Itse olen ollut jo jonkin aikaa kiinnostunut LDN-lääkkeestä joka joidenkin ihmisten puheiden perusteella näyttäytyy milteipä jonkinlaisena panaceana joka sopisi moneen sairauteen.
http://ldn.gehennom.org/ldn.html
Vaikkakin hoito luokitellaan kokeelliseksi, sille on tieteelliset perusteet. Hoito pohjautuu teoriaan, jonka mukaan ko. sairauksissa elimistö tuottaa liian vähän tiettyjä opioidipeptidejä, joilla on tärkeä rooli immuunijärjestelmän toiminnassa. Naltreksoni on opioidiantagonisti, jota on käytetty päihdevieroituksessa vuosikymmenten ajan. Se salpaa elimistön opioidireseptoreita ja sitä käytetään yleensä vähintään 50 mg päiväannoksella. LDN-hoidossa annostus on kuitenkin vain 3-5 mg päivässä, jolloin opioidireseptorit salpautuvat vain lyhyeksi aikaa ja tämä stimuloi kehoa erittämään enemmän beetaendorfiinia ja enkefaliineja, joilla on immunomodulatorisia vaikutuksia.
Endorfiiniteoriasta ja pienten naltreksoniannosten vaikutuksista koe-eläimiin on runsaasti tutkimusnäyttöäkin 1980-luvun alusta asti, mutta itse LDN:n tutkimus on vasta alkamassa. LDN-hoidosta on tehty jonkin verran pieniä tutkimuksia 1980-luvulta alkaen, mutta suurinta osaa niistä ei ole julkaistu. Vuoden 2006 lopussa julkaistiin lupaava tutkimus LDN:n käytöstä Crohnin taudin hoidossa. Peräti 89% tutkimuksen potilaista hyötyi lääkkeestä. Jatkotutkimus tälle julkaistaan vuonna 2010. Fibromyalgian hoidosta on tehty kaksi tutkimusta, joista toinen odottaa julkaisua. Myös HIV/AIDSia käsittelevä tutkimus ja ainakin yksi Crohnin tautia käsittelevä tutkimus odottavat julkaisua.
LDN on enemmän tai vähemmän immunostimulantti eli immuunijärjestelmän toimintaa lisäävä lääke, joten sen käyttö autoimmuunisairauksissa voi vaikuttaa nurinkuriselta. Takana on kuitenkin rationaalinen teoria, jonka mukaan autoimmuunisairauksissa kyse ei olekaan immuunijärjestelmän liikatoiminnasta kuten aiemmin oletettiin, vaan enemmänkin vajaatoiminnasta. Tätä teoriaa tukevat useat tutkimukset - sekä LDN:n soveltuvuus kyseisten sairauksien hoitoon. Immuunijärjestelmä on myös sen verran monimutkainen, että hoitojen jako tiukasti "immunosuppressantteihin" ja "immunostimulantteihin" ei välttämättä aina päde.
Immunoterapian käyttö syöpähoidoissa ei ole sen sijaan mitään uutta. Elimistön puolustusmekanismeja on hyödynnetty jo ainakin 1800-luvun lopulta asti, jolloin lääkäri William Coley sai hyviä tuloksia syövän hoidossa immuunijärjestelmää stimuloivilla bakteeritoksiineilla (Coleyn toksiinit), joista on kirjoitettu vielä 2000-luvullakin. Eräs hiljattain julkaistu tapausselostus kuvaa, miten pitkälle edennyttä haimasyöpää sairastavan potilaan tila saatiin vakaaksi LDN:n avulla. Useita vuosia "kuolemantuomion" jälkeen potilas on edelleen työkykyinen ja voi hyvin.
Olen astmaan erikoistuneesta lehdestä lukenut että autoimmuunisairauksissa elimistö toimii "liian tehokkaasti", eli esim. allergiassa elimistö kehittää oireita aivan kuin kehoon olisi hyökännyt bakteereita, vaikka on vain tullut hengitettyä harmittomia itiöitä tai siitepölyä. Olen itse kokenut miten homekaudella voi nousta pientä lämpöä, tuntuu kuin kurkku olisi melkein kipeä, ja nenä vuotaa ja yskittää alvariinsa. Siitä se sitten etenee astmaoireisiin eli hengenahdistukseen.
Kun tuollaisen on saanut sisäistettyä että kysymys on elimistön hysteerisestä ylireagoinnista, niin onhan siinä äimänkäkenä että voisikin olla kyse kehon vajaatoiminnasta. Mutta olen valmis vaihtamaan teoriasta toiseen mikäli uusi teoria osoittautuu käytännössä kelvollisemmaksi.
Tulinpa syystä tai toisesta vilkaisseeni verenpainelääkkeen tutkimuksia ja huomioni kiinnittyi lumevaikutuksen eliminoimiseen lääkkeen vaikutuksia tutkittaessa.
Kun verenpaine on selkeästi mitattavissa oleva asia eikä esim. kivut joiden "määrää" kai ennemminkin koehenkilöiltä kyselemällä selvitetään, niin mihin kaksoissokkotutkimusta tarvitaan? Eikö voida vain mitata verenpaine ennen ja jälkeen?
Täytyypä kaivella lumevaikutuksen tutkimuksia, luulisi sellaisia olevan vaikka lääkefirmat eivät niistä varmaan tykkääkään.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/e8d4bc72-ad95-4ff0-8bd4-dee38b0a7f84
Yritin eilen etsiä sellaista artikkelia joka kertoisi siitä mitä muistan jostain lehdestä lukeneeni (Tieteen Kuvalehti? Tiede?) ja jonka mukaan happosalpaajien käyttö lisää hapon eritystä kehossa. En löytänyt, mutta osuin tuohon ylläolevaan linkkiin.
Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä-lääkkeet voivat pitkänä kuurina altistaa virusten aiheuttamille maha-suolitulehduksille.
Jo aiemmin on tiedetty, että bakteerien aiheuttamien suolistotulehdusten riski voi lisääntyä.
Närästyslääkkeitä käytetään paljon, ja niitä saa myös apteekista ilman reseptiä. Osa refluksitaudista kärsivistä potilaista tarvitsee happolääkitystä pitkiä aikoja.
JAMA Network Open -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan pitkäkestoisella lääkityksellä olevien sairastumisriski oli lähes kaksinkertainen.
Tutkimuksessa verrattiin 230 000 lääkityksellä olevaa keskimäärin 70-vuotiasta lähes 630 000 terveeseen samanikäiseen.
Tutkittavia seurattiin yhden talvikauden ajan, jolloin liikkeellä on maha-suolitulehduksia aiheuttavia viruksia.
Tarkastelujakson aikana maha-suolitulehduksen sai 1,3 prosenttia protonipumpun estäjiä käyttävistä ja 0,7 prosenttia verrokeista.
Lisäksi jostain muualta luin että happosalpaajien käyttö saattaa aiheuttaa B12-vitamiinin ja magnesiumin vajetta, sekä osteoporoosia. Minua on jo pidempään ihmetyttänyt miten huolettomasti somessa ihmiset puhuvat "vatsansuojalääkkeistä". Eihän happosalpaaja siinä mielessä suojaa, että se valmistaisi jonkinlaisen suojakerroksen johonkin arkaan kohtaan, oli sitten vatsalaukku tahi jokin suoli. Jokin lääke ilmeisesti tuollaisen kalvonkin saattaa tehdä, tai tulpan sillä tavalla että ruoansulatusnesteitä ei pääse nousemaan ruokatorveen asti? Mutta happosalpaaja tosiaankin salpaa hapon eritystä, ja välttämättä se ei ole paras mahdollinen tapa hoitaa happovaivoja.
Omalla kohdallani olen havainnut että on täysin arpapeliä auttoiko jokin salpaaja tällä kertaa vai ei. Ja jos lääkkeen lopetus pitäisi tehdä varovaisesti, että hapot eivät riehaannu, niin yksikään lääkäri ei ole sellaista hidasta lopetusta ikinä kehottanut tekemään. Happosalpaajat myös joillekin tuntuvat olevan sellainen yleislääke Virtanen jota määrätään vaivaan kuin vaivaan. Minäkin sain kerran rinnassa tuntuneeseen ahdistukseen, ja sitten ihan itse selvitinkin netin avulla että minulla onkin selän fasettilukko. TK:ssa kun eivät semmoista olleet osanneet ehdottaa lainkaan.
Lainaus käyttäjältä: mikainen - kesäkuu 07, 2020, 13:54:11
Tulinpa syystä tai toisesta vilkaisseeni verenpainelääkkeen tutkimuksia ja huomioni kiinnittyi lumevaikutuksen eliminoimiseen lääkkeen vaikutuksia tutkittaessa.
Kun verenpaine on selkeästi mitattavissa oleva asia eikä esim. kivut joiden "määrää" kai ennemminkin koehenkilöiltä kyselemällä selvitetään, niin mihin kaksoissokkotutkimusta tarvitaan? Eikö voida vain mitata verenpaine ennen ja jälkeen?
Täytyypä kaivella lumevaikutuksen tutkimuksia, luulisi sellaisia olevan vaikka lääkefirmat eivät niistä varmaan tykkääkään.
Lonkalta heittäen verenpaineeseen vaikuttaa ihmisen olotila siinä tilanteessa. Ehkä joku uskomus että sua on nyt hoidettu tai autettu tässä asiassa saattaa saada aikaan jotain rentoutumista tai muuta joka sitten taas laskee verenpainetta.
Lumevaikutuksesta olis kiinnostava tosiaan lukea tutkimusta. Sumealla logiikalla tulee mieleen joku sellainen että nyt se lääke hoitaa tän homman joten sun ei tarvitse siinä tilanteessa enää itse tuottaa mitään toivottua tulosta -- jolloin boom, tulos paranee.
Vähän samainlaisella logiikalla kuin joillain on arvot yläkanttiin siinä kun lääkäri verenpainetta mittaa, koska se tilanne jo itsessään nostaa verenpainetta.
Käsittääkseni verenpainelääkkeen toimivuutta ja annoksen osumista kohdalleen seurataan kotimittauksella. Eli potilas viikon mittailee ja pistää taulukkoon lukemat ja noiden mittaustulosten perusteella lääkäri arvioi lääkityksen mahdollisen muutostarpeen. Ei sen mukaan, mitä verenpaine on vastaanotolla mitattuna.
^ Joo, olen jossain nähnytkin niitä kotimittauslaitteita.
Toi on varmaan just järkevää, mutta lääkkeen vaikutusta tutkittaessa kai lumevaikutus periaatteessa ulottuu myös noihin kotimittauksiin.
Siis jos ajatellaan että ihmiseen jotenkin vaikuttaa positiivisesti sellainen tunne että häntä hoidetaan ja/tai että lääke tekee nyt jotakin hyvää ja hoitaa sitä asiaa ihmisen puolesta.
Itse olen kyllä huomannut lumevaikutuksen eräässä vahvassa särkylääkkeessä, jota joudun joskus ottamaan. Lääkkeen tunnen vaikuttavan jo kymmenessä minuutissa, vaikka hyvin tiedän, että se ei oikeasti noin nopeasti ala vaikuttamaan. Mutta mitäpä väliä sillä on, kun helpotusta on se lumevaikutuskin.
Tai siis täsmennetään vielä, että tunnen sen alkavan vaikuttaa, niin että kivun pahin kärki taittuu ja sitten noin puolen tunnin - tunnin päästä vaikuttaa jo koko tehollaan.
Kyllä kai lumevaikutus on sekin todellinen, ja tollasen lääkkeen vaikutus on sitten lumevaikutus plus varsinainen lääkeaineiden vaikutus.
Siinä kun jotain lääkeainetta tutkitaan ja pitäis selvittää, mikä lääke toimii, on hyvä tai toista parempi ja mihin, ilmeisesti on havaittu tarpeelliseksi erottaa lumevaikutus tommosella kaksoissokkokokeella — mikä nyt varmaan on ihan järkevä vaan pitää yleisenä käytäntönä kaikessa tollasessa kliinisessä tutkimuksessa.
Silti olis kiinnostavaa tietää enemmän lumevaikutuksista ylipäätään :D
Olen yleisesti ottaen aika negatiivinen lääkitystä kohtaan, koska elämäntapamuutokset usein voisivat johtaa tilanteeseen, jossa lääkitys menettää merkityksensä. Riippuu tapauksesta ja taudista aina toki, mutta usein ongelmamme ovat elämäntapatauteja, = elintasosairauksia, väärinsyömissairauksia tms.... Ei tarvita lääkitystä, vaan elämäntavan ja ruokavalion parantamista.
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 05, 2021, 21:23:05
Olen yleisesti ottaen aika negatiivinen lääkitystä kohtaan, koska elämäntapamuutokset usein voisivat johtaa tilanteeseen, jossa lääkitys menettää merkityksensä. Riippuu tapauksesta ja taudista aina toki, mutta usein ongelmamme ovat elämäntapatauteja, = elintasosairauksia, väärinsyömissairauksia tms.... Ei tarvita lääkitystä, vaan elämäntavan ja ruokavalion parantamista.
Ilmeisesti
tosi usein, kun tuntuu että ihmiset eivät enää muistakaan niitä sairauksia joille ei vaan mahda mitään. Kuten esim. autoimmuunisairaudet. Jotkut pöllöpäät vieläkin sotkevat jopa ykkös- ja kakkostyypin diabeteksen iloisesti keskenään. Diabetesta sairastava tästä ei sitten niin iloinen olekaan.
Kyllä sinä tämän tiedät, minä vaan mietiskelen ääneen. Ärsyttää tuon fibromyalgiani kanssa kun joka saatanan taho ja äänitorvi jäkättää liikunnasta ja ruokavaliosta. Oletusarvona kun tuntuu olevan että jokainen jolle fibro puhkeaa syö silkkaa paskaa, eikä liiku yhtään. Onkohan sitä joku friikki nykyään jos liikkuu...
Mutta ovathan ylipaino ja liikunnanpuute keskeisimpiä terveysongelmiamme?
Miksi lääkitä nivel- tai selkäsairauksia, kun laihdutus monille olisi se lääke?
Miksi lääkitä suolistosairauksia, kun terveellinen ruokavalio voisi ongelmia poistaa?
Juu, on se valinta.
Enkä ole itse esimerkki tuosta.
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 08, 2021, 22:38:01
Mutta ovathan ylipaino ja liikunnanpuute keskeisimpiä terveysongelmiamme?
Miksi lääkitä nivel- tai selkäsairauksia, kun laihdutus monille olisi se lääke?
Miksi lääkitä suolistosairauksia, kun terveellinen ruokavalio voisi ongelmia poistaa?
Juu, on se valinta.
Enkä ole itse esimerkki tuosta.
Keiden on, keiden
ei. Ymmärrät kai että alkaa väsyttää kun terveiden elämäntapojen suosijana joutuu vuodesta toiseen kuuntelemaan jotain iänikuista länkytystä lihavuudesta, juopottelusta, kessuttelusta jne. Tupakointi sentään ilmeisesti on katoavaa kansanperinnettä? Ja juominenkaan ei enää ihan kaikille nuorille ole joku semmoinen riitti joka on "pakko" käydä läpi ennen kuin voi sitten öpaut 25 v iässä alkaa seestymään ja rauhoittumaan, tai viimeistään 30 v iässä. Lihavuus valitettavasti ei tule katoamaan noin vain. Ja toki voi miettiä että onko ihan oikein toitottaa jotain "kehopositiivisuutta" silloinkin kun se sallii sairaalloisen ylipainon? Mutta minä en tuosta jaksa jäkättää, kun en jaksa sitä kiukuttelua mikä alkaa kun jenkkakahvojaan kanniskelevat ihmiset suuttuvat. Ja mistä sen tietää jos itsekin jossain vaiheessa päädyn ryhmä Läskiin, jos käy niin että en pysty enää treenaamaan entiseen malliin, enkä sitten halua syödä kuin lintu energiantarpeen vähennettyä. Näyttäisi vähän siltä että hevisti liikkuvat ihmiset lihovat herkemmin ja enemmän jos lopettavat treenaamisen.
Ehkä keksitään joku ihmepilleri jota napsimalla saa syödä niin paljon kuin ehtii kitapurjeidensa välistä tunkea.
Toisaalta aika jännä että nyt kun meitä paimennetaan luopumaan lihansyömisestä, niin kumminkaan ei puututa siihen määrään miten paljon ihminen syö. Jos nyt siis ajatellaan planeetan kanto- ja kestokykyä. Nyt kehuskellaan että jos eläimille tarkoitetut laidunmaat muutettaisiin ihmisravinnon kasvattamiseen, niin sitten menisi hyvin. Pitäisikö joidenkin eläinlajien siis kuolla sukupuuttoon, vai säästettäisiinkö muutama nauta, sika ja kana jälkipolvien ihmeteltäväksi johonkin eläinpuistoon? Ja jos ihmisiä ei yhtään kiinnosta puuttua hillittömään lisääntymiseensä, siinä ei auta minkäänmoinen peltoala kun ravinto kumminkin loppuu kesken. Ja liibenstraumi.
Lihansyöntiä itse toki en lihansyöjänä demonisoi, koska liha on osa terveellistä ruokavaliota. Ei liikaa, eikä liian vähän.
Ideologinen kasvissyönti on typeryyttä.
Monipuolinen ruokavalio sopii useimmille. Lääkityksestä sen verran, että itse pyrin elämään ilman, suht. terveenä. Ymmärrän sen, jos lääkityksiä tarvitaan oikeasti, mutta usein ehkä ei tarvita?
Enpä kyllä henk.koht. ole kovin usein kuullut ihmisistä jotka suostuvat syömään lääkkeitä turhaan. Poikkeuksena tuleekin heti mieleen ihminen joka kertoi 9 v syöneensä lääkettä erääseen sairauteen ilman että sai mitään hyötyä, pelkkiä sivuvaikutuksia vain. Sellaista ilmoitusta katselen kyllä jo huuli pyöreänä.
Olisihan niin että jotkut ihmiset luottavat liikaa lääkärin väitteisiin lääkkeistä, sensijaan että tarkastelisivat omia konkreettisia kokemuksiaan?
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - marraskuu 10, 2021, 10:42:04
Enpä kyllä henk.koht. ole kovin usein kuullut ihmisistä jotka suostuvat syömään lääkkeitä turhaan. Poikkeuksena tuleekin heti mieleen ihminen joka kertoi 9 v syöneensä lääkettä erääseen sairauteen ilman että sai mitään hyötyä, pelkkiä sivuvaikutuksia vain. Sellaista ilmoitusta katselen kyllä jo huuli pyöreänä.
Olisihan niin että jotkut ihmiset luottavat liikaa lääkärin väitteisiin lääkkeistä, sensijaan että tarkastelisivat omia konkreettisia kokemuksiaan?
Yksilökohtaisihan nämä. Välillä voi kai olla niinkin, että hyöty on vaikka se, että sairaus ei pahene.
Itse olen syönyt kilpparilääkkeitä en muista kuinka monta vuotta ja olen ihan tyytyväinen. Olen kuullut/lukenut tapauksista, jotka ovat hurahtaneet mihinkin luonnonhoitoon tai ruokavalioon, itse olen ollut tyytyväinen lääkärin määräämään annostukseen, jonka stemmaamista tarkkaillaan parin vuoden välein verikokeilla.
Tietty olo on se tärkein mittari, mutta se ei ole juurikaan osoittanut muutoksia.
T: Xante
Saatoin jonnekin kirjoittaa (mutta en tähän ketjuun?) että kun kesällä kävin TK-lääkärin pakeilla (nuori mies), kyselin että miten olisi tämä LDN fibroon. Triptyl kun oli jälleen kerran aiheuttanut ummetusta ja siitä sitten seurasi sitä sun tätä. Lääkäri sanoi että hän tietää lääkkeen, mutta ei tunne sitä itse, eikä uskalla kirjoittaa sitä. Päädyin siitä sitten samalla rupeamalla yliopistolliseen sairaalaan, ja kysyin siellä lääkäriltä (en muista titteliään) tätä LND:ää. Hän sanoi että hän ei sitä kirjoita, pitäisi tavata asiantuntija. En tiedä sitten kuka tai mikä olisi asiantuntija. Fibromyalgiallehan ei minun käsittääkseni ole omaa lääkäriä. Jotkut ovat tavanneet reumalääkärin ja saaneet tältä diagnoosin. Itse sain ihan TK-lääkäriltä.
Mielenkiintoni LDN:ää kohtaan lerpahti kun järkeilin että kun minulla nyt kumminkin on nivelrikko polvissa etenemässä, niin ilmeisesti sen aiheuttamia kipuja turruttaa Triptyl. Kuulinkin että nivelrikkoiset sitä syövät. Minulle ei sovi tulehduskipulääkkeet ASA-allergian vuoksi. Onnistuin silti syömään Mobicia 2018, mutta ei siitä ollut mitään apua, päinvastoin tuli vaan vatsa kipeäksi. En tiedä miksi ko. lääkettä sain, kun silloinen omalääkäri TK:ssa sanoi rtg-kuvat nähtyään ja todettuaan että "lievä alkava kuluma" polvissa, että "ei oireita selittävää". Tämän vuoksi en pitkään aikaan tajunnut että minulla on rikko, kunnes joku huomautti somessa että rikkohan se lieväkin kuluma on. Em. omalääkäri oli kyllä ihme tuuliviiri, ja ilmeisesti hänen takiaan olen ollut välillä pihalla kuin lumiukko. Hän esim. sanoi kahteen kertaan 2 v sisällä että ei reumaa, koska labroissa ei näy mitään semmoista. Sitten hän kumminkin alkoi jossain vaiheessa puhumaan että voisi olla seronegatiivinen reuma. (Tuskinpa kuitenkaan on, koska minulla ei ole nivelturvotuksia, jos ei lasketa niitä polvitaipeiden turvotuksia mitä oli syksyllä 2018 ja jotka kestivät öpaut pari kuukautta, tästä olen ymmärtänyt että olisivat olleet Bakerin kystat jotka ovat nivelrikossa yleisiä?)
Mutta kuinka sitten ollakaan, nyt kuulin (luin) somessa että joku käyttää LDN:ää nimenomaan nivelrikkoon, ja se on ainoa lääke joka häntä siinä auttaa. :o
Olisin jo ajat sitten kysynyt LDN:ää yksityiseltä, mutta pelkään että sielläkin torpataan ja tulee turhia kuluja kun lopputulos on vain löpinää ja lämmintä kättä (paitsi että nykyäänhän ei enää kätelläkään). Yliopiston Apteekki kuulema tietää ketkä lääkärit kirjoittavat ko. lääkettä, mutta he eivät saa sitä kertoa...
Ikäänkuin LDN olisi joku kamala myrkky, kun sitä on niin vaikea saada. Ihmiset sanovat netissä että se johtuu siitä että sen patentti on loppunut, ja lääkeyhtiöitä kyrsisi että heidän lääkkeitään ei osteta, jos käytettäisiin LDN:ää. Minä en noista asioista tiedä enkä niitä ymmärrä. Naivisti ajattelen että mitä väliä sillä on ostaako LDN:ää vai esim. Triptyliä? Eikö lääkeyhtiö tienaa molemmista yhtälailla? Hintakin on öpauttia sama. Tai LDN taitaa olla hivenen kalliimpi. Vähän vaikea tietää tuosta kun varsinaisesti apteekki myy vain naltreksonia antabukseksi alkoholiongelmaisille, mutta tilauksesta ko. aineesta valmistetaan tätä LDN-lääkettä jossa vaikuttavaa ainetta on siis huimasti vähemmän per tabletti. Siksi sivuvaikutuksetkaan eivät yleensä ole kovin kummoisia.
Toinen syy tietty miksi emmin on se että Triptyl useimmiten antaa hyvän unen, kun taas LDN puolestaan saattaa piristää. Vaikken halua päiväaikaan olla hajamielinen ja väsähtänyt, en kumminkaan halua valvoskellakaan öisin.
En kyllä varmaan ikinä tule ymmärtämään näitä lääkefirmojen tai toisaalta lääkäreiden kannanottoja eri lääkkeisiin.
Kun katsoin LND-lääkettä, niin melkomoisen ihmelääkkeeltähän se vaikuttaa, joten miksi niin vähän tutkimusta? Tietty saatoin osua jonnekin intoilijoiden sivulle, mutta silti jäi ihmetyttämään. Kai näissä siis jokin ylempi matikka rullaa tuotekehittelyn, valmistuksen, jakelun ja myynnin välillä.
Mutta: oma kokemukseni siitä, miten paljon helpompaa on saada masarit kuin thyroxin-lääkitys, oli kyllä aika jäätävä ja samaa olen kuullut muiltakin. Tämän kokemuksen jälkeen jäin miettimään yhden lääkärin tokaisua, että vertaapa pillerien hintaa. En oman kokemukseni perusteella väitä, että lääkärit sitä nyt ensi sijassa ajattelisivat, mutta pienesti väitän, että jos joka aamu on lääketehtaan uusista tutkimuksista tietoa spostissa, miten paljon masennusta on liikkeellä + mitä hyviä tuloksia näillä pillereillä saadaan, ei kai se ihme ole, jos väsymystä, outoja oireita jne. masentuneelta näyttää. Vasara ja naulat, siis.
T: Xante
Itseäni mietityttää että mahtavatkohan lääkkeiden käyttömääriä tilastoivat erotella lainkaan mielialalääkkeiden käyttäjiä sen mukaan millä perusteella ja mihin sairauteen lääkettä syödään. Jos jaottelua ei tehdä, niin tilastot "masennuslääkkeiden syönnistä" ovat vääristyneitä.
Kun kroonisesta kivusta kärsiviltä lukemani perusteella mielellään otetaan pois kaikki voimakkaat kipulääkkeet, niin kohta on entistäkin enemmän kipukynnyksen nostajille kysyntää. Siis useimmiten(?) mielialalääkkeille. Seuraavaksi varmaan nekin viedään, perusteena se että niitä syödään liikaa.
Uuden teorian mukaan fibromyalgia saattaisikin johtua elimistöön pesiytyneestä herpesviruksesta. Parin eri lääkeaineen kombinaatiolla fibron oireita on saatu vähentymään. Matskua löytynee vain englanniksi, vaikkapa hakusanoin "herpes fibromyalgia".
Itsellänihän ei mitään fibromaista oireilua ollut elämässäni ennen kuin sairastin vesirokon keväällä 1990. Kesällä tai syksyllä alkoi sääret särkemään sateen edellä.
Toisaalta IBS on saattanut olla lapsesta asti, muistan turvonneeni ranskanleivästä. Muuta IBS-oireilua en tosin kyllä muista, ennen kuin aikuisuudesta.
Jotenkin kamalaa, etten lainkaan tiedä, mistä lääkkeistä puhutte. Mitä te oikein syötte?
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 11, 2022, 22:15:49
Jotenkin kamalaa, etten lainkaan tiedä, mistä lääkkeistä puhutte. Mitä te oikein syötte?
Jos et ole lääkäri tai farmaseutti, ei sinun tarvitse lääkkeistä mitään tietääkään. Itsekin olisin mieluiten autuaan tietämätön, mutta kun on viisi tai kuusi autoimmuunisairautta plus etenevä nivelrikko, niin onhan se hyvä tietää mikä auttaa ja mikä ei.
Tuskasta rääkyminen tai elävältä tukehtuminen eivät ole tulevaisuuden toiveissani.
Pyydän tavallaan anteeksi ihmisiltä, joilla on oikeasti jotain vaivoja, mutta en heiltä joilla on itseaihautettuja elintaso/elämäntapavaivoja.
Ei lääkitys elintapavaivoihin ole se oikea ratkaisu, vaan elintapojen muuttaminen. Jos diabetes2 sinua uhkaa, laihduta ja syö terveellisemmin. Liiku telkkusi ulkopuolella.
Jos sinulle lääkäri kertoo maksa/munuaisongelmia, muuta ruokavaliotasi ja lisää liikuntaa, laihduta. Se alkoholi myös...!
Et sinä tarvitse lääkäriä, etkä lääkkeitä, sinä tarvitset elämäntapamuutosta.
On ongelmien väistämistä hoitaa elämäntapaongelmia lääkkeillä, kun monesti useat ongelmat voitaisiin hoitaa elämäntavan parantamisella. Omalla toiminnalla, ilman lääkitystä.
Ylipaino ja liikunnanpuute ja alkoholinkäyttö lienevät suurimpia seniori-ikäisten terveysongelmia.
Ei ole henkilökohtaista ketään kohden, puhun yleistäen suomalaisista.
Minusta on aika huvittavan hassua, että Toope, joka yönsä viettää täällä rälläten tulee keskustelemaan terveydestä kahden naisen kanssa, joista kummallakin on terveelliset elämäntavat. Toope ei ole viesteissään maininnut edes kävelyretkiä, saati muuta liikuntaa, ruokavalionsa kuulostaa rasva- ja lihavoittoiselta ja se alko, se alko!
Toopelle tiedoksi, että yksi todella tarpeellinen terveystekijä on kunnollinen yöuni. Kehotan kokeilemaan.
T: Xante
Fibromyalgia on sairaus josta helpoiten alan luennoimaan, kun se minua eniten rassaa. Nythän on niin että kaikille fibrootikoille sanotaan heti ensimmäiseksi että pitää laihduttaa, sekä liikkua, kun liike on lääke. Unohtuu että meitä on semmoisia fibrootikkoja joilla ei ole todellakaan mistään ylipainosta minkäänlaista pienintäkään pelkoa, kun tämän sairauden sairastajissa on joltisenkin paljon tunnollisia ylisuorittajia... Joten liikuntaa on kyllä tullut harrastettua, ja joskus saattaa olla joidenkin kohdalla että jopa liikaakin. Itse häilyn siinä sopivan ja liiallisen välimaastossa. Siitä on hyvin helppo humpsahtaa sinne liiallisen puolelle, mitä olen joutunut tässä reilun 3 v sisään kantapään kautta oppimaan. Eikä se oppi ole vieläkään mennyt perille. Inhoan kaikenlaista pientä pipertelyä että esim. köpötellään tuolla pihalla joku 500 m ja se oli siinä. Kyllähän sitä nyt ainakin 3 km kerralla pitää teputella. Mielellään se 10 km, kun satuin näet joskus lukemaan jostain 80+ papparaisesta joka kävelee oman sanomansa mukaan joka päivä 10 km.
Monet fibrootikot päätyvät siihen näkemykseen että he eivät lääkkeitä syö. Osa ei ole syönyt missään välissä, osa tulee siihen tulokseen että sivuvaikutukset ovat liialliset, tai saatu hyöty liian vähäinen. Ymmärrän heitä, mutta itse nyt toistaiseksi katson että juuri saadakseni liikkua mieleiselläni tavalla ja mieleisessäni määrin, minulla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kun nappailla nappia, ettei käy niin että sporttipäivän tai -illan päätteeksi olen niin paskana että sillä viikolla ei sitten enää liikutakaan. Eli käytän siis kipukynnyksen nostajaa. Jotkut käyttävät särkylääkkeitä. Minulle ne eivät herkän ruoansulatussysteemin vuoksi oikein käy. Osa allergiankaan takia.
Enivei, en oikein jaksa uskoa että tässä meidän foorumilla juurikaan ylipainoisia tuoleillaan monitorin äärellä notkuu. Eiköhän ne ole siellä online-videopelipuolella nämä obeesit veikkoset.
https://yle.fi/uutiset/3-12330551
Hoitovaihtoehdot käyvät vähiin, jos ihminen sairastaa suolistosyöpää ja kuuluu siihen viiden prosentin joukkoon, joka saa vakavia sydänoireita hoidoissa tyypillisesti käytettävistä lääkkeistä.
Tähän ongelmaan Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) syöpätautien apulaisylilääkäri, syöpätutkija Pia Österlund, yhdessä yhdeksän muun suomalaislääkärin kanssa lähtivät viitisen vuotta sitten etsimään ratkaisua.
Nyt ratkaisu on löytynyt.
Vastaukseksi haasteeseen on kehitetty Teysuno-lääke, joka estää syövän uusiutumista sekä pienentää kasvaimia, kuitenkaan aiheuttamatta sydänhaittoja, muuta kuin äärimmäisen harvoin.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 12, 2022, 08:33:08
Minusta on aika huvittavan hassua, että Toope, joka yönsä viettää täällä rälläten tulee keskustelemaan terveydestä kahden naisen kanssa, joista kummallakin on terveelliset elämäntavat. Toope ei ole viesteissään maininnut edes kävelyretkiä, saati muuta liikuntaa, ruokavalionsa kuulostaa rasva- ja lihavoittoiselta ja se alko, se alko!
Toopelle tiedoksi, että yksi todella tarpeellinen terveystekijä on kunnollinen yöuni. Kehotan kokeilemaan...
Vuorotyöntekijänä kunnon yöuni ei aina ole saavutettavissa. Siksi otan päikkäreitä.
Kai tiedät sen Xantippa, että yhteiskuntaa pyöritetään sinunkin nukkumisaikoina?
https://tieku.fi/ihminen/aivot/paansarkylaake-saa-sinut-ottamaan-riskeja
Parasetamolia on monissa kipulääkkeissä. Tuoreessa Yhdysvalloissa tehdyssä Ohion valtionyliopiston tutkimuksessa todetaan, että parasetamoli ei ainoastaan vaimenna kipua, vaan se lisää myös haluja ottaa riskejä.
Kokeeseen osallistui 500 henkilöä, joista puolet sai parasetamolia suositellun annoksen, toinen puoli sai lumelääkettä. Seuraavaksi henkilöiden riskiottohaluja mitattiin tunnin ajan.
Koehenkilöitä pyydettiin puhaltamaan palloon, jotta he saisivat rahaa. Mitä enemmän he puhalsivat, sitä enemmän rahaa he saivat, mutta jos pallo puhkesi, he eivät saaneet voittoaan. Kokeessa kävi ilmi, että henkilöt, jotka olivat saaneet parasetamolia, puhalsivat palloon muita innokkaammin.
Valmiimpia laittamaan kaiken peliin
Kyselytutkimuksessa selvisi myös, että kipulääke sai koehenkilöt suorittamaan pelottavia tehtäviä, kuten benjihyppyjä. Sama suhtautuminen ilmeni siinä, miten henkilöt olivat valmiita laittamaan koko omaisuutensa peliin, kun he löivät vetoa jonkin hevosen puolesta.
Tutkijat arvelevat, että ilmiöllä voi olla myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä parasetamoli on yleinen kipulääke. Monet yrittävät lievittää koronaoireita parasetamolilla, ja se on huono juttu, jos he samalla aliarvioivat riskin, että he tartuttavat muita.
Nyt kun olen saanut ensimmäisen joka päivä otettavan lääkärin määräämän lääkkeen, niin ihmettelin pillerin kokoa. Lääke on pakattu läpipainolevyyn, joka yleensä on ihan näppärä, mutta minkä tautisen tähden tuo pilleri on niin pieni, vain nuppineulanpään kokoinen? Se on tuskastuttavan vaikea painaa esiin, kun sitä joutuu kynnellä painamaan. Peukunpäällä painamien ei onnistu, kun sillä ei saa kohdistettua painetta pillerin kohdalle. Ja, kun pilleri olisi otettavissa sieltä kuopastaan, niin nakkisormilla se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Olen nyt tämän parin kuukauden aikana iltasella muutaman kerran kontannut pitkin keittiön lattia ja etsinyt pudonnutta pilleriäni.
Miksihän siihen ei ole laitettu jotain sidosaineita sen verran, että lääke olisi helpompi käsitellä?
Sen tajuan kyllä että joskus lääkeainetta on paljon ja tabletti on sen vuoksi iso ja sille ei juurikaan voi mitään. Mutta luulisi että pientä voisi edes hiukan kasvattaa.
^
Kyselin tuota asiantuntijoilta ja sieltäkään ei tullut oikein muuta selitystä, kuin että on helppo niellä.
Itse asiassa reseptini oli kirjoitettu toisen firman lääkkeelle, mutta se vaihdettiin apteekissa halvempaan. Reseptin mukainen olisi ollut isompi, joten seuraavan kerran kiellän vaihtamasta. Hintaero on kuitenkin niin mitätön, että sen olen valmis maksamaan siitä, että lääkettä on helpompi käsitellä. Sadan kappaleen satsi maksoi noin 5,40, joten hintaero pyörinee vain korkeintaan kymmenissä senteissä.
Kolmannen firman tabletti on sitten jo 7mm halkaisijaltaan, joten valinnanvaraa riittää ihan samasta lääkkeestä.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 12, 2022, 11:35:16
Valmiimpia laittamaan kaiken peliin
Kyselytutkimuksessa selvisi myös, että kipulääke sai koehenkilöt suorittamaan pelottavia tehtäviä, kuten benjihyppyjä. Sama suhtautuminen ilmeni siinä, miten henkilöt olivat valmiita laittamaan koko omaisuutensa peliin, kun he löivät vetoa jonkin hevosen puolesta.
Sehän on sitten sopivaa armeijalle sodassa, uutta "uhkarohkeus-Pervitiiniä" sissihommiin joihin pelokkailla ei ole rahkeita. ;D
Meinasin purskahtaa nauruun eilen bussissa, kun aloin miettimään tuota että parasetamolia otettuaan lähtisi loikkimaan benji-hyppyjä. Meinaan jos otan sitä kuukautiskipuun, niin eihän se edes auta kunnolla, ja viimeinen asia mitä sen sortin kivuissa tekisi mieli tehdä, olisi benji-hypellä (en tosin muutenkaan hyppisi, sillä pelkäisin verkkokalvojen irtoamista). Para ei auta minulla kunnolla kuin ehkä päänsärkyyn, eikä sekään aina 100 % taattua ole. Sensijaan se on taattua, että jonkin ajan päästä sitä käytettyäni ärtyy vatsa. Voin mennä useampikin päivä, mutta kyllä se sieltä löytyy, se vatsavaiva.
***
Antepsin taitaa olla kookkain tabu jota minulle on tullut vastaan. Jos se takertuu kurkkuun, vaikka ottaakin sen veden kanssa, niin siinä on sentään se hyvä puoli että se hajoaa varsin nopeasti. Jokin täsmälleen samankokoinen tabletti magnesiumia sensijaan on meinannut jokusenkin kerran jäädä poikittain kurkkuun. Harvemmin enää viitsinkään ostaa moista kammotusta, vaan suosin pureskeltavia magnesiumtuotteita. Niissä tosin on se huono puoli että jäävät maistumaan suuhun, ja pitäisi aina syödä jotain perään, vaikka oli jo miten myöhäinen ilta.
Pikkuruisimpia tabletteja puolestaan edustavat Desloratadin(* (antihistamiini) ja Triptyl (kipukynnyksen kohottaja). Koska fibromyalgia aiheuttaa ajoittain kömpelyyttä, niin rähmänäpillä on työtä että pysyy ne tabut hyppysissä, eikä lentele ympäri kämppää. Yhdestä B-vitamiini purkista tosin lentelee kama hittoon ihan ilman että itse sössin mitenkään. Kun vain repäisee kannen auki, niin kyllä lähtee. Jos ei muista varoa.
*) Tai Desloratadine, riippuen miltä firmalta ne apteekissa kulloinkin pakettia eteen paiskaavat.
Toivon, rukoilen ja ruikutan, että yhteistyöni Triptylin kanssa voi päättyä. Eli että saan LDN-lääkityksen, ja siitä on jopa apua.
3,5 v käyttöä ja nykyään pääasiassa menee polvien takia, kun ei vatsa kestä mitään muutakaan. (Itseasiassa polvien nivelrikosta kärsivä tätini juuri mainitsi saaneensa olikos se peräti vatsahaavan särkylääkkeiden takia.) Polvien kipuihin Triptyl auttaa ehkä 30 - 95 % verran, miten nyt milloinkin. Jos on kivuttomampaa, eihän sitä ikinä voi olla täysin varma että se on lääkkeen ansiota. Sinne tänne seikkailevien fibrokipujen kanssa on ehkä huonommat prossat. Mutta nämä seikkailevat kivut ovat sellaisia että niitä nyt tulee ja menee, ja niiden kanssa ehkä pystyisi elämään ilman lääkkeitäkin. Monet valitsevat sen vaihtoehdon.
Viime syksynä lehahtanut vulvodynia ei ole kyllä millään tavalla tokeentunut Triptylin vuoksi, ja sitä lääkettähän siihen nimenomaan syödään. Välillä jo helpotti, nyt en taas osaa sanoa. Tällä hetkellä vaikuttaisi vähän siltä että olenkin jälleen kerran saanut ovulaation (vaikka luulin niiden jo loppuneen), ja se vaihe kk-kierrosta yleensä vd-kipuja lietsoo.
Vuosien varrella olen syönyt Triptyliä 0 tai 25 tai 50 mg per päivä. Muutamia satunnaisia kertoja on ollut että 75 mg. Nämä voinee laskea yhden käden sormilla. Jotkut väittävät että kipukynnyksen nostajan kanssa "vähempi on enempi", eli ilmeisesti tämä 25 mg (tai jopa 10 mg) pitäisi soveltua parhaiten, mutta itselläni se ei kyllä välillä ole tehnyt oikein mitään ja 50 mg on tehonnut paremmin.
Alan kuitenkin olemaan totaalisen poikki jatkuvan töttöröö-olon kanssa. Ja nyt olen alkanut vahvemmin epäillä että tyylini syödä lääkettä öpaut joka toinen päivä aiheuttaa kuvotusta, josta olen vaihtelevasti kärsinyt aika-ajoin. Ensimmäisen kerran syksyllä 2020, sitten silloin tahi tällöin. Nyt taas siten että kun torstai-iltana otin 50 mg, lauantai- ja sunnuntaiaamu olivat karmeat. Hellitti aamupäivän mittaan kyllä. Ihan viimeksi otin torstai-iltana ja eilen olo ihan ok, mutta tämä kuluva aamu taas on ällöttävä. Eli näyttäisi siltä että lääkkeen ottoillan jälkeinen päivä on päivä jolloin on ok olo, mutta tokkurainen ja väsähtänyt, eikä oikein mikään kiinnosta. Sitten kun olen ottamatta lääkettä, seuraava päivä onkin aivan perseestä.
Joka päivä en Triptyliä ota, koska en halua kokoajan olla tillintallin, plus pelkään että menee tehot. Eikä ummetuskaan mitään ratkiriemukasta ole.
Sydämentykyttelyä nykyään alvariinsa, mutta siitä nyt erinomaisen vaikea ottaa selko, kun kuuluu ilmeisesti vaihdevuosioireisiin sekin.
Somessa useampi on ollut sitä mieltä että koska LDN:n patentti on umpeutunut ja lääke on "liian halpa", lääkärit ovat penseitä määräämään sitä, koska ko. lääkkeellä ei pahemmin tienaa. En ole koskaan oikein hoksannut että mitä se lääkäri mitenkään liittyy lääkkeisiin, ei kai hänelle nyt jotain osinkoa makseta sen mukaan mitä lääkettä määrää. Mutta kuulema esim. lääkärin ei hyödytä luennoida LDN:stä. Ja olletikin ne luentomatkat ovat lääkeyhtiöiden sponssaamia. Kai tässä muutakin hänkipänkiä on, minä en tiedä enkä ole perehtynyt.
Jotkut ovat vahvasti sitä mieltä että mitään lääkettä ei saisi käyttää käyttöalueensa ulkopuolella. Tämähän pahimmillaan johtaisi mm. siihen että aspiriinia ei saa ottaa sydänkohtauksen tullen, koska ei sitä siihen alunperin oltu tarkoitettu. Eikä Triptyl, jota nykyään käytetään mm. hermokipuihin, ollut alunperin sellaisiin tarkoitettu.
Minkä ihmeen takia käyttöaluetta ei saisi laajentaa? Minkä takia se joidenkin lääkkeiden kohdalla luonnistuu, mutta joidenkin kohdalla tulee seinä vastaan?
Uumoilen että yksi syy LDN:n vastustukseen on usko että se teoria jolle sen käyttö perustuu, on väärä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieniannoksinen_naltreksoni
LDN:ää pidetään usein immunostimulanttina, joten sen käyttö autoimmuunisairauksissa voi vaikuttaa nurinkuriselta, jopa vaaralliselta. Takana on kuitenkin rationaalinen teoria, jonka mukaan autoimmuunisairauksissa kyse ei olekaan immuunijärjestelmän liikatoiminnasta kuten aiemmin oletettiin, vaan enemmänkin vajaatoiminnasta, joka sekoittaa immuunijärjestelmän toimintaa. Tämä teoria on saamassa jalansijaa tieteellisessä yhteisössä ja sitä tukee myös LDN:n soveltuvuus kyseisten sairauksien hoitoon.
Nykynäkemyksen mukaan allergioissa on kyse siitä että keho hyökkää raivolla harmittomia ärsykkeitä vastaan. Esim. allergisessa astmassa keho luulee siitepölyhiukkasia taudinaiheuttajiksi, bakteereiksi. Joten rähinä päälle.
Ajattelin itse noin vuosien ajan, mutta tänään pälkähtikin päähäni että jos on niin että (allergisessa) astmassa keho ylireagoi väärään asiaan tahi tahoon, niin minkä ihmeen takia se vaikuttaa alireagoivan siihen tahoon johon sen pitäisi reagoida? Kun vähänkin seuraan astmakollegoiden juttuja somessa, niin kyllähän siellä ollaan räkätaudeissa ja milloin missäkin hengitystieinfektioissa tavan takaa. Kyllä on naurettava keho, jos hyökkää vaikkapa koivun siitepölyä vastaan, mutta sitten kun tulee taas joku lukemattomista hengitysteiden kautta tarttuvista taudeista, niin ihan ollaan tumput suorina eikä tehdä mitään.
Mihin se mukamas sairaalloisen vahva puolustusreaktio tuolloin hokkuspokkus katoaa?
Itselläni ei ole ollut mitenkään läjäpäin räkätauteja. Saattaa mennä aina useampikin vuosi ettei ole edes pientä kuumetta. Sitten tulee jotain vuosia että on useampi tauti vuoden sisällä. Mutta ei välttämättä sentään viittäkään, mikä kuitenkin olisi kuulema vielä normaalia. Joten lähinnä ihmettelen tätä asiaa vähän kuin "toisten puolesta".
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 19, 2022, 09:28:15
Somessa useampi on ollut sitä mieltä että koska LDN:n patentti on umpeutunut ja lääke on "liian halpa", lääkärit ovat penseitä määräämään sitä, koska ko. lääkkeellä ei pahemmin tienaa. En ole koskaan oikein hoksannut että mitä se lääkäri mitenkään liittyy lääkkeisiin, ei kai hänelle nyt jotain osinkoa makseta sen mukaan mitä lääkettä määrää. Mutta kuulema esim. lääkärin ei hyödytä luennoida LDN:stä. Ja olletikin ne luentomatkat ovat lääkeyhtiöiden sponssaamia. Kai tässä muutakin hänkipänkiä on, minä en tiedä enkä ole perehtynyt.
Jotkut ovat vahvasti sitä mieltä että mitään lääkettä ei saisi käyttää käyttöalueensa ulkopuolella. Tämähän pahimmillaan johtaisi mm. siihen että aspiriinia ei saa ottaa sydänkohtauksen tullen, koska ei sitä siihen alunperin oltu tarkoitettu. Eikä Triptyl, jota nykyään käytetään mm. hermokipuihin, ollut alunperin sellaisiin tarkoitettu.
Minkä ihmeen takia käyttöaluetta ei saisi laajentaa? Minkä takia se joidenkin lääkkeiden kohdalla luonnistuu, mutta joidenkin kohdalla tulee seinä vastaan?
Uumoilen että yksi syy LDN:n vastustukseen on usko että se teoria jolle sen käyttö perustuu, on väärä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieniannoksinen_naltreksoni
LDN:ää pidetään usein immunostimulanttina, joten sen käyttö autoimmuunisairauksissa voi vaikuttaa nurinkuriselta, jopa vaaralliselta. Takana on kuitenkin rationaalinen teoria, jonka mukaan autoimmuunisairauksissa kyse ei olekaan immuunijärjestelmän liikatoiminnasta kuten aiemmin oletettiin, vaan enemmänkin vajaatoiminnasta, joka sekoittaa immuunijärjestelmän toimintaa. Tämä teoria on saamassa jalansijaa tieteellisessä yhteisössä ja sitä tukee myös LDN:n soveltuvuus kyseisten sairauksien hoitoon.
Nykynäkemyksen mukaan allergioissa on kyse siitä että keho hyökkää raivolla harmittomia ärsykkeitä vastaan. Esim. allergisessa astmassa keho luulee siitepölyhiukkasia taudinaiheuttajiksi, bakteereiksi. Joten rähinä päälle.
Ajattelin itse noin vuosien ajan, mutta tänään pälkähtikin päähäni että jos on niin että (allergisessa) astmassa keho ylireagoi väärään asiaan tahi tahoon, niin minkä ihmeen takia se vaikuttaa alireagoivan siihen tahoon johon sen pitäisi reagoida? Kun vähänkin seuraan astmakollegoiden juttuja somessa, niin kyllähän siellä ollaan räkätaudeissa ja milloin missäkin hengitystieinfektioissa tavan takaa. Kyllä on naurettava keho, jos hyökkää vaikkapa koivun siitepölyä vastaan, mutta sitten kun tulee taas joku lukemattomista hengitysteiden kautta tarttuvista taudeista, niin ihan ollaan tumput suorina eikä tehdä mitään.
Mihin se mukamas sairaalloisen vahva puolustusreaktio tuolloin hokkuspokkus katoaa?
Itselläni ei ole ollut mitenkään läjäpäin räkätauteja. Saattaa mennä aina useampikin vuosi ettei ole edes pientä kuumetta. Sitten tulee jotain vuosia että on useampi tauti vuoden sisällä. Mutta ei välttämättä sentään viittäkään, mikä kuitenkin olisi kuulema vielä normaalia. Joten lähinnä ihmettelen tätä asiaa vähän kuin "toisten puolesta".
Tuo on kyllä kokonaisuutena himputin vaikea selvittää mitenkään täydellisesti.
Ei siis taida olla täydellisiä tietoja ja tutkimuksia kellään.
Mutta sanotaan nyt jotain sentään- eli vaikka immuunipuolustus reakoi siitepölyihin niitä torjuakseen on aiheuttaja erilainen mekanismi- eli siitepölyyn solut suoltavat lähinnä histamiinia ja monet allergiat syntyvät siitä- sitten on monia muita torjuntajuttuja joita elimistöllä on käytössään- eikä siitepölyt taida lisätä vasta-aineita esimerkiksi- joita t- valkosolut tuottavat.
Hyvä uutinen niille, jotka tarvitsevat pikaista helpotusta lääkkeen muodossa
Asento vaikuttaa lääkkeen tehoon: tabletti liukenee nopeimmin oikealla kyljellä maaten (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009055449.html) (HS vapaasti luettavissa)
---
LÄÄKEAINEEN pitää yleensä päästä suolistoon asti tehotakseen. Tabletti kannattaa siis ohjata suoraa päätä mahalaukun alaosaan, josta sillä on lyhyt matka pohjukaissuoleen.
Temppu onnistuu parhaiten ottamalla lääke oikealla kyljellä maaten. Silloin tabletti hajoaa ja sen sisältö vapautuu yli kaksi kertaa nopeammin kuin pystyasennossa nieltynä.
Hitaimmin lääke mallinnuksen mukaan liukenee, jos se otetaan vasemmalla kyljellä maaten. Liukenemiseen kuluu silloin sata minuuttia, kun pystyssä tai selällään otettuna aikaa kuluu 23 minuuttia. Oikealla kylkimakuulla liukeneminen tapahtui jo kymmenessä minuutissa.
"Vanhuksille tai vuoteen omana oleville voi olla valtava merkitys sillä, nauttiiko lääkkeen oikealla vai vasemmalla kyljellään", virtausfysiikkaa tutkiva Mittal sanoo.
---
Tuota olen joskus ihmetellyt, kun kipulääke välillä tuntuu tehoavan ihmeen nopeasti ja joskus taas aikaa kuluu niin, että mietin, että pitäisikö ottaa toinen vielä perään. Olen kuitenkin aikani kärvistellyt ja onhan se helpotus lopulta tullut joko lääkkeestä tai sitten aika teki tehtävänsä.
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - lokakuu 06, 2022, 09:30:17
Sitten tällaista:
Minulla oli jonkun aikaa sitten allergia ihossa (kun laiton uimahalliavaimen kumirenkaan kanssa nilkkani, alkoi ihoni ärtymään kyseessä olevasta nilkassa).
Sitten huomasin, että oli allergia ihottumaa (olen ottanut aina kesällä allergialääkettä - kuten vieläkin).
Toki syön yhä edelleen magnesiumtabletteja B12 jaB3 sekä rustoihin vaikuttavia pillereitä.
Onneksi ainakin kumiallergia on selätetty allergialääkkeillä (2 tablettia päivässä).
Muisto Keijo Kullervo
OFF TOPIC.
Allergialääkkeet eivät ole ravintolisiä, vaan lääkkeitä. (Lis. tämä kommentti ja siitä lähtenyt rönsy esiintyi alunperin Ravintolisät... -ketjussa.)
En ole vuosiin käynyt uimassa, mutta hyvä, että kerroit kumiallergiasta. Mullekin voisivat nuo nilkkarenkaat tätä nykyä aiheuttaa ihottumaa, kun luonnonkumiallergia/lateksi/laastariallergia on vaan pahentunut mitä enemmän on joutunut käyttämään kumihanskoja, haavateippejä, laastareit jne.. Ei varmaan ole uimahallin kassalla kumittomia lenksuja, jos kysyisi?
Retkeily- ja melontatarvikeliikkeistä saa pieniä vesitiiviitä kännykkäpussukoita, jotka laitetaan roikkumaan kaulaan meloessa. Ehkä semmoisen voisi virittää nilkkaankin siitä narusta? Tai parempi olisi, jos voisi virittää sen toisen olan yli, vinosti vartaloa vasten. Kaulasta voisi pudota, olla tiellä tai tarttua kelluviin köysiin tms..
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 06, 2022, 12:28:14
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 06, 2022, 11:07:49
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 06, 2022, 09:40:43
Jos pystyy, olisi kyllä mielestäni parempi vältellä allergeenia, kun popsia antihistamiinia kuin sisupastilleja. Tiedän ihmisen joka söi antihistamiinia (siis allergialääkettä) turhaan. Hän pelkäsi niin paljon allergista reaktiota, että söi kaiken varalta lääkettä. Kuulema lääkäri totesi että hänellä on kutistunut munuainen, ja syy oli kuulema tuo antihistamiinien syönti.
(Itse en pysty välttelemään lepän, koivun ja heinien siitepölyjä, enkä homeitiöitä.)
Lääkärikö todella tuollaisen väitteen on esittänyt- no lääkärit kyllä voivat esittää mitä hyvänsä ja ehkä heitäkin uskotaan.
Antihistamiinin vaikutus perustuu siihen, että ne "estävät histamiinin vaikutusta- kovin suora johtopäätös ei liene niiden elimiä kutistavasta vaikutuksesta olevan näyttöä.
Histamiinin vaikutuksesta löytyy kyllä tietoa vaikka guuggelista- "histamiini"
Turhaan ei kyllä kannata mitään lääkettä syödä- rahanmeno ainakin on varmaa.
Lääkäri kuulema. Mikäli lääkärin tavannut ihminen ei sepitellyt satuja päästään. Mutta miksipä joku keksisi semmoisen valeen jossa häntä on soimattu haitallisesta toiminnasta...?
Toki muutaman omalle kohdalle osuneen lääkärin lätinät ovat olleet sitä sorttia että ei lääkäriäkään aina kannata satasella uskoa.
Wikipedian mukaan antihistamiineja ei suositella mm. joidenkin muiden lääkkeiden kanssa, tai jos on esim. sydän-, munuais- tai maksasairaus, tai epilepsia. Lasten (vanhempien) ja raskaanaolevienkin kannattaa konsultoida lääkäriä ennen antihistamiinien ottamista. Jos on yli 65-vuotias, vaikutuksia ei kovin tarkasti tunneta, joten ehkä kannattaisi välttää ainakin turhaa antihistamiinin käyttöä, niin kuin kaikkia turhia lääkkeitä muutenkin kannattaa välttää.
https://en.wikipedia.org/wiki/Antihistamine
In 2020, the UK National Health Service wrote that "most people can safely take antihistamines" but that "some antihistamines may not be suitable" for young children, the pregnant or breastfeeding, for those taking other medicines, or people with conditions "such as heart disease, liver disease, kidney disease or epilepsy".[26]
Most studies of antihistamines reported on people who are younger, so the effects on people over age 65 are not as well understood.[1] Older people are more likely to experience drowsiness from antihistamine use than younger people.[1] Also, most of the research has been on caucasians and other ethnic groups are not as represented in the research.[1] The evidence does not report how antihistamines affect women differently than men.[1] Different studies have reported on antihistamine use in children, with various studies finding evidence that certain antihistamines could be used by children 2 years of age, and other drugs being safer for younger or older children.[1]
Kaivelin tuota munuaisen kutistumista enkä vähällä penkomisella löytänyt yhteyttä antihistamiiniin. Yllättäen kyllä antihistamiinillakin on melkoisia sivuvaikutuksia, mutta nämä ovat harvinaisia tai erittäin harvinaisia. Munuaissairautta potevalle kaikki antihistamiinit ei taida sopia, sillä joissain oli tästä erikseen maininta, että annoskokoa olisi ehkä muutettava.
Munuaisen kutistumisesta löytyi maininta https://www.duodecimlehti.fi/duo95450 mutta samassa artikkelissa ei ole mainintaa antihistamiinista sairauden syynä.
Minusta se juttu on kyllä joko väärinymmärrys tai sitten keksittyä draaman tehostetta.
Ainakaan uimahallin nilkkarenkaan takia ei antihistamiinia kannata nappailla, kun avaimen voi kiinnittää muutenkin.
Lisää ideoita:
- Hakaneulalla kiinni uimahousuun.
- Uimahousujen vyötärönaruun housujen ulkopuolelle. (Tai naisilla vyötäisille kiinnitettävään ylimääräiseen naruun.)
- Leksu ja avain minigrippussiin, joka suljetaan niin, ettei jää ilmaa. Ja minigrippussi sujautetaan uimahousun sisälle.
Piilevät munuaisviat ja maksaviat eivät kai ole kovin harvinaisia, joten kannattanee pyytää lähete munuais- ja maksakokeet (eli käytännössä pieni verenkuva) lääkäriltä.
Ilmeisesti ainakin jotkin antihistamiinit voivat olla myrkyllisiä munuaisille ja maksalle (kidneytoxic), varsinkin jos niissä on ennestään häikkää.
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 06, 2022, 12:45:57
Kaivelin tuota munuaisen kutistumista enkä vähällä penkomisella löytänyt yhteyttä antihistamiiniin. Yllättäen kyllä antihistamiinillakin on melkoisia sivuvaikutuksia, mutta nämä ovat harvinaisia tai erittäin harvinaisia. Munuaissairautta potevalle kaikki antihistamiinit ei taida sopia, sillä joissain oli tästä erikseen maininta, että annoskokoa olisi ehkä muutettava.
Munuaisen kutistumisesta löytyi maininta https://www.duodecimlehti.fi/duo95450 mutta samassa artikkelissa ei ole mainintaa antihistamiinista sairauden syynä.
Minusta se juttu on kyllä joko väärinymmärrys tai sitten keksittyä draaman tehostetta.
Ei voi tietää. Kerroin vain mitä kuulin. En ole enää tämän kutistuneen munuaisen (tai väitetyn sellaisen) omistajan kanssa tekemisissä, joten ei voi laittaa häntä 3. asteen kuulusteluun. :P
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 06, 2022, 12:52:06
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 06, 2022, 12:45:57
Kaivelin tuota munuaisen kutistumista enkä vähällä penkomisella löytänyt yhteyttä antihistamiiniin. Yllättäen kyllä antihistamiinillakin on melkoisia sivuvaikutuksia, mutta nämä ovat harvinaisia tai erittäin harvinaisia. Munuaissairautta potevalle kaikki antihistamiinit ei taida sopia, sillä joissain oli tästä erikseen maininta, että annoskokoa olisi ehkä muutettava.
Munuaisen kutistumisesta löytyi maininta https://www.duodecimlehti.fi/duo95450 mutta samassa artikkelissa ei ole mainintaa antihistamiinista sairauden syynä.
Minusta se juttu on kyllä joko väärinymmärrys tai sitten keksittyä draaman tehostetta.
Ei voi tietää. Kerroin vain mitä kuulin. En ole enää tämän kutistuneen munuaisen (tai väitetyn sellaisen) omistajan kanssa tekemisissä, joten ei voi laittaa häntä 3. asteen kuulusteluun. :P
Tuo kutistuminen tuntuu (en ole lääkäri) erikoiselta, koska yleisesti kovalle rasitukselle joutuvat elimet tuppaavat mieluummin laajenemaan. Esim. keuhkolaajentuma, sydämenlaajentuma, rasvamaksa jne.
Toisaalta, jotkut ovat alkkomaholia juomalla liuottaneet aivonsa herneen kokoisiksi.
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 05, 2022, 13:24:42
Hyvä uutinen niille, jotka tarvitsevat pikaista helpotusta lääkkeen muodossa
Asento vaikuttaa lääkkeen tehoon: tabletti liukenee nopeimmin oikealla kyljellä maaten (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009055449.html) (HS vapaasti luettavissa)
---
LÄÄKEAINEEN pitää yleensä päästä suolistoon asti tehotakseen. Tabletti kannattaa siis ohjata suoraa päätä mahalaukun alaosaan, josta sillä on lyhyt matka pohjukaissuoleen.
Temppu onnistuu parhaiten ottamalla lääke oikealla kyljellä maaten. Silloin tabletti hajoaa ja sen sisältö vapautuu yli kaksi kertaa nopeammin kuin pystyasennossa nieltynä.
Hitaimmin lääke mallinnuksen mukaan liukenee, jos se otetaan vasemmalla kyljellä maaten. Liukenemiseen kuluu silloin sata minuuttia, kun pystyssä tai selällään otettuna aikaa kuluu 23 minuuttia. Oikealla kylkimakuulla liukeneminen tapahtui jo kymmenessä minuutissa.
"Vanhuksille tai vuoteen omana oleville voi olla valtava merkitys sillä, nauttiiko lääkkeen oikealla vai vasemmalla kyljellään", virtausfysiikkaa tutkiva Mittal sanoo.
---
Tuota olen joskus ihmetellyt, kun kipulääke välillä tuntuu tehoavan ihmeen nopeasti ja joskus taas aikaa kuluu niin, että mietin, että pitäisikö ottaa toinen vielä perään. Olen kuitenkin aikani kärvistellyt ja onhan se helpotus lopulta tullut joko lääkkeestä tai sitten aika teki tehtävänsä.
Eli tavallisesta Panadolista tulee nopea (ja halpa) Panadol "Zapp" kun ottamisen jälkeen menee oikealle kyljelleen. ;D
Minä olen välttänyt makuulle menoa noin 2 minuuttia ottamisen jälkeen jotta tabletti ehtii ruokatorvesta mahaan, oli lääke mikä tahansa.
Sain joskus ammoisina aikoina Buranasta tai jostain sen tapaisesta lääkkeestä urtikariareaktion, ja päättelin että olen aspiriinin sukuisille tulehduskipulääkkeille allerginen, eli on siis ns. ASA-allergia. Kuitenkaan Mobicista en 2018 saanut allergista reaktiota, vaikka sen oheislappusessa oli moinen mahdollisuus mainittu. Vaikka lääkäri väitti ettei rtg-kuvissa polvikipua selittävää (lievät alkavat kulumat), hän jostain syystä kuitenkin määräsi tuon Mobicin, joka osoittautui nivelrikkolääkkeeksi. Mitään apua en kuitenkaan muista siitä saaneeni. Ehkä siksi että suurimpana ongelmana tuolloin olivat Bakerin kystat. Ja fibro (kuten aina).
Olin jossain vaiheessa vuosia kokonaan ilman särkylääkkeitä, koska saan parasetamolistakin vatsavaivoja (en välittömästi, vaan myöhemmin). Kärsin hammasta purren kovimmatkin kuukautiskivut. Sittemmin olen tullut siihen tulokseen etten jaksa itseäni rääkätä, ja kun vatsa on vaikeana (refluksi?) tuon tuostakin kumminkin (koska käytän astmalääkettä), niin sama se. Olen siis sittemmin käyttänyt parasetamolia päänsärkyyn ja kuukautiskipuun. Jälkimmäiseen se ei kyllä kovin usein tepsi.
Nyt sitten vasta(?) saan kuulla että olisi tämmöinenkin särkylääke kuin naprokseeni? Olen toki saattanut siitä kuullakin, mutta dissannut senkin närästyksen mahdollisuuden vuoksi.
https://www.is.fi/terveys/art-2000009219834.html
Naprokseenia käytetään samalla tavalla kuin muita tulehduskipulääkkeitä kivun oireenmukaiseen hoitoon ja kuumeen alentamiseen. Naprokseeni on pitkävaikutteinen, ja sen käytöstä on tarpeen kysyä apteekkihenkilökunnalta lisäneuvoja.
En minä siitä kyllä mitä ASA-allergian uhkaa löytänyt. Joten miksei sitä sitten markkinoida tulehduskipulääkeallergisille? Muistan vain jostain kuulleeni ettei ole olemassa mitään tulehduskipulääkettä joka sopisi ASA-allergiselle. Että kärsi ja kestä...
https://www.yliopistonapteekki.fi/pronaxen-250-mg-tabletti-10-fol-58466
Ilman reseptiä hammas- ja päänsäryn, kuukautiskipujen, tuki- ja liikuntaelimistön kipujen sekä kuumeen hoito. Reseptillä lisäksi nivelreuman ja muiden reumatautien, nivelrikon ja kihdin hoito, vammojen ja suurten hammasleikkausten yms. jälkihoito, runsaiden kuukautisten ja kierukan aiheuttaman liian runsaan kuukautisvuodon hoito sekä migreenikohtausten esto ja hoito.
https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?sl=73
Itse lääkekielteisenä olen tilanteessa, jossa tarvitsen pariakin säännöllistä lääkettä. Kolesterolilääkitystä ja antihistamiinia (ekseema). Ehkä pian eturauhasen liikakasvua hillitsevää lääkitystä. Juu, kivaa tämä vanheneminen. Ärsyttää pirusti, kun olen ollut sitä mieltä, että suht. hyvillä elämäntavoilla voisi noita lääketarpeita välttää. Näköjään ei...
Uskon sinänsä lääketieteeseen. Ehkä ylilääkitsemistä joskus tapahtuu, mutta tuskin se on keskeinen ongelma, Suomessa?
Nonni, johan muuttui ääni kellossa kun tuli itselle lääkettä tarvis.
Tuskinpa näitä huvikseen syö/käyttää. Itselläni pakkopullalääkkeenä on hoitava astmalääke. Ei pärjää ilman. Tai pärjää tietty jos haluaa kokoajan yskiä ja olla henkihieverissä. Fibron ja nivelrikon kipuihin käyttämiäni lääkkeitäkään ei toki ole pakko syödä, jos mieluummin halua olla kokoajan tuskissaan.
Mielestäni jos on yhtään tiedemyönteinen ihminen, pitäisi olla tyytyväinen että on ylipäätään keksitty lääkkeitä. Vielä kun keksittäisiin semmoisia joilla ei ole sivuvaikutuksia!
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 03, 2022, 18:56:35
Nonni, johan muuttui ääni kellossa kun tuli itselle lääkettä tarvis.
Tuskinpa näitä huvikseen syö/käyttää. Itselläni pakkopullalääkkeenä on hoitava astmalääke. Ei pärjää ilman. Tai pärjää tietty jos haluaa kokoajan yskiä ja olla henkihieverissä. Fibron ja nivelrikon kipuihin käyttämiäni lääkkeitäkään ei toki ole pakko syödä, jos mieluummin halua olla kokoajan tuskissaan.
Mielestäni jos on yhtään tiedemyönteinen ihminen, pitäisi olla tyytyväinen että on ylipäätään keksitty lääkkeitä. Vielä kun keksittäisiin semmoisia joilla ei ole sivuvaikutuksia!
Lääkitys on monesti tarpeen- Yleensä lääkkeet hoitavat oireita. monet vaikuttavat aineet ovat alun perin luonnosta hoksattu ja nykyisin tuotetaan kemiallisesti.
On paljonkin kaikenlaisia aineita jotka sopivat ihmisen järjestelmään- kuten vaikka kahvin kofeiini, joka syrjäyttää elimistössä toisen väsymystä tuottavan molekyylin ja vaikuttaa sen vuoksi piristävästi.
Antibiootit ovat myrkkyjä joita on kehitetty alun perin kasvikunnan tai bakteerien, sienien (penisilliini) luontaisesti tuottamista aineista, kun ne suojautuvat vihollisiltaan.
Sivuvaikutuksia on monesti ja siksi ei kaikki lääkkeet ole suoraan pelkästään hyödyllisiä..
Joskus kyllä pelkästään uskokin voi parantaa, silloin kai lienee kysymys mielen asenteista ja mielialan kohentumisesta Aivot vapautuvat tuottamaan "oikeita välittäjäaineita)- sekin voi jo helpottaa toisissa oireissa- mutta Plasebovaikutus lienee todellinen.
Olen itse itsepäisesti ollut sillä kannalla että antihistamiinia en ala syömään ympäri vuoden, vaikka moni allerginen astmaatikko niin tekee. Sivuvaikutuksia nykyisestä lääkkeestäni en ole tainnut havaita, mutta olen pelännyt sitä että jos syön sitä aina, niin jos sitten jostain syystä en syökään, olenkin yhtäkkiä allerginen kaikelle.
Nyt ikävä kyllä viittaa vähän siihen suuntaan. Olen yrittänyt nyt tavanomaiseen tapaan lopettaa "Deslon". Jo useita kertoja. Ensin tuli urtikariaa varsinkin nukkumaanmenohetkellä. Tällä viikolla nenä on vuotanut, silmät ärtyilleet ja yskittänyt. Kissani läheisyys aiheuttaa aivastelua, mutta häävisti ei mene kodin ulkopuolellakaan. Olen vuodesta 2011 syönyt antihistamiinia keväästä syksyyn, ja ainoastaan yhtenä vuotena tänä aikana olen oirehtinut vielä joulukuussakin.
En tiedä olisiko huhtikuun influenssa kumminkin jättänyt jotain terveysvajetta, vaikka astman pahentumisvaihe päättyikin juhannukseen mennessä. Vai onko anemia provosoinut allergistakin oireilua, kun saattaapi olla että provosoi astmaa, koskapa tässä taannoin astma sen verran oirehti että palasin vahvempaan lääkitykseen, vaikka olin (jälleen tavanomaiseen tapaani) allergeeniajan loputtua pyrkinyt siirtymään miedoimpaan mahdolliseen astmalääkkeeseen. Tässä olen nyt sitten pompotellut miedon ja keskivahvan Seren välillä eestaas, samoin kuin olen pompotellut antihistamiinin syömisen ja syömättömyyden välillä.
En jaksa, taidan antaa periksi, ja suosiolla käyttää sitä keskivahvaa astmalääkettä ja syödä antihistamiinia. Joku raja silläkin miten paljon jaksaa testailla loputtomiin viikosta toiseen, ja pähkäillä että mitä tehdä. Resepti minulla kuitenkin on vaikka minkämoiseen astmalääkeläjään siinä keskivahvassakin. En tykkää tästä, mutta minkäs teet.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 04, 2022, 14:16:30
Olen itse itsepäisesti ollut sillä kannalla että antihistamiinia en ala syömään ympäri vuoden, vaikka moni allerginen astmaatikko niin tekee. Sivuvaikutuksia nykyisestä lääkkeestäni en ole tainnut havaita, mutta olen pelännyt sitä että jos syön sitä aina, niin jos sitten jostain syystä en syökään, olenkin yhtäkkiä allerginen kaikelle.
Epäilen samaa. En haluaisi, mutta nyt havaitsin taannoisten iho-ongelmieni (joista vuodatin) suhteen, että ilmeisesti tuo antihistamiini toimii. Iho-ongelmat suurelta osin hävisivät, kutina enimmäkseen. Uskallanko tässä vähentää antihistamiinia, kun toimii?
En todellakaan halua takaisin sitä likisietämätöntä ihotulehdusta, joka sai minut raapimaan ihoni verille. Lakanat, jee, veritahroilla. Odotan itse aikaa ihotautipolille, mutta jonossa olen...
En pidä lääkkeistä. Minusta usein korvikkeita sille, ettei toimita terveesti, toki riippuu aina ihmisestä. Ei aina.
Ärsyttää suunnattomasti, jos pitää turvautua lääkityksiin.
Mutta niin, olenko sitten elänyt niin terveesti mitä kuvittelen...? Mielestäni syön suht. terveellisesti, silti sain kolesterolilääkityksen... :-[
Osin itäsuomalaista perimää toki...
En tiedä onko antihistamiineissa oikeasti mitään vaarallista, vaikka niitä käyttäisi vuoden ympäri. Minulle oli moista väitetty että niillä oli saatu munuainen kutistumaan, mutta tällä saitilla muistaakseni tuotiin pontevasti esille että paskapuhetta ja oikeasti elin laajenisi, jos se ärtyisi lääkkeistä.
Itsehän käytän siis Desloratadinea. Aloitin 2011 setiritsiinillä (Zyrtecin lukemattomat halpakopiot), mutta koin sen väsyttävänä. Saattoi kyllä olla että allergiakin väsytti. 2011 tai 2012 nukahdin kesällä istualtani keskellä päivää pahimpaan koivun siitepölyaikaan. Oli erityisen paha tuona vuonna, kumpi se nyt sitten olikaan.
Sellainen vaikutelma että setiritsiini tehoaa tymäkämmin, mutta sen vaikutus loppuu kuin seinään alle 12 t sillä. Desloratadiini sensijaan on "miedompaa" alussa, mutta kestää pidempään. Tämä toki yksilöllinen kokemus. Nyttemmin olen oikein pahalla kaudella ottanut välillä kumpaakin saman päivän sisällä. Jotkut allergikot ovat lääkärin kanssa sopineet useamman tabletin annostuksesta, vaikka niissä paketeissa taisi kai lukea että yksi per päivä.
Minulla allerginen astma aiheuttaa yskää, ja sitä antihistamiini hillitsee jonkin verran. Silmä- ja nenäoireita en ole koskaan kokenut erityisen rankoiksi omalla kohdallani, vaikka niitäkin on. Yksi antihistamiinien eduista on se että hyttysiin törmääminen ei ole sellainen tuskatila minulle kuin monelle muulle tuntuu olevan. Paarmanpuremiin antihistamiini sensijaan ei auta, ja jos en jaksa lääppiä kortisonivoidetta puremiin, ne kiusaavat viikkokausia. Muistelisin että joskus minulla on ollut jopa kuukausikaupalla paarmanpureman jälki reidessä. Ja kummallista kyllä minulle tulee nykyään talvisin usein atooppisen ihottuman läntti siihen kohtaan mihin joskus muinoin taisi paarma purra.
Jossain lehdessä oli juttua että paarmatkin levittävät borrelioosia...
Valitin noista iho-ongelmista kesällä. Raapimisen myötä iho oli tosi rujon näköinen. Lohenpunainen, kirvelevä, kutiava.
Näemmä antihistamiini oli se, joka auttoi. Nyt iho on aika normaali, pientä kutiamista on, muttei kuten aiemmin, ei oikeasti haittaa (paitsi vähän nukkumaan mennessä). En edelleenkään tiedä, mikä ekseemaa aiheutti, kun edelleen tosiaan jonotan ihotautiklinikalle... Ikävä kyllä hieman epäilen mahdollista hygieniaongelmaa asunnossani (siis jotain stanan loista)... Sänky/vuodevaatteet uusiksi, jos ovat saastuneet jostain ötököistä...?
^Minulle tuli taas hyvinkin kutiavaa näppylä ihottumaa sääriin viikko pari sitten, pitkästä aikaa. Tämä sen jälkeen kun pitkävartisten kumpparien sijaan tennareilla olin lähestynyt lintujen syöttöpaikkaa täydentääkseni siemenillä. Lintukirppuja pomppii maasta kohti lämmintä säärtä/lahjetta tms.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 05, 2022, 20:08:09
^Minulle tuli taas hyvinkin kutiavaa näppylä ihottumaa sääriin viikko pari sitten, pitkästä aikaa. Tämä sen jälkeen kun pitkävartisten kumpparien sijaan tennareilla olin lähestynyt lintujen syöttöpaikkaa täydentääkseni siemenillä. Lintukirppuja pomppii maasta kohti lämmintä säärtä/lahjetta tms.
Mahtoivatko olla kirppuja? Eikö teillä päin ollut silloin jo ollut useampi päivä pakkasta?
Lintukirput ovat kyllä yleinen vaiva, mutta pakkanen hyydyttää ne. Syksyisistä riesoista hirvikärpänen on oikea vilukissa; tuntuu, että jo +5C yön jälkeen ne ovat kohmeessa.
Mutta se ikä? Kyllä se ilmeisesti ongelmia tuo.
Veetuttaa tuo ajatus, toki. Nyt kun menen pian urologille eturauhasongelmia tutkimaan. V....ttaa jo etukäteen.
Uusi lääke tiedossa...
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 05, 2022, 20:08:09
^Minulle tuli taas hyvinkin kutiavaa näppylä ihottumaa sääriin viikko pari sitten, pitkästä aikaa. Tämä sen jälkeen kun pitkävartisten kumpparien sijaan tennareilla olin lähestynyt lintujen syöttöpaikkaa täydentääkseni siemenillä. Lintukirppuja pomppii maasta kohti lämmintä säärtä/lahjetta tms.
Pitävätkö nuo lintusten pikku riesat ihmistä syömisen arvoisena- eli mahtaako niiden "alkemia soveltua ihmisen pureskelemiseen- Linnunpesän oloissa on hieman toisenlaiset olot, vaikka on toki hieno mielikuva, kun katti juoksee hyppiviä kirppuja pakoon.
Tällä menolla saan perustaa jonkin lääkeneuvopalvelun, tosin neuvot jotka kerron ovat itsekunkin vapaasti googletettavissa... Tuli nettitutun kanssa puhetta närästys/happolääkkeistä. Ensinnäkin hän oli siinä uskossa että happosalpaajia ei saa kuin reseptillä. Kyllähän muuten saa ihan käsikaupasta. Mutta se erityisesti alkoi harmittamaan että hänelle oli menty neuvomaan että happosalpaajat, kuten Somac, muodostavat mahalaukun pinnalle suojaavan kalvon. Ei muuten todellakaan muodosta. Ja tämä kävisi googlettamalla ilmi. Luulen että kuka hyvänsä häntä on neuvonut, on sekoillut sen vuoksi että joku idiootti jossain joskus on saanut päähänsä alkaa lässyttämään happosalpaajista "vatsansuojalääkkeinä". Sitten joku juttelee ihan muista lääkkeistä miten ne tekevät kalvon, ja kappas vaan, eri lääkeryhmät on sotkettu keskenään.
Googlettelin eilen niitä juttuja. Antepsin muodostaa suojaavan kalvon. Lääketietojen perusteella puolestaan Gaviscon, Galieve Mint ja Reduflux muodostavat vatsansisällön pinnalle suojakerroksen. Esim näin:
Galieve Peppermint -purutabletit muodostavat mahansisällön pinnalle kelluvan suojakerroksen, joka estää mahahapon nousua ruokatorveen ja siitä aiheutuvaa polttelua rintalastan alla ja epämukavuutta suussa ja nielussa.
https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=13258&i=RECKITT+BENCKISER_GALIEVE+PEPPERMINT
Sensijaan esim. Somac, yksi happosalpaajista, ei mitään kalvoa muodosta. Sen toimintatapa on toinen:
Somac sisältää vaikuttavana aineena pantopratsolia. Somac on ns. selektiivinen protonipumpun estäjä, joka vähentää mahalaukussa muodostuvan hapon määrää. Sillä hoidetaan liialliseen haponeritykseen liittyviä vatsan ja suoliston sairauksia.
https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?sl=1903
Sitten ihmiset syövät vaikka vuosia noita happosalpaajia, ja ihmettelevät että mikä on kun on aina vatsa kipeä. Olen tiedejulkaisusta (valitettavasti en muista oliko Tiede-lehti vai TK) lukenut että kun hapon määrää yritetään vähentää, elimistö voi reagoida tuottamalla sitä entistä enemmän. Jopa enemmän soluja, jotka tuottavat happoa. Kuinkahan moni oikeasti kärsii liikahappoisuudesta ylipäätään ollenkaan, ja kuinka moni siitä että vatsalaukun sisäpinnassa on vaurioita, tai se on muuten vaan niin herkkä ettei kestä yhtään mitään, vaikkei sitä happoa nyt mitenkään erinomaisen paljoa siellä loisku... Siksi itse mieluummin suosin noita lääkkeitä jotka ihan oikeasti muodostavat suojaavan kalvon. Ja happosalpaajat eivät niin tee.
Sitä pitäisi tukistaa reippaasti, joka alkoi nimittelemään salpaajia vatsansuojiksi. Perkele ne mitään suojaa.
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 05, 2022, 22:07:25
Mutta se ikä? Kyllä se ilmeisesti ongelmia tuo.
Veetuttaa tuo ajatus, toki. Nyt kun menen pian urologille eturauhasongelmia tutkimaan. V....ttaa jo etukäteen.
Uusi lääke tiedossa...
Ei tarvinnut. Väärä hälytys. Kiva uutinen lääkäriltä, ei mitään ongelmaa. Labratestit kuin nuorella ponilla.
Sivumennen sanoen taitaa raha ratkaista aika paljon mitkä tieteelliset jutut etenevät ja mitkä eivät. Meitä on jokunenkin ihminen jotka ihmettelemme mikseivät lääkärit uskalla kirjoittaan LDN-lääkettä, vaikka se näyttäisi selvästikin auttavan mm. long covidissa, väsymysoireyhtymässä ja oman kokemukseni perusteella peräti fibrossakin (koska keskityn vähän liiankin paljon polvieni rikko-oireiluun, mihin LDN ei auta, en aina tule hoksanneeksi että fibrolle tyypilliset kivut ovatkin olleet paljon vähäisemmät kuin aiempina vuosina talven varrella). Selitykseksi kirjoituspelolle on mainittu mäkätys mitä on joltain Valviran taholta tullut, kuitenkaan LDN:ää ei ole mitenkään kielletty määräämästä, ja kai se nyt on potilaan oma asia jos hän haluaa toimia koekaniinina lääkkeelle jolla ei ole kummoisiakaan sivuvaikutuksia (ellei sitten pidä pahana sitä että ei saa kitata viinaa). Huhutaan että koska LDN:n patentti on rauennut, kukaan ei nettoa kivoja rahoja sen määräämisestä, ja lääkeyhtiöt maksavat niitä matkoja ja luentoja joita lääkärit pitävät heidän muodikkaista, uusista lääkkeistään.
Yhtikäs mitään uutta ja muodikasta ei kuitenkaan keksitä fibromyalgiaan. Joten raivostuttaa kokolailla että erinäiset tahot istua kököttävät persieellään tulppana sille että tämä lääke voisi tulla laajempaan käyttöön. Käsittääkseni lääkkeestä ON tehty tutkimuksia, mutta nämä ovat juuri niitä jotka haudataan kaikessa hiljaisuudessa.
Tieteen pitäisi mielestäni olla äärimmäisen käytännöllistä, eikä vain uusi käsikassara valtaa ja mammonaa hamuaville. Johan se on jo nähty mitä uskonnoilla on saatu aikaan vallan ja mammonan parissa, joten nyt sitten sitä samaa paskaa tieteiden kanssa. Käytännöllisellä tarkoitan että kaikki käyttöön mikä käytettävissä on, vaikkei siitä riemurahoja repisikään.
En voi tietää auttaako LDN itseäni kovin pitkään. Nytkin ollut jo merkkejä että saadakseni siitä hyötyä, pitää annosta vaihdella vähän kuin arpomalla, joka ilta erilainen. Mutta sitäkään vähää kivuttomuutta minulla ei sitten olisi saanut olla joidenkin tomppeleiden tahdosta, mitä on ollut.
***
Katsoin taannoin dokumentin miehestä joka menetti molemmat jalkansa paleltumisen vuoksi, ja hän kouluttautui mukaan toimintaan jossa kehitetään huipputeknisiä tekoraajoja. Tätä varten amputoinninkin pitää kehittyä, koska tyngän hermot ilmeisesti kytketään näihin uusiin "kyborgiraajoihin". Ilmeisesti joku asia pitää osua kunnolla omalle kohdalle, että siitä tulee intohimo, ja tulee auttaneeksi muita samassa tilanteessa olevia.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 20, 2023, 18:51:36
Sivumennen sanoen taitaa raha ratkaista aika paljon mitkä tieteelliset jutut etenevät ja mitkä eivät. Meitä on jokunenkin ihminen jotka ihmettelemme mikseivät lääkärit uskalla kirjoittaan LDN-lääkettä, vaikka se näyttäisi selvästikin auttavan mm. long covidissa, väsymysoireyhtymässä ja oman kokemukseni perusteella peräti fibrossakin (koska keskityn vähän liiankin paljon polvieni rikko-oireiluun, mihin LDN ei auta, en aina tule hoksanneeksi että fibrolle tyypilliset kivut ovatkin olleet paljon vähäisemmät kuin aiempina vuosina talven varrella). Selitykseksi kirjoituspelolle on mainittu mäkätys mitä on joltain Valviran taholta tullut, kuitenkaan LDN:ää ei ole mitenkään kielletty määräämästä, ja kai se nyt on potilaan oma asia jos hän haluaa toimia koekaniinina lääkkeelle jolla ei ole kummoisiakaan sivuvaikutuksia (ellei sitten pidä pahana sitä että ei saa kitata viinaa). Huhutaan että koska LDN:n patentti on rauennut, kukaan ei nettoa kivoja rahoja sen määräämisestä, ja lääkeyhtiöt maksavat niitä matkoja ja luentoja joita lääkärit pitävät heidän muodikkaista, uusista lääkkeistään.
Väitätkö sinä ihan tosissasi, että jos lääkäri määrää lääkettä X, hän saa lääkkeen X:n valmistajalta rahaa? Jos väität, niin kuulostaapa salaliitolta. Se, että lääkeyhtiö maksaa "matkoja ja luentoja" ei edellyttäne minkäänlaista vastinetta lääkäriltä, eikä kai saakaan edellyttää, sillä muutenhan se olisi lahjuksen ottamista. Väitätkö siis ihan tosissasi, että lääkärit ottavat lahjuksia joka kerta kun määräävät lääkkeitä, eli syyllistyvät rikoksiin?
Mitä tulee tuohon LDN:ään, niin en tiedä sen tilanteesta tuon taivaallista, muuta kuin että ilmeisesti se ei ole fibron käypähoito-suosituksissa. Jotain ehkä on tutkittu, mutta ehkei ole tehty katsausartikkeleita, ja ehkei ole missään maassa tehty suositusta sen käytössä käyttöaiheessa Z? Tai ehkä tulokset ovat olleet kovin vaihtelevia, hyviä ja huonoja? Tai niin pieniä, ettei niitä oikein voi mitata?
Olisi lääkäriltä taitovirhe, ja hoitovirhe määrätä mömmöjä, joita ei ole riittävästi tutkittu, ja joista ei ole todettu, että ovat sekä turvallisia käyttää ja ennen kaikkea tehokkaita kyseiseen käyttöaiheeseen. Lääkäri voinee menettää lääkärinlisenssinsä, jos hän puoskaroi. Ja puoskaroinnistahan siinä on kyse, jos määrää toimimattomia hoitoja. Jos ne nyt sitten ovat toimimattomia, niin kuin näytäisi (mainitsemasi Valviran mäkätys).
Valvira muuten taitaa olla se taho, joka päättää, saako henkilö toimia lääkärinä vaiko ei...
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 20, 2023, 20:04:22
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 20, 2023, 18:51:36
Sivumennen sanoen taitaa raha ratkaista aika paljon mitkä tieteelliset jutut etenevät ja mitkä eivät. Meitä on jokunenkin ihminen jotka ihmettelemme mikseivät lääkärit uskalla kirjoittaan LDN-lääkettä, vaikka se näyttäisi selvästikin auttavan mm. long covidissa, väsymysoireyhtymässä ja oman kokemukseni perusteella peräti fibrossakin (koska keskityn vähän liiankin paljon polvieni rikko-oireiluun, mihin LDN ei auta, en aina tule hoksanneeksi että fibrolle tyypilliset kivut ovatkin olleet paljon vähäisemmät kuin aiempina vuosina talven varrella). Selitykseksi kirjoituspelolle on mainittu mäkätys mitä on joltain Valviran taholta tullut, kuitenkaan LDN:ää ei ole mitenkään kielletty määräämästä, ja kai se nyt on potilaan oma asia jos hän haluaa toimia koekaniinina lääkkeelle jolla ei ole kummoisiakaan sivuvaikutuksia (ellei sitten pidä pahana sitä että ei saa kitata viinaa). Huhutaan että koska LDN:n patentti on rauennut, kukaan ei nettoa kivoja rahoja sen määräämisestä, ja lääkeyhtiöt maksavat niitä matkoja ja luentoja joita lääkärit pitävät heidän muodikkaista, uusista lääkkeistään.
Väitätkö sinä ihan tosissasi, että jos lääkäri määrää lääkettä X, hän saa lääkkeen X:n valmistajalta rahaa? Jos väität, niin kuulostaapa salaliitolta. Se, että lääkeyhtiö maksaa "matkoja ja luentoja" ei edellyttäne minkäänlaista vastinetta lääkäriltä, eikä kai saakaan edellyttää, sillä muutenhan se olisi lahjuksen ottamista. Väitätkö siis ihan tosissasi, että lääkärit ottavat lahjuksia joka kerta kun määräävät lääkkeitä, eli syyllistyvät rikoksiin?
Mitä tulee tuohon LDN:ään, niin en tiedä sen tilanteesta tuon taivaallista, muuta kuin että ilmeisesti se ei ole fibron käypähoito-suosituksissa. Jotain ehkä on tutkittu, mutta ehkei ole tehty katsausartikkeleita, ja ehkei ole missään maassa tehty suositusta sen käytössä käyttöaiheessa Z? Tai ehkä tulokset ovat olleet kovin vaihtelevia, hyviä ja huonoja? Tai niin pieniä, ettei niitä oikein voi mitata?
Olisi lääkäriltä taitovirhe, ja hoitovirhe määrätä mömmöjä, joita ei ole riittävästi tutkittu, ja joista ei ole todettu, että ovat sekä turvallisia käyttää ja ennen kaikkea tehokkaita kyseiseen käyttöaiheeseen. Lääkäri voinee menettää lääkärinlisenssinsä, jos hän puoskaroi. Ja puoskaroinnistahan siinä on kyse, jos määrää toimimattomia hoitoja. Jos ne nyt sitten ovat toimimattomia, niin kuin näytäisi (mainitsemasi Valviran mäkätys).
Valvira muuten taitaa olla se taho, joka päättää, saako henkilö toimia lääkärinä vaiko ei...
Minulle on sanottu näin netissä, että lääkeyhtiöt maksavat lääkäreiden lääke-esitelmämatkoja. En voi väittää mitään ominpäin, kun en tiedä.
Mutta kun kärsin unettomuudesta 2000-luvun lopuilla, lääkäri nakkasi minulle ilmaisen näytepaketin Seroquelia. Kaiketi oli saanut sen lääke-esittelijältä. Oli kohtalaisen karmeaa kamaa. Vasta myöhemmin selvisi että psykoosilääke, enkä ollut ainoa ei-psykoottinen ihminen jolle puolihuolimattomasti nakattiin vakavan mielisairauden lääke silkkaan unettomuuteen.
Enpä oikein jaksa uskoa että unettomuuden käypänä hoitona on psykoosilääke. Mutta Seroquelhan ei kaiketi mitään halpaa olisi ollut, että vähän tulee väkisinkin mieleen verrata tilannetta siihen että annetaan ilmainen koemaistajainen huumetta, ja jatkossa diileri käärii hyvät rahat. Lääkkeen kohdalla lääkefirmat.
Joten minulle se "käypä hoito" on jotain mikä näemmä unohdetaan jos on tilaisuus netota, mutta muistetaan jos lääke on liian halpa.
Minähän en usko että se nuori TK-lääkärin planttu joka sanoi ettei uskalla kirjoittaa hänelle tuntematonta LDN:ää olisi jotenkin pätevämpi kuin iäkäs yksityislääkäri, joka kirjoitti. Jälkimmäinen sanoi olevansa long covid -työryhmässä, ja että hänestä on aivan typerää ettei hän sillä taholla saa tätä lääkettä kirjoittaa.
Kyllä se alkaisi jännästi levitä käyttöön, jos sillä tienaisi...
Minulla oli aika naivi käsitys lääketeollisuudesta, mutta se tyssähti kun näin tv-dokumentin yhtiöiden metkuista. Lapsi olisi kuollut, koska yhtiö nosti lääkkeen hinnan sfääreihin sillä perusteella että perheen maalla on varaa korvata sen hinta. Maa ei suostunut, ja lääkkeen saadakseen perhe joutui laittamaan keräyksen pystyyn.
Samassa ohjelmassa myös käytiin läpi että espanjalainen ei saa Espanjasta adrenaliiniruisketta, vaikka niitä valmistava tehdas sijaitsee Espanjassa. Ruiskut viedään toiseen maahan, ja apteekit tilaavat ne sieltä.
Varsinkin nyt vaihdevuosien myötä olen oivaltanut miten hemmetin vaikeaa ja monimutkaista voi olla nimenomaan lääkkeiden kanssa. Minähän pelkäsin että saan syövän jos käytän yhtään mitään hormonivalmisteita, koska äitini kuoli munasarjojen tai -johdinten syöpään (eivät ilmeisesti osanneet jälkikäteen sanoa, kumpaan, tai viitsineet tarkistaa kun ihminen on jo kuollut?) Olin osittain oikeassa, että saattaisin saada, mutta samasta syystä saattaisin kuin mikä tilanne minulla oli jo luonnostaan: kohtuni kasvattaa liikaa limakalvoa, ja se on syöpäriski. Koska tämän kasvun syypää on estrogeenituotanto (tai paremminkin se että progestiinin tuotanto on vähentynyt tai takkuavaa, jolloin tasapaino heittää), niin minulla riski on jo omasta takaa. Mutta riski sen kuin suurenisi, jos vielä lisäksi söisin estrogeenia.
Olen sittemmin lukenut että estroa suositellaan vain jos kärsii kuumista aalloista, hikoilusta, kuivuudesta ja unettomuudesta(*. Minulle sanoi syöpäsäätiön nainen että hän ei suosittele hormonivalmisteita, koska en kärsi hikoilusta. Mutta ei osannut sanoa, minkä olen sittemmin jostain lukenut, että munasarjasyöpä periytyy varsin huonosti.
Jos estroa syötetään naiselle jolla on yhä kohtu, siihen yhdistetään aina progestiinilisä, tavalla tai toisella. Minähän syön nyt sitten pelkkää (synteettistä) progestiinia. Siinäkin on riskinsä, olisiko ollut rintasyöpäriski. Syöpä siellä, syöpä täällä. Rintasyöpää ei kuitenkaan ole suvussani, joten sillä uskallan edes tämän riskin ottaa.
Mutta olen somessa nähnyt gynekologin vetoavan että jos olet asiakkaani, kirjoitatko puolestani kirjeen (muistaakseni juurikin Valviralle). Häntä syytetään siitä että on määrännyt estrogeenia naisille joilla ON yhä estrogeenia omasta takaa. Potilaat ovat kokeneet hyötyneensä tästä. Vaikka tuolla tavalla ei siis saisi hoitaa. Jää nähtäväksi saako lääkäri varoituksen.
Voiteena tai puikkona genitaalialueille estroa voi kyllä käyttää, jos tulee genitaalialueen vaivoja. Itselleni on ollut yllätys että estro saattaisi auttaa tuolla tavalla jos kärsii tiheävirtsaisuudesta tai inkontinenssista. Olen viisikymppisenä kokenut että kusellahan saa nykyään rampata "alvariinsa" (olen aiemmassa elämässäni ollut sellainen ihminen jolla rakko niinsanotusti kestää ja kestää, eikä vessaan ikinä ole kiire). Aamuisin varsinkin saa pelätä että kusee matolle, ennen kuin ehtii tyhjentämään tankkia. Ja tuntuu että sitä virtsaa riittää ja riittää, vaikken juo sen enempää kuin ennenkään. Tulee vissiin aivoista asti...
Mutta asiaan; olen harkinnut josko sitten kokeilisi käsikaupan estrovoiteita tms. jos se nyt tuollaiseen kusetukseen tepsisi. Tuntuu kyllä jotenkin omituiselta ajatukselta, mutta nykyään olen valmis ihan mihin tahansa elämänlaatuni parantamiseksi. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia asioita joiden uskon heti tai jälkikäteen purevan persieseen, eli osoittautuvankin elämänlaadun huonontajiksi (kierukka, kohdunpoisto). Voisi kaiketi sanoa että olen "lääketieteen shoppailija", eli joihinkin hoitoihin olen valmis ja joihinkin en. Jotkut ihmiset vihaavat ja inhoavat kaikkea, kun ovat saaneet huonoja kokemuksia, jotkut puolestaan ovat valmiita kaikkeen, ja jotkut eivät mieti yhtään mitään, vaan puputtavat vaikka jotain lääkettä 5 v ja sitten marisevat somessa että ei auta yhtään. Minulla ei hermot kestäisi noin pitkässä tuloksettomassa kokeilussa. Minulle kelpaa lähinnä semmoiset mitkä vaikuttavat heti.
*) Monet naiset kokevat että heidän elämänsä on taianomaisesti parantunut estron aloittamisen jälkeen, ja siksi he ovat tyrkyttämässä sitä muille naisille tuosta noin vaan, kun ei tiedetä että kaikki eivät voi tai edes saa sitä käyttää. Luin taannoin että kuumat aallot tulevat tavallisesti menopaussin jälkeen. Eipä siis ihme ettei itselläni niitä aaltoja ole ollut, kun ei kerta ole vielä kk-kiertokaan sammahtanut.
https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/8ce65dc4-d7e5-4a7e-9371-8e8e97721ef9
Lääkkeiden ja kahvin yhteisvaikutuksista.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 20, 2023, 21:38:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 20, 2023, 20:04:22
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 20, 2023, 18:51:36
Sivumennen sanoen taitaa raha ratkaista aika paljon mitkä tieteelliset jutut etenevät ja mitkä eivät. Meitä on jokunenkin ihminen jotka ihmettelemme mikseivät lääkärit uskalla kirjoittaan LDN-lääkettä, vaikka se näyttäisi selvästikin auttavan mm. long covidissa, väsymysoireyhtymässä ja oman kokemukseni perusteella peräti fibrossakin (koska keskityn vähän liiankin paljon polvieni rikko-oireiluun, mihin LDN ei auta, en aina tule hoksanneeksi että fibrolle tyypilliset kivut ovatkin olleet paljon vähäisemmät kuin aiempina vuosina talven varrella). Selitykseksi kirjoituspelolle on mainittu mäkätys mitä on joltain Valviran taholta tullut, kuitenkaan LDN:ää ei ole mitenkään kielletty määräämästä, ja kai se nyt on potilaan oma asia jos hän haluaa toimia koekaniinina lääkkeelle jolla ei ole kummoisiakaan sivuvaikutuksia (ellei sitten pidä pahana sitä että ei saa kitata viinaa). Huhutaan että koska LDN:n patentti on rauennut, kukaan ei nettoa kivoja rahoja sen määräämisestä, ja lääkeyhtiöt maksavat niitä matkoja ja luentoja joita lääkärit pitävät heidän muodikkaista, uusista lääkkeistään.
Väitätkö sinä ihan tosissasi, että jos lääkäri määrää lääkettä X, hän saa lääkkeen X:n valmistajalta rahaa? Jos väität, niin kuulostaapa salaliitolta. Se, että lääkeyhtiö maksaa "matkoja ja luentoja" ei edellyttäne minkäänlaista vastinetta lääkäriltä, eikä kai saakaan edellyttää, sillä muutenhan se olisi lahjuksen ottamista. Väitätkö siis ihan tosissasi, että lääkärit ottavat lahjuksia joka kerta kun määräävät lääkkeitä, eli syyllistyvät rikoksiin?
Mitä tulee tuohon LDN:ään, niin en tiedä sen tilanteesta tuon taivaallista, muuta kuin että ilmeisesti se ei ole fibron käypähoito-suosituksissa. Jotain ehkä on tutkittu, mutta ehkei ole tehty katsausartikkeleita, ja ehkei ole missään maassa tehty suositusta sen käytössä käyttöaiheessa Z? Tai ehkä tulokset ovat olleet kovin vaihtelevia, hyviä ja huonoja? Tai niin pieniä, ettei niitä oikein voi mitata?
Olisi lääkäriltä taitovirhe, ja hoitovirhe määrätä mömmöjä, joita ei ole riittävästi tutkittu, ja joista ei ole todettu, että ovat sekä turvallisia käyttää ja ennen kaikkea tehokkaita kyseiseen käyttöaiheeseen. Lääkäri voinee menettää lääkärinlisenssinsä, jos hän puoskaroi. Ja puoskaroinnistahan siinä on kyse, jos määrää toimimattomia hoitoja. Jos ne nyt sitten ovat toimimattomia, niin kuin näytäisi (mainitsemasi Valviran mäkätys).
Valvira muuten taitaa olla se taho, joka päättää, saako henkilö toimia lääkärinä vaiko ei...
Minulle on sanottu näin netissä, että lääkeyhtiöt maksavat lääkäreiden lääke-esitelmämatkoja. En voi väittää mitään ominpäin, kun en tiedä.
Mutta kun kärsin unettomuudesta 2000-luvun lopuilla, lääkäri nakkasi minulle ilmaisen näytepaketin Seroquelia. Kaiketi oli saanut sen lääke-esittelijältä. Oli kohtalaisen karmeaa kamaa. Vasta myöhemmin selvisi että psykoosilääke, enkä ollut ainoa ei-psykoottinen ihminen jolle puolihuolimattomasti nakattiin vakavan mielisairauden lääke silkkaan unettomuuteen.
Enpä oikein jaksa uskoa että unettomuuden käypänä hoitona on psykoosilääke. Mutta Seroquelhan ei kaiketi mitään halpaa olisi ollut, että vähän tulee väkisinkin mieleen verrata tilannetta siihen että annetaan ilmainen koemaistajainen huumetta, ja jatkossa diileri käärii hyvät rahat. Lääkkeen kohdalla lääkefirmat.
Joten minulle se "käypä hoito" on jotain mikä näemmä unohdetaan jos on tilaisuus netota, mutta muistetaan jos lääke on liian halpa.
Minähän en usko että se nuori TK-lääkärin planttu joka sanoi ettei uskalla kirjoittaa hänelle tuntematonta LDN:ää olisi jotenkin pätevämpi kuin iäkäs yksityislääkäri, joka kirjoitti. Jälkimmäinen sanoi olevansa long covid -työryhmässä, ja että hänestä on aivan typerää ettei hän sillä taholla saa tätä lääkettä kirjoittaa.
Kyllä se alkaisi jännästi levitä käyttöön, jos sillä tienaisi...
Minulla oli aika naivi käsitys lääketeollisuudesta, mutta se tyssähti kun näin tv-dokumentin yhtiöiden metkuista. Lapsi olisi kuollut, koska yhtiö nosti lääkkeen hinnan sfääreihin sillä perusteella että perheen maalla on varaa korvata sen hinta. Maa ei suostunut, ja lääkkeen saadakseen perhe joutui laittamaan keräyksen pystyyn.
Samassa ohjelmassa myös käytiin läpi että espanjalainen ei saa Espanjasta adrenaliiniruisketta, vaikka niitä valmistava tehdas sijaitsee Espanjassa. Ruiskut viedään toiseen maahan, ja apteekit tilaavat ne sieltä.
Vastaa nyt ihan aikuisten oikeasti kysymykseen, jonka esitin aiemmin: ottavatko lääkärit mielestäsi lahjuksia ja rikkovatko he lakia mielestäsi? Jos vastaus on kyllä, niin kuinka suuri osa lääkäreistä moiseen syyllistyy?
Vihjailet tuossa siihen malliin, että siitä saa kuvan, että vastaus olisi kyllä (boldaamani kohdat), joten sano selvästi, mitä oikein tarkoitat.
Väität, että lääkärit saavat lääkefirmoilta rahaa lääkkeen määräämisestä. Tälle törkeälle väitteelle pitäisi nyt sitten löytää evidenssiä. Evidenssi ei ole se, että jokun jossain päin nettiä on niin väittänyt. Väite on törkeä, jos se panettelee jotain ammattiryhmää esittämällä valheellista tietoa siitä ammattiryhmästä.
1. saavatko lääkärit
vastikkeellista rahaa lääkefirmalta, eli rahaa tai rahanarvoisia etuuksia,
JOS ovat määränneet lääkettä?
2. jos kyllä, miten lääkefirma todentaa, että lääkäri tosiaankin on määrännyt kyseistä lääkettä? Onko lääkefirmoilla esimerkiksi pääsy kanta.fi:n kaltaisiin potilastietojärjestelmiin?
3. ovatko lääkärit syyllistyneet lahjuksen ottoon?
4. jos ovat, missä on todisteet lahjuksesta?
5. mikä täsmälleen ottaen on se mainitsemasi "tilaisuus netota" lääkkeen määräämisen yhteydessä? Ole hyvä ja kuvaile täsmällisesti sitä tapahtumaa/tilannetta, äläkä vihjaile ympäripyöreästi.
6. väität, että lääkäri nettoaa, jos määrää kalliita lääkkeitä (tai ei nettoa, jos määrää halpoja lääkkeitä). Missä ovat todisteet tälle?
Jos lääkärit saavat
vastikkeetonta rahaa, jonkun matkan muodossa, se ei liene lahjus.
Lääketeollisuudesta uskon melkein mitä vaan, mutta lääkäreistä ammattikuntana en. Siksi nuo juttusi kuulostavat kyllä päättömiltä salaliittoteorioilta. Käyttävätkö nettituttusi sanontaa Big Pharma? Ovatko Antti Heikkilän kannattajia?
---
Minullekin on määrätty seroquelia (Suomeesa kai yleensä kauppanimeltään Ketipinor) unettomuuteen. Kyllä, se on psykoosilääke, mutta unettomuuteen sitä määrätään pienellä annoksella. Muistaakseni psykoosiin sitä määrätään 5-10 -kertaisella annoksella. Aika kamala lääke, vaikka hengenpelastaja onkin silloin, jos paha unettomuus uhkaa viedä hengen. Unettomuuten sitä määrätään
off label -tyyppisesti, eli toiseen tarkoitukseen kuin se on alunperin kehitetty. Ihan samalla lailla kuin nauttimasi Triptylkin, jota määrätään kipukynnyksen nostamiseksi, vaikka se alunperin olikin masennuslääke. Minulla ei ole tietoa, toimiko se masennukseen, mutta kipukynnyksen nostamiseen se taitaa ainakin jonkun verran toimia. Tupakkalakon tueksi voidaan määrätä erästä toista masennuslääkettä
off labelina, vaikuttava aine taisi olla nimeltään buprioni. Masikseen se kai ei toiminut, mutta tupakoinnin lopetuksen tukena se ainakin minulla toimi niin hienosti, että pääsin sen avulla eroon röökinhimosta.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 21, 2023, 16:13:52
Lääketeollisuudesta uskon melkein mitä vaan, mutta lääkäreistä ammattikuntana en.
Isossa bisneksessä vähäinenkin eettinen horjunta voi maksaa asiakkaille – ja yhteiskunnalle jopa paljon. Eikös koko rinnakkaislääkesysteemi luotu tukemaan lääkäreitä heidän moraalisissa ponnistuksissaan? Suomessa toimintaa on yleisemminkin kovasti kirkastettu 2000-luvun alussa. Mikä on hieno asia. Puuha on läpinäkyvämpää kuin isovanhempiemme aikaan.
https://www.duodecimlehti.fi/duo97847
kertsi. Seuraan asiaa sillä taholla missä näistä lääketeollisuuden suhmuroinneista puhuttiin. Kopsaan vaikka sieltä jotain, jos löydän semmoista mikä tuntuisi sinullekin kelpaavan. On siellä sitä sun tätä porukkaa, enkä ole ollenkaan samaa mieltä monenkaan kanssa. Mutta tämä EI mene niin mustavalkoisesti että joko uskot kaiken bisnestaholta, tai salaliittovouhottajilta.
Jos ei useamman ihmisen toimivaksi toteamaa lääkettä muka saisi määrätä, niin kyllä siihen jotain muitakin syitä täytyy olla kuin Käypä hoito -jutut. Erityisesti kun sanotaan että mitään (parantavaa) hoitoa EI ole, kuten meille fibrootikoille sanotaan, on edesvastuutonta kieltää potilaita etsimästä apua.
Yksityislääkäri joka minulla LDN:n kirjoitti, sanoi että enempi se uupumukseen auttaa, eikä niinkään kipuun. Koska minua pännii enempi kipu, en ole sitäkään niin hoksannut että kesken päivän nukahtelu on jäänyt vähemmälle.
Uupumusoireyhtymää sairastavat ovatkin kai suurin ryhmä joka LDN:ää käyttää.
Minuahan on ärsyttänyt sekin että jodivoide Bedatine hävitettiin apteekeista. Me vulvodyniaa sairastavat olemme tappaneet sillä Candidaa. Kyllähän siinä herää epäilys että voide vietiin, että saadaan hiivalääkkeitä kaupaksi. Itse en niitä enää uskaltaisi käyttää, kun herkistyin niille 2005.
Nyt on sitten lisäksi tämä selittämätön monenlaisten lääkkeiden toimitusvaikeus. Diabeteslääkkeiden, hormonikorvauslääkkeiden jne. En ole mistään saanut selville mistä se johtuu. Pihdataanko lääkkeitä, että niistä voi repiä hyvät hinnat jatkossa?
Eli: minä en ole itse mitään muuta mieltä kuin että EPÄILYTTÄÄ etteivät kaikki tahot piittaa siitä mikä on oikeasti sairaan ihmisen oma paras. Muuhun en nyt sitoudu.
Lääkkeiden saatavuusongelmista oli ihan hiljattain jotain uutista, mutta en sitä just nyt löytänyt. Juttu meni jotakuinkin näin:
Lääkkeiden ainesosia valmistetaan keskitetysti jossain Aasian maiden tehtaissa ja sieltä niitä toimitetaan lääketehtaille lääkkeiden valmistamiseksi. Niillä kai on erilaisia sopimuksia, jotta paljonko ja millä aikataululla mitäkin toimitetaan. Ja vielä niin, että yhden lääkkeen tarvitsemia ainesosia valmistetaan eri tehtaissa, joten lääketehtaiden tilausaikatauluja ei ole helppo pitää synkassa. Voi käydä niin, että lääkettä pitäisi valmistaa, mutta joku ainesosa puuttuu.
Lääkkeiden valmistamisessa taas Suomi on pieni, jopa aika mitätön, markkina-alue, johon toimitetaan pieniä tilauksia. Meille ei voi laittaa tulemaan jostain isommasta tilauksesta jämiä, koska meillä on taas omanlaiset pakkaukset, joissa on oltava suomen- ja ruotsinkieliset tekstit. Tuollaiset pienet tilaukset saattaa hyvinkin jäädä isompien tilausten jalkoihin.
Googlettamalla asiasta löytyy helpostikin lisää, mutta ei tuossa mitään mystiikkaa ole. Sama ongelma on vaivannut jo useamman vuoden.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 21, 2023, 17:56:21
Minuahan on ärsyttänyt sekin että jodivoide Bedatine hävitettiin apteekeista. Me vulvodyniaa sairastavat olemme tappaneet sillä Candidaa. Kyllähän siinä herää epäilys että voide vietiin, että saadaan hiivalääkkeitä kaupaksi. Itse en niitä enää uskaltaisi käyttää, kun herkistyin niille 2005.
Nyt on sitten lisäksi tämä selittämätön monenlaisten lääkkeiden toimitusvaikeus. Diabeteslääkkeiden, hormonikorvauslääkkeiden jne. En ole mistään saanut selville mistä se johtuu. Pihdataanko lääkkeitä, että niistä voi repiä hyvät hinnat jatkossa?
Betadinestä on saatuvuusongelmia, Yliopiston verkkoapteekki (https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/BETADINE-100-mg/ml-paikallisantiseptiliuos-100-ml-ja-250-ml) sanoo, että "Tuote on tilapäisesti loppunut tukkuliikkeestä.". Eli tuskin on mikään salaliitto tässäkään. Korjaus. Kyse olikin liuoksesta. Voide näköjään poistunut. Jos tuota liuosta taas tulee apteekkiin, ehkä voisi kysyä, voisiko sitä sekoittaa esimerkiksi perusvoiteeseen, jospa se ajaisi saman asian kuin Betadine-voide?
Betadine ON lääkeselosteen mukaan hiivalääke. Ja sen väitetään tehoavan myös bakteereihin, viruksiin, homeisiin, itiöihin, ja alkueläimiin lääkeselosteen (https://pharmacafennica.fi/5d9c658b-8f65-4de8-b4d1-815eb1450df4/pil/459230/fi) mukaan. Ja Candidahan nimenomaan ON hiiva. Joten näistä kahdesta syystä tämä lausahduksesi vaikuttaa kummalliselta:
"Me vulvodyniaa sairastavat olemme tappaneet sillä Candidaa. Kyllähän siinä herää epäilys että voide vietiin, että saadaan hiivalääkkeitä kaupaksi. Itse en niitä enää uskaltaisi käyttää, kun herkistyin niille 2005." Olette tappaneet Betadinella Candida-hiivaa, muttette hiivaa? Et uskalla käyttää hiivalääkettä, mutta hiivalääke Betadinea uskallat?
Iän ja kremppaantumisen myötä olen sitten vain itse alkanut törmäilemään noihin toimitusongelmiin enemmän. Eipä olisi tullut mieleenkään että kielikin olisi ongelma, mutta tottahan toki, ei lääkkeissä voi olla jotain engelskaa mummojen ihmeteltäväksi.
Minä en nyt välttämättä ihan äkkisilteen ala tutkimaan suurennuslasin kanssa että miten se nyt sitten tarkalleen menee että kuka kopeloi ja kuka kepuloi reseptien kirjoittamisen kanssa, vai onko vaan villiä viiripäisyyttä moista kuvitella, mutta tosiaan jos osuu ajan mittaan vastaan sitä settiä mitä kerran kävin läpi, niin raportoin sitten. Jokatapauksessa joku lääkärihän oli jo Valviran hampaissa sen takia että määräsi kilpirauhasen olikos se vajaatoiminnasta kärsiville jotain semmoista lääkettä mikä ei sitten Valviran pirtaan käynyt. Ja viis siitä että potilaat itse ovat olleet kiitollisia siitä että ovat lääkettä saaneet. Tästä on kai joku tv-ohjelmakin pusattu, mutta minä en ole sitä katsonut.
(Ja tosiaan taannoin saamieni labra-arvojen perusteella olen itse lähempänä ylikierroksilla käymistä kuin vajaatoimintaa, kilpirauhasen suhteen.)
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 21, 2023, 18:50:01
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 21, 2023, 17:56:21
Minuahan on ärsyttänyt sekin että jodivoide Bedatine hävitettiin apteekeista. Me vulvodyniaa sairastavat olemme tappaneet sillä Candidaa. Kyllähän siinä herää epäilys että voide vietiin, että saadaan hiivalääkkeitä kaupaksi. Itse en niitä enää uskaltaisi käyttää, kun herkistyin niille 2005.
Nyt on sitten lisäksi tämä selittämätön monenlaisten lääkkeiden toimitusvaikeus. Diabeteslääkkeiden, hormonikorvauslääkkeiden jne. En ole mistään saanut selville mistä se johtuu. Pihdataanko lääkkeitä, että niistä voi repiä hyvät hinnat jatkossa?
Betadinestä on saatuvuusongelmia, Yliopiston verkkoapteekki (https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/BETADINE-100-mg/ml-paikallisantiseptiliuos-100-ml-ja-250-ml) sanoo, että "Tuote on tilapäisesti loppunut tukkuliikkeestä.". Eli tuskin on mikään salaliitto tässäkään. Korjaus. Kyse olikin liuoksesta. Voide näköjään poistunut. Jos tuota liuosta taas tulee apteekkiin, ehkä voisi kysyä, voisiko sitä sekoittaa esimerkiksi perusvoiteeseen, jospa se ajaisi saman asian kuin Betadine-voide?
Betadine ON lääkeselosteen mukaan hiivalääke. Ja sen väitetään tehoavan myös bakteereihin, viruksiin, homeisiin, itiöihin, ja alkueläimiin lääkeselosteen (https://pharmacafennica.fi/5d9c658b-8f65-4de8-b4d1-815eb1450df4/pil/459230/fi) mukaan. Ja Candidahan nimenomaan ON hiiva. Joten näistä kahdesta syystä tämä lausahduksesi vaikuttaa kummalliselta: "Me vulvodyniaa sairastavat olemme tappaneet sillä Candidaa. Kyllähän siinä herää epäilys että voide vietiin, että saadaan hiivalääkkeitä kaupaksi. Itse en niitä enää uskaltaisi käyttää, kun herkistyin niille 2005." Olette tappaneet Betadinella Candida-hiivaa, muttette hiivaa? Et uskalla käyttää hiivalääkettä, mutta hiivalääke Betadinea uskallat?
Minulla oli aikoinaan tsänssi plarata ikivanhaa Pharmaca Fennicaa (valitettavasti en muista kuinka vanhaa), ja siinä oli vielä sellainen Betadine- tai ainakin jodivalmiste joka oli vaginaan sijoitettava puikko. Sellaista ei ole ollut enää aikoihin markkinoilla, joten olen olettanut ettei jodin käyttöä hiivan hävittämiseen sallita (enkä ole yhdenkään naisen kuullut sanovan että lääkäri on ehdottanut hiivaan jodia - ja olen kyllä todella monen naisen lausunnot lukenut tähän mennessä). Männävuosina, eli kun olin pari- ja kolmikymppinen, lääkäristä sai aina Diflucan-reseptin. Käsikaupassa ei muuta ollut tarjolla kuin Canesten voiteena ja puikkonakin muistaakseni. Minä herkistyin sille Canesten-voiteelle niin pahasti että en pystynyt sitä enää käyttämään (ja eihän se mitenkään tehonnutkaan syyskuussa 2005 alkaneeseen hiivaan, jonka taustalla oli useamman antibioottikuurin käyttö lyhyehkön ajan sisällä). Jotain sienivoidetta minulle kirjoitettiin, muistaakseni vasta sitten kun olin jo saanut vulvodynia-diagnoosin 2007, ja olisiko ollut Pima-joku-mikälie. Sekin aiheutti
polttavaa tunnetta (kuten oli jo se Canesten aiheuttanut), ja jouduin pesemään sen pois.
Aika moni vulvodyniaa sairastava käy kaikenlaiset tökötit läpi, ja lopulta moni kokee että niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Jodissa on toki se ongelma että se tappaa kaiken. Mutta mikäänhän ei estä hiivasta päästyä survomasta sisuksiinsa maitohappobakteerivalmisteita.
Siitä Betadine-voiteen loppumisesta meillä on naisten kesken ollut kiukutusta, ja tosiaan olemme suunnitelleet että jos sekoittaisi Betadine-liuokseen perusvoidetta, jos tarvis jodihoito ottaa.
Minä tosiaan olen siitä merkillinen ihminen etten halua korkea kirvelyä, särkyä, jomotusta, polttoa, pistoa, juilimista, kutinaa ja mitähän kaikkea sitä onkaan tullut nähtyä tai paremminkin koettua. Eräässä vaiheessa käytin puudutettakin, muistankohan nyt oikein vai väärin että Xylocain-geeliä? Helvetin kallista, ja tarkoitettu sellaiseen sairauteen missä on virtsaputkessa kipuja, vai mikä kystiitti se nyt oli. Jos sitäkään enää muistan hemmetin pitkän ajan päästä.
Yritin käyttää polviini 2018 Ice Power Hotia, ja sehän se vasta kokemus oli, kun se kuumotus oli niin kamalaa että sekin tökötti piti pestä pois. Nykyään olen erittäin varovainen sen kanssa että mitä kaikkea iholleni laitan, saati sitten limakalvoille.
Betadinesta voi sitten tulla kilpirauhashäikkää, taisi lukea lääkeselosteessa. Betadinessahan on jodia. Kilpparivaivaa tuskin haluat, se on totaalinen, systeeminen vaiva, joka vaikuttaa vähän kaikkeen kehossa ja päässä. En tiedä, voisiko olla ohimenevä tila. Tiedä sitten, voisiko tämä kilpirauhasen häirintä olla syynä voiteen takaisinvetoon? (Vastakysymys sitten, että olisiko sitten voide semmoinen, että se jodi jää ihon pinnalle pidemmäksi aikaa, ja olisikohan liuos siitä syystä vähän iisimpi kilpirauhaselle.)
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 22, 2023, 00:28:30
Betadinesta voi sitten tulla kilpirauhashäikkää, taisi lukea lääkeselosteessa. Betadinessahan on jodia. Kilpparivaivaa tuskin haluat, se on totaalinen, systeeminen vaiva, joka vaikuttaa vähän kaikkeen kehossa ja päässä. En tiedä, voisiko olla ohimenevä tila. Tiedä sitten, voisiko tämä kilpirauhasen häirintä olla syynä voiteen takaisinvetoon? (Vastakysymys sitten, että olisiko sitten voide semmoinen, että se jodi jää ihon pinnalle pidemmäksi aikaa, ja olisikohan liuos siitä syystä vähän iisimpi kilpirauhaselle.)
Lääkeyhtiöt, tai ketkä näistä asioista päättävätkään, voisivat vapaasti julkistaa tiedotteita että mikä on milloinkin syynä että joku lääke kuluttajan näkökulmasta mielivaltaisesti poistetaan markkinoilta.
Jouduin käyttämään Betadine "alkuvuosina" joulusta 2005 eteenpäin paljon, aamuin illoin pahimmassa vaiheessa. Minun elimistöni oli täysin pilattu niillä antibioottikuureilla, joista viimeisin oli väärällä diagnoosilla määrätty väärä lääke (eli siis juttu meni niin että joku sössi labrat ja väitettiin ettei minulla ole hiivaa, ja määrättiin metronidatsolia, kun on sitten mukamas bakteeri, jos ei ole hiivaa). Metronidatsolin käytön jälkeen vulvodynia puhkesi. Jää ikuiseksi arvoitukseksi olisinko välttänyt elämäni pahimman, pitkän helvetin jos en olisi mennyt hölmönä uskomaan että TK tietää minun asiani paremmin kuin minä. Olisi pitänyt tehdä potilasvahinkoilmoitus, mutta en hoksannut. Useampikin vulvodyniaa poteva nainen on sairastumisensa alkuhämärissä mennyt käyttämään jotain lääkettä jossa on metronidatsolia, joten olemme tietenkin pähkäilleet onko ko. lääke aiheuttanut meidän sairautemme, koska selvillä on että metronidatsoli voi aiheuttaa hermovaurion. Joku virallisempi taho, tai mikä lienee (en muista), on ilmoittanut että ei metronidatsoli aiheuta vulvodyniaa.
Itse näkisin että kun minulla vd:ssa on selkeästi kahta eri komponenttia, eli syklistä ja neuropaattista, niin sen syklisen aiheutti pahasti kroonisoitunut hiiva, ja neuropaattisen mahdollisesti tuo metronidatsoli.
Jokatapauksessa en nyt osaa sanoa tarkkaa vuotta jolloin Bedatinen käytön lopetin, mutta on siitä jo iät ajat. Kuitenkin aina kun vähänkin vaikutti siltä että saattaisi olla hiivaa, käytin sitä kerran (en siis jatkuvasti aamuin illoin kuten pahimpina aikoina), ja vaikutti siltä että se tosiaan toimii. Olenkin vitsaillut itsekseni että toiset madottavat kissojaan ja koiriaan, minä hiivatutan itseäni. Eli häädän sen aina jos se uhkaa tulla. Pelkoni vd:n pahentumisesta on niin paha. En voi tarpeeksi moneen kertaan alleviivata kuinka kamala sairaus se on. Kuvaukset että on kaktus tungettuna vaginaan ovat aivan toimivia. Eräskin nuori nainen oli hankkiutunut ensiapuun ilmeisesti useammankin kerran, kun tunne oli aina kuin hänen elimessään olisi ollut lasinsirpaleita.
Vd on fibron sisarsairaus, ja joiltakin ihmisiltä löytyy molemmat. Kyllähän siinä joku kehollinen alttius on sitten oltava. Vd:n suhteen olen miettinyt paljon allergisuutta noin ylipäätään, että lienen herkistynyt kaikenlaisille sienieliöille. Minullehan todennäköisesti puhkesi homeitiöallergia jo teininä, koska silloin aloin yskimään syksyisin, ja 2003 kun sain astmadiagnoosin, tajusin että yskin nimenomaan silloin kun on teksti-tv:n mukaan Cladosporium ja Alternaria runsaana. Sainhan minä vuosia myöhemmin oikein labratkin lopulta asiasta, verikokeet. Ja siinä vaiheessa olin sitten ehtinyt allergisoitua heinillekin. Leppä ja koivu oli ollut jo teinistä.
Minkä vuoksi ihmisen pitää olla keholtaan sillä tavalla yliherkkä että kaikki luonnolliset asiat alkavat aiheuttaa oireilua, en tiedä. Hiivaakin on lukemani mukaan joka toisella ihmisellä, se melkeinpä kuuluu ihan normaaliin faunaan taikka flooraan, kumpi nyt olikaan se virallinen sana. Ongelma siitä tulee vain jos se riehaantuu, vaikkapa siksi että sen kilpailijat on tapettu tieltä pois. Näinhän käy, kun syötetään antibioottia. Itseäni hermostuttaa tietysti myös sekin että suvussani on diabetesta, ja käsittääkseni hiiva on diabeetikoilla varsinainen riesa. Minä en sitä tautia halua... Mutta toistaiseksi ei onneksi verikokeissa ole sokeriarvot olleet koholla, vaikka äidilläni oli (hän ei diagnoosia kuitenkaan saanut).
Jodivoide oli tosiaan varsin tahmeaa. Joskus kun jotain leikkauksia nähnyt televisiosta, taitaa olla aika vetelää se kama mitä potilaaseen sivellään ennen kuin operaatio alkaa? Olletikin jodi sitten tappaa välittömästi kaiken minkä kanssa se päätyy kosketuksiin. Toivottavasti ei ikinä tule päivää jolloin jokin hirvitys pärjää sille, eikä kuole edes jodilla.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 22, 2023, 10:29:43
Lääkeyhtiöt, tai ketkä näistä asioista päättävätkään, voisivat vapaasti julkistaa tiedotteita että mikä on milloinkin syynä että joku lääke kuluttajan näkökulmasta mielivaltaisesti poistetaan markkinoilta.
Kyllähän ne joskus julkaisevatkin:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_withdrawn_drugs
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 22, 2023, 10:29:43
Minkä vuoksi ihmisen pitää olla keholtaan sillä tavalla yliherkkä että kaikki luonnolliset asiat alkavat aiheuttaa oireilua, en tiedä. Hiivaakin on lukemani mukaan joka toisella ihmisellä, se melkeinpä kuuluu ihan normaaliin faunaan taikka flooraan, kumpi nyt olikaan se virallinen sana. Ongelma siitä tulee vain jos se riehaantuu, vaikkapa siksi että sen kilpailijat on tapettu tieltä pois. Näinhän käy, kun syötetään antibioottia. Itseäni hermostuttaa tietysti myös sekin että suvussani on diabetesta, ja käsittääkseni hiiva on diabeetikoilla varsinainen riesa. Minä en sitä tautia halua... Mutta toistaiseksi ei onneksi verikokeissa ole sokeriarvot olleet koholla, vaikka äidilläni oli (hän ei diagnoosia kuitenkaan saanut).
Jodivoide oli tosiaan varsin tahmeaa. Joskus kun jotain leikkauksia nähnyt televisiosta, taitaa olla aika vetelää se kama mitä potilaaseen sivellään ennen kuin operaatio alkaa? Olletikin jodi sitten tappaa välittömästi kaiken minkä kanssa se päätyy kosketuksiin. Toivottavasti ei ikinä tule päivää jolloin jokin hirvitys pärjää sille, eikä kuole edes jodilla.
Se voi olla (näin maallikon näkökulmasta arvaten) jodipitoisten mömmöjen yksi ongelma, ne tappavat varmaan valikoimatta sekä hyödyllisiä että vahingollisia mikrobeja. Voi olla, että siinä täystuhon jälkeisessä tilanteessa on ihan sattuman kauppaa, mikä pöpö pääsee lisääntymään rivakimmin?
Siinä mielessä täsmälääke pelkästään hiivaa vastaan olisi ideaali, paitsi tietysti siinä tapauksessa, että juuri se lääke ei käy. Oletko kokeillut läpi kaikki hiivalääkkeet?
Mitä tulee leikkauksiin, niin luulen, että se on kyllä liuosta, mitä käyttävät, ei voidetta. Tämä ihan telkkarin sairaalasarjoja katsoessa tullut mutu-"tieto".
Jos päädyt käyttämään Betatide-liuosta, niin semmoinen ehkä voisi toimia, että kastat haavataitoksen tai talouspaperin liuokseen, ja tälläät kipeän paikan päälle ja annat olla muutaman minuutin? Koirilla käytetään laimennettua liuosta tassuhaavoihin sillä lailla, laittavat "sukan" tai muun suojan, ettei koira nuuole sitä pois. Sisäisesti nautittunahan jodi on erittäin epäterveellistä. En sitten yhtään tiedä, suositellaanko limakalvoille mitään, missä on jodia. Kai se limakalvoilta imeytyy nopeammin kuin tavallisen ihon läpi?
Aikoinaan 2005 käsikaupasta hain Canestenin, ei mitään vaikutusta. En muista saiko Diflucanin jo tuolloin reseptittä, mutta jokatapauksessa käytin sitäkin, eikä apua. Kun vd puhkesi, suutuin ja masennuin niin etten ollut TK:seen yhteydessä 1,5 vuoteen.
Sitten kun lopulta olin, yksi lääkäri kirjoitti muistaakseni Sporanox-nimisen lääkkeen. Omasta mielestäni oireilu väheni joksikin aikaa, mutta paheni sitten taas, kuten syklisessä vd:ssa tyypillistä onkin. Menin pyytämään uutta reseptiä, mutta oli eri lääkäri tuolloin kesällä 2007 vastassa, ja sanoi ettei labroissa hiivaa, tässä on nyt ollut plasebovaikutus.
Pillahdun itkuun ja taisin puhua itsarista. Jäätävä lääkäri kirjoitti lähetteen gynelle, joka totesi että "klassinen vd".
Erikoista on että myöhemmin luin netistä erään lääkärin todenneen että vd-oireet joskus helpottavat hiivalääkkeillä vaikka hiivaa ei labroissa olisi.
Herää kysymys voisiko herkistymä olla niin paha että minimaalisin hiivanrippunen pahentaa vd:ta, vaikkei labranäytteeseen olisi se yksi yksinäinen hiivasolu edes osunut mukaan.
En tiedä onko muita lääkkeitä kuin edellämainitsemani kolme. Pimafucin(?) jota minuun testattiin on sienilääke.
Nonni. Nyt on kuulemma sitten Xylocainin myyminen lopetettu, kun "ei ollut tarpeeksi käyttäjiä". Jonkun erityisluvan ruikuttamalla sitä vielä saa.
Sain vaikutelman että oli monelle vulvodynikolle lähes henki ja elämä. Itselläni käyttö ei kauaa kestänyt, kun Triptyl ilmeisesti auttoi kroonistunutta kipua vähenemään.
Triptylia (tai amitriptyliiniä, ehkä on melkein sama asia?) juurikin suositellaan, ks. alla.
Suositellaan myös säännöllistä koskettelua, jotta kipukohtien herkkyys vähenisi.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00650
LainaaVulvodynian hoito
Oireiden ja tutkimuksen perusteella lääkäri voi jakaa vulvodynian eri alaryhmiin sen mukaan, onko kipu paikallinen (vain rajatulla alueella esimerkiksi vestibulumin tai klitoriksen alueella tuntuva) vai yleistynyt (koko ulkosynnyttimien alueen kattava), sekä sen mukaan, edellyttääkö kipu kosketus- tai muuta ärsykettä ilmaantuakseen vai onko se spontaania. Tämä auttaa selittämään oireiden vaihtelevaa luonnetta ja valitsemaan kokeiltavaa lääkehoitoa. On hyvä muistaa, että paraneminen vie aikaa, jopa kuukausia.
Yhdistelmäehkäisypillerin käyttäjä saattaa hyötyä esim. kuuden kuukauden tauosta pillereiden käytössä. Jos taustalla on useita hiivasienitulehduksia, harkitaan estohoitoa, esim. flukonatsolia 150 mg kerran viikossa ainakin kolmen kuukauden ajan.
Yleistynyt vulvan alueen kipu (hyperestesia) johtunee ihon ja limakalvon hermotushäiriöstä. Kyseessä on ns. neuropaattinen kipu. Silloin hoitona voidaan käyttää trisyklisiä masennuslääkkeitä, tavallisimmin amitriptyliiniä, aluksi pienellä annoksella (esim. 10 mg iltaisin). Ne nostavat kipukynnystä. Lääkeannosta suurennetaan tarvittaessa parin viikon välein, kunnes kipu häviää. Koska teho tulee hitaasti, aloitettua hoitoa pitää jatkaa useita kuukausia, esim. puoli vuotta, jonka jälkeen annosta voi yrittää vähentää. Toinen lääkevaihtoehto on pregabaliini, aluksi 75 mg kahdesti päivässä, sitten annosta vähitellen nostaen jopa 300 mg:aan kahdesti päivässä.
Moniammatillinen hoito auttaa hyvin noin 90 %:lla potilaista. Vestibuliittioireyhtymän hoidossa voidaan tarvita jopa lopulta leikkaushoitoa.
Vestibuliittia sairastavat ovat vaikuttaneet olevan kaikista vaikeimmat keissit vd:ssa. Ja neuropaattiset, silloin kun hermokipu on jatkuvaa. Itselläni ei onneksi ole ollut.
Nykyäänhän tämä Triptyl on käytännössä minulle nivelrikkokivun lääke. Olen kuullut muidenkin rikkoontuneiden hyötyneen siitä, mutta en ole kuullut että kenellekään olisi kirjoitettu sitä nimenomaan rikkoon. Jotkut pitävät ko. lääkettä aivan hirveänä, mutta minulla ei oikein muutakaan ole polvia varten Voltaren forten ohella. Buranaa yms. kun en voi syödä ja vatsa suuttuu parasetamolistakin.
^^^
Näyttäisi olevan Yliopiston apteekin sivuilla saatavissa edelleen.
https://www.yliopistonapteekki.fi/xylocain-2-geeli-c-muoviruisku-10-x-10-g-6808
Tarkistin. Se olikin voide, jota ei enää myydä kuin niille jotka hankkivat Fimealta luvan. Geeliä myydään edelleen, mutta se on kuulemma hankala käyttää kun siinä ei ole säilöntäainetta. Ilmeisesti sitä menee sitten paljon hukkaan, ja se on kallista. Tai oli ainakin 2007.
Muistan itse sen geelin, se oli laitettu ruiskuihin, koska oli tarkoitettu virtsaputkeen ruiskutettavaksi. Se ruisku oli vulvodyniaa potevalle turha, kun se aine piti saada vulvaan limakalvoille, ei vaginaan.
Oma kolesterolitasoni laski reippaasti normaaliin vuoden takaisesta lääkkeen ansiosta. En mainitse lääkettä, mutta noita yleisimpiä. Vuosi sitten kolesterolitaso oli "huolestuttava" (siis vähän ohjearvon yllä), nyt keskiarvoa. Pilleri päivässä, ei paha.
Aika monen kuolleen ihmisen tavaroita on joutunut raivamaan ja lajittelemaan tässä viime aikoina. Usealla on ollut myös lääkkeitä, runsaastikin.
Tulehduskipulääkkeet ja särkylääkkeet menevät tietysti omaan käyttöön mutta harvinaisempiin tauteihin vaikuttavat aineet on viety apteekkiin hävitettäväksi.
Olen myös konfiskoinut itselleni erilaisia vitamiini-, hivenaine- ja lisäravintoaineita. Kysymykseni kuuluukin, kannattaako syödä glukosamiini-Cvitamiini valmistetta tai Calchichew D3-valmistetta? Olen 50-70-vuotias mies.
Olen aiemmin pitänyt ravintolisiä vain tapana tuottaa kallista virtsaa, mutta nyt ei hinta ratkaise. Kokeilujakson tulosten perusteella voin jatkaa vaikka tuotteita ostamalla, mikäli tulokset ovat edes kohtalaisia.
Lähinnä helpotusta toivotaan ajoittaisiin nivelkipuiluihin ja myös hiukan lisää virkeyttä olisi toiveissa. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yhtä kiinnostavia kuin edut. Kokemuksia?
^
Viimeksi käydessäni lääkärissä kysyin tuosta glukosamiinista, jotta onko sen tehosta mitään uutta tutkimusta. Vastasi, että ei ole. Jotkut siitä kokevat saavansa hyötyä ja toiset taas ei.
Itse sitä söin vuosikaudet reseptillä ja kerran nuo loppuivat, mutta ei ollut mitään muuta tarvetta käydä lääkärissä, niin jäi syömättä nuo. En huomannut mitään muutosta. Varpaiden nivelrikko, johon sitä sain, eteni entiseen malliin joskus enemmän kipuillen joskus vähemmän. Ilmeisesti kuulun niihin, jotka ei lopultakaan kokeneet saavansa siitä apua.
En ole saanut glukosamiinista mitään helpotusta polvikipuihin, ja kokeilin useamman kerran. Viimeksi annostuksella 2 x 800 mg.
Calcichewiä ehkä kannattaa ottaa vain todettuu osteoporoosiin/osteopeniaan ja vain lääkärin määräyksestä? En ole ihan varma, voisiko se auttaa myös nivelrikkoon. Missään tapauksessa ei ainakaan kannata yliannostella, sillä muistaakseni jo 1 g päiväannoksella (pillerit JA ravinto) siitä voi tulla jotain sydänhäikkää, olikohan se sydänkohtauksia tai sydänperäisiä kuolemia peräti. Varmaan olisi turvallisinta kysyä lääkäriltä tuosta, ja ehkä pyytää otattamaan labrakokeet, ettei tule yliannostusta. On myös sairauksia (joitakin syöpiä), joissa kalsiumia häipyy luista, ja kertyy pehmytkudoksiin - et halua ylimääräistä kalkkia verisuoniin, sepelvaltimoihin tai aivoihin, trust me.
K-vitamiini (en muista mikä niistä, K1 vaiko K2) suojaa vähän. Muistaakseni niin, että kalsiumia ei liukene luustosta ja kerry pehmytkudoksiin. Ja varsinkin D-vitamiini on olennainen luuston hyvinvoinnille, ja vaikuttaa yhdessä kalsiumin kanssa. Näitäkään ei saa yliannostella, niin kuin ei muitakaan lisäravinteita.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00025
Lisäravinne-rauta kannattaa jättää ottamatta, paitsi silloin kun sillä hoidetaan raudanpuutosta, ja vain lääkärin määräyksestä. En nyt muista mitä yliannostus aiheuttaa, mutta muistaakseni se on nasty shit, ja se onkin vähin äänin poistettu multitabseista tms..
Jos kärsii närästyksestä, kannattaa jättää C-vitamiini ottamatta. Sitä on monissa lisäravinteissa.
Sinkistä muistaakseni aiheutuu yliannostuksissa jollain todennäköisyydellä eturauhassyöpää.
Ylipäätänsä, jos itselääkitsee itseään lisäravinteilla, pitää tietää, mitä tekee, ja mieluiten kysyä ravitsemusterapeutilta (ravitsemustieteen ammattilaisilta). Lääkäritkin tietävät jonkin verran lisäravinteista, mutteivät yhtä paljon, paitsi silloin, kun niillä hoidetaan jotain sairautta.
Tervein ihminen lienee, joka ei tarvitse lääkkeitä tms. lisäravinteita? Minusta tuossa on vähän yhteiskuntamme tautia. Syödään monipuolisesti, vähemmän alkoholia tms. aineita ja säännölliset elintavat liikkuen itse = Et tarvitse lääkkeitä! Yleissääntönä puhun, tiedän että ihmisillä on kremppoja. Minullakin jalka paskana, kun kävelin 10 km päivän aikana bussilakon vuoksi. Juu, on minullakin kolesterolilääkitys, toimii.
Teurasrunsaat kuukautiset ei ole mikään yhteiskunnan tauti. Jos Hb pääsee laskemaan anemian asteelle, ei se siitä enää elämäntavoilla korjaudu.
Minä kyllä ihmettelen miten tämän naisten elämän pitää olla NÄIN vammaista? Ehkä pitääkin alkaa usuttaa mieheksi haluavia että revityttäkää se kohtu hyvän sään aikana huit helvettiin niin pääsette vähemmällä.
Harmi kun itselläni on fobia kehon vahingoittamista kohtaan, enkä halua minkäänlaisia operaatioita.
Mielialalääkkeiden käyttö kivun hoidossa EI perustu sille että "ihminen tulee mömmöstä niin onnelliseksi ettei piittaa että sattuu". En ole selvitellyt uudempien masennus- ja ahdistuslääkkeiden toimintamekanismia, mutta ainakin itse käyttämässäni trisyklisessä alunperin masennukseen kehitetyssä ikivanhassa amitriptyleenissä vaikutus kohdistuu keskushermostoon. Joku lääkäri minulle kerran jutteli että koko lääke oltiin jo lopettamassa (eli sitä ei ilmeisestikään enää edes masennukseen juurikaan syötetä), mutta havaittiin että se auttoi vyöruusun jälkeensä jättämään hermokipuun.
Tuollainen tuskin voinee olla mikään lumevaikutus. Jotain konkreettista taustalla on pakko olla. Hermokivut kun ovat niitä pirullisimpia kipuja, joita ei millään onnellisuudella hokkuspokkus pois taiota.
En mikään ylin Käypä hoito -fani ole, mutta rusinapullistina käytän tietysti sitäkin hyväkseni silloin kun se tukee omaa agendaani.
4 tutkimuksessa amitriptyliini oli lumetta tehokkaampi, mutta tutkimuksissa oli paljon sekoittavia tekijöitä. Kun tutkimustulokset yhdistettiin, 36 % amitriptyliiniä ja 12 % lumetta käyttäneistä potilaista hyötyi hoidosta, riskisuhde 2,9 (95 % luottamusväli 1,7–4,9).
https://www.kaypahoito.fi/nak08503
Triptylin kipua lievittävä teho perustuu muutoksiin keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmässä.
https://www.sairaalanova.fi/fi-FI/Potilaalle_ja_laheiselle/Potilasohjeet_ja_videot/Potilasohjeet/Triptyllaakehoito_fibromyalgian_hoidossa(61730)
Nyt sitten tämäkin asia on myllerretty uusiksi.
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/tutkimus-mielialalaakkeiden-teho-kivun-hoidossa-heikko-vaikka-kaytto-on-yleista/
Laajan tutkimuskatsauksen mukaan mielialalääkkeiden teho kivun hoidossa on olematon tai parhaimmillaankin vähäinen.
Jos mielialalääkkeillä ei saada toivottua vaikutusta kivun hoidossa, mutta niillä voi olla pitkäaikaisia sivuvaikutuksia, lääkkeiden määräämisessä olisi käytettävä harkintaa, tutkijat kirjoittavat British Medical Journalissa.
Kansainvälisessä analyysissä arvioitiin 156 tutkimusta, joissa oli selvitetty mielialalääkkeiden vaikutusta kipuun. Mukana oli kahdeksan eri mielialalääkettä ja 22 kiputilaa kuten selkäkipu, leikkauksen jälkeinen kipu, lihaskipu ja fibromyalgia. Kaikkiaan tutkimuksissa oli ollut mukana 25 000 koehenkilöä.
Tulokset olivat mielialalääkkeiden tehon kannalta vaatimattomat. Vanhat trisykliset mielialalääkkeet eivät tepsineet useimpiin kiputiloihin, eivät myöskään tuoreemmat SSRI-lääkkeet. Uudemmilla serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjillä, eli niin sanotuilla SNRI-lääkkeillä, tehoa oli enemmän osassa kiputiloja, mutta tällöinkin niiden vaikutus oli vähäinen.
Suomalaisissa Käypä hoito -suosituksissa todetaan, että trisykliset masennuslääkkeet ovat neuropaattisen kivun hoidon kulmakivi. Tuore tutkimus antaa tälle tukea, mutta vain osin.
Yhdessä laajassa katsauksessa trisyklisten masennuslääkkeiden todettiin olevan tehokkaampia neuropaattisessa kivussa kuin lumelääke, mutta toisen katsauksen mukaan näyttö oli vain vähäistä.
Tutkijat huomauttavat, että suurin osa aihetta käsittelevistä tutkimuksista on yli kaksikymmentä vuotta vanhoja ja vanhoissa tutkimuksissa on saatettu yliarvioida lääkkeen tehoa.
Omalla kohdallani Triptyl on auttanut aikoinaan vulvodyniassa (en toki muista enää jonnekin vuosiin 2007 - 2010 asti että miten se nyt tarkalleen meni, mutta selvää on että ennen lääkityksen alkamista en ollut kuntoutunut järin millään tavoin, kun sensijaan juuri noina lääkevuosinani paranin huomattavasti siitä pahimmasta tilasta missä olin ollut). Fibromyalgiakipuihin katsoisin sen auttaneen sanotaan nyt vaikka 20 - 95 % verran, eli erittäin vaihtelevasti. Mutta kun olen jostain lukenut että lääkäreiden mukaan on hyvä vaste jos potilaan kipu laskee edes 30 % verran, niin minullahan tulokset ovat olleet milteipä loistavat. Enkä jumankauta todellakaan suostu uskomaan että kyse on ollut vuosien ajan silkasta lumevaikutuksesta.
Olen nyt ollut lähes 2 vk ilman Triptyliä, koemielessä. Olen pärjäillyt kohtalaisesti, käytänhän LDN:ää. Mutta minulle Triptyl sellainen turvaverkko jonka haluan säilyttää, jos LDN:stä menee teho. Tai polvikivut äityvät sietämättömälle tasolle, enkä jaksa kokoajan läträtä Voltaren forten kanssa.
Suomessahan on jo kipukroonikoilta viety opioideja ja jätetty potilaat heitteille, kun on säikähdetty että USA:ssa on opioidikriisi (tyypit ostelevat mömmöjä kaduilla, ihan kuin se olisi oikeasti kärsivien ihmisten vika). Joku kertoi netissä että häntä oli lääkäri pelotellut dementialla, kun oli ollut Triptylin tarvis. Hirvittäähän se dementia minuakin, mutta eipä kyllä kipuilukaan innosta yhtään. Mikä ihmeen kärsimyksen kunniakruunu, kristillistä kuvastoa käyttääkseni, siitä muka pamahtaa päähän että kärsit kipua hampaat irvessä? Vittuilet ja kiukuttelet muille ihmisille päivät pääksytysten, kun olo on kokoajan kuin persieseen ammutulla karhulla?
Kun on olemassa sellaista kuin lääkkeet, niin pitää niitä voida hyödyntääkin.
Mitenkään erityisen lääpälläni en kyllä Triptyliin ole. LDN:stä sensijaan ei tiemmä ole ollut mitään erityistä harmia, vaikka pettymys siis olikin ettei se polviin toimi. Triptyl tekee väsähtäneeksi, mikään ei huvita eikä kiinnosta. Eikä oikein ymmärrä asioita, ja kirjoittaa mitä sattuu. Mutta ennemmin kaikki tuo kuin jatkuva kipu, vieläpä niin että se kipu vaeltelee minne milloinkin, ikäänkuin pitäisi olla joku päiväkiintiö että pakko sattua jonnekin, ei sen niin väliä että minne, mutta pääasia että sattuu.
Yritän itse elämäntapaan, jossa ei lääkityksiä tarvittaisi (paitsi joo, joskus tarvitsee). Pidän yhteiskunnan medikalisoitumista sinänsä ongelmana. Tauteja ja vaivoja on, mutta yhtä lailla on totta, että 80-90% krempoistamme johtuu huonoista elintavoistamme. = Itseaiheutettuja ongelmia, kuten ylipaino tms..
Jossain päin nettiä tuli vastaan sellainen särkylääke kuin Pronaxen. Käsitin että se sopii ASA-allergiselle (aspiriini, Burana jne.) Pronaxenia saa sekä käsikaupan- että reseptilääkkeenä. Sitä käytetään sekä kuukautiskipuihin että nivelrikkoon.
Ehdin jo mietiskellä että pitäisikö minun kokeilla tuota jompaankumpaan tai molempiin em. kipuihin, mutta sitten luin jostain jonkun taas kerran saaneen vatsavaivoja.
Niin kauan kuin en kilju kuin tapettava tuskasta, on kai parempi jättää tämäkin lääke väliin. Mikä jumalauta siinä on että kaikki särkylääkkeet aina menevät vatsan kimppuun (kun minulla parasetamolikin)?
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 28, 2023, 15:44:03
Niin kauan kuin en kilju kuin tapettava tuskasta, on kai parempi jättää tämäkin lääke väliin. Mikä jumalauta siinä on että kaikki särkylääkkeet aina menevät vatsan kimppuun (kun minulla parasetamolikin)?
Eräs kaverini kertoi hienosti, että on valittava joko nivelkipujen tai mahavaivan välillä, eli ottaako särkylääkettä vai ei. Vaihtelukin virkistää.
Sellaista vaikuttavaa lääkettä (tai edes rokotusta) ei taida olla olemassakaan ettei olisi sivuvaikutuksia tai ainakin kasvanutta riskiä sellaisiin.
Olen ajatellut syödä ja lääkitä itseäni siten, että loppuni olisi nopea ja mahdollisimman kivuton, sitten kun sen aika on.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 28, 2023, 15:57:27
Sellaista vaikuttavaa lääkettä (tai edes rokotusta) ei taida olla olemassakaan ettei olisi sivuvaikutuksia tai ainakin kasvanutta riskiä sellaisiin.
Pienempänä olin korkeassa kuumeessa ja kova päänsärky. Särky hellitti, paikoin jopa nollille kun keskityin ("painamaan sen nollille"-itsehypnoosia) ja myös 1700-l klassinen musa radiosta auttoi.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 28, 2023, 15:57:27
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 28, 2023, 15:44:03
Niin kauan kuin en kilju kuin tapettava tuskasta, on kai parempi jättää tämäkin lääke väliin. Mikä jumalauta siinä on että kaikki särkylääkkeet aina menevät vatsan kimppuun (kun minulla parasetamolikin)?
Eräs kaverini kertoi hienosti, että on valittava joko nivelkipujen tai mahavaivan välillä, eli ottaako särkylääkettä vai ei. Vaihtelukin virkistää.
Sellaista vaikuttavaa lääkettä (tai edes rokotusta) ei taida olla olemassakaan ettei olisi sivuvaikutuksia tai ainakin kasvanutta riskiä sellaisiin.
Olen ajatellut syödä ja lääkitä itseäni siten, että loppuni olisi nopea ja mahdollisimman kivuton, sitten kun sen aika on.
Olisikohan lie ollut kuukautiskivuista kyse, kun keksin että mitäs jos perseeseen tungettava särkylääke ei vaivaisi vatsaa. Kyselin sitä silloiselta omalääkäriltä ja muistaakseni hän sanoi että kyllä sekin voi ärsyttää (miten, en tiedä). Kuitenkin hän kirjoitti reseptin. Ongelma vaan sitten olikin se että aikuisille sopivan vahvuinen suppovalmiste oli lopetettu, ja jäljellä oli enää mietoja vauvoille tarkoitettavia. Ostin niitä, kun ei kerta muutakaan ollut. Eivät ne kipuun vaikuttaneet millään tavalla. (Kuukautiskipuun ei kyllä välttämättä tehoakaan kuin tulehduskipulääke, ja juuri niitähän en useimmiten voi ASA-allergian takia käyttää.)
Näin taannoin vahvempia suppoja apteekissa, eli ovat sitten palauttaneet ne markkinoille. Mutta en juuri nyt ole kiinnostunut kokeilemaan.
Polvien suhteen vatsaystävällisin särkylääke on kyllä Voltaren forte jota lääpitään iholle. En vaan erikoisemmin tykkää sen hajusta, enkä siitä että se sotkee kaiken mahdollisen. Haju ei lähde housuista, pitkistä kalsareista eikä varsinkaan polvituista (tuubeista) pesussakaan. Ja Voltarenilla kuorrutettuja paikkoja ihosta ei saisi peittää. Jos aikoo mennä treeniin ja olisi tarvis laittaa polvituet, niin nehän kyllä tasan taatusti tulee ihoa liki.
En vaan kertakaikkiaan ole keksinyt polville parempaa lääkettä kuin Triptyl, eikä sekään aina tehoa. Tai pitäisi ottaa tolkuttomia määriä. Kun olin menossa kohti kauhukokemusta eli hammaslääkäriä, otin edellisenä iltana 100 mg Triptyliä. Ei pariin päivään ollut kivun pihaustakaan kummassakaan polvessa. En ole havainnut Triptylistä saavani vatsakipuja, mutta ummetuksen melkein aina saa, eikä senkään kanssa herkkua ole.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 28, 2023, 16:06:16
Polvien suhteen vatsaystävällisin särkylääke on kyllä Voltaren forte jota lääpitään iholle. En vaan erikoisemmin tykkää sen hajusta, enkä siitä että se sotkee kaiken mahdollisen. Haju ei lähde housuista, ...
Voltaren oli tehoton läheiselle, mutta läheinen kokeili polviin Burana-geeliä, mutta poltti sen happo ihoa, ei käy. Mutta Felden-geeli toimi, paremmin kuin mikään muu. Sitä ei enää saa apteekistä mutta saman vaikutusaineen Piroxin:ia saa.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 28, 2023, 16:25:41
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 28, 2023, 16:06:16
Polvien suhteen vatsaystävällisin särkylääke on kyllä Voltaren forte jota lääpitään iholle. En vaan erikoisemmin tykkää sen hajusta, enkä siitä että se sotkee kaiken mahdollisen. Haju ei lähde housuista, ...
Voltaren oli tehoton läheiselle, mutta läheinen kokeili polviin Burana-geeliä, mutta poltti sen happo ihoa, ei käy. Mutta Felden-geeli toimi, paremmin kuin mikään muu. Sitä ei enää saa apteekistä mutta saman vaikutusaineen Piroxin:ia saa.
Jännä miten nämä vaihtelevat. Itse muistan käyttäneeni Feldeniä 2018 kun polvihelvetti alunperin alkoi (poislukien vuoden 2017 kolmen viikon kipujakso), enkä muista saaneeni siitä oikein mitään apua. Ehkä jonkinlaisen lyhytaikaisen turrutuksen joksikin aikaa, saman siis kuin saa Icepowerilla (Horse Powerilla). Voltarenia pitää kyllä pakkeloida melkoinen kerros polviin, niin sitten se auttaa - jos auttaa.
Statiineja syödään suomessa ahkerasti. Mitenkähän ihmeessä on aiemmin puutteellisempana aikoina pärjätty, kun kansa on kovin sairasta ilman jatkuvaa lääkitystä.
Lääkefirmoja tietenkin on hyvä pitää pystyssä, kun pelkästään sairaiden lääkitseminen ei tuo riittäviä voittoja. Hyvä keksintö on syöttää niitä terveille ihmisille jotka pelkäävät sairauksia -lääkettä joita harva tarvitsee.
Terveet kestävät noita haittavaikutuksiakin paremmin, kuin sairaat.
Suomessa yli 850 000 ihmistä syö statiineja käypöhoito-ohjeen mukaisesti.
>>
Kaikkiin lääkkeisiin voi liittyä haittoja, niin myös statiineihin. Statiinit voivat aiheuttaa lihasoireita, suurentaa maksaentsyymipitoisuuksia ja ilmeisesti heikentää glukoosinsietoa.
Strandberg kirjoittaa, että statiinit eivät aiheuta syöpää, vaan ehkä suojaavat tietyiltä syöpämuodoilta. Statiinit eivät hänen mukaansa myöskään aiheuta dementiaa eivätkä haimatulehduksia.
Strandberg toteaa, että on mahdollista, että statiinien syöminen aiheuttaa potilaalle lihashaittoja, jopa vaikean myopatian eli vakavan lihassairauden.
https://www.iltalehti.fi/sydan/a/74a7a594-96cf-428f-aded-818261c658db
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 28, 2023, 16:30:07
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 28, 2023, 16:25:41
Voltaren oli tehoton läheiselle, mutta läheinen kokeili polviin Burana-geeliä, mutta poltti sen happo ihoa, ei käy. Mutta Felden-geeli toimi, paremmin kuin mikään muu. Sitä ei enää saa apteekistä mutta saman vaikutusaineen Piroxin:ia saa.
Jännä miten nämä vaihtelevat. Itse muistan käyttäneeni Feldeniä 2018 kun polvihelvetti alunperin alkoi (poislukien vuoden 2017 kolmen viikon kipujakso), enkä muista saaneeni siitä oikein mitään apua.
Geneettisiä ja muita eroja on reagoinnissa.
Aasialaisille ei voi antaa samalla määrällä opioideja* kuin lännessä (oltava varovanen) kun ½ heistä on PM (poor metabolizers eli huonoja metaboloimaan opioideja). Saavat helpommin myrkytyksen, sivuvaikutuksia. Kun taas 10-16% Saudi-arabialaisista ja etiopialaisista on UM eli ultrametaboloijia ->opioidi ei tahdo tehota, annosta pitää suurentaa ->taas myrkytysriski nousee sen takia.
Felden ja Voltaren ei ole opioideja eikä Panadol mutta tv-mainoksessa Panadolista vihjattiin että osalle ei tehoa jne.
*https://www.ons.org/onf/42/4-1/genetic-variants-influencing-patient-response-opioid-therapy
Ideaali on pyrkiä elämään niin, että lääkitystarve on mahdollisimman vähäinen. Olen itse laihduttanut, lisännyt liikuntaa ja parantanut ruokavaliotani. Toimii, omana valintana!
Itselläni ainoa peruslääke on tällä hetkellä kolesterolilääkitys (Atorvastatin), tosin myös Deslox-allergia-lääkettä otan nyt, koska siitepöly. Muuten en halua lääkkeitä ottaa.
No, totta puhuen, minulla on erektiolääkeresepti, mutta tuo on sellainen ajasta riippuvainen kiva, kun 50-vuotiaalla miehellä vaan tulee pikkuhiljaa noita ongelmia.
Olen jonkin verran itsekin inhonnut kaikenlaisten lääkkeiden käyttöä, kun ärsyttää että on niin paska kroppa ettei tule ilman lääkkeitä toimeen. Astmalääkkeet ovat ne jotka on pakko ottaa. Jos haluaa kärsiä hampaat irvessä kipuja, kaiken muun voi jättää ottamatta.
Mutta mitä ylvästeltävää lääkkeettömyydessä oikeasti on? Vaikka miten pyrkisi olemaan saastuttamatta kehoaan kemikaaleilla, niin kuitenkin käy. Kun jo istukasta on löydetty mikromuovia, voi sanoa että me ollaan hävitty tää peli.
Taisin lukea jostain että kierrätysmuovi saastuttaa vielä enemmän luontoa. En jaksa kohta välittää enää mistään mitään.
Luulin että Kannassa on vielä yksi paketti desloa (Desloratadine, antihistamiini). Mutta eihän siellä sitten mitään ollutkaan, nollilla. Laitoin torstai-iltana viestiä TK:seen (kun se nykyään on mahdollista) että voisiko sen reseptin uusia ennen kuin lääkärit lähtee lomille, tai jotain. En tiedä kauanko pitää odottaa, ja eilen otin viimeisen deslon. Tänään otin setiritsiiniä kun on tullut joku vuosi ostettua paketti sitäkin ihan käsikaupasta. Noh, heti pelti kiinni, aivan tööt.
Sanotaan että nykyiset allergialääkkeet eivät väsytä, mutta setiritsiini lieneekin varsin vanha tuote, kun Zyrteciä oli jo ainakin 1990-luvulla käytössä. Zyrtec on tuon tunnetuin nimike. Vanhin?
Ilmeisesti desloakin saa nykyään käsikauppalääkkeenä. Se nyt sitten vaan on aina arvoitus että saako juuri silloin kun tarvis olisi, kun tuntuu olevan joka lääkkeestä nykyään jotain toimitusongelmia. Jos jaksan huomenna mennä apoteekkiin, pitänee ihmetellä että mitäköhän sitä sitten ottaisi. Saisi olla mahdollisimman halpaa, jos kumminkin ensi viikolla saan desloreseptin. Aikoinaan kun niitä tutkiskelin, jollain merkillä oli paperilappusessaan mainittu sivuvaikutuksena närästys, mutta paketin päältä se ei käy millään tavalla ilmi. Ei nyt viitsisi kaivatuttaa joka looraa läpi sillä nuorella myyjällä joka liihottelee luokse, jos ei ole kaikki myyjät vanhuksille varattuna. Muistelisin että närästyttävän merkin nimi alkoi ällällä.
***
Tähän ei nyt tarvitse tulla ei-astmaatikkojen viisastelemaan yhtään mitään. Minulla on jo vuosikymmenten kokemus siitä että jos en hoida allergioitani, se pahentaa astmaani. Niistä hemmetin allergioistahan se astma todennäköisesti alunperin sikisikin. Jossain vaiheessa tyylini oli ottaa antihistamiinia joka toinen päivä ja sitten pahemmassa vaiheessa joka päivä, ja aika köppöistä oli se meno kun ei ollut tuolloin hoitavaa astmalääkettä. Kaikkein parhaan tuloksen saa sillä että on se hoitava lääke JA jokapäiväinen antihistamiini. Jälkimmäinen niin kauan kuin on allergeenit ilmatilassa, ja astmalääke ympäri vuoden.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 24, 2023, 20:15:15
Sanotaan että nykyiset allergialääkkeet eivät väsytä, mutta setiritsiini lieneekin varsin vanha tuote, kun Zyrteciä oli jo ainakin 1990-luvulla käytössä. Zyrtec on tuon tunnetuin nimike. Vanhin?
Taisin jo aiemminkin mainita, ettei noissa ole samat vaikuttavat ainesosat- reseptistä voi lukea se on ohje ja tuoteseloste.
Nuo molemmat kyllä väsyttävät.
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 25, 2023, 10:33:50
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 24, 2023, 20:15:15
Sanotaan että nykyiset allergialääkkeet eivät väsytä, mutta setiritsiini lieneekin varsin vanha tuote, kun Zyrteciä oli jo ainakin 1990-luvulla käytössä. Zyrtec on tuon tunnetuin nimike. Vanhin?
Taisin jo aiemminkin mainita, ettei noissa ole samat vaikuttavat ainesosat- reseptistä voi lukea se on ohje ja tuoteseloste.
Nuo molemmat kyllä väsyttävät.
Ja minä mainitsin oisko ollut kremppaketjussa että on.
https://www.yliopistonapteekki.fi/sivustohaku?q=setiritsiini
Eli kun laittaa Yliopiston Apteekin sivulla hakuun "setiritsiini", saa kaikki lääkkeet joissa sitä on. Zyrtecissä on. Yritän välttää eksistäni puhumista, mutta minkäs minä sille voin että toka eksäni söi Zyrteciä, kun hänellä astmaatikkona oli siihen resepti. Hänellä oli tapana antaa lääkkeitään minullekin, joten käytin keväisin koivuallergiaan tätä Zyrteciä. Olen siis ollut 1990-luvulta asti tietoinen siitä mitä se on. Ja jos en olisi ollut, niin sitten vuodesta 2011, kun allergiat pahenivat entuudestaan. Koska setiritsiini oli minulle ainoa tuttu allergialääke, aloin sitten syömään sen halpaversioita joita ostin käsikaupasta. Mitä näitä nyt sitten on.
Histec, Heinix, Cetirizin-Ratiopharm ja YA:n sivulla näkyy olevan pari minulle vierastakin. Lienevätkö tulleet sen jälkeen kun pääasiassa en ole enää syönyt setiritsiiniä. Joku TK-lääkäri kun kirjoitti minulle vuosia sitten Desloratadinen, ja olen katsonut sen paremmaksi.
Jännästi ne hinnat muuten alenee reippaasti kun saa reseptin.
Toivottavasti nyt tällä kertaa viitsit vaivautua tutustumaan YA:n sivuun.
^
Vähän kehnosti koetin selittää, ettei ole samasta lääkkeestä kyse.
Vaikutuksissa on eroa silloinkin vaikka setiritsiinin annostus olisi sama.
>>
Setiritsiini
Setiritsiini
Setiritsiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-[2-[4-[(4-kloorifenyyli)-fenyylimetyyli]piperatsin-1-yyli]etoksi]etikkahappo
Tunnisteet
CAS-numero 83881-51-0
ATC-koodi R06AE07
PubChem 2678
DrugBank DB00341
Kemialliset tiedot
Kaava C21H25N2ClO3
Moolimassa 388,89 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 112,5 °C
Liukoisuus veteen 0,101 g/l
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen 93 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 8,3 tuntia
Ekskreetio Virtsassa
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria
?
Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen
Setiritsiini (Zyrtec[1], Histec[2] sekä lukuisa joukko muita: mm. Heinix)[3] on antihistamiineihin kuuluva lääke, jota käytetään allergian ja sen oireiden, kuten urtikarian ja heinänuhan, hoitoon. Setiritsiini on hydroksitsiinin aineenvaihduntatuote ja piperatsiinin johdannainen. Myös setiritsiinin levo-enantiomeeria, levosetiritsiinia, käytetään allergialääkkeenä. Reseptivapaa käsikauppalääke sisältää 10 mg vaikuttavaa ainetta/lääketabletti. Tabletti otetaan suun kautta.
Setiritsiinin kemiallinen kaava on C21H25ClN2O3, moolimassa 388,89 g/mol ja CAS-numero 83881-51-0.
Allergialääkkeissä, kuten Zyrtecissä, vaikuttavana aineena on setiritsiinidihydrokloridi C21H25ClN2O3·2(HCl) CAS 83881-52-1.
Setiritsiiniä on saatavilla sekä käsikauppalääkkeenä että reseptillä myytävänä.
Todella huonosti, koska meinasin jo suuttua että tahallasiko ärsytät. Ehkäpä olisit voinut mainita että niiden kemiallinen kaava on erilainen. Tavikselle moisella ei liene merkitystä, mutta toki herää kysymys että kun somessa toisinaan ihmiset ovat puhuneet että jokin rinnakkaislääke ei toiminutkaan täsmälleen samalla tavalla kuin kallis alkuperäislääke, vaikka niissä on samat ainesosat, niin olisiko sittenkin niin että eroavaisuuksia löytyy?
Jotkut ovat sitäkin mieltä että taviksen ei pitäisi saada käsiinsä edes sivuvaikutusluetteloa, koska sitten hän kehittää itsessään kaikki mahdolliset sivuvaikutukset. Vieläkin nihkeämmin he varmaankaan sallisivat tietää noista kemiallisista kaavoista.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 26, 2023, 10:39:56
Todella huonosti, koska meinasin jo suuttua että tahallasiko ärsytät. Ehkäpä olisit voinut mainita että niiden kemiallinen kaava on erilainen. Tavikselle moisella ei liene merkitystä, mutta toki herää kysymys että kun somessa toisinaan ihmiset ovat puhuneet että jokin rinnakkaislääke ei toiminutkaan täsmälleen samalla tavalla kuin kallis alkuperäislääke, vaikka niissä on samat ainesosat, niin olisiko sittenkin niin että eroavaisuuksia löytyy?
Jotkut ovat sitäkin mieltä että taviksen ei pitäisi saada käsiinsä edes sivuvaikutusluetteloa, koska sitten hän kehittää itsessään kaikki mahdolliset sivuvaikutukset. Vieläkin nihkeämmin he varmaankaan sallisivat tietää noista kemiallisista kaavoista.
Joo olen sori, tyhmästi ajattelin vain itsekseni, enkä osannut perustella tarkemmin, mistä puhun.
Tuntuu siltä, ettei se ole minulle harvinaista.
Okei, asia viimein selvä ja hyvä niin. Minulla on verbaalinen ja visuaalinen mieli, mutta ei rahtuakaan matemaattinen. Kemialliset kaavat eivät juolahtaisi mieleeni vaikka kirveellä uhattaisiin...
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 26, 2023, 10:49:00
Okei, asia viimein selvä ja hyvä niin. Minulla on verbaalinen ja visuaalinen mieli, mutta ei rahtuakaan matemaattinen. Kemialliset kaavat eivät juolahtaisi mieleeni vaikka kirveellä uhattaisiin...
Näitähän koetetaan parannella myös sen haittavaikutusten suhteen ja väsyttävyys on yksi jota eritetään estää. Setiritsiini on jo kauan ollut markkinoilla ja sitäkin on alunperin väitetty väsyttämättömäksi.
Monissa unilääkkeissäkin on erilaisia histamiinin estäjiä ja ilmeisesti myös mielialalääkkeissä.
Haitavaikuttamatonta lääkeainetta ei varmaan ole kovin helppo keksiä.
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 26, 2023, 10:57:51
Haitavaikuttamatonta lääkeainetta ei varmaan ole kovin helppo keksiä.
Paracelsus aikoinaan totesi: "annos tekee myrkyn". Tuo pitää edelleen paikkansa. Eri aineilla ja eri ihmisillä myrkyn raja vain vaihtelee.
^
Tuo on kyllä niin totta ja siksi ei perhe- tai kaveripiirissä pitäisi lainailla lääkkeitä holtittomasti, ellei ole kyseessä tuttu ja siedetty tuote. Vajaita antibioottikuureja (eli toiselta ylijääneitä) ei ikinä.
Luen aina huolella nuo haittavaikutuslistat. Tähän mennessä olen joissain lääkkeissä huomannut vain suun kuivumisen listalta löytyneistä haittavaikutuksista. Muuten siedän onneksi ihan kaikkia, mitä tähän mennessä on minulle määrätty.
Hyvä esimerkki idioottimaisesta lääkkeenkäytöstä tuli kotipiirissä, kun äitini meni ottamaan minulle reseptillä ostettua kolmiolla varustettua yskänlääkettä tarkistamatta ainesosaluetteloa pakkauksesta ja annostuskin taisi olla "riittävästi". Hän sai perkeleellisen sydämentykytyksen ja pahan olon, kun pää meni sekaisin. Siinä jo mietti ambulanssin soittamista. Yskänlääke sisälsi jotain oopiumjohdannaista ja äidilläni aine vaikutti päinvastoin kuin normaalisti, eli ei suinkaan rauhoittanut.
Kurkkasin, että maailmalla vielä yskänlääke tunnetaan, mutta Suomessa ei ole myynnissä enää. Taisi olla liian tuhtia, vaikka maistui lähinnä vain sokeriliemelle.
Tietenkään toisen lääkkeitä ei pidä ottaa. Vaan eipä ne lääkäritkään mitään selvänäkijöitä ole, että arvaavat etukäteen että lääke ei sovikaan (jos ei tiedossa joku selkeä seikka ja uhka). Sain eksältä tosiaan aikoinaan Zyrteciä. Olisin saattanut ostaa sitä itsekin, ja lääkäri olisi saattanut kirjoittaa.
Sain myös jotain nukahtamislääkettä. Sen kanssa iski kahta kamalampi unettomuus. Eksä itse sitä lääkettä käyttäessään näki harhoja nukahtaessaan. Kuten nyt esim. kerran näkyi Jeesus ja 12 apostolia. Harhoiksi nimitän siksi, että kuvaili näkemäänsä samaan aikaan kun näki. Unta näkevät kun eivät juttele. Olenhan itsekin nähnyt vaikka mitä, mutten ollut niin tajuissani että olisin voinut puhua samaan aikaan.
En muista em. lääkkeen nimeä. Imodene?
^
Olisiko imodiumia?
Yskänlääkkeissä on usein efegriiniä tai johdannaisia kuten salbumatoniinia, käytetään myös dobingina. Joissakin antihistamiineissa on myös efegriiniä, mutta niitä ei saa ilman reseptiä.
Lääkemarkkinoilla ei varsinaisesti ole tarkoitus parantaa ihmisiä, vaan auttaa tilapäisesti.
>>
Jos epäilee kuuluvansa niihin, joille hyttysenpistot auttavat voimakkaan reaktion, antihistamiinitabletti tulee juhannusaaton varalta ottaa nyt heti.
– Käyttö kannattaa aloittaa vaikkapa päivä ennen altistumista, jotta lääkkeestä saadaan kunnollinen hyöty. Ja mikäli hyttyset pääsevät pistämään, lääkitystä jatketaan 2–3 vuorokauden ajan.
Antihistamiineista tähän tarkoitukseen sopii etenkin ebastiini (kauppanimiä esimerkiksi Kestine ja Kestox).
– Ebastiinin myyntiluvassa mainitaan käyttöaiheena hyttysenpiston aiheuttama kutina, joten se on hyvä valinta, proviisori neuvoo.
– Toki muistakin pitkävaikutteisista antihistamiinitableteista voi olla hyötyä. Näyttöä on, että myös setiritsiini (kauppanimiä esimerkiksi Zyrtec, Histec, Heinix) ja levosetiritsiini (kauppanimiä esimerkiksi Levocetirizin ja Xyzal) auttavat.
Heikkilä muistuttaa, että jos juhannuksen viettoon kuuluu alkoholin nauttiminen, allergialääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksena saattaa ilmetä väsymystä.
– Kannattaa noudattaa varovaisuutta. Setiritsiini ja levosetiritsiini saattavat yhdessä alkoholin kanssa aiheuttaa tokkuraista ja väsyttävää oloa
Ei mitään hajua. Ei muista 16 v taakse.
Ostin Kestineä, jota ehdin yhden ainoa tabletin ottaa, ennen kuin desloreseptini uusittiin. Vähän turha ostos siis. Mutta onpahan nyt sitten varalla vaikka jos tulee tarvis ottaa kaksi tablettia. Jotkut allergiset astmaatikot eivät pärjää ollenkaan tai kokoaikaa pelkällä yhdellä antihistamiinipillerillä per päivä.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 27, 2023, 11:14:37
Ei mitään hajua. Ei muista 16 v taakse.
Ostin Kestineä, jota ehdin yhden ainoa tabletin ottaa, ennen kuin desloreseptini uusittiin. Vähän turha ostos siis. Mutta onpahan nyt sitten varalla vaikka jos tulee tarvis ottaa kaksi tablettia. Jotkut allergiset astmaatikot eivät pärjää ollenkaan tai kokoaikaa pelkällä yhdellä antihistamiinipillerillä per päivä.
Pieni selvitys siis tarpeen- Imodium ei todellakaan sekoita päätä, mutta on oikein hyvä lääke ripuliin. Pieni suussa sulava tapletti ja tehoaa oikein hyvin.
Suosittelen kotiapteekkiin näin kesälläkin vatsa toisinaan voi mennä sekaisin. Ajattelin, että tuo olisi ollut kohtuullisen monen kotivarana.
Itse olen ottanut pari kestineä tänä keväänä, mutta yleensä koetan pärjätä ilman, vaikka joutuukin pärskimään pahimpina siitepölyaikoina.
Ei se nukahtamislääke ollut suussasulavaa mallia. Siis kun nukahtamislääke sitä eksäni päätä sotki kolmivuorotyön lisäksi. Ja minulta meni unet kokonaan kun kokeilin samaa lääkettä.
Taitaa olla ihmisillä muutenkin vähän epämääräisiä kokemuksia tuon sortin lääkkeistä. Nykyäänhän jos otan Triptyliä kipuun, saan sillä tajun kankaalle. Jos en ole ottanut sitä ja uni ei tule, otan suussasulavaa melatoniinia.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 28, 2023, 11:59:40
Ei se nukahtamislääke ollut suussasulavaa mallia. Siis kun nukahtamislääke sitä eksäni päätä sotki kolmivuorotyön lisäksi. Ja minulta meni unet kokonaan kun kokeilin samaa lääkettä.
Taitaa olla ihmisillä muutenkin vähän epämääräisiä kokemuksia tuon sortin lääkkeistä. Nykyäänhän jos otan Triptyliä kipuun, saan sillä tajun kankaalle. Jos en ole ottanut sitä ja uni ei tule, otan suussasulavaa melatoniinia.
Joo se jääköön tuntemattomaksi lääkkeeksi onhan noita kaikenlaisia virallisia ja virattomia lääkkeitä joilla saa pään sekaisin.
Noita vanhemman ajan histamiinin estäjiä ( anagonisteja) on kyllä ainesosina unilääkkeissä.
Sikäli on hieman samoista asioista kyse, ettei olla ihan hukkatiellä.
^ Katsoisin tätäkin YA:sta, mutta siellä on harmillisesti listattu mieletön määrä uni- ja psyykenlääkkeitä yhdeksi rykelmäksi, että etsipä sieltä sitten. Työterveyslääkäriltähän se ex-ukko kaiketi ne mömmönsä oli saanut, että ei ne nyt mitään huumehia olleet. Tavan nukahtamislääkkeitä vain.
Jossain vaiheessa käytin allergialääke Ataraxia nukahtamislääkkeenä. Hämärä mielikuva että se toimi. En tiedä miksi sitten luovuin siitä. Onkohan lie siinäkin sitten ollut jotain inhoja sivuvaikutuksia. Mutta en aina kärsi unettomuudesta. Nyttemmin mennyt kyllä huonompaan suuntaan vaihdevuosioireilun(?) takia.
Mitäs, jos sitä yrittäisi elämään ilman lääkkeitä? Siis toisin kuin Elvis ja George Michael ja ne muut?
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 29, 2023, 20:45:26
Mitäs, jos sitä yrittäisi elämään ilman lääkkeitä? Siis toisin kuin Elvis ja George Michael ja ne muut?
Hiphei, kaikki diabeetikot, verenpainetautia sairastavat, astmaatikot ja mitä kaikkea meitä onkaan, lääkkeet mäkeen vaan. HIV-positiivisia unohtamatta. Mitäs sen väliä että elämä jää lyhyeksi, pääasia ettei käytä lääkkeitä.
Sensijaan onkin perin tärkeää ja terveellistä vetää viinaa, tupakkaa ja kaikkea mahdollista paskaa mitä ei tarvita eloonjäämisessä lainkaan. Ja mitäs sen väliä että istukasta löytyy mikromuovia.
Todella moni hoitaa ehkäisyn e-pillerein. Ehkä on parempi jättää pillerit ja vetää käteen.
Otin muutama ilta sitten joitakin tippoja Trimipramin-neuraxpharm -nimistä ainetta. Kokeilemani määrä oli niin pieni, ettei sillä tainnut olla vaikutusta. Luulin, että olivat jotain luontaistuotetta, mutta ne olivatkin oikeaa reseptilääkettä.
https://www.terveyskirjasto.fi/far05826
Vaikuttava aine trimipramiini kuulostaa samantapaiselta kuin amitriptyleeni, eikä ihme kun kumpikin on trisyklinen masennuslääke.
Jotain eroja oltava että trimipramiinia käytetään unettomuuteen ja amitriptyleeniä kipukynnyksen nostajana.
Maaliskuun alussa pidin viikon tauon jota saisin freesattua LDN:n vaikutuksen, kun ei tuntunut muistaakseni oikein hääviltä enää. Tässä taannoin vaikutus lässähti sitäkin pahemmin. Olin ihmetellyt kun astma ei ollut oirehtinut kovin pahasti tänä vuonna, ja sitten se alkoi oirehtimaan. Huomasin myöskin jälkikäteen että IBS-vaivoja ei juurikaan ollut ollut, ja sitten yhtäkkiä meni aivan vimmatuksi. Pitkään aikaan ei ollut moista ollut. Parina päivänä söin sipulia ja vatsa turposi mielettömäksi, kivisti ja paha olla. Lisäksi myös fibro-oireilu paheni. "Vaeltavia" kipuja eli siellä täällä, milloin missäkin ja milloin minkäkin aikaa olevia kipuja ei ollut ollut, ja sitten yhtäkkiä oli. Jos esim. piti kurottua varpailleen, sattui isovarpaan tyveen niin että ei siitä noususta mitään tullut. Ja pitkään aikaan ei ollut sellaistakaan ollut. Käsivarsissakin oli kipuja. Ja ties missä.
Joten olin jälleen viikon ajan ilman LDN:ää, kun olen kuullut että tällainen tauko voi potkaista tehon jälleen päälle. Toinen keino on se että ottaa joka ilta eri määrän, mutta sitä olin jo kokeillut eikä oikein auttanut.
Nyt kun aloitin lääkkeen jälleen, tuli sitten ihan samat vaivat kuin vuosi sitten kun aloitin sen alunperin. Eli jatkuvasti polttaa vatsaa ja joutuu vetämään happolääkkeitä (Galievea eniten) alvariinsa. Luulin ensin että se tuli siitä kun söin sen lähes kilon karkkia, mutta siitä nyt on jo useita päiviä ja edelleen polttelee. Ja juuri tällaista se oli vuosi sitten. En muista että olisi ollut maaliskuun alussa.
Eihän tällainen lääke tietenkään sitten mikään supertroppi ole että nelisen kuukautta syöt ja sitten se ei tunnu enää missään. Edeltävä putki kesti sentään puolisen vuotta. Ja keväällä meni lähes kuukausi että tehot sai taas takaisin, kun syömisen aloitti.
Muutenkin LDN:n vaikutus on sikäli hienovarainen, ettei sitä osaa sillä tavalla mieltää tämmöisen epämääräisen sairauden kuin fibron kanssa, että toimiiko se nyt varmasti, vai sattuuko vaan muuten olemaan parempi vaihe. Kun ottaa Triptyliä, kivut katoavat paljon selvemmin hetimiten, sen verran kuin ne kulloinkin katoavat. Joskus kokonaan, joskus osin. Mutta sitten on se töttöröö-olo ettei jaksa kiinnostaa yhtään mikään, ei viitsisi tehdä mitään eikä mennä minnekään, kaikki on niin totaalisen plääh.
Ainoa lääke, mitä vakituisesti syön, on kolesterolilääke. Allergialääkettä otan joskus (antihistamiini).
Olen sitä mieltä, että ihmisiä lääkitään liikaa!
Hoikkuus = normivartalo = ei lihavuus = estää sairauksia, kuten omenan syönti päivittäin ja rationaalinen ruokavalio. Melkein kuin oma valinta...
Noin pärjää...! Moni terveysongelma vaan on omaa syytä. Ikävä noin sanoa, mutta totta on.
Näyttäisi vähän siltä että LDN ei sitten enää vaan kertakaikkiaan tehoa. Viimeisimmän tehonvirkistystaukoni jälkeen on kuitenkin kulunut jo sikäli monta viikkoa, että tehon olisi pitänyt palata. Olen myös syönyt "kirjavasti" lääkettä, mikä on yksi tapa ylläpitää tehoa, eli joka ilta otetaan vaihteleva määrä (1, 2 tai 3 tbl) lääkettä.
Kun parhaimmassa vaiheessa fibrokipujen ohella lääke näytti auttavan jopa astman ja IBS:n suhteen, niin nyt on sitten tietysti kaikissa noissa oireet taas kiusana. Astma oireilee. IBS myös. Ja ennenkaikkea fibrokipuja tämän paskasään myötä siellä ja täällä. Vasen peukalo helvetin kipeä, vasen peukalohanka kipeytyi jo viikkoja sitten treeneissä ja on sen koommin kipuillut, välillä oikeakin. Uidessa särkyä toisessa käsivarressa. Kaikenlaista fibrotyypillistä kipua.
En tiedä auttaisiko pidempi tauko LDN:n kanssa niin että aikanaan taas saisin siitä apua. Vai onko niin että fibropotilailla ei vaan pidemmänpäälle tästä ole apua, kun olen jokusen fibrootikon taholta kuullut ettei LDN auttanut. Ehkä nyt kumminkin syön tämän juuri korkkaamani viimeisimmän purkin loppuun ja mietin asiaa sitten että mitä jatkossa. Tässä olisi syksyn mittaan pitänyt taas testata että suostuuko TK uusimaan reseptin. Vuosi sitten ei suostunut, vaikka kahdesti yritin. Piti sitten lopulta uusia resepti sillä yksityisellä mistä sen alunperinkin sain, ja koska he eivät ole Kannassa, se uusiminen maksoi. Oliko joku alta 30 e, en muista enää.
Olen joskus jostain lukenut väitteen että melatoniinin käyttö salpaa ihmisen oman melatoniinituotannon.
Apu nro 34 Menolippu unten maille:
Riippuvuutta pitkäaikainenkaan käyttö ei aiheuta, koska melatoniini ei vaikuta keskushermostoon. Lisämelatoniini ei myöskään vaikuta omaan tuotantoon, eikä elimistö totu siihen.
Kuitenkin:
Toisaalta se voi aiheuttaa joillakin ihmisillä aamutokkuraisuutta.
Tästä lienen maininnut jo joskus aiemmin:
Melatoniinista on tehty tutkimuksia, joiden mukaan sillä saattaisi olla sijansa myös kivunhoidossa. Melatoniini on elimistössä luontaisesti esiintyvä "yöhormoni", jota erittyy aivojen käpyrauhasesta. Fibromyalgiassa melatoniini yksinään tai yhdessä amitriptyliinin kanssa on tuonut kipuun lievitystä. Erään tutkimuksen mukaan endometrioosikipu, joka on naisilla melko yleinen lantion seudun kiputila, lievittyi lähes puoleen ja kipulääkkeiden käyttö väheni 80 %, kun tutkittavat ottivat melko suuren annoksen melatoniinia (10 mg) kahdeksan viikon ajan. Terveilläkin ihmisillä se näyttäisi nostavan kipukynnystä. Melatoniini tukee nukkumista ja vähentää ahdistuneisuutta. Molemmista vaikutuksista kipukroonikot yleensä hyötyvät. Melatoniinia on käytetty mm. ennen leikkausta lievittämään siihen liittyvää jännittyneisyyttä. Tehon on todettu olevan tavanomaisten rauhoittavien lääkkeiden eli bentsodiatsepiinien luokkaa. Melatoniini on suhteellisen turvallinen valmiste, jonka sivuvaikutukset ovat lumelääkkeen tasoa ja joka ei liiemmin aiheuta riippuvuutta.
Helena Miranda: Ota kipu haltuun.
(Em. kirjoittaja on lääkäri ja itsekin kipukroonikko.) Nappasin viime yönä taas kerran 4 x 1,9 mg melatoniinia, koska ei todellakaan huvita odotella unta tai heräillä pitkin yötä. Heräsi kerran, mutta en kertaakaan siihen nyt menopaussin koitettua tutuksi tulleeseen helvettiin että sydän hakkaa, on kuuma ja paukkaa vielä kuolemankauhukin päälle. Eli minulle melatoniinista voi ollakin hyötyä, mutta toisaalta sitä otettuani olen aamuisin melko möllillä päällä. Eipä ole kyllä Triptylinkään kanssa aamut kaksisia, kun se aiheuttaa hajamielisyyttä. Jos en ole ottanut mitään, niin voi puolestaan sattua siihen malliin että sittenhän se aamu vasta perseestä onkin.
Fibrolle on monia selityksiä, taidan itse alkaa kallistua siihen ilmeisesti melko suosittuun että on häikkä mitokondriosoluissa joiden pitäisi toimia kehon energiavoimaloina, sekä öisin siivota kuona-aineita kehosta. Kun tyypillinen fibroaamu on sellainen kuin olisit rääkännyt edellisenä päivänä itsesi täysin loppuun, vaikka et ole, niin kyllähän siinä tuntuu vähän siltä että keholta ei ne huoltotoimenpiteet oikein suju.
Kannattaa ottaa se melatoniini reilusti ennen klo 24. Näin väitti omalääkärini. Itsellä nukkumaanmeno on venynyt ja venynyt, ja olen tainnut ottaa kl 02:00 viimeiset yöt. Pitäisi taas ryhdistäytyä.
Vedän 2x1,9mg, mutta sekin tuntuisi olevan liian paljon, joskus jostain lukenut, ettei se olisi hyväksi niin paljon vetää. En muista, liittyikö se diabetesriskin nousemiseen vai mihin, joten googlasin:
Kuukkeli väitti:
Melatoniinin käytön haittavaikutuksia ovat:
Vatsakipu
Oksentelu
Huimaus
Kuvotus
Päänsärky
Melatoniini tulisi ottaa iltaisin säännöllisesti aina samaan kellonaikaan3. Melatoniini ei sovi eräitä perinnöllisiä sairauksia tai autoimmuunitauteja sairastaville
... ja masentuneille ei sopisi tämän mukaan:
https://anna.fi/hyvinvointi/painajaisia-herailya-ja-oksentelua-melatoniinilla-voi-olla-monia-sivuvaikutuksia#Pahoinvointi
"Toistuvat kymmenien milligrammojen melatoniiniannokset voivat aiheuttaa sekavuutta ja jopa harhoja." huh
"Yliannos voi aiheuttaa ihottumaa, kutinaa ja turvotusta. Iho-oireita voi tulla etenkin kasvojen, kaulan ja nielun alueille. Vakavimmillaan hengitystiet turpoavat ja hengitys vaikeutuu." huhhuh
"Autoimmuunisairautta sairastavan ei tulisi syödä melatoniinia ilman lääkärin lupaa."
"Melatoniinin runsas ja jatkuva käyttö voi lisätä maksavaurion riskiä. "
"Melatoniini voi estää insuliinin kehittymisen. Jos ihmisellä on diabetekselle altistavat geenit, jatkuva melatoniinin käyttö voi edesauttaa sairauden puhkeamista. Melatoniini voi myös nostaa verenpainetta tai laskea sen vaarallisen alas." (kommentti: toisaalta unettomuuskin voi heikentää sokeritasapainoa...)
https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/melatoniini/
"Lyhytvaikutteinen melatoniini suositellaan otettavaksi kello 18–23 välisenä aikana ja pitkävaikutteinen kello 20–22 välillä.
Ihmisen luonnollinen melatoniinin eritys alkaa illalla ja on suurimmillaan yöllä. Melatoniinin päätehtävä on tahdistaa ihmisen vuorokausirytmiä, ja tästä syystä myös melatoniini tulisi ottaa mahdollisimman säännöllisesti iltaisin aina samaan kellonaikaan."
"Melatoniini voi voimistaa veren hyytymistä estävien lääkkeiden (antikoagulantti), etenkin varfariinin (Marevan®), vaikutuksia. On myös tiettyjä lääkkeitä, joiden tehoa melatoniini voi heikentää, kuten verenpainelääkkeet. "
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/25/tiesitko-taman-melatoniinista
"Lyhytvaikutteisen melatoniinin vaikutus kestää elimistössä pari tuntia nukahtamisen jälkeen. ... Pitkävaikutteinen melatoniini vapauttaa melatoniinia hitaasti ja jäljittelee elimistön omaa hormonieritystä. Se sopii hyvin ikääntyneille, joiden oman elimistön melatoniinin tuotanto on hiipumassa ja uni katkeilee pitkin yötä."
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 16, 2023, 12:54:20
Melatoniini voi myös nostaa verenpainetta tai laskea sen vaarallisen alas.[/b]"
Tuo vaikuttaa jo varmistukselta, ettei lääkkeen myyjä ainakaan ota vastuuta mistään lääkkeen vaikutuksista- ainakin pyrkii ottamaan huomioon kaikki mahdolliset sivuvaikutukset- vastuu jää siis sillä joka kaikista varoituksista huolimatta ottaa tuotetta.
Juuri näin jossain vilahdukselta että fibrootikolla harmaan aivoaineksen solut kuolevat kiivaampaa tahtia kuin terveellä. Koska tuo unen merkitys tuntuu olevan suuri tässä sairaudessa, kyllähän sitä on sitten valmis miltei öpaut nuijanukutukseen että pysyy taju kankaalla.
Mietityttää myös se, että kun uupumus eli päiväaikainen nukahtelu selvästi väheni vuosi sitten LDN:ia syödessäni, ja nykyään taas olen tööt, niin voisiko sillä olla merkitystä että kevättalvesta asti olen käynyt treeneissä harvemmin. Ensialkuun kävin kerran viikossa, kesällä vieläkin harvemmin. Toisaalta ei voi väittää että olen ollut liikkumatta, kun treenin sijasta olen uinut, vesijuossut ja kävellyt.
Mutta tarvitsenko sittenkin tosi raskasta liikuntaa että fibro ei pahene? Ei kai se nyt niin voi olla, koska raskas liikunta itsessään voi pahentaa oireilua. Mutta henkisesti tarvitsen sitä salilla ramppaamista koska se antaa minulle mielekkyyttä ja sisältöä elämään, ja pakottaa sosiaaliseen kanssakäymiseen.
2 v sitten mielialani nousi hetkeksi tapaillessani miestä. Fibron oireet olivat minimissään koko sinä aikana kun olen sitä sairastanut.
Lääkkeissä on paljon ns. saatavuushäiriöitä. Erityisesti adhd-, skitsofrenia- ja diabeteslääkkeistä on pulaa.
Täällä: https://www.fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/saatavuushairio-uusi on 62 sivun luettelo näistä hankalasti saatavista.
Minusta jotakin on nyt kauheasti pielessä kun edes valtavan katetuoton antavista lääkkeistä on jatkuvasti pulaa. Sairastavatko maapallon ihmiset nykyään huomattavasti enemmän vai onko Kiina ja Intia toimitusvaikeuksissa lääkeraaka-aineiden kanssa.
Tietysti voi olla, että markkinatalous on siirtymässä vaiheeseen 2, siinä pyritään rajoittamaan saatavuutta, erityisesti tuotteissa joissa on patenttisuoja tai hitaasti ylösajettava tuotantoprosessi. Miksi myydä 100 pilleriä hintaan 100€ kun hinnan saa tuotantoa rajoittamalla nopeasti nousemaan 300€:n.
https://savonmaa.fi/articles/article/laakkeiden-saatavuus-riippuu-kiinasta-ja-intiasta
^
Muistaisin lukeneeni, että myös lääketehtaille Suomi on niin pieni markkina-alue, että tuppaa jäämään isompien tilausten jalkoihin. Vaikka itse lääke ja pakkaus (purkit) ovat samat kuin kaikilla muillakin, mutta ne kaikki tarvittavat tekstit on se juttu, miksi erästä tulee minimaalinen verrattuna moniin muihin, eli ne pahvikotelot, purkin tarrat ja pakkausseloste. Nuo kaikki on oltava suomeksi ja ruotsiksi, joten ei edes Ruotsin kanssa voi tehdä yhteistilauksia.
Lääkkeitä ei voi tilata myöskään varastoon isompaa erää, sillä niissä on melkoisen vaihtelevat "käytettävä ennen" päivämäärät. Vähän käytetyt lääkkeet tilataan tästä syystä hyvinkin pienissä erissä.
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 09, 2023, 08:13:47
^
Muistaisin lukeneeni, että myös lääketehtaille Suomi on niin pieni markkina-alue, että tuppaa jäämään isompien tilausten jalkoihin. Vaikka itse lääke ja pakkaus (purkit) ovat samat kuin kaikilla muillakin, mutta ne kaikki tarvittavat tekstit on se juttu, miksi erästä tulee minimaalinen verrattuna moniin muihin, eli ne pahvikotelot, purkin tarrat ja pakkausseloste. Nuo kaikki on oltava suomeksi ja ruotsiksi, joten ei edes Ruotsin kanssa voi tehdä yhteistilauksia.
Lääkkeitä ei voi tilata myöskään varastoon isompaa erää, sillä niissä on melkoisen vaihtelevat "käytettävä ennen" päivämäärät. Vähän käytetyt lääkkeet tilataan tästä syystä hyvinkin pienissä erissä.
Nämä varmasti vaikuttavat myös lääkkeiden hintaan ja saatavuuteen.
Kommervenkittomalla peruslääkkeellä pitäisi riittää jos apteekin henkilökunta selittää mitä tekstit tarkoittavat. Tarpeen vaatiessa selostus voitaisiin vielä laittaa vaikka Youtubeen ja vastaaviin paikkoihin, joista se olisi haluttaessa kuunneltavissa ja tulostettavissa/luettavissa. On mennyttä maailmaa vaatia tekstiä suomiruotsiksi painettuna pahvipakkauksiin,muovipurkkeihin tai käyttöohjeisiin, siinä tulee ihan hirmuiset kustannukset lisää. Tekstin fonttikin jää niin pieneksi, ettei sitä yli 50-vuotias tahdo nähdä enää suurennuslasillakaan. Lääkärikin taitaa kirjoittaa tarvittaessa ohjeen, montako kertaa päivässä, kuinka paljon ja mihin aukkoon lääkettä laitetaan tai minne hivellään.
Samoin "käytettävä ennen" päiväyksissä pitäisi olla joku roti, muukin kuin tuotteen ennenaikainen vanhentaminen. Varmasti monelle olisi parempi nimellisesti kuukauden vanhentunut kuin kokonaan ilman. Punalaput kehiin!
Miksi muuten kutsuttiinkaan sitä painolevyä mistä napsauttamalla pilleri saadaan käyttöön? Tuli totaalinen blackout sen suhteen...
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 09, 2023, 10:28:02
Miksi muuten kutsuttiinkaan sitä painolevyä mistä napsauttamalla pilleri saadaan käyttöön? Tuli totaalinen blackout sen suhteen...
Itse perkeleen keksintö on nimeltään läpipainopakkaus. Ihan toimiva isoille tabuille, mutta pienille pillereille hankala. Oma kolesterolilääkkeeni on kärpäsen jätöksen kokoinen ja sitä joutui kissojen kanssa kilpaa etsimään lattialta, ennen kuin sain tietää, että samaa pilleriä on myös purkissa.
Mutta noista "käytettävä ennen" päivämääristä myös olen lukenut aika hiljattain, että niissä on sitä varoaikaa runsaasti eikä ne sen päivämäärän jälkeenkään muutu millään tavalla ihmiselle vaaralliseksi. Eli ne käytetyt ainekset eivät muutu myrkyiksi ainakaan, mutta teho saattaa joissain aineissa jonkin verran laskea.
Tuota painettua paperiohjetta pakkauksissa olen itsekin ihmetellyt, kun netissähän se ohje on Fimean (https://www.fimea.fi) sivuilla, jossa on paljon muutakin hyödyllistä tietoa lääkkeistä. Tarvittaessa apteekki sen voisi tulostaa niille, joilla ei nettiä ole. Annostusohje puolestaan on siinä lipukkeessa, joka liimataa pakkaukseen apteekissa. Käsikauppatavarassa annostus pitäisi edelleen olla pakkaukseen painettuna, mutta ne yleensä on bulkkitavaraa, jota saatavuusongelmat ei horjuta.
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 09, 2023, 10:43:50
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 09, 2023, 10:28:02
Miksi muuten kutsuttiinkaan sitä painolevyä mistä napsauttamalla pilleri saadaan käyttöön? Tuli totaalinen blackout sen suhteen...
Itse perkeleen keksintö on nimeltään läpipainopakkaus. Ihan toimiva isoille tabuille, mutta pienille pillereille hankala.
No sehän se oli. :) Kiitos
Verenpaineenalennuslääkkeeni läpipainopakkauksessa on sellainen hyvä ominaisuus, että noihin levyihin on joka pillerin kohdalle painettu päivän nimilyhenne suomeksi, ruotsiksi ja jollain kolmannella kielellä jossa maanantain lyhenne on ma´, ti pri, ke mi, to fi, pe fö, la lau ja sunnuntai su.
Täältä, https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Viikonp%C3%A4iv%C3%A4t , katsoessani viikonpäivien nimiä, vahvaksi ehdokkaaksi nousi Islannin kieli (https://fi.wikipedia.org/wiki/Islannin_kieli).
Jaa, en olekaan ainoa joka etsii niitä minikokoisia pillereitään pitkin poikin lattioita kissanruoan seasta kilpaa kissan kanssa. Minulta sinne päätyy öpaut kaikki, ei tarvitse olla edes läpipainopakkaus. Näetsen fibrossahan on se hassunhauska piirre, että joku - en nyt muista mikä - pettää välillä niin että käsi se vaan avautuu ja mitä hyvänsä kädessään on pidellyt, tietysti tipahtaa. Sitten taas toisaalta parin pilleripurkin, mm. B12-vitaminskun, kanssa olen havainnut semmoista että kun avaa kannen, niin se toimii jonkinlaisena linkona niin että sieltä oikein räjähtää sisältöä pellolle.
Hormonikorvaushoitolääkkeistä olen kuullut erityisen paljon noista toimitusvaikeuksista. Siinä on sitten lääkärillä pohdittavaa mitä voi määrätä, ettei potilas kohta olen tyhjänpäällä kun ei ole mitä ostaa. Tähän mennessä olen toimitusvaikeuksiin törmännyt toistuvasti happolääkkeiden kohdalla. Eli jälleen kerran on Galieve apteekista finito. Totuin mussuttamaan sitä öisin, jos tarvis. Redufluxiin jotenkin kyllästyin, plus siitä on tullut pirun hintavaa Galieveen verrattuna. Balancid Novum taas ei oikein tunnu tepsivän.
Mitä terveempi ihminen on, sitä vähemmän tarvitsee lääkkeitä ja lisä/tukiravinteita.
...
No, aika itsestäänselvä lausahdus, mutta onhan medikalisaatio ongelma yhteiskunnassamme...
Vaivoja hoidetaan lääkkeillä, eikä elämäntaparemonteilla.
Koronapeikkoa nostattaneet oireiluni voinevat mennä kutakuinkin Triptylin vieroitusoireiden kanssa yksiin. Olen tätä lääkettä napsinut tässä syksyn mittaan 50 mg suurinpiirtein joka toinen päivä, kun ei minulla polvikipuun muutakaan lääkettä oikein ole. Lisäksi viimeksi kun hain Triptyl-purkin apteekista, heillä ei ollut antaa kuin lokakuussa vanhaksi menevää. Olenkin sitten tuuminut että eipä sitä ainakaan säästellä kannata.
Olen syönyt kokoajan keväästä 2019 "pätkäsyönnillä", koska jokainen kokeilu että otan joka päivä on aiheuttanut semmoisen suolijumin ettei kiinnosta yhtään moiset. Lisäksi pelkään sikana että menetän lääkkeen tehot ja sitten minulla ei ole mitään apua kipuihin. Tämä että otan 50 mg ei ole mitenkään eka kerta, olen tehnyt merkintöjä ottamisista ja olin näemmä jo kesällä 2019 ottanut tällä annostuksella, kun sportti aiheutti silloin pahemmat kivut. Minulla on ollut välillä joku naurettava harhakuvitelma että kesäisin on parempi olla. Mutta paskat on. Säiden puolesta on joo, mutta se että tykkään uida, vesijuosta, kävellä ja aikoinaan jopa treenata, aiheuttaa sen että saan kumminkin kipuja. Ja nyt kun pukkasi vaihdevuodet, ilmeisesti fibrokipuilukin yltyi, ihan kuin polvien kanssa ei olisi ollut jo tarpeeksi riesaa.
Pahoinvointia oli jo syksyllä 2020, mutta se meni silloin ohi. Sitten sitä oli viime vuoden kesällä, eikä enää mennyt ohi. Mutta kuitenkin helpotti jossain vaiheessa, ilman että jätin Triptylin. Eli on kokolailla pirun vaikea yhdistää etomisia siihen, koska etomisilla tuntuu olevan ihan oma elämänsä. Ja todellakin netissä tietosivuilla on merkintä että vaihdevuosissa voi tulla pahoinvointiakin. Varsinkin jos liikkuu raskaalla tasolla. (Itseasiassa yksi treenitoverinainen hoksasi että olisikohan hänellä samaa, kun puhuin vaihdevuosista ja pahoinvoinnista.)
Päänsärkyjäkin on aina silloin tällöin, mutta se eilinen tuntui jotenkin oudolta. Siinä mielessä sopisi vieroitusoireeksi, että viimeksi otin Triptyliä 50 mg viime torstaina, ja sen koommin en ole ottanut.
Minun mielestäni että voi olla jostain asiasta varma, pitää aina saada sama reaktio tai lopputulos samasta valinnasta. Kun minulla EI ole ollut koko tätä neljää vuotta pahoinvointeja ja päänsärkyjä, niin hittojako minä osaan sanoa mikä on mitäkin? 2 v sitten pidin kokonaista kaksi viikkoa taukoa Triptylistä, eikä tullut minkäänmoista pahaa oloa. Keväällä 2020 taisin ottaa sitä vaan kerran viikossa ja silloinkaan ei ollut pahaa oloa. Tuolloin oli fibrokivut varsin vähissä. Niin kuin oli kyllä liikuntakin, koska oli se koronasulku. Mutta tuolloin olen tietysti ottanut 25 mg.
Mulla mirtatsapiini aiheuttaa närästystä, refluksia ja pahoinvointia - mutta vain silloin kun muutenkin on närästystä. Jos ei ennestään ole närästystä, ei mirta yksinään muistaakseni aiheuta sitä.
Tähän liittyen laitoin aiemmin toiseen ketjuun (https://kantapaikka.net/index.php/topic,26.msg112554.html#msg112554) Triptyliin liittyvää:
Norma,
Triptylin sisältämä amitriptyliini saattaa aiheuttaa refluksia ja närästystä, ja monet muutkin lääkkeet, joista tässä liuta:
amitriptyliini (masennuslääke)
diatsepaami (ahdistuneisuuslääke)
diltiatseemi (kalsiumsalpaaja/verenpainelääke)
doksepiini (masennuslääke)
felodipiini (kalsiumsalpaaja/verenpainelääke)
imipramiini (masennuslääke)
isosorbidi-nitraatti (nitraatit, "nitrot", sydänlääke)
labetaloli (beetasalpaaja/verenpainelääke)
levodopa (Parkinson - lääke)
nifedipiini (kalsiumsalpaaja/korkea verenpaine)
nortriptyliini (masennuslääke)
progestiini (raskauden ehkäisy)
teofylliini (astmalääke)
metoprololi (beetasalpaaja/verenpainelääke)
Ja nämä seuraavat taas voivat aiheuttaa limakalvoärsytystä ruokatorvessa:
alendronaatti (osteoporoosilääke)
aspiriini (tulehduskipulääke)
azitro-/atsitromysiini (antibiootti)
klaritromysiini (antibiootti)
erytromysiini (antibiootti)
ibuprofeeni (tulehduskipulääke)
rauta (ravintolisät)
naprokseeni (tulehduskipulääke)
kalium (ravintolisät)
kinidiini (sydämen rytmihäiriölääke)
risedronaatti (osteoporoosilääke)
tetrasykliini (antibiootti)
C-vitamiini (vitamiini)
Lähde: https://www.refluksi.fi/126
joka nimeää lähteekseen:
(D. Burns & N. Shah, 100 Questions & Answers about Gastroesophageal Reflux Disease (GERD):
a Lahey Clinic Guide, 2007, ss. 47, 77.)
En osaa omia närästyksiäni liittää amitriptyleeniin, koska sittenhän minua pitäisi närästää aina. Kumminkin on ollut närästämättömiäkin jaksoja. Kun taas ilman Triptyliä en yleensä kauaa ole, kiitos kipujen. Untakin se paransi menopaussiin asti.
En tiedä käyttääkö kukaan enää Triptyliä masennukseen. Mielestäni noista listoista pitäisi poistaa masennus, koska jotkut kipukroonikot saavat ihan väärän mielikuvan koko lääkkeestä. Nortriptyleenin kohdalla sama juttu, olettaisin.
Fibrokipuun auttoi kyllä LDN - menopaussiin asti. Ilmeisesti kun naista ei enää kuukautisilla kiusata, pitää rääkätä kaikin muin mahdollisin tavoin. (Olen menossa TK-lääkäriin kuun lopussa.)
Mutta jos ja kun lääkkeet, kuten esim. astmalääke jota olen käyttänyt sitäkin 4 v ja jopa päivittäin, närästävät, niin minkäs teet? En halua tukehtua, enkä että menee jalat alta kivun takia.
Toisaalta olen viime viikkoina syönyt liikaa suklaata. Onkohan tämäkin joku vaihdevuosijuttu, kun tuntuu että "tarvitsee" sitä tuon tuostakin? Välillä melkein kaikki ruoka ällöttää, mutta herkut kyllä maittaa. Saatana. >:(
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 25, 2023, 17:55:48
En osaa omia närästyksiäni liittää amitriptyleeniin, koska sittenhän minua pitäisi närästää aina. Kumminkin on ollut närästämättömiäkin jaksoja.
Niin kuin sanoin, itselläni mirta närästää vain silloin, kun muutenkin närästää. Sama juttu xylitolipurkan kanssa. Jos jo valmiiksi närästää, purkkakin alkaa närästää. Tällä hetkellä esimerkiksi 4 ruusukaalia ja pieni pala paprikaa närästää, joten mirtakin tulee luultavasti illalla närästämään.
Suklaa ja kaakao ovat tunnettuja närästäjiä.
Voikohan suklaaseen jäädä koukkuun?
Ainakin se lisää jotain mielihyvää tuottavaa välittäjäainetta aivoissa.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 25, 2023, 18:41:00
Suklaa ja kaakao ovat tunnettuja närästäjiä.
Voikohan suklaaseen jäädä koukkuun?
Ainakin se lisää jotain mielihyvää tuottavaa välittäjäainetta aivoissa.
Tainnut masennuksen kautta tulla koukkua, muutakaan syytä en keksi. Tuskinpa nyt sentään menopaussin myötä tulee joku pakko syödä mussuttaa kaikkea "paskaa". Kestomasennushan minulla kyllä on, mutta on ollut synkempi jakso. Mitä ei toki auta kuumotuskohtaukset jotka melkein kaikki aina alkavat paniikkituntemuksilla. Tässähän melkein alkaa elämään jossain kuolemanpelossa jo 24/7. Joka ei tarkoita että oikeasti kuvittelen kuukahtavani, vaan että kroppani jotenkin "käsittää väärin" sen että se kuumotus alkaa aina sydämen hakkaamisella.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 25, 2023, 18:41:00
Suklaa ja kaakao ovat tunnettuja närästäjiä.
Voikohan suklaaseen jäädä koukkuun?
Ainakin se lisää jotain mielihyvää tuottavaa välittäjäainetta aivoissa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varo-naihin-ruokiin-voit-jaada-helposti-koukkuun/3301744#gs.6vch5z
Tuossa on ne perinteiset koukuttavat syötävät ja joukossa yllättäen myös juusto :o
Tuossa ei suoraan roskaruuan kohdalla sanota, mutta kyllähän oikeastaan kaikki rasva+sokeri+suola -yhdistelmät on herkullisia, esimerkiksi kauralastut, joita minä en uskalla taas pitkään aikaan ostaa enkä ainakaan niin isoa pakkausta kuin viimeksi. En sitten tiedä onko jutun kirjoittaja ajatellut makea leivonnaisetkin tuohon "roskaruoka" sanan alle. Itse käsitän roskaruuaksi suppeasti vain sen, mitä mäkkäristä voi ostaa.
Tässä vielä yksi linkki https://ahky.fi/kun-ruoka-koukuttaa-ruokaan-ja-syomiseen-kohdistuva-riippuvuus/
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 26, 2023, 12:32:07
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varo-naihin-ruokiin-voit-jaada-helposti-koukkuun/3301744#gs.6vch5z
Tuossa on ne perinteiset koukuttavat syötävät ja joukossa yllättäen myös juusto :o
Näyttäisi siltä että olen, jos en nyt koukussa niin ainakin hyvin mieltynyt, listan kaikkiin aineisiin, paitsi sokeriin. Ongelmalliseksi koen lähinnä vain kaffeen liikajuonnin. Se kun yhdistetään välillä tapahtuvaan oluen naposteluun ja alkavaan eturauhasvaivaan, niin kusella saa hyppiä alvariinsa, mikä on rasittavaa mutta ehkä myös osin hyödyllistä, sillä sisäelimistön aktiivinen huuhtelu lienee varmaan eduksi.
On hyvä, ettei kasvuympäristössäni tyrkytetty aikoinaan huumeita, sillä taipumus kehittää addiktioita on selvästi olemassa. Kiinnostus on ollut vuosien varrella vaihtelevasti ylenmääräistä mm. ruokiin, mopoihin, tyttöihin, sähkövempeleisiin, alkoholiin, autoihin, uutistenlukuun, poliittisiin aiheisiin ja kirjallisuuteen. Monesta olen tosin irronnut, eikä mikään addiktio ole mielestäni edennyt sairauden asteelle. Jonkinlainen kohtuus on hyvä addiktoitumisessakin. Olen sillä lailla oman elämäni buddhisti*, että saan siitäkin tyydytystä että pystyn kieltäytymään addiktioistani tarvittaessa.
*
Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/BuddhalaisuusKärsimyksen totuus (dukkha) Elämässä on kärsimystä. Buddhan käyttämä sana dukkha suomennetaan usein kärsimykseksi. Dukkhan merkitys on kuitenkin suomen kielen sanaa kärsimys paljon laajempi: se viittaa kaikkiin elämän kielteisiin tunteisiin aina yleisestä tyhjyyden tai epätyydyttävyyden tunteesta fyysiseen sekä henkiseen tuskaan. Buddha ei siis väittänyt koko elämän olevan pelkkää tuskaa, vaan muistutti, että suurimmatkin mielihyvän (sukha) tuntemukset ovat lopulta tilapäisiä ja epätyydyttäviä.
Kärsimyksen syyn totuus (samudaya). Kärsimyksen syy on halu tai takertuminen (paalin tanha, janoaminen). Ihminen kärsii, koska janoaa jatkuvasti lisää, eikä kykene löytämään maailmasta tyydytystä. Jano jaotellaan kolmeen: aistinautintojen janoon, olemisen janoon ja olemattomuuden janoon. Kärsimyksen perimmäinen syy on tietämättömyys, joka mahdollistaa janon ja siitä seuraavan vihan.
Kärsimyksen lakkaamisen totuus (nirodha). Kärsimys lakkaa, kun sen syy – janoaminen sekä tietämättömyys – lakkaa. Tätä kärsimyksen lakkaamista kutsutaan valaistumiseksi, koska siinä ei ole tiedottomuutta, ja vapautumiseksi (skr. nirvana, paal. nibbana, 'sidoksista vapautuminen'), koska se on vapaa haluista.
Kärsimyksen loppuun johtavan tien totuus (ariya-magga). Kärsimyksen loppumiseen johtaa jalo kahdeksanosainen polku.
Aika paljon vähemmän tarvittaisiin lääkkeitä jos ihmiset lakkaisivat haluamasta turhia ja keskittyisivät hauskoihin asioihin kuten ihmissuhteisiin ja palstoille kirjoitteluun sekä mietiskelyyn. Esim. yletön suklaansyönti voi olla kompensaatiota lapsena koetulle huomiotta jättämiselle. Kannattaisi keskittyä enemmän nykyhetkeen ja etsiä suklaankorvikkeita vaikka kansalaisopiston keskustelupiiristä.
Ikävä sanoa, mutta alkoholi on pahempi!
Minulla kun on pahin koukku kivuttomuuteen ja hyvin nukkumiseen, otin jälleen eilen ja toissapäivänäkin, eli siis taukoa pitämättä, Triptyliä 25 mg. Ekan yön nukuinkin paremmin kuin aikoihin, en herännyt kuin kerran (kusetukseen - en mennyt, vaan nukahdin uudestaan). En havainnut yhtäkään kuumotusta koko yönä. Jos niitä oli, niin nukuin niin syvästi etten herännyt tuntemaan henkistä enkä fyysistä tuskatilaa. Viime yönä en sitten kumminkaan meinannut saada unta ja piti nakata vielä melatoniinia turpaan sänkyyn raahauduttua. Olin nukahdellut sohvassa, ja sitten kun siitä vähän tokenin ja siirryin petiin, oli kai mennyt se paras nukahtamishetki pahasti ohi. Ei pitäisi koskaan jäädä nuokkumaan istualleen, vaan mennä heti sänkyyn kun siltä tuntuu!
Se on paskempi hommeli kun yksi ja sama aine on kaksiteräinen miekka. Kaikki hyöty vs. kaikki sivuvaikutukset... Arvo siinä sitten. Ymmärrän miksi useimmat tekevät kiltisti niin että ottavat joka päivä. Eipä tarvitse miettiä että ottaako vaiko eikö. Mutta minä en halua olla kokoajan "pöllyssä", ja ennenkaikkea ja eniten pelkään tosiaan sitä että teho menee. Mitä sitten jäisi jäljelle? Ei niin mitään, koska kaikki muut fibrolääkkeet vaikuttavat jo niin epämiellyttäviltä kuulopuheiden perusteella, että ei kiinnosta pätkääkään ne. Ja polville ei sitten olisi enää muuta kuin Voltaren.
Yhtenä Triptylin hyvänä puolena kai omalla kohdallani voinee pitää, että ajoittain sen takia menetän ruokahaluni. Näyttikin itseasiassa vähän siltä että kun pidin lähes viikon tauon otossa, sinä aikana teki enempi mieli kaikkea turhaa, kuin lääkittynä. Mutta ei tätä lääkettä voi kaikille suositella miksikään laihdutuslääkkeeksi, koska ilmeisesti useammin se iskee ihmisille hiilarihimoja kuin väsähdyttää niin ettei kiinnosta edes syöminen.
***
Jos psykedeelejä olisi vapaasti ja laillisesti saatavilla, ihan takuulla trippailisin. Koen kuitenkin tämän elämän sikäli tylsänä, että kiinnostaisi matkat ja visiot. Parin kokeilun perusteella viina tekee minusta iloisemman ihmisen, mutta en jaksa mitään viinan kanssa koettua epäaitoa iloa (enkä varsinkaan kännikaloja), joten en sitten ole alkanut juomaan. Tupakka haisee pahalle, ja aikoinaan kun pelkäsin tulta, en olisi edes pystynyt sytyttämään savuketta. Lisäksi olen kuullut että se alkuun aiheuttaa pahoinvointia, joten ei voisi vähempää kiinnostaa kessu. Nuuskan lemu puolestaan todellakin kammottava.
^ Juu, älä ala ryyppäämään ainakaan riskimääriä. Alkoholi nimittäin sekoittaa aivojen välittäjäaineita entisestään, syventää masennusta - pitkällä tähtäimellä. Hetkellinen ilo vaihtuu helposti morkkikseen seuraavana päivänä, joka voi jäädä sitten päälle (jos ei jo ennestäänkin ole). Ja jos on niin onnettomasti, ettei koe krapulan kamaluutta, voi alkoholi addiktoida todella pahasti. Ja alkoholidementia on tunnettu ilmiö, sitäkään et halua. Minulla on eräs sukulainen, joka on marinoinut aivojaan viinassa jo teini-iästä asti, ja hän on muuttunut yhä höntimmäksi vanhemmiten.
Pari kertaa olin humalassa 1990-luvulla. Yhdellä kerralla oksensin yön mittaan useita kertoja kahta vai oliko kolmea drinkkiä.
Triptyl + alkoholi = potentiaalinen nirrinlähtö. Naltreksoni + alkoholi = antabusreaktio, tosin väittävät että LDN eli matala-annoksinen n. ei sitä tuota. En viitsi kokeilla. Jos joisin, pitäisi pitää lääkkeettömiä päiviä ihan vaan sen takia. Turhaa säätöä, ei huvita.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 27, 2023, 11:35:00
^ Juu, älä ala ryyppäämään ainakaan riskimääriä. Alkoholi nimittäin sekoittaa aivojen välittäjäaineita entisestään, syventää masennusta - pitkällä tähtäimellä. Hetkellinen ilo vaihtuu helposti morkkikseen seuraavana päivänä, joka voi jäädä sitten päälle (jos ei jo ennestäänkin ole). Ja jos on niin onnettomasti, ettei koe krapulan kamaluutta, voi alkoholi addiktoida todella pahasti. Ja alkoholidementia on tunnettu ilmiö, sitäkään et halua. Minulla on eräs sukulainen, joka on marinoinut aivojaan viinassa jo teini-iästä asti, ja hän on muuttunut yhä höntimmäksi vanhemmiten.
On se silti aika hauskaa viikonloppusin...
Monille teistä muistakin.
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 28, 2023, 21:51:21
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 27, 2023, 11:35:00
^ Juu, älä ala ryyppäämään ainakaan riskimääriä. Alkoholi nimittäin sekoittaa aivojen välittäjäaineita entisestään, syventää masennusta - pitkällä tähtäimellä. Hetkellinen ilo vaihtuu helposti morkkikseen seuraavana päivänä, joka voi jäädä sitten päälle (jos ei jo ennestäänkin ole). Ja jos on niin onnettomasti, ettei koe krapulan kamaluutta, voi alkoholi addiktoida todella pahasti. Ja alkoholidementia on tunnettu ilmiö, sitäkään et halua. Minulla on eräs sukulainen, joka on marinoinut aivojaan viinassa jo teini-iästä asti, ja hän on muuttunut yhä höntimmäksi vanhemmiten.
On se silti aika hauskaa viikonloppusin...
Monille teistä muistakin.
Moni on tainnut raitistua sillä että on sen yhdenkin ainoan kerran sattunut olemaan raittiina kun kaverit ei, ja sitten kun sitä idioottimaista sössötystä ja riekkumista katselee kerrankin sivusta, niin pääsee näkemään miten naurettavalta ja ällöttävältä se näyttää.
No, tuo nyt tietysti koskee ihan sitä perseet olalle juomista. Sivistyneen ottamisen kyllä ymmärrän ja sallisin jopa kumppanille. Viiniä aterian yhteydessä tai joku naukku joskus. Saunakaljoista en niin tiedä, kun en pidä oluen hajusta. Ja kaikki alkoholit vaikuttavat haisevan pahalle kun ne löyhkäävät ottaneesta ihmisestä.
Tässä taannoin kerroin ripulilääkkeessäkin (imodium) olevan "teho-aineita.
Nyt jopa jotkut ovat ryhtyneet vohkimaan niitä. Lienee melko jypäkkää tavaraa wessanpöntössä tuon hoidon jälkeen, jos sillä aikoo päänsä kovasti sekoittaa.
>>>
Vaarallinen ilmiö
Ripulilääkkeissä arvellaan kiinnostavan sen väärinkäyttö päihtymistarkoituksessa. Lääkkeen suolentoimintaa hidastava aine on loperamidi, joka on opioidijohdos.
Loperamidi vaikuttaa keskushermostossa opioidireseptoreihin.
Suomen Apteekkariliiton viestintäfarmaseutti Taru Vanhala sanoo, että suurten määrien varastaminen viittaa tuotteiden väärinkäyttöön. Loperamidin väärinkäyttö suurissa määrissä voi olla vaarallista.
– Päihdyttävän vaikutuksen saamiseksi lääkettä täytyy käyttää todella suuria määriä, eikä vaikutus tule sittenkään kaikille. Sen sijaan seurauksena voi olla hyvin vaarallisia haittavaikutuksia.
Vanhalan mukaan loperamidi voi aiheuttaa vakavia sydänoireita, kuten kammioperäisiä rytmihäiriöitä ja jopa sydämen pysähdyksiä.
Ruotsissa raportoitiin useita kuolemantapauksia loperamidin väärinkäytöksiin liittyen vuonna 2016.
Suomen Apteekkariliiton tietojen mukaan ripulilääkevarkaudet eivät ole kasvaneet merkittävästi koko maassa.
Monta ikävää yllätystä tulossa.
Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c5dbd7fc-13c0-495f-89ed-43f12651895cVuoden alussa tuli voimaan asetus, jossa biologisten lääkkeiden reseptien voimassaoloaikaa rajoitettiin kahdesta vuodesta yhteen vuoteen. Tieto muutoksesta ei ole saavuttanut kaikkia lääkäreitä yhtä aikaa, joten osassa resepteistä voi olla väärä voimassaoloaika. Potilastietojärjestelmät eivät myöskään ole olleet ajan tasalla.
Biologisia lääkkeitä käyttävät muun muassa reumaa, syöpää, astmaa tai tulehduksellista suolistosairautta sairastavat potilaat sekä diabeetikot. Diabeteksen hoitoon käytettävä insuliini on biologinen lääke, ja ilman lääkettä diabeetikko voi joutua hengenvaaraan.
Tieto ei ole kulkenut kaikkialle
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler kertoo Apteekkariliiton tiedotteessa, että tilanteen vuoksi asiakkaille voi selvitä vasta apteekissa, ettei resepti ole enää voimassa.
Olisiko apteekeissa pitänyt jakaa tietoa suullisesti ja lapulla, kyseessä olevien lääkkeiden ostajille, että lakia on muutettu - toimi pian.
Sisätautien erikoislääkäri ja yksilöllisen lääkehoidon asiantuntija Jari Forsström kertoo lääkkeistä ja niiden vaikutuksista.
Lainaus käyttäjältä: https://tekniikanmaailma.fi/lehti/20a-2021/ovatko-koronatoimet-olleet-hintansa-arvoisia-meilla-on-monia-tappavia-ongelmia-terveydenhuollossa-jotka-aiheuttavat-suurempaa-kuolleisuutta/Lempiaiheeni ovat lääkehoidon komplikaatiot. Ne ovat hyvin yleisiä. Suomessa myydään lääkkeitä noin 4 miljardilla ja hoidetaan lääkkeiden aiheuttamia komplikaatioita 2 miljardilla. Eli jokaista euroa kohden, joka lääkehoitoon käytetään, joudutaan käyttämään 50 senttiä komplikaatioiden hoitoon.
Tietysti sitten lääkkeiden aiheuttamien komplikaatioiden hoitoon käytettyjen lääkkeiden aiheuttamiin komplikaatioihin käytetään lääkehoitoa 25centtiä jne...
Vain otettu lääke auttaa, lääkkeitä ei kuitenkaan kannata ottaa kuin tarpeeseen. Mahdollisten haittavaikutusten selvittely kannattaa, vanhukset alkavat usein kaatuilla esim. kolesterolilääkkeen seurauksena. Voi miettiä, kumpi on vaarallisempaa: lievästi koholla oleva kolesteroli, vai pään kolahtaminen pöydänkulmaan kaatuessa.
Pelkkien uhkien hoitaminen lääkitsemällä voi olla myös vaaraksi. Kalliiden vitamiinien sijaan voisi myös yrittää syödä paremmin ja joissain tapauksissa myös enemmän.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 16, 2024, 12:22:22...Pelkkien uhkien hoitaminen lääkitsemällä voi olla myös vaaraksi. Kalliiden vitamiinien sijaan voisi myös yrittää syödä paremmin ja joissain tapauksissa myös enemmän...
Iso osa terveysongelmistamme on elintaso-tauteja, itse aiheutettuja. (Lihavuus, liikkumattomuus, sokeri tms.).
Jo keskiajalla osattiin kierrätys. Nykyisten lääketehtaiden kauhu - uudelleenkäytettävä pilleri oli silloin käytössä.
LainaaKeskiajalla antimonia käytettiin lääketieteessä laksatiivinä. Tällainen antimoni-pilleri oli uudelleenkäytettävä, minkä lisäksi luottamusta keskiajan lääketieteeseen hivenen nakertaa se tosiseikka, että antimoni on myrkyllistä.
https://www.researchgate.net/profile/Teemu-Oehman/publication/326020558_Etela-Pohjanmaan_kuntakivet_-_Nayttelyopas_The_municipal_stones_of_Southern_Ostrobothnia_-_Exhibition_guidebook/links/5b3408f1a6fdcc8506d6ede4/Etelae-Pohjanmaan-kuntakivet-Naeyttelyopas-The-municipal-stones-of-Southern-Ostrobothnia-Exhibition-guidebook.pdf
Kun nielty (metalli)pilleri poistui kehosta ulosteen mukana, se tongittiin esiin ja kas - taas se oli käyttövalmis. Siitä liukenee vain hieman tehoainetta käyttökerralla.
Kaikki kemialliseen vaikutukseen perustuvat lääkkeet ovat myrkkyjä, annos ratkaisee.
Tai ei aina. Samoihin aikoihin toinen yleisesti käytetty lääke oli elohopea. Sillä on paha taipumus kerääntyä kehoon ja soluihin.
Lyijyä käytettiin viinin makeuttamiseen ja kosmetiikkaan. Vismutti on ollut toimiva mahalääke.
Mahavaivat ovat olleet varmaan aika yleisiä aikoina jolloin kylmäsäilytys oli vaikeaa ja hygienia heikkoa. Mikä tahansa myrkky joka auttoi, edes hetkellisesti, otettiin kiitollisuudella vastaan.
https://voima.fi/artikkeli/2024/mielen-hoitoon-kaytetyt-laakkeet-aiheuttavat-osalle-kayttajista-ongelmia-jotka-jatkuvat-laakkeen-kayton-lopettamisen-jalkeen/
Kansainvälinen PSSD Network on syntynyt SSRI-lääkkeiden lopettamisen jälkeen jatkuvien seksuaalisuuteen liittyvien haittojen ympärille, mutta viestii muistakin lopettamisen jälkeen jatkuvista ongelmista. Vertaistukea saavat myös Emman tavoin muistakin psyykenlääkkeistä ongelmia saaneet.
PSSD tulee sanoista Post-SSRI Sexual Dysfunction. Seksuaalisuuden ongelmat, varsinkin miesten erektiohäiriöt, ovat selkeästi havaittava ja helposti myös eläinkokein tutkittava ilmiö, jota on ehkä juuri siksi selvitetty muita haittoja enemmän. PSSD näkyy läheisyys- ja seksihalujen puutteen lisäksi monenlaisina ongelmina seksuaalisen mielihyvän kokemisessa sukupuolesta riippumatta.
"PSSD:tä vähätellään väittämällä, että kyse on vain esiin tulleista masennuksen oireista, mutta esimerkiksi sukuelinten tunnottomuus ei ole masennuksen oire", kertoo eri SSRI-lääkkeitä vuosia käyttänyt Siiri. Hän on lopettanut käytön noin kaksi vuotta sitten ja on työkykyinen, mutta katsoo lääkityksen pilanneen elämänsä.
"Pahinta on, että tunnekokemukseni ovat latistuneet ja tuntoaistini on alentunut. Olen menettänyt erogeenisen tuntoaistin lähes kokonaan enkä tunne seksuaalista mielihyvää ollenkaan. Miten sallitaan, että lääketieteellä puututaan näin pyhään asiaan, jolla on valtava merkitys ihmisten hyvinvoinnille?"
...
PSSD:stä kärsivillä tuntohäiriöt, joko tuntoaistin aleneminen tai yliherkistyminen, ovat yleisiä oireita. Osalla tuntohäiriöiden syynä näkyy pienten hermosäikeiden vaurioituminen eli ohutsäieneuropatia, jonka katsotaan olevan SSRI-lääkkeiden aiheuttamaa ja joka Siirilläkin on diagnosoitu.
Monilla on myös erilaisia autonomisen hermoston oireita, kuten sydämen sykkeen epätarkoituksenmukaista vaihtelua tai tihentynyttä virtsaamisen tai ulostamisen tarvetta.
Neurologi Risto O. Roine on tavannut PSSD-potilaita vastaanotollaan. "Tämä on vasta-ainevälitteinen autoimmuunisairaus, ei psyykkinen eikä toiminnallinen häiriö", hän painottaa.
...
"Potilasasiakirjoihini on kirjoitettu, että 'potilas puhuu serotoniinitasapainosta'. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että mitään kemiallista epätasapainoa ei ole koskaan edes osoitettu, vaan kyseessä on ollut lääkeyhtiöiden markkinointikeino."
Serotoniinihypoteesi syntyi 1960-luvulla masennuslääkkeiden kehityksen rinnalla. Tutkimustuloksia sitä vastaan alkoi näkyä jo 1990-luvulla, ja 2000-luvulla todettiin, ettei serotoniinivaje selitä masennusta. Nykyään ajatellaan, että depression taustalla voi olla eri ihmisillä hyvin erilaisia fysiologisia ja psykososiaalisia syitä, eikä siihen liittyviä mekanismeja täysin tunneta. Nykyisin pidetään mahdollisena, että joillakin potilailla siihen saattaa liittyä serotoniiniaineenvaihdunnan häiriöitä.
Omat kokemukseni mielialalääkkeistä eivät ole erityisen myönteisiä. Ensimmäisen kerran söin SSRI-lääkettä (Sepramil) keväällä 1997 kun burn out ja sen aiheuttama masennus riivasi (yhä). Lääkäri ei kertonut sivuvaikutuksista yhtään mitään, ja kun sydän oli hakannut kaksi viikkoa, lopetin lääkkeen. Kun myöhemmin 1998 yritin käyttää lääkettä uudestaan, käyttö tyssähti vieläkin nopeammin, kun ensimmäisenä yönä iski erittäin paha akatisia ja olo oli hirveä. (Luonnollisesti olin ottanut vain puolikkaan tabletin, sellaisen neuvon sentään olin jostain saanut aloittamista varten.)
Seuraavan kerran söin SSRI-lääkettä (Sepram) 2001 - 2002 työpaikkakiusaamisen ja ainoan ystävän kuoleman perään muistaakseni 7 kk. Käytön alussa orgasmin saamisesta tuli erinomaisen vaikeaa. Olo oli muuten hyvä ehkä pari viikkoa, sitten mieliala lässähti. Annostakin nostettiin. Kesän tultua oli olo parempi ja lopetin lääkityksen kuin seinään. Vähän huippasi päästä, mutta ei sen kummempi olo.
Kunnes sitten vuoden 2003 lopulla alkoi olemaan vähän ikävä olla ja sitten 2004 rämähtikin semmoinen masennus että sen miellän nimenomaan aivojen häiriötilaksi, kun muisti ja keskittymiskyky lähti. Onhan tuota vähän mietiskellyt että jos EN olisi käyttänyt SSRI-lääkettä paria vuotta aiemmin, niin olisiko tuollaista tilaa ikinä tullutkaan.
Siitä eteenpäin oli useita lyhyitä kokeilujaksoja SSRI-lääkkeiden kanssa. Eniten tuli kokeiltua Sepramia eli sitalopramia. Aina mieliala laski vähän aikaa käytettyä. En muista oliko syksy vai kevät mikä vuosi, kun aloituksen jälkeen tuntui että kaikki autot tulevat liikenteessä päälle kun valaistus oli sellainen että varjot vipattivat kaduilla miten sattuu. Selvästikin Sepram aiheutti minulle paniikkituntemuksia eli ahdistusta.
Kokeilin myös Sertralinia, jälleen akatisia (hyi helvetti). Ja Cipramilia (essitaloprami). Jälkimmäisestä tuli tunnelama ja mieleen tuli myös kuolema-ajatuksia. Ei sellaisia kuin yleensä millä tulee leikiteltyä, vaan ei saanut valita ajatteleeko kuolemaa vai ei.
Viimeisen kerran söin SSRI-lääkkeitä eli jälleen Sepramia 2010 kun tuli ero. Ja se oli viimeinen vikatikki, koska ahdistuin niin että meinasin seota tykkänään. Jännä kun lääkkeen sivuvaikutukset aiheuttavat pahemman olon kuin se syy jonka takia niitä alkoi syömään.
Seroquelia (ketiapiini) söin jossain vaiheessa unettomuuteen, kun psykiatri lykkäsi ilmaisen näytepakkauksen. Siitäkin tuli akatisia, mutta väsyin niin että nukahdin ja tuskatila ei kestänyt kauaa. (Sama juttu on ollut satunnaisesti Triptylin kanssa.) Tulin Seroquelia syödessä niin väsyneeksi ja kärttyiseksi, että en sitten jatkanut sitäkään. Ja mitään psykoosia minulla ei ole koskaan todettu, eli tuo oli sitä sen aikaista muotia (joka ilmeisesti jatkuu edelleen) että psykoosilääkkeitä syötetään kelle tahansa unettomuuteen. Jotkut tykkää, jotkut ei.
Omat kokemukseni eivät tietenkään ole tiedettä, mutta lurittelin ne nyt tähän kun kysymys on siitä että mitä negatiivisia kokemuksia psyykenlääkkeistä voi tulla.
Tuollainen tilanne että masennuksia yms. hoidetaan tässä maassa mieluummin lääkkeillä kuin esim. terapialla kertonee kyllä siitä miten tunnekylmiä ja empatiakyvyttömiä me suomalaiset olemme. Ihminen nähdään pelkkänä koneena joka pitää rukata kuntoon lisäämällä sinne jotain koneöljyä jotta rattaat jaksaa raksuttaa. Ei toimi kaikille. Ja tämän touhun takia suhtaudun skeptisesti myös ruoan kaikkivoipuuteen, eli että masennus se vaan hokkuspokkus katoaa kun keksii syödä juuri oikeita ruoka-aineita.
Omalla kohdallani kävi näemmä nyt niin, että kun aloitin hormonikorvaushoidon, alkuun tuli jotenkin tasaisempi olo niin että ei ollut erityisen masentunut olo. Mutta tässä kun on taas ollut pidempi putki ilman auringonvaloa, niin ei ole erityisen häävit fiilikset. Minun kohdallani syystä tai toisesta valolla on suuri merkitys.
^ Jos lääke poistaa panetuksen, sitä pitäisi määrätä kaikille.
Noi muut sivuvaikutukset ei toki kivoja.
Lainaus käyttäjältä: Socrates - helmikuu 27, 2024, 10:53:02^ Jos lääke poistaa panetuksen, sitä pitäisi määrätä kaikille.
Päin vastoin. Poliitikkommehan ovat kehoittaneet ihmisiä panotalkoisiin. Eli tarvitaan panetuslääkettä. ;D
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 17, 2024, 16:52:01Kaikki kemialliseen vaikutukseen perustuvat lääkkeet ovat myrkkyjä, annos ratkaisee.
Tai ei aina. Samoihin aikoihin toinen yleisesti käytetty lääke oli elohopea. Sillä on paha taipumus kerääntyä kehoon ja soluihin.
Lyijyä käytettiin viinin makeuttamiseen ja kosmetiikkaan. Vismutti on ollut toimiva mahalääke.
Mahavaivat ovat olleet varmaan aika yleisiä aikoina jolloin kylmäsäilytys oli vaikeaa ja hygienia heikkoa. Mikä tahansa myrkky joka auttoi, edes hetkellisesti, otettiin kiitollisuudella vastaan.
Ihmiset ovat olleet herkkäuskoisia ja ovat edelleen. Usko voi myös "parantaa" siinä mielessä- mielen parantavan "voiman avulla- eli mielialakin vaikuttaa terveydentilaan.
Myrkyille sekään ei taida voida mitään.
Noita SSRI-lääkkeitä on moitittu pitkään. Vaikuttavat kovin eri lailla eri ihmisiin. Sivuvaikutuksissa on ollut hyvinkin vakavia tapauksia. Annostus pitää säätää potilaalle yksilöllisesti ja seurannan on oltava paikallaan jottei lääke muutu myrkyksi. Onkin aiheellisesti kysytty: "eikö ole vaihtoehtoja?"
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 27, 2024, 11:05:32Onkin aiheellisesti kysytty: "eikö ole vaihtoehtoja?"
Eräällä henkilöllä oli iho-oireita, nivelsärkyjä, pääkipuja ja vatsa-oireita. Nuo jälkimmäiset tulivat ensimmäisiin määrätyistä lääkkeistä.
Kysyin, että onkohan hoidot nyt kohdallaan. Hän kertoi, että uskoakseen kaikki oireet häviäisivät jos joku laittaisi satatonnia tilille.
Monelle olisi varmaan suuri apu juuri tuosta. Muutamissa tapauksissa se voisi tulla yhteiskunnallekin halvemmaksi.
Jos masennuslääke heittää hypomanian puolelle (siihen tuo akatisia vähän viittaisi?), niin siitä on esitetty, että kyseessä ei olisikaan sitten masennus, vaan kaksisuuntainen mielialahäiriö. Luullakseni tämä on yleinen käsitys alalla, ainakin seuraavan mukaan, ks. alla. (Maallikkona arvelisin myös, että lääkeresistenssikin voisi viitata samaan suuntaan.)
Kun masennuslääke auttaa liikaa (https://www.duodecimlehti.fi/duo98255) (Duodecim)
Jos mielialahäiriön ensimmäinen jakso on masennustila, käytetään masennustilan diagnooseja, mutta yksikin hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoinen jakso muuttaa masennustilojen diagnoosit (F32 ja F33) kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (F31). Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ja pelkät masennustilat tulee erottaa toisistaan, koska masennuslääkkeiden käyttö yksinään kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoitona voi kääntää masennuksen maniaksi (Stakes 1995, Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Käypä hoito -suositus 2008).
Ja:
Alan pioneeri Dunner on esittänyt, että selkeästi yksisuuntaista masennusta potevilla masennuslääkkeen kyky provosoida hypomaniaa on hyvin pieni ja että havaittu kohtalainen riski depressiopotilailla perustuu erheelliseen diagnostiikkaan: yksisuuntaisesti masentuneiksi luullut potivatkin kaksisuuntaista häiriötä (Chun ja Dunner 2004). Aika näyttää, mihin diagnoosijärjestelmien kehittäminen "pehmeämmän" bipolaarispektrin alueella johtaa (Dunner 2003) ja mikä masennuslääkityksen asema siinä on.
Mutta, en siis tiedä, voiko akatisian ottaa merkkinä hypomaniasta. Molemmissa esiintyy ainakin motorista levottomuutta, kyvyttömyyttä istua paikallaan. Hypomaniassa lisäksi kai mielialan kohoamista ja jopa euforiaa. (Tätä muistaaseni Normalla ei esiintynyt masennuslääkkeen sivuvaikutuksena.)
Jos asia on niin kuin pidän mahdollisena (hypomaniasta), silloin olisi hoitovirhe lääkäriltä määrätä yhä uusia masennuslääkkeitä potilaalle, joka ei sairastakaan masennusta vaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Ylipäätänsä olen sitä mieltä, että turvallisinta olisi suostua ottaa vastaan psyykenlääkehoito sen alan asiantuntijalta eli psykiatrilta, jonkin terveyskeskuksen yleislääkärin sijaan.
Kaksisuuntaiseen on ihan omat lääkkeensä. Ja se on vakava sairaus.
Akatisia EI ole mikään psyykkinen kiihtymystila. Tilaa on hemmetin vaikea kuvailla sellaiselle joka ei ole sitä kokenut, mutta itse olen käyttänyt termiä "koko kehon levottomat jalat". Tunne on siis erittäin fyysinen. Myöskin sitä voisi kuvailla "sisäiseksi kutinaksi jota ei voi raapia", vaikkakaan tunne ei ole kutina. Se on vain äärimmäisen vastenmielinen tuskatila. Ei se ole suonenvetokaan, mutta tuskaisuuden aste olisi öpauttia samaa luokkaa. Erityisesti jos tämä iskee kun odottaa sängyssä unta, niin se on kertakaikkiaan kamala tila. Yrität maata aloillasi, mutta mitä pidempään pakotat itsesi olemaan paikoillasi, niin sitä ällöttävämpi tunne kehoon tulee. Sitten liikahdat. Mutta hetken päästä sama paska alkaa alusta, eli ei se uusikaan asento auta yhtään mitään.
Kun akatisia tuli väsyttävästä lääkkeestä kuten Seroquel, tai tulee Triptylistä joka myös tekee ihmisistä väsähtäneitä, niin ainakin itselläni se helvetti ei ollut kokoöinen, kun nukahti kesken kitumisen. Mutta Seronilin ja Sertralinin kanssa olikin eri asia, koska ne lääkkeet eivät väsytä (ainakaan minua). Siksi ne oli pakko lopettaa heti, koska sitä helvettiä ei toista yötä olisi enää jaksanut.
Ihmeellistä kyllä on että Seronilista ei tullut tuollaista heti ekalla kerralla keväällä 1997, vaan vasta loppuvuodesta 1998 kun yritin aloittaa sen uudestaan (olinkohan lie jostain sitten lukenut aloitusoireista, että en enää pelännyt sitä sydämen hakkaamista mikä oli aiemmin ollut?)
Itselläni on diagnosoitu keskivaikea masennus ja "muu ahdistuneisuushäiriö". Paniikkihäiriöstä ei ole puhuttu koskaan, eikä bipolaarisuudesta, siitä huolimatta että pisimmillään kävin kuutisen vuotta mielenterveystoimistossa psykiatrin ja jonkin sosiaalihenkilön pakeilla (jälkimmäiselle kävin juttelemassa olisiko ollut parin viikon välein, psykiatri hoiti sitten ne lääkäripuolen asiat). Eiköhän tuollaisessa ajassa olisi käynyt ilmi jos bipolaarisuutta olisi.
Kesti kuitenkin tosi kauan ennen kuin osasin käyttää sanaa "ahdistus". Ihmettelin itsekin että aina välillä koin jotain mitä paremman puutteessa nimitin "hysteeriseksi masennukseksi". Eli tuli todellakin ahdistus, ja sitten kun sitä oli jonkin aikaa kestänyt, väsähti ja sitten oli entistäkin masentuneempi. Ei ollut millään tavalla hyvä olla missään vaiheessa. Toki kun aloitti Sepramin, saattoi jonkin aikaa olla sillä tavalla hyvä olla mikä on kai lähellä normaalia oloa, mutta aina se sitten lässähti pakkasen puolelle jonkin ajan päästä.
Sitten kun viimein olin löytänyt ahdistus-sanan ja sain sen diagnoosinkin, se sosiaalinainen jolle kävin juttelemassa sanoi että ei sinusta ole saanutkaan tyypillisen masentuneen kuvaa. Olen siitä eteenpäin sitten olettanut että nimenomaan ahdistus on se mikä minua piiskaa elämässä eteenpäin, enkä ole jäänyt klassisesti sänkyyn makaamaan. Meinaan jos masennus pahenee ja alkaa mennä jutut överiksi, kuten nyt esim. siivoaminen, niin kyllä se sitten jossain vaiheessa alkaa niin ahdistamaan että pakko alkaa tekemään asioita.
Toka eksähän tosiaan sai hyötyä SSRI-lääkkeistä, mutta omalla kohdallani en katso hyödyksi että pari viikkoa on ok (paitsi että ei ole, kun sivuvaikutukset rassaavat), ja sitten ei enää olekaan. Ja onhan se mietityttänyt että oliko niistä lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä. Aikamoista venäläistä rulettia ihmisten aivoilla pelataan.
Tämän seuraavan mukaan (lääkkeiden sivuvaikutuksena tulleeseen) akatisiaan kuulusi musertava valtava kipu:
https://www.madinamerica.com/2018/11/drug-induced-akathisia/
(En tiedä, miten oikein suhtautua tuohon. "Big Pharmasta" kohkaaminen kyllä aina soittaa hälytyskelloja.)
Lisäys. On siis vain yhden ihmisen näkökulma ehkä.
Siinä myös esitetään, että akatisia olisi neurologinen liikehäiriö. Videon nainen liikehtelee koko ajan aika omituisesti.
En ole aiemmin kyllä kuullut "musertavasta valtavasta kivusta", mutta toisaalta silloin kun se olo oli kamala Seronilin ja Sertralinin takia, liikehdin koko hemmetin yön. En tiedä että miltä olisi tuntunut jos olisin pakottanut itseni olemaan liikkumatta. Kyllä siinä sellainen olo että meni kokoajan kamalammaksi ja kamalammaksi mitä pidempään oli liikkumatta.
Ja sitten tosiaan Seroquelin ja Triptylin kanssa lähtee taju ennen kuin tuska etenee huippulukemiin.
Neurologinen liikehäiriö kuulostaa terminä täysosumalta. Pakko olla se.
Erilaisia neurologisia liikehäiriöitä, jotka eivät liity lääkkeisiin on vino pino. Niitten tunnistaminen, erottelu toisistaan saati syntymekanismi on lääketieteessä vielä pahasti kesken.
Lääkkeiden aiheuttamaa akatisiaa ei ollut neurologisten liikehäiriöiden diagnoosiluokituksissa tässä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Movement_disorder
Mutta oma sivu löytyi akatisialle:
https://en.wikipedia.org/wiki/Akathisia
Tuon viimemainitun mukaan on kyseessä liikehäiriö, kyllä, mutta kyllä siihen kuuluu psyykkisiäkin oireita. Pahimmillaan (psyykkiseltä kannalta) se voi oireilla myös agressiivisuutena, uhkaavan ja väkivaltaisen käytöksen muodossa, itsemurha-ajatuksin. Jostain syystä nämä viimemainitut ovat yleisempiä lievässä akatsisiassa, mutta jos akatisia pahenee, psyykkiset häiriöt vähenevät. Muita psyykkisiä oireita:
"Symptoms of akathisia are often described in vague terms such as feeling nervous, uneasy, tense, twitchy, restless, and an inability to relax.[1] Reported symptoms also include insomnia, a sense of discomfort, motor restlessness, marked anxiety, and panic.[11] Symptoms have also been said to resemble symptoms of neuropathic pain that are similar to fibromyalgia and restless legs syndrome.["
Jos tuosta nyt jotain positiivista yrittäisi etsiä, niin pysyypähän henkilö paljon sutjakammassa kunnossa, jos ei pysty istumaan paikoillaan.
Jos tuota ei korrektisti diagnosoida, voi käydä niin hullusti, että määrätäänkin LISÄÄ neuroleptejä, mikä voi vaan pahentaa oireita.
Samankaltaisia motorista levottomuutta on mm. maniassa, ja "agitataged depression":ssa *), ADHD:ssa :
Visible signs of akathisia include repetitive movements such as crossing and uncrossing the legs, and constant shifting from one foot to the other.[1] Other noted signs are rocking back and forth, fidgeting and pacing.[7] However, not all observable restless motion is akathisia. For example, mania, agitated depression, and attention deficit hyperactivity disorder may look like akathisia, but the movements feel voluntary and not due to restlessness.[15]
Jack Henry Abbott, who was diagnosed with akathisia, described the sensation in 1981 as: "You ache with restlessness, so you feel you have to walk, to pace. And then as soon as you start pacing, the opposite occurs to you; you must sit and rest. Back and forth, up and down you go ... you cannot get relief ..."[16]
*)
Agitated depression -linkki em. wikisivulla johtaa tänne:
https://en.wikipedia.org/wiki/Mixed_affective_state
Näyttäisi olevan tila, jossa samanaikaisesti on depressio JA hypomania/mania.
Lieköhän tämä muistuttaa sitä Norman mainitsemaa "hysteeristä depressiota" (jos muistan termin oikein)? Onko "hysteerinen depressio" seurausta psyykenlääkkeiden sivuvaikutuksista?
Eiköhän hysteriaan voida edelleen suositella perinteisiä lääkintämenetelmiä. ;D
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hysteria#Historialliset_hoitotavat
LainaaEpygtiläiset lääkärit hoitivat hysteriaa erilaisilla lääkkeillä, esimerkiksi laittamalla aineita potilaiden vulvaan, jonka tarkoitus oli houkutella kohtu palaaman oikeaan paikkaan. Toinen keino, jota lääkärit käyttivät, oli laittaa potilas haistamaan tai nielemään yrttejä, joka rohkaisisi kohtua siirtymään takaisin paikalleen. Antiikan kreikkalainen lääkäri Hippokrates suositteli lääkkeeksi esimerkiksi naimisiinmenoa.
Renessanssin aikana monia hysteriasta kärsiviä potilaita syytettiin noidiksi, jonka seurauksena "hoito" oli manaus, kidutus tai teloitus. Hysteriaa pidettiin 1600-luvulla toiseksi yleisempänä vaivana heti kuumeen jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 27, 2024, 15:00:30Eiköhän hysteriaan voida edelleen suositella perinteisiä lääkintämenetelmiä. ;D
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hysteria#Historialliset_hoitotavat
LainaaEpygtiläiset lääkärit hoitivat hysteriaa erilaisilla lääkkeillä, esimerkiksi laittamalla aineita potilaiden vulvaan, jonka tarkoitus oli houkutella kohtu palaaman oikeaan paikkaan. Toinen keino, jota lääkärit käyttivät, oli laittaa potilas haistamaan tai nielemään yrttejä, joka rohkaisisi kohtua siirtymään takaisin paikalleen. Antiikan kreikkalainen lääkäri Hippokrates suositteli lääkkeeksi esimerkiksi naimisiinmenoa.
Renessanssin aikana monia hysteriasta kärsiviä potilaita syytettiin noidiksi, jonka seurauksena "hoito" oli manaus, kidutus tai teloitus. Hysteriaa pidettiin 1600-luvulla toiseksi yleisempänä vaivana heti kuumeen jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 27, 2024, 15:00:30Eiköhän hysteriaan voida edelleen suositella perinteisiä lääkintämenetelmiä. ;D
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hysteria#Historialliset_hoitotavat
LainaaEpygtiläiset lääkärit hoitivat hysteriaa erilaisilla lääkkeillä, esimerkiksi laittamalla aineita potilaiden vulvaan, jonka tarkoitus oli houkutella kohtu palaaman oikeaan paikkaan. Toinen keino, jota lääkärit käyttivät, oli laittaa potilas haistamaan tai nielemään yrttejä, joka rohkaisisi kohtua siirtymään takaisin paikalleen. Antiikan kreikkalainen lääkäri Hippokrates suositteli lääkkeeksi esimerkiksi naimisiinmenoa.
Renessanssin aikana monia hysteriasta kärsiviä potilaita syytettiin noidiksi, jonka seurauksena "hoito" oli manaus, kidutus tai teloitus. Hysteriaa pidettiin 1600-luvulla toiseksi yleisempänä vaivana heti kuumeen jälkeen.
Aika rankkoja lääkkeettömiä hoitoja on myös näköjään tarjottu.
Lainaa1800-luvulla englantilainen kirurgi Isaac Baker Brown kehitti teorian, jonka mukaan hysteria johtuikin masturboinnista. Brown hoiti potilaitaan poistamalla heidän klitoriksensa.[5]
Se "hysteerinen masennus" on helvetin huono nimike jota itse käytin kun en hoksannut käyttää sanaa ahdistus.
Pahimmillaan olo oli kun masentuneena jouduin mukaan yhteen nettisotaan vuonna 2006. Ahdistuin itseeni kohdistuvista väitteistä niin että kun heräsin klo 5 ja kaikki paska alkoi pyöriä päässä, piti nousta ylös paapottamaan jotain pitkää pamflettia nettiin.
Minulle oli jotenkin äärimmäisen tärkeää NUKKUA öisin jo ennen kuin sairastuin fibroon, joten pidin tuollaista aamuyön heräämistä kamalana asiana.
Lopulta siinä ahdistui jo ahdistuksestakin.
Toisaalta minulla oli tuolloin vulvodynia pahimmillaan, ja sehän se vasta helvettiä olikin kun ärsytys, kirvely, kutina, polte, särky, ja mihän kaikki lie herätteli öisin.
Fyysisesti ja psyykkisesti raato. Ihme kun en saanut fibroa jo tuolloin. Ehkä olin vielä liian nuori, enkä harrastanut kovin paljoa sporttia.
(Seroquelia tyrkättiin vasta 2008 tai 2009. Sitä ennen käytössä ehti olla Atarax ja Opamox nukahtamiseen. Opamoxia pyrin käyttämään harvoin, ettei tule toleranssi.)
Nirsevimab on monoklonaalinen vasta-aine, melkein kuin rokote mutta se on proteiini joka käy suoraan virukseen kiinni. Se on AstraZenecan ja Sanofin kehittämä uusi lääke Beyfortus-myyntinimikkeellä. Ja se osoittautui pikkulapsilla tehokkaaksi RSV-taudissa, ehkäisi 90%:sti sairaalaan joutumiselta. Ja siis sopii ihan kaiken ikäisille, pikku vauvoillekin.
(https://www.statnews.com/wp-content/uploads/2023/07/Nirsevimab-US-Carton-5count-50mg-NDC-A-768x432.jpg)
RSV monoclonal Beyfortus was 90% effective at preventing hospitalizations in children this winter: CDC
A new monoclonal antibody product to protect against respiratory syncytial virus was 90% effective at preventing little children from being hospitalized with RSV, according to new data from the first season it was in use.
- https://www.statnews.com/2024/03/07/rsv-beyfortus-children-prevention-hospitalizations/
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 27, 2024, 15:00:30Eiköhän hysteriaan voida edelleen suositella perinteisiä lääkintämenetelmiä. ;D
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hysteria#Historialliset_hoitotavat
LainaaEpygtiläiset lääkärit hoitivat hysteriaa erilaisilla lääkkeillä, esimerkiksi laittamalla aineita potilaiden vulvaan, jonka tarkoitus oli houkutella kohtu palaaman oikeaan paikkaan. Toinen keino, jota lääkärit käyttivät, oli laittaa potilas haistamaan tai nielemään yrttejä, joka rohkaisisi kohtua siirtymään takaisin paikalleen. Antiikan kreikkalainen lääkäri Hippokrates suositteli lääkkeeksi esimerkiksi naimisiinmenoa.
Renessanssin aikana monia hysteriasta kärsiviä potilaita syytettiin noidiksi, jonka seurauksena "hoito" oli manaus, kidutus tai teloitus. Hysteriaa pidettiin 1600-luvulla toiseksi yleisempänä vaivana heti kuumeen jälkeen.
Ehkä noina vanhoina aikoina lääkärissä kävivät lähinnä varakkaat ja sivistyneet ihmiset ja heidän vaivansa olivat sen vuoksi hysteerisiä.
Tavallisella mökin eukoilla ei yksinkertaisesti ollut aikaa olla hysteerisiä kakaralauman ja ukon kansa eläessään.
Nykyisin on toinen juttu, kun sitä aikaa on melko paljon ja ehtii aineellistaa erilaisia vaivoja ihan hysteeriseksi asti..
Miehen kerrotaan kuolleen syötyään liikaa d-vitamiinia- tosin iältään jo 89 vuotias.
Tuollaasissa uutisissa tulee mieleen, miten asia yleensä tiedetään ja miten kuolinsyyn-tutkija on osannut epäillä aiheuttajaksi d-vitamiinia.
Tarina kertoo myös syönnin jatkuneen 9 kuukautta, mistä sekin tiedetään.
Tavallisen pulliaisen kuolemansyitä tuskin etsittäisiin tarkoin labrakokein, ellei olisi epäilyä rikoksen mahdollisuudesta.
Hieman outoa kuitenkin, ehkä on totta, ehkä ei..
>>>
BRITANNIALAINEN mies kuoli syötyään liikaa D-vitamiinia, uutisoi BBC.
Kuolinsyytutkinnan mukaan 89-vuotias David Mitchener oli syönyt D-vitamiini�ravintolisää ainakin yhdeksän kuukauden ajan ennen kuolemaansa.
Joulukuussa päättyneen tutkinnan mukaan Mitchener kuoli D-vitamiinimyrkytyksen, hyperkalsemian ja sydämen sekä munuaisten pettämisen takia. Mitchenerin D-vitamiinitasot olivat ennen hänen kuolemaansa korkeimmat, mitä laboratoriossa voitiin mitata.
Hyperkalsemialla tarkoitetaan epänormaalia kalsiumpitoisuutta veressä.
Surreyn kreivikunnan apulaiskuolinsyyntutkija Jonathan Stevens on esittänyt Britannian ruokavirastolle FSA:lle huolensa vitamiiniravintolisien potentiaalisista riskeistä.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010278981.html
^
D-vitamiini lasketaan ravintolisäksi, ei lääkkeeksi. Vaikka kyllähän esim osteoporoosin hoidossa sitä lääkkeenä käytettäisiinkin.
Minkäkin luin tuon jutun, ja olisin kiinnostunut tietämään, millaisia jättiannoksia hän oli vedellyt. Turvallisena pidettiin vuonna 2010 tässä artikkelissa 50 mikrogramman (2000 IU) päiväannosta:
D-vitamiini - aurinkohormoni (https://www.duodecimlehti.fi/duo98810) (Duodecim)
^
Itse vetelen 20+50 mikrogrammaa ympäri vuoden, ja se annostus on (talvisena ajankohtana) titrattu kohdilleen, niin, että veressä on optimaalipitoisuus D-vitamiinia. (Toim. huom. tämä on siis yksilöllistä, kuinka paljon kukin tarvitsee.)
Tuli vaan nyt mieleen kesäiset jalkakramppini mökillä, jo useana kesänä. Kesällä saan jonkin verran aurinkoa, vaikken paljon auringossa tai ulkona oleskelekaan. Liiallinen D-vitamiinin saanti voi oireilla kramppeina, luin tässä eräänä päivänä:
Hyperkalsemiaan voi liittyä myös lihaskipuja, heikkoutta sekä kramppeja, kertoo yhdysvaltalainen tutkimussairaala Cleveland Clinic. Taustalla vaikuttaa vakavaan hyperkalsemiaan liittyvä nestehukka.
Liiallisen D-vitamiinin saannin merkkejä ovat
1. Vatsavaivat
2. Jatkuva jano ja pissahätä
3. Sekavuus
4. Lihaskrampit
Neljä tapaa, joilla elimistö kertoo saavansa ihan liikaa D-vitamiinia (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nelja-tapaa-joilla-elimisto-kertoo-saavansa-ihan-liikaa-d-vitamiinia/8425622#gs.5llenf) (MTVuutiset)
Taidanpa kokeilla ensi kesänä vain 20 mikrogrammaa kesä-, heinä- ja elokuussa.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 09, 2024, 13:12:01^
Itse vetelen 20+50 mikrogrammaa ympäri vuoden, ja se annostus on (talvisena ajankohtana) titrattu kohdilleen, niin, että veressä on optimaalipitoisuus D-vitamiinia. Tuli vaan nyt mieleen kesäiset jalkakramppini mökillä, jo useana kesänä. Kesällä saan jonkin verran aurinkoa, vaikken paljon auringossa tai ulkona oleskelekaan. Liiallinen D-vitamiinin saanti voi oireilla kramppeina, luin tässä eräänä päivänä:
Hyperkalsemiaan voi liittyä myös lihaskipuja, heikkoutta sekä kramppeja, kertoo yhdysvaltalainen tutkimussairaala Cleveland Clinic. Taustalla vaikuttaa vakavaan hyperkalsemiaan liittyvä nestehukka.
Liiallisen D-vitamiinin saannin merkkejä ovat
1. Vatsavaivat
2. Jatkuva jano ja pissahätä
3. Sekavuus
4. Lihaskrampit
Neljä tapaa, joilla elimistö kertoo saavansa ihan liikaa D-vitamiinia (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nelja-tapaa-joilla-elimisto-kertoo-saavansa-ihan-liikaa-d-vitamiinia/8425622#gs.5llenf) (MTVuutiset)
Taidanpa kokeilla ensi kesänä vain 20 mikrogrammaa kesä-, heinä- ja elokuussa.
Joo kannattaa varmaan kesällä vähentää ja jos kalaa tulee syötyä ei muutenkaan tarvitse jatkuvasti talvellakaan tuota ottaa. Itse otan lähinnä ajoittain kuuriluontoisesti, en jatkuvasti.
Mutt ehkä se tuon esimerkin onkin tarkoitus varoittaa, en tiedä miten todellinen tapaus tuo lie ollut..
Lieneekö D:tä urakalla popsinut tyyppi maininnut suursyömärin otteistaan jollekulle, että on hoksattu tutkia kuolemaa siltä kantilta.
Itse astmaatikkona käytän kortisonipitoista lääkitystä, joten olen siinä käsityksessä että D:tä on hyvä käyttää kortisonin luustoa haurastuttavan vaikutuksen vuoksi. En nyt jaksa tarkistaa asiaa. Ja sitten on tietysti tämä iänikuinen menopaussi.
Syön edelleenkin syksystä kevääseen 50 ug/pv, poislukien päivät jolloin laitan lohta ruoaksi.
Paljonko te käytätte rahaa kuukaudessa lääkkeisiin/apulääkitykseen/uskomuslääkitykseen?
Minulla menee 40 Euroa/kk. lääkkeisiin (=allergiavoiteisiin lähinnä). Kolesterolilääkettä en edes laske, sehän on 10 Euroa/3 kk..
En tarkoita tuolla kysymyksellä vähätellä tai loukata, kysyn silti, maksatteko turhista? Ymmärrän sen, että ihmisillä on pahempia kramppeja kuin minulla, silti kysyn, ovatko kaikki lääkkeenne tarpeellisia, vai tarvitaanko niitä elintapojenne vuoksi?
Tuo on se peruskysymys: Tarvitaanko lääkitystä vai elämäntavan muutosta?!
Riippuu tapauksesta, en tarkoita tällä loukata, mutta silti tuo on aiheellinen kysymys.... :-*
Tjah, vaikea sanoa paljonko menee, kun joitakin lääkkeitä otan kokoajan ja joitakin vain tarvittaessa. Katsoin YA:n sivuilta hintoja ja näihin allaoleviin pitää lisätä toimitusmaksu 2,39 e.
Astma: Salmex 50/250 (Seretiden halpaversio) 24,05 e/3 kk annos eli kolme kiekkoa, Bricanyl 0,5 mg (avaava) yksi kappale 6,874 e, antihistamiini Desloratadine (halvin versio) 100 tbl 4,99 e (syön keväästä tai lopputalvesta loppusyksyyn).
Fibromyalgia: Triptyl 25 mg 100 tbl (käyttö vaihtelee erittäin paljon, mahdollista olisi syödä nämä minimiajassa 1,5 kk) 17,97 e (ei Kela-korvattava lääke), LDN 4,5 mg 100 tbl (päivittäin 1 - 3 tbl) yksi purkki alta 15 e (ei Kela-korvattava).
Vaihdevuosioireilu: Indivina 1/2,5 mg 11,82 e/3 x 28 vrk annos, Vagidonna 24 fol (käytetään kahdesti viikossa) 7,31 e.
Lisänä sitten tietysti erittäin vaihtelevasti refluksi/närästys/what ever lääkkeitä; pääasiassa suosin valmistetta Galieve, tämän ohjella vaihdellen Antepsin, Gaviscon (nestemäinen). Ja muitakin ollut, mutta ei tällä hetkellä.
Erittäin harvoin otan parasetamolia, koska se kostautuu aina vatsavaivoina. Polveen toisinaan Voltaren forte, mutta sitäkin yritän vältellä, kun en pidä hajusta ja sitähän ei saa vaatteista pesemälläkään irti. Silmätippoja joskus silmien kuivuuteen. Sitähän aiheuttaa niin fibro kuin ilmeisesti ikääntyminenkin.
Sitten niitä "uskomuslääkkeitä". Polviin olen syönyt kondroitiinisulfaattia, joka mielestäni auttaa. Puolen vuoden annokseen menee yli satanen. Viimeisintä läjää olen maksellut osamaksulla. D:tä ja sinkkiä talvisin, hinnat vaihtelee aikalailla. B12 koska lääkärin kirjoittamassa kirjassa muistaakseni sanottiin että jos syö fibroon Triptyliä, niin kannattaisi syödä tätä vitamiinia (ilmeisesti Triptyl verottaa sitä kehosta). Joskus olen syönyt ubikinonia. Ubi ja B12 minulla on sitä varten etten nukahtelisi keskellä päivää. Viimeaikoina niin on kuitenkin käynyt, ehkä siksi että olin jonkin aikaa ilman ko. vitamiinia. Vaikea sanoa. Yhtä GABAa olen syönyt, mutta en usko sillä olevan mitään vaikutusta mihinkään. Tuli ostettua vuosia sitten, ja yritän syödä pois ennen kuin menee vanhaksi. Rasvaa, hiilaria ja protskuja sulattavaa entsyymiä tms. olen syönyt joskus, nyt en pitkään aikaan. Nekään eivät mitään halpoja ole. Magnesiumia iltaisin, koska muuten uhkaan mennä ummelle. MSM eli rikki auttaisi myös, mutta maistuu hirveälle.
Rautaa en syö enää, kun olletikin arvoni ovat tarpeeksi hyvällä tasolla.
Jos nyt ihan nihilistiseksi pitäisi kaiken tuon kanssa ryhtyä, niin jäljelle jäisi reseptilääkkeet, kondro ja magnesium. Niitä kaikkia ilman en katso pärjääväni. Tai ainakin elämä olisi yhtä helvettiä.
Jos jotain unohtui, lisään myöhemmin listaan.
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 14, 2024, 18:46:32Paljonko te käytätte rahaa kuukaudessa lääkkeisiin/apulääkitykseen/uskomuslääkitykseen?
Minulla menee 40 Euroa/kk. lääkkeisiin (=allergiavoiteisiin lähinnä). Kolesterolilääkettä en edes laske, sehän on 10 Euroa/3 kk..
En tarkoita tuolla kysymyksellä vähätellä tai loukata, kysyn silti, maksatteko turhista? Ymmärrän sen, että ihmisillä on pahempia kramppeja kuin minulla, silti kysyn, ovatko kaikki lääkkeenne tarpeellisia, vai tarvitaanko niitä elintapojenne vuoksi?
Tuo on se peruskysymys: Tarvitaanko lääkitystä vai elämäntavan muutosta?!
Riippuu tapauksesta, en tarkoita tällä loukata, mutta silti tuo on aiheellinen kysymys.... :-*
Ehkä noin kymmenellä eurolla vuodessa- viimeksi otin yhden d-vitamiinipillerin toissa viikolla. Ostin ibumaksia parinkymmenen tabletin pakkauksen, kun korona alkoi muutama vuosi sitten, enkä ole sitä vielä avannut.
Konjakkia ja wiskiä menee kyllä kohtuullisesti..
No tulevasta ei voi tietää, mutta lääkitsen itseäni lähinnä liikunnalla..
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 14, 2024, 18:46:32Paljonko te käytätte rahaa kuukaudessa lääkkeisiin/apulääkitykseen/uskomuslääkitykseen?
Enpä paljon mitään. Johtuu nillittävästä huumausainepolitiikasta. Morfiini, oksikodoni, fentanyyli ja kodeiini riittäisivät itsehoitoon tilanteessa kuin tilanteessa. Mutta eiväthän ne niitä ihmisille suostu mukisematta myymään. Kaikki aineet pitäisi laittaa reseptivapaiksi kunnon kansalaisille – ja ei-kunnolliset kansalaiset linnaan. Olisi yhteiskunnalle toimivampi ratkaisu.
^
Räkänaurua. Muistuupa mieleen eräs nimeltä mainitsematon foorumilainen, joka itselääkitsi itseään huumeilla jopa siinä määrin, että menetti hampaansa (tarina ei kerro koskiko se kaikkia hampaita, vaiko "vain" etuhampaita). Ja Karikko tuossa edellä nimesi lääkkeekseen mm. konjakin. Luulisi molempien olevan paljon kalliimpaa kuin tavanomaiset reseptilääkkeet, huumeet ainakin ovat. Eikös huumeet ovat siinä määrin kalliita, että niiden saamiseksi ihmiset tekevät vaikka mitä, ryöstöjä, varkauksia, ja myyvät itseään.
Ja toisaalta huumeilla saattaa olla kyllä - kaiketi vain valvotuissa olosuhteissa? - lääkinnällisiäkin vaikutuksia. Jokin anestesialääke (fentanylko se oli?) on sellainen, että sitä käytetään sekä huumeena että muistaakseni masennuksen hoitoon. Kannabistuotteita käytetään johonkin, olikohan se syöpälääkkeiden aiheuttaman pahoinvoinnin hoitoon tms.? Olikohan psykedeeleilläkin tehty jo jotain kokeita hamalla 1960-luvulla?