kantapaikka.net

Yleiset => Viihde ja vapaa-aika => Aiheen aloitti: Hippi - tammikuu 07, 2019, 20:00:55

Otsikko: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 07, 2019, 20:00:55
Kyllä tämä klassikkoaihe tarvitaan tännekin :)


Polkuni ansiokkaana orkideojen kasvattajana on ollut erittäin kuoppainen ja kivinen. Syystä tai toisesta ostamani orkideat yleensä kukinnan jälkeen jonkin ajan kuluttua ovat nahistuttaneet lehtensä ja hettäneet henkensä. Joillakin menehtyminen on tapahtunut muutamassa kuukaudessa ja jotkut ovat kestäneet liki vuoden hengissä. Siitä huolimatta aina lankean niitä ostamaan, sillä ne ovat niin kauniita ja parhaassa tapauksessa kukinta kestää pitkään.

Nyt sitten on tapahtunut jotain kummallista. Minulla on joukko eri ikäisiä orkideoja, jotka nyt intoutuivat kukkimaan uudelleen. En tiedä miksi. Hoito ei ole muuttunut, sijoituspaikka ei ole muuttunut. Ne vain päättivät alkaa kukkia keskellä pimeintä talviaikaa.

Yksi niistä on aivan erityinen, sillä se oli pöytäkoristeena tyttäreni häissä eloskuussa 2016. Tuolloin se oli ns. Royal Blue Perhosorkidea. Sehän ei ole orkidean oma väri vaan väri ruiskutetaan kukkavanaan, jolloin kukat saavat upean sinisen värin. Tuo orkidea sai paikan työpöydältäni häiden jälkeen ja viime kesänä kukkavanaan ilmestyi pieni silmu. Ihmettelin, että alkaako se kukkia, mutta siihen kasvoikin pieni orkideavauva. Marraskuussa toin sen tänne kotiin ja eipä aikaakaan, kun kasvi tuotti uuden uljaan kukkavanan ja nyt se kukkiin aidoin valkoisin kukin.

Jossain vaiheessa tuon pienen orkidean alun joudun irrottamaan ja istuttamaan omaan ruukkun kasvamaan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - tammikuu 07, 2019, 20:22:14
Tottakai tarvitaan viherketju! Vaikkei kotona olisi talvella ainuttakaan vihreää/kukkivaa kasvia, niin tuleva ulkosesonki kangastelee jo mielessä.

Orkideoita en ole koskaan kasvattanut, mutta onnea perhetapahtuman johdosta!

Itse olen hyötänyt amaryllistä, mutta se on saanut toistaiseksi tehtyä vain lehdet. Vuosi sitten kukki kyllä (ensimmäistä kertaa tein hyötämisen itse). Tällä kertaa tosin on ihme, että sipulit (iso ja pieni) ovat edes hengissä, sillä viime kesän helteessä ne unohtuivat parvekkeen nurkkaan aika lailla hoitamattomina. Olivat sentään varjossa, mutta pitkiä aikoja ilman kastelua. Arvelin, että noinkohan ovat suutuksissaan näivettyneet rusinoiksi ja kuolleet. Syksyllä kun vihdoin muistin ryllikset ja panin ne viileään ja pimeään, niin sipulit vaikuttivat säilyneen normaaleina. Mahtavatko kukkia helmikuussa, tai pääsiäiseksi? Jos eivät kesän rasitusten (ja aika lyhyen viileän kauden) takia jaksa kukkia, niin pitää yrittää ensi kesänä huolehtia niistä paremmin. Serkkuni lupasi minulle myös omien amaryllistensä sipulit. Omani tekevät valkoiset kukat, serkulta saan sitten punaisen rylliksen sipulit. Tässä sitä pohjustetaan jo ensi joulua!!! :D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 07, 2019, 21:50:38

Sain taannoin työkaveriltani pari ohikukkinutta jouluamaryllistä. Hänellä oli ne töissä ja oli aikeissa heittää ne roskiin, kun satuin kohdalle. Muistin, että lapsuudenkodissani äidillä oli amarylliksiä, jotka aina välillä lepuutettiin.  Katsoin netistä vähän ohjeita ja hoitelin niitä, jotta ne kasvattaisivat rehevät lehdet. Kesällä ne sitten näännytin ja pistin vähäksi aikaa lepoon, kunnes sitten loppusyksystä otin ne esiin uudelleen. Onnekkaasti ne kukkivat juuri jouluksi, mutta toisin kuin ammattiviljelyksessä, näistä tuli aika honteloita. Kukat olivat pitkän varren päässa ja lehtiäkin tuli turhan runsaasti.

Seuraavaksi jouluksi toinen ei sitten vironnut eikä henkiin jääneenkään kukinta mitenkään erityinen ollut eikä osunut joululle. Sekin sitten viime kesänä se sitten sai jotain tuholaisia ja se oli laitettava pois ennen kuin tuholaiset leviävät parvekeviljelyksiini.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 09, 2019, 20:51:10
Ns. maatiaisamaryllis meillä jaksaa aina välillä kukkia. Joskus jopa sattuvasti jouluna päättävät juhlistaa vuoden pimeintä aikaa. Hoito on: kastelen jos muistan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - tammikuu 11, 2019, 22:39:52
Hippi tunnusti materialistiketjussa heikkoutensa pieniin vihertaimiin.

Olen pitkään ollut aika kyllästynyt huonekasveihin, joita olen pitänyt vain juuri ja juuri hengissä, koska en halua pitkäaikaisia asuinkumppaneitani hylätä. Minulla on esimerkiksi lapsuudenkodista pistokkaan muodossa näihin päiviin asti viheriöinyt posliinikukka, hoya. Toivon sen elävän "ikuisesti". Posliinikukan sain alun perin samassa talossa asuneelta kaveriltani, jota en enää aikuisvuosinani ole tavannut. Epäilen, ettei hänellä tai sisaruksillaan samaa posliinikukkaa enää ole.

Syksyllä vaelsin jonain markkinahulinapäivänä Kampissa vihermyymälään, jossa oli jokin "3 minikasvia 6 eurolla" -tyyppinen tarjous. Erilaisia kasveja oli paljon. Valinta oli vaikea, mutta päädyin ostamaan 2 erilaista crotonia ja yhden värinokkosen tapaisen kurttulehtisen kaverin. Purkeissa ei ole lajien nimiä. Minulla on aikoinaan ollut jonkun työpaikalta saatu isohko croton, johon sitten tuli ötököitä ja josta sen takia hankkiuduin eroon. Kyllästytti koko kasvi ulkonäöltäänkin. Nyt minulla on vihertelyssä menossa kausi, jolloin kakki kirjavalehtiset kasvit vetävät puoleensa niin ulkokasveina kuin sisälläkin. Ostamani pikkucrotonit ovat saaneet lisävaloa kasvilampun alla ja ne ovat alkaneet kasvaa ihan mukavasti.

(https://www.greendecor.in/media/images/Croton_Gold_Dust_-_Thin_Leaves_Codiaeum_Variegatum_Leaves.JPG)
Croton Codiaeum Variegatum Punctatum Aureum (Gold Dust Narrow Leaf Croton)

(https://docplayer.fi/docs-images/59/42946365/images/27-0.png)
Kirjopeippi
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 11, 2019, 23:15:27

Sain ehkä kymmenisen vuotta sitten työkaveriltani ison posliinikukan pistokkaita, kun hän leikkasi omansa alas. Pistokkaat juurtuivat hyvin ja se lähti hyvään kasvuun. Muutaman vuoden ikäisenä se sitten yllätti ja alkoi kukkia kahdesti vuodessa. Vanhassa kodissani makuuhuoneeni oli suunnilleen koilliseen ja kasvi sai tarvisemansa suoran auringonpaisteen aamusella. ilman suoraa aurinkoa se ei jaksa kukkia. Liika aurinko taas saa lehdet haalistumaan aika rumiksi, joten siinä sitä ollaan puun ja kuoren välissä, jotta kumman valitsee. Minä valitsin kukinnan. Se tuoksu on niin huumaava, että kukinnan aikaan on pakko mennä vuoteeseen jopa normaalia aikaisemmin, että saa riittävästi impattua sitä tuoksua.

Nyt juuri tuo vanhus sitten heitti henkensä. Sain kyllä joitain varrenpätkiä jokseenkin virkeinä pelastettua ja nyt ovat vedessä odottelemassa juurien kasvua. Toivottavasti onnistuu, vaikka tämä on huono aika vuodesta juurruttaa pistokkaita. Olisi varmaan pitänyt jo pari vuotta sitten leikata se, mutta enpähän huomannut. Nykyisin se on eteläisellä ikkunalla, mutta kesän kuumimpaan aikaan onneksi pihapihlaja hiukan varjostaa, jotta ei koko päivää ole paahteessa. Kukinta on ollut kyllä vaatimattomampaa kuin Kontulassa, mutta voi olla, että ikäkin sen on tehnyt, ettei enää jaksanut.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 13, 2019, 17:19:31
Sain jokunen aika sitten lahjaksi kasvivalaisimen (https://www.plantagen.fi/anoda-kasvivalaisin-poydalle-200019443-fi). Kapine on vieläkin avaamattomassa pakkauksessa, kun en ole oikein keksinyt sille sopivaa paikkaa. Vaikka nyt innostunut viherpeukaloinnista olen, niin en olisi tuota itselleni ostanut. Eli kuuluu taas lahjojen "ihan kiva" -sarjaan.

Tuossa kun kokkauksen yhteydessä chileistä tuli puhetta, niin kävi mielessä, että pian varmaan pitää tehdä siemenvaraston inventaario ja alkaa vähitellen viljelyspuuhiin. Nyt voisikin tuota lamppua kokeilla, josko siitä olisi viljelyn alkuvaiheessa iloa. Olen monesti lykännyt chilin kylvön helmi-maaliskuun vaihteeseen, kun valoa on jo enemmän ja silloin voin siirtää taimet parvekkeelle nuorempina juuri valon vuoksi. Tähän aikaan vuodesta taimista tuppaa tulemaan hentoja rimpuloita, jotka kasvattavat honteloa vartta kurkottaessaan kohti valoa. Tulisikohan taimista tukevampia lisävalon alla. Ainakin valon saa paremmasta suunnasta, suoraan ylhäältä.

Viime syksynä satoa korjatessani vannoin mielessäni, että nyt on pidettävä pari välivuotta, sillä en chilin suurkuluttajanakaan pysty käyttämään kaikkea chiliä, jonka yhden kesän sadosta saan korjattua. Sato tulee yli suureksi siitä yksinkertaisesta syystä, että lajivalikoima on kasvanut ensimmäisen vuoden yhdestä viime kesän viiteen. Lisäksi taimien koulimisessä tulee aina kustakin lajista puolentusinaa tainta "siltä varalta, että joku niistä kuukahtaa". Harvemmin on kuukahtanut sen jälkeen, kun olen onnistunut suojaamaan ne kissojen hampailta.

Aji Cristal on suosikkini. Se on satoisa, keskivahva ja hedelmäinen. Sopii moneen käyttöön eikä helposti mene keitos liian tuliseksi.

Habenero on jo tulisempi, mutta sen sato ei minulla ole ollut kovin runsas, toisin kuin työkaverillani, jolle tästä olen vienyt myös taimen melkein vuosittain. Ilmeisesti hänellä on paremmat kasvuolosuhteet terassillaan.

Thai Rawit oli uusi kokeilu viime kesänä. Kokeilu epäonnistui, sillä hedelmät eivät ehtineet kypsyä.

Star Flame keskitulinen keltainen chili oli myös viime vuoden uusi kokeilu, joka onnistui kohtaleisen hyvin.

Jalapeno oli uusi kokeilu, joka epäonnistui. Siemenet eivät itäneet lainkaan.


Siemenet olen hankkinut kaupasta ostetusta chilistä, joten se selittänee tuon, että kaikki eivät edes itäneet. Aji Cristal ja Habenero ovat olleet jo useamman vuoden viljelyohjelmassani ja niihin olen ottanut siemeniä aina edellisvuoden sadosta. Ainoa, johon olen ostanut siemeniä, on Cayanne pippuri parisen vuotta sitten. Siitä tuli valtava sato, mutta sitä en laittanut viime kesänä, kun noita muita oli niin montaa laatua.


Saapa nähdä miten sitten käy miniluumutomaatin tänä vuonna. Viimeiset 4-5 vuotta olen tiukasti päättänyt, että ei tomaattia enää ikinä, mutta kevään tullessa tomaattiviljelys on taas ollut käynnissä.

Vähän harmittaa, että menetin sen ison parvekkeen, joka oli Kontulan kodissani, mutta toisaalta se oli aivan mahdoton noille viljelyksille, koska oli länsiparveke ilman suojaa. Mitkään kasvit eivät tahtoneet sitä kuumuutta kestää, kun kissojen vuoksi joutuu pitämään parvekelasit vain pienillä rakosilla, joista viilennystä ei tule ollenkaan. Nyt on pihapuun varjostama eteläparveke, joka on aika hyvä, jos ei ole kovin kova helleputki.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 16, 2019, 15:59:19
Pari aurinkoista päivää ovat luulvasti pelastaneet Liuska-araliani (kuva) (https://huiskula.fi/portfolio/liuska-aralia-schefflera-arboricola) henkikullan.

Liuska-aralia kuuluu niihin kummallisiin vihrekasveihin, jotka eivät yleensä suostu kanssani yhteistyöhön. Muutama on tässä vuosien mittaan ollut, mutta kaikki ovat heittäneet henkensä melko nopeasti. En tiedä, miten ne saan tapettua, sillä olen yrittänyt ohjeiden mukaan niitä hoitaa. Tuota vielä sanotaan helppohoitoiseksi, joten luulisi sen sietävän, jos hoito ei aina ihan pilkulleen ole mennyt oikein.

Tämä nykyinen on päässyt kunnioitettavaan parin vuoden ikään hengissä, kunnes sitten loppusyksystä alkoi vähitellen pudottaa lehtiään. Kaiken lisäksi jouduin sen siirtämään toiseen paikkaan, jolloin kiukuttelu vain yltyi. Olin jo vähällä heittää sen menemään, kun yksi varsi oli täysin lehdetön ja parissa muussakin oli vain muutamia lehtiä jäljellä. Lehdettömän varren leikkasin lyhyemäksi, ettei se törrötä rumasti näkyvissä.

Nyt sitten yllättäen huomasin, että uusia pieniä lehdenalkuja näkyi kaikissa varsissa. Nyt pitää vaan toivoa, että on tapahtunut ihmeparantuminen ja kasvi jaksaa tehdä uutta lehteä enemmänkin.

En viitsinyt kuvaa netistä kopioida foorumille, mutta tuolla alussa on linkki kuvaan liuska-araliasta. Kasvi ei ole tuollainen tuuhea pensas, miltä tuo ylhäältä otettu kuva antaa ymmärtää, vaan haarautumattomia varsia, joissa on lehtiruodon päässä liuskaiset lehdet. Kotihoidossa tuokin tuppaa olanmaan aika rimpula ja varsia saa olla useampia samassa ruukussa, jotta kasvi nyt edes joltain näyttää.
Kuvan sivulla on myös lisäämisvinkki latvapistokkaasta tai varrenpalasta, jotka juurtuvat. Tuota pitää nyt vielä kokeilla, kun valoa tulee lisää, sillä ei tuosta enää kovin näyttävää saa millään, kun kaljua vartta on melkoisesti.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 17, 2019, 10:07:48
Olen haaveillut "yrttitarhasta" keittiön ikkunalaudalla. Siis että johonkin pitkulaiseen astiaan tökkäisi kaupan ruukkutuoreyrtit, ja ne säilyisivät pidempään. Ei taida vaan koskaan toteutua. Jonkinlainen viemäröinti kyllä pitäisi olla, etteivät juuret mätäne. Kovin paljon tilaa ei ikkunalaudalla ole, ja varmaan onnistuisin ryssimään viljelmät silläkin, että unohtaisin kastella. Yrtithän kaipaavat ainakin avomaaviljelyssä paljon vettä, ja minä en muista edes viherkasveja kastella kuin harvoin.

Viherkasvini ovatkin käyneet ankaran evolutiivisen koulun - ne, jotka käsittelyni kestävät, ovat jääneet henkiin. Ovat varmaan muodostaneet syvällä olevia juuria, pinnallisten sijaan. Pariin otteeseen on koko konkkaronkka ollut muiden hoidossa täällä Suomessa, kerran puolisen vuotta kun itse asuin ulkomailla, ja toisen kerran saman verran, kun itse asuin putkiremppaevakossa. Alunperin lähes kaikki viherkasvit tulivat mukanani Suomeen eräästä toisesta maasta muuttokuorman mukana, vain pari on täältä Suomesta hankittua tai lahjaksi saatua.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 17, 2019, 10:22:53
Tämä on ensimmäinen talvi, jolloin liityn seuraan, joka odottaa malttamattomana kevättä ja kasvipuutarhojen aukeamista. Nimittäin viime kesänä sain lahjaksi pienen yrttiviljelmän ja sehän vei sydämeni aivan kokonaan! Hääräsin pikku yrttimaani ympärillä koko kesän. Ensi kesäksi on jo laajennus suunniteilla...

T: Xante
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 17, 2019, 12:05:41
Kertsi, oletko miettinyt koskaan vesiviljelyä (https://www.supragarden.com/Kasvata-ruokaa-kotona)?

Tuossa linkistä löytyvä hieno kapine maksaa varmaan maltaita, mutta vesiviljelyä voi tehdä yksinkertaisemminkin.

Itse en ole onnistunut ruukkuyrtin istututuksessa multaan. Ei ole suostunut kasvamaan. Salaatin säilyvyyttä olen lisännys sillä, että laitan ruukun lasipurkkiin, jossa on pelkkää vettä, mutta tämäkään ei sitä salaattia tuota enempää. Mutta se kyllä pysyy nahistumatta ja siitä voi napata lehden pari kerrallaan leivän päälle.

Tässä vielä Ylen sivuilta Kuningaskuluttajan ohjelma Pöytäpuutarhat lisäävät kaupan ruukkuyrttien ikää viikkoja (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/25/poytapuutarhat-lisaavat-kaupan-ruukkuyrttien-ikaa-viikkoja). En tuota nyt itse katsonut, mutta katson myöhemmin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 17, 2019, 12:17:02
Pullojukka on kertsille sopiva viherkasvi. Ei tarvitse kastella joka vuosi. Käytännössä tuhoutumaton epeli. Minulla on ollut yksi jo pari vuosikymmentä. Kerran muuton yhteydessä siitä lähti kaikki vihreät lehdet pois, mutta en raaskinut heittää sitä pois. Vuoden perästä se oli kasvattanut itselleen uuden töyhdön.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 17, 2019, 13:23:18
Mun kasvit enimmäkseen ovat säilyneet kyllä hengissä, karusta kohtelusta huolimatta. Vanhimmat taitavat olla olleet mulla jo vuosikymmeniä. Käsittääkseni useammin ihmiset tappavat kasvinsa liialla kastelulla kuin liian vähällä.

Mitään isoja hökötyksiä en tähän asuntoon tlanpuutteen vuoksi halua, eikä varsinkaan muovisia huvittaisi kotiin hommata varsinkaan mihinkään näkyvälle paikalle ihan esteettisistäkään syistä. Vaikka olisihan se kieltämättä kätsyä, jos ostoyritit eivät kuivuisi tai lakastuisi niin nopeasti. Keittiön ikkunalauta on vain 11-11,5 cm leveä, eli jotain aivan pienimuotoista korkeintaan siihen voi laittaa. Pöydällä asustaa jo valmiiksi iso peikonlehti pikku"pöydällä", mutta se alkaa olla kasvanut liian isoksi, nk. on olohuoneen jukkapalmukin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 16, 2019, 18:01:47
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 11, 2019, 23:15:27
Sain ehkä kymmenisen vuotta sitten työkaveriltani ison posliinikukan pistokkaita, kun hän leikkasi omansa alas. Pistokkaat juurtuivat hyvin ja se lähti hyvään kasvuun. ....nips....
Nyt juuri tuo vanhus sitten heitti henkensä. Sain kyllä joitain varrenpätkiä jokseenkin virkeinä pelastettua ja nyt ovat vedessä odottelemassa juurien kasvua.

Yhdessä varrenpätkässä oli oikein tomerat juuret ja parissa muussakin pientä juurentynkää tulollaan.  Istutin nuo nyt ruukkuun ja jos tuo hyväjuurinen lähtee siitä hyvin kasvamaan, niin vuoden päästä siitä voi saada uudet pistokkaat, jos nuo muut eivät jaksa kasvaa. Pidän tuon nyt toistaiseksi poissa suorasta auringosta, että saa toipua istutuksen tuomasta stressistä rauhassa.

Kun kerran mullat oli esillä, niin laitoin nyt chilin siemenet ruukkuihin. Löysin kuuden lajikkeen siemeniä, joten melkoinen urakka tulee, jos kaikki itävät. Yllärinä oli keltainen Habanero, joka näköjään jäi tuosta aiemmasta viestistäni viime kesän viljelyksistä pois. Sille taisi käydä huonosti, joko ei itänyt tai sitten ötökät tuhosivat sen. Nyt siis uusi kokeilu. Uutena kokeiluna nyt myös kokonaisena pakastetun Cayannepippurin siemenet, josko ne olisi säilyneet elinkelpoisena. Ei voi tietää, jos ei kokeile :)

Ja taas kerran, en voinut vastustaa kiusausta laittaa miniluumutomatin siemeniä myös itämään. Joka vuosi vannon, että ei ikinä enää, mutta yhtä varmasti taas seuraavana kesänä tomaatit on tulossa. Nyt kyllä en laita kuin yhden parvekkeelle asti, vaikka taimia tulisi miten monta.


Keittiön ikkunalla on myös yksi aika jännä kokeilu. Viime viikolla löysin halkaistusta Granny Smith omenasta itäneen siemenen. Eihän sitä voinut pois heittää, vaan istutin sen nähdäkseni tuleeko siitä mitään :D

Huomenissa on sitten muutaman viherkasvin nuorennos edessä. Aika huonossa mallissa ne on taas pimeän talven jälkeen ja tekisi mieli pahimmin ränsistyneet nakata pois, mutta pitää nyt katsoa, josko vielä freesauksella saisi elinkelpoisia. Jotain uutta kyllä tekee mieli taas hankkia.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 25, 2019, 21:20:04
Pari päiväää sitten ensimmäiset tomaatin taimet pukkasivat vihreää mullan läpi. Ne on kyllä niin nopeita ja varmoja itämään, että niiden kanssa ei ole koskaan huolta onnistumisesta. Pikemminkin ongelma on siinä, että taimia tuppaa aina tulemaan liikaa.

Tänään ensimmäinen vihreä pilkahdus näkyi rawit -lajikkeen chilissä, joten toivotaan, että se onnistuisi paremmin kuin edellisenä vuotena.

Kävin sitten vähän ronskimmalla otteella noita talven kärsineitä läpi ja ikkunalaudalle tuli sopivasti tilaa, että saan chilit aurinkoon sitä mukaa, kun taimet tulevat esiin. Tänään laitoin vielä jalapenoa tulemaan tämän vuoden uutena kokeiluna. Oli loppuviikosta tuoretta jalapenoa kaupassa edullisesti ja ostin pari kokeeksi. Aika miedon makuinenhan se on, mutta eipä tuo haittaa.

---

Taas kerran ihmettelen, että onkohan noilla puutarhureilla joku temppu, jolla viherkasvien ikää lyhennetään. Olen vuosikymmenet kasvattanut Saint Paulioita, eli suomeksi santtuja, ja ne ovat menestyneet hyvin ja pikemmin olen ollut pulassa niiden runsauden kanssa, kun aina teen lehtipistokkaista uusia sukupolvia. Nykyisin tuntuu kaikki kuolevan käsiin. Olen niitä ostamisen jälkeen istuttanut  uuteen multaan ja olen jättänyt istuttamatta eikä sillä tunnu olevan vaikutusta, vaan kasvi kuolee melkoisen nopeasti. Olen kyllä ottanut niistä lehtipistokkaita, mutta ei nekään tahdo lähteä entiseen tapaan kasvamaan.

Harmittaa, sillä nuo ovat aina olleet ihan lempikukkiani. Nyt ei ole kuin muutama santtu jäljellä ja ne juuri vaihdoin uusiin multiin ja samalla otin kustakin muutaman lehtipistokkaan. Pitää vaan tehdä kovasti taikoja ja polvirukouksia, jotta ne nyt pärjäisivät.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 23, 2019, 17:49:22
Nyt on tomaatit istutettu omiin ruukkuihinsa. Muutaman istutin, mutta karsin vielä jossain vaiheessa, mutta on hyvä pitää jokunen varakappale, jos joku sattuu kuukahtamaan.  Tomaatit on kyllä siitä hyviä kasvattaa, että ne eivät maistu kissoille.

Samalla istutin chilejä. Rawit oli edistynyt parhaiten ja keltainen chili (sitr.?) myös. Keltaisesta habanerosta ei ollut kehittynyt kuin kaksi tainta ja niistäkin toisen oli katti käynyt niittämässä. Toivotaan nyt, että tuo ainokainen kestää hengissä. Joku sähläys oli käynyt, sillä minulla oli tyystin jäänyt laittamatta punainen habanero. Laitoin sen nyt itämään, mutta aika myöhälle jäi. Riippuu ihan millainen kestä tulee, ehtiikö ne lainkaan kypsyä.

Pakastetut siemenet ilmeisesti ei sitten idä, sillä Cayanne pippurista ei tullut yhtään mitään.
Aji Cristalit on vielä koulimatta, mutta ne olivat vielä niin pieniä, että vasta viikon päästä teen ne.

Chileille pitää aina tehdä reilusti varakappaleita, sillä ne tuntuvat kissoille maistuvan. Laitoin nyt samalla vehnää kasvamaan kissoja varten, jos ne sillä jättäisivät viljelykseni rauhaan. Vehnä vaan kasvaa ohi niin nopeasti, ettei siitä ole pitkäaikaista iloa.

--

Aika outo juttu tapahtui, kun kaksi lehtikaktusta, ilmeisesti joku marraskaktus, teki itsemurhan. En ymmärrä mitä niille tapahtui. Ne olivat eri huoneissa ja niiden olosuhteissa tai hoidossa ei mitään muutosta. Toisen kaktuksen vieressä sisaryksilö on säilynyt aivan pontevana. Äkkiä ne alkoivat vaan nahistua ja katkeilla, kunnes ei mitään enää ollut jäljellä.

Tuota kun kerroin naapurille, niin hän sanoi heillä käyneen samoin, mutta erona oli, että heillä se oli siirretty huoneesta toiseen ja ilmeisesti siitä ottanut nokkiinsa.

Näyttäisi siltä, että posliinikukan pelastusyritykseni on onnistunut. Se on toistaiseksi vielä auringottomalla valoisalla ikkunalla, mutta siirrän sen keittiöön aurinkoiselle ikkunalle, kun saan nuo parvekkeelle menevät taimet pois tilaa viemästä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 23, 2019, 17:57:40
Tuo marraskuun- / joulukaktusten itsemurha on itselleni tuttu ilmiö. Olen todennut sen myös usein tapahtuvan sen jälkeen, kun ovat intoutuneet erityisesti kukkimaan. Mulla oli sellaine iso ja usena vuoden vanha kaktus, joka ulkona vietetyn kesän jälkeen kukki upeasti - jonka jälkeen katkoi itsenä kuoliaaksi. Muitakin vastaavia kaktusten kuolemia on tapahtunut - ilman erityisempiä paikanvaihtoja tai muita hoidon muutoksia.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 24, 2019, 19:00:46
Sain naapurin pojista seuraa itselleni, kun lähdin shoppailemaan Plantageniin. Kaipasin hiukan väriä, kun nyt ei mikään omistani kuki vielä tähän aikaan.

Lupasin pojille, että hekin saavat valita jotain kotiin viemistä, jos siltä tuntuu. Nuorempi olisi ehdottomasti halunnut lihansyöjäkasvin (kärpäsloukun), mutta tällä kertaa niitä ei ollut tarjolla. Hän "tyytyi" sitten kaktukseen. Olisi halunnut valtavan anopinjakkaran, mutta sain suostuteltua tyytymään kuitenkin kahteen pieneen kukkivaan pallokaktukseen. Vanhempi valitsi todella erikoisen värisen kauniin huone-esikon ja minikasveista Lobelian.

Omia hankintoja oli Begonia ja kolme tulilatvaa. Niistä riittää väriä pitkäksi aikaa ja noita käytän ikään kuin leikkokukkien sijaan. Ne kestävät kauemmin, ovat edullisempia, mutta silti "kertakäyttöisiä". Mehikasvejahan voi kaiketi lisätä lehdestäkin, mutta tuppaavat jäämään aika rimpuloiksi. Viherpuolelta vielä Uurremuori (Peperomia 'Caperata Red Luna' ).

Edellä mainittujen lisäksi ostin minikasveista ja pistokkaista pari Lobeliaa, jotka istutin yhteen ja myöhemmin vien parvekkeelle samoin kuin mansikan taimen. Tarjolla oli myös verenpisaran pistokkaita. Tuo näytti olevan sitä tanakampaa mallia, joten saapa nähdä saanko sen pidettyä hengissä puurunkoiseksi asti.

--
Viime kesän kesäkukista on jäljellä Bougainvillea, joka suomalaisen nimensä (Ihmeköynnös) mukaisesti teki pienen ihmeen. Todella vasta talven kynnyksellä otin sen parvekkeelta sisään ja jonkin ajan kuluttua se pudotteli pikkuhiljaa kaikki lehtensä. Olin aikeissa heittää jäljelle jääneen risukon biojätteeseen, kun huomasin, että varresta pilkisti aivan tuoretta vihreää. Siirsin rangon valoisammalle ikkunalle ja kuinka ollakaan, uutta lehteä pukkasti kasvin melkein täyteen. Jokunen latvus on jäänyt ilman lehtiä ja ne vielä napsaisin poikki, niin minulla on kaunis kasvi. Nyt kun se vielä tekisi sen ihmeen, että alkaisi kukkia kesän kynnyksellä. Siinähän on hyvin vaatimattomat valkoiset kukat, mutta kukan suojuslehdet hehkuvat kauniin punaisena. Olisikohan aniliinin punainen oikea nimitys tuolle sävylle.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 02, 2019, 15:20:02
Vihdoin olo oli kohentunut niin, että jaksoin lähteä pihatöihin. Juuri, kun pääsin ulos, huoltoyhtiön miehet olivat useamman pärisevän vehkeen kanssa siivoamassa hiekoitushiekkoja pois. En antanut sen häiritä, vaikka vähän harmitti meteli ja ilmassa leijuva pöly. Ei se kuitenkaan pitkään veisi noilla vehkeillä ja tuuli veisi pölyn nopeasti.

Siistin kukkapenkistä vanhat korret ja suurimman osan irtolehdistä yms roskasta. Olen vähän tumpelo sen kanssa, koska siihen on  joku joskus istuttanut monenlaista monivuotista kasvia ja se on varsin näyttävä kesällä. En osaa sille kuitenkaan oikein mitään tehdä. Nyt sitten siivouksen jälkeen hujautin siihen säkillisen puutarhamultaa, joka oli viime vuodelta jäänyt. Jos huoltoyhtiö tuo nopeasti eilen tilaamani mullat, niin varmaan muutaman säkin vielä siihen hujautan lisää ennen kuin kasvit alkavat puskea itseään esiin. Lisäksi löysin varastosta säkillisen jotain vanhaa lannoitetta ja ajattelin, että ei ehkä pieni lisä pahaa tee.

Tänä vuonna ei leikannut isomman ruusualueen ruusuja alas. Ne olin kahtena vuotena leikannut ja tänä vuonna saavat olla nyt noin kuin ovat. Sen sijaan yhden talon seinän vierestä leikkasin, silä niiden leikkaamisesta on aikaa ja ne oli viime kesänä aika rimpulan näköisiä. Ne olin antanut kasvaa rauhassa, sillä ne on viimeksi leikattu sen jälkeen, kun ne jouduttiin kaivamaan salaojatyön edestä ylös ja istuttamaan takasin. Takasin istutuksen jälkeen näytti, että ne eivät lähde kasvamaan lainkaan, mutta palautuminen kesti odotettua pidempään. Nyt nuo sitten on leikattu alas ja toivottavasti tänä kesänä näyttävät vähän tuuheammalta.

Muuten sitten vain putsailin pihaa ja mätin sitä lannoitejyvää kaikille pensaille. Saapa nähdä, onko sillä mitään vaikutusta.

Viime syksynä ostin kokeeksi omaan piikkiini sekä narsisseja että krookuksia ja tuikin niitä vähän pitkin pihaa sireenin juurelle, ruusupuskine juurelle ja yhteen möyhimääni uuteen kukkapenkkiin, johon viime kesänä laitoin siemenistä kasvamaan kesäkukkia. Viimeksi mainistussa näkyy jo pontevaa lehden alkua, joten ensimmäinen kokeiluni näyttää onnistuneen ainakin osaksi. Samoin sireenin katveessa näyttäisi hiukan sammaloituneesta nurmesta pukkaavan tanakampaa lehteä ja siihen muistaakseni niitä krookuksia tuikin.

Pitäisi vielä keksiä, millä saisin pensaiden juurelta heinän kasvun loppumaan. Olen yrittänyt niitä kiskoa käsin irti, mutta ne kasvavat aina vaan uudellen. Nyt on viimevuotista kuivaa pitkää heinää pensaiden juurella tuppoina ja taas pitäisi niitä riipiä pois. Ne on ruman näköisiä ja toisekseen ne sitovat kosteutta pensaan tyveen ja ainakin yhden pensaan olemme menettäneet niin, että se lahosi tyvestä. Nuo ovat pensashanhikkeja, jotka ovat hidaskasvuisia eikä niitä leikata alas koskaan, joten se tyven putsaaminen on aika hankalaa. Noille varmaan voisi vielä tehdä pienen harvennusleikkauksen ja samalla yrittää siisitä sitä tyven ympäristöä.

Jännä muuten tuo ihmisten ajattelu, että talvella lumeen voi heittää roskaa, kun se kuitenkin lumeen peittyy.  Sitä nimittän oli aika paljon  >:(

Mutta muutaman tunnin työrupeama jäi kaikesta huolimatta isosti plussan puolelle.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 04, 2019, 08:15:44

6 helppoa huonekasvia - Näitä ei tapa tumpelokaan (https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/7f0aaa56-f5ae-4c4e-935e-1940021f4632)

Kyllä tappaa, mutta noiden kanssa voi onnistuakin hyvällä onnella  :D

Kumiviikuna

Aikanaan olen yhden tuollaisen saanut kasvatettua isohkoksi puuksi asti, mutta se sitten alkoi näyttää tosi hölmöltä, kun sehän ei ilman toimenpiteitä haaroittunut. Siinä sitten parimetrisessä rungossa oli ne lehdet ja alhaalta taisi niitä vanhimpia lehtiä putoilla.  En siis älynnyt latvoa sitä nuorena, mutta tein sen sitten ennen tuon rohjakkeen hävittämistä. Pistokkaan ottaminen olikin jännä juttu, sillä se onnistuu suoraan emokasvissa. Runkoon leikataan palkeenkieli ja tyrhedytetään sen kumimaisen maidon vuotaminen. Sen jälkeen kiilataan palekeenkieli ja runkoon leikkauksen kohtaan sidotaan kasvuturvetta, joka päällystetään niin, että se pysyy paikallaan. Turvepaakkua kostutetaan säännöllisesti ja sitten, kun siinä näkyy juuria, pistokas voidaan leikata irti ja istuttaa omaan ruukkuun.

Tuon kaiken sain onnistumaan joskus viime vuosituhannella. Mutta joka ikinen kumipuu, jonka olen tällä vuosituhannella ostanut, on kuollut. En tiedä miksi. Nyt tuossa lehtijutussa mainitaan, ettei se siedä vetoisuutta. Voisikohan se olla selityksena, sillä minulla on aina joku läpi auki asunnossani?


Isotimanttiananas

Ensimmäisen tuollaisen tapoin väärällä kastelulla.  Ruukkuun ei tosiaan pidä tuota kastella ollenkaan, vaan pelkästään niihin lehtihankoihin vettä. Toisen kanssa luin paremmin kasteluohjeet ja sain timanttiananaksen säilymään kukinnan loppuun asti. Siirsin sen talvella keittiön ikkunalle, jossa se sai paremmin valoa ja kasvihan siitä kiitti ja teki muutaman poikasen. Olin aivan onnessani, että saan ne aikanaan irrotettua emokasvista, sillä emokasvi ei ole kukinnan jälkeen oikein minkään näköinen. Tuonkin olin oikeastaan säästänyt vain, jotta saan ikkunalaudan pidettyä täynnä, jotta kissat eivät kuvittele, että heille on järjestetty istumapaikkoja lisää.

Eipä sitten kestänyt pitkään, kun ihmettelin, mitä kasville on tapahtunut. Sen lehdet oli ihan rihmoina. Aatuperkele oli känyt järsimässä sen emokasvin lehdet ihan pilalle, vaikka yritin siirrellä muita kasveja niin, ettei katti siihen yltäisi, mutta kissa on erittäin ulottuva eläin, jos se niin on päättänyt. Nyt tuo on suojassa ja katson, saako niistä sivuversoista vielä jotain pelastettua, sillä ei nekään sitten hampailta säästyneet.


Kiiltojukka

Noita erilaisia Jukkapalmulmuja olen tappanut useita ja ilmeisesti samasta syystä, kastellut liian innokkaasti. Vähempi olisi tuossa tapauksessa enempi. Noita en voi enää pitää, sillä tuollaiset pitkät lehdet ovat kissalle vastustamaton kiusaus. Niitä on kiva järsiä ja sitten kun saa säikeen nieltyä, niin oksennetaan ankarasti, sillä palmu on niin kovaa, ettei se sula kissan mahassa. Mutta kyllähän kissa oppii lopulta olemaan nielemättä ja järsii vain ne lehdet rikki tyvestä, jolloin koko lehti kuolee ja lopulta koko puu.


Viirivehka

Kuolee liialliseen kasteluun tämäkin. Näin siis oletan, että kastelen liikaa, vaikka en sitä olisikaan uittanut, mutta muutakaan en keksi. Kuoleman oireet vaan on niin ristiriitaisen näköiset, sillä lehdet kuivuu mustaksi, joten se houkuttaa antamaan lisää vettä. En tuon myrkyllisyydestä tiennyt, mutta tuostakin katti järsii lehdet poikki.


Maija

Nuo Nukku-Matit ja -Maijat voi kyllä niputtaa. Nuo on hauskoja kasveja. Tai olisi, jos saisi pysymään hengissä. Kumipuun tavoin kauan sitten minulla oli yksi Nukku-Matti, joka kesti useamman vuoden ja se teki juurimukuloista aina uusia poikaisia innokkaasti. Sitten vaan sille tapahtui "jotain" ja vähitelleen se heitti henkensä enkä mitään selitystä sille keksinyt. Tuon jälkeen olen aika monta yksilöä ostanut ja yrittänyt uudelleen saada säilymään, mutta ei vaan onnistu. Lehdet muumioituvat ryppyiselle rullalle ja peli on menetetty. Nyt on yksi hiljattain minikasvina ostettu ja sitä nyt yritän pitää hengissä.


Tuonenkielo

Tuo on ainoa noista kuudesta, jota en ole saanut hengiltä. Selityskin on yksinkertainen. Minulla ei tuota vielä ole ollut. Tuolle oikeastaan voisi ollakin sopivan varjoisa paikka olkkarissa, mutta riskinä on jälleen lehtien muoto, joka houkuttaa kissoja ja sijoituspaikka olisi karvanaaman ulottuvilla.


Useimmin kai huonekasvit kuolevat liikakasteluun kuin siihen, että kastelu joskus unohtuu. Monet kasvit kestävä melko pahankin kuivumisen ja toipuvat, kun kastelu taas jatkuu. Hiljattain tyttärelläni oli yksi kasvi kuivahtanut niin että lehdet kaikki olivat kuolleet, kuivuneet rapean kuivaksi. Sanoin, että ei tuo tuosta mihinkään enää herää, mutta niin vaan kastelulla alkoi runkoon tulla uusia lehdenalkuja.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: wade - huhtikuu 04, 2019, 10:43:50
Ostin viime kesänä ranskalaisen rakuunan taimen osaksi kesäyrttikokoelmaani. Ja voi mikä löytö se olikaan! Olen ostanut rakuunaa kaupasta, mutta sen maku on ollut pahimmillaan lähellä ruohoa; itse kasvattamani kasvi oli kuin toiselta planeetalta! Rakuunasta tuli samantien eräs hienoimmista uusista makukokemuksistani vuosiin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 09, 2019, 18:51:44
Täti kasvattaa ananaksen lehtiosasta ruukkukasveja:
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/1954c37c-bc6b-41af-b0bc-bb613f4f7032 (https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/1954c37c-bc6b-41af-b0bc-bb613f4f7032)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 09, 2019, 19:37:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 09, 2019, 18:51:44
Täti kasvattaa ananaksen lehtiosasta ruukkukasveja:
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/1954c37c-bc6b-41af-b0bc-bb613f4f7032 (https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/1954c37c-bc6b-41af-b0bc-bb613f4f7032)

Jep, nauratti vaan tuo otsikointi "Heljä-Riitta, 68, keksi huikean idean - kasvattaa ananaksista näin komeita viherkasveja ilmaiseksi: "Voi kokeilla koska vain"" ihan kuin tuo olisi joku uusi juttu.

Varmaan noin parikymmentä vuotta sitten ensimmäisen ananaksen kannan olen istuttanut. Sen jälkeen melkein aina, kun on riittävän freesi lehtitupsu ollut ostamassani kokonaisessa ananaksessa. Menestys ei vaan ole ollut kovinkaan hyvä. Kyllä ne saa juurtumaan aika helposti, mutta ilmesesti kasteluvirheellä tai valonpuutteella saan ne hengiltä. Tosin viimeisimmän tappoi Aatu. Se pisteli poskeensa lehtiruusuukkeesta esiin pistävät nuoret lehdet ja tuhosi siinä kasvupisteen samalla.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 19, 2019, 19:54:10
Muutama laatu chiliä ja tomaatit on alkuviikosta istutettu parvekkeelle ja tänään huomasin tomaatissa jo ensimmäisen kukan. Chilit ovat vielä niin pieniä, että niitä joutuu odottamaan vielä pitkään. Myös mansikka kukkii hyvin parvekkeella. Ostin taannoin pienen taimen ja se on kasvanut oikein hyvn.

Chilin taimia jäi taas kerran yli oman tarpeen ja tällä kertaa en saanut edes duunikaverille niitä dumpattua. Tänään sitten keksin, että kunhan tuo monivuotisten kukkien kukkapenkki alkaa vähän tuosta rehevöityä, niin muutaman chilin käyn piilottamassa sinne kukkapenkkiin kasvamaan. En ole ikinä ennen kokeillut niitä avomaalla kasvattaa. Tässä on ajotietkin sen verran pitkällä, että jos satoa tulee, niin hyvin voi kerätä ne talteen. Mutta eipähän tarvitse hyviä taimia biojätteeseen heittää.

Olen noille chileille tehnyt myös pientä kokeilua ja latvonut aika varhaisessa vaiheessa. Ideaa sain, kun löysin hyvän chiliblogin ja sitä lueskelin. Nyt kun noita taimia oli niin paljon, niin saattoi hyvin jonkun uhrata kokeilulle ja osan sitten kasvattaa "niin kuin aina ennenkin".

Vielä on muutamaa muuta laatua chiliä sirkkalehtivaiheessa. Ne on lähinnä nyt koekappaleita, jotta millainen itävyys niissä on. Voi olla, etten niitä tuosta eteenpäin vie ainakaan kaikkia. Siemeniä on tallessa seuraavaa vuotta varten, jolloin voin noita sitten vaihteeksi viljellä.

---

Olen tällä viikolla päivittäin ollut pari kolme tuntia pihaa kunnostamassa. Tämän kesän urakaksi otan pihan leikkialueen putsaamisen sinne levinneistä ruohotuppaista, sammaleista, voikukista yms. Tänäänkin raaputtelin liki kolme tuntia saadakseni yhden sivun reunakivetyksen ja sen vierustan hiekka-alueelta puhdistettua. Siinä tuli takareiden venytykset ja kyykkäykset tehtyä niin, että vieläkin tuntuu ja varmaan huomenaalulla vielä enemmän.

Viime syksynä ostin krookuksen ja narsissin sipuleita ihan vain kokeillakseni, jotta saanko ne toimimaan. Narsissit istutin kesäkukkapenkkiin ja krookuksia tuikin sinne tänne siinä toivossa, että joku niistä säilyisi tavlen yli. Narissin lehdet on nyt noin kymmensenttisiä ja krookuksia on ilmestynyt useampaan paikkaan pihassa. Harmi vaan, etten menrkinnyt paikkoja, johon niitä laitoin. Eli kävi niin kuin hajamielisen oravan käpyjemmalle :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 19, 2019, 20:02:41
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 09, 2019, 19:37:34
Varmaan noin parikymmentä vuotta sitten ensimmäisen ananaksen kannan olen istuttanut. Sen jälkeen melkein aina, kun on riittävän freesi lehtitupsu ollut ostamassani kokonaisessa ananaksessa. Menestys ei vaan ole ollut kovinkaan hyvä. Kyllä ne saa juurtumaan aika helposti, mutta ilmesesti kasteluvirheellä tai valonpuutteella saan ne hengiltä. Tosin viimeisimmän tappoi Aatu. Se pisteli poskeensa lehtiruusuukkeesta esiin pistävät nuoret lehdet ja tuhosi siinä kasvupisteen samalla.
Meillä oli appelsiinipuu, kun olin pieni. Semmoinen yli metrin mittainen ja muistaakseni hyvän tuoksuinen ja kaunis. Mummo taisi sen ihan siemenestä istuttaa. En muista, että se olisi hedelmiä tehnyt.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 19, 2019, 20:14:46
Noita sitrushedelmiä on tullut vuosien kuluessa useammankin kerran kasvattettua. Sitruuna, appelsiini ja greippi on kokemukseni mukaan helposti siemenestä kasvatettavia. Yleensä olen saanut kasvin ehkä noin 30-40 senttiseksi, kun siihen iskee ötökät. Jotain pieniniä pisteenkokoisa ötököitä, jotka kasvattavat seittiä lehtihankoihin. Vaikka olen mielestäni aika tarkka, niin en kuitenkaan riittävän tarkka. Nuo onnistuu aina vahingoittamaan kasvia niin, ettei sitä saa pelastettua. Jos ei sitten ötökät ole iskeneet, niin talven pimeys ja huoneilman kuivuus yhdessä on liian kova yhdistelmä.

Lisäys:
Sitrushedelmien lisäksi on tullut kokeiltua Kiiviä ja taatelia kasvattaa siemenestä. Molemmat onnistuvat hyvin. Kiivin ne mustat piene pilkut on siis siemeniä ja ne voi kaapia suoraan multaan. Itävyys on noin 110%. Taatelin voi laittaa jonkun muun, esimerkiksi traakkipuun juurelle. Kiviä voi tökätä multaan useamman kappaleen ja joku niistä sitten itää tai ei. Sen voi sitten varovasti jonkun mullanvaihdon yhteydessä irrotella ja istuttaa omaan ruukkuun.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 20, 2019, 20:02:07
Villiintynyt vadelmapöheikkömme taas käyty läpi ja viimevuotiset marjoneet oksat katkottu. Vähän mansikkapenkkiäkin putsailtu. Molemmat on epätoivoisia projekteja, kun perustustyöt on tehty hutiloiden ja hoito ollut retuperällä ennen meitä. Mutta - en ole vielä saanut aikaiseksi pistää koko höskää uusiksi.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 31, 2019, 21:23:59

Kurtturuusu kielletään Suomessa huomisesta alkaen (https://www.iltalehti.fi/piha/a/3b210eee-e4a3-42eb-81d3-2ad840d73398)
Kurtturuusua ei saa enää myydä huomisesta lauantaista alkaen Suomessa, kertoo Valtioneuvosto. Kielto on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa. Helposti leviävä ja sitkeä kurtturuusu (Rosa rugosa) on hyvin yleinen pihojen ja puutarhojen hyöty- ja koristekasvi.

Kurtturuusu on alun perin kotoisin Koillis-Aasiasta. Suomessa laji on asettunut esimerkiksi tienvarsille ja merenrannoille sekä maanläjitysalueille aina Oulun korkeudelle asti. Jos laji asettuu esimerkiksi hiekkarannalle, se voi levittäytyä niin tiheäksi, että se syrjäyttää alkuperäisen merenrantalajiston täysin. Samoin se leviää hallitsemattomasti teiden varsilla, Valtioneuvosto perustelee.

Koska kasvi on laajalle levinnyt ja hyvin yleinen, kasvatuskielto tulisi voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2022 kesäkuussa. Näin kiinteistönomistajilla on kolme vuotta aikaa hävittää kasvi ja korvata se muilla lajeilla.

Kurtturuusun maahantuonti ja myynti kielletään ilman siirtymäaikaa huomenna 1. kesäkuuta. Haitalliseksi vieraslajiksi on säädetty myös lajin valkokukkainen muoto Alba. Kielto ei koske kurtturuususta jalostettuja tarhakurtturuusuja, jotka eivät leviä yhtä herkästi.


Poikkeuksellisesti nyt lainasin koko uutisen, sillä näytti olevan myös poikkeuksellisen asiallisesti ja tiiviisti kirjoitettu.

--

Nyt pitää vaan selvittää, miten voi tunnistaa tuon jalostetun tarhakurtturuusun hävitettävästä tavallisesta kurtturuususta, ettei suotta ala kaivaa kaikkia ruusuja tuhottavaksi.

Itse kyllä hiukan olen nyreissäni tuosta hävitysmääräyksestä. Taloyhtiömme pihassa on ilmeisesti juuri tuota hävitettäväksi määrättyä, sillä kovin innokkaasti nuo puskat sitä rönsyä on tekemässä kasvualueeksi ajatellun tilan ulkopuolellekin. Kasvukauden aikana melkein viikoittain niitä levinneitä rönsyjä ruokkoan nurmialueelta. Ajatuksena on lähinnä ollut vain se, että paljasjaloin juoksevat ipanat ei vahingossa astu noiden huomaamattomien pienien ruusunalkujen päälle ja loukkaa itseään ikävästi.

Jotenkin tuntuu turhalta, että myös tällaiselta suljetulta pihalta nuo joutuu hävittämään, kun pihaa muutenkin hoidetaan ja huolehditaan, ettei nuo pihasta karkuun lähde eikä koko pihaakaan päästetä valloittamaan.

Osa pihan ruusuista on kyllä mielestäni eri lajiketta, sillä kukat ovat näyttävämmät ja kasvutapa ei ole yhtä rehevä kuin tuossa, jonka nyt oletan olevan se rikkaruusu. Voisi ehkä ollakin se jalostettu versio, sillä ne eivät tosiaan niitä rönsyjä näytä tekevän. Tosin tuossa Kekkilän kuvauksessa tämän sanotaan olevan reheväkasvuoinen. Mene ja tiedä. Pitää vaan alkaa selvittämään asiaa tarkemmin, sillä mielellään näkisin pihallamme ruusuja parin muun pensaslajin ohella jatkossakin.

https://www.kekkila.fi/kasvikirjasto/tarhakurtturuusut/

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: wade - kesäkuu 05, 2019, 12:35:15
Ostin taimina ransk. rakuunan, appelsiinitimjamin ja salvian. Huomenna istutus. Kaikki kolme ovat upeita yrttejä, kunhan vain saisi aikaiseksi tehdä jotainniiden arvoista ruokaa..
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Brutto - kesäkuu 05, 2019, 12:43:00
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 31, 2019, 21:23:59

Kurtturuusu kielletään Suomessa huomisesta alkaen (https://www.iltalehti.fi/piha/a/3b210eee-e4a3-42eb-81d3-2ad840d73398)
Kurtturuusua ei saa enää myydä huomisesta lauantaista alkaen Suomessa, kertoo Valtioneuvosto. Kielto on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa. Helposti leviävä ja sitkeä kurtturuusu (Rosa rugosa) on hyvin yleinen pihojen ja puutarhojen hyöty- ja koristekasvi.

Kurtturuusu on alun perin kotoisin Koillis-Aasiasta. Suomessa laji on asettunut esimerkiksi tienvarsille ja merenrannoille sekä maanläjitysalueille aina Oulun korkeudelle asti. Jos laji asettuu esimerkiksi hiekkarannalle, se voi levittäytyä niin tiheäksi, että se syrjäyttää alkuperäisen merenrantalajiston täysin. Samoin se leviää hallitsemattomasti teiden varsilla, Valtioneuvosto perustelee.

Koska kasvi on laajalle levinnyt ja hyvin yleinen, kasvatuskielto tulisi voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2022 kesäkuussa. Näin kiinteistönomistajilla on kolme vuotta aikaa hävittää kasvi ja korvata se muilla lajeilla.

Kurtturuusun maahantuonti ja myynti kielletään ilman siirtymäaikaa huomenna 1. kesäkuuta. Haitalliseksi vieraslajiksi on säädetty myös lajin valkokukkainen muoto Alba. Kielto ei koske kurtturuususta jalostettuja tarhakurtturuusuja, jotka eivät leviä yhtä herkästi.




Todella erikoinen linjaus. Valtio lähtee tarmokkaasti tuhoamaan sinänsä harmittomia kasvilajikkeita pelkästään sen perusteella, että ne ovat vieraslajeja, mutta samaan aikaan sama valtio toivottaa tänne tervetulleeksi....no, tiedätte kyllä mitä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Melody - kesäkuu 16, 2019, 22:33:46
Minäkään en ymmärrä kurtturuusu, lupiini ym kieltoa.
Suomessa tuota lääniä kyllä piisaa. Minun silmää viehättä nuo enemmän kuin paikalliset voikukat ja heinät.
Nykyisin heinikkoja peräti vältän vallalla olevan punkki pelotuksen vuoksi. Saadaanpa työllisyyttä kun lähdetään joukolla "jäätäsärkemään"

Oma huomioni puutarhassani sotii em. omaa mielipidettäni vastaan.
Kyllä suosituin mehiläisten vierailukukka on tällähetkellä perinnekasvi (nimi pitää ottaa selvää). Bongasin saman kukan Tukholman reissulla parikymmentä vuotta sitten ja tajusin kasvin arvon. Vieraslajikkeissa mehiläiset eivät ainakaan oman huomioni mukaan kovinkaan innokkaasti käy.

Jos antaisi kaikkien kukkien kukkia, mutta lisäisi omalla toiminnallaan niitä perinnekasveja.


Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 17, 2019, 00:55:24
Lupiinin olen nähnyt lähteneen karkuun ja olen ollut huolissani pitempään. 
Jos tilanne räjähtää käsiin vuonna 2050- niin se on jo liian myöhäistä.
Pitää ennaltaehkäistä mahdollisimman varhain vaikkei aluksi miltään pahalta näyttäisi.
Kurtturuusuista kun katsoo wikipediasta niin Skotlannissa ja Tanskassa on paikoin käynyt köpelösti. Etelämmässä ovat kuin Suomi mutta koska ilmastonmuutos niin tulevaisuudessa voi käydä täälläkin niin.

Salaattini, retiisini, nauriit, herneet ja potut ovat kasvaneet nopeasti kun saivat sadetta ja hellettä. Nauriinlehdet on tosin taas osin kuin pienillä hauleilla ammuttuja, saa nähdä selviävätkö.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 17, 2019, 08:15:37
Tässä vieraslajiongelmassa ehkä se "omaa silmääni miellyttää" ei ole ihan paras kriteeri, jolla asiaa kannattaa tarkastella. Kuuntelin juuri hetken puolikorvalla radio-ohjelmaa, josta jäi mieleeni ajatus: "Kukat eivät ole meitä ihmisiä varten, vaan kasvit tuottavat kukkansa väreineen, muotoineen ja tuoksuineen hyönteisiä houkutellakseen." Lupiinit, kurtturuusut ja muut vieraslajit, jotka ihminen on tuonut puutarhojaan koristamaan ovat meidän alueemme hyönteisiin ja olosuhteisiin erikoistuneita kasveja syrjäyttävinä luonnon monimuotoisuutta heikentäviä. Toisaalta omaa silmääni miellyttää paremmin tienvarsi tai niitty, jossa on monenlaisia kukkia sen sijaan, että lupiini syrjäyttää kaikki muut. Asiaan pitää puuttua ENNEN kuin kasvustojen koko ja vallitsevuus alkaa olla ilmiselvän ikävää myös ihmiselle niiden varsinaisten asiakkaiden (hyönteisten) lisäksi.

https://yle.fi/uutiset/3-9706924

Jutussa kerrotaan mm. että lupiinin valtaamilla alueilla eivät perhoset viihdy. Mites on? Kuinka monen silmää kuitenkin perhoset miellyttävät?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 17, 2019, 09:06:01
Nyt kun pihamme ruusut ovat jo kukassa, niin olen voinut tehdä sen tunnistustehtävän. Kuten aikaisemmin olin jo epäillyt, osa piharuusuista on eri  lajiketta. Tavallista kurtturuusua on suurin osa ja melkoinen urakka sen hävittämisestä tulee. Lisäksi pitää miettiä, mitä tilalle. Yhtenä ehdotuksena oli viinimarjapensaita joukunen kappale. Pihassa on noiden kurtturuusujen lisäksi sitä jalostettua versiota, jonka tunnistaa kerratusta kukasta ja sitten paria muutakin pensasta (kukkien lisäksi). Kesäkukat tällä kertaa valitsin sen mukaan, että ovat hyönteisille meliksi.

Mutta aikaisemmin ihmettelin ja puolittain kapinoin sitä vastaan, että tällaiselta jokseenkin suljetulta ja hoidetulta pihalta joudutaan nuo kurtturuusut hävittämään. Eihän täältä ne rönsyt mihinkään pääse. Vasta aivan hiljattain kuuluin radiosta ohjelman, jossa aiheesta oli laajemmin juttua ja siinä tuli selitys, että nämä ruusut leviävät aivan holtittomasti lintujen avulla. Linnut kuljettavat siemenet pitkienkin matkojan päähän, eli ne rönsyt on vain toinen tapa levitä ja toimii sitten paikallisesti, kun ankkurikasvi on kotiutunut. Enpä tietenkään tuota tullut ajatelleeksi.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 17, 2019, 09:44:53
Tuo lintujen kautta leviäminen tuli konkreettisesti havaittua erään vanhan junaradan lankojen alapuolella, jossa oli pientä villiä karviaispensasta rivissä satojen metrien matkalla.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 11, 2019, 18:17:23
Alkuviikosta siirsin osan chileistäni isompiin ruukkuihin. Kaikkia en saanut siirrettyä, sillä multa loppui kesken samoin kuin sopivan kokoiset ruukut. Tuo olisi pitänyt tehdä jo kesäkuun alussa, mutta kun tuli tuota kissahässäkkää, niin energia ei kaikkeen riittänyt.

Liian pienessä ruukussa kituuttaminen vaan aiheutti sen, että nuppuja ja kukkia on tullut todella valtavasti etenkin, kun liika kuumuus ei niitä ole tuhonnut. Voi olla, että nuppuja kannattaa hiukan karsia kunhan nyt näkee ensin, ottivatko nokkiinsa tuosta kasvualustan muutoksesta. Tein sen todella varovasti niin, että en yhtään purkanut juurakkoa tai rikkonut multapaakkua. Joka tapauksessa nyt kastelu on helpompaa, sillä liian pienessä ruukussa ne ehtivät välillä kuivahtaa ja sitten taas olivat vähällä hukkua märkyyteen.

Huomenna haen multaa ja joitain ruukkuja lisää ja siirrän vielä ne loputkin, vaikka parvekkeella aikaa olla jo tilanpuutetta.
Ensi kesäksi en kyllä noin paljoa laita kasvamaan, vaan karsin reilulla kädellä koulimisvaiheessa. Tuossa määrässä ei ole enää mitään järkeä.

--

Pihakukat, marketat ja tähtisilmät, rehottavat komeana ja hyvin ovat kestäneet nämä säiden vaihtelut ja aika rankatkin sateet.

Kesti hyvän hetken istuttamisen jälkeen, ennen kuin ne lähtivät istuttamisen jälkeen kasvamaan. Tein taas sen mokan, että en yhtään avannut juurakkoa istutuksessa, vaan tökkäsin multiin sellaisenaan, kun olin poistanut muoviruukun.

Mutta nyt siis ovat hyvin raikkaan näköisiä ja hyvin kasvaneita. Värit sopivat mielestäni hyvin suomalaiseen kesään, valkoista keltaista ja vaaleaa lilaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 11, 2019, 18:50:42
innostuin kasvattamaan herneenversoja. Jotakuinkin helpointa mahdollista oman ruuan kasvattamista. Mutta hyviä ne on. Eikä maksa paljoa, kun tavalliset kuivatut ruokakaupan herneet toimii mainiosti.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 11, 2019, 19:27:18
Olen myös herneitä kokeillut, mutta jostain syystä se ei vaan onnistunut. Olisi varmaan pitänyt jostain katsoa ohje :)

Mungpavun ituja olen kyllä tehnyt ja niitä varten ostin jopa idätysastian, joka on näppärämpi kuin harson tai elmukelmun kanssa valuttamien.

(https://www.ruohonjuuri.fi/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/g/e/germli-3465511200023.jpeg)

Syystä tai toisesta niistä tulee jollain tavalla hiukan kitkeriä, jos makua vertaa kaupasta ostettuihin valmiiksi idätettyihin. Ohjeita olen noudattuanut tarkoin, joten siitä se ei varmaan johdu, mutta ehkä siemenissäkin on sitten eroa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 11, 2019, 20:15:40
^ Itse olen käyttänyt pikaisesti pannulla itseidätetyt mungpavut, niistä tulee maukkaampia sillä lailla. Ehkä ravintoarvot vähän kärsivät, mutta toisaalta pöpöt vähenevät.
(Harson kanssa olen puljannut minäkin. Enkä kovin monta kertaa.)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 12, 2019, 06:30:52
https://www.martat.fi/marttakoulu/joulu/joulukasvit/herneenversojen-kasvatus-onnistuu-myos-talvella/

https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/hyotykasvit/versojen-kasvatus/

Tässä muutama ohje. Tuon videon niksi käyttää viinirypäleiden myyntirasioita kasvatusastiana on hyvä. On nääs kansi alkuvaihetta varten valmiina, eikä maksa mitään.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 20, 2019, 00:09:59
Testaa Ylen testillä, tunnistatko haitalliset vieraskasvit:
https://yle.fi/uutiset/3-10875463

7/7 oikein. Loistosuoritus !! Osaat neuvoa muita,
vaikkapa kurtturuusun näivetystalkoissa, ettei pihalta katoa samalla juhannusruusutkin.


Julmetun hyvä tuuri. Tuossa lupaa liikaa, en mielestäni vieläkään tiedä onko (tänä kesänä kovasti levinnyt)
ruusu pihassa kurttua vai ei.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 20, 2019, 01:29:48
Tunsin lupiinin.
No, olen yleisnero, en hortonomi
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 20, 2019, 12:55:56
Olen tosiaan yllättynyt, että tunistin kaikki :o

Noista olen radiosta nyt viime aikoina paljon kyllä kuullut juttuja, mutta nimeltä tuttuja tosiaan oli vain tuo kurtturuusu ja lupiini. Puhtaalla arvauksella nuo tunnistukset ei kyllä osuneet, vaan nimi kyllä johdatteli oikeaan suuntaan, kun kuitenkin jonkunlainen mielikuva on vastaavasta ei-haitallisesta lajikkeesta.

Jotain on siis kouluajoilta jäänyt mieleeen, vaikka aikanaan reputin kasvitentin. Onneksi opettaja unohti pyytää uusintaan, sillä en kyllä siihenkään ollut niitä kerättyjä kasvejani opetellut. Niistäkin meni jokunen hylkyyn, sillä olin kerännyt jotain puutarhasta karanneita mukaan ja nimennyt ne sitten likimain saman näköisen villikasvin mukaan eli ei ollut niitä kasvejakaan ihan täyttä määrää :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 27, 2019, 21:40:51
Vävyltäni tuli viestiä, että hän on kaupassa ja nyt olisi tarjolla Carolina Reaperia, jos minua sattuisi kiinnostamaan. Ja tottahan toki kinnosti ja sain rasian.

Rasiassa oli kolmea laatua tuota tulisinta kaupallisesti saatavilla olevaa chiliä:

(https://www.chilit.info/media/tiedostot/chilikuvat-2019/erittain-tuliset-chilit/carolina-reaper.jpg)(https://www.chilit.info/media/tiedostot/chilit-2018/carolina-reaper-chocolate.jpg)(https://www.chilit.info/media/tiedostot/chilikuvat-2019/erittain-tuliset-chilit/carolina-reaper-yellow.jpg)

Carolina Reaper (Chinense)                             Carolina Reaper Chocolate (Chinense)                Carolina Reaper Yellow (Chinense)

https://www.chilit.info/erittain-tuliset-chilit


Itse hedelmät kuivatan, jolloin niitä on helpompi annostella käyttöön. Veikkaan, että ensimmäiset maistelut on aika jännittäviä. Mutta sitten siemenet talteen seuraavaa viljelyskautta varten.

Nyt kun sain noin kovaa kamaa, niin vermaan on syytä hiukan karsia siemenvarastosta niitä turhempia pois ihan vain sen vuoksi, ettei mopo karkaa käsistä samalla tavalla kuin nyt on vähän käynyt. Parvekkeella on kerta kaikkiaan liikaa noita kasveja tällä hetkellä enkä oikein kesken kaiken voi niitä poiskaan voi heittää, edes huonoimmin kasvavia. En vaan pysty.

Siitä huolimatta, että kasveja on paljon ja nuppujan ja kukkia on ollut valtavasti, sato tulee olemaan ehkä surkein ikinä. Väärään aikaan isompaan ruukkuun siirtäminen osaltaan verotti nuppuja ja nyt nämä helteet on pudottaneet älyttömästi nuppuja ja pieniä hedelmän alkujakin. Onneksi pakkasessa on vielä vanhaakin satoa jäljellä, joten en jää ilman, vaikka yksi sato tässä nyt huonommaksi jääkin.

Hiukan kyllä mietityttää, mitä järkeä on kasvattaa noin vahvoja chilejä, kun niiden käyttö on kohtalaisen hankalaa. Jo Habanerolla onnistun joskus tekemään hiukan liiankin tulista ruokaa, niin miten sitten käy tuon kanssa? Keskivahvat on aika huolettomia käyttää, sillä niillä ei övereitä tule kovinkaan helposti. Aji Cristal on oma suosikkini noista keskivahvoista ja sitä voi aika huolettomasti käyttää ainakin, jos suu on jo tottunut tuliseen ruokaan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 30, 2019, 21:21:50
Kuivatin uunissa saamani chilit.

Suojakäsineet kädessä halkaisin hedelmät ja poistin siemenet erikseen kuivattavaksi ja suikaloin muun osan hedelmistä leivinpaperin päälle. Netistä löytämäni ohjeen mukaan lämpötila ei saa ylittää 60 astetta, joten nakkasin kinkkumittarin pellille chilien mukaan ja tarkkailin lämmön nousua, ettei uuni pääse liian kuumaksi. Laitoin liaksi uunin luukun väliin puuhaarukan niin, että siellä pääsee vähän ilma vaihtumaan. Kiertoilmauuni olisi tuohon kuivatukseen oivallinen, mutta eipä nyt sattunut sellaista olemaan. Noinkin pienten soirojen ja vähäisen määrän kuivaaminen kestää yllättävän kauan, hiukan yli 6 tuntia. Ne ovat riittävän kuivat vasta, kun soiro napsahtaa taitettaessa.

Jätin ne vielä uuniin yön yli, vaikka virran olin jo katkaissut. Aamulla sitten kippasin koko annoksen mortteliin. Vaikka noita nyt oli useampaa laatua yhteensä viisi kappaletta, kaksi punaista ja keltaista ja yksi ruskehtava, niin kuivattuna määrä oli niin vähäinen, että olisi ollut aika turhaa niitä väreittäin yrittää jauhaa ja purkittaa. Monesti noissa netistä ostettavissa jauheissa on myös useita lajikeita sekoitettuna, joten päätin tästäkin tehdä "mixed goodies".

Pari kertaa nuijittuani noita soiroja, totesin, että olisi sittenkin kannattanut ottaa vakavissaan lause: "Hengityssuojaimen käyttökään ei ole liioittelua". Tuli ensimmäinen aivastus. Yritin olla hengittämättä ja jatkoin jauhamista. Aivastelin silti ja silmät alkoivat vuotaa. Pidin pienen tauon ja kävin vähän etäämällä hengittelemässä ja sitten palasin jauhamaan. Alkoi yskittää, jonka lisäksi aivastelu jatkui.

Sain työni päätökseen. Tosin ihan kaikki ei ole jauheena, vaan joukossa on joitain pieniä hitusiakin, mutta ei se haittaa. Seuraava vaihe oli sitten saada jauhe morttelista suppilon avulla pieneen lasipurkkiin. Se onnistui jo huomattavan sujuvasti ja pullasudin kanssa yritin saada morttelista mahdollisimman tarkoin jauheen pois, mutta jäihän sitä selvästikin vielä tähteelle. En sitä nyt pese pois, vaan seuraavan kerran kun teen jotain pataruokaa niin jauhan pippurit morttelissa, niin pataan ei ole tarpeen erikseen lisätä chiliä, vaan uskon noista jämistä tulevan riittävästi.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 31, 2019, 13:38:28
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 05, 2019, 12:43:00
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 31, 2019, 21:23:59

Kurtturuusu kielletään Suomessa huomisesta alkaen (https://www.iltalehti.fi/piha/a/3b210eee-e4a3-42eb-81d3-2ad840d73398)
Kurtturuusua ei saa enää myydä huomisesta lauantaista alkaen Suomessa, kertoo Valtioneuvosto. Kielto on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa. Helposti leviävä ja sitkeä kurtturuusu (Rosa rugosa) on hyvin yleinen pihojen ja puutarhojen hyöty- ja koristekasvi.

Kurtturuusu on alun perin kotoisin Koillis-Aasiasta. Suomessa laji on asettunut esimerkiksi tienvarsille ja merenrannoille sekä maanläjitysalueille aina Oulun korkeudelle asti. Jos laji asettuu esimerkiksi hiekkarannalle, se voi levittäytyä niin tiheäksi, että se syrjäyttää alkuperäisen merenrantalajiston täysin. Samoin se leviää hallitsemattomasti teiden varsilla, Valtioneuvosto perustelee.

Koska kasvi on laajalle levinnyt ja hyvin yleinen, kasvatuskielto tulisi voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2022 kesäkuussa. Näin kiinteistönomistajilla on kolme vuotta aikaa hävittää kasvi ja korvata se muilla lajeilla.

Kurtturuusun maahantuonti ja myynti kielletään ilman siirtymäaikaa huomenna 1. kesäkuuta. Haitalliseksi vieraslajiksi on säädetty myös lajin valkokukkainen muoto Alba. Kielto ei koske kurtturuususta jalostettuja tarhakurtturuusuja, jotka eivät leviä yhtä herkästi.




Todella erikoinen linjaus. Valtio lähtee tarmokkaasti tuhoamaan sinänsä harmittomia kasvilajikkeita pelkästään sen perusteella, että ne ovat vieraslajeja, mutta samaan aikaan sama valtio toivottaa tänne tervetulleeksi....no, tiedätte kyllä mitä.

Vaan kun eivät ole harmittomia. Siis ne kasvilajit. Muusta en tiedä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 01, 2019, 22:13:22
Jostain luin, että vaikka nyt heti ei ryntää kaivinkoneen kanssa niitä kurtturuusuja kaivamaan ylös, niin olisin hyvä kuitenkin hävittää ruusunmarjat niistä, että linnut ei niitä levitä.

Minä sitten päätin olla kuuliainen ja joutessani niitä aloin riipiä, kun pääosa kukinnasta oli ohi ja marjat olivat alkaneet kehittyä. Isosta pusikosta käsin nyppiminen oli tuhoon tuomittu ajatus, sillä helteellä ei vahvoja hanskoja oikein viitsinyt pitää. Niinpä sitten keksin, että oksasaksilla niitä napsuttelen menemään, vaikka vähän rumat tyngät siitä jää sitten näkyviin.

Tuosta saksimisesta on nyt jonkin aikaa kulunut ja tänään sitten kiertelin pensaita ja nypin yksittäisiä marjoja, jotka oli aikaisemmin jääneet huomaamatta. Ilmeisesti olosuhteet ovat olleet otolliset kasvulle, sillä huomasin, että ne saksitut varrentyngät olivat hävinneet ja uudet lehdet olivat ne peittäneet. Tarkemmin kun tutkin asiaa, niin moneen kohtaan oli kasvanut uutta oksaa, joissa oli jo hyvät nuput, joten näyttää, että saamme uuden kukinnan vielä ennen syksyä ja uudet ruusunmarjat riivittäväksi :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Juuli - elokuu 01, 2019, 22:53:29
Jopas jotakin. Ei olisi minusta tuohon hommaan. Nättejä on kukkiessaan. Möykystä en osaa sanoa mitään. Modernia taidetta.  :D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - elokuu 02, 2019, 06:47:12
Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 30, 2019, 21:21:50
Kuivatin uunissa saamani chilit.

Suojakäsineet kädessä halkaisin hedelmät ja poistin siemenet erikseen kuivattavaksi ja suikaloin muun osan hedelmistä leivinpaperin päälle. Netistä löytämäni ohjeen mukaan lämpötila ei saa ylittää 60 astetta, joten nakkasin kinkkumittarin pellille chilien mukaan ja tarkkailin lämmön nousua, ettei uuni pääse liian kuumaksi. Laitoin liaksi uunin luukun väliin puuhaarukan niin, että siellä pääsee vähän ilma vaihtumaan. Kiertoilmauuni olisi tuohon kuivatukseen oivallinen, mutta eipä nyt sattunut sellaista olemaan. Noinkin pienten soirojen ja vähäisen määrän kuivaaminen kestää yllättävän kauan, hiukan yli 6 tuntia. Ne ovat riittävän kuivat vasta, kun soiro napsahtaa taitettaessa.

Jätin ne vielä uuniin yön yli, vaikka virran olin jo katkaissut. Aamulla sitten kippasin koko annoksen mortteliin. Vaikka noita nyt oli useampaa laatua yhteensä viisi kappaletta, kaksi punaista ja keltaista ja yksi ruskehtava, niin kuivattuna määrä oli niin vähäinen, että olisi ollut aika turhaa niitä väreittäin yrittää jauhaa ja purkittaa. Monesti noissa netistä ostettavissa jauheissa on myös useita lajikeita sekoitettuna, joten päätin tästäkin tehdä "mixed goodies".

Pari kertaa nuijittuani noita soiroja, totesin, että olisi sittenkin kannattanut ottaa vakavissaan lause: "Hengityssuojaimen käyttökään ei ole liioittelua". Tuli ensimmäinen aivastus. Yritin olla hengittämättä ja jatkoin jauhamista. Aivastelin silti ja silmät alkoivat vuotaa. Pidin pienen tauon ja kävin vähän etäämällä hengittelemässä ja sitten palasin jauhamaan. Alkoi yskittää, jonka lisäksi aivastelu jatkui.

Sain työni päätökseen. Tosin ihan kaikki ei ole jauheena, vaan joukossa on joitain pieniä hitusiakin, mutta ei se haittaa. Seuraava vaihe oli sitten saada jauhe morttelista suppilon avulla pieneen lasipurkkiin. Se onnistui jo huomattavan sujuvasti ja pullasudin kanssa yritin saada morttelista mahdollisimman tarkoin jauheen pois, mutta jäihän sitä selvästikin vielä tähteelle. En sitä nyt pese pois, vaan seuraavan kerran kun teen jotain pataruokaa niin jauhan pippurit morttelissa, niin pataan ei ole tarpeen erikseen lisätä chiliä, vaan uskon noista jämistä tulevan riittävästi.

Oletpa ahkera. Mä kyllä laitan pataan kuivatun kokonaisen chilin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 02, 2019, 07:14:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 02, 2019, 06:47:12
Oletpa ahkera. Mä kyllä laitan pataan kuivatun kokonaisen chilin.

Et ehkä yhdistänyt lainaamasi viestiä edelliseen, jossa kerroin, että saamani chilit olivat Carolina Reaperia. Niitä en mistään hinnasta laittaisi kokonaisena pataan. Ei olisi riittävän suurta pataa, johon kokonaisen voisi laittaa :D

Tässä on ihan hauska videio maistelukokemuksesta eikä tuossa ole mitään liioittelua:
WORLDS HOTTEST PEPPER CHALLENGE (GONE WRONG) - CAROLINA REAPER PEPPER - 2.2 MILLION SCOVILLE UNITS (https://www.youtube.com/watch?v=cozHUec4sPc)

Tässä toinen video, jossa on kiva illanistujaisten seuraleikin aineksia:
Eating World's Hottest Pepper - HUGE FAIL - Carolina Reaper Challenge (https://www.youtube.com/watch?v=3zX7qgXsuy0)

Tässä vielä https://fi.wikipedia.org/wiki/Chili, josta näkee mihin kohtaan asteikkoa Carolina Reaper sijoittuu verrattuna niihin, joita ruokakaupassa myydään heviosastolla avoimesta kopasta otsikolla "chili" ja ovat vahvuudeltaan yleensä tuossa 3 ja 5 välillä. Tuota vahvemmat yleensä on pakattuja.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - elokuu 02, 2019, 08:15:12
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 02, 2019, 07:14:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 02, 2019, 06:47:12
Oletpa ahkera. Mä kyllä laitan pataan kuivatun kokonaisen chilin.

Et ehkä yhdistänyt lainaamasi viestiä edelliseen, jossa kerroin, että saamani chilit olivat Carolina Reaperia. Niitä en mistään hinnasta laittaisi kokonaisena pataan. Ei olisi riittävän suurta pataa, johon kokonaisen voisi laittaa :D

Ok. Entä palan kuivattua chiliä? Mutta varmaankin jauheen annostelu on sitten helpompaa. Pohdin vain sitä, että itse pataruokiin laitan aina mausteet kokonaisina - usein teepallossa, jotta ne sitten on helppoa noukkia ennen syömistä pois. Hankintalistalla - kunhan jaksan johonkin erikoisliikkeeseen talsia - on oikea mausteputkilo, johon laakerinlehdetkin mahtuisivat sujuvasti.

Oman viherpeukalointini haaste on löytää hyvä tasapaino kasvattamisen määrän ja kulutuksen välillä. JOtenkin aina käy niin, että mitä sitten (ja kuinka laiskasti tahansa kylvöksiään hoitaen) kasvattaakin, sitä tulee hiukan (tai julmetusti) liikaa - jos kasvatus millään tapaa siis onnistuu. Sitten tuntee itsensä hölmöksi, kun puolipakolla yrittää rouskuttaa kasvattamiaan eineitä, mutta silti osa kerta kaikkiaan jää syömättä. Vähintään yli jää yli puolet hankitun siemenpussin sisällöstä ja kaapin uumenista sitten löytyy vuosikertasalaatinsiemeniä. Erilaiset säilömisetkään tässä ei tunnu auttavan, sillä siitä alkaa ihan vastaava operaatio, jossa työkseen täytyy pitää huolta, että ne myös saadaan käytettyä ennen seuraavaa satokautta. Noh - täytyy nyt vain jatkaa harjoituksia. Yrttimaan sentään voi ajatella myös koristeeksi, jolloin paine saada kaikki hyötykäyttöön lieventyy. En ole vielä saanut päätettyä, onko parempi pyrkiä täsmentämään viljelymääriä vai onko järkevin malli lakata välittämästä siitä, tuleeko koko sato varmasti käytettyä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 02, 2019, 08:44:24
Pienelle parvekkeelle ei paljoa mahdu ja minulta mopo karkailee aina noiden chilien kanssa. Nytkin jouduin viemään pihan kukkaapenkin ja koristepensaiden väliin piiloon muutaman ruukun, kun ei vaan parvekkeelle enää mahtunut, mutta ei vaan voinut poiskaan pistää. Tuleepa nyt kokeiltua taivasalla chilin kasvatusta. Parvekkeelle jäi silti vielä useaa lajiketta ja ensikesäksi on nyt noita Carolina Reaperin siemeniäkin tallessa.

Pakastimessa on vielä edellisen vuoden runsasta satoa, keskivahvaa Aji Cristalia melkoinen määrä.

Laitan kaikkeen mahdolliseen chiliä. Pidän ihan tosissani tulisesta ruuasta ja toisekseen se on luonnonmukaista tulehduskipulääkettä, joka on huomattavasti helpottanut elämääni ja olen voinut vähentää pillereinä syötävää kipulääkettä. Tuota lääkevaikutusta en edes tiennyt ennen kuin tulin ihmetelleeksi kipujen vähetymistä eräälle joka tiesi tuosta chilin syömisestäni.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - elokuu 02, 2019, 08:53:04
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 02, 2019, 08:44:24
Pienelle parvekkeelle ei paljoa mahdu ja minulta mopo karkailee aina noiden chilien kanssa. Nytkin jouduin viemään pihan kukkaapenkin ja koristepensaiden väliin piiloon muutaman ruukun, kun ei vaan parvekkeelle enää mahtunut, mutta ei vaan voinut poiskaan pistää. Tuleepa nyt kokeiltua taivasalla chilin kasvatusta. Parvekkeelle jäi silti vielä useaa lajiketta ja ensikesäksi on nyt noita Carolina Reaperin siemeniäkin tallessa.

Pakastimessa on vielä edellisen vuoden runsasta satoa, keskivahvaa Aji Cristalia melkoinen määrä.

Laitan kaikkeen mahdolliseen chiliä. Pidän ihan tosissani tulisesta ruuasta ja toisekseen se on luonnonmukaista tulehduskipulääkettä, joka on huomattavasti helpottanut elämääni ja olen voinut vähentää pillereinä syötävää kipulääkettä. Tuota lääkevaikutusta en edes tiennyt ennen kuin tulin ihmetelleeksi kipujen vähetymistä eräälle joka tiesi tuosta chilin syömisestäni.

Chilikokeiluja olen juuri sadon hyödyntämisongelmia uumoillen hieman toistaiseksi karttanut. Toisena syynä kylläkin se, että ei ole parveketta tai kasvihuonetta, vaan vain runsaasti avomaata tarjolla. Taimikasvatuskin on keväisin haastavaa, kun sopivaa tilaa on vähänlaisesti ja työkiire pahimmillaan. Lisäksi kaupungissa kasvatettujen taimien määränpää on mökillä, joten suurten määrien kuskaaminenkin kaupungista sinne on hieman työlästä. Tavaraa koko kesän tarpeiksi kertyy muutoinkin ihan mukava määrä autoa täyttämään. Mutta - täytyy yrittää kehitellä vähitellen toimivat proseduurit ja löytää sopivat lajit, joiden viljely istuu sekä omiin aikatauluihin, tarjolla oleviin viljelyolosuhteisiin ja käyttötottumuksiin. Tärkein vaatimus on, että liian työlästä ei homma saa olla, vaan sen pitää hoitua silleen vasemmalla kädellä. Minusta ei ole sellaiseksi tunnontarkaksi tarhuriksi. Tai ehkä sitten eläkkeellä...
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - elokuu 02, 2019, 10:28:06
Hipin linkkaaman taulukon mukaan tuo Hipin mainitsema ja videon tyttöjen kokeilema (karuin seurauksin) kaikkein tulisin chili on tuplasti niin vahva kuin naga (jonka luulin olevan se vahvin). Sain kerran kaveriltani pienen koeputkilollisen nagaa. Siitä vajuuntui vuoden aikana tuskin silmin havaittava määrä. Esim. kolmen litran pataan sitä pystyi laittamaan vain veitsenkärjellisen, eli olemattoman vähän. Omaan käyttööni siis kelvoton mauste. Mutta en kestäkään yhlenmääräistä tulisuutta. Minulle riittää Lidlin tuorechilien tulisuus aivan mainiosti. Joskus laitan vain hedelmälihan, ja isompaan pataan ehkä kaiken siemenineen päivineen, kantaa lukuunottamatta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - elokuu 02, 2019, 10:45:27
Olen funtsimassa mökin ostoa perikunnaltamme. Se on ns. hornan tuutissa, eli siellä ei ihan piipahdeta viikonloppuisin, vähintään viikoksi pitää mennä. Olen haaveillut kyllä kasvimaasta, mutta en tiedä saisinko aikaiseksi viljellä, semminkin kun kasvimaata pitäisi hoitaa, kitkeä ainakin. Semmoiset jaloilla olevat kasvupenkit voisivat olla kivat (selkä, lonkat ja polvi eivät oikein kestä kyykistelyä), mutta niitä pitää muistaa kastella. Ja kastelua varten pitäisi virittää pumppu läheiselle purolle. Aika työläs operaatio, jonka olen tehnyt vain pari kertaa muutenkaan. Peltoa olisi kyllä mielin määrinviljeltäväksi. Isompia viljelyksiä varten tarvitsisi kyllä traktorin.

Lähin pelto on alkanut kasvaa pajua tms. pusikkoa/pikkupuuta. Mikähän olisi paras tapa sen poistoon? Polttaminen?

Olikohan se niin, että syksyllä pitäsi kääntää maa, jos meinaa keväällä viljellä? Vai onko tästä nykyään luovuttu?

Jos päättäisin lunastaa mökin itselleni, ehkä voisin istuttaa jotain näistä:
- omenapuita
- viinimarja- ja karviaispensaita (nyt on yksi kutakin, mutta voisi olla enemmänkin)
- raparperiä
- vadelmia (tuppaavat kyllä villiintymään?)

- persiljaa
- (muita yrttejäkin olisi kiva viljellä, mutta tuppaavat tarvitsemaan kastelua, ehkei hyvä)

- salaattia
- mangoldia
- retiisejä
- pinaattia? Onnistuisikohan?
- rucolaa
- avomaankurkkua
- kesäkurpitsaa

- palsternakkaa (on kiitollinen viljeltävä, kun ei voimakaskasvuisena tarvitse kitkemistä)
- porkkanaa
- perunaa

- herneitä (olikohan niin, että herne typpilannoittaa maan? Mitä muita lannoittajakasveja on?)

- talon eteläpäätyyn voisi tällätä pienen kasvihuoneen tomaateille ja kurkuille

Mistä näkee, onko hevosenlanta palanutta? Syksylläköhän sitä lisättiin maahan?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - elokuu 02, 2019, 10:51:13
Tämä on ihanan idyllinen video Japanista, puutarhan pidosta ja sadonkorjuusta: https://www.facebook.com/cnliziqi/videos/898444713848970/?t=134
(Video alkaa kohdasta, nainen nyhtää jotain maustekasvia, tunnistaako joku kasvin? Kannattaa kyllä katsoa ihan alustakin.)

Ja mikähän tämä ryppyisen pitkulaisen kurkun näköinen köynnöskasvi on?: https://www.facebook.com/cnliziqi/videos/898444713848970/?t=265

(Tahtoo tällaisen kissanmuotoisen uunin pihalle: https://www.facebook.com/cnliziqi/videos/898444713848970/?t=393 )
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - elokuu 02, 2019, 10:56:59
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 02, 2019, 10:45:27
Olen funtsimassa mökin ostoa perikunnaltamme. Se on ns. hornan tuutissa, eli siellä ei ihan piipahdeta viikonloppuisin, vähintään viikoksi pitää mennä. Olen haaveillut kyllä kasvimaasta, mutta en tiedä saisinko aikaiseksi viljellä, semminkin kun kasvimaata pitäisi hoitaa, kitkeä ainakin.

Jos mökki on noin kaukana niin kannattaa unohtaa kunnianhimoisimmat suunnitelmat ainakin alkuun.

Marjapensaat ja hedelmäpuut tulevat vähällä hoidolla toimeen, mutta ne taas vaativat syrjäseudulla suojakseen hirvieläimen kestävän aidan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - elokuu 02, 2019, 13:18:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 02, 2019, 10:45:27
Olen funtsimassa mökin ostoa perikunnaltamme. Se on ns. hornan tuutissa, eli siellä ei ihan piipahdeta viikonloppuisin, vähintään viikoksi pitää mennä. Olen haaveillut kyllä kasvimaasta, mutta en tiedä saisinko aikaiseksi viljellä, semminkin kun kasvimaata pitäisi hoitaa, kitkeä ainakin. Semmoiset jaloilla olevat kasvupenkit voisivat olla kivat (selkä, lonkat ja polvi eivät oikein kestä kyykistelyä), mutta niitä pitää muistaa kastella. Ja kastelua varten pitäisi virittää pumppu läheiselle purolle. Aika työläs operaatio, jonka olen tehnyt vain pari kertaa muutenkaan. Peltoa olisi kyllä mielin määrinviljeltäväksi. Isompia viljelyksiä varten tarvitsisi kyllä traktorin.

Lähin pelto on alkanut kasvaa pajua tms. pusikkoa/pikkupuuta. Mikähän olisi paras tapa sen poistoon? Polttaminen?

Ei siellä asu lähellä jotain maanviljelijää, jonka kanssa voisi tehdä diilin sellaisesta kerran kesässä niittämisestä? Hänelle sen idea voisi olla liittää se EU-lomakkeelle. Heinää (tai mitä siellä nyt kasvaakaan) ei tarvitse edes kerätä talteen. Kunhan vain niittää alas.

LainaaJos päättäisin lunastaa mökin itselleni, ehkä voisin istuttaa jotain näistä:
- omenapuita
- viinimarja- ja karviaispensaita (nyt on yksi kutakin, mutta voisi olla enemmänkin)
- raparperiä
- vadelmia (tuppaavat kyllä villiintymään?)

Marjat, raparperit, omenat ovat kaikki sellaista viljeltävää (mansikka ja vadelmat ehkä kehnoimmin), jotka sopii silloin tällöin paikalle pääsevälle. Kasveihin ei tarvitse montaa kertaa kasvukauden aikana kajota ja riittää, että pääsee aikanaan korjaamaan sadon. Mansikka ja vadelmat tässä huonoja, koska satoa tulee tipottain. Viinimarjat ym. kypsyy koko sato kerrallaan, jolloin sen voi samalla reissulla urakoida talteen.

Lainaa- persiljaa
- (muita yrttejäkin olisi kiva viljellä, mutta tuppaavat tarvitsemaan kastelua, ehkei hyvä)

Mukana kulkeva ruukku, jonka voi ottaa mukaan, kun lähtee kaupunkiasuntoonsa? Maahan istutetut yrtit kyllä monet jotakuinkin hoitaa itse itsensä, jos ei nyt ihan kaikkein kuivin ja paahteisin paikka ole. Jotkut suorastaan leviää holtittomasti (minttu, mäkimeirami). Mutta sellaiset monivuotiset itsestään huolehtivat on varsin mukavia (sitruunamelissa, lipstikka viinisuolaheinä, timjami).

- salaattia
- mangoldia
- retiisejä
- pinaattia? Onnistuisikohan?
- rucolaa
- avomaankurkkua
- kesäkurpitsaa

- palsternakkaa (on kiitollinen viljeltävä, kun ei voimakaskasvuisena tarvitse kitkemistä)
- porkkanaa
- perunaa
[/quote]

Perunamaa ei myöskään vaadi jatkuvaa hoitoa. Kstelustakin sanotaan, että istutuksen jälkeen perunalle vettä seuraavan kerran kattilassa.

Lainaa
- herneitä (olikohan niin, että herne typpilannoittaa maan? Mitä muita lannoittajakasveja on?)

Pavut, apila.

Lainaa- talon eteläpäätyyn voisi tällätä pienen kasvihuoneen tomaateille ja kurkuille

Vaatii jatkuvaa hoitoa - sekä kastelua että tuulettamista ja muutoinkin kasvustoista huolehtimista. Kuulemma hoitoa vaatii enemmän pieni kasvihuone kuin suuri - sanovat.

Jos voi olla koko kesän paikan päällä, niin silloinhan ei ole niin rajoitettua, mitä kasvattaa. Jos joutuu olemaan pidempiä aikoja poissa ja sattuu helteiset säät...
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - elokuu 02, 2019, 14:26:22
Siellä on aiemmin eräs lähinaapuri niittänyt juurikin heinät, mutta nyt on hänellä vähemmän elikoita, ei ole tarvinnut senkään vertaa.

Lipstikka, viinisuolaheina ja sitruunamelissa ovat loistoideoita, niistä tykkään kovasti. Tai no en kyllä muista, milätä lipstikka maistuu, mutta eikös sitä käytetä aromivahventeena lihaliemessä? Joten voi sopia vaikka mihin rukaan maullisesti.

Vadelma on vähän fittimäinen, se kun leviää niin holtittomasti. Toisaalta sille voisi uhrata juurikin sen osan lähipeltoa, joka nyt kasvaa pajukkoa. Jos siis onnisuu pajukon jotenkin kitkemään.

Pavut ovat myös loistoidea. Voiko apilanlehtiä syödä? Kukista muistaakseni voi tehdä teetä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - elokuu 02, 2019, 15:30:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 02, 2019, 13:18:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 02, 2019, 10:45:27

- herneitä (olikohan niin, että herne typpilannoittaa maan? Mitä muita lannoittajakasveja on?)

Pavut, apila.


Lepät ja lupiinit myös. Niiden istuttaminen tosin ei ole kovin hyvä idea.  :P

Mutta typen puute lienee puutarhurin murheista pienimpiä. Sitä tulee taivaalta lisää ihan pyytämättäkin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - elokuu 02, 2019, 15:43:45
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 02, 2019, 14:26:22
Siellä on aiemmin eräs lähinaapuri niittänyt juurikin heinät, mutta nyt on hänellä vähemmän elikoita, ei ole tarvinnut senkään vertaa.

Lipstikka, viinisuolaheina ja sitruunamelissa ovat loistoideoita, niistä tykkään kovasti. Tai no en kyllä muista, milätä lipstikka maistuu, mutta eikös sitä käytetä aromivahventeena lihaliemessä? Joten voi sopia vaikka mihin rukaan maullisesti.

Vadelma on vähän fittimäinen, se kun leviää niin holtittomasti. Toisaalta sille voisi uhrata juurikin sen osan lähipeltoa, joka nyt kasvaa pajukkoa. Jos siis onnisuu pajukon jotenkin kitkemään.

Pavut ovat myös loistoidea. Voiko apilanlehtiä syödä? Kukista muistaakseni voi tehdä teetä.

Apilaa voi syödä, jos on lammas:) Se oli siis mukana listalla vain typpilannoittajana, ei niinkään ihmisravinnoksi kasvatettavana vihanneksena. Tai siis - kyllä apilaa syödä voi ja vaikka käyttää apilankukkia syötävinä koristeina, mutta ei sitä kannata salaatiksi kasvattaa.

https://kaupunkiviljely.fi/mita/syotavat-kukat/

Puutarhavadelman ei kannata antaa levitä holtittomasti, vaikka tilaa olisikin. Sehän - jos haluaa marjasadon talteen - pitäisi tukea ja pitää kasvusto tosi kapeana, jotta marjat on kerättävissä. Marjoneet oksat pitäisi joka kevät leikata pois, ettei tuloksena ole risukko. Meillä on mökillä sellainen villiintynyt ja liian laajalle levinnyt vadelmapöheikkö (puutarhavadelmaa kuitenkin). Kyllä sieltäkin vadelmia tulee, mutta on ihan mahdotonta edes kuvitella keräävänsä sadon edes välttävästi talteen. Vaikka tein pöheikköä halkomaan muutaman käytävän ja laitoin reunoille jonkinlaiset tuet, niin tuollainen pöheikkö on täynnä pitkiä nokkosia ja marjojen painosta maahan taipuvia oksia. Vähän reunoilta voi keräillä vadelmaa, mutta aina samalla saa muutaman nokkosenpolttaman. Vadelmamatojakin marjoissa on. Isompi homma kuitenkin taitais olla siinä, jos yrittäisi häätää puskat. Olkoot. Tyydyn keräämään sen verran kuin jaksan - ja siinäkin on vadelmaa ihan kotitarpeiksi. Osa marjoista on pikkuruisia, mutta osa ihan puutarhavadelman kokoa.

Vielä lisäyksenä: Tänä kesänä kasvattelin sokeriherneitä pienen rivillisen. Helppoa kuin heinänteko ja silmänilo, sillä kukat kauniita kaksivärisen violetteja. Melkeinpä tuoksuherneen veroinen kukinta. Herneet palkoineen hyvää syötävää vaikkapa salaatissa - tai sellaisenaankin. Sokerihernettä ei edes tahdo kaupasta tai toreilta löytää, kun kaikkialla myydään vain sitä silpoydinhernettä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 03, 2019, 18:55:58
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 02, 2019, 10:28:06
Hipin linkkaaman taulukon mukaan tuo Hipin mainitsema ja videon tyttöjen kokeilema (karuin seurauksin) kaikkein tulisin chili on tuplasti niin vahva kuin naga (jonka luulin olevan se vahvin). Sain kerran kaveriltani pienen koeputkilollisen nagaa. Siitä vajuuntui vuoden aikana tuskin silmin havaittava määrä. Esim. kolmen litran pataan sitä pystyi laittamaan vain veitsenkärjellisen, eli olemattoman vähän. Omaan käyttööni siis kelvoton mauste. Mutta en kestäkään yhlenmääräistä tulisuutta. Minulle riittää Lidlin tuorechilien tulisuus aivan mainiosti. Joskus laitan vain hedelmälihan, ja isompaan pataan ehkä kaiken siemenineen päivineen, kantaa lukuunottamatta.

Oliko putkilo samanlainen kuin täällä https://www.fataliigourmet.net/Tuotteet

Tuolta olen ostellut noita jauheita, mutta sillion kun muistan sivustolla käydä, niin aina on nuo tulisimmat loppu. Nyt näytti jotain tulisiakin olevan. Nuo jauheet on käteviä varalla, jos sattuu tarvitsemaan eikä tuoretta ole käsillä. Samoin jauhe on kätevää silloin, kun on tehnyt ruuan "lasten makuun" ja haluaa lautasella vähän säätää makua. itselläni on puoli putkiloa Naga-jauhetta vielä vanhoja hankintoja jäljellä. Pakkasessa on useampaa vahvuutta, joten varsinaisesti ruuanlaittoon ei noita jauheita tule enää käytettyä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - elokuu 03, 2019, 19:36:59
Taisi se tuontapainen putkilo olla.

Jos sulla tulee liikaa chiliä kasvatettua, oletko koskaan harkinnut tehdä fermentoitua setsuanilaista (Sichuan) chili-härkäpapu-maustetahnaa?
People's Republic of Fermentation // Episode 03: Chili Bean Paste, At The Heart Of Flavor (https://www.youtube.com/watch?v=rGKX3nHItq4) (9 min)
Tässä käsinvalmistettuna: 川菜之魂——豆瓣酱 (https://www.youtube.com/watch?v=rUU9n763-zc) (5 min)

Mitä pidempään valmistus kestää, sitä miedompaa tulisuus, mutta vastaavasti enemmän umamina/syvyyttä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - elokuu 05, 2019, 23:15:43
Tässä itujen kasvatusta Kiinassa matalassa maakuopassa, joka katettu kivellä ja "sinetöity" mullalla:
https://www.youtube.com/watch?v=zSlsmjc4Idg
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 06, 2019, 11:30:27
Tänä vuonna olen kasvatellut vaan salaattia, viinisuolaheinää ja sen tyyppistä kesällä syötäväksi, laitoin tulemaan keväällä. Erityisen ilon aiheutti viinisuolaheinä ja tilli, jotka nousivat viime vuotisesta noin vaan uusiksi. Saa nähdä, miten käy ensi vuonna!

Herne alkoi ensi kesää ajatellen kiinnostamaan. Meillä taitaisi olla sitä varten jo valmiiksi aitaa, jota myöten voisi hyvinkin kasvaa.

En ole kunnianhimoinen tässäkään asiassa, mutta on kuitenkin tosi kivaa jotain yrttiä nappaista omista ruukuista, kun ulkona joka tapauksessa ruokaa laittaa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - elokuu 07, 2019, 09:20:27
Bambunversot ovat ihanan makuisia, niitä voi hapattaa, kuivata ja umpiosäilöä. Ja bambu kasvaa itsekseen, eikä tarvitse hoitoa. Kuinkahan bambu menestyy Suomessa?

Ja onko aivan kamala leviämään, mitä vähän epäilen? Voisi tulla naapurisopu koetukselle, jos leviäisi naapurin hakkuuaukealle....

Tässä kaunis kiinalainen video bambun versojen keruusta ja käytöstä kokkauksesta:
李子柒 : 听说爱吃螺蛳粉的朋友,都很可爱阿! 螺蛳粉完整版  (https://www.youtube.com/watch?v=4vQ5vbRbSaQ) (10:17)

Lisäys. bambua käytetään ruokiin, rakennusmateriaalina, polttopuuna, työkalujen ja astioiden valmistukseen sekä tekstiilien raaka-aineena, ja Ähtärissä sitä on koeviljelty hyvin tuloksin:
Keskisuomalainen (https://www.ksml.fi/kotimaa/Bambun-koeviljelyksest%C3%A4-lupaavia-tuloksia-%E2%80%93-vuodessa-l%C3%B6ytyi-useita-Suomen-talven-kest%C3%A4vi%C3%A4-lajikkeita/1015457)

Pandalle lähiruokaa – bambun koeviljely käynnistyy Suomessa (https://yle.fi/uutiset/3-8876314)
Ähtäriin istutettiin neljä bambulajia Fargesia nitida, Fargesia murielae, Fargesoa dracocephala ja Phyllostachys aureosulcata.
... Bambunviljelyn kannalta suurin haaste on Luokkakallion mukaan Suomen kuiva kevät. Nyt istutetut lajikkeet kasvavat 2000-3000 metrin korkeudella kosteassa ilmastossa. Nyt Ähätrissä haussa on paikka, joka ei kovasti routisi, jonka pohjamaa olisi karkeaa ja päällä ohut ruokamultakerros.

https://www.ilkka.fi/tilaajalle/maakunta/bambu-nauttii-kesakosteasta-1.2083124
– Bambulajeja on tuhansia, ja niiden keskinäiset erot ovat yhtä suuria kuin vaikka kuusen ja männyn. Myös lajien sisällä on suuria eroja.
– Vain tiettyjä lajeja voidaan tuoreena pistää poskeen. Ne ovat usein lajeja, joita löytyy wokkivihanneksista. Osa lajeista taas on hyvin myrkyllisiä.
- Hentovartisesta taimesta voi hyvällä tuurilla varttua käsivarren paksuinen verso. Salon mukaan kidutusvälineenäkin tuttu robusta, eli roteva bambu, kasvaa kolmevuotiaana 90 sentin päivävauhtia.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Brutto - elokuu 07, 2019, 09:28:02
Pitäisi istuttaa muutama tuija. Onko kartiotuijan ja timanttituijan välillä eroja kestävyydessä ja onko nyt huono aika istuttaa niitä?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 25, 2019, 16:26:39
Nyt olen hoitanut elämäni ensimmäisen Orkideasynnytyksen. 😍

Vihdoin uskaltauduin leikkaamaan napanuoran yli vuoden ikäiseltä vauvelilta, joka oli kasvanut tyttäreni hääpöydän orkidean kukkavanaan. Varovasti sen istutin omaan ruukkuun ja nyt sitten jännitän, onnistuiko se. Tämä orkidea onkin ollut poikkeuksellisen elinvoimainen siitä huolimatta, että se oli myyntiä varten kokenut väkivaltaisen värjäysoperaation. Ostettaessa se oli "royal blue", mutta oikeastihan nuo ovat valkoisia, jotka värjätään pistämällä kukkavanaan mustetta tai jotain väriainetta, joka sitten värjää sen kukan todella upeaksi.

(https://i.pinimg.com/originals/fd/9f/f7/fd9ff7d09a41ebec13bd2e8f99b73d31.jpg)
(kuvituskuva: royal blue)


Pitäisi nuo vanhat orkideat melkein kaikki istuttaa uudelleen, kun ne alkaa pukata itseään ylös nykyisestä kasvutilastaan. Huolettaa kuitenkin, että onnistun ne sitten saamaan hengiltä, kun vihdoin olen monen vuoden jälkeen onnistunut kukittamaan niitä uudelleen. Mutta ehkä yksi kerrallaan ja aloittaen kriittisimmästä.

Silloin, kun kuvittelin olevani taitava viherpeukalo, onnistuin tappamaan kaikki silloiset orkideani viimeistään uudelleen istutukseen, ellei ne heittäneet henkeään jo sitä ennen. En tiedä mitä tein hoidossa väärin vai oliko elinolostuhteissa muuten vain jotain niille sopimatonta. Nyt käy melkein niin päin, että niitä tulee hankittua liikaa, sillä hyvin usein lankean ostamaan uuden, kun noiden hinnatkin on pudonneet melkoisesti siitä, mitä ne joskus ovat olleet. Kun hyvän yksilön löytää, niin kukinta saattaa kestää useamman kuukauden, joten sijoitukselle tulee hyvää vastinetta verrattuna moneen muuhun kukkivaan kasviin, jonka kukinta saattaa lurpahtaa hyvinkin nopeasti ammattimaisen teholannoituksen päätyttyä.

****
Aamulla olin pihakukkia hoitamassa ja ne riivatun kurtturuusut tosiaan lähti uudelle kukinalle, kun saksin latvukset, jotta ruusunmarjoja ei tulisi. Eli pian sitten nypin marjanraakileita uudemman kerran :)

Marketat ja tähtisilmät rehottavat istutusalueella vähän turhankin rehevänä. Mutta jos jollain on käyttöä noin 30-40 cm korkeille hiukan pensasmaisille runsaasti kukkiville kukille, joista myös hyönteiset pitävät, niin noita voin suositella. Nuo näyttää kestäneen ne paahteiset helteet samoin kuin kaatosateet, jotka pieksivät niitä täysin ilman mitään suojaa. Pikemminkin ne nyt innostuivat uuteen vahvaan kukintaan.

Pihalle piilottamani ylimääräiset chilit, jotka eivät parvekkeelle mahtuneet, näyttävät myös viihtyneen hyvin. Enpä merkannut ruukkuihin, mitä sinne vein, mutta kapeista lehditä päätelleen Rawit tuottaa myös hedelmää. Kaksi muuta on kyllä kukkineet reippaasti, mutta ainakaan vielä hedelmiä ei näy. Noiden kanssa olin kyllä auttamatta myöhässä, mutta taidanpa ensi kesänä viedä pihalle jo aikaisemmin ja hiukan aurinkoisempaan paikkaan. Pihassa on aika paljon monivuotisia istutuksia ja pensaita, joten niiden katveeseen on kiva piilotella noita omia kokeiluja. :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 12, 2019, 21:41:48
Eipä mennyt kuin kymmenen kuukautta, kun sain työkavereiden hankkiman lahjan (kasvilamppu) otettua käyttöön :D

Oli melkoinen homma avata paketti, kun siinä oli minimoitu hukkatila ja tuossa on monen muotoista osaa, joten pahvitaitoksia oli valtava määrä. Jostain syystä yritän aina avata pakkaukset niin, että en niitä revi holtittomasti, vaan puran siististi siltä varalta, että pakkaukselle keksisin vielä jotain käyttöä. (Samoin kaikki narut avaan solmuista ja pistän talteen enkä niitä katko) Tätä pakettia purkaessa mietin, miten pitkään pakkauskokonaisuutta oli mietitty ja kehitelty.

Oma nokkeluustestinsä oli lampun kokoaminen, mutta onnistui sekin ohjetta seuraten, kun ensin mietti, miten sen oli tarkoitus toimia.

Hetken mielijohteesta tuon tänään komeron perukoilta nyt kaivoin esiin, sillä ajattelin kokeilla, onko siitä jotain hyötyä taimikasvatuksessa aivan väärään aikaan vuodesta.
Tein itävyystestin Carolina Reaperille ja 2/3 on tullut mullasta esiin, eli ihan ok. Tosin ne oli kaikki punaisesta versiosta, kun siinä oli eniten siemeniä. Testin oli tarkoitus kestää vain sen verran, että näen itävyysprosentin suunnilleen, mutta sitten muistin tuon käyttämättömäksi jääneen kasvilampun, joten testi nyt jatkuu vielä jonkin aikaa ainakin.

Aika ruma rotisko se vaan on, ei kyllä mikään sisustuselementti, vaikka musta onkin. Eikä sille ole oikein hyvää paikkaa, joten nyt se on keittiön pöydällä kunnes saan tehtyä vähän kukkatöitä ja järjestelyjä. Laittelin siihen valon piiriin chilitaimien lisäksi joukon parisen viikkoa sitten hankkimani minikasvit, jotka edelleen odottavat istutusta hiukan isompaan multaan.

Vaikka itse lamppu ei ole mikään kaunotar, niin sen valossa olevat kasvit näyttävät kyllä huomattavasti hehkeämmiltä kuin normaalivalossa.

---

Parvekechileistä pistin jo suuren osan pois ja jätin vain ne, joissa on kunnollista satoa vielä tulossa. Nyt on sekin todistettu, että liikaa ei tosiaan kannata noita laittaa tulemaan, koska tilaa on vähän. Ne joutuvat liian ahtaalle ja valoa ei sitten kaikille riitä tasapuolisesti ja ötökkätorjunta on liki mahdotonta. Jos kasvit ovat riittävän harvassa, noita ongelmia ei tule. Tämä nyt on jo pakko uskoa ja ottaa opiksi seuraavaa vuotta varten. Viisi tai kuusi kasvia on maksimi ja silloin parvekkeella vielä mahtuu jopa kuivattaa pyykkejä. Ensi kesälle laitan vain kolmea lajia ja niistä säästän kaksi yksilöä kustakin kasvatukseen.

Silmämääräisellä arviolla noissa jäljelle jääneissä on noin litran verran hedelmiä kypsymässä. Niiden kypsymistä edistääkseni napsin niistä latvukset ja kukat ja nuput pois, mutta se näytti innostaneen uutta kukkaa pukkaamaan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 13, 2019, 05:15:12
Meillä on sivupihalla kaksi koivunkantoa, jotka ovat jo alkaneet lahoamaan. Mies niitä jo havitteli perusteellisempaan hävitykseen, mutta minä sanoin jyrkästi ei. Nyt tänä alkusyksynä päättäväisyyteni palkittiin!

Kannot ovat antaneet erittäin runsaan sadon koivunkantosientä: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/koivunkantosieni (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/koivunkantosieni)

Olen kuullut, että homma toimii juuri näin, yhtenä vuonna sienet maagisesti ilmestyvät, saattavat pysyä pari, kolme vuotta ja hävitä sitten. Eli ilmeisesti kannon täytyy olla jossain juuri oikeassa vaiheessa tuottaakseen sieniä.

Parashan nuo olisi kuivata, mutta se on tuskallista hommaa, joten taidan vain laittaa tattien kanssa pakkaseen. Mutta siitä enemmän ruokaketjussa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 15, 2019, 23:40:09
Juu, koivunkantojen kannattaa antaa lahota, sillä koivunkantosienet ovat herkullisia ja helppoja poimiakin kun ilmestyvät ryppäinä samaan paikkaan. En usko, että sienet oikeastaan katoavat, vaan niiltä vain loppuu sopivan laho alusta itiöemän kasvattamiseen. Ainahan voi koivuhaketta ripotella siihen kannon ympärille ja kariketta tai multaa hieman päälle, niin sopivaa kasvualustaa valmistuu taas lisää. Sienen itiöt säilynevät paikalla silloinkin kun itiöemiä ei putkahtele näkyviin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 15, 2019, 23:43:05
Tänä vuonna kevään ja alkukesän kukat ovat kukkineet myös syksyllä: kullero, juhannusruusu ja tarhakylmänkukka. Ostin taimimyymälän jämäpöydältä yhden kurjenpolven ja sekin on tehnyt yhden kukkavanan. Kurjenpolvi tosin taitaa olla lajiketta, jonka kukintakausi on normaalistikin pitkä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Brutto - syyskuu 18, 2019, 18:44:09
Minulla on ollut isossa piharuukussa hortensia ja mietin että istuttaisinko sen pysyvästi pihalle vai heitänkö pois. Se on vielä ihan hyväkuntoinen, mutta en usko että se talvehtii ruukussa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 18, 2019, 18:53:35
Ei ole omaa kokemusta, mutta tuosta löytyy ohjetta https://www.plantagen.fi/hortensia.html

Anna hortensian talvehtia ulkona, älä sisällä
Ulkona hortensia jatkaa kasvuaan ja tuottaa nuppuja, jotka kukkivat seuraavana vuonna. Hortensian nuput on hyvä suojata talveksi peittämällä kasvi lehdillä tai vastaavalla. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta istuttaa hortensiaasi ulos talveksi, voit yhtä hyvin luopua kasvista, sillä se ei selviä talvikaudesta sisätiloissa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 22, 2019, 08:56:51
Eilen päättyi parvekkeen satokausi ja melkoinen siivoaminen siinä taas oli. Joka syksy sama manaaminen, että seuraavaksi kesäksi en kyllä noin paljoa laita viljelyksiä. Vaikka olin reilu kuukausi sitten osan jo pannut pois, niin kyllä niitä vieläkin riitti, sillä olin tuonut pihalta muutaman lasituksen taakse kypsymään.

Pienen kipollisen keräsin puolikypsiä chilejä sisälle jälkikypsytykseen sisälle. Jos kypsyvät niin ok, ja jos ei, niin eipä tuo iso menetys ole. En kuitenkaan kokonaisia kasveja sisälle ottanut, sillä niihin oli näköjään tullut jotain ötökkää enkä viitsinyt nähdä puhdistamisen vaivaa.

Melkoinen puuha oli pelkästään ruukkujen peseminen. En kehdannut lähteä niiden kanssa ulos vesipostille, kun se ei ole yksityiseen käyttöön tarkoitettu. Isohkoja ruukkuja oli toista kymmentä ja niiden peseminen piti tehdä kaksivaiheisesti, ettei multaa joudu viemäriin. Täytin ämpärin vedellä ja huuhtelin jokaisen erikseen mullasta ja sen jälkeen huuhtaisin ne vielä juoksevan veden alla siitä likavedestä. Multaisen veden jätin asettumaan useammaksi tunniksi ja sen jälkeen kaadoin varovasti siitä puhdistuneen veden pois ja lopulta keräsin pohjalla olevan mullan biojätteeseen.

Parvekkeelle jäi vielä Ihmeköynnös, jonka leikkasin alas ja otan myöhemmin sisälle. Saapa nähdä sitten leikkasinko liikaa vai jaksaako vielä pukata uutta lehteä taas vuodenvaihteen jälkeen. Nyt se on paljaana risukkona. Laventelin jätin myös parvekkeelle ja pitää nyt selvittää  saako sen talven yli pidettyä sisällä, vai leikkaanko ja kuivatan oksat tuoksupussukoihin. Sain tuon laventelin kesällä eikä siitä ole aikaisempaa kokemusta.

---
Hyvin on lähtenyt kasvamaan ne lampun alla olevat pari chilin tainta. Hiljattain istutin ne omiin ruukkuihinsa. Selvä ero on tuossa, että valo tulee suoraan ylhäältä, sillä taimissa on jo aika monta lehteä, mutta ne ovat pysyneet matalina ja lehdet ovat lähellä toisiaan. Tavallisesti tuolla lehtimäärällä taimen pituus on moninkertainen. Tosin on sanottava, että nuo nyt ovat eri lajiketta, joiden kasvutapaa en ennestään tunne. Mutta tuo pitkäksi rimpulaksi kasvaminen tähän asti on ollut jokseenkin lajikeriippumatonta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 22, 2019, 12:55:13
Miten chilejä kypsytetään? Kulhossa huoneenlämmössä?

Omena erittää jotain kaasua (etyleeni?), joka kypsyttää ainakin muita hedelmiä. Sitä voi käyttää hyväkseen niin, että sulkee muovipusiin ne kypsytettävät yhdess omenan kanssa. (Ja muistaakseni siitä syystä ei suositella, että vihanneslaatikkoon laitetaan omenia, sillä ne nuupahduttavat vihannekset.)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 22, 2019, 13:07:59
Chilejä ja minitomaatteja olen kypsyttänyt ihan vain laakeassa kipossa huoneenlämmössä.

Nyt stten chilifoorumilta kävin kurkkimassa olisiko parempia vihjeitä ja siellä on kokemusta, että omena nopeuttaa kypsymistä.  Osa sitten liputtaa huoneenlämmön ja osa jääkaapin puolesta. Jääkaapissa kypsyminen on hiukan hitaampaa, mutta nahistuminen vähäisempää. Nyt on kokeilu menossa, että osa jääkapissa ja osa työpöydän nurkassa. Joskus niiden tomaattien tiimoilta etsin vastaavaa tietoa ja niistä mainittiin paperipussikonsti, eli raakileet ja omena samaan paperipussiin väljästi lappeelleen työpöydän nurkkaan.


Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 29, 2019, 16:48:45
Otin aikaisemmin ompun kera jääkaappiin kypsymään laittamani chilit myös huoneenlämpöön ja aika pian ne alkoivatkin vaihtaa väriä tumman vihreästä keltaiseksi. Jääkaapissa ne olivat juuri siksi, etten ollut varma siitä minkä värisiä niiden olisi pitänyt olla, kun ruukkujen merkinnät taisi jossain vaiheessa unohtua enkä hedelmän muodosta pystynyt päättelemään. :)

Hiukan nuo alkaa nahistua, mutta ei se haittaa. Muutaman päivän välein olen niistä kypsyneet noukkinut pakastimeen eikä noita nyt enää paljoa ole jäljellä. Jos kaikki ei jaksa kypsyä, niin ei ole iso menetys laittaa sitten ne viimeiset pois. Mutta siis huoneenlämmössä kypsyminen on kyllä paljon nopeampaa kuin jääkaapissa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 13, 2019, 17:29:25
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 12, 2019, 21:41:48
Eipä mennyt kuin kymmenen kuukautta, kun sain työkavereiden hankkiman lahjan (kasvilamppu) otettua käyttöön :D
---
Tein itävyystestin Carolina Reaperille ja 2/3 on tullut mullasta esiin, eli ihan ok. Tosin ne oli kaikki punaisesta versiosta, kun siinä oli eniten siemeniä. Testin oli tarkoitus kestää vain sen verran, että näen itävyysprosentin suunnilleen, mutta sitten muistin tuon käyttämättömäksi jääneen kasvilampun, joten testi nyt jatkuu vielä jonkin aikaa ainakin.

Carolina Reaper on pukannut ensimmäisen kukkansa auki keinovalon alla ja nuppuja on hyvä joukko. Tämä kukkimaan innostunut taimi on noin 15cm korkea ja kaverinsa hiukan kituliaampi.

Tässä kolmen kuukauden aikana pariin otteeseen olen joutunut jotain ötökkää niistä putsaamaan ja tuo kituliaampi sai niistä pahemmin siipeensä. Ilmeisesti olen myös hiukan liian niukasti kastellut noita, kun talvellahan vähennetään kastelua. Mutta en sitten osannut ajatella sitä, että nuohan nyt viettävät kesäistä kasvukautta sen lampun alla ihan riippumatta siitä, miltä ulkona näyttää. Nyt olen varovaisesti lisännyt kastelua.

Voi olla, että tuon kituliaamman vielä hylkään, ellei se lisäkastelusta ala kasvaa kohisten kaveriaan kiinni.

Kukka kyllä tuli odotettua nopeammin, mutta sille lienee selityksenä, että aikaisemmat chilit olen alkukasvatuksen jälkeen siirtänyt parvekkeelle keväällä huhti-toukokuussa, jolloin on vielä aika viileää ainakin öisin, joten se on noita hidastanut varmasti.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 07, 2020, 18:20:28
Chilin kasvatuksesta:
Suomalainen chiliguru paljastaa: Syy, miksi chiliä ei kannata ostaa supermarketin laarista  (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/suomalainen-chiliguru-paljastaa-syy-miksi-chilia-ei-kannata-ostaa-supermarketin-laarista/7454478#gs.qbjoq6) (MTV)
Ilmeisesti chinese- ja annuumryhmiin kuuluvat chilit ovat herkimpiä saamaan ötököitä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 07, 2020, 18:41:16
^
Lainaus yllä olevasta linkistä:
– Kun syöt itse kasvatettua chiliä, tiedät suurinpiirtein mitä pistät suuhusi. Kun menet supermarkettiin ja ostat punaista tai vihreää chiliä Hollannista, se saattaa olla mitä tahansa, Mattlar sanoo ja jatkaa:

– Unohda perusmarkettichilit. Varsinkin Etelä-Suomessa isoimmissa kapoissa alkaa olla jo saatavilla suomalaisten ammattiviljelijöiden chilejä. Osta sieltä niitä kunnon chilejä.



Omassa ruokakaupassani on joskus chilitarjouksia ja silloin ne myydään irtotavarana otsikolla "punainen chili", "keltainen chili" jne. Ripitin tuosta kauppiaan ja sanoin, että ethän pistä omppujakaan myyntiin pelkän värin perusteella. Kyllä chilistäkin pitää lajike kertoa ja tulisuusaste, ettei kokemattomat pilaa ruokiaan. Noiden joukossa kerran Rawit -lajiketta, joka oli monin verroin tulisempaa kuin ne miedohkot peruschilit, joita yleensä myydään.

En nyt malttanut tuota ohjelmaa katsoa, mutta ehkä myöhemmin.
Noista ötököistä olen huomannut, että parvekeviljelyssä niitä tulee huomattavan helposti pienenkin kasteluvirheen jälkeen. Sen sijaan yllätys oli, että viime kesänä pihalle viemäni chilit säästyivät ötököiltä ilmeisesti luontaisten vihollisten ansiosta. Harmikseni olin laittanut ne turhankin suojaiseen paikkaan, johon aurinkoa ei tullut ihan riittävästi, joten sato jäi vähän myöhälle.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 07, 2020, 21:01:58
Tänään mylläsin kompostorin sisällön oikein kunnolla. Ilmanvaihtohäkkyrät olivat muljahtaneet sijoiltaan, ja kompostori oli täynnä. Ensin piti yläkautta ottaa pari muuttolaatikollista möhnää ja sitten vielä yksi laatikollinen alakautta, että pääsi osiin käsiksi. Saapas nähdä, saanko nyt entistä parempia lukemia aikaiseksi. Lämpömittari on enimmillään näyttänyt 28 astetta, kun asteikkoa riittäisi 80 asti.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 20, 2020, 17:04:37
Voihan ryönä!

Kävin tänään kotiin tullesani tarkistamassa pihan kevätkukkaistutukset, jotta onko puput kaivaneet kukkasipuleita eineeksi ja mitä näinkään. Sekä krookuksia että narsisseja on punkenut pintaan. Pikemminkin olin aiemmin huolissani siitä pitkästä sateisesta jaksosta, jotta onkohan ne silpulit ihan mädänneet maahan. Mutta ne onkin nyt sitten alkaneet kasvaa. Ei kuitenkaan kaikki, vaan muutamia siellä täällä, mutta kuitenkin joka paikassa, mihin niitä olin jemmannut.

Mitenhän nyt käy, jos tulee pakkaset? Nuo kasvamaan lähteneet ilmeisesti jäätyvät ja tuskin enää keväällä uutta vartta alkavat tehdä.

Olin niitä nyt vähän enemmän hankkinut, kun edellisenä keväänä ne niin sievästi kukkivat. Se oli ensimmäinen kerta, kun noita sipulikasveja kokeilin ja varsin menestyksekkäästi siis. Eihän tuo nyt kamalan iso investointi ollut, mutta vähän silti harmittaa, jos nuo nyt hukkaan meni.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 26, 2020, 20:06:40
Kompostori on nyt ollut pari päivää 32 asteessa. Saa nähdä, nouseeko lämpö vielä. Ruokin sitä parin päivän välein keittiöjätteillä, ja samalla pistän sekaan lumilapiollisen lehtiä (lähinnä tammen-) ja hämmennän.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 24, 2020, 12:25:47
Tuossa jokunen aika sitten laitoin chilien siemeniä ruukkuihin itämään. Kohtalaisen hyvin maltti säilyi, sillä vain viittä lajiketta nyt laitoin, jotta kesällä en sitten tuskastu parvekkeen ahtauteen. Tosin vieläkin on riski, että noista viidestä lajikkeesta lankean tekemään varakappaleita, sillä latoin useamman siemenen kuhunkin ruukkuun ja tarkoitus oli sitten harventaa niin, että vain vahvin jää jäljelle. Kokemuksesta vähän arvelen, että voi jäädä kaksikin vahvinta.

Laitoin kahta eriväristä Habaneroa, Aji Cristalia ja kahta eriväristä Carolina Reaperia. Yllättäen Aji Cristal, joka on ollut aina parhaiten itänyt lajikkeeni, lähti huonoiten itämään. Jouduon siihen ja toiseen Habaneroon laittamaan uudet siemenet vielä. Toinen Habanero iti varmaan sataprosenttisesti ja katsoin, että sitä pitääkin jo harventaa. Parin tunnin päästä sitten meniin harvennuspuuhaan, niin epäuskoisena tuijotin ruukkua. Kahdessa taimessa oli jäljellä vain yksi sirkkalehti ja muissa ei sitäkään, vaan tyhjät varrentyngät jököttivät ruukussa. Aatun ryökäle oli käynyt parturoimassa sen.
[Olen piirtänyt valmiiksi jo kissannahkarukkasten kaavat ja ne on vain toteutusta vaille valmiit  >:( ]

Enpä tuolle parturoidulle sitten tehnyt mitään ja hyvä niin. Ne kaksi nyt näyttävät säilyneen hengissä sen yhden lehden varassa ja uusi lehtipari on syntymässä. Mutta kyllä tosiaan harmitti. Noista nyt ei osaa sanoa, miten vahvoja ne ovat. Toisaalta, ei tässä vielä ole hoppu ja jos noista ei näytä hyvät taimet kasvavan, niin vielä ehtii laittaa uudekin siemenet itämään.

Toistaiseksi olen onnistunut välttämään minitomaattien kylvämisen. Mielellään niitäkin laittaisin, sillä niistä on iloa koko kesän ja pitkälle syksyyn, mutta kun ne kasvit kasvavat niin suureksi ja kuumimpaan kesäaikaan niitä saa olla jatkuvasti kastelemassa, niin ovat melkoisen vaivalloisia. Jo monena vuotena olen päättänyt, että "ei enää ensi vuonna" ja nyt se näyttää pitävän.

Tätä kirjoittaessa palautui mieleen parin päivän takain salaattitarpeiden pilkkominen. Olen nyt ostanut niitä kohtuuedullisesti saatavia suippopaprikoita, jotka on pakattu kolmen erivärisen paprikan pussukkaan. Siinä nimittäin kävi mielessä, että niitähän voisi kokeilla parvekeviljelyssä tehdä vaikkapa keltaisen ja oranssin. Olen joskus ennen tuota chiliviljelyn aloittamista laittanut pilanpäiten tavallisen punaisen paprikan kasvamaan ja se tuotti kyllä ihan mukavan sadon siihen nähden, että joutui olemaan Kontulan asuntoni kuumalla parvekkeella. Nyt voisi olla hiukan helpommat olot paprikallekin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 24, 2020, 12:33:02
Onko sinulla jotain terveydellistä syytä viljellä nimenomaan noita kaikkein tulisimpia chililajikkeita?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 24, 2020, 12:56:54
Ei mitään erikoisempaa. Satuin vaan saamaan vävypojalta paketin noita Carolina Reapereita. Paketissa oli kolmaea eri väriä. Otin siemenet talteen niistä ja nyt vaan kokeilen, miten ne kasvaa. Ne alkuperäiset hedelmät sitten kuivatin uunissa ja jauhoin pieniksi hitusiksi, sillä se on kätevin keno käyttää tuota lajiketta ruuanlaitossa.

Niitä mietoja kaupan chilejä on ympäri vuoden tyrkyllä kaupassa, joten ei niiden viljelyssä olisi oikein mitään ideaa. Mieluummin viljelen sallaisia, joissa on potkua riittämiin tilavuuteen nähden, niin ei pakastin täyty chileistä :)

Chilien sieto muuten kasvaa melkoisesti. Aivan alussa saatoin yhden pienen Aji Cristalin pilkkoa isohkoon pataruokaan. Nyt niitä menee pienepäänkin keitokseen pari ja saatan laittaa Habereroa vielä lisäksi. Kokonainen Aji Cristal on ihan ok pilkkoa yhden aterian wokkivihannesten joukkoon. Näyttää kulutus vain kasvavan vuosi vuodelta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 24, 2020, 13:13:54
Luulen, että itsekin olen siedättymässä yhä tujummille chileille. Kaupan mietoja chilejä käytän usein niin, että pilkon ne siemenineen ja kalvoineen päivineen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - helmikuu 24, 2020, 17:12:54
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 26, 2020, 20:06:40
Kompostori on nyt ollut pari päivää 32 asteessa. Saa nähdä, nouseeko lämpö vielä. Ruokin sitä parin päivän välein keittiöjätteillä, ja samalla pistän sekaan lumilapiollisen lehtiä (lähinnä tammen-) ja hämmennän.

Ei noussut. Lämpötila on laskenut hitaasti nykyiseen 25 asteeseen. Massaa olen hämmennellyt ahkerasti ja kerran siirtänyt lapiollisen alaluukusta kasan päälle. Tänään annoin kompostorin hengittää pari minuuttia sekä kansi että alaluukku auki. En tiedä, auttaako se, mutta tuskin siitä haittaakaan on.

Miten lämpötila mahtaa vaikuttaa hajoamisnopeuteen? Olen kuullut nyrkkisäännöstä, ett lämpötilan noustessa kymmenellä asteella kemiallinen prosessi tapahtuu puolta lyhyemmässä ajassa. Epäilenpä, ettei sitä voi sellaisenaan soveltaa kompostoitumiseen, mutta ilmeisesti mitä korkeampi lämpö sitä parempi.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 26, 2020, 20:21:52
Naapuri tarjosi maistiaisia, kun oli ostanut Pitayan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitaija).

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/44/Pitaya_slices.jpg/300px-Pitaya_slices.jpg) Kuva wikipediasta.

Kuten kuvasta näkyy, niin hedelmä on täynnä siemeniä ja taas tuli hullu yllytetyksi. Nyt minulla on kahdessa pienessä ruukussa noita siemeniä itämässä ja mielenkiinnolla jään odottamaan mahtaako mullasta mitään nousta. Siemenet muistuttavat paljon kiivin siemeniä, ehkä hiukan pienempiä vain. Jos ovat yhtä hyvin itäviä, niin pian minulla on jakaa koko taloyhtiölle pieniä kaktuksia.

Löysin yhden plogin (http://kaksikasvihuonetta.blogspot.com/search/label/Pitaya), jossa kuvatekstinä on:
Pitaya on kaktuskasvi joka on Avocadon ja Pepinon tavoin kasvatettu siemenestä toissa talvena. Se viihtyy nyt hyvin kasvihuoneen hyllyllä ja pisin lonkero menee jo puolen metrin päässä ruukusta. Pitaya talvehti sisällä ja oli myös jonkin aikaa lopputalvesta keinovalon alla chilien taimikasvatuksen aikaan.

Jos tuosta nyt jotain voi päätellä, niin tuo on poikkeuksellisen nopeakasvuinen kaktus.
Plogin pitäjä on kyllä ihan pro, sillä hänellä on paljon kaikkea kivaa eksoottista noissa parissa kasvihuoneessaan.

Hedelmän maku oli mieto ja lähinnä jotain omenan ja kiivin väliltä. Ei ole hintansa arvoista, sillä yksi hedelmä oli maksanut jotain vitosen tienoolla, mutta tulipa tuotakin nyt sitten maistettua, kun tarjottiin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 08, 2020, 16:01:41
Tänään meni päiväohjelma uusiksi, kun minusta riippumattomasta syystä tuli aikataulumuutoksia, joten piti keksiä aamulle jotain tekemistä muutamaksi tunniksi. Niinpä sitten lähdin putsaamaan kukkapenkeistä vanhat korret kasaan ja vähän möyhimään mullan pintaa.

Aluksi lähteminen oli vähän siinä ja siinä, jotta viitsiikö mennä vai ei, mutta ajattelin että pääseehän sieltä pois, jos ei huvita. Työ alkoikin maistua melkein entiseen malliin, kun läpyköistä kuuntelin vanhaa lepposiaa Dean Martinia.

Puutarhajätettä tulikin melkoinen kasa ja ilmoitin siitä huoltoyhtiölle, jotta vievät pois. Samalla pyysin, että leikkaisivat kurtturuusut niin maata pitkin kuin saavat. Hoitelen sitten pitkin kesää versojen leikkaamisen. Näin aloitettiin tämän vieraslajikkeen hävittäminen. Harmi vain, että nyt pari kesää ainakin menee niin, että näkyvällä paikalla on tyngät paljaalla pläntillä. Tukahduttamisella nyt lähdetään liikkeelle, kun se ylös kaivaminen ei ole läheskään varmaa, koska niitä juuren pätkiä kuitenkin aina jää. Nuokin on tuossa olleet pitkään, niin on varmaan aika laajat juuristot, joten tarkka pois saaminen on aika mahdotonta.

Pihaan jää kuitenkin muutamat tarhakurtturuusut koristeeksi, jos onnistuin kirjoittamaan leikkausohjeet niin, että huolto ei niiäkin kyni.

Narsissit on jo hyvin lähteneet kasvamaan siitä huolimatta, että talvi oli mitä oli. Ajattelin niiden ihan mädäntyneen märkään maahan, mutta aika sinnikkäitä ja elinvoimaisia ne näyttvät olevan. Krokukset sen sijaan näyttävät menneen parempiin suihin, jos ovat lähteneet kasvamaan. Viime keväänä ne sentään ehtivät kukkaakin tehdä ennen kuin puput kävivät parturoimassa ne.

Saapa nähdä millaiset kesäkukat tänä vuonna tulee laitettua. Viime kesän istutukset saivat runsaasti kiitosta, mutta lopulta ne kasvoivat liian iskoiksi meidän kesäkukkapaikkaan. Nyt tätä kirjoittaessani tuli mieleen, että noitahan voisikin istuttaa peittämään niitä leikattuja ruusuntynkiä. Olisi edes jotain siinäkin. Tuota nyt voisikin miettiä :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 14, 2020, 20:49:10
Eilen tein puhdistusta huonekasveilleni. Talven aikana pahasti ränsistyneet kituivat kuoleman kielissä tämän poikkeustilan vuoksi. Pistin useita kasveja pois ja joitain elvyttelin uudelleen istuttamalla niitä. Pitäisi tehdä taas täydennysreissu puutarhamyymälään, mutta fillarointikelit ei nyt ihan ole kohdillaan sellaista reissua silmällä pitäen.

Piti sitten sijoitella kasveja ikkunalaudalle niin, että ne näyttävät riittävän täydeltä, jotta karvanaamat eivät tunge ahteriaan sinne väliin. On niille varattu katselupaikat ikkunan äärellä, mutta jotenkin kukkien joukossa niiden mielestä olisi mukavampaa.

Juoru

(https://joensuunkukkatalo.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fjoensuunkukkatalo.fi%2Fdataflow%2Fkukkastudio%2Ffiles%2Fmedia%2Fmg3740_7071.jpg&w=1920&h=800&zc=2&q=100)
on pirullinen kasvi. Se on todellakin nimensä veroinen - kasvaa ja rönsyää tehokkaasti. Parhaimmillaan sitä saa nuorentaa pari kertaa vuodessa, jotta se olisi kauniin näköinen. Nuorennoksessa otetaan parhaat palat latvoista ja tökätään tuoreeseen multaan. Harmittavaa on, että sitten se jäljelle jäänyt osa, noin 80% kasvista menee jätteeseen. Jos tarvetta olisi saada paljon uusia juoruja, niin varrenpätkätkin juurtuvat helposti ja niistä lähtee parikin versoa kasvamaan.

Minulle käy vaan helposti niin, että en raaski riittävän reippaasti heittää emokasvia pois, vaan teen siitä "varmuudeksi varakappaleen" vielä sen varsinaisen  tuoreutetun kappaleen lisäksi. Nyt minulla on noita jo liikaakin.


Chilit on tänä keväänä lähteneet todella nihkeästi kasvamaan. En tiedä missä vika. On niitä nyt muutama ja laitoin nyt vielä parin lajikkeen siemeniä multiin, jos ne nyt haluaisivat lähteä kasvamaan hiukan pontevammin. Edelleenkin olen malttanut olla laittamatta tomaattia kasvamaan. Sen sijaan laitoin suippopaprikan siemeniä kokeeksi. Muistaakseni se oli oranssi. Saapa nähdä onnistuuko se.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 21, 2020, 18:55:58
Saapa nähdä pääsenkö huomenna sängystä ylös. Eilen oli normaali salipäivä ja tänään sitten eilen lihastreeniä osakseen saaneet kinkkulihakset joutuivat parin tunnin rankkaan venytykseen.

Loppuviikosta huoltoyhtiö oli käynyt sirkkelöimässä kurtturuusupensaat suunnilleen maata myöten ohjeitteni mukaan. Syystä tai toisesta se risukasa oli jäänyt viemättä pois, joten ajattelin, että käynpä vähän kiskomassa niitä lähellä maanpintaa olevia juurakoita vielä ylös. Se oli kyllä melkoista kokovartalotreeniä. Parhaimmillaan tuli toista metriä pitkiä rönsyjä ylös. Toivon mukaan uurastuksestani oli se hyöty, että kesällä niitä versoja tulee vähemmän saksittavaksi.

Vaikka olin suurimman osan ajasta selin aurinkoon nähden, niin kasvoissa tuntuu pitkällinen ulkoilu ikään kuin olisin aurinkoa ottanut.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Lognessa - huhtikuu 21, 2020, 21:31:17
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 21, 2020, 18:55:58

Loppuviikosta huoltoyhtiö oli käynyt sirkkelöimässä kurtturuusupensaat suunnilleen maata myöten ohjeitteni mukaan. Syystä tai toisesta se risukasa oli jäänyt viemättä pois, joten ajattelin, että käynpä vähän kiskomassa niitä lähellä maanpintaa olevia juurakoita vielä ylös. Se oli kyllä melkoista kokovartalotreeniä. Parhaimmillaan tuli toista metriä pitkiä rönsyjä ylös. Toivon mukaan uurastuksestani oli se hyöty, että kesällä niitä versoja tulee vähemmän saksittavaksi.


Sielläpä on pistetty tuulemaan [peukku], olikin unohtunut jo koko kurtturuusu-, lupiini - ja japanin"mikä olikaan"määräys.
Mikähän se määräaika oli?

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 21, 2020, 21:45:16

https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815/show

Tuolla sanotaan: Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022.

On kyllä aika lystikkäästi sanottu, sillä kyllä se kasvaa kasvattamattakin siellä, mihin on sattunut leviämään :D
Meidänkin ihan tavallisessa kerrostalon sisäpihassa tuo ruusu yrittää karata sille annetusta tilasta ulos ihan väkisin. Pitkin kesää olen kiskonut maasta niitä uusia versoja, joita säännöllisesti yrittää tunkea esiin.

Pari vuotta on aikaa nyt saada juurakot kuolemaan ja sen jälkeen istutamme tuohon jotain muuta. Ikävän näköinenhän tuo on, mutta minkäs teet. Tietysti kaivinkoneella olisi siitä saanut maa-aineksen kaivettua ylös ja siinä mukana toivon mukaan myös juurakot. Mutta se sitten olisi maksanut jonkin verran enemmän. Nyt sitten jää aikaa miettiä, miten täytämme tuon tilan parin vuoden kuluttua.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Lognessa - huhtikuu 21, 2020, 22:08:39
Senkin ajatustenlukija, seuraavaksi olisin kysynyt, mitä olette ajatelleet istuttaa tilalle   ;)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 21, 2020, 23:33:13
Mistä niitä ruusunmarjoja tulevaisuudessa saa? Kurtturuusun kuvat näyttävät niiltä pensailta, joissa kasvaa ruusunmarjoja. Onko olemassa jokin toinen ruusupensas, mikä saa jäädä?

Tulevaisuudessa kenties poliisit tulevat takapihoille tarkastamaan, löytyykö hamppupensaita tai kurtturuusupensaita.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 22, 2020, 08:45:54
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 21, 2020, 23:33:13
Mistä niitä ruusunmarjoja tulevaisuudessa saa? Kurtturuusun kuvat näyttävät niiltä pensailta, joissa kasvaa ruusunmarjoja. Onko olemassa jokin toinen ruusupensas, mikä saa jäädä?

Tulevaisuudessa kenties poliisit tulevat takapihoille tarkastamaan, löytyykö hamppupensaita tai kurtturuusupensaita.

Onhan noita ruusulajikkeita useita ja tässä meidän taloyhtiön pihassakin on myös tarhakurtturuusua, joka on sallittu lajike.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/09/28/ruusunmarja-ja-pihlajanmarjasatoa-talteen
Tuossa artikkelissa sanotaan, että kaikki ruusunmarjat ovat kelvollisia kerättäväksi ja säilöttäväksi. Tosin, jos tuo kurtturuusun hävitystyö tehdään kattavasti, niin taitaa melkoinen osa ruusunmarjoista sen mukana kadota.

Sen viiden vuoden aikana, jonka olen nyt pihakasveista talossamme huolehtinut, olen kyllä ymmärtänyt millainen "rikkaruoho" tuo kurtturuusu on. Jos ei niitä versoja jatkuvasti riipisi pois, kasvi valtaisi nopeasti koko pihan. Sen lisäksi vielä linnut käyttävät ruusunmarjoja ravinnokseen ja kuljettavat mukanaan siemeniä kaikkialle, mihin jätöksensä ruikauttavat. Näin ruusu valtaa aina uusia alueita, jos siemenet kulkeutuvat kasvulle otolliseen paikkaan.

Minä toivotan poliisit tervetulleeksi katsomaan ruusujamme. Voisin vaikka kaffet tarjota. Noita sallittuja ja kiellettyjä on kyllä aika vaikea erottaa muulloin kuin kukinta-aikana, joten ympärivuotisia vieraita poliiseista ei varmaan tule.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 22, 2020, 21:31:42
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 22, 2020, 08:45:54
Minä toivotan poliisit tervetulleeksi katsomaan ruusujamme. Voisin vaikka kaffet tarjota. Noita sallittuja ja kiellettyjä on kyllä aika vaikea erottaa muulloin kuin kukinta-aikana, joten ympärivuotisia vieraita poliiseista ei varmaan tule.

Kutsu Kopek samaan kaffepöytään, niin saat hieman extrahupia.  ;D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Unforgiven - huhtikuu 24, 2020, 12:34:05
Olen aloittamassa vanhan pihanurmikon korjaamisprojektia, syystä että rikkaruohot ja sammaleet ovat alkaneet päästä niskan päälle. Kalkkia ja lannotteita on kylvetty niin kuin google käskenyt.

Tarkoitus on tehdä ainakin nurmikon koneellinen jyrsintä. Sitä lähinnä pohdiskellut ja yrittänyt löytää tietoa, olisiko hyödyllistä vai turhaa laittaa samasa yhteydessä uusi esimerkiksi 5 sentin multakerros vanhan päälle. Vanha multakerros ei paksuudeltaan varmaan standardeja kaikin paikoin täytä Alueen koko 200 neliötä. Hintaa kuljetuksineen mullalle tulisi 400 euroa, joten tarpeettomasti ei viitsisi tilata.

Tiedän, että erilaisista puutarhaliikkeistä ja vastaavista on tietoa saatavissa, mutta mielelläni kuulisin muitakin kokemuksia/näkemyksiä. Googlesta en ainakaan vielä löytänyt tähän probleemaani suoranaista vastausta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 24, 2020, 12:43:31
^ Spontaani arvaus: nurmikkoa varjostavat isot puut eli se on varjossa? Ehkä ympärillä on asvalttia, jolloin vesi kertyy nurmikolle? Ehkä maaperä on liian hapan?

Googlasin arvaustani tukevaa tietoa, mutta en siis tiedä oikeasti tästä asiasta, ja pitäisi googlata sellaistakin tietoa, joka ei arvaustani tue. https://www.is.fi/asuminen/art-2000000732007.html
"Sammaloitumisen syynä on yleensä nurmikon huono ravinne- tai vesitalous, maan happamuus tai tiiviys ja alueen varjoisuus." Tuossa listataan hoitokeinoja, mm. kalkitseminen ja ilmaaminen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 24, 2020, 12:46:11
Vaikka olen noita taloyhtiön kesäkukkia jo useampana vuonna hoitanut, niin nurmikko on kyllä jäänyt täysin heitteille. Mitään kokemusta pihanurmen hoidosta ei ole, joten ihan netin varassa itsekin olen. Pahin ongelma meillä on sammaloituminen.

https://www.suomirakentaa.fi/korjaaja/maa-pohja-ja-piharakentaminen/nurmikon-peruskorjaus

Tuossa nyt yksi artikkeli, josta voi saada jotain vinkkiä. Siinä puhutaan vuosittaisesta lannoituksesta ja kalkitsemisesta ja tunsin punan nousevan poskilleni. Ei tälle meidän nurmikolle ole mitään tehty muuta kuin leikkaus, jonka huoltoyhtiö hoitaa säännöllisesti.

Tuolta sivustolta saattaisi löytyä muutakin asiaan kuuluvaa ja mielenkiintoista, joten pitää tutkia vähän paremmalla ajalla.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 24, 2020, 12:48:58
Ungforgiven,

Neuvoja ei ole antaa, mutta toinen näkökulma kyllä. Me annettiin jossain vaiheessa sammalelle periksi ja se osoittautui oikeastaan ihan ok ratkaisuksi. Piha on pehmeä ja siinä semmoinen extrasuperbonus, että nyt meillä kasvaa männynherkku- ja herkkutatteja omassa pihassa! Poimin niitä joka syksy hyvänlaisen saaliin.

Tosin tämä kylläkään ei varmaan ole sulle passeli ratkaisu, sillä tämä kehitys on vaatinut noin 20 vuoden sitkeän välinpitämättömyyden. On meillä jonkun verran ruohoakin, sitä ajetaan kun sille päälle satutaan. Vanhoista, ennen meidän valtakuntaamme istutetuista aina jotkut todella kovikset nousevat kuin uhmaten keväisin.

Nyt kerskun, että me ollaankin pörriäistalkoissa...

T: Xante
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Unforgiven - huhtikuu 24, 2020, 18:17:21
Ei ole varjoisalla paikalla. Pihaa pääosin hallinnoi omistajan elkein kaksi isokokoista koiraa, joten nurmikko on oikeastaan ainoa vaihtoehto. Sillä vain lienee nyt tullut palvelusvuodet täyteen, kuten Hipinkin linkistä ilmenee. Ikää juurikin se 15 vuotta.

On kyllä vuosien varrella komeasti kukoistanutkin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 25, 2020, 20:31:21
Tänään rakensin hyygelin. En tiedä, miksi sitä suomeksi kutsutaan, joten väänsin nimen suoraan saksasta. https://en.wikipedia.org/wiki/Hügelkultur

Monttu puutarhan villiintyneeseen osaan, sen pohjalle puuhiiliä parin sentin kerros, sitten puun karahkoja (sekä tuoreita että jo lahoamisen aloittaneita), niiden päälle leikattua kangasturvetta, lehtiä, multaa, kompostia, hiekkaa ja multaa. Suunnilleen tuossa järjestyksessä! Kummusta tuli ehkä kaikkineen 50 cm paksu, ja se nousee maanpinnasta ehkä 30 cm.

Ajattelin pistää pinaattia ja kesäkurpitsaa ja ehkä tomaattejakin kasvamaan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 09, 2020, 18:11:57
Tänään näytti TV!:ssä alkaneen uusi kahdeksanjaksoinen kausi brittisarjasta Rakkaudesta puutarhaan.

Alan Tichmarsh loihtii ryhmineen ränsistyneisiin tai muuten vähälle rakkaudelle jääneisiin pieniin kaupunkipihoihin sieviä puutarhoja. Usein puutarhan saanut on jollain tavalla vaikeassa asemassa joko sairas tai vammainen tai muuten elämässään kovia kokenut, joten nenäliinoja on hyvä varata lähettyville :)

Vaikka itsellä ei ole puutarhaa, niin olen sarjaa mielenkiinnolla katsonut. Paljon tietoa erilaisita puutarhakasveista ja niiden hoidosta on tarjolla. En osaa arvioida sitten paljonko noista vnkeista ja ideoista on Suomeen siirrettävissä, kun täällä talvi asettaa omat rajoitteensa.

Sitä olen jäänyt miettimään, miten se puutarhan ylläpitohoito sitten on järjestetty, jos puutarhalahjan saaja ei siihen itse kykene. Tämän päivän jaksossa puutarhan sai lähes sokea vanha rouva.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 21, 2020, 20:01:58
Tänään käytiin ostamassa taloyhtiön kesäkukat. Pitkään mietin, mitä tänä vuonna laittaisin, mutta aika samoihin päädyin kuin viime vuonnakin. Tähtisilmiä ja markettaa, mutta nyt vähän erilaisella värikokoonpanolla.

Sekä tähtisilmät että marketat ovat todella hyvin säätä kestäviä ja ne kukkivat pitkälle syksyyn. Ainoa vika niissä on, että ne kasvavat lopulta vähän turhan isoiksi. Mutta se nyt on vasta syksyn murhe. Jos sää jatkuu näin tuulisena ja vaihtelevana, niin nuo sentään säilyvät hengissä, kun jotkut hentoisemmat voisivat heittää henkensä jo alkumetreillä.

Laitan lisäksi muutaman amppelin ja niihin ostin petuniaa. Aika tylsä ratkaisu, mutta oli niin mehevän kauniin värisiä tarjolla, etten voinut vastustaa kiusausta. Otin niitä muutaman omalle parvekkeellekin.

Noita kesäkukkia istuttaessani joudun hiukan karsimaan vuorikilpeä, joka täyttää istutuspaikan keskustan. Nyt ensimmäistä kertaa siinä näkyi selvästi, että se oli kärsinyt huonosta talvesta. Kunnon lumisen talven jälkeen ne nostaa lehtensä tomerana heti kun lumet sulavat. Nyt se yritti moneen kertaan kevättalvella uskotella itselleen, että on talviunilta heräämisen aika ja se virkistyi saadakseen kohta taas lumiräntää niskaansa ja vielä pienen pakkasen perään, joten useat lehdet olivat aika pahoin vaurioituneet. Voimissaan tuo silti on ja kukat ovat jo nupuillaan kovasti.

--
Tarkastin samalla maahan asti leikatut kurtturuusut, jotta onko niihin tynkiin tulossa silmuja. Ihan muutamia näytti tulleen ja rapsutin istutuslapiolla ne pois. Tuo alue jää nyt aika rumaksi, kun ei siihen vielä voi oikein istuttaa mitään. Istutusten kätköissä saattaisi ruusunversoja lähteä kasvamaan. Jotta ne juurakot näivettyisi kunnolla, kaikki maanpäällinen kasvu pitää estää mahdollisimman tarkoin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 21, 2020, 20:35:11
^Valon epääminen taltuttaa kaikkinaisen kasvun. Laita jotain kariketta (tai soraa tai lautoja) päälle?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 22, 2020, 07:51:27
Olen niitä tynkiä vahingoittanut niin, että monet niistä on kuivuneet ja murtuvat potkaisemalla. Pian ajattelin vielä etsiä jostain jonkun tukevan välineen, jolla saan kangettua maanpinnan suuntaisia varsia lisää ylös. Käsivoimin lähteneet on jo kaivettu.

En siihen nyt mitään peitettä laita, ettei sitten jatkossa sitä tarvite poistella erikseen. Eri juttu olisi, jos tuo olisi oma piha ja pienempi alue, niin voisi jotain tehdäkin.

Nokkosiin näyttää tuo kitkeminen myös toimivan oikein hyvin. Muutama vuosi sitten tein keväällä ruusujen alasleikkauksen jälkeen juurakoiden kitkennän ja sen jälkeen huoltokitkentää aina sen verran mitä ruusun piikeiltä pystyin. Nyt on ollut enää joitain aivan yksittäisiä versoja, jotka nujerran lopullisesti tämän kesän aikana.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - toukokuu 26, 2020, 22:19:15
Tänään istutin yhdeksän tomaatintainta ja yhden kesäkurpitsan. Annoin joka puulle ja pensaalle puoli kannullista vettä illalla.

Aiemmin olin jo kylvänyt mustajuurta, lipstikkaa ja härkäpapuja. Huomenna on varmaankin perunoiden vuoro.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - toukokuu 27, 2020, 17:03:22
Perunat, Colomba lajikkeeltaan, ovat maassa. Sen lisäksi sidoin yhden omppupuun oksat suorempaan. Ja mustajuuret alkavat kurkistella mullan alta. Oli jo aikakin, kun ovat jo yli 2 viikkoa olleet maassa.

Huomenna kylvän porkkanaa ja hernettä.

Kirsikat muuten kukkivat ankarasti. Saa nähdä, saanko tehtyä viikingin verta elikkä kirsikkameadia syksymmällä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 28, 2020, 12:54:35
Eilen keräsin 109 litraa sadevettä astioihin josta parissa oli ennestään 6 litraa vesijohtovettä joten nyt on 115 litraa
kasteluvettä odottamassa kuivia aikoja. En hoksannut että oli vielä yksi iso astia ja sanko joihin olisi voinut kerätä ja saada yhteensä n. 150 litraa. Sadevesi päihittää vesijohtoveden puutarhan kastelussa mennen tullen.
  Viikolla istutin pottua hernettä, retiisiä ja salaattia. Myös  auringonkukansiemeniä istutin yhteen lohkoon mutta linnut alkoi kaivaa niitä esiin ennenkuin hoksasin harsolla peittää.
  Porkkanaa ja nauriita en enää edes haaveile kasvattavani. Kaupasta saa parempia. Ehkä pelto on väsynyttä savista jankkoa ja kirpat tms rei'ittäis taas nauriin lehdet. Ei viime vuonna retiisitkään onnistunu mutta kun "ilmaisen näköisinä" siemenet pussissa odottivat niin istutin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 28, 2020, 14:31:54
Siirsin suuren määrän tulppaaneja rikkaruohottuneesta kukkapenkistä pariin eri paikkaan isoon kukkapenkkiin, jossa ovat tärkeimmät kasvini. Tulppaanit eivät vanhoilla paikoillaan enää kukkineet tai osa ei ehkä ole kukkinut koskaan. Tein siirron keväällä, koska lehtien lakastuttua sipuleita olisi vaikeampi löytää. Luulen, että osa näistä sipuleista ei kukkinut, koska sipulit olivat liian syvällä. Hitto, että olikin kaivamista! Jokunen vuosi sitten tein ensimmäiset siirtoni ja ne onnistuivat erinomaisesti. Siirretyt tulppaanit ovat kukkineet upeasti. Muutaman vuoden ajan olin ihan tulppaanihullu ja eri lajikkeita tuli hankittua aina muutama paketti joka syksy. Nyt en enää muista, mitä kaikkia tulikaan istutettua, vaikka osasta minulla on kyllä pakkauksen etiketit tallella. Osa tulppaaneista tekee sivusipuleita. Erottelin näitä pikkusipuleita omaan paikkaansa sivummalle. Vie varmasti muutamia vuosia ennen kuin nämä pikkuiset edes teoriassa ovat kukkimiskunnossa. Näissä riittää seurattavaa taas pitkälle tulevaisuuteen. Siirron myötä olen varmasti sekoittanut eri värit miten sattuu, mutta se on vain hauskaa. Sekoilutyyli on muutenkin omaa alaani puutarhuroinnissa, no ei aivan kaikessa, mutta en tavoittele viimeisen päälle suorissa riveissä kasvavia istutuksia.

En yhtään muista koskaan istuttaneeni perinteisiä, punaisia Apeldoorn-tulppaaneja, mutta ne ovat nyt pari kolme vuotta kukkineet hienosti. Meillä oli lapsuudenkotini pihalla punaisia ja keltaisia Apeldoorneja, jotka kukkivat vuodesta toiseen aina yhtä luotettavasti. Niitä ei koskaan tarvinnut nostaa penkistä tai huoltaa mitenkään. En muista, että olisimme niitä edes lannoittaneet koskaan. Vaikka Apeldoornit ovat aika korkeita (60 cm?), niin ne ovat kestäneet tuulisen paikkansakin taittumatta ja lakoamatta. Jos haluaa huolettomia ja luotettavasti kukkivia tulppaaneja, niin Apeldoornit ovat juuri sellaisia.

(https://img.aijaa.com/t/00907/14843270.t.jpg) (https://aijaa.com/ym0WBn)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - toukokuu 29, 2020, 13:40:14
Pistin porkkanaa ja hernettä maahan. Vuosikertasiementä, joten itäminen on arvoitus.

Kirsikat tosiaan kukkivat. Kokeilin maistaa yhtä kukkaa. Aika voimakkaan karvasmantelin maku; sitähän voisi vaikka joskus kokeilla mausteena?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 29, 2020, 15:43:40
^
Kannattaa ottaa selvää kuinka paljon amygdalinia eli syanidin esiastetta kukissa on, ja kuinka suuri annos ei vielä aiheuta myrkytystä tai vie henkeä. Japanissa (jonkun tietyn kirsikkalajikkeen?) kukkia käytetään mm. oluen mausteena, mistä ehkä olet saanut ideasi? Ehkä myrkkymäärät vaihtelevat lajikkeittain.

Googlaa: cherry blossom poisonous amygdalin cyanide
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 29, 2020, 21:20:01
Poimin itäneitä tammenterhoja isojen tammien juurelta Matinkylässä keväällä 2006 ja keväällä 2007. Ei kannata huomauttaa, että "ei olisi saanut", koska se on tehty, mikä on tehty.

Istutin taimia kahdelle paikkakunnalle, missä oleskelen. En ole aivan varma lukumäärästä, mutta karkeasti muistellen niitä oli 13 kappaletta tai sinne päin. Ne olivat siis kahtena eri vuonna poimittuja eli niitä oli siis noin 6-7 kumpanakin vuonna.

Toisella paikkakunnalla istutin saareen neljä ja mantereelle seitsemän. Toisella paikkakunnalla istutin kaksi.

Saareen istutetuista oli viime kesänä hengissä vielä kolme. Neljäs kuoli pari vuotta sitten. Saari on huono paikka, joten tammet eivät oikein menesty. Niiden istutuspaikkakin on huono.

Mantereelle istutetuista kuoli jo alkuvaiheessa kolme. Ne tukehtuivat ruohikkoon. Myöhemmin kuoli vielä neljäskin. Kolme jäi henkiin.

Suurin virhe, minkä tein istutuksissa, oli väärän paikan valitseminen. Istutin tammet aivan käsittämättömän huonoille paikoille. En ottanut hommaa oikein tosissani, koska olivathan tammet pelkkiä muovipussilla tuotuja löytötaimia, jotka oli napattu hetken mielijohteesta. Tökkäsin ne vain johonkin.

Kolmesta mantereelle istutetusta pisin on jo yli kaksimetrinen ja se on kaikista istutetuista eniten kasvanut. Kahden muun tilanne on ollut huono. Ne eivät kunnolla kasvaneet huonoilla paikoilla isojen puiden oksien alla. Muutama viikko sitten päätin tehdä radikaalin teon. Kaivoin tammet pois maasta juurineen ja siirsin ne keskelle vanhaa peltoa. Nyt ne ainakin saavat valoa... mikäli jäävät henkiin. Toisessa näyttää olevan silmuja, joten ilmeisesti siihen on tulossa lehtiä. Sen tilanne siis näyttää toiveikkaalta, mutta lopullisesti menestymisen tai menehtymisen näkee vasta myöhemmin. Toinen tammen tilanne on vielä "auki". Sen varressa näyttäisi olevan joitakin uusiin oksiin viittaavia kohtia, mutta ovatko ne sitä vain jotain lahottajakasvia, jolloin itse tammi olisi jo kuollut. Seuraan tilannetta. Tammi oli joka tapauksessa niin huonolla paikalla ja surkeassa kunnossa, että ei sillä olisi ollut elinmahdollisuuksia muutenkaan. Tämän vuoksi siirtämisen riski kannatti ottaa. Kaivoin tietysti niin ison möykyn multaa juurien ympäriltä kuin mahdollista ja siirsin koko paketin.

Toisen paikkakunnan kaksi puuta ovat nekin huonohkoilla paikoilla. Toisen söivät jänikset toissa talvena aivan silpuksi, mutta ihmeen kaupalla siihen ilmestyi viime kesänä uusia oksia. Jänikset söivät pahasti myös sitä kaikkein pisintä tammea, mutta se näyttää silti kasvavan ja pärjäävän. Vauriot jotenkin korjaantuivat, vaikka ne näkyvät kuitenkin edelleen rungossa.

Kokeilun opetus on se, että tammet kannattaa istuttaa hyville paikoille, ja mikäli ne istuttaa pellolle ruohikkoon, ympäriltä pitää raivata ruohot pois riittävän isolta alueelta. Mihin hämäriin paikkoihin isojen puiden juurille tammia ei ainakaan kannata istuttaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Lognessa - toukokuu 29, 2020, 21:46:42
Tästä tuli mieleeni jo unohtamani juttu. En muista mikä maa, mikä kaukainen vuosi, mutta oli joku lomamatka ja käveltiin puistossa. Vastaan tullut lääkärin näkoinen charmantti mies poimi maasta jotain ja antoi sen minulle. Ajattelin silloin sen olevan joku onnen amuletti ja laitoin olallani olleeseen pikku laukkuun. Laukku vaihtui ja "terho" meni laukun mukana kaapin hyllylle.  Alkuun ajattelin toisaalta myös, että olinko ollut jotenkin säälittävä ja vastaan tullut kirurgi halusi tsempata minua. Nyt Kopekin kertomuksen luettuani tajusin, että hän tarkoittikin, että olisin kyvänyt sen "terhon" kotimaahani johonkin paikkaan -  ilahduttamaan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 09, 2020, 14:26:24
Minulla on useana kesänä ollut kukkapenkissä myös kruunuvuokkoja, joiden mukulat pitää nostaa talveksi maasta, koska ne eivät kestä suomalaista talvea, siis routaa, luulisin. Yleensä käy niin, että ihan joka mukulaa ei tule löytäneeksi syksyllä kun niitä kaivelee. Näin on käynyt viime syksynäkin, sillä muutama yllätysvuokko on alkanut pukata lehtiä. Istutin viime vuonna nostetut mukulat keväällä ja niiden lisäksi ilmestyi pari lisää. Oli niin leuto talvi, että vuokot ovat selvinneet. Lehtien perusteella ne näyttävätkin elinvoimaisilta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 09, 2020, 15:00:48
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 29, 2020, 21:20:01
Poimin itäneitä tammenterhoja isojen tammien juurelta Matinkylässä keväällä 2006 ja keväällä 2007. Ei kannata huomauttaa, että "ei olisi saanut", koska se on tehty, mikä on tehty.

Istutin taimia kahdelle paikkakunnalle, missä oleskelen. En ole aivan varma lukumäärästä, mutta karkeasti muistellen niitä oli 13 kappaletta tai sinne päin. Ne olivat siis kahtena eri vuonna poimittuja eli niitä oli siis noin 6-7 kumpanakin vuonna.

Kannatan tällaisia "rikoksia".

Muoks. Tammi on luontainen kasvi Suomessa, joten noin maltillinen avittaminen ei järkytä luonnon tasapainoa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Lognessa - kesäkuu 09, 2020, 22:23:31
Ostin pienen pussin maa-artisokkaa. Ei niin pienestä mitään keittoa pystynyt tekemään. Tuntui myös haaskaukselta laittaa hieno juures muiden halpojen juuresten sekaan kiehumaan. Maa-artisokka oli yllättävän kallis sijoitus. Pari niistä raastoin parhaillaan tekemääni, olikohan jotain kanaa - joukkoon.

Laitoin loput kassakaappiin. Huomasin muutamaan nousseen ituja. Istutin ämpäriin.

Itu oli vihreä, joten laitoin palleron vihreä ylöspäin. Nyt aloin miettiä, että oliko se sittenkin joku juuri ja miten päin olisi pitänyt istuttaa. Onko kokemusta maa-artisokan viljelystä?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Lognessa - kesäkuu 11, 2020, 20:18:50
Just, nyt se vihreä punkee jo mullan läpi. Edelleenkään en ymmärrä mukulan kasvatuksesta, mutta google rauhoitteli, että yksi helpoimmista kasvatettavista. Mennään näillä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 11, 2020, 22:56:58
Tutustuin tässä perunalajikkeisiin ja löysin jännän uuden kasvatusmenetelmän, joka tosin on vielä kehittelyvaiheessa. Jännän näköisiä nämä valkopartaiset ilmaviljelyperunat. Jonkun lajikkeen voisi nimetä Väinämöiseksi. :D

https://aromilehti.fi/artikkelit/ilmaviljelty-peruna-tulevaisuuden-arkea-vai-silkkaa-utopiaa/
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 12, 2020, 16:21:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 21, 2020, 20:35:11
^Valon epääminen taltuttaa kaikkinaisen kasvun. Laita jotain kariketta (tai soraa tai lautoja) päälle?

Hämmästyttävä elinvoima niissä kurtturuusuissa on. Vuorokaudessa saattaa johonkin tynkään tulla uudet versot, vaikka olen työkalulla vahingoittanut tyngän pintaa ja myös maan sisässä olevaa juurta, jos en ole saanut kiskottua sitä maasta. Noista maan sisässä olevista juurakoista pukkaa uutta versioa, vaikka kyseiseen kohtaan ei aurinko paista eikä kuu kumota. Noista kuin tyhjästä ilmestyvistä versoista olen löytänyt niitä maan pinnan suuntaisesti kulkevia juurakoita ja kiskonut niitä ylös sitä mukaa, kun niitä on löytynyt.

En oikein usko, että nuo valon voimalla kasvaa, vaan pelkkää ilkeyttään :D

Aikanaan minulla oli yksi juoru (kasvi nimeltä juoru), joka myös oli hyvin sitkeähenkinen kuten juoruilla on tapana. Kasvi oli iso ja aika ränsistynyt, joten olin siitä parhaat latvat ottanut pistokkaiksi ja tökännyt multaan. Noinhan sitä juorua freesataan hyvin yksinkertaisesti ja hyvällä menestyksellä. Emokasvi oli tarttunut tiukasti kiinni ruukkuun enkä saanut sitä mitenkään siitä irti. Revin kasvista kaikki maanpäälliset osat pois ja laitoin ruukun roskakaapin perukoille kuivumaan. Ajattelin, että kuivuessaan multapaakku kutistuu niin, että sen saa kopsautettua helposti irti. Unohdin asian pitkäksi aikaa, kunnes sitten jotain muuta etsiessäni törmäsin ruukkuun. Siihen oli kaapin pimeydessä ilmestynyt tomerat pienet versot jokaiseen varrentynkään. No, olihan sitä kaappia avattu tietysti aika usein, mutta ei sinne kaapin perälle kyllä suuremmin valoa siunaantunut.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 17, 2020, 01:17:26
Retiisini alkavat punaisina palleroina kiillellä mutta vielä maltan kasvattaa päivän tai pari.  Istutin siemenet 24 päivää sitten. Valitettavasti joidenkin lehdissä alkaa olla vaaleutta tai laikkuja. Kastelenko liikaa vai liian vähän?
  Huolestuttavasti - ja arvattavasti - hernekeppejä oli mahdoton työntää kuivaan kovaan maahan. Rautakangella, varrellakin, tuli liian paksuja. Lopulta hain käsiporan ja poranterän, jolla porasin maahan reikiä. Tämä ei ole hyvä merkki että pitää porata maahan reiät kuin puuhun! :D

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 17, 2020, 09:29:33
^Hernemaata kannattaisi silloin tällöin möyhentää. Vesikin pääsisi paremmin maahan. Esimerkiksi lempikaupastasi löytyy sopivia työvälineitä.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/gardena-combisystem-puutarhakuokka

Säästyy poranterätkin puuhommiin.  ;D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - kesäkuu 18, 2020, 21:47:05
Poranterien käyttö puutarhassa on kyllä melkoinen innovaatio...

Suurin mökin omenapuistani kukki komeasti tänä keväänä. Sen kaksi kaveria eivät vielä kukkineet lainkaan, mikä sai minut pohtimaan muumimukimenetelmän käyttöä sadon saamiseksi. Kuitenkin näyttäisi siltä, että aika moni, ehkäpä parisenkymmentä, kukkaa on kehittymässä hedelmiksi. Lähimmät omenapuut lienevät vähintäänkin 200 metrin umpimetsätaipaleen takana, mutta ilmeisesti pörriäiset tosiaan tykkäävät omenapuun kukkien medestä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 19, 2020, 12:19:47
Eikös tuulikin hyvällä tsägällä pölytä omenankukkia? (Kova tuuli haittaa kyllä pörriäisten lentoa toisaalta.)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - kesäkuu 19, 2020, 12:23:41
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 19, 2020, 12:19:47
Eikös tuulikin hyvällä tsägällä pölytä omenankukkia?

Todella hyvällä tsägällä ehkä. Mutta ei täällä, kun välissä on tosiaan se 200 metriä tiheää umpimetsää.

Omenapuu kai saattaa joskus pölyttää itsensä, mutta se on harvinaista. Syytän kimalaisia!
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 21, 2020, 20:34:25
Tyhmyydestä sakotetaan. En tullut aikanaan selvittäneeksi, mikä kasvi oli kyseessä ja annoin sen kasvaa rauhassa pihamme eräässä kolkassa. Kukat ovat valkoiset ja ihan kivan näköiset. Nyt muutaman vuoden aikana tuota "valkoista ja ihan kivan näköistä" on levinnyt pitkin pihaa ja monivuotisten istutusten joukkoon ja nyt vasta tajusin sitten, että se on joku rikkaruoho.

Googlen kuvahaulla selvittelin sitä, ja näyttää olevan vuohenputkea

(https://images.bonnier.cloud/files/gds/production/20170815093304/skvalderkal-ukrudt_1.jpg?auto=compress)

Se sitten onkin vähintään yhtä hankala hävitettävä kuin kurtturuusu. Tämän kesän osalta torjunta on jo jokseenkin mahdotonta ja tänään kiskoin kukkivia kasveja maasta sen minkä sain. Osasta lähti juurtakin mukana, mutta tuo tuppaa katkeamaan niin helposti, että ei sitä helposti juurineen saa. Pienikin pala maahan jäänyttä juurta kasvattaa iloisesti uuden yksilön. Mutta pakko noita on hävittää, kun ne muuten valloittaa kaikki istutukset.

https://teeitse.com/puutarha/kasvit/rikkakasvit/3-tapaa-torjua-vuohenjuuri
Vuohenputki on sitkeä rikkakasvi. Se leviää maan sisällä juurirönsyjensä avulla ja sen siemenet kulkeutuvat tuulen mukana laajalle alueelle. Vuohenputken hävittämiseen tarvitaan kärsivällisyyttä.


Aiemmin parina vuonna olen kiskonut jotain ohdakkeen tapaista juurineen pihastamme ja se on talttunut aika hyvin ja oikeastaan vain yhdellä alueella sitä enää puskee pintaan. En tarkemmin tiedä mikä kasvi on kyseessä. Siinä on sinivioletit kukat ja sen lehdet on piikikkäät ja taisi varressakin olla piikkiä. Tuo on ikävä kasvi, sillä se kasvattaa versoja lasten leikkialueella ihan pelkässä hiekassakin. Siihen ei ole varmaan kovin kiva astua paljaalla pienellä jalalla. Siksi senkin torjunta on tarpeen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 22, 2020, 00:01:25
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - kesäkuu 17, 2020, 09:29:33
^Hernemaata kannattaisi silloin tällöin möyhentää. Vesikin pääsisi paremmin maahan. Esimerkiksi lempikaupastasi löytyy sopivia työvälineitä.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/gardena-combisystem-puutarhakuokka

Säästyy poranterätkin puuhommiin.  ;D
Minulla on jo tuota parempi piikkihara. Se poranterä oli niin ruosteessa että arvelin sen parantuvan ruostetaudistaan puutarhassa. 
  Viime viikon rankkasateen jälkeen rikkaruohot alkoi kasvaa kuin tyhjästä ja paremmin kuin hyötykasvini. Salaattina
otin lisukkeeksi jauhosavikkaa. Ihan hyvältä maistui. (Googlaten liian suurilla määrillä myrkyllistä oksaalihapon takia).
  Sukulaisen kanssa nyt todettiin että maa on liian kovettunut, savinen ja junttaantunut (traktorin alla) hyötykäyttöön (potut kyllä pärjää vielä). Sitä oli aikoinaan paranneltu suo- ja turvemaalla säännöllisesti, joka on nyt vuosiin jäänyt tekemättä.

Puutarhamaan kääntämättömässä etupäässä kasvaa nokkoset ym oikein muhevasti. Ts. siinä olisi uutta multaa ja uuden puutarhan paikka. Siihen ei vain traktorin vehkeet ylety. Nokkosistakin saisi muuten ruokaa mutta kuulin että keittämällä kattilassa siitä tulee sitkeää lössöä litkua? Sukulainen leikkasi siitä itselleen kuivattavaksi leivonnaislisää.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 22, 2020, 09:28:23
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 21, 2020, 20:34:25
Tyhmyydestä sakotetaan. En tullut aikanaan selvittäneeksi, mikä kasvi oli kyseessä ja annoin sen kasvaa rauhassa pihamme eräässä kolkassa. Kukat ovat valkoiset ja ihan kivan näköiset. Nyt muutaman vuoden aikana tuota "valkoista ja ihan kivan näköistä" on levinnyt pitkin pihaa ja monivuotisten istutusten joukkoon ja nyt vasta tajusin sitten, että se on joku rikkaruoho.

Googlen kuvahaulla selvittelin sitä, ja näyttää olevan vuohenputkea

(https://images.bonnier.cloud/files/gds/production/20170815093304/skvalderkal-ukrudt_1.jpg?auto=compress)

Se sitten onkin vähintään yhtä hankala hävitettävä kuin kurtturuusu. Tämän kesän osalta torjunta on jo jokseenkin mahdotonta ja tänään kiskoin kukkivia kasveja maasta sen minkä sain. Osasta lähti juurtakin mukana, mutta tuo tuppaa katkeamaan niin helposti, että ei sitä helposti juurineen saa. Pienikin pala maahan jäänyttä juurta kasvattaa iloisesti uuden yksilön. Mutta pakko noita on hävittää, kun ne muuten valloittaa kaikki istutukset.

https://teeitse.com/puutarha/kasvit/rikkakasvit/3-tapaa-torjua-vuohenjuuri
Vuohenputki on sitkeä rikkakasvi. Se leviää maan sisällä juurirönsyjensä avulla ja sen siemenet kulkeutuvat tuulen mukana laajalle alueelle. Vuohenputken hävittämiseen tarvitaan kärsivällisyyttä.


Aiemmin parina vuonna olen kiskonut jotain ohdakkeen tapaista juurineen pihastamme ja se on talttunut aika hyvin ja oikeastaan vain yhdellä alueella sitä enää puskee pintaan. En tarkemmin tiedä mikä kasvi on kyseessä. Siinä on sinivioletit kukat ja sen lehdet on piikikkäät ja taisi varressakin olla piikkiä. Tuo on ikävä kasvi, sillä se kasvattaa versoja lasten leikkialueella ihan pelkässä hiekassakin. Siihen ei ole varmaan kovin kiva astua paljaalla pienellä jalalla. Siksi senkin torjunta on tarpeen.

Olen kuullut vuohenputken hävittämisestä ohjeen, jonka mukaan juurineen repiminen ei oikeastaan kannata. JOkaisesta juurenpalasesta nimittäin kasvaa uusi kasvi, joten repiminen toimii kasvin lisäämisenä. Sen sijaan pitäisi yrittää katkoa kasvustot sellaiseen aikaan, että kasvi on laittanut elinvoimansa sopivasti kasvamiseen, mutta ei vielä ole ehtinyt sitä siitä itseensä kerätä. Tätä kärsivällisesti toistaen saattaa saada kasvin heikkenemään ja lopulta häviämään. Vuohenputkella tämä kompensaatiopiste on 3 -5 lehtisenä.

Vuohenputki lisääntyy maavarsiensa avulla > niiden katkominen repimällä ja maata kääntämällä on kuin juuripistokkaiden istuttamista. Vuohenputki on monivuotinen > hävittäminen kestää helposti 2 vuotta, että se ehtii käyttää juuriensa ravintovarastot loppuun. Vuohenputki lisääntyy siementämällä > sen kukkiminen tuottaa maahan tukevan siemenvarannon, josta kasvaa jälleen uusia kasveja. Pienet siementaimet olisi hyvä kitkeä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennen kuin ne ehtivät kasvattaa vahvat juuret.

Itse olen pieneltä rajatulta alueelta saanut vuohenputken hävitettyä joskus, mutta laaja istustusalue, jota ei halua vetää kokonaan nurin, eikä kokonaan kääntää, vaihtaa kasvualustaa ja tehdä istutuksia uudelleen onkin sitten inasen hankalampi tapaus. Tässä kannattanee harkita sitä "valitse taistelusi" -taktiikkaa ja miettiä, josko vuohenputki sittenkin voi olla osa maisemaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 22, 2020, 12:58:29
^
Juuri noinhan siinä viestissäni olevassa linkissä selitettiin tuota sitkeän kasvin elinkaarta. Jopa varotettiin, että vaikka sen maan kaivaisi ylös, niin sitä ei pitäisi käyttää samana vuonna uudelleen muuta kuin erittäin tarkoin siivilöitynä, että juuten palat saa pois. Tuollaiseen operaatioon taas taloyhtiön pihassa en ryhdy, vaan yritän tuota tukahduttamista. Nyt olen selvillä, millaiset versot pitää saksia jo pienenä, joten eikähän se muutamassa vuodessa ole hoidettu. Tosin, kasvihan leviää tuulen mukana lähitienoilta, joten jonkinlainen ikuisuusprojektihan tuo on.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 22, 2020, 13:18:59
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 22, 2020, 12:58:29
^
Juuri noinhan siinä viestissäni olevassa linkissä selitettiin tuota sitkeän kasvin elinkaarta. Jopa varotettiin, että vaikka sen maan kaivaisi ylös, niin sitä ei pitäisi käyttää samana vuonna uudelleen muuta kuin erittäin tarkoin siivilöitynä, että juuten palat saa pois. Tuollaiseen operaatioon taas taloyhtiön pihassa en ryhdy, vaan yritän tuota tukahduttamista. Nyt olen selvillä, millaiset versot pitää saksia jo pienenä, joten eikähän se muutamassa vuodessa ole hoidettu. Tosin, kasvihan leviää tuulen mukana lähitienoilta, joten jonkinlainen ikuisuusprojektihan tuo on.

Jos joku kasvupaikka on otollinen vuohenputkelle, niin kyllä se sinne ihan takuulla tiensä myös löytää - niin yleinen rikkakasvi se on. Laiska tosin vain päättää pitää sitä viehättävänä luonnonkukkana. Vuohenputki on nuorena myös hyvä villikasvis eli syötävää. Tarkkana kyllä pitää olla tunnistamisessa, sillä eri putkikasvit muistuttavat toisiaan erehdyttävävästi, mutta eivät ollenkaan kaikki sovellu salaattiin pistettäväksi.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Lognessa - kesäkuu 23, 2020, 20:32:56
Laitoin purjon maljakkoon, kun ei mahtunut jääkaappiin. Maljakon pohjalle vähän vettä. Purjohan siinä innostui kasvaamaan pituutta. Kerran kuorinut varresta uloimman kerroksen pois, kun alkoi olla löysä ja eloton.
Ja nythän tuli vielä tuplayllätys kun komeudessa on nuppu. Mielenkiintoista nähdä millainen kukka purjosipulihyötykimpustani oikein tulee.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 23, 2020, 21:56:28
Laitoin multaa halkaistuihin maitopurkkeihin ja kylvin lehtisalaatinsiemeniä. Kastelin.
Nämä ovat sitten itämässä 15-20 asteessa hallimais-kellarimaisissa tiloissa.
Tämä kaikki koska muistelin että itäminen lakkaa/epäonnistuu yli 20 C ja nyt on siihen liian kovat helteet.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 29, 2020, 16:04:19
Kannabisviljelmäni kasvaa yllättävän nopeasti. Tänä kesänä vain pieni koetilkku. Ensi kesänä sitten oikein kunnon ala.  8)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 25, 2020, 18:02:36
Välitilinpäätös parvekeviljelykaudelle.

Chilit menivät jokseenkin persiilleen, sillä aikatauluni oli alun perin jo sekaisin ja myöhässä, stressasin muita juttuja, joten alkutaimine hoito oli huonoa  ja sen lisäksi hellejakso pilasi kukinnan totaalisesti. Kasvit suurin piirtein muuttuivat zombeiksi. Eivät kuolleet, mutta eivät kasvaneetkaan, kun kasvupisteet kuivuuivat, joten yhtä lukuun ottamatta heitin ne pois kesäkuun lopulla. Siinä yhdessä onnettomassa on nyt kolme (3) hedelmää tulossa, enkä nyt ole edes varma mikä chili se on. Hedelmän muodon perusteella se voisi olla mikä tahansa, sillä kaikki kolme hedelmään ovat hiukan eri muotoisia. Vasta maistamalla se sitten selviää.

Onneksi olin laittanut kokeeksi kasvamaan sittenkin tomaattia, kaikista vannomisista huolimatta. Niille ei ollut oikeastaan mitään odotuksia, sillä aivan liian myöhään nekin laitoin, mutta tarkoituksena oli vain tutkia, minkä kokoiseksi ostosiemenestä kasvavat kasvit venähtävät. Siemenpussissa lupailtiin 30-50 cm, mutta kyllä pisin noista näyttää noin metrin mittaiselta. Mutta tosiaan, jos pensastomaatin siemeniä ostaa, niin ne todella jäävät matalammaksi kuin kaupasta ostetun (miniluumutomaatti tai kirsikkatomaatti) marjan siemenistä kasvatettu kasvi.

Maistoin juuri ensimmäisen tomaatin ja oli kyllä maukas. Ehkä enemmänkin tavallisen tomaatin makuinen kuin kaupan kirsikkatomaatin makuinen. Varmaan noissakin on lajikkeissa eroa, mutta nämä eivät tunnu yhtä kirpakoilta. Todella runsassatoinen lajike näyttää olevan ja olenkin joutunut tukemaan oksia jonkin verran, kun eivät tahdo jaksaa kantaa tomaattimäärää ihan kunnialla. Nyt ei vähään aikaan tarvitse kaupasta tomaatteja ostaa, sillä kypsyminen näyttää nyt pääsevän kunnolla vauhtiin, Viikko sitten katsoin, että pari ensimmäista alkoivat vaaleata väriltään, mikä enteilee kypsymistä. Nyt sitten syömäkelpoiselta näyttää jo useampikin. Tavallisesti, oikeaan aikaan kylvettynä, tässä tilanteessa ollaan jo juhannuksen jälkeen. Toivottavasti nyt tulee pitkä syksy eikä pakkaset yllätä liian aikaisin.

Jos nyt tuosta tomaatista innostuu, niin testissä oli Kirsikkatomaatti Tiny Tim (https://www.siemenkauppa.com/tomaatit/63-kirsikkatomaatti-tiny-tim-.html). Tuossa mainitaan, että ikkunalaudalla voisi kasvattaa, mutta minulla nuo ainakin kasvoivat sen verran reheväksi, että ei mahtuisi ikkunalaudalle.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - elokuu 26, 2020, 22:24:19
Lainaus käyttäjältä: Amore - tammikuu 11, 2019, 22:39:52
Syksyllä (2018) vaelsin jonain markkinahulinapäivänä Kampissa vihermyymälään, jossa oli jokin "3 minikasvia 6 eurolla" -tyyppinen tarjous. Erilaisia kasveja oli paljon. Valinta oli vaikea, mutta päädyin ostamaan 2 erilaista crotonia...

(https://www.greendecor.in/media/images/Croton_Gold_Dust_-_Thin_Leaves_Codiaeum_Variegatum_Leaves.JPG)
Croton Codiaeum Variegatum Punctatum Aureum (Gold Dust Narrow Leaf Croton)

Tilannepäivitys: crotonit ovat hengissä ja voivat hyvin. Kuvassa näkyvä kapealehtinen on nykyään suosikkini kaikista omistamistani huonekasveista. Siirsin sen tänään taas hieman isompaan ruukkuun, koska kasvin juuret olivat alkaneet kasvaa ulos ruukun reiästä. Kasvin ilme oli käynyt aavistuksen verran alakuloiseksi, sillä sen pitkien lehtien asento oli hieman riippuva. Äsken vilkaisin kasvia, vain muutama tunti siirron jälkeen, ja se näytti aivan uudistuneelta. Lehdet olivat ojentuneet pitkin pituuttaan sivuille ja koko crotonin olemus oli ryhdikäs. Minikasvina hankkimani croton on nyt noin 30 cm korkea + ruukku. Vuoden kuluttua se voi jo muistuttaa pientä puuta. Toinen croton on hidaskasvuisempi, mutta sekin näyttää nyt kesän aikana innostuneen kasvamaan voimakkaammin. Yhden ravinnepuikon taisin näille antaa, mutta pidän kasviravinteet mieluummin vähän niukkoina kuin runsaina, sillä en halua höttöistä tai honteloa kasvua.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - elokuu 28, 2020, 16:50:58
Tuli keväällä ostettua Lidlistä heräteostoksena paketti gladioluksen sipuleita, joista osan istutin mökillä maahan ja osan parvekkeella ruukkuun. Maahan istutetut ovat nyt tehneet kukkavanan ja ensimmäinen niistä alkoi availla kukkiaan. Leikkasin sen maljakkoon (kaupunkiin), koska nyt tulee oltua mökillä jo hieman vähemmän. Kukkien piti olla rikotun punavalkoisia, siis valkoisella pohjalla rikottua viivaraidoitusta. No, tämä ensimmäinen ainakin on punakukkainen, jossa on aivan aavistus valkoista kukan terälehtien reunoissa. Eipä ole ensimmäinen kerta kun hankitut kukat osoittautuvat muuksi kuin mitä paketin etiketti lupaa! En tästä nyt kuitenkaan tällä kertaa ole erityisen närkästynyt, sillä pelkkä kokeiluhan tämän piti ollakin. En oikeastaan pidä gladioluksista kovin paljon, kuten en muistakaan liian näyttävistä ja jalostetuista kukista. Näyttävistä kukista pionit ovat poikkeus, niistä pidän. Saa nähdä, kuinka monta kukkaa gladiolus jaksaa maljakossa avata. Kukkavanassa on kukka-aiheita ainakin kymmenen, mutten lainkaan usko kaikkien kehittyvän kukiksi. Nyt huomasin nettihaulla, että ostamani lajike saattaa olla nimeltään tämä "My Love", mikä tietenkin Amorelle sopii täydellisesti, mutta saanko gladioluspenkistäni lainkaan vastarakkautta vai ainoastaan näitä punaisia "pettureita"? Tuntemattomia ovat rakkauden tiet!

https://www.nelsongarden.fi/fin/eur/p/liljat--gladiolukset_322/gladiolus_72850
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: safiiri - elokuu 29, 2020, 13:33:07
Sain viime kesänä Tuliaislahjaksi maljaköynnöksen. SE kukki varsin mallikkaasti koko kesän (siitä saakka ,kun sen siis sain) ja oli komeassa kukassa vielä silloinkin, kun lämpötilat ulkona alkoivat uhkaavasti viilentyä. Nostin kasvin ihan kokeilumielessä sisään, vaikka en uskonut sen talvehtimiseen. Ei ole mitään viileää, mutta valoisaa paikkaa tällaisille talvehtijoille.

Köynnös pysyi talven elossa, vaikka pudotteli lehtiä paljon. Keväällä leikkelin aika reippaasti ja vein ulos. PItkään kasvi lähinnä murjotti, Eikä näyttänyt erityisen elinvoimaiselta. Mutta nyt elokuussa yhtäkkiä huomasin sen vetreytyneen, kasvattaneen tuuheuttavia elinvoimaisen vihreitä lehtiä ja pari kukkanuppuakin. Saas nähdä, miten pitkään lämpöä riittää syksyllä, jotta ehtii kukasta nautiskella. Ensi talveksi sitten ehkä taas kokeilua talvehtimisesta, jos kasvi näyttää vielä siinä vaiheessa hyväkuntoiselta.

Maljaköynnös on mulle ihan uusi tuttavuus. Nyt leskelin, että kasvi tykkää korkeasta ilmankosteudesta. Ehkä se sai sen intoutumaan kasvuun nyt syssymmällä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 07, 2020, 18:04:42
Gladiolukseni kukoisti maljakossa oikein hyvin. Se avasi kukkavanassa 15 kukkaa. Kuudestoista, eli viimeinen, oli sille sitten jo liikaa. Samaan aikaan kukkia oli enimmillään auki 5-6, minkä lisäksi pari seuraavaa kukkaa osittain avautuneita. Yksi kukka ei kovin kauaa kestä, ehkä 3 päivää aivan täydessä kunnossa. Ja ensimmäiset avautuneet kukat kestivät ehkä paremmin kuin myöhemmät, vaikka leikkasin varteen välillä uuden imupinnan ja vaihdoin veden maljakkoon.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 10, 2020, 18:33:03
Olin noin viikon käymättä mökillä. Tänä aikana sää muuttui syksyiseksi. Olin jättänyt keittiön pöydälle kuoren, johon olin kerännyt kosmoskukan siemeniä. Mielessäni kyllä käväisi, että toivottavasti hiiri/myyrä ei ilmaannu sotkemaan työpöytääni. No, tietysti juuri niin oli käynyt. Ruokaa ei ollut tarjolla, mutta silti oli pitänyt nakertaa paperikuori rikki ja levitellä siemenet ympäriinsä. Kosmoksen siemenet eivät liene maistuvaa ravintoa, koska niitä oli levällään pöydällä ja lattialla runsaasti. Keräsin sotkun talteen, koska olinhan jo nähnyt vaivaa siementen keräämisessä. Kotona kaadoin sotkun valkoiselle paperille ja seuloin parhaani mukaan käsin siemenet muusta töhkästä. Kosmoskukalla ei ole siemenkotaa, vaan sen terälehtien lomaan jää keskusmykiöön kiinni pitkulaisia solakoita siemeniä. Millään seulalla siemennöyhtää ei voi puhdistaa, joten omissa siemenkuorissani on aina roskaa seassa. Ei roska kylväessä haittaa kunhan suunnilleen on tietoinen, minkä verran siemensotkua on tarpeen ripotella maahan sopivan tiheän kukkapenkin kasvattamiseksi. Kesäkukkien siementen kanssa nysvääminen koettelee kyllä hermoja, mutta minulle se on kuitenkin olennainen osa syystöitä. Tai talvitöitä, koska joskus siementen puhdistaminen on jäänyt talveen.

(https://img.aijaa.com/m/00419/14884671.jpg) (https://aijaa.com/ZJMa26)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 10, 2020, 20:55:40
Taas on keittiön työpöydän nurkassa kourallinen taatelin kiviä, vai siemeniäkö ne on. Eilen yllätti makeanhimo ja muistin, että jouluksi ostetut taatelit on vielä syömättä. Lapsesta asti meillä jouluun on kuulunut taatelit, vaikka ne on aika tyhjänpäiväisiä naposteltavia. Pakko oli ostaa taaskin, kun halvalla sai, mutta jäivät sitten syömättä.

Vuosia sitten jemmasin taatelin siemeniä multaan traakkipuun juurelle ja unohdin ne sinne. Itse asiassa tarkoitus ei kai oikeastaan ollut kasvattaa mitään, vaan se ruukku nyt sattui olemaan käden ulottuvilla enkä jaksanut viedä siemeniä roskiin. Varmaan kului useampi kuukausi, kun ihmettelin mitä ihmeen lehtiä puskee mullasta ylös. En niitä nyppinyt pois rikkaruohoina, vaan annoin ne jäädä siihen Vasta jonkun ajan kuluttua tutkin lehtiä tarkemmin ja tunsin näpeissäni niiden kovuuden, vaikka ne olivat vasta nuoria lehtiä. Mutta erotin ne siis heinämäisistä kasveista, vaikka aika paljon ne heinältä näyttivät. Silloin vihdoin muistin, että taatelin siemenethän sinne olin jemmannut ja yllättäen ne olivat lähteneet kasvamaan. Ei toki kaikki itäneet, mutta muutama kuitenkin.

Nuo sain kuitenkin hengiltä sillä, että liian aikaisin ja liian kovakouraisesti kaivoin ne pois ruukusta istuttaakseni ne omiin ruukkuihinsa. Ilmeisesti vahingoitin juurta niin pahasti, että ne eivät pitkään kestäneet tai sitten kastelin ne kuoliaaksi.

Tuon jälkeen olen muutaman kerran istuttanut taatelia eri tekniikoilla. Joskus olen vedessä niitä liotellut sen aikaa, että näkee, mitkä niistä lähtevät itämään. Kun vähän valkoista alkaa näkyä, niin sitten hellästi siirrän ne ruukkuun kasvamaan. Toinen vaihtoehto on laittaa ne suoraan multiin.

Yleensä aina jotain saan niistä kasvamaan, mutta toistaiseksi yhtään ei ole isoksi asti ehtinyt. Parhaimmillaan joku on kasvattanut lehdet jopa parikymmensenttiseksi ja toinen lehtipari on lähtenyt nousemaan esiin, mutta sitten kuolo on korjannut. Kyllä on harmittanut, kun on luullut vihdoin saneen homman onnistumaan ja sitten yhtenä päivänä vaan huomaa, että lehdet on järsitty poikki ja vatsaan asti päätynyt lehden osa on oksennettu johonkin lähellä olevalle matolle. Taatelipalmun nuoret lehdet muistuttavat todella paljon kissalle kasvatettavaa esim. vehnää, mutta sillä erotuksella, että palmun lehti nuorenakaan ei sula eikä etene kissan vatsassa.

Ehkä tulevassa viikonvaihteessa teen taas uuden yrityksen taatelin kasvatuksesta. Tällä kertaa taas hitusen viisaampana sijoitan ruukun paikkaan, johon kissat eivät mene.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 12, 2020, 23:58:15
Hallitilojen lämpimässä maitopurkeissa siemenistä kasvatetut ja juhannuksena maahan kylvetyt salaatit kasvoivat suorastaan erinomaisesti, vielä 2-3 vk sitten maistuivat yllättäen hyviltä, ei kitkeriltä. Varasalaatteina jos kaupan salaatti on yllättäen loppu mutta useaan kertaan on jo syötynä.  Maitopurkeissa viikon ajan taimenten kasveassa sain sillä aikaa raapia haralla joka päivä puutarhapenkkiä rikkaruohottomaksi, joten salaatit saivat pitkän aikaa kasvaa rikkaruohotta. Tämä konsti pitää ehkä ensi kesänä ottaa laajemmin käyttöön.

Loppusaldoa:
- Salaatit kasvoi hyvin mutta eka kylvöä olisi pitänyt viitsiä kitkeä paremmin, nyt sato ei ollut paras mahdollinen
- Perunat kasvoi yllättävän hyvin vaikka kitkentä jäi lähes tyystin (pelkäsin turhaan niksauttavan selkääni, osin unohdin)
- Herneet kasvoi hyvin, nyt myös taittoydinherneet kasvoi vaikkakin paljon vähemmän kuin sokeriherneet.
   Jälkimmäisiä olisi pitänyt älytä tukea paremmin, ehtivät osin kaatua maahan.
- Linnunsiemenistä kasvoi hämmästyttävästi auringonkukkia, vaikkakin aika myöhään, osa ei ole vieläkään auennut
- Siemenistä kasvu psykologisesti jotenkin kolahti auringonkukkien ja maitopurkkisalaattien kohdalla. Minä hellin niitä
  kuin pieniä lapsia? Normaalisti "viskaan" siemeniä isona joukkona maahan eikä ole samanlaista tunnesidosta
  yksittäisiin siemeniin?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 13, 2020, 00:47:44
Lainaus käyttäjältä: Anarkistinen BLM - syyskuu 12, 2020, 23:58:15
...Maitopurkeissa viikon ajan taimenten kasveassa...

Taimenet ovat kaloja, taimet kasveja. Sana taipuu monikon genetiivissä taimien tai tainten.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 13, 2020, 01:25:31
Ja kun levä alkoi kasvaa vesisangossani tuolla ulkona niin sanko alkoi levittyä. Eiku levättyä tai.. ;D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 13, 2020, 01:56:19
Sankosi levääntyy.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Lognessa - syyskuu 20, 2020, 23:35:10
Keväällä kylvin pari maa-artisokkaa, jotka olivat unohtuneet kylmälaukkuun kasvattaen ituja. Laitoin tekeytymään ruukkuun, kun kasvoivat, siirsin muoviseen ostoskassiin. Aluksi kastelin, mutta melko pian jätin luonnon armoille. Kasvoivat pituuttaan ja lopulta kukkivat. Korjasin sadon kiireesti ennen myrskyä. Olihan siellä, kauniita valkoisia maa-artisokkia. Jälkeenpäin luin, että niitä olisi voinut käydä kaivaa maasta niin pitkään kuin maa on sula. Oli paljon pieniä, joista olisi vielä tullut vaikka mitä.

Toinen kokeiluni oli chilit. Sain nyt satoa viime kesän lopulla kylvettyjen siemenien taimista. Olivat pihalla koko kesän. Siirsin nyt sisälle. Täällä kyllä liian pimeää, joten ihme jos selviävät ensi kesään.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 24, 2020, 16:35:23
Kaupasta ostettu suomalainen tomaatti maksoi 62 senttiä. Olen pitänyt omia parin purkin tomaattiviljelmiäni turhina hupsutuksina - noin niin kuin taloudellisesti, mutta jos lasken omille tomaateilleni hinnaksi noin 50 senttiä kpl, niin saan kulut katettua ja ehkä hieman enemmänkin, vaikka tomaatteja ei tule kuin muutama kourallinen. Enpä olisi ajatellut!!! Lisäksi omat tomaattini ovat todella olleet maukkaimpia mitä olen koskaan syönyt, yllättävän makeita. Ehkäpä taas ensi keväänä ryhdyn tomaatteja kasvattamaan, vaikka aika rasittavia rotjakkeita niiden taimet ovat. Olen mieltynyt pihvitomaatteihin erityisesti. Kirsikkatomaateista en välitä. Lisäksi tekisi mieli kokeilla "mustia" tomaatteja eli jotain aivan tummaa lajiketta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 24, 2020, 17:38:43
Olen maistanut eräällä kasvihuoneella sellaisia tomaatteja, jotka ovat saaneet kypsyä valmiiksi olleessaan vielä varressa kiinni. Maku on aivan erilainen, paljon herkullisempi.

Kaupassa saatavat tomaatithan kerätään ei aivan täysin kypsinä, sillä muuten ne eivät kestäisi kuljetusta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 24, 2020, 17:51:05
En ole ollut tyytymätön kaupan tomaatteihin, koska usein nautin ne kypsennettyinä, jolloin ne myös makeutuvat. Tuorekäytössä lajikkeilla on merkitystä. Eri lajikkeet eroavat toisistaan maukkaudessa huomattavasti. Kokeiltu on.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 24, 2020, 18:39:59
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 24, 2020, 17:38:43
Olen maistanut eräällä kasvihuoneella sellaisia tomaatteja, jotka ovat saaneet kypsyä valmiiksi olleessaan vielä varressa kiinni. Maku on aivan erilainen, paljon herkullisempi.

Kaupassa saatavat tomaatithan kerätään ei aivan täysin kypsinä, sillä muuten ne eivät kestäisi kuljetusta.

Kaupan tomaateistakin saa kelvollisia, kun antaa niiden kypsyä vielä kotona. Minulla tomaattien kierto toimii niin, että kotona on vielä muutaman päivän tarpeeseen tomaatit, niin siinä vaiheessa ostan lisää kypsymään kippoon työpöydän nurkkaan. Tuossa nyt aina vähän vaikutta sekin, miten kypsää tomaattia kaupalla on tarjolla.

Sillon, kun työpaikkani toimipiste oli torin lähellä, kannoin aina torilta tomaatit. Ne maistuvat kyllä ihan erilaiselta kuin kaupan tomaatit. Ilmeisesti juuri siksi, että viljelijä ne oli poiminut sitä mukaa, kun myyntiin tarvitsi. Jossain vaiheessa mielestäni toriltakin alkoi saada "kaupanmakuisia" tomaatteja. Liekö sitten myyjät vain torimyyjiä, eikä itse viljelijöitä, joten hakivat tukusta myytävät?

Mutta nyt parvekkeellani on satokausi kuumimmillaan ja ison kourallisen, joskus kaksikin, saan kypsiä tomaatteja poimia naposteltavaksi. Ne todella ovat makosia verrattuna kaupan antimiin. Kuten aiemmin olen kertonut, niin tänä vuonna jäi aivan liian myöhälle tomaattien laittaminen, joten saapa nähdä millainen syksy tulee ja miten pitkään nuo jaksavat kypsyä. Kukkia ja raakileita on vaikka miten paljon.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 30, 2020, 23:47:53
Tuli keväällä ostettua heräteostoksena myös paketti lukinliljan sipuleita (4 kpl). Istutin sipulit ruukkuun, joka nökötti koko kesän puutarhassa. Liljat kasvattivat lehdet, mutta eivät kukkineet. En lueskellut kasvatusohjeita tai oikeastaan ajatellut koko kasvia lainkaan. Hyvä niin, koska:

LainaaMatti Häyrinen lähetti kuvan äärimmäisen harvinaisesta lukinliljasta. Sen kukintoa kuvataan kirjallisuudessa elegantiksi. Häneltä meni 25 vuotta ennen kuin se kukki.
https://www.aamulehti.fi/a/d4e81d93-ebd3-4f5b-8e4c-a5af3b71949e

No, jos sipuleita saa Lidlistä, niin mikään erityinen harvinaisuus lukinlilja ei ole. Minullakin on ollut sen sipuleita kerran aikaisemminkin. Ne olin istuttanut kukkapenkkiin enkä jaksanut niitä syksyllä nostaa talvisäilöön. Eivät kukkineet nekään sipulit. Ihan 25 vuotta tuskin jaksan kukintaa odottaa, mutta nyt keräsin kuitenkin sipulit talteen viileässä säilytettäväksi. Samalla ilmeni, että sipulit ovat kasvattaneet sivusipuleita. Kukin sipuli oli tehnyt alkuperäisen sipulin kylkeen ainakin yhden keskikokoisen sipulin ja yhden pienen sipulin. Pari niistä taisi tehdä pikkusipuleita enemmänkin; en tullut laskeneeksi. Ensi kaudelle on minulla siis ainakin 12 sipulia istutettavaksi. Ei hassumpaa! Pikkusipulit eivät varmasti vielä kuki, mutta keskikokoiset voisivat kukkiakin. Lisäksi voin tällä määrällä hieman testailla eri kasvatusmenetelmiä. Vaikka puista eivät ole lehdet vielä varisseet, niin puutarhasuunnitelmani askartelevat jo kuumina ensi kevään suunnitelmissa.

LainaaYksi näyttävimmistä huonesipulikukista on lukinlilja, Hymenocallis. Kokemukset lukinliljan kasvatuksesta vaihtelevat. Se on oikullinen. Toisella se voin kasvattaa pelkkiä vihreitä, venyneitä lehtiä, toisen yksilö pukkaa komean kukkavarren heti ensimmäisenä kesänä.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - lokakuu 13, 2020, 17:14:30
Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 28, 2020, 16:50:58
Tuli keväällä ostettua Lidlistä heräteostoksena paketti gladioluksen sipuleita, joista osan istutin mökillä maahan ja osan parvekkeella ruukkuun. Maahan istutetut ovat nyt tehneet kukkavanan ja ensimmäinen niistä alkoi availla kukkiaan.

Olen nostanut gladioluksen sipulit maasta ja kaivanut ruukkuun istutetut myös mullasta. Ruukkuun istutetut eivät kukkineet. Maassa kasvaneet ovat tehneet sipuleiden kylkeen runsaasti pieniä valkoisia palleroita - sivusipuleita. Ne muistuttavat kovasti styrox-muruja. Koska sivusipulit ovat niin pieniä, tuskin jaksan kokeilla niiden kasvattamista täysikokoisiksi. Jos niin haluaisin tehdä, ne kai pitäisi säilöä multaan ja sitten viedä kylmäkellariin. Ruukussa kasvaneet sipulit ovat pienempiä kuin maassa kasvaneet eikä niissä ole sivusipuleita. Arvelen, että kastelin niitä liian vähän ja siksi ne eivät kukkineet. Gladiolukset ovat heikkoja viestimään vesitilanteestaan. Niiden lehdet ovat niin kovat ja tönköt, että ne eivät kuivuudesta lurpahda. Olen tottunut herkästi lurpahtaviin juoppoihin, joten nämä tönköt jäivät vähemmälle kastelulle. Ensi kesänä kannattaa istuttaa kaikki sipulit maahan, niin välttyy kastelupulmalta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - lokakuu 29, 2020, 20:01:17
Minulla ei kai ole kovin montaa inhokkikasvia, mutta huonekasveista sellainen on palmuvehka. Tämä putkahti nyt mieleen kun näin yhden valokuvan taustalla palmuvehkan. Minulla on kahdella työpaikalla toimistokasvina ollut palmuvehkoja. Ne kieltämättä menestyvät varjossakin ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia, mutta voi hitto, kuinka tylsiä!!!

https://www.kekkila.fi/kasvikirjasto/palmuvehka/

Puutarhakasveista välttelen mm. kuunliljoja (hosta). Ruukkukasviksi parvekkeelle voisin jonkun niistä kelpuuttaa, mutta puutarhaan en niitä ota. Ne ovat aika voimakaskasvuisia, joten niitä joutuisi varmaan aika usein jakamaan. Ja tylsän näköisiä, koska ovat niin yleisesti käytettyjä pihaistutuksissa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 01, 2020, 16:41:42
Pari viikkoa sitten päätin parvekkeen satokauden ja ihan kesken kaiken. Tomaateissa oli paljon vielä kaikkea kukkien ja kypsien tomaattien väliltä. Tuossa vaiheesa kuitenkin oli sen verran kylmät ilmat, että pakko oli alkaa pitää parvekkeen ovea kiinni, joten tomaateille se kävi liian kylmäksi.

Keräsin reilun litran verran kypsymässä olevia raakileita kippoon ja vain aivan tummimman vihreät annoin mennä biojätteeseen varsien mukana.

Näyttäisi siltä, että nuo kirsikkatomaatit ovat helpommin kypsyviä kasvista irroitettuna kuin minillumutomaatit. Olen sieltä kiposta päivittäin käynyt keräämässä syötäväksi kypsyneitä suuhuni ja nyt on enää reilu kourallinen jäljellä. Olen pitänyt kippa keittiön pöydällä, etten unohda niitä. Ovat olleet aivan yhtä hyviä kuin suoraan kasvista poimitut kypsätkin, kun en ole niitä kylmässä kypsyttänyt.

Nyt voikin alkaa tehdä seuraavan kesän viljelysuunnitelmaa, sillä kylvöaikahan on jo muutaman kuukauden kuluttua :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 21, 2020, 16:58:37
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 10, 2020, 20:55:40
Ehkä tulevassa viikonvaihteessa teen taas uuden yrityksen taatelin kasvatuksesta. Tällä kertaa taas hitusen viisaampana sijoitan ruukun paikkaan, johon kissat eivät mene.

Muistaakseni en vitkastellut enempää, eli suunnilleen syyskuun puolessa välissä laitoin ne taatelt multiin. Tanään huomasin, että kaksi versoa pukkaa esiin eli parisen kuukautta on kulunut istuttamisesta ensimmäisiin taimiin. Melko niukalla kastelulla olen noita pitänyt, kun oletan, että taatelin luontaisella kasvumaalla ei niin ylenpalttisen märkää ole. Joten mieluummin jätin veden antamatta, jos en muistanut olinko kastellut edellisellä kerralla, kun häärin kastelukannun kanssa. Melkein pääosa kastelusta on ollut sumutusta, joka on yltänyt myös tuolle ruukulle, kun olen sumuttanut paria hauskaa kasvia, joita ei istuteta lainkaan multaan.

Saapa nyt nähdä saanko nuo varjeltua kissoilta ja montako niitä taateleitä lopulta tulee, sillä siemeniä laitoin kyllä aika monta, kun ajattelin, ettei itävyysprosentti kuitenkaan kovin suuri ole. Joka tapauksessa talven yli nuo on pakko tuossa istutusruukussa pitää, sillä aikaisemmin tosiaan tapoin kasvit häiritsemällä niitä liian varhain, kun juuret olivat vielä liian heikot kestääkseen uudelleenistutusta. Niin, ja saanko ne varjeltua omalta kasteluinnoltani :D


Tänään siirsin parvekkeelta sisälle Bougainvillen pistokkaan, joka on vasta aivan loppukesästä juurrutettu. Emokasvi on vielä parvekkeella ja varmaan sekin pitää ottaa sisälle ennen pakkasten alkamista. Sen olen onnistunut pitämään hengissä useamman vuoden. Kesällä sen melkein jo tapoin liialla kastelulla. Epähuomiossa annoin sille vettä, kun ilma äkisti oli viilentynyt ja pilvistynyt. Kasvi otti nokkinsa ja heitti kaikki kukkansa ja lehtensä ja muuttui säälittäväksi risuksi. Annoin mullan kuivahtaa kunnolla ja sen jälkeen aloin kastella sitä erittäin varovasti. Eipä mennyt montaa päivää, kun risuun alkoi vähitellen puhjeta uusia lehtiä. Vain muutama oksa oli kärsinyt niin, että piti leikata kuollut osa pois, mutta toisaalta leikkaaminen taas tuotti oksaan uusia haaroja :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - joulukuu 03, 2020, 14:49:03
Olen pikkuhiljaa siivonnut parvekkeen kesäistutuksia roskiin. Kumosin lakastuneen bataattiköynnöksen ruukusta roskapussiin, jolloin huomasin, että se oli luonteensa mukaisesti tehnyt jopa ruukussakin juurimukuloita, siis pikkubataatteja. Istukasmukulakin oli kasvattanut vielä lisää massaa mullan alle oikein muhkeaksi mollukaksi. En ollut todellakaan ajatellut köynnöksestäni hyötykasvia, mutta uteliaana napsin pikkumukulat talteen. Ehkä isonkin mukulan olisi voinut napata keittiökäyttöön? Mukula oli aivan kiinteä ja hyvännäköinen, mutta jotenkin vain oletin, että se olisi luultavasti liian puiseva tai muuten kelpaamaton. Puhdistin pikkumukulat ja raaputtelin ahtaat mutkapaikat veitsellä puhtaiksi. Bataattien kuori oli aivan ohut - kuin uusissa perunoissa, vaikka kasvit eivät ole sukua toisilleen. Puhdistetut bataatit saivat öljyä ja mausteita niskaansa ja sitten ne joutivat uuniin sipulin, tomaattien ja kukkakaalin kera. En ole erityinen bataatin ystävä, mutta lempeitä kelpo uunikasviksia niistä tuli.

(https://img.aijaa.com/m/00186/14916043.jpg) (https://aijaa.com/8E6M9S)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 01, 2021, 16:36:46
Tänään havahduin huomaamaan, että koska on maaliskuu, niin ensi kuussa pääsen mökillä alottamaan puutarhakauden. Huikeaa! :)

On tietenkin aivan liian aikaista riemuita ylenpalttisesti suojasään paljastamista kaduista, koska todennäköisesti lunta vielä sataa, mutta jos nyt ei aivan hirveää määrää lunta enää tule, niin harava- ja talikkotyöt pääsee ensi kuussa aloittamaan. Saa nähdä, kuinka kauan maa on roudassa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 27, 2021, 22:52:04
Juu, eipä lähtenyt mopo karkuun, ei ainakaan kovin pahasti. 😳

Niinhän itseäni olen muutamana vuonna jo opastanut, kun alan parvekeviljelyksiä laittelemaan. Periaatteessa ei kai ole kovin paljon, mutta sitten on niitä varakappaleita, joista en henno kuitenkaan luopua. No nyt on pakko, tai sitten pitää istuttaa pihalle johonkin sopivaan katvepaikkaan ylimääräiset. Muuten en mahdu niitä parvekkeelle kastelemaan, kunhan taimet tuosta nyt kasvavat.

Joitain viikkoja sitten kylvin chilin siemenet ja minitomaatit (Tiny Tim) ja pari päivää sitten ne koulin kasvuruukkuihin. Toistaiseksi pidän ne kokonaan sisällä, vaikka hiukan hankalaa niitä on keittiön pöydällä pitää. Mutta se on ainoa riittävän aurinkoinen paikka.

Uusia lajikkeita on Cayenne Long Slim (todella tulinen ja voi käyttää myös vihreänä), Biquinho Amarela (mieto hedelmäinen), Jamaican Beli Cambuci (mieto maku ja raikas tuoksu), Dorset Naga Black (hedelmäinen maailman tulisimpiin lukeutuva). Noiden lisäksi Carolina Reaper ja Keltainen Habanero. Aji Cristal ei syystä tai toisesta itänyt lainkaan, mutta laitoinpa vielä uuden yrityksen, vaikka noista edellä mainituistakin tuli jo varmaan tusinan verran taimia. Sitten on vielä ne tomaatit, joita on ehkä puoli tusinaa ja vain yhdelle on tiedossa uusi koti. Tänään kuulin, että jonkun chilinkin voisin antaa eteenpäin, jos jää yli.

Tosiaan nyt tuossa on uusia lajikkeita paljon ja neljä ensin mainittua on kaupan siemenistä laitettu ja kaksi jälkimmäistä on hedelmistä itse kaivettu ja kuivatettuja siemeniä. Jännä nähdä mitä niistä tulee vai tuleeko mitään. Ötökät on parvekeviljelyn ikuinen riesa ja noita syötäviä ei voi millään myrkyttää, joten kova vahtiminen niissä on, että saa heti puututtua asiaan, jos näkyy kutsumattomia vieraita. Leppäkertut olisi kyllä kova juttu :)

Nyt pitää vielä karvanaamat saada pidettyä pois taimien kimpusta. Pienet chilintaimet on niiden mielestä hyviä vatsan puhdistukseen. Tomaatin taimet ei kelpaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 03, 2021, 18:21:19
Kolmen tunnin pihatyösessio takana ja veikkaanpa, että huomenissa on persaukset kipeänä venyttelystä ja kyykkimisestä.  :P

Leikkasin vaihteeksi ruusupensaat. Viime kesäksi niitä en leikannut, kun oli se kurtturuusuoperaatio, niin nuo jäljelle jäävät tarhakurtturuusut jäivät vähemmälle huomiolle. Haravoin vanhat korret pois istutusalueilta. Kukkapenkkiin oli ilmestynyt joku kaninkolo, johon jalkani upposi nilkkaa myötä. Onneksi ei sentään sen enempää.

Kun menin tarpeeksi lähelle maan pintaa, niin hyvin saattoi jo huomata, että kevät pukkaa itseään esiin maasta. Monivuotisten kasvien kukkapenkissä oli nähtävissä jo pientä kasvua. Yllättäen toissa vuonna istuttamani krookuksetkin olivat jo kukassa erään pensaan juurella. Tuo oli yllätys, sillä viime keväänä, kun niitä odotin, niin löytyi vain kynityt versot, kun pihapupu oli pistänyt tarjotun salaattiaterian poskeensa. Näytti jokunen narsissikin säilyneen talven yli. Syksyllä hiukan harmitti, etten mitään uutta sipulikasvia laittanut kasvamaan, mutta onpahan tuossa nyt jotain tuloillaan.

Sain vision, mitä laitan kurtturuusujen paikalle ja siitä tulee hieno. Olihan se viimekesäinenkin hieno ainakin osan kesää, kun oli melkein luomukasvustona. Nyt siihen ajattelin laittaa Markettaa, kun siinä ne luultavasti kasvaisivat hienosti, kun maa on tasainen ja aurinkoinen. Kukkaympyrään on vähän toisenlainen visio tällä kertaa.

Oikeastaan aika hauskaa, kun voi laittaa taloyhtiön pihan istutuksia oman mielensä mukaan, kun ketään ei kiinnosta pihatyöt. Vanhempi väki kyllä kesän mittaan monestikin kiittelee, kun olen niitä istutuksia hoitamassa. Niillä on aikaa niitä katsellakin. :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Unforgiven - huhtikuu 07, 2021, 21:28:10
No niin, se alkaa ainakin eteläisessä Suomessa olla parasta aikaa kalkita pihanurmikot. Eikä sitten millään Tokmannin puutarhakalkilla vaan nurmikkokalkilla.

Hiukan jännittää miten viime kesänä uusittu nurmikko lähtee tänä kesänä kasvamaan. Ellei lähde, tilaan asfalttimiehet.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 14, 2021, 23:09:29
Kevään kiireisimmät puutarhatyöt on nyt tehty eli kesäkukkapenkit kitketty ja kesäkukat kylvetty. Rantakin on melkein kokonaan siivottu viime kesän kaislasta. Voin alkaa ottaa hieman rennommin. Kylvettävää on vielä, mutta vähemmän. Gladiolukset ja kruunuvuokot olen istuttanut ruukkuihin, joista siirrän ne maahan kunhan ne ovat alkaneet kasvaa. Nyt saa kesä tulla! :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 17, 2021, 01:16:30
Tänään vimmainen kitkemispäivä mökillä. Oli kukkapenkkien reunusten siistimisen vuoro. Meillä on maanvaivana mukulaleinikki, joka on levinnyt kaikkialle. Sitähän ei näe kuin keväällä, sillä kukinnan jälkeen se lakastuu ja jää maan alle herneen kokoisina mukuloina odottamaan seuraavaa kevättä. Kitkiessäni minulla on tapana näitä "herneitä" löytäessäni tiputtaa ne kukkapenkin ulkoreunaan, josta leinikit on sitten helppo keväällä havaita ja nyhtää pois. Yhden reunuskiven alta pilkisti jokin isompi lehti. Siirsin kiven paikoiltaan, jolloin lehti paljastui aivan vinkuraksi tulppaaniksi, joka oli kiven alta yrittänyt kiertyä aurinkoon. On täysi arvoitus, miten tulppaani oli siihen paikkaan joutunut, koska tulppaanipenkkiä ei ole lähellä eikä tällä paikalla ole koskaan ollut. Siirsin urhean tulppaanin lajitovereidensa seuraan ja jään innolla odottamaan ensi kevättä, jos se vaikka kukkisi. Olisi jännää nähdä, minkä värinen tulppaani on kyseessä.

Ensimmäiset tulppaanit ovat juuri aloittamassa kukintaa. Viime vuonna tehdyistä siirtoistutuksista pukkaa kukkaan pari oranssinpunaista yksilöä. Muut siirrännäiset näyttävät keltailsilta (tai oikeastaan kelta-punaisilta), jollaisia minulla on sukeutunut aikaisemmista siirtoistutuksista. Lajike on Sun Lover; erittäin suurikukkainen. Apeldoornien aika on hieman myöhemmin keväällä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 17, 2021, 18:18:05
Viime viikolla sovin vävyni kanssa, että lähdemme tänään ostamaan taloyhtiön pihaan kesäkukat. Olin katsonut, että sääkin on otollinen, että saan ne istutettua saman tien. Toisin kävi.

Ensinnäkin, maanantai oli huono päivä mennä aamusta siihen P:llä alkavaan puutarhaliikkeeseen. Todella viikonlopun rippeet vain tarjolla, joten suuntasimme lähellä olevaan toiseen saman alan liikkeeseen. Sieltä sain osan, mutta en kaikkea. Onneksi puuttuvat voin fillarireissulla käydä täydentämässä vaikkapa huomenissa kolmannesta lähellä olevasta liikkeestä.

Toisekseen, vaikka olisin ehtinyt istuttaa nyt haetut, niin en uskaltanut sitä tehdä, kun oli niin kovia ukkossateita ennustettu tulevan. Pelkäsin, että juuri istutetut eivät kestä niin rankkaa ruhjontaa, vaikka Tähtisilmät ovat hyvinkin säänkestäviä. Niinpä ne nyt odottelevat parvekkeellani huomiseen. Ainakin nyt on hyvin peruskasteltu istutusalue, joten siinä pääsen sitten vähemmällä.

Pihasta olen parina päivänä useamman tunnin kitkenyt vuohenputkea, joka kiusaksi asti levinnyt ja viime kesänä jopa peitti istutettuja kasveja. Saapa nähdä, millainen urakka tuosta tulee. Varmaan joudun koko kesän niitä kitkemään, kun juurakoita ei kyllä saa mitenkään kaivettua esiin niin, ettei koristekasvien juuret vahingoitu. Siinä touhutessani löysin kukkapenkistä useita uusia kasveja. Ainakaan en muista niitä ennen nähneeni siinä. Olisikohan ne jotain puutarhakarkulaisia, sillä mitään ihan tavallisia luonnonkasveja ne eivät vaikuttaisi olevan.

Sivupihalla lähes luonnontilassa oleva karuhko pläntti on ollut ajoittain erilaisten kesäkukkasiementen koealustana. Varsinaisesti siinä ei ole kasvanut istuttuna kuin upea tiikerinlilja, tai siksi sen olin tunnistavinani. Nyt pläntille yllättäen oli ilmestynyt paljon keltaisia kukkia, joita en tunnistanut. Netistä kuitenkin löytyi mukulaleinikki, joka on vahva ehdokas uudeksi tulokkaaksi. Oikein hauska yllätys. Sen sijaan tiikerinliljaa ei enää näytä siinä kasvavan.

Kurtturuusujen viimevuotinen ahkera kitkeminen näyttää tuottaneen hyvän tuloksen. Ainakaan vielä niitä ei ole ilmestynyt uudelleen näkyviin, mutta olen varautunut siihen, että jonkun verran niitä pitää vielä vahtia.


Omista viljelyksistäni tomaatit ovat jo hyvässä kukassa ja raakileitakin on tullut. Chilit ovat hiukan hitaampia ja vain yhdessä chilissä on ensimmäiset nuput. Noita on kuitenkin niin reilusti, että sen lisäksi, että vävylleni olen dumpannut yhden tomaatin ja yhden chilin, niin pihalle olen raivannut pienen paikan, johon vien muutaman ylimääräisen, ettei tule parvekkeelle ahdasta. Hauska, miten tarttuu viherpeukalointi muihinkin. Vävyni ihan itse kysyi, että onnistuisiko häneltä noiden hoitaminen, jos minulla niitä kerran on ylimääräisiäkin. Eli ei tarvinnut tuputtaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Juuli - toukokuu 17, 2021, 20:53:42
(https://img.aijaa.com/b/00808/14971735.jpg)
Tietääkö kuka mikä on tämä kasvi joka on itsekseen kasvattanut itsensä puumaiseksi varttaneen syyshortensian viereen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Lognessa - toukokuu 17, 2021, 21:48:49
^Veikkaan liljaa, varjoliljaa. Kulkee paikasta toiseen, vaatii useamman vuoden paikoillaan, että alkaa kukkia.

Puutarhassani on tuota, aluksi minulla oli harvinainen valkoinen, muuttui vaaleanpunaiseksi, purppuraksi. Kulkee, ei mitenkään etelään, jota voisi veikata, vaan ihan minne nenä vie, terälehdet kääntää tietenkin ympäri.

Google tietäisi paremmin, ei ole tullut tutustuttua tieteeseen. On ollut vaan rakas omapäinen alkukesän lemmikki.



Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Juuli - toukokuu 18, 2021, 11:23:53

(https://img.aijaa.com/b/00717/14971930.jpg)

Kiitos Longnessa. Tässä puuksi itseään luuleva syyshortensia joka asuu Luvialla.
.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 20, 2021, 00:32:47
Tämän viikon sää vaikuttaa kovin sateiselta, mutta minulla oli kova hinku mennä mökille kuitenkin. Ilta-Sanomien sääsivu onneksi tarjoaa kaksi kilpailevaa ennustetta. Valitsin paremman ennusteen ja lähdin iltapäiväksi ja illaksi toiveikkaana ulkotöihin, vaikka taivas oli pilvinen. Kun tulin perille, meren yllä oli sakea sumu. Se oli aika tunnelmallista. Pilvisellä säällä meillä on aina ihanan hiljaista kun tiellä ei kulje rannalle menijöitä, jotka huutavat toisilleen tai huudattavat autoissaan jotakin jyskyttävää listapoppia. Vaikka lämpöasteita oli vain 12 tai niillä main, niin tuulettomuus teki päivästä varsin sopivan työskentelyyn. Oikein nautin hiljaisesta ja omalla lempeän harmaalla tavallaan leppeästä päivästä. Eikä satanut koko päivänä!

Jatkoin suurta mukulaleinikin kuritusoperaatiotani. Riivin kaksi kottikärrylllistä leinikkiä. Varsinaista kitkemistä tein vain vähän, koska maa oli märkä ja multa tarttuu ikävästi lapioon. Maanpäällisen kasvun poistamalla pystyin kuitenkin estämään tuon maanvaivan leviämisen itusilmuilla. Riivin kasvit aivan maata myöten. Vaikka homma on tylsää, niin se palkitsee sillä, että näkyvää jälkeä syntyy nopeasti. Lienee johtunut pilvisyydestä, että kadotin kokonaan ajantajun. Yleensä tiedän kyllä, paljonko kello on ihan kelloon katsomatta, mutta pilvisenä päivänä oli hämärää kunnes tuli vieläkin hämärämpää. Arvelin kellon olevan kahdeksan. Oikeasti se oli kymmenen, kun lähdin kotiin. En muista, milloin olisin arvioinut ajankulun näin pieleen. Hyvä, että tuli uhmattua säätiedotuksia ja lähdettyä raivaustöihin. Seuraavan kerran sopiva päivä näyttäisi tulevan vasta sunnuntaina.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 20, 2021, 17:51:35
Eilinen hetki sumuisella rannalla. Se sumu kyllä hälveni aika pian, mutta olipa hieno, tunnelmallinen harmaa päivä.  :)

Lisäys: Tämä on värivalokuva. Etteikö oikeassa elämässä muka olisi harmaaskaalalle asettuvia visuaalisia kokemuksia?!  ;D

(https://img.aijaa.com/m/00990/14972556.jpg) (https://aijaa.com/W1gPm7)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 24, 2021, 15:01:26
Keväisin kamppailen aina sen kysymyksen kanssa, raaskinko leikata tulppaaneja kotiin tuotavaksi vai suosinko kukkapenkkien kukoistusta. Nyt on tulppaanien aika; Apeldoornitkin ovat ehtineet kukkaan. Sateen takia raskaan muhkeat Sun Loverit olivat painuneet osittain lakoon. Leikkausongelmani tuli näin luontevasti ratkaistua: leikkasin maahan asti laonneet kukat mukaani. Ei niitä ollut kuin 3 kappaletta. Luotettavat Apeldoornit seisoivat selkä suorassa, joten niihin en kajonnut. Enemmän iloa minulle oikeastaan on leikkotulppaaneista, sillä ulkotöissä en usein ehdi riittävästi kukkia ihailla ja niistä nauttia. Apeldoornien kyljessä kasvavat violetit tulppaanit ovat vaurioituneet; joku on mutustellut niiden nuppuja niin, ettei niistä taida nyt olla kukkijoiksi. Sateiden takia epäilen etanoiden olleen asialla. Näyttää siltä, että violetit tulppaanit kaipaisivat myös hieman harvennusta. Hurjan mukulaleinikkioperaationi takia en ole malttanut pysähtyä kasveja katselemaan kuin tavanomaisen kahvitaukoni ajaksi. Siinä samalla sitten tiirailen, mitkä kasvit pitää myöhemmin jakaa ja mitkä pensaat leikata. Haluan myös kasvattaa pensaista pistokastaimia. Olenkin tökkinyt koetilkulleni pistokkaita maahan. Siirrän parhaat palat loppukesällä oikeille kasvupaikoilleen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 24, 2021, 15:38:39
Yksi harvoista FB:ssä seuraamistani on läheisen puutarhaliikkeen sivu, sillä he julkaisevat kuvia kerran pari viikossa, kun myyntiin tulee uusi kuorma. Kuvia on runsaasti ja niitä on ilo katsella. Eilen julkaistuissa kuvissa oli keltainen versio Bougainvilleasta (=Ihmeköynnös). En sano keltakukkainen, sillä kukat ovat vaatimattomat ja valkoiset sekä punaisessa että keltaisessa versiossa. Punaiset ja keltaiset kukilta näyttävät ovat kukan suojalehtiä houkuttelemassa pölyttäjiä.

(https://puutarha.net/keskustelukanava/img/20087/48569.jpg)

Olin tähän asti nähnyt myynnissä vain aniliininpunaista, joten tuo oli pakko nähdä ihan livenä. Suuntasinkin aamulenkkini kaunokaista katsomaan. Arkiaamu muutenkin näissä oloissa on paras aika mennä puutarhamyymälään. Tuolloin voi hyvällä omalla tunnolla vaeltaa kaikki tilat läpi hissukseen, sillä tuolla on todella paljon nähtävää ja valikoima on paljon monipuolisempi kuin noissa markkinoiden johtavissa ketjumyymälöissä.

Kotiin päästyni tulin siihen tulokseen, että minua ei yksi pitäisi tuonne päästää sisään. Himoitsemani Bougainvillean lisäksi mukaan oli tarttunut muutama muukin:

Punaisen kirjava värinokkonen kotona jo olevan lähes neon vihreänkirjavan seuraksi. Värinokkoset ovat hauskoja kasveja, joissa on yleensä hyvin vaatimattomat kukat, jotka kannattaa nyppiä pois jo nuppuvaiheessa. Nokkoset kasvavat nopeasti, joten niistä kannattaa ottaa latvapistokkaat, kun emokasvi alkaa olla kulahtaneen näköinen. Pistokkaat juurtuvat helposti, joten emokasvi on helppo korvata.

Pienehkölehtinen vaaleahko vaaleanpunaisin raidoin oleva juoru. Tämä kaunokainen oli miniversiona ja edullinen, mutta juorujen tapaan varmaan pian minulla juorua, vaikka muille jakaa. Juoru on siitä hankala, että pitkistä versoista tulee liian helposti otettua latva- ja varsipistokkaita ja yleensä myös ne onnistuvat niin, että varakasveja tulee enemmän kuin tarvitsen.

Laikkuvehka, jonka olin tunnistavinani Aglaonema silver bay nimiseksi Googlen kuvahaun avulla. Vehkoja minulla ei ole aiemmin ollut muita kuin Viirivehkaa.

Laakeripuu, joka oli myös edullinen minikasvi eli vain noin 10 senttimetrin korkuinen. Tuo oli ihan vain kokeilu "mitähän tästä tulee ja saanko pidetty sen hengissä". Jos näyttää huonosti käyvän, niin voihan siitä nyppiä lehdet ja kuivattaa mausteeksi.

Lehtikaktus, Epiphyllum Red Tip, jonka sanottiin olevan helppohoitoinen ja jopa kukkii helposti. En ole vielä koskaan saanut kaktusta kukkimaan, jos ei lasketa mukaan niitä joulu-, pääsiäis-, marras- jne. kaktuksia, jotka kyllä suostuvat kukkimaan jopa minun hoidossani runsaasti. Jostain syystä olen taas innostunut kaktuksiin, ihan niihin "oikeisiin kaktuksiin, piikkisiin". Oivallinen keino opetella itsehillintää kävellä niiden ohi kastelukannu kädessä. Jonain päivänä hankin vielä Yön kuningattaren. Se liittyy lapsuusmuistoihini.

Tulisalvia, Salvia splendens, oli vain niin kivan voimakkaan värinen, että otin yhden. Nuo kai on tarkoitettu yksivuotiseksi koristekasviksi ulos, mutta kokeilen nyt, mitä siitä tulee sisäkasvina. Todellisuudessa tuo on monivuotinen kasvi, joten jos se yleensä viihtyy sisällä ja jos en pilaa sitä kastelulla, niin siitä voi tulla isokin. Nyt sekin on noin 15 senttimetriä korkea.


No ei niitä nyt niin paljon ollutkaan. Turha kysyä, miten tuollainen valikoima sopii yhteen tai missä minun tyylitajuni on. Ei sitä ole. Ostelen kasveja, jos siltä tuntuu ja jos jostain satun viehättymään. Sovittelen niitä sitten kasvin valaistustoiveiden mukaan. Aina sekään ei ihan onnistu, mutta teen parhaani.

Oli minulla toinenkin asia mielessä tuonne mennessäni. Tarkoitus oli etsiä, josko löytäisin nimen eräälle pihamme kukkapenkissä olevalle kasville. Sillä on pyöreähköt lehdet, jotka muistuttavat hiukan poimulehden lehteä ja ovat tummahkon himmeän vihreät, ehkä hiukan hopeaan heittävät. Kukat ovat hennon vaaleanpunaiset noin kämmenen kokoiset suurimmillaan. Kasvi kasvaa kesän aikana reilun puolitoistametriseksi ja varsi muistaakseni haaroittuu jonkun verran. Kasvi on monivuotinen ja on ollut paikallaan ainakin sen 7 vuotta, jonka olen tässä pian asunut. Mahtaisiko joku tunnistaa, mikä tuo on?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 24, 2021, 15:41:55
Herttavuorenkilpi ei varsinaisesti ole kovin kaunis kasvi, mutta siinä on oma rehevän korskea viehätyksensä. Raivasin vuorenkilpeä syksyllä aika kovalla kädellä tehden tilaa muille kasveille. Vuorenkilpi teki yhden kukan, mutta polun reunassa se näyttäytyi poikkeuksellisen muhkeana. Kukinto näyttää oikeassa elämässä ympäristöönsä nähden vielä isommalta kuin kuvassa.

(https://img.aijaa.com/m/00353/14973689.jpg) (https://aijaa.com/9eONll)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 05, 2021, 19:47:02
Joskus on vaikea ymmärtää viherkasvien sielunelämää. Muorinkukkani alkoi yllättäen taas kerran yrittää itsemurhaa. Mikään ei ole muuttunut olosuhteissa tai katselussa, mutta kasvi alkoi jokunen päivä siten pudottaa lehtiään. Sille näyttää aina välillä tulevan joku mielipaha ja tähän asti olen aina ehtinyt pelastaa sen napsimalla latvapistokkaat varsista, joista ei näytä lehtiä pudonneen ja muutenkin näyttävät elinvoimaisilta. Saapa nähdä miten tällä kertaa käy.

Tässä netistä löytynyt kuva, millaisesta muorinkukasta nyt on kyse. Niitähän on lukuisia eri lajikkeita, jotka ovat hyvinkin eri näköisiä.
(https://www.paratiisintaimitarha.fi/tuotekuvat/520x520/image3070.jpg)

Tarkistin juuri netistä, että olen tuon ostanut alun perin talvella 1995 ja sitä aika ajoin nuorentanut latvapistokkaista.
Kasvilla (samoin eräällä toisella täysvihreällä muuten samanlaisella muorinkukalla) on aika karmiva historia. Poikkesin lounastauolla kävelyllä Hämeentiellä olleeseen kukkakauppaan, sillä huomasin näyteikkunasta, että myymälässä oli "ei ihan priimakunnossa" olevia kasveja edullisesti. Hyvän hetken juttelin myyjän kanssa ennen kuin lähdin ostosteni kanssa jatkamaan matkaa. Noin viikkoa myöhemmin uutisissa kerrottiin kukkakauppiaan surmasta. Surma oli tapahtunut noin puoliltapäivin, eli samoihin aikoihin kuin itse olin ollut myymälässä.

Tapaus tulee aina mieleen, kun noita muorinkukkiani nuorennan ja istuttelen uusiin multiin.


Tänään "jouduin lähtemään" läheiseen puutarhaliikkeeseen, kun naapurin mies poikineen oli lähdössä etsimään kotiinsa somistusta. Kysyivät, että haluaisinko lähteä mukaan. Saivat puhuttua ympäri. :D

Tällä kerralla maltoin mieleni enkä ostanut kuin yhden Aavikkoruusun. Nimestään huolimatta se ei ole ruusu vaan mehikasvi, joka kukkii komeasti ja poikkeuksellisesti sietää myös aivan täyttä aurinkoa. Onnen omiaan keittiöni ikkunalle. Tuon kanssa joudun kasvattamaan malttia, jotta en pilaa sitä liialla hoitamisella.

(https://www.viherpeukalot.fi/images/products/12166-1_orig.jpg)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - kesäkuu 06, 2021, 15:27:18
Perunat ovat nostaneet vartensa esiin. Maissintaimet, 7 kaikkiaan, ovat vielä hengissä.  Lipstikat, kesäkurpitsat ja mustajuuret samoin. Tänään riivin rikkaruohoja kasvimaan laitamilta. Rönsyleinikkiä ja nokkosta, vuohenputkea ja villiintynyttä saksankirveliä.

Tällä hetkellä kasvimaa käy puolella teholla. Ehkä ensi vuonna saan kasvihuoneen valmiiksi ja loput kasvimaasta käyttöön.

Hetken jo näytti, että nuoret omenat eivät kukkisi tänä vuonna lainkaan. Isoin niistä, se, joka viime vuonna antoi ensimmäisen kerran hedelmiä, kukki kuitenkin lopulta. En uskalla edes toivoa satoa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 06, 2021, 15:44:29
Lainaus käyttäjältä: urogallus - kesäkuu 06, 2021, 15:27:18
Tänään riivin rikkaruohoja kasvimaan laitamilta. Rönsyleinikkiä ja nokkosta, vuohenputkea ja villiintynyttä saksankirveliä.

Syötäviä kasvejahan nuo ovat, paitsi rönsyleinikki.

Tietty rikkaruohon määritelmä voisi olla, että se on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 11, 2021, 13:10:35
Eilen oli liljakukkojen paritteluilta; löysin niitä useamman parin ruskoliljan lehdiltä köyrimästä. Nappasin kuoriaiset nyrkkiin ja vein porraskivelle, jossa murskasin ne. Muurahaiset ilmestyivät heti paikalle hoitamaan puhtaanapidon. Mikään liljakukkojen massainvaasio ei meillä ollut, vaan tarkkailin liljoja pitkin iltaa ja aina välillä löytyi uusi pari. En enää muista tuhosinko niitä 6 vai 8 kpl.

Viime vuonna ostamani akileija kukkii ensimmäistä kertaa. Ostin valkoisen akileijan, mutta tämän kukat ovat kyllä sitruunankeltaiset, mikä hieman harmittaa, vaikka kukat ovat kyllä kauniit. Haluan hankkia vielä sen valkoisenkin.

Akileijan vieressä on pioni, joka valmistelee ennätyksellistä kukintaa. Tänä kesänä voi surutta napsia pioneja myös maljakkoon. Samaisen pionin jakopala ei ole koskaan kukkinut, mutta nyt siinäkin on nuppuja tekeillä. Jakopioni on aika hiekkaisessa paikassa, joten se on jäänyt paljon pienemmäksikin kuin muut pionit. Olen kyllä alkanut lannoittaa sitä paremmin ja muutenkin huolehtia siitä enemmän.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 18, 2021, 12:59:35
Taistelu liljakukkoja vastaan on jatkunut. Tällä kertaa löytyi vain kaksi kuoriaista. Liljakukkoja on yleensä vaikea napata, sillä ne pystyvät pudottautumaan nopeasti maahan lähestyvien näppien ulottumattomiin. Mutta toistensa kimpussa ahertavat liljakukot ovat niin seksin sekoittamia, että ne eivät tunnu huomaavan kuin toisensa.

https://vieraslajit.fi/lajit/MX.194831
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 18, 2021, 13:07:41
Lainaus käyttäjältä: Amore - kesäkuu 18, 2021, 12:59:35
Taistelu liljakukkoja vastaan on jatkunut. Tällä kertaa löytyi vain kaksi kuoriaista. Liljakukkoja on yleensä vaikea napata, sillä ne pystyvät pudottautumaan nopeasti maahan lähestyvien näppien ulottumattomiin. Mutta toistensa kimpussa ahertavat liljakukot ovat niin seksin sekoittamia, että ne eivät tunnu huomaavan kuin toisensa.

https://vieraslajit.fi/lajit/MX.194831

Haa, löysin torjuntaniksin, jota aion heti kokeilla:

Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi kannustaa kokeilemaan halpaa konstia ja suihkuttamaan liljat valkosipulivedellä...

Tavallisen valkosipulin käyttö on halpa ja toimiva konsti. Teho perustuu siihen, että monet tuholaiset suunnistavat kasvien luo nimenomaan hajuaistin perusteella.
–Mieltymys tiettyihin kasveihin on perimässä: sen kimppuun hyökätään, mikä tuoksuu tällaiselta. Jos vaihdat kasvin ominaishajua, liljakukko ei enää ole kiinnostunut kasvista, Arno Kasvi selventää.


https://yle.fi/uutiset/3-8169659
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 28, 2021, 20:33:19
^ Valkosipulivedellä olisi pitänyt ruiskuttaa aikaisemmin. Osassa liljoja oli nähtävissä paljon möhnää eli liljakukon toukkien kakkaa. Siellä kakan seassa on usein itse toukkakin. Istuin pitkän tovin liljojen ääressä puhdistaen rievulla töhkää kasveista. Kokeilin sivellintäkin työvälineenä ja sekin toimi kohtalaisesti erityisesti ahtaammissa paikoissa. Lopuksi suihkuttelin liljat saippuavedellä. Pitää kirjoittaa ensi vuoden kalenteriin mustutus ruiskuttaa liljoja valkosipulivedellä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 28, 2021, 20:57:07
^ Toinen harhaustuskeino on istuttaa viereen jotain, mitä kyseinen tuholainen inhoaa. Ainakin hyötykasvien kanssa harrastetaan sellaista.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 28, 2021, 22:38:45
Tänään pääsi maistamaan oman puutarhan salaattia. Yllättävän hyvää, melkein pikkusokerista makua!
Olin kasvattanut taimia aluksi maitopurkeissa kun kasvimaata ei ollut/päässyt hankmoomaan ajoissa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 28, 2021, 22:58:50
Olen nyt noin parin viikon ajan syönyt "Tiny Tim" -satoani. Hyvän kourallisen päivittäin saan neljästä kasvista tomaatteja.
Näin helteillä ne vaan on hiukan vaivalloisia, sillä vettä niille joutuu kantamaan useamman kerran päivässä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Aave - kesäkuu 28, 2021, 23:16:20
Omien tomaattien kasvattaminen muutaman henkilön käyttöön on minulle suuri mysteeri. Kun niihin on ostanut multapussit ja taimet, niin rahaa on palanut jo vähintään koko vuoden tomaattisatsin verran, kaupasta kotiin kannettuna. Siihen vielä päälle aika ja vaiva niiden kasteluun, ja olosuhteiden ylläpitoon kasvihuonemaisina.

Mutta juu, tottahan kaikki harrastukset maksavat, ja mitäpä minä olen tomaattiharrastuksesta sanomaan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 28, 2021, 23:24:13
^
Eipä ole :)

Siemenet voi napata tomaatista talvella, jos osuu kohdalle poikkeuksellisen hyvänmakuinen kirsikkatomaatti tai miniluumutomaatti. Siemenpussin saa noin parille eurolla. Multiin ei mene kymppiäkään, vaikka käyttäisi vähän isompia ruukkujakin. Kovin isoja ei kannatakaan käyttää, sillä nyt huomasin, että pienemmissä ruukuissa samoista siemenistä tulee satoisempia. Ruukkuja noita varten en ole joutunut ostamaan, sillä niitä riittää varastossa runsaasti muutenkin.

Satokausi alkoi ennen juhannusta ja se jatkuu loka-marraskuulle, jos vaan jaksaa pitää kasveista huolta eikä tule kovin varhaiset yöpakkaset.

Tuossahan ne tulee chilien ohessa hoidettua ja kun tuo on minulle sitä "omaa kivaa", niin työlle en laske hintaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 29, 2021, 00:30:42
Minun salaatit oli äärimmäisen halpoja viime vuonnakin kun siemenet oli jämiä edellisvuodelta ja multaa en ostanut.
Nyt ostin multaa ja käytin muistaakseni säkillisen (3,90e) mutta edelleen herneet ja salaatinsiemenet oli jämiä edellisvuosilta. Yksi salaatinsiemenpussi oli jo 3 v vanha, ne ei itäneet enää (eri lajiketta ja olivat lämpökranttuja, varoitus yli 20 C:stä).
  Sukulaisella kun muinoin oli vielä kasvihuone pystyssä niin hän kasvatti niin makeita tomaatteja että ei kaupasta löydy. Maku voi siis olla yksi ero ja syy kasvattaa itse.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Aave - kesäkuu 29, 2021, 01:34:09
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 28, 2021, 23:24:13
^
Eipä ole :)

Siemenet voi napata tomaatista talvella, jos osuu kohdalle poikkeuksellisen hyvänmakuinen kirsikkatomaatti tai miniluumutomaatti. Siemenpussin saa noin parille eurolla. Multiin ei mene kymppiäkään, vaikka käyttäisi vähän isompia ruukkujakin. Kovin isoja ei kannatakaan käyttää, sillä nyt huomasin, että pienemmissä ruukuissa samoista siemenistä tulee satoisempia. Ruukkuja noita varten en ole joutunut ostamaan, sillä niitä riittää varastossa runsaasti muutenkin.

Satokausi alkoi ennen juhannusta ja se jatkuu loka-marraskuulle, jos vaan jaksaa pitää kasveista huolta eikä tule kovin varhaiset yöpakkaset.

Tuossahan ne tulee chilien ohessa hoidettua ja kun tuo on minulle sitä "omaa kivaa", niin työlle en laske hintaa.
Okei, näin tehtynä touhussa on myös järkeä. Olen vain nyt eräänkin kerran törmännyt (Omakotitaloissa) takapihalle itse pykättyyn kasvihuoneviritelmään, jonne on ostettu tomaateille jumalattomankokoiset multapussit, joissa kuitenkin pystyy kasvattamaan vain yhtä versorypästä per pussi. Vettä ne imevät kuin mitkäkin, ja touhun hinta- ja hyötysuhde on näin viritettynä varsin kyseenalainen. Mutta omasta kivastahan siinäkin on kyse.

Tarina nuoruusvuosilta kertoo että silloin kun muutin lapsuudenkodistani toiseen kaupunkiin, menimme eräänä lauantaina samoihin aikoihin kotoa pois muuttaneen kaverini kanssa kukkakaupoille. Omassa uudessa kämpässä voisi olla ihan jees pitää joitain kasvejakin.

Muuten hyvä, mutta edellinen päivä oli tietenkin perjantai ja oltiin rymytty koko yö ja jatkoiltukin rankasti, ja mentiin sinne floristille samoilla silmillä, ja vielä edellisen päivän bilevaatteet päällä. Reissussa rähjääntyneinä.

Sanoin myyjälle, että tässä matkalla takaisin baariin ajateltiin tulla katsomaan joitain huonekasveja, ja että olisiko hänellä  suositella jotain. Kukkakaupan täti katsoi meitä nuoria nuutuneen oloisia kosseja hetken, ja johdatti sitten kaktushyllylle: "Näitä ei tarvitse kastella kuin kerran kuukaudessa"...

Meiltä pääsi molemmilta nauru ja piti sanoa, että vaikka tilanne saattaa nyt vaikuttaa huolestuttavalle, niin kyllä tässä aina pari huonekasvia hengissä pysyy, ja että voidaan kyllä katsoa sellaisiakin kasveja joita pitää kastella kerran viikossa. Myyjää alkoi häntäkin naurattaa, ja käytiin sitten maanantaina ostamassa sieltä huonekasvit. Oli nimittäin vaikuttavaa ja vakuuttavaa, että hän oli aidosti huolissaan myymiensä kasvien puolesta, eikä suinkaan meidän!

Tuli vain noin niinku tästä mun kasvien kasvattamisen tuntemisesta mieleen. Enhän minä siitä mitään tiedä! :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Xantippa - kesäkuu 29, 2021, 09:47:20
Oma puutarhurointini on äärimmäisen minimalistista, kaksi kesäkukkalaatikkoa, muutama salaatti, tilli, joka on pärjännyt vain viime kesänä, basilikaa ja noin.

Yksi kasvi on kuitenkin ollut jo 4 vuoden ajan peittelemätön ilo: viinisuolaheinä. Pidän sen vähän kitkerämmästä mausta, joten sitä tulee laitettua niin leivän päälle, salaatteihin kuin ruokiinkin. Se kasvaa tavallisessa puutarhalaatikossa, jonka nappaan syyskylmien tullessa autotallin nurkkaan. Jos muistan, kastelen muutaman kerran talvessa. Keväällä kun sen tuo ulos, näkyvillä on muutama hassu pujo, joista parissa viikossa kasvaa valtava pehko, josta riittää syötävää koko kesäksi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 03, 2021, 20:23:45
Puutarhassani kasvaa alppiruusu, joka on yli 50 vuotta vanha. Se lienee noin 3 metriä korkea ja leveyttä sillä on vieläkin enemmän. Rodo kukkii hyvin vuodesta toiseen. Mutta kun kurkistelee sen sisälle näkee sekavan risukon ja muutamia paksuja vanhoja runkoja. Rodon siistiminen ja nuorentaminen on minusta aiheellista. Melko suuria pienennysleikkauksia olen tehnyt aikaisemminkin, mutta nyt on minusta aika käydä käsiksi itse runkoihin. Pensas toimii näkösuojana tien suuntaan, joten en halua leikata rodoa kerralla alas. Leikkasin siis rodon yhdelle sivulle aukon, josta pääsin katsomaan pensaan sisäistä rakennetta. Poistin ryteiköstä kuolleet oksat ja pimennossa sinnitelleet heikot oksat. Tämän jälkeen pystyinkin jo hahmottamaan varsinaisen runkorakenteen. Ilokseni huomasin, että juuresta kasvoi kaksi terhakkaan näköistä uutta versoa, joilla on erinomaiset edellytykset kehittyä uusiksi päärungoiksi. Sahasin näiden versojen läheisyydestä poikki pari kolme paksua runkoa. Nyt uudet versot saavat enemmän valoa ja niillä on kasvutilaa. Pilkoin poistamani rodojätteen ja levitin sen pensaan juurelle karikkeeksi. Meillä on muutenkin ollut tapana heittää rodon alle piiloon kitkemisjätettä. Katetta ei saa tietenkään kasata liikaa, jottei kasvupohjasta tule liian tiivistä. Olen oikein tyytyväinen siivousoperaatiooni. Rodossa on nyt yksi aukko, mutta se ei yllä pensaan läpi, joten näkösuojaa jäi vielä. En tiedä, kasvattavatko vanhat rungot vielä versoja, mutta nuoret versot pystyvät täyttämään tekemäni aukon. Rodon nuorentaminen jatkuu ensi vuonna toiselta sivulta ja sitten parin vuoden päästä vielä tien puolelta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 09, 2021, 22:53:27
Tänään ei tarvinnut pihakukkia kastella, mutta olin saanut taas niin loistavan idean, että oli pakko lähteä ulos. Olin jo pariinkin kertaan käynyt ihmettelemässä, mitä kasvaa syreenipuskien juurella. Olin tullut siihen tulokseen, että kyseinen puska levittäytyy samaan tapaan kuin kurtturuusukin, eli maan alla kulkevista juurakoista nousevista versoista. Tästä päästiin nyt siihen hyvään ideaan. Tutkin netistä, että voiko syreenistä kasvattaa bonsaipuun ja kyllä löytyi kuviakin. Voi olla, että kaikista ei, mutta yrittänyttä ei laiteta. Tuossa kuvassa on Kalifornian Lilac, mutta pihassamme on aivan tavallista pihasyreeniä. Jotain tuon kuvan kaltaista tavoittelen, mutta tuskin onnistun :)

(https://www.easternleaf.com/v/vspfiles/photos/803830-03-2T.jpg?v-cache=1390497920)

Kävin muutaman verson kaivamassa sekä etupihan valkoisesta että takapihan liilasta, kun molempia oli tarjolla. Saapa nähdä, saanko nuo nyt pidettyä hengissä niin, että voin ne istuttaa. Huomenissa pitää käydä pari laakeaa kippoa hankkimassa, sillä tuohon sopivaa ei taida ennestään olla.

Aika tyypillistä, että ryhdyin toimeen vähän miettimättä esimerkiksi tuota astiaprobleemaa. Ehkä olisi kannattanut se ratkaista ensin ja sitten kaivaa taimet maasta. Toisaalta noita nyt puskee maasta nopeaan tahtiin, sillä ruohonleikkuusta ei ole kahtakaan viikkoa ja nyt siellä on valtavat määrät noin kymmensenttisiä taimia noukittavissa. Joten, jos nämä nyt haetut lurpahtavat, niin helposti saa vielä uudet tilalle.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 09, 2021, 23:19:21
Eikös niitä bonsaita tehdä isommista kasveista kuin kymmensenttisistä? Semmoisista, missä on paksu puumainen runko jo.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 09, 2021, 23:53:25
Kai sen voi tuollaisestakin tehdä, jos sellaisen jostain löytää ja saa kasvamaan. Eikös tuossa ole ongelma, että kasvilla on pituutta jo melkoisesti siinä vaiheessa, että se ehtii puutua. Varmaan noilla puutarhoilla on joitain omia juttuja, millä ne saa puun ranteen paksuiseksi ja silti se on matala.

Aiheesta on paljon netissä enkä ole siihen nyt ehtinyt perehtyä vielä, kun pistin toimeksi, mutta esim. tuollaisen löysin:

http://bonsaipuu.com/usein-kysyttya/
Kannattaako aloittaa siemenestä vai pistokkaasta?
Ei niin väliä kumpaa käytät. Voit kuitenkin säästää vuosia käyttämällä pienen puun/kasvin alkua ja tekemällä siitä bonsain. Siirrä puu/kasvi luonnosta ruukkuun (luvallisesti) ja trimmaa tulevaksi bonsaiksi.


Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 10, 2021, 10:18:48
Eikös tuollainen bonsailu ole hirveää kasvin kiduttamista?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 10, 2021, 10:53:23
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 10, 2021, 10:18:48
Eikös tuollainen bonsailu ole hirveää kasvin kiduttamista?

Voi kai sen niinkin ajatella.

Mutta eikö niin pitäisi sanoa kaikesta kasvien kotikasvatuksesta, jossa kasvit eivät ole monet lähelläkään luonnonmukaisia olosuhteita? Puhumattakaan siitä, että taitamaton tai välinpitämätön viherpeukaloija kiusaa kasveja väärällä hoidolla. Itsekin olen saanut varmaan satoja kasveja hengiltä, vaikka parhaani olen yrittänyt pitääkseni niistä hyvää huolta.

Kiduttamista kai on myös pistokkaiden ottaminen emokasvista, joka on kuitenkin sekin yleisesti hyväksytty tapa freesata kasvia siinä vaiheessa, kun emokasvi alkaa olla jo ryvettyneen näköinen. Tai voihan niitä pistokkaita ottaa ihan virkkusestakin kasvista, jos haluaa monistaa kasvia vaikka kaverille antaakseen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 19, 2021, 14:47:24
Kuivuus on kuivattanut myös puutarhaprojektit. Ei kannata jakaa tai siirtää kasveja, koska olemme luonnonveden varassa ja säiliöt alkavat olla tyhjiä. Tylsää!

Rusakko oli käynyt syömässä syysleimun nuput, mitä ei ole tapahtunut koskaan aiemmin. Luonnonkasveja riittää sille popsittavaksi niin paljon, että sitä eivät ole kukkapenkit kiinnostaneet. Veikkaan, että kuivuus on ollut syynä tähän tuhotyöhön. Puhkeamassa olleet kukinnot ovat varmaankin meheviä. En jaksa noita menetettyjä kukkia kuitenkaan suuremmin surra, koska kuivuus on synnyttänyt sellaisen fiiliksen, että tekisi mieli vain pistää "pellot pakettiin" ja valmistella kukkapenkit jo ensi vuodeksi. Kukat ovat kyllä kukkineet hyvin, mutta kukinta-ajat ovat jääneet lyhyiksi. Nuo pikakukinnat tuntuvat jotenkin turhanpäiväisiltä. Kesän suurimman ilon tuotti piskuinen keltamaksaruoho, jonka tuuhea kasvusto koristi upean keltaisena kukkapenkin reunaa. Maksaruoho viihtyy kuivassa ja sinnittelee hyvin pitkään täysin ilman vettä, joten sen kohtalosta ei tarvitse olla huolissaan. Ihanteellinen kasvi! Yksi kesän harvoja hankintojani onkin ollut valkomaksaruoho, jonka sijoitin kukkapenkin toiselle puolelle. Hankin vain yhden pikkuisen mättään, koska maksaruoho osaa levitä itsestään. Ihanteellinen kasviystävä siinäkin suhteessa.

Liljat sain pelastettua liljakukoilta puhdistamalla lehdet toukista märällä rievulla. Ne kukkivat komeasti ja kukinnan alussa tuli vielä jokunen vesikuurokin, joten helle lyhensi kukintaa vasta loppuvaiheessa.

Siemenestä kasvattamieni omenapuiden (taimivaiheessa vielä) vuosikasvu on myös kuivuuden takia jäänyt vaatimattomaksi. Muitakaan puita tai pensaita ei näissä olosuhteissa viitsi stressata leikkaamalla. Vanhassa omenapuussa on paljon raakileita, mutta hedelmät jäänevät tavallistakin pienemmiksi. Niistä ei taida riittää syötävää muuta kuin pudokkaina etanoille, jos etanoita nyt ylipäänsä on jäänyt henkiin. Meillä niitä ei muutenkaan ole paljon ja tänä kesänä tuskin lainkaan.

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fsakari.kuvat.fi%2Fkasvio2%2Fkeltamaksaruoho1.jpg&hash=8ffb8d365fd90c77a537d32d231194ee3033f6a8)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - heinäkuu 27, 2021, 22:21:04
Sadonkorjuu on ollut käynnissä jo jonkun aikaa. Vattukausi alkaa olla lopussa, pakastimessa on varmaankin 25l niitä. Puna- ja valkoherukka on poimintakypsää ja viher- ja mustaherukat seuraavat perässä.

Ensimmäiset perunat ja härkäpavut syötiin tänään. Monella on ollut vaikeuksia perunan kanssa tänä vuonna, mutta ensimmäisen piston perusteella oma sato tulee olemaan kohtuullinen.

Kesäkurpitsoja on syöty ja pari viikkoa. Maissia pääsen myös maistamaan lähitulevaisuudessa. Seitsemässä varressa on kymmenkunta tähkää yhteensä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 28, 2021, 09:57:10
Tomaatteja olen omalta parvekkeeltani syönyt koko kesän. Tosin tuo pitkä hellejakso voi tomaateiltakin kukkimishalut, kun piti henkensä puolesta taistella. Kun jokin aika sitten oli hiukan viileämpää, niin taas ovat kukkineet ja uutta syötävää on tulossa. Luulenpa, että tämä sadeviikko elvyttää noidenkin elinhalut taas, ellei aurinko jää täysin näkymättömiin. Tomaatti kaipaa kyllä aurinkoakin.

Chileistä näyttään yhdestä miedohkosta tulevan melkoisesti satoa, ja sen lisäksi pieni sato erittäin tymäkästä lajikkeesta. Kuumuus on pilannut tämän kauden satotoiveet.

Olenkin miettinyt, että voisin kokeilla ottaa jonkun vähän matalampikasvuisen lajikkeen siemeniä ja laittaa itämään niin, että kasvattaisin sen lampun alla, kun sellainen lamppu kerran on.

--
Kuten olen kertonut, niin ostelen niitä minikasveja, jotka myydään muutaman (neljän?) sentin ruukuissa. Niitä sitten kasvattelen täysikasvuiseksi. Yksi tällainen minikasvi on nyt noin 60  cm korkea kahvipensas. Nyt olen vähän pulassa sen kanssa, kun se on niin pöyheä, ettei se mahdu enää ikkunalaudalla kunnolla kasvamaan. Alkuun sitä kasvatin pohjoiseen suuntaavalla ikkunalla makuuhuoneessani, sillä noita pieniä kasveja on siellä helpoin pitää silmällä ja pienokaiset harvoin kestävät suoraa aurinkoa tai suoranaista paahdetta. Kahvipensaan hoito-ohjeessa on valontarpeena mainittu "puolivarjo". Mitähän sekin sitten tarkoittaa. Ilmeisesti pohjoisen suunta on sille ainakin tähän asti ollut melkoisen hyvä. Nyt se pitänee siirtää naapurihuoneeseen kirjoituspöydän päälle. Siinä se on kohtalaisen lähellä ikkunaa, mutta onko tarpeeksi lähellä. Se jää nähtäväksi.

Jos hyvin käy, noin viiden vuoden päästä saan kahvia omasta pensaasta :D

https://www.kekkila.fi/kasvikirjasto/kahvipensas/
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - elokuu 03, 2021, 17:54:47
Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 28, 2021, 09:57:10

Jos hyvin käy, noin viiden vuoden päästä saan kahvia omasta pensaasta :D

Kahvipensaat tosiaan tuottavat aika runsaastikin satoa, mutta laatu ei pysy määrän perässä. Kovin juotavaa omasta kahvista ei tule. Tai näin ainakin olen lukenut.

Viimeiset vatut poimittu. Tuli litra, ja ne päätynevät olutta maustamaan. Huomenissa taidan aloittaa 2-vuotisten alasleikkuun.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 04, 2021, 11:54:01
^
Eipä minun kahvit aina ole juotavia, vaikka olisi tuontipavuista tehtyä. Ainakin jos uskomme tyttäreni lausumaa. Hänen mielestään eilinen kahvi mikrotettuna  vertautuu lähinnä putkenavaajaliemeen. Ei kyllä tiedä, milloin hän sellaista on maistanut.

Ja myydään kaupassa Saludoakin eikä siitä saa mitenkään keittämällä juomakelpoista :D


Mutta tosiaan ihme on, jos saan tuon kahvipensaani kyllin pitkään pysymään hengissä. Jouduin toistamiseen vaihtamaan sen isompaan ruukkuun lyhyen ajan sisään, sillä edellinen oli aika kiikkerä, kun kasvi oli jo niin rehevöitynyt, että vähänkin vinoutuessaan olisi kupsahtanut nurin. Mietin juuri, että kannattaisiko ottaa riski ja vaihtaa vielä kolmannen kerran ja tällä kertaa altakasteluruukkuun. Näissä vaihdoissa en ole multapaakkua rikkonut lainkaan, vaan lisännyt tarvittavan määrän multaa paakun ja ruukun reunan väliin, kun edellisistä vaihdoista on niin lyhyt aika, että multa on aivan freesiä vielä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 16, 2021, 18:37:56
En varmaan ole ikinä näin aikaisin alkanut purkaa parvekeviljelyitä, mutta nyt oli pakko. Pistin tomaatit palasiksi, kun ne olivat jo niin ränsistyneitä. Kourallinen raakileita olisi ollut, mutta en niitäkään ottanut talteen kypsymään, sillä viimeiset kypsyneet oli aika mauttomia. Helle teki tehtävänsä ja keskeytti kukinnan, joten siksi loppukesän satokin jäi vähiin. Viimeaikaiset viileämmät päivät saivat kukinnan alkamaan uudelleen ja latvukset näyttivät aika freesiltä. Mutta kukinnasta tuskin kypsiä tomaatteja olisi ehtinyt tulla. Ensi kesäksi uutta yritystä. On jo uutta lajiketta siemenet ostettu. Pensastomaattia tämäkin.

Chilit vielä jätin, vaikka sieltäkään ei ole odotettavissa kuin muutama hedelmä enää. Pari lajiketta ei kukkinut lainkaan, joten niistä nyt haluan nähdä, onko ne muuten vain hitaita, vai hellekö niidenkin lisääntymishalun hyydytti. Joka tapauksessa, huonoin sato ikinä noistakin. Onneksi pakastimessa on vielä vuosikertachilejä ajalta, jolloin oli viileämpi kesä. Chilien kanssa pitänee olla aikaisemmassa, että ehtivät kukkia ennen helteiden alkua, jos tulee yhtä huono kesä kuin tämä oli.

Hitto, että olen kateellinen noille ihmisille, joilla on iso terassi. Miten paljon niihin saisikaan laitettua viljelyksiä. Sitten ne, joilla olisi mahdollisuus, niin pitävät terassiaan vain rojuvarastona. Kamalaa tuhlausta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - elokuu 26, 2021, 20:59:21
Luumut alkavat kypsyä. Aika harvoin jos koskaan niitä saa maistaa elokuun puolella.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 15, 2021, 09:04:34
Eilen tein sydäntä särkien jo syksyhommia parvekkeella.

Aikaisemmin olin jo pannut pois tomaatit, jotka jatkoivat kukintaa helteiden väistyttyä. Mutta kasvit olivat kuumuudesta saaneet siipeensä niin pahasti, että eivät olleet kuitenkaan kovin elinvoimaisia ja ulkonäkökin oli jokseenkin ränsistynyt. Yhden varsin freesin oksan otin talteen ja laitoin tukevaan maljakkoon keittiön pöydälle, jossa on sopivasti lämpöä ja aurinkoa, jos aurinko ylipäätään paistaa. Oksa on kasvattanut hyvät juuret ja toimitti kukintansa jälkeen muutaman raakileenkin. Nyt arvon mielessäni, jotta pistänkö oksan vielä multaan ja kokeilen saanko sen pidettyä hengissä talven yli. Olisi oivallinen aloitus keväälle, joka kasvi säilyy.

Tuo herätti myös ajatuksen siitä, että voisi kokeilla ensi kesänä tehdä niin, että jossain vaiheessa, kun tomaatti on jo hyvän kokoinen, ottaisi siitä juurtumaan muutaman hyvän pistokkaan ja niistä tuottaa loppukesälle ja syksylle satoa ja alkuperäiset emokasvit voisi laittaa pois, jos ehtivät ränsistyä. Parhaina vuosinahan olen tomaatit laittanut pois vasta loka-marraskuussa ja silloinkin vielä ottanut noin litran raakileita sisälle kypsymään.

Eilen oli chilien vuoro. Niistäkin olin pahimmin kärsineitä laittanut jo aiemmin pois, mutta nyt meni kolmea lukuun ottamatta loput. Jäljelle jääneet jäivät lähinnä viherkasveiksi, sillä ei niistä enää satoa saa. Yhdessä näytti olevan muutama pieni raakile ja toiset kaksi kukkivat kyllä, mutta eivät ehdi ennen talvea valmiiksi. Noista Carolina Reaperin kyllä siirrän vielä loppuajaksi sisään siinä toivossa, että edes yksi hedelmä sillä tavoin valmistuisi.

Tämän kesän kokemuksesta nyt tuli taas vähän uuttakin opittua. Aikaisemminhan minulla oli pääasiassa Aji Cristalia ja Habaneroa, jotka kukkivat ja kypsyivät aika tasatahtiin. Tälle vuodelle oli täysin uusia lajikkeita joista vain yksi noudatteli suunnilleen tuota aikaisempaa aikataulua ja muut olivat melkoisesti hitaampia. Tuo Carolina oli kaikkein hitain. Tästä viisastuneena voisi nyt yrittää uudelleen jo vuodenvaihteessa yrittää Carolinasta kasvattaa taimet hyvään alkuun ennen parvekekauden aloitusta. Jospa se noin pysyisi muiden tahdissa.

Chilien lisäksi parvekkeelle jäivät vielä Bougainvilleat. Ne kyllä ovat rehottaneet helteestä piittaamatta. Harmikseni joudun leikkaamaan niitä aika reippaasti, jotta saan ne sisälle talven ajaksi, mutta uskon, että ne eivät siitä suuremmin kärsi. Näyttää olevan aika sitkeähenkinen ja herää aina uudelleen henkiin, vaikka heittää kaikki lehtensä välillä vetääkseen henkeä. On kyllä todella Ihmeköynnös, kuten se suomenkielinen nimikin kertoo :)

YT:ssä näin videon, miten Bougainvilleasta saa tehtyä monivärisen. Itselläni on aniliininpunainen ja keltaoranssi. Viimeksi mainittu ei oikein osaa päättää kumman värinen se haluaisi olla. Ostin sen vahvan keltaisena, mutta kukkien suojuslehtien väri vaihtelee melkoisesti siihen nähden, että punaisen yksilön väri on jokseenkin tasalaatuinen. Joka tapauksessa tuo kasvi on otollinen varttamiselle ja videolla on upeita kolmivärisiä puuksi kasvaneita kasveja. En kyllä ole ihan varma, onko Bougainvilleasta erikseen puumainen ja tämä rennohkoa oksaa pukkaava versio.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 18, 2021, 15:11:49
Ensi kesänä kaikki kantikset hamppua kasvattamaan!
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1561213
Suomen teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistys haluaa muistuttaa, Cannabis sativa on yksi vanhimpia viljelykasvejamme ohran ja tattarin rinnalla. Hampun hyötykäyttö on laajaa, sitä käytetään esimerkiksi tekstiileihin sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi kasviproteiinin ja -öljyn lähteeksi.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 18, 2021, 18:13:28
^
Ostin luomuna myytyjä hampun siemeniä puuron joukossa syötäväksi enkä malttanut olla kokeilematta niiden itävyyttä. Kun en tarkemmin jaksanut etsiä millaisia siemenet kuorimattomana ovat, niin taisin mennä halpaan ja ostin kuorittuja. Eipä siinä mitään, ihan kivan makuisia ne on ja tulee varmaan käytettyä. Ei ne vesilasissa ole itäneet, vaikka tässä jo useampi päivä on mennyt. Epäreilua, että pussissa ei sanottu niiden olevan kuorittuja.  >:(

Katselin myös nettikaupoista hampun siemeniä, mutta enpä taida niin kalliilla ostaa. Ne "lääkkeeksi" käyvät maksaa noin 20 - 40 euroa / viitisen siementä. Peltoviljelyyn niitä samalla hinnalla saa kolmen kilon säkillisen :D

Kompromissina jatkossa olen tarkempi ja ostan kuorimattomia puuroon ja siitä kyllä ihan huvikseni viherkasvinkin aion kasvattaa. Kuka ties, vaikka kylväisin taloyhtiön kukkapenkkiin ensi keväänä :P
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 18, 2021, 19:54:08
^Minullakin on tarkoitus ilahduttaa naapureita puuroaineksilla.  ;)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 20, 2021, 14:14:14
Noista pihan kesäkukista vielä hiukkasen.

Kuten olen varmaan maininnut, niin meillä on yksi isohko kukkapenkki, jossa on monivuotisia kasveja. Sen on aikanaan ennen tänne muuttoani jo joku viherpeukalo istuttanut. Lajikkeet on taidolla valittu niin, että kukat kukkivat hiukan eri aikoina pitkin kesää, ovat eri värisiä ja korkuisia. Pitkin kesää kukkapenkki muuttaa ilmettään. Nyt vuosien kuluessa sinne on ilmestynyt jostain, ilmeisesti lintujen tuomana, jotain uusiakin kasveja. Näistä tänä vuonna olen tarmokkaasti kitkenyt vuohenputkea pois, sillä viime kesänä se valloitti suuren osan siitä alueesta, johon olisi pitänyt muuta tulla vähän myöhemmin kesällä. Tänään kävin katsomassa, niin vielä kerran ainakin pitää kitkeä, ettei tuo ehdi tehdä energiavarastoja juurakoihin. Vuohenputkelta tyhjäksi jäävälle alueelle voisin pistää puurokasveja kasvamaan asukkaiden iloksi.

Yksivuotisten istutusalueelle laitoin tänäkin vuonna Tähtisilmää, joka on helppohoitoinen ja säänkestävä. Oli kyllä helteenkin kestävä, sillä hengissä ne säilyivät, mutta eivät paljoa kukkineet eivätkä myöskään kasvaneet aikaisempien kesien lailla. Helle tosiaan pysäytti ne aivan kokonaan, mutta ei tappanut. Vasta nyt aivan loppukesästä ne ovat kasvaa rehottaneet ja nyt myös kukkivat komeaesti. Onneksi ne muistaakseni myös kestävät pientä yöpakkasta. Ainakin viimevuotiset pysyivät ihan vihreänä ja kauniina ihan lumien tuloon asti.

Varmaan seuraavalle kesälle pitää keksiä jotain muuta. Muutenkin olen tuon alueen istutuksia yrittänyt vaihdella, jos ei muuten niin väriä ainakin.

Alueen, josta kurtturuusut kaivettiin ylös pidin edelleen pörriäisalueena, eli jätin sen luonnonkukkien varaan. En sitten kuitenkaan malttanut olla laittelematta sinne yhteen reunaan krassia ja pitkin aluetta erilaisia samettikukkia. Jälkikäteen kävin vielä tuikkaamassa joitakin auringonkukansiemeniä tontille. Tuosta tuolikin ihan kivan näköinen, kun siemenistä kylvetyt ovat juuri nyt parhaillaan kukassa, kun luonnonkasvit alkavat olla jo aika ohimenneitä.  Seuraavalle kesälle laitan tuonne noita samoja uudelleen, mutta esikasvatan niitä hiukan sisällä. Samettikukka ja krassi ovat muistaakseni myös pörriäisystävällisiä.

Kurtturuusujen hävittäminen onnistui todella hyvin, sillä tänä kesänä kiskoin vielä muutamia juurakonpätkiä pois ja sen jälkeen ei ole tullut enää kuin pari versoa esiin keskikesällä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - lokakuu 08, 2021, 18:01:41
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 19, 2021, 14:47:24
Rusakko oli käynyt syömässä syysleimun nuput, mitä ei ole tapahtunut koskaan aiemmin. Luonnonkasveja riittää sille popsittavaksi niin paljon, että sitä eivät ole kukkapenkit kiinnostaneet. Veikkaan, että kuivuus on ollut syynä tähän tuhotyöhön. Puhkeamassa olleet kukinnot ovat varmaankin meheviä.

On unohtunut raportoida, että syysleimu suivaantui ja kasvatti uudet nuput, joiden kukinnasta on saanut nauttia loppukesän ja syksyn aikana. Minulla on punaisia (magentaan vivahtavia) ja valkoisia syysleimuja. Kaksivärisistä leimuista en pidä.

Sieniä ei meidän tontilla ole tänä vuonna kasvanut nimeksikään. Meillähän ei siis juuri kasva ruokasienuä, mutta kaikkia sieniä on mielestäni kiinnostavaa tutkiskella ja hauskimpia myös valokuvata. Nyt jopa runsain lajike, tylsä tuikitavallinen (ja myrkyllinen) pulkkosieni on pysytellyt täysin näkymättömissä. Samoin syötävä, mutta mauton, känsätuhkelo.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 08, 2021, 22:38:22
Tämä on kait joku henk. koht. ennätys. 4. lokakuuta söimme ruokapöydässä kynnetyltä(!) puutarhapellolta poimimiani lehtisalaatin lehtiä. Olivat mietoja = hyviä, ei yhtään kitkeriä. Lehtisalaatit olivat (ennen kyntöä) venähtäneet korkeiksi ohuiksi ja pitkiksi kuin kuuset, ehkä ne halusivat alkaa kukkia. Siksi kynnön jälkeen kolme niistä jaksoi pilkistää kynnösten välistä ylöspäin.
Sunnuntaina 5. lokakuuta vielä söimme valkoherukan marjoja. Ehkä sekin on ennätys.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 13, 2021, 12:33:34
Kannattaa käydä puutarhassa tarkistamassa koristepatsaat, ainakin jos alkuperä on tuntematon.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d4b013ef-7136-4a78-86ba-3717c65c48c7Puutarhasfinksit olivatkin muinaisesta Egyptistä – huutokauppa lähti täysin lapasesta
1800-luvun jäljennöksiksi luullut sfinksipatsaat osoittautuivatkin aidoksi tavaraksi tuhansien vuosien takaa.

Alkuperäisen arvion 300 puntaa muuttui 200 000 punnaksi.

Minusta puutarhasammakot ovat hienoja. Ja kärpässienet. Mieluummin myös karhu, kuin leijona.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 19, 2021, 19:44:54
Tänään otin parvekkeelta sisään Bougainvilleat. Yksi niistä on aika henkitoreissaan, sillä ilmeisesti onnistuin kastelemaan sitä liikaa ja niinpä se pudotti kaikki lehtensä. Se on nyt saanut kuivahtaa hiukan ja nyt alan kastella sitä hyvin varovasti. Jos se herää henkiin uudelleen, eli alkaa tuottamaan uusia lehtiä, niin sen jälkeen leikkelen siitä kuivaksi kuolleet risut pois. Kaksi muuta oli ihan freesiä ja toinen vielä kukkikin. Pian ne kuitenkin pudottavat lehtensä ja pitävät pienen tauon paljaina risuina.

Huomenna laitan viimeiset chilit pois. Niistä en ota mitään sisälle, vaikka niin oli aikomukseni. On ne kaikki melkoisen ränsistyneitä, vaikka yhteen tosiaan ehti tulla uudet raakileet nyt syksyn aikana.

Nyt muutaman kuukauden talvilepo itsellenikin ja sen jälkeen alkaa jo uusien parvekeviljelyksien kylväminen. Tuon lisäksi on nyt mietinnässä, jotta esikasvatanko samettikukat sisällä vai kylvänkö ne suoraan kasvupaikalle. Ne ovat yllättävän sitkeitä ja upeasti ovat kukkineet nyt loppukesästä, kun jossain vaiheessa alkukesää kylvin siemeniä sille pörriäistilkulleni. Siitä voisi saada näyttävän näköisen, jos esikasvatan sisällä ja vielä hiukan laajennan kukkapenkkiä, jossa ne nyt ovat olleet. Ne ovat lisäksi helppohoitoisia eivätkä vaadi kovin paljon huomiota kasvukaudella.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 08, 2021, 14:19:44
Fiiliksissä jo avauduin käyneeni pikaisella fillarilenkillä ja yhden tai parin miniviherkasvin sijaan tuli ostettua seitsemän. Jokaiselle on paikka löytynyt ja tilaakin jäi sen verran, että mietin, jotta pitäisikö vielä huomenissa piipahtaa. Sinne jäi vielä pari, jotka voisi olla ihan kivoja.

Nyt tuli pari eriväristä pitsilehteä, pari eriväristä murattia, muorinkukka ja saaliin kruunasi kaksi piikkikruunua. Pakko oli ottaa kaksi, että ainakin toinen kasvaisi isoksi. Jos sattuisi niin onnekkaasti, että molemmat piikkikruunut kasvaisivat isoksi, niin voin sitten lahjoittaa toisen vävylleni, ainakin jos hän ostaa minulle joskus anopinjakkaran.

Nuo minikasvit on nyt vain noin 10-15cm. Piikkikruunua olen pitkään jo haaveillut, mutta ei ole sattunut kohdalle sopivalla hetkellä. Kuvassa on piikkikruunu isona, sitten joskus, toivottavasti. Talvella kasvi tiputtaa ainakin osan lehdistään ja silloin se muistuttaa hyvinkin sitä risua, josta J.Kristukselle oli kruunu värkätty. Mutta kun orjantappuraa ei ole myynnissä, niin tuo saa kelvata kruununtekotarpeeksi tarvittaessa.

(https://puutarha.net/keskustelukanava/img/20074/3215.jpg)

Tässä sitten se Anopinjakkara, joka tosiaan kasvaa niin isoksi, että sitä voi jakkaraksi tai palliksi sanoa. Kerran vävyni naureskeli, jotta "pitäskö mun osta sulle tuollainen" ollessamme yhdessä tuolla samaisessa puutarhaliikkeessä :D

(https://huiskula.fi/wp-content/uploads/2015/11/anopinjakkara_huiskula.jpg)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 14, 2021, 10:13:39
Paitsi paskan puhuminen, niin myös uhkailu poisheittämisellä saa kasvin kuin kasvin kukkimaan. Äitini tuota aikanaan naureskeli, kun taas oli joku huonekasvi alkanut yllättäen kukkimaan.

Itselläni on joka huoneessa lehtikaktuksia. Niitähän on markkinoitu marraskaktuksena, joulukaktuksena ja pääsiäiskaktuksena. Nuo nyt ainakin tuli mieleen ja on tuo nähtävissä markettien viherkasvimyynnissäkin. Noihin aikoihin juuri tarjolla on runsaasti nupullaan olevia lehtikaktuksia. Minulla noita on aniliininpunavalkoisena, joulunpunaisena (hiukan oranssiin heittävä punainen), valkoinen ja uusimpana tulokkaana keltainen. Kaksi ensin mainittua on peruja vuosien takaa työkaverilta varastetuista lehtipistokkaista, jotka nyysin vaivanpalkaksi, kun lupauduin kastelemaan hänen kukkansa tämän loman aikana. Valkoinen ja keltainen on ostettuja, valkoinen vuosia sitten ja keltainen vuosi sitten pääsiäiseksi. Tuosta keltaisesta ajattelin, että se on juuri pääsiäiskaktus niin värinsä vuoksi kuin myös ostoajankohdan perusteella.


Tässä netistä noukittuja kuvia noista erivärisistä marraskuunkaktuksista, joita minulla on.

(https://4.bp.blogspot.com/-MAYZRnQ05wY/VuB-jlyqK8I/AAAAAAAAB2E/h7X7JI4Sc24/s640/joulukaktus.jpg)  (https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2F2.bp.blogspot.com%2F-m7IaC37eaH0%2FWFhAia5mklI%2FAAAAAAAABgs%2FOxTYGxiaSqkXlw-C6IMJdswEzgr5qpWVgCK4B%2Fs1600%2FIMG_9659.JPG&hash=afc314417479c5f25958a65435d451d5a6ffb76a)  (https://puutarha.net/keskustelukanava/img/20074/3564.jpg) (https://www.ovitz.net/harrastukset/images/puutarha/20101116_02.jpg)

Eipä taida kaktuksilla olla kalenteria, sillä kaikki ovat nyt alkaneet kukkia, myös keltainen.

Palatakseni tuohon uhkailuun pois heittämisestä, niin valkokukkainen poikkeaa melkoisesti noita muista, joilla amppelissa lehtivarret sievästi taipuvat alaspäin pituutta kasvaessaan. Valkoinen sen sijaan on aika jäykkävartinen ja lehtivarret törröttävät melkein vaakatasossa sivuille niin, että se muistuttaa melkein lasten kokoa olevaa sateenvarjoa. Alkoi olla jo melko ruma rotisko, joten napsin siitä muutaman varrenpätkän ja pistin multaan. Ajatukseni oli heittää iso vanha emokasvi pois, kunhan pistokkaiden juurtuminen on varmistunut. Eipä aikaa paljon kulunut, kun huomasin pistokkaiden latvoissa jo nuputkin. Entä mitä teki ruma emokasvi? Se pukkasi enemmän nuppuja kuin koskaan ennen ja nyt alkaa pian olla täydessä kukassa. Eihän tuota nyt voi heittää pois. Saapa nähdä, raaskinko edes kukinnan päätyttyä.

Keltainen puolestaan alkoi tehdä kuolemaa loppukesästä. Ei kertonut miksi enkä itsekään mitään syytä keksinyt sille, että se tiputti pitkiä varrenpätkiä. Joku vika oli tullut siihen, sillä jokaisessa tiputetussa varressa ensimmäisessä lehdessä oli joku pieni vika, ruskea pilkku. Kiireellä tuostakin keräsin noita tippuneita varsia ja taitoin lyhyemmäksi ennen multaan tökkimistä. Nyt on siitäkin turvaan otetut lapsi innokkaana alkamassa kukintaa ja samaa tekee se emokasvi, joka ei heittänytkään henkeään, joten sitäkin on nyt kaksi.

Nuo kaikki ovat upeita kukkiessaan. Harmi vain, että kukinta kestää kerrallaan niin lyhyen aikaa. Hyvällä hoidolla nuo kyllä kukkivat myös kevätpuolella, joten vaikuttaa siltä, että päivän pituus on noille se kukinnan aloittava tekijä uhkailun lisäksi :D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 14, 2021, 11:32:38
^
Viherkasvien hoitaminen on välillä melko mystistä puuhaa. Joskus kasvi päättää heittää henkensä ilman mitään näkyvää syytä ja joskus vaikeaksikin sanottu kasvi saattaa menestyä ja kukoistaa olosuhteissa, joissa sen ei pitäisi pysyä hengissä. Minulla on muutamia kompastuskiviä, joita väitetään helppohoitoiseksi, mutta minulla ne heittävät väistämättä henkensä hyvin nopeasti ihan riippumatta siitä miten tunnollisesti yritän noudattaa hoito-ohjeita.

Edellä sanotun seurauksena ilmeisesti viherkasveihin liittyy joitakin uskomuksia, joilla taataan kasvin hyvä menestyminen.

Edellisessä viestissäni mainitsin, että olin nyysinyt hoitopalkaksi työkaverin lehtikaktuksesta varsipistokkaita. Pistokkaan varastaminen todellakin on sallittua varastamista. Jopa kasvin omistajankin pitää katsoa asia läpi sormiensa. Monesti on ollut vaikeuksia pitää  näppinsä kurissa puutarhaliikkeessä vaeltaessani. Viimekäynnillä tuijotin pitkään ja himoiten Kissuksen rentona roikkuvia oksia ja teki niin mieli nipistää latvuksesta muutaman lehden mittainen pätkä taskuun. Mutta sallittu varastaminen ei valitettavasti ulotu liiketiloihin.

Kokonaisista kasveista tai pistokkaistakaan ei koskaan pidä kiittää, sillä se koituu kasvin kohtaloksi. Kiittäminen tappaa kasvit. Kohteliaisuuteen kuuluu kyllä ilmaista kiitollisuutta, mutta se pitää tehdä kiertoteitä, jotta kasvi ei huomaa sitä kiitokseksi. "Annan kaunokaiselle mielelläni hyvän kodin ja hoidon" on aika sopivaksi koettu kiertoilmaisu.

Pistokasta ei myöskään pidä koskaan pyytää, vaan siinäkin pitää osata kiertoteitse ilmaista olevansa halukas ottamaan vastaan jonkin pistokkaan. Tässä toimii tietysti parhaiten kasvin kehuminen ja etenkin omistajan hoitotaitojen kehuminen. Tuon perään voikin jo huokaista jotenkin näin "voi voi, mahtaisiko minun vaatimattomat taitoni riittääkään tuon kasvin kasvattamiseen". Tuosta jo toisen pitäisi ymmärtää tarjota pistokasta.

Varmaan on muitakin uskomuksia, mutta nuo nyt tuli mieleen ensimmäisenä. :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - marraskuu 26, 2021, 00:18:25
Tuli napattua markettireissulla mukaan myös uusi huonekasvi, koska niitä oli black fridayn tai black weekin merkeissä tarjouksessa hintaan 2.50. Tietenkään tarjouskasveja ei ollut merkitty millään lajinimillä, joten minulla ei ollut aavistustakaan, mikä kasvi oli kyseessä. En ollut aikaisemmin edes nähnyt samanlaista. Lehdet ovat nahkamaiset tai paperimaiset, miten sen nyt kuvaisi. Kolmisormisia suikaleita. Onneksi olen aika näpsä tekemään kasvihakuja, joten aika nopeasti selvisi, että kyseessä on jokin saniainen. Minulla ei ole koskaan ollut saniaista huonekasvina, koska yleensä välttelen juoppoja kasveja. Sen jälkeen kun totesin kasvin saniaiseksi lisäsin hakuun "variegata" ja oikean kasvin kuvia läimähti ruutuun.

(https://img.aijaa.com/m/00614/15014660.jpg) (https://aijaa.com/ajqQb4)

Pteris cretica 'Albolineata'

Pimeä vuodenaika on mahdollisimman väärä viherkasvin hankintaan, mutta menetys ei ole suuri, jos tuo ei jaksa pysyä hengissä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 01, 2021, 19:34:33
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 14, 2021, 11:32:38
Monesti on ollut vaikeuksia pitää  näppinsä kurissa puutarhaliikkeessä vaeltaessani. Viimekäynnillä tuijotin pitkään ja himoiten Kissuksen rentona roikkuvia oksia ja teki niin mieli nipistää latvuksesta muutaman lehden mittainen pätkä taskuun. Mutta sallittu varastaminen ei valitettavasti ulotu liiketiloihin.

Bingo! Nyt sain tuon kissuksen halvalla. En kyllä varastanut, mutta lankesin kiusaukseen ja ostin.

(https://www.euroflora.fi/assets/_resampled/ScaleWidthWyI2OTEiXQ/6692-90-1.jpg)

Prismassa on kukkaosasto ikävästi sijoitettu heti sisääntuloon ja siitähän on pakko tehdä aina pieni mutka ja tarkistaa mitä on tarjolla. Liikkeessä varmaan on ollut enemmänkin mix -tuotteita tarjolla kahden ja puolen euron hintaan ja nyt oli yhteen hyllykköön koottu nuo aika tiiviisti. Vähän olivat kärsineen näköisiä ja aika kuivia. Noita kissuksia siellä oli useampia ja olivat aika topakan näköisiä. Huomattavasti tuota kuvan yksilöä nuoremman ja pienemmän näköisiä vain. Pakko nyt oli ottaa mukaan, vaikka pientä tilanpuutetta edelleen on. Kassalla sitten oli uusi yllätys, sillä tuo maksoi vain 1,50 euroa.

Pitää varmaan huomenna käydä ratsaamassa vielä tarkemmin, jotta oliko siellä muuta käyttökelpoista :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 20:47:20
^ Eik sun pitänytkään pitää vähän lomaa ja lepotaukoa, kun sait partsin tyhjättyä?

Itse olen tainnut lopullisesti nyt tappaa jo kaksi kukkaa tässä viime kuukausien unen puutteessa ja jaksamattomuudessa. Eivät ole kukkaparat tainneet saada vettä moneen kuukauteen. Ja nämä siis kukkia, jotka mulla on ollut vuosikymmeniä, jo ensimäisessä maassa, missä ulkomailla asuin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 01, 2021, 21:33:29
Vastaus kysymykseen: Juu, niin mutku ... :D

Joku toinen lankeaa vaatteisiin ja kenkiin, meikkeihin, uusimpaan tekniikkaan ja kännyköihin. Minä lankean edullisiin viherkasveihin. Eikä siinä vielä kaikki, kun kerron jonkun yksittäisen ostaneeni tai ehkä muutamankin niitä minikasveja. Lisäksi tulee vielä erilaiset kokeilut kasvattaa mistä tahansa siemenistä, jota käsiini saan tai pistokkaiden ottamiset "ihan vain varmuudeksi". Nytkin yhdessä rönsyliljassa on niin upeat rönsyt, että niistä pitäisi napsia jo seuraava sukupolvi kasvamaan, vaikka emokasvi ei vielä ole kovinkaan vanha.

Tämä oikeastaan on ainoa tilanne, jossa harmittelen tuttavapiirin pienuutta. Ei ole kovinkaan montaa paikkaa, mihin voisin dumpata ylimääräisiä varakappaleita.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 21:57:19
Meillä kaupungiosan kirppari -yms. Facebookryhmissä pistokkaat ja kasvit kyllä käyvät kaupaksi tai "kaupaksi"...

Silloin, kun vielä luuhasin kaupungilla useammin kuin nykyään, aina vaateostoksille mennessäni jostain kumman syystä ajauduin kirjakauppaan. Kotiin tullessa ei ollut mukana ostovaatteita vaan kirjoja. Vähemmän duunia vaativia hoidokkeja kyllä kuin viherkasvit.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 02, 2021, 17:27:03
Päivällä olin jalkapatikalla kaupoilla vähän pidemmällä ja paluumatkalla oli ihan pakko mennä tarkistamaan se Prisman halpishylly vielä kerran, ettei jää mietityttämään. Mutta kyllä alkoivat olla jo niin "haastavassa elvytyskunnossa" lähes kaikki vähänkään mielenkiintoiset. Nyt tiedän jopa miltä näyttää tuo Amoren Pteris cretica 'Albolineata' kuolleena.

Mutta eipä hätää. Viereisessä hyllykössä oli vajaalla kuudella eurolla nuorehkoja kaksivanaisia orkideoja. Niitä nyt sattui lähtemään pari mukaan, vaalean keltainen ja hiukan lilaan vivahtava punainen. Käärin ne hyvin, että kestävät kylmässä kotiin asti ja annoin niiden tasata lämpöä paketissa muutaman tunnin kotona ennen kuin laitoin ne paikalleen. Toivottavasti eivät järkyttyneet matkasta.

Orkideat on kompastuskiveni, kuten olen kertonut. En tahdo saada niitä pysymään hengissä tai jos joku pysyykin, niin eipä kuki uudelleen. Poikkeuksena tämä tapaus (https://kantapaikka.net/index.php/topic,85.msg1195.html#msg1195), jossa syntynyt vauvaorkidea on kasvanut nuoreksi kaunottareksi ja kukkii juuri nyt toista kertaa ja äitiorkideakin on tehnyt uuden kukkavanan, jossa on nuput.

Jotain noiden hoidossa on mennyt niin oikein, että ne ovat säilyneet tai sitten ne vain ovat jotain supersinnikästä kantaa, joka kestää mitä vain. Saapa nähdä miten noiden uusien kanssa käy.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 13, 2022, 20:28:16
Aika hyvin on onnistunut tomaatin satokauden varhaistaminen. Vähän ennen joulua laitoin Tiny Timin siemenen itämään ja nyt tuo jo kukkii ja ensimmäiset pallerotkin on ilmestyneet. Vihdoin osasin oikein kasvattaa keinovalon alla taimivaiheen, mutta nyt kasvi on jo liian pitkä siihen, joten pitää toivoa isosti aurinkoa ainakin muutamaksi tunniksi päivittäin.

Suunnilleen samoihin aikoihin tomaatin kanssa laitoin pari chiliä kasvamaan lampun alle ja nekin ovat jo hyvässä vauhdissa. Harmi, etten pannut muistiin, mitä lajiketta ne ovat. Epäilen kuitenkin Carolina Riperiksi, kun viime satokaudella jäin vähän pulaan niiden kanssa, kun eivät ehtineet kunnolla valmistua. Vai meniköhän niidenkin kukinta pilalle liiallisen kuumuuden vuoksi.

Tänään laitoin toista laatua pensastomaattia ja paria (vai olikohan kolmea) laatua chiliä itämään. Nyt säilyi maltti, enkä laittanut tolkuttoman monia laatuja. Vielä on mahdollisuus kompastua siihen, että siemenet itävät sataprosenttisesti, joten sitten on taimia liikaa :D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - helmikuu 22, 2022, 17:19:09
Olen hiljalleen käynnistellyt uutta kasvukautta. Ruukutin uudelleen pitkään unohduksessa sinnitelleen pylvästyräkin. Se on kököttänyt samassa ruukussa vailla huoltoa useita vuosia eikä se ole enää aikoihin kasvattanut runkoihin korkeutta, hieman lehtiä vain. Piikkisenä ja myrkyllisenä kasvina tyräkki on hieman hankala käsitellä. Korkeuttakin tyräkilläni on ainakin 60 cm, joten rohjake myös painaa jonkin verran. Kiepautin rungon ympäri rievun suojaamaan käsiä piikeiltä ja vedin vielä hanskat käsiin. Työskentelin kylpyhuoneen lattialla, jonka olin peittänyt sanomalehtipaperilla. Kasvi irtosi ruukusta helposti. Heti ensi kosketuksella ilmeni, että juuripaakku oli kuin sementtiä. Yritin sitä veitsellä hieman huokoistaa, mutta ei se oikein onnistunut. Upotin siis koko paakun veteen ja jätin kasvin ämpärissä nojailemaan huoneen nurkkaan. Noin tunnin kuluttua kävin uudelleen kokeilemassa juuripaakun möyhentämistä, mutta aika tiivis se oli edelleen. Jatkoin illan mittaan paakun liottamista ja huokoistamista, siinäpä sitä olikin ajankulua koko illaksi. Sain lopulta siistityn ja kevennetyn juuripaakun istutettua uuteen multaan ja hieman isompaan ruukkuun. Kaiken kaikkiaan isohkossa kasvissa juuret olivat melko pienet. Huolto-operaatiossa yksi pieni tyräkkipötkylä taittui irti rungosta. Aion kokeilla kasvattaa siitä uuden pistokastaimen. Saapa nähdä, jaksaako melko huonoon kuntoon päässyt tyräkkini virkistyä oikeaan kasvuun. Ja kuinka käy pistokaskasvatuksessa? Mehikasvien pistokkaiden pitää antaa kuivahtaa ennen istuttamista. Nyt vain odottelen, että pääsen istutusvaiheeseen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 22, 2022, 17:39:06
^
Tuli tuosta tyräkistä mieleen,
että mikähän (muu kuin tyräkki tai muu piikikäs) olisi hyvä korvaamaan hienohelman (asparagus)?
https://kotiliesi.fi/paratiisi-takapihalla/isoaidin-rakkaat-huonekasvit-nostalgiset-asparagukset/

Tuo asparagus on ollut minulla jo kauan, ja se on ihan kamala roskaamaan eli varisuttamaan lehtiään - minun hoidollani. Viime vuoden taisivat kukat olla huonoimmalla hoidolla kuin koskaan eläessäni, en muistanut juurikaan kastella niitä. Pisin kasteluväli taisi olla kuukausia, ehkä jopa 4-5 kk. Sillä karulla kohtelulla kovin ohutlehtiset eivät oikein pärjää.

Mutta hienohelma kyllä on muutenkin kova roskaamaan, joten mietin, mikä toinen kasvi sietäisi harvakseltaan kastelua, ja kasvaisi samantapaisesti (eli vähän alaspäin), ja olisi paksulehtisempi kuin hienohelma. Muuten tuo asparagus kyllä on ihan kaunis. Se on toisen ylösalaisin käännetyn ruukun päällä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - helmikuu 22, 2022, 18:01:41
^ Asparaguksen korvaajaksi tulee mieleen hiuskorallikaktus tai himalajanposliinikukka.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 22, 2022, 18:25:31
Kiitti vinkeistä. Tosiaankin, samaa näköä noissa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 02, 2022, 20:32:46
Lainaus käyttäjältä: Amore - helmikuu 22, 2022, 18:01:41
^ Asparaguksen korvaajaksi tulee mieleen hiuskorallikaktus tai himalajanposliinikukka.

No, kappas vain kuinka kävikään...kun tein keväisen viherretken taimikauppaan, niin sielläpä oli minikasvivalikoimassa korallikaktus, joten pitihän minun sellainen ostaa, varsinkin kun minulla hyvin kaukaisessa menneisyydessä on ollut asparagus. Himalajanposliinikukkiakin oli, muttei halpoina minikasveina.

Korallikaktus on päällyskasvi, joten kasvatus onnistunee samoilla ohjeilla kuin esim. joulukaktuksen. Juuristo on melko pieni, joten ei tarvitse uutta ruukkua kovin usein. Eikä tarvitse paljon ravinteita eikä tiheää kastelua. Kuulostaa siis kasvilta, jonka pitäisi soveltua kaltaiselleni ajoittain hieman unohtelevaiselle kastelijalle. Taimi on hyvin pieni, mutta luulen, että kasvin kasvunopeus on vähintäänkin kohtalainen.

Ostin toisenkin minikasvin, uuden ihmepensaan (croton) kokoelmaani. Nyt niitä on siis kolme erilaista. Olen aivan ihastunut crotoneihin, varsinkin kapealehtisempiin variantteihin. Tämän uuden hankinnan lajikkeeksi arvioin Yellow Mrs. Icetonin. Crotonien lajikkeista on sekavuutta, joten täyttä varmuutta ei aina ole edes taimikauppiailla.

Aikaisemmasta postauksestani huomasin, että vanhemmat crotonini ostin syksyllä 2018, joten ne ovat nyt yli 3-vuotiaita.

(https://img.aijaa.com/m/00457/15037605.jpg) (https://aijaa.com/cwsU31)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 12, 2022, 13:51:36
Kyllä oli vähällä, ettei huutoitku tullut. Ei muutenkaan päivä ollut kovin hyvin alkanut ja päänsärkykin pukkasi puristamaan päätä. Tuon kaiken lisäksi huomasin, että aavikkoruudun lehdillä ei ollutkaan sen yläpuolelle olleen pääsisäiskaktuksen siitepölyä, vaan ihan jotain muuta.

Onneksi talvi oli pudottanut suuren osan aavikkoruusun lehdistä, joten puhdistettavaa ei ollut paljon. Jonkinlaiseksi kilpikirvaksi olin ötökän tunnistavinani siitä, että valkoista möhnää oli lehtihangoissa. Varsinaista elävää otusta en löytänyt. Hyvän hetken putsailin lehtiä kostutetulla talouspaperilla. Lopulta oli pakko vielä juoksevan veden alle laittaa varret ja sen ohessa vielä suihkepullolla "painepestä" lehtihangat, kun ei sormin saanut putsattua kaikkea pois katkomatta lehtiä.

Eikä siinä tietenkään kaikki.

Piti varmuudeksi vielä vilkaista viereisiä kasveja, niin eikös perkele ollut vieläkin hankalammin putsattavassakin sama ongelma. Eikä sitä ihan vähän ollutkaan. Ilmeisesti tuo ei ole kovin pitkään ollut, kun ei ollut vielä ehtinyt näivettää kasvia.

(https://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjakuva.asp?id=3979)

Huonesaarnista, joka on suunnilleen tuon kokoinen kuin kuvassakin on, lehtihankojen putsaaminen olikin sitten jo ihan eri kokoluokan juttu kuin lähes lehdettömästä aavikkoruususta. Niitä lehtihankoja oli sitten miljoona ja muutamaan kertaan luulin jo putsanneeni kaikki. Mutta lopputarkastuksesta löytyi vielä valkeaa möhnää ja oli taas aloitettava uusi kierros.

Noiden jälkeen oli vielä pari muutakin siivottavaa, mutta ne meni jo helpommin.

Nyt seuraan noita muutaman päivän ja varmaan uusin käsittelyn. Ohjeiden mukaan noille pitäisi mullat vaihtaa, mutta nyt ei voimat siihen riittäneet. Ehkä parin päivän päästä olen tomerampi. Onneksi noille oli mullanvaihto tekemättä ja olivat vielä samassa mullassa kuin kaupasta tullessaan. Pitänee sitten samalla tökätä multaan ötökkätikut, niin toivon mukaan loputkin ötökät kuolee, jos niitä mullanvaihdossa vielä jokunen säilyy. En koskaan putsaa juuristoa vanhasta mullasta kovin tarkkaan, kun se voi rikkoa juuristoa.

Onneksi ei nuo olleet chilintaimiin hyökänneet, vaikka ne taimet olivat siinä aika lähellä. Siitä olisi kyllä parku tullut ihan varmasti.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - maaliskuu 14, 2022, 15:24:53
"Puurosiemenet" loppui. Täytyy laittaa ison kaupan ostoslistalle. Kuorimattomia luonnollisesti. Kohta niitä pääsee kylvämään myös ulos naapuruston iloksi.  ;D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 14, 2022, 16:51:26
^
Nepä on minullakin vielä laittamatta. Varmaan olisi hyvä niitä hiukan esikasvattaa sisällä ennen ulos viemistä. :D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 15, 2022, 21:37:33
Yleensä puuhasteluni viherkasvien parissa on jännittävää siinä mielessä, että kasviparka saattaa vaurioitua tai muuten vain suuttua itsensä kuoliaaksi, kun joutuu käsittelyyn. Tänään oli jännittävää, millaisin vaurioin minä hommasta selviän. Käsittelyssä oli pylväskaktus.

(https://www.plantagen.fi/dw/image/v2/BCMR_PRD/on/demandware.static/-/Sites-inriver-catalog/default/dw0a67d19b/images/large/535070-7058782477728-Cactus-upgrowing-varieties-1-12cm-1.jpg)

Alun perin joskus noin parikymmentä vuotta sitten yksi työkaverini oli saanut pylväskaktuksen, jossa oli kolme muutaman sentin korkuista pientä kaktusta samassa ruukussa. Minä sen aikanaan vaihtelin aina välillä uusiin multiin samalla, kun omani hoidin. Jossain vaiheessa yksi niistä kolmesta kuoli, mutta se oli niin kiinni muissa, etten sitä pystynyt irrottamaan mullanvaihdon yhteydessä, joten se muumioitui paikalleen melko huomaamattomaksi. Kaksi muuta jatkoivat hiukan kituliasta elämäänsä, sillä niitä kasteltiin milloin muistettiin ja välillä ne joutuivat liian vähälle valolle ja toisinaan taas liian paahteeseen. Mutta kaikesta huolimatta ne sinnittelivät elossa ja kasvoivat pituuttakin.

Vajaa kymmenen vuotta sitten työkaverini lykkäsi kasvin minulle, kun joutui vaihtamaan työpistettä paikkaan, johon ei voinut mitään omia juttuja viedä. Siitä saakka se on ollut samoissa mullissa ja hoitona on ollut pieni liraus vettä kerran viikossa. Muutama vuosi sitten toin kasvin kotiin ja se joutui makuuhuoneen ikkunalaudalle paikkaan, jossa se on taatusti turvassa kissoilta.

Joskus tuossa vuoden pimeimpänä aikana huomasin, että pienempi jäljellä olevista alkoi kutistua ja aika nopeasti se oli näivettynyt kuivaksi koppuraksi. Sen sijaan toinen on kasvanut pituutta noin 45 cm pitkäksi hujopiksi. Ilmeisesti Vantaalle muutto sitä freesasi jollain tapaa, sillä siinä näyttää ylimmät noin 15 cm olevan kuin eri kasvia. Sen alapuolella on pieni kuroutuma ja siitä lähtee huomattavasti tukevampi ja rehevämpi kasvuinen osa. Koko komeus oli hiukan nojallaan ikkunankarmiin, sillä pieni ruukku ei pystynyt pitämään koko komeutta pystyssä.

Tuon kaktuksen otin käsittelyyn tänään. Ajatuksena oli leikata varsi kuroutuman kohdalta ja istuttaa parin päivän kuivatuksen jälkeen tämä latvaosa jäljelle jääneen rungon vierelle kaveriksi. Samalla tietysti poistin hohtimilla kaksi muumioitunutta raatoa pois ja putsailin vanhat mullat pois ja istutin sen samaan ruukkuun uudelleen uuden mullan kera. Kiiltäväpintaiset mainoslehdykäiset ovat mainio apu kaktuksen käsittelyssä. Tuollaisesta lehtisestä taittelin "vyön", jonka kiersin sen ympärille ja näin suojelin näppini piikeiltä.

Mielenkiinnolla odotan, saanko leikatun latvuksen juurtumaan niin, että se säilyy hengissä. Sitähän ei voi kaivaa syvälle multaan, joten se pitää jollain tikuilla tukea pystyyn matalaan multasyvennykseen ja kostuttaa erittäin varovasti. Toinen jännityksen aihe on, mitä tapahtuu sille rungolle, josta latvus on leikattu pois. Lähteekö se vielä kasvamaan jotenkin vai haaroittuisiko se peräti leikkauksen seurauksena?


Tuon jännittävän puuhan jälkeen laitoin puurosiemeniä itämään ja istuttelin muutamia chilintaimia isompaan ruukkuun. Aika montaa lajia näyttää tänäkin vuonna tulevan.  ;D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 17, 2022, 19:55:46
Tänään tein pienen investoinnin, jolla toivon parvekkeen chilisadon onnistuvan edellisvuotta paremmin, jos tulee kuuma kesä. Samalla kun katsottiin parvekelasien huoltotarve, niin tilasin parvekelaseihin kaihtimet. Tähän asti on parvekkeella ollut kaksi leveähköä rullakaihdinta, jonka kyllä saa alas, mutta ylös saaminen onkin sitten aina kovan työn takana. Nuo vedettynä aurinkosuojaksi, peittävät aivan liikaa.

Nyt tilasin vekkikaihtimet (https://www.sol-kaihdin.fi/verkkokauppa/vekkikaihdin-parvekkeelle/?gclid=Cj0KCQjwuMuRBhCJARIsAHXdnqO5_KP_91VwbEF-pzDDgqon6EfWU6nRJrZFkSD2baJY5r7MpdobjNYaAoc0EALw_wcB), jotka on hyvin joustavat käyttää. Kukin lasi saa oman kaihtimen ja toisistaan riippumatta niitä voi käyttää peittämään lasin yläosaa tai alaosaa, jos ei halua koko lasia peittää kaihtimella. Noiden ulkopinta on vahvasti UV-säteilyä heijastavaa, joten parvekkeen ei pitäisi niin kuumeta. Kuitenkin valoa pääsee läpi eli kyseessä ei ole mitkään pimennysverhot. Noilla voi sitten kasvi pahimmalta paahteelta suojata, niin toivottavasti chilien kukinta onnistuu paremmin kuin viimeksi, kun helle tuhosi kukinnan lähes kokonaan.

Tuossa linkissä näkyy kuvia millaisesta kaihtimista on kyse, mutta firma ei ole se, jolta tilauksen tein.
Yhdellä naapurilla on viime kesästä ollut tuollaiset ja viherryin kateudesta, kun olin kyläilemässä ja näin ne. Ovat kuuleman mukaan oivalliset. :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 05, 2022, 20:57:38
Seikkaillessani internetin ihmeellisessä maailmassa törmäsin ohjeeseen, miten valkosipulia kasvatetaan. Hullua ei tarvinnut tuon enempää yllyttää, sillä jutussa oli mainittu, että avopenkin lisäksi niitä voi ruukussakin viljellä. Siitä sainkin seuraavalle päivälle hyvä syyn lähteä lenkille ja kiertää kaupan kautta kotiin. Ostin sekä tavallista monikyntistä valkosipulia että yksikyntisiä. Ensin mainitut vielä luomuna, kun näyttivät hiukan versovan jo valmiiksi.

Tänään perkasin kynnet ja valitsin virkeimmät viljelyyn. Niitä saattoi laittaa useamman samaan ruukkuun, kun ne eivät kasva leveyttä. Kynnet olivat kyllä vähän jo "keväisiä", mutta eipä tuo kovin iso investointi ollut, jos ei onnistu. Nuo ei onneksi kasva kovin isoiksi, joten niille löytynee tilaa muiden lomasta parvekkeelta.

Vähän kyllä arveluttaa, tuleeko tänä kesänä parvekeilmoja lainkaan. Vitsikästä sinänsä, että juuri tilasin ne hienot kaihtimetkin, joilla voi liialta paahteelta suojata kasvit. Olisiko pitänyt tilata lämmitin ja kasvilampusto? Joinain keväinä jo tähän aikaan tomaatit ja chilit on voinut siirtää parvekkeelle pysyvästikin. Nyt niitä on sijoitettu pitkin asuntoa odottelemaan kevään uutta tulemista.


Kun oli multajutut levitettynä valkosipuleiden vuoksi, niin samalla otin jakaakseni pari Saint Pauliaa. Olin jokunen vuosi sitten laittanut lehtipistokkaita ja laiskuuttani kai en ollut niitä pikkutaimina jakanut omiin ruukkuihinsa. Saattoi olla tilanpuutekin syynä. Yhdestä Santun lehtipistokkaastahan tulee useimmiten noin 5-6 pientä uutta Santtua yhtenä ryppäänä ja niistä pitäisi pienimmät karsia tai kukin istuttaa omaan ruukkuun, kunhan ovat kasvaneet käsiteltävän kokoiseksi. Jos taimet jättää kasvamaan yhdessä, niistä tulee muotopuolia, sillä lehtiruusukkeet eivät mahdu kunnolla avautumaan. Kyllähän ne yhdessäkin pärjää ja jopa kukkii, mutta kukinta on aika kehnoa.

Jakaminen on tarkkaa puuhaa, että kaikille jako-osille saa tulemaan sen juuria mukaan. Toisessa Santussa oli viisi ruusuketta ja niistä kaksi heiveröisintä ja pahimmassa ahdingossa ollutta laitoin pois, vaikka olisi ne varmaan siitä hyvällä hoidolla voimistuneet ihan kunnollisiksi. Toisessa oli vain kolme, jotka säilytin kaikki, kun olivat niin hyväkuntoisia ja vain vähän muotopuolia, mikä korjaantuu kyllä pian. Näin sitten kävi, että kaksi Santtua muuttui viideksi ja ennestään oli jo tilanpuutetta.

Siinäpä sitä oli vastapainoa koko päivän kestäneelle räntäsateelle.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 05, 2022, 22:16:42
Onko pionien kasvatus vaikeaa, ja kuinka pohjoisessa ne viihtyvät?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 06, 2022, 08:47:17
Tässä meidän pihassa on pari pionipöheikköä, joille en ole tehnyt oikeastaan yhtään mitään muuta kuin leikannut edellisvuoden kuivuneet varret pois keväällä. Keväällä uudet versot alkavat kasvaa ilmojen lämmettyä ja oikeastaan näteimmillään se on ennen kukintaa puolikasvuisena. Tämä lajike tekee niin pitkät varret, että ne eivät kestä pystyssä, vaan kaartuvat ja kukinnan myötä ovat jo lopulta melkein latvat maassa kukkien painosta. Kukinta ei kestä kovin pitkään ja kukista jäävä kuihtunut roska pitää sitten siivota pois rumentamasta. En ole noihin kovinkaan ihastunut.

Pikaohje Pionin hoidosta https://www.plantagen.fi/pionit-nain-onnistut.html
Enemmän tietoa pioneista https://www.pioni.fi

Jälkimmäisessä oli juttu, muistaakseni artikkeleissa, jossa kerrottiin pioneista ihan Sodankylää myöten. Ilmeisesti lajikkeiden menestyminen eri osissa Suomea on erilainen, joten taimen hankkiessa kannattanee vähän puutarhalta kysellä, mikä olisi paras aiotulle sijoituspaikalle. Muistaisin joskus kuulleeni myös, että sijoituspaikka kannattaa miettiä tarkoin, sillä pioni on herkkä loukkaantumaan siirrosta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 06, 2022, 11:54:58
Kiitos linkeistä, luin ne (väh hypellen).

Minkäänlainen säännöllinen puutarhanhoito ei kyllä onnistu meikäläiseltä. Ehkei jopa edes leikkaaminen keväisin.

Ajattelin, että pioni olisi kiva kukka leikkokukkana, ja siitä voisi maalata kauniita kukkatauluja, kun kukat ovat niin isot. Mitähän muita isokukkaisia lajeja olisi, jotka pärjäisivät ilman hoitoa?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 06, 2022, 12:45:59
^
Voihan ne vanhat korret siivota pois syksyllä viimeisellä mökkikäynnillä, jos mökille sitä ajattelit. Minulla kaikki vanhan siivoaminen jää vaan keväällä siksi, että monesti syksyllä ei enää oikein huvita ja ne on sateen jäljiltä monesti vähän niljakkaita. En noita tosiaan juurikaan hoida kasvukaudella muuten kuin joskus kastelen, jos on poikkeuksellisen pitkä kuiva jakso.

Tuskin kannattaa mökillesi oikein mitään laittaa, jos hoito ei onnistu. Kyllähän kaikki kukkivat kasvit taitaa kaivata vähintäänkin sen kastelun, jos ei taivaalta tule tarpeeksi. Kastelun lisäksi olen noihin monivuotisillekin hiukan lisäravinteita antanut. Mutta monivuotiset on ehdottomasti vähemmän vaativia kuin ns. kesäkukat.

Auringonkukkahan on hieno ja helppohoitoinen jopa parvekkeella onnistuu sen kasvattaminen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 06, 2022, 14:07:41
Sukulaisporukat, jotka ovat mökillä luuhanneet, ovat laittaneet sinne mökkinaapureilta saamiaan "vanhanaikaisia" kukkivia perinnekasveja, jotka näyttäisivät pärjäävän vallan ilman hoitoakin. En tiedä kaikista nimiä. Jokin huikean syvän sininen tai sinivioletti ehkä herneensukuinen korkea (>1 m) kasvi, fuksianvärinen vähän ritarinkannuksen näköinen aika korkea (olisikohan oleanteri?), ja toinen hieno tummansininen taitaa olla akileija. Ja jokin pienikukkainen (valk) mutta kaunisvartinen. Ja jokin hassu korkea, jossa keltaisia pieniä nappikukkia sarjoissa.

Kaikenlainen tekeminen on minulla työn ja tuskan takana. Edes räystäitä en saa aikaiseksi putsailla vuosittain.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Socrates - huhtikuu 06, 2022, 14:13:03
Varmaan on kukkia, jotka pärjäävät niukalla vedellä, mutta onko omia silmiä miellyttäviä riippuu katsojasta.

Hyötykasveista viinimarjapensas tuottaa hyvä sadon ilman mitään hoitoa. Pottumaa vaatii jo vähän vaivaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 12, 2022, 15:18:41
Hiukan olin ihmeissäni, jotta mitenhän ne valkosipulin kynnet pitää multaan tökkiä silloin, kun niissä on jo verson alkua. Netistä löytämässäni ohjeessa vain mainittiin, että noin 5 cm syvyyteen, kun ruukuun istuttaa. En ehkä ihan viiteen senttiin niitä laittanut, kun pelkäsin, että ne vain maatuvat, kun verso ei saa valoa. Istutusmulta oli aika kosteaa, joten erittäin vähän niille olen tarjonnut lisäkosteutta, jotta eivät ole liian märässä.

Tänään huomasin terhakkaan noin sentin mittaisen verson ilmestyneen näkyviin. Kun otin siitä kuvan FB:ia varten, niin kuvassa näkyi toinenkin vihreä pieni pilkku. Lähempi ruukun tarkastelu kertoi, että kyllä sieltä toinenkin on jo hyvää vauhtia tulossa. Siinä ne iloiset asiat olivatkin.

Tomaattisato jäänee surkeaksi tänä vuonna. Nyt vuoden vaihteen jälkeen laitoin "Maja" pensastomaattia itämään. Kaikki meni hyvin, siemenet itivät kuten aina tomaatit itävät lähes 100%:sti. Terhakkaimmat neljä tainta koulin isompaan ruukkuun ja loput pistin pois. Kasvu alkoi hyvin ja noin 10 cm korkeana ensin yksi nuupahti, sitten toinen ... ja kolmas. Vain yksi niistä jäi toistaiseksi henkiin, mutta sekään ei kovin reippaalta vaikuta. En tiedä mitä tein väärin, sillä tomaatti on todella sitkeähenkinen. Saa nyt nähdä saanko tuon yhden pidettyä hengissä ja tuottamaan satoa. Onneksi on vielä "Tiny Tim", jonka kylvin joulun alla testatakseni, miten saan talven yli säilymään ja onnistuisiko noin satokauden pidennyt. Siitä olen jo muutaman tomaatin saanut ja varmaan pian saan sen jo parvekkeelle ympärivuorokautisesti. Nyt se on vain päivällä harjoittelemassa ulkoilmassa oloa.

Carolina Reaperissa on jo kukkia, eli senkin talvikasvatus sisällä onnistui oikein hyvin. Ehkä siitä nyt saa paremmin satoa, kun se on hiukan hidaskasvuinen. Pari muutakin chiliä on jo hyvässä kasvussa ja joissain näyttäisi olevan nuppuakin jo tulossa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 12, 2022, 15:57:52
Lainaus käyttäjältä: Socrates - huhtikuu 06, 2022, 14:13:03
Varmaan on kukkia, jotka pärjäävät niukalla vedellä, mutta onko omia silmiä miellyttäviä riippuu katsojasta.

Hyötykasveista viinimarjapensas tuottaa hyvä sadon ilman mitään hoitoa. Pottumaa vaatii jo vähän vaivaa.

Nämä mainitut vanhanaikaiset kasvit kyllä miellyttävät silmää. Vaan tekisi mieli maalata (ja kerätä tupaan) ja valokuvata jotain vielä isokukkaisempaa, kuten pionia.

Viinimarjapuskia on muutamia pihan perällä, mutta ympärillä on kasvanut liiaksi isoja puita, jotka varjostavat. Peltoa olisi kyllä ympärillä, joten voisi kyllä kasvattaa viinimarja- ja karviaispensaita vaikka kuinka paljon. Ja vaikka luumu-, kirsikka-, päärynä- tai varsinkin omenapuita. Omenapuita siellä on ollutkin, mutta ovat lahonneet omia aikojaan, kait hoidonpuutteeseen tms.. (Eikös omenapuita pidä leikata?)

Aika lailla hoitamatta pärjäisivät myös varmaankin esim. raparperi, ja monivuotinen persilja. Mitähän muita monivuotisia yrttejä olisi?

Perunoita ja muita juureksia kyllä tekisi mieli. Jos vaan saisi aikaiseksi sitten kitkeä ja karsia yms.. Ja ennen kaikkea: muokata maata ensin.

Pitääköhän maa muokata aina syksyisin, vain riittäisikö kesannolle jääneen maan muokkaus vasta nyt keväällä?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Socrates - huhtikuu 12, 2022, 18:15:43
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 12, 2022, 15:57:52
Viinimarjapuskia on muutamia pihan perällä, mutta ympärillä on kasvanut liiaksi isoja puita, jotka varjostavat. Peltoa olisi kyllä ympärillä, joten voisi kyllä kasvattaa viinimarja- ja karviaispensaita vaikka kuinka paljon. Ja vaikka luumu-, kirsikka-, päärynä- tai varsinkin omenapuita. Omenapuita siellä on ollutkin, mutta ovat lahonneet omia aikojaan, kait hoidonpuutteeseen tms.. (Eikös omenapuita pidä leikata?)

Aika lailla hoitamatta pärjäisivät myös varmaankin esim. raparperi, ja monivuotinen persilja. Mitähän muita monivuotisia yrttejä olisi?

Perunoita ja muita juureksia kyllä tekisi mieli. Jos vaan saisi aikaiseksi sitten kitkeä ja karsia yms.. Ja ennen kaikkea: muokata maata ensin.

Pitääköhän maa muokata aina syksyisin, vain riittäisikö kesannolle jääneen maan muokkaus vasta nyt keväällä?

Mustaviinimarjapensas on ainoita hyötykasveja, joka pärjää puolivarjossakin. Punainenkin aika hyvin. Minullakin puut varjostavat. Niitä pitäisi leikata kuten omenapuitakin , mutta leikkaamattakin saa kohtalaisen sadon.

Raparperi ei vaadi mitään hoitoa. Monet yrtit (rosmariini, laventeli, minttu jne) pärjäävät kuivassa, mutta kitkeä pitää.

Peruna voittaa melkein kaikki rikkaruohot, ehkä kerran alkukesällä pitää pahimpia nykiä pois.

On monia tapoja muokata maa, mutta oikeaoppinen kai on kääntää syksyllä ja keväällä vain pinnallinen haraaminen ja tasoittelu.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Socrates - huhtikuu 12, 2022, 20:43:59
Laitoin pahasti myöhässä tomaatinsiemenet itämään. Aikamoinen yllätys, että pussissa oli vain 8 siementä. Aika outoa pihistellä niistä, kun tomaatti on täynnä siemeniä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 12, 2022, 21:29:33
Myöhässä ollaan täälläkin, viikko sitten pistin tomaatit tulemaan. Mutta mustajuuret nostavat jo versojaan esille.

Maissia ja härkäpapuja on myös esikasvatuksessa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 13, 2022, 15:21:17
Saitte puhuttua ympäri.

Kun olin joutunut hautaamaan itsemurhan tehneet tomaatintaimet, päätin, ettei periksi anneta. Kauppareissulla kävin Prisman siemenosastolla ja siellä nyt ei ollut ihan sitä mitä olin mennyt ostamaan, eli pensastyyppisiä kirsikkatomaatteja. Otin mitä löytyi, "Balkonzauber" ja "Tigerette Cherry" lajikkeita, jotka ovat kyllä matalia(50-60cm) ja pensastavia, mutta tomaatit ovat isompia kuin kirsikkatomaatit. Nämä ovat pussukan esitteen mukaan 5-6cm läpimitaltaan. Tuo jälkimmäinen on keltainen.

Noiden kanssa joutuu kyllä pulaan, jos noin isoja tomaatteja tulee enemmänkin, niin kaikki oksat on tuettava kunnolla.

Nyt olen pari vuotta noita pensastomaattia harrastanut. Sitä ennen otin siemenet jostain hyvästä miniluumutomaatista, kun niiden itävyys on taattu. Noissa ainoana vikana on kasvuston korkeus, kun ei tahdo parveke siihen riittää ja parhaat kukinnot on juuri vähän myöhäisemmän kesän latvustokukinnot.

Saapa nähdä ehtiikö näistä tänään itämään laitetuista tulla edes maistiaisia. En muista, että olisin koskaan näin myöhään laittanut.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 13, 2022, 19:51:19
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 06, 2022, 11:54:58
Kiitos linkeistä, luin ne (väh hypellen).

Minkäänlainen säännöllinen puutarhanhoito ei kyllä onnistu meikäläiseltä. Ehkei jopa edes leikkaaminen keväisin.

Ajattelin, että pioni olisi kiva kukka leikkokukkana, ja siitä voisi maalata kauniita kukkatauluja, kun kukat ovat niin isot. Mitähän muita isokukkaisia lajeja olisi, jotka pärjäisivät ilman hoitoa?

Pohdiskelin kumpaan ketjuun laitan, mutta päädyin nyt sinne tänne, kun täällä on kasvatusasiaa...Joskaan tämä nyt ei ole kukka-asiaa.

Kertsi, kokeilepa mökille tätä

https://vihreakeiju.fi/tuotteet/viinisuolaheina/ (https://vihreakeiju.fi/tuotteet/viinisuolaheina/)

On erittäin kiitollinen kasvatettava, kivannäköinenkin ja aivan mahtava suolan korvike, jos sellaista etsit ja tuo vahvaa makua.

Itsellä kasvaa kohisten joka kesä, olen jopa pakastanut lehtiä ja nyt alkoi harmittaa, että en tänään muistanut pakkasesta ottaa keittoon. No ensi kerralla sitten!

T; Xante
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 13, 2022, 20:04:43
Hyvä vinkki, Xante! Noita olen joskus jopa ostanutkin kaupasta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 16, 2022, 17:02:10
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 12, 2022, 21:29:33
Myöhässä ollaan täälläkin, viikko sitten pistin tomaatit tulemaan. Mutta mustajuuret nostavat jo versojaan esille.

Maissia ja härkäpapuja on myös esikasvatuksessa.

Pistin kolmea eri lajia tomaatteja tulemaan. Vain yhdestä on noussut taimia pinnalle, 12 kpl kaikkiaan.

Maissit ovat itäneet, ja härkäpapujakin on tulossa.

Pian pitää siirrellä taimet purkkeihin. Tomaatit saavat vielä kasvaa kimppapedissä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 16, 2022, 17:26:08
^
Ostosiemenistä vai syötäväksi ostetusta tomaatista kaivettuja oli nuo siemenet?

Parhaat tomaattikokemukseni on aina ollut tomaatista kaivetuista tuoreista siemenistä. Itävät idioottivarmasti. Mutta kuten mainitsin, niin ne kasvavat holtittoman pitkiksi. Mutta kun ovat kaupallisia tomaatteja, niin ovat myös erittäin satoisia.

En ole tullut kokeilleeksi, miten tuollainen 2-3 metriseksi kasvava suhtautuisi siihen, että sitä leikkaisi. Lähtisikö se haarautumaan jo matalalta? Voisi kokeilla joskus, jos jää parvekkeelle tilaa tarpeeksi kokeiluja varten.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 16, 2022, 17:36:41
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 16, 2022, 17:26:08
^
Ostosiemenistä vai syötäväksi ostetusta tomaatista kaivettuja oli nuo siemenet?


Itäneet oli itse kasvatetuista kerättyjä, toistaiseksi itämättömät ovat muinaisia ostosiemeniä.

Itsekerättyjä kylvin 24kpl, joten itävyys on toistaiseksi 50%.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 16, 2022, 17:55:52
Tuo "muinaiset siemenet" ja huono itävyys on tuttu juttu, mutta chilien kanssa olen siihen ongelmaan tutustunut. Periaatteessahan kuiva siemen ei pitäisi ihan muutamassa vuodessa menettää itävyyttään.

Useampi vuosi sitten keräsin Aji Cristalista, joka on ihan lemppari chilini, paljon siemeniä ja pari kolme vuotta niistä sain kasvatettua ihan hyvällä prosentilla aina uudelleen satoa. Mutta sitten tuli stoppi. Viime vuonna Aji Cristal ei itänyt lainkaan. En antanut periksi, vaan tänä vuonna yritin uudelleen, kun siemeniä oli paljon jäljellä. Ei tullut kuin yksi surkean pieni taimi esiin ja syystä tai toisesta se on vielä poikkeavan hidaskasvuinenkin. Laiton vielä toisen satsin ja nyt laitoin siemeniä oikein reilusti, kun arvelin, että joku sieltä vielä tulee. Ei tullut mitään, joten tökin samaan multaan sitruunan siemeniä ja kastelin vähän turhan reippaasti. Ei tullut sitruunaa, vaan nyt lähti tulemaan chiliä. Tosin taas aivan liian myöhään, mutta katsotaan nyt, mihin noista on.

Tuosta kokeilusta tuli mieleen, että ne muinaiset siemenet on superkuivia. Kannattaisikohan niitä liotella jonkun aikaa ennen multaan laittamista? Näissäkin, jotka lopulta tulivat mullasta esiin, on siemenen kuoret niin tiukalla, että sirkkalehdet eivät pääse avautumaan. Muutamasta olen saanut varovasti rapsuteltua kuoret irti ja lehdet vapautettua.

Vanhoissa tomaatinsiemenissä voi olla samaa ongelmaa, jota voisi koittaa hoitaa liottamalla. Eihän se kokeilu paljoa maksa, jos siemeniä on vielä jäljellä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 16, 2022, 18:09:37
Liotin niitä yön tai kahdenkin yli. En minä liottamattomia siemeniä kylvä.

Tässä on muuten muinaisia siemeniä: https://en.wikipedia.org/wiki/Oldest_viable_seed

Vanhin itänyt siemen on 2000 v vanha taatelipalmu!

Pikkuisen manipuloimalla on saatu kasvatettua yli 30 000 vuotta vanhoista siemenistä kohokkeja. Niistä kasvoi erilaisia kuin mitä tämän päivän samaa lajia edustavat kohokit ovat - evoluutiota on siis tapahtunut.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 18, 2022, 19:40:04
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 16, 2022, 17:36:41
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 16, 2022, 17:26:08
^
Ostosiemenistä vai syötäväksi ostetusta tomaatista kaivettuja oli nuo siemenet?


Itäneet oli itse kasvatetuista kerättyjä, toistaiseksi itämättömät ovat muinaisia ostosiemeniä.

Itsekerättyjä kylvin 24kpl, joten itävyys on toistaiseksi 50%.

Jo 20 noussut, eli itävyys yli 80%. Muinaiset kaupan siemenet eivät ole itäneet eivätkä taida itääkään.

Tänään kylvin vielä toista lajiketta härkäpapuja.

Siemenperunaa on toistaiseksi 5kg, lajikkeena Colomba. Pitää hankkia ainakin toiset 5kg jotain myöhäisempää lajiketta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 19, 2022, 09:57:19
Kumpikin tomaattilajike, joita laitoin 13. päivä multiin, on eilen tullut mullan läpi useamman verson voimin. En muista montako siementä laitoin noita, mutta en kaikkea mitä pussista löytyi. Muistaakseni toista laatua oli pussissa 8 siementä ja toisessa 10 tai 12.

Eilen se viimeinenkin aikaisemmin istutettu Maja -lajiketta oleva teki itsemurhan. Aivan käsittämätön juttu. Mullassakaan ei pitäisi olla mitään vikaa, sillä samaan aikaan istutettu chili pärjää samassa mullassa ihan hyvin. Tosiaan ensimmäinen kerta ikinä, kun kasvamaan lähteneen tomaatin saan kuolemaan.

_*_*_*_*_

Kyllä eilen kolmatta perättäistä päivää pihaa putsatessa ajattelin, että olisipa oma puutarha, vaikka pienikin. Nyt piti vain tyytyä putsaamaan viimevuotista kuivunutta heinää pensashanhikkien juurelta. Nyt on kaikki putsaukset tehty ja vähän lisämultaa tilattu.

Harmittaa niin vietävästi, että meidän ihan paras nurmikko on tuhottu useampana vuotena peräkkäin. Ensin siihen tällättiin vuodeksi kylppäriremontin aikainen varastokontti vuodeksi. Remppafirmalta sain multaa ja nurmikon siemeniä ja sain sen kunnostettua. Seuraavana talvena siihen kasattiin pihan suurin lumikasa, joka kuritti vielä nuorta nurmikkoa. Sitä taas vaivalla kunnostelin, kunnes tuli pihaan yhden putken uusinta. Eikös taas traktori kurvaillut siinä samassa kohtaa edes takasin ja samaan kohtaan kasattiin tarvikkeita ha kaivettua hiekkaa. Taas sitä joutui kunnostamaan, kunnes tämän talven lumet siihen kasattiin ja vielä niin rajusti auraten, että osa mullastakin meni rullalle. Nyt olen sitä taas tasoitellut ja yrittänyt harata pois sitä valtavaa soran määrää, joka siihen auratuista lumista on jäänyt. Saapa nähdä saanko sen vielä herätettyä henkiin.

Jotain noita ylimääräisiä taimia, jos niitä jää henkiin, piilotan pihan istutusten joukkoon. En niitä kuitenkaan raaski heittää pois eikä kaikki mahdu parvekkeelle. Muutama voi mennä naapurille, mutta loput sitten pihalle.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 19, 2022, 10:33:56
Huomenna on hyvä päivä kylvää puurosiemeniä.  ;)

https://en.wikipedia.org/wiki/420_(cannabis_culture)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 19, 2022, 10:50:33
^
Minä niitä "puurosiemeniä" jo taannoin kokeilin ja laitoin pieneen ruukkuun useita siemeniä ja itävyys oli niin hyvä, että ajattelin mättää ne tuonne kukkapenkkiin sitten suoraan siemeninä. Ei vaan sisällä tilat riittäneet siihen, että olisin nuo yksittäin istutellut ja esikasvattanut kunnolla sisällä. Tosin nyt voisi laittaa parvekkeelle jo esikasvatukseen, kun ei yölläkään taida ulkona mennä alle nollan, joten lasitettu parvekekin varmaan pysyy riittävän lämpimänä. :D

On niille jo paikkakin katsottuna ja ajatuksena on, että ne veisivät rikkakasveilta valoa, niin ei tarvisi niitä kuin kerran kitkeä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 20, 2022, 21:09:30
Melkein unohtui kylvöt. Mutta muistin kuitenkin ja iltakävelyn yhteydessä muutama aurinkoinen pläntti sai siemeniä. Saattaa olla, että homma meni enemmän tipujen ruokinnaksi, mutta hyvä juttu sekin on. Kotimatkalla palkitsin viherpeukaloinnin hakemalla lähikaupasta kevään ensimmäisen jätskipaketin. Siitä tuli mieleen, että vaniljahan on orkideakasvi. Sen viherpeukalointi taitaa jäädä haaveeksi.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 21, 2022, 21:35:04
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 18, 2022, 19:40:04
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 16, 2022, 17:36:41
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 16, 2022, 17:26:08
^
Ostosiemenistä vai syötäväksi ostetusta tomaatista kaivettuja oli nuo siemenet?


Itäneet oli itse kasvatetuista kerättyjä, toistaiseksi itämättömät ovat muinaisia ostosiemeniä.

Itsekerättyjä kylvin 24kpl, joten itävyys on toistaiseksi 50%.

Jo 20 noussut, eli itävyys yli 80%. Muinaiset kaupan siemenet eivät ole itäneet eivätkä taida itääkään.


Itää ne. Jo peräti 3 pienenpientä taimea useammasta kymmenestä siemenestä. Omista siemenistä 22 24:stä on itänyt.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 21, 2022, 22:01:11
Minulla on pihassa sellainen noin 2 x 5m pläntti, josta olen poistanut kurtturuusut ja olen pitänyt sen pihan "niittynä". Olen antanut siihen tulla mitä on tullakseen ja hiukan tuikkinut jotain siemeniä joukkoon. Viime kesänä siinä oli jokunen pienehkö auringonkukka ja jonkun verran samettiruusua. Oikeastaan muuta hoitoa kastelun lisäksi en sille ole tehnyt kuin kitkin jonkun alueen valloittamista yrittäneen pois. Pikaisella silmäyksellä siinä  olen varmaan yli 20 eri kasvilajia ja perhosia ja pörriäisiä.

Tälle vuodelle olin ajatellut laittaa siihen oikein kunnon istutuksen, mutta kaupassa tänään muutin mieleni. Silmiini osui houkutteleva pakkaus:

(https://www.puuilo.fi/media/catalog/product/1/0/1014605113f913f90116a07588205449_1.jpg)
Sekoite koostuu noin 20 eri lajista. Seoksen avulla saat kasvatettua kesäisen kukkaniityn puutarhaasi, joka houkuttelee myös perhosia ja pörriäisiä. 25 g siemeniä + 30 g sidosainetta helpottamaan kylvöä, riittää n. 15 m²:lle.

Toivottavasti tuosta tulee jotain. Ajatuksena kuitenkin olisi edelleen säilyttää tuo pieni alue aika villinä ja vapaana, tai ainakin että se sellaiselta vaikuttaa. Saapa nyt nähdä, milloin nuo uskaltaa nakata multiin, kun ensiviikolle oli taas räntäsateita luvassa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 23, 2022, 16:03:38
Ensimmäinen satsi härkäpapuja pääsi siskonpedistä omiin purkkeihin. 19 tainta/taimea?

Härkisten suhteen tuli varmaan otettua varaslähtö. Pisimmät niistä ovat jo 20-senttisiä, eikä niitä kyllä ennen äitienpäivää saa millään maahan. Mahtavanetko kestää sinne asti katkaistuissa 1,75l maitopurkeissa?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Aave - huhtikuu 23, 2022, 16:18:12
Tiedä ovatko muut nähneet, mutta jostain syystä eräänkin tuttavan kotikadulla on pykätty pihamaalle maahan kasvatuskumpuja, joihin on laitettu kasvamaan kaikenlaista herneistä mansikoihin. Ideana tietysti on saada kasvamaan pienelle pinta-alalle enemmän ruokakasveja, mutta eihän homma toimi niin. Eivät kasvien tarvitsemat ravinteet jää niihin kumpuihin tasaisesti, vaan valuvat sateiden mukana kummusta lähemmäs maan pintaa. Lopputuloksena on pöljän näköinen pikku kumpare, jossa mikään ei kasva kunnolla. Uusavutonta hölmöläisyyttä on se.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 23, 2022, 16:31:02
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 23, 2022, 16:03:38
Ensimmäinen satsi härkäpapuja pääsi siskonpedistä omiin purkkeihin. 19 tainta/taimea?

Härkisten suhteen tuli varmaan otettua varaslähtö. Pisimmät niistä ovat jo 20-senttisiä, eikä niitä kyllä ennen äitienpäivää saa millään maahan. Mahtavanetko kestää sinne asti katkaistuissa 1,75l maitopurkeissa?

Kyllähän ne kestää varsinkin, jos teippaat purkin kylkeen jonkinlaisen risun, johon voi vartta tukea. Ainoa ongelma on liikakastelun vaara, jos ei purkkia ole rei'itetty pohjasta, että liika vesi pääsee valumaan pois, jos kastellessa vähän lurahtaa reippaammin. Ainakin minulla käy usein tosi huonosti tuollaisen umpikipon kanssa, kun hoidan taimia turhan innokkaasti.


Nyt kokeilin purkaa valkosipulin kynsiksi niin, että laitoin ne vadille kahden talouspaperin väliin. Niitä olen nyt jonkun päivän kastellut päivittäin niin, että paperit on hyvin kasteltu, mutta vain sen verran, että seuraavana päivänä ne on jo kuivat. Nyt on moniin kynsiin ilmestynyt jo juuria. Noin olisi varmaan pitänyt tehdä niillekin, jotka lykkäsin suoraan multiin. Tosin on noistakin jo tullut hyvä joukko versoja esiin.

Nuo paperipetillä itämässä olevat käyn istuttamassa kukkapenkkiin, jossa ne saavat kasvaa varmaan muiden huomaamatta. Ruukussa olevat pidän parvekkeella. En nyt varsinaisesti satoa tavoittele, mutta on vaan kiva katsoa, mitä niistä tulee, jos jotain on tullakseen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - huhtikuu 26, 2022, 14:50:51
Paavalinkukat aloittelevat kukintaa. Yksi tekee vaaleanpunaisia kukkia, kaksi muuta sinivalkoisia. Sinivalkoisista toinen on hieman haaleampivärinen kuin toinen, mutta ikääntyessään kaksiväriset paavalinkukat usein taantuvat takaisin yksivärisiksi sinisiksi, joten saa nähdä millaisia niistä tänä vuonna tulee. Vaaleampi sinivalkoinen ei ole vielä puskenut nuppuja, mutta uskon senkin vielä kukkivan. Tummempi sinivalkoinen avaa ensimmäisen kukan hyvin pian.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - huhtikuu 28, 2022, 20:38:41
Ihanaa, nyt sataa! Puutarhassa on elintärkeää saada saaveihin kerättyä kasteluvettä. Saavit ovat olleet kuivina, koska ne on vasta asetettu paikoilleen talven jälkeen.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 05, 2022, 11:22:37
No niin, nyt on viimeistän ryhdyttävä hommiin, jos asiaa on lykätty "ehtiihän tässä vielä" -ajatuksella.

Kurtturuusun kasvattaminen kielletään 1.6. alkaen – näin rikoksesta rangaistaan (https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/9b8f0795-f0d7-4865-8311-fa636b1093a6)
---
Kasvatuskiellosta seuraa kaikille kiinteistön omistajille velvollisuus hävittää kaikki olemassa olevat esiintymät tai vähintään rajoittaa haittavaikutuksia ja leviämistä. Tarvittaessa vieraslajien esiintymät voidaan määrätä hävitettäväksi, Koljonen kertoo.

Koska kurtturuusu on erittäin yleinen ja laajalle levinnyt laji, ei ole realistista, että kaikki vielä olemassa olevat esiintymät saataisiin poistetuksi kuluvan kuukauden aikana.

– On tärkeää, että torjuntatöihin kuitenkin ryhdytään. Kun esiintymän hävittäminen ei ole mahdollista, tulee haittavaikutuksia pyrkiä rajoittamaan ja leviämistä estämään. Jos hävittämiseen tai torjuntatöihin ei ryhdytä ollenkaan, tilanne voidaan tulkita kurtturuusujen kasvattamiseksi, Koljonen varoittaa.
---


Onneksi meidän pihasta ei kaikki ruusut kadonneet, sillä osahan oli tarhakurtturuusuja, joiden kasvattaminen edelleen on sallittu.

Tuo kolme vuotta riitti hyvin halvimpaan tapaan hävittää ruusut ja työ aloitettiin jo keväällä 2019, kun kielto oli päätetty saattaa voimaan. Huolto ne leikkasi aivan alas, miten vain sillä leikkausvälineellä pääsi. Pienet tyngät jäi. Niitä sitten kiskoin käsin samoin kuin maan sisällä vaakatasossa kulkevia juurakkoversoja irti, minkä sain. Ensimmäisen kesän aikana nuo pukkasivat innokkaasti uutta versoa ja sitä mukaa, kun niitä tuli näkyviin, niin ne nypin pois.

Seuraavana kesänä edelleen sama juttu, kaivelin useampaan otteeseen maasta juurakoita. Versominen oli jo huomattavan vaisua, joten vähemmällä nyppimisellä selvisin. Lopulta viime kesänä enää yksi kohta pukkasi pariin otteeseen pienen verson ja tänä keväänä ko. kohdalta sain pois juurakon, joka ne versot oli tuottanut.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 06, 2022, 18:40:25
Nyt olen murheen murtama. Vaikuttaa siltä, että punainen Bougainvilleani on menehtynyt lapsensa kera. Vanhempi noista oli muistaakseni noin kolmen vuoden ikäinen ja siitä otettu pistokas reilun vuoden ikäinen. Sen sijaan viime kesänä ostamani keltainen versio säilyi hengissä.

Syynä ilmeisesti oli väärä sijoituspaikka noilla punaisilla. Ne olivat liian pimeässä. Keltainen oli sillä paikalla, jossa vanhempi punainen oli aiemmat talvet talvehtinut. Nuohan pudottaa lehtensä milloin mistäkin syystä, mutta jonkun ajan kuluttua vähitellen uudet lehdet ilmestyvät pudonneiden sijaan. Keltainen ei pudottanut ihan kaikkia lehtiään ja luonnon valon lisäännyttyä, se alkoi pukata uutta lehteä hyvin elinvoimaisena. En niitä punaisia vielä heittänyt pois, vaan laitoin parvekkeen nurkkaan ottamaan aurinkoa ja raitista ilmaa, josko siitä vielä ylösnousemuksen ihme tapahtuisi. Jos ei, niin taatusti ostan uuden tilalle. Seuraavana talvena osaan sitten paremmin huolehtia, että se lehdetönkin saa valoa tarpeeksi.


Nyt on kaikki siemenet pihalle kylvetty. En enää jaksanut odottaa kauemmin. Toivottavasti ne nyt pärjäävät, kun päivisin maa varastoi lämpöä sen verran, ettei kylmempänäkään yönä maa enää jäädy.

Puurosiemenien lisäksi on reippaasti pörriäskukkien siemeniä kylvetty sekä pari pientä plänttiä ihan tavallisia yksivuotisia kukkia. Isossa kukkapenkissä on ollut aika kalju alue, jonka möyhensin ja sinne tuikin valkosipulin kynsiä. En mitään valtavaa satoa odota, vaan kokeilen lähteekö ne kasvamaan. Jossain vaiheessa myöhemmin käyn piilottamassa ylimääräiset chilit ja pensastomaatit, kunhan muu kasvusto rehevöityy sen verran, että saan ne piiloon.

Jos tulee kuivakka kesä, kuntoliikuntana on 10 litran kastelukannun kanssa ravaaminen päivittäin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 11, 2022, 17:10:26
Olen taas klapilla päähän lyöty. Jupinoissani (https://kantapaikka.net/index.php/topic,36.msg20470.html#msg20470) olen selittänyt ideaa, millainen jonkun suunnittelema "hieno" kyhäelmä pihassamme on. Tiivistettynä tuo jupina: Jurttamainen kumpare, jonka ylimmässä osassa on vuorenkilpeä ja sen alapuolelle aina istutetaan jotain kesäkukkia.

En ole ikinä tuolle vuorenkilvelle tehnyt mitään muuta, kuin karsinut liian alas tulevia kasvustoja, jotta kesäkukille jää tilaa. Vuorenkilpihän on vihreänä talvehtiva. Joka kevät se on lumen sulamisen jälkeen ponnahtanut innoissaan pystyyn ja jatkanut siitä, mihin syksyllä jäi. Joitain lehtiä on saattanut kuolla, mutta uusia pukkaa aina tilalle. Yhtenä talvena seurasin, kun talven tulo oli varsinaista juupas- eipäs leikkiä, niin senkin tuo kesti. Eipäs -vaiheessa lehdet heräsivät ja juupas -vaiheessa jäivät taas lumen alle uinumaan.

Nyt sitten viime talvi tai kevät teki sille jotain kummallista. En sitä itse asiassa huomannut, kun kumpareen pohjoisrinne näkyy parvekkeelleni ja se oli aivan moitteettomassa kunnossa. Ja vaikka niin paljon olen pihassa touhunnut, niin nyt vasta huomasin, että eteläinen puoli on kumpareen huipulta aivan ränsistynyt. Alimmissa versoissa oli kyllä elinvoimaa liiankin kanssa.

Kiipesin sitä tutkimaan ja löysin aivan järkyttävän määrän pupun papanoita. Voisiko olla, että kanit on käyneet popsimassa meheviä lehtiä ja varsia? Tuo ei kai ole myrkyllinen ainakaan ihmiselle, kun siitä jotkut tekevät teetäkin. Mutta oli kyllä mennyt niin ruman näköiseksi, että se ei jää huomaamatta, vaikka miten hienot kesäkukat siihen alaosalle laittaisin. Hädissäni otin alhaalta pari roipetta yli kasvaneita ja upotin ylös ikään kuin silmänlumeeksi ja nakkasin muutaman kourallisen multaa vielä tykö. Saapa nähdä juurtuuko ne sinne.

Vuorenkilpi ei kyllä ole ihan suosikkejani, mutta kun sen siihen ikikasviksi on joku laittanut, niin pakkohan sitä on yrittää pitää hengissä ja mieluummin vielä vehreän näköisenä.

Varsinainen hommani tänään siinä oli kyllä möyhiä kesäkukkine multa ja lisätä tuoretta multaa ja kanankakkaa, niin ei tarvitse niin kastelussa aina lannoitteita muistaa. Olipa järkyttävän hakuinen se kanankakka. Toisaalta nyt pidän peukkuja, että kanit huomaa, että heidän vessa on otettu toisen lajin käyttöön. Huomenna sitten käynen tuikkaamassa kukat tantereeseen. :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 14, 2022, 17:45:41
Olen tänään ahkeroinut puutarha- kautta pihahommissa. Siirsin lehtikasoja noin 40 metrin päähän tontilla olevaan puutarhajäte- ja risukompostiin joka on perustettu vanhan ojan päälle.

Kolmisenkymmentä kottikärryllistä tuli siirrettyä ja haravoitua kasanpohjat. Kauhean hikinen homma. Siitä tulee jo pelkästään kävelyä 2400 metriä.

Hengitin terveellisiä? mikrobeja ja raikasta ulkoilmaa niin, että luulen saaneeni jonkinasteisen raitisilmamyrkytyksen. Oireena on uupumus, hikoilu ja janontunne. Ehkä oireet helpottavat kun lysähdän sohvalle ja katselen mm-jääkiekkoa ja euroviisuja muutaman tunnin. Saunan laitan kohta päälle. En ole vielä tarkistanut onko olutassistentti hoitanut hommiaan. Toivotaan, että on.

(https://sd.keepcalms.com/i-w600/keep-calm-and-have-a-beer-assistant.jpg)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 14, 2022, 21:10:58
Tein tarkastusmatkan taimitarhaan. Ei ollut aikomustakaan ostaa vielä mitään, vaan katsastaa hinnat ja pohtia, mitkä alustavista suunnitelmistani toteuttaisin tänä kesänä. Riippuu monesta seikasta, ostanko jotakin uutta kivaa taimitarhalta vai tilaanko netistä. Satunnaisia halpiskasveja olen jo hankkinut pari kappaletta. Taimitarhalla oli vielä kevään huonekasveja myynnissä, joten päädyin ostamaan pari paavalinkukkaa jo omistamieni lisäksi. Tällä kertaa ostin valkoisen, jossa on violetti keskusta ja valko-punaisen (punainen on fuchsia-tyyppistä sävyä).

Viherkasveilussani on nyt sellainen vaihe, että haluan keskittyä muutamiin lajeihin, joista minulla on sitten eri näköisiä lajikkeita. Vanhemmat paavalinkukkani ovat suurikukkaisempia kuin nämä uudet, mutta kukkia on vähemmän (riittävästi kyllä). Uusissa on todella paljon nuppuja/kukkia. Pidän enemmän suurikukkaisemmasta harvemmasta mallista. Ehkä nämä uudetkin kehittyvät sellaisiksi hieman vanhetessaan. Niissä oli niin tiheät lehtiruusukkeetkin, että karsin niitä hieman.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 16, 2022, 16:31:36
Lainaus käyttäjältä: Amore - tammikuu 11, 2019, 22:39:52
(https://www.greendecor.in/media/images/Croton_Gold_Dust_-_Thin_Leaves_Codiaeum_Variegatum_Leaves.JPG)
Croton Codiaeum Variegatum Punctatum Aureum

Crotonit ovat siitäkin hauskoja huonekasveja, että ne kasvattavat välillä epätyypillisiä lehtiä. Kapealehtinen Gold Starini on tehnyt Gold Dustille tyypillisen leveämmän lehden. Lajikkeet ovatkin varmaan läheisiä hybridejä, joten ei siinä mitään ihmettelemistä sinänsä, mutta pieni hauska vihertapahtuma ikkunalaudalla kuitenkin.

(https://img.aijaa.com/t/00590/15057804.t.jpg) (https://aijaa.com/64vXxW)
Croton Gold Dust
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 21, 2022, 08:53:47
Olen maininnut Viherpajan yhtenä niistä lähitienoon puutarhaliikkeistä, joissa käyn ostoksilla. Viherpajassa käyn joskus ihan vain katselemassa ilman tarkoitusta ostaa mitään. Keväällä japanilainen puutarha on niin sievä, kun kirsikat kukkivat, mutta kyllä se tulee kierrettyä melkein joka kerta, kun siellä käyn. Taustalla on japanilaistyyppistä musiikkia aivan hiljaisella äänellä niin, ettei se peitä virtaavan veden solinaa. Vesi virtaa kalalammikkoon, jossa uiskentelee lukuisia punavalkoisia kaloja (Koi?).

Viherpajan FB-sivut (https://www.facebook.com/Viherpaja-119590578114073) on toinen niistä kahdesta lähipiirin ulkopuolelta, jota seuraan. Ovat aktiivisia FB:ssa ja julkaisevat kuvakoosteen saapuneesta kukkaerästä viikoittain ja näin kesäaikaan taitaa tulla jopa kahdesti viikossa. Mutta kuvakoosteet ja aukioloaikojen muutokset on ainoat päivitykset, joten mitään turhaa lätinää ei seuraajan riesaksi julkaista. Kuvakoosteet on tullut katsottu aina läpi ja joskus olen ehkä saattanut huomata jonkun kaipaamani kasvin tulleen myyntiin. Viimeisessä kuvakoosteessa oli minulle yllätyksenä Mustasilmäsusannaa myös muun värisenä kuin keltaisena.

Tämä nyt ei ole mainos, vaan lähinnä ajattelin tarjota tuon linkin katselutarkoituksiin. Tuskin foorumilaisista kovinkaan moni Vantaan syrjäkylille intoutuu tulemaan ja verkkokauppaa noilla ei ole.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 21, 2022, 12:26:47
No niin, taas kävi niin, että sain halvalla. Kun kuvaa katsoo, niin voi kyllä todeta, että eipä ihme, että oli halvalla. Orkideahan on jokseenkin ohikukkinut. Villakoiran ydin ei olekaan orkideassa, vaan siinä painavassa mustassa lasiastiassa ja miksei myös muratissa.

Ihan kivahan tuo on ollut freesinä, mutta minusta on ollut vikatikki istuttaa orkidea ja muratti samaan umpinaiseen astiaan. Orkideahan kastellaan upottamalla ruukku vesiastiaan, jolloin "multana" toimiva kaarna imee itseensä vettä ja siitä puolestaan orkidean ilmajuuret saavat kosteutta. Ei ole tuon asetelman suunnittelija miettinyt asiaa ihan loppuun asti. Nyt tuo pitää purkaa ja istuttaa orkidea sille tarkoitettuun muoviruukkuun ja sen pistän hienoon mustaan lasiastiaan. Muratin istutan liki samanvärisen muratin kaveriksi, kun teen mullanvaihdon.

Pientä askartelua vaatii siis tämä ostos, jonka alkuperäinen hinta oli liki 25 euroa ja nyt poistomyynnissä koko komeuden sai hintaan 4,95 euroa, jonka olisin voinut maksaa jo pelkästä lasiastiasta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - toukokuu 31, 2022, 13:27:25
Saan meiliosoitteeseeni jonkin verran vihermainoksia. En ole voinut olla huomaamatta, että kasviravinteiden kauppa on alkanut muistuttaa lamppujen (=polttimoiden) kauppaa. Yleislannoitteita on vielä olemassa, mutta yhä useammin on niin, että joka kasville myydään omaa optimoitua(?) lannoitetta. Itse en kyllä aio tuohon lannoitejunaan koskaan hypätä. Rehut saavat selvitä enimmäkseen omillaan. Huonekasvit saavat yleislannoitetta ja talvikaudella jonkin verran merileväuutetta. Lannoitehyllyssäni on siis kaksi putelia - ja vaihtelevasti hidasliukoisempia lannoitteita rakeina tai puikkoina tai missä muodossa ne nyt kulloisenkin muodin mukaan ovatkaan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 31, 2022, 13:28:45
Eilen opin, että ruusupuskan juurelle suojaan ei kannata istuttaa chiliä tai tomaattia.  :D

Huoltoyhtiö päätti aloittaa ruohonleikkuukauden. Kun juuri vihreäksi saatu nurmikko oli parturoitu, otti huoltomies jonkun pöristimen, jolla kävi läpi kaikki puskien tienoot, johon päällä istuttavalla ei yltänyt. Myöhemmin kävin kurkkaamassa, niin eipä ollut enää jälkeäkään chilistä tai tomaatista. Ei se kyllä haitannut, sillä sade oli ne piessyt jo henkihieveriin enkä usko, että ne siitä olisi enää toipuneet kunnolla.

Ylijäämä taimet vien kyllä parvekkeelta ulos, mutta laitan ne ruukussa kuten kerran aikaisemminkin on ollut pari chiliä koekappaleena. Niille on kyllä hyvä paikka, johon huoltomies ei kajoa.

Pari tuntia tuli taas kitkettyä ja hoideltua pihaa, siis eilen eikä tänään sateessa. Yritän kitkemällä saada hävitettyä vuohenputkea pihasta samoin kun sain jo ohdakkeen ja nokkosen tapettua sukupuuttoon.

Ilokseni huomasin, että lobeliatkin olivat taas tomerasti pystyssä, kun vielä edellispäivänä ne olivat aika lailla sateen uuvuttaman näköisiä. Saapa nähdä, mitä tämän päivän sade niille tekee. Olisi ehkä voinut olla pari poutapäivää vielä ennen sateen jatkumista.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 04, 2022, 21:48:09
Eilen urakoin pitkän päivän kitkemisen, kylvämisen ja istuttamisen parissa. Mukulaleinikin kitkemisessä riittää urakkaa moneksi vuodeksi ja sen "sesonki" on nyt, sillä kasvi kuihtuu näkymättömiin kukinnan jälkeen. Nyhtämistä tuli tehtyä niin paljon, että arvelin varsinkin oikean käden tulevan rodella kipeäksi. Mutta, ihme ja kumma, eipä tullutkaan! Kesäkukkien kylvö on hieman myöhässä, koska kevät on ollut niin kylmä. Suurimman osan sain kylvettyä, mutta pari penkkiä on vielä vailla siemeniä. Ne ovat kuitenkin enää piece of cake hurjan urakointini jälkeen. Esikasvatettuja taimiakin minulla on jokunen siirtoa odottamassa.

Uusin tulokas kukkapenkissäni on pikkuinen kuusi, jonka siirsin hyvälle paikalle varjoisasta pöpeliköstä, mistä sen löysin. Kuusi on arviolta n. 30 cm korkea ja  sen neulaset ovat pienet ja ohuet. Kevään vuosikasvut ovat kuitenkin terveet ja terhakkaan näköiset. Jos kuusi hyväksyy uuden kasvupaikkansa, niin siitä tulee oikein nätti viherelementti keskeiselle paikalle kukkapenkkiä. Pidän kuusista kovasti ja olen ennenkin siirtänyt pikkuisen taimen toiseen paikkaan. Vanhempi siirrännäinen on kivisessä maassa eikä sitä ole hellitty erityisillä huomionosoituksilla, kuten ravinnekasteluilla. Kymmenessä vuodessa se on kasvanut suunnilleen navan korkeudelle, mutta se on tuuhea ja kaunis. Kuuselle on tyypillistä kasvaa nuorena hyvin hitaasti, mikä myös on yksi syy, miksi se sopii kukkapenkkiin. Olin ensin kaavaillut hankkivani paikalle kääpiökuusen, mutta kun äkkäsin pikkutaimen pöpelikössä, päätin heti, että teenkin taimen siirron ja säästän rahani. Kuusen kehityksen seuraamisesta tuleekin varmaan yksi tämän kesän kohokohtia puutarhapuuhissa. Siirsin kukkapenkkiin myös tuijan taimen. Pieniä tuijatulokkaita on meillä siellä täällä. Monet niistä eivät näytä kasvavan lainkaan, koska maaperä on tosiaan niin hiekkaista ja kivistä. Tuijan ajattelin pitää kukkapenkissä vain muutaman vuoden ja siirrän sen sitten jonnekin muualle. Tällä hetkellä se on aika onnettoman näköinen rimpula, mutta en usko sen selviämisessä olevan mitään ongelmaa.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 06, 2022, 13:53:23
Tuuli oli tänäkin keväänä kaatanut tulppaanit kumoon, joten leikkasin ne mukaani, vaikka ne olivat jo ohittaneet nuppuvaiheen. Olisi niistä silti maljakossa enemmän iloa kuin maahan laonneina. Komea kimppu olikin! Pari päivää...Mutta tulppaanit ovat siitä kivoja, että ne ovat hienon näköisiä vielä lakastuneinakin. Yksi tulppaani on vielä tuore. Yhdessä parhaista tulppaanipenkeistäni ei tänä vuonna ollut kuin yksi kukka. Kaivoin sipulit ylös ja erottelin sivusipulit pois. Istutin isoimmat sipulit takaisin ja pienemmät muihin paikkoihin. Myös Apeldoorn-penkki näyttää sotkuiselta, joten pitääpä sekin siivota.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 15, 2022, 12:32:03
Tein tilaa parvekkeelle ja vein puolentusinaa tomaattia ulos ja olikohan niitä neljä vai viisi chiliä. Tomaattia oli kolmea eri lajiketta, kaikki pensastyyppisiä, joita ei tarvitse kovin korkealle tukea. Laitoin niihin metriset tukikepit, joiden pitäisi riittää hyvin ja jos ei riitä, niin latvahontelon pistän poikki niin sitten riittää.

Pihaistutusten joukossa kasvaa iso pihlaja, joka siis on kukkapenkissä, tai kukkapenkki pikemminkin on tehty pihlajan ympärille. Pihlajan ja siitä reilun merin päässä olevan koristepensaan, pensashanhikin, välissä ei ole oikeastaan mitään siihen varta vasten istutettua, vaan alueen valtaa kasvi, jota muutenkin on kukkapenkissä ylenpalttisesti. Olenkin siihen raivannut eräänlaisen "koetilan", joka jo tähän aikaan kesästä on melko hyvin katseelta suojassa. Koetilalle kävin aiemmin tuikkimassa valkosipulinkynsiä ja niitä sinne näytti nousevan jonkin verran.

Koetila on oivallinen paikka käsittääkseni myös noille tomaatille ja chilille, sillä siihen jonkin verran tulee suoraa aurinkoa, mutta muu kasvusto toisaalta pahimmalta suojaa. Pihlaja taas levittäytyy siihen hyvin pahimman sateen suojaksi, jotta runsaampikaan sade ei piiskaa kasveja rikki. Tämä on jo yhtenä kesänä chilillä kokeiltu. Toisaalta pieni sade en noita kastele, joten ne ovat lisätyönä ja lähes päivittäin niitä pitää käydä kastelemassa.

En ehkä kovin suuria odotuksia noihin kohdista, mutta onhan tuo hauska kokeilla. Joka tapauksessa parvekkeelta oli pakko vähentää kasveja, sillä pian sinne ei olisi mahtunut niitä kastelemaan. Siellä on vielä muutama odottamassa päätyä isompaan ruukkuunkin. Toistaiseksi näyttäisi chilisatoa tulevan mainiosti, sillä raakileita on jo useassa eri lajikkeen kasvissa. Viileämpi kesän alku on ollut kyllä niille eduksi.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 18, 2022, 10:10:35
Pistänpä linkin talteen, kun taatusti taas johonkin chiliin iskee ötökät.

Näin eroon tuholaisista ja sienitaudeista kotikonstein (https://yle.fi/uutiset/3-6649785)

Jutussa on useampiakin erilaisia tuholaisten torjuntaan ehdotettuja sekoituksia, mutta tämä oli ihan uusi tuttavuus:

Chilisumute
1 voimakas chili
2 tl mäntysuopaliuosta
2 litraa vettä
Sekoita paloiteltu chili tehosekoittimessa tai
monitoimikoneessa pienessä vesimäärässä.
Valuta neste siivilän läpi ja lisää mäntysuopaliuos
sekä loput vedet. Toimii kaikenlaisiin tuhoeläimiin.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 19, 2022, 12:48:28
^
Olipa tuokin etiäinen! Tänään mennessäni kastelemaan parvekkeen viljelyksiä, huomasin yhdessä chilissä muutamia oudosti kellastuneita lehtiä ja tarkempi tutkimus osoitti, että parissa latvahaarassa oli ohutta seittiä ja niissä pieniä ötököitä, niin pieniä että näyttivät vain vaaleanruskeilta pisteiltä seitissä.

Nappasin kasvin ja vein kylppäriin, jossa leikkasin latvukset, joissa oli seittiä. Chilihän haaroittuu, joten jo kasvi selviää hoidosta hengissä, niin se kyllä kasvattaa leikattujen latvusten sijaan uuttaa haaraa.

Tein tuon edellisessä viestissäni mainitun chilisumutteen, kun siihen tarvittavat ainekset oli sopivasti käsillä.

Jo sumutetta tehdessä alkoi yskittää ja nenä vuotaa, joten taisi tulla valittua todellakin "voimakas chili". Noita vaan on eri kokoisia, joten määrästä oli vaikea sanoa, mikä on sopiva etenkin, kun tein vain puolen litran annoksen. Laitoin peukalonpään kokoisen habaneron. Sumutellessa alkoi yskittämisen ja nenän vuotamisen lisäksi silmät vuotaa ja kurkkua kuristaa, joten kyllä siinä jotain tehoa on.

Nyt kasvi on perusteellisesti sumutettu ja se nököttää suihkukaapissa kuivumassa. Nyt pitää vaan muistaa hyvin huuhtoa siinä olevat hedelmät, ettei ruokiin tuli mäntyistä aromia. Saapa nähdä lähtikö ötökät vai pitääkö tuokin viedä ulos, jos siellä pärjäisi paremmin. Ainakin aikaisemmin ihmettelin sitä, että pusikkoon vietyihin chileihin ei tullut mitään ötököitä. Tai sitten jos tuli, niin siellä on luontaiset viholliset niitä putsaamassa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 23, 2022, 20:34:17
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 19, 2022, 12:48:28
^
Olipa tuokin etiäinen! Tänään mennessäni kastelemaan parvekkeen viljelyksiä, huomasin yhdessä chilissä muutamia oudosti kellastuneita lehtiä ja tarkempi tutkimus osoitti, että parissa latvahaarassa oli ohutta seittiä ja niissä pieniä ötököitä, niin pieniä että näyttivät vain vaaleanruskeilta pisteiltä seitissä.

Vihannespunkkeja. Erittäin ikäviä, koska ne pystyvät esim. parvekkeella elämään useammankin sesongin pienenpikkuruisissa huokoisissa koloissa. Itse jätin aikoinaan chilien kasvattamisen sikseen, koska ne olivat niin alttiita saamaan punkkeja. Koskaan ei ollut vihannespunkkeja ollut missään sisäkasveissa, mutta  chileihin niitä tuli heti. Onneksi muut kasvini eivät niille tuntuneet niin maistuvan, sillä pääsin punkeista eroon tuhoamalla chilit. Parvekkeellakin pesi punkkiyhteisö monta vuotta. Käytin vaikka mitä tuhomyrkkyjä ja suihkutuksia, mutta punkkien täydellinen tuhoaminen oli mahdotonta. Joku talvi ne sitten taisivat kuolla itsestään. Ehkä pakkanen tappoi ne koloihinsa. Parvekkeeni ei ole lasitettu.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 09, 2022, 14:37:50
Lainaus käyttäjältä: Amore - toukokuu 14, 2022, 21:10:58
Tein tarkastusmatkan taimitarhaan...Taimitarhalla oli vielä kevään huonekasveja myynnissä, joten päädyin ostamaan pari paavalinkukkaa jo omistamieni lisäksi. Tällä kertaa ostin valkoisen, jossa on violetti keskusta ja valko-punaisen (punainen on fuchsia-tyyppistä sävyä).

Paavalinkukat ovat saaneet kukintansa kukittua, joten oli aika siirtää kasvit kaupan muoviruukuista kauniimpiin astioihin ja samalla tarkistaa niiden juuriston tila. Ilmeni, että vaikka molemmat paavalinkukat ovat olleet ihan elinvoimaisen näköisiä, niillä on yllättävänkin pienet juuret. Valko-sininen yksilö oli istutettu aivan omituiseen raskaan klimppiintyvään multaan. Multa oli läpimärkää, vaikka olen pikemminkin unohtelevainen kastelija kuin liikalirutteluun taipuvainen. Kauhean multatuhnun irrotteluun kului aikaa enemmän kuin yhdellä kertaa jaksoin siihen kuluttaa, joten jätin lopulta kasvin yön yli kuivumaan ja sitten kuivuneesta juuristosta sormien välissä hieromalla irrottelin viimeiset multakikkareet. Taimi oli myös alkukasvatuksessa istutettu jonkinlaiseen pikkuiseen harsopussukkaan, josta haluan eroon. Leikkelin pussukkaa saksilla palasiksi. Aivan kokonaan en sitä saanut poistettua, sillä osa juurista on harsossa kiinni eikä juuriston pienuuden takia voi juuristoa radikaalisti leikata. Nyt paavalinkukka on uudessa - paljon pienemmässä(!) - purkissa ja kuohkeassa kasvualustassa, jossa luulisi juuriston riehaantuvan kasvuun. Toinen uusi paavalinkukkani on väliaikaisessa purkissa. En sille vielä jaksanut tehdä varsinaista ruukutusta, vaan poistin vain liiat mullat ja siirsin sen pienempään astiaan. Tämän valko-punaisen paavalin multa oli sentään normaalia aika rakeista taimimultaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 11, 2022, 14:16:52
^^
Jos ne chiliin tulleet ötökät olivat vihannespunkkeja, niin ne ovat kyllä chilien suhteen valikoivia. Parvekkeella vain yhteen lajikkeeseen, Long Slimiin (https://www.siemenkauppa.com/chilit-ja-paprikat/218-chilipaprika-.html) ne iskivät kyntensä. Noita uhreja oli kaksi ja toinen vaurioitui niin pahasti, ettei toipunut, mutta toinen on nyt puhdas ja näyttää voivan hyvin. Ilmeisesti tuohon jälkimmäiseen onnistuin tekemään vastaiskun riittävän nopeasti. Olen päivittäin kaikki tarkistanut ja muissa ei näytä olevan mitään toistaiseksi. Siinäkin mielessä jännä juttu tuo valikointi, että tuholaisia saaneet eivät olleet vierekkäin sijoitettu vaan aika etäällä toisistaan.

Kokeilin sitä mäntysuopachililiuosta noihin, mutta sen käyttö on käyttäjälle aika tuskallista, kun chilihuurut menee henkeen. Pariin otteeseen sillä nuo suihkutin, mutta sitten siirryin ihan pelkkään päivittäiseen ankaraan vesisuihkuun, mikä näytti sekin tehoavan oikein hyvin. Vein ne siis ihan suihkunurkkaan saamaan hoitoa, että voi tarpeeksi sumutella ja suihkutella. Ruukku vaan pitää huolella peittää, että multa ei vety liian märäksi ja tiiviiksi.


Ulos viemäni chilit ja tomaatit voivat hyvin. Melkoinen yllätys oli, että yhdessä chilissä, muistaakseni se oli keltainen Habanero, on muutama hyvänkokoinen hedelmä jo tuloillan, vaikka taimi oli ulos joutuessaan melkoisen pieni ja oli vähällä joutua pois heitetyksikin, kun "ei siitä mitään ehdi kuitenkaan tulla". Ilmeisesti nämä hellepäivät ovat kuitenkin sille tuolla pusikossa sopineet mitä parhaimmin. Vettä olen sille huitaissut kastelukannusta melko huolettomasti samalla, kun olen muitakin kastellut. Myös tomaatit ovat nyt kukassa ja näyttävät voivan hyvin. Toivon mukaan saan itse pitää sadon ulkoakin, sillä noilla on näkösuojaa runsaasti ympärillä ja jos ei tiedä mitä etsiä, niin tuskin vahingossa osuu silmiin :)


Tuossa on vielä pari kuvaa siitä alueesta, jota olen kurtturuusujen jälkeen pitänyt "villiniittynä". Eihän se montaa neliötä ole, mutta kyllä siihenkin pörriäiset ovat löytäneet tiensä. Alussa vain piti vahtia, ettei huoltomiehet ruohoa leikatessa sitäkin parturoi, mutta nyt se erottuu jo niin hyvin, että ei ole huolta. Tänä vuonnahan siihen kylvin nimenomaan pörriäisiä varten tehtyä siemensekoitusta ja toki tuossa on jotain ihan luonnostaan tulluttakin mukana.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 11, 2022, 14:18:49
Oli liian isoja kuvia tuohon edelliseen, joten nyt erikseen niitä luvattuja kuvia, jos onnistuu
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 11, 2022, 14:20:04
Ja vielä toinen
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 11, 2022, 15:44:44
Nyt tänä kesänä olen hoitanut puutarhaa luvattoman huonosti=laiskasti. En ole jaksanut paljon kitkeä ja salaattiakin olisi pitänyt panna laatikkoon itämään jo toinen satsi. Sitten ajattelin vertauksella: Miten innokas olisin jatkuvasti kumartumaan puutarhan ääreen jos saksalaiset löisi raippoja 2-3 päivää selkään rangaistukseksi joka kerta. Ja itikoista: toiset sakut pistelisi neuloille paljaisiin ihonpaikkoihin. Muutaman kerran tämmösen jälkeen into on kummasti vähissä... tällä annan itselleni vähän anteeksi.
   Kehitin osaratkaisun viime viikolla ja tänään sain valmiiksi: tein parista pitkästä n. 1,5m puurimasta ja erittäin terävästä terästä pienen manuaalisen niittoleikkurin, leveys on vain 20 cm. Sillä sain leikattua tarkkuustyönä puutarhasta rikkakasveja lyhyeksi. Sitä voi tehdä miltei pystyssä, säästää selkää!


Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 16, 2022, 20:49:20
Lainaus käyttäjältä: Amore - kesäkuu 28, 2021, 20:33:19
Osassa liljoja oli nähtävissä paljon möhnää eli liljakukon toukkien kakkaa. Siellä kakan seassa on usein itse toukkakin. Istuin pitkän tovin liljojen ääressä puhdistaen rievulla töhkää kasveista. Kokeilin sivellintäkin työvälineenä ja sekin toimi kohtalaisesti erityisesti ahtaammissa paikoissa. Lopuksi suihkuttelin liljat saippuavedellä. Pitää kirjoittaa ensi vuoden kalenteriin muistutus ruiskuttaa liljoja valkosipulivedellä.

Vuosi on vierähtänyt taistelustani liljakukkoja vastaan. En tietenkään muistanut mitään valkosipulivettä, mutta ilmeisesti viime vuoden huolellinen toukkien puhdistaminen on tehonnut, sillä tänä kesänä en havainnut liljoilla ainuttakaan köyrivää kukkopariskuntaa. Minulla on liljoja kahdessa paikassa, joista toinen on ollut täysin puhdas ja toisessa oli vähäisiä vaurioita. Täysin puhtaassa penkissä laskin 16 kukkaa. Niiden lisäksi siinä kasvaa muutama nuori taimi, jotka eivät vielä ole kypsyneet kukkiviksi. Olen kai lukenut liian monta liljakukoilla pelottelevaa lehtijuttua, koska olen pitänyt puhdasta liljapenkkiä mahdottomana. Nyt rohkaistuin niin, että suunnittelen hankkivani ensi keväänä muutamia liljoja lisää. Nykyiset liljani ovat oransseja, joten jotkin tummanpunaiset voisivat olla ihan kivoja. Vain matalat lajikkeet käyvät, sillä perinteiseen huvilapuutarhaamme ("cottage garden") eivät oikein mitkään jättisuuret ja eksoottisen näköiset liljat sovi.

Käväisin äskettäin Vantaan Pyhän Laurin kirkossa konsertissa ja samalla reissulla tulin vilkaisseeksi hautojen kukkaistutuksia. Liljojakin tuli nähtyä enkä niissä havainnut yhtään kukkoja. Tarkemmin ajatellen muistelin, että Hietaniemessäkin liljakasvustot ovat aina näyttäneet terveiltä. Tällä puheella vapautan liljat hankalasti hoidettavien kasvien listaltani ja liitän ne "saa hankkia lisää" -kategoriaan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 20, 2022, 20:18:19
Lainaus käyttäjältä: Amore - helmikuu 22, 2022, 17:19:09
Ruukutin uudelleen pitkään unohduksessa sinnitelleen pylvästyräkin...Huolto-operaatiossa yksi pieni tyräkkipötkylä taittui irti rungosta. Aion kokeilla kasvattaa siitä uuden pistokastaimen.

Tyräkin pistokas on ilmiselvästi juurtunut, koska se on kasvattanut muutaman lehden ja pituuttakin pötkylään on tullut lisää. Se ei taida helposti haarautua, ellei sitä katkaise. Pötkylä on väriltään yhä aika kalpean vihreä, vaikka se on saanut ravinnekasteluitakin. Tällä kasvukaudella annan kasvin rauhassa kehitellä juuristoa ja opetella itsenäiseen elämään. Ensi keväänä pötkylä on kuitenkin katkaistava, koska tuollaisena yksittäisenä pylväänä se on ihan hölmön näköinen. Tyräkin emokasvissa en ole havainnut erityisempää kehitystä. Se on elossa ja siinä on vaihtelevasti jonkin verran lehtiä, mutta mitään kiinnostavaa se ei ole saanut aikaan.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 20, 2022, 21:07:28
^ Minulla kasvaa tyräkki muuten myös puutarhassa. Joitakin vuosia sitten huomasin siellä täällä puutarhakäytävien pientareilla näitä aika hauskan näköisiä kasveja, jotka heti mielsin jonkin sortin tyräkeiksi, mikä tuntui aika eksoottiselta näin Suomen oloissa. Siirsin muutaman yksilön hyvälle paikalle kukkapenkkiin, missä ne kyhjöttivät ainakin pari sesonkia aika huomaamattomina. Nyt niistä on vihdoin kasvanut hieno vihreä pehko, joka näyttää uhkuvan elinvoimaa ja jonka kukintakin on ihan hieno. Tyräkkipehko on jo hieman liiankin suuri, joten aion jakaa sen ja istuttaa jakopalan toiseen paikkaan kukkapenkissä. Minulla on tilaa kehitysprojekteille vähän liikaakin, sillä olen aika paljon luottanut kesäkukkiin, mutta niiden kasvu on oikullista erilaisissa sääoloissa. Esimerkiksi tänä vuonna kylmä kevät hyydytti siementen itämisen, joten kesäkukat ovat tulossa kukkaan varsin myöhään. Aion siirtyä yhä enenevässä määrin perennoihin. Tarhatyräkki on vanhemman ajan perenna, joka selviää hyvin kuivassa ja laihassa maassa eikä kasva kovin korkeaksi. Juuri passeli omaan kukkapenkkiini.

https://luontoportti.com/t/1194/tarhatyrakki
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 22, 2022, 14:20:21
Mökkitontillamme ei juuri harrasteta hyötyviljelyä, mutta yhdellä perheenjäsenellä on pieni perunamaa. Hän on tällainen sukuun naitu henkilö, jota en juuri tapaa, koska hänen varsinainen mökkinsä on toisaalla ja täällä Uudellamaalla hän vain istuttaa keväällä perunat ja häipyy sitten omalle mökilleen koko kesäksi. Viime kesänä vähän ihmettelin kun perunamaan reunaan oli ilmestynyt muovilla suojattu heippalappu, jossa kehotettiin jättämään potut rauhaan. Onko muija sekoamassa vanhemmiten? Kukaan meistä mökillä kesäisin käyvistä ei tunne mitään kiinnostusta hänen perunoitaan kohtaan. Onko joku ulkopuolinen kenties käväissyt tontilla esim. pussikaljoittelemassa ja sitten vienyt jokusen perunan? Tai tehnyt niille ilkivaltaa?

Eilen yhytin syylliset astelemassa paikalle ihan päivänvalossa - kuin olisivat paikan omistajia. Peuraemo ja vasa.

Ne tuskin osaavat lukea lappusia ja vaikka osaisivatkin eivät taatusti niistä välittäisi. Paskoja eläimiä. Ihan helvetillisen paskoja.

Omassakin kukkapenkissäni on nyt parina vuotena käyty mutustamassa muutama kasvi sieltä täältä. Epäilin rusakon halunneen vaihtelua ruokavalioonsa. Rusakon kanssa olen ihan hyvissä väleissä. Se kuuluu luontoon eikä ole meillä koskaan tehnyt massatuhoa. Vähän oudolta kyllä vaikutti, että rusakko olisi yht'äkkiä kiinnostunut koristekasveista.

Meillä on aita vain tontin toisella reunalla - naapurin rakentama. Toisella reunalla on oma ryteikkömme, joka koostuu pöpeliköstä, pensaista, puukasoista ja pätkästä rakentamaani risuaitaa. Enimmäkseen vaikeakulkuista pöheikköä. Mutta muutama aukko siinä on, koska emme ole kokeneet aitaamista mitenkään tärkeäksi asiaksi. Nyt on sitten toisin. Hätistin peurat äänekkäällä hyökkäyksellä niitä kohti kuin petoeläin ainakin. Ja sitten aloin haalia kokoon oksia, joilla voisin tukkia ryteikkömme aukkopaikkoja. Viime keväänä alas revenneet suuret männynoksat olivat tähän omiaan. Isoja ja haaraisia.

Tutustuin tietenkin vielä netissä ihmisten peurakokemuksiin. Esimerkiksi Turunmaan saaristossa ongelma on niin paha, että moni puutarhuri on luopunut harrastuksestaan kokonaan. Kauhea ajatus!!!

Kekustelua Turun Sanomista:
"Kirsti": On jo ollut keskustelua peuroista ja kauriista. Esimerkiksi Turun saaristossa, mikä on vanhaa luumujen, omenien ja avomaan kurkkujen kasvatusaluetta ei kyseistä ongelmaa ollut kuin vasta 2000-luvun jälkeen. Ne syövät puiden oksat ja marjapensaat: muun muassa alppi- ja isot köynnösruusut ovat herkkua, samoin kaikki muut koristekasvit mitä pihalta löytyy. Kaikki pitää suojata verkolla, jopa perunamaa, jos aikoo satoa saada.

"Tosi on": Kirsti on kyllä oikeassa siinä, ettei täällä Turunmaan saaristossa kannata harrastaa kotitarveviljelyä. Peurakanta on niin taaja ja peurat niin kesiyyntyneitä, ettei niitä pysty pitämään poissa kasvimailta. Näin monet luopuvat hyvästä harrastuksestaan. Niin on tapahtunut meidänkin kylässä Står Tervolandetissa.

"Kirstille": On todella turhauttavaa ostaa taimia, kasvattaa ja hoitaa, huomatakseen vaan eräänä päivänä että varkaat ovat käyneet kylässä hämärän suojassa. Hiljaa kyttäävät metsän reunassa ennen kuin suuntaavat viljelyksille ja pihoille.
Niin, mikä on ratkaisu? Ihmisistä ei niin väliä, ainakaan saaristossa asuvista, kunhan vieraslajit menestyvät.

"-": Peura tulisi saada ampua ilman mitään lupaa jos se kasvimaalle tulee. Ja niille joila ei asetta ole saisivat sopia kuka tulee vahtiin ja vie saaliin. Tai sitten valtion tulisi maksa kunnon korvaus kun hakemuksen tekee.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 28, 2022, 12:12:13
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 15, 2022, 12:32:03
Tein tilaa parvekkeelle ja vein puolentusinaa tomaattia ulos ja olikohan niitä neljä vai viisi chiliä. Tomaattia oli kolmea eri lajiketta, kaikki pensastyyppisiä, joita ei tarvitse kovin korkealle tukea. Laitoin niihin metriset tukikepit, joiden pitäisi riittää hyvin ja jos ei riitä, niin latvahontelon pistän poikki niin sitten riittää.
-----nips -----

Noille laitoin ruukkuihin lannoitemurut, jotta pelkkä vesikin niille riittää eikä tarvitse noille erikseen kotoa kuskata vihanneksille sopivaa lannoitetta. Olen vain kastelukannusta lorottanut puolihuolimattomasti vettä aina samalla, kun olen pihakukkia joutunut kastelemaan. Tai oikeastaan noille sekä amppelikukille olen joutunut viemään vettä useammin kuin taivasalla kasvaville, sillä kovin vähäiset sateet eivät noita puiden katveessa kasvavia tavoita.

Tänään kastelureissulla tutkailin viljelysten tilannetta vähän tarkemmin ja olin pudottaa silmäni hämmästyksestä. Chiliä ja tomaattia oli tulossa järjettömät määrät. Nuo taimethan olivat sellaisia vähän kitukasvuisia varataimia, jotka biojätteen sijasta istutin ulos ruukkuihin. Siellä ne on saaneet kasvaa kaikessa rauhassa. Yksi tomaateista oli jännästi lähtenyt tukemaan itseään viereiseen pensaaseen, kun tukikeppi oli loppunut kesken. Se kyllä sieltä erottuukin kaikkein selvimmin, mutta ei kyllä osu satunnaisen ohikulkijan silmiin, jos ei osaa katseellaan sitä etsiä. Muut ovat paremmassa piilossa.

Parvekkeella kävi juuri niin kuin pelkäsin. Osan tapoin liikakastelulla taas kerran ja alustavan uuvutuksen oli pitkä hellejakso tehnyt. Siellä nyt on tulossa jokunen hyvän kokoinen chili ja lukuisa määrä kuivankesän puolukankokoisia, kun ulkona sama lajike tuottaa runsaasti normaalin kokoisia hedelmiä.

Tuottoisin tomaattini parvekkeella nuupahti ja leikkasin sen alas ja katson vieläkö se lähtee uudelleen tekemään versoja. Pari muuta tomaattia sitten ei ollut sitä, mitä siemenpussi lupasi, eli pensastomaattia. Nämä on yli kaksimetrisiä eivätkä pensasta. Pussin ohjeessa ei puhuta leikkaamisesta.

Harkitsen jopa parin ränsistyneimmän eutanasiaa parvekkeella ja hakea puskasta virkeämpiä tilalle. Tosin, ei ehkä vielä vähään aikaan kannata, jos on uusi helteitä tulossa, niin ne näyttävät pärjäävän pihalla paremmin. Mutta elokuun lopulla tai syyskuun alkupuolella voisi nuo hakea parvekkeelle kypsyttämään sadon valmiiksi, jos syysviileät alkaa aikaisin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 28, 2022, 22:01:24
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 20, 2022, 20:18:19
Lainaus käyttäjältä: Amore - helmikuu 22, 2022, 17:19:09
Ruukutin uudelleen pitkään unohduksessa sinnitelleen pylvästyräkin...Huolto-operaatiossa yksi pieni tyräkkipötkylä taittui irti rungosta. Aion kokeilla kasvattaa siitä uuden pistokastaimen.

Tyräkin pistokas on ilmiselvästi juurtunut, koska se on kasvattanut muutaman lehden ja pituuttakin pötkylään on tullut lisää. Se ei taida helposti haarautua, ellei sitä katkaise. Pötkylä on väriltään yhä aika kalpean vihreä, vaikka se on saanut ravinnekasteluitakin. Tällä kasvukaudella annan kasvin rauhassa kehitellä juuristoa ja opetella itsenäiseen elämään. Ensi keväänä pötkylä on kuitenkin katkaistava, koska tuollaisena yksittäisenä pylväänä se on ihan hölmön näköinen.

Vilkaisin netistä tyräkkien kuvia, mikä vakuutti minut siitä, että pötkylä on katkaistava todella alhaalta. Siihen nähden oma pylvästyräkkini on venynyt pituutta jo hieman liikaakin. Se on kynää pidempi. Varressa on alhaalla yksi kapeampi kohta, joka näyttää juuri sopivalta katkaisupaikalta. Tämä tarkoittaa, että vartta jää noin 1,5 cm. On siis todellakin lopetettava ravinnekastelut tältä kaudelta, sillä on aivan turhaa kasvattaa pötkylään enää yhtään lisää pituutta. Merileväuutetta voin kasteluveteen lisätä, jotta kasvi säilyttää värinsä. Ilokseni huomasin, että se on vihertynyt huomattavasti pistokaselämänsä alun hyvin kalpeasta värityksestä. Jottei menisi tämän kesän kasvatetut sentit hukkaan, niin pitääpä ensi keväänä katkaisun jälkeen tehdä leikatusta pötkylästä taas uusi pistokas.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 20, 2022, 12:29:54
Muutama päivä sitten toin pihalta isoimmaksi kasvaneen tomaatin sisälle suojaan ukkosmyrskyltä, jota ei ikinä tullut. Se oli jemmattu muun kasvuston sekaan niin, että se olisi ollut eniten sään armoilla. Siirto onnistui yllättävän hyvin eikä se näytä kärsineen vaurioita. Teen parhaani jatkaakseni samalla kastelulinjalla kuin sen ulkona ollessa, eli kun vettä annetaan niin sitä annetaan paljon ja sen jälkeen vuorokaudeksi unohdan koko rehun.

Pahin vikani parvekeviljelyssä on, että olen jatkuvasti kyttäämässä, voinko niiden hyväksi tehdä jotain ja tekeminen muuttuu niille pahaksi.

Tänään kauppaan lähtiessäni huomasin, että pihalla oli yksi ruukku kaatunut. Täällä tullee nyt enemmän kuin aikoihin ja poikkeuksellisesta suunnasta, joten se oli keikauttanut yhden ruukun nurin ja tämä oli napannut toisenkin mukaansa pötkölleen. Kävin ne nostamassa ja vähän vaihdoin niiden paikkaa niin, että sietävät nyt tuon suunnan tuulen. Samalla vähän katselin, minkä verran chilejä on tulossa ja itku meinasi tulla. Villinä ja vapaana siellä on tulossa vauvan nyrkin kokoisia keltaisia habaneroja ja pari näytti olevan kypsiä jo parin päivän päästä. Noita en aikaisemmin ollut edes huomannut, kun olivat niin piilossa. Parvekkeella saman sortin habanerot on yleensä tulleet noin karviaismarjan kokoisiksi, jos niitä on ylipäätään tullut.

Ainoa todella tuottoisa chili parvekkeella on ollut Aji Cristal, joka on ollut alusta asti suosikkini. Senkin paras satovuosi oli taannoin, kun kansa uikutti meteorologien johtamana huonoa kesää. Eipähän nuo kaihtimet kovin paljoa oloja parvekkeella ole helpottaneet.

Nyt pitänee malttaa mieli vielä niin pitkään, että helteet menevät kunnolla ohi. Ei noita villejä ja vapaita tosiaan kannata tuoda ulkoa vielä hyvään aikaan pois.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Brutto - elokuu 25, 2022, 12:02:44
Parvekekurkkuni ovat suuria ja maukkaita. Ei ihme, sillä niille on puhuttu, itketty, huudettu, kiroiltu ja laulettu lähes ympäri vuorokauden. Useat tähtiartistit ovat esiintyneet niille.

Närpiöläiskurkut ovat vihreitä vain silkasta kateudesta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 25, 2022, 12:10:11
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 25, 2022, 12:02:44
Parvekekurkkuni ovat suuria ja maukkaita. Ei ihme, sillä niille on puhuttu, itketty, huudettu, kiroiltu ja laulettu lähes ympäri vuorokauden. Useat tähtiartistit ovat esiintyneet niille.

Närpiöläiskurkut ovat vihreitä vain silkasta kateudesta.

Tuollaiset Kobe-kurkut voisivat olla ökyvegetaristigrillibileiden ruokatarjoilun kliimaksi. Tarjoappa kurkkuasi vaikka presidentin kokille. En tarkoita tällä kuitenkaan Jevgeniä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Jevgeni_Prigo%C5%BEin), vaan ihan suomalaisvastinetta.   https://kantapaikka.net/index.php/topic,631.msg143636.html#msg143636

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 25, 2022, 12:12:02
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 25, 2022, 12:02:44
Parvekekurkkuni ovat suuria ja maukkaita. Ei ihme, sillä niille on puhuttu, itketty, huudettu, kiroiltu ja laulettu lähes ympäri vuorokauden. Useat tähtiartistit ovat esiintyneet niille.

Närpiöläiskurkut ovat vihreitä vain silkasta kateudesta.

Ajattelin, mikä olisi noille kurkuillesi hyvä mainoslause. Miten olisi: Elämää nähneet kurkut
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 25, 2022, 12:41:48
Työkaverit aina niin kehuivat, miten viherkasvini ovat niin hyvinvointisen näköisiä ja Santtuni kukkivat upeasti. Mutta jos huoneessa puhutaan jatkuvasti paskaa, niin ainakin lannoitepuoli on kunnossa :)

*_*_*

Nyt viikonlopuksi on ennustettu sään oleellista syksyistymistä, joten taitaa olla aika tuoda ne villit ja vapaat parvekkeelle kypsyttämään satonsa valmiiksi. Oheisessa kuvassa pari ensimmäistä pihalta noukittua. Tuon jälkeen on jo kypsynyt pari uuttakin. Parvekkeella kypsyneestä en kehtaa laittaa kuvaa, mutta jos ajattelee karviaismarjaa, niin voi saada käsityksen koko erosta, kun nuo pari on ns. leipälautasella.

Tomaattia on tulossa varmaan useampi kilo, sillä ulkona on vielä neljä sen yhden lisäksi, jonka toin jo parvekkeelle. Vähän myöhälle tomaatit jäi, kun niiden aloituksessa oli jotain ongelmaa ja nuo on kovin myöhään jälkijunassa kasvatettuja.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Socrates - elokuu 31, 2022, 12:01:31
Onpas iso homma säilöä puutarhan sato. Onneksi peurat, jänikset ja supikoira söivät melkein kaiken.

Kesäkurpitsaa, kurkkuja, sipulia, pottuja. Toukat söivät marjapensaat.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 31, 2022, 13:28:41
^
Mietin, että kannattaisiko kurkkuja kokeilla parvekkeella ja löysin tällaisen melko ylimalkaisen sivuston https://parveke.fi/kurkku/

Kuvatekstissä sanotaan: "Kurkku viihtyy aurinkoisella,  lämpöisellä parvekkeella ja palkitsee kasvattajansa runsaalla sadolla". Mutta mitähän tarkoittaa tuo "lämpöisellä"? Onko se sama kuin helvetin pätsi? Alin lämpötila oli tekstissä mainittu, mutta ei ylintä. Lasitetulla parvekkeella on kuuma, jos aurinko paistaa ja vaikka yrittäisi huolehtia tuuletuksestakin. Ei auttanut ne kaihtimetkaan viilentämään tarpeeksi, vaan chili heitteli nuppunsa lattialle suurimmaksi osaksi.

Perunaa olen jokunen vuosi sitten parina kesänä laittanut naapurin poikien kanssa ihan vain, jotta näkevät, miten ruoka kasvaa. Ei ollut kuin jonkun 40x40 kokoinen muovilaatikko, jonka vuorasin jätesäkillä. Muutaman aterian niistä sai. Kastelu vain oli hankalaa, kun oli umpilaatikko, niin ei oikein tiennyt mikä oli kosteuden tilanne laatikon pohjalla.

Jotain uutta kyllä voisi keksiä. Joka vuosi parvekkeen loppusiivouksessa vannon, että ei tomaattia enää. Tänä vuonna sitten oli enemmän kuin koskaan tomaattia. Sille olisi kiva keksiä joku korvike ja mielellään sellainen, jonka satoa voi käyttää vähitellen, eli satoa tulee pitkin kesää aina syksylle sati. Siinä tomaatti taitaa olla kyllä paras.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 31, 2022, 13:41:49
Lainaus käyttäjältä: Socrates - elokuu 31, 2022, 12:01:31
Onpas iso homma säilöä puutarhan sato. Onneksi peurat, jänikset ja supikoira söivät melkein kaiken.

Kesäkurpitsaa, kurkkuja, sipulia, pottuja. Toukat söivät marjapensaat.

Meillä on noiden lisäksi kettu, metsäkauriita ja siili. Mahdollisesti jopa kaksi tai useampia, näköhavaintoja on vain yhdestä kerrallan.

Siili on mainio apulainen.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-6581868Luonto- ja puutarhaharrastaja Raija Salmisen mielestä siili on oiva apuri puutarhan hoidossa. Moni puutarhan tuholainen on siilille herkkua.

- Siili syö etanoita, kotiloita ja kovakuoriaisia niin, että narske vaan käy, Salminen sanoo.

- Samalla menee myös lieroja, jotka ovat hyödyllisiä. Kuitenkin siilistä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Siilin ulosteita analysoimalla olen tullut tulokseen, että meilläpäin ainakin koppakuoriaiset ovat iso osa ravintoa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Socrates - syyskuu 09, 2022, 09:39:59
Pilkoin kasvimaalta tulleet (puna)sipulit pakkaseen ja nyt pakastin löyhkää sipulille, vaikka ympäröin ne kahdella muovipussilla. Aiemmin olen säilyttänyt kokonaisina kylmä tilassa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 09, 2022, 09:45:28
^Viileä, kuiva ja pimeä paikka on kai suositeltu sipulien säilytysympäristö. Ja kokonaisina.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 09, 2022, 10:07:25
^^
Lasipurkki pitää hajut loitolla ja eiköhän se kestä pakastamisenkin. Jotta yksilöt olisi helppo irrottaa toisistaan, ne kai voisi pakata erikseen tai laittaa niiden väliin elmukelmua, siis sitä tuorekelmua vai mikä sen nimi nyt on.

Minulta usein jää puolikas sipuli myöhempää käyttöä varten, niin jämän joko puolikkaana tai valmiiksi silputtuna laitan lasipurkkiin ja jääkaappiin. Säilyy hyvin muutaman päivän ainakin. Juuri pidempään ei ole ollut tarvetta säilyttää. Mitään hajua ei tunnu jääkaapissa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 09, 2022, 10:41:29
^Menee kokkausketjun puolelle, mutta: miten sipulia voi jäädä yli ruuanlaitossa? Eihän sipulia voi koskaan olla liikaa.  :D

Mutta säilytyksestä vielä. Sipulista haihtuu jotain kaasua, josta muut kasvikset eivät pidä. Sipuli siis pilaa lähikontaktissa muita kasviksia. Ainakin peruna ja tomaatti ovat sipulille herkkiä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 01, 2022, 18:04:42
Suunnilleen kuukauden on ne pihalla kesän viettäneet tomaatit ja chilit olleet parvekkeella. Eipä mennyt kamalan kauan siihen, että ensimmäiset ötökät ilmestyivät chiliin. Onneksi olivat kuitenkin sen verran kranttuja, että vain Long Slim maistui ötököille, sillä siinä oli muutenkin vähiten satoa ja hedelmät olivat jo hyvää kyytiä kypsymässä, joten sain ne talteen vielä ennen kuin emokasvin heitin pois.

Keltaista Habaneroa on kaksi erittäin tuotteliasta kasvia tuottamassa vielä ja satoa tulee kyllä yhden ihmisen käyttöön liikaakin. Pakastan nuo viipaloituna, koska kokonaista vauvan nyrkin kokoista Habaneroa ei pysty yhteen ruokaan laittamaan. Viipaleista saa aina otettua sopivan määrän kätevästi.

Tomaateista tulee jatkuvasti syötävää niin, että en ole pian kuukauteen kaupasta tuonut tomaattia. Punaisia kirsikkatomaatteja käyn napsimassa suoraan suuhuni aina muutaman kerrallaan. Pari pensasta kypsyttää aika sopivasti, että niitä löytyy aina kun tekee mieli napostella. Kolmessa keltaisessa tomaatissa näyttäisi olevan kahta eri laatua. Joista yksi on selvästi tummempilehtinen ja rotevakasvuisempi, mutta ei kuitenkaan 1,5 metriä suurempi. Kaksi on heleän vaalealehtisiä ja hyvin kompakteja. Pieni ero on maussakin, mutta en koskaan muista panna merkille kumpi oli se miedompi.

Joillakin on niin herkkä suu, että ei voi tavallista tomaattia syödä, kun alkaa suuta korventaa. Ilmeisesti hapokkuus sen tekee. Ainakaan allergiaa ei esim. tyttärelläni ole. Keltainen tomaatti on selvästi miedompi eikä lainkaan kirpakka suussa. Se on myös rakenteeltaan pehmeämpi ja kuori on ohut. Varmaan sen vuoksi kaupassakin keltainen tomaatti on kallista, silloin kun sitä yleensä on saatavilla. Ei kestä kuljetusta kovin hyvin. Nämä minun keltaiset ovat pienehkön tavallisen tomaatin kokoisia, eli selvästi isompia kuin kirsikka- tai luumutomaatit. Keltainen tomaatti sopii luultavasti myös herkkäsuiselle :)

Noita keltaisia nyt tulee niin, että alkaa olla välillä vaikea syödä niin paljon kuin niitä kypsyy.

Pian varmaan pitää kuitenkin lopettaa noiden satokausi vaikka väkisin, sillä pian yöt alkaa olla niin kylmiä, että parvekkeen oven haluaisi jo laittaa kiinni. Ehkä parisen viikkoa vielä ja sitten riittää. Chilit voi ottaa sisään loppuajaksi ja tomaateista kerätä raakileet sisälle kypsymään ja itse kasvit sitten pois.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 02, 2022, 10:49:57
Vinkiksi, jos joku kaipaa rauhallisen hetken kauneuden äärelle, niin Viherpajan japanilainen puutarha on oiva paikka tähän tarkoitukseen. Syksy on sinnekin tulossa. Muutaman kerran vuodessa käyn tuolla ihan ilman mitään ostotarkoitusta vain katsomassa, mitä japanilaiselle puutarkalle kuuluu. Viimeksi, kun kävin, niin ennen japanilaista puutarhaa oli oli muutakin katseltavaa. Tosin taiteen tasosta en osaa sanoa oliko toritaidetta vai mitä, mutta ainakin seuranani olleet naapurin pojat olivat niistä ihastuksissaan.

(https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn.net/v/t39.30808-6/309086756_8088319814574403_7805293634799948337_n.jpg?_nc_cat=108&ccb=1-7&_nc_sid=8bfeb9&_nc_ohc=KwuI7GmiDCEAX9hSc36&_nc_ht=scontent.fqlf1-2.fna&oh=00_AT8UNmOQQuIy66pmyMNUUuwoNfnq9oAcPpguXN1FwLqw5A&oe=633EA249)

Lisää kuvia löytyy Viherpajan FB-sivuita (https://www.facebook.com/Viherpaja-119590578114073/photos/pcb.8088321024574282/8088319854574399), josta löytyy myös aukioloajat ja osoitteet yms. kiinnostuneille.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 07, 2022, 22:48:38
Lähinnä selkää suojellakseni juuri ollut harrastanut puutarhan pienellä pottumaalla kitkentää, rehotti rikkaruohojen seassa. Palkinnoksi "laiskuudestani" keräsin ennätysmäisen sadon, erityisesti siitä saralta missä en edes huomannut että on pottuja ennenkuin tarkistin taskualmanakan takasivulle tekmästäni kartasta että mullahan on vielä 1 penkki nostamatta! Paras sato siitä. Onneksi vain muutamassa potussa oli kuin madon tekemiä reikiä, mutta taisipa ollakin rikkaruohojen juuria jotka tunkeutu pottuin läpi! :D  Tämä ei kannusta kitkemishommiin ensi kerralla.


Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 22, 2022, 19:14:33
Kuluneella viikolla keräsin parvekkeelta kaikki tomaatinraakileet kippoon ja itse kasvit pistin pois. Nyt on keittiön työpöydällä tomaattikypsyttämö, jossa yhdessä astiassa on noin litra vihreitä raakileita, enimmäkseen kirsikkatomaattia. Toisessa kipossa on värinvaihtovaiheessa olevia ja kolmannessa punaisia. Viimeksi mainitut napsin suuhun. Päivittäin kurkkaan noita ja vaihdan oikeaan kippoon.

Parvekkeella on edelleen kaksi keltaisia Habaneroja tuottavaa kasvia. Toisessa kasvissa satokausi on päättymässä ja siinä on enää vajaa kymmenen raakiletta, mutta toisessa on vielä runsaasti hedelmää tulossa. Muutaman päivän välein noista saa aina muutaman otettua kypsänä talteen.

FB:n muistoissa on nyt viikon sisään ollut useana vuotena merkintä satokauden päättymisestä ja parvekkeen saattamisesta talvikuntoon niin, että oven on voinut sen jälkeen pitää kiinni edes yöaikaan. Eli aika tarkkaan viikon tai parin sisään on säät viilentyneet niin paljon, ettei ole enää hyödyttänyt noita parvekkeella pitää. Usein olen viimeiset chilit siirtänyt sisälle, jos vielä on kunnollista hedelmää ollut tulossa.


Bougainvilleatkin on vielä parvekkeella. Ne pääsi kasvamaan aika pitkiksi rimpuloiksi. Minulla on siis köynnöstävät versio ei puumainen. Tai en ole ihan varma onko se yksi ja sama kasvi, mutta kasvatuksen eri vaiheessa vain. Miten noiden pätkäisemistä, kun otan ne sisään, kun muuten tulee sijoitusvaikeuksia. Saapa nähdä miten talvehtiminen tänä vuonna onnistuu. Viime talvena vain keltainen selvisi hengissä ja se onkin nyt oikein uhkea, mutta punaiset kaksi taisin kastella kuoliaaksi tai olivat liian pimeässä. Nyt pitää tuota punaista yrittää jotenkin virkistää, sillä se on jo nyt aika resuisessa kunnossa, joten ihme, jos selviää talvesta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 13, 2022, 14:22:19
Lankesin taas kerran, kun kävin eilen ruokakaupassa. Lienen kertonut, että kierrän Prismassa aina sisääntulon vieressä olevan viherkasviosaston ihan vain tarkistaakseni mitä siellä on. Edellisellä käyntikerralla minulla oli jo ruukku kädessä, mutta laitoin sen takaisin muistane, että tilaa ei ole enää uusille kaunokaisille. Eilen sitten en voinut enää vastustaa samaa kasvia, kun hinta oli pudonnut 30% eikä se alun perinkään kallis ollut.

Minulle on aikaisemmin ollut isoliuska-aralia minikasvina, mutta sen sain aika nopeasti kuolemaan. En osannut netistä etsiä, mikä kasvi oli kyseessä ja näppituntumalla hoidettuna meni pieleen. Nyt ostamani on noin 20cm korkea mullan pinnasta katsottuna ja oikein tuuhean oloinen kasvi.

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/64/Schefflera_elegantissima.jpg)     (https://bs.plantnet.org/image/o/feff15bcd0ce1e437eb30d0bb6c4d2553f9c6c13)

Tuossa nyt pari kuvaa netistä, jossa näkyy kauniit lehdet vähän paremmin. Oikeanpuoleinen kuva on varmaan aika vanhasta yksilöstä, kun tuon sanotaan olevan hidaskasvuinen. Tuo näyttää sopivan myös bonsaiksi sopivalta juuri hidaskasvuisuutensa vuoksi. Joitain kuvia on myös erikoiseen muotoon leikatuista kasveista.

Mutta nyt selvisi se, mikä meni pieleen minikasvini kanssa. Kastelu on tarkkaa puuhaa, sillä multapaakku ei saisi kokonaan kuivua, mutta kastelun on oltava maltillista, sillä märkyyttä kasvi ei siedä. Kasvi viihtyy lämpöisessä ja kosteassa, valoisassa mutta ei aurinkoisessa paikassa. Tuosta nyt tulee mieleen, että joku ikkunallinen luksuskylpyhuone voisi olla hyvä paikka. Löytämieni hoito-ohjeiden mukaan kyse on kohtalaisen krantusta kasvista, joka ei välttämättä ole suomalaisessa kerrostaloasunnossa ihan omimmassa elinympäristössään.

Ihmettelin myös kasvin nimeä isoliuska-aralia, sillä tavallisella huonearalialla on paljon isommat liuskaiset lehdet. Tämäkin selittyi nettilöydöksellä, jossa mainittiin, että kasvihuoneessa isoliuska-aralia kasvaa niin isoksi, ettei sitä tunnista samaksi kasviksi, koska lehdet ovat jättimäisiä, lehdyköiden hammaslaitaisuus katoaa ja niiden leveys voi olla 5-7 cm. Eli tuon nyt voi tulkita niin, että vaikka kasvin saisi elämään pitkään ja vanhaksi, niin asunnon elinolosuhteet ovat niin surkeat, että kasvista ei tule samaan tapaan rehevää kuin kasvihuoneessa.

Saapa nähdä, miten pitkään tällä kertaa onnistun, kun nyt on oikeanlaiset hoito-ohjeet sentään luettu. Eri juttu on, maltanko olla kastelematta liikaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 13, 2022, 17:41:48
Aralian lehti näyttää muistuttavan NATO-piikkilankaa...

(https://www.vidaxl.fi/dw/image/v2/BFNS_PRD/on/demandware.static/-/Sites-vidaxl-catalog-master-sku/default/dw688671e4/hi-res/632/2878/502977/141813/image_3_141813.jpg?sw=400)  (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/64/Schefflera_elegantissima.jpg)

Anteeksi, taitaa ajatukset harhailla nykyään liikaa sotimisissa. Kunpa vain useammat harrastaisivat viherpeukalointia...se rauhoittaa...
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 18, 2022, 20:56:49
Nyt on satokausi virallisesti päättynyt. Otin viime yöksi loput kaksi chilikasvia sisälle ja laitoin parvekkeen oven kiinni. Parvekkeella alkoi olla jo niin kylmä, että epäilin selviävätkö kasvit enää sisältä virtaavalla lämmöllä. Ensin ajatuksen oli saada kypsytettyä loputkin hedelmät sisällä, mutta eipä niille ollut oikein kunnolla tilaa ja valoa, joten päädyin lopulliseen ratkaisuun.

Napsin hedelmät kippoon ja pätkin emokasvit jätesäkkiin. Chilejä oli yllättävän paljon, melkein litran verran, tuuhean lehvästön piilossa ja väriskaala vaihtelin melkein kypsän keltaisesta syvän vihreään. Chilifoorumin mukaan noiden kypsyttäminen onnistuu kyllä irrotettunakin, mutta ei ehkä ihan sataprosenttisesti. Ne kannattaa pitää peitettynä niin, että haihtuminen on vähäisempää, jotta eivät nahistu.


Pian alkaakin sitten uuden satokauden siementen valinta ja kylväminen. Onneksi minulla on nyt tiedossa paikka, johon voin keväällä dumpata kaikki ylimääräiset, joten ei ole huolta, jos tulee taas liian hyvin taimia :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 11, 2022, 21:12:31
^
Chilien kypsyttely sujuikin yllättävän hyvin ja sain suurimman osan niistä kippoon otetuista kypsäksi. Laitoin ne lautaselle, jonka yli vedin kaupan hedelmäpussin, jotta eivät nahistuisi. Osahan niistä oli enää "viittä vaille" kypsiä keltaisia ja skaalan toinen pää oli syvän vihreitä. Noukin niitä pakkaseen sitä mukaa, kun olivat siihen valmiita. Nyt viimeiset alkaa olla niin nahistuneita, että ei ne tuosta enää miksikään muutu, joten ne taidan nyt laittaa pois. Noita tuli nyt niin paljon, että varmaan on aineenvaihdunnan vauhdittajaa loppuelämäksi, kun laskee mukaan pakastimessa jo olevat vuosikertachilit :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 11, 2022, 22:51:14
Miten käsittelet chilit ennen pakastamista, vai kokonaisenako laitat?
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 12, 2022, 08:55:05
^

Keskivahvat esim. Aji cristal, joka on maultaan monikäyttöinen ja on oma suosikkini, kun sitä ei voi laittaa liikaa kovinkaan helposti, laitan kokonaisena. Tuollaisen voi myös käyttää kokonaisena johonkin wokkivihanneksiin tai kastikkeeseen. Tätä miedompia en edes käytä tai jos tarvitsen, niin kaupasta saa.

Tuota tulisemmat esim. tämän kesän Habanerot pistän puolikkaiksi tai isoimmat jopa neljään osaan. Pussista on sitten helppo ottaa juuri sen kokoiset palat kuin tarvitsen.

Kokonaisena pakastamisesta on se etu, että ne eivät kuivu pidemmänkään ajan kuluessa. Periaatteessa nuo vahvemmatkin voisi laittaa kokonaisena ja halkaista sen nopeasti käyttöön ottaessa, sillä veitsi puree noihin kyllä hyvin ihan suoraan pakastimesta otettunakin. Sen toisen puolikkaan voisi sitten palauttaa pakkaseen. Mutta minusta tuo valmiiksi pilkkominen on kätevämpää.

(https://media.istockphoto.com/id/1260099045/vector/scoville-hot-pepper-heat-unit-scale-vector-illustration.jpg?s=1024x1024&w=is&k=20&c=T52OPSaf1lh3Dy2MobJ6-h8pjk6tTsDbxn3Aw6KjSuY=)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 12, 2022, 11:38:53
Ilmeisesti chilikasvit ovat herkkiä vanhenemaan. Eräskin kasvi tunki aivan hirveästi maittavia hedelmiään ja seuraavana vuonna odotukset olivat korkealla mutta mitään ei enää tapahtunut. Vai menikö jotain pieleen...

Tykkään tulisesta kepabista ja muistan useita vuosia sitten sattuneen hassun tapauksen edelleen. Pyysin lähes kielitaidottomalta tarjoilijalta tulisen annoksen. Hän varmisteli asiaa kysymällä jtnkin: tuuline? Johon hyvinkin nälkäisenä ja malttamattomana tietysti ärähdin turhan voimakkaasti: TULINENtulinen...Tilaukseni syöminen oli ns. työn takana. Mutta oli kyllä tulinen.  ;D

En ole päässyt katsomaan miten yleensä tekevät tulisempia kastikkeita mutta pahaa pelkään, että lisäävät vain chilijauhetta, ei tuoreita hedelmiä, tarvittavan vahvuuden saamiseksi. Se selittäisi miksi joskus saa luokattoman huonoa, metallinmakuista kastiketta. Suuremmissa syöttölöissä voi toki olla kahta eri kastikevoimakkuuttakin, eri sekoitussuhteilla saadaan aikaiseksi kaikkia oktaanilukuja.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 12, 2022, 12:45:32
^
Yhden kerran olen edes yrittänyt viihdyttää chiliä yli pimeän talven. En onnistunut. Senpä vuoksi olen joka satokaudelle aloittanut homman siemenistä, joko puutarhaliikkeestä pussissa hankituista tai sitten olen ostanut ruokakaupasta chilin, joka näyttää mielenkiintoiselta.

Asiantuntijat varmaan osaavat vastata kysymykseen, onko chilin tarkoituskaan olla hedelmällinen useamman vuoden. Niitä asiantuntijoita löytyy täältä (https://chilifoorumi.fi). Tuota olen vain lueskellut joskus vähän sieltä täältä, mutta keskittyminen ei ole tarkempaan perehtymiseen riittänyt.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 05, 2023, 11:41:15
YT:ssä on hauskoja videoita viherpeukaloille. Niitä on tullut tarjolle etusivulle jännästi, ensin tuli useita Bougainvillean hoidosta, kukittamisesta ja jopa, miten saa monivärisen kasvin istuttamalla oksia eri värisistä kasveista. Nuo jossain vaiheessa lopahtivat ja alkoi tulla videoita nuutuneen ja lähes kuolleen orkidean elvyttämisestä, kukittamisesta ja jopa orkidean monistamisesta. Tänään ilmestyi sitten käsittelyyn viirivehka. En tiedä, mistä YT keksii noita minulle tarjota. Viirivehkaa en ainakaan muista hakeneeni koskaan netistä, mutta orkideaa ja bougainvilleaa olen hakenut ja niistä olen kyllä kirjoitellutkin.

Banaani on ollut taikakeino juurruttamisessa ja muistaakseni myös kiiviä on käytetty. Nyt on viirivehkan kukittamiseen tarjolla porkkanamehu ja sen sanotaan toimivan kyllä muihinkin ja sitä voi käyttää muiden tuollaisten luomulannoitteiden ohessa.

Kurkuma puolestaan on kasvien puhdistukseen käytetty aine (teelusikallinen sekoitettuna puoleen litraan vettä jonka jälkeen seos siivilöidään). Nuutuneen orkidean huonot juuret leikataan pois ja kaikki maa-aines yms töhnä irrotellaan ja kantaosa upotetaan liuokseen hetkeksi, niin bakteerit ja sienet kuolevat. Liuoksella pyyhitään myös lehdet. Ja jos lehdestä on leikattu huonoksi mennyt osa pois, niin leikkauspintaan tupsutetaan kurkumajauhetta, jotta siihen ei pääse taudinaiheuttajia.

Tässä nyt opetetaan viirivehkan lannoitusta. Itselläni on tuubissa konetekstitys päällä ja se tuottaa kyllä aika riemastuttavia tuloksia joskus, mutta kyllähän asiasta selvän saa ihmeen hyvin siitä huolimatta.



"Vain 1 KUPI saa niin monet kukat räjähtämään (katso hämmästyttävä tulos)"
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 13, 2023, 11:16:02
Näin kevään tullessa, on taas puutarhavinkkien aika.

Lainaus käyttäjältä: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/no-dig-puutarhaLopeta sinäkin jo turha kaivaminen – "No dig -puutarhassa on ainakin 70 prosenttia vähemmän rikkakasveja", väittää hortonomi Adrian Evans
Maa voi paremmin, kun emme häiritse sen ravintoverkoston toimintaa kaivamalla. Työtaakka puutarhassa vähenee ja turvepohjaiset mullat voi jättää kauppaan, sanoo tutkija ja hortonomi Adrian Evans.

Kannattaa siis kiinnittää suurin huomio kompostoriin ja sen pärjäämiseen, sieltä voi sitten levittää hyvinvointia myös ympäristöön.

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 18, 2023, 21:39:25
Pistin härkäpavut esikasvatukseen. 3 eri sorttia, yhteensä 47kpl. 2 kaupan siemenistä, yksi omista.

Aiemmin olen jo kylvänyt viidakkokurkut. Kuudesta siemenestä tosin vain yksi on itänyt.

Leikkasin puolet karviaispensaista alas, jätin kustakin vain pari nuorta versoa jäljelle. Vielä pitäisi leikata ja sitoa vattuja.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 19, 2023, 09:04:52
En tiedä pitkä talviko vai viime kesän kokemukset on hiukan vienyt intoa parvekeviljelyltä enkä ole laittanut läheskään niin paljon eri chilejä kuin tavallisesi. On kyllä paria laatua minitomaatteja tulemassa ja muutamaa laatua chiliä. Pari chililajiketta ei itänyt, mutta en niiden sijaan enää mitään laittanut, kun olin myöhässä muutenkin.

Oli hiukan masentavaa huomata, että viimekesänä ne ylimääräiseksi jääneet taimet, jotka heivasin pihalle suojaistaan paikkaan pihlajan alle koristepensaiden viereen, paikkaan jossa kukkapenkin kasvusto vielä piilotti ruukut hyvin, tuottivat moninkertaisesti sen, mitä parvekkeella satoa tuli. Kasvuolosuhteet oli tuolla pihalla niin paljon paremmat kuin paahtavan ajoittain kummalla parvekkeella, johon vielä tuppaa ötököitä tulemaan. Pihalla kastelin viljelyksiäni päivittäin ja ajoittain niille kasteluveden mukana meni samaa kastelulannoitetta kuin pihakukille tarjosin. Parvekkeella olevilla olin ostanut oikein tomaatille ja chilille sopivaa nestemäistä lannoitetta, mutta eipä siitäkään paljoa iloa ollut.

Olen nyt tässä miettinyt, jotta jospa heivaan tänä kesänä kaikki pihalle. Parvekkeelle jätän ehkä vain jonkun yksittäisen, jos pihalle ei kaikki mahdu, sillä se jemmapaikka ei ole kovin laaja. Onneksi ihmiset täällä kulkee niin laput silmillään, etteivät huomanneet, mitä herkkuja kukkapenkin syrjässä oli kasvamassa.

Voi olla, että nyt kokeilen rohkeammin käyttää kaihtimia ehkäisemään paahdetta parvekkeella. Viime kesänä, kun kaihtimet olivat uudet, en ehkä ollut riittävän rohkea. Luultavasti valoa riittää kuitenkin tarpeeksi, sillä pihalla kasvaneetkin olivat muun kasvuston suojassa niin, että olivat pikemminkin hajavalossa ja suoraa aurinkoa tuli melkoisen vähän.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Socrates - huhtikuu 19, 2023, 09:23:19
Muuton myötä taimien kasvatus vaikeutui, vaikka nykyisessä asunnossa on parveke ja entisessä ei ollut.
Siinä oli kuitenkin erkkeri, johon tuli erinomaisesti valoa ja huonelämpö.

Parvekkeelle paistaa vain vähän aikaa ja muulloin siellä on vielä niin kylmä, ettei taimia voi pitää siellä. Jos en ole paikalla siirtämässä taimia, ne eivät saa auringonvaloa sitä vähääkään.

Muutoinkin kasvimaan pito mökillä on vaikeutunut juuri nyt kun olisi enemmän aikaa panostaa siihen. Joku eläin syö melkein kaiken ja toukat tuhosivat marjapensaat. Omenapuut ovat ihan finaalissa, osan jo kaadoin pois. Uusien istuttaminen vaatisi aikamoista maanparannustöitä, ojitusta ja varjostavien puiden kaatamista.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 19, 2023, 09:53:40
Otin viime viikon lopulla talvehtineen ruukkuruohosipulin sisään. Piti poistaa kuolleet varret ja ruukku jäi keittiön pöydälle. Vajaassa viikossa varret ovat venähtäneet 20 senttiä. Ovat toki hentoja vielä, mutta kasvun on lähes nähnyt silmissä. Ainakin on selvää mikä on tällä viikolla kaikkeen ruokaan lisättävä yrtti ;)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Socrates - huhtikuu 25, 2023, 13:14:54
Löysin vinkin avulla siemenperunoita Hakaniemen torilta. Niitä ei muuten tahdo löytää oikein mistään. Hinta on kova, neljä euroa kilo, mutta tärkeintä, että niitä saa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 25, 2023, 13:50:18
^
Minä kasvatin parina kesänä parvekkeella perunaa ihan tavallisesta ruokakaupan multaperunoista :D

Vuorasin isohkon (n. 40x50x40) muovisen säilytyslaatikon jätesäkillä ja täytin puutarhamullalla. Olin pitänyt niitä multaperunoita hyvän aikaa jääkaapin juureslokerossa, joten niissä oli hyvät idun alut jo kun lykkäsin ne multiin. Eipä kestänyt kauaa, kun jo iloiset perunan varret putkahtivat esiin. Eihän siitä paljoa satoa tullut, mutta oli naapurin pojilla ihmettä, että "perunoita voi tehdä itsekin".
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Socrates - huhtikuu 25, 2023, 14:03:13
^ kyllä onnistuu noinkin kunhan muistaa ajoissa siirtää potut paikkaan, missä itävät. Jos laittaa täysin iduttomia perunoita maahan, kestää tosi kauan että nousevat maan päälle.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 25, 2023, 14:05:54
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 25, 2023, 13:50:18
^
Minä kasvatin parina kesänä parvekkeella perunaa ihan tavallisesta ruokakaupan multaperunoista :D
...
Eihän siitä paljoa satoa tullut, mutta oli naapurin pojilla ihmettä, että "perunoita voi tehdä itsekin".

:D

Taloudellisestihan perunoiden kasvattaminen parvekkeella tai vähän isommallakaan pläntillä ei tarjoa kummoista hyötyä. Paremminkin menoja, vähintään Socrun siemenperunat. Mutta se onkin sitä viherpeukalointia ja harrastamista. Ja kyllähän harrastuksen pitää jotain maksaa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 25, 2023, 14:15:09
^
Jos tosiaan ruokakaupan perunoista nuo laittaa, niin eihän sille paljoa hintaa tule. Minulla on aika usein noita istuttamista vaille olevia perunoita, kun useimmiten tulee ostettua hiukan enemmän kuin tarvitsen ja sitten ne ylimääräiset jäävät odottamaan tulevaa käyttöä.

Puutarhamulta taas on ikään kuin vaivan palkkana verotettua taloyhtiön multaa, jota tilaan huollolta joka kevät parikymmentä säkkiä pihatöitä varten. Samasta kuormasta nyysin mullat myös tomaateille ja chileille multaa siinä vaiheessa, kun istutan ne lopullisiin isoihin ruukkuihin.

Vastikkeeksi sitten olen omaan laskuuni ostanut kesäkukkien siemeniä, joita istuttelen pitkin pihaa. En kehtaa niin vähäisiä laskuttaa talolta.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - huhtikuu 25, 2023, 14:24:08
Lainaus käyttäjältä: Socrates - huhtikuu 19, 2023, 09:23:19
Muutoinkin kasvimaan pito mökillä on vaikeutunut juuri nyt kun olisi enemmän aikaa panostaa siihen. Joku eläin syö melkein kaiken...

Veikkaan peuroja. Ne todella syövät kaiken. Meilläkin niitä käy, vaikka mökki on aika asutulla alueella eikä kaukana taajamasta. Viime kesänä suojasin kukkia itse tehdyllä karkotteella, jota suihkuttelin kasveihin. Litkussa oli vahvaa chiliä ja valkosipulia. Ohje taisi löytyä Hyötykasviyhdistyksen sivuilta. Jokaisen sateen jälkeen joutuu tietenkin suihkuttelemaan uudelleen. Olenkin miettinyt, että jos haluaa suojata pensaita, niin niissä toimisi paremmin jokin köynnös, johon on pujoteltu chilin palasia tms.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 25, 2023, 14:34:24
No itse ostin viime viikolla Hankkijalta 3kpl 5kg siemenperunapusseja. Maksoivat reilun 10 per pussi. Ei ole paha hinta.

Viime vuonna tuli sen verran hyvin pottuja, että viimeisiä syötiin helmikuun alussa. Silloin oli 12,5kg siementä. Oma kasvimaani alkaa kyllä olla jo kondiksessa ja tuotto sen mukaista, eli sanoisin, että kyllä potunviljelyssä voi päästä tuntipalkoillekin. Työtä loppujen lopuksi on hyvin vähän. Muokkaus + lannoitus, kylvö, kitkentä + multaus, sadonkorjuu. Ei lopultakaan kovin montaa tuntia mene 5 siemenkilon pottupläntin (n. 10m2) hoitoon.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - huhtikuu 25, 2023, 14:51:57
Olen laskeskellut, että jos syö n. 2 kg perunaa viikossa (285g/pv), niin silloin perunaa kuluu 104 kg vuodessa.

En muista ihan tarkkaan, mikä on irtoperunan hinta Lidlissä (kaiketi keskimäärin halvin kauppaketjuista), mutta hieman alle euron se on. Heitetään tähän nyt vaikka kilohinnaksi 0,85e. Vuoden potut tällä hinnalla maksaisivat 88,40e.

Mutta ostoperunat eivät tuota sitä iloa ja virkistystä, minkä kasvattamisesta saa. Itse kasvatetut myös yleensä maistuvat "paremmilta" kuin kaupan potut.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 25, 2023, 16:54:28
^
Ei omatarveperunanviljely ole taloudellisessa mielessä ollenkaan kannattavaa, mutta jos haluaa välttää keinolannoitteita, hyönteis-, kasvi-, tauti-, lois-, peittaus- ja muita torjunta-aineita, niin peruna on oiva aloituskasvi. Ammattimaiset perunanviljelijät käyvät ruiskuttamassa perunamaataan noin 10 kertaa kasvukauden aikana, eri tarkoituksia varten. Varsiston hävittämiseen on omat aineensa.

Eräs parhaimman makuisista perunasadoista syntyi kun ihan vaan nurmikolle laitettiin perunoita riviin ja peitettiin ne paksulla kerroksella puutarhan perkausjätteitä ja ruohonleikkurin keräyssäiliöt. Peruna tarvitsee runsaasti vettä ja valoa - sitä aiotaan kasvattaa myös Marsissa. Se on joustava eläjä, sopii kaikkialle niinkuin RKP hallituksiin.

Parempata perunata: https://www.frex.fi/

Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 25, 2023, 17:06:00
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 25, 2023, 16:54:28
Peruna tarvitsee runsaasti vettä ja valoa - sitä aiotaan kasvattaa myös Marsissa. Se on joustava eläjä, sopii kaikkialle niinkuin RKP hallituksiin.

Peruna ei tarvitse vettä kuin keitettäessä - vanha puutarhan sananlasku.

Pottu on peräisin kuivilta seuduilta, ja Suomen ilmastossa vesi ei yleensä ole ongelma. Olen kyllä joskus kastellut pottumaata kun on ollut viikkojen kuivia kausia, mutta yleensä mennään ilman.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 25, 2023, 18:36:44
Kaikista kolmesta härkissatsista on ekat itäneet. Tänään kylvin sokerimaissit purkkeihin, 32 kpl kaikkiaan. Pistän vielä salkopavut, ruusupavut ja pensaspavut likoamaan. Papuja on siis tilauksessa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 25, 2023, 20:01:28
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 25, 2023, 17:06:00
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 25, 2023, 16:54:28
Peruna tarvitsee runsaasti vettä ja valoa - sitä aiotaan kasvattaa myös Marsissa. Se on joustava eläjä, sopii kaikkialle niinkuin RKP hallituksiin.

Peruna ei tarvitse vettä kuin keitettäessä - vanha puutarhan sananlasku.

Eläähän se ilmankin, mutta ei voi välttämättä hyvin.

Lainaus käyttäjältä: http://www.energiapaju.fi/palstaviljely/kastelu.htmPerunan vedentarve

Peruna käyttää vettä "selkärangaksi", solujen nestejännityksen ylläpitämiseen, yhteensä noin 300 mm kasvukauden aikana. Meidän oloissamme vettä puuttuu "normaalivuonnakin" lähes 100 mm, kuivina kesinä vieläkin enemmän. Hyvissä kasvuoloissa vesi lisää perunasadon määrää keskimäärin 2 tn/ha jokaista 10 mm vettä kohti.
...
Vesi on siis keskeinen kasvutekijä, jonka puute rajoittaa hyvin usein perunan kasvua puutarhaviljelyssäkin. Sadon määrän kasvun lisäksi vesi, ja siis kasteleminen, vaikuttaa monella tavoin positiivisesti perunasadon laatuun. Hyödyistä voi lukea tarkemmin täältä.

Erityisen paljon kastelu parantaa laatua vähentämällä perunan rupisuutta. Perunaruvesta ja sen torjunnasta, myös kastelua hyödyntäen, voi lukea tarkemmin täältä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 25, 2023, 20:05:40
Jaa. Näköjään vanha kansa oli väärässä tässäkin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 25, 2023, 20:28:27
^
Itse asiassa, peruna ei tarvitse multaa.

https://www.spk.fi/fi/aeroponinen-tuotanto/
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 25, 2023, 21:41:18
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 25, 2023, 20:28:27
^
Itse asiassa, peruna ei tarvitse multaa.

https://www.spk.fi/fi/aeroponinen-tuotanto/

Tuollainen kasvatustapa vaatii korkeampaa teknologiaa. Varsien pitää olla valossa ja juurten pimeässä. Lisäksi juurille pitää saada sumutettua ravinteita. Menee jo vakavamman viherpeukaloinnin puolelle moinen virittely.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 05, 2023, 19:03:26
Toisessa ketjussa:

Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 05, 2023, 18:37:29
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 05, 2023, 18:14:22

Jokatapauksessa se on saletti että Amatsonin alueella maaperässä on mustaa multaa, joka on ihmisen aikaansaannos. Ja puustostakin taisi joku sanoa että ei ole luonnostaan kehittynyt valikoima. Että viidakko olisi ennemminkin villiintynyt puutarha, kuin aito luonnontilainen metsä.

Joo, terra preta. Amazonin virtojen vierillä on tosiaan ihmisperäisiä maalajeja, eli käytännössä köyhään lateriittimaannokseen on sotkeutunut puuhiiltä, joka pidättää ravinteita ja vettä ja kestää siten kovempaa käyttöä.

Ei ole tietoa oliko tämä maa tietoisen ihmistoiminnan tulosta vaiko vain seurausta silloisista viljelymenetelmistä. Joka tapauksessa 1500-luvun tutkimusmatkailijat kertoivat nähneensä paljon ihmisasutusta Amazoniassa. Väki sittemmin harveni tauteihin ja ilmeisesti selkeä yhteys menneisiin viljelykulttuureihin katkesi.

Olen muuten itse jo vuosikausia tehnyt puuhiiltä mökillä ja sotkenut sitä maaperään. Peruna ainakin antaa hyvää satoa.

Ennen muinoin kaskettiin, ja maa antoi hyvää satoa varmaan ensimmäisen vuoden tai muutamat vuodet. Tekeeköhän kukaan enää nykyaikana semmoista?

Mulla olisi mökillä viljelyspinta-alaa, jos vaan jaksaisi viljellä. Ja liikaa puita.... Mutta melkein aina on paikkakunnalla kulovarotus, eikä viitsisi ottaa sitä riskiä, että aikaansaisi metsäpalon tai polttaisi mökin.

Wikipedia:

Kaskiviljely (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskiviljely) on alkukantainen maanviljelytekniikka, jota käytetään metsäisillä alueilla, mutta sen merkitys on nykyään hyvin pieni kehittyneempien maanviljelytekniikoiden korvattua senlähde?. Kaskettaessa metsäalan puut kuoritaan aluksi aisaamalla (veistämällä) ne miehen korkeuteen asti. Näin muodostuu pystyyn kuivuva puusto, "rasi", jonka annetaan kuivua seuraavaan kesään. Sen jälkeen puut poltetaan, jolloin puuhun sitoutuneet ravinteet päätyvät maaperään hedelmällisen tuhkan muodossa, ja tämä mahdollistaa maanviljelyn ilman lannoitteiden erillistä levittämistä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 15, 2023, 13:08:47
Vähän hitaalla on nyt viljelykset olleet ja joko outo juttu nyt on tomaattien kanssa. Laitoin vain kahta laatua, Tiny Tim siemenpussista ja jotain miniluumutomaattia ostetun tomaatin siemenistä. Viimeksi mainitusta osa kuoli jo noin vaaksan mittaisena, mutta ajattelin sen olleen oma vika, kun oli liian pienessä ruukussa liian pitkään ja taisin lorauttaa liiaksi vettäkin. Mutta nyt ne kaksi, jotka jäivät henkiin, ovat noin 40cm korkeita ja oudosti lehdet nuutuvat tai kuivuvat. En tiedä millä sanalla sitä pitäisi kuvata. Tähän asti ne olivat  ihan ok, mutta muutama päivä sitten istutin ne lopulliseen isoon ruukkuun, niin sen jälkeen se ei intoutunut kasvamaan, kuten tapana on, vaan alkoivat kärsiä. Toinen enemmän kuin toinen. Voi olla, että noista nyt joudun luopumaan kokonaan. Eli jäljelle jäisi vain kaksi Timiä kesän tarpeisiin. Nyt on jo myöhäistä laittaa lisää siemeniä itämään. Niitä olisi useaakin laatua viime vuodelta jäljellä.

Juuri hiljattain sain tietää, että kaupan tomaateista ja paprikoista ei pitäisikään ottaa siemeniä (https://www.hyotytarhuri.fi/2023/04/miksi-kaupan-tomaateista-ei-kannata.html?m=1). Nyt en pysty käsi raamatulla vannomaan onko nuo ottamani siemenet tuontitavarasta vai kotimaisista. Yleensä kyllä pyrin ostamaan kotimaisia. Olisi kyllä aika karua, jos nyt noin huonosti olisi käynyt. Ihmetyttää, että tuostakaan ei sen suuremmin ole puhuttu, kun vuosikaudet on ollut tapana kaikenlaisia siemeniä tökkiä multaan ja katsoa mitä tapahtuu.

***

Pihan istutusalue on kunnostettu kesäkukkia varten ja tällä viikolla mennään ostamaan. Luultavasti päädyn johonkin aikalailla samanlaiseen kuin viime vuonnakin, eli pelargonioita ja markettaa tai tähtisilmää. Oli ihan näyttävä yhdistelmä ja kesti hyvänä ihan lumien tuleen asti. Mutta sen sitten näkee, tuleeko puutarhaliikkeessä joku parempi visio.

"Villiniittyplänttiini" reunaan vein sisällä esikasvatettua samettikukkaa ja sen lisäksi mätin kaikenlaisia sekalaisia siemeniä. Eilen vielä kävin tökkimässä pienellä idulla olevia auringonkukan siemeniä sinne sekaan jonkun verran. On siis herran kädessä, minkä näköinen siitä tänä vuonna tulee. Oma viehätyksensä on juuri tässä, että voi itsekin vähän yllättyä.

Yhdelle pläntille vein pensaskrassia, kun siinä maa on niin köyhää, että tuskin muut siinä viihtyy ja sen vieressä olevalla paremmalla paikalle mätin jotain siemeniä.

Meidän piha on kyllä aikalailla kuin joku Peppi Pitkätossun ideoima, mutta en ole kuullut valituksia. Mitään isompaa kunnostustyötä nyt ei kannata alkaa tekemään, jos meille tulee lähivuosina maalämpökaivannot, niin siinä menee koko piha remonttiin. Eli nyt vain paikkaillaan karumpia paikkoja piiloon värikkäillä kukilla.

Yksi pieni luomupaikka on syrjässä, ja se on tosiaan luomusti täynnä yllätyksiä. Kävin sitä tänään vilkaisemassa ja hämmästyin, että se oli täynnä keltaisia kukkia. Sellaisia siinä ei taatusti ole koskaan ennen ollut, enkä ymmärrä, mistä ne on sinne nyt ilmestyneet. Otin niistä kuvan ja kuvahaulla selvisi, että ne ovat mukulaleinikkejä, jotka leviävät juurimukuloista ja varsien itusilmuista. Saapa nähdä tuleeko tuosta pihan uusi rikkakasvi, jos puput niitä leivittää kukkapenkkeihin. Toisaalta nuo ovat hyvin aikaisia kukkijoita, niin voivat olla ihan hauskojakin, kun odotellaan muiden monivuotisten kasvamista.

(https://www.sarkanperennataimisto.fi/kuvat/Ranunculus%20ficaria%20mukulaleinikki.jpg)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 27, 2023, 11:53:30
Edellä mainitut kaksi kärsivää vein pihan pusikkoon ja siellä ne nyt elelevät tyytyväisenä. Jopa se lähes kuollut, jossa oli vain pari elävää lehteä, sai elinvoimansa takaisin. Tuskin siitä nyt satoa ehtii tulla, mutta sen näkee sitten.

Laitoin tuossa toukokuulla vielä jostain lisää tomaatinsiemeniä itämään ja ne lähti iloisesti kasvamaan. Kuolemaksenikaan en muista otinko ne minitomaatista vai siemenpussista, joten jos loppusyksystä jokunen tomaatti niistä tulee, niin sitten sekin selviää. Jotenkin tuli nyt tunne, että ne olisivat olleet pussista ja keltaisia tomaattia.

Yhdelle todella hitaalle chilille kävi outo juttu. Se oli pitkään noin vaaksan korkea ja vaan haaroittui, eli kasvua tapahtui kyllä, mutta hitaasti. Eilen päätin, että nyt vaihdan sen vihdoin isompaan ruukkuun, että ei tarvi kahdesti päivässä kastella tuossa kuumuudessa. Siinä puuhatessani tajusin, että se oli ihan täynnä kirvoja. Perkele! Putsasin sen parhaan kykyni mukaan ja onneksi hyökkäyksen oli täytynyt aivan äskettäin tapahtua, sillä mitään vaurioita siinä en huomannut. Pussitin sen muovipussiin yöksi ja aamulla ulos mennessäni nakkasin sen pihalle sinne, missä ne muutkin ovat, mutta hiukan erilleen. Toivottavasti luonnolliset viholliset hoitavat kirvaongelman loppuun.

Tarkastin parvekkeen muut kasvit, mutta niissä ei vielä ole ötököitä. Nyt sinne jäi enää pari chiliä ja kaksi tomaattia. Tänä vuonna kukkia on enemmän kuin aikaisemmin. Jopa kuolleeksi luulemani voimakkaan punainen Bougainvillea kukkii nyt iloisesti, vaikka se oli pitkään täysin lehdetön risu. Turhaan ostin keväällä sille korvaajan. Keltainen Bougainvillea lähti aika hitaasti kukkimaan. Ilmeisesti kunnon talvilepo olisi edellyttänyt lehtien tiputtamista, mutta tuo piti koko talven lehtensä. Siitä pitää syksyllä leikata pisimmät, noin kolmimetriset, oksat, sillä muuten se on mahdoton saada sisälle mitenkään järkevästi.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 27, 2023, 11:56:31
Vuosi sitten tein mokan. Ison mokan, joka tuli kalliiksi, vaikka pihiys ajoi tekemään sen mokan.

Muistan joskus lukeneeni, että villakilpikirvaa ei tahdo saada nitistettyä, vaan saastunut kasvi on pikimmiten heitettävä pois leviämisen estämiseksi. Olisi pitänyt uskoa tätä ohjetta, kun huomasin ensimmäisen oireet aika äskettäin ostetussa Aavikkoruusussa. Aavikkoruusuhan on rakenteeltaan sellainen, että sitä on aika helppo puhdistaa, joten ajattelin puhdistamisella selvitä. Lisäksi laitoin ruukkuun myrkkypuikon, jonka olisi pitänyt tappaa kaikki ötökät.

(https://www.viherpeukalot.fi/images/products/12280_prpage.jpg)
Omassani vain oli lehdet harvemmassa kuin tuossa kuvan kaunokaisessa

Ötököitä tuli uudelleen ja kasvi pudotti lehtensäkin melkein kaikki ja sinnikkäästi vaan uudelleen ja uudelleen sitä putsasin. Sitten lähellä ollut Kiinanruusu alkoi voida huonosti ja valkoista mähmää löytyi siitäkin, ja minä puhdistin ja laitoin myrkkypuikon ruukkuun. Tuossa pelissä meni koko talvi ja alkuperäinen syyllinen kuoli ja joutui roskiin ja vähitellen on joutunut roskiin aika monta muutakin. Muun muassa puolenkymmentä Santtua, joita ei voi edes yrittää puhdistaa.

Nyt uskoisin, että enää ei tule uusia löydöksiä, vaikka en mene sitä vannomaan. Olen kyllä niin harmissani omasta typeryydestäni. Toista kertaa en siihen enää sorru, vaan kylmästi roskiin olipa kasvi miten hieno ja rehevä muutoin. Kaupasta saa aina uusia tilalle.

Ainoa hyvä tuossa onkin, että nyt voin hyvällä omallatunnolla tehdä taas heräteostoksia, kun tilaa on ikkunalaudoilla.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 17, 2023, 21:22:28
Jotain viherjuttua netissä selatessani tuli vastaan artikkeli/mainos, jossa kerrotaan, että lampaanvilla on käteväää herkempiä kasveja suojaamaan sekä imukykyisenä alustana kosteutta säilyttämään ym.

Kun siis nyt jo reikäinen mökkivillatakkini ei enää kelpaa käyttöön, niin kannattaa varmaan haudata se kukkapenkkiin. Ja mikä estää neulomasta parvekkeen kukkapurkeille ihan omia nuttuja! Tarkoituksenani on mm. talvettaa kuusen taimi ruukussa, mutta luultavasti multa ei saisi mennä umpijäähän.

https://puutarha.net/artikkelit/18119/kasvien_suojaus_lannoitus_ja_tuholaisten_torjunta_lampaanvillalla.htm?utm_source=VL29/23OTSvp2&utm_medium=Email&utm_campaign=VL
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 28, 2023, 13:46:36
Kirjoitin Varoituksen sanaan UV-säteilyn ja kasvinesteen aiheuttamista ihovammoista. Opin samalla paljon puutarhaharrastajalle kiinnostavaa tietoa kasvien aiheuttamista allergisista reaktioista. Tässä kasviharrastajille laajempaa tietoa kasvien (ja jäkälien) aiheuttamista ärsytysreaktioista.

Kasvien aiheuttamat ihokosketusreaktiot
Monien piikkisten kasvien kuten kaktuksien ja kovasärmäisten hedelmien - esimerkiksi ananasten - käsittelystä tulee ihoon mikrotraumoja. Traumakohdat tulehtuvat synnyttäen pienipapulaisen ihottuman. Lopputulos voi muistuttaa syyhyä kämmenissä ja ranteiden sisäpuolella. Maissa, joissa humalaa (Humulus lupulus) viljellään olutteollisuuden tarpeisiin, tunnetaan humalanpoimijan ihottuma. Ruskeaksi muuttuneessa hedelmystössä on teräviä särmiä ja piikkejä, jotka aiheuttavat ärsytysihottumaa. Ihottumaa on käsissä, käsivarsissa ja kasvoissa.

Kasvikemikaalien aiheuttama ärsytysihottuma lienee yleisempi kuin pelkästään mekaanisesti syntynyt ihottuma.. Kemiallinen ärsytys syntyy herkemmin, jos altistukseen liittyy mikrotraumoja. Ihottuma ilmaantuu joskus jo muutamassa tunnissa, joskus vasta toistuvassa altistuksessa joidenkin päivien kuluessa. Tyräkkien (Euphorbiaceae) maitiaisneste on niin ärsyttävää, että siitä voi tulla nopeasti rakkulainen reaktio. Leikkonarsissien aiheuttama ärsytysihottumaa sanotaan narsissi-ihottumaksi tai -kutinaksi. Sen pääasiallinen syy on kasvin katkaistuista varsista tihkuva neste, josta kiteytyy teräväsärmäistä kalsiumoksalaattia. Rentukassa ja muissa leinikkikasveissa on ärsyttäviä aineita, jotka voivat aiheuttaa ärsytyskosketusihottuman. Risiini ärsyttää ihoa kasvina ja öljynä.

Tavallinen kotipuutarhuri ja huonekukkien vaalija tulee hyvin harvoin allergiseksi hoidettavilleen. Ammattipuutarhureilla ja kukkakauppiailla kasviallergia on yleisempää. Klassinen esimerkki herkistäjistä on huone-esikko, Primula obconica, jonka karvoissa on superallergeenina tunnettua primiiniä. Tippa yksiprosenttista primiiniliuosta ihoon hierottuna herkistää useimmat kahdessa viikossa. Kasvin allergeenisuutta käytettiin aikanaan Englannissa hyväksi pälvikaljun hoidossa. Ensin hangattiin huone-esikon lehdellä kaljua kohtaa, ja parin viikon kuluttua kasvin lehdellä alettiin hangata kaljua kohtaa noin kerran viikossa. Päänahkaan tuli tietysti lievempi tai voimakkaampi allerginen ihottuma, joka puolestaan innosti hiuksia kasvamaan.

Huone-esikon allergiavaara on hävinnyt, sillä kaupassa on tämän vuosikymmenen ajan ollut turvallinen karvaton lajike.

Huone-esikko ei ole ainoa herkistävä esikko eikä primiini niiden ainoa herkistävä kemikaali. Britannian Midlandin esikkoyhdistyksen jäseniltä kysyttiin taannoin esikoiden heille aiheuttamista yliherkkyysreaktioista (Aplin ja Lovell 2001). Runsas neljännes 320 vastaajasta oli saanut ihottumaa jostakin esikosta, useimmin pihaesikosta (Primula auricula). Osa heistä oli primiiniallergisia, osa ei. Tutkimuksessa ei selvitetty, mitä muita allergeeneja kuin primiiniä pihaesikossa oli.

Hyöty- ja koristekasveissa on koko joukko muita allergeeneja. Käytännössä useimmin näkee allergista ihottumaa, joka on saatu asterikasveista, tulppaaneista tai narsisseista. Kukka- ja ruokasipuleista tulee ihottumaa tyypillisesti sormiin, etenkin peukaloon ja etusormen tarttumapinnoille.

Asterikasveissa on yhdisteitä, joita kutsutaan yhteiseltä nimeltä seskviterpeenilaktoneiksi. Seskviterpeenilaktoneita tunnetaan yli 3 000, joista ainakin 40 on todettu allergeenisiksi. Jotkin niistä ärsyttävät, mutta joukossa on paljon sellaisiakin, jotka rauhoittavat tulehduksia muun muassa estämällä prostaglandiinisynteesiä. Niitä käytetään sekä ihon hoitoon tarkoitetuissa valmisteissa että rauhoittamaan ärtynyttä suolistoa. Kahdeksan kahdestatoista kamomilla-allergisesta reagoi kamomillateehen tai kamomillauutetta sisältäviin ihovoiteisiin tai kamomillaöljyyn. Vastaava osuus oli arnikkiallergisten joukossa viisi kuudesta. Kamomillateestä on raportoitu aiheutuneen myös sisäsyntyisiä ekseemoita.

Asterikasvien allergeenit eivät aiheuta vain kosketusihottumaa. Etenkin maanviljelijöillä ja kukka-alan ammattilaisilla tavataan ilmateitse leviävien allergeenien aiheuttamaa äkäistä ekseemaa, joka muistuttaa kroonista valoihottumaa. Se tulee kasvoihin ja muille paljaille ihoalueille ja valoihottumista poiketen myös silmäkuoppiin, korvien taakse ja leuan alle. Suuri osa potilaista tulee aikaa myöten yliherkiksi ultraviolettisäteilylle. Taudinkuvaa sanotaan silloin aktiiniseksi retikuloidiksi. Sillä on taipumus muuttua ympärivuotiseksi, ja ihottumaa ilmestyy vähitellen myös vaatteiden peittämille alueille. Ulkomailla aktiinisen retikuloidin tavallisin aiheuttajakasvi on reunuspäivänkakkara (Tanacetum parthenium), mutta useissa muissakin asterikasveissa, muun muassa päivänkakkarassa ja pujossa, allergeeneja on riittämiin. Allergeenit pääsevät ilmaan lehtien hengitysaukkojen kautta ja leviävät kymmeniä, jopa joitakin satoja metrejä ilmavirtojen mukana. Valoherkkyys ja ihottuma eivät onneksi aina kestä loppuelämää. Eräässä skotlantilaisessa tutkimuksessa oli mukana 178 aktiinista retikuloidia sairastavaa potilasta. Yli puolet heistä reagoi kasviallergeeneihin. Koko aineistossa ultraviolettiyliherkkyys hävisi yhdeltä viidesosalta vuosien mittaan mutta kasveille allergisilta vain harvoin.

Aktiinisen retikuloidin hoito vaatii tavallista järeämmät aseet. Ulkoisesti voidaan joutua käyttämään mietojen glukokortikoidivoiteiden ja takrolimuusivoiteen lisäksi myös vahvoja glukokortikoideja.

Allergisessa kosketusnokkosihottumassa kasvin koskettamaan kohtaan nousee nokkospaukamia 10 - 45 minuutin kuluessa altistuksesta, ja ne painuvat pois keskimäärin puolen tunnin kuluessa.

Jäkälistä on eristetty kontaktiallergeeneja, happoja, joita kutsutaan yhteisellä nimellä jäkälähapoiksi. Tunnetuin niistä on usniinihappo, jota on vuosia sitten ollut muun muassa eräässä suomalaisessa lääkevoiteessa. Vieläkin sitä käytetään antimikrobisena aineena kosmetiikassa. Suurin osa jäkälien kosketusallergeeneista on kuitenkin karakterisoimatta.

Allergista kosketusihottumaa on raportoitu useimmin palleroporonjäkälästä (Cladonia alpestris (L.) Rab.). Salon ym. aineiston hailuotolaisista jäkälänpoimijoista peräti 10 % oli herkistynyt jäkälille. Jäkäläallergiaa on esiintynyt myös metsureilla, ja sen on yleensä aiheuttanut puun sormipaisukarve (Hypogymnia physodes).

Fytofotodermatiitti on kasvien psoraleenien ja ultraviolettisäteilyn yhdessä aiheuttama ihottuma, jossa lievimmillään esiintyy pelkkää punoitusta, voimakkaimmillaan isoja rakkuloita. Ultraviolettisäteilylle herkistäviä psoraleeneja (5- ja 8-metoksipsoraleeneja) on eniten jättiputkissa ja mooseksenpalavassapensaassa. Kasvien vähäinenkin käsittely rikkoo solukkoa niin paljon, että psoraleeneja pääsee kasvin pintaan, josta ne imeytyvät muutamassa minuutissa paljaaseen ihoon.

Melko vähäinenkin ultraviolettisäteilylisä (muutama minuutti keskipäivän kesäauringossa) aiheuttaa ihossa I - III asteen polttaman. Se parantuu parissa viikossa, mutta jättää jälkeensä pigmenttiä, jonka haalistuminen vie viikkoja tai kuukausia. Ellei fytofotodermatiittia tule ajatelleeksi, diagnoosiksi voi virheellisesti tulla herpes, märkärupi tai imusuonitulehdus, jopa lapsen hyväksikäyttö. Etenkin Pohjois-Suomessa kasvavaa ja puutarhakasviksikin suositeltua väinönputkea tulisi myös varoa.

Eteläisemmissä maissa psoraleeneja voi saada esimerkiksi viikunanlehdistä tai sitrushedelmistä tuoremehua valmistettaessa.


https://www.duodecimlehti.fi/duo98143
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 28, 2023, 14:05:48
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 28, 2023, 13:46:36
Tavallinen kotipuutarhuri ja huonekukkien vaalija tulee hyvin harvoin allergiseksi hoidettavilleen. Ammattipuutarhureilla ja kukkakauppiailla kasviallergia on yleisempää. Klassinen esimerkki herkistäjistä on huone-esikko, Primula obconica, jonka karvoissa on superallergeenina tunnettua primiiniä. Tippa yksiprosenttista primiiniliuosta ihoon hierottuna herkistää useimmat kahdessa viikossa.

Joku vääräleuka on antanut eräälle esikkolajille nimeksi Touch me. ;D
No joo, on varmaankin niitä karvattomia, turvallisia, esikoita, jonka myyntivaltiksi sitten on annettu vielä tuo nimi.

https://www.plantagen.fi/huone-esikko-touch-me-%C3%B812-cm-useita-vareja-510885.html
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - elokuu 22, 2023, 20:22:37
Kesäkaudella on mukava tehdä puistokävelyjä ja tänä vuonna on sateiden ansiosta ihanan vihreää ja vehreää kaikkialla. Olen myös huomannut rakastuvani yhä enemmän vanhoihin näyttäviin puihin. Yksi sellainen on Helsingin kaupunginteatterin edessä kasvava poppeli. Tarkasta lajista en ole aivan varma, mutta minulla on muistikuva, että jossakin se olisi määritelty mustapoppeliksi (Populus nigra). Puun runko on muhkea ja muodokas. Oikein hieno puuyksilö. Poppelit ovat samaa sukua haapojen kanssa, minkä kyllä huomaa niiden lehdistä, sillä poppelinkin lehtiruodit ovat pitkät ja lehdet nahkamaiset. Pidän kasvien latinankielisistä nimistä, mutta vasta nyt juolahti mieleeni, että poppeli-sanahan on suoraan lainattu latinan populuksesta. Haavan nimi Populus tremula ("vapiseva") lienee yksi helpoimmin muistettavista latinankielisistä lajinimistä.

Poppeleita pohdiskellessani huomasin, että Helsinkiin on kesällä istutettu harvinainen poppeli oikein juhlallisin seremonioin.

Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova istutti tiistaina yhdessä Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen ja apulaispormestarin Anni Sinnemäen kanssa harkovanpoppelin Helsingin Vanhankaupunginlahden rannalle Kuninkaankartanonsaareen.

Vartiaisen mukaan puu kertoo toivosta ja rauhantavoitteesta.
– Harkovanpoppelin istuttamisella on ennen kaikkea symbolinen arvo. Taimi muistuttaa meitä toivosta ja yhteisen rauhantavoitteen juurtumisesta entistä vahvempana eurooppalaiselle maaperälle, pormestari Vartiainen sanoo kaupungin mukaan...

Harkovan lähettyviltä kotoisin oleva harkovanpoppeli Populus nigra 'Charkowiensis' on Suomessa äärimmäisen harvinainen. Kaupungin tiedotteen mukaan puulaji on syntynyt J. J. Gabeštovin taimistolla Harkovan lähellä 1800-luvun lopulla.

20–30-metriseksi kasvavalla puulla on sileä, vaalea kellanharmaa runko ja oksat. Oksakulma on terävä ja latvus suppilomainen. Puun lehdet ovat kolmiomaiset ja tavallista mustapoppelia sirommat.

Suomessa harkovanpoppelia istutettiin 1900-luvun alkupuolella ainakin Turkuun ja Helsinkiin. Helsingissä on jäljellä enää kaksi tunnettua harkovanpoppelia, joista toinen kasvaa Kalliossa Torkkelinmäen kupeessa Agricolankujalla ja toinen Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa.

Kalliolainen, noin satavuotias Agricolankujan puu on todennäköisesti Suomen viimeinen suurikokoinen harkovanpoppeli. Vanhankaupaunginlahdelle istutettu taimi on kasvatettu kalliolaisesta puusta pudonneista pistokkaista Mustilan arboretumissa Elimäellä.


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008870917.html

Mielenkiintoista kaupunkihistoriaa, johon nivoutuvat niin mennyt historia kuin nykyajan tapahtumatkin. Puiden istututtamisen rituaali on hieno tapa ilmentää ihmisen maagista luontoulottuvuutta, joka ei ole kaupunkikulttuurin ja maallistumisen myötä sittenkään kadonnut minnekään.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - elokuu 29, 2023, 17:45:48
Nyt olisi kilometreittäin hyviä pistokkaita tarjolla ennen kuin ehtivät korjaamaan romahduksen pois 😃

Myrsky romahdutti Helsingin tunnetun maamerkki­kasvuston: "Kuului kova paukahdus" (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86035c7b-d47c-4f63-b548-759b58154e6a)

(https://img.ilcdn.fi/IprOuIa1esYOK5IxE0zj9Ci6LUA=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/c7ec41b43f073fbc3677e0dca934b9270bc61e974a5028aed4f48abfbc0de142.jpg)

Jutussa on video upeasta punaisesta villiviiniseinästä.


Tuo on tuttu paikka lapsuusvuosiltani, sillä kummitätini asui tuossa talossa. Jutun mukaan villiviini olisi noin 25v ikäinen, joten onkohan silloin tehty ikkunaremontti taloon ja edellisen kerran otettu kasvusto alas ja pois remontin tieltä. Juuri muutama päivä sitten tuosta villiviinistä oli kuva FB:ssa ja tunnistin heti, mikä talo se oli. Siinä on ollut koko seinän mittainen villiviini jo silloin kun minut lapsena pakotettiin tädin luokse kylään.

Taannoin tein omankin villiviinikokeilun, kun asuin vielä Kontulassa. Lähistöllä oli erään julkisen rakennuksen seinässä oikein rehevä villiviini ja päätin kokeilla lähteekö se latvapistokkaasta. Lähtihän se. Laitoin sen parvekkeelle ja se kasvoi nopeasti päätyseinän korkeuksiin. Päätin kuitenkin sen poistaa ja käyttää tilan muuhun. Poistaminen olikin helpommin sanottu kuin tehty, sillä ryökäle oli kiinnittänyt itsensä todella tukevasti hiljattain maalattuun seinään. Itse kasvin sain tietysti riivittyä irti, mutta pieniä ruskeita pilkkuja jäi niihin kohtiin, joissa oli "imukupit" olleet. Enpä tee enää toista kertaa samaa virhettä.  ;D
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - elokuu 31, 2023, 17:58:05
Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 22, 2023, 20:22:37
Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova istutti tiistaina yhdessä Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen ja apulaispormestarin Anni Sinnemäen kanssa harkovanpoppelin Helsingin Vanhankaupunginlahden rannalle Kuninkaankartanonsaareen...
Kalliolainen, noin satavuotias Agricolankujan puu on todennäköisesti Suomen viimeinen suurikokoinen harkovanpoppeli. Vanhankaupaunginlahdelle istutettu taimi on kasvatettu kalliolaisesta puusta pudonneista pistokkaista Mustilan arboretumissa Elimäellä.


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008870917.html

Piti käydä Agricolankujalla katsomassa, onko harkovanpoppeli jotenkin erilainen kuin esim. kaupunginteatterin edessä kasvava jyhkeä vanha poppeli. No, eipä juuri. Ihmekös sitten, että Arboretum Mustilakaan ei ole sivustolleen runoillut harkovanpoppelin tuntomerkkejä kovin seikkaperäisesti. Minulle jäi mielikuva, että harkovalaisen lehdet saattavat olla jonkin verran soukemmat kuin peruspoppelin. Poppelissa on sydämenmuotoiset lehdet, tuolla harkovalaisella hieman kapean pitkulaisemmat sydämet. Lehtiruoti molemmissa suhteellisen pitkä ja runko uurteinen, muhkurainen ja näyttävä. Tekevät juuriversoja yhtä ahkerasti kuin kotimaiset haavatkin.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 04, 2023, 17:28:22
Kylvin keväällä kaupan vihanneksista otettuja chilin ja paprikan siemeniä. Arvelin, että en ehdi satoa saada, mutta ainahan voi kokeilla. Jotkut taimet kuolivat, koska unohdin kastella ne. Muutamat taimet ovat nyt kukkineet jo hyvän aikaa. Aika juoppoja kasveja ovat, mikä ei oikein sovi minun mentaliteetilleni, jonka mukaan kasvit mieluiten hoitavat itse itsensä. No, eivät ne parvekkeella tietenkään niin tee. Yksi taimi alkaa nuokuttaa lehtiään parissa päivässä. Olen olettanut sen olevan paprika ja kukinnan runsaudesta päätellen olen ollut toiveikas ainakin yhden paprikan saamisen mahdollisuudesta. Kasvi seisoo lattialla, joten katselen sitä vain ylhäältä päin. Tänään tulin nostaneeksi sen lähempään tarkasteluun nähdäkseni, onko yhtään hedelmää kehittymässä. Paljastui, että taimessa oli useita vihreitä chilejä. ;D ;D ;D En ollut niitä yläviistosta vihreiden lehtien alta huomannut lainkaan. On siis käynyt niin, että kaikki kuivuuteen kuolleet taimet olivat paprikoita ja elävät taimet ovat chilejä. Parissa muussakin taimessa on chilejä tulossa, sekä keltaisia että punaisia. Tästä on tulossa elämäni paras chilisato vaikka aloitinkin taimien kasvatuksen myöhään. Viileä ja kostea sää on ilmeisesti auttanut pitämään tuholaiset poissa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 05, 2023, 12:28:38
Kuun vaihteessa oli FB-muisteloissa vuosi sitten ollut merkintä, että olin tuonut ulkokasvatuksessa olleet chilit ja tomaatit parvekkeelle loppukypsyttelyä varten. Ilmeisesti vuosi sitten näihin aikoihin on ollut jo kylmiä öitä, kun minulle jäi mielikuva, että olisin vasta syyskuun lopussa siirron tehnyt. Nyt tänä vuonna näyttää siltä, että ainakin vielä pari viikkoa noita voisi pitää ulkona.

Tähän mennessä olen noukkinut reilun puoli litraa chilejä (Aji Cristal ja Long Slim) osaksi suoraan käyttöön ja loput pakkaseen. Ne kypsyvät vähitellen, joten muutaman päivän välien sieltä aina jotain saa. Lisää noita on tulossa melkoinen määrä kuten myös Hanaeroa. Lemon Dropissa näyttää olevan myös jokunen hedelmä tekeillä. Sen piti olla runsassatoinen, mutta kasvin elämäntaipaleen alku oli niin takkuinen, että luulin jo ettei se hengissä selviä. Lisäksi se vaikuttaa aika hitaalta verrattuna moneen muuhun lajikkeeseen. Jos nyt muutaman saisi maistiaiseksi, niin kiva olisi

Tomaattia on myös ulkona ja niitä en parvekkeelle ole tuomassa, sillä ne on kasvaneet niin pitkiksi roippeiksi, että siirtäminen on mahdotonta. Niistäkin on jo jonkun verran yksittäisiä kypsynyt syötäväksi ja kun kylmät ilmat tulee, niin noukin raakileet sisällä kypsytettäväksi ja kasvit jätän luonnon kiertokulkuun tekemään matkaa.

Parvekkeella on ennestään jo pari pensastomaattia ja yksi iso roikale kolmen Bougainvillean kaverina, joten kun sinne vielä tuon viisi vai kuusiko niitä chilejä on, niin ahdasta tulee. Joka vuotinen päätös "en laita montaakaan, ihan pari vaan" on toteutunut samalla tavalla kuin niin monena edeltävänäkin vuotena.

Mutta ensikeväälle en kyllä laita noin paljon, että niiden kanssa olen taas pulassa.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 24, 2023, 13:03:45
Teurastin parvekkeella olleet tomaatit. Keräsin raakileita ehkä parin kilon edestä, vaikka pienimmät jätin ottamatta. Vähän harmittaa, että ne nyt jo piti laittaa menemään, mutta sen verran oli tullut ötöiköitä, että ei ne kovin pitkään olisi säilyneet eikä niitä nyt millään olisi voinut putsatakaan. Näin sain kuitenkin tilaa siltä varalta, että pihalta tuon vielä chilit kypsyttelemään loppusatoa parvekkeelle. Ainakin yhden sato on niin alkuvaiheessa, että sen tuon, mutta voi olla, että muut tyhjenevät jo tässä parin viikon aikana, jos sää pysyy tällaisena kuin nyt on.

Parvekkeella koristeena olleissa Bougainvilleoissa oli kirvoja. Kahdesta pienimmästä saksin pois heikoimmat latvat ja vein kasvit suihkuun ja putsasin ne hyvin. Isoimmalle en toistaiseksi tehnyt mitään muuta kuin muutaman heikon oksan saksin pois. Ennen sisälle tuomista se pitää vielä leikata aikaa rajusti, koska muuten se on vaikea siirtää. Siinä vaiheessa sitten pitää katsoa kirpputilanne ja putsata se huolella. Se myös hiukan vaikuttaa leikkaamisen rajuuteen.

Nyt sitten kostautui se, että Aatu voi taas touhuta yöllä mitä lystää. Minulla oli rönsyliljan rönsyjä laitettuna kasvamaan, jotta saan emokasvin keväällä heitettyä pois, kun se alkaa olla silloin jo kohtalaisen ränsistyneen näköinen. Olen jo 25 vuotta osannut laittaa tuollaiset heinämäiset kasvit paikkoihin, joihin kissat eivät pääse, jos kasvi ei ole tarkoitettu purtavaksi. Niin oli mielestäni tämäkin nuori rönsylilja hyvässä piilossa. Mutta eipä ollut tarpeeksi hyvässä. En tiedä, miten katti onnistui pujottautua edessä olleen ison pesäraunioisen lehvästön alta rönsyliljan kimppuun, mutta tänä aamuna huomasin, että se oli pahanpäiväsesti järsitty, joten se tuskin siitä toipuu, vaikka on kyllä aika sitkeä kasvi yleensä. Shit happens.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - syyskuu 29, 2023, 16:27:52
Olen pitkään haaveillut hankkivani aitoviikunan - sen jossa on ne muodokkaat ja dekoratiiviset isot lehdet. Perinteinen huonekasvi, jota nykyisin näkee myynnissä harvemmin. Ja silloin kun näkee, niin yleensä taimet ovat melko kalliita. Nyt tein pikavierailun taimitarhalle, joka ei varsinaisesti myy huonekasveja, sillä koko putiikki taitaa mennä talveksi säppiin. Käväisin nuuskimassa mahdollisia loppukauden alennushintaisia taimia. Ilokseni löysin rantatyräkin, joka tosin ei ollut alennuksessa, mutta se ei kuulu kalliisiin taimiin, joten otin sellaisen mukaani. Kierroksen aivan lopuksi bongasin hyötykasvien joukosta aitoviikunan. Lähti kympillä mukaan sekin. Tyräkin istutin mökillä kukkapenkkiin, jossa tarhatyräkki on viihtynyt hyvin. Viikuna oli kovin pienessä ruukussa, joten juuret olivat kasvaneet tiiviiksi kiepiksi purnukan pohjalle ja pohjan rei'istä ulos. Kulutin pitkän tovin juuriston setvimiseen. Pisimmät juuret leikkasin lyhyemmiksi. Hieman honteloksi hujahtanutta kasvia en tässä vaiheessa typistänyt, vaan jätin sen kevääseen. Kasvi on nyt parvekkeella uudessa isommassa ruukussa, jossa toivon sen ehtivän vielä jonkin verran kasvatella uutta juuristoa ennen varsinaista talvea. Kun lehdet ovat kuihtuneet, siirrän taimen pimeään ja viileään kellariin talviunille. Aitoviikuna tarvitsee selkeän talvikauden viileässä. Riittävällä suojauksella se saattaisi onnistua parvekkeellakin, mutta minulla ei ole lasitusta, joten en riskeeraa tämän uuden hankinnan kanssa. Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa viikuna ulkona, mutta aivan kasvihuoneen seinustalla, jossa arvelen kulkevan lämmityssysteemejä.
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 05, 2023, 15:07:51
Tänään toin vielä kaksi chiliä parvekkeelle. Olin ajatellut nuo jättää sään armoille, mutta en raaskinut. Ei niissä enää ole kuin parisen kymmentä kookasta hedelmää raakileena. Uskon niiden kypsyvän kohtalaisen nopeasti, jos tulisi muutama aurinkoisempi päivä.

Ulos jäi vielä yksi, josta en oikein tiedä mitä sille tekisin. Se kukkiin pirteästi ja on tuottanut muutaman pienen pisaran muotoisen keltaisen chilin. Se on poikkeuksellisen hidas ja raakileita on vähän. Se olisi kyllä ihan hauska viherkasvinakin, mutta minulla ei kerta kaikkiaan ole tilaa sellaiselle, sillä muoto muistuttaa lähinnä sateenvarjoa. ELi kasvi haaroittuu kyllä, mutta ei näytä kasvavan korkeutta enää, vaan on pitkään ollut ehkä noin 50 cm korkea. Leveyttä suunnilleen saman verran, joten mihinkään ikkunalaudalle sitä ei saa mahtumaan.


Pian alkaakin pihassa haravointiurakka ja kesäkalusteiden pesu ja vienti varastoon. :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Amore - tammikuu 21, 2024, 18:48:50
Olen muutaman kerran yrittänyt hyötää amarylliksen kukkimaan, mutta saanut aina sipulit kasvattamaan vain lehtiä. Olin saanut sukulaiselta vuosi sitten hänen joulukukkiensa sipulit kukinnan jälkeen. Hoidin niitä kesän ajan parvekkeella ja toivoin niiden voivan saada tarvitsemansa kylmäkäsittelyn parvekkeella, mutta kylmä valahti aikaisin liian kylmäksi, joten se ei aivan onnistunut. Pelastin sipulit siis sisään ja pakkasin ne paperipussiin saamaan pimeyttä ja kuivuutta. Sitten joskus lokakuun lopussa kaivoin ne esiin, istutin ruukkuihin ja aloitn kastelun. Yritin olla kastelussa maltillinen. Toinen sipuleista kasvatti taas vain lehtiä. Toinen kökötti paikallaa pidemmän aikaa mitään tekemättä. Sitten alkoi näkyä uutta vihreää, lehden kärki. Hmph! Mutta lehden perässä muhikin myös kukkavana. Se kehittyi aika hitaasti. Joulu tuli ja meni. Sitten aika äkillisesti amaryllis venytti hirveän pitkän kaulan, jonka jouduin tukemaan kepillä. Kaulan päässä on kolminuppuinen kukka. Kaksi kukkaa on avautunut ja kolmas avautuu hieman myöhemmin. Kyllä on mystistä tämä sipulikukkien kasvatus!
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 02, 2024, 13:58:50
Voi voi, niinhän siinä taas kävi, että pyhät päätökset ei niin pyhiä olleet, etteikö niitä olisi voinut pyörtää. Vannoin varmasti kautta kiven ja kannon, että tälle kesälle en tee mitään parvekeviljelyksiä ja pitäydyn vain silmäniloissa. Mutta sitten kävin niin, että ohi kulkiessa huomasin marketin siementelineessä Tiny Timin siemeniä enkä voinut vastustaa kiusausta. Heh, tuo "ohi kulkiessa" kuulostaa aika uskottavalta, jos kuvittelee, että ihan ohimennen edes näkisin, mitä pussin kuvassa on saati, että näkisin etäämpää lukea tekstin :D

Tuollainen matalakasvuinen pieni tomaatti on ihan kiva ja jos ei perkeleelliset helteet tapa kasvia, niin ainakin aikaisemmin Tim on ollut erittäin tuottoisa. Kun sitten mullat oli esillä, niin yhteen ruukkuun pistin toistakymmentä viimekesäisen Aji Cristalin siementä. Myös Cristal onnistuu näin myöhään laitettuna, jos nyt nuo lähtevät itämään.

Samalla puuhailin pari mullan vaihdot sitä kipeimmin tarvitseville.

On koko alkuvuoden ajatukset olleen niin Aatun hoidon ympärillä, että en ole jaksanut edes ajatella viherpeukalointia, mutta nyt tuli pientä kipinää taas.  Niin, ja kuten aina - multatyöt innostaa juuri sinä päivänä kun olen koko aamun siivonnut. Yhden mullanvaihtoon tuomani sitten pudotin lattialle multineen päivineen. Eipä ollut yllätys tuokaan :)
Otsikko: Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 13, 2024, 09:57:56
"Tänä vuonna en laita parvekeviljelyksiä" -saaga jatkuu.

Jokunen päivä sitten kävin Lidlissä ja siinä heti sisäänmenossa on ensimmäisenä mitätön viherpeukalointinurkka, jossa on yleensä kohtalaisen heikkokuntoisia kasveja ja lisäksi näin keväisin siementeline. menin ihan vain uteliaisuuttani katsomaan, mitä niillä oli tarjolla. Sitten iski hulluus. Otin pussillisen kurkun siemeniä "ihan vain kokeiluun". Ne mukanani lähdin keräämään muita ostoksia koppaani. Kierroksen melkein lopussa pysähdyin erään hyllyn luo valitsemaan itselleni sopivaa tuotetta. Kuinka ollakaan, katseeni osui alas ja näin pussillisen kurkun siemeniä. Ihmettelin, että miten ihmeessä ostoskopastani pussi oli pääsyt livahtamaan kopastani. No, onhan ne rakoset kopassa aika leveät, joten muita ostoksia järjestellessäni pussi oli jotenkin kääntynyt ja päässyt putoamaan. Olipa hyvä, että huomasin.

Kotona ostoksia purkaessani huomasin, että minulla oli kaksi pussia kurkun siemeniä. Edes kassalla en sitä huomannut, kun löytämäni jäi muiden ostosten päälle ja en telineestä otetut olivat kopan pohjalla. Taisivat olla alle euron hintaisia, joten ei suuri tappio ja jos noista nyt jotain tulee, niin siemenillä näytti olevan pari vuotta käyttöaikaa.

Eikä siinä vielä kaikki.   ;D

Eilen lounasta tehdessäni avasin suippopaprikan poistaakseni siemenet sen sisältä. Siemenet! Enkö sitten siitäkin ottanut parikymmentä siementä talouspaperin päälle syrjään ennen kuin jatkoin kokkauksiani.

Nyt on multiin laitettu chilin ja tomaatin lisäksi kurkkua ja suippopaprikaa. Kurkku itse asiassa ohjeen mukaan pitäisi kylvää vasta toukokuulla suoraan avomaalle, mutta laitoin nyt muutaman siemenen kokeeksi jo aikaisemmin, kun kuitenkin saan vietyä parvekkeelle ne tuossa huhtikuulla. Suippopaprikaa en ole aikaisemmin koskaan kasvattanut, mutta tavallista kyllä. Paprikakokeilun taisi olla jopa ensimmäisiä vihanneskokeilujani. Hyviä niistä tuli ja olivat jopa helppohoitoisia.

Että näin tässä taas kävi.  :-[