Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - huhtikuu 19, 2024, 19:31:22Mutta noita kysymyksiä voisi hyvinkin lähteä ketjussa selvittämään ja millaisia noiden syy- ja seurausketjujen tulee olla, jotta saada aikaiseksi valtava määrä erilaisia kognitioita tai niiden osia, mitä sillä/niillä sitten tarkoitetaankin.

EF:t on tosi olennaisia elämänkulun ja ihmissuhteiden ja hyvinvoinnin kannalta.

Niitä ei kuitenkaan mun mielestä opita tai kehitetä ensisijaisesti tai keskeisimmin miettimällä, vaan olennaisia on uudenlaiset kokemukset ja ihmisiltä tulevat mallit ystävyys- ja lähisuhteissa tai ihan vaikka jossain harrastus- ja kaveriporukoissa.

Todella todella tökeröä esittää tällaisia arvioita, mutta mä nyt sanon silti, että mun mielestä sulla on paljon kognitiivista joustavuutta ja se näyttäytyy mulle eräänlaisena vahvuusalueena.

Siinä että kuuntelisit enemmän omia intuitioita ja emootioita ja tällaista mikä ei varsinaisesti ole kognitiota saattais olla jotain pientä kehittämisen sarkaa.


Toi ei ole nyt täysin aiheeseen liittyvää eikä mitenkään kovin "kognitiivista" eikä tieteellistä. Mut tälleen kasuaalisti mulle tulee vaan mieleen että mitä jos tota koittais oikeesti lähestyä tollasta kautta, mikä se itselle sopiva tai puhutteleva kieli nyt tollaselle sitten oliskin

USA:lla muuten ei ole velvollisuutta suojella Länsi-Eurooppaa ilmaiseksi, mutta on oikeus vaatia täysiä puolustusbudjetteja länsi-EUroopalta puolustussopimuksensa myötä.
Kuten Trump sanoo!
Ei ole liikaa vaadittu.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 18, 2024, 12:17:30Republikaaneja edustavan Marjorie Taylor Greenen lippalakissa yksi pieni vika. Siinä pitäisi lukea "Make Russia Great Again".

Yle Uutiset: Ukraina-tuki sai republikaanit repimään toisiaan kappaleiksi – omat haukkuvat äärilaidan edustajaa "Moskovan Marjorieksi"

Uutiset tuovat mieleen yli 80 vuoden takaiset tapahtumat.

Lentäjälegenda Charles Lindberg kannatti 1940-luvun alussa eristäytymispolitiikkaa ja vastusti Yhdysvaltojen osallistumista sotaan Euroopassa. Lidberg oli vieraillut Saksassa, ja hänellä arveltiin olevan natsisympatioita.

Salaliittoteorioitakin on esitetty.

1940-luvun eristäytymispolitiikka poikkea nykyisestä eristäytymispolitiikasta siinä, että 1940-luvulla oli kyse amerikkalaisten sotilaiden lähettämisestä Eurooppaan eli Yhdysvaltojen suorasta osallistumisesta sotaan. Ukrainan avustamisessa ei ole kyse tästä vaan pelkästään aineellisen avun antamisesta. Nyt keskeinen asia on raha ja miten se käytetään.

Yle Uutiset: "Vastustajien mielestä rahat tulisi käyttää Yhdysvaltain omiin tarpeisiin, eikä kaukaisiin sotiin."

https://yle.fi/a/74-20084300

Asiota tuntemattomana voin esittää kysymyksen, voisiko ja uskaltaisiko presidentti Biden lähettää Ukrainaan aseita ja ammuksia armeijan varastoista luottaen siihen, että varastot kuitenkin täydennetään. Voisi kuvitella, että näin jossakin määrin tehdäänkin, joska järkevintähän vanhat ampumatarvikkeet on käyttää ensiksi ja täyttää varastot uusilla.

Eivät he Venäjän kaltaista halua tukea. Kyse on vain siitä, että republikaanit haluavat rahansa käytettävän vain USA:n tukemiseen, minkä ajatuksen itsekin ymmärrän.

USA on suojellut EUrooppaa vuosikymmeniä. Tuota lahjaa emme osaa aina arvostaa.
Suomen valtio on suomalaisia varten, USA:kin on amerikkalaisia varten, vain ja ainoastaan!

Tuli muuten joskus Mussolinin historiaa lukiessani, että hän halusi korporaatiovaltaa fasistiseen yhteiskuntamalliinsa. Onneksi olkoon, meillä on!?

Mediamme sanoo, että rikkaimmat eivät "osallistu talkoisiin", vaikka maksavat 50% tuloveroistamme!
RKP:llä on miljardirahasto:
https://twitter.com/viren_matti/status/1780863931600244992
...
Miksi säästöt eivät kohdistu "tiettyihin kohteisiin":
https://twitter.com/mikamerano/status/1780306274309005640
Monesti mietitään miksi Kok ja RKP eivät halua verotuksen kohdistuvan "järjestöihin/yhdistyksiin/säätiöihin? Johtuu siitä, että heidän rahansa ovat noissa kiinni.

RKP:llä on jopa miljardien omaisuus takanaan, siksi ei halua säätiöitä verottaa:
https://yle.fi/a/3-10215390

https://veropolitiikka.blog/2018/11/11/ay-liikkeen-veromyytit/
AY- liike saa verovapauksia, koska SDP ja VAS painostavat...! Ja rankasti.

X-keskustelua...

- 11v lapseni kertoi vastaavansa tuntemattomista numeroista tuleviin soittoihin "Puuilon asiakaspalvelu, miten voin auttaa?". Olen sanaton.
- Joskus kun penskat olivat pieniä, ohjeistin vastaamaan moisiin: "Pelastusarmeijan kypärävarasto"
- Mummoni vastasi "Sysmän sukka ja sipuli", jos olin lapsena matkustanut juuri mummolaan ja hän piti lankapuhelimen soidessa riittävän todennäköisenä, et se on äitini, joka tarkistaa pääsinkö perille.
- Oma 11-vuotiaani vastaan joka puheluun "this is Indian tech support. How can I help you" vahvalla intialaisella aksentilla.
- Robin Hoodin nuolivarasto on kans klassikko
- Möttösen liha ja ruumis, puhelimessa jälkimmäinen.
- "Suojelupoliisi, puhelu nauhoitetaan"
- Me vastattiin : Kaustisilla, millaista arkkua olitte ajatelleet tilata ?
- Hautauspalvelu Mononen oli oma suosikki.
- Psykiatrisessa sairaalassa aikoinaan miespuoliset työkaverit:"Kyllä täällä tyhjiä pöytiä on,milloin tulette.?"(numero oli melkein sama kuin viereisen ravintolan)

Minun olisi pitänyt puhua kognition sijaan kaiketi käyttäytymisbiologiasta, sillä minua kiinnostaa koko syy- ja seurausketju.

Ilmeisestikään kognitiivisista valmiuksista puhuminen ei viittaa tuohon koko syy- ja seurausketjuun kognition takana vaan ehkäpä se tarkoittaa vain aivotoimintoja, kun koko syy- ja seurausketju on kuljettu loppuun. Missä valossa avausviestini sisältö meni varmasti ohi maalinsa melkoisella marginaalilla.

Toisaalta jos nyt oikein ymmärsin, että kognitio ei tarkoita mitä tahansa aivotoimintoja, kun syy- ja seurausketju ulosmitataan, voi koko syy- ja seurausketjun perkaaminen minun viestieni osalta käydä aika raskaaksi sikäli, jos kognitiiviset valmiuteni käyttää asioista niiden oikeita nimiä ovat tätä luokkaa.

Eli niin kauan kuin vielä uskotte minuun, että ojentamisestani on jotain hyötyä, kiitollisena yritän ottaa oppia vastaan.

Sen verran vaikea käsite kognitio kyllä on, etten vielä tällä puheella osaa paikantaa kognitiivisia valmiuksia käyttäytymisestä, puhumattakaan että löytäisin niiden taustalle oikeat syy- ja seurausketjut.

Mutta noita kysymyksiä voisi hyvinkin lähteä ketjussa selvittämään ja millaisia noiden syy- ja seurausketjujen tulee olla, jotta saada aikaiseksi valtava määrä erilaisia kognitioita tai niiden osia, mitä sillä/niillä sitten tarkoitetaankin.

^ Ainakin aivojen tasolla emootioilla ja korkeimmilla kognitiivisilla toiminnoilla on kohtaamispaikka aivokuorella, joka on kehittynyt ihmisille viimeisimpänä osana aivoja, todennäköisesti siksi, että ihmisen toimintaympäristöt ovat muuttuneet vaikeammin hallittaviksi. Aivojen vanhemmilla osilla, eli liskoaivojen päälle kehittyneellä limbisellä järjestelmällä on kuitenkin monia järjestelmiä, jotka vastaa evolutiivisesti tärkeistä tunteista. Kaikkia näitä tunteita aivokuori ei "ehdi" käsittelemään, vaan esimerkiksi säikähdämme ennen kuin aivokuoremme tulkitsee, ettei vaaraa olekaan. Mutta osa tunteistamme saa "käsittelyn" aivokuorella, jota voisi mielestäni pitää kognitiivisena toimintona, jonka ajattelisin olevan esimerkiksi tunteiden säätelyä. Eli ajattelisin, että osa tunteista ei sinänsä saa "kognitiivista käsittelyä", mutta osa emootiosta on kognitiivisen kontrollin piirissä. Eli on tunnejaärjestelmiä, jotka liittyvät kognitiivisiin prosesseihin, ja on tunnejärjestelmiä, jotka eivät liity.

Mutta palatakseni ketjun aloitukseen, voisiko asiaa kysyä niinkin, että tarkastellaan kognitiivisten vaikeuksiemme syntymekanismeja? Siinä olisi vähän tarkempi rajaus..  Kaiken kaikkiaan ajattelen, että ihmisen elämässä on melko paljon kausaatiota, joka tosin voi saada milloin tahansa uuden suunnan, koska vaikuttavia tekijöitä on niin paljon, mutta kaiken kaikkiaan moni asia ihmisyydessä on tietyllä tapaa ennustettavissa, mutta samaan aikaan hyvinkin ennustamatonta. Mutta ei tästä nyt tarvitse vapaan tahdon ketjua tehdä 

Kukaan ei ole väittänyt, että kaikki olisi kognitiota, paitsi MO väsätessään olkiukkoa, jota mäiskiä. Aiemmin linkkaamani wikilinkki kuvaa kognition ja emootioiden suhdetta näin:

Kognition ja emootioiden suhteesta ja niiden eroavaisuuksista on olemassa monia mielipiteitä. Yksi mahdollisuus on ymmärtää emootiot osana kognitiota, eri asioiden tai mahdollisuuksien arvotuksina. (Tämä kuvaustapa jättää huomiotta emootioiden kokemiseen liittyvän subjektiivisen kokemussisällön). Jos kognitio halutaan käsitteenä erottaa emootioista, on syytä muistaa että ainakin ihmismielessä kognition ja emootioiden on todettu olevan tiiviissä keskinäisessä vastavuoroisessa vuorovaikutussuhteessa. Kognitio ja emootio ovat erottamattomassa yhteistyössä ja muodostavat ihmisen psyyken.
ja:
https://en.wikipedia.org/wiki/Cognition

LainaaTraditionally, emotion was not thought of as a cognitive process, but now much research is being undertaken to examine the cognitive psychology of emotion; research is also focused on one's awareness of one's own strategies and methods of cognition, which is called metacognition. The concept of cognition has gone through several revisions through the development of disciplines within psychology.

(Eli joskus 1950-1970-luvulla psykologia oli erilaista kuin 2000-luvulla.)

Eräällä luennolla taisi luennoitsija mainita, että tunteiden mallintaminen on kognitiotieteessä sen verran hankalaa, että ne jätetään mallintamatta (mutta muistikuvani saattaa pettää, kun siitä on niin kauan aikaa). Mutta simulaatiomallit ovat simulaatiomalleja. Ydinvoimalan simulaatiomalli ei tuota sähköä.

Olen istunut kognitiivisen psykologian, kognitiotieteen ja neurotieteen/neuropsykologian (kai se oli kognitiivinen etuliittellä) luennoilla (kauan sitten), ja niistä kaikista tieteenaloilta on jäänyt mieleen tuo, että emootioita ja ajatuksia ei oikein voi erottaa toisistaan, niin tiiviisti ne liittyvät toisiinsa, ja niin paljon ne vaikuttavat toisiinsa.

Kognitiotieteessä puhutaan myös ns. embodied cognitionista, kehollisesta kognitiosta. Ja vuorovaikutuksesta.

Pahoitteluni, jos tämä vie keskustelua väärään suuntaan, Lauri.