Lainaus käyttäjältä: Aave - huhtikuu 21, 2020, 11:58:18
Yhdysvalloissa raakaöljyn hinta painui kuin painuikin negatiiviseksi. Se on ensimmäistä kertaa koko maan historiassa.

Nyt kun olisi säilytystilat, niin tänne sitä tavaraa vaan, ja rahaakin vielä pöytään. Raaköljy haisee ihan helvetin pahalle, mutta siitä myöhemmin saatava raha ei haise millekään.

Kannattaisiko valtioiden ostaa nyt kultavarantojen tapaan raakaöljyvarantoja itselleen?

Lainaus käyttäjältä: a4 - huhtikuu 21, 2020, 14:24:17

Lainaus käyttäjältä: Aave - huhtikuu 21, 2020, 11:58:18
Yhdysvalloissa raakaöljyn hinta painui kuin painuikin negatiiviseksi. Se on ensimmäistä kertaa koko maan historiassa.

Nyt kun olisi säilytystilat, niin tänne sitä tavaraa vaan, ja rahaakin vielä pöytään. Raaköljy haisee ihan helvetin pahalle, mutta siitä myöhemmin saatava raha ei haise millekään.

Kannattaisiko valtioiden ostaa nyt kultavarantojen tapaan raakaöljyvarantoja itselleen?

Suuri valtiomies Donald J. Trump toimii jo
Öljyn historiallinen sukellus veti pörssikurssit alamäkeen – Trump ilmoitti Yhdysvaltain täyttävän strategisia reservejään ennätyshalvalla öljyllä

Yhdysvaltain keskuspankin johtaja: Pandemia voi supistaa maan taloutta jopa 20–30 prosenttia

https://yle.fi/uutiset/3-11356599


Onko niin, että reaalitaloudesta, tai reaalituotannosta kun supistuu vaikka neljännes, niin vaikutukset menee perustason elämään asti?

Perustasoa ylläpitävä virta merkitsee, ja jos ajatellaan taloutta rahamääräisempänä, niin tämä ei välttämättä vaikuta siihen, miten perustuotannossa menee. Näinkö?

Taloudesta puhutaan paljon, mutta kun epäselvää, yksinkertaisiinkaan arvioihin oikein mahdollisuutta.

Tänään tuli ajateltua ääneen niin, että kun argumentaationa on talous, niin oikeastaan asiaan ei tämän piirteen takia voi ottaa oikein kantaa. Argumentaatiotasolla, talous ei oikein ole mitään.

Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 18, 2020, 19:32:12

Yhdysvaltain keskuspankin johtaja: Pandemia voi supistaa maan taloutta jopa 20–30 prosenttia

https://yle.fi/uutiset/3-11356599


Onko niin, että reaalitaloudesta, tai reaalituotannosta kun supistuu vaikka neljännes, niin vaikutukset menee perustason elämään asti?

Perustasoa ylläpitävä virta merkitsee, ja jos ajatellaan taloutta rahamääräisempänä, niin tämä ei välttämättä vaikuta siihen, miten perustuotannossa menee. Näinkö?

Taloudesta puhutaan paljon, mutta kun epäselvää, yksinkertaisiinkaan arvioihin oikein mahdollisuutta.

Tänään tuli ajateltua ääneen niin, että kun argumentaationa on talous, niin oikeastaan asiaan ei tämän piirteen takia voi ottaa oikein kantaa. Argumentaatiotasolla, talous ei oikein ole mitään.

Alkaa olla niin, että ongelmana ei ole pelkästään Trump, eikä Covid-19, vaan sakkaava talous näihin yhdistettynä.

Jos joku olisi sanonut vuosi sitten, että USAn talous tipahtaa 20-30% miinukselle, vaikka vain yhdellä neljänneksellä Q3, niin hulluksi olisi leimattu - ilman muuta. Nyt on aivan mahdollista, että talous notkahtaa niin, että toipuminen kestää vuosikymmenen.

Kestääkö USAn kaltainen maa sisäpoliittisesti tuollaista? Nythän se on jakautunut todella pahasti ja pettyneitä alkaa tulla joukoittain. Aika hurjalta näyttää. Ihan huuhaa-ennustajaksi ei keskuspankin johtajaa osaa kuvitella.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/81e052c6-dd30-40c9-90ea-4ef405d33706?fbclid=IwAR3OZ5cDbRykNdCoFyHAUgMrxPMbzTOeOAtf_sieyRFUI9nwm_sqxF64hwY
Halla-aho siitä, että Suomea ollaan vetämässä 750 miljardin vastuusiin EU:n etelävaltioiden hyväksi.

LainaaOppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo Iltalehdelle tuoreeltaan, millaisia ajatuksia EU-komission ehdotus 750 miljardin euron koronakriisin jälleenrakennuspaketista hänessä herättää.
– Tarkoituksena ilmeisesti on, että EU:n budjetista lahjoitettaisiin suurimmissa vaikeuksissa oleville maille 500 miljardia euroa. Tämä rahoitettaisiin lisäämällä EU:n tuloja nostamalla jäsenmaksuja, tilittämällä suurempi osa arvonlisäveroista Euroopan unionille ja eräillä muilla keinoilla, Halla-aho arvioi.
Halla-aho pitää niin sanotun yhteisvastuun lisäämistä EU:n omien sääntöjen vastaisena asiana.
– Tässä on tietysti monenlaisia ongelmia meidän mielestämme. Ensimmäinen niistä on juridinen: se, että EU rikkoo omia sääntöjään, mikä itsessään ei ole uutta. EU on rikkonut EVM:n puitteissa sääntöjään kohta kymmenen vuoden ajan. Tämä osoittaa sen, että oikeusvaltio on täysin alisteinen politiikalle, Halla-aho sanoo.

EU:lla ei ole mitään periaatteita, kun lähtee rikkomaan niitä tosta vaan.
Emme liittyneet Unioniin, jossa maksetaan Italian velkoja. Emme pian ole Unionissa, jossa maksetaan Italian velkoja.
- - -
Siis ihan oikeasti nyt suunnitellaan tuollaista velkajärjestelmää. Kuvitelkaa, miten monta miljardia on Suomen osuus!
Nyt ehkä on aihetta kyseenalaistaa EU:a.
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3056437841143056

^Suomalainen voittaa maksaa aina!

Ei nuo EU-rahat Italiaan jää. Palautuvat alppien pohjoispuolelle - ranskalaisilla pankeilla on hirvittävät saatavat Italiasta ja eiköhän rahoilla jokunen mersu ja bemari osteta...

Kuinka paljon tai oletettavasti vähän miljardeista palautuu tänne Pohjolan perukoille on varsinainen kysymys. Tuskin paljoa.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 28, 2020, 12:04:07
Ei nuo EU-rahat Italiaan jää. Palautuvat alppien pohjoispuolelle - ranskalaisilla pankeilla on hirvittävät saatavat Italiasta ja eiköhän rahoilla jokunen mersu ja bemari osteta...

Kuinka paljon tai oletettavasti vähän miljardeista palautuu tänne Pohjolan perukoille on varsinainen kysymys. Tuskin paljoa.

Niin, pankkejako pelastetaan? Italian lainoittajia ovat ranskalaiset ja saksalaiset pankit...!
Tuki valuu juuri noille.

Koronakriisin myötähän nousi esille kysymys siitä, kuinka kestäviä eri valtiot/talousalueet ovat kriisin aikana. Nykyaikainen talousjärjestelmä on johtanut monesti erikoistumiseen, eli tiettyjä asioita tuotetaan tietyin paikoin maailmassa. Monissa maissa ei oikeasti tuoteta enää kuin erikoistuneita myyntiartikkeleja ja jopa tarpeelliset jokapäiväiset tavarat tuotetaan "jossakin" ja tuodaan laivakonteissa ja lentokoneilla tänne.

Korona osoitti, kuinka haavoittuvainen tuo järjestelmä on. Jos tulee parinkin viikon katko huoltoon, länsimainenkin yhteiskunta on jo kriisissä. Ruokahuollosta suuri osa on ulkoa tuotua. Perustarvikkeista, teollisuuden raaka-aineista jne. suuri osa on ulkoatuotua.

Hyvä kysymys. Kuinka kestävä tuo järjestelmä sitten on, jos tulee globaali kriisi?

Toinen vaihtoehtohan on siinä, että jokainen valtio hieman/tilanteen mukaan (?) sopeutuisi jo ennalta tällaisiin kriiseihin ylläpitämällä parempaa kansallista huoltovarmuutta, mutta myös tuotannollista omavaraisuutta, jota liberaali kaupankäynti ei tue. Liberaaleilla markkinoillahan EU:ssa oman maan firma kaatuu, jos portugalilainen firma hoitaa saman asian halvemmalla. Omavaraisuutta ei siten ole.

Nyt koronavirutuksen kautta huomaamme, että esim. hygieniayrityksiämme ei ehkä olisi ollut järkevää päästää kaatumaan/myydä, kun nyt meillä ei kriisitilanteessa ollutkaan omaa tuotantoa.

Pitäisikö Valtioiden ehkä palata siihen ajattelutapaan, että olemme vähintäänkin enemmän nykyistä omavaraisempia, perustarpeidemme suhteen, mitä olemme nykytaloudessa?

Kyllä, tuo tarkoittaa protektionismia! Aínakin jossain määrin.

^
Kannattamattomia tuotantoja pidetään yllä, ainakin suomessa.
Voi kyllä olla parempi satsata hieman, kuin tehdä alaskirjaus koko ongelmasijoitukseen.

Trafikuuraa  tuetaan taas-- joillakin miljoonilla Öh, siis trfikura on mukana sijoittamssa, terrafameen, eli entiseen talvivaaraan- toisaalt ehkä tuossa tuetaan juuri kuran intressejä.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006616202.html

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/talous/art-2000006623150.html"Kaipolan lopettaminen ei ole painotaloille lopulta kovin dramaattinen muutos" – Sanomalehtipaperi hankitaan vastedes Venäjältä, Ruotsista ja Saksasta

Jep. Suomen mittava tuki sanomalehtipaperiteollisuudelle tuotti tällä kertaa tämmöisen tuloksen. Ja pääjohtaja Pesosen haukut päälle.

Lainaus käyttäjältä: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/itamerella-on-kaynnissa-toinen-kaipola-suomi-tukee-mittavasti-tallinkia-ja-laivayhtio-kiittaa-korvaamalla-suomalaisia-tyontekijoita-virolaisilla/bcd42c19-8fe6-45cf-8cb7-87c6a7800db3"Itämerellä on käynnissä toinen Kaipola" – Suomi tukee mittavasti Tallinkia ja laivayhtiö kiittää korvaamalla suomalaisia työntekijöitä virolaisilla

Jep. Suomalaisten matkailu suuntautuu aina sinne mistä saa halvinta viinaa. Olisiko jo se aika tullut, että halpaa viinaa voitaisiin myydä kotimaassakin, ettei tarvitsisi turhaan matkustella ja verotkin jäisi Suomeen?

Edelliseen kommenttiin liittyen, kyllähän isorahapatruunat/sijoittajat voivat miettiä sitä, mikä on kansantaloudellisesti hyväksi. Sanoin eri ketjussa esimerkkinä sen, mitä tapahtui Kotkassa taannoin. Siellä suomalainen sijoittajayhtiö osti Stora-Enson tehtaan ja uudisti sen. 150 miljoonaa meni, kun modernisoitiin paperitehdas. Nyt se on menestyvä ja mahdollisesti aika markkinavetoinen tehdas, kun kykenee tuottamaan 100% kierrätettävää pakkausmateriaalia. Samoin Sunilan tehdasta modernisoitiin siten, ettei tuota enää vain sellua, vaan myös kykenee hyödyntämään ligniiniä. Aine kykenee osin korvaamaan muovia!

Kuulostaa minusta todella typerältä, jos kokonaista paperitehdasta ollaan ajamassa alas, koska pitäisin sitä korvattavana. Uudistettavana.
Emme me raakapaperituottajia enää Suomessa ole, mutta hienopaperien ja vaativien pakkausmateriaalien tuottajina voisimme edelleen olla maailman kärkeä.
Puuta ja paperia tarvitaan maailmassa, mutta millaista! Siinä meillä osaajina olisi hyvä tilaisuus. Ei bulkkitavaraa, sitä osaamista vaativaa tavaraa...

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 02, 2024, 15:57:23Venäläinen oppositiovaikuttaja Garry Kasparov esittää ratkaisukeskeisenä ihmisenä oman mallinsa Ukrainan sotatoimien rahoittamiseksi.

Lainaa"Oli minulle aidosti järkyttävää nähdä, kuinka yhteen paikkaan oli kerääntynyt sellainen keskittymä valtaa, rahaa ja vaikutusvaltaa, muttei yhtään poliittista tahtoa", Kasparov kirjoittaa Facebookissa?
...
Norjan valtio sijoittaa energiasektorinsa ylijäämätulot. Se on maailman suurin valtio-omisteinen sijoitusrahasto. Tammikuussa kerrottiin, että rahaston markkina-arvo on noin 1435 miljardia euroa.

"Voisiko osan näistä rahoista käyttää vakuutena? Laskea liikkeelle joukkovelkakirjoina?" kysyy Kasparov.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/a1b07e17-6fe3-4d9c-8449-3771d82fa03b

Tietysti norjalaisten pitäisi uskoa saavansa rahansa takaisin korkojen kera, eli pääasialliset ostajat olisivat valtioita. Ehkä tämä olisi nopeampi ja tehokkaampi tapa vähemmällä poliittisella sähläyksellä.

Tietysti tämä voisi vaikuttaa pörssikursseihin laskevasti (paitsi sotateollisuudessa) mutta niin taitaa käydä muutoinkin.

Norjalaiset ovat onnistuneet harvinaisessa tempussa. He ovat käsitelleet uskottavan epäpoliittisesti öljyrahastoaan, jolloin se tuottaa juuri ne poliittiset vaikutukset, joihin on pyritty. Sijoitusten ja omistusten suhteen on tiukat säännöt. Jopa puhtaasti taloudellisessa mielessä. Ajatus poliitikosta X toteuttamassa rahoilla ideaansa Y on poissuljettu. Rahasto ei ole pikavoitotin. Sen idea on pitää valtiontalous uskottavana ja terveenä ja mahdollistaa silti kasvua sekä hyvinvointia.

Vähempiosaisissa ja -lahjaisissa tuommoinen herättää monesti kateutta. Mitä siihen voi sanoa? Kannattaisiko hankkia oma rahasto?

Lainaus käyttäjältä: Hiha - maaliskuu 04, 2024, 14:19:22Vähempiosaisissa ja -lahjaisissa tuommoinen herättää monesti kateutta. Mitä siihen voi sanoa? Kannattaisiko hankkia oma rahasto?

Kateellisena haluaisin rangaista öljyntuottajamaita kauhistuttavilla veroilla.

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 04, 2024, 15:27:48

Lainaus käyttäjältä: Hiha - maaliskuu 04, 2024, 14:19:22Vähempiosaisissa ja -lahjaisissa tuommoinen herättää monesti kateutta. Mitä siihen voi sanoa? Kannattaisiko hankkia oma rahasto?

Kateellisena haluaisin rangaista öljyntuottajamaita kauhistuttavilla veroilla.

Lisäksi tarvitaan muutama öljylähde ja uskottava liittolainen puolustukseen.