Pohjustuksena aika tyhjänpäiväinen juttu aiheesta:
www.yle.fi/uutiset/3-12490345
En järin tykännyt nuorista silloinkaan, kun olin itse nuori, mutta varsinaisesti valaistuin nelikymppisenä, kun olin töissä nuorten keskuudessa. Siitä lähtien olen pitänyt nuorisoa paskasakkina, joka pitäisi hakata armotta, joskin poikkeuksia jonkin verran on.
Bruton mielestä nuoret lorvivat tukien varassa, mikä ei minua haittaa pätkääkään. Nuorissa ärsyttää lähinnä idealismi sekä se että niillä on kivempaa kuin itselläni oli nuorena.
Miksi sinä haluaisit antaa nuorille isän tai äidin kädestä?
Ei nyt oikein mikään ärsytä, jos nuorisosta puhuttaessa tarkoitetaan sitä teini-iässä olevaa porukkaa.
Vanhin kolmesta omastani oli aika ongelmainen ja aiheutti melkoisesti setvittävää aikanaan. Sekään ei ärsyttänyt enkä antanut "äidin kädestä", vaan jokaiselta hukkareissulta paluu päättyi halaamiseen. Ihan yhteiskuntakelpoinen tuostakin kasvoi.
En ollut mallikelpoinen itsekään aikanaan ja tuli yhtä ja toista tehtyä. Voi olla, että tähän mennessä kerätty kokemus kaiken kaikkiaan auttaa sietämään paremmin tätä nykyistäkin nuorisoa. Tosin aika vähän siitä on konkreettista kokemusta.
Jos jokin ärsyttäisi, niin varmaan se johtuisi omista menetetyistä mahdollisuuksista verrattuna nuoriin, joiden päät ovat täynnä ajatuksia, haaveita ja elämää. Nuoria kohtaan on kyllä helpohkoa löytää ymmärrystä, kun tietää, millaisten sisäisten ristiriitojen riepoteltavana he ovat - kamppailevat itsenäistymispyrkimystensä ja kuitenkin oman pienuutensa ja tarvitsevuutensa välillä, muista psyykkisistä ja fyysisistä myllerryksistä puhumattakaan. Toisekseen nuoret kohtaavat nykypäivänä monia haasteita, joita ei vielä omassa nuoruudessa ollut, eikä nuorison yleinen hyvinvointikaan taida olla kovin kummoista tällä hetkellä. Niinpä ei ole syytä ärsyynytyä siitäkään, että heillä olisi helpompaa ja hauskempaa kuin itsellä.
Nuoret elävät kehittyvän persoonallisuutensa toista mahdollisuutta. Lapsuus oli se ensimmäinen. Muista hakata heidät siis hellästi.
Musiikkimaku ja sen käsittämättömyys nuorisossa eniten ärsyttää.
Lainaus käyttäjältä: Socrates - elokuu 12, 2022, 11:34:26
En järin tykännyt nuorista silloinkaan, kun olin itse nuori
Minäkään en pitänyt nuorista edes nuorena. Tai oikeammin sanottuna, en pidä
nuorisosta eli nuorista laumana. En jaksa kuunnella niiden kälätystä ja katsella niiden sähellystä. Pienempinä kaveriryppäinä nuoret eivät ärsytä sen enempää kuin aikuisetkaan.
Nuorisokulttuuri, joka ilmenee hittimusiikkina ja tietynlaisena muotina on aina ollut minusta nolostuttavaa ja lähinnä kaikkein infantiileimpien nuorten alaa. En tiedä olisinko innostunut Harry Potter -kirjoista. Viisikkoja kyllä luin, mutta niiden ympärille ei rakentunut mitään fanikulttia, koska ei ollut internettiä sellaista vauhdittamassa. Vieroksun kaikkia fanihömpötyksiä laumailmiöineen.
Nuorten liian varmat mielipiteetkään eivät enää ärsytä, sillä tavalla tai toisella yhtä pinnallisia mielipiteitä on jos vaikka millä kuppikunnilla. Joutuu itsekin olemaan usein pinnallinen, koska elämä on monimutkaista eikä kaikkeen ehdi perehtyä pohjia myöten.
Nuorissa ärsyttää erityisesti se, että he ovat täsmälleen yhtä tyhmiä, laiskoja ja omahyväisiä mitä olin itsekin nuorena.
Nuori ihminen on kasvava ihminen, ei vielä yhtä hyvä ajatusmaaillmaltaan kuin keski-ikäinen. Kehittyvä toki, joskus viksu. Mutta pidän nuoria hieman keskeneräisinä, mitä itsekin olin 20-vuotiaana, en tyhmempänä, mutta kokemattomampina. Minusta on aika hyvä määritelmä tuo jonkun viksun sanoma, että nuori on usein liberaali, joka kasvaa konservatiiviksi. Nuorna pitää olla liberaali, ehkä jopa radikaali, mutta tuosta pitää osata irtautuakin iän myötä. Vanhentuva ihminen muuttuu enemmän konservatiiviksi, koska elämä vaatii sitä...
Ymmärretään sitä, ettei se kaikki ohjeistus vanhempien taholta olekaan niin pahaa, se oikeasti on hyvää yhteisöllemme. Se on ajatusta, joka pitää yhteisöämme koossa. Se ymmärretään iän tullessa, ei vielä nuorena.
Näin Toope julistaa 50-vuotiaana.... :-*
Kusipäisyyshän se on aina eniten ärsyttänyt, nuorissakin:
https://kantapaikka.net/index.php/topic,1748.msg143974.html#msg143974
Kyyninen, kaikki ihanteensa - jos niitä on ollutkaan - menettänyt nuori on ihan ok, mutta niitä ei ole kovin paljon.
Nyt vasta kurkkasin aloituksessa ollutta juttu, kun aloin miettiä, että mitähän tässä ketjussa nuorilla tarkoitetaan. Jutussa kuitenkin puhutaan nuorisosta, jonka minä ainakin olen rajannut omassa ajattelussani jostain teini-iän alkuvuosista johonkin parinkympin tienoilla, mutta ei kyllä sen yli. Johan täysi-ikäisyyden rajakin on 18v.
Jotkut yliopisto-opiskelijat ovat jo nuoria aikuisia ja niiden typeryydet ja ylilyönnit kyllä jonkin verran ottaa päähän, sillä sen ikäisiltä voisi jo odottaa järkevämpää toimintaa. Vielä vähemmän joitain kolmekymppisiä voi sijoittaa jonkun "nuoriso" tai "nuoret" nimikkeen alle, sillä tuossa isässä on jo käytössä koko elämän kirjo deekusta ylempiin toimihenkilöihin tai akateemisesti kouluttautuneisiin. Näitä ei yhdistä kuin ikä numeroina.
Mitä nuoremmista ihmisistä puhutaan, sitä helpompi on erilaiset toilailut tai tekemiset sietää.
^ Kuten avauksessa totesin, havaitsin nuorison paskasakiksi töissä eli tarkoitan nuoria aikuisia, about 18-25.