Lainaus käyttäjältä: Kopek - tänään kello 09:31:14Kuten täällä on jo todettu, palkasta perittävää työeläkemaksua ei makseta oman tulevan eläkkeen kustantamiseksi. Näin ollen on mahdollista, että vaikka olisi ollut työssä ja maksanut palkastaan työeläkemaksua, ei silti saa työeläkettä, kun sen aika koittaisi. Joku muu valtion maksama etu voi mitätöidä työeläkkeen. Se voi mitätöidä sen tiettyyn summaan asti, minkä jälkeen työeläke alkaa mitätöidä sitä toista valtion maksamaa etua. Jotkut vammautumisesta ja invaliditeetista maksettavat korvaukset ovat tällaisia.

Väärin. Ei työeläkettä mikään muu etu mitätöi. Se voi estää jonkun edun saamisen = eläke on niin hyvä, että ei katsota etua katsota myönnettävän. Siis siinä kohtaa, kun eläkkeelle jää, tämä lasketaan ja tietysti otetaan laskennassa huomioon jo saadut korvaukset.

Ei työeläkkeet ole mikään valtion maksama etu, vaan todellakin työstä kertynyt eläke, jonka maksavat työeläkeyhtiöt. Sotket nyt asioita.

Vammatumisista ja invalideeteista johtuvia etuja käsittääkseni maksaa kela, eikä tällä ole mitään tekemistä ansaitun eläkkeen kanssa.

T: Xante

Kuten täällä on jo todettu, palkasta perittävää työeläkemaksua ei makseta oman tulevan eläkkeen kustantamiseksi. Näin ollen on mahdollista, että vaikka olisi ollut työssä ja maksanut palkastaan työeläkemaksua, ei silti saa työeläkettä, kun sen aika koittaisi. Joku muu valtion maksama etu voi mitätöidä työeläkkeen. Se voi mitätöidä sen tiettyyn summaan asti, minkä jälkeen työeläke alkaa mitätöidä sitä toista valtion maksamaa etua. Jotkut vammautumisesta ja invaliditeetista maksettavat korvaukset ovat tällaisia.

Maallikko voisi luulla, että työeläkettä maksetaan siitä, että on ollut työssä, ja invaliditeettikorvausta maksetaan siitä, että on vammautunut onnettomuudessa tai muulla tavoin, eikä näillä asioilla pitäisi olla tekemistä keskenään, mutta niinpä vain näyttää olevan. On muitakin tilanteita, joissa etuja "kohtuullistetaan" niin, että yksi maksettava korvaus vähentää toista.

Työeläkettä voi pienentää yhteensovitus, jos henkilölle maksetaan eläkettä erityisriskejä varten säädettyjen lakien mukaan (liikennevakuutuslaki, tapaturma- ammattitautilaki, laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä, sotilasvammalaki). Nämä eläkkeet vähennetään karttuneesta työeläkkeestä. Nämä korvaukset saattavat olla niin suuria, että työeläkettä jää maksettavaksi vain vähän tai ei lainkaan.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/148405/suomen-tyoelakkeensaajat-2022-tilastojulkistus.pdf

P.S. Teksti on hieman epätarkka. Vammautumisesta maksettavan korvauksen ei tarvitse olla "eläke", ja siitä huolimatta se vähentää työeläkettä.

Boston Robotics on julkaissut uuden version. Tämä uusi on täyssähköinen, ilman hydrauliikkaa.


Taipuu asentoihin joihin notkeinkaan voimistelija ei pysty.

Vähissä oli tämän päivän suuret kuuluisuudet, mutta löytyihän joukosta yksi tuttukin nimi, Alan Price, Animalsin kosketinsoittaja. Enpä sitäkään tiennyt, että Animals oli itse asiassa uudelleen vetävämmin nimetty bändi, joka oli syntynyt nimellä Alan Price combo. Mutta tulipa nyt tuokin nähtyä. Animals lopetti 1965, tai ainakin Alan lähti siitä lätkimään ja aloitti soolouran. Tuossa nyt ensin tuttu biisi Animalsin ajoilta ja pakko sanoa, että ei ihan vedä vertoja Eric Burdonin rouhealle laulusuoritukselle. Ei laulussa sinällään vikaa ole, mutta hiukan siloteltu ainakin tähän biisiin. levytysura jatkuin läpi 70-luvun, mutta sen jälkeen näytti hiipuvan vain muutamaan yksittäiseen yritykseen.


Tässä sitten ei ole mitään jäljellä entisestä. Itse asiassa yhden toisenkin biisin kuuntelin enkä tunnistanut laulua enkä tyyli enkä sitä uskaltanut laittaa tarjolle, kun en ollut varma, olisiko joku toinenkin laulaja samalla nimellä. Siinä ei ollut laulajan kuvaa lainkaan. Mutta hyvin saman tapainen biisi oli kuin tämäkin. Ehkä tyylin muutos johtuu siitä, että hän on tehnyt myös soundtrackeja? Mutta kaiken kaikkiaan hämmentävää minulle tuo on nyt ollut.


Toisena tänään The New Seekers, jonka laulaja Eve Graham on päivän sankari. Hän on se tummatukkainen tyttö porukasta. Laitoin tuohon vähän pidemmän, noin 20 minuutin, setin. Tuttuja renkutuksiahan nuo taitaa kaikki olla siltä ihanalta 70-luvulta, jolloin kai tehtiin parasta poppia ikinä
New Seekersien laulajathan on vaihtuneet tiuhaan kuin poliitikon mielipiteet, joten toivottavasti Eve nyt on tuossa mukana, vaikka wikin mukaan hänen ei pitäisi olla tuossa mainittuna vuonna. Mutta vertasin laulajan kasvokuvaa Even kuvaan ja kyllä hän minun silmin näytti Eveltä, jopa otsatukan kampaustapa osui kohdilleen. Mutta jos joku tietää paremmin, niin kertokoon.


Vielä bonuksena varman päälle Even vähän myöhemmiltä vuosilta yksi lempparibiisini. Kyllähän Evellä on ääni, josta olisi malliksi monelle nyky"laulajalle". 

Tämä, kuten lakkokeskustelukin, osoittaa miten itsestään selvänä ihmiset ottavat hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet.

Ja oletan siitä johtuvankin, että on helppoa alkaa purkamaan näitä rakenteita tuosta noin, niissä kohdin, jossa kokee, että himputti joku saa jotain mitä minä en. Kun ei selkeästi ymmärretä asioiden yhteyttä ja sitä, että näitä rakenteita on tosiaan vuosikymmenet rakennettu ja se työ ei ole helppoa sekään.

Helpompaa ja kynänheilautuksella näyttää toimivan rikkominen.

T: Xante

Jopas on ekassa harjoituksessa tapahtumaa, kun radan varressa ruohikko lähti palamaan ja tuli punaiset liput. Pienenestä savuavasta pisteestä muotoutui nopeasti jopa muutaman neliön kokoinen musta alue ennen kuin sammuttajat pääsivät paikalle. Selostajatkin ovat ihan äimän käkenä eikä osaa kuvitella mistä palo olisi saanut alkunsa. Itse veikkaisin jarruista tai pohjalevystä lennähtänyttä kipinää. Tilanne oli kuitenkin nopeasti ohi

Tänään ei sitten olekaan toisia vapaita, vaan sprintin aika-ajo. Laittaessani tuon aikataulun, en edes huomannut, että on sprinttiviikonloppu.

Suomalainen työeläkkeen kertyminen on periaattteessaoikeudenmukainen. Työntekijä maksaa palkastaan työeläkevakuutusmaksua tietyn prosestin ja työnantaja suuremman prosentin palkan päälle. Oikein on kutsua työnantajankin maksua palkkakustannukseksi. Eläkemaksut taitavat olla neljänneksen luokkaa palkoista. Kun työntekijä siirtyy työsuhteesta työeläkkeelle, kertyneiden työeläkemaksujen määrän perusteella lasketaan kuukausieläke. Mitä pidempään elää, sen pidempään eläkettä vakuutuksesta saa. Eläkeyhtiö sijoittaa maksut, että reaaliarvo saadaan säilytettyä. Lain mukaan eläkkeitä muutetaan vuosittain indeksillä, jossa hintojen muutos on 80 %:lla ja palkkojen muutos 20 %:lla. Kaikkein vanhimmilla on pienet työeläkkeet, mutta suuret heidän työeläkevakuutusmaksuihin verraten.

Saatan muistaa väärin, että kun työeläkkeeni alkoi kertyä, puolet työeläkevakuutusmaksuista rahastoitiin työeläkeyhtiöuhin "omaa eläkettäni varten" ja toisella puolella maksettiin jo silloin eläkkeellä olevien eläkkeitä. Huono on, että työeläkevaroja kasvattava osuus on kutistunut pieneksi ja työikäisten osuus on pienentynyt. Vähenevien työeläkemaksajien maksuista suureneva osuus kuluu nykyisiin eläkkeisiin. Työeläkeyhtiöt pyyytävät lupaa riskillisempiin sijoituksiin, että olisi mahdollisuus parempiin tuottoihin.

Valtion eläkejärjestelyä en tunne, mutta olen käsityksessä, ettei työeläkemaksuja sijoiteta erilleen, joskin jonkinlainen puskurirahasto on.

Työeläkelakeja eri aloille on useita ja vähälukuisille yrittäjille omasa. Ja niille joille ei muuta eläkettä kerry on vielä vähäiset kansaneläke ja takuueläke. Kaikenkarvaista leskeneläkettäkin on, mutta yjsityisen sektorin työeläkje on eläkkeissä merkittävin.

Itse tein työeläkkeen ohessa tuntipalkkaista työtä työsuhteessa toistakymmentä vuotta ja aivan ensimmäiset vuodet siitä jopa kerryttivät eläkettäkin.

Erikseen on sitten gravimetrit, joilla mitataan paljonko maa vetää puoleensa massaa maanpinnalla eri puolilla maata. Simppeleimmät oli heilureita (kuten seinäkellossa), mitattiin heilumistahti kellolla tarkasti ja mitä pienempi painovoima, sitä hitaammin heilui. Toisen tyyppinen oli massa jousenvarassa ja vivulla ja muilla avuin saatiin tarkka lukema, eräänlainen herkkä puntari siis.

Nykyään tarkin on pudotussysteemillä ja laserilla+atomikellolla toimiva gravimetri. Kuulan annetaan pudota tyhjiöputkessa vaikka metri, laserilla ja atomikellolla mitataan tarkasti missä ajassa se putosi, 0.451293 sekuntia, joka fys. kaavalla antaa maan vetovoiman kiihtyvyydeksi 9,820 m/s2. Tarkkuus on parin miljardisosan luokkaa eli jos laitetta nostaa sentin pari ylemmäs niin se jo huomaa painovoiman pienentyneen kun ollaan hitusen kauempana maan keskipisteestä.

Fysiikan laitoksella oppilasharj.työnä piti jokaisen fyysikonalun mitata itte painovoimavakio (kappaleiden välinen gravitaatiovetovoima) tämäntapaisella torsioheilurilla:

Tiedeykkösessä on käsitelty asiaa.

En löytänyt juuri sitä ohjelmaa (se ei ole välttämättä tiedeykkönen), jota varsinaisesti etsin. Painovoimaa ja yrityksiä sen mittamiseksi, on käsitelty monissa yhteyksissä.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-4173308
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4201621