... kaiken kattavana autuutena?
Laitan tämän tähän, mutta jos ylläpito keksii paremman paikan, siitä vaan?
En edelleenkään havaitse merkittävää eroa 32 tuuman television kuvassa ja siksi katson kaikki entisiltä kanavilta paitasi että, äänen voimakkuus on teräväpiirtokuvassa tv:ssä paljon vaimeampi kuin tavallisella kanavalla?
Voipihan olla, että kertaluokaltaan suurimmissa televivioiossa eroja kuvan laadussa löytyy?
Toisaalta:
Kun lähes pakotetaan vaihtamaan televisiot teräväpiirtoon, jää voitto liikkeissä suuremmaksi ajastaan...
Muisto Keijo Kullervo
Kaiken kattavaa autuutta on vaikea löytää edes televisiokuvasta. :D
Mutta taidat olla siinäkin oikeassa että isommassa televisiossa nämä yhä tarkentuvat HD, 4K tai 8K,.. tarkkuudet vasta pääsevät oikeuksiinsa.
Ja vanhempia elokuvia tai tv-ohjelmia katsottaessa kuvan tarkkuus on televisiosta riippumatta huonompaa.
Itse juutun monasti elektroniikkaliikkeissä ihailemaan kalleimpien jättitelevisioiden kirurginterävää kuvaa väreillä joita en tiennyt olevankaan maan päällä tai taivaissa.
Käypä kokemassa omin silmin nämä maanpäälliset ihmeet!
8K tulee, qledko valmis!
(https://f3img.gq/1140/https://icdn3.digitaltrends.com/image/ifa-2018-samsung-8k-qled-1200x630-c-ar1.91.jpg)
En kyllä pystyisi katsomaan noin terävää kuvaa, joka tuossa a4:n viestissä on mallina ja kyllä harmittaa jos pakosta joutuu ostamaan "entistä paremman" telkun, jos tämä entinen toimii. Ensinnäkin yleensä aika vähän katson telkkua muuten kuin vilkuilemalla, vaikka se usein jää koko illaksi auki. Tykkään kuunnella ohjelmia. Toisekseen vahvat kontrastit joudun säätämään himmeämmäksi ihan vain silmiä säästääkseni.
Kuljen mieluiten teknisen kehityksen hännillä ja minulle riittää hieman vaatimattomampikin laatu, jos se toimii.
HD-laatuinen matsku vie digiboksista aivan sikana tilaa. Tallentelen vähänkin vanhemman kaman ja semmoisen jossa ei niin ole tarkasta kuvasta väliä ei-HD:nä. Parhaat tv-sarjat HD:nä, katson sen kaman kumminkin nopeimmin pois.
Mitään HD:tä ihmeellisempää en kaipaa.
Nykyään taitaa olla jo lähes kaikki peruskanavat satelliitti/antenni/kaapeliverkoissa jonkinlaisena HD-versiona. Ensi vuoden maaliskuussa pitäisi normaalitasoiset SD-lähetykset loppua ainakin antenniverkossa; eli niillä taajuuksilla siirrytään tällä tietoa kokonaan teräväpiirtolähetyksiin. Hidasta on mielestäni kehitys ollut, kun nyt jo on lanseerattu markkinoilla muutama vuosi 4k-standardia, vaikka ohjelmatarjontaa ei bluray-levyjä lukuunottamatta juurikaan ole tarjolla.
Itselläni taas on kaapeli-tv, HD-maksukanavineen, sekä vanhaa perua oleva täysteräväpiirtoinen HD-telkkari. TV;hen olen virittänyt ainoastaan HD-kanavat. Digiboxissa, jolla silläkin on jo ikää kymmenen vuotta, on kaiken varalla myös SD-kanavat, jos tosiaankin tallentelen joitain ohjelmia, ilman tilaa vievää teräväpiirtolähetystä. Ajoittain HD-kanavat ovat myös herkkiä häiriöille, joten tavallinen digikanava puolustaa tältäkin osin paikkaansa vaihtoehtona, silloin kun on tarkoitus pakata dataa suuria määriä boxin kovalevylle.
-Näillä systeemeillä olen pärjännyt vuosikaudet, enkä ihan heti ole vaihtamassa uuteen tekniikkaan, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus jo aiemminkin. Yleensä käytän laitteita, niin kauan kunnes ne lakkaavat toimimasta, tai kun jokin muu painava syy on vaihtaa uudempaan. En siis kulje minäkään tältä osin vallitsevien trendien mukaan, vaan käytännöllisyys sanelee tässäkin mielessä laitteiden hankinnan tarpeellisuuden.
Varmaankin isommissa ruuduissa kuvan terävyys korostuu. Olen käsittänyt, että sillä on merkitystä erityisesti esim. urheilua katsottaessa, jolloin näkee kaikenlaiset hiuksenhienot rajanylitykset ym. tekniset seikat tarkemmin. Ehkä urheilu muutenkin näyttäytyy elämyksellisempänä oikein terävästä kuvasta. Samoin elokuvat, joissa on satsattu tehosteisiin - action, luontofilmit...
Itse en ole jaksanut HD-kanaviin tutustua. Katson tv:tä vain Areenasta tai SVT Playstä. Liika terävyys voi tosiaan olla jopa häiritsevää, mutta ikääntyminen kyllä sumentaa kuvaa ihan itsestään niin ruudulla kuin sen ulkopuolellakin. :o :D Veikkaan, että kauppoihin tulee myyntiin myös jotain sumennuskalvoa pehmeämmän kuvalaadun ystäville. Tee-se-itse-ihmiset tietenkin ideoivat asiaan ratkaisun hetkessä...ööh, mattapintainen kontaktimuovi, esimerkiksi? Samalla kannattaa ommella ruudun eteen söpöt verhot. Pornoakin on jännempi kurkkailla välillä ihan vain verhojen raosta. Jos kaapista löytyy mummolta perinnöksi jäänyttä pitsiverhoa, niin se lienee aivan parasta tunnevaltaiseen kurkisteluun. Kauhufilmien katseluun kannattaa vaihtaa verhot jostakin lastenkankaasta, esim. Bambi-aiheisesta, niin olo säilyy turvallisena. A4 tietysti fiksaa verhomekanismin kaukosäätimeensä ja linkkaa teko-ohjeen YouTube-videon tänne.
Ajatelkaapa jos aikoinaan Sharon Stonen pysäytyskuva Basic Instinct elokuvassa olisi ollut suurennettavissa 8K-formaatissa riittävällä resoluutiolla vielä 37tuumaiseksi! Luulenpa, että silloin olisi laitekauppa käynyt.
Tuskinpa meillä olisi edes videonauhuria ilman pornon kuluttajia. Taide-elokuvat ovat marginaalia. Monelle riittäisi nykyäänkin mustavalkoputkiTV. Sen pehmeä ja harmaasävyinen kuva on miellyttävä katsoa eikä polta silmiä liian terävänä. Sieltä kun laittaa vielä vanhaa Tuntematonta ja Pekkaa ja Pätkää tulemaan niin nautinto on huipussaan.
Ja hirveää tuhlausta. Ihmisen silmän teräväpiirtoalue on hyvin kapea "putkikartio" ja 95-99% teräväpiirtokuvasta menee ihan hukkaan. (Ainakin joissain) lentosimulaattoreissa (ammattilaisille) tämä tiedetään ja kone piirtää tarkasti vain sen mihin lento-oppilas katsoo, muu piirretään hyvinkin epätarkasti eikä oppilas edes huomaa mitään. Näin tietokoneteho käytetään tehokkaasti eikä mene hukkaan turhan "raapusteluun".
Ehkä jossain tulevaisuuden 6G,7G, XG nettiversiossa elokuvan silmälaite näkee mihin käyttäjä katsoo ja hakee netistä salamannopeasti vain sen osan elokuvasta tarkasti johon käyttäjä just silloin tuijottaa. Näin saadaan pienellä bittimäärällä ja kaistanleveydellä uskomattoman tarkkoja 64K supertarkkoja kuvia! ;D
Erotan tässä 21.5 tuumaisessa 1920x1080 pikselin HD-näytössäni (https://community.spiceworks.com/products/58459-acer-inc-p226hqv) pikselit jos siihen keskityn. Ja koska hyvin harvoin moinen tarve ilmaantuu, tämä näyttö kelpaa vallan mainiosti. Tietysti jos hommaan isomman näytön, todennäköisesti hankin samalla 4K-näytön.
En minäkään juokse tekniikan terävin kärki selässäni ja lompakko ammollaan. Oma lompakkoni on sitä paitsi tyhjä.
Ikivanha SD-digiboksini metelöi olkkarissa läpi yöt kulunutta kovalevyään, yrittäen eheyttää sitä jäljiltäni ja päivisin se tarjoilee väsyneenä jonnekin sinne sun tänne ajastettuja suttunauhoituksiaan, yrittäessään äänekkäästi tahdistaa kuvaa äänen ja tekstityksen kanssa.
Vieressä lepää käyttövalmiina perintökaluna VHS-nauhuri jossain pölyn alla.
Uusinta uutta näiden rinnalla edustava taulutelevisioni alkumuoto vuosien takaa suostuu sentään näyttämään jopa HD-tason pikselimössöä taloyhtiön huonolla signaalilla tai huonona päivänä ei ollenkaan.
Vanha käytettynä hankittu toimistotietokoneeni myös hurisee ja rouskuttaa äänistä päätellen Yle Areenan ja HBO:n tai Netflixin tarkkakuvaisia lähetyksiä melko mukavasti eli usein ihan katsottavasti.
:D
Liian terävää kuvanlaatua ostaneille suosittelen kuvan huonontamista tai pehmentämistä ihan television lukuisista kuvansäädöistä. Toki niksipirkkakin tarvitsee moderneja niksejä ja niiden kehittelijöitä. Laittakaa vaikka sukkahousut kuvaruudun eteen.
Sitten kun hinnat tippuvat järjelliselle tasolle, laitteet on testattu kiireisillä kuluttajilla ja tarjontaa löytyy myös ohjelmien puolella, voisi harkita terävämpääkin kuvaa ja isompaakin kuvaruutua jopa kotiin.
Nyt uusimmat värkit on lähinnä niitä tarvitsevien ammattilaisten, himoharrastajien ja rikkaiden leluja.
Televisio-ohjelmien terävyysongelmat eivät yleensä liity millään tapaa kuvan laatuun.
Juu, sisältö on suurimmalta osin tylsää...
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 08, 2019, 03:30:12
Liian terävää kuvanlaatua ostaneille suosittelen kuvan huonontamista tai pehmentämistä ihan television lukuisista kuvansäädöistä. Toki niksipirkkakin tarvitsee moderneja niksejä ja niiden kehittelijöitä. Laittakaa vaikka sukkahousut kuvaruudun eteen.
Tämäkö oli minulle piikki, kun sanoin että vaatimattomampikin riittää? Osaan kyllä käyttää TV:n säätimiä ja vähentää silmiä rasittavaa kontrastia, joten sukkahousuja ei tarvitse sitä varten ostaa :)
En ole teknisen kehityksen vastustaja varsinaisesti, mutta en sitä pidä hyvänä, että ehjät vanhat vastaanottimet käyvät kehityksen myötä käyttökelvottomiksi. En ole varma omasta nykyisestä hiukan vajaa 10 vuotta vanhasta telkkaristani, onko se tulevissa uudistuksissa toimiva vai ei. Pitäisi varmaan sekin selvittää ennen kuin enemmän kitisen.
Muistuu mieleeni, että mm. Afrikaan on kierrätetty valtava määrä televisoromua.
Kuinka paljon meiltä - Suomesta - tulee tv-saastetta kun täysin toimivia ko. vehkeitä joudutaan hävittämään teräväpiirtolähetysten myötä?
Kansantalouden voimavarjojen turhaa tuhlaamista pääosin.
Liike-elämällä on eri säännöt kuin useimmilla kuluttajilla?
Harmittaa kun eläkeläisten täytyy uhrata pieniä rahavaroja jonninjoutavaan - varsinkin kun ko. rahalla olisi muutakin - tarpeellista
käyttöä.
Muisto Keijo Kullervo
Eihän niitä uusia laitteita ole pakko ostaa. Ei televisio ole elämää suurempi asia, joka jokaisella on pakko olla varsinkaan, jos on kohtuullisen hyvä tietokone ja nettiyhteys. Näin ainakin kuvittelen. Ei kai tietokoneita ole tarvetta uusia, jos aikoo livenä katsoa TV:tä sitä kautta?
Näkeehän tällä hetkellä ainakin Ylen kanavat netin kautta suorana ihan hyvin ja jopa maksukanavia voi sitä kautta kiertää tai ainakin saada ohjelmia halvemmalla(?) katsottua. Harvat noista sarjoista on sellaisia, että niitä ei voisi hiukan myöhemminkin katsoa netin kautta.
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 08, 2019, 09:16:38
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 08, 2019, 03:30:12
Liian terävää kuvanlaatua ostaneille suosittelen kuvan huonontamista tai pehmentämistä ihan television lukuisista kuvansäädöistä. Toki niksipirkkakin tarvitsee moderneja niksejä ja niiden kehittelijöitä. Laittakaa vaikka sukkahousut kuvaruudun eteen.
Tämäkö oli minulle piikki, kun sanoin että vaatimattomampikin riittää? Osaan kyllä käyttää TV:n säätimiä ja vähentää silmiä rasittavaa kontrastia, joten sukkahousuja ei tarvitse sitä varten ostaa :)
En ole teknisen kehityksen vastustaja varsinaisesti, mutta en sitä pidä hyvänä, että ehjät vanhat vastaanottimet käyvät kehityksen myötä käyttökelvottomiksi. En ole varma omasta nykyisestä hiukan vajaa 10 vuotta vanhasta telkkaristani, onko se tulevissa uudistuksissa toimiva vai ei. Pitäisi varmaan sekin selvittää ennen kuin enemmän kitisen.
Tuo kömpelö heittoni oli lähinnä koko ketjun lukemisen jälkeen muodostamastani vastauksesta, muuten olisin lainannut viestiäsi sen yhteydessä.
Mainitsitkin jo aiemmin osaavasi säätää kuvan kontrasteja ja suosittelen muillekin heti television oston jälkeen kuvasäätöihin tutustumista. Ne ovat usein ylikirkkaalla "esittelykuva"-asetuksella joka on optimoitu kirkkaisiin myyntitiloihin. Uusimmissa televisioissa on lisäksi paljon muutakin säätövaraa.
Uskoisin tulevan kansallisen HD-aikaan siirtymisen televisiopuolella vaativan vain joko television tai pelkän digiboksin päivittämistä johonkin uuteen ja halpaan perusmalliin. Ei sen kummempaa kuin aiempi digiboksien verinen vallankumous Suomessa.
Samaa mieltä olen kulutusteknologian alati kiihtyvästä ja nyt jo turhan nopeasta muutosvauhdista ainakin vanhemmille ikäpolville.
Ilmastonmuutosta unohtamatta nuorempienkaan kohdalla.
Saastuttavana ja tuhlaavana lyhytikäisten kertakäyttötavaroiden tuotantona, vaikka kierrätykseen ja energiankulutukseen jo hieman kai satsataankin.
Televisiotarjonta on siirtymässä nettiin ja televisioista ym. vempaimista on tulossa, tietokoneiden tavoin vain päätelaitteita netin pilvipalveluille ja kuluttajien valvonnalle.
Sama kehitysralli on kännyköissäkin menossa ja ison television hintaisinakin niitä vaihdellaan jopa tiheämpään kuin televisioita.
Tästä huolimatta nautin isosta teräväpiirtokuvasta kotona vanhoilla perushintaisilla laitteilla jo nyt ja kaupoissa näen niiden uuden tulemisen kuin kirkossa.
Väittäisin jopa mututuntumalla että monille ylileveästi eläville velkaantuneille taviksille jättitelevisio on tuttavapiirissään statussymboli, valkoisena tai mustana. Citymaasturin lisäksi. Koolla on väliä.
Sain itseni kiinni kateellisuudesta ja pitäkää tunkkinne-ajattelusta, kun roskakatoksessa törmäsin jättitelevision pahviseen kuljetuslaatikkoon. Oli aseteltuna kuin Mona Lisa satunnaisille ihailijoille. Perkele!
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 08, 2019, 10:17:59
Eihän niitä uusia laitteita ole pakko ostaa. Ei televisio ole elämää suurempi asia, joka jokaisella on pakko olla varsinkaan, jos on kohtuullisen hyvä tietokone ja nettiyhteys. Näin ainakin kuvittelen. Ei kai tietokoneita ole tarvetta uusia, jos aikoo livenä katsoa TV:tä sitä kautta?
Näkeehän tällä hetkellä ainakin Ylen kanavat netin kautta suorana ihan hyvin ja jopa maksukanavia voi sitä kautta kiertää tai ainakin saada ohjelmia halvemmalla(?) katsottua. Harvat noista sarjoista on sellaisia, että niitä ei voisi hiukan myöhemminkin katsoa netin kautta.
Kaikilla ei ole tietokonetta - kuten hyvin tiedät.
Oleellista oli alkuviestissäni että, että tv-yhtiöt voisivat jatkaa tavallisten tv-lähetysten lähettämistä hamaan tulevaisuuteen, mutta tekniikka ja mukamas resurssit eivät muka mahdollista sitä, vaan pukataan uusia teräväpiirtolähetyksiä markkinoille ja vain ainoastaan niitä.
Jotta täysin kelvolliset tv:t vaihdettaisiin uusiin vempeleihin.
Itselläni on toki tietokone, kaksikin, mutta katsoisin, että eläkeläisille suotaisiin tavallisten tv-kanavien ilo vielä pitkään.
Muisto Keijo Kullervo
^ Tuosta lottokupongin tai peliautomaatin viemien kolikoiden hinnalla eläkeläisille:
Suomessa kaikki antenniverkon lähetykset siirtyvät DVB-T2 standardiin viimeistään vuonna 2020 ja vanha DVB-T standardi poistuu käytöstä. DVB-T2 standardi on taaksepäin yhteensopiva vanhemman DVB-T standardin kanssa, joten tämä digiviritin toistaa ongelmitta myös vanhemmalla standardilla tulevat lähetykset.
linkki (https://www.e-ville.com/fi/1034-android-televisiot/33033-k2-mini-digiboksi-antenniverkkoon.html?utm_source=FIKelkoo&utm_medium=CPC&utm_campaign=Feed&utm_term=e-ville.com+K2+mini+digiboksi+antenniver)
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 08, 2019, 11:43:48
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 08, 2019, 09:16:38
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 08, 2019, 03:30:12
Liian terävää kuvanlaatua ostaneille suosittelen kuvan huonontamista tai pehmentämistä ihan television lukuisista kuvansäädöistä. Toki niksipirkkakin tarvitsee moderneja niksejä ja niiden kehittelijöitä. Laittakaa vaikka sukkahousut kuvaruudun eteen.
Tämäkö oli minulle piikki, kun sanoin että vaatimattomampikin riittää? Osaan kyllä käyttää TV:n säätimiä ja vähentää silmiä rasittavaa kontrastia, joten sukkahousuja ei tarvitse sitä varten ostaa :)
En ole teknisen kehityksen vastustaja varsinaisesti, mutta en sitä pidä hyvänä, että ehjät vanhat vastaanottimet käyvät kehityksen myötä käyttökelvottomiksi. En ole varma omasta nykyisestä hiukan vajaa 10 vuotta vanhasta telkkaristani, onko se tulevissa uudistuksissa toimiva vai ei. Pitäisi varmaan sekin selvittää ennen kuin enemmän kitisen.
Samaa mieltä olen kulutusteknologian alati kiihtyvästä ja nyt jo turhan nopeasta muutosvauhdista ainakin vanhemmille ikäpolville.
Tästä päästäänkin hyvin filosofiseen syväpohdiskeluun siitä,
mikä on liian nopeaa muutosvauhtia. Mikä on käyttöesineille sopiva kestoikä? Yksi aika yleinen kriteeri kestolle on, että hyvät kamat mielellään jättäisi seuraavalle sukupolvelle perinnöksi - ja käyttöön! Ei siis komeroon pölyttymään tai olohuoneen lasivitriiniin isoisoisoiso...isän/äidin tuohivirsujen rinnalle. Bakeliittinen lankapuhelimemme kyllä toimisi vielä, jos hankkisimme lankaliittymän. Putkitelevisio, josta katsoimme Peyton Placea ja Virenin voittojuoksuja, ei näyttäisi enää muuta kuin selfieheijastumamme ruudun pinnassa. Missähän telkun atomit mahtavat hengailla nykyisin? Hankin tietokoneen kotiin aika myöhään - se on siis tämä, jota nytkin käytän. En tarvinnut kotona rakkinetta, koska työpaikan koneella hoituivat tarvitsemani asiat tai kirjastossa, jos jokin hätä tuli. Koneeni on noin 7 vuotta vanha. C-asema tietenkin pullistelee kaikesta töhkästä, jota voisi puhdistella jollakin fiksulla ohjelmalla, mutta hyvin tämä toimii. Näyttö on tv-ruutu, joka on pari vuotta tietokonetta vanhempi. Näillä mennään.
Ihmettelin aikoinani miksi kaikki tv-sarjat ja elokuvat ovat nykyään väriskaalaltaan valjuja ja ankeita. Sitten tuli ero ja hommasin oman taulutelevision. Johan tuli väriä elämään. Eksäni lievästi punavihersokeana oli säätänyt telkkansa kontrastit tai mitkä lie päin helvettiä.
Itse tykkään että kuva on terävä ja ennenkaikkea värikylläinen. Mutta kyllä tosiaan HD riittää. Ja on sittemmin kyllä joissain tv-tuotannoissa ollut oikeastikin valju värimaailma.
Tietääkö kukaan, onko olemassa tulevan järjestelmän kanssa yhteensopivaa smart-digiboksia? Siis sellaista josta näkyy suoraan myös youtube ja netflix?
Minulla on matkailuajoneuvossani kalusteisiin integroitu tv, jonka päivittäminen smart-tasoon ei onnistu. Boksi korjaisi ongelman mikäli vain liitännät sopii. Mad Menin katsominen reissun päällä läppäriltä on vähän vaivalloista.
Hyviä huomioita.
Yhteiskunta muuttuu ja vaatimukset sen mukana. Isältä pojalle-idean miellän agraariyhteiskunnan perinnöksi.
Nyky-yhteiskunta suuntaa kaiketi jatkuvan päivityksen filosofian suuntaan, myös elinikäisen opiskelun muodossa.
Vielä kun siitä saataisiin hallittua ja kestävää kehitystä.
Värimaailmoissa on eroja. Dick Popen komeasti kuvaama elokuva kylpee väreissä, joita vielä lisättiin laboratoriossa. (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/13/kaikki-taide-kasittelee-kuolemisen-taitoa-the-reflecting-skinin-ohjaaja-lumosi)
GoT:ssa melko synkkä värimaailma:
(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fkuvanjako.fi%2Fmmfmj.jpg&hash=058e1ecc3f698756b0909fb68920e83c963a8cbc)
https://www.artfido.com/designer-identifies-striking-color-palettes-of-beloved-tv-shows-films-and-music-videos/3/
Jouduin jokunen aika sitten käyttämään telkkuani tehdasasetuksilla, jotta uuden kaapelikanavien tarjoajan vaatima kanavahaku onnistuisi ilman ongelmia. Sen jälkeen kuva oli niin himmeä että olin jo lähdössä lääkäriin.
Onneksi löysin asetuksista jonkun helvetin energiansäästötilan päällä ja sen torpattuani kuva palasi napalmin kirkkaaksi.
Anteeksi ilmastonvastainen kielenkäyttöni.
32" HD-televisioni on vuodelta 2011, HD-digiboksi tuli ostettua 2011 kun vanhasta kovalevy sippasi. Tietokoneen monitorina oleva pikku-tv on vähän nuorempi. Bluray-soittimen ostin kai 2010 ja se hajosi takuun mentyä, mutta sain silti toisen(laisen) tilalle. Sillä saattoi katsella Yle Areenaa mokkulan kautta, mutta yhtäkkiä Areena vain katosi valikosta joitakin vuosia sitten.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 08, 2019, 12:23:41
Ihmettelin aikoinani miksi kaikki tv-sarjat ja elokuvat ovat nykyään väriskaalaltaan valjuja ja ankeita. Sitten tuli ero ja hommasin oman taulutelevision. Johan tuli väriä elämään. Eksäni lievästi punavihersokeana oli säätänyt telkkansa kontrastit tai mitkä lie päin helvettiä.
Itse tykkään että kuva on terävä ja ennenkaikkea värikylläinen. Mutta kyllä tosiaan HD riittää. Ja on sittemmin kyllä joissain tv-tuotannoissa ollut oikeastikin valju värimaailma.
Olen aina ollut tarkka siitä, että TV:n kuva on paras mahdollinen olosuhteet huomioon ottaen. Vuonna 1996 ostin Telefunken television, jossa oli vanhan ajan kuvaksi paras mahdollinen kuva. Kyseinen loota oli mukana muiden joukossa myös Tekniikan Maailman testissä, mutta lehti ei arvostanut sitä, vaikka antoikin kuvan kohdalla sille testin parhaat pisteet. Toimittajien kokonaisarviota laskivat sellaiset seikat kuin "kaukosäädin sopisi parhaiten viestikapulaksi" ja "käyttöohjeet ovat puutteelliset". Testin voitti jokin Finlux, joka sai kuvanlaadustaan, mutta miellytti muilta ominaisuuksiltaan toimittajia enemmän.
Tuollaiset testit osoittavat, miten paljon henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat. Minun mielestäni nimittäin Telefunken TV:n kaukosäädin oli paras, mitä olen ikinä nähnyt ja käyttänyt. Pienen alkuopettelun jälkeen sitä oli erittäin helppo käyttää, eikä se koskaan pudonnut kädestä. Ja mitä taas käyttöohjeisiin tulee, niin kuka niitä tarvitsee. Perustelevisio on kuitenkin aika helppo käyttää. Ja nykyäänhän ohjeita saa netistä. Telefunkenissa ehkä oli vähän vaatimaton ohjenivaska, mutta kuka paksua kirjaa viitsii lukea läpi halutessaan katsoa televisiota. Kuvan laatu on se, mikä ratkaisee. Äänenlaadullakin on merkitystä, ja se olikin tuossa televisiossa hyvä. Nykyisissä taulutelevisioissa ei ole hyvää ääntä, koska sitä on mahdottomuus saavuttaa, jos ei ole massaa ja kaikupohjaa. Nykyisen Philips mikälieneekään toosamme ääni on surkea kitinää niin kuin puhelimen luurista kuuntelisi.
Tuolla Telefunkenilla pystyi hyvin vertaamaan kuvanlaadun eroja analogisena ja digitaalisena. Kun katsoi vuoron perään analogista kuvaa ja digiboksin kautta tulevaa digitaalista kuvaa, huomasi eron. Ja arvatkaapa mitä. Analoginen kuva oli parempi. Tämän ei pitäisi olla mikään yllätys, koska eihän kuva parane sillä, että se on alun perin analoginen, ja siirron ajaksi se pakataan digitaaliseksi, jonka jälkeen se digiboksissa taas puretaan analogiseksi. Jotain katoaa matkalla.
Isojen kaupunkien kaapelikatsojien näkökulmasta kuva parani digi-TV:n myötä, mutta se johtui vain siitä, että nämä ihmiset eivät olleet ehkä koskaan normaalia hyvää TV-kuvaa nähneetkään. Kaapelilta tuleva kuvahan oli "lumisateinen" kuin olisi muurahaisia juossut ruudulla. Tässäkin toteutui se, ettei pitkä siirto välivahvistuksineen paranna kuvaa vaan huonontaa.
Teräväpiirto on tullut meidän kämppäämme hitaasti ja hissukseen. Välillä on ollut takapakkiakin. Oikeastaan vasta nyt valokuitukaapelin kautta katselemme televisiota HD-laadulla. Perinteinen boksikin on tosin vielä käytössä, joten aina ei ole HD:tä. Netin kautta lähetys tulee noin puolen minuutin päästä siitä, kun se on tullut antennin kautta.
Videokamerana minulla on nykyisin Panasonicin 4K -kamera, joka ei ole aivan 4K vaan UHD. Kännykkätkin kuvaavat nykyään tätä. Oikeastaan HD on jo mennyttä aikaa. Nyt katse on suunnattuna 4K:hon ja 8K:hon. Viimeksi mainittua katsoin pari viikkoa sitten Verkkokaupassa. Televisio maksaa saman verran kuin auto, eikä materiaalia pahemmin ole tarjolla. Mutta on se kuva sikamaisen terävä.
UHD:sta saa irrotettua varsin hyviä valokuvia, ja kuvaankin joskus tässä mielessä. Ei heti arvaisi, että kuva on poimittu videosta. HD:sta poimitut kuvat ovat laadultaan korkeintaan välttäviä.
Vanhasta kuvaputkitöllöstä lähti sininen savu pois kesällä 2010, juuri potkupallon MM-kisojen aikaan. Kaikkihan tietävät elektronisten laitteiden toimivan nimenomaan sinisellä savulla. Silloin korvausinvestointina hankittiin japanilaisen valmistajan leditaulu. Se on palvellut hyvin siitä asti. Koska kyseessä on ns. kaapelitalous, T2-muutos ei vaikuta. Voisi kyllä huvikseen tarkistaa olisiko tuossa T2, sillä niihin aikoihin ko. virittimet ilmestyivät. Mutta tosiaan, jos ei ole, niin kaapeli tuuppaa silti enemmän kuin tarpeeksi kanavia katseltavaksi.
Perustöllöt, joissa on tuo T2 ovat tänä päivänä niin edullisia ettei kannata panikoida näkyykö maagisena päivänä omasta ruudusta kaunarit. Jos ei, niin kaupasta saa uuden telkkarin tai boksin. Pikselit varmasti riittävät, sillä ei noita 8k lähetyksiä Suomeen vähän aikaan tule.
Ymmärtääkseni - muistini mukaan - joku datasiirtoyhtiö on esittänyt vastalauseensa siitä hd-tekniikan siirtämisestä ainoastaan käytettäväksi kuvan siirrossa yleisillä kanavilla ja hd-tekniikan vallitevasta käytöstä vuonna 2020.
Voihan olla, että asiasta on jo sovittu myöhemmin?
Muisto Keijo Kullervo
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 08, 2019, 12:23:41
Ihmettelin aikoinani miksi kaikki tv-sarjat ja elokuvat ovat nykyään väriskaalaltaan valjuja ja ankeita. Sitten tuli ero ja hommasin oman taulutelevision. Johan tuli väriä elämään. Eksäni lievästi punavihersokeana oli säätänyt telkkansa kontrastit tai mitkä lie päin helvettiä.
Itse tykkään että kuva on terävä ja ennenkaikkea värikylläinen. Mutta kyllä tosiaan HD riittää. Ja on sittemmin kyllä joissain tv-tuotannoissa ollut oikeastikin valju värimaailma.
Sulla saattoi olla joko huono kuvaputkitelevisio tai säädöt poskellaan. Hyvissä kuvaputkitelkkareissa kuvanlaatu + värintoisto oli muistaakseni pitkään parempaa kuin mihin taulutelevisiot ylsivät.
Tämä oli ongelmana mainosalalla. Piti saada priimaa kuvanlaatua kun sunniteltiin brosyyreitä ja muuta markkinointimateriaalia, mutta kaupoista ei tahtonut oikein saada riittävän laadukkaita taulunäyttöjä, joita ei ollut tarjolla silloin kun kaupat poistivat valikoimistaan laadukkaat kuvaputkinäytöt. Siksi mainosalalla viivyteltiin mahdollisimman pitkään vanhoilla näytöillä ennen uuteen teknologiaan siirtymistä. En tietysti tiedä, mikä on tilanne nykyään, että vieläkö laatu on heikompaa taulutelkkareissa, kuin edeltäjissään.
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 08, 2019, 11:43:48
Mainitsitkin jo aiemmin osaavasi säätää kuvan kontrasteja ja suosittelen muillekin heti television oston jälkeen kuvasäätöihin tutustumista. Ne ovat usein ylikirkkaalla "esittelykuva"-asetuksella joka on optimoitu kirkkaisiin myyntitiloihin. Uusimmissa televisioissa on lisäksi paljon muutakin säätövaraa.
Täällä näppärästi saa nuo aboutti yhdellä valinnalla: "Henilökohtainen" /"Vakio" /"Eloisa"...
jossa "Henilökohtaisen" olen säätänyt himmeämmälle mutta jos tulee tummaa skifi-elokuvaa niin saa äkkiä "vakioksi" tai "eloisaksi" jotka on paljon kirkkaampia.
Lehtilaatikosta löytyi HS:n juttu ("Verkkovideot tuottavat prosentin maailman hiilidioksidipäästöistä", ti 16.7.2019)
jossa oli että vaikka tv:t on tulleet "ekologisemmiksi" tekniikan myötä niin kuva-ala-ahneus on tehnyt sen että 55 tuuman nyky-tv vie sen samat tuhlaavat 100 wattia kuin wanhan ajan "tuhlaava" putki-tv.
Perinteinen tv-lähetys on energiatehokkaampaa kuin oman suoratoiston pyöritys netitse jokaiselle erikseen.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 15, 2019, 23:50:28
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 08, 2019, 11:43:48
Mainitsitkin jo aiemmin osaavasi säätää kuvan kontrasteja ja suosittelen muillekin heti television oston jälkeen kuvasäätöihin tutustumista. Ne ovat usein ylikirkkaalla "esittelykuva"-asetuksella joka on optimoitu kirkkaisiin myyntitiloihin. Uusimmissa televisioissa on lisäksi paljon muutakin säätövaraa.
Täällä näppärästi saa nuo aboutti yhdellä valinnalla: "Henilökohtainen" /"Vakio" /"Eloisa"...
jossa "Henilökohtaisen" olen säätänyt himmeämmälle mutta jos tulee tummaa skifi-elokuvaa niin saa äkkiä "vakioksi" tai "eloisaksi" jotka on paljon kirkkaampia.
Lehtilaatikosta löytyi HS:n juttu ("Verkkovideot tuottavat prosentin maailman hiilidioksidipäästöistä", ti 16.7.2019)
jossa oli että vaikka tv:t on tulleet "ekologisemmiksi" tekniikan myötä niin kuva-ala-ahneus on tehnyt sen että 55 tuuman nyky-tv vie sen samat tuhlaavat 100 wattia kuin wanhan ajan "tuhlaava" putki-tv.
Perinteinen tv-lähetys on energiatehokkaampaa kuin oman suoratoiston pyöritys netitse jokaiselle erikseen.
(
tummensin kommentoimani lauseen)
Tässä BBC:n viime vuodelta olevassa artikkelissa (https://www.bbc.com/news/technology-45798523) (12.10.2018) todetaan suoratoistosta (jos oikein ymmärsin) seuraavaa:
"These data centres are estimated to currently consume at least 1% of the world's electricity every year, a figure that is expected to rise in the future. They also account for about 0.3% of global CO2 emissions.". Joko englannin kielen ymmärtämisessäni taikka jommassa kummassa lähteessä lienee vikaa, sillä en tältä istumalta oikein usko, että päästöt olisivat pompanneet prosenttiin 0.3 prosentista pelkästään yhdessä vuodessa.
Otsikko oli toimittajan oma. Haastateltu asiantuntija koitti kovasti varoittaa epävarmuutta ja sanoa että on arviosta olisi ilmoitettava laaja haarukka. Toimittajalta kyllä löytyy leipätekstissä: "Näin saadaan lopulta arvio verkkovideon tunnin katselun hiilidioksipäästölle: 15 gramman ja 622 gramman välillä. ... Tämä koskee siis tavallista teräväpiirtotekniikkaa." Ja varoitti 4K-toistojen datamääristä, jotka voivat olla jopa 10x täydellä laadulla. Laitteiden valmistuksen jalanjälkiä ei huomioitu.
Ajankohta vaikuttaa. Oletan että jos katsoo kesemmällä sateisen kevään jäljiltä niin CO2-päästöt on huomattavan vähäisiä vs talven kovilla pakkasilla kun tehtaat tekee joululahjoja ja käynnistellään ylimääräisiä saastuttavia turbiineja ja Viron saastuttavien kivihiilivoimaloiden sähköä joudutaan ostamaan tv:iden pyörittämiseen. (Minun kait pitäisi katsoa ostamani scifi-DVD tv:stä nyt kesällä eikä talven pakkaspimeällä.)
1% olisi aika karmea luku kun maailman lentoliikenteen CO2-päästöt on 2%. Siihen nähden 0,3%:kin on kohtuu paljon.
Yhteen aikaan ajattelin että Docventures Madventures miehet jos olisi matka-jeesuksia, uhrautuisivat meidän puolestamme niin että me vaan katottaisiin tv:stä ja meidän ei koskaan tarvitsisi itse matkustaa sinne tänne ja pala maapalloa pelastuisi. Tai tehtäisiin virtuaalimatka-ohjelmia: pyöräilisit kuntopyörälläsi kotona virtuaalilasein Galapagossaarilla niin ei tarvi itse mennä paikan päälle ekotuhoamaan.
Tässä Tekniikka & Talous -lehden artikkelissa (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/videostriimauksen-paastoarvio-saa-kritiikkia-laskelmissa-on-ainakin-100-kertainen-virhe-tutkija-toivoo-tarkempia-lukuja/0ca2aa92-5791-4ff6-a5de-1d7c4ae06c32) haastatellaan Dellin konesaliasiantuntijaa, joka kritisoi YLEllä esitettyjä lukuja (720 g/h), että niissä olisi ainakin noin 100 kertainen virhe, ja että oikeampi arvio olisi ehkäpä n. 2.5 g/h.
HS-jutussa mainittiin myös asiantuntijan suusta lopuksi:
"Ja yleisellä tasolla voidaan tietysti miettiä, pitääkö esimerkiksi verkkosivujen olla niin raskaita ja sisältää niin paljon videota. Vai pärjättäisiinkö vähemmälläkin?"
"Elokuviahan" pyörii nettisivuilla. 9 vuotta sitten tein just tuota kritisoivan videon:
MTV3-nettimainos syö 10 000 kivihiilirekkaa / v jos auki 24h (1m 56s)
- https://www.youtube.com/watch?v=4EITz6OC9TE
Tuosta laskin nyt että läppärini söi MTV3-mainoksella 6,5 grammaa hiilta tunnissa joka tekee 24 grammaa CO2 tunnissa. Siis pelkästään webbisivussa olevan mainoksen pyörittämisen tarvitseman lisätehon takia. Nettisiirtoja ja semmoisia en siis vielä tuohon edes laskenut silloin enkä nyt.