovella menettelyä, vaikka tuskin ovat aina kovin Raamatun asialla, kovin suoraan?

Yleisesti, miten voi elää, jos mitään tuntevaa tasoa kauempana ei tapahdu mitään? Miten kaukaa ulottuvuutta haettava, jotta jotain voi saada elämään, ja ajattelee tässä ylipäätään sitä, mikä on mahdollista, ja mikä ei?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 09, 2019, 15:43:33
a) Mikä nimitys olisi sopiva sille joka ei osallistu talkoisiin, ryhmäjuttuihin tms vaikka oikeastaan pitäisi?

b) Entäs jos jatkuvasti poisjättäytyjiä olisi 2-3 ja jokainen nostaa syykseen eri syitä:
   -Ei kannata koska tavoite on aika mahdoton. Kaikki on turhaa.."
   -"Psst. Suoraan sanoen oma "hyvinvointi" menee edelle, koti- ja ryyppyillat" (kuiskauksia/huhuja)
   -"Täällä on vinoutunut ilmapiiri, pari puhujaa domineeraa ja muut seuraa sopuleina. Inhottaa, tekisin päinvastoin."

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 09, 2019, 20:48:11
a) normaali

b) mikä noissa syissä on vikana?

Luultavasti ne pois jäävät eivät ole olleet itse päättämässä siitä, että joku juttu tehdään talkoilla ja muut ovat päättäneet asian heidänkin puolestaan. Miksi sitten pitää pahekksua, jos heitä ei huvita talkoisiin lähteä mukaan.

Samalla tavalla minua ketutti sen vanhempien velvoite osallistua leipomuksilla tai jollain tekemisellä lasten luokkaretkien rahoituksen keräämiseen (silloin kun luokkretket vielä sai maksaa jotain). Olisin ollut valmis antamaan omieni osalta rahana vaikka koko summan, kunhan ei olisi tarvinnut leipoa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 09, 2019, 22:02:06
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 09, 2019, 15:43:33
   -"Psst. Suoraan sanoen oma "hyvinvointi" menee edelle, koti- ja ryyppyillat" (kuiskauksia/huhuja)

Minulla on jo vuosia ollut viikottainen ryyppyilta harrasteilta päivänä x. Jätän sen väliin vain tooodella painavien syiden kuten matkan tai sairauden vuoksi.

Muutenkin komppaan Hippiä täysin
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 09, 2019, 22:29:53
Minulla oli taka-ajatus. Alunperin kyse oli ilmastonmuutoksesta.
- Vihreällä puolen on keksitty uusi termi: Ilmastotalkoot. Kaikkien pitää osallistua ilmastotalkoisiin. (Ja koska
   nimitys on niin suomalainen ja siis positiivinen klangi, muka).
- Eräs journalisti valitti  että hällä ei ole yhteistä oikeaa hyvää nimitystä näille kaikille:
    -- Denialisti (kieltää ilmastonmuutoksen, lämpenemisen),
    -- Skeptikko (epäilee lämpenemistä tai ihmisen osuutta), tai
    -- Realisti (tunnustaa tosiasiat mutta:) joka ei vain halua ilmastotoimiin vaan rajoittaa niitä. Toisaalta "realisti"
       nimitys jota käyttää itsestään, on hölmö kun ei usko tieteen konsensukseen ja puhuu "ilmastohömpästä"

Minulla on talkoista vain posit. kokemuksia mutta osoititte että sen sanan positiivisuus ei ole itsestäänselvää ja
vertaus talkoisiin on kehno koska talkoisiin osallistumaton mutta edelleen aktiivi CO2-myrkyttäjä ei ole passiivinen kuten talkoista poisjääjä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 10, 2019, 08:56:21
Hah, olisihan se pitänyt arvata mistä talkoista tuossa oli kysymys, kun näki kysyjän. Asiaa koskevaa ensimmäistä viestiä lukiessani pitkään pohdin niitä b -kohdan selityksiä, kun ne vaikutti niin oudoilta. Omassa mielessäni talkoot yleensä liittyvät joko taloyhtiön pihatöihin, jonkun tutun muuttoon tai isompaan remonttiin. En saanut noita selityksiä istumaan mielikuvaani.

Paljon tulee noita erilaisia kyselyitä juuri "ilmastotalkoisiin" ja kaikenlaiseen "vastuullisuuteen" liittyen noissa nettipaneeleissa, joissa olen mukana. Jopa ärsyttävyyteen asti.

Noissa ilmastokyselyissä jankataan kysymyksiä, miten vastaaja aikoo muuttaa tekemisiään. Mutta mitenpä voin vastata kysymykseen "aion vähentää henkilöautolla ajamista?", kun en ole tähän astikaan ajanut? Rehellinen vastaus on "en muuta mitään", jolloin minusta saa todella välinpitämättömän kuvan, sillä noita samanlaisia kysymyksiä on aika paljon, johon joudun antamaan ilman selityksiä saman vastauksen, esmerkkeinä mm. jätteilden lajittelu, kierrätys, tavaroiden ostaminen jne. Eivät koskaan kysy, mitä olet tähän mennessä jo tehnyt tai miten toimit.

Minusta tuossakin "ilmastotalkoot" on huono termi. Talkoot perustuu vapaaehtoisuuteen ja hyväntahtoisuuteen, mikä tuskin tulee riittämään ilmaston muutoksen suunnan korjaamiseen. Vaikka se tuntuu pahalta, niin alkaa olla jo tilanne sellainen, että ollaan pakon edessä, joten talkoista puhuminen on lepsuilua.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 10, 2019, 09:22:14
On kaksi hyvin paljon väärinkäytettyä käsitettä, Talvisodan Henki ja Talkoot. Talvisodan henki perustui perimmäiseen selviytymiseen ja talkoot vastavuoroisuuteen.

Nuorena, 12-25-vuotiaana osallistuin useisiin talkoisiin (en talvisotaan sentään) joissa rakennettiin omakotitaloja tuntemilleni henkilöille. Pahimpia olivat yläpohjan villoitukset matalakattoisissa 70-luvun alun taloissa.  Olin myös betonimyllyä lataamassa, kärrärinä ja vibraajana (ilman vibraa, koska sellaisia ei ollut silloin). Siihen aikaan hartiapankkirakentamisessa oli useita hartioita ja vähän urakoitsijoita. Jos eivät suvun miehet osallistuneet pyydettyyn rakennusprojektiin ei omaankaan ollut apua juuri tulossa. Vastavuoroisuusperiaate.

Koska näkemys rivitalon pihan haravoinnin tarpeesta vaihtelee huomattavasti, pakollisesta turhuuteen, eikä mitään vastapalvelusta ole odotettavissa, niin ymmärrän hyvin osallistumattomuuden.

Siinä vaiheessa kun alle prosentti ihmisistä saa elantonsa maasta, metsät ja asunnot ovat sijoittajien ja toimeentulo riippuu puolella sosiaaliturvan tasosta, ei mitään talvisotahenkeä pystytä enää puhaltamaan. Kielitaitoiset (80%) muuttavat jo ennen suurempaa koitosta.

Talkoilla on jo kovin huono kaiku. Viimeisimmät pakotetut talkoot oli KIKY. Nyt kikytunnit ovat suurin kiistan ja lakkojen aihe ja vientiteollisuuden pysäyttämisen syy. Kannattiko?

Lainaus käyttäjältä: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/78c0183c-b149-433e-9aef-863d9e3e89eb?ref=ampparit:ad8dValtakunnansovittelija Vuokko Piekkala tiivistää, että kiista työaikaa pidentäneistä kiky-tunneista on työmarkkinakierroksen tulppa.

"Suurimmat ongelmat liittyvät työaikaa pidentäneisiin 24 tuntiin", hän sanoo.

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - joulukuu 13, 2019, 13:41:08
En itse hanki influenssarokotetta koska olen kuullut (myös henk.koht. tuntemaltani ihmiseltä) ikäviä asioita niistä ja sikaflunssapiikin aiheuttama narkolepsia on totta sekin. Mutta jo vuosikymmeniä rokotetut rokotteet mielestäni kannattaa ottaa.

Rokottamisen vastaisilla ihmisillä kuitenkin riittää tuon tuostakin pelotteita. Autismi on jo todettu huuhaaksi, jopa tahalliseksi valeinformaatioksi. Elohopeasta en osaa sanoa mitään. Mutta nyt kun näin jonkun tekstin että rokotteissa käytettäisiin abortoitujen sikiöiden soluja, niin johan menee jännäksi. Minkä takia jotkut vihaavat rokotteita niin paljon että ovat valmiita väittämään vaikka mitä että muutkin jättäisivät lapsensa ja itsensä rokottamatta?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 13, 2019, 14:33:09
^ Vanhukset innostuivat tujuista influenssarokotteista niin, että sairaalalta loppuivat rokotusajat kesken (https://yle.fi/uutiset/3-11114574)
Hmm...onkohan rokotteessa mukana "parempiakin" aineita?  ;)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 13, 2019, 16:35:41
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 13, 2019, 13:41:08
En itse hanki influenssarokotetta koska olen kuullut (myös henk.koht. tuntemaltani ihmiseltä) ikäviä asioita niistä ja sikaflunssapiikin aiheuttama narkolepsia on totta sekin. Mutta jo vuosikymmeniä rokotetut rokotteet mielestäni kannattaa ottaa.

Rokottamisen vastaisilla ihmisillä kuitenkin riittää tuon tuostakin pelotteita. Autismi on jo todettu huuhaaksi, jopa tahalliseksi valeinformaatioksi. Elohopeasta en osaa sanoa mitään. Mutta nyt kun näin jonkun tekstin että rokotteissa käytettäisiin abortoitujen sikiöiden soluja, niin johan menee jännäksi. Minkä takia jotkut vihaavat rokotteita niin paljon että ovat valmiita väittämään vaikka mitä että muutkin jättäisivät lapsensa ja itsensä rokottamatta?

No onhan noita sikiöiden soluja käytetty kantasoluhoidoissa.  Mutta rokotteissa ainakin vaikuttaisi uudelta tiedolta. Ellei sitten tarkoiteta juuri noita kantasoluhoitoja, syöpä ynnä muissa hoidoissa, kun potilaalla ei oma vasta-aine tuotanto enää natsaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 13, 2019, 17:03:13
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 13, 2019, 14:33:09
^ Vanhukset innostuivat tujuista influenssarokotteista niin, että sairaalalta loppuivat rokotusajat kesken (https://yle.fi/uutiset/3-11114574)
Hmm...onkohan rokotteessa mukana "parempiakin" aineita?  ;)

Jos olisi luvattu vielä ilmainen ämpäri, olisi 100% tai enemmänkin osallistujia saatu varmasti täyteen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 13, 2019, 17:06:21
^Mä olen jo pitempään toivonut, että joku tutkisi, ovatko ihmiset enemmän kiinnostuneita ilmaisista ämpäreistä, niiden jonottamisesta vai netistä livestriimien katsomisesta siitä, kun ihmiset jonottavat ilmaisia ämpäreitä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - joulukuu 16, 2019, 21:04:10
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 13, 2019, 14:33:09
^ Vanhukset innostuivat tujuista influenssarokotteista niin, että sairaalalta loppuivat rokotusajat kesken (https://yle.fi/uutiset/3-11114574)
Hmm...onkohan rokotteessa mukana "parempiakin" aineita?  ;)
Ei ollut. Kyseessä oli kaksoissokkotutkimus, jossa puolelle annettiin normaali influenssarokote ja puolelle nelinkertainebn annos. Mutta saaja ja antaja eivät saaneet tietää kumpi annos kullekin tuli.

Kaveri meni Helsingissä asuinpaikkansa mukaiseen paikkaan koeannosta saamaan, mutta olivat loppuneet. Neuvottiin kuitenkin kaupungin toiselle laidalle jossa sinä päivänä arpajaispiikkejä oli vielä tarjolla.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 17, 2019, 16:14:11
Olenko se vain minä, mutta miksi mulle tulee mieleen sanasta "fuula", et se ois 60-70 luvulla trendinä ollut tanssityyli? "Osaaksä fuulata?" tai "oliksä fuulaamas?" Vähäks hyvin vois höpötellä fuulaamisesta ikään kuin tanssin tyylilajina.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 17, 2019, 16:27:13
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - joulukuu 17, 2019, 16:14:11
Olenko se vain minä, mutta miksi mulle tulee mieleen sanasta "fuula", et se ois 60-70 luvulla trendinä ollut tanssityyli? "Osaaksä fuulata?" tai "oliksä fuulaamas?" Vähäks hyvin vois höpötellä fuulaamisesta ikään kuin tanssin tyylilajina.

Vain sinä.

Fuulaaminen on ollut huijaamista, höynäyttämistä jne. niin kauan kuin minä muistan ja se on aika kauan.
Hiukan penkaisin nettiä ja yksi toinen käyttö (ruuan hotkiminen) tuolle sanalle löytyi urbaanisanakirjasta, mutta epäilen sitä väärinymmärrykseksi. Ei sille tarkoitukselle yläpeukkuja ollut annettu, mutta sitäkin enemmän alapeukkuja.

En nyt oikein keksi mikä tanssikaan kuulostaisi samalta, sillä boogie woogiekin on kai liian vanha.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Boogie_woogie_(tanssi)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 17, 2019, 16:39:35
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 17, 2019, 16:27:13
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - joulukuu 17, 2019, 16:14:11
Olenko se vain minä, mutta miksi mulle tulee mieleen sanasta "fuula", et se ois 60-70 luvulla trendinä ollut tanssityyli? "Osaaksä fuulata?" tai "oliksä fuulaamas?" Vähäks hyvin vois höpötellä fuulaamisesta ikään kuin tanssin tyylilajina.

Vain sinä.

Fuulaaminen on ollut huijaamista, höynäyttämistä jne. niin kauan kuin minä muistan ja se on aika kauan.
Hiukan penkaisin nettiä ja yksi toinen käyttö (ruuan hotkiminen) tuolle sanalle löytyi urbaanisanakirjasta, mutta epäilen sitä väärinymmärrykseksi. Ei sille tarkoitukselle yläpeukkuja ollut annettu, mutta sitäkin enemmän alapeukkuja.

En nyt oikein keksi mikä tanssikaan kuulostaisi samalta, sillä boogie woogiekin on kai liian vanha.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Boogie_woogie_(tanssi)
Kaada itsellesi vain. Kyllä minä tiedän, että fuula on synonyymi valheelle tai huijaukselle, mutta tällä kertaa pohdinkin ihan ajatuksen kanssa, että mitä kyseinen sana kaikkein eniten muistuttaa. Sanoilla katsos on usein virkamiehen määrittelemä merkitys, joka löytyy sanakirjasta ja sitten se ihan oikea merkitys, jota tomppeli sanavirkamies ei ole aina täysin tavoittanut. Itse pohdin usein sanojen oikeaa merkitystä. Ja kuten tavoilleni orjallisena, niin tein myös tälläkin kertaa.

Ensimmäisenä tulee mieleen sanasta fuula Danyn ja Armin legendaarinen musavideo. Siinä koreografia täytyy olla tyllilajiltaan fuula. Okei, ollakseen aitoa fuulaa, täytyy mukana olla ripaus Åke Blomqvistia.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 17, 2019, 16:47:24
Olen kyllä oppinut sietämään sen, että vanhoille hyville sanoille on annettu nykyään muita joko rinnakkaisia tai korvaavia merkityksiä kuin ennen oli. Esimerkiksi sekstaaminen ei nykyään ole pussailua, kuten ennen vaan paljon enemmän. Sen vuoksi en etsinytkään sanakirjamerkitystä fuulaamiselle vaan ihan sanan käyttöä enkä löytänyt mitään tanssiin viittaavaa.

Tosin siinä Armin ja Dannyn klassikkovideossa se taustaryhmän "tanssikaan" ei paljon tanssia muistuta :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - joulukuu 19, 2019, 17:20:15
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 13, 2019, 13:41:08
En itse hanki influenssarokotetta koska olen kuullut (myös henk.koht. tuntemaltani ihmiseltä) ikäviä asioita niistä ja --
Tehokkain tapa välttyä influenssalta on rokote. Vastustuskyvyn kehittyminen kestää pari viikkoa. Tämä rokote estää parhaimmillaan 5-8 tartuntaa kymmenestä lapsilla ja työikäisillä ja vanhuksilla puolet. Jos influenssa iskee rokotuksesta huolimatta, ovat oireet lievempiä ja tauti talttuu nopeammassa ajassa. Rokotukset auttavat epidemian hallitsemisessa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 31, 2019, 17:04:36
Mikä on hippula ja miten se vinkuu?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 31, 2019, 17:17:11
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - joulukuu 31, 2019, 17:04:36
Mikä on hippula ja miten se vinkuu?

https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sanonta-menna-niin?language_content_entity=fi

Tuohan jatkuu niin, että " ... ja nappulat naukuu".
Noita vaihtoehtoisia selityksiä luettuani jäin kyllä vähän naureskelemaan, mikä se "nappula" voisi olla :D

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - tammikuu 01, 2020, 02:20:47
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - joulukuu 31, 2019, 17:04:36
Mikä on hippula ja miten se vinkuu?
https://fi.wiktionary.org/wiki/hippula (https://fi.wiktionary.org/wiki/hippula)
Joko pallit vinkuu tai vain kulkuset...
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - tammikuu 01, 2020, 02:23:48
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - joulukuu 17, 2019, 16:39:35
Ensimmäisenä tulee mieleen sanasta fuula Danyn ja Armin legendaarinen musavideo. Siinä koreografia täytyy olla tyllilajiltaan fuula. Okei, ollakseen aitoa fuulaa, täytyy mukana olla ripaus Åke Blomqvistia.
Kiitän siitä, ettet linkkiä laittanut.
Älkääkä kukaan stana laita sitä!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 01, 2020, 12:29:31
Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 19, 2019, 17:20:15
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 13, 2019, 13:41:08
En itse hanki influenssarokotetta koska olen kuullut (myös henk.koht. tuntemaltani ihmiseltä) ikäviä asioita niistä ja --
Tehokkain tapa välttyä influenssalta on rokote. Vastustuskyvyn kehittyminen kestää pari viikkoa. Tämä rokote estää parhaimmillaan 5-8 tartuntaa kymmenestä lapsilla ja työikäisillä ja vanhuksilla puolet. Jos influenssa iskee rokotuksesta huolimatta, ovat oireet lievempiä ja tauti talttuu nopeammassa ajassa. Rokotukset auttavat epidemian hallitsemisessa.

Tällä kaudella kertoivat annetun yli 900 000 rokotusta, joten tuollainen määrä kaiketi jo torjuu melkoisesti epidemiaa.  Tiedä sitten hyödyn tasoa, mutta lääkefirmoille siitä ainakin on suojaa tulojen muodossa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 02, 2020, 12:09:37
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 01, 2020, 12:29:31
Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 19, 2019, 17:20:15
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 13, 2019, 13:41:08
En itse hanki influenssarokotetta koska olen kuullut (myös henk.koht. tuntemaltani ihmiseltä) ikäviä asioita niistä ja --
Tehokkain tapa välttyä influenssalta on rokote. Vastustuskyvyn kehittyminen kestää pari viikkoa. Tämä rokote estää parhaimmillaan 5-8 tartuntaa kymmenestä lapsilla ja työikäisillä ja vanhuksilla puolet. Jos influenssa iskee rokotuksesta huolimatta, ovat oireet lievempiä ja tauti talttuu nopeammassa ajassa. Rokotukset auttavat epidemian hallitsemisessa.

Tällä kaudella kertoivat annetun yli 900 000 rokotusta, joten tuollainen määrä kaiketi jo torjuu melkoisesti epidemiaa.  Tiedä sitten hyödyn tasoa, mutta lääkefirmoille siitä ainakin on suojaa tulojen muodossa.

Tuollaiseen määrään tietysti mahtuu niitä ikäviäkin kokemuksia. Mutta minulla tosiaan on ihan tarpeeksi vaivoja muutenkin, etten ala tuohon bingoon osallistumaan että tuleeko joku vamma ko. rokotteesta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 02, 2020, 12:24:20
Jos laitan ruokakaupasta ostamiani hampunsiemeniä multaan ja kasvatan komeita kasveja, ynnä myyn hampunlehtiä nimikkeellä "hampunlehti", niin syyllistynkö johonkin? Viranomaisille vittuiluun? Jos ei sitä ennen tule turpaan asiakkailta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 02, 2020, 14:04:20
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 02, 2020, 12:24:20
Jos laitan ruokakaupasta ostamiani hampunsiemeniä multaan ja kasvatan komeita kasveja, ynnä myyn hampunlehtiä nimikkeellä "hampunlehti", niin syyllistynkö johonkin? Viranomaisille vittuiluun? Jos ei sitä ennen tule turpaan asiakkailta.

En ole lakimies, joten en osaa vastata juridiselta kannalta. Ehkä tuollaisessa "syyllistyy" ainakin ikävyyksien kerjäämiseen, jos ei muuhun. Kannattaa varmuuden vuoksi pitää kämppä siistinä mahdollista kotietsintää varten ja varautua nukkumaan öitä putkassa. Jos syyttäjä pystyy osoittamaan, että myyjä tai ostaja on kuvitellut hampunlehtien sisältävän huumaavaa ainetta, voitaisiinko syyttää huumausainerikoksen yrittämisestä?

Lehdet eivät ole hampun huumaavin osa vaan kukinnot - sikäli, kun kyse on "huumehampusta".

Tällaista löytyy Googlella heti ensimmäiseltä sivulta, kun googlailee hampun kukintoja.

https://www.onestophempstore.com/product/buy-warlock-hemp-flowers-17-cbd/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 02, 2020, 14:28:47
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 02, 2020, 14:04:20
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 02, 2020, 12:24:20
Jos laitan ruokakaupasta ostamiani hampunsiemeniä multaan ja kasvatan komeita kasveja, ynnä myyn hampunlehtiä nimikkeellä "hampunlehti", niin syyllistynkö johonkin? Viranomaisille vittuiluun? Jos ei sitä ennen tule turpaan asiakkailta.

En ole lakimies, joten en osaa vastata juridiselta kannalta. Ehkä tuollaisessa "syyllistyy" ainakin ikävyyksien kerjäämiseen, jos ei muuhun. Kannattaa varmuuden vuoksi pitää kämppä siistinä mahdollista kotietsintää varten ja varautua nukkumaan öitä putkassa. Jos syyttäjä pystyy osoittamaan, että myyjä tai ostaja on kuvitellut hampunlehtien sisältävän huumaavaa ainetta, voitaisiinko syyttää huumausainerikoksen yrittämisestä?

Lehdet eivät ole hampun huumaavin osa vaan kukinnot - sikäli, kun kyse on "huumehampusta".

Tällaista löytyy Googlella heti ensimmäiseltä sivulta, kun googlailee hampun kukintoja.

https://www.onestophempstore.com/product/buy-warlock-hemp-flowers-17-cbd/

Heti meni pieleen.  ;D Maallikkona ajattelee niitä lehtiä, kun netissäkin näkee nimenomaan lehtisymboleita kun mitä hyvänsä hampun suhteen keskustellaan, puolesta tai vastaan.

Se ettei väitä mitään muuta kuin myyvänsä hamppua luulisi olevan oleellisinta. Lähiinä ajattelen sitä että suuttuuko virkavalta siitä että sen aikaa ja energiaa tuhlataan turhiin laboratoriotesteihin kun joku hysteerikko alkaa parkumaan että hamppua myydään.

Mikäli ideana nimenomaan olisi piruilu, voisi kylvää niitä siemeniä johonkin otolliseen paikkaan ja odottaa pääseekö asia iltapäivälehteen tuntemattoman tekijän käytännön pilana.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 02, 2020, 14:40:35
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 02, 2020, 14:28:47
Mikäli ideana nimenomaan olisi piruilu, voisi kylvää niitä siemeniä johonkin otolliseen paikkaan ja odottaa pääseekö asia iltapäivälehteen tuntemattoman tekijän käytännön pilana.

Tuo on jo keksitty.
https://www.pressreader.com/finland/hs-metro/20150722/281818577523421
LainaaHamppuaktivisti kertoo kylväneensä hampun siemeniä 33 kiloa ympäri Helsinkiä. Hän sanoo ostaneensa ruokakaupasta kuituhampun siemeniä. Erikoinen tapaus. Poliisin mukaan toiminta voi täyttää vahingonteon tai hallinnan loukkauksen tunnusmerkit.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 02, 2020, 14:49:23
Noniin.

Riippuu tietysti minne roiskii, mutta haittaahan ei hampusta kai muuta liene kuin että jotkut repivät perseensä ja huutavat poliisia apuun.

Oikeastaan koko maa pitäisi kylvää hamppua väärälleen niin että virkavalta kyllästyisi koko asiaan ja keskittyisi oikeisiin rikoksiin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - tammikuu 02, 2020, 14:49:34
Miten pääsen pimeään verkkoon?

(Hamppukeskustelulla ei ole mitään tekemistä kysymykseni kanssa...)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 04, 2020, 08:31:59
Lainaus käyttäjältä: Brutto - tammikuu 02, 2020, 14:49:34
Miten pääsen pimeään verkkoon?

(Hamppukeskustelulla ei ole mitään tekemistä kysymykseni kanssa...)

Ihan vaan teoreettisesti...  :D
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tor_(verkko)
Tuolta voisi löytyä perusvinkkejä. Ja luulempa, että lähes jokaisella on joku kaveri, joka joka on käynyt tai tuntee jonkun, joka on käynyt.

Jos aikoisin tehdä jotain arveluttavaa, mikä varmaankin on nykymenolla hyvinkin pian edessä, hankkisin sitä varten erillisen koneen. Ja en missään nimessä käyttäisi kotiverkkoa. Jatkumolla taisi olla Rentulla hyvä linkkikokoelma anonymiteettiin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 11, 2020, 14:03:22
Jos tuhkimotarina kirjoitettaisiin senioriväestön elämästä, etsisikö prinssi prinsessaansa lasikengän sijaan tekohampailla?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 11, 2020, 14:18:47
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 11, 2020, 14:03:22
Jos tuhkimotarina kirjoitettaisiin senioriväestön elämästä, etsisikö prinssi prinsessaansa lasikengän sijaan tekohampailla?

Saitko idean tästä uutisesta:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006368487.html

Perjantai-dokkari: 91-vuotiaina vihille kertoo 94-vuotiaista Eilasta ja Hemmistä, jotka syntyivät samana päivänä 7. marraskuuta 1924 ja kohtasivat toisensa 90-vuotiaina.
---nips ---
Dokumentissa suukotellaan, nauretaan ja huolehditaan toisesta. Kamerat seuraavat paria kylpyhuoneeseenkin, jossa iltapesun tuoksinnassa menevät tekohampaat sekaisin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - tammikuu 11, 2020, 14:23:07
^ Tai tästä elokuvasta: Teräsleidit (https://www.youtube.com/watch?v=JdcjGGU2CAA)

Prinsessa etsii prinssiä mersulla.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 11, 2020, 14:56:10
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 11, 2020, 14:03:22
Jos tuhkimotarina kirjoitettaisiin senioriväestön elämästä, etsisikö prinssi prinsessaansa lasikengän sijaan tekohampailla?

Yäk. Silmiini nousee heti kuva sitä, kun kandidaatit sovittelevat jokainen suuhunsa noita tekareita.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 12, 2020, 05:27:34
Jotenkin tuntuu, että minua ei oteta yhtä vakavasti, kuin alkuperisen rakkaustarinan juonenkaaren lähestymistapani edellyttäisivät.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - tammikuu 20, 2020, 18:51:03


Moineinen ajatelmani meni niin, ettei älykkäät tahallaan ole tyhmiä, vaan ovat sellaisia, ihan muuten vain. Ja ettei viisaat tahallaan tajua mitään, kun ovat sellaisia.

Muotoilu edellisessä viety persoonatason ominaisuudeksi, mikä tietysti on vähän niin ja näin. Sepe antoi palautetta ajatelmasta, ja vertasi vastaavaksi kuulmaan joitain teekkariajan örvellyssekoiluta.

Kun nyt jälkikäteen ajattelee vaikka viisautta, niin voisi arvella, ettei sitä ole koskaan liikaa, tai voi olla. Jos viisas ei sitten tajua mitään, eikä hanki tajuntaa, niin onko enää viisas, vai yliviisas?

Viisaus voi olla nähtävästi överiä, vaikka juuri sillä pärjäisi, kun ei välttämättä joudu poseen, samalla tapaa kuin älykkö, joka sieltä tietä joutuu raivailemaan, milloin eksyykin peremmälle. Viisaalta jää nämä lapiointiduunit vähemmälle.

Että elää tätä maailmaa, ja osaa toimia viisaasti, voi ajatella johtavan toisenlaiseen elämäntapaan, jossa ei kohtaa sitä, mikä tulee tajuntaan, tajuntaa herättävällä voimalla. Kun tässä tajuntapakossa on vajetta, voi moni rämpiminen jäädä tekemättä, niin turhaksi kun sitä voikin ajatella.

Voiko jatkuvasti olla niin (kauko)viisas, ettei koskaan tarvitse hämärtyä, kulkijana? Viisaskin kuulemma menee vipuun. Onko se vipu sitten juuri tätä, mitä tullut myöhemmin ajatelleeksi?

Jotta voisi saavuttaa joskus viisautta edes periaatetasolla, oltava sopivasti uskoton viisaudelle, ja mentävä epäviisaasti. Näinkö?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - tammikuu 26, 2020, 17:06:51

Tulisiko mm suomalaisten, suojautua lännestä ilmaantuvista toimintamalleista, esim talouden osalta? En tarkoita, että vastavetona olisi jotain tunnettua, vaan että suojeluperustein varauduttaisiin vyörytykseen?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 28, 2020, 17:47:54
Jos on emeritus nettikeskustelija, voiko silti ottaa osaa nettikeskusteluihin?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - tammikuu 28, 2020, 19:42:33
Sanaa emeritus käytetään Wikipedian mukaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Emeritus) täysinpalvelleen merkittävän ammattilaisen virkanimikkeen yhteydessä hänen jäätyään eläkkeelle. Tieteen alalla tällaisen lisänimikkeen saaneet jatkavat toisinaan tutkimusta eläkkeelle jäätyäänkin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 03, 2020, 21:54:38
Ostin mikrokuituisen ison pyyhkeen. Kotona huomasin että siinä on vetoketjullinen tasku.  :o Mitä tehdään pyyhkeessä olevalla taskulla?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: urogallus - helmikuu 03, 2020, 21:58:45
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 03, 2020, 21:54:38
:o Mitä tehdään pyyhkeessä olevalla taskulla?

Sinne voisi jemmata saippuan tai oikein inhassa tapauksessa sysärin. Toverikurin harjoittaminen sujuu helpommin!
https://www.youtube.com/watch?v=iT0pWOldIjc
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 04, 2020, 07:56:38
Pakko oli nyt sitten kaivaa esiin, jotta mitä tuosta taskusta sanotaan, kun oli uusi ajatus minullekin.

http://www.silkkisampo.fi/fi/tuotteet/tekstiilit-ja-tyovaatteet/mainostekstiilit/product/3074/mikrokuitupyyhe

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fwww.silkkisampo.fi%2Ffiles%2Fcache%2F537b3c1e999db1cb6f437954fe3dfbd2_f8007.jpg&hash=6aa72695230f84b5a68b8e77d9ba3467eda08e8a)

Tuossa se nyt nurkassa pönöttää ja ainakin sitä isompaa kokoa voi ajatella rantapyyhkeeksi, jonka taskuun voi jemmata jotain pientä, auton avaimet ja pienen rahapussin esimerkiksi. Pienempi malli olisi sitten salille hien kuivaamiseksi ja pukkarin lokeron avain siinäkin kulkisi kätevästi. (Nyt itse käyn piilottamassa avaimen kenkääni ja paperipyyhettä on talon puolesta tarjolla).

Toinen juttu on sitten tuo mikrokuitu pyyhkeen materiaalina. Minulla on jäänyt jokseenkin käyttämättömäksi siivoukseen tarkoitetut mikrokuituliinat, jotka olen ostanut. Ne tuntuvat jotenkin ikäviltä käsissä. Pitääpä kokeilla, olisiko niistä sitten käsipyyhkeeksi vaikka keittiöön, jos ne märissä käsissä tuntuisi erilaiselta.

Itse suosin suihkupyyhkeen materiaalina pellavasekoitteista froteeta, joka pysyy karheana. Mitä karheampi pyyhe, sen parempi ja se kuivaa myös hyvin, toisin kuin ne "silkinpehmeiksi" kiillotetut froteet.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - helmikuu 04, 2020, 08:04:21
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 03, 2020, 21:54:38
Ostin mikrokuituisen ison pyyhkeen. Kotona huomasin että siinä on vetoketjullinen tasku.  :o Mitä tehdään pyyhkeessä olevalla taskulla?
https://www.coolstuff.fi/Spralla-Aurinkotuolipyyhe
https://jr-tuote.fi/tuotteet/urheilupyyhe-taskulla-medium/

Mikrokuitukankaat poistanevat hyvin myös rasvat iholta.
Voivat siis myös kuivattaa ihoa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 04, 2020, 09:38:21
Siivoukseen tarkoitetut mikrokuituliinat ovat käsissä ällöttäviä. Sitä tuntemusta on vaikea kuvailla. Mutta tuo ostamani pyyhe ei ole sellainen, sen pinta ei "karraa" käsissä. Entuudestaan minulla oli pikkupyyhe samaa sorttia jolla joskus tuputtelen pahimmat hiet kesken treenin. Isompi pyyhe on nyt sitten sitä varten jos tulee käytyä jo salilla suihkussa. (Iltatreeneistä lähden hikisenä ja käyn vasta kotona.)

Jos minä laittaisin siihen taskuun avaimet, minun tuurillani läväyttäisin ne avaimet suoraan päin näköä kun alkaisin kuivaamaan kasvojani tai hiuksiani. Vaikka ne olisivatkin kankaaseen käärityt, ei varmaan tuntuisi kivalta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 15, 2020, 14:32:49
Minulla on yksi kattovalaisin, jossa on rinnakkain kolme spottia, jossa käytetään G9 -kantaisia lamppuja. Vai saako niitä pieniä kapineita nyt lampuksi sanoa vai onko ne nyt valonlähteitä tai jotain. No, joka tapauksessa se osanen, johon se valo ilmestyy, jos ilmestyy.

Jos tuosta nyt yksi kärvähtää ja kaksi jää valaisemaan, niin rasittuvatko nämä kaksi ehjää lamppua, jos en oitis vaihda ehjää sen kärvähtäneen tilalle?

Tyhmä kysymykseni johtuu siitä, että jätin vaihtamatta sen kolmannen ehjäksi, koska ne kaksi toimivaa riittävät mainisoti valaisemaan kyseisen tilan. Eipä kauaa kulunut, kun jo toinen kärvähti. Kun päivä on pidentynyt, niin se yksikin riittää. Tosin siinä vaiheessa kävin jo ostamassa niitä lamppusia varastoon, että vaihdan, kun satun sille tuulelle. No, nyt sitten joudun vaihtamaan kaikki kolme, sillä melko nopeasti toisen jälkeen myös kolmas kärvähti.

Nyt alkaa olla jo pakko vaihtaa nuo kaikki samalla, kun tulee kiivettyä katon rajaan. Mutta siis vastaisen varalle, onko syytä vaihtaa heti palaneen tilalle ehjä lamppu vai voinko huoletta odotella sen kanssa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 16, 2020, 00:11:27
Seuraa mutua, joka perustuu hatariin muistikuviin sähköopista. Lamput varmaankin ovat rinnakkainkytketyt. Jos nimittäin olisivat sarjaan kytketyt, yhden kärähtäminen sammuttaisi kaikki. Rinnakkainkytkettyjen lamppujen jännite on kaikilla sama, joten riippumatta naapurien kärähtyneisyysasteesta, virrankulutuskin on muuttumaton (vastuksen ollessa vakio). Eli veikkaisin, että ei se yhden kärähtäminen pitäisi rasittaa jäljellä olevaa yhtään aiempaa enempää, koska virrankulutus ei nouse. Ehkä oli sattumasta kyse, tai sitten ne vaan kestävät aika saman ajan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 16, 2020, 00:48:28

Jos uudetkin lamput/polttimot kärvähtävät nopeasti, syynä on arvattavasti valaisimen sähköjohdotukseen tullut vika (johtojen eristyksen hapertuminen tms.).

Ei tosiaankaan ole niin, että jäljelle jääneet lamput joutuisivat käyttämään palaneelle lampulle tarkoitetun sähkön ja siitä  rasittuisivat. Eiköhän siinä käynyt vain niin, että lamppuihin kaupallisteknisesti toteutettu käyttöikä tuli kaikilla lampuilla lähes samanaikaisesti täyteen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 16, 2020, 01:02:28
Mistä johtuu, että en koe nostalgisia tuntemuksia juuri koskaan? En itse asiassa edes muista, milloin viimeksi olisin kaivannut menneisyytäni. Kuullessani esimerkiksi 90-luvun hittejä, joista aikanaan tykkäsin kovastikin, nykyään lähinnä hämmennyn, jos niitä pitäisi kuunnella pitempäänkin. Koen että minut ikään kuin ympäröidään menneisyydellä ja siitä tulee jonkinlainen ahtaan paikan ahdistus.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 16, 2020, 06:14:10
Ehkä Kansan syvillä riveillä ovat asiat hyvin ja hän elää elämänsä parasta aikaa, joten miksi hän kaipaisi nostalgisesti vanhoja aikoja, jolloin hänen elämänsä ei kenties ole ollut niin hyvää kuin nykyisin.

Tämä on vain arvaus. Voihan tietysti olla myös niin, että K.S.R. ei vain luonteensa puolesta kuulu nostalgikkoihin.

Tämä on vaikea kysymys, johon en tiedä vastausta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 16, 2020, 08:49:45
^^^^
Kiitos, tuota vähän ajattelinkin, mutta pakko oli varmistaa, että ne lamput ovat toisistaan riippumatomia.

Nyt kun muistelin, niin edelliselläkin kerralla vaihdoin kaksi noista ja sen kolmannen sitten joskus muulloin. Voihan se olla, että nyt oli ihan sattumaa, että noin peräkkäin heittivät henkensä kaikki kolme. Tuossa tulee pidettyä valoa aika paljon etenkin syksy- ja talviaikaan, joten varmaan se elinikälupauskin tulee aika nopeasti vastaan. Eihän noilla halogeeneillä taida olla sen pidenpi ikä kuin oli hehkulampuillakaan. LED:it on sitten toinen juttu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 16, 2020, 09:09:33
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - helmikuu 16, 2020, 01:02:28
Mistä johtuu, että en koe nostalgisia tuntemuksia juuri koskaan? En itse asiassa edes muista, milloin viimeksi olisin kaivannut menneisyytäni. Kuullessani esimerkiksi 90-luvun hittejä, joista aikanaan tykkäsin kovastikin, nykyään lähinnä hämmennyn, jos niitä pitäisi kuunnella pitempäänkin. Koen että minut ikään kuin ympäröidään menneisyydellä ja siitä tulee jonkinlainen ahtaan paikan ahdistus.

Aika jännä juttu tuo. Joskin kuka ihmeessä ysärihittejä ikinä enää kaipaisi  :o ::)

Minä kyllä kuuntelen menneiden vuosikymmenten musiikkia todella paljon, jopa musiikkia, joka on minua vanhempaa. Mutta en pidä sitä minään nostalgisena kaipuuna menneisyyteen, vaan silloin yksinkertaisesti tehtiin parempaa musiikkia. Olen kyllä ollut hiukan syrjässä valtavirran hittimusiikista, joten sen vuoksi minulla ei kai musiikki niinkään sitoudu aikaan.

Mutta tuosta nostalgiasta yleensä. Enpä minäkään menneitä haikaile ja jos oikein miettisin, niin enpä sieltä juuri mitään tähän päivään haluaisi mukaani. Nyt tarkoitan ihan henkilökohtaista elämääni. Minua on aina ihmetyttänyt jossain elokuvissa tmv., kun ihmiset kaivavat vanhat valokuvat esiin ja kyynelsilmin niitä selailevat. On minulla valokuvia kaapissa, mutta en kyllä muista milloin olen niitä viimmeksi katsellut. Ehkä ne on tarpeen sitten, kun muisti alkaa muuten pätkiä.

Itse asiassa useimmat nostalgiapläjäykset liittyvät musiikkiin. Joku biisi on tullut radiosta, niin tulee flash back tilaneeseen, jossa sen aikaisemmin olin kuullut ja jokin merkittävä elämys oli tuolloin läsnä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 16, 2020, 09:27:56
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 16, 2020, 00:48:28
Jos uudetkin lamput/polttimot kärvähtävät nopeasti, syynä on arvattavasti valaisimen sähköjohdotukseen tullut vika (johtojen eristyksen hapertuminen tms.).

Tuosta tulikin mieleeni, että minulla aiemmin kattokruunun kynttilävalot kärähtelivät ja poksahtelivat tuon tuostakin. Syyksi paljastui sittemmin peräti kaksi seikkaa:
- kiinnitys sokeripalaan katossa oii vähän huono eli ei tiukka
- seinäkatkaisijassa oli sähköliitoksissa glappia, eli oli huolimattomasti tehty (ilmeni kun tehtiin remppaa)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 16, 2020, 11:32:11
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 16, 2020, 06:14:10
Ehkä Kansan syvillä riveillä ovat asiat hyvin ja hän elää elämänsä parasta aikaa, joten miksi hän kaipaisi nostalgisesti vanhoja aikoja, jolloin hänen elämänsä ei kenties ole ollut niin hyvää kuin nykyisin.

Tämä on vain arvaus. Voihan tietysti olla myös niin, että K.S.R. ei vain luonteensa puolesta kuulu nostalgikkoihin.

Tämä on vaikea kysymys, johon en tiedä vastausta.

Kyllä minä koen tosiaan asioiden olevan elämässäni hyvin, mutta koska näin on ollut aina, ei minulla ole historiassa hetkiä, jolloin asiat olisivat olleet kohdallani erityisen huonosti. Muistot menneistä hyvistä ajoista eivät vain herätä sellaisia tunteita, että kaipaisin niitä enemmän kuin nykyhetkeä tai tulevaa. Kyselin tätä siksi, että en usko tällaisen olevan erityisen normaalia.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 16, 2020, 09:09:33
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - helmikuu 16, 2020, 01:02:28
Mistä johtuu, että en koe nostalgisia tuntemuksia juuri koskaan? En itse asiassa edes muista, milloin viimeksi olisin kaivannut menneisyytäni. Kuullessani esimerkiksi 90-luvun hittejä, joista aikanaan tykkäsin kovastikin, nykyään lähinnä hämmennyn, jos niitä pitäisi kuunnella pitempäänkin. Koen että minut ikään kuin ympäröidään menneisyydellä ja siitä tulee jonkinlainen ahtaan paikan ahdistus.

Aika jännä juttu tuo. Joskin kuka ihmeessä ysärihittejä ikinä enää kaipaisi  :o ::)

Minä kyllä kuuntelen menneiden vuosikymmenten musiikkia todella paljon, jopa musiikkia, joka on minua vanhempaa. Mutta en pidä sitä minään nostalgisena kaipuuna menneisyyteen, vaan silloin yksinkertaisesti tehtiin parempaa musiikkia. Olen kyllä ollut hiukan syrjässä valtavirran hittimusiikista, joten sen vuoksi minulla ei kai musiikki niinkään sitoudu aikaan.

Mutta tuosta nostalgiasta yleensä. Enpä minäkään menneitä haikaile ja jos oikein miettisin, niin enpä sieltä juuri mitään tähän päivään haluaisi mukaani. Nyt tarkoitan ihan henkilökohtaista elämääni. Minua on aina ihmetyttänyt jossain elokuvissa tmv., kun ihmiset kaivavat vanhat valokuvat esiin ja kyynelsilmin niitä selailevat. On minulla valokuvia kaapissa, mutta en kyllä muista milloin olen niitä viimmeksi katsellut. Ehkä ne on tarpeen sitten, kun muisti alkaa muuten pätkiä.

Itse asiassa useimmat nostalgiapläjäykset liittyvät musiikkiin. Joku biisi on tullut radiosta, niin tulee flash back tilaneeseen, jossa sen aikaisemmin olin kuullut ja jokin merkittävä elämys oli tuolloin läsnä.

Ei minulla ole vaikeuksia nauttia hyvästä musiikista, oli se tehty millä vuosikymmenellä tahansa. Menneiden vuosikymmenten musiikki ei vain herätä minussa nostalgisia tunteita vaan jos se tuo mieleen menneet ajat, kokemus pikemminkin ahdistaa. Jos ei tuo mieleen menneisyyttä, arvioin musiikin musiikkina tämän hetken kriteereilläni ja sillä peruteella musiikki tosiaan voi olla hyvää tai huonoa, siitä riippumatta, kuinka tuoretta taikka vanhaa se on.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 17, 2020, 12:17:40
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 16, 2020, 09:09:33
Minä kyllä kuuntelen menneiden vuosikymmenten musiikkia todella paljon, jopa musiikkia, joka on minua vanhempaa. Mutta en pidä sitä minään nostalgisena kaipuuna menneisyyteen, vaan silloin yksinkertaisesti tehtiin parempaa musiikkia. Olen kyllä ollut hiukan syrjässä valtavirran hittimusiikista, joten sen vuoksi minulla ei kai musiikki niinkään sitoudu aikaan.

Nykyisin kuuntelen musiikia satunnaisesti autoradiosta ja Youtube-videoilta. En kaikkiaankaan kuuntele paljon. Sain jonkinlaisen "vastenmielisyysrokotuksen" kaikkea musiikkia kohtaan, kun aikoinaan puolipakolla soittelin sitä eräässä paikallisradiossa. Musiikki oli mitä sattuu eli lähinnä levyjä, joita asemalle tuli ilmaiseksi.

Nykyisin radiosta tulee enimmäkseen sen tyyppistä musiikkia, josta en pidä. Koen musiikin metelinä. Kaipaan jotain melodisempaa ja siinä mielessä vanhanaikaisempaa. Kotimaisissa levyissä tällaista vielä on, mutta en pidä näiden levyjen teennäisen imelistä sanoista. Rakkaus sitä ja rakkaus tätä ja lällällää. Yäk.

Kuuntelemisessani on kyllä aika vahvasti mukana nostalginen elementti. Jos levy on tehty elinaikanani, kuvittelen kuunnellessani itselleni tuolle ajalle tyypillisen vaihtoehtoisen historian. Jos levy on esimerkiksi ajalta, jolloin olin 15-vuotias ja seurustelin erään tytön kanssa, kuvittelen musiikin kautta olevani tuossa ajassa ja kuuntelevani levyä yhdessä tyttökaverini kanssa jossa tunnelmallisella järvenrannalla tai missä tahansa mukavassa paikassa. Todellisuudessa en kuunnellut hänen kanssaan sen tyyppistä levyä, mistä nykyisin pitäisin, ja tuskin tuolloin edes tiesin siitä. Jos yleensä kuuntelimme musiikkia, kyseessä oli jokin kotimainen lällymusiikki, jota radiosta tuli, ja joka kai oli tyttökaverini ja hänen sisarensa (jonka kanssa seurustelin ensiksi) mielimusiikkia. Rakastuneena mukautin oman olemattoman musiikkimakuni heidän taajuudelleen ja olisin kuunnellut vaikka itkuvirsiä tai Lapin joikuja, jos he niistä olisivat pitäneet.

Varsinkin, kun on kyse vähän vanhemmasta musiikista, minulle on erittäin tärkeä tietää, milloin se on levytetty. Kappale on ikäänkuin aikaportti menneisyyteen, ja täytyyhän minun tuolloin tietää, mihin vuoteen hetkeksi musiikin siivillä matkustan.

Täältä voi kuunnella helposti vanhaa merirosvoradio-ohjelmaa panemalla hiiren kursorin "Play" -napin päälle tarvitsematta klikata nappia. Ainakin Chromebookilla voi.

https://www.mixcloud.com/discover/offshore-radio/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 22, 2020, 18:44:49
Nyt on kysyttävää tärkeästä aiheesta.

Miten saadaan iloista iltaa viettävä seurue humaltumaan samaan tahtiin? On ikävää kun joku vetää liikaa etunojaa kun toiset vielä ovat telineissä.

Keskustelu menee epäharmoniseksi ihme jankkaamiseksi kun sakki ei ymmärrä toistensa puhetta, oikein.

Pitäisikö jokainen osallistuja ensin punnita ja sitten pisteyttää juomatottumusten mukaan, josta sitten laskettaisiin kunkin tunnissa tarvitsema (vaatima) annos ja sitten tarkasti seurattaisiin ettei laseja vaihdella eikä kaadeta aineita viemäriin.

Erityisesti vastakkaisen sukupuolen kanssa iltaa istuessa on tärkeää, että myös ajoitukset osuvat nappiin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 22, 2020, 21:14:40
^Tärkeä kysymys.

Oudommassa seurassa tuo ongelma tosiaan on hyvin ikävä. Suosittelen terävien tarjoilua heti alkuun, jotta myös viinasten suhteen hämäläisemmät pääsevät vauhtiin. Samalla saadaan kaikkien peruspromilletaso riittävän korkealle tasolle, jolloin suhteellinen ero ei ole niin häiritsevä. Tietysti joukossa saattaa olla joku, joka vetää itsensä heti tilttiin, mutta joskus vain on hyväksyttävä tilastotappiot.

Tietysti, jos humaltumaan pyrkivällä seurueella on riittävästi yhteisiä juopottelukokemuksia mitään ongelmaa ei ole. Jäsenet kukin automaattisesti säätävät kippausnopeutensa sellaisiksi, että huippu saavutetaan yhtä aikaa. Näin, vaikka joku olisi jäänyt syystä tai toisesta lähdössä jälkeen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aave - helmikuu 22, 2020, 21:27:26
Komppaan Hayabusaa. Tee ROOSTER sellainen booli joka on alkuun tymäkkää, mutta sitten alat blandata sitä illan kuluessa niin, että siellä ei ole lopulta viinaa, kuin nimeksi. Tämä on viisaus ja profeetat.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 23, 2020, 00:56:27
^
^^
On aina hieno kuulla asiantuntevia ohjeita. Tosiaan, lentävä lähtö helpottaa montaa juttua.  :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 23, 2020, 08:29:10
Meillä oli duunissa yksi tuollainen, jolle maistui aika nopeassa tahdissa juoma ja taisi mennä päähänkin ehkä nopeammin kuin muilla. Oikein hauska seuramies, kunnes tuppasi tulla jo aika aikaisessa vaiheessa uni. Tästä yritimme parhaamme mukaan pitää huolta, kaatamalla vettä tämän juoman joukkoon aina, kun tämän katse kääntyi toisaalle. Joskus se auttoi ja joskus taas ei.

Kerran kävi niin, että uni tuli jo illan alkupuolella. Meillä oli ravintolassa pitkä pöytä, vai olikohan niitä parikin. Joka tapauksessa itse olin tämän velikullan kanssa samassa pöydässä ja siinä sitten keksittiin, että peitimme kaverin näkyvistä verholla. Hän nimittäin istui pöydän ikkunaseinää vasten olevassa päässä reunimmaisella paikalla. Katosta lattiaan oli pitkät verhot, joista yhden kiersimme nukkujan tuolin ympäri. Tarjoilija tuli pöytäämme ja huomasi tilanteen. Ilmeisesti hän katsoi homman sormiensa läpi, koska meitä oli aika iso seurue ja olimme juuri tilaamassa ruokaa. Sanoimme vaan, että antaa tuon nyt torkkua hetken ja herätellään sitten syömään, kun ruoka tulee. Tämä sopi tarjoilijalle ja pienet torkut ja ruoka ryhdistivät kaveria sen verran, että jaksoi hyvin bailata illan loppuun. Tuosta tapauksesta on jo tosiaan kauan eikä tuollainen varmaan enää kävisi päinsä. :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 29, 2020, 21:01:31
https://yle.fi/uutiset/3-11205106

Suomen ilmastossa ei paperikassilla tee juuri muuta kuin mainoslappusten keräysastiana kotona, kunnes se kiikutetaan sisältönsä kanssa paperinkeräykseen. Eli vaihtoehdot Suomessa markettitavaran liikutteluun ovat käytännössä joko kangaskassit tai muovikassit. Onko niin, ettei kangaskassia sitten käytetä satoja/tuhansia kertoja, jotta se olisi ympäristöystävällisempi kuin muovikassi?

EDIT: Toista kahdesta kankaisesta kauppakassistani olen käyttänyt vakituisena kauppakassina kohta vuoden ajan vähintään kolme kertaa viikossa, mikä tekee noin 156 käyttötapausta. Jos kassini kestää seuraavat 9 vuotta, on sitä käytetty puolitoista tuhatta kertaa. Kauanko kankaiset kauppakassit kestävät arkikäytössä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: urogallus - helmikuu 29, 2020, 21:06:05
Kyllä luulen, että vanhimmat kangaskassini ovat kokeneet satoja käyttökertoja. Tosin kyllä muovipussi kestää useammankin käyttökerran.

Tärkeä muistutus siitä, miten kuluttavaa kankaiden tuotanto ympäristön kannalta on.

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 29, 2020, 21:29:59
Lainaus käyttäjältä: Eläimen kokoinen möhkäle - helmikuu 29, 2020, 21:01:31
EDIT: Toista kahdesta kankaisesta kauppakassistani olen käyttänyt vakituisena kauppakassina kohta vuoden ajan vähintään kolme kertaa viikossa, mikä tekee noin 156 käyttötapausta. Jos kassini kestää seuraavat 9 vuotta, on sitä käytetty puolitoista tuhatta kertaa. Kauanko kankaiset kauppakassit kestävät arkikäytössä?

Ei ne ohuet puuvillakankaiset kestä kymmentä vuottakaan pävittäiskäytössä. Vähintäänkin kantohihnat rispaantuu, kun kädet hikoaa.

Minulla on itse ommeltu farkkukankainen kauppakassi, joka on ollut käytössä repun ohella noin parikymmentä vuotta. Tuona aikana en ole ostanut ruokakaupasta muovikassia kuin joulukinkulle.

Tuon lisäksi olen ommellut erilaisiin tarkoituksiin jämäkankaista kasseja. Mm. yhden aika ison, johon kerään aina tyhjät pullot palatusta varten, niin voin viedä kerralla enemmän. Se on tehty ihan tavallisesta lakanakankaasta, kun lakana on keskeltä kulunut, niin päätypalasista saa ommeltia kaikkea kivaa. Mitään painavaa en sillä isolla kassilla kuljeta, mutta jos tarvii jotain vessapaperia tmv. kevyttä tilaavievää kuljettaa, niin niitä sitten otan paluumatkalle, kun pulloja palautan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 29, 2020, 22:05:09
Itsellä on tätä vastaava työrepun pikkutaskussa. Mahtuu juuri sopivasti ostoskorillinen ruokatavaraa kotimatkalla kyytiin lähikaupasta.
https://www.mulletoi.com/todella-kateva-kauppakassi/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 29, 2020, 22:39:12
Kiitos vastauksista. Toisen kauppakassini sain duunista markkinointimateriaalina ja toisen sain erään lehden tilaajalahjana. Yritän käyttää nämä kaksi nyt ensimmäiseksi loppuun, jotta eGo-lookinen jalanjälkeni olisi näiden veskojen osalta mahdolisimaan pieni.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 01, 2020, 12:03:45
Millä te viette roskat jäteastioihin? Kankaisilla tai paperisilla kasseilla?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 01, 2020, 12:11:25
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 01, 2020, 12:03:45
Millä te viette roskat jäteastioihin? Kankaisilla tai paperisilla kasseilla?

Muovipusseissa, mitenkäs muuten.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 01, 2020, 12:29:28
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 01, 2020, 12:03:45
Millä te viette roskat jäteastioihin? Kankaisilla tai paperisilla kasseilla?

No tuossa tulee käytettyä heviosaston muovipussia sekajätteelle. Nyt, kun muovi kerätään erikseen, niin sekajätettä tuleekin yllättävän vähän.
Muovijätteelle säästelen pakkausmuoveja, jos niitä tulee, mutta muuten noita hevipusseja sitten niihinkin.
Biojätteelle meillä on biopusseja roskakatoskessa tarjolla, jos ei jaksa hesarista värkätä ja yleensä en jaksa.
Lasi, muovi ja kartonki - niille minulla on kopat, jotka voi käydä tyhjentämässä roskikseen, kun niiden ei tarvitse olla pakattuja.

Huomasin, että omassa ruokakaupassani on pienen sälän keräys järjestetty. Eli erilaisille lampuille omansa, paristoille ja kodin piensähkölaitteille (mahtuisikohan siitä aukosta joku hiustenkuivaaja tmv.)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 06, 2020, 14:18:33
Missä perkeleessä on se simakeskustelu, jossa Hippi kertoi suosikkisimansa? Vai käytiinkö se keskustelu jo Juhan foorumilla? Se oli hyvää simaa, joten pitäisi varautua simakauteen. Siman merkki vain hukassa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 06, 2020, 17:31:09
Lainaus käyttäjältä: Eläimen kokoinen möhkäle - maaliskuu 06, 2020, 14:18:33
Missä perkeleessä on se simakeskustelu, jossa Hippi kertoi suosikkisimansa? Vai käytiinkö se keskustelu jo Juhan foorumilla? Se oli hyvää simaa, joten pitäisi varautua simakauteen. Siman merkki vain hukassa.

En muista, mutta parasta simaa on tämä

(https://www.fabriikki.fi/assets/Uploads/wpf-kotisima.png)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 06, 2020, 17:41:28
^
Juu, tuo on juuri se, jota kehuin Fiilisketjussa.
https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg18867.html#msg18867
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 06, 2020, 17:51:59
Kiitos molemmille. Pääasia, että oikea sima löytyi. Ja pluspisteitä Hipille siitä, että löysi oikean keskustelunkin. Ja sen selvittämisestä millä aikakaudella keskustelu käytiin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 06, 2020, 19:28:00
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 22, 2020, 18:44:49
Nyt on kysyttävää tärkeästä aiheesta.

Miten saadaan iloista iltaa viettävä seurue humaltumaan samaan tahtiin? On ikävää kun joku vetää liikaa etunojaa kun toiset vielä ovat telineissä.

Keskustelu menee epäharmoniseksi ihme jankkaamiseksi kun sakki ei ymmärrä toistensa puhetta, oikein.

Pitäisikö jokainen osallistuja ensin punnita ja sitten pisteyttää juomatottumusten mukaan, josta sitten laskettaisiin kunkin tunnissa tarvitsema (vaatima) annos ja sitten tarkasti seurattaisiin ettei laseja vaihdella eikä kaadeta aineita viemäriin.

Erityisesti vastakkaisen sukupuolen kanssa iltaa istuessa on tärkeää, että myös ajoitukset osuvat nappiin.

Mitä?!!! Eikö tähän tarpeeseen ole vielä(kään) rannekkeessa/ älysormuksessa/ nilkkapannassa toimivaa appia?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 22, 2020, 15:34:42
Paljonko ihmisen lapsessa on alkuräjähdystä ja paljonko on tähtiä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aave - maaliskuu 22, 2020, 15:35:50
^
42.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 27, 2020, 21:39:25
Onko esimerkillisen vastakohta jälkitavallinen?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 27, 2020, 22:02:57
Lainaus käyttäjältä: Eläimen kokoinen möhkäle - maaliskuu 27, 2020, 21:39:25
Onko esimerkillisen vastakohta jälkitavallinen?

Esimerkillinen, on extreme-tavallinen. Tavallinen, on helpoimman osuuden tallaaja, jonka päässä astelee esimerkillinen ja erityisesti esimerkillisin.

Esimerkillisen vastakohta, voisi olla jarrumies, ja esimerkillisyyden terävintä kärkeä edustaa stopparin suuntainen, miten tässä onnistutaankin.

Muutakin on, kuin jana, jollain yksisuuntaisella linjalla. Ja vaika puhuttaisiin yksisuuntaisesta linjasta, ja olemassa olisi, niin tuskin esilläoleva, tai näytettävissä.

Perinnetavallinen, on enemmäkin tavallisuuden eräs sitkoisuusaste, ja sitkon voimakkuus riippuu siitä, miten vahvat puitteet päätyjälle kertyneet. Yleensä esim sukupolvet merkkaavat tässä jotain, tosin joskus myös toiseen suuntaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 28, 2020, 00:20:28

Jos ihminen saisi vaarallisen pöpön, ja toisaalta ilman tuota riskiläistä, voisi elää käytännössä loputtoman kauan, niin miten kauan hänen tulisi kantaa pöpöä, että se kotiintuisi, ja asettuisi talon tavoille?

Mitä olisi ehdottaa, tämän sortin kantajalle, että pärjäisi taakan kanssa, riittävän kauan, ja saavuttaisivat vihdoin päämärän, etupäässä kahdestaan kivoitellen?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 29, 2020, 02:05:21

Mikä on Annankadun vastakohta?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aave - maaliskuu 29, 2020, 02:17:09
^
En anna enkä kadu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 29, 2020, 02:43:20
^ Juuri niin.

Esimerkki on paitsi yleisempää ilmiötä edustava yksittäinen tapaus, myös jäljiteltävä malli.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - maaliskuu 29, 2020, 11:05:28
Tarvitaanko vaurauteen valtava määrä lössiä? Toisessa ketjussa joku mainitsi että avaruustutkimus loppui tähän. Maailmantalous on minulle aihe joka menee yli käsityskykyni, mutta jos nyt oletetaan että koneisto lähtisi kumminkin sytkyttämään entiseen malliin kunhan aikaa kuluu, niin tarvitaanko tosiaan kaikki nykyiset miljardit ihmiset että jotain semmoisia hankkeita voisi viedä eteenpäin kuin esim. Kuuhun palaaminen?

En missään nimessä toivo enkä halua että ihmiskuntaa aletaan järjestelmällisesti harventamaan, koska se tuottaa liikaa inhimillistä kärsimystä. Mutta jos nyt niin kumminkin käy, niin millä tavalla se sitten oikeasti pysäyttäisi sivilisaation kehityksen täysin? Luonnonkatastrofit voisivat sen tehdä ja taatusti komeetan tms. syöksy Maahan. Mutta jos väkeä on vaan vähemmän, niin miten paljon se haittaa, ja ennenkaikkea: MIKSI? Vähemmänhän on silloin myös ruokittavia suita, tai porukkaa jolle täytyy keksiä jotain tekemistä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: mikainen - maaliskuu 29, 2020, 11:59:18
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 29, 2020, 11:05:28
Tarvitaanko vaurauteen valtava määrä lössiä? Toisessa ketjussa joku mainitsi että avaruustutkimus loppui tähän. Maailmantalous on minulle aihe joka menee yli käsityskykyni, mutta jos nyt oletetaan että koneisto lähtisi kumminkin sytkyttämään entiseen malliin kunhan aikaa kuluu, niin tarvitaanko tosiaan kaikki nykyiset miljardit ihmiset että jotain semmoisia hankkeita voisi viedä eteenpäin kuin esim. Kuuhun palaaminen?

En missään nimessä toivo enkä halua että ihmiskuntaa aletaan järjestelmällisesti harventamaan, koska se tuottaa liikaa inhimillistä kärsimystä. Mutta jos nyt niin kumminkin käy, niin millä tavalla se sitten oikeasti pysäyttäisi sivilisaation kehityksen täysin? Luonnonkatastrofit voisivat sen tehdä ja taatusti komeetan tms. syöksy Maahan. Mutta jos väkeä on vaan vähemmän, niin miten paljon se haittaa, ja ennenkaikkea: MIKSI? Vähemmänhän on silloin myös ruokittavia suita, tai porukkaa jolle täytyy keksiä jotain tekemistä.

1969 mentiin Kuuhun vaikka maapallon väkiluku oli puolet nykyisestä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 29, 2020, 12:00:36
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 29, 2020, 02:05:21

Mikä on Annankadun vastakohta?

Otankatu?

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 29, 2020, 11:05:28
Tarvitaanko vaurauteen valtava määrä lössiä? Toisessa ketjussa joku mainitsi että avaruustutkimus loppui tähän. Maailmantalous on minulle aihe joka menee yli käsityskykyni, mutta jos nyt oletetaan että koneisto lähtisi kumminkin sytkyttämään entiseen malliin kunhan aikaa kuluu, niin tarvitaanko tosiaan kaikki nykyiset miljardit ihmiset että jotain semmoisia hankkeita voisi viedä eteenpäin kuin esim. Kuuhun palaaminen?

Minä taisin toisessa ketjussa spekuloida tuolla avaruustutkimuksella. Lähtökohtana oli se, että avaruuden valloitus on erittäin kallista, ja jos tulee syvä maailmanlaajuinen lama, ja raha menee muuhun, avaruuteen sitä ei enää riitä. Ehkä nyt sentään ei avaruustutkimus kokonaisuudessaan lopu. Katsellaan vakka kiikarilla taivaalle ruutupaperivihko ja kynä kädessä, jos ei enää muuhun pystytä. Ainahan tähtitaivasta on tutkittu. Ja sitä paitsi en esittänyt asiaa väistämättömä ennustuksena vaan mietiskelin sitä ympäripyöreästi. Eiköhän niitä raketteja edelleenkin ammuta taivaalle (paitsi Suomessa, jossa niitä ollaan kieltämässä).

Mitä tulee kysymykseen, tarvitaanko avaruuden valloittamiseen ja muuhun sen tyyppiseen paljon ihmisiä, vastaus lienee siinä mielessä kyllä, että suurempi ihmisjoukko saa kerättyä keskuudestaan enemmän rahaa niin, ettei se yksilön kohdalla vielä tunnu kovin ankaralta rasitukselta.

Mietitään vaikka jotain Yhdysvaltojen asevoimia laivastoineen, ilmavoimineen, maavoimineen ja nyt jo avaruusvoimineenkin. Yhdysvaltojen asemahdin ylläpitämiseksi käytetään niin paljon rahaa, että pieni maa ei kykenisi siihen, vaikka kaikki ihmisten rahat kerättäisiin veroina ja käytettäisiin varusteluun. Tässä mielessä paljon ihmisiä on eduksi.

Kun 1960-luvulla kilpailtiin siitä, kuka pääsee ensimmäiseksi kuuhun, jollakin Suomen kokoisella maalla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia tuossa kisassa. Ainot, joilla mahdollisuuksia oli, olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, ja ne sijoittivat todella paljon rahaa avaruusohjelmiinsa.

https://www.cbsnews.com/news/apollo-11-moon-landing-how-much-did-it-cost/

Yle Uutiset 14.8.2019: Rinteen hallituksen ensi vuoden budjetin loppusummaksi on tulossa 57 miljardia.

Wikipedia: Yhdysvaltain puolustusministeriö Vuosibudjetti: 738 miljardia USD (2020)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - maaliskuu 29, 2020, 12:04:36
Lainaus käyttäjältä: Kopek - maaliskuu 29, 2020, 12:00:36
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 29, 2020, 11:05:28
Tarvitaanko vaurauteen valtava määrä lössiä? Toisessa ketjussa joku mainitsi että avaruustutkimus loppui tähän. Maailmantalous on minulle aihe joka menee yli käsityskykyni, mutta jos nyt oletetaan että koneisto lähtisi kumminkin sytkyttämään entiseen malliin kunhan aikaa kuluu, niin tarvitaanko tosiaan kaikki nykyiset miljardit ihmiset että jotain semmoisia hankkeita voisi viedä eteenpäin kuin esim. Kuuhun palaaminen?

Minä taisin toisessa ketjussa spekuloida tuolla avaruustutkimuksella. Lähtökohtana oli se, että avaruuden valloitus on erittäin kallista, ja jos tulee syvä maailmanlaajuinen lama, ja raha menee muuhun, avaruuteen sitä ei enää riitä. Ehkä nyt sentään ei avaruustutkimus kokonaisuudessaan lopu. Katsellaan vakka kiikarilla taivaalle ruutupaperivihko ja kynä kädessä, jos ei enää muuhun pystytä. Ainahan tähtitaivasta on tutkittu. Ja sitä paitsi en esittänyt asiaa väistämättömä ennustuksena vaan mietiskelin sitä ympäripyöreästi. Eiköhän niitä raketteja edelleenkin ammuta taivaalle (paitsi Suomessa, jossa niitä ollaan kieltämässä).

Mitä tulee kysymykseen, tarvitaanko avaruuden valloittamiseen ja muuhun sen tyyppiseen paljon ihmisiä, vastaus lienee siinä mielessä kyllä, että suurempi ihmisjoukko saa kerättyä keskuudestaan enemmän rahaa niin, ettei se yksilön kohdalla vielä tunnu kovin ankaralta rasitukselta.

Mietitään vaikka jotain Yhdysvaltojen asevoimia laivastoineen, ilmavoimineen, maavoimineen ja nyt jo avaruusvoimineenkin. Yhdysvaltojen asemahdin ylläpitämiseksi käytetään niin paljon rahaa, että pieni maa ei kykenisi siihen, vaikka kaikki ihmisten rahat kerättäisiin veroina ja käytettäisiin varusteluun. Tässä mielessä paljon ihmisiä on eduksi.

Kun 1960-luvulla kilpailtiin siitä, kuka pääsee ensimmäiseksi kuuhun, jollakin Suomen kokoisella maalla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia tuossa kisassa. Ainot, joilla mahdollisuuksia oli, olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, ja ne sijoittivat todella paljon rahaa avaruusohjelmiinsa.

https://www.cbsnews.com/news/apollo-11-moon-landing-how-much-did-it-cost/

On myös vauraita lilliputtimaita kuten esim. Luxemburg. Mutta varmasti siellä on jotain tiettyjä rajoituksia jonka vuoksi avaruudenvalloituksesta ei tule mitään. Suuri väkimäärä tekemässä paljon rahaa kuitenkin hivenen mietityttää että se olisi välttämätön pakko, kun voisihan ajatella että olisi pienempi väkimäärä tekemässä paljon rahaa, mikäli raha on kaikki kaikessa. Jos ajatellaan Suomea, niin mitä teollisuutta meillä oli 1960-luvulla? Olimmeko kehityksen kärjessä? Ja sitten kun hetken aikaa olimme Nokian myötä, niin vaikuttiko siihen merkitsevästi väkimäärä...?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 29, 2020, 12:16:29
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 29, 2020, 12:04:36

On myös vauraita lilliputtimaita kuten esim. Luxemburg. Mutta varmasti siellä on jotain tiettyjä rajoituksia jonka vuoksi avaruudenvalloituksesta ei tule mitään. Suuri väkimäärä tekemässä paljon rahaa kuitenkin hivenen mietityttää että se olisi välttämätön pakko, kun voisihan ajatella että olisi pienempi väkimäärä tekemässä paljon rahaa, mikäli raha on kaikki kaikessa. Jos ajatellaan Suomea, niin mitä teollisuutta meillä oli 1960-luvulla? Olimmeko kehityksen kärjessä? Ja sitten kun hetken aikaa olimme Nokian myötä, niin vaikuttiko siihen merkitsevästi väkimäärä...?

Henkeä kohti laskettuna pieni maa voi totta kai olla vauras. Onhan esimerkiksi Sveitsi tunnetusti sellainen. Jättivaltio Intia sen sijaan on asukasta kohti laskettuna köyhä maa, mutta siitä huolimatta intialaiset ovat saaneet rakennettua ydinaseita ja avaruusraketteja ja muuta sen tyyppistä huomattavan kallista, joka ehkä joltakin Islannilta jäisi tekemättä, vaikka islanti on asukasta kohti laskettuna vauras maa. Riippuu vähän siitä, miten asioita lasketaan.

Nokian tapauksessa huomattavan paljon asioista oli ulkoistettu. Kännyköitä kasattiin Kiinassa ja Nokian omistuksestakin suurin osa taisi olla ulkomailla, vaikka langat olivat suomalaisten käsissä. Nokiaan liittyvistä toiminnoista - kun kaikki mahdollinen otetaan huomioon - suurin osa tapahtui Suomen ulkopuolella.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - maaliskuu 29, 2020, 12:32:33
Tulikin mieleen että mitähän saataisiin aikaiseksi jos avaruuteen ponnistettaisiin globaalina hankkeena, eikä niin että joka maa näpertelee jotain omiaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: urogallus - maaliskuu 29, 2020, 12:39:56
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 29, 2020, 12:32:33
Tulikin mieleen että mitähän saataisiin aikaiseksi jos avaruuteen ponnistettaisiin globaalina hankkeena, eikä niin että joka maa näpertelee jotain omiaan.

Ei välttämättä mitään.

Avaruusmatkat eivät ole kannattavaa bisnestä, vaan niitä tehdään kansallisen maineen takia.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: urogallus - maaliskuu 29, 2020, 12:42:57
Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 29, 2020, 11:59:18

1969 mentiin Kuuhun vaikka maapallon väkiluku oli puolet nykyisestä.

Silloin toisaalta taisi olla enemmän energiaa käytettävissä henkilöä kohden kuin nykyään, ainakin USA:ssa. Ja kas kummaa; jenkeissä keskivertopalkansaajan ansiot eivät ole kasvaneet sitten 70-luvun alun.

Tärkein syy lienee silti ollut suurvaltojen välinen kilpailu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 29, 2020, 13:28:31
Lainaus käyttäjältä: urogallus - maaliskuu 29, 2020, 12:42:57
Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 29, 2020, 11:59:18

1969 mentiin Kuuhun vaikka maapallon väkiluku oli puolet nykyisestä.

Silloin toisaalta taisi olla enemmän energiaa käytettävissä henkilöä kohden kuin nykyään, ainakin USA:ssa. Ja kas kummaa; jenkeissä keskivertopalkansaajan ansiot eivät ole kasvaneet sitten 70-luvun alun.

Tärkein syy lienee silti ollut suurvaltojen välinen kilpailu.

Avaruus on kivan paikka, tai paikaton juttu.
Mihin siellä menisi, kuu sopii vain kuuhulluille, jotka eivät tiedä, ettei siellä voi elää.

Avaruusasema suljetaan varmaan, kun sen toiminta-aika auttamatta tulee umpeen. Sen taloudellin ylläpito ei varmaan enää onnistu. On jo maksanut 200 miljardia vähintään, eikä varmaan maksajia enää löydy, kun sen markkina-arvoa ei enää ole. Tutkimukset joita siellä on tehty voidaan nykyisin tehdä muutenkin ja on aika vaikea keksiä sellaisia uusia panottumuustutkimusen tarvitsemia toimia joille nykyisin löytyisi maksajia.

Ps, tuli niin omituinen kirotusvihre, etten korjannut.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - huhtikuu 01, 2020, 12:07:31
Jotkut ihmiset ovat aivan raivona 5G-mastoista. Onko heillä joku todellinen syy vihata niitä, vai onko tämä taas jotain foliohattukamaa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 01, 2020, 12:42:56
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 01, 2020, 12:07:31
Jotkut ihmiset ovat aivan raivona 5G-mastoista. Onko heillä joku todellinen syy vihata niitä, vai onko tämä taas jotain foliohattukamaa?

Ehkä se on sekä että.

Ilmassa viuhuu jo sen verran sähköä, että alkaa ilmaantua uusia sitä hyödyntäviä keksintöjä. NFC-tekniikka on jo vanhaa, mutta nyt on sitä hyödyntämään keksitty E-kirja joka ei tarvitse akkua, se imaisee tarvitsemansa energian kännykän säteilystä.

https://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=10605&via=n&datum=2020-03-30_15:21:58&mottagare=29428

Sähkömagnetismi on vähän kuin mikä tahansa myrkky tai lääke, oikea annostelu on tärkeää. Siitä sitten kiistellään onko annos vahingollinen, harmiton vai hyödyksi. Olen melko varma, että asia selkiytyy seuraavan tuhannen vuoden kuluessa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 05, 2020, 12:00:09
Näin eilisen läträämisen jälkeisessä tilassa outoja ajatuksia puskee pintaan, mistähän sekin johtuu.

Nyt tuli mieleen ajatus, että kun häkkilintuja käyttään joskus hapenpuutteen tai häkäkaasun ilmaisimina, niin olisiko jotain eliötä joka reagoisi tosi voimakkaasti koronavirukseen?

Olisi aika päheetä jos pöydällä oleva purkki ruskeaa mönjää muuttuisi hetkessä kirkkaankeltaiseksi koronaviruksia aistiessaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 17, 2020, 18:13:24
Miten sanotaan jos antaa tehtäväksi jollekin toiselle tuoda joku asia? Tuotatuttaa? Tuodatuttaa? Tuotattaa? Tuodattaa? Vai miten?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 17, 2020, 18:17:40
Ensimmäinen ja kolmas ehdotus kuulostavat parhailta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 17, 2020, 18:18:28
Teettää?

Minä teetin hänellä homman.

Mutta paljon helpommin ja selvemmin on sanottu: Annoin hänelle homman tehtäväksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 17, 2020, 18:34:15
Kiitos molemmille. Ja joo Hipin neuvo on tietysti käytössä. En edes tiedä olenko koskaan ollut tilanteessa, jossa tuoda-sanan teettomuodolle olisi ollut tarvetta. Teettää tai teetättää ovat tuttuja. Olisiko kenties jopa niin, ettei suomen kielessä ole kaikille verbeille teettomuotoa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 27, 2020, 06:14:21
Tuli mieleen, että kun neuroni saa hermoimpulssin ja täyttää sen seurauksena itsensä netrium-ioneilla, niin täyttääkö se aina itsensä riittävän täyteen natriumioneita, jotta kynnysarvo ylittyisi, vai voiko se täyttää itsensä natriumioneilla alle tuon kyynysarvonsa? Jos se voi täyttää itsensä alle tuon kynnysarvon, niin jos neuroni saa uuden hermoimpulssin, riittääkö tällä kerta pienempi impulssi siihen, että edellisen kerran ja tämän udemman kerran hermosolun sisään päästetyt netrium-ionit ylittävät kynnysarvon?

Kun nyt sitten mietimme kuinka "neuroni" toimii normaalissa tekoälyssä, niin onko sillä edes analogisesti samalla tavalla muisti integroituna johonkin yhtälöön, joka muistaisi, että paljonko kyseinen neuroni on saanut ärsykettä aiemmin, että se tietäisi kynnysarvon ylittyessä aktivoitua vaikka nuo kerrat yksin eivät aktivaatioon vielä riittäisikään? Liittyykö koneoppimisessa käytetty termi backpropagation tähän vai onko sen funktio joku toinen?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 27, 2020, 07:52:17
Lainaus käyttäjältä: Konmari - huhtikuu 17, 2020, 18:34:15
Kiitos molemmille. Ja joo Hipin neuvo on tietysti käytössä. En edes tiedä olenko koskaan ollut tilanteessa, jossa tuoda-sanan teettomuodolle olisi ollut tarvetta. Teettää tai teetättää ovat tuttuja. Olisiko kenties jopa niin, ettei suomen kielessä ole kaikille verbeille teettomuotoa?

Ei varmaan olekaan, mutta kyllä tässä tapauksessa, siis kun on annettu tehtäväksi tuoda jotain, oikein on: tuotattaa. Aina kannattaa kokeilla sanaa lauseseen: tuotatan hänellä itselleni herkkuja.

Noin semanttisesti ajatellen, sanoilla tuotattaa ja teetättää on suomenkielessä vähän...ylimielinen sävy, tulee mielikuva käskyttämisestä, ei pyytämisestä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Sepe - huhtikuu 27, 2020, 08:47:00
Aikoinaan eräs tamperelainen tuttuni sanaili:

hevonen vetää puut metsästä
mies vedättää hevosella puut
puiden myyjä vedätyttää puut
puiden ostaja vedätytättää puut
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - huhtikuu 27, 2020, 08:53:32
Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 27, 2020, 08:47:00
Aikoinaan eräs tamperelainen tuttuni sanaili:

hevonen vetää puut metsästä
mies vedättää hevosella puut
puiden myyjä vedätyttää puut
puiden ostaja vedätytättää puut

Ostajan vaimo vedätytyttätää puut...?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 27, 2020, 10:35:14
Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 27, 2020, 08:53:32
Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 27, 2020, 08:47:00
Aikoinaan eräs tamperelainen tuttuni sanaili:

hevonen vetää puut metsästä
mies vedättää hevosella puut
puiden myyjä vedätyttää puut
puiden ostaja vedätytättää puut

Ostajan vaimo vedätytyttätää puut...?

Pakkanen panee ostajan vaimon vedätyttämään muut metsiköstä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 27, 2020, 10:40:10
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 05, 2020, 12:00:09
Näin eilisen läträämisen jälkeisessä tilassa outoja ajatuksia puskee pintaan, mistähän sekin johtuu.

Nyt tuli mieleen ajatus, että kun häkkilintuja käyttään joskus hapenpuutteen tai häkäkaasun ilmaisimina, niin olisiko jotain eliötä joka reagoisi tosi voimakkaasti koronavirukseen?

Ihmine lienee sellainen eliö, joka regoi kaikkein voimakkaimmin mahdottoman pieneen eliön kaltaiseen pelotteeseen.- Ihan maailmanlaajuisesti.

No joo ilmeisesti on tarkoitus saada selville missä niitä pikku-otuksia majailisi, mutta nykyään tiedetään, että ainakin lepakoissa, ihmisissä, kissoissa, minkeissä--..
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 29, 2020, 15:16:07
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 01, 2020, 12:07:31Jotkut ihmiset ovat aivan raivona 5G-mastoista. Onko heillä joku todellinen syy vihata niitä, vai onko tämä taas jotain foliohattukamaa?

Peruslinja tällaisen arviointiin, voi lähteä ihan ihmisen rakenteesta. Suurin osa ihmisestä on vettä, ja sitä on levittäytyneenä kaikkialle kroppaan.

Vesimolekyylit ovat polarisoituneita, varauskertymänsä takia. Tähän imiöön perustuu esim microaaltouuni. Vesimolekyylejä voi tosiaan saada liikkeelle, ja aiheuttaa sen kautta lämpötilan nousua, enemmä materiaalin sisältä päin, missä vesimolekyylejä onkaan.

Ei-neutraalit molekyylit, sähkökentän suhteen, ovat tässä se liikkuva osa. Microaaltouunissa liikkuvuuden maksimointiin voi liittyä sopiva tahdistaminen.

Periaatteessa voimia voi olla paljonkin, johonkin kohdistuen, esim sähkömagneettisesti tai muuten, mutta jos suuntautuvat voimat eivät aiheuta vaikuttuvan osan liikettä, tai pyörimistä itsensä suhteen, tai molempia, on voimat tasapainossa, ja vaikutus neutraalia. Perusfysiikkaa.

Sähkömagneettinen säteily ei ole kovin neutraalia. Mihin sen vaikutuksellisuus ulottuu, vaihtelee, ja on säätökysymys. Jos yhä voimakkaampia voimia lasketaan irti miten, niin näissä on riskiä sitä mukaa.

Eniten itseäni huolestuttaa näissä perustavaa laatua olevat linjat, ja niistä huolehtiminen. Koska ei kannata ajatella liikoja, niin riskin katson olevan juuri tässä, ei niinkään voimissa ja niiden käytössä.

Voimien kontrollointi noin muuten maailmassa, voi olla hyvin tiukasti säädeltyä ja kontrolloitua. Siten ristiriita linjoissa tuntuu joskus vahvalta.

Suurin ongelma näissä onkin ihmisen järjestelyllisyyteen liittyvät kyvyt. Tästä kerrotaan monesti, eikä aiheetta. Toisaalta, asian kuntoonsaattaminen voi olla täysin vailla mielenkiintoa, jota voisi odottaa, kun intressejä on kerran niin paljon, puolesta ja vastaan.

Menen laajuuden takia tässä tavallaan aiheen ohi, sillä näin voi kannanottoni kääntyä monen mielessä.

(Muokattu muutama typo)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 29, 2020, 15:33:51

Kun ristiriidan aihetta voi järkevä odottaa olevan, niin ristiriitaa eniten lisäävää tässä on odottaa sitä, ettei ristiriitaa ole, tai tarvitse olla olemassa, tai jos sitä on, se ei merkitsisi. Tällainen painotus viittaa usein omahyväisyyteen. Toisaalta, suora tietämättömyys voi olla myös kyseessä, koska vaikutuksia ja seuraamuksia ei välttämättä suoraan osata ajatella kauttaaltaan.

Jos ihminen sentään useimmiten tunnistaa itsensä peilikuvasta, niin että lanseeraa liikkeelle jotain välinettä, ajatuksellista tai muuta, niin vielä hankalampaa voi nähdä sitä, miten se peilautuu muussa kokonaisuudessa, eri havaitsijoille, puhumattakaan, että mennään ohi suoran simppelin havaittavuuden, ja siihen liittyvän jakamismahdollisuuden, muuten kommunikoimiskykyisten kesken.

Selkeimmin osoitettava tyhmyys/ajattelemattomuus, on kieltää havainnot, tai pyrkiä olemaan näkemättä niitä. Vaikeammin osoitettava tyhmyys liittyy merkityksellisempään, joka on summaavaa ja merkityksellisempää kokemusta, missä kokijuutta olemassa, puhtaampaa havainnoijaa isommin. Tällaisen suhteen, voi kokija olla ihan yhtä pihalla kuin kaikki, mikä voi olla monesti ihan normaalia. Havaitseminen on kynnystapahtuma, jossa jäävuoren huippu tavoittuu, vähän kauempaa, korkeammalta,... siis enemmän erillisestä päin.

Että kokemustuntuma ei saa yleistä jakamista, on aika selvää. Että suhde tähän muuttuu kieltäväksi jo periaattetasolla, ei ole tolkullinen. Toisaalta, kokemustuntuman, arvioinnin, spekuloinnin, ... voimakas dumppaaminen miten vain, havaintotason liittymään, on yhtä posketonta.

Heittoihin, arvioihin, spekulaatioihin, ... liittyy oma taidokkuutensa, ja tällaisen arviointi/mitattavuus. Mittariston esittely on jo haasteellisempaa.

Se, että sanoina ryvettyy esim talous, hyvyys, kauneus, rakkaus, tehokkuus, optimointi, ekonomisuus, herkkyys, taito, voima, laatu, ... ei ole ihme. Tätä ihmeempää ei ole se, jos varteenotettavuuden suhteen, yhteisemmäksi ajatellun alueen viemäristä, valuu alas jotain heiveröisempää. Jos aktiivipumpausta, niin alasvaluttaminen tietysti paikallaan, ihan jo "reaktioperustein".
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 29, 2020, 15:56:14

Perustunteet ovat joskus sellainen peruspiirre eläimillä, joka ei näy muille aina kovin selvästi. Ihmisen tapauksessa, tunteita voi yrittää päätellä muustakin kuin liikkeistä, joiden voi katsoa tiivistyvän lähestymiseen, pakenemiseen tai jäätymiseen.

Perustunteita ja tuntemustasoa voidaan kuitenkin yrittää kieltää aktiivisesti, siinä kun tähän pyrkiminen on kannattavaa. Eläimiä ei tarvitse ajatella tuntevina, jne.

Myös ihmisen tunnetiloja voi olla joskus vaikea lukea, erikoisemmissa tilanteissa, kun ilmeisiin ei ole kykyä, tai edes toimintaan (jäätyminen). Tuntemukset voivat laimentua tai hävitä, jos ilmeellisyys ei liity tähän. Aina ei näin kuitenkaan ole.

Että ihminen voi tunteiden puolesta elää oikein mitään konkreettisempaa, voi johtaa sitä mukaa karsiutuvaan tuntemuskatoon. Oppiminen perustuu toisaalta juuri tähän karsintaan, ja vahvistumiseen. Saman voi nähdä tietysti kokonaisvaltaisemmilla tasoilla.

Lopputuloksena on nykykäsityksissä se, että tunteita yleensä on olemassa, ihmisillä, ja jopa eläimillä. Tunteet tietynlaisina ovat selkeämmin ryhmittyvinä, ja usein jaettavaksi mainitaan jotain "konkreettista", kuten viha, suru, ilo. Erittelymaailma näistä voi olla laajempi ja täsmällinen.

Osa koetusta ja havaitusta ei johda isoihin tunnelaatikoihin, tai jos johtaa, ei näistä välttämättä saa vinkkiä siitä, mitä tulisi huomioida. Että jotain päätyy tällä tavoin merkitykselliseksi jollakulla, epätavallisin seurauksin, ei ole mitenkään outoa.

Tuntemismaailmaa ajatellen, perustavammat tunteet ovat klassikoita, aina jotenkin ilmeneviä. Että vain tämä tulisi hyväksyttyä normatiivsesti, vaikka empatian korostamisen avulla, on melko pidättyväistä ilmapiiriä luova. Empatiaa voi ohjata aika paljon tietynlainen käsitys siitä, mikä tuntemuksellisesti on empatian kautta hyväksyttävää. Tässä on omat päävirrat, joita poimitaan eri lailla odotettaviksi, eri yhteyksissä.

Poitti, jonka voisi poimia tästä, on se, että tunteita kannattaa tylyttää, ja toisaalta vaalia. Että kummankin ison merkitysen tietää, tuo omanlaista vastuuta sille, jonka käsissä päätöksiä voi ajatella olevan. Kun päätöksenteko tästä ulkoistetaan voimakkaille, mutta karkeille toimijoille, niin voi odottaa jotain, ja toisaalta arvella jotain siitä, mitä riskejä ehkä tähän liittyy.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 30, 2020, 00:14:35
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 27, 2020, 10:35:14
Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 27, 2020, 08:53:32
Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 27, 2020, 08:47:00
Aikoinaan eräs tamperelainen tuttuni sanaili:

hevonen vetää puut metsästä
mies vedättää hevosella puut
puiden myyjä vedätyttää puut
puiden ostaja vedätytättää puut

Ostajan vaimo vedätytyttätää puut...?

Pakkanen panee ostajan vaimon vedätyttämään muut metsiköstä.
Kyllähän se siitä selvinyy..., siis selvinyytyy..., ääh selviintynyy...
Spede - Rumaluistelu.
https://www.youtube.com/watch?v=R5Gnk9hW7xg (https://www.youtube.com/watch?v=R5Gnk9hW7xg)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - toukokuu 03, 2020, 13:11:53

5G:stä vielä, ihan arkitason havaintona.

Jo näkyvä valo on säteilyyn perustuva, ja sillä on vaikutusta elintarvikkeiden tilaan. Elintarvikkeissa olevat prosessit vauhdittuvat, ts pilaantuminen kiihtyy, ihmisravintoa ajatellen.

Vaikka elintarvikkeissa ei olisi immuniteettia näkyvää valoa kohtaan, koska elintarvike kuten ruokaölyt, ovat viety irralleen niissä olevista elämänketjuista, niin degeneraatioboostista voi yleisesti päätellä jotain voimista.

Kasvisruokaperäiset toisaalta, elävässä ketjussa, ovat nimeomaan säteilyn voimista osaansa keräävää. Se mikä tappaa ja vammauttaa, ja vie prosesseja eteenpäin, toisaalta on tae sille, että jotain voi romahtaa.

Vaikka ajattelusta voi olla vaikea heti keksiä mitään varteenotettavan sovellettavaa, niin ymmärrys tällaisten prosessien olemassaoloon, tai edes arvelu näistä, antaa jotain arviointimahdollisuutta valintoihin. Muuten joudutaan menemään uskovaistamiseen luottaen.

Uskovaistaminen, ei siinä mitään pahaa ole, tosin jos vain tätä yksipuolisuutta, niin mikähän on seuraus?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 14, 2020, 22:51:45
Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 17, 2020, 11:30:30
Mitä hälle vastaisin, kysyjälle kertoisin?

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006509061.html"On totta, että he ovat tehneet kauheita asioita. Kysyisin kuitenkin, että jos asuu neljän päivän kävelymatkan päässä päätiestä ja sotilaat tulevat polttamaan kylän ja raiskaamaan naisia, mitä väkivallattoman vastarinnan muotoa suosittelisit heille."
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 22, 2020, 18:35:37
^ Vaikea kysymys, tosiaan.

On muuten hieno se Arundhati Royn esikoisteos, Joutavuuksien jumala.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Lognessa - toukokuu 22, 2020, 21:32:25
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 14, 2020, 22:51:45
Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Eipä ole tullut aiemmin ajatelleeksi miksi noin on. Joskus se oli Saab ja tuotanto tapahtui ehkä Suomessa tai ainakin Ruotsissa.
Näiden maskikauppojen, valtioyhtiöiden johtajien ökypalkkojen ja poliisienkin paljastuttua jopa rikollisiksi, on hyvä kyllä alkaa kyseenalaistamaan vähän kaikkea, mihin on perustanut luottamuksensa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - toukokuu 23, 2020, 09:43:27
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 22, 2020, 21:32:25
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 14, 2020, 22:51:45
Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Eipä ole tullut aiemmin ajatelleeksi miksi noin on. Joskus se oli Saab ja tuotanto tapahtui ehkä Suomessa tai ainakin Ruotsissa.
Näiden maskikauppojen, valtioyhtiöiden johtajien ökypalkkojen ja poliisienkin paljastuttua jopa rikollisiksi, on hyvä kyllä alkaa kyseenalaistamaan vähän kaikkea, mihin on perustanut luottamuksensa.
Jos hyviä puolia haluaa etsiä, eikö iso asiakas saa paremmin kilpailutettua ja halvemmalla hinnalla kaluston ja kenties huollotkin?
Tai ainakin varaosat jos itse huoltaa, sekä yhtenäisemmän kaluston jonka huolto sekä käyttö on helpompaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 23, 2020, 13:02:58
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 23, 2020, 09:43:27
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 22, 2020, 21:32:25
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 14, 2020, 22:51:45
Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Eipä ole tullut aiemmin ajatelleeksi miksi noin on. Joskus se oli Saab ja tuotanto tapahtui ehkä Suomessa tai ainakin Ruotsissa.
Näiden maskikauppojen, valtioyhtiöiden johtajien ökypalkkojen ja poliisienkin paljastuttua jopa rikollisiksi, on hyvä kyllä alkaa kyseenalaistamaan vähän kaikkea, mihin on perustanut luottamuksensa.
Jos hyviä puolia haluaa etsiä, eikö iso asiakas saa paremmin kilpailutettua ja halvemmalla hinnalla kaluston ja kenties huollotkin?
Tai ainakin varaosat jos itse huoltaa, sekä yhtenäisemmän kaluston jonka huolto sekä käyttö on helpompaa.

Luulisin, että hankintasopimus tehdään könttäkauppana johon sisältyy autot+huollot, ehkä tarvittavat laskennalliset varaosatkin.

Ihmetyttää vaan, että aina vaan sama merkki voittaa kilpailutuksen. Esim. Postilla on huomattavasti suurempi varianssi kalustossa. Armeijan valintaperusteista alammekin saada jo tietoa, mihin se perustuu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aave - toukokuu 23, 2020, 13:12:06
Toyotan ylivertaisuudesta on runsaasti näyttöä, varsinkin Lähi-Idästä ja Afrikasta. Suomen poliisi voisi hankkia Toyotan pick-uppeja, ja varustaa niiden lavat erinäisillä joukkojenhallintalaitteilla, kuten jalustalle pultatuilla konekivääreillä. Näin turvapaikanhakijat ja siirtolaiset tuntisivat olonsa täällä kotoisammaksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 23, 2020, 15:17:47
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 14, 2020, 22:51:45
Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Konsernin pitäisi prässätä jokaiseen malliinsa takaluukuun näkyvästi edellä mainitut kirjaimet, niin tietäisi paremmin, millaisia autoja kannattaa varoa. Olen nähnyt viime aikoina niin salakavalia piilopoliisiautoja, ettei niitä olisi arvannut poliisiautoiksi mitenkään. Jos kaikki olisivat Skoda Octavioita, se vähän helpottaisi. Tietäisi olla varovainen, kun miettii, kannattaako lähteä ohittamaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 23, 2020, 16:35:10
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 14, 2020, 22:51:45
Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Kun eivät ole.
Uudet poliisiautot otettiin käyttöön Suomessa - tältä näyttävät poliisi-mersut  (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/d6784c46-430b-4414-a634-8df27e33cd90)

Kai nuo kilpailutetaan ajoittain. Reinikaisen aikaan maijat oli Ford Transiteja.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Lognessa - toukokuu 23, 2020, 23:59:20
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 23, 2020, 15:17:47
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 14, 2020, 22:51:45
Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Konsernin pitäisi prässätä jokaiseen malliinsa takaluukuun näkyvästi edellä mainitut kirjaimet, niin tietäisi paremmin, millaisia autoja kannattaa varoa. Olen nähnyt viime aikoina niin salakavalia piilopoliisiautoja, ettei niitä olisi arvannut poliisiautoiksi mitenkään. Jos kaikki olisivat Skoda Octavioita, se vähän helpottaisi. Tietäisi olla varovainen, kun miettii, kannattaako lähteä ohittamaan.

Samoin olen huomannut, valkoisia autoja, joilla ohut "kattoteline", merkki jää arvoitukseksi/toisarvoiseksi, koska sitä käy läpi hetki aiemmin ajamaansa nopeutta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 02, 2020, 14:42:38
Miten liimata tai "liimata" lohjennut parin kilon betonipala takaisin kiinni?
Kiinnityspinta-alaa olis ehkä noin 2 dm2. Säälle, sateelle, pakkaselle, auringolle jne altistuva.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 02, 2020, 15:00:42
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 02, 2020, 14:42:38
Miten liimata tai "liimata" lohjennut parin kilon betonipala takaisin kiinni?
Kiinnityspinta-alaa olis ehkä noin 2 dm2. Säälle, sateelle, pakkaselle, auringolle jne altistuva.

Saneerauslaasti ja PU-liima ovat varmasti eräs vaihtoehto. Tietysti voisi myös valaa petonista uuden balan paikalle.

Itse en ole venemiehiä, mutta ajatus betoniveneen rakentamisesta on kiehtonut mieltä. Materiaali olisi halpaa ja helppoa valmistaa missä vaan itsekin. Voisi vaikka kaukaisella merenrannalla rakentaa ison asuntolaivan jolla sitten kelluskelisi ympäri maailmaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - kesäkuu 07, 2020, 14:51:17
Pakastevadelmien pusseissa sanotaan että marjat pitää keittää tms. ennen käyttöä. Miten niistä voi tehdä yhtään mitään, kuten esim. piirakkaa, jos ei halua että ne marjat on ihan paskana?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 07, 2020, 15:18:27
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 02, 2020, 15:00:42
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 02, 2020, 14:42:38
Miten liimata tai "liimata" lohjennut parin kilon betonipala takaisin kiinni?
Kiinnityspinta-alaa olis ehkä noin 2 dm2. Säälle, sateelle, pakkaselle, auringolle jne altistuva.

Saneerauslaasti ja PU-liima ovat varmasti eräs vaihtoehto. Tietysti voisi myös valaa petonista uuden balan paikalle.

Itse en ole venemiehiä, mutta ajatus betoniveneen rakentamisesta on kiehtonut mieltä. Materiaali olisi halpaa ja helppoa valmistaa missä vaan itsekin. Voisi vaikka kaukaisella merenrannalla rakentaa ison asuntolaivan jolla sitten kelluskelisi ympäri maailmaa.

MythBustersissa rakennettiin joskus aikoinaan lennokki betonista. Idealla näyttää olevan jatkajiakin: https://www.youtube.com/watch?v=JDTUebzJLRE
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 07, 2020, 15:20:08
^^
Ei niitä ole pakko keittää. Tosin ulkomaisista pakastemarjoista ehkä voi tulla norovirusta tai listeriaa, mutta ei nuo öttiäiset jokaisessa pussissa piileksi. Perusterveelle mahatauti yleensä ei ole kuolemaksi, mutta pikkulapsille ja vanhuksille ne kyllä voi olla aika pahoja tauteja.

Pakastemarjat harvoin on sulatuksen jälkeen kovinkaan kummoisen näköisiä (puolukkaa lukuunottamatta), eli aika paskana ne muutenkin on, joten ei se kiehauttaminen juuri tilannetta pahenna. Itse nyt olen käyttänyt mikrossa sulatettuja (ei keitettyjä) vattuja suomalaisten mustikoiden mausteena kohta puolisen vuotta eikä tauti ole napsahtanut vielä kohdalle.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - kesäkuu 07, 2020, 15:54:30
Ok.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - kesäkuu 07, 2020, 21:35:58
Minä olen pitänyt ulkomaalaisten pakastemarjojen paistamista piirakan pällysteessä ihan keittämisen veroisena pöpöjen tuhoamistapana. Kotimaisissa pakastemarjoissa ei keittämis- tms. kehotusta ole.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 08, 2020, 00:51:47
Minä muistan kerran saaneen pahan ripulin ulkom. pakastevadelmista. Sen jälkeen en pitkään syönyt (olin syönyt raa'asti jäisinä tai vähän lämmittäen).  Sittemmin koitin keittää n. 2 min kattilassa josta valutin vedet ja tästä puuromaisesta seoksesta tein uudelleen pakastettavia pakkauksia joista on helppo syödä/lämmittää. Mutta sen verran työlästä minulle nykyään että helpompi syödä hillona kaupan purkista.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 08, 2020, 07:11:35
^
Valutit vedet  :o :o :o :o :o :o

Et ka nyt niitä veteen laittanut kiehumaan? Jos noin teit, niin siinä meni kyllä mehut vadelmista. Vatuissa on ohut kuori, joka rikkoutuu osaksi pelkästä sulatuksesta saati sitten keittämisestä ja mehut tursuavat niistä pienistä palleroista ulos.

Jos olen vattuja lapsille tarvinnut, niin olen kipannut pussillisen kattilaan ja antanut niiden siinä sulaa. Sulatusta olen voinut tehota käyttämällä vatut mikrossa ennen keittämistä ja vasta sitten kipannut ne sulatuskulhosta kattilaan. Sulatuksen jälkeen olen ne kuumentenut ja omassa mehussaan kieuttanut sen pari minuuttia.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 08, 2020, 09:38:24
Viileä vattu on parasta!  ;)

Itse asiassa kaikki pakastemarjat ovat parhaimmillaan hieman kohmeisina. Jos ulkomaan pöpöjä pelkää sitten pitää ostaa kotimaista. Hintaero ei oikeasti ole hirveä. Kotimainen mustikka, puolukka ja herukka kaupan pakastealtaassa ovat sen hintaisia, ettei niitä kannata torilta ostaa. Sijoittaa ne pennoset vaikka vattuihin ja mansikoihin. Etenkin kotimainen pakkasvadelma on oikeasti kiven alla. Jos pääsee itse poimimaan asia on tietysti kaikin puolin eri. Muuten torivadelmilla täytyy pakastinta täyttää.

Täytyykin raivata tilaa pakastimessa uudelle sadolle.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 08, 2020, 11:52:03
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 02, 2020, 15:00:42
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 02, 2020, 14:42:38
Miten liimata tai "liimata" lohjennut parin kilon betonipala takaisin kiinni?
Kiinnityspinta-alaa olis ehkä noin 2 dm2. Säälle, sateelle, pakkaselle, auringolle jne altistuva.

Saneerauslaasti ja PU-liima ovat varmasti eräs vaihtoehto. Tietysti voisi myös valaa petonista uuden balan paikalle.

Itse en ole venemiehiä, mutta ajatus betoniveneen rakentamisesta on kiehtonut mieltä. Materiaali olisi halpaa ja helppoa valmistaa missä vaan itsekin. Voisi vaikka kaukaisella merenrannalla rakentaa ison asuntolaivan jolla sitten kelluskelisi ympäri maailmaa.

Betonikellukkeita voi kyllä tehdä, mutta tuskin kovin halpaa ja käytännöllistä se olisi. Vaatisi siis ilmeisesti ontoa ilmatilaa betonirakeen sisälle.
Eikä missä vain, helpostakin voidaan olla montaa mieltä.  Painoakin kertyy aika lailla.

Betoni ei kyllä kellu itsessään, mutta ihan samon kuin muissakin rakenteissa pysyy pinnalla, kunhan muistaa sen perusteen eli kaikki kelluu, jos sen kappaleen syrjäyttämä vesimäärän paino on suurempi kuin kappaleen paino.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 08, 2020, 15:54:29
Eräs bangladeshiläinen tuttavani/ystäväni ihmetteli kerran täkäläistä intoa syödä kaikkea raakaa, saalaateista marjoihin. Siellä päin on kai tapana kypsentää kaikki ruoka.

Liekö maksamato jo saapunut Suomeen? Uutinen vuodelta 2011:

Vaarallinen loinen kolkuttelee jo Suomen ovea (https://yle.fi/uutiset/3-5345813)
Ihmiselle vaarallista maksatautia aiheuttavan myyräekinokokki-loisen odotetaan lähiaikoina leviävän myös Suomeen. Ruotsissa kyseisiä loismatoja on jo löydetty. Professori Antti Oksanen Evirasta sanoo, että Saksassa ihmisen saama loistartunta on enimmäkseen yhdistetty metsästäviin koiriin ja esimerkiksi heinäntekoon. Oksasen mukaan loisen tarttuvuus ihmiseen on kuitenkin heikko.
Oksasen mukaan ei ole selvää näyttöä, että metsämarjat olisivat olleet ihmiselle tartunnan lähteenä, mutta toisaalta päinvastaisenkaan osoittaminen ei ole mahdollista.

- Loisen tartunnan itämisaika on jopa 5-15 vuotta, joten on vaikea osoittaa, mistä ihminen on tartunnan saanut.

Oksasen mukaan Saksassa tartunnat on yhdistetty enimmäkseen metsästyskoiriin ja monenlaiseen luonnossa liikkumiseen, kuten heinätekoon, heinäkorsien imeskelyyn ja myös mansikoiden syömiseen.

- Ei kuitenkaan ole näyttöä, että tartuna olisi tullut mansikan kautta, vaan ihminen on voinut altistua sille poimiessaan mansikoita luonnossa.

Pakastaminen ei tapa loismatoja.
...
Marjat ja myös vihannekset pitää keittää, jos haluaa pelata varman päälle.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 09, 2020, 04:38:52
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 08, 2020, 15:54:29
Eräs bangladeshiläinen tuttavani/ystäväni ihmetteli kerran täkäläistä intoa syödä kaikkea raakaa, saalaateista marjoihin. Siellä päin on kai tapana kypsentää kaikki ruoka.

Liekö maksamato jo saapunut Suomeen? Uutinen vuodelta 2011:

Vaarallinen loinen kolkuttelee jo Suomen ovea (https://yle.fi/uutiset/3-5345813)
Ihmiselle vaarallista maksatautia aiheuttavan myyräekinokokki-loisen odotetaan lähiaikoina leviävän myös Suomeen. Ruotsissa kyseisiä loismatoja on jo löydetty. Professori Antti Oksanen Evirasta sanoo, että Saksassa ihmisen saama loistartunta on enimmäkseen yhdistetty metsästäviin koiriin ja esimerkiksi heinäntekoon. Oksasen mukaan loisen tarttuvuus ihmiseen on kuitenkin heikko.
Oksasen mukaan ei ole selvää näyttöä, että metsämarjat olisivat olleet ihmiselle tartunnan lähteenä, mutta toisaalta päinvastaisenkaan osoittaminen ei ole mahdollista.

- Loisen tartunnan itämisaika on jopa 5-15 vuotta, joten on vaikea osoittaa, mistä ihminen on tartunnan saanut.


Lämpimissä maissa ruokien pilaantuminen on niin nopeaa, että kypsentäminen on suositeltavaa. Lisäksi niissä esiintyy bakteereja, viruksia, loisia, joita viileän ilmanalan maissa ei ole.

Myyräekinokokkia ei ole todettu Suomessa. Suomessa esiintyy kyllä hirviekinokokkia. Niin myyrä- kuin hirviekinokokinkin todennäköisin tartuntalähde on koira.

Ihminen voi saada hirven tavoin tartunnan loista kantavan koiran tai suden ulosteista tai niiden ulosteen saastuttaman veden tai elintarvikkeiden välityksellä. Ihmiselle suurin riski on tartuntaa kantava koira, jonka turkkiin tarttuneet madon munat voivat joutua käsiin ja sitä kautta suuhun. Metsästettyjen susien turkissa voi myös olla ekinokokin munia.

Porojen ja hirvien teurastusjätteet, varsinkin keuhkot, tulee hävittää niin, etteivät koirat tai luonnoneläimet pääse niitä syömään.

Jos haluaa käyttää poron tai hirven keuhkoja tai muita sisäelimiä koiran rehuna, ne tulee kypsentää huolellisesti.

Koirien säännöllisestä heisimatolääkityksestä ekinokokkiin tehoavalla lääkeaineella, esim. pratsikvantelilla, tulee huolehtia varsinkin poronhoitoalueella ja metsästys-, erityisesti hirvikoirien kohdalla.

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/ekinokokit/

Loisen tarttuvuus ihmiseen on ilmeisesti hyvin alhainen. Ehkä noin yksi sadasta altistuneesta (munia nielleestä) ihmisestä sairastuu. Saksalaisen tutkimuksen mukaan riskiä lisää pieneläimiä tappavan koiran omistaminen. Jyrsijöitä pyytävä koira on lääkittävä säännöllisesti loiseen tehoavalla matolääkkeellä. Luotettavaa näyttöä myyräekinokokin tarttumisesta ihmiseen marjojen välityksellä ei ole.
https://suomenluonto.fi/uutiset/suora-linja-marjoja-ei-tarvitse-pelata/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 09, 2020, 09:54:00
^
Kiitos. Hyvä tietää.

Siispä äiti oli oikeassa, käsien pesu ennen ruoanlaittoa ja syömistä on hyvinkin hyvä tapa. Varsinkin, jos on koiranomaistaja tai on paijannut jonkun koiraa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 09, 2020, 10:21:45
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 09, 2020, 09:54:00
^
Kiitos. Hyvä tietää.

Siispä äiti oli oikeassa, käsien pesu ennen ruoanlaittoa ja syömistä on hyvinkin hyvä tapa. Varsinkin, jos on koiranomaistaja tai on paijannut jonkun koiraa.

Tämä on juuri aiheen mukainen, vaikea kysymys.

Toisaalta, taas on paljon yliherkkyys- ja autoimmuunisairauksia joiden esiintyvyys talouksissa, joissa lapset paijaavat karvaisia, saastaisia ja haisevia lemmikkejään, on pienempi, kuin supersiisteissä sairaalankaltaisissa ympäristössä kasvaneilla.

Siinä, missä raja kulkee hyväksyttävän sottaisuuden ja siisteyden välillä, en osaa sanoa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 09, 2020, 10:30:29
Juu, jos tenavan yllättää syömästä hiekkalapiolla kuravettä, niin kannattaa ottaa siitä ensin valokuva ja kieltää vasta sitten. Jos nyt pitää tarpeellisena kieltää. Yleensä ne jossain vaiheessa huomaavat itsekin, että ei ne kiksit siitä niin hyvät ole, että kannattaa kuravattä suuhun lapioida :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 09, 2020, 10:43:44
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 09, 2020, 10:30:29
Juu, jos tenavan yllättää syömästä hiekkalapiolla kuravettä, niin kannattaa ottaa siitä ensin valokuva ja kieltää vasta sitten. Jos nyt pitää tarpeellisena kieltää. Yleensä ne jossain vaiheessa huomaavat itsekin, että ei ne kiksit siitä niin hyvät ole, että kannattaa kuravattä suuhun lapioida :D

Pikku lapsonen ei vielä tunne maailmaa ja tutustuu siihen aisteillaan. Tuo vaihe on jokaisen osalla. Jos mukelo on hiljaa kotona hän todennäköisesti on keskittynyt tekemään "tuhmuuksia" kuten vaikka maistelee kukkapurkin mielenkiintoista multa-ainesta.

Thyi, sitten syljeskellään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 09, 2020, 11:08:15
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 09, 2020, 10:21:45
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 09, 2020, 09:54:00
^
Kiitos. Hyvä tietää.

Siispä äiti oli oikeassa, käsien pesu ennen ruoanlaittoa ja syömistä on hyvinkin hyvä tapa. Varsinkin, jos on koiranomaistaja tai on paijannut jonkun koiraa.

Tämä on juuri aiheen mukainen, vaikea kysymys.

Toisaalta, taas on paljon yliherkkyys- ja autoimmuunisairauksia joiden esiintyvyys talouksissa, joissa lapset paijaavat karvaisia, saastaisia ja haisevia lemmikkejään, on pienempi, kuin supersiisteissä sairaalankaltaisissa ympäristössä kasvaneilla.

Siinä, missä raja kulkee hyväksyttävän sottaisuuden ja siisteyden välillä, en osaa sanoa.

Olen lukenut liian hygienian yhteydestä autoimmuunisairauksiin (ja hygieniahypoteesista). Ja siitä, että desinfioivia puhistusaineita ei juurikaan siivouksessa kannattaisi käyttää.

Toistaiseksi en ole lukenut mistään vähänkään luotettavasta lähteestä, että käsiä ei kannattaisi pestä ennen ruoanlaittoa tai syömistä (tai vessassa käynnin jälkeen), tai että multaisia porkkanoita suoraan pellosta kannattaisi syödä, ja juoda kuravettä päälle. Evira esim. suosittelee pesemään porkkanat ennen kuorimista ja kurimsen jälkeenkin, jos aikoo raakana niitä syödä.


Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 09, 2020, 12:19:01
Juu, vaikka liiallinen hygienia on pahasta, niin ei kuraveden juominen tai hiekan syöminen suoranaisesti suositeltavaa ole. Jos jokin myyrän tai muun eläimen kikkare päätyy suuhun ja suolistoon, niin ei koskaan voi olla satavarmaa, ettei se sisällä jotakin mahdollisesti vakavastikin sairastuttavaa. Hyvin harvinaisia sellaiset tapaukset ovat, mutta tuskin kannattaa kokeilla.

Aika tunnettu tapaus viime vuosilta on australialalainen mies, joka nieli etanan, jolla sattui olemaan rottien keuhkomato. Mies halvaantui ja kuoli myöhemmin. Matoa on myös etanoilla, sammakoilla, ravuilla ja katkaravuilla. Tartunnan voi saada myös etanan saastuttamista vihanneksista ja hedelmistä. Matoa tavataan lähinnä Aasiassa, mutta se on matkustelun myötä levinnyt myös Amerikkaan.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006171148.html

Porkkanat tulisi vähintäänkin pestä, jos niitä aikoo syödä kypsentämättöminä. Samoin leikkuulaudat, joilla porkkanoita on käsitelty ja kädet porkkanoiden käsittelyn jälkeen. Porkkanoissa esiintyy yersinia pseudotuberculosis -bakteeria. On sitä muissakin kasviksissa, esim. kiinankaalissa ja jäävuorisalaatissa.

Yersinia enterocoliticaa puolestaan esiintyy lihatuotteissa, esim. jauhelihassa.

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/zoonoosikeskus/zoonoosit/bakteerien-aiheuttamat-taudit/yersinioosi/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 09, 2020, 13:11:10
^
Kiitos. Jäävuorisalaatti ja kiinankaalikin siis. Just kun olen alkanut mättämään kiinankaalia suuria määriä, raakana, appelsiinin kanssa. Ehkä pitäisi wokata se kevyesti.

"Kotimaiset kasvikset (jäävuorisalaatti, kiinankaali ja porkkana) ovat osoittautuneet toistuvasti Y. pseudotuberculosis –epidemioiden välittäjäksi. Porkkanoiden pitkä varastointiaika syksystä seuraavaan kevääseen ja jopa alkukesään mahdollistaa bakteerin lisääntymisen, niin että se voi aiheuttaa sairastumisen. "
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 09, 2020, 14:11:00
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 09, 2020, 10:43:44
Pikku lapsonen ei vielä tunne maailmaa ja tutustuu siihen aisteillaan. Tuo vaihe on jokaisen osalla. Jos mukelo on hiljaa kotona hän todennäköisesti on keskittynyt tekemään "tuhmuuksia" kuten vaikka maistelee kukkapurkin mielenkiintoista multa-ainesta.

Thyi, sitten syljeskellään.

Meiltä aikuisilta unohtuu, että pikkulapselle suu on ensisijainen tuntoaisti. Oraalivaiheessa lapsen kädet ovat tuntoeliminä vielä hänen hallintakyvylleen kehittymättömät. Lapsi pystyy tarttumaan esineisiin, muttei hallitse käsien motoriikkaa ja niiden välittämiä tuntoaistimuksia. Suussa on hermopäätteitä enemmän, se on paljon herkempi tuntoelin. Lapsi ei siis ensisijaisesti hae makuelämyksiä, vaan tutkii maailmaa. Oraalivaihe jatkuu vahvimmillaan noin kaksivuotiaaksi, jolloin lapsesta on tullut taapero. Kun käsien motoriikka kehittyy ja samalla kielellinen ajattelu, niin suun käyttö tuntoelimenä jää vähitellen pois.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - kesäkuu 11, 2020, 09:18:11
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 09, 2020, 10:21:45
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 09, 2020, 09:54:00
^
Kiitos. Hyvä tietää.

Siispä äiti oli oikeassa, käsien pesu ennen ruoanlaittoa ja syömistä on hyvinkin hyvä tapa. Varsinkin, jos on koiranomaistaja tai on paijannut jonkun koiraa.

Tämä on juuri aiheen mukainen, vaikea kysymys.

Toisaalta, taas on paljon yliherkkyys- ja autoimmuunisairauksia joiden esiintyvyys talouksissa, joissa lapset paijaavat karvaisia, saastaisia ja haisevia lemmikkejään, on pienempi, kuin supersiisteissä sairaalankaltaisissa ympäristössä kasvaneilla.

Siinä, missä raja kulkee hyväksyttävän sottaisuuden ja siisteyden välillä, en osaa sanoa.

Tätä en jaksa lakata ihmettelemästä, kun oma elämä meni niin täysin toisin. Sain möyrytä lapsuuteni ulkona ja kissojakin oli. Silti kehitin lapsena allergioita ja aikuisena lopulta astman, ja autoimmuunisairauksi on nelisen kappaletta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 11, 2020, 09:30:42
^Sairastumiset ovat kovin yksilöllisiä. Saattaa sairastua vaikka olisi "täydelliset" elintavat ja pysyä terveenä uhmaten joka ikistä terveyssääntöä. Elintapaohjeet ovat luonteeltaan todennäköisyyksiä, eli pitävät kutinsa suurissa massoissa. Yksilön kohdalla arpa saattaa osua tosiaan kumpaankin laitaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 11, 2020, 10:25:28
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - kesäkuu 11, 2020, 09:30:42
^Sairastumiset ovat kovin yksilöllisiä. Saattaa sairastua vaikka olisi "täydelliset" elintavat ja pysyä terveenä uhmaten joka ikistä terveyssääntöä. Elintapaohjeet ovat luonteeltaan todennäköisyyksiä, eli pitävät kutinsa suurissa massoissa. Yksilön kohdalla arpa saattaa osua tosiaan kumpaankin laitaan.

Hyvä huomautus.

Ihmisten taipumukset ovat tosiaan yksilöllisiä. Geeniarpajaisissa ei joka arpa voita. Olosuhteilla on kuitenkin iso merkitys.

Tai sitten vaan syö väärästä hiekkakasasta taaperona.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 14, 2020, 11:05:30
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - kesäkuu 11, 2020, 09:30:42
^Sairastumiset ovat kovin yksilöllisiä. Saattaa sairastua vaikka olisi "täydelliset" elintavat ja pysyä terveenä uhmaten joka ikistä terveyssääntöä. Elintapaohjeet ovat luonteeltaan todennäköisyyksiä, eli pitävät kutinsa suurissa massoissa. Yksilön kohdalla arpa saattaa osua tosiaan kumpaankin laitaan.

Tutkijat kertovat, ettei kissa suojaa tulevilta allergioilta, mutta koira kyllä. Lapsen kaveriksi kannattaneekin hankkia mieluummin haukkuva hurtta, kuin naukuva mirri.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - kesäkuu 14, 2020, 12:11:36
^Noin muotoillusta väittämästä näkee, että se todennäkoisesti ei pidä paikkaansa.

Herkistymisen riski liittyi tutkimuksissa eläinallergeenipitoisuuteen. Jos allergeenien määrä kotona oli hyvin pieni tai hyvin suuri, herkistymisen riski oli pienempi. Suurimassa riskissä olivat lapset, joiden kotona oli kohtalainen määrä allergeeneja. Tärkein allergian ilmaantumista säätelevä tekijä on perimämme, eikä siksi voida edellä mainittujen tutkimustulosten perusteella suositella koiraa joka kotiin. (https://www.allergia.fi/allergia/allerginen-nuha-ja-silmaoireet/lemmikkielainallergiat/#d7dba6d5)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 13:09:19
Miksi osake- ja rahoitusmarkkinoiden pääanalyytikot ovat huomattavan nuoria verrattuna muihin talous- ja rahaelämän julkisuudessa esiintyviin puhuviin päihin?

Voisiko analyytikkojen vähäiseen ikään olla syynä, että kokemuksen karttuessa luottamus tilastoista analysoimalla saadun tiedon arvoon katoaa? Edes markkinat eivät toimi minkään kaavan mukaan vaikka tiettyjä säännönmukaisuuksia tietenkin on.

Miksei ole yhteiskunta-analyytikkoja? Kiinnostaisi tietää montako vuotta on vielä aikaa totaaliseen romahdukseen ja onko hyvinvointi edennyt jo niin pitkälle ja nopeasti, että se aiheuttaa selvästi pahoinvointia?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aave - heinäkuu 29, 2020, 13:30:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 13:09:19
Miksei ole yhteiskunta-analyytikkoja? Kiinnostaisi tietää montako vuotta on vielä aikaa totaaliseen romahdukseen ja onko hyvinvointi edennyt jo niin pitkälle ja nopeasti, että se aiheuttaa selvästi pahoinvointia?
Kuka on sanonut, että ei olisi? Titteleitään vain ovat esim. valtio- ja hallintotieteilijät. Kyllä näitä alansa asiantuntijoita on säännöllisesti kommentoimassa  mediassa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 13:38:26
Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 29, 2020, 13:30:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 13:09:19
Miksei ole yhteiskunta-analyytikkoja? Kiinnostaisi tietää montako vuotta on vielä aikaa totaaliseen romahdukseen ja onko hyvinvointi edennyt jo niin pitkälle ja nopeasti, että se aiheuttaa selvästi pahoinvointia?
Kuka on sanonut, että ei olisi? Titteleitään vain ovat esim. valtio- ja hallintotieteilijät. Kyllä näitä alansa asiantuntijoita on säännöllisesti kommentoimassa  mediassa.

Lukisin mielelläni näitä analyysejä tulevaisuudesta jos niitä näkyisi. En tarkoita mitään iltalehtien pakinoita.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aave - heinäkuu 29, 2020, 13:47:36
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 13:38:26
Lukisin mielelläni näitä analyysejä tulevaisuudesta jos niitä näkyisi. En tarkoita mitään iltalehtien pakinoita.
Monet alan tutkijoista pitävät omia blogejaan; jos sinulla on pääsy yliopistojen tietokantoihin, niin niistä voi lukea myös itse tutkimuksia suoraan. Aiheesta on kyllä runsaasti myös julkista debattia, laidasta laitaan. Olet kyllä varmasti lukenut esim. Suomen matalan syntyvyyden ja väestön kiihtyvän vanhenemisen vaikutuksista yhteiskuntaan. Pelkästään se tilanne on lähitulevaisuuden kestämätön yhtälö, mikäli haluttaisiin ylläpitää sellaista yleistä hyvinvointia, kuin nyt vielä on - tai pikemminkin vaikuttaa vielä olevan.

Asiantuntijoiden keskinäinen keskustelu tapahtuu mm. suljetuilla foorumeilla, ja siihen on hyvät syynsä.

Tulevaisuudentutkijoilla on myös paljon sanottavaa, mutta siellä keskitytään enemmän globaaleihin suurtrendeihin, kuin yksittäisiin kansallisvaltioihin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 14:00:29
Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 29, 2020, 13:47:36
Asiantuntijoiden keskinäinen keskustelu tapahtuu mm. suljetuilla foorumeilla, ja siihen on hyvät syynsä.

Se on luultavimmin näin. SUPOn ja Sisäministeriön pohdiskelevat muistiot eivät liene julkisia.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 14:05:40
Taitaa kyselyikä olla päällä. Nyt tulee uusi kysymys, tällä kertaa fysiikan ja meteorologian alalta.

Luin Forecan Mäntykankaan blogia jossa sanottiin mm. näin:
Lainaus käyttäjältä: https://www.foreca.fi/meteorologilta/a8fte548Metsäpalojen leviämiseen vaikuttaa ennen kaikkea tuulen nopeus. Palot voivat edetä enintään kahdeksan prosentin nopeudella tuulen nopeudesta.

Tuollainen ehdoton väite, ilman linkkiä todisteluun, aiheuttaa tietysti aina uteliaisuutta. Miksei voi edetä nopeammin?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 29, 2020, 17:44:17
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 14:05:40
Taitaa kyselyikä olla päällä. Nyt tulee uusi kysymys, tällä kertaa fysiikan ja meteorologian alalta.

Luin Forecan Mäntykankaan blogia jossa sanottiin mm. näin:
Lainaus käyttäjältä: https://www.foreca.fi/meteorologilta/a8fte548Metsäpalojen leviämiseen vaikuttaa ennen kaikkea tuulen nopeus. Palot voivat edetä enintään kahdeksan prosentin nopeudella tuulen nopeudesta.

Tuollainen ehdoton väite, ilman linkkiä todisteluun, aiheuttaa tietysti aina uteliaisuutta. Miksei voi edetä nopeammin?

Tai sitten kyseessä on epäonnistunut sanavalinta ja tarkoitus oli sanoa, että etenee jopa 8 % nopeudella tuulen nopeudesta. Jossain toisaalla asia on ilmaistu, että leviää 3- 8 % nopeudella tuulen nopeudesta, mikä  ilmaisuna on jo aika erilaisen mielikuvan tuova (korostaa etenemisnopeuden riippuvuutta tuulen nopeudesta eikä enimmäisrajaa nopeudelle), vaikka periaatteessa esittää yhtä lailla tarkan (tai oikeastaan tarkemman) väitteen. 
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 19:07:40
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 29, 2020, 17:44:17
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 14:05:40
Taitaa kyselyikä olla päällä. Nyt tulee uusi kysymys, tällä kertaa fysiikan ja meteorologian alalta.

Luin Forecan Mäntykankaan blogia jossa sanottiin mm. näin:
Lainaus käyttäjältä: https://www.foreca.fi/meteorologilta/a8fte548Metsäpalojen leviämiseen vaikuttaa ennen kaikkea tuulen nopeus. Palot voivat edetä enintään kahdeksan prosentin nopeudella tuulen nopeudesta.

Tuollainen ehdoton väite, ilman linkkiä todisteluun, aiheuttaa tietysti aina uteliaisuutta. Miksei voi edetä nopeammin?

Tai sitten kyseessä on epäonnistunut sanavalinta ja tarkoitus oli sanoa, että etenee jopa 8 % nopeudella tuulen nopeudesta. Jossain toisaalla asia on ilmaistu, että leviää 3- 8 % nopeudella tuulen nopeudesta, mikä  ilmaisuna on jo aika erilaisen mielikuvan tuova (korostaa etenemisnopeuden riippuvuutta tuulen nopeudesta eikä enimmäisrajaa nopeudelle), vaikka periaatteessa esittää yhtä lailla tarkan (tai oikeastaan tarkemman) väitteen.

Mutta mikä fysiikka on sen takana, että tulen etenemiselle on yläraja tuulen nopeuden suhteen?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 29, 2020, 19:53:41
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 19:07:40
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 29, 2020, 17:44:17
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 14:05:40
Taitaa kyselyikä olla päällä. Nyt tulee uusi kysymys, tällä kertaa fysiikan ja meteorologian alalta.

Luin Forecan Mäntykankaan blogia jossa sanottiin mm. näin:
Lainaus käyttäjältä: https://www.foreca.fi/meteorologilta/a8fte548Metsäpalojen leviämiseen vaikuttaa ennen kaikkea tuulen nopeus. Palot voivat edetä enintään kahdeksan prosentin nopeudella tuulen nopeudesta.

Tuollainen ehdoton väite, ilman linkkiä todisteluun, aiheuttaa tietysti aina uteliaisuutta. Miksei voi edetä nopeammin?

Tai sitten kyseessä on epäonnistunut sanavalinta ja tarkoitus oli sanoa, että etenee jopa 8 % nopeudella tuulen nopeudesta. Jossain toisaalla asia on ilmaistu, että leviää 3- 8 % nopeudella tuulen nopeudesta, mikä  ilmaisuna on jo aika erilaisen mielikuvan tuova (korostaa etenemisnopeuden riippuvuutta tuulen nopeudesta eikä enimmäisrajaa nopeudelle), vaikka periaatteessa esittää yhtä lailla tarkan (tai oikeastaan tarkemman) väitteen.

Mutta mikä fysiikka on sen takana, että tulen etenemiselle on yläraja tuulen nopeuden suhteen?

Niin siis mun ajatus tässä oli, ettei tuossa yritetä oikeastaan esittää mitään ylärajaa, vaan todeta tuo tuulen nopeuden vaikutus. Mutta varmastikin vaikutus on jossain suhteessa vaikuttajaan. Eikös useimmissa asioissa se ole tyypillistä, että jokin vaikutusta on jossain määrin? Harvemmin rajattomasti. Voisin kuvitella, että tekijöitä voi olla useitakin. Mutta jos uumoiluni pitää paikkansa ja kyseessä on hiukan huolimaton sanavalinta, niin se myös selittää, miksei tuossa yhteydessä avata näitä tekijöitä tarkemmin. Kandee ehkä vähän googlailla, jos asia pohdituttaa. Ainakin Wikissä tuo tuulen nopeus ja tulen eteneminen 3 -8 % nopeudella siitä on peräisin ranskalaisista malleista. Ehkä niistä löytyy tarkempaa analyysiä. Tosin tuulen nopeushan vaihtelee ja välillä on koviakin puuskia, eikä tuuli puhaltele kivan tasaiseen tahtiin. Lisäksi sitten on muita tulen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Lienee siis lähinnä teoreettinen asia kyseessä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 29, 2020, 20:23:01
Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 29, 2020, 13:47:36
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 13:38:26
Lukisin mielelläni näitä analyysejä tulevaisuudesta jos niitä näkyisi. En tarkoita mitään iltalehtien pakinoita.
Monet alan tutkijoista pitävät omia blogejaan; jos sinulla on pääsy yliopistojen tietokantoihin, niin niistä voi lukea myös itse tutkimuksia suoraan. Aiheesta on kyllä runsaasti myös julkista debattia, laidasta laitaan. Olet kyllä varmasti lukenut esim. Suomen matalan syntyvyyden ja väestön kiihtyvän vanhenemisen vaikutuksista yhteiskuntaan. Pelkästään se tilanne on lähitulevaisuuden kestämätön yhtälö, mikäli haluttaisiin ylläpitää sellaista yleistä hyvinvointia, kuin nyt vielä on - tai pikemminkin vaikuttaa vielä olevan.

Asiantuntijoiden keskinäinen keskustelu tapahtuu mm. suljetuilla foorumeilla, ja siihen on hyvät syynsä.

Tulevaisuudentutkijoilla on myös paljon sanottavaa, mutta siellä keskitytään enemmän globaaleihin suurtrendeihin, kuin yksittäisiin kansallisvaltioihin.

Asian parissa puuhastelevilla on myös oma seuransa.
https://www.tutuseura.fi/
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - heinäkuu 29, 2020, 22:14:26
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 29, 2020, 14:05:40
Taitaa kyselyikä olla päällä. Nyt tulee uusi kysymys, tällä kertaa fysiikan ja meteorologian alalta.

Luin Forecan Mäntykankaan blogia jossa sanottiin mm. näin:
Lainaus käyttäjältä: https://www.foreca.fi/meteorologilta/a8fte548Metsäpalojen leviämiseen vaikuttaa ennen kaikkea tuulen nopeus. Palot voivat edetä enintään kahdeksan prosentin nopeudella tuulen nopeudesta.

Tuollainen ehdoton väite, ilman linkkiä todisteluun, aiheuttaa tietysti aina uteliaisuutta. Miksei voi edetä nopeammin?
Kyseessä näyttäisi olevan metsäpalojen tilastotiedoista simuloitua ennustetta. Vaihteluväli 3-8% näyttäisi johtuvan muista tekijöistä kuten kasvillisuuden tyypistä ja tiheydestä sekä paloalueen maastonmuodoista.
Ranskalaisten metsäpalomallien mukaan palo etenee tuulen suuntaan nopeudella, joka on 3–8 % tuulen nopeudesta, ja leviää päärynän muotoisesti kulkusuuntaan nähden.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäpalo
Wildfire modeling is concerned with numerical simulation of wildfires in order to comprehend and predict fire behavior.[200][201] Wildfire modeling aims to aid wildfire suppression, increase the safety of firefighters and the public, and minimize damage. Using computational science, wildfire modeling involves the statistical analysis of past fire events to predict spotting risks and front behavior. Various wildfire propagation models have been proposed in the past, including simple ellipses and egg- and fan-shaped models. Early attempts to determine wildfire behavior assumed terrain and vegetation uniformity. However, the exact behavior of a wildfire's front is dependent on a variety of factors, including wind speed and slope steepness. Modern growth models utilize a combination of past ellipsoidal descriptions and Huygens' Principle to simulate fire growth as a continuously expanding polygon.[202][203] Extreme value theory may also be used to predict the size of large wildfires.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wildfire#Modeling
Wildfires have a rapid forward rate of spread (FROS) when burning through dense uninterrupted fuels.[62] They can move as fast as 10.8 kilometres per hour (6.7 mph) in forests and 22 kilometres per hour (14 mph) in grasslands.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wildfire

Safiirille erikseen:
Jos palot leviävät 3- 8 % nopeudella tuulen nopeudesta, niin palot voivat edetä enintään kahdeksan prosentin nopeudella tuulen nopeudesta.
Tulen etenemiselle on näin ollen yläraja tuulen nopeuden suhteen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - heinäkuu 29, 2020, 22:16:38
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 29, 2020, 20:23:01
Asian parissa puuhastelevilla on myös oma seuransa.
https://www.tutuseura.fi/
Minkä niminen olisi huomisen tutkijoiden seura?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 15, 2020, 11:09:31
Kun sanotaan, että joku kurkottaa jotakin, niin onko siinä olevalla sanan perusmuodolla kurko(?) joku ulottuvuuteen/ylettämiseen liittyvä merkitys?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - elokuu 15, 2020, 14:02:07
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 15, 2020, 11:09:31
Kun sanotaan, että joku kurkottaa jotakin, niin onko siinä olevalla sanan perusmuodolla kurko(?) joku ulottuvuuteen/ylettämiseen liittyvä merkitys?
Otin tilaisuudesta mummon ja ryntäsin pää kolmantena kätenä etsimään vastausta:

Esiintyy ainakin jo Florinuksen sananlaskukokoelmassa vuodelta 1702 muodossa Cuuseen curotta / catawahan crapsahta.
https://fi.wiktionary.org/wiki/joka_kuuseen_kurkottaa,_se_katajaan_kapsahtaa

Variant of kurottaa.
https://en.wiktionary.org/wiki/kurkottaa

Possibly from the same root as kurkistaa.
https://en.wiktionary.org/wiki/kurottaa#Finnish

kuroa (alkuperäinen merkitys) vetää jokin (kuten kangas) kokoon; rypyttää kangas, vetää kurelangalla, kursia, poimuttaa
https://fi.wiktionary.org/wiki/kuroa
https://journal.fi/virittaja/article/view/32199/46172

Kuro kaks silmä oikke ja kaks nurja? :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - elokuu 15, 2020, 23:44:37
He hee. Pöhinä pohtii, josko kurkottaa/kurottaa olisi muodostettu vastaavasti kuin syödä - syöttää. Tokko. Enpä luule, että myöskään tavoittaa olisi johdos sanasta tapa, ottaa sanasta o(?), käyttää sanasta käydä, kehottaa sanasta keho. Vaikka keittää ehkä on sukua sanalle keitto,  kirjoittaa sanalle kirja (tai kirjo), painottaa sanalle paino, harmittaa sanalle harmi, lämmittää sanalle lämmin, syyttää sanalle syy, peittää sanalle peite, kuluttaa sanalle kulu, vapauttaa sanalle vapaus.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - elokuu 21, 2020, 08:50:06
A4:
"Safiirille erikseen:
Jos palot leviävät 3- 8 % nopeudella tuulen nopeudesta, niin palot voivat edetä enintään kahdeksan prosentin nopeudella tuulen nopeudesta.
Tulen etenemiselle on näin ollen yläraja tuulen nopeuden suhteen."

Toki tarkasti ottaen tuo valittu ilmaisu tarkoittaa tuota. Mutta - kuten kirjoitin - on silti mahdollista, että sanavalinta on kirjoituksessa ollut hiukan huono ja epätarkka, jolloin tarkemmin toivottua viestiä vastaava muotoilu olisi ollut jokin muu. Kyllä 3-8 tarkoittaa, että vähimmillään kolme ja enimmillään 8. Mutta jos sanotaan jopa / yleensä / tyypillisesti 3 -8, muuttuu merkitys tarkoittamaan, että esitetty vaihteluväli on tavanomainen, mutta ei kuitenkaan ehdottoman tarkka. Että saattaa olla tilanteita, joissa jokin tekijä aiheuttaa tuosta tyypillisestä vaihteluvälistä poikkeamista.

Kun tuollainen numeraalinen / matemaattinen ilmaus yhdistetään sanalliseen ilmaisuun, ovat molempien illmaisumuotojen "säännöt" voimassa. Ei ole olemassa mitään erityistä lukuohjetta, joka määrittäisi ensisijaiseksi merkitystä määrittäväksi ilmaisuksi numeraaliset merkinnät ja sanalliset osiot vain jonkinlaisiksi tunnelmaa luoviksi tai  keventäviksi osiksi, joilla ei ole vaikutusta merkityssisältöön.

Siis - kommenttisi menee metsään, koska en koskaan esittänytkään väitettä, että 3-8 tarkoittaisi myös yhdeksää tai kahta. Väitin, että on mahdollista muodostaa epätarkkoja lauseita (suhteessa ajatukseen, jonka haluaa ilmaista), vaikka käyttääkin tarkalta vaikuttavaa numeraalista ilmaisua. Se, että toimittaja tai haastateltava käyttää tarkalta vaikuttavaa ilmaisua 3-8 ei takaa millään tapaa, että hän satavarmasti haluaa myös esittää kuvatun ilmiön olevan ehdottoman tarkkarajainen. Tavanomaisessa puheessa tuollainen "kolmesta kahdeksaan" -heitto on erittäin usein tarkoitettu ymmärrettäväksi "jotain suunnilleen tuollaista suuruusluokaltaan". Ani harvoin (tavanomaisessa puheessa tai tekstissä) sillä todella tarkoitetaan ehdotonta ala- ja ylärajaa. Vaikkapa koronatestin tulosten saamiseen menevä aika voidaan ilmaista "kahdesta viiteen päivään" (2-5), mutta kyllä se saattaa kestää kuusikin päivää, kun huono tsägä sattuu tai testaus ruuhkautuukin ennakoimattomalla tavalla. Toisaalta vielä hetki sitten tuloksen saamista ennusteltiin tuli jopa yhden päivän odotusajalla.

On ilman muuta mahdollista, että on olemassa jokin fysikaalinen yläraja metsäpalon etenemisnopeudelle suhteessa tuulen nopeuteen. Mutta yhtä lailla on täysin mahdollista, että tuossa artikkelissa ei ollut tarkoituskaan esittää väitettä, että se on juuri 8 %. Oma viestini oli täsmälleen (!) se, ettemme voi satavarmasti (100 % tarkkuudella) tietää, haluttiinko kertoa ehdottomasta ylärajasta vai antaa kuva tavanomaisesti toteutuvasta vaihteluvlistä ja suuruusluokasta, joka auttaa ennustamaan palon etenemisnopeutta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - elokuu 21, 2020, 10:34:07
^
Olet ROOSTERin kanssa oikeassa.
Perusteettomasti oletin että 3–8 % tuulen nopeudesta olisi vaihteluväli, ei keskihajonta.
Enkä ole perillä tilastotieteestäkään ja termiensä oikeaoppisesta käytöstä.

Tässä tutkimuksessa kokeiltiin 10% peukalosäännön osuvuutta maastopaloihin:

(https://media.springernature.com/lw685/springer-static/image/art%3A10.1007%2Fs13595-019-0829-8/MediaObjects/13595_2019_829_Fig1_HTML.png?as=webp)
(https://media.springernature.com/lw685/springer-static/image/art%3A10.1007%2Fs13595-019-0829-8/MediaObjects/13595_2019_829_Fig2_HTML.png?as=webp)
https://link.springer.com/article/10.1007/s13595-019-0829-8

Kuvissa näyttäisi ymmärtääkseni jotkin palot edenneen nopeammin kuin 10% tuulen nopeudesta, jolloin ei voida sanoa että palot voivat edetä enintään kahdeksan prosentin nopeudella tuulen nopeudesta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - elokuu 21, 2020, 13:54:54
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 21, 2020, 10:34:07
^
Olet ROOSTERin kanssa oikeassa.
Perusteettomasti oletin että 3–8 % tuulen nopeudesta olisi vaihteluväli, ei keskihajonta.
Enkä ole perillä tilastotieteestäkään ja termiensä oikeaoppisesta käytöstä.

Tässä tutkimuksessa kokeiltiin 10% peukalosäännön osuvuutta maastopaloihin:

(https://media.springernature.com/lw685/springer-static/image/art%3A10.1007%2Fs13595-019-0829-8/MediaObjects/13595_2019_829_Fig1_HTML.png?as=webp)
(https://media.springernature.com/lw685/springer-static/image/art%3A10.1007%2Fs13595-019-0829-8/MediaObjects/13595_2019_829_Fig2_HTML.png?as=webp)
https://link.springer.com/article/10.1007/s13595-019-0829-8

Kuvissa näyttäisi ymmärtääkseni jotkin palot edenneen nopeammin kuin 10% tuulen nopeudesta, jolloin ei voida sanoa että palot voivat edetä enintään kahdeksan prosentin nopeudella tuulen nopeudesta.

Sitten vielä - mikäli tuo ilmaus 3 -8 % esittäisi ylärajan etenemisnopeudelle suhteessa tuuleen, niin vastaavalla logiikalla alarajankin pitäisi olla ehdoton. Tällöin siis päätyisimme väitteeseen, että metsäpalo etenee vääjäämättä vähintään 3 % nopeudella tuulen nopeudesta. Se nyt vähintäänkin vaikuttaisi oudolta väitteenä. Se nimittäin tarkoittaisi, että metsäpalo ei voi koskaan sammua (itsekseen), mikäli tuulee.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 01, 2020, 11:05:18
Luin tämmöistä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd5bbdab-ffbd-490c-b64c-e6bec431c3b1Valmiuslain rikkomisesta suurin sakko määrättiin Uudellamaalla asuvalle apteekkarille, joka hyppäsi Helsingissä junaan, ja yritti matkustaa Vaasaan ilman hyväksyttävää syytä.

– Ei noudattanut ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi annettuja liikkumis- ja oleskelurajoituksia, syyttäjälaitoksen vahvistamassa rangaistusmääräyksessä todetaan.

Rangaistusmääräyksen teonkuvauksen mukaan apteekkari poistettiin junasta Tampereella. Vanhemman konstaapelin huomion ollessa muualla, apteekkari yritti poistua vähin äänin paikalta.

Apteekkari myönsi teon, mutta kiisti yrittäneensä paeta junasta. Apteekkarin mukaan tavaroiden mukaan ottaminen istumapaikalta ja ovelle käveleminen oli "primitiivireaktio" eikä tahallinen teko.

Poliisi kirjoitti apteekkarille 15 päiväsakkoa. Yhden päiväsakon hinnaksi tuli 728 euroa, joten maksettavaa kertyi yhteensä 10 920 euroa.

Julkisten verotietojen mukaan apteekkari on ansainnut viime vuosina noin 60 000–70 000 euroa kuukaudessa.

Puuttumatta siihen, onko apteekkarin saama pisteveromätky aiheellinen, niin hieman laajemmin asiaa katsottuna - onko apteekkari yrittäjä?

Apteekkarihan toimii alalla jossa vaaditaan erillinen toimilupa ja kilpailijoiden määrää rajoitetaan. Ei ole normi yrittäjätoimintaa, joskin on yritystoimintaa. Apteekkiyrittäjä on valtiovallan erityisessä suosiossa. Vartian mietittyäni tulin tulokseen, että apteekkien perustaminen tulisi sallia kaikille joilla on sopiva koulutus. Kilpailun vapauttamista voisi korvata myöntämällä niille myös alkoholinmyyntioikeudet ja siirtämällä tupakit kanssa kokonaan apteekkeihin.

Maatalousyrittäjäkään ei ole yrittäjä jos tuloista tulee 40% tukirahana. En oikeastaan pidä aina perheyrityksen omistajiakaan yrittäjinä, siinä on usein liikaa annettua mukana ja liian vähän yrittämistä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 01, 2020, 12:04:25

^
Huomio kiinnittyi, tuohon primitiivireaktioon- apteekkari pakeni, ja sanoi sen johtuvan tuosta reaktiosta eikä siten ollut tahallista.

Tuo on hyvä perustelu ja kattaa varmaan ison osan ihmisen elämässä- jos vetäisee jotain turpaan voi perustella sitä primitiivisyydellä, ettei sentään tahallaan.

Mutta hyväksyykö laki- ja oikeus tuota veruketta, vaikka se olisi tottakin.

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 01, 2020, 16:00:16
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 01, 2020, 11:05:18
Luin tämmöistä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd5bbdab-ffbd-490c-b64c-e6bec431c3b1Valmiuslain rikkomisesta suurin sakko määrättiin Uudellamaalla asuvalle apteekkarille, joka hyppäsi Helsingissä junaan, ja yritti matkustaa Vaasaan ilman hyväksyttävää syytä.

– Ei noudattanut ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi annettuja liikkumis- ja oleskelurajoituksia, syyttäjälaitoksen vahvistamassa rangaistusmääräyksessä todetaan.

Rangaistusmääräyksen teonkuvauksen mukaan apteekkari poistettiin junasta Tampereella. Vanhemman konstaapelin huomion ollessa muualla, apteekkari yritti poistua vähin äänin paikalta.

Apteekkari myönsi teon, mutta kiisti yrittäneensä paeta junasta. Apteekkarin mukaan tavaroiden mukaan ottaminen istumapaikalta ja ovelle käveleminen oli "primitiivireaktio" eikä tahallinen teko.

Poliisi kirjoitti apteekkarille 15 päiväsakkoa. Yhden päiväsakon hinnaksi tuli 728 euroa, joten maksettavaa kertyi yhteensä 10 920 euroa.

Julkisten verotietojen mukaan apteekkari on ansainnut viime vuosina noin 60 000–70 000 euroa kuukaudessa.

Puuttumatta siihen, onko apteekkarin saama pisteveromätky aiheellinen, niin hieman laajemmin asiaa katsottuna - onko apteekkari yrittäjä?

Apteekkarihan toimii alalla jossa vaaditaan erillinen toimilupa ja kilpailijoiden määrää rajoitetaan. Ei ole normi yrittäjätoimintaa, joskin on yritystoimintaa. Apteekkiyrittäjä on valtiovallan erityisessä suosiossa. Vartian mietittyäni tulin tulokseen, että apteekkien perustaminen tulisi sallia kaikille joilla on sopiva koulutus. Kilpailun vapauttamista voisi korvata myöntämällä niille myös alkoholinmyyntioikeudet ja siirtämällä tupakit kanssa kokonaan apteekkeihin.

Maatalousyrittäjäkään ei ole yrittäjä jos tuloista tulee 40% tukirahana. En oikeastaan pidä aina perheyrityksen omistajiakaan yrittäjinä, siinä on usein liikaa annettua mukana ja liian vähän yrittämistä.

Hölmö. Olis ennemmin äkkiä tehnyt muuttoilmoituksen jonnekin sopivaan paikkaan Uudenmaan ulkopujolella. Kai nyt joku kaveri olis jeesannut, jos ei satu omistamaan sopivaa mökkiä. Homma hoituisi online samontein - ja kotiin matkustaminen oli tuolloinkin sallittua.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 01, 2020, 19:27:48
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 01, 2020, 16:00:16
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 01, 2020, 11:05:18
Luin tämmöistä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd5bbdab-ffbd-490c-b64c-e6bec431c3b1Valmiuslain rikkomisesta suurin sakko määrättiin Uudellamaalla asuvalle apteekkarille, joka hyppäsi Helsingissä junaan, ja yritti matkustaa Vaasaan ilman hyväksyttävää syytä.

– Ei noudattanut ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi annettuja liikkumis- ja oleskelurajoituksia, syyttäjälaitoksen vahvistamassa rangaistusmääräyksessä todetaan.

Rangaistusmääräyksen teonkuvauksen mukaan apteekkari poistettiin junasta Tampereella. Vanhemman konstaapelin huomion ollessa muualla, apteekkari yritti poistua vähin äänin paikalta.

Apteekkari myönsi teon, mutta kiisti yrittäneensä paeta junasta. Apteekkarin mukaan tavaroiden mukaan ottaminen istumapaikalta ja ovelle käveleminen oli "primitiivireaktio" eikä tahallinen teko.

Poliisi kirjoitti apteekkarille 15 päiväsakkoa. Yhden päiväsakon hinnaksi tuli 728 euroa, joten maksettavaa kertyi yhteensä 10 920 euroa.

Julkisten verotietojen mukaan apteekkari on ansainnut viime vuosina noin 60 000–70 000 euroa kuukaudessa.

Puuttumatta siihen, onko apteekkarin saama pisteveromätky aiheellinen, niin hieman laajemmin asiaa katsottuna - onko apteekkari yrittäjä?

Apteekkarihan toimii alalla jossa vaaditaan erillinen toimilupa ja kilpailijoiden määrää rajoitetaan. Ei ole normi yrittäjätoimintaa, joskin on yritystoimintaa. Apteekkiyrittäjä on valtiovallan erityisessä suosiossa. Vartian mietittyäni tulin tulokseen, että apteekkien perustaminen tulisi sallia kaikille joilla on sopiva koulutus. Kilpailun vapauttamista voisi korvata myöntämällä niille myös alkoholinmyyntioikeudet ja siirtämällä tupakit kanssa kokonaan apteekkeihin.

Maatalousyrittäjäkään ei ole yrittäjä jos tuloista tulee 40% tukirahana. En oikeastaan pidä aina perheyrityksen omistajiakaan yrittäjinä, siinä on usein liikaa annettua mukana ja liian vähän yrittämistä.

Hölmö. Olis ennemmin äkkiä tehnyt muuttoilmoituksen jonnekin sopivaan paikkaan Uudenmaan ulkopujolella. Kai nyt joku kaveri olis jeesannut, jos ei satu omistamaan sopivaa mökkiä. Homma hoituisi online samontein - ja kotiin matkustaminen oli tuolloinkin sallittua.

Tosiaan. Keksin VAIN kolme syytä miksei apteekkari toiminut näin.

1. Hän on tosiaankin hölmö, mutta huomattavan hyvin ansaitseva sellainen
2. Hänellä on rahaa niin paljon, ettei tunnu missään
3. Hän ei uskonut, että TEOSTA voi seurata kymppitonnin sakko
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 04, 2020, 14:10:45
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 01, 2020, 19:27:48
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 01, 2020, 16:00:16
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 01, 2020, 11:05:18
Luin tämmöistä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd5bbdab-ffbd-490c-b64c-e6bec431c3b1Valmiuslain rikkomisesta suurin sakko määrättiin Uudellamaalla asuvalle apteekkarille, joka hyppäsi Helsingissä junaan, ja yritti matkustaa Vaasaan ilman hyväksyttävää syytä.

– Ei noudattanut ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi annettuja liikkumis- ja oleskelurajoituksia, syyttäjälaitoksen vahvistamassa rangaistusmääräyksessä todetaan.

Rangaistusmääräyksen teonkuvauksen mukaan apteekkari poistettiin junasta Tampereella. Vanhemman konstaapelin huomion ollessa muualla, apteekkari yritti poistua vähin äänin paikalta.

Apteekkari myönsi teon, mutta kiisti yrittäneensä paeta junasta. Apteekkarin mukaan tavaroiden mukaan ottaminen istumapaikalta ja ovelle käveleminen oli "primitiivireaktio" eikä tahallinen teko.

Poliisi kirjoitti apteekkarille 15 päiväsakkoa. Yhden päiväsakon hinnaksi tuli 728 euroa, joten maksettavaa kertyi yhteensä 10 920 euroa.

Julkisten verotietojen mukaan apteekkari on ansainnut viime vuosina noin 60 000–70 000 euroa kuukaudessa.

Puuttumatta siihen, onko apteekkarin saama pisteveromätky aiheellinen, niin hieman laajemmin asiaa katsottuna - onko apteekkari yrittäjä?

Apteekkarihan toimii alalla jossa vaaditaan erillinen toimilupa ja kilpailijoiden määrää rajoitetaan. Ei ole normi yrittäjätoimintaa, joskin on yritystoimintaa. Apteekkiyrittäjä on valtiovallan erityisessä suosiossa. Vartian mietittyäni tulin tulokseen, että apteekkien perustaminen tulisi sallia kaikille joilla on sopiva koulutus. Kilpailun vapauttamista voisi korvata myöntämällä niille myös alkoholinmyyntioikeudet ja siirtämällä tupakit kanssa kokonaan apteekkeihin.

Maatalousyrittäjäkään ei ole yrittäjä jos tuloista tulee 40% tukirahana. En oikeastaan pidä aina perheyrityksen omistajiakaan yrittäjinä, siinä on usein liikaa annettua mukana ja liian vähän yrittämistä.

Hölmö. Olis ennemmin äkkiä tehnyt muuttoilmoituksen jonnekin sopivaan paikkaan Uudenmaan ulkopujolella. Kai nyt joku kaveri olis jeesannut, jos ei satu omistamaan sopivaa mökkiä. Homma hoituisi online samontein - ja kotiin matkustaminen oli tuolloinkin sallittua.

Tosiaan. Keksin VAIN kolme syytä miksei apteekkari toiminut näin.

1. Hän on tosiaankin hölmö, mutta huomattavan hyvin ansaitseva sellainen
2. Hänellä on rahaa niin paljon, ettei tunnu missään
3. Hän ei uskonut, että TEOSTA voi seurata kymppitonnin sakko

Ma luulen, että tuo kohta 3 on lähimpänä totuutta. Vielä täsmennettynä sillä, että ei uskonut hänen laiselleen ihmiselle voivan koitua seurauksia (hyvin toimeentuleva ylemmän sosiaaluokan mies siisteissä vaatteissa ja kallis kello ranteessa).
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Juha - lokakuu 20, 2020, 21:47:27

Fysikaalinen kysymys, tosin ei välttämättä vaikea.

Kun huoneenlämmössä on kosteaa, vettä sisällään pitävää ainetta, niin millaisen kiinteän tasomateriaalin päältä, kosteus haihtuu tehokkaimmin, kun huoneen lämpötila odotetaan vakioksi, ja ilman suhteellinen kosteus samoin.

(Samoin vakiollinen olisi kuivatuspinnan taso, ja sen geometria, kuivattavan kosketuskohtia myöten)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 06, 2021, 01:18:39
Lainaus käyttäjältä: Juha - lokakuu 20, 2020, 21:47:27

Fysikaalinen kysymys, tosin ei välttämättä vaikea.

Kun huoneenlämmössä on kosteaa, vettä sisällään pitävää ainetta, niin millaisen kiinteän tasomateriaalin päältä, kosteus haihtuu tehokkaimmin, kun huoneen lämpötila odotetaan vakioksi, ja ilman suhteellinen kosteus samoin.

(Samoin vakiollinen olisi kuivatuspinnan taso, ja sen geometria, kuivattavan kosketuskohtia myöten)
Ei ole kokemuksia mutta voisi olettaa että reikäinen tai vakoinen/uritettu jotta ilma kiertäisi altakin. Jos täysi tasomainen niin A:n muotoinen eli /\  koska haihtuva kylmenee niin ilma virtaisi alas sivulle ja ylhäältä tulisi kuivempaa eli pienehkö kuivattava ilmavirtaus.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 06, 2021, 01:24:51
"Viimeiset pisarat" eli miten kallistaa kuppia tai maitopurkkia että viimeiset pisarat tehokkaimmin=nopsemmin tulisi ulos vaikkapa 30 sekunnin  aikana?

Oletin aina että likimain alassuin vinoittain.
   /\
/
\

Mutta sitten kerran tajusin että pohjaa ja reunoja myöten saattaisi paremmin valua sisäreunaan kerääntyen vinoittain ylössuin paremmin ja nopsemmin:
/
\
    \/
ja sitten kerääntyny iso lammikko lorahtaisi pois kun kääntää alasssuin:
   /\
/
\

Riippuu astian muodosta mutta  ylössuin tietyssä asennossa
- pisaroiden matka ja
- pisaroiden tehokkaan yhtymisen logistiikka isommiksi nopeammiksi pisaroiksi
voisi olla pienempi ja nopsempi kuin alassuin.

Esimerkiksi korkea maitopurkki: Neste on pääosin alhaalla seinillä. Maitopurkki vinoon, terävä kulma pöytään ja kopsauttelee sitä jonkin aikaa että pisarat kerääntyy lammikoksi terävän kulman pohjaan ja sitten kallistaa purkin vinoittain  särmä alasssuin että V:n muotoista uraa pitkin kerääntynyt lammikko juoksee kohti purkin suuta ja hops drips se lammikkona tulee nopsasti poies.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 06, 2021, 08:43:02
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 06, 2021, 01:18:39
Lainaus käyttäjältä: Juha - lokakuu 20, 2020, 21:47:27

Fysikaalinen kysymys, tosin ei välttämättä vaikea.

Kun huoneenlämmössä on kosteaa, vettä sisällään pitävää ainetta, niin millaisen kiinteän tasomateriaalin päältä, kosteus haihtuu tehokkaimmin, kun huoneen lämpötila odotetaan vakioksi, ja ilman suhteellinen kosteus samoin.

(Samoin vakiollinen olisi kuivatuspinnan taso, ja sen geometria, kuivattavan kosketuskohtia myöten)
Ei ole kokemuksia mutta voisi olettaa että reikäinen tai vakoinen/uritettu jotta ilma kiertäisi altakin. Jos täysi tasomainen niin A:n muotoinen eli /\  koska haihtuva kylmenee niin ilma virtaisi alas sivulle ja ylhäältä tulisi kuivempaa eli pienehkö kuivattava ilmavirtaus.

Eikö tuota voisi testata niin, että erilaisille pinnoille kaataa mittalasilla (esim. lääkemitta) saman verran vettä ja laittaa ne vierekkäin. Siinä vaan tiukasti tuijottaa niitä, kunnes joku vaihtoehdoista on on kuivunut.

Eri juttu on sitten, että onko nuo pinnat täysin vertailukelpoiset. Esimerkiksi kankaalle ja muulle huokoiselle pinnalle kaadettu vesi leviää hyvin sivusuunnassa, mutta joillekin koville pinnoilla (muovi?) jää ikään kuin paksummaksi kerrokseksi. Varmaan joku pintajännitysjuttu tuossa on?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 06, 2021, 09:48:59
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 06, 2021, 01:18:39

Ei ole kokemuksia mutta voisi olettaa että reikäinen tai vakoinen/uritettu jotta ilma kiertäisi altakin. Jos täysi tasomainen niin A:n muotoinen eli /\  koska haihtuva kylmenee niin ilma virtaisi alas sivulle ja ylhäältä tulisi kuivempaa eli pienehkö kuivattava ilmavirtaus.

Oletan, että jos pinta on kiiltävä, vesi jää siihen pisaroiksi ja lammikoiksi, joiden haihtuminen kestää kauan. Jos pinta on kankaan tyyppistä materiaalia, se imee veden itseensä tasaisesti joka puolelle, jolloin sitä ei ole missään kohdisssa paksuina kerrostumina vaan kaikkialla ohut kerros, joka haihtuu nopeammin.

Jos kankaan tyyppisestä materiaalista tapahtuu haihtumista molemmilta pinnoilta, niin se nopeuttaa kuivumista.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 06, 2021, 10:37:34
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 06, 2021, 09:48:59
Jos kankaan tyyppisestä materiaalista tapahtuu haihtumista molemmilta pinnoilta, niin se nopeuttaa kuivumista.

No juu. Muuten tuo veden haihtumisilmiö on jäänyt itselle hieman epäselväksi.

Kun vettä haihdutetaan niin edesauttavia tekijöitä on ilmeisesti useita. Kylpyhuoneen ripapatteriin kuivumaan laitetut pitkät alushousut kuivuvat lähinnä lämmön vettä haihduttavan taipumuksen takia. Toisaalta, samat kalsarit voisi laittaa näytteille pyykkinarulle pakkaspäivänä ja ne kuivuisivat sielläkin. Vesi taitaa siinä tapauksessa muuttua suoraan jäästä vesihöyryksi, mikä tuntuu näin ei-tiedemiehenä uskomattomalta.

Sitten on vielä ilmanvaihto, mitä enemmän ilmaa saadaan liikkumaan kuivatettavien kalsarien pinnoilla, sitä nopeampaa on kuivuminen. Ilmeisesti sillä edellytyksellä, että tuuletusilma on kuivempaa kuin kyseinen alusvaatekappale.

Lämmön merkitys tässä kuivumisprosessissa jää hieman selvittämättömäksi koska kuivumista tapahtuu tehokkaasti myös ilman lämpölisää, tuulella tai pakkasella. Olisiko jollain palstan fyysikolla esittää kuivumisen kaavaa jossa lämpötila, ilmanvaihto, pinta-alat, kosteusprosentti ja kuivatettava materiaali olisi otettu huomioon. Siitä selviäisi nopeasti mikä vaikuttaa ja kuinkako paljon.
Löytyisikö jostain "Kätevän emännän pikku jättiläisestä" ?

Entä kaasu mikä sitoisi vettä hengitysilmaa paremmin? Voisi suunnitella kuivauskaapin jossa kohteen vesi temmattaisiin mukaan kuivauskaasuun, joka luovutettuaan veden viemäriin, palaisi kiertoon. Luultavasti kauppa kävisi jos kuivausnopeuden voisi nostaa vaikka kolminkertaiseksi ja laitteen kuluttajahinta jäisi alle 1500euroa. Tosin esim. mattopesulat voisivat olla kiinnostuneita ammattimallista joka saisi maksaa vaikka 15000euroa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2021, 12:07:49
^
Kuivuisivatko kalsarit tosiaan, jos ne ovat ensin jäätyneet? Ehkä hyvin hitaasti? Ainakin niitä ei kannata jäisinä taittaa, halkeavat nimittäin siitä.

Vaikka toisaalta onhan sitä pakastekuivattua ruokaakin. Oikea termi on kyllä pakkaskuivattu. Teollinen pakkaskuivaus vaatii paljon energiaa, ja normaalia paljon alhaisemman ilmanpaineen. Pohjoiset kansat ovat kyllä kuivanneet esim kalaa ulkosalla pakkasella. Jää tosiaankin voi haihtua ilman, että menee nestevaiheen kautta. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/15/mita-tarkoittaa-pakastekuivattu
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2021, 12:12:37
Jäätelöä voi tehdä hetkessä nestemäisen typen avulla. *)

Mitä tapahtuisi ROOSTERin märille kalsareille, jos ne upottaisi nestemäiseen typpeen? Entä kuiville kalsareille? Hajoittaisiko typpi märkien kalsareiden kuidut? Jämähtäisivätkö märät kalsarit kiinni metalliastiaan? Kuiville ei tapahtuisi mitään?


*) Vaatii erityisesti elintarvikekäyttöön tarkoitetun nestemäisen typen. "Teollinen laatu ei sovellu elintarvikekäyttöön, lääkkeelliseen käyttöön eikä hengitettäväksi. " sanotaan tässä (https://www.linde-gas.fi/fi/images/Typpi%2C%20nestem%C3%A4inen_Biogon%20N%2C%20nestem%C3%A4inen_1.2_FI_tcm634-448699.pdf).
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 06, 2021, 12:20:05
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 06, 2021, 12:12:37
Mitä tapahtuisi ROOSTERin märille kalsareille, jos ne upottaisi nestemäiseen typpeen?

Luultavasti niistä tulisi aika rapsakat. Ehkä pienempikin pakastus riittäisi. Luonnonvilla ehkä kestäisi tuonkin mutta keinokuituosat varmaankaan eivät.

Saattaa olla, että päällepuettaessa jäljelle jäisivät vain saumat.  ;D

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 06, 2021, 12:42:51
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 06, 2021, 10:37:34
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 06, 2021, 09:48:59
Jos kankaan tyyppisestä materiaalista tapahtuu haihtumista molemmilta pinnoilta, niin se nopeuttaa kuivumista.

No juu. Muuten tuo veden haihtumisilmiö on jäänyt itselle hieman epäselväksi.

Kun vettä haihdutetaan niin edesauttavia tekijöitä on ilmeisesti useita. Kylpyhuoneen ripapatteriin kuivumaan laitetut pitkät alushousut kuivuvat lähinnä lämmön vettä haihduttavan taipumuksen takia. Toisaalta, samat kalsarit voisi laittaa näytteille pyykkinarulle pakkaspäivänä ja ne kuivuisivat sielläkin. Vesi taitaa siinä tapauksessa muuttua suoraan jäästä vesihöyryksi, mikä tuntuu näin ei-tiedemiehenä uskomattomalta.


Niin tarkoitat ilmeisesti ettei sen jään tarvitse ensin muuttua nestemäiseksi, jotta se voisi haihtua ilman joukkoon.  No tavallaan se kyllä muuttuu, mutta ei muodosta kastepisaroita tippuakseen.

Veden erikoisuuksiin kuuluu sen tiheyden olevan suurimmillaan 4 asteisena ja siksi jäätyminen tapahtuu pinnalta ja jäätyminen kuten sulaminenkin ("käyttää"  hieman lämpöä, eli liikettä joka mahdollistaa sen haihtumisen.
Jää on veden kidemuoto jonka tilavuus on suurempi kuin nestemäinen vesi ja sen kidemuodon palautuessa vedeksi tapahtuu se haihtuminen- Kylmässä ilmassa on muutenkin kosteuspitoisuus alhainen veden tiivistyessä kylmille pinnoille kuten pakkasaamuina voi havaita.

Myös lämpimät vedet järvet höyryävät kovasti syksyisin kylmien öiden tullessa.

No varmaan täydellisempiä vastauksia löytyy, mutta noin pikaisesti..
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2021, 13:05:29
Montako ylinopeussakkoa pitää saada, että kortti lähtee?

Ja millaisista ylinopeuksista lähtee kortti kertalaakista?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 06, 2021, 13:15:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 06, 2021, 13:05:29
Montako ylinopeussakkoa pitää saada, että kortti lähtee?

Ja millaisista ylinopeuksista lähtee kortti kertalaakista?

Vastaan lonkalta, taikka oikeastaan päästä, eli tarkastamattomasti, varauksin muistinvaraisesti.

Montako ylinopeussakkoa pitää saada, että kortti lähtee?


Kolme. Ylinopeuksien pitää olla yli liikennevirhemaksutason.

Ja millaisista ylinopeuksista lähtee kortti kertalaakista?

Poliisi käyttää harkintaa mutta 50% lienee perusasetus. Vaaranpaikoissa saattaa vähempikin riittää.

Ajahan varovasti!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2021, 13:40:15
Kiitos toivotuksesta. Yleensä ajan aika varovaisesti, mutta tuona kyseisenä päivänä olin aivan pärineinä ja kyseessä oli pakollinen meno, ja oli aivan kamala kiirus,  jotta kerkeäisin paikalle ajoissa.

Onko 65 km/h 40 km/h alueella yli liikennevirhemaksutason? Luin lasksun otsakkeesta, että kyseessä oli liikennevirhemaksu.
Eli 1 km/h tuosta yli olisi sellainen, joka johtaisi kortin menettämiseen, jos toistuisi kolme kertaa?

Kolme ylinopeussakkoa, mutta missä ajassa? Koko elinaikana? Vuoden kuluessa? 10 vuoden kuluessa?

ps. Kääk, nyt vasta huomasin, että laskussa oli jopa valokuva minusta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 06, 2021, 13:58:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 06, 2021, 13:40:15
Onko 65 km/h 40 km/h alueella yli liikennevirhemaksutason?

Kolme ylinopeussakkoa, mutta missä ajassa? Koko elinaikana? Vuoden kuluessa? 10 vuoden kuluessa?

Kas, taisin antaa virheellistä tietoa. Tämän mukaan liikennevirhemaksukin riittää. No, kyllä ne sitten kertovat, ei siitä tarvitse itse huolehtia.

liikennerikkomukset ja liikennevirhemaksu  (https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/tieliikennelaki2020/liikennerikkomukset-ja-liikennevirhemaksu?toggle=Milloin%20poliisi%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4%20liikennevirhemaksun%3F&toggle=Mink%C3%A4laisista%20hallinnollisista%20rikkomuksista%20liikennevirhemaksu%20voidaan%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t%C3%A4%3F&toggle=Liikennevirhemaksu%20ja%20ajokielto)

LainaaAjo-oikeuden haltijalle liikennerikkomuksista määrätyt liikennevirhemaksut voivat vaikuttaa ajo-oikeuden haltijan ajo-oikeuteen, jos kyse on toistuvista rikkomuksista. Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos ajo-oikeuden haltija on vähintään  neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan:

viestintävälineen kiellettyyn käyttöön ajon aikana;
nopeusrajoituksen ylittämiseen yli 10 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa;
nopeusrajoituksen ylittämiseen yli 15 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa; tai
punaisen liikennevalo-opastimen noudattamatta jättämiseen.
Ajo-oikeuden haltija, joka on saanut auton ensimmäisen ajo-oikeuden, sekä moottoripyörän ajo-oikeuden haltija, jolla ei ole auton ajo-oikeutta, määrätään ajokieltoon, jos hänet on ajo-oikeuden saamista seuraavan kahden vuoden aikana todettu syyllistyneen kolmesti kahden vuoden tai kahdesti yhden vuoden sisällä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehtyyn liikennerikkomukseen.

Toistuvien rikkomusten laskentaan vaikuttavat liikennerikkomuksista määrättyjen liikennevirhemaksujen lisäksi erilaisista liikennerikoksista määrätyt ja tuomitut rangaistukset.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 06, 2021, 15:04:01
Toistaiseksi olen saanut kamerapoliisilta yhden kirjallisen huomautuksen. Valo on välähtänyt pari kertaa muulloinkin (kerran Saksassa), mutta mitään ei ole kuulunut.

Tapaus, josta huomautus tuli, sattui Mechelininkadulla. Ajoin oikeanpuoleisella kaistalla ja huomasin, että kaukana edessä oli pysäköityjä autoja, joiden ohi ei päässyt muuten kuin siirtymällä toiselle kaistalle. Niinpä kiihdytin vauhtia liikennevaloista pystyäkseni vaihtamaan kaistaa vieressäni ajaneen auton edessä. Jos en olisi näin tehnyt, olisin joutunut pysähtymään pysäköityjen autojen perään ja odottamaan, kunnes puolet helsinkiläisistä olisi ajanut ohitseni viereistä kaistaa pitkin. Sattui kuitenkin niin, että kiihdytyspaikallani oli nopeuskamera, joka mittasi nopeuteni. Onneksi ei kuitenkaan tullut sakkoa, eli ylinopeutta ei ollut kovin paljon. Yleisesti ottaen en ajanut kovaa vaan ajelin samaa vauhtia kuin mitä autojono eteni. Tuo oli ainoa paikka, jossa vähän ryyhäilin, ja syynä oli siis tyhjän tilan saaminen kaistan vaihtamiseen.

Asensin kännykkääni TomTom Amigo -ohjelman, joka varoittaa kameroista. Se on kuitenkin epäluotettava minun kännykässäni. Sama Amigo on asennettu toiseen kännykkään, ja siinä se toimii hyvin. Kerran kumpikin kännykkä olivat päällä, ja minun kännykkäni ei sanonut kamerasta mitään, mutta se toinen sanoi. Mistä tuollainen voi johtua?

Kyse ei ole siitä, etteikö ohjelma tietäisi missä mennään. Se näyttää auton paikan aivan niin kuin pitääkin, mutta ei varoita kaikista kameroista (eikä näytä kaikkia). Suurimmasta osasta se varoittaa, mutta joskus se jättää varoittamatta. Ohjelmaan ei siis voi luottaa. Kun seuraavan kerran ajaa samaa reittiä, ohjelma tunnistaa kameran ja varoittaa, mutta tällä kerralla se saattaa jättää jonkin toisen kameran ilmoittamatta. Vika on täysin satunnainen, eikä sitä esiinny kovin usein, mutta se on kuitenkin sen tyyppinen, että se tekee ohjelmasta epäluotettavan. Ja toisessa kännykässä ohjelma siis toimii täysin moitteettomasti.

Ajattelin kirjautua pankkitunnuksilla ajokorttitietoihini. En tiedä, mainitaanko niissä saamani sakot. Aikoinaan ajokortin valvontaotteessa ne mainittiin. Olisin varmistanut, miten monta sakkoa olen kaikkiaan saanut. Olen mennyt jo laskuissa sekaisin. Ehkä niitä on jotain viisitoista tai sinne päin. Lisäksi on kirjallisia ja suullisia huomautuksia sekä huomautuksia poliisiauton valoilla. Amerikassakin vastaan ajanut poliisiauto vilautti sinisiä valoja, kun ajelin ylinopeutta erään toisen auton perässä. Näin on tapahtunut joskus Suomessakin. Lisäksi voisin mainita yhden epämääräisen "tyyppi saattoi olla poliisi" -tyyppisen huomautuksen ylinopeudesta. Vierelleni ajoi kaupugissa auto, jonka kuski viittilöi nopeudestani siihen malliin, että arvelin tyypin olevan poliisi. Tapauksesta on kauan. 

Jos kertsin sakko oli ensimmäinen, niin tervetuloa liikennerikollisten liigaan. Meitä on paljon. Meno on mukavaa ja jäsenedut antoisat. Hyvää kaahailua.

Jos sakko ei ollut ensimmäinen, niin ehkä liiga myöntää pronssimerkin tai hopeamerkin tai jopa kultaisen merkin ansiokkaalle jäsenelle.

Tyttäreni on ajanut autolla ajokortin saamisen jälkeen vain muutaman sata kilometriä, eikä hän aja enää ollenkaan. Kuitenkin jopa hän on onnistunut saamaan kamerakon olemattomilla kilometreillään ja varovaisella ajamisellaan. Se tapahtui Kanarian saarilla.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2021, 15:16:00
Kiitoksia ROOSTER tiedon hausta. Kovin ystävällistä. Tuo " neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa " oli olennainen tieto.

Kopek, juu, tämä taitaa olla ensimmäinen nopeussakkoni. Parkkisakkoja olen saanut muutaman. (Vai mikä sen nimike nyt onkaan. En pysy näissä nimityksissä oikein kartalla.)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 16:10:51
Arvoitus:
- Ensin oli Nolla ja sitten on (N)olla. N = on luonnollisten lukujen joukko... Kuinka monta vuotta on maailmankaikkeuden luomisesta - utelen?

Muisto Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 06, 2021, 18:32:32
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 16:10:51
Arvoitus:
- Ensin oli Nolla ja sitten on (N)olla. N = on luonnollisten lukujen joukko... Kuinka monta vuotta on maailmankaikkeuden luomisesta - utelen?

Muisto Keijo Kullervo

0 -vuotta tietenkin..

Aikahan (vuosi) on vain virtuaalinen laskentakeino tapahtumien jaksottamiseksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 18:51:26
Jos kaikkien elävien ihmisten aivokapasiteetti valjastettaisiin kvanttitietokoneen - maailman hienoimman - käytettäväksi ja kysyttäisiin sitten siltä: Missä, mikä tai kuka on Jumala? Saisimmeko vastauksen kysymykseen - utelen?

Muisto Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: mikainen - toukokuu 06, 2021, 19:51:47
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 18:51:26
Jos kaikkien elävien ihmisten aivokapasiteetti valjastettaisiin kvanttitietokoneen - maailman hienoimman - käytettäväksi ja kysyttäisiin sitten siltä: Missä, mikä tai kuka on Jumala? Saisimmeko vastauksen kysymykseen - utelen?

Muisto Keijo Kullervo

Saataisiin ehkä useita satoja eri vastauksia. Kaikki oikeita.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 20:11:38
Lainaus käyttäjältä: mikainen - toukokuu 06, 2021, 19:51:47
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 18:51:26
Jos kaikkien elävien ihmisten aivokapasiteetti valjastettaisiin kvanttitietokoneen - maailman hienoimman - käytettäväksi ja kysyttäisiin sitten siltä: Missä, mikä tai kuka on Jumala? Saisimmeko vastauksen kysymykseen - utelen?

Muisto Keijo Kullervo

Saataisiin ehkä useita satoja eri vastauksia. Kaikki oikeita.

Minusta 'satakin' vastausta riittäisi ko. hommaan.

Ystävällisesti
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 06, 2021, 21:44:23
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 18:51:26
Missä, mikä tai kuka on Jumala? Saisimmeko vastauksen kysymykseen - utelen?
Tuskin pystyt muotoilemaan kysymystä niin, että siihen olisi, saati löytyisi hyvä vastaus.

Kaikkeudella ei ole ulkopuolista syytä vaan syy on se itse ja se on hyvin mutkikas. Helpot vastaukset kaiken syyksi - kuten kaikkivaltias Jumala - eivät selitä ja tarinat parhaimmillaankin vain viihdyttävät ja kertovat miten on koettu.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 06, 2021, 22:01:07
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 06, 2021, 08:43:02
Eikö tuota voisi testata niin, että erilaisille pinnoille kaataa mittalasilla (esim. lääkemitta) saman verran vettä ja laittaa ne vierekkäin. Siinä vaan tiukasti tuijottaa niitä, kunnes joku vaihtoehdoista on on kuivunut.
Jos on tarkka digitaalivaaka niin piis of ceik. Mutta helpompi olisi tehdä puurimasta omatekoinen tasapainovaaka ja asettaa noi vaihtoehdot kuivumaan eri kuppeihin. Se joka nousee ylös kuivuu nopsemmin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 07, 2021, 08:00:19
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 20:11:38
Lainaus käyttäjältä: mikainen - toukokuu 06, 2021, 19:51:47
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 18:51:26
Jos kaikkien elävien ihmisten aivokapasiteetti valjastettaisiin kvanttitietokoneen - maailman hienoimman - käytettäväksi ja kysyttäisiin sitten siltä: Missä, mikä tai kuka on Jumala? Saisimmeko vastauksen kysymykseen - utelen?

Muisto Keijo Kullervo

Saataisiin ehkä useita satoja eri vastauksia. Kaikki oikeita.

Minusta 'satakin' vastausta riittäisi ko. hommaan.

Ystävällisesti

Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 06, 2021, 21:44:23
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 06, 2021, 18:51:26
Missä, mikä tai kuka on Jumala? Saisimmeko vastauksen kysymykseen - utelen?
Tuskin pystyt muotoilemaan kysymystä niin, että siihen olisi, saati löytyisi hyvä vastaus.

Kaikkeudella ei ole ulkopuolista syytä vaan syy on se itse ja se on hyvin mutkikas. Helpot vastaukset kaiken syyksi - kuten kaikkivaltias Jumala - eivät selitä ja tarinat parhaimmillaankin vain viihdyttävät ja kertovat miten on koettu.

Kiitoksia viesteistänne...
Enpä tullut paljonkaan ns. hullua hurskaammaksi vieteistänne, mutta kiva kun vastasitte?
Jääpä pohdittavaa korvieni väliseen tilaan.

Muisto Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 07, 2021, 10:01:57
Sitten tällainen ajatelma:

1 ihminen
10 ihmistä
10000000 ihmistä

Minulle tuli mielikuva muutama päivä sitten, että nollat jotka esiintyvät edellä olevissa luvuissa merkitsevät puhuvan, kirjoittavan tai tekevän ihmisen suuta.

Jokainen yksikkö on ihminen ja Hänen mielipiteensä näkyvät puhuttuna, kirjoitettuna tai työtä tekemällä = suulla.

Kun tilastollisesti etsitään mielipiteitä maailmalta, jokaisen ihmisen mielipide on tärkeä. Laskennallisesti saadaan selville senhetkinen totuus joita voivat hyödyntää valtaapitävät.

Poliitikon suurin ansio on mielestäni se, että aistii vallitsevan mielipiteen ja tekee päätökset - galluppien - antamien vihjeiden perusteella.

Itsenäinen päätös - minä persoonalla - ja korjaustoimenpide mikäli menee pieleen.

Muisto Keijo Kullervo

PS.
Tuntuu niin itsestään selvältä yllä oleva?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 15, 2021, 22:24:20
Milloin englantilaset ja saksalaiset viimeksi taistelivat sodassa toisiaan vastaan Englannin maaperällä? Millainen tilanne oli?

Eräässä Youtube-videossa kerrottiin, että...

Löytyy vastaus näemmä Wikkeläpeediastakin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 28, 2021, 00:16:15
Sisällisodista ja erikoisesti

Suomen sisällissodasta. Kummalla suurempi todennäköisyys jäädä henkiin?
Se jolla oli ase vai sekö jolla ei ollut ase?

Rutger Bregman löi kirjassaan pöytään tutkimuksia että Rousselainen on oikeampi kuvaus ihmisestä kuin Hobbesilainen kaikkien sota kaikkia vastaan. Jälkimmäisesti ajattelee kaikki maailmanlopun "höyrypäät" USA:ssa (ja mm. Ano T Suomessa) ja keräävät enemmän ammuksia kuin sos. pääomaa.





Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - marraskuu 02, 2021, 01:30:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 28, 2021, 00:16:15
Sisällisodista ja erikoisesti

Suomen sisällissodasta. Kummalla suurempi todennäköisyys jäädä henkiin?
Se jolla oli ase vai sekö jolla ei ollut ase?

Rutger Bregman löi kirjassaan pöytään tutkimuksia että Rousselainen on oikeampi kuvaus ihmisestä kuin Hobbesilainen kaikkien sota kaikkia vastaan. Jälkimmäisesti ajattelee kaikki maailmanlopun "höyrypäät" USA:ssa (ja mm. Ano T Suomessa) ja keräävät enemmän ammuksia kuin sos. pääomaa.
Mutta eivätkös Suomessa valtaa saa enemmän tuo woke-porukka, joka menestyy syyllistämällä muita ja pitämällä ääntä mediassa?
He juuri kuristivat Hgin Yliopistoa Afrikan Tähti-tapauksessa!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 19, 2022, 23:08:58
Paljonko olisit valmis maksamaan
   a) ½ kilon paketista kahvia
   b) kupillisesta kahvia?
Eli mikä on kotitekoisen kahvin hinnan kipurajasi?

Minä laskeskelin omat rajani, että maksaisin
  a) 140 € per puolen kilon paketti
  b) 0,50 € per kuppi. (Olisin laimentanut kahvini puoleen nykyisestä).

Tuo a:ni tulee lähelle jalometalleja: puoli kiloa kahvia olisi aboutti neljänneskilo hopeaa. :D


Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 20, 2022, 09:05:20
Pihinä ihmisenä lopettaisin kahvinjuonnin, jos sen hinta nousisi kovasti. Vaikea sanoa, missä menee raja, kun nytkin pidän normaalihintaisia kahveja turhan kalliina. Tai pikemminkin niin, että täydennän varastoni aina, kun kahvi sattuu olemaan tarjouksessa. Tarjoushinnat eivät ole moneen vuoteen muuttuneet kovin merkittävästi. Edellinen muutos, jonka olen huomannut, on ollut vain noin 20 senttiä paketilta. Tarjouksia on niin usein, että en edes muista milloin olisin ostanut kahvia täydellä hinnalla.

Kahvia kuluu noin puolen kilon paketti viikossa, joten KATin 140 euroa paketista olisi sulaa hulluutta. Varmaan jossain kympin hujakoilla olisi jo hinta, jota en viitsisi maksaa.

Viime aikoina kahvinkulutukseni on edelleen vähentynyt ja monesti olen miettinyt, että pitäisikö lopettaa ja siirtyä teehen kokonaan. Tee ja teen tyyppiset haudutettavat juomat on vallanneet muutenkin kahvilta tilaa. Itse asiassa kahvihan on pahaa, mutta se kyllä käynnistää päivän hyvin.

Vaikea kuvitella, että joskus parikymmentä vuotta sitten join varmaan vähintään kolminkertaisen määrän kahvia nykyiseen verrattuna.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 20, 2022, 11:29:31
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 19, 2022, 23:08:58
Paljonko olisit valmis maksamaan
   a) ½ kilon paketista kahvia
   b) kupillisesta kahvia?
Eli mikä on kotitekoisen kahvin hinnan kipurajasi?

Minä laskeskelin omat rajani, että maksaisin
  a) 140 € per puolen kilon paketti
  b) 0,50 € per kuppi. (Olisin laimentanut kahvini puoleen nykyisestä).

Tuo a:ni tulee lähelle jalometalleja: puoli kiloa kahvia olisi aboutti neljänneskilo hopeaa. :D

Kahvihan on erittäin halpaa, ei sitä köyhältä kahvipavunpoimijalta sentään ilmaista työtä voi olettaa saatavan..
Välittäjät ja paahtimot taitavat tästäkin tuotteesta viedä suurimman osan, mutta takaahan kahvijuojien nautinto edes vähäisen ansion niille työn orjillekin joiden elanto on sen tuotteen varassa.

50 centtiä kupista olisi halpa, kun paareissa maksetaan kahta euroa jo nykyisin..ja  enemmänkin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 20, 2022, 11:51:50
Tulee silloin tällöin osteltua 0,7 litran ginipullo GinTonicin raaka-aineeksi. Se maksaa parisenkymppiä. Luultavasti ostaisin silloin tällöin myös kahvipaketin vaikka se maksaisi saman. Kahvi on sen verran riippuvuutta aiheuttava aine, että tuskin sen käytöstä tämmöinen hevijuuseri helpolla luopuisi. Eli ostamasta lakkaisin vasta kun rahat olisi kertakaikkiaan loppu.

Ehkä äärimmäisessä hädässä liittyisin joihinkin järjestöihin missä kahvinjuonti kuuluu kokousrutiineihin. Kärvistelisin sitten meetingeissä siihen asti kun puoliaikakahvit olisi saatu. Sumpin saatuani hiippailisin pikkuhiljaa ulko-ovelle ja seuraavaan kokoukseen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 20, 2022, 14:06:56
Olin aikanaan todella pitkään kahvilla toimiva. Aamusta kahvia eikä mitään muuta ja töissä pitkin päivää kahvia eikä mitään muuta. Kotona iltapäivällä joskus klo 16 jälkeen ensimmäisen kerran jotain muuta kuin kahvia. Pitkin iltaa kahvia.

Pari pientä elämäntapamuutosta pudotti kumpikin kahvin määrää oleellisesti ja lopulta olen päätynyt nykyiseen muutamaan mukilliseen päivässä. Luultavasti kahvin lopettaminen nyt tuosta määrästä ei enää aiheuttaisi niin pahoja vieroitusoikeita, kuin aikaisempi muutaman päivän kahvittomuus kuin veitsellä leikaten silloin, kun elin tuota alussa kuvattua kahvilla toimivaa elämää.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 21, 2022, 10:14:08
Kaffeesta sanottua:

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-12278554?origin=rss...kahvia pitäisi arvostaa huomattavasti enemmän. Hänen mukaansa paahtimoilla on vastuu kertoa kuluttajille, minkälaisen prosessin kahvi käy läpi ennen kuin se on kupissa.

– Kahvi on maailman edullisin luksustuote. On sanottu, että jokainen pystyy ostamaan kupin laadukasta kahvia, mutta jokainen ei voi ostaa Ferraria.

Kahvia viljellään yli 60 eri maassa. Näistä suurimmat ovat Brasilia, Vietnam, Intia, Kolumbia ja Indonesia.

LainaaIrish coffee
Irish coffee on hyvin harvoja vakiintuneita alkoholipitoisia juomia, joissa on kahvia. Irish coffee sisältää kahvin lisäksi irlantilaista viskiä, josta se onkin saanut nimensä. Yleensä irish coffeehen laitetaan myös lisäksi kermaa ja sokeria. Tätäkin juomaa on suuren suosionsa vuoksi saatavilla myös alkoholittomana. Alkoholittomassa versiossa viski on korvattu viskin makuisella muulla aineella, joka vaihtelee aina valmistajan mukaan.

Sitten se vaikea kysymys.

Mitä ovat viskin makuiset muut aineet?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 21, 2022, 10:25:18
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2022, 10:14:08
Kaffeesta sanottua:

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-12278554?origin=rss...kahvia pitäisi arvostaa huomattavasti enemmän. Hänen mukaansa paahtimoilla on vastuu kertoa kuluttajille, minkälaisen prosessin kahvi käy läpi ennen kuin se on kupissa.

– Kahvi on maailman edullisin luksustuote. On sanottu, että jokainen pystyy ostamaan kupin laadukasta kahvia, mutta jokainen ei voi ostaa Ferraria.

Kahvia viljellään yli 60 eri maassa. Näistä suurimmat ovat Brasilia, Vietnam, Intia, Kolumbia ja Indonesia.

LainaaIrish coffee
Irish coffee on hyvin harvoja vakiintuneita alkoholipitoisia juomia, joissa on kahvia. Irish coffee sisältää kahvin lisäksi irlantilaista viskiä, josta se onkin saanut nimensä. Yleensä irish coffeehen laitetaan myös lisäksi kermaa ja sokeria. Tätäkin juomaa on suuren suosionsa vuoksi saatavilla myös alkoholittomana. Alkoholittomassa versiossa viski on korvattu viskin makuisella muulla aineella, joka vaihtelee aina valmistajan mukaan.

Sitten se vaikea kysymys.

Mitä ovat viskin makuiset muut aineet?

Viski ollakseen viskiä saa makunsa tammitynnyrissä kypsyessään. Joten kaiketi makujäljitelmätkin "kypsyvät tammitynnyrissä- tai jollain esanssilla jäljitellään sitä.
Mutta kiero puuhaahan se on jäljitellä viskin makua, ilman viskiä. eli- Ohranjyvästä tislattua eliksiiriä, vaikka etanolissa ei sinänsä "makua olisikaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 21, 2022, 11:51:43
Tuleeko sana aamen englanninkielisestä huokauksesta: Ah-men - vai onko alun perin egyptiläistä alkuperää tai peräti arabiaa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 21, 2022, 12:20:28
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2022, 11:51:43
Tuleeko sana aamen englanninkielisestä huokauksesta: Ah-men - vai onko alun perin egyptiläistä alkuperää tai peräti arabiaa?

Se tulee tietenkin sanasta ramen, joka on japanilainen nuudelikeitto.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - tammikuu 21, 2022, 15:16:11
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2022, 11:51:43
Tuleeko sana aamen englanninkielisestä huokauksesta: Ah-men - vai onko alun perin egyptiläistä alkuperää tai peräti arabiaa?

Tiedä häntä. Kerrotaan että muuan arameankielinen saarnaaja Jeesus tapasi aloittaa puheensa tällä hepreankielisellä juhlallisella sanalla, joka tavataan kääntää tässä käytössä totisesti (varmasti, tapahtukoon niin).
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: marko66 - helmikuu 14, 2022, 14:43:38
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 22, 2019, 15:42:25
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 21, 2019, 16:24:27
Tosiaan. Voisi harkita myös tuollaista aurinkoenergiakelloa. Se laajentaisi valikoimaa kivasti.

Eihän aurinkoenergia ole järkevä rannekellossa (https://www.petenkello.fi/collections/rannekellot (https://www.petenkello.fi/collections/rannekellot)), vaan se liikkeestä energiansa saava. Jo ajat sitten on kehitetty kello, joka pysyy käynnissä kunhan sitä pitää ranteessaan - ja liikkuu normaalisti. Sitten näille kelloille on myös sähköllä toimivia automaattisia liikuttajia, joka sähköenergialla pyöräyttää kelloa riittävän usein sen verran, että se pysyy käynnissä. Mutta jos siis tarkoitus on aidosti käyttää kelloa, niin tuo on kyllä ehdottomasti se rationaalisin käyttövoima. Ei tarvitse pohtia, "näkyyks kello", että se ei vain pysähdy jäätyään hihan alle piiloon auringolta.
Itselläni on rannekello joka latautuu valosta, ostettu varmaan https://www.petenkello.fi/ (https://www.petenkello.fi/) kellokaupasta. Se ei ainakaan toimi kuin kesällä, kun on aurinkoista. Talvella sille pitää antaa "valohoitoa" jotta toimii. Isäukolla on yli 50 vuotta vanha kello, joka latautuu liikkeestä ja se toimii edelleen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 14, 2022, 15:05:27
Tervetuloa hoodeille, marko66.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 14, 2022, 18:05:37
Kummalla puolen auton tuulilasia on suurempi riski saada kiviä->säröjä vastaantulevista autoista, oikealla vai vasemmalla reunalla?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - helmikuu 14, 2022, 23:12:57
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 14, 2022, 18:05:37
Kummalla puolen auton tuulilasia on suurempi riski saada kiviä->säröjä vastaantulevista autoista, oikealla vai vasemmalla reunalla?
Kummalla puolella ajat?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - helmikuu 14, 2022, 23:15:30
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2022, 10:14:08
Mitä ovat viskin makuiset muut aineet?
Pahoja. Luuletko, että viskistä tuli makunsa mukaan suosittua?
Se on suosittua, kun sitä juotua tulee "iloiseksi"...
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 15, 2022, 08:08:46
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 14, 2022, 18:05:37
Kummalla puolen auton tuulilasia on suurempi riski saada kiviä->säröjä vastaantulevista autoista, oikealla vai vasemmalla reunalla?

Ulkopuolella? :D

En tiedä juuri vastaantulevien autojen heittämistä kivistä mutta itsellä kiveniskemät osuvat enimmäkseen keskelle tai oikeaan reunaan. Ne ovat tulleet lähes aina samaan suuntaan ajavista autoista. Johtuu ehkä siitä, että ajan yleensä motarin vasenta kaistaa jolloin tuulilasini kerää kiviä paitsi samaa kaistaa ajavista, myös oikeaa kaistaa ajavista. Eniten kiviä/nastoja sinkoilee rampilta motarille kiihdyttävien autojen renkaista. Nyrkkisääntönä voitaneen pitää, että se puoli tuulilasista kumpi on lähempänä kiven singauttanutta autoa saa osuman.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - helmikuu 19, 2022, 18:50:00
Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 19, 2022, 12:45:40
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - helmikuu 19, 2022, 12:33:55
Joku antiikin filosofi lienee sanonut: "Älä sekoita ympyröitäni."
Yllä oleva sopinee myös kuplauskovaisiinkin?
Kyseinen tapaus osoitti matemaatikko-filosofilta täydellistä tilannetajun puutetta. Kun viereen tupsahtaa vihainen roomalaissolttu keihään ja miekan kanssa, niin ei olisi hirveästi kannattanut antaa mitään kehotuksia norsunluutornistaan.

Tässä tarinassa on jotain paikoiltaan. Oppinut miehemme puhui tietysti kreikkaa, koska oli snobi ja kreikka oli sen ajan sivistyskieli (ja lisäksi hänen äidinkielensä, mutta se olkoon sivuseikka). Hyvin todennäköisesti hän ei osannut latinaa edes viimeisiin sanoihin vaadittavaa määrää. Reipas sotilas taas käskytti latinaksi (tai ehkä jollakin muulla itaalisella kielellä, jos kuului liittolaisjoukkoihin). Hyvin luultavasti hän ei puolestaan ymmärtänyt kreikkaa, mistä todistaa myös väkivaltaan päätynyt kommunikaatiokatkos. "What we've got here is failure to communicate."

Kuka sitten tallensi sananvaihdon? Tulkkia siellä ei ollut, koska mittelöä ei käyty sanoin, vaan sana vastaan miekka. Ainoa vaihtoehto on joku paikalle tunkenut sanomalehtietiopialainen. Mutta silloin lyhyessäkin jutussa on vähintään viisi virhettä ja bonuksena niin huonoa kieltä, että lisäväärinymmärrysten mahdollisuus on korkea.

Jääkö siis ikuiseksi arvoitukseksi mitä todella tapahtui?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Unforgiven - helmikuu 23, 2022, 20:57:24
Tilasin käkikellon kun käskettiin. Se on sellainen moderni versio. sisustusta varten.

Nyt mietin, olisiko sittenkään pitänyt suostua. Sen käen rituaalit huolestuttaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 23, 2022, 21:13:41
^
Olen asustanut käkikellotaloudessa, kun isäni sai sellaisen lahjaksi suvultaan. Kyllä siihen karjuntaan tottui niin hyvin ja nopeasti, että sen puuttumiseen havahtui. Siinä vanhanaikaisessakin kellossa toinen punnus oli kukkua varten ja toinen viisareita varten, joten käen sai kyllä tarvittaessa vaiennettua. Varmaan modernimmassakin sen saa hiljaiseksi.

Se on kyllä aika kätevä, jos lapsiperhe tulee kyläilemään. Pienet lapset voi istuttaa odottamaan käen kukkumista. Lapsia se viehättää niin, että pitkään jaksavat olla hiljaa odottamassa :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Unforgiven - helmikuu 23, 2022, 21:52:28
En muista, että itse olisin koskaan asunut taloudessa, jossa käki olisi huolehtinut ajasta. Mutta, toivottavasti tämä käki osaa käyttäytyä riittävän asiallisesti, niin ehkä me pärjätään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 02, 2022, 19:31:28
Verottaja: Digipostiin siirtyminen ei Suomessa onnistunut (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008653757.html)
---
"Vapaaehtoisuus digipostiin siirtymisessä ei Suomessa toimi. Koska emme pääse paperista eroon, jotkut veroasiointia helpottavat kehityshankkeet eivät etene. Paperimaailmassa toimiminen on hidasta", pääjohtaja Markku Heikura kertoo Verohallinnon verkkosivuilla.

Verohallinto toivoo, että seuraavaan hallitusohjelmaan "löytyy yhteinen tahtotila" tehdä digiasioinnista pakollista niille, jotka siihen pystyvät.

Verottajan mukaan verokortin ja esitäytetyn veroilmoituksen postittamisesta OmaVerossa asioiville henkilölle syntyy vuosittain 4,5 miljoonan euron kustannukset.

"Juuri nyt sodan riehuessa Ukrainassa tulee mieleeni, että tuolle 4,5 miljoonalle voisi olla muutakin käyttöä kuin lähetellä turhia kirjeitä", Heikura kertoo.



Ajattelikohan pääjohtaja Heikura lähettää mahdolliset säästyvät miljoonat Ukrainaan, vai mitä tuo tarkoitti? No, tuo oli minulta tuhmaa veetuilua, mutta pysähdyin miettimään, miten hän ajatteli varmistaa tuon "pakollista niille, jotka siihen pystyvät"?

Muistaakseni itselläni esitäytetty veroilmoitus on monta (6?) arkkia a4 kokoista paperia molemmin puolin printattuna, niin paperillakin on aika hankala hahmottaa kokonaisuutta, etenkin tässä nykymallissa, jossa tiedot on printattu valkoiselle paperille. Pieneltä näytöltä läppärillä tai tabletilla hahmotus olisi vieläkin vaikeampaa ja puhelimen näytöltä jokseenkin mahdotonta.

Kyllä varmaan pystyisin, mutta en halua. Heikuralle tulen kysyttäessä vastaamaan, etten mitenkään pysty.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 02, 2022, 20:28:34
^

Minä taas olen rastittanut kaikki mahdolliset "ei paperiversioita", mutta siitä huolimatta kaikesta valtio uskollisesti paperiversiot lähettää ja joka kerta ärryn niistä pumaskoista yhtä paljon.

Niiden hävittämisessä pitää olla tarkka, kun et voi tietää, mihin kohtaan esim. sotu on kirjailtu, joissain jokaiselle sivulle, jne.

Ja roskiin ne päätyvät, ilman em. mainittua menisivät avaamattomina, kun joka tapauksessa teen kaiken verkossa ja vain verkossa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 02, 2022, 20:30:31
^
Verkossa minäkin muutokset teen, mutta kuten mainitsin, niin paperilta luen ja tarkistan :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 02, 2022, 22:26:51
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 02, 2022, 20:28:34
Minä taas olen rastittanut kaikki mahdolliset "ei paperiversioita", mutta siitä huolimatta kaikesta valtio uskollisesti paperiversiot lähettää ja joka kerta ärryn niistä pumaskoista yhtä paljon.

Niiden hävittämisessä pitää olla tarkka, kun et voi tietää, mihin kohtaan esim. sotu on kirjailtu, joissain jokaiselle sivulle, jne.

Ja roskiin ne päätyvät, ilman em. mainittua menisivät avaamattomina, kun joka tapauksessa teen kaiken verkossa ja vain verkossa.
Elämämme on verkossa sanoi hämis.

Eräs universumimme selitysteorioista pohjautuu säieteoriaan, jossa ns. Pimeä materiaali (dark matter) muodostaa universumiin säikeitä, johon materiaali kerääntyy. Havaitsemamme materia (galaksien tavoin) kerääntyy noihin säikeisiin muodostaen ryhmiä, eli materiakeskittymiä universumiin. Samojen teorioiden mukaa universumissa vaikutta pimeä energia (Dark energy), joka laajentaa universumia luoden avaruutta kohteiden välille.
Itsekin huomaan tuon joskus, kun kaupassa käynti tuntuu iän myötä vaikeammalta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 03, 2022, 02:22:53

2020 alussa Väestörekisteri ja Maistraatit yhdistämällä perustettu Digi- ja Väestötietovirasto (DVV) on toimimattoman byrokratian surkein irvikuva Suomen hallinnossa. Sitä ei vielä ole saatu toimivaksi. Uudistusta edeltävistä palveluajoita ei voi uneksuakaan, vaikkei niissä ennenkään kehumista ollut. Pahiten ruuhkassa pysyvät edinvanvalvonta ja perunkirjoitusasiat. "Tehtävänä sujuva Suomi. Palvelupaikat ovat avoinna ainoastaan ajan varanneille. Käsittelyaikamme ovat  normaalia pidemmät. Pahoittelemme tilannetta.
Tarkemmat käsittelyajat löydät verkkosivuiltamme. Tilintarkastus on vielä kesken vuositilien 2020 osalta, sillä palvelussamme on ruuhkaa." DVV oli tarkoitettu Sipilän hallituksen "digiloikan" lipunkantajaksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - maaliskuu 18, 2022, 22:41:43
Visailukysymys: Mikä yhdistää seuraavia henkilöitä?

Anders Adlercreutz (Rkp), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr), Sanna Antikainen (PS), Heikki Autto (Kok), Markku Eestilä (Kok), Ritva Elomaa (PS), Sanni Grahn-Laasonen (Kok), Atte Harjanne (Vihr), Harry Harkimo (LiikN), Hannakaisa Heikkinen (Kesk), Janne Heikkinen (Kok), Timo Heinonen (Kok), Anna-Maja Henriksson (Rkp), Mari Holopainen (Vihr), Saara Hyrkkö (Vihr), Antti Häkkänen (Kok), Olli Immonen (PS), Kalle Jokinen (Kok), Vilhelm Junnila (PS), Atte Kaleva (Kok), Pia Kauma (Kok), Ville Kaunisto (Kok), Pihla Keto-Huovinen (Kok), Marko Kilpi (Kok), Jari Kinnunen (Kok), Pauli Kiuru (Kok), Pasi Kivisaari (Kesk), Noora Koponen (Vihr), Jukka Kopra (Kok), Hanna Kosonen (Kesk), Terhi Koulumies (Kok), Suna Kymäläinen (Sd), Mikko Kärnä (Kesk), Joonas Könttä (Kesk), Mia Laiho (Kok), Mats Löfström (Rkp), Matias Marttinen (Kok), Hanna-Leena Mattila (Kesk), Sari Multala (Kok), Kai Mykkänen (Kok), Jani Mäkelä (PS), Anders Norrback (Rkp), Mikko Ollikainen (Rkp), Petteri Orpo (Kok), Jaana Pelkonen (Kok), Pirkka-Pekka Petelius (Vihr), Sakari Puisto (PS), Lulu Ranne (PS), Mari Rantanen (PS), Piritta Rantanen (Sd), Jari Ronkainen (PS), Wille Rydman (Kok), Päivi Räsänen (Kd), Janne Sankelo (Kok), Sari Sarkomaa (Kok), Arto Satonen (Kok), Sami Savio (PS), Saara-Sofia Sirén (Kok), Ruut Sjöblom (Kok), Iiris Suomela (Vihr), Mari-Leena Talvitie (Kok), Ville Tavio (PS), Kari Tolvanen (Kok), Sinuhe Wallinheimo (Kok), Elina Valtonen (Kok), Heikki Vestman (Kok), Jussi Wihonen (PS), Sofia Vikman (Kok), Anne-Mari Virolainen (Kok), Sofia Virta (Vihr), Ben Zyskowicz (Kok).

Viiden pisteen vihje: Suomalaisuus...

P.S. Jos joku tuntee ulkopuolisuutta, niin tuntee sitä aivan turhaan. Tämä ei ole tuolileikki. Tässä voi todeta lastenlaulun sanoin: Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 18, 2022, 23:41:56
^
Nyt on kieltämättä tosi paha. Yhtään en tiedä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 19, 2022, 15:21:35
Olisko kansanedustajuuden lisäksi julkituotu Nato-jäsenyyden kannatus. En tiedä, mutta moneen ainakin sopisi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - maaliskuu 19, 2022, 21:00:08
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 19, 2022, 15:21:35
Olisko kansanedustajuuden lisäksi julkituotu Nato-jäsenyyden kannatus. En tiedä, mutta moneen ainakin sopisi.

Onnea!!! Täysin oikea vastaus! Palkintoja ei ole jakaa, mutta toivottavasti kansanedustajat vastaavat huutoonsa. Mukavampi vanhentua vanhainkodissa kuin Siperiassa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 20, 2022, 01:51:09

Kokoomuslaisten ja ruotsalaisten pitkään jatkunut Nato-kiima antoi vinkin. Että piti tällainenkin nähdä, että Putin törkeän rikollisella naapurimaan sotilaallisella tuhoamisella patistaa Suomen Natoon. Ikäänkuin Suomella ei olisi jo kyllin kokemusta ison vallan etupiirissä elämisestä. Eikä vielä ole unohtunut Yhdysvaltain edellinen hullu valehteleva presidenttikään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 20, 2022, 09:10:53
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 02, 2022, 20:30:31
^
Verkossa minäkin muutokset teen, mutta kuten mainitsin, niin paperilta luen ja tarkistan :)

Metsä ja paperiteollisuuden suurmaana kannattaa vaatia myös paperiversiot, että työpaikat ja samalla luontainen silmän ja aivotoiminnan aktiviteetit ovat tarpeen vaatiessa ilman hälinää mahdollisuus tarkistaa, ilman nettiin menemistä.
Vaikka ihmemaa on toki hieno mahdollisuus, niin käsillä oleva "todellisuus on hyvä myös olla olemassa.

Sitä paitsi kyllä sähköinen maailma tuhoaa luontoa paljon enemmän, kuin paperiteollisuus, vaikka toisinkin voisi olettaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 20, 2022, 09:15:25
Lainaus käyttäjältä: Hiha - maaliskuu 19, 2022, 21:00:08
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 19, 2022, 15:21:35
Olisko kansanedustajuuden lisäksi julkituotu Nato-jäsenyyden kannatus. En tiedä, mutta moneen ainakin sopisi.

Onnea!!! Täysin oikea vastaus! Palkintoja ei ole jakaa, mutta toivottavasti kansanedustajat vastaavat huutoonsa. Mukavampi vanhentua vanhainkodissa kuin Siperiassa.

Nykyisissä hoitokodeissa siperia tuskin enää ehtii opettaa, mutta niiden vanhusten hoitoloiden  pitäjät taitavat ehtiä rikastua. Mukavuudesta, taitaa olla monenlaisia kokemuksia, niillä hoidokeilla, mutta tuskin he niistä paljoakaan muistavat.
Hoidokkien pidempiaikainen kituminen on siis hyvä varmistaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Saares - maaliskuu 20, 2022, 09:34:24
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 20, 2022, 01:51:09

Kokoomuslaisten ja ruotsalaisten pitkään jatkunut Nato-kiima antoi vinkin. Että piti tällainenkin nähdä, että Putin törkeän rikollisella naapurimaan sotilaallisella tuhoamisella patistaa Suomen Natoon. Ikäänkuin Suomella ei olisi jo kyllin kokemusta ison vallan etupiirissä elämisestä. Eikä vielä ole unohtunut Yhdysvaltain edellinen hullu valehteleva presidenttikään.
Etkö näe eroa? Trump syrjäytettiin vaaleilla, Putin roikkuu yhä vallassa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 20, 2022, 11:15:48
Lainaus käyttäjältä: Saares - maaliskuu 20, 2022, 09:34:24
Trump syrjäytettiin vaaleilla, Putin roikkuu yhä vallassa.

Molempien jatko vain hiuskarvan varassa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 04, 2022, 12:22:10
Vuoden alussa pohdittiin kahvin hintaa ja missä sen kipuraja itse kullakin menee. Tästä (http://xn--tst-qlac) jokunen viesti eteenpäin asiaa käsiteltiin.

Nyt huomasin, että omassa K-supparin mainoslehdessä oli tarjous: Juhla Mokka 4,99/pkt !!

Aika paljon on hinta noussut, kun vielä vuodenvaihteessa samaa sai 9,00 - 10,00 / 3 pkt. Tarjous vaihteli hiukan eri kaupoissa. Pian tuon jälkeen tuli 7,50 / 2 pkt, missä oli jo pieni hinnannousu piilotettu pienempään tarjoukseen.

Samassa kaupassa on ollut jonkinlaisena ikitarjouksena Pirkka Costa Rica 8,50 / 3 pkt. Ikitarjous näytti nyt päättyneen ja hinta on 3,99 / pkt.

Vielä ei olla minun kipurajoillani, jonka aiemmassa keskustelussa ilmoitin olevan noin kympin paketilta. Mutta hiukan olen jo pudottamassa kipurajaa ja mieluummin käytän rahan johonkin hyödyllisempään. Saattaa olla jopa, että siirryn yhä enemmän teehen ja vain aamukahvin hörppäisen kahvina. Noin vähäiseen määrään taas murukahvi sopii aivan hyvin, vaikka se ei ihan samalle maistukaan. :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 12, 2022, 13:02:49
Kumpi kieliryhmä on Suomessa isompi, tankeroenglantia puhuvat vai rallienglantia puhuvat?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 12, 2022, 13:51:57
^
Veikkaan, että rallienglantia.

Tankeroenglantia käytti 60-70 lukujen aikuiset ja nuohan alkaa olla jo haudassa tai muuten siinä tilassa, että kaikki englanti on jo unohtunut. Rallienglanti on parin seuraavan vuosikymmenen aikuisten kieli ja noitahan nyt vielä on paljonkin. Viimeksi mainittua ryhmää nuoremmat ovat jo saaneet koulussa oppia myös puhumiseen ja käyttävät jo ihan kelvollista englantia.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 12, 2022, 13:53:57
^^Olipas helppo kysymys. Ehdottomasti rallienglantia puhuvat. Tankeroenglanti kuuluu dinosaurusten eli Ahti Karjalaisen aikaan. Alkaa olla sukupuuttoon kuollut tuo kieli.

Sitäpaitsi rallienglanti on kaunis kieli.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 13, 2022, 12:56:45
Pitäisikö mun vaihtaa nimimerkkiäni? Olenhan tällä nykyiselläni jo hyvän tovin kirjoitellutkin. Mulla olisi valmiina muutama hyvä nickey, joita voisi käyttää.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 13, 2022, 18:00:34
^
Minusta ne nimileikit on vaan ihan tyhmiä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 13, 2022, 19:45:43
Samalla tavalla kuin elämä on sekunneistaan luopumista, myös keskustelupalstalaisuuttaan voi ajatella nimimerkeistään luopumisena :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 13, 2022, 21:34:26
Valkkaa joku lyhyt tällä kertaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 14, 2022, 01:34:46
Joo, Laurin jälkeiset ovat olleet huonoja. Pitkiä kirjoitettaviksi ja teennäisiä herättämättä assosiaatiota.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 14, 2022, 18:53:08
Nyt on uusi nickey koeajossa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 14, 2022, 19:02:21
Lainaus käyttäjältä: Jukra - toukokuu 14, 2022, 18:53:08
Nyt on uusi nickey koeajossa.

LOL, tuosta tulee hakematta mieleen vanha ystävämme Jukris Näkkäriltä. Jukran käännän kyllä puhuttelussa muotoon Jukris, kun se on helpompi muistaa.

Tässä ihan muistin virkistykseksi mainitun Jukriksen hengentuotteita.



Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 14, 2022, 19:08:33
Tämäpä hauska yhteensattuma. Hän kirjoittelee yhä aktiivisesti tiedepalstalle, tosin omalla koko nimellään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 14, 2022, 21:14:34
Entä nyt? Onko nyt hyvä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 14, 2022, 21:29:49
Lainaus käyttäjältä: Pore - toukokuu 14, 2022, 21:14:34
Entä nyt? Onko nyt hyvä?

Ensinnä tuli mieleen (https://www.moceanic.com/wp-content/uploads/2017/08/Yawning-bored-girl-pop-art-retro-vector-illustration-2048x1536.jpg) ja heti perään poor :D

Ei nyt oikein osu kohdilleen nuo. Mitä jos palaisit alkuperäiseen nimeesi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 14, 2022, 21:34:01
 :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 14, 2022, 21:51:01
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - toukokuu 14, 2022, 21:34:01
:D

No nyt on hyvä.

Tuossa välissä vilahti se klemmari, niin tässä kommenttini siitä: 5 uutta tapaa käyttää klemmaria (https://www.iltalehti.fi/asuminen/a/201704212200107241)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 14, 2022, 21:53:19
Mulla oli mielessä se office-ohjelmiston klemmari, oli kova juttu joskus kaiketi 2000-luvun alussa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 14, 2022, 22:00:11
jee
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 14, 2022, 22:10:17
^ Ilahduttavaa nimenvaihtokeskustelua  :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 21, 2022, 11:51:12
Palstallamme vaikuttaa henkilö joka tutkii sanojen taajuksia ja niiden mahdollisia merkityksiä.

Tuli sitä miettiessä mieleen - mikä on maailman yleisin numero? Entä mitä siitä voi päätellä?

Itse luulen, että se on ykkönen (1) tai nolla (0). Ei varmastikaan 4.

Toisin kuin sanat, numerologia ei taida riippua kielialueesta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - toukokuu 21, 2022, 21:08:25
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 21, 2022, 11:51:12
Palstallamme vaikuttaa henkilö joka tutkii sanojen taajuksia ja niiden mahdollisia merkityksiä.

Tuli sitä miettiessä mieleen - mikä on maailman yleisin numero? Entä mitä siitä voi päätellä?

Itse luulen, että se on ykkönen (1) tai nolla (0). Ei varmastikaan 4.

Toisin kuin sanat, numerologia ei taida riippua kielialueesta.
Kabbalan tutkimiseni on ollut aika vähäistä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - toukokuu 21, 2022, 21:10:21
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - toukokuu 13, 2022, 12:56:45
Pitäisikö mun vaihtaa nimimerkkiäni? Olenhan tällä nykyiselläni jo hyvän tovin kirjoitellutkin. Mulla olisi valmiina muutama hyvä nickey, joita voisi käyttää.
Et sinä voisi nimmariasi vaihtaa, kukaan ei tunnistaisi sinua...
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 22, 2022, 02:30:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 21, 2022, 21:08:25
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 21, 2022, 11:51:12
Palstallamme vaikuttaa henkilö joka tutkii sanojen taajuksia ja niiden mahdollisia merkityksiä.

Tuli sitä miettiessä mieleen - mikä on maailman yleisin numero? Entä mitä siitä voi päätellä?

Itse luulen, että se on ykkönen (1) tai nolla (0). Ei varmastikaan 4.

Toisin kuin sanat, numerologia ei taida riippua kielialueesta.
Kabbalan tutkimiseni on ollut aika vähäistä.
Toopen tämän foorumin tutkiminen on ollut aika vähäistä, jos hän ajatteli häntä tarkoitetun sanojen taajuuksien tarkastelijana. Kuten minkä tahansa asian tutkiminen. Kabbala on juutalaista mystiikkaa eikä  siitä ole muodostamaan tai selittämään numeroiden merkityksiä. Kabbalaan kuuluva gematria pohjaa siihen, että hebreassa ja kreikassa on käytetty kirjaimia myös numeroina ja niin kullakin sanalla on lukuarvo, joka saadaa laskemalla sanan kirjaimet yhteen. Samanarvoisien sanojen ajateltiin liittyvän toisiinsa.

Matematiikan lukuteoriassa sanotaan että jos on olemassa "lukuja", joille pätevät tietyt perussäännöt (kuten että niille on olemassa yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, joilla on tiettyjä ominaisuuksia kuten a*(b+c) = a*b+a*c ), niin se mitä kutsutaan laskuopiksi, pitää paikkansa. Mutta ei sanota mitä 3 itsessään tarkoittaa, ei kolme kilometriä tai kilpailussa kolmanneksi nopein vaan itse 3.

Lukuarvoista aivan varmasti yksi on eniten käytetty. Uskoisin että arabialaisilla numeroilla esitettynä. Olen tainnut nähdä selityksenkin  sille että numero 1 esiintyy luvuissa useimmin, vaikken muista. Eri numeroiden yleisyydelle vaikka piin pitkässä likiarvossa tuskin saadaan eroa, mutta vaikka valtion budjettikirjassa esiintyvien lukujen numeroissa varmasti on. Jos menoarvion luvut ovat vaikka tuhansia, niin siinä yhteydessä nollia voi olla paljon.

Sikäli kuin luonnollisia lukuja käytetään järjestyksen osoittamiseen, ensimmäinen on aina olemassa. Lukumäärän suurempi joukko voidaan aina jakaa yhden osajoukkoihin, mutta muut luvut riippuvat määrästä.

Numerologia on totaalista roskaa. Aiemmalla foorumilla oli jäsen Logos, joka ensin kirjoitti nimimerkillä Loogikko. Kirjoitti käsittämättömiä kummajaisia. Olen lukenut kirjoittamansa numerologian oppikirjan ja sen sekavuudesta ja loogisuuden puutteesta ainakaan ei ollut edes viihteeksi. Sikäli kuin numerologia ajatellaan tuon oppikirjan tapaan, niin suomenkin kirjaimille ajatellaan lukuarvot, joilla esimerkiksi henkilön nimen kirjaimet lasketaan yhteen ja tuloksesta päätellään henkilön luonnetta ja kohtaloa kuin syntymähetken tähtikartasta konsonaan. Eri kielissä kirjaimia on eri määrä ja eri sanat, että kyllä kieli numerologiseen tarkasteluun vaikuttaa,
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 22, 2022, 09:23:55
^
Noita "katso mitä nimesi kertoo sinusta" juttuja on ollut maailman sivu ja periaatteessa ne hauskoja ovat. Kuten horoskoopitkin, analyysit on kirjoitettu niin, että jokainen löytää edes jotain itseensä sopivaa, joten tottahan niiden täytyy olla.

Olen sitä miettinyt, miten olisi käynyt, jos isäni olisi voittanut nimikiistan, jota vanhempani kävivät vielä matkalla kastetilaisuuteen. Äitini oli jo aikaisemmin tyrmännyt täysin isän valitseman nimihirviön ja isäni oli nöyrryttävä esittämään toista vaihtoehtoa. Tästä toisesta vaihtoehdosta käytiin kiistaa tuona syksyisenä aamupäivänä. Äitini ei sitäkään kelpuuttanut, sillä tässä ehdotuksessa oli ensimmäisessä ja puhuttelunimeksi tulevassa nimessä R-kirjain. Äidin puolelta meillä kulkee ärrävika, joten olisi noloa, jos joutuisin sorauttamaan nimeni koulussa. Isän oli lopulta annettava periksi, kun äiti ehdotti kompromissina ärrätöntä hiukan samantapaista nimeä. Sinänsä mielenkiintoista, että toisesta ja kolmannesta etunimestä sopu oli ollut alusta asti. Olihan äitini tuossa oikeassa, sillä ärrän opin vasta ekaluokalla käymässäni puheopetuksessa. Mutta ei se minusta niin paha juttu ollut ja luokalla oli muitakin puhevikaisia eikä meitä kiusattu.

Tuossako kirkon ovella nyt kohtaloni ratkaistiin? Mietityttää, millainen olisi elonpolkuni ollut, jos isäni ensimmäinen nimivaihtoehto olisi mennyt läpi. Ainakin häpeää erikoisesta nimestä olisi joutunut kestämään ja ehkä kiusaamista, mistäs sen tietää. Olisihan se nimi tosiaan voinut vaikuttaa elämäni alkutaipaleella siihen, miten kaveripiiri kohtelee ja sitä myöten pahimmillaan tai parhaimmillaan jopa myöhempäänkin elämään. :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 22, 2022, 09:49:32
Mikähän psykologinen taika taika piilee hinta esimerkissä kun:

Jokin tuote maksaa 2.99 euroa - kuvitteleeko lukija etä  'ei sentään kolmea euroa'?


Vastaavia esimerkkejä löytyy tv: mainoksissa tuhkatiheään...

Muisto Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 22, 2022, 10:00:11
^
Sama on vähänkään kalliimmissa tuotteissa viiteen senttiin päättyvä esimerkiksi 24,95.

Nyt on oikein hätkähdyttänyt, kun hintoja on nostettu, niin ilmeisesti prosentteina nostettu hinta on osunutkin ihan muille senteille, joten hintana saattaa olla vaikkapa 2,32 euroa joko kappaleelta tai kilolta. Mutta ihan ennennäkemättömiä hintoja on ilmestynyt hintalappuihin. :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 22, 2022, 11:15:41
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 22, 2022, 09:23:55
Äidin puolelta meillä kulkee ärrävika, joten olisi noloa, jos joutuisin sorauttamaan nimeni koulussa. Isän oli lopulta annettava periksi, kun äiti ehdotti kompromissina ärrätöntä hiukan samantapaista nimeä. Sinänsä mielenkiintoista, että toisesta ja kolmannesta etunimestä sopu oli ollut alusta asti. Olihan äitini tuossa oikeassa, sillä ärrän opin vasta ekaluokalla käymässäni puheopetuksessa. Mutta ei se minusta niin paha juttu ollut ja luokalla oli muitakin puhevikaisia eikä meitä kiusattu.

Lievä ärrävika, kuten lievä karsastuskin, ovat jostain syystä sellaisia ominaisuuksia jotka eivät häiritse negatiivisesti vaan ovat itse asiassa hyvinkin viehättäviä.

Tulee mieleen se mainos jossa Lola Odusoga hämmästeli - Hirrrveesti ärrrriä tässä kässärrrissä.

Ei löytynyt täältä (https://www.youtube.com/watch?v=sAe7mLSE1OM) mutta monenlaista muuta kadonnutta näkyy.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 22, 2022, 11:42:16
^
Jännästi se ärrävika ei vaan tule kaikille jälkeläisille. Meidän naissuvun ärrävika johtuu kireästä kielijänteestä. Minulla se leikattiin ollessani kuusivuotias samalla, kun nielurisat vietiin. Vanhimmalla tyttärellä oli todella paha ärrävika, mutta ei ollut edes sitä kielijännettä. Keskimmäisellä oli ja on edelleen tiukka kielijänne, mutta sitä ei leikattu, kun ei haitannut syömistä. Oppi täydellisen ärrän ja muutenkin puhui hyvin aikaisin selvästi ja hyvin (joskin kehitti myös ihan omia sanoja). Nuorimmainen pääsi vähimmällä, eli kireää kielijännettä ja ärränkin oppi, joskin aika myöhään. Käytti vielä esikouluiässä "englantilaista ärrää", mutta ihan ilman puheenopetusta oppi suomalaisen ärrän.

Oma ärräni oli oikein kunnollinen kurkkuärrä ja osaan vieläkin sitä käyttää pienellä yrittämisellä. :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - toukokuu 22, 2022, 19:38:06
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 21, 2022, 11:51:12
Palstallamme vaikuttaa henkilö joka tutkii sanojen taajuksia ja niiden mahdollisia merkityksiä.

Tuli sitä miettiessä mieleen - mikä on maailman yleisin numero? Entä mitä siitä voi päätellä?

Itse luulen, että se on ykkönen (1) tai nolla (0). Ei varmastikaan 4.

Toisin kuin sanat, numerologia ei taida riippua kielialueesta.

Monissa vastaan tulevissa kokoelmissa numeroita, kuten vaikka kaikenlaisissa tilikirjoissa tai tilastoissa, yleisin numero on 1, mikä johtuu siitä että se on yleisin luvun alkava numero (ja lievästi yleisempi muita myös 2. ja 3. paikalla – paitsi, että niissä 0 on vielä himpun yleisempi, mutta se häviää kisan jo siinä, kun luku alkaa numerolla 0 vain sillä alkavissa desimaaliluvuissa).

Ilmiön kattavuutta ja selityksiä on käyty läpi mm. seuraavassa esityksessä, mitä en edes yritä referoida.

https://en.wikipedia.org/wiki/Benford%27s_law
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - toukokuu 22, 2022, 19:41:23
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 22, 2022, 02:30:41
Sikäli kuin numerologia ajatellaan tuon oppikirjan tapaan, niin suomenkin kirjaimille ajatellaan lukuarvot, joilla esimerkiksi henkilön nimen kirjaimet lasketaan yhteen ja tuloksesta päätellään henkilön luonnetta ja kohtaloa kuin syntymähetken tähtikartasta konsonaan. Eri kielissä kirjaimia on eri määrä ja eri sanat, että kyllä kieli numerologiseen tarkasteluun vaikuttaa,

Luonnollisena numerologia on kai ollut tarjolla vain antiikin kreikkaa kirjoittaneille. Siellä keksittiin käyttää kirjaimia numeromerkkeinä. Systeemistä tarkemmin, ks. Wikipedia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalaiset_numerot

Jokaisen sanan on voinut halutessaan tulkita luvuksi laskemalla yksittäisten kirjainten lukuarvot yhteen. Salattua ja hyödytöntä ja redusoitua viisautta.

Kreikankielisen kulttuurin vaikutus on luultavasti aikanaan levittänyt tätä ilosanomaa jonkun verran ympäristöönsä harvalukuisten oppineiden päihin. Nykykieliin ja nykymaailmaan väkisin tuotuna ja mielivaltaisesti sovellettuna se todellakin on "totaalista roskaa" kuten sen määrittelit.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 23, 2022, 04:11:40
Vrt. https://fi.wikipedia.org/wiki/Heprealaiset_numerot

Euroopassa arabialaiset numerot eli intialaiset numerot yleistyivät vasta 1400-luvulla. Noiden myötä mm. vasta alettiin käyttää nollaa ja lukujen paikkajärjestelmää (ykköset, kymmenet, sadat, ...).
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - toukokuu 23, 2022, 10:41:51
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 23, 2022, 04:11:40
Vrt. https://fi.wikipedia.org/wiki/Heprealaiset_numerot

Näinpä. Kreikankielisen sivistyksen lahjoja.

The system of Hebrew numerals is a quasi-decimal alphabetic numeral system using the letters of the Hebrew alphabet. The system was adapted from that of the Greek numerals in the late 2nd century BCE.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hebrew_numerals
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 24, 2022, 12:03:46
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 22, 2022, 11:42:16
^
Jännästi se ärrävika ei vaan tule kaikille jälkeläisille. Meidän naissuvun ärrävika johtuu kireästä kielijänteestä. Minulla se leikattiin ollessani kuusivuotias samalla, kun nielurisat vietiin. Vanhimmalla tyttärellä oli todella paha ärrävika, mutta ei ollut edes sitä kielijännettä. Keskimmäisellä oli ja on edelleen tiukka kielijänne, mutta sitä ei leikattu, kun ei haitannut syömistä. Oppi täydellisen ärrän ja muutenkin puhui hyvin aikaisin selvästi ja hyvin (joskin kehitti myös ihan omia sanoja). Nuorimmainen pääsi vähimmällä, eli kireää kielijännettä ja ärränkin oppi, joskin aika myöhään. Käytti vielä esikouluiässä "englantilaista ärrää", mutta ihan ilman puheenopetusta oppi suomalaisen ärrän.

Oma ärräni oli oikein kunnollinen kurkkuärrä ja osaan vieläkin sitä käyttää pienellä yrittämisellä. :D

Ihmettelin tuota korjausta- kun pojanlikallekin se tehtiin- olettaisin kielijänteen kyllä kasvun vaiheessa myös joustavan ihan tarkoituksen mukaisesti.
Mutta tuollaisia kyllä tehdään, tiedä sitten sen todellista hyötyä.
Usein kyse on aivojen kuulemisen ja sen sovittamisen yhteydessä, eli epäilen ettei varsinainen "tekninen kielen ominaisuuksien muokkaaminen ole useinkaan tarpeen.
Väärin kuullut sanat, vaikuttavat kyllä oppimiseen, ja oppiahan ne ääkköset pitää..

Niin muuten meni aika kauan korjauksen jälkeen, ennekuin neito oppi ärrän- luulen ettei siitä korjauksesta ollut siinä mitään apua..se ärrä tuli aikoinaan ihan itsekseen huomaamatta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 24, 2022, 12:16:21
^
Ei jousta, ainakaan kaikilla. Keskimmäiseni ei pysty työntämään kielen kärkeä etuhampaiden yli ollenkaan. Puhe silti on ollut alusta asti täysin moitteetonta. Kysyimme jänteen leikkaamista samalla, kun pienenä kitarisat leikattiin, niin lääkäri oli sillä kannalla, että ei leikata. Aikaisemmin niitä leikattiin jopa aika rutiiniluontoisesti ja varmuudeksi, mutta laikkauksesta on ollut monelle myös haittaa, kun seurauksena on ollut jonkinlainen kurouma ja tilanne on jopa huonontunut.

Mutta jänneleikkauksen jälkeen vaati yleensä vielä erikseen puheopetuksen, jos ärrä on jo muodostunut väärin. Puheopetuksessa keskeistä on kielen käytön opettelu ja liikuttamisen harjoittelu. Eihän kieli ihan itsekseen opi sitä notkeutta, joka aiemmin on estynyt kireän jänteen vuoksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 24, 2022, 12:32:37
Meidän keskimmäisellä sanottiin olevan väärän kaltainen ässä jota sitten korjattiin puheopetuksella. Minä en huomannut  mitään outoa, kuulemma kuitenskin olisi voinut muodostua hankalaksi vanhemmiten. En ymmärrä.

Sitäpaitsi pieni ääntämyksen erilaisuus on vain hienoa. Jos on paha ääntämysvika niin voi päästä myös radiojuontajaksi, samoin kuin huonosti suomenkieltä ja asioita osaavia on nykyään lehdissä oikolukijoina. Ruotsalaisten ja ranskalaisten ärrä on mahtavaa kuunnella. Saksalaisten ässä on taas ihan ässä.

Mikä kiinalaisten kielessä (fys.termi) mahtaa olla vikana kun ärrä ei taivu ollenkaan. Tai kun bangladeshiläinen puhuu englantia - siinä on jotakin hauskaa papupataporeilua.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 24, 2022, 12:35:15
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 24, 2022, 12:16:21
^
Ei jousta, ainakaan kaikilla. Keskimmäiseni ei pysty työntämään kielen kärkeä etuhampaiden yli ollenkaan. Puhe silti on ollut alusta asti täysin moitteetonta. Kysyimme jänteen leikkaamista samalla, kun pienenä kitarisat leikattiin, niin lääkäri oli sillä kannalla, että ei leikata. Aikaisemmin niitä leikattiin jopa aika rutiiniluontoisesti ja varmuudeksi, mutta laikkauksesta on ollut monelle myös haittaa, kun seurauksena on ollut jonkinlainen kurouma ja tilanne on jopa huonontunut.

Mutta jänneleikkauksen jälkeen vaati yleensä vielä erikseen puheopetuksen, jos ärrä on jo muodostunut väärin. Puheopetuksessa keskeistä on kielen käytön opettelu ja liikuttamisen harjoittelu. Eihän kieli ihan itsekseen opi sitä notkeutta, joka aiemmin on estynyt kireän jänteen vuoksi.

Niin ja vanhemmat uskovat varmaan lääkärin ohjeita.
Oletan, että myös ollaan huolissaan siitä jos kouluun menevä ei vielä ole ärrää löytänyt. Eli vanhemmilla on ehkä hieman turhan kiire siinä asiassa. Useimmiten se ärrä kyllä löytyy ilman opetustakin.
On varmaan poikkeuksia, mutta miten paljon siinä sitten lienee sen kielen ominaisuuksista kyse- ja miksi se vaikuttaisi vain är-kirjaimeen.

Sori olen tunnetusti epäileväistä sorttia ja itse opin ärrän ilman opettelua- päivää ennen kouluun menoa. Poika taas kävi vuoden koulua ja seuraavana kesälomalla se ärrä vaan ilmestyi itsekseen ilman sen kummempaa opetusta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 26, 2022, 17:16:03
MM-kiekkokisoihin osallistuvan Tshekin joukkueessa pelaa David Pastrňák (https://fi.wikipedia.org/wiki/David_Pastr%C5%88%C3%A1k). Selostajat Antero Mertaranta ja Jani Alkio löytävät siitä lausuttaessa i-kirjaimen. Joko se on toi suomalainen aksentti tai joku muu, mutta ihan näin mutuilemalla kuulostaa vain niin hölmöltä, että ikään kuin siellä ei kuuluisi olla i-kirjainta. Miten toi Pasternakki lausutaan oikeaoppisesti?


Ilmiesesti siellä sit kuuluu olla tuo i-kirjain, että rallaa saatana.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 26, 2022, 17:25:01
Laitoin googlekääntäjään lauseen "Tshekin joukkueessa pelaa David Pastrňák" ja käännätin sen tsekiksi ja sen jälkeen pistin kääntäjän sen lausumaan. Ei siellä i-kirjainta kuulu, mutta olen kuulevinani jotain, joka kuulostaa lähinnä j-kirjaimelta ja veikkaan sen johtuvan tuosta väkäsestä n-kirjaimen yläpuolella. Kuulosti siis lähinnä Pasternjaak (ja a pitkänä).
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 26, 2022, 17:31:51

Mikä on minimimäärä omenahilloa, että leivonnaista voi nimittää omenakampaviineriksi? Onko viinerin molempiin päihin (ei taitoksen sisään vaan viinerin päihin) sipaistu omenahillonokare riittävä määrä, oikeasti?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 26, 2022, 17:41:57
^
Kuulostaa kyllä ryöväykseltä. Sen pitäisi mennä pikemminkin niin päin, että joutuisi kysymään, paljonko pitää olla taikinaa sipaistuna omenahilloon, että sitä saa vielä kutsua leivonnaiseksi. Silloin hilloa on riittävästi, että voidaan puhua omenahillokampaviineristä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 26, 2022, 17:44:14
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 26, 2022, 17:25:01
Laitoin googlekääntäjään lauseen "Tshekin joukkueessa pelaa David Pastrňák" ja käännätin sen tsekiksi ja sen jälkeen pistin kääntäjän sen lausumaan. Ei siellä i-kirjainta kuulu, mutta olen kuulevinani jotain, joka kuulostaa lähinnä j-kirjaimelta ja veikkaan sen johtuvan tuosta väkäsestä n-kirjaimen yläpuolella. Kuulosti siis lähinnä Pasternjaak (ja a pitkänä).

Kiitos. Mutta kyllä siellä toi i-kirjain kuulostaa ainakin tuon löytämäni youtube-videon perusteella olevan: pasternjiak.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 26, 2022, 18:06:05
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - toukokuu 26, 2022, 17:41:57
^
Kuulostaa kyllä ryöväykseltä. Sen pitäisi mennä pikemminkin niin päin, että joutuisi kysymään, paljonko pitää olla taikinaa sipaistuna omenahilloon, että sitä saa vielä kutsua leivonnaiseksi. Silloin hilloa on riittävästi, että voidaan puhua omenahillokampaviineristä.

Muistuupa mieleen pentuvuosiltani, kun oikeasta konditorialiikkeestä käytiin ostamassa munkkipossuja. Tiedettiin, mihin aikaan auto ne toi liikkeeseen ja oltiin kärkkymässä pennosten kanssa, jotta saatiin ne ihan kuumina vielä. Munkkipossua ei voinut kulkiessa syödä, vaan piti istua aloilleen, että saattoi pyydystää kaiken possun sisuksista pursuavan hillon suuhunsa.

Ja ne Helsingin rautatieaseman lihapiirakat! Niissä todellakin kuori oli niin ohut, että se juuri ja juuri pysyi hyvin kasassa syödessä ja täytettä oli ihan päästä päähän. Joskus olen kaupasta ostanut lihapiirakan siinä toivossa, että saisi edes etäisesti samanlaisen kokemuksen  kuin Assan Lihiksestä. Paskat, se harmaa raita taikinan sisällä ei edes haise lihalle.  :'(

Luulisi ostajien jättävän nuo pelkät taikinamöykyt kauppaan ensikokeilun jälkeen tai vastaavasti, jos joku firma panostaisi täytteisiin, niin varmasti ostajia riittäisi muitakin kuin minä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - toukokuu 26, 2022, 20:55:27
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 26, 2022, 17:25:01
Laitoin googlekääntäjään lauseen "Tshekin joukkueessa pelaa David Pastrňák" ja käännätin sen tsekiksi ja sen jälkeen pistin kääntäjän sen lausumaan. Ei siellä i-kirjainta kuulu, mutta olen kuulevinani jotain, joka kuulostaa lähinnä j-kirjaimelta ja veikkaan sen johtuvan tuosta väkäsestä n-kirjaimen yläpuolella. Kuulosti siis lähinnä Pasternjaak (ja a pitkänä).
Kuulosti ihan pastrnjiaakilta, hakusanalla "Pastrňák": https://fi.forvo.com/languages/cs/
Äännetaulukon mukaan tuo Pastrňákin väkäs-n lausutaan liudennettuna ännänä ja tuo heitto-a lausutaan pitkänä aana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1ekin_kieli#%C3%84%C3%A4nt%C3%A4minen
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 26, 2022, 20:58:57
^
Huomasin vahingossa tunkeneeni e-kirjaimen siihen "ääntämysversioon", sitä ei siihen kuulunut. Se tuli ihan lipsahduksena, koska Pasternak on muutoin tuttu nimi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 26, 2022, 21:03:04
Lausukaamme se, kuten amerikkalaiset: pasternak.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - toukokuu 27, 2022, 08:13:55
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - toukokuu 26, 2022, 21:03:04
Lausukaamme se, kuten amerikkalaiset: pasternak.
Suosittelen kotoisammalta maistuvaa muotoa Pasternakki.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 27, 2022, 09:05:38
^
Juu, noin on hyvä. Onhan se tietysti ihan kohteliasta opetella vaikeimmatkin nimet kuin syntyperäinen (tsekki, puolalainen jne.) konsanaan, mutta aina ei kieli vaan taivu  riittävän monelle mutkalle. Siitä ei kannata sen enempää sanojan kuin kuulijankaan kannata vetää ranteitaan auki. Eihän ne muutkaan aina osaa edes suomalaisia nimiä, jotka on niin helppoja, kun ne lausutaan juuri niin kuin kirjoitetaan  :P

Muistanpa taannoin katsoessani Eurosportin jotain hiihto- tai ampumahiihtoselostusta, niin monta kisaa meni, ennen kuin tajusin, että La Lukka olikin suomalainen Lallukka :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 30, 2022, 21:08:49
Pitäisikö Havis Amandan patsas Helsingissä korvata Kalervo "Rautakansleri" Kummolan raudasta rakennetulla näköispatsaalla, joista Rautakanslerin patsas vaihdettaisiin mitalijuhlien ajaksi kiipeilytelineeksi, jotta museoviraston ei tarvitsisi panikoida Havis Amandan patsaan vuoksi kansalaisten työstäessä kultamitalin traumatisoimaa itsetuntoa örveltämällä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 14, 2022, 17:09:24
Miksi sandaalien kanssa ei saa käyttää sukkia?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 14, 2022, 17:39:44
^
Miksi ei saisi? Lenitan kitinät on jo vuosikymmenien takaa ja turha niitä enää muistella.
Jo muutama vuosi sitten sukat sandaaleissa oli kuuminta hottia
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muistatko-sukat-sandaaleissa-kammottu-turistitrendi-tekee-nyt-paluun-nahty-jo-catwalkilla/7289118

Nuo sopivat ja sopimattomat jutut vaatetuksen saralla on pelkkää huuhaata. Se mikä tuntuu mukavalta on ok. Tai no ei ihan. Nakuilla ei kai saa sentään julkisilla paikoilla, jos se nyt sattuisi tuntumaan mukavalta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 14, 2022, 22:26:12
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 14, 2022, 17:09:24
Miksi sandaalien kanssa ei saa käyttää sukkia?
Näin kysyy vain Lenita, joka on yhteiskunnan turhaihminen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 15, 2022, 12:43:41
Miksi valkoisten kenkien kanssa pitää olla valkoinen vyö?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 25, 2022, 17:32:20
Miksi juuri niin monet konservatiivit uskovat elämään vain ennen syntymää ja kuoleman jälkeen?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 25, 2022, 17:53:04
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 15, 2022, 12:43:41
Miksi valkoisten kenkien kanssa pitää olla valkoinen vyö?

En nyt ole mikään muotiguru, mutta voisi ajatella, että vaatetuksen pienet lisukkeet olisi kiva olla samanväriset, jotta ei tule liian levotonta vaikutelmaa. Siispä nyt pitää vyön, kenkien JA vyölaukun olla samaa väriä. :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 25, 2022, 17:55:34
Miksi ei sukat, paita, housut ja/tai hattu ja kengät? Miksi juuri vyö ja kengät? Muutenkaan kukaan näe vyötä paidan tai takin alta niin miksi juuri vyö ja kengät. Miksi ei tule levotonta vaikutelmaa jos kalsarit tai aluspaita ovat eri väriset kuin kengät?

Mitä ihmeen levottomuutta on eri värisessä vyössä, ja mitä muiden vaatekappaleiden eri-värisyydessä ei ole?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 25, 2022, 18:01:09
Vaikuttaa rehellisesti sanottuna ihan samanlaiselta säännöltä kuin se, ettei skandaalien kanssa saa käyttää sukkia.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 25, 2022, 18:02:04
^^
Olin vähällä heittää päällä vastauksen "koska ne on nahkaa". Enpä arvannutkaan miten hyvä arvaus se olisi ollut, kun kaivelin miesten pukeutumisvinkkejä netistä :D

Tässäpä 7 TÄRKEÄÄ SÄÄNTÖÄ MIESTEN ASUSTEIDEN KÄYTTÖÖN (https://www.trendhim.fi/articles/190/seitseman-tarkeinta-saantoa-miesten-asusteiden-yhteensovittamiseen). En lukenut tarkemmin oliko noita sääntöjä perusteltu sen syvällisemmin, mutta ehkä "näyttää paremmalta" kelpaa perusteluksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 25, 2022, 18:05:57
Edelleenkään ei selviä miksi juuri vyö ja kengät. Ulkonäöllisistä syistä on aivan turha puhua (sillä perusteltiin aikoinaan sitäkin, ettei sandaalien kanssa saa käyttää sukkia), sillä se on 100% subjektiivinen kysymys.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 25, 2022, 18:10:32
Eiköhän suunnilleen kaikki pukeutumiseen liittyvät säännöt ole juuri ulkonäkökysymyksiä paitsi sitten ne etikettiin kuuluvat jutut, joissa kaiketi perinne on vahva vaikuttaja.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 25, 2022, 18:18:56
Eivät ne ole ulkonäöllisiä kysymyksiä vaan perinnekysymyksiä. Ne voivat liittyä hyvännäköisyyteen vain sitä kautta, että perinteestä tykkäävä kokee tutun ja turvallisen myös ulkonäöllisesti miellyttävämmäksi, kuin uusien tuulien kokeilemisen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 26, 2022, 11:16:57
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 25, 2022, 17:53:04
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 15, 2022, 12:43:41
Miksi valkoisten kenkien kanssa pitää olla valkoinen vyö?

En nyt ole mikään muotiguru, mutta voisi ajatella, että vaatetuksen pienet lisukkeet olisi kiva olla samanväriset, jotta ei tule liian levotonta vaikutelmaa. Siispä nyt pitää vyön, kenkien JA vyölaukun olla samaa väriä. :)

En ole ollenkaan selvillä muodista, mutta sellainen käsitys on, että nuo värien mätsäämisetkin ovat muodin mukana muuttuva asia. Jossain vaiheessa, jos halusi näyttää nuorelta tai nuorekkaalta, piti välttää liikaa värien mätsäämistä, jolloin voi tulla vähän vanhempi, tanttamainen (vaikkakin tyylikäs) vaikutelma. En sitten tiedä, mikä suositus nyt on siitäkään aiheesta, mutta minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta sinua tässä asiassa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 26, 2022, 11:45:17
 ;D ;D ;D ;D

Kunhan jankkasin Hömppiksen kanssa ja piti päästä nokittamaan vyölaukustakin, joka minusta on mitä kamalin asuste vai mikä lisuke se nyt onkaan. En minä muodista tiedä mitään ja arvauksia heittelin kunnes löysin sen yhden linkin.

Suositus kai oli enemmänkin samaa sävyä kuin samaa väriä, mitä sanaa itse käytin.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: TSS - kesäkuu 26, 2022, 12:32:56
Joidenkin on vaikea ymmärtää näitä tyylikkään pukeutumisen pieniä jippoja. Itse en piittää mistään 'säännöistää, kyse on kokonaisuudesta. Siinä on kuitenkin perää, että asusteiden ja esim. kenkien on hyvä olla samaa väriä. Mielestäni Hipin kuvaus oli hyvä - kun ne ovat samaa väriä, kokonaisuus ei ole liian levoton. Kaikki on kuitenkin tapauskohtaista. Miehelleni olen yrittänyt teroittaa, että mustan salkun kanssa sopiii parhaiten mustat kengät ja musta vyö.

Kyse on aina kokonaisuudesta. Urheilullisemman takin kanssa ei kannata laittaa siistimpiä nahkakenkiä, vaan tennarit sopivat silloin kokonaisuuteen jne.

Sandaalien kanssa on nykyään jopa muotia laittaa sukat. Se ei kuitenkaan ihan kaikilla toimi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: TSS - kesäkuu 26, 2022, 12:52:21
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 26, 2022, 11:45:17

Kunhan jankkasin Hömppiksen kanssa ja piti päästä nokittamaan vyölaukustakin, joka minusta on mitä kamalin asuste vai mikä lisuke se nyt onkaan. En minä muodista tiedä mitään ja arvauksia heittelin kunnes löysin sen yhden linkin.


Vyölaukku on minusta loistava asuste. Käytän aina lenkillä sellaista, sinne mahtuu kivasti puhelin ja koiran namit. Vyölaukku myös näyttää hyvältä, koska se tuo kivasti vyötärön esiin - pitäisikin ostaa vielä citykelpoinen vyölaukkkukin, esim. musta ja nahkainen, hieman ison lompakon mallinen esim.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 26, 2022, 13:05:14
^
Minulla on vaan niin elävänä mielessä vielä se ensimmäinen(?) vyölaukkubuumi joskus viime vuosituhannella. Ainakin silloin vyölaukku jakoi mielipiteet aika jyrkästi. Jos oikein muistan, niin se aluksi olikin juuri nuorempien näppärä pienen krääsän pussukka, mutta pian vyölaukkua alkoi käyttää pallovatsaiset setämiehet ja vielä niin, että laukku sijoittui sinne vatsan alle. Kun tuollaisen oli kerran nähnyt, vyölaukkua ei enää halunnut käyttää.

Näyttäisi siltä, että vyölaukun uusi tuleminen on myös monipuolistanut valikoimaa. (https://www.google.com/search?q=vyolaukku&client=opera&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwiB_se07sr4AhXN_CoKHUipAs0Q_AUoAXoECAEQAw&biw=1707&bih=804&dpr=1.13)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: TSS - kesäkuu 26, 2022, 13:25:24
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 26, 2022, 13:05:14
^
Minulla on vaan niin elävänä mielessä vielä se ensimmäinen(?) vyölaukkubuumi joskus viime vuosituhannella. Ainakin silloin vyölaukku jakoi mielipiteet aika jyrkästi. Jos oikein muistan, niin se aluksi olikin juuri nuorempien näppärä pienen krääsän pussukka, mutta pian vyölaukkua alkoi käyttää pallovatsaiset setämiehet ja vielä niin, että laukku sijoittui sinne vatsan alle. Kun tuollaisen oli kerran nähnyt, vyölaukkua ei enää halunnut käyttää.

Näyttäisi siltä, että vyölaukun uusi tuleminen on myös monipuolistanut valikoimaa. (https://www.google.com/search?q=vyolaukku&client=opera&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwiB_se07sr4AhXN_CoKHUipAs0Q_AUoAXoECAEQAw&biw=1707&bih=804&dpr=1.13)

Kieltämättä se on helposti ensimmäinen mielleyhtymä vyölaukusta. Mutta niistä ajoista ollaan tultu paljon eteenpäin. Toisaalta kun miettii niitä pallovatsaisia miehiä, niin onko se vyölaukku enää se asia, mihin se kosahtaa.

Miehillä ylipäätään tavaroiden kantaminen tyylikkäästi on haastavampaa kuin naisilla. Onneksi, tai ehkä sen takia, heillä tuntuu yleensä olevan paljon vähemmän kannettavaa, kuin naisilla!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 28, 2022, 10:28:44
(https://www.verkkouutiset.fi/wp-content/uploads/2022/07/114706806-2048x1316.jpg)

Kuvassa näkyy hyvin Kremlin hirmuisen pitkä ja korkea tiilimuuri. Ei kuitenkaan yhtään liikuntasaumaa, miksei?
Minulle on opetettu, että tiilimuuraus vaatii lämpölaajenemisen vuoksi vähintään joka kuuden metrin välein liikuntasauman, muuten se poreutuu ja repäisee raon jonnekin kohtaan.

Miksei tämä päde Kremlissä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - heinäkuu 28, 2022, 10:47:01
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 28, 2022, 10:28:44
(https://www.verkkouutiset.fi/wp-content/uploads/2022/07/114706806-2048x1316.jpg)

Kuvassa näkyy hyvin Kremlin hirmuisen pitkä ja korkea tiilimuuri. Ei kuitenkaan yhtään liikuntasaumaa, miksei?
Minulle on opetettu, että tiilimuuraus vaatii lämpölaajenemisen vuoksi vähintään joka kuuden metrin välein liikuntasauman, muuten se poreutuu ja repäisee raon jonnekin kohtaan.

Miksei tämä päde Kremlissä?

Ehkä se ei vain ole näkyvissä, tai sitten kyseessä on poliittinen ratkaisu-- "meidän muurit eivät liiku mihinkään".
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 30, 2022, 15:47:17
Voiko käyttää sellaista ilmaisua kuin kantapohja jos keskustelu koskee kantapäätä tai tarkemmin sitä kantapään alapuolta, joka koskettaa maata seistessä? Osaavatko ihmiset päätellä mitä sillä tarkoitetaan?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 30, 2022, 17:03:05
^
Kyllä minä ymmärsin, mitä paikkaa kehossa tarkoitat kantapohjalla. Varmuudeksi laitoin hakusanan googleen ja sieltä tulla tupsahti neuleohjeita sukan kantapään tekemiseksi. Ei kyllä ole kovin yleisesti käytetty sana, sillä hakutuloksia tuli vain noin 2500, kun sanalle kantapää tuloksia tuli 1,35 miljoonaa.

Saattaapa olla, että kantapohja onkin enemmän sukan neulomiseen liittyvä sana kuin anatomiaan?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 31, 2022, 02:13:40
Kuka on oheinen engl. näyttelijä? Tai edes missä tv-sarjassa tai elokuvassa ollu?
Hänessä on kieltämättä vähän down-lapsen piirteitä, siksi jää kasvomuistiin, erikoisen näköinen.
(Kuvakaappaukset on musiikkivideosta jossa laulaa walesilainen naislaulaja.)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - elokuu 31, 2022, 07:53:12
^ Tommi Läntisen silmät... ::)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 01, 2022, 21:27:14
^::D :D :D Joo.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 07, 2022, 19:48:03
Mainoksiin on pesiintynyt sana herkuttelujäätelö.

Mitä ovat herkuttelujäätelöt ja miten ne eroavat muista jäätelöistä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:06:02
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 07, 2022, 19:48:03
Mainoksiin on pesiintynyt sana herkuttelujäätelö.

Mitä ovat herkuttelujäätelöt ja miten ne eroavat muista jäätelöistä?

Mjaa... Ne ovat varmaan niin makeita ettei pysty syömään kuin vähän kerrallaan, makeannälkään. Jostain syystä 95% jäätelöistä on liian makeita.

PS. Ihmettelen edelleen, eikö kukaan osaa vastata Kremlinmuurikysymykseeni. 

No, tehdään uusi kysymys: mitä on fregattaminen? Tunnettu merimieslaulu alkaa lauseella:
    Kai muistat kannella kun fregatin
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - syyskuu 07, 2022, 20:24:43
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 28, 2022, 10:28:44
(https://www.verkkouutiset.fi/wp-content/uploads/2022/07/114706806-2048x1316.jpg)

Kuvassa näkyy hyvin Kremlin hirmuisen pitkä ja korkea tiilimuuri. Ei kuitenkaan yhtään liikuntasaumaa, miksei?
Minulle on opetettu, että tiilimuuraus vaatii lämpölaajenemisen vuoksi vähintään joka kuuden metrin välein liikuntasauman, muuten se poreutuu ja repäisee raon jonnekin kohtaan.

Miksei tämä päde Kremlissä?
Se on muurattu savi- tai kalkkilaastilla jotka joustavat paremmin kuin kovat sementtilaastit.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:37:29
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 07, 2022, 20:24:43
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 28, 2022, 10:28:44
(https://www.verkkouutiset.fi/wp-content/uploads/2022/07/114706806-2048x1316.jpg)

Kuvassa näkyy hyvin Kremlin hirmuisen pitkä ja korkea tiilimuuri. Ei kuitenkaan yhtään liikuntasaumaa, miksei?
Minulle on opetettu, että tiilimuuraus vaatii lämpölaajenemisen vuoksi vähintään joka kuuden metrin välein liikuntasauman, muuten se poreutuu ja repäisee raon jonnekin kohtaan.

Miksei tämä päde Kremlissä?
Se on muurattu savi- tai kalkkilaastilla jotka joustavat paremmin kuin kovat sementtilaastit.

Ahaa. Siinä ei siis ole kovettuvaa laastia eikä näinollen raudoitustakaan. Läpi pääsee potkaisemalla...
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 08, 2022, 09:25:13
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:06:02
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 07, 2022, 19:48:03
Mainoksiin on pesiintynyt sana herkuttelujäätelö.

Mitä ovat herkuttelujäätelöt ja miten ne eroavat muista jäätelöistä?

Mjaa... Ne ovat varmaan niin makeita ettei pysty syömään kuin vähän kerrallaan, makeannälkään. Jostain syystä 95% jäätelöistä on liian makeita.


Itselleni tuli mieleen, että sana on otettu käyttöön, jotta voidaan joidenkin jäätelöiden hintaa nostaa muita jäätelöitä huomattavasti korkeammaksi. Samalla voidaan antaa mielikuva siitä, että että juuri ja vain nämä kalliimmat jäätelöt ovat herkullisia.

Kyllähän (kaikkea) jäätelöä yleensä kai herkutteluun käytetään. En ainakaan koskaan ole kuullut, että kukaan sitä ruokana söisi ravinnontarpeen tyydyttämiseksi. Aika vähän siinä on mitään kovin hyödyllistä muuta kuin energiaa.

Jos haluat kirpakkaa jäätelöä, niin osta Soleroa, Siinä on kai ihan normaali makeus itse jäätelössä, mutta lisuke on niin kirpakkaa, että voi puhua jopa virkistävästä jäätelöstä :)

(https://cdn.s-cloud.fi/v1/w1200h630@_q75/product/ean/8711327536791_kuva1.jpg)

Tuota on tikun nokassakin ja siinä ainakin pinnoite on keltainen. En kyllä ole sitä maistanut.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - syyskuu 08, 2022, 09:41:50
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:37:29
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 07, 2022, 20:24:43
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 28, 2022, 10:28:44
(https://www.verkkouutiset.fi/wp-content/uploads/2022/07/114706806-2048x1316.jpg)

Kuvassa näkyy hyvin Kremlin hirmuisen pitkä ja korkea tiilimuuri. Ei kuitenkaan yhtään liikuntasaumaa, miksei?
Minulle on opetettu, että tiilimuuraus vaatii lämpölaajenemisen vuoksi vähintään joka kuuden metrin välein liikuntasauman, muuten se poreutuu ja repäisee raon jonnekin kohtaan.

Miksei tämä päde Kremlissä?
Se on muurattu savi- tai kalkkilaastilla jotka joustavat paremmin kuin kovat sementtilaastit.

Ahaa. Siinä ei siis ole kovettuvaa laastia eikä näinollen raudoitustakaan. Läpi pääsee potkaisemalla...

Muuri on raudoitettu entisten johtajien ruumiilla, kuten esimerkiksi Stalinin (suom teräs tai teräsmies)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 26, 2022, 13:45:22
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:06:02No, tehdään uusi kysymys: mitä on fregattaminen? Tunnettu merimieslaulu alkaa lauseella:
    Kai muistat kannella kun fregatin

Onko tää jokin vitsi tai kompakysymys? Fregatti on alustyyppi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 26, 2022, 13:57:21
^
Minusta tuo on vähän samanlainen kysymys kuin: Kumpi ja kampi tappeli, kumpi voitti?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 26, 2022, 14:07:11
Yo. kysymys saattaa liittyä vanhoihin merimiestapoihin.
Kotkan poika ilman siipii puki sen näin sanoiksi.

Jouduin siitä merille ja kreikkalaiseen laivaan
Siellä kaikki veti mua perseeseen
Pysyvästi joku sopeutuu kai siihen vaivaan
Ellei ole uskollinen itselleen

Mä puosun alla parkaisin
Mut luontoni vain karkaisin
Vaik' elämäni oli melko pielessä
Niin vielä vittu pysyi mielessä
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - syyskuu 26, 2022, 14:23:36
^^ Venäläismiehen unelma:

Alla Pugatsova, yllä venäläinen kuu
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 26, 2022, 14:31:59
^Ois aikanaan varmaan kelvannut Brutollekin.  ;D

Ps. https://kantapaikka.net/index.php/topic,4.msg147186.html#msg147186
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 07, 2022, 15:22:34
Rakastunut on aina 20-vuotias.

Totta vai ei?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 27, 2022, 21:29:41
Mitä yhteistä on Sean Conneryllä ja Paul McCartneyllä?

Olisin voinut kysyä vähän helpomminkin, mutta tehdään tästä nyt vähän vaikeampi. Oikeita vastauksia on tietysti paljonkin, mutta katsotaan keksiikö kukaan sen, mitä ajan takaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 27, 2022, 21:35:07
Sir Sean Connery & Sir Paul McCartney?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 27, 2022, 22:00:16
Lainaus käyttäjältä: Hiha - lokakuu 27, 2022, 21:35:07
Sir Sean Connery & Sir Paul McCartney?

Sir ja Sir. Oikeita vastauksia on paljon. Kysymykseni oli ehkä liian vaikea. Se asia, mitä hain, liittyy aikaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 27, 2022, 22:17:40
Rolex? Sean Connery käytti Bond-leffoissa Rolexia. Maccan kelloista ei ole oikeasti aavistusta, mutta eiköhän sillä Rolexiin ole varaa.

Muoks. Olin väärässä. Sir Paul on Patek Philippe -miehiä. Eli kulkee astetta kalliimpi ajannäyttäjä ranteessa. https://www.hodinkee.com/articles/paul-mccartney-patek-philippe-carpool-karaoke
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 27, 2022, 22:35:20
Kysymykseni oli keinotekoinen ja siten huono ja ilmeisesti mahdoton vastata. Sorry about that. Vastaus liittyy aikaan eli päivämäärään.

Sean Conneryn ensimmäinen Bond elokuva "Dr. No" ja Paul McCartneyn ensimmäinen Beatles-single "Love Me Do" julkaistiin samana päivänä 5. lokakuuta vuonna 1962.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 28, 2022, 13:22:45
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 27, 2022, 22:35:20
Kysymykseni oli keinotekoinen ja siten huono ja ilmeisesti mahdoton vastata. Sorry about that. Vastaus liittyy aikaan eli päivämäärään.

Sean Conneryn ensimmäinen Bond elokuva "Dr. No" ja Paul McCartneyn ensimmäinen Beatles-single "Love Me Do" julkaistiin samana päivänä 5. lokakuuta vuonna 1962.

Vastaushan oli mitä mainioin. Ehkä tosiaan kysymystä voisi hieman hioa. Kenties: "mitä yhteistä on Sean Conneryn ja Paul McCartneyn "ensimmäisillä"?"
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 28, 2022, 13:24:15
^
Tuossa muodossa kysymys johtaa väistämättä etsimään kummankin ensimmäistä seksikokemusta :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 28, 2022, 13:35:41
^Hipillä on ollut viime aikoina yllättävän paljon seksiaiheisia postauksia. Onko Norma menettämässä paikkansa Kantapaikan seksikuningattarena?  ;D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 28, 2022, 13:54:09
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 27, 2022, 22:35:20
Kysymykseni oli keinotekoinen ja siten huono ja ilmeisesti mahdoton vastata. Sorry about that. Vastaus liittyy aikaan eli päivämäärään.

Sean Conneryn ensimmäinen Bond elokuva "Dr. No" ja Paul McCartneyn ensimmäinen Beatles-single "Love Me Do" julkaistiin samana päivänä 5. lokakuuta vuonna 1962.

Kysymys oli erinomainen. Mahdollisesti oikeita vastauksia oli tukulti, kuten evästyksenä annoit. Myös vihje ajasta oli hyvä. Se rajasi mutta ei sumputtanut. Tämä olisi lähtenyt lentoon, jos paikalle vastaamaan olisi sattunut kymmenkunta innokasta arvailijaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 28, 2022, 13:56:25
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 28, 2022, 13:35:41
^Hipillä on ollut viime aikoina yllättävän paljon seksiaiheisia postauksia. Onko Norma menettämässä paikkansa Kantapaikan seksikuningattarena?  ;D

Eikä ole  :o :o :o :o :o
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Socrates - lokakuu 28, 2022, 13:59:28
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 28, 2022, 13:35:41
^Hipillä on ollut viime aikoina yllättävän paljon seksiaiheisia postauksia. Onko Norma menettämässä paikkansa Kantapaikan seksikuningattarena?  ;D

Olen tehnyt saman huomion jo aiemmin. Lienee joku hormonihäiriö.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 30, 2022, 18:11:03
Hauskoissa kotivideoissa oli joskus aikoinaan hyvä juttu. Pikkujätkä oli työntänyt korvanapit nenänreikiin ja aina kun se avasi suunsa, niin musa raikui suusta. Suu kiinni, niin musa lakkasi.

Onko kukaan kokeillut tuota, jotta toimiiko se oikeasti vai oliko siinä joku jekku?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 30, 2022, 18:33:38
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 30, 2022, 18:11:03
Hauskoissa kotivideoissa oli joskus aikoinaan hyvä juttu. Pikkujätkä oli työntänyt korvanapit nenänreikiin ja aina kun se avasi suunsa, niin musa raikui suusta. Suu kiinni, niin musa lakkasi.

Onko kukaan kokeillut tuota, jotta toimiiko se oikeasti vai oliko siinä joku jekku?

Hauska kysymys.

Asettelua voisi kuvailla torvikaiuttimeksi jossa pään ontelot toimivat torvena vahvistaen ääntä. Uskoisin, että 6dB akustinen äänenvoimakkuuden vahvistus on helposti saavutettavissa, joillakin taajuuksilla. Kun suu on sulki, ääni ei pääse ulos. Vaikuttaisi ihan toimivalta systeemiltä. En tosin ole kokeillut käytännössä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Torvikaiutin

LainaaTorven toimintaa säätelevät pääasiassa sen pituus, tilavuus, sekä kurkun ja suuaukon kokojen välinen suhde. Yleensä torvet jaetaan kolmeen ryhmään: Diskantti- keskialue ja bassotorvi.

Minä taidan olla keskimittainen tenoritorvi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: a4 - lokakuu 31, 2022, 07:55:04
^
Tuota pitäisi testata. Kiinnostaa kuuluuko musiikki nenäkaiuttimista itselle ja kuinka hyvin. Jos siihen yhdistäisi vielä toiset kuulokkeet korviin!
Ja olisihan se tyylikäs tapa kuunnella bussissa musiikkia. Etenkin suuta availemalla parhaissa kohdissa. Luulevat vielä hyväksi laulajaksi. Ihan kuin Elvis!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 31, 2022, 09:12:29
Tuota lienee vaikea yksinään kokeilla, sillä äänen johtuessa pään sisään ei välttämättä kuule, mikä on suusta tulevaa ääntä ja mikä on pään sisällä olevaa ääntä. Yksinäisen ihmisen tutkimus on siis aika epäluotettava ja vain se on estänyt minua testaamasta asiaa.

Nyt tuli kyllä mieleen, että tuosta pitäisi vinkata naapurin pojille. Voisin kuvitella että 9 ja 11 -vuotiaat pojat olisivat innoissaan kokeilemaan. Olen kyllä nähnyt, että noiden vanhemmilla on nappikuulokkeet :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 31, 2022, 09:22:44
^Jos tuo oikeasti toimii, niin on taattua Youtube-matskua!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 31, 2022, 09:24:45
Tuubiinkaan ei aina ole luottamista, kun jo keskenkasvuiset nulikat niin näppärästi osaa muokata videoita. Ei voi enää sanoa, että "totta se on, näin siitä videon" :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 31, 2022, 09:27:38
Laitat pojat tosiaan lainaamaan vanhempiensa korvanapit, tulevat sun luokse työntämän ne neniinsä ja lopulta palauttavat ne vanhemmilleen alkuperäiseen käyttöönsä #hygieniahaaste
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 31, 2022, 09:30:37
^

Ainakin pysyisi korvissa hyvin, jollei vallan liimautuisi kiinni, testin jälkeen.  :P
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 31, 2022, 09:31:08
Eihän tuon edes tarvitse toimia kunhan saa näyttämään aidolta, niin tulee hyvää viihdettä. Vaihtelee musiikkityyliä ja aukoo suuta sopivasti.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 31, 2022, 09:38:23
https://www.youtube.com/shorts/HF99q5U7_ts

Tuollainen löytyi  :o

ja toinen https://www.youtube.com/watch?v=aUgebWkfUVw
ja kolmas https://www.youtube.com/watch?v=7rIQTEehyac


Lisäys: Lähetin mesessä viestin poikien vanhemmille, jossa kysyn paljonko suostuvat maksamaan, etten näyttäisi pojille noita videoita :D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 08, 2022, 22:22:26
Missä ja milloin tämä video on kuvattu?

Hippi saattaisi osata vastata, jos hän vain jaksaa katsoa tylsän videon loppuun asti.

Päiväosuus on hieman eri paikasta kuin yöosuus, mutta samoilta suunnilta. 

Taustamusiikki on Youtuben musikkikirjastosta poimittua, jotta tekijänoikeuksien kanssa ei olisi ongelmia. Alkuperäisessä videossa ei ole ääntä, koska mikrofoni ei toiminut. Mahdolliset puheet olisi joka tapauksessa pitänyt häivyttää. 

https://youtu.be/sBOORKdnauw
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 09, 2022, 01:34:39

Vihjeet viittaavat Suomen pääkaupunkiseutuun viime vuosituhannella. Kopekhan siinä viilettää autolla huviajeluilla.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 09, 2022, 07:56:00
Yhdyspankki lakkasi olemasta 1995, joten sitä ennen tuo oli kuvattu.
Osuuspankin talo oli saman näköinen kuin nykyisin on Kielotiellä, jos nyt siitä sain tarpeeksi selvää, joten sen perusteella tuo loppuosa olisi Tiksissä kuvattu.

Mutta jos ei olisi vinkattu minulle tutuksi, niin tuskin olisin tunnistanut tavallisella läpikatselulla. Nyt yritin tuttuja merkkejä löytää ja OP oli ainoa, jolla sen pystyi kiinnittämään nykyiseen maisemaan. Muut tuntomerkit katosivan valon heiluntaan. Pimeän aikana liikun tuolla suunnalla niin vähän, että siksikin tunnistaminen on vaikeaa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - marraskuu 09, 2022, 09:23:16
Minä sijoittaisin nuo videon alkupään maisemat johonkin Martinlaakson paikkeille ja vuosiluku voisi olla 1988.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 09, 2022, 09:23:21
Joo, Tikkurilan kulmillahan (ja lähistöllä) tuossa ajellaan. Kuvausajankohta on niinkin aikainen kuin lokakuu 1985.

Päivävideossa lähdemme Siltamäen (Hoas) asunnoltamme ja ajamme Siltamäen keskustaan, jossa vilahtaa Valintatalon kyltti. Se oli vakiokauppamme. Samalla aukeamalla on myös portti päiväkotiin, joka myös tuli tutuksi. Valintatalo muuttui myöhemmin K-Kaupaksi. En tiedä, mitä siinä nyt on, vai onko koko rakennusta enää olemassa. Kaikkihan muuttuu. Olen joskus käynyt ajelemassa noilla seudulla ja katselemassa paikkoja nostalgiahengessä. Viimeisestä käynnistäni on kuitenkin jo muutama vuosi. Ajoreittikin Helsingin suunnasta tullessa on muuttunut sitten 1980-luvun.

Iltavideossa ajelemme jossakin, mutta en osaa tarkalleen sanoa missä. Kehä III:n kyltti vilahtaa, samoin Tikkurilaan kääntyvä risteys. Tikkurilaan video myös päättyy. En muista, mistä oli kyse, kun pysäytämme lopuksi auton ja vilkuttelemme sen valoja. Oliko kyseessä sovittu tapaaminen erään tuttavaperheen luona, vai jotain muuta, se jää itsellenikin salaisuudeksi.

Noloa myöntää, mutta heiluvan ja heikkolaatuisen videon kuvasin minä auton matkustajan penkiltä. Joitakin kohtia piti leikata pois, koska vilahdin peilissä tai kuljettajaa näytettiin. Täytyyhän jotain jättää salaisuudeksi. "Invert"-osuudet on tehty jo kamerassa kuvausvaiheessa, joten ne eivät ole editointivaiheessa tehtyä kikkailua. Vaihdoin  niihin tosin erilaisen musiikin. Kaikki musiikki on siis Youtuben omaa sallittua ilmaismusiikkia. Yökohtauksen loppuosan musiikista (joka on satunnaisesti ja nopeasti valittu) mieleeni tulee Blade Runner -elokuvan äänimaailma. Onko siinä jokin saman tyyppinen torven sointi, vai kuvittelenko koko jutun. Surrealistinen yökuvaus heiluvine valoineen sopii tavallaan myös Blade Runnerin tunnelmaan. Tämä on täysin sattumaa tietenkin, ja samanlaisuuden mielikuva voi olla päässäni.

Canon-merkkiset kamera ja nauhuri olivat lainassa. Ostin niistä innostuneena aika pian omat vastaavat laitteet, tosin huonommat ja halvemmat.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 09, 2022, 09:24:31
Kopekin kysymyksenasettelusta eli kohdistamisesta Hipille minäkin arvaan videon olevan itä-Vantaan taajama-alueelta. Sen verran vilkaisin videota, että tuskin paikalliset kuntapamput ostavat tuota mainosvideoksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 09, 2022, 09:25:57
Taisin vastata vähän liian nopeasti. Olisi pitänyt katsoa, mitä arvaillaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 09, 2022, 09:27:43
Missä: Sen minkä tunnistin niin video alkaa osoitteesta siltakylänpolku 2 parkkikselta ja otaksuisin pysyneeni kärryillä suurin piirtein Tikkurilan keskustaan saakka.

Milloin: Siltamäen ala-aste näyttää videon alussa olevan jo hyvässä rakennusvaiheessa ja se valmistui vuonna 1986 (https://www.google.com/search?q=siltam%C3%A4en+ala-aste+rakennusvuosi&client=firefox-b-d&sxsrf=ALiCzsbCbX5tT-Q1KaqE7qFKfjgC0wQnaQ%3A1667977846339&ei=dlJrY8CnFNKrrgT595TACw&ved=0ahUKEwjAupjYxaD7AhXSlYsKHfk7BbgQ4dUDCA4&uact=5&oq=siltam%C3%A4en+ala-aste+rakennusvuosi&gs_lcp=Cgxnd3Mtd2l6LXNlcnAQAzIFCCEQoAE6CggAEEcQ1gQQsAM6CAgAEIAEEMsBOg4ILhCABBDHARCvARDLAToGCAAQFhAeOgcIIRCgARAKSgQIQRgASgQIRhgAUKAIWLceYOIhaAFwAXgAgAHCAYgB3w2SAQQxLjEzmAEAoAEByAEIwAEB&sclient=gws-wiz-serp) että veikaisin videota vuodelta 1985 ± 1 vuosi.

EDIT: Kopek näyttikin jo vastanneen mutta nähtävästi haarukoin myös ajankohdan oikein.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 09, 2022, 10:49:57
^
Tänä päivänä ei voi tehdä ulkonäön perusteella arvioita kauanko valmistuminen ottaa kun eivät reppanat pääse kosteusvaurio- ja muista rakennusvirhetesteistä läpi vuosikausiin senkään jälkeen kun rakennus näyttää valmiilta. Toista se oli tuolloin 80-luvulla kun rakennus määriteltiin valmiiksi välittömäsi kun tilattu määrä sahatavaraa oli käytetty.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 09, 2022, 13:42:28
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 31, 2022, 09:38:23
https://www.youtube.com/shorts/HF99q5U7_ts

Tuollainen löytyi  :o

ja toinen https://www.youtube.com/watch?v=aUgebWkfUVw
ja kolmas https://www.youtube.com/watch?v=7rIQTEehyac


Lisäys: Lähetin mesessä viestin poikien vanhemmille, jossa kysyn paljonko suostuvat maksamaan, etten näyttäisi pojille noita videoita :D
Suojelurahasta. Baby steps. Kyllä susta vielä kelpo mafiosotar tulee.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 09, 2022, 13:56:22
Kopekin videota en jaksanut katsoa loppuun, mutta alkuosan perustella olisin veikannut Suutarilaa, joten ei kovin kauas heittänyt. Samantapaisen näköisiä ehkä Suutarila ja Siltamäki? Jotain Malminkartanon tapaista olisin voinut veikata, jos ei olisi ollut vihje, että Hippi saattaisi tunnistaa hoodit.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 09, 2022, 15:59:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 09, 2022, 13:42:28
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 31, 2022, 09:38:23
https://www.youtube.com/shorts/HF99q5U7_ts

Tuollainen löytyi  :o

ja toinen https://www.youtube.com/watch?v=aUgebWkfUVw
ja kolmas https://www.youtube.com/watch?v=7rIQTEehyac


Lisäys: Lähetin mesessä viestin poikien vanhemmille, jossa kysyn paljonko suostuvat maksamaan, etten näyttäisi pojille noita videoita :D
Suojelurahasta. Baby steps. Kyllä susta vielä kelpo mafiosotar tulee.

No tuo yritys meni pieleen, sillä poikien isä innostui, jotta tuota on pakko kokeilla, kun pojat tulee koulusta :D
Ei kyllä kertonut, että kokeilivatko enkä itse ole muistanut kysyä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - marraskuu 10, 2022, 15:44:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:06:02

No, tehdään uusi kysymys: mitä on fregattaminen? Tunnettu merimieslaulu alkaa lauseella:
    Kai muistat kannella kun fregatin

Äsken tuli radiosta Johnnyn Ihana aamu (https://www.youtube.com/watch?v=0kT3rQDK0e0).

Siinä lauletaan näin:

Rakkain pani vierelläin, ihan hiljaa lähelläin, onko ihanampaa nii kuin on tää.

Eikö tuo ole jo aika pervoa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 10, 2022, 16:04:11
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 10, 2022, 15:44:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:06:02

No, tehdään uusi kysymys: mitä on fregattaminen? Tunnettu merimieslaulu alkaa lauseella:
    Kai muistat kannella kun fregatin

Äsken tuli radiosta Johnnyn Ihana aamu (https://www.youtube.com/watch?v=0kT3rQDK0e0).

Siinä lauletaan näin:

Rakkain pani vierelläin, ihan hiljaa lähelläin, onko ihanampaa nii kuin on tää.

Eikö tuo ole jo aika pervoa?

Tämä herättää itselläni ajatuksen siitä, että tätä on nykyinen monimuotoisuus, joka suorastaan pakottaa unohtamaan turhat possisiivisuffiksit ja muut laatumääreet, sillä nykyään, kun kaikki ajatuksetkin ovat tasa-arvoisia, on tämäkin vain yksi vaihtoehto.

Pervoutta ei kai koskaan ole määritelleet tekijät tai kokijat, vaan katsojat ja kuuntelijat.

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 10, 2022, 16:17:00
^
Pervoa tai ei, mutta noin minä olen tuo alusta asti kuullut. Laulaja painottaa sanaa niin hullusti, että se katkeaa kahdeksi sanaksi ilman kovinkaan rivoa mielikuvitusta :D

Ihmettelen, että biisin tekijät aikanaan sitä eivät huomanneet - vai olikohan lopputulos tahallaan tuollainen?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 10, 2022, 17:58:05
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 10, 2022, 15:44:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:06:02

No, tehdään uusi kysymys: mitä on fregattaminen? Tunnettu merimieslaulu alkaa lauseella:
    Kai muistat kannella kun fregatin

Äsken tuli radiosta Johnnyn Ihana aamu (https://www.youtube.com/watch?v=0kT3rQDK0e0).

Siinä lauletaan näin:

Rakkain pani vierelläin, ihan hiljaa lähelläin, onko ihanampaa nii kuin on tää.

Eikö tuo ole jo aika pervoa?

Ei se kovin pervoa ole, etenkään kun kaikki kolme tuntuvat nauttivan.

En silti suosisi näitä useamman henkilön komboja. Kun kahdenkin ihmisen saumaton yhteiselo tuntuu vaikealta, niin vielä kolmannen pyörän mukaanotto nostaa sen potenssiin kaksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 10, 2022, 18:42:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 10, 2022, 17:58:05
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 10, 2022, 15:44:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:06:02

No, tehdään uusi kysymys: mitä on fregattaminen? Tunnettu merimieslaulu alkaa lauseella:
    Kai muistat kannella kun fregatin

Äsken tuli radiosta Johnnyn Ihana aamu (https://www.youtube.com/watch?v=0kT3rQDK0e0).

Siinä lauletaan näin:

Rakkain pani vierelläin, ihan hiljaa lähelläin, onko ihanampaa nii kuin on tää.

Eikö tuo ole jo aika pervoa?

Ei se kovin pervoa ole, etenkään kun kaikki kolme tuntuvat nauttivan.

En silti suosisi näitä useamman henkilön komboja. Kun kahdenkin ihmisen saumaton yhteiselo tuntuu vaikealta, niin vielä kolmannen pyörän mukaanotto nostaa sen potenssiin kaksi.

En ole tässäkään asian- saati kokemuksen tuntija, mutta olettaisin, että juuri potenssin nosto onkin toiveissa!

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 10, 2022, 22:12:06
En osaa sanoa, miten tahallisia erilaiset piilojutut ovat levyissä. Kai niitä on. Ainakin sitä on hulluteltu.

Kuuntelin Johnnyn levyn läpi enkä edes huomannut sanaa/sanoja, joka/jotka edellä mainitaan. Jossakin kohdassa se/ne meni/vät. Luulenpa, että harva huomaa levyssä mitään kaksoismerkityksiä, jos niitä edes on.

Olisikohan tämä alkuperäisversio?

https://youtu.be/LXJk7OqDrlA

Vai kenties tämä (vai onko sama levy, mutta kuuluu huonommin?)

https://youtu.be/1ENaiQjLLU0

1965 näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisuvuosi, eli kappale on siltä ajalta.

Varsinainen ikivihreä, kun siitä löytyy paljon esityksiä eri ajoilta. En esitä linkkejä siinä mielessä, että kuunnelkaa ja katsokaa vaan muuten vain, kun niitä nyt alkoi putkahdella.

https://youtu.be/qUKqXGG76IY
https://youtu.be/huz_IvyRnaE
https://youtu.be/LXJk7OqDrlA
https://youtu.be/eZCp8SseDlM
https://youtu.be/mmIXKdiBIjs

(Lisääkin löytyy.)

Myös "salaisia" esityksiä on.

(https://i.ibb.co/J2bp1yL/premiumonly.jpg)

Alkuperäiset sanat (Google kääntäjällä suomennettuna) ovat jotain muuta kuin Johnnyn laulamat. Koko kappaleen aihe ja tunnelmat ovat aivan toiset.

Google esittää niin huonoa suomea, että panen tähän englanninkielisen käännöksen parista ensimmäisestä säkeistöstä.

I'm in a bit of a sad mood mom,
I got a little unhappiness,
I feel a little
Like a grumpy little kid
Whose toy was taken away.

I'm in a bit of a sad mood mom,
This charming world has become so gloomy,
I was treated a bit
Well, this has happened before.
My heart thinks of You without anger.


https://songbook.hu/lyrics/3276/kicsit-szomorkas-a-hangulatom
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - marraskuu 10, 2022, 22:35:00
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 10, 2022, 15:44:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:06:02

No, tehdään uusi kysymys: mitä on fregattaminen? Tunnettu merimieslaulu alkaa lauseella:
    Kai muistat kannella kun fregatin

Äsken tuli radiosta Johnnyn Ihana aamu (https://www.youtube.com/watch?v=0kT3rQDK0e0).

Siinä lauletaan näin:

Rakkain pani vierelläin, ihan hiljaa lähelläin, onko ihanampaa nii kuin on tää.

Eikö tuo ole jo aika pervoa?

Pervompaa on: juna jyskyttää vanhaa ystävää.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 11, 2022, 00:18:56

Minun parkkiintunutta kielikorvaani taas raastoi niinkuttelu kohdassa
   onko ihanampaa niin kuin on tää.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Aave - marraskuu 11, 2022, 00:55:46
^
Olen aina pitänyt äärimmäisen katalana sitä tapaa, jolla tamperelaiset ovat pyrkineet vaivihkaa ja ujuttamalla indoktrinoimaan jo ihan pieniä lapsia ympäri Suomen, aikoinaan minuakin. Tätä on tosiaan jatkunut vuosikymmeniä. Nimittäin lastenohjelma Pikku kakkonen, ja siitä Nalle Luppakorvan tunnusmusiikki:

"Heipä hei,
Hyvää iltaa!
Luppakorva seikkailee taas!
Luppakorva-nimen sain
Korvani NÄÄS lerpsuttaa"...

Vaikka yritys oli katala, minuun ei mikään NÄÄS tehonnut! Te rontit, te lurjukset, te kanaljat ja ruojat tamperelaiset! Minua ette saaneet, ettekä saa!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 11, 2022, 02:14:08
^ :D 

Ei liity edelliseen kovin suoraan, mutta "murremeemeiksi" muodostuvat piirteet ovat usein jollain tapaa varsinaisesta murteesta irrallisia. Selkeä esimerkki tästä on humoristinen ja luullakseni läppänä syntynyt "nysse".

Näkisin että tietyllä nuotilla sanottu "KAUpungin AUto" on se, millä Vilho käy Hallilla — sen sijaan että kukaan millään nyssellä kauppahallille kulkisi.

En muista että olisin rakennuksilla tai missään kuullut kovin montaa kertaa autenttista nääs-sanan käyttöä. Luppakorvan huolellisesti artikuloitu ja ilman tamperelaisia vokaaleja tai äänenpainoja esitetty "nääs" oli silti pirullista lastenohjelman miinoittamista.

Koen että murteen varsinainen juttu ovat tietyt äänenpainot ja poljennot ja se, millaisiin toteamuksiin ja ilmauksiin tämä johtaa. Kun murretta "kuvataan", se tehdään sanaston kautta, mutta varsinaisesti kyse on vuoropuhelujen rytmiikasta.

- Näitä palohälyttimem patteireita olis sittehhyvä ajallaavvaihtaa ja seurailla.   
- No kaimmääste hommaajjonku karttakepij ja rupeen sillä niitä tökkii.

Ei tollasta kukaan kestä lukea, eikä samaa murreta puhuvien keskinäistä kanssakäymistä tai edes sen rytmiikkaa ole helppo kuvata oikeansuhtaisesti. Vastaavat vuoropuhelut ovat usein keskeisesti neutraalia tiedonvaihtoa, jossa tietty absurdius ja hersyvämpi ilmaisu puolin ja toisin kulkee mukana lähes noteeraamattomana sivujuonteena. Kuvittelisin jonkin samankaltaisen pätevän murteisiin laajemminkin. 
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - marraskuu 11, 2022, 07:43:55
Pysytään edelleen nääs-teemassa ja tehdään samalla Kopekin autoiluarvoituksesta uusi versio:

Missä ja milloin kuvattu:

https://www.youtube.com/watch?v=gLX1mK23K78


Vihje

Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 30, 2022, 14:13:02
Vihjeitä:
Kaupunkimainen kunta lentoasemalla.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 11, 2022, 08:55:17
^Pelkästään vihjeiden perustellaa: wannabe-Vantaa, eli Pirkkala.  ;D
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 11, 2022, 10:26:06
Lainaus käyttäjältä: Jaska - marraskuu 11, 2022, 00:18:56

Minun parkkiintunutta kielikorvaani taas raastoi niinkuttelu kohdassa
   onko ihanampaa niin kuin on tää.

Luultavasti tuossa kohdassa oli tarvittu vain täytettä, jotta sanat ja tavut istuvat rytmiin.

Aika usein kotimaisissa biiseissä kuulee kohtia, jotka viiltävät korvaa, kun laulettavaa on laitettu enemmän kuin tahtiin mahtuu tai päin vastoin, jotain kohtaa joudutaan luonnottomasti venyttämään, että tahti tulee täyteen. Ehkä piinallisinta on, että sanajärjestys muokataan luonnottomaksi, jotta saadaan riimit ja rytmit kohdilleen.

Noista ei yleensä jää mieleen kuin nuo kummalliset kohdat ja aina kun biisi alkaa, jään odottamaan milloin tulee taas "se" kohta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 12, 2022, 16:45:15
Tätä kysymystä miettiessäni ajattelen MrKATia ja hänen ehdonta asennettaan "persuihin", mutta muotoilen silti kysymyksen yleiselle tasolle.

Kuvitellaan, että rakastuisitte johonkin henkilöön (naiseen/mieheen/sukupuolettomaan/trans etc.), ja tämä henkilö edustaisi poliittista kantaa, joka on vastakkainen teidän poliittiseen kantaanne nähden.

Kuinka suuri kynnyskysymys tuo olisi? Vai onko rakastuminen ylipäätään mahdotonta, jos toinen edustaa väärää poliittista näkemystä? Entä, jos rakastuu, ja saa tietää poliittisesta kannasta vasta myöhemmin.

Tämän tyyppinen pohdiskelu on ajankohtaista eri puolilla maailmaa. Venäjällä suhtautuminen Putiniin ja Ukrainan sotaan jakaa perheitä ja sukuja. Yhdysvalloissa suhtautuminen Trumpiin on samanlainen kiistakysymys. Uskonto on jakanut ihmisiä eri puolilla ja jakaa vieläkin. "Vääräuskoista" ei hyväksytä. Yhteiskuntaluokkakin saattaa olla kynnyskysymys perinteisessä luokkayhteiskunnassa. Ehkä Suomessa erolinja menee persujen ja suvakkien välillä, kun vanha jakautuminen oikeistoon ja vasemmistoon on menettänyt merkitystään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 12, 2022, 17:13:04
^
Aika pitkältihän tuo on kysymys siitä, miten erilaiset mielipiteet tai katsomukset vaikuttavat arkielämässä ja etenkin siinä, pyrkiikö toinen osapuoli muuttamaan minua tai taivuttelemaan omalle kannalleen noissa kysymyksissä.

Jos nyt oikein muistan, niin en edes ole tiennyt aikaisempien puolisoiden tai seurustelukumppaneiden poliittista kantaa. Ehkä näin jälkikäteen on saattanut tulle jotain häivähdyksiä mieleen suunasta, mutta ei sen enempää. Uskonnollisia ei ole ollut kukaan, taaskin sanottava että ei tietääkseni tai sitten ovat olleet piilosellaisia.

Voisi kyllä loppua lyhyeen sellainen suhde, jossa olisi päivästä toiseen kuunneltava joko poliittista tai uskonnollista saarnaa tai käännytystyötä. Tietty kohtuullista keskustelua asiasta voidaan käydä, mutta rajansa kaikella.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 12, 2022, 17:54:44
Uunituoreehkossa kirjassaan Ruben Stiller kertoo että he kiistelevät kohtuu rajustikin Israelista ja sionismista* mutta asiallisesti ja silti tulevat hyvin toimeen ja sietävät argumentteja joista suuttuisivat verisesti jos ne sanat sanoisi täältä muualta ei-juutalainen (ja rasisti).  Radio-ohjelmassaan (vai tv:ssäkö se oli) Ruben on paljastanut että hänelle on Trumpista kotipöydässä ajoittain tullut pakkomielle niin että vaimonsa antanut ymmärtää että voisi puhua muustakin.
  Eli ei tarvi olla poliittista erimielisyyttä vaan myös liiallinen innokkuus/kenkutus asiasta pakkomielteisyyteen asti voi rasittaa toista osapuolta.

Tänä päivänä riidanaiheet voisi olla lähinnä
- persuisuus - vs - vasemmisto/vihreys,
- Trump hyvä - vs - ei-Trump,
- rokotemyönteisyys/ei-rokotetta/salaliittoteoria.

*Ruben sanoo että ne sanansa pysyvät seinien sisällä, ei tule koskaan kertomaan eli painokelvottomia.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 12, 2022, 20:38:06
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 12, 2022, 16:45:15
Kuvitellaan, että rakastuisitte johonkin henkilöön (naiseen/mieheen/sukupuolettomaan/trans etc.), ja tämä henkilö edustaisi poliittista kantaa, joka on vastakkainen teidän poliittiseen kantaanne nähden.

Kuinka suuri kynnyskysymys tuo olisi? Vai onko rakastuminen ylipäätään mahdotonta, jos toinen edustaa väärää poliittista näkemystä? Entä, jos rakastuu, ja saa tietää poliittisesta kannasta vasta myöhemmin.

Tämän tyyppinen pohdiskelu on ajankohtaista eri puolilla maailmaa. Venäjällä suhtautuminen Putiniin ja Ukrainan sotaan jakaa perheitä ja sukuja. Yhdysvalloissa suhtautuminen Trumpiin on samanlainen kiistakysymys. Uskonto on jakanut ihmisiä eri puolilla ja jakaa vieläkin. "Vääräuskoista" ei hyväksytä. Yhteiskuntaluokkakin saattaa olla kynnyskysymys perinteisessä luokkayhteiskunnassa. Ehkä Suomessa erolinja menee persujen ja suvakkien välillä, kun vanha jakautuminen oikeistoon ja vasemmistoon on menettänyt merkitystään.

Monille se on jonkinlainen kynnyskysymys kumppania valitessa.

Minusta on hyvä ja hienoa, jos pohjalla on tukeva toisen hyväksyntä sellaisena kuin tämä on, jopa ilman että sitä kaikkea tarvitsee edes ymmärtää tai selittää.

On kai luonnollista, että herättää luottamusta ja tuntuu hyvältä, jos toisen ajatukset menevät hyvin yksiin omien kanssa tai toisen tapa katsoa maailmaa ja suhtautua asioihin vaikuttaa skarpilta ja tervehenkiseltä.

Tällaista voi yrittää arvioida ulkoisten kriteereiden perusteella. Tykätään samoista bändeistä tai ei tykätä Trumpista tai jotain — tai että ylipäätään ollaan päädytty joistain jutuista samansuuntaisiin arvioihin.

Mun mielestä tollanen on vahvemmalla pohjalla, jos käsitys perustuu pitemmän aikavälin havaintoihin tavoista toimia erilaisissa tilanteissa ja jos siinä kokee helppoutta, selkeyttä ja hyvää.

Yleisellä tasolla on vaikea sanoa, minkälaisia eroja tolta pohjalta mahtuu rakkaussuhteeseen. Se johtuu osittain siitä, että tällaiselle tilan tekeminen, pehmeneminen, joustaminen ja muu on sekin kahdensuuntaista ja riippuu molemmista osapuolista.

Osaan sanoa ainoastaan, että minusta ei ole viisasta rajata ennakolta niin, että jos ollaan pintatasolla jostakin eri mieltä, silloin ei kannata muutoin edes tutustua.

Saman ristiriidan voisi kuvata näinkin:

Kanssakäymisen hyvältä tuntuminen edellyttää, että aikaa ja energiaa ei isossa kuvassa mene tuhottomasti toisen pohdintojen kuuntelemiseen ja niistä keskustelemiseen. Jos jompi kumpi jatkuvasti purkaa toiselle auki, mitä ajattelee mistäkin, silloin ei päästä siihen, että eletään ja tehdään.

Silti on tärkeää, että tällaista pystytään tarvittaessa tekemään. Aina ei tiedä eikä ymmärrä, ja pelkästään oletuksilla meneminen kaikissa tilanteissa saa riittävän pitkässä juoksussa suhteen tuntumaan tosi ahtaalta.

Monissa käytännön asioissa on pystyttävä rakentamaan yhteistä. Siinä mitä halutaan, miten niitä juttuja nivotaan yhteen ja tätä vaalitaan sekä jossain määrin siinä mikä on elämässä tärkeää ja miten sitä kohden mennään.

Pitkässä suhteessa tällainen vaatii tietyssä mielessä "antautumista". Se ei ole eikä voi olla sitä mitä tekisi itsekseen tai oman päänsä mukaan toimiessaan. Minusta se ei tarkoita omasta yksilöllisyydestä luopumista eikä vaadi kaikesta samaa mieltä olemista, mutta...  jossain kohtaa varmaan kullekin tulee vastaan se, että sitä ei kestä tehdä tai sen kokee jotenkin itsensä pettämiseksi tai mitätöinniksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 13, 2022, 09:03:40
Itse en ole ikinä osannut edes ajatella, että esim. toisen puoluekanta voisi olla kynnyskysymys.

Oli jollain foorumilla Safiirin kanssa keskustelu aiheesta, siinä kyllä tuli havaittua, että tässä suhteessa ihmiset ovat sangen erilaisia, ts. toiset kaipaavat samankaltaisuutta enemmän kuin toiset.

T; Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Socrates - marraskuu 13, 2022, 12:02:07
Poliittinen puolue sinänsä antaa vain aavistuksen siitä, voisiko toisen kanssa tulla juttuun. Nykyään tapellaan akselilla arvokonservatiivit/liberaalit, jota voi arvuutella enemmän yleisistä elämänympyröistä kuten asumismuodoista, -paikasta, harrastuksista, ammatista jne.

Jossain Kallion kommuunissa majailevan performanssitaitelijan skippaisin parisuhdemielessä, jos olisi haku päällä. Deittisaiteilla tuommoista seulontaa varmaan jokainen harrastaa.

Samoin olen tehnyt heti selväksi kivenkovan trumppilaisuuteni eikö se loppujen lopuksi kauhean monelle ehdoton turnoff ole. Yllättävän monia ei kiinnosta pätkääkään joku jenkkilän politiikka tai siihen liittyvät kotimaiset vastakkainasettelut. Mutta ei kannata tuhlata aikaa niiden kanssa, joille olen punainen vaate.

Mutta vaikuttaa noi muutenkin. Yksi nainen olisi tullut mun tiloihin hommiin, mutta katosi nopsaan, kun huomasi että on tekemisissä Kampin Trumpin kanssa. Oli kova demari, poseerasi Eero Heinäluoman kanssa jossain vaaliteltalla. Sääli, tuli rahan menetystä oli ja oli kohtuunättikin nainen. Mutta mitäpä en uhraisi Trumpin eteen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 13, 2022, 12:42:46
Onhan noita poliittisesti "epäpyhiä" puoluerajat ylittäviä liittoja nähty meillä eduskunnassakin. Voisi jopa kuvitella, että kiihkoaatteelliselle voi olla hankalampaa olla poliittisesti sitoutumattoman siipan kanssa. Tämähän saattaa lipsauttaa sohvalla tv-uutisia seuratessa mielitietyn puolueen johtajan valehtelevan, koska ei ole tottunut käyttämään ilmaisua muunnelluun totuuden puhuminen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 13, 2022, 13:19:01
Trumpisti tai putinisti saattaisi olla liian kova pala, sillä nuo yleensä eivät pysty pitämään mölyjä mahassaan. Nuohan ovat kuin kiihkouskovaiset, jotka pyrkivät tekemään pelastustyötään koko valveillaoloaikansa.

Ex1 aloitti valitettavasti käännytystyönsä liian myöhään. Ei ollut poliittista käännytystyötä vaan sivistämistä. Puhuin kuulemma "jotain kummallista duunarislangia", josta oli syytä päästä eroon. Hän kyllä pääsikin. Olin mieluummin yksinhuoltaja kuin koulutettava. Kumma ettei tuos sitä ajoissa huomannut.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 13, 2022, 19:01:23
Psykologian prof. Adam Grant kertoi kirjassaan että joskus 60-luvulla aloitteleville opiskelijoille oli tehty testi, heidät pantiin vastakkain jonkin henkilön kanssa joka kyseenalaisti heidän (pyhät/lempi)uskomuksensa. Myöhemmin elämässään osa muisti tämän traumaattisena järkyttävänä kokemuksena, osa taas erikoisena ja osa hauskana ja virkistävänä.
  Jälkimmäisistä monet saattaisi olla poliitikkoja koska muistan meillä käyneen siivoojan ihmetelleen kuinka kuntapoliitikot vaikka verisesti kiistelleet valtuustossa niin saattaa mennä keskenään/kutsua vastapuolen kahville ja olla hyvää pataa.  (Halla-ahokin sanoo tykkäävänsä kiistelyistä ja debateista joten hän lienee samaa "rotua".)
  Tämä jälkimmäinen ryhmä saattaa sitten sietää puolisoltaan myös erilaista maailmankuvaa ja pol. asennetta?
Ja me tavikset ihmettelemme miten ne tulee toimeen kuten siivoja ihmetteli poliitikkoja kahvilla.
Täällä kantiksessa ne jotka ignoreeraa urakalla lienevät tuota herkkähipiäistä joukkoa. Ja ne jotka ei ignoreeraa ikinä ja vain virkistyvät vastapuolen sanoiata, ovat enempi jälkimmäistä sorttia?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 23, 2022, 10:30:49
Taas kerran uutinen, jossa henkilö on perinpohjin suivaantunut: Karhukirjeisiin kyllästynyt mies kiikutti perintätoimiston ovelle muovikassillisen ulostetta ja katkeria uhkauksia – "Luuletteko, ettei köyhä pysty kostamaan?" (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karhukirjeisiin-kyllastynyt-mies-kiikutti-perintatoimiston-ovelle-muovikassillisen-ulostetta-ja-katkeria-uhkauksia-luuletteko-ettei-koyha-pysty-kostamaan/8576626?fbclid=IwAR1RuhELVd4RxsifAsNyX8QpoVbE9RkZv71ujkFaWRj_7hKgC-rJp_1FySw#gs.iyg6t3) (MTV)

Suomessa elää ja voi hyvin tuo ikiaikainen tapa, jolla rahvas voi osoittaa halveksuntansa, eli toimittaa jätöksiään halveksunnan kohteelle.

Uutista lukiessa tuli mieleen ihmettely, onko tuo ihan vain suomalaista kansanperinnettä, vai harrastetaanko samaa myös muualla ja samassa tarkoituksessa?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 23, 2022, 10:51:32
Guuggelilta kysymällä löytyi helposti. Esim.
https://thenewsglory.com/french-farmers-dump-manure-outside-supermarkets-in-protest/

Maailmalla nuo terveiskuormat ovat muovikassia suurempia.  ;D

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - marraskuu 23, 2022, 10:52:21
Itseni poliittinen asemointi on jumalattoman vaikeaa, vaikeampaa kuin katsomuksellinen (uskonnollinen) asemointi. En varmaan jaksaisi minkään sortin fanaatikkoa kumppanina, mutta itsestäänselvästi lentäisi jo alkutahdeissa hittoon tyyppi joka nauraisi räkä roiskuen luonnonsuojelulle. Jos ihminen asennoituu niin että "meidän jälkeemme vedenpaisumus", niin minä en sitä itsekkyyttä jaksa. Ja oikeastaan vielä vähemmän sitä että ei arvosteta minkään sortin esteettisiä arvoja luonnossa tai muutenkaan, vaan kaikki paskax vaan ja pakkilaatikoita, parkkikenttiä ja muuta paskaa kaikkialle.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 23, 2022, 10:56:36
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - marraskuu 23, 2022, 10:51:32
Guuggelilta kysymällä löytyi helposti. Esim.
https://thenewsglory.com/french-farmers-dump-manure-outside-supermarkets-in-protest/

Maailmalla nuo terveiskuormat ovat muovikassia suurempia.  ;D

Juu, tuon kyllä muistan, mutta tuohan on ammatillinen mielenosoitus ja sonta on tavallaan hyvin luonnollinen väline osoittaa mieltä tuossa ammattiryhmässä.

Lähinnä tarkoitin tuollaisena henkilökohtaisena harmistuksen (en käytä v-alkuista, vaikka se olisi ilmaisuvoimaisempi sana tässä yhteydessä) osoituksena.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 23, 2022, 11:14:54
En usko että ihmiset muualla olisivat kovin erilaisia. Eli eiköhän noita kakkamielenilmaisuja tapahdu joka puolella. Muistelen, jopa nähneeni jonkun uutisen. Nuo pienemmät määrät kaukana vain eivät nouse niin helposti esiin uutisoinneissa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 23, 2022, 11:47:59
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 23, 2022, 10:30:49
Taas kerran uutinen, jossa henkilö on perinpohjin suivaantunut: Karhukirjeisiin kyllästynyt mies kiikutti perintätoimiston ovelle muovikassillisen ulostetta ja katkeria uhkauksia – "Luuletteko, ettei köyhä pysty kostamaan?" (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karhukirjeisiin-kyllastynyt-mies-kiikutti-perintatoimiston-ovelle-muovikassillisen-ulostetta-ja-katkeria-uhkauksia-luuletteko-ettei-koyha-pysty-kostamaan/8576626?fbclid=IwAR1RuhELVd4RxsifAsNyX8QpoVbE9RkZv71ujkFaWRj_7hKgC-rJp_1FySw#gs.iyg6t3) (MTV)

Suomessa elää ja voi hyvin tuo ikiaikainen tapa, jolla rahvas voi osoittaa halveksuntansa, eli toimittaa jätöksiään halveksunnan kohteelle.

Uutista lukiessa tuli mieleen ihmettely, onko tuo ihan vain suomalaista kansanperinnettä, vai harrastetaanko samaa myös muualla ja samassa tarkoituksessa?

Lanta on luonnonvara, eli käypää tavaraa. Mies ilmeisesti vei viimeisi varantojaan ja velallisena toimi kuten vastuullisen pitääkin- eli viedä kaikki mahdollinen voudille.

Uhkaukset kyllä olivat asiattomia, jos sellaisia samalla kertaa on viety- voutihan vain noudattaa lakeja viedessään ihmistä heidän viimeiset senttinsä, jotka he itsekkyyttään käyttäisivät omaan talouteensa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 23, 2022, 12:11:30
Helsingin kouluissa tullaan ottamaan tämän arvokkaan kansanperinteen harjoittelu käyttöön tulevan talven aikana.

Helsingin kouluissa ohjeistetaan kakkaamaan pussiin sähkökatkon aikana (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d652fcbb-182c-4b2e-a5dd-0de68382a333)

Artikkelissa onkin hyvät ohjeet sovellettavaksi myös muille työpaikoille. Pohdimme juuri kaverin kanssa, että siinäpä on pomoillekin jotain tuottavaa, niin jää alituinen organisaatiokaavion uudelleen piirtäminen vähän tuonnemmaksi :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - marraskuu 23, 2022, 12:48:23
Käsittääkseni sähkökatkot eivät saisi olla kuin max 2 t pituisia, ettei ruoka mätäne kaupoissa ja kodeissa. Noinko tosiaan moisessa ajassa paskaa ehtii tulla niin valtavat määrät että menee röörit tukkoon?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 23, 2022, 13:35:26
^
Mielestäni tuossa on joku teknisempi selitys kuin se, että paska tukkisisi putket. Jos en ihan väärin muista, niin pissaaminenkin on kiellettyä tai ainakin vessan vetäminen pissan jälkeen. Olisiko ollut joku sellainen, että jossain mihin nuo jätteet menee, ei edelleenkäsittelyä tapahdu, joten putkiin tulee ylivuotoa ja pahimmillaan paskat nousee kaduille. Joku tuollainen selitys nyt tuli mieleen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 23, 2022, 13:53:13
^

Tässäpä syytä omakotitalon ja pihan omistajan onnellisuuteen :D Lannoittuu samalla istutukset!

T: Xante
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - marraskuu 23, 2022, 14:30:57
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 23, 2022, 12:11:30
Helsingin kouluissa tullaan ottamaan tämän arvokkaan kansanperinteen harjoittelu käyttöön tulevan talven aikana.

Helsingin kouluissa ohjeistetaan kakkaamaan pussiin sähkökatkon aikana (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d652fcbb-182c-4b2e-a5dd-0de68382a333)

Artikkelissa onkin hyvät ohjeet sovellettavaksi myös muille työpaikoille. Pohdimme juuri kaverin kanssa, että siinäpä on pomoillekin jotain tuottavaa, niin jää alituinen organisaatiokaavion uudelleen piirtäminen vähän tuonnemmaksi :)

Luulisi että suurimmassa osassa Helsinkiä olisi normaalit kaatoviemärit, joissa paska liikkuu painovoimaisesti puhdistamolle asti ja vesikin tulee omalla painollaan vesitorneista.

Ongelmia esiintyy lähinnä siellä, missä viemäriverkkoon on jouduttu rakentamaan pumppaamo (Eli siellä missä wc on lähellä puhdistamon tasoa tai sen alapuolella). Näissäkin tapauksissa sen sähkön voisi jättää katkaisematta niiltä pumppaamoilta, jolloin viemärijärjestelmä toimii normaalisti.

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 23, 2022, 15:19:04
^
No hyvä, ettei mielikuvani kuitenkaan ollut ihan väärä, vaikka en aiheesta jaksanut lukea sen tarkemmin. Eli ohjeissa on lähdetty siitä, että varmempaa kieltää kaikilta, kuin alkaa yksilöimään alueita, jossa ohjeiden noudattaminen on enemmän tai vähemmän tärkeää. Luultavasti yksinkertainen ohje meneekin perille paremmin ja ne, jotka ei ohjeista välitä, tekevät joka tapauksessa oman mielensä mukaan. Suomalaiset tuntien, ohjeiden rikkojia on vähemmän kuin noudattavia :)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 23, 2022, 18:07:27
^
Nykyisin ei juurikaan enää tehdä vesitorneja ja monet vesilaitokset ovat pumppujen varassa.

Niiden alueilla voi kyllä vedensaannissa olla ongelmia melko nopeasti.  Siellä missä vielä on painovoimaista varausta olemassa asiat toimivat varmaan pelko hyvin useita tunteja, tai päiviä.

Se voi joillakin alueilla olla kerta vessanpöntön vetäisyn jälkeen sormnoo, eli  säiliön täyttymistä saa odotella sähkön paluuseen asti.

Mutta nähtävästi kyllä sähköä ei edes katkaista vesilaitoksilta ja muiltakaan tahoilta, joilla on välttämätöntä tarvetta toimia normaalisti.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - marraskuu 25, 2022, 01:31:48
Minulla on ollut Venäjän Ukrainaan hyökkäyksesta alkaen toistakymmentä litraa vettä päniköissä, matkaradiossa toimivat patterit, pikkusormen kokoinen taskulamppu housuntaskussa, virtapankki kännykän lataamiseen, ämpäreitä löytyy tarpeiden tekoon jos kehotus niin käy, liuta ladattavia paristoja ladattuna taskulamppuja varten, käteistä muutaman päivän ruokaostosten verran.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 07, 2022, 17:49:56
En laita muotiketjuun, kun ei tässä ole millään tapaa käsittääkseni muodista kysymys, vaan luomuksesta. Mutta onko tämä luomut juhlapuku? Linnan juhliin on kutsussa merkitty pukukoodi, joka kai on suurin piirtein "naisella iltapuku (pitkä) ja miehellä frakki". Poikkeuksia on aina nähty ja niin nähtiin tänäkin vuonna.

Silmiinpistävin poikkeus lienee tämä luomus:

(https://img.ilcdn.fi/EgVaSSwzcQB4UL7HqaTab8cIdPg=/full-fit-in/612x0/img-s3.ilcdn.fi/d228a4ac27fcbb2c34904a76371cd4b673b96b13393113a3815d1fb322c0cf28.jpg)

Täyttäähän kai mikä tahansa vaate iltapuvun määreen, jos se illaksi puetaan päälle -hengessä tuo kai on iltapuku, vai onko? Itselleni tuli mieleen, että siinä on käsityökopasta tyhjennetty kaikki kokeilutilkut ja virkkaukset ja ripustettu ne johonkin mustaan pohjavaatteeseen.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 08, 2022, 10:21:06
^

Käy tuo ilta-asusta sopivasti tuulikin pääsee mukavasti viilentämään oloa tunkkaisessa väenpaljoudessa.
Sen sijaan viereinen pingviiniksi pukeutunut mieshenkilö näyttää arveluttavalta matkiessaan viatonta luontokappaletta.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 03, 2023, 13:41:22
(https://hs.mediadelivery.fi/img/978/643ca5f0d1910bba789acafcf3541322.jpg.webp)
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009369755.html

Tässä Hesarin kuvassa Leopard tankissa on

a) Ihmistykki jolla lingotaan sotilas linjojen taakse
b) Teleskooppivartinen valvontatorni
c) Venäläisten hämmennystä lisäämään tehty kuvanmuokkaus
d) joku muu, mikä?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 03, 2023, 13:51:13
^
Lauri Markkanen kyydissä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 03, 2023, 13:54:13
Suomessa suunniteltu vähäpäästöinen Leopard, joka on varustettu höyrykoneella. Tehoversiossa on kaksi savupiippua.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - helmikuu 03, 2023, 14:12:18
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 03, 2023, 13:41:22
Tässä Hesarin kuvassa Leopard tankissa on

a) Ihmistykki jolla lingotaan sotilas linjojen taakse
b) Teleskooppivartinen valvontatorni
c) Venäläisten hämmennystä lisäämään tehty kuvanmuokkaus
d) joku muu, mikä?

d) Häkäpönttö
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 08, 2023, 12:03:33
Olen saattanut kysyä tätä aiemminkin, mutta kysyn uudelleen kun en muista/tiedä/ymmärrä: Miksi google antaa esim. näyttelijöille rahallisen arvon ja mihin se perustuu? Onko se vaan veroilmoituksen netto-omaisuus?

Esim.

LainaaWho is the richest actor in the world?
1. Jerry Seinfeld

    Net Worth- $950 million.
    Date of Birth- 29th April 1954.
    Age- 67 Years.
    Awards- Shorty Award for Best Web Series, Honorary Clio Award, Golden Globe Award for Best Actor, and many more.
    Best Movies- It Could Happen to You, The Hangover, Dumb and Dumber, and many more.

Minusta on hiukan häiritsevää jos ihmisen ansioista kerrotaan ensin nettovarallisuus. Ehkä se on sitten tapana jossain muualla. Onkohan niillä kuolinilmoituksessakin teksti:

Kaipaamaan jäi

150 miljoonaa
vaimo ja lapset
ystävät ja tuttavat
sukulaiset

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 08, 2023, 14:53:59
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 08, 2023, 12:03:33
Minusta on hiukan häiritsevää jos ihmisen ansioista kerrotaan ensin nettovarallisuus. Ehkä se on sitten tapana jossain muualla. Onkohan niillä kuolinilmoituksessakin teksti:

Kaipaamaan jäi

150 miljoonaa
vaimo ja lapset
ystävät ja tuttavat
sukulaiset

Lisäkysymys: jäikö vaimo kaipaamaan miestä vai miljoonia?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Melodious Oaf - helmikuu 08, 2023, 15:21:55
Jos Googleen kirjoittaa kysymyksen "Who is the richest actor in the world?", silloin varmaan kehissä on joku kysymys-vastaus malli, joka pyrkii poimimaan kysymyksestä jonkin olennaisen tiedon, mitä sillä haetaan ja mikä löytyy jostakin tietokannasta.

Jos kirjoitan vain "Jerry Seinfeld", hakutulosten sivuun ilmestyy Wikipediaan perustuva tietolaatikko, jossa ei mainita varallisuutta.

En tiedä, mitä amerikkalaisten usein käyttämä termi "net worth" käytännössä tarkoittaa, miten se lasketaan tai mihin laskelmat perustuvat.

Esimerkiksi Forbes-lehti on iät ja ajat julkaissut varakkaimpien ihmisten listoja, ja ehkä sitä kautta voisi selvitellä, mitä nämä vakiintuneet termit tarkoittavat ja miten tällaista lasketaan.

Suomessahan kai saa edelleen kenen hyvänsä viimeisimmän verovuoden tulot suoraan verottajalta kysymällä, ja veikkaan että USA:ssa tai yleisesti maailmalla näin ei ole.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Melodious Oaf - helmikuu 08, 2023, 16:37:28
Nopea googletus loi sellaisen kuvan, että useimmiten julkisuuden henkilöitä koskevat nettovarallisuuden arviot ovat aika puuta heinää.

Jos varallisuus on melkein kokonaan kiinni jossain julkisesti listatussa yhtiössä tai muuten tiedot tosi helposti saatavilla, periaatteessa voi olla helppo laskea, paljonko vaikka nyt Jeff Bezos saisi käteen jos myisi kaiken nyt. Ja tietysti tällainen jotakin kertoo.

Mutta esim näyttelijöiden ja muiden suhteen arviot ovat aika tyhjän päällä. Eivät ne ihmiset muutenkaan sitä välttämättä tiedä itsekään, ja on aika tavallista, että omaisuus on sijoitettuna erilaisiin kohteisiin ja sitä hoitavat erilaiset omaisuuden ja varainhoitoon erikoistuneet ammattilaiset.

On sellainenkin muuttuja, että jos joku arvio jossain listataan, koska osaa ihmisistä kiinnostaa ja julkkisten nettovarallisuus on joku mielenkiinnon kohde, niin... usein arvioidaan vaan reilusti yläkanttiin niin, ettei jostain tyypin PR-toimistosta soiteta ja valiteta.

Eli siis ne on aika lailla yhtä tyhjän kanssa ja palvelee vaan semmosta kultuurillista tapaa ja ihmisten uteliaisuutta.

"Net worth" kai tarkoittaa, että kun kaikki omaisuus myydään, varat realisoidaan ja lasketaan yhteen ja velat maksetaan pois, paljonko jää pätäkkää.

Mutta tapauksesta riippuen toi voi olla aika omituistakin kikkailua. Esimerkiksi joku henkivakuutuksen tai muun vastaavan vakuutussumma saatetaan laskea jonkun varallisuuteen, vaikka käytännössä sen "realisoiminen" ei ole edes mahdollista.

EDIT: Toisaalta tota vois raakasti ajatella huonona ja optimistisena arviona siitä, paljonko kuolinpesästä jäis perillisille jaettavaa, jos ao. henkilö kuolis nyt.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 08, 2023, 10:24:13
Seuvaaksi kysymys, johon voi korkeintaan arvailla vastausta.

Kuvitellaan, että internetin käyttäjältä kysytään blogin tai kotivisun osoitetta. Se pitää ilmoittaa sivulla olevassa ruudussa, jonka edessä on internet-sivua kuvaava malliteksti https://

(https://i.imgur.com/mxEJ8Oe.jpeg)

Kuinka monta promillea vastaajista on sellaisia, että he eivät tajua "laatikon" edessä olevaa https-merkintää pelkäksi ohjeeksi vaan he luulevat sen olevan valmis etuliite sivun osoitteelle? He eivät siis täytä kenttää oikein, ja vajavainen linkki tulee johtamaan ei-minnekään.

Etuliite voi olla myös pelkkä http ilman ässää, joten tästä pitäisi oikeastaan jo osata päätellä, että https on pelkkä ohje, ja että sivun osoite pitää ilmoittaa kentässä kokonaisuudessaan.

Huonosti asioista perillä olevien ihmisten - vai pitäisikö sanoa kaunistelematta tyhmien - puolustukseksi voi keksiä korkeintaan sen, että selaimet ovat nykyisin niin fiksuja, että ne vievät oikealle sivulle ilman etuliittettä, eivätkä ne edes näytä sitä osoitepalkissa. Kun kirjoittaa sanan "kantapaikka", tämä sivu aukeaa. Näin ollen joku voi kuvitella, että kyseiseen ilmoituslaatikkoon riittää sama vajavainen osoite, mikä aukaisee osoitepalkin kauttakin oikean sivun. Tavallinen internetin käyttäjä ei ehkä kiinnitä huomiota siihen, onko kirjainyhdistelmä http vai https, koska tämä osa osoitteesta ei näy osoitepalkissa.

Malliosoite on napattu satunnaisesti netistä eikä liity mihinkään.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 08, 2023, 10:41:25
^
Varmentamia tarjotaan, mutta lukijat eivät välttämättä kiinnitä huomiota, onko varmenteet, toisaalta kaiketi varmentimetkaan eivät taida olla mikään tae oikeasta osoitteesta- ehkä.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - maaliskuu 08, 2023, 10:41:51
^^Miksi kotisivun osoite pitäisi ilmoitta?
Paitsi tietysti jos on tyrkyllä jossain vaaleissa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 08, 2023, 10:57:58
Onhan silläkin merkitystä, minne ja miksi osoitetta ilmoitetaan, ts. riippuu koko muusta lomakkeen sisällöstä, millä perusteella ihmisiä voi pitää tyhminä.

Toisaalta lomakkeen laatija on tyhmä, ellei hän ymmärrä laatia lomaketta siten, että sen kentät ovat yksiselitteisiä täyttää. Esim. tuossa tapauksessa laatikossa itsessään pitäisi olla häivytetysti teksti "https://mahdollisetkaupungit.blogspot.com/" osoittamaan, että kyseessä on malliteksti. Lisäksi kentän yläpuolella tai sivussa voisi vielä ihan suomeksi lukea: "esimerkki osoitteesta".

Itse tosin muotoilisin koko asian toisin: "Ilmoita tässä kotisivusi osoite kokonaisuudessaan, esimerkki:
https://mahdollisetkaupungit.blogspot.com/", enkä tunkisi laatikon eteen mitään hämäävää "esimerkkiä".

Kyllä minä muutoin ainakin olettaisin tuosta, että vain sellaiset osoitteet kelpuutetaan, joilla on tarpeellinen salaus ja salaamattomia osoitteita ei. Se s on nimittäin tuolla http:n perässä ihan syystä, ei vain huvin vuoksi valittuna. Joten tietysti olettaisin, että se on osoitteelle asetettu vaatimus, ellei muuta kerrota.

T: Xante

Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 08, 2023, 11:47:13
Sorry, en ollut kopioinut tuota esimerkkiä sellaisenaan mistään vaan olin keksinyt ja piirrellyt sen itse vanhan muistikuvan mukaan. Jossakin sivuilla on joskus ollut tuon tyyppisiä kysymyslaatikoita, joissa on osoitteen alkua mallina laatikon ulkopuolella. Minun mielestäni se saattaa hämätä asioita tuntemattoman ihmisen. Selkeämpää olisi tehdä laatikko niin, että siinä lukisi ohje, että kopioi sivusi osoite tähän.

En edes tiennyt ennen kuin Xantippa nyt kertoi, mitä eroa on https:llä ja http:llä. Huomasin vain, että on kahdenlaisia osoitteita. Ehkä olen jossakin joskus lukenut Xantippan mainitsemasta salauksesta, mutta olen unohtanut asian. Kyllähän tällaiset asiat mainitaan, ja kai ne pitäisi tietääkin. Keskityn kirjoitteluun ja muuhun sisällön tuottamiseen enkä teknisiin protokolliin.

Netistä poimimassani esimerkkiosoitteessa sattui olemaan https. En muista, mitä niissä laatikkojen ohjeteksteissä on lukenut. Tuohon tuli https kopioinnin seurauksena.

Tässä "http" -hakusanalla löytyneessä osoitteessa on tunnuksena http. Onko se jo hieman vanhentunut käytäntö? Sivuhan vaikuttaa vanhalta. Artikkelissa sattumalta selostetaan juuri näiden merkintöjen eroja.

http://www.heikniemi.fi/svwww-vukk/k15.html
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 08, 2023, 13:51:31
Entäpä lomakkeelle täytettävä puhelinnumero lomakkeen pakollisena tietona ja ilman mallia. Lomakkeen täyttäjän oletetaan omaavan selvännäkökykyjä, että osaa arvata oikein, missä muodossa puhelinnumero on ilmoitettava.  >:( >:( >:(

Ilman kristallipalloa joutuu tekemään kohtalaisen monta yritystä:

- pelkkänä numerosarjana xxxxxxxxxx
- pelkkänä numerosarjana ilman etunollaa xxxxxxxxx
- numerot väliviivalla xxx-xxxxxxx
- numerot väliviivalla ilman etunollaa xx-xxxxxxx
- edellä olevat maatunnuksen kera

Virheellisestä yrityksestä ei edes kerrota, mikä siinä on väärin, joten arvailu jatkuu ja jatkuu. Hermojen kiristyminen on suoraan verrannollinen yritysten lukumäärään nähden, joten lisäksi tulee vielä näppäilyvirheet, joita pitää korjailla.

Pari kertaa olen tuollaiseen arvausleikkiin törmännyt.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - maaliskuu 08, 2023, 14:48:03
^
Sekään ei aina pelasta, jos edessä on kenttä jossa on maatunnus (usein jostain valmiiksi oikein pääteltynä). Sitten pitää heittää kolikolla pitääkö silti laittaa eka 0 vaiko jättää pois. Aikaansaannoksensa näkee joskus vasta vahvistuspostista. Toisinaan voi silloin vielä korjailla, ei aina. Fiksuimmat sivustot handlaavat kaikki käyttäjän valinnat. Kumma kyllä, läheskään joka pulju ei halua niin tehdä, vaan mieluummin nöyryyttää satunnaisia asiakkaitaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 08, 2023, 15:21:37
Kysymys  on huono, kuinka suuri osuus merkitsee eri muodossa kuin lomakkeen laatija tarkoitti. Tai siis oikeasti haluttuttiin herättää keskustelu sellaisten informaationtekniikan tietojen merkitsemisestä, jotka voidaan antaa useammalla tavalla.  Sellaisiin lomakkeisiin kyllä toisinaan törmää, joista ei käsittelllä kaikkia järkeviä esitysmuotoja järkevästi.

Jos kyseessä on vaaliehdokkaan nettisivun kertominen vaalikoneeseen, niin ilmoitettu tieto arvatenkin julkaistaan sellaisenaan tai tarvitessa https://:llä täydennettynä eikä lomake tee tiedolla muuta. Pahimmillaan hylkää syötteen, joka ei ollut tarkoitetun lainen, kertomatta millainen pitäisi olla.  Kirjoitanpa selaimen osoitekenttään kantapaikka.net, http://kantapaikka.net tai https://kantapaikka.net, niin kaikilla pääsen sivulle https://kantapaikka.net/

Puhelinnumeron näpyttelyssä puhelimeen soitettavaksi saattaa olla enemmän vaikeuksia. Alkaen + merkin aikaansaamisesta numeroon, joka on annettu maakoodillisessa  +358-alkuisessa, alkunollan pudottavassa muodossa. Ja pitääkö välilyönnit naputtaa soitettaessa  ja miten.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 08, 2023, 16:51:03
^
Kun en soita (enkä vastaanota) ulkomaanpuheluita, niin en ole soittaessa joutunut vaikeuksiin. Naputtelen vain numerot peräkkäin yhteen pötköön. Ongelma on vain sähköisissä lomakkeissa, jos lomakkeessa ei ole täyttöohjetta missä muodossa numero halutaan.

Sama juttu oli joskus muinoin pankkitilin numeron kanssa, kun siinäkin oli rekisterimuoto ja ulkoinen muoto erilaiset ja kaiken huipuksi nuo rekisterimuodot poikkesivat toisistaan eri pankeilla. Jollain oli välinollia tilinumeron ensimmäisen numeron jälkeen ja jollain toisella oli tilinumerolle etunollat laitettava jne.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 08, 2023, 17:24:06
Sen ulkjomaantunnusta ilmauisevan + merkin sijaan voi muuten naputtaa ainakin Suomessa kaksi nollaa: 00.  Tämän vähän tunnetun tiedon onnistuin kaivamaan tarpeeseen vuosia sitten kun ranskalaisella vieraallamme oli vaikeuksia ranskalaisella liittymällä Soneran verkossa.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 28, 2023, 01:51:36
Mikä on oikeastaan piirustuksen ja maalauksen ero? Jäivät nuo taidehistorian opinnot savolaiseen malliin - siis aloittamista vaille valmiiksi.

HS:n mukaan tämä on piirustus:

(https://hs.mediadelivery.fi/img/658/51dff89256bbb1f1bc99a781f5463fef.jpg.webp)
Piirustuksessa on käytetty vahvoja värejä.

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010082451.html

Minusta tuo näyttää maalaukselta.

On vaarallista, että taidenäyttelyn avajaisissa menee sanomaan maalausta kuvaksi tai piirustukseksi, puhumattakaan että möläyttäisi: Hieno piirrustus. Siksi olisi hienoa tietää nämä erot. Koska terminologian syvin olemus on minulle tuntematonta, käytän usein ilmausta: teos. Jos on oikein hieno, saatan sanoa: taideteos.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 28, 2023, 09:58:10
^
Jouduin lukemaan jutun kahteen kertaan ennen kuin hoksasin, että kuvatekstistä löytyi sana "piirustus". Muutenhan jutussa oli käytetty sanaa "teos".

Ensin ajattelin, että kuva olisi tehty värikynillä piirtäen ja värittäen ja sitten sivelty vedellä, jolloin siitä tulee vesivärityön kaltainen lopputulos. Mutta noita värikyniä ei kai ollut keksitty vielä näiden kuvien tekoaikaan?

En ole vähimmässäkään määrin taiteen asiantuntija, mutta en tuota työtä olisi vahingossakaan sanonut piirustukseksi. Maalaus kai olisi sana, jota olisin itse käyttänyt, sillä vesivärillä tehdyltähän tuo nyt minun silmilläni katsottuna näyttää.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 28, 2023, 10:06:35
Wikipedia tietää https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalaustaide
Maalaus on kaksiulotteinen esitys eli kuva, jossa pigmenttiä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pigmentti) tai muuta väriainetta on levitetty maalausalustalle. Maalaus poikkeaa tavallisesti piirustuksesta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Piirustus) siten, että kun piirustus perustuu yleensä viivoihin, maalaus perustuu pintoihin ja on ilmaisultaan laveampi sekä tavallisesti värillinen.

Tuossa teoksessa on selkeästi levitetty värejä pintaan siten, että kuva perustuu nimenomaan noihin eri värisiin alueisiin. Joten yhdyn taidekriitikko Hippiin ja tuomisen kuvan maalaukseksi.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 28, 2023, 11:50:37
^
^^
^^^
Taideryhmämme määrittää siis teoksen maalaukseksi äänin 3-0.

Miksi HS valehtelee? Yrittääkö se vihervasemmistolaista vallankumousta uudistamalla sitä miten puhumme asioista ja pakkosyöttämällä kulttuuria jota emme toki tänne halua. Halla-aho on hyvä mies ja Huhtasaari oikeassa.  :o 
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 28, 2023, 12:15:39
Jatketaan vaikeilla kysymyksillä:

Melania Trump katosi mystisesti Trumpien joulupotretista – huomio kiinnittyi Barron-poikaan (https://www.is.fi/viihde/art-2000010084400.html) (IS)

Luin jutun ja yritin tutkia kuvaa. Jutussa ei mainittu, että Melania olisi ollut paikalla kuvaa otettaessa, vaan pikemminkin, että tämä olisi ollut paljonkin poissa julkisuudesta. Kuvasta yritin varmuudeksi tutkia, josko Melania olisi kuvasta jotenkin häivytetty pois (=mystinen katoaminen). En nähnyt mitään merkkejä, että kuvaa olisi noin käsitelty, mutta tuossa tutkimisessa olen kyllä onnettoman huono.

Kysymys koskee jutun otsikkoa:

Voiko ihminen mystisesti kadota jostain, jossa hän ei ole ollut lainkaan?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 28, 2023, 12:51:46
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 28, 2023, 12:15:39Jatketaan vaikeilla kysymyksillä:

Melania Trump katosi mystisesti Trumpien joulupotretista – huomio kiinnittyi Barron-poikaan (https://www.is.fi/viihde/art-2000010084400.html) (IS)

Luin jutun ja yritin tutkia kuvaa. Jutussa ei mainittu, että Melania olisi ollut paikalla kuvaa otettaessa, vaan pikemminkin, että tämä olisi ollut paljonkin poissa julkisuudesta. Kuvasta yritin varmuudeksi tutkia, josko Melania olisi kuvasta jotenkin häivytetty pois (=mystinen katoaminen). En nähnyt mitään merkkejä, että kuvaa olisi noin käsitelty, mutta tuossa tutkimisessa olen kyllä onnettoman huono.

Kysymys koskee jutun otsikkoa:

Voiko ihminen mystisesti kadota jostain, jossa hän ei ole ollut lainkaan?

Kolmas oikealta lukien on Melanien näköinen mutta ilmeisesti ei ole hän, vaan joku muu klaanin jäsen.

Itse asiassa olisi parempi jos Donald häviäisi jonnekin. Tulevaisuudessa tulemme ehkä kuitenkin näkemään kuvia joihin Mellu on lisätty, vaikkei olisi paikalla ollutkaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - joulukuu 28, 2023, 13:32:09
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 28, 2023, 12:15:39Jatketaan vaikeilla kysymyksillä:

Melania Trump katosi mystisesti Trumpien joulupotretista – huomio kiinnittyi Barron-poikaan (https://www.is.fi/viihde/art-2000010084400.html) (IS)

Luin jutun ja yritin tutkia kuvaa. Jutussa ei mainittu, että Melania olisi ollut paikalla kuvaa otettaessa, vaan pikemminkin, että tämä olisi ollut paljonkin poissa julkisuudesta. Kuvasta yritin varmuudeksi tutkia, josko Melania olisi kuvasta jotenkin häivytetty pois (=mystinen katoaminen). En nähnyt mitään merkkejä, että kuvaa olisi noin käsitelty, mutta tuossa tutkimisessa olen kyllä onnettoman huono.

Kysymys koskee jutun otsikkoa:

Voiko ihminen mystisesti kadota jostain, jossa hän ei ole ollut lainkaan?

Ei voi. MUTTA toimittaja ilmeisesti tulkitsee Trumpien joulupotretit yhdeksi kaanoniksi. Silloin täytyy olla syy miksi henkilö puuttuu tämän vuoden painoksesta, kun vuosi sitten oli vielä kuvassa mukana. (Tässä oletan asiasta mitään tietämättä Melanian poseeranneen edellisinä vuosina perhealbumia varten.)
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 28, 2023, 13:58:57
Saavatko "koiraihmiset" kiksejä kissavideoista?

Jatkokysymys: Miksi kissavideoiden katsomisesta tulee onnellisempi olo?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 28, 2023, 14:09:34
https://kantapaikka.net/index.php/topic,198.new.html#new:~:text=01%3A51%3A36-,Mik%C3%A4%20on%20oikeastaan%20piirustuksen%20ja%20maalauksen%20ero%3F,-J%C3%A4iv%C3%A4t%20nuo%20taidehistorian
LainaaMikä on oikeastaan piirustuksen ja maalauksen ero?

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 28, 2023, 10:06:35Wikipedia tietää https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalaustaide
Maalaus on kaksiulotteinen esitys eli kuva, jossa pigmenttiä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pigmentti) tai muuta väriainetta on levitetty maalausalustalle. Maalaus poikkeaa tavallisesti piirustuksesta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Piirustus) siten, että kun piirustus perustuu yleensä viivoihin, maalaus perustuu pintoihin ja on ilmaisultaan laveampi sekä tavallisesti värillinen.

Tuossa teoksessa on selkeästi levitetty värejä pintaan siten, että kuva perustuu nimenomaan noihin eri värisiin alueisiin. Joten yhdyn taidekriitikko Hippiin ja tuomisen kuvan maalaukseksi.

Suurinpiirtein noin.

Piirustuksessa on viivoja, ja se tehdään kynillä, joissa väri on "sisäänrakennettuna".
Maalauksessa on väripintoja, ja se tehdään siveltimellä, palettiveitsellä, sienellä tai muulla välineellä, jotka kaikki ovat väristä erillisiä elementtejä.

Piirustuksessa on usein vain yhtä väriä, vaikka joskus voi olla useampiakin.
Maalauksessa värit yleensä sulautuvat toisiin, ja usein värisävyjä sekoitetaan etukäteen, ennen sivelyä. Piirustuksessa taas värien sulautumista paperilla ei tapahdu (kuivalla paperilla), jos ei erikseen sutata esim. sormella, kumilla tai muulla värineellä (Ääriesimerkkinä hiilipiirustus, jota on helppo sutata. Kaikenlaista piirustusjälkeä ei kyllä voi sutata, esim. permanent-tussin).

Joskus ei ole mahdollista määritellä onko teos piirustus vai maalaus. Esimerkiksi akvarellikyniä voi käyttää piirustukseen, mutta piirustusjälkeä voi levittää/sutata veteen kastellun siveltimen avulla. Joskus teokset sisältävät sekä piirustusjälkeä (viivoja) että maalausjälkeä (värialueita), ja sekatekniikan töissä näitä jälkiä voidaan tehdä eri mediumeillakin, esimerkiksi lyijykynäpiirustus, jonka päällä akvarellia, jonka päällä vielä tummalla hiilellä tai tussilla tehtyä piirustusjälkeä.

Oma lukunsa ovat sitten pastellityöt, joita vaihtelevasti kutsutaan joko pastellipiirustukseksi tai pastellimaalaukseksi, riippuen ehkäpä juurikin siitä, näkyykö työssä viivoja, vai onko värejä sekoitettu paperilla/pohjalla joko sormin tai muulla välineellä.

Sitten vielä on sekin erityistapaus kuin laveeraus. Eli pensselillä on sivelty vain yhtä väriä, ja ohuen pensselin avulla on voitu tehdä viivojakin.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Laveeraus . Se voisi yksivärisyytensä takia olla piirustus, mutta siveltimenkäytön ja väripintojen takia maalaus, joten otapa tuosta sitten selvää. Usein laveeraus on pelkkä pohjatyö maalaukselle, mutta ei aina, voi se olla itsenäinenkin työ.

Piirustusten ja maalausten lisäksi  menetelmiä kaksiuloitteisten töiden tekoon on muitakin, esimerkiksi taidegrafiikka. Grafiikanlehtiä ei oikein voi kutsua sen enempää piirustuksiksi tai maalauksiksikaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 28, 2023, 14:24:54
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 28, 2023, 01:51:36Mikä on oikeastaan piirustuksen ja maalauksen ero? Jäivät nuo taidehistorian opinnot savolaiseen malliin - siis aloittamista vaille valmiiksi.

HS:n mukaan tämä on piirustus:

(https://hs.mediadelivery.fi/img/658/51dff89256bbb1f1bc99a781f5463fef.jpg.webp)
Piirustuksessa on käytetty vahvoja värejä.

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010082451.html

Minusta tuo näyttää maalaukselta.

On vaarallista, että taidenäyttelyn avajaisissa menee sanomaan maalausta kuvaksi tai piirustukseksi, puhumattakaan että möläyttäisi: Hieno piirrustus. Siksi olisi hienoa tietää nämä erot. Koska terminologian syvin olemus on minulle tuntematonta, käytän usein ilmausta: teos. Jos on oikein hieno, saatan sanoa: taideteos.


Itse määrittelen tämän mäntypistiäiseksi ja siitä virinnyttä keskustelua puolesta ja vastaan keskusteluksi, jota mäntypistiäiset ovat jo kauan odottaneet. Vihdoinkin mäntypistiäistenkin ongelmat on kelpuutettu polittisen dedatin keskiöön.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 28, 2023, 15:04:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 28, 2023, 13:58:57Saavatko "koiraihmiset" kiksejä kissavideoista?

Jatkokysymys: Miksi kissavideoiden katsomisesta tulee onnellisempi olo?

Ai niin, se varsinainen kysymys siis on, tuleeko koiraihmisille onnellisempi olo kissavideoista, vai vaatiiko se koiranpentuliveä tms.?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 28, 2023, 17:28:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 28, 2023, 15:04:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 28, 2023, 13:58:57Saavatko "koiraihmiset" kiksejä kissavideoista?

Jatkokysymys: Miksi kissavideoiden katsomisesta tulee onnellisempi olo?

Ai niin, se varsinainen kysymys siis on, tuleeko koiraihmisille onnellisempi olo kissavideoista, vai vaatiiko se koiranpentuliveä tms.?

Riippuu ihan videosta. Olen sekä kissa- että koiraihminen, mutta inhoan videoita joissa eläimiä pelotellaan tai ne joutuvat hyvin ei-lajityypillisiin tilanteisiin.

Kaikki pentuvideot ovat miellyttäviä katsella. Ihmisillä, kuten muillakin eläimillä, on sisäänrakennettu ominaisuus tykätä pennuista. Se auttaa niitä selviytymään. Onpa kerrottu tarinoita joissa susi on adoptoinut ihmislapsen, tiedähäntä onko mahdollistakaan - ehkä joissain poikkeusolosuhteissa.

On ihmeellistä, että evoluutio on pystynyt kehittämään kaikkien eläinlajien nuorimmista ihan sööttejä - lyhytkuonoisia ja sympaattisia. Onpa joillain erityinen pörröinen vauvakarvakin. Vanhemmiten meistä kaikista tulee pitkäkuonoisia, karvattomia kyynikkoja. Vauvaeläimen pullea mahakin näyttää vanhuksella vähemmän ihanalta.

Jopa sarvikuonovauva on söpö:  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sarvikuonovauva-on-todellinen-ilopakkaus-katso-suloinen-video/8732084#gs.2rvp5v
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 28, 2023, 23:53:48
Kuka antiikin aikainen, tn:sti filosofi, arvosteli virhepäätelmästä uskovaisia jotka sanoivat rukoilulla pelastuneensa hukkumiselta myrskyssä, että
"kuolleet eivät valita" tai "kuolleet eivät palaa kertomaan rukoilleensa" tms.?
(Bing AI ei auttanut).
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hiha - joulukuu 29, 2023, 12:45:22
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 28, 2023, 23:53:48Kuka antiikin aikainen, tn:sti filosofi, arvosteli virhepäätelmästä uskovaisia jotka sanoivat rukoilulla pelastuneensa hukkumiselta myrskyssä, että
"kuolleet eivät valita" tai "kuolleet eivät palaa kertomaan rukoilleensa" tms.?
(Bing AI ei auttanut).

Jos Bing AI ei tunne, niin ei ainakaan Muisto Keijo Kullervo  :D

At Diagoras cum Samothracam venisset, Atheus ille qui dicitur, atque ei quidam amicus: 'Tu, qui deos putas humana neglegere, nonne animadvertis ex tot tabulis pictis, quam multi votis vim tempestatis effugerint in portumque salvi pervenerint?', 'Ita fit', inquit, 'illi enim nusquam picti sunt, qui naufragia fecerunt in marique perierunt.'

(Marcus Tullius Cicero: De natura deorum)

Tekstissä mainittu Diagoras on Diagoras Meloslainen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Diagoras_Meloslainen) 400-luvulta eaa. Tunnettu ateismistaan.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 29, 2023, 12:51:50
^
Aika hyvä.

LainaaDiagoras oli kerran laivassa, joka joutui myrskyyn. Miehistön epäiltyä myrskyn olevan heidän syytään, koska he olivat ottaneet jumalattoman Diagoraan laivaan, Diagoras kysyi, onko muissakin samassa myrskyssä olevissa laivoissa Diagoras.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 29, 2023, 12:58:15
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 29, 2023, 12:51:50^
Aika hyvä.

LainaaDiagoras oli kerran laivassa, joka joutui myrskyyn. Miehistön epäiltyä myrskyn olevan heidän syytään, koska he olivat ottaneet jumalattoman Diagoraan laivaan, Diagoras kysyi, onko muissakin samassa myrskyssä olevissa laivoissa Diagoras.


Tuosta voi helposti syntyä epäilys "uskottomia" kohtaa, että heidän epäuskonsa on syynä siihen kadotukseen mikä on ehkä johtanut joidenkin muiden hukkumiseen- ihminen on usein melko etevä pettämään itseään, koska se on usein mukavampi, kuin ikävä tosiasia.
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Norma Bates - joulukuu 29, 2023, 21:34:13
Joku kaheli oli taas tappanut koko perheensä, ja selitys kuului että äänet käskivät.

En vieläkään käsitä että minkä helvetin takia niitä ääniä pitää totella?!
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 29, 2023, 22:33:12
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 29, 2023, 21:34:13Joku kaheli oli taas tappanut koko perheensä, ja selitys kuului että äänet käskivät.

En vieläkään käsitä että minkä helvetin takia niitä ääniä pitää totella?!

Oikeampi kysymys on: miksi mielenterveyspalveluiden saatavuus niitä tarvitseville on niin heikko?
Otsikko: Vs: Vaikeita kysymyksiä (ehkä)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 30, 2023, 00:59:22
Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 29, 2023, 12:45:22At Diagoras cum Samothracam venisset, Atheus ille qui dicitur, atque ei quidam amicus: 'Tu, qui deos putas humana neglegere, nonne animadvertis ex tot tabulis pictis, quam multi votis vim tempestatis effugerint in portumque salvi pervenerint?', 'Ita fit', inquit, 'illi enim nusquam picti sunt, qui naufragia fecerunt in marique perierunt.'

(Marcus Tullius Cicero: De natura deorum)

Tekstissä mainittu Diagoras on Diagoras Meloslainen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Diagoras_Meloslainen) 400-luvulta eaa. Tunnettu ateismistaan.
Kiitän! En olisi millään muistanut nimeä vaikka nyt vihdoin muistin kirjani, josta muinoin luin siitä (ottaa hyllystä): Nassim Taleb: Musta joutsen. s. 139:

Hukkuneiden jumalanpalvojien tarina
... Eräälle Diagoraalle, joka ei uskonut jumaliin, näytettiin tauluja, joissa oli joidenkin rukoilevien jumalanpalvojien kuvia jotka rukoiltuaan selvisivät haaksirikosta. Tarkoituksena oli esittää, että rukoileminen suojaa hukkumiselta. Diagoras kysyi: "Missä ovat niiden kuvat, jotka rukoilivat, ja sitten hukkuivat?"
  Hukkuneiden jumalanpalvojien, koska ovat kuolleet, on erittäin hankala mainostaa kokemuksiaan merenpohjasta. Tämä voi hämätä satunnaisen tarkkailijan uskomaan ihmeisiin.


"erittäin hankala mainostaa kokemuksiaan merenpohjasta" :D

Näitä Taleb kutsuu hiljaisiksi todisteiksi, vinoutumaksi, ja yleistää historiaan, että historian häviäjät: kansat ja ajatukset, eivät myöskään tule kuulluiksi mikä vääristää tietoamme. Mutta se on sitten toisen ketjun juttua se...