kantapaikka.net

Pisa-tulokset laskevat suomalaiskouluissa jatkuvasti. Viro menee jo ohi:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008886510.html

Mistä alamäki johtuu? Mitä Virossa on tehty eri tavalla kuin Suomessa?

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 16, 2022, 06:53:19
Pisa-tulokset laskevat suomalaiskouluissa jatkuvasti. Viro menee jo ohi:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008886510.html

Mistä alamäki johtuu? Mitä Virossa on tehty eri tavalla kuin Suomessa?

Alamäki johtunee monista eri asioista, eikä yhtä ja ainoaa syytä voida osoittaa.

Suomeen on tullut viime vuosikymmeninä enemmän maahanmuuttajia kuin Viroon, jossa puolestaan on ennestään suuri "maahanmuuttajaväestö" eli venäläiset.

Maahanmuutto selittänee jotain, mutta se se ei selitä kaikkea, koska Pisa-tulokset ovat heikentyneet myös alueilla, jonne ei ole suuntautunut merkittävää maahanmuuttoa.

Yle Uutiset:

Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin

Alan tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmiö on monen asian summa. Taustalta löytyy sekoitus vanhentuneita rakenteita ja rasistisia asenteita.

https://yle.fi/uutiset/3-11431717

https://core.ac.uk/download/pdf/86665714.pdf

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 16, 2022, 09:37:36


Suomeen on tullut viime vuosikymmeninä enemmän maahanmuuttajia kuin Viroon, jossa puolestaan on ennestään suuri "maahanmuuttajaväestö" eli venäläiset.

Maahanmuutto selittänee jotain, mutta se se ei selitä kaikkea, koska Pisa-tulokset ovat heikentyneet myös alueilla, jonne ei ole suuntautunut merkittävää maahanmuuttoa.

Monikulttuurisuuden lisääntymistä pidän itsekin suurimpana syynä tulosten heikkenemiselle.. Virossa tämä ei juurikaan vaikuta, sillä venäläisvähemmistöllä on hyvin samanlainen opiskelukulttuuri kuin virolaisilla.

Toinen oppimistuloksia heikentävä tekijä on suomalaisen oppimiskäsityksen muutos behavioristisesta liian pitkälle vietyyn konstruktivismiin. Jälkimmäinen ei toimi kovin hyvin murrosikäisten nuorten kanssa, joiden luontainen motivaatio suuntautuu ihan johonkin muuhun kuin vaikkapa matematiikkaan. Tarvittaisiin enemmän kuria, pakkoa ja järjestystä, joita löytyy virolaisesta järjestelmästä.

Tässä, kuten useimmissa asioissa, yksittäistä syyllistä ei ole. Paitsi tietysti persut ja Putin - kuten melkein-mensa-tahot älyn loppuessa julistavat.

Syitä on siis lukuisia.

Itse koulu oppimisympäristönä on muuttunut vaikeasti käsiteltäväksi.  Koulut ovat valtavan kokoisia ja luokkakootkin liian suuria. Häiriköt ja kiusaajat pääsevät sabotoimaan entistä useamman koulunkäyntiä, koska kiusaajaa ei saa rangaista.

Ilmiöoppiminen, vai millä nimellä sitä sekamelskaa kutsutaankaan, on vienyt rakenteen oppiaineista.

Asenteet, kuten artikkelissa todettiin, ovat koulutusta vähätteleviä. Jos nuorison idolit ovat sekoilevia tubettajia, niin pänttääminen jää vähälle.

Muistikuvieni mukaan vanhempieni koulutodistukset eivät olleet häävejä. Ja käsitys jäänyt ettei siinä silloin kun he koulunsa kävivät, ollut mitään erikoista. Ehkä kysyä voineekin että mikä sai suomalaisten Pisa-tuloksista joksikin aikaa korkeita?

Jossain Apu-lehdessä haastateltiin poliisia jonka isä on muistaakseni Nigeriasta. Tämä parikymppinen poliisi on kirjoittanut kirjan nuorisolle, oppaaksi jotta eivät lähtisi rötöstelyjen tielle. Kuitenkin hän itse sanoo että ei ole eläissään lukenut kirjoja (vai oliko peräti pari lukenut), ja muutenkin koulunkäynti taisi olla vähän tympeää? Ja hänestä olisi saattanut tulla rikollinenkin. Herääkin kysymys että vetääkö samaa luonnetyyppiä yhtälailla sekä rosvous että poliisius puoleensa? Ja miksi ulkomaalaisen lapsesta tulee levoton?

Niin, koska tiedämme suomalaisten lasten kärsivän pisa-tuloksissaan maahanmuutosta, meidän lienee syytä selvittää, miksi

Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin?

Ehkä siksi, että muualla maahanmuuttajat ovat olleet jo niin pitkään, että heidät on sulautettu osaksi koulujärjestelmää, kun meillä heidän erilaisuuttaan vielä korostetaan.

T: Xante

Mulla on käsitys, että opiskeluympäristöä on yritetty vuosien mittaan muuttaa perinteisestä oppimisympäristöstä työpaikan avokonttoriksi, jotta koulu vastaisi paremmin business-elämän vaatimuksiin. Muutama vuosi sitten esiteltiin jossain tällaista modernia oppimisympäristöä, jossa muistaakseni 1-3 luokkalaiset käyvät koulua kuten ennenkin kukin vuosikurssi omalla luokkahuoneella ja opettajalla, mutta olikos se 3-6 luokkalaiset, jotka istuvat yhdessä megaluokassa joukossaan kolme opettajaa. Idea oli megaluokan kohdalla muistaakseni jokin sellainen, että opettajat vetävät 3-6 luokkalaisille jokaisen tunnin alkuun lyhyen briiffin per vuosikurssi ja sitten oppilaat (työntekijät) yrittävät ratkoa tehtävät itsenäisesti kysyen lähimmältä opettajalta (esimieheltä) neuvoa jos ei onnistu. En kuitenkaan osaa sanoa, onko tämän tyyppisiä oppimisympäristöjä ylipäätään vielä Suomessa olemassa ja jos on, millaisia tuloksia saadaan.

Toinen muutos, josta olen jostain lukenut on koskenut opettajan työmäärää. Sitä on tietääkseni enemmän kuin oli 90-luvulla ja voi olla, että jos sitä on liikaa, ei opettajilla ole mahdollista suunnitella tuntien opiskelumateriaalia riittävän hyväksi, jotta oppilaille jäisi asiasta parempi muistijälki kuin vain suorittaessaan geneerisiä tehtäviä. En osaa sanoa tästäkään, onko opettajien työmäärä kasvanut liikaa vai ei.

Ja muuten olen kuullut noista samoista haasteista, jotka Hayabusa jo mainitsikin.

^

Ohhoh, olipas hyvä esitys siitä, mitä itsekin olen uumoillut!

Yksi juttu on myös erityislapset. Käsittääkseni ei ole enää yhtään luokkaa, jossa ei olisi ainakin yksi tai pari erityislapsi, mutta erityisosaajat eivät ole opettajakunnassa lisääntyneet samaan tahtiin. On jotain avustajia, joillakin jopa henkilökohtaisia, mutta heidän motivaationsa kuulemma vaihtelee aika hurjasti.

Ennen kaikkea tämä surettaa erityislasten vuoksi, ts. ovat aika kovilla siellä luokissa, mutta kyllähän se sitten luokan "yleisarvosanaankin" vaikuttaa.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2022, 11:06:39
Niin, koska tiedämme suomalaisten lasten kärsivän pisa-tuloksissaan maahanmuutosta, meidän lienee syytä selvittää, miksi

Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin?

Ehkä siksi, että muualla maahanmuuttajat ovat olleet jo niin pitkään, että heidät on sulautettu osaksi koulujärjestelmää, kun meillä heidän erilaisuuttaan vielä korostetaan.

T: Xante

Tuota. Kyllä minunkin erilaisuuttani korostettiin, eli kiusattiin varsinkin yläasteella sen minkä ehdittiin, mutta koulutodistukseni oli silti öpauttia keskinkertainen, eikä huono. Itseasiassa tätähän voisi ihmetellä että mistä johtuu että kiusaaminen ei vaikuttanut arvosanoihin minun kohdallani? Siksikö että en alkanut lintsata koulusta (minneköhän sillä pikkupaikkakunnallani olisin edes mennytkään, ilman että käry olisi käynyt...) Jos maahanmuuttajataustaisiin kiusaaminen vaikuttaa, niin miksi?

Vai olinko minä vain niin autistisuuttani "nero" että pärjäsin kohtalaisen hyvin kouluaineissa vaikka painettiin päälle kuin vierasta sikaa. Matematiikka toki oli kyllä kutonen päättötodistuksessa (kolmesta eri tasosta ns. laajin oppimäärä, että siinä mielessä ei sekään aivan kamala). Ja ruotsi taisi olla, oltuaan 7. luokan syksyllä alunperin ysi. Motivaatio laski kun se ruotsi oli mielestäni typerä kieli. Opettaja väitti että looginen, ja sitten joka hemmetin sanalla oli (liian) monta taivutusmuotoa. Tämä olikin ainoa syy että yhtäkään opettajaa kiinnosti mitenkään miten siellä pärjään, eli kyseisen oppiaineen opettaja kävi kysymässä onko minulla ongelmia kotona, kun arvosanani on laskenut. Olihan niitä ongelmia, mutta ei se arvosana laskenut kuin ruotsissa ja matematiikassa.

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2022, 11:34:45
^



Yksi juttu on myös erityislapset. Käsittääkseni ei ole enää yhtään luokkaa, jossa ei olisi ainakin yksi tai pari erityislapsi, mutta erityisosaajat eivät ole opettajakunnassa lisääntyneet samaan tahtiin.

Virossa ei käsittääkseni tehdä erityisen tuen päätöksiä läheskään siinä määrin kuin täällä Suomessa joten tuskin erityisopettajien määrällä on merkitystä. Korrelaatio vaikuttaa olevan pikemminkin niin päin, että mitä enemmän erityisopettajia, sitä enemmän erityisoppilaita ja sitä huonompi koulumenestys.

Miksi juuri Suomessa on niin paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja miksi kasvava erityisen tuen määrä korreloi huononevan koulumenestyksen kanssa?

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 16, 2022, 11:43:55

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2022, 11:06:39
Niin, koska tiedämme suomalaisten lasten kärsivän pisa-tuloksissaan maahanmuutosta, meidän lienee syytä selvittää, miksi

Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin?

Ehkä siksi, että muualla maahanmuuttajat ovat olleet jo niin pitkään, että heidät on sulautettu osaksi koulujärjestelmää, kun meillä heidän erilaisuuttaan vielä korostetaan.

T: Xante

Tuota. Kyllä minunkin erilaisuuttani korostettiin, eli kiusattiin varsinkin yläasteella sen minkä ehdittiin, mutta koulutodistukseni oli silti öpauttia keskinkertainen, eikä huono.

Noh joo, epäilen, että siellä erilaisuuden korostamisessa on vielä suuremminkin vaikuttavia asioita kuin kiusaaminen, niin paha juttu kuin se onkin.

Mutta sehän kysymykseni olikin, että mitä Suomessa tehdään erilailla kuin muissa OECD-maissa. Kaikissa niissä varmaan koulukiusaamista esiintyy.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 16, 2022, 11:49:11
Miksi juuri Suomessa on niin paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja miksi kasvava erityisen tuen määrä korreloi huononevan koulumenestyksen kanssa?

Tätä olen kyllä miettinyt. Kuten sitäkin, onko tuen laatu millä tavalla mitoitettu. Mututunne sanoo, että tässä on kyse samasta kuin vanhustenhuollossa, puusilmäinen mantra = vanhuksen on paras olla kotona ja erityislapsen normaalissa koululuokassa. Mutta tietoa ei tosiaan asiasta ole.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2022, 12:14:05

Tätä olen kyllä miettinyt. Kuten sitäkin, onko tuen laatu millä tavalla mitoitettu. Mututunne sanoo, että tässä on kyse samasta kuin vanhustenhuollossa, puusilmäinen mantra = vanhuksen on paras olla kotona ja erityislapsen normaalissa koululuokassa. Mutta tietoa ei tosiaan asiasta ole.

T: Xante

Tuen laatu lienee se pääongelma. Ennen erityistä tukea kutsuttiin tukiopetukseksi ja se annettiin normaalin työpäivän päälle ylimääräisinä tunteina. Nykyään erityistä tukea käytetään myös keventämään erityisoppilaan työpäivää eli yksi erityisen tuen muoto on lyhentää opiskelijan päivää ja/tai työviikkoa, jolloin opiskelija saakin vähemmän opetusta kuin muut.

Erityisen tuen päätöksiä tehdään myös nykyään ihan turhaankin, koska oppilaitos saa erityisoppilaasta puolitoistakertaisen rahan verrattuna "normaalioppilaaseen". Ei mene kauaa kun "erityinen" onkin uusi "normaali".

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 16, 2022, 11:14:06
Mulla on käsitys, että opiskeluympäristöä on yritetty vuosien mittaan muuttaa perinteisestä oppimisympäristöstä työpaikan avokonttoriksi, jotta koulu vastaisi paremmin business-elämän vaatimuksiin. Muutama vuosi sitten esiteltiin jossain tällaista modernia oppimisympäristöä, jossa muistaakseni 1-3 luokkalaiset käyvät koulua kuten ennenkin kukin vuosikurssi omalla luokkahuoneella ja opettajalla, mutta olikos se 3-6 luokkalaiset, jotka istuvat yhdessä megaluokassa joukossaan kolme opettajaa. Idea oli megaluokan kohdalla muistaakseni jokin sellainen, että opettajat vetävät 3-6 luokkalaisille jokaisen tunnin alkuun lyhyen briiffin per vuosikurssi ja sitten oppilaat (työntekijät) yrittävät ratkoa tehtävät itsenäisesti kysyen lähimmältä opettajalta (esimieheltä) neuvoa jos ei onnistu. En kuitenkaan osaa sanoa, onko tämän tyyppisiä oppimisympäristöjä ylipäätään vielä Suomessa olemassa ja jos on, millaisia tuloksia saadaan.

Kuulostaa aivan järkyttävän huonolta idealta. Avokonttorissa keskittyminen on kehnoa ylipäätänsä. Ainoa, missä säästetään, on tilakustannukset, mutta työn laatu siinä kärsii.

Ainakin omien lasteni koulu on tuon tyylinen, mitä joku yllä kuvaili. Perinteisiä luokkia ei ole (luokka-asteet toki), vaan on solut, joissa työskentelee kolme eri luokka-astetta, milloin missäkin tiloissa, omia paikkoja tai pulpetteja ei ole. Perinteisiä oppitunteja ei myöskään ole, tai ainakin paljon vähemmän kuin ennen. Pääosan ajasta oppilaat tekevät itsenäisesti"viikkaria". Eri viikkotehtävistä otetaan valokuva ja se menee opettajalle sekä myös vanhempien nähtäväksi, ketä kiinnostaa. Koulunkäyntiä leimaa itseohjautuvuus, tai siis tämän mallin pitäisi sitä ilmeisesti tukea.

En osaa varsinaisesti sanoa, mitä mieltä olen tällaisesta koulusta, onhan se hyvin erilaista kuin omaan aikaan. Omat lapseni ovat kuitenkin oppineet ihan hyvin. Joskin ihmettelen, kun isommalle ei tule koskaan läksyjä..

En tiedä tarkemmin miten koulumaailmassa, mutta varhaiskasvatuksessa ei tehostettu tai erityinen tuki tuo ryhmään ainakaan automaattisesti mitään lisäresursseja. Tuen toteuttaminen revitään henkilöstön "selkänahasta".

^Hyvät oppivat vaikka koulu tekisi parhaansa/pahimpansa oppimisen estämiseksi. Opettajat ja olosuhteet vaikuttavat eniten siihen suureen keskivertoenemmistöön. Kuten linkatuissa artikkeleissa kerrotaan, alapäähän valuu yhä enemmän oppilaita; etenkin poikia.

Tampereella huippulukioon pääsee jo 5,33 keskiarvolla. Onpa oppilasmateriaalin suorituskykymittausten alin pääsyvaatimus melko vaatimaton.

Lainaus käyttäjältä: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008887398.htmlTampereen lyseon lukion sisäänpääsyraja romahti tänä vuonna 5,33:een. Viime vuonna sisään pääsi alimmillaan 9,25 keskiarvolla.

Jossain liiraa pahasti.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - kesäkuu 16, 2022, 15:17:40
^Hyvät oppivat vaikka koulu tekisi parhaansa/pahimpansa oppimisen estämiseksi. Opettajat ja olosuhteet vaikuttavat eniten siihen suureen keskivertoenemmistöön. Kuten linkatuissa artikkeleissa kerrotaan, alapäähän valuu yhä enemmän oppilaita; etenkin poikia.

Tämä on niin totta, lisäksi kodin tuki ja asenne kouluun/opiskeluun vaikuttaa valtavasti.

Muuten itsekin tein läksyt aina jo koulussa, vaikka kävin vanhanaikaisen koulun. Aina oli välitunneilla tai muuten silmän välttäessä sen verran aikaa, että ennätti huitaista ne tehtävät.

Vasta lukiossa muistan kirjoitelleeni jotain kotiaineita kotona tms.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 16, 2022, 16:49:55
Tampereella huippulukioon pääsee jo 5,33 keskiarvolla. Onpa oppilasmateriaalin suorituskykymittausten alin pääsyvaatimus melko vaatimaton.

Lainaus käyttäjältä: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008887398.htmlTampereen lyseon lukion sisäänpääsyraja romahti tänä vuonna 5,33:een. Viime vuonna sisään pääsi alimmillaan 9,25 keskiarvolla.

Jossain liiraa pahasti.

Oiskohan koronalla ollut vaikutusta?

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 07:30:47

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 16, 2022, 16:49:55
Tampereella huippulukioon pääsee jo 5,33 keskiarvolla. Onpa oppilasmateriaalin suorituskykymittausten alin pääsyvaatimus melko vaatimaton.

Lainaus käyttäjältä: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008887398.htmlTampereen lyseon lukion sisäänpääsyraja romahti tänä vuonna 5,33:een. Viime vuonna sisään pääsi alimmillaan 9,25 keskiarvolla.

Jossain liiraa pahasti.

Oiskohan koronalla ollut vaikutusta?

Tampereen Lyseoon ei monikaan uskaltanut hakea alle ysin keskiarvolla lukuun ottamatta niitä vetelyksiä, jotka työvoimapoliittisista syistä halusivat nimenomaan tulla hylätyiksi. Heidän oli pakko hakea johonkin, ja he päättivät hakea paikkaan johon pääsy olisi mahdollisimman epätodennäköistä. Koska hakijoita oli vähän, nämä pari lintsaria tulivat yllättäen vastoin tahtoaan valituiksi. Meillä on alati kasvava joukko nuoria ihmisiä, jotka karttelevat työtä ja opiskelua.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 07:48:00

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 07:30:47

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 16, 2022, 16:49:55
Tampereella huippulukioon pääsee jo 5,33 keskiarvolla. Onpa oppilasmateriaalin suorituskykymittausten alin pääsyvaatimus melko vaatimaton.

Lainaus käyttäjältä: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008887398.htmlTampereen lyseon lukion sisäänpääsyraja romahti tänä vuonna 5,33:een. Viime vuonna sisään pääsi alimmillaan 9,25 keskiarvolla.

Jossain liiraa pahasti.

Oiskohan koronalla ollut vaikutusta?

Tampereen Lyseoon ei monikaan uskaltanut hakea alle ysin keskiarvolla lukuun ottamatta niitä vetelyksiä, jotka työvoimapoliittisista syistä halusivat nimenomaan tulla hylätyiksi. Heidän oli pakko hakea johonkin, ja he päättivät hakea paikkaan johon pääsy olisi mahdollisimman epätodennäköistä. Koska hakijoita oli vähän, nämä pari lintsaria tulivat yllättäen vastoin tahtoaan valituiksi. Meillä on alati kasvava joukko nuoria ihmisiä, jotka karttelevat työtä ja opiskelua.

Tässä ollaan kyllä ytimessä taasenkin. Miksi?

Se ainakin on selvää, että aikuisten viesti työelämästä ei ole mitään hehkutusta, vaan paremminkin päinvastoin. Burnuttiluvut ovat melkoiset ja uupumus itse asiassa taitaa olla nuorten aikuisten tauti.

En nyt mene lempiaiheeseeni, joka on työelämän hyvin(tai pahoin-)vointi, mutta Laurin (saanko mä edelleen sanoa Viihtis :)) pointti oli hyvä: aikuisten työelämän kulloisetkin muotivirtaukset valuvat liian nopeasti ja suodattamatta kouluun, kaikkine sivuvaikutuksineen.

T: Xante

Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?

Maailma muuttuu ja sitä myötä myös oppimissuunnitelman perusteita on pohdittava uudestaan. Toisaalta lapsi oppijana ei muutu maailman kanssa samaa vauhtia. Ehkä uudistuksessa muutettiin koulumaailmaa liiaksi aikuisten työelämämaailman näköiseksi, mikä ei kuitenkaan toimi lapsella sellaisena oppijana kuin hän on.

Myös varhaiskasvatuksen ahdinko voi vaikuttaa lasten tuleviin ongelmiin koulussa.

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 17, 2022, 08:09:11
...mutta Laurin (saanko mä edelleen sanoa Viihtis :))...

Joo, saat sanoa :)

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 08:22:43
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?

Joo. Uudistuksessa luotettiin liikaa lasten omiin opiskeluvalmiuksiin ja aktiivisuuteen. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty opiskelemaan avoimissa oppimisympäristöissä joihin oppija heitetään vaeltelemaan ikään kuin sokea labyrinttiin.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 08:27:39

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 08:22:43
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?

Joo. Uudistuksessa luotettiin liikaa lasten omiin opiskeluvalmiuksiin ja aktiivisuuteen. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty opiskelemaan avoimissa oppimisympäristöissä joihin oppija heitetään vaeltelemaan ikään kuin sokea labyrinttiin.

Tähän meidän lähelle rakennettiin uusi alakoulu, joka tehtiin tiloiltaan tuon uuden opetussuunnitelman näköiseksi. Koulussa painottuu vahvasti toiminnallisuus ja oppilaan vapaus tehdä valintoja ja kantaa itse vastuuta valinnoistaan. Moni koulu ei noudata uutta opetussuunnitelmaa näin radikaalisti, kuin tämä lasteni opinahjo.

Tuttavani on yläasteen matikan opettaja yläkoulussa, jonne tämän meidän alakoulun oppilaat siirtyvät. Hän kertoi, että nämä meidän alakoulusta tulleet oppilaat ovat matematiikan taidoiltaan selvästi (keskimäärin) perinteisemmästä koulusta tulevia jäljessä. Hieman huolettaa.

^Tuollainen itseohjautuva opiskelu voi tuottaa hyviä tuloksia jos löytyy hyvä ryhmä joka kirittää toisiaan. Siihen toki tarvitaan innostunut opettaja, joka myös toimittaa oppilaille hyvää opintomateriaalia.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - kesäkuu 17, 2022, 09:57:52
^Tuollainen itseohjautuva opiskelu voi tuottaa hyviä tuloksia jos löytyy hyvä ryhmä joka kirittää toisiaan. Siihen toki tarvitaan innostunut opettaja, joka myös toimittaa oppilaille hyvää opintomateriaalia.

Niin kuin tuolla yllä tuliki esiin, niin kyllä sillä opettajalla on valtava merkitys.

Yleisesti ottaen ihmettelen näissä sekä perusopetuksen että varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa sitä, että ne korostavat yksilöllisyyttä koko ajan enemmän. Sitten kuitenkaan henkilöstöreseurssit eivät ole kasvaneet tämän lupauksen myötä ollenkaan. Miten opettajalla riittää aikaa yksilöllisyyden huomioimiseen siinä määrin kuin luvataan?

Se, että luvataan ns. liikoja johtaa opettajan työn pirstaloitumiseen ja kaaottisuuden tunteeseen, jolloin yksilöllisyden huomioimiseen saattaa olla jopa vähemmän kykyä ja aikaa. Mielestäni nämä suunnitelmat pitäisi tehdä vahvasti käytännön pohjalta, niiden pitää olla oikeasti toteutettavissa, jotta niistä on mitään hyötyä. Opetus tällaisissa instituutioissa kuten koulu ja päiväkoti on aina ryhmämuotoista toimintaa, ja liiallinen yksilöllisyyden korostaminen suunnitelmissa tekee niistä käytännöstä irrallaan olevia juhlapuheita. Sellainen on enemmänkin kuin märkä rätti opettajan naamalle, kuin työtä ohjaava asiakirja.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 08:27:39

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 08:22:43
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?

Joo. Uudistuksessa luotettiin liikaa lasten omiin opiskeluvalmiuksiin ja aktiivisuuteen. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty opiskelemaan avoimissa oppimisympäristöissä joihin oppija heitetään vaeltelemaan ikään kuin sokea labyrinttiin.

Tarkoittaako avoin oppimisympäristö vain sitä fyysistä tilaa, "avokonttoria", vai onko sillä muunkinlaisia merkityksiä?

Mitä tulee lasten omiin opiskeluvalmiuksiin, niin opetetaanko lapsille nykyään oppimaan oppimista, opiskelutekniikoita, kykyjä kehittää omia metakognitiivisia taitojaan? Meinaan, jos tällaisia taitoja vaaditaan, niin ehkä ne pitäisi ensin opettaa oppilaille, varsinkin jos kyse on lapsista.

Vastuunotto omasta oppimisesta sekä liittynee uuteen opetusjärjestelmään, että ei liity. Kyllä nimittäin ennen aikaankin oppilas pystyi ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Itse ainakin otin, sillä minulta ei kotona kuulusteltu läksyjä, tai pahemmin patisteltu muutenkaan (pikemminkin iloittiin menestyksestä, eli porkkanaa kepin sijaan tarjottiin). Sain hoitaa koulun niin kuin parhaimmaksi näin.

Erään ystäväni (dippainssi) mies on ammattikorkeakoulun opettaja. Hän on sitä mieltä, että oman vastuun vaatiminen joiltakin oppilailtaan näiden omasta oppimisesta on useiden kohdalla vaikeaa, ja oppilaita pitää patistella. Eräs (inssi) ystäväni on ammattikoulun opettaja. Hänen mielestään jotkut opiskelijat ovat käsittämättömän laiskoja ja tyhmiäkin (mikä on vaarallistakin, koska kyseessä on sähkötekniikan linja), eikä ollenkaan itseohjautuvia. Epäilen varsinkin tämän inssiystäväni pedagogista osaamista. Ystäväni dippainssimiehellä voi jotain vähän enemmän osaamista olla, mutta tuskin kovin paljon, sillä pedagogiikka ehkei liity hänen kiinnostukseen kohteisiinsa, jotka ovat lähinnä teknisiä, ei ihmisiin liittyviä.

Ensimmäinen yliopistotutkintoni rakenne oli kyseisellä laitoksella tiukasti suunniteltu etukäteen, niin että opiskelija vain seurasi valmista kaavaa ja suoritti kursseja suunnitellussa järjestyksessä. En tiedä johtuuko oman vastuun puutteesta tai epäkiinnostavasta alasta, mutta ensimmäinen tutkintoni suorittaminen oli tervan juontia varsinkin lopussa.

Toista tutkintoani aloittaessani olin yhtäkkiä siinä tilanteessa, että sitä akateemista vapautta oli aluksi vähän liiaksikin, kun piti ja sai itse työstää se oma suuntansa. Koska opiskelin töiden ohella, otin opiskelun vähän huvin ja harrastuksen kannalta, ja opiskelin sitä, mikä vaikutti mielenkiintoiselta (ja kokonaisuuden kannalta edes jotenkin hyödylliseltä). Toisen tutkintoni opiskelun ensimmäisenä syksynä minulle kehittyi omaksi sivuagendakseni ottaa selvää, miten käyttäisin aikani mahdollisimman tehokkaasti, ja siksi oppimaan oppiminen ja opiskelutekniikat kiinnostivat. Olin jo keski-ikäinen, ja burnoutin partaalla töissä, joten minulla oli epäilyksiä omasta oppimiskyvystäni (epäilykset osoittautuivat turhiksi). Mutta tuo oppimaan oppimisen teema muutti radikaalisti omaa oppimistapaani konstruktivistiseen suuntaan, ja käytin tutkivan oppimisen tekniikoita (mm. ulkoapänttäämisen sijaan). Tutkivan oppimisen tekniikoilla oli dramaattinen vaikutus omaan oppimismotivaatioon, ja opiskelusta tuli sen ansiosta hauska harrastus. Olin sitä mieltä, että opiskelu keski-iässä avasi kokonaisia uusia jännittäviä maailmoja, ja oli myös yksi parhaita päätöksiäni elämässäni. (Ikävä kyllä sairastuminen sitten katkaisi erinomaisesti alkaneen opiskelun.)

Siksi kysyisinkin, mikä siinä konstruktivismissa niin kamalaa on, se kun on tässä keskustelussa mainittu negatiivisella äänensävyllä?

^ Kai siksi, kun tässä ketjussa pohditaan, miksi suomalaisten lasten koulumenestys on mennyt alaspäin. Tässä pohditaan mm. sitä, onko perusopetuksen opetussunnitelman uudistuksella jotain tekemistä asian kanssa. En näe asiaa niin, että konstruktivismi nähdään tässä paholaisena, vaikka siihen näkemus lapsesta oppijana näissä suunnitelmissa pohjautuukin. Varmasti siitä näkökulmasta voidaan opetusta kuitenkin toteuttaa monella lailla, eikä vika siis ole oppimiskäsityksessä (jos opetussuunnitelmassa ollenkaan)?

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 10:56:56
^ Kai siksi, kun tässä ketjussa pohditaan, miksi suomalaisten lasten koulumenestys on mennyt alaspäin. Tässä pohditaan mm. sitä, onko perusopetuksen opetussunnitelman uudistuksella jotain tekemistä asian kanssa. En näe asiaa niin, että konstruktivismi nähdään tässä paholaisena, vaikka siihen näkemus lapsesta oppijana näissä suunnitelmissa pohjautuukin. Varmasti siitä näkökulmasta voidaan opetusta kuitenkin toteuttaa monella lailla, eikä vika siis ole oppimiskäsityksessä (jos opetussuunnitelmassa ollenkaan)?

Konstruktivismi rakentuu sille oletukselle, että oppijalla on jo olemassa sisäinen motivaatio tai viimeistään konstruktivistinen metodi synnyttää sellaisen. Ja tässä mennään metsään etenkin nuorten ja lasten kanssa. Osalla tämä toimii hyvin, mutta valtaosa ei opi juuri mitään tai oppii epäoleellisia asioita.

Pelkän sisäisen motivaation varaan rakentuva oppiminen ei tuota perusopetuksessa kovin hyviä tuloksia. Rinnalle tarvitaan myös sitä behaviorismia, joka luo myös ulkoista motivaatiota. Ja mikä tärkeinä, tarvitaan selkeä oppimispolku tavoitteineen ja välitavoitteineen. Nuori oppilas ei kykene itse sitä rakentamaan.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 10:44:10

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 08:27:39

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 08:22:43
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?

Joo. Uudistuksessa luotettiin liikaa lasten omiin opiskeluvalmiuksiin ja aktiivisuuteen. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty opiskelemaan avoimissa oppimisympäristöissä joihin oppija heitetään vaeltelemaan ikään kuin sokea labyrinttiin.

Tarkoittaako avoin oppimisympäristö vain sitä fyysistä tilaa, "avokonttoria", vai onko sillä muunkinlaisia merkityksiä?

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan yleensä oppimiseen tarvittavia fyysisiä tiloja, välineitä , verkkoympäristöjä, ryhmää ja sen ilmapiiriä yms...
Avoin oppimisympäristö käsittää fyysisen tai sähköisen ympäristön, jossa oppija itse voi valita paitsi erilaisia opittavia asioita, myös erilaisia oppimismenetelmiä, sekä edetä omaan tahtiin. Parhaimmassa tapauksessa oppija voi valita myös ajan ja paikan oppimiselle. Avoin ympäristö sopii yleensä vain kokeneille opiskelijoille, joilla on vahva motivaatio ja selvä käsitys tavoitteista.

Ihmisen aivot ovat valmiit vasta joskus 25 ikävuoden jälkeen, eli ennen kyseistä aikaleimaa ei voi yleisesti vaatia opiskelun huippuosaamista keltään ihmiseltä. Puhumattakaan, että pitäisi kyetä keskittymään mihinkään asiaan avokonttorissa. Vain kourallisella ihmisistä aivojen kehitys on metakognitiivisilta taidoiltaan tarvittavassa iskussa jo kolmannella luokalla.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 11:39:11
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan yleensä oppimiseen tarvittavia fyysisiä tiloja, välineitä , verkkoympäristöjä, ryhmää ja sen ilmapiiriä yms...
Avoin oppimisympäristö käsittää fyysisen tai sähköisen ympäristön, jossa oppija itse voi valita paitsi erilaisia opittavia asioita, myös erilaisia oppimismenetelmiä. Parhaimmassa tapauksessa oppija voi valita myös ajan ja paikan oppimiselle. Avoin ympäristö sopii yleensä vain kokeneille opiskelijoille, joilla on vahva motivaatio ja selvä käsitys tavoitteista.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että esim. tutkivan oppimisen kaltaiset oppimistavat lisäävät dramaattisesti motivaatiota, vrt. aiempi kommenttini (https://kantapaikka.net/index.php/topic,2321.msg137008.html#msg137008). Itselläni ainakin lisäsivät.

Omat tavoitteet myöskin lisäävät motivaatiota valtavasti. Esim. se, että yrittää ottaa selvää niistä juuri itseä kiinnostavista teemoista kyseisen oppisisällön osalta.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 11:33:02

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 10:56:56
^ Kai siksi, kun tässä ketjussa pohditaan, miksi suomalaisten lasten koulumenestys on mennyt alaspäin. Tässä pohditaan mm. sitä, onko perusopetuksen opetussunnitelman uudistuksella jotain tekemistä asian kanssa. En näe asiaa niin, että konstruktivismi nähdään tässä paholaisena, vaikka siihen näkemus lapsesta oppijana näissä suunnitelmissa pohjautuukin. Varmasti siitä näkökulmasta voidaan opetusta kuitenkin toteuttaa monella lailla, eikä vika siis ole oppimiskäsityksessä (jos opetussuunnitelmassa ollenkaan)?

Konstruktivismi rakentuu sille oletukselle, että oppijalla on jo olemassa sisäinen motivaatio tai viimeistään konstruktivistinen metodi synnyttää sellaisen. Ja tässä mennään metsään etenkin nuorten ja lasten kanssa. Osalla tämä toimii hyvin, mutta valtaosa ei opi juuri mitään tai oppii epäoleellisia asioita.

Pelkän sisäisen motivaation varaan rakentuva oppiminen ei tuota perusopetuksessa kovin hyviä tuloksia. Rinnalle tarvitaan myös sitä behaviorismia, joka luo myös ulkoista motivaatiota. Ja mikä tärkeinä, tarvitaan selkeä oppimispolku tavoitteineen ja välitavoitteineen. Nuori oppilas ei kykene itse sitä rakentamaan.

Eikö "ulkoinen motivaatio" ole jonkinlainen contradiction in terms? Onko sellaista edes olemassa? Jos sellainen on olemassa, niin mitä se on, miten kuvailisit sitä?

Ja toiseekseen, jos joku lapsi ei opi, tiedetäänkö, että se johtuu oppilaasta? Voisiko opettajan taidoissa (ja motivaatiossa, resursseissa yms.) olla petraamisen varaa?

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 11:46:24

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 11:39:11
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan yleensä oppimiseen tarvittavia fyysisiä tiloja, välineitä , verkkoympäristöjä, ryhmää ja sen ilmapiiriä yms...
Avoin oppimisympäristö käsittää fyysisen tai sähköisen ympäristön, jossa oppija itse voi valita paitsi erilaisia opittavia asioita, myös erilaisia oppimismenetelmiä. Parhaimmassa tapauksessa oppija voi valita myös ajan ja paikan oppimiselle. Avoin ympäristö sopii yleensä vain kokeneille opiskelijoille, joilla on vahva motivaatio ja selvä käsitys tavoitteista.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että esim. tutkivan oppimisen kaltaiset oppimistavat lisäävät dramaattisesti motivaatiota, vrt. aiempi kommenttini. Itselläni ainakin lisäsivät.

Omat tavoitteet myöskin lisäävät motivaatiota valtavasti. Esim. se, että yrittää ottaa selvää niistä juuri itseä kiinnostavista teemoista kyseisen oppisisällön osalta.

Se on nähdäkseni ihan oma ihmistyyppinsä, jota uuden oppiminen ei erikseen pelota/stressaa.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 11:49:10

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 11:33:02

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 10:56:56
^ Kai siksi, kun tässä ketjussa pohditaan, miksi suomalaisten lasten koulumenestys on mennyt alaspäin. Tässä pohditaan mm. sitä, onko perusopetuksen opetussunnitelman uudistuksella jotain tekemistä asian kanssa. En näe asiaa niin, että konstruktivismi nähdään tässä paholaisena, vaikka siihen näkemus lapsesta oppijana näissä suunnitelmissa pohjautuukin. Varmasti siitä näkökulmasta voidaan opetusta kuitenkin toteuttaa monella lailla, eikä vika siis ole oppimiskäsityksessä (jos opetussuunnitelmassa ollenkaan)?

Konstruktivismi rakentuu sille oletukselle, että oppijalla on jo olemassa sisäinen motivaatio tai viimeistään konstruktivistinen metodi synnyttää sellaisen. Ja tässä mennään metsään etenkin nuorten ja lasten kanssa. Osalla tämä toimii hyvin, mutta valtaosa ei opi juuri mitään tai oppii epäoleellisia asioita.

Pelkän sisäisen motivaation varaan rakentuva oppiminen ei tuota perusopetuksessa kovin hyviä tuloksia. Rinnalle tarvitaan myös sitä behaviorismia, joka luo myös ulkoista motivaatiota. Ja mikä tärkeinä, tarvitaan selkeä oppimispolku tavoitteineen ja välitavoitteineen. Nuori oppilas ei kykene itse sitä rakentamaan.

Eikö "ulkoinen motivaatio" ole jonkinlainen contradiction in terms? Onko sellaista edes olemassa?

Vähän huono ilmaus sillä kaikki motivaatio on pohjimmiltaan sisäistä. Mutta tarkoitan sisäisellä motivaatiolla aitoa kiinnostusta opittavaan aiheeseen ja ulkoisella motivaatiolla niitä muita tekijöitä, jotka kannustavat opiskelemaan, kuten esimerkiksi epäonnistumisen tai rangaistuksen pelkoa sekä palkinnon, maineen ja menestyksen tavoittelua.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 11:54:07

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 11:46:24

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 11:39:11
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan yleensä oppimiseen tarvittavia fyysisiä tiloja, välineitä , verkkoympäristöjä, ryhmää ja sen ilmapiiriä yms...
Avoin oppimisympäristö käsittää fyysisen tai sähköisen ympäristön, jossa oppija itse voi valita paitsi erilaisia opittavia asioita, myös erilaisia oppimismenetelmiä. Parhaimmassa tapauksessa oppija voi valita myös ajan ja paikan oppimiselle. Avoin ympäristö sopii yleensä vain kokeneille opiskelijoille, joilla on vahva motivaatio ja selvä käsitys tavoitteista.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että esim. tutkivan oppimisen kaltaiset oppimistavat lisäävät dramaattisesti motivaatiota, vrt. aiempi kommenttini. Itselläni ainakin lisäsivät.

Omat tavoitteet myöskin lisäävät motivaatiota valtavasti. Esim. se, että yrittää ottaa selvää niistä juuri itseä kiinnostavista teemoista kyseisen oppisisällön osalta.

Se on nähdäkseni ihan oma ihmistyyppinsä, jota uuden oppiminen ei erikseen pelota/stressaa.

Onko todella?

Itse kuvittelisin (siis tosiaankin vain kuvittelisin, en tiedä), että kaikki lapset tykkäävät oppia uusia asioita luonnostaan. Sen innostuksen voi kyllä tappaa monella tavalla, esimerkiksi rankaisemalla, häpäisemällä, nolaamalla, julkisesti moittimalla, ivaamisella, kiristämällä, uhkailemalla, kantelemalla vanhemmille ja ties millä keinoin. Jopa palkitseminenkin voi vähentää motivaatiota, luulisin, jos oppimisesta tulee vain jonkin ulkoisen palkinnon tavoittelua, silmänpalvontaa. Paras palkinto (paras, merkityksessä motivaatiota ylläpitävä) kun on se oppiminen itsessään.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 11:33:02

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 10:56:56
^ Kai siksi, kun tässä ketjussa pohditaan, miksi suomalaisten lasten koulumenestys on mennyt alaspäin. Tässä pohditaan mm. sitä, onko perusopetuksen opetussunnitelman uudistuksella jotain tekemistä asian kanssa. En näe asiaa niin, että konstruktivismi nähdään tässä paholaisena, vaikka siihen näkemus lapsesta oppijana näissä suunnitelmissa pohjautuukin. Varmasti siitä näkökulmasta voidaan opetusta kuitenkin toteuttaa monella lailla, eikä vika siis ole oppimiskäsityksessä (jos opetussuunnitelmassa ollenkaan)?

Konstruktivismi rakentuu sille oletukselle, että oppijalla on jo olemassa sisäinen motivaatio tai viimeistään konstruktivistinen metodi synnyttää sellaisen. Ja tässä mennään metsään etenkin nuorten ja lasten kanssa. Osalla tämä toimii hyvin, mutta valtaosa ei opi juuri mitään tai oppii epäoleellisia asioita.

Pelkän sisäisen motivaation varaan rakentuva oppiminen ei tuota perusopetuksessa kovin hyviä tuloksia. Rinnalle tarvitaan myös sitä behaviorismia, joka luo myös ulkoista motivaatiota. Ja mikä tärkeinä, tarvitaan selkeä oppimispolku tavoitteineen ja välitavoitteineen. Nuori oppilas ei kykene itse sitä rakentamaan.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että ihmisen sisään ei voida kantaa mitään, mihin siellä ei ole valmiiksi siementä. Ihmisyyteen kuuluu halu oppia (tosin usein ei tietenkään juuri niitä asioita, mitä koulussa opetetaan). Mutta tavallaan ei mielestäni ole olemassa kuin sisäinen motivaatio, jota voidaan sytytellä, tukea ja lannistaa ympäristön vaikutuksella.

^
Bingo!

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 12:03:23

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 11:54:07

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 11:46:24

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 11:39:11
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan yleensä oppimiseen tarvittavia fyysisiä tiloja, välineitä , verkkoympäristöjä, ryhmää ja sen ilmapiiriä yms...
Avoin oppimisympäristö käsittää fyysisen tai sähköisen ympäristön, jossa oppija itse voi valita paitsi erilaisia opittavia asioita, myös erilaisia oppimismenetelmiä. Parhaimmassa tapauksessa oppija voi valita myös ajan ja paikan oppimiselle. Avoin ympäristö sopii yleensä vain kokeneille opiskelijoille, joilla on vahva motivaatio ja selvä käsitys tavoitteista.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että esim. tutkivan oppimisen kaltaiset oppimistavat lisäävät dramaattisesti motivaatiota, vrt. aiempi kommenttini. Itselläni ainakin lisäsivät.

Omat tavoitteet myöskin lisäävät motivaatiota valtavasti. Esim. se, että yrittää ottaa selvää niistä juuri itseä kiinnostavista teemoista kyseisen oppisisällön osalta.

Se on nähdäkseni ihan oma ihmistyyppinsä, jota uuden oppiminen ei erikseen pelota/stressaa.

Onko todella?

Itse kuvittelisin (siis tosiaankin vain kuvittelisin, en tiedä), että kaikki lapset tykkäävät oppia uusia asioita luonnostaan. Sen innostuksen voi kyllä tappaa monella tavalla, esimerkiksi rankaisemalla, häpäisemällä, nolaamalla, julkisesti moittimalla, ivaamisella, kiristämällä, uhkailemalla, kantelemalla vanhemmille ja ties millä keinoin. Jopa palkitseminenkin voi vähentää motivaatiota, luulisin, jos oppimisesta tulee vain jonkin ulkoisen palkinnon tavoittelua, silmänpalvontaa. Paras palkinto (paras, merkityksessä motivaatiota ylläpitävä) kun on se oppiminen itsessään.

Vain asioissa, joissa kokee itseltään lahjoja löytyvän, ihminen luo itselleen motivaatiota oppia siitä lisää. Ja omat lahjat suhteessa kavereihin tuskin jäävät keneltäkään koululaiselta piiloon. Varsinkaan jos kysyy tyhmiä kysymyksiä. Yleistiedon lisääminen ei noin muutoinkaan kiinnosta kuin vain metakognitiivisilta taidoiltaan jo hyvin kehittyneitä oppilaita. Suurinta osaa motivoi kuitenkin vain Riinan synttärit, Tik Tok, ja pelaaminen.

Ja jos asia ei näin ollen kiinnosta, se sen pariin pakottaminen stressaa ihmistä ihan eri tavalla kuin jos se kiinnostaisi.

Oppimateriaalilla on toki vaikutusta:

https://www.youtube.com/watch?v=RQaW2bFieo8

Ja opettajalla:

https://www.youtube.com/watch?v=GEmuEWjHr5c

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 13:04:39
Vain asioissa, joissa kokee itseltään lahjoja löytyvät, ihminen luo itselleen motivaatiota oppia siitä. Ja yleistiedon lisääminen ei kiinnosta kuin vain metakognitiivisilta taidoiltaan jo hyvin kehittyneitä oppilaita. Suurinta osaa motivoi kuitenkin vain Riinan synttärit, Tik Tok, ja pelaaminen.

Bingo!

Totta kai lapset ovat uteliaita ja oppimisesta innostuneita, mutta ajatus lapsesta, joka silmät kirkkaina koulussa luonnostaan oppii, taitaa olla vähän idealistinen :D

Tarkoitan, että esim. oma sisarenpoikani oppi kolme v älyttömän kasan dinojen nimiä. Kysyttäessä, miksi tämä ominaisuus ei siirtynytkään kouluun suoraan, sain tonnin seteli-katseen ja vastauksen, että ei siellä opeteta mitään yhtä kiinnostavaa kuin kolmivuotiaana dinot olivat. Tyhymä.

Kun ajattelen itseäni, niin takuuvarmasti moinen ympäristö olisi itselleni taannut, että teen huippunopeasti annetut tehtävät (niin tein joka tapauksessa) ja loppuajan olisin hengannut ja yhtä takuuvarmasti häirinnyt muiden oppimista, koska äkkiä siinä olisi muitakin ringissä, myös sellaisia, joilla ei olisi ollut varaa hengailla (koska niin kävi joka tapauksessa).

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 12:03:23

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 11:54:07

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 11:46:24

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 11:39:11
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan yleensä oppimiseen tarvittavia fyysisiä tiloja, välineitä , verkkoympäristöjä, ryhmää ja sen ilmapiiriä yms...
Avoin oppimisympäristö käsittää fyysisen tai sähköisen ympäristön, jossa oppija itse voi valita paitsi erilaisia opittavia asioita, myös erilaisia oppimismenetelmiä. Parhaimmassa tapauksessa oppija voi valita myös ajan ja paikan oppimiselle. Avoin ympäristö sopii yleensä vain kokeneille opiskelijoille, joilla on vahva motivaatio ja selvä käsitys tavoitteista.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että esim. tutkivan oppimisen kaltaiset oppimistavat lisäävät dramaattisesti motivaatiota, vrt. aiempi kommenttini. Itselläni ainakin lisäsivät.

Omat tavoitteet myöskin lisäävät motivaatiota valtavasti. Esim. se, että yrittää ottaa selvää niistä juuri itseä kiinnostavista teemoista kyseisen oppisisällön osalta.

Se on nähdäkseni ihan oma ihmistyyppinsä, jota uuden oppiminen ei erikseen pelota/stressaa.

Onko todella?

Tässä enempi tuosta pelosta:

^
Videolla ei lyöty lukkoon mitään sellaista väitettä, että olisi oma ihmistyyppinsä, jota uuden oppiminen ei erikseen pelota/stressaa (ja vastaavasti ihmistyyppi, jota oppiminen pelottaa ja stressaa). Sen sijaan videolla kuvattiin olosuhteita, jotka aiheuttavat sen, että oppija alkaa suhtautumaan oppimiseen ja haasteisiin pelokkaasti. Esimerkkinä olosuhteista:
- vasta opettelevalla koodajalla oli ynseä kokeneempi työkaveri, joka pyöritteli vaan silmiään kun häneltä kysyi jotain
- testissä ne oppilaat, joita kehuttiin älykkyydestään kun heidän hyvää menestystään testissä kehuttiin, ottivat paljon vähemmän riskejä, eivätkä juurikaan halunneet kokeilla vaikeampia tehtäviä. Jos oppilasta kehuttiin siitä, että kiitettävästi yrittivät ja paneutuivat tehtävään, sellaisten oppilaiden riskinottokyky oli huimasti isompi seuraavassa tehtävässä.

Eli ei ollut kyse oppijan sisäsyntyisistä - ja pysyvistä - ominaisuuksista, vaan erilaisista keinoista, joilla opettaja/perehdyttäjä/tieteellisen kokeen johtaja voi lannistaa oppijan, ja heikentää oppijan oppimista. Lisäys. Ja toisaalta tavoista, joiden avulla opettaja voi auttaa oppilasta tulemaan pelottomaksi oppijaksi (fearless learner), joka ei pelkää tehdä virheitä - edes julkisesti -, ja joka oppii virheistään.

(Katsoin videosta vasta puolet, palaan ehkä vielä asiaan, kun olen katsonut kokonaan.)

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 15:13:33
^
Videolla ei lyöty lukkoon mitään sellaista väitettä, että olisi oma ihmistyyppinsä, jota uuden oppiminen ei erikseen pelota/stressaa (ja vastaavasti ihmistyyppi, jota oppiminen pelottaa ja stressaa). Sen sijaan videolla kuvattiin olosuhteita, jotka aiheuttavat sen, että oppija alkaa suhtautumaan oppimiseen ja haasteisiin pelokkaasti. Esimerkkinä olosuhteista:
- vasta opettelevalla koodajalla oli ynseä kokeneempi työkaveri, joka pyöritteli vaan silmiään kun häneltä kysyi jotain
- testissä ne oppilaat, joita kehuttiin älykkyydestään kun heidän hyvää menestystään testissä kehuttiin, ottivat paljon vähemmän riskejä, eivätkä juurikaan halunneet kokeilla vaikeampia tehtäviä. Jos oppilasta kehuttiin siitä, että kiitettävästi yrittivät ja paneutuivat tehtävään, sellaisten oppilaiden riskinottokyky oli huimasti isompi seuraavassa tehtävässä.

Eli ei ollut kyse oppijan sisäsyntyisistä - ja pysyvistä - ominaisuuksista, vaan erilaisista keinoista, joilla opettaja/perehdyttäjä/tieteellisen kokeen johtaja voi lannistaa oppijan, ja heikentää oppijan oppimista.

(Katsoin videosta vasta puolet, palaan ehkä vielä asiaan, kun olen katsonut kokonaan.)

Sanavalintani oli siinä tapauksessa huono, mutta nähdäkseni tarvitaan ihan omaa ihmistyyppiään olla oppimatta erikseen pelkäämään uuden oppimista/opiskelemista.

E. Videolla ei puhuta mitään ihmistyypistä. Se oli oma lisäykseni ihan sitä taustaa vasten, että kaltaisesi ihmiset, jotka eivät opi koulussa pelkäämään oppimista vaan pikemminkin motivoituvat oppimaan lisää ovat vähemmistössä. Kyllä sanoisin että sinä edustat sellaista ihmistyyppiä joka poikkesi kouluaikoina muista oppilaista selvästi.

Katsoin videon loppuun.

Siinä tosiaankaan ei ollut kyse siitä, että olisi tietynlainen ihmistyyppi, joka ei pelkää oppia - vaan kyse oli siitä, että on mahdollista rakentaa sellaisia oppimisympäristöjä, joissa oppijat eivät pelkää tehdä virheitä. Joissa oppijoille ei syötetä ideaa, että he ovat tyhmiä (vaan päinvastoin, että he pystyvät ja osaavat, kunhan yrittävät). Joissa oppijoita ei nolata, vaan heitä kannustetaan yrittämään, ja mokailutkin sallitaan.

Oppimisen pelko ei ole mikään muuttumaton synnynnäinen ominaisuus. Se on opittu asia - ja sellainen asia kannattaa olla opettamalla oppijoille.

Kun asuin eräässä Euroopan maassa kauan sitten, en sinne muuttaessani osannut maan kieltä juuri ollenkaan. Olin käynyt työnantajan maksaman parin viikon pikakurssin ennen muuttoa, ja sain kohdemaassa kerran viikossa parin tunnin verran opetusta. Kun osasin 5 sanaa, käytin niitä jokaisessa tilanteessa, missä pystyin. Kun 10 sanaa, sama juttu. En pelännyt tehdä virheitä. Kun olin asunut joitakin kuukausia maassa, eräs paikallinen työkaverini käyttikin englannin sijaan kohdemaani kieltä erään työasian hoidossa. Häkellyin ensin vähän, mutta olin sitten ikionnellinen, kun sekä ymmärsin hänen asiansa ja pystyin vastaamaan niin, että hän ymmärsi. Siitä lähtien käytin työasioissakin kohdemaan kieltä (ainakin aluksi, ja lopuksi englantia, jos oli ihan pakko).

Motivaatio oppia maan kieltä oli aivan mahtava, kun sitä oppimaansa pääsi käyttämään heti, ja kun elämästä tuli paljon kivempaa, kun pystyi ottamaan kontaktia paikallisiin paljon paremmin oppimani kielen ansiosta.

En pelännyt oppia. Eikä kukaan onneksi pyöritellyt silmään tai tuhahdellut, kun yritin käyttää niitä harvoja sanoja, jotka olin siinä vaiheessa oppinut.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 15:18:37
Nähdäkseni tarvitaan edelleenkin ihan omaa ihmistyyppiään olla oppimatta pelkäämään uuden opiskelemista.

Palikkatason vertaus voisi olla sellainen että netti on iso avoin oppimisympäristö. Kuitenkin vain aika pieni osa käyttäjistä opettelee sen kautta kompleksisempia uusia taitoja, ja aniharva sellaista, johon heillä ei ole valmiina jotain pohjaa tai tule yllykettä jostain muualta. 

Monelle esimerkiksi joku ohjelmoinnin opettelu on hankala ja iso pala haukattavaksi. Kaipaisi sitä että joku antaisi siihen opastusta, näyttäisi miksi se on hienoa ja kiinnostavaa, antaisi jotain projekteja ja vähän jotain valmiita välineitä — kertoisi kuinka ohjelmointia opetellaan, mitä pitäisi tehdä ensin ja miksi — ja niin pois päin.

Osa ihmisistä on sellaisia että ne haluaa tehdä jotain ja opettelee sitä, mitä siihen tarvitaan miettimättä hirveästi sitä, miten se pitäisi tehdä ja niin pois päin.

Toinen näkökulma voisi olla se, että oppiminenkin on tapa ja jotain sellaista, johon tottuu. Koko koulutie tavallaan tähtää siihen että ihminen tottuu opettelemaan asioita ja oppii vähitellen itse löytämään syitä sille, miksi joku on hienoa tai kiinnostavaa -- tai näkemyksiä siitä miten asiat liittyvät toisiinsa, ja niin edelleen.

Tavallaan "koulutien" loppupää on joku maisterintutkinto tai tohtoriopinnot. Ei siellä enää niin paljoa pidetä kädestä tai ei enää joku ole kertomassa, miksi tehdä jotain tiettyä tai miten täsmälleen sitä pitäisi käsitellä ja lähestyä. Mutta ne taidot ja se rutiini mikä siihen vaaditaan on siinä vaiheessa pitkän tien varrella karttunut, ja jos ei ole vielä kauheasti aikaa kulunut täysin irrallaan tällaisesta työskentelystä, paljon saattaa olla jäljellä siitä innostuksesta ja esimerkistä ja tietotaidosta, minkä on matkan varrella erinäisiltä ihmisiltä saanut.

Muistan että joku ohjelmoinnin opiskelu tai yliopistomatematiikka, noin esimerkiksi, olivat aikanaan aivan helvetin siistejä ja motivoivia sen takia, että siinä oli sellainen oma vapaus ja ei enää niin holhoavaa asennetta siihen, mikä on oikein tai väärin, hyvä tai huono tapa tehdä jotain.

Sitä samaa asennetta voi aivan hyvin tuoda opiskeluun paljon aiemmin ja jo vaikka alakoulussa, ja usein ne innostumiset ja muut saattaa ollakin jotain pieniä jälkiä siitä, että näkee tällaista esimerkin kautta tai saa vähän kokea jotain tämän tyyppistä.

Mutta ei se tarkoita että koko se tukijärjestelmä mikä siellä taustalla on pitäis tai kannattais purkaa jo jossain ensimmäisen tai toisen asteen koulutuksessa. Vaan sitä mun mielestä pitäis pystyä käyttämään harkitusti siellä missä se jollain tietyllä opettajalla ja jollain kurssilla sopivasti toimii, eikä asettaa sitä välttämättä ainoaksi oikeaksi tavaksi tehdä asioita kaikkien ryhmien kanssa ja kaikille opettajille.

Tää nyt on vähän tylsä juttu sanoa, mutta osaltaan siihen oman motivaation rakentamiseen ja muuhun valmentaa sellainenkin että jossain vaiheessa vaikkapa matematiikan opetukseen kuuluu melko tylsä graindaaminen, jossa harjoitellaan ihan laskurutiinia ja muuta tällaista perusasiaa -- ja nimenomaan että sen ei tarvitse olla koko ajan kivaa ja siistiä ja niin pois päin.

Se graindaaminen voi jossain ekaluokalla näkyä vaikka silleen, että pelataan jatkuvalla syötöllä sellaista peliä, jossa toinen heittää D10-nopalla jonkun luvun ja toinen tarjoaa sen luvun jolla summaksi tulee tasan kymmenen. Ja sit tota voi varioida silleen että ottaa vähän myöhemmin erotuksen mukaan tai ehkä vois muutenkin varioida sitä ajatusta.

Toi on ihan paska esimerkki, mutta tarkoitan sitä, että kautta linjan lähes kaikkeen liittyy sellaisia taitoja, jotka vaatii myös ihan vain sellaista tylsää graindaamista, missä kaikkea ei voi eikä tarvitse koko ajan perustella. Mielekkyys syntyy joskus siitä, että niin vain tehdään :D Ja sitten myöhemmin voi itse hahmottaa, miksi näin tehtiin ja mihin se liittyy.

Tossa vammatason esimerkissä idea oli siis että päässälaskun yksi mekaaninen perusedellytys on se, että päästään tietyillä lukupareilla tasakymmeniin -- ne on jossain mielessä semmosia asioita, jotka vaan kannattaa osata, eikä sille ehkä ole mitään sellaista megadiippiä miksi-vastausta, koska jos sitä rupeis ihan hirveän syvälle luotaamaan, kai päässälaskua vois mallintaa ja tehdä muillakin tavoilla, ja toi ajatus lukupareista akselilla 0-9 nyt on vaan yksi sellainen "palikka".

Totta, myös "graindaamista" tarvitaan. Esimerkiksi kielissä pitää opiskella ulkoa sanalistoja, tai matematiikassa, fysiikassa ja formaalissa logikassa esimerkiksi laskuharjoitukset (ja alkeismatematiikassa esim. kertolaskutaulokon ulkoa oppiminen) ovat sellaista graindaamista, jossa asiaa toistetaan, kunnes se menee selkäytimeen.

^ Joo.

Varmaan toi idea pelin yksityiskohdista oli juosten kustu, ja itse asiassa se pitäis miettiä jotenkin eri tavalla. Pääpointti oli varmaan se, että ei tollasen pelin mun mielestä tarvitse olla sinänsä mikään kauhean erikoinen, vaan siitä voi tulla ihan siisti juttu tai ihan vaan rutiinia sillä, että kaikki tekee sitä ja sitä tehdään toistuvasti. 

Tietty on erilaisia tapoja hahmottaa näitä lukumääriä, visuaalisesti tai vaikka kosketuksen ja muun tällaisen kautta, ja se voi olla ihan hyvä idea liittää niitä sellaisiin asioihin, joista joku oppija on itse kiinnostunut vaikka sitä kautta mitä asioita ne määrät ja niillä tehtävät jutut käsittelee. Tai miksei vois vaikka liittää äidinkieltä siihen sikäli, että periaatteessa yhtälö tai tämmönen niistä määristä kertova lauseke on aina tavallaan myös tarina :P

Vaikka tossa ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa lähestyä sitä hommaa, silti mun mielestä tarvitaan sellaisia selkeitä aktiviiteetteja sun muuta, minkä kautta niiden juttujen kanssa vaan touhutaan ja ne tulee tutuiksi. Ja vaikka opettaja itse miettis jotain asioiden yhteyksiä ja syitä, miksi joku tehdään tietyllä tavalla, tai miten joku liittyy joukko-oppiin tai noppien kautta vaikka topologiaan tai muuta, ei kaikella sillä mun mielestä tarvitse vaivata alakouluikäisiä, vaan ne on sellaisia juttuja, joita voi sitten tuoda esiin tarpeen mukaan ja myös lähtien niiden omista kysymyksistä ja niiden uteliaisuudesta.

1) Sosialismi tuli woke-feminismin myötä määrittelemään tiedettä.
2) Ulkkarit "parantavat" koulujen osaamista. Todellisuudessa ulkomaalaisten osuus heikentää oppimistuloksia.
3) Yleinen "tasa-arvo"-käsityksestä irtautuminen, jossa ei ymmärretä, että on olemassa lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita lapsia. Heitä ei pidä tasapäistää.

Tuosta aloitamme, kun puhutaan, mitä pitäisi kouluissamme parantaa.

Jätän seuraavan sekalaisen artikkelisikermän tähän. Kyseessä ovat kaikki ne artikkelit, jotka ovat tulleet tämän vuoden kuluessa ketjun aiheesta vastaan. Niitä kerääntyi jonkin verran, ja ehkä toinen mokoma on mennyt päivittäisessä uutisvirrassa ohikin. Sivukommenttina: olen seurannut tämän vuoden aikana tietysti paljon, paljon muutakin kuin "vain" Urainan sotaa. Ymmärrän kyllä, että kuluneen vuoden yksipuolinen foorumikirjoitteluni on ehkä luonut samalla illuusion, että en olisi mitään muuta seurannutkaan, mutta näin ei todellakaan ole.

Tämän asian tiimoilta olen lopen väsähtänyt siihen, että koulutusasioissa jo vuosikymmeniä mukana häärineet feministi-ideologit jauhavat vieläkin samaa hevonpaskabingoa, kuin jo ainakin 20 vuotta ovat jauhaneet. Koulujärjestelmä alkaa voida kokonaisuutena välittömästi paremmin sillä sekunnilla, kun heidät kaikki erotettaisiin viroistaan, ja ehkä heidät voisi myös tuomita loppuiäkseen vankilaan. Perusteena se mittaamaton vahinko poikia ja nuoria miehiä kohtaan, mikä heidän toimintansa on aiheuttanut, ja aiheuttaa. Alkaen jo päiväkodeista. Olen esittänyt omat näkemykseni koululaitoksen saattamisesta uuteen loistoon jo varmaan 10 vuotta sitten, eikä niistä teeseistä ole tarvinnut muuttaa mitään. Päin vastoin, ne ovat vain vahvistuneet kun tiedän, miten muutamissa kansainvälisissä eliittikouluissa opetetaan (Samalla tavalla, kuin Suomessa 1980-luvulla).

Mutta pitemmittä:

Koulutuksen hätätila on tarkoituksellisesti luotu (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009148038.html) (HS, mielipide). Vinkiksi: monet muutkin kriisit (Poliisien määrä, sote, VR, Posti, Kela...) on tarkoituksella luotu.
Koululaisten osaamisen rapistumiseen on puututtava aiempaa kovemmalla otteella (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009175663.html) (HS).
Suomi on yliarvioinut koulutustasoaan (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009127297.html) (HS).
Suomi hukkaa matalasti koulutettuja nuoria miehiä, eikä se ole pieni ongelma, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto tuoreessa kirjassaan (https://yle.fi/a/3-12647911) (Yle).
Poikia on lukiossa niin vähän, että Frans Frangénia kysyttiin vanhojen tansseihin koulun alettua kolmesti – ilmiö voi muuttaa Suomea isosti (https://yle.fi/a/74-20000196) (Yle).
6 tapaa, joilla koulutuksesta on leikattu – ja miksi sen pitää loppua (https://www.oaj.fi/ajankohtaista/blogiartikkelit/koulutus-ratkaisee/2019/6-tapaa-joilla-koulutuksesta-on-leikattu--ja-miksi-sen-pitaa-loppua/) (oaj.fi).
Opetus­ministeri Andersson suhtautuu avoimin mielin ylioppilas­kirjoituksista luopumiseen, lukiolaiset vastustavat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009101626.html) (HS).
Li Anderssonin kivapuheisiin liittyen: luu kurkkuun! (https://i.redd.it/ryj14b1yv7i81.jpg)
Väkivalta rehottaa yläkoulussa niin, ettei välituntisin uskalleta käydä edes vessassa (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009143294.html) (HS).
"Lapset olivat luulleet, että poikani kuolee" – äidit kertovat ekaluokkalaisten kohtaamasta silmittömästä väkivallasta kaarinalaisessa koulussa (https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009202739.html) (IS).
Isät kertovat: Espoolaisissa kouluissa kovaa väkivaltaa, tilanteisiin ei puututa riittävästi – "Suuri enemmistö kärsii" (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4470762#kommentit) (Länsiväylä).
Koulukirjojen puute Helsingissä johtaa hämmentäviin tilanteisiin kodeissa: "Lauseen lukeminen saa lapsen itkuun" (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009045229.html) (HS).
JHL: Kou­lun­käyn­nin­oh­jaa­jil­le saatava lail­li­nen oikeus pitää ag­gres­sii­vis­ta op­pi­las­ta aloil­laan – vä­ki­val­ta on kou­luis­sa yleistä (https://www.kaleva.fi/jhl-koulunkaynninohjaajille-saatava-laillinen-oike/4249069) (Kaleva).
"Opettaja ei ylläty, jos pojat saavat nelosia" – koulu suosii yhä tyttöjä ja muu yhteiskunta poikia, vaikka ongelmaa on yritetty korjata vuosia (https://yle.fi/a/3-12485564) (Yle).
Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: "Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä" (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008515893.html) (HS).
Jättitutkimus: Heikko kunto uhkaa koululaisten hyvinvointia – varusmiehet painavampia kuin koskaan (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008469354.html) (HS).
Sveitsissä ihmetellään Suomen koulujen maineen menetystä: "Pisa-mestari putosi valtaistuimelta" (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c17474e7-790c-4d90-9716-f03d2eab3d3e) (IL).
Yli puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu 30 vuoden aikana – maaseutu on alkanut taas kiinnostaa, mutta sinne muuttavien määrää rajoittaa toinenkin syy (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yli-puolet-suomen-peruskouluista-on-lakkautettu-30-vuoden-aikana-maaseutu-on-alkanut-taas-kiinnostaa-mutta-sinne-muuttavien-maaraa-rajoittaa-toinenkin-syy/8564966) (MTV3).
Suomeen on kaikessa hiljaisuudessa syntynyt uusi luokkajako, sanoo eläkeyhtiöpomo Risto Murto – "Alkaa jo peruskoulusta" (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5390045) (Helsingin uutiset).
Oppivelvollisuuden laajentaminen toi kouluihin ennakoimattomia ilmiöitä – "Murrosikää ei ole otettu uudistuksessa lainkaan huomioon" (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008409153.html) (HS).
Suomen suurimmassa ammattikorkeakoulussa Metropoliassa opetetaan osteopaattisia menetelmiä, jotka eivät perustu tieteelliseen tietoon. Opiskelijat pelkäävät, että epätieteellisyys vie pohjan koulutuksen luotettavuudelta. (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008827812.html) (HS).
Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidin­kielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008841213.html) (HS).
"Oppilas kiroilee, sylkee ja puree" – HS:n kyselyyn vastanneet opettajat avautuvat inkluusion laajoista ongelmista (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009065876.html) (HS).
Sukupuoliroolien koettelu nousi nopeasti trendiksi helsinkiläisessä alakoulussa – Ammattilaiset kertovat tavoitteista (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009007686.html) (HS).
Hallitus päätti: Lisää ruotsia peruskouluun (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/89f1b998-0271-4cad-a94f-6c68fe8a7cf7) (IL).
Amislaiset yhä tyytymättömämpiä opetukseen – työkalut rikki, käsky kansalaisopistoon ja opettajat saavat törttöillä, kritisoidaan somessa (https://yle.fi/a/74-20004715) (Yle).
Sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. (https://www.hs.fi/visio/art-2000009058579.html) (HS).
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten (https://yle.fi/a/3-12220417) (Yle).
Monen nuoren lukutaito ei enää riitä arjessa – lukemisharrastus on romahdusmaisesti vähentynyt ja lukemiseen suhtaudutaan jopa kielteisesti (https://www.ksml.fi/paikalliset/4458611) (Keskisuomalainen).
"Jotain on nyt pahasti pielessä" – "Järkyttävät luvut" matematiikasta (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/jotain-on-nyt-pahasti-pielessa-jarkyttavat-luvut-matematiikasta/4eb319a0-4873-402e-be65-337fbc9a6b1c) (US).
Liikaa töitä, epäselvä työnkuva ja väkivallan uhkaa – työhyvinvointi on heikentynyt edelleen opetusalalla, kertoo ammattijärjestön kysely (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008617941.html) (HS).
Eläkkeeltä päiväkotiin töihin palannut ei muista 45 vuoden ajalta näin pahaa henkilöstopulaa – sijaisten vaihtuvuus näkyy myös lasten käytöksessä (https://yle.fi/a/3-12374763) (Yle).
He-Man-ukkelikielto päiväkodissa kertoi vääristyneestä ilmapiiristä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008694828.html) (HS).
"Välillä ei tiedä, itkisikö, nauraisiko vai luovuttaisiko" – HS kysyi opettajien kokemuksia vieraskielisten opettamisesta (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008861699.html?share=7cc123e0ea534ff2586ab3e05cc96979) (HS).
Suomen oppimistulosten romahdus hakee vertaistaan maailmassa – mikä meni vikaan? (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2e48ebbc-ee6e-44b6-8130-3761a0ba9d91) (IL).
Kahden kuukauden kesäloma ei enää riitä opettajien palautumiseen – kun humalainen vaati lapselleen kiitettävää arvosanaa, Mari Laakso-Suutarille riitti (https://yle.fi/a/3-12555673) (Yle).
Valtaosa lukiolaisista pitää opiskelua raskaana ja ystävystyminen on monelle hankalaa – näin opiskelijat kommentoivat tuoretta Lukiolaisbarometriä (https://yle.fi/a/3-12594810) (Yle).
Meno oppitunneillani on välillä kuin sirkuksessa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009038341.html?share=c44af8b005c647a580a232631e77901b) (HS, mielipide).

Todettakoon ensiksi, että en ole koulutuksen asiantuntija enkä edes erityisemmin kiinnostunut asiasta. Sen verran otan osaa keskusteluun, että viittaan tämän päivän uutiseen, jossa kerrotaan, että "Ysiluokkalaisen matemaattiset taidot voivat olla kakkosluokan tasolla peruskoulun jälkeen ja syy tiedetään".

Uutisen mukaan syy on "inkluusio". Wikipedia määrittelee käsitteen seuraavasti:

Inkluusio tarkoittaa jokaisen oppilaan oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa riippumatta siitä, onko hänellä oppimisvaikeuksia tai jokin vamma tai sairaus.

Ylen artikkelissa viitataan "rauhattomuuteen" luokassa oppimista heikentävänä tekijänä. Ratkaisuksi esitetään resurssien ja erityisopettajien määrän lisäämistä.

Toimin muutaman viikon ajan (työllistettynä epäpätevänä) kouluavustajana 1990-luvun lopulla. Valvoin yhden oppilaan koulunkäyntiä ja autoin häntä mahdollisuuksieni mukaan. Hän ei ollut häirikkötapaus, vaan hänellä oli muita ongelmia, lähinnä psyykkisiä. Istuin tunneilla luokassa ja seurasin opetusta. Kyseessä oli pieni kyläkoulu, joka ei tällä hetkellä ole enää toiminnassa.

Luokassa oli yksi oppilas, jonka oma koulunkäynti oli "höpöhöpöä", ja joka käytännössä vain häiriköi. Muun levottomuutensa lisäksi poika saattoi kiljaista keskellä tuntia niin kovalla, ettei sellaista luulisi ihmisen suusta tulevan. Desibelit ylittivät todennäköisesti työsuojelumääräysten rajat, eli tuollaisessa ympäristössä pitäisi käyttää kuulosuojaimia. Kiljaisut tuntuivat todella pahalta korvissa, ja niitä säikähti. Tunnilla ole levoton ja hermostunut olo, kun odotti, milloin tyyppi taas kiljaisee. Minä olin tuossa ympäristössä vain muutaman viikon, mutta pojan luokkatoverit joutuivat kärsimään hänen terroristaan vuosien ajan.

Tämä ei enää liity kouluun, mutta kerronpa nyt samalla, että pojan häirikkömäinen elämä jatkui koulun jälkeen alkoholin ja pillereiden ja sosiaalihuollon ja laitosten parissa sekä erilaisten huomiota herättäneiden humalatempausten muodossa. Hän kuoli vähän yli kaksikymppisenä ilmeisesti elämäntapojensa seurauksena. Hän oli ehtinyt mennä jo naimisiinkin jonkun itseään huomattavasti vanhemman naisen kanssa. Jotkut naisethan ovat hulluina tällaisiin "cooleihin" tapauksiin.

Tuo oli siis kokemukseni pienestä rauhallisesta kyläkoulusta. Millaista mahtaakaan olla jossakin Vantaan ongelmakoulussa, jossa opettaja ja muut oppilaat ovat suorastaan fyysisesti vaarassa, kun häirikköjengit riehuvat. Omalta kouluajaltanikin muistan, kuinka epämukavaa oli olla riehujien luokassa, jossa liidut ja kynät ja kaikki mahdollinen lentelivät. Suojauduin joskus kirjavarustuksen taakse takarivin pulpetissani, että en saisi osumia. Liitu napsahtaa kipeästi päähän, kun se täysillä osuu.

Omat kokemukseni vuosikymmeniä sitten olivat ehkä vain kalpea aavistus siitä, millaista nykyinen "inkluusiomeininki" voi pahimmillaan olla.

On vielä toinenkin ongelma, johon uutisartikkelissa myös viitataan:

– Nyt on syytä painaa jarrua muutosten kanssa. Varsinkin lukiokoulutuksessa on tullut muutaman vuoden sisään ihan hirvittävä määrä muutoksia nopealla tempolla. Henkilöstö ei meinaa pysyä matkassa.

Tästä asiasta olen kuullut suoraakin tietoa tyttäreltäni, joka teki joitakin sijaisopettajan keikkoja espoolaisessa lukiossa kouluvuoden alkaessa elokuussa. Hänen kertomansa mukaan - ja samaa mieltä olivat kuulemma olleet monet opettajatkin - homma oli mennyt aivan käsittämättömän vaikeaksi. En muista millaisista uudistuksista oli puhe, mutta aivan turhalta tuntuvaa byrokratiaa se oli, eikä se tainnut liittyä suoraan edes opetukseen.

https://yle.fi/a/74-20005589

Suomessa tuntuu romahtavan yksi jos toinenkin asia. Julkinen terveydenhuolto on kriisissä, koulutus on kriisissä.

Ratkaisu?

Tarvitaan lisää maahanmuuttajia!  8)

Digihelvettiä opettajilla ja oppilailla.

Onko Kopek miettinyt mahdollisia geneettisiä ominaispiirteitä? Suomalaiset pojat ja miehet ovat addiktiivisia viinalle, autoille, vauhdille, tv:lle, piristäville huumeille (amfetamiini, kahvi jossa olemma maailma 1) ja nyt digiaddiktiot, kännykät, internetit ja pelit.  Kun addiktiivisten houkutusten määrä yhtäkkiä lisääntyy by Nokia, Samsung, Blizzard Entertainment, Rockstar Games, Pornhub jne niin suomalaiset (intiaanien tavoin) ovat väliinputoaja-kansaa?

"Oman lapsen toiminnassa ei nähdä mitään väärää" (https://www.is.fi/perhe/art-2000009241280.html)

Oppivelvollisuus tulisi poistaa. Sen tilalle jokaiselle lapselle myönnettäisiin vapaaoppilaspaikka peruskouluun. Oikeuden siihen menettäisi toistuvalla häiriköinnillä ja koulun sääntöjen rikkomisella. Markkinavoimat voisivat huolehtia maksullisten yksityiskoulujen pyörittämisestä näille ulos lentäneille. Vanhemmat maksaisivat, missään tapauksessa ei yhteiskunta, ei minkäänlaisella järjestelyllä. Nykyisillä asenteilla vaativille asiakkaille suunnatuilla kalliilla eliittikouluilla tuntuisi olevan kysyntää.

Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 08, 2022, 09:52:32
Oppivelvollisuus tulisi poistaa. Sen tilalle jokaiselle lapselle myönnettäisiin vapaaoppilaspaikka peruskouluun. Oikeuden siihen menettäisi toistuvalla häiriköinnillä ja koulun sääntöjen rikkomisella. Markkinavoimat voisivat huolehtia maksullisten yksityiskoulujen pyörittämisestä näille ulos lentäneille.

Tuolla systeemillä oma koulupolkuni olisi katkennut jossain 9-13 ikävuoden välillä. Luultavasti olisin sen jälkeen jengiytynyt ja hankkinut elantoni rikollisin keinoin, olinhan hylkiö. Kiitosta vaan opettajille kärsivällisyydestä, murrosiän uhma ei ole leikin asia - siihen täytyy suhtautua oikein ja ohjaavasti.

Sellaisia aikuisia jotka kestävät päivätyötä kymmenien varhaisnuorten kanssa vuosikymmeniä, yrittäen opettaa heitä, on liian vähän. Mielellään soisi, ettei kotiväki turhaan vaikeuttaisi tätä työtä.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 13, 2023, 01:36:50
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/03d4ec18-07ad-4117-95e4-41bb4967c692 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/03d4ec18-07ad-4117-95e4-41bb4967c692)

LainaaTuore raportti kertoo kylmää kieltä: Näin Suomen oppimistulokset romahtivat
Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Ministeriön mukaan syitä on selvitettävä

.

Mehän emme tiedä inkluswhiivisen feminischtipolitiikan tai maahanmuuton kehitysmaista vaikuttaneen asiaan Pisa-tilastoissa. Ministeriön pitää oikeasti tutkia, mikä ongelma on. Veikkaan "äärioikeiston" ja "rasismin" vaikutusta...!
https://i.postimg.cc/cLCTr65L/pisa334.png (https://i.postimg.cc/cLCTr65L/pisa334.png)

Sinulla taitaa olla tämä asiasta käyty oma keskustelu lukematta – vaikka olet itsekin siihen osallistunut. Ehdotan että luet, siellä on joitain oikein hyviä näkökantoja.

Alamäki voi olla yhteistyön tulosta. Vasemmiston panos on tuo inkluusio ja yleisesti tasa-arvoidealismi ilman sen vaatimaa resursointia. Kokoomus on lyönyt lisää pökköä pesään omaan ideologiaansa perustuvalla käsityksellä, että lopputulos on paras kun jokainen lapsi asettaa oppimistavoitteensa ja -polkunsa aivan itse, yhteiskunnan ja sen edustajien puuttumatta muuten asiaan kuin tarjoamalla yleisen oppimisalustan, jonka päällä oppimispalvelutarjonta toimii. Ei ole malli toiminut 7–16 -vuotiaille.

Tuoretta tutkimusta alakoulusta. Yksi poiminta maistiaisiksi, maahanmuuttajien menestymisestä.

"Oppilaiden osaaminen oli yhtä hyvää suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Sen sijaan suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden (S2) osaamistaso oli selvästi matalampi kuin muiden."

https://karvi.fi/wp-content/uploads/2023/01/KARVI_0123.pdf

Emeritaproffa lausuu oman kantansa pieleen menoon.
Suomen kouluja jäytää hälyttävä trendi, varoittaa emerita­professori (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html)

Lainaa
– Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, varoittaa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Keltikangas-Järvisen mukaan Suomessa on tapahtumassa voimakas yhteiskunnallinen muutos, jota koulu ei hidasta, vaan saattaa jopa nopeuttaa. Emeritaprofessori ei ole yllättynyt siitä, että pitkittäisarviossa suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien kolmosluokkalaisten oppimistulokset olivat selvästi muita heikommat. Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät yltäneet kolmannella luokalla edes sille taitotasolle, jolla heidän luokkakaverinsa aloittivat koulunkäynnin.
...
Keskustelu ja katse pitäisi kääntää koulun sisälle ja siellä tapahtuneisiin muutoksiin, Keltikangas-Järvinen sanoo. Esimerkiksi kahdeksanvuotiaalta ei voida vaatia itseohjautuvuutta, koska sitä vastaava osio aivojen otsalohkossa kehittyy vasta parikymppisenä.

– Koulun arkipäivässä on tehty uudistuksia, jotka eivät ole kehityspsykologisen tiedon mukaisia, ja jotka ovat lisänneet eriarvoistumista. Lapselta odotetaan koulutyöskentelyssä enemmän omia päätöksiä kuin mihin hänen aivonsa ovat kypsät.

Lainaus käyttäjältä: Hiha - tammikuu 13, 2023, 11:16:49
Alamäki voi olla yhteistyön tulosta. Vasemmiston panos on tuo inkluusio ja yleisesti tasa-arvoidealismi ilman sen vaatimaa resursointia. Kokoomus on lyönyt lisää pökköä pesään omaan ideologiaansa perustuvalla käsityksellä, että lopputulos on paras kun jokainen lapsi asettaa oppimistavoitteensa ja -polkunsa aivan itse, yhteiskunnan ja sen edustajien puuttumatta muuten asiaan kuin tarjoamalla yleisen oppimisalustan, jonka päällä oppimispalvelutarjonta toimii.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 18, 2023, 20:59:13

Lainaa
... Keltikangas-Järvinen sanoo. Esimerkiksi kahdeksanvuotiaalta ei voida vaatia itseohjautuvuutta, koska sitä vastaava osio aivojen otsalohkossa kehittyy vasta parikymppisenä.
– Koulun arkipäivässä on tehty uudistuksia, jotka eivät ole kehityspsykologisen tiedon mukaisia, ja jotka ovat lisänneet eriarvoistumista. Lapselta odotetaan koulutyöskentelyssä enemmän omia päätöksiä kuin mihin hänen aivonsa ovat kypsät.

Aamu-tv:ssä viime perjantai Jälkiviisaissa Jan Erola (entinen vartija) paljasti että juontava Totti Toivonen on entinen opettaja. Totti sitten sanoi että hänelle opetettiin konstruktiivinen oppimismalli, jossa oppilas suuntautuu kiinnostuksensa mukaan.. blaa blaa... mutta hän ei koskaan saanut vastausta siihen että mitäs sitten jos mikään ei koulussa kiinnosta.

Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on oppijan aktiivista ja sosiaalista toimintaa, jossa oppija tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisempien tietojensa, käsitystensä ja kokemustensa pohjalta.
... Konstruktivistinen oppimisnäkemys muuttaa oppimisprosessin painopistettä itseohjautuvuuteen korostamalla oppijan omaa vastuuta oppimisprosessinsa onnistumisesta.
- http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Oppimisnakemys/html/konstruktivistinen.html

Ei kait VAS ja/tai KOK-puolueet ole tuota mallia keksinyt tai kehittänyt?

Lainaus käyttäjältä: Hiha - tammikuu 13, 2023, 11:16:49
Alamäki voi olla yhteistyön tulosta. Vasemmiston panos on tuo inkluusio ja yleisesti tasa-arvoidealismi ilman sen vaatimaa resursointia. Kokoomus on lyönyt lisää pökköä pesään omaan ideologiaansa perustuvalla käsityksellä, että lopputulos on paras kun jokainen lapsi asettaa oppimistavoitteensa ja -polkunsa aivan itse, yhteiskunnan ja sen edustajien puuttumatta muuten asiaan kuin tarjoamalla yleisen oppimisalustan, jonka päällä oppimispalvelutarjonta toimii. Ei ole malli toiminut 7–16 -vuotiaille.

Alamäki on yhteistyön tulosta, huonon politiikan tulosta. Kun otamme kouluihimme kehitysmaista lukutaidotonta väkeä, koulutustuloksemme laskevat. Tuo varmaan on ylläri jollekin? Ei ehkä vihervasureille, hehän selittävät asiaa ties miten poppakonstein mieluummin kuin kohtaavat sitä oikeaa ongelmaa, eli kehitysmaiden haitallista vaikutusta yhteiskuntaamme.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2023, 22:06:43
Alamäki on yhteistyön tulosta, huonon politiikan tulosta. Kun otamme kouluihimme kehitysmaista lukutaidotonta väkeä, koulutustuloksemme laskevat. Tuo varmaan on ylläri jollekin? Ei ehkä vihervasureille, hehän selittävät asiaa ties miten poppakonstein mieluummin kuin kohtaavat sitä oikeaa ongelmaa, eli kehitysmaiden haitallista vaikutusta yhteiskuntaamme.

Voi voi, aina sama levy päällä.
Tuo ei selitä miksi P-Karjalan pojat pärjäsi huonommin kuin maahanmuuttajataustaiset stadin tytöt.

Yleensäkin tässä koulukriisissä on vähän sama tilanne kuin multikausaalisessa sydän- ja verisuonitaudissa (epideemisessä), ei ole yhtä selvää syytä vaan MONEN MONTA tekijää.

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 18, 2023, 22:12:34

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2023, 22:06:43
Alamäki on yhteistyön tulosta, huonon politiikan tulosta. Kun otamme kouluihimme kehitysmaista lukutaidotonta väkeä, koulutustuloksemme laskevat. Tuo varmaan on ylläri jollekin? Ei ehkä vihervasureille, hehän selittävät asiaa ties miten poppakonstein mieluummin kuin kohtaavat sitä oikeaa ongelmaa, eli kehitysmaiden haitallista vaikutusta yhteiskuntaamme.

Voi voi, aina sama levy päällä.
Tuo ei selitä miksi P-Karjalan pojat pärjäsi huonommin kuin maahanmuuttajataustaiset stadin tytöt.

Yleensäkin tässä koulukriisissä on vähän sama tilanne kuin multikausaalisessa sydän- ja verisuonitaudissa (epideemisessä), ei ole yhtä selvää syytä vaan MONEN MONTA tekijää.

Jos ei olisi mamuja, ei olisi kouluissa suomalaisia paremmin pärjääviä mamuja. Ongelma ratkaistu.

Miksi Ruotsi pärjäsi aikoinaan niin hyvin, ennen maahanmuuttoa?
Hyvän koulun ja yhtenäisen yhteiskuntansa takiako?
Miksi Ruotsi nyt kusee?
Heillä ei ole enää vain hyviä kouluja, vaan mamukouluja, joissa monet eivät osaa maan kieltä. (Toki demaritkin laittavat lapsensa hyviin kouluihin, kuten meilläkin Lipposen vaimo.) Ja se yhteiskunta on siirtolaisuuden vuoksi hajoittunut...
Syy ja seuraus on ilmiselvä. Maahanmuuttopolitiikka hallitsemattomana on rikkonut yhteiskuntaa.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2023, 22:06:43

Alamäki on yhteistyön tulosta, huonon politiikan tulosta. Kun otamme kouluihimme kehitysmaista lukutaidotonta väkeä, koulutustuloksemme laskevat. Tuo varmaan on ylläri jollekin? Ei ehkä vihervasureille, hehän selittävät asiaa ties miten poppakonstein mieluummin kuin kohtaavat sitä oikeaa ongelmaa, eli kehitysmaiden haitallista vaikutusta yhteiskuntaamme.

Maahanmuutajat voivat olla paikallinen osaselitys, mutta he eivät ole selitys koko ongelmalle, joka on näkyvissä sielläkin, missä ei ole maahanmuuttajia.

Tyttäreni, joka tekee tilapäisiä opettajan keikkoja, arvelee yhdeksi ongelmien syyksi koulutuksen jatkuvan ja tarpeettoman uudistamisen, jota virkamiehet tekevät lämpimikseen ja työpaikkansa säilyttääkseen. Kouluista on tullut häliseviä puuhailupaikkoja, joissa ei enää panosteta yksilölliseen oppimiseen. Opettajien energia menee byrokraattiseen pelleilyyn ja jatkuvien uudistusten kanssa taistelemiseen. Yksi ongelmien syy on säästäminen. Miten voi oppia, jos ei ole edes kirjoja. Koulujärjestelmä on siis täysin rikki.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 18, 2023, 22:38:49

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2023, 22:06:43

Alamäki on yhteistyön tulosta, huonon politiikan tulosta. Kun otamme kouluihimme kehitysmaista lukutaidotonta väkeä, koulutustuloksemme laskevat. Tuo varmaan on ylläri jollekin? Ei ehkä vihervasureille, hehän selittävät asiaa ties miten poppakonstein mieluummin kuin kohtaavat sitä oikeaa ongelmaa, eli kehitysmaiden haitallista vaikutusta yhteiskuntaamme.

Maahanmuutajat voivat olla paikallinen osaselitys, mutta he eivät ole selitys koko ongelmalle, joka on näkyvissä sielläkin, missä ei ole maahanmuuttajia.

Tyttäreni, joka tekee tilapäisiä opettajan keikkoja, arvelee yhdeksi ongelmien syyksi koulutuksen jatkuvan ja tarpeettoman uudistamisen, jota virkamiehet tekevät lämpimikseen ja työpaikkansa säilyttääkseen. Kouluista on tullut häliseviä puuhailupaikkoja, joissa ei enää panosteta yksilölliseen oppimiseen. Opettajien energia menee byrokraattiseen pelleilyyn ja jatkuvien uudistusten kanssa taistelemiseen. Yksi ongelmien syy on säästäminen. Miten voi oppia, jos ei ole edes kirjoja. Koulujärjestelmä on siis täysin rikki.

Woke-kulttuuuri, jossa ideologia (vasuri-) nousee tärkeämmäksi kuin faktojen opettaminen? Olisiko oikeasti tuo ongelma?

Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 18, 2023, 22:38:49
Yksi ongelmien syy on säästäminen. Miten voi oppia, jos ei ole edes kirjoja. Koulujärjestelmä on siis täysin rikki.

Varhaiskasvatuksessa säästäminen -->työttömien, köyhien, syrjäytyneiden, mamujen jne... lapset -->ilman varhaiskasvatusta. -->erot sitten vielä entistä isommat osaamisessa kouluissa?

Solja Pistol @PistolSolja
Muutama vuosi sitten persut hallituksessa ollessaan poistivat varhaiskasvatusoikeuden ja nyt valittavat, että ne, jotka jäivät ilman varhaiskasvatusoikeutta eivät opi...
    Riikka Purra @ir_rkp 17. tammik.
   "Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät 3. luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla osa heidän
    luokkatovereistaan aloitti koulunkäynnin.
    Osaamisen kehittyminen oli ka:a heikompaa kouluissa, joissa suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia
    oppilaita oli yli 5,3 %."
------
Marinin hallitus: 1.8.2020 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain muutoksen jälkeen kaikille lapsille palautui yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen.
Sipilän hallitus: varhaiskasvatusoikeuden rajauslaki tuli voimaan 1.8.2016 alkaen.
------
Solja Pistol @PistolSolja
Siniset-häröilyn varalta tarkistin subjektiiv. päivähoito-oikeuden rajoittamisen puolesta äänestäneet:
Elomaa, Hakkarainen, Huhtasaari, Immonen, Juvonen, Kankaanniemi, Lehto, Meri, Mäkelä, Niikko, Packalen, Ronkainen, Rydman (silloin kok.), Savio, Tavio ja Vähämäki.
Pois Eerola
- https://twitter.com/PistolSolja/status/1615726583913889795

Ja hardcore-PS:t+co valittaa että lasten (ihonvärin) syytä kun eivät opi?

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 18, 2023, 21:52:11
Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on oppijan aktiivista ja sosiaalista toimintaa, jossa oppija tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisempien tietojensa, käsitystensä ja kokemustensa pohjalta.
... Konstruktivistinen oppimisnäkemys muuttaa oppimisprosessin painopistettä itseohjautuvuuteen korostamalla oppijan omaa vastuuta oppimisprosessinsa onnistumisesta.
- http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Oppimisnakemys/html/konstruktivistinen.html

Ei kait VAS ja/tai KOK-puolueet ole tuota mallia keksinyt tai kehittänyt?

Ihan mielenkiintoista olisi tietää mihin oikeaan tarkoitukseen konstruktivismi on aikanaan kehitetty ja missä. Linkki antoi vain viimeisimmän kerroksen, suomalaisten teoksia 20–25 vuoden takaa. Mikä pistää epäilemään, että pari uutta kierrosta ismejä on ennätetty vyöryttää koulujen niskaan tuonkin jälkeen. Linkissäkin oli sivupalkissa esittelyssä kuusi näkemystä, joita opetusministeriön yliviskaalit vaativat varmasti noudatettavaksi yhtaikaa ja päällekkäin, jotta saavutettaisiin maksimaaliset opetustulokset.

Yleinen kaava on seuraava. Jokin oppi kehitetään jossakin, monesti USA:ssa, jollekin tietylle porukalle jonkun tietyn asian korjaamiseksi. Koska se on täsmälääkkeenä menestys, sitä suitsutetaan. Rahanahneet konsultit myyvät sitten tämän ihmelääkkeen joka suuntaan kaikille pösilöille. Lopulta se rantautuu myös Suomeen, ennen monesti työelämään, nykyisin valitettavasti myös kouluihin.

Nimenomainen malli kuulostaa siltä, että tässä tapauksessa Kok. on sen mielellään ostanut. Sanat "korostamalla oppijan omaa vastuuta oppimisprosessinsa onnistumisesta" ovat indikaatio siihen suuntaan.

Aamu-tv:n jälkiviisaissa n. 20v Emilia Uljas kertoi että 7:lla luokalla heille tehtiin kokeilu matematiikan tunnilla että ei käydäkään kappaleita järjestelmällisesti läpi opettajan johdolla, vaan jokainen käy kappaleita läpi, itsenäisesti. Ja vain tarvittaessa kysyy opettajalta. Kokeilu lopetettiin 3 kuukauden jälkeen, kun suurin osa luokasta ei ollut päässyt edes yhtä kappaletta eteenpäin kirjasta.

Vielä anekdootti twitteristä, yksi nuorehko opettaja/kirjailija muisteli että oppilaat sai valita parhaan = mukavimman opettajan. He valitsivat just sen joka oli antanut heidän lyödä lössiksi tunnilla. (=Eivät oppineet juuri mitään).

Ruben Stillerin ohjelmassa käsitellään aihetta.

Yle:

Luokanopettaja Tiina Halttusella on yli 30 vuoden kokemus opettamisesta. Hän kertoo oman näkemyksensä heikentyneistä oppimistuloksista ja pedagogisista muotivirtauksista. Miksi Pisa-tulokset muistuttavat Suomessa Pisan tornia?

Tiina Halttusta kuunellessa tuli välillä tunne, että tyyppi taitaa olla opettajana jonkinlainen kurinatsi. Pelottaisi olla oppilaana luokalla. Sinänä puhuu asiaa. Esittää saman tyyppisiä asioita, mitä olen muualtakin kuullut. Eli homma on pahemman kerran pielessä.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-64166394

Sama henkilö kenties:

https://yle.fi/a/3-11842864

Opettajalla tulee olla auktoriteetti. Ei se tarkoita hyväksikäyttöä.
Se tarkoittaa vaan sitä, että joskus ylempänäsi on, jota kantsii totella.
Näin meidän sukupolvemme on kasvanut, eikä siinä mitään pahaa.
Ihmiselle on hyvä oppia rajojaan.

Ilta-Sanomissa on rehtorin yhdeksän kohdan lista siitä, mikä meni pieleen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009352461.html

Lisää koulujärjestelmän tylytystä.
Perehdyttäjä ällistyi: Nuoret työn­tekijät eivät osaa edes laskea vaihto­rahoja kassalla – "Pasmat menevät täysin sekaisin" (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009349146.html)

Lainaa
– Olen työssäni tekemisissä perehdytyksen kanssa, ja siellä on noussut esiin, että nuoret eivät enää osaa laskea edes vaihtorahoja. Huolestuttavinta tässä on se, että kassa vieläpä näyttää, paljonko asiakkaalle annetaan rahaa takaisin. Eli tarvitsee hyvin vähän ajatella itse.

Aino Saarinen teki tutkimuksen, joka aiheutti valtavan kohun – hän kertoo, mitä ajattelee koulusta juuri nyt (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009365393.html)
Yliopistonlehtori Aino Saarinen ihmettelee, miten tutkimusnäyttöä voidaan pitää Suomessa vitsinä. Hänen väitöskirjansa julkaisusta on kulunut yli kaksi vuotta. Suomessa koko peruskoulun idea alkaa olla vaarassa, Saarinen arvioi.
----

Pitkä hyvä artikkeli tutkimuksesta, joka pitkäisi vähitellen ottaa tosissaan ja alkaa korjata tehtyjä virheitä.

^Luin aiemmin tuosta karkeasti Ainolta 2 pääsyytä: digitalisaatio ja liiallinen itseohjautuvuus.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 30, 2023, 09:35:54

Lainaa
– Olen työssäni tekemisissä perehdytyksen kanssa, ja siellä on noussut esiin, että nuoret eivät enää osaa laskea edes vaihtorahoja. Huolestuttavinta tässä on se, että kassa vieläpä näyttää, paljonko asiakkaalle annetaan rahaa takaisin. Eli tarvitsee hyvin vähän ajatella itse.

Minä muistelen jo muinoin, taisi olla 90-luvun puolta kun McDonaldsissa kahvitellessani kuulin tiskin takaa keskustelua, miten tarjottimia pinoava kysyi kollegaltaan:
-Paljonko on 5 x 5? -Täh? - Paljonko on 5x5 ? - 25! -Tänks!
Tosin tää on vain 1 tapaus.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 04, 2023, 20:25:11
Pitkä hyvä artikkeli tutkimuksesta, joka pitkäisi vähitellen ottaa tosissaan ja alkaa korjata tehtyjä virheitä.

Kuka virheet on tehnyt ja miksi? Onko virheellisten ratkaisujen taustalla ollut jokin ideologia, jota on haluttu noudattaa?

Jos virheiden tekijät eivät myönnä tehneensä virheitä, ja jos he ovat yhä päättävässä asemassa, korjataanko virheitä? Jos korjataan, tarkoittaako se epäsuorasti sen myöntämistä, että virheitä on tehty?

Pitäisikö asioista päättäneet kylmästi vaihtaa, jotta saataisiin korjaukset käyntiin? Olisiko tällainen edes mahdollista?

Suomi on lähes kaikessa yhden totuuden maa. Kun tarpeeksi iso tappi saa päähänsä jotain, se on totuus ja muu venettä keikuttavaa toimintaa. Innokkaat hännystelijät tekevät kaikkensa vaientaakseen toisinajattelijat.

^^
En osaa sanoa, kun virheen on tehnyt, mutta oletan, ettei yhtä ainoata "syyllistä" ole, sillä muutoksia on tehty pidemmän ajan kuluessa. Sitä vain ihmettelen, miten näin pitkälle on tultu siitä peruskouluajatuksesta. Eikö muutosten suunnittelussa lainkaan ole kuultu ruohonjuuritasoa vai eikö sielläkään ole ymmärretty, mihin muutokset tulevat johtamaan? Luulisi, että kuurosokea reettakin ymmärtäisi, mitä oppimiselle tapahtuu, jos sata ekaluokkalaista toimii itseohjautuvasti avotilassa.

Mitä nyt pitäisi tehdä? En tiedä millaisessa konklaavissa koulumaailman muutoksia valmistellaan, mutta ainakin ne, jotka eivät näe mitään virhettä tapahtuneen, pitää laittaa johonkin muihin töihin. Varmaan niitäkin riittää. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa lienee mahdoton saada aikaan, mitään suurta mullistusta, esimerkiksi ryhmäkokojen pienentäminen ja opetushenkilökunnan lisääminen riittäväksi sen mukaan, miten paljon ryhmässä on erityitä tukea tarvitsevia oppilaita. Varmaan muutostarpeista pitäisi kerätä kentän palautetta, tai kaivaa jo tähän mennessä saatu palaute esiin, ja niistä poimia toteutettavaksi hinta/laatusuhteeltaan edullisia pahimpaan hätään. Jatkoa pitäisi lähteä työstämään koulun arjessa työskenteleviä kuullen.

Tuollainen nyt tuli ihan arkijärjellä mieleen. Luultavasti entisiin "Pisan parhaisiin vuosiin" ei tulla enää koskaan pääsemään, mutta jos edes oppimistulokset saisi jonkinlaiseen nousuun, niin olisihan se jo eräänlainen torjuntavoitto.

Purra hioo kynsiään koulutuspolitiikalla:

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009389272.html

Purra taitaa lukea Hesaria. Toisin kuin huutolaispoikansa Toope...

Tällaista on väkivalta pääkaupunkiseudun kouluissa – Oppilas löi opettaja Katja Lottaa pesäpallo­mailalla päähän (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009384246.html)

Lainaus käyttäjältä: Hiha - helmikuu 14, 2023, 14:31:46
Purra taitaa lukea Hesaria. Toisin kuin huutolaispoikansa Toope...

Tällaista on väkivalta pääkaupunkiseudun kouluissa – Oppilas löi opettaja Katja Lottaa pesäpallo­mailalla päähän (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009384246.html)

Tuo on monikulttuuria, sitä tilattiin sitä saatiin.
Purra kertoo:
https://www.suomenuutiset.fi/purra-ammattikouluihin-oppimistakuu-lisaa-lahiopetusta-ja-opetusta-oikeille-aloille-kolmivuotinen-koulu-jossa-on-paljon-ilmaa-tappaa-monien-motivaation/ (https://www.suomenuutiset.fi/purra-ammattikouluihin-oppimistakuu-lisaa-lahiopetusta-ja-opetusta-oikeille-aloille-kolmivuotinen-koulu-jossa-on-paljon-ilmaa-tappaa-monien-motivaation/)
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-edellyttaa-vaatimustason-palauttamista-kouluihin-saalinumeroiden-antaminen-tulee-lopettaa-purra-pelkka-raha-ei-korjaa-koulun-ongelmia/ (https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-edellyttaa-vaatimustason-palauttamista-kouluihin-saalinumeroiden-antaminen-tulee-lopettaa-purra-pelkka-raha-ei-korjaa-koulun-ongelmia/)
https://www.suomenuutiset.fi/on-tullut-aika-palauttaa-ammatillinen-koulutus-ja-duunarialat-arvoonsa-suomi-tarvitsee-osaavia-suomalaisia-ammattimiehia-ja-naisia/ (https://www.suomenuutiset.fi/on-tullut-aika-palauttaa-ammatillinen-koulutus-ja-duunarialat-arvoonsa-suomi-tarvitsee-osaavia-suomalaisia-ammattimiehia-ja-naisia/)
Tuo on mitä PS sanoo, ei mitä media väittää heidän sanovansa.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 05, 2023, 09:43:40
En osaa sanoa, kun virheen on tehnyt, mutta oletan, ettei yhtä ainoata "syyllistä" ole, sillä muutoksia on tehty pidemmän ajan kuluessa...

Vihervasemmistoideologia on home.

Konservatiivi ei olisi vuosina 1990-2000 lähtenyt muuttamaan suomalaista koulutusjärjestelmää. Radikaalivihervasemmisto halusi sitä lähteä muuttamaan. Siten mentiin metsään:

Peruskoulun ongelmat eivät ole niin syviä, että niitä ei voisi hoitaa kikkakolmosella.

Musiikkiluokan eliittilapsi pelastaa koulun! (https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/0d26c89f-da73-41ff-a3ef-1d425b9c5cef)

Jos meillä oli hyvä koulutusjärjestelmä 20 v sitten, mikä estäisi palaamista siihen?
Ai niin, vihervasemmiston opit... ???

Yle julkaisi Koulukoneen, jossa kerrotaan kaikkien Suomen koulujen alueista hieman taustatietoja. Opetusministeri ei tykännyt, Opetushallitus ei tykännyt. Mitenkäs se sanonta koirasta ja kalikasta menikään?

Vielä ei sensuuri ole iskenyt, mutta en ihmettelisi, jos kone katoaa.
https://yle.fi/a/74-20018233

Aamu-tv:ssä pe 17.2.23 (https://areena.yle.fi/1-63223763?autoplay=true  , 14:50-) kysymyksen
  "Eikö suomalainen koulutusjärjestelmä enää toimi?"
tiimoilta haastattelussa olivat OAJ:stä Jaakko Salo ja Hgin yon apul. prof. Janne Varjo.

Tiivistän vastauksensa kysymykseen "Miksi oppimistulokset vajonneet":
  Tärkein syy: 90-luvun lama ja rahoitus(vaje).
  Mitätön syy: Maahanmuuttajat.(Heidän määränsä on niin pieni ettei vaikutusta kokonaistulokseen).

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 18, 2023, 23:15:28
Tiivistän vastauksensa kysymykseen "Miksi oppimistulokset vajonneet":
  Tärkein syy: 90-luvun lama ja rahoitus(vaje).
  Mitätön syy: Maahanmuuttajat.(Heidän määränsä on niin pieni ettei vaikutusta kokonaistulokseen).

(https://img.ilcdn.fi/nS_7Y147T43tiTULa7LhabL0loo=/full-fit-in/612x0/img-s3.ilcdn.fi/247c514520c861a7e4afc3193c0bdb0f10572192e6f5abe2460bbb9ce7cda021.jpg)

Kyse on vain millaisiin (muoti-)ilmiöihin rahaa on käytetty.

Kuten Hippi ylempänä kertoo, yhtä syyllistä on vaikea löytää, koska koululaitostakin on paskotto pidemmän aikaa.

Yksittäistapauksia mutta muistuttaa kolikon "valkoista" toista puolta:

Iikka Kivi @KoomikkoKivi
Me muutimme pois yhdeltä asuinalueelta, koska se tuntui liian rauhattomalta pienten lasten perheelle.
Päätös ei johtunut maahanmuuttajista, vaan supisuomalaisista päihdeongelmaisista, jotka puuhasivat naapurustossa yhtä sun toista rikollista.
Tämä puoli se aina unohdetaan.

  Sara Salonen | SDP, Helsinki @salonen_sara
  Voin kertoo, että meillä ei ollut liioin varaa valita. Rauhaton ja turvaton kouluympäristö tosin johtui
  monikulttuurisuuden sijaan moniongelmaisten perheiden lapsista, joita yritettiin juurisyiden sijaan hoitaa
  kovemmalla kurilla. Olin osa ongelmaa, vaikka oon supisuomalainen.
 
    Perussuomalaiset @persut  19. helmik.
    Jokainen äiti tai isä tahtoo lapselleen parasta. Siitä ei saa ketään syyttää. On normaalia haluta lapselle
    hyvä,  rauhallinen koulu.
    #PS2023 #eduskuntavaalit2023 #pelastasuomi #perussuomalaiset @ir_rkp
     (+kuva monikulttuurisuus-vastaisesta PS-mainoksesta)
-----
Iikka Kivi @KoomikkoKivi
Päätös taisi syntyä sinä aamuna kun hiekkalaatikolta kajahti kirkas lapsen huuto: "Ville, täällä on TAAS neuloja".
Toki myös alakerran velanperintäkuviot oveen iskettyine puukkoineen motivoivat kummasti asunnonetsintään.
-----
Sara Salonen | SDP, Helsinki @salonen_sara
Tämä! Rasittaa aivan helvetisti, että tämä ongelma yksinkertaistetaan maahanmuuttajiin. Ei segregaatio ole mikään uusi ilmiö, se oli olemassa jo ennen merkittävää määrää maahanmuuttajia. Toki kieli-, syrjäytymis- ja työllisyyskysymykset ovat osa sitä, mutta ei koko stoori.
-----
Iikka Kivi @KoomikkoKivi
Olen minä sellaisessakin taloyhtiössä asunut, jossa vitutti syvästi yhden maahanmuuttajataustaisen isän käytös pihamaalla.
Miksi? No kun hän käyttäytyi mulkusti. Ihan kuten ne suomisankarit toisessa lokaatiossa.
-----
Iikka Kivi @KoomikkoKivi
Ongelma? Hankalat ihmiset, eivät maahanmuuttajat. Joka jengistä niitä löytyy.
- https://twitter.com/KoomikkoKivi/status/1627756883527323656

No niin. Tuomio tuli.
Suomen Pisa-menestys romahti: lukutaidossa suurempi muutos kuin koskaan aiemmin (https://yle.fi/a/74-20063393)

Opettajat kertovat ettei romahdus tullut heille yllätyksenä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010035098.html

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 05, 2023, 13:57:58
No niin. Tuomio tuli.
Suomen Pisa-menestys romahti: lukutaidossa suurempi muutos kuin koskaan aiemmin (https://yle.fi/a/74-20063393)

Opettajat kertovat ettei romahdus tullut heille yllätyksenä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010035098.html

– Korona, digilaitteet ja uudet pedagogiset ratkaisut.
...
Bonsdorff mainitsee, että ryhmäkoot ovat aivan liian isoja.
...
– Keskittymisten puute on ilmeinen. Kännykkäkielto ei ole lainkaan huono asia.

Sosiaalisen median vaiikutukset ovat konkariopettajan mielsestä aina vain hälyttävämpiä.

– TikTok-videot rapauttavat keskittymiskykyä, eikä kukaan jaksa keskittyä enää 15:tä sekuntia pidempää mihinkään.


Ranskassa on otettu tiukka linja kännyköihin kouluissa, mutta koulujen ulkopuolelle eivät kontrolloi?
Koitin katsoa onko Ranskassa tulokset säilyneet paremmin, mutta wikipediassa tilastot ulottuu vain vuoteen 2015.

Miksi muuten ruotsinkieliset koulut, joissa on vähiten mamuja, pärjäävät hyvin kansallisissa kouluvertailuissa...? ::)

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2022, 11:06:39
Niin, koska tiedämme suomalaisten lasten kärsivän pisa-tuloksissaan maahanmuutosta, meidän lienee syytä selvittää, miksi

Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin?

Ehkä siksi, että muualla maahanmuuttajat ovat olleet jo niin pitkään, että heidät on sulautettu osaksi koulujärjestelmää, kun meillä heidän erilaisuuttaan vielä korostetaan.

T: Xante

Jälleen syy suomalaisissa! Jos ulkomaalaiset eivät menesty kouluissa eivätkä työmarkkinoilla syytä ei voi olla heissä  itsessään punavihreiden aatteiden mukaan.
Ehkä Xn- viisaana osaa neuvoa miten ongelma ratkeaa?

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 05, 2023, 18:50:21

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 05, 2023, 13:57:58
No niin. Tuomio tuli.
Suomen Pisa-menestys romahti: lukutaidossa suurempi muutos kuin koskaan aiemmin (https://yle.fi/a/74-20063393)

Opettajat kertovat ettei romahdus tullut heille yllätyksenä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010035098.html

– Korona, digilaitteet ja uudet pedagogiset ratkaisut.
...
Bonsdorff mainitsee, että ryhmäkoot ovat aivan liian isoja.
...
– Keskittymisten puute on ilmeinen. Kännykkäkielto ei ole lainkaan huono asia.

Sosiaalisen median vaiikutukset ovat konkariopettajan mielsestä aina vain hälyttävämpiä.

– TikTok-videot rapauttavat keskittymiskykyä, eikä kukaan jaksa keskittyä enää 15:tä sekuntia pidempää mihinkään.

Nuo ja paljon muita syitä. Ei tällaisissa asioissa ole yhtä tekijää, vaikka rakkaat poliitikkomme tänään jo kerkesivät nimeämään kukin oman suosikki syyllisensä. Kouluja on pilattu hyvin monipuolisesti jo pitkän aikaa.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 05, 2023, 22:07:46
Nuo ja paljon muita syitä. Ei tällaisissa asioissa ole yhtä tekijää, vaikka rakkaat poliitikkomme tänään jo kerkesivät nimeämään kukin oman suosikki syyllisensä. Kouluja on pilattu hyvin monipuolisesti jo pitkän aikaa.

Jospa tuo tasoheikennys on tarkoituksellista. Meillä alkaa jo olla riittävästi (kpl) maistereita ja tohtoreita, ne on vaarallisia työttöminä, voivat keksiä kaikenlaista. Kouluttamattomat ovat helpompia hallita ja heitä tarvitaan perustason töihin.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 05, 2023, 23:05:45

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 05, 2023, 22:07:46
Nuo ja paljon muita syitä. Ei tällaisissa asioissa ole yhtä tekijää, vaikka rakkaat poliitikkomme tänään jo kerkesivät nimeämään kukin oman suosikki syyllisensä. Kouluja on pilattu hyvin monipuolisesti jo pitkän aikaa.

Jospa tuo tasoheikennys on tarkoituksellista. Meillä alkaa jo olla riittävästi (kpl) maistereita ja tohtoreita, ne on vaarallisia työttöminä, voivat keksiä kaikenlaista. Kouluttamattomat ovat helpompia hallita ja heitä tarvitaan perustason töihin.

Yliopistokoulutusta eritoten humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä sektorilla on laajennettu liikaa = tutkinnon arvostuksen inflaatio (liikaa turhia maistereita/kandeja)! Yliopistoa parantaisi jo se, jos leikattaisiin 25% opiskelijamääristä hum./yhtk.tiet aloilla.

Keskitettäisiin koulutusta enemmän ammattikoulutasolle, koska he oppivat ammattiin...

Teemu Keskisarja puhuu koulutuksesta:
https://www.suomenuutiset.fi/teemu-keskisarjan-kolumni-pisa-tulokset-pelastaa-klassillinen-epanormaalilyseo/ (https://www.suomenuutiset.fi/teemu-keskisarjan-kolumni-pisa-tulokset-pelastaa-klassillinen-epanormaalilyseo/)

https://www.suomenuutiset.fi/saksalaiskoululaisten-oppimistulokset-romahtivat-saksa-pisa-sokissa-2/ (https://www.suomenuutiset.fi/saksalaiskoululaisten-oppimistulokset-romahtivat-saksa-pisa-sokissa-2/)
Mikähän on vikana?
Tiedämme, emme vain sano ääneen.

Kenellekään täysjärkisille, joka omistaa älypuhelimen ei voi olla yllätys, että oppimistulokset romahtavat, kun eihän tämän härpäkkeen kanssa pysty enää edes leffoja katsomaan saati oppikirjoja lukemaan.

Opiskelu vaihtuu perseilyyn ja sehän on vain positiivinen kehityskulku.

(https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn.net/v/t39.30808-6/406708057_325888920186304_4125323175453180630_n.jpg?stp=dst-jpg_p843x403&_nc_cat=1&ccb=1-7&_nc_sid=dd5e9f&_nc_ohc=4iJLakJIg0MAX9NKt94&_nc_ht=scontent.fqlf1-2.fna&oh=00_AfDgG8ewgCKhUO6S4qU72kCKZ30I81SVpyeFI1KGA1nd_w&oe=65761A1C)

Ne tuloksethan oli laskeneet ihan yleisesti myös muualla kuin Suomessa. Tuohon kuvaan juuri törmäsin ja siinä varmaan on osa totuutta ainakin, jos uskomme opettajien kertomuksia vanhempien käytöksestä. Kodit ovat hukanneet lapsensa ja siirtäneet kaiken vastuun koululle. Joskus muinoin vielä kotona katsottiin vähän perään, että lapset tekivät edes annetut kotitehtävät ja koepäivien edellä vähän kerrattiin aihealuetta, ja palauteltiin mieleen, mitä oli opittu.

Tosin tuosta sai sitten natsin "arvonimen", ei lapsilta, vaan eräältä työkaverilta, jonka mielestä vanhemman ei pidä puuttua lapsen koulunkäyntiin. Se on lapsen ja koulun välinen asia. Samoin kuin kotiintuloaikojen tai muiden rajojen asettaminen on silkkaa natsiutta eikä lapsi opi kantavaan vastuuta toimistaan. uolloin puhuiin 10-12 vuotiasta jälkikasvusta. Kovin hedelmälliseksi keskustelumme ei kehittynyt.

^
Minun perääni ei läksyjen osalta koskaan muistaakseni katsottu, vaan hoidin koulun itsenäisesti. Vanhempani tekivät kovasti töitä, eivätkä olisi jaksaneet höösätä ja vahtia. Jos minua olisi patisteltu, varmaan oppimistulokset olisivat olleet huonompia. Kotiintuloaikoja kyllä oli.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 06, 2023, 13:21:20
Ne tuloksethan oli laskeneet ihan yleisesti myös muualla kuin Suomessa.

Juu, mutta Suomessa ne ovat laskeneet poikkeuksellisen paljon siitäkin huolimatta, että koronarajoitteiden vaikutus huomioidaan.

Ei tämä mitään rakettitiedettä ole ja jokainen järkevä, asiaa vuosia seurannut aikuinen ymmärtää kyllä, mitä kaikkea on oikein sössimällä sössitty. Samat tyypit ovat saaneet istua vuosia ja vuosikymmeniä laatimassa yhä korkealentoisempia opetussuunnitelmia, vaikka erityisesti poikien oppimistulokset ovat romahtaneet. Mikäli kyse olisi tytöistä, niin maahan oltaisiin julistettu hätätila jo ajat sitten, ja asioita ryhdytty korjaamaan. Aloittaisin jakamalla ensimmäisenä potkuja niin opetushallituksessa, kuin esim. varhaispedagogiikan tiedekunnissa. Näitä feminatseja ja sateenkaarisiskoja ei saisi päästää suunnittelemaan ja johtamaan edes koirankoppia.

Hyvää ja tasaista tulosta tehnyt suurfirmakin voi mennä konkurssiin. Miten se tapahtuu?

Ensin vähitellen, ja lopulta todella nopeasti. Tätä voi soveltaa luovasti myös Suomen vallitsevaan koulutusjärjestelmään, sen opetusmetodeihin ja työkulttuuriin.

Virolla on varaa puhua, ja sieltä sanottiin ääneen tämäkin: Viron ex-opetusministeri: Suomen Pisa-tuloksen romahduksen taustalla maahanmuutto (https://www.verkkouutiset.fi/a/viron-ex-opetusministeri-suomen-pisa-tuloksen-romahduksen-taustalla-maahanmuutto/).

Yleisiä standardeja on laskettu monikulttuurisen riemun nimissä niin paljon, että pahaa tekee.

Kommentti: Nämä ovat Pisa-romahduksen syyt, joista ei uskalleta puhua (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f878852a-42bf-4253-96dc-4a7ed7bb36f4) (IL):

"Luokalle pitäisi jättää vuosittain tuhansia oppilaita, jos peruskoulussa pidettäisiin kiinni samanlaisesta vaatimustasosta kuin 1980- ja 1990-luvuilla".

Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 06, 2023, 14:08:07
^
Minun perääni ei läksyjen osalta koskaan muistaakseni katsottu, vaan hoidin koulun itsenäisesti. Vanhempani tekivät kovasti töitä, eivätkä olisi jaksaneet höösätä ja vahtia. Jos minua olisi patisteltu, varmaan oppimistulokset olisivat olleet huonompia. Kotiintuloaikoja kyllä oli.

Meidän muinoisella ajallamme 50-luvulla oli alakoulu 1-2-luokat ja yläkoulu, 3-6 luokat. Jatkoluokiksi kutsuttiin mahdollisia vapaaehtoista jatkoa. Oppikouluun siirryttiin 4-luokalta karsinnan kautta.

Muinaisessa keskikoulussa melkein kolmannes 42 oppilaasta jäi kertaamaan I ja II luokalle, ikäänkuin kypsymään. Suurin osa näistä poikia. Ahdasta ei kuitenkaan luokissa tullut vaan myös liki saman verran heitti pelin kesken ja siirtyi esim. töihin tai ammattikouluun - usein näyttämishalun kera. Koulukurin ei tarvitse olla kova, mutta oppilaille pitää tehdä jo alussa selväksi mitä seuraa, jos ei seuraa opetusta.

Silloisen keskikoulun vaatimustaso oli melkoinen. Eräs tuttuni sai keskikoulun viimeisellä ehdot Saksan kielestä mutta kirjoitti muutamaa vuotta myöhemmin siitä laudaturin ylioppilastutkinnossa, iltalukiossa. Jos tarvitaan hyvää saksan osaajaa, tarvitaan kaksi henkilöä. Toinen joka on käynyt koulunsa 60-70-luvulla ja osaa kirjoittaa ja lukea erittäin hyvin ja sitten toinen, 80-luvun jälkeen opiskellut, joka osaa puhua ja keskustella.

Oli oppiaine mikä tahansa, niin opettajan merkitystä ei voi yliarvioida. Jos opettaja osaa kytkeä aineopetuksensa vekkulisti ympäröivään maailmaan niin kiinnostus on taattu. Mielenkiintoisestakin aiheesta saa huono pedagogi nukuttavan tylsää ja kiinnostamatonta.

Silloin opetettiin ehkä suurien luokkakokojen takia enemmän ulkolukopainotteisia läksyjä. Vieläkin on muistissa monia silloin opittuja hokuja (bantut.tibbat,betsat,kallat jne Lech in Isar. Mieleni minun tekevi,aivoni ajattelevi jne. Kuulen jo mielessäni: turhaa nippelitietoa. Ehkä tätä selittää silloinen kirjatilanne. Ei ollut saatavilla tieto eikä muitakaan oppikirjoiksi sopivaa kirjallisuutta.

Kävin peruskoulun 1976 - 1985. Kaksi poikaa siirtyi apukouluun kun vaihdettiin ala-asteelta yläasteelle, mutta kukaan ei jäänyt luokalleen minun luokaltani. 3. ja 4. luokalla meitä oli yli 30 oppilasta, sitten luokka jaettiin kahtia.

Jere Nuutinen 🇺🇦 @Jere_Nuutinen
Pisa-tuloksista vielä. Suomen Pisa-tulosten keskiarvoa laskee vahvasti itäsuomalaisten nuorten heikot valmiudet. Tähän olisi syytä kiinnittää huomiota myös valtakunnan tasolla
(https://pbs.twimg.com/media/GBoZlUNWMAAVe7v?format=jpg&name=900x900)
- https://twitter.com/Jere_Nuutinen/status/1736728741605159066


Jere Nuutinen 🇺🇦 @Jere_Nuutinen
Vielä v.2009 oltiin muun Suomen kanssa samalla tasolla lukutaidossa. Siitä eteenpäin kaikilla alamäkeä, mutta idän alamäki muita jyrkempi kaikilla alueilla.
(https://pbs.twimg.com/media/GBoaNEeXAAAIp0r?format=jpg&name=small)

Vihervasemmistolaisuus ei tee parempaa koulutuksellemme kuin yleensäkään suomalaisille.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 07, 2023, 16:21:25
Kävin peruskoulun 1976 - 1985. Kaksi poikaa siirtyi apukouluun kun vaihdettiin ala-asteelta yläasteelle, mutta kukaan ei jäänyt luokalleen minun luokaltani. 3. ja 4. luokalla meitä oli yli 30 oppilasta, sitten luokka jaettiin kahtia.

Meidän aikoinamme oli tarkkailuluokka. Hyvä, että oli.

(https://pbs.twimg.com/media/GDOmgisWsAAKfgX?format=jpg&name=medium)

Irl-kuplassani useimmat ajattelevat lasten kohtaamia ongelmia koulussa tuon vasemman pallon kautta. Ja ovat mieltä, että kunhan lisätään opettajien käyttämiin välineisiin ruummiillinen kuritus ja järjestys niin kuin vanhoina hyvinä aikoina, ongelmat kouluissa poistuvat tai ainakin merkitttävästi vähenevät. En ole samaa mieltä kuplani kanssa, mutta en olekaan minkään valtakunnan asiantuntija.

^
Aikuisilla, varsinkin miehillä, yksi haastavan käyttäytymisen syynä voi olla masennus. En tiedä sitten miten lapsilla. Liekö masennus lapsilla paljon harvinaisempaa kuin aikuisilla?

AIka jännä, että joidenkin aikuisten miesten haastavan käyttäytymisen taustalla oleva masennusta ei kukaan täyspäinen ehdota parannettavan hakkaamalla ja pahoinpitelemällä. Miksi kuritusväkivalta toimisi sen paremmin lapsillakaan yhtään mihinkään käyttäytymisongelmaan? Sehän vain lisäisi lapsen pahoinvointia entisestään, ja aikaansaisi lisää ongelmia.

Pois vihervasurit koulutuksesta! Paluu 20 vuoden takaisiin opetusmenetelmiin. Olisiko hyvä alku?

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 07, 2024, 19:09:44Irl-kuplassani useimmat ajattelevat lasten kohtaamia ongelmia koulussa tuon vasemman pallon kautta. Ja ovat mieltä, että kunhan lisätään opettajien käyttämiin välineisiin ruummiillinen kuritus ja järjestys niin kuin vanhoina hyvinä aikoina, ongelmat kouluissa poistuvat tai ainakin merkitttävästi vähenevät. En ole samaa mieltä kuplani kanssa, mutta en olekaan minkään valtakunnan asiantuntija.

Monimutkaiseen ja/tai monia koskettavaan ongelmaan erittäin harvoin on yhtä syytä. Samoin ratkaisuun vaaditaan monia asioita. Mutta kaiken voi aloittaa yhdestä korjaavasta toimenpiteestä - kunhan muistaa siirtyä siihen seuraavaan ja sitä seuraavaan.