Aloitin aiheelle oman ketjun, jatketaan siitä tässä.
Laadin tähän avausviestiin aluetta koskevan lyhyen lähihistoriikin laajalla pensselillä, niin että kaikki suurin piirtein tietävät, mistä alueella on kyse. en ole mikään ammattihistorioitsija, eli mihinkään pienempiin yksityiskohtiin en tässä mene. Suosittelen lukaisemaan introksi samalla Wikipedian lyhyen artikkelin alueesta, Vuoristo-Karabah (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoristo-Karabah).
Elikkäs, konflikti on kytenyt pinnan alla sen 30-100 vuotta riippuen siitä, mistä vinkkelistä katsotaan.
Sekä Armenia että Azerbaidžan joutuivat aikoinaan suursyömäri Neuvostoliiton ikeen alle, ja toveri Stalin liitti kyseessä olevan konfliktialueen - maiden välimaastossa sijaitsevan Vuoristo-Karabahin - osaksi Azerbaidžania. Käytän jatkossa alueesta nimeä Artshak, sillä niin paikallisetkin tekevät. Stalin ei piitannut etnisyyksistä tuon taivaallista; Artshak oli jo tuolloin ollut kauan niin etnisesti, kielellisesti, uskonnollisesti kuin myös valuutaltaan armenialaisia. Azerbaidžanilaisista 97% on muslimeja, Artshakin alueella sen sijaan 98% on kristittyjä armenialaisia. Näin oli ollut jo todella kauan ennen toveri Stalinin suurpiirteisiä rajaviivojen vetoa.
Neuvostoliitto sai pidettyä molemmat osapuolet kauhun vallassa niin, että alueen konfliktit eivät sen ikeen alla lähteneet eskaloitumaan. Jahka Neuvostoliitto romahti 1991, tilanne lähti välittömästi päälle. Kansainvälinen oikeus piti voimassa sen, että Artshak on osa Azerbaidžania. Ehkä teknisesti niin, mutta todellisuudessa alue oli autonominen Artsakhin tasavalta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Artsakhin_tasavalta).
Armenia ja Azerbaidžan olivat sotineet alueen herruudesta jo vuonna 1920, mutta Stalin laittoi sille stopin. Neuvostoliiton romahdettua Azerbaidžan julistautui itsenäiseksi, mutta niin teki myös Artsakhin tasavalta, eroten virallisesti Azerbaidžanista. Armenia ja Artsakh liittoutuivat tilanteesta herneen nenään vetänyttä Azerbaidžania vastaan, ja alkoi n. kuusi vuotta kestänyt sota, jossa verisimmät taistelut käytiin vuosien 1992 ja 1994 välillä. Arviot vaihtelevat, mutta ihmisruumiita sodassa tuli 20 000-30 000 kappaletta.
Sodan lopputulema oli, että käytännössä Armenia voitti sen. Sodan päättyessä armenialaiset hallitsivat koko Artshakin aluetta, ja kyytipojaksi vielä yhdeksän prosenttia koko Azerbaidžanin alueesta (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/06/Artsakh_Occupation_Map.png). Niitä alueita se ei kuitenkaan julistanut itselleen, kunhan miehitti tovin.
Vuonna 1994 Venäjä neuvotteli alueelle tulitauon. Vaikka taistelut lakkasivat, kansainvälisten lakien mukaan tilanne oli limbossa. Sen jälkeen alueella on ollut toistuvasti pienempiä ja suurempia kahakoita, viimeisin suurempi (Yli 250 kuollutta) vuonna 2016.
Tästä on ollut laiha lohtu alueen noin miljoonalle armenialaiselle ja azereille, joista n. 750 000 azeria joutui maanpakoon ja uudelleensijoitetuiksi omassa maassaan. Kun ottaa vielä huomioon, että Azerbaidžanin populaatio on n. 9,9 miljoonaa, niin senkin vuoksi tämä on heille paska tilanne.
Näiden valtioiden liittolaisia on jo käsitelty toisessa ketjussa, ja voidaan käsitellä tässä ketjussa lisää. Konflikti on samalla etäkonflikti erinäisille valtioille, ja mahdollinen sota voisi eskaloitua myös naapurivaltioihin.
Mainittakoon vielä tähän alkuun, että YK antoi tilanteesta päätöslauselman vuonna 2008 (https://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_General_Assembly_Resolution_62/243), mutta se päätöslauselma oikeastaan vain eskaloi tilannetta. Nimittäin, yli 100 eri YK:n jäsenvaltioiden edustajaa ei ollut mailla halmeilla, kun äänestys tapahtui. Äänestys päättyi 39-7 Azerbaidžanin hyväksi, mutta näistä 39 maasta lähes kaikki olivat muslimimaita; seitsemän valtiota vastaan äänestäneiden ryhmässä olivat mm. Armenia, Ranska, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä.
Nyt tilanne on ollut tämä: Azerbaidžan ei tykkää yhtään siitä, että sen maaperällä on armenialaisten joukkoja (Se pitää sinnikkäästi kiinni siitä, että Artsakh on sen aluetta; joukkoja on edelleen myös de facto Azerbaidžanin maaperällä). Armenialaiset eivät puolestaan yhtään tykkää azereiden vaatimuksista, ja armenialaisille Artsakh on tasavalta - itsenäinen entiteettinsä. Kukaan alueella ei oikeastaan tykkää siitä, että siellä ammuskellaan toisiaan, ja noin miljoona ihmistä joutuu olemaan poissa kotoaan.
Konflikti ei silti ole mitenkään ainutlaatuinen. Hieman vastaavia ovat esim. Transnistria, Etelä-Ossetia, Abhasia, ja vaikkapa Kurdistanin kysymys.
Noin kahdeksan tuntia sitten Turkin F-16 ampui väitetysti alas Armenian sotilaskoneen Armenian ilmatilassa, mutta Turkki kiistää asian. Tapauksesta esim. Reuters (https://www.reuters.com/article/us-armenia-azerbaijan/armenia-accuses-turkish-fighter-jet-of-downing-warplane-ankara-denies-it-idUSKBN26K0KN). Myös azerit kiistävät olleensa asialla.
Suosittelen seuraamaan tilannetta tältä saitilta: caucasus.liveuamap.com (https://caucasus.liveuamap.com/). Se on kohtuullisen luotettava sivusto, jota päivitetään reaaliaikaisesti. Sivun oikeassa laidassa on samalla uutissyöte. Tämä on ehkä paras yleissivusto, jonne siviileillä ja amatööreillä on pääsy. Tutkijoilla ja eri maiden tiedusteluilla on omat sivunsa, mutta tutkimustarkoituksiin laadittuja seurantasivuja en tänne laita, eikä niihin olisi joka tapauksessa ilman tunnuksia mahdollista ulkopuolisten päästä sisäänkään.
Karttaa voi pienentää ja suurentaa mielensä mukaan, ja symboleita klikkaamalla avautuu yksityiskohtaisempia tietoja/tallenteita paikan päältä. Pidetään kuitenkin mielessä, että konfliktin osapuolet syytävät kumpikin tahollaan massiivisesti propagandaa ja disinformaatiota, eli konfliktin sumupilvessäkin ollaan.
Olen sellaisessakin käsityksessä, että Putin inhoaa Armenian presidentti Serž Sargsjania. Näin siksi, että Sargsjan on yrittänyt lähentää valtiota länsimaita kohden, ja pitänyt ystävälliset välit Georgiaan. Konflikti on monin tavoin monimutkaisempi, kuin sen suorien osapuolten välit ovat.
^Ovat ehtineet vaihtaan pressaksi jonkun toisen Sar...jotain
Tämä uusi heppu on tieteilijä ja tietokonepelikehittäjä!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Armen_Sarkissian
Lontoon wikipedian mukaan ekalla ulkomaan matkallaan Georgiaan tapasi myös meidän Niinistön. Joutuukohan Sale taas tarttumaan puhelimeen ja selvittämään riitapukareiden asioita?
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 30, 2020, 11:53:30
^Ovat ehtineet vaihtaan pressaksi jonkun toisen Sar...jotain
Tämä uusi heppu on tieteilijä ja tietokonepelikehittäjä!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Armen_Sarkissian
Lontoon wikipedian mukaan ekalla ulkomaan matkallaan Georgiaan tapasi myös meidän Niinistön. Joutuukohan Sale taas tarttumaan puhelimeen ja selvittämään riitapukareiden asioita?
Hyvä että korjasit; nimet menivät minulta sekaisin tuossa YK:n päätöslauselmaa koskeneen asian yhteydessä. Nimi siis vaihtoon, pointti pysyy samana.
Sekä Armenia että Azerbaidžan ovat nyt samalla kovan, ulkoisen propagandan kohteena, Venäjän ja Turkin toimesta. Venäjä esimerkiksi mustamaalaa Armenian presidenttiä Georgian suhteistaan. Arvelen, että vaikka Venäjä tukee Armeniaa, Putin pyrkii saamaan maan presidentin vaihtoon. Joku itselleen mieluisa nukkehalllitsija sinne tilalle, tietenkin... Mutta nähtäväksi jää.
Ellen väärin muista, Ahtisaaren CMI on ollut siellä jo aiemmin rauhanneuvottelemassa. ETYJ ryhtyy nyt varmasti neuvotteluelimeksi, ja eiköhän siellä suomalainenkin edustaja ole.
Turkin väitetään tuoneen alueelle jihadistitaistelijoita (Daeshin poppoota), ja vastaavasti Armenian väitetään avanneen väylän PKK:n (Kurdit) taistelijoille. Tällä hetkellä näitä huhuja ei kuitenkaan olla vielä voitu riippumattomien ulkopuolisten tarkkailijoiden toimesta vahvistaa.
Vaikka tilanne on todella kriittinen, en usko sen eskaloituvan täysimittaiseksi sodaksi. Nähtäksi jää sekin.
Kuinka ollakaan, NATO:n puhemies Stoltenberg kehottaa Georgiaa valmistautumaan NATO-jäsenyyteen:
NATO chief tells Georgian PM to 'prepare for membership' (https://emerging-europe.com/news/nato-chief-tells-georgian-pm-to-prepare-for-membership/) (emerging-europe.com).
Georgia on kylmässä sodassa Venäjää vastaan.
Vaikka hieman armenialaisia symppaan (ovat muslimiazerien ja eritoten turkkilaisten uhreja olleet), hieman hekin öyhöttävät tuolla historiansa vuoksi. Eivät syyttömiä ole. Mutta kovin ahtaalla ovat islamilaisten naapuriensa vuoksi.
Hyvä esimerkki siitä, että kilpailevia uskontoja/aatejärjestelmiä ei pidä laittaa samaan maahan (vrt. iipot ja palet). Järkevintä on pitää nuo erossa toisistaan. Luodaan selkeät rajat ryhmille. Monietnisyys/ryhmäisyys on se tuhoon tuomittu ajatus, tärkeää on pitää nuo ryhmät erillään toisistaan.
France accuses Turkey of sending Syrian jihadists to Nagorno-Karabakh (https://www.reuters.com/article/us-armenia-azerbaijan-putin-macron/france-accuses-turkey-of-sending-syrian-mercenaries-to-nagorno-karabakh-idUSKBN26L3SB) (Reuters).
Mitä olen nyt tapahtumia eri medioista seuraillut, niin kyllä siellä Syyrian jihadistejakin on paikalla. He ovat siellä tietenkin rahan vuoksi, näistä hommista kun maksetaan hyvin.
Azerit ovat shiioja, eikä uskonnon rooli ole siellä niin suuri, kuin vaikkapa Pakistanissa.
Israel tukee Azerbaidžania. Tyypillisestihän nämä kuviot menevät niin, että mikäli valtiolla on joku omakin aluekiista (Kuten Israelilla Länsirannan kysymys), silloin tuetaan vastaavissa tilanteissa olevia valtioita. Tässä tapauksessa asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen - Israelilla ja Azerbaidžilla on pitkään jatkuneet hyvät suhteet. Israel oli muutenkin ensimmäisten joukossa tunnustamassa näitä -stan -päätteisiä valtioita silloin, kun Neuvostoliitto romahti.
Azerbaidžan on Iranin naapurivaltio. Israelille hyvistä kumppanuussuhteista on sekin potentiaali, että säilyttämällä kaikin puolin hyvät ja tiiviit suhteet azereihin Iranin uhkaa on helpompi hallita.
Intia ja Ranska tukevat Armeniaa.
Lainaus käyttäjältä: Aave - lokakuu 02, 2020, 00:36:50
Azerbaidžan on Iranin naapurivaltio. Israelille hyvistä kumppanuussuhteista on sekin potentiaali, että säilyttämällä kaikin puolin hyvät ja tiiviit suhteet azereihin Iranin uhkaa on helpompi hallita.
Intia ja Ranska tukevat Armeniaa.
Israel aseisti usan kanssa Irakilaisia heidän sotiessa iranin kanssa. Mutta oletan ettei israel silti mikään islamin ystävä ole. Kysymys on varmaan taktiikasta, kuten rauhansopimuksissa trumpin tuella tässä hiljattain tehtynä.
Saudien kanssa vielä rauhansopimus aikaiseksi, niin maailman kirjat taitavat mennä sekaisin. Se varmaan olisi jo melkoinen paukku islamilaisessa yhteisöissä ja voisi tuoda kaikenlaista selkkausta mukanaan.
Lainaus käyttäjältä: Aave - lokakuu 02, 2020, 00:36:50
Intia ja Ranska tukevat Armeniaa.
Ranskassa on yli puoli miljoonaa armenialaistaustaista. Monet heistä ovat näkyviä hahmoja kulttuurissa urheilussa ja politiikassakin. Mm. entinen pääministeri Édouard Balladur on armenialainen ja F1-mestari Alain Prostin äiti on armenialainen. Erityisen paljon armenialaisia saapui Ranskaan ensimmäisen maailman sodan ja Turkin suorittaman armenialaisten kansanmurhan jälkeen Ranskan Kansainliiton, eli nykyisen Syyrian alueen kautta. Ranskassa muistellaankin mainittua kansanmurhaa näyttävästi jopa valtiovallan toimesta. Tämä on luonnollisesti saanut Ranskan ja Turkin napit vastakkain.
Armenian ja Intian yhteys on vielä vanhempaa perua. Se perustuu ikivanhoihin kauppayhteyksiin ja sukujen välisiin suhteisiin. Pieniä armenialaisten yhteisöjä on ollut Intian tärkeimmissä kauppakaupungeissa vuosisatoja.
Knoppitietona Armenia on maailman ensimmäinen kristitty valtio.
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 02, 2020, 11:55:59
Ranskassa on yli puoli miljoonaa armenialaistaustaista. Monet heistä ovat näkyviä hahmoja kulttuurissa urheilussa ja politiikassakin. Mm. entinen pääministeri Édouard Balladur on armenialainen ja F1-mestari Alain Prostin äiti on armenialainen. Erityisen paljon armenialaisia saapui Ranskaan ensimmäisen maailman sodan ja Turkin suorittaman armenialaisten kansanmurhan jälkeen Ranskan Kansainliiton, eli nykyisen Syyrian alueen kautta. Ranskassa muistellaankin mainittua kansanmurhaa näyttävästi jopa valtiovallan toimesta. Tämä on luonnollisesti saanut Ranskan ja Turkin napit vastakkain.
Armenian ja Intian yhteys on vielä vanhempaa perua. Se perustuu ikivanhoihin kauppayhteyksiin ja sukujen välisiin suhteisiin. Pieniä armenialaisten yhteisöjä on ollut Intian tärkeimmissä kauppakaupungeissa vuosisatoja.
Ranskassa Macronia harmittaa senkin vuoksi, että tilanteeseen liittyen suunnitelmat niin sen merikauppaväylistä, kuin kaasu- ja öljyputkien kulkuväylistä ovat jumissa - YK hyväksyi näihin liittyen Turkin ja Libyan välisen sopimuksen. Ranska on siis pakotettu neuvottelemaan hankkeistaan Turkin kanssa.
Ranska on häärännyt niin Syyriassa kuin Libyassakin, ja syytös Turkin käyttämistä jihadistitaistelijoista on vahvasti ironinen. Syyriassa Ranska on tukenut ja aseistanut samoja militioita, kuin Turkkikin.
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa
Knoppitietona Armenia on maailman ensimmäinen kristitty valtio.
Tämä oli minulle uusi knoppitieto. Muistaakseni nykyinen Liettua puolestaan on Euroopan valtioista se, jonka alueelle kristittyjen miekkalähetys viimeisenä saapui.
Israel muuten tukee kaikkia niitä, jotka eivät aja Israelin hävittämistä... 8)
Luultavasti enemmän sympatisoivat armenialaisia, koska kristityt ovat vähemmän vihamielisiä Israelia kohtaan, kuin sunni/shiiamuslimit.
Hehän olivat jonkinasteisessa liitossa Libanonin sotien aikana kristittyjen kanssa.
Mutta Armenia kokee olevansa uhattu, monelta suunnalta. Azerien, Turkin, jopa Venäjän kautta.
Vähän sama kysymys kuin israelilaisilla ja puolalaisilla... Hyvän paikan sitten valitsitte!
Israel on vanhan kamunsa Turkin kanssa aseistanut vuosia Azerbaidzania. Vastineeksi Israeliin on virrannut öljyä. Mm. israelilaisia drooneja on käytetty viime päivien taisteluissa. Protestiksi Armenia veti kotiin Israelin suurlähettiläänsä.
USA, Ranska ja Venäjä ovat yhdessä vaatineet tulitaukoa ja Turkkia olemaan sekaantumatta konfliktiin.
Pahaa pelkään, että tämä on vasta alkua.
Israel on kovin ristiriidoissa Turkin kanssa, koska Turkki tukee islamisteja Erdoganin vuoksi.
Israel muuten tuskin tarvitsee Turkin öljyä, kun itse pumppaa maakaasua Välimereltä.
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 02, 2020, 22:59:43
Israel on vanhan kamunsa Turkin kanssa aseistanut vuosia Azerbaidzania. Vastineeksi Israeliin on virrannut öljyä. Mm. israelilaisia drooneja on käytetty viime päivien taisteluissa. Protestiksi Armenia veti kotiin Israelin suurlähettiläänsä.
USA, Ranska ja Venäjä ovat yhdessä vaatineet tulitaukoa ja Turkkia olemaan sekaantumatta konfliktiin.
Pahaa pelkään, että tämä on vasta alkua.
Azerbaijan president criticizes mediators; fighting rages on (https://apnews.com/article/azerbaijan-archive-united-nations-armenia-e5f0fcf3d1dbde6ebd41db7cb32932e7) (AP).
Taisteluita käydään parhaillaan, mutta tällä hetkellä minulla ei ole aikaa ryhtyä katsomaan tallenteita niistä. Viimeksi tilannetta seuratessani vastaan tuli pahoja tilanteita puolin ja toisin, lähitaisteluina. Ärsyttää, että esimerkiksi Youtube poistaa tai laittaa kirjautumisedellytyksen todella nopeasti myös tuoreisiin tallenteisiin. Tuubista on poistettu massiiviset määrät sotakuvausta, ja siitä ovat nostaneet äläkän jo sotahistorijoitsijatkin. Kaikessa raadollisuudessaan ne ovat silti tärkeitä historiallisia dokumentteja, ja niistä voi tutkia myös käytettyjä taktiikoita. Ja kun asioita menee pahasti pieleen niin oppii aina lisää siitäkin, miksi ne menevät pieleen. K18-luokituksen kyllä ymmärtää, mutta materiaalin systemaattinen deletointi ei ole ainoastaan hyvä asia.
Tässä kuvassa (https://uploads.disquscdn.com/images/101e82e23af0d649079aede560694800db678f2ddb5c1dcf1d839ba783fe49eb.jpg) eilisen taistelun satoa; itse tilanteen tallennetta en tänne laita. Ruumiit ovat azereiden joukkoja.
Mikäli ihmettelette, miksi kuva on osin peitetty valkoisella niin johtuu siitä, että tarkkaa tapahtumapaikkaa olisi vaikeampi selvittää. Eri instanssien tiedustelu käyttää tuoreita taistelukuvia ja -tallenteita myös vastapuolen liikkeiden ja sijainnin paikantamiseen, ja maaston muodoista ja erilaisista maamerkeistä (Kuten vaikkapa jokin suurikokoinen kivenlohkare kuvassa) paikkoja pystytään tunnistamaan. Toiminta tunnetaan lyhenteenä OSINT, open source intelligence. Se on merkittävämpi tiedonkeruumenetelmä, kuin moni ehkä uskoisikaan.
Azerit ovat nyt ampuneet tykistökeskityksen (Tai sitten kyse on Grad-patterista) myös rakennukseen, jossa oli kansainvälisiä toimittajia. Kaksi Le Monden journalistia on vakavasti haavoittunut, ja iskussa haavoittui myös venäläisiä toimittajia.
Lainaus käyttäjältä: Aave - lokakuu 03, 2020, 17:14:20
Tässä kuvassa (https://uploads.disquscdn.com/images/101e82e23af0d649079aede560694800db678f2ddb5c1dcf1d839ba783fe49eb.jpg) eilisen taistelun satoa; itse tilanteen tallennetta en tänne laita. Ruumiit ovat azereiden joukkoja.
Ruumiit ovat suhteellisen ehjiä, joten ne on tapettu kiväärikaliberin aseilla. Verijäljistä päätellen tappaminen on tapahtunut suunnilleen niillä paikoilla missä ruumiit makaavat. Ei aseita. Tiivis muodostelma viittaisi joukkoteloitukseen?
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 03, 2020, 17:22:07
Ruumiit ovat suhteellisen ehjiä, joten ne on tapettu kiväärikaliberin aseilla. Verijäljistä päätellen tappaminen on tapahtunut suunnilleen niillä paikoilla missä ruumiit makaavat. Ei aseita. Tiivis muodostelma viittaisi joukkoteloitukseen?
Ei mikään ihme että uumoilit joukkoteloitusta, mutta kyllä tämä oli pirullisen hyvin onnistunut väijytys. Joukkue kulki isohkoa polkua pitkin, ja kuvassa oikealle jää pois hankala kohta, jossa miehet unohtivat pitää varovälit, ja kävelivät lähes tappituntumalle sumppuun. Sumpun vielä ollessa purkautumatta armenialaisten väijy oli kuvan ottosuunnassa todella lähellä, tiheäpensaisen kukkulan suojassa. He ampuivat koko joukkueen niin nopeaan, että kukaan ei ehtinyt edes yrittää pakoon tai suojaan.
Aseita ei kuvassa näy, koska armenialaiset keräsivät ne pois. Ruumiit on myös varmistettu ruumiiksi ja niitä on sen jälkeen käännelty - taskut ja varusteet käyty läpi. Ei tämä silti pahin väijytys ole mitä vastaan on tullut; muistuu vieläkin mieleeni vanha tsetseenien tallenne, jossa siinäkin joukkueen verran venäläisiä kuolee lähietäisyydeltä, ja perkeleen brutaalisti. Kun mukana säestämässä on raskas konekivääri, niin siinä meni jätkät riekalaiksi, hyi saatana.
Seuraava klippi edellyttää sisäänkirjautumisen; se on ladattu tuubiin 29.09.2020:
Карабах! Армянские Солдаты В Окопе Под Обстрелом. "Нас бросили!" Видео Из Армянских Соцсетей. (https://www.youtube.com/watch?v=d6VIdnwsh6g) Klippi kestää vain 14 sekuntia, mutta se on vaikea katsoa. Kaksi armenialaista on jäänyt joukoista jälkeen, ja heidän asemansa yli vyörytään. Suomennos huudoista:
- Turkkilaiset* (Jotain, ei saa selvää mitä)!
- Tietäkää, että meidät jätettiin yksin!
- (Ei saa selvää) ...Meidät jätettiin yksin!
Huutajaan osuu tämän jälkeen, ja hän kuolee niille sijoilleen. Vielä elossa oleva sotilas istuu shokissa, kauhuissaan ja täysin henkisesti taantuneessa tilassa. Sota on helvettiä... Sitten vielä julistetaan että miehet kaatuvat sankareina, vaikka todellisuudessa kuollaan, kuin koirat.
*Armenialaiset viittaavat azereihin usein turkkilaisina; eivät etnisyyksinä, vaan niille yhteisen kieliperheen mukaan
Joidenkin uutisten mukaan Turkin kautta tulee alueelle palkkasotureita Armeniaa vastaan. Ei yllätä, koska Turkki on heidän pahin vainoajansa ollut vuosisatoja.
Armenialaiset ovat tuhonneet Ganjan (Azereiden puolella) lentokentän. Siellä oli mm. BM-30 Smerch ja Polonez -ohjusjärjestelmät. Azerit puolestaan jatkavat tykkitulta Stepanakertiin (https://twitter.com/aldin_ww/status/1312646231768924160), Artshakin pääkaupunkiin (Twitter).
Azereiden armeijan esikunnan komentaja on pidätetty ja laitettu viralta, koska hän kieltäytyi luovuttamasta sodanjohtoa turkkilaisille. Twitter (https://twitter.com/ASBMilitary/status/1312460528506163200).
Azerit ovat vallanneet alueelta ensimmäisen suuremman kaupungin, Madagizin (https://twitter.com/presidentaz/status/1312442981090168832). Seuraavaksi vuorossa lienee Füzulin kaupunki, ehkä parissa päivässä.
Venäjä ei ole ainakaan vielä suorittanut avointa interventiota; tällä hetkellä vaikuttaisi siltä että Artshakin puolustus romahtaa, mikäli azereiden eteneminen jatkuu samaan tahtiin.
Guardianin mukaan (https://www.theguardian.com/world/2020/oct/02/syrian-recruit-describes-role-of-foreign-fighters-in-nagorno-karabakh) Turkki on tuonut alueelle ainakin tuhat syyrialaistaistelijaa.
Jahka alavien alueiden sotatoimet on saatu päätökseen ja taistelut siirtyvät vuoristoseudulle, sodankäynti hankaloituu huomattavasti, ja armenialaisten puolustus on paljon helpompaa. Drooneista vaikuttaisi olleen heille eniten harmia.
Kummatkin osapuolet ovat pommittaneet siviilikohteita, vaikka eniten tässä vaikuttaisi kunnostautuneen Azerbaidžanin puoli. Sen armeija on pommittanut Vuoristo-Karabahin "pääkaupunki" Stepanakertia nollapäivästä alkaen.
Käyttävät siviileihin myös rypälepommeja. Ne ovat häijyjä senkin vuoksi, että osa ammuksista jää aina suutareiksi, ja ymmärtämättömät uteliaat ryhtyvät poimimaan niitä. Ymmärtämättömiä ja uteliaita ovat tyypillisesti lapset. Azerbaidžan ei ole allekirjoittanut Geneven sopimusta.
Tuskin näitä jaksaa kukaan katsoa, mutta laitan tähän silti erinäistä tallennetta introineen:
Pari kuukautta vanha BBC:n HARDtalk, jossa grillataan Armenian pääministeriä: Nikol Pashinyan - Prime Minister of Armenia - BBC HARDtalk (https://www.youtube.com/watch?v=d-mzKtQbwbM)
Parts of a Circle, The Summary Film (https://www.youtube.com/watch?v=N3yuVOK96RE). Tämä dokumentti kertoo alueen historiasta ja sen tilanteesta siten, että kumpikin osapuoli on dokumentin hyväksynyt. Se on niin neutraali ja kumpaakin osapuolta huomioiva, kuin on mahdollista.
Tässä maiden poliittisten johtajien välinen debatti alkuvuodelta, Armenian, Azeri Leaders Spar Over Karabakh (https://www.youtube.com/watch?v=7_VXEhG6hmQ).
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Thomas de Waalin analyysi tilanteesta, Azerbaijan, and not Armenia, becomes the challenge for Russia in Karabakh conflict - Tom de Waal (https://www.youtube.com/watch?v=UM9_INRlgWg). de Waal on alueen ja sitä koskevan konfliktin erikoisasiantuntija.
Rypälepommeja Stepanakertiin (https://www.youtube.com/watch?v=Wygk1mK2pa0).
Käytetään melko tyypillistä taktiikkaa: ensin ammutaan, ja pidetään pieni paussi. Oletuksena on, että paussin aikana ihmiset nousevat suojistaan, ja menevät auttamaan haavoittuneita. Sitten ammutaankin taas, tappioiden maksimoinniksi.
Tässä (https://www.youtube.com/watch?v=VlbjJqAliZE&feature=emb_logo) ammutaan puolestaan raketeilla ja ohjuksilla.
Lähikuvaa, liikkuvasta autosta. (https://www.youtube.com/watch?v=tsdbRsVe61c)
Islamin rajat muuten ovat veriset, toteutuu tuo sananlasku tässäkin tilanteessa.
Turkki on takapiruna tässä, perinteinen armenialaisten vihollinen.
Why Russia Is Biding Its Time on Nagorno-Karabakh (https://carnegie.ru/commentary/82933).
Hyvä analyysi Carnegie-instituutilta. Analyysissa ei kuitenkaan tulla maininneeksi, että armenialaisten diaspora keskittyy suurimmillaan Venäjälle - armenialaisia on siellä lähes yhtä paljon, kuin itse Armeniassa. Lisäksi niin, että valtaosa armenialaisten Ranskaan ja Yhdysvaltoihin keskittyvästä diasporasta tapahtui jo viime vuosisadan alkupuoliskolla, kun taas Venäjälle suuntautunut on paljon tuoreempaa perua. Venäjälle on menty joko neuvostoaikana, tai sen jälkeen. Venäjä on vielä niin lähellä Armeniaa, että useilla siellä olevilla armenialaisilla on kaksoiskansalaisuus, ja he käyvät säännöllisesti alkuperäisessä kotimaassaan.
Turkin voimakkaasti tukemana azerit ovat tuhonneet runsaasti armenialaisten kalustoa, ja myös miestappiot ovat olleet suuria. Taas sovittiin tulitauko, mutta aiemmatkaan eivät ole kestäneet kuin hyvin vähän aikaa. Droonit ovat olleet pahimpia armenialaisten tappioiden kerryttäjiä.
Syyriassa Venäjä suoritti eilen ilmaiskun Sham-legioonan joukkoihin. Tämä islamistitaistelijoista koostuva militia on ollut keskeinen apu Turkin operaatioille Syyriassa. Venäjä oli tästä syystä jättänyt sen pommittamisen rauhaan, mutta nyt menee sitten Syyrian sotatoimialueella viestiä Turkille, Vuoristo-Karabahin tilanteesta. Iskussa on kuollut lähemmäs sata Sham-legioonan taistelijaa, ja haavoittuneita on tämän hetken tietojen mukaan 70+.
Rauhansopimus Azerbaidžanin ja Armenian välillä, translitteroitu englanniksi.
Voittajia sodassa ovat Azerbaidžan, Turkki, Israel ja Venäjä. Mikäli avointa sotaa olisi jatkunut vielä kuukauden, Artsakh ja Armenian armeija olisi romahtanut kokonaan.
"Statement President of the Republic of Azerbaijan, Prime Minister of the Republic of Armenia and the President of the Russian FederationWe, President of the Republic of Azerbaijan I. G. Aliyev, Prime Minister of the Republic of Armenia Nikolai Pashinyan and President of the Russian Federation Vladimir Putin announced the following:
1. A complete ceasefire and all hostilities in the zone of the Nagorno-Karabakh conflict are announced from 00:00 hours Moscow time on November 10, 2020. The Republic of Azerbaijan and the Republic of Armenia, hereinafter referred to as the Parties, stop at their positions.
2. The Aghdam region and the territories held by the Armenian Party in the Gazakh region of the Republic of Azerbaijan shall be returned to the Azerbaijan Party until November 20, 2020.
3. Along the line of contact in Nagorno-Karabakh and along the Lachin corridor, a peacekeeping contingent of the Russian Federation is deployed in the amount of 1,960 servicemen with small arms, 90 armored personnel carriers, 380 units of automobile and special equipment.
4. The peacekeeping contingent of the Russian Federation is being deployed in parallel with the withdrawal of the Armenian armed forces. The duration of the stay of the peacekeeping contingent of the Russian Federation is 5 years, with automatic extension for the next 5-year periods, if none of the Parties declares 6 months before the expiration of the period of intention to terminate the application of this provision.
5. In order to increase the effectiveness of control over the implementation of the agreements by the Parties to the conflict, a peacekeeping center is being deployed to control the ceasefire.
6. The Republic of Armenia will return the Kelbajar region to the Republic of Azerbaijan by November 15, 2020, and the Lachin region by December 1, 2020, leaving behind the Lachin corridor (5 km wide), which will ensure the connection of Nagorno-Karabakh with Armenia and at the same time not will affect the city of Shusha. By agreement of the Parties, in the next three years, a plan for the construction of a new traffic route along the Lachin corridor, providing communication between Stepanakert and Armenia, with the subsequent redeployment of the Russian peacekeeping contingent to protect this route will be determined. The Republic of Azerbaijan guarantees traffic safety along the Lachin corridor of citizens, vehicles and goods in both directions.
7. Internally displaced persons and refugees are returning to the territory of Nagorno-Karabakh and adjacent areas under the control of the Office of the United Nations High Commissioner for Refugees.
There is an exchange of prisoners of war and other detained persons and bodies of the dead.
8. All economic and transport links in the region are unblocked. The Republic of Armenia provides transport links between the western regions of the Republic of Azerbaijan and the Nakhichevan Autonomous Republic in order to organize the unimpeded movement of citizens, vehicles and goods in both directions. Control over transport communication is carried out by the bodies of the Border Guard Service of the FSB of Russia. By agreement of the Parties, the construction of new transport communications linking the Nakhichevan Autonomous Republic with the western regions of Azerbaijan will be provided.November 2020
The president, The Republic of Azerbaijan
Prime Minister, Republic of Armenia
The president, Russian Federation
Armenian presidentti joutunee eroamaan; rauhansopimuksesta raivostuneet armenialaiset ovat ottaneet maan puhemiehen (Ararat Mirzoyan) kiinni, ja piesseet hänet: twitter (https://twitter.com/raveenaujmaya/status/1325961608703713280) (Tallenteessa kova ääni).
Venäjä rauhanturvaa kartan punaisen alueen, azerien joukot hallitsevat sinisellä merkattua aluetta (https://twitter.com/Liveuamap/status/1325930091365494788/photo/1).
Alueella on puskurivyöhyke, jota azerit kontrolloivat sopimuksen mukaan täysin. Azereilla on hallussaan 2/3 aiemmin armenialaisten hallussa olleesta Vuoristo-Karabahista. Saapa nähdä, lähtevätkö alueen armenialaiset evakkoon, ja tuleeko vielä myöhemmin myös etnisiä puhdistuksia.
Artshakin ylimmän johdon ja Armenian presidentin uhkapeli sodan provosoimiseksi oli heille ja kansalaisilleen katastrofi. Turpaan tuli niin, että roikaa. Puolustus oli rakennettu pätevän tykistön ja vuorten välisten solien dominointiin hyökkäystä vastaan, mutta azereiden droonit tekivät kaikki perinteiset toimet tyhjiksi. Peli oli menetetty käytännössä siinä vaiheessa, kun armenialaisten ilmapuolustus murtui.
Katselin vastaavia monen monta, mutta tässä esimerkkinä drooni-iskuja (K18): Azerbaijan MOD (https://twitter.com/wwwmodgovaz/status/1321471900376322051) (Puolustusministeriön tili Twitterissä). Tili on täynnä näitä iskuja niin henkilöstöön kuin kalustoon, ja vaikka armenialaiset onnistuivat muutamin paikoin, niin pienellä ja kehittymättömällä armeijallaan heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia.
Lainaus käyttäjältä: Aave - marraskuu 12, 2020, 10:51:24
Alueella on puskurivyöhyke, jota azerit kontrolloivat sopimuksen mukaan täysin. Azereilla on hallussaan 2/3 aiemmin armenialaisten hallussa olleesta Vuoristo-Karabahista. Saapa nähdä, lähtevätkö alueen armenialaiset evakkoon, ja tuleeko vielä myöhemmin myös etnisiä puhdistuksia.
Oikeampi kysymys on: koska etniset puhdistukset alkavat?
Kannattaisi muuten tykistöstään ylpeän Suomen puolustusvoimien katsella droonikehitystä "sillä silmällä".
^^
^
Varmaan tästä opitaan muuallakin maailmassa- mihin kannattaa satsata.
"Paitsi suomessa, kyllä he varmaan tarttevat ne hävittäjät".
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - marraskuu 12, 2020, 11:03:09
Oikeampi kysymys on: koska etniset puhdistukset alkavat?
Kannattaisi muuten tykistöstään ylpeän Suomen puolustusvoimien katsella droonikehitystä "sillä silmällä".
Turkkilainen Bayraktar TB2 (https://en.wikipedia.org/wiki/Bayraktar_TB2) oli sodan menestystuotteita; Turkin ohella Israel on myynyt azereille läjäpäin drooneja, ja muitakin asejärjestelmiä. Israel on sodan voittajia siinä mielessä, että onnistuneet asekaupat ja hyvien kumppanuussuhteiden vahvistuminen entisestään ilman, että heidän tarvitsi viedä omia miehiään tantereelle lainkaan, ovat suureksi hyödyksi. Azereiden kanssa on nyt hyvät asemat neuvotella Iranin hallinnasta.
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 12, 2020, 11:06:36
^^
^
Varmaan tästä opitaan muuallakin maailmassa- mihin kannattaa satsata.
"Paitsi suomessa, kyllä he varmaan tarttevat ne hävittäjät".
Eivät droonit poista hävittäjien merkitystä mihinkään; niitä voidaan laukaista parvina myös hävittäjistä. Mutta ilman muuta Suomessa kannattaisi satsata järjestelmiin, joilla drooneja voidaan tehokkaasti torpata.
Toivottavasti Armenia selviää, se on tosiaan melkoisen hyökkäyksen kohteena.
Islamin rajat kun ovat veriset...
Lainaus käyttäjältä: Aave - marraskuu 12, 2020, 11:23:32
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 12, 2020, 11:06:36
^^
^
Varmaan tästä opitaan muuallakin maailmassa- mihin kannattaa satsata.
"Paitsi suomessa, kyllä he varmaan tarttevat ne hävittäjät".
Eivät droonit poista hävittäjien merkitystä mihinkään; niitä voidaan laukaista parvina myös hävittäjistä. Mutta ilman muuta Suomessa kannattaisi satsata järjestelmiin, joilla drooneja voidaan tehokkaasti torpata.
Ei varmaan, hävittäjillä on varsinkin poliittista painoarvoa.
Kuinka paljon sitten tarvitaan rajojen vartiointiin, on hieman eri asia. Hyökkäämään ei ehkä kannata lähteä, ellei sitten ole pakko yhtyä naton päämääriin, tulevaisuudessa.
Suomella on vahva tykistä ja panssarikalusto, joka hollannista ostettiin. Nyt voisi olettaa, että ei välttämättä kannattaisi satsata kaikkia panoksia siihen suuntaan.
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 13, 2020, 11:50:59
Ei varmaan, hävittäjillä on varsinkin poliittista painoarvoa.
Kuinka paljon sitten tarvitaan rajojen vartiointiin, on hieman eri asia. Hyökkäämään ei ehkä kannata lähteä, ellei sitten ole pakko yhtyä naton päämääriin, tulevaisuudessa.
Suomella on vahva tykistä ja panssarikalusto, joka hollannista ostettiin. Nyt voisi olettaa, että ei välttämättä kannattaisi satsata kaikkia panoksia siihen suuntaan.
Näille asioille on foorumilla oma ketjunsa.
Miten rajakysymykset ja valtiolliset kysymykset olisi paras ratkaista tilanteissa, joissa kansanryhmien asuttamat alueet ovat sikinsokin toistensa seassa. Näitähän on Balkanilla ja Lähi-idässä ja vaikka missä.
Onko ainoa toimiva keino autoritäärinen suurvalta, joka alistaa kansanrymät komentoonsa ja hillitsee niiden keskinäistä riitelyä. Jugoslavia, Neuvostoliitto, onhan näitä ollut. Kiistat vain tahtovat leimahtaa uudelleen, kun suurvallan kontrolli heikkenee.
Vai pitäisikö hyväksyä se, että osa ihmisistä joutuu jättämään kotiseutunsa ja muuttamaan, jotta saadaan aikaan toimivat rajat. Nämä ovat aina hankalia kysymyksiä, koska valtiosta erillään olevat alueet vaativat "käytävän" toisen valtion läpi. Tällaiset kysymyksethän olivat myös toisen maailmansodan polttoainetta.
Armenian pääministeri yritettiin salamurhata ja valta kaapata viime viikonloppuna (Reuters (https://www.reuters.com/article/us-armenia-security-premier/armenia-says-prevented-assassination-attempt-on-prime-minister-idUSKBN27U0P1)).
Luovutettaviksi joutuvilla alueilla armenialaiset polttavat kotejaan (https://www.reuters.com/article/us-armenia-azerbaijan-village-idUSKBN27U0FQ).
Pahin sodan lopussa tapahtunut yksittäinen taistelu (Pikemminkin teurastus) käytiin Shushin liepeillä, jossa azerien erikoisjoukot onnistuivat väijyttämään kokonaisen komppanian armenialaisten joukkoja. 80-100 sotilasta tapettiin niille sijoilleen. Katsoin tuolloin tilanteesta löytyviä tallneteita, mutta tässä on kuvia jälkiköylyistä (https://www.rferl.org/a/mass-casualties-of-nagorno-karabakh-conflict-around-shushi/30947028.html).
Armenia on häviönsä johdosta samalla nyt entistä tiiviimmin Venäjän etupiirissä.
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 13, 2020, 14:17:07
Miten rajakysymykset ja valtiolliset kysymykset olisi paras ratkaista tilanteissa, joissa kansanryhmien asuttamat alueet ovat sikinsokin toistensa seassa. Näitähän on Balkanilla ja Lähi-idässä ja vaikka missä.
Onko ainoa toimiva keino autoritäärinen suurvalta, joka alistaa kansanrymät komentoonsa ja hillitsee niiden keskinäistä riitelyä. Jugoslavia, Neuvostoliitto, onhan näitä ollut. Kiistat vain tahtovat leimahtaa uudelleen, kun suurvallan kontrolli heikkenee.
Vai pitäisikö hyväksyä se, että osa ihmisistä joutuu jättämään kotiseutunsa ja muuttamaan, jotta saadaan aikaan toimivat rajat. Nämä ovat aina hankalia kysymyksiä, koska valtiosta erillään olevat alueet vaativat "käytävän" toisen valtion läpi. Tällaiset kysymyksethän olivat myös toisen maailmansodan polttoainetta.
Tässä tapauksessa syyttävää sormea voisi heristellä toveri Stalinin suuntaan, joka ei näistä asioista piitannut, vaan liitti alueen osaksi nykyistä Azerbaidžania. Sekin kun oli osa Neuvosto-imperiumia.
Yhtä lailla suomalaisia on tappelutettu milloin osana Venäjää, tai osana Ruotsia. Mustan huumorin hengessä tämmöinen suurvaltojen pienemmillä kansoilla pelaaminen tunnetaan Puolapallona (https://en.wikipedia.org/wiki/Polandball). Puolahan on myös saanut historian saatossa osansa niin venäläisten, kuin saksalaisten peli-innosta.