Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 29, 2024, 12:13:25Missä raato on sinne kotkat kokoontuvat (jeesus)

Tuo mietelmä on jäänyt minulta aiemmin kuulematta. Mainio.

Entä jos kerääntyvillä kotkilla on kaksi päätä? Viekö ne silloin irtaimistonkin ja vessanpöntöt...

Ryöstö perustuu väkivaltaan. Aiheuttamalla uhrille sellaiset vammat, että ei pysty puolustautumaan tai sitten niin suuren uhkan, että lamaantuu täysin toimintakyvyttömäksi.

Joskus ryöstöyritys kohdistuu arvioitua voimakkaampaan kohteeseen.


Mummonryöstöä yrittäneet törkimykset olivat vieläpä parkkeeranneet invapaikalle.

Zaluznyi eroaa, ja Syrskyistä tulee uusi Ukrainan armeijan komentaja. Jos tällä jotain uutta suuntaa haetaan niin enpä oikein usko, että Syrskyi sellaista edustaa.

Ukraina on erittäin pahassa tilanteessa rintamalla. Jenkkien poliittinen paskasirkus on ollut niin älytöntä seurattavaa, että eivät siihen mitkään sanat riitä.

"Decision made to change approaches and strategy, – AFU Chief Zaluzhnyi.

"In the first most difficult days of the Great War, we withstood a vile and powerful enemy. We survived together. Our battle continues and changes every day. The tasks of 2022 are different from those of 2024. Therefore, everyone must change and adapt to the new realities as well. To win together, too", – Zaluzhnyi writes".

Zelenskyi:

""We discussed what kind of renewal the Armed Forces of Ukraine need. We also discussed who could be in the renewed leadership of the Armed Forces of Ukraine. The time for such a renewal is now. I offered Valerii Fedorovych to continue staying the team member".

Kyllä ylinkin sotilasjohto on tarvittaessa vaihdettavissa ja vaikuttaisi sille, että Zaluznyi käytännössä alennetaan, mutta ei jää sivuun johtotehtävistä. Ukrainan vastaoffensiivi epäonnistui, ja sillä täytyy olla seuraamuksia myös Ukrainaa sotilaallisesti auttavien maiden silmissä. Tämä kuvio lienee osaltaan myös sitä. Kulissien takana on luultavasti sattunut ja tapahtunut myös paljon sellaista, josta ei kansalle ja ulkopuolisille edes hiiskuta. Zaluznyi kyllä kirjoitti useita presidentin näkemyksistä poikkeavia näkemyksiään, joita sitten julkaistiin eri lehdissä. Heidän henkilökemiansa olivat alkujaan erittäin toimivat, mutta skismaakin on tullut. Ja maan ylimpänä johtajana presidentillä on laillinen oikeus valita pääkenraalinsa.

Näitä asioita tultaneen vielä joskus myöhemmin tarkemmin valottamaan (Osa niistä on ollut ilmeisiä), mutta nyt ei ole se hetki. Ukrainan tukeminen on kaikkein keskeisintä, sillä ulkovallat tämän käytännössä päättävät, miten Ukrainan käy. Se on ollut selvä jo heti Venäjän aloittaman täysimittaisen sodan alussa.

Ehkä on Zaluznyin maineen kannalta jopa hyvä, että hän astuu syrjään. Jos Ukraina alkaa hävitä pahasti, uusi komentaja ottaa kritiikin vastaan. Ei ole kadehdittava homma.

Siitä päättäminen, mitä sotatilanteesta voi kertoa julkisuuteen, ja kuka siitä kertoo, ja missä sävyssä se kerrotaan, on vaikea asia. Kannattaako kertoa huonot uutiset, niin kuin ne ovat, vai pitääkö kaunistella asioita, jotta kotirintama kestää, ja ulkomaisten avustajien kiinnostus avustamiseen säilyy? Vai onko kaunisteleminen huono asia, koska kotirintama saa katteetonta toivoa, ja avustajat ajattelevat, että hyvinhän nuo pärjäävät ilman apuakin. Ja vihollistakin pitää miettiä, ettei sille syötetä tietoa, joka edistää sen sodankäyntiä.

Tiedotuksessa joudutaan taiteilemaan eri intressien ja tavoitteiden välimaastossa. Joskus on hyvä olla avoin, joskus on hyvä olla vähemmän avoin.

Eihän koskaan voi tietää mitä julkisuudelta piilossa on puhuttu. Johtajien, kavereiden, ulkolaisten tukijoiden ja saunailtakavereiden kanssa. Kaikki sanottu kumuloituu, erityisesti korkeassa asemassa olevilla. Joskus se johtaa vaikeuksiin.

Koska USA on osoittautumassa epäluotettavaksi kumppaniksi, olisi EUn kanssa löydettävä parempi ja luotettavampi yhteistyö. Ehkä Syrskyi on parempi siinä. Maksakoon EU-maat nyt niitä pihisteltyjä NATOmaksuja Ukrainatukina.

Onhan tuo USAn kiemurtelu Meksikoaitoineen aivan uskomatonta lypsämistä, ihan kuin Orbanin käyttämästä opaskirjasta. Puolan Tusk sen sitten pisti sanoiksi - Hävetkää!

Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 08, 2024, 19:34:12Siitä päättäminen, mitä sotatilanteesta voi kertoa julkisuuteen, ja kuka siitä kertoo, ja missä sävyssä se kerrotaan, on vaikea asia. Kannattaako kertoa huonot uutiset, niin kuin ne ovat, vai pitääkö kaunistella asioita, jotta kotirintama kestää, ja ulkomaisten avustajien kiinnostus avustamiseen säilyy? Vai onko kaunisteleminen huono asia, koska kotirintama saa katteetonta toivoa, ja avustajat ajattelevat, että hyvinhän nuo pärjäävät ilman apuakin. Ja vihollistakin pitää miettiä, ettei sille syötetä tietoa, joka edistää sen sodankäyntiä.

Tiedotuksessa joudutaan taiteilemaan eri intressien ja tavoitteiden välimaastossa. Joskus on hyvä olla avoin, joskus on hyvä olla vähemmän avoin.

Tietenkin myös kaikenlaista propagandaa levitetään molemmilta tahoilta, ja tietysti myös ulkomaille. Enemmän minä olen ollut kuitenkin huolissani siitä, miten länsimainen media myllyttää ja tarjoaa uutisointia Ukrainan sodasta. Se on ajoittain erittäin tekopyhää ja tosiasioilta silmät ummistavaa, koska Ukrainan saama apu ei ole ollut missään vaiheessa sillä tasolla, että todellista sotamenestystä olisi ollut mahdollista saavuttaa. Sitten kun pudottavat jonkun venäläisen hävittäjän, niin siitäkin uutisoidaan kuin jostain mullistavasta tapahtumasta. Yksittäiset onnistumiset eivät merkkaa paljoakaan, kun kokonaisuus sakkaa niinkin pahasti, kuin se nyt sakkaa. Venäjää on myös julkisuudessa aliarvioitu kestokykynsä suhteen, joko tietoisesti tai sitten hölmöyttään, tai molempia. Venäläiset sietävät kurjuutta, surkeita olosuhteita, tapattamistaan ja kaikkea muutakin vittumaista paljon paremmmin, kuin tosisivistynyt ja tositiedostava länkkäri ikinä. Venäjällä on resursseja käydä sotaa kuten se on käynyt (Eli päin helvettiä), sillä on ollut varaa käydä sitä huonosti. Ukrainalla ei sellaista kyseenalaista ylellisyyttä ole.

Kun Yhdysvalloissa rebuplikaanien jumitus Ukrainan auttamisen suhteen joskus neljä kuukautta sitten alkoi, Zelenskyi sanoi viime vuoden lopulla, että Ukraina kestää avun hyytymisen tämän vuoden helmikuun alkuun saakka. Tässä sitä ollaan, ja tilanne rintamalla alkaa näyttää nyt todella huonolta. Ukraina taistelee koko ajan vähin miehin valtavaa ylivoimaa vastaan, ja varsinkin tykit ja tykinammukset ovat erittäin vähissä, monissa paikoissa jopa kokonaan loppu.

Luin erästäkin tilanneraporttia, jossa sektorillaan viimeisenä joukkueestaan elossa ollut ukrainalainen sotilas oli pyytänyt tykkitulta omaan sijaintiinsa. Vaan kun ei ollut enää lainkaan  tykinammuksia, niin eivät voineet toteuttaa edes hänen viimeistä tahtoaan. Tämä ei ole mitään propagandaa, vaan epävirallinen raportti, joka ei lehtien palstoille päädy.

Tässä puolestaan ukrainalaiisen itse kuvaama jäähyväistallenne (Mastodon). Oli jo vuorenvarma kuolemastaan, mutta hänet saatiin kuin saatiinkin pelastettua.

(K18) Asovan prikaatin 1. pataljoona suorittamassa venäläisen linnoitteen valtausoperaatiota. Käskynä siivota paikka, ja vetäytyä sitten. Tapahtumapaikkana Serebrianskin metsä, alkaneen vuoden tammikuulta. Tekstitetty englanniksi.


Paikalta vetäydytään , sillä venäläiset aloittavat tykkitulen asemiin heti, kun sen menetys on selvä.

Tucker Carlsson haastatteli Putinia. En jaksanut katsoa pitkää löpinää, mutta siitä selostetaan ydinkohdat muissa tiedostusvälineissä.

https://twitter.com/TuckerCarlson

It was a massive propaganda victory for Putin, who can — and will – now twist the encounter for his own ends.

https://edition.cnn.com/2024/02/08/media/vladimir-putin-tucker-carlson-interview-reliable-sources/index.html

Seuraavassa videossa on joitakin poimintoja Putinin puheesta:

Times Radio: Putin's most insane moments in Tucker Carlson interview

https://www.youtube.com/watch?v=gd9qktZnVJQ

Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 09, 2024, 11:54:33Tucker Carlsson haastatteli Putinia. En jaksanut katsoa pitkää löpinää, mutta siitä selostetaan ydinkohdat muissa tiedostusvälineissä.

En ole minäkään sitä kokonaan katsonut, enkä luultavasti katsokaan. Jenkkilän päätyä seuratessa haastattelu ei vaikuttaisi olleen kuitenkaan niin tuhoisa, kuin ennakkoon sikäläisten tolkun ihmisten parissa pelättiin.

Katsomani tiivistelmän, ja lukemieni otteiden perusteella Putin toivottavasti mokasi tilaisuutensa: hänen olisi kannattanut keskittyä haastattelussaan enemmän MAGA-lietsontaan ja siten samalla lisäriidankylväjäksi Yhdysvaltain jo valmiiksi turbulenttiin sisäpolitiikkaan, vaan onneksi ei. Sen sijaan hän - tapansa mukaan - valehti pitkään ja hartaasti Venäjän ja Ukrainan historiasta, ja selitteli faktoja kestämätöntä revisionismiaan.

Ja jo seuraavana päivänä ilkkui Fucker Carlsonia omalle kotiyleisölleen. Se oli Putinille koko haastettelun pointtikin - se oli suunnattu enemmän venäläisille, kuin amerikkalaisille.

Ärsyttävää sinänsä, että hänen puheitaan siteerattiin jälleen heti sellaisenaan ympäri ämpäri mediaa, vailla mitään kritiikkiä tai faktantarkistuksia. Vaan tästäpä tämä meidän vallan vahtikoiramme nykyään elää - ensin lypsetään lukijoita ja katsojia siteeraamalla lausuntoja sellaisinaan, ja seuraavina päivinä ja viikkoina lehtiä myydään ja otsikoita klikkaillaan Faktaa ja fiktiota -artikkelien muodossa. It´s only entertainment, folks! 

Sitä on tässä pohtinut jälleen päänsä puhki Ukrainan sotatilanteesta, komentajavaihdoksesta, jenkkien ulkopolitiikasta, josta tulikin erittäin nopeasti pitkänsitkeää sisäpolitiikkaa. En ryhdy nyt ainakaan tänään enää kirjoittamaan esim. Syrskyistä ja rintamatilanteesta, enkä oikein muustakaan. Pitää antaa aivoille välillä jotain ihan muuta, kuin tätä jatkuvaa informaatioähkyä. Maailmalla tapahtuu nyt niin paljon kaikkea muutakin, kuin myös omassa maassamme, että seurattavaa riittäisi vähän joka suunnalla enemmän, kuin yksi ihminen millään ehtii.

Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 09, 2024, 21:49:30Sitä on tässä pohtinut jälleen päänsä puhki Ukrainan sotatilanteesta, komentajavaihdoksesta, jenkkien ulkopolitiikasta, josta tulikin erittäin nopeasti pitkänsitkeää sisäpolitiikkaa. En ryhdy nyt ainakaan tänään enää kirjoittamaan esim. Syrskyistä ja rintamatilanteesta, enkä oikein muustakaan. Pitää antaa aivoille välillä jotain ihan muuta, kuin tätä jatkuvaa informaatioähkyä. Maailmalla tapahtuu nyt niin paljon kaikkea muutakin, kuin myös omassa maassamme, että seurattavaa riittäisi vähän joka suunnalla enemmän, kuin yksi ihminen millään ehtii.

Aivot narikkaan tai lakkoon UMK:n tahdein.

Sinänsä hyvä muistutus että suurvalloille olemme vain pelinappuloita.

Nyt Eurooppa joutuu ja joutaa miettimään itsenäistymistä Yhdysvaltojen helmoista Ukrainan kanssa, sekä liittovaltion etuja kovenevassa suurvaltapolitiikassa jossa Euroopan palastelu toraisiksi satelliittivaltioiksi maahanmuuttajineen ja nousevine äärioikeistohallituksineen loisi hyvää pöhinää geopoliittiseen bisnessotaan suurvalloille.
Samalla kun Yhdysvaltojakin uhkaa sisällissota ja liittovaltiohajoaminen.
Venäjällä ja Kiinalla on jo sisäänrakennettuna diktatuurien äkillisen romahtamisen normal katastrof.

Uskon asiat ovat mahdottomia järjellä ymmärtää. Niin kai se on.

Trumpismi ja putinismi ovat uskontoja, joten niitä ei kannata yrittää analysoida pelkästään yhteiskuntatieteellisillä menetelmillä. Psykologia ja antropologia ja ties mitkä logiat avaavat "ismien" syitä paremmin.

Trump on moraaliton vallanhimoinen liero, ja kaiken lisäksi Putinin sätkynukke. Silti häneen uskovissa on aivan normaaleja kunnollisia ihmisiä. Ei tätä voi ymmärtää.

Jos uskonnollista tarkastelutapaa jatketaan, niin ei kai Trump vain ole ilmestyskirjan peto, jonka kuolinhaava (=vaalitappio) paranee (=uusi vaalivoitto), minkä jälkeen hän pääsee taas riehumaan ja villitsemään maailmaa tällä kerralla toisen pedon eli Putinin parina. Harmageddon tästä enää puuttuu, mutta eiköhän sekin saada aikaan, kun Lähi-idässä tarpeeksi rymistellään.

Vaikka Trump ei ole vielä edes presidentti eikä edes virallinen presidenttiehdokas, hän saa jo nyt ohjailtua asioita niin, että hänen kaverinsa Putin saa Ukrainan hallintaansa ja sen jälkeen vaikka mitä.

Maailmanloppu tulee...

https://www.kotipetripaavola.com/lopunajansotiajatodellinenrauha.html

Armeijan ylimmän komentajan vaihtaminen ei ratkaise mitään niistä pahoista ongelmista, joita Ukrainalla sodankäynnin kanssa on. Se ei ratkaise:

- Mobilisoinnin ongelmia.
- Jo kriittisen pisteen ylittänyttä kalusto- ja tarvikepulaa.
- Joukkojen rotaatio-ongelmia (Liittyy samalla suoraan mobilisoinnin ongelmiin)
- Kansainvälisen avun vaikeutumista, koskien erityisesti Yhdysvaltoja.

Zaluznyin suuri suosio on näkynyt Ukrainassa niinkin, että rintamalla onnistumiset on ylevöitetty kansan parissa hänen piikkiinsä, mutta takaiskut ja epäonnistumiset Zelenskyin piikkiin. Eihän asia tietenkään näin ole (Zelenskyi on maan poliittinen johtaja, eikä komenna armeijaa), mutta näin puhe on pääpiirteissään turuilla ja toreilla kiirinyt.

Zaluznyi on erinomainen kenraali Ukrainan puolustamiseen, mutta varsinkin pieleen mennyt vastaoffensiivi on herättänyt kysymyksiä - oliko hän tuolloin hyökkäämisen suhteen liian varovainen, ja tapahtuiko hyökkäyksen suunnittelussa suuri virhe? Ihmettelin kyllä itsekin, miksi päähyökkäyslinjoja avattiin kolme yhden tai kahden sijaan, ja miksi ensimmäinen hyökkäyskärki iski juuri Robotynen alueella - se kun oli pirullisen huolella miinoitettu, ja linnoitettu. Voi olla, että sotilastiedustelu ei sittenkään ollut siellä hyökkäystä valmistellessa täysin ajan tasalla, vaan miinoja oli kylvetty vielä rutkasti enemmän, kuin ennakkoon tiedettiin.

Näistä enemmän lopuksi.

Syrskyin aiempi tehtävä on ollut olla Ukrainan maavoimien komentaja. Se on kaikkialla epäkiitollisin ja kaikkein haastavin puolustushaara, mitä armeijan eri haaroista löytyy. Vielä Donbassin sodan aikaan (Hän johti tuolloin koko Donbassin sotaa) Syrskyin koodinimi oli lumileopardi, mutta nyt hänet tunnetaan joukkojen keskuudessa lempinimellä Teurastaja. Syrskyi oli vastuussa Bahmutista, ja se oli kiivaimmillaan brutaali lihamylly myös ukrainalaisille sotilaille. Syrskyi komensi joukkoja siellä myös ns. lihahyökkäyksiin ja itsemurhahommiin, mistä sitten on uuden lempinimensäkin ansainnut. Kun sana kiiri että Syrskyistä tulee uusi armeijan komentaja, niin Bahmutissa alusta alkaen olleet totesivat siihen heti, että "Now we are all fucked".

Kyllähän Bahmutin kuvio vitutti, ja vituttaa edelleen. Siellä kuoli tuhansia Ukrainan armeijan kokeneimpia ja parhaimpia sotureita, vaikka paikka ei edes ollut strategisesti mikään tärkeä - poliittisesti kyllä sitäkin enemmän. Niitä miehiä olisi tarvittu jatkossakin, varsinkin nyt.

Putin hakee nyt Ukrainassa raivokkaasti voittoja, koska näytelmä nimeltä Venäjän presidentinvaalit ovat käynnissä. Hän haluaa voittoja hinnalla millä hyvänsä, että voi esitellä niitä vaalikarjalle - tämän hetken gallupien mukaan 77% venäläisistä tukee Putinia, ja Ukrainan sotaa.

Siinä ei kuitenkaan ole sotahistoriallisesti mitään uutta, että myös ylimpiä kenraaleita laitetaan vaihtoon. Näin on tehty myös niin I maailmansodassa, kuin II maailmansodassa. Putin on jo ehtinyt vaihtaa ylimmän komentajan pariinkin otteeseen. Gerasimovista tosin ei ole kuulunut, ei näkynyt julkisuudessa yhtikäs mitään pariin kuukauteen...

Syrskyi on luonteeltaan askeetti, ja strategisessa suunnittelussaan erittäin pikkutarkka. Jopa siihen pisteeseen, että hänen sanotaan päätyvän ajoittain mikromanageroimaan joitain yksittäisiäkin tilanteita. Hän on perheellinen mies (Vaimo, ja kaksi poikaa), mutta hän nukkuukin vain 4-5 tuntia vuorokaudessa, ja käy - omien sanojensa mukaan - rentoutumassa punttisalilla. Hän käy henkilökohtaisesti jopa poikkeuksellisen usein rintamalinjoilla katsomassa, mikä kulloinkin on joukkojen tilanne, ja moraali. Näin hän teki myös Bahnmutissa.

The Guardianissa oli puolisen vuotta sitten hänestä hyvä artikkeli, tässä:

'Everything is still ahead': inside a secret military base with top Ukraine general

Tämä tästä tällä erää. Minulla on kyllä muitakin pointteja näiden asioiden suhteen, mutta palaan niihin sitten, kun tilanne hieman selkiytyy, ja konkretisoituu.

Lopuksi yksi parhaista avoimista artikkeleista, mitä olen Ukrainan epäonnistunutta vastaoffensiivia koskien lukenut. Klikatkaa "No Thanks", ellette halua tilata näitä kirjoituksia, niin pääsette lukemaan sen:

The Endurance of the Clausewitzian Principles of Strategy: A Retrospective on Ukraine's 2023 Counter-Offensive (substack.com).

Mainittakoon, että artikkelin kirjoittanut Kiran Pfitzner on von Clausewitzinsa lukenut.

Seuraavat tuoreet klipit ovat Avdjivkasta, siellä olleen Coca-colan tehtaan luota, ja sen liepeiltä. Molemmat linkit X:ään; laittakaa ääni päälle, niin saatte ensimmäisestä vieläkin makeammat naurut. Dorka venäläinen!

Osumia 1 ja osumia 2.

***

Zaluznyin kiitosviesti.
Zaluznyi vastaanottaa Zelenskyiltä Ukrainan sankarin mitalin, ja arvonimen. Se on korkein tunnustus, mitä Ukrainan valtio myöntää.