kantapaikka.net

Yleiset => Tiede => Aiheen aloitti: kertsi - toukokuu 26, 2019, 14:34:57

Otsikko: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 26, 2019, 14:34:57
Tähän ketjuun sopii linkata tutkimuksia, ja uutisointia tms., jossa viitataan tutkimuksiin, joissa tutkitaan sitä, mitä otsikkoon ei mahtunut kokonaan eli:

Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveyttä edistävään ja sairauksia ehkäisevään tai jopa  parantavaan (virallisterveelliseen) ruokavalioon

Virallisterveellinen on suluissa siksi, että uudet mahdollisesti lupaavatkin tutkimukset eivät välttämättä ole vielä riittävän vakuuttavia näyttöjä ollakseen suositusten perustana, vaan vaaditaan monia tutkimuksia, jotka pystyvät toistamaan tulokset, ja lisäksi katsausartikkeleita, joissa arvioidaan yksittäisten tutkimusten metodologisia heikkouksia. Ja lisäksi suositukset käsittääkseni keskittyvät koko kansan jokapäiväiseen terveelliseen ruokavalioon, eikä niinkään sairauksien hoitoon.

Mielellään katsausartikeleita (review) ja randomisoituja kontrolloituja tutkimuksia (RCT T=trial), ja jos muuta tietoa ei ole, niin sitten väestötutkimuksia. Mielellään jonkin luotettavan tahon kuten virallisen tahon (tyyliin THL) ohjeistuksia, lääkäseurojen (tyyliin Duodecim), tai valtakunnallisten potilasyhdistysten (tyyliin Diabetesliotto ja American Heart Association AHA). (Ja miksei wikipediankin.)

---
(Ja koska tämä on Tiede-alueella, tähän ei ole tarkoitus kerätä mitään huuhaa-"tiedettä", vaihtoehtoista "lääketiedettä" (joka ei ole lääketiedettä lainkaan), tai muuta puoskarointia (So Called Alternative Medicine = SCAM (!)). Magneettimediat, tohtoritoloset, anttiheikkilät, ayurveda yms. eivät siis kuulu tähän keskusteluun.)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 26, 2019, 14:42:02
Kimmokkeen tähän ketjuun sain etsiessäni tietoa omega-3-rasvahapoista. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen  on blogissaan koostanut joukon katsausartikkeleita aiheesta, ja näyttäisi siltä, että kalaöljyvalmisteiden maine on parempi kuin ne oikeastaan ansaitsevat. Joissakin tutkimuksissa kalaöljykapseleista on jopa haittaa. Kala on sitten asia erikseen, sillä siinä on muutakin kuin vain kalaöljyä, ja kaikkia kalan syönnin hyötyjä ei välttämättä saada napsimalla kalaöljykapseleita.

Onko kalaöljy vienyt meitä kuin pässiä narussa? (https://www.pronutritionist.net/2011/09/onko-kalaoljy-vienyt-meita-kuin-passia-narussa/)
Tässä referoimani meta-analyysit toivat esiin sen, että kaikesta kohinasta ja hyvistä tunnelmista huolimatta omega-3 rasvahappojen näyttö useissa eri sairauksissa on melko heikkoa. Korostattekoon, että tässä on keskitytty omega-3 rasvoihin, ei kalaan. Kalalla voi olla erilaiset terveysvaikutukset sen vuoksi, että se ei ainoastaan sisällä kalaöljyä vaan syrjäyttää ruokavaliossa jonkin toisen pääruokalajikomponentin (kuten lihavalmisteen) ja sisältää esim. seleeniä ja tauriinia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 26, 2019, 15:28:33
^ Laatikainen kirjoittaa diabeteksesta em. blogitekstissä:
LainaaLisäksi kaksi viime vuosien Harvardin prospektiivista väestötutkimukset on osoittanut, että kalaöljy voi liittyä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen. (Djoussé et al. 2011 & Kaushik et al. 2009)


Ja Duodecimin suositus tähän heti perään:

Omega-rasvahapot (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00900) (Duodecim)

Kalaöljyvalmisteiden käyttöä ei suositella, sillä niillä voi olla epäedullisia vaikutuksia mm. LDL-kolesterolipitoisuuteen ja elimistön sokeriaineenvaihduntaan.

Kalan syönnillä näitä epäedullisia vaikutuksia ei ole havaittu. Siksi kalaa olisi hyvä olla ruokavaliossa 2–3 kertaa viikossa, ellei sen syömiselle ole estettä (esimerkiksi allergia). Kala-allergiset turvaavat riittävän omega-3-rasvahappojen saannin käyttämällä alfalinoleenihappoa sisältäviä kasviöljyjä ja niistä tehtyjä tuotteita (mm. rypsi-, rapsi-, camelina-, pellava-, saksanpähkinä- ja hampunsiemenöljy). Myös saksanpähkinöissä on alfalinoleenihappoa, mutta niiden käyttömäärän on hyvä olla korkeintaan n. 2 rkl päivässä.


(formatoinnit minun)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 04, 2019, 16:33:48
17-vuotias brittiteini eli pelkillä ranskalaisilla, perunalastuilla ja joillakin satunnaisilla siivuilla kinkkua. Kasviksi ja hedelmiä hän ei syönyt juuri lainkaan, mutta toisinaan vähän vaaleaa leipää. Normaalipainoinen, mutta siis vakavasti aliravittu. Sokeutui melkein kokonaan, koska näköhermo tuhoutui B12-vitamiinin ja monien tärkeiden hivenaineiden puutteen takia. Kuulohäiriöitäkin tuli. Oli elänyt heikolla ravinnolla kymmenen vuotta. D-vitamiinin puute oli lisäksi haurastuttanut pojan luita. Poika kuvataan nirsoksi (itse kuvaisin tuota sairalloiseksi nirsoudeksi. "Poika kärsi niin sanotusta rajoittavasta tai välttelevästä syömisoireilusta. Se on luokiteltu syömishäiriöksi uudessa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden DSM-diagnoosijärjestelmässä. Englanniksi sen nimi on avoidant-restrictive food intake disorder tai arfid."

Ranskalaismies heittäytyi vegaaniksi, eikä huolehtinut B12-vitamiinin tarpeestaan, ja koosti huolimattomasti ruokavalionsa korvaamatta eläinproteiinin ravintoaineita millään. Lopputulos oli samanlainen näköhermon rappeuma kuin brittipojalla ja lähes täydellinen näkökyvyn menetys. Syynä oli krooninen puute erityisesti B1- ja B12-vitamiineista.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006226433.html (HS)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 22:24:21
Virvoitusjuomat, myös sokerittomat(!) keinotekoisesti maustetut, näyttävät lyhentävän elämää.

Soft drinks, including sugar-free, linked to increased risk of early death
...
"For artificially sweetened soft drinks, ours is the third large study published this year that has reported positive associations with all-cause deaths," he said.
- Guardian 3.9.2019 (https://www.theguardian.com/society/2019/sep/03/soft-drinks-including-sugar-free-linked-to-increased-risk-of-death)  (Alleviivaus minun)

Vesi vanhin voitehista ja terveellisin, jota nyt suosittelevat tuossa. Sokeriset näytti liittyvän aineenvaihduntasairauden (digestive disease) riskiin ja sokerittomat juomat verenkiertosairauksiin (circulatory disease).
  Panimoille kauhistusta vaikka panostaisi ei-alkoholittomiin. Alkoholijuomien lisäksi limonadit ja keinotekoisesti maustetut juomat ovat epäterveellisiä.
  Sokeriverolla juomissa pelastettaisiin lihavuudelta+sairauksilta mutta entä kun näyttää että sokerittomatkin lyhentää elämätä?


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 14, 2019, 23:53:30
Lehtienkeräyslaatikosta löytyi Hesari jossa mainittiin Elina Olkkonen jonka kand. tutkimus osoitti että tummat marjat parantaa muistia. Löysin Elina Olkkosen Tummat marja ja kognitio- tutkimuksen(pdf) (https://www.uef.fi/documents/250436/2016572/Olkkonen+Elina+2019/173a35f6-95ec-4e2b-a605-88ff903e80e8), se on katsaus mitä on tutkittu ja löydetty.
Pääosin mustikoilla ja mustaherukoilla havaittiin, että
sekä 7-10 v koululaisilla että ihan vanhoillakin ihmisillä paitsi muisti myös episodimuisti ja myös reaktioajat paranivat.

(Ms-dos ajan koneellani olen itse muinoin testaillut ja havaitsin että villivadelmat lyhensi reaktioaikojani mutta mustaherukoilla ei, joten olin ja olen hiukan hämmentynyt. Myös muistia ehkä paransi, tuntui siltä (en testannut sitä vaikka nytkin kyllä sanaristikot tuntuu täyttyvän marjojen syönnin jälkeen nopsemmin).)


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 15, 2019, 12:08:02
^ Mustikasta on moneksi. Muistankohan (heh) oikein, että myös näöntarkkuudelle siitä olisi hyötyä?

Myös metabolisen oireyhtymän parantamiseen muistikoilla on todistetusti vaikutusta.

Erään ravitsemusterapeutin vinkki keinoista, jotka voisivat auttaa metaboliseen oireyhtymään, oli Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen tulokset, ks. alla.

Tänä on siitä kiva neuvo, että on helpompi lisätä jotain kuin poistaa
jotain ruokavaliosta. Kerroin hänelle, että jos yritän laiduttaa,
lihon. Hän siihen sitten kommentoi, että älä yritä laihduttaa -
lähesty asiaa niin, että mietit mitä elimistösi tarvitsee voidakseen
hyvin.

Tässä yhteenveto neuvoista:

100-150 g kalaa (vars. rasvaista), 3 krt (!) viikossa
20-25 % energiasta kokojyväviljaa (mielellään ruista) (näkkärikin käy)
300 g mustikoita päivässä (muutkin marjat ovat terveellisiä, mutta
tutkimuksessa nämä todistetusti toimivat)

("lounaalla ja illallisella aina marja-annos ja leipäpala, jolle
sipaistu margariinia"
Aamulla 2 dl kaurapuuroa + 3-4 täysjyväistä leipäpalaa.)

Näiden lisäksi ravitsemusterapeutti suositteli
- oliiviljy tai rypsiöljy
- 5-6 dl kasviksia /vrk
- puolikas avocado päivässä
- pieni kourallinen pähkinöitä tai siemeniä ("sen verran kuin kahdella
ruokalusikalla pysyy
")
- yritä välttää punaista lihaa (sika, nauta, lammas), max 500g /vk.
Korvaa kasvisproteiinilla, kuten pavuilla, sienillä, pinaatilla jne.
tai sitten kalalla tai kanalla
- juusto: kasvirasva tai vähärasvainen tai raejuusto (tämä on itselleni vaikea nakki)


http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3938672/
PLoS One. 2014; 9(2): e90352.

Published online 2014 Feb 28. doi:  10.1371/journal.pone.0090352
PMCID: PMC3938672

Effects of Whole Grain, Fish and Bilberries on Serum Metabolic Profile
and Lipid Transfer Protein Activities: A Randomized Trial (Sysdimet)

Maria Lankinen,1,* Marjukka Kolehmainen,1,2 Tiina Jääskeläinen,1 Jussi
Paananen,1 Laura Joukamo,1 Antti J. Kangas,3 Pasi Soininen,3,4 Kaisa
Poutanen,1,5 Hannu Mykkänen,1 Helena Gylling,1,6 Matej Orešič,5 Matti
Jauhiainen,7 Mika Ala-Korpela,3,4,8,9 Matti Uusitupa,1,10 and Ursula
Schwab1,11


---
Jos on maksa-arvot koholla, ja todettu rasvamaksa, niin siihen
täsmälääke on, ylläri-ylläri kaurapuuro ja mustikat! Luin tästä
vakuuttavan oloisen tutkimuksen, mutta en tähän hätään sitä löydä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 17, 2019, 01:47:11
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 15, 2019, 12:08:02
300 g mustikoita päivässä (muutkin marjat ovat terveellisiä, mutta
Hyviä neuvoja mutta tuo määrä tulee varsin kalliiksi. Eikä riitä. Suomen kerätystä sadosta riittäisi 300g/nokka/pv tahtiin kaikille suomalaisille vain ehkä noin 1 kuukauden ajaksi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 17, 2019, 10:00:50
^ No, kaikki eivät elä suositusten mukaan, joten meille jää enemmän marjoja.

Tuo 300 g/vrk on kyllä tosi paljon. Itse vedän varmaan vain puolet tuosta, jos sitäkään. Usein korvaan mustikat puolukoilla tai muilla marjoilla tai hedelmillä.

Lidlin mustikat ovat ehkä halvimpia? Prismassa myydään kilon pusseissa, mutten muista, olisiko sielläkään sen halvempi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 18, 2019, 14:12:08
Ilmeisesti olen tuomittu kuolemaan tai vähintäänkin sairastumaan vakavasti, sillä minua etoo pelkkä ajatuskin syödä 300gr mustikoita joka jumalan päivä ympäri vuoden, vaikka osa siitä olisi jollain muulla marjalla korvattu. Tuo määrähän on yli puoli litraa.

Itse asiassa minkä tahansa (pl kahvi ja maito) nauttiminen päivättäin alkaa vähitellen tökkiä. Jossain vaiheessa, kun porkkanaa kehuttiin, että se on tervellinen ja sillä on hyvä korvata makea, yritin päivttäin natustella porkkanan tai pari. Parissa viikossa tuli vuoden porkkanakiintiö täyteen ja en tahtonut saada pureskeltua porkkanaa nieltyä millään. Aika pitkä tauko tuli porkkanan syömiseen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - syyskuu 18, 2019, 17:02:14
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 18, 2019, 14:12:08
Itse asiassa minkä tahansa (pl kahvi ja maito) nauttiminen päivättäin alkaa vähitellen tökkiä. Jossain vaiheessa, kun porkkanaa kehuttiin, että se on tervellinen ja sillä on hyvä korvata makea, yritin päivttäin natustella porkkanan tai pari. Parissa viikossa tuli vuoden porkkanakiintiö täyteen ja en tahtonut saada pureskeltua porkkanaa nieltyä millään. Aika pitkä tauko tuli porkkanan syömiseen.

Olen tässä suhteessa täysin päinvastainen luonne. En kaipaa vaihtelua ruokaan. Olen syönyt ainakin 15 vuotta joka aamu kaurapuuroa. Toki myös sitä ennen, mutta en ehkä ihan joka päivä. Maistuu aina herkulta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 18, 2019, 17:30:38
Ei tuossa ole kyse edes vaihtelusta vaan siitä, että jotain yksittäistä juttua olisi pakko syödä jonkun tervellisyyden vuoksi. Voisin hyvinkin 15 vuotta syödä puoli litraa jäätelöä päivässä tai pinon ruisvoileipiä (voita+kinkkua), tulista tipupua wokkivihannesten kera ....

Mutta mustikoita, porkkanaa tai kaurapuuroa joka jumalan päivä, ei käy vaikka henki menisi :)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 18, 2019, 17:43:13
Itse syön kaurapuuroa tai kauralesepuuroa melkein joka ikinen aamu. Vaikka olenkin ihan älyttömän vaihtelun- ja kokeilunhaluinen, ja alvariinsa kokkaan ties mitä istelleni uudentyyppistä tai vanhan variaatiota lounaalle ja illalliselle.

Tosin vaihtelen näitä kaura(lese)puuron lisukkeita
- marjoja tai hedelmiä, hyvin vaihtelevasti ja vaihdellen
- (joskus kanelia)
- maitotuotteita (yl. jugurtti, rahka, harvemmin raejuusto, tai maito jos ei muuta ole)
- (joskus hyvin harvoin kasvisöljyä tai voita, jos esim. ei ole pähkinöitä tai maitotuotteita)
- (joskus chia-siemeniä, pellavansiemeniä yms. jos ei ole pähkinöitä)
- pähkinöitä tai manteleita hyvin vaihtelevasti eri laatuisia.
(Joskus  jos ei ole kaurahiutaleitakaan kotona, olen keitellyt moniviljahiutaleista, ohrajyvistä, ruisjauhoista tms. korvikketta.)

Kyllä varmaan kyllästyisin mustikkaan, jos sitä olisi aina kotona. Mutta kun se tuppaa loppumaan alta aikayksikön tässä huushollissa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - syyskuu 18, 2019, 17:53:59
Mitäs mieltä tällaisesta ihmisen "täysrehusta": https://huel.com/pages/the-huel-powder-formula-explained

Joku tyyppi oli syönyt pelkästään tuota puoli vuotta ja oli ihan tyytyväinen: https://medium.com/@Lewis_Grant/8-things-i-learned-eating-only-huel-for-6-months-ddad4bc42f9b

Kyseessä on siis jauho, jossa pitäisi olla kaikki ihmisen tarvitsemat ravinteet. Vettä perään ja ääntä kohti. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 18, 2019, 18:28:02
Minusta tuo nyt ei kuulosta ollenkaan hyvältä ihan samasta syystä kuin litra mustikoita päivässä ei kuulosta hyvältä. Vaikka mistä sen tietää, vaikka tuollaiseen jauhovelliin vielä tulevaisuudessa mennään. En varmaan minä enää, mutta tulevaisuuden ihmiset.

Kyllähän tuo elintoimintojen ylläpitämisen kannalta olisi kai järkevää syötävää, mutta ikävä kyllä harvoin ainakaan omalla kohdallani "järkevä" ja "herkullinen" mahtuvat samaan lauseeseen. Mutta siitä huolimatta olen säilynyt hengissä kohtalaisen hyväkuntoisena kokkauksillani, joten suurin piirtein sen minkä elimistöni tarvitsee, saan myös herkullisesta ja riittävän monipuolisesta ruuasta, joten terveyspommit saavat kyllä jäädä :)

Olen tyystin lakannut lukemasta lööppilehtien "oletko aina syönyt väärin" ja "tätä syömällä elät 100-vuotiaaksi" -artikkelit. Ne on pitkälti kusetusta, sillä jotain "pitkän iän ja ikuisen terveyden hippuja" saadakseen olisi jotain yksittäistä ruoka-ainetta nautittava älyttömiä määriä, jotta sillä olisi toivottuja vaikutuksia. Sama koskee "syö tätä ja kuole" -aineita.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 18, 2019, 21:59:00
300 g mustikoita on kai 0,6 litraa, eikä litra?

Lennyn ihmejauheesta:

Luultavasti terveempänä säilyy syömällä oikeaa ruokaa. Ainakaan jauheen kookosrasva ei ole terveellistä (koska tyydyttynyttä), ja auringonkukkaöljykän ei ole se terveellisin kasviöljy (parempia olisivat oliiviöljy ja rypsiöljy). Värikkäiden kasvisten, marjojen, hedelmien flavonoideja tuossa ei taida olla. Keinotekoisissa vitamiineissa on useimmiten vain yhtä muotoa kutakin vitamiineja, mutta useimpia on luonnon ruoasas useamman laatuisia, vaikka nyt K-vitamiineja on muistaakseni noin yhdeksän sorttia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: urogallus - syyskuu 18, 2019, 22:21:42
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 18, 2019, 21:59:00
300 g mustikoita on kai 0,6 litraa, eikä litra?


Taitaa olla vielä vähemmän. Mulla on kirjatietona että 1l mustikoita = 700g, eli 300g olisi 4,3dl.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 18, 2019, 22:24:15
Okei, kiitti tiedosta, urogallus. Päivän annos siis pari vähän kukkurallista mukillista mustikkaa olisi Itä-Suomen yliopiston suositusten mukaan hyvä torjumaan metabolista oireyhtymää.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 19, 2019, 08:03:53
Minä taas voisin hyvinkin kuvitella syöväni mustikoita pari mukillista vaikka kertaheitolla joka päivä, jos keksisin, mitä laittaa sekaan helposti. Maitotuotteet kuten rahka tai jugurtti tms. ei vain uppoa. Kiisseliksi keiteltynä menettää varmaan tehonsa, enkä missään nimessä jaksaisi monta kertaa viikossa kiisseleitä keitellä.

Sellaisenaan taas eivät pakasteena sentään maistu.

T: Xante
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 19, 2019, 08:42:56
Valmistettuna jotenkin onnistuisi edes jonkun verran mustikoita syödä, siis piirakkana ja mehukeittona. Mutta siinä tosiaan olisi varmaan osa erilaisista terveyshippusista jo menetetty ja kyytipoikana tulisi roima annos sokeria yms. jota ei välttämättä terveelliseksi lasketa. Mutta raja noissakin tulisi vastaaan jossain vaiheessa.

Ilmeisesti makuaistini on jotenkin poikkeava, kun toiset voivat puhua juuri mustikoiden tuomasta makeudesta puuron kanssa. En minä mustikoissa makeutta maista lainkaan. Marjat maistuvat suussani lähinnä happamilta tuoreeltaan syötynä. Jopa mansikat joitain poikkeuksellisia lajikkeita lukuunottamatta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 19, 2019, 09:07:45
^

Samaa mieltä mansikoiden ja vadelmien happamuudesta - nykyään! Eli en tiedä, olenko sattunut vaan ostamaan huonoja lajikkeita, onko kasvatuksessa ongelma vai mitä, mutta aika hapokasta on munkin mielestä. En ole kyllä ikinä ollut varsinainen mansikkafani, mustikat ja vadelmat etenkin yhdessä ovat enemmän mieleen.

T: Xante
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - syyskuu 19, 2019, 10:18:26
En minäkään mustikoita mitenkään makeina pidä. Ero on selvä kun kiskoo mustikoita pakastepussista vs. kittaa mustikkasoppaa joka on makeutettu tavalla tai toisella. - Tietysti ne mustikat pitäisi syödä metsästä, taikka siis poimia, mutta minä en ala siellä hoipertelemaan. Näetsen joka kerta kun nousen kyykystä ylös pimenee kumminkin silmissä. Ja enpä siitä mättäiden tonkimisesta niin muutenkaan pidä, kun siellä on kaikenlaista ällöttävää kuten hämähäkinseittejä ja mitä lie sittiäisiä. En myöskään halua eksyä, kun yksinäni kumminkin joutuisin mustikkaan menemään, plus tällä seudulla mummot parturoi ne puskat alta aikayksikön enivei. Ja bussillako minä niitä mustikoita kyörään vai?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2019, 10:55:28
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 19, 2019, 08:03:53
Minä taas voisin hyvinkin kuvitella syöväni mustikoita pari mukillista vaikka kertaheitolla joka päivä, jos keksisin, mitä laittaa sekaan helposti. Maitotuotteet kuten rahka tai jugurtti tms. ei vain uppoa. Kiisseliksi keiteltynä menettää varmaan tehonsa, enkä missään nimessä jaksaisi monta kertaa viikossa kiisseleitä keitellä.

Sellaisenaan taas eivät pakasteena sentään maistu.
Itse sulatan mustikoita aamupuuroon.

Itse tykkään kyllä yhdistellä niitä maitotuotteisiinkin, esim. jugurttiin ihan jäisinä, niistä tulee sellaista melkein jäätelöä, mutta ilman sokeria.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2019, 11:02:00
Kalsium ei yksin suojaa luustoa (https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2011070213991596) (iltalehti)
Myös kasvikset ja D-vitamiini vahvistavat luita.

Kalsiumiin ja osteoporoosiin liittyy paradoksi. Osteoporoosia ja lonkkamurtumia on eniten maissa, joissa maitotuotteiden käyttö ja siten kalsiumin saanti on runsainta.


- Syö C-vitamiinia 500 mg 1–2 kertaa päivässä.

- Juo vihreää teetä pari kolme kupillista päivässä.

- Suosi merikalaa sen D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen vuoksi.

- Käytä ruoanlaitossa neitsytoliiviöljyä.

- Käytä päivittäin 1 tl pellavansiemenöljyä, josta saat alfalinoleenihappoa.

- Syö kuivattuja luumuja, ne parantavat luuntiheyttä.

- Varmista riittävä piin, magnesiumin, sinkin ja boorin saanti.

- Liiku riittävästi. Esimerkiksi juoksun ja pallopelien luustoon kohdistuvat iskut ovat erityisen hyödyllisiä.

Lähde: Juhana Harju: Luusto lujaksi elämäntavoilla. Ehkäise ja hoida osteoporoosia ravinnolla ja liikunnalla. Atena 2011, Jyväskylä.


Hyvä, lyhyt artikkeli. Ja tuo Juhana Harjun kirja on mainio ja informatiivinen.

Tuosta C-vitamiinista kyllä sellainen huomio, että jos on refluksitautia, kannattaa C-vitamiinannokset pitää maltillisena.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 19, 2019, 11:10:27
Muistan kalsiumista ja c-vitamiinista olleen puhetta niinä aikoina, kun aktiivisesti mainostettiin (siis vielä aggressiivisemmin) erilaisia "kalkkituotteita". Oliko vielä puhetta siitäkin, että juuri maidon kanssa monetkaan vastaavat eivät edes imeydy?

Itse olen kyllä päätynyt siihen, että ns. tavallinen ruokavalio omien ruokailutottumuksien kanssa pitää terveyteni - ja sitä myötä jaksamisen - parhaiten kohdallaan.

T: Xante

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2019, 11:23:01
Kalkkituotteilla on se ikävä sivuvaikutus, että ne lisäävät sv-tautien riskiä jo 1 g päiväannoksella muistaakseni.

Jos olen oikein ymmärtänyt, tämä riski on sidoksissa siihen, jos ravinnosta ei saa riittävästi nimenomaan K-vitamiinia (jota saa mm. tummanvihreistä kasviksista ja kypsytetystä juustosta *)). K-vitamiini auttaa siihen, että kalsium sitoutuu luustoon, eikä liukene luustosta ja kerry pehmytkudoksiin, kuten verisuonten seinämiin, aivoihin ja muihin pehmytkudoksiin.


*) Olisikohan niin, että ns. ranskalainen paradoksi selittyisi juurikin K-vitamiinin avulla? Se paradoksi siis on, että Ranskassa syödään juustoa, jossa on kovaa maitorasvaa, mutta silti sv-taudeissa tämä ei näy sillä lailla kuin vaikkapa Suomesa, jossa maito nautitaan maitona useammin kuin Ranskassa. (Täällä Pohjan perukoilla D-vitamiinivajekin saattaa vaikuttaa moniin asioihin, osteoporoosin lisäksi ehkä sv-tauteihinkin, syöpiin ja moniin muihinkin asioihin?)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 13:41:45
D-vitamiinipillereillä kävi myös köpelösti. Lisäsivät koehenkilöille D-vitamiinia, ilmeisesti suuria kerta-annoksia. Odotusten vastaisesti murtumat lisäänty.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2019, 13:56:22
Jos en ihan väärin muista, niin, D-vitamiinille niin kuin monelle muullekin vitamiinille, on U:n muotoinen annos-vasten-käyrä. Se siis tarkoittaa, että sekä liian vähän että liian paljon on pahasta, ja että optimiannos on aika kapea alue siinä välissä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2019, 13:57:44
Lisäksi monet ravintoaineet vaikuttavat toinen toistensa imeytymiseen, voivat joko tehostaa tai heikentää toistensa tehoa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 15:11:25
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 19, 2019, 13:56:22
Jos en ihan väärin muista, niin, D-vitamiinille niin kuin monelle muullekin vitamiinille, on U:n muotoinen annos-vasten-käyrä. Se siis tarkoittaa, että sekä liian vähän että liian paljon on pahasta, ja että optimiannos on aika kapea alue siinä välissä.
Joo, tiedän. 100 ug päivässä on minusta jo yläraja. Sydäninferkti riskikin alkaa kasvaa.
Itse asiassa jenkeissä D-vitamiinia käytetään rotanmyrkkynä, tukkii suonet ja munuaiset kalkilla ja kupsahtaa.
Nautin siis muuten nyt päivittäin kahta erilaista rotanmyrkkyä, verenohennuslääkettä ja D-vitamiinia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2019, 15:15:30
Yli 50 mikrogrammaa päivässä ei kyllä kannattaisi ylittää käsittääkseni. Eikä niinkään pajoa ottaa, jos labrakokeet eivät osoita, että se takaa optimaaliset pitoisuudet veressä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 15:19:23
Minä otan 20 ug tabletteja mutta usein puolitan sen ja toisen puoliskon seuraavana päivänä. Juon sen verran maitoa
ja syön kaloja, että tuokin voi olla "liikaa".

JK.
Oikeastaan vain näistä 4:stä useimmilla voi olla nykyään puutetta että pitää tarkata ja täydentää:
"CDIFo" muistisääntö: C-vitamiini, D-vitamiini, Jodi ja foolihappo.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2019, 15:49:04
Vanhuksilla on usein tuon ^ lisäksi ainakin puutosta B12-vitamiinista. (Vanhusten lisäksi myös vegaaneilla ja niillä, jotka syövät diabeteslääkettä Diformin.) Veikkaisin, että valtaosa dementioista johtuu siitä, että vanhusten elimistöön ei imeydy riittävästi B12-vitamiinia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 20, 2019, 14:04:54
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 15:19:23
Oikeastaan vain näistä 4:stä useimmilla voi olla nykyään puutetta että pitää tarkata ja täydentää:
"CDIFo" muistisääntö: C-vitamiini, D-vitamiini, Jodi ja foolihappo.

Foolihappo (eli folaatti eli B9-vitamiini) on tärkeä, se mm. ehkäisee suolistosyöpiä. Toisaalta pillerimuodossa se ei sitten ehkäisekään jostain syystä suolistosyöpiä. Syyksi on arveltu mm. kuituja, joita kasvisperäisessä ruoassa on, mutta folaattipillereissä ei.

Ja mikä myöskin tärkeää, folaatti näyttäisi ehkäisevän mm. aivohalvauksia, masennusta ja Alzheimerin tautia. Ainakin jos se nautitaan ruoan muodossa.

Hesarin artikkelissa Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet (https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006240238.html) kehutaan hyväksi folaatin lähteiksi mm. maksaa *), täysjyväviljaa, pinaattia ja muita tummanvihreitä lehtikasviksia, papuja, punajuurta, parsaa, maapähkinää, herneitä, sieniä ja lanttua.

Jos ottaa pilleripurkista folaattia, sitä ei sitten missään tapauksessa kannata yliannostella, sillä
minkä vain antioksidanttivitamiinin yliannostus voi kohottaa syöpäriskiä! "Koska foolihapon mega-annoksista ei ole hyötyä ja saattaa jopa olla haittaa, ulkomaisten verkkokauppojen superravintolisät kannattaa jättää väliin. "

*) Kovin suurten sisäelinannosten syömistä ei tosin nykyään suositella.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - lokakuu 04, 2019, 20:40:43
Silmäilin sieltä täältä ja jäin käsitykseen että kylmäpuristettu oliiviöljy olisi vanhusten aivoille hyväksi. Vielä kun sitten voisi olla varma että kaupoissa myytävä öljy on sitä itseään, eikä ties mitä jäteöljyä eli väärennettyä kamaa (oliiviöljyn väärentäminen kun on kuulema tuottoisa bisnes).

https://translational-medicine.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12967-018-1386-x?fbclid=IwAR2xPkYIPuEJHaKlWW3cECEXGI860MUyXrBMxzBsMpJesssDttBLoPsoClU
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 04, 2019, 21:00:37
Italiassa käsittääkseni tehdään enemmän ruokahuijauksia kuin Kreikassa, joten voi olla parempi ostaa kreikkalaista neitsytoliiviöljyä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - lokakuu 04, 2019, 23:56:21
Ruoka-asioista puheenollen, Iltapaskassa oli mielenkiintoinen artikkeli punaisesta lihasta:
https://www.is.fi/tiede/art-2000006262704.html (https://www.is.fi/tiede/art-2000006262704.html)
LainaaViime viikolla muun muassa amerikkalaislehti New York Timesissa uutisoitiin tuoreesta tutkimuksesta, joka kyseenalaistaa vuosikymmeniä terveelliseen ruokavalioon tähtäävien suositusten pohjana olleet tiedot. Valtavasti huomiota herättäneen tutkimuksen johtopäätökset on kuitenkin nopeasti kyseenalaistettu ravitsemusasiantuntijoiden toimesta sekä Suomessa että maailmalla.

Annals of Internal Medicine -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa julkaistut tulokset perustuvat kolmen vuoden aikana seitsemässä maassa kerättyihin tietoihin. Eri maista kotoisin olevat tutkijat pyrkivät selvittämään, nostavatko punaisen lihan tai lihavalmisteiden syönti syövän tai sydän- ja verisuonitautien riskiä tutkittavien keskuudessa.

Tuloksista julkaistun yhteenvedon mukaan lihansyönnin ja sairauksien välillä havaittu yhteys oli niin pieni, että se kyettiin toteamaan vain suuria ihmisryhmiä tarkasteltaessa. Tutkijoiden mukaan todisteet lihan epäterveellisyydestä eivät riitä perusteeksi suosituksille vähentää sen syöntiä terveyden nimissä.

– Tutkimuksen perusteella emme voi todeta millään varmuudella että punaisen tai prosessoidun lihan syöminen aiheuttaa syöpää, diabetesta ja sydänsairauksia, sanoi tutkimusryhmää johtanut kanadalaisen Dalhousien yliopiston apulaisprofessori Bradley Johnson uutistoimisto Reutersille.

Tutkimusryhmän suosituksen mukaan ihmisten tulisi jatkaa lihan ja lihatuotteiden syömistä kuten tähänkin saakka.
Kai jokainen on tuon tajunnut. Punainen liha on erinomainen proteiinin lähde. Kyse on siitä, kuinka paljon sitä syödään. Ei lautasta tarvitse täyttää lihalla, ei potuillakaan, vaan ottaa lautaselle monipuolisesti kaikkea. Liha on saanut ansaitsematonta halveksuntaa, se vaan kuuluu ruokavalioomme.

LainaaLukuisat amerikkalaiset terveysjärjestöt ja ravintotutkijat ehtivät arvostella uutta tutkimusta jo tuoreeltaan ja kyseenalaistamaan sen väitteitä. New York Timesin mukaan osa asiantuntijoista jopa vaati tutkimuksen julkaissutta tiedelehteä pidättäytymään sen päästämisestä julkisuuteen.]Lukuisat amerikkalaiset terveysjärjestöt ja ravintotutkijat ehtivät arvostella uutta tutkimusta jo tuoreeltaan ja kyseenalaistamaan sen väitteitä. New York Timesin mukaan osa asiantuntijoista jopa vaati tutkimuksen julkaissutta tiedelehteä pidättäytymään sen päästämisestä julkisuuteen.
Siis sensuurivaatimuksia heti, kun tutkimustulokset kyseenalaistavat dogmeja! Niin vihervasuriajattelua.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 05, 2019, 15:41:31
^Kyllä. Kyse on nimenomaan määrästä. Se tuppaa nykyään länsimaissa olemaan monella liian suuri.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 06, 2019, 02:21:06
Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista
...
Liikaa makkaraa ja leikkeleitä

Miesten lautasilla on liikaa varsinkin punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja. Miehistä lähes kahdeksan kymmenestä syö niitä suosituksia enemmän, naisistakin neljännes. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista ja prosessoitua lihaa saisi syödä enintään 500 grammaa viikossa.
- https://yle.fi/uutiset/3-10586847

Maksimi on siis 52*0,5kg = 26 kg vuodessa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - lokakuu 06, 2019, 10:03:32
Veganismi ei ole lopullinen vastaus kaikkeen, eivätkä ongelmat siihen lopu että jättää lihansyönnin.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/9a65db4c-53bf-4a66-bfbb-a1a298dc71a5?fbclid=IwAR3rRwE14s4Rhryk8MGtf1tQ1IBqm7-vchADIaeKpMufqxCIR3CQP1PZEwM

Maaseudun tulevaisuus (MT) uutisoi, että helposti vaahdoksi vatkautuvassa kaurakermatuotteessa on kauraa vain yksi prosentti.

...

Maaseudun Tulevaisuus tarkastelee artikkelissaan muitakin kasviperäisiä vispautuvia valmisteita.

Alpron vispautuva soijapohjainen valmiste sisältää soijaa kaksi prosenttia. Kavlin Planti -vispissä on kauraa hieman yli kolme prosenttia.

Kaikissa edellä mainituissa vispisekoitteissa rasvana on palmuöljy. Palmuöljyä käytetään, koska sillä vaahdosta saadaan pysyvää.

Palmuöljy on elintarviketeollisuuden suosima raaka-aine, koska se on halpaa.

Ruokaviraston mukaan palmuöljyssä on runsaasti epäterveellistä kovaa rasvaa, jonka käyttöä kannattaa rajoittaa.

Yhdessä 250 millilitran vispisekoitepurkissa voi olla yli 60 grammaa tyydyttynyttä kovaa rasvaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 16, 2019, 00:37:13
Muistin vanhan uutisen punaisen lihan terveysriskistä. Olinkin itse naputellut Tiede-foorumille v. 2014:
https://www.tiede.fi/comment/1741227#comment-1741227
...
Tutkimus: Punainen liha ja väärät suolibakteerit kalkkeuttavat valtimoita
8.4.2013 21:22
Punaisen lihan sisältämä L-karnitiini ja vääränlainen suolistomikrobisto ovat huono yhdistelmä valtimoiden terveydelle. Uusi tutkimus osoittaa, että valtimonkovettumataudin riski voi lisääntyä myös vähärasvaisesta tai rasvattomasta punaisesta lihasta.
- HS 8.4.2013

Tutkijat antoivat L-karnitiinia 77 vapaaehtoiselle joista 26 oli vegaaneja. Kaikilla TMAO:n(trimetyyliamiini-N-oksidin) pitoisuus nousi, aine hidastaa kolesterolin poistumista valtimoiden seinämistä. Kuitenkin lihansyöjillä TMAO:ta syntyi paljon enempi, ilmeisesti lihansyöjän suolistobakteerit tuottaa sitä paljon.
Lisäksi tutkijat mittasi 2600 henkilön L-karnitiinitasot Clevelandin sairaalassa, havaitsivat että jos L-karnitiinitasot yhdistyi korkeaan TMAO:hon niin riski sydäreihin kasvoi.
Kolmannessa tutkimuksessa syöttivät L-karnitiinia hiirille, joille kehittyi valtimokovettumia mutta vain jos oli lihansyöjän bakteeristo, antibiootilla voivat pyyhkäistä sen pois ja kovettumia ei syntynyt.
Aika monelta kantilta on nyt naulattu tämä syyllinen kiinni.

Luontaiskauppiaat myyvät surutta tätä vaarallista ravintolisää ja tutkijat varoittavatkin:
"Tutkijat korostavat, että löydösten valossa ihmisten kannattaisi miettiä lihansyönnin rajoittamista. Erityisen huolissaan pitäisi kuitenkin olla, jos nauttii L-karinitiinia ravintolisänä."


Vegaaneille satunnainen punainen liha on terveellisempi kuin jatkuvasti lihaa syöville. ;D

Ameriikan THL eli NIH:

April 22, 2013

Red Meat-Heart Disease Link Involves Gut Microbes

The link between red meat consumption and heart disease, a study suggests, may stem from gut microbes breaking down carnitine, a compound found in red meat.

People who eat a lot of red meat have an increased risk for cardiovascular disease. The saturated fats and cholesterol in meat are thought to be culprits. But they can't fully account for the association, suggesting that other factors may be involved.

- https://www.nih.gov/news-events/nih-research-matters/red-meat-heart-disease-link-involves-gut-microbes
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 16, 2019, 00:55:32
Helsinkiläisopiskelijoiden verisuonet voivat tulevaisuudessa hiukan paremmin koska
Unicafe lopettaa punaisen naudenlihan tarjoamisen.

Naudanliha poistuu Helsingin yliopiston opiskelija­ravintoloiden valikoimasta – "Sen hiilijalanjälki on merkittävä"
UNICAFEN tavoitteena on nostaa kasvis- ja vegaanilounaiden myyntiosuus yli 50 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä.

- https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006273247.html


En oikein ymmärrä miten terveystieteiden maisteri edes voi lausua tällaista kepulaista propagandaa:

– Päätökset voivat olla myös hyvin vahingollisia ravitsemuksellisesti, Heikkinen muistuttaa.
- https://www.is.fi/politiikka/art-2000006274210.html

Ravistsemussuositus-ihmiset sanoo että syömme liikaa lihaa, liikaa punaista lihaa. Jos se korvataan osittain myös kasviksilla(osuutta lisätään), niin ravitsemussuosituksia noudatetaan!!!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 16, 2019, 11:47:36
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 16, 2019, 00:37:13
Luontaiskauppiaat myyvät surutta tätä vaarallista ravintolisää ja tutkijat varoittavatkin:
"Tutkijat korostavat, että löydösten valossa ihmisten kannattaisi miettiä lihansyönnin rajoittamista. Erityisen huolissaan pitäisi kuitenkin olla, jos nauttii L-karinitiinia ravintolisänä."
[/color]
Niinpä. Tolonenkin surutta hehkuttaa karnitiinin etuja esim. tässä (http://www.tritolonen.fi/uutiset/2565-l-karnitiini-ja-ubikinoni-ehkaisevat-statiinien-myrkyllisyytta). En usko sitten pätkääkään noihin Tolosen myynninedistämispuheisiin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 19, 2019, 22:08:31
Fogelholm sai infoa ruots. epidemiologian prof. Lauren Lissneriltä että Israeliin olisi tulossa ruoan epäterveellisyydestä varoittava merkintä, ikäänkuin sydänmerkin käänteisversio.
https://twitter.com/MikaelFogelholm/status/1184815364972126210
(Tuolla joku kommentoi että Chilessä olisi jo semmoinen.)

En googlella löytänyt kummempaa mutta tässä kuvassa
https://www.mdpi.com/nutrients/nutrients-11-00626/article_deploy/html/images/nutrients-11-00626-g004.png
ylinnä näkyy osviittaa mihin epäterveellinen - terveellinen tasapainossa pääosin kiinnitettäisiin huomiota.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 20, 2019, 10:26:10
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 16, 2019, 00:55:32
Helsinkiläisopiskelijoiden verisuonet voivat tulevaisuudessa hiukan paremmin koska
Unicafe lopettaa punaisen naudenlihan tarjoamisen.

Naudanliha poistuu Helsingin yliopiston opiskelija­ravintoloiden valikoimasta – "Sen hiilijalanjälki on merkittävä"
UNICAFEN tavoitteena on nostaa kasvis- ja vegaanilounaiden myyntiosuus yli 50 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä.

- https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006273247.html


En oikein ymmärrä miten terveystieteiden maisteri edes voi lausua tällaista kepulaista propagandaa:

– Päätökset voivat olla myös hyvin vahingollisia ravitsemuksellisesti, Heikkinen muistuttaa.
- https://www.is.fi/politiikka/art-2000006274210.html

Ravistsemussuositus-ihmiset sanoo että syömme liikaa lihaa, liikaa punaista lihaa. Jos se korvataan osittain myös kasviksilla(osuutta lisätään), niin ravitsemussuosituksia noudatetaan!!!

Huvittavaahan tässä vinkuvokunassa, jolla päätöstä päivitellään on se, että aiemmin kyllä ihan samat valittajat osasivat erehtymättä tunnistaa nämä helsinkiläisopiskelijat siihen viherpiipertäjien, veganismi-intoilijoiden ja kalliolaisessa kuplassa elävien joukkioon kuuluviksi. Nyt sitten leuka väpättäen ollaan muka-huolestuneita heidän valinnanvapaudestaan, vaikka heidät on jo identifioitu kauramaitolattea litkiviksi ituhipeiksi kaikki tyynni. Eli Unicafé tässä nimenomaan kuuntelee asiakkaidensa toiveita ja suuntaa tarjontaansa kysynnän mukaan. Ilmeisesti oikeus itse päättää ei tämän kepulaispoppoon mielestä sentään tarkoita, että saisi päättää olla vegaani tai edes vähentää punaisen lihan syömistään.

Muistelen saman "perinteet kunniaan ja lihaa pöytään" -kaartin olleen kiivaasti vastaan, jos on kyselty oikeutta valita päiväkodissa lehmänmaidoton ruokavalio, ellei ole lääkärintodistusta sen välttämättömyydestä. Männävuosina kasvisVAIHTOEHTOA kouluruokailussa vastustettiin myös ja vaihtoehtojen tarjoaminen nähtiin täysin turhana luksuksena. Ihan samat "jotkut näkee nälkää ja ruokaa pitää arvostaa" -puheenvuorot koettiin silloin käyttökelpoisiksi käyttää argumentteina kasvisvaihtoehdon tarjoamista vastustettaessa. Ruuan hintaan vetoaminenkin saa nyt väistyä. Se on perustelu, jolla sopii vastustaa kauramaitoa, ei naudanlihaa tai vähäisen suosion vaihtoehtojen vähentämistä.

Niin on lyhyt ihmisten muisti näissä keskusteluissa. Ilmeisesti sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee. Argumentit kierrätykseen (oi, miten ekologista), vaikka päinvastaisen moitteen tueksi. Mikäs siinä nyt voisi olla ongelmallista...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 20, 2019, 11:16:26
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 22:24:21
Virvoitusjuomat, myös sokerittomat(!) keinotekoisesti maustetut, näyttävät lyhentävän elämää.

Soft drinks, including sugar-free, linked to increased risk of early death
...
"For artificially sweetened soft drinks, ours is the third large study published this year that has reported positive associations with all-cause deaths," he said.
- Guardian 3.9.2019 (https://www.theguardian.com/society/2019/sep/03/soft-drinks-including-sugar-free-linked-to-increased-risk-of-death)  (Alleviivaus minun)

Vesi vanhin voitehista ja terveellisin, jota nyt suosittelevat tuossa. Sokeriset näytti liittyvän aineenvaihduntasairauden (digestive disease) riskiin ja sokerittomat juomat verenkiertosairauksiin (circulatory disease).
  Panimoille kauhistusta vaikka panostaisi ei-alkoholittomiin. Alkoholijuomien lisäksi limonadit ja keinotekoisesti maustetut juomat ovat epäterveellisiä.
  Sokeriverolla juomissa pelastettaisiin lihavuudelta+sairauksilta mutta entä kun näyttää että sokerittomatkin lyhentää elämätä?

Keinotekoiset makeutusaineet on liitetty ainakin diabetekseen, ja sehän tunnetusti lisää huimasti sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, mikä taatusti kyllä vaikuttaa elinikää alentavasti.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hurja-tulos-makeutusaineiden-ja-diabeteksen-yhteydesta-kannattaako-kevytlimua-lipittaa/6582782#gs.ap59ic

Liekö sitten muitakin vaikutusreittejä, en tiedä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 22, 2019, 01:13:10
Reijo Laatikainen on tehnyt slideshow:n (48 dian sarjan) Virallisiin ravintosuosituksiin kohdistuvasta populistisesta hyökkäilystä ("Suositusten hiilihydraatit ovat syy lihomiseen!" yms) kun niitä syytetään kansakunnan lihoamisesta: https://twitter.com/pronutritionist/status/736966484187045892

Siinä on yksi kuva jossa näytetään mitkä ruoat länsimaissa lihottaa (pääosin jenkeissä oletan):
(https://image.slidesharecdn.com/dietaryguidelinesareright-140609012917-phpapp02/95/dietary-guidelines-are-right-43-638.jpg?cb=1464569630)

Huomatkaa 3. ja 4. ja 5. lihottavimmat: Prosessoitu liha, prosessoimaton punainen liha ja voi.

Tässä pääsyy lihomiseen: Ihmisistä vain pieni osa noudattaa ruokapyramidisuosituksia.
(https://image.slidesharecdn.com/dietaryguidelinesareright-140609012917-phpapp02/95/dietary-guidelines-are-right-27-638.jpg?cb=1464569630)
Pohjoismaissa vain 0,3%:lla on optimaalinen dieetti ja  9%(Ruotsi)-18%(Suomi)-24%(Norja):lla edes kohtuu "terveellinen" dieetti.


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - lokakuu 22, 2019, 14:03:33
Alkusyksyäköhän se oli kun söin sipsejä ja karkkeja alvariinsa, enkä lihonut. Alkoi oikein ihmetyttämään. Sitten söin usein vehnää sisältäviä asioita ja kiskaisin litran kermaa (en tietenkään kerralla), niin johan paino pomppasi 2 kg.

Toisaalta joskus olen lihonut myös jogurtilla. Joskus vuosia sitten ostelin Lidlistä alvariinsa maustettuja jogurtteja, ja niissähän on sokeria mielinmäärin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 26, 2019, 11:42:17
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 16, 2019, 00:55:32
Helsinkiläisopiskelijoiden verisuonet voivat tulevaisuudessa hiukan paremmin koska
Unicafe lopettaa punaisen naudenlihan tarjoamisen.

Naudanliha poistuu Helsingin yliopiston opiskelija­ravintoloiden valikoimasta – "Sen hiilijalanjälki on merkittävä"
UNICAFEN tavoitteena on nostaa kasvis- ja vegaanilounaiden myyntiosuus yli 50 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä.

- https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006273247.html


En oikein ymmärrä miten terveystieteiden maisteri edes voi lausua tällaista kepulaista propagandaa:

– Päätökset voivat olla myös hyvin vahingollisia ravitsemuksellisesti, Heikkinen muistuttaa.
- https://www.is.fi/politiikka/art-2000006274210.html

Ravistsemussuositus-ihmiset sanoo että syömme liikaa lihaa, liikaa punaista lihaa. Jos se korvataan osittain myös kasviksilla(osuutta lisätään), niin ravitsemussuosituksia noudatetaan!!!

Verisuonten lisäksi myös suolisto kiittää punaisen lihan vähentämisestä tai poisjättämisestä ruokavaliosta, ja kasvisten, marjojen ja hedelmien ja kokojyväviljan lisäämisestä. Tällä tavoin vähennetään suolistosyövän riskiä nimittäin, ja sehän on sekä miesten että naisten toiseksi yleisin syöpä nykyään.

Opiskelijat läträävät alkoholillakin, ja jopa kohtuukäyttö lisää suolistosyövän riskiä - ei ole alinta turvallista rajaa.

Toki suolistosyöpä ilmaantuu usein vasta eläkeiässä, mutta kuten useat syövät, sen kehkeytyminen voi kestää vuosikymmeniä (jotkut syövät ovat kyllä ärhäköitäkin ja vievät hautaan nopeasti). (Sv-tauteihin kuuluva ateroskleroosikin voi kestää vuosikymmeniä kehkeytyä, mutta nykyään jo nuoretkin ihmiset voivat sitä sairastaa.)

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01087 (Duodecim)
Yhä useampi sairastuu suolistosyöpään, huomaa yleiset oireet: "Tätä riskitekijää moni ei tunnista" (https://www.is.fi/terveys/art-2000006152545.html) (Ilta-Sanomat)

Ekasta linkistä:
Ehkäisy
Suolistosyövän riskitekijäksi on todettu länsimainen elämäntapa, etenkin ruokavalio, joka sisältää paljon punaista lihaa, eläinperäistä rasvaa ja vähän kuitua. Hedelmien ja vihannesten suuri määrä ravinnossa saattaa jossain määrin suojata suolistosyövältä. Vaihteleva ja monipuolinen ravinto on terveellistä myös tässä mielessä.

Liikunta ja ylipainon välttäminen ovat terveystekijöitä, joilla on merkitystä syövän ehkäisyssä ja vielä taudin uusiutumisen vähentämisessäkin. Tupakka ja alkoholi lisäävät suolistosyöpäriskiä, niin kuin sairastamista myös moneen muuhun syöpään.

Pitkään jatkuvat vatsavaivat ja "veriuloste" on syytä tutkia. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kysymys, sitä herkemmin tehdään suolen tähystystutkimus. Suolistosyöpää voidaan seuloa ulosteen hemoglobiinitutkimuksella. Osassa Suomen kunnista on jo aloitettu suolistosyövän seulonta, ja on suositeltavaa, että siihen kutsutut 60–69-vuotiaat osallistuisivat seulontoihin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - lokakuu 28, 2019, 09:40:28
IBS-suolisto ei valitettavasti kiittele kaikista mahdollisista kasviksista tai viljoistakaan. Riippuu tapauksesta, mutta jos haluan tosi kipeäksi, niin minun kannattaa ilmanmuuta kiskaista esim. punakaalia... Joskus vuosia sitten tein siitä hyvää laatikkoa, ja seuraus oli sellainen että mietti jo että ambulanssiko pitää kutsua, kun niin hirvittävä kipu.

Mielestäni aika vähän kiinnitetään huomiota näihin tapauksiin kun mediassa luetellaan mikä kaikki meille on terveellistä. Keliaakikot sentään ehkä muistetaan mainita, ja laktoosi-intolerantikot. Ja joskus allergikot, mutta siihen se sitten jääkin. Mietityttää että monikohan ihminen yrittää härkäpäisesti syödä terveellisesti, ja kärsii kipua, turvotusta ja ummetusta/ripulia jokaikinen päiviä hoksaamatta mitä tekee väärin.

Tunnen yhden ihmisen joka ryhtyi kasvissyöjäksi ja oli jatkuvasti ripulilla. Toinen kasvissyöjä ymmärsi hänelle sanoa että se on se soija mikä sinut ripulilla pitää. Ilmeisesti näin sitten olikin. Eli: kaikki ei sovi kaikille.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 28, 2019, 10:35:05
Joo. Kasvikset ja marjat ja hedelmät ja kokojyvävilja ehkäisevät suolistosyöpää, mutta tietenkään aivan kaikki kasvikset ja marjat ja hedelmät tai kokojyväviljalaadut eivät aivan kaikille sovi, esimerkiksi allergioiden, IBS:n tai erilaisten imeytymishäiriöiden takia.

Jos on allerginen joillekin kasviksille, niin ei se tarkoita, että pitää välttää kaikkia niitä muitakin (kymmeniä tai satoja) kasvislaatuja, tai sitä, että pitää mättää sitä kaikkein epäterveellisintä eläinperäistä ravintoa. Jos on allerginen soijalle, ei se tarkoita, että pitäisi luopua kokonaisesta ruokavaliosta, sillä soijankin voi korvata esim. muilla palkokasveilla, sienillä ja viljalla.

Lisäksi kuituun pitää totutella hitaasti - eli pitää aloittaa kuitujen lisäämiseen maltillisesti, ja jatkaa lisäämistä porrastetusti. Jos kertarysäyksellä esim. moninkertaistaa kuidunsaantinsa, petaa kyllä itselleen ongelmia, vaikkei kärsisikään IBS:sta.

Olettaisin, että tämä viimemainittu johtuu siitä, että suolistoon mikrobiomissa pitää olla bakteereja, jotka pystyvät pilkkomaan kyseistä ravintolaatua (kuitua tässä em. tapauksessa), eikä bakteerikantojen vahvistaminen hetkessä tapahdu. Myös esim. vuosikausia kasvisravinnolla olleet eivät välttämättä kykene pilkkomaan eläinperäistä ravintoa heti, vaan sekin vaatii totuttelua.

Palkokasveihinkin voi totutella suolistonsa pikkuhiljaa, ja huomata, että se, mikä aiemmin aiheutti ongelmia (kaasunmuodostusta), sulaakin helpommin totuttelujakson jälkeen. On keinoja vähentää palkokasvien haittoja, esimerkiksi huolellinen liotus, kunnollinen keittäminen, ja tietyt mausteetkin voivat vähentää haittoja *). Jonkun tutkimuksen mukaan kestää 4-8 viikkoa suolistolle mukautua papupitoiseen ruokavalioon.


*)Carminatives are substances that help relieve gas. Many cultures that use beans in their traditional foods use carminatives in their cooking. For example, epazote is a herb similar to oregano used in Mexican cooking, asafetida is a spice used in Indian cooking, bohnenkraut is used in German cooking, cumin in the Middle East, or kombu (a type of seaweed) in Japanese cooking.
https://www.edibleiq.com/why-beans-cause-gas/
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - lokakuu 28, 2019, 14:21:29
En tiedä miten vegaanituttavani sittemmin kävi. Tuosta on jo aikaa ja tässä välissä muuankin herra oli sitä mieltä että miehenä ei kannata soijaa edes syödä ettei saa estrogeeneja ja muutu naiseksi...

IBS:stä kun on puhetta niin ärsyttääkin juuri se että ihmisille jätetään sellainen vaikutelma että kaikki jollain valmiina tekstinä olevalla listalla olevat syötävät pitää kaikki jättää pois. Se on erittäin yksilökohtaista mikä kellekin ei sovi. Eikä se selviä kuin kokeilemalla. Ja reagointikin on erilaista. Sellaisen kanssa joka ei oikein sopisi minulle ihan kokoaikaa ainakaan menen itse ummelle, mutta jos on pahemmin oireita aiheuttava tuote (kuten se punakaali), niin sitten seuraa räjähdys eli kamalat kivut ja ripuli. Yksi tuntemani ihminen puolestaan kärsii IBS:n takia jatkuvasta ripulista.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 28, 2019, 15:00:59
Noista kasviestrogeenin (esim soijan) naisistavasta vaikutuksesta olen lukenut ravitsemusterapeutin kommentin, että ihan puppua se on. Toki jos jollain on esittää tutkimustuloksia, tai virallisia suosituksia, näkisin mielelläni.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 28, 2019, 15:02:55
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 28, 2019, 14:21:29

IBS:stä kun on puhetta niin ärsyttääkin juuri se että ihmisille jätetään sellainen vaikutelma että kaikki jollain valmiina tekstinä olevalla listalla olevat syötävät pitää kaikki jättää pois. Se on erittäin yksilökohtaista mikä kellekin ei sovi. Eikä se selviä kuin kokeilemalla. Ja reagointikin on erilaista. Sellaisen kanssa joka ei oikein sopisi minulle ihan kokoaikaa ainakaan menen itse ummelle, mutta jos on pahemmin oireita aiheuttava tuote (kuten se punakaali), niin sitten seuraa räjähdys eli kamalat kivut ja ripuli. Yksi tuntemani ihminen puolestaan kärsii IBS:n takia jatkuvasta ripulista.

Vielä sellainenkin seikka, että kokelujen tulokset voivat lisäksi olla erilaisia eri aikoina - varmaankin juuri siitä syystä, että bakteerikanta elää ja muuntuu koko ajan.

Joko kokeilit niitä ruoka-aineita, jotka tuntemallesi ihmiselle aiheuttavat ripulia?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 09, 2019, 10:15:02
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 28, 2019, 14:21:29
IBS:stä kun on puhetta niin ärsyttääkin juuri se että ihmisille jätetään sellainen vaikutelma että kaikki jollain valmiina tekstinä olevalla listalla olevat syötävät pitää kaikki jättää pois. Se on erittäin yksilökohtaista mikä kellekin ei sovi. Eikä se selviä kuin kokeilemalla. Ja reagointikin on erilaista. Sellaisen kanssa joka ei oikein sopisi minulle ihan kokoaikaa ainakaan menen itse ummelle, mutta jos on pahemmin oireita aiheuttava tuote (kuten se punakaali), niin sitten seuraa räjähdys eli kamalat kivut ja ripuli. Yksi tuntemani ihminen puolestaan kärsii IBS:n takia jatkuvasta ripulista.
Tässä alla ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen täsmätietoa (ja Pfizerin mainosta?) IBS:n ummetuspainotteisen muodon hoidosta kuituvalmisteilla. Ainakin mainittuja ovat
- pellavansiemen (rouhe)
- psyllium (muodostaa geeliä -> on parempi turvottaa ensin, ja nauttia runsaan nesteen kanssa)
- kiivi ehkäisee ummetusta ja sopii yl. vaikka olisikin IBS
(- luumukin mainittu kiivin yhteydessä, en muista mitä siitä sanottiin)
- jokin lääketehtaan kaupallinen tuote (Pfizerin?)

Ylipäätänsä kaikki kuituvalmisteet kannattaa ottaa runsaan veden kanssa.

Kuitu- ja muut ravintolisät ärtyvässä suolessa (https://www.hyvavatsa.fi/ruokavalio/kuitu-ja-muut-ravintolisat-artyvassa-suolessa?fbclid=IwAR2sDBKXb70W0S1VSmJmMARvx0XdJg8ppzimJ16APqOKsv1z7_7Ms7psBCQ)

Videolla ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo kuidun merkityksestä terveydelle sekä ärtyneelle suolelle sopivista kuitulisistä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - marraskuu 09, 2019, 10:49:55
Kun taannoin lääkärissä luettelin mitä kaikkea kuitua olin kiskonut ja siltikin ummetti, lääkäri sanoi ettei ne sitten enää auta kun on JO ummetus, vaan ennaltaehkäisynä. Muuten oli ihan ok lääkäri, mutta en yhdy hänen kantaansa että fibroon syömäni Triptyl ei olisi aiheuttanut ummetustani, vaan IBS. Tuo ummetus Triptylin sivuoireena on mainittu sivuvaikutuslistassa, onpa jopa suolilamakin. Ummetus oli ollut riesana jo aiemminkin, mutta kun söin Triptyliä 2007 - 2010 se meni aivan helvetilliseksi. Vuodesta 2010 olin lääkkeittä ja löysin magnesiumin, ja sen koommin ummetus ei ollut ongelma. Ennen kuin - tadaa - tämän vuoden keväällä, ja kas kummaa jälleen minulla oli/on Triptyl menossa. Jos ei tästä voi laskeskella että yksi plus yksi on ummetus, niin johan on kumma.

Mutta jotenkin tässä nyt on sitten elettävä eteenpäin, lääkärin kanssa näin sovittuna että jos fibro antaa myöten niin lääkitystä voi keventää. Fibro selvästikin vuodenaikasairautena ei kyllä todellakaan anna myöten syyskaudella.

Olenkin nyt sitten käyttänyt tarpeen mukaan makrogololia, ja muistin viimein että kyllähän tämä MSM myös saattaapi tehota, mutta maistuu helvetin pahalle.

Salaattia olen nyt ihme kyllä saanut puputettua jokaikinen päivä jo pidemmän aikaa. Lieneekö KM:n harrastaminen tehnyt jotenkin kurinalaisemmaksi niin että päiväjärjestykseeni nyt kuuluu että kun tulen illlalla kotiin, teen salaatin. En tiedä onko tällä ollut merkitystä suolentoiminnassa, mutta järjettömin ummetus vaikuttaisi jääneen taakse. Ainakin tältäerää.

***

Sain psylliumista tarpeekseni kun söin Lepicolia viime vuosikymmenellä. Tapasin tehdä sellaista sotkua jossa oli maustamatonta jogurttia, Lepicolia ja kookosrouhetta. Lopulta se mössö tuli joa korvista ulos, kun kyllästyin niin. Joku väitti joskus jossakin että pellavansiemenrouhe raapisi suolistoa? Enpä tiedä. Mutta liottaahan ne siemenet kai pitäisi, käytti sitten rouhetta tai kokonaisia siemeniä. Muistaakseni joku myös väitti että pellavasta saa sinihappoa...?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 09, 2019, 14:24:16
Pellavansiemeniä ei saa missään tapauksessa yliannostella, juurikin jonkun myrkyn takia, taisi olla sinihappo. Jos en ihan väärin muista, niin pari teelusikallista päivässä on ihan ok.

Pellavansiemenessä on hyviä rasvahappoja, jotka kyllä ovat terveellisiä muutenkin.

Jos olet onnistunut saamaan aikaiseksi pahanmakuista sotkua psylliumista (kuulostaa jo luettunakin oksettavalta, varsinkin kookoshiutaleiden kanssa, ja jugurtin), niin kannattaa kokeilla maustaa sitä muilla tavoilla. Voi kokeilla jotain marjasoppaa, jos se ja pellavansiemen sillä lailla menisi paremmin alas.

Ekana kannattaa molemmat kyllä liottaa, sillä se geeli mitä niistä syntyy, taitaa olla juurikin se hoitava juttu. Vaihtoehtoisesti on samanaikaisesti nauttia runsaasti nestettä. Siis runsaasti. Muuten voi käydä niin, että tukkivat suolen kuin mikäkin sementti.

---
Tuo kiivi oli uusi tieto minulle, siis että hoitaisi ummetusta.
---

Ja joo, sama juttu täällä: jostain syystä niinä aikoina kun treenaan enemmän, tulee syötyä terveellisemmin, mm. paljon enemmän salaatteja.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - marraskuu 11, 2019, 13:15:07
MSM ja makrogololi ynnä magnesium pitää olletikin peräputken aika hyvin auki, ongelma on vaan se MSM kun se maistuu niin jumalattoman pahalle ettei sitä viitsisi joka ilta kulautella. Joku jossain jutteli että sekoittaisi mustaherukkaan, mutta mistäs sitäkin tähän pieret, minä en ainakaan viimeksi kaupassa käydessäni nähnyt mustaherukkakeittoa (joskus olen tainnut nähdä). Ja vähän epäilen että se rikki maistuu siitäkin läpi ja menee mustaherukka hukkaan.

Mikseiköhän muuten kaupoissa ole pelkästä mustaherukasta tehtyä teetä, voisi olla hyvääkin? On vain mustaan teehen sekoitettuna. Minulle ei nyt näytä sopivan oikea tee juuri ollenkaan, heti vatsa kiukustuu.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 11, 2019, 14:59:55
^
Luulisi, että jos pakastemustaherukoita kiehauttaisi pari minuuttia niin että sulavat kunnolla, tulisi siitä ihan mukiinmenevä "mehu" tai "soppa"? Voisi antaa ässehtiä kiehauttamisen jälkeen jonkin aikaa, niin varmaan uuttuisi makua liemeen. Tai sitten voisi ajaa mikserillä vähän. Tuoreista siivutetuista mansikoista nimittäin ainakin tehdään sillä lailla juomaa, että kaadetaan kiehuvaa vettä vaan päälle, ja annetaan olla jonkin aikaa.

Ja jos ihan soppaa aiot, niin sitä psylliumia voisi kokeilla sopan tekoon. Sehän liukenee kylmäänkin nesteeseen. Esim. 1/2 tl  + 0,5 l vettä voisi olla sopiva aloitusmäärä. Saisit kuidut ja muut hyvät ominaisuudet sekä marjoista että psylliumista sillä lailla.

Maksimaaliset terveyshyödyt marjoistaa saa, kun ne sulattaa nopeasti (eikä hitaasti jääkaapissa), mutta ei sulamisen jälkeen enää keittele.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 11, 2019, 18:15:18
Jos nyt oikein ao:n tulkitsin niin tuore tieto/tulkinta amerikkalaisessa lääkärilehdessä JAMA:ssa on että D-vitamiini-taso-assosiaatiot sairauksiin -tutkimukset on yhtä tyhjän kanssa koska kehnoja vs hyviä elintapoja ei pysty niistä irrottamaan omaksi tekijäksi vaan jää sekoittamaan pakkaa pahasti. Eli ei voida erottaa onko se ja se sairaus huonon elintavan vai D-vitamiinivajeen syy.

Mikael Fogelholm @MikaelFogelholm

Tämä tulkinta on kohtuullisen helppo jakaa. Hyvä ja huono D-vitamiinistatus väestössä jakaa ihmiset hyvin vahvasti yleisesti terveellisiin ja epäterveellisiin elintapohin. Tämän sekoittava vaikutus on hyvälläkin vakioinnilla liki mahdotonta poistaa.

  JAMA @JAMA_current
  It now seems safe to conclude that many prior epidemiological associations between
#vitaminD deficiency and adverse health outcomes were driven by unmeasured
  residual confounding or reverse causality
  https://ja.ma/33vpaMz  #KidneyWk

7.50 - 10. marrask. 2019

- https://twitter.com/MikaelFogelholm/status/1193556534879502336
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 11, 2019, 20:29:30
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - marraskuu 11, 2019, 13:15:07
MSM ja makrogololi ynnä magnesium pitää olletikin peräputken aika hyvin auki, ongelma on vaan se MSM kun se maistuu niin jumalattoman pahalle ettei sitä viitsisi joka ilta kulautella. ...
Minulle ei nyt näytä sopivan oikea tee juuri ollenkaan, heti vatsa kiukustuu.

Tee nyt joka tapauksessa kannattanee jättää väliin, jos on ummetusta, joka vaatii päivittäiset tai viikottaiset lääkkeet. Tee nimittäin kovettaa vatsaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 19, 2019, 15:32:56
On olemassa mm. sieniä, joista vain yksi kappale riittää ravitsemaan ihmisen hänen elämänsä loppuun saakka.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 21, 2019, 19:54:49
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - marraskuu 19, 2019, 15:32:56
On olemassa mm. sieniä, joista vain yksi kappale riittää ravitsemaan ihmisen hänen elämänsä loppuun saakka.
Valkoinen kärpässieni.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 21, 2019, 20:59:26
On olemassa kasveja joiden alla ihminen voi olla ja niitä katsella elämänsä viimeiset 3-5 minuuttia. Tällä argumentilla Adam Kayn lääkärikollega, joka kehui kasvin kasvavan puutarhassaan, sai naispotilaan viimein viskaamaan elimistönsä veriarvot sekoittaneet luomulääkkeensä roskakoriin. Sitä se kollega ei tainnut sanoa naiselle että se kasvi oli lumme. ;D
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 02, 2019, 12:12:50
Liika rauta voi aiheuttaa samoja oireita kuin raudanpuutos, eli väsymystä ja näkökyvyn alenemaa. Ainakin nuo kaksi ensimmäistä ovat oireita myös puutoksesta.

(Raudanpuute voi aiheuttaa myös kalpeutta, hengästymistä, suun alueen kipuja, korvien soimista ja harvinaisempana pica-oiretta.)

Raudanpuutteesta johtuva anemia on yksi yleisimmistä ravintoainepuutoksista maailmassa, myös hyvinvointivaltioissa. Raudan paras lähde on liha, ja C-vitamiini auttaa raudan imeytymisessä. Miten lie sitten vegaanit hoitavat raudantarpeensa? Ilmeisesti ihan riittävästi rautaa saa täysjyväviljasta, palkokasveista ja tummanvihreistä kasviksista, C-vitamiinipitoisen ruoan avustuksella. Maitotuotteet heikentävät raudan imeytymistä.

Ylipäätänsä liikaa rautaa on epätodennäköistä saada ravinnosta, mutta pillerimuotoisena nautittuna on yliannostusriski, nk. lähes kaikkien ravintoaineiden kanssa.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rallin-maailmanmestari-ahdistui-suurimman-pelkonsa-edessa-en-ollut-kuullut-koko-sairaudesta/7645842#gs.jialhu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raudanpuuteanemia
http://vegaaniliitto.fi/www/sites/default/files/esitteet/rautaesite.pdf
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 04, 2019, 19:29:52
Punainen liha todennäköisesti lisää rintasyövän riskiä, ja punaisen lihan vaihtaminen broileriin vähentää riskiä.
Substituting poultry for red meat may reduce breast cancer risk (https://medicalxpress.com/news/2019-08-substituting-poultry-red-meat-breast.html) (MedicalXpress)


(Hiusten kertovärjäys ja suoristuskin muuten lisäävät rintasyöpäriskiä, varsinkin tummaihoisilla amerikkalaisilla:
Permanent hair dye and straighteners may increase breast cancer risk (https://medicalxpress.com/news/2019-12-permanent-hair-dye-straighteners-breast.html?fbclid=IwAR0DeKHqyY1mPQc1eSkSvFQTzGTUoLDrKqJ32drfgbvIOhbQQ7LqRCNuzHU) (MedicalXpress))

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 21, 2019, 13:01:48
Toistaiseksi chiliä ei ole tietääkseni lisätty ravitsemussuosituksiin, mutta näyttöä alkaa kertyä, että se voisi mm. pidentää elinikää ja vähentää metabolista oireyhtymää vähentämällä tulehdusta rasvakudoksessa, sekä vähentää aivoinfarktiriskiä.  Uuden tutkimuksen mukaan säännöllinen chilien nauttiminen vähentää jonkin verran riskiä kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin. (Tosin närästykseen ja refluksitautiin taipuvaisten kannattaa olla varovaisia chilin kanssa.)

Tutkimus: Tulinen ruoka pidentää ikää ja suojaa aivoinfarktilta (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006351032.html)  (HS)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 21, 2019, 20:49:42
Mustikan hehkuttamisen jälkeen taitaa uusin suosikki olla puolukka ja sen terveysvaikutukset.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 27, 2019, 14:21:31
Tämä aihe on vuosien mittaan aina välillä pulpahtanut pintaan:

Tutkimus: 6/18-dieetti saattaa auttaa elämään pidempään (https://www.is.fi/terveys/art-2000006355228.html)
Tuoreessa tutkimuksessa on nostettu esille päivässä paastoaminen ja viikossa paastoaminen.

Pätkäpaastoaminen voi auttaa laskemaan verenpainetta, pudottamaan painoa ja elämään pidempään, CNN uutisoi tuoreen tutkimuksen pohjalta.

The New England Journal of Medicine -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa arvioitiin aiempia eläin- ja ihmistutkimuksia liittyen pätkäpaastoamiseen. Keskiössä olivat päivittäinen paastoaminen siten, että päivässä oli 6–8 tunnin ikkuna syömiselle ja muutama vuosi sitten suosiota saavuttanut 5:2-dieetti, jossa paastotaan kahtena päivänä viikossa. .....nips ....



Tuo "päivässä paastoaminen" on minulle ollut hyvin luontaista nuoresta asti, kunnes olen antanut periksi sille kouhotukselle, miten ravinnonsaanti on terveellisintä jakaa pitkin päivää. Tuon seurauksena olen siirtänyt päivän lämpimän aterian iltapäivästä aamupäivälle, ja näin olen katkaissut paastojakson liian aikaisin. Tosin aamusyömiseen en ole pystynyt taipumaan. Kahvia lukuunottamatta mikään ei mene alas.

Edelleenkin välillä päivän ensimmäinen ruokailu menee johonkin klo 14 tienoolle ilman, että edes tunnen nälkää, jos olen tekemässä jotain enkä viitsi keskeyttää tekemistäni syödäkseni. Viimeisen kerran illalla syön voileivän tai hedelmiä joskus klo 21 tienoolla.

Olenkin pohtinut palaamista tuohon aikaisempaan syömisrytmiini ja nyt nuo uutiset taas olisivat puoltamassa ajatustani. Itse asiassa silloin söin juuri nälän mukaan enkä siksi, että kellon mukaan oli ruoka-aika. Tavoitteenani ei kuitenkaan olisi ikuinen elämä, vaan pirteämpi olo.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 27, 2019, 14:58:40
Ainakaan diabeetikoille, kihtipotilaille, iäkkäille tai normaalipainoisille ei pätkäpaastoa suositella.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 27, 2019, 15:17:51
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 27, 2019, 14:58:40
Ainakaan diabeetikoille, kihtipotilaille, iäkkäille tai normaalipainoisille ei pätkäpaastoa suositella.

Noinhan siinä artikkelissa sanottiin, mutta miksi ei terveille normaalipainoisille iästä riippumatta tuota voisi käyttää, jos siitä ei tunnu olevan haittaa.

"Paasto" -sana antaa vaikutelman siitä, että se laihduttaisi. Ei laihduta, jos syö tarpeeksi silloin, kun syö.

"Iäkäs" on taas sana, joka ei kerro yhtään mitään. Se voi tarkoittaa tilanteesta riippuen samalla sanan käyttäjälläkin eri asiaa, joten tuollaisen yleensä hyppään yli kaikista teksteistä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 27, 2019, 15:23:39
Oho, enpä ole minäkään ajatellut paastoavani, vaikka syömisväli saattaakin olla aika pitkä, syön yleensä leivän tai hedelmiä joskus 20 aikoihin ja seuraavan kerran aikaisintaan 12-14 aikoihin.

"Kunnon ruokaa" syön joko lounaan tai illalla (17 jälkeen), harvoin molempia. Jos kuitenkin syön vaikka töissä lounaan ja käyn illalla jonkun kanssa syömässä, ei seuraavana päivänä mikään maistu ennen iltapäivää.

Näin lomilla tulee syötyä useammin, jääkaapissa on liian paljon hyvää ;D, mutta vähemmän kerralla. Paha sanoa, kumpi on varsinaisesti luontaisempi tapa, molemmilla on kuitenkin olo hyvä ja tarpeeksi virkeä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - joulukuu 27, 2019, 16:02:59
Ei kai siitä paastoamisesta kannata tehdä turhan monimutkaista. Jos ei ole nälkä, turha syödä. Sama kuin juomisen kanssa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 27, 2019, 16:07:09
Tietääkseni mihinkään virallisiin ravitsemussuosituksiin pätkäpaastoa ei liene lisätty. Vaikka eihän sitä tiedä, jos jossain vaiheessa tutkimuksia kertyy paljonkin, jotka puolustaisivat sen paikkaa myös suosituksissa (terveille ja ei-vanhuksille).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 01, 2020, 13:47:37
Olen koittanut usein, aina kun olen vaivoiltani päässyt heidän luokseen, neuvoa vanhempiani terveellisempään ruokavalioon. He kun syövät lähes pelkästään perunaa, läskisoosia, valkoista leipää, voita, halpaa makkaraa ja päälle rasvaista maitoa.

Mutta kun nuo ovat jo vanhoja, reilusti yli 90 vuotiaita, ja itsepäisiä kuin muulit sekä niin teräviä vastakommenteissaan, etten saa heitä syömään salaatinlehtiä. Porkkanaa, punajuurta ja marjoja heillä onneksi toki käytetään.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 01, 2020, 14:33:29
^
Tuskin se "salaatinlehti" (tai suurempikaan ruokavalion muutos) enää montaa vuotta toisi lisää, joten kannattaako kovin enää tuossa vaiheessa ravinnosta saarnata?

Jos nyt jotain haluat ehdottomasti tehdä, niin käydessäsi voisi tuliaisena viedä vaikka kauraleivän ja ehkä jotain hedelmää. Kauraleipä on valkoista ja pehmeää, mutta ravintoarvoiltaan oikein hyvää. Yksi omista suosikeistani on kaura tattarileipä (https://www.vaasan.fi/tuotteet/vaasan-kaura-tattarileipa/), joka varmaan voittaa ruisleivänkin ja on erinomaisen maukasta. Tuolla tavalla voit vähän jotain terveellistä heille tarjota tekemättä siitä sen suurempaa asiaa :)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 01, 2020, 14:43:35
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 01, 2020, 14:33:29
... niin käydessäsi voisi tuliaisena viedä vaikka kauraleivän ja ehkä jotain hedelmää. Kauraleipä on valkoista ja pehmeää, mutta ravintoarvoiltaan oikein hyvää.

Ongelma on siinä, että vain valkoisista valkoisin leipä kelpaa. Kauraleipää syövät jos olen läsnä. Seuraavalla käynnillä on vastassa 100% homeinen 100%-kauraleipäjäämä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 01, 2020, 15:05:31
Jos miettii oikeata ruokavaliota vähemmän tieteellisesti ja enemmän intuitiivisesti niin mitä vanhuksille pitäisi syöttää?

Koska maito on porsaiden, vasikoiden, pentujen, vasojen, lapsien ja muiden kehityksen alkuvaiheessa olevien ruokaa, ei se sovi aikuisille, puhumattakaan vanhuksista. Samaten kananmuna on erityisesti tarkoitettu kehittyvälle alkiolle.

Kuivalihaa? Suolaa ja etikkaa?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 01, 2020, 16:35:04
Monet oikein vanhat ihmiset kuihtuvat, kun makuaisti vanhemmiten heikkenee ja ruoka ei maita, ja jaksaminenkin heikkenee, joten eivät jaksa tehdä tai edes hankkia oikeaa ruokaa, vaan puputtavat leipää ja pullaa, missä on vähän suojaravinteita. Jos kuihtuminen menee pahaksi, uhkana on hauraus- -raihnaisuus-oireyhtymä. Ravitsemustieteen kannalta silloin oikea suunta on rikastaa ja monipuolistaa ravintoa. Jos ihminen on kuihtumisvaarassa, jokin kermanloraus ja voisilmä, ja jopa sokerilisä sinne tänne voi olla ihan paikallaan, ihan vaan, jotta ruoka maistuisi ja sitä tulisi syötyä tarpeeksi. Sama muuten pätee syöpäpotilaisiin, jos ovat kuihtumisvaarassa.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2014/Vanhuuden-hauraus-raihnaus-oireyhtyma-yleinen-muistisairailla-henkiloilla-/

Ai niin, vanhuksilla (jo yli 65-vuotiailla)riittävän proteiinin saanti on tärkeää. Ja esimerkiksi vihreä tee olisi terveellistä, ja neitsyoliiviöljy, ja kasvikset ja hedelmät, ja rasvainen kala. https://suomenterveysravinto.fi/blogi/millainen-on-ikaantyvalle-paras-ruokavalio/
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - helmikuu 01, 2020, 21:59:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 01, 2020, 16:35:04
Monet oikein vanhat ihmiset kuihtuvat, kun makuaisti vanhemmiten heikkenee ja ruoka ei maita, ja jaksaminenkin heikkenee, joten eivät jaksa tehdä tai edes hankkia oikeaa ruokaa, vaan puputtavat leipää ja pullaa, missä on vähän suojaravinteita. Jos kuihtuminen menee pahaksi, uhkana on hauraus- -raihnaisuus-oireyhtymä. Ravitsemustieteen kannalta silloin oikea suunta on rikastaa ja monipuolistaa ravintoa. Jos ihminen on kuihtumisvaarassa, jokin kermanloraus ja voisilmä, ja jopa sokerilisä sinne tänne voi olla ihan paikallaan, ihan vaan, jotta ruoka maistuisi ja sitä tulisi syötyä tarpeeksi. Sama muuten pätee syöpäpotilaisiin, jos ovat kuihtumisvaarassa.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2014/Vanhuuden-hauraus-raihnaus-oireyhtyma-yleinen-muistisairailla-henkiloilla-/

Ai niin, vanhuksilla (jo yli 65-vuotiailla)riittävän proteiinin saanti on tärkeää. Ja esimerkiksi vihreä tee olisi terveellistä, ja neitsyoliiviöljy, ja kasvikset ja hedelmät, ja rasvainen kala. https://suomenterveysravinto.fi/blogi/millainen-on-ikaantyvalle-paras-ruokavalio/
Proteiinin saanti on usein vanhuksille ongelma. No, usein energiansaanti yleisesti, koska näläntunne saattaa kadota vanhuksilla, eritoten dementiapotilailla. Olen tämän nähnyt!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 02, 2020, 10:26:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 01, 2020, 16:35:04
Ai niin, vanhuksilla (jo yli 65-vuotiailla)riittävän proteiinin saanti on tärkeää. Ja esimerkiksi vihreä tee olisi terveellistä, ja neitsyoliiviöljy, ja kasvikset ja hedelmät, ja rasvainen kala. https://suomenterveysravinto.fi/blogi/millainen-on-ikaantyvalle-paras-ruokavalio/

Lukaisin tuon linkin ja kiinnitti huomiota, jotta siinä nyt suuresti ylistettyyn välimeren ruokavalioon sisältyi se punkku, jota pitäisi ruuan kanssa kohtuullisesti nauttia. Ei vaan kerrottu, että miksi. Onko alkoholissa itsessään terveyttä edistävää vaikutusta vai toimiiko alkoholiton punkku samoin. No, joka tapauksessa jään tuosta terveysvaikutuksesta osattomaksi, koska minusta punkku on pahaa. Vihreän teen vaikutustakin kehuttiin, eli se sitten oli Okinawalta poimittu. Mutta sitäkään ei ole selostettu, jotta miten se vaikuttaa.

Ihmettelin sitten, että mikäs tämä Suomen terveysravinto on ja mikä on  jutun kirjoittaja Juhana Harju miehiään. Kaupallinen sivustohan tuo näytti olevan ja Harju on tosiaan "ravintoasiantuntija", joksi voi itseään nimittää kuka tahansa. Koulutuksesta ei näkynyt mitään tietoa, vaikka useamman linkin takaa yritin etsiä. Kirjoja näyttää kirjoittavan ja kaupallisesta yhteistyöstä on kiinnostunut https://fi.linkedin.com/in/juhana-harju-88292b43

Ei sillä, että tuo Välimeren ruokavalio huono olisi onhan tuosta jo aiemminkin ollut artikkeleita.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 02, 2020, 13:46:29
Harju ei ole ravitsemustieteilijä. Onpahan vaan perehtynyt, huolellisesti käsittääkseni. Yleensä hän perustelee runsain lähdeviittein väittensä, vähän kyllä riippuu asiayhteydestä.

Hänen firmansa myy jotain lisäravinteita, joten jos hänen suosituksensa koskee niitä, kannattaa suhtautua asiaan yhtä varauksella kuin tohtori Tolosenkin kotiinpäinvetäviin suosituksiin.

Tuo punaviini kyllä on asia, jota itse en ainakaan varauksetta suosittelisi edes puoli lasillista päivässä, varsinkin jos on rasvamaksa nk. todella monella suomalaisella (usein tietämättään) on. Alkoholille ei taida olla mitään turvallista pienintä määrää. Jos en väärin muista, niin ainakin mahalaukun ja ruokatorven syövät liitetään alkoholiin, ja monet muutkin syövät.

Hyötynä punaviinissä voi olla resveratroli (https://fi.wikipedia.org/wiki/Resveratroli) (wiki), jolla saattaa olla suotuisia vaikutuksia tai sitten ei, esim. pitkäikäisyyteen. Epäselväksi minulle on jäänyt kyllä, miksi nimenomaan punaviini olisi hyödyllistä, eikö mustikat, mustat viinimarjat, rypälemehu yms. ajaisi saman asian?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 02, 2020, 17:55:43
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 01, 2020, 15:05:31
Jos miettii oikeata ruokavaliota vähemmän tieteellisesti ja enemmän intuitiivisesti niin mitä vanhuksille pitäisi syöttää?

Koska maito on porsaiden, vasikoiden, pentujen, vasojen, lapsien ja muiden kehityksen alkuvaiheessa olevien ruokaa, ei se sovi aikuisille, puhumattakaan vanhuksista. Samaten kananmuna on erityisesti tarkoitettu kehittyvälle alkiolle.

Kuivalihaa? Suolaa ja etikkaa?

Mitään ei ole tarkoitettu ihmisille. Sianliha on tarkoitettu olemaan kiinni siassa. Perunan on tarkoitus olla kiinni perunakasvissa. Ja sitä rataa. Asian kun kääntää toisinpäin, niin kaikki mikä menee alas eikä aiheuta sairautta tai kuolemaa on yhtälailla ruoaksi "tarkoitettua". Tai paremminkin soveliasta.

Tässä tapauksessa aikuiset miehet ovat saaneet päähänsä että voivat näännyttää vaikka omat lapsensakin hengiltä, koska vaimon rintamaito on heille "tarkoitettu":

https://www.kansalainen.fi/ugandalaiset-miehet-haluavat-rintaruokintaa-vauvoille-ei-riita-maitoa/?fbclid=IwAR12F6pQZFjvRc9JSDfKV1kfqXHrkTXqcZhQfmnP7CWMeJTwg9Kb6Ms2wmI

Vähintäänkin eksoottinen tapa on Kronen Zeitungin mukaan johtanut siihen, että rintamaitoa ei riitä vauvoille.

– Kun minua rintaruokitaan, tunnen itseni lapseksi, siihen jää koukkuun, eräs ugandalaismies totesi tutkijoille.

Salaisesti harjoitettu omalaatuinen tapa tuli itäisen Keski-Afrikan maassa päivänvaloon, kun Ugandan terveysministeri Sarah Opendi julkisti asian parlamentissa: "kasvava määrä miehiä vaatii tulla rintaruokituksi, mikä on ongelma joillekin äideille ja heidän lapsilleen."

Ugandalaisen Kyambo-yliopiston tutkijat halusivat päästä "pullon pohjalle" saakka ja lähettivät haastattelijoita maaseudulle. Haastateltujen mukaan "eroottinen laktaatio" antaa miehille voimaa.

– Se vahvistaa minua. Tulen kotiin lounaalle, ja se poistaa stressin lopun työpäivän ajaksi, sanoi yksi rintaruokituista miehistä.

Naiset eivät osallistu toimintaan vapaaehtoisesti. Eräs nainen kertoi haastattelijoille, että hänen miehensä on uhannut jättää hänet, jos rintaruokinta loppuu. Jotkut miehistä ryhtyvät väkivaltaisiksi rintaruokinnan katketessa.

Asiantuntijaraporteissa mainitaan, että lapsille ei aina riitä maitoa, sillä aikuiset miehet täytyy ruokkia ennen lapsia. Osa naisista on joutunut etsimään hoitoa tulehtuneisiin ja pureskeltuihin nänneihin. On myös olemassa vaara tautien leviämisestä miehiltä vauvoille.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 03, 2020, 22:04:38
^Eilisessä bodarihenkisessä Pain & Gain -elokuvassa strippibaarissa miehelle (Dwight Johnson) eräs toinen (Anthony Mackie)  tuli tyrkyttämään rintamaitoa. Että siinä on kasvuhormoneja jne.. hän mainosti.  Mutta Dwight ei lämmennyt.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 04, 2020, 08:21:57
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 03, 2020, 22:04:38
^Eilisessä bodarihenkisessä Pain & Gain -elokuvassa strippibaarissa miehelle (Dwight Johnson) eräs toinen (Anthony Mackie)  tuli tyrkyttämään rintamaitoa. Että siinä on kasvuhormoneja jne.. hän mainosti.  Mutta Dwight ei lämmennyt.

No se rintamaito (https://www.youtube.com/watch?v=5G6SCcnG2iw) on ollut ainakin Arttu Wiskarin suosiossa ja isoksi näyttää äijä kasvaneen.

Mutta ternimaitoahan on kautta aikojen suosittu urheilupiiressä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 05, 2020, 10:30:31
 Kananmunat eivät ole haitaksi – vaikka niitä söisi joka päivä (https://www.is.fi/terveys/art-2000006396416.html)
Kananmunia pidettiin pitkään sydänriskinä, mutta tutkimustiedon kertyessä suhtautuminen on muuttunut. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat muuttunutta käsitystä, ja osoittavat kananmunat sydänterveyden kannalta turvallisiksi, vaikka niitä söisi päivittäin.


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 05, 2020, 10:53:04
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 05, 2020, 10:30:31
Kananmunat eivät ole haitaksi – vaikka niitä söisi joka päivä (https://www.is.fi/terveys/art-2000006396416.html)
Kananmunia pidettiin pitkään sydänriskinä, mutta tutkimustiedon kertyessä suhtautuminen on muuttunut. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat muuttunutta käsitystä, ja osoittavat kananmunat sydänterveyden kannalta turvallisiksi, vaikka niitä söisi päivittäin.


Tämä oli odotettu tulos. On aikamoinen homma perkailla kananmunavastaisuutta koska sitä on vuosikymmenet taottu kansan päähän. On aiheutettu valtava vahinko.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 05, 2020, 11:04:18
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 05, 2020, 10:30:31
Kananmunat eivät ole haitaksi – vaikka niitä söisi joka päivä (https://www.is.fi/terveys/art-2000006396416.html)
Kananmunia pidettiin pitkään sydänriskinä, mutta tutkimustiedon kertyessä suhtautuminen on muuttunut. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat muuttunutta käsitystä, ja osoittavat kananmunat sydänterveyden kannalta turvallisiksi, vaikka niitä söisi päivittäin.


Yksi tutkimus ei vielä kesää tee. Jotta tutkimuksen tuloksista jalostuisi kansallisia ravitsemussuosituksia, tarvitaan katsausartikkeleita, ja varmaan monenlaista muutakin. Toistaiseksi tietääkseni minkään maan ravitsemussuositukset eivät suosittele, että muutamaa (2-3?) kananmunaa enempää kannattaisi nauttia viikossa.

Suomessa lisäksi on aika yleinen geenivirhe, joka altistaa perinnölliselle korkealle kolesterolille. Näille henkilöille ei ainakaan suositella kolesterolipitoista ravintoa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 05, 2020, 11:27:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 05, 2020, 11:04:18
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 05, 2020, 10:30:31
Kananmunat eivät ole haitaksi – vaikka niitä söisi joka päivä (https://www.is.fi/terveys/art-2000006396416.html)
Kananmunia pidettiin pitkään sydänriskinä, mutta tutkimustiedon kertyessä suhtautuminen on muuttunut. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat muuttunutta käsitystä, ja osoittavat kananmunat sydänterveyden kannalta turvallisiksi, vaikka niitä söisi päivittäin.


Yksi tutkimus ei vielä kesää tee. Jotta tutkimuksen tuloksista jalostuisi kansallisia ravitsemussuosituksia, tarvitaan katsausartikkeleita, ja varmaan monenlaista muutakin. Toistaiseksi tietääkseni minkään maan ravitsemussuositukset eivät suosittele, että muutamaa (2-3?) kananmunaa enempää kannattaisi nauttia viikossa.

Suomessa lisäksi on aika yleinen geenivirhe, joka altistaa perinnölliselle korkealle kolesterolille. Näille henkilöille ei ainakaan suositella kolesterolipitoista ravintoa.

Näitä tutkimuksia on useita, missä on saatu sama tulos.

Toistaiseksi siis vielä kaikkien maitten ravitsemussuositukset ovat vanhentuneita.

Kansallinen ravitsemissuositus ja geenivirheellisen ravintosuositus ovat kaksi eri asiaa. En suosittele esim. laktoosia sisältäviä tuotteita intolerantikoille mutta tuskin silti kannattaa suositella samaa kaikille.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 05, 2020, 14:24:57
Pekka Puska on aiheuttanut suuren vahingon suomalaisten terveydelle. No tupakan suhteen hän oli oikeassa, mutta muuten taitaa olla kaikki terveysnatsin väitteet kumottu moneen kertaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 05, 2020, 14:30:40
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 05, 2020, 14:24:57
Pekka Puska on aiheuttanut suuren vahingon suomalaisten terveydelle. No tupakan suhteen hän oli oikeassa, mutta muuten taitaa olla kaikki terveysnatsin väitteet kumottu moneen kertaan.

Puskahan taisi taistella kynsin ja hampain sitä vastaan, että sitä lautasmallia edes vähän saatiin korjattua järkevämmäksi jokunen vuosi sitten. Mutta ei kai se vieläkään ole ihan sillä mallilla kuin pitäisi. Tosin en ole alan asiantuntija ja vain viitteellisesti vilkaisen lautasmallia ja käytän sitä "makuuni soveltuvin osin" :)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 05, 2020, 14:35:40
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 05, 2020, 14:24:57
Pekka Puska on aiheuttanut suuren vahingon suomalaisten terveydelle. No tupakan suhteen hän oli oikeassa, mutta muuten taitaa olla kaikki terveysnatsin väitteet kumottu moneen kertaan.
Liittyykö tuo jotenkin kananmuniin? Muistaakseni muidenkin maiden kansalliset ravitsemussuositukset eivät taida paljoakaan erota kananmunien osalta suomalaisista suosituksista, joten miten Pekka Puska liittyy ollenkaan muiden maiden suosituksiin?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 05, 2020, 14:52:35
Muuta en osaa kananmunista sanoa, mutta onhan siinä melkoinen luonnonmukainen ravintopakkaus. Jos vähän katsoo, mitä syö kananmunien lisäksi, olettaisin, että ei nyt juuri kananmunat ole se, mikä ruokavalion miinukselle heittää.

T: Xante

Muoksis: itse esimerkiksi syön munakokkelia salaatilla tai munakasta, johon lisään nahistuneet vihannekset. Kananmunaa saatan laittaa leivän päälle leikkeleen sijasta, tosin silloin en laita keltuista, koska en tykkää sen mausta keitettynä. Nämä kuuluvat kyllä nopeisiin arkiruokiin kohtuu-usein.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 05, 2020, 15:58:34
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 05, 2020, 10:30:31
Kananmunat eivät ole haitaksi – vaikka niitä söisi joka päivä (https://www.is.fi/terveys/art-2000006396416.html)
Kananmunia pidettiin pitkään sydänriskinä, mutta tutkimustiedon kertyessä suhtautuminen on muuttunut. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat muuttunutta käsitystä, ja osoittavat kananmunat sydänterveyden kannalta turvallisiksi, vaikka niitä söisi päivittäin.


Sydänterveydelle (boldaus), niin, mutta entä verisuoniterveydelle, entä aivoterveydelle, entä syöpäriskille? Entä kokonaisterveydelle? Millainen on suuren kananmunakulutuksen vaikutus elinikään ja siis kokonaiskuolleisuuteen?

Ainakin muistelen lukeneeni useista tutkimuksista, joissa ravinnon korkea rasvapitoisuus (vars. tyydyttynyt rasva) liitetään aivoterveyden heikkenemiseen, esim. dementiaan, aivohalvaukseen jne..

ps. USA:n ravitsemussuosituksetkin  (https://en.wikipedia.org/wiki/Dietary_Guidelines_for_Americans)(wikipedia) kehoittavat välttämään tai ainakin vähentämään tyydyttynyttä rasvaa (jota on mm. kananmunissa ja voissa ja läskissä). Onko teesisi, että Pekka Puskalla on sormensa pelissä niissäkin suosituksissa?

ps. Tyydyttyneistä rasvoista (https://en.wikipedia.org/wiki/Saturated_fat) wikipedia:

Guidelines released by many medical organizations, including the World Health Organization, have advocated for reduction in the intake of saturated fat to promote health and reduce the risk from cardiovascular diseases. Many review articles also recommend a diet low in saturated fat and argue it will lower risks of cardiovascular diseases,[5] diabetes, or death.[6] A small number of contemporary reviews have challenged these conclusions, though predominant medical opinion is that saturated fat and cardiovascular disease are closely related.[7][8][9]
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 05, 2020, 16:25:06
Muistanko väärin, vai onko esitetty sellainen näkemys että se ei olisikaan rasva joka ihmisen verisuonet tukkii, vaan jokin mystinen "hiljainen tulehdus"?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 05, 2020, 17:39:36
Lähestulkoon kaikkien suurten kansansairauksien kuten sv-tautien, lihavuus, diabeteksen (ja masennuksenkin) jne. taustalla on hiljainen tai siis matala-asteinen tulehdus, ja suoliston bakteeriston epätasapaino. Kausaalisuhde vaan on epäselvä, siis mikä on syy, mikä seuraus, vai voisivatko nämä taudit ja mata-asteinen tulehdus johtua kolmannesta asiasta, kuten  huonoista elämäntavoista, esimerkiksi liikkumattomuudesta, liiasta tyydyttyneestä rasvasta ja sokerista ja liian vähäisestä kasvisten ja hedelmien syönnistä. Joka tapauksessa hiljainen tulehdus on elimistön hälytysmerkki.

Tässä väitetään, että "Hiljainen tulehdus ei yksin aiheuta esimerkiksi sepelvaltimotautia, mutta jos verenpaine ja kolesteroli ovat tulehdusarvojen lisäksi koholla, riski alkaa olla todellinen." ELIMISTÖN HÄLYTYSMERKKI  (https://www.apteekki.fi/terveydeksi/terveys/elimiston-halytysmerkki.html)(Apteekki)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 05, 2020, 22:22:15
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 05, 2020, 14:24:57
Pekka Puska on aiheuttanut suuren vahingon suomalaisten terveydelle. No tupakan suhteen hän oli oikeassa, mutta muuten taitaa olla kaikki terveysnatsin väitteet kumottu moneen kertaan.
Paksuin valheesi 20 vuoteen! Nyt nurkkaan häpeämään aasinlakki päässä!

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Juuli - helmikuu 06, 2020, 19:02:09
Mikäli väijyisin joka suupalan onko terveelinen vai ei joutuisin tuotapikaa Kellokoskelle.
Ukot ja akat ennen eikä niin kauankaan sitten eivät tunteneet oikeastaan muita vihanneksia kuin perunan ja lantun. Nekin ovat juureksia. Marjoja syötiin mitä metsästä saatiin . Marjapensaista ei  kellään ollut. Kessumaa oli isoisoisälläkin pihan perällä. Pappa eli 90 vuotiaaksi perunalla ja läskillä. Niinkuin muutkin sen samoilla eväillä toimeen tulleet. En tiedä yhtään ainutta eläjää joka olisi kuollut 40-60 v iässä. Nykyisistä  tiedän montakin.   ::)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 08, 2020, 19:21:44
^

Tämän keskustelun aihe ei kuitenkaan ole mielenterveysongelmat, joita ruokavaliosuositusten noudattaminen (tai noudattamattomuus) joillekin voi aiheuttaa. Ehkä kannattaa perustaa oma ketju ruokaan liittyville mielenterveysaiheille, esimerkiksi ortoreksialle, jos niitä haluaa pohtia?

Tämän keskustelun aihe myöskään eivät ole yksittäiset maallikkojen anekdootit, kertomukset yksittäisistä pitkään eläneistä tervaskannoista. Yksikään lääketieteellinen tai ravitsemustieteellinen suositus ei perustu yksittäisiin anekdootteihin. Ja tämän keskustelun aihehan on nimenomaan ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon, mikä pitäisi jo ilmetä otsikosta. Yksittäisillä tervaskannoilla ei voi todistaa oikeastaan yhtikäs mitään, esimerkiksi ruokavalioidensa tai muun elämäntapansa terveellisyyttä. Tieteessähän yksi potilastapaus on vain yksi potilastapaus, eikä sillä ole tilastollista todistusvoimaa. Keskiarvot ovat ne, jotka jylläävät. Ja keskimäärin ennen elettiin lyhyt ja surkea elämä, vaikka poikkeukset vahvistaisivatkin säännön. Keskimäärin ennen oli suuri lapsikuolleisuus. Keskimäärin erilaiset tartuntataudit ja lastentaudit olivat ennen vaarallisempia siitä syystä, että väestön ravitsemuksessa oli puutteita, joiden ansiosta immuunipuolustus oli heikompaa. Keskimäärin ennen olivat sellaiset taudit kuin imeväisiän ripuli, keripukki (C-vitamiinipuutoksesta) ja riisitauti (D-vitamiinipuutoksesta johtuva osteomalasia) olivat yleisiä. Ja esimerkiksi vankileireillä lavantauti, juurikin huonon tai olemattoman ravinnon takia. Yksittäiset tervaskannot eivät omaa tieteellistä todistusvoimaa. He ovat jääneet henkiin luultavasti poikkeuksellisen fysiikkansa ansioista olosuhteissa, joissa viereltä kuoli läjäpäin sisaruksia. Ja on onnekkaita sukujakin, joiden jäsenet ovat poikkeuksellisen pitkäikäisiä ja tervitä. Esimerkiksi Sardiniassa on tällaisia sukuja, joiden miehet elävät pisimpään maailmassa - siis keskiarvoisesti pisimään. Heillä sopivat geenit ovat pohjana hyvälle terveydelle, yhdessä terveellisten elämäntapojen kanssa. Heidän ruokaympyränsä on tällainen:

(https://www.bluezones.com/wp-content/uploads/2016/07/303664_BlueZonesDailyDiet_01_Sardinia_061819.png)

Maitotuotteet olivat peräisin (eng. grass-fed) lampaista, ja joiden maito oli kovin omega-3-pitoista. Sardiniassa oli tapana kalastaa, kerätä villiyrttejä, olla hyvin sosiaalisia ja perhekeskeisiä. Lihaa syötiin vain harvoin. Saattaa tosin olla, että tuo kyseinen ruokavalio on terveellinen (vain) juuri kyseisille papparaisille, spesifisine genomeineen, joten eräänlainen anekdootti sekin, vaikkakin ryhmää koskeva.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - helmikuu 08, 2020, 20:43:35
Lihaa ja kalaa jonkin verran, enemmän juureksia ja vihanneksia, lisänä pottuja, riisiä (jos ympäristövaikutukset hyväksytään) ja pastaa. Leipätuotteita.
= Esimerkillinen lautasmalli. Mitä tuota muuttamaan? Aina tulee jotan karppaajia tai ihmeruokavalioita edustavia hörhöämään, mutta mitä heistä.
Syödään kaikkea kohtuullisesti. Ei liian lihapainotteisesti, ei liian hiilaripainotteisesti. Ei liikaa rasvaa, kaikkea sopivasti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Juuli - helmikuu 09, 2020, 16:47:27
(https://i.uppaa.fi/2020/02/09/coffee-tynnuusiuuuj3800d9678748de18.gif)  Kertsille---   Ei omaa tieteellistä voimaa myöskään vankileirit vai onko joku kuullut jotta siellä lihapatojen ääressä istuskellaan. Eikä ne tervaskannot olleet mitään poikkeuksia. Kun selvisi vaikeasta lapsuudesta sai ilmeisesti vahvat eväät kun ei menehtynyt joita sitten riitti sataan vuoteen saakka.
Italian ilmasto ja kulttuuri on täysin eri kuin Suomen. Meillä on pitkä, pimeä talvi joten en käsitä miksi Suomeen sitä verrataan.
Minun ikäisiäni on aikalailla menehtynyt, -en ole vanha- muuhunkin kuin viinaan jota harvemmin ennenvanhaan käytettiin paitsi jouluna ym. juhlissa . Ja tautia parannellessa. Jos satuttiin saamaan.
Harvemmin kuulee vanhojen muistelevan jotta se ja se kuoli jo parhaassa keski-iässä.
Sodissa kuolleita muistellaan mutta en tiedä rintamalla kenenkään nälkään kuolleen vaikka heikkoa oli syömäpuoli. Maalaispojat saivat osa kotoa ruokapaketteja mutta kaupunkilaispoika tuskin sai kun kaikki oli siellä saantasaaliissa.
.
.
.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 16, 2020, 20:25:56
TIEDE 1/2020 ss. 26-36 iso laaja juttu rasvamaksasta ja maksasyövästä ja se antoi lisää todisteita miksi kannattaa vältellä voita,  kermaa, palmuöljyä ym tyydyttyneitä rasvoja ja vaihtaa rypsiöljyihin ym kasvirasvoihin.

Prof. Yki-Järvinen teki kokeita ylipainoisilla suomalaisilla. 16 söi sokeripitoisia herkkuja 3 vk. Maksan rasvapitoisuus kasvoi 25%. Mutta..
"Tyydyttynyt rasva näyttää olevan vielä sokeriakin pahempi. Kun 38 vapaaehtoiselle ylipainoiselle suomalaiselle annettiin tuhat ylimääräistä kilokaloria päivittäin kolmen viikon ajan, maksa rasvoittui eniten niillä, jotka saivat ylimääräiset kilokalorit tyydyttyneenä rasvana. Se nosti maksan sisäistä rasvapitoisuutta eli ihtg-triglyseridi-arvoa 50 prosenttia. Sokeri lisäsi sitä kolmanneksen ja tyydyttymätön rasva 15 prosenttia."

  Ruotsalaisessa tutkimuksessa (61 ylipainoista koehenkilöä) tuli vielä isompi ero. Tyydyttynyttä rasvaa (palmuöljyä!!) saaneilla maksa rasvoittui 50%. Mutta monityydyttymätöntä (auringonkukkaöljyä) saaneilla veriarvot eivät huonontuneet eikä maksan rasvoittuminen kiihtynyt vaikka paino nousi.

(Tiede 1/2020 s. 31 on kuvattu vaiheet:
  1. Terve maksa  2. Rasvamaksa (>5% rasvaa)  3. Rasvamaksatulehdus 4. Maksakirroosi ->infektioita, verenvuotoja, syöpää.
4:ää eli maksakirroosia on Suomessa nyt 3 kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten, pääsyynä lihavuus).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 16, 2020, 21:05:36
Kiinnostava uutinen, kiitos, mrKAT. Kannattaa tsekata kalapuikkojen rasvakoostumukset, ettei vaan ole palmurasvaa niissä, niin kuin melkein kaikessa nykyään, sokerin lisäksi.

Tuo saattaa olla yksi syistä, miksi diabeetikoille ei suositella tyydyttynyttä rasvaa - juurikin koska se lisää rasvamaksaa ja -tulehduksia.

Sinänsä kiinnostava tuo maksasyövän alkuperä maksatulehduksessa. Onkohan muitakin syöpiä, jotka alkavat tulehduksina?

Ja tuli mieleen bodaripiireissä ilmeisesti aika yleiset maksasyövät. Voivat olla anabolisten steroidien syytä, tai sitten syynä voisi olla esimerkiksi valtavat kananmunamäärät, joita jotkut kiskovat? Tai ehkä liika proteiinikin, vaikka se kai heikentää "vain" munuaisten toimintaa?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 16, 2020, 22:28:28
^Lisä"ravinteet" niitä tekee, kun bodarit popsii vaikka mitä pillereitä, joukossa steroideja ym mömmöjä.
Epämääräiset ns. luontaisyrtitkin voivat rasittaa maksaa munuaisten ohella.

Tuo Rasvamaksa-artikkeli oli ehkä 1. selvin näkemäni todiste miten lihavuus ja rasva ...->syöpäriski ylös.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 20, 2020, 10:43:09
Tässä jo 3 v vanha juttu. Enpä ole tuollaisestakaan tiennyt, että riisikin voi olla haitallista. Aika harvoin sitä on tullut nykyään syötyä, kun en jaksa kyttäillä kattilaa joku 20 min että valmistuisi.

https://suomenterveysravinto.fi/blogi/arseenia-ns-superfoodissa/

Riisi kerää arseenia

Epäorgaanista arseenia kerääntyy erityisen paljon riisin. Syynä on ennen kaikkea se, että riisi on luonnostaan viljelylajike, joka kerää itseensä arseenia maaperästä. Jos riisiä viljellään saastuneessa ympäristössä tai kastellaan saastuneella vedellä, riisin arseenin määrä kasvaa entisestään.

Riisin lisäksi arseenia voi olla melko paljon merilevissä. Epäorgaanista arseenia on paljon erityisesti hijiki-merilevässä, jota ei onneksi juurikaan syödä Suomessa.

Myös simpukoissa voi olla melko paljon epäorgaanista arseenia. Kun simpukat keräävät ympäristöstä myös kadmiumia, on kaksi hyvää syytä olla syömättä niitä kovin usein.

Melko paljon epäorgaanista arseenia voi olla myös omenatuoremehussa. Pikkulasten runsasta ja säännöllistä omenamehun juomista kannattaisikin rajoittaa.

Täysjyväriisissä on valkoista enemmän arseenia

Arseeni rikastuu riisin ulompiin kerroksiin. Täysjyväriisissä on siten keskimäärin noin 2 kertaa enemmän epäorgaanista arseenia kuin valkoisessa riisissä.

Lisäksi viljelymaalla ja riisilajikkeella on vaikutusta asiaan. Amerikkalaisessa riisissä arseenia on huomattavan paljon. Sen sijaan esimerkiksi basmati- ja jasmiiniriisit sisältävät arseenia vähemmän. Vähiten arseenia on yleensä valkoisessa basmati- tai jasmiiniriisissä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 20, 2020, 12:47:50
^ Tuo oli yllätys, että amerikkalaisessa riisissä olisi erityisen paljon arseenia. Aiemmin olen nimittäin lukenut Bangladeshin ja Intian - ja varsinkin jasmin- ja basmatiriisin - suurista arseenimääristä.

Arseenin takia riisi on syytä huuhdella lävikössä huolellisesti, ja sen jälkeen liottaa väljässä vedessä puolisen tuntia. Liotusvesi heitetään pois. Turvallisin tapa on sen jälkeen keittää riisi vähän väljässä vedessä ja heittää se vesi pois, joka ei ole imeytynyt.

(Liottaminen lyhentää riisin keittoaikaa, ja jos liottaa, usein riisin keittämiseksi riittää se, että kuumentaa keittoveden riiseineen kiehuvaksi ja sulkee levyn sen jälkeen. Riisi kypsyy silloin ihan itsekseen. Menetelmä toimii paremmin silloin kun keitinvedessä on suolaa, muuten riisi hajoaa ikävästi.)

Terveyden kannalta voi olla parempi korvata osa riisistä tai kokonaan esimerkiksi ohrasuurimoilla, joilla on alhaisempi glykeeminen indeksi. Tai kaurasuurimoilla tai juureksilla. Alhainen glykeeminen indeksi ruoka-aineessa merkitsee sitä, ettei se nosta verensokeria liikaa, ainakaan kohtuullisilla annoskoolla.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 20, 2020, 12:54:26
ps. Tuo mainittu arseeni on nasty shit:

Arseeni on ihmiselle syöpää aiheuttava aine (IARC, 2012). Juomaveden arseeni voi aiheuttaa mm. virtsarakon syöpää sekä iho- ja keuhkosyöpää. Arseeni voi sekä käynnistää syövän synnyn (genotoksisuus) että edistää syöpäkasvaimen myöhempää kehittymistä (syövän promoottori). Tupakointi vahvistaa arseenin syöpävaikutusta.

Arseenin saannille ravinnossa ei ole asetettu turvallista raja-arvoa. Suomalaistutkimusten mukaan yhteys virtsarakon syöpään on havaittavissa, vaikka kaivoveden arseenipitoisuus olisi pienempi kuin suurin sallittu pitoisuus 10 µg/l.

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/arseeni
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 20, 2020, 13:05:46
Karppaajien suosima siemenleipä on sekin aika arveluttava terveyden kannalta, sillä Eviran mukaan "pellavalla kuten joillakin muilla öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalle- ja, erityisesti kadmiumia. http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/usein+kysyttya/ "

Suositus on "enintään 2 rkl (n. 15 g) pellavan- tai muiden öljykasvien siemeniä päivässä. "

https://thl.fi/documents/834036/1449627/evira_taulukko_turvallisen_kayton_ohjeet_final+(1).pdf/5b26d678-f18c-43d1-8328-cfc0f8f1cab9
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 21, 2020, 11:09:01
Jos syö etupäässä rasvaa, sokeria, valkoista jauhoa, prosessoituja kasviöljyjä ja virvokkeita, menee järki ja muisti.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/parikymppiset-noudattivat-viikon-lansimaista-ruokavaliota-pelottavat-seuraukset/7733940#gs.wxs2s8Runsaasti rasvaa ja lisättyä sokeria sisältävä "länsimainen ruokavalio" näyttää jo viikossa heikentävän parikymppisten muistia sekä rohkaisevan hoikkia ja muutoin terveitä nuoria ylensyömään, tutkijat väittävät.
...

Löydökset vihjaavat, että länsimainen ruokavalio tekee ruokahalun kontrolloimisesta vaikeampaa, koska rasvainen ja sokerinen ruoka häiritsee aivojen hippokampuksen toimintaa myös ihmisillä.

Hippokampuksella on keskeinen rooli muistin toiminnassa. On mahdollista, että kun hippokampus ei toimi normaalilla tehollaan, se ei pysty estämään ruoasta aivoihin jääneiden muistojen aiheuttamia mielihaluja,
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Saares - helmikuu 24, 2020, 21:40:00
Miksi heität myrkyn menemään?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 01, 2020, 01:28:20
Oijoijoi. Nyt kananmunia joutuu taas pannaan tässä talossa...

Salakavalan aivoinfarktin vaaraa voi pienentää itse: "Näiden runsaalla käytöllä riski alenee"
Laaja eurooppalainen tutkimus vahvistaa, että kasviksia, hedelmiä ja runsaasti kuitua sisältäviä tuotteita kannattaa suosia ja jättää punainen liha vähemmälle. Kananmunasta saatiin hyvin yllättävä tutkimustulos.
...
– Riski saada aivoinfarkti kasvaa 14 prosenttia niillä, jotka käyttävät runsaasti punaista lihaa.
...
– Hyvin yllättävä tulos oli se, että aivoverenvuodon riski kasvoi paljon kananmunia käyttävillä 20 prosenttia. Tällaista havaintoa ei ole aiemmin julkaistu.
- https://www.is.fi/terveys/art-2000006422549.html
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 01, 2020, 08:06:40
LOL, luin tuon samaisen uutisen ja löin vetoa itseni kanssa siitä kumpi tuon artikkelin linkkaa tänne, MrKat vai Kertsi. Voitin :D

Nyt herää vain kysymys, mikä on "paljon kananmunia"? Artikkeli ei sitä kerro eikä kerro myöskään sitä, mitä muuta muo "paljon kananmunia" popsivat syövät tai miten toimivat (liikunta jne). Miten on eristetty vaikutus vain kananmunien tuottamaksi ja kuinka suuri otos tässä kananmunatutkimuksessa on ollut.

Annan piupaut näille ruokatutkimuksille, sillä niissä on aina niin paljon erilaisia liikkuvia osia, että tutkijat voivat vetää niistä ihan omien intohimoijensa mukaisa tuloksia. Kuten tunnettua, jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia :)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - maaliskuu 01, 2020, 08:15:07
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 01, 2020, 08:06:40
Annan piupaut näille ruokatutkimuksille, sillä niissä on aina niin paljon erilaisia liikkuvia osia, että tutkijat voivat vetää niistä ihan omien intohimoijensa mukaisa tuloksia. Kuten tunnettua, jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia :)

No nämähän ovat mätäkuun uutisia. Ei oikeasti vaarallisten asioiden (kuten vaikka tupakointi) kanssa käydä samanlaista pallottelua. Paitsi tietysti ameriikassa joskus aikaisemmin, koska siellä voi rahalla ostaa totuuden myös ravitsemustieteessä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - maaliskuu 01, 2020, 15:01:44
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 01, 2020, 01:28:20
...
– Hyvin yllättävä tulos oli se, että aivoverenvuodon riski kasvoi paljon kananmunia käyttävillä 20 prosenttia. Tällaista havaintoa ei ole aiemmin julkaistu.[/color]
- https://www.is.fi/terveys/art-2000006422549.html

Tähän liittyen mietin, että mitä tää nyt sit saattaa tarkoittaa? Jos lottoan jollain viikolla viiden rivin sijasta kuusi riviä, niin onko loton päävoiton todennäköisyys minulle tämmöisellä viikolla 20% suurempi? (Aito kysymys.) Jos ois näin, niin sit ei oo ihan selvä, että tommoinen 20% ero riskissä kananmunia syöden / syömättä ois niin hirveän huomionarvoinen tavallisten ihmisten kannalta. Tai vaatis ainakin lisäperustelua.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 01, 2020, 15:07:14
Olisikohan niin, että jos aivoinfarktin riski on ryhmällä X esimerkiksi 1 %, niin mättämällä kananmunaa riski nousee 1,2 %:een (tai jos esim. 44 %, riski nousisi 54 %:een)?

(Ryhmä X esimerkiksi tietynikäiset, tiettyä tupakointitapoja liikuntatapoja ja ruokavaliota noudattavat, tupakoivat, ja joilla aloitusajankohdassa on kolesteroli arvot sellaisia ja sellaisia.)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - maaliskuu 01, 2020, 15:09:22
^ Niin mut jos ois 0.1%, niin nousisko sit 0.12%:iin?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 01, 2020, 15:10:54
Kyllä, noin olen ymmärtänyt.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 01, 2020, 15:22:43
Aivoinfarktien määrä vuodessa on Suomessa ymmärtääkseni noin 11 000 kpl. Jos kaikki ryhtyisivät syömään runsaasti kananmunia, nousisi aivoinfarktien määrä uutisen perusteella 20 prosentilla eli noin 13 200 kappaleeseen. Kanamunien kanssa riski saada aivoinfarkti kasvaisi näin vajaasta 0.2 prosentista reiluun 0.2 prosenttiin. Ottaen huomioon, että riskiryhmän keski-ikä on vieläpä noin 75 vuotta, niin todennäköisyys MrKAT:n iässä saada kananmunankulutuksesta johtuva aivoinfarkti pienenee kyllä edelleen. Jos siis laskin oikein, tuo MrKAT:n kananmunaboikotti vaikuttaa aavistuksen verran ylireagoinnilta vaikka ikänsäkin puolesta kuuluisi riskiryhmään.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 01, 2020, 15:24:18
FINRISKI-laskuri kertoo,
että 45 % todennäköisyys sairastua aivohalvaukseen (ja 99% riski sairastua sydäninfarktiin ja 100 % riski jompaan kumpaan) on esimerkiksi näillä arvoilla:
- mies, ikä 74 v, tupakoi, kolesteroli 20 mmol/l, HDL-kolesteroli 0,3 mmol/l, systolinen verenpaine 160 mmHg
kun taas naisille kyseinen laskuri ei edes osaa laskea niin korkeaa riskiä kuin 45 %. Korkein riski, minkä sain asetettua oli 31% näillä arvoilla:
- nainen, 74 v, tupakoi, kolesteroli 20 mmol/l, HDL-kolesteroli 0,3 mmol/l, systolinen verenpaine 240 mmhg
(Sovellus ei anna valita korkeampaa ikää kuin 74, korkeampaa kolesterolia kuin 20 jne..)
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 01, 2020, 15:32:52
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 01, 2020, 15:24:18
FINRISKI-laskuri kertoo,
että 45 % todennäköisyys sairastua aivohalvaukseen (ja 99% riski sairastua sydäninfarktiin ja 100 % riski jompaan kumpaan) on esimerkiksi näillä arvoilla:
- mies, ikä 74 v, tupakoi, kolesteroli 20 mmol/l, HDL-kolesteroli 0,3 mmol/l, systolinen verenpaine 160 mmHg
kun taas naisille kyseinen laskuri ei edes osaa laskea niin korkeaa riskiä kuin 45 %. Korkein riski, minkä sain asetettua oli 31% näillä arvoilla:
- nainen, 74 v, tupakoi, kolesteroli 20 mmol/l, HDL-kolesteroli 0,3 mmol/l, systolinen verenpaine 240 mmhg
(Sovellus ei anna valita korkeampaa ikää kuin 74, korkeampaa kolesterolia kuin 20 jne..)
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri

100% ennusteissa on yleensä mukana sen verran biassia, ettei käytetty mittari välttämättä sovellu luotettavaan arvioon käytetyillä arvoilla.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 01, 2020, 15:33:58
Itse spontaanisti sanoisin, että jos ei perinnöllisistä syistä ole taipuvainen korkeisiin kolesteroliarvoihin ja alhaisiin HDL-arvoihin (HDL on suojaava tekijä), jos ei ole korkea verenpaine, ja jos on keski-ikäinen, jolla ei ole diabeteksen kaltaisia vakavia perussairauksia, niin tuskin muutama kananmuna viikossa heilauttaa riskiä mitenkään valtavasti.

Toisaalta sv-taudit saattavat kestää pitkän aikaa kehittyä, vuosikymmeniä, ja siinä ajassa sitten kerkeävät esimerkiksi verisuonet tukkeutua jos on sukurasitetta, tai huonot elintavat, korkea kolesteroli, tai esimerkiksi diabetes (nostaa sv-riskejä huomattavasti, peräti tuplaa ne, jos en väärin muista).

Ja niin kuin aiemminkin sanottu, yksi tutkimus, tai edes yksi meta-analyysi ei vielä muuta kansallisia ravitsemussuosituksia välttämättä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 01, 2020, 15:38:17
Lainaus käyttäjältä: Eläimen kokoinen möhkäle - maaliskuu 01, 2020, 15:32:52
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 01, 2020, 15:24:18
FINRISKI-laskuri kertoo,
että 45 % todennäköisyys sairastua aivohalvaukseen (ja 99% riski sairastua sydäninfarktiin ja 100 % riski jompaan kumpaan) on esimerkiksi näillä arvoilla:
- mies, ikä 74 v, tupakoi, kolesteroli 20 mmol/l, HDL-kolesteroli 0,3 mmol/l, systolinen verenpaine 160 mmHg
kun taas naisille kyseinen laskuri ei edes osaa laskea niin korkeaa riskiä kuin 45 %. Korkein riski, minkä sain asetettua oli 31% näillä arvoilla:
- nainen, 74 v, tupakoi, kolesteroli 20 mmol/l, HDL-kolesteroli 0,3 mmol/l, systolinen verenpaine 240 mmhg
(Sovellus ei anna valita korkeampaa ikää kuin 74, korkeampaa kolesterolia kuin 20 jne..)
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri

100% ennusteissa on yleensä mukana sen verran biassia, ettei käytetty mittari välttämättä sovellu luotettavaan arvioon käytetyillä arvoilla.
Käytytetyt arvot, joilla kokeilin olivatkin kyllä ääriarvot, eräänlainen stressitesti. Toisaalta tuloksissa kyseessä ovat likiarvot. Ehkä 100% kattaa arvot esimerkiksi 99,6 % lähtien, joten voi olla mahdollista, että aivan satavarmasti ei voi sanoa, että niillä ja niillä asetuksilla on peräti 100 % riski. Täysin varmaa ei ole kuin että me kaikki joskus kuolemme, kuka ennemmin kuka myöhemmin, ja jotkut elävät terveemmän elämän esimerkiksi elintapojensa ansiosta pitkälle vanhuuteen asti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - maaliskuu 11, 2020, 15:34:13
https://www.herkkusuut.com/syo-3-taatelia-paivassa-ja-nama-upeat-muutokset-tapahtuvat-kehossasi/?fbclid=IwAR3ODu8t_tc1BZkSgQmaVwQe0bNlFixRvvRhtjxC6A7uZX8qNy9UYBTKDVU

Ylistetään taatelia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - toukokuu 03, 2020, 10:56:26
Minulle oli kyllä totaalinen yllätys että linkissä mainitut kasvit ovat salisylaattipitoisia. Olen asperinille allerginen, ja monellekin hedelmälle, mutta en yhdellekään näistä mitä tässä on lueteltu, luumu ehkä poislukien (vaihtelee):

Salisylaattipitoisia ruokia:

Ananas
Hunaja
Viinirypäleet ja sen johdannaiset: viini, etikka, siideri, rusinat
Marjat: mansikat, karhunvatukat, vadelmat, karpalot
Luumut ja kuivatut luumut
Appelsiinit ja mandariinit
Oliivit
Retiisit
Tomaatit
Sikuri
Aprikoosit
Mustaherukat
Chilipaprikat

Paljon salisylaatteja sisältävät yrtit ja mausteet ovat curry, cayennepippuri, paprika, timjami, kurkuma, inkivääri, lakritsi ja minttu.


Myöskin ihmetyttää että jos sattuisi olemaan veritulpan riski, niin ihanko totta että joku kasvi voi sen aiheuttaa?

K-vitamiinipitoiset ruoat stimuloivat hyytymien muodostumista. Veritulpille alttiiden ihmisten tulisi siis välttää tällaisia ruokia. Paljon K-vitamiinia sisältäviä ruokia ovat vihreät lehtivihannekset kuten lehtikaali ja pinaatti, parsakaali ja parsa, sekä jotkut hedelmät, esimerkiksi persikat ja banaanit.

https://askelterveyteen.com/ruokia-jotka-ehkaisevat-veren-hyytymista/amp/?amp_js_v=a2&amp_gsa=1&usqp=mq331AQFKAGwASA%3D&fbclid=IwAR1p772RgW7TWX-2jMZD3CuJZj61H6Oj1682-5nghHwXJ8wvMhlXmD20V_Y#aoh=15884908815162&referrer=https%3A%2F%2Fwww.google.com&amp_tf=Julkaisija%3A%20%251%24s&ampshare=https%3A%2F%2Faskelterveyteen.com%2Fruokia-jotka-ehkaisevat-veren-hyytymista%2F

Pitääkö sitten hankkia joku suoliston syöpä kun yrittää vältellä veritulppaa?

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 03, 2020, 12:56:22
^ Kuinkahan luotettava tuo sivusto on? Mistä tietää, onko korkea veritulpan riski?

K-vitamiini on tärkeä mm. luuston kannalta, sillä ilman sitä kalsiumia liukenee luustosta, tulee osteoporoosi. Tämä liuennut kalsium sitten voi kertyä esimerkiksi verisuonten seinämiin, sepelvaltimoihin, aivoihin ja muihin pehmytkudoksiin. K-vitamiinin välttely voi siis johtaa  mm. osteoporoosiin, aivohalvaukseen tai sydäninfarktiin.

Marevan-lääkettä (eräänlainen rotanmyrkky, aiheuttaa liian suurina annoksina verenvuotoa) annetaan verihyytymien estoon (vain lääkärin määräyksestä). Aiemmin potilaita kehoitettiin välttämään tummanvihreitä kasviksia kokonaan niiden sisältämän runsaan K-vitamiinin takia. Vieläkin tätä virheellistä neuvoa näkee. Nykytietämyksen mukaan käsittääkseni pitäisi näitä terveellisiä tummanvihreitä kuitenkin syödä jonkin verran, ja säätää Marevan ruokavalion mukaiseksi.

Saako Marevan-potilas syödä vihreitä kasviksia? (http://xn--saako%20marevan-potilas%20syd%20vihreit%20kasviksia-ojek37g?)

Arviolta 200 000 suomalaista käyttää verenohennuslääkkeitä, joista tunnetuin on Marevan-kauppanimellä myytävä varfariini.

Pitääkö paikkansa, että vihreät kasvikset ovat Marevanin käyttäjiltä kielletty, Sydänliiton ravitsemusasiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti Tuija Pusa?

– Ei. Toisin kuin usein luullaan, varfariinia käyttävän kannattaa syödä vihreitä kasviksia säännöllisesti ja kohtuullisen runsaasti.

– Mitkään vihreät kasvikset eivät ole kokonaan kiellettyjä. Turvallisia ovat muun muassa kiivi, kurkku tai salaatit.

– Sen sijaan esimerkiksi ruusukaali, lehtikaali, pinaatti, nokkonen ja tummanvihreät yrtit sisältävät runsaasti k-vitamiinia, joten niitä kannattaa syödä kohtuullisina annoksina.

Mistä väärä käsitys johtuu?

– Vihreissä vihanneksissa on runsaasti k-vitamiinia, jolla on tärkeä rooli veren hyytymissysteemissä ja joka on varfariinin vaikutuskohde. Poikkeavan suuret tai pienet määrät k-vitamiinia sekoittavat lääkehoidon tasapainoa.

– Nykyään tiedetään, että veren hyytymistasapaino heittelee paljon helpommin silloin, kun k-vitamiinia vältetään kokonaan kuin silloin, jos k-vitamiinin saanti on säännöllistä ja runsasta.

– K-vitamiinia ei kannata vältellä, koska se on tärkeää luuston terveydelle. Lisäksi kasviksissa on runsaasti terveyttä edistäviä yhdisteitä.

Mikä on sopiva määrä?

– Se on aina tapauskohtaista. Jos vihreitä kasviksia on vältellyt ja hyytymisarvo on tasapainossa, niitä lisätään vähitellen hyytymistasapainoa seuraten. Marevan-lääkitys sovitetaan aina ruokavalioon.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - toukokuu 03, 2020, 14:40:45
Olisi hyvä kun olisi joku taho joka vaikkapa pisteyttää eri sivustoja niiden luotettavuuden suhteen. Eihän edes paperilehtiin voi luottaa. Lueskelen Valittuja Paloja aina kun lehtiä löytyy kierrätyksestä. Yleensä ovat jo useamman vuoden vanhoja. Yhdessä VP:ssa sanottiin ettei hedelmiä saa syödä paljoa koska niissä on sokeria. Jäi mielikuva että korkeintaan yhden hedelmän per päivä. Täysin naurettavaa. Ihmiset ahtavat kaikenlaista sokerimoskaa, ja sitten varoisivat syömästä "liikaa" hedelmiä...?

En tiedä onko itselläni veritulppariski. Äidilläni oli sepelvaltimotauti. Isäni verisuonet havaittiin obduktiossa rasvoittuneiksi, mutta kai nyt sekin vaikuttaa että ihminen on deeku joka juo mitä tahansa myrkkyä. Itse syön kohtalaisen paljon kalaa koska pidän kalasta, joten eiköhän se rehut kompensoi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - toukokuu 05, 2020, 22:18:55
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 03, 2020, 14:40:45
Olisi hyvä kun olisi joku taho joka vaikkapa pisteyttää eri sivustoja niiden luotettavuuden suhteen. Eihän edes paperilehtiin voi luottaa. Lueskelen Valittuja Paloja aina kun lehtiä löytyy kierrätyksestä. Yleensä ovat jo useamman vuoden vanhoja. Yhdessä VP:ssa sanottiin ettei hedelmiä saa syödä paljoa koska niissä on sokeria. Jäi mielikuva että korkeintaan yhden hedelmän per päivä. Täysin naurettavaa. Ihmiset ahtavat kaikenlaista sokerimoskaa, ja sitten varoisivat syömästä "liikaa" hedelmiä...?

En tiedä onko itselläni veritulppariski. Äidilläni oli sepelvaltimotauti. Isäni verisuonet havaittiin obduktiossa rasvoittuneiksi, mutta kai nyt sekin vaikuttaa että ihminen on deeku joka juo mitä tahansa myrkkyä. Itse syön kohtalaisen paljon kalaa koska pidän kalasta, joten eiköhän se rehut kompensoi.
Mitä nykyihmiset ovat syöneet, kun elinikä on noussut 80-vuoteen?
Otetaan mallia tuosta... Japanilaisten naisten elinikä lähenee kai 90-vuotta, otetaan siis siitä mallia.
Meillä on esimerkkejä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - toukokuu 07, 2020, 11:03:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 05, 2020, 22:18:55
Mitä nykyihmiset ovat syöneet, kun elinikä on noussut 80-vuoteen?
Otetaan mallia tuosta... Japanilaisten naisten elinikä lähenee kai 90-vuotta, otetaan siis siitä mallia.
Meillä on esimerkkejä.

Ravinto tuskin on kaikkivoipa elinikää nostava tekijä yksinään. Terveydenhuolto rokotteineen sun muineen on oleellisen tärkeä. Mutta tietty mitä tulee ravintoon, niin nirrinsä voi lähdettää niin liian vähän kuin liikaa syömällä, ja väärillä valinnoilla (tässä tulee mieleen myös puutokset kun syödään yksipuolisesti).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 07, 2020, 15:50:28
Japanissa ja varsinkin Okinawalla maailmanennätyksellisen korkea elinikä alkoi laskea heidän siirryttyään yhä enemmän kohti länsimaista ruokavaliota, Mäkkäreineen kaikkineen.  Aiemmin Okinawalla syötiin violettia bataattia hiilarina, sitten siirryttiin riisiin muun Japanin tapaan, ja sitten varsinkin nuoret siirtyivät mäkkäriroskaruokaan (paljon sokeria, valkoista vehnäjauhoa, paljon rasvaa ja varsinkin tyydyttynyttä rasvaa, paljon punaista lihaa vain vähän kasviksia ja hedelmiä tai kasviproteiinia kuten tofua jne.). Okinawalla on edelleenkin paljon yli 100-vuotiaita, mutta tilanne tulee muuttumaan lähivuosikymmeninä, ja onkin jo hieman muuttunut huonompaan suuntaan.

Samaten Intiassa perinteinen ruokavalio ilmeisesti oli terveellisempi, ja siirryttäessä länsimaisempaan suuntaan esimerkiksi lihavuus ja diabetes räjähti siellä käsiin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Okinawa_diet
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - toukokuu 09, 2020, 23:35:30
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 09, 2020, 23:30:54
Poikkeuksena on D-vitamiini siinä mielessä, että näillä leveysasteilla sitä kannattaa syödä ainakin talvikaudella, ja ympäri vuoden, jos on yli 60-vuotias, ylipainoinen, raskaanaoleva, tai tummaihoinen. Suositusten mukaan, eli ei kannata yliannnostella. Liian vähän JA liian paljon D-vitamiinia molemmat heikentävät vastustuskykyä.  D-vitamiinia kannattaa annostella ielellään siten, että verikokein on titrattu annoskoko sellaiseksi, että se takaa immuunipuolustuksen kannalta optimaalisen pitoisuuden (joka on paljon korkeampi kuin viitearvon alaraja). (Muistaakseni optimaalinen taso on noin 80-100 nmol/l.)
Hienoa, että "EI-Lääkärinä/asiantuntijana" neuvot ihmisiä vitamiinituotteissa! Mihinkähän saakka "pätevyytesi" yltää?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 10, 2020, 11:57:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 09, 2020, 23:35:30
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 09, 2020, 23:30:54
Poikkeuksena on D-vitamiini siinä mielessä, että näillä leveysasteilla sitä kannattaa syödä ainakin talvikaudella, ja ympäri vuoden, jos on yli 60-vuotias, ylipainoinen, raskaanaoleva, tai tummaihoinen. Suositusten mukaan, eli ei kannata yliannnostella. Liian vähän JA liian paljon D-vitamiinia molemmat heikentävät vastustuskykyä.  D-vitamiinia kannattaa annostella ielellään siten, että verikokein on titrattu annoskoko sellaiseksi, että se takaa immuunipuolustuksen kannalta optimaalisen pitoisuuden (joka on paljon korkeampi kuin viitearvon alaraja). (Muistaakseni optimaalinen taso on noin 80-100 nmol/l.)
Hienoa, että "EI-Lääkärinä/asiantuntijana" neuvot ihmisiä vitamiinituotteissa! Mihinkähän saakka "pätevyytesi" yltää?

D-vitamiiniahan on koko väestölle suositeltu talviaikaan näillä meidän Suomen leveysasteilla, jossa ei auringosta saa tarpeeksi, muistaakseni syyskuusta huhtikuulle. Vanhusten iho ei syntetisoi riittävästi D-vitamiinia kesälläkään, siksi heille suositellaan ympärivuotista D-vitamiinia purkista. Iso ruumiin paino merkitsee yleensä suurempaa tarvetta (lihavat, raskaana olevat). Tummaihoisilla iho ei täällä Pohjolassa kalpeassa auringossa syntetisoi tarpeeksi D-vitamiinia, mistä syystä he ovat koronan suhteen riskiryhmässä, mikäli eivät syö pilleripurkista Deetä.

Jos olisit sisälukutaitoinen, olisit kyennyt lukemaan lainaamastasi tekstistä tuon punaisella nyt ihan sinua varten merkkaamani kohdan. Eli suosittelen virallisia suosituksia, ja labrakokeita, jos on syytä olettaa, että heikko vastustuskyky johtuu liiallisesta tai liian vähäisestä D-vitamiinitasosta kehossa. (Tosin viralliseen suositukseen on ollut useiden vuosien ajan nostopaineita, sillä se takaa käsittääkseni vain sen, että nippa nappa viitealueen alaraja ylittyy, eli ei tule osteoporoosia. En nyt muista minkä suuruinen on virallinen suositus tällä hetkellä, olisikohan se edelleenkin 10-20 mikrogrammaa tms.).

On totta, etten ole lääkäri. Olen vain kokemusasiantuntija, joka on lisäksi sattunut tutustumaan lääketieteelliseen kirjallisuuteenkin jonkin verran. Oma kokemukseni Deestä on kahtalainen:

- Ehkä parisenkymmentä vuotta sitten en syönyt pillerimuotosita D-vitamiinia. Sain D-vitamiinivajeesta jatkuvan tulehduskierteen (ja suuren väsymyksen), esim. kroonisen poskiontelotulehduksen. Tulehduskierre parani, kun aloin lääkärin määräyksestä syömään Deetä 50 mikrogrammaa/vrk. Myöhemmin verikokeen avulla todettiin pitoisuuden olevan optimialueen alarajalla, ei sisällä (optimialueen alaraja on eri asia kuin viitearvon alaraja). Ei ollut flunssan flunssaa vuosikausiin.

- kun olin kerran vahingossa ostanut 100 mikrogramman purkin 50 mikrogramman sijaan ja syönyt siitä puolet, sain jonkun influenssan tai keuhkoputkentulehduksen tapaisen ja huomasin jatkuvien muiden tulehduskierteiden (iho, ikenet jne.) yhteyden Deehen, siis D-viitamiinin yliannostukseen. Labrakokein pyynnöstäni mitattiin (tuo oli yhteensä 3. tai 4. kerta) pitoisuus verestäni, jonka perusteella annosta pudotettiin noin 75%, ja kaikki infektiot ja tulehdukset hävisivät. Olettaisin, että pitoisuuteni on nyt optimialueella.

Nämä ovat yksilöllisiä asioita, kuinka paljon kukin tarvitsee (myös kussakin elämäntilanteessa). Ilman labrakokeita on annostelu sokkona ampumista. Pääsääntöisesti lähes kaikissa näkemissäni virallisissa suosituksissa mainitaan, että 50 mikrogrammaa ei ole syytä ylittää. 
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 10, 2020, 17:41:20
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 10, 2020, 11:57:37
D-vitamiiniahan on koko väestölle suositeltu talviaikaan näillä meidän Suomen leveysasteilla, jossa ei auringosta saa tarpeeksi, muistaakseni syyskuusta huhtikuulle.
Sinä suositat. Hyvää tarkoittaen kuten muutkin saarnaajat.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset/) yli 75-vuotiaille D-vitamiinilisää valmisteesta 20 µg/vrk ympäri vuoden, kuitenkin  10 µg/vrk  riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa. Muille aikuisille suositetaan 10 µg/vrk kokonaissaantia eli 10 µg/vrk D-vitamiinilisää tarvittaessa. Turvallisesti voi D-vitamiinin kokonaissaannin nostaa korkeintaan 100 mikrogrammaan päivässä.

Viileän asiallisesti D-vitamiinista on Duodecimin Terveyskirjastossa (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044). Suomessa lisätään D3-vitamiinia nestemäisiin maitovalmisteisiin 100 ml:aa kohden 1–2 mikrog ja levitettäviin ravintorasvoihin 100 g:aa kohden 20 mikrog. Ruuan vitaminoinnista huolimatta D-vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan, jos ravinto ei koostu vähintään puolesta litrasta vitaminoitua maitoa päivittäin, vitaminoiduista rasvalevitteistä ja kalasta ainakin kahdesti viikossa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Aave - toukokuu 11, 2020, 11:55:29
Tieteellinen konsensus vaikuttaisi olevan, että kesäsäät eivät virusta pysäytä. Eri lämpötilojen ja ilmankosteuden vaikutuksista on jo useita, osin keskenään ristiriitaisia tuloksia, mutta yleisellä tasolla mitään torppausefektiä ei odoteta (Kuten kävi Espanjantaudin ensiaallossa).

D-vitamiinista pitänee vielä mainita, että pari päivää sitten julkaistun, edelleen vertaisarvioimattoman tutkimuksen mukaan D-vitamiinin puutoksella osoitettiin kausaatiota, ei vain korrelaatiota. Kun silmäilin tutkimuksen läpi, niin sen heikkona kohtana on ollut käyttää vahvistettuja tartuntatapauksia. Testaamisen laajuus ja tulosten täysi paikkansapitävyys ovat vaihtelevia tekijöitä. Yhtä kaikki:

Evidence Supports a Causal Model for Vitamin D in COVID-19 Outcomes (https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.05.01.20087965v1) (medrxriv.org).

Näitä vertaisarvioimattomia linkatessa on ambivalentti fiilis; yhtäältä tietoa kaipaa nopeasti, mutta suosittelen muillekin pitämään mielessä, että vertaisarvioimattomiin tutkimuksiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Voisi oikeastaan sopia, että Tiede-ketjun puolelle ei mitään sellaisia tutkimuksia, joita ei ole myös vertaisarvioitu.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 11, 2020, 12:45:48
välil
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 10, 2020, 17:41:20
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 10, 2020, 11:57:37
D-vitamiiniahan on koko väestölle suositeltu talviaikaan näillä meidän Suomen leveysasteilla, jossa ei auringosta saa tarpeeksi, muistaakseni syyskuusta huhtikuulle.
Sinä suositat. Hyvää tarkoittaen kuten muutkin saarnaajat.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset/) yli 75-vuotiaille D-vitamiinilisää valmisteesta 20 µg/vrk ympäri vuoden, kuitenkin  10 µg/vrk  riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa. Muille aikuisille suositetaan 10 µg/vrk kokonaissaantia eli 10 µg/vrk D-vitamiinilisää tarvittaessa. Turvallisesti voi D-vitamiinin kokonaissaannin nostaa korkeintaan 100 mikrogrammaan päivässä.

Viileän asiallisesti D-vitamiinista on Duodecimin Terveyskirjastossa (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044). Suomessa lisätään D3-vitamiinia nestemäisiin maitovalmisteisiin 100 ml:aa kohden 1–2 mikrog ja levitettäviin ravintorasvoihin 100 g:aa kohden 20 mikrog. Ruuan vitaminoinnista huolimatta D-vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan, jos ravinto ei koostu vähintään puolesta litrasta vitaminoitua maitoa päivittäin, vitaminoiduista rasvalevitteistä ja kalasta ainakin kahdesti viikossa.

Muistin siis väärin, tai olen lukenut jostain aivan toisesta lähteestä ne suositukset. Siitä huolimatta on tympeää tuo epäasiallinen päänaukomisesti, saarnaajaksi haukkuminen.

Suomessa on paljon porukkaa, jotka eivät juo maitoa (joka ei ole luomumaitoa tai ylipäätänsä maitoa) puolta litraa päivässä tai syö (rasvaista) kalaa kaksi kertaa viikossa tai edes käytä vitaminoituja rasvalevitteitä.

Suomessa on myös paljon porukkaa, joiden veriarvot eivät yllä edes viiterajan yli, saatikka optimitasolle D-vitamiinin saannissaan. *)

THL ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta (ensimmäinen linkkisi) suosittaa muille kuin vanhuksille niinkin pientä kuin 10 mikrog/vrk annostusta, mutta jälkimmäinen Duodecim-linkkisi mukaan se on liian vähän, sillä tuossa Duodecim-linkissä suositellaan veren D-vitamiinipitoisuudeksi vähintään 75 nmol/l, mikä lienee mahdoton saavuttaa 10 mikrogramman päiväannoksella (yli 75 nmol/l tason saavuttaminen vaatisi talviaikana päiväannosta välillä 25–100 mikrog/vrk **) . On hyvin yksilöllistä, kuinka paljon kukin tarvitsee, siksi Duodecim suosittelee mittauksia.

Eli ovat ristiriitaisia keskenään nuo linkit.

Itse luottaisin enemmän tuohon Duodecimin linkkiin. THL laahaa vähän perässä, ja ravitsemussuosituksiin muutokset tulevat viiveellä.

Diabeetikot muuten muistaakseni tarvitsevat enemmän D-vitamiinia kuin ei-diabeetikot, luin jostain eilen, mutten muista mistä.

LainaaTerveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee.

D-vitamiinin talvikauden korvausannoksesta ei ole yksimielisyyttä. Päivittäinen 10 mikrog ei riitä vähentämään ikääntyneiden osteoporoosin (luukatoon) liittyvien murtumien vaaraa. Tutkimuksissa osteoporoosin vaara väheni, kun D-vitamiinin päiväannos oli noin 20–25 mikrog/vrk ja seerumin kalsidiolin pitoisuus noin 75 nmo/l. Osa luunmurtumien estovaikutuksesta saattaa liittyä D-vitamiinin lihasvoimaa lisäävästä vaikutuksesta.
...
Veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuuksia tulisi mitata enemmän ja suomalaisten viitearvojen (40–80 nmol/l) sijaan tulisi korostaa tavoitearvoa ainakin yli 75 nmol/l perustuen luonnollisessa auringonvalossa oleskelevien tasoon (100–200 nmol/l).

*)
Keskimäärin suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia ravinnosta (ruoasta ja pillereistä), eikä heidän veren D-vitamiinitasonsa suinkaan ole Duodecimin suosittelema vähintään 75 nmol/l, eikä noin viidennes pääse edes yli puuterajan:

LainaaAikuisten suomalaisten D-vitamiinin saantia on viimeksi kartoitettu lokakuussa 2016 julkaistussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa, jonka mukaan keskimääräiset kalsidiolin veripitoisuudet olivat miehillä 63 ja naisilla 67 nmol/l 1. Vaikka keskimääräiset pitoisuudet ylittivät D-vitamiinin puuterajan (50 nmol/l), kävi ilmi, että noin viidenneksellä tutkituista eli 26 %:lla miehistä ja 21 %:lla naisista kalsidiolin veripitoisuus alitti puuterajan. Tulos on yhtenevä aikaisemman vuonna 2013 julkaistun suomalaistutkimuksen kanssa, missä kolmanneksella tutkituista kalsidiolin veripitoisuus alitti puuterajan.

**)
LainaaLääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -työryhmän mukaan osteoporoosia sairastavien veren D-vitamiinitason (kalsidiolin) tulisi olla välillä 75–120 nmol/l (ks. «Osteoporoosi altistaa luun murtumille»2). Tämän pitoisuuden saavuttamiseen tarvittava annos vaihtelee talviaikana välillä 25–100 mikrog/vrk. D-vitamiinihoidon aloittamista tulisi edeltää veren kalsidiolin mittaus, jonka pohjalta sopiva annos määritetään ottaen huomioon yksilölliset tekijät, kuten D-vitamiinin saanti ravinnosta, painoindeksi, ihonväri ja auringonsaanti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 11, 2020, 13:38:38
^Syökää särkeä, se kasvattaa järkeä! Ja suojaa pöpöiltä, koska siitä saa D-vitamiinia. Vielä enemmän saa lillin kuhasta.  ;)
https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/kalojen-d-vitamiinipitoisuuksissa-isot-erot-vertaa/5269764
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 11, 2020, 13:44:25
D-vitamiinin lisäämissuositus (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset/vrn_tiedote_elintarvikkeiden-taydentaminen-d_vitamiinilla.pdf) (.pdf) koskee myös luomumaitoa.

Sitäkin halusin linkeilläni sanoa, ettei D-vitamiinin lisätarpeesta ole asiantuntijoilla yhtenäistä kantaa. Tässä olen itse käsityksessä, että D-vitamiinin puutos (luokkaa neljäsosalla suomalaisista) on koronavirustartunnan saadessa haitallinen lisäten covid-19-taudin potemista vaikeana. Itsekin popsin nyt D-vitamiinia yli 20 µg/vrk purkista. Mainostetaan, että neljä lasillista D-vitaminoitua maitoa päivässä riittää yksinäänkin D-titamiinin tarpeeseen, rasvaisuudesta riippumatta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 11, 2020, 13:58:37
Tuo on uutta tietoa minulle, että luomumaitoonkin suositellaan nyt D-vitmiinin lisäystä, tai että siihen saa ylipäätänsä lisätä mitään, edes D-vitamiinia. Yritin etsiä tietoa siitä, kuinka hyvin tätä suositusta sitten noudatetaan, mutten löytänyt.

Jääkaapissani tällä hetkellä olevat luomumaidot eivät sisällysluettelon mukaan sisällä D-vitamiinia:
- Valio luomu kevytmaito (sisältää kyllä (lisättyä?) B12-vitamiinia, joten luulisi, että Deekin olisi mainittu
- Pirkka luomu rasvaton maito
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 11, 2020, 14:11:06
Valion mukaan (https://www.valio.fi/hyvinvointi/elintarvikkeiden-d-vitaminointi-turvaa-saantia/) "Kaikki Valion maidot, maitojuomat ja piimät sekä lähes kaikki jogurtit D-vitaminoidaan (1 µg / 100 g) lukuun ottamatta suurinta osaa luomutuotteita." Täydentämisestä ilmoitetaan pakkausmerkinnöissä.

Kaikissa Arlan maidoissa ja piimissä on lisättyä D-vitamiinia 1 µg / 100 ml. Luomumaitoa ei D-vitaminoida. Lisäksi tietyissä Arlan jogurteissa on lisättyä D-vitamiinia 0,5 - 1 µg / 100 g. Arla Ingmariini levitteissä D-vitamiinia on 10 µg / 100 g.

KTM:n asetuksen (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020917) mukaan lisäämisestä mainitaan pakkauksessa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 11, 2020, 14:43:08
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 11, 2020, 13:38:38
^Syökää särkeä, se kasvattaa järkeä! Ja suojaa pöpöiltä, koska siitä saa D-vitamiinia. Vielä enemmän saa lillin kuhasta.  ;)
https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/kalojen-d-vitamiinipitoisuuksissa-isot-erot-vertaa/5269764
Kotimaisia silakoita kotimaisen porkkanan (raasteen) kera lähes päivittäin niin saa koronatorjunta-vitamiineja (D ja A).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 11, 2020, 15:40:33
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 11, 2020, 14:43:08
Kotimaisia silakoita kotimaisen porkkanan (raasteen) kera lähes päivittäin niin saa koronatorjunta-vitamiineja (D ja A).

Ilmeisesti et kuulu mihinkään sellaiseen riskiryhmään, joka kestää runsaasta silakansyönnistä elimistöön kertyvää dioksiinia?

Silakan syöntiä pitää rajoittaa reippaasti sanovat ruotsalaiset! Ei tarvitse, sanovat suomalaiset! Kummat ovat oikeassa? (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/10/silakan-syontia-pitaa-rajoittaa-reippaasti-sanovat-ruotsalaiset-ei-tarvitse)

Suomalaiset asiantuntijat pitävät terveyshyötyjä suurempina kuin myrkyistä kertyvää haittaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 11, 2020, 16:09:30
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 11, 2020, 13:38:38
^Syökää särkeä, se kasvattaa järkeä! Ja suojaa pöpöiltä, koska siitä saa D-vitamiinia. Vielä enemmän saa lillin kuhasta.  ;)
https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/kalojen-d-vitamiinipitoisuuksissa-isot-erot-vertaa/5269764

Varmaan pelkkiä juoruja, joita kertoo kutova elli.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 11, 2020, 16:20:55
^^No tietysti niitä kaloja oikeesti kannattaa vaihdella, loheen ym. Ja sitäpaitsi aina ei edes ole silakoita saatavilla, vain toisinaan täälläpäin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Saares - toukokuu 11, 2020, 16:47:42
Ärsytti ja vihastutti vakiovastaus asiantuntijoilta kysyttäessä lisäravinteiden saantia tai puutetta: "syömällä monipuolista ravintoa saa kaikki tarpeelliset ravinteet". Silloin oli kyse mm. seleenin tarpeellisuudesta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 11, 2020, 17:07:39
Seleeni on aika myrkyllinen aine, niin kuin on esim. sinkkikin. Seleeniä tarvitsee aivan vähän. Yhdestä parapähkinästä päivässä muistaakseni saa jo riittävästi seleeniä. Ja useampaa kuin 1-2 parapähkinää päivässä ei kannata syödä, juurikin seleenin myrkyllisyyden takia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Saares - toukokuu 11, 2020, 17:55:21
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 11, 2020, 17:07:39
Seleeni on aika myrkyllinen aine, niin kuin on esim. sinkkikin. Seleeniä tarvitsee aivan vähän. Yhdestä parapähkinästä päivässä muistaakseni saa jo riittävästi seleeniä. Ja enempää 1-2 parapähkinää päivässä ei kannata syödä, juurikin seleenin myrkyllisyyden takia.
Täytyykin mennä lähikauppaan ja pyytää kilo parapähkinöitä. Tätä juuri tarkoitin. Monipuolisen ravinnon määritelmä sisältää niin paljon erilaisia ainesosia ettei niitä normaalista suurkaupungin ulkopuolisesta kaupasta löydy.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 11, 2020, 18:35:36
^ ainakin Lidlissä on parapähkinöitä, ja monissa K-supermarketeissakin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 12, 2020, 12:31:20
Tuo MrKAT:n silakan ohella mainittu porkkanaraaste jäi vaivaamaan mieltäni. Toden totta, se on yksi niistä rehuista, joita suositellaan käytettävän kypsennettynä.

Pitääkö kasvikset syödä raakana? Ravitsemusterapeutin vastaus voi yllättää (https://www.is.fi/terveys/art-2000006019445.html)
...
Porkkana ja tomaatti kannattaa kypsentää
Joidenkin vitamiinien ja hivenaineiden imeytyminen myös paranee kypsennettäessä.

Ravitsemussuositukset neuvovatkin käyttämään osan kasvikunnan tuotteista kypsentämättöminä ja osan ruokien raaka-aineina.

Esimerkiksi porkkanaa ja tomaatteja kannattaa käyttää myös kypsennettyinä, sillä se parantaa lykopeenin ja beetakaroteenin sekä joidenkin muiden ravintoaineiden imeytymisen noin 2–6-kertaiseksi.

...

En nyt tähän hätään mitään vakuuttavampaa sivustoa löytänyt, mutta varmaan löytyy. Tuo ei ole mikään uusi tieto ja sen vuoksi onkin aina ärsyttänyt suunnattomasti, kun terveynatsit lyövät porkkanalla päähän aina, kun jollain on hiukankaan epätervellisempää välipalla. "Korvaa pulla porkkanalla!".
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 12, 2020, 12:38:30
^ Ehdotus savukkeen korvaamisesta porkkatikuilla/-tangoilla on astetta vielä ärsyttävämpi omasta mielestäni.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - toukokuu 12, 2020, 17:48:02
Lainaus käyttäjältä: Saares - toukokuu 11, 2020, 16:47:42
Ärsytti ja vihastutti vakiovastaus asiantuntijoilta kysyttäessä lisäravinteiden saantia tai puutetta: "syömällä monipuolista ravintoa saa kaikki tarpeelliset ravinteet".

En minä ainakaan jaksa kuluttaa elämääni tutkimalla onko ruokani riittävän monipuolinen, joten syön multivitamiinipillerin joka aamu.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 12, 2020, 18:35:27
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 12, 2020, 12:31:20
En nyt tähän hätään mitään vakuuttavampaa sivustoa löytänyt, mutta varmaan löytyy. Tuo ei ole mikään uusi tieto ja sen vuoksi onkin aina ärsyttänyt suunnattomasti, kun terveynatsit lyövät porkkanalla päähän aina, kun jollain on hiukankaan epätervellisempää välipalla. "Korvaa pulla porkkanalla!".

No...mutta...ei kai se, että porkkanaa kannattaa terveysvaikutuksien vuoksi käyttää mieluummin kypsennettyä, mitenkään poista sitä, että raakanakin se on terveellisempää kuin pulla, tupakasta puhumattakaan :)?

Se on sitten toinen asia, minkä verran kenenkään välipaloihin kannattaa puuttua, terveellisiin tai epäterveellisiin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 12, 2020, 18:47:00
^Eihän Hippi tuollaista kirjoittanut - mutta Xantippa nyt on tunnetusti tuollainen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 12, 2020, 18:56:01
Lainaus käyttäjältä: Sepe - toukokuu 12, 2020, 18:47:00
^Eihän Hippi tuollaista kirjoittanut - mutta Xantippa nyt on tunnetusti tuollainen.

Kun tunnetusti on, teet ihan turhaa työtä rimpattaessasi hänen perässään sitä kertomassa. Vaikutat jopa vähän höppänältä moista häärätessäsi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 12, 2020, 19:26:41
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - toukokuu 12, 2020, 18:56:01
Lainaus käyttäjältä: Sepe - toukokuu 12, 2020, 18:47:00
^Eihän Hippi tuollaista kirjoittanut - mutta Xantippa nyt on tunnetusti tuollainen.

Kun tunnetusti on, teet ihan turhaa työtä rimpattaessasi hänen perässään sitä kertomassa. Vaikutat jopa vähän höppänältä moista häärätessäsi.

T: Xante

Minä kiinnitin huomiota siihen,että Hippi kertoi mikä häntä on aina ärsyttänyt suunnattomasti ja Xantipppa halusi kertoa että porkkana on terveellisempi kuin pulla.
Höppänä mikä höppänä. Kulkee perässäni ritisemässä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 20, 2020, 21:27:35
Ravintotieteilijät ovat sittenkin olleet oikeassa puffatessaan milloin minkäkinlaista ruokavaliota. Eivät vain ole myöntäneet, että joillekin se heidän lautasmallinsa onkin huono.
Tutkimus: Ei ole olemassa kaikille ihmisille täydellistä ruokavaliota – Yksilöllinen aineenvaihdunta vaikuttaa suuresti siihen, mikä on kenellekin terveellisin kokonaisuus (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/2b35199a-526e-4acc-ab32-848d209c6a88)
Lainaa
"Jokainen reagoi yksilöllisellä tavalla samaan ruokaan", tutkimusta johtanut professori Tim Spector Lontoon King's Collegesta kiteyttää tutkimustulokset.

Tämä merkitsee sitä, että jollekulle hyvin terveellinen ruokavalio voi olla toiselle epäterveellinen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 20, 2020, 22:34:09
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - kesäkuu 20, 2020, 21:27:35
Ravintotieteilijät ovat sittenkin olleet oikeassa puffatessaan milloin minkäkinlaista ruokavaliota. Eivät vain ole myöntäneet, että joillekin se heidän lautasmallinsa onkin huono.
Tutkimus: Ei ole olemassa kaikille ihmisille täydellistä ruokavaliota – Yksilöllinen aineenvaihdunta vaikuttaa suuresti siihen, mikä on kenellekin terveellisin kokonaisuus (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/2b35199a-526e-4acc-ab32-848d209c6a88)
Lainaa
"Jokainen reagoi yksilöllisellä tavalla samaan ruokaan", tutkimusta johtanut professori Tim Spector Lontoon King's Collegesta kiteyttää tutkimustulokset.

Tämä merkitsee sitä, että jollekulle hyvin terveellinen ruokavalio voi olla toiselle epäterveellinen.
Aivan. Mieti itse mitä syöt. Tee päätöksesi vatsasi ja kakkasi perusteella. Toisille hyvä ruokavalio ei sitä välttämättä ole sinulle.
Ruoan suhteen aina pitää toki muistaa sekin, ettei se ole vain terveysasia, vaan myös nautintoa. Joskus pitää mässäillä ja syödä mitä haluaa, elostella jopa!
Kunhan yleissääntönä tajuaa sen, että on olemassa tietynlainen hyvä ruokavalio.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 29, 2020, 09:15:11
Tänään on Hesarissa ihan hyvä kirjoitus marjoista. Harmi, että se on kokonaan luettavissa vain tilaajille.

Supermarjan maineessa oleva mustikka voi olla monelle pettymys – asiantuntija kertoo, mitä marjojen terveellisyydestä on syytä tietää (https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006553931.html?utm_campaign=hs_tf&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=86baef974468bc9b21fcd9d52e94f663)
MANSIKKAA, mustikkaa, vadelmaa vai sittenkin mustaherukkaa tai lakkaa? Kesä on monen marjan sesonkiaikaa, joten niiden lisääminen ruokavalioon on juuri nyt helppoa.

Itä-Suomen yliopiston elintarvikkeet ja terveys -tutkimusalueen professorin Marjukka Kolehmaisen mukaan Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna runsaasti erilaisia marjoja.

"Voisimme syödä niitä paljon enemmän", Kolehmainen sanoo.

Syy on yksinkertainen. Marjat ovat paitsi herkullisia myös monella tavalla terveellisiä. Ne sisältävät monipuolisen cocktailin terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita. Marjoista saa muun muassa kuitua, C- ja E-vitamiinia, B-vitamiineihin kuuluvaa folaattia ja monia kivennäisaineita.
......



Aiheeseen perehtyneelle tuossa ei varmaan ole kuin vanhan kertausta, mutta artikkelissa hyvin tuotiin esiin se, että mikään marja yksinään ei ole kaikessa ylitse muiden. Mustikka ei ole esimerkiksi C-vitamiinin lähteenä kovinkaan kummoinen verrattuna tyrnin ja mustaherukan ja tyrnin siemenöljyn on havaittu laskevan veren haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta.

Se, mikä tuossa minua miellytti, oli maininta lisätystä sokerista, jota ei kielletty. Vaikka marjoihin oli lisätty hiukan sokeria, marjojen nauttiminen aterialla siltikin madalsi verensokeripiikkiä. Näin ollen kannattaa sitten lisätä se sokeri, jos marjat eivät muuten maistu, kuin jättää marjat syömättä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 30, 2020, 09:34:11
Aika yllättävä tulos. Panee miettimään.

Lainaus käyttäjältä: https://www.talouselama.fi/uutiset/kun-ihminen-laihtuu-mihin-katoaa-laski-tutkijat-loysivat-vastauksen-joka-yllattaa-jopa-asiantuntijat/5c919dbd-5f7a-400a-bad1-dd9470106b1bAustralialaiset tutkijat Ruben Meerman ja Andrew Brown ovat tutkimuksessaan selvittäneet, miten rasva häviää ihmisen kehosta laihtumisen yhteydessä. Osana tutkimustaan he testasivat myös terveysalan asiantuntijoiden tietämystä aiheesta.

Paljastui, että 150:stä lääkäristä, ravitsemusterapeutista ja personal trainerista vain 3 tiesi oikean vastauksen kysymykseen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - heinäkuu 01, 2020, 10:14:30
Jäi mietityttämään kun jossain sanottiin että peruna, limsa ja punainen liha pitävät yllä matala-asteista tulehdusta. Itsehän en käytä perunaa ja limsaa kuin kerran pari kuussa hamppariaterialla, punaista lihaa syön varsin vaihtelevasti. En jokaikinen päivä, mutta kumminkin joka viikko. (Broileriahan sitä aika usein tulee syötyä, eikä se ole punaista...) Niin lähinnä minua mietityttää se että kun ilmeisesti tuo mystinen tulehdus liittyy ylipainoon, että onkohan se ihan varma että liha tulehduttaa... varsinkin jos ei ole ylipainoinen.

Tuntuu välillä että milloin mitäkin ruokatarviketta syytetään milloin mistäkin, ja aina melkein aina taustalta löytyy ylipainoinen ihminen. Sanoohan sen nyt järkikin että jos syö niin paljon että vartalon kapein kohta ei löydy vyötäröltä (vaan esim. kaulasta), niin kai sitä nyt tulee jos vaikka mitä vaivoja. Yksittäisen ruoka-aineen syyttäminen ihmetyttää. Toisaalta en ihmettele lainkaan sokerin syyttämistä, mutta eihän se mikään ruoka-aine olekaan, vaan tarpeeton ylellisyys koska keho saa (käsittääkseni) tarvitsemansa sokerin ihan normaalista ruoasta. Ei se mitään höttöherkkuja siihen tarvitse.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 01, 2020, 10:27:31
Niin. Useinhan tutkimukset tosiaankin tehdään valikoiduille potilasryhmille, tarkoituksena esim. vähentää jonkin sairauden riskitekijöitä, tai tarkoituksena on jopa tehdä interventiotutkimus, jolla pyritään parantamaan jo puhjenneita sairauksia.

Esimerkiksi seuraavassa tutkittiin potilaita, joilla on normia korkeammat sv-riskit, ja päädyttiin lopputulemaan, että välttämällä lihaa ja maitotuotteita, ja kuluttamalla paljon kalaa ja kasviksia voi pienentää sv-tautien riskiä. Verisuonten endoteelit voivat paremmin.

Tutkimus: Maitotuotteiden ja lihan karsiminen ruokavaliosta pienentää sydän- ja verisuonitautiriskiä  (https://www.terve.fi/artikkelit/80434-tutkimus-maitotuotteiden-ja-lihan-karsiminen-ruokavaliosta-pienentaa) (terve.fi)

Vaikka on niitä toisenlaisiakin tutkimuksia, esim. pitkittäistutkimuksia, joissa seurataan vuosikymmeniä ruokavaliota ja sairastuvuutta alunperin terveillä ihmisillä.

Ja toisaalta sv-tautien riskitekijöiden kehittyminen, esim. verisuonten tukkeutuminen tai mainittu hiljainen tulehdus voi alkaa jo nuorena, jos esimerkiksi ei ravinnosta saa riittävästi suoja-aineita kasviksista ja hedelmistä, ja kalasta, tai jos mättää punaista lihaa ja maitotuotteita liiaksi.



Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 01, 2020, 10:33:45
Punainen liha liitetään mm. sv-tauteihin, diabetekseen,keuhko-, munuais- ja maksasaairauksiin, ja tiettyihin syöpiin.

Jonkun amerikkalaisen syöpäjärjestön mukaan jo 300 g punaista lihaa viikossa lisää syöpäriskiä.

High red meat consumption increased the rate of dying from cancer, heart disease, respiratory disease, stroke, diabetes, infections, kidney disease and liver disease. NY Times (https://www.nytimes.com/2017/05/15/well/eat/red-meat-increases-risk-of-dying-from-8-diseases.html)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 01, 2020, 20:48:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 01, 2020, 10:33:45
Punainen liha liitetään mm. sv-tauteihin, diabetekseen,keuhko-, munuais- ja maksasaairauksiin, ja tiettyihin syöpiin.
Liitetään myös hyvään proteiininsaantiin. Siksi luolamiehet eivät olleet itusyöjiä.
Lihansyönti lienee parantanut myös aivotoimintaa, siksi apinaesi-vanhempamme tuota harjoittivat. Ituja syömällä eivät olisi kehittyneet... ???
Länsimaissa muuten syödään maitotuotteita ja eliniänodote on varsin korkea...!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 02, 2020, 02:00:55
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 01, 2020, 10:33:45
Punainen liha liitetään mm. sv-tauteihin, diabetekseen,keuhko-, munuais- ja maksasaairauksiin, ja tiettyihin syöpiin.
Äskettäin näin tiede-lehdessä että taidettiin liittää myös heikompaan kognitiiviseen toimintaan. Ei niin järki leikkaa.
Siksi punaniska-liha-persut häviää näppäryydessä yliopisto-kasvis-vihreille kuten luolamiehet hävisi syyrialaisille maanviljelijöille. ;D

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 02, 2020, 09:33:11
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 01, 2020, 20:48:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 01, 2020, 10:33:45
Punainen liha liitetään mm. sv-tauteihin, diabetekseen,keuhko-, munuais- ja maksasaairauksiin, ja tiettyihin syöpiin.
Liitetään myös hyvään proteiininsaantiin. Siksi luolamiehet eivät olleet itusyöjiä.
Lihansyönti lienee parantanut myös aivotoimintaa, siksi apinaesi-vanhempamme tuota harjoittivat. Ituja syömällä eivät olisi kehittyneet... ???
Länsimaissa muuten syödään maitotuotteita ja eliniänodote on varsin korkea...!

Luolamiesten syömän lihan määrä lienee ollut hyvin kaukana siitä lihamäärästä, jota me pistellään poskeemme. Länsimaissa syötiin maitotuotteita silloinkin, kun elinajanodote oli huomattavasti nykyistä alhaisempi. Suomessa maitokarjaa on kasvatettu ainakin jo 3000 vuotta sitten. Elinajan odote 3000 vuotta sitten ei kuitenkaan ollut ihan nykymitoissaan. Oliskohan joitakin muita tekijöitä ollut vaikuttamassa sen pitenemiseen...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - heinäkuu 02, 2020, 09:54:23
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 02, 2020, 02:00:55
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 01, 2020, 10:33:45
Punainen liha liitetään mm. sv-tauteihin, diabetekseen,keuhko-, munuais- ja maksasaairauksiin, ja tiettyihin syöpiin.
Äskettäin näin tiede-lehdessä että taidettiin liittää myös heikompaan kognitiiviseen toimintaan. Ei niin järki leikkaa.
Siksi punaniska-liha-persut häviää näppäryydessä yliopisto-kasvis-vihreille kuten luolamiehet hävisi syyrialaisille maanviljelijöille. ;D

Usein korostetaan ettei ollut olemassa mitään suomalaisia ammoisina aikoina, mutta ilmeisesti sitten oli semmoinen maa kuin "Syyria" jo luolamiesaikaan. Minun mielestäni kyllä pitäisi puhua luolanaisista, koska todennäköisimmin naiset ja lapset siellä luolassa majailivat, miehet olivat metsästämässä tuota mainittua lihaa...

Minkähän sortin näppäryydestä on kyse? Kaarnalaivojen näpertelyn näppäryydestä?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 02, 2020, 11:37:07
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 01, 2020, 10:14:30
Sanoohan sen nyt järkikin että jos syö niin paljon että vartalon kapein kohta ei löydy vyötäröltä (vaan esim. kaulasta), niin kai sitä nyt tulee jos vaikka mitä vaivoja.

Minulla on valitettavasti syntymästä asti kaula ollut kapeampi kuin vyötärö eikä mittasuhteet ole miksikään muuttuneet, vaikka olen jossain vaiheessa elämääni yrittänyt laihduttaakin. Pitäisikö olla huolissani tilanteesta?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - heinäkuu 02, 2020, 11:52:02
Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 02, 2020, 11:37:07
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 01, 2020, 10:14:30
Sanoohan sen nyt järkikin että jos syö niin paljon että vartalon kapein kohta ei löydy vyötäröltä (vaan esim. kaulasta), niin kai sitä nyt tulee jos vaikka mitä vaivoja.

Minulla on valitettavasti syntymästä asti kaula ollut kapeampi kuin vyötärö eikä mittasuhteet ole miksikään muuttuneet, vaikka olen jossain vaiheessa elämääni yrittänyt laihduttaakin. Pitäisikö olla huolissani tilanteesta?

Tarkemmin kun asiaa mietin, täytyykin jatkossa puhua vaikka torson kapeimmasta kohdasta, kun vyötäröstä on kyse.  ;D
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Brutto - heinäkuu 30, 2020, 08:39:08
Olen nyt kuukauden vältellyt punaista lihaa ja valkoista viljaa. Olen syönyt runsaasti kasvispohjaisia keittoja, rahkaa, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä. Ja lihoin kuukaudessa heti kaksi kiloa!

Ilmeisesti hedelmien ja marjojen mukana sokeria tulee nieltyä aikaisempaa enemmän. Saarioisten ruismarjapuuro mustikoiden kera on suosikkini, mutta siinäkin sokeria näyttäisi olevan 10%.

Olo on kuitenkin pirteämpi kuin aikaisemmin.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 30, 2020, 09:19:19
Onko se painon nousu ollut tasaista vai alussa ja lopussa todettu tilanne?

Kesäaikaan ainakin minulla paino heittelee jopa kolmen kilon rajoissa ihan sen mukaan, miten on tullut suolaa käytettyä ja sen mukana sitten nestettä on kertynyt enemmän. Jos seuraan painoa, niin se vaatii päivittäisen seurannan, jotta on tuntuma noista äkkimuutokista. Kahden perättäisen päivän punnitus voi helopsti tuottaa "paino pysynyt samana", "olen laihtunut puolitoista kiloa" tai "olen lihonut melkein kaksi kiloa". Vain kahdella punnituksella, olipa ne perättäiset päivät tai kuukauden ensimmäinen ja viimeinen päivä, en saa luotettavaa kuvaa painoni kehityksestä.

Listassa kiinnitti tuo rahka huomiota. Onhan se ollut sitä rahkaa, johon olet itse lisännyt mahdolliset makuaineet (marjoja, hedelmää yms.) eikä niitä kaupan valmiiksi maustettuja, joissa on reilusti sokeria ja taitaa olla rasvaakin lisättynä. Ne ovat melkoisia turhan energian yllätyksiä :)

Myös pähkinät ovat kovin energiapitoisia ja ainakin minulla niitä tulee syötyä jopa liikaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Brutto - heinäkuu 30, 2020, 10:05:43
Paino on noussut tasaisesti. Rahka on pääsääntöisesti Lidlin tuotetta, johon ei ole lisätty sokeria:

(https://static.openfoodfacts.org/images/products/20918477/front_fr.4.400.jpg)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 30, 2020, 15:34:32
^ Pähkinöitä suositellaan (maksimissaan ja minimissään) pientä kourallista päivässä, tai sitä, mikä mahtuu kahteen kukkuraruokalusikalliseen. Idis maksimissa taitaa olla pähkinöiden rasva- ja siten energiapitoisuuden lisäksi se, että niissä voi olla homemyrkkyjä (aflatoksiinia?), joten ei niitä mitenkän runsaasti kannata nauttia.

Pähkinöissä ja pähkinöissä on muuten eroja. Esim cachew-pähkinöissä on poikkeuksellisen paljon tyydyttynyttä rasvaa, joten ainakaan niitä ei kannata huitaista kilokaupalla. Pähkinöissä on kussakin lajissa vähän eri vaikutukset terveyteen, esim. saksanpähkinät ovat hyväksi aivoterveydelle, ja jokin muu pähkinä esim. sydänterveydelle.

Aika erikoiselle kuulostaa, jos tuolla Bruton ruokavaliolla lihoo. Ainakin jos ei mättämällä mätä pähkinöitä, tai jos joka ruoassa ei ole sokeria tai jokaisessa kasvissopassa esim. kermaa ja juustoa. Täysjyväinen ruisleipäkin nostaa painoa ja verensokeria, jos sitä vetää isommissa määrin.

Mutta kaksi kiloa kuulostaa omaan korvaani hyvin pieneltä painonnousulta, oma painoni sahaa helposti päivittäin sen verran.

Saatkohan riittävästi proteiinia, jos proteiininsaanti on rahkan ja pähkinöiden varassa?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Brutto - heinäkuu 31, 2020, 07:54:48
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 30, 2020, 15:34:32

Mutta kaksi kiloa kuulostaa omaan korvaani hyvin pieneltä painonnousulta, oma painoni sahaa helposti päivittäin sen verran.


Mutta kun kuvittelin laihtuvani muutaman kilon muuttamalla ruokavaliotani. Ilmeisesti ahmin sitten vääränlaisia marjoja ja hedelmiä. Mansikkaa ja mustikkaa meni parhaina pävinä vähintään puoli kiloa, kumpaakin. Lisäksi pari banaania ja muutama mandariini. Eihän niillä nälkää saa lähtemään.

Syön myös hieman kalaa ja munia joten kai se proteiinin tarve maitotuotteiden lisäksi niillä täyttyy.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 31, 2020, 08:19:48
Jos nyt lihan poisjääntiä olet korvannut tosiaan "ahmimalla" marjoja ja hedelmiä pähkinöillä täydennettynä, niin ehkä olet arvioinut pois jättämäsi lihan energiamäärän? Esimerkiksi nykyiset porsaankyljykset (ja possunliha yleensäkin) ovat jokseenkin rasvattomia, joten sen energiamäärä ei ole kovinkaan suuri.

Jos punaisen lihan jättää pois, niin kannattaisi kai juuri proteiinin saannin turvaamiseksi lisätä palkokasvit ruokavalioon, niin ei sitä tipua ja kalaa tarvitse kaiken aikaa syödä. Pavut ovat mielestäni myös aika täyttäviä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 31, 2020, 10:22:02
Kasviproteiineilla tosiaankin voi korvata punaista lihaa, ja niitähän on monenlaistam mm.

pavut
herneet
linssit (loistava lisä kasvissopassa, soseuttaakin)
papuvalmisteet Härkis, nyhtökaura jne.
--
tofu  (soijatuote, vaatii hyvän reseptin)
tempeh (soijatuote)
--
sienet
quorn (sieniproteeini, pakaste, aika hyvää)
--
viljan proteiini
--
siemenet (esim. kurpitsansiemen 35%, ja hampunsiemen 33% proteiineja)


Proteiinia on hyvä saada monenlaisista lähteistä, jotta saa kaikki välttämättömät aminohapot, nimittäin histidiini, tryptofaani, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, valiini, leusiini, isoleusiini. Esimerkiksi pelkän kaurapuuron proteiineista ei saa kaikkia.

Palkokasvien proteiineista soijapapu (ja tofu, tempeh, soijajauho) ovat täydellisin kasviperäinen proteiinilähde, mutta kaikki palkokasvit tarvitsevat viljan proteiineja täydennykseksi, muuten jää (vegaani) ruokavalio ravinto-opillisesti vajaaksi.

Kasviproteiineissa on se hyvä puoli, etteivät lisää sv-tauteja, ja sekin, että jos pääosa ravinnon proteiineista on kasviproteiineja, ehkäisee se osteoporoosia tehokkaasti.

Pari rkl siemeniä olisi hyvä lisä ruokavalioon lähestulkoon kenelle tahansa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - heinäkuu 31, 2020, 11:22:35
Subjektiivinen näkökulma.

Aika vaikeaa elää terveellisesti jos ei ole suurituloinen ja on allergioita ja IBS.  ::) Aina kun vilkaisen pähkinäpussien hintoja, niin mielestäni ne ovat huimat. Lisäksi olen allerginen joillekin pähkinöille, enkä aina pysy kärryillä että mille. Hasselpähkinä ja maapähkinä (joka jälkimmäinen ei kai edes ole pähkinä tieteellisessä mielessä) ne taisivat olla. Jos maapähkinä oli hernekasvi, niin ei kai ihme että herneillekin olen allerginen. En onneksi millekään noista vakavasti, mutta ei se ärsyttävä tunne suussa mikään kiva ole.

Taisi olla quorn mistä minulla meni vatsa kipeäksi ja sekaisin. Joku sienivalmiste kumminkin. Tateista tulen myös kipeäksi, herkkusienistä kumma kyllä en, ja muistikuvani mukaan en myöskään rouskuista tai kantarelleista. Ei näitä kaikkia muista kun ei ole tullut vuosiin sienestettyä, lähinnä sen takia että tykkäsin niin kovin tateista ja nyt kun niistä kärsii, ei huvita koluta metsiä. Plus yksinään en oikein uskallakaan. Kerran eksyin vaikka olin eksän kanssa sienessä.

Minä muuten lihon välittömästi kaikista leivistä ja sen sellaisista. Pastasta ilmeisesti (jälleen kumma kyllä) en. Oli ihan sama minkä sortin leipää kiskon, seuraavana päivänä on ainakin kilo lisää ropassa. Joku joskus sanoi että leipä turvottaa kehoa, ilmeisesti vilja imee itseensä nestettä joka sitten jää joksikin aikaa kehoon?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 31, 2020, 12:24:28
Sienet voivat olla huonosti sulavaa ruokaa. Niitä kai suositellaan kypsennettävän vähintään varttitunti  kaiketi siitä syystä.

Katsoin K-supermarketin hintoja, ja hampunsiemen maksoi 13 €/kg, pellavansiemen alle 3,48 €/kg, kurpitsansiemen 9,66 €/kg. Muistaakseni Lidlissä on halvempaa, ja luultavasti Prismassakin. Mutta jos 2 rkl päivässä syö (pellavansiemeniä max. 2 tl) , niin pussillinen riittää todella pitkään. Kuorellinen manteli oli 17,38 €/kg, Lidlissä varmaan paljon halvempi. Saksanpähkinät yli 25 €/kg. Puolen kilon XL-pussi rittää 2 rkl/pv päivävauhdilla aika pitkälle, mutta kyllä, mantelit ja pähkinät ovat ikävän kalliita pienituloiselle.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 31, 2020, 12:35:55
Leipä on minulle ongelmallinen syötävä ja jos sen jättäisin pois, luultavasti laihtuisin ihan reippaasti.

Minulle on lapsesta asti leipä = voileipä päällysteineen. Reipas kerros rasvaa. Voita en enää tuohon käytä ja jääkappikylmä voi on muutenkin hankala käsitellä. Siis käytän niitä leivän päälle tarkoitettuja rasvoja. Lisäksi tulee leivälle kinkkua tai juusoa. Ennen tuli molempia, mutta tuosta tavasta olen jo onneksi päässyt eroon.

En todellakaan leivälleni laita niitä mitä kummallisempia levitteitä, jotka valmistetaan hedelmästä ja yrteistä tai sitten jotain tuorejuuston tapaista tahnaa. Myöskään rehuja ei minun leivälleni tule. Ei siksi etten niistä pitäisi, mutta kun ne ei siinä pysy, vaan niitä saa sitten keräillä rinnuksilta.

On aika vaikea löytää sellaista leipää, johon ei hujahtaisi aika hervoton määrä rasvaa, kun pinta on niin röpelöinen. Tuon vuoksi kaikki halkaistut leivät olen joutunut laittamaan banniin aina välillä, vaikka monet niistä on todella hyviä. Nyt olen löytänyt valmiiksi viipaloidun ruisleivän, joka maistuu maalaisruisleivältä ja sen pakkauskoko on sellainen, että saan sen syötyä ennen kuin se vanhettuu. Leipä on lisäksi hiivaton.

Leikkeleissä ne "ohuen ohiet" on pirullinen ansa, sillä niitä tuleekin helposti syötyä enemmän kuin normaalisti viipaloituja. Kun paikkauksesta yrittää saada yhden viipaleen, saa käteen riekaleen yhdestä viipaleesta. Sen jälkeen siitä yritän ottaa muutaman, jos ne nipussa tulisi paremmin. No, tulee ja tulee vähän liikaakin. Ei haittaa, tämähän on ohuen ohutta, joten niitä voi laittaa yhdelle leivälle useammankin. Eihän niitä käpälöityjä ylimääräisiä viipaleita voi pakkaukseen takasin tunkea, joten jos ne ei mene leivälle, niin ne menevät suoraan suuhun.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 31, 2020, 12:37:42
Lidlin pähkinät on siinä 17 euroa kilolta hiukan lajikkeesta riippuen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - heinäkuu 31, 2020, 15:49:02
En nyt tiedä onko ketju käypä, mutta nettituttuni väitti että oliiviöljyllä ei saa paistaa ruokaa ja ihme kun en ole jo polttanut kämppääni. Ensinnäkään en käytä neitsytoliiviöljyä paistamiseen, vaan sekoitetta. Ja ei kai se neitsytöljykään myrkylliseksi muuttuisi, siinä vain tuhoutuisi jotkut hyödylliset aineet. Mitä tulee tulipalon uhkaan, en koskaan jatka paistamista äärilämmöllä, vaan pienennän heti kun tirinä käy.

Olen aika kyllästynyt näihin öljyasioihin. Teit niin tai näin niin teit väärinpäin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 31, 2020, 19:55:13
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 31, 2020, 15:49:02
En nyt tiedä onko ketju käypä, mutta nettituttuni väitti että oliiviöljyllä ei saa paistaa ruokaa ja ihme kun en ole jo polttanut kämppääni. Ensinnäkään en käytä neitsytoliiviöljyä paistamiseen, vaan sekoitetta. Ja ei kai se neitsytöljykään myrkylliseksi muuttuisi, siinä vain tuhoutuisi jotkut hyödylliset aineet.
Ja iltalehti kanssa varoittaa:
Älä koskaan käytä oliiviöljyä paistamiseen
...
Kylmäpuristettua oliiviöljyä ei kannata käyttää paistamiseen myös toisesta syystä: Sydänliitto kertoo sivuillaan, että kylmäpuristettu oliiviöljy sisältää lehtivihreää, josta muodostuu kuumennettaessa haitallisia PAH-yhdisteitä.

- https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016091322306943

Myös wikipedia:
Terveellisyyden kannalta neitsytöljyjen etu puhdistettuihin öljyihin nähden ovat niiden terveelliset polyfenolit. Niiden haitta on huonompi sopivuus kuumentamiseen. Neitsyt- ja ekstra-neitsytoliiviöljyihin tulee puristusvaiheessa muitakin oliivin osasia. Siksi niitä liikaa kuumennettaessa syntyy syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä.[21] Jalostetun oliiviöljyn katsotaankin soveltuvan paistamiseen paremmin. Osa asiantuntijoista katsoo, että puhdistamattomia eli neitsyt- ja ekstra-neitsytöljyjä ei saisi ollenkaan kuumentaa.
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Oliivi%C3%B6ljy

Noiden takia minua ketutti "#¤("# niin maan p:sti kun sekoitettu kaikkiin kaupan oliviiöljyihin. En meinnannut edes löytää neitsytöntä öljyä! (Kirjoitin siitä äskettäin ärsyttävät pikkuasiat-ketjuun.)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - heinäkuu 31, 2020, 20:57:48
No jo on. Nimenomaan luulisi sekoitteen olevan paistoon sopivaa. Pitänee sitten etsiä joku 100 % impeytensä menettänyt öljy.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - elokuu 01, 2020, 15:30:06
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 31, 2020, 20:57:48
No jo on. Nimenomaan luulisi sekoitteen olevan paistoon sopivaa. Pitänee sitten etsiä joku 100 % impeytensä menettänyt öljy.

Tässä yksi kanta oliiviöljyyn ja paistamiseen:
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/201804052200855257

Oma kokemus on oliiviöljystä, että majoneesia ei siitä kandee yrittää tehdä. Se ei vain toimi. Ei, vaikka joskus ohjeessakin saatetaan ehdottaa oliiviöljyä. Monesti väite on, että oliiviöljy on maultaan siihen huonoa, mutta oma kokemus on, että koko homma menee pieleen ja majoneesi vain leikkaa kiinni. Edes keltuaisen lisääminen ei auta. Rypsiöljyllä toimii aina.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - elokuu 02, 2020, 16:46:31
Yksi kanta ruokaöljyjen paistokäyttöön on, että kylmäpuristettuja öljyjäkin voi käyttää paistamiseen, mutta pitää välttää öljyn savuamista. Kylmäpuristetut öljyt savuavat alhaisemmissa lämpötiloissa.

Hesari vasta kehui kotimaista camelinaöljyä (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006579691.html) kolesterolin alentamisesta. On kyllä tyyristä kuin mikä.

Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) syntyy epätäydellisen palamisen seurauksena.  Osa PAH-yhdisteistä on syöpävaarallisten aineiden luettelossa. EU:ssa PAH-määrien enimmäispitoisuuksia on rajoitettu. Suomella on poikkeuslupia savustetuille tuotteille. Itse lievän torjuvasti suhtaudun grillattuihin ruokiin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 02, 2020, 18:08:03
Olen yli 30 v laittanut ruokaa ja kertaakaan en ole saanut savua aikaiseksi kun pannulla paistan.  :o Väännän tosiaan hyvin nopsaan lämpöä pienemmälle. Tapa syntyi varmaan siitä että kammosin räiskyviä öljyjä. En muista enää.

Yritin basilikamaustettua oliiviöljyä käyttää salaatissa. En tykännyt.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 12, 2020, 22:40:17
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2020, 11:35:09
Ravinto on varmaan osatekijä. Tunnetaanhan moniakin ravinnon yksipuolisuuden aiheuttamia heikkouksia (aivojen toiminnoissakin) .

Yleensäkin oletuksena ihmisten aivojen kehityksessä pidetään korkealaatuisen proteiinien ja muiden ravinteiden riittävää saantia.
Rikkaushan ei sitä suoranaisesti takaa, pelkällä sämpylöiden syömisellä ja suklaan mutustamisella ei ole ravointotieteen mukaista tasapainoa.

Ihmiskuntahan on syönyt luonnosta paljon muita eläimiä mammuteista alkaen, ennenkuin on isommassa määrin opetellut viljelemään maata ja  kasvattamaan karjaa leivänpäällisiksi.
Sinänsä totta. Nykyään monet kouluttavat lapsiaan yksipuoliseen, vegetaristiseen ravintoon, ehkä ymmärtämättä sitä, mitä tekee lasten kehitykselle? Koska ihmiset ovat kehittyneet sekasyöjiksi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 13, 2020, 07:15:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 12, 2020, 22:40:17
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2020, 11:35:09
Ravinto on varmaan osatekijä. Tunnetaanhan moniakin ravinnon yksipuolisuuden aiheuttamia heikkouksia (aivojen toiminnoissakin) .

Yleensäkin oletuksena ihmisten aivojen kehityksessä pidetään korkealaatuisen proteiinien ja muiden ravinteiden riittävää saantia.
Rikkaushan ei sitä suoranaisesti takaa, pelkällä sämpylöiden syömisellä ja suklaan mutustamisella ei ole ravointotieteen mukaista tasapainoa.

Ihmiskuntahan on syönyt luonnosta paljon muita eläimiä mammuteista alkaen, ennenkuin on isommassa määrin opetellut viljelemään maata ja  kasvattamaan karjaa leivänpäällisiksi.
Sinänsä totta. Nykyään monet kouluttavat lapsiaan yksipuoliseen, vegetaristiseen ravintoon, ehkä ymmärtämättä sitä, mitä tekee lasten kehitykselle? Koska ihmiset ovat kehittyneet sekasyöjiksi.

Paitsi että kasvisravinto on kyllä täysin riittävää kasvavalle lapsellekin.

LainaaKasvisruokavalioista semivegetaristinen, pescovegetaristinen, lakto-ovo-vegetaristinen, laktovegetaristinen ja vegaaninen ruokavalio ovat hyvin koostettuina terveyttä edistäviä ja soveltuvat nykytiedon valossa myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille. Näistä kasvissyönnin tyypeistä vegaaniruokavalio vaatii eniten huolellisuutta, ja sen koostamiseen kuuluu kiinnittää erityistä huomiota.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01198

Sekaruokavalio voi olla aivan yhtä lailla ravintoarvoltaan heikko ja myös sekaruokaa on mahdollista syödä liian vähän. Mutta tässä ei kyllä ollut kyse niinkään suomalaisten lasten ravinnon puutteellisuudesta, vaan muualla ja heikommassa asemassa olevissa yhteiskunnissa esiintyvästä ruuan puutteesta. Nimenomaan Suomessa ei ole löydettävissä esim. pituuskasvun jäämistä vähäisemmäksi (joka myös on liian vähäisen ravinnon seuraamus). Tässä on auttamassa mm. kouluruoka, joka on ravitsevaa, kaikille ilmaista ja se koulunkäyntikin on kaikkia koskevaa, ja ilmaista. Kouluissa on myös se kasvisruokavalio otettu nykyään huomioon, joten myös kasvisruokaa syövät saavat ilmaisen kouluaterian.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 14, 2020, 22:27:29
Jos kasvisruoka on haasteellisempaa, kuin sekaruoka, miksi syöttäisit vain kasvisruokaa lapsillesi? Mehän olemme ihmisinä sekasyöjiä, liha on tärkeä osa ruokavaliotamme.
Pitääkö taas maailmaa määritellä ideologisten teorioiden, eikä biologian kautta?
https://www.facebook.com/heikki.porkka.9/posts/3682887248440735 (https://www.facebook.com/heikki.porkka.9/posts/3682887248440735)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 15, 2020, 08:01:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 14, 2020, 22:27:29
Jos kasvisruoka on haasteellisempaa, kuin sekaruoka, miksi syöttäisit vain kasvisruokaa lapsillesi? Mehän olemme ihmisinä sekasyöjiä, liha on tärkeä osa ruokavaliotamme.
Pitääkö taas maailmaa määritellä ideologisten teorioiden, eikä biologian kautta?
https://www.facebook.com/heikki.porkka.9/posts/3682887248440735 (https://www.facebook.com/heikki.porkka.9/posts/3682887248440735)

Myös ravintoarvoltaan tasapainoisen terveellinen sekaruokavalio on haasteellisempi kuin huono sekaruokavalio. Haaste kasiruokavaliossa syntyy sitäpaitsi lähinnä siitä, että sen koostamiseen ei ole tottunut. Jos taas on itse jo pitkään ollut kasvissyöjä ja jo tottunut koostamaan kasviksista tasapinoisen ravitsevan kokonaisuuden, ei kasvisruuan tarjoaminen lapsillekaan ole mikään ylitsepääsemättömän vaikea ongelma. Paljon hankalampia ruokavalioita vanhemmat joutuvat koostamaan selaisille lapsille, joilla on monia ruoka-aineallergioita. Niitähän lapsilla muuten myös on. Kehotankin sinua huolestumaan enemmän pahasti allergisista lapsista ja siitä, miten heille osaavat vanhemmat tarjota monipuolista ja ravitsevaa ruokaa kaikista rajoituksista huolimatta.

Mutta tiedän jo etukäteen, ettei se sinua kiinnosta, koska oikeastaanhan lasten ravitsemus ei voisi sinua vähempää kiinnostaa. Olet lähinnä kiinnostunut vastustamaan ideologisista syistä kasvisruokavaliota.

PS. Muista myös, että minä en ole itse kasvissyjöjä, joten voit jättää kirjoittamatta sen "miksi työnnät omaa ideologiaasi" -mölinän.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 17, 2020, 21:47:44
Mutta kun kasvissyönnin ongelma on juuri siinä, ettei ole ideaalein ja tasapainoisin ruokavalio verrattuna sekasyöntiin.
Sekasyöjillä ei ole ongelmia kaikkien ravintoaineiden saamisella, fanaatikoilla on!

Kehittyykö noista kasvissyöjien lapsista älykkäitä, vain suht. fiksuja? Lihaproteiini voisi tehdä hyvää, kuten on meille tehnyt.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 18, 2020, 07:08:18
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 17, 2020, 21:47:44
Mutta kun kasvissyönnin ongelma on juuri siinä, ettei ole ideaalein ja tasapainoisin ruokavalio verrattuna sekasyöntiin.

Ei pidä paikkaansa. Kasviksista on täysin mahdollista - eikä nykytarjonnalla edes vaikeaa - koostaa tasapainonen ja terveellinen ruokavalio.

Lainaa
Sekasyöjillä ei ole ongelmia kaikkien ravintoaineiden saamisella, fanaatikoilla on!

Sekasyöjillä on paljon ravitsemuksellisia ongelmia. Usein he nimenomaan syövät epäterveellisen yksipuolisesti aiheuttaen näin terveydelleen riskin. Mitä vähemmän tietoa ja kiinnostusta ruokavalioon, sitä todennäköisimmin. Haaste kasvisruuassa syntyy vain siitä, jos on aiemmin tottunut koostamaan ruokavalionsa lihan avulla. Ei siinä mitään muuta erityistä vaikeutta ole. Ihan samoin ikänsä pelkästään kasvisruokaa laittaneen pihvinpaistotaidot saattavat olla vähän heikommat. Intian kasvissyöntiin sitoutuneiden kastien väestö on tehnyt kasvisruuistaan maailmankuuluja, eikä heistä taatusti sukupolvien tottumuksen jälkeen tunnu kasvisruuan valmistaminen vaikealta.

Lainaa
Kehittyykö noista kasvissyöjien lapsista älykkäitä, vain suht. fiksuja? Lihaproteiini voisi tehdä hyvää, kuten on meille tehnyt.

Heistä kehittyy ihan just niin älykkäitä kuin heidän geneettinen potentiaalinsa antaa rahkeet. Jos kasvisruoka olisi ravitsemuksellisesti heikkoa, näkyisi sen vaikutus tietenkin pituuskasvussa. Vaan eipä ole löydetty suomalaisista kasvissyöjälapsista tällaista ilmiötä.

https://yle.fi/uutiset/3-10586847
Lainaa
Miesten lautasilla on liikaa varsinkin punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja. Miehistä lähes kahdeksan kymmenestä syö niitä suosituksia enemmän, naisistakin neljännes. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista ja prosessoitua lihaa saisi syödä enintään 500 grammaa viikossa.

Sen sijaan, että vastusta kasvisruokapäiviä intissä, voisit terveydestä kiihkoillessasi ehkä ryhtyä kampanjoimaan lihansyönnin vähentämisen ja kasvisten syönnin lisäämisen puolesta. Vai oliko niin, ettei sinua se terveellisyys varsinaisesti kiinnostanutkaan? Kunhan epäterveellisesti syödään nimenomaan lihaa popsien?

Ehkäpä poikien kehno menestys - josta olet niin huolissasi - johtuu heidän surkeasta, mutta "miehekkäästä" ruokavaliostaan?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 19, 2020, 22:19:13
Ruokavalion muutos ei näy heti, ei seuraavissa sukupolvissa. Näkyy myöhemmin.
Sekaravinto on ihmisille luontaisin ruokavalio, elimistömme on kehittynyt sulattamaan niin lihaa kuin kasviksia.
Joten, onko taas kyse siitä, että jotkut ideologiat haluavat muokata ihmisyyttämme biologiaa ohittaen?

Tottakai hyvä ravinto on sitä, että enemmän kasviksia ja liha vain osana ruokaamme. Mutta lihan ohittaminen on tyhmää. Me tarvitsemme sitä, kuten koiratkin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 20, 2020, 12:45:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2020, 22:19:13
Ruokavalion muutos ei näy heti, ei seuraavissa sukupolvissa. Näkyy myöhemmin.
Sekaravinto on ihmisille luontaisin ruokavalio, elimistömme on kehittynyt sulattamaan niin lihaa kuin kasviksia.
Joten, onko taas kyse siitä, että jotkut ideologiat haluavat muokata ihmisyyttämme biologiaa ohittaen?

Ihminen taitaa olla yksi harvoista lajeista, joka on siirtynyt kasvissyöjästä lihansyöjäksi tai sekasyöjäksi. Pitempi jakso siellä taitaa olla takana kasvissyöntiä kuin lihansyöntiä, ja elimistö on tavallaan puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin.

Toi sun argumentti biologiasta on mun mielestä täysin kuraa tässä yhteydessä. Ei se niin mene että biologia määrää, mitä jonkun tietyn lajin yksilön pitää syödä, vaan biologia heijastelee menneiden sukupolvien ruokavaliota.

Ihmisten ruuansulatuselimistö on puutteellinen liharuokavalioon ja myös puutteellinen kasvisruokavalioon. Näitä puutteita kompensoidaan esimerkiksi tekemällä osa ruuansulatuksen työstä ruokaa kypsentämällä.

Tolla sun logiikalla pitäis sanoa, että tehtiin väärin kun alettiin syödä myös lihaa ja että tehtiin väärin kun alettiin kypsentää ruokaa.

Sekasyöjähän syö sitä, mitä on saatavilla :) Ja nyt jos tilanne on se, että saatavilla on kaikkea, mitä Prismat ja Lidlit ja muut myy, mitä saa sen lisäksi itse keräiltyä ja metsästettyä, mitä saa erilaisista erikoisliikkeistä ja mihin oma budjetti riittää.

Marketeista saa helposti hankittua sekaruokaa, joka voi silti olla yksipuolista ja suhteellisen epäterveellistä. Ravintona käytettävien lajien kirjo on helposti tosi suppea, ja siitä aiheutuu enemmän haittaa kuin mistään muusta.

Nyt kyse on siitä, miten pitäis "sopeutua" tähän markettitilanteeseen ja mikä siinä ois kaikkein paras ja toimivin strategia jollain hyvin yleisellä tasolla. Kyyninen luenta Toopen kannasta olis se, että kaikenlainen yritys muka syödä jotenkin hyvin tai kehittää siihen jotain mielekkäältä tuntuvaa systeemiä on turhanaikaisten ideologisten hifistelijöiden pelleilyä :D  Sellaiset kokeilut ja innovaatiot on varmaan Toopen mielestä hyväksyttäviä, jotka lähtee resurssipulasta ja niukkuudesta, mutta kaikki sellainen, mikä pyrkii käytännössä saman tyyppiseen mutta lähtee tilanteesta, jossa halpaa mutta yksipuolista ruokaa on vaikka miten paljon ja älyttömän helposti saatavilla, on ideologista pelleilyä.

Onhan sekin kanta, mutta en mä tiedä, miten se nyt ois ylitsevuotavan rationaalinen ja ottais biologian huomioon paremmin kuin muut.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Amore - marraskuu 20, 2020, 17:58:46
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 20, 2020, 12:45:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2020, 22:19:13
Ruokavalion muutos ei näy heti, ei seuraavissa sukupolvissa. Näkyy myöhemmin.
Sekaravinto on ihmisille luontaisin ruokavalio, elimistömme on kehittynyt sulattamaan niin lihaa kuin kasviksia.
Joten, onko taas kyse siitä, että jotkut ideologiat haluavat muokata ihmisyyttämme biologiaa ohittaen?
elimistö on tavallaan puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin.

Miten niin puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin kun B12-vitamiinia voi luonnostaan saada vain lihasta?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 20, 2020, 18:17:31
^ Ihan yhtä lailla ihmisen elimistö on puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin sen perusteella, ettei elimistö kykene itse valmistamaan C-vitamiinia, vaan se pitää saada ravinnosta.

Tuo Toopen länkytys ihmisen kaikkiruokaisuudesta on aika harhaanjohtavaa, tyypillistä ideologisesti motivoitunutta valehtelua.

Ihminen pärjää ihan hyvin, kovin monenlaisella sapuskalla, kunhan saa kaikkia välttämättömiä ravintoaineita tarpeeksi usein - mielellään joka aterialla, mutta joka päiväkin, viikkokin tai kuukausikin riittää ehkä joidenkin osalta, vars. rasvaliukoisten vitamiinien osalta, jotka kerääntyvät elimistöön.

Ilman lihaa saa kyllä kaiken tarvittavan B12-vitamiinin joko kalasta, maidosta, kananmunista, pilleripurkista, tai niin kuin intialaisilla vegaaneilla vähän huonommin puhdistetusta riisistä (hyönteisten osista).

Ilman sitrushedelmiäkin pärjää, vaikka niissä olisikin hyvässä muodossa C-vitamiinia. Sikanaudassa, makrillissa tai hirvenpaistissa on 0 milligrammaa C-vitamiinia /100g, mutta esimerkiksi ruusunmarjassa ja paprikassa on C-vitamiinia yllinkyllin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Amore - marraskuu 20, 2020, 18:57:50
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 20, 2020, 18:17:31
^ Ihan yhtä lailla ihmisen elimistö on puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin sen perusteella, ettei elimistö kykene itse valmistamaan C-vitamiinia, vaan se pitää saada ravinnosta.

En tarkoita väitteelläni, että ihminen olisi yksinomaan lihansyöjä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 20, 2020, 23:16:31
Kaiken kaikkiaan on vähän hölmöä vaahdota siitä, saako sitä b12-vitamiinia tms. muualta kuin lihasta, sillä se tärkein tavoite olisi VÄHENTÄÄ lihan määrää ruokavaliossa. Täysi kasvissyönti on ideologista, mutta lihan määrän vähentämistä voisi tehdä merkittävässäkin määrin. Se olisi hyväksi sekä ihmiselle että luonnolle.

B12-vitamiinin tarpeen tyydytämiseen tarvitava lihamäärä on aika pieni. Päivittäisen B12-vitamiinin  voi tyydyttää syömällä yhden kananmunan. (Siis liha ei ole ainoa lähde. Muutkin eläinperäiset ruoka-aineet sisältävät sitä.)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 21, 2020, 14:40:53
^ En ollut oikeastaan tutkinut tätä mitenkään, ja mun ajatus puutteellisesta sopeutumisesta lihansyöntiin oli, että varsinaisilla lihansyöjillä on paljon yksinkertaisempi ruuansulatusjärjestelmä, ja sekasyöjilläkin on yleensä paremmin lihansyöntiin soveltuvat hampaat kuin ihmisellä on.

Idea tossa on se, että kun ihmisellä on ollut vanhastaan kasvissyöjän pitempi ja monimutkaisempi suolisto, se on myös herkempi kaikenlaisille ongelmille.

Mutta jos vertaa ihmisen ruuansulatusta meitä lähellä oleviin lajeihin kuten bonoboon ja simpanssiin, veikkaan että ero on enemmänkin se, että muut isot ihmisapinat saavat enemmän irti kasvisravinnosta ja käsittelevät sitä paremmin. Esimerkiksi simpanssit nimenomaan ovat sekasyöjïä ja syövät paljon meitä enemmän kasvista (etenkin lehtiä ja hedelmiä) mutta myös ihan kaikenlaista mitä käsiinsä saavat: hyönteisiä, munia, puunkuorta, pähkinöitä hunajaa ja ties mitä. Ne myös metsästävät pieniä eläimiä ja syövät niiden lihaa.

Pikemminkin tää lihapainotteinen markettiruokavalio on tekemässä ihmisistä koko ajan vähemmän oikeasti kaikkiruokaisia ja sekasyöjiä. Elimistön kyky hyödyntää ravintoa ja saada kasviperäisestä aineksesta enemmän irti heikkenee, kun meillä on tietty pieni lajivalikoima joita syödään ja niin maan perkeleesti sitä naudan, sian ja kanan lihaa.

Toopen "ihminen on biologisesti sekasyöjä" -argumentista vois ihan yhtä hyvin johtaa senkin, että syökää enemmän ja monipuolisemmin kasvisperäistä kamaa, kun taas Toopelle se (luullakseni) tarkoittaa sitä, että lihansyönti nykyisen mallin mukaan olis jotenkin perusteltavissa sillä, mitä sekasyöjät luonnossa ovat ja että ihminen on biologialtaan tällainen. Siitä mä olen samaa mieltä, että ihminen on biologisesti tarkasteltuna sekasyöjä.

Mutta oikeesti en mä varmaan ole sitä mieltä, että ihmisen pitäis tavoitella simpanssin ruokavaliota. Simpanssin ja ihmisen erot ei johdu mistään viimeaikaisista muutoksista, vaan ne on tosi vanhaa perua, ja siinä pitäis varmaan verrata simpanssien ja sellaisten metsästäjä-keräilijöiden ruokavalioita, joista nykyihminen polveutuu. Luulen että isojen ihmisapinoiden ruuansulatus on sopeutunut todella todella kuitupitoiseen ravintoon, joka vaatii paljon sulatustyötä (esim juuri ne erilaiset lehdet) jolloin paksusuoli ja ihan se ruuansulatuskanavan loppupää toimii tehokkaammin, kun taas ihmisen suolisto on sopeutunut tiiviimpään ja energiarikkaampaan ravintoon, jota on myös kypsennetty tai hienonnettu jo valmiiksi. Ruuansulatuksen painopiste on enemmän ohutsuolessa joka taas tykkää pienemmistä määristä energiarikasta ja helposti sulavaa ravintoa. Enemmän lihaa ja kalaa ja muuta eläinperäistä mutta myös korkeakalorisempia kasviksia kuin simpanssit syövät. Plus sitten se, mitä työkalut ja kypsennystekniikat ja muut on tuoneet tähän lisää.

Mä en tiedä, minkälaisen "pitäisi"-argumentin tosta vois rakentaa. Mun mielestä se tarkoittaa että ihmiset ei selviä pitkiä aikoja pureksimalla lehtiä ja satunnaisesti jotain hedelmää niin kuin muut apinat selviäs ihan vaan suoliston rakenne-erojen takia. Vaikka ihminen söis eettisenä valintana pelkkää kasvista tai olis vegaani, silti sen pitää jollain lailla ottaa huomioon se, että sen elimistölle sopii sellainen melko energiarikas tiiviissä muodossa oleva ja verrattain helposti sulava ravinto. Tällaista olis liha ja kala mutta myös kypsennetyt juurekset ja vihannekset ja monet muut hyvät kasviperäiset ravinnonlähteet.

Amoren pointti siitä, ettei B12-vitamiinia saa luontaisesti riittävää määrää muuta kuin eläinperäisestä ravinnosta on kuitenkin hyvä. Se osaltaan osoittaa ettei ihminen ole mikään luontainen kasvissyöjä vaan elimistö on enemmän sekasyöjän. Toinen vastaava pointti olisi se, että ihminen saa rautaa todella tehokkaasti ravinnosta, joka sisältää verta.

Jos haluais syödä täysin vegaanisesti (ja jättää siis pois kananmunat ja kaiken eläinperäisen), mun käsittääkseni silloin pitäis syödä B12-vitamiinia ravintolisänä. Sitä saa myös hapatetuista kasvisruuista kuten kimchistä mutta ei vissiin riittävästi.

Totta kai vegaaninen ruokavalio on ideologinen valinta, sitä ei mun mielestä käy kiistäminen :P Mutta en mä ehkä sanois että esimerkiks B12-vitamiinin ensisijainen olomuoto olis just se, että sitä saa syömällä eläinperäistä ravintoa, vaan mun käsittääkseni bakteerit ja arkeonit (ent. arkkibakteerit) muodostaa niitä omiin tarpeisiinsa. Jos joku haluaa olla vegaani ja päättää syödä fermentoinnilla valmistettua bakteereiden tuottamaa B12-vitamiinia ravintolisänä, en mä tiedä, miten tää olis biologialla perusteltavissa vääräksi tai huonoksi tavaksi toimia. Kun tilanne on se, että suurin osa aitotumallisista (karkeasti muut kuin bakteerit) ei itse tuota B12-vitamiinia mutta tarvitsee sitä elääkseen.

Tässä on pieni pätkä fermentaatiosta ja B12-vitamiinista:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/fermentoinnilla-kasviperaisiin-elintarvikkeisiin-b12-vitamiinia-luonnollisesti

Nimimerkistä päätellen seuraavan blogiartikkelin kirjoittaja on vegaani ja biologi. Hän perustelee tekstissä sitä, miksi ihmiset eivät biologian näkökulmasta ole kasvissyöjiä vaan sekasyöjiä:
https://veganbiologist.com/2016/01/04/humans-are-not-herbivores/
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 21, 2020, 15:03:04
^Jos esitetään ajatus, että tarve hankkia jotain ravintolisää pilleripurkista (tai lisäämättä sitä erikseen ruokaan), on jonkinlainen merkki siitä, että ihmistä ei ole tarkoitettu elämään sellaisella tavalla, niin meidän kaikkien pitäisi heti muuttaa pois täältä pohjoisesta, missä auringonvalo talviaikaan ei anna riittävää D-vitamiiniannosta. Tämä "lisäravinnetarve osoittaa ruokavalion olevan luonnoton" -ajatus johtaa Suomessa pähkähulluun ajatukseen, että täysimetys äidinmaidolla ei ole Suomessa ihmisvauvojen luontainen ruokavalio, koska se kaipaa lisäksi niitä Vitol-tippoja.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 21, 2020, 15:25:16
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 21, 2020, 14:40:53
Mutta jos vertaa ihmisen ruuansulatusta meitä lähellä oleviin lajeihin kuten bonoboon ja simpanssiin, veikkaan että ero on enemmänkin se, että muut isot ihmisapinat saavat enemmän irti kasvisravinnosta ja käsittelevät sitä paremmin. Esimerkiksi simpanssit nimenomaan ovat sekasyöjïä ja syövät paljon meitä enemmän kasvista (etenkin lehtiä ja hedelmiä) mutta myös ihan kaikenlaista mitä käsiinsä saavat: hyönteisiä, munia, puunkuorta, pähkinöitä hunajaa ja ties mitä. Ne myös metsästävät pieniä eläimiä ja syövät niiden lihaa.

Tää menee nyt ehkä hieman saivarteluksi. Mutta pitää sanoa tässä kohtaa ihmisten eduksi sen, että he saavat kasviksistaan ainakin energiaa paremmin irti kuin muut isot apinat. Ihmiset kuluttavat vuorokaudessa syomiseen aikaa ehkä kaksi tai kolme tuntia kun taas muut isot apinat syövät käytännössä läpi koko päivän saadakseen ravinnostaan irti vastaavan energiamäärän. Toki samaan aikaan voi pitää täysin paikkansa, että muut isot ihmisapinat ehkä saavat ruokavaliostaan paremmin muut ravintoaineet irti kuin ihmiset omastaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 21, 2020, 15:28:20
^^ Ymmärrän jollain lailla sen, että ravintolisä tuntuu ajatuksena ikävältä tai että  pitää parempana sen sijaan syödä niin, ettei sellaista tarvitse.

Mutta kun ruuanvalmistukseen ja hankintaan liittyy ihmisellä kaikenlaista teknologiaa ja tekniikkaa, mikä on jo muovannut meidän ruuansulatuselimistöämme ja on pääsyy siihen, miksi emme sulata selluloosaa tai syö huomattavia määriä erlilaisa lehtiä niin kuin lähisukulaisemme, en näe, miksi B12:n valmistaminen esimerkiksi fermentoinnilla olisi tällaisena ravinnonsaantiin ja ruuanvalmistukseen liittyvänä teknologiana sen huonompi kuin muutkaan.

Ehkä tossa on joku sellainen ero, että ravintolisä on hyväksyttävä juttu väliaikaisena keinona tai kuurina, mutta pysyvänä ratkaisuna nimenomaan pillerit herättää enemmän pahennusta. Niiden sijaan pitäisi muuttaa ruokavaliota niin että saa riittävästi rautaa tai sitä, minkä puutokseen niitä nyt sitten syökin, ellei sitten ongelma johdu jostain elimistön toimintahäiriöstä ja ole näin rinnasteinen sairaudelle, johon ravintolisä mielletään lääkkeeksi tai korjaavaksi toimenpiteeksi.

Mutta jos bakteerien valmistamaa B12-vitamiinia lisättäisiin elintarvikkeisiin niin kuin nyt lisätään esim D-vitamiinia ja kenties jotain muitakin aineita joiden puutos meitä erityisesti uhkaa, en tiedä aiheuttaisko se enää samanlaista psykologista reaktiota, kun silloin se olisi osa meidän ruokateollisuutta ja sen teknologiaa.

Psykologinen reaktio varmaan riippuu siitä, minkälaiseen käsitteelliseen skeemaan sitä alitajuisesti kytkee versus mitä pitää terveellisenä, hyvänä, hyväksyttävänä ja niin pois päin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 21, 2020, 15:33:38
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 21, 2020, 15:28:20
^^ Ymmärrän jollain lailla sen, että ravintolisä tuntuu ajatuksena ikävältä tai että  pitää parempana sen sijaan syödä niin, ettei sellaista tarvitse.

Mutta kun ruuanvalmistukseen ja hankintaan liittyy ihmisellä kaikenlaista teknologiaa ja tekniikkaa, mikä on jo muovannut meidän ruuansulatuselimistöämme ja on pääsyy siihen, miksi emme sulata selluloosaa tai syö huomattavia määriä erlilaisa lehtiä niin kuin lähisukulaisemme, en näe, miksi B12:n valmistaminen esimerkiksi fermentoinnilla olisi tällaisena ravinnonsaantiin ja ruuanvalmistukseen liittyvänä teknologiana sen huonompi kuin muutkaan.

Ehkä tossa on joku sellainen ero, että ravintolisä on hyväksyttävä juttu väliaikaisena keinona tai kuurina, mutta pysyvänä ratkaisuna nimenomaan pillerit herättää enemmän pahennusta. Niiden sijaan pitäisi muuttaa ruokavaliota niin että saa riittävästi rautaa tai sitä, minkä puutokseen niitä nyt sitten syökin, ellei sitten ongelma johdu jostain elimistön toimintahäiriöstä ja ole näin rinnasteinen sairaudelle, johon ravintolisä mielletään lääkkeeksi tai korjaavaksi toimenpiteeksi.

Mutta jos bakteerien valmistamaa B12-vitamiinia lisättäisiin elintarvikkeisiin niin kuin nyt lisätään esim D-vitamiinia ja kenties jotain muitakin aineita joiden puutos meitä erityisesti uhkaa, en tiedä aiheuttaisko se enää samanlaista psykologista reaktiota, kun silloin se olisi osa meidän ruokateollisuutta ja sen teknologiaa.

Psykologinen reaktio varmaan riippuu siitä, minkälaiseen käsitteelliseen skeemaan sitä alitajuisesti kytkee versus mitä pitää terveellisenä, hyvänä, hyväksyttävänä ja niin pois päin.

Jo suolan lisääminen on luonnotonta. Ihminen on saattanut jopa hirvet tämän "luonnottomuuden" piiriin viemällä suolakiviä maastoon nuoltavaksi. Ai hirveetä!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 21, 2020, 21:59:49
Lainaus käyttäjältä: Amore - marraskuu 20, 2020, 17:58:46
Miten niin puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin kun B12-vitamiinia voi luonnostaan saada vain lihasta?
Minäkin tuota ihmettelen = kasvisravinto ei siten ole luonnollinen ruokavalio meille!
Sekaravinto, jossa on sopivasti lihaa, on meille luontaista.

Jotkut teoreetikot ovat puhuneet siitä, että lihansyönti = proteiininsaaminen, on vaikuttanut aivojen kehitykseen ihmisapinoilla positiivisesti.
Eli, tekeekö kasvissyönti takautuvasti pahaa, jos aivomme eivät saa tarpeeksi lihaa? Kasvissyönti luo vihreitä ja maskuliinottomia miehiä?
Suku ei jatku, jos ei ole maskuliinisia miehiä!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 22, 2020, 08:54:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 21, 2020, 21:59:49
Lainaus käyttäjältä: Amore - marraskuu 20, 2020, 17:58:46
Miten niin puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin kun B12-vitamiinia voi luonnostaan saada vain lihasta?
Minäkin tuota ihmettelen = kasvisravinto ei siten ole luonnollinen ruokavalio meille!
Sekaravinto, jossa on sopivasti lihaa, on meille luontaista.

Vaan tällä hetkellähän tilanne on se, että me emme nimenomaan syö lihaa sopivaa määrää, vaan terveydelle haitallisen paljon. Kun tätä asiaintilaa on ehdotettu parannettavaksi vaikkapa kasvisruokalounasta tarjoamalla joinakin päivinä armeijan ruokalassa, olet ollut asiaa vastaan voimakkaasti. Miten ajattelit saada lihansyönnin määrän sille sopivalle tasolle? Lienee selvää, että sopivalla ei voida tässä tarkoittaa terveydelle haitallisen paljon. Ei, jos keskustellaan siitä, mikä on ihmisen biologialle luontaista ja elimistömme toiminnan kannalta perusteltua.


LainaaJotkut teoreetikot ovat puhuneet siitä, että lihansyönti = proteiininsaaminen, on vaikuttanut aivojen kehitykseen ihmisapinoilla positiivisesti.
Eli, tekeekö kasvissyönti takautuvasti pahaa, jos aivomme eivät saa tarpeeksi lihaa? Kasvissyönti luo vihreitä ja maskuliinottomia miehiä?
Suku ei jatku, jos ei ole maskuliinisia miehiä!

Edelleen - ne "maskuliiniset miehet" maksavat hintaa liiallisesta lihan ja eläinperäisen ravinnon syömisestään mm. lyhyemmällä eliniällä. Voidaan siis kysyä, onko vastuullista markkinoida mielikuvaa, että "oikea" mies syö liiallisen suuria määriä makkaroita ja pihvejä, kun tämä on tapa selvsäti kasvattaa miehet tottumaan itselleen haitalliseen ja terveyttä heikentävään ruokavalioon? Olet näillä puheillasi itse asiassa aiheuttamassa miehille terveyshaittoja ja oikeastaan tappamassa heitä ennenaikaisesti.

LainaaPunaista lihaa (naudan-, sian- ja lampaanliha) suositellaan käytettävän harkiten. Sopiva määrä kypsennettyä punaista lihaa ja lihavalmisteita on enintään 500 g viikossa, mikä vastaa 700–750 g raakaa lihaa.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935

LainaaTerveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuore FinRavinto2017-tutkimus paljastaa, että suomalaiset syövät punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten. Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen, joka on korkeintaan 500 grammaa viikossa.
...
– Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa, punaisen lihan syömistä on pidetty monissa piireissä miehisyyden symbolina – ja sitä se valitettavasti on edelleen.
https://www.is.fi/terveys/art-2000005962286.html

Kuten myös IS:n jutussa kirjoitetaan, ei lihaa tarvitse kokonaan poistaa ruokalistalta. Sen määrää vain pitäisi vähentää ja myös siirtyä kaikkein haitallisimmista lihatuotteista (prosessoidut, rasvaiset, suolaiset, punaisen lihan tuotteet) terveellisempiin vaihtoehtoihin.

On haitallista ja vaarallista, jos maskuliinisuudeksi kuvautuu ylipainoinen kaljamahainen mieheys, joka jättää "vihreät" koskemattomina lautaselle - ja kuolee nuorena suolistosyöpään, sydän- ja verisuonitautiin tai kärsii jo lapsesta ns. aikuisiän diabeteksesta.

Mitä sinulla on hampaankolossa miehiä vastaan, kun haluat tappaa heidät ennenaikaisesti? Edes armeijassa ei saisi pyrkiä totuttamaan heitä terveellisempään ruokavalioon. (Ruokatottumusten tiedetään olevan vahvasti nimenomaan tottumuksia, joiden muuttaminen on aluksi hankalaa, mutta täysin mahdollista.) Miksi vaarallisiin tottumuksiin ohjaavia mielikuvia pitää edelleen kaupitella mieheyden merkkeinä? Miksi salattin syöminen ja terveellisemmin koostettuun ruokavalioon siirtyminen pitää tehdä sosiaalisesti vaikeaksi ja vastenmieliseksi kuvailemalla sitä naismaiseksi, homoksi ja suorastaan mieskunnon tuhoavaksi?  Tosiasiassa se mieskunto romahtaa kyllä ennemminkin epäterveellisten elintapojen vuoksi kuin niiden terveellisempien. Ikävä kyllä romahtaa mieskunnon lisäksi myös kunto ja lopulta loppuu elämä: syöpään, sydäninfarktiin...

Lainaa
Verenkiertoperäinen syy on ehdottomasti yleisin elimellisen erektiohäiriön aiheuttaja. Yli 50-vuotiailla noin 75 %:lla erektiohäiriön syy on verenkiertoperäinen. Vikaa voi olla valtimoissa, jolloin siittimeen ei tule tarpeeksi verta tai laskimoissa, jolloin veri ei pysy siittimessä ja näin erektio on huono tai häviää nopeasti (ns. venttiilivika). Siittimen verenkiertohäiriön voi aiheuttaa mm. valtimoverisuonten kovettuminen (ateroskleroosi), verenpainetauti, diabetes, korkea kolesteroli tai tupakointi. Syynä voi olla myös synnynnäinen verenkiertovika tai lääkkeiden sivuvaikutus.
https://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/miesten_seksuaalihairiot/erektiohairiot/syyt

Notta siitä vain buustaamaan liikaa rasvaa ja suolaa sisältävää "miehekästä" ruokavaliota, joka siis sivuvaikutuksenaan tuokin erektio-ongelmia ja tarpeen sinisiin pillereihin. Mutta ehkä sinisten pillereiden tarve on haluttua "uusmaskuliinisuutta"?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 22, 2020, 11:59:06
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 22, 2020, 08:54:54

LainaaPunaista lihaa (naudan-, sian- ja lampaanliha) suositellaan käytettävän harkiten. Sopiva määrä kypsennettyä punaista lihaa ja lihavalmisteita on enintään 500 g viikossa, mikä vastaa 700–750 g raakaa lihaa.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuore FinRavinto2017-tutkimus paljastaa, että suomalaiset syövät punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten. Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen, joka on korkeintaan 500 grammaa viikossa.
Erään pohjois-amerikkalaisen syöpäjärjestön mukaan jo yli 300 g lihaa viikossa muodostaa terveysriskin, ja lyhentää elinikää, koska lisää syöpäriskiä.

Maitokin lisää syöpäriskiä ainakin haitallisen suurina määrinä. Muun muassa rintasyöpien (niitä on useita laatuja) riskiä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 24, 2020, 01:34:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 22, 2020, 11:59:06
Erään pohjois-amerikkalaisen syöpäjärjestön mukaan jo yli 300 g lihaa viikossa muodostaa terveysriskin, ja lyhentää elinikää, koska lisää syöpäriskiä.

Maitokin lisää syöpäriskiä ainakin haitallisen suurina määrinä. Muun muassa rintasyöpien (niitä on useita laatuja) riskiä.
Siis yksi/kaksi ateriaa lihaa viikossa "muodostaa terveysriskin"!? Jos mietimme sitä, miten ihmiskunta on kehittynyt, esi-isämme ovat syöneet lihaa rutosti enemmän kuin 300 grammaa viikossa. Miksi tuollaisia pseudouutisia pitää julkaista, kun ovat roskaa?
Maito on ollut meille suomalaisille yksi keskeinen osa ruokavaliotamme? Tiedän "pohjois-Karjala-projektit", mutta silti elinikämme on keskimäärin varsin korkea maailmassa, vaikka maitoa nautimme. Onkohan uutinen roskaa?

Kyse on siitä, että kaikkea voidaan syödä, mutta kohtuudella. Liha tai maito ovat terveellisiä osa-alueita ruokavaliossamme. Sopivasti, niin voimme hyvin.
Terveysfasistien näkemykset voidaan jättää omaan arvoonsa. Lihansyönti ilmeisesti on ihmisten aivokapasiteettia kasvattanut. Vähentääkö veganismi sitä?

Mitä te "kertsit" oikein voitte syödä, jos jotain syöpää pelkäätte?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 24, 2020, 09:31:07
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2020, 01:34:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 22, 2020, 11:59:06
Erään pohjois-amerikkalaisen syöpäjärjestön mukaan jo yli 300 g lihaa viikossa muodostaa terveysriskin, ja lyhentää elinikää, koska lisää syöpäriskiä.

Maitokin lisää syöpäriskiä ainakin haitallisen suurina määrinä. Muun muassa rintasyöpien (niitä on useita laatuja) riskiä.
Siis yksi/kaksi ateriaa lihaa viikossa "muodostaa terveysriskin"!? Jos mietimme sitä, miten ihmiskunta on kehittynyt, esi-isämme ovat syöneet lihaa rutosti enemmän kuin 300 grammaa viikossa. Miksi tuollaisia pseudouutisia pitää julkaista, kun ovat roskaa?
Maito on ollut meille suomalaisille yksi keskeinen osa ruokavaliotamme? Tiedän "pohjois-Karjala-projektit", mutta silti elinikämme on keskimäärin varsin korkea maailmassa, vaikka maitoa nautimme. Onkohan uutinen roskaa?

Kyse on siitä, että kaikkea voidaan syödä, mutta kohtuudella. Liha tai maito ovat terveellisiä osa-alueita ruokavaliossamme. Sopivasti, niin voimme hyvin.
Terveysfasistien näkemykset voidaan jättää omaan arvoonsa. Lihansyönti ilmeisesti on ihmisten aivokapasiteettia kasvattanut. Vähentääkö veganismi sitä?

Mitä te "kertsit" oikein voitte syödä, jos jotain syöpää pelkäätte?

Joopa joo. Toope siis tässä yrittää kertoa, että hän tietää ilman muuta kaiken paremmin kuin ne, jotka ovat alan ammattilaisia. Toope tietenkin tietää myös paremmin kuin tilastolliset faktat asiasta kertovat.

Ihminen ei todellakaan syönyt nykyistä määrää lihaa jatkuvasti. Lihaa syötiin silloin, kun sitä saatiin saaliksi, mutta sehän ei ollut ollenkaan jokapäiväistä. Eikä tässä tarvitse minnekään esihistoriaan peruutella, vaan jo muutama vuosikymmen taaksepäin kertoo, että lihamäärä on ruokavaliossa kasvanut todella paljon. Kuinka ollakaan samaan aikaan ovat yleistyneet kaikki ns. elintasosairaudet. Älykkyyskin on ennemmin laskusuunnassa. Mutta toki Toopen logiikalla kandee jatkaa tällä linjalla - kunnes infarkti iskee tai syöpä vie. Jep, jep.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 24, 2020, 10:44:28
^
Tyyppi väittää, että kaikkea voi syödä, mutta kohtuudella. Ja samassa kommentissaan väittää, että yksi tai kaksi liha-ateriaa viikossa jo tarkoittaisi 300 g. Onpa isot annokset, jos kerralla (tai kahdella) vetää 300 g. Ja kaikkea muuta kuin kohtuulliset. Mutta logiikka ei olekaan Toopen vahvinta osaamisaluetta, joten tuskin edes tajuaa kommenttinsa sisäistä ristiriitaisuutta.

Jos perustelee ihmisen lihansyönnin terveellisyyttä ihmisen esihistorialla (ravitsemustieteen tutkimusten sijaan, huom. lue aloituskirjoitus, Toope!), niin silloin pitäisi esittää todisteita ensinnäkin siitä, että ihminen tosiaankin söi silloin suuria määriä lihaa. (Tietääkseni ihminen söi harvoin lihaa, eli vain silloin kun sai kiinni jonkin saaliseläimen.) Ja toisaalta silloin tulee antaneeksi itsestään aika hömelön kuvan, sillä ei ollut ilmeisesti mitenkään epätavallista, että ihmiset kuolivat esihistoriassa nälkään. Ja ikävästi elinikäkin oli matala. En muista tarkkaa vuosilukua, mutta muistelisin lukeneeni, että harva eli 40-vuotiaaksi (olisikohan keskimääräinen elinikä ollut noin 32 vuotta?). Jo sen pitäisi riittää syyksi olla esittämättä niin höpökommentteja kuin Toope tuossa edellä. Ja tietysti voisi olettaa, että sisälukutaitoiset osaisivat lukea edes tämän keskusteluketjun otsikon.... Mutta ehkä se läskin syönti ja maidon litkiminen on jo tukkinut verisuonet niin, että ei enää onnistu edes sisälukutaito?

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 24, 2020, 11:26:30
^Seuraavaksi varmaankin Toope valittaa siitä miesten epätasa-arvosta, joka saa heidät kuolemaan nuorempina. Logiikka lienee siis se, että ihan vain miesten tasa-arvoisuuden edistämiseski myös naisten pitää ryhtyä syömään epäterveellisesti. Että hekin kuolisivat elintasosairauksiin, liialliseen lihansyöntiin ja sydäninfraktiin yhtä nuorina kuin miehet. Se on täysin poissuljettu vaihtoehto, että miehiä hyväntahtoisesti opastettaisiin huolehtimaan terveydestään mm. noudattamalla terveellisempää ruokavaliota.

Toope hyvä - kyllä sinä saat syödä itsesi ennenaikaiseen kuolemaan. Ei sitä kukaan aio sinulta estää. Itsetuhoisuus on sallittua, vaikkakaan se ei ehkä osoita suurta tasapainoisuutta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 24, 2020, 12:35:02
Onhan siinä ero ihmisen ja muiden ihmisapinoiden välillä, että ihmiset ovat sopeutuneet tiiviimpään ja myös proteiinipitoisempaan ravintoon. Yksi pala tässä on metsästys- ja saalistus sekä niiden tekniikoiden ja etenkin niissä tarvittavan yhteistyön kehitys, jolla varmaan on ollut yhteytensä kielen ja älykkyydenkin kehitykseen.

Voin uskoa sen, että riittävä proteiinin saanti on tärkeää, ja senkin että riittävän stimuloiva ja sopivan haastava toiminta on tärkeää. Mutta en usko sitä, että älykkyys ja maskuliinisuus palautusivat siinä mielessä lihansyöntiin, että kun hilaa marketista himaan helvetisti kyljyksiä, kanaa, jauhelihaa yms. ja syö niitä päivittäin, pysyy viriilimpänä ja älykkäämpänä.

Sellainen esimerkki, että joka aterialla olisi hyvä olla sellainen kämmenenkokoinen pala proteiinia, mikä voi olla lihaa tai kalaa tai jotain muuta. Mutta puolet siitä annoksesta olisi hyvä olla erilaisia ja erivärisiä kasviksia, ja kannattaa tietysti syödä myös marjoja ja hedelmiä.

Ei mulla ole henkilökohtaisesti sellaista vahvaa asennetta, että kaikkien pitäis syödä noin tai että olis hirveä asia, jos jonkun ruokavalioon kuuluu selvästi enemmän kuin 300 grammaa lihaa viikossa. Eihän se tulos sitä tarkoita että söit mitä lihaa tahansa ja elit miten tahansa, niin heti 300 gramman yli mentäessä rävähtää syöpä ja muut ongelmat kehiin, vaan tähän vaikuttaa iso kirjo erilaisia tekijöitä.

Jos esimerkiksi treenaa kovasti, punttaa, tekee crossfittiä tai millä vaan tavalla tulee huomattavasti liikuntaa, kyllähän sekin heti tähän vaikuttaa ja voi nostaa myös proteiinin tarvetta.

Äkkiä googlettamalla löysin jonkun ei niin tieteellisen suosituksen jonka mukaan punaista lihaa kannattaisi syödä korkeintaan 455 grammaa viikossa (oisko muunnettu unsseista), ja tämä tarkoittaisi noin 750 gramman raakapainoa. Eli siinä 300 gramman kohdalla kannattaa ottaa huomioon, että todennäköisesti puhutaan kypsän ja tosiasiassa syödyn lihan painosta, joka ei ole sama kuin raakana myytävän lihan paino.

Toi tarkottais sitä että söis joka päivä sellasen aika pienen määrän (noin 100 grammaa raakana) tai sitten joka toinen päivä vähän isomman määrän (200 g raakana).

Iso kuva tässä on kuitenkin se, että moni lihansyöjä syö selvästi enemmän kuin tuon verran, eikä siinä suinkaan aina ole sellaista taustalla, että eläisi jotenkin erityisen fyysisesti aktiivisesti.

Mulla on sellainen kokemus että joskus kun söin pelkkää kasvista ja treenasin suht paljon, lihaskunto ja muukin kunto, oma aktiivisuus sun muu, oli ihan hyvä.

Kiinnostavaargumentti olisi oikeastaan sellainen, että lihassa ja kalassa voi saada runsaasti proteiinia niin että mukana tulee verrattain vähän rasvaa (verrattuna juustoon yms). Ja jos elää sellaista laiskaa urbaania elämää eikä treenaa tai tee ihan hirveästi fyysistä hommaa, voisi olla helpompi ylläpitää kroppaa niin että ruokavalioon kuuluu juuri tuollainen ohjeen mukainen pieni määrä lihaa runsaan kasviksen lisäksi (verrattuna että söisi pelkkää kasvista ja saisikin enemmän rasvaa jota ei polta tai käytä pois).

Mutta toi nyt on tosi yksilöllistä ja vaikea siitä on mitään "pitäisi"-sääntöä rakentaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 24, 2020, 12:46:28
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 24, 2020, 12:35:02
Sellainen esimerkki, että joka aterialla olisi hyvä olla sellainen kämmenenkokoinen pala proteiinia, mikä voi olla lihaa tai kalaa tai jotain muuta. Mutta puolet siitä annoksesta olisi hyvä olla erilaisia ja erivärisiä kasviksia, ja kannattaa tietysti syödä myös marjoja ja hedelmiä.

Kuulostaa todella paljolta. Jos jokaisella päivänä aterialla (esim. 3 pääaterialla ja 2 välipalalla) söisi "kämmenenkokoisen palan proteiinia" (eli noin 80-100 g lihaa, jos on liha kyseessä?), tulisi jo yhdessä päivässä viikon kiintiö eli yleissuositusten 500g täyteen. Jos "vain" pääaterioilla söisi, niin silloin paukkuisi viikon syöpienehkäisyn suositukset jo yhdessä päivässä.

Semmoinen korttipakan kokoinen (eli kämmenenkokoinen?) köntsä lihaa tai kalaa _vuorokaudessa_ riittää enenmmän kuin hyvin päivän proteiininsaantiin. Sitä en muista, riittäisikö senkokoinen määrä kasviproteiinia, mutta veikkaan, että riittäisi, varsinkin jos nauttii sekä palkokasvien että viljojen proteiineja päivän aikana.

Liika proteiininsaanti ei ole mitenkään yksiselitteisesti hyvä juttu. Saattaa avittaa vähän painonhallinnassa, mutta toisaalta saattaa esim. aiheuttaa sydänhaittoja, ja munuaishaittoja. Ja jos proteiini on (rasvaisen) punaisen lihan muodossa, tai varsinkin prosessoidun punaisen lihan muodossa (esim. makkarana ja leikkeleinä), alentaa suurten proteiinienmäärien päivittäinen syöminen myös elinikää, ja aiheuttaa verisuonten tukkiutumista yms..
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 24, 2020, 13:20:48
Ruokavirasto:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/aikuiset/

Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 grammaa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g.  Siipikar­jan liha on vähärasvaista ja sen rasva on laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim­man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi­na.

Ja tuo siis on maksimi- eikä minimimäärä viikossa (aikuisille).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 24, 2020, 14:12:17
Lihan syömisessä on todellakin määrän lisäksi kiinnittää huomiota sen laatuun. Jos pistelee koko viikon liha-annoksensa (suositustenkin rajoissa) makkarana, leikkeleinä ja pekonina, niin ei kyse kyllä ole kovinkaan tervellisestä ruokavaliosta. Eikä sitä tee terveelliseksi pelkkä kasvisten lisääminen lautaselle. Suolaa ja rasvaa tulee liikaa joka tapauksessa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 24, 2020, 16:31:01
^ Toi "kämmenen kokoinen" on jo sinänsä epätäsmällisyydessään hämmentävä. Poimin sen kirjasta Buddhan aivot, jossa jonkun luvun pienenä lisähuomiona käsitellään sitä, millainen ruokavalio olisi aivoille paras. Siinä siis korostetaan nimenomaan proteiinin merkitystä, mutta puhutaan myöhemmin kaikenlaisista lisäravinteista ja muustakin.

Pääpaino kirjassa on meditioinnin ja siihen liittyvän käsittely neurotieteen ja muun luonnontieteen kanssa lomittain niin, että samoista asioista voidaan puhua sekä esimerkiksi buddhalaisen perinteen että länsimaisen tieteen termeillä ja näkökulmasta -- ja että nämä voivat valottaa toisiaan.

Ravitsemus on kirjassa aika pieni sivujuonne, mutta länttään nyt tähän sen kohdan, josta ajatuksen varastin:

LainaaDiet Basics

Help your brain by eating well every day, minimizing your sugar intake, and avoiding food allergens.

Eat Well Every Day

Take in a wide variety of rich nutrients. More than anything, this means eating lots of protein and vegetables. Eat protein at every meal; aim for a portion roughly the size of your palm. Eat at least three cups of vegetables a day—more is better! Ideally, half of your plate at each meal will be covered by vegetables of all kinds and colors. Fruits also provide important nutrition; berries in particular are known to be good for your brain (Galli et al. 2006; Joseph et al. 2003).

Excerpt From: Rick Hanson. "Buddha's Brain: The Practical Neuroscience of Happiness, Love, and Wisdom". Apple Books.

En tiedä, kuinka paljon tässä kannattaa takertua nimenomaan tähän "kämmenen kokoiseen" annokseen proteiinia.

Mun mielestä ehkä ton ravinto-osuuden pääpointti on enemmän seuraava:

LainaaChange from the Ground Floor On Up

Your brain is made from trillions of molecules, most of which have come from what you've put in your mouth at one time or another. Through making small changes in your diet and supplements, you can gradually change the components of your brain, from the molecular ground floor on up. As the physical substrate of your brain improves, you're likely to experience greater physical and mental well-being, and your psychological and spiritual practices—including the methods described in this book—will become even more fruitful.

Toi ehkä tarttui sen takia nyt haaviin, kun Toope toi esille lihansyönnin ja aivotoiminnan yhteyttä, minkä mun mielestä vois ehkä paremmin ymmärtää niin, että aivoille on hyväksi että proteiinia tosiaan tulee melko runsaasti.

Toopen esittämää voi peilata siihen, että tollanen periaatteessa eteeristäkin asiaa sisältävä kirja, jota vois pitää sellaisena ituhippien hekumointina, kuitenkin tuo noin vahvasti esiin sitä, että syökää runsaasti proteiinia. Vaikea mun on nähdä, että tossa tarkoitettais että syökää helvettillisiä määriä nimenomaan punaista lihaa tai pekonia tai muuta, olkaa samalla raivokkaan maskuliinisia ja paasatkaa muillekin lihansyönnin tärkeydestä :D

Mutta joo. Kämmenen kokoinen pala proteiinia on tosi epäselvästi sanottu, sikälihin, että melkein mikään, mitä se voisi olla, ei kuitenkaan ole puhdasta proteiinia. Siinä puhutaan mun mielestä tosi viitteellisesti siitä, mitä siinä lautasella noin niin kuin visuaalisesti on. Iso pihvi tai kyljyshän on kämmentä isompi, ja sit taas toi voi ihan hyvin olla vaikka jotain juustoa tai muuta, jonka määrä voi mun mielestä noilla spekseillä vaihdella aika paljonkin. Ymmärrän ton niin, että jos syö pelkkää salaattia tai pelkkää kasvista ja ajattelee, että se on sinänsä hyvä ja terveellistä, tossa ikään kuin esitetään, että vois olla hyödyllistä olla tietoinen erikseen proteiinistakin ja miettiä sitä niin, että sekin kuuluu komponenttina täysipainoiseen ateriaan.

Mun mielestä 700-750 grammaa lihaa raakapainona kuulostaa aika reilulta määrältä, muttei kuitenkaan valtavalta. Toi on kuitenkin tollanen viitearvo ja suositus, ja edelleen siihen vaikuttaa mm. se, mitä ja minkälaista liha on ja mitä muuta ruokavalioon kuuluu. Tuskin se niin menee, että heti jos jonakin viikkona syö tätä enemmän lihaa, kaikki riskit pomppaa ihan taivaisiin, vaan sen on tarkoitus antaa käsitys siitä, mikä on pitkällä tähtäimellä paljon ja mikä kohtuullista. Jos määrä on jatkuvasti suositusta isompi, silloin vois herätä ajatus, että mitähän mahdollisesti syö liian vähän, onko ruokavalio lihan määrän takia turhan yksipuolista ja olisiko sitä hyödyllistä vähentää.

Mutta noi määrät on mun mielestä silleen ongelmallisia, että joku voi syödä vuorokaudessa 2 000 kaloria tai allekin ja joku voi syödä yli 5 000 niin että paino pysyy samana. Määrällinen vaihtelu on noiden välillä niin suurta, että olis outoa jos lihan optimaalinen määrä olis molemmille sama. Tossa suosituksessa taas ei kerrota sitä, minkä suuruiseen kalorimäärään tota pitäis suhteuttaa. Mulle jää vaan sellanen oletus että toi liittyis johonkin noin 2 000 kalorin vuorokausikulutuksella elävän kevyesti liikkuvan toimistotyypin suosituksiin, joiden nyt on suurin piirtein ajateltu sopivan yleiseksi ohjenuoraksi.

Mutta sit kun ruokavalion terveellisyys on niin monen osan summa, niin varmasti olis raaka-aineita ja ruokia tarkkaan suunnittelemalla ja kokonaisuutta tuunaamalla mahdollista laatia sellanen ruokavalio, joka olis tota isommallakin lihamäärällä kohtuullisen terveellinen. Paljon vähärasvaista kalaa esimerkiks, ja muussa ruokavaliossa ja aktiviteeteissa otettu huomioon se, että siinä on tommonen tosi runsas siivu.

Löysin nopeasti proteiinin määrästä sellaiset suositukset, että päivässä 0,8 grammaa painokiloa kohti "for an average sedentary adult" mutta sitten taas aktiivisemmalle ihmiselle tai urheilijalle 1,2 tai jopa 2 grammaa painokiloa kohti. Mun mielestä 0,8 grammaa painokiloa kohti on sekin "paljon", jos sitä taas vertaa siihen, että toisaalta 300 grammaa lihaa viikossa olis jo melko paljon. Vois laskea nopeasti että se 300 grammaa lihaa sisältäis 300*0,26 eli 78 grammaa proteiinia, kun taas päivittäinen tarve vois olla vaikka 80*0,8=64 grammaa per päivä.

Josta päästään mun mielestä siihen, että jos lihan määrän pudottaa oikein pieneksi, vois oikeastaan olla hyvä miettiä aika tarkkaan sitä, mistä saa riittävän määrän proteiinia -- jolloin toi Buddhan aivojen painotus että miettikää sitä proteiinia ei ehkä olekaan ihan niin yliampuva.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 24, 2020, 17:22:15
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 24, 2020, 16:31:01
Mun mielestä 700-750 grammaa lihaa raakapainona kuulostaa aika reilulta määrältä, muttei kuitenkaan valtavalta. Toi on kuitenkin tollanen viitearvo ja suositus, ja edelleen siihen vaikuttaa mm. se, mitä ja minkälaista liha on ja mitä muuta ruokavalioon kuuluu. Tuskin se niin menee, että heti jos jonakin viikkona syö tätä enemmän lihaa, kaikki riskit pomppaa ihan taivaisiin, vaan sen on tarkoitus antaa käsitys siitä, mikä on pitkällä tähtäimellä paljon ja mikä kohtuullista. Jos määrä on jatkuvasti suositusta isompi, silloin vois herätä ajatus, että mitähän mahdollisesti syö liian vähän, onko ruokavalio lihan määrän takia turhan yksipuolista ja olisiko sitä hyödyllistä vähentää.

Edelleenkin, tuo siis ei ole mikään suositus kohtuullisesta määrästä lihaan, vaan se on maksimi- eikä minimimäärä viikossa (aikuisille).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 24, 2020, 17:29:11
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 24, 2020, 16:31:01
Löysin nopeasti proteiinin määrästä sellaiset suositukset, että päivässä 0,8 grammaa painokiloa kohti "for an average sedentary adult" mutta sitten taas aktiivisemmalle ihmiselle tai urheilijalle 1,2 tai jopa 2 grammaa painokiloa kohti. Mun mielestä 0,8 grammaa painokiloa kohti on sekin "paljon", jos sitä taas vertaa siihen, että toisaalta 300 grammaa lihaa viikossa olis jo melko paljon. Vois laskea nopeasti että se 300 grammaa lihaa sisältäis 300*0,26 eli 78 grammaa proteiinia, kun taas päivittäinen tarve vois olla vaikka 80*0,8=64 grammaa per päivä.

Josta päästään mun mielestä siihen, että jos lihan määrän pudottaa oikein pieneksi, vois oikeastaan olla hyvä miettiä aika tarkkaan sitä, mistä saa riittävän määrän proteiinia -- jolloin toi Buddhan aivojen painotus että miettikää sitä proteiinia ei ehkä olekaan ihan niin yliampuva.
Kannattaa ottaa huomioon, että monessa ruoassa on proteiinia, ei pelkästään lihassa ja kalassa.

Ja kannattaa ottaa huomioon, että jos syöpien lisäksi haluaa ehkäistä esimerkiksi osteoporoosia, on syytä nauttia suurin osa proteiineistaan kasviperäisinä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 24, 2020, 18:50:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 24, 2020, 17:22:15
Edelleenkin, tuo siis ei ole mikään suositus kohtuullisesta määrästä lihaan, vaan se on maksimi- eikä minimimäärä viikossa (aikuisille).

Miten niin "maksimi"? Mä ainakin ymmärrän tollaset suositukset niin, että siinä pyritään antamaan joku kuva siitä, mikä on jollain hyvin yleisellä tasolla melko suurella varmuudella turvallista pitkän aikavälin tarkastelussa.

Esimerkiks alkoholin nauttimisesta on samankaltaiset suositukset, ja jos niitä tarkastelee globaalisti, niin keskiverrolle terveelle miehelle suositellaan päivittäiseksi maksimiksi jotain 10-40 grammaa puhdasta alkoholia. Sveitsissä suositeltu maksimi on niinkin korkea kuin 30 g / vrk, Tsekeissä 24 g ja niin edelleen.

Ethän sä nyt voi mitään yksittäistä tollasta arvoa pitää naiivisti jonain absoluuttisena maksimina hyvän elämän kannalta, vaan nää vaan heijastelee erilaisia käsityksiä. Laajasti on mahdollista sanoa, että jos sun päivittäinen kulutus pysyy jossain 10-30 gramman tyyppisissä raameissa, se ei todennäköisesti ole sun terveyden kannalta mikään hirveän suuri ongelma -- ja mun mielestä sä taas liikut tässä nyt enemmän sellasilla leveleillä että mikä on täysin optimaalista itse kullekin, mikä on taas eri asia. Joku voi juoda enemmän ja elää ja voida oikein mainiosti, joku voi voida huomattavasti paremmin kokonaan ilman alkoholia. Mutta tosta ei kerta kaikkiaan saa kaikille jotain "maksimia" vaan siitä saa vaan tollasen viitearvon jollekin,  mikä ei merkitsevästi heikennä elinajanodotetta tms. jonkun mielestä ja hyvin yleisesti ottaen.

Tai en mä tiedä, mihin toi ihan faktisesti perustuu lihan suhteen. Mut tuli mieleen hakea rinnastuksen kautta jotain tulkinnallista perspektiiviä, vaikka alkoholi ja liha onkin täysin eri tyyppisiä asioita.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 24, 2020, 19:07:03

Minkään maan ravitsemussuositukset eivät sisältäne kehoitusta nauttia alkoholia, joten alkoholi-keskustelu ei kuulu kyllä tähän keskusteluun.

(Alkoholi taitaa olla huono vertailukohta, sillä sille ei taida olla sellaista minimirajaa, joka taatusti olisi riskitön.  Ainakaan raskaana oleville naisille. Alkoholi taitaa pahimmillaan aiheuttaa sikiövaurioita. Ja aikuisille syöpiä esim. ruoansulatuskanavassa. Ja maksavaurioita. Ja ties mitä.

Eikä alkoholille myöskään ole sellaista minimirajaa, jonka alle ei ole syytä mennä, siis että siinä olisi jotain niin hyödyllisiä ominaisuuksia, että se mitätöisi muut riskit, jotka suurenevat jo vähäisellä alkoholin kulutuksella (aivoverenkiertohäiriöitä, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, kohtalokasta verenpainetautia ja aortan aneurysmia).
https://www.duodecim.fi/2018/04/17/alkoholin-haitat-saa-jo-riskirajoja-vahaisemmalla-kaytolla/ )
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 24, 2020, 22:54:51
^ Okei. Myönnän että toi alkoholiin vertaaminen oli aika adian hocierestä :D
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 25, 2020, 08:17:55
Maksimista puhuminen on ihan pätevä ilmaus, jos tarkoituksena on kertoa raja, jonka ylittyminen (tilastollisesti) alkaa synnyttää terveyshaittoja.

LainaaOn totta, että liha on perinteisesti kuulunut suomalaiseen ruokavalioon. Mutta harva tiedostaa, että sen kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti elintason nousun myötä.

Vielä 1960-luvulla ihmiset söivät lihaa keskimäärin noin 39 kiloa vuodessa, kun taas nykyään keskivertosuomalainen syö sitä noin 81 kiloa.
https://seura.fi/terveys/10-kysymysta/lihansyonti-puhuttaa-entista-enemman-paljonko-punaista-lihaa-saa-syoda-miksi-lihansyojat-kuolevat-muita-nuorempina-nain-vastaa-dosentti/

Mutta on jokseenkin turhaa pohtia sitä, onko oikeampi maksimimäärä 300 g vai 500 g viikossa, kun ongelma on paljon suuremmat määrät. 52 x 500 g= 26 kg. Se on niin kaukana 81 kilosta, että kiistely noiden erilaisten suositusten välillä on täysin irrelevanttia. Jos keskivertosuomalainen syö siis lihaa 81 kg vuodessa, niin voi miettiä, paljonko sitä popsivat kaikkein eniten lihaa syövät. Suomalaisissa on sentään jopa kasvissyöjiä ja muutoinkin lihaa vähemmän käyttäviä.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 25, 2020, 11:40:43
^

Ihmiset ovat eri kokoisia ja myös kehon rakenteiltaan erilaisia- keskiarvo ei siinä mielessä ole pätevä.

40 kiloisen naisen ja 150 kiloisen ukonroikaleen energian ja proteiinin tarve ei ole sama.

Ei silloikaan, vaikka puhuttaisiin painoyksikköä kohti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 25, 2020, 12:40:21
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 24, 2020, 16:31:01
Löysin nopeasti proteiinin määrästä sellaiset suositukset, että päivässä 0,8 grammaa painokiloa kohti "for an average sedentary adult" mutta sitten taas aktiivisemmalle ihmiselle tai urheilijalle 1,2 tai jopa 2 grammaa painokiloa kohti. Mun mielestä 0,8 grammaa painokiloa kohti on sekin "paljon", jos sitä taas vertaa siihen, että toisaalta 300 grammaa lihaa viikossa olis jo melko paljon. Vois laskea nopeasti että se 300 grammaa lihaa sisältäis 300*0,26 eli 78 grammaa proteiinia, kun taas päivittäinen tarve vois olla vaikka 80*0,8=64 grammaa per päivä.

Josta päästään mun mielestä siihen, että jos lihan määrän pudottaa oikein pieneksi, vois oikeastaan olla hyvä miettiä aika tarkkaan sitä, mistä saa riittävän määrän proteiinia -- jolloin toi Buddhan aivojen painotus että miettikää sitä proteiinia ei ehkä olekaan ihan niin yliampuva.

Linkki?

Olisi kiinnostavaa nähdä viralliset suositukset urheilijoiden proteiininsaannista, ja vielä sekin, ovatko suositukset erilaiset eri lajeilla (ultramaraton, bodaus, crossfit).

Luulen, että kehonrakennuspiireissä ainakin kiertää urbaanilegendoja ihan älyttömistä proteiinimäärien suosituksista. Jos tyyppi esim. vetää 20 kananmunaa aamiaisella niin kuin jotkut (idiootit) vetävät, ei se luultavasti ole terveellistä. Eikä lisäravinteina mätettävät proteiinitkaan luultavasti, ainakaan isoissa määrin.

Laihdutuspiireissäkin kohkataan proteiineista. Ja ylipäätänsä proteiineista on viime vuodet kohkattu ja niitä on hypetetty, ja joitakin (tai useita?) ruokia mainostetaan nimenomaan proteiineilla, esim. ProFeel proteiinirahka.


Länsimaissaei taida kyllä olla kovinkaan isoa riskiä sille, että ihmiset saisivat liian vähän proteiineja. Pikemminkin päinvastoin.


(Poikkeuksen tekevät vanhukset, joiden ruokavaliosta voi uupua proteiineja, jos eivät jaksa valmistaa ruokaa tai jos asuvat laitoksessa.)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 25, 2020, 14:15:16
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 25, 2020, 11:40:43
^

Ihmiset ovat eri kokoisia ja myös kehon rakenteiltaan erilaisia- keskiarvo ei siinä mielessä ole pätevä.

40 kiloisen naisen ja 150 kiloisen ukonroikaleen energian ja proteiinin tarve ei ole sama.

Ei silloikaan, vaikka puhuttaisiin painoyksikköä kohti.

Minkä mittainen on se mies, jonka BMI on kohillaan hänen painaessaan 150 kg? Vastaus: 250 cm. Millä logiikalla ero terveellisessä lihamäärässä voisi olla kymmeniä kiloja ihan vain kehon kokoeron takia?

https://syohyvaa.fi/proteiinin-tarve-numeroina/

Proteiinin tarve 58 kiloisella Maijalla on 70 g päivässä, kun se on 85 kiloisella Markulla 95 g. Päivässä siis proteiinintarpeen ero on 25 g. Ihan heti ei kyllä synny tästä päätelmää, että miehen on PAKKO syödä 80 kiloa lihaa vuodessa, sen 26 kilon sijaan, jotta hän saa riittävän määrän proteiinia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 25, 2020, 18:35:41
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 25, 2020, 12:40:21
Linkki?

Olisi kiinnostavaa nähdä viralliset suositukset urheilijoiden proteiininsaannista, ja vielä sekin, ovatko suositukset erilaiset eri lajeilla (ultramaraton, bodaus, crossfit).

Googletin asiaa alun pitäen englanniksi, mutta sama paikallaan pysyvän ihmisen 0,8 g/kg/vrk -lukema löytyy myös mm. THL:n verkkosivuilta:

LainaaKevyt kuntoharrastus ei lisää proteiinin tarvetta, mutta aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi enemmän proteiinia kuin vähän liikkuvat (Ilander 2006). Typpitasapaino säilyy vähän liikuntaa harrastavalla 0,8 g/kg/vrk saannilla, ja aktiivikuntoilijalla tarve on jopa kaksinkertainen. Kuntoilijan proteiinintarpeen tyydyttäminen tapahtuu kuitenkin yleensä ilman erityistoimenpiteitä urheilijoiden tavallista suurempien ruoka-annosten ansiosta, sillä ruoan määrää lisäämällä proteiininsaanti kasvaa. Aktiivisimmatkin kuntoilijat pärjäävät normaalilla, terveellisellä ruoalla ilman proteiinilisiä.
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/mita-ruoka-sisaltaa/proteiinit

Valiolla on proteiinilaskuri:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/proteiinilaskuri/

Noita on muitakin, ja se vähän vaihtelee, kuinka isoa määrää suositellaan. 0,8/kg on ilmeisesti joku saantiarvo, joka riittää hyvin vähän liikkuvalle, mutta tavallisena suosituksena näkee myös 1,0-1,2 g/kg/vrk. Tämä saattaa liittyä siihen, että hieman tarpeen yli menemisestä ei vissiin ole juuri mitään haittaa, vaan haitat tulevat sitten, kun proteiinin saanti on todella liioiteltua tai yliampuvaa.

Tällä pystyy tosi tarkkaan säätämään treeenin määrää ja omia tavoitteita painon suhteen yms, mutta tuloksia ei oikein voi huvikseen tutkailla, vaan ne lähetetään sähköpostilla -- ja perästä tulee ties mitä roskapostia totta kai. Mutta kivan monipuolinen työkalu: https://www.trifectanutrition.com/protein-calculator

Painonhallinnan näkökulmaa avataan ihan hyvin täällä: https://www.kaypahoito.fi/nix01665

Sinänsä mitään ihan pohjatason tutkimusnäyttöä en ole ehtinyt / jaksanut / osannut tästä kaivaa. Missään ei ole selkeästi avattu, mihin näyttöön hyvin yleisesti esitetty 0,8 g/kg/vrk perustuu.

THL sanoo että proteiinin saantitarve täyttyy yleensä helpommin kuin luulisi ja että puutosoireita esiintyy lähinnä vanhoilla ihmisillä. Luulen että proteiini on tosiaan ollut pinnalla sellaisesta hyvinvoinnin, suorituskyvyn ja hyvän elämän näkökulmasta enemmän kuin aliravitsemuksen -- mistä kielii just nää pro feel -rahkat ja se, miten proteiinista ylipäänsä puhutaan.

Mun mielestä edelleen joku tommonen 70-100 grammaa proteiinia päivässä tuntuu aika paljolta, ja jos söisin tosi paljon kasvista ja erittäin vähän maitotuotteita, en ollenkaan lihaa tai kalaa jne, niin kyllä musta tuntuu että varsinkin vegaanisella / vegetaristisella ruokavaliolla on oikeesti mahdollista saada proteiinia silleen vähän että... ei siitä ehkä niitä aliravitsemusoireita tulis, mutta saattais silti kärsiä vähän joku suorituskyky ja tämmösessä mielessä nimenomaan joku "hyvinvointi".

Mutta tota mun pitäis varmaan tarkemmin tutkia ja selvitellä, minkälaisia määriä sisältyy johonkin mulle tosi minimalistiseen kasvisruokavalioon ja miten se vertautuu suosituksiin ilman liikuntaa tai silloin jos siihen lisäis juoksua tai jotain muuta itselle mieleistä treeniä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 26, 2020, 11:29:27

Protiineja on monenlaisia ja myös niiden laatu vaikuttaa elimistöön. (soluihin) Proteiinit ovat makromolekyylejä ja niillä on monenlaista tehtävää ihmisenkin verenkierrossa ja solujen vuorovaikutuksessa.

Pelkästä energiantarpeesta ei ole kysymys. Mutta miten varmistaa riittävän monipuolinen rakenne ravinnon suhteen- se varmaan on oleellista. Solubiologia on kyllä aika vaikea sektori ja se ei ole mitenkään yksiselitteistä tieteen tekijöidenkään teorioissa.

Sinänsä on kysymys miten nuo makromolykyylit luovuttavat energiansa vuorovaikutuksissa keskenään- niiden rakenne määrää sen järjestyksen. Periaatteessa on funktiosta kysymys atomien järjestys määrää mitä ja miten se vuorovaikutus tapahtuu.
Aineet ovat atomisidoksia ja niiden vuorovaikutus on elämän kemiaa.

Molykyylibiologiasta on kyllä tänä vuonnakin julkaistu mielenkiintoista luettavaa erään emeritiusprofessorin toimesta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 26, 2020, 12:00:11
Jos ei ole bodari, jonka tarkoitus on lisätä lihasmassaa - terveyden kustannuksella *) -, on syytä harkita muitakin ravintotekijöitä kuin pelkästään eri proteiinilaatuja. Eläinperäinen rasva voi lisätä verisuonten tukkeutumista, mistä aiheutuu hapenottokyvyn heikkenemistä. (Myös urheiljat sairastavat ateroskleroosia...) Jos nauttii paljon liharuokia, tulee nauttineeksi myös paljon kolesterolia, mikä lisää tulehdusta kehossa, ja tulehdushan kuten tunnettua on lähestulkoon kaikkien suurten kansantautien taustalla (muistaakseni sv-taudit, masennus, syöpä, diabetes, Alzheimer ja mitä niitä nyt onkaan). Urheilijalle tulehduksesta on haittana kivun lisääntyminen, palautumisen hidastuminen, - ja suorituskyvyn lasku. Jos kasvisten saanti on vähäistä, niin on myös antioksidanttien saanti vähäistä, mistä on haittaa myös urheilijoille, mm. vapaiden radikaalien neutraloimisessa (lihasten suorituskyky laskee, ja toipuminen rasituksesta heikkenee). Kuitujen vähäisyys on haitallista painonhallinnan kannalta, ja suoliston hyvinvoinnin, ja jopa mielialan kannalta. Kasvispohjaisessa ruoassa on vähemmän tyydyttynyttä rasvaa (ja ylipäätänsä rasvaa), siksi kasvispohjainen ruoka pitää verisuonet "dilatoituneena" (ei-ahtaina) ja joustavina, mikä parantaa suorituskykyä.

https://www.pcrm.org/news/blog/six-reasons-athletes-are-running-toward-vegan-diet

Ihminen pärjää hyvin monenlaisilla ruokavalioilla, ja on olemassa eliittiurheilijoitakin (jopa bodareita), jotka väittävät suorituskykynsä parantuneen sen jälkeen kun siirtyivät kasvisperäiseen ruokaan.
These 14 elite athletes are vegan — here's what made them switch their diet (https://www.businessinsider.com/elite-athletes-who-are-vegan-and-what-made-them-switch-their-diet-2017-10?r=US&IR=T) (Business Insider)

*) suoli24-keskustelu bodauksesta ja pömppämahasta (https://keskustelu.suomi24.fi/t/9159721/pomppomahat): "Sairasta touhua, ensin sisäelimet ja maha turvotetaan syntteettisellä kasvuhormonilla ja insuliinilla ja senjälkeen amfetamiinin avulla yritetään polttaa rasvaa ja pienentää sitä gh-mahaa." (Sydän kasvaa kasvuhormoneilla, ja olettaisin maksakin? Ja maha.)
Roid gut (https://www.google.fi/search?q=roid+gut&rlz=1C1ASUT_fiFI580FI580&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiitr7Z9_XYAhUJiKYKHew7DDYQ_AUICigB&biw=1366&bih=662)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 26, 2020, 12:26:41
^Myös hiukan suhteellisuudentajua kannattaa nyt yrittää käyttää. Kyllä ihmisen ravitsemusta sen verran kuitenkin tunnetaan - ja ollaan samaa mieltäkin - ettei tuo 80 kiloa lihaa vuodessa ole kyllä minkään tietämyksen valossa tarpeellinen määrä. Lihankulutuksen suuri kasvu myös on niin tuore ja nopeasti tapahtunut asia, että ihmiskehon "solujen" muutos olisi vaatinut kaikilta 60-luvulla syntyneillä +50 ikäisillä elimistön solujen muuttuneen tällaisia lihamääriä tarvitsevaksi vasta heidän syntymänsä jälkeen. Sellainen muutos ei ainakaan ole evolutiivinen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 26, 2020, 12:38:56
^
Niinpä. Hyvä pointti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 26, 2020, 13:49:43
^ ^ Mua häiritsee tässä semmonen, että heitellään erilaisia lukuja ja etenkin painolukemia, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

On kaupasta kotiin kiikutetun lihan paino raakana, sitten on syödyn lihan paino (edellisestä vähennetään luut ja muu kotitalouden hävikki sekä kypsennyksessä katoava paino), ja niin edelleen.

Alla linkkaamani juttu on muutaman vuoden vanha, ja "lihaluku" on tästä hieman noussut (nyt ilmeisesti 81 kg). Mutta kyse on minun ymmärtääkseni samoista luvuista, eli Luonnonvarakeskuksen luku (olkoon nyt vaikka 81 kg / hlö / vuosi) tulee tuotetuista ruhokiloista, joista pitäisi vähentää kauppojen ja kotitalouksien hävikki sekä vielä kypsennyksessä katoava paino, jotta se olisi vertailukelpoinen tiettyihin ravitsemussuositusten lukuihin.

Niille jotka eivät jaksa seurata linkkiä paljastettakoon, että MTK oli tässä laskenut että kun Luonnonvarakeskuksen luku oli 79,4 kg, silloin keskimääräinen kulutus oli luokkaa 500 grammaa per viikko. On sekin paljon, ja edelleen jatkuva kasvu on silti tosiasia, mutta olis varmaan hyödyllistä saada joku roti niihin lukuihin, ettei nyt puhuta ihan villin eri asioista ja samalla leikitä olevamme hirveän tietäväisiä ja tarkkoja

Maaseudun Tulevaisuus:
MTK: Lihan kulutuksesta kouhkataan turhaan - luvut kolminkertaistuvat, kun luut ja hävikki lasketaan mukaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/mtk-lihan-kulutuksesta-kouhkataan-turhaan-luvut-kolminkertaistuvat-kun-luut-ja-h%C3%A4vikki-lasketaan-mukaan-1.154527)

P. S. Kirjoitin tämän niin nopeasti, että lukujen kanssa varmaan sattui joitain pieniä virheitä. Lukekaa lähteitä jos kiinnostaa ja korjatkaa tarvittaessa. Operoin sillä oletuksella, että pääasiallinen pointti erilaisten lukemien vertailukelpoisuudesta pätee silti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 26, 2020, 14:11:29
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 26, 2020, 13:49:43
^ ^ Mua häiritsee tässä semmonen, että heitellään erilaisia lukuja ja etenkin painolukemia, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

On kaupasta kotiin kiikutetun lihan paino raakana, sitten on syödyn lihan paino (edellisestä vähennetään luut ja muu kotitalouden hävikki sekä kypsennyksessä katoava paino), ja niin edelleen.

Alla linkkaamani juttu on muutaman vuoden vanha, ja "lihaluku" on tästä hieman noussut (nyt ilmeisesti 81 kg). Mutta kyse on minun ymmärtääkseni samoista luvuista, eli Luonnonvarakeskuksen luku (olkoon nyt vaikka 81 kg / hlö / vuosi) tulee tuotetuista ruhokiloista, joista pitäisi vähentää kauppojen ja kotitalouksien hävikki sekä vielä kypsennyksessä katoava paino, jotta se olisi vertailukelpoinen tiettyihin ravitsemussuositusten lukuihin.

Niille jotka eivät jaksa seurata linkkiä paljastettakoon, että MTK oli tässä laskenut että kun Luonnonvarakeskuksen luku oli 79,4 kg, silloin keskimääräinen kulutus oli luokkaa 500 grammaa per viikko. On sekin paljon, ja edelleen jatkuva kasvu on silti tosiasia, mutta olis varmaan hyödyllistä saada joku roti niihin lukuihin, ettei nyt puhuta ihan villin eri asioista ja samalla leikitä olevamme hirveän tietäväisiä ja tarkkoja

Maaseudun Tulevaisuus:
MTK: Lihan kulutuksesta kouhkataan turhaan - luvut kolminkertaistuvat, kun luut ja hävikki lasketaan mukaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/mtk-lihan-kulutuksesta-kouhkataan-turhaan-luvut-kolminkertaistuvat-kun-luut-ja-h%C3%A4vikki-lasketaan-mukaan-1.154527)

P. S. Kirjoitin tämän niin nopeasti, että lukujen kanssa varmaan sattui joitain pieniä virheitä. Lukekaa lähteitä jos kiinnostaa ja korjatkaa tarvittaessa. Operoin sillä oletuksella, että pääasiallinen pointti erilaisten lukemien vertailukelpoisuudesta pätee silti.

Entäs lukemat samassa jutussa, jossa verrataan lihan kulutuksen määrää 1960-luvulla ja nykyään? Eiköhän NE nyt kuitenkin ole keskenään vertailukelpoisesta lähteestä...

Se muutoksen nopeus ja suuruus tässä on koko jutun juju. Silloin, kun minä olin vauva siis syötiin 39 kiloa vuodessa, mutta nyt kun olen yli 50, syödään yli 80 kiloa vuodessa. Samaa aikaan ne kuuluisat elintasosairaudet ovat jatkuvasti yleistyneet ja ihmiset ovat paljon lihavampia kuin ennen. Myös lapset.

LainaaKun sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato ryhtyi 1990-luvun alussa tekemään tähystystutkimuksia, ei hän olisi voinut kuvitella, miten paljon paksusuolensyöpä tulisi yleistymään 2000-luvulla.

Kun maha- ja pohjukaissuolihaavat työllistivät gastroenterologeja 1990-luvulla paljon, nyt heitä työllistävät suolistosyövät.

– Jos joku olisi urani alussa kertonut, että tulee ajanjakso, jolloin arkityössäni löydän enemmän paksusuolen syöpiä kuin mahahaavoja, en olisi uskonut. Mahantähystysten tarve vähenee koko ajan ja vastaavasti paksusuolen tähystysten tarve lisääntyy, toteaa muutamia kymmeniä tuhansia tähystyksiä 30 vuoden työuransa aikana tehnyt Koskenpato.
https://www.is.fi/terveys/art-2000006492260.html

Mm. Suolistosyövät yleistyvät koko ajan.

LainaaSuolistosyöpä on Suomessa toiseksi yleisin syöpä sekä naisilla että miehillä. Vuosittain todetaan yli 3000 uutta suolistosyöpää ja siihen kuolee noin 1200 henkeä vuodessa.

Punainen liha, johon lasketaan naudan, porsaan ja lampaan liha, nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä 17 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 100 grammaa kohden. Lihavalmisteiden kohdalla riski taas nousee 18 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 50 grammaa kohden.
Lihavalmisteita ovat esimerkiksi erilaiset makkarat ja kinkut.

https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/tiedotteet/50-grammaa-lihajalosteita-paivassa-lisaa-suolistosyopariskia/
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 26, 2020, 15:28:15
^  Historiallisessa vertailussa noi luvut saattavat olla vertailukelpoisia -- tai sitten eivät. En erityisesti tähdentänyt sitä, mutta sanoin kuitenkin että lihansyönnin lisääntyminen on varmaan silti totta.

Mun laajempi pointti oli varmaan se, että noihin lukuihin tulee todella isoja eroja siitä, mitä siinä lasketaan.

Mun puolesta esimerkiksi seuraavalta sivulta löytyvän taulukon lukuja voi hyvin pitää keskenään vertailukelpoisena, mutta siinäkin voi laajemmassa historiallisessa tarkastelussa olla vähän varuillaan sen suhteen, onko näitä oikeasti laskettu ja tilastoitu täsmälleen samalla tavalla esimerkiksi 1950- ja 1960-luvulla kuin nyt: https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

Jos katsoo tota tilastoa, niin en mä tiedä, löytyykö siitä ihan paljaalla silmällä nähtävää aukotonta selitystä sille, miksi 1990-luvulla olis tähystetty mahahaavoja ja 2000-luvulla enemmän suolistosyöpiä. En mä nyt sitä sano, etteikö lihansyönnin lisääntyminen olis tässä merkittävä tekijä -- ja erot nimenomaan 1960-luvun ja tämän päivän välillä on todella huomattavat. Mutta tossa on kuitenkin sellainen monen tekijän epäterveellisten elintapojen summa -- vähäkuituinen ruokavalio jossa on runsaasti punaista lihaa, liikunnan puute, tupakointi, jne.

Jos mä nyt heitän tähän kyseenalaistuksen, niin onko paikallaan sanoa, että suolistosyövät ynnä muu tämmönen liittyis ihan yksi yhteen lihansyöntiin, ja kuinka paljon tässä on taustalla työelämän ja ihmisten vapaa-ajan rakennemuutoksia. Liikunta ja ulkoilu vähenee, pelaaminen ja istuminen ja tämmönen lisääntyy koko ajan, ja nää vaikutukset sitten kertautuu.

1980-luvulla oltiin jo lihankulutuksessa 60-70 kg:n luokassa, ja vasta 2005 noustiin yli 70 kg:n (luin taas taulukkoa tosi nopeasti). Kyseenalaistaisin sitä, että palautuuko suolistosyöpien lisääntyminen kuitenkaan kokonaan noihin lihalukemiin -- ja ei tietysti kukaan väitä että näin olisi. Vaan siis idea on se, että olis parempi kansanterveydelle palata nyt ensin vaikka sinne 7:llä ja sitten 6:lla alkaviin kymmenlukuihin.

Mun mielestä taas se lihan keskimääräinen kulutus, vaikka onkin astronomisen korkea 1960-lukuun verrattuna, ei ehkä ole niin katastrofaalinen. Enemmän mua siinä huolettaa sellanen että epäterveelliset elintavat jotenkin kasautuu tietyille ihmisille -- ja sitten koko touhussa näkyy sellainen, että ihmisillä on enemmän rahaa käyttää ruokaan mutta samaan aikaan nähdään vähemmän vaivaa sen eteen ja jotenkin...  vauraus ja helppous aiheuttaa tässä erityisiä ongelmia, joita ei aiemmin ole ollut.

Tosta vois vielä laajentaa silleen, että jotkut tosi rasvaiset lihat voi olla verrattain edullisia. Nykypäivän verrattain köyhä ihminen voi elää niin, että syö runsaasti vaikka porsaanlihaa ja ostaa sitä isoissa määrissä halvalla. Samalla tyypillä voi olla tietokone ja PlayStation, mutta rahat eivät kuitenkaan riitä moniin liikuntaharrastuksiin. Esimerkiksi suosiotaan kasvattaneet golf ja retkeily ovat sellaisia, että niissä autolla kulkeminen ovat tosi yleisiä, ja golfissa se on oikeastaan lähes välttämätöntä.

Lihankulutuksen gramma- ja kilomäärien lisäksi mun mielestä toinen keskeinen pointti vois olla se, missä aktiviteeteissa ihmisen aika kuluu tunneissa mitattuna. Paljonko ihmisten ruutuaika on esimerkiksi kasvanut 1990-luvun alusta tähän päivään. Paljonko ihmiset viettää aikaa ulkona ja miten paljon ne liikkuu. Tossa on mun mielestä semmosia tosi isoja tekijöitä siinä mielessä, että ihmiset käyttää isoja siivuja elämästään töissä ja vapaa-ajalla tiettyihin asioihin, ja sit pitkällä aikavälillä tommosilla tekijöillä saattaa olla ihan valtavan isoja vaikutuksia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 26, 2020, 16:24:11
Kieltämättä sitä, että lihaa syödään liikaa (ja etenkin liikaa prosessoitua lihaa) komppaan varovaisesti MOta tilastoepäilyissä.

Tämä johtuu ihan omasta subjektiivisesta näkemyksestäni lihansyöntiin.

En tiedä, miten tilastot on kerätty, mutta omassa lapsuudestani epäilen, että syömämme liha ei kulkenut minkään tilaston kautta. Tapana kun oli, että me, joiden vanhemmilla on maalaistausta, mutta asumme pikkukaupungissa, "omistimme" vasikan ja sian jonkun sukulais- tai ystäväperheen maatilalla. Eli siis nämä kasvatettiin meille, aikanaan teurastettiin kyseisellä maatilalla ja pilkottiin meidän pakastearkkuun. Joinain vuosina ostettiin vain puolikas, ellei entiset olleet kuluneet. Pakastearkusta liha sitten kantautui ruokaoöytään pihveinä, patoina, kastikkeina...

Voihan olla, että tilastoitu on maatilojen lihakarja noin  yleensä oletuksella, että pöytään se päätyy, mutta siinäkin epäilen kyllä jonkin sortin tilastoheittoja ;D

T: Xante
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 26, 2020, 17:08:53
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - marraskuu 26, 2020, 16:24:11
Kieltämättä sitä, että lihaa syödään liikaa (ja etenkin liikaa prosessoitua lihaa) komppaan varovaisesti MOta tilastoepäilyissä.

Tämä johtuu ihan omasta subjektiivisesta näkemyksestäni lihansyöntiin.

En tiedä, miten tilastot on kerätty, mutta omassa lapsuudestani epäilen, että syömämme liha ei kulkenut minkään tilaston kautta. Tapana kun oli, että me, joiden vanhemmilla on maalaistausta, mutta asumme pikkukaupungissa, "omistimme" vasikan ja sian jonkun sukulais- tai ystäväperheen maatilalla. Eli siis nämä kasvatettiin meille, aikanaan teurastettiin kyseisellä maatilalla ja pilkottiin meidän pakastearkkuun. Joinain vuosina ostettiin vain puolikas, ellei entiset olleet kuluneet. Pakastearkusta liha sitten kantautui ruokaoöytään pihveinä, patoina, kastikkeina...

Voihan olla, että tilastoitu on maatilojen lihakarja noin  yleensä oletuksella, että pöytään se päätyy, mutta siinäkin epäilen kyllä jonkin sortin tilastoheittoja ;D

T: Xante

No ihan vastaavasti meidän taloutemme kuluttamasta lihasta on todella suuri osa varmaan tilastojen ohi kulkevaa, kun se on itse metsästettyä hirveä. Sitä on myös kaikilla muilla hirviporukassa jako-osuudella olevalla todellakin varsin riittävä määrä. Voihan olla, että luvanvarainen hirvenmetsästys tosiaan sekin tilastoidaan lihan kulutukseen, mutta epäilen.

Mitä muistelee vaiks 1970-luvun normaalia kotiruokaa, niin sehän oli sellaista perunaa ja kastiketta - mallista varsin painotetusti. Jo ihan tuon tiedon ja muistojen perusteella voi aika perustellusti väittää, että kyllä tuo lihankulutuksen kasvu on todellista. Ei vain omaan käyttöön menevän lihan vähenemistä.

Edelleen väitän, että nämä epäilyt tilastolukujen pätevyydestä ovat lillukanvarsia verrattuna isoon kuvaan. Lihan kulutus on kasvanut selvästi. Lisäksi se tilastoon päätynyt nykyään popsimamme lukema on todella suuri määrä lihaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 26, 2020, 18:04:50
^ Kyllä mun mielestä noiden tilastojen perusteella, ja miksei muistelun ja muun anekdotaalisen näytön myös, voi aika suurella varmuudella sanoa sen, että lihan määrä koko ruokataloudessa on kasvanut merkittävästi ja näin ollen myös viikottain syödyn lihan määrä.

Tossa on sellainen trendi ehkä taustalla, että joskus 1950-luvulla suhtautuminen hävikkiin alkoi vähitellen muuttua. Sitä ennen se oli tosi isosti esillä ja sitä vältettiin. Sitten maatalous alkoi tuottaa tavaraa niin paljon kuin mahdollista, elintarvikkeita olikin saatavilla vaikka miten paljon, ehkä ajateltiin että ajan myötä teknologia korjaa kaikki mahdolliset ongelmat, ja hävikkiä alettiin pitää vähemmän tärkeänä asiana. Sit ei kuitenkaan valjastettu kovin suurella tarmolla teknologiaa siihen, että se ois vähentänyt järjestelmällisesti hävikkiä.

Mun mielestä hävikki on noussut uudestaan isommin esiin vasta nyt ihan viime vuosina tai 2000-luvulta alkaen.

Kun puhutaan siitä, paljonko lihaa syödään keskimäärin, kannattaa ehkä erottaa se noista lihatuotannon ruhokilomääristä ja laskea siihen arviot erikseen. 

Katsoin että Luonnonvarakeskuksen sivulta saa aika tarkasti eriteltyä dataa vuodesta 1990 alkaen. Seuraava taulukko on räpistelty kasaan täällä (https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__08%20Muut__02%20Ravintotase/01_Elintarvikkeiden_kulutus.px/?rxid=a24533f4-a7a8-46ec-b792-9040b7d6c487):

(https://i.ibb.co/9wVFKTZ/Screenshot-2020-11-26-at-17-58-48.png) (https://ibb.co/yhYwvy4)
(https://imgbb.com/)


Mitä te sanositte vuoden 1990 jälkeen tapahtuneesta muutoksesta? Mitä havaintoja? Kuinka huolestuttavalta tämä teistä näyttää, ja mitä olisi etenkin syytä muuttaa?


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:21:26
Tuo 300 g/viikossa on aika hatusta vedettyä ideologiaa.
Kyllä sen ymmärrän, että monipuolisesti tulee syödä, mutta tuo määrä on alaslaskettu, rankasti.

Saat meetvurstivoileivistä jo iltapalana suuren osan tuosta!
Peräänkuulutan sitä suhteellisuudentajua. Liha on tärkeä ja keskeinen osa ruokavaliotamme, miksi sitä pitäisi vähätellä?
Yritämme mekin perheessämme ylläpitää jotenkin terveellistä ruokavaliota, joka ei keskity lihaan, toki sen ollen yksi tärkeä osa ruokavaliota.
Itse en jättäisi ikinä lasten ruoasta lihaa pois, koska noin ei pidä tehdä. Enkä tosin aikuistenkaan, koska se on normaalia ihmisille.
Suhteellisuudentajua tuohon lihansyöntiin, muuta ei tarvita.

Ihmiset 100-200 vuotta sitten olivat muuten 10-15 senttiä lyhyempiä kuin meidän sukupolvemme.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 26, 2020, 23:06:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:21:26
Tuo 300 g/viikossa on aika hatusta vedettyä ideologiaa.

Sun suussa "ideologia" alkaa muuttua semmoseksi aika paskanhaileaksi haukkumasanaksi. Jos mä yritän tulkita sitä suopeasti, niin sulle "ideologinen" on puutteellisesti tutkittua ja/tai puutteellisesti laajempaan yhteyteensä suhteutettua väitesisältöä. Ainoa vaan että sulle "ideologista" on sattumoisin vain muiden tekemät virheet eikä koskaan omat.

Ime kullia :D  Vaikka sitten tää sirrettäiskin muualle. <  Pyydän tätä kuitenkin jo valmiiksi anteeksi. Kyseessä ei ole pahansuopa väite vaan enemmän tai vähemmän iloinen turhautumisenilmaus  taholtani.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 26, 2020, 23:38:16
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 26, 2020, 23:06:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:21:26
Tuo 300 g/viikossa on aika hatusta vedettyä ideologiaa.

Sun suussa "ideologia" alkaa muuttua semmoseksi aika paskanhaileaksi haukkumasanaksi. Jos mä yritän tulkita sitä suopeasti, niin sulle "ideologinen" on puutteellisesti tutkittua ja/tai puutteellisesti laajempaan yhteyteensä suhteutettua väitesisältöä. Ainoa vaan että sulle "ideologista" on sattumoisin vain muiden tekemät virheet eikä koskaan omat.

Ime kullia :D  Vaikka sitten tää sirrettäiskin muualle. <  Pyydän tätä kuitenkin jo valmiiksi anteeksi. Kyseessä ei ole pahansuopa väite vaan enemmän tai vähemmän iloinen turhautumisenilmaus  taholtani.
Puhuin siitä, että 300g lihatuotteita viikossa on aika vähän. 2 liha-ateriaa ehkä, eikä yhtään voileipää makkaralla?!
Närkästytkö tästä, vai mistä? Toki syömme Suomessa enemmän lihaa nykyisin, mutta mikä siinä on ongelma? Toki lihansaantia on monilla syytä rajoittaa, mutta en hyväksy sitä näkemystä, että lihansyönnistä tehdään jotain syntiä, kun se on normaalia ruokavaliotamme. Kohtuutta haen tässä. Sopivasti lihaa on hyvä kasvavalle lapsellekin. Turha siitä on lässyttää.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 27, 2020, 00:08:22
^ Olen sitä mieltä, että täällä on esitetty 300 g / viikko suosituksena niin, ettei sitä ole tutkittu taustoiltaan ollenkaan riittävästi. Jopa niin, että sen voi nähdä niin, että hyväosaiset vittuilevat nykyisin halvempaa punaista lihaa ja possunlihaa syövälle PS4:n omistavalle miessinkulle niin, että koko tämä elinkeinorakenteen muutos onkin yhtäkkiä hänen syytään ja tapahtuu hänen vuokseen - mikä osoittaa häkellyttävää tietämättömyyttä tai tahallista tai tahatonta tietämättömyyttä asioiden laajemmista yhteyksistä.

Se mistä mä pillastuin oli että toi on taas sun mielestä ideologiaa ja sit taas kaikki, mikä jää sulta itseltäs vastaavalla tavalla näkymättömiin tai katveeseen tai muuta ei ole. Pyydän tätä nyt ennakkoon taas anteeksi, mutta ei mulle tule sellainen vaikutelma, että sä itse analysoisit ja kyseenalaistaisit mitään tilastoja, vaan että sä toistelet jonkun kyseenalaistavan tyypin tietoja muille.

Mulla on sellainen tunne kertsistä, Xantippasta, itsestäni ja monesta muustakin, että voi ne olla aika saatanan itsepäisiä, mutta lopulta jos päästään samalle sivulle jostakin datasta, niin mielipiteiden hajonta on kuitenkin rationaalisuuden rajoissa.

Toopesta oma tunteeni on enemmän se, että pitää aika läheltä myötäillä hänen näkemyksiään ennen kuin mikään ajattelu hänessä edes aktivoituu. Ja käsitteen "ideologia" käytön kritiikki oli tässä yhteydessä sitä, että Toopella ei ole mitään mutua kummempaa sanottavaa, mutta hän ei silti sano asiaa niin kuin se on, vaan kaiuttelee toisten argumentteja muualta ja kaunistelee tätä sillä, että lisää mukaan sanan "ideologia".

Perustan huomenna jonkun oman ketjun sille, missä käsitellään tilastollisia ja matemaattisia väitteitä, ja sit joka väliin vaaditaan Toopen kommentti siitä, mikä on ideologista ja mikä ei :D Veikkaan että koskaan ideologinen ei tule tarkoittamaan sitä, että Toope itse olisi tulkinnut, ymmärtänyt tai suhteuttanut asiat toisiinsa väärin -- ja myös väitän että näin tapahtuu jatkuvasti.

Se "ime kullia" -kommentti siis tarkoitti sitä että astu nyt saatana pois sen verhon takaa että muut tekee virheitä tai että kaikki johtuu jostain vakaumuksesta. Mun mielestä toi idea että ideologiset väittämät on tosi yleisiä ja että ne on puutteellisesti lähteytettyjä ja puutteellisesti aiottuun kokonaisuuteen suhteutettuja on aika lupaava. Se vaan tarkoittaa myös sitä että kaikki tekee tätä koko ajan ja että se kaikki on "ideologista" tai huolimattomuuta, tietämättömyyttä ja vahinkoa.

Mun mielestä sä et voi muiden tietämättömyyttä ja vahinkoa sanoa "ideologiaksi" ilman sellaisen tason helvetin syvää itsekritiikkiä ja oman positiosi tutkiskelua, jota en ole sinulta ikinä nähnyt.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 27, 2020, 10:59:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 26, 2020, 12:26:41
^Myös hiukan suhteellisuudentajua kannattaa nyt yrittää käyttää. Kyllä ihmisen ravitsemusta sen verran kuitenkin tunnetaan - ja ollaan samaa mieltäkin - ettei tuo 80 kiloa lihaa vuodessa ole kyllä minkään tietämyksen valossa tarpeellinen määrä. Lihankulutuksen suuri kasvu myös on niin tuore ja nopeasti tapahtunut asia, että ihmiskehon "solujen" muutos olisi vaatinut kaikilta 60-luvulla syntyneillä +50 ikäisillä elimistön solujen muuttuneen tällaisia lihamääriä tarvitsevaksi vasta heidän syntymänsä jälkeen. Sellainen muutos ei ainakaan ole evolutiivinen.

Määrään takertuminen taitaa olla nyt ongelmallista ja laatu unohdetaan.

Riittävän monipuolinen perusta takaa parhaiten elimistön toiminnan.
Aika monet aminohapot ovat välttämättömiä solujen rakennusaineita.

Kasvisravinto ei ole yhtä laadukasta kuin eläimistä saatu, jos aikoo vegaaniksi kannatta silloin perehtyä enemmän siihen alaan, että voi rakentaa itselleen riittävän ravinnonsaannin, kivennäisaineineen ja proteiineineen. Pekkä ideologinen katsanto ei sitä tee.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 27, 2020, 12:37:43
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 27, 2020, 10:59:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 26, 2020, 12:26:41
^Myös hiukan suhteellisuudentajua kannattaa nyt yrittää käyttää. Kyllä ihmisen ravitsemusta sen verran kuitenkin tunnetaan - ja ollaan samaa mieltäkin - ettei tuo 80 kiloa lihaa vuodessa ole kyllä minkään tietämyksen valossa tarpeellinen määrä. Lihankulutuksen suuri kasvu myös on niin tuore ja nopeasti tapahtunut asia, että ihmiskehon "solujen" muutos olisi vaatinut kaikilta 60-luvulla syntyneillä +50 ikäisillä elimistön solujen muuttuneen tällaisia lihamääriä tarvitsevaksi vasta heidän syntymänsä jälkeen. Sellainen muutos ei ainakaan ole evolutiivinen.

Määrään takertuminen taitaa olla nyt ongelmallista ja laatu unohdetaan.

Saa aika tavalla pistellä kasvista kitusiin, että tuo 80 kiloa lihaa vuodessa muodostaa sopivan tasapainoisen osuuden ruokavaliosta.

Lainaa
Kasvisravinto ei ole yhtä laadukasta kuin eläimistä saatu, jos aikoo vegaaniksi kannatta silloin perehtyä enemmän siihen alaan, että voi rakentaa itselleen riittävän ravinnonsaannin, kivennäisaineineen ja proteiineineen. Pekkä ideologinen katsanto ei sitä tee.

80 kilon ja 0 kilon välillä on aika monta vaihtoehtoista määrää lihaa vuodessa. Kilon tarkkuudella ajatellen sellaiset 80 eri vaihtoehtoa. Terveyden kannalta vaikkapa se 60-luvun 39 kiloa olisi paljon parempi. Toki myös lihan laatu - onko punaista lihaa, onko prosessoitua, kuinka rasvaista - vaikuttaa myös arvioon siitä, onko ruokavalio terveydellisesti hyvä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 27, 2020, 22:32:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 22:17:11
Kasvisruokavalio vaatii enemmän vaivaa, sekaravinnosta saa helposti kaiken tarvitsemansa, kuten evoluutio on ruoansulatustamme luonut.
Me olemme sopeutuneet syömään sekaravintoa (lihaa, kasviksia, viljaa).
Tyhmää sinänsä sotia luontoa vastaan ideologian puolesta?
Jos lääkäri sanoo että syöt liikaa lihaa, "vähennä sitä!", niin ei se ole ideologia vaan diagnoosi. Se on erityisen halpa diagnoosi toteutettavaksi koska potilas säästää rahaa ja yhteiskunta säästää sos.kuluja ja (pitkässä juoksussa tehottomien) pillerien kela-kuluja.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 28, 2020, 23:09:58
 HS 27.11.2020 on juttu THL:n tutkijasta. Ravitsemustutkija Heli Kuusipalo sanoo:
" Hän kertoo laskeneensa huvikseen, kuinka montaa ruoka-ainetta ihminen päivittäin tarvitsee välttyäkseen puutostaudeilta.
Hän päätyi viiteen. Riittävän määrän ravinteita, hivenaineita ja vitamiineja saa näistä: viisi palaa ruisleipää, kaksi silakkaa, muutama peruna, lasillinen piimää ja kipollinen mustikoita."


Kuusipalo kritisoi ääridieettejä ym hössötyksiä ja tuossakin on sivallusta: Keep it simple.
Muuten, tuosta puuttuu liha. Sitä ei siis tarvita. :D

Hänellä on vankkaa kenttäkokemusta ravitsemuksesta ja sen puutteesta. YK:n hankkeessa Malawissa kehitti aussilääkärin kanssa tahnan joka pelasti 1,5 miljoonaa pakolaista Afrikassa pellagralta (B3-vitamiinin puutostauti). Hän sai Nobelin kuten kaikki YK:n ruokaohjelmassa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 01, 2020, 23:15:45
Kala korvaa eläinproteiinina lihan.
Tosin kyllä eskimotkin voisivat elää kasvisravinnolla, vai mitä? ::)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 02, 2020, 06:57:20
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 01, 2020, 23:15:45
Kala korvaa eläinproteiinina lihan.
Tosin kyllä eskimotkin voisivat elää kasvisravinnolla, vai mitä? ::)

Myös inuiittien elimistö toimii erinomaisen hyvin ilman lihaa. Jos taas puhumme siitä, onko lihan tehotuotanto eettistä ja ekologista, niin inuiittien perinteiset metsästys- ja kalastustoimet ovat siitä varsin kaukana.

Joten - mikä olikaan asiasi?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 02, 2020, 18:27:17
^
Puheenaiheemme on "Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon"....

Se toinen keskustelu on täällä: https://kantapaikka.net/index.php/topic,1598.msg82072.html#new
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 03, 2020, 23:27:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 02, 2020, 06:57:20
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 01, 2020, 23:15:45
Kala korvaa eläinproteiinina lihan.
Tosin kyllä eskimotkin voisivat elää kasvisravinnolla, vai mitä? ::)

Myös inuiittien elimistö toimii erinomaisen hyvin ilman lihaa. Jos taas puhumme siitä, onko lihan tehotuotanto eettistä ja ekologista, niin inuiittien perinteiset metsästys- ja kalastustoimet ovat siitä varsin kaukana.

Joten - mikä olikaan asiasi?
Pitäisikö inuiittien siirtyä kasvisravintoon?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 03, 2020, 23:30:37
https://www.hs.fi/tiede/art-2000007640922.html (https://www.hs.fi/tiede/art-2000007640922.html)
LainaaKASVISSYÖJILLÄ tai kala-kasvisruokavaliota noudattavilla on suurempi luunmurtumien riski kuin sekasyöjillä, kertoo laajin aiheesta tehty tutkimus.

Murtumariski voi selittyä ruokavaliosta johtuvalla kalsiumin ja proteiinin puutteella mutta myös sillä, että kasvissyöjillä on taipumus olla lihaa syöviä ihmisiä hoikempia. Kasvissyöjien keho ei siten tarjoa yhtä paljon murtumilta suojaavaa pehmikettä, jos ihminen kaatuu.

Kasvissyöjistä varsinkin vegaaneilla on enemmän murtumia kuin lihansyöjillä. Esiin nousevat erityisesti lonkkamurtumat.
...
Tutkimuksen julkaisi BMC Medicine -tiedelehti.

VEGAANIT olivat kokeneet lonkkamurtuman yli kaksi kertaa niin usein kuin lihansyöjät, aineisto osoittaa.

Myös kasvissyöjillä ja kalansyöjillä oli suurempi lonkkamurtumien riski kuin lihansyöjillä. Vegaaneilla lonkkamurtumien riski oli kuitenkin selvästi suurempi kuin muissa ruokavalioryhmissä.

Vegaaneilla oli suurempi riski myös luunmurtumissa kokonaisuudessaan niin alle kuin yli 50-vuotiaiden ryhmissä.

Kaiken kaikkiaan murtumariski oli myös vegaaneilla silti suhteellisen pieni. Kymmenen vuoden aikana vegaaneilla oli tuhatta ihmistä kohden lähes parikymmentä murtumatapausta enemmän lihansyöjiin verrattuna.

AIEMMISSA tutkimuksissa on havaittu, että kasvissyöjillä ja varsinkin vegaaneilla on heikommat luut kuin lihansyöjillä.

Kun brittiyliopistojen tutkijat analysoivat Epic-Oxford-aineistoa, he havaitsivat, että lihaa syöneillä oli ruokavaliossaan enemmän kalsiumia ja proteiinia kuin muilla.
...
Proteiini saattaa edistää kalsiumin imeytymistä ruoasta.

Lisäksi aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hoikkuus on yhteydessä kasvaneeseen lonkkamurtumien riskiin. Kasvissyöjät ovat lihansyöjiä hoikempia, ja heillä havaittu luun pienempi mineraalitiheys voi selittyä paljolti painoindeksillä ja vyötärönympäryksellä, esittää helmikuussa julkaistu yhdysvaltalaisia aikuisia koskeva tutkimus.
...
PARI tuoretta tutkimusta antaa lisäksi viitteitä siitä, että kasvissyöjät, vegaanit ja kalansyöjät saattavat kärsiä jodin puutteesta. Tutkimukset perustuvat kuitenkin huomattavasti Epic-Oxford-tutkimusta pienempiin koehenkilöotoksiin.

En ole asiantuntija. Sanoisin vain, että mahdollisimman sekaravinto on hyväksi...
Eläinproteiini on hyvää meille, koska olemme miljoonien vuosien aikana siihen sopeutuneet.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 04, 2020, 07:50:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 03, 2020, 23:30:37
https://www.hs.fi/tiede/art-2000007640922.html (https://www.hs.fi/tiede/art-2000007640922.html)
LainaaKASVISSYÖJILLÄ tai kala-kasvisruokavaliota noudattavilla on suurempi luunmurtumien riski kuin sekasyöjillä, kertoo laajin aiheesta tehty tutkimus.

Murtumariski voi selittyä ruokavaliosta johtuvalla kalsiumin ja proteiinin puutteella mutta myös sillä, että kasvissyöjillä on taipumus olla lihaa syöviä ihmisiä hoikempia. Kasvissyöjien keho ei siten tarjoa yhtä paljon murtumilta suojaavaa pehmikettä, jos ihminen kaatuu.

Kasvissyöjistä varsinkin vegaaneilla on enemmän murtumia kuin lihansyöjillä. Esiin nousevat erityisesti lonkkamurtumat.
...
Tutkimuksen julkaisi BMC Medicine -tiedelehti.

VEGAANIT olivat kokeneet lonkkamurtuman yli kaksi kertaa niin usein kuin lihansyöjät, aineisto osoittaa.

Myös kasvissyöjillä ja kalansyöjillä oli suurempi lonkkamurtumien riski kuin lihansyöjillä. Vegaaneilla lonkkamurtumien riski oli kuitenkin selvästi suurempi kuin muissa ruokavalioryhmissä.

Vegaaneilla oli suurempi riski myös luunmurtumissa kokonaisuudessaan niin alle kuin yli 50-vuotiaiden ryhmissä.

Kaiken kaikkiaan murtumariski oli myös vegaaneilla silti suhteellisen pieni. Kymmenen vuoden aikana vegaaneilla oli tuhatta ihmistä kohden lähes parikymmentä murtumatapausta enemmän lihansyöjiin verrattuna.

AIEMMISSA tutkimuksissa on havaittu, että kasvissyöjillä ja varsinkin vegaaneilla on heikommat luut kuin lihansyöjillä.

Kun brittiyliopistojen tutkijat analysoivat Epic-Oxford-aineistoa, he havaitsivat, että lihaa syöneillä oli ruokavaliossaan enemmän kalsiumia ja proteiinia kuin muilla.
...
Proteiini saattaa edistää kalsiumin imeytymistä ruoasta.

Lisäksi aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hoikkuus on yhteydessä kasvaneeseen lonkkamurtumien riskiin. Kasvissyöjät ovat lihansyöjiä hoikempia, ja heillä havaittu luun pienempi mineraalitiheys voi selittyä paljolti painoindeksillä ja vyötärönympäryksellä, esittää helmikuussa julkaistu yhdysvaltalaisia aikuisia koskeva tutkimus.
...
PARI tuoretta tutkimusta antaa lisäksi viitteitä siitä, että kasvissyöjät, vegaanit ja kalansyöjät saattavat kärsiä jodin puutteesta. Tutkimukset perustuvat kuitenkin huomattavasti Epic-Oxford-tutkimusta pienempiin koehenkilöotoksiin.

En ole asiantuntija. Sanoisin vain, että mahdollisimman sekaravinto on hyväksi...
Eläinproteiini on hyvää meille, koska olemme miljoonien vuosien aikana siihen sopeutuneet.

"Mahdollisimman sekaravinto" ei vain toteudu, jos syö lihaa sellaisen määrän kuin me keskimäärin syömme- IHminen ei ole tosiaankaan kissan tapaan lihansyöjä, vaan elimistömme tarvitsisi monipuolisemmin vhän kaikenlaista. Optimaalinen lihan määrä terveyden kannalta on huomattavasti nykyisiä kulutustottumuksiamme alhaisempi. Lisäksi lihan laatu pitäisi olla toisenlainen - vähemmän prosessoitua, vähemmän punaiseen lihaan painottuva, vähäsuolaisempi ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sisältävä.

Sitä sitten voi keskenään pohtia, onko parempi vähentää sen ateriallaan nauttimansa lihaköntsän kokoa vai lisääkö ruokalistalle myös vain kasviksia sisältäviä aterioita. Itse pidän oikeastaan mukavampana tuota ajoittaisten kasvisaterioiden mallia. Siitähän tulee vain kiukkuiseksi, jos pihvi on liian pieni tai "lihakeitossa" on lihaa vain lihaliemen muodossa. Se kyllä muistuttaa sitä 60-70 -lukujen ruokaa. Silloinhan ateriaksi oli ihan tavallista tarjota perunaa ja ruskeaa kastiketta. Tai tillilihaa, jonka jokainen lihanpala oli niin sitkeä, ettei sitä saanut pureskeltua nieltävään muotoon. Kuka muistaa ruokalajin "makkarakupit"?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 04, 2020, 08:38:30
^  Kyseisessä Hesarin jutussa sanotaan myös:

"OXFORDIN yliopiston tutkimusta johtanut Tammy Tong sanoo, että kasvisvoittoisessa ruokavaliossa on etuja ja riskejä.

"Tasapainoiset ja voittopuolisesti kasvispohjaiset ruokavaliot voivat johtaa parantuneisiin ravitsemustasoihin, ja ne on yhdistetty pienempiin sairauksien riskeihin esimerkiksi sydäntaudeissa ja diabeteksessa", Tong sanoo BMC Medicinen tiedotteessa.

Kasvisruokavaliota noudattavien kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että he saavat tarpeeksi kalsiumia ja proteiinia."
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 04, 2020, 22:34:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 04, 2020, 07:50:36
IHminen ei ole tosiaankaan kissan tapaan lihansyöjä, vaan elimistömme tarvitsisi monipuolisemmin vhän kaikenlaista...
Enkös tuota ole sanonutkin. Sekaravintoa, jossa liha on osana. Ei lihan tarvitse keskeisin ruoka-aine olla. Hyvä että sitä on osana. Tarpeeksi.

Jonain päivinä kunnolla lihaa/kanaa/kalaa. Jonain päivinä ehkä vain kasvisruokaa.
Toki voileipää en voi kuvitella ilman makkarankaltaista eläintä...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 04, 2020, 22:57:56
Voiko radioaktiivista säteilyä olla "tarpeeksi".
Jokainen 50 grammaa punalihaa päivässä nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä +8,5%
Jokainen 50 grammaa makkaroita ym lihajalosteita jne päivässä nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä +18%.
https://www.iltalehti.fi/syopa/a/febc69c5-1df8-4d13-ac58-78b1928fc339

Se rasittaa kansantaloutta ja kuntaparkoja jotka joutuu maksamaan kalliit syöpähoidot.
Kasvikset taas tekee päinvastoin, ne vähentää syöpien riskiä monin eri tavoin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 05, 2020, 08:02:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 03, 2020, 23:30:37
https://www.hs.fi/tiede/art-2000007640922.html (https://www.hs.fi/tiede/art-2000007640922.html)
LainaaKASVISSYÖJILLÄ tai kala-kasvisruokavaliota noudattavilla on suurempi luunmurtumien riski kuin sekasyöjillä, kertoo laajin aiheesta tehty tutkimus.

Murtumariski voi selittyä ruokavaliosta johtuvalla kalsiumin ja proteiinin puutteella mutta myös sillä, että kasvissyöjillä on taipumus olla lihaa syöviä ihmisiä hoikempia. Kasvissyöjien keho ei siten tarjoa yhtä paljon murtumilta suojaavaa pehmikettä, jos ihminen kaatuu.

Kasvissyöjistä varsinkin vegaaneilla on enemmän murtumia kuin lihansyöjillä. Esiin nousevat erityisesti lonkkamurtumat.
...
Tutkimuksen julkaisi BMC Medicine -tiedelehti.

VEGAANIT olivat kokeneet lonkkamurtuman yli kaksi kertaa niin usein kuin lihansyöjät, aineisto osoittaa.

Myös kasvissyöjillä ja kalansyöjillä oli suurempi lonkkamurtumien riski kuin lihansyöjillä. Vegaaneilla lonkkamurtumien riski oli kuitenkin selvästi suurempi kuin muissa ruokavalioryhmissä.

Vegaaneilla oli suurempi riski myös luunmurtumissa kokonaisuudessaan niin alle kuin yli 50-vuotiaiden ryhmissä.

Kaiken kaikkiaan murtumariski oli myös vegaaneilla silti suhteellisen pieni. Kymmenen vuoden aikana vegaaneilla oli tuhatta ihmistä kohden lähes parikymmentä murtumatapausta enemmän lihansyöjiin verrattuna.

AIEMMISSA tutkimuksissa on havaittu, että kasvissyöjillä ja varsinkin vegaaneilla on heikommat luut kuin lihansyöjillä.

Kun brittiyliopistojen tutkijat analysoivat Epic-Oxford-aineistoa, he havaitsivat, että lihaa syöneillä oli ruokavaliossaan enemmän kalsiumia ja proteiinia kuin muilla.
...
Proteiini saattaa edistää kalsiumin imeytymistä ruoasta.

Lisäksi aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hoikkuus on yhteydessä kasvaneeseen lonkkamurtumien riskiin. Kasvissyöjät ovat lihansyöjiä hoikempia, ja heillä havaittu luun pienempi mineraalitiheys voi selittyä paljolti painoindeksillä ja vyötärönympäryksellä, esittää helmikuussa julkaistu yhdysvaltalaisia aikuisia koskeva tutkimus.
...
PARI tuoretta tutkimusta antaa lisäksi viitteitä siitä, että kasvissyöjät, vegaanit ja kalansyöjät saattavat kärsiä jodin puutteesta. Tutkimukset perustuvat kuitenkin huomattavasti Epic-Oxford-tutkimusta pienempiin koehenkilöotoksiin.

En ole asiantuntija. Sanoisin vain, että mahdollisimman sekaravinto on hyväksi...
Eläinproteiini on hyvää meille, koska olemme miljoonien vuosien aikana siihen sopeutuneet.

Emme ole tottuneet nykyisiin määriin lihaa. Vielä 60-luvulla lihan kulutus oli kymmeniä kiloja vähäisempää keskimäärin vuodessa. Erityisesti emme ole tottuneet "miljoonien vuosien aikana" prosessoituun lihaan, joka on erityisen haitallista terveydellemme. Kun puhutaan tasapainoisesta ja terveellisestä ruokavaiosta, on AINA kyse määristä ja eri ruoka-aineiden suhteellisesta osuudesta syömästämme ruuasta. Myös tarkemmin ruuan laadusta, sillä periaatteessa terveellisenkin raaka-aineen saa kyllä prosessoitua epäterveelliseksi. Niin myös hyvin usein tehdään. On siinä vähän eroa terveellisyydessä, syökö perunansa sipseinä vai keitinperunoina.

Älä viitsi leikkiä typerämpää kuin oletkaan. Se ei varsinaisesti saa aikaan kovinkaan fiksua vaikutelmaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 05, 2020, 08:03:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 04, 2020, 22:34:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 04, 2020, 07:50:36
IHminen ei ole tosiaankaan kissan tapaan lihansyöjä, vaan elimistömme tarvitsisi monipuolisemmin vhän kaikenlaista...
Enkös tuota ole sanonutkin. Sekaravintoa, jossa liha on osana. Ei lihan tarvitse keskeisin ruoka-aine olla. Hyvä että sitä on osana. Tarpeeksi.

Jonain päivinä kunnolla lihaa/kanaa/kalaa. Jonain päivinä ehkä vain kasvisruokaa.
Toki voileipää en voi kuvitella ilman makkarankaltaista eläintä...

Aa - nyt siis jonain päivinä voisikin syödä pelkkiä kasviksia? Näin vain ei mielestäsi saa tapahtua intissä tai koulussa...

PS. Tuollaisista makkaravoileipätottumuksista voi kyllä opetella myös eroon. Kyse on nimenomaan vain huonosta ja epäterveellisestä tavasta. Makkara on nimenomaan sitä epäterveellistä prosessoitua lihaa. Tai siis usein "lihaa" eli kamaraa höystettynä jauhoilla, rasvalla ja suolalla.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 05, 2020, 11:06:41
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 04, 2020, 22:57:56
Voiko radioaktiivista säteilyä olla "tarpeeksi".
Jokainen 50 grammaa punalihaa päivässä nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä +8,5%
Jokainen 50 grammaa makkaroita ym lihajalosteita jne päivässä nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä +18%.
https://www.iltalehti.fi/syopa/a/febc69c5-1df8-4d13-ac58-78b1928fc339

Se rasittaa kansantaloutta ja kuntaparkoja jotka joutuu maksamaan kalliit syöpähoidot.
Kasvikset taas tekee päinvastoin, ne vähentää syöpien riskiä monin eri tavoin.

Monissa kasvikunnan tuotteissa on aivan vastaavasti haitta-aineita.

Viljatkaan eivät usein sovellu ihmisten ruokavalioon. Ne puolustautuvat syöjiltä tuotamalla vaikeasti sulavia yhdisteitä.  Jotkut kasvit ovat myös vaarallisia ja niistäkin löytyy syöpää aiheuttavia yhdisteitä.
Lihassa useimmiten se prosessointi tuottaa lihaan karsinogeenisiä yhdisteitä, eikä kai kukaan ole neuvonut liialliseen lihansyöntiin.

Ihmiset kyllä tarvitsevat korkealaatuista proteiineja ja rasvaakin jonkin verran- yleisemmin hiilihytraatit "lihottavat ihmisiä paljon enemmän, kuin liharuoat.
Pastaa popsivat ja sokeroituneet makeanhimoiset ovat aivan varmasti yhtä lihavia, kuin kohtuullisesti lihaa syövät.
Eihän mikään liiallinen ole hyväksi- vedenjuontiinkin on kuollut ihmisiä, kun on kehotettu heitä huolehtimaan nestetasapainostaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 06, 2020, 20:52:10
Makkara on muuten pirun vanha keksintö, esi-isämme sitä ovat jo syöneet. Se on oikeasti vain pakattua lihaa lisukkeineen!
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 05, 2020, 11:06:41
Ihmiset kyllä tarvitsevat korkealaatuista proteiineja ja rasvaakin jonkin verran- yleisemmin hiilihytraatit "lihottavat ihmisiä paljon enemmän, kuin liharuoat.
Pastaa popsivat ja sokeroituneet makeanhimoiset ovat aivan varmasti yhtä lihavia, kuin kohtuullisesti lihaa syövät.
Eihän mikään liiallinen ole hyväksi- vedenjuontiinkin on kuollut ihmisiä, kun on kehotettu heitä huolehtimaan nestetasapainostaan.
Se tasapaino. Lihaa, kalaa, viljaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja sopivasti. Mitään ei kantsi hyljeksiä, vain muistaa sopusuhtaisuutta. Fanaatikot ruokavalioissaan eniten väärässä ovat.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 07, 2020, 07:04:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 06, 2020, 20:52:10
Makkara on muuten pirun vanha keksintö, esi-isämme sitä ovat jo syöneet. Se on oikeasti vain pakattua lihaa lisukkeineen!

Kyllä tosiaan SE makkara, joka tehdään siihen perinteiseen tapaan, on vain (huonompilaatuista) lihaa pakattuna suoleen. Mutta se ei tee nykyisiä teollisia makkaratuotteita ei-prosessoiduiksi. Oletkos koskaan itse TEHNYT makkaraa? tai EDES syönyt ns. raakamakkaroita? Ne ovat täysin eri tuote kuin ne makkaran irvikuvat, joita pääasiassa ihmiset makkaroina syövät. Siis HK:n siniset ja lauantaimakkarat ja erilaiset nakit. Niistä puhumme silloin, kun puhumme prosessoiduista lihatuotteista ja teollisista makkaravalmisteista.

On todellakin eri asia syödä vaikkapa itse hyvästä lihasta valmistamiaan makkaroita kuin pistellä jotain lenkkimakkaraa, jossa on suurimmaksi osaksi kaikkea muuta kuin lihaa.

LainaaSe tasapaino. Lihaa, kalaa, viljaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja sopivasti. Mitään ei kantsi hyljeksiä, vain muistaa sopusuhtaisuutta. Fanaatikot ruokavalioissaan eniten väärässä ovat.

Aivan. Minusta on fanaattista vaatia jokaisella aterialla lihaa. Milloin ajattelit luopua fanatismistasi ja siirtyä kannattamaan terveellisempää ja ekologisempaa sopusuhtaisuutta? Sellaista, jossa vuotuinen lihamäärä on ennemminkin 30 kuin 80 kiloa?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 07, 2020, 10:48:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 07, 2020, 07:04:31

On todellakin eri asia syödä vaikkapa itse hyvästä lihasta valmistamiaan makkaroita kuin pistellä jotain lenkkimakkaraa, jossa on suurimmaksi osaksi kaikkea muuta kuin lihaa.

Niin tuoteselosteesta voi lukea sen sisältämistä aineista ainakin jotain.

Kasvikunnan tuotteita kuitenkin määrällisesti eniten.

Yleensä ne makkarat ovat sitä parempia, mitä enemmän sisältävät lihaa. Usein nekin liian suolaisia ja rasvaisia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 07, 2020, 20:14:05
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 07, 2020, 07:04:31
Sellaista, jossa vuotuinen lihamäärä on ennemminkin 30 kuin 80 kiloa?

Voisko se olla hyödyllistä laskea viikko- ja/tai päivätasolla tähän ketjuun auki, minkä verran tuo tarkoittaisi kaupasta ostettua lihaa?

Edelleen haen tässä takaa sellaista, että ruhokiloista puhuminen ja kaiken hävikin pois jättäminen jättää vähän ilmaan sen, mitä pidät hyvänä ja kohtuullisena käytännön kulutuksen kannalta.

Muistaakseni oli niin, että hieman vajaa 80 ruhokiloa /hlö/vuosi tarkoittaa käytännössä noin kaupasta kotiin kiikutettua 550 grammaa kypsentämätöntä lihaa / hlö / viikko. Tarkoitatko tästä laskien että tavoitteeksi pitäisi asettaa hieman yli 200 grammaa  kaupasta kotiin kannettua kypsentämätöntä lihaa /hlö/viikko?

Tää tarkoittais äkkiä laskien sitä, että lihaa ostettais ja syötäis vain joka toinen viikko. Tai että lihaa olis noin 100 gramman annos vain kahtena päivänä viikossa tai noin 70 gramman annos kolmena päivänä viikossa ihan korkeintaan.

Ja sitten sellainen melko henkilökohtainen kysymys: Mikä teidän oma lihankulutus on noin suunnilleen?

Mä en syö lihaa joka päivä enkä välttämättä edes joka viikko, mutta arvioisin silti kuluttavani lihaa enemmän kuin 200 grammaa per viikko. Ehkä jotain 300 tai 400 g / vko -- ja sekin on mun mielestä "vähän" tai sellainen määrä, etten osaa pitää sitä ongelmana.

Sit mulla on sellainen epäusko ehkä tässä taustalla, että kun kertsi puhuu 300 grammasta jo "liikana" tai vaarallisena määränä, en jotenkin mukisematta usko, että lihankulutuksen vähentämistä täällä propagoivat itse oikeasti olis noita 200 g / vko ihmisiä kaikki.

Kun tohon lasketaan kaikki kala ja liha ja lihavalmisteet sun muu, 200 g / vko on mun skaalalla tosi vähän ja jossain mielessä yksin asuvalle ihmiselle jopa epäkäytännöllisen vähän.

Mulle toimiva ja hyvä yläraja olis omasta mielestä 400 g / vko. Silloin on vaikea syödä lihaa joka päivä ja joutuu jo miettimään proteiininsaannissa vähän muitakin vaihtoehtoja. Mut siihen jää silleen kuitenkin löysää, että on mahdollista joskus ostaa joku isompi lihamäärä. Tolla max 206 g / vko -dieetillä mun nähdäkseni joutuu yhden ihmisen ruokakunnassa vähän liian tarkasti rajaamaan ja miettimään ostoksiaan.

Mitä ajatuksia noi käytännön ostettavat määrät teissä herättää? Mikä on oikeasti paljon ja mikä liikaa?

Mulla on lisäksi sellainen mielipide että joku 550 g / hlö / vko ei sekään ole mitenkään naurettavan paljon tai absoluuttisesti "liikaa". 

Omasta mielestäni "liikaa" on semmonen jos syö lihaa joka ikinen päivä ja yli 200 g per päivä. Veikkaan että jotkut syö näin, ja tällasen lukeman siitä sais jos jakais 80 ruhokiloa päiväannoksiksi naiivisti olettaen että joka ainoa kilo syödään, ts. luutkin on lihaa, kaikki on syömäkelpoista ja mitään hävikkiä ei ole.

Toi 206 g / vko tulee yhtälöstä 550/80 = x/30

Hiukan täsmällisempi olis kai  550/76,9 = x/30, jossa x = 214,5643

Tohon siis perustuu yllä olevan viestin puhe kulutuksesta, jonka suuruusluokka olis 200 g / hlö / vko.

Ja siis... mä vaan jotenkin koin oman ymmärryksen kannalta hyödylliseksi muuntaa safiirin 30 ruhokiloa kaupasta kotiin kannettavaksi tavaraksi, koska ne on niitä lukemia, jotka käytännössä näkee ja joiden kanssa ollaan tekemisissä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 08, 2020, 07:07:05
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - joulukuu 07, 2020, 20:14:05
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 07, 2020, 07:04:31
Sellaista, jossa vuotuinen lihamäärä on ennemminkin 30 kuin 80 kiloa?

Voisko se olla hyödyllistä laskea viikko- ja/tai päivätasolla tähän ketjuun auki, minkä verran tuo tarkoittaisi kaupasta ostettua lihaa?

Ei siitä ole mitään hyötyä, sillä lihankulutuksen muutoksen suuruusluokka jo kertoo olennaisen. Lihaa syödään valtavasti enemmän kuin ihan muutama vuosikymmen sitten. Kyse ei ole todellakaan siitä, että 60-luvulla olisimme saaneet liian vähän proteiinia ruuasta. Päinvastoin silloin liikalihavuus oli harvinaisempaa ja esim. lasten ylipaino ja diabetes (se ns. "aikuisiän" diabetes) olivat huomattavasti harvinaisempia. Jos joskus saa käsiinsä vanhoja 70-luvun lastenvaatteita, eron huomaa. Ne eivät enää mahdu lapsille leveyden puolesta siinä vaiheessa, kun pituus olisi sopiva.

Toinen paljastava muutos on lautasten koko. Vanhat 60-70 -luvun ruokalautaset ovat tyypillisesti pienempiä halkaisijaltaan kuin ne, mitä nykyään on yleisesti tapana käyttää.

Me siis kaiken kaikkiaan syömme enemmän. Lisäksi syömästämme ruuasta on lihaa suurempi osuus. Lihasta taas on entistä suurempi osuus teollisesti prosessoitua. Yritäs etsiä lähikaupastasi 70-luvun tyypillistä ostosta eli kokonaisena pakastettua broileria. Erilaista puolivalmistetta ja mikroateriaa kyllä löytyy joka lähtöön, mutta lihatiskiä ei kaupassa ole ja käsittelemättömän lihan vaihtoehtoja on vain muutama. Erilaisia makkaroita ja kinkkuleikkeitä kyllä on seinänmittaisen kylmäkaapin täydeltä.

Lainaa
Edelleen haen tässä takaa sellaista, että ruhokiloista puhuminen ja kaiken hävikin pois jättäminen jättää vähän ilmaan sen, mitä pidät hyvänä ja kohtuullisena käytännön kulutuksen kannalta.

Miten niin "minä pidän"? Kyse oli  tiedosta, jonka lähteeseen linkkasin. Kyse on siitä, että ravitsemustieteilijät ja lääkärit toteavat nykyisen lihamäärän haittaavan terveyttämme. Miksi tässä olisi kyse "minun" käsityksestäni sopivasta lihamäärästä, jonka nyt muka olisin ilmoittanut tällaisella hankalalla tavalla vuosikulutuksena ja lihakiloina? Olen pahoillani, mutta käytän tässä sitä määritelmää, jonka lähteeni antoi. Jos sinulla on tarve muuntaa se päivittäiskulutukseksi, sopii jakaa kilot luvulla 365. Jos haluat viikkokulutuksen, on sopiva jakaja 52. Eiköhän myös jostain löydy tietoa siitä, miten paljon lihaa jää lautaselle keskimäärin yhdestä ruhokilosta. Googlaile.

Lainaa
Muistaakseni oli niin, että hieman vajaa 80 ruhokiloa /hlö/vuosi tarkoittaa käytännössä noin kaupasta kotiin kiikutettua 550 grammaa kypsentämätöntä lihaa / hlö / viikko. Tarkoitatko tästä laskien että tavoitteeksi pitäisi asettaa hieman yli 200 grammaa  kaupasta kotiin kannettua kypsentämätöntä lihaa /hlö/viikko?

En minä tässä aseta tavoitteita, vaan ikävät ravitsemustieteilijät ja lääkärikunta esittää, että tuo yli 80 kiloa vuodessa on mm. syöpäriski. Väitettä tukee tieto siitä, että erilaiset suolistosyövät ovat yleistyneet.

Lainaa
Tää tarkoittais äkkiä laskien sitä, että lihaa ostettais ja syötäis vain joka toinen viikko. Tai että lihaa olis noin 100 gramman annos vain kahtena päivänä viikossa tai noin 70 gramman annos kolmena päivänä viikossa ihan korkeintaan.

Niin?

LainaaJa sitten sellainen melko henkilökohtainen kysymys: Mikä teidän oma lihankulutus on noin suunnilleen?

Mä en syö lihaa joka päivä enkä välttämättä edes joka viikko, mutta arvioisin silti kuluttavani lihaa enemmän kuin 200 grammaa per viikko. Ehkä jotain 300 tai 400 g / vko -- ja sekin on mun mielestä "vähän" tai sellainen määrä, etten osaa pitää sitä ongelmana.

Sit mulla on sellainen epäusko ehkä tässä taustalla, että kun kertsi puhuu 300 grammasta jo "liikana" tai vaarallisena määränä, en jotenkin mukisematta usko, että lihankulutuksen vähentämistä täällä propagoivat itse oikeasti olis noita 200 g / vko ihmisiä kaikki.

Propagoivat? Miksi sinusta ravistemustieteen ja lääketieteen näkemyksen kertominen on "propagandaa"? Millä perusteella oma pohdintasi ei ole "propagandaa"?

Lainaa
Kun tohon lasketaan kaikki kala ja liha ja lihavalmisteet sun muu, 200 g / vko on mun skaalalla tosi vähän ja jossain mielessä yksin asuvalle ihmiselle jopa epäkäytännöllisen vähän.

Käytännöllisempää on siis syödä itsensä sairaaksi?

Lainaa
Mulle toimiva ja hyvä yläraja olis omasta mielestä 400 g / vko. Silloin on vaikea syödä lihaa joka päivä ja joutuu jo miettimään proteiininsaannissa vähän muitakin vaihtoehtoja. Mut siihen jää silleen kuitenkin löysää, että on mahdollista joskus ostaa joku isompi lihamäärä. Tolla max 206 g / vko -dieetillä mun nähdäkseni joutuu yhden ihmisen ruokakunnassa vähän liian tarkasti rajaamaan ja miettimään ostoksiaan.

Mitä ajatuksia noi käytännön ostettavat määrät teissä herättää? Mikä on oikeasti paljon ja mikä liikaa?

No siksi juuri olisi paljon kätevämpää vähentää niiden aterioiden määrää / viikonpäivien määrää, jolloin yleensä syö ollenkaan lihaa. On hankalaa syödä joku neljännesnakki päivässä ja siten jakaa terveyden kannalta (!) sopiva liha-annos tasaisesti. Paljon helpompaa on totutella syömään myös kasvisruokia, jotta sitten joskus voi syödä sen pihvinkin. (Tämä nyt edelleen siis vain ja ainoastaan terveydellisestä näkökulmasta ajatellen.)

Lainaa
Omasta mielestäni "liikaa" on semmonen jos syö lihaa joka ikinen päivä ja yli 200 g per päivä. Veikkaan että jotkut syö näin, ja tällasen lukeman siitä sais jos jakais 80 ruhokiloa päiväannoksiksi naiivisti olettaen että joka ainoa kilo syödään, ts. luutkin on lihaa, kaikki on syömäkelpoista ja mitään hävikkiä ei ole.

Miksi "sun mielestä" olisi parempi ohje kuin ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkittu tieto?

LainaaJa siis... mä vaan jotenkin koin oman ymmärryksen kannalta hyödylliseksi muuntaa safiirin 30 ruhokiloa kaupasta kotiin kannettavaksi tavaraksi, koska ne on niitä lukemia, jotka käytännössä näkee ja joiden kanssa ollaan tekemisissä.

Miten niin "safiirin ruhokilot"? Kyse oli LAINAUKSESTA. Hanki sinä itse parempi lähde, jossa kerrotaan se terveydellisesti sopiva lihamäärä siinä muodossa, jonka sinä haluat.

PS. Meidän taloudessamme suuri osa ON juurikin ruhokiloina laskettavaa lihaa, sillä se sellaista itse ammuttua, nyljettyä ja paloiteltua riistaa. Ikävää, jos tällainen näkökulma on sinulle hankala.

Lainaaelopaino sonneilla jopa 600 kg. Paino aikuisilla vaihtelee suuresti, keskimääräinen lihapaino n. 180 kg, puolitoistavuotiaalla n. 150 kg ja vasalla n. 80 kg.
https://riista.fi/game/hirvi/

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 08, 2020, 11:03:11
^ No okei :D Jos sun mielestä noi ruhokilot on hyvä, selkeä, konkreettinen ja käytännönläheinen suure, koska teillä syödään itse pyydettyä riistaa ja voit suhteuttaa sen siihen, en minä kiellä käymästä debattia noiden 80 kg vs 30 kg lukujen pohjalta. Ne ei mulle oikein tarkoita konkreettisesti mitään ja koko ajan häiritsee kauppojen ja muiden tahojen hävikit ynnä muut seikat -- mutta mä voin toki vetäytyä sun kanssa keskustelusta näiltä osin ja jäädä miettimään omaa ruokavaliotani ja lihan terveysvaikutuksia ihan keskenäni.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 08, 2020, 11:40:53
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - joulukuu 08, 2020, 11:03:11
^ No okei :D Jos sun mielestä noi ruhokilot on hyvä, selkeä, konkreettinen ja käytännönläheinen suure, koska teillä syödään itse pyydettyä riistaa ja voit suhteuttaa sen siihen, en minä kiellä käymästä debattia noiden 80 kg vs 30 kg lukujen pohjalta. Ne ei mulle oikein tarkoita konkreettisesti mitään ja koko ajan häiritsee kauppojen ja muiden tahojen hävikit ynnä muut seikat -- mutta mä voin toki vetäytyä sun kanssa keskustelusta näiltä osin ja jäädä miettimään omaa ruokavaliotani ja lihan terveysvaikutuksia ihan keskenäni.

Tota...käytin tuota lähdettä kuvaamaan kulutustottumusten suuruusluokkaa. Siinä olennaista ei ole se, uhutaanko ruhokiloista vai lautaselle asettuvista lihamääristä vai suusta alas menevistä grammoista. Siinä riittää, että vertailtavat lukemat ovat keskenään vertailukelpoisia. Jos et vieläkään tajua, voit vaikka askarrella paskarrella luvuista kasvuprosentin. On ihan se ja sama, mitä tuo ruhokilo tarkoittaa lautasella, jos kulutuksen kasvu kiloina on suurempi kuin se kulutusmäärä, josta tarkastelu lähtee liikkeelle. Kun sen lisäksi tiedämme, ettei 60-luvulla Suomessa kärsitty nälkää, vaan elettiin päinvastoin sitä mukavaa aikaa sotavuosien pulan ja sodanjälkeisen pulan jäätyä taakse.

Se on sitten ihan eri keskustelu, jos lähdemme miettimään sopivaa ruokavaliota käytännön ateriavalintoina. Sitäkin varten on varmasti helposti löydettävissä lähteitä, joissa puhutaan annoskokotasolla. Mun kommentti, jossa tuo vuotuinen lihankulutus ruhokiloina oli lainauksena, käsitteli väestötasolla tapahtunutta kulutustottumusten muutosta ja muutoksen suuruusluokkaa. Ymmärtänet, että marmatus minulle siinä yhteydessä hankaluudesta muuntaa nuo vuotuiset ruhokilot ruokaohjeeksi, on aika hölmöä. Sä ikäänkuin vaadit mua jälkikäteen vastaamaan mieltäsi askarruttavaan omaan pohdintaasi, ja valitat, kun mun kommenttini ei ole siihen tarkoitukseen kätevässä muodossa. Minua vain ei nyt sattunut kiinnostamaan se, miten sun kannattais koostaa ruokavaliosi.

https://suomenterveysravinto.fi/blogi/kaytannon-vinkkeja-paivittaisen-ruokavalion-koostamiseen/

https://suomenterveysravinto.fi/blogi/kaytannon-vinkkeja-paivittaisen-ruokavalion-koostamiseen/

Silloin on syytä lueskella tämän tapaisia artikkeleita ja pyrkiä niistä ottamaan vinkkejä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 08, 2020, 12:18:56
En ole perehtynyt tähän kovin syvällisesti. Vasta tämän ketjun kautta tutustuin lääkärin kertomukseen suolistosyöpien voimakkaasta ja hänet yllättäneestä yleistymisestä, ja samoin vasta nyt hiljattain aloin itse tutustua Luonnonvarakeskuksen lukuihin. Näistä uusista tiedoista ja kimmokkeista kiitos kuuluu kanssakeskustelijoille :)

En usko, että mulla on mitään isompia vaikeuksia lukujen ymmärtämisessä sinänsä, enkä mä oikeastaan tiedä. miksi ja missä meillä on tässä jotain epäselvää tai erimielisyyttä.

Mua varmaan kiinnostaa tää asia enemmän silleen käytännön ateriavalintojen tasolla. Taustalla on se, että olin joskus kasvissyöjä ja nyt syön taas lihaakin. Kiinnostaa semmonen terveellisesti ja hyvin syöminen kyllä, mut sitten askarruttaa se, mikä on "riittävän hyvä" ja mikä taas asioiden liian vaikeaksi tekemistä tai turhaa pingottamista. Mut se on aika henkilökohtainen kysymys, minkä verran esimerkiksi just mun kannattaa syödä lihaa ja miksi.

Ehkä otit sen jotenkin provokatiivisena tms, mutta mun mielestä sen vois ottaa ihan neutraalinakin kysymyksenä, että... kun puhut 30 kg vuosikulutuksesta jonkinlaisena ideaalina ja mä taas kovertoin noin 200 grammaksi viikossa, miten sun oma tämän hetkinen lihankulutus suhteutuu tähän määrään?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 08, 2020, 14:59:45
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 07, 2020, 07:04:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 06, 2020, 20:52:10
Makkara on muuten pirun vanha keksintö, esi-isämme sitä ovat jo syöneet. Se on oikeasti vain pakattua lihaa lisukkeineen!

Kyllä tosiaan SE makkara, joka tehdään siihen perinteiseen tapaan, on vain (huonompilaatuista) lihaa pakattuna suoleen. Mutta se ei tee nykyisiä teollisia makkaratuotteita ei-prosessoiduiksi. Oletkos koskaan itse TEHNYT makkaraa? tai EDES syönyt ns. raakamakkaroita? Ne ovat täysin eri tuote kuin ne makkaran irvikuvat, joita pääasiassa ihmiset makkaroina syövät. Siis HK:n siniset ja lauantaimakkarat ja erilaiset nakit. Niistä puhumme silloin, kun puhumme prosessoiduista lihatuotteista ja teollisista makkaravalmisteista.

On todellakin eri asia syödä vaikkapa itse hyvästä lihasta valmistamiaan makkaroita kuin pistellä jotain lenkkimakkaraa, jossa on suurimmaksi osaksi kaikkea muuta kuin lihaa.

LainaaSe tasapaino. Lihaa, kalaa, viljaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja sopivasti. Mitään ei kantsi hyljeksiä, vain muistaa sopusuhtaisuutta. Fanaatikot ruokavalioissaan eniten väärässä ovat.

Aivan. Minusta on fanaattista vaatia jokaisella aterialla lihaa. Milloin ajattelit luopua fanatismistasi ja siirtyä kannattamaan terveellisempää ja ekologisempaa sopusuhtaisuutta? Sellaista, jossa vuotuinen lihamäärä on ennemminkin 30 kuin 80 kiloa?

30 kg /vuosi = 577 g / vk  = 82 g/pv. Eli tuo 30 kg/vuosi on jopa hieman enemmän kuin suositukset 500g /vk, tai syöpärjestöjen suositus max 300 g/vk.

300 g/vk tekee vain 15,6 kg /vuosi.

Makkaraa tai leikkeleistä ei taideta suositella missään suosituksessa, varsinkaan syöpäjärjestöjen suosituksissa. Muistelen, että makkaran ja leikkeleiden lisäaine jokin nitriitti tai nitraatti taitaa olla aika epätervellinen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 08, 2020, 15:02:24
^ Mä muuten löysin sellaisen lähteen, joka vähän valottaa sitä, missä meillä on hitusen eri katsontakanta ja/tai painotukset.

THL on tehnyt vuonna 2017 tutkimuksen suomalaisten ruokavaliosta, ja siitä aukeaa mun mielestä useita hyviä pointteja:
https://www.slideshare.net/THLfi/finravinto-2017-tutkimuksen-tuloksia

Punaisen ja prosessoidun lihan ylikulutus ja tyydyttyneiden rasvahappojen liian iso saanti ovat kyllä isoja ja keskeisiä perusongelmia, mutta tässä tullaan siihen, missä mun mielestä 1960-luvun lihankulutuksen ja sen 30 kg / 216 g luvun esiin nostaminen ehkä vääristää kokonaiskuvaa:

(https://i.ibb.co/2830GfY/Screenshot-2020-12-08-at-13-25-05.png) (https://ibb.co/tZpwVWP)

Nykyinen suositus on 500 grammaa viikossa. 79 prosenttia tutkimuksen miehistä ja 26 prosenttia naisista ylittää suosituksen. Varsinkin jos tämä on todella vain punaista ja prosessoitua lihaa, miesten keskimääräinen lähes 800 gramman viikkokulutus on häkellyttävän suuri.

Hankaluus noissa 80 kg / 30 kg luvuissa on, että ne eivät ole kenenkään syömiä määriä varsinaisesti. Jollain voi olla tukku muita kehittämisen paikkoja ruokavaliossaan niin, että lihankulutus ei kuitenkaan ole heillä oikeastaan minkäänlainen ongelmakohta. 80 / 30 verranto antaa vain sellaisen abstraktin tason käsityksen, että lihankulutuksen määrää pitäisi pudottaa todella rajusti, muttei kerro mitään siitä, mikä on liikaa ja kuka syö liikaa.

Punaisen ja prosessoidun lihan ylikulutus on yksi ongelma, mutta sen lisäksi todella harva syö riittävästi marjoja ja kasviksia (naisista 22 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia),

95 prosenttia väestöstä saa liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja ja 35 prosenttia liikaa rasvaa. 70 prosenttia saa liian vähän hiilihydraatteja ja samoin 70 prosenttia liian vähän kuitua. Nämä vaikuttavat myös siihen syöpäriskiin isosti eikä ne täysin palaudu mun mielestä pelkästään lihankulutukseen.

Saman tutkimuksen mukaan miehet saavat ravinnosta liian vähän folaattia (vihreät kasvikset ja hedelmät, täysjyvävilja) ja naiset liian vähän rautaa (maksa, liha, täysjyvävilja).

Sit toisaalta liian iso suolan saanti ja tyydyttyneiden rasvahappojen saanti mun mielestä linkittyy myös sellaisiin asioihin kuin juusto, leivät ja maitotuotteet ylipäänsä. Toki liharuuat on suolaisia, mutta noi luvut mun mielestä kertoo siitä, että tietyt ongelmat on laaja-alaisempia kuin liiallinen lihansyönti.

Karkeasti ottaen puolet väestöstä ei syö liikaa lihaa. Jos liikaa painottaa sitä, että sitä pitäis vaan niin maan perkeleesti vähentää tarkentamatta ja täsmentämättä tätä sen kummemmin, se voi aiheuttaa myös haittaa joillekin ja toisaalta vie fokusta yhteen tiettyyn asiaan, kun kuitenkin noin puolella koko otoksen porukasta isoimmat kehittämisen ja parantamisen paikka olisi jossakin muualla kuin lihan vähentämisessä.

Jos linkittää nimenomaan lihansyönnin suolistosyöpiin, mun mielestä siinä jää tiettyjä avoimia kysymyksiä. Miksi suolistosyöpien määrässä miesten ja naisten välillä ei ole isompaa eroa kuin on? (luokkaa miehet 1700 / vuosi, naiset 1500 / vuosi). Miksi suolistosyövät olivat ennen yleisempiä naisilla kuin miehillä ja miehet ovat vasta hiljattain kirineet tässä ohi?

On se ihan mahdollista että lihansyönnin määrä selittää tän lähes kokonaan. Mua vaan vaivaa tossa sellanen että tähän liittyy nyt jotain muutakin -- mikä ei tarkoita sitä etteikö lihansyöntiä pitäis vähentää ja ettenkö pitäis noita THL:n suosituksia pääosin tosi järkevinä ja hyvinä.

Valtava ero lihankulutuksen määrässä sukupuolten välillä on mun mielestä kiinnostava ilmiö. Kai siinä on tapahtunut jotain sellaista, että lihansyönti jotenkin nähdään miehekkäänä ja miehuutta vahvistavana kun taas naiset helpommin pitää lihaa vaan yhtenä elintarvikkeena ja vielä aika epäterveellisenä semmosena.

Lisäksi se voi olla, että meillä ruokavalion tarkkailu ja terveellisesti syöminen jotenkin perinteisesti nähdään naisten hommana. Naisten kuuluu kiinnittää tämmösiin asioihin huomiota ja olla ruokakunnassaan niitä, jotka huolehtii muidenkin ruokavalion tasapainoisuudesta. Miehet taas on niitä jotka briljeeraa jollain lihaisilla ja rasvaisilla ruuilla eikä oikein lämpene sellasesta valjusta kohtuullistamispuheesta että vähentäkää sitä ja älkää syökö tätä. Mut sit osalla miehistäkin joku nainen todennäköisesti vaikuttaa siihen että ne ei syö ihan niin epäterveellisesti kuin vois.

Mä luulen että miehiäkin kiinnostaa hyvin syöminen ihan siinä missä naisia, mut siinä saattaa olla jotain vähän eri painotuksia, minkälainen viesti kolahtaa ja uppoaa. Ehkä näkisin jotain potentiaalia siinä että puhuis 30 / 80 -viestinnän sijaan vaikka tyydyttyneiden rasvahappojen korvaamisesta paremmilla energianlähteillä ja sit siitä, että proteiinit olis myös laadukkaampia. Pähkinöitä ja kasvisproteiineja ja muuta tämmöstä ja markkinois sen suorituskyvyn parantamisena ennemmin kuin "lihanegatiivisuutena" :D Mä en näe sitä silleen, että esimerkiks lihasta tykkääminen ois mikään ongelma sinänsä vaan ehkä semmonen että "tasapaino" tai "kohtuus" on sellasia asioita jotka on jotenkin nynnyjä tai epämiehekkäitä -- kun niiden pitäis ja ne vois olla ihan yhtä lailla myös miehekkäitä asioita.

Mut sellanen metodologinen kysymys mulla nousi tästä että jos miehet ja naiset näkee lihan keskimäärin vähän eri lailla, voiko sellanen olla mahdollista, että naiset aliraportois ja/tai miehet yliraportois lihankulutustaan.

Sellasessa mielessä toi ruhokiloluku on tosi hyvä indikaattori, että silloin saadaan keskenään vertailukelpoisia lukuja peräkkäisiltä vuosilta eikä olla kiinni siinä, miten luotettavasti ihmiset raportoi omaa syömistään.

Eli loppuun vielä sellanen korostus että en mä niitä ruhokiloja pidä huonoina. Hyödyllinen ja hyvä suure varmaan riippuu siitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen. That's all (https://i.ibb.co/2c8xztY/Screenshot-2020-12-08-at-14-49-59.png) (https://imgbb.com/)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 08, 2020, 15:22:24
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 08, 2020, 14:59:45
30 kg /vuosi = 577 g / vk  = 82 g/pv. Eli tuo 30 kg/vuosi on jopa hieman enemmän kuin suositukset 500g /vk, tai syöpärjestöjen suositus max 300 g/vk.

300 g/vk tekee vain 15,6 kg /vuosi.

Makkaraa tai leikkeleistä ei taideta suositella missään suosituksessa, varsinkaan syöpäjärjestöjen suosituksissa. Muistelen, että makkaran ja leikkeleiden lisäaine jokin nitriitti tai nitraatti taitaa olla aika epätervellinen.

Aiemmin viittasin MTK:n arvioon, että 76,9 ruohokiloa / vuosi vastaa kypsentämättömänä syötävänä lihana määrää 550 g / viikko / hlö. En tiedä, kuinka luotettava tää niiden arvio on, mutta pitäisin ilmiselvänä sitä, että ruhokiloista ei voi tolla tavalla laskea syödyn lihan määriä. Pitää poistaa luut ja muu syömättä jäävä osa, tuotantoketjun hävikit ja periaatteessa vielä kotitalouksienkin hävikit. Sit päästään samaan lukuun kuin semmosessa, missä on kysytty, kuinka paljon lihaa joku söi.

Edellisessä viestissä huomautin että ihmisten raportoimiin syötyihin määriin liittyy omat ongelmansa, mutta jos me nyt naiivisti olettettais että ne pitää tossa THL:n tutkimuksessa keskimäärin paikkansa ja että otoksessa on yhtä paljon miehiä kuin naisia, päästäis karkeaan arvioon että syödyn lihan määrä olis keskiarvo luvuista 780 ja 390 (miehet ja naiset), jolloin saatais että otoksessa lihaa syötiin keskimäärin 587.5 g / vko.

En tiedä, tarkottaako toi siinä tutkimuksessa oikeasti pelkästään punaista ja prosessoitua lihaa, vai onko siinä nyt mukana liha kaikkinensa. Jos taas laskee silleen että lihaa syötäis 80 kg / vuosi, silloin viikkokulutus olis henkeä kohti luokkaa 1,5 kg. Se tuntuu mun mielestä ihan absurdin suurelta, mutta voi olla että tohon THL:n lukuun tulee päälle vielä muu kuin punainen ja prosessoitu liha.

Mun luulo on että viikkokulutus suomalaisilla ois keskimäärin luokkaa 580 kaikelle lihalle. Voin olla väärässä, ja voi olla, että tähän tulee päälle vielä kana ja kala sun muut. Luulen että määrä ei silloinkaan olis ihan sitä 1,5 kiloa / vko, mutta tätä varten pitäis muutenkin lukea tarkemmin THL:n tutkimusta ja selvittää, mitä noi luvut nyt tarkkaan ottaen on.

Ehkä mä hieman tässä saivartelen joo, mut yhtälailla mun mielestä on hienokseltaan omituista jos halutaan laskea kaikki vaan niillä ruhokiloluvuilla ja valitetaan siitä, jos jotakuta kiinnostaa, mitä ne käytännön oikeat luvut ovat. Absoluuttisilla määrillä on merkitystä ja suhdeluvuilla on merkitystä eikä toisella voi korvata toista. Safiirin "ei ole merktystä muuta kuin suhdeluvuilla" retoriikka on vähän sama kuin sanoisi että ei ole merkitystä, onko Suomessa 500 0000 asukasta vai 5,5 miljoonaa, kunhan käytettävät luvut pysyvät keskenään vertailukelpoisina. Väestönkasvusta puhuttaessa näin voi olla, mutta monen käytännön asian kannalta mahdollisimman täsmällinen lukumäärä on ihan olennainen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 08, 2020, 15:42:56
Olin muuten ihan väärässä. FinRavinto-tutkimuksen tulosten mukaan syödyn lihan määrä tosiaan on ihan valtava. 

Otoksen miehet raportoivat syöneensä lihaa keskimäärin 182 grammaa vuorokautta kohden (1 274 g / vko), ja tähän päälle vielä 36 grammaa kalaa ja äyriäisiä vuorokautta kohden (252 g / vko). Tästä saadaan yhteismääräksi 1 526 g lihaa plus kalaa per miespuolinen henkilä per vko.

Ilmeisesi naiset syö tästä aika paljon vähemmän, ja siihen erotukseen mahtuu ruhokiloista syömättä jäävä osa.

Otannan naiset raportoi syöneensä lihaa 107 g / vrk (749 g / vko) ja kalaa ja äyriäisiä 27 grammaa / vrk (189 g / vko). Eli tästä yhteenlaskettu määrä olis naisilla 938 grammaa / vko.

Miehet ja naiset yhteensä:
Lihaa 1 011,5 g / vko
Lihaa, kalaa ja äyriäisiä 1 232 g / vko

Olen hämmentynyt. Onko toi tutkimuksen naisten syömä  749 g / vko siis suositusten mukainen, kun kyse on kaikesta lihasta? Ja kun yhtäältä suositeltiin naisllle jopa lisää maksaa ja lihaa raudansaannin takia, niin mikä nyt sitten ois se "sopiva määrä" lihaa kaikkinensa ihan virallisten suositusten mukaan?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 09, 2020, 20:12:27
Perustuvatko lihansyönnin määrät biologiaan, vaiko poliittiseen näkemykseen?
Lihahan on erittäin ravintorikas raaka-aine, kuten toki kasviksetkin ovat.
Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 10, 2020, 08:05:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 09, 2020, 20:12:27
Perustuvatko lihansyönnin määrät biologiaan, vaiko poliittiseen näkemykseen?
Lihahan on erittäin ravintorikas raaka-aine, kuten toki kasviksetkin ovat.
Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?

Perustuuko epäluulosi biologiaan vai poliittiseen näkemykseen? Jos tilastollisesti lihansyönnin määrä on kilokaupalla kasvanut muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana ja tiedämme varmasti, etteivät esihistoriallisen ajan ruokamäärät olleet lähimaillakaan nykyihmiselle tarjolla olevia määriä, niin tarvitaan vahvaa poliittista ennakkoasennetta, että pystyy edes muodostamaan tuon esittämäsi kysymyksen edes puolittain vakavalla naamalla. Kyse ei ole lihansaannin vähentämisestä verrattuna esihistoriallisiin aikoihin, vaan lihansyönnin KOHTUULLISTAMISESTA ede 60-luvun tasolle.

Ovatko mielestäsi suomalaisten aivot kärsineet 60-luvun ruokavaliossa?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 10, 2020, 11:38:09
^
Saattaa olla, että ihminen  (aivoineen) on kärsinyt nykyaikojen ruokavalioista.

Missä määrin se sitten vaikuttaa ihmiseen, lienee vielä arvoitus ja piittaavatko aivot siitä mitään.

Terveydelliset ja muuta seuraukset kuitenkin lienevät monessa mukana. Vaikuttaako se sitten lisääntyvään määrään  nykyajan ilmiöissä, kuten homojen ja muiden erilaistuvien ilmiöiden suhteen.

Kaikki se mitä ravintoon ja elinympäristöön pääsee vaikuttaa varmaan, kuten vesistöihin liuonneihin naishormonin lisääntyneen määrän kerrotaan vaikuttavan kaloihin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 10, 2020, 14:50:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 09, 2020, 20:12:27
Perustuvatko lihansyönnin määrät biologiaan, vaiko poliittiseen näkemykseen?
Lihahan on erittäin ravintorikas raaka-aine, kuten toki kasviksetkin ovat.
Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?

Tuntuu aika kaukaa haetulta, että aivot kärsisivät, jos lihansyönnin määrä laskee nykyisestä yli kilon keskiarvosta.

Yritin tossa hahmotella, paljonko suomalaiset nykyisin oikeasti syö lihaa, ja aika laaja ravintotutkimus antais tällasia arvoja koko väestölle:

Lihaa 1 011,5 g / vko
Lihaa, kalaa ja äyriäisiä 1 232 g / vko

Mun tän hetken käsitys on, että THL ei varsinaisesti aseta ylärajaa lihalle eikä lihalle ja kalalle. Niiden suositus on että söis korkeintaan 500 g punaista lihaa ja prosessoitua lihaa.

Jos lihaa syö valtavasti, se määrä tulee vastaan siinä, että 95 prosenttia suomalaisista saa liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja, ja ne taas vie tilaa sellaiselta, mitä kannattais mieluummin syödä enemmän. Monipuolisemmin proteiineja, enemmän kuitua, enemmän marjoja ja hedelmiä. Lihan määrän vähentäminen tulee silloin kehiin siitä, että ei voi sitä kalorimäärää ja volyymia loputtomiin kasvattaa, tai muuten yksinkertaisesti lihoo liikaa.

Lihan määrän viikossa vois hyvin pudottaa sinne luokkaan 500 - 800 g / vko, ja siitä tuskin koituis aivoille tai millekään muullekaan mitään haittaa.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 10, 2020, 15:53:09
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - joulukuu 10, 2020, 14:50:12

Mun tän hetken käsitys on, että THL ei varsinaisesti aseta ylärajaa lihalle eikä lihalle ja kalalle. Niiden suositus on että söis korkeintaan 500 g punaista lihaa ja prosessoitua lihaa.

Lähde?

Luulin, että Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksessa (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/aikuiset/) max 500g koskee kaikkea lihaa, mutta ehkä muisti on tehnyt tepposet, tai sitten tuo suositus (alla) ei ole ihan selvästi kirjoitettu, kun samaan kappaleeseen on sotkettu kala ja kanakin.

Esittelysivulta (aikuisten suositukset):
Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 grammaa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g.  Siipikar­jan liha on vähärasvaista ja sen rasva on laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim­man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi­na.

Varsinaisista suosituksista:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf
LainaaKala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydestä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikarjan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa.
Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina.

Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetelmiä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä
muodostuu haitallisia aineita

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 10, 2020, 17:33:02
^ Sain ton lainaamasi ja äsken ilmaisemani käsityksen THL:n FinRavinto-tutkimuksen sanamuodoista. Aiemmin kirjoittamassani viestissä on kuvankaappaus tuloksia esittelevästä diasta, ja siitä sai käsityksen että 500 g olisi suositus "punaiselle ja prosessoidulle lihalle".

Tästä sinun lähteestäsi saa käsityksen, että kyseessä on kaikki liha ja ehkä myös kala.

THL:n tutkimuksessa esitettiin naisten syövän lihaa suositusten mukaan (sama kuva ja sama viesti kuin edellä). Kuitenkin juuri tässä tutkimuksessa naisten lukemat olivat seuraavat:

LainaaOtannan naiset raportoi syöneensä lihaa 107 g / vrk (749 g / vko) ja kalaa ja äyriäisiä 27 grammaa / vrk (189 g / vko). Eli tästä yhteenlaskettu määrä olis naisilla 938 grammaa / vko.

^ Tuo lainaus on myöhemmästä viestistä kuin missä oli kuvankaappaus diasta.

Eräänlaisena välihuomiona: Toivoisin että viranomaisten muotoilut olisivat helpommin ymmärrettäviä ja selkeämmin muotoiltuja. Muodostin nyt sellaisen käsityksen että 500 g olisi suositus punaiselle ja prosessoidulle lihalle, mutta voi olla, että tämä on väärä tieto.

Olen toki kirjoittanut taas ärsyttävän pitkästi ja sekavasti :P Mutta se mun pähkäily on periaatteessa luettavissa tästä viestiketjusta.

Lisähuomiona sellainen että kertsin linkkaama suositus koskee kypsennetyn lihan painoa, mikä on mielestäni outoa. Kuka punnitsee kypsentämänsä lihan ja näin ollen tietää tarkkaan, paljonko on syönyt? Suosituksessa mainitaan kyllä, että raakana tämän lihamäärän paino on jotain... oliko se nyt luokkaa 760 grammaa.

Mun mielestä tollanen suositus on ihan kohtuullinen kaikelle lihallekin. Ja olennainen pointti on varmaan se, että FinRavinto-tutkimuksen miehet söivät lihaa ~ 1 200 grammaa viikossa. Tästä määrästä olis joka tapauksessa hyvä pudottaa kolmannes pois, ja siitä ei aivan takuulla olis minkäännököistä haittaa aivoille, suorituskyvylle eikä millekään muullekaan.

Toi 1 200 ja 760 gramman erotus on mun mielestä se iso keskeinen asia, ja sit siinä voi jäädä sen jälkeen vielä pohdittavaksi, että oisko optimaalinen määrä vielä pienempi vai oisko joku tollanen kaikkien lihavalmisteiden rajoittaminen alle 800 grammaan loppujen lopuks kansanterveydellisesti ns "riittävän hyvä" tavoite. Siinä sit luetaan pientä pränttiä ja mietitään näitä hienosyisempiä erotteluja ja yskilöllisiä eroja ehkä tarkemmin.


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 10, 2020, 18:52:54
^Aika suuren osan ihmiset syömästään lihasta syövät valmiiksi kypsennettynä. Joko makkaroina, leikkeleinä ja vaikka  eineslihapullina ja jauhelihapihveinä. Tai syövät ruokansa ruokalassa tai ravintolassa. Siten on yhtä lailla hankalaa ilmoittaa lihan paino kypsentämättömänä. Kuka kyselee makkaranvalmistajalta, mikä olikaan se nakin sisältämän kypsentämättömän lihan paino tai kyselee koulukeittössä valmistetun lihapullan raakapainoa?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 10, 2020, 19:23:51
^ hyviä pointteja.

Olin unohtanut makkarat ja valmiiksi kypsennetyn lihan ja kuvittelin, että ravintolassakin ne asiakkaalle ilmoitetut lihan painot olis raa'an lihan eikä kypsennetyn lihan painoja.

Ehkä tohon ei ihan täyttä yhdenmukaisuutta ole saatavissa, mut mun oma bias on se, että toivoisin mieluummin puhuttavan kautta linjan raa'an lihan painosta, koska mulla ei ole keittiössä vaakaa, ja vaikka oliskin, tuskin mä sillä valmiita lihojani punnitsisin. Ainoa lukema, mikä mulle niistä yleensä jää mieleen, on se, minkä myyntipakkaus ilmoittaa.

Mut joo. Se nyt jonkun verran tuo noihin lukemiin heittoa, että aina ei voi olla ihan varma, kummasta painosta puhutaan. Ehkä se sit pitää vaan muistaa, että jos ostaa kaksi 400 gramman jauhelihapakettia, niissä kuitenkin on yhteensä vain luokkaa 550 g lihaa merkityksessä kypsennetty liha.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 10, 2020, 22:30:54
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - joulukuu 10, 2020, 14:50:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 09, 2020, 20:12:27
Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?

Tuntuu aika kaukaa haetulta, että aivot kärsisivät, jos lihansyönnin määrä laskee nykyisestä yli kilon keskiarvosta.

Tieteen julkaisujen piirissä on viim. 10 vuoden aikana nostettu esiin näkemystä että keittäminen olisi aivojen suurentumisen takana. Keittämällä saadaan paitsi lihasta niin ennenkaikkea juurimukuloista ja kasviksista enempi irti jota maha ei muuten jaksaisi sulattaa ravinnoksi.
 
Lähimmillä apinasukulaisillamme simpansseilla ja bonoboilla amylaasigeenejä AMY1 on 1 tai 0 kpl. Eurooppalais-amerikkalaisilla ja japanilaisilla 6 kpl kopiotuna perimässä. Amylaasia tarvitaan kasvisten tärkkelyksen hajottamiseksi makeiksi sokereiksi ja hyväksi maistamiseksi suussa.


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 11, 2020, 12:27:54
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 10, 2020, 22:30:54
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - joulukuu 10, 2020, 14:50:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 09, 2020, 20:12:27
Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?

Tuntuu aika kaukaa haetulta, että aivot kärsisivät, jos lihansyönnin määrä laskee nykyisestä yli kilon keskiarvosta.

Tieteen julkaisujen piirissä on viim. 10 vuoden aikana nostettu esiin näkemystä että keittäminen olisi aivojen suurentumisen takana. Keittämällä saadaan paitsi lihasta niin ennenkaikkea juurimukuloista ja kasviksista enempi irti jota maha ei muuten jaksaisi sulattaa ravinnoksi.
 
Lähimmillä apinasukulaisillamme simpansseilla ja bonoboilla amylaasigeenejä AMY1 on 1 tai 0 kpl. Eurooppalais-amerikkalaisilla ja japanilaisilla 6 kpl kopiotuna perimässä. Amylaasia tarvitaan kasvisten tärkkelyksen hajottamiseksi makeiksi sokereiksi ja hyväksi maistamiseksi suussa.

Yleensäkin ruuan kypsentämistä pidetään oleellisen tärkeänä ruuansulatuksen edistäjänä-
Kumpaa sitten alettiin ensin kypsentää lihaa vai kasviksia juureksia..

Ihminen levitessään jääkauden jälkeen eurooppaan ja pohjolaan, taisi siinä ohessa kyllä syödä tieltään mammutit europaan- biisonit, (visentit) luolakarhut ja muut isot saaliit. Jänikset sentään on vaikeampia saada kiinni ja muut pienemmät elukat. Ennen tuliaseiden aikakautta- katiskatkin tehtiin puista, eikä siimat olleet kovin kummosia.
Ehkä syötiin myös ne toiset ihmislajit jaloista pois, vaikka jotain geeniperimää heiltäkin kaiketi on jäljellä.

Evoluutio muokkaa kyllä syöjää ruokansa mukaan - nenäapinalla on monikerroksinen maha, hieman kuten nauta-elöimilla, eli vaatii siis pidempiaikaisen ruoansulatuksen ja bakteerien avustusta ruoan pilkkomisessa niiden ravinteiden hyötykäytössä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 11, 2020, 23:44:34
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 10, 2020, 08:05:33
Ovatko mielestäsi suomalaisten aivot kärsineet 60-luvun ruokavaliossa?
1960-luvun idiotismi tuskin johtuu ruoka-valiosta. Se kertoo vain huonosta ideologiasta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 11, 2020, 23:52:38
500 grammaa lihaa viikossa, tuota jotkut ehdottavat! 8)
Naurettavaahan tuo on, ideologiaan perustuvaa hössötystä, ei biologiseen ruoantarpeeseemme perustuva näkemys. Roskaa siis.

Kyllä minäkin kasviksia syön nykyisin enemmän määrällisesti kuin lihaa. Mutta tuollainen lihamäärä on vitsi sekasyöjällekin. Raavas mies syö paljon enemmän, muutenhan noista ei tulisi miehiä, vaan muistuttaisivat vihreitä neitimiehiä. Ymmärrän ajatuksen siitä, että lihaa syödään liikaa, mutta rajansa kaikella. 500 g lihaa viikossa on naurettava ajatus, vai laskitteko kalankin tuohon määrään...?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 12, 2020, 06:50:50
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 11, 2020, 23:44:34
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 10, 2020, 08:05:33
Ovatko mielestäsi suomalaisten aivot kärsineet 60-luvun ruokavaliossa?
1960-luvun idiotismi tuskin johtuu ruoka-valiosta. Se kertoo vain huonosta ideologiasta.

JOten sinusta 60-luvulla syötiin aivojen ja terveyden kannalta ihan riittävästi lihaa. Sitähän minäkin. Silloin lihan kulutus vuodessa oli kuitenkin sellaiset 50 kg VÄHEMMÄN kuin nykyään keskimäärin. Sen verran siis omastakin mielestäsi on täysin mahdollista vähentää lihan osuutta ruuasta ilman minkäänlaisia haittoja aivoille. MOT.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - joulukuu 12, 2020, 11:21:27
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 11, 2020, 23:52:38
500 grammaa lihaa viikossa, tuota jotkut ehdottavat! 8)
Naurettavaahan tuo on, ideologiaan perustuvaa hössötystä, ei biologiseen ruoantarpeeseemme perustuva näkemys. Roskaa siis.

Kyse ei ole "joidenkin ehdotuksista", vaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksesta. Sehän ei ole mikään jumalan sana, mutta taustalla on sarja laajoja väestön ratvitsemukseen ja terveyteen perehtyneitä tutkimuksia. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2017, ja siinä oli otoksena jonkun verran päälle 10 000 henkilöä eri puolilta Suomea. Itse pidän tutkimusta todella huolellisesti tehtynä ja hyvänä. Tutkimus ja suositukset ovat "ideologisia" vain sellaisessa triviaalissa mielessä, jossa käytännössä kaikki mitä kukaan tekee ja sanoo, on ideologista.

Suosituksissa on osio, jonka otsikko on "Liha, kala ja kananmuna". Siinä sanotaan lihasta täsmälleen näin:

LainaaLihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa.

Tämän ymmärtämiseen tarvitaan vielä seuraavat samasta julkaisusta löytyvät määritelmät:

LainaaPunainen liha
Naudan-, sian- ja lampaanliha.

Lihavalmiste
Eri tavoin prosessoitu liha, kuten makkarat ja leikkeleet. Ne sisältävät muitakin ainesosia

Eli siis siellä ei ole mitään "kaiken lihan" yleistä rajoitusta, vaan noista ylläolevista sanotaan, että ei suositella enempää kuin raakapainona 700-750 g / viikko tai kypsän lihan painossa 500 g / vko. Luku on ilmeisesti ilmoitettu näin, koska osa lihavalmisteista on jo valmiiksi kypsennettyjä, kun taas muutoin lihaa ostetaan pääosin raakana.

Toinen julkaisun tässä yhteydessä relevantti tekstinpätkä kuuluu näin:

LainaaRuokavalio, joka sisältää paljon lihavalmisteita ja punaista lihaa sekä lisäksi elintarvikkeita, joissa on vähän vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua, mutta runsaasti lisättyä sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, lisää sairastuvuutta. Väestötutkimuksista on saatu vahva näyttö siitä, että runsaasti punaista lihaa ja etenkin lihavalmisteita käyttävillä on enemmän paksu- ja peräsuolisyöpää, tyypin 2 diabetesta, lihavuutta ja sepelvaltimotautia. Riistasta, kuten poron ja hirven lihasta ei ole saatavilla riittävästi tutkimusnäyttöä, joka kertoisi niiden käytön ja terveyden välisistä yhteyksistä. Sokerilla makeutettujen juomien käyttö on puolestaan yhteydessä tyypin 2 diabeteksen riskiin ja ylipainoon. Sokeri ja myös sokerittomien happamien juomien käyttö huonontaa hammasterveyttä. Runsas suolan käyttö lisää kohonneen verenpaineen riskiä sekä aivohalvaus- ja sepelvaltimotautikuolleisuutta. Lisäksi se voi esimerkiksi altistaa osteoporoosille ja pahentaa astman oireita.

Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Monipuolinen ja tasapainoinen suositusten mukainen ruokavalio kattaa pääsääntöisesti ravintoaineiden tarpeen, jolloin ei tarvita ravintolisiä. Koska joidenkin ruoka-aineiden käyttöä suositellaan lisättäväksi, toisten käyttöä on samanaikaisesti vähennettävä, jotta energiansaanti ei lisääntyisi.

Mun mieletä toi on suht viileää ja asiallista tekstiä, joka nojaa keskeisissä väitteissään tutkimusnäyttöön. Tietenkin ne isoissa väestötutkimuksissa havaitut korrelaatiot on vain juuri sitä, mutta mun mielestä sellaisen kuittaaminen ideologisena hölynpölynä on sama kuin sanoisi, että käytännössä kaikki se, mikä suomalaisissa ja/tai länsimaisessa rationaalisuuteen pyrkivissä toimintatavoissa on hyvää, on itse asiassa jollain epämääräisesti biologiasta vähän siellä sun täällä murisevan Toopen mielipiteellä julistettavissa "ihan paskaksi".

Yllä siteeraamani julkaisu löytyy täältä: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, versio pdf  (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf)

Tuo ja muiltakin lähteitä löytyy Ruokaviraston Julkaisut (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja--ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/)-sivulta

Jos on olemassa joku yleinen suositus, että kaikkea lihaa tulisi syödä kypsennettyn lihan painona enintään 500 grammaa viikossa tai jopa vähemmän, ja tällaisia erittäin todennäköisesti on, ne pitää käsittääkseni kaivaa ja lähteyttää jostain muualta kuin Suomen viranomaisten tämänhetkisistä suosituksista.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 13, 2020, 09:35:18

Mahtaako mikään ruokalaji olla täysin haitaton- ainakaan yksipuolisesti syötynä.

Eläimistä voi päätellä ruoan vaikutuksia. Koala on riippuvainen omasta ruoastaan, (eugalybtyksen lehtiä) mutta sen sulattaminen on työlästä ja eläin nukkuu ja syö suurimman osan elämästään.

Kissaeläimet eivät pärjää ilman lihaa, vaikka pureskelevat kyllä kukkapurkin kasvit pilalle.

Laiskiaisen aineenvaihdunta on myös hidasta kuten koko elämen käytös muutenkin, jne- kaikenlaista.

Ihmisillä riippuvuus-suhde johonkin ruokalajiin ei ole niin ehdoton, kuin monilla muilla lajeilla. Mainitsemani nenä-apinat saavat vatsavaivoja kypsistä hedelmistä, mutta syövät niitä raakoina halukaasti, eli ilmeisesti sokereiden sulattaminen ei oikein ole niiden bakteerien mieleen.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Laika - joulukuu 14, 2020, 02:08:05
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 13, 2020, 09:35:18
Eläimistä voi päätellä ruoan vaikutuksia.

Ei oikeastaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 14, 2020, 15:53:12

^
Niin evoluutioon kuulunee paljon enemmäkin asioita, mutta ihmisistä ei ole pelkästään kysymys.

(Solujen tasolla "taistellaan" mikrobien, virusten bakteerien ynnä muiden pöpöjen kanssa.) Evoluutio.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 17, 2020, 01:02:09
Twitterissä näin laskelman että jos ulkokohtaiset kustannukset (ulkoisvaikutukset) oikeesti huomioitaisiin niin kasvisten hinnat nousisi  6-25%, maitotuotteiden 40-91% ja lihojen hinnat 71-146%. Siis ainakin (alemmat lukemat luomuna, korkeammat lukemat perinteisesti) koska tässä ei huomioitu edes kaikkea. Sillä jo paljon säätäisi kulutuksia järkevämpään, terveellisempään ja kestävämpään suuntaan. Ei siis on on/off vaan hinnalla, aidoin kustannuksin.

https://twitter.com/KnuuttilaS/status/1339258842950021124
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 17, 2020, 11:17:57
^

Mitähän nuo ulkoiset kustannukset mahtavat tarkoittaa?

Kasviksethan kasvavat alunperin luonnon tuotteina, joten kaikki se työ mitä niihin tehdään, on ilmeisesti ulkoisia kustannuksia- kuten tietenkin myös lihaa ja muita eläintalouden tuotteita koskevat.
Kasveistahan lähtökohtaisesti ruoan alkuperä löytyy. __No aurinkonvalosta viherhiukkanen yhteyttää energiansa- hiili ja vetyatomien yhteistyöllä- sivutuotteena hapea.

Toopelle ja safiirille:
Riistaa ei todellakaan riitä eikä sitä myöskään saa metsästää, se on jo varattu maanomistajien ja muiden harrastukseksi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 17, 2020, 11:46:27
Mainitsin aiemmin syöpäjärjestöjen ravitsemussuositukset punaisen lihan ja prosessoidun lihan osalta.

World Cancer Research Fund ja American Institute for Cancer Research listaavat suosituksensa näin (ks. kyseinen linkin sivupalkki, josta kustakin kohdasta oma linkkinsä):

https://www.wcrf.org/dietandcancer/recommendations/limit-red-processed-meat

Be a healthy weight
Be physically active
Eat wholegrains, veg, fruit, beans
Limit 'fast foods'
Limit red & processed meat
Limit sugary drinks
Limit alcohol
Don't rely on supplements
Breastfeed your baby



(https://www.wcrf.org/sites/default/files/TER-Recommendation-2018-DUAL-WEB.jpg)

One of our Cancer Prevention Recommendations is to eat no more than moderate amounts of red meat, such as beef, pork and lamb, and eat little, if any, processed meat.
There is strong evidence that consumption of either red or processed meat are both causes of colorectal cancer.

What is red meat?
All types of muscle meat from a mammal, including beef, veal, pork, lamb, mutton, horse and goat.

What is processed meat?
Meat that has been transformed through salting, curing, fermentation, smoking or other processes to enhance flavour or improve preservation. Processed meat can include ham, salami, bacon and some sausages such as frankfurters and chorizo. Minced meats such as fresh sausages may sometimes, though not always, count as processed meat.

Dietary goal
If you eat red meat, limit consumption to no more than about three portions per week. Three portions is equivalent to about 350–500g (about 12–18oz) cooked weight. Consume very little, if any, processed meat.

The amount of red meat specified was chosen to provide a balance between the advantages of eating red meat (as a source of essential macro- and micronutrients) and the disadvantages (an increased risk of colorectal cancer and other non-communicable diseases).

"The evidence on processed meat and cancer is clear-cut. The data show that no level of intake can confidently be associated with a lack of risk. Processed meats are often high in salt, which can also increase the risk of high blood pressure and cardiovascular disease"

– Professor Martin Wiseman, World Cancer Research Fund International's Medical and Scientific Adviser
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 17, 2020, 14:07:46
^
Kahden ystäväni isät kuolivat suolistosyöpään. Molemmat olivat semmoisia viinaksista tykkääviä punaisen lihan ystäviä käsittääkseni.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 17, 2020, 23:57:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 17, 2020, 14:07:46
^
Kahden ystäväni isät kuolivat suolistosyöpään. Molemmat olivat semmoisia viinaksista tykkääviä punaisen lihan ystäviä käsittääkseni.
Janita Lukkarinen ja Linda McCartney kuolivat syöpään, vaikka elivät terveellisesti... :(
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 23, 2020, 16:04:41
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 17, 2020, 14:07:46
^
Kahden ystäväni isät kuolivat suolistosyöpään. Molemmat olivat semmoisia viinaksista tykkääviä punaisen lihan ystäviä käsittääkseni.

Tuo siis oli selityksenä sille, miksi tämä syöpäjärjestöjen suositus välttää liikaa punaista lihaa, ja leikkeleitä ja makkaroita ja alkoholiakin (kokonaan), on jäänyt mieleen.


Jos en ihan väärin muista, alkoholille ei ole pystytty osoittamaan mitään turvallista ylärajaa nautinnalle, eli pienetkin määrät voivat aiheuttaa syöpää. (Muitakin vaikutuksia kyllä on muita sairauksia ehkäiseviä, negatiivisia ja positiivisiakin.) Sokereillakin taitaa olla syöpäkasvaimia stimuloivia vaikutuksia. Se taitaa liittyä siihen, että syöpökasvain on niin energiasyöppö.

Kasvikset ja hedelmät ja varsinkin marjat riittävissä määrin taas ehkäisevät syöpää. toiset paremmin kuin toiset. TässäTED talk video TED: WIllian Li: Can We Eat To Starve Cancer? (https://www.ted.com/talks/william_li_can_we_eat_to_starve_cancer?language=en), jonka mukaan kasvikset ja hedelmät ehkäisevät angiogeneesiä eli uusien verisuonten kasvua, mikä on sekä hyvä että huono juttu *), riippuen sairauden tyypistä. Syöpäkasvain kasvattaa kiihkeästi kokoaan, ja siihen se tarvitsee ravintoaineita. Saadakseen ravintoaineita sen täytyy kiivaasti kasvattaa verisuonistoa. Ehkäisemällä verisuoniston ylenmääräistä kasvua voi ehkäistä kasvainten kasvun.

Syöpäkasvaimet eivät synny valmiiden verisuonten kanssa, vaan ne syntyvät mikroskooppisen pikkuruisina solurykelminä. Ainakin puolella varsinkin keski-iän ylittäneissä ihmisissä on tällaisia syöpien alkuja (ja liki kaikissa yli 70-vuotiaissa), jotka eivät ole haitallisia, jos eivät kasva. Vasta siinä vaiheessa, kun kasvain alkaa kasvattaa verisuonia, se alkaa kasvaa kokoa - ja metastoitua. Angiogeneesiä kiihdyttävät aineet kiihdyttävät myös nimenomaan metastaasien lähettämistä. Ikävä kyllä, yleensä syöpä havaitaan vasta siinä vaiheessa, kun se on jo kiihkeässä angiogeneesi-vaiheessa eli kasvattanut paljon verisuonia ja alkanut metastoitumaan.

Erilaiset uudet syöpälääkkeet purevat juurikin liialliseen angiogeneesiin. Ne ovat joissakin syövissä tuplanneet eloonjääneiden määrän, verrattu aiempien menetelmien kanssa elonjääneiden määrään. Joissakin syövissä nämä angiogeneesin estämiseen tähtäävät lääkkeet eivät ole toimineet yhtä hyvin, nimittäin sellaisten syöpien, jotka ovat jo kehittäneet verisuoniston ja metastoituneet. Hoito tulee liian myöhään. Parempi siis olisi ehkäistä koko syöpä alunpitäenkin. Ympäristötekijöistä ruokavalio on 30-35% osuudella syöpien taustalla (muita ympäristötekijöitä on mm. alkoholi, tupakka, säteily, infektiot, lihavuus).

Angiogeneesi ehkäisemisen lisäksi kasvikset ja hedelmät vahvistavat immuunipuolustusta, jota sitäkin tarvitaan syövän voittamiseksi. Kannattaa siis syödä kasviksia ja hedelmiä se vähintään puoli kiloa päivässä!

Esimerkiksi näillä ruoka-aineilla on angiogeneesiä ja siten syöpää estäviä vaikutuksia:

Vihreä tee
Mansikatl, Mustaviinimarjat, Vadelmat, Kirsikat, Tummat viinirypäleet
Appelsiinit, Greipit, Sitruunat, Ananas
Bok choy (kaali), Artisokka, Kurpitsa, Tomaatti,
Ginseng, Lakritsijuuri, Valkosipuli,
Kurkuma, Muskottipähkinä, Lavendel, Persilja,
Soijapapu, Maitake sieni,
Oliiviöljy
Tumma suklaa
Sea cucumber), Tonnikala
(Grape seed oil)

Videolla kerrotaan 20 vuotta kestäneestä tutkimuksesta, johon osallistui 57 000 ihmistä, ja löydöksenä oli mm. miehet, jotka syövät kypsennettyä tomaattia 2-3 annosta viikossa, vähensivät eturauassyöpäriskinsä 40-50%.

Kiinnostaisi kyllä tietää, onko olemassa sellaista kuin liikaa yleisterveellistä ruokaa tai vihreää teetä... Eli aiheuttaako se sitten esim. alla listattuja kroonisia haavoja, aivohalvauksia yms. liian vähäisestä angiogeneesistä johtuvia sairauksia?

Videolla puhutaan noin kohdassa 16:30 geneettisesti modifioituneesta hiirimallista, jolla on taipumus lihoa pyöreäksi tennispalloksi. Kun sille annetaan angiogeneesin estjää, se laituu. Willian Li asettaa kysymyksen, toimivatko  antiangionegeesilääkkeet lihavuuteen (Can we shrink fat by cutting of its blood supply?). Vastaus on kyllä. Kun kohiirelle annettiin lääkettä, se laihtui, ja kun lääke lopetettiin, se jatkoi lihomistaan. Tämä toistettiin useita kertoja aina samoin tuloksin. Koska kasvikset ja hedelmät toimivat kuin antiangiogeneesilääkkeet, se ehkä selittää, miksi ne ovat niin tärkeitä painonhallinnassa.



*)
Yli 70 yleistä sairautta, jotka vaikuttavat yli miljardiin ihmiseen maailmassa, ovat päältäkatsoen erilaisia, mutta niiden taustalla on tavalla tai toisella häiriintynyt angiogeneesi. Angiogeneesi on niiden yhteinen nimittäjä.

Angioneesin kiihdyttämisen vaikutukset (angiogeneettiset faktorit) (josta liiallinen angiogeneesi):

Syöpä
Sokeus (blinding disease)
Psoriasis
Niveltulehdus (arthritis)
Endometrioosi
AIDS-Kaposi sarkooma
Alzheimer
Lihavuus
Multiple Sclerosis MS
Aivomalaria(?) (Celebral Malaria)
Ruusu (Rosacea)


Angioneesin ehkäisemisen vaikutukset (inhibitors of angiogenesis) (josta riittämätön angiogeneesi):

Krooniset haavat, jotka eivät parane
Sepelvaltimotauti
Periferinen valtimotauti (? Peripheral Artery Disease)
Aivohalvaus (Stroke)
Neuropatiat
Pre-eklampsia (raskausmyrkytys?)
Hiustenlähtö
Erektiohäiriöt

Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Angiogenesis
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 23, 2020, 21:56:26
Ruokavalio ei pelasta, hyvä ruokavalio pienentää riskiä sairastua.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 23, 2020, 21:58:50
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 23, 2020, 21:56:26
Ruokavalio ei pelasta, hyvä ruokavalio pienentää riskiä sairastua.

Onko joku muuta väittänyt?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 24, 2020, 12:44:13

Syöpiin sairastuu (kuolee) noin- joka neljäs ihminen elämänsä aikana, jotkut jopa useamman kerran.

Suurin yksittäinen tekijä lienee ikä, eli ei kannata vanhentua..
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 24, 2020, 22:04:46
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 24, 2020, 12:44:13

Syöpiin sairastuu (kuolee) noin- joka neljäs ihminen elämänsä aikana, jotkut jopa useamman kerran.

Suurin yksittäinen tekijä lienee ikä, eli ei kannata vanhentua..
Syöpien yleistyminen on seurausta kehittyneestä yhteiskunnasta siis. Ihmiset elävät niin vanhoiksi, että syöpiä alkaa kehittyä rappeutuviin torsoihimme... Ympäristömme tai väitetyt saasteet eivät niinkään syöpiä aiheuta, vaan se fakta, että vanhuksilla alkaa mutatoinnin kautta olla suuri riski sairastua syöpäsairauksiin. Ympäristömmehän on monin tavoin terveempi kuin esim. 100 vuotta sitten. On rokotteita, vähemmän smogia, vähemmän maatalouden saasteita, puhtaampi vesi ja ruoka...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 25, 2020, 14:26:18
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 24, 2020, 22:04:46
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 24, 2020, 12:44:13

Syöpiin sairastuu (kuolee) noin- joka neljäs ihminen elämänsä aikana, jotkut jopa useamman kerran.

Suurin yksittäinen tekijä lienee ikä, eli ei kannata vanhentua..
Syöpien yleistyminen on seurausta kehittyneestä yhteiskunnasta siis. Ihmiset elävät niin vanhoiksi, että syöpiä alkaa kehittyä rappeutuviin torsoihimme... Ympäristömme tai väitetyt saasteet eivät niinkään syöpiä aiheuta, vaan se fakta, että vanhuksilla alkaa mutatoinnin kautta olla suuri riski sairastua syöpäsairauksiin. Ympäristömmehän on monin tavoin terveempi kuin esim. 100 vuotta sitten. On rokotteita, vähemmän smogia, vähemmän maatalouden saasteita, puhtaampi vesi ja ruoka...

Pieni bugi oli kirjoituksessani- "Jotkut jopa useamman kerran"  kuolemista ei kuitenkaan taideta harrastaa kertaa enempää.

Ollaan ja elätään ihmiskunnan kukoistuskautta vaikka se pitää samaan aikaan sisällään myös epätoivoa ja ahdistusta, näillä mennään--
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Laika - joulukuu 26, 2020, 13:45:38
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 23, 2020, 16:04:41
Syöpä
Sokeus (blinding disease)
Psoriasis
Niveltulehdus (arthritis)
Endometrioosi
AIDS-Kaposi sarkooma
Alzheimer
Lihavuus
Multiple Sclerosis MS
Aivomalaria(?) (Celebral Malaria)
Ruusu (Rosacea)


Angioneesin ehkäisemisen vaikutukset (inhibitors of angiogenesis) (josta riittämätön angiogeneesi):

Krooniset haavat, jotka eivät parane
Sepelvaltimotauti
Periferinen valtimotauti (? Peripheral Artery Disease)
Aivohalvaus (Stroke)
Neuropatiat
Pre-eklampsia (raskausmyrkytys?)
Hiustenlähtö
Erektiohäiriöt

Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Angiogenesis

Sepelvaltimotauti, tulehdukset, liikalihavuus, verisuonisairaudet. Kuulostaa tutulta. Tosin Toopen teesin mukaan noita länsimaissa yleisimpiä sairauksia ei pitäisi löytyä tilastokärjestä, koska meillä vallitsee äärikasvisajattelu. Itse asiassa Toopen multiversumissa länsimaisen ihmisen painoindeksin pitäisi olla paljon alhaisempi. Mikä sitten on länsimaisen ihmisen painoindeksi meidän todellisuudessamme? Tehkäämme testi, nipistäkäämme itseämme (https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus/lihavuuden-yleisyys):

Suomalaisista 2–6-vuotiaista tytöistä 17 prosenttia ja pojista 27 prosenttia on vähintään ylipainoisia. Lihavia on samanikäisistä tytöistä 4 ja pojista 8 prosenttia.

Nuorista eli 18–29-vuotiaista aikuisista vähintään ylipainoisia on naisista 35 ja miehistä lähes puolet, eli 47 prosenttia. Samanikäisistä naisista lihavia on 19 ja miehistä 17 prosenttia.

Yli 30-vuotiaista suomalaisista aikuisista vähintään ylipainoisia on 63 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Lihavia on naisista 28 ja miehistä 26 prosenttia. Lähes joka toinen (46 %) mies ja nainen on vyötärölihava.



Suurin selittävä tekijä on -saanko rumpujen pärinää- liikalihavuus ja verisuonten tukkeutuminen, jolle useimmat sairaudet ovat joko epäsuoraa tai suoraa seurausta. Yksittäiselle ihmiselle tätä on tietysti vaikeampi kertoa. Esimerkiksi armeijakaverini aikoinaan väitti kivenkovaa, että hänen palvelustaan vakavasti haitannut liikalihavuutensa johtui geeneistä. Olisi pitänyt lisätä, että myös ruokahalu ja makeanhimo johtuvat geeneistä. Kun valintojen illuusiot ja hämmästyttävät yksittäistapaukset riisutaan kuvasta, niin eivätköhän vaaka ja väestön kuolinsyytilastot varsin tyhjentävästi kerro, mikä se länsimaissa vallitseva ruokaideologia on. Kun ikä nousee ja yksilön valinnanvapaus katkaisee lapselle laitetut kahleet, yhä useampi valitsee olla lihava.

Ehkä ihmisille pitäisikin maksaa syömisestään sen sijaan, että he maksavat siitä muille. Keskustelu rajoituksista olisi äkkiä aivan toisenlainen kuin nyt.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 26, 2020, 14:17:26
^Toopeahan ei varsinaisesti häiritse mikään ohjaus tai este, joka pakottaisi hänet syömään terveellisemmin. Kuten ei ketään länsimaista ihmistä mikään pakota lisäämään kasviksia ruokavalioon. Toopea närästää se, että kehdataan puhua ja kirjoittaa siitä, mikä olisi terveellisempi vaihtoehto. SE kun inhottavasti häiritsee mässäilystä nauttimista. Onhan se nyt törkeää yksilönvapauden kaventamista tarjota tietoa siitä, mikä voisi auttaa voimaan paremmin ja elämään pidempään. Toopelandiassa tärkein vapaus on tuhota itsensä tietämättömyydellä ja typeryydellä. Kunhan kukaan ei vain peruuta karkkipäivää.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 26, 2020, 14:19:22
Elintasosairaudet, joita länsimaisesta ruokavaliosta aiheutuu, aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia. Länsimaisessa ruokavaliossa mättävät käsittääkseni nämä asiat
- aivan liikaa suolaa
- aivan liikaa sokeria ja valkoisia vehnäjauhoja
- aivan liikaa proteiinia
- aivan liikaa eläinperäistä lihaa, punaista lihaa ja prosessoitua lihaa
- aivan liikaa rasvaa ja varsinkin tyydyttynyttä rasvaa
- liian vähän kasviksia, marjoja, hedelmiä
- liian vähän kuituja

Liian vähän kasviproteiinia verrattuna eläinproteiineihin voi myös olla yksi tekijä elintapasairauksien taustalla, ainakin osteoporoosin taustalla.

Pelkkä liika rasvakin aiheuttaa mm. dementiaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 26, 2020, 14:23:36
Lainaus käyttäjältä: Laika - joulukuu 26, 2020, 13:45:38
...yksittäistapaukset riisutaan kuvasta, niin eivätköhän vaaka ja väestön kuolinsyytilastot varsin tyhjentävästi kerro, mikä se länsimaissa vallitseva ruokaideologia on. Kun ikä nousee ja yksilön valinnanvapaus katkaisee lapselle laitetut kahleet, yhä useampi valitsee olla lihava.

Itse en tiedä ainuttakaan ylipainoista ihmistä, joka nimenomaan VALITSEE olla lihava, tai haluaa olla lihava. Tiedätkö sinä?

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 26, 2020, 14:31:45
Muoviin pakattu (valmis)ruoka, mikroateriat (varsinkin jos ruoka lämmitetään muoviastiassa), ja sellaiset tekijät voivat olla yksi lihavuusepidemian taustatekijöistä. Muovinpehmenteissä on ftalaatteja ja muita kemiallisia aineita (bisfenoli-A, lieköhän nyt kielletty, mutta korvattu muulla yhtä haitallisella?), jotka toimivat hormonihäiritsijöinä, jotka lisäävät ruokahalua. Kosmetiikassakin ja hygieniatuotteissa taitaa olla hormonihäiritsijöitä. Ja palonestoaineissa. Ja tekokuituvaatteissa.

Länsimaiseen elämäntapaan liittyy "tv-dinnereiden" lisäksi myös ruumiillisen työn ja omin lihaksin liikkumisen vähäisyys, ja paikallaan pysyvä elämäntapa. Liikutaan paikasta toiseen autolla tai muulla kulkuvälineellä kuin jalan tai polkupyörällä tai soutaen. Kotona työn tekevät koneet, ei enää seisoskelua tiskialtaan ääressä, tai avannossa pyykinpesua, ei harjaa ja kihveliä vaan robottiimureita, pölyimureita. Autonpesu ei tapahdu enää käsin huhkien vaan automaattipesulassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Palonsuoja-aine
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hormonitoimintaa_h%C3%A4iritsev%C3%A4t_kemikaalit
https://en.wikipedia.org/wiki/Endocrine_disruptor
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Laika - joulukuu 26, 2020, 16:16:54
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 26, 2020, 14:17:26
Toopelandiassa tärkein vapaus on tuhota itsensä tietämättömyydellä ja typeryydellä. Kunhan kukaan ei vain peruuta karkkipäivää.

Silmiini sattui thl:n sivuja hakiessani Pertti Mustajoen erinomainen blogikirjoitus lihavuusepidemiasta. Erinomainen se on paitsi tietopohjansa vuoksi, myös poliittisten implikaatioidensa takia. Mustajoki kirjoittaa seuraavasti:


Keväällä neljä kansanterveyden ja ravitsemuksen tutkijaa kertoivat Lancet-lehden Public Health julkaisussa, mitkä seikat eivät aiheuttaneet Yhdysvaltojen lihavuusepidemiaa (1).

USA:n väestön terveyttä ja painoa on seurattu säännöllisin väliajoin 1960-luvun alusta lähtien. Aineistoissa on otoksia kaikkien osavaltioiden asukkaista.

Näiden lukujen perusteella artikkelin kirjoittajat laativat alla olevan kuvan. Kaaviossa sana obesity merkitsee reilua lihavuutta, ihmisiä joilla liikapainoa on vähintään 15 kiloa (painoindeksi 30 tai enemmän).
...
Artikkelin kirjoittajat toteavat, että näillä yksinkertaisilla tilastotiedoilla voidaan kumota useita oletuksia, joita on esitetty lihavuusepidemian syiksi.



Valitsivatko ihmiset sitten lihoa 1970-luvulta saakka? Mustajoki jatkaa:


On mahdotonta ajatella, että ihmisten tahdonvoima vastustaa lihottavia ruokia ja harrastaa liikuntaa olisi samanaikaisesti ja nopeasti vähentynyt kaikissa ikäluokissa ja maan jokaisessa kolkassa.

Geenit vaikuttavat alttiuteen lihoa, mutta ne eivät voi selittää miksi kaikki ikäluokat lihoivat samaan aikaan. Vanhempi polvi oli pärjännyt samojen geeniensä kanssa yli 50 vuotta, kunnes paino alkoi nousta. Geenit vaikuttavat siihen, miksi yksittäiset ihmiset lihovat herkemmin kuin toiset, mutta väestön lihomista niillä ei voida selittää.
...
Lancet-lehden artikkelin kirjoittajat paikallistavat lihavuusepidemian käynnistymisen USA:ssa 1970-luvulla säädettyihin maatilalakeihin (farm bills), jotka johtivat nopeaan ruoan tuotannon kasvuun. Samoihin aikoihin alettiin tuottaa maissisiirappia, halpaa sokerin lähdettä.

Elintarvikkeiden tuotannon lisääntyminen sattui aikaan, jolloin markkinointitiede kehittyi pitkin harppauksin. Huomattiin, että paljon tehokkaampaa on keskittyä in-store markkinointiin kuin kuluttajille kohdistettuihin mainoksiin (2). Tämän kehityksen seurauksena syntyivät elintarvikkeita myyvät supermarketit. Niissä vaikutetaan monin keinoin asiakkaan valintoihin siten, että hän huomaamatta ottaa ostoskärryynsä enemmän syötävää.

USA:ssa alkanut kehitys levisi nopeasti muihin rikkaisiin maihin – Suomeenkin – joissa lihavuuskäyrät alkoivat jyrkentyä 1980-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin epidemia tavoitti kehittyvät maat, joissa lihomisvauhti on ollut vielä nopeampaa kuin muualla.



Toisin sanoen puheet yksilönvalinnasta ovat täysin jälkijättöisiä. Toope tosin olisi oikeassa siinä, että poliittinen ideologia on kansanterveydellisen epidemian taustalla -jos vain hän kelpuuttaisi omansa listalle.


Poliitikot eivät tiedä

Vuonna 2014 Euroopan lihavuustutkijoiden yhdistys kysyi yhdentoista maan poliitikoilta heidän tietojaan ja käsityksiään lihavuudesta. Maista seitsemän sijaitsee Euroopassa, pohjoismaista mukana oli Tanska. Jokaisesta maasta haastateltiin 30 poliitikkoa (policymakers).

Valtaosa kyselyyn vastanneista ei tiennyt lihavuuden yleisyyslukuja maassa. Yli 90 % oli sitä mieltä, että ihmisten henkilökohtaisella motivaatiolla on ollut strong tai very strong vaikutus lihavuuden yleistymiseen (1). ...

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja yliopistojen asiantuntijat tuottavat tietoa suomalaisten lihomisesta ja terveellisestä ruoasta. Heidän tuottamansa tieto ilmaantuu virkakoneistossa joidenkin virkamiesten ja ehkä poliitikkojenkin pöydille tai tietokoneille. Se on kuivaa faktaa, joka lähetetään vain kerran. Kuinka laajasti tämä tieto tavoittaa poliittiset päättäjät? Ja vaikka se ilmaantuisi yksittäisten poliitikkojen informaatiovirtaan, onko tieto niin selkeässä ja  havainnollisessa muodossa, että se nousee esille satojen muiden asioiden joukosta.

Toinen poliitikkojen informaation lähde on elinkeinoelämän toteuttama lobbaus. Sanan lobata Kielitoimiston sanakirja määrittelee: pitää epävirallisia yhteyksiä päättäjiin t. poliitikkoihin suhdetoimintatarkoituksessa.

Terveysalalla teollisuuden harrastama lobbaus on tällä vuosisadalla kiihtynyt. Oikeastaan sana "harrastama" ei enää kuvaa toimintaa, sillä poliitikkoihin vaikuttamiseen käytetään lobbaukseen erikoistuneita viestintätoimistoja (3).


https://www.perttimustajoki.fi/lihavuusepidemian-sylttytehtaalla/


Näin ravitsemus- ja lääketiedekään eivät ole politiikasta vapaita. Yhteiskuntatieteilijät toki ymmärsivät asian jo ajat sitten. Valitettavasti Toopen tarkoittama 'ideologisuus' on tässä tarkoitettu ainoastaan tyhmimmäksi yhteiseksi nimittäjäksi, jolla sekä rationaalinen päätöksenteko että tutkittu tieto voidaan sivuuttaa. Tutkimustietokin kun on siinä mielessä ideologista, että se saattaa esimerkiksi kiistää elohopean juomisen terveyshyödyt, ja astua väitteineen käärmeöljykauppiaiden varpaille. Vastaavasti joku kokoomuspoliitikko saattaa pahoittaa mielensä, jos tutkimustieto osoittaa, ettei yksilöllisillä valinnoilla ole suuressa kuvassa merkitystä, eikä suurta kuvaa siksi voida muuttaa 'antamalla ihmisten valita'.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 26, 2020, 23:23:52
Lainaus käyttäjältä: Laika - joulukuu 26, 2020, 16:16:54
Näin ravitsemus- ja lääketiedekään eivät ole politiikasta vapaita. Yhteiskuntatieteilijät toki ymmärsivät asian jo ajat sitten.
Tarkoitit kai sanoa esim. "Näin ravitsemus- ja lääketieteen soveltaminen ja omaksuminen yhteiskunnassa ei ole politiikasta vapaata". Ainakaan minä en väittäisi lääketiedettä poliittiseksi, mutta sen soveltaminen tuolla kentällä by terv. kesk. lääkärit ... by hallitus.. by ihmiset,nuoret on lobbauksen ja härskin vaikuttamisen ja vaikutuksen tossun alla. THL:n ja terveysjärjestöjen tiedotusvarat on mitättömiä sokerijuomia ja muuta epäterveellistä markkinoivien rikkaiden konsernien mainosrahojen rinnalla. (Silti somessa (ja täälläkin foorumeillakin) THL ja Pekka Puska saaneet syytteet niskaan kun lihavat ei laihdu vaan läskistyy!)

  Konservatiivi Boris "Ison britannian trumppi"  Johnsonille varmaan sanottiin koronaan vakavasti sairastuttuaan että "sulla on tota pömppömahaa ja monilla täällä teholla on.." ja säikähti niin että heti parannuttuaan vaati koko Englantiin lihavuuden torjuntaa ja laihduttavaa politiikkaa/kampanjaa. Brexit-kiireissäkö tai yrityslobbarien hiljentämäkö lie mutta  ei siitä ole nyt kuulunut mitään vähään aikaan. 
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 26, 2020, 23:43:34
Wanhahko Valitut Palat Heinäkuu 2002 on yöpöydälläni, jonka terveys/tiedesivulta s. 155 kopsaan:

Ruualla ryppyjä vastaan

Kasvot pärjäävät paremmin taistelussa aikaa vastaan jos kurkkuviipaleet pannaan suuhun eikä silmäluomien päälle.
Australialaiset tutkijat selvittivät 450:n Australiassa, Kreikassa ja Ruotsissa asuvan yli 70-vuotiaan ihmisen ruokailutottumukset ja laskivat heidän ryppynsä.  Paras iho oli poikkeuksetta niillä joilla oli terveellisin ruokavalio.
   Tutkimuksessa otettiin huomioon muut ryppyisyyttä edistävät tekijät kuten tupakointi ja todettiin, että silein iho oli niillä, jotka söivät pääasiassa lehtivihanneksia, kasviksia, kalaa, vähärasvaisia maitotuotteita ja joivat teetä. Ryppyisimpiä olivat ne, jotka suosivat rasvaisia maitotuotteita, voita, margariinia, punaista lihaa, virvoitusjuomia ja makeita leivonnaisia. Kurttuja ehkäiseviä ravintoaineita näyttävät olevan C-vitamiini, kalsium, fosfori, magnesium, rauta ja sinkki.
  - Nissa Simon, New Choices


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 27, 2020, 08:03:29
^
Mihin on tuossa "tutkimuksessa" unohdettu perintötekijät ja runsas altistuminen auringonpaisteelle?
Valitut Palat on hömppälehti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 27, 2020, 10:42:57

Vanhusten hoitolaitokset ovat täynnä hengissä säilyneitä ihmisiä elämänsä loppuvaiheessa. Ovat sitten eläneet terveellisesti tai ei.

Ihmisten mieltymykset ruokaakin kohtaan vaikuttavat varmaan enemmän, kuin hyvät neuvot ruokien erilaisista terveyshyödyistä.

Onko yleensä mikään ruoka täysin terveellistä, tai ravintoarvoltaan "täydellistä. Perusviljatkin aiheuttavat kaikenlaista häiriötä ihmisen ruuansulatuksessa. (ehkä kaura vähiten)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 27, 2020, 14:27:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 27, 2020, 08:03:29
^
Mihin on tuossa "tutkimuksessa" unohdettu perintötekijät ja runsas altistuminen auringonpaisteelle?
Valitut Palat on hömppälehti.

Kyllä ainakin (ravinnon kautta nautittu, ja ruoasta (ei pilleripurkista? *)) saatu) C-vitamiini ja sinkki ovat tunnettuja tärkeitä ravintotekijöitä, jotka suojaavat ihoa. Iho pystyy paremmin suojautumaan auringonvalon haitallisilta säteiltä, koska C-vitamiini stimuloi kollageenin muodostusta.

Normal skin contains high concentrations of vitamin C, which supports important and well-known functions, stimulating collagen synthesis and assisting in antioxidant protection against UV-induced photodamage. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5579659/


*) veikkaan, että kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on paljon muutakin iholle tärkeää, kuten polyfenoleja, flavonoideja, karotenoideja, polysakkarideja yms., ja lisäksi ravintoaineet vaikuttavat yhteistyössä muiden ravintoaineiden kanssa.





Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 27, 2020, 14:32:49
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 27, 2020, 10:42:57

Vanhusten hoitolaitokset ovat täynnä hengissä säilyneitä ihmisiä elämänsä loppuvaiheessa. Ovat sitten eläneet terveellisesti tai ei.

Ihmisten mieltymykset ruokaakin kohtaan vaikuttavat varmaan enemmän, kuin hyvät neuvot ruokien erilaisista terveyshyödyistä.

Onko yleensä mikään ruoka täysin terveellistä, tai ravintoarvoltaan "täydellistä. Perusviljatkin aiheuttavat kaikenlaista häiriötä ihmisen ruuansulatuksessa. (ehkä kaura vähiten)

Juupa juu. Ja hautuumaat ovat puolestaan täynnä kuolleita ihmisiä - olivat sitten eläneet terveellisesti tai ei.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 27, 2020, 20:37:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 26, 2020, 14:17:26
^Toopeahan ei varsinaisesti häiritse mikään ohjaus tai este, joka pakottaisi hänet syömään terveellisemmin. Kuten ei ketään länsimaista ihmistä mikään pakota lisäämään kasviksia ruokavalioon. Toopea närästää se, että kehdataan puhua ja kirjoittaa siitä, mikä olisi terveellisempi vaihtoehto. SE kun inhottavasti häiritsee mässäilystä nauttimista. Onhan se nyt törkeää yksilönvapauden kaventamista tarjota tietoa siitä, mikä voisi auttaa voimaan paremmin ja elämään pidempään. Toopelandiassa tärkein vapaus on tuhota itsensä tietämättömyydellä ja typeryydellä. Kunhan kukaan ei vain peruuta karkkipäivää.
Joo, ei tämä keskustelu mitään henkilökohtaista solvailua pidä olla, edelleenkään.
Kyllä minä myönnän elintasosairauksien olemassaolon. Mutta syöpäsairaudet pitkälti ovat vanhenemisen tuotteita. Jos kerran elämme yli 70-vuotiaiksi, melkein jokainen vanhus kohtaa syövän jossain vaiheessa. Miehille eturauhassyöpä vaan tulee joskus, naisille munasarja/kohtu/rint- ongelmia. Näin luonto päättää!

Olenko muka väärässä? Syöpä on varsin normaalia vanhoille ihmisille...!
Syöpä yleistyy, koska ihmiset elävät vanhemmiksi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 27, 2020, 20:39:13
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 27, 2020, 10:42:57

Vanhusten hoitolaitokset ovat täynnä hengissä säilyneitä ihmisiä elämänsä loppuvaiheessa. Ovat sitten eläneet terveellisesti tai ei.

Ihmisten mieltymykset ruokaakin kohtaan vaikuttavat varmaan enemmän, kuin hyvät neuvot ruokien erilaisista terveyshyödyistä.

Onko yleensä mikään ruoka täysin terveellistä, tai ravintoarvoltaan "täydellistä. Perusviljatkin aiheuttavat kaikenlaista häiriötä ihmisen ruuansulatuksessa. (ehkä kaura vähiten)
Kukaan ei vielä ole keksinyt ruokavaliota/ruoka-aineita, joita syömällä et saa syöpää tai kuole sydäriin.
Ainoastaan todennäköisyyksiä...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 28, 2020, 06:52:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 27, 2020, 20:39:13
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 27, 2020, 10:42:57

Vanhusten hoitolaitokset ovat täynnä hengissä säilyneitä ihmisiä elämänsä loppuvaiheessa. Ovat sitten eläneet terveellisesti tai ei.

Ihmisten mieltymykset ruokaakin kohtaan vaikuttavat varmaan enemmän, kuin hyvät neuvot ruokien erilaisista terveyshyödyistä.

Onko yleensä mikään ruoka täysin terveellistä, tai ravintoarvoltaan "täydellistä. Perusviljatkin aiheuttavat kaikenlaista häiriötä ihmisen ruuansulatuksessa. (ehkä kaura vähiten)
Kukaan ei vielä ole keksinyt ruokavaliota/ruoka-aineita, joita syömällä et saa syöpää tai kuole sydäriin.
Ainoastaan todennäköisyyksiä...

Kuitenkin on keksitty ruokavalioita, joita noudattamalla syöpä tai sydäri on vähemmän todennäköistä. Sellaisen noudattaminen on vallan järkevää - varsinkin, jos sattuu omaamaan geeniperimän, joka altistaa syövälle tai sydärille. JOpa tupakointi aiheuttaa syöpää vain jollakin todennäköisyydellä. Sehän se taisi olla se tupakkayhtiöiden vuosikausia käyttämä puolustus - joka sitten lopulta todettiin pätemättömäksi argumentiksi. Marlboromies tosin ehti jo kuolla keuhkosyöpään. Aina joskus voi joku jäädä henkiin, vaikka saa luodin päähänsä. Päähän ampuminen siis ei ole tappavan vaarallista kuin vain "jollakin todennäköisyydellä" sekään.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Laika - joulukuu 28, 2020, 11:49:10
'Jollain todennäköisyydellä' rokotuskaan ei suojele sairastumiselta, vaan aiheuttaa sen.

Tuo on se argumentti, jolla eräät ihmiset vastustavat kaikkia rokotuksia. Toope on hyvässä seurassa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 28, 2020, 11:59:31
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 27, 2020, 14:32:49
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 27, 2020, 10:42:57

Vanhusten hoitolaitokset ovat täynnä hengissä säilyneitä ihmisiä elämänsä loppuvaiheessa. Ovat sitten eläneet terveellisesti tai ei.

Ihmisten mieltymykset ruokaakin kohtaan vaikuttavat varmaan enemmän, kuin hyvät neuvot ruokien erilaisista terveyshyödyistä.

Onko yleensä mikään ruoka täysin terveellistä, tai ravintoarvoltaan "täydellistä. Perusviljatkin aiheuttavat kaikenlaista häiriötä ihmisen ruuansulatuksessa. (ehkä kaura vähiten)

Juupa juu. Ja hautuumaat ovat puolestaan täynnä kuolleita ihmisiä - olivat sitten eläneet terveellisesti tai ei.

Tilanpuutetta sielläkin, tai osittaista ruuhkaa toisinaan.

Siitä ei kuitenkaan ollut kysymys. Sanoin siis, että ihmisen lopputaival taittaa olla kärsimystä monille, oli elänyt terveysohjeita noudattaen tai syönyt mitä on eteensä saanut. Kaikille ei valintaan ole mahdollisuutta.

Onko joku ruokalaji täysin haitaton, tiedätkö sellaista?

Kasvit itse eivät taida olla elämäänsä suunnitelleet tullakseen syödyiksi, vaan päinvastoin tuottavat aineita jotka torjuvat syödyksi tulemista.
Hedelmillä (kasveilla- puilla ja pensailla jotka tuottavat marjoja ja hedelmiä)on toinen stratekia, ne haluavat tulla jonkun sopivan eläimen syötäväksi ja samalla levittävät omaa geeniperimäänsä.  Voi niistä liiallisina silti olla syöjälle haittaakin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 28, 2020, 12:40:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 27, 2020, 20:37:23
Kyllä minä myönnän elintasosairauksien olemassaolon. Mutta syöpäsairaudet pitkälti ovat vanhenemisen tuotteita.

No ei pelkästään. Ikääntymisen, alkoholin, tupakan, säteilyn, jne. lisäksi myös ruokavalio voi olla syöpien taustatekijänä, aika isolla prosenttiosuudella:

WHO: Dietary factors have been thought to account for about 30% of cancers in Western countries1, making diet second only to tobacco as a preventable cause of cancer. The contribution of diet to cancer risk in developing countries has been considered to be lower, perhaps around 20%.
Diet, nutrition and the prevention of cancer (https://www.who.int/nutrition/publications/public_health_nut6.pdf)

Sä voisit tunkea tuon disinformaatiosi sinne, minne päivä ei paista.

Poimintoja linkistä: Esimerkiksi aflatoksiinit eli homemyrkyt aiheuttavat maksasyöpää (ja niin taitavat tehdä anaboliset steroiditkin?). Esim. homeisia pähkinöitä tai viljoja ei kannata syödä. Ylipaino aiheuttaa ruokatorvensyöpää. (Veikkaisin, että mekanismi on se, että ylipaino aiheuttaa refluksitautia, eli hapanta mahansisältöä nousee ruokatorvea pitkin ylöspäin kun alasulkija falskaa, ja silloin mahansisältö syövyttää ruokatorvea ja aikaansaa solumuutoksia.) Alkoholi aiheuttaa suuontelon, kurkunpään ja ruokatorven syöpiä, ja nostaa vähän rintasyöpienkin esiintymistodennäköisyyttä. Kiinalaistyylisesti suolattu kala *) nostaa nenä-nielualueen syöpien todennäköisyyttä varsinkin lapsilla. Punainen ja prosessoitu liha nostaa paksusuolen syövän riskiä. Kun taas kasvikset ja hedelmät vähentävät syöpäriskiä. Suuri määrä suolaa ravinnossa nostaa mahalaukun syövän riskiä. Liian kuuma ruoka ja juoma nostaa sekin syövän riskiä suussa, nielussa ja ruokatorvessa. (Liikunta vähentää syöpäriskiä.)

*) Chinese-style salted fish is a special product which is
usually softened by partial decomposition before or
during salting; other types of salted fish have been studied
and not found to be convincingly associated with the risk
for developing nasopharyngeal cancer
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 31, 2020, 21:06:58
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 28, 2020, 12:40:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 27, 2020, 20:37:23
Kyllä minä myönnän elintasosairauksien olemassaolon. Mutta syöpäsairaudet pitkälti ovat vanhenemisen tuotteita.

No ei pelkästään. Ikääntymisen, alkoholin, tupakan, säteilyn, jne. lisäksi myös ruokavalio voi olla syöpien taustatekijänä, aika isolla prosenttiosuudella...
Ei ihmisälyä olisi ehkä kehittynytkään ilman suurta proteiinitarvettamme (=liha, kala). Me tarvitsemme proteiinia ja eläinproteiini on sen tärkein lähde.

Toki liiallisuus tuo riskiäkin, mutta ei kohtuullisuus.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 01, 2021, 10:22:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 31, 2020, 21:06:58
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 28, 2020, 12:40:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 27, 2020, 20:37:23
Kyllä minä myönnän elintasosairauksien olemassaolon. Mutta syöpäsairaudet pitkälti ovat vanhenemisen tuotteita.

No ei pelkästään. Ikääntymisen, alkoholin, tupakan, säteilyn, jne. lisäksi myös ruokavalio voi olla syöpien taustatekijänä, aika isolla prosenttiosuudella...
Ei ihmisälyä olisi ehkä kehittynytkään ilman suurta proteiinitarvettamme (=liha, kala). Me tarvitsemme proteiinia ja eläinproteiini on sen tärkein lähde.

Toki liiallisuus tuo riskiäkin, mutta ei kohtuullisuus.

Tällä hetkellä keskimääräinen lihankulutuksemme on terveytemme kannalta kohtuuttomuuteen asti liian suurta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 02, 2021, 12:11:31

^

Taitaa olla hyvinvointiin liittyvä ominaisuus, aika moni muukin asia on liian suurta.

Muutenhan kansakunnat eivät olisi runsasmuotoisia ja keskimäärin silti eläisi pidempään, kuin aiemmin.

Enrgian eri muodot taitavat tehdä sen ilman lihankaan yksipuolista syyllistämistä.   Vehnä taitaa olla ihan yhtä paha lihottaja.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 02, 2021, 13:10:32
Esimerkiksi USA:ssa keskimääräinen elinikä on kääntynyt tätänykyä laskuun, juuri liikalihavuuden vuoksi.

Käsittääkseni selittäviä tekijöitä USA:n lihavuusepidemialle on mm. liika lihankulutus, liika rasvankulutus, liika sokerin ja valkoisten vehnäjauhojen kulutus, ja pikaruokakulttuuri. Ja elintarviketeoillisuuden käyttämä olikos se glukoosi-fruktoosisiirappi, joka sekoittaa aineenvaihdunnan, ja jota lisätään melkein joka paikkaan, koska on halpaa  ja addiktoivaa. Epäterveellisin ruoka on halvinta. Ruoka kyllästetään sokerilla, suolalla, aromivahventeillä, jotta se olisi maukasta - ja addiktoivaa, ja jotta sitä syötäisiin paljon. Ravintola-annokset ovat jättimäisiä. Virvoitusjuomissa on paljon sokeria - tai fruktoosi-glukoosisiirappia. Liha on useimmiten kai ns. hormonilihaa (eli sisältää kasvuhormoneja) - pienille lapsillekin voi kasvaa rinnat sen takia. Ruoka on muoviin käärittyä, lämmitetään muovikipoissa tai muovisisissa myyntipakkauksissaan mikroaaltouunissa, eli ruoka on myös muovinpehmentimillä kyllästetty. Ja ne puolestaan ovat hormonihäiritsijöitä, jotka liitetään mm. lihomiseen (en tiedä kuinka varmoin todistein toistaiseksi).

Trendi on kyllä vähän samansuuntainen Suomessakin, mutta en tiedä, saako täällä vielä myydä hormonilihaa. Ja fruktoosi-glukoosisiirappia nautitaan täällä vähän vähemmän, ehkä siksi että täällä valmisteen enemmän ruokaa itse kotona?


Lisäys. Glukoosisiirappi tai maissisiirappi (myös tärkkelyssiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi) on teollisesti valmistettu siirappimainen sokeriliuos. Se valmistetaan maissitärkkelyksestä, riisistä, vehnästä, perunasta tai jostain muusta tärkkelyspitoisesta raaka-aineesta. Sitä käytetään myös Suomessa valmisruokiin.

Ylimääräinen fruktoosi lisää diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Fruktoosilla makeutetun janojuoman lisäkalorit näkyvät myös painon nousuna, Taskinen varoittaa.
...
Riskejä nostaa myös se, että amerikkalaisten kaloreista peräti viidesosa kertyy makeuttajista. Suomessa saamme sokereista noin kymmenesosan energiastamme.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/07/lisattya-fruktoosia-vaikea-valttaa
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - tammikuu 07, 2021, 01:06:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 01, 2021, 10:22:01
Tällä hetkellä keskimääräinen lihankulutuksemme on terveytemme kannalta kohtuuttomuuteen asti liian suurta.
Onko ongelmana lihankulutus, vaiko kokonaisenergiasaantimme? Vedämmehän me myös hiilareita aika rutosti...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 07, 2021, 07:32:00
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 07, 2021, 01:06:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 01, 2021, 10:22:01
Tällä hetkellä keskimääräinen lihankulutuksemme on terveytemme kannalta kohtuuttomuuteen asti liian suurta.
Onko ongelmana lihankulutus, vaiko kokonaisenergiasaantimme? Vedämmehän me myös hiilareita aika rutosti...

On, ongelmana on lihankulutus, joka ottaa kokonaisenergiansannista tällä hetkellä tyypillisesti liian suuren osuuden. Varsinkin prosessoituliha on erityisen haitallista.

LainaaPunaisen lihan terveysriski muodostuu monella tavalla ja osaan niistä voi vaikuttaa itse esimerkiksi kypsentämällä liha oikein. Kun lihaa kuumentaa kovassa lämmössä, syntyy syöpää aiheuttavia heterosyklisiä amiineja ja polyaromaattisia hiilivetyjä eli ns. PAH yhdisteitä, jotka ovat syöpävaarallisia aineita. Lihaa ei siksi pidä savustaa, paistaa, käristää tai grillata mustaksi. PAH-yhdisteitä syntyy myös muun ruoan kuumentamisessa kovassa lämmössä.

Punaisessa lihassa on paljon hemirautaa, joka saattaa edesauttaa soluvaurioita aiheuttavien happiradikaalien muodostumista ja kasvattaa siten syöpäriskiä. Lihavalmisteissa käytetään säilöntäaineena natriumnitriittiä, mikä voi lisätä suolistossa syöpää edistävien N-nitrosoyhdisteiden muodostumista elimistössä. Noin kolmasosa nitriitistä muuttuu haitallisiksi nitrosoamiineiksi.

Vaikka runsaan punaisen lihan ja lihavalmisteiden runsaan kulutuksen ja tiettyjen syöpien riskin välillä on selvä yhteys, on myös mahdollista, että liha syrjäyttää ruokavaliossa jotakin muuta, joka on terveellisempää. Lisäksi lihan runsas käyttö saattaa kertoa muista terveyttä huonontavista elintavoista (runsas alkoholi, tupakointi ja vähäinen liikunta), jotka ylipäätään lisäävät sairauksien riskiä.
https://www.lihatiedotus.fi/liha-ja-terveys/liha-ja-syopa.html

Lihankulutus on sellaisella tasolla, että ei ole mahdollista luoda sellaisen määrän ympärille tasapainoista ruokavaliota ja lisäksi pitää saadun energian määrä sellaisena, että se ei aiheuttaisi ylipainoa. Lihan mukana - erityisesti prosessoidun lihan mukana - tulee myös liikaa suolaa ja liikaa tyydyttynyttä rasvaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 20, 2021, 07:44:40
LainaaOlympiavoittaja vaihtoi tuloksekkaasti kasvisruokaan
Uinti | Sarah Sjöström teki ratkaisun kolme kuukautta sitten.
Tero Hakola HS
KASVISRUOKAVALIO kiinnostaa yhä enemmän myös huippu-urheilijoita. Uinnin ruotsalainen olympiavoittaja ja moninkertainen maailmanmestari Sarah Sjöström kertoo Ruotsin yleisradion SVT:n haastattelussa siirtyneensä kolme kuukautta sitten sekasyöjästä vegetaristiksi.
Sadan metrin perhosuintia jo vuosikymmenen hallinnut Sjöström on Ruotsin kirkkaimpia mitalitoivoja Tokion olympialaisissa ensi kesänä. Tavoitteena on olympiakullan uusiminen paraatimatkalla.
Sjöströmin mukaan kasvisruokavalioon siirtymisestä on ollut selvää hyötyä. Hänen ennätyksensä leuanvedossa on esimerkiksi parantunut kuudella leualla, ja se on nyt 18.
"Olen tullut paljon vahvemmaksi. Rikon kuntosalilla koko ajan omia ennätyksiäni", hän sanoo SVT:n haastattelussa.
Sjöström kertoo saaneensa idean ruokavalion muutokseen Lars Frölanderilta ja Therese Alshammarilta, jotka ovat kumpikin uinnin olympiamitalisteja ja kasvissyöjiä. Frölander remontoi vuosituhannen vaihteessa ruokavalionsa ja sai uralleen vuosikymmenen jatkoaikaa.
Myös Sjöström on vakuuttu
nut kasvisruuan hyödyistä.
"Nukun paremmin, olen energisempi, ja mieliala on tasaisempi. Ruokavalion vaihdos on vaikuttanut minuun paljon."
Kasvisruokailu on Sjöströmille myös ilmastoteko. Hän pienentää sen avulla edes hieman matkustamisesta johtuvaa suurta hiilijalanjälkeään.
...

"Mutta kyse ei ole vain siitä, että ruokavaliosta otetaan pois asioita. Tilalle tuodaan toisia asioita, ja olen oppinut tästä uskomattoman paljon."
Kallaa kasvisruuan pariin innosti hänen pikkusiskonsa. "En ole huomannut mitään eroa suorituksessa, ja se on kaikista parasta", Kalla sanoo.
HS 20.1.2021 / Urheilu

Näköjään vegaaniruoka sopii myös huippu-urheilijalle.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - tammikuu 22, 2021, 22:15:07
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/60da2511-ed1a-4f7c-9bf2-171c2eaf1258 (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/60da2511-ed1a-4f7c-9bf2-171c2eaf1258)
LainaaVegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja merkittävästi alhaisemmat D-vitamiinitasot.

Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet ja välttämättömien aminohappojen pitoisuudet olivat alentuneet.
Tällaisia tuloksia saatiin Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojektissa.
Täysin vegaanista ruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi alhaisemmat D-vitamiinitasot siitä huolimatta, että lapset söivät D-vitamiinilisää, ja että näytteet otettiin kesän lopulla.
Välttämättömien aminohappojen ja näköjärjestelmän kehitykselle keskeisen DHA-rasvahapon tasot veressä olivat vegaanilapsilla alhaiset.
Folaattitasot vegaanilapsilla taas olivat huomattavan korkeat.
Tuossa on siis selkeitä ongelmia. Tietyn ruokavalion osan (liha, kala) poistaminen ihmisen ruokavaliosta on ongelma, koska olemme sopeutuneet sekaravintoon.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 22, 2021, 22:21:06
"Twitter-korjaushuomautus":
Tietyn ruokavalion osan (liha) nykyinen liikasyöminen ihmisen ruokavaliosta on ongelma, koska olemme sopeutuneet vähälihaiseen sekaravintoon.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - tammikuu 25, 2021, 22:00:30
Jos esi-isämme söivät jopa mammutteja, harjoittivatko vähälihaista ruokavaliota?
Jotkut evolutiobiologit pitävät proteiinisuurta liharavintoa syynä ihmisaivojen kehittymiseen nykytasolle.
Jos on totta, miettikää, mitä vegaaniravinto tekee aivoillemme...! ???
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 25, 2021, 22:26:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 25, 2021, 22:00:30
Jos esi-isämme söivät jopa mammutteja, harjoittivatko vähälihaista ruokavaliota?
Jotkut evolutiobiologit pitävät proteiinisuurta liharavintoa syynä ihmisaivojen kehittymiseen nykytasolle.
Jos on totta, miettikää, mitä vegaaniravinto tekee aivoillemme...! ???

Kyllä harjoittivat vähempilihaista ruokavaliota kuin mitä me nykyihmiset syömme.

Uusi teoria muuten on esitetty koiran kesyyntymisestä. Siinä ideana on juuri se, että varsinkin pohjoisen oloissa liharuokaa jää yli. Koska ihminen ei voi elää liian proteiinipitoisella ruokavaliolla. Siksi koirille on riittänyt myös.


Tässä juttu siitä, miten hiatallista on syödä liikaa proteiinia:
LainaaKoska proteiininsaanti on ihmisen evoluution aikana ollut vähäistä ja satunnaista, elimistö on kehittynyt sellaiseksi, että se "tunnistaa" proteiinit arvokkaiksi, ja ne imeytyvät hyvin tehokkaasti.

– Miljoonien vuosien aikana on pitänyt tulla toimeen aika vähillä jaksoilla proteiinia, kun syötiin juuria ja siemeniä, ja riistaa saatiin hyvin harvoin. Elimistömme ei siis "mieti", kuinka paljon proteiinia tarvitaan, vaan se ottaa kaiken, Mutanen selittää.

Proteiinit muodostuvat aminohapoista, jotka sisältävät muun muassa typpeä.

– Elimistölle typpi on myrkky, joka maksan ja munuaisten pitää poistaa. Tämän vuoksi ylenmääräinen proteiini on rasite, Mutanen sanoo.

Jotta munuaiset saavat typen poistettua, niiden täytyy lisätä myös veden eritystä. Virtsan kehittämiseksi on juotava enemmän, ja ihmiselle tulee kovempi jano.

– Jos proteiininsaanti vuorokaudessa alkaa mennä lähelle kahta grammaa painokiloa kohden, munuaiset joutuvat koville, koska niiden pitää aina saada typpi eritettyä.

Aluksi munuaiset selviävät liiasta proteiinista hyvin. Mutasen mukaan on kuitenkin näyttöä siitä, että jos hyvin runsasproteiininen dieetti vain jatkuu ja jatkuu, munuaisten kyky erittää typpeä voi alkaa heiketä ja seurauksena voi olla munuaisvaurio.
https://www.is.fi/terveys/art-2000001215928.html

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - tammikuu 25, 2021, 23:57:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 25, 2021, 22:26:30
...Koska ihminen ei voi elää liian proteiinipitoisella ruokavaliolla. Siksi koirille on riittänyt myös...
En sanonut sitä, että kyseessä olisi pelkkä liharavinto, vaan riittävä lihansaanti sekaravinnon ohella. Liha on ollut erittäin hyödyllistä ihmisille, jotkut biologit korostavat sitä, että lihansyönti juuri kehitti ihmisapinoiden aivoja. Lihan metsästäminen on myös mahdollisesti kehittänyt ihmisaivoja, koska se on tarkoittanut kommunikaation ja yhteisöllisen toiminnan kehittymistä. Lisäksi sitä kautta ihmiset ovat kehittäneet teknologiaa, kuten aseita, riistan saalistamiseksi.
LainaaWith the introduction of meat into our diets, our ancestors' brains started rapidly increasing in size and complexity. This allowed early hominids to develop into modern humans, with the brainpower to do things like create computers and fly to the moon.
https://paleoleap.com/human-brains-evolved-meat/ (https://paleoleap.com/human-brains-evolved-meat/)
LainaaFor Now, At Least, Meat is Still Brain Food
Maybe in the future, we'll come up with supplements so good that they'll give us all the benefits of animal foods in a pill, without any of the problems of factory farms, methane, or overfishing. But our brains evolved on animal foods, and for now, animal foods seem like our best bet for keeping them happy.
Lihaton ruokavalio ehkä on epäterveellisempi? Lihan määrä toki on keskustelunarvoinen asia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 26, 2021, 11:35:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 25, 2021, 23:57:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 25, 2021, 22:26:30
...Koska ihminen ei voi elää liian proteiinipitoisella ruokavaliolla. Siksi koirille on riittänyt myös...
En sanonut sitä, että kyseessä olisi pelkkä liharavinto, vaan riittävä lihansaanti sekaravinnon ohella.

En minäkän sanonut, että lihaa ei pitäisi syödä ollenkaan. Eikä en ravitsemustieteilijätkään sano niin. Kyse on ollut vain määrän laskemisesta edes tasolle, jolla se ei haittaa terveyttä. Sun olkiukon pieksentä on jo niin nähtyä. Älä viitsi enää jatkaa. Yli 80 kiloa vuodessa ei ole tarpeen, vaan jo epäterveellisen korkea määrä. Ei ole "lihaton ruokavalio" sellainen, jossa tuosta mennään rutkasti alaspäin. Tai ruokavalio, jossa vaikkapa yksi viikon lounaista on kasvisruokaa. Sitäkin olet vastustanut ja huudellut "valinnanvapauden" perään.

PS. Sekaravinto tarkoittaa ruokavaliota, joka jo pitää sisällään sen lihan. Siispä sen oheen ei tarvita "riittävää lihansaantia".
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - tammikuu 27, 2021, 21:35:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 26, 2021, 11:35:40
PS. Sekaravinto tarkoittaa ruokavaliota, joka jo pitää sisällään sen lihan. Siispä sen oheen ei tarvita "riittävää lihansaantia".
Harjoittakaamme tuollaista sekaravintoa siis.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 28, 2021, 05:36:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 27, 2021, 21:35:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 26, 2021, 11:35:40
PS. Sekaravinto tarkoittaa ruokavaliota, joka jo pitää sisällään sen lihan. Siispä sen oheen ei tarvita "riittävää lihansaantia".
Harjoittakaamme tuollaista sekaravintoa siis.

Niin. Sitähän tässä on puhuttu. Että terveyden kannalta hyväksi olisi vähentää huomattavasti lihan määrää ruokavaliossa, jotta se olisi tasapainoisemmin kaikkea tarvittavaa sisältävä, ei johtaisi ylipainoon tai toisi liikaa suolaa, rasvaa - tai proteiiniakaan. Tällä hetkellä lihankulutus on aivan liian korkealla tasolla. Kasvisten osuutta olisi terveydelle hyväksi kasvattaa. Sen lisäksi, että ravinnon määrä pysyy kohtuullisena, eikä johda lihomiseen. Kummallista asiassa on vain fanaattinen vastustus, jota sinä suollat näitä pohdintoja vastaan.

Lisäksi on hyvä muistaa, että ruokavalio voi olla tasapainoinen, vaikka yksi ateria olisi kokonaan kasviksista koostuva. Ihan jokaisen lautasen ei tarvitse olla kaikkea sisältävä, vaan kyse on pidemmän ajan tarkastelusta. Jutussa vegaanilasten ravinnosta mm. jo yksi kananmuna viikossa riitti takaamaan muutoin vegaaniravinnosta helposti puuttumaan jääviä vitamiineja (HS). Lapsilla helpointa onkin noudattaa sekä maitoa että kananmunaa sisältävää kasvisruokavaliota. Aikuisilla vegaanudessa ei tarvitse olla yhtä huolellisen tarkkana.

Joten toistan - terveydellisesti tarpeellinen /edullinen määrä eläinperäistä ravintoa on huomattavan paljon pienempi kuin nykyiset kulutustottumuksemme. Olemme nimenomaan ajautuneet liian suurien lihamäärien syömiseen, johon elimistömme ei ole sopeutunut. Ne aiheuttavat terveydelle haittaa. Varaa pudottaa määrää on paljon. Samalla ilmastokin kiittää, sillä lihan tuotanto on ekologisesti huonompi vaihtoehto kuin kasvisten. Siinäkin jälleen määrä ja lihan suhteellinen osuus kaikesta maataloustuotannosta on se asia, jota voitaisiin muuttaa edullisempaan suuntaan. JOten ihan turha taas ryhtyä rakentelemaan olkiukkoa kaikkien lehmien tappamisesta tms.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - helmikuu 13, 2021, 22:15:38
Professorin ajatuksia:
http://professorinajatuksia.blogspot.com/2021/02/miksi-lihansyonti-on-syntia.html (http://professorinajatuksia.blogspot.com/2021/02/miksi-lihansyonti-on-syntia.html)
LainaaMeille on viime vuosina korostettu sitä, että punaisen lihan syöminen tuhoaa oman terveytemme. Eikä pelkästään sitä, vaan se muuttaa myös maapallon ilmaston hirvittäväksi pätsiksi ja tuhoaa luonnon monimuotoisuuden.

Pari päivää sitten saimme asiaan lisävaloa, kun belgialainen ruokatutkimuksen professori Frédéric Leroy kertoi omia näkemyksiään punaisesta lihasta. Hänen mukaansa "ei ole tehty luotettavia tutkimuksia, jotka väittäisivät, että punainen liha olisi epäterveellistä".

Sen sijaan on kyllä "tutkimuksia, joiden mukaan kasvisten määrää ruokavaliossa olisi hyvä kasvattaa..., mutta on vain muutamia tutkijoita, jotka ovat ravitsemusmielessä sitä mieltä, että punaista lihaa ei tulisi syödä ollenkaan. Näidenkin tutkimusten tutkimuspohja on heikko...."

Loput artikkelista.

Liha on tarpeellista meille, koska me ihmiset olemme sopeutuneet sekaravintoon.
Lainaa...Lisäksi hän kiinnitti huomiota siihen, että laskettaessa elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä hiilidioksidiekvivalenttina kilogrammaa tai kilokaloria kohden, jää huomioimatta ravinnon laatu. Lihan ja kasvisruuan ravintoarvothan eivät ole yhteneväisiä, mistä kertoo jo sekin, ettei ihminen pärjää vegaaniruokavaliolla ilman pilleripurkin apua.

Kaiken kaikkiaan professori Leroyn näkemyksiä oli virkistävä lukea vallalla olevan veganismiöyhötyksen keskellä. Omalta osaltani olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että vaihteleva sekaruokavalio on ihmiselle paras jo siitäkin syystä, että evoluutiomme aikana olemme sopeutuneet juuri sellaiseen. Olisi peräti outoa, mikäli tuon sopeutumisen seurauksena olisi syntynyt elimistö, joka toimisi paraiten puhtaalla kasviravinnolla.

Rationalistinen näkemys ruokavalioon on järkevää. Ei ole mitään ruoka-aineita, joita tulisi välttää tai suosia, ellei ole yliherkkyyksiä tai allergioita. Kaikkea kantsii syödä, koska mitä monipuolisempi ruokavalio on, sitä sopeutuvampi myös olet puutteen tullessa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 14, 2021, 11:48:20
Kuiduista tärkeää asiaa iltapäivälehdessä:
https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/44476f45-bb19-4a1f-9d93-306d5978a6a8
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 14, 2021, 16:22:27
Joku muu kuin Tolonen suosittelee D:tä 100 ug/vrk. Mutta huomauttaa että sopiva annos selviää vain labroilla.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/9e5ea4fb-bb76-4395-ba0a-a732a249232d
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - helmikuu 15, 2021, 21:47:42
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 14, 2021, 16:22:27
Joku muu kuin Tolonen suosittelee D:tä 100 ug/vrk. Mutta huomauttaa että sopiva annos selviää vain labroilla.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/9e5ea4fb-bb76-4395-ba0a-a732a249232d
Pieni lisä voi olla hyvä, kunhan ei vedetä överiksi. Mutta tuohan tarkoittaa juuri sitä, että perusruokavalio on ok. Joku vitamiinilisä syksystä kevääseen...
Sopivasti lihaa/kalaa, kasviksia ja vihreää sun muuta. Lautasmalliin. Pitääkö oikeasti stressata tuota enemmän? En itse oikein usko vitamiinilisiin tms.. Kunhan riittävästi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 17, 2021, 11:28:05
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 15, 2021, 21:47:42
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 14, 2021, 16:22:27
Joku muu kuin Tolonen suosittelee D:tä 100 ug/vrk. Mutta huomauttaa että sopiva annos selviää vain labroilla.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/9e5ea4fb-bb76-4395-ba0a-a732a249232d
Pieni lisä voi olla hyvä, kunhan ei vedetä överiksi. Mutta tuohan tarkoittaa juuri sitä, että perusruokavalio on ok. Joku vitamiinilisä syksystä kevääseen...
Sopivasti lihaa/kalaa, kasviksia ja vihreää sun muuta. Lautasmalliin. Pitääkö oikeasti stressata tuota enemmän? En itse oikein usko vitamiinilisiin tms.. Kunhan riittävästi.

Terveen ihmisen kohdalla lisän tuskin tulee olla mikään raju. Mutta sairaalloisten yksilöiden kohdalla voi olla toisin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Melodious Oaf - helmikuu 18, 2021, 09:43:26
^ Tollasta olen joskus miettinyt ravitsemuksen suhteen, että eikö se nyt olis aika hiton hyvä, jos ihmisen olis helppo saada vaikka kotioloissa täydellinen tai edes osittainen verenkuva ja sit joku pieni raportti siitä, että mitä nää asiat nyt on.

Sehän antais tosi selkeää kuvaa terveyden yleistilasta ja just nimenomaan ravitsemukseen liittyvistä asioista. Kuitenkaan sellaista ei ilmeisesti kustannussyistä tehdä kovin laajasti. Niin jos kerran terveys ja ravitsemus ja sellanen on tosi tärkeitä, miksei sitä tehdä sit tollasta kautta ja miksi loputtomasti vaan suositellaan ja märehditään :D

Vastaus on varmaan tavalla tai toisella raha. Tai se että riittävän kustannustehokasta tapaa toteuttaa tollasta ei ole. Mutta jollain periaatteen tasolla mun on vaikea silti hyväksyä sitä, miten päin tän asian kanssa toimitaan :D
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 18, 2021, 11:28:48
Pohtiessani keliakian mahdollisuutta huomasin että apteekissa myydään jos vaikka jonkinmoisia testejä. Kuinkahan vaikeaa olisi kehittää kotitesti jossa ihminen saisi selville mistä ravintolisistä hänellä oikeasti on puutteita, ja mistä kenties on jo liiankin suuret arvot? Ja pitäähän ne testit mielellään tehdä vaikka kerran vuodessa uudestaan kuitenkin. Siihen sitten tietenkin kolesterolit, verensokerit ja sensellaiset myös mukaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - helmikuu 19, 2021, 22:57:57
Ruokavaliohysteria lienee näitä aikamme uskomuksia. Ei ihmiselle tee pahaa, jos joskus kavereiden kanssa vietetään pitkää viikonloppua syöden punaista lihaa jättäen viherkasvit vähän vähemmälle. Asian voi korvata vkl:n jälkeen syömällä vähän terveellisemmin seuraavalla viikolla. Ääriruokavaliot näkyvät toki vatsassa ja tuotoksissa.

Ei ihmiskeho tarvitse kaikkia ruoka-aineita ja ravintoja joka päivä. Kyse on siitä, että elimistö tarvitsee pitkällä tähtäimellä monipuolista ruokaa ja ravinteita, vitamiineja ja mitä niitä nyt onkin. Monipuolinen ruokavalio tarkoittaa pitkäjänteistä ymmärrystä. Pizza-viikonloppukaan ei ole pahasta, jos poistaa stressiä. Kyse on vain siitä, ettei tuollainen ruokavalio ole pysyvää, ainoastaan poikkeus. Yksi hyvä mässäilypäivä lienee ihan aiheellinen useimmille, jos pidetään se ma-pe- kausi suht. järkevänä.

Jonain päivinä sitten syödään omppuja, mandariineja, oliiveja, banaaneja iltapalaksi ja jätetään "roskaruoat" ja karkit/sipsit satunnaisiin päiviin. Turha stressata iltapäivälehtien ohjeista.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Amore - helmikuu 24, 2021, 19:26:10
Trendiruokavaliot voivat aiheuttaa suolisto-ongelmia

Samaan aikaan, kun keskitymme ruokavalioomme tarkemmin kuin koskaan, yleistyvät myös tulehdukselliset suolistosairaudet. IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä on ainakin yhdellä kymmenestä suomalaisesta. Ärtyvä suoli oireilee vatsakipuina, turvotuksena sekä erilaisina suolen toiminnan muutoksina aina ripulista ummetukseen.

Voiko jatkuva ruokailutottumusten muuttaminen trendien perusteella vaikuttaa suolen toimintaan, ravitsemusterapian professori Ursula Schwab?
– Tähän ei toki ole yksiselitteistä vastausta, mutta siitä esimerkiksi on tutkimustietoa, että gluteeniton ruokavalio muuttaa paksusuolen bakteeristoa epäoptimaaliseen suuntaan. Bakteeristo siis muuttuu pitkäaikaisten ruokailutottumusten mukana, eli huvikseen ruokavaliotrendejä, kuten gluteenitonta ruokavaliota, ei kannata noudattaa. Keliakia ja muut sairaudet ovat tietenkin asia erikseen...

Monesta hittiruokavaliosta ei ole vielä julkaistuja tutkimuksia. Karppaamisesta eli vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta kuitenkin on.
– Karppaamista tutkiessa kävi ilmi, että karppauksen myötä ulostenäytteissä oli aineenvaihduntatuotteita, jotka on yhdistetty paksu- ja peräsuolisyöpään, Schwab kertoo.

Hän lisää, että tutkimusnäytön mukaan myös ketoilua muistuttava, vähäkuituinen ja runsaslihainen ruokavalio altistaa samoille syöville...

Trendiruokavaliot usein rajaavat ruokavaliosta tiettyjä ruoka-aineita pois "terveellisyyden" nimissä. Näitä ruoka-aineita voivat olla esimerkiksi viljatuotteet tai juurekset kuten peruna. Samaa tekevät myös personal trainereiden laatimat tiukat ruokavaliot, joita voi ostaa esimerkiksi nettivalmennuksina.

Hän on törmännyt työssään myös personar trainereiden tarkkojen ruokavalioiden aiheuttamiin suolisto-ongelmiin.
– Minulla on ollut useampia potilaita, jotka ovat tuoneet esille personal trainerin ohjeistaman tiukan ruokavalion. Ruokavaliota tarkastellessa perusteita rajoitetuille ruokavalioille on ollut hankala löytää. Ravitsemusterapian kultainen sääntö on turhien rajoitusten välttäminen.

Myös proteiinilisät, kuten proteiinijauheet ja -patukat ovat tuttuja personal trainereiden ruokavaliosuosituksista. Schwab uskoo, että suurin ongelma piileekin näissä tuotteissa.
– Jos vatsa oireilee, tarkistaisin ensin käyttämieni ruoka-aineiden ja ravintolisien ainesosat. Esimerkiksi terveelliseksi mielletyt proteiinipatukat ja -lisät saattavat usein sisältää tunnettuja vatsavaivojen aiheuttajia, kuten laktoosia, makeutusaineina käytettyjä sokerialkoholeja ja inuliinia tai kosteuden säilyttäjänä käytettyä sorbitolia.

Ilmavaivat ja turvotus ovat paikoin normaaleja vatsan reaktioita.
– Jo vanha kansa tiesi, että lanttulaatikko ja hernekeitto aiheuttavat ilmavaivoja. Niitä syötiin, kun oltiin kotosalla. Sekin on selvää, että ilma lähtee liikkeelle liikkumalla. Ei siis ole ihme, jos kahdeksan tunnin toimistotyöpäivän jälkeen on turvonnut olo. Silloin paras apu on lähteä liikkeelle!

https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000007823661.html
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 24, 2021, 22:21:48
Itselläni alkoi heti paino nousta kun olen tässä puputtanut kaikenlaisia gluteenittomia tuotteita. Kuulema niissä on paljon tärkkelystä, joka "on kuin sokeria söisi". Harkitsenkin vakavasti herkkujen vähentämistä minimiin. Ja näyttäisi siltä että kaura minulle käy, joten sitä voisi mieluummin suosia gluteeniviljojen tilalla, kuin niitä tärkkelyssekotelmia.

Diabeetikolle gluteeniton dieetti on kuulema ongelma verensokerin heilahtelujen vuoksi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 24, 2021, 22:26:00
Olen vuosikymmeniä seurannut omaa ruokavaliotani ja tietysti myös läheisten ja työkavereiden.

Olen tullut siihen tulokseen, että leivänsyöjät ovat lihavia, makkaransyöjät lyhytikäisiä, maidonjuojat herkkävatsaisia ja moniviljasyöjät keliaakikkoja.

Luulen, että viljatuotteet ovat menneet vuosien saatossa pilalle, makkarat on turmeltu lisäaineilla ja kasvikset sisältävät vähemmän vitamiineja kuin aikoinaan. Perunat ovat kauniimpia kuin koskaan mutta harvoin löytää oikean makuista.

Ainoa mitä uskaltaa reilusti syödä on luomunaudan liha ja omakasvattama peruna sekä taatusti puhtaan järven kala.

Syön silti pääsääntöisesti kaikkea mikä maistuu hyvälle, kutsuttakoon sitä vaika hitaaksi tavaksi tehdä itsemurha. On liian haastavaa syödä huonoa ruokaa ja silti ehkä sairastua sen vuoksi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 21, 2021, 21:52:36
6 parasta ruokaa aivoille – tankkaa näitä ja saat aivoihisi vipinää:
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/32b78c9d-59c2-4a1b-87f2-72e2ff0fb843 (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/32b78c9d-59c2-4a1b-87f2-72e2ff0fb843)
Yllättäen unohtavat lihatuotteet, vaikka ovat proteiini- ja energiapitoisia... ::)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 24, 2021, 10:48:50
^
Linkattu lehtijuttu sanoo, että punaista lihaa ei tule syödä yli 500 g viikossa. Lihan sijaan kananmunan päivässä tai jos kolesterooli koholla, niin 3-4 viikossa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 24, 2021, 11:52:41
Nimenomaan aivoterveyden kannalta liiallinen eläinten tai maitotuotteiden ja varsinkaan eläinrasvan syönti ei ole ollenkaan hyvä juttu. Eläinrasva on liitetty muistisairauksiin vahvasti, kuten myös liiat kalorit, ja toisaalta kasvisten, marjojen ja hedelmien vähäisyys.

Duodecim: Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?
(https://www.kaypahoito.fi/nix01591)
Huolehdi terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta

- vähemmän eläinrasvaa,
- niukemmin kaloreita – ravinnon korkea rasvapitoisuus lisää beta-amyloidin kertymistä aivoihin
- kalaa ja rypsiöljyä ruoanlaittoon – kalarasvat ja alfalinoleenihappo pienentävät sekä sydän- ja verisuoni- että muistisairauksien riskiä
- marjat, hedelmät ja kasvikset – näistä saatavat vitamiinit ja antioksidantit lisäävät elinvoimaa ja suojaavat monilta sairauksilta

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 24, 2021, 20:10:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 24, 2021, 11:52:41
Nimenomaan aivoterveyden kannalta liiallinen eläinten tai maitotuotteiden ja varsinkaan eläinrasvan syönti ei ole ollenkaan hyvä juttu. Eläinrasva on liitetty muistisairauksiin vahvasti, kuten myös liiat kalorit, ja toisaalta kasvisten, marjojen ja hedelmien vähäisyys....
Pointti sanassa "liiallinen".
Eivät nuo ole epäterveellisiä ruoka-aineita, kyse on vain ruokavalion tasapuolisuudesta.
Mitään ruoka-ainetta ei tarvitse vieroksua/hylätä, pidetään vain järki siinä ruokavaliossa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 29, 2021, 23:43:45
Miten japanilaiset naiset pysyy hoikkina (ja elää pitkääään)? Äsken näin lehtijutun tästä ja eräs tärkeä salaisuus oli:
- ei lihaa, ei maitoa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 06:57:00
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 29, 2021, 23:43:45
Miten japanilaiset naiset pysyy hoikkina (ja elää pitkääään)? Äsken näin lehtijutun tästä ja eräs tärkeä salaisuus oli:
- ei lihaa, ei maitoa.

Eiköhän niillä ole kohtuullisuus jo ihan kulttuurissa sisäänrakennettuna. Toisaalta on aika mahdotonta syödä kohtuudella kebappia ja pitsaa.

Luulisin kuitenkin että eläinperäinen ruoka ei ole sinänsä syypää mihinkään terveysongelmiin, vaan ylensyönti. Jos ihmiset lopettaisivat sen mässäilyn ja olisivat laihassa kunnossa, oltaisiin terveempiä täysin riippumatta siitä mitä se ruoka olisi, kunhan olisi kohtuullista ja järkevää perusruokaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Brutto - maaliskuu 30, 2021, 07:17:32
Lainaus käyttäjältä: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 06:57:00
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 29, 2021, 23:43:45
Miten japanilaiset naiset pysyy hoikkina (ja elää pitkääään)? Äsken näin lehtijutun tästä ja eräs tärkeä salaisuus oli:
- ei lihaa, ei maitoa.

Eiköhän niillä ole kohtuullisuus jo ihan kulttuurissa sisäänrakennettuna. Toisaalta on aika mahdotonta syödä kohtuudella kebappia ja pitsaa.

Luulisin kuitenkin että eläinperäinen ruoka ei ole sinänsä syypää mihinkään terveysongelmiin, vaan ylensyönti. Jos ihmiset lopettaisivat sen mässäilyn ja olisivat laihassa kunnossa, oltaisiin terveempiä täysin riippumatta siitä mitä se ruoka olisi, kunhan olisi kohtuullista ja järkevää perusruokaa.

Ei nyt kuulu varsinaisesti tähän ketjuun, mutta ihmisiltä tuntuu olevan kohtuus hukassa vähän joka asiassa. Kaikki vedetään nykyään överiksi.

Mikäli kohtuus palautettaisiin merkittäväksi yhteiskunnalliseksi arvoksi, kaikki olisi paremmin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 30, 2021, 08:05:35
Lainaus käyttäjältä: Jaska - maaliskuu 24, 2021, 10:48:50
^
Linkattu lehtijuttu sanoo, että punaista lihaa ei tule syödä yli 500 g viikossa. Lihan sijaan kananmunan päivässä tai jos kolesterooli koholla, niin 3-4 viikossa.

Olenko yksin, kun ajattelen, että 500 g on aika paljon? En voi meidän kahden ihmisen taloudessa kyllä nähdä, että menisi kilo punaista lihaa normiviikossa mitenkään, vaikka siihen lisäisi leivänpäällisetkin, eli leikkeleet.

Sehän tarkoittaisi ainakin meillä, että mitään vaihtelua ruoka-annoksissa, ei kalaa, kanaa, ole, vaan jokainen ruoka on valmistettu punaisesta lihasta.

Tosin sekin on myönnettävä, että en kyllä olisi tyytyväinen, jos kalafile korvattaisiin yhdellä kananmunalla ;D

T: Xante
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hayabusa - maaliskuu 30, 2021, 09:22:49
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 29, 2021, 23:43:45
Miten japanilaiset naiset pysyy hoikkina (ja elää pitkääään)? Äsken näin lehtijutun tästä ja eräs tärkeä salaisuus oli:
- ei lihaa, ei maitoa.

Nobu 100v: "tykkään punaisesta lihasta."
https://www.bbc.com/reel/video/p07xdbyb/four-japanese-rules-to-live-past-100

Kuten yllä useammasta näppäimistöstä on kirjoitettu, kohtuus kaikessa. Amerikaksi sanottuna: "Eat food. Not too much. Mostly plants."
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 30, 2021, 11:24:31
Hyvä ruoka on kuin taidetta ja taidettakin voi ahmia yli kohtuuden. Taiteilijoita ja taidetta kuvataan usein ruokaan liittyvillä vertauksilla: nälkätaiteilija, herkullinen esitys, varsinainen pihvi on hukassa, melkoista mättöä jne.

Joillakin kohtuus on mahdotonta saavuttaa hyvän kohdatessaan.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-11859370Esko Hietaranta kertoo, että epävirallista särän syönnin maailman ennätystä pitää hallussaan entinen Kansallisoopperan pääjohtaja Erkki Korhonen vuodelta 2004.

– Kolmetoista lautasellista yhteen menoon. Yhteensä 1,3 kiloa lihaa, 16 perunaa, melkein kokonainen rieska, puolitoista lautasellista voita ja pari kierrosta makiaa soppaa ja mies käveli omin jaloin ulos, kertoo Esko Hietaranta nauraen. 

Myöhemmin Korhonen joutui eroamaan pääjohtajuudesta Hämeenlinnalaissäätiön sotkujen jälkeen. Hämeenlinna muuten tuntuu taloussotkujen pääkaupungilta, siellä on aina jotakin hässäkkää meneillään. Se voi tietysti olla harhaa sillä isossa kaupungissa sotkut pystytään suuremmilla resursseilla piilottamaan ja vaientamaan vempuloimalla mutta pikkukaupungissa ei.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-9876330... sanovat, että säätiön hallituksessa on istunut ihmisiä, joilla on ollut liberaali käsitys taloudenpidosta ja vastuusta. 

Talousliberaalius saa aivan uuden merkityksen. = Syö liikaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 30, 2021, 12:13:00
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - maaliskuu 30, 2021, 09:22:49
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 29, 2021, 23:43:45
Miten japanilaiset naiset pysyy hoikkina (ja elää pitkääään)? Äsken näin lehtijutun tästä ja eräs tärkeä salaisuus oli:
- ei lihaa, ei maitoa.

Nobu 100v: "tykkään punaisesta lihasta."
https://www.bbc.com/reel/video/p07xdbyb/four-japanese-rules-to-live-past-100

Kuten yllä useammasta näppäimistöstä on kirjoitettu, kohtuus kaikessa. Amerikaksi sanottuna: "Eat food. Not too much. Mostly plants."

Okinawalla, jolla elää maailman pitkäikäisimmät ihmiset, tosiaankin tykätään punaisesta lihasta. Mutta sitä syödään todella vähän, lähinnä juhlissa:

Pork is highly valued, yet eaten very rarely. Every part of the pig is eaten, including internal organs.
...
The small quantity of pork consumption per person (only 3g per day) in Okinawa is still larger than that of the Japanese national average.

https://en.wikipedia.org/wiki/Okinawa_diet

Okinawalainen dieetti sisältää myös pieniä määriä kalaa (< puoli annosta päivässä). Jopa 80% energiasta tulee kyllä hiilihydraateista, pääasiassa kasviksista ja bataatista. Pääasiallinen hiilarilähde (staple) on nimittäin paikallinen violetti bataatti, joka ei nosta verensokeria alkuunkaan niin paljon kuin valkoinen riisi, jota syödään muualla Japanissa. Sokeria käytetään hyvin vähän (30% muun Japanin kulutetusta määrästä), ja viljaa samaten (15% muun Japanin kulutetusta määrästä). Rasvaa samaten luullakseni käytetään vain vähän. Kasviksia sen sijaan käytetään paljon, eritoten keltaisia ja vihreitä, ja ne muodostavat 30% ruokavaliosta. Jotkut paljon käytetyt paikalliset kasvikset kuten bitter melon lienevät erittäin terveellisiä, tasapainottavat verensokereita. Tyypillisesti ihmiset Okinawalla syövät itsensä vain 80% kylläiseksi.

Kannattaa kyllä huomioida, että populaatio on voinut geneettisesti adaptoitua tiettyyn paikalliseen ruokavalioon, joten kaikille ei välttämättä jokin tietty ruokavalio ole hyväksi. Uskoisin kuitenkin, että suomalaiselle ihan hyviä vinkkejä voisi olla:
- vain hyvin vähän punaista lihaa
- vain hyvin vähän sokeria, valkoista riisiä,valkoista vehnäjauhoa, höttöhiilareita
- paljon kasviksia
- reippaasti marjoja, ja jonkin verran hedelmiä
- vain vähän rasvaa, varsinkin eläinperäistä

Länsimainen ruokavalio sairastuttaa joka puolella maailmaa, minne sitä viedäänkin. Siinä on aivan liikaa eläinrasvaa, ja muutakin rasvaa, aivan liikaa punaista lihaa, proteiinia, ja aivan liian vähän suoja-aineita ja kuituja kasviksista, marjoista ja hedelmistä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 30, 2021, 12:16:13
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 24, 2021, 22:26:00
Olen vuosikymmeniä seurannut omaa ruokavaliotani ja tietysti myös läheisten ja työkavereiden.

Olen tullut siihen tulokseen, että leivänsyöjät ovat lihavia, makkaransyöjät lyhytikäisiä, maidonjuojat herkkävatsaisia ja moniviljasyöjät keliaakikkoja.

Luulen, että viljatuotteet ovat menneet vuosien saatossa pilalle, makkarat on turmeltu lisäaineilla ja kasvikset sisältävät vähemmän vitamiineja kuin aikoinaan. Perunat ovat kauniimpia kuin koskaan mutta harvoin löytää oikean makuista.

Ainoa mitä uskaltaa reilusti syödä on luomunaudan liha ja omakasvattama peruna sekä taatusti puhtaan järven kala.

Syön silti pääsääntöisesti kaikkea mikä maistuu hyvälle, kutsuttakoon sitä vaika hitaaksi tavaksi tehdä itsemurha. On liian haastavaa syödä huonoa ruokaa ja silti ehkä sairastua sen vuoksi.

Tässä olikin hyvä kooste nautinnosta nimeltä ruoka.

Kaikesta teollisesta tuotannosta on ilmeisesti omat ongelmansa ja ruoka laadultaan huononee, vaikka sitä on enemmän saatavilla, ainakin vauraissa maissa.

Dyykkaaminen varmaan olisi jonkinlainen taivas kehitysmaasta tulevalle nälkäkuoleman partaalla olevalle, mutta sehän ei ole mahdollista.

Ruisleipä nykyään tuntuu olevan vähemmän siedettyä, vaikka on hyvän makuista, johtuneeko se sitten kasvisuoja-aineista- niiden jäämistä.

Myös ruokaväärennökset ovat yleisiä nykyään ja jopa suomessa on niitä tavattu.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 12:49:21
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 30, 2021, 12:13:00
Länsimainen ruokavalio sairastuttaa joka puolella maailmaa, minne sitä viedäänkin. Siinä on aivan liikaa eläinrasvaa, ja muutakin rasvaa, aivan liikaa punaista lihaa, proteiinia, ja aivan liian vähän suoja-aineita ja kuituja kasviksista, marjoista ja hedelmistä.

Ja erityisesti liikaa energiaa. Asiaa voisi ajatella niin, että jotain mäkkärimättöä on pakko syödä älyttömiä määriä saadakseen tarvittavat suojaravinteet, jos niitä ylipäätään on mahdollista kaikkia saada. Sama koskee tätä ns. länsimaista ruokavaliota kokonaisuudessaan (eli roskaruokaa?). Sitä syövät ovat lihavia. Jos ihmiset söisivät sitä niin vähän että olisivat laihoja, varmaan kuolisivat puutostauteihin.

Eli kun ruokavalio on tasapainoinen niin että siitä tulee kaikki tarvittavat suojaravinteet, ja energiaa vain sen verran kuin tarvitsee, on varmaan aika yhdentekevää onko se sitten okinawan vai välimeren vai itämeren ruokavaliota.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 30, 2021, 12:56:23
^
Suurinpiirtein noin olen itsekin ajatellut. Roskaruoasta ei saa kaikkea tarvitsemaansa, vitamiineja, mineraaleja, flavonoideja, kuitua, hyviä rasvahappoja, jne., ja ehkä siitä syystä niitä tulee mätettyä?

Tai sitten ne vaan ovat liian hyvänmakuisia, ja ehkä jopa addiktoivia. Sokeri taitaa olla vähän addiktoiva, ja suolaankin tottuu, ja roskaruoassa on usein molempia, ainakin Mäkkäri-mätössä.

Ihminen lienee geneettisesti muokkaantunut sellaiseksi, että preferoi energiapitoisia asioita, esim. sokeria ja rasvaa. Jäätelössä nämä ovat erityisen "hyvässä" suhteessa makuaistin kannalta, kun energia tulee puoliksi sokerista ja puoliksi rasvasta. (Ja terveyden kannalta se tietysti on huonoa.)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 30, 2021, 13:05:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 30, 2021, 12:13:00
Länsimainen ruokavalio sairastuttaa joka puolella maailmaa, minne sitä viedäänkin. Siinä on aivan liikaa eläinrasvaa, ja muutakin rasvaa, aivan liikaa punaista lihaa, proteiinia, ja aivan liian vähän suoja-aineita ja kuituja kasviksista, marjoista ja hedelmistä.

Okinawalla muuten on elinikä alkanut laskemaan, kun ovat saaneet vaikutteita muualta Japanista, ja ennen kaikkea länsimaista. Siellä taisi olla amerikkalainen armeijan tukikohta. En tiedä onko enää, mutta mäkkärimätöt ja valkoinen riisi ovat löytäneet tiensä sinnekin.

The traditional Okinawan diet as described above was widely practiced on the islands until about the 1960s. Since then, dietary practices have been shifting towards Western and Japanese patterns, with fat intake rising from about 6% to 27% of total caloric intake and the sweet potato being supplanted with rice and bread.[14] This shifting trend has also coincided with a decrease in longevity, where Okinawans now have a lower life expectancy than the Japanese average.[15] https://en.wikipedia.org/wiki/Okinawa_diet
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Aave - maaliskuu 30, 2021, 13:18:35
Lainaus käyttäjältä: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 12:49:21
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 30, 2021, 12:13:00
Länsimainen ruokavalio sairastuttaa joka puolella maailmaa, minne sitä viedäänkin. Siinä on aivan liikaa eläinrasvaa, ja muutakin rasvaa, aivan liikaa punaista lihaa, proteiinia, ja aivan liian vähän suoja-aineita ja kuituja kasviksista, marjoista ja hedelmistä.

Ja erityisesti liikaa energiaa. Asiaa voisi ajatella niin, että jotain mäkkärimättöä on pakko syödä älyttömiä määriä saadakseen tarvittavat suojaravinteet, jos niitä ylipäätään on mahdollista kaikkia saada. Sama koskee tätä ns. länsimaista ruokavaliota kokonaisuudessaan (eli roskaruokaa?). Sitä syövät ovat lihavia. Jos ihmiset söisivät sitä niin vähän että olisivat laihoja, varmaan kuolisivat puutostauteihin.

Eli kun ruokavalio on tasapainoinen niin että siitä tulee kaikki tarvittavat suojaravinteet, ja energiaa vain sen verran kuin tarvitsee, on varmaan aika yhdentekevää onko se sitten okinawan vai välimeren vai itämeren ruokavaliota.
Taustalla on eritoten Yhdysvalloissa jo kauan sitten tapahtunut elintarviketeollisuuden sisäinen kilpailumittelö, jossa sokeriteollisuus propagoi voimakkaasti viljateollisuutta vastaan, koska voitontavoittelu muiden toimijoiden kustannuksella. Nykyisin on oikeastaan lähes mahdotonta löytää mitään pitkälle prosessoituja ruokia (Kuten kaikki einesruoat), joihin ei olisi lisätty sokeria. Yhdessä niiden kumulatiivinen vaikutus on hillitön.

Kuitu itsessään ei maistu juuri miltään ja jos maistuu, niin pääasiassa pahalta. Lisätään siis rutkasti sokeria. Moni ei tiedä sitäkään, että joissakin maissa esimerkiksi Heinzin ketsuppia ei saa edes nimittää ketsupiksi, koska sen koostumuksesta lähes puolet on sokeria, ja tomaatin osuus muutenkin mitätön.

Valio vie Venäjälle parempilaatuisia ja lisäaineettomampia jogurtteja, koska sellaista myös rahvaampi väestö on siellä tottunut vaatimaan. Kotimaan markkinoille valmistetaan käytännössä sokeriliemiä.

Raaka-aineet itsessään eivät ole mitään huonoja, kuten "pelkkä" liha. Mitä suurempi prosessoinnin ja jatkojalostamisen aste, sitä enemmän joukossa on myös kaikkea sellaista, mikä ei pitkällä tähtäimellä olekaan elimistölle terveellistä. Ei elintarviketeollisuuden tehtävä ole valmistaa kategorisesti terveellistä ruokaa, vaan turvallista ruokaa - mahdollisimman hyvällä katteella. "Turvallisuus" tarkoittaa tässä sitä, että ruoassa ei ole mitään sellaista, jota ei myös tuoteselosteessa mainita, ja ettei siitä mitään myrkytystä saa. Siitä huolimatta - tai juuri sen ansiosta - pitempään ja yksipuolisesti syötynä kielteisiä terveysvaikutuksia kyllä seuraisi.

Liha on erinomainen raaka-aine, ja siitä saa yksistään lähes kaiken, mitä ihminen tarvitsee. Ei se ole vahinko, että naudan sisäfile on kalleimpia raaka-aineita ja mitä johonkin Japaniin tulee, niin wagyu-nautarodut (https://en.wikipedia.org/wiki/Wagyu) ovat maailman arvokkaimpia ja arvostetuimpia karjaeläimiä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 14:40:22
Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 30, 2021, 13:18:35
Liha on erinomainen raaka-aine, ja siitä saa yksistään lähes kaiken, mitä ihminen tarvitsee.

Kyllähän se näin on. Kasvisruokavalion perustelu terveysnäkökulmalla vaikuttaa olevan vähän päälleliimattua. Vanha kunnon eläinoikeuksiin vetoava militanttiveganismi on valitettavasti aina vain harvinaisempaa. Tai sitten se hukkuu metelin alle.

Joskus aikaisemmin kun veganismi ei ollut trendikästä, se kenties olikin terveellistä, koska on aika vaikea repiä ylimääräistä energiaa pelkistä kasviksista jos ne itse valmistaa kokonaisista kasveista, tai jyvistä, hiutaleista, pavuista jne. Se onkin mielenkiintoista nähdä sitten joskus että onko tämä uusi vegebuumi kaikkine mättöeineksineen sitten kovinkaan terveellistä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 30, 2021, 15:15:46
Vegeruokaa voi tehdä hyvin mätösti, läträämällä esim. voilla, kermalla, juustolla jne.. Jopa vegaaniruokaa voi tehdä liian energiapitoista esim. uppopaistamalla, käyttämällä kookoöljyä tai pähkinöitä liiaksi.

Okinawasta kannattaa ottaa oppia myös ruoanlaittotavoissa, siellä kypsennetään yleensä höyryttämällä ja hauduttamalla.

Punaisesta lihasta saa vähän vähemmän terveydelle turmiolllista valmistamalla se lempein menetelmin, eli välttämällä paistamista, paahtamista kovassa lämpötilassa, grillaamista (aikaansaa PAH-yhdisteitä), ja välttämällä suolaa. Luultavasti rasvan poistaminenkin tekee lihasta vähän terveellisempää.

Punainen liha suolattomana vaan on aika öklöä. Oliiviöljyllä ja yrteillä voi kyllä vähän korvata suolaa, ja varsisellerillä. Veikkaan, että ainakin osa punaisen lihan huonoista terveysvaikutuksista johtuu suolasta ja niistä lisäaineista, mitä leikkeleisiin ja makkaraan laitetaan (nitraatteja? niitriittejä?).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 30, 2021, 18:56:13
Lainaus käyttäjältä: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 14:40:22
Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 30, 2021, 13:18:35
Liha on erinomainen raaka-aine, ja siitä saa yksistään lähes kaiken, mitä ihminen tarvitsee.

Kyllähän se näin on. Kasvisruokavalion perustelu terveysnäkökulmalla vaikuttaa olevan vähän päälleliimattua. Vanha kunnon eläinoikeuksiin vetoava militanttiveganismi on valitettavasti aina vain harvinaisempaa. Tai sitten se hukkuu metelin alle.

Joskus aikaisemmin kun veganismi ei ollut trendikästä, se kenties olikin terveellistä, koska on aika vaikea repiä ylimääräistä energiaa pelkistä kasviksista jos ne itse valmistaa kokonaisista kasveista, tai jyvistä, hiutaleista, pavuista jne. Se onkin mielenkiintoista nähdä sitten joskus että onko tämä uusi vegebuumi kaikkine mättöeineksineen sitten kovinkaan terveellistä.

Joo, vegepuolelle on tullut kasapäin lihan korvaavia proteiinituotteita, härkiksiä ym. Tiedä sitten, kuinka hyvin ihmisen elimistö pystyy näitä hyödyntämään. Vegetuotteissa on paljon näitä pitkälle prosessoituja uusia innovaatioita.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 19:04:05
Lainaus käyttäjältä: Amore - maaliskuu 30, 2021, 18:56:13
Joo, vegepuolelle on tullut kasapäin lihan korvaavia proteiinituotteita, härkiksiä ym. Tiedä sitten, kuinka hyvin ihmisen elimistö pystyy näitä hyödyntämään. Vegetuotteissa on paljon näitä pitkälle prosessoituja uusia innovaatioita.

Lähinnä mietin näitä Vihiksiä (vegaaninen "lihapiirakka") ja vastaavia eineksiä, jotka valuvat öljyä. Ne ovat ihan samaa roskaruokaa kuin muutkin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 30, 2021, 19:14:03
Lainaus käyttäjältä: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 19:04:05
Lainaus käyttäjältä: Amore - maaliskuu 30, 2021, 18:56:13
Joo, vegepuolelle on tullut kasapäin lihan korvaavia proteiinituotteita, härkiksiä ym. Tiedä sitten, kuinka hyvin ihmisen elimistö pystyy näitä hyödyntämään. Vegetuotteissa on paljon näitä pitkälle prosessoituja uusia innovaatioita.

Lähinnä mietin näitä Vihiksiä (vegaaninen "lihapiirakka") ja vastaavia eineksiä, jotka valuvat öljyä. Ne ovat ihan samaa roskaruokaa kuin muutkin.

Ehdottomasti. Ja etnoruuan puolella on mitä lie samosoja ym.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 30, 2021, 23:35:55
Sattumalta luin juuri eilen erään varsin kärjekkään suomalaisen kulttuuripersoonan esseen, jossa käsiteltiin  mm. eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kasvissyöntiä sekä mahdottomuutta välttää osallistumista väkivaltaan. Vaikka välttelisi osallistumista kaikkiin eläinperäisiä tuotteita tuottaviin ja kuluttaviin rakenteisiin, joutuu silti osallistumaan ihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan (epäinhimilliset hikipajat, mielen tylsistyttävä byrokratia, yhteiskunnan yksilöitä murjovat rakenteet jne.). Ja ihminen on laji lajien joukossa, joten sitäkin kohtaan tulee tuntea samaa myötätuntoa kuin muitakin eläinlajeja.

Tuon johdattamana aloin miettiä, kuinkahan paljon suomalaiset nykyisin kuluttavat lihaa ja mikä on oma kulutukseni. Suoralta kädeltä tiedän oman kulutukseni olevan merkittävästi vähäisempi, mutta päätin laskea kulutukseni.

Suomalainen syö vuodessa noin 80 kiloa lihaa, mikä on noin 1,53 kg viikossa. Laskin, että oma kulutukseni on maksimissaan noin 400g viikossa, eli 20,8 kg vuodessa. Tämä arvio omasta kulutuksestani on yläkanttiin, sillä välillä on kausia, jolloin voi mennä useita viikkoja ilman lihaa. Leikkeleitä en yleensä osta leivän päälle; joskus metwurstia, mutta silloin kun ostan leikkeleitä, tavallisesti en sitten pääruoaksi laita lihaa. En silti pyri mitenkään erityisesti rajoittamaan kulutustani, vaan makumieltymykseni vain on tällainen. Oli mielenkiintoista tutkiskella asiaa.

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Lenny - maaliskuu 31, 2021, 07:41:10
Lainaus käyttäjältä: Amore - maaliskuu 30, 2021, 23:35:55
Sattumalta luin juuri eilen erään varsin kärjekkään suomalaisen kulttuuripersoonan esseen, jossa käsiteltiin  mm. eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kasvissyöntiä sekä mahdottomuutta välttää osallistumista väkivaltaan. Vaikka välttelisi osallistumista kaikkiin eläinperäisiä tuotteita tuottaviin ja kuluttaviin rakenteisiin, joutuu silti osallistumaan ihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan (epäinhimilliset hikipajat, mielen tylsistyttävä byrokratia, yhteiskunnan yksilöitä murjovat rakenteet jne.). Ja ihminen on laji lajien joukossa, joten sitäkin kohtaan tulee tuntea samaa myötätuntoa kuin muitakin eläinlajeja.

On kai joku sikojen massateurastus vähän eri asia kuin se jos joku banaanien kerääjä ei saa kilpailukykyistä liksaa? Jos siis olettaa sikojen olevan about samalla tavalla tuntevia ja kokevia olentoja kuin ihminen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 31, 2021, 11:10:34
Lainaus käyttäjältä: Amore - maaliskuu 30, 2021, 23:35:55

Tuon johdattamana aloin miettiä, kuinkahan paljon suomalaiset nykyisin kuluttavat lihaa ja mikä on oma kulutukseni. Suoralta kädeltä tiedän oman kulutukseni olevan merkittävästi vähäisempi, mutta päätin laskea kulutukseni.

Suomalainen syö vuodessa noin 80 kiloa lihaa, mikä on noin 1,53 kg viikossa. Laskin, että oma kulutukseni on maksimissaan noin 400g viikossa, eli 20,8 kg vuodessa. Tämä arvio omasta kulutuksestani on yläkanttiin, sillä välillä on kausia, jolloin voi mennä useita viikkoja ilman lihaa. Leikkeleitä en yleensä osta leivän päälle; joskus metwurstia, mutta silloin kun ostan leikkeleitä, tavallisesti en sitten pääruoaksi laita lihaa. En silti pyri mitenkään erityisesti rajoittamaan kulutustani, vaan makumieltymykseni vain on tällainen. Oli mielenkiintoista tutkiskella asiaa.

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa
Eilen oli poikeuksellisen väsynyt päivä huonosti nukutun yön jälkeen, ja luin tuon tekstisi väärin: luulin, että "liha" tuossa olisi punaista lihaa, mutta se lieneekin kaikkea lihaa, myös kanan ja broilerin.

Siihen nähden 400 g (kaikkea) lihaa viikossa on maltillinen määrä, kun jo max 400 g punaista lihaa (jos se ei ole leikkeleitä tai makkaroita tai muuta prosessoitua) olisi kai melkein ok terveyden kannalta. Max 300 g viikossa on jonkun amerikkalaisen syöpäjärestön suosittelema määrä. Tosin jenkkilässä liha taitaa olla enemmän hormoneilla kyllästettyä kuin Suomessa, ja varmaan epäterveellisempää.

Itse arvelen syöväni nykyään noin 600-800 g kuukaudessa punaista lihaa (vaikka voi se olla puoletkin tuosta), ja se tekisi 150-200 g viikossa. Luulen kyllä, että sekin on turhan paljon terveyden kannalta, vaikka kotimaista onkin. Täällähän ei kai saa kasvattaa kasvuhormoneilla ja antibiooteilla kyllästettyjä eläimiä?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Aave - maaliskuu 31, 2021, 11:48:59
Lainaus käyttäjältä: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 14:40:22
Kasvisruokavalion perustelu terveysnäkökulmalla vaikuttaa olevan vähän päälleliimattua.
Proteiini on kallista, ja näkyy siten myös proteiinia runsaasti sisältävien tuotteiden hinnoissa. Halpistuotteissa käytetään kovetettuja kasvirasvoja, jotka eivät ole terveellisiä.

Fruktoosi ei ole sen enempää hampaille, kuin suolistollekaan runsaasti syötynä hyväksi. Ongelma syntyy siitä, että erilaiset hedelmät on jalostettu mahdollisimman fruktoosipitoisiksi, ja niitä runsaasti ja monipuolisesti syömällä tekeekin vain itselleen hallaa. Moni fitness-intoilija vetää sydämensä kyllyydestä hedelmäsmoothieita päivittäin, kun se on niin osa terveellistä elämäntapaa. Höpöhöpö, se on onnistuneesti markkinoitua - ja somen influenssaajien edelleen paisuttelemaa - kaupallista voitontavoittelua.

Pakastevihannekset ovat paljon herättämiään mielikuvia parempia. Niissä vitamiinien, kuitujen ja hivenaineiden säilyvyys on erinomainen.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 31, 2021, 23:40:39
Fruktoosista.

Edellä mainitut fruktoosin aineenvaihdunnalliset haitat saadaan tyypillisesti näkyviin, kun fruktoosia käytetään suuria annoksia, tyypillisesti yli 100 grammaa päivässä. Äskettäin ilmestyneen systemoidun kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin mukaan pieni annos fruktoosia päivässä ( <36 g/pv) voi olla jopa terveydelle edullista. Tutkijat käyttävät nimitystä catalytic dose. Tutkijoiden mukaan pienellä fruktoosiannoksella on seuraavia myönteisiä vaikutuksia, eikä mitään haittoja ole havaittu ( Sievenpiper J et al 2012):

o  Paastoverensokeri vähenee -0,25 mmol/l
o  Pitkäaikaisokeri HbA1c vähenee 0,4 %
o  Eikä haittoja esiinny "This benefit was seen in the absence of adverse effects on fasting insulin, body weight, TAG or uric
   acid"

Lopuksi

Pienet annokset fruktoosia eivät ole terveydelle vaarallisia. Pienten annosten määritelmä on vaikea, mutta melko varmasti 50 grammaa päivässä on turvallinen ja >100 grammaa päivässä on liikaa. Suomalaiset saanevat  fruktoosia n. 25 grammaa sokerista/pv, koska sokerin käyttö on n. 50 gramman huippeilla (Finravinto 2007).  Päälle vielä hedelmien ja marjojen fruktoosi. Yksilöllistä vaihtelua on paljon.

Hedelmien ja marjojen käyttöä pitää yleisesti ottaen lisätä huolimatta niiden fruktoosista. Sen sijaan sokerin, makeutusaineena käytettävän fruktoosin ja fruktoosisiirapin vähentäminen kannattaa.

- https://www.pronutritionist.net/2013/01/fruktoosi-ja-sairaudet/

Finelistä mittasin fruktooseja:
  Omena    4,0 g  /100g,
  Banaani   1.8 g  /100g,
  Appelsiini 2,7 g  /100g.

Eipä hedelmien fruktoosista tarvi huolehtia kun ovat noin pieniä lukuja.
Fruktoosikammoisen pitää keskittyä karttelemaan sokeria, karkkeja, sokerisia keksejä ja semmosia.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Aave - huhtikuu 01, 2021, 13:25:13
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 31, 2021, 23:40:39
Fruktoosista.
Fruktoosista (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/07/lisattya-fruktoosia-vaikea-valttaa) (Yle).

Samassa artikkelissa kaupallisen kuvion lyhyestä historiasta.

Painotin itsekin, että "runsaasti syötynä". Mukaan lukien kumulatiiviset vaikutukset, kun sitä on ryhdytty lisäämään Suomessakin vähän joka paikkaan. Tuoreita (Eksoottisia) hedelmiä suomalaiset syövät niin vähän, että täällä se ei ole mikään ongelma. Hedelmien jalostusasteesta olen käyttänyt aiemmin esimerkkinä mm. australialaista eläintarhaa, jossa hedelmien tarjontaa eläimille vähennettiin rajusti sen jälkeen, kun niiden hampaat alkoivat mädäntyä liiasta fruktoosista.

Ravitsemustieteet ja ylipäänsä kaikki aiheeseen kytkeytyvä toiminta on niin rajusti elintarviketeollisuuden lobbaamaa (Erityisesti Jenkeissä, josta paska lentää muuallekin maailmaan), ettei tavallinen kuluttaja edes osaa hahmottaa sen mittaa ja määrää. Elintarviketeollisuus eri haaroissaan pyrkii vaikuttamaan ihan kaikkeen, lasten koulukirjoista alkaen. Tutkimustyö, ravintosuositukset, kaikki viranomaissuositukset, yleinen lainsäädäntö, erityislainsäädäntö, kilpailulainsäädäntö, markkinalainsäädäntö, kuluttajalainsäädäntö... Se kaikki pysyy kuluttajilta pääosin piilossa tai siihen kiinnittyy huomio vain yksittäisinä uutisina, mutta tässä kuvailemanikin on vain vielä jäävuoren huippua. Joku Suomessa edelleenkin ajoittain putkahteleva kiistely voin ja margariinin paremmuusjärjestyksestä on mitätön detalji globaalin elintarviketeollisuuden väännöissä.

Sen vuoksi pitäisi olla todella tarkkana, kun siteeraa tutkimuksia; niiden julkaisuajankohtaankin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kun tutkimuksia rahoittaakin vaikkapa Nestle tai DuPont, niin tulokset saattavat todellakin olla sitä mukaa.

Kokonaisuudessaan jenkkitouhua voisi verrata tupakkateollisuuden toimintaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 01, 2021, 13:54:19
Lainaus käyttäjältä: Aave - huhtikuu 01, 2021, 13:25:13
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 31, 2021, 23:40:39
Fruktoosista.
Fruktoosista (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/07/lisattya-fruktoosia-vaikea-valttaa) (Yle).

Samassa artikkelissa kaupallisen kuvion lyhyestä historiasta.

Painotin itsekin, että "runsaasti syötynä". Mukaan lukien kumulatiiviset vaikutukset, kun sitä on ryhdytty lisäämään Suomessakin vähän joka paikkaan. Tuoreita (Eksoottisia) hedelmiä suomalaiset syövät niin vähän, että täällä se ei ole mikään ongelma. Hedelmien jalostusasteesta olen käyttänyt aiemmin esimerkkinä mm. australialaista eläintarhaa, jossa hedelmien tarjontaa eläimille vähennettiin rajusti sen jälkeen, kun niiden hampaat alkoivat mädäntyä liiasta fruktoosista.

Hyvä linkki. Sen lopussa oli yhteenveto:

Elintarvikkeiden pakkauksista on hankala saada selville lisätyn fruktoosin määrää. Eniten lisättyä fruktoosia saamme nyt tavallisesta sokerista. Lisätty sokeri ei olekaan terveysruokaa missään muodossa.

Sisätautiopin professori neuvoo antaa muutaman neuvon kaupassa suunnistamiseen:

- Kannattaa välttää sanaa sokeri. Jos sokeria kuitenkin on, kannattaa katsoa sen määrät.

- Jos tuotteessa on pelkästään fruktoosia, niin valitsisin ehkä sen tilalle tavallista sokeria sisältävän tuotteen. Sitä, imeytyykö tavallisen sokerin ja kiteisen hedelmäsokerin fruktoosi elimistöön eri tavoin, ei ole vielä tutkittu tarpeeksi.

- Tärkein asia on kuitenkin makeuttajien määrä. Se on jopa tärkeämpää kuin laatu, Marja-Riitta Taskinen korostaa.

Lisätyn fruktoosin pelossa ei pidä vältellä kokonaisia hedelmiä tai marjoja. Niissä fruktoosi on luonnollisessa muodossaan. Hedelmien kuitu myös hidastaa fruktoosin imeytymistä. Kaupan päälle tulevat vitamiinit ja hivenaineet.


---
Oman käsitykseni mukaan 1-2 hedelmää päivässä on vielä ihan ok määrä.

Diabeetikkoja neuvoi eräs terveydenhoitja välttämään banaaneja ja viinimarjoja. En tiedä, kuinka pätevä se neuvo on. Veikkaisin kuitenkin, että ainakin hedelmien syönti on terveellisempää kuin karkkien, leivoksien, jäätelön jne. ruokien, joissa on lisättyä sokeria.

Aika moneen valmisruokaan tosiaankin tungetaan jos jonkinlaista makeuttajaa, joista pahimmasta päästä lienee se Aaveen linkissä mainittu frukoosi-glukoosi-siiprappi. Samaten hyvin moneen valmisruokaan tungetaan jotain tyydyttynyttä rasvaa, voita, kookosöljyä, palmuöljyä. Ja aivan liikaa suolaa. On kutakuinkin mahdotonta syödä max 5 g suolaa vuorokaudessa, jos syö pelkästään eineksiä ja valmisleipää päällyksineen. Valmisruoassa riisi on yleensä valkoista riisiä, eikä kokojyvää, ja pasta on valkoista, ei kokojyväpastaa. Kuitupitoisuus ja vitamiinipitoisuus on usein surkea. Valmistusmenetelmät eivät välttämättä ole ne terveellisimmät. Kuljetus- ja säilytysastiat eivät nekään (alumiinia ja muovia). Jne. jne. jne.. Näistä, ja monista muista syistä on itsetehty ruoka paljon terveellisempää, jos tietää, mitä tekee.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 01, 2021, 20:10:21
Lainaus käyttäjältä: Amore - maaliskuu 30, 2021, 18:56:13
Lainaus käyttäjältä: Lenny - maaliskuu 30, 2021, 14:40:22
Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 30, 2021, 13:18:35
Liha on erinomainen raaka-aine, ja siitä saa yksistään lähes kaiken, mitä ihminen tarvitsee.

Kyllähän se näin on. Kasvisruokavalion perustelu terveysnäkökulmalla vaikuttaa olevan vähän päälleliimattua. Vanha kunnon eläinoikeuksiin vetoava militanttiveganismi on valitettavasti aina vain harvinaisempaa. Tai sitten se hukkuu metelin alle.

Joskus aikaisemmin kun veganismi ei ollut trendikästä, se kenties olikin terveellistä, koska on aika vaikea repiä ylimääräistä energiaa pelkistä kasviksista jos ne itse valmistaa kokonaisista kasveista, tai jyvistä, hiutaleista, pavuista jne. Se onkin mielenkiintoista nähdä sitten joskus että onko tämä uusi vegebuumi kaikkine mättöeineksineen sitten kovinkaan terveellistä.

Joo, vegepuolelle on tullut kasapäin lihan korvaavia proteiinituotteita, härkiksiä ym. Tiedä sitten, kuinka hyvin ihmisen elimistö pystyy näitä hyödyntämään. Vegetuotteissa on paljon näitä pitkälle prosessoituja uusia innovaatioita.
Lisäksi nuo eivät lihan makuelämyksiä korvaa, ne ovat aika rujon makuisia tuotteita. Sekä prosessoituja.
Kyllä lihaa riittäisi, kunhan ihmisten määrä ei kasva liikaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 07, 2021, 00:41:22
Lihavuuteen liittyvä rasvamaksa alkaa olla yleinen suomalaisilla, ja joka neljännellä se jo on. Uusi tutkimus lupaa huimia tuloksia tarvitsemushoidon avulla jo parissa viikossa:

Oireeton rasvamaksa jo joka neljännellä – yksinkertaisella keinolla vaarallisen rasvan määrä voi lähes puolittua 2 viikossa (https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/403293c4-f9d3-4fd3-9f1b-8b828fbf59dc)
   
- Ketogeeninen dieetti voi auttaa pienentämään rasvamaksaa.
- Rasvamaksa liittyy nykyään yleisimmin ylipainoon, ei niinkään suureen alkoholinkulutukseen.
- Rasvamaksa ei oireile, mutta sillä voi olla hengenvaarallisia seuraamuksia.


...
Laatikainen kirjoittaa, että ketodieetti voi kutistaa tutkimuksen mukaan maksan rasvaa nopeasti, jos ketoilu tehdään margariinilla, rypsiöljyllä ja makadamiapähkinällä.

Suomalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa rasvamaksasta kärsivillä vähennettiin hiilihydraattien määrää ja lisättiin rasvaksi margariinia, rypsiöljyä ja makadamiapähköitä.

Jo kahden viikon kuluttua tutkittavien maksan rasvasta oli kadonnut keskimäärin peräti 43 prosenttia.

– Tämä on huima tulos, melkein pyörryttää, Laatikainen ihmettelee blogissaan.

Tutkijat itse toteavat tutkimuksen yhteenvedossa, että kuurilla todellakin saatiin nopeita ja dramaattisia tuloksia paitsi rasvamaksan suhteen myös muiden sydän- ja verisuonitautiriskin pienentämisessä.



---
Lisäys. Ketodieetissä siis vähennetään (hurjasti) hiilareita. On olemassa sairauksia, joissa ketodieettiä ei kaiketi suositella, mm. diabetes, kihti tai munuaisvika.

https://www.diabetes.fi/inspis/diabeteksen_hoitaminen_ruoka/ketogeeninen_ruokavalio_ei_ole_riskiton
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 07, 2021, 01:45:44
Kamalaa, että länsimaisilla vanhuksilla on noita kamalia vaivoja. Yli 80-vuotiailla mielestäni on vaivoja joka saatanan elimessään.
Me silti elämme nykyään 80-vuotiaiksi, ylikin.

Mistäkö johtuu? Koska ylipäänsä elämme hyvin ja paremmin kuin aiemmat sukupolvet.
Metsästäjä-keräilijöistäkö mallia tulisi ottaa? No, tuskin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 17, 2021, 11:50:53
 Kaverini lähetti minulle valokuvakopion tuoreimman Tiede-lehden artikkelista
Globaali ruokavalio – terveysuhka nro 1. (Lauri Seppälä, Tiede 5/2021, s. 46)

"Ensimmäistä kertaa historiassa ruoka tappaa ihmisiä enemmän kuin mikään muu. Taakse jäävät tutut pyövelit, tupakka, ilmansaasteet ja alkoholi – ja koronavirus."

Huono ruokavalio tappaa vuosittain 11 miljoonaa ihmistä The Lancetissa julkaistun maailmanlaajuisen Global burden of disease -tutkimuksen mukaan (vrt. korona, joka tappoi viime vuonna 2,6 miljoonaa ihmistä). "Kuolemien lisäksi huono ruokavalio runtelee 255 miljoonan ihmisen terveyttä ja toimintakykyä ja samalla vähentää elinpäiviä."

"Tutkimuksen mukaan valtaosa kuolemista ja sairauksista kytkeytyy vähäiseen täysjyvätuotteiden ja hedelmien saantiin sekä runsaaseen suolan kulutukseen. Loput yhdistyvät punaiseen lihaan ja lihajalosteiden ja sokeroitujen juomien ja kiinteiden, tyydyttymättömien transrasvojen runsaaseen käyttöön."

"Höttöhiilarit ja monet muut globaalin ruokavalion suosikkituotteet jalostetaan hyvin pitkälle. Nämä ultraprosessoiduiksi kutsutut elintarvikkeet sisältävät paljon sokeria, suola, rasvaa ja öljyä, ja niissä on runsaasti keinotekoisia makeutus-, väri- ja emulgointiaineita. Terveydelle ja painonhallinnalle olennaisia kuituja ja mikroravinteita on sen sijaan hyvin vähän, jos ollenkaan. Ultraprosessoituja ruokia ovat esimerkiksi monet teolliset jäätelöt, valmisateriat, keksit, makkarat ja lihaleikkeet, kakut, piirakat ja pasteijat.

Ultraproseissoidut elintarvikkeet ovat elintarviketeollisuudelle erittäin tuottoisia, ja siksi kaupat pursuavat niitä joka maassa. Niitä myös markkinoidaan voimaperäisesti.

Britanniassa ja Yhdysvalloissa kaikista syödyistä kaloreista puolet tulee ultraprosesoiduista tuotteista, ja muu maailma seuraa perässä.

Uusimman tutkimusnäytön perusteella ultraprosessoitu ruoka itsessään on olennainen syy paino- ja terveysongelmiin."

Artikkelissa selostetaan tutkimusta N=20 miestä ja 20 naista, aika = 2 vk + 2 vk, jossa kaksi ryhmää, joille tarjolla oli sama määrä kaloreita, sokeria, suolaa ja kuitua ja hiilihydraattia. Syödyn ruoan määrää ei rajoitettu, vaan osallistujia kehotettiin syömään juuri sen verran kuin hyväksi kokivat. Toinen ryhmistä söi ultraprosessoituja ruokia kuten kalkkunavoileipiä ja sipsejä, ja toinen vain vähän prosessoitua esim. pinaattilettuja ja bataattia. Sitten ryhmien ruokavaliot vaihdettiin päittäin. Ultraprosessoituja ruokia syönyt ryhmä nautti noin 500 kcal enemmän päivässä, ja heidän painonsa nousi keskimäärin 900 grammaa kahdessa viikossa. Painon lisäys johtui pääosin rasvan lisääntymisestä kehossa.
(Oma kommenttini: teollisesti tuotetut pinaattiletut eivät liene nekään ongelmattomia, sisältävät mm. sokeria, valkoista vehnäjauhoa, dekstroosia, vehnätärkkelystä, ja luultavasti liikaa suolaakin: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-pinaattiohukainen-400g-6410400032855)

"Ultraprosessoitujen ruokien runsas kulutus kytkeytyy paitsi lihavuuteen myös kymmenen prosenttia suurempaan syöpäriskiin, ilmenee vuonna 2018 The British Medical Journal -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Tutkijoiden mukaan ultraprosessoidusta ruoasta on tullut vakuuttavin mittari kuvaamaan, mikä on pilalla nykyajan syömisessä."

Sokerin korvaaminen keinotekoisilla makeutusaineilla ei sekään ole ongelmatonta, artikkelissa kerrotaan, sillä pelkkä makea maku voi vaikuttaa haitallisesti elimistön sokeriaineenvaihduntaan.

Glukoosi-fruktoosi-siirappi, jota virvoitusjuomateollisuus kuten Coca-Cola ja ravintoteollisuuskin käyttävät, on pahasta, se on yhdistetty sekä lihomiseen että suureen rasvamaksan ja diabeteksen riskiin.

Fiksuinta onkin valmistaa ruokansa itse terveellisistä tuoreista raaka-aineista, kasvisvoittoisesti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 18, 2021, 22:21:52
Siis syödään liikaa! Tästä kai lähinnä on kyse.
Toki syödään "epäterveellisestikin", mutta riittävästi kuitenkin.

Ruokavalio on suht. monipuolista, mutta painottuu liikaa tiettyihin ruoka-aineisiin, liian vähän kasviksiin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 03, 2021, 22:43:51
Voi voi paha voi.
Jälleen raskaampi syy käyttää rypsiöljyä tai edes margariinia voin sijasta. Kuvasta huomaan että oliiviöljyn käyttäjillä saattaa olla suurempi syöpäriski kuin rypsiöljyllä.

Reijo Laatikainen
Suuri etenevä kohortti, seuranta 16 v. Rypsi- ja oliiviöljy ruuanlaittorasvana yhteydessä pienempään sydänperäiseen kuoleman vaaraan kun ne korvaavat voita/margariinia. Laardin käyttö ruuanlaitossa usein lisäsi myös ennenaikaisen kuoleman vaaraa. https://ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8048052/
-----
Margariini jota tässä amerikkalaisessa tutkimuksessa on käytetty tutkimusvuosina 1995-2011 suurella todennäköisyydellä ollut trans rasvaa sisältävää. Suomessa margariini ei ole 2000-luvulla enää sisältänyt trans rasvaa merkittävästi
-----
Margariinia ja voita vertaamalla suoraan "vaihtokauppana" nähdään että voin vaihtaminen margariiniksi liittyy pienempään ennenaikaiseen kuoleman riskiin mistä tahansa syystä (total mortality) ja syöpäkuoleman vaaraan.
(https://pbs.twimg.com/media/E0Wu29PWUAAbL1O?format=jpg&name=small)
-----
"Substituting 1 tablespoon/day corn oil, canola oil, or olive oil for equivalent amounts of butter was associated with 5%, 6%, and 8% lower cardiometabolic mortality, respectively."
-----
Kuten edellinen kuva kertoo: voin runsas jatkuva käyttö ensisijaisena ruuanvalmistusrasvana ei ole hyväksi sydämelle, syövälle, diabetekselle vaikka pseudotieteelliset some-foorumit mitä jatkuvalla syötöllä yrittävät väittää.
-----

- https://twitter.com/Reijo_RD_FIN/status/1388708315295780865

Pari huomiota: Reijon tämä ketju on raskaasti blokattu vain omien kommentoitavaksi. Luultavasti Reijon ketju tukehtuisi muuten voita puolustavien hörhöjen tulvaan.
Toinen huomio: Oliiviöljyä käyttävillä näytti olevan mahdollisesti suurempi syöpäkuolleisuus kuin rypsiöljyn käyttäjillä, tosin menee tilast. vaihtelun sisään. Sensijaan voilla on selvemmin suurempi riskiyhteys syöpäkuolleisuuteen kuin rypsiöljyllä.

Ref.
[1] https://twitter.com/Reijo_RD_FIN/status/1388708315295780865
( https://twitter.com/Reijo_RD_FIN/status/1388708328650547201 )
[2] https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8048052/
BMC Med. 2021; 19: 92. Published online 2021 Apr 15. doi: 10.1186/s12916-021-01961-2
PMCID: PMC8048052 PMID: 33853582
Cooking oil/fat consumption and deaths from cardiometabolic diseases and other causes: prospective analysis of 521,120 individuals...
Conclusions: Consumption of butter and margarine was associated with higher total and cardiometabolic mortality. Replacing butter and margarine with canola oil, corn oil, or olive oil was related to lower total and cardiometabolic mortality. ...

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - toukokuu 04, 2021, 00:06:36
Jotkut mainostavat välimerellistä ruokavaliota terveellisenä, sehän perustuu pitkälti oliiviöljyyn.
Toiset sanovat, että oliiviöljy tulisi vaihtaa rypsiöljyyn.

Itse luulen, että "haistakaa ....u", syön sopivasti kaikkea lihomatta tai laihtumatta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 04, 2021, 01:17:14
IL Terveys: sokeri, alkoholi ja liha suolistolle pahaksi:

Kolme ruoka-ainetta on suolistolle "erityistä myrkkyä" – näin rauhoitat suoliston
sunnuntai 02.05.2021 klo 12:50 (muokattu 02.05.2021 klo 13:35)
Oikeanlaisilla ruokavalinnoilla voidaan vähentää monille sairauksille altistavan tulehdustilan syntymistä. Kolme ruoka-ainetta ovat suolistolle suuri rasite.
Runsas sokerin, alkoholin ja lihan käyttö vaikuttavat haitallisesti suoliston mikrobikantaan ja lisäävät elimistön matala-asteista tulehdusta, ilmenee uudesta tutkimuksesta.

- https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/3697468c-3bef-4325-9285-724fa85550e2

Siinä mainitaan myös runsasrasvainen ruoka noiden lisäksi "suolistomyrkkynä".
Ihmisillä on kaiken maailman suolistovaivoja nykyään yhä enemmän enemmän. Sokeria ja lihaa nautitaan yhä enemmän ja enemmän. Alkoholia juovat nyt naiset enemmän kuin vuosikymmeniä sitten. Noissako syytä?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - toukokuu 05, 2021, 21:28:14
Toki liika liha, liika suola, liika sokeri, liika alkoholi ovat ongelmia.
Silti meikäläiset elävät nykyisin lähemmäs 80-kymppisiksi? :)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 06, 2021, 15:56:49
Aika vakuuttavaa näyttöä laajasta katsausartikkelista: Syötäviä sieniä kannattaa popsia. Jopa niinkin vähäinen määrä kuin 18 g päivässä pienentää syöpäriskiä 45%:lla.

Higher mushroom consumption is associated with a lower risk of cancer (https://www.sciencedaily.com/releases/2021/04/210421200133.htm) (ScienceDaily)


The systematic review and meta-analysis examined 17 cancer studies published from 1966 to 2020. Analyzing data from more than 19,500 cancer patients, researchers explored the relationship between mushroom consumption and cancer risk.
...
According to the findings, individuals who ate 18 grams of mushrooms daily had a 45% lower risk of cancer compared to those who did not eat mushrooms.
...
Mushrooms are rich in vitamins, nutrients and antioxidants. The team's findings show that these super foods may also help guard against cancer.
...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - toukokuu 07, 2021, 22:42:05
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 06, 2021, 15:56:49
Aika vakuuttavaa näyttöä laajasta katsausartikkelista: Syötäviä sieniä kannattaa popsia. Jopa niinkin vähäinen määrä kuin 18 g päivässä pienentää syöpäriskiä 45%:lla.
Täytyy hieman epäillä noita arvioita, vaikka monipuolinen ruokavalio varmasti ehkäiseekin riskejä syöpiin.
Tuollainen mainoshan kuulostaa siltä, että hiuksiesi heleys (mitä v...ua on?) paranee 27%, jos käytät meidän firmamme tuotteita...
Kyse on monipuolisesta ruokavaliosta, ei vain sienistä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 04, 2021, 20:58:45
https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000007823661.html (https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000007823661.html)
LainaaKarppaaminen, ketoilu, paleo. Listaa eri ruokavalioista voisi jatkaa loputtomiin, sillä ruokavaliotrendit vaihtuvat lähes yhtä nopeasti kuin muotitalojen mallistot. Ensin ruokavaliosta karsittiin rasva ja lisättiin kasvisten syöntiä. Seuraavaksi minimoitiin hiilihydraatit ja alettiin syödä enemmän lihaa ja rasvaa.

Samaan aikaan, kun keskitymme ruokavalioomme tarkemmin kuin koskaan, yleistyvät myös tulehdukselliset suolistosairaudet. IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä on ainakin yhdellä kymmenestä suomalaisesta. Ärtyvä suoli oireilee vatsakipuina, turvotuksena sekä erilaisina suolen toiminnan muutoksina aina ripulista ummetukseen.

Toisin sanoen monipuolisin ruokavalio on luontevilta sekasyöjille, mitä me ihmiset olemme. On vahingollista rajoittaa mitään ruokavalion osaa, koska kehomme kykenee toki käyttämään hyödyksi liki kaiken sekaravintomme. Lihaa, viljatuotteita tai muita ei kannata hylätä ruokavaliosta, koska se heikentää jopa ruoansulatusjärjestelmämme toimintaa.

Muotidieetit vatsojamme sekoittavat, eivät monipuolinen ruokavalio. 8)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 05, 2021, 03:31:24
On terveellistä eli terveyttä edistävää rajoittaa lihan määrää suomalaisten ravinnosta. Tämä on tieteellisesti osoitettua.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 08, 2021, 21:20:18
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 05, 2021, 03:31:24
On terveellistä eli terveyttä edistävää rajoittaa lihan määrää suomalaisten ravinnosta. Tämä on tieteellisesti osoitettua.
Eli lihansyönnistä luopuminen ei ole järkevää, vaan monipuolisen ruokavalion ylläpitäminen. Sitähän tässä on sanottu.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - kesäkuu 08, 2021, 23:59:33

Onhan näitä tutkittuja rajoituslukuja jatkuvasti täälläkin esitetty.


Naudan-, sian-, lampaan- ja vuohenlihan käyttömäärän tulisi olla alle 500 grammaa henkilöä kohti viikossa eli korkeintaan noin 70 grammaa päivässä.

[ https://www.ruokatieto.fi/uutiset/selvitys-lihan-kayton-vahentaminen-ei-heikenna-ravitsemusta ]
[ https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/terveellinen-ruokavalio ]
[ https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/aikuiset/ ]
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 09, 2021, 01:05:33
Petoeläimet, jotka ovat ihmisen tavoin hierarkian yläasteella, selviävät varmaan myös tuolla grammamäärällä...  8)
Ihminen on petoeläin ja sekasyöjä. Meidän aineenvaihtomme on sopeutunut siihen, että liha on merkittävä osa ruokavaliotamme. On typeryyttä vähentää sitä. Kuten sanoin, monipuolista ruokavaliota ihminen tarvitsee, ei minkään ravinnon osa-alueen sulkemista/karsimista pois.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 21, 2021, 18:15:48
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 09, 2021, 01:05:33
.. liha on merkittävä osa ruokavaliotamme. On typeryyttä vähentää sitä.
On typerää olla vähentämättä sitä. Kuten THL:n tutkija Kuusipalokin äsken tv:ssä sanoi: päiväkodeissa on ruoissa liikaa sokeria ja lihaa. Tieteen mukaisesti. Toopen tieteenvastaisuus on tässä sitä typerää persuänkyröintiä.


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 21, 2021, 18:25:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 09, 2021, 01:05:33
Petoeläimet, jotka ovat ihmisen tavoin hierarkian yläasteella, selviävät varmaan myös tuolla grammamäärällä...  8)
Ihminen on petoeläin ja sekasyöjä. Meidän aineenvaihtomme on sopeutunut siihen, että liha on merkittävä osa ruokavaliotamme. On typeryyttä vähentää sitä. Kuten sanoin, monipuolista ruokavaliota ihminen tarvitsee, ei minkään ravinnon osa-alueen sulkemista/karsimista pois.
Toope, olisitko hyvä, ja lopettaisit tuon täysin aiheen ohi menevän jankutuksesi. Muistuttaisin, että tämän keskustelun aihe on Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon. Ja tämä on Tiede-alueella kaiken lisäksi. Eli tämän keskustelun aihe EI ole sinun privaatti pakkomielteesi, jonka avulla jatkuvasti yrität vääntää tätä keskustelua omaan ideologiseen muottiisi. Jos sinulla on ravitsemustieteen tai lääketieteen tieteellistä evidenssiä - tai tieteelliseen konseksukseen nojaavia suosituksia - tukemaan väitettäsi, ole hyvä esitä se. Muutenhan tuo on pelkkää mutuun perustuvaa arvotonta huutelua ja trollausta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 21, 2021, 19:20:09
^Naulan kantaan!

Ja just tänään THL tiedottaa:

Kasvipohjainen ruokavalio edistää suoliston terveellistä mikrobikantaa
21.6.2021
Runsaasti kasviksia ja kuitua sisältävä ruokavalio edistää suoliston mikrobiston monimuotoisuutta. Lajimäärältään monipuolista suoliston mikrobikantaa pidetään terveydelle edullisena. Lisäksi tiettyjen mikrobilajien on havaittu tuottavan terveyttä edistäviä lyhytketjuisia rasvahappoja.

"Lyhytketjuisten rasvahappojen on havaittu vähentävän insuliiniresistenssiä ja lihavuutta sekä pienentävän paksu- ja peräsuolisyövän riskiä. Terveellisesti syövillä tutkimukseen osallistuneilla oli suurempi määrä bakteereja, jotka kykenevät tuottamaan lyhytketjuisia rasvahappoja ravintokuidusta", THL:n projektitutkija Kari Koponen toteaa.

Kunkin ruoka-aineryhmän terveellisyys on arvioitu suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta. Korkeimmat arviointipisteet sai ruokavalio, joka sisälsi runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa ja öljyjä sekä vähemmän punaista lihaa.

Tulokset pysyivät muuttumattomina, kun tutkittavien ikä, sukupuoli, painoindeksi, tupakointi ja suoliston mikrobistoa mahdollisesti muuttavien lääkkeiden käyttö huomioitiin.

"Tutkimuksemme on yksi maailman suurimpia, joissa analysoidaan kokonaisruokavalion ja suoliston mikrobiekosysteemin yhteyksiä väestötasolla. Teimme yhteistyötä laajan kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa", tutkimusta johtanut professori Veikko Salomaa jatkaa.

- THL 21.6.2021 (https://thl.fi/fi/-/kasvipohjainen-ruokavalio-edistaa-suoliston-terveellista-mikrobikantaa?redirect=%2Ffi%2Fajankohtaista)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 22, 2021, 22:13:19
Liha on tärkeä ja keskeinen osa ruokavaliotamme, koska olemme kehittyneet sekasyöjiksi. Aina voimme puhua siitä, mikä on lihan ja kasvisten osuus, viljatuotteiden tms. osuus. Tärkeää on, ettei mitään terveen ruokavalion osa-aluetta hylätä, koska se juuri on epätervettä kehitystä. Ei pidä tapella biologiaamme vastaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 23, 2021, 10:01:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 22, 2021, 22:13:19
Aina voimme puhua siitä, mikä on lihan ja kasvisten osuus, viljatuotteiden tms. osuus.

Juu.

Historiallinen tosiasia on, että ihminen on todennäköisesti syönyt lihaa ja kalaa enemmän* vasta sen jälkeen, kun on oppinut niitä kypsentämään ja valtavasti enemmän mausteiden keksimisen myötä. Eli jos ajatellaan pystyasennossa kulkemista vaikka ihmisen alkuna, niin siitä on 1,5 miljoonaa vuotta, josta vain noin 500 000 vuotta on ruokaa valmistettu tulella, eli syöty enemmän lihaa.

Ihminen on siis sopeutunut enemmän syömään hedelmiä, marjoja,  kasviksia, pähkinöitä, munia, matoja ja heinäsirkkoja kuin lihaa - noin miljoonan vuoden suuremmalla kokemuksella. Viljaan ja maitoon emme ole sopeutuneet juuri ollenkaan, sillä niiden käyttöä on ollut vasta noin 10 000 vuotta, mikä on häviävän pieni aika verrattuna ihmislajin ikään. Noin 1 490 000 vuotta vähemmän, kuin pähkinöihin, marjoihin ja muniin sopeutumisesta.

Ei ihme, että mylly- ja meijerituotteet aiheuttavat ikäviä oireita hyvin monelle, useimmat eivät koskaan edes tajua noiden osuutta ihmeellisiin oireisiinsa.

* esikypsyneiden raatojen syöntiä ei lasketa
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 23, 2021, 10:18:38

^
Kasvikunta suojautuu syömiseltä kehittämällä haitta-aineita syöjien iloksi.

Liikaa yksipuolista ravintoa syöville tulee herkästi kaikenlaisia vaivoja niistä.

Monet eläimet syövätkin savea neutraloidakseen niitä myrkkyjä.

Eläimien suojakeinot syömistä vastaa on usein pakoon juokseminen, tai muuten hurja koko sekä luonto, kuten virtaheposella.

Ihmisten kyllä oletetaan syöneen sivutöinään kaikki entisajan sukupuuttoon kuolleet isot "syötävät" eläimet- kuten alkuhärän mammutit ja muut senkaltaiset "hyvältä maistuvat vatsantäytteet.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 20, 2021, 15:09:09
Pan suolan pitäisi olla terveellisempää suolaa kuin muut suolat, ainakin oman propagandansa mukaan, mutta mistäpä noista nyt sitten tietäisi. Ainakin mun Pan suola on paakkuuntunut ja sen haluaisin jotenkin ratkaista.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 20, 2021, 15:33:57
Pan-suola, Seltin yms. mineraalisuolat tosiaankin taitavat olla hieman terveellisempiä kuin tavalliset suolat, joissa on liikaa natriumia. Siitä syystä mineraalisuolat nostavat vähemmän verenpainetta. Itse käytän Seltiniä, jonka vaihdan vuosittain, koska suolan jodin takia se on suositeltavaa. En muista, mitä jodille tapahtuu, mutta jotenkin se menettää tehonsa vuodessa, luin jostain, mistä lie. Suola on niin halpaa, ettei ole iso menoerä vaihtaa vuosittain.

Ennenaikaan tosiaankin pidettiin suolasirottimessa riisinjyviä, jotka eivät päässee siis karkaamaan. Mitä kaadettavassa purkissa voisi pitää, en tiedä. Ehkä kannattaisi vaan siivilän läpi kaataa suola toiseen astiaan (ja sitten takaisin astiaan tratin avulla), ja suodattaa paakut pois sillä lailla? Mutta uusimaan ensisijaisesti kyllä kehottaisin.

Korjattu Seltinin kirjoitusasu.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 20, 2021, 16:51:39

Pansuolan "terveellisyys" perustuu siihen, että siinä on vähemmän suolaa, natriumkloridia, jota ihminen syö useimmiten yli tarpeen. Liika natrium sitoo elimistöön nestettä ja mm.nostaa verenpainetta.  Pansuolan ohjeen mukaan, jos ruokaan haluaa yhtä suolaisen maun, sitä voi laittaa enemmän  ;) Yksinkertaisempi tapa vähentää natriumia on vähentää suolan lisäämistä ja suosia vähäsuolaisia tuotteita.

Pansuolan koostumus on: Natriumkloridi 57%, kaliumkloridi 28%, magnesiumsulfaatti 12%, lysiinihydrokloridi 2%, paakkuuntumisenestoaine (piioksidi) 1%, kaliumjodidi 0,0036%
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 20, 2021, 17:10:34
Jos valmistaa ruokansa itse perusraaka-aineista ei helposti saa liikaa suolaa, vaan sopivasti. Ihminenhän tarvitsee suolaa, erityisesti jos hikoilee runsaasti.

Elintarviketeollisuus on suolaamisemme pääsyyllinen. Elintarvikkeisiin mätetään enemmän suolaa mitä maku tai säilyvyys vaatisi. Suolalla saadaan sidottua näet enemmän nestettä eli vettä tuotteeseen. Suola ja vesi ovat halpa tapa lisätä painoa ja marinadit myös.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 20, 2021, 23:13:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 20, 2021, 15:33:57
Pan-suola, Seltin yms. mineraalisuolat tosiaankin taitavat olla hieman terveellisempiä kuin tavalliset suolat, joissa on liikaa natriumia. Siitä syystä mineraalisuolat nostavat vähemmän verenpainetta. Itse käytän Seltiniä, jonka vaihdan vuosittain, koska suolan jodin takia se on suositeltavaa. En muista, mitä jodille tapahtuu, mutta jotenkin se menettää tehonsa vuodessa, luin jostain, mistä lie. Suola on niin halpaa, ettei ole iso menoerä vaihtaa vuosittain.
Miten alkuaine "voi menettää tehonsa"? Miltei ainoa tapa on transmutaatio, alkuaineen muunto toiseksi säteilyllä. (Sattumoisin mineraalisuolat ovat radioaktiivisia kaliumin takia). Toki myös kemiallinen sitoutuminen tiukasti johonkin voisi olla mutten keksi mihin. Jaa vielä voisi olla kaasuuntuminen+haihtuminen. Epäilen, se näkyisi pakkauksessa violettina pahvina..?

Mineraalisuolat eivät nosta vähemmän verenpainetta vähemmän natriumin takia vaan ilmeisesti myös kaliumin takia:

Harvardista heilahtaa:
Potassium lowers blood pressure - Harvard Healthhttps://www.health.harvard.edu › heart-health › potassi...
23 Jan 2017 — Normal body levels of potassium are important for muscle function. Potassium relaxes the walls of the blood vessels, lowering blood pressure ...

  Googlaan auki keskeisen:
Normal body levels of potassium are important for muscle function. Potassium relaxes the walls of the blood vessels, lowering blood pressure and protecting against muscle cramping. A number of studies have shown an association between low potassium intake and increased blood pressure and higher risk of stroke. On the flip side, people who already have high blood pressure can significantly lower their systolic (top number) blood pressure by increasing their potassium intake when they choose to eat healthy foods.
Most Americans get barely half of the recommended amount of potassium — 4,700 milligrams (mg) a day.


Ja sitten siinä puhutaan hedelmistä. Muistan vuosia sitten miten muinoin eräs kertoi reseptinsä verenpaineensa laskuun: Alkoi syödä paljon hedelmiä (jotka sisältää kaliumia). Muistan kun olin epäuskoinen... resepti oli liian simppeli mielelleni. Ehkä siinä sitten on perää.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 20, 2021, 23:55:11
^ Hitsi kun en muista sitä artikkelia, enkä löytänyt sitä vähällä vaivalla. Voisiko tosiaan haihtua, tai voisiko aine hajota, tai voisiko varsinkin oksidoitua eli sitoutua happeen? Wikin (Iodine (https://en.wikipedia.org/wiki/Iodine#Properties)) mukaan halogeeneista jodi hapettuu herkimmin ("since iodine has the lowest ionisation energy among the halogens and is the most easily oxidised of them").

Sen lisäksi, että kalium voi alentaa verenpainetta, voi natrium (https://fi.wikipedia.org/wiki/Natrium#Natrium_elimist%C3%B6ss%C3%A4) puolestaan nostaa verenpainetta wikipedian mukaan ("Korkea natriumpitoisuus kohottaa verenpainetta").

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 21, 2021, 00:13:24
"The longer you keep it, the less iodine remains. Iodine in salt is unstable. Dasgupta et al. report it takes between 20 and 40 days for an opened container of iodized salt to lose half of its iodine. How long have you had that iodized salt in your pantry? So when you factor in the loss of iodine into the air, the actual ...   "

lähde: http://iodineresearch.com/debunked.html
Tuo ei tosin vaikuta kauhean vakuuttavalta saitilta.
Ehkä jatkan "tutkimuksia" huomenna.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 21, 2021, 18:39:35
Vielä mineraalisuolasta:

Suolalaatuja vertailemassa (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/15/suolalaatuja-vertailemassa)
Viimeisenä vertailussamme mineraalisuola, joka tunnetaan paremmin mm. Pan- ja Seltin-suolana. Mineraalisuolassa natriumia on noin puolet vähemmän kuin muissa suoloissa.

– Mineraalisuoloissa osa natriumkloridista on korvattu joko kaliumkloridilla tai kaliumkloridilla ja magnesiumkloridilla. Nämä tietenkin ovat terveyden kannalta parempia vaihtoehtoja natriumkloridiin verrattuna, Jula toteaa.

Suomalaisten kaliumin saanti on keskimäärin varsin runsasta, eikä 5 gramman suolankäytön tasolla saatava kalium- tai magnesiumlisä ole niissäkään kovin merkittävä.

Sen sijaan se, mikä vaikuttaa on mineraalisuolan sisältämän natriumin alhaisempi määrä.

Mineraalisuola on paras vaihtoehto, mutta olennaista siinäkin on se, että natriumin saanti olisi mahdollisimman vähäistä, summaa Antti Jula ja muistuttaa että yrtit ovat mainio tapa maustaa ruokaa.

Asiantuntija: ANTTI JULA, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 22, 2021, 13:25:54
Jodin haihtumisesta suolasta kertoo wikipedia:

Salt that is iodized with iodide may slowly lose its iodine content by exposure to excess air over long periods.[7]

Lähde:  Katarzyna Waszkowiak & Krystyna Szymandera-Buszka. Effect of storage conditions on potassium iodide stability in iodized table salt and collagen preparations. International Journal of Food Science & Technology. Volume 43 Issue 5, Pages 895–899. (Published Online: 27 Nov 2007). (ei linkkiä ikävä kyllä)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 22, 2021, 13:34:14
Tämän vuodelta 1975 olevan artikkelin mukaan jodi (kaliumjodidi) säilyisi useita kuukausia, jos suolaa ei säilytetä liian kuumassa tai kosteassa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1146418/


Jodi on tärkeää kilpirauhasen toiminnalle, ja itselläni kun on kilpirauhasen vajaatoimintaa, olen vähän pyöritellyt mielessäni, voisiko se liittyä vähäsuolaiseen ruokavaliooni jollain tavalla. Mutta esim merilevävalmisteissa on niin paljon jodia, että arveluttaa sellainenkin, semminkin, kun niistä varoitellaankin. Maitotuotteita ja kalaa kyllä käytän, joten ehkä asia on silti kunnossa, niissähän on paljon jodia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 22, 2021, 23:49:08
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 22, 2021, 13:34:14
Tämän vuodelta 1975 olevan artikkelin mukaan jodi (kaliumjodidi) säilyisi useita kuukausia, jos suolaa ei säilytetä liian kuumassa tai kosteassa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1146418/


Jodi on tärkeää kilpirauhasen toiminnalle, ja itselläni kun on kilpirauhasen vajaatoimintaa, olen vähän pyöritellyt mielessäni, voisiko se liittyä vähäsuolaiseen ruokavaliooni jollain tavalla. Mutta esim merilevävalmisteissa on niin paljon jodia, että arveluttaa sellainenkin, semminkin, kun niistä varoitellaankin. Maitotuotteita ja kalaa kyllä käytän, joten ehkä asia on silti kunnossa, niissähän on paljon jodia.
Olisiko vaihtoehto syödä mahdollisimman monipuolista ravintoa rajoittamatta mitään? Tuli vaan mieleen, että me ihmiset olemme sekasyöjiä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 24, 2021, 01:15:42
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 22, 2021, 13:25:54
Jodin haihtumisesta suolasta kertoo wikipedia:

Salt that is iodized with iodide may slowly lose its iodine content by exposure to excess air over long periods.[7]

Lähde:  Katarzyna Waszkowiak & Krystyna Szymandera-Buszka. Effect of storage conditions on potassium iodide stability in iodized table salt and collagen preparations. International Journal of Food Science & Technology. Volume 43 Issue 5, Pages 895–899. (Published Online: 27 Nov 2007). (ei linkkiä ikävä kyllä)

Aged and impure samples are yellow because of the slow oxidation of the salt to potassium carbonate and elemental iodine.[32]

4 KI + 2 CO2 + O2 → 2 K2CO3 + 2 I2

- https://en.wikipedia.org/wiki/Potassium_iodide

OK. On mahdollista kemiallisesti "höyrystää" se hiilidioksidi+happipitoisella ilmalla aikaa myöten, näkyy kellertävänä.
(Luulisi värieron hyvällä tuurilla näkyvän pinnalla vs syvemmällä valkoisempi).

JK. Panen tähän itselleni muistiin ylös (pikku kemistin häntäni heiluu innosta kuin lampaan saparo) :
- KI+I(2) molempia tarvitaan jodi+tärkkelys-reaktiossa joka on erittäin herkkä. Joten mineraalisuolassa jos tapahtuu 
   jodin erottumista/haihtumista, se olisi havaittavissa sekoittamalle sitä pottujauhoon ja ehkä vesi-liuoksena?
- Google("solubility potassium iodide temperature")-> Images antaa liukenemiskäyriä lämpöt. funktiona, KI
   erotettavissa/rikastettavissa  kuumasta äärimmäisen ylisakeasta min. suolan vesiliuoksesta?
     -- 0 C: KI 125, KCl 28, NaCl 37 g/dl ja 80 C:  Kl 260  KCl 52  NaCl 39 g/dl.   
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - elokuu 11, 2021, 20:58:10
MrKat:iin viitaten, minäkin pyrin syömään monipuolisesti. Kiinnittämättä huomiota ilmiselviin typeryyksiin!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 11, 2021, 23:15:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 24, 2021, 01:15:42
JK. Panen tähän itselleni muistiin ylös (pikku kemistin häntäni heiluu innosta kuin lampaan saparo) :
- KI+I(2) molempia tarvitaan jodi+tärkkelys-reaktiossa joka on erittäin herkkä. Joten mineraalisuolassa jos tapahtuu 
   jodin erottumista/haihtumista, se olisi havaittavissa sekoittamalle sitä pottujauhoon ja ehkä vesi-liuoksena?
- Google("solubility potassium iodide temperature")-> Images antaa liukenemiskäyriä lämpöt. funktiona, KI
   erotettavissa/rikastettavissa  kuumasta äärimmäisen ylisakeasta min. suolan vesiliuoksesta?
     -- 0 C: KI 125, KCl 28, NaCl 37 g/dl ja 80 C:  Kl 260  KCl 52  NaCl 39 g/dl.
Alustavissa kokeissa en saanut mitään silminnähtävää värieroa esiin, valkoisena pysyi vaikka kostutin vedellä. Käytin avonaisessa astiassa kostealle ilmalle pitempään altistunutta Seltin-suolaa.
  Tänään muistin että isäni oli muinoin saanut idean keittää potut höyryssä niin että potun suolat (kalium jne) eivät liukene veteen. Mainitsi tämän lääkärille joka kiitti ideasta kädestä pitäen ja pyysi saada luvan esittää sen johonkin tiet. paperiin (?) tai muuten etiäpäin (esitelmään?).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - elokuu 12, 2021, 00:09:37
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 11, 2021, 23:15:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 24, 2021, 01:15:42
JK. Panen tähän itselleni muistiin ylös (pikku kemistin häntäni heiluu innosta kuin lampaan saparo) :
- KI+I(2) molempia tarvitaan jodi+tärkkelys-reaktiossa joka on erittäin herkkä. Joten mineraalisuolassa jos tapahtuu 
   jodin erottumista/haihtumista, se olisi havaittavissa sekoittamalle sitä pottujauhoon ja ehkä vesi-liuoksena?
- Google("solubility potassium iodide temperature")-> Images antaa liukenemiskäyriä lämpöt. funktiona, KI
   erotettavissa/rikastettavissa  kuumasta äärimmäisen ylisakeasta min. suolan vesiliuoksesta?
     -- 0 C: KI 125, KCl 28, NaCl 37 g/dl ja 80 C:  Kl 260  KCl 52  NaCl 39 g/dl.
Alustavissa kokeissa en saanut mitään silminnähtävää värieroa esiin, valkoisena pysyi vaikka kostutin vedellä. Käytin avonaisessa astiassa kostealle ilmalle pitempään altistunutta Seltin-suolaa.
  Tänään muistin että isäni oli muinoin saanut idean keittää potut höyryssä niin että potun suolat (kalium jne) eivät liukene veteen. Mainitsi tämän lääkärille joka kiitti ideasta kädestä pitäen ja pyysi saada luvan esittää sen johonkin tiet. paperiin (?) tai muuten etiäpäin (esitelmään?).
Sinun isoisäsikö keksi ajatuksen, että perunoita voidaan keittää höyryssä?
Luulen monenkin esiäitini kiittävän haudan takaa tuota ukkoa... ;)
Hänkö tuon tosiaan keksi, wau! WMP!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 12, 2021, 00:13:38
Kyse ei ollut vain siitä vaan sen vaikutuksista, vaikutti hänen sydän- ja verenkiertojärjestelmään toimintaansa edullisesti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - elokuu 14, 2021, 21:57:08
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 12, 2021, 00:13:38
Kyse ei ollut vain siitä vaan sen vaikutuksista, vaikutti hänen sydän- ja verenkiertojärjestelmään toimintaansa edullisesti.
Minäkin joskus höyrytän pottuja.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - elokuu 20, 2021, 16:47:11
Suolistosyöpä yleistyy, ja oireet jäävät monelta huomaamatta – Asiantuntija kertoo, mikä oire yhdistää yli puolia sairastuneista (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008200169.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox) (HS)

Suolistosyöpäseulonta laajenee kaikkiin Suomen kuntiin ensi vuoden alusta.
...
Suomessa seulonta laajenee asteittain 56–74-vuotiaisiin miehiin ja naisiin. "Ensivaiheessa ovat 60-, 62-, 64-, 66- ja 68-vuotiaat miehet ja naiset", kertoo seulontajohtaja Tytti Sarkeala Syöpäjärjestöistä.
...

Suolistosyövällä tarkoitetaan paksu-ja peräsuolensyöpiä.

"Vuonna 2019 suolistosyöpiä todettiin meillä yli 3 600 ja siihen kuoli 1 400 ihmistä eli merkittävä määrä", kertoo osastonylilääkäri ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Marja Hyöty Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta (Tays).

Määrä on ollut jo vuosia hienoisessa kasvussa. Suolistosyöpä on sekä naisilla että miehillä toiseksi yleisin syöpä rinta- ja eturauhassyövän jälkeen.

Suolistosyöpien kasvuun vaikuttaa väestön ikääntyminen, mutta myös länsimaisen ruokavalion tiedetään lisäävän riskiä. Marja Hyödyn mukaan erityisesti punaisen ja rasvaisen lihan syönti, tupakointi ja liikkumattomuus näyttäisivät lisäävän riskiä.

"Myös runsaalla alkoholinkäytöllä voi olla jonkin verran merkitystä ja sitä on tutkittu paljon", Hyöty sanoo.
...
Väestötason tutkimuksissa on kuitenkin myös todettu, että maissa, joissa ruokavalio on länsimaita kasvispainotteisempi, suolistosyöpiä on vähemmän.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - elokuu 20, 2021, 22:46:34
Länsimaiden elinajanodote silti on maailman korkeimpia, ei yhtä korkea, kuin japanilaisilla ehkä.
Silti korkea. Punaisen lihan käyttö ei ole ongelma, ehkä liikakäyttö?
Ruokavaliossa on ongelmia, mutta pikemminkin siinä, millä asteilla/millä tavoin noita ruoka-aineita käytetään.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - elokuu 23, 2021, 13:23:31
^
Eniten lihaa käyttäviä maita henkeä kohden ovat Yhdysvallat, Australia, Argentiina, Uruguai, Israel, Brasilia, Alankomaat, Uusiseelanti...
Pisimmän eliniän odotteen omaavia maita ovat Sveitsi, Japani, Etelä-Korea, Italia, Israel, Singapore, Espanja, Australia, Islanti, Ruotsi, Norja, Portugali,...

Tarkoitako, että kun Suomessa lihan kulutus laskee ja eliniän odote nousee, niin lihan käytön väheneminen on terveellistä
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - elokuu 23, 2021, 21:15:32
Lihankulutus ei ole ongelma, lihan liikakulutus ja muuten epäterve ruokavaliojako, voi olla ongelma.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - elokuu 24, 2021, 02:12:15
Vaikka suolistosyöpien  yleistymisestä  HS:n kirjoituksesta poimittu viesti oli otsikoitu "mikä oire yhdistää yli puolia sairastuneista" niin jätettiin poimimatta että yli puolessa suolistosyövistä oli itse havaittavissa verta ulosteessa ja veri ulosteessa on 10 %:ssa viittaus suolistosyöpään. "Yli puolella suolistosyöpään sairastuneista oireena on verenvuoto, jonka he usein itse pystyvät tunnistamaan." Suomessa ollaan käynnistämässä suolistosyövän seulontaa.

Suolisosyöpiä lisäävät väestön ikääntyminen, länsimainen ruokavalio ja liikunnan vähäisyys. Kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla, punaisen ja rasvaisen lihan ja alkoholin vähentämisellä on edullista vaikutusta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - elokuu 24, 2021, 02:46:05
Lainaus käyttäjältä: Jaska - elokuu 24, 2021, 02:12:15
Suolisosyöpiä lisäävät väestön ikääntyminen, länsimainen ruokavalio ja liikunnan vähäisyys. Kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla, punaisen ja rasvaisen lihan ja alkoholin vähentämisellä on edullista vaikutusta.
Syöpien määrässä ikääntyminen selittänee jo suuren osan. Suurella osalla miehistä 70-plusikäisillä on eturauhassyöpä ja naisilla jokin vastaava munasarjasyöpä.
Liha ei ole ongelma, sen liikasyönti voi olla. Kuten alkoholinkin kohdalla, pieni määrä ok, suuri määrä ei. Kasvisravintoa tulisi syödä enemmän, mutta tuskin keskittyä vain siihen, kun älymme ilmeisesti osin on rakentunut eläinproteiinin kautta. Sitä tarvitaan, mutta vähemmän.

Kohtuus kaikessa. Itse syön kananmunia liki päivittäin, niistäkin varoiteltiin joskus, mutta ovat ehkä täyteläisintä ravintoa ikinä?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 09, 2021, 12:44:52
Punaisesta lihasta on aika haastavaa tehdä maukasta ilman suolaa ja ilman käristämistäkin (joka lisää syöpäriskiä).
Ehkä punaisen lihan syönti selittää osaksi ylenmääräisen suolansaannin?

Hippi laittoi toisessa keskustelussa linkkejä liittyen suolan syöntiä koskevaan tutkimukseen Kiinassa:
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 09, 2021, 08:30:03
^
Ainakin tämä juttu löytyy muutaman päivän takaa https://www.is.fi/terveys/art-2000008239582.html
Myös Tiedelehden artikkelissa viitataan samaan tutkimukseen https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/viikon-gallup-yritatko-hillita-suolan-kayttoasi

Tuo Tiede-lehden artikkeli on gallup, jossa kysytään yrittävätkö vastaajat vähentää suolansyöntiä. Hämmästyttävästi liki puolet ihmisistä eivät yritä. Aika käsittämätöntä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 09, 2021, 12:55:37
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 09, 2021, 12:44:52
Punaisesta lihasta on aika haastavaa tehdä maukasta ilman suolaa ja ilman käristämistäkin (joka lisää syöpäriskiä).
Ehkä punaisen lihan syönti selittää osaksi ylenmääräisen suolansaannin?

Hippi laittoi toisessa keskustelussa linkkejä liittyen suolan syöntiä koskevaan tutkimukseen Kiinassa:
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 09, 2021, 08:30:03
^
Ainakin tämä juttu löytyy muutaman päivän takaa https://www.is.fi/terveys/art-2000008239582.html
Myös Tiedelehden artikkelissa viitataan samaan tutkimukseen https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/viikon-gallup-yritatko-hillita-suolan-kayttoasi

Tuo Tiede-lehden artikkeli on gallup, jossa kysytään yrittävätkö vastaajat vähentää suolansyöntiä. Hämmästyttävästi liki puolet ihmisistä eivät yritä. Aika käsittämätöntä.

Suomalaiset keski-ikäiset ovat kasvaneet fakiiri Kronblomin oppeja seuraten: "suolaa, suolaa enemmän suolaa".
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 09, 2021, 13:08:53
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 09, 2021, 12:44:52
Tuo Tiede-lehden artikkeli on gallup, jossa kysytään yrittävätkö vastaajat vähentää suolansyöntiä. Hämmästyttävästi liki puolet ihmisistä eivät yritä. Aika käsittämätöntä.

Jos valmiiksi syö jo melkoisen vähäsuolaisesti, niin eipä ole tarvetta "yrittää vähentää".
Tuossa muodossa kysymys pitäisi esittää vain niille, jotka oman arvionsa mukaan syövät liikaa suolaa.

Yhtä hölmö gallupkysymys minulle olisi "yritätkö vähentää viinanjuontia" ja vaihtoehtona on "kyllä" tai "en". Mitä hittoa tuohon pitäisi vastata, ettei joku ei vastausta ihmettelisi ja vastaus antaisi tutkijoille oikean käsityksen viinanjuonnistani (jota siis ei ole lainkaan).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - syyskuu 10, 2021, 23:13:49
Elämme jo miehetkin liki 80-kymppisiksi, naiset yli.
Mikä on ongelma siis?
Pitäisi elää 90:seksi?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 11, 2021, 16:35:38
^Terveempi elämä  - vs - sairas, kitulias ja kallis sosmenoja ja toisten veroja nostattava elämä.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 09, 2021, 12:44:52
Hippi laittoi toisessa keskustelussa linkkejä liittyen suolan syöntiä koskevaan tutkimukseen Kiinassa:
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 09, 2021, 08:30:03
^
Ainakin tämä juttu löytyy muutaman päivän takaa https://www.is.fi/terveys/art-2000008239582.html
Myös Tiedelehden artikkelissa viitataan samaan tutkimukseen https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/viikon-gallup-yritatko-hillita-suolan-kayttoasi
Tuo Tiede-lehden artikkeli on gallup, jossa kysytään yrittävätkö vastaajat vähentää suolansyöntiä. Hämmästyttävästi liki puolet ihmisistä eivät yritä. Aika käsittämätöntä.
Aussilähde kertoi enemmän kuin tuo IS:
"For those using the salt substitute, researchers found their stroke risk was reduced by 14 per cent; total cardiovascular events — that's strokes and heart attacks combined — reduced by 13 per cent; and premature death by 12 per cent.
The salt substitute group also ended up with lower blood pressure than the table salt group, Professor Neal added."

- ABC.net.au (https://www.abc.net.au/news/health/2021-08-31/salt-substitute-reduces-stroke-heart-attack-death-potassium/100420326)
Eli NaCl/KCl 75/25 suolalla versus NaCl/KCL 100/0  saatiin:
-> aivoverenkiertohäiriöt -14%, sydän- ja verenkiertohäriöt -13% ja kupsahtamiset -12%.
Lineaarisesti laskien Seltin suolalla NaCl/KCl 50/40 voisi saada:
-> aivoverenkiertohäiriöt -28%, sydän- ja verenkiertohäriöt -26% ja kupsahtamiset -24%.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 21, 2021, 00:16:49
Tutkimus: Suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisinkertaisesti liikaa punaista lihaa
- https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008346655.html

Ja liian vähän täysjyväviljaa, juureksia vihanneksia...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 28, 2021, 10:46:53
Katsoin pari päivää sitten aika viihteellisen Prisma -sarjan ohjelman Ravintola joka polttaa kaloreita (https://areena.yle.fi/1-50504946).
Hauskassa kokeessa ravintolan kulissien takana ryhmä kuntoilijoita polttavat saman kalorimäärän kun ravintolavieraat syövät. Miten koe onnistuu ja miten illallistajat reagoivat lopputulokseen? Muuttuko suhde ruokaan? (Britannia, 2020) T: Voltage TV/BBC

Tuossa oli hyvinkin asiaa tuon hauskuuden lomassa, lähinnä painonhallintaan ja energiakulutukseen liittyen.

Kyllä on joskus pienestä kiinni sekin, onko ns. läpipaska, joka voi syödä ihan mitä vain, vai onko sellainen, joka lihoo jo pullatiskin ohi kävellessään. Tietyssä geenissä yhden proteiinin vaihtuminen toiseksi on yhtenä merkittävänä tekijänä elintapojen ja ruokailutottumusten lisäksi.

Suolistobakteerit ja niiden monipuolisuus on toinen tärkeä tekijä. Jos syö yksipuolisesti, niin myös suolistobakteerit ovat kovin yksipuolisia, kun niitä oikeasti kuuluisi olla hyvin monimuotoisia, jotta ihminen voisi hyvin. Ohjelmassa mainittiin, että päivittäin tulisi syödä vähintään 30 erilaatua kasviperäistä ruoka-ainetta. Kuulostaa paljolta, mutta mainittiin, että myös mausteet kaikki ovat kasviperäisiä, joten sieltäkin tulee lukumäärään helposti lisäystä. Ruokavalion muutoksella voi korjata myös suolistobakteerien keskinäistä suhdetta. Tosin sitä en kyllä ymmärrä, jos joku bakteerisuku puuttuu kokonaan, niin, miten se jotain tiettyä ruoka-ainetta syömällä sinne suolistoon ilmestyisi  :-\

Yritin löytää jotain tekstimuotoista artikkelia tuohon 30 erilaiseen, mutta en juuri tuohon liittyen löytänyt. Mutta löysin hiukan toisenlaisen, jossa oli myös tuo maaginen luku mainittu.

Tässä erilaisessa "ruokaympyrässä" 30 erilaista viikossa (http://leenaputkonen.fi/wp-content/uploads/2021/06/30-viikossa-leenaputkonen.fi_.pdf) pdf muodossa olevassa kuvassa (jota pitää kääntää oikeaan asentoon), on ryhmitelty kasviksia tyypin mukaan, marjat, hedelmät jne. Kuva ohjaa valitsemaan tasapuolisesti erilaisia kasvituotteita.

Kuvasta tietty pääsin kuvan tekijään ja yritin katsoa, mikäs hän on. Onko huuhaahemmoja vai ihan asiallinen ja kuvan takaa löytyy Leena Putkonen (http://leenaputkonen.fi) ravitsemusterapeutti (terveystieteiden maisteri), joten voisi hänen olettaa olevan ihan asiallinen.


Pakko on vielä lisätä, ennen kuin kukaan tulee kertomaan sekaruokavalion onnesta, että ohjelmassa ei otettu kantaa sen enempää kasvis- kuin sekaruokavalion puolesta. Kasviksista puhuttiin nimenomaan suolistobakteerien hyvin voinnin kannalta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 04, 2021, 00:15:22
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 28, 2021, 10:46:53
Ohjelmassa mainittiin, että päivittäin tulisi syödä vähintään 30 erilaatua kasviperäistä ruoka-ainetta. Kuulostaa paljolta, mutta mainittiin, että myös mausteet kaikki ovat kasviperäisiä, joten sieltäkin tulee lukumäärään helposti lisäystä. Ruokavalion muutoksella voi korjata myös suolistobakteerien keskinäistä suhdetta.
Oikeampi paleodieetti eli aidompi kivikauden ruokavalio keräilijä-metsästäjällä kuulemma koostui kamalan monesta eri kasvisperäisestä lähteestä.
(Mitä tänään söin/join: kauraa, ohraa, vehnää, ruista+perunahiutale =5, mustaherukoita+vattuja=2,
kasvishernekeittopurkki(herne,sipuli, porkkana, timjami, meirami) =5.  tomaatti+lehtisalaatti=2
omena+banaani=2,  suklaa(kaakao)+kahvi=2, manteli+saksanpähkinä+hasselpähkinä
+cashewpähkinä+barapähkinä=5,  => 5+2+5+2+2+2+5 =23. Kertyyhän noita.)

Niin, mistä ne uudet bakulajit? Toisten paskasta kait. Jättää vihanneksia vähemmälle pesulle niin suolisto saa uutta vaihtelua.. ;D
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 04, 2021, 06:56:31
^^

Satuin katsomaan saman ohjelman, ihan hauskasti tehty.

Mielenkiintoista tosiaan oli, että nyt on onnistuttu eristämään geenejä, joiden perusteella ihmisillä on yllättävän iso prosenttiero siinä, onko taipumusta lihoa vai ei.

Mutta kuten aina, kyse on vain taipumuksesta ja muut valinnat määrittelevät, mitä oikeasti tapahtuu. Kuten PT-nainen, jolla oli "lihavuusgeeni", mutta ei mitään vaikutusta, koska eli niin liikkuvaista elämää.

Samoin kuin ns. luonnostaan hoikkuus: nainen, joka sanoi koko ikänsä voineensa syödä mitä haluaa lihomatta, tilasi salaatin. Eli luontaiset mieltymykset myös ohjaavat hoikkuuteen.

Itse pudotan aina hieman painoa lomilla ja nyt etäaikana, kun saa syödä mitä haluaa, koska haluaa, eikä ole sidottu ruokatuntiin = siihen, koska muut haluavat mennä syömään. En tiedä määrää, koska en omista vaakaa, mutta mittarina toimii vyö, olen tehnyt arkivyöhöni (farkut, siis), yhden ylimääräisen reiän varsinaisten reikien väliin ja se on tullut taas käyttöön. Määrä on siis pieni, mutta tendenssi selkeä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 05, 2021, 21:32:04
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - marraskuu 04, 2021, 06:56:31
Mielenkiintoista tosiaan oli, että nyt on onnistuttu eristämään geenejä, joiden perusteella ihmisillä on yllättävän iso prosenttiero siinä, onko taipumusta lihoa vai ei....
Uskoisin tuon olevan pitkälti totta. Ihmisissä on eroja. Laitan tähän muuten Hommaforumilta linkin keskusteluun, jossa ihmiset puhuvat erilaisista reagoinneistaan sokeriin, hiilareihin, sun muihin ravintoaineisiin:
https://hommaforum.org/index.php/topic,132310.msg3362783.html#new (https://hommaforum.org/index.php/topic,132310.msg3362783.html#new)
Voi lukea taaksepäin keskustelua.

Ei varmaan ole yhtä oikeaa ruokavaliota. Ihmisissä on eroja, kyse kuitenkin on siitä, että perinteinen ruokavalio useimmille sopii. Se, mihin on totuttu, sopii useimmille. Liikahan kaikissa asioissa on liikaa, sopiva määrä kaikkia = ei ongelma. Itse en näe suurta ongelmaa yhdessäkään ruokaringin aineessa, vain sitä, ettei liikaa keskitytä yhteenkään.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 09, 2021, 14:00:55
Uutisten mukaan keripukki tekee paluutaan länsimaihin. Kiitos ties minkä länsimaalaisen ruokailutottumuksen. Uutinen sai tarkistuttamaan omaa ruokavaliotani, joka on ollut jo 2 viikkoa sellainen, että kypsennettyjä vihanneksia tulee kyllä syötyä, mutta ei juurikaan raakoja vihanneksia. Keripukki siis aiheutuu c-vitamiinin puutteesta. Kai. Korjatkaa jos olen väärässä. Joka tapauksessa ongelmia on edessä, jos ei syö tuoreita vihanneksia ja/tai hedelmiä riittävästi. Pitää siis lisätä tuoreksia ruokaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 09, 2021, 21:46:37
Juu, ananas pizzassa ei ole se vihannes, vaan ihan oikeat rehut.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 10, 2021, 01:44:07
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 09, 2021, 14:00:55
Uutisten mukaan keripukki tekee paluutaan länsimaihin. Kiitos ties minkä länsimaalaisen ruokailutottumuksen. Uutinen sai tarkistuttamaan omaa ruokavaliotani, joka on ollut jo 2 viikkoa sellainen, että kypsennettyjä vihanneksia tulee kyllä syötyä, mutta ei juurikaan raakoja vihanneksia. Keripukki siis aiheutuu c-vitamiinin puutteesta. Kai. Korjatkaa jos olen väärässä. Joka tapauksessa ongelmia on edessä, jos ei syö tuoreita vihanneksia ja/tai hedelmiä riittävästi. Pitää siis lisätä tuoreksia ruokaan.
Joo, keripukki on C-vitamiinin puute. Kotikylillä joskus muinoin lapsena kuulin isältä että siitä naapurustossa oli ollut yksi nirso kakara tai ehkä nuori, joka ei suostunut syömään kuin corn flakeseja. Hälle tuli keripukki ja lääkäri antoi ensi-apuna C-vitamiini-ruiskeen. (Muistaakseni parantaa potilaan muutamissa tunneissa!). Tämä tarina "rokotti" sitten minuakin kaupallisia muroja vastaan, nuivan isän kautta. Nykyäänhän kapitaalistisiin muroihin on usein lisätty C:tä.

C:n pitäisi säilyä keitetyissäkin vaikka väheneekin, muutenhan potuista ei saataisi yhtään C:tä.
Tarkistin: Finelin mukaan keitetyissä kuorituissa potuissa 6,5 mg C:tä per 100g.  Uusissa keitetyissä potuissa 8,5 mg per 100g. Päivittäissuositus on 75 mg. Pelkillä keitetyillä potuilla tuohon pääsisi syömällä kilon.
Keitetty herne: 14,8 mg per 100g.
Halpa Herne-maissi-paprika-pakastepussi: 41,8 mg/100g mutta itse kiehautan annoksen 3 minuuttia mikrossa norovirusriskin takia. En usko että sillä ehtii kadota paljon C:tä niin nopsaan. .. Noniin. Keitetyllekin on saatu:
28,8 mg per 100g. Mutta jospa ne keitti paljon pitempään kuin minä?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - marraskuu 12, 2021, 23:10:01
Jos länsimaalainen ihminen kärsii vitamiinienpuutteesta, kyseessä on vääristynyt ruokavalio, ei suinkaan puute vitamiineista. On lähinnä typeryyttä joutua puutostilaan. Toki myönnän halvan ja terveellisen ruokavalion ristiriidan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 10, 2022, 18:10:20
Siirtymällä länsimaisesta lihapitoisesta (vars. punaista lihaa ja leikkeleitä ja makkaroita sisältävästä) ruokavaliosta kasvisvoittoisempaan ruokavalioon, jossa kasviksia, hedelmiä, täysjyvää ja pähkinöitä, voi ihminen parhaimmillaan saada jopa 13 elinvuotta lisää. Tervettä elinvuotta.

Changing your diet could add up to 13 years to your life, study says (https://edition.cnn.com/2022/02/08/health/longer-life-diet-wellness/index.html?fbclid=IwAR2IQrIRHczdsnUrjXDD87JhhrQlkdlSZDemOehapjrBJopHsmJd5Vn1JgM) (CNN)

The study created a model of what might happen to a man or woman's longevity if they replaced a "typical Western diet" focused on red meat and processed foods with an "optimized diet" focused on eating less red and processed meat and more fruits and vegetables, legumes, whole grains and nuts.

If a woman began eating optimally at age 20, she could increase her lifespan by just over 10 years, according to the study published Tuesday in the journal PLOS Medicine. A man eating the healthier diet from age 20 could add 13 years to his life.

Focusing on a healthier diet could also lengthen the lives of older adults, the study said. By starting at age 60, a woman could still increase her lifespan by eight years. Men starting a healthier diet at age 60 might add nearly nine years to their lives.

A plant-based eating style could even benefit 80-year-olds, the study said: Men and women could gain about 3.5 years of extra life from dietary changes.

"The notion that improving diet quality would reduce the risk of chronic disease and premature death is long established, and it only stands to reason that less chronic disease and premature death means more life expectancy," said Dr. David Katz, a specialist in preventive and lifestyle medicine and nutrition, who was not involved in the study.


Alkuperäistutkimus:
Estimating impact of food choices on life expectancy: A modeling study (https://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1003889) (PLOS Medicine)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 21, 2022, 11:43:33
Gluteeni.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/GluteeniViljoissa ei ole gluteenia, vaan sitä syntyy jyvän proteiineista taikinan vesiliuoksessa, ja sitä kutsutaan eri yhteyksissä sitkoksi, seitaniksi tai vehnäproteiiniksi.[1] Seitania voidaan käyttää lihan korvikkeena.[6] Keliakiasta puhuttaessa gluteenilla tarkoitetaan vehnäkasvien, rukiin ja ohran sisältäminä varastoproteiineja, joissa on keliakiaa aiheuttavia aminohapposekvenssejä.[1]

Gluteenilla on merkittävä rooli leivän ja leivonnaisten valmistuksessa.[1] Jauhoista ja vedestä tehtyä taikinaa vaivattaessa gliadiini ja gluteniini järjestyvätlähde? gluteeniksi eli tiiviiksi, venyväksi ja joustavaksi verkostoksi, joka antaa taikinalle sen sitkon.[1] Leipomot käyttävät ylimääräistä vehnägluteenia parantaakseen esimerkiksi ruisleipien rakennetta.[1]

Saadaan tehtyä enemmän ilmaa sisältäviä, eli kuohkeampia ja näyttävämpiä leipomuksia, mitä enemmän on gluteenia. Kasvinjalostuksella on myös aikaansaatu uusia viljalajikkeita joiden gluteenisuus on aiempaa huomattavasti suurempaa - juuri kun ihmisvatsat olivat jotenkin sopeutuneet viljaan uutena ruoka-aineena.

Lainaus käyttäjältä: http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017.pdfVehnää jalostettaessa kasvi on pyritty kehittämään mahdollisimman satoisaksi ja vastustuskykyiseksi tuhohyönteisille ja homeille. Saattaa olla, että vehnä on vahingossa muokattu myös tuottamaan ainetta, jota ihmisen elimistö ei välttämättä siedä

Lisäksi on alettu jopa lisäämään tehdastuotettua gluteenia kalanrehuihin, paperiin ja ihmisruokiin.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/GluteeniVuonna 1976 Raisio perusti vehnätärkkelystehtaan, jossa syntyi tärkkelysprosessin sivutuotteena myös gluteeniproteiinia. Sitä myytiin sekä paperi- että elintarviketeollisuudelle kalanrehuksi sekä raaka-aineeksi leipomoihin ja valmisruokateollisuuteen. Vehnägluteenia käytetään kosteuden sitojana, taikinan notkeuttajana ja proteiinilisänä. Raisio lopetti vehnägluteenin valmistamisen 2010-luvulla, ja nyt sitä tuodaan Suomeen muun muassa Liettuasta ja Saksasta

Olen melko vakuuttunut, että nykyiset laajat keliakia ja gluteeniongelmat johtuvat kasvinjalostuksen ja valmisruokateollisuuden tuomista lisägluteeniannoksista, entiseen verrattuna.

Koska 90% ihmisistä ei vielä kärsi näistä ongelmista, eletään niinkuin mitään ongelmaa ei olisikaan. Kunnes jonain päivänä joku raja ylitetään ja puolella väestöstä alkaa olla oireita. Perstuntumalta väittäisin, että gluteeniongelmat ovat lisääntyneet kymmenkertaisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, kuten serkkunsa laktoosivaivatkin. Niihinkin luuultavasti löytyy syyllinen samasta suunnasta - jalostuksesta ja ruuan prosessoinnista.

Paljon mielenkiintoista:

Lainaus käyttäjältä: http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017.pdfTutkijoiden epäilyn mukaan atiproteiinit liittyvät useiden muidenkin sairauksien syntyyn. Sellaisia ovat esimerkiksi astma, reuma, ms-tauti ja rasvamaksa.
Atien aiheuttamat oireet ilmaantuvat, kun ihminen syö gluteenipitoista ruokaa, ja paranevat, kun hän siirtyy gluteenittomaan ravintoon.
"Gluteeni ei silti ole syypää oireisiin", professori Schuppan painottaa tutkimustiedotteessaan.
Sen sijaan kyse on siitä, että atit ovat jostakin syystä sidoksissa gluteeniin. Missä on gluteenia, siellä on myös ateja.
Ati-yliherkkyyden yleisyyttä ei tiedetä, mutta asiantuntijoiden mukaan se on todennäköisesti paljon luultua tavallisempi ilmiö.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - helmikuu 21, 2022, 21:57:50
Kärsivätkö lapset liian "puhtaasta" ympäristöstä, kun eivät altistu kaikille mönkijöille ja bakteereille, kuten pitäisi varhaislapsuudessa altistua?
Pitää syödä multaa ja mutaa. Hyvä on olla tekemisissä eläintenkin kanssa... Mitä jos tuo luo sitä vastustuskykyä?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 16, 2022, 19:56:43
Pitkäikäisten ruokavalion punainen lanka on tässä – lähes suositun nykyruokavalion vastakohta

Uuden tutkimuksen mukaan ruokavalio, jossa on paljon hyviä hiilihydraatteja eikä lainkaan punaista lihaa, voi antaa parhaat mahdollisuudet pitkään ikään. Lisätutkimusta tarvitaan vielä.

Maailmassa on alueita, joilla asuvat elävät poikkeuksellisen pitkään ja terveinä. Näitä niin kutsutun sinisen vyöhykkeen polttopisteitä ovat esimerkiksi Japanin Okinawa, Italian Sardinia ja Kalifornian Loma Linda.

Tutkijoiden mukaan pitkän iän salaisuus ei piile pelkässä ruokavaliossa, mutta pitkistä elinvuosista nauttivien ruokavaliossa on yhteinen punainen lanka: ruoka on usein kasvipainotteista, sisältää kalaa ja proteiininsaanti on melko vähäistä.
...

Ei punaista lihaa

Tutkimuksen mukaan "pitkäikäisyyden ruokavalio" on hiilihydraattipitoisuudeltaan kohtuullinen tai korkea ja siinä suositaan hitaita hiilihydraatteja. Proteiinin saanti on vähäistä, mutta riittävää ja proteiini on pääosin kasviperäistä.

- https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/b184ba19-9990-44b6-bc80-7706d5995db2
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 16, 2022, 20:18:53
^ Antti Heikkilä saa paskahalvauksen, kun lukee tuon.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 16, 2022, 20:32:12
^Nauruhalvauksen pikemminkin. Hän nykyään varmaan nauraa kaikelle jota ei itte usko, ylimielisyydessänsä. (Tää ristiriidan reaktio on tuttu kreationisti Tapio Puolimatkasta jonka kanssa haastelin, nauroi piikilleni).

Proteiinia mässyttävät bodarit tulee saamaan halvauksen kun alkaa tietoa tippua proteiini-muodin seurauksista sydämelle ja elimistön nopeammalle rappeutumiselle*.

*Yksityiskokemus ei ole tieteen edessä mittään, mutta sanotaan että hiuksia tippuu enempi päästä kun syön proteiinia ja sydänseinämä on (Ultrassa mitattu) paksuuntunut ->äkkikuoleman riski hiukan kasvanut. Ja ei, en käytä hormoneja.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - toukokuu 17, 2022, 22:48:10
Pahus tätä, kun pitää aina muutaman vuoden jälkeen muuttaa tervettä ruokavaliota...
Koska joka kerta kuuntelen noita iltalehtiasiantuntijoita...
Paaskat noista.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 15, 2022, 12:38:43
Lisää näyttöä punaisen lihan ja diabetesriskin yhteydestä
Eniten hemirautaa ruoastaan saavat sairastuivat tutkimuksen mukaan diabetekseen 20 prosenttia todennäköisemmin kuin ne, jotka saivat sitä vähiten.
...
Jokainen 1 mg päivittäinen lisäys hemiraudan saannissa liittyi 16 prosenttia suurempaan sairastumisriskiin. Muunlaisen raudan saanti ei liittynyt sairastumisriskiin.

- https://www.is.fi/terveys/art-2000009004547.html

Tästä hemiraudan vaarallisuudesta terveydelle tallensin havaintoja muistaakseni jo jatkumon, ellen Näkökulman aikoihin, mutta se taisi olla siiloin vasta hiirikoe-tasolla. Ja kyse oli verisuonista ja infarktiriskistä tms.

Ei pääse mihinkään siitä että punainen liha on terveysriski ja kyse ei ole (vain) rasvasta kun nyt kyse on siitä punaisen värin tekevästä hemiraudasta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 15, 2022, 13:01:17
Rauta on pro-oksidantti (eli antioksidantin vastakohta).

As a result, the reduction of oxygen typically involves either the initial formation of singlet oxygen, or spin-orbit coupling through a reduction of a transition-series metal such as manganese, iron, or copper
...
For example, chronic manganism is a classic "pro-oxidant" disease.[5] Another disease associated with the chronic presence of a pro-oxidant transition-series metal is hemochromatosis, associated with elevated iron levels.

- https://en.wikipedia.org/wiki/Pro-oxidant

Hemokromatoosi on oma geneettinen sairautensa, jossa rautaa imeytyy, kertyy liiaksi elimistöön.
Riskinä on saada maksakirroosi, diabetes ja maksasyöpä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hemokromatoosi

Irlantilaisten ja skandinaavien jälkeläisillä riski saada tuo tauti on erityisen korkea, itse asiassa muualla Euroopassa taudin esiintymisalueilla voidaan päätellä: täällä kävi viikinkejä ja olet niiden jälkeläisenä saanut taudin, sorry...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - elokuu 15, 2022, 16:39:53
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 15, 2022, 13:01:17
Rauta on pro-oksidantti (eli antioksidantin vastakohta).

As a result, the reduction of oxygen typically involves either the initial formation of singlet oxygen, or spin-orbit coupling through a reduction of a transition-series metal such as manganese, iron, or copper
...
For example, chronic manganism is a classic "pro-oxidant" disease.[5] Another disease associated with the chronic presence of a pro-oxidant transition-series metal is hemochromatosis, associated with elevated iron levels.

- https://en.wikipedia.org/wiki/Pro-oxidant

Hemokromatoosi on oma geneettinen sairautensa, jossa rautaa imeytyy, kertyy liiaksi elimistöön.
Riskinä on saada maksakirroosi, diabetes ja maksasyöpä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hemokromatoosi

Irlantilaisten ja skandinaavien jälkeläisillä riski saada tuo tauti on erityisen korkea, itse asiassa muualla Euroopassa taudin esiintymisalueilla voidaan päätellä: täällä kävi viikinkejä ja olet niiden jälkeläisenä saanut taudin, sorry...

Voisikohan tuo hematookromoosi selittää bodarien korkeat maksasyöpäkuolleisuuden? (Sellainen mielikuva on, että bodareilla kyseinen syöpä on erityisen yleinen.) Sen lisäksi, että vetävät hormonimömmöjä, vetävät myös paljon lihaa, ja viimemainitusta voi olla seurauksena maksasyöpä, varsinkin jos on geneettistä alttiutta, niin kuin wiki-linkistä ilmenee. Tosin hematokromoosia esiintyy Suomessa vain 2–3/1000, joten tuskin kaikilla maksasyöpään sairastuneilla bodareilla on se.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 15, 2022, 21:38:00
Onko tutkittu nouseeko naisten syöpä- tai diabetesriski menopaussin jälkeen tuosta syystä että saa rautaa liikaa? Tuskin saanee siinä vaiheessa kun vuotaa vielä kuin pistetty sika aina silloin ja tällöin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - elokuu 23, 2022, 20:10:02
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 15, 2022, 21:38:00
Onko tutkittu nouseeko naisten syöpä- tai diabetesriski menopaussin jälkeen tuosta syystä että saa rautaa liikaa? Tuskin saanee siinä vaiheessa kun vuotaa vielä kuin pistetty sika aina silloin ja tällöin.

wikipedia sanoo:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rauta#Liikasaanti

Liian runsas raudansaanti lisää paksusuolen syövän riskiä[42]. Tämä saattaa johtua siitä, että raudasta muodostuu paksusuolessa vapaita radikaaleja[43]. Suuret rautavarannot saattavat edistää lisääntymisiän jälkeen myös valtimonkovettumataudin ja diabeteksen sekä Alzheimerin taudin kaltaisten hermostonrappeutumissairauksien kehittymistä[44].

Pitkäaikaisessa raudan yliannostuksessa voi syntyä hemosideroosi, jossa rautayhdisteitä kertyy moniin kudoksiin runsaasti ilman kudosvaurioita. Kudosvaurioiden ilmaantumisen jälkeen tilasta käytetään nimitystä hemokromatoosi.lähde?

Raudan elimistöön imeytymistä säätelevä mekanismi voi myös eri syistä pettää, jolloin elimistöön saattaa imeytyä suuria määriä rautaa. Akuutin rautamyrkytyksen oireita ovat muun muassa oksentelu ja verinen ripuli.[45] Myrkytyksen hoitoon käytetään vatsahuuhtelua ja sen yhteydessä natriumvetykarbonaattia suun kautta ruoansulatuskanavassa olevan raudan sitomiseksi. Jo imeytyneen raudan eliminaation nopeuttamiseksi annetaan lisäksi deferoksamiinia parenteraalisesti.[46] Muita rautaa kelatoivia lääkeaineita ovat deferiproni ja deferasiroksi.lähde?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - elokuu 23, 2022, 20:16:25
Maksakirroosinkin ja kardiomyopatiaa liika rauta voi aiheuttaa näköjään:

https://www.medipudas.fi/voiko-rautaa-syoda-omatoimisesti/

Rautaylimäärä kertyy kudoksiin aiheuttaen maksakirroosia, diabetesta ja kardiomyopatiaa. Vaikka noin 10-20 %:lla suomalaisista on tämä geenivirhe, ei se vain toiselta vanhemmalta perittynä aiheuta ongelmia. Noin 0.4 %:lla suomalaisista on geenivirhe perittynä sekä äidiltä, että isältä, jolloin se johtaa raudan kertymishäiriöön. Tarkemmin hemokromatoosista ja raudan aineenvaihdunnan häiriöistä Seppo Parkkilan katsausartikkelissa.

Norma, tämäkin voisi kiinnostaa sinua:

Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Chronin tauti ja haavainen paksusuoli ärtyvät yleensä raudansyönnistä, mutta jos ulosteissa onkin ollut verta tai ulosteet ovat mustia, on suoli kuitenkin tähystettävä syyn löytymiseksi, ja tällöin ei verenvuotoa korjata vain suun kautta otettavalla rautavalmisteella.

Rautalisää ei myöskään pidä syödä ominpäin, jos sairastaa hankalaa gastriittia, divertikuliittia tai munuisen vajaatoimintaa. Kaakkoisaasialaista syntyperää olevilla thalassemia ei ole harvinaisuus matalan hemoglobiinin taustalla, ja silloin rautasubstituutio voi pahentaa oireita. Oikea diagnoosi on siis välttämättömyys hoidon asianmukaisuudelle!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - marraskuu 16, 2022, 20:17:37
Tämän mukaan löydökset punaisen lihan vaarallisuudesta ovat melko heikkoja.

https://www.healthdata.org/research-article/health-effects-associated-consumption-unprocessed-red-meat-burden-proof-study

Characterizing the potential health effects of exposure to risk factors such as red meat consumption is essential to inform health policy and practice. Previous meta-analyses evaluating the effects of red meat intake have generated mixed findings and do not formally assess evidence strength. Here, we conducted a systematic review and implemented a meta-regression—relaxing conventional log-linearity assumptions and incorporating between-study heterogeneity—to evaluate the relationships between unprocessed red meat consumption and six potential health outcomes. We found weak evidence of association between unprocessed red meat consumption and colorectal cancer, breast cancer, type 2 diabetes and ischemic heart disease. Moreover, we found no evidence of an association between unprocessed red meat and ischemic stroke or hemorrhagic stroke. We also found that while risk for the six outcomes in our analysis combined was minimized at 0 g unprocessed red meat intake per day, the 95% uncertainty interval that incorporated between-study heterogeneity was very wide: from 0–200 g d−1. While there is some evidence that eating unprocessed red meat is associated with increased risk of disease incidence and mortality, it is weak and insufficient to make stronger or more conclusive recommendations. More rigorous, well-powered research is needed to better understand and quantify the relationship between consumption of unprocessed red meat and chronic disease.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 16, 2022, 23:35:38
^ Tuossa alkup. julkaisu on Nature portfolioon kuuluva eli Nature Medicine jonka ei pitäisi olla pilipali-sarjaa vaan vakavasti otettava pre-review-laatujulkaisu.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 15, 2022, 15:50:51
Olipas mukava vaihteeksi lukea rentoon sävyyn kirjoitettu artikkeli syömisiin liittyen. :)

Aiheuttaako sokeri riippuvuutta? Asiantuntija kertoo suoran vastauksen, joka voi yllättää monet (https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000009249998.html)
Ravitsemukseen liittyy yhä monenlaisia myyttejä. Tiedenaiset-yhteisöstä tuttu ravitsemusasiantuntija oikoo niistä kolme.

Voiko sokeriin jäädä koukkuun?
– No ei voi, sanoo ravitsemusasiantuntija Heidi Kinnunen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Heidi_Kinnunen) Tiedenaiset-yhteisöstä.

Sokeririippuvuudesta ei ole minkäänlaista kunnon tutkimusnäyttöä.

Sokerikoukun mahdollisuus on silti tasaisin väliajoin herättänyt keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Taustalla voi olla rottatutkimus, jossa huomattiin, että sokeri aktivoi samoja aivoalueita kuin heroiini. Mutta niitä aktivoi myös vaikka koiranpennun silittäminen tai toisen ihmisen halaaminen, Kinnunen kertoo.

Kyse on alueista, jotka ovat kytköksissä mielihyvän kokemiseen.
Mielihyvän saaminen makeasta ei tarkoita sitä, että sokeri itsessään olisi riippuvuutta aiheuttava aine.
.....


Lisäksi artikkelissa käsitellään proteiinin saantia, jota suomalaisessa ruokavaliossa on riittävästi jopa runsaasti, ja prosessoitua ruokaa, jota kaikkea ei ole tarvis välttää. 
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - joulukuu 15, 2022, 15:56:56
En itse koe olleeni koskaan varsinaisesti koukussa makeaan. Ennemminkin on ajoittain niin että haluan triplanautinnon, eli elokuva/tv-sarja + yrttiteetä + irtokarkkeja. Myös jos päivän pääruoka ei ole ollut mikään erityinen lempparini, suuhun haluaa "jotain hyvää" sen perään.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 16, 2022, 01:50:32
Mie kerran listasin 3 riippuvuuden tapaa (joka oli jonkin aikaa alkuaikojen wikipediassakin by me tai joku toinen):
1  - biokemiallinen riippuvuus
2 -  tapain tottumus (esim. pakko saada tai mennä tiettyyn kellonaikaan baariin, jääkaapille,..)
3  - sosiaalinen riippuvuus, (koska kaverit, yhteisö, rituaalit,..)
jotenkin suunnilleen noin se oli.  Sokerin osalta 1 on siis käytännössä kumottu, vielä 2  ja 3 jäljellä. ;)

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 16, 2022, 09:29:51
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 16, 2022, 01:50:32
Mie kerran listasin 3 riippuvuuden tapaa (joka oli jonkin aikaa alkuaikojen wikipediassakin by me tai joku toinen):
1  - biokemiallinen riippuvuus
2 -  tapain tottumus (esim. pakko saada tai mennä tiettyyn kellonaikaan baariin, jääkaapille,..)
3  - sosiaalinen riippuvuus, (koska kaverit, yhteisö, rituaalit,..)
jotenkin suunnilleen noin se oli.  Sokerin osalta 1 on siis käytännössä kumottu, vielä 2  ja 3 jäljellä. ;)

Noista ei kyllä 2 ja 3 minusta mitenkään liity sokeriin.

Kohdan 2 toteutumismahdollisuus sokerin osalta on riippuvainen siitä, mitä on tuonut kaupasta kotiin. Sokeriahan ei mennä baariin syömään, yleensä. Tapain tottumusta kotona on kyllä tiettyihin aikoihin syödä jotain, ateria tai välipala. Mutta koska kohta 1 ei koske sokeria, niin mikään ei pakota valitsemaan sokeria tai sokeripitoista syötävää. Tapain tottumusta tietysti voi olla, että päiväkahvin kanssa ottaa pikkuleivän tai keksin, mutta en sitä kyllä riippuvuutena näe.

Sosiaalista riippuvuutta en ole ikinä nähnyt sokeriin liittyvän. En ole koskaan huomannut, että ihminen joutuisi selittelemään, miksi ei ota tarjottua makeista tai makeaa leivonnaista. Alkoholin osaltahan tuota on pitkään ollut, mutta nykyään sekin on alkanut jo vähentymään. Ei ole enää "pakko" seuran vuoksi ottaa, jos ei muuten ottaisi.


Itselläni on juuri menossa testi, jossa olen luopunut kaikista karkeista, suklaasta yms. ja siirtänyt niistä saadun energian muihin syömisiin lisäten syömiskertojen määrää muutamalla. Mitään vieroitusoireita ei ole makean puuttumisesta tullut enkä kertaakaan ole karkkikaapilla käynyt, vaikka siellä edelleen on monipuolinen valikoima kaikenlaista, mitä nälissään on tullut ostettua.

Kaupassakäynti on avainasemassa mielestäni tuossa sokeriasiassa. Linkkaamassani artikkelissakin mainittiin, että nälkäisenä tekee helpommin mieli makeaa, koska makeasta energian saa heti käyttöön. Tämän olen todella huomannut. Nyt olen käynyt joko aamupalan tai lounaan jälkeen kaupassa, niin mielihalut on nollassa ja tulee ostettua vain se, minkä oli aikonutkin. Nälkäisenä tulee tehtyä heräteostoksia enemmän. Ei välttämättä aina makeaa, vaan myös sämpylöitä tai paistopisteen "parempia leipiä". Hyvin päällystettyinä nuokin käyvät herkuttelusta mielikuvatasolla. Nälkäisen heräteostokset tosiaan on useinkin hyvin hiilaripitoisia. Hulluinta tuossa on, että niitä tulee ostettua, vaikka kotona jo olisikin.

Tuokaan ei ole tapa tai tottumus, vaan tuossa kyllä elimistö pyrkii ohjaamaan käytöstä niin, että henkikulta säilyy, kun on nälkä. Nälän ei tarvitse olla edes mahassa kurnivaa nälkää, jonka tuntee, vaan pidempikestoista energian puutetta, jossa nälkä ei välttämättä kurni mahassa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 16, 2022, 21:37:42
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 16, 2022, 09:29:51
Itselläni on juuri menossa testi, jossa olen luopunut kaikista karkeista, suklaasta yms. ja siirtänyt niistä saadun energian muihin syömisiin lisäten syömiskertojen määrää muutamalla. Mitään vieroitusoireita ei ole makean puuttumisesta tullut enkä kertaakaan ole karkkikaapilla käynyt, vaikka siellä edelleen on monipuolinen valikoima kaikenlaista, mitä nälissään on tullut ostettua...
Onnea! Pystyn itse rajoittamaan makeannälkää, en täysin estämään.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 18, 2022, 13:39:27
Laitan tämän nyt tänne talteen paremmalla ajalla luettavaksi.

Tällainen ruoka voi aiheuttaa riippuvuuden kaltaisia oireita (https://www.is.fi/terveys/art-2000009266660.html)
RUOKA saattaa tuottaa mielihyvää tavalla, joka muistuttaa päihteiden vaikutuksia ja aiheuttaa riippuvuuden kaltaisia oireita.

Näin toteavat Turun yliopiston tutkijat, jotka FinnBrain-tutkimuksessa selvittivät ensimmäistä kertaa, kuinka yleisiä ruokariippuvuusoireet ovat suomalaisilla.

Mielihyvää tuottavat ruoat ja juomat ovat prosessoituja ja energiatiheitä.

Tällaisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi makeiset, leivonnaiset ja sokeripitoiset virvoitusjuomat sekä suolaiset ja rasvaiset ruoat ja naposteltavat, kuten hampurilaiset, pizzat ja sipsit.
– Ruokariippuvuudesta on arvioitu kärsivän jopa 20 prosenttia aikuisista, ja se on yhdistetty esimerkiksi ylipainoon ja korkeaan kolesteroliin, toteaa tutkijatohtori Jani Kajanoja Turun yliopiston tiedotteessa.
– Onkin esitetty, että energiatiheiden ruokien taipumus aiheuttaa riippuvuutta saattaa olla merkittävä tekijä lihavuuden yleistymisessä väestötasolla.
.....


Itse tutkimus tarkemmalla tasolla löytyy:

Ruokariippuvuusoireiden esiintyvyys ja yhteydet psykiatrisiin oireisiin FinnBrain-syntymäkohortissa (https://www.duodecimlehti.fi/duo17155) (LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: urogallus - joulukuu 18, 2022, 13:54:38
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 18, 2022, 13:39:27

Mielihyvää tuottavat ruoat ja juomat ovat prosessoituja ja energiatiheitä.

Tämä prosessointi ilman tarkempaa selventämistä tuntuu tyhjältä iskusanalta.

Esim. mallasleipä on valmistettu moneen kertaan prosessoidusta viljasta mutta veikkaisin että se on silti hyvinkin terveellistä. Kuitua on rutkasti, ja mikäli mallas on oluen valmistuksen sivutuotetta niin sokereitakaan ei liiaksi ole.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 18, 2022, 14:11:43
^
Joo, tuosta on jossain ollut ihan hiljattain puhettakin (lehdessä, telkussa?), että tämä "prosessoitu" tarkoittaa milloin mitäkin ja joillain se on niin maailmaa syleilevä, että pitää sisällään lähes kaiken, joka on vähääkään valmistettu teollisesti, siis myös einesruuat.

Tässä esim Saarioisten makaronilaatikon ainesosalista:Makaroni (vehnä), vesi, laktoositon maitojuoma, naudanliha 17 % (Suomi), kananmuna, laktoositon kuohukerma, jodioitu suola, valkopippuri.. Omani poikkeaa tuosta, että käytän joko possua tai possunautaa ja kuohukerman korvaan ruokakermalla.

Ostoksilla kannattaa siis vilkaista tuoteselostetta, sillä noissa valmiissa ja puolivalmiissa on ihan kelposyötävää vaikka ne on vähän isommissa uuneissa tai padoissa valmistettu.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 18, 2022, 15:19:39
Ainakin joko nitraatit tai nitriitit, en muista kummat, taitavat olla epäterveellisiä, ja ne liitetään prosessoituun ruokaan. Ne, joita on joulukinkussa ja leikkeleissä.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 18, 2022, 15:22:37
Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/4c11df45-9065-4eaf-b19c-f2886f6c44b1):
Tutkimuksessa ultraprosessoitu ruoka tarkoittaa ruokaa, jossa on usein paljon ainesosia ja joka on valmistettu teollisesti pitkän kaavan mukaan tiettyjä aineosia suosien.

Ultraprosessoitu ruoka sisältää paljon sokeria, suolaa, rasvaa ja öljyä. Leimallista on runsas määrä keinotekoisia makuaineita, väriaineita, makeutusaineita sekä emulgointiaineita.

Ultraprosessoidussa ruuassa on usein vain hyvin vähän ravintokuitua.

Ultraprosessoitua ruokaa voi olla esimerkiksi jäätelö, valmisruuat, tehdasvalmisteiset keksit, kakut, piirakat ja pasteijat.

Koska ultraprosessoitu ruoka lisää muun muassa sydänsairauksien ja syövän riskiä, sitäkin kautta tällainen ruoka voi nakertaa elinkaartamme entistä lyhyemmäksi.

Aiemmissa tutkimuksissa ultraprosessoidun ruuan syöminen on yhdistetty lihomisriskiin ja riskiin sairastua verenpainetautiin ja tiettyihin syöpiin.
...
Tutkijat huomattavat, että prosessoitu ruoka on usein pakattu muoviin, jossa siinäkin voi olla terveydelle haitallisia aineita.

Tällainen ainesosa on esimerkiksi bisfenoli-A, jota käytetään muoviteollisuudessa paljon, mutta jonka mahdollisista terveysriskeistä ei tiedetä kovin paljoa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 18, 2022, 18:13:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2022, 15:19:39
Ainakin joko nitraatit tai nitriitit, en muista kummat, taitavat olla epäterveellisiä, ja ne liitetään prosessoituun ruokaan. Ne, joita on joulukinkussa ja leikkeleissä.

Natriumnitriitti E250 näkyy aina ainesluettelossa. Jos sitä haluaa välttää, niin kannattaa lukaista tuoteselosteet.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - joulukuu 19, 2022, 01:33:35
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2022, 15:19:39
Ainakin joko nitraatit tai nitriitit, en muista kummat, taitavat olla epäterveellisiä, ja ne liitetään prosessoituun ruokaan. Ne, joita on joulukinkussa ja leikkeleissä.
Nitraateille (typpihapon suoloja) ja nitriiteille (typpihapokkeen suoloja) on rajoja käytölle. Edellisille tiukempia. Nitriittejä  (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/3f4aa2e3-8d80-4a44-8356-8b6913f367b4)käytetään lihasäilykkeissä ja niitä saadaan juomavedestäkin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 29, 2022, 11:01:29
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 29, 2022, 10:41:01
Tässä vielä transrasvoista https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ravitsemus/transrasvat/
Sivun lopussa on taulukko elintarvikkeista, josta noita transrasvoja tulee reippaanpuoleisesti:
...
Tänks.

Leivontamargariini tosiaankin on tuote, jolla saa kotonatehdyistäkin leivonnaisista vielä epäterveellisempiä. Itse olen alkanut käyttää oliiviöljyä moneen asiaan, esimerkiksi mikrossa tehtävään mutakakkuun. Pikkuleipiinkin se voisi sopia, muistelisin Välimeren maissa tehtävän sellaista.

Muistin oikein (boldaukseni):
LainaaTransrasvoja muodostuu, kun tyydyttymätöntä rasvaa kovetetaan osittain hydrogenoimalla eli vetyä lisäämällä. Tällöin syntyy rasvahappoja, joissa vähintään yksi hiili-hiilikaksoissidos on trans-asemassa.

Kasviöljyjen osittainen kovettaminen hydrogenoimalla oli aikaisemmin yleinen menetelmä margariinin valmistuksessa. Jo 1990-luvulla margariiniteollisuus siirtyi kasviöljyjen kovettamisessa vaihtoesteröintiin, jossa ei muodostu transrasvoja.

Transrasvoja muodostuu myös luonnostaan märehtijöiden pötsissä bakteerien vaikutuksesta. Siksi niitä on luonnostaan märehtijöiden maidossa, rasvassa ja lihassa. Sekä pötsi- että kasvirasvaperäiset transrasvat vaikuttavat samalla tavalla veren rasva-arvoihin eli nostavat LDL-kolesterolia ja laskevat HDL-kolesterolia.

Transrasvojen pääasiallisia lähteitä ovat rasvaiset maitovalmisteet, voita sisältävät levitteet, vilja- ja leivontatuotteet sekä liharuoat. Nykyisissä pehmeissä kasvimargariineissa ei juurikaan ole transrasvoja, koska margariinien valmistusprosesseja on muutettu jo 1990-luvulla.

Tämä ansaitsee boldauksen myöskin:
LainaaSuurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 12:06:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 29, 2022, 11:01:29
Tämä ansaitsee boldauksen myöskin:
LainaaSuurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.

Luultavasti ihminen tarvitsee hyvin menestyäkseen myös pienen määrän eläinperäisiä transrasvoja niinkuin muitakin rasvoja.

Siis ainakin hieman, ei liikaa. Se, mikä on sopiva määrä, lienee vielä hakusessa.

Hyvä neuvo kaikille jotka käsittelevät nakkia uudenvuoden tai muina aikoina:

Lainaus käyttäjältä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/63d1114c-3643-45c9-8a5f-5d62058e5cafVaro, ettei nakkisi harmaannu − tässä on yleisin virhe, johon moni sortuu

26000 ihmistä äänesti mielestään parasta nakkia. Artikkelissa myös nakkien lämmitysohje.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000009295741.htmlKypsennys kattilassa

Oikeaoppinen kuumennus kattilassa tapahtuu seuraavasti:

    Kiehauta reilusti vettä kattilassa. Kun vesi kiehuu, katkaise virta ja siirrä kattila liedeltä.

    Laita nakit kattilaan viideksi minuutiksi.

    Nosta nakit vedestä, jolloin niiden pinta hieman kuivahtaa. Lopputulos on täydellinen, kun nakki napsahtaa.

Parhaimman makuinen nakki tulee kun sen kypsentää rasvakeittimessä. Siinä voi kyllä tulla mukaan muutama karsinogeeni ja hetero-, homo- tai transrasvatippa.

Kuuluuko nakki mukiin?

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/urheilu/art-2000009177384.htmlKommentti: Tämä on Suomen urheilutapahtumien irvokas painajainen – "On aika vetää piuha seinästä"
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 31, 2022, 12:24:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 12:06:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 29, 2022, 11:01:29
Tämä ansaitsee boldauksen myöskin:
LainaaSuurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.

Luultavasti ihminen tarvitsee hyvin menestyäkseen myös pienen määrän eläinperäisiä transrasvoja niinkuin muitakin rasvoja.

Siis ainakin hieman, ei liikaa. Se, mikä on sopiva määrä, lienee vielä hakusessa.
Lähde?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 12:54:52
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 31, 2022, 12:24:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 12:06:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 29, 2022, 11:01:29
Tämä ansaitsee boldauksen myöskin:
LainaaSuurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.

Luultavasti ihminen tarvitsee hyvin menestyäkseen myös pienen määrän eläinperäisiä transrasvoja niinkuin muitakin rasvoja.

Siis ainakin hieman, ei liikaa. Se, mikä on sopiva määrä, lienee vielä hakusessa.
Lähde?

Ihan heitin yhdestä uskomattomasta tietolähteestä johon on lukuisat vuosikymmenet kerätty tarpeellista ja tarpeetonta tietoa, niistä vedin sitten synteesin. Kysymyksesi sai minut myös googlaamaan ja vastaan tuli ensimmäisenä tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.terve.fi/artikkelit/luonnolliset-transrasvat-eivat-lisaakaan-pahaa-kolesteroliaProsessoitujen ruokien sisältämät runsaat määrät keinotekoisia transrasvoja ovat tunnettuja niiden epämieluisasta vaikutuksesta kolesterolitasoon. Äskettäisen pienen, kliinisen kokeilun mukaan luonnollisilla transrasvoilla ei olisikaan tätä negatiivista vaikutusta, uutisoi Reuters.

Olen varmaan lukenut tuon ja ehkä muutaman vastaavan artikkelin. Vetänyt siitä sitten omat johtopäätökseni.

Lainaus käyttäjältä: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ravitsemus/transrasvat/Uudemman Finravinto 2017 –tutkimuksen mukaan suomalaisten transrasvojen saanti on edelleen yhtä vähäistä. Suurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.

Ruokavaliomme ongelma rasvojen suhteen eivät ole transrasvat, vaan tyydyttyneiden rasvojen liikasaanti.

Ihmisen metabolia lienee satojentuhansien vuosien aikana sopeutunut märehtijäeläinrasvoihin ja niiden käyttöön ravintona. Erilaisiin ja alati vaihtuviin margariinien ja muiden rasvavalmisteiden valmistusprosesseihin ja oudompiin raaka-aineisiin totuttelu on vasta alkutaipaleella.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 31, 2022, 13:02:48
Jos nyt oikein ymmärsin, niin elikoista saatavat transrasvat on rakenteeltaan erilaisia kuin teolliset transrasvat, jotka ovat niitä huonompia.
Kemia menee liian pitkälle oman ymmärryksen alueeltani, mutta kiinnostuneille ja asiaa ymmärtäville: https://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 31, 2022, 13:12:17
^ Tuota wikiä olin juuri tavaamassa. En mm. tämän perusteella osaa sanoa, mikä olisi optimimäärä maitorasvan transrasvoja vuorokaudessa (sen verran kuin 1 tl voita? 1 juustosiivu?):

Niillä, joiden veressä on jonkin verran maitorasvan sisältämää transrasvaa, on 85 prosenttia pienempi riski sairastua haimasyöpään verrattuna niihin, joiden veressä ei ole ollenkaan maidon sisältämää transrasvaa. Niillä, joiden veressä on paljon maitorasvan sisältämää luontaista transrasvaa, tämä riski on 66 prosenttia pienempi. Riski on kuitenkin 127 prosenttia suurempi, kun verrataan niihin, joiden veressä on vain jonkin verran maidon transrasvaa.[34]
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 31, 2022, 13:19:31
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 12:54:52
Ihmisen metabolia lienee satojentuhansien vuosien aikana sopeutunut märehtijäeläinrasvoihin ja niiden käyttöön ravintona. Erilaisiin ja alati vaihtuviin margariinien ja muiden rasvavalmisteiden valmistusprosesseihin ja oudompiin raaka-aineisiin totuttelu on vasta alkutaipaleella.

Kuinka monta vuosituhatta on voi, juusto ja kerma kuulunut ihmisen ruokavalioon? Tuskin satojatuhansia vuosia sentään.

"Ihminen on käyttänyt nautoja jo vuosituhansia ravinnonsaantiin. " Nauta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Nauta#K%C3%A4ytt%C3%B6) (wiki)
"Archaeozoological and genetic data indicate that cattle were first domesticated from wild aurochs (Bos primigenius) approximately 10,500 years ago." https://en.wikipedia.org/wiki/Cattle#Domestication_and_husbandry
(Aika lyhyt aika evoluutiossa....)

Laktoosi-intoleranssi voisi olla esimerkki siitä, että ihan täysin ei ihminen lajina ole sopeutunut maitotuotteisiin ravinnossaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 14:05:11
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 31, 2022, 13:19:31
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 12:54:52
Ihmisen metabolia lienee satojentuhansien vuosien aikana sopeutunut märehtijäeläinrasvoihin ja niiden käyttöön ravintona. Erilaisiin ja alati vaihtuviin margariinien ja muiden rasvavalmisteiden valmistusprosesseihin ja oudompiin raaka-aineisiin totuttelu on vasta alkutaipaleella.

Kuinka monta vuosituhatta on voi, juusto ja kerma kuulunut ihmisen ruokavalioon? Tuskin satojatuhansia vuosia sentään.

"Ihminen on käyttänyt nautoja jo vuosituhansia ravinnonsaantiin. " Nauta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Nauta#K%C3%A4ytt%C3%B6) (wiki)
"Archaeozoological and genetic data indicate that cattle were first domesticated from wild aurochs (Bos primigenius) approximately 10,500 years ago." https://en.wikipedia.org/wiki/Cattle#Domestication_and_husbandry
(Aika lyhyt aika evoluutiossa....)

Laktoosi-intoleranssi voisi olla esimerkki siitä, että ihan täysin ei ihminen lajina ole sopeutunut maitotuotteisiin ravinnossaan.

En osaa sanoa, kauanko ennen Valion perustamista ihmiset ovat maitotuotteita käyttäneet mutta liha, erityisherkkuna rasvaisimmat kimpaleet, ovat kuuluneet aina Homojen ruokavalioon. Silloin kun emme itse osanneet pyydystää ja tappaa lehmänkaltaisia eläimiä söimme löytämiämme haaskoja.

Jos maidon ja maitotuotteiden transrasvat olisivat yksinomaan vahingollisia niin miksi nisät sitä tuottavat? Eikö moinen haitta-ainetuotanto olisi siinä tapauksessa jo hävinnyt nisäkäslajeilta.

Minusta tuntuu, kuten lienette huomanneet, että terveysvalistus menee silloin hakoteille kun aletaan rajoittaa luonnollisia ravintoaineita ja aletaan tyrkyttää tilalle kemianteollisuuden tuotteita (margariineja) jotka ovat vain askeleen päässä muovituotannosta.

Se, että on joku sairaus tai geneettinen erikoisuus mikä tuottaa todistettavasti kehollisia hankaluuksia jo hyvin pienilläkin luonnollisilla rasvoilla niin ymmärrän kyllä rajoittamisen tarpeellisuuden sellaisessa tapauksessa. Nämä "varmuuden vuoksi"-rajoitetaan kaikilta hankkeet tuottavat vain ongelmia uskottavuudessa ja muutenkin.

Propagandaa tehtiin aikoinaan maidon kanssa, sen juomatta jättäminen oli vielä 60-luvulla rinnastettavissa maanpetokseen. Hölmöä sekin, mutta ehkä sodanjälkeisten sukupolvien aliravitsemus oli ylipaksuuntumista suurempi ongelma. Tilanteen korjaantuessa ja suurimman osan maidontuottajista mennessä Volvon tehtaalle töihin, ei kuitenkaan ollut kykyä korjata puoluepoliittiseksikin muuttunutta ravitsemissuositusongelmaa.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/RasvakeskusteluProfessori Kari Salminen kirjoitti vuonna 2007 maitorasvan suojaavan tutkimusten mukaan sydäntaudeilta[29]. Asiantuntijoiden aiemmin hellimä rasvahypoteesi oli hänen mukaansa hajonnut pirstaleiksi, koska mitään näyttöä tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta ei ollut olemassa. Salminen pyysi turhaan ja useampaan otteeseen Pekka Puskalta ja Mikael Fogelholmilta vuonna 2010 Ylen A-Talk-ohjelmassa: "Antakaa minulle yksi sellainen tutkimus, jossa osoitetaan, että voi aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja". Kirurgi Taija Somppi havainnollisti samassa ohjelmassa, että valtimoahtaumat ovat kalkkia, eivätkä kolesterolia[20]. Somppi kritisoi vuonna 2011 julkaistussa kirjassaan Parantavat rasvat vähärasvaisuutta kutsuen voita parantavaksi rasvaksi[30].

Ylen toimittaja Martti Backman kertoi vuonna 2010, että yllättyi tehdessään tutkimustyötä rasvasotaa käsittelevää MOT-ohjelmaansa varten siitä, kuinka rasvateorian kritiikin pohjana olevat alkuperäistutkimukset osoittivatkin rasvateorian puutteellisuuden. Kymmenet tutkimukset totesivat selkeästi, ettei rasvaisen ruuan ja sepelvaltimotaudin yhteydestä ollut olemassa vankkaa tieteellistä näyttöä, eikä ollut olemassa yhtään riidatonta tutkimusta, joka olisi todistanut tyydyttyneen rasvan lisäävän sepelvaltimotaudin riskiä.[31][32]

Tieteeseen vetoaminen näissä asioissa on samantyyppistä kuin Raamattuun vetoaminen, kaikenlaista löytyy kun hän etsii.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maito_ja_TerveysMaito ja Terveys – Mjölk och Hälsa ry. on vuonna 1958 perustettu kansanterveysjärjestö[1]. Järjestön tavoitteena oli parantaa kansanterveyttä ja kansanravitsemusta sekä lisätä raittiita elämäntapoja edistämällä maidon ja maitovalmisteiden käyttöä.
...
Järjestö toimi vuorovaikutuksessa erityisesti opetuksen ja terveydenhuollon, viestinnän ja ravitsemuksen ammattilaisten kanssa. Yhteisrahoitteisten maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien sekä kansallisten hankkeiden avulla tavoitettiin myös suoraan kuluttajia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 31, 2022, 15:22:56
No heitä nyt sitten jokin arvio, kuinka paljon pitää päivittäin syödä voita, kermaa, maitoa, juustoa ja jugurttia, jotta tarpeellinen määrä transrasvoja ja tyydyttyneitä rasvoja tulee saaduksi ravinnoksi? Kilo kutakin? Mikrogramma?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 15:24:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 31, 2022, 15:22:56
No heitä nyt sitten jokin arvio, kuinka paljon pitää päivittäin syödä voita, kermaa, maitoa, juustoa ja jugurttia, jotta tarpeellinen määrä transrasvoja ja tyydyttyneitä rasvoja tulee saaduksi ravinnoksi? Kilo kutakin? Mikrogramma?

Ei tuollaista voi tietää. Kukaan. Ihmisetkin ovat erilaisia.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 31, 2022, 15:25:04
Maidonjuonnista taitaa tiede olla jo edennyt antamaan suosituksen, että maitomuotoa parempi olisi nauttia maitotuotteet (rasvattomina, sokeroimattomina) jugurtteina.

Sitten on vielä ranskalainen paradoksi. Liittyy juustoihin.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 31, 2022, 15:50:44
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 31, 2022, 13:02:48
Kemia menee liian pitkälle oman ymmärryksen alueeltani, mutta kiinnostuneille ja asiaa ymmärtäville: https://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva
Tuon täys uskominen on vaarallista. Esim tää rivi tossa wikipediassa on ulkomailta kopioitua puppua:
  Rypsiöljy sisältää noin 2-3,5 % teollista transrasvaa ja soijaöljy noin 0,5-2 prosenttia[7].

vrt.
Fineli rypsiöljy: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/535
   rasvahapot trans  0 g   summattu osatekijöistä   THL:n tuottama
   (Arvioin, että 0,1 gramman tarkkuudella 0 koska desimaalit käytössä muissa).

Sitten sieltä valitosta "trans" "eniten":
Voitaikinarasva 4.9 g
Kakkukreemi, vanilliinikreemi 3.5 g
Riisisuklaa 2.6 g
Voi, suolaton 2.5 g
  ...
  0.7 g grammaan asti kaksi sivua selasin -> ei rypsiöljyä näy.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 31, 2022, 15:59:43
^ Varmaankin on ero kylmäpuristetun ja muulla tavalla tuotetun rypsiöljyn transrasvapitoisuudessa?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 31, 2022, 16:35:33
^Kuuma- tai kylmäpuristettu, rasvahappokoostumus on sama. Paitsi että kylmäpuristetussa on ns. sivuaineita jotka nopeuttaa härskiintymistä.

Kylmäpuristettu rypsiöljy on kalliimpaa kuin tavallinen rypsiöljy, mutta ei juurikaan terveellisempää, kertoo ravitsemustieteen dosentti Riitta Freese Helsingin yliopistolta.
...
myös kylmäpuristettu rypsiöljy on pääosin rasvaa, ja siinä on sama rasvahappokoostumus kuin puhdistetummassakin rypsiöljyssä.
...
Ruoanvalmistukseen kylmäpuristettua öljyä ei välttämättä kannata hankkia.
– Kylmäpuristetut öljyt kestävät kuumennusta tavallista öljyä huonommin eikä niitä suositella paistorasvaksi.
...
– Koska kylmäpuristettuja öljyjä ei puhdisteta tavanomaisten öljyjen tapaan, niihin jää enemmän maku- ja väriaineita, mutta myös sellaisia yhdisteitä, jotka nopeuttavat öljyn härskiintymistä.

- https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/tavallinen-vai-kylmapuristettu-rypsioljy-nain-ne-eroavat/3154192
   (Asiantuntijoina oli dosentti Freese ja professori Hopia.)

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 31, 2022, 17:04:29
Onko molemmissa siis yhtä paljon transrasvoja ja esim. omega-3:aa?

Jokin toinen lähde mainitsee:

https://www.terve.fi/artikkelit/rypsioljy-vahentaa-veren-haitallisia-rasvoja

Kylmäpuristus säilyttää suoja-aineet

Kylmäpuristus menetelmänä edellyttää korkealuokkaisen rypsin käyttöä, koska öljyä ei tislata makuhaittojen poistamiseksi.

– Näin toimien ei myöskään menetetä flavonoideja ja muita elimistölle hyödyllisiä suoja-aineita, kuten omega-3- ja omega-6-rasvahappoja tai rasvaliukoisia vitamiineja, Palomäki muistuttaa.

Tehtyjen analyysien mukaan kylmäpuristettu rypsiöljy sisältää noin 60 prosenttia kertatyydyttymättömiä eli niin sanottuja yksinkertaisesti tyydyttymättömiä rasvahappoja. Näissä terveydelle edullisissa rasvahapoissa kahden hiiliatomin välissä on vain yksi kaksoissidos. Rypsiöljy sisältää useita kaksoissidoksia sisältäviä monityydyttymättömiä rasvahappoja 35 prosenttia, joista yli kolmasosa on alfa-linoleenihappoa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - joulukuu 31, 2022, 19:16:16
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 14:05:11
Jos maidon ja maitotuotteiden transrasvat olisivat yksinomaan vahingollisia niin miksi nisät sitä tuottavat? Eikö moinen haitta-ainetuotanto olisi siinä tapauksessa jo hävinnyt nisäkäslajeilta.

Nisäkkäät tuottavat maitoa imeväisille ravinnoksi. Tietääkseni yksikään eläinlaji ei nauti maitoa enää aikuisella iällä, ihmistä lukuunottamatta. Eli periaatteessa ihmisen ei kuulu käyttää maitoa enää vieroituksensa jälkeen, mutta muistikuvani mukaan ainakin kahdella eri alueella toisistaan riippumatta ja erilaisilla geeneillä pelaten ihmislajin jotkut kansat ovat kehittäneet kyvyn sulattaa maitotuotteita myös aikuisiällä.

Jos sellaisen mutanttigeenin omaa (kuten itse näemmä teen), niin silloin varmaan on ihan ok käyttää maitotuotteita. Miten paljon, se onkin sitten se tuhannen taalan kysymys. Itse käytän jogurtteja, juustoja ja viiliä pääasiassa. Maitoa jonkin verran myslin tms. kaverina (en juurikaan sellaisenaan eli juomana). Kermaan olen aivan lääpälläni, mutta ajoittain se ei oikein sula kivutta. (Jostain luinkin että se on IBS-vaivassa yksi oireita aiheuttava aines.)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - joulukuu 31, 2022, 19:21:33
Ihan osui vaan silmä ohimennen olisiko ollut Tiede-lehden semmoiseen kohtaan (luin eilen sekä vuoden 2022 viimeisen Tiede-lehden että vuoden 2023 ensimmäisen Tieteen Kuvalehden) ravinnon määrän rajoittamista koskien, että hiirikokeissa oli todettu seuraavaa: puolet hyötyy kalorien määrän rajoittamisesta, osa ei hyödy, kolmas hiiristä kuolee ennenaikojaan. Eli se väite, että pätkäpaasto tai muu itsensä nälkiinnyttäminen johtaisi automaattisesti pidempään elinkaareen, ei välttämättä pidäkään paikkaansa. Ainakaan hiirillä. Muistelisin että artikkelissa (jonka nimeä en harmikseni muista, mutta syömiseen se liittyi) sanottiin jotta kokeet ovat aina olleet niin lyhytaikaisia, että saaduista tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä että pidemmänpäälle nälässä oleminen hyödyttäisi kaikkia.

Minulle kun helposti tulee nälkäkiukkuja, niin en ole koskaan oikein innostunutkaan mistään pakottamisista niin että saisi syödä vain tietyn tuntimäärän aikana, tai pitäisi olla puolipaastolla kaksi päivää viikossa tms. Se miksi en (ainakaan toistaiseksi) ole lihonut ikinä ylipainoon asti johtuu lähinnä siitä että syöminen ei kiinnosta niin paljoa että tekisin sitä kokoajan, plus kyllästyn todella helposti aivan kaikkeen. Aina kun hoksaan jonkun herkun ja puputan sitä tuon tuostakin, iskee jossain vaiheessa ällötys ja sitten sitä ei enää teekään yhtään mieli. Koskee lakritsia (onneksi, kun se ei sovi verenpaineelleni), keksejä, jäätelöä, ihan mitä tahansa epäterveellistä. Nyt viimeksi kyllästyin sipseihin. Fy fan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 19:26:51
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 31, 2022, 19:16:16
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 14:05:11
Jos maidon ja maitotuotteiden transrasvat olisivat yksinomaan vahingollisia niin miksi nisät sitä tuottavat? Eikö moinen haitta-ainetuotanto olisi siinä tapauksessa jo hävinnyt nisäkäslajeilta.
Nisäkkäät tuottavat maitoa imeväisille ravinnoksi. Tietääkseni yksikään eläinlaji ei nauti maitoa enää aikuisella iällä, ihmistä lukuunottamatta. Eli periaatteessa ihmisen ei kuulu käyttää maitoa enää vieroituksensa jälkeen, mutta muistikuvani mukaan ainakin kahdella eri alueella toisistaan riippumatta ja erilaisilla geeneillä pelaten ihmislajin jotkut kansat ovat kehittäneet kyvyn sulattaa maitotuotteita myös aikuisiällä.

Jos sellaisen mutanttigeenin omaa (kuten itse näemmä teen), niin silloin varmaan on ihan ok käyttää maitotuotteita. Miten paljon, se onkin sitten se tuhannen taalan kysymys. Itse käytän jogurtteja, juustoja ja viiliä pääasiassa.

Maito on todentotta erityisen sopivaa juuri imeväisille, siinä on kaikki mitä pieni tarvitsee. Mietityttää mitä siinä voisi olla sellaista mikä ei aikuiselle sovi. Yhtälailla esim. munassa on kaikki mitä tipualkio tarvitsee kehittyäkseen - samalla logiikalla munakaan ei sovi aikuiselle. Tietysti myös viljanjyvä, joka on kasvin alkio, ei sovi syötäväksi - sehän on tarkoitettu ravintosisällöltään vain uuden oraan lähtöpaukuksi.

Kun näitä miettii tarkemmin samasta näkökulmasta, niin ainoa oikea ravinto ihmiselle olisi toinen ihminen. Siinähän on kaikki tarvittava juuri oikeassa suhteessa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - joulukuu 31, 2022, 20:01:00
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 19:26:51
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 31, 2022, 19:16:16
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 14:05:11
Jos maidon ja maitotuotteiden transrasvat olisivat yksinomaan vahingollisia niin miksi nisät sitä tuottavat? Eikö moinen haitta-ainetuotanto olisi siinä tapauksessa jo hävinnyt nisäkäslajeilta.
Nisäkkäät tuottavat maitoa imeväisille ravinnoksi. Tietääkseni yksikään eläinlaji ei nauti maitoa enää aikuisella iällä, ihmistä lukuunottamatta. Eli periaatteessa ihmisen ei kuulu käyttää maitoa enää vieroituksensa jälkeen, mutta muistikuvani mukaan ainakin kahdella eri alueella toisistaan riippumatta ja erilaisilla geeneillä pelaten ihmislajin jotkut kansat ovat kehittäneet kyvyn sulattaa maitotuotteita myös aikuisiällä.

Jos sellaisen mutanttigeenin omaa (kuten itse näemmä teen), niin silloin varmaan on ihan ok käyttää maitotuotteita. Miten paljon, se onkin sitten se tuhannen taalan kysymys. Itse käytän jogurtteja, juustoja ja viiliä pääasiassa.

Maito on todentotta erityisen sopivaa juuri imeväisille, siinä on kaikki mitä pieni tarvitsee. Mietityttää mitä siinä voisi olla sellaista mikä ei aikuiselle sovi. Yhtälailla esim. munassa on kaikki mitä tipualkio tarvitsee kehittyäkseen - samalla logiikalla munakaan ei sovi aikuiselle. Tietysti myös viljanjyvä, joka on kasvin alkio, ei sovi syötäväksi - sehän on tarkoitettu ravintosisällöltään vain uuden oraan lähtöpaukuksi.

Kun näitä miettii tarkemmin samasta näkökulmasta, niin ainoa oikea ravinto ihmiselle olisi toinen ihminen. Siinähän on kaikki tarvittava juuri oikeassa suhteessa.

Luonnossa ei liene ollut tarpeellista kyetä omaamaan maidon sulatuskykyä enää siinä vaiheessa kun jälkeläinen siirtyy varsinaiseen ravintoonsa. Onko maito sitten niin vaikeasti sulavaa, että keho ei mielellään tuhlaa moiseen sulatuskykyyn resurssejaan? Vai mistä lienee kyse? Kasvissyöjien kohdalla ravinto on toki hyvin erilaista siihen vasan/vasikan/pennun jne. emostaan imemään maitoon verrattuna. Mutta olettaa voisi että lihansyöjältä kyky ei katoaisi. Vaan kas, jokunenkin kissoistani on ripuloinut jos olen antanut niille liikaa lehmänmaitoa juotavaksi. Jota ne kyllä kovin ovat himoinneet. Mutta perästä kuuluu ja törähtää.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 31, 2022, 20:08:58
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 31, 2022, 17:04:29
Onko molemmissa siis yhtä paljon transrasvoja ja esim. omega-3:aa?
Oleellisesti samaa luokkaa,
ks. liite johon panin Finelista "Rypsiöljy" vs "Rypsiöljy,kylmäpuristettu" sarakkeet vertailuun.

Lainaa
Jokin toinen lähde mainitsee:

https://www.terve.fi/artikkelit/rypsioljy-vahentaa-veren-haitallisia-rasvoja

Kylmäpuristus säilyttää suoja-aineet

Kylmäpuristus menetelmänä edellyttää korkealuokkaisen rypsin käyttöä, koska öljyä ei tislata makuhaittojen poistamiseksi.

– Näin toimien ei myöskään menetetä flavonoideja ja muita elimistölle hyödyllisiä suoja-aineita, kuten omega-3- ja omega-6-rasvahappoja tai rasvaliukoisia vitamiineja, Palomäki muistuttaa.

YLEN juttu v. 2010 https://yle.fi/a/3-5694299 on sama uutinen muttei sanaakaan kylmäpuristetusta eikä suoja-aineista(flavonoideista). Siinä on linkki itse tutkimuspaperiin:
https://lipidworld.biomedcentral.com/counter/pdf/10.1186/1476-511X-9-137.pdf
  Ja vaikka sanoo noista suoja-aineista ja analysoivat ne CTPRO:sta (kylmäpuristetusta rypsiöljystä) niin itse tutkimus EI suoraan tutkinut sitä  - ei verrattu kylmäpuristettua tavalliseen rypsiöljyyn veriarvoissa, se on vain valistuneen tuntuinen arvio, varman päälle peluuta kun "vaarallinen" voi pantiin vastapeluriksi.
  Ja siinä oleva rypsiöljyn rasvahappo-taulukossa on Finelin taulukkoon pieniä eroja, esim. hiukan vähemmän tyydyttyneitä, hiukan enempi monityydyttämättömiä jne. mutta minusta erot ei ole suuria (nehän vois hiukan vaihdella viljelmän, sään kesän, lajikkeen mukaan?). Jos erot haluttaisiin terveydessä näkyviin, niin 37 yksilöä ei riitä, heitä pitäis olla varmaan 3 700 tai pahimmoilleen 370 000 koehenkilöä, jotta syntyisi eroa. Jos syntyy.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 20:10:45
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 31, 2022, 20:01:00
Vaan kas, jokunenkin kissoistani on ripuloinut jos olen antanut niille liikaa lehmänmaitoa juotavaksi. Jota ne kyllä kovin ovat himoinneet. Mutta perästä kuuluu ja törähtää.

Meidän kisu saa joskus laktoositonta kermaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 31, 2022, 22:42:04
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 20:10:45
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 31, 2022, 20:01:00
Vaan kas, jokunenkin kissoistani on ripuloinut jos olen antanut niille liikaa lehmänmaitoa juotavaksi. Jota ne kyllä kovin ovat himoinneet. Mutta perästä kuuluu ja törähtää.

Meidän kisu saa joskus laktoositonta kermaa.
Laktoositon ei tarkoita parempaa.
Olen joskus törmännyt höyrähtäneisiin, jotka väittävät gluteenittoman ruokavalion olevan terveellisempää.
Esimerkki vain siitä, miten tietämättömiä ihmiset joskus ovat...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 01, 2023, 10:34:43
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 31, 2022, 22:42:04
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2022, 20:10:45
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 31, 2022, 20:01:00
Vaan kas, jokunenkin kissoistani on ripuloinut jos olen antanut niille liikaa lehmänmaitoa juotavaksi. Jota ne kyllä kovin ovat himoinneet. Mutta perästä kuuluu ja törähtää.

Meidän kisu saa joskus laktoositonta kermaa.
Laktoositon ei tarkoita parempaa.
Olen joskus törmännyt höyrähtäneisiin, jotka väittävät gluteenittoman ruokavalion olevan terveellisempää.
Esimerkki vain siitä, miten tietämättömiä ihmiset joskus ovat...

Laktoositon tuote on tarkoitettu ihmisille (ja näemmä siis myös eläimille) jotka eivät pysty sitä laktoosia hajottamaan. Mitä tulee tuohon gluteeniin, niin gluteeni on keliaakikoille käytännössä kutakuinkin myrkky. Jos jatkaa gluteenipitoisten tuotteiden käyttöä, pahimmassa tapauksessa saa syövän, ohutsuolen lymfooman (googletin). Siinä mielessä tavallaan gluteeniton ruokavalio siis on terveellisempi.

Muistelisin jonkun jossain maininneen tai väittäneen että viljat on jalostettu niin gluteenipitoisiksi että alkaa ihmiset saamaan niistä oireita, vaikkei keliakiaa olisikaan. (Näin saattaa olla omallakin kohdallani.) Jos näin on, niin eipä se gluteeni kyllä hyväksi ole. Joten tässäkin mielessä gluteeniton ruokavalio olisi terveellisempi. Vai kuuluuko ihmisen ehdointahdoin ahtaa itseensä jotain mitä hänen kehonsa ei voi sietää?

Tokikaan nuo sinun tietämättömät ihmisesi tuskin tietävät kaikkea tuota. Kunhan vain toistavat gramofonin tavoin jotain iskulausetta jonka ovat jostain syystä päähänsä taltioineet.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 16, 2023, 19:18:17
Lisäravinteet by mainokset on usein kyseenalaisia terveille.
Eri asia sitten jos oma ravitsemusterapeutti, lääkäri tai THL on suositellut.

Professori varoittaa: Älä syö kalaöljyvalmisteita "varmuuden vuoksi"
o Kalaöljyvalmisteet voivat nostaa huonon eli LDL-kolesterolin pitoisuutta.
o Ne voivat myös nostaa paastoverensokeria.
o Ruoka on aina parempi ravintoaineiden lähteenä kuin ravintolisät purkista

- https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/94d04cb4-0a1b-47a1-a7be-056835409955
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - tammikuu 17, 2023, 19:23:49
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 16, 2023, 19:18:17
Lisäravinteet by mainokset on usein kyseenalaisia terveille.
Eri asia sitten jos oma ravitsemusterapeutti, lääkäri tai THL on suositellut.

Professori varoittaa: Älä syö kalaöljyvalmisteita "varmuuden vuoksi"
o Kalaöljyvalmisteet voivat nostaa huonon eli LDL-kolesterolin pitoisuutta.
o Ne voivat myös nostaa paastoverensokeria.
o Ruoka on aina parempi ravintoaineiden lähteenä kuin ravintolisät purkista

- https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/94d04cb4-0a1b-47a1-a7be-056835409955
Muistan lapsuudestani mainoksen: "Maito, juusto, voi - hyvän kunnon toi".
Nykypäivän "asiantuntijat" ovat osin tuominneet noita kaikkia...
Mihinkäs tässä luotat? Kananmunatkin ovat aina terveellisiä/epäterveellisiä seuraavaan tutkimukseen saakka.
Minä päätän, etten lue noita "aasintuntijoita". Teen ruokaa, jonka tunnen olevan hyvää.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 18, 2023, 00:07:05
Voi kuten muutkin kovat rasvat altistaa rasvamaksalle, luin tään päivän IS:stä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hiha - tammikuu 18, 2023, 09:17:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 17, 2023, 19:23:49
Muistan lapsuudestani mainoksen: "Maito, juusto, voi - hyvän kunnon toi".

Nykyisen inflaation aikana säepari kuuluu näin:

"Jauhot, munat, voi – ison laskun toi!"
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 18, 2023, 10:12:07
^
Mielestäni munat on päästetty jo pannasta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 18, 2023, 10:20:25
Näin tässä taannoin tyyppiä varo pelkää säikähdä -olevan otsikon jonka mukaan banaanissa piilee vaara. Ihmettelin että mitähän vittua nyt taas, osoittautui että artikkelin mukaan banaanin syöminen aiheuttaa nopean verensokerin nousun ja äkkilaskun. Jassoo.

Minua vähän ärsyttää nämä hedelmillä pelottelut, kun ihmiset kuitenkin änkevät kaikenlaista paskaa itseensä enivei. Karkkia, suklaata, pullaa, sipsejä jne. Joitakin vuosia sitten Valituissa Paloissa saarnattiin että ei saa syödä kuin yhden hedelmän päivässä, muutoin saa liikaa sokeria.

Pitäisikö itkeä vai nauraa, amerikkalaisille alunperin annettu ohje.  :'( /  ;D

Okei oikei. On hedelmissä sokeria, mutta on niissä myös nestettäkin, joten kyllähän nyt jukupliste jonkun karkkipussin mässyttäminen on aina hurjempi teko kuin että syökin jopa toisenkin omenan...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - tammikuu 21, 2023, 18:28:26
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 18, 2023, 00:07:05
Voi kuten muutkin kovat rasvat altistaa rasvamaksalle, luin tään päivän IS:stä.
Riippuu, kuinka paljon käytät!
Aivan sama asia kuin lasi viiniä tai kaljapullo työn jälkeen, verrattuna kossupulloon illassa. Määrä ratkaisee.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - tammikuu 24, 2023, 19:41:53
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 18, 2023, 10:12:07
^
Mielestäni munat on päästetty jo pannasta.
Hyvä niin, onhan liki täyteläisintä ravintoa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - maaliskuu 02, 2023, 10:41:40
Uusi aine kytättävien listalle. En ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta makeutusaineesta, mutta huolestuin omakohtaisesti, kun uskon että jonain vuonna kokemani näönmenetyskohtaus johtui juurikin verenkiertohäiriöstä (olen siitäkin kirjoittanut ihan takuulla, näin ensin kaiken rakeisena, ja sitten valkoisena, kun olin lopettelemassa saunareissua). Kevyttuotteita en tosin kylläkään käytä, ja todella harvoin tulee juotua mehuja ja limsojakaan.

https://tieku.fi/ihminen/terveys/tutkimuksen-mukaan-keinomakea-suurentaa-verenkiertohairion-riskia

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi kaksi aiempaa tutkimusta, joista toiseen osallistui yli 2 100 yhdysvaltalaista ja toiseen noin 830 eurooppalaista.

Osallistujia yhdisti se, että he kuuluivat verenkiertohäiriöiden, kuten verisuonitukoksen ja aivohalvauksen, riskiryhmään ylipainon ja diabeteksen takia.

Kun osallistujien veren erytritolipitoisuutta seurattiin, päästiin jyvälle siitä, että niillä, joiden veressä oli eniten erytritolia, oli myös suurin riski saada verenkiertohäiriö.

Mittauksia jatkettiin kolme vuotta. Kävi ilmi, että eniten erytritolia käyttävillä osallistujilla oli sitä vähiten käyttäviin verrattuna noin kaksi kertaa niin suuri verenkiertohäiriöriski, kun arvioinnissa otettiin huomioon myös muita yksilöllisiä riskitekijöitä, kuten paino.

...

Hiirikokeiden mukaan erytritoli voi edistää verisuonitukosten muodostumista. Tutkijat totesivat, että erytritoli saattoi vaikuttaa myös ihmisveren hyytymiseen veritulpille altistavalla tavalla.


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 02, 2023, 12:01:01
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 02, 2023, 10:41:40
Uusi aine kytättävien listalle.

Apuna kyttäämiseen on E-koodi. Erytritolin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Erytritoli) E-koodi on E968.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 18, 2023, 23:50:10
Juustoa, viiliä, kananmunia, kalaa ja prosessoimatonta punaista lihaa syömällä pää pelaa.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009452312.html
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 16, 2023, 16:39:23
Lehdessä oli mielenkiintoinen luettelo epäterveellisistä sokerisista ainesosista joita ei aina arvaa siksi.

/Valitut Palat 9/2016: Sokeri on uusi tupakka,s.97/

Lisättyyn sokeriin viittaavia termejä:
------------------------------------------
agavesiirappi, melassi, juurikassokeri, vaahterasiirappi,
ruokosokeri, täysruokosokeri, riisisiirappi, tomusokeri, siirappi,
glukoosisiirappi, hunaja, sokeriliemi, galaktoosi, taatelisokeri,
rypälesokeri, melassitomu, mallas, tumma riisisiirappi,
tärkkelyssiirappi, kiinteä maissisiirappi, kuivatuista rusinoista
valmistettu makeutusaine, maitosokeri, koname-sokeri, sakkaroosi,
fruktoosi, glukoosi-fruktoosisiirappi, durra, isoglukoosi.


Ladon nuo tänne aakkosjärjestykseen:

      Lisättyyn sokeriin viittaavia termejä:

agavesiirappi
durra
fruktoosi
galaktoosi
glukoosi-fruktoosisiirappi
glukoosisiirappi
hunaja
isoglukoosi
juurikassokeri
kiinteä maissisiirappi
koname-sokeri
kuivatuista rusinoista valmistettu makeutusaine   
mallas
maitosokeri

melassi
melassitomu
riisisiirappi
ruokosokeri
rypälesokeri
sakkaroosi
siirappi
sokeriliemi
taatelisokeri
tomusokeri
tumma riisisiirappi
tärkkelyssiirappi
täysruokosokeri
vaahterasiirappi
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 29, 2023, 20:55:37
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 18, 2023, 23:50:10
Juustoa, viiliä, kananmunia, kalaa ja prosessoimatonta punaista lihaa syömällä pää pelaa....
- Mitään ei tarvitse monipuolisesta ruokavaliosta poistaa, vain painottaa osia
- Kaikkea syödään kohtuudella
- Kasviksia enemmän kuin lihaa, lihaa säästämättä
- Syödään hiilareitakin, kuten aamupuuroa
- vähemmän sokeria ja suolaa, vähemmän roskasyömistä ja napostelua
- liikutaan!

Nimim. 13 kilsaa pois 2 vuodessa, nyt normaalipainoinen Toope.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 05, 2023, 01:06:35

Vuoden 2023 pohjoismainen ravintosuositus (https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/) on ottanut terveellisyyden ruinnalle ekologisuuden.

Raportti suosittelee pääasiassa kasvipainotteista ruokavaliota, jossa käytetään runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunaa ja täysjyväviljaa.

Lisäksi raportti suosittelee runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä, kohtuullista vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttöä, rajoitettua punaisen lihan ja siipikarjan lihan käyttöä ja mahdollisimman vähäistä lihajalosteiden, alkoholin sekä runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien jalostettujen elintarvikkeidenkäyttöä.


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 05, 2023, 08:29:50
^
Aika yllättävää, että imettäville äideille ei ole suositeltu täysraittiutta. Alkoholihan menee läpi myös maitoon, joskin vähäisessä määrin, jos äiti on vain vähän juonut. Jos lapsen ruokkimisessa suositaan lapsentahtista syöttämistä, niin välttämättä alkoholi ei ehdi kokonaan poistua elimistöstä, kun lapsella tulee nälkä.

Tietenkin on aina mahdollista kiertää niin, että ennen alkoholin nauttimista pullotetaan rintamaitoa, jota voidaan pullosta syöttää lapselle kunnes äiti on taas täysin nollilla, mutta mielestäni tuo on turhan vaivalloista.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - heinäkuu 05, 2023, 11:43:22
Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 05, 2023, 08:29:50
^
Aika yllättävää, että imettäville äideille ei ole suositeltu täysraittiutta. Alkoholihan menee läpi myös maitoon, joskin vähäisessä määrin, jos äiti on vain vähän juonut. Jos lapsen ruokkimisessa suositaan lapsentahtista syöttämistä, niin välttämättä alkoholi ei ehdi kokonaan poistua elimistöstä, kun lapsella tulee nälkä.

Tietenkin on aina mahdollista kiertää niin, että ennen alkoholin nauttimista pullotetaan rintamaitoa, jota voidaan pullosta syöttää lapselle kunnes äiti on taas täysin nollilla, mutta mielestäni tuo on turhan vaivalloista.

Alkoholi on "yhdiste (hiili-vety happi)  jota ihmisen elimistössä kehittyy kyllä ilman juomistakin (vähäisiä määriä)  Juomista ei kyllä voi suositella, imetys aikana, eikä kauhiasti muutenkaan.

Aika moni lyhentää elämäänsä liialla nautiskelulla, muuten elämää elähdyttäville tisleillä, jotka sopivasti otettuna ovat ehkä joskus jopa suositeltavia. Kunhan muistaa, että ensimmäinen naukku on pahaa ja viimeinen liikaa.



Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 06, 2023, 21:25:09
Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 05, 2023, 08:29:50
Aika yllättävää, että imettäville äideille ei ole suositeltu täysraittiutta.
Tuota on suositeltu vuosikymmeniä! Muuten tulee Greta Thunbergejä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 07, 2023, 10:06:19
^
Niin minä olin ymmärtänyt, mutta nyt ei enää suositella.
Viittauksesi GT;iin on asiaton.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 09, 2023, 08:53:58
Lainaus käyttäjältä: Jaska - heinäkuu 05, 2023, 01:06:35

Vuoden 2023 pohjoismainen ravintosuositus (https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/) on ottanut terveellisyyden ruinnalle ekologisuuden.

Raportti suosittelee pääasiassa kasvipainotteista ruokavaliota, jossa käytetään runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunaa ja täysjyväviljaa.

Lisäksi raportti suosittelee runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä, kohtuullista vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttöä, rajoitettua punaisen lihan ja siipikarjan lihan käyttöä ja mahdollisimman vähäistä lihajalosteiden, alkoholin sekä runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien jalostettujen elintarvikkeidenkäyttöä.
...

Hyvä suosituksista lainattu tiivistelmä. Tuosta boldaamastani kohdasta olisi kiva tietää, mihin perustavat suosituksensa. Olisikohan siinä ekolgiset syyt enemmän taustalla kuin terveydelliset? Itse suosituksessa mainitaan vain:

https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ruoka-aineet/liha-lihavalmisteet-ja-kananmuna/
LainaaPunaista lihaa ja  lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g (kypsäpaino) viikossa, ja punaisen lihan sijaan olisi suositeltavaa valita siipikarjan lihaa ruokalautaselle. Nahaton siipikarja – broileri ja kalkkuna – ovat vähärasvaisia, ja myös niiden rasvan laatu on parempi kuin naudan tai lampaan lihan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - heinäkuu 15, 2023, 08:58:33


Lienee vaikea välttää aineita joilla on haitallista vaikutusta. Elintarviketuotanto satsaa halpoihin ratkaisuun, eikä terveellisyys ole ensimmäinen asia josta se olisi huolissaan.

Näillä mennään ja kärsitään seurauksista..

>>

SUOMESSA myytävien elintarvikkeiden ainesosaluettelosta voi löytää myös erytritolin. Tämän kalorittoman makeutusaineen on uutisoitu lisäävän jopa hengenvaarallisten sydänkohtausten tai aivohalvausten riskiä.

– Tuore tutkimus osoittaa, että erytritoli lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin. Tämä johtuu nykytietojen mukaan siitä, että erytritoli kasvattaa riskiä veritulppiin, Pekkala kertoo.

Erytritolitutkimus toteutettiin isolla joukolla amerikkalaisia ja eurooppalaisia, joka Pekkalan mukaan lisää tulosten luotettavuutta.

Erytritoli on hyväksytty EU:ssa elintarvikelisäaineeksi. Sitä pidetään turvallisena, koska sitä saa myös luontaisesti ravinnosta hyvin pieniä määriä.

– Totuus on, että elintarvikkeisiin lisätty määrä erytritolia on hyvin paljon korkeampi, Pekkala perustelee.

– Veritulppariskin lisäksi erytritolin ajatellaan lisäävän myös syöpätautien riskiä.


Kaloreita sisältäviä makeutusaineita ovat muun muassa glukoosisiirappi, glukoosi–fruktoosisiirappi sekä vastaavat yhdistelmät. Niitä voi saada tietämättään paljonkin, koska niitä lisätään usein yllättäviin tuotteisiin kuten leipiin tai proteiinipatukoihin. Ruokateollisuus korvaa tavallisen sokerin hinnaltaan halvemmalla siirapilla lukuisissa tuotteissa.

– Ruokateollisuus menee jatkuvasti siihen suuntaan, että elintarvikkeita tehdään halvoista raaka-aineista, Kuusipalo sanoo.

Glukoosi–fruktoosisiirappi on Yhdysvalloissa maissinviljelyn sivutuote, ja siksi sitä on saatavilla halvalla. Terveyden kannalta se on erityisen haitallista.

– Tutkimusten perusteella voisi sanoa, että glukoosi–fruktoosisiirappi on lähes myrkkyä maksalle, Pekkala summaa

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 19, 2023, 09:00:58
Tämän keskustelun aihe on Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon. Ilmeisesti on heikko lukutaito toopella.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 19, 2023, 09:14:44
ja on vähenemässä entisestään ...

Ravitsemussuositukset muuttuvat: Tältä uusi lihasuositus näyttää käytännössä (https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/d7509954-f58d-44bd-91eb-2af2566d223d)

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnoksessa lihan ja lihatuotteiden viikkokulutuksen ylärajaa lasketaan 500 grammasta 350 grammaan.

Jos määrä jaetaan tasaisesti koko viikolle, se tarkoittaa maksimissaan 50 grammaa lihaa tai lihavalmisteita päivässä.

Suomalainen mies syö punaista lihaa ja lihatuotteita yhteensä keskimäärin noin 760 grammaa viikossa. Miehistä yli kaksi kolmasosaa ja naisista yli kolmannes syö punaista lihaa ja lihavalmisteita yli puoli kiloa viikossa.

Punaisessa lihassa on paljon hyvälaatuista proteiinia, hyviä rasvahappoja, rautaa, sinkkiä, A-vitamiinia, monia B-ryhmän vitamiineja, mutta punaisessa lihassa on myös paljon tyydyttyneitä rasvahappoja, joita saamme helposti liikaa.
----


Linkki pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnokseen (https://www.helsedirektoratet.no/horinger/nordic-nutrition-recommendations-2022-nnr2022/NNR2023%20Report%20Nordic%20Nutrition%20Recommendations%202023%20Public%20consultation%2031%20March%202023.pdf/_/attachment/inline/d13cb4c9-c621-430e-b60a-d0a7ae540a12:dd2bd17727acbce6b39f470167024e549ca265b5/NNR2023%20Report%20Nordic%20Nutrition%20Recommendations%202023%20Public%20consultation%2031%20March%202023.pdf)

Äkkiseltään vilkaisin tuota suositusta ja mielestäni siinä kyllä sanottiin, että nimenomaan punaista lihaa koskee tuo 350gr, mutta en lukenut tarkemmin. Vähältähän se vaikuttaisi, jos se pitäisi sisällään kaikki, myös kaksijalkaisen lihan. Onkohan tuossa IL:n jutussa nyt hiukan hutaisten kirjoitettu tuo alku?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 19, 2023, 09:30:29
Ilmeisesti ovat alkaneet soveltaa sen suuren amerikkalaisen syöpäjärjestön (jonka nimeä en muista) max 350g/vk suositusta suomalaisissakin suosituksissa? Syöpäriskiähän suuri lihamäärä lisää, siinä missä sv-tautiriskejäkin. Sitä enemmän, mitä rasvaisempaa (tyydyttynyttä) ja mitä prosessoidumpaa (nitraatteja?).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 19, 2023, 20:30:57
350 g lihaa viikossa aikuiselle miehelle... Ei kelpaa edes huonoksi vitsiksi.
"Jos haluatte meidän uskovan tieteeseen, lopettakaa puhumasta ideologista roskaa"...
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 20, 2023, 01:05:59

"Kaikki aineet ovat myrkyllisiä. Ei ole ainetta, joka ei ole myrkky. Oikeansuuruinen annos erottaa lääkkeen myrkystä."
Paracelsus (1493-541)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 20, 2023, 01:30:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 19, 2023, 23:16:07
350 g lihaa on kahden aterian annos miehelle. Kyllä itsekin syön juureksia, pottuja ja salaattia. Silti tiedän, että 350 g lihaa viikossa aikuiselle miehelle on surkea intersektionaalinen lesbotranssuvitsi.
Et tiedä. Vai oliko Suomen armeija, sotiemme veteraanit, elävä lesbotransuvitsi?

Vähän lihaa
Jos ajattelit, että sotaveteraanit eivät olisi tehneet talvisodan ihmettä kasvisruualla, joudut valitettavasti pettymään.

Anneli Pranttilan Helsingin yliopistoon kirjoittamassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 - väitöskirjassa käsitellään Suomen sotavuosien ruokavaliota rintamalla.

Tiivistetysti viljatuotteet olivat rintamaruuan perusta. Leipä oli pääasiassa kuivaa ruisleipää, puuro täysjyväviljaa ja keitoissa oli viljanjyviä, herneitä, papuja ja makaronia, jos perunasta oli puutetta.

Kasvikset tarkoittivat käytännössä perunaa, syyspuolella lanttua, porkkanaa, kaalia ja sipulia.
...
- Eläinkunnan tuotteiden (lihan, kalan, juuston) annokset olivat pieniä.


Ja tässä näen että liha-kasvis-keittoa oli vain 3 aterialla 10:ssä päivässä niin edes 350g/vk olisi ollut hulppeaa ;D :
(https://img.ilcdn.fi/H_i6Cj-gtvT7FfnXZYriCObNN8Y=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/8897007b88abb80d0e39d577eaa776e42ecf75baa7f78c9affd13816b6a17807.jpg)
Ja 1943- siirryttiin lihasta soijaan päin : Lihan kulutuksen vähentämiseksi valtion margariinitehdas alkoi valmistaa sodan loppuvaiheissa lihanjatketta, joka "sisälsi mahdollisesti soijaa".
- https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201808242201158740

En ole tarkkaan laskenut mutta nyt arvioin, että oma viikottainen lihankulutukseni on noin haarukassa 30 - 100 g.
Jos veteraanit pärjäs, raivas, puski, ryömi, kantoi, juoksi, pyöräili ja marssi kasvislihaksillaan torjuntavoittoisasti niin miksen minäkin. :D
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - heinäkuu 20, 2023, 17:00:39
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 16, 2023, 19:18:17
Lisäravinteet by mainokset on usein kyseenalaisia terveille.
Eri asia sitten jos oma ravitsemusterapeutti, lääkäri tai THL on suositellut.

Professori varoittaa: Älä syö kalaöljyvalmisteita "varmuuden vuoksi"
o Kalaöljyvalmisteet voivat nostaa huonon eli LDL-kolesterolin pitoisuutta.
o Ne voivat myös nostaa paastoverensokeria.
o Ruoka on aina parempi ravintoaineiden lähteenä kuin ravintolisät purkista

- https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/94d04cb4-0a1b-47a1-a7be-056835409955

On kuitenkin olemassa vain yhdenlaista kolesterolia-  verenkierron kuljetuksesta vastaavien kahden eri proteiinin kuljettamana vasta voidaan erotella ne toisistaan. Eri tiheyden omaavat proteiinit siis kuljettavat osan elimistön tarpeelliseen tuotantoon ja toisen osan maksan kautta poistettavaksi.

Statiinien avulla pyritään lisäämään tuota maksan kautta kulkevan kolesterolin määrää ja poistamaan siten liiallista kolesterolia.   (saattaa siis rasittaa myös maksaa)

Suurin syy oletettavasti on kuitenkin perimä, joka on erilainen eri ihmisillä.  Useimmiten estolääkitys ei olisi käytännössä monellekaan tarpeen, mutta se on käypähoitosuosituksen mukainen ja siksi niitä määrätään aktiivisesti, jos niin sanotut kolesteroli-arvot ovat koholla.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 20, 2023, 21:02:56
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 20, 2023, 01:30:06
Jos ajattelit, että sotaveteraanit eivät olisi tehneet talvisodan ihmettä kasvisruualla, joudut valitettavasti pettymään.
Sotaveteraanit olivat laihoja ja nälkiintyneitä sodasta palattuaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 21, 2023, 00:18:35
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 20, 2023, 17:00:39
On kuitenkin olemassa vain yhdenlaista kolesterolia-  verenkierron kuljetuksesta vastaavien kahden eri proteiinin kuljettamana vasta voidaan erotella ne toisistaan.
On kuitenkin oleellista:

Koska suurentunut LDL-kolesteroli aiheuttaa haittaa, sitä kutsutaan pahaksi kolesteroliksi, ja hyödyllistä HDL-kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi.  (https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00035)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 22, 2023, 10:37:53
Mökkielämän epäterveellisyydestä.

Mökillä nilkkani usein turpoavat, ja saan kramppeja jalkoihin, lonkkanivel tulehtuu usein.

Epäilen, että mökkiruokavalioni on paljon epäterveellisempi kuin kotona. Kun ei ole juoksevaa vettä ja tiskaaminen on työlästä, tulee tehtyä vähemmän salatteja tai keitettyä kasvispitoisia keittoja. Enemmän valmisruokaa ja enemmän leipää varmaankin lisäävät suolaa ruokavalioon. Helteillä tulee kaiken lisäksi syötyä suolapommeja kuten meetwurstia ja silliä, jos joskus jopa sipsejä. Lihaakin ja soijarouhetta ehkä tulee syötyä enemmän kuin olisi terveellistä. Ja makkaraa, jota en yleensä syö. Jokin näistä sikailuista sitten saa munuaiset varmaan nyykähtämään. Ainakin liika proteiini ja suola heikentävät munuaisten toimintaa, ja veikkaanpa myös tyydyttynyt rasva. Ai niin, satunnainen alkoholi myös. Yleensä vuoden aikana aika minimaalista, mutta mökille tulee ostettua jotain.

Mistä krampit johtuvat?

Lonkkanivelen tulehdus voi tulla kanniskelusta kun pitää roudata kamoja mökille. Ehkä huonolla ruokavaliollakin on osuuttensa siinä? Tai kihtitaipumuksella?

Juomavesi seisoo muovikanistereissa. Muovista liukenee kaikenlaista epäterveellistä, olen lukenut. Muovinpehmenteitä (ftalaatteja?) tai jotain. Liukeneminen on suurempaa helteellä. Säilytän kyllä täysiä kanistereita kellarissa, mutta nyt olen alkanut kuljettaa (kuumassa autossa) vain pari kanisteria kotoa asti kaupungissa, ja hakea juomavettä naapurista täällä mökillä. Aiemmin kuljetin täyden noin 3 viikon lastin juomavetta kaupungista. En tiedä, mikä olisi terveellisin säilöntätapa juomavedelle. Teräksisestä astiasta liukenee metalleja. Keraaminen ja lasinen iso astia on painava ja helposti särkyvä.

Onneksi vastapainoksi mökillä tulee liikuttua vähän enemmän. Ja usein nukuttua paremmin kuin kaupungissa. Eikä täällä ole niin läkähdyttävän kuuma kuin kaupungissa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Socrates - heinäkuu 23, 2023, 15:41:29
Tuskinpa noi krempat huonommasta ruoasta tai muovikanistereista tulevat. Luultavasti ihan rasituksen lisääntymisestä. Ikääntyessä kroppa ei tahdo kestää kevyttäkään sellaista rasitusta, jota se kokee harvoin.

Olen itsekin mökkireissun jälkeen romuna1-3 päivää riippuen miten paljon siellä on tullut touhuttua kaikenlaista. Pelkästään epätasaisilla alustoilla liikkuminen puhumattakaan jostain lumihangessa kahlaamisesta pistää lihakset ja nivelet koville.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 24, 2023, 02:39:36
EU:ssa on normit elintarvikkeiden kanssa kosketukseen tulevalle muoville. Varsinkin kun ajattelee, miten paljon elintarvikkeita pakataan muoviin, olisin varsin turvallisilla mielin kanisterien muovin suhteen. Ei ole tullut katsottua, miten pitkiä käyttöaikoja muoviin pullotettuihin  vesiin on merkitty. Arvaisin, että kuukausia. Kertsin tapa säilyttää taydet juomavesikanisterit mökkiklellarissa viileässä on oikeaoppinen.

Sen sijaan vettä käytettäessä astiaan tulee tietenkin paikallista ilmaa, jossa voi olla jotain epäpuhtauksia, joista voin kuvitella olevan haittaa parissa viikossa. Juomaveden ensisijainen puhdistuskeino on keittäminen. Minuutin keittäminen tuhoaa bakteerit, virukset ja alkueläimet. Makuhaittoihin taitaa auttaa vain hiilisuodatus.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Karikko - heinäkuu 25, 2023, 11:19:37

Elintarvikemuovi vesiastiana lienee kyllä melko turvallista käyttää, mutta veden säilyttäminen siinä pari kolme päivää taitaa kyllä lisätä bakteerikantaa nopeasti.

Lomapaikkakunnan bakteerikanta vedessä (kesämökin) voi olla myös erilainen, kuin kotioloissa ja se pelkästään voi aiheuttaa "loma-ripulin.

Vettä on siis syytä epäillä mahatautien syyksi, jos niitä usein lomallaan saa.
Turisti-ripuli ulkomailla on kyllä paljon pahempi juttu.

Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 25, 2023, 20:58:35
Minulla on muuten tapana pitää vettä kylmänä vanhoissa vissypulloissa, siis kuukausia (juoden/vettävaihtaen)?!
Onko paha tapa?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 25, 2023, 23:31:20

Marketin pullotetussa lähdevedessä oli parasta ennen päiväykseen vielä vuosi. Se on tietenkin siististi pullotettu ja tiiviisti suljettu

Vaihdoin kuitenkin tänään  Putinin hyökkäyksen jälkeen varoiksi kotiin muovikanisteriin laittamani hanaveden. Ainakaan makuhaittaa ei vielä ollut tullut. En keittänyt tai muuten desifioinut ennen maistamista.

Järvivettä ei suositeta "kahvivedeksi". Sinilevien myrkky ei häviä keittämällä. Lähdevesi ja kaivovesi on parempi.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 26, 2023, 00:54:02
Lainaus käyttäjältä: Jaska - heinäkuu 25, 2023, 23:31:20
Marketin pullotetussa lähdevedessä oli parasta ennen päiväykseen vielä vuosi.
Mikä on idea ostaa Suomessa "pullotettua lähdevettä"?
Ihan oikeasti?!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - heinäkuu 26, 2023, 12:44:24
^
En minäkään ole pullotettua vettä Suomessa ostanut, mutta niillä jotka ostavat varmaan tarve on.

Hieman aiemmin tarkoitin että pulloveden pitkä myyntiaika kertoo muovipulloon pakkaamisen olevan terveysturvallista, koska elintarvikkeiden muoviin pakkaamiselle on normit.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - heinäkuu 26, 2023, 14:01:31
En ole ihan varma, mutta tuntuu, että tv-kokit liioittelevat tekemisiensä 'herkkujen' terveysvaikutuksia.

Jos lautasella on heidän tekeminään neljäsosa lautasen koosta eineitä - uskon että raavas työmies sen kun ärsyyntyy mokomasta terveellisyydestä...


Muisto

Ps. Olemme syöneet vaimoni kanssa pelkkää perusruokaa - kotona tehtynä- ja olemme eläneet kahdeksannelle vuosikymmenelle?
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 27, 2023, 22:13:33
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - heinäkuu 26, 2023, 14:01:31
En ole ihan varma, mutta tuntuu, että tv-kokit liioittelevat tekemisiensä 'herkkujen' terveysvaikutuksia.

Jos lautasella on heidän tekeminään neljäsosa lautasen koosta eineitä - uskon että raavas työmies sen kun ärsyyntyy mokomasta terveellisyydestä...


Muisto

Ps. Olemme syöneet vaimoni kanssa pelkkää perusruokaa - kotona tehtynä- ja olemme eläneet kahdeksannelle vuosikymmenelle?
Sardinialaiset syövät lihaa. Eivät liikaa, osana monipuolista ruokavaliotaan:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009739353.html (https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009739353.html)
Liikuntaa, syödään kaikkea kohtuullisesti, nautitaan viiniä välillä, ollaan aktiivisia vanhoinakin... :-*
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 28, 2023, 17:09:08
Tietysti olisi hyvä, jos lukisi läpi linkkaamansa linkin, ja jopa ymmärtäisi, mitä siellä lukee:

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009739353.html
LainaaOn arvioitu, että sardinialaiset elävät kymmenen kertaa todennäköisemmin 100-vuotiaiksi kuin länsimaalaiset keskimäärin. Sardinialle omaleimainen harvinaisuus on vuoristoon sijoittuva Seulon kylä saaren sisäosassa, jossa on poikkeuksellisesti lähes yhtä monta pitkäikäistä miestä ja naista sekä harvinaisen paljon 100 vuotta täyttäneitä, kertoo esimerkiksi USA Today.

Lehden haastattelemien tutkijoiden mukaan Sardinian syrjäisillä vuoristoalueilla asuvien pitkää ikää selittää osaltaan genetiikka, sillä näillä alueilla asuvat kylän vanhimmat henkilöt ovat usein keskenään sukua.

LainaaSARDINIALAISTEN keskuudessa on havaittu, että maaston korkeuserot ovat yksi pitkäikäisyyttä ja kansanterveyttä selittävä tekijä. Vuoristossa liikkuessa hyötyliikunta ikään kuin hiipii arkeen.

LainaaSardinialaisten ruokavalio on kiinnostanut tutkijoita niin kauan kun heidän pitkän ikänsä salaisuutta on pengottu. Sardinian asukkaat suosivat lähiruokaa ja omissa puutarhoissa kasvatettuja tuoreita kasveja sekä vihanneksia.

Luisan kotitekoisessa ruuassa saattaa hyvinkin piillä yksi syy siihen, miksi hän puuskuttaa kohden sadatta ikävuotta.

LainaaVäitteessä voi olla perää siinä mielessä, että Sardinian oma Cannonau-punaviini sisältää erityisen paljon polyfenoli-nimistä antioksidanttia. Antioksidantit suojaavat soluja hapettumiselta ja hidastavat niiden vanhentumista.

Vaikka mikään Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon tuo iltapäivälehden juttu ei tietysti ole. Noista satavuotiaitten kyläyhteisöistä on kyllä tehty tieteellistä tutkimusta. Esimerkiksi Loma Lindan adventistien uskonnollisesta yhteisöstä. Heidän ruokavalionsa on etupäässä kasvisvoittoinen. Loma Linda: The secret to a long healthy life? (https://www.bbc.com/news/magazine-30351406) (BBC)

Ilta-Sanomien jutussa:
VÄLIMEREN toisiksi suurin saari Sardinia on luokiteltu yhdeksi maailman viidestä "sinisestä vyöhykkeestä" (Blue Zone).

Vyöhykkeisiin lukeutuvat Sardinian ohella Japanin Okinawa, Costa Rican Nicoya, Kreikan Ikaria ja Yhdysvaltain Kalifornian Loma Linda.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 20, 2023, 11:41:26
Lähes jokainen suomalainen syö liikaa kovaa rasvaa – Tutkija: Paras muutos olisi korvata lihaa kalalla, äyriäisillä tai kasviproteiineilla
...
Terveyssuositusten mukaan kovan rasvan osuus saisi olla kymmenen prosenttia kokonaisenergiansaannista, kertoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
– Vuonna 2017 tähän suositukseen pääsi THL:n FinRavinto-tutkimuksen perusteella kolme prosenttia miehistä ja kuusi prosenttia naisista. En usko, että tässä on tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia.

- https://yle.fi/a/74-20046006

2500 kcal päiväkulutuksella suositus on että kovaa rasvaa <10%=250 kcal/d tekee <28 grammaa/d.

Itse laskin että minä kuulun kevyesti tuohon pieneen 3% miesvähemmistöön,
laskin että kovan rasvan päiväkulutukseni on 9 -18g / d,
eli kovaa rasvaa saan vain ehkä noin 3%-6% kokonaisenergiansaannistani.
  Luulin että suklaata jota mässytän saisin kovaa kovastikin mutta levy kestää n. viikon,
ja sokeriton/täysjyväkekseissä 16g..18g/100g rasvaa josta vain 1,5-1,6 g kovaa rasvaa/100g
Flora-margariinissani on 60g/100g rasvaa josta vain 16g/100g on kovaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 23, 2023, 22:47:06
Eikö maidottomassa tummassa suklaassa ole reippaasti vähemmän kovaa rasvaa? Harmi että itse en erikoisemmin perusta tummasta suklaasta (kuin mintun kanssa vaan), ja vatsani kipeytyy siitä.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - elokuu 24, 2023, 09:37:29
^
Eiköhän maidon rasva ole aika pieni osuus suklaan rasvasta?

Maidottoman tumman suklaan rasvasta on yli puolet tyydyttynyttä rasvaa.

https://www.fazer.fi/tuotteet/401875/fazer-pure-dark-70-cocoa-tumma-suklaa-95-g/
Ainesosat
Kaakaomassa, sokeri, kaakaovoi, vähärasvainen kaakaojauhe, luontainen aromi (vanilja). Saattaa sisältää maitoa, pähkinää, mantelia ja viljaa. Tummassa suklaassa vähintään 70% kaakaota.

Ravintosisältö    per 100g
Energia kJ      2 289 kJ
Energia kcal      545 kcal
Rasva      41 g
josta tyydyttynyttä      25 g
Hiilihydraatit      32 g
josta sokeria      27 g
Proteiini      7,8 g
Suola      0,04 g
Ravintokuitu      11 g
Magnesiumia      170,0 mg


Maitosuklaan vastaavat rasvalukemat:
Rasva   33 g
josta tyydyttynyttä   21 g


Yleensähän sanotaan tyydyttyneen rasvan olevan epäterveellistä, mutta siitä huolimatta kovin puhutaan tumman suklaan terveellisyydestä. Ilmeisesti terveellisyys perustuukin flavonoideihin, joista olisi kai enemmän hyötyä kuin huonosta rasvasta haittaa?
Vanha IS:n artikkeli suklaan terveellisyydestä https://www.is.fi/terveys/art-2000000145434.html
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hiha - elokuu 24, 2023, 11:46:06
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 20, 2023, 11:41:26
Lähes jokainen suomalainen syö liikaa kovaa rasvaa

Pikemminkin liian vähän. Jos kaikki laittaisivat tavoitteeksi, että syövät vielä ainakin tonnin kovia rasvoja ennen kuin kallistavat päänsä ikuiseen lepoon, siinä tulisi monta onnellista elinvuotta lisää. Absurdia kuolla pois, että ei vain vahingossakaan elä epäterveellisesti.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 24, 2023, 15:08:10
Minä kun luulin että kookospähkinä on ainoa pahan rasvan kasvi. Hittojakos minä sitten sillä tummalla suklaalla itseäni rääkkäisinkään.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - elokuu 25, 2023, 20:16:52
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 20, 2023, 11:41:26
Lähes jokainen suomalainen syö liikaa kovaa rasvaa – Tutkija: Paras muutos olisi korvata lihaa kalalla, äyriäisillä tai kasviproteiineilla
Suomalaisten elinikä on lähellä maailman huippua...  8)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 25, 2023, 23:05:39
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 25, 2023, 20:16:52
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 20, 2023, 11:41:26
Lähes jokainen suomalainen syö liikaa kovaa rasvaa – Tutkija: Paras muutos olisi korvata lihaa kalalla, äyriäisillä tai kasviproteiineilla
Suomalaisten elinikä on lähellä maailman huippua...  8)
Pohjoismaiden lyhin. Koska lihan ym. kova rasva juoppouden ohessa vie suomalaismiehiä 2-3 vuotta nopeammin hautaan?

Suomalaisten miesten elinikä on Pohjoismaiden lyhyin
Suomalaisilla miehillä on Pohjoismaiden lyhyin eliniän odote Grönlantia lukuun ottamatta. Suomessa miesten eliniän odote on 77,5 vuotta, kun Islannissa, Färsaarilla, Ruotsissa, Norjassa ja Suomen Ahvenanmaalla odote on jopa 2–3 vuotta korkeampi.

- https://www.hs.fi/elama/art-2000002747647.html


Lainaus käyttäjältä: Hiha - elokuu 24, 2023, 11:46:06
Pikemminkin liian vähän. Jos kaikki laittaisivat tavoitteeksi, että syövät vielä ainakin tonnin kovia rasvoja ennen kuin kallistavat päänsä ikuiseen lepoon, siinä tulisi monta onnellista elinvuotta lisää. Absurdia kuolla pois, että ei vain vahingossakaan elä epäterveellisesti.
Terveitä elinvuosia lisää tarjolla.
Ruotsiin verrattuna jo ennen eläkeikää työikäiset suomalaiset on sairas kärsivä kansa. Piiiitkäään kärsivä kansa. Ei niin onnellisia vuosia, koska kuten alkoholi, hetken hurma tuo pitkäikäisempää kärsimystä monille sitten keski-iässä ja sen jälkeen (wanhat rokkarit on alkaneet tajuta raitistua ja veganisoitua, mutta monet liian myöhään).


Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - elokuu 26, 2023, 00:35:42
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 25, 2023, 23:05:39
Ruotsiin verrattuna jo ennen eläkeikää työikäiset suomalaiset on sairas kärsivä kansa. Piiiitkäään kärsivä kansa. Ei niin onnellisia vuosia, koska kuten alkoholi, hetken hurma tuo pitkäikäisempää kärsimystä monille sitten keski-iässä ja sen jälkeen (wanhat rokkarit on alkaneet tajuta raitistua ja veganisoitua, mutta monet liian myöhään).
Sirkusjournalismia taas. Oikeastihan suomalaiset vanhukset elävät pidempään kuin koskaan.
Vähän kuin uutisointi ilmastosta...  ;)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - elokuu 26, 2023, 08:00:49
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 20, 2023, 11:41:26
Lähes jokainen suomalainen syö liikaa kovaa rasvaa – Tutkija: Paras muutos olisi korvata lihaa kalalla, äyriäisillä tai kasviproteiineilla

Mitenhän muuten on noiden äyriäisten kanssa? Ainakin katkaravuissa on paljon kolesterolia, muistelisin.

Ei kalaakaan kannata liikaa vedellä, mm. elohopean takia.

Kasviproteiineilla en tiedä paljoa sivuvaikutuksia olevan. Poikkeuksena on kyllä jos on kihtitaipumus, silloin esim. herneitä, papuja jne. ei liiaksi kannata käyttää. Jopa parsakaali voi aiheuttaa kihtioireita.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Jaska - elokuu 26, 2023, 14:54:09
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 26, 2023, 00:35:42
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 25, 2023, 23:05:39
.... Piiiitkäään kärsivä kansa. Ei niin onnellisia vuosia...
... Oikeastihan suomalaiset vanhukset elävät pidempään kuin koskaan...
Tuo nyt oli nollakommentti. Varsinkin kun ukomailla on yhtälilla eliniät pidentyneet.
https://www.worldometers.info/demographics/life-expectancy/
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - elokuu 27, 2023, 15:10:04
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 24, 2023, 15:08:10
Minä kun luulin että kookospähkinä on ainoa pahan rasvan kasvi. Hittojakos minä sitten sillä tummalla suklaalla itseäni rääkkäisinkään.

Noiden lisäksi myös palmuöljy sisältää huonoa rasvaa. Ikävä kyllä palmuöljyä tungetaan vaikka mihin, esimerkiksi likäsi kaikkiin margariineihin. Jos joku löytää margariinin, jossa ei ole palmuöljyä, vinkatkaa, olkaa hyvä. Lis. tai mitään muutakaan tyydyttynyttä rasvaa, kuten esim. voita.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: kertsi - elokuu 27, 2023, 15:13:36
Lainaus käyttäjältä: Socrates - heinäkuu 23, 2023, 15:41:29
Tuskinpa noi krempat huonommasta ruoasta tai muovikanistereista tulevat. Luultavasti ihan rasituksen lisääntymisestä. Ikääntyessä kroppa ei tahdo kestää kevyttäkään sellaista rasitusta, jota se kokee harvoin.

Olen itsekin mökkireissun jälkeen romuna1-3 päivää riippuen miten paljon siellä on tullut touhuttua kaikenlaista. Pelkästään epätasaisilla alustoilla liikkuminen puhumattakaan jostain lumihangessa kahlaamisesta pistää lihakset ja nivelet koville.

Ei ole järin suuri ollut rasitus viime viikkoina. Silti nilkat ovat enemmän turvoksissa kuin melkein koskaan. Luulen, että kyllä tää vois johtua munuaisten heikommasta toiminnasta, joka voi johtua liiasta suolan määrästä mökkiruokavaliossa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hiha - elokuu 28, 2023, 13:05:56
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 25, 2023, 23:05:39
Ei niin onnellisia vuosia, koska kuten alkoholi, hetken hurma tuo pitkäikäisempää kärsimystä monille sitten keski-iässä ja sen jälkeen

Lainauksen kielikuva on peräisin vanhasta tunnetusta moralisoivasta ajatelmasta...

hetken hurma –
elämän turma


... jolla nuoria naisia varoiteltiin esiaviollisista suhteista. Vahinkoraskaus johti häpeään ja pahimmillaan äpärän äidiksi. Ilmauksen merkitys ei ole koskaan ollut paha rasva, eikä edes paloviina, vaan panokiima.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 26, 2023, 18:33:19
Tiesitkö että kahvi, kaakao ja suklaa on rikastettuna ns. superruoalla, hyönteisillä!
Ei tietenkään varta vasten vaan vahingossa mukaan jääneillä hyönteisillä, joita ei kannata alkaa pois valkkaamaan.

Hämmentävä totuus tuttujen raaka-aineiden sisällöstä: "Kaikki ihmiset syövät hyönteisiä"
- MTV 2015 (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/hammentava-totuus-tuttujen-raaka-aineiden-sisallosta-kaikki-ihmiset-syovat-hyonteisia/5334074#gs.2ob1nk)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 26, 2023, 18:40:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 27, 2023, 15:13:36
Lainaus käyttäjältä: Socrates - heinäkuu 23, 2023, 15:41:29
Tuskinpa noi krempat huonommasta ruoasta tai muovikanistereista tulevat. Luultavasti ihan rasituksen lisääntymisestä. Ikääntyessä kroppa ei tahdo kestää kevyttäkään sellaista rasitusta, jota se kokee harvoin.

Olen itsekin mökkireissun jälkeen romuna1-3 päivää riippuen miten paljon siellä on tullut touhuttua kaikenlaista. Pelkästään epätasaisilla alustoilla liikkuminen puhumattakaan jostain lumihangessa kahlaamisesta pistää lihakset ja nivelet koville.

Ei ole järin suuri ollut rasitus viime viikkoina. Silti nilkat ovat enemmän turvoksissa kuin melkein koskaan. Luulen, että kyllä tää vois johtua munuaisten heikommasta toiminnasta, joka voi johtua liiasta suolan määrästä mökkiruokavaliossa.
Ruokavalio on oma valinta.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Socrates - joulukuu 26, 2023, 18:59:19
Patrik Borg uskaltaa muista ravintotietelijöistä poiketen puolustaa sokeria. Verkkokurssimainoksensa yhteydessä sanoo, että sokeri on pikku tekijä painonhallinnassa, se ei aiheuta riippuvuutta eikä sen syönnistä seuraava insuliinireaktio lihota.

Hyvä Patrik, Socru tykkää!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 26, 2023, 19:10:45
Lainaus käyttäjältä: Socrates - joulukuu 26, 2023, 18:59:19
Patrik Borg uskaltaa muista ravintotietelijöistä poiketen puolustaa sokeria. Verkkokurssimainoksensa yhteydessä sanoo, että sokeri on pikku tekijä painonhallinnassa, se ei aiheuta riippuvuutta eikä sen syönnistä seuraava insuliinireaktio lihota.

Hyvä Patrik, Socru tykkää!
Kuulostaa tosi "ravintotieteilijältä"... :)
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 29, 2023, 17:35:58
^.. sain kaivella jonkin aikaa mutta selvis tätä:
- Patrick Borg esittelee itsensä "ravitsemusasiantuntijaksi", mutta nimike ei ole suojattu
    toisin kuin virallinen "ravitsemusterapeutti", joten humbuugiveikotkin voi käyttää sitä
- Patrick Borg on ETM eli elintarviketieteen maisteri, kouluttaa ja tutkijaksikin esittäytynyt
- aiemmista jutuistansa (muististani) tiedän ettei ole ihan humbuugiveikko, ihan järkevä ukko.
- urheilualan kouluttajana hän saattaakin "luvallisesti" painottaa myös sokerin merkitystä koska urh. tarvii energiaa ja hiilihydraatteja
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 29, 2023, 19:15:41
Tiede-lehdessä (13/2023 s.20-21) tyrmätään (ultra)prosessoinnin epäterveellisyys. Tyrmääjänä on VTT:n ruokateknologian tutkimusprofessori Nesli Sözer:

Tekeekö prosessointi ruoasta epäterveellistä?
Haitat tulevat yleensä aivan muusta kuin valmistusmenetelmästä.
...
Ruoanprosessointia arvioidaan usein käyttämällä Sao Paolon yliopistossa kehitettyä
niin sanottua Nova-asteikkoa:
 1. Prosessoimattomat tai minimaalisesti prosessoidut ruoat:
   kasvien syötävät osat, eläinten liha, sisäelimet, munat ja maito, sienet, levät ja vesi.
 2. Prosessoidut ruoanvalmistuaineet, kuten
   öljyt, voi, sokeri, suola. Niitä ei yleensä syödä sellaisenaan.
 3. Ykkös- ja kakkosryhmien aineksista tehdyt ruoat, kuten
   tuore leipä, juustot sekä säilykkeet.
 4. Ultraprosessoidut ruoat: kolmosluokan ainesosien lisäksi niissä on käytetty usein
   keinotekoisia värejä, aromeja ja säilöntäaineita sekä tekniikoita, joita on tarjolla vain teollisessa massatuotannossa.

Pitäisikö ultraprosessoituja valmisteita välttää?
-> Koko keskustelu aiheesta on epäoleellista. Käytännössä kaikki syömämme ruoka on prosessoitua: prosessointia on myös ruoan laittaminen tai leipominen. ... Käytännössä kaikki kaupassa myytävä leipä kuuluu ultraprosessoitujen ruokien kategoriaan.


[MrKAT tarkistaa: Jep. Terveellisissä täysjyväpaahtoleivässä ja myslisekaleivässä on säilöntäaineita ym (eli "E-koodeja": E481, E282 ja toisessa E472e)  joten ultraprosessoituja ovat Nova-asteikolla.]

Väestötutkimuksissa tulee korrelaatiota: Teollisuus tekee suolaisia rasvaisia epäterveellisiä ruokia ultraprosessoiden joka halpaa, maukasta ja ihmiset syö liikaa
-> Ultraprosessoidut usein epäterveellisien joukossa, koska epäterve koostumus (ainesisältö, raaka-aineet) on se syypää.

Raaka-aineet, koostumus, ratkaisee.
Esimerkkinä Sözer kertoo että pursotusteknologialla tehdyt juustonaksut on ultraprosessoituja mutta epäterveellistä koska juustonaksut on. Samalla pursotusteknologialla täysjyväpasta on terveellistä, vaikka ultraprosessoitua, koska ravitsemusarvot hyvät.

JK. Löyty tuo Nova-asteikko tarkempana: https://en.wikipedia.org/wiki/Nova_classification
Se selventi että maito teollisesta pastöroinnista huolimatta(!) kuuluu 1.luokkaan.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - joulukuu 30, 2023, 20:40:03
Silti se sokeri? Ihanko oikeasti se ei haittaa...?!
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 08, 2024, 22:01:41
Laskin kirjekuorelle ns. lisätyn sokerin määräni: leivät, jugurtit, valmisruoat, keksit. Laskin että saan viikossa noin 189 grammaa lisättyä sokeria joka on 27g/d. Edellyttäen että syön 200g suklaalevyn kahdessa viikossa (2 palaa päivässä, kuten viime päivinä olen).
   Suunnilleen se on 5% ruoan energiasta, joka on WHO:n suositus (tyypillisesti 25 g/d). Suomalainen suositus on: korkeintaan 10% päivittäisenergiasta (tyypillisesti 50g/d).
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 09, 2024, 09:20:33
Maito ei aiheuta limaisuutta:

https://www.apu.fi/kysymykset/virusten-ja-bakteerien-torjunta-vaikuttaako-maito-ja-sokeri

Maidon vaikutusta ylähengitysteiden liman eritykseen on selvitetty ainakin kahdessa kliinisessä tutkimuksessa. Ensimmäisessä maito ei lisännyt liman eritystä nenässä tai mitään muutakaan oiretta soijajuomaan verrattuna henkilöillä, jotka omasta mielestään saivat maidosta oireita. Toisessa kokeessa lisättiin asteittain maidon käyttöä vapaaehtoisilla, jotka oli altistettu flunssavirukselle, mutta liman eritys ei lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa ne, jotka uskoivat maidon limaa erittävään vaikutukseen, kokivat saavansa enemmän oireita, mutta mittauksissa ei havaittu mitään eroa. Tutkimusnäyttö ei siis tue väitettä, että maito aiheuttaisi limaneritystä.

On kuitenkin pidettävä mielessä, että tutkimukset ovat olleet melko pieniä ja suuremmissa tutkimuksissa voisi ehkä tulla pientä eroa ryhmien välille. Todennäköisempää kuitenkin on, että liman erityksen tunne joillakin ihmisillä johtuu maidon osasten reagoinnista limakalvon kanssa. Reaktiossa liman rakenne muuttuu sakeammaksi, mikä tuntuu siltä kuin liman määrä kasvaisi.

Erittäin usein väitetään myös, että maito ja maitotuotteet aiheuttaisivat matala-asteista tulehdusta ja siksi esimerkiksi hengitysinfektioita. Olen kirjoittanut aiheesta pronutritionis.net-�blogissani ja Lievä tulehdus -kirjassani käytyäni tutkimusnäytön läpi. Tutkimusten perusteella maitotuotteet ovat neutraaleja matala-asteisen tulehdukseen suhteen, joten tämä usein somessa kuultu väite ei pidä paikkaansa.


Alkoi tässä vuosien mittaan kokolailla kyllästyttämään, kun aina silloin tällöin astmaatikot ovat pelotelleet toisiaan maidolla. Noh, uskon toki että se joillekin voi olla henkilökohtaisesti haitaksi. Mutta kyseessä ei ole joku luonnonlaki joka koskee meitä kaikkia astmaatikkoja.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - helmikuu 13, 2024, 18:22:27
Onko väittely pian taas siinä vaiheessa, että voidaan taas puhua moniravinteisesta sekaravinnosta?
😋
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 15, 2024, 00:04:20
Taas 1 syy lisää vältellä (punasia) lihatuotteita.

"Tapauksia on ollut todella paljon" – Tämä hepatiitti E -tartuntojen ja lihatuotteiden yhteydestä tiedetään nyt
(https://img.ilcdn.fi/Rz-2iG8yqTi0KM3uGphMp4aGA1c=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/6bf962653ba800dc6a308262aed2222a58a870d8aaf11a5b4fefa1ddc1d2a017.jpg)
25 tapauksessa sairastunut henkilö on syönyt lihaa tai lihaleikkeleitä.
...
Tammi-helmikuun aikana tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 44 hepatiitti E -tapausta eri puolilta Suomea.
25 tapauksessa sairastunut henkilö oli syönyt lihaa tai lihaleikkeitä. 22 haastateltua mainitsi eri brändien meetvurstin tai salamin.

 - https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c540ec10-e0be-4231-a8f8-adafc9b401cf
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 15, 2024, 10:04:29
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 15, 2024, 00:04:20Tammi-helmikuun aikana tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 44 hepatiitti E -tapausta eri puolilta Suomea.
25 tapauksessa sairastunut henkilö oli syönyt lihaa tai lihaleikkeitä. 22 haastateltua mainitsi eri brändien meetvurstin tai salamin.

Ei voi pitää paikkaansa. Olen innokas meetwurstin ja salamin syöjä eikä minulla ole todettu hepantiittia.

Lisäksi, jos noin 5 miljoonasta metukansyöjästä parikymmentä sairastuu heppatiittiin kyse ei ole kovin suuresta korrelaatiosta.

Hukkuneistakin osa menehtyy koska laittaa päänsä vesiämpäriin, mutta se ei ole oikeasti hukkumisten pääsyy. Tuskin on metwurstikaan hepstiitissa.

LainaaE-hepatiitin voi saada ihmisen ulosteiden saastuttamasta vedestä tai ruoasta. Tartunta voi saada esimerkiksi syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä sian- tai villisianlihaa,  peuranlihaa, hirven lihan, maksaa sisältäviä tai salamityyppisiä makkaroita tai simpukoita, erityisesti ostereita, sekä tuoreiden ja pakastettujen vihannesten ja marjojen välityksellä.

Hepatiitti E -virusta esiintyy laajalti lämpimissä huonon hygienian maissa, Etelä- ja Keski-Aasiassa, Kiinassa ja trooppisessa Afrikassa.
https://www.muma.fi/liitto/ajankohtaista/ajankohtaista/maailman_hepatiittipaiva_28.7.2023/e-hepatiitti

Veikkaan pääsyyksi matkailua. Paskaisen veden nieleminen tai salaatti  turistikohteessa on todennäköisempi syy kuin makkarasiivu reissumiehen päällä.

Potentiaaliset tartunnanaiheuttajaruoka-aineet ovat näköjään kokolailla samat kuin lempiruokani.  :D
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 15, 2024, 10:31:32
^^
Hepatiitti E:n kohdalla pitkä itämisaika aiheuttaa haasteita. Henkilön voi olla vaikea muistaa, mitä hän on syönyt niin pitkän aikaa sitten. Oireet ilmaantuvat keskimäärin 40 päivän kuluttua tartunnan saamisesta.

Veikkaan, että ei ainoastaan "voi olla vaikea muistaa", vaan useimmat ei todellakaan muista, mitä ovat syöneet yli kuukausi sitten. Pieni osa voi muistaa, jos on tiettynä päivänä ollut jossain erityisessä tapahtumassa, niin siellä tarjotun voi kyllä muistaa. Mutta väitän, että jos ei mitään erityistä ole ollut, niin vain poikkeusyksilöt (supermuistajat) voi muistaa päivittäiset syömisensä.

Minullakin on hyvä muisti, mutta syömisiäni en paina mieleeni mitenkään. Sen verran muistan, että tammikuussa olen syönyt yhden paketin metvurstia. Mutta mihin kohtaan tammikuuta asettuu se parin päivän jakso - siitä ei ole aavistustakaan.

Ja vielä tuo "keskimäärin 40 päivää". Millähän haarukalla tuo nyt on keskimäärin, eli mikä on pisin aika ja mikä lyhin aika. Joka tapauksessa syömisten muistamiset pitäisi ulottaa vielä pidemmälle kuin tuo 40 päivää, joten mahdollisten eri syömisten kirjo vain laajenee.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 20, 2024, 01:45:53
Edelleen pätee arkkiatri Ylpön viisaus "Kohtuus kaikessa". Myös proteiinin kohdalla:

Liian proteiinipitoinen ruoka voi tukkia verisuonia
Tutkijat löysivät mekanismin, jolla liika proteiini voi kovettaa valtimoita.

- https://www.hs.fi/tiede/art-2000010232696.html

Jo ennestään on varoitettu:

Suomalaiset tankkaavat proteiinia, vaikka ei kannata – Runsasproteiininen ruokavalio lisää uusien tutkimusten mukaan diabeteksen riskiä ja suolistovaikutuksia selvitetään
 - https://www.hs.fi/tiede/art-2000006060798.html

Kun bodarit saa sydäreitä, niin syynä voi olla kielletyt napit mutta myös tuo yletön proteiinilisä, sen lisäksi että sydänseinää lihasvoimistelu paksuntaa.
Otsikko: Vs: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon
Kirjoitti: Toope - helmikuu 20, 2024, 18:54:14
Mutta ehkä se liiallinen hiilarien saanti, eli sokeri on se lihavuuden syy?