kantapaikka.net

Yleiset => Tiede => Aiheen aloitti: Juha - tammikuu 29, 2019, 08:18:46

Otsikko: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - tammikuu 29, 2019, 08:18:46

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - helmikuu 02, 2019, 01:19:24
Nyt ei ymmärrä ajatusta. Virushan leviää exponentiaalisesti, pyrkii siihen. Miten siedätät itseäsi tuollaisilta?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 02, 2019, 01:53:00
Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 29, 2019, 08:18:46

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.

En osaa sanoa. HIV-virusta vastaan on ymmärtääkseni joku lääke, joka hidastaa virusta riittävästi, jotta AIDS ei ehkä puhkea koko luonnollisen elinajan aikana. Eli en keksi muuta vaihtoehtoa kuin keksiä joku lääke.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 02, 2019, 19:25:40
Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 29, 2019, 08:18:46

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.

Parempi saada kunnon tauti ja kärsiä muutama päivä kunnolla kuin roikkua ns. löysässä hirressä pidempään. Mulla just influenssa oli kahden päivän projekti. Se siitä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - helmikuu 03, 2019, 00:38:40
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 02, 2019, 01:53:00
Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 29, 2019, 08:18:46

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.

En osaa sanoa. HIV-virusta vastaan on ymmärtääkseni joku lääke, joka hidastaa virusta riittävästi, jotta AIDS ei ehkä puhkea koko luonnollisen elinajan aikana. Eli en keksi muuta vaihtoehtoa kuin keksiä joku lääke.
AIDS:n puhkeaminen lääkehoidolla voidaan estää. Henkilö silti pysyy HIV-positiivisena ja tartuttajana, sitä ei lääkehoito paranna.

Safiiri: Onko influenssa kahden päivän projekti, vai oliko flunssa? Nuo ovat eri tauteja.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 03, 2019, 08:03:46
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 03, 2019, 00:38:40
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 02, 2019, 01:53:00
Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 29, 2019, 08:18:46

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.

En osaa sanoa. HIV-virusta vastaan on ymmärtääkseni joku lääke, joka hidastaa virusta riittävästi, jotta AIDS ei ehkä puhkea koko luonnollisen elinajan aikana. Eli en keksi muuta vaihtoehtoa kuin keksiä joku lääke.
AIDS:n puhkeaminen lääkehoidolla voidaan estää. Henkilö silti pysyy HIV-positiivisena ja tartuttajana, sitä ei lääkehoito paranna.

Safiiri: Onko influenssa kahden päivän projekti, vai oliko flunssa? Nuo ovat eri tauteja.

Noh - lääkäri sen taudin tutki ja A-influenssaksi totesi. Ehkä hän oli väärässä ja sinä oikeassa? Heti aloitettu Tamiflu sekä oma tyypillisesti varsin tehokas vastustuskyky yhdessä saattoivat vaikuttaa asiaan. Tietenkin pieni köhä, ruokahalun heikkeneminen, nopeampi väsyminen fyysisessä rasituksessa ym. lievemmät oireet ovat kestäneet pidempään kuin nuo pari päivää. Mutta se kunnon tauti oli tosiaan kahden päivän mittainen. Silloin ei edes silmiä voinut pitää auki ja kuume oli korkea. Mutta - sitten oltiin taas hyvinkin elävien kirjoissa ja ihan ok-kunnossa.

Käsittääkseni influenssan oireiden tasoon vaikuttaa mm. oma aiemmin hankittu vastustuskyky kyseiselle taudille.

LainaaPerusterveillä tauti paranee yleensä itsestään nopeasti, niin että kuume ja säryt häviävät 3–5 päivässä. Yskä tai nuha voivat jatkua muutaman viikonkin lieventyen vähitellen.
https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00570
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 04, 2019, 20:49:12

Jos ihmisten ajatuksia voidaan alkaa lukea pikkuhiljaa, ja hänen mielenliikkeitä, niin milloin ihminen voidaan kaapata käyttöön, ja millä keinoin? Voiko olla mahdollista, tai kysytään paremminkin, voiko kaappausta yrittää välttää, tai voiko siitä murtautua pois?

Onko kysymys utooppinen?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 05, 2019, 00:55:11
^
Miksi haluaisit vaihtaa mielipiteesi takaisin sen jälkeen kun sanokaamme Kiina, Yhdysvallat, Venäjä tai Israel on vaihtanut mielipiteesi haluamiinsa. Eivätkö mielipiteet ole tasarvoisia?

Mitä mielipiteiden lukemiseen tulee, niin paljonko niitä robottiviesraskäyttäjiä maailmanpolitiikalle mitättömällä Jatkumollakin parhaimmillaan olikaan?

:o
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 08, 2019, 13:16:07
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 02, 2019, 19:25:40Parempi saada kunnon tauti ja kärsiä muutama päivä kunnolla kuin roikkua ns. löysässä hirressä pidempään. Mulla just influenssa oli kahden päivän projekti. Se siitä.

Tuossa voi olla tällaisen täsmäiskun paikka, jonka elimistö viisaudessaan järjestää, mielipiteestämme välittämättä. On saanut koulutusta vastaaviin tilanteisiin, jo pitemmältä ajalta. Tällaista vasten on aina hyvä miettiä, omia vaihtoehtoisempia, vaikka ei vaihtoehtoisempi mitään erillis-sitoutumista tarvitse tarkoittaa, mihinkään suuntaan.

Aihe kiinnostaa taas, koska eiköhän sekin mylly ota tuulta jossain vaiheessa. Siinähän on vilkeessä mukana, miten taitaakin. Aikaa miettiä inluenssan lisävoimin, sitä lähimeininkiä. Vähänkö luontevaa?

Viime kevättalvella aloittelin influenssateeman kelailua. Voihan sitä jatkaa täälläkin, kunnes loppuu.

Saunan vaikutuksia mm pähkäilin. Yleensä havaintoja on, mutta miinusta kertynyt eniten, ulkoisesta lämpölisästä huolimatta. Onko sitten näin aina oltava, on minusta ihan ok-kysymys.

Millainen tekijä saunan hetkelliseen lämpöön tulisi liittää, että ihminen voisi pärjätä sen avulla jopa paremmin, influenssasta tai sen tapaisista koitoksista? Onko kysymyksessä potentiaalia?

Voi olla, että lämpö on stressi, mutta jos on hyvä kunto, niin stressikynnys on kauemmas hilattu. Toisaalta kuormitus voi viedä jo-olevaa stressikynnystä matalammalle.

Minusta näissä voi olla jotain paikkaa toimia, ja hyvää tässä voisi olla luomu-lähestymistapa. En ole varsinaisesti apuvälinevastainen, mutta konsteissa voi olla omat riskinsä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 08, 2019, 19:07:24
Lainaus käyttäjältä: Dr. Wisser und Besser - helmikuu 08, 2019, 13:16:07
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 02, 2019, 19:25:40Parempi saada kunnon tauti ja kärsiä muutama päivä kunnolla kuin roikkua ns. löysässä hirressä pidempään. Mulla just influenssa oli kahden päivän projekti. Se siitä.

Tuossa voi olla tällaisen täsmäiskun paikka, jonka elimistö viisaudessaan järjestää, mielipiteestämme välittämättä. On saanut koulutusta vastaaviin tilanteisiin, jo pitemmältä ajalta. Tällaista vasten on aina hyvä miettiä, omia vaihtoehtoisempia, vaikka ei vaihtoehtoisempi mitään erillis-sitoutumista tarvitse tarkoittaa, mihinkään suuntaan.

Aihe kiinnostaa taas, koska eiköhän sekin mylly ota tuulta jossain vaiheessa. Siinähän on vilkeessä mukana, miten taitaakin. Aikaa miettiä inluenssan lisävoimin, sitä lähimeininkiä. Vähänkö luontevaa?

Viime kevättalvella aloittelin influenssateeman kelailua. Voihan sitä jatkaa täälläkin, kunnes loppuu.

Saunan vaikutuksia mm pähkäilin. Yleensä havaintoja on, mutta miinusta kertynyt eniten, ulkoisesta lämpölisästä huolimatta. Onko sitten näin aina oltava, on minusta ihan ok-kysymys.

Millainen tekijä saunan hetkelliseen lämpöön tulisi liittää, että ihminen voisi pärjätä sen avulla jopa paremmin, influenssasta tai sen tapaisista koitoksista? Onko kysymyksessä potentiaalia?

Voi olla, että lämpö on stressi, mutta jos on hyvä kunto, niin stressikynnys on kauemmas hilattu. Toisaalta kuormitus voi viedä jo-olevaa stressikynnystä matalammalle.

Minusta näissä voi olla jotain paikkaa toimia, ja hyvää tässä voisi olla luomu-lähestymistapa. En ole varsinaisesti apuvälinevastainen, mutta konsteissa voi olla omat riskinsä.
Väittävät, että vastustuskykyään voi ennemminkin kasvattaa avantouinnilla eli kylmällä kuin niinkään saunalla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 09, 2019, 13:51:02
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 08, 2019, 19:07:24Väittävät, että vastustuskykyään voi ennemminkin kasvattaa avantouinnilla eli kylmällä kuin niinkään saunalla.

Flunssan aikaan kumpikaan ei taida tehdä hyvää. Ennen flunssaa voivat molemmat tehdä hyvää. Tästäkin taitekohdasta voi lähteä arvelemaan jotain, jos haluaa seikkailla.

Kylmempi tai kuumempi, tavanomaisemmasta, on extemeä. Tiettyjä rajoja kohden mennään. Olisiko kulkeminen sitten pohjustettu leveämmäksi. Kun tarvetta on poiketa, tilaa on tehty valmiiksi, miten onkin.

Kuuman ja kylmän tavanomaiseen nähden voi nähdä tuossa tien raivaamisessa mahdolliseksi, ja extemimpien olojen matkassa valmius poikkamiseen paranee. Ei mennä raiteilla, eikä ole vastassa täysi umpihanki, vaan raiteet, ja vaikka hanki, niin jotain ohjauksen paikkaa.

Kyvyt haasteissa näkyy säätelyvalmiutena. Fyysinen kunto on tässä jotain yleiskuvaukseen liittyvää. Oikeasti fysinen kunto on aika mitäänsanomattoman oloista, ellei sitä osaa liittää selkeästi johonkin. Jos jotain kyvyn / fyysisen kunnnon puolta viedään kohden laajempaa, niin sisäisesti kyseessä on matka, joka ei näy ulospäin.

Sisäinen matka voi joskus näkyä ulkoisesti tarkastavalle, jos ohjauskyky on havaittavaa, tai jos se on kaventunut siitä, mitä se on aiemmin ollut.

Kokonaisuutena ajatellen tullaan varmaan kasvun ja rapistumisen teemaan. Tämä lienee oma juttunsa, mutta herkullista löytää sanoiksi se, että tälläinen kr-meininki ei ole vain merkittävään ikään liittyvä asia. Toki elämänkaaren sykleissä olevia kr-menojakin on, eli elämäään voi sisältyä jokin huippu, ja lasku, eikä oikein muuta. Tai mitä kaikkea, rytmillisestä vinkkelistä ajatellen, jos seurailisi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 09, 2019, 14:08:22
Lainaus käyttäjältä: Dr. Wisser und Besser - helmikuu 09, 2019, 13:51:02

Flunssan aikaan kumpikaan ei taida tehdä hyvää. Ennen flunssaa voivat molemmat tehdä hyvää. Tästäkin taitekohdasta voi lähteä arvelemaan jotain, jos haluaa seikkailla.

Kylmempi tai kuumempi, tavanomaisemmasta, on extemeä. ....

Flunssaista oloa helpottaa suuresti talvienen sää, sillä hengitysteiden turvotukset loivenee viilessä tai kylmässä. Ainakin itselläni poskiontelot aukenee kunnolla pienellä pakkasella reippaalla kävelyllä. Käytän joskus laiskuuksissani jäätelöä samaan tarkoitukseen ja kesällähän se on pakko, kun ulkona ei ole riittävän kylmää. Jäätelö ei kyllä ole yhtä tehokasta kuin pakkasilma.

Kannattaa kuitenkin huolehtia, että vaatetus on sopiva - ei liian vähän, mutta ei myöskään saa topata itseään liikaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 09, 2019, 14:09:24
Lainaus käyttäjältä: Dr. Wisser und Besser - helmikuu 09, 2019, 13:51:02
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 08, 2019, 19:07:24Väittävät, että vastustuskykyään voi ennemminkin kasvattaa avantouinnilla eli kylmällä kuin niinkään saunalla.

Flunssan aikaan kumpikaan ei taida tehdä hyvää. Ennen flunssaa voivat molemmat tehdä hyvää. Tästäkin taitekohdasta voi lähteä arvelemaan jotain, jos haluaa seikkailla.

Kylmempi tai kuumempi, tavanomaisemmasta, on extemeä. Tiettyjä rajoja kohden mennään. Olisiko kulkeminen sitten pohjustettu leveämmäksi. Kun tarvetta on poiketa, tilaa on tehty valmiiksi, miten onkin.

Kuuman ja kylmän tavanomaiseen nähden voi nähdä tuossa tien raivaamisessa mahdolliseksi, ja extemimpien olojen matkassa valmius poikkamiseen paranee. Ei mennä raiteilla, eikä ole vastassa täysi umpihanki, vaan raiteet, ja vaikka hanki, niin jotain ohjauksen paikkaa.

Kyvyt haasteissa näkyy säätelyvalmiutena. Fyysinen kunto on tässä jotain yleiskuvaukseen liittyvää. Oikeasti fysinen kunto on aika mitäänsanomattoman oloista, ellei sitä osaa liittää selkeästi johonkin. Jos jotain kyvyn / fyysisen kunnnon puolta viedään kohden laajempaa, niin sisäisesti kyseessä on matka, joka ei näy ulospäin.

Sisäinen matka voi joskus näkyä ulkoisesti tarkastavalle, jos ohjauskyky on havaittavaa, tai jos se on kaventunut siitä, mitä se on aiemmin ollut.

Kokonaisuutena ajatellen tullaan varmaan kasvun ja rapistumisen teemaan. Tämä lienee oma juttunsa, mutta herkullista löytää sanoiksi se, että tälläinen kr-meininki ei ole vain merkittävään ikään liittyvä asia. Toki elämänkaaren sykleissä olevia kr-menojakin on, eli elämäään voi sisältyä jokin huippu, ja lasku, eikä oikein muuta. Tai mitä kaikkea, rytmillisestä vinkkelistä ajatellen, jos seurailisi?

Vastustuskyvyn kasvattamista kaiketi yleensäkin tehdään ennen sairastumista. Sairaana kannattaa välttää kaikkea, mikä voi lisätä elimistön stressitilaa. Itse sairauden voittamisessa on sille ihan tarpeeksi duunia.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 09, 2019, 14:13:23

Entä jos kuume ei varsinaisesti ole mikään puolustautumisen edistäjä. Eli että kuumetta vaikka olisi, niin se ei itsessään olisi mitenkään toipumista edistävää?

Tullut siihen päätelmään mielessäni, että elimistön osakokonaisuudet ovat sopeutuvia, siinä missä yksilöksi katsottava kokonaisuuskin. Itsellemme näemme helposti liikkumatilaa ja vapautta, mutta emme ajattele samalla tapaa niistä osista, jotka ovat itseemme fyysisesti kytkettyjä/kytkeytyneitä, millä tavoin ovatkin.

EM ajatuslähtö lienee harvinaisempi, tarkasteluissa. Luonnossa sopeutuminen tiedetään tärkeäksi, käytettiinpä sitä riippuvuus/suhde-linkkiä tai sen mahdollisuutta, miten tehtiinkin. Tiettyä ylläpitoa ilmenee, ja ilman sitä ei muulla olisi mitään erityistarjottavaa. Se taas voi olla paha taakka. Sen pahempi irrallisille, jotka tiellä tallaantuu.

Sopeutuminen influenssan yhteydessä merkitsee elimistön jonkin osan reaktiota muuttuneeseen tilanteeseen. Sopeutuminen tarjoaa työtä, ja vie resursseja, ja kun tällaista tehdään, niin kai se lämpöä pukkaa. Lämmöntuotto olisi duunin sivujuttu, kuten tulee mieleen ajatella fyysisiä suoritellessa, tietoisemman mielen mukaisesti.

Jos kuormitus uuvuttaa, ja vie resursseja, voi lämpö olla senkin seurausta, että tarvittavaa tehdään kalliimmalla, kun tietyistä tekemisestä ei voida luopua. Resurssihupenema näkyy toimintojen vaikeutumisena, ja vaikeat yleensä kuormittaa entisestään.

Jos lämpö säätyy jotenkin muuten kuin epäsuorasti, niin kai senkin voi nähdä sopeutumallisena. Tällainen arvelu voi avata kuumeensyntymekanismia, jos olettaa, ettei kuumeen synnystä olisi jo karttunutta, osuvaa tietoa.

Systeemisesti en oikein usko siihen valmistautumiseen, jota sana puolustus herättää, mielentasolla. Ihmisten keskinäisjutuissa kuvioita voi nähdä näin, tosin meneekö kaikki viimein tuossakaan kovin sen mukaan, mitä todellisuus on, vai onko kyseessä harhat, vaikka kivasti palvelevatkin.

Hassu filosofinen kysymys. Sitä ihmiset kuitenkin voivat eleskellä, vaikka muuten sana kuulostaa hyvin vieraalta, ellei sitten oudolta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 09, 2019, 14:23:11
Lainaus käyttäjältä: Dr. Wisser und Besser - helmikuu 09, 2019, 14:13:23

Entä jos kuume ei varsinaisesti ole mikään puolustautumisen edistäjä. Eli että kuumetta vaikka olisi, niin se ei itsessään olisi mitenkään toipumista edistävää?

Tullut siihen päätelmään mielessäni, että elimistön osakokonaisuudet ovat sopeutuvia, siinä missä yksilöksi katsottava kokonaisuuskin. Itsellemme näemme helposti liikkumatilaa ja vapautta, mutta emme ajattele samalla tapaa niistä osista, jotka ovat itseemme fyysisesti kytkettyjä/kytkeytyneitä, millä tavoin ovatkin.

EM ajatuslähtö lienee harvinaisempi, tarkasteluissa. Luonnossa sopeutuminen tiedetään tärkeäksi, käytettiinpä sitä riippuvuus/suhde-linkkiä tai sen mahdollisuutta, miten tehtiinkin. Tiettyä ylläpitoa ilmenee, ja ilman sitä ei muulla olisi mitään erityistarjottavaa. Se taas voi olla paha taakka. Sen pahempi irrallisille, jotka tiellä tallaantuu.

Sopeutuminen influenssan yhteydessä merkitsee elimistön jonkin osan reaktiota muuttuneeseen tilanteeseen. Sopeutuminen tarjoaa työtä, ja vie resursseja, ja kun tällaista tehdään, niin kai se lämpöä pukkaa. Lämmöntuotto olisi duunin sivujuttu, kuten tulee mieleen ajatella fyysisiä suoritellessa, tietoisemman mielen mukaisesti.

Jos kuormitus uuvuttaa, ja vie resursseja, voi lämpö olla senkin seurausta, että tarvittavaa tehdään kalliimmalla, kun tietyistä tekemisestä ei voida luopua. Resurssihupenema näkyy toimintojen vaikeutumisena, ja vaikeat yleensä kuormittaa entisestään.

Jos lämpö säätyy jotenkin muuten kuin epäsuorasti, niin kai senkin voi nähdä sopeutumallisena. Tällainen arvelu voi avata kuumeensyntymekanismia, jos olettaa, ettei kuumeen synnystä olisi jo karttunutta, osuvaa tietoa.

Systeemisesti en oikein usko siihen valmistautumiseen, jota sana puolustus herättää, mielentasolla. Ihmisten keskinäisjutuissa kuvioita voi nähdä näin, tosin meneekö kaikki viimein tuossakaan kovin sen mukaan, mitä todellisuus on, vai onko kyseessä harhat, vaikka kivasti palvelevatkin.

Hassu filosofinen kysymys. Sitä ihmiset kuitenkin voivat eleskellä, vaikka muuten sana kuulostaa hyvin vieraalta, ellei sitten oudolta.

Kuume on seurausta aineenvaihdunnan kiihtymisestä ja on vain oire elimistössä olevasta taudista. Se ei sinänsä ole mikään taudin taltuttamisen keino. Päinvastoin kuumetta on oikein hyvä pyrkiä alentamaan tulehduskipulääkkeillä. Olo paranee ja kuume jää maltilliselle tasolle. KOrkea kuume on elimistölle suuri rasitus ja 41 asteen kuume alkaa olla jo todella vaarallinen ja syy hakeutua sairaalahoitoon. Ei ole mitään syytä välttää kuumeen alentamista lääkkeillä, sillä ajatukselle, että kuumeen avulla parantuisi nopeammin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 09, 2019, 14:24:55

Vasta tämän keskustelun avulla tuokin virhekäsitys siis korjaantui.

:o
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 09, 2019, 14:53:44
Kuume ei myöskään alene hautomalla itseään vällyjen alla, vaan korkeassa kuumeessa ulkoinen viilennys on tarpeen.
Sairaalassa minulle heitettiin märkä lakana päälle ja ikkuna auki marraskuun viileyteen, kun kuume nousi korkeaksi ison leikkauksen jälkeen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 09, 2019, 14:56:44
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 09, 2019, 14:53:44Kuume ei myöskään alene hautomalla itseään vällyjen alla, vaan korkeassa kuumeessa ulkoinen viilennys on tarpeen.


Ehkä parempaa haudottavaakin on. Totta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 14, 2019, 08:41:26

Taas (in)flunssa-jutusta. On flunssaa, ja influenssaa. On in-flunssaa, ja nähtävästi out-flunssaa. Rajanveto jossakin kohden, mustavalkoisena. Toinen on takiaistyyppisempi juttu. Oli miten oli, niin sanojen etymologia on se, josta en tiedä, ja josta tuntemattomana voisin tsoukkailla näin.

Tuokin vinkkeli kehittäjälle jo sen verran kiva, että jospa aito influenssa on jotain, josta ei voi selvitä, eikä tule selvitä, vaan on ylläpidollisempaa. Out-flunssa sitten sellaista, josta voi vielä tehdä irtiottoa, kunnes sen tietyty piirteet ovat niin teräviä, että saapuvat pysyvämmäksi potentiaaliksi, miten potentiaalin kanssa toimeen satuttaisiin tulemaankaan.

Riskisijoitukseen voi luomakunta joskus ryhtyä. Toisaalta kun on sijoittajaexpertti, niin varmasti jossain on paikkaakin.

Sanataiteesta ehkä kohden tunnustetumpaa ...

Kuume on ilmiö, jonka voi ajatella melko aktiivisen oloisesti rakentuvaksi. Kuumeen nousu voi olla niin radikaali tapahtuma, ettei mene täysin hukka-energiaksi luokiteltavaan, vaikka sekin näkemys on aina, kun osuvuus poikkeaa sadasta.

Matelijoille on tyypillistä se, että ne elävät ympäristön mukaan enemmän, mitä tulee lämpötiloihin. Siis tietyllä tapaa elävät enemmän lämpötilan mukaisesti.

Kun matelijan lämpötila kohoaa, se voi toimia paremmin, ja luoda elämänedellytyksiä. Puolustuksellisuuden ja elämänedellytysten aktiivisen ja spontaanin hakemisen voi nähdä samalla tavalla. Kummassakin saadaan sysäys ja alku tehdä jotain.

Siinä kun lämpötila herättää, samoin herää, kun on vaikka virustehtaiden ympäröimänä, kauttaaltaan, sisäpuolta koskien. Kun lämpötila on herättänyt, ja sen mukaan on menty, niin sitä se elämä on, kun tunkenut olijaan. Matelijat lähtevätkin sitä hakemaan, kun aikansa koulutettu, toistuvasti, ja valmiutta alkaa näkyäkkin, jopa spontaanikivana, kun Aurinkoa sopivasti pilkahtelee, vaikka kevään koittaessa.

Viimeisin kerronta voi olla jo uudemmman tyyppistä kerrontaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 14, 2019, 08:47:11

Se summaus puuttui edellisestä.

Lämpötila luo liittymisvalmiutta, jolloin vuoropuhelu uuden kanssa voi alkaa.

Lämpötilaa voi luoda jo alustavasti, koska kuumuudessa pärjättävä, kuitenkin. Näin lämpötilan kerääntymistä ei aina tarvitse jäädä odottamaan, vaan se voi alkaa olla jo omaksi koettu piirrekkin.

Jos kovin lämpötilallisia ei ilmene, niin miten sellaiseen perustuvat voi sitten jättää, ja mitä siitä seuraa, on huisa kysymys.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - helmikuu 14, 2019, 14:21:17
Lainaus käyttäjältä: Juha - helmikuu 14, 2019, 08:41:26
On flunssaa, ja influenssaa.
On. On omakohtaista kokemusta paraikaa. Ensimmäisestä, toista vastaan on rokotettu. Jos kiinnostaa miten flunssa ja influenssa on erotettavissa, niin siihen auttaa hakukone ja internetti. Virukset kun nyt kuitenkin ovat niin pieniä, ettei niitä paljaalla silmällä erota, eikä silmät ummessakaan. Viruksiakin on satoja erilaisia. No tokko kiinnostaa, kun mieluummin keksii uusia merkityksiä ja tarkoituksia. Ehkä mahdollisia. Tai mikä vapaasti luovempaa, mahdottomia.

Tiedeotsikon alla tällainen leikinpäiten pakinointi ei tietenkään ole luontevalla paikallaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 15, 2019, 12:49:46

Yhä edelleen kiinnostaa pieneliöstö, ja toimeentulo niiden kanssa.

Onko niin, että jos antibiootti on aine, joka joko nujertaa täysin, tai jalostastaa antibioottienmukaiseksi bakteereja, niin jokin aine voisi olla parempi säätelijä siten, että kohtuullistaa pieneliöiden osuutta ihmiseen nähden sopivaksi, mutta on sillä tavoin kivempi, että vaikutusta voi aina odottaa, ilman selkeää superolion killeriä.


Lääketieteeksi kutsuttu alue pitää sisällään kiinnostavia juttuja. En kuitenkaan lue varsinaisesti alan kirjallisuutta. Joihinkin lyhyisiin juttuihin voi törmätä, esim netissä.

Yleisiä linjoja voi mielestäni luoda, vaikka tietämiseen ja kokemuksiin liittyen, koska kokemuksia on jokaisella omakohtaisena tieteen alueelta, ja toisaalta kokemuksia kerrotaan laajasti monesssa yhteydessä. Tieteen rajapinnaksi katsottavalla on jatkuvasti säpinää, oi toimija kuka olikin, soveltavampi, tai perustavammin tutkaileva, vaikka tutkailijana.


Oma käsitys tieteestä ei ole täysin luotettava. Tieteen tilaa en pidä sillä tavoin kivana, että on aina sopiva antamaan sitä, mitä tarvitaan. Käytännön kontribuutio on siis se, mikä ei herätä aina luottamusta. Mistä johtuu, on toinen kysymys. Varmaan monipuolinen juttu, ja moni voi ajatella samoin.

Viimeisin selkeämpi epäilys tuli tänään. Aika paljon primitiivisuhtautumista on kyseenalaistamiseen. Aivan kuin tiedemaailma suojaisi itseään.

Kunnon fakta ei suojelijaa tarvitse, vaan tekee sen itse, samoin oikeasenteinen tieteeseen suhtautuja. Ei hänen tarvitse olla kumoamassa ja suojelemassa tonttiaan tieteen kustannuksella. Kunnon kritiikki on oikea-asenteisten paras tuki, koska elämisen edellytyksiä hekin tarvitsevat.

Joskus vain tulee mieleen se, että aivan kuin olisi lahkolaisuutta, ja sellaista epäselvyyttä, joka vaatii vahvaa jämäkkyyttä, sitä enemmän, mitä epävarmempia ollaan. Rajusti sanottu, tieteen ihmisliittymää koskien.

Siinä tietynlaista osallistumistavan puolustamista.

Tiede kuuluu kaikille, samoin mahdollisuus löytää tarvittava. Tiede itsenään ei ole mitään, meille. Tiedettä suojellaan, syystä. Toisaalta siltä odotetaan, ja jos sopivaa on oikeasti, sovellettavaa haetaan. Sovellettavaa on mm maailmankuva, joka luo pohjaa muuhun, vaikka vaikutusta ei suoraan tietäisi, eikä tarvitsekkaan tietää, ainakaan hetiaina.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - helmikuu 15, 2019, 22:38:29
Juhan kommenttiin liittyen, hyviä esimerkkejähän on. Hyönteiset ovat korvaamattoman tärkeä eliöryhmä, kuten mikrobitkin. Näitä tuhoutui paljon aiemmin, mikä näkyi loppupäässä esim. siinä, että merikotka oli sukupuuton partaalla Suomessa. Oli pahimmillaan kai parikymmentä paria, nyt on satoja. Olemme paljon 1960-luvun ddt-lannoituksesta oppineet. Sikäli parempaan suuntaan mennään.

Hyönteisiin ei ehkä ole vielä tarpeeksi osattu kiinnittää huomiota, kun niittyjä on ajettu paljaaksi ja ns. turha-alueita otettu hyötykäyttöön. Hyönteiset, perhoset, ampparit ja mitä niitä nyt onkaan, tarvitsevat juuri koskematonta elinaluetta, sitä pusikkoa ja niittyä ja ehkä valtateiden pientareitakin. Annetaan niiden rehottaa. Monenkaltaista mönkiäistä noissa elää.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 25, 2019, 19:17:23

Mikähän on epilepsia ja erityisherkkyyden välinen ilmenevyys, tai suhde?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 25, 2019, 19:24:06
Lainaus käyttäjältä: Juha - helmikuu 25, 2019, 19:17:23

Mikähän on epilepsia ja erityisherkkyyden välinen ilmenevyys, tai suhde?

Miksi ajattelet, että niillä olisi jokin suhde?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 25, 2019, 19:37:42

Vaikka mekenistista logiikkaa seuraamalla. Läpilyönti/tyypit/kohdat  voi vaihdella.

Perusjuttuna lienee, että jokin alkaa mennä valtoimenaan. Silloin ei rajat kestä. Virtaa/voimaa/? liikaa, suhteessa rakenteiden lujuuteen, ja kanavoitumiseen. Voihan olla, ettei ole mitään varteenotettavaa, jonne mennä, jolloin syntyy ihme värähtelyä / pompottelua.

Voisi noista teoreettisesti ajatella vaihtoehtoja, ainakin alasammuttavaksi.

Liikaa fokusta / ajautumaa, liian heikkoon kohtaan. Liian heikkoa, oikein mihinkään. Suuntaus alueelle, joka ei kestä oikein mitään, suhteessa vaadittuun, ...

Toinen jako voisi olla laaja-alaisuus, tai sitten se pisteettäisempi juttu. Erityisherkkien yhteydessä on myös kerrottu vaihtelutyypeistä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 25, 2019, 20:03:23
Lainaus käyttäjältä: Juha - helmikuu 25, 2019, 19:37:42

Vaikka mekenistista logiikkaa seuraamalla. Läpilyönti/tyypit/kohdat  voi vaihdella.

Perusjuttuna lienee, että jokin alkaa mennä valtoimenaan. Silloin ei rajat kestä. Virtaa/voimaa/? liikaa, suhteessa rakenteiden lujuuteen, ja kanavoitumiseen. Voihan olla, ettei ole mitään varteenotettavaa, jonne mennä, jolloin syntyy ihme värähtelyä / pompottelua.

Voisi noista teoreettisesti ajatella vaihtoehtoja, ainakin alasammuttavaksi.

Liikaa fokusta / ajautumaa, liian heikkoon kohtaan. Liian heikkoa, oikein mihinkään. Suuntaus alueelle, joka ei kestä oikein mitään, suhteessa vaadittuun, ...

Toinen jako voisi olla laaja-alaisuus, tai sitten se pisteettäisempi juttu. Erityisherkkien yhteydessä on myös kerrottu vaihtelutyypeistä.

No kun katsoo epilepsian syitä (kallovammat, synnytyksessä saadut aivovauriot, aivoverenkierron häiriön jälkitilat jne), tai kohtauksia vähentäviä toimintamalleja (säännöllinen uni- ja ruokailurytmi, liiallisen alkoholin välttäminen) , niin en nyt itse ainakaan keksi, miksi juuri erityisherkkyys olisi siihen missään yhteydessä. Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila. Erityisherkkyys taas on synnynnäinen tapa reagoida tavallista herkemmin ärsykkeisiin. En löydä yhteyttä näiden välille.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - helmikuu 25, 2019, 20:10:22
Ei erityisherkkyys ole sidoksissa epilepsiaan.
Usko pois Juha ja lopeta jankkaaminen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 25, 2019, 20:43:41
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 25, 2019, 20:03:23No kun katsoo epilepsian syitä (kallovammat, synnytyksessä saadut aivovauriot, aivoverenkierron häiriön jälkitilat jne), tai kohtauksia vähentäviä toimintamalleja (säännöllinen uni- ja ruokailurytmi, liiallisen alkoholin välttäminen) , niin en nyt itse ainakaan keksi, miksi juuri erityisherkkyys olisi siihen missään yhteydessä. Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila. Erityisherkkyys taas on synnynnäinen tapa reagoida tavallista herkemmin ärsykkeisiin. En löydä yhteyttä näiden välille.

Ilmiön kautta pääsee seurailemaan ihmisen toimintaa, oli ilmiö oikeastaan totta, tai ei.

On muuten tapauksia, joissa vammautuminen tuo mukanaan toimintyylin painotuksen poikkeamaa, aiempaan nähden. Ihmisen persoonallisuus voi muutta, ja toisaalta myös jotain outoja kykyjä voi ilmetä, juuri painotusjutun takia.

Aloittamani teeman voi laajentaa myös yhteisöihin. Teen sen jossain vaiheessa.

Erityisherkkyyden alue voi olla täysin rakenteen tukema. Silloin liian ahdasta säpinää ei ehkä synny. Toisaalta kuullut paljon erityisherkkien kuormittuneisuudesta, johon tosin yleensä auttaa lepo.

Epilepsia, ja ainakin yksittäinen kohtaus kyllä loppuu, jos kuormitus muuttaa fysiologian toiseksi, jolloin kuormitus aika mahdottomana vähenee, ja palautuu pohjalle, joka yleensä kantaa kivemmin. Ellei sitten jää palaa takaisin siihen vähyyteen, mistä ei enää ole lähtemistä-
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 26, 2019, 06:49:35
Lainaus käyttäjältä: Juha - helmikuu 25, 2019, 20:43:41
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 25, 2019, 20:03:23No kun katsoo epilepsian syitä (kallovammat, synnytyksessä saadut aivovauriot, aivoverenkierron häiriön jälkitilat jne), tai kohtauksia vähentäviä toimintamalleja (säännöllinen uni- ja ruokailurytmi, liiallisen alkoholin välttäminen) , niin en nyt itse ainakaan keksi, miksi juuri erityisherkkyys olisi siihen missään yhteydessä. Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila. Erityisherkkyys taas on synnynnäinen tapa reagoida tavallista herkemmin ärsykkeisiin. En löydä yhteyttä näiden välille.

Ilmiön kautta pääsee seurailemaan ihmisen toimintaa, oli ilmiö oikeastaan totta, tai ei.

On muuten tapauksia, joissa vammautuminen tuo mukanaan toimintyylin painotuksen poikkeamaa, aiempaan nähden. Ihmisen persoonallisuus voi muutta, ja toisaalta myös jotain outoja kykyjä voi ilmetä, juuri painotusjutun takia.

Aloittamani teeman voi laajentaa myös yhteisöihin. Teen sen jossain vaiheessa.

Erityisherkkyyden alue voi olla täysin rakenteen tukema. Silloin liian ahdasta säpinää ei ehkä synny. Toisaalta kuullut paljon erityisherkkien kuormittuneisuudesta, johon tosin yleensä auttaa lepo.

Epilepsia, ja ainakin yksittäinen kohtaus kyllä loppuu, jos kuormitus muuttaa fysiologian toiseksi, jolloin kuormitus aika mahdottomana vähenee, ja palautuu pohjalle, joka yleensä kantaa kivemmin. Ellei sitten jää palaa takaisin siihen vähyyteen, mistä ei enää ole lähtemistä-
Epilepsia on oikeastaan vain oire jostakin, eikä sairaus itsessään. Sikäli sun pohdinta on vähän kuin ihmettelisit kuumeen ja erityisyliherkkyyden mahdollista yhteyttä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - helmikuu 26, 2019, 08:32:59
Onko hirvittävä ajatus että entä jos Juha olisi lääkäri ja pudottelisi tuollaisen diagnoosin?
Minua hrvittäisi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 27, 2019, 17:23:15
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 28, 2019, 21:10:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 26, 2019, 06:49:35Epilepsia on oikeastaan vain oire jostakin, eikä sairaus itsessään. Sikäli sun pohdinta on vähän kuin ihmettelisit kuumeen ja erityisyliherkkyyden mahdollista yhteyttä.

Aluksi piti kysyä mahdollisesta korrelaatiosta. Päätin impulsiivisesti provota, ja lisäsin suhteen, erityisherkkyyden ja epilepsian välille. Kumitin pois, ja sitten jätin kuitenkin.

Herkkyys on aivojen tarkastelun kannalta kiva käsite, vaikka arvolatausetuliitteet saavat huomioarvoa enemmän.

Hauskaa olisi sinulta kuulla sairauden ja oireen ero, jos ajatellaan faktisempaa maailmaa. Kerro, kun kaipaan kertomustasi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - helmikuu 28, 2019, 22:46:02
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 27, 2019, 17:23:15
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Tummensin kysymykseen liittymättömän faktan ja lainasin ylipitkän vastauksen lyhyen prosenttiluvun sijaan.
Lopuksi rönsyilin aiheesta linkillä mutanttikieleen. Meiltähän tämä käy.

Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-johtuu-etta-jotkut-ihmiset

Mutanttikieli kääntyy haitarille (https://www.ts.fi/lukemisto/1074027927/Mutanttikieli+kaantyy+haitarille)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 01, 2019, 08:06:00
Lainaus käyttäjältä: Juha - helmikuu 28, 2019, 21:10:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 26, 2019, 06:49:35Epilepsia on oikeastaan vain oire jostakin, eikä sairaus itsessään. Sikäli sun pohdinta on vähän kuin ihmettelisit kuumeen ja erityisyliherkkyyden mahdollista yhteyttä.

Aluksi piti kysyä mahdollisesta korrelaatiosta. Päätin impulsiivisesti provota, ja lisäsin suhteen, erityisherkkyyden ja epilepsian välille. Kumitin pois, ja sitten jätin kuitenkin.

Herkkyys on aivojen tarkastelun kannalta kiva käsite, vaikka arvolatausetuliitteet saavat huomioarvoa enemmän.

Hauskaa olisi sinulta kuulla sairauden ja oireen ero, jos ajatellaan faktisempaa maailmaa. Kerro, kun kaipaan kertomustasi.

Sairaus on syy, oire on sairauden seuraus ja havaittava ilmentymä. Epilepsia tarkoittaa tietynlaista kohtausta, mutta syy sille voi olla yhtä lailla synnytyksen yhteydessä saatu aivovamma kuin vaikkapa liiallinen alkoholinkäyttö. Epileptisen oireilun syyt ja oireilun syntyhistoria ovat huomattavan erilaiset esim. näissä kahdessa tilanteessa. Itse taustalla oleva syy myös ohjaa varsin erilaisiin johtopäätöksiin siinä, miten oireilua yritetään hoitaa ja ehkäistä. On vähän turhaa jollekin epileptikkolapselle selittää, että alkoholinkäyttö on syytä lopettaa. Sellaisesta neuvosta ei ole hänelle mitään hyötyä, jos alkoholia ei koskaan ole edes käyttänyt ja silti epileptisiä kohtauksia ilmenee.

Tässä hieman epilepsiasta:
LainaaYksittäiseen epileptiseen tajuttomuus-kouristuskohtaukseen voivat altistaa

runsas valvominen
stressi
alkoholin tai päihteiden vieroitusvaihe
joidenkin lääkeaineiden käyttö.
Yksittäinen epileptinen kohtaus ei välttämättä johda säännölliseen epilepsialääkitykseen. Lääkitys on kuitenkin tarpeen, jos kohtaus johtuu aivosairaudesta, joka lisää merkittävästi uuden kohtauksen riskiä.

Epilepsia - taipumus toistuviin epileptisiin kohtauksiin

Epilepsia todetaan, kun ihmisellä on poikkeava taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Tällöin epilepsia vaatii säännöllistä lääkehoitoa.

Epilepsiat muodostavat laajan joukon neurologisia sairauksia, joilla voi olla hyvin erilaisia

syitä ja alkamisikiä
liitännäisongelmia
ennusteita
hoitovaihtoehtoja.
Valtaosalla potilaista epilepsia on hoidolla hyvin hallittavissa. Joidenkin potilaiden elämää epilepsia kuitenkin haittaa merkittävästi hoidosta huolimatta. Epilepsiaan voi kohtausten lisäksi liittyä neurologisia, älyllisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia.
https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/sairaudet/epilepsia/tietoa-epilepsiasta/mitä-on-epilepsia

Epilepsia on siis taipumus saada toistuvia epileptisiä kohtauksia. Mutta syyt, ennusteet, hoito voivat olla ihan erilaisia riippuen siitä, mikä tuon taipumuksen aiheuttaa. Yksittäisen epileptisen kohtauksen voi saada kuka tahansa. Toistuvien epileptisten kohtausten taustalla voi olla jokin aivosairaus, joka siis on se varsinainen sairaus, jonka oireena noita kohtauksia tulee.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 01, 2019, 09:33:40
Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 28, 2019, 22:46:02
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 27, 2019, 17:23:15
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Tummensin kysymykseen liittymättömän faktan ja lainasin ylipitkän vastauksen lyhyen prosenttiluvun sijaan.
Lopuksi rönsyilin aiheesta linkillä mutanttikieleen. Meiltähän tämä käy.

Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-johtuu-etta-jotkut-ihmiset

Mutanttikieli kääntyy haitarille (https://www.ts.fi/lukemisto/1074027927/Mutanttikieli+kaantyy+haitarille)

Kiitos hyvästä vastauksesta.

Kuten niin kovin usein, luulo ei ole tiedon väärti. Olisin kysyttäessä luullut, että prosenttiluvut ovat toisinpäin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 01, 2019, 10:32:05
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 01, 2019, 09:33:40
Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 28, 2019, 22:46:02
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 27, 2019, 17:23:15
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Tummensin kysymykseen liittymättömän faktan ja lainasin ylipitkän vastauksen lyhyen prosenttiluvun sijaan.
Lopuksi rönsyilin aiheesta linkillä mutanttikieleen. Meiltähän tämä käy.

Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-johtuu-etta-jotkut-ihmiset

Mutanttikieli kääntyy haitarille (https://www.ts.fi/lukemisto/1074027927/Mutanttikieli+kaantyy+haitarille)

Kiitos hyvästä vastauksesta.

Kuten niin kovin usein, luulo ei ole tiedon väärti. Olisin kysyttäessä luullut, että prosenttiluvut ovat toisinpäin.


Lihaksia voi harjoittaa. Joillakin on pitkä kieli, jotkut jopa venyttävät sitä. Itämaiden ihmeistä ja joogien tavoista kerrottuja juttuja "lukeneena.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 01, 2019, 13:46:01
^^ Rullakielisenä, tai minun tapauksessani torvikielisenä petyin linkistä löytämiini prosenttilukuihin.
Nyt joudun poistamaan yhden iskurepliikin small talk-repertuaaristani baaritiskillä. Ei ole rullakieligeeneillä markkinarakoa noilla prosenteilla tai promilleilla.
Pitääpä keksiä jokin uusi tilalle.
Perussuomalainen haitarikieli voisi olla kova sana nitrodiskoissa ja mutanttikieli nuorsuomalaisemmissa jytämestoissa.
Etenkin jos lupaa näyttää sen vain privaattiesityksenä.
Pitääpä alkaa harjoittelemaan, etten tuota sitten pettymystä suurten odotusten suhteen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 10:46:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 01, 2019, 08:06:00Sairaus on syy, oire on sairauden seuraus ja havaittava ilmentymä. Epilepsia tarkoittaa tietynlaista kohtausta, mutta syy sille voi olla yhtä lailla synnytyksen yhteydessä saatu aivovamma kuin vaikkapa liiallinen alkoholinkäyttö. Epileptisen oireilun syyt ja oireilun syntyhistoria ovat huomattavan erilaiset esim. näissä kahdessa tilanteessa.


Ihan on vaihtoehto ajatella sairaudesta.

Rakenne-ongelmaksi näyttää tiivistyvän, olipa huonosti toimivan rakenteen taustalla... mitä nyt onkaan. Tietysti tämä luo pohjaa sille, miten rakenteisiin voidaan lähteä vaikuttamaan. Määrää siis toimintaa, jos ajatellaan, että ei haluta oireita, joista ei olla kiinnostuneita.

Rakenne-ongelma/piirteinen ajattelutapa voi olla vähän systeemisempää. Tällaiseen käsittelyyn voi liittää asioita aivan eri tavalla.

Epilepsiatilan oireiluja voi pitää melko sähköteknisenä juttuna , jolloin solutason mekanistinen tarkastelu voi olla ihan kiva lähestymistapa, ja tällainen vinkkeli on ihan ok, ainakin akuuttitilanteessa. Ei-akuuttina tällainen juttu voi tarkoittaa vähän hienovaraisempaa oireilua, joita voi olla vaikea liittää koettuun, selkeäpiirteisempään tapahtumaan.

Rakennetoimimattomuuden vinkkelistä voi ajatella koko ihmisen käyttäytymistä, ja nivoutumista ympäristöönsä. Elämänmittainen juttu. Voidaan vaikka käsitellä oppimisen teemaa, ihmisten tai muiden eläinten historiaa, esim biologisina olentoina, tai vaikka kulttuurisemmin, sosiologisesti, jne.

Oireiluja on hyvin monenlaisia. Rakennetoimimattomuuksia on samalla tapaa erilaisina.

Jos haluaa talvikeleissä ajella kaupoille, ruokatavaratäydennyksen takia, tai duuniin, niin rakenteita täytyy ylläpitää hiukan eri tavoin, kuin jos lähtisi vaikka suunnittelemaan älykännykkää, jonka väsääminen vaatii, mitä vaatii, olettaen, että kumpikin jossain vaiheessa jotain kohtuullisen tarpeelliseksi koettua ja mahdollista.

Elämähän on hakemista ja rakentumista. Kun kaikki kivasti, kiva juttu.

Tieteen vinkkelistä tällainen kirjoittelu taitaa olla luokatonta. Tieteen sovellettavuuden kannalta ei ehkä niinkään. Jonkin verran tieteeltä ehkä odotetaan nykyään palvelevuutta, eikä snobbailu-tyypin turhantärkeilyä, tai lokeroitumista omaan täysrautakalteriseen boksiin.

Vähänkö avartavaa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 10:54:25

Koirat voivat kuulemma ehdollistua joillekin tilanteille niin, että pelosta tulee täysongelma.

Omista kokemuksista tulee mieleen terävämpänä vaikka liidun raaputtaminen tauluun, ärsytystä hakevalla tavalla. Poikkeaa selkeästi koiran jutusta, sillä liituääneen ei ehkä voi sopeutua, vai voiko? Jos voi, onko sitten hyvä?

Pahin tuollainen juttu oli, kun söin pentuna viinakarkin alumiiinfoliota. Aivan järkyttävät kiksit, kielteisessa mielessä. Muistuu hyvin mieleen tuollaisen kokemuksen miljöö. 4vee, portaikko, mummon hoitovastuuaikana. Jotain vielä pahempaa kuin liituääni, tietyllä tapaa.

Nähtävästi ihminen on sidottu rakenteilla joihinkin tilanteisiin niin, että rajoja löytyy, ja extreme-tilanteita. Kokemuksellisesti näissä menee jotain kestämättömään suuntaan, jota voi hallita.

Kokemuksellisia volyymeita kun lisää, niin jossain vaiheessa kipua ei enä ilmene. Kai sen voi ajatella hajoamana, rakenne-vioittumisena sillä tapaa, ettei kanavoituminen voi kulkeutua siten, että syntyy enää yhtä vahvaa tajuntaa kivun muotoisesti koettavana.

Tunnottomuusalue on eräs mielenkiintoinen juttu, samoin se, mikä voi vielä olla vastaanotettavaa. Siinäkin se, että miten.

(Äskeiseen liittävää pohdintaa, ilman kysymyksiä)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 11:10:29

Eräs oma kokemukseni kyllä ihmetyttää. Jos joskus katsoo toisella silmällä vaikka leffaa elokuvateatterissa, voi kuva näyttääkin yllättävän 3D-oloisena, ("aisti"?)kokemuksellisesti.

Mistähän tällainen johtuu? Asia tuli mieleen, kun törmäsin tähän:

https://mielenihmeet.fi/tama-video-muuttaa-ymmarryksesi-aivotoiminnasta/

Pitänee katsoa loppuun.

Psyykkisesti ihminen voi mennä erilaisille rajoille, kokemansa suhteen. Tämä ei liene kovin uutta. Koko aisti-juttu, ja yhteys ympäristöön voi olla aika monenlaista, tosin yleensä niin yhtenäistä, ettei mitään huomionarvoisen oloista ilmene, tavanomaisesta.

Erikoistilanteet ihmetyttää aina enempi. Tuskin nyt muut. Aika paljon kertomiset ja teemat liittyvät tähän, jos ajattelee vaikka kulttuuritarjontaa, herättävyyden ja mielenkiintoisuuden vinkkelistä.

Mitä voi sitten lähestyä.

Liittymä ympäristöön tulee varmasti muuttumaan monella tapaa, jatkossa. Siten moni nykyinen extreme juttu voi olla ihan normikamaa, teknologisten sovellusten kautta. Kokemusmaailma tässäkin, on viimein se juttu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 11:25:20

Tällaisilla jutuilla on vielä tässä vaiheessa kiva leikkiä teoreettisesti.

Siinä vaiheessa kun oma isäni alkoi sairastaa alzheimeria, ja oma ensihavaintoni oli maatilantilan töistä se, että traktrorin peruuttaminen kärrin kanssa ei tullut mitään. Puoli tuntia yritti ja varmaan oli yhtä ihmeissään kuin minä.

Alzheimerista heittänyt tsoukkia. Mielenkiinto tällaista hajoamaa kohtaan on, sillä jotain omia kokemuksia jo nuorena noista, ilman vanhuuden rappeutumisia. Aivotärähdyksen aikaan en tiennyt mistään mitään, ja olin paniikissa. Se ei ole erityisempää, mutta eksymiskokemuksia on aika paljon historiassa, jo nuorena.

Tuon sortin sekoileminen voi motivoida vähän enemmän tutkailemaan sitä, että mikä on juttu. Siinä vaiheessa kun tilanne alkaa olla näkyvämpänä, voi tällaiset kelailut jättää vähemmälle, elleivät aika spontaanisti karise matkasta.

Muistisauraus on irroittautumista todellisuudesta. Muistitoiminnot ihmisellä onkin eräs jänski juttu, oma teemansa.

(Pätkitty juttua muutamaan viestiin, yhden mammuttiviestin sijaan)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 03, 2019, 12:44:29
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 03, 2019, 11:25:20

Muistisauraus on irroittautumista todellisuudesta. Muistitoiminnot ihmisellä onkin eräs jänski juttu, oma teemansa.


Ihmisellä on tosiaan taipumus pyyhkiä mielestään epätavallisen traumaattisia kokemuksia joiden muisteleminen saattaisi haitata tulevaa selviytymistä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon eletyn elämän laatu, suhteessa omiin vaatimuksiin, vaikuttaa alzheimerin esiintymiseen.

Muistan lukeneeni, sekä tehnyt itsekin saman havainnon, että monet vanhemmat ukot istuvat viinapullonsa kera itkemässä menneitä (tekemiään) kamaluuksia, jotka ikäänkuin korostuvat, kun mitään uusia kokemuksia ei enää kerry. Näissä tapauksissa kevyt muistinmenetys voisi olla eduksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 14:57:52

Monessa yhteydessä kritisoinut sairaus-käsitettä. Nyt ehkä osaan selostaa tarkemmin sitä, mikä siinä saattaa töksähdellä.

Lyhyesti sanoen:  Sairaus-käsiteolio on hyvä, tosin vasta kattavan jääviystarkastuksen jälkeen.

Jos voisin määrätä jotain, niin tiedeyhteisön ei tulisi käyttää sanaa sairaus, vaan jotain väritöntä käsitettä, joita lienee paljonkin.

Lisäksi väitän, että jos sairaus-sana poistetaan faktisesta asiankäsittelystä, voi seurauksena olla kyvyn selkeä lisääntyminen, muutoksen takia. En pidä lisäksi äskeistä väittämää mitenkään vähäpätöisenä.

Lisäkysymys on myös mehevä. Missä tarkemmin ottaen kykylisä näkyy? Mitä on kaikkinensa se kyky, joka lisääntyy, KOssa tapauksessa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 15:01:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 03, 2019, 12:44:29Ihmisellä on tosiaan taipumus pyyhkiä mielestään epätavallisen traumaattisia kokemuksia joiden muisteleminen saattaisi haitata tulevaa selviytymistä.


Voisitko kuitenkin debugata tämän lausahtelun?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 03, 2019, 15:07:46
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 03, 2019, 15:01:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 03, 2019, 12:44:29Ihmisellä on tosiaan taipumus pyyhkiä mielestään epätavallisen traumaattisia kokemuksia joiden muisteleminen saattaisi haitata tulevaa selviytymistä.


Voisitko kuitenkin debugata tämän lausahtelun?

En. Ei se selittelemällä parane. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 15:12:39

Okei.

Ajattelin, että löytäisit siitä erään kömmähdykseen viittaavan.

Kysymys on siitä, mikä on syy, miksi traumaattinen muisto jätetään mieluusti taka-alalle. Lause oli minusta vähän teleologinen.

Traumaan nimenomaan taitaa liittyä se, että linjakkuudet tipahtaa. Silloin ei tehdä kovin suunnitelmallisia, vaikka ratkaisuajautumat johtavatkin toisaalta jopa erityisen linjakkaisille laduille.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 15:17:24
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 03, 2019, 12:44:29Muistan lukeneeni, sekä tehnyt itsekin saman havainnon, että monet vanhemmat ukot istuvat viinapullonsa kera itkemässä menneitä (tekemiään) kamaluuksia, jotka ikäänkuin korostuvat, kun mitään uusia kokemuksia ei enää kerry. Näissä tapauksissa kevyt muistinmenetys voisi olla eduksi.

Toisenlaisestakin on tutkimusta, jonka tulokset viittaavat samaan.

Nunnien keskuudessa voi ilmetä suoranaisesti ottaen vähemmän muistisairauksia, kuin tavan väestössä. Kun kuoleman jälkeen on tutkittu aivoja, niin aivoissa on nunnilla ollut rappeutumaa, tosin sen ilmeneminen on ollut vähäisempää nähtävästi sen vuoksi, että on tosiaan käytössä alueita, jotka toimivat paremmin.

Mielenkiintoinen ilmiö.

Itse ajattelin, että vasemman käden lisääntynyt paremmuus liittyisi samaan. On spekulaatio, mutta vaikea oli olla ajattelematta tätä mahdollisuutta.

Samaa kaipuuta on aika monessa, johonkin uuteen. Onko sitten ihmistyyppikysymys, tai jokin kompensatorinen juttu. Vaikea sanoa.

Vasenkätiset ihmiset ovat paljon mielenkiintoisempia seurattavinakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 03, 2019, 18:50:07
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 03, 2019, 14:57:52

Monessa yhteydessä kritisoinut sairaus-käsitettä. Nyt ehkä osaan selostaa tarkemmin sitä, mikä siinä saattaa töksähdellä.
Lyhyesti sanoen:  Sairaus-käsiteolio on hyvä, tosin vasta kattavan jääviystarkastuksen jälkeen.

Jos voisin määrätä jotain, niin tiedeyhteisön ei tulisi käyttää sanaa sairaus, vaan jotain väritöntä käsitettä, joita lienee paljonkin.

Lisäksi väitän, että jos sairaus-sana poistetaan faktisesta asiankäsittelystä, voi seurauksena olla kyvyn selkeä lisääntyminen, muutoksen takia. En pidä lisäksi äskeistä väittämää mitenkään vähäpätöisenä.

En kyllä ymmärrä miksi käyttökelpoinen sana pitäisi poistaa käytöstä. Onko joku muu kokenut ongelmia sanan käytössä tai sen merkityksen ymmärtämisessä. Aikaisemminhan kyselit sairauden ja oireen eroa. Luulin, että vitsailit.

Kun terveydenhoidon ammattilainen toteaa, että ihmisellä on jokin sairaus, niin toteamiselle yleensä lienee olemassa objektiiviset testit ja sen lisäksi sairaudelle on yleensä jokin yksilöivä nimi ja tautiluokituksen koodistossa oma koodi (https://thl.fi/documents/10531/1449887/ICD-10.pdf/8091c7cc-fda6-4e86-8ef9-7790d8d6a1a2).

"Sairaus" terminä ei ole mitenkään värikäs, vaikka ihmiset arkipuheessa sitä käyttävät niin värikkäästi, että osaa käytöstä on tehostettu käsimerkein tehtävillä hipsukoilla. [Pitäisikö jostain muistakin tiedeyhteisön käyttämistä termeistä luopua siksi, että arkipuheessa niitä käytettään virheellisesti? Ennustajat puhuvat tähtitieteestä tutkiessaan planeettojen asentoja tehdessään ennustetta rakkasuelämäsi sujumisesta.]

Ei siltkään ole väärin, että maallikko sanoo tuntevansa itsensä sairaaksi, jos on vaikkapa ruuansulatusvaivoja ja oirehtii hiukan. Kyse ei välttämättä ole sairaudesta vaan tuntemuksen kuvauksesta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 18:57:23

Sanoisin Pensadorin tapaan, tästä.

Sairaus-käsite on mitä parhain. Joskus taas ei, joissain tilanteissa.

Jos mielikuvissa voi mennä vikaan, eikä tajua tällaista paikkaa, sen hankalampi tilanne, ja tärkeämpi paikka tietää tämäntyylisistä.

Ei ole ainoa tällainen käsite.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 03, 2019, 19:11:00
Mitä tekemistä tällä tajunnanvirralla on tieteen kanssa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Topi - maaliskuu 03, 2019, 19:16:24
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 03, 2019, 18:57:23

Sanoisin Pensadorin tapaan, tästä.

Sairaus-käsite on mitä parhain. Joskus taas ei, joissain tilanteissa.

Jos mielikuvissa voi mennä vikaan, eikä tajua tällaista paikkaa, sen hankalampi tilanne, ja tärkeämpi paikka tietää tämäntyylisistä.

Ei ole ainoa tällainen käsite.

Käsitteeseen on erilaisia lähestymistapoja, joista useampikin saattaa olla tiettyyn tarkoitukseen varsin hyödyllinen. Se että arkiajattelun tai arkisen kielenkäytön näkökulmasta ne kaikki näkökulmat sulautuvat yhteen ei ole näiden näkökulmien vika, ja on hyödytöntä syyttää siitä jotakin sanaa tai käsitettä.

Lääketieteessä, kun kerran ideana on hoitaa ihmistä, on usein sellainen näkökulma, että on joku hyvän ja tasapainoisen ja terveen elämän ideaali, ja sitten kaikki erilaiset patologiat ovat tältä terveyden polulta hairahtumista. Lääketieteen tehtävä on lievittää kärsimystä ja jos mahdollista, parantaa tauti ja ohjata kurssi takaisin kohti terveyden polkua. Siinäkin näkemys sairaudesta voi olla melko vivahteikas, ja ajatellaan että patologia on erilaisten sairauksien kausaalista tutkimusta. Silloin on jokin taudinaiheuttaja eli sterotyyppisesti taudin fyysinen syy, ja patologia on eräällä tavalla taudinaiheuttajien ja ruumiin vuorovaikutuksen tutkimista.

Ekologian näkökulmasta taas voi katsoa asiaa niin, että ei olekaan olemassa mitään yhtä hyvää polkua ja oikeaa tietä, vaan ruumis ja ihminen reagoi ympäristöönsä ja muuttaa kaikenlaisin tavoin koko ajan kurssiaan. Siinä ei välttämättä nähdä niin, että pitäisikään palautua jollekin oikealle tielle. Sitten taas jos joku reaktio on kaikissa tilanteissa haitallinen ja ei-toivottava, silloin se olisi puhtaasti patologinen, ja lähemmässä tarkastelussa osoittautuu, että tosi harva adaptaatio ihmisen toiminnassa on puhtaasti patologinen.

Silti lääketieteen tehtävän, kärsimyksen lievittämisen ja hoidon antamisen kannalta taudeista ja tautiluokituksista ja muusta tälllaisesta puhuminen on oikeastaan täysin välttämätöntä. Jollei niillä olisi mitään luokituksia millekään, silloin käypä hoito tai hyväksi havaitut keinot jollekin eivät kertakaikkiaan olisi ollenkaan yleistettävissä muihin yksilöihin, ja lääkärin pitäisi joka kerta niin sanotusti keksiä pyörä uudelleen. Tällainen toiminta saattaa täysin avoimen pohdiskelun näkökulmasta tuntua hienolta, mutta en usko, että se olisi millään tavalla käytännöllistä tai oikeasti täytäntöön pantuna hyödyllistä verrattuna siihen, mihin lääketiede nyt pystyy näillä yleistyksillään ja taudinkuvauksillaan.

Ehkä se on vähemmän ongelmallista jos puhutaan vaikka syövistä, ja enemmän ongelmallista jos puhutaan mielen sairauksista. Mutta periaatteessa pyrkimys empirismiin myös mielenterveyden saralla lienee ihan suotavaa, vaikka se sitten olisikin paljon vaikeampaa ja varsinaiset patologiat paljon vähemmän selkeitä kuin tilanteessa, jossa voidaan osoittaa joku kasvain ja löytää näin aivan selkeä syy-yhteys ja jokin normaalin ja terveen ruumiin ulkopuolinen taudinaiheuttaja.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2019, 19:17:58
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 03, 2019, 19:11:00
Mitä tekemistä tällä tajunnanvirralla on tieteen kanssa?

Ilman tajuntaa, ja ilman sen virtaa, on ihminen ehkä kuollut, ellei jokin tajuttomuus-tilanne, tmva.

Tieteen voi ajatella olevan kaukana, tällaisen tekijän ulottuvilta. Varmaan moni muukin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 04, 2019, 03:39:40
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 03, 2019, 14:57:52
Jos voisin määrätä jotain, niin tiedeyhteisön ei tulisi käyttää sanaa sairaus, vaan jotain väritöntä käsitettä, joita lienee paljonkin.

Lisäksi väitän, että jos sairaus-sana poistetaan faktisesta asiankäsittelystä, voi seurauksena olla kyvyn selkeä lisääntyminen, muutoksen takia. En pidä lisäksi äskeistä väittämää mitenkään vähäpätöisenä.
Onneksi et tässä voi määrätä. Sairaus on elimistön tai psyykkisen toiminnan häiriö, joka tuottaa fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista haittaa. Haluaisit kieltää ongelmista puhumisen, lakaista asian maton alle, laittaa silmät kiinni. Tosiasiassa pyrit lisäämään kaaosta, et poistamaan haittoja. Arvostan kovin sitä työtä, jota tehdään syöpäsairauden voittamiseksi. Eliniän pidentyessä yhä useampi kokee elämänsä aikana tuon sairauden, mutta elää pahan sairauden kanssa entistä pidempään.

Eivät asenteetkaan siitä muutu, että kielletään käyttämästä sanoja ryssä, neekeri ja homo. Sitä varmaan tavoittelet, ettei erilaisuutta tuomittaisi, että resurssien lisääntyessä lisättäisiin erilaisuuden tuottamien haittojen sallimista. Kuten rikollisuuden, joka on oman edun tavoittelemista normeista poiketen - yhteiskunnan sairautta. Nimitetään sitä sievistellen moninaisuuden rikkaudeksi.

"Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" vaikuttaa kasvavan sen kautta, että jaettavaa on enemmän. Ukko kelpaa akan töihin ja akka ukon töihin. Oikeasti valta ja varallisuus jatkavat keskittymistä, tehostumista ja piilottumista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 04, 2019, 06:51:32
Vaikka nyt valitsisimme sairaudelle jonkin värittömän ja mielikuvia herättämättömän nimikkeen, niin se hyvinkin muuttuisi, kun se yhdistyisi niihin negatiivisiin mielikuviin, joita meillä on sairauksista. Sanan vaihtaminen ei riitä muuttamaan asenteita ja suhtautumista. Lisäksi se negatiivisuus, joka sairauteen ja sairastamiseen liitetään ei ole ainoastaan haitallista. Lienee ihan positiivista, että ihmiset välttävät toimintatapoja, jotka lisäävät sairauksia ja levittävät niitä. On ihan hyvä asia, että ihmiset vaikkapa pesevät kätensä välttääkseen sairastumisen tai pyrkivät lepäämään sairastuessaan, jotta sairaus ei pahenisi.

Jos sairaus ja sairastaminen olisi täysin neutraali asia, olisiko sairastumisen välttäminen tai sairauden levittäminen muihin myös neutraalia? Ei syytä pyrkiä toimimaan siten, että sairastaminen minimoitaisiin? Omasta hoidostakin voisi ihan hyvin laistaa, koska on ihan sama sairastaako vaiko ei? Näissä ongelmallisiksi yleensä koetuissa mielenterveysongelmissakin on aika tärkeää, että niitä sairastava ymmärtää ja hyväksyy sairautensa - jotta sitoutuisi myös sen hoitamiseen. Stigmaa niiden ei silti pidä tuottaa ja siinä yhteiskunnalla on työsarkaa.

Oma kysymyksensa sitten ovat erilaiset tilat, joita ei edes pitäisi kutsua sairauksiksi tai niitä omaavia ihmisiä sairaiksi. Kuurous on ominaisuus, ei sairaus. Kuulovammainenkin on ainakin joidenkin kuurojen mielestä huono termi, jonka sijaan he mieluummin kutsuvat itseään kuuroiksi tai viittomakielisiksi. Kuuro on sairas, kun hän sairastaa flunssaa tms. Sairausluokitus on varsin poliittinen juttu ja sieltä onkin poistettu monia aiemmin luokituksessa mukana olleita ominaisuuksia. Homoseksuaalisuuden poistaminen kaiketi useimmille on tunnettu asia. Mutta onko flunssaisen tai syöpäsairaan kutsumisessa sairaaksi ja sairasloman myöntäminen sairauden johdosta todella haitaksi? En oikein hahmota, miksi näin olisi. Alkoholismia suorastaan muistutetaan ajateltavaksi sairautena ennemmin kuin vain huonona käyttäytymismallina. Sen kohdalla sairausstatuksesta halutaan pitää kiinni ja se nähdään edullisena alkoholistille.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 04, 2019, 11:28:06
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 04, 2019, 06:51:32Vaikka nyt valitsisimme sairaudelle jonkin värittömän ja mielikuvia herättämättömän nimikkeen, niin se hyvinkin muuttuisi, kun se yhdistyisi niihin negatiivisiin mielikuviin, joita meillä on sairauksista.

Sairaus-sanan selkeään käyttöön liittyy se hyvä puoli, että jos ymmärtää tällaisen käsitteen käytöstä, joissakin yhteyksissä, voi varmistua paremmin siitä, ettei asiaan välttämättä liity kovin paljon objektiivisuutta. Tämä on eräs pointti.

Muuten sairaus on mitä parhain käsite, juuri sen värikkään luonteen vuoksi. Värikkyys on mahdollista joka suuntaan, periaatteessa, tosin yhteysriippuvaisuus luo aina oman korostuksen, käytännössä. Ei paha, sillä väri tosiaan kertoo.

Valkoinen on puhdas. Siinä on kaikkia värejä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - maaliskuu 04, 2019, 12:12:25
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 04, 2019, 11:28:06
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 04, 2019, 06:51:32Vaikka nyt valitsisimme sairaudelle jonkin värittömän ja mielikuvia herättämättömän nimikkeen, niin se hyvinkin muuttuisi, kun se yhdistyisi niihin negatiivisiin mielikuviin, joita meillä on sairauksista.

Sairaus-sanan selkeään käyttöön liittyy se hyvä puoli, että jos ymmärtää tällaisen käsitteen käytöstä, joissakin yhteyksissä, voi varmistua paremmin siitä, ettei asiaan välttämättä liity kovin paljon objektiivisuutta. Tämä on eräs pointti.

Muuten sairaus on mitä parhain käsite, juuri sen värikkään luonteen vuoksi. Värikkyys on mahdollista joka suuntaan, periaatteessa, tosin yhteysriippuvaisuus luo aina oman korostuksen, käytännössä. Ei paha, sillä väri tosiaan kertoo.

Valkoinen on puhdas. Siinä on kaikkia värejä.

Sairaus - sitä kuvaa epätoimivuus, haitta, oire.
Sairas - se jota sairaus vaivaa.
On sairaala - paikka jossa säilytetään sairaita vrt. kanala.
On sairausloma -sairaudesta toipumiseen tarvittava loma.
On sairaanhoitaja - huom. hoidetaan ihmistä ei sitä sairautta tai sen oireita.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 04, 2019, 12:54:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 04, 2019, 06:51:32Sairausluokitus on varsin poliittinen juttu ja sieltä onkin poistettu monia aiemmin luokituksessa mukana olleita ominaisuuksia. Homoseksuaalisuuden poistaminen kaiketi useimmille on tunnettu asia. Mutta onko flunssaisen tai syöpäsairaan kutsumisessa sairaaksi ja sairasloman myöntäminen sairauden johdosta todella haitaksi? En oikein hahmota, miksi näin olisi. Alkoholismia suorastaan muistutetaan ajateltavaksi sairautena ennemmin kuin vain huonona käyttäytymismallina. Sen kohdalla sairausstatuksesta halutaan pitää kiinni ja se nähdään edullisena alkoholistille.

Sairaus-sanan käyttövaihtoehtoja on kivoina paljon. Tästä ei yleensä ole puutetta.

Lähinnä uusi juttu on vaikka juuri tuo flunssa, jonka käsittelyssä voi olla myös se näkemys, että flunssaan liittyvä on osa olemassaoloa, siinä missä muukin.

Harva näkee flunssassa muuta arvoa, kuin että hyvä, jos ei nyt oikein ilmenisi. Suhtautumiskapeutuma voi estää toimivan löytymistä, jos sitä tarvitaankin. Iso toive ja sen värikäs ilmaisu voi enemmän vangita.

Kyseessä on perinteinen objektiivisuuden korostus. Se on enemmän asennejuttu.

Mitä tahansa värikästä voi ilmetä, ja tulee ilmetä, koska näin asioihin saa merkitystä. Näin voi tehdä myös matematiikasta. Samaa äärilaitaa voi lähestyä myös tässä kohden.

On tosiaan lähinnä elämyksellistä, ja jos sitä mekanististaa, niin tilanne voi tuntua hassulta. Samalla tapaa on hassua, jos pläkkipeltiä värillistää, ja tekee siitä merkitystä. Kummassakin on pointtinsa, joskus.

Näkökulma on eniten tutkimusmatkailijalle luonteenomaista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 04, 2019, 13:20:40

Topin asiankäsittely on tietyllä tapaa ihailtavaa, oli siinä puutteita tai ei. Käsittelyyn paneudutaan joiltain osin, ellei kattavasti. Pointteja on, joiden kautta olla mukana.

Monipuolisuus on kivaa. MM poliittisen kentän ristivedostossa sukkuloiminen. Tästä voi tehdä jopa taidetta.

Näkökulmien kasailu omana "lajinaan" on kiva juttu, ainakin itselleni. Saatan vaikka ideoida kokoon paljon, ja samalla en laita tikkua ristiin käytännön puolella, vaikka ideat liittyisi ihan omaan tekemismahdolliseen arkeen.

Se suoraviivaistus on silti kiva. Komplesiikan, problematisoinnin ja poliittisten vyyhtien jättämistä omaan arvoonsa. Sujuvuus on siinä se juttu, suora suhde johonkin, siinä kun tavoitettavuutta on.

Soinnukkuus ja harmonia menee musiikin puolelle. Fyysisesti samaa edustaa juuri sujuvuus ja toimivuus. Tällainen kiehtoo.

Isommasti ottaen asiaan tulee jotain, mitä liekkin. Esim kestävyyttä. Systeemisyyttä. Vaikuttaa vain aika taloudelliselta, ja turhan tersinnän välttelyltä. Tällaisille aika paljon omistautunut, jos nyt itse summailen käsittelyjäni.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 04, 2019, 13:42:24

Sillä tavoin kivaa teemasto tässä ketjussa, lähiaikoina, että saanut aikaan käsittelyä. Näihin ihmiset suhtautuu aika eri tavoin. Voisin kuvitella, että joku odottaa, että loppuisi jo. Toinen taas kieli pitkällä tähyilee, että koska taas pääsee kehiin. Kliffaa.


AOsta lainauksesta voisi esim hyvin hämmentää lisää. Hämmennys voi onnistua, jos tekee jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Ehkä itselläni on luontainen taipumus tähän. En erikseen hae taipuvuuden kautta mitään kitkaa. Kuten kerroin, niin pidän tasapoinosta, turvallisuudesta ja harmoniasta. Tällaisista tekijöistä.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 04, 2019, 06:51:32Kuurous on ominaisuus, ei sairaus.

Voidaan myös ajatella, että ei ole sairaus, eikä ole ominaisuuskaan, tai jos, niin antaa olla. Kuulo liittää meidät maailmaan tietynlaisen kanavan kautta.

Jos lähtee yleisestä liittymisen mahdollisuudesta, niin tämä avarrus voi tuoda mahdollisuuden arvioida erilaisia liittymiä. On vaikka laitteistoja, jotka reagoivat sen tapaisen ympäristökanavan kautta, jota ihmisen korvakokonaisuus tavallisesti hyödyntää.

Jos bonuksena syntyy oma liittymä kuurolle, tai kuulevalle, niin so what. Asiaa voi käsitellä joka tapauksessa.

Joku tykkää, osa pitää tällaista hämmentämisenä, ellei samalla veneen keinuttamisena. Aa tuuti lallaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - maaliskuu 04, 2019, 14:34:27
^Enemminkin blogikamaa kuin tiedettä tjsp
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 04, 2019, 15:01:08
Lainaus käyttäjältä: Sepe - maaliskuu 04, 2019, 14:34:27
^Enemminkin blogikamaa kuin tiedettä tjsp

Todellisuus on iso, tai ainakin haasteellinen kaikkinensa.

Kyseessä on meidän liittyminen siihen. Tällaista ei voi vähätellä.

Ehkä alueen tulisi olla faktojen kirjaamista varten, jolloin aito-tehollinen louhos duuneineen olisi muualla.

Voihan tästä Herralle vinkata, jos tykkäät.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - maaliskuu 04, 2019, 15:41:50
^En ymmärrä mitä sanot, en ole eri mieltä enkä samaa mieltä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 05, 2019, 07:04:24
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 04, 2019, 12:54:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 04, 2019, 06:51:32Sairausluokitus on varsin poliittinen juttu ja sieltä onkin poistettu monia aiemmin luokituksessa mukana olleita ominaisuuksia. Homoseksuaalisuuden poistaminen kaiketi useimmille on tunnettu asia. Mutta onko flunssaisen tai syöpäsairaan kutsumisessa sairaaksi ja sairasloman myöntäminen sairauden johdosta todella haitaksi? En oikein hahmota, miksi näin olisi. Alkoholismia suorastaan muistutetaan ajateltavaksi sairautena ennemmin kuin vain huonona käyttäytymismallina. Sen kohdalla sairausstatuksesta halutaan pitää kiinni ja se nähdään edullisena alkoholistille.

Sairaus-sanan käyttövaihtoehtoja on kivoina paljon. Tästä ei yleensä ole puutetta.

Lähinnä uusi juttu on vaikka juuri tuo flunssa, jonka käsittelyssä voi olla myös se näkemys, että flunssaan liittyvä on osa olemassaoloa, siinä missä muukin.

Harva näkee flunssassa muuta arvoa, kuin että hyvä, jos ei nyt oikein ilmenisi. Suhtautumiskapeutuma voi estää toimivan löytymistä, jos sitä tarvitaankin. Iso toive ja sen värikäs ilmaisu voi enemmän vangita.

Kyseessä on perinteinen objektiivisuuden korostus. Se on enemmän asennejuttu.

Mitä tahansa värikästä voi ilmetä, ja tulee ilmetä, koska näin asioihin saa merkitystä. Näin voi tehdä myös matematiikasta. Samaa äärilaitaa voi lähestyä myös tässä kohden.

On tosiaan lähinnä elämyksellistä, ja jos sitä mekanististaa, niin tilanne voi tuntua hassulta. Samalla tapaa on hassua, jos pläkkipeltiä värillistää, ja tekee siitä merkitystä. Kummassakin on pointtinsa, joskus.

Näkökulma on eniten tutkimusmatkailijalle luonteenomaista.

Ei ole mitenkään sanottua, että jokainen sairaus-sanaa käyttävä pitää sairauksia jonakin, minkä EI tulisi kuulua olemassaoloon. Voin yhtä lailla väittää, että oikeastaan on täysin päinvasytoin ja sairauksia, siarastamista pidetään nimenomaan olemassaoloon kuuluvana asiana. JOtkut jopa väittävät, että olisi hyväkin sairastaa tiettyjä tavanomaisia sairauksia, jotta vastustuskyky saa "töitä". Että on suorastaan sairasta (!), jos kaikki sairaudet aina ehkäistään, eikä tavanomaisia sairastumisia enää esiinny.

Ne värit ovat jotakin, jota me kaikki ihan omatoimisesti liitetään käsitteisiin - sanoihin. Sellainen sana, jolla ei ole minkäänlaisia konnotaatioita, joka ei kanna mukanaan minkäänlaisia mielikuvia, tai kuten sinä kuvaat - värejä - on itse asiassa käyttökelvoton, koska siitä puuttuvat merkitykset. Se ei tarkoita käyttäjälleen mitään, eikä voi näin toimia kommunikaation välineenäkään. Valkoisia sanoja täynnä oleva paperi on vain valkoinen paperi, eikä viesti mitään.

Ihan yhtä lailla voisin nyt moittia sinua siitä, että käytät sanaa valkoinen kuvaamaan jotenkin asenteista vapaata objektiivisuutta. Valkoinen on ihan yhtä lailla värikäs sana, joka kantaa mukanaan täysin vastaavia mielleyhtymiä kuin sana sairaus. Valkoinen on puhdasta, raikasta, vapaata, kevyttä - listaa voisi jatkaa. Vallan värikäs sana. Väreihin taas nyt liität mielikuvia, joita voi myös hyvinkin kritisoida, etteivät ne ole mitenkään kaikkien allekirjoittamia. Jo sekin, että valkoisessa on "kaikki värit" on näkökulmasta riippuvainen väite. Pitää paikkansa, jos puhutaan valosta, mutta puhuttaessa pigmenteistä tai pintojen väristä, on se kaikki värit sisältävä "väri" musta. Kaikki värit taas ovat olemassa värikkääksi mielletyssä sateenkaaressa. JOudut siis tässä itse värittämään valitsemasi sanat, jotta pystyt välittämään ajatuksesi muille. Sanasi eivät ole enää objektiivisia /valkoisia / neutraaleja, vaan olet itse lisännyt niihin valitsemasi sävyn. Sairaus-sanan olit valmis hylkäämään tällaisen värittämisen perusteella, mutta nyt tuhrit omat sanasi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 13, 2019, 11:32:39
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 05, 2019, 07:04:24Ne värit ovat jotakin, jota me kaikki ihan omatoimisesti liitetään käsitteisiin - sanoihin. Sellainen sana, jolla ei ole minkäänlaisia konnotaatioita, joka ei kanna mukanaan minkäänlaisia mielikuvia, tai kuten sinä kuvaat - värejä - on itse asiassa käyttökelvoton, koska siitä puuttuvat merkitykset. Se ei tarkoita käyttäjälleen mitään, eikä voi näin toimia kommunikaation välineenäkään.

Jep.

Pitää tarkentaa kontekstia, josta käsin ajatelma lähti, mutta sovellustienoo jäi tarkemmin kertomatta.

Valkoisuus on kaikkea, ja usein sellainen ihmisen käyttämänä voi olla kaikkea muuta kuin nolla-toimitus, värioperaationa. Asian voi kertoa foorumilaisille vaikka ignoreen viitaten.

Ignore voi olla niitä vaikeimpia asioita, siis haasteena hyvin voimakas, eikä ehkä edes mitään ongelmarajaa, miten vaikea toimitus voi käytännössä olla. Jokaiselle on jonkin asia vaikea, ja kytkös niin vahvaa, että voidaan heilutella ihan miten sattu.

Toimimattomuudella harvemmin viestitään. Ehkä se "toimi", siis selkeästi antitoimi, on jotain, joka vaatii kypsyyttä aivan eri lailla, jos merkityksiä mukana. Antitoimi rutiinina viittaa pysyvämpään kypsyneisyyteen, ja eroaa välinpitämättömyydestä, joka on yleisempi toimimattomuuden muoto.

Välinpitämätönkään ei ole oikestaan valkoista, eli kaikkea, koska valkoisella on sidonnaisuutensa kaikessa, jos käytetään värilogiikkaa. Välinpitämättömyys on sen suunnan peittämistä, josta tietty väri tulee, jolloin informaatiokanava on musta, eli sen esteenä on jotain, mikä nielee/suodattaa/leikkaa tietyn osan todellisuudesta.

Osa värien suodatuksestaj ei ole aina välinpitämättömyydeksi asti yltävää, vaan toimia tarvitaan, jotta kokonaisuus ei liikaa häiritse. Kivun alku-mekanismina tällainen on hyvin tärkeää. Toisaalta primitiivit yleisesti taas eivät ole aina tavoitteellisia, vaikka osa niistä voi ilmetä tavallista kattavammin, normioloissakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 14, 2019, 15:09:15

Mitä merkitsee, jos ihminen nukkuu alamäkeen, tai ylämäkeen? Siis siten, että pää on muun kehon yläpuolella, tai siten on muun kehon alapuolella.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 14, 2019, 16:00:43
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 14, 2019, 15:09:15

Mitä merkitsee, jos ihminen nukkuu alamäkeen, tai ylämäkeen? Siis siten, että pää on muun kehon yläpuolella, tai siten on muun kehon alapuolella.

Kuulemma paremmin nukkuu ollessaan etelä-pohjoissuunnassa kuin itä-länsi- Lehmätkin laitumella viihtyy näin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 15, 2019, 10:59:04

Onko ruskeasilmäisillä vähemmän kaihia?

Vastaus voi löytyä netistä, tosin en hae sitä nyt sieltä. (Ehkä ei ole suoraa vastausta)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 15, 2019, 11:09:01

Mikset hakisi, jos kiinnostaa. Hassulla nimellä ja alueella tämä ketju "Juha utelee tietoa".
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 15, 2019, 12:09:09

Jos tieteestä puhutaan, ja sen liittymisestä elämään, siis molemmista, niin vähän sellainen mielipide, että kannattaa satsata silloin ihmisiin, noita aiheita käsittelevinä. Silloin tekee samalla palveluksen asialle.

Oikeastaan vaikea ajatelle hyödyllistä kontribuutiota muuten. Yksityiskohtaluetteloja on varmasta, tieteen erilaisista sisällöistä, ja jonkin verran hankitun aineiston yhdistelvää tutkailua.

Mielipiteeni on vaikea perustella, tosin tälläinen asia tuskin on ongelma joka asiassa, vaikka puhuttaisiin merkittävistä teemoista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 15, 2019, 21:38:54
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 14, 2019, 16:00:43
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 14, 2019, 15:09:15

Mitä merkitsee, jos ihminen nukkuu alamäkeen, tai ylämäkeen? Siis siten, että pää on muun kehon yläpuolella, tai siten on muun kehon alapuolella.

Kuulemma paremmin nukkuu ollessaan etelä-pohjoissuunnassa kuin itä-länsi- Lehmätkin laitumella viihtyy näin.
Siksikö lehmät eivät luo tiedettä, vaan sekalaisissa asennoissa nukkuvat ihmiset? Hmm..., tässä on jotain takana.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 16, 2019, 07:50:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 15, 2019, 21:38:54
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 14, 2019, 16:00:43
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 14, 2019, 15:09:15

Mitä merkitsee, jos ihminen nukkuu alamäkeen, tai ylämäkeen? Siis siten, että pää on muun kehon yläpuolella, tai siten on muun kehon alapuolella.

Kuulemma paremmin nukkuu ollessaan etelä-pohjoissuunnassa kuin itä-länsi- Lehmätkin laitumella viihtyy näin.
Siksikö lehmät eivät luo tiedettä, vaan sekalaisissa asennoissa nukkuvat ihmiset? Hmm..., tässä on jotain takana.

Siinä on takana maan magneettikenttä. Lehmien tieteen vähäinen taso johtuu hieman mista asioista. Lue mies biologiaa!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 17, 2019, 00:00:48
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 16, 2019, 07:50:37
Lue mies biologiaa!
Päätän nyt nykymalliin loukkaantua, koska ei Safiirilla ole minua oikeutta kutsua mieheksi, vaikka genomiltani sellainen olen. Ulkopuolisilla ei ole oikeuttä määritellä minuuttani. Menen nyt itkemään vihervasurikopperoon, koska meitä aina niin vitusti sorretaan. :'(

No joo, siis oikeasti tuollaisesta saisi aikaan paljon niin ilkeää ja osuvaa huumoria, jos haluaisi näiden lghbtranssufeministi-ääliöiden kustannuksella. Vitsihän he ovat! Tieteen ja biologianvastainen vitsi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 17, 2019, 08:40:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 17, 2019, 00:00:48
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 16, 2019, 07:50:37
Lue mies biologiaa!
Päätän nyt nykymalliin loukkaantua, koska ei Safiirilla ole minua oikeutta kutsua mieheksi, vaikka genomiltani sellainen olen. Ulkopuolisilla ei ole oikeuttä määritellä minuuttani. Menen nyt itkemään vihervasurikopperoon, koska meitä aina niin vitusti sorretaan. :'(

No joo, siis oikeasti tuollaisesta saisi aikaan paljon niin ilkeää ja osuvaa huumoria, jos haluaisi näiden lghbtranssufeministi-ääliöiden kustannuksella. Vitsihän he ovat! Tieteen ja biologianvastainen vitsi.

Ei tarvitse sanoa miesoletettu, jos henkilö on jo itse ilmaissut kokevansa itsensä mieheksi. Minusta sinä olet asian ilmaissut. Olenko ymmärtänyt väärin?

Mutta kopperoon itkemään voit kyllä puolestani vetäytyä. Se voisi jopa tehdä sinulle hyvää. Pieni itsetutkiskelu ei ole pahasta kelleen. Muista ottaa biologian kirja mukaan ja asettua pohjois-etelä-suuntaan. Lehmäoletetut ovat tämän viisauden ymmärtäneet.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 20, 2019, 22:59:43
Sukupuolioletuksista, transseksuaali/homotyperyyksistä pitää vaan tehdä huumoria, koska se on keino osoittaa sitä epätieteellisyyttä ja epä-älyllisyyttä noissa väitteissä. Noin näytetään, ettei "Keisarilla ole vaatteita", huumorilla osoitetaan se läpinäkyvyys ja epätieteellisyys.

Voidaanhan tässä naureskella myös sitä aivopestyä adhd-teiniä, joka on nimetty jopa Nobel-ehdokkaaksi, koska uskoo kaiken paskan, mitä vielä hölmömmät aikuiset hänelle ilmastonmuutoksesta kertovat... :-[
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 20, 2019, 23:13:59
– Kanadalaisessa tutkimuksessa vapaaehtoisille trollaajille tehtiin persoonallisuustestejä, joiden tulokset kertoivat samanlaisista piirteistä kuin sadisteilla on. (https://yle.fi/uutiset/3-7466029)

Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 20, 2019, 23:56:31
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 20, 2019, 23:13:59
– Kanadalaisessa tutkimuksessa vapaaehtoisille trollaajille tehtiin persoonallisuustestejä, joiden tulokset kertoivat samanlaisista piirteistä kuin sadisteilla on. (https://yle.fi/uutiset/3-7466029)

Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.
En minäkään pidä tuollaisista "kyseenalaistajista", jotka kommentoivat joka asiaa, ilman sanomaa. Hyviä keskustelijoita ovat he, joilla on omia näkemyksiä, ei muilta omaksuttuja.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 21, 2019, 14:43:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 20, 2019, 23:56:31
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 20, 2019, 23:13:59
– Kanadalaisessa tutkimuksessa vapaaehtoisille trollaajille tehtiin persoonallisuustestejä, joiden tulokset kertoivat samanlaisista piirteistä kuin sadisteilla on. (https://yle.fi/uutiset/3-7466029)

Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.
En minäkään pidä tuollaisista "kyseenalaistajista", jotka kommentoivat joka asiaa, ilman sanomaa. Hyviä keskustelijoita ovat he, joilla on omia näkemyksiä, ei muilta omaksuttuja.
Hmm. Mitenköhän mahdat tätä näkemyksen omuutta arvioida? Omat näkemyksesi ainakaan eivät tee itse ajatellun vaikutelmaa, ja ihan samoja ajatuksia todellakin löytää muilta, joilta vaikuttaisit ne omaksuneen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 23, 2019, 21:29:30
Oma kommentointini ei keskity Toopen tms. muiden kommentointiin. ;)
Etten sanoisi perskärpäröintiin...?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: mikainen - maaliskuu 26, 2019, 14:42:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 20, 2019, 23:56:31
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 20, 2019, 23:13:59
– Kanadalaisessa tutkimuksessa vapaaehtoisille trollaajille tehtiin persoonallisuustestejä, joiden tulokset kertoivat samanlaisista piirteistä kuin sadisteilla on. (https://yle.fi/uutiset/3-7466029)

Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.
En minäkään pidä tuollaisista "kyseenalaistajista", jotka kommentoivat joka asiaa, ilman sanomaa. Hyviä keskustelijoita ovat he, joilla on omia näkemyksiä, ei muilta omaksuttuja.

Antaisitko näytteen omasta näkemyksestä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 29, 2019, 23:05:29
Enkös jaa niitä koko ajan? 8)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: mikainen - maaliskuu 30, 2019, 08:51:44
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 29, 2019, 23:05:29
Enkös jaa niitä koko ajan? 8)

Jotka eivät ole muilta omaksuttuja? Älä kuitenkaan huoli. Aika harvalla sellaisia on.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 30, 2019, 09:03:57
Toisaalta - en ole ihan varma, onko sekään mikään varsinainen ansio, ettei omaksu toisilta mitään ajatuksia. En ihan usko, että kukaan on niin pystyvä, että pelkästään itse ajatellen kykenisi tuottamaan ensinnäkään kovin ihmeellistä viisautta. Toiseksi - sellainen itseriittoisuus ei oikein utota mitään, sillä lopulta ihmisyydessä paljon tärkeämpää on kyetä vuorovaikutukseen. OIkeastaan voidaan pitää tietoa ja ymmärrystä juuri vuorovaikutuksen tuloksena. Sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen että ympäröivän todellisuuden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen. On hassua ajatella, että tieto /ymmärrys olisi jotakin itsekseen olemassaolevaa, joka ikäänkuin leijuu ympärillämme, ja jonka sitten voisimme ikäänkuin itsellemme taitavasti napata. Sen sijaan tieto on yhdessä ja vuorovaikutuksessa rakennettavaa ja tuossa rakentamisessa toisaalta todellisuutta muokkaavaa ja muuttavaa. Viisaus onkin ehkä enemmän jotain yhdessä hankittua ja omattua kuin yksilön ominaisuus.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 30, 2019, 09:55:20
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 20, 2019, 23:13:59Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.


Asia-ihminen voisi arvioida avausmahdollisuudet arvokkaina.

Avaukset löytyvät kyseenalaisina, mutta kun saavat aikaan selkeää metakkaa, niin onko ihan noin? Voi olla. Aina ei.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 30, 2019, 10:01:01
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 30, 2019, 09:03:57Viisaus onkin ehkä enemmän jotain yhdessä hankittua ja omattua kuin yksilön ominaisuus.

On, ellei yhdessä olla hankittu sitä päinvastaista. Sitäkin netotaan, urakkatyyliin.

Teema on pohdituttanut. Miten saadaan aikaan kunnon mylläkkä, louhintamielessä. Kun tietoon, tietämykseen, keskinäis-sujuvuuteen, ... panostetaan, tai pidetään arvona, jotka ohjaavat toimintaa, niin millaista törmäystystekniikastoa tulisi käyttää. Onko mielipidettä asiata?

Törmäys-sana viittaa johonkin. Vaikea ajatella esim sen käyttöä osana edellistä. Jne.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 30, 2019, 22:24:18
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&fbclid=IwAR0lma3Ok56u4BolJ6zJmqPceQXRS09kKC7imzYVdRcpnuBxJVqW0Welpcc (https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&fbclid=IwAR0lma3Ok56u4BolJ6zJmqPceQXRS09kKC7imzYVdRcpnuBxJVqW0Welpcc)

LainaaTS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

Jos tuo ei todista, että yliopistojen rahoitusta tulisi tarkistaa, niin mikään sekoilu ei pahemmin asiaa todista. Yliopistoissa on turhaa ilmaa hirvittävän paljon. Ne ovat tuhlaavia ja tehottomia yksiköitä. Näin itse sanon yliopistosta valmistuneena, vaikka ihan tuollaista roskaa ei minun aikanani vielä ollut. Typeryyttä oli vähemmän, tuhlausta kyllä oli.

Älkää uskoko siihen, jos yliopistojen edustajat sanovat, etteikö rahoitusta voisi tarkistaa. Syytä ihan oikeasti on. Säännöllinen ja tarkkailematon rahoitus johtaa juuri siihen, että rahaa tuhlataan kaikenlaiseen pseudotieteeseen, enkä ainoastaan lesbofeminismitutkimusta tarkoita. Muutakin turhaa on.  Me verorahoillamme maksamme.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 30, 2019, 22:36:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 30, 2019, 22:24:18
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&fbclid=IwAR0lma3Ok56u4BolJ6zJmqPceQXRS09kKC7imzYVdRcpnuBxJVqW0Welpcc (https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&fbclid=IwAR0lma3Ok56u4BolJ6zJmqPceQXRS09kKC7imzYVdRcpnuBxJVqW0Welpcc)

LainaaTS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

Jos tuo ei todista, että yliopistojen rahoitusta tulisi tarkistaa, niin mikään sekoilu ei pahemmin asiaa todista. Yliopistoissa on turhaa ilmaa hirvittävän paljon. Ne ovat tuhlaavia ja tehottomia yksiköitä. Näin itse sanon yliopistosta valmistuneena, vaikka ihan tuollaista roskaa ei minun aikanani vielä ollut. Typeryyttä oli vähemmän, tuhlausta kyllä oli.

Älkää uskoko siihen, jos yliopistojen edustajat sanovat, etteikö rahoitusta voisi tarkistaa. Syytä ihan oikeasti on. Säännöllinen ja tarkkailematon rahoitus johtaa juuri siihen, että rahaa tuhlataan kaikenlaiseen pseudotieteeseen, enkä ainoastaan lesbofeminismitutkimusta tarkoita. Muutakin turhaa on.
Yliopistojen kyky kehittää yhteiskuntaa, perustuu pitkälti niiden taloudelliseen ja poliittiseen autonomiaansa. Tällaiset yksittäiset ylilyönnit kuuluvat asiaan. Vähän sama tuon perustutkimuksen kanssa. Vaikuttaa hyödyttömältä ja turhalta, mutta osoitetusti kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä. Tietysti jos aivot ovat rikki eikä siksi osaa arvostaa pitkällä aikavälillä kumuloituvaa hyötyä pikavoittojen toivossa, näkee Toopen kritiikissä varmasti järkeä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 31, 2019, 00:23:09
Yliopisto ei ole taikasana sille, että kaikki sen tuottama olisi viksua tai järkevää/hyödyllistä. Olen tuon itse nähnyt.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 31, 2019, 00:25:24
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 31, 2019, 00:23:09
Yliopisto ei ole taikasana sille, että kaikki sen tuottama olisi viksua tai järkevää/hyödyllistä. Olen tuon itse nähnyt.
Kuuluu sopimukseen. Pitkällä tähtäimelle se on taikasana, sillä sen toiminta on pitkällä tähtäimellä pelkästään hyödyllistä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - maaliskuu 31, 2019, 01:11:42
Tietenkin valtaosa tieteen nimissä tehtyä ei vie kehityksen kärkeä eteenpäin ja kaikenmaailman Tapio Puolimatkat ja Johan Bäckmanin ovat häpeä yliopistolaitokselle, mutta ylipistojen ohjailulla ainakin saadaan taso laskemaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 31, 2019, 07:27:10
Taisi juuri joku historioitsija esittää, että teollisen vallankumouksen syntymiselle se tärkeä tekijä on ollut aikoinaan juurikin elintason kohoaminen sellaiselle tasolle, että kaikenlainen turha ja hyödytön duunailu on yleensä mahtunut elämään, että sellaiselle on jäänyt aikaa ja energiaa. Aiemminkin olis tarvittava tietämys ollut olemassa, mutta puuttui se vapaa mieli, jolla olisi ollut aikaa miettiä jotain muta kuin jokapäiväistä elossa selviämistä.

Ihminen lienee edelleen ihan samanlainen tässä suhteessa. Jos "otetaan löysät pois" ja nostetaan tehokkuus äärimmilleen, loppuu uuden ajatteleminenkin. Kokeilemisesta puhumattakaan. Eikä uutta ainakaan saada siten, että asetetaan päämäärä, merkitään reitti etukäteen ja sanktioidaan polulta poikkeaminen ankarasti.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 31, 2019, 11:48:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 30, 2019, 22:24:18
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:

LainaaTS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

... Muutakin turhaa on.  Me verorahoillamme maksamme.

Varmaan on jotain turhaakin. Emme voi tietää, mitä suolakiteet maksoivat. Tuskin kovin paljoa. Jos niillä helpotettiin tilannetta, niin halvaksi tuli. Ehkä pahin riitaisuus häipyy kun rauhallisessa Tao-hengessä taitellaan paperia ja haistellaan suolaa. Ei ollenkaan huono idea.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 31, 2019, 12:04:51
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 31, 2019, 07:27:10Ihminen lienee edelleen ihan samanlainen tässä suhteessa. Jos "otetaan löysät pois" ja nostetaan tehokkuus äärimmilleen, loppuu uuden ajatteleminenkin.


Näin useimmiten näyttäs olevan.

Kirittämisessä on oma juttunsa, tosin tähän ei voida nykyisyyttä kovin usein laskea, sillä vaikka olisi kirittäjä, selkeästi sellaisena, niin mihin kiritys vie. Aina on jotain itsesäädettyä tavoitteistoa. Sehän taas on kuin runkustelu itsensä kanssa. Kun isona, niin melkoisen vahvaa toimitusta.

Eilen tuli mieleen määritelmällisyys trollaukseen. Miten trollaus määritellään, tai mitä sanalla yritetään hakea, ja miten haettu tulisi kuvailla, jotta se olisi täsmällistä?

On yleismaailmallista, ja voidaan nähdä hyvin mm tiedemaailmaa koskien. Miten taitavasti voidaan trollaukset ampua alas? Mitä nohevuutta vaatii onnistunut vedätys, ja onnistuneet alasampumiset. Vähänkö potentiaalia?

Myös liikaa uutta avaava voidaan nähdä hajoittavana, itselle, ja muille. Osa voi olla luonteeltaan fyysioprosessorisempia, osa haluaa seurailla luotua. Konservatiivisuus ... liberaalisuus -akseli taitaa avautua tässäkin, tai mikä dimensio-akseli kuvaavammin?

Trolli voi jossain kohden muuttua veturiksi, joka saavutetaan niin, että syntyy jotain kivaa. Trolli on myös veturi, joka on myös tavoittamaton, mutta jälki on enemmän hajaannusta, ellei jälkiä tarkastella todella pitkällä aikavälillä. Pitkien aikavälien tarkasteluista taas tiedetään usein se, että kovin pitkällisiin ei ole vara, jos vaarana on välittömyyden katkeamiset, kriittisissä kohdissa.

Periaatteellisesti ottaen, pitkäaikaisuus ja investoiva asenne ei tarvitse olla ristiriidassa tärkeän hetkellisyyden kanssa, jota ei voi laiminlyödä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 01, 2019, 21:36:38
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - maaliskuu 31, 2019, 00:25:24
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 31, 2019, 00:23:09
Yliopisto ei ole taikasana sille, että kaikki sen tuottama olisi viksua tai järkevää/hyödyllistä. Olen tuon itse nähnyt.
Kuuluu sopimukseen. Pitkällä tähtäimelle se on taikasana, sillä sen toiminta on pitkällä tähtäimellä pelkästään hyödyllistä.
Yhteiskunnan varojen tuhlaus ei ole hyödyllistä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 01, 2019, 21:37:33
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 31, 2019, 11:48:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 30, 2019, 22:24:18
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:

LainaaTS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

... Muutakin turhaa on.  Me verorahoillamme maksamme.

Varmaan on jotain turhaakin. Emme voi tietää, mitä suolakiteet maksoivat. Tuskin kovin paljoa. Jos niillä helpotettiin tilannetta, niin halvaksi tuli. Ehkä pahin riitaisuus häipyy kun rauhallisessa Tao-hengessä taitellaan paperia ja haistellaan suolaa. Ei ollenkaan huono idea.
EI. Kyllä tyhmä toiminta oikeasti on huono idea.

Yliopistojen tehtävänä on luoda tiedettä, tehokkaasti ja tuhlailematta, koska tutkimus elää veronmaksajien rahoilla. Noiden tulee minimoida tuollainen P:n jauhaminen ja keskittyä tieteeseen, siitä heille yhteiskunta maksaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 01, 2019, 23:11:09
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 01, 2019, 21:37:33
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 31, 2019, 11:48:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 30, 2019, 22:24:18
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:

LainaaTS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

... Muutakin turhaa on.  Me verorahoillamme maksamme.

Varmaan on jotain turhaakin. Emme voi tietää, mitä suolakiteet maksoivat. Tuskin kovin paljoa. Jos niillä helpotettiin tilannetta, niin halvaksi tuli. Ehkä pahin riitaisuus häipyy kun rauhallisessa Tao-hengessä taitellaan paperia ja haistellaan suolaa. Ei ollenkaan huono idea.
EI. Kyllä tyhmä toiminta oikeasti on huono idea.

Yliopistojen tehtävänä on luoda tiedettä, tehokkaasti ja tuhlailematta, koska tutkimus elää veronmaksajien rahoilla. Noiden tulee minimoida tuollainen P:n jauhaminen ja keskittyä tieteeseen, siitä heille yhteiskunta maksaa.

Sellainen tutkimus vasta turhaa onkin, jonka tulokset tiedetään jo etukäteen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 01, 2019, 23:48:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 01, 2019, 23:11:09
Sellainen tutkimus vasta turhaa onkin, jonka tulokset tiedetään jo etukäteen.
Nais- ja sukupuolitutkimusta tarkoitinkin.
Miehissä ja "patriarkaatissa" on ongelma, tutkimustulokset julkaistaan ensi vuonna... ;D
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 02, 2019, 07:48:10
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 01, 2019, 23:48:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 01, 2019, 23:11:09
Sellainen tutkimus vasta turhaa onkin, jonka tulokset tiedetään jo etukäteen.
Nais- ja sukupuolitutkimusta tarkoitinkin.
Miehissä ja "patriarkaatissa" on ongelma, tutkimustulokset julkaistaan ensi vuonna... ;D

Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?

PS. Valituksestasi päätelleen sukupuolentutkimus vasta tuloksellista onkin. Sinua vain risoo se, etteivät tulokset ole hyödyttäneet sinua, vaan ihan muita.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 03, 2019, 00:47:01
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 02, 2019, 07:48:10
Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?

PS. Valituksestasi päätelleen sukupuolentutkimus vasta tuloksellista onkin. Sinua vain risoo se, etteivät tulokset ole hyödyttäneet sinua, vaan ihan muita.
Varsin erikoinen tiedenäkemys sinulla, jos haluat tutkimusta, jossa tulokset ovat jo selviä ennen tutkimusta!  ;D
Ymmärrätkö tieteestä mitään? Tieteen tarkoitushan on juuri selvittää kysymyksiä, ei suinkaan päättää niitä etukäteen!

Tiede tarkoittaa sitä, että uppoudutaan uuteen aiheeseen vetämättä johtopäätöksiä etukäteen! Johtopäätökset seuraavat tutkimustuloksia, niitä ei vihervasureiden tavoin luoda etukäteen.

Sinunkaltaisiasi on yliopistoissa, liikaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 03, 2019, 02:53:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 03, 2019, 00:47:01
Varsin erikoinen tiedenäkemys sinulla, jos haluat tutkimusta, jossa tulokset ovat jo selviä ennen tutkimusta!  ;D
Ymmärrätkö tieteestä mitään?
Jäikö seuraava lukematta. Ei tullut mieleen, että luit vain omia kuvitelmiasi.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 01, 2019, 23:11:09
Sellainen tutkimus vasta turhaa onkin, jonka tulokset tiedetään jo etukäteen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 03, 2019, 15:25:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 03, 2019, 00:47:01
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 02, 2019, 07:48:10
Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?

PS. Valituksestasi päätelleen sukupuolentutkimus vasta tuloksellista onkin. Sinua vain risoo se, etteivät tulokset ole hyödyttäneet sinua, vaan ihan muita.
Varsin erikoinen tiedenäkemys sinulla, jos haluat tutkimusta, jossa tulokset ovat jo selviä ennen tutkimusta!  ;D
Ymmärrätkö tieteestä mitään? Tieteen tarkoitushan on juuri selvittää kysymyksiä, ei suinkaan päättää niitä etukäteen!

Tiede tarkoittaa sitä, että uppoudutaan uuteen aiheeseen vetämättä johtopäätöksiä etukäteen! Johtopäätökset seuraavat tutkimustuloksia, niitä ei vihervasureiden tavoin luoda etukäteen.

Sinunkaltaisiasi on yliopistoissa, liikaa.

Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä.

Mulle tulee nyt sun jutuista mieleen se vanha vitsi tyypistä, joka etsii kadonneita avaimiaan katulampun valosta. Kaverin kysyessä, siihenkö ne putosivat, hän vastaa: "Ei, mutta tässä on parempi valo etsiä." Se etukäteen varma hyödyllisyys on juuri tuollaista "paremman valon kohdalta" etsimään keskittymistä. Siinä on mahdolliset hyödylliset tulokset jo kivasti valossa ennen tutkimuksen aloittamistakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 04, 2019, 10:36:01
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 03, 2019, 15:25:26

Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä.

Mulle tulee nyt sun jutuista mieleen se vanha vitsi tyypistä, joka etsii kadonneita avaimiaan katulampun valosta. Kaverin kysyessä, siihenkö ne putosivat, hän vastaa: "Ei, mutta tässä on parempi valo etsiä." Se etukäteen varma hyödyllisyys on juuri tuollaista "paremman valon kohdalta" etsimään keskittymistä. Siinä on mahdolliset hyödylliset tulokset jo kivasti valossa ennen tutkimuksen aloittamistakin.

Eikä tainnut vesa-mattikaan niitä avaimia löytää.

Mutta tuossa on hyvä huomio, tutkimusasetelmat vaikuttavat tutkimustulokseen ovat osa sitä.

Sitähän tutkitaankin mitä ja missä olosuhteissa tapahtuu jotakin ja ne tuottavat se mitattavan tuloksen.

Eihän mitään tutkimuslaitteita rakennettaisi ellei niiden avulla tuotettaisi olosuhteita joissa tutkimiskohde (sen ominaisuudet) ja tutkimus toteutetaan. Tuloksien soveltaminen on sekin oma tutkimuksen aihe, eihän higgin hiukkasestakaan sinänsä ole mitään hyötyä, vaikka sellainen kerrotaan löytyneen. Nyt pitäisi vielä selvitää siihen liittyviä muita seikkoja.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 05, 2019, 00:19:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 03, 2019, 15:25:26
Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä.

Mulle tulee nyt sun jutuista mieleen se vanha vitsi tyypistä, joka etsii kadonneita avaimiaan katulampun valosta. Kaverin kysyessä, siihenkö ne putosivat, hän vastaa: "Ei, mutta tässä on parempi valo etsiä." Se etukäteen varma hyödyllisyys on juuri tuollaista "paremman valon kohdalta" etsimään keskittymistä. Siinä on mahdolliset hyödylliset tulokset jo kivasti valossa ennen tutkimuksen aloittamistakin.
Täysin väärin, tiede ei nimenomaan saa olettaa johtopäätöksiä ennakolta, todistusaineiston arvon tehtävänä on osoittaa faktoja luuloista! Teorioita ja teesejä saa olla, mutta ne ovat aivan eri asia kuin fakta, siis tieteellisenä terminä.

Safiiiri: "Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä."
Minusta tuo on hyvin tieteenvastainen näkemys, kertoo politisoituneesta ja tarkoitushakuisesta tieteen hyväksikäytöstä. >:(
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 05, 2019, 07:42:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 05, 2019, 00:19:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 03, 2019, 15:25:26
Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä.

Mulle tulee nyt sun jutuista mieleen se vanha vitsi tyypistä, joka etsii kadonneita avaimiaan katulampun valosta. Kaverin kysyessä, siihenkö ne putosivat, hän vastaa: "Ei, mutta tässä on parempi valo etsiä." Se etukäteen varma hyödyllisyys on juuri tuollaista "paremman valon kohdalta" etsimään keskittymistä. Siinä on mahdolliset hyödylliset tulokset jo kivasti valossa ennen tutkimuksen aloittamistakin.
Täysin väärin, tiede ei nimenomaan saa olettaa johtopäätöksiä ennakolta, todistusaineiston arvon tehtävänä on osoittaa faktoja luuloista! Teorioita ja teesejä saa olla, mutta ne ovat aivan eri asia kuin fakta, siis tieteellisenä terminä.

Safiiiri: "Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä."
Minusta tuo on hyvin tieteenvastainen näkemys, kertoo politisoituneesta ja tarkoitushakuisesta tieteen hyväksikäytöstä. >:(

Voi Toope - se varmuus hyödyllisyydestä oli vaatimus, jonka SINÄ esitit tutkimukselle. Minä vain kerroin, että jos emme hyväksy - ehdotuksesi mukaan - hyödyttömiä tutkimuksia, emme joko voi tutkia ollenkaan tai meidän täytyy jo etukäteen tietää tutkimuksesta saatavat tulokset. Kysymys on siis siitä, mitä SINÄ vaadit ja halusit. Missään viestissäni en ole esittänyt, että minä haluaisin asettaa tutkimukselle vaatimuksen hyödyllisyydestä. PÄinvastoin. Minusta juuri hyödylisyyttä vaatimalla tutkimuksen laajuus kapenee siten, että lopulta emme saa mitään uutta tietoa, eikä kukaan tee uusia ymmärrystämme avartavia innovaatioita.

Vai miten sinä ajattelit sen hyödyllisyyden tarkistettavaksi? Tutkitaan vain sellaisia syöpähoitoja, joiden tiedämme varmasti tehoavan?

Mutta on tietenkin hieno homma, että itsekin ymmärsit, miten hölmö ja haitallinen tuo vaatimuksesi vain hyödyllisestä tutkimuksesta on. Ehkä niitä kadonneita avaimia kannattaa etsiä myös hankalan pimeistä paikoista. Sellaisistakin, joihin ei mielestään koskaan avaimiaan laita. Vaikkei olekaan varma siitä, että avaimet sieltä myös löytyvät.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 08, 2019, 00:11:50
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 05, 2019, 07:42:34
Voi Toope - se varmuus hyödyllisyydestä oli vaatimus, jonka SINÄ esitit tutkimukselle. Minä vain kerroin, että jos emme hyväksy - ehdotuksesi mukaan - hyödyttömiä tutkimuksia, emme joko voi tutkia ollenkaan tai meidän täytyy jo etukäteen tietää tutkimuksesta saatavat tulokset.
Ei minulla ole aina harmainta aavistustakaan, mitä sinä puhut asioista, joita muut pitävät "tieteenä"?

Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 02, 2019, 07:48:10
Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?
Safiiri esitti juuri tuollaista!

Tiede tarkoittaa tutkimattoman kartoitusta. Siksi tieteessä pitää jättäytyä ulos ennakkoasenteista ja odotuksista parhaimman mukaan ja luottaa todistusaineiston luomiin aineistoihin. Teesejä voidaan aina teorioiden kautta luoda, mutta tieteellinen teoria yleensä vaatii sitten jo todistusaineistoa tueksi. Teoria ei ole hypoteesi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 08, 2019, 07:26:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 08, 2019, 00:11:50
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 05, 2019, 07:42:34
Voi Toope - se varmuus hyödyllisyydestä oli vaatimus, jonka SINÄ esitit tutkimukselle. Minä vain kerroin, että jos emme hyväksy - ehdotuksesi mukaan - hyödyttömiä tutkimuksia, emme joko voi tutkia ollenkaan tai meidän täytyy jo etukäteen tietää tutkimuksesta saatavat tulokset.
Ei minulla ole aina harmainta aavistustakaan, mitä sinä puhut asioista, joita muut pitävät "tieteenä"?

En ottanut kantaa siihen, mitä pidetään tieteenä. Se ei vaikuta tässä millään tapaa asiaan, joka oli: ellet tiedä tutkimuksen tulosta jo etukäteen (jolloin tutkiminen ei tuota uutta tietoa), et myöskään voi varmasti tietää, että tutkimus tuottaa hyötyä. Hyödyllisyyden vaatimus on siis paradoksi.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 02, 2019, 07:48:10
Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?
Safiiri esitti juuri tuollaista![/quote]

En esittänyt. Lukutaito-ongelmia? Esitin, ettei hyödyllisyyttä voi tietää etukäteen. Hyödyllisyys oli SINUN vaatimuksesi. Miten voit varmistaa, että tutkimus on hyödyllistä? Kerro ihmeessä.

Tiede tarkoittaa tutkimattoman kartoitusta. Siksi tieteessä pitää jättäytyä ulos ennakkoasenteista ja odotuksista parhaimman mukaan ja luottaa todistusaineiston luomiin aineistoihin. Teesejä voidaan aina teorioiden kautta luoda, mutta tieteellinen teoria yleensä vaatii sitten jo todistusaineistoa tueksi. Teoria ei ole hypoteesi.
[/quote]

Kyllä. Tiede tarkoittaa tutkimattoman kartoitusta. Koska kyse on tuntemattoman tutkimisesta, ei ole etukäteen tiedossa, tuottaako tutkiminen hyötyä vai ei. Ajattelitko, että tutkiminen kielletään jälkikäteen, kun jo tiedetään tulosten perusteella, ettei hyötyä tullut? Vai miten ajattelit sen hyödyllisyyden päätellä ennen kuin tutkimus on tehty ja tulokset siten tiedossa? Nimenomaan on syytä välttää sitä ennakkoasennetta, että ON TIETÄVINÄÄN etukäteen, millainen tutkimus ja minkä tutkiminen on hyödyllistä. Kerro siis ihmeessä, miten ajattelit sen hyödyllisyyden päätellä etukäteen ilman minkäänlaista ennakkoasennetta. Kai sen ymmärrät, ettei päätöksiä tutkimuksen aloittamisesta (ja rahoittamisesta) voida tehdä vasta tutkimuksen valmistuttua ja tulosten ollessa siten tiedossa? Se vasta olisikin uuden tiedon löytämistä estävä kriteeri tutkimukselle, jos tutkittaisiin vain asioita, joita tutkimalla ennenkin on saatu uutta tietoa ja hyödyllisiä tuloksia. Uuden tiedon löytämiselle ei ehken ole paras reitti kulkea vanhaa tallattua polkua pitkin. Ei, vaikka sillä kulkeminen onkin helpompaa, tuttua ja turvallista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 08, 2019, 15:17:53
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 08, 2019, 07:26:37Tiede tarkoittaa tutkimattoman kartoitusta. Koska kyse on tuntemattoman tutkimisesta, ei ole etukäteen tiedossa, tuottaako tutkiminen hyötyä vai

Menetelmää sovellan mieluusti foorumilla, oli soveltamiseni tiedettä, tai mitä lie.

Useimmiten tällä tyylillä ollaan törmäyskurssilla. Niin hyvä kuin idea onkin, ei sitä oikeastaan hyväksytä missään. En ainakaan itse tiedä paikkoja, jossa näin menisi suhtautuminen.

Kaikki on tarkoitushakuista, ja perustelu voi liittyä vain siihen. Puheet ei tässä merkkaa, vaikka niitä olisi, ja niitä on jonkin verran.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 08, 2019, 23:30:33
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 09, 2019, 07:20:55
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 08, 2019, 23:30:33
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 09, 2019, 11:21:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 09, 2019, 07:20:55
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 08, 2019, 23:30:33
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?

Tutkimukset usein säädellään tutkimuksen mukaan, eli mitä halutaan tutkia. Ennakko-odotuksiakin usein on, mutta tutkimus tehdään juuri sen vuoksi, että niitä joka vahvistetaan, tai kumotaan.

Nykyisin on jo paljonkin perusteita, miksi jotain tutkitaan ja miten, kaikki yksityiskohdat on syytä huomioida, jopa tutkimuksen tulkitsija (ihminen) on yksi tutkimusväline ja myös tutkimuksen kohde.

Käytännössä voidaan etsiä fysiikan ilmiöiden erilaisia suhteita, mutta jos on kysymys jostain (teoreemien) tutkimuksesta, tai puhtaasta matemaattisesta päättelystä, niin niille ei ehkä löydy kovin helposti vastaavuutta, eli ne jäänevät osaltaan metan puolelle, kunnen toisin todistetaan.

Ihmisen kyvyt lienevät myös rajalliset.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 09, 2019, 13:20:21
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 09, 2019, 11:21:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 09, 2019, 07:20:55
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 08, 2019, 23:30:33
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?

Tutkimukset usein säädellään tutkimuksen mukaan, eli mitä halutaan tutkia. Ennakko-odotuksiakin usein on, mutta tutkimus tehdään juuri sen vuoksi, että niitä joka vahvistetaan, tai kumotaan.

Nykyisin on jo paljonkin perusteita, miksi jotain tutkitaan ja miten, kaikki yksityiskohdat on syytä huomioida, jopa tutkimuksen tulkitsija (ihminen) on yksi tutkimusväline ja myös tutkimuksen kohde.

Käytännössä voidaan etsiä fysiikan ilmiöiden erilaisia suhteita, mutta jos on kysymys jostain (teoreemien) tutkimuksesta, tai puhtaasta matemaattisesta päättelystä, niin niille ei ehkä löydy kovin helposti vastaavuutta, eli ne jäänevät osaltaan metan puolelle, kunnen toisin todistetaan.

Ihmisen kyvyt lienevät myös rajalliset.

Taitaapa vain Toopen ajatuksena olla, että tutkimus lopetetaan kokonaan tietyiltä "hyödyttömiltä" aloilta ja "turhien" asioiden ja ilmiöiden tutkiminen lopetetaan, koska ovat "marginaalia". Esim. sukupuolta ja sukupuolisuutta ei pidä tutkia, koska "kaikkihan tietää", että me ollaan miehiä ja naisia, eikä siinä ole mitään tutkittavaa. Me jo tiedämme "kaiken" sukupuolista, kun ymmärrämme, että naiset haluaa olla hoivaajia ja tytöt tykkää vaaleanpunaisesta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 09, 2019, 18:09:46
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 09, 2019, 13:20:21
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 09, 2019, 11:21:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 09, 2019, 07:20:55
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 08, 2019, 23:30:33
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?

Tutkimukset usein säädellään tutkimuksen mukaan, eli mitä halutaan tutkia. Ennakko-odotuksiakin usein on, mutta tutkimus tehdään juuri sen vuoksi, että niitä joka vahvistetaan, tai kumotaan.

Nykyisin on jo paljonkin perusteita, miksi jotain tutkitaan ja miten, kaikki yksityiskohdat on syytä huomioida, jopa tutkimuksen tulkitsija (ihminen) on yksi tutkimusväline ja myös tutkimuksen kohde.

Käytännössä voidaan etsiä fysiikan ilmiöiden erilaisia suhteita, mutta jos on kysymys jostain (teoreemien) tutkimuksesta, tai puhtaasta matemaattisesta päättelystä, niin niille ei ehkä löydy kovin helposti vastaavuutta, eli ne jäänevät osaltaan metan puolelle, kunnen toisin todistetaan.

Ihmisen kyvyt lienevät myös rajalliset.

Taitaapa vain Toopen ajatuksena olla, että tutkimus lopetetaan kokonaan tietyiltä "hyödyttömiltä" aloilta ja "turhien" asioiden ja ilmiöiden tutkiminen lopetetaan, koska ovat "marginaalia". Esim. sukupuolta ja sukupuolisuutta ei pidä tutkia, koska "kaikkihan tietää", että me ollaan miehiä ja naisia, eikä siinä ole mitään tutkittavaa. Me jo tiedämme "kaiken" sukupuolista, kun ymmärrämme, että naiset haluaa olla hoivaajia ja tytöt tykkää vaaleanpunaisesta.

Toopen teoriat vaikuttavat kyllä melko yksipuolisilta ja niissä on varmaan kohentamisen aihetta, mutta ne lienevät lähinnä vain toopen teorioita, joten sillä ei liene isompaa merkitystä, muille kuin hänelle.

Sukupuoliteoriat ovat muutenkin melko usein pelkästään riidan aiheita, eikä niillä pyritä mihinkään sen kummempaan ymmärrykseen.

Tieteen tavoite on kyllä yksinkertaisempi, eli vain ymmärryksen lisääntyminen, mutta se ei toki poista väärinymmärtämisen mahdollisuutta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 12, 2019, 23:01:53
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 09, 2019, 07:20:55
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 08, 2019, 23:30:33
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?
Ymmärsit väärin. Olen puhunut siitä, että tiedettä (tiedeopetusta) tulisi suunnata enemmän matemaattisluonnontieteelliseen koulutukseen ja vähemmän humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen, koska matemaattisluonnontieteellinen on hyödyllissempää. Meillä on liikaa keskitytty nykyisin hum/yht.kunta tiet. tutkimuksiin, koska on muka haluttu siten nostaa kansan "sivistystasoa". Tuo on hyödytöntä rahantuhlausta. Meillä on jo liikaa noiden alojen ihmisiä. Tiedän, olen yksi heistä.

Koulutusjärjestelmäämme pitäisi uudelleenorganisoida siten, että yliopistotasolla väkeä tulisi vähentää suuresti ja kohdistaa heitä matemaattisluonnontieteisiin. Toisaalta pitäisi kohdistaa huomiota amk-tasolle käytännöntason osaajiin, koska heitä yhteiskunta enemmän tarvitsee kuin tusinamaistereita. Suomessa on elänyt vuosia aivan järjetön ajatus siitä, että korkeakoulutusta (yliopisto/tekn.yo- taso) pitäisi jakaa kymmenille prosenteille ihmisistä, kun sellaisia virkoja ei ole saatavilla kaikille. Liikakoulutus johtaa vain koulutuksen inflaatioon, ei sen arvostukseen. Suomi tarvitsee keskiasteen osaajia paljon enemmän kuin humanistisia maistereita.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 12, 2019, 23:06:02
Ymmärrätte kai "Karikko" ja "Safiiri", ettei yhteiskunnalla ole varaa tarjota rahaa kaikenmaailman hömpän opiskeluun? Yhteiskunnan rahoituksen tulee keskittyä sellaiseen tieteeseen, joka on hyödyllistä Suomelle. Jos joku haluaa opiskella marginaaliaiheita, silloin pitää ehkä itse hoitaa rahoitus?

Yhteiskunnan velvollisuushan ei ole rahoittaa kaikkea kivaa, mitä ihmiset keksivät!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 13, 2019, 11:56:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 12, 2019, 23:06:02
Ymmärrätte kai "Karikko" ja "Safiiri", ettei yhteiskunnalla ole varaa tarjota rahaa kaikenmaailman hömpän opiskeluun? Yhteiskunnan rahoituksen tulee keskittyä sellaiseen tieteeseen, joka on hyödyllistä Suomelle. Jos joku haluaa opiskella marginaaliaiheita, silloin pitää ehkä itse hoitaa rahoitus?

Yhteiskunnan velvollisuushan ei ole rahoittaa kaikkea kivaa, mitä ihmiset keksivät!

Aika paljon sitä kuitenkin suositaan, suurin osa kaikesta kivasta on hömppää, jos tiukasti tulkitaan.

Vakasti otettavaa tiedettäkin tuetaan siinä ohessa, mutta pääasillisesti tuet annetaan sovellutuksille joilla on kaupallista tavoitetta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 13, 2019, 16:01:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 12, 2019, 23:06:02
Ymmärrätte kai "Karikko" ja "Safiiri", ettei yhteiskunnalla ole varaa tarjota rahaa kaikenmaailman hömpän opiskeluun? Yhteiskunnan rahoituksen tulee keskittyä sellaiseen tieteeseen, joka on hyödyllistä Suomelle. Jos joku haluaa opiskella marginaaliaiheita, silloin pitää ehkä itse hoitaa rahoitus?

Yhteiskunnan velvollisuushan ei ole rahoittaa kaikkea kivaa, mitä ihmiset keksivät!

Matemaattis-luonnontieteellisellä koulutuksella vain ei pysty ratkomaan niitä yhteiskunnallisia ongelmia. Matemaattis-luonnontieteellinen tieto ja tutkimus antaa harvinaisen vähän työkaluja vaikkapa siihen, miten saatais väestönkasvu kuriin. Vaikka luonnontiede tarjoaakin keinoja, joilla raskauksia voi ehkäistä, se ei tarjoa keinoja siihen, miten ehkäisy saataisiin kaikkien ulottuville ja käyttöön. Toope elää viime vuosisadalla tässä, kun uskoo, että matematiikka ja luonnontieteet voivat tarjota ratkaisut kaikkeen. Mutta todellisuudessa tarvitaan juuri humanistisia tieteitä, jotta niistä matemaattis-luonnontieteellisistä tutkimuksista voidaan saada hyötyä ja ihmiset toimimaan järkevästi uuden tiedon mukaisella tavalla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 13, 2019, 16:53:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 12, 2019, 23:06:02
Ymmärrätte kai "Karikko" ja "Safiiri", ettei yhteiskunnalla ole varaa tarjota rahaa kaikenmaailman hömpän opiskeluun? Yhteiskunnan rahoituksen tulee keskittyä sellaiseen tieteeseen, joka on hyödyllistä Suomelle. Jos joku haluaa opiskella marginaaliaiheita, silloin pitää ehkä itse hoitaa rahoitus?

Yhteiskunnan velvollisuushan ei ole rahoittaa kaikkea kivaa, mitä ihmiset keksivät!
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä Afrikkaa? Kristillisesssä Afrikassa ei tuhlaa "hömppäopiskeluun". Niiden lainalaisuuksien tutkimiseen ja opiskeluun, joiden ymmärrystä länsimaalaisen elämäntavan ylläpito edellyttää. Ja mitä tulee taloudelliseen tilanteeseemme, niin meillä on ihan riittävästi rahaa dumpata yliopistoihin, jos vain sivistys olisi persuille tärkeämpää kuin sosiaalimiljardien dumppaaminen taloudellisesti haitallisiin veroaleihin, ja kannattamattomien yritysten tekohengittämiseen niin kutsuttuina yritystukina. Saatoimme persujen mielestä jopa luovuttaa valtiomme varallisuutta miljoonittain veroparatiisiyrityksille ilman minkäänasteista taloudellista hyötyä kaupoista. Toope rahasta ei ole Suomella vähääkään pulaa vaan järjen käytöstä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 13, 2019, 21:30:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 13, 2019, 16:01:06
Matemaattis-luonnontieteellisellä koulutuksella vain ei pysty ratkomaan niitä yhteiskunnallisia ongelmia. Matemaattis-luonnontieteellinen tieto ja tutkimus antaa harvinaisen vähän työkaluja vaikkapa siihen, miten saatais väestönkasvu kuriin. Vaikka luonnontiede tarjoaakin keinoja, joilla raskauksia voi ehkäistä, se ei tarjoa keinoja siihen, miten ehkäisy saataisiin kaikkien ulottuville ja käyttöön. Toope elää viime vuosisadalla tässä, kun uskoo, että matematiikka ja luonnontieteet voivat tarjota ratkaisut kaikkeen. Mutta todellisuudessa tarvitaan juuri humanistisia tieteitä, jotta niistä matemaattis-luonnontieteellisistä tutkimuksista voidaan saada hyötyä ja ihmiset toimimaan järkevästi uuden tiedon mukaisella tavalla.
Kärjistät. En puhu siitä, että humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta pitäisi lopettaa, vain sitä, että noissa on varaa karsimiseen. Liikaa hömppää. Toivoisin painopistettä enemmän takaisin sinne matemaattisluonnontieteelliselle puolelle, kuten oli vuosikymmeniä sitten, ennen humanististen/yhteiskuntatieteiden ylitarjontaa, joka on nykyisin ihan totta. Painopisteestä puhun.

Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 13, 2019, 16:53:47
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä Afrikkaa? Kristillisesssä Afrikassa ei tuhlaa "hömppäopiskeluun". Niiden lainalaisuuksien tutkimiseen ja opiskeluun, joiden ymmärrystä länsimaalaisen elämäntavan ylläpito edellyttää. Ja mitä tulee taloudelliseen tilanteeseemme, niin meillä on ihan riittävästi rahaa dumpata yliopistoihin, jos vain sivistys olisi persuille tärkeämpää kuin sosiaalimiljardien dumppaaminen taloudellisesti haitallisiin veroaleihin, ja kannattamattomien yritysten tekohengittämiseen niin kutsuttuina yritystukina. Saatoimme persujen mielestä jopa luovuttaa valtiomme varallisuutta miljoonittain veroparatiisiyrityksille ilman minkäänasteista taloudellista hyötyä kaupoista. Toope rahasta ei ole Suomella vähääkään pulaa vaan järjen käytöstä.
Taas kerran hieman vaikeaa ymmärtää, mitä Lauri esittää...?!
Siis PS:hän on kritisoinut yritystukijärjestelmää, ei kannattanut sitä. PS on kritisoinut veroparatiisimallia, ei ajanut sitä. PS juuri kritisoi mm. Pekka Haaviston Caruna-kauppoja, joissa sähkönsiirtojärjestelmä yksityistettiin ulkkarisijoittajille. Luetko Lauri uutisia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: mikainen - huhtikuu 14, 2019, 00:42:44
Kaksi vuotta sitten vain kolme ps:n kansanedustajaa äänesti hallintarekisterilakia vastaan. "Eliittiä" vastaan puheissa, käytäntö vähän toinen juttu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 14, 2019, 00:54:39
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 13, 2019, 21:30:19
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 13, 2019, 16:53:47
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä Afrikkaa? Kristillisesssä Afrikassa ei tuhlaa "hömppäopiskeluun". Niiden lainalaisuuksien tutkimiseen ja opiskeluun, joiden ymmärrystä länsimaalaisen elämäntavan ylläpito edellyttää. Ja mitä tulee taloudelliseen tilanteeseemme, niin meillä on ihan riittävästi rahaa dumpata yliopistoihin, jos vain sivistys olisi persuille tärkeämpää kuin sosiaalimiljardien dumppaaminen taloudellisesti haitallisiin veroaleihin, ja kannattamattomien yritysten tekohengittämiseen niin kutsuttuina yritystukina. Saatoimme persujen mielestä jopa luovuttaa valtiomme varallisuutta miljoonittain veroparatiisiyrityksille ilman minkäänasteista taloudellista hyötyä kaupoista. Toope rahasta ei ole Suomella vähääkään pulaa vaan järjen käytöstä.
Taas kerran hieman vaikeaa ymmärtää, mitä Lauri esittää...?!
Siis PS:hän on kritisoinut yritystukijärjestelmää, ei kannattanut sitä. PS on kritisoinut veroparatiisimallia, ei ajanut sitä. PS juuri kritisoi mm. Pekka Haaviston Caruna-kauppoja, joissa sähkönsiirtojärjestelmä yksityistettiin ulkkarisijoittajille. Luetko Lauri uutisia?
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä afrikkaa? Toisekseen Persut allekirjoittivat hallitusohjelman. Ketä kiinnostaa mitä persut sanoo vastustavansa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 15, 2019, 11:02:36
Lainaus käyttäjältä: mikainen - huhtikuu 14, 2019, 00:42:44
Kaksi vuotta sitten vain kolme ps:n kansanedustajaa äänesti hallintarekisterilakia vastaan. "Eliittiä" vastaan puheissa, käytäntö vähän toinen juttu.
Poliisikansanedustajat Veera Ruoho, Tom Packalen ja Mika Raatikainen saivatkin tuosta sitten Perussuomalaisten eduskutaryhmältä varoituksen. Myös Kari kulmala joka oli vastustanut hallintarekisteriä, mutta oli äänestyksestä poissa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2019, 18:51:46

Jos erittynyt lima, flunssatyyppisten yhteydessä, vie pöpöjä ulkoistukseen, niistämisissä, jne, ja samoin tuo toimii keino pikkuroskien yhteydessä, niin miten vaikuttaa pöpöstöön se, jos niitä vedetään mukana suun kautta otettavilla, vähän alemman tason olo-tiloihin?

Onko äskeisessä pointtia? Voidaanko tuota soveltaa, tuloksellisesti?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 16, 2019, 22:51:16
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 14, 2019, 00:54:39
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä afrikkaa?
Tiedät hyvin, etten halua tänne Afrikkaa missään muodossa toisin kuin sinä.
Afrikka olkoon Afrikka, Eurooppa olkoon Eurooppa. Värejä paletissa ei tarvitse sekoittaa, muuten tulee harmaata.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 16, 2019, 23:31:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 16, 2019, 22:51:16
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 14, 2019, 00:54:39
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä afrikkaa?
Tiedät hyvin, etten halua tänne Afrikkaa missään muodossa toisin kuin sinä.
Afrikka olkoon Afrikka, Eurooppa olkoon Eurooppa. Värejä paletissa ei tarvitse sekoittaa, muuten tulee harmaata.

No problem, Toope. Ei niistä mustista tule harmaita, koska valkoinen on valkoinen vain puhtaan valkoisena. Eksää sen vertaa tiedä? Muut sitten on mustia valkoisinakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - toukokuu 17, 2019, 07:48:49
Claude Monet oli värien käytön perusteella aika monikultturisti.
Harmaantuneenakin melko värikäs.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 17, 2019, 08:41:53
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 16, 2019, 18:51:46

Paraikaa on tosiaan kurkkukipua, poskiontelohyytelöitymää, tuntemuksia korvissa, ja päässä huojuttaa. Ei kuumetta.

Ehkä näyttää saivartelevalta, mutta minusta tietyistä tavallisissa arjen jutuista voi löytyä paljon, jos niitä vain seurailee avarasti. On selkeän konkreettinen pohja, sen teoretisoinnin lisänä. Teen mieluusti juuri tällaista.

Kun sanotaan, että flunssan aikaan tulisi juoda riittävästi lämmintä, ja se helpottaisi, niin ehkä, kun kylmän juominen voi saada flunssakynnyksen ylittymään melkein saman tien. On kokemusta. Mieleenpainuvimpia jotkut simailut, kylmässä maaseutukellarissa, heinäkuun helteillä. Seuraukset mieleenpainuvia, ja nopeita. Eikä ole vain tuo kokemus.

Onko sitten itselläni kurkku arka paikka, muista enemmän poiketen, en tiedä. Angiinoita oli pentuna jokunen.

Nesteen juontiin (ja syöntiin), etenkin nauttittavan ollessa lämmintä, voi liittyä nielun huuhtelevaa vaikutusta. Toisaalta se on paikallislämpöä, toisin kuin saunassa. Sauna korostaa verenkiertoa iholla, mikä voi tosiaan olla vaikutukseltaan hyvin erilaista, ja flunssatilanteessa eron voisi arvella merkittäväksi, kokemustasolle asti, ainakin jos saunoo reiluun tapaan. Arvelen nyt surutta näitä.

Jos ihmisellä on sympaattinen hermosto, joka liittyy tahdonalaiseen liikkumiseen, niin verenkiertoa on saatava mukaan. Se on taas pois tahdonalaiseen kuulumattomalta osalta, mikä taas liittyy "akkujen" lataamiseen.

Verenkierron kohdennus voi olla jotain. Tuntemuksia tästä saa esim niin, jos lämmintä suihkua kohdentaa eri kehoonosiin, tietoisesti. Sillä on vaikutusta. Toisaalta, on myös niitä lämpöhoitoja. Samoin voi paikallisesti eri lämpötiloja kokea ihan pukeutumisen keinoin. Kokonaisvaltaisempi lämpövaihtelu varmaan toista, joskin siinäkin voi olla jotain potentiaalista seurailtavaa, jos vaihtuvuus sopiva.

Entäs biodynaaminen flunssan hoito? Sellaista tuskin on keksitty, mutta voihan ajatuksen heittää, kun ei rangaista.


BTW  Onko ihmisiä, joiden tulisi melkein aina käyttää korkeakauluksista paitaa, tai jotain kaulusta, jos käytännössä haluaa, ettei ongelmia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 17, 2019, 09:27:46

Etsin jonkin verran aktiivisesti kelailutilanteita. Minusta ne ovat kehittäviä, ja ilmenee sovellettavuuden parantumista sillekin, mitä tiedetään käytännöistä osuvina, oli osuus löydetty miten oli. Ehkä hyöty tästä popularisoivasta liittymästä tulee käsittely-laajuuden kautta, vaikka kallistuma kohden parempaa sovellettavuutta ja ajatustyön osuvuutta jäisikin osin uniikkimmaksi, kuin yleisten vankkojen löydöksien tapauksessa.

Jos jostain tieteen vahvasta alueesta on vaikka matemaattinen rautalankamalli, muun ohessa, niin sovelletuskohdat jää silti etsittäviksi, ja se, miten löydetty kytkeytyy muuhun. Kokonaisuuttakin vietävä jotenkin eteenpäin, vaikka vankkuusvajetta olisi. Millä tavoin menee ideologiseksi, niin siihen alasampumisvaiheeseen liittyy osuva, oma lääkityksensä.

Kun puheeksi tuli verenkierron kohdistuminen eri kropan alueelle, painotetusti, niin mitä kaikki merkityksiä tällainen painotus voi merkitä.

Tuli mieleen se, että kun pintaverenkierrosta, tai perifeerisemmästä painotuksesta päästään sisempään, niin voiko painotusero näkyä esim verenpaineessa? Nukkuessa verenpaineen voisi näin olettaa pienemmäksi. Sydän ainakin lyö vähemmän, joten verimäärän virtauma minuutissa voi pienetä, vai pieneneekö? Levossa jotain 5l/min, riippuen ihmisestä.

Jos verivirtauma ei levossa oleellisesti pienene, sydämmen kautta mitattaessa, niin pulssi voisi laskea, koska vähemmän pumppausvastusta, siis verenpainetta. Näistä voidaan tietää aika yksityiskohtaisesti. Ei haittaa, kun pääsee mukaan itsekkin noihin, kun törmää.

Jos veri kanavoituu tasaisesti kaikkialle, eikä kohdennu painotetusti keskustaan, tai periferiaan, niin kanava-pintala, joka palveltana laajempi, joten veren voisi ajatella kulkevan parhaiten, kun ei niin tiukkaa tuubia, jonne päätyä sullomaan elintärkeää.

Toisaalta, kun hiusverisuonistoa myöten menee kaikki valtimoon pumpattu tavara viimein, niin ehkä noin ei ole, vaan pienempi valtimopintalavalikoituma verivirtakeskityksessä johtaa saman painevaikutuksen suuntautumisen pienemmälle alueelle, jolloin puskevuus on helpompi toteuttaa. Sydän pääsee vähemmällä, jolloin verenpaine laskee, ja sydämen syke.

Tiedetään, että jos ruokailee, ja alkaa liikkua, on sydän suuremmalla rasituksella. Kun sydän on heikko, niin tällaiset voivat olla havaittavissa ilman suurempia arvailuja.

Se lienee selvää, että periferiassa kanavisto on pitempi, joten painetta on pakka saada enemmän, ellei kanaviston kimmo-ominaisuudet ideaaliset, mikä ei ole totta varmaan missään ikävaiheessa.

Jos verivirtaumaa keskittää periferiaan, niin mitä valikoidumpi paineen kohdennus merkitsee, terveyden kannalta tätä ruumiin rakennetta koskien? Missä vaiheessa avautuu tarve "oppia" uutta hiusverisuonistoa. Voiko oppimista edistää? Mitä kaikkea siihen liittyy?

Ajattelulla voi lähteä miettimään, että mitä mahdollisuuksia voisi olla sydän ja verisuonisairauksien hoidossa, ihan kotikonstein. Aika montaa asiaa ylläpidetään, jottei rapistumista tapahdu.

Tiedän, että tavan ihmiset useimmiten eivät usko lääkäreiden kehoituksia nähdä vaivaa liikunnan eteen, vaan odottavat helppoa ratkaisua, mikä voi olla utooppista. Aktiivisesta suhteesta terveyden ylläpitoon puhutaan. Mitä on tehtävissä rapistumisten ilmetessä?

Keski-ikäistä tällaiset asiat mietityttävät, tai perusuteliasta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 17, 2019, 09:39:00
Biodynaamista tapaa käytetään viljelyssä. Ellet halua siis viljellä nielussasi bakteereita biodynaamisesti, kannattanee etsiä flunssaan hoitomuotoja jostakin muualta kuin biodynaamisista toimintaperiaatteista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 17, 2019, 10:34:26

En nyt ajatellut biodynaamisuudella tarkoittaa epäedullisten olojen kasvatusta. Biodynaamisuus, elinolojen parantamiseen, siinä ajattelin olevan potentiaalia.

Jos tarkemmin mennään tuohon kohtaan, niin elimistö on tainnut jutun jo keksiä, tai ajautunut sitä käyttämään.

Kun ihmisen aineenvaihdunta vilkastuu, tulehduksissa flunssissa, mitä pöpöstöhaasteita nyt onkaan, niin aineenvaihdunta voi vilkastu lisälämmön ansiosta, ja toisaalta aineenvaihdunta itsekkin lämmittää, esim paikallisesti, ellei kokonaisvaikutus laita tehostusta täydempään laajuuteen, esim selkeän kuumeen tapauksessa.

Kun aineenvaihdunta vilkastuu, niin elimistössä olevat perusjutut korostuu, siis ne, jotka ovat tavallisempaa ja jotain pysyvämpää, mukanakulkevampaa, erikoisatakkiin nähden, tai suhteessa johonkin horjuttavaan painotukseen.

Elimistön voi nähdä turvautuvan siiden diversiteettiin, joka on kohdennettavissa ilmenevään haasteeseen.

Käpertyminen on edelliselle päinvastaista. Siinä horjuttava erikoispainottuma saa enempi rehottaa, ja voi tosiaan kuormittaa kokonaisuutta paljon, koska ei ole samalla tapaa seesteisesti liittynyt eliön kokonaisuuteen, vaan voi vaatia tietynlaista neutralointia, ellei tietyntyylistä amputaatiota.

Mistä sitten koostuu sen monipuolisemman kohtaamisen oikeiseva vaihe. Se on sitä pysyvyystilan tuomista selkeämpänä sinne, jossa pysyvyystila on lähtenyt viettämään muualle. Haavan umpeutuminen on ilmaisullisesti ottaen kuvaava esimerkki. Veri ei oikein voi hyvin, kun joutuu suoniston ulkopuolelle. Menee hankalaksi sille kokonaisuudelle, jotka verestä pitävät, ja sitä tarvitsevat, elääkseen.

Monipuolisuuslisän tarjoaminen, tietynlainen joukkovoimaa, tai joukkoapua vaikuttaisi kuitenkin kuvaavalta, tässä yhteydessä. Biodynaamisia olosuhteita muuttuu toiseksi, jonkun kannalta suotuisemmaksi. Voihan olla, että tulokaskaan ei oikein pärjäile kovin kaksisesti, jos päätyy ihmiselle tyypilliseen ympäristöön. Win-Win, tietyt "oksentamiset", kuka niitä sitten toteuttaakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 17, 2019, 13:58:19
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 17, 2019, 10:34:26

En nyt ajatellut biodynaamisuudella tarkoittaa epäedullisten olojen kasvatusta. Biodynaamisuus, elinolojen parantamiseen, siinä ajattelin olevan potentiaalia.

Siis ajattelit, että ihmisiä voidaan biodynaamisesti viljellä? Vai ehdotatko antroposofiaan suuntautumista? SE ihmisen hoitamiseen tarkoitettu "versio" on jo olemassa. Sitä kutsutaan homeopatiaksi.

LainaaBiodynaaminen viljely on maataloutta, jota harjoitetaan Rudolf Steinerin antroposofisten näkemysten mukaisesti. Steiner piti Koberwitzissa nykyisen Puolan alueella vuonna 1924 esitelmäsarjan, joka tunnetaan nykyisin Maatalouskurssin nimellä. Suomessa ensimmäisiä luontoisvoimaviljelykokeita tehtiin vuonna 1926.
...
Biodynaamisessa viljelyssä käytetään pitoisuuksiltaan erittäin laimeita biodynaamisia preparaatteja. (kts. homeopatia). Niiden valmistamisessa käytetään yleensä pieniä määriä lehmänlantaa tai kvartsia, joka on pakattu lehmän sarveen ja kätketty määräajaksi maahan. Preparaattien ei oleteta vaikuttavan aineellisesti, esimerkiksi kvartsi ei liukene. Preparaattien uskotaan dynaamisesti tukevan kasvia välittämällä maahan taivaankappaleiden kosmisia voimia[1], mikä jäsentää kompostoitumista ja tukee harmonista maatumista.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Biodynaaminen_viljely
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 17, 2019, 15:18:58

En tiennyt, että tuollaista ajattelua on ollut joskus, kuten antroposofia. Kaikenlaista on niin paljon, ettei ole tullut huomattua, vaikka sana varmasti ilmennyt jossain.

Googlasin vähän. Rudolf Steiner vaikuttaa hyvältä tyypiltä :) Laitetaan seurantaan.

Sanoisin sen, että nouseva teema on isohko, tosin suosikkiteemastoni laajuuteen tämä käänne ei tuo muutosta. Mahdollistä täsmennystä kyllä, ja mitä lie. En pyri asettamaan aktiivisesti ennakkoehtotoja tässä kohden.


L1. EMn henkilön ajatuksissa on jotain hyvää. Sen tiedän entuudestaan, että tällaiset terävät lähdöt rapautuvat, ja voivat myöhemmin näkyä niin, että samaa, arvostavaa suhdetta on vaikea löytää, sekamelskan keskeltä. Steineri oli näköjään selkeä teosofian haarauttaja, eli jotain kokonaisuutta meni uusiksi. Teosofiakin kokonaisuudessaan aika vierasta itselleni, joten tarkasti en tiedä, mitä meni uusiksi, vain sen, että näin on kerrottu. Linja vain näkyy tolkkuna, tosin kytkentä aiempaan teosofiseen pohjaan voi olla melkoinen rasite. Oliko vaihtoehtoja? Mielestäni kyllä oli, jotain. Aina on.

L2. L1een viitaten, mitähän ovat Rudulf Steinerista lähtevän kulttuurin "rappiolapset"? Onko niitä nimettävissä saman tien? Kuullut joskus puhuttavan, että monesti, joillakin kunnioitetuilla ihmisillä, voi lapset olla selkeitä alisuoriutujia. Ehkä näkyy laajemminkin, kuin lapsiin ulottuen.

Miten se kaukaisempi anti sitten, konkreettisen lapsien tapauksessa? Entä arvioidessa kulttuurihaaraa, jonka Rudolf Steiner jotenkin kätilöi maailmaan? Tai jos puhutaan Jeesuksen vastaavasta? Miten näistä voi ajatella? Löytyykö jotain merkittävää pääteltävää?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 19, 2019, 23:13:48

Jos eläin E, ei tunnista (T) itseään peilikuvasta, niin onko sanottua, ettei T voi olla mahdollista, En elinajan kuluessa?

E ---> T.

Jos polku toteutuisi, niin mitä se taas tarkoittaisi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 20, 2019, 09:48:40

Laaja-alainen näkemys, josta edellä kerroin, on ollut mielessä reilut parisen vuosikymmentä, vaikka alkuun pienempänä ideana. Miten ajatukset menevät yhteen esim antorposofisten, tai aiempien holistisempien näkemysten kanssa en tiedä.

Vaikka voin liittää yhteen mitä sattu, en välttämättä pyri liittämään miten sattu, tai mitä sattu, jossain tietyssä liitosyrityksessä. Teorioita voi venyttää jotenkin, miten meneekin, tosin varmasti näille on omat lainalaisuudet, jos ajattelee, että seurailu täyttää jotkin tolkun kriteerit, vaikka siten, että ei odoteta ihmeitä kehittelyistä.

Kun ulkopuolista liittää lähelle jokaista, siltä osin kuin liittyvyyttä on, niin kaiken voi nähdä vähemmän erillisesti. Ei olla sen ihmeempää, mitä on meistä katsotun ulkopuolella, ja sekin voi tosiaan olla jotain erityistä meille, jos vain toimii, ja toimivuudella omat ehtonsa, kussakin yhteyspotentiaalissa.

Edellisellä pohjustin sitä ajatusta, että itseksi katsottua, voi nähdä myös osina, jotka eivät mätsää toisiinsa seesteisesti, tai ristiriitaa on, vaihtelevasti, ja joissakin tilanteissa se, minkä kokoonpanon kanssa on ollut kiva meneskellä, niin kohta "kanssa-kavereihin" on suhtauduttava varauksellisemmin.

Tälläinen näkövinkkelilaajennus voi olla tarpeen, jotta havahtuu ajattelmaan syntyvistä ongelmatilanteista ratkaisevasti. Teoretisoinnin ei tarvitse jäädä turhaksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 30, 2019, 18:57:56

Entä jos masentuneen tietynlinen, parempi ote todellisuuteen johtuukin siitä, että hän on enemmän muista erillään, eikä samalla tapaa joukon varassa, jolloin todellisuuden näkemisen arvo painottuu enemmän?

Jos todellisuuden näkee paremmin kuten se on, ja sitä voi arvioida osuvasti, niin intressiä täytyy olla. Jos yksinäiselle tämä vinkkeli on tärkeämpi, niin voiko asiaan vaikuttaa muitakin tekijöitä?

Tuleeko maailma rehellisemmäksi, jos ihmiset ovat yksinäisempiä? Siten maailma olisi kovempi paikka, mutta todempi samalla.

?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 07, 2019, 17:55:02
Miten ihmisen persoona muodostuu?

Aivotutkijat Gazzaniga ja Sperry tutkivat joskus 60-70 luvuilla "lobotomian" (aivopuoliskojen väliset vietiyhteydet katkaistaan) läpikäyneitä potilaita ja tulivat johtopäätökseen, että kun aivopuoliskot erotetaan toisistaan, myös persoona jakaantuu kahtia ja tutkijoiden keräämän todistusaineiston perusteella tuo vaikutti ihan järkevä johtopäätökseltä. Nyt kuitenkin koe on ilmeisesti pyritty toistamaan, mutta saatu tulos, että kahta persoonaa ei löydykään vaan, että mieli on ilmeisesti tietoinen molempien aivopuoliskojen asioista. Kysymys kuuluu, miten tuo voi olla mahdollista ts. on vain yksi persoona, vaikka aivopuoliskot eivät keskustele keskenään?

lähde: When you split the brain, do you split the person? (https://aeon.co/ideas/when-you-split-the-brain-do-you-split-the-person)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 07, 2019, 18:04:58
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 30, 2019, 18:57:56

Entä jos masentuneen tietynlinen, parempi ote todellisuuteen johtuukin siitä, että hän on enemmän muista erillään, eikä samalla tapaa joukon varassa, jolloin todellisuuden näkemisen arvo painottuu enemmän?

Jos todellisuuden näkee paremmin kuten se on, ja sitä voi arvioida osuvasti, niin intressiä täytyy olla. Jos yksinäiselle tämä vinkkeli on tärkeämpi, niin voiko asiaan vaikuttaa muitakin tekijöitä?

Tuleeko maailma rehellisemmäksi, jos ihmiset ovat yksinäisempiä? Siten maailma olisi kovempi paikka, mutta todempi samalla.

?

Rehellisyys tai joku semmoinen ei ole asiassa olennaista, vaan masennuksen tai muiden mielenterveyden häiriöiden ongelma on siinä, miten ne vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn. Ei auta yhtään mitään nähdä maailma "todellisemmin", jos ei jaksa nousta sängystä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 07, 2019, 18:53:37
Oppivelvollisuudesta sellaista, että kummasta on enemmän hyötyä, luokalle jättäminen jos kyseisen vuosiluokan tason asioita ei ole sisäistetty, kuten joskus vuonna muikku ja kukko vai tämä nykyinen linja, että pakollinen määrä vuosiluokkia käydään läpi, oli sitten opittu asioita tai ei?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 07, 2019, 18:56:46
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 07, 2019, 18:53:37
Oppivelvollisuudesta sellaista, että kummasta on enemmän hyötyä, luokalle jättäminen jos kyseisen tason asioita ei ole sisäistetty kuten joskus vuonna muikku ja kukko vai tämä nykyinen linja, että pakollinen määrä vuosiluokkia käydään läpi oli sitten opittu asioita tai ei?

kumpikaan ei ole itsestäänselvästi parempi, koska kumpikaan ei takaa, että sen avulla opittais. Luokalle jättäminenkin saattaa johtaa vain entistä kouluvastaisempaan asennoitumiseen, jos on ihan väärän ikäisten keskellä outolintuna.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 07, 2019, 19:00:14
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 07, 2019, 18:56:46
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 07, 2019, 18:53:37
Oppivelvollisuudesta sellaista, että kummasta on enemmän hyötyä, luokalle jättäminen jos kyseisen tason asioita ei ole sisäistetty kuten joskus vuonna muikku ja kukko vai tämä nykyinen linja, että pakollinen määrä vuosiluokkia käydään läpi oli sitten opittu asioita tai ei?

kumpikaan ei ole itsestäänselvästi parempi, koska kumpikaan ei takaa, että sen avulla opittais. Luokalle jättäminenkin saattaa johtaa vain entistä kouluvastaisempaan asennoitumiseen, jos on ihan väärän ikäisten keskellä outolintuna.

Joo kiitos huomiosta. Itsekin keksin välittömästi (ainakin omasta mielestäni) paremman vaihtoehdon: Teknologia mahdollistaisi varmaan yksilöllisen oppimateriaalin läpikäymisen jo nyt, ja jos jokainen käy sitä läpi omaa tahtiaan ei "luokista" välttämättä tarvitse lainkaan puhua. Osaavammat ennättäisivät materiaalin läpikäymisessään vain pitemmälle kuin muut.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 08, 2019, 22:21:54
Radikaaleilta puuttuu siis metakognitiivinen herkkyys [1 (https://bigthink.com/mind-brain/radicals-are-worse-at-metacognition)]. Metakognitio viittaa kykyyn tiedostaa ja analysoida omia ajatuksiaan kun taas metakognitiivinen herkkyys viittaa kykyyn erottaa hyvä oma päätös huonosta omasta päätöksestä. Kokeissa on havaittu, että radikaali pitää päätöstään oikeana sen jälkeen, kun hänelle näytetään (ja pitäisi olla ilmiselvää), että päätös itse asiassa oli väärä.

Radikaalin mieli on äärimmäisen kiehtova. Mikä estää radikaalia sisäistämästä, että hän on väärässä silloin kun hän on väärässä? Johtuuko se ihan puhtaasta sokeudesta (itselleen piiloon jäävä kognitiivinen dissonanssi), vai jonkinlaisesta ihanteesta, jossa glorifioidaan asennetta, että "tuumaakaan ei anneta periksi" (vaikka itse huomaakin, että on täysin väärässä)?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 08, 2019, 22:53:42
Ihmiset, joilla on ongelmia otsalohkon alaosan kuorialueilla epäonnistuvat valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta paremman vaihtoehdon, jos sen paremmuuden realisoituminen edellyttää aikaa [1 (https://en.wikipedia.org/wiki/Iowa_gambling_task)]. Inhimilliseen sosialipolitiikkaan sijoittaminen tuottaa vapaan ja turvallisen yhteiskunnan pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi vankeinhoidossa tämä tarkoittaa ankarien tuomioiden sijaan inhimillistä kuntoutusohjelmaa mahdollisiman lievillä tuomioilla (Suomi on esimerkiksi rikostilastoja vertailemalla yksi edelläkävijöistä koko maailmassa ja meillä vankeinhoito perustuukin ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen pikemminkin kuin rankaisemiseen).

Kuitenkin poliittisella kartalla lähinnä vain sosiaalisesti liberaalit kannattavat inhimillistä sosiaalipolitiikkaa kun taas sosiaalisesti konservatiivit eivät. Onko sosiaalisesti konservatiiveilla kehityshäiriö tai jonkin sortin vamma otsalohkon alaosan kuorialuiella?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - heinäkuu 15, 2019, 20:43:47

Tarua vai totta?:  Ihminen kaipaa jatkuvuutta, mutta jotta jatkuvuus toteutuisi, hän tarvitsee kvantisointeja, sopivina.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - heinäkuu 15, 2019, 20:51:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 07, 2019, 18:04:58Rehellisyys tai joku semmoinen ei ole asiassa olennaista, vaan masennuksen tai muiden mielenterveyden häiriöiden ongelma on siinä, miten ne vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn. Ei auta yhtään mitään nähdä maailma ”todellisemmin”, jos ei jaksa nousta sängystä.


Rehellisyys liittyy odotuksiin, ja odotustenmukaisuuteen, siten kuin on niihin sitoutunut. Rehellisyyttä voisi ilmetä aina, vaikka todellisuus olisi,.. mitä nyt onkaan.

Jos sängystä ei jaksa nousta, voi maailman nähdä todellisempana, mutta se todellisuus ei saa nousemaan. Odotetaan ehkä jotain, jotta voisi nousta. Tai odotetaan, kunnes jotain yksinkertaisesti avautuu. Näin perin?

Jos ihmisen toimintakyky on hyvä, niin tarkoittaako se muka sitä, että ihmisellä ei ole (mielenterveys)ongelmia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 16, 2019, 06:27:23
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 15, 2019, 20:51:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 07, 2019, 18:04:58Rehellisyys tai joku semmoinen ei ole asiassa olennaista, vaan masennuksen tai muiden mielenterveyden häiriöiden ongelma on siinä, miten ne vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn. Ei auta yhtään mitään nähdä maailma "todellisemmin", jos ei jaksa nousta sängystä.


Rehellisyys liittyy odotuksiin, ja odotustenmukaisuuteen, siten kuin on niihin sitoutunut. Rehellisyyttä voisi ilmetä aina, vaikka todellisuus olisi,.. mitä nyt onkaan.

Jos sängystä ei jaksa nousta, voi maailman nähdä todellisempana, mutta se todellisuus ei saa nousemaan. Odotetaan ehkä jotain, jotta voisi nousta. Tai odotetaan, kunnes jotain yksinkertaisesti avautuu. Näin perin?

Jos ihmisen toimintakyky on hyvä, niin tarkoittaako se muka sitä, että ihmisellä ei ole (mielenterveys)ongelmia?

Yleensä silloin ainakaan (jos toimintakyky on hyvä) ei ole ainakaan kovin vakavia mielenterveysongelmia. Tämä johtuu siitä, että sairaus määritellään toiminnan vajausta tai haittaa aiheuttavaksi poikkeavuudeksi. Sellainen alakuloisuus, joka ei estä toimimasta, ei ole sairaalloista masennusta. Toki alkavan tai lievän mielenterveysongelman toimintakykyyn aiheuttama haitta ei mahdollisesti ole (vielä) kovin suuri. Mutta usein silloinkin haittaa on jo, koska ihminen joutuu käyttämään epänormaalin paljon voimavarojaan pystyäkseen toimimaan. Jos tilanne pahenee ja jatkuu, voi sitten voimavarojen loppuminen viedä sen toimintakyvynkin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - heinäkuu 16, 2019, 08:01:17

A:

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 16, 2019, 06:27:23Yleensä silloin ainakaan (jos toimintakyky on hyvä) ei ole ainakaan kovin vakavia mielenterveysongelmia. Tämä johtuu siitä, että sairaus määritellään toiminnan vajausta tai haittaa aiheuttavaksi poikkeavuudeksi. Sellainen alakuloisuus, joka ei estä toimimasta, ei ole sairaalloista masennusta.


B:

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 16, 2019, 06:27:23Mutta usein silloinkin haittaa on jo, koska ihminen joutuu käyttämään epänormaalin paljon voimavarojaan pystyäkseen toimimaan. Jos tilanne pahenee ja jatkuu, voi sitten voimavarojen loppuminen viedä sen toimintakyvynkin.


B-kohta viittaa selkeään tilaan, moodiin, ja sairauteen. Tuntuu vähän kuin systeemiseltä tilalta. Mielenterveyshäiriö sopii hyvin kuvaamaan tätä. Tärkeää, että merkitys tulee ilmi.

A-kohta taas sanatasolla viittaa määritelmiin ja sopimuksiin. Ne voivat olla todellisuudentasaisia, tai sitten eivät. Jokin asia ihan täsmällisesti ottaen ei ole välttämättä sitä, mitä on sovittu, tai saatu selville, ja minkä tiedon varassa eletään ja toimitaan. Aiemman pohjan mukaan voidaan mennä silti, kunhan peruste ei ole uskovaisuus, vaan todennäköisyys, ja sitä on ihan ok käyttää.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 16, 2019, 12:18:44
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 16, 2019, 08:01:17

A:

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 16, 2019, 06:27:23Yleensä silloin ainakaan (jos toimintakyky on hyvä) ei ole ainakaan kovin vakavia mielenterveysongelmia. Tämä johtuu siitä, että sairaus määritellään toiminnan vajausta tai haittaa aiheuttavaksi poikkeavuudeksi. Sellainen alakuloisuus, joka ei estä toimimasta, ei ole sairaalloista masennusta.


B:

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 16, 2019, 06:27:23Mutta usein silloinkin haittaa on jo, koska ihminen joutuu käyttämään epänormaalin paljon voimavarojaan pystyäkseen toimimaan. Jos tilanne pahenee ja jatkuu, voi sitten voimavarojen loppuminen viedä sen toimintakyvynkin.


B-kohta viittaa selkeään tilaan, moodiin, ja sairauteen. Tuntuu vähän kuin systeemiseltä tilalta. Mielenterveyshäiriö sopii hyvin kuvaamaan tätä. Tärkeää, että merkitys tulee ilmi.

A-kohta taas sanatasolla viittaa määritelmiin ja sopimuksiin. Ne voivat olla todellisuudentasaisia, tai sitten eivät. Jokin asia ihan täsmällisesti ottaen ei ole välttämättä sitä, mitä on sovittu, tai saatu selville, ja minkä tiedon varassa eletään ja toimitaan. Aiemman pohjan mukaan voidaan mennä silti, kunhan peruste ei ole uskovaisuus, vaan todennäköisyys, ja sitä on ihan ok käyttää.

Määritelmä siitä, millaiset tilat ovat sairauksia, on jokseenkin poliittinen kysymys. Nykykäsitys löytyy sairausluokituksesta. sen sijaan se määritelmä, joka tarvitaan, että käsitteellä - siis millä tahansa käsitteellä - olisi jokin (yhteisesti jaettu) merkityssisältö, oli jotakuinkin tuo määritelmä, johon aiemmin viittasin. Siinä ei ole mitään "uskovaisuutta". Tai - jos olet eri mieltä, niin mikä sinusta ON sairaus? Mitä sillä tarkoitetaan? Jotenkin sen merkitys on määriteltävä tai muutoin minä tarkoitan sillä eri asiaa kuin sinä, emmekä pysty kommunikoimaan.

Hyviä esimerkkejä sairauden määritelmän tulkinnoista ovat tietenkin tilat, joissa sairaudeksi luokittelemisesta on luovuttu. Tällainen on vaikkapa homoseksuaalisuus. Aiemmin sen ajateltiin sopivan sairausmääritelmän sisään, koska halu pariutua vastakkaisen sukupuolen kanssa katsottiin osaksi toimintakykyisyyttä. Mutta - kun ajattelu muuttui, ei halu pariutua ollut enää mikään toimintakyvyn mittari. Ei sinkuksi jäävälle, ei samaa sukupuolta kohtaan suuntautuneelle. Sairaudeksi määrittelemiselle ei ollut enää perustetta, koska toimintakykykään ei ollut millään tavalla vajavainen. Homoseksuaalisuus ei ollut mitenkään tilana muuttunut, mutta yhteiskunta ympärillä näki toimintakykyisyyden eri tavalla. Sama sairauden määritelmä - siis sen sairaus-käsitteen määritelmä - kuitenkaan ei tarvinnut mitään päivitystä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - heinäkuu 16, 2019, 14:05:03

Politiikka on ihan ok. Ei siitä pääse oikein millään alueella yli. Se on tärkeää, että tosiaan tietää joittenkin juttujen poliittisen luonteen, eikä sekoita tällaista todellisuuteen. Politiikkahan on pragmatiaa, ja käytännön tehot ovat onnistuneessa sellaisessa parhaat mahdolliset, useimmissa tilanteissa.

Minua kyllä kiinnostaa suhtautuminen asioihin, ja päätökset menetelmistä. Toisaalta kun puhutaan suoremmin todellisuudesta, hyvä, että sitä todellakin voi käydä läpitte. Liittymävalinta on paljon, ja sitä voi jonkin verran yrittää edistää, riippuen siitä, mitä haetaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - heinäkuu 16, 2019, 15:02:38

Tulisi samalla sanoa, että politiikka on vaarallista, etenkin jos suhde siihen on kyseenalainen. Politiikka on rakentamista, ja sen pohjalta jatketaan.

Ihmiset usein haluavat tietää täsmällisesti, mikä on oikein, ja mikä väärin. Mennään sääntöjen puitteissa. Huomannut asian myös foorumien ylläpidossa.

Päätöksille rakennetaan. Se on pulinat pois. Moniko tajuaa, miten vaarallista tämä on?

Jos vielä tarvittava todellisuuden lähestyminen on vasten tällaista voimaa. Ei vaikea kuvitella, miten voi joistakin välttämättömyyksistä tulla mahdottomuuksia. Niitä sitten päivitellään, ja luodaan mahdottomuuden suuntaan, siinä mikä jaksetaan.

:(
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - heinäkuu 31, 2019, 12:46:20

Mitähän se olisi, jos syövän kanssa eläisi sovussa, ilman että siitä olisi ihmeempää haittaa?

Onko mahdollista?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 31, 2019, 13:36:41
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 31, 2019, 12:46:20

Mitähän se olisi, jos syövän kanssa eläisi sovussa, ilman että siitä olisi ihmeempää haittaa?

Onko mahdollista?

Toki. Saattaa vain käydä kuin mustalaisen hevoselle - juuri kun oppi olemaan syömättä se kuoli.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - elokuu 01, 2019, 02:19:14

Mitä aikaisemmin syöpä havaitaan ja hoidetaan, sen parempi ennuste. Taudin murehtimisesta ei varmaan ole apua parhaan elämisen tavan valitsemiseen. Johonkin kilpailevista kuolinsyistä jokaisen elämä kuitenkin päättyy.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - elokuu 01, 2019, 09:34:54
Tarkoittaako Juha syövän kanssa sovussa elämisellä että syöpää, kaveria ei käydä esim. myrkyttämään tai leikkelemään?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - elokuu 01, 2019, 15:16:28
Lainaus käyttäjältä: Sepe - elokuu 01, 2019, 09:34:54Tarkoittaako Juha syövän kanssa sovussa elämisellä että syöpää, kaveria ei käydä esim. myrkyttämään tai leikkelemään?

Jep.

Kysymys on hassu. Kannattaisiko se sitten sen takia jättää tekemättä. Ehkä, ehkä ei. Tai riippuu jatkosta.

Kysymyksiä voi esittää vastaustenhaku mielessä. Toisaalta kysymys voi olla retorinen. On tätäkin.

Jotain itämaisia juttuja kun lukenut, niin guru saattaa pamauttaa sellaisen kyssärin, jonka tarkoitus on niin hassu, että enemmän kyseessä on vaikutus. Vaikutusta kysyjään, ja pohdiskelijaan saa vastaamalla, sekä sitä yhteyttä, ja jos jokin vaikutus on se juttu, mitäänsanomattomuudesta poiketen, niin yleisemmäksi menee tällainen suhde, kyssäreihin.

Vastaamista, erityisesti oikein-vastaamista, on kritisoitu jonkin verran. Ei ole kauhean uusi juttu, tosin tiedä näistä yleisesti paljoa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 05, 2019, 17:34:58
(https://www.researchgate.net/profile/Hannah_Lindsey2/publication/277006377/figure/fig2/AS:614028082692096@1523407111163/Diffusion-RGB-color-map-The-direction-of-maximum-diffusivity-may-be-mapped-using-red.png)
Eroaako homoseksuaalien aivot heteroiden aivoista siten, että homoseksuaalien aivot ovat sateenkaaren väreissä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - elokuu 18, 2019, 17:27:35

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/24/luulotaudiksikin-epailty-fibromyalgia-nakyy-tulehduksena-aivoissa-amanda-20

Mitä se sellainen luulotauti oikein on? Käsitelläänkö ammatillisestikin jotain sellaistakin, jota ei ole olemassa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - elokuu 18, 2019, 20:33:47
Lainaus käyttäjältä: Juha - elokuu 18, 2019, 17:27:35

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/24/luulotaudiksikin-epailty-fibromyalgia-nakyy-tulehduksena-aivoissa-amanda-20

Mitä se sellainen luulotauti oikein on? Käsitelläänkö ammatillisestikin jotain sellaistakin, jota ei ole olemassa?
Luulotauti on vähän kuin auto. Kummatkin ovat sanoja. Ne ovat olemassa ainakin sanoina.

Autoa tai luulotautia ei ole olemassa, jos:
-Ei tiedä mitä ne ovat, jolloin ei voi havaita niitä.
-Luulee tietävänsä mitä ne ovat ja ettei niitä ole olemassa.

Ammattejakin on monenlaisia. Pappeja, selvännäkijöitä, runoilijoita, tiedemiehiä, ammattiautoilijoita, lääkäreitä,..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - elokuu 18, 2019, 22:35:19

1.  Tieteellisessä piirissä (TP) on teemana, mm tietoisuus.
2.  Toisissa piireissä (T2P) on teemana Jumala, ja Jumalan olemassaolo.

Millä tavoin käsiteltävien luonne eroaa toisistaan? Itselleni jäänyt joskus ihmettelevä kuva siitä, miten arvelun kohde voi olla tuntematon, ja tiivistetty käsitteenomaisesti, jonka jälkeen lähdetään ottamaan selvää, mihin käsite ehkä viittaa, tai mihin sen tulisi viitata, vaikka jonkin sopimuksen nojalla.

Jos viittauksiin käytetty sana ei ole käsitteenarvoista, tai ei käytäntöä seuraamalla käsitteenomaisesti käytössä, niin tällainen "hakutekniikka" lienee erilaista.

Jotta hakeminenkin olisi jotenkin tieteellistä, tulisi välineiden kuvata todellisuutta, eli jos ovat epätäydellisiä, ja ei-niin-nojattavia, niin virhe voisi tapahtuva vain, jos tällaisesta tulisi käytännössä jotain täsmempää.

Täsmäöveriksi voisi tällaista hairahdusta kutsua. Täsmäöveri kyllä vie, mutta tosiaan ohi niiden viitteiden, joista osuvampi, ja etenkin jatkotarkentavampi mahdollisuus kehkeytyisi, taatumman pohjaponnismahdollisuuden avulla.

Kielelliskäsitteellinen rakentelukin voi törmätä itseensä, tai jäädä itsensä vangiksi. Miten sitten muun rakentelun kanssa. Mitähän tällainen vaihtoehtovinkkeli toisi toisella tapaa luontevasti tarkasteluun, tätä maailmaa koskien, jossa on päädytty elämään?

Degugging, and debugging again, ... what is the gain? Koodaajat päätyvät helposti ylitietämisriskien hoksaamiseen todennäköisesti ilmenevinä, etenkin jos sattuvat olemaan tumpelotyyppisempiä rakentajia.

Täsmäkieli, varma paikka, missä lie. Suuntakieli, tuuppi, osapotkut, niin pärjää, jotkut. Kieli on usein terästeistä, ja sen mukaista sen kulkemiset. Eräänlainen kone ja systeemi, jolla pääsee, minne pääsee. Toisaalta fiksaatiomaisen kulun saa aikaan myös sumealla kielellä, joka käytännössä kuitenkin viittaa hyvin vahvasti juuri tietyllä tapaa todelliseen.

Yliturvautuminen kankeuteen, on vähän kuin sen reitin tallaamista sotkuksi, josta etenemis-suunta vielä olisi muuten saatavissa selville. Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - elokuu 18, 2019, 23:04:02
Lainaus käyttäjältä: Juha - elokuu 18, 2019, 22:35:19
Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?
Tämä oli ainoa lause jonka ymmärsin viestistäsi, joten en osaa valitettavasti vastata tuohon kysymykseesi koska en tiedä mihin löydökseen siinä viitataan.
Ehkä joku toinen osaa auttaa sinua.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - elokuu 19, 2019, 17:35:11

Aijaa.

Tieteentekijöihinkin voi vähän pettyä: https://www.youtube.com/watch?v=mYs7feKFumU (rohkeus) Vähän viittaa sellaisen kartoittamiseen, mikä on mitä-lie. Mene sitten siihen. Okei. Vähän sellainen teema tieteen avulla lähestyttäväksi, josta yllä mainitsin.

Ehkä tuollainen tempaus on jotain jollekin. Siis inspiroi. Epäilen vakavasti, vaikka itseäni ei sytyttänyt ihan, tuloksellisuustavoitteinen kun olin.

Ei tosiaan perinteinen alue, tieteelle, luulisin. Kun kerran ryhtyivät populaariaiheisempaan, niin rohkeita olivat. Sonja kyllä oli aika hyvä, tietyllä tapaa. Neliulotteinen kuvaus eliöiden piirteistä oli hyvä.

Joistain aiheista saadaan enemmän tolkkuuntumista. Voiko ajatella, että kun mennään lähelle ihmisen piirteitä, jotka vielä kytkeytyvät ihmisen omaan arvostukseen, niin tällainen teema on vaikea jo lähtökohdiltaan.

Toisaalta vaikeitta ja kiistanalaisuutta voi jäädä myös periaatteessa melko objektiivisesti lähestyttäviin teemoihin, jolloin sidoksellisuus rakentuu eri tavoin, ja jääviys käy sanana paremmin kuvaamaan lähestymisvaikeutta.

Jos rohkeuden kaltaiset käsitteet olisivat tutkijoille, tai joillekin kuin vettä, niin mitä se tarkoittaisi, tällaista ihmistä ajatellen?


((L: Arvostelin liian hätäisesti, kesken ohjelman katsomisen. Oli siinä tolkkua, kun summailu sellaisena))
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - elokuu 28, 2019, 12:06:27

"K": Voiko diabeteksen kehittymistä ehkäistä arkisin luomutoimin, ja jos, niin miten?

Kävi itsellä mielessä kysymys, että kun ääreiskehon ongelmia, ja raajoja voidaan joutua jopa amputoimaan, pitkälle kehittyneessä diabeteksessä, tai haveritilanteessa, jossa palautuminen normitasolle estyy, diabeteksen heikentävän vaikutuksen takia, niin kieltämättä kiva, jos tällaiseen voi vaikuttaa, suoraan omalla toiminnan fiksuudella.

Ruokavalio ja sokeriarvot ovat tietysti tuttua arkitoimintaa, jo entuudestaan. Sitten on tarjottu liikuntaakin, ja sopivaa palautumista, siis jotain yleiskuntoon liittyvää, sopivan lääkityksen lisäksi, siis rinnalle.

Diabetes-taudin mekanismi kiinnostaa. Jos jaloista vaikka menee hermotusta vähemmälle, niin kai se kehollisesti ja toiminnallisesti on kuin amputaatiota, jo ennen raajojen katkaisuoperaatiota. Jalat voi toimia, vaikkakin zomibie-tasoisemmin. Ei ihan kiva juttu, kun ne pidettävä vielä ehjinä, ja ilman tuntoaistiherätettä huolehtiminen menee aika erikoiseksi.

Montaa asiaa voidaa käytännössä joutua hoitamaan, ja ylläpitämään, sillä suuri osa ihmiselimistön tärkeistä toiminnoista taitaa olla tietoista tasoa ajatellen zombioosin takana. Diabeteksen takia, tunnottomat jalat, ei näinollen ole elämässä täysin vieras juttu, tai näin voi asiaa ajatella.

Entä jos ajattelee vaikka paljasjalkailua, missä tuntoaistinkanavaa tulee käytettyä, ehkä tehokkaammin kuin mitä tavan eläjällä on tapana, nykymaailmassa. Paljasjalkailu on hyvin aistillista, jopa kiusallisen tuntuvaa. Jos siis tuon tekee ennen hermoston kuoleutumista.

Jos hermosto olisi ensimmäinen vetäytyvä, eli kokonaisuus päätyisi amputointiin jo elimistöön kertyneen viisauden takia, niin päätelmä voisi olla toinen, jos jalat laittaisi tällaista käytäntöä vastaan. Tulisiko viesti kuunneltua, ja jatkuisiko resurssien jakaminen kokonaisuuden suunnalta, kun jalat muutenkin aika tärkeässä osuudessa, mitä kokonais-resursseihin tulee.

Jos tilanne muuttuu, niin aika päätoimijakin voi olla leikkuuvuorossa. Näin ihmistä koskien, tietty kuuluuvuus tulee päätettyä ihan tietoisista pohdinnnoista huolimatta. Mikä on aiemmin ollut ok, onkin muuttunut jatkossa ongelmaksi. Ja ehkä päinvastoin, jos yleistää laajemmin.

Diabetekselle jos vaikkeisi vaihtoehtonimikettä, siis kuvaavaa tarkoitusta varten, niin voisi olla kehollinen alzheimer, jonka viimeisin muoto on tietysti tavan keskustasellainen. Rappiollisuus voisi olla tässä se yhdistävä tekijyys, tai näin voisi olla ihan hyvä arvella, tarkempaa mekanismia tuntematta.

Yleisesti kansanviisautena on taas jotain tuttua, tähänkin: Use it, or loose it. Käyttämättömyys ja toimimattomuus on päätöksenä menettämistä. Päätöstä amputoida. Tälle suoran kuvaavalle tasolle ei kansanviisaus yleensä riitä, tuskin tässäkään, tai ei tiedossani.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - elokuu 30, 2019, 02:44:07
Lainaus käyttäjältä: Juha - elokuu 28, 2019, 12:06:27

"K": Voiko diabeteksen kehittymistä ehkäistä arkisin luomutoimin, ja jos, niin miten?

Kävi itsellä mielessä kysymys, että kun ääreiskehon ongelmia, ja raajoja voidaan joutua jopa amputoimaan, pitkälle kehittyneessä diabeteksessä, tai haveritilanteessa, jossa palautuminen normitasolle estyy, diabeteksen heikentävän vaikutuksen takia, niin kieltämättä kiva, jos tällaiseen voi vaikuttaa, suoraan omalla toiminnan fiksuudella.

Ruokavalio ja sokeriarvot ovat tietysti tuttua arkitoimintaa, jo entuudestaan. Sitten on tarjottu liikuntaakin, ja sopivaa palautumista, siis jotain yleiskuntoon liittyvää, sopivan lääkityksen lisäksi, siis rinnalle.
Diabeteksesta on foorumilla nimikkoketjukin, josta tietoa diabeteksen kehittymistä vastaan toimisesta voi suodattaa ja diabetesliiton sivut käsittelevät asiaa kansantajuisella tasolla. Et oikeasti halua syvällisesti paneutua sairauteen, mutta hokkuspokkuskeinoa ei ole. Amputaatiosta tieteellisesti esim: https://www.kaypahoito.fi/nak06871

Pelkistetty ohje on noudattaa terveitä elämäntapoja, jotka ovat hyväksi kaikille. Ja ellei se riitä, niin koitetaan lääkkeillä tukea.

Diabetes on kuolemaan johtava sairaus, mutta voi henki mennä muusta syytä ensin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - elokuu 30, 2019, 09:29:04
Lainaus käyttäjältä: Jaska - elokuu 30, 2019, 02:44:07Pelkistetty ohje on noudattaa terveitä elämäntapoja, jotka ovat hyväksi kaikille. Ja ellei se riitä, niin koitetaan lääkkeillä tukea.

Kirjoitukseni oli oikeastaan tällaisen idean perustelua, ja päätyi myös kokonaisvaltaisen terveyden edistävään voimaan, myös lääkkeiden käytön ollessa rinnan mukana.

Tuollaisia hyviä ohjeita on olemassa, joten hyvä, jos juurettuvat, ja löytyy selkeä peruste olla mukana. Tavan kansalaisena voi jotenkin ymmärtää ja tajuta tärkeysiä paremmin, jos selvittää koko toimintakenttää. Tätä ei yleensä tehdä valmiiksi, ja toisaalta vaikeakin, koska omaan tilanteeseen soveltaminen on tässä se haaste.

Myös ammattikunta on helposti vasten tätä. Tietoa on, monenlaisena, muttei ota tullakseen sovelletuksi, kuten toivoa voisi.

Joitakin ymmärrettävyys motivoi aika suoraan. Tukin huono juttu.

Ymmärrettävyys on samalla kokonaisuutta, ja sen voimaa, ja tästä ei voi sanoutua suoraan ohjetasolle, koska merkitykset katoavat, ja omakohtainen linkki. Eri asia on, jos ihminen haluaa olla ymmärtämättä. Silloin selvyyttä ei oikein millään tahdo lähteä tulemaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - elokuu 30, 2019, 20:50:05
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 18, 2019, 23:04:02
Lainaus käyttäjältä: Juha - elokuu 18, 2019, 22:35:19
Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?
Tämä oli ainoa lause jonka ymmärsin viestistäsi, joten en osaa valitettavasti vastata tuohon kysymykseesi koska en tiedä mihin löydökseen siinä viitataan.
Ehkä joku toinen osaa auttaa sinua.
Oliko Juhan kommentti taas hieman "moniselitteinen"...? :)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - syyskuu 01, 2019, 00:38:18
Lainaus käyttäjältä: Juha - elokuu 18, 2019, 22:35:19
1.  Tieteellisessä piirissä (TP) on teemana, mm tietoisuus.
2.  Toisissa piireissä (T2P) on teemana Jumala, ja Jumalan olemassaolo.
...
Yliturvautuminen kankeuteen, on vähän kuin sen reitin tallaamista sotkuksi, josta etenemis-suunta vielä olisi muuten saatavissa selville. Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?
Jos tuolla  tajunnanvirran harhailupolulla on piilotettuna löydöksiä, niin tuskin löytyy ketään niitä sovellettaviksi etsimään.

Ihmiset lukenevat mieluiten kirjoituksia, joissa käsiteltävälle asialle annetaan selkeä hahmo ja näkökulma jonka voi kokea oivaltavaksi. Tai torjumisen arvoiseksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - syyskuu 01, 2019, 10:23:16
Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 01, 2019, 00:38:18Jos tuolla  tajunnanvirran harhailupolulla on piilotettuna löydöksiä, niin tuskin löytyy ketään niitä sovellettaviksi etsimään.

Tuotosta voi nimittää tajunnanvirraksi, jne. Oli nimitysvalinta mikä sattuikin, niin löydettävää en lähtisi siitä hakemaan.

Tällainen päätelmä olisi vähän kuin jos tiivistäisi etsimisyritystä viittaavaan sormeen, tai siihen, että sormella yritetään viittailla jonnekkin. Mitähän löydettävää siinä mahtaa olla? Minun vuoro vähän äimistellä, tässä kohden käsittelyn kuljetusta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 01, 2019, 10:51:41
Lainaus käyttäjältä: Juha - syyskuu 01, 2019, 10:23:16
Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 01, 2019, 00:38:18Jos tuolla  tajunnanvirran harhailupolulla on piilotettuna löydöksiä, niin tuskin löytyy ketään niitä sovellettaviksi etsimään.

Tuotosta voi nimittää tajunnanvirraksi, jne. Oli nimitysvalinta mikä sattuikin, niin löydettävää en lähtisi siitä hakemaan.

Tällainen päätelmä olisi vähän kuin jos tiivistäisi etsimisyritystä viittaavaan sormeen, tai siihen, että sormella yritetään viittailla jonnekkin. Mitähän löydettävää siinä mahtaa olla? Minun vuoro vähän äimistellä, tässä kohden käsittelyn kuljetusta.

Ikävä kyllä monet viesteistäsi muistuttavat osoittavan sormen sijaan epämääräistä huitomista, josta ei erota, mitä mahdat pyrkiä osoittamaan. Koska ne eivät pysty ehdottamaan mitään kohdetta, johon ehkä haluaisit muiden huomion suunnata, jää ainoaksi mahdollisuudeksi ihmetellä sitä huitomista. Tai jättää koko ilmaisusi huomiotta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - syyskuu 01, 2019, 10:53:35

Safiiri. Eikös tuo ole aika hyvä saavutus?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 01, 2019, 11:30:51
Lainaus käyttäjältä: Juha - syyskuu 01, 2019, 10:53:35

Safiiri. Eikös tuo ole aika hyvä saavutus?

En tiedä tyydyttääkö se sinua. Luulin edellisessä viestissäsi olleen havaittavissa lievää tyytymättömyyttä saamaasi vastaukseen. Mutta - koska huitominen ei kommunikoi elvästi - en lopultakaan tiedä, mitä mieltä olet. Tärkeintä kai itsesi kannalta on se, pidätkö itse saavutusta hyvänä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - syyskuu 01, 2019, 12:12:21

Näissä ollaan eri tavalla mukana, se ei liene yllätys. Milloin tällaiseen voi havahtua, ja milloin aika hyvä juttu, niin ei valmista kaavaa noudatettavaksi, mielestäni.

Siinä Garry Gasparovin uusimmassa kirjassa, äly-aiheesta ja mm shakista, mainittiin juuri tällaisesta ilmiöstä. Se, mikä on hyvä ja tuottava toimitapa, voi tosiaan olla tekijän kohdalla näin, ja jos samaa soveltaa omassa kohdassa, tai ehdottaa muille, ei hyvyys ilmene mitenkään, vaan ehkä sataprosenttisesti ne haitat, jolloin ymmärrettävää, että jostain kohdasta ollaan eri mieltä, ja jopa kokonaisemmasta toimitavasta.

Keskustelussa ei voi sanoa ehkä jälkiviisaanakaan, mikä on hyvää sellaista. Jos ajautuu umpikujaan, ... mitä lie, niin joskus tällainen voi olla ongelma, jos halutaan varmaa tavoitteenmukaista. Täällä tavoitteenmukaisuus voi olla (uudelleenarvioinnin jälkeen) vaikka itselle sitä, että oma tavoite tulee kamplattua. Pääsee vähemmälle, turhakaisista. No, näitä kohtia piisannee esiteltäväksi.

Jaskalla on aika samanlaista kohtien osoittamista. Ihan hyvä niihin oli reagoida, vaikka tuolla EMlla tavallani. Oli tarinaa sormesta, ja sen pyörittelystä. Aika kiva törmäystulos. Ei ollut hakusessa, ja hyvä ehkä juuri sen takia.

Episodi lähti määrittelynkaltaiseen sitoutumisen "riskiretken" pohdiskelusta. Teemana tällainen harhapolku on merkittävä. Miten sitä lähtee käsittelemään, niin varmasti on vaihtoehtoisempiakin tapoja, ja mikä parasta, tuskin ovat täysin kiellettyjä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - syyskuu 02, 2019, 11:13:57

Onko vapaa tahto mitattavissa oleva asia,
ja jos on,
niin miten mittaus suoritetaan?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 02, 2019, 16:26:46
Lainaus käyttäjältä: Juha - syyskuu 02, 2019, 11:13:57

Onko vapaa tahto mitattavissa oleva asia,
ja jos on,
niin miten mittaus suoritetaan?

Omalle kohdalleen voi jokainen ajatella tahtovansa vaikka leijailla ilmassa ja ellei se onnistu lienee tahto heikko, tai olematon.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - syyskuu 02, 2019, 18:25:57

Pääsin toiseen esitelmään, vapaasta tahdosta, tieteen päiviltä:  https://www.youtube.com/watch?v=bYZhS6cGQdI. Melkein tekee alun jälkeen lopettaa kuuntelu, sillä vaikuttaa omituiselta kerronnalta. Ei voi mittää. Sekoittuu enemmän.

Vapaa tahto tosiaan on ollut teeman, jos ei täällä, niin useilla foorumeilla. Voisikin kysyä, että kun käytetään sanoja: vapaa tahto, niin mihin käsitteeseen sanat oikeasti viittaavat? Mitä haetaan? Mikä on hakemisen peruste? Motiivitausta.

Ei vakuuta. Jo lähtökohta on ongelmallinen, ja sotkuuntuva, tai en muuta osaisi veikata. Siten useimmiten turha teema anniltaan, mihin käsitykseen aiemminkin päätynyt.

Vapautta on suorittaa sitä, mitä on oppinut ja hyväksi havainnut. Tällaista voi tahtoa. Muuta ei.

Miten sitten tahto toteutuu, niin voidaan yrittää eri tilanteissa sitä, mitä on opittu tahtomaan, vaikka toisaalta voidaan tietää kokemuksesta, että todennäköisesti saavuttamiset ovat kaukana, monen yrityksen jälkeisiä juttuja, jos ylipäätään. Siinä voi sitten vapaasti muuttaa sitä, mitä kannattaa tahtoa jatkossa, ellei tilanne jotenkin muutu, jatkossa.

Vapaata tahtoa voi kyllä kaataa. Voi motivoida tahtomaan erilaisia asioita. Tämä toimii. Mitä tämä sitten on, niin ei sen erikoisempaa tahtomista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - syyskuu 30, 2019, 22:18:26

Onko sattumaa, että mustat ovat hyviä juoksulajeissa? Jne. Mitä näitä onkaan.

Jos ajatellaan MM-tilanteen henkeen, niin mitenhän eri ihmisryhmät poikkevat urheilun saralla? Missä vahvuudet? Missä olisi helppo loistaa, missä vaikeinta?

Koris myös mustien vahvuus, mielestäni.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 30, 2019, 22:33:30
^ Äkkiä googlaten löytyy joitain tiet. tutkittuja eroja, mustilla on pitemmät raajat ja painopiste korkeammalla joka auttaa 100 m juoksussa kovimmin.  Tiede ei taida kuitenaan oikein edelleenkään kunnolla tietää miksi mustat on pikajuoksussa nopeampia.



Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 30, 2019, 22:34:11
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koripallon_maailmanmestaruuskilpailut
Tuossa on aika pitkältä ajalta koripallon maailmanmestaruuskisojen mitalipelien taulukoita ja aika vahvasti on Eurooppa edustettuna. Totta, että USA on pärjännyt hyvin. "Mustien vahvuus" taitaa olla harhakuva, joka perustuu elokuvissa paljon esillä olevaan ajanvietteeseen katukorikseen, joka taitaa olla tosiaan "mustien vahvuus" köyhyyden keskellä melkein ainoana harrastuksena.

Mutta noista juoksulajeista, niin onhan sitä tutkittu, että Itä-Afrikasta lähtöisin olevilla on lihaksisto tyyppiä, joka on hyödyksi kestävyysjuokussa ja Länsi-Afrikasta lähtöisin olevilla on taas enemmän voimaa ja räjähtävää nopeutta. Viimeksi mainituthan on niitä orjiksi laivattuja, joiden jälkeläiset nyt edustavat USA:ta, Trinidadia, Bahamaa, Kuubaa jne.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - syyskuu 30, 2019, 23:23:01
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 30, 2019, 22:33:30^ Äkkiä googlaten löytyy joitain tiet. tutkittuja eroja, mustilla on pitemmät raajat ja painopiste korkeammalla joka auttaa 100 m juoksussa kovimmin.  Tiede ei taida kuitenaan oikein edelleenkään kunnolla tietää miksi mustat on pikajuoksussa nopeampia.

Lämpötilaerot ovat niitä vahvimpia sopeuttajia, jos elementtinä sama, vaikka ilma. Vedessä asia näkyy varmaan myös. Samanlaisia vahvoja tekijöitä on varmaan muitakin, jotka aidosti merkkaavat selviytymisessä. Kasveilla selkein on pärjääminen valossa, tai vähässä valossa, tai vähälle vedellä, tai runsaalla. Jne.

Tuo on pohjafaktoihin liittyvää, ja ennusteita ei ole vaikea tehdä. Vähän sama kuin todennäköisyyslakskennassa. Vaikka ihan tarkalleen ei tiedettäisi jotain ilmiötä, keissi keisiltä, tai tiettynä periodina (talous), niin oleelliset tekijät vie, ja juttu on selkeä, vasten jotain tietoa. Mahdoton ei yleensä asetu näissä olemassaolevaksi.

Pinta-ala-paino-suhde siis on merkitsevä etelässä. Navoilla liian merkittävät ulokkeet voivat kylmetä, ja viedä kuolioon, tai hypotermiaan.

Kun ajattelee tuon lisäksi, että etelässäkin on liikuttava, ja liikkuminen tuo lämpöä, isomman peruslämmön lisäksi, niin olosuhteet viettävät tiettyyn. Liikkuminen ja lämpötila ovat siinä mielessä samanlaisia tekijöitä, että vaativat lämmönsietokykyä. Haaste suurin päiväntasaajalla. Pitemmät ulokkeet, ja kun niillä voi loikkia ehkä taloudellisesti, niin siinä se.

Vuoristo tekee samat, tosin hapenottokyvyn suhteen. Sen vuoksi alavien maitten ihmiset voivat tehdä vuoristoharjoitteita, koska sopeuttaa hetkellisestikin parempaan suoritukseen.

Aasia on omanlaisensa ympäristö, isojen väkimäärien takia. Siellä mennään henkisiin lajeihin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - syyskuu 30, 2019, 23:26:06
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 30, 2019, 22:34:11
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koripallon_maailmanmestaruuskilpailut
Tuossa on aika pitkältä ajalta koripallon maailmanmestaruuskisojen mitalipelien taulukoita ja aika vahvasti on Eurooppa edustettuna. Totta, että USA on pärjännyt hyvin. "Mustien vahvuus" taitaa olla harhakuva, joka perustuu elokuvissa paljon esillä olevaan ajanvietteeseen katukorikseen, joka taitaa olla tosiaan "mustien vahvuus" köyhyyden keskellä melkein ainoana harrastuksena.

Siinä kun pituus merkkaa, niin mustilla taitaa olla etua. Siis tietyillä mustien roduilla.

Koriksen menestys ei perustu välttämättä vain pituuteen. Siinä kun näin on, niin mustat voivat olla vahvoilla. Jos lajin menestystekijät vaihtuvat, vaihtuu menestyksen perustekijät, jolloin koriksessa voi olla vahvoilla muut.

Lätkässä joukkuesysteemi taitaa hakata nykyään aika paljon yksilösuoritteista painotusta. Suomi voi pärjätä hyvin, esim suhteessa Venäjään. Joskus tilanne oli toinen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 03, 2019, 08:01:38
Lainaus käyttäjältä: Juha - syyskuu 30, 2019, 23:26:06
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 30, 2019, 22:34:11
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koripallon_maailmanmestaruuskilpailut
Tuossa on aika pitkältä ajalta koripallon maailmanmestaruuskisojen mitalipelien taulukoita ja aika vahvasti on Eurooppa edustettuna. Totta, että USA on pärjännyt hyvin. "Mustien vahvuus" taitaa olla harhakuva, joka perustuu elokuvissa paljon esillä olevaan ajanvietteeseen katukorikseen, joka taitaa olla tosiaan "mustien vahvuus" köyhyyden keskellä melkein ainoana harrastuksena.

Siinä kun pituus merkkaa, niin mustilla taitaa olla etua. Siis tietyillä mustien roduilla.

Koriksen menestys ei perustu välttämättä vain pituuteen. Siinä kun näin on, niin mustat voivat olla vahvoilla. Jos lajin menestystekijät vaihtuvat, vaihtuu menestyksen perustekijät, jolloin koriksessa voi olla vahvoilla muut.

Lätkässä joukkuesysteemi taitaa hakata nykyään aika paljon yksilösuoritteista painotusta. Suomi voi pärjätä hyvin, esim suhteessa Venäjään. Joskus tilanne oli toinen.

Jenkeissä ainakin on koulutussysteemi, jossa hyvä urheilija saa etua ja mahdollisuuden opiskeluun. Siellä siis urheilumenestyksen avulla voi hankkia mahdollisuuden koulutukseen, joka muutoin ei olisi saavutettavissa. Lienee aika selvää, miksi siis urheiluun panostaminen saattaa olla mustalle edullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Valkoiset taas pääsee monasti taustansa perusteella jo muutoinkin opiskelemaan, joten heille urheiluun panostamisella ei ole vastaavaa ideaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - lokakuu 03, 2019, 21:02:59
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 03, 2019, 08:01:38
Jenkeissä ainakin on koulutussysteemi, jossa hyvä urheilija saa etua ja mahdollisuuden opiskeluun. Siellä siis urheilumenestyksen avulla voi hankkia mahdollisuuden koulutukseen, joka muutoin ei olisi saavutettavissa. Lienee aika selvää, miksi siis urheiluun panostaminen saattaa olla mustalle edullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Valkoiset taas pääsee monasti taustansa perusteella jo muutoinkin opiskelemaan, joten heille urheiluun panostamisella ei ole vastaavaa ideaa.
Tulee mieleen roturyhmien menestys koulutuksessa... :-\
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 05, 2019, 13:47:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 03, 2019, 21:02:59
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 03, 2019, 08:01:38
Jenkeissä ainakin on koulutussysteemi, jossa hyvä urheilija saa etua ja mahdollisuuden opiskeluun. Siellä siis urheilumenestyksen avulla voi hankkia mahdollisuuden koulutukseen, joka muutoin ei olisi saavutettavissa. Lienee aika selvää, miksi siis urheiluun panostaminen saattaa olla mustalle edullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Valkoiset taas pääsee monasti taustansa perusteella jo muutoinkin opiskelemaan, joten heille urheiluun panostamisella ei ole vastaavaa ideaa.
Tulee mieleen roturyhmien menestys koulutuksessa... :-\

No jenkkisysteemissä olennaista on saada koulutusta varten stipendi. Se on tarpeen kaikille, joiden perheillä ei ole mahdollisuutta aloittaa säästämistä lastensa opiskeluun jo heti niiden syntymästä saakka. Kun lapsuudessa tarjolla on kehnotasoinen julkinen koulu, on erinomaisen fiksua satsata urheiluun keinona päästä kiinni yliopisto-opintoihin aikanaan.

Onkin jännää, että Suomessa kyllä pelätään ns. huonon koulun (huono oppilasaines) estävän oman lapsen koulumenestystä, mutta kaukana jenkeissä, missä todellakin koulujen tasossa on suuria eroja jo opetuksellisestikin, kyse on vain niiden oppilaiden omasta lahjattomuudesta.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/448421c9-7895-41e7-ac74-f7dde734ad29

USA:n koulujärjestelmälle leimaa-antavaa on koulujen suuret tasoerot. Myös julkisissa kouluissa on suuria eroja. Eriytyminen alkaa jo itse asiassa siellä päivähoidossa eli varhaiskasvatuksessa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 05, 2019, 14:30:19

Jenkeissä taitaa olla natsismi ihan arkipäivää.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 11, 2019, 10:57:51

Tapaus rintasyövästä: https://www.iltalehti.fi/syopa/a/71527d1c-ed5e-4f36-b507-c5e748862cd7. Sattui itse syövän tutkijalle.

Miehiä koskeva syöpätyyppi on eturauhaseen ilmaantuva. Sukupuolia koskee erilaiset syövät, jonkin verran. Ihosyöpää on molemmilla, tosin en ainakaan itse tiedä, onko tasaisesti jakautunut.

Jos ajatellaan sukupuolisuuteen liittyviä syöpiä, niin mikä niiden osuus on? Tuntuu että korostuvat. Jos näin, niin miksi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 11, 2019, 11:23:27
Lainaus käyttäjältä: Juha - lokakuu 11, 2019, 10:57:51
Jos ajatellaan sukupuolisuuteen liittyviä syöpiä, niin mikä niiden osuus on? Tuntuu että korostuvat. Jos näin, niin miksi?

Näin maallikkona tulee mieleen, että sukupuolisuuteen liittyvät himot, sitä kautta myös hormonit, ovat kaikkein voimakkaimpia, näinollen myös jonkun mennessä pieleen, haitallisetkin vaikutukset ovat suurempia.

Sen vuoksi tulevaisuudessa ihmiset tullaankin tekemään sukupuolettomiksi heti koeputkessa tapahtuvan kehityksen ollessa riittävän pitkällä. Tulevaisuus on sukupuolettomien ja lisääntymisen hoitavat tehtaat, toivottu geneettinen kartta lisätään maksukykyisen asiakkaan kantasoluihin. Kaiken tämän seurauksena nämä elävät lähes 200 vuotta - mutta minkä takia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - lokakuu 12, 2019, 01:08:08

Rintasyöpä on naisten ja eturauhassyöpä miesten yleisin syöpä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4) Suomessa. Molemmissa viiden vuoden kuluttua elossa on vielä 90%, mikä on paljon parempi kuin syöpään sairastuneilla keskimäärin. Vaikka näillä elimillä on tekemistä hormonien kanssa niin ne eivät liene keskeiset elimet sukupuolihormonien tuottamisessa. Maallikkona mieleen tulee sen sijaan, että näissä elimissä tapahtuu voimakasta kasvua ja syöpä on hallitsematonta solunjakautumista. Seuraavaksi yleisimpiä Suomessa ovat suolistosyövät molemmilla sukupuolilla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - lokakuu 12, 2019, 01:12:06
Lainaus käyttäjältä: Juha - lokakuu 05, 2019, 14:30:19

Jenkeissä taitaa olla natsismi ihan arkipäivää.
Tuollainen väite vaatii perusteluja ja oikeastaan vahvasti! Miten USA:n yhteiskunta mielestäsi on kansallissosialistinen (=natsistinen).
Perustelepa nyt kunnolla idioottiväitteesi!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 12, 2019, 10:41:03
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2019, 01:12:06
Lainaus käyttäjältä: Juha - lokakuu 05, 2019, 14:30:19Jenkeissä taitaa olla natsismi ihan arkipäivää.
Tuollainen väite vaatii perusteluja ja oikeastaan vahvasti! Miten USA:n yhteiskunta mielestäsi on kansallissosialistinen (=natsistinen). Perustelepa nyt kunnolla idioottiväitteesi!


Kyse on arkitasosta. Ilmaisunomaisesti sanottu kuvaus, vähän kuin työpaikoilta, joissa on natsimeininki.

Nämä voi todeta, ei tarvitse erityisesti perustella. Fiiliksen takia tehdään asioita, ja jos fiilis on kuin natsiaikaan, niin merkittävästi otetettava, ainakin asianomaisen kannalta. Ymmärrettävästi kaikki ei tätä koe, ehkä jopa päinvastoin.

Ei kaikki jenkeissäkään natsimeininkiä kohtaa, kokemustasolla. Toisaalta, ei ole poissa Suomestakaan. Miksi ei kohtaa, tai miksi kohtaa, on tietysti oma aiheensa, selvitettäväksi, jos kiinnostaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 27, 2019, 23:13:27

Miksi esim huskyillä voi toinen silmä olla erivärinen?

Onko monella muulla lajilla tällaista? Mihin suurempaan kokonaisuuteen tällainen piirre kuuluu?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 28, 2019, 00:06:24
Lainaus käyttäjältä: Juha - lokakuu 27, 2019, 23:13:27

Miksi esim huskyillä voi toinen silmä olla erivärinen?

Onko monella muulla lajilla tällaista? Mihin suurempaan kokonaisuuteen tällainen piirre kuuluu?
https://en.wikipedia.org/wiki/Heterochromia_iridum
Ihme kyllä se voi olla perinnöllistä. (Luulin että se on vain eläimessä itsessään tapahtununt mutaatio, aina).
Ja tuolla on huskyt erityisesti mainittu.

USA nyt ja 20-30-luvun Saksa, yhteistä kenties nämä:
- USA:ssa yksittäisiä armeijamaisia oikeistolaisia aseellisia järjestöjä joilla on
-- omat aseelliset koulutusleirit ja
-- kommunismin ja juutalaisvastaiset ääri-ideologiansa
-- rotuopit, valkoisen ylivallan puolustukset
-- hallitusvastainen, usein myös demokratian vastainen
- USA:ssa Ay-liike ja työväenliike ja palkat poljettu alas
- Militaristinen, poliisivaltio yhteiskunta
- Tällä hetkellä voimakas kahtiajako*, kärjistynyt tilanne,
ja vihaa, jopa väkivaltaa. (Muistuttaa Saksaa 20-30-luvulla).
- Muukalaisvastaisuus. (vrt. 20-30-l natsien  vs äärioikeiston vaali/somemainoksissa).

*Alkoi jo ehkä Clintonin viimeistään Bush jr:n aikaan eli jo 15-20 vuotta sitten ja 10-15 vuotta sitten internetissä huomasin huolestuneiden amerikkalaisten käsityksiä että ollaanko tässä menossa sisällissotaa kohti. Siis jo silloin!

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 28, 2019, 14:36:14
Lainaus käyttäjältä: Juha - lokakuu 27, 2019, 23:13:27

Miksi esim huskyillä voi toinen silmä olla erivärinen?

Onko monella muulla lajilla tällaista? Mihin suurempaan kokonaisuuteen tällainen piirre kuuluu?

Kissalla tuo ei käsittääkseni ole kovinkaan harvinaista. Mutulla sanoisin, että liittyy usein valkoiseen kissaan, mutta on noita kyllä muunkin värisillä.

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi.imgur.com%2FC7fVb1S.jpg&hash=32913df56b45427f91c328afeddb1bd714bd8fa8)

Tämä on erittäin persoonallisen näköinen katti:
(https://www.voice.fi/files/media/image/2017/13/2017_13_11_5a096a74b94dd_1120.jpg)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 28, 2019, 14:42:01
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 28, 2019, 14:36:14Kissalla tuo ei käsittääkseni ole kovinkaan harvinaista. Mutulla sanoisin, että liittyy usein valkoiseen kissaan, mutta on noita kyllä muunkin värisillä.

Epäoleellinen !! laji-tarjoilu EM:ua kysymystä koskien, koska huskyssä yhdistyy koiran lisäksi myös kissa. Aivan kuin, tosin en ole kuin nähnyt niitä, en siis tunne omakohtaisesti.

Minusta on koiramaisempia kissoja, ja kissamaisempia koiria. Tämän ei tulisi tietysti yllättää.

Mikä sitten on kissamaisin kissa, tai koiramaisin koira?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - lokakuu 30, 2019, 03:57:35

Tutulla homo sapiens lajin kaverillani on myös eriväriset silmät. Taitaa olla värisokeakin vielä. Ehkei ole ko. lajilla kovin tavallista. Yksittäistietona yleisyys ei edes tunnu kovin kiintoisalle.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 30, 2019, 11:45:13
Lähisukulaisellani silmien väri vaihtui vanhemmiten niin, että harmaat silmät muuttuivat ruskeiksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 30, 2019, 16:19:08
Lainaus käyttäjältä: Jaska - lokakuu 30, 2019, 03:57:35Tutulla homo sapiens lajin kaverillani on myös eriväriset silmät. Taitaa olla värisokeakin vielä. Ehkei ole ko. lajilla kovin tavallista. Yksittäistietona yleisyys ei edes tunnu kovin kiintoisalle.

Näin itsekkin olen ajattellut.

Kysyessä tästä aiheesta, tuli mieleen, että jos tällaiset piirteet ovat osa jotain suurempaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 30, 2019, 16:25:41

Kun ruoka-astioista joutuu pitämään puhtautta, ettei pöpöt muhi niissä, ja kasva siihen mittaan, että altistuu liiaksi, niin miten olisi sellainen idea, etttä ....

Kun tavallisesti tiskaillaan asitioita, mm pesukoneiden voimin, niin voisiko ruoka-astioista huuhtaista ylimääräiset saman tien vek. Jos sitten jotain jää, niin laittaisi kuivamaan, jolloin pöpöjä ei tosiaankaan kasvaisi, koska pienainemäärät kokisivat selkeän kuivaamismenettelyn, jopa lyhyessä ajassa, ilman, että bakteerien lukumäärä nousisi liikaa.

Tai sitten jos astiaan jää jotain pientä, kuten yleensä huuhtelujen jälkeen, niin antaisi astian olla jonkin aikaa vedessä, jolloin bakteerit tosiaan lisääntyisi, ja jäämät menisi niiden ravinnoksi. Kun bakteerimäärä selkeästi iso, niin ravinteet kun käytetty, niin ravinteita olisi lähinnä bakteereissa, ja se taas olisi jakautuneena isompaaan tilavuuteen. Eikun viemäristä alas, ja pikku huuhtelu perään, astian pinnoille.

Toimisiko? Tai miten tuota helppouden ideaa voisi soveltaa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 30, 2019, 16:39:46
Samalla vaivalla, kun astiaa "vähän huuhtaisee", sen pesee puhtaaksi ja laittaa kuivumaan.
Olen pessyt astiat käsin koko ikäni eikä niihin mitään tappavaa tänä aikana ole jäänyt.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 30, 2019, 17:24:10

Joo, tosin peseminen oikeasti tarkoittaa jotain kemikaalin käyttöä. Vai miten ajattelit?

Samaan liittyy tosiaan se tarve myös astianpesukoneeseen. On aikamoinen ratkaisu, ainakin monissa yksittäistalouksissa.


Kiinnostaa ajatella arkea, ja arjen ylijäämäravinteita ihan perinteisen luonnonkierron vinkkelistä. Metsiin ja vesiinkin päätyy paljon erilaista eloperäistä, ja niiden hajoittajaa. Siitä saa uusi alku voimansa. Asiat kiertää, joten voiko tässä olla mukana itsekkin? Miksi niin radikaali suhtautuminen, ja rankat toimet?

Sanottava, etten ihan tiedä, mitä ajattelutapa tarkoittaa, ja miten sitä voisi soveltaa, ja missä tilanteissa. Helppo ja luontava kiinnostaa, ja on samalla kestävää.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 30, 2019, 17:29:40
Välttämättä pesuainetta ei tarvita kuin rasvaisten astioiden pesemiseen.
Mutta jos käyttää pesuainetta, niin senkin annostelun voi minomoida.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 30, 2019, 17:40:06
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 30, 2019, 17:29:40
Välttämättä pesuainetta ei tarvita kuin rasvaisten astioiden pesemiseen.

Tästä samaa mieltä. Näin teen, ja tiettyjen kertymien jälkeen kaikelle pinttyvään päätyvälle.


Ajattelutapa on tosiaan tässä se juttu. Kun mennään kodista kauemmas, korostuu rankempi suhtautuminen ja käsittely myös tässä kohden. Ravintoloissa, hotelleissa, ... ei voi oikein ajatella, että hygienia olisi niin ja näin. Mikä on niin tärkeää, ettei voi elää ilman rankkoja keinoja?

Idea on tietysti yleinen. Esim ihmisjoukkojen homogeenisyys on tärkeää, tietyltä osin, jos porukkaa on paljon. Poikkeamiin ei ole vara. Mitä haetaan, ja onko sen arvoista?

Kiinaa joskus moitittiiin siitä, että kotieläimissä "jalostetaan" vaarallisia kulkureita, siis pandemiooita, jne. Länsimaalaisuuttakin voisi ajatella samoin. Tietyssä eristyneisyydessä on arvonsa, ettei riskejä ole liikaa, ja liikaa varautumisen pakkoa realistisena.

Tänään törmäsin tähän: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.537641 ((Maaseudulla asuvat ihmiset ovat onnellisia, Åbo Akademin tuore väitöskirjatutkimus paljastaa)) Jos vertaisi häkkikanaloihin, ja vapaasti kaakattaviin, niin aika selkeä juttu. Entä jos ihmisen omaa toimintaa tarkastelee? Onko liian vaikeaa, läheisyyden takia?

Tietyllä tapaa asioita keskitetään vahvasti, kuten keskitysleirillä. Samoin kaikkia arkielämänkin ratkaisuja, ja niissä ollaan mukana. Menee siihen tehotoimintaan. Kun tuottaa, niin varmasti elinvoimaista, talouden puolesta. Entä antituotannon kanavointi-osuus?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - lokakuu 30, 2019, 18:34:33

Itse aiheutettu "diktaturismi"

Perusdilemma tuossa EM:ssa viestissä on toisin sanoen erilaisuuden ja erikoistumisen ongelma, kun samalla on oltava hyvin yhtenäistä. Monipuolisuus ja sen rikkaudet, luonnon erilaista monimuotoisuutta kohtaan on hankalaa, jos on oltava vahvasti jotain tiettyä, ja laajasti.

Esim ilmastonmuutos, ja sen kaltaiset jos on väistämätön osa nykyistä rakentamistapaa, niin kyseessä on merkittävä seikka. Kun jotain alkaa mennä ongelmaksi, niin ei oikein voi enää vaikuttaa siihen kulkuun, joka vain menee, isojen ratkaisujen jälkeen, joita ylläpidetty riittävä aika, ettei toipumista ehdi ilmetä.

Siinä kun talous kukoistaa, niin mitä jos ihmiselle käy yhä vaikeammaksi elää terveenä? Terveys, ja sen mahdollisuus on abstrati ja kaukainen käsite. Realiteetit joita kohdataan, muotoillaan aivan toisin, siis tärkeydet, jotka painaa, ja joihin voidaan vedota.

Jos ajatellaan nykyteknologiaa, ja sen mahdollista tapaa pitää yllä elämää, niin voisi hyvin kysyä, miksi ihmiset kuolevat alle n-vuotiaana (n esim 100). Siinä kun elinikä lisääntynyt, niin sitä menee toisesta kohden pois. Vähän kuin tietyn turvallisuuden kehittyessä, riski voi ottaa lisää, jolloin riskitaso pysyy vakiona, suorasti mitaten.

Tai jos ajattelee nykyisyyttä, niin miksi on ylipäätään puutetta perusasioista. Ei tätä selitä väestönmäärä, sillä yhtä lailla se on ollut hallitsematonta vähäisyydessä ja suuruudessa, kuten moni muukin merkittävä asia.

Menin tiskaamisesta ilmastonmuutokseen. Tällaisesta siirtymästä oikeastaan puhutaan usein. Pienistä puroista kasvaa isoja virtoja. Siinä aiheen "levityksen" perustelu. Perus"tuotannosta" kun mennään kauemmas ja laajemmas, kukaan osaa elää järkevästi edes omassa elämänpiirissä, ja tehdä sen mukaisia terveitä valintoja. Vaikea näitä on enää tiedostaa, vai olenko ainoa.

Minusta tällainen käsittelyn taso on välttämätöntä, oli tarina itsessään järkevää tai ei.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 10, 2019, 12:27:42
Suomen yleisin lintulaji on pajulintu jonka kannaksi arvioidaan 7-11 miljoonaa pesivää paria eli olisiko tuo sitten 14-22 miljoonaa yksilöä pesimäkauden alussa. Pesii pari kertaa kesässä ja saa keskimäärin 6 jälkeläistä kerralla. Eli, jos kaikki säilyisivät hengissä syksyyn asti, näitä lintuja olisi jopa 150 miljoonaa.

Kysymys: Mikä mahtaa olla Suomen kaikkien lintulajien kaikkien yksilöiden yhteenlaskettu lukumäärä syksyllä? Entä keväällä? Talvi ja muutto on kova rasitus, hippiäisistä menehtyy talvisin 80-90%.

Pajulinnun laskennallinen arvo on muuten 17€ eli Suomen pajulintupääoma on 238 000 000€ - 2 550 000 000€, vuodenajasta ja pesimisen onnistumisesta riippuen.

https://www.birdlife.fi/suojelu/vaikuttaminen/rauhoitussaannokset/rauhoitettujen-lintujen-ohjeelliset-arvot/

Ihmiselle on myös laskettu hinta:
Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m%C3%A4n_arvoVuonna 2010 ihmiselämän hinta Suomessa oli 1 918 809 euroa Liikenneviraston laskelmien mukaan. Lukema huomioi sekä tuotannolliset menetykset (kuten ihmisen tulot) että inhimillisen hyvinvoinnin menetykset. [1]

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 13, 2019, 10:33:12
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 10, 2019, 12:27:42
Talvi ja muutto on kova rasitus, hippiäisistä menehtyy talvisin 80-90%.

Ymmärrettävää. Kahtalainen on ratkaisu, tähän. Isoja linjoja molemmat, vaikka välimuotoisempaakin löytynee, kuten yleensäkin. Melkoinen langanpää, tutkijalle, lähteä vaikka tästä yksittäisestä kohdasta tarkastelemaan elämänprosessia.

Eilen karpalossa tuli juttu hyvin konkreettisella tavalla mieleen. Parasta ja kokonaisvaltaisinta "tutkimusta". Samalla elämyksellistä, aivan toisella tapaa kuin luontodokkareissa, joita katsoo sohvalta. Elämyskirjoa ei lisäksi täysin voi valita, kun joutuu joskus olemaan sen armoilla, vaikka yrittäisi varautua.

Kun kohtuutyyntä, niin olosuhteet siedettävät, tosin tarkoitti sitä, että paikkaa oli vaihdettava, jotta liikettä sai, ja siten lämpöä. Hyvä paikka houkuttaa jäämään, tosin ei auta. Tuntemuksia täytyy noissa oloissa kuunnella. Luonto onkin paras ja kärsivällisin opettaja, näissä. Joskus oppi menee geeneihin asti, ja etenkin, jos valintapainetta riittää.

Kun ajatteli samalla pikkulintuja, niiden vilkasta menoa metsässä, vaikka pienen reviirin touhuna, ei enää osannut ihmetellä niiden vilkasta elämänrytmiä.

Pakko olla liikkeessä, jotta lämpöä riittää. Jotta voi olla liikkeessä, tarvitaan ravintovirtaa paljon, mitä täytyy tosiaan käyttää lämmöntuottoon, ja vararavinnon kartuttamiseen, koska osa talven ajoista voi olla linnuille liian pimeää, ja toisaalta "lämpöhorrostavampi" moodikin voi olla pakollista.

Vaikka lintujen elämä voi olla pelkkää ravinnonhakua, niin voivat silti olla tässä omimmillaan. Se on niiden elämää, ja täyttä sellaisenaankin. Väliin voi mahtua paljon sellaista, mistä emme tiedä.

Yleisempää kohden mentäessä, voisi arvella niin, että elämän latvoille kun mennään, niin sitä vilkkaammin huojuttaa, ja tärisee. Pikkulinnut ovat kuin lehtiä, puiden latvoissa. Sen luokan sykkeessä joutuvat elämään.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 19, 2019, 15:41:57

Hälinää, ja tärinää, koulusta: https://yle.fi/uutiset/3-11075794

Prologi:  Tänään kaupungilla seikkaillessa, tuli mieleen omat päänsäryt, alakoulussa. Kun ollut juomatta kahvia kahteen saakka iltapäivällä, oli samanlainen päänsärky, kuin pentuna, tosin selkeästi lievempänä. Join kahvia, ettei päänsärky veisi liikaa tillintallin. Kahviin vähän kysymysmerkillinen suhde.

Kysymys: Voiko kahvi toimia lääkkeenä? Milloin, ja miten käytettynä?

Arvelu: Kahvi päänsärkytilanteessa, voisi pienimääräisenä poistaa säryn, vähän luomutuotteisempana, kuin mitä ovat särkylääkkeet. Nuorena noihin ei voinut turvautua, ja kova kipu, voi sekin olla hankaluus, joka jättää jälkensä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 19, 2019, 15:48:18
Kahvi todellakin auttaa päänsärkyyn - ainakin jos päänsärky johtuu kahvin (kofeiinin) puutteesta aiheutuvista vieroitusoireista.

Kofeiiniriippuvuus
Kofeiiniriippuvuudesta puhutaan silloin, kun kofeiinin saannin lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita. Näitä ovat päänsärky, vetämättömyys, väsymys ja alakuloinen mieliala. Kofeiiniriippuvuuden kehittyminen on yksilöllistä, joillekin se voi kehittyä parista päivittäisestä kahvikupista, joillakin paljon suuremman käytön lopettaminen ei aiheuta vieroitusoireita.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01123
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 19, 2019, 15:57:06
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 19, 2019, 15:48:18Kahvi todellakin auttaa päänsärkyyn - ainakin jos päänsärky johtuu kahvin (kofeiinin) puutteesta aiheutuvista vieroitusoireista.

Käytännöllistriviaali juttu.

Pointti oli siinä, että voiko vaikutukset yleistää, muihinkin tilanteisiin? Esim lapselle kahvin on ajateltu olevan melko tujakka-aineista. Lääkkeitäkin toisaalta annetaan.

Tarkoitus ei ollut kritisoida lääkkeitä, tai nostaa vaihtoehtoisia keinoja. Ajatus ja selvittäminen voi olla ihan avartavaa.

Näitä kun keksii, niin aina tarvitse jotain tiettyä, että asiat ratkeavat. Toisaalta, koko vyyhdin tekeminen jos turhaa, niin turhiin potemisiinkin voi löytyä estäviä keinoja, jos ei käsittelyä pyri kaventamaan vain manipulaatiotoimien tasolle jääväksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 19, 2019, 17:47:00
Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 19, 2019, 15:41:57
Kysymys: Voiko kahvi toimia lääkkeenä? Milloin, ja miten käytettynä?

Arvelu: Kahvi päänsärkytilanteessa, voisi pienimääräisenä poistaa säryn, vähän luomutuotteisempana, kuin mitä ovat särkylääkkeet. Nuorena noihin ei voinut turvautua, ja kova kipu, voi sekin olla hankaluus, joka jättää jälkensä.
Nuorena sain ergotamiini-migreenilääkettä tabletteina ja tietysti kun aspergiaarisen tarkkana luin sisältöä niin hämmästyin että n. ½ lääkkeestä olikin kofeiinia. Se tukee vissiin ergotamiinia.
  Kofeiinia yhdessä kipulääkkeen kanssa (aspiriini tms) joissain lääkkeissä auttaa enemmän kuin jompikumpi yksinään.
Kofeiinivoidetta käytetään ihon punaisuuden ja ekseemaan liittyvän kutinan hoidossa.

JK. Em. viittaisi että kofeiini (ja kahvi) yksinäänkin voisi poistaa mös muita särkyjä kuin vain kahviriippuvuus-päänsäryn? Tuotahan pitäisi testata. Käsi jääveteen ja sitten kahvia naamaan, 10 minuuttia ja taas käsi jääveteen jaksaako pitää kauemmin...
  Mutta yhden asian tiedän. Kahvi ei auta minulla univelan tai suklaariippuvuuden päänsärkyihin. Voi jopa pahentaa niitä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 19, 2019, 18:52:57

Itse asiassa, jos kokemusta seurailee, eikä kaukaisia tutkimuksia, niin tuntumassa on, vaikka sovellettavuus ei olisi tapissa. Näitä kun paljon, niin päätellä voi jo enempi, tai arvella jotain.

Kahvin kokenut vaikutuksellisena, ja sen vähentäminen parantanut olo selkeästi. Kahvittomuuden jälkeen yöunet parempia, ja vähäinenkin kuppi aamulla voi olla liikaa, mitä en millään osannut tunnustaa. Ehkä jossain vaiheessa noin ei ole.

Joka tapauksessa, kun vaikka kahvitonta kautta, ja kerran hörppää kupin sopivassa tilanteessa, ja huomaa tuleensa humalaan, niin vaikutusta on vaikea olla tuntematta. Sopivassa mielentilassa, vaikutus on dramatiikkaa, tosin silloin korostuu yhteisvaikutuksellisuus jotenkin. Tämä onkin oma aiheensa, varmaan merkityksellinen.

Eilen tosiaan join sitä kahvia, puoli kuppia viimeksi joskus klo 16. Sen jälkeen ei tarvinnut ihmetellä, että valvoi klo 2 saakka, vaikka normaalisti nukkuu siinä klo 22-23(24). Pääsärkyähän siitä seuraa, seuraavana päivänä jos ei ota.

Vaikka sanoin, etten ajattele kahvista vakavana vaihtoehtona lääkkeille, niin oikeasti olin verrannut kahvia lääkeaineisiin. Ehkä se pohjusti itse kysymystä. Tarkoitus oli herättää miettimään jotain arkista, mitä ei tiedetä, tai osata tunnustaa, vaikka hyvin mahdollinen joskus.

Kahvia miettinyt paljon kyseenalaisen vinkkelistä. Sen vuoksi mm yrittämiset, sen vähentämiseksi. Silti ihan täysin ei mikään vakuuta. Sopivuus on nähtävästi pientä, tai jotain täsmää.

Jos nykyinen elämänmuoto menee jotenkin oudosti, siis toislaitaisesti, niin sitä ei tarvitse ihmetellä, jos jotain vastaavan vahvaa tarvitsee, korjaavalla puolella. Ei hyvä kokonaisuus, tosin myönnettävä, jos ehkä totta.

Yksinomaisena tietyt terveysprojektit tiedetään ongelmalliseksi. Esim laihdutuksessa on havaittu ongelmia, jos kokonaisuutta ei pyritä hahmottamaan. Paino-ongelmat syvenevät, tai ongelma-alue siirtyy toisaalle. Kumpikin osana kokonaisemman edistymistä, voi olla sivuseikka, ja outoilut erilaisena, voi nähdä osana paremman kokonaisliikkeen turvaamista. Se on jo terveyden suhteen kestävämpilinjaista ajattelua.

Absolutismi kahvin suhteen ei tunnu tolkulliselta, oli miten oli. Kahvittakin silti pärjää, mutta jos sitä on tapana juoda, niin menköön joskus, ja parempi näin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 19, 2019, 18:59:26
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 19, 2019, 17:47:00JK. [...] Mutta yhden asian tiedän. Kahvi ei auta minulla univelan tai suklaariippuvuuden päänsärkyihin. Voi jopa pahentaa niitä.

Tää oli varmaan viestin huumoriosuus.

Jos tuntemuksia kelaa nyt, niin oikeastaan poden krapulaa. Kotona kuppi, klo 14.jotain. Vaikutti, tosin särky, ja sen rakentuma, missä lie, ei poistu noin vain, kun syntynyt. Vähän kuin alkoholista toipuminen.

Hermostollisesti krapula tuntuu samalta kuin kahvittomuus, kahviin tottujalle. Riippuvuudesta jos puhutaan, niin riippuvuutta alkoholiin en koe, tosin kahviin jonkinlaisena, sillä aloitettua, määrää tulee nostettua, hitaasti, ja vähentäminen ei ole samalla tapaa automaattista. Kokemusta on vähän kahvin unohtamisestakin, joten riippuvuus ei ole kovin totaalista, vaikka joskus ollut sitä enempi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 19, 2019, 19:43:49
Minulla on kokemuksia vain suklaa- ja kahvi"krapulasta". Molempiin auttaa 20-50% alkuperäisestä annoksesta. Suklaa"krapularyyppy"(johon voi riittää 1-2 pientä palaa) otettava n. 12 h sisällä alkuperäisestä muuten alkaa olla liian myöhäistä. Suklaakrapula poikkeaa vielä siten että se on enempi niskassa se särky ja jäykkyyttäkin. Mutta usein unohdan syyn ja luulen sen olevan kahvinpuutetta ja sitten kun se ei paranekaan niin muistan, "ai ssamperi minähän söin suklaata eilen". Vain suklaa parantaa suklaakrapulani. Sen olen oppinut kantapään kautta.
Ja itse asiassa kokonaisen ison suklaalevyn syöminen voi viedä liikuntakykyä/halua/aloitekykyä seuraavaksi 2-3 päiväksi.
Suklaassa on teobromiinia kofeiinin lisäksi vaikuttavana hermoaineena.

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 23, 2019, 00:31:53

Kumpi puoli kasvoista, on yleensä eloisempi,
tai suoraan motorisesti testaten, helpommin liikehtivä?

Jos on, niin mitä ero merkitsee? Onko ihminen esim vasenkasvoinen, vai oikeakasvoinen, vai molempia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 10:00:03
Voi tulla äkillinen kovakipu, kylmäkuuma sattuu, jäätelönsyöminen sattuu.

Siihen on monta lääkettä. Kaffe, wiina, terva, suklaa mustaherukkamehu tms. Yleensä pää tulee kipeäksi unen tai ravinnon puutteesta, kaikki eivät sitä vain tunnista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:59:08
Mitä jos ensin oli RNA, sitten Dna ja jos vielä kehittyy vaikka XNA. Millaisia elämänmuotoja voidaan silloin nähdä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - marraskuu 24, 2019, 01:03:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:59:08
Mitä jos ensin oli RNA, sitten Dna ja jos vielä kehittyy vaikka XNA. Millaisia elämänmuotoja voidaan silloin nähdä?
Millaiseksi ihminen kehittyy, jos asettuu Marsiin? Pitkällä tähtäimellä genetiikkakin muuttuu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 24, 2019, 01:11:11
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2019, 01:03:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:59:08
Mitä jos ensin oli RNA, sitten Dna ja jos vielä kehittyy vaikka XNA. Millaisia elämänmuotoja voidaan silloin nähdä?
Millaiseksi ihminen kehittyy, jos asettuu Marsiin? Pitkällä tähtäimellä genetiikkakin muuttuu.

Luultavasti ainakin muuttuu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 24, 2019, 12:11:41
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:59:08Mitä jos ensin oli RNA, sitten [...]

Ensin jokin, ja se saa aikaan toisen  :o

Ehkä maailmankaikkeus on von Munchaussen -periaatteella veivattu. Kun ympärille katselee, niin samalla linjalla menään, ja on menty jo kauemmin.

Varsin selittävää. Antaa hyvää ymmärrettävyyttä ilmeneville.


L: Toisaalta selittää sen, miksi tie tosiaan näyttää kaidalta.


L2: Taitaa toisaalta selittää kokonaistietämyksemme (k-suuntautuneisuuden) rajoistakin jotain, ellei kaiken. Mihin ei törmää, siitä ei saa tuntumaa, hyvänä, eikä huonona.

On vain tuntumaperäisiä havaintoja, toimintoja, ovatpa sisäisiä, tai jotenkin synkassa suoraan ulkomaailmaan samanaikaisesti, viiveellä, tai jäänteenä. Esim dna-osuuden voi ajatella jäänteeksi, jolla on (jonkin tuntemattoman kokonaiskejun kautta) vaikutuksia, joita näemme ympärillämme, muissa ja itsessämme.

Tuo teoria voi olla höpsö, mutta ainakin saa kysymään, mitä se liike voi ylipäätään olla, joka aiheuttaa tilanmuutosta, joka lienee havaittavuuden ja toiminnan perusteisiin menevää. Tajuntaa jos miettii, niin kai se on jotain muunkin kaltaista, kuin että järjesteltäsiin kämppää toiseen uskoon, tai että suoriuduttaisiin liikenteessä, ja jonkin duunikentän järjestelyissä.

Kuulin jokin aika sitten, jostain ihan vakavasta yhteydestä, että kenttiä voisi olla, oletettua monipuolisempanakin. Tämä menee vaihtoehtopuolelle, mutta itse päätellyt samaa, näistä ei-neutraaleista eliöistä, tosin ajatukseni oli hiustenhalkomista, mielestäni, vailla isompaa arvelua.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 24, 2019, 23:11:12
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 10:00:03
Voi tulla äkillinen kovakipu, kylmäkuuma sattuu, jäätelönsyöminen sattuu.

Rajapinnoissa siirtymistä. Jokin ei mene ihan homogeenisesti, kokijallakaan.

Äärisiirtymiä välttää, huomaamattaan. Jos kuumalle hellalle tökkää käden, niin yleensä lähtee takaisin, enempiä miettimättä. Erottuva-aineista siinä määärin saapuvilla, että torpattava tilanne ilman neuvottelutoimia, vaikka alustavasti, jotta muuhunkin varaa, jos jatkoja vaikka tarvitsisi ottaa – hellan kanssa.

Kovaäänisyydet torppaa automaattisesti arjesta. Kun häikäisevyyttä ajattelee pimeällä, niin ei oikeastaan ihmettele, miksi autoväyliä usein karttaa. Turvallisuutta on tarjota eteen pitkät, jos näkee muita liikkujia. Sekin vielä.

Tänään menin juoksemaan liian myöhään, ja pimeyttä niin paljon, että nilkat vaarassa, jos juoksee, ja silmät, oksien takia. Jäi juoksut pieniä poikkeuksia lukuunottamatta väliin, ja vaikka asfalttia pitkin olisi mahdollisuus ollut palata, ei millään tapaa tuntunut vaihtoehdolta. Pienet matkat vielä voi mennä, virkistyksenä.

Näistä tulee ajateltua soveltavasti, tietynlainen kehittelijä kun on.

Baarissa eilen mekkalaa ei voinut välttää, koska jo pelkkä puhe nostaa desibelit korkealle. Noissa paikoissa voisi olla tietyn ajoin muutaman minuutin hiljaisuus puheesta, ja myös musiikista. Variaatioita on.

Yleisemmin, jos liiallisuus luo painetta, niin sen poistuminen rentouttaa, ja palauttaa. Tämä antaa mahdollisuuden tahdistamiseen, ja sovellettavuutta, johonkin liikkuvuuteen. Painalluselvytykseen voisi päätyä, tosin on keksitty muutenkin toimivaksi menetelmäksi.

Liikkuvuus esim peruskunnon osalta voi olla sitä, että rasitutaan hengästymällä, jne, ja palaudutaan, jolloin tietyn käynnin "amplitudi" kasvaa. Voidaan poiketa kauempaa, ja palata kauemmas.

Tuota alkua voisi varmaan viedä jonkin abstraktin ja yleisemmän liikkuvuus/vaikuttavuus-teorian suuntaan.

Hierontaa ja kaikenlaista kutkuttelua voi nähdä myös tästä vinkkelistä. Siis koettavia tapahtumia yleensäkin. Näitä on monenlaisia, pyöreämpinä, ja fokustavampina. Kummallakin hyviä, tai vammauttavia piirteitä, riippuen kohtaamisesta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 28, 2019, 14:22:29

Mitä mahdollisuuksia, voi kroonistunut kipu antaa ihmiselle?

Eikö kipu, jokamuotoisena, ole mahdollisuus?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 28, 2019, 14:47:27
Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 28, 2019, 14:22:29

Mitä mahdollisuuksia, voi kroonistunut kipu antaa ihmiselle?

Eikö kipu, jokamuotoisena, ole mahdollisuus?

Minä en usko siihen hokemaan, että kaikki mikä ei tapa, vahvistaa. Kipuhan on oire jostain ja se on aina  enemmän tai vähemmän läsnä, jos ssitä "jotain" ei voi parantaa.

En koe kipua minään lahjana tai ylevöityksen lähteenä. Koen kroonistuneen kivun juuri sinä, mikä sen tarkoitus on, eli varoituksena tekemästä jotain sellaista, mikä vahngoittaa kipeää kohtaa enemmän kuin on pakko.

En ymmärrä mitä oikein ajat takaa koko kysymyksellä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - marraskuu 28, 2019, 14:59:52

Kroonistunutta kipua ei tarvitse ajatella finaalisesti, vaikka ihmiselämän loppuun kantaisi.

Se, että kivun ympärille muodostuu rakennetta, voi vaimentaa kipua, jolloin kipuilun alue kasvaa entisestään, siis vaimenee välaikaisesti, johonkin puskuriin, kun käy liian kovaksi, tai ajastaan valuu huomaamatta muualle. Kipu ei poistu, vaan sitä eletään yhä laajemmin.

Kroonisuuden tehtävä, on näin enemmän varmistaa kivun olemassaolo. Jos ajautuma ei olekkaan ihan miten sattu ajateltavissa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 28, 2019, 15:19:36
^
Jos tuo oli vastaus ihmettelyyni, niin se ainoastaan kasvatti ihmettelyäni.

Mutta tuskin kukaan ajattelee kipuaan jatkuvasti, ellei tuska ole niin suuri, että se vie kyvyn ajatella mitään muuta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - joulukuu 20, 2019, 13:37:20
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 28, 2019, 15:19:36Mutta tuskin kukaan ajattelee kipuaan jatkuvasti, ellei tuska ole niin suuri, että se vie kyvyn ajatella mitään muuta.

Mielenkiintoinen tilanne. Ilmeneeköhän tällaista, joskus? Mitä se tarkoittaa?


K: Onko olemassa aitoja "ruoka-hifistelijöitä"?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 20, 2019, 16:19:52
Lainaus käyttäjältä: Juha - joulukuu 20, 2019, 13:37:20
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 28, 2019, 15:19:36Mutta tuskin kukaan ajattelee kipuaan jatkuvasti, ellei tuska ole niin suuri, että se vie kyvyn ajatella mitään muuta.

Mielenkiintoinen tilanne. Ilmeneeköhän tällaista, joskus? Mitä se tarkoittaa?

Murskaa luusi, niin voit kokeilla tuota "mielenkiintoista tilannetta".

Luojan kiitos, se kivun kesto ei todellakaan ollut kovin pitkäaikainen, jolloin tuollaisen kivun koin. Itse asiassa vielä se luiden murtuminen ei ollut niin paha, mutta kun hyvien puudutusten suojissa ranteen luut oli väännetty likimain oikeaan asentoon ja ranne kipsattu suoraksi, niin seuraava yö oli itse perkeleestä, kun puudutukset oli haihtuneet. En tiennyt, että sellainenkin kipu on olemassa. Kuitenkin yhtä ja toista aiemminkin olen joutunut kokemaan.

Tuokin on varmaan melko vaatimaton kokemus sen rinnalla, mitä on kivut ainakin kertomusten perusteella syöpään kuolevalla, kun tätä viimeiseen asti suojellaan joutumasta huumaavien kipulääkkeiden koukkuun.


Kaikki kipu ei suinkaan ole pahasta, vaan suojelee ihmistä vahingoittamasta itseään enempää. Kipuhan on vain varoitussignaali ja erittäin toimiva sellainen. Mutta kaikissa tilanteissa ei ole mitään järkeä olla poistamatta kipua, jos sen vaan pystyy poistamaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 20, 2019, 22:55:48
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 28, 2019, 14:47:27
Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 28, 2019, 14:22:29

Mitä mahdollisuuksia, voi kroonistunut kipu antaa ihmiselle?

Eikö kipu, jokamuotoisena, ole mahdollisuus?

Minä en usko siihen hokemaan, että kaikki mikä ei tapa, vahvistaa. Kipuhan on oire jostain ja se on aina  enemmän tai vähemmän läsnä, jos ssitä "jotain" ei voi parantaa.

En koe kipua minään lahjana tai ylevöityksen lähteenä. Koen kroonistuneen kivun juuri sinä, mikä sen tarkoitus on, eli varoituksena tekemästä jotain sellaista, mikä vahngoittaa kipeää kohtaa enemmän kuin on pakko.

En ymmärrä mitä oikein ajat takaa koko kysymyksellä.

Kroonistunut kipu vain ei enää yhdisty kehoa vahingoittavaan toimintaan. Ei edes välttämättä kehon vaurioon. Se on päälle jäänyt jumittunut Hälytys, joka ei vaimene, vaikka hälytyksen aiheuttanut vika korjattaisiin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - joulukuu 26, 2019, 17:53:03

Allergeenejä voi oppia sietämään, jotenkin, altistusoppimisella.

Jos allergisen ihmisen immuunijärjestelmä tarkentuu, siedätyksessä, niin merkitseekö se kokonaisterveyden paranatamista, vaikka allergeeneihin ei muuten tarvitsisi olla yhteydessä, ja ongelmoida noiden kanssa?

Voiko allergeeneissa olla terveyttä tuovaa vaikutusta?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - joulukuu 26, 2019, 18:08:59
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 20, 2019, 22:55:48Kroonistunut kipu vain ei enää yhdisty kehoa vahingoittavaan toimintaan. Ei edes välttämättä kehon vaurioon. Se on päälle jäänyt jumittunut Hälytys, joka ei vaimene, vaikka hälytyksen aiheuttanut vika korjattaisiin.

Näin muotoillen, tätähän elämäkin on, paljolti, jota elämme.

Jos ei ilmene ihmisessä, mistä voisi johtua?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 30, 2019, 15:02:10
Nyt jäi minulla jumittamaan pahasti, kun luin sinällään mielenkiintoisen uutisen:

Räjähtääkö taivaan kirkkaimpiin kuuluva tähti? Tutkijat toivoisivat sitä (https://www.is.fi/tiede/art-2000006358027.html)
Betelgeuse on osoittanut kuolemisen merkkejä viime kuukausina. Sen räjähtäminen supernovana olisi ällistyttävä spektaakkeli.

ORIONIN tähtikuvioon kuuluvan punaisen jättiläistähden Betelgeusen kirkkaus on himmentynyt nopeasti, kertoi Nature World News -verkkolehti maanantaina. Jos himmentyminen johtuu elinkaarensa ehtoolla olevan tähden lähestyvästä kuolemasta, se saattaa johtaa supernovan syntymiseen – massiiviseen räjähdykseen, joka näkyisi maapallolla jopa kirkkaampana kuin täysikuu. Valoilmiö erottuisi silloin myös päiväsaikaan.

Paljain silmin erottuvat supernovat ovat hyvin harvinaisia. Edellinen kiistaton havainto kirjattiin vuonna 1604 – tuolloin Keplerin supernova valaisi taivasta kolmen viikon ajan.

Keplerin supernova räjähti 20 000 valovuoden päässä Maasta. Betelgeuse sijaitsee paljon lähempänä: jättiläisen etäisyys on vain 640 valovuotta. Olisiko Betelgeusen räjähdys riski ihmiskunnalle? Tuskin, vaikka supernova saattaa tuottaa voimakkaan gammasädepurkauksen. Tämä purkaus suuntautuu yleensä kahteen vastakkaiseen suuntaan keilana, jonka avautumiskulma on noin kolme astetta. Mahdollisuus purkauksen osumiseen Maahan on hyvin pieni.
.... nips ...



Jos tutkijat odottavat, jotta räjähtääkö se, kun siihen tyyliin nyt näyttää oireilevan heidän mielestään. Mutta jos etäisyys on 640 valovuotta, niin eikö me nähdä nyt aika vanhentunut tilanne tähden elonkaaresta? Eikö se voi olla jo räjähtänytkin ja me odotetaan vain sen näkymistä meille? Vai olenko nyt ihan hukassa ???
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Laika - joulukuu 30, 2019, 16:44:37
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 30, 2019, 15:02:10
Jos tutkijat odottavat, jotta räjähtääkö se, kun siihen tyyliin nyt näyttää oireilevan heidän mielestään. Mutta jos etäisyys on 640 valovuotta, niin eikö me nähdä nyt aika vanhentunut tilanne tähden elonkaaresta? Eikö se voi olla jo räjähtänytkin ja me odotetaan vain sen näkymistä meille? Vai olenko nyt ihan hukassa ???

Sikäli kuin oikein ymmärrän, tähden olisi pitänyt muuttua supernovaksi juurikin noin 640 vuotta sitten, jotta ilmiö näkyisi täällä nyt. Valonnopeus on ainakin konventionaalisen viisauden mukaan suurin mahdollinen nopeus, ellei sitten itse avaruus taitu, kuten madonreikien tapauksessa (ja sittenkin valonnopeus olisi edelleen teknisesti ottaen suurin mahdollinen nopeus).
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 30, 2019, 22:08:25
^Tuota varmaan pitäisi kysyä siltä parta-Eskolta. Ehkä hänellä olisi oikea ilmaisu jo tapahtuneeseen, mutta jonka tapahtumisesta emme vielä tiedä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - joulukuu 31, 2019, 10:02:07

Olen samaa mieltä. Kun viimeisen 640 vuoden aikuisilla Betelgeusen tapahtumilla ei ole vielä vaikutusta meihin, ei edes niin että niistä voisimme havaintoa saada, niin ei se ole vanhaa tietoa.

Maallikon suhteettomuusteorettiisesti sanoisin, ettei meillä ole suhdetta kaukaisiin äskettäisiin tapahtumiin, vain ajallisestikin kaukaisiin on. Vastavuoroisesti Betelgeusissa ei ole väliä meidän aurinkokuntamme viimeaikaisista pöhinöistä vaan asiain meidän nykyisyytemme tila ei vielä ole kiinnostava - jos koskaan merkittäväksi tuleekaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 31, 2019, 10:13:31
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 30, 2019, 15:02:10


Jos tutkijat odottavat, jotta räjähtääkö se, kun siihen tyyliin nyt näyttää oireilevan heidän mielestään. Mutta jos etäisyys on 640 valovuotta, niin eikö me nähdä nyt aika vanhentunut tilanne tähden elonkaaresta? Eikö se voi olla jo räjähtänytkin ja me odotetaan vain sen näkymistä meille? Vai olenko nyt ihan hukassa ???

Valonnopeuden suhteen se näkyy silloin, kun se tapahtuu siihen kehen "osuu" eli itse tapahtunutta ei voi nähdä, ennen seurausta eli näkijän mukainen yhteys on meille todellinen vasta sen (valon saapumisen) kohtaamisen mukaisena.

Verrata voi vaikka pallon lentoon, sen voi nähdä lähtevän heittäjän kädestä ja lennon koko kaaren myös. Se kaikki tieto tulee siitä, että valonnopeus on ylittämätön ja silloinkin nähdään vain valon välityksellä se tapahtuma.

Jos tuo oli vaikeasti sanottu, niin sori.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 01, 2020, 12:11:25
Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 31, 2019, 10:02:07

Olen samaa mieltä. Kun viimeisen 640 vuoden aikuisilla Betelgeusen tapahtumilla ei ole vielä vaikutusta meihin, ei edes niin että niistä voisimme havaintoa saada, niin ei se ole vanhaa tietoa.

Ihmismieli on siitä "ovela" että siihen vaikuttaa jo asiasta keskustelu, vaikka kohde olisi kaukainen "räjähtävä tähti".

Posahtaako se tännekin nähtäväksi, vain onko posahtanut aikoja sitten saadaan tietoon sen aaltorintaman etenemistahdin myötä.
Mutta "joku jo " tietää senkin, eli itse avaruushan on yhteinen skaalaantunut, jos fyysikoita uskotaan.
Mikään muutos ei "jää huomaamatta" vaikka ihmismielen ulottumattomissa onkin.

Eli aukkojen fysiikkaahan ei ilmeisesti ole, jos joku muuttuu tai katoaa vaikuttaa se kaikkeen muuhunkin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - tammikuu 01, 2020, 21:23:03
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 01, 2020, 12:11:25Mikään muutos ei "jää huomaamatta" vaikka ihmismielen ulottumattomissa onkin.

Tällä tapaa päädyin kerran itsekkin ajattelemaan. Millä ketjulla seuraukset näkyvät missäkin, ja miten, niin omanlaisensa juttu.


Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 01, 2020, 12:11:25Eli aukkojen fysiikkaahan ei ilmeisesti ole, jos joku muuttuu tai katoaa vaikuttaa se kaikkeen muuhunkin.

Voisitko täsmentää tuota katoamis-kohtaa?  :o
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 02, 2020, 11:29:12
^
Ihmisen havainnot eivät kerro kaikkea.  Jos jostain puuttuu jotain, mitä ei ole kyetty selittämään ilmestyy se varmaan johonkin muualle.

Neutriinot ovat yksi selitys sille laskennallisella energia vajaukselle, mikä neutronin hajotessa protoniksi ja elekroniksi on päätelty.

Jos kokonainen tähti katoaa taivalta novana niin sen kaikki energia myös kravitaatiovoimineen siirtynee vain laajemmalle alalle, tai ja niiden hiukkasten liike-energiaksi.

Bensan hyötysuhde laskennallisesti on muutoksessa =0,000005% eli tuo osuus muuttuu liike-energiaksi ja kaikki  muu palamisen välituotteiksi
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - tammikuu 02, 2020, 15:01:15
Kaiketi tutkijat puhuvat 640 valovuoden päässä mahdollisesti kohta räjähtävästä tähdestä, tiivistäen lauseeseen havaintoaikamuodon sekä itselleen itsestään selvän valovuosi-termin tapahtuma-aikamuodon.
Tarkempi muoto maallikoille lienee että kohta näemme, räjähtikö kyseinen tähti 640 vuotta sitten.

Toivotaan ettei mahdollinen gammapurkaus tuota kuudetta sukupuuttoaaltoa, kun se on jo varattu ilmastonmuutokselle. :)
Joka tapauksessa kyseessä olisi huikea valomerkki, jos sitä saa odotella 640 vuotta kantautuvaksi lähipöytään.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 04, 2020, 10:59:28
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 02, 2020, 15:01:15
Kaiketi tutkijat puhuvat 640 valovuoden päässä mahdollisesti kohta räjähtävästä tähdestä, tiivistäen lauseeseen havaintoaikamuodon sekä itselleen itsestään selvän valovuosi-termin tapahtuma-aikamuodon.
Tarkempi muoto maallikoille lienee että kohta näemme, räjähtikö kyseinen tähti 640 vuotta sitten.

Toivotaan ettei mahdollinen gammapurkaus tuota kuudetta sukupuuttoaaltoa, kun se on jo varattu ilmastonmuutokselle. :)
Joka tapauksessa kyseessä olisi huikea valomerkki, jos sitä saa odotella 640 vuotta kantautuvaksi lähipöytään.

Nyky-hetki oletuksen mukaan kaikki tosin tapahtuu nykyhetkessä, mutta se nykyhetki on kovin kaukana toisesta nykyhetkestä, että sitä välimatkaa on alettu kutsumaan ajaksi, tai ajallisuudeksi.

Aika monta sukupolvea ehtii kadota noiden tapahtumien välillä, vaikka ne tapahtuvat äärettömässä avaruudessa- samaan aikaan,, Täytyy tietenkin huomioida, ettei yksittäinen Havaitsija ole se objekti joka tuon näkisi. Uuteen muotoon ja uuteen paikkaan vain on hieman siirrytty. Syyt ja seuraukset kulkevat keskenään gravitaatiokentässä, tai yleensä kentässä jota tyhjyydeksi kutsutaan, mutta nykynerot väittävät sen syntyneen isossa jysäyksessä, sen kummemmin sitä perustelematta, eli  syiden alkusyy on kertomatta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Laika - tammikuu 04, 2020, 12:58:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 04, 2020, 10:59:28
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 02, 2020, 15:01:15
Kaiketi tutkijat puhuvat 640 valovuoden päässä mahdollisesti kohta räjähtävästä tähdestä, tiivistäen lauseeseen havaintoaikamuodon sekä itselleen itsestään selvän valovuosi-termin tapahtuma-aikamuodon.
Tarkempi muoto maallikoille lienee että kohta näemme, räjähtikö kyseinen tähti 640 vuotta sitten.

Toivotaan ettei mahdollinen gammapurkaus tuota kuudetta sukupuuttoaaltoa, kun se on jo varattu ilmastonmuutokselle. :)
Joka tapauksessa kyseessä olisi huikea valomerkki, jos sitä saa odotella 640 vuotta kantautuvaksi lähipöytään.

Nyky-hetki oletuksen mukaan kaikki tosin tapahtuu nykyhetkessä, mutta se nykyhetki on kovin kaukana toisesta nykyhetkestä, että sitä välimatkaa on alettu kutsumaan ajaksi, tai ajallisuudeksi.

Minun olisi kenties pitänyt Hipille vielä tarkentaa, että valonnopeus on vakio, sillä kaikki liikkuu aika-avaruudessa yhtä nopeasti. Se että jokin niin sanotusti näyttää mielestämme liikkuvan nopeammin avaruudessa kuin toinen kappale johtuu sen niin sanotusta liikkumisesta vähemmän vastaavasti ajassa. Tätä konseptia on vaikea ymmärtää ennen kuin mieltää ajan ja avaruuden neliulotteisen tapahtumahorisontin koordinaateiksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 04, 2020, 13:03:49
^tässä keskusteluunne liittyen hyvä vajaan neljän minuutin esittely valonnopeudesta ja kuinka se liittyy avaruuteen. https://www.youtube.com/watch?v=DWryFt9Pa30
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - tammikuu 04, 2020, 13:46:21

Einsteinin pääideoita en koskaan oikein tajunnut, tosin en paljoa ole niillä päätäni vaivannutkaan, mitä nyt jotain kaavoja sovelsin laskareissa, pääosin lukio-aikana.

Jos Einstein koplaa joitain suureita yhteen, jollain tapaa, niin vaikuttaa vähän sitomiselta, riippuvuus-mahdollisuuksien löytämiseltä, ja tässä tapauksessa joitain suureita koskien, mikä ei ole kai tullut mieleen samalla tapaa, aiemmin.

Fysikaaliset suureet vs värit ja niiden tasapuolinen ilmeneminen, vaikka ihmisen havainto-tapauksessa, esim valkoisena. Näinkin voi liittää olemassaolevaksi ajatelua materiaalia Einsteinia vastaavasti.

Vaikkei fysiikasta tiedä mitään, aina voi kysyä, mitä se nopeus on. Osa mitä. Mistä löytyy se kohta, jossa nopeus on sillä tavoin merkittävä, että tulee löydetyksi, vaikkei nyt ihan silmillä näekkään, kun on vähän abstraktimpi asia, kuin ohi kiitävä luimikas.

Millaisia valkoisuuksia on, värimaailmassa? Onko valkoinen aina sama valkoinen? Tai mitä tästä aiheesta voikaan päätyä keksimään, jollain kimmokeella jos sattuu sinkoutumaan, päin jotain, mitä aiemmin ei olisi tapahtunut?


L.  Katsoin edellisen Karikon linkin. Yleensä nämä aiheet menevät Hawkings-tasolle sillä tapaa, että ajattelee, ettei omistautuminen hurskasta, hullua enemmin. Siinä varmaan syy, miksi ei ajattele kovin potentiaalisesti siitä, mitä voisi paneutumisellaan saavuttaa.

Pläjäys on kyllä ihan ymmärrettävä, siinä kun sitä seurailin. Mitä näistä haluaa päkistää, oivallukseen, niin ei jaksais älyttömästi olla vaivaantumassa. Eikös asiat parhaimmillaan, putkahtele vähemmälläkin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 04, 2020, 13:59:45
Tämä a4:n muotoilu miellytti maallikon silmää ja tuota ajatusta tavoittelin kysymykselläni:
Tarkempi muoto maallikoille lienee että kohta näemme, räjähtikö kyseinen tähti 640 vuotta sitten.

Kun nähtävä leimahdus sitten tavoittaa maan tutkijat, niin sen jälkeen varmaan menee aika pitkään ennen kuin mahdolliset muut seuraukset ennättävät tänne. Mitenhän niiden säteilypurkausten tai muiden ilmiöiden nopeudet suhtautuvat valon nopeuteen. Hitaampia tietty ovat, mutta miten paljon? Eli jos nyt lähiaikoina laimahdus tulee näkyviin, niin milloin on odotettavissa jotain muita maahan ehkä vaikuttavia ilmiöitä tänne? Tuskin kannattaa hengitystään pidättää odotellessa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 04, 2020, 14:13:11
^riippuu supernovan etäisyydestä, mutta ilmeisesti Betelgeusesta tänne saapuvat (keveimmät massalliset kappaleet) neutriinot tulevat ehkä muutaman tunnin viiveellä siitä, kun räjähdyksen valo saavutaa meidät. https://www.quora.com/How-long-will-it-take-until-the-light-from-Betelgeuse-reaches-Earth-if-it-went-supernova
Valolta matkan taittaminen kestää linkin mukaan 642.5 vuotta. Näillä tiedoin näppärimmät voivat sitten laskea prosentualisen nopeuden valonnopeudesta, joka neutriinoilla on.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 04, 2020, 14:21:32
Tarkoitin lähinnä sellaisia juttuja, joista saattaisi olla jotain haittaa maapallon elämälle.
Eikös neutriinoja sinkoile meidän läpi jatkuvasti ja ovat vaarattomia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 04, 2020, 14:33:01
^Joo neutriinot ovat vaarattomia. Samoin Betelgeus on liian kaukana ja liian pieni paukku, jotta sieltä matkaan lähtenyt tavara olisi vaarallista meille millään tavalla. Massallisista kappaleista lähinnä vain neutriinot saavuttavat meidät. Muulta tavaralta kestää matkan taittamiseksi aivan liian kauan ja silloinkin kun se tavara joskus saavuttaa meidät, sen tiheys on niin väljä, että ei tule eroamaan todennäköisesti paljoakaan normaalista maahan kohdistuvasta muusta kosmisesta säteilystä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - tammikuu 05, 2020, 23:30:40
Supernova suihkuttaa energiaansa kahteen suuntaan. Emme luultavasti ole energiapurkauksen linjalla, toivottavasti.
Tulee näkymää kirkkaana taivaallamme, jos näin tapahtuu/on tapahtunut.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 06, 2020, 16:44:44
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 05, 2020, 23:30:40
Supernova suihkuttaa energiaansa kahteen suuntaan. Emme luultavasti ole energiapurkauksen linjalla, toivottavasti.
Tulee näkymää kirkkaana taivaallamme, jos näin tapahtuu/on tapahtunut.

Kyllä se perskule roiskii sitä joka puolelle, mutta tarkoitat ilmeisesti sitä gammapurkausta, joka todennäköisesti leviää keilamaisena "navoilta" sitähän ei tiedä osutaanko kohdalle, mutta todennäköisyys on pieni. Jonkummoinen annos voi tulla ja se ei välttämättä sen isommin vaikuta, mutta suoran yhteyden kohdistuessa maahan siitä saattaisi olla harmia.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - tammikuu 08, 2020, 19:23:20
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 06, 2020, 16:44:44
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 05, 2020, 23:30:40
Supernova suihkuttaa energiaansa kahteen suuntaan. Emme luultavasti ole energiapurkauksen linjalla, toivottavasti.
Tulee näkymää kirkkaana taivaallamme, jos näin tapahtuu/on tapahtunut.

Kyllä se perskule roiskii sitä joka puolelle, mutta tarkoitat ilmeisesti sitä gammapurkausta, joka todennäköisesti leviää keilamaisena "navoilta" sitähän ei tiedä osutaanko kohdalle, mutta todennäköisyys on pieni. Jonkummoinen annos voi tulla ja se ei välttämättä sen isommin vaikuta, mutta suoran yhteyden kohdistuessa maahan siitä saattaisi olla harmia.
Kuten joku taisi edellä sanoakin, gammapurkaukset ovat saattaneet olla syinä aikoinaan (satoja miljoonia vuosia sitten) tiettyihin sukupuuttoaaltoihin. Onhan tuo mahdollista! Äärimmäisen epätodennäköistä. Joskus luoja/luonto vaan heittää nopilla viisi samaa kerralla... :-\
Aion silti varata lomaa ensi kesäksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 19, 2020, 20:16:24
Ei hajuakaan mitä tämä voi tarkoittaa mutta ilmeisesti ollaan jännän äärellä. Alkaa olla tarvetta uusille teorioille joilla voidaan ymmärtää kaiken maailman hitusia - joita tuntuu piisaavan. Lukioaikoina oli helppoa: on atomi joka koostuu neutroneista, protoneista ja elektroneista - thats it. Viisaammat toki tiesivät jo silloin enemmästä.

Uutisen taustaksi tietoa alkeishiukkasista:
Lainaus käyttäjältä: https://www.luma.fi/kysymykset/2015/02/16/kurkistus-alkeishiukkasiin/Nykytiedon mukaan kaikki aine koostuu kvarkeista ja leptoneista (12 kpl), jotka tunnetaan myös materiahiukkasina. Kuusi kvarkkia ovat nimeltään ylös, alas, lumo, outo, huippu ja pohja. Leptoneihin lajitellaan elektroni, myoni ja tau sekä niiden neutriinot. Jokaisella kvarkilla ja leptonilla on myös oma antihiukkanen, jolla on vastakkaismerkkinen sähkövaraus.

Bosoneja eli voimanvälittäjähiukkasia ovat fotoni eli valohiukkanen, gluoni sekä W- ja Z-bosonit. Bosonit välittävät vastaavasti kolmea perusvuorovaikutusta eli sähkömagneettista, vahvaa ja heikkoa vuorovaikutusta. Myös vastikään löydetty Higgsin bosoni kuuluu alkeishiukkasiin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/etelamantereella-nahdyt-hiukkaset-uhmaavat-nykyfysiikkaaRyhmä seuloi kahdeksan vuoden ajalta Icecuben havaintoja ja haki yhteyksiä kahteen Anitan tekemään. Tulos oli nolla.

"Tämä merkitsee sitä, että voimme sulkea pois sen, että tapahtumat olivat peräisin jostain voimakkaasta pistemäisestä lähteestä, sillä todennäköisyys, että Anita näkee tapahtuman mutta Icecube ei, on niin pieni", sanoo Geneven yliopiston tutkija Anastasia Barbano, joka on yksi tutkimuksen pääkirjoittajista.

Tutkijoiden mukaan heidän analyysinsä torjui ainoan fysiikan standardimallin mukaisen selityksen poikkeuksellisille hiukkashavainnoille.

"Jos nämä tapahtumat ovat todellisia eivätkä vain ilmaisimien outouksia, ne voivat osoittaa standardimallin ylittävään fysiikkaan", Pizzutto sanoo.
...
Jos Anita-antenniin tarttuneet signaalit viittaavat uuteen fysiikkaan, kyse voi olla niin sanotusta supersymmetriasta. Sen mukaan kaikilla alkeishiukkasilla on raskaampi vastinparinsa.

Tämän teorian valossa poikkeukselliset havainnot olisi saanut aikaan uudenlainen hiukkanen, joka syntyi toisella puolella maapalloa kosmisen säteen iskusta ja kulki planeetan läpi. Kyseinen hiukkanen olisi tau-neutriinon vastinpari ja nimeltään stau.

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 20, 2020, 00:15:53
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 04, 2020, 14:33:01
^Joo neutriinot ovat vaarattomia. Samoin Betelgeus on liian kaukana ja liian pieni paukku, jotta sieltä matkaan lähtenyt tavara olisi vaarallista meille millään tavalla. Massallisista kappaleista lähinnä vain neutriinot saavuttavat meidät.
Neutriinojen tulva olisi kuitenkin niin kamala että näppituntumallani jotkut säteilyhälyttimet heräävät kiljuvaan toimintaan. C14 -pitoisuus nousee sekunneissa tappiin. Myös ihmisissä siis. Kun Otavan kasarivarren päällä M101:ssa 21 miljoonan valovuoden päässä tapahtui supernova (2011, havaitsin sitä) niin joissain ihmisissä tapahtui mutaatio DNA:ssa. Ihan vain neutriinopurskeen takia. (Tain tästä tarkat laskelmatkin mutta sitten foorumi siivosi pois liian ufo-kauhu-juttuna, kait).



Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 20, 2020, 16:41:42
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 20, 2020, 00:15:53
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 04, 2020, 14:33:01
^Joo neutriinot ovat vaarattomia. Samoin Betelgeus on liian kaukana ja liian pieni paukku, jotta sieltä matkaan lähtenyt tavara olisi vaarallista meille millään tavalla. Massallisista kappaleista lähinnä vain neutriinot saavuttavat meidät.
Neutriinojen tulva olisi kuitenkin niin kamala että näppituntumallani jotkut säteilyhälyttimet heräävät kiljuvaan toimintaan. C14 -pitoisuus nousee sekunneissa tappiin. Myös ihmisissä siis. Kun Otavan kasarivarren päällä M101:ssa 21 miljoonan valovuoden päässä tapahtui supernova (2011, havaitsin sitä) niin joissain ihmisissä tapahtui mutaatio DNA:ssa. Ihan vain neutriinopurskeen takia. (Tain tästä tarkat laskelmatkin mutta sitten foorumi siivosi pois liian ufo-kauhu-juttuna, kait).

En usko, että olisi ihmisille tilastollisesti erityisen vaarallinen määrä, mutta laskelmasi toisivat asiaan varmasti lisävalaistusta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 28, 2020, 20:18:49

Sanotaan, että flunssien aikaan tulisi levätä. Mitä jos kuitenkin ei lepäisi, jos pieniä oireita, vaan kuormittaisi itseä jonkin verran, jolloin tila heikentyisi, ja selkeämpi poteminen lähtisi käyntiin, aikaisemmin? Vai onko viisasta yrittää elimistön tutustua tilanteeseen vaivihkaa? Voiko menettely tässä vaihdella, ihmist- tai tautikohtaisesti?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 28, 2020, 23:38:26
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 28, 2020, 20:18:49

Sanotaan, että flunssien aikaan tulisi levätä. Mitä jos kuitenkin ei lepäisi, jos pieniä oireita, vaan kuormittaisi itseä jonkin verran, jolloin tila heikentyisi, ja selkeämpi poteminen lähtisi käyntiin, aikaisemmin? Vai onko viisasta yrittää elimistön tutustua tilanteeseen vaivihkaa? Voiko menettely tässä vaihdella, ihmist- tai tautikohtaisesti?
Flunssa tms. mikä tahansa tulehdustauti luo riskiä mm. sydänlihastulehdukselle. Minulla on kaveri, jonka veli kuoli teini-ikäisenä sydänlihastulehduksen aiheuttamaan slaagiin. Urheilijakaveri, joka treenasi kipeänä! Tauti lähti ihan pienestä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 02, 2020, 00:19:04

Varmaan toistamiseen esittänyt aiempaa kysymystä. Sydänlihastulehdus ei tullut mieleen, kysyessä.

Jos asiaa ajattelee taas uudelleen, niin elimistö voi itse säätää toimintojansa vilkkaammaksi, mm kuumeella. Kuumeenkin merkityksestä kiistelty, vaikka näyttöjä on jonkin verran toimivuudesta. Toisaalta, kun kuume-taipumus säilynyt, niin senkin voi ajatella merkkaavan jotain. Ehkä päättely ei aina osu näin.

Joka tapauksessa, kuume lisää aineenvaihduntaa, ja se lisä menee myös pöpöille. Elimistöä ajatellen, lämmön kohdalla pätee se, mitä sanotaan Auringosta, kun säteilee hyville, sekä pahoille.

Ihmisen "ekosysteemi", vieraslajin lähestymistä ajatellen, voi saada kuitenkin kokonaisvaltaisemman vastaanoton, jos säpinää laittelee lisää. Osanotoksi saa jotain laaja-alaisempaa.

Jos edellinen teoria pitää paikkaansa, voisi arvella niin, että kun pöpö on selkeästi viemässä voiton, ja saavuttamassa oman tuhonsa samalla, yksilön mukana, niin jäähdytys toimisi kuumetta paremmin. Jäihin kaikki toiminta, jolloin aktiivisimman osuus pienenisi eniten. Ja sitten lämpöhoidon, jokin tehokkaampi soveltaminen?

Käytännössä jäähdytys toimii jonkin verran. Esim vammautuneen alueen elintoiminnot eivät välttämättä ole kovin kehittäviä sille itselleen, eikä kokonaisuudelle, ja tulehdus voi syntyä hyvin eri tavoin. Rajumpivaikutteiseen kun laitetaan pientä jarrua, jääpalan muodossa, niin tilannetta voi kohdata vähän seesteisemmin.

Se jäämies laittaa ajattelemaan asioista luomuna, siis mahdollisesti kestävänä, ja sointuisana. Extremismi ei kokonaisuutena ole hyödyllistä, tosin sen kautta voi löytyä kaikenlaista. Monet keksinnöt arjen tarpeita myöhemmin ratkaisevana, ovat voineet lähteä varsin extremetyyppisen toiminnan seurauksena. Yleensä jokin haastaa vanhaa, ja ilman tätä ei uutta oikein heru.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 02, 2020, 00:23:10

Tuli ostettua taipuva tietsikkanäyttö kesällä. Jotain 30 tuumaa. Kun katsoo suorapintaista ruutua, tämän jälkeen, tuntuu, että suorapintainen on kupera. Ilmiö on ällistyttävän havaittava. Ehkä tämän kokee jokainen.

Tästä huomaa jo sen, miten ihminen sopeutuu vahvasti tilanteeseen, jossa on pitempään osallisena. Näköaisti kaartaa nähdyn suorakaide-maailman rullalle, todellisuudesta välittämättä. Mikä siis on se kysymys, tästä ilmiöstä, joka parhaimmillaan voisi avata jotain?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 29, 2020, 10:39:37
Miksi peukalossa on yksi nivel vähemmän kuin muissa sormissa?

Ihminen olisi paljon kätevämpi jos myös peukaloissa olisi tuplanivelet, tosin juuri nytkin vaivaava särky voisi olla myös kaksinkertainen. Samoin kutiavan selän raaputtaminen sujuisi paremmin jos ainakin toisessa kädessä olisi vielä ekstranivel. Kiipeily ja tasapainoilukin helpottuisi jos jaloissakin olisi lisäpolvi.

Kaipa noiden puutteessa on kyse ylläpitokulujen ja suorituskyvyn optimoinnista (savanniolosuhteissa).

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 29, 2020, 18:48:50

Tuli mieleen kysyä sitä, että jospa onkin niin, että parhaimmat teoreetikot ovat enemmän intuitiivisia, ja hallitsevat parhaite sitä aluetta, joka ei suorien havaintojen kannalta niin liityttävä, kuin se objektiiviseksi koettu alue, joka on ilmaisemmin jaettavissa, nykypainotuksellisen kommunikaatiotavan kanssa?

Koska kysymys ei liity edelliseen kysymykseen, vielä, ja toisaalta on arveltavissa se, että olemassaoloon järkevästi liitettävissä asiat yleensä liittyvät toisiinsa suoraan, tai edes jonkin ketjun kautta, niin voisi yrittää mahduttaa ROOSTERin edellisen kysymyksen teemaa tähänkin yhteyteen. Jos vaikka osaisi soveltaa jotain vastausta, hänen kysymykseensä.

Oikeastaan liittymisen voi nähdä ilmeisenä. Ilmeisyys voi vaatia "teoreettisia silmiä". Mikä niiden sijainti on, ja millä tavoin nämä toimivat, ja miten näitä voi nähdä osana muuta, on eräs kysymys. Liittäminen kuitenkin perustuu johonkin tällaiseen piirteeseen, oli se nimetty, miten haluaa.

Liittymiset ja liittymisrakenteet yleisesti, voi olla pyöriteltävä pähkinä, teorioita rakastavallekin.  Kun esim toteutuu optimaalisuus, mitä tarkammin ottaen halutaan sanoa? Jotain tavoitetta ajatellen, on asioita yhdessä sillä painotuksella, että tavoitteeseen pääsy maksimoituu.

Maksimaalista voi olla siten myös jonkin asian pienuuteen pyrkiminen. Äskeinen tietty kielellisesti kökähtävä, ilmaisun puolesta. Kun ilmaisun (... sovelluksen) ankkuroi tavoitteellisuuteen, niin jonkin asian minimointi ja maksimointi ovat käsitteitä, joilla ei ole merkityseroa, jos toimivuutta tarkastelee tavoitemielessä.

Kielellisistä kökötyksistä tehnyt mieli puhua pitkään. Menee sivuradoille, enkä muista niitä meheviä esimerkkejä, joita tullut ihan viime aikoinakin. Ihmisten kielellisyyttä tarkastelevana, ja siihen tulvaan itsekkin eksyvänä, ei näistä perinneansoista jaksa aina niin riemastua, vaikka ajan pitkällistä kulumista ovat kestäneetkin. Liekkö aikalaistensa kunniaksi laitettavissa. Tuskin.

Kielellisen optimaalisuuden voisin tosiaan vaikka mainita tässä yhteydessä, kun sen kautta menee moni asia, vaikken yritä nyt soveltaa tätä ROOSTERin kysymykseen. Yleisesti ottaen, väitteet kannattaa tarkistaa väitteellä itsellään. Onko se kotipesä puhdas, edes väitteen itsensä kannalta. Tällaiset väittämät ovat tietysti sisäsiistejä.

Sisäsiisteydestä ei ole pitkä matka eheyteen. Toisaalta kun minimirakennetta pukkaa, eikä hiertävyyttä oikein ole miltään suunnalta saatavissa, niin jotain optimaalisen oloista näissä toteutuu. Mikä voisi olla sellainen rakenne, joka ei oikein lähde särkymään miltään suunnalta lähestyen? Kyseessä on tekijävirtaviivaisuus, tai koherenttius, kuten tieteessä ilmaistaan.

Priorisointi on karsintaa, keskittämistä ja keskittymistä. Optimointi liittyy tällaisena joko hetken tavoitteeseen, tai johonkin laaja-alaisempaan. Karsiutumiselta, karsimiselta ja priorisoinnilta ei voi oikein välttyä. Kyseessä on aina romahtaminen, jonka seuraamukset voivat olla jatkoa ajatellen jotain parempaa pohjaa tuovaa, tai sitten ei.

Elämisen eräs tärkeä tapa on mielestäni ihan arkisen oloisesti kuvattu putoamisteoria. Näin tapahtuu planetaarisissa oloissa, aina atomitasoa myöten. Sinne välille mahtuu hyvin ihmisen seikkailut.

Tämä tarina ei nivelly ehyesti mihinkään dynaamiseen, tai jollain tapaa elinkelpoiseen toimijaan, joten jätän sekasikiön tänne, ihan omaan rauhaansa. Kun tällaisia ilmaisullisia ruumiita kuitenkin ilmenee, niin aina näistä voi jotain kaluttavaa ottaa mukaan, jotta rakentuu kestävämpää, kun se kuitenkin yleensä mielessä, tolkullisemmilla. Joten viljelyn voi ajatella ihan asiana, muissakin kuin maaseutumaisissa oloissa. On monenlaista kasvatettavaa, ja nautittavaa, mutta lähinnä syötäväksi kelpaavaa, ei niinkään, no ... miten näitä nyt liikkeelle laitellaankin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 29, 2020, 22:24:51
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 29, 2020, 10:39:37
Miksi peukalossa on yksi nivel vähemmän kuin muissa sormissa?

Ihminen olisi paljon kätevämpi jos myös peukaloissa olisi tuplanivelet, tosin juuri nytkin vaivaava särky voisi olla myös kaksinkertainen. Samoin kutiavan selän raaputtaminen sujuisi paremmin jos ainakin toisessa kädessä olisi vielä ekstranivel. Kiipeily ja tasapainoilukin helpottuisi jos jaloissakin olisi lisäpolvi.

Kaipa noiden puutteessa on kyse ylläpitokulujen ja suorituskyvyn optimoinnista (savanniolosuhteissa).
Kärsäkin nenän tilalla olisi hyödyllinen viides raaja. Mutta ehkä evoluutio karsii asioita, joita emme oikeasti tarvitse.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 09:55:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 29, 2020, 22:24:51
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 29, 2020, 10:39:37
Miksi peukalossa on yksi nivel vähemmän kuin muissa sormissa?

Ihminen olisi paljon kätevämpi jos myös peukaloissa olisi tuplanivelet, tosin juuri nytkin vaivaava särky voisi olla myös kaksinkertainen. Samoin kutiavan selän raaputtaminen sujuisi paremmin jos ainakin toisessa kädessä olisi vielä ekstranivel. Kiipeily ja tasapainoilukin helpottuisi jos jaloissakin olisi lisäpolvi.

Kaipa noiden puutteessa on kyse ylläpitokulujen ja suorituskyvyn optimoinnista (savanniolosuhteissa).
Kärsäkin nenän tilalla olisi hyödyllinen viides raaja. Mutta ehkä evoluutio karsii asioita, joita emme oikeasti tarvitse.

Evoluutio taitaa rakastaa symmetriaa. Eihän meillä muutoin olisi sormia ja varpaita samaa määrää, varpaita riittäisi 2 tai kolme per alaraaja koska puiden oksilla roikkuminen on nykyään niin vähäistä.

Kaksivarpaisia tosin on,  mutta he ovat taantuva lajike.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksivarpaisuus

Onhan ihmisillä vielä turhiakin osia kuten esinahkaa, umpisuolta, jääkiekkoilijoilla pernaa, nunnilla ja miehillä nännit ja paavilla pallit.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 10:01:35
Onko haittaa jos on rokotuttanut itsensä kaikilla erilaisilla saatavilla olevilla rokotteilla?

Väheneekö vastustuskyky vai kasvaako, uusia tulevia tauteja vastaan? Tuleeko rokoteresistenssi, jolloin vaatii suurempia määriä lamattuja taudinaiheuttajia vereensä, toivotun estoefektin aikaansaamiseksi.

Jotkin lääkkeet eivät sovi käytettäväksi toisten lääkkeiden kanssa, miten on rokotteiden laita?

Teenkö oikein jos "säästän" itseäni vakavampien tautien rokotteisiin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 12, 2020, 10:33:41

Aivojenkin osalta, on kaksijakoisuutta. Toisaalta, päitä on ihmisellä yleensä yksi, jonne molemmat kaksijakoisuudet sijoittuvat.

Lisäksi, tuntus siltä, että pääjuttu, eli matomainen imu- ja poisto-letku, on aika sentraalisen oloinen. Tuo kaksijakoisuus, voi olla eräänlaista pyramidin alkua, ja lähtee monessa kohden erittymään lisää.

Onko sitten samassa nipussa jotain muunlaista, kuin primitiivipyramidirakennetta, on omanlainen kysymys, jonka voi esittää, oikeastaan ihan teoreettiselta pohjalta. En ole miettinyt asiaa, tosin tuli mieleen kysyä, kun aihetta avattiin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 12, 2020, 22:02:34
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 09:55:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 29, 2020, 22:24:51
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 29, 2020, 10:39:37
Miksi peukalossa on yksi nivel vähemmän kuin muissa sormissa?

Ihminen olisi paljon kätevämpi jos myös peukaloissa olisi tuplanivelet, tosin juuri nytkin vaivaava särky voisi olla myös kaksinkertainen. Samoin kutiavan selän raaputtaminen sujuisi paremmin jos ainakin toisessa kädessä olisi vielä ekstranivel. Kiipeily ja tasapainoilukin helpottuisi jos jaloissakin olisi lisäpolvi.

Kaipa noiden puutteessa on kyse ylläpitokulujen ja suorituskyvyn optimoinnista (savanniolosuhteissa).
Kärsäkin nenän tilalla olisi hyödyllinen viides raaja. Mutta ehkä evoluutio karsii asioita, joita emme oikeasti tarvitse.

Evoluutio taitaa rakastaa symmetriaa. Eihän meillä muutoin olisi sormia ja varpaita samaa määrää, varpaita riittäisi 2 tai kolme per alaraaja koska puiden oksilla roikkuminen on nykyään niin vähäistä.

Kaksivarpaisia tosin on,  mutta he ovat taantuva lajike.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksivarpaisuus

Onhan ihmisillä vielä turhiakin osia kuten esinahkaa, umpisuolta, jääkiekkoilijoilla pernaa, nunnilla ja miehillä nännit ja paavilla pallit.
Kaikille noista on löydettävissä ihan biologista tarvetta... :)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 12, 2020, 22:14:19
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 12, 2020, 10:33:41

Aivojenkin osalta, on kaksijakoisuutta. Toisaalta, päitä on ihmisellä yleensä yksi, jonne molemmat kaksijakoisuudet sijoittuvat.
Päitä tarvitaan yksi, miksi useampia? Silmien määrälle, kuten korvienkin, idea on kaksi. Ei tarvita enempää, eikä vähempää. Jonkinsortin nenä (ei verrata koiriin) on riittävä makuaistin kera määrittelemään se, mitä uskaltaa suuhunsa laittaa. Tunto- ja näköaisti määrittelevät myös, mitä kantsii haukata.

Meidän aistimme toimivat pirun hyvin. Eivät yksittäin niin hyvin kuin monilla elukoilla, mutta yhdessä loistavasti. Ihmisen aistit toimivat hyvin yhdessä, siksi kai apinoista kehittyi meikäläisiä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 12, 2020, 22:43:03

Haluu vähentää aistidemensioita. Ylidimensioähky, ja vielä tähän hetkeen  :o
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 13, 2020, 09:27:36
Lainaus käyttäjältä: Juha - elokuu 18, 2019, 22:35:19

Jotta hakeminenkin olisi jotenkin tieteellistä, tulisi välineiden kuvata todellisuutta, eli jos ovat epätäydellisiä, ja ei-niin-nojattavia, niin virhe voisi tapahtuva vain, jos tällaisesta tulisi käytännössä jotain täsmempää.


tuoko lie syynä siihen ettei kantapaikan haku löydä etsimääni?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 13, 2020, 23:37:02
Muistettakoon, että SMF:n kahdesta erilaisesta hausta yläoikealla oleva rajautuu vain esillä olevaan ympäristöön, esimerkiksi ketjua katsellessa vain siihen ketjuun. Ikävä, ettei suomenkielistä käyttöohjetta ole. Googlella kantapaikasta etsien (https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg33516.html#msg33516) löytyy usein kattavammin kuin SMF:n haulla.

Juhan luonnehdintaan työvälineiden epätäydellisyydestä tarkoitukseen, pitänee todeta että käyttäjän on tunnettava sekä tarkoituksensa,  että työkalunsa. Pikemmin on niin, että työkaluilla voi työstää kuvaa todellisuudesta. Paitsi uskonnollisuus on elämyksellisyyttä eikä pyri täsmällisyyteen. Oleellisen löytämiseen saattaa periaatteessa pyrkiä, mutta asetetut kovin mielivaltaiset oletukset siinä paljon rajoittavat.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 15, 2020, 00:27:05
Lainaus käyttäjältä: Sepe - toukokuu 13, 2020, 09:27:36
Lainaus käyttäjältä: Juha - elokuu 18, 2019, 22:35:19

Jotta hakeminenkin olisi jotenkin tieteellistä, tulisi välineiden kuvata todellisuutta, eli jos ovat epätäydellisiä, ja ei-niin-nojattavia, niin virhe voisi tapahtuva vain, jos tällaisesta tulisi käytännössä jotain täsmempää.


tuoko lie syynä siihen ettei kantapaikan haku löydä etsimääni?
Mitä kysymystä etsit?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 15, 2020, 17:23:23
Lainaus käyttäjältä: Sepe - toukokuu 13, 2020, 09:27:36
Lainaus käyttäjältä: Juha - elokuu 18, 2019, 22:35:19
Jotta hakeminenkin olisi jotenkin tieteellistä, tulisi välineiden kuvata todellisuutta, eli jos ovat epätäydellisiä, ja ei-niin-nojattavia, niin virhe voisi tapahtuva vain, jos tällaisesta tulisi käytännössä jotain täsmempää.

tuoko lie syynä siihen ettei kantapaikan haku löydä etsimääni?

Osuvaa tekstinpätkän soveltamista, vaikka hassulla tavalla tehtynä. Aika yleispyöreästi olisi mahdollisuus käydä kysymystäsi läpi. Teema on ensinnäkin hankala, ja toisaalta sen voi liittää ymmärryksellisiin sekasotkuihin, varmaan aina kun niitä ilmenee.

Jos on jotain höttötyyppistä (H), ja sille haetaan kohta, johon voisi liittyä, kuten kuljeksija ihmisten eri reseptoreihin, tai toimintajärjestelmiin, niin höttötyyppisempi olisi ehkä sillä tavoin mukautuva, että sulloutuisi mukaan monipuolisemmin erilaisiin kohtiin, kuin jäykkärakenteisempi, takuutiiviimpi jäykistelijämatsku.

Höttötyyppinen voisi saada näin asuinsijaa, tai toimintakontribuutiomahdollisuutta, enemmän siellä täällä, kuin sellainen avaintyyppisempi hakeutuja (A), joka ei sovi kuin täsmätilanteisiin, joiden lukumäärä taas voi vaihdella välillä 0..n.

Siinä kun H avaa "tavatessaan" lippaat L0..Lm, niin A yksittäisenä avaa jotkin lipastyypit, väliltä 0..n. Jos A on yksittäistä kuljeksijaa isompana määränä liikkeellä, voi valtautuma / valuma-alue An lokero-osastoon, vaihdella monipuolisemmin, täyttöasteen suhteen.

Kuvauksen voi viedä varmaan reseptoritasolle. Mielikuvituksellisempi heittäisi jutun "assotasolle", ellei sitten lähtisi suoraan toimimaan assosiltoja pitkin, koska etenemisessä käy selväksi, onko niitä siltoja tullut, ja millaiseen johtavina.

Siinä missä yksittäisen H:n sijainti voi vaihdella hyvinkin paljon, päätymävaihtoehtoja koskien, tapaus A yksittäisenä vaihtelee päätymänsä takia vain, jos sitä vastaava lukosto käsittää realistisen avainkulkeutuman kautta useamman, kuin yhden lukon.

Jos taas höttötyypin kuljeksi H, on potentiaalisen sopiva moneen kohtaan, ja mahdollinen muuntautumaan sopivuutta ajatellen estävän poikkiteloisesti, voi H olla vapaammin liikkeellä, mahdollisen kiinnittymiskontekstin paremmasta rikkaudesta huolimatta.

Siinä missä A sopii johonkin, niin se ei voi myöskään heittäytyä sopimattomaksi, jos suotuisaa lukkoa (La) vasten, tapahtumassa A-match. Näin A avaa lukon La, myös siinä tapauksessa, ettei täysin edusta sitä kontekstia (Ca), josta on lähtenyt, ja jota siten hiukan surkastuneena edustaa (ca).

Noin kuvaten, syntyy jokin yhteys, joka perustuu sovitteeseen A, josta karsittu An lähtökontekstia niin, että mätsinkejä tosiaan seuraa, kohderintamalla Ra.

Erot ovat symbolipiirteisesti kuvaten mätsingeissä:

Yksittäistapaukset:
   A-match: Ca ... a ... La
   H-Match: Ch ... H ... Lh
tai
   A-match: Ca ... a ... La
   "H-match": Ch .|. H .|. Lh

Sanallisen kuvauksen sivuutan, tällä kertaa. Sen voin todeta, että A voi tarrata joskus, melko hyvin eri kohtiin, ja jos sen kytkeytymistä vastaavan liitoksin mennään Ca:n suunnasta, niin päätymä voi olla vähän sitä sun tätä, toisin kuin hötöstelijän tapauksessa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 15, 2020, 17:49:11
Käytyäsi asian läpi en ymmärrä sen enempää. En siis voi olla samaa mieltä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 15, 2020, 19:09:20

Liittymisen / kytkentäisyyden taustaa oli kuitenkin kiva rakennella. Symboliikkaan nojaamisen toteutus jäi vähän puutteelliseksi. Kirjoitin jutun tetsonista, enkä oikein tarkistellut lähettämisen jälkeen. Nykyään menee vähän tähän tyyliin. Jotain kuvaavuutta voi tuosta saada, ihan että ymmärryksen edellytyksiä menee paremmalle tasolle. Vaikka juttu on teoreettinen, voisi sitä nysvätä vähän paremmaksi, ja ennenkaikkea, saada laajuutta lisää.

Höttösovitteessa tosiaan sitä valinnavapautta säätyvämpänä, ja tiukemmassa sovitteissa, joko sovite osuu, tai ei, ja jos ei, niin virta vie, ja huuhtelee ohi sen, mihin ei tarttumaa ole, täsmällisesti, että kytköstä syntyisi pitempiaikaisena, tai lujempana.

Tuohonkin kuvaukseen liittyy monenlaisia kohtia tarkennettavaksi, miten soveltavuutta kannattaa lähteä hakemaankaan. Hyvää olisi jokin valikoima, jossa ilmenisi versio selkeän avattuna, karkeistamisia, yksityiskohtia, jne.

Jos symboliikkaa vaihtaisi, ja höttölähtöpohjaa kuvaisi Hlla, ja täsmäpohjaa Alla, niin sovitteet / lähetit / siltaelementit ... tästä voisivat olla Sh ja Sa, jolloin joukkoja vastaavat symbolit olisi Jh, Ja, ja joukkojen määrät Nh ja Na. Vastaavasti, rintama-alue, jonne elementtejä voi lähteä sovittumaan, kummallekin joukolle sopivana kohteina, voisi kuvata symboleilla Kh, Ka. Lähtöalue vaikka noille kahdelle joukkotyypille, voisi olla yhteinen, Lah, ja toisaalta kohdealue voisi olla yhtenäinen samoin, Kah.

EM kokonaislähtöasetelmalla, voisi syntyä vähän erilaista kudostarakennetta, ts liitosta välillä Lah...Kah, tai kavennetummassa tapauksessa, A ... Ka, H ... Kh. Vaihtoehdot ei jää tähän, eikä tuskin kavennettavissa mihinkään.

Jotta täydellisemmän vaihtoehtoasetelman voisi rajata edes jotenkin, niin ehkä mahdollisten sovellutustilanteiden kartoitus antaisi osviittaa, jostain tolkun rajauksesta. Toisaalta, rajattomuutta jos ajattelee, niin tietyt rakenneperiaatteet jos rustaa, niin rakennekytkeytymien paljous ei ole kovin kiinnostava asia, kunhan kytkeytymäainesta olemassa.

Tällaista pohdintaa jos ajattelee, niin vaikea sanoa, minkä jo olemassaolevan rakentelun puitteisiin asettuisi. Ei tietoa, eikä oikein tarkempaa väliä tästä. Voihan näitä aina verrytellä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 15, 2020, 22:01:51
Lainaus käyttäjältä: Sepe - toukokuu 15, 2020, 17:49:11
Käytyäsi asian läpi en ymmärrä sen enempää. En siis voi olla samaa mieltä.

Juhan selitys oli ns. yleispätevä, laajaan kokemuspiirin sopiva teos.

Sitä voi käyttää myös kirjahyllyn kokoamisessa ohjeena.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 15, 2020, 22:43:49
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 15, 2020, 22:01:51
Lainaus käyttäjältä: Sepe - toukokuu 15, 2020, 17:49:11
Käytyäsi asian läpi en ymmärrä sen enempää. En siis voi olla samaa mieltä.

Juhan selitys oli ns. yleispätevä, laajaan kokemuspiirin sopiva teos.

Sitä voi käyttää myös kirjahyllyn kokoamisessa ohjeena.
Minä koin tuon Juhan kommentin selväsanaisuuden lego-ohjeina...?
"EM kokonaislähtöasetelmalla, voisi syntyä vähän erilaista kudostarakennetta, ts liitosta välillä Lah...Kah, tai kavennetummassa tapauksessa, A ... Ka, H ... Kh. Vaihtoehdot ei jää tähän, eikä tuskin kavennettavissa mihinkään."
Mutta kai voimme tulkita, miten haluamme. Hauskaa, miten eri taajuuksilla joskus olemme...
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 15, 2020, 23:17:06

Itseäni kiehtoo autenttisuus. Sitä voi ilmetä ihmisissä. Sitä voi ilmetä tilanteissa.

Kun edellä tuli tehtyä jaottelua rakentumiseen ja liittymiseen liittyen, niin autenttisuus on oma dimensionsa. Hötöltä tai tiivisrakenteiselta näyttävä ja vaikuttava, ei välttämättä liity autenttisuuteen, tai sitä voi olla noissa molemmissa sidostenmuodostumistavoissa, jos sidoksia ajattelee vaikka kuten edellä parissa viestissä yritetty.

Vastaavasti, voi olla paljon tarkkaa ja paljon epämääräistä. Autenttisuus loistaa poissaololla. Mihinkään ei ole kokonaiseksi tekevää vääntöä, eikä minkään poimitun kautta löydy kuin tyhjää.

Edellisen kappaleen ilmaisu on erään mahdollisuuden ylikorostamista, mutta ääri-ilmaistuna, ymmärtää ehkä paremmin, mitä saattaisin tarkoittaa.

Kaikana aiheesta ei ole faktisuus, sen eri puolet, jos näin tärvelisi fakta-sanaa, jonkun vinkkelistä. Ennen kaikkea takana on erilaiset todellisuuden linjat. Ei-autenttisissakin on jokin merkitsevyys meneillään.

Joskus merkitykset, jossain ketjun päässä koettuna, vaikuttavat illusorisilta. Viittaa ideaaleihin, kuten Platon on asiaa tuonut esille. Mutta että nykyäänkin, tätä samaa, ja tajuamatta, vaikka asia on löydetty jo aikoja sitten. Uskonnot ja uskovaistaminen on vähän tätä, ja yhteistä on se Platonin esillekaivama löydös.

Ehkä tartuttavalla ei oikein voi vetää, tai saada liikkeelle. Tällöin mahdolliseksi jää vain sitomaton. Liike kuitenkin aina oltava, joten tietyllä tapaa jotain totta toteutuu, jos elossa.

Ehkä kyseessä on sitä vetävän hakua. Kun ei oikein varteenotettavaa, niin vaikka jotain, ja jos tarve, niin nopeasti, ehkä jotain tiettyä, mikä kuitenkin takaisi liikkeen.

Kevytheitto. Näitä joutuu kelailemaan uudestaan, että saa jotain tolkkua, jos kiinnostaa jatkossa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 16, 2020, 00:20:50
Mitä edellä puhutaan? En ymmärrä yhtään mitään.
Suomen kielen ja järjellisen ilmaisun raiskaaminen ei ole mitään keskustelua!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2020, 09:30:39
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 15, 2020, 22:01:51
Juhan selitys oli ns. yleispätevä, laajaan kokemuspiirin sopiva teos.

Sitä voi käyttää myös kirjahyllyn kokoamisessa ohjeena.

Paras ohje voi olla sellainen ohje,
joka ei tule liiaksi tielle,
ei ole ns se juttu,
vaan enemmän katalysoi siellä jossain, missä lie,
sitä prosessia,
jota on tarve viedä eteenpäin.

Sellainen ohje olisi kiva, joka olisi vaikka a-nelkkuna edessä, niin vahvana, ettei muusta enää tajuaisi mitään. Ihan vinkkinä, ja mahdollisuutena  :o

Ympäripyöreän vaikeissa (ohje)kuluissa on jotain sellaista, jota ihmisen luontainen immuniteetti vastustaa. Näin takertuminen estäytyy aika automaattisesti, ja noista yleistarttumattomuuksista ei oikein millään saa sellaista tahmaa, joka tekee menemisen esteelliseksi. Voisi jopa sanoa, että potkii päinvastaiseen. Asiaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 16, 2020, 15:27:10
Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 29, 2019, 08:18:46

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.

Ketjun otsikkohan on jonkin verran harhaanjohtava. Tieteen kanssa ketjulla ei ole mitään tekemistä. Eivätkä esitetyt ideat ole  sovellettaviksi vaan ovat ketjun avaajan abstrakteja hahmotelmia, joitten luominen toisten ihmeteltäviksi on se juttu. Ei suinkaan merkityksetöntä kirjoittajalle itselleen.

Hupaisa sattuma, mikä melkein enne olikaan sattunut ketjun avausviestiksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2020, 16:29:31

EMuun alueeseen kuuluvaa, pähkäilty viime aikoina muittenkin kuin alan ihmisten toimesta. Ehkä tässä omanlainen edelläkävijä, maallikkomallisena.

Suhtautumisilla on tosi paljon käytännön merkitystä. Näissä voi mennä paljon pieleen, tai onnistua. Ei paha saldo, jos hyödyn tiivistää vaikka näin, muiden tiivistelmätyyppisten ohessa.

Olisiko tämä nyt sitä soveltavaa, teknologian suuntaista. Toisaalta tiede kun kuuluu tällaisten soveltamisalueeseen, niin voitaneen puhua metatieteen suuntaisesta. Näitä villejä, ja max-huoliteltuja juttuja (laajana) ilmenee tieteen alueellakin. Toisaalta ihan perusdataa, siis muillekin kuin konemuodon kuluttajille.

Useissa ammateissa, on mukana teoreettiseen tietämykseen perehtymistä. Sen soveltavuus ilmenee jonkin verran epäsuorasti, vaikka "tiedesivistyksenä". Todellisuutta luetaan rivien väleistä, ja tähän on enemmän välineitä, kuin pelkillä kirjainten hahmottajilla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 16, 2020, 17:34:35
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 16, 2020, 15:27:10
Hupaisa sattuma, mikä melkein enne olikaan sattunut ketjun avausviestiksi.

Ei ollut sattuma. Juhalla on ennalta tuntemisen vaisto.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2020, 17:48:05

En muista, mitä kaikkea olen kirjoittanut. Joskus voi jokainen ajatus kuitenkin palata mieleen, tai sitten ei sellaista kontektia tule, että samaan törmäisi niin, että tiedostaisi aiemman visiitin. Saatan kehitellä asioita vapaasti, juuri sen takia, etten vaivaa kaikella ristiriitaisella päätäni, jos alan tarkastella asioita jollain uudella reitillä. Jotenkin voi kaikki aiempi vaikuttaa suuntaan, mikä taas ei ole kovin tiedostettua, koska muuten olisi älytöntä ruuhkaa käsiteltävänä.

Piti sanoa tiedekontekstin vaalimisesta jotain painavaa.

Tiede ilman avaavaa, on tyhmyyden ja tuloksettomuuden priorisointia. Vaikka pitäisi mielessään keskittymisen ja tietyn tyylisen käsittelyn tärkeyden, niin käytännössä, nämä kurinalaiset, tuskin koskaan pitäytyvät, edes omissa odotuksissaan. Elävät vähän salaa, tietämäänsä laajemmin, koska se on ihmiselle ominaista. Tietoisuuden käsittelystä tämä taas on jotain poisblokattua. Se on salatieteilyä, jota ei halua edes itse myöntää.

Taidetta joskus sanottu avaavaksi, ja tiedettä sulkevaksi. Noin ainakin itse menin joskus kliseilemään. Onneksi, tällaisilla urilla ei ole välttämätöntä pitää tilaa, vaikka voisi olla miten totta (tyhmyyden lisäksi), eikä asiaa saa muutettua miksikään. Mihinkäs ne olevat häviäisi? Ei toisaalta este, jos ei noista estettä tee.

Ennustuksissa voi olla jotain hyvää. Useimmiten ne ovat tyhmyystoimintaa, käytännössä.


L. Ennustaminen itsessään on virhe, ja virheellisyydestä kertova menettely, johon voi joutua päätyneensä, jos alkaa ennusteet elämään kovin omaa elämäänsä. Todellisuus ei vaadi ennustamisen kykyä, koska on kaiken aikaa läsnä. Tämä on jotain, mihin voi viitata kliseisesti vaikka sanalla systeemi, jos klisemaailmasta sattausi löytymään jotain vastakaikua asian ... no, oli mitä oli (Tsoukkimotoroitu lause)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 21, 2020, 22:02:42
Pyydän anteeksi Juhalta edellistä kommenttiani, meni liian pitkälle. Mutta en silti aina ymmärrä Juhan sfäärejä...!
Metakeskustelu on asia, johon en kykene.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 21, 2020, 22:06:11
^
On hienoa Toopelta kun osaa myöntää, että meni ehkä kuitenkin sittenkin mahdollisesti hieman liian pitkälle kritiikissään.

Hyvä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 21, 2020, 22:57:49
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 21, 2020, 22:06:11
^
On hienoa Toopelta kun osaa myöntää, että meni ehkä kuitenkin sittenkin mahdollisesti hieman liian pitkälle kritiikissään.
Hyvä.
Joskus menee.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 28, 2020, 20:01:36
Sitä vaan ihan tyhmänä ihmettelen, että kun lemmikeille on keksitty mahtava keino punkkien varalta, niin miksei ihmisille ole vastaavaa? Lapsille ainakin voisi laittaa vaikka nilkkaan ja kaulaan tuollaiset vastaavat tai käykö ihan samat?

https://www.seresto.fi/?gclid=EAIaIQobChMIs5K-uIPX6QIVyKwYCh3HswmREAAYASAAEgLSN_D_BwE

LainaaSeresto on oikea valinta silloin, kun haluat suojata lemmikin puutiaisilta koko punkkikauden ajan. Parhaan suojan saamiseksi Seresto laitetaan lemmikin kaulaan ennen punkkikauden alkua eli ennen kuin lämpötila nousee plussan puolelle.

Sereston puutiaisia tappava vaikutus alkaa heti ja karkottava vaikutus uusia tartuntoja vastaan alkaa kahden vuorokauden kuluessa pannan kiinnittämisestä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 14, 2020, 13:26:46
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 28, 2020, 20:01:36
Sitä vaan ihan tyhmänä ihmettelen, että kun lemmikeille on keksitty mahtava keino punkkien varalta, niin miksei ihmisille ole vastaavaa? Lapsille ainakin voisi laittaa vaikka nilkkaan ja kaulaan tuollaiset vastaavat tai käykö ihan samat?

https://www.seresto.fi/?gclid=EAIaIQobChMIs5K-uIPX6QIVyKwYCh3HswmREAAYASAAEgLSN_D_BwE

LainaaSeresto on oikea valinta silloin, kun haluat suojata lemmikin puutiaisilta koko punkkikauden ajan. Parhaan suojan saamiseksi Seresto laitetaan lemmikin kaulaan ennen punkkikauden alkua eli ennen kuin lämpötila nousee plussan puolelle.

Sereston puutiaisia tappava vaikutus alkaa heti ja karkottava vaikutus uusia tartuntoja vastaan alkaa kahden vuorokauden kuluessa pannan kiinnittämisestä.

up
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - kesäkuu 14, 2020, 21:42:03
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 14, 2020, 13:26:46
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 28, 2020, 20:01:36
Sitä vaan ihan tyhmänä ihmettelen, että kun lemmikeille on keksitty mahtava keino punkkien varalta, niin miksei ihmisille ole vastaavaa? Lapsille ainakin voisi laittaa vaikka nilkkaan ja kaulaan tuollaiset vastaavat tai käykö ihan samat?

https://www.seresto.fi/?gclid=EAIaIQobChMIs5K-uIPX6QIVyKwYCh3HswmREAAYASAAEgLSN_D_BwE

LainaaSeresto on oikea valinta silloin, kun haluat suojata lemmikin puutiaisilta koko punkkikauden ajan. Parhaan suojan saamiseksi Seresto laitetaan lemmikin kaulaan ennen punkkikauden alkua eli ennen kuin lämpötila nousee plussan puolelle.

Sereston puutiaisia tappava vaikutus alkaa heti ja karkottava vaikutus uusia tartuntoja vastaan alkaa kahden vuorokauden kuluessa pannan kiinnittämisestä.

up
Yours :)

Esimerkiksi punkkipanta Scaliborin vaikutus saavuttaa koiralla täyden tehonsa viikon päästä aloituksesta, kun vaikuttava aine on ehtinyt kulkeutua ihon pinnalla olevan rasvan mukana joka puolelle.
Ihminen peseytyy sen verran tiheästi, että teho ehtisi hävitä ennen kuin se olisi kunnolla voimassa.

Lääkeyhtiö Baxter kehittää borrelioosirokotetta. Baxterin Pohjoismaiden lääketieteellinen johtajaRolf Gustafson kertoo, että rokotekehityksessä on alkamassa faasi kakkonen. Jos kaikki menee hyvin, rokote on markkinoilla 2016.

https://www.mediuutiset.fi/uutiset/koiran-punkkikarkote-ei-toimi-ihmisella/43468f7b-7118-3f2a-8fd3-00e7b588872f

Lainaus käyttäjältä: Amore - toukokuu 27, 2020, 00:11:20
Ottaisin mielelläni TBE-rokotteen, jos se ei olisi niin kallis.
LainaaRokotussarjaan kuuluu kolme rokotusta
Perusrokotussarjaan kuuluu kolme rokotusta. Toinen annos annetaan 1-3 kuukauden päästä ensimmäisestä annoksesta. Kolmas annos annetaan 5-12 kuukauden päästä toisesta annoksesta.
Punkkirokotteen hinta on 64 € / yksi rokotuskäynti.
https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Sairaanhoitajan-palvelut/Rokotukset/Punkkirokote/
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 15, 2020, 08:41:45
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 28, 2020, 20:01:36
Sitä vaan ihan tyhmänä ihmettelen, että kun lemmikeille on keksitty mahtava keino punkkien varalta, niin miksei ihmisille ole vastaavaa? Lapsille ainakin voisi laittaa vaikka nilkkaan ja kaulaan tuollaiset vastaavat tai käykö ihan samat?

https://www.seresto.fi/?gclid=EAIaIQobChMIs5K-uIPX6QIVyKwYCh3HswmREAAYASAAEgLSN_D_BwE

LainaaSeresto on oikea valinta silloin, kun haluat suojata lemmikin puutiaisilta koko punkkikauden ajan. Parhaan suojan saamiseksi Seresto laitetaan lemmikin kaulaan ennen punkkikauden alkua eli ennen kuin lämpötila nousee plussan puolelle.

Sereston puutiaisia tappava vaikutus alkaa heti ja karkottava vaikutus uusia tartuntoja vastaan alkaa kahden vuorokauden kuluessa pannan kiinnittämisestä.

Myös suun kautta otettavaa punkintorjuntalääkettä on koirille tarjolla. Ihmisille näitä ei anneta siksi, että ne ovat myrkkyjä. Myös osa koirista saa niistä vakavia oireita. Ohjeissa mm. kielletään punkkipantaa käyttävän koiran ottaminen vuoteeseen ja varoitellaan liian läheisistä kontakteista lasten kanssa. Liuos suositellaan annettavaksi illalla, jotta se varmasti ehtii kuivua yön aikana, eikä koiraa tule kosketeltua sen ollessa vielä aineesta kostea.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 15, 2020, 10:39:52
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 15, 2020, 08:41:45
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 28, 2020, 20:01:36
Sitä vaan ihan tyhmänä ihmettelen, että kun lemmikeille on keksitty mahtava keino punkkien varalta, niin miksei ihmisille ole vastaavaa? Lapsille ainakin voisi laittaa vaikka nilkkaan ja kaulaan tuollaiset vastaavat tai käykö ihan samat?

https://www.seresto.fi/?gclid=EAIaIQobChMIs5K-uIPX6QIVyKwYCh3HswmREAAYASAAEgLSN_D_BwE

LainaaSeresto on oikea valinta silloin, kun haluat suojata lemmikin puutiaisilta koko punkkikauden ajan. Parhaan suojan saamiseksi Seresto laitetaan lemmikin kaulaan ennen punkkikauden alkua eli ennen kuin lämpötila nousee plussan puolelle.

Sereston puutiaisia tappava vaikutus alkaa heti ja karkottava vaikutus uusia tartuntoja vastaan alkaa kahden vuorokauden kuluessa pannan kiinnittämisestä.

Myös suun kautta otettavaa punkintorjuntalääkettä on koirille tarjolla. Ihmisille näitä ei anneta siksi, että ne ovat myrkkyjä. Myös osa koirista saa niistä vakavia oireita. Ohjeissa mm. kielletään punkkipantaa käyttävän koiran ottaminen vuoteeseen ja varoitellaan liian läheisistä kontakteista lasten kanssa. Liuos suositellaan annettavaksi illalla, jotta se varmasti ehtii kuivua yön aikana, eikä koiraa tule kosketeltua sen ollessa vielä aineesta kostea.

^
Tätä pelkäsinkin.

Kyseessä on siis myrkyllinen aine jota voidaan suositella kissoille ja koirille koska ne eivät siihen kuole. Ihmisten lääkkeille on sitten hieman vaativammat vaatimukset.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 15, 2020, 11:35:20
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 15, 2020, 10:39:52
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 15, 2020, 08:41:45
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 28, 2020, 20:01:36
Sitä vaan ihan tyhmänä ihmettelen, että kun lemmikeille on keksitty mahtava keino punkkien varalta, niin miksei ihmisille ole vastaavaa? Lapsille ainakin voisi laittaa vaikka nilkkaan ja kaulaan tuollaiset vastaavat tai käykö ihan samat?

https://www.seresto.fi/?gclid=EAIaIQobChMIs5K-uIPX6QIVyKwYCh3HswmREAAYASAAEgLSN_D_BwE

LainaaSeresto on oikea valinta silloin, kun haluat suojata lemmikin puutiaisilta koko punkkikauden ajan. Parhaan suojan saamiseksi Seresto laitetaan lemmikin kaulaan ennen punkkikauden alkua eli ennen kuin lämpötila nousee plussan puolelle.

Sereston puutiaisia tappava vaikutus alkaa heti ja karkottava vaikutus uusia tartuntoja vastaan alkaa kahden vuorokauden kuluessa pannan kiinnittämisestä.

Myös suun kautta otettavaa punkintorjuntalääkettä on koirille tarjolla. Ihmisille näitä ei anneta siksi, että ne ovat myrkkyjä. Myös osa koirista saa niistä vakavia oireita. Ohjeissa mm. kielletään punkkipantaa käyttävän koiran ottaminen vuoteeseen ja varoitellaan liian läheisistä kontakteista lasten kanssa. Liuos suositellaan annettavaksi illalla, jotta se varmasti ehtii kuivua yön aikana, eikä koiraa tule kosketeltua sen ollessa vielä aineesta kostea.

^
Tätä pelkäsinkin.

Kyseessä on siis myrkyllinen aine jota voidaan suositella kissoille ja koirille koska ne eivät siihen kuole. Ihmisten lääkkeille on sitten hieman vaativammat vaatimukset.

Jotakuinkin näin, mutta tietenkin myös eri lajeilla on erilainen metabolia. Mm. suklaa ja rusinat ovat koirille myrkkyä, mutta silti niitä ihmislapsille syötetään ilman kummempaa kauhistelua. Kyse lienee näiden molempien yhdistelmästä - erilaiset standardit ja erilainen metabolia. Onhan myös eroa siinä, mitä aineita koirille annetaan, mutta kissoille ei. Tuskin kuitenkaan vain siksi, että kissojen kohdalla on korkeampi vaatimustaso turvallisuudessa. Joka tapauksesssa siis nuo koirien punkkipanta-aineet ovat sellaisia, ettei niille altistuminen ole ihmisille suositeltua. Täytyy siis tyytyä Offiin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - kesäkuu 15, 2020, 21:13:28

Hyvä toisaalta muistaa, että ihmisen on elettävä yleensä pitempään, kuin kissojen ja koirien. Niiden taival ei välttämättä pääty samanlaisiin haittoihin, kuin ihmisen. Kudosvaurioita kun syntyisi, jne, voi olla, että lemmikki kuolee jo muun takia, ennen niitä.

En tosin ihan varma. Myrkyt lienee aika myrkkyjä, joskus. Ekosysteemiin pääsy jo voi olla paha juttu. Tämä tulisi minusta huomioda, jo myyntiä ajatellessa, ja valmistaessa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - kesäkuu 18, 2020, 00:07:34

Jos joskus on kaikki hiili ollut ilmassa, ja kasvillisuus rehottanut, niin eikö sama voisi olla mahdollista nytkin?

Hiilen kierron maksimi. Siinä lisääntyisi elämisen edellytykset, kun kiertoon on saatu se, mikä joskus hautautunut maan alle, vuosien saatossa.

Muodostuuko hiilestä ongelma nykyään enemmän sen takia, että ihminen on rakentanut pinta-alaa, mm asfaltilla ja taloilla? Samoin on viheralueita hävinnyt, jolloin kasveja vähemmän, ottamassa vastaan säteilyä.

Miksei massiivirakentelua pidetä ongelmana? Toisaalta, hiilikin sellainen ongelma, että valmistajia, sen enempää kuin kuluttajiakaan, ole juuri kiinnostanut. Sen avulla ollaan voitu pedata pinta tällaiseksi.

Meneekö näin?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 18, 2020, 00:57:13
Itse asiassa maapallolla on ollut kausia, jolloin hapen ja muiden kaasujen suhteet ovat olleet aivan nykyisiä erilaisempia.
Ehkä se ei ole niin suuri asia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - elokuu 01, 2020, 18:02:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 18, 2020, 00:57:13
Itse asiassa maapallolla on ollut kausia, jolloin hapen ja muiden kaasujen suhteet ovat olleet aivan nykyisiä erilaisempia.
Ehkä se ei ole niin suuri asia?

Ei tietenkään - paitsi ihmisen kannalta. Meidän elintasomme ja tottumuksemme häiriintyvät paljon Pienemmistäkin muutoksista. maapallo - jopa elämä - pärjää tietenkin muuttuvissakin olosuhteissa. Eihän me tarvita homman sössiintymiseen koronavirusta kummempaa asiaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 01, 2020, 18:27:15
Lainaus käyttäjältä: Juha - kesäkuu 18, 2020, 00:07:34

Jos joskus on kaikki hiili ollut ilmassa, ja kasvillisuus rehottanut, niin eikö sama voisi olla mahdollista nytkin?
Ei voi kaikki olla ollut, ei läheskään.

Nykyään merissä on 50x enempi hiilidioksidia kuin ilmakehässä ja wikipedian mukaan maapallon hiiltä on 140 000 x enempi kuin eliöissä on hiiltä. Kalkkikivi (CaCO3) sisältää paljon hiilidioksidia. Syvällä maan sisällä on hiiltä; kuoren alla vaipassa mm. magnesiittina (MgCO3), ytimessä rautakarbidina jota voi olla jopa 2/3 maapallon hiilestä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - elokuu 04, 2020, 00:12:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 01, 2020, 18:02:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 18, 2020, 00:57:13
Itse asiassa maapallolla on ollut kausia, jolloin hapen ja muiden kaasujen suhteet ovat olleet aivan nykyisiä erilaisempia.
Ehkä se ei ole niin suuri asia?

Ei tietenkään - paitsi ihmisen kannalta. Meidän elintasomme ja tottumuksemme häiriintyvät paljon Pienemmistäkin muutoksista. maapallo - jopa elämä - pärjää tietenkin muuttuvissakin olosuhteissa. Eihän me tarvita homman sössiintymiseen koronavirusta kummempaa asiaa.
Höpsis. Ihmiset ovat sopeutuneet keskiajan ilmastonmuutoksiinkin. Miksemme pieniin muutoksiin nykyään?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - elokuu 04, 2020, 06:44:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 04, 2020, 00:12:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 01, 2020, 18:02:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 18, 2020, 00:57:13
Itse asiassa maapallolla on ollut kausia, jolloin hapen ja muiden kaasujen suhteet ovat olleet aivan nykyisiä erilaisempia.
Ehkä se ei ole niin suuri asia?

Ei tietenkään - paitsi ihmisen kannalta. Meidän elintasomme ja tottumuksemme häiriintyvät paljon Pienemmistäkin muutoksista. maapallo - jopa elämä - pärjää tietenkin muuttuvissakin olosuhteissa. Eihän me tarvita homman sössiintymiseen koronavirusta kummempaa asiaa.
Höpsis. Ihmiset ovat sopeutuneet keskiajan ilmastonmuutoksiinkin. Miksemme pieniin muutoksiin nykyään?

Tietenkin me sopeudumme. Mutta se vain tulee kalliiksi, on kaikille ikävää ja elintasomme heikkenee. Sopeudummehan me koronaankin, vaikka tuskin kukaan on niin hölmö, että julistaa turhaksi yrittää tehdä mitään perustellen asiaa sillä, että selvittiinhän keski-ajalla rutostakin. Ai perskules - onhan niitäkin maailmassa, joiden mielestä tosiaan ei kannattaisi yrittää tehdä mitään koronan leviämisen estämiseksi tai edes taudin hoitamiseksi.

Ilmastonmuutoksen torjumista vastustetaan siksi, että toimenpiteet harmittavasti häiritsevät mukavaa elämäämme. Mutta perustelu ontuu siksi, että juuri ilmaston muuttuminen harmittavasti häiritsee mukavaa elämäämme, jos emme tee mitään. Se häiritsee elämäämme ENEMMÄN ja hallitsemattomammin kuin tapahtuisi, jos pystyisimme sitä hillitseviin toimiin. Haluat siis valita ikävämmän ja paljon ankarampaa sopeutumista tarkoittavan muutoksen sen sijaan, että valitsisimme vähemmän sopeutumista vaativan ja vähemmän ikävän muutoksen. Jo tapahtuneeseen ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee meille kalliimmaksi kuin yrittää ehkäistä sitä tässä vaiheessa.  Perustelusi ilmeisesti on. "Ettei nyt tänään tarttis vaivautua." Kyllä sieltä Titanicistakin osa pelastui. Osa sitten vaipui pohjaan orkesterin edelleen soittaessa. Sopeutuminen siis onnistui, mutta ehkä kuitenkin olis voitu tehdä jotain koko törmäyksenkin estämiseksi. Silläkin uhalla, että matka-aika olisi hiukan pidentynyt. Toki voi sitäkin mieltä olla, ettei paloturvallisuudesta kannata huolehtia, jos kuitenkin on palovakuutus, joka korvaa menetyksiä tulipalon sattuessa ja onhan sitä ennenkin tulipaloissa taloja ja irtaimistoja menetetty. Mä nyt kuitenkin itse mieluummin korjauttaisin ne sähköviat jo ennen kuin koko talo palaa. Vaikka joutuisin jotain sähkärille työstä maksamaankin.

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - elokuu 04, 2020, 20:44:18
Yhteiskunta aina muuttuu, elää murroksessa. Aina meidän tulee sopeutua.
Ihmisillä on vaan aina taipumusta ajatella, että elämme jotain merkittävää aikaa, kuten Jeesus odottaen maailmanloppua omana aikanaan. Annamme liikaa arvoa itsellemme, kun olemme vain osa ihmisketjua historiassamme. Meillä on historiaa, mutta myös tulevaisuutta. Tulevat sukupolvet eivät meidän aikaamme pidä kovin merkityksellisenä, vaikka itse pitäisimme.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - elokuu 07, 2020, 07:28:04
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 04, 2020, 20:44:18
Yhteiskunta aina muuttuu, elää murroksessa. Aina meidän tulee sopeutua.
Ihmisillä on vaan aina taipumusta ajatella, että elämme jotain merkittävää aikaa, kuten Jeesus odottaen maailmanloppua omana aikanaan. Annamme liikaa arvoa itsellemme, kun olemme vain osa ihmisketjua historiassamme. Meillä on historiaa, mutta myös tulevaisuutta. Tulevat sukupolvet eivät meidän aikaamme pidä kovin merkityksellisenä, vaikka itse pitäisimme.

Kyllä. Kyse on kuitenkin siitä, että ilmastonmuutos on muutos, jonka me itse aiheutamme ja johon sopeutuminen on yhteiskunnalle ikävämpää, kalliimpaa ja työläämpää kuin olisi se muutos, joka vaadittaisiin ilmastonmuutoksen hallittuun suitsimiseen.

By the way. Sanos, miksei täsmälleen tuo sama muutokseen sopeutumisen väistämättömyys sopisi vastaukseksi maahanmuuttoon? "Aina meidän tulee sopeutua." Miksi SIIHEN sinusta pitää vastata: Emme halua tuota. Mutta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kyllä sopii vastata tuohon tapaan ja vain jäädä odottamaan niitä kaikkia ikäviä - ja halltsemattomia - seurauksia, joita siitä aiheutuu. Ikävä kyllä luulen kovasti erilaisen suhtautumisesi johtuvan siitä, että sinä et itse halua vaivautua sopeutumaan. Lasket sen varaan, että ilmastonmuutoksen pakottamat muutokset eivät ehdi vaikuttaa sinuun itseesi. TUlöevat sukupolvet saattavat kyllä sitten kaataa muutamankin patsaan lisää, kun meidän jättämämme perintö on pilannut heidän yhteiskuntansa ja tulevaisuutensa. Todellakaan emme taida saada heiltä ylistystä. Muistiin jäämme siis kyllä, mutta varsin negatiivisella tavalla. Sen sijaan, että he miettisivät, oliko se jääkaapin keksijä mies vai nainen, he kiroavat sekä miehet että naiset, joiden ansiosta sitä jääkaappia ei enää saa tai voi edes käyttää. Saati että olisi sinne jotain laitettavaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - elokuu 07, 2020, 21:17:27
Afrikan ja Lähi-idän maahaanmuuttoon sopeutuminen ei tarkoita väistämättä sen hyväksymistä.
Sopeutuminen tilanteeseen voi tarkoittaa sen estämistäkin rationaalisin teoin.
En vieläkään ymmärrä blm/thunberg- väitteitä siitä, että jonkun tulevaisuutta olisi pilattu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - elokuu 08, 2020, 07:07:28
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 07, 2020, 21:17:27
Afrikan ja Lähi-idän maahaanmuuttoon sopeutuminen ei tarkoita väistämättä sen hyväksymistä.
Sopeutuminen tilanteeseen voi tarkoittaa sen estämistäkin rationaalisin teoin.
En vieläkään ymmärrä blm/thunberg- väitteitä siitä, että jonkun tulevaisuutta olisi pilattu.

Kyllä jonkun tulevaisuutta on pilattu, mikäli ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei ole haluttu pyrkiä vähentämään (eli yritetty sopeutua jo nyt, vaikka se maksaa ja on epämukavaa), jolloin sopeutumaan ovat pakotettuja jälkeemme tulevat (joiden sopeutumisen tarve on epämukavampi ja tulee kallimmaksi ja tarkoittaa useampien kuolemaakin, koska ilmastoa rasittavat aiempien sukupolvien hiilidioksidit). Kyse on samasta tilanteesta kuin rantamökin omistajat laskeVat likavetensä järveen, jolloin vesi saastuu vähitellen. He ehtivät itse kyllä vielä kalastaa ja uida (koska veden pilaantuminen vie vuosia), mutta myöhemmin järvi on saastunut ja uimakelvoton. On vähän noloa esittää, että kyllä ne uudet mökkiasukkaat "sopeutuvat" tilanteeseen ja osaavat lopettaa uimisen. Ei ongelmaa.

Miksi valitsisimme vaihtoehdon, jossa tulevat sukupolvet pakotetaan "sopeutumaan" ilmastonmuutoksen aiheuttamaan asumiskelpoisen alueen pienenemiseen, tuhoa aiheuttaviin sään ääri-ilmiöihin ja kuumuuden aiheuttamiin kuolemiin? Jos ei itse pysty sopeutumaan edes sen vertaa, että vähentää autoiluaan tai lihansyöntiään, niin ei voi vaatia muita ja myöhempiä sukupolvia sopeutumaan paljon suurempiin ja ikävämpiin muutoksiin elämäntavassamme. Myöhemmin ei riitä, että kerran viikossa syö kasvisruokaa ja käyttää bussia työmatkaan. Eikä valinnanvaraa ole, vaan kyse on pakolla sopeutumisesta. Kuten nyt on pakko välttää uimista, kun vesi on pelkkää sinileväpuuroa.

Kummallisinta tässä on se, että tämä itsestäänselvyys täytyy vääntää sulle rautalangasta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 14, 2021, 19:34:05

Tourettea: https://www.youtube.com/watch?v=SWP6ZEjNAHA. Ei vielä pahaa, tuossa mitassa.

Voiko touretten kaltaisiin oireisiin/toimiin päätyä, muuten kuin tavanomaista kehityslinjaa myöten?

Tuli mieleen, että ehkä voi.

Paitsi, että tuollainen voi olla vahvasti rakenteissa, niin ehkä voi ilmetä, joissain oloissa. Samaa ajatellut autismin kaltaisesta valmiudesta, jonne voi tipahtaa, vaikkei olisi natiivi.

L. En tarkoita matkimista, tai johonkuhun eläytymistä, tässä kohden.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 14, 2021, 21:28:19
Tässä suomalainen selittää Touretten syndrooman oireita ja niitä joita hällä on:
https://www.youtube.com/watch?v=q0nAsAT4Z3I
Jännä vähän huvittavakin kohta on se että aina jos hän näkee poliisin tai on lentokentällä niin hänellä on pakonomainen tarve huutaa "Mulla on veitsi!" tai "Pommi!". ;D  Hänellä on pakonomainen tarve tuossa videollakin useaan kertaan huutaa kesken kaiken "SIPULI ON PAHAA!", vaikka hän oikeasti tykkää sipulista.


Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - helmikuu 14, 2021, 21:58:44

^ Kattonut totakin. Jos foorumiympäristöä ajattelee, niin ehkä täällä lähtee vastaavia ohjelmia päälle, ja nämä sitten olisivat melko tavallisia, vaikka joku voisi kyseenalaistaa ne räpiköinnit, ja vuorovaikutteistyylisemmänkin.

En kuitenkaan tarkoittanut ihan näin vahvaa etäisyyttä perusmekanismeista, mitä oikeassa touretessa saattaisi olla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - helmikuu 15, 2021, 21:52:33
Lainaus käyttäjältä: Juha - helmikuu 14, 2021, 19:34:05

Tourettea: https://www.youtube.com/watch?v=SWP6ZEjNAHA. Ei vielä pahaa, tuossa mitassa.

Voiko touretten kaltaisiin oireisiin/toimiin päätyä, muuten kuin tavanomaista kehityslinjaa myöten?

Tuli mieleen, että ehkä voi.

Paitsi, että tuollainen voi olla vahvasti rakenteissa, niin ehkä voi ilmetä, joissain oloissa. Samaa ajatellut autismin kaltaisesta valmiudesta, jonne voi tipahtaa, vaikkei olisi natiivi.

L. En tarkoita matkimista, tai johonkuhun eläytymistä, tässä kohden.
Harvinaisempaa kai naisilla, enimmäkseen uskoisin noita piirteitä olevan miehillä, kuten liki kaikkia erikoispiirteitä (se Y-kromosomi). Tarkoitan siis sitä, että naisten xx-kromosomipari tasoittaa naisia ja miehillä xy-kromosomien vuoksi ilmaantuu enemmän "erikoisuuksia ja poikkeavuuksia".
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 03, 2021, 22:47:39

Tänään oli maanjäristysuutinen, muistaakseni Italiasta. Voikohan sopivalla räjäyttämisellä saada aikaan maan kuoren jännittymisten purkautumista, ennen kuin jännite kasvaa turhan isoksi?

Kerran metässä ollessa, maa järkkyi jalkojen alla, että säikäytti. En tiennyt oikein, mitä tehdä.

Järistyksen jälkeen kuulin maapohjan räjäyttämistä, ja sireenin ääniä, ennakoivasti. Ajattelin, että räjäytyksen jännitteet saattoi suuntautua sopivasti sinne, missä olin. Vaihtoehto voi olla, että samalla syntyi jotain paikallisempaa maan kuoren liikettä, enemmän kuin mitä räjähteillä on tapana saada aikaan. Mitenhän oli.

Kun myöhemmin samalla alueella räjäyteltiin, ei mitään liikettä maan kamaralla, jossa oleskelin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 05, 2021, 19:29:01
https://astronomy.com/news/2019/03/its-even-harder-to-destroy-asteroids-than-we-thought

Ajatus ison Armageddon-asteroidin räjäyttämisestä pieniksi palasiksi ei olekaan ihan niin helppo homma kuin aiemmin on ajateltu. Nykyaikaiset yksityiskohtaisemmat tietokonesimulaatiot osoittavat, että palasiksi räjäytetyn asteroidin palaset käyttäytyvät gravitaatiovoiman vuoksi kuin hiekka, joka vetäytyy takaisin kasaan asteroidiksi. Joskus 2000-luvun alussa tehdyt tietokonesimulaatiot lupasivat, että räjäyttäminen saattaisi olla järkevä vaihtoehto, mutta uudempi simulaatio ottaa kyseisen vaihtoehdon pois keinovalikoimastamme.


Asteroidin radan muuttaminen muilla keinoin kuin liian voimakkain räjähtein on enää vaihtoehtomme, mikäli tilanne joskus sitä vaatii.

Onko kellään ideoita kuinka Armageddon-asteroidi tehdään vaarattomaksi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 05, 2021, 21:49:11
^
Nyt tuosta möhkäleestä on kotimaisessakin aviisissa, mutta vain sen seuraavasta ohituksesta, joka on jo "aika läheltä menee" -tilanne
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/eb2f7556-f139-46de-8c2d-c9452295e3e1

Sen virallinen nimi on Apophis, joka tulee muinaisen Egyptin kaaoksen jumalasta. Aphophis ohittaa Maan lauantaina aamuyöstä noin kello 3.

Voit seurata asteroidin lentoa European Virtual Telescope Projectin sivulta suorana lähetyksenä.

Tällä kertaa Apophis hujahtaa turvallisesti reilun 16 miljoonan kilometrin päästä Maasta. Se on noin 43 kertaa Maan ja Kuun välinen etäisyys.

Mutta seuraava kerta herättää tähtitieteilijöissä huolta. Laskelmien mukaan 13. huhtikuuta vuonna 2029 Apophis ohittaa Maan vain 31 200 kilometrin päästä. Se on lähempänä kuin esimerkiksi useat tietoliikennesatelliitit, kirjoittaa muun muassa Newsweek.


Jos tuo 31 200 kilometriä pitää paikkansa ja se tosiaan menee tuolloin ohi, niin milloin mahtaa tulla seuraava ohitus ja mikä sen rata silloin on? Onko se jo taas miljoonia kilometrejä niin kuin noiden tämän kertaisen ja seuraavan välillä tapahtunut ohitusetäisyyden muutos on.


Korjattu linkki :)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 05, 2021, 22:05:19
^
Onko sulla tuossa nyt oikea osoite?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 05, 2021, 22:07:56
Nyt on :)
Joskus käy noin, kun puuhaa samaan aikaan moneen suuntan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 05, 2021, 22:08:25
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - maaliskuu 05, 2021, 19:29:01
Asteroidin radan muuttaminen muilla keinoin kuin liian voimakkain räjähtein on enää vaihtoehtomme, mikäli tilanne joskus sitä vaatii....
Itse asiassa asteroidia kyetään ohjaamaan radalle, joka ei johda törmäykseen Maahan, ei lopulta järin vaikeaa.
Asteroidin lämmittäminen tai räjähdyksillä ohjaaminen on mahdollista, ei tarvetta räjäyttää sitä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 21, 2021, 00:20:56

Mistä johtuu iän mukana tuleva muutos, hormonituotannossa, naisilla, sekä miehillä? Muutos hormonituotannossa, on erilaista, johtuen mm sukupuolesta. Mikä on muutoksen syy, siis muu kuin ikävuodet?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 21, 2021, 01:41:10
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 21, 2021, 00:20:56

Mistä johtuu iän mukana tuleva muutos, hormonituotannossa, naisilla, sekä miehillä? Muutos hormonituotannossa, on erilaista, johtuen mm sukupuolesta. Mikä on muutoksen syy, siis muu kuin ikävuodet?
Eikös sukuhormonien väheneminen iän myötä juuri selitä asiaa? Muun puutoksen ohella. Elimistö ei hyödynnä enää kaikkea vanhana.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 21, 2021, 11:25:29
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 05, 2021, 21:49:11
^
Nyt tuosta möhkäleestä on kotimaisessakin aviisissa, mutta vain sen seuraavasta ohituksesta, joka on jo "aika läheltä menee" -tilanne
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/eb2f7556-f139-46de-8c2d-c9452295e3e1

Sen virallinen nimi on Apophis, joka tulee muinaisen Egyptin kaaoksen jumalasta. Aphophis ohittaa Maan lauantaina aamuyöstä noin kello 3.

Voit seurata asteroidin lentoa European Virtual Telescope Projectin sivulta suorana lähetyksenä.

Tällä kertaa Apophis hujahtaa turvallisesti reilun 16 miljoonan kilometrin päästä Maasta. Se on noin 43 kertaa Maan ja Kuun välinen etäisyys.

Mutta seuraava kerta herättää tähtitieteilijöissä huolta. Laskelmien mukaan 13. huhtikuuta vuonna 2029 Apophis ohittaa Maan vain 31 200 kilometrin päästä. Se on lähempänä kuin esimerkiksi useat tietoliikennesatelliitit, kirjoittaa muun muassa Newsweek.


Jos tuo 31 200 kilometriä pitää paikkansa ja se tosiaan menee tuolloin ohi, niin milloin mahtaa tulla seuraava ohitus ja mikä sen rata silloin on? Onko se jo taas miljoonia kilometrejä niin kuin noiden tämän kertaisen ja seuraavan välillä tapahtunut ohitusetäisyyden muutos on.


Korjattu linkki :)

Tuo asteroidi tulee sen verran lähelle maan vetovoimaa, että se auttamatta vaikuttaa asteroidin rataan ja saattaa muuttaa sen seuraavaan kertaan mahdolliselle törmäyskurssille..

No se kaiketi nähdään sitten 2036 paikkeilla-  noin- 7 / vuoden väleinhän tuo vierailee meitä ihailemassa..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 21, 2021, 14:48:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 21, 2021, 01:41:10Eikös sukuhormonien väheneminen iän myötä juuri selitä asiaa? Muun puutoksen ohella.

Entä jos tulisi tottua siihen ajatukseen, että jatkossa ikä ei enää oikein kävisi selitykseksi, näihin rappeutumis-ilmiöihin?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 21, 2021, 21:08:51
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 21, 2021, 14:48:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 21, 2021, 01:41:10Eikös sukuhormonien väheneminen iän myötä juuri selitä asiaa? Muun puutoksen ohella.

Entä jos tulisi tottua siihen ajatukseen, että jatkossa ikä ei enää oikein kävisi selitykseksi, näihin rappeutumis-ilmiöihin?
Mutta, eikö ikääntyminen (=elimistön rappeutuminen) ole suurin syy syöpiin ja muihin sairauksiin? Liki jokainen yli 80-vuotias tulee sairastumaan sydänvaivoihin, syöpään tms. vanhuussairauksiin (luuongelmat tms. puhumattakaan, koska kroppa kuluu käytössä). Eivät syövät ehkä lisäänny sinänsä, niiden määrä kasvaa, koska vanhuksemme elävät niin vanhoiksi, että saavat syöpiä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 21, 2021, 21:14:03
Toiseen aiheeseen liittyen, vähän jo vanha uutinen:
https://yle.fi/uutiset/3-11026726 (https://yle.fi/uutiset/3-11026726)
LainaaSuomessa kehitetään omaa ydinreaktoria – pieni ydinvoimala voisi tulla vaikka joka kaupunkiin

Pelkästään kaukolämpöä tuottavalla pienydinvoimalalla haetaan ratkaisua lämmityksen hiilidioksidipäästöihin. Reaktori voisi tyydyttää keskisuuren suomalaiskaupungin koko kaukolämmöntarpeen.
Loput artikkelista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 22, 2021, 13:35:12
Hyviä ajatuksia "skeptisyydestä" ja tieteellisestä metodista: https://www.youtube.com/watch?v=tZ3dob0_16o
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 24, 2021, 13:01:29
Miksi lumi maistuu erilaiselle kuin vesi?

Tarkoitan ihan puhdasta lunta. En keltaista enkä muutenkaan likaista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: urogallus - maaliskuu 24, 2021, 15:13:34
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 24, 2021, 13:01:29
Miksi lumi maistuu erilaiselle kuin vesi?

Tarkoitan ihan puhdasta lunta. En keltaista enkä muutenkaan likaista.

Lumesta puuttuu suolat ym. lisäaineet, joita maanpäällisessä vedessä on. Lumi ja sadevesi on liiankin puhdasta, ja jos pitkään elelee sen varassa, kannattaa nauttia kivennäissuolaa tms. lisukkeena.

Keltaisesta lumesta löytyy ihan kivasti suoloja ja kivennäisaineita, ja villieläimet nuoleskelevat sitä mielellään. Sen avulla villipeura kesytettiin poroksi. Peuroja siis kirjaimellisesti kusetettiin!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 24, 2021, 16:30:56
Suutuntuma vaikuttaa makuaistimukseen. Jäätelö jäisenä tai puolisulana maistuu erilaiselta kuin sulanut jäätelölitku.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Lognessa - maaliskuu 24, 2021, 22:13:50
Lunta tullut maisteltua ennen jäätelöä ja hattaraa.
Vesi maistuu janoisena taivaalliselta.

Veikkaisn vastaukseksi kuitenkin vaihtoehtoa C
eli lämpötila vaikuttaa, myös muistot lapsuudesta, nykyinen vedenjakelija sekä asunnon putkiston ikä vaikuttaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 24, 2021, 22:26:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 24, 2021, 16:30:56
Suutuntuma vaikuttaa makuaistimukseen. Jäätelö jäisenä tai puolisulana maistuu erilaiselta kuin sulanut jäätelölitku.
Nenä ulkoilmassa vaikuttaa myös.
Voileipä maistuu ulkona ihan erilaiselle kuin sisällä huoneessa. (Maku on paljolti lähinnä hajua).
  V-h:n kivennäispuute-teoriaa voisi kokeilla sulattamalla lunta vedeksi ja lämmittämälä huoneen lämpöön ja verrata huoneen lämpöiseen vesijohtoveteen, onko maussa eroa.

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Lognessa - maaliskuu 24, 2021, 22:47:27
Minulla oli ostettuna Lidlistä savuporosulatejuustoa. Maistoin sitä lusikalla, maistoin toisen ja kolmannekin, kunnes ymmärsin levittää leivän päälle. Latoin sitä saman määrän, jonka hetkeä aiemmin nautin paljaalteen kun kokemus oli nautinto, mutta myös luulo, että teen jotain pahaa. Nyt leivän päällä, ei maistunut erityiseltä, hukkui leivän makuun, olo olo oli kuitenkin hyvempi.
Varsinaista itsekusetusta sekä sensuuria.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 25, 2021, 22:43:47
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - maaliskuu 24, 2021, 22:13:50
Vesi maistuu janoisena taivaalliselta.
Ei ole parempaa lääkettä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - maaliskuu 28, 2021, 12:49:27
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - maaliskuu 22, 2021, 13:35:12
Hyviä ajatuksia "skeptisyydestä" ja tieteellisestä metodista: https://www.youtube.com/watch?v=tZ3dob0_16o


Oma kokemukseni itse skeptikoista, ja sen tyyppisistä, on ollut hyvin paljon ajatuksia herättävää. Jotain omituislaatuista tosiaan liittyy, tähän porukkaan / suhtautumistyyppiin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 07, 2021, 20:43:29

Osa ihmisistä ei kontekstui pelkästään yleisesti havaittavaa maailmaa, jotain tarkastellessa ja tutkaillessa. Mukana on mutua, ja sen osuuden odotusta yleisesti, uskottavuussyistä.

Keitä ovat tämän käsityksen jakajat? Onko jakolinjaa olemassa, minkälaisena? Keitä ovat päinvastaisemmin liikkeellä olevat?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 07, 2021, 23:52:12
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 07, 2021, 20:43:29

Osa ihmisistä ei kontekstui pelkästään yleisesti havaittavaa maailmaa, jotain tarkastellessa ja tutkaillessa. Mukana on mutua, ja sen osuuden odotusta yleisesti, uskottavuussyistä.

Keitä ovat tämän käsityksen jakajat? Onko jakolinjaa olemassa, minkälaisena? Keitä ovat päinvastaisemmin liikkeellä olevat?
Uskot, luotat tieteeseen, tai olet uskomatta/luottamatta.
Ei toki niin yksiselitteistä, vrt. koronateoriamme.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 10, 2021, 12:24:47

Voiko olla ihminen, jos ei ole edes eläin?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 10, 2021, 13:12:02
Mikä olet alkanut epäilemään olevasi? Suurin mahdollinen kaljanjuontimäärä?

Huonoihin kysymyksiin saa huonoja vastauksia. Jos niitäkään.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 10, 2021, 13:27:28
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 10, 2021, 13:12:02
Huonoihin kysymyksiin saa huonoja vastauksia. Jos niitäkään.

Epäilyksesi on aiheellinen. Voi tosiaan jäädä saamatta huonoja vastauksia, ja tosiaan jotain ylittävää. Se noissa huonoissa kysymykssissä onkin, sitä hyvää osuutta.

Toisaalta, hyvä kysymys, ei oikein voi saada aikaan kuin huonoja vastauksia, kannatusta, tai täydennystä.

On kyllä olemassa parempia kysymyksiä, joihinkin kysymyksiin nähden. Ne voivat olla toisaalta olemassa, sen huonommaksi jäävän kysymyksen takia, jolloin taas tapahtui askellusta, sen ensimmäisen jälkeen. Hyvä.

Oliskoi sitten muuta. Ehkä, jos oikein tiristää. Voi tosin mennä uskonnoksi, mutta jos se ei haittaa, niin ... ehkä joku siitäkin jotain kääräisee.

Joku nämä aina hoitaa, äiti pyyhkii.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 10, 2021, 13:38:05

Kysymyksen "Voiko olla ihminen, jos ei ole edes eläin?" heikkous on siinä, että lähtökohtana on käsitteiden ihminen ja eläin mielivaltaistminen. Jonkinainen "vapaa" assosiointi.  Testata lähtökohdan käytettävyyttä tms. sillä, johtaako se johonkin. Tieteen mainitseminen tämän ketjun yhteydessä on tieteen halventamista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 11, 2021, 00:11:26
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 10, 2021, 12:24:47Voiko olla ihminen, jos ei ole edes eläin?

Kysymys toisella tasolle vietynä, voisi kuulostaa esim tältä:

Voiko tietää, tajuta tai ymmärtää, ellei tunne mitään?

Jäänyt siihen käsitykseen, että yleisesti ajatellaan, että järki ja rationaalisuus ilman tunteita, ei ole kovin mahdollinen asia.

Itse korostanut omissa summailuissa, juuri tätä puolta, ja sen merkitystä.

Äärimmilleen vietynä, kun mennään ohi tuntemusten, tulisi olettaa, että jotain ihmiselle tyypillisen kehittynyttä, tapahtuu itsestään, tyhjästä. Tämä voisi viitata aivan erilaisiin energiamuotoihin, ja uskomukseen niiden olemassaolosta, tai jostai liikuttavasta voimasta, johon ei sisälly vaikuttavuutta. Aika jänski ajatus. Ehkä tässä on vaihtoehtoja, tosin ei ihan vakuuta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 11, 2021, 00:44:18
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 11, 2021, 00:11:26
Kysymys toisella tasolle vietynä, voisi kuulostaa esim tältä:

Voiko tietää, tajuta tai ymmärtää, ellei tunne mitään?
Meidän kannaltamme vaikea kysymys, kun tiettävästi olemme ainoa harvinainen (tai olimme harvinaisia, nythän meitä on pian 8 miljardia) ihmisapinalaji, joka loi tuollaisia ajatuksia.
Nyt olemme myös laji, jonka dominointi maailmassa estää minkään toisen lajin kehittyvän älylliseksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 11, 2021, 00:54:58
Entä onko olemattomuutta olemassa  ::)


Voiko kaikkivaltias sitoa kaljut hiuksistaan yhteen?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 11, 2021, 01:49:38
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 10, 2021, 13:38:05Jonkinainen "vapaa" assosiointi.

Viitetaten edelläolevaan, en usko, että vapaata assosiaatiota oikein ilmenee tavalla, joka tällaiseen ilmaukseen liitetään. Liittyy vähän käsityksiin yleensäkin, vapaasta tahdosta.

Aihe tietysti hankala tajuttavaksi.

Voisi ajatella alkuun lähtevästi vaikka niin, että tiettyä vapautta ei ole kuin seurailussa. Vapauden aktiivinen (potentiaalinen) komponentti olisi poissa.

Toisenlaista vapautta olisi poikkeamisissa, joihin puolestaan liittyy aktiivisen komponentin käyttöä, energiatilan purkamisen mahdollisuutta, jonkin toteuttamiseen. Tässä jälkimmäisessä, ei ole vapautta sen suhteen, mikä ohjaa ja luo suuntaa.

Miksaus molemmista tietysti mahdollinen, jolloin mentäisiin "molempineuvoisesti". Vaikuttuvina olisi ympäristöä, ja siihen nähden energisoivaa osuutta sisällä pitävä, ja energiaa jollain sisäiseksi katsottavalla mekanismilla käyttelevä.

Kolmas "vapauden", siis jonkin olemisen muoto voisi olla heittelyn kohteena oleminen. Vuorovaikutteiset asiat taas olisivat luonteeltaan vuoroheittelyllisiä.

[/enemmän kehittelevä osuus]

Lähdön voisi noin kirjoittaen, päätyneen kuvaukseen olotiloista, joissa mennään aiemmalla, tai muuttuneesti. Mitä se vapaus tässä sitten oikein on? Vähän turhalta vaikuttava käsite. Koko tarina tosin pohdintaa, ja tällä tavoin arvioitavaa, mitä todennäköisimmin.

Jos vapaudella ajatellaan, että assosisoijan ei tarvitse tehdä mitään, johonkin päätyäkseen, tai vastaavaa energiaa ei tule ulkoa siihen muutokseen, joka assosiaatiota varten tarvitaan, niin tässä mielessä ajatellen, ilmaisu tuntuu omituiselta.

Assosiaatio voi ilmetä, tosin sille on oltava olemassa potentiaali, ja sen käyttö, sattuipa tämä tapahtuma "spontaanisti", jossain tulevaisuudessa, tai välittömämmän kontaktoinnin yhteydessä.

Tapahtumat ovat potentiaalin purkamista, vaikka omissa oloissa, sillä kontaktit liittyvät siihen, että jotain purkamisen arvoista saadaan mukaan, purettiinpa heti, tai myöhemmin. Sama reitti, toiseen suuntaan, samalla tapaa mahdollinen.

^ Kerronnasta tulee mieleen diskreettisyys, atomisuus, tai kvanttimaailma, josta tosin en tiedä mitään. Voisi puhua myös poluista, jotka ovat mahdollisuuksiltaan takaisinkelaamattomia. Vuorovaikutustapahtumia sattuu, mutta niitä putoilee mekanismeilla, joiden jäljitettävyys ja ennakoitavuus hankalaa tai mahdotonta.

Tarina on tietysti tetsonillista, tai vaikka Havukka-Aholaista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 11, 2021, 10:53:35
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 11, 2021, 00:54:58
Entä onko olemattomuutta olemassa  ::)




Maailma on täynnä vääriä kysymyksiä ja "oikeita vastauksia"

Kysymysten ollessa virheellisiä, ovat sitä vastauksetkin auttamatta.

Tuohon kysymykseen on silti mahdollista vastata-- Eli kysyttäessä onko olemattomuutta olemassa?, on kysymys? Mitä vastaat siihen itse  miten vastaat, missä tuo vastaus tapahtuu, milloin se tapahtuu- ja ham, se viimeinen "ämmä" miksi..
Mitä tapahtuu vastatessa-?
Eli jos nuo asiat toteutuvat jossain, niin silloin se ei liene olematonta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 16, 2021, 23:00:33
Jos on olemassa olemattomuus, teknisesti astrofysiikan kannaltahan on kyseessä tyhjiö?
Vai olenko väärässä?

Mutta ilmeisesti avaruudessamme ei ole tyhjiöitä, vaan vähintäänkin aina jotakin ainetta. Tuntemaamme materiaa/energiaa tai sitten sitä pimeää energiaa/materiaa, jota emme vielä tunne lainkaan, paitsi teorioissamme.

Noista pimeän aineen energioista tms. tulee vielä paljon hauskaa. Hulluja ja vähän järkeviäkin teorioita. Erehdysteorioita ja sattumaosumiakin, kunnes jotkut keksivät sen idean...
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 16, 2021, 23:24:35
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 11, 2021, 00:54:58Voiko kaikkivaltias sitoa kaljut hiuksistaan yhteen?

Totta kai voi. Älä aliarvioi kulttuuriuskossa olevien (kulttuurikristitty) luottamusta sanamagiaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 17, 2021, 03:26:10
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - huhtikuu 16, 2021, 23:24:35
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 11, 2021, 00:54:58Voiko kaikkivaltias sitoa kaljut hiuksistaan yhteen?

Totta kai voi. Älä aliarvioi kulttuuriuskossa olevien (kulttuurikristitty) luottamusta sanamagiaan.
Onko kyynisyys hyvä vastaus? Minusta moni kristillisyyteen liittyvä ajatus on miettimisen arvoinen, toiset ovat typeriä. Mutta ei niitä pidä ottaa pakettina, niitä kannattaa ajatella.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 19, 2021, 01:37:48

Lähestyvätkö lyhemmät korkeushyppääjät rimaa vasemmalta puolelta, ja pitemmät, oikealta?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 02:15:57
Entä sotkeeko tilannetta jos on vihreäsilmäinen homo  ;D

Tai vaikuttaako vasenkätisyys siihen kumpi on vahvempi ponnistusjalka  ???
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 19, 2021, 08:29:10
^
Vaikea sanoa, onko miten tavanomaista, että oikeakätisellä vasen puoli on vahvempi. Tosin en ole puhdasoppinen oikeakätinen, vaan jokseenkin kaksikätinen, jonka kirjoituskäsi on oikea. Pystyn jopa käsin ompelemaan pitäen neulaa tilanteen mukaan sopivammassa kädessä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 19, 2021, 11:16:50

Ei tuossa välttämättä ole kyse siitä, kumpi jalka on vahvampi. Voihan olla, että heikommalla ponnistetaan. En tiedä tällaisista, tosin voihan sitä veikata.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 19, 2021, 11:18:09
https://www.duodecimlehti.fi/duo93287
Tutkimuksemme perusteella potkujalka korreloi vahvasti kätisyyden kanssa. Aineistossamme kaikki oikeakätiset myös potkaisevat oikealla jalalla, kun taas vasenkätisistä peräti seitsemän (78 %) potkaisee palloa vastakkaisella eli oikealla jalalla. Tutkimuksemme tulos on sopusoinnussa aiempien havaintojen kanssa (esim. Beling ym. 1998). Tulostemme perusteella ponnistusjalka on riippumaton potkujalasta tai kätisyydestä; aiemman havainnon mukaan ponnistavana jalkana käytetäänkin useimmiten pitempää jalkaa (Friberg ja Kvist 1988).
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 19, 2021, 11:26:33

Seikka tuli mieleen, kun katsoin youtuben ehdottamia urheilukoosteita. Esim Kaisa Bergqvist, on merkittävän lyhyt, ja lähestyy rimaa vasemmalta puolelta.

En juuri seuraa korkeushyppyä, tosin ajattelin, että voiko miten pienen otannan perusteella päätellä minkä verran. Kyseessä ei suoraan sanoen ole aihe, joka liittyy korkeushyppyyn, tai tällä on yleisluonteisuutta, ja asiaa kun lähtee miettimään ihan tällä tavoin maalaisittain, niin minusta ihan jees. Tiedän, ettei kaikille.

Vähän samalla tapaa kerroin tässä: https://kantapaikka.net/index.php/topic,103.msg95545.html#msg95545

Suhtautumista en osaa perustella, tosin en ole hautaamassa sitä sen vuoksi, että suuri osa ei tavasta pidä. Pitäköön siitä, mikä on itselle mieluista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 19, 2021, 11:32:48

Noin muuten, korkeushyppy on ihan jees. Nuorena olisin halunnut harrastaa, ei vain oikein onnistunut. Sama muissakin kivoissa lajeissa.

Muutaman kerran kävin hyppäämässä korkeutta. Muistan, että noin 10 vuotiaana, hyppäsin kierrähtämällä. Muutaman kerran kokemus.

Kierrähdystyyliä varten, lähestyin rimaa vasemmalta puolelta. Kun opin nykytekniikan, vaihdoin oikeaan puolen lähestymiseen, eikä vasen ole ollenkaan luonteva. Kierrähdyksessä voi olla päinvastoin, minun tapauksessa, eikä se välttämättä liity ikään, tosin en tiedä varmasti.

Kätisyyksissä, noin tuntemusten puolesta on omituisuuksia. Kun seuraa esim henkilöitä, jotka lyövät rystyä oikealta (tennis), kahdella kädellä, katsominen aiheuttaa hämminkiä. Jotain menee tajuttavuuden tuolle puolen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 19, 2021, 11:46:37
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 19, 2021, 11:18:09
https://www.duodecimlehti.fi/duo93287
Tulostemme perusteella ponnistusjalka on riippumaton potkujalasta tai kätisyydestä; aiemman havainnon mukaan ponnistavana jalkana käytetäänkin useimmiten pitempää jalkaa (Friberg ja Kvist 1988).

Pitemmän jalan diagnoosia sanotaan vaikeaksi.

Itselleni käynyt mielessä seikan diagnosoiminen, suoraan kropan käyttöön perustuen. Epäsymmetria ei voi olla vaikuttamatta, ja viemättä sopivia ratkaisuja johonkin suuntaan, ellei erityisempää vastavoimaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 19, 2021, 16:17:42
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 19, 2021, 11:46:37
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 19, 2021, 11:18:09
https://www.duodecimlehti.fi/duo93287
Tulostemme perusteella ponnistusjalka on riippumaton potkujalasta tai kätisyydestä; aiemman havainnon mukaan ponnistavana jalkana käytetäänkin useimmiten pitempää jalkaa (Friberg ja Kvist 1988).

Pitemmän jalan diagnoosia sanotaan vaikeaksi.

Melko hankala selvittää autenttisesti kumpi jalka on pidempi.
Aika usein on kyseessä lonkan seudun ongelmista. Mittaamiseen voidaan tarvita röngenkuvia  lonkasta-
Ehkä joissakin tapauksissa mittaero voidaan määritellä ilman kuvauksia..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 19, 2021, 16:28:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 16, 2021, 23:00:33
Jos on olemassa olemattomuus, teknisesti astrofysiikan kannaltahan on kyseessä tyhjiö?
Vai olenko väärässä?

Mutta ilmeisesti avaruudessamme ei ole tyhjiöitä, vaan vähintäänkin aina jotakin ainetta. Tuntemaamme materiaa/energiaa tai sitten sitä pimeää energiaa/materiaa, jota emme vielä tunne lainkaan, paitsi teorioissamme.

Noista pimeän aineen energioista tms. tulee vielä paljon hauskaa. Hulluja ja vähän järkeviäkin teorioita. Erehdysteorioita ja sattumaosumiakin, kunnes jotkut keksivät sen idean...

Tyhjiö tai jotain mikä ei vaikuta mitenkään. Avaruudessa lienee kuitenkin aina vaikuttavana voimana gravitaatio, vaikka se avaruus määriteltäisiin tyhjiöksi.

Se ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että gravitaatiokin on avaruuden kaareutumista, mutta avaruus ei silti muutu miksikään- se ei siis pienene eikä leviä vaikka voimakentät siellä mylläävätkin.

Kuuhun matkalla apollon nopeus nostettiin 40 000 km/h  tarkan polttoajan avulla, eli polton jälkeen matka jatkuin ilman jatkuvaa voiman käyttöä.
Se vauhti hiljeni maan vetovoiman vuoksi noin 2000 kilometriin tunnissa, ennen kuun vetovoiman vaikutukseen pääsemistä.

Eli melkoinen vaikutus "tyhjällä" avaruudella massojen lähellä ilmeisesti on.

Mahdollisesti massakeskipistekin voi sijaita massiivisten kappaleiden ulkopuolella, jos ne ovat sopivan etäisyyden päässä toisistaan ja ovat suurin piirtein yhtä "painavia" Silloin tosin "vuorovesivoimat" saattavat pirstoa ne aikanaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 19, 2021, 23:17:04

^ Kun fotoni noista keskittymistä kotoisin, niin vaikuttuu, eikä ihme.

Sitä en tiedä, millä tavoin fotonin saa toimimaan planeetan tavoin. Cernin kiidytinlabra ei taida olla ihan sama asia, tai miten tämän nyt ottaa. Fotonin kannalta, aivan kuin kiertäisi omanlaisistaan muodostuvaa keskittymää.

Kyllä ne tiedemiehet osaavat, huijata jopa fotonia.


PSL. Tämän kommentin takana, ei ole kunnon tuntumaa, ei tietämystä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 20, 2021, 11:41:49
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.

Niin taisin sanoa- massojen lähellä. Tyhjyys on hieman harhaanjohtava juttu- vaikka avaruus on "käytännössä tyhjä. Kiihtyvyyden ja gravitaation vaikutus nollautuu tyhjyydessä, jos sellainen jostain "löydetään.

Ehkä oikeammin voisi sanoa massakeskipisteiden lähellä siinä avaruudellisessa tilassa.

Maan ja kuunkin suhde on kiertäminen yhteistä massakeskipistettä, joka sijaitsee maan sisällä lähellä keskustaa.

Auringon massakeskipiste huojuu myös planeettojen vaikutuksesta.

Auringo on noin 333 000 kertaa maan massainen voimala.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - huhtikuu 23, 2021, 21:21:58

Mikromuovi toimii rasvaliukoisen aineen tavoin, ja kerää ympäristöstä myrkkyjä itseensä. Kulkeutuessaan, tällainen pallura voi aiheuttaa terveysvaikutuksia, jos joutuu eliöihin.

Entä jos mikromuovitettaisiin esim vesistöjä, ja siivilöitäisiin ne talteen, ja vietäisiin Ekokemiin? Ei varmaan oikein mahdollista, käytännössä.

Muovista: https://areena.yle.fi/audio/1-4377419
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 23, 2021, 22:45:48
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.
Avaruushan ei ole tyhjiötä, siellä on materiaa (perinteistä ja sitä pimeääkin ilmeisesti). Vaikka tähtien/galaksien välisessä avaruudessa materiaa olisi vähän, ei se mitään tyhjiötä ole.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 24, 2021, 12:57:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 23, 2021, 22:45:48
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.
Avaruushan ei ole tyhjiötä, siellä on materiaa (perinteistä ja sitä pimeääkin ilmeisesti). Vaikka tähtien/galaksien välisessä avaruudessa materiaa olisi vähän, ei se mitään tyhjiötä ole.

Niin, mitä avaruus on, (voimakenttä) tai kaikkien voimakenttien yhteisvaikutus ja gravitaatiota lienee joka paikassa.

Silti tilaa ilmeisesti täytyy olla, eihän kaksi hiukkasta voi olla samassa paikassa samaan aikaan. Aaltojen vapaus on kyllä "suurempi".
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 25, 2021, 23:02:14
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 24, 2021, 12:57:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 23, 2021, 22:45:48
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.
Avaruushan ei ole tyhjiötä, siellä on materiaa (perinteistä ja sitä pimeääkin ilmeisesti). Vaikka tähtien/galaksien välisessä avaruudessa materiaa olisi vähän, ei se mitään tyhjiötä ole.

Niin, mitä avaruus on, (voimakenttä) tai kaikkien voimakenttien yhteisvaikutus ja gravitaatiota lienee joka paikassa.

Silti tilaa ilmeisesti täytyy olla, eihän kaksi hiukkasta voi olla samassa paikassa samaan aikaan. Aaltojen vapaus on kyllä "suurempi".
Galaksien välinen avaruus ei ole tyhjää, siellä on materiaa, mutta hyvin vähän. Se ei ole tyhjiötä, vain harvaa materiaaliltaan.
Se pimeä energia/materia on sitten eri asia. Sitähän emme vielä oikein ymmärrä...?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 28, 2021, 12:13:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 25, 2021, 23:02:14
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 24, 2021, 12:57:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 23, 2021, 22:45:48
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.
Avaruushan ei ole tyhjiötä, siellä on materiaa (perinteistä ja sitä pimeääkin ilmeisesti). Vaikka tähtien/galaksien välisessä avaruudessa materiaa olisi vähän, ei se mitään tyhjiötä ole.

Niin, mitä avaruus on, (voimakenttä) tai kaikkien voimakenttien yhteisvaikutus ja gravitaatiota lienee joka paikassa.

Silti tilaa ilmeisesti täytyy olla, eihän kaksi hiukkasta voi olla samassa paikassa samaan aikaan. Aaltojen vapaus on kyllä "suurempi".
Galaksien välinen avaruus ei ole tyhjää, siellä on materiaa, mutta hyvin vähän. Se ei ole tyhjiötä, vain harvaa materiaaliltaan.
Se pimeä energia/materia on sitten eri asia. Sitähän emme vielä oikein ymmärrä...?

Tyhjyys käsitteenä onkin hieman hankala-- sanoit ainetta on harvassa, missä ne aineet siis ovat tyhjyydessäkö?

Missä on jotain ainetta (hiukkasia) tyhjyydessäkö, vai jossain kentässä (gravitaatio)

Ainehan on energiaa ja "ilmeisesti energia on eri voimakenttien vuorovaikutusta (siis energian muodot -hiukkaset) 
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 28, 2021, 21:45:40
Aine = energiaa. Mutta avaruus galaksien/tähtien välillä ei ole tyhjiötä, siellä on tuntemaammekin materiaa. Vähän...
Pimeästä materiasta en oikein uskalla mitään sanoa, koska eihän siitä erkkikään tiedä lopulta oikeastaan mitään vielä. Kaikki on teoriaa.
Ja teoriat on luotu kumottaviksi...
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 29, 2021, 11:40:20
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 28, 2021, 21:45:40
Aine = energiaa. Mutta avaruus galaksien/tähtien välillä ei ole tyhjiötä, siellä on tuntemaammekin materiaa. Vähän...

Ehkä et heti hoksannut kysymystä?

Missä se vähäinen aine on?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 30, 2021, 03:31:49

Heitin kurillani ilmaan kysymyksen, onko olemattomuutta olemassa. Tarkoitan, että oleminen on hyvin perustavaa laatua oleva käsite, jota ei voi johtaa alkeellisemmista käsitteistä. Millaisilla käsitteillä todellisuutta kuvaamme, ei muuta kuvauksen kohdetta. Mutta haemme kuvaustapaa joka kuvaa kohteensa hyvin, on ristiriidaton ja tarpeeseen nähden mahdollisimman yksinkertainen. Materiaalinen todellisuus kuten Helsingin satama tai heliumatomi on eri tavalla olemassa kuin nälkä tai Joulupukki tai Matteuspassio. En ole varma, mutta uskon, että taivaankappaleiden välistä avaruutta on mielekästä kuvata eri tavalla riippuen siitä mihin kuvausta käytetään. Kvanttimekaniikan ajattelen pitkälle matemaattiseksi kuvaustavaksi jonka tulokset vastaavat havaintojamme vaikka välittömiä havaintoja mallin perustasta puuttuisikin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 30, 2021, 10:09:46
Ilmeisesti on kuitenkin "tapahtumattomuutta" tilaa jossa ei tapahdu mitään, tai ei ainakaan mitään mitä voisi havaita. Jonkinlainen kenttä, tai kenttien kenttä kaiketi sekin on.

Eihän atomiakaan ole "olemassa" ilman, että sen olemassaolo tapahtuu, eli kaksi alkeisvarausta joutuvat jatkuvasti "tavoittelemaan toisiaan ja muodostavat siinä "pyrkimyksessä atomiksi kutsutun vakion- hiukkasen. (hiukkasten lähtökohdaksi yleensä määritellään niiden kenttävaikutukset joiden häiriöitä hiukkaset ovat.)- Esim, sm-kenttä- hig:n -kenttä  ja niin edelleen. 
Vuorovaikutuksista tiedetään niiden toiminnan olevan hiukkasvälitteistä ja itse se aktuaalista  tapahtumaa ei ole mahdollista havaita..

Erilaisista atomeistahan ja niiden isotoopeista maailman olemiseksi kutsuttu aineellinen muoto muodostuu. Atomien ominaisuuteen kuuluu energia-ero suhteessa toisiinsa ja siksi ne reakoivat, vuorovaikuttavat keskenään.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - huhtikuu 30, 2021, 11:12:13
Että onko ykköstä pienempiä kokonaislukuja (ei-positiivisia lukumääriä) olemassa ei ole kysymys todellisuudesta vaan millaisilla sovituilla käsitteillä sitä kuvaamme. Nollaa suuremmatkin kokonaisluvut ovat sovittu tapa esittää määrää.  (Popperin ontologiassa kolmannen maailman asioita)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 01, 2021, 11:28:03
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 30, 2021, 11:12:13
Että onko ykköstä pienempiä kokonaislukuja (ei-positiivisia lukumääriä) olemassa ei ole kysymys todellisuudesta vaan millaisilla sovituilla käsitteillä sitä kuvaamme. Nollaa suuremmatkin kokonaisluvut ovat sovittu tapa esittää määrää.  (Popperin ontologiassa kolmannen maailman asioita)

Käsitteistä puhuminen käsitteiden avulla on  hankalaa, mutta mahdotonta ilman käsitteitä- kuka käsittää, tai mikä-

Onko "tyhjyys" konkreettinen vai vain mielikuvitusta, sen käsittäminen ei taida onnistua..

Matematiikka laittaa rajat kaavioille, mutta asettaako luonto rajoja?

Ehkä pitäisi kysyä miten on mahdollista- kuten miten on mahdollista, että maa vetää ja pitää kuun radallaan, kuten aurinko pitää maan kiertämässä itseään.
Jos "avaruus olisi "täysin tyhjä niiden välissä, onnistuisiko se..eli jonkinlainen voimakenttä, vaikka sitä ei silmin havaita--

No ehkä kaikkea ei voida mitata ja pienuudellakin lienee rajansa. Samaan tilaan ei voida samaan aikaan laittaa kahta "hiukkasta" ainakaan siinä ei ole onnistuttu cer-nissä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 02, 2021, 01:38:42
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 01, 2021, 11:28:03
Onko "tyhjyys" konkreettinen vai vain mielikuvitusta, sen käsittäminen ei taida onnistua..
Ajattelisin, että mielenkiintomme ei kohdistu sellaiseen jossa ei ole materiaa eli energiaa/massaa. Implisiittisesti ajattelen että tyhjyydellä ei ole ominaisuuksia - siinä ei esimerkiksi ole aaltoliikettä. Mutta ei tunnu tärkeälle. Ehkä tyhjyyttä voidaan lähestyä kuten ääretöntä mutta ei saavuttaa.

LainaaMatematiikka laittaa rajat kaavioille, mutta asettaako luonto rajoja?
Luonnonlait ovat havaittuja säännönmukaisuuksia, eivät enempää. Matematiikka taas ei väitä mitään reaalitodellisuudesta, mutta kuvaa asioita jotka ovat saaneet vaikutteensa havainnoista ja tarpeista.

LainaaEhkä pitäisi kysyä miten on mahdollista- kuten miten on mahdollista, että maa vetää ja pitää kuun radallaan, kuten aurinko pitää maan kiertämässä itseään.
Jos "avaruus olisi "täysin tyhjä niiden välissä, onnistuisiko se..eli jonkinlainen voimakenttä, vaikka sitä ei silmin havaita--
Uskoakseni gravitaation ilmeneminen on mitattu hyvin tarkasti niin että se tunnetaan kylliksi laskelmien tekemiseksi. En tiedä odotetaanko jostain vaikka alkeishiukkasten liikehdinnästä tuloksia joita johonkin kaivataan.

LainaaNo ehkä kaikkea ei voida mitata ja pienuudellakin lienee rajansa. Samaan tilaan ei voida samaan aikaan laittaa kahta "hiukkasta" ainakaan siinä ei ole onnistuttu cer-nissä.
Jakamattomina (=atomos) säilyviä atomeita tuskin tulee vastakaan vastaan, mutta karkeamman kertaluokan käsittelytavat eivät toimi tarkemmassa ympäristössä ja ihmisen havaitsemiskyvyllä on rajansa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 02, 2021, 09:28:03

Nykyisin hiukkasten oletetaan olevan eri kenttien "häiriötiloja" kuten elektroni sähköisen kentän vakiona. Energia siirtyy siis hiukkasina ja aaltoina (vuoro vaikuttaa) aineellisissa yhteyksissä.
Hiukkasia on siis "olemassa siinä mielessä"  eivätkä samanlaiset hiukkaset voi olla samaan aikaan samassa paikassa, vaikka erilaisia energiakenttiä niistä muodostuukin.

Sähkömagneettinen kenttäkin kantaa jopa junia, vaikka se kenttä ei ole mitenkään näkyvä, miksei sitten gravitaatiokenttäkin kannattele planeettoja ja taivaankappaleita. (tosin sitä ei tiedetä miten-)

Voimakenttien ominaisuudet riippuvat olosuhteista- energiatilasta missä ne muodostuvat, mutta periaatteessahan on kysymys "samasta energiasta ja energioiden suhteista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 03, 2021, 21:31:07
Atomit ovat olemassaolevia ilmiöitä. Matematiikka ja fysiikka ovat meidän keinojamme ymmärtää faktoja.
---
Hieman vaillinaisia vielä. Uskon itse kovin, että havaintomme maailmankaikkeudesta tulevat suuresti järisyttämään perinteisiä näkemyksiämme maailmankaikkeudesta, kuten tapahtui 1900-luvun alussa. Ei pidä hirttäytyä noihin teorioihin, paljon lisää luultavasti on tulossa, fysiikkaan ja astronomiaan...
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 04, 2021, 10:57:00
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 03, 2021, 21:31:07
Atomit ovat olemassaolevia ilmiöitä. Matematiikka ja fysiikka ovat meidän keinojamme ymmärtää faktoja.
---
Hieman vaillinaisia vielä. Uskon itse kovin, että havaintomme maailmankaikkeudesta tulevat suuresti järisyttämään perinteisiä näkemyksiämme maailmankaikkeudesta, kuten tapahtui 1900-luvun alussa. Ei pidä hirttäytyä noihin teorioihin, paljon lisää luultavasti on tulossa, fysiikkaan ja astronomiaan...


No mitä, esimerkiksi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 05, 2021, 21:12:43
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 04, 2021, 10:57:00
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 03, 2021, 21:31:07
Atomit ovat olemassaolevia ilmiöitä. Matematiikka ja fysiikka ovat meidän keinojamme ymmärtää faktoja.
---
Hieman vaillinaisia vielä. Uskon itse kovin, että havaintomme maailmankaikkeudesta tulevat suuresti järisyttämään perinteisiä näkemyksiämme maailmankaikkeudesta, kuten tapahtui 1900-luvun alussa. Ei pidä hirttäytyä noihin teorioihin, paljon lisää luultavasti on tulossa, fysiikkaan ja astronomiaan...
No mitä, esimerkiksi?
Puhun yleisellä tasolla, kun veikkaan, että paljon fysiikan/astronomian teorioita joudutaan uudelleentulkitsemaan tulevien havaintojemme myötä. Mutta tuohan on sitä tiedettä. Havaintoja/todistusaineistoa tulee lisää = ne muokkaavat teorioita.
Hawking muuten esitti teorioita Mustien aukkojen energiapaosta - Hawkingin säteily. Tuon ei pitäisi olla mahdollista (materian/energian katoamattomuus). Kysymyksiä on, vastauksia vielä puuttuu...
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 16, 2021, 11:23:48
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 05, 2021, 21:12:43
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 04, 2021, 10:57:00
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 03, 2021, 21:31:07
Atomit ovat olemassaolevia ilmiöitä. Matematiikka ja fysiikka ovat meidän keinojamme ymmärtää faktoja.
---
Hieman vaillinaisia vielä. Uskon itse kovin, että havaintomme maailmankaikkeudesta tulevat suuresti järisyttämään perinteisiä näkemyksiämme maailmankaikkeudesta, kuten tapahtui 1900-luvun alussa. Ei pidä hirttäytyä noihin teorioihin, paljon lisää luultavasti on tulossa, fysiikkaan ja astronomiaan...
No mitä, esimerkiksi?
Puhun yleisellä tasolla, kun veikkaan, että paljon fysiikan/astronomian teorioita joudutaan uudelleentulkitsemaan tulevien havaintojemme myötä. Mutta tuohan on sitä tiedettä. Havaintoja/todistusaineistoa tulee lisää = ne muokkaavat teorioita.
Hawking muuten esitti teorioita Mustien aukkojen energiapaosta - Hawkingin säteily. Tuon ei pitäisi olla mahdollista (materian/energian katoamattomuus). Kysymyksiä on, vastauksia vielä puuttuu...

Hawkingsin säteily on kyllä teoriana tunnettu, mutta ei sellaista ole käytännössä havaittu- tokko voidaan havaitakaan.

Mustissa aukoissa on kyllä sulattelemista teorioidenkin suhteen. Singulariteettikin on outo asia, eikä sekään sovi fysiikkaan, vaikka teoriat sitä edellyttävät..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 22, 2021, 21:56:27
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 16, 2021, 11:23:48
Hawkingsin säteily on kyllä teoriana tunnettu, mutta ei sellaista ole käytännössä havaittu- tokko voidaan havaitakaan.

Mustissa aukoissa on kyllä sulattelemista teorioidenkin suhteen. Singulariteettikin on outo asia, eikä sekään sovi fysiikkaan, vaikka teoriat sitä edellyttävät..
Mutta itse asiassa melko suuri osa astrofysiikkamme teorioista on vielä todistamatonta, ei vain mustien aukkojen tms. suhteen... Ne ovat matemaattisesti laskettuja, eivät todistettuja. En vähättele matematiikkaamme tai fysiikkaamme, mutta eiväthän matemaatikot ja fyysikot vähätelleet niitä 100 tai 300 vuotta sittenkään...
Meillä lienee oppimista edessä ja paljon.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 23, 2021, 14:27:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 22, 2021, 21:56:27
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 16, 2021, 11:23:48
Hawkingsin säteily on kyllä teoriana tunnettu, mutta ei sellaista ole käytännössä havaittu- tokko voidaan havaitakaan.

Mustissa aukoissa on kyllä sulattelemista teorioidenkin suhteen. Singulariteettikin on outo asia, eikä sekään sovi fysiikkaan, vaikka teoriat sitä edellyttävät..
Mutta itse asiassa melko suuri osa astrofysiikkamme teorioista on vielä todistamatonta, ei vain mustien aukkojen tms. suhteen... Ne ovat matemaattisesti laskettuja, eivät todistettuja. En vähättele matematiikkaamme tai fysiikkaamme, mutta eiväthän matemaatikot ja fyysikot vähätelleet niitä 100 tai 300 vuotta sittenkään...
Meillä lienee oppimista edessä ja paljon.

Matematiikassa on kyllä hyvinkin paljon äärettömyyksiä ja päättymättömiä lukuarvoja.
Singulariteetti ei ole mikään ainoa poikkeus.
Onhan tuo tiedossa ja sen kanssa matematiikotkin joutuvat elämään- itseasiassa se epätarkkuusperiaaate kuuluu fysiikkaan- eikä pelkästään teoriaan..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 25, 2021, 21:32:06
Epätarkkuusperiaatekin on vain teoriaa, toistaiseksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 30, 2021, 13:10:23
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 25, 2021, 21:32:06
Epätarkkuusperiaatekin on vain teoriaa, toistaiseksi.

Silloin, kun kirjoitetaan "periaate" se tarkoittaa teoriaa, mutta sama on havaittu luonnon "vakioksi."

Siis havaittu, kvanttia ei voi paikallistaa joksikin ilman, että se samalla katoaa siitä paikasta mihin se paikallistetaan.

Vakuuttuneeksi ei siitä tietenkään (teoreettisesti) kannata ketään pyrkiä saamaan- tutkikoon itse, jos kiinnostaa ja tulkoon mihin tulokseen haluaa, tai on haluamatta.

Sovellutuksia on kyllä ihminenkin osannut tehdä tuon ilmeisen asian tiimoilta monenlaisia, esimerkiksi tietokoneita, älykännyköitä, ynnä monia muita ja sähkön siirtyminenkin lienee mahdollista..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 03, 2021, 21:28:04
Hyvin sanottu.
En minäkään lopulta universumista ymmärrä tuota enempää... :)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 06, 2021, 11:09:35
Mitähän erikoista noissa poron munuaisissa on?

Lainaus käyttäjältä: https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/paljonko_on_poronkusemaPidätyskyvyn määrää pitkälti poron muista märehtijöistä poikkeava munuainen. Se kerää tehokkaasti talteen ravintoaineita, minkä ansiosta virtsa on jäkäläravinnolla puhdasta kuin akkuvesi ja virtsaamistarve vähäinen.

Voitaisiinko geenimanipulaatiolla tehdä ihmisestä vastaava?

Erikoistilanteessa voitaisiin juoda huonoakin juomavettä ja tuottaa ultrapuhdasta. Olisi kätevää mm. pitkällä avaruusmatkalla tai Marsissa.

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: mikainen - kesäkuu 06, 2021, 13:42:38
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 06, 2021, 11:09:35
Mitähän erikoista noissa poron munuaisissa on?

Lainaus käyttäjältä: https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/paljonko_on_poronkusemaPidätyskyvyn määrää pitkälti poron muista märehtijöistä poikkeava munuainen. Se kerää tehokkaasti talteen ravintoaineita, minkä ansiosta virtsa on jäkäläravinnolla puhdasta kuin akkuvesi ja virtsaamistarve vähäinen.

Voitaisiinko geenimanipulaatiolla tehdä ihmisestä vastaava?

Erikoistilanteessa voitaisiin juoda huonoakin juomavettä ja tuottaa ultrapuhdasta. Olisi kätevää mm. pitkällä avaruusmatkalla tai Marsissa.

Niinpä. Kyllä se porukka joka täältä pidemmälle matkalle lähtee on varmaan runsaasti geenimanipuloitu, jäseniä korvattu keinotekoisilla ja nanobotit korjailemassa jatkuvasti säteilyvaurioita ym.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 07, 2021, 12:39:27
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 06, 2021, 11:09:35
Mitähän erikoista noissa poron munuaisissa on?

Lainaus käyttäjältä: https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/paljonko_on_poronkusemaPidätyskyvyn määrää pitkälti poron muista märehtijöistä poikkeava munuainen. Se kerää tehokkaasti talteen ravintoaineita, minkä ansiosta virtsa on jäkäläravinnolla puhdasta kuin akkuvesi ja virtsaamistarve vähäinen.

Voitaisiinko geenimanipulaatiolla tehdä ihmisestä vastaava?

Erikoistilanteessa voitaisiin juoda huonoakin juomavettä ja tuottaa ultrapuhdasta. Olisi kätevää mm. pitkällä avaruusmatkalla tai Marsissa.

Vaikka poro onkin erikoislaatuinen elävä.

Ehkä tuossa silti vähän liiotellaan, että olisi yhtä puhdasta, kuin tislattu vesi- akkuvesiä tosin on ainakin aiempina vuosina huoltiksilla myyty raanastakin laskettuna puhtaina.

Muista sellaisen tutkimuksen joskus tehdyn, sen aikaisilla lyijyakkujen kaudella. Ei akku parista kerrasta tietenkään kovin paljon kärsi, mutta jatkettuna kivennäisaineita kertynee pikkuhiljaa häiriöksi asti.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 08, 2021, 21:22:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - kesäkuu 06, 2021, 13:42:38
Niinpä. Kyllä se porukka joka täältä pidemmälle matkalle lähtee on varmaan runsaasti geenimanipuloitu, jäseniä korvattu keinotekoisilla ja nanobotit korjailemassa jatkuvasti säteilyvaurioita ym....
Voi hyvinkin olla. Voi olla, ettemme edes ihmisiä lähetä ulkoavaruuteen, vaan robotteja ja tietokoneita.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 09, 2021, 11:56:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 08, 2021, 21:22:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - kesäkuu 06, 2021, 13:42:38
Niinpä. Kyllä se porukka joka täältä pidemmälle matkalle lähtee on varmaan runsaasti geenimanipuloitu, jäseniä korvattu keinotekoisilla ja nanobotit korjailemassa jatkuvasti säteilyvaurioita ym....
Voi hyvinkin olla. Voi olla, ettemme edes ihmisiä lähetä ulkoavaruuteen, vaan robotteja ja tietokoneita.

No tuotahan on tehty jo aika kauan, kuuta kiertää useita ja marsissakin mönkitään.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 10, 2021, 21:23:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 09, 2021, 11:56:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 08, 2021, 21:22:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - kesäkuu 06, 2021, 13:42:38
Niinpä. Kyllä se porukka joka täältä pidemmälle matkalle lähtee on varmaan runsaasti geenimanipuloitu, jäseniä korvattu keinotekoisilla ja nanobotit korjailemassa jatkuvasti säteilyvaurioita ym....
Voi hyvinkin olla. Voi olla, ettemme edes ihmisiä lähetä ulkoavaruuteen, vaan robotteja ja tietokoneita.

No tuotahan on tehty jo aika kauan, kuuta kiertää useita ja marsissakin mönkitään.
Noin se avaruudenvalloitus ehkä tapahtuukin. Me kykenemme ehkä Marsiin, mutta sitä kauemmas voimme kuljettaa vain älyämme, emme torsojamme. Aurinkokunnan ulkopuoliset alueet ovat robotteja ja tietokoneita varten. Toki, ellei jotain hedelmöitettyjä alkioita joskus lähetetä...?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 05, 2021, 12:24:29
Kun maailmassa kukaan ei ole osannut vielä selittää luotettavasti mistä tässä on kysymys, niin kysytäänpä täällä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000007878640.htmlSiinä missä yleinen suhteellisuusteoria kuvaa aika-avaruutta, painovoimaa ja maailmankaikkeuden suuria linjoja, kvanttimekaniikka selittää kaikkein pienimpien osasten toimintaa. Ongelmana on, etteivät nämä teoriat osu yhteen.

"Kaikki muut tuntemamme luonnonilmiöt toimivat kvanttimaailmassa, mutta painovoiman kohdalla tätä ei ole onnistuttu todistamaan, ei teoriassa eikä käytännössä", Rummukainen sanoo.

Tutkijat ovat yrittäneet kehittää painovoimaa ja kvanttimekaniikkaa yhdistävää kaiken teoriaa vuosikymmenten ajan. Tällainen teoria selittäisi maailmankaikkeuden toimintaa kvanteista yleiseen suhteellisuusteoriaan ilman ristiriitaisuuksia.

Jos ei kukaan muu osaa vastata, niin ehdotan väliaineeksi "eetteriä", se ratkaisisi ongelman. Ikävästi jäi aikoinaan eetteriteorian tutkiminen vaiheeseen.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Valoeetteri
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 05, 2021, 18:18:29
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 05, 2021, 12:24:29
Kun maailmassa kukaan ei ole osannut vielä selittää luotettavasti mistä tässä on kysymys, niin kysytäänpä täällä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000007878640.htmlSiinä missä yleinen suhteellisuusteoria kuvaa aika-avaruutta, painovoimaa ja maailmankaikkeuden suuria linjoja, kvanttimekaniikka selittää kaikkein pienimpien osasten toimintaa. Ongelmana on, etteivät nämä teoriat osu yhteen.

"Kaikki muut tuntemamme luonnonilmiöt toimivat kvanttimaailmassa, mutta painovoiman kohdalla tätä ei ole onnistuttu todistamaan, ei teoriassa eikä käytännössä", Rummukainen sanoo.

Tutkijat ovat yrittäneet kehittää painovoimaa ja kvanttimekaniikkaa yhdistävää kaiken teoriaa vuosikymmenten ajan. Tällainen teoria selittäisi maailmankaikkeuden toimintaa kvanteista yleiseen suhteellisuusteoriaan ilman ristiriitaisuuksia.

Jos ei kukaan muu osaa vastata, niin ehdotan väliaineeksi "eetteriä", se ratkaisisi ongelman. Ikävästi jäi aikoinaan eetteriteorian tutkiminen vaiheeseen.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Valoeetteri

Ei taida tuohon "yhtälöä" löytyä, tiukassa on.
Ihmiskäsitykselläkin on rajoitteensa.
Eikä maailma ,ehkä edes ole mitenkään selitettävissä siis universumi kaikkineen- ihmisillä vain hankkii olla sellainen luulo, että kaikki voidaan kaavoittaa..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 16, 2021, 14:48:40
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 05, 2021, 12:24:29
Kun maailmassa kukaan ei ole osannut vielä selittää luotettavasti mistä tässä on kysymys, niin kysytäänpä täällä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000007878640.htmlSiinä missä yleinen suhteellisuusteoria kuvaa aika-avaruutta, painovoimaa ja maailmankaikkeuden suuria linjoja, kvanttimekaniikka selittää kaikkein pienimpien osasten toimintaa. Ongelmana on, etteivät nämä teoriat osu yhteen.

"Kaikki muut tuntemamme luonnonilmiöt toimivat kvanttimaailmassa, mutta painovoiman kohdalla tätä ei ole onnistuttu todistamaan, ei teoriassa eikä käytännössä", Rummukainen sanoo.

Tutkijat ovat yrittäneet kehittää painovoimaa ja kvanttimekaniikkaa yhdistävää kaiken teoriaa vuosikymmenten ajan. Tällainen teoria selittäisi maailmankaikkeuden toimintaa kvanteista yleiseen suhteellisuusteoriaan ilman ristiriitaisuuksia.

Jos ei kukaan muu osaa vastata, niin ehdotan väliaineeksi "eetteriä", se ratkaisisi ongelman. Ikävästi jäi aikoinaan eetteriteorian tutkiminen vaiheeseen.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Valoeetteri

Eetteri oli aikoinaan teoria ydin kunnes voitiin tutkia, ettei sitä siinä oletusmielessä löytynyt. eli avaruudesta ei löytynyt myötä-tuulta, eikä vasta-tuulta suhteessa valonopeuteen.
Valo-eetteri taitaa jossain määrin olla sitä sähkömagneettisen kentän muodossa, mutta oikeasti ehkä voisi löytyä jotain muutakin viehättäviä teorioita-Wiki-


Aurinkohan voisi "heittäytyä mustaksi aukoksi ja alkaa ikuiseen kurimukseen, mutta sen energia ei taida siihen riittää, edes mielikuvituksessa.
Auringon kokoluokka on melkoinen maahan verraten sen pinta-allan mahtuisi miljoona maapalloa. Mutta jos se kutistuisi mustaksi aukoksi, kaikkine massoineen sen pitäisi ahtautua noin kuuden kilometrin säteelle kriittisen pisteen saavuttaakseen- lakkaisi ainakin päivä paistamasta.

Tuo singulariteetti piste sitten varsin outo kapistus olisikin- piste jolla ei ole pinta-alaa, mutta tiheys ääretön- fysiikan mukaan melko epätodennäköinen olio, mutta siihen kuitenkin tiedepiireissä yleisesti "uskotaan.. Mutta kuitenkin ei universumista ole sellaista paikka mihin ei painovoima ylettyisi, eli avaruuden oletetaan olevan sekä aikaa, että ajattomuutta..

Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen singulariteetti, pistemäinen kohde, jonka tilavuus on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri tiheys synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.[3]

Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan tapahtumahorisontiksi.[3] Tapahtumahorisontin sisäpuolella pakonopeus ylittää valonnopeuden.lähde?

Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle.


Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.lähde?

Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.[4]

Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:lähde?

Schwarzschildin aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti
Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös ergosfääri
Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa
Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - syyskuu 16, 2021, 22:27:21
Eetteri-teoria universumissa tosiaan osoittautui virheaskelmaksi, vaikka tiettyä yhdenmukaisuutta näkisin "pimeän energian ja massan"- ajatuksissa. Nuohan ovat myös matematiikan ja fysiikan teorioiden luomia ilmiöitä, joita ei ole vielä havaittu. Niitä vain "pitäisi" olla olemassa, koska mat/fys- teoriamme eivät pidä paikkaansa ilman noita todistamattomia ilmiöitä.

Tavallaan tosi hauskaa, että maailmankaikkeutemme selitys osin perustuu ilmiöihin, joista ei ole mitään konkreettisia havaintoja, vain teoreettisia. Siksi tiede on jänskää!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 18, 2021, 04:56:36
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 05, 2021, 12:24:29
Kun maailmassa kukaan ei ole osannut vielä selittää luotettavasti mistä tässä on kysymys, niin kysytäänpä täällä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000007878640.htmlSiinä missä yleinen suhteellisuusteoria kuvaa aika-avaruutta, painovoimaa ja maailmankaikkeuden suuria linjoja, kvanttimekaniikka selittää kaikkein pienimpien osasten toimintaa. Ongelmana on, etteivät nämä teoriat osu yhteen.

"Kaikki muut tuntemamme luonnonilmiöt toimivat kvanttimaailmassa, mutta painovoiman kohdalla tätä ei ole onnistuttu todistamaan, ei teoriassa eikä käytännössä", Rummukainen sanoo.

Tutkijat ovat yrittäneet kehittää painovoimaa ja kvanttimekaniikkaa yhdistävää kaiken teoriaa vuosikymmenten ajan. Tällainen teoria selittäisi maailmankaikkeuden toimintaa kvanteista yleiseen suhteellisuusteoriaan ilman ristiriitaisuuksia.

Jos ei kukaan muu osaa vastata, niin ehdotan väliaineeksi "eetteriä", se ratkaisisi ongelman. Ikävästi jäi aikoinaan eetteriteorian tutkiminen vaiheeseen.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Valoeetteri

Koska en ole fyysikko ja olen tietoineni vain eri fyysikoiden kirjoittamien populaarikirjojen varassa ja virheen mahdollisuus kaikessa allekirjoittamassani on ilmeinen, suosittelen nauttimaan tulevan vähintään seitin ohuen suolan kanssa.

Vaikka julkaistuaan erityisen suhteellisuusteoriansa vuonna 1905 katsottiin yleisesti Einsteinin lopullisesti kuopanneen eetterihypoteesin tarpeettomana, julkaistuaan yleisen suhteellisuusteoriansa 1916, Einstein kyllä oli itse sitä mieltä, että varsinkin yleinen suhteellisuusteoria oli juuri tuo kauan kaivattu eetteriteoria. Einsteinin eetteriteoriatulkinta suhteellisuusteoriastaan ei tiettävästi siksi jäänyt elämään, että toisin kuin mistä eetterin ajateltiin koostuvan noina vuosikymmeninä, suhteellisuusteoriassa eetteri koostui gravitaatioenergiasta, joka ei käyttäytynyt lainkaan samalla tavalla kuin koko 1800 luvun otaksuttu eetteri käyttäytyi.

Yleisessä suhteellisuusteoriassa avaruudessa ei nimittäin ole niinkään väliainetta vaan avaruus itsessään rakentuu tuosta väliaineesta, joka tosin sekin on klassisen juoksevan liisterin sijaan kitkaton gravitaatioenergiakenttä, jonka näkökulmasta käsin kaikki tuntemamme aine on vain gravitaatioenergistä tihentymää gravitaatioenergiakentässä ja taas tyhjät kohdat avaruudessa gravitaatioenergiakentän harventumia. Kaiken kukkuraksi nämä tihentymät ja harventumat määräsivät avaruuden muodon, joka poikkesi ehkäpä sen verran hurjasti tutusta ja turvallisesta euklidisesta geometriasta, että yhtäläisyyksiä perinteiseen eetteriin oli ilmeisesti Einsteiniä lukuun ottamatta vaikea nähdä. Yleinen suhteellisuusteoria eli malli gravitaatioenergiakentästä näyttää kyllä selittävän toistaiseksi sekä näkyvän aineen, että pimeän aineen käyttäytymisen, mutta ei pimeän energian käyttäytymistä, eli Einsteinin "eetteriteoria" on varsin kattava käsitys ainakin maailmankaikkeuden aineen käyttäytymisestä avaruudessa.

Vaikka Einstein toki arpoi teoriaansa lopuksi myös niin sanotun kosmologisen vakionsa, joka osui tai aluksi ainakin näytti osuneen yllättävän oikeaan havaintojen kanssa kuinka maailmankaikkeus laajenee, ei kosmologisella vakiolla ollut mitään tekemistä sen enempää teoreettisen fysiikan kuin empiiristen havaintojenkaan kanssa, vaan Einstein lisäsi sen teoriaansa puhtaasti siksi, että sai sillä teoriansa ennustamaan mukavampaa tulevaisuutta maailmankaikkeudelle, kuin mitä se ilman kosmologista vakiota ennusti tai näytti ennustavan - suuren romahduksen. Tosin tämän laajenemisen lisäksi on sittemmin löydetty pimeä energia, josta suurin osa olevaisesta sitten koostuukin ja josta suhteellisuusteoria ei kerro sitten mitään.

Jos pitäisi kuutioida ymmärrettävästi Einsteinin teoriat niin erityinen suhteellisuusteoria on tavallaan Newtonin mekaniikka muotoiltu siten että energian säilymislaki toteutuu James Clerk Maxwellin sähkömagnetismin yhtälöiden ja empiiristen havaintojen puitteissa. Kun taas yleinen suhteellisuusteoria oli aluksi vain teoreettinen ratkaisu tuossa erityisessä suhteellisuusteoriassa ilmenneeseen niin kutsuttuun Ehrenfest paradoksiin koskien pyörivää kiekkoa.

Kuitenkin ottaen huomioon, että erityinen suhteellisuusteoria on yhdenmukainen kvanttimekaniikan kanssa, mutta eetterin kanssa on vähän niin ja näin, ja taas yleinen suhteellisuusteoria ei toistaiseksi ole yhdenmukainen kvanttimekaniikan kanssa, mutta eetterin kanssa on, en näe suoraan vielä näillä puheilla, miten ajattelit eetterin avaavan uuden sivun fysiikan historiassa :)

Ja muutenkin, mitä sitten tulee erityisen suhteellisuusteorian yhdenmukaisuuteen kvanttimekaniikan kanssa, niin jos oikein muistan, erityinen suhtis liittyy kvanttimekaniikkaan vain ennustaessaan ajalliset kestot tapahtumien välillä oikein (informaation sallitun nopeuden eri tapauksissa).

Kvanttimekaniikassa tapahtumat ovat luonteeltaan kuitenkin jonkinlaista tilastomatematiikkaa "todennäköisyysvektoreilla" ja vaikka tuloksista on laskettavissa joissain erikoistapauksissa aika tapahtumien välille ja joka on siis paljastunut aina samaksi ajaksi, kuin joka on laskettavissa erityisellä suhteellisuusteoriallakin, muistelisin että erityinen suhteellisuusteoria on tästä huolimatta tai vain tämän ominaisuutensa vuoksi aika tarpeeton teoria kvanttimekaniikan ilmiöiden pyörittelyssä, sillä jos aikaa tarvitaan, se saadaan laskettua tapahtumien välille muillakin tavoilla. (Voi tosin olla, että kun Feynmanin diagrammit kaivetaan naftaliinista, tarvitaan erityistä suhtista, mutta en nyt muista käytettiinkö silloinkaan muuhun kuin ajan laskemiseen tai että käytetäänkö edes Feynmanin diagrammeja muuhun kuin ajatusten pyörittelyyn liitutaululla).

Enkä tiedä, miten tämä yhdenmukaisuus erikoisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan välillä tulisi ymmärtää. Mutta yritetään. Koska sähkömagnetismi operoi ihmisten mittakoossa, olemme oppineet intuitiivisesti ymmärtämään sitä ja koska jostain sattuman oikusta se näyttää operoivan samojen reunaehtojen sisällä myös kvanttimekaniikan tasolla ja koska erityinen suhteellisuusteoria on sähkömagnetismin yhtälöiden kanssa yhdenmukainen teoria, myös sen yhtälöt (ainakin informaation nopeutta koskien) toimivat kvanttimekaniikan kokoluokassa.

Yleinen suhteellisuusteoria operoi puolestaan kvanttimekaniikkaa lukuun ottamatta, joskin sen kanssa samalla tavoin sellaisissa ääritapauksissa ja olosuhteissa, jotka ovat kaikki enemmän tai vähemmän meidän ihmisten aistien ulottumattomissa. Ainut intuitio yleiseen suhtikseen, joka ihmiskunnalla ehkä vielä toistaiseksi on, on oikeastaan vain se, että se on matemaattinen malli, joka ratkaisee teoreettisesti toisessa teoriassa olleen näennäiseksi paljastamansa paradoksin.

Okei, otan sen verran takaisin, että koska saamme viritettyä mittalaitteet ainakin periaatteessa ja ainakin tulevaisuudessa yhä paremmin ja paremmin havaitsemaan yleisen suhteellisuusteorian tapahtumia, saamme toki jollain aikavälillä skaalattua ja filtteröityä kaikki yleisen suhtiksen tapahtumat meidän ihmisten aisteille sopivaan kokoluokkaan, mutta koska meiltä toistaiseksi puuttuu ensikäden kokemuksellinen intuitio kyseisitä tapahtumista, emme ehkä toistaiseksi osaa kysyä oikeita kysymyksiä matemaattisia malleja luonnosta kehitellessämme. Tarkoitan, että esimerkiksi kun ensikäden kokemus on puuttunut, lähes sata vuotta olemme olettaneet mustan aukon näyttävän tältä:



Ja olikos se vasta edellisellä kymmenluvulla 2010, kun onnistuttiin ekaa kertaa simuloimaan mustaa aukkoa suhteellisuusteoreettisesti oikein, niin heti paljastui sen näyttävän enempikin tältä:



Toisaalta ekat fyysiset mittalaitehavainnot mustasta aukosta näyttävät kylläkin tältä:



Toisin sanoen, väittäisin, että toisin kuin on sähkömagnetismin kohdalla, meiltä edelleen puuttuu ehkäpä mustaa aukkoa lukuun ottamatta (olettaen että keskimmäinen kuva pitää lopulta paikkansa) riittävän tarkat representaatiot yleisen suhtiksen ennusteille. Meille ei siis ole kehittynyt vielä lähellekään samanlaista intuitiota yleisen suhtiksen ilmiöihin kuin mikä meille (tai ehkäpä oikeammin vain fyysikoille) on kehittynyt sähkömagnetismin ilmiöihin. Emme siksi ehkä osaa vielä esittää laadullisesti riittävän hyviä kysymyksiä, jotta yleisen suhtiksen ennusteet avautuisivat meille pelkkiä matemaattisia analogioita parempina arvauksina teorian ilmiöistä ja joilla siten olisi joku järkevä leikkauspinta edes ymmärtämämme todellisuuden kanssa.

No, säieteoriat vaikuttavat olemassa olevista analogioista lupaavimmilta yrityksiltä saada yleinen suhtis operoimaan kvanttimekaanisella tasolla, mutta koska ne ovat olleet sitä jo 1970-luvulta lähtien, en pidätä hengitystäni, että suurempia läpimurtoja olisi horisontissa (riippuu ehkäpä tekoälyn ja kvanttilaskennan kehityksestä, saadaanko säieteorioista järkevää dataa ulos ja millä aikataululla) sillä olemassa olevat laskukoneemme eivät toistaiseksi kykene laskemaan säieteorioiden kaikkia mielenkiintoisia laskuja lähellekään mielekkäästi.

Koska kvanttikentän ilmiöt ovat ehkäpä enempi tilastomatematiikkaa, oma työhypoteesini on sellainen että, kvanttimekaniikan tasolla muotoiltu ja kvanttimekaniikan kanssa yhdenmukainen yhtälö, jonka toisessa päässä on yleinen suhteellisuusteoria, näyttää valmiina enempi joltain alla olevalla videolla esitellyltä "hämärämmän" pään kaavioyhtälöltä:



Eli suhteellisuusteorian ennusteet löydetään kvanttikentän kanssa sopusoinnussa kunhan löydetään oikea kvanttimekaaninen kaavioyhtälö, jonka sääntöjä noudattamalla yhä suurempiin numeroihin siirryttäessä löydetään juuri se emergenttinen taso, millä Einsteinin gravitaatioenergian taajuus värähtelee Nikola Teslan ajatuksen hengessä: "If you want to find the secrets of the universe, think in terms of energy, frequency and vibration."
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 18, 2021, 12:42:33
Täytyy nostaa hattua, ja korkealle, VHP:n foorumille epätyypillisen perusteellisesta pohdinnasta.

On mielestäni hämmästyttävää, että edelleenkin joudutaan lisäilemään kosmologisia vakioita ja jotain säikeitä, jotta saataisiin keskinäistä yhteensopivuutta perusteorioihin. Etenkin kun kaikenteoriaa on mietitty vallan valtavasti.

Luulen, että jo ilmassa roikkuva ratkaisu valahtaa niskaamme hetkenä minä hyvänsä. Silloin kaikki huoahtavat ja toteavat: Tietenkin, noinhan se on. Miksen minä keksinyt sitä. Ratkaisu on varmasti oleva kaunis.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 18, 2021, 14:46:51
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 18, 2021, 12:42:33
Täytyy nostaa hattua, ja korkealle, VHP:n foorumille epätyypillisen perusteellisesta pohdinnasta.

On mielestäni hämmästyttävää, että edelleenkin joudutaan lisäilemään kosmologisia vakioita ja jotain säikeitä, jotta saataisiin keskinäistä yhteensopivuutta perusteorioihin. Etenkin kun kaikenteoriaa on mietitty vallan valtavasti.

Luulen, että jo ilmassa roikkuva ratkaisu valahtaa niskaamme hetkenä minä hyvänsä. Silloin kaikki huoahtavat ja toteavat: Tietenkin, noinhan se on. Miksen minä keksinyt sitä. Ratkaisu on varmasti oleva kaunis.

Tosiaan on pitkään ollut hiljaista "kaiken teorioiden" tutkimusalueella, että olisikohan tämä hiljaisuus vain "tyyntä myrskyn edellä" ja hetkenä minä hyvänsä löytyy joku ratkaiseva oivallus, joka johtaa neljän perusvoiman yhdistävään teoriaan.

Tosin hiukka hämää tuo itsenikin aktiivisesti käyttämäni ilmaus, että yleinen suhteellisuusteoria ei olisi tällä hetkellä yhteensopiva kvanttimekaniikan kanssa, sillä ilmeisestikin se olisi yhteensopiva, mutta emme vain tiedä, miten implementoida se kvanttimekaniikan kokoluokassa. Esimerkiksi säieteoriat ovat juuri tällainen ratkaisuyritys. Eli kun oletetaan hiukkasten olevan pienen pieniä säikeitä, yleinen suhtis vaikuttaa sopivan kvanttitasolle kuin nenä päähän.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 24, 2021, 18:19:59
https://longplay.fi/jutut/aurajoen-darwin

Mielenkiintoinen henkilökuva median rakastamasta Aurajoen Darwinista evoluutiopsykologi Markus J. Rantalasta. Jos on vajaa 5 euroa ylimääräistä, suosittelen vilpittömästi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - syyskuu 24, 2021, 21:03:26
Jos suhteellisuusteoriat ja kvanttifysiikka eivät sovi yhteen, on muutamia vaihtoehtoja:
a) teorioissa on puutteita, joko molemmissa tai vain toisissa.
b) teoriat voivat toimia tietyissä olosuhteissa, mutta eivät kaikkialla (esim. avaruuden suurissa mittakaavoissa mustien aukkojen yhteydessä lait eivät ole samoja, kuin alkeishiukkastasolla. Tässä on kyse fysiikkamme vajavaisuudesta, toistaiseksi. Samat fysikaaliset/kvantti- teoriamme ehkä eivät toimi makrotasolla samoin kuin mikrotasolla.
c) ehkä vikaa on suuressa määrin teorioissamme, kun kykenemme ilmiöitä tällä hetkellä havaitsemaan vain hyvin rajoittuneesta näkökulmasta. Fysiikkaa vaan on enemmän, mitä kyemme vielä selittämään (pimeä aine/energia).
Universumi on vähän kuin maailma ennen löytöretkeilijöitä... Hirviöitä ja utopioita... Kaikki teorioita.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 24, 2021, 23:43:33
https://www.longplay.fi/jutut/niin-totta-kuin-osaamme

En tiennytkään, kuinka laajasta ongelmasta on kyse tieteelisiä tutkimuksia koskevassa tulosten toistettavuudessa. Kriisi alkoi psykologiasta joskus 2012, jonka jälkeen ongelma huomattiin vaivaavan sosiaalitieteitä yleisesti ja lopulta huomattiin sen vaivaavan myös luonnontieteitä. Ongelma on ollut se, että niin rahoittajat, yliopistot kuin julkaisijatkin haluavat yllättäviä uusia tuloksia mahdollisimman röyhkeillä väitteillä. Tämä on ollut helppoa koska tilastollisia menetelmiä tutkimustulosten tulkinnan avuksi löytyy pilvin pimein ja riippuen valitusta tilastollisesta tulkintamenetelmästä, voidaan yhdestä ja samasta tutkimusaineistosta muodostaa melkein mitä tahansa väitteitä ja täysin siitä riippumatta, pitävätkö oikeasti menetelmän tuottamat väitteet paikkansa vai eivät. Jopa joissain tieteen metodologiaa käsittelevissä oppikirjoissa neuvotaan valitseman menetelmät, jotka tuottavat kaikkein mehukkaimmat väittämät. Tämä on ajanut tieteet käytäntöön, jossa tutkijat valitsevat sellaiset tulkintamenetelmät, jotka tuottavat tutkimustuloksista seksikkäimmät tulokset täysin riippumatta väittämien paikkansapitävyydestä. Ongelman ratkaisemiseksi on nähty nk. avoin tutkimus sekä rahoittajien, julkaisijoiden ja yliopistojen patistaminen avoimen ja itsekriittisen tutkimuksiin suosimiseen klikkiotsikkotieteen sijaan. Avoin tutkimus altistaa tutkijan tutkimuksen vertaisarvioinnille kaikissa tutkimuksen vaiheissa ja estää näin virheiden syntymistä aiempaa tehokkaammin sen lisäksi, että apua ongelmien edessä on helpompi varmasti saada kun kaikki työvaiheet on aiempaa paremmin dokumentoitu sekä kaikkien saatavilla.

Olisikohan avoin tiede -konsepti omaksuttu ohjelmoinnista, jossa avoimeen lähdekoodiin perustunut kehitys havaittiin jo varsin varhaisessa vaiheessa 2000-luvun alkua menetelmäksi tuottaa nopeammin parempaa koodia kuin pienissä bunkkereissa yksin tai pienessä tiimissä pakertamalla?

Jos on ylimääräiset toiset vajaa 5 euroa, eikä elämällä tarkoitusta, suosittelen vilpittömästi myös tätä LongPlayn artikkelia.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 25, 2021, 11:15:23
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 24, 2021, 21:03:26
Jos suhteellisuusteoriat ja kvanttifysiikka eivät sovi yhteen, on muutamia vaihtoehtoja:
a) teorioissa on puutteita, joko molemmissa tai vain toisissa.
b) teoriat voivat toimia tietyissä olosuhteissa, mutta eivät kaikkialla (esim. avaruuden suurissa mittakaavoissa mustien aukkojen yhteydessä lait eivät ole samoja, kuin alkeishiukkastasolla. Tässä on kyse fysiikkamme vajavaisuudesta, toistaiseksi. Samat fysikaaliset/kvantti- teoriamme ehkä eivät toimi makrotasolla samoin kuin mikrotasolla.
c) ehkä vikaa on suuressa määrin teorioissamme, kun kykenemme ilmiöitä tällä hetkellä havaitsemaan vain hyvin rajoittuneesta näkökulmasta. Fysiikkaa vaan on enemmän, mitä kyemme vielä selittämään (pimeä aine/energia).
Universumi on vähän kuin maailma ennen löytöretkeilijöitä... Hirviöitä ja utopioita... Kaikki teorioita.

Ei fysiikassa mitään puutteita ole ja kaikki sopii yhteen kahteen ja vaikka miljoonaan- siis puutteita on vain ihmisen ymmärryksessä.

Teoriat eivät kohtaa ja se johtuu ihmisestä, ei fysiikasta.  Tosin teoriat eivät varmaan koskaan tulekaan kohtaamaan, ellei ihminen ala ""jumalaksi, eikä siitä toistaiseksi ole näyttöä ja tuskin sinne vapahtajan viereen istumaankaan kukaan pääsee.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 25, 2021, 17:35:14
Tutkija Dannagal G. Young (https://www.udel.edu/faculty-staff/experts/dannagal-young/) avaa tässä hieman konservatiivisia ja liberaaleja elämänarvoja



Ottaen huomioon, että korostunut turvallisuushakuisuus leimaa konservatiivien kaikkea päätöksentekoa, ovatko konservatiiviset elämänarvot seurausta jonkinlaisesta traumasta?

Ei sillä, turvallisuushakuisuus on päätöksenteossa yleensä pelkästään hyvä asia, mutta kun tämä turvallisuushakuisuus tuppaa laajentua myös sellaisille elämän osa-alueiille, joilla se muuttuu tyrannian oikeuttamiseksi, vaikuttaa, että turvallisuushakuisuus - ainakin joillakin ihmisillä - on enempi patologista kuin rationaalista alkuperää.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 06, 2022, 17:49:02
Haisuja on tutkittu.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000002904544.htmlTutkimusten mukaan kainalotuoksulla on väliä. Naisiin ve­toaa erilaisuus: he pitävät omasta geeniperimästään kauimpana olevien urosten tuoksusta.

Tällä vältetään perinnöllisten sairauksien leviäminen. Jos kahden ihmisen luontaiset aromit eivät natsaa, parinmuodostus voi jäädä sikseen.

Ajoituksellakin on merkitystä. Normaalisti naiset pitävät miehen hiessä haisevaa androstenonia vastenmielisenä. Tilanne muuttuu, kun munasolu on irtoamaisillaan. Hedelmällisellä hetkellä tuoksu alkaa kutkuttaa.

Mieskin todennäköisesti reagoi sukupuolihajuihin, vaikka harva uros on kyvystään tietoinen. Asia selvisi sokkotestissä, jossa miehet saivat nuuskittavakseen naisten paitoja.

Ne naiset, joiden munasolu oli irtoamaisillaan, koettiin tuoksultaan houkuttelevimmiksi. Jos nainen käytti ehkäisypillereitä, hajutunnistus epäonnistui. Pillerit saattavat sotkea luontaista parinmuodostusta,

Tämä selittää sen, miksi naiset vielä hedelmällisessä iässä kokevat miehet edes joskus puoleensavetäviksi. Kun munasolu ei enää irtoa, ei tuoksukaan enää miellytä, edes pientä hetkeä.

Empiirinen havaintojoukko tukee tätä. Enää ei sama peseytymisrytmi riitä kuin ennen - aina on tuoksu pielessä. Kypsään ikään ehtineet naiset arvostavat enemmän androgyyniltä tai naismaiselta tuoksuvaa miestä. Odööri on yllättävän tärkeä, pienetkin vivahde-erot voivat olla merkityksellisiä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - tammikuu 07, 2022, 22:01:30
Maskuliininen mies houkuttaa siis naisia, varsin yllättävää!

Turvallisuushakuisuushan on normaalia, radikalismihakuisuus tai väkivaltahakuisuus on epätervettä. Konservatiivisuushan hakee turvallista ympäristöä, lastensaannin ja perheen ideaa. Radikalismi juuri on se vastakohta konservatismille.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 14, 2022, 17:12:40
Hämmentävä tieto.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ihmisen_raivonpuuskat_voivat_liittya_kissalta_saatuun_loiseenJoidenkin tutkijoiden mukaan toksoplasmoosi aiheuttaa jopa kolmasosan maailman skitsofrenioista.

Nyt tehdyn tutkimuksen julkaisi Journal of Clinical Psychiatry.

Toksoplasmaloinen leviää ihmiseen yleensä maaperästä huonosti pestyn tai kypsennetyn ruuan välityksellä. Loisen tärkeimpiä isäntiä ovat kissat.

Miksei Suomessa varoitella enempää toksoplasmoosista. Oireiden perusteella voi olla melko yleinen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: urogallus - helmikuu 14, 2022, 17:29:24
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 14, 2022, 17:12:40
Hämmentävä tieto.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ihmisen_raivonpuuskat_voivat_liittya_kissalta_saatuun_loiseenJoidenkin tutkijoiden mukaan toksoplasmoosi aiheuttaa jopa kolmasosan maailman skitsofrenioista.

Nyt tehdyn tutkimuksen julkaisi Journal of Clinical Psychiatry.

Toksoplasmaloinen leviää ihmiseen yleensä maaperästä huonosti pestyn tai kypsennetyn ruuan välityksellä. Loisen tärkeimpiä isäntiä ovat kissat.

Miksei Suomessa varoitella enempää toksoplasmoosista. Oireiden perusteella voi olla melko yleinen.

Tämähän on ainakin itselleni vanhaa tietoa.

Mutta miksi ihmisiä ei varoiteta kissoista? Ovatko kissavideot Putinin juoni?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - helmikuu 15, 2022, 22:30:07
https://www.verywellmind.com/is-anatidaephobia-a-real-condition-4767076 (https://www.verywellmind.com/is-anatidaephobia-a-real-condition-4767076)
Vuosia tuosta kärsineenä koen ehkä tarpeelliseksi hakea yhteiskunnalta rahallista korvausta.
https://i.postimg.cc/sfJqp16Y/Anatidaephobia2.jpg (https://i.postimg.cc/sfJqp16Y/Anatidaephobia2.jpg)
Ihan vain esimerkkinä siitä, että yhteiskunnassamme on enemmän typeryyttä kuin tiedettä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 06, 2022, 11:55:34
Luin artikkelin jossa kerrottiin suurnopeuskuvauksen kehittymisestä kykeneväksi ottaa jopa miljoona kuvaa sekunnissa. Se on paljon se ja kymmenessaä vuodessa kehitys on ollut valtaisaa.

Lainaus käyttäjältä: https://tekniikanmaailma.fi/suurnopeuskamera-viritettiin-kuvaamaan-1-000-000-ruutua-sekunnissa-kun-luoti-osuu-kananmunaan-siina-nopeudessa-tapahtuu-yllattava-muutos/Suurnopeuskamera viritettiin kuvaamaan 1 000 000 ruutua sekunnissa kun luoti osuu kananmunaan – Siinä nopeudessa tapahtuu yllättävä muutos
...
Videolla nähdään totuttuun tapaan kiehtovaa suurnopeuskameran kuvaa, mutta samalla se on muistutus siitä, kuinka paljon suurnopeuskuvantamisen tekniikka on kehittynyt vain vuosikymmenessä.

Nimittäin yksitoista vuotta sitten – vasta perustetulla kanavallaan – Gavin Free esitteli kuvanopeuden eri tasoja mukeja maahan pudottamalla. Tuolloin kamerasta saatiin irti parhaimmillaan 10 000 ruutua sekunnissa,

Mietin tässä, miten ratkaisisin ongelman jos minua aseella uhaten pakotettaisiin keksimään kaksi miljoonaa kuvaa sekunnissa ottava laite?

Tietysti ottaisin kaksi kappaletta miljoona kuvaa/sekunti ottavaa ja synkronisoisin ne hieman eritahtisiksi,  toisen "levätessä" toinen napsaisisi fotoruudun.

Ei kai se voi noin yksinkertaista olla. Missä meni päättely pieleen?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 06, 2022, 17:17:48
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 06, 2022, 11:55:34
Luin artikkelin jossa kerrottiin suurnopeuskuvauksen kehittymisestä kykeneväksi ottaa jopa miljoona kuvaa sekunnissa. Se on paljon se ja kymmenessaä vuodessa kehitys on ollut valtaisaa.

Lainaus käyttäjältä: https://tekniikanmaailma.fi/suurnopeuskamera-viritettiin-kuvaamaan-1-000-000-ruutua-sekunnissa-kun-luoti-osuu-kananmunaan-siina-nopeudessa-tapahtuu-yllattava-muutos/Suurnopeuskamera viritettiin kuvaamaan 1 000 000 ruutua sekunnissa kun luoti osuu kananmunaan – Siinä nopeudessa tapahtuu yllättävä muutos
...
Videolla nähdään totuttuun tapaan kiehtovaa suurnopeuskameran kuvaa, mutta samalla se on muistutus siitä, kuinka paljon suurnopeuskuvantamisen tekniikka on kehittynyt vain vuosikymmenessä.

Nimittäin yksitoista vuotta sitten – vasta perustetulla kanavallaan – Gavin Free esitteli kuvanopeuden eri tasoja mukeja maahan pudottamalla. Tuolloin kamerasta saatiin irti parhaimmillaan 10 000 ruutua sekunnissa,

Mietin tässä, miten ratkaisisin ongelman jos minua aseella uhaten pakotettaisiin keksimään kaksi miljoonaa kuvaa sekunnissa ottava laite?

Tietysti ottaisin kaksi kappaletta miljoona kuvaa/sekunti ottavaa ja synkronisoisin ne hieman eritahtisiksi,  toisen "levätessä" toinen napsaisisi fotoruudun.

Ei kai se voi noin yksinkertaista olla. Missä meni päättely pieleen?

Jos mahdollista voisi soittaa poliisille, joka heittäisi tyrmään sen uhkaajan ja avaimen kaivoon, ettei pääse uudelleen uhkailemaan.. 8)

Ehkä tuohon tekniseen puoleen voi palata, jos aihetta on.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 06, 2022, 19:07:12
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 06, 2022, 11:55:34
Mietin tässä, miten ratkaisisin ongelman jos minua aseella uhaten pakotettaisiin keksimään kaksi miljoonaa kuvaa sekunnissa ottava laite?

Tietysti ottaisin kaksi kappaletta miljoona kuvaa/sekunti ottavaa ja synkronisoisin ne hieman eritahtisiksi,  toisen "levätessä" toinen napsaisisi fotoruudun.

Ei kai se voi noin yksinkertaista olla. Missä meni päättely pieleen?

Minut pani miettimään, mikä muuttuu juuri miljoonan kuvan sekuntivauhdissa. Paitsi ennätyslukema muuttui.

Mutta kaksi miljoonaa kuvaa sekunnissa halutaan epäilemättä aikajärjestykseen, ja se ehkä on käytännössä hieman haastavaa kahdesta laitteesta. Vaikka luulisi olevan monta kynnysta ylitettävänä saada miljoona kuvaa sekunnissa yhdestäkin laitteesta.

Ymmärsin yskän, että eikö laitteita yhdistämällä kuvien määrää sekunnissa voi kasvattaa rajatta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 06, 2022, 23:11:09
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 06, 2022, 11:55:34
Luin artikkelin jossa kerrottiin suurnopeuskuvauksen kehittymisestä kykeneväksi ottaa jopa miljoona kuvaa sekunnissa. Se on paljon se ja kymmenessaä vuodessa kehitys on ollut valtaisaa.

Lainaus käyttäjältä: https://tekniikanmaailma.fi/suurnopeuskamera-viritettiin-kuvaamaan-1-000-000-ruutua-sekunnissa-kun-luoti-osuu-kananmunaan-siina-nopeudessa-tapahtuu-yllattava-muutos/Suurnopeuskamera viritettiin kuvaamaan 1 000 000 ruutua sekunnissa kun luoti osuu kananmunaan – Siinä nopeudessa tapahtuu yllättävä muutos
...
Videolla nähdään totuttuun tapaan kiehtovaa suurnopeuskameran kuvaa, mutta samalla se on muistutus siitä, kuinka paljon suurnopeuskuvantamisen tekniikka on kehittynyt vain vuosikymmenessä.

Nimittäin yksitoista vuotta sitten – vasta perustetulla kanavallaan – Gavin Free esitteli kuvanopeuden eri tasoja mukeja maahan pudottamalla. Tuolloin kamerasta saatiin irti parhaimmillaan 10 000 ruutua sekunnissa,

Mietin tässä, miten ratkaisisin ongelman jos minua aseella uhaten pakotettaisiin keksimään kaksi miljoonaa kuvaa sekunnissa ottava laite?

Minun käsityksen mukaan jo ns. kylmän sodan aikaan atomipommien räjäytyksiä kuvattiin miljoona kuvaa sekunnissa -kameralla. Perinteisellä filmillä joka oli pantu suureksi lieriön seinälle nauhaksi ~1m säteellä johon vauhdilla pyörivä prisma tai joku näytti sitten kuvassarjan. (Vai muistanko väärin, näin siitä dokumentin tv:ssä joskus muinoin).

Sittemmin = nykyään, itse valon kulku on saatu kuvattua jotain 1..10..70 biljardia kuvaa sekunnissa elokuvaksi:

Visualizing video at the speed of light — one trillion frames per second (2m 46s)
-
https://www.youtube.com/watch?v=EtsXgODHMWk

Filming the Speed of Light at 10 Trillion FPS (13 min)
-
https://www.youtube.com/watch?v=7Ys_yKGNFRQ

Atomipommi on helpompi kuvata koska valoa kyllä aina riittää, vrt. kananmunasta ei. 
Jälkimmäisessa tapauksesa valo käyttäytyy säännöllisesti samalla tavalla aina jota taas kannamuna ei luodin kohdatessaan tee, ja siksi tuota "valonnopeus-kameraa" ei voi käyttää kananmunan hajotukseen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 06, 2022, 23:51:10
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 06, 2022, 23:11:09
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 06, 2022, 11:55:34
Luin artikkelin jossa kerrottiin suurnopeuskuvauksen kehittymisestä kykeneväksi ottaa jopa miljoona kuvaa sekunnissa. Se on paljon se ja kymmenessaä vuodessa kehitys on ollut valtaisaa.

Lainaus käyttäjältä: https://tekniikanmaailma.fi/suurnopeuskamera-viritettiin-kuvaamaan-1-000-000-ruutua-sekunnissa-kun-luoti-osuu-kananmunaan-siina-nopeudessa-tapahtuu-yllattava-muutos/Suurnopeuskamera viritettiin kuvaamaan 1 000 000 ruutua sekunnissa kun luoti osuu kananmunaan – Siinä nopeudessa tapahtuu yllättävä muutos
...
Videolla nähdään totuttuun tapaan kiehtovaa suurnopeuskameran kuvaa, mutta samalla se on muistutus siitä, kuinka paljon suurnopeuskuvantamisen tekniikka on kehittynyt vain vuosikymmenessä.

Nimittäin yksitoista vuotta sitten – vasta perustetulla kanavallaan – Gavin Free esitteli kuvanopeuden eri tasoja mukeja maahan pudottamalla. Tuolloin kamerasta saatiin irti parhaimmillaan 10 000 ruutua sekunnissa,

Mietin tässä, miten ratkaisisin ongelman jos minua aseella uhaten pakotettaisiin keksimään kaksi miljoonaa kuvaa sekunnissa ottava laite?

Minun käsityksen mukaan jo ns. kylmän sodan aikaan atomipommien räjäytyksiä kuvattiin miljoona kuvaa sekunnissa -kameralla. Perinteisellä filmillä joka oli pantu suureksi lieriön seinälle nauhaksi ~1m säteellä johon vauhdilla pyörivä prisma tai joku näytti sitten kuvassarjan. (Vai muistanko väärin, näin siitä dokumentin tv:ssä joskus muinoin).

...

Atomipommi on helpompi kuvata koska valoa kyllä aina riittää, vrt. kananmunasta ei. 
Jälkimmäisessa tapauksesa valo käyttäytyy säännöllisesti samalla tavalla aina jota taas kannamuna ei luodin kohdatessaan tee, ja siksi tuota "valonnopeus-kameraa" ei voi käyttää kananmunan hajotukseen.

Paitsi jos kananmuna hajotetaan atomipommilla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 07, 2022, 00:41:50
Jos atomienergiaa haluamme, atomipommikin oli pakko keksiä...
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 07, 2022, 11:37:03
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 06, 2022, 19:07:12

Ymmärsin yskän, että eikö laitteita yhdistämällä kuvien määrää sekunnissa voi kasvattaa rajatta.

Jokainen fotoni joka emittoituu on pois seuraavasta tilanteesta eikä valotus varmaan onnistu, jos puhutaan jostain suljinajasta- joita kuvauksessa tarvitaan.
Mitä kuvalla yleensäkin tarkoitetaan, kun mitataan vain noita valon muutoksia aineessa, tai valotuksessa.
Fotoneja kyllä riittää biljoonakaupalla, mutta kuviksi rakentaminen vaatii tilaa kohden isoja laitteita- eikä tilaa voi lisätä loputtomasti-myös aika rajoittaa- kysyhän on pienestä hetkestä.
Rinnakkaisten laitteiden hyöty ei varmaan ole se millä määrän laatua voi parantaa- lukumäärä kasvanee, mutta se ei taida olla oleellista.

Hiukkaskiihdyttimessä on neljä ilmaisinta, jotka mittaavat niitä hajoamistuotteita ja ne painavat kymmeniä tonneja kaikkine härpäkkeineen. Ne ovat erillisiä laitteita joilla jokaisella on tehtävänsä ja myös kilpailevat keskenään parhaista tuloksista- ovat ei puolilla ovaalirataa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:13:57
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 11:37:03
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 06, 2022, 19:07:12

Ymmärsin yskän, että eikö laitteita yhdistämällä kuvien määrää sekunnissa voi kasvattaa rajatta.
Jokainen fotoni joka emittoituu on pois seuraavasta tilanteesta eikä valotus varmaan onnistu, jos puhutaan jostain suljinajasta- joita kuvauksessa tarvitaan.
...
Rinnakkaisten laitteiden hyöty ei varmaan ole se millä määrän laatua voi parantaa- lukumäärä kasvanee, mutta se ei taida olla oleellista.

Sepäse. Jos tarvitaan tietty valotus- tai reaktioaika, niin yhdellä kameralla sekunnissa otettavien kuvien määrä on rajallinen.

Otetaan rautalankaesimerkki. Kamera pystyy valottamaan ja ottamaan yhden kuvan tunnissa. Tämä on tarpeeseen nähden liian vähän, joten otetaan toinen samanlainen kamera ja ohjelmoidaan se räpsähtämään myös tunnin välein mutta puoli tuntia aina sen toisen jälkeen.

Käsittääkseni näin saadaan kaksi samanarvoista kuvaa tunnissa, puolen tunnin välein.

Saman tuplaantuvuuden luulisi pätevän myös kameraan jolla otetaan 1000 000 kuvaa sekunnissa, jolloin tuloksena olisi 2 miljoonaa kuvaa/sek. Eikös?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 07, 2022, 12:25:13
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:13:57
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 11:37:03
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 06, 2022, 19:07:12

Ymmärsin yskän, että eikö laitteita yhdistämällä kuvien määrää sekunnissa voi kasvattaa rajatta.
Jokainen fotoni joka emittoituu on pois seuraavasta tilanteesta eikä valotus varmaan onnistu, jos puhutaan jostain suljinajasta- joita kuvauksessa tarvitaan.
...
Rinnakkaisten laitteiden hyöty ei varmaan ole se millä määrän laatua voi parantaa- lukumäärä kasvanee, mutta se ei taida olla oleellista.

Sepäse. Jos tarvitaan tietty valotus- tai reaktioaika, niin yhdellä kameralla sekunnissa otettavien kuvien määrä on rajallinen.

Otetaan rautalankaesimerkki. Kamera pystyy valottamaan ja ottamaan yhden kuvan tunnissa. Tämä on tarpeeseen nähden liian vähän, joten otetaan toinen samanlainen kamera ja ohjelmoidaan se räpsähtämään myös tunnin välein mutta puoli tuntia aina sen toisen jälkeen.

Käsittääkseni näin saadaan kaksi samanarvoista kuvaa tunnissa, puolen tunnin välein.

Saman tuplaantuvuuden luulisi pätevän myös kameraan jolla otetaan 1000 000 kuvaa sekunnissa, jolloin tuloksena olisi 2 miljoonaa kuvaa/sek. Eikös?

Periaattees, mutta se miksei se toimi käytännössä- miten toimii rinnakkaiset tai päällekkäiset prosessit- jos samasta tilanteesta pyritään ottamaan tarkempia otoksia.

Silloin pitäisi tiivistää, ja se tiivistäminen vie tilaa sekin-rinnakkaiset pitää saada samassa tilassa toimimaan ja myös samassa  ajassa. Tarkentamisessa on siitä kyse- kauemmaksi ehtineitä sirpaleita ei kuvausrajan ulkopuolelta varmaan huomioida.
Eli rinnakkaisuus ei tuo tarkempia kuvia..Tosin ohjelmoidusti niitä voidaan yhdistellä, mutta se ei ole varsinaisesti tämän aiheena.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:48:29
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 12:25:13
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:13:57
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 11:37:03
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 06, 2022, 19:07:12

Ymmärsin yskän, että eikö laitteita yhdistämällä kuvien määrää sekunnissa voi kasvattaa rajatta.
Jokainen fotoni joka emittoituu on pois seuraavasta tilanteesta eikä valotus varmaan onnistu, jos puhutaan jostain suljinajasta- joita kuvauksessa tarvitaan.
...
Rinnakkaisten laitteiden hyöty ei varmaan ole se millä määrän laatua voi parantaa- lukumäärä kasvanee, mutta se ei taida olla oleellista.

Sepäse. Jos tarvitaan tietty valotus- tai reaktioaika, niin yhdellä kameralla sekunnissa otettavien kuvien määrä on rajallinen.

Otetaan rautalankaesimerkki. Kamera pystyy valottamaan ja ottamaan yhden kuvan tunnissa. Tämä on tarpeeseen nähden liian vähän, joten otetaan toinen samanlainen kamera ja ohjelmoidaan se räpsähtämään myös tunnin välein mutta puoli tuntia aina sen toisen jälkeen.

Käsittääkseni näin saadaan kaksi samanarvoista kuvaa tunnissa, puolen tunnin välein.

Saman tuplaantuvuuden luulisi pätevän myös kameraan jolla otetaan 1000 000 kuvaa sekunnissa, jolloin tuloksena olisi 2 miljoonaa kuvaa/sek. Eikös?

Periaattees, mutta se miksei se toimi käytännössä- miten toimii rinnakkaiset tai päällekkäiset prosessit- jos samasta tilanteesta pyritään ottamaan tarkempia otoksia.

Niin. Tämähän juuri olikin se alkuperäinen kysymykseni.  Paitsi että kuvan tarkkuudesta ei ollut kysymys vaan räpsäisynopeudesta.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTERIn kysymysTietysti ottaisin kaksi kappaletta miljoona kuvaa/sekunti ottavaa ja synkronisoisin ne hieman eritahtisiksi,  toisen "levätessä" toinen napsaisisi fotoruudun.

Ei kai se voi noin yksinkertaista olla. Missä meni päättely pieleen?

Sinä kerrot:

Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 12:25:13Silloin pitäisi tiivistää, ja se tiivistäminen vie tilaa sekin-rinnakkaiset pitää saada samassa tilassa toimimaan ja myös samassa  ajassa. Tarkentamisessa on siitä kyse- kauemmaksi ehtineitä sirpaleita ei kuvausrajan ulkopuolelta varmaan huomioida.
Eli rinnakkaisuus ei tuo tarkempia kuvia..Tosin ohjelmoidusti niitä voidaan yhdistellä, mutta se ei ole varsinaisesti tämän aiheena.

Tuossa videolla miljoona kuvaa sekunnissa ottava kamera oli kaverin käsissäkin, ei kovin suuri siis. Noita nyt mahtuu kananmunan ympärille vaikka n+1 kpl. Ja kyse ei ollut resoluutio-ongelmasta vaan kuvanottotaajuudesta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 07, 2022, 16:13:23
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:48:29
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 12:25:13
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:13:57
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 11:37:03
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 06, 2022, 19:07:12

Ymmärsin yskän, että eikö laitteita yhdistämällä kuvien määrää sekunnissa voi kasvattaa rajatta.
Jokainen fotoni joka emittoituu on pois seuraavasta tilanteesta eikä valotus varmaan onnistu, jos puhutaan jostain suljinajasta- joita kuvauksessa tarvitaan.
...
Rinnakkaisten laitteiden hyöty ei varmaan ole se millä määrän laatua voi parantaa- lukumäärä kasvanee, mutta se ei taida olla oleellista.

Sepäse. Jos tarvitaan tietty valotus- tai reaktioaika, niin yhdellä kameralla sekunnissa otettavien kuvien määrä on rajallinen.

Otetaan rautalankaesimerkki. Kamera pystyy valottamaan ja ottamaan yhden kuvan tunnissa. Tämä on tarpeeseen nähden liian vähän, joten otetaan toinen samanlainen kamera ja ohjelmoidaan se räpsähtämään myös tunnin välein mutta puoli tuntia aina sen toisen jälkeen.

Käsittääkseni näin saadaan kaksi samanarvoista kuvaa tunnissa, puolen tunnin välein.

Saman tuplaantuvuuden luulisi pätevän myös kameraan jolla otetaan 1000 000 kuvaa sekunnissa, jolloin tuloksena olisi 2 miljoonaa kuvaa/sek. Eikös?

Periaattees, mutta se miksei se toimi käytännössä- miten toimii rinnakkaiset tai päällekkäiset prosessit- jos samasta tilanteesta pyritään ottamaan tarkempia otoksia.

Niin. Tämähän juuri olikin se alkuperäinen kysymykseni.  Paitsi että kuvan tarkkuudesta ei ollut kysymys vaan räpsäisynopeudesta.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTERIn kysymysTietysti ottaisin kaksi kappaletta miljoona kuvaa/sekunti ottavaa ja synkronisoisin ne hieman eritahtisiksi,  toisen "levätessä" toinen napsaisisi fotoruudun.

Ei kai se voi noin yksinkertaista olla. Missä meni päättely pieleen?

Sinä kerrot:

Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 12:25:13Silloin pitäisi tiivistää, ja se tiivistäminen vie tilaa sekin-rinnakkaiset pitää saada samassa tilassa toimimaan ja myös samassa  ajassa. Tarkentamisessa on siitä kyse- kauemmaksi ehtineitä sirpaleita ei kuvausrajan ulkopuolelta varmaan huomioida.
Eli rinnakkaisuus ei tuo tarkempia kuvia..Tosin ohjelmoidusti niitä voidaan yhdistellä, mutta se ei ole varsinaisesti tämän aiheena.

Tuossa videolla miljoona kuvaa sekunnissa ottava kamera oli kaverin käsissäkin, ei kovin suuri siis. Noita nyt mahtuu kananmunan ympärille vaikka n+1 kpl. Ja kyse ei ollut resoluutio-ongelmasta vaan kuvanottotaajuudesta.

Eikös se tarkkuus (taajuus) ole sama asia- räpsäysnopeus ja tila missä räpsäistään. Kohdetta voidaan kutsua "eläväksi- tai liikkuvaksi ja sitä liikettähän koetetaan taltioida. -tuskin siihen väliin saadaan tungettua toista räpsijää ja yhdistettyä niiden räpsäisyjä.

Tämä oli räpsäisytieteellinen olettamus--
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 17:40:10
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 16:13:23
Eikös se tarkkuus (taajuus) ole sama asia- räpsäysnopeus ja tila missä räpsäistään.

Olen sitä mieltä, että tarkkuus on eri asia kuin nopeus.

Niillä on sen verran yhtäläisyyttä, että tarkkuus voi kärsiä jos nopeutta lisätään. Siksi mietinkin, eikö voitaisi lisätä jo olemassaolevia laitteita, sen sijaan että yritetään parantaa erittäin suurella ponnistuksella yksittäisen koneen suorituskykyä - siinä tulee monenlaisia rajoja vastaan.  https://www.youtube.com/watch?v=4VNBu7wpluY   Zerwuska Haidis!

Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 16:13:23Kohdetta voidaan kutsua "eläväksi- tai liikkuvaksi ja sitä liikettähän koetetaan taltioida. -tuskin siihen väliin saadaan tungettua toista räpsijää ja yhdistettyä niiden räpsäisyjä.

Tämä oli räpsäisytieteellinen olettamus--

Kyllä niitä miljoonan fps:n kameroita mahtuu helposti ainakin puoli tusinaa. Räpsäisyjen yhdistäminen tapahtuu sitten kuvatusta materiaalista tietokoneiden, ent.ATK, avulla.

Onhan kehitetty jopa usean kameran avulla toteutettava 360asteen panoraamavideotekniikka.

Lainaus käyttäjältä: https://www.kaleva.fi/panoraamavideosovellus-vie-oululaisyritysta-maailm/1761475360-video näyttää nimensä mukaisesti koko ympäröivän ympäristön. Panoraamavideossa usean eri kameran tuottamat kuvamateriaalit yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 08, 2022, 03:52:53
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 06, 2022, 23:11:09
Sittemmin = nykyään, itse valon kulku on saatu kuvattua jotain 1..10..70 biljardia kuvaa sekunnissa elokuvaksi:
Onko biljardi samoilla paikkeilla miljardin ja biljoonan kanssa :o
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 08, 2022, 10:57:29
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 17:40:10
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 16:13:23
Eikös se tarkkuus (taajuus) ole sama asia- räpsäysnopeus ja tila missä räpsäistään.

Olen sitä mieltä, että tarkkuus on eri asia kuin nopeus.

Niillä on sen verran yhtäläisyyttä, että tarkkuus voi kärsiä jos nopeutta lisätään. Siksi mietinkin, eikö voitaisi lisätä jo olemassaolevia laitteita, sen sijaan että yritetään parantaa erittäin suurella ponnistuksella yksittäisen koneen suorituskykyä - siinä tulee monenlaisia rajoja vastaan.  https://www.youtube.com/watch?v=4VNBu7wpluY   Zerwuska Haidis!

Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 16:13:23Kohdetta voidaan kutsua "eläväksi- tai liikkuvaksi ja sitä liikettähän koetetaan taltioida. -tuskin siihen väliin saadaan tungettua toista räpsijää ja yhdistettyä niiden räpsäisyjä.

Tämä oli räpsäisytieteellinen olettamus--

Kyllä niitä miljoonan fps:n kameroita mahtuu helposti ainakin puoli tusinaa. Räpsäisyjen yhdistäminen tapahtuu sitten kuvatusta materiaalista tietokoneiden, ent.ATK, avulla.

Onhan kehitetty jopa usean kameran avulla toteutettava 360asteen panoraamavideotekniikka.

Lainaus käyttäjältä: https://www.kaleva.fi/panoraamavideosovellus-vie-oululaisyritysta-maailm/1761475360-video näyttää nimensä mukaisesti koko ympäröivän ympäristön. Panoraamavideossa usean eri kameran tuottamat kuvamateriaalit yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.

Juu sitähän koetin sanoa, että niitä voi yhdistää. Mutta se ei edelleenkään tarkoita, että kuvauksen tiheyttä olisi nostettu ja kuvaa sitä kautta tarkennettu- Lukumäärä ei tarkoita tuossa tulkinnassa sitä.
Toisistaan poikkeavat asemat voidaan koostaa jälkeenpäin ohjelmoidusti.  Vierekkäin tai rinnakkain olevat kamerat kuvaavat hieman eri asioita, eri asemasta, toki ne saadaan täydentämään toisiaan. Edelleenkään ei silti se saman asian kuvaaminen ole kahden kameran avulla kasvanut, ilman muita toimia ja satsauksia.

Moninkertainen työ tuosta kertyy, eihän ne kiihdyttimiäkään (niiden ilmaisimia) tekisi niin valtavaksi, jos muuten voitaisiin saada tarkkoja tuloksia.

Muuten valoa ei voi nähdä se "fotoni" on täysin näkymätön, mutta toki aiheuttaessaan silmän kautta energian eri vaiheita (spektri) aivot tulkitsevat näkevänsä niitä heijastuksia mistä maailma koostuu. Eli energiavuorovaikutusta.

Silmäkin on siis ilmaisin jonka kautta tulevaa aaltojen värähtelyä aivot tulkitsevat ja rakentavat "kuvia. Silmät eivät siis "näe" mitään, mutta ilman näköaistia, aivot eivät osaa käsitellä sitä tietoa ja muodostaa mielessä tapahtuvia kuvia..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 08, 2022, 11:29:12
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 08, 2022, 10:57:29
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 17:40:10
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 16:13:23
Eikös se tarkkuus (taajuus) ole sama asia- räpsäysnopeus ja tila missä räpsäistään.

Olen sitä mieltä, että tarkkuus on eri asia kuin nopeus.

Niillä on sen verran yhtäläisyyttä, että tarkkuus voi kärsiä jos nopeutta lisätään. Siksi mietinkin, eikö voitaisi lisätä jo olemassaolevia laitteita, sen sijaan että yritetään parantaa erittäin suurella ponnistuksella yksittäisen koneen suorituskykyä - siinä tulee monenlaisia rajoja vastaan.  https://www.youtube.com/watch?v=4VNBu7wpluY   Zerwuska Haidis!

Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 16:13:23Kohdetta voidaan kutsua "eläväksi- tai liikkuvaksi ja sitä liikettähän koetetaan taltioida. -tuskin siihen väliin saadaan tungettua toista räpsijää ja yhdistettyä niiden räpsäisyjä.

Tämä oli räpsäisytieteellinen olettamus--

Kyllä niitä miljoonan fps:n kameroita mahtuu helposti ainakin puoli tusinaa. Räpsäisyjen yhdistäminen tapahtuu sitten kuvatusta materiaalista tietokoneiden, ent.ATK, avulla.

Onhan kehitetty jopa usean kameran avulla toteutettava 360asteen panoraamavideotekniikka.

Lainaus käyttäjältä: https://www.kaleva.fi/panoraamavideosovellus-vie-oululaisyritysta-maailm/1761475360-video näyttää nimensä mukaisesti koko ympäröivän ympäristön. Panoraamavideossa usean eri kameran tuottamat kuvamateriaalit yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.
Juu sitähän koetin sanoa, että niitä voi yhdistää. Mutta se ei edelleenkään tarkoita, että kuvauksen tiheyttä olisi nostettu ja kuvaa sitä kautta tarkennettu- Lukumäärä ei tarkoita tuossa tulkinnassa sitä.
Toisistaan poikkeavat asemat voidaan koostaa jälkeenpäin ohjelmoidusti. Vierekkäin tai rinnakkain olevat kamerat kuvaavat hieman eri asioita, eri asemasta, toki ne saadaan täydentämään toisiaan. Edelleenkään ei silti se saman asian kuvaaminen ole kahden kameran avulla kasvanut, ilman muita toimia ja satsauksia.

Onko meillä nyt sama ongelma kuin useilla aviopareilla, puhumme toistemme ohi emmekä ymmärrä mitä toinen yrittää sanoa?

Minä ymmärsin alleviivatun osan niin, että ajattelet kameran olevan fyysisen kokonsa vuoksi niin paljon sivussa toisesta kamerasta ettei saatua kuvaa voi käyttää tuplaamiseen.

Tietysti kun puhutaan miljoonan kuvan sekuntivauhdista, pienetkin asiat vaikuttavat paljon. Joku varmasti osaa laskea, paljonko esim. 10cm välinen objektiivien etäisyys vaikuttaa kuvakulmana 200cm etäisyydeltä kuvaavissa kameroissa asteina ja miten se vaikuttaa katsojaan kun hän ruutu kerrallaan katsoo kaksi miljoonaa kuvaa.

En laske mutta luulen, ettei sillä ole vaikutusta, ihminen ei pysty havaitsemaan objektiivien kulman aiheuttamaa noin pientä eroa kahden ruudun välillä. Sen matemaatikon kaveri, se ohjelmoija, pystyy varmasti tekemään koodinpätkän jolla tuo kulmavirhe oikaistaan jos halutaan halkoa hiuksen miljoonasosa.

Varsinainen kysymykseni ja siihen liittyvä rautalankamalli:

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER kirjoittiOtetaan rautalankaesimerkki. Kamera pystyy valottamaan ja ottamaan yhden kuvan tunnissa. Tämä on tarpeeseen nähden liian vähän, joten otetaan toinen samanlainen kamera ja ohjelmoidaan se räpsähtämään myös tunnin välein mutta puoli tuntia aina sen toisen jälkeen.

Käsittääkseni näin saadaan kaksi samanarvoista kuvaa tunnissa, puolen tunnin välein.

Saman tuplaantuvuuden luulisi pätevän myös kameraan jolla otetaan 1000 000 kuvaa sekunnissa, jolloin tuloksena olisi 2 miljoonaa kuvaa/sek. Eikös?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - toukokuu 08, 2022, 12:52:52

Kuvittelun puolellahan tätä pohdimme.

Perinteisessä kamerassa kuva otetaan avaamalla luukku hetkeksi ja sitten sulkemalla se. Nopeus jolla luukkua pystytään fyysisesti avaamaan ja sulkemaan rajoittaa sitä montako kuvaa sekunnissa voidaan ottaa.

Jos on otettava miljoona kuvaa sekunnissa, niin ajattelisin, että fyysistä luukkua ei auota, vaan sensorissa jokaiseen pikseliin tulee kuvavirtaa pisteen väristä ja valoisuudesta ja kamera tallettaa näiden pikseleiden tilaa suurella taajuudella. Oikeastaan vähän epäilen saadaanko kaikkien pisteiden tila talteen niin samanhetkisesti että toinen kamera voidaan laukaista näiden hetkien välissä. Eikö pikemminkin sama kamera jos väli on puolitettavissa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 08, 2022, 15:16:26
Venäjän ja Ukrainan eroja tieteellisesti selitettynä. Voi olla vähän propagandaakin mukana.

https://www.pravda.com.ua/eng/columns/2022/03/27/7334943/
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 09, 2022, 12:33:01
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 08, 2022, 11:29:12
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 08, 2022, 10:57:29
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 17:40:10
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 16:13:23
Eikös se tarkkuus (taajuus) ole sama asia- räpsäysnopeus ja tila missä räpsäistään.

Olen sitä mieltä, että tarkkuus on eri asia kuin nopeus.

Niillä on sen verran yhtäläisyyttä, että tarkkuus voi kärsiä jos nopeutta lisätään. Siksi mietinkin, eikö voitaisi lisätä jo olemassaolevia laitteita, sen sijaan että yritetään parantaa erittäin suurella ponnistuksella yksittäisen koneen suorituskykyä - siinä tulee monenlaisia rajoja vastaan.  https://www.youtube.com/watch?v=4VNBu7wpluY   Zerwuska Haidis!

Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 07, 2022, 16:13:23Kohdetta voidaan kutsua "eläväksi- tai liikkuvaksi ja sitä liikettähän koetetaan taltioida. -tuskin siihen väliin saadaan tungettua toista räpsijää ja yhdistettyä niiden räpsäisyjä.

Tämä oli räpsäisytieteellinen olettamus--

Kyllä niitä miljoonan fps:n kameroita mahtuu helposti ainakin puoli tusinaa. Räpsäisyjen yhdistäminen tapahtuu sitten kuvatusta materiaalista tietokoneiden, ent.ATK, avulla.

Onhan kehitetty jopa usean kameran avulla toteutettava 360asteen panoraamavideotekniikka.

Lainaus käyttäjältä: https://www.kaleva.fi/panoraamavideosovellus-vie-oululaisyritysta-maailm/1761475360-video näyttää nimensä mukaisesti koko ympäröivän ympäristön. Panoraamavideossa usean eri kameran tuottamat kuvamateriaalit yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.
Juu sitähän koetin sanoa, että niitä voi yhdistää. Mutta se ei edelleenkään tarkoita, että kuvauksen tiheyttä olisi nostettu ja kuvaa sitä kautta tarkennettu- Lukumäärä ei tarkoita tuossa tulkinnassa sitä.
Toisistaan poikkeavat asemat voidaan koostaa jälkeenpäin ohjelmoidusti. Vierekkäin tai rinnakkain olevat kamerat kuvaavat hieman eri asioita, eri asemasta, toki ne saadaan täydentämään toisiaan. Edelleenkään ei silti se saman asian kuvaaminen ole kahden kameran avulla kasvanut, ilman muita toimia ja satsauksia.

Onko meillä nyt sama ongelma kuin useilla aviopareilla, puhumme toistemme ohi emmekä ymmärrä mitä toinen yrittää sanoa?

Minä ymmärsin alleviivatun osan niin, että ajattelet kameran olevan fyysisen kokonsa vuoksi niin paljon sivussa toisesta kamerasta ettei saatua kuvaa voi käyttää tuplaamiseen.

Tietysti kun puhutaan miljoonan kuvan sekuntivauhdista, pienetkin asiat vaikuttavat paljon. Joku varmasti osaa laskea, paljonko esim. 10cm välinen objektiivien etäisyys vaikuttaa kuvakulmana 200cm etäisyydeltä kuvaavissa kameroissa asteina ja miten se vaikuttaa katsojaan kun hän ruutu kerrallaan katsoo kaksi miljoonaa kuvaa.

En laske mutta luulen, ettei sillä ole vaikutusta, ihminen ei pysty havaitsemaan objektiivien kulman aiheuttamaa noin pientä eroa kahden ruudun välillä. Sen matemaatikon kaveri, se ohjelmoija, pystyy varmasti tekemään koodinpätkän jolla tuo kulmavirhe oikaistaan jos halutaan halkoa hiuksen miljoonasosa.

Varsinainen kysymykseni ja siihen liittyvä rautalankamalli:

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER kirjoittiOtetaan rautalankaesimerkki. Kamera pystyy valottamaan ja ottamaan yhden kuvan tunnissa. Tämä on tarpeeseen nähden liian vähän, joten otetaan toinen samanlainen kamera ja ohjelmoidaan se räpsähtämään myös tunnin välein mutta puoli tuntia aina sen toisen jälkeen.

Käsittääkseni näin saadaan kaksi samanarvoista kuvaa tunnissa, puolen tunnin välein.

Saman tuplaantuvuuden luulisi pätevän myös kameraan jolla otetaan 1000 000 kuvaa sekunnissa, jolloin tuloksena olisi 2 miljoonaa kuvaa/sek. Eikös?

On varmaan sitä ohi puhumista, samaa tapahtuu ilmeisen yleisesti.

Kaksi "yksikköhän tässäkin sovittaa näkemyksiään yhteneväiseksi kuten kameroiden lisäyksessäkin, sitä räjäytyskuvaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - toukokuu 09, 2022, 22:11:07
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 08, 2022, 15:16:26
Venäjän ja Ukrainan eroja tieteellisesti selitettynä. Voi olla vähän propagandaakin mukana.

https://www.pravda.com.ua/eng/columns/2022/03/27/7334943/
Mielenkiintoinen kirjoitus. Kiitos linkistä.
Pitääpä sulatella.

Joo, eli Venäjä olisi vertikaalisesti kollektiivinen (ja individualistinen) eli autoritaarinen käskytysyhteiskunta, Ukraina horisontaalisesti kollektiivinen eli heikko valtio ja pohjoismaat horisontaalisesti individualistisia eli vahva yhteiskunta ja yksilönvapaudet.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - toukokuu 10, 2022, 22:29:34
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 09, 2022, 22:11:07
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 08, 2022, 15:16:26
Venäjän ja Ukrainan eroja tieteellisesti selitettynä. Voi olla vähän propagandaakin mukana.

https://www.pravda.com.ua/eng/columns/2022/03/27/7334943/
Mielenkiintoinen kirjoitus. Kiitos linkistä.
Pitääpä sulatella.

Joo, eli Venäjä olisi vertikaalisesti kollektiivinen (ja individualistinen) eli autoritaarinen käskytysyhteiskunta, Ukraina horisontaalisesti kollektiivinen eli heikko valtio ja pohjoismaat horisontaalisesti individualistisia eli vahva yhteiskunta ja yksilönvapaudet.
Mutta eikö Venäjä ole taantunut kuin islamilainen maailma?
Kulttuuri jauhaa pa...aa, eikä kehity?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 20, 2022, 01:38:01
Kuinka suuri osa naarashyttysistä onnistuu lisääntymisessään?

Naarashyttynen lähtee kuoriuduttuaan vokottelemaan koirashyttysiä. Kun tai jos pari löytyy ja coitus onnistuu, niin sen jälkeen sen pitää pysyä hengissä ja välttyä saalistajilta, nauttia veriateria ja löytää sopiva paikka muutamalle tai kymmenille munille. Sitten pitää vielä olla pitkän aikaa sopivat sää- ja muut olot, että pesintä onnistuu ja toukkien pitää välttää saalistajat ja muut vaarat.

Miten ihmeessä näin vaativan tapahtumaketjun vaativa lisääntyminen voi onnistua niin laajamittaisesti, että nuo itikat pystyvät kiusaamaan kaiken aikaa ja kaikkialla? Se on luonnon ihme.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 20, 2022, 09:37:22
^
Mitä nyt pikaisesti aiheesta googletin, niin tuossa vielä munat talvehtivat, joten melkoiset vaatimukset on munintapaikalla, että se säilyy elinkelpoisena talventuloon asti. Munia tosin yhdestä naaraasta putkahtaa 300-1000 kappaletta, joten melkoinenkaan hävikki ei kantaa pääse tappamaan sukupuuttoon. En jaksanut enää selvittää, miten hajonta on noin suurta.

Voisiko tuosta päätellä, että poikkeuksellisen kuiva syksy toisi seuraavalle vuodelle vähäisemmän määrän inisijöitä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 20, 2022, 10:05:27
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 20, 2022, 09:37:22
^
Mitä nyt pikaisesti aiheesta googletin, niin tuossa vielä munat talvehtivat, joten melkoiset vaatimukset on munintapaikalla, että se säilyy elinkelpoisena talventuloon asti. Munia tosin yhdestä naaraasta putkahtaa 300-1000 kappaletta, joten melkoinenkaan hävikki ei kantaa pääse tappamaan sukupuuttoon. En jaksanut enää selvittää, miten hajonta on noin suurta.

Voisiko tuosta päätellä, että poikkeuksellisen kuiva syksy toisi seuraavalle vuodelle vähäisemmän määrän inisijöitä?

Voisi ajatella, että kuivana syksynä kutulammet kuivuvat, mutta niin kuivaa on harvoin. Keväällä sen sijaan kuivuus saattaa tappaa miljardeittain hyttysalkuja. Juuri se kai on kannanvaihtelun syy.

Lainaus käyttäjältä: https://eralehti.fi/2022/04/26/ukk-milloin-hyttyset-kuoriutuvat-eri-puolilla-suomea/Salmelan mukaan karkea nyrkkisääntö hyttysten määrän ennustamisessä pätee: mitä enemmän on lunta, sitä enemmän hyttysiä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 20, 2022, 13:33:20
Hyttysen lisääntymisen yhteydessä pesintä-termi varmaan on virheellinen, koska mitään pesäähän eivät hyttyset rakenna. Myös kutu kuulostaa omaan korvaani omituiselta, kun ei ole kyse vesieläimistä kuten sammakoista ja kaloista. Mikähän sitten olisi parempi termi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 20, 2022, 13:48:48
Hyytysen levittämistä taudeista kertoo wiki:

LainaaHyttysillä on suuri merkitys monien tartuntatautien, erityisesti malarian, levittäjinä.[6] Noin kolme prosenttia 3 500:sta tunnistetusta hyttyslajista levittää ihmisille vaarallisia tauteja.[1] Maailmanlaajuisesti merkittäviin hyttysen levittämiin sairauksiin kuuluvat malarian lisäksi denguekuume, keltakuume, lymfaattinen filariaasi, chikungunya, zika, Japanin aivotulehdus ja Länsi-Niilin virus.[7] Vuonna 2015 näille taudeille alttiina oli noin puolet maapallon väestöstä.[1] Hyttyset tappavatkin ihmisiä enemmän kuin mitkään muut eläimet: yli 725 000 ihmistä kuolee vuosittain hyttysten levittämiin tartuntatauteihin.[8][9]

Nykyisin Suomessa hyttyset levittävät pogostantautia[10][9], Inkoon tautia[9], Chatangavirusta[11] sekä jänisruttoa[10][9]. Hyttysten levittämät taudit ovat jossain määrin yleistymässä myös kehittyneissä maissa. Chikungunya on jo aiheuttanut Etelä-Euroopassa kotoperäisiä epidemioita, ja denguekuume levinnee tulevaisuudessa myös Eurooppaan.[10][9]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pogostantauti (wiki)  (mm. niveltulehduksia)
Jänisrutto (https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4nisrutto) (wiki)¨
[url)https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002921884.html]Inkoon virus [/url] (HS) (aivotulehduksia ja aivokalvontulehduksia, tai oireeton tai flunssan kaltainen. Löydetty Venäjällä yleinen Chatanga-viruksen muoto, jota tutkijat kutsuvat Möhkön kannaksi.)

Miksihän hyttyset levittävät usein sellaia tauteja, jotka aiheuttavat neurologisia oireita?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 20, 2022, 23:11:03
Mikä vika hyttysissä on? Maailma tarvitsee noita.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 22, 2022, 12:17:50
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 20, 2022, 23:11:03
Mikä vika hyttysissä on? Maailma tarvitsee noita.

Ei mitään sinänsä, kunhan imevät tarvitsemaansa verta jotain muualta.  "Tarpeettomia olentoja maa on täynnänsä, koska ne ovat tarpeellisia.

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 22, 2022, 19:33:19
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 20, 2022, 23:11:03
Mikä vika hyttysissä on? Maailma tarvitsee noita.

Vielä ei ole löydetty välttämätöntä tarvetta niille.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/mita-jos-hyttyset-katoaisivat-maailmastaMitä jos hyttyset katoaisivat maailmasta?

Ihmishenkiä todennäköisesti säästyisi.

Mitään kovin dramaattista tuskin tapahtuisi. Päinvastoin lukuisia ihmishenkiä säästyisi, kun hyttysten levittämät taudit katoaisivat.

Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastojen mukaan pelkästään malaria tappaa maailmassa vuosittain yli puoli miljoonaa ih­mistä.

Hyttysten merkitystä ekosysteemille on yleisesti ottaen liioiteltu.
...
Esimerkiksi surviaissääsket, vaaksiaiset, vesiperhoset ja päivänkorennot ovat niin linnuille, lepakoille kuin kaloille paljon hyttysiä tärkeämpää ravintoa.

Suomen luonnossa elää joitakin hyttystoukkien saalistamiseen erikoistuneita selkärangattomia, mutta todennäköisesti niillekin löytyisi korvaavaa ravintoa, jos hyttyset häviäisivät.

Toisaalta on hyvä muistaa, että ravintoverkkojen ja ekosysteemien toiminta tunnetaan vasta pintapuolisesti.

Minä uskon, että vampyyrit korvaisivat hyttysten tyhjäksi jättämän verenimijäekolokeron hyvinkin nopeasti.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 22, 2022, 22:12:50
Vampyyrit eivät tuo panostansa takaisin yhteiskuntaan, kuten hyttyset lintujen ravintona. Vampyyrit eivät tuota yhteiskuntaan mitään, hyttyset tuottavat.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 22, 2022, 23:01:53
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 22, 2022, 22:12:50
Vampyyrit eivät tuo panostansa takaisin yhteiskuntaan, kuten hyttyset lintujen ravintona. Vampyyrit eivät tuota yhteiskuntaan mitään, hyttyset tuottavat.

Seivästetyssä vampyyrissa on huomattavan paljon syötävää verrattuna kuolleeksi lätkittyyn hyttyseen. Sillä on siis isompi rooli yhteiskunnan ravinnonlähteenä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 23, 2022, 11:58:30
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 22, 2022, 19:33:19
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 20, 2022, 23:11:03
Mikä vika hyttysissä on? Maailma tarvitsee noita.

Vielä ei ole löydetty välttämätöntä tarvetta niille.

Riippuu näkökulmasta- tuskin hyttynenkään näkee mitään välttämätöntä tarvetta ihmisille.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 23, 2022, 12:14:54
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 23, 2022, 11:58:30
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 22, 2022, 19:33:19
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 20, 2022, 23:11:03
Mikä vika hyttysissä on? Maailma tarvitsee noita.

Vielä ei ole löydetty välttämätöntä tarvetta niille.

Riippuu näkökulmasta- tuskin hyttynenkään näkee mitään välttämätöntä tarvetta ihmisille.

Ihminen varmaan helpottaa hyttysen elämää muttei ole lajina mikään välttämättömyys sen selviytymiseen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - kesäkuu 23, 2022, 17:23:24
Niin, ilman veriateriaa hytttynen tuottaa vain muutaman munan, veriaterian kanssa parikymmentä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 23, 2022, 17:33:45
Wikipedian mukaan hyttynen on paljon hedelmällisempi https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyttyset
Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 300–1 000 munaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 24, 2022, 11:21:28
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 23, 2022, 17:33:45
Wikipedian mukaan hyttynen on paljon hedelmällisempi https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyttyset
Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 300–1 000 munaa.

Hyttysiksi kutsuttuja on suomessakin muistaakseni aika monta lajia verenimijöitä, eikä ne ole riippuvaisia ihmisen verestä.

Joitakin mikrobielijöitä on sellaisiakin jotka ovat pelkästään ihmisen varassa. Riippuvuus-suhteita on luonnossa kaikenlaisia.

Ihmisen täikin taisi olla melko riippuvainen ihmisen yhteydestä.

Niitähän on kaksi, tai määritelmästä riippuen kolme ryhmää.
Eli päätäi, vaatetäi joka on saman lajin muunnos,  Sekä  satiainen, joka on enemmän eriytynyt. Eikä pärjää juurikaan korkealentoisemmissa oloissa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 30, 2022, 10:45:43
Onko jääkiekon laukaisunopeudelle saavutettu maksimi, koska NHL:n mittaustulokset ovat 10 nopeimmin etenevän kiekon kohdalla noin pienen ( 0,27 km/h  ) marginaalin sisällä? Onko jollain jotain selitystä tähän ilmiöön?

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/patrik-laine-tykitti-huimalle-nhl-listalle/8460658NHL:n runkosarjakauden 2021–22 nopeimmat laukaukset:

Radko Gudas       163,67 km/h
Ryan Pulock         163,59 km/h
Tage Thompson    163,56 km/h
Ryan Pulock       163,56 km/h
Colton Parayko    163,53 km/h
Ryan Pulock       163,51 km/h
Michael Del Zotto 163,49 km/h
Colton Parayko    163,44 km/h
Dmitri Orlov      163,41 km/h
Patrik Laine      163,40 km/h

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 30, 2022, 10:56:05
^
Aletaan vissiin oleen lajityypillisessä suorituskyvyn ääripäässä kun noin pienen marginaalin sisällä ollaan. En tosin osaa vastata kysymykseen, että olisiko joku laskenut teoreettisen maksimin viime kaudelle jollain tilastokikalla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 30, 2022, 12:27:37
Kuinka lähelle Jupiteria ihminen pääsee niin, että pääsee sieltä vielä poiskin? Tarkoitan, että kuinka lähellä Jupiteria kiihtyvyys on 1 g eli että g-voimat eivät kasva tappaviksi kiihdytettäessä takaisin avaruuteen? Vai olenko ymmärtänyt myös tämänkin asian väärin?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 30, 2022, 13:05:37
^
(https://qph.cf2.quoracdn.net/main-qimg-23391f735f8772b1c96af8cec48aeeb8-lq)
Vastaan itselleni. Jupiterin pinnalla kiihtyvyys on noin 2.5 geetä (https://space.nss.org/settlement/nasa/teacher/lessons/bryan/microgravity/gravback.html) ja ihminen kestää teoriassa noin 5 - 6 geetä (https://www.quora.com/Whats-the-maximum-theoretical-G-force-a-human-body-can-possibly-take). Eli ainakin teoriassa ihminen pääsisi hengissä takaisin Jupiter-vierailultaan helpostikin, kunhan raketti vain kiihtyy riittävän hitaasti. Mitä tulee etäisyyteen, jolla g-voimia on 1, on se tuossa yo. kuvassa havainnollistettu valkoinen rinkula, eli 1 g sijaitsee noin 43,665 km pilvikerroksen yläpuolella. (https://www.quora.com/How-far-would-I-have-to-be-from-Jupiter-for-its-gravity-to-be-equivalent-to-Earths).

Olen kyllä myös mieltä, että mikäli ihmisellä on alkuvauhtia riittävästi, sopivalla radalla ja kokoajan kentän suhteen vapaassa pudotuksessa ollessaan se ei koe Jupiterin g-voimia lainkaan vaan voi ohittaa Jupiterin vaikka kuinka läheltä tahansa ja vieläpä saada Jupiterin gravitaatiokentästä lisää nopeutta. Näkemäni ongelma siis syntyy - mikäli syntyy - vasta kun immeinen pysähtyy liian lähellä Jupiteria ja yrittää sitten paeta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 01, 2022, 20:53:33
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 30, 2022, 12:27:37
Kuinka lähelle Jupiteria ihminen pääsee niin, että pääsee sieltä vielä poiskin?...
Kävin siellä omalla aluksellani, pääsin takaisin.
Jupiterin vetovoima ei ole lopulta niin suuri.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - elokuu 11, 2022, 08:17:40
Ohjelmassa Paska juttu (https://areena.yle.fi/1-50219786)(yle), muistaakseni kolmannessa jaksossa sen aika alussa, sanottiin, että maapallon kaikki vesi on ollut olemassa aikojen alusta asti eikä sitä tule mistään lisää. 

Olin katsonut tuon sarjan sen ensiesityksen aikoihin enkä sitä jäänyt katsomaan, vaan siirryin muualla. Asia kuitenkin jäi vaivaamaan, että onko tosiaan noin, että vettä ei enää mitenkään synny? Piti tietysti tuokin googlettaa ja jälleen löytyi Yleltä artikkeli, jossa selitetään vanhaa vettä:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002742397.html
----
Suuri osa maapallon vedestä on todennäköisesti perua jo Maan syntymisen ajoilta eli yli 4,5 miljardin vuoden takaa. Maan muodostanut kiviaines sisälsi nimittäin runsaasti vettä.
Vettä tuli sen jälkeen paljon vesipitoisten komeettojen ja asteroidien törmätessä Maahan.
Maapallon muinaisessa historiassa veden määrä lisääntyi muun muassa eri bakteerien ansiosta.
Esimerkiksi rikki- ja sinibakteerit ovat tuottaneet maapallolle vettä.


Mutta tuo tekstihän jättää mielestäni varauksen, että vettä muodostuu edelleen.

Vapautuuko esimerkiksi fotosynteesissä kasvien käyttämä vesi takaisin luontoon jollain tavoin (sokerin hajotessa?) niin, että vesimäärä pysyy vakiona?

Joo, tiedän, että pitäisi tietää. :D
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 11, 2022, 10:44:03
^
Varmaan joissakin käynnissä olevissa prosesseissa syntyy vettä mutta samoin sitä varmasti sitoutuu toisissa prosesseissa.

Minulle on kerrottu, että maapallon makeasta vedestä 0,24% on joissa ja järvissä. Loput ovat sitoutuneet jäätiköihin tai ovat pohjavetenä. Luultavasti ilmakehässä on myös vettä melkoisesti.

Vesi on ehkä maapallomme kummallisimpia yhdisteitä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - elokuu 11, 2022, 11:44:13
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 11, 2022, 08:17:40
Ohjelmassa Paska juttu (https://areena.yle.fi/1-50219786)(yle), muistaakseni kolmannessa jaksossa sen aika alussa, sanottiin, että maapallon kaikki vesi on ollut olemassa aikojen alusta asti eikä sitä tule mistään lisää. 

Olin katsonut tuon sarjan sen ensiesityksen aikoihin enkä sitä jäänyt katsomaan, vaan siirryin muualla. Asia kuitenkin jäi vaivaamaan, että onko tosiaan noin, että vettä ei enää mitenkään synny? Piti tietysti tuokin googlettaa ja jälleen löytyi Yleltä artikkeli, jossa selitetään vanhaa vettä:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002742397.html
----
Suuri osa maapallon vedestä on todennäköisesti perua jo Maan syntymisen ajoilta eli yli 4,5 miljardin vuoden takaa. Maan muodostanut kiviaines sisälsi nimittäin runsaasti vettä.
Vettä tuli sen jälkeen paljon vesipitoisten komeettojen ja asteroidien törmätessä Maahan.
Maapallon muinaisessa historiassa veden määrä lisääntyi muun muassa eri bakteerien ansiosta.
Esimerkiksi rikki- ja sinibakteerit ovat tuottaneet maapallolle vettä.


Mutta tuo tekstihän jättää mielestäni varauksen, että vettä muodostuu edelleen.

Vapautuuko esimerkiksi fotosynteesissä kasvien käyttämä vesi takaisin luontoon jollain tavoin (sokerin hajotessa?) niin, että vesimäärä pysyy vakiona?

Joo, tiedän, että pitäisi tietää. :D

Onhan niitä veden kierto -typen kierto- hiilen kierto jne--  Vesi on kahden kaasun yhdiste vedyn ja hapen.

Tuleeko sitä sitten lisää tai vähenee riippuu varmaan olosuhteista ja kuinka se määritellään- maan "vetovoima todennäköisesti pitää melko-lailla kaikki "ainekset maan päällä.

Vedestä kyllä irrotetaan vetyä kasveihin (hiilivetyjä) aurinkonvalon voimalla ja "jätteenä syntyy happea.  Kun happi ja vetykaasut yhdistyvät syntyy vettä.

Mihinkäpä ne maapallolta sitten lähtisivät isommassa määrin kuljeksimaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - elokuu 12, 2022, 01:07:48
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 11, 2022, 08:17:40
maapallon kaikki vesi on ollut olemassa aikojen alusta asti eikä sitä tule mistään lisää. 
"Alussa pimeys oli vetten päällä"

Noh, aikojen alussa ei ollut maapalloakaan. Maapallon happi ja vety on peräisin aurinkoa kiertäneistä kaasuista, jäästä, pölyistä. Vedyn palaessa syntyy juuri vettä (divetymonoksidia H2O) ja muodostuu vettä vedystä ja hapesta muissakin kemiallisissa reaktioissa. Ja vetyä valmistetaan mm. vedestä erottamalla. 
Vesi - nimenomaan suolaton makea vesi - on yksi elämänmuotomme perusedellytyksistä. Esimerkiksi ihmiskunnan kasvaessa ihmisissä oleva veden määrä kasvaa, mutta se ei välttänättä vaikuta veden määrään. Suurin osa (97%) maapallon vedestä on suolaista vettä merissä ja lopuista suurin osa jäätiköissä. Että ei tuo ihan tarkkaan voi pitää paikkaansa. Asteroidejakin tulee edelleen maan ilmakehään.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - elokuu 12, 2022, 21:50:36
Nyt oli joku nyyhky-ympäristö"uutinen", että sadevesi ei ole enää puhdasta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b5dfda2-18c1-40b9-b7ae-c1209583948f (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b5dfda2-18c1-40b9-b7ae-c1209583948f)
On käsittämätöntä, miksi tuollaista roskajournalismia suolletaan.
Muutama vuosi sitten Islannin tulivuorenpurkaus saastutti maailmaa enemmän kuin ihmiskunta 10 000 vuoden aikana. Silti sadevesi ei pilaantunut.
Ymmärrän nuo saasteongelmat, mikromuovit tms., mutta järki käteen pliis!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 23:32:03
^
Mitä nyt noiden PFAS-yhdisteiden määrä elimistössä ennakoi sekä keskenmenoja (https://www.ts.fi/uutiset/764592) että heikkoa siittiöiden laatua (http://kemikaalikimara.blogspot.com/2009/04/perfluoratut-yhdisteet-eivat-hajoa.html). Tuo ei ole todellakaan roskajournalismia, koska ainakin jo miesten hedelmällisyys on kriisissä (https://yle.fi/uutiset/3-11871490) ja ilmeisesti ainakin osaltaan juuri PFAS-yhdisteiden vuoksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - elokuu 12, 2022, 23:53:05
Toki yhteiskunnassa tuota saastumista on, mutta huumorilehtiuutisointia on tuo, että sadevesi olisi pahasta.
Liioittelua, kuten aina.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 13, 2022, 00:34:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 12, 2022, 23:53:05
Toki yhteiskunnassa tuota saastumista on, mutta huumorilehtiuutisointia on tuo, että sadevesi olisi pahasta.
Liioittelua, kuten aina.

Liittyikö tämä kommenttisi jotenkin tuohon viittaamaasi uutiseen?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - elokuu 13, 2022, 01:21:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 12, 2022, 21:50:36
Nyt oli joku nyyhky-ympäristö"uutinen", että sadevesi ei ole enää puhdasta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b5dfda2-18c1-40b9-b7ae-c1209583948f (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b5dfda2-18c1-40b9-b7ae-c1209583948f)
On käsittämätöntä, miksi tuollaista roskajournalismia suolletaan.
Ei uutta vaan tavallista informaation vääristämistä Toopelta. Antoi kuitenkin linkin, joka kertoo, että sadeveden käyttö juomavetenä ylittää tutkimuksen mukaan turvarajat kaikkialla maailmassa PFAS-kemikaalien osalta.

Siitäkään ei ole vielä kauan, kun Toopen mielestä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei tapahdu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 27, 2022, 19:27:28
Sean Carrollin noin tunnin mittainen tallenne googlen väelle pitämästään luennosta. Ei vähempää eikä enempää kuin otsikolla: "The Big Picture: On the Origins of Life, Meaning, and the Universe Itself."

https://www.youtube.com/watch?v=x26a-ztpQs8

Vaikuttaisi siltä, että elämme fysiikassa toista kertaa 1800-luvun loppua. Kaukoputkilla tavoitettiin tuolloin koko maailmankaikkeus (linnunrata). Sen joitain sumuja lukuun ottamatta kaikki tapahtumat voitiin ennustaa Newtonin mekaniikalla. Maxwellin sähkömagnetismin teorian 1864 jälkeen piti enää ratkaista vain eetterin ja muutaman atomitason anomalian kohtalo.

Nyt 2020-luvulla enää jäljellä olevat anomaliat ovat alkuräjähdys, mustat aukot, pimeä aine ja pimeä energia. Hiljattain tosin luin jostain, että tarve pimeälle aineelle olisi seurausta siitä, että käsittelemme galakseja tarkkarajaisina kohteina. Jos lakkaamme käsittelemästä, loppuu tarve. Eli selittämättä olisivat enää vain alkuräjähdys, mustat aukot ja pimeä energia

(https://www.preposterousuniverse.com/blog/wp-content/uploads/2013/01/Everyday-Equation.jpg)
https://www.preposterousuniverse.com/blog/2013/01/04/the-world-of-everyday-experience-in-one-equation/

Kaikki muut normaalin elämän fysiikan ilmiöt voidaan ennustaa yo yhtälöllä (suom. kaiken (tiedetyn*) teoria?).

* olisi muuten kai kaiken teoria, mutta koska W ei ole joka kerta 42, tiedämme, että jotain puuttuu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - elokuu 29, 2022, 10:16:57

^

Näin tuon kaavan aiemmin- tai siis tyydyin katselemaan sen kummemmin arvelematta mitä se tarkoittaa.

Se lienee kuitenkin selvää, ettei se ennusta yhtään mitään, tai kukaan ei ainakaan tiedä mitä se ennustaa.
Sitä paitsi se mitä se ennustaa-, on jo tapahtunut, ennen kuin "ennustaja on tullut siihen pisteeseen, että "tietää mitä tulee tapahtumaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 29, 2022, 10:25:21
^

Sillä voidaan ennustaa teoriassa aivan kaikki, mitä aine tekee milloinkin, eli mitä se tulee tekemään tai on joskus tehnyt. Käytännön ongelma on vain sellainen, ettei meillä ole riittävästi laskentatehoa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - elokuu 31, 2022, 11:36:14
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 29, 2022, 10:25:21
^

Sillä voidaan ennustaa teoriassa aivan kaikki, mitä aine tekee milloinkin, eli mitä se tulee tekemään tai on joskus tehnyt. Käytännön ongelma on vain sellainen, ettei meillä ole riittävästi laskentatehoa.

Niin, oletan, että itseltäni menisi loppuelämä tuon kaavan opiskeluun ja sen tulkintaan.

Pidänkin parempana miettiä yksinkertaisempia asioita, kuten vaikka sitä onko voimakentät oikeasti "todellisia ja hiukkaset vain niiden siirtymäriittejä, eli vakioita jossa tapahtuu kenttien välisiä vuorovaikutuksia.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - syyskuu 01, 2022, 22:21:10
Lainaus käyttäjältä: Jaska - elokuu 13, 2022, 01:21:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 12, 2022, 21:50:36
Nyt oli joku nyyhky-ympäristö"uutinen", että sadevesi ei ole enää puhdasta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b5dfda2-18c1-40b9-b7ae-c1209583948f (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b5dfda2-18c1-40b9-b7ae-c1209583948f)
On käsittämätöntä, miksi tuollaista roskajournalismia suolletaan.
Ei uutta vaan tavallista informaation vääristämistä Toopelta. Antoi kuitenkin linkin, joka kertoo, että sadeveden käyttö juomavetenä ylittää tutkimuksen mukaan turvarajat kaikkialla maailmassa PFAS-kemikaalien osalta.

Siitäkään ei ole vielä kauan, kun Toopen mielestä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei tapahdu.
Tuoko ei ole ilmastohysteriaa? Ei se sadevesi puhdasta ollut muutama vuosi takaperinkään, kun Islannissa purkautui tulivuori...
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hiha - syyskuu 02, 2022, 10:25:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 01, 2022, 22:21:10
Lainaus käyttäjältä: Jaska - elokuu 13, 2022, 01:21:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 12, 2022, 21:50:36
Nyt oli joku nyyhky-ympäristö"uutinen", että sadevesi ei ole enää puhdasta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b5dfda2-18c1-40b9-b7ae-c1209583948f (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b5dfda2-18c1-40b9-b7ae-c1209583948f)
On käsittämätöntä, miksi tuollaista roskajournalismia suolletaan.
Ei uutta vaan tavallista informaation vääristämistä Toopelta. Antoi kuitenkin linkin, joka kertoo, että sadeveden käyttö juomavetenä ylittää tutkimuksen mukaan turvarajat kaikkialla maailmassa PFAS-kemikaalien osalta.

Siitäkään ei ole vielä kauan, kun Toopen mielestä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei tapahdu.
Tuoko ei ole ilmastohysteriaa? Ei se sadevesi puhdasta ollut muutama vuosi takaperinkään, kun Islannissa purkautui tulivuori...

Tulivuoren tuhka on epämiellyttävää suurina määrinä, mutta silti se on vain vulkaanista tuhkaa, jota on tuprahdellut koko maapallon historian ajan, ja samalla myös ravinne.

Sinua ei haittaa, että PFAS-yhdisteet hajoavat luonnossa erittäin hitaasti ja rikastuvat ravintoketjussa ja ovat sen vuoksi potentiaalinen riski terveydelle? No, kukin hankkii teflonpinnan tyylillään...
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - syyskuu 02, 2022, 21:36:23
En sanonut, etteivät muovi-tms. jätteet olisi ongelmia. Puhuin siitä, että ongelmaa taas kerran Greta-tyyliin ylikorostetaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 21:36:34

Hiukan on yllätys, vaikutuksen suuruus.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1518304a-276f-41a4-a6de-e4aa5e750d4fVihman mukaan keskimääräistä vedenkorkeutta kriittisempiä olisivat ääritilanteet, jolloin tuuli, ilmanpaine-erot ja Itämeren altaan ominaisheilahtelut pakkaisivat vettä Suomen rannikoille.

Jos esimerkiksi Grönlannin mannerjäätikkö sulaa, sillä ei ole Suomen merenpinnan tasoon juurikaan vaikutusta. Grönlannin jäätiköstä syntyvä vesi nostaisi meren pintaa eteläisellä pallon puoliskolla ja tropiikissa.

Sen sijaan, jos Etelämanner menettää jäämassaa, vaikutukset näkyvät pohjoisella pallonpuoliskolla.

– Se johtuu siitä, että suurilla mannerjäätiköillä on valtava massa. Isaac Newton osoitti jo vuonna 1687, että kaikki kappaleet vetävät toisiaan puoleensa, ja sitä voimakkaammin, mitä lähempänä toisiaan ne ovat, kertoo Vihma.

Kuinka suuri massa pitää parkkeerata piripintaan täytetyn ämpärin viereen, jotta siinä oleva vesi voittaisi pintajännityksen ja valuisi, edes vähäisessä määrin, ämpäristä pois?

Ainakin MrKat on kunnostautunut näissä laskelmissa. Olkaa hyvät ja laskekaa. Minä en edes yritä, pelkään kuollakseni suuruusluokkavirheitä ja pilkun paikkaa, erityisesti tässä tehtävässä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 09, 2022, 11:18:59
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 21:36:34

Hiukan on yllätys, vaikutuksen suuruus.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1518304a-276f-41a4-a6de-e4aa5e750d4fVihman mukaan keskimääräistä vedenkorkeutta kriittisempiä olisivat ääritilanteet, jolloin tuuli, ilmanpaine-erot ja Itämeren altaan ominaisheilahtelut pakkaisivat vettä Suomen rannikoille.

Jos esimerkiksi Grönlannin mannerjäätikkö sulaa, sillä ei ole Suomen merenpinnan tasoon juurikaan vaikutusta. Grönlannin jäätiköstä syntyvä vesi nostaisi meren pintaa eteläisellä pallon puoliskolla ja tropiikissa.

Sen sijaan, jos Etelämanner menettää jäämassaa, vaikutukset näkyvät pohjoisella pallonpuoliskolla.

– Se johtuu siitä, että suurilla mannerjäätiköillä on valtava massa. Isaac Newton osoitti jo vuonna 1687, että kaikki kappaleet vetävät toisiaan puoleensa, ja sitä voimakkaammin, mitä lähempänä toisiaan ne ovat, kertoo Vihma.

Kuinka suuri massa pitää parkkeerata piripintaan täytetyn ämpärin viereen, jotta siinä oleva vesi voittaisi pintajännityksen ja valuisi, edes vähäisessä määrin, ämpäristä pois?

Ainakin MrKat on kunnostautunut näissä laskelmissa. Olkaa hyvät ja laskekaa. Minä en edes yritä, pelkään kuollakseni suuruusluokkavirheitä ja pilkun paikkaa, erityisesti tässä tehtävässä.

Vesiämpärikään ei taida estää veden haihtumista- eli jos on jonkin verran lämpöä, niin haihtumista tapahtuu.  Haihtuminenhan on sitä, että aina jokin vesimolekyyli vois saada riittävän energian ilman ja nesteen rajapinnoilta "ylösnoustakseen.

Maa on jonkin verran riittävä massa vesiämpärin vieressäkin ja tasoittaa heti vedenpinnan, ellei ämpärin reunat sitä estä.

Vetääkö massat toisiaan puoleensa vain onko se kenttävaikutusta, on sitten toinen juttu- laskutoimitukset jääkööt tekemättä. Liiketilan muutosta ja säilymislait varmaan vaikuttavat ja ainehan kiertää- itseään, kun maa planeetta pyörii sekoittuen "järkevästi luoden olosuhteet elämän kaltaiselle ilmiölle.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 30, 2023, 09:16:14
Tiedettä vai huijausta:

Jos pitäisi arvata, kivien yhteen lyömisessä syntyvä kipinöinti on tehty akun tai hitsauslaitteen avulla. Kivi on jotain sellaista materiaalia, mikä johtaa sähköä. Lampun sytyttämisessa lamppua pitelevä ihminen sytyttää valon patterin avulla. Yhdessä kohdassa tahdistus menee vähän pieleen, eli lamppu palaa, vaikka johto ei ole kiinni väitetyssä virtalähteessä eli kivessä.

Täydellistä huijausta siis. 

https://www.bbc.com/news/av/world-64434453
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 30, 2023, 15:49:48
^BBC video ei koskaan auennut mulle. Kuulostaa huijaukselta.
  Jotkut epäorgaaniset kiteet  voivat antaa puristettaessa sähköä. Sokeripalatkin antaa valoa jos puristelee pihdeillä pimeässä komerossa. Lyijyhohde toimii kidekoneena, tasasuuntaajana ekoissa kidekoneissa.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 21:36:34
Kuinka suuri massa pitää parkkeerata piripintaan täytetyn ämpärin viereen, jotta siinä oleva vesi voittaisi pintajännityksen ja valuisi, edes vähäisessä määrin, ämpäristä pois?

Ainakin MrKat on kunnostautunut näissä laskelmissa. Olkaa hyvät ja laskekaa. Minä en edes yritä, pelkään kuollakseni suuruusluokkavirheitä ja pilkun paikkaa, erityisesti tässä tehtävässä.
Huomasin kyssärin vasta nyt. Googlailin vähän tutkimustuloksia ja vuori Schiehallionista Mount Everestiin taivuttavat vierestä luotilankaa 5-10 kulmasekuntia eli 300 mm matkalla tekee jotain 0.01-0.02 mm ämpärin reunalla.
  Mutta minusta veden pintajännityksen murtava korkeus ei ole määrätty tarkasti. Sehän voi olla vaikka 0,0001 millistä kiinni kun veden korkeutta on vaikka 1-2 mm jo yli ämpärin korkeuden ja vesi on jo kaarella reunoissa muttei vielä murru noroksi. 

Vuoret ei ole tiheitä. Kulta on. Voisi kokeille Fort Knoxiin verrattavaa kultavuorta kasata viereen ja laskea siitä.

JK. Nyt Laskin: että Fort Knoxin 4 555 tonnia eli 4,555 miljoonaa kiloa kultaa pyöristettynä pallona on 7,7 metriä halkaisijaltaan oleva pallo, joka luotilangan tai ämpärin aivan viereen tuotuna vinouttaisi 2 miljoonasosaa joka ämpärin reunalla tekisi 0,000 6 milliä. Kovin on vaatimatonta vuorten rinnalla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - tammikuu 31, 2023, 08:10:00
Kummituksia:

https://www.valitutpalat.fi/viihde/viisi-kuuluisaa-kummitusjuttua-joille-taysin-looginen-selitys/

https://www.reuters.com/article/us-switzerland-laboratory-ghosts-idUSKBN0NK1A020150429

https://thinkingispower.com/a-skeptics-ghost-story/
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 31, 2023, 11:45:32
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 30, 2023, 15:49:48
^BBC video ei koskaan auennut mulle. Kuulostaa huijaukselta.
  Jotkut epäorgaaniset kiteet  voivat antaa puristettaessa sähköä. Sokeripalatkin antaa valoa jos puristelee pihdeillä pimeässä komerossa. Lyijyhohde toimii kidekoneena, tasasuuntaajana ekoissa kidekoneissa.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 21:36:34
Kuinka suuri massa pitää parkkeerata piripintaan täytetyn ämpärin viereen, jotta siinä oleva vesi voittaisi pintajännityksen ja valuisi, edes vähäisessä määrin, ämpäristä pois?

Ainakin MrKat on kunnostautunut näissä laskelmissa. Olkaa hyvät ja laskekaa. Minä en edes yritä, pelkään kuollakseni suuruusluokkavirheitä ja pilkun paikkaa, erityisesti tässä tehtävässä.
Huomasin kyssärin vasta nyt. Googlailin vähän tutkimustuloksia ja vuori Schiehallionista Mount Everestiin taivuttavat vierestä luotilankaa 5-10 kulmasekuntia eli 300 mm matkalla tekee jotain 0.01-0.02 mm ämpärin reunalla.
  Mutta minusta veden pintajännityksen murtava korkeus ei ole määrätty tarkasti. Sehän voi olla vaikka 0,0001 millistä kiinni kun veden korkeutta on vaikka 1-2 mm jo yli ämpärin korkeuden ja vesi on jo kaarella reunoissa muttei vielä murru noroksi. 

Vuoret ei ole tiheitä. Kulta on. Voisi kokeille Fort Knoxiin verrattavaa kultavuorta kasata viereen ja laskea siitä.

JK. Nyt Laskin: että Fort Knoxin 4 555 tonnia eli 4,555 miljoonaa kiloa kultaa pyöristettynä pallona on 7,7 metriä halkaisijaltaan oleva pallo, joka luotilangan tai ämpärin aivan viereen tuotuna vinouttaisi 2 miljoonasosaa joka ämpärin reunalla tekisi 0,000 6 milliä. Kovin on vaatimatonta vuorten rinnalla.

Ei ehkä saada "riittävää gravitaatiovaikutusta aikaan, sellaista joka kumoaisi maan vaikutuksen, kun se viereinenkin läjä on sitä maan vetovoimaa.
Kannattaa viedä kilpaileva gravitaatio vaikka kuuhun sehän vaikuttaa sieltä asti- saa ullinkin aikaan.

Kentän vaikutus vaimenee etäisyyden neliöön, mutta tuskin kentän sivuavissa sivuttaisiirroissa löytyy keskuksen kumoavaa vaikutusta.

Rautakanki kaatuu myös mielellään vaaka-asentoon silläkin on keskipisteen mukainen asemansa- nesteessä se ei taida olla kovin merkityksellinen. Aine hiukkaset- kappaleet  luultavammin on suhteessa kenttään ei niinkään toisiin aineisiin- muutenhan kappaleiden nopeus ei kumoaisi vetovoimaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 06, 2023, 14:09:51
Miten alkuräjähdys selitetään ilman Allahia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 06, 2023, 14:13:18
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 06, 2023, 14:09:51
Miten alkuräjähdys selitetään ilman Allahia?

Vaihdetaan vain nimi Jahveksi.

Toisaalta miksi alkuräjähdys pitäisi selittää..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - kesäkuu 06, 2023, 14:14:33
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 06, 2023, 14:09:51
Miten alkuräjähdys selitetään ilman Allahia?

Kun uros ja naaras saa aikaan hedelmöityneen munasolun - alkaa alkuräjähdys atomitasolla - toimii myös kaikessa luonnossa eri sukupuolta olevien eliölajien välillä - uskon ilman Allahia.

Muisto
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 06, 2023, 15:53:25
^
Tirsk. Keijo, googlaa alkuräjähdys. Tuolla kuvaamallasi ei ole mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - kesäkuu 07, 2023, 06:30:37
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 06, 2023, 14:09:51
Miten alkuräjähdys selitetään ilman Allahia?
Einsteinin yleiseen suhteellisuusteoriaan perustuva alkuräjähdysteoria on nykyään - jo yli puoli vuosisataa - standardimalli. Alkupiste alkuräjähdys ei ole siinä mielessä, että ennen sitä ei olisi tapahtumia. Mitä tapahtumia, siitä ei ole yksimielisyyttä ja tietoa. Ajattelen, että alkuräjähdys oli ajanjakso, jolloin maailmankaikkeus oli hyvin kuuma ja tiheä. Ja laajeneva.

Vanhan Testamentin luomiskertomus on yhdistelmä vahemmista kertomuksista. Siinä myyttinen ikiaikainen Jumala, ylimaallinen todellisuus, luo maailmankaikkeuden. Kerrotaan lähinnä missä järjstyksessä maailmankaikkeus olisi syntynyt aina hamaan syntiinlankeemukseen saakka. Nykyajan selitykseksi mitä maailmankaikkeus on ja miten se syntyi, se on aika heppoinen.

Kalevalassa maailmankaikkeus syntyy Ilmattaren polvelle istuneen sotkan munasta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 07, 2023, 08:02:51
Lainaus käyttäjältä: Jaska - kesäkuu 07, 2023, 06:30:37
Vanhan Testamentin luomiskertomus on yhdistelmä vahemmista kertomuksista. Siinä myyttinen ikiaikainen Jumala, ylimaallinen todellisuus, luo maailmankaikkeuden. Kerrotaan lähinnä missä järjstyksessä maailmankaikkeus olisi syntynyt aina hamaan syntiinlankeemukseen saakka. Nykyajan selitykseksi mitä maailmankaikkeus on ja miten se syntyi, se on aika heppoinen.

Mielenkiintoista on, että luomiskertomuksen järjestys vastaa hyvin nykytieteen käsitystä tapahtumien järjestyksestä  :D
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - kesäkuu 07, 2023, 11:57:42
No juu. Maakeskeinen maailmankuva aikoinaan on ollut. Valo luotiin ja yö ja päivä erotettiin  ennen aurinkoa

Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä.
Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.
Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä".
Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin.
Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.
Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin". Ja tapahtui niin.
Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin:
maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä.
Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,
ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin:
Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle
ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä.
Ja Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla".
Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Ja Jumala siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä".
Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, viides päivä.
Ja Jumala sanoi: "Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan". Ja tapahtui niin:
Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".
Ja Jumala sanoi: "Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi.
Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi". Ja tapahtui niin.
Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.



Eipä ennen elämän edellytyksiä  elämää ollut.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 07, 2023, 12:39:30
Islamisteilla on tapana räjähdellä. Vieläpä niin, että ehkä passia tai Koraania lukuun ottamatta mitään todisteita islamistin olemassa olosta, ei räjähdyksen jälkeen löydy.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - kesäkuu 08, 2023, 19:25:21
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 06, 2023, 15:53:25
^
Tirsk. Keijo, googlaa alkuräjähdys. Tuolla kuvaamallasi ei ole mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa.

Olen useasti Googlettanut ko. https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkur%C3%A4j%C3%A4hdys

Muuten - meillä kaikilla - ihmisillä ja eläimillä on maailmankaikkeuden kopio - sisältäen kaikki alkuaineet sisällämme - uskon.

Muisto
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 08, 2023, 19:44:06
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - kesäkuu 08, 2023, 19:25:21
Muuten - meillä kaikilla - ihmisillä ja eläimillä on maailmankaikkeuden kopio - sisältäen kaikki alkuaineet sisällämme - uskon...
Mitä tuo tarkoittaa? Siis maailmankaikkeuksen synnyn/kehityksen pitkän kehityksen luomaa dna:ta? Olemme tähtipölyä...
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 08, 2023, 19:45:52
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - kesäkuu 06, 2023, 14:14:33
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 06, 2023, 14:09:51
Miten alkuräjähdys selitetään ilman Allahia?

Kun uros ja naaras saa aikaan hedelmöityneen munasolun - alkaa alkuräjähdys atomitasolla - toimii myös kaikessa luonnossa eri sukupuolta olevien eliölajien välillä - uskon ilman Allahia.

Muisto
Hyvä pointti. Olemme alku sekä loppu, mutta osana kiertokulkua.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Anders Anderes Magobläts - elokuu 13, 2023, 12:06:54
Onko Linnen jälkeen kukaan tehnyt yhtä mielenkiintoisia havaintoja halukkaiden naisten ominaisuuksista?

LainaaToisilla naisilla on pienet mutta kuitenkin kohtuullisen kokoiset rinnat, tuikkivat silmät, ja he laulavat mielellään. Sellaiset naiset ovat aina halukkaita coitukseen, Linné tietää. Coitukseen haluttomalla naisella taas on suuret ja veltot rinnat, hän on kalpea ja epäluuloinen ja on taipuvainen lihavuuteen mutta hento raajoiltaan.
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000008899122.html

Tietysti ajat ovat muuttuneet tuon päättelyn jälkeen. Entinen 60 taitaa olla nykyisin 80.

LainaaLinnén mukaan miehet voivat aloittaa rakastamisen noin 14-vuotiaina, kun äänenmurros on tapahtunut. He voivat jatkaa 50—60-vuotiaiksi, "jolloin se asia loppuu". Naisille Linné asettaa alaikärajaksi saman 14 vuotta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - elokuu 18, 2023, 12:12:02
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 08, 2023, 19:45:52
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - kesäkuu 06, 2023, 14:14:33
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 06, 2023, 14:09:51
Miten alkuräjähdys selitetään ilman Allahia?

Kun uros ja naaras saa aikaan hedelmöityneen munasolun - alkaa alkuräjähdys atomitasolla - toimii myös kaikessa luonnossa eri sukupuolta olevien eliölajien välillä - uskon ilman Allahia.

Muisto
Hyvä pointti. Olemme alku sekä loppu, mutta osana kiertokulkua.

Jatkuvuuttahan tuo sikiäminen tarkoittaa kahden hieman erilaisen perimän yhteen -liittämistä.

Lapsi perii noin puolet perintötekijöistä molemmilta vanhemmiltaan, (se ei mene ihan tasan ja veljet sisaretkin omaavat hieman erilaisen perimän)- mutta ilmeisesti vain äidiltään solun energiantuotannosta vastaavia soluelimiä.  Noin 12 sukupolven jälkeen ei jälkeläiset ole juurikaan enää sukua "esivanhemmilleen"  perimän hajonnan mukaan.

Alkuräjähdyksestä ei kannata olla mitään mieltä, sillä kuvitelmilla ei ole ilman perusteita paljoakaan merkitystä. Eikä sillä tiedolla ole muutenkaan mitään merkitystä, käytännössä, siis sillä arvelulla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 14, 2023, 10:16:58
Aivot kuluttuvat paljon energiaa ajatellessa.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/ankara-ajatteleminen-polttaa-kaloreitaVäitetään, että kun oikein ankarasti ajattelee, tuntuu siltä kuin aivot höyryäisivät. Jo siitä tunteesta voi päätellä, että myös aivotoiminta on fyysistä toimintaa siinä kuin käveleminenkin.
...
Ne ovat myös kehomme energiasyöppö. Vaikka aivojen paino on vain noin kaksi prosenttia ihmisen painosta, silti ne kuluttavat noin 20 prosenttia ihmisen tarvitsemasta energianmäärästä.
...
45 minuuttia kestävän testin aikana älyllisten testin kanssa painiskelevat kuluttivat jopa kaksinkertaisen määrän kaloreita lököttelijöihin verrattuna.

Voidaan siis olettaa että lököttely ja relaaminen vähentää energiankulutuksen puoleen. Keskimääräinen ihminen kuluttaa 2600kcal/vrk, kulutus pienenisi 1000kcal/vrk/hlö jos lopettaisimme turhan miettimisen. Tuo tuhat kcal on 1,16kWh.  Energiansäästö ajattelemattomuudella olisi 8 miljardin asukkaan maapallollamme siis 9,28 terawattituntia vuorokaudessa.

Suomen sähkönkulutus on vuodessa noin 90 TWh eli sen verran säästyisi jo reilussa viikossa, jos kaikki pallolaiset miettisivät vähemmän. Jos sen vielä tekisi rauhallisesti paikoillaan oleskellen, niin vaikutus olisi moninkertainen.