Nettiyhteys (pidemmän aikaa) kännykän kautta lyhentää kännykän elinikää. Ehkä akku kuluu silloin nopeammin loppuun? Wi-fi -yhteyttä en käyttäisi, jos on mahdollisuus kaapeliyhteyteen, ihan vaan siksi, etten tahdo sitä ylimääräsitä sätelymäärää, vaikka olisi pienikin.
----------
En aloittanut tätä keskusteluketjua, vaan mode aloitti siirtämällä (pyynnöstäni) tämän rönsyn omaksi ketjukseen ketjusta Tietokoneketju (https://kantapaikka.net/index.php/topic,32.0.html). Pahoitteluni aloituskommenttini kökköydestä - se ei oltu tarkoitettu kokonaisen keskusteluketjun avausviestiksi, vaan kyseisen Tietokoneketjun kommentiksi. Tässä ketjussa siis voi jättää huomiotta tämän aloitusviestini, ja keskustella otsikon mukaisesta aiheesta.
Em. kommenttini liittyi Kopekin viestiin, jossa hän pohtii talonsa langatonta wifi-yhteyttä (https://kantapaikka.net/index.php/topic,32.msg33677.html#msg33677).
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 26, 2019, 12:39:54
Nettiyhteys (pidemmän aikaa) kännykän kautta lyhentää kännykän elinikää. Ehkä akku kuluu silloin nopeammin loppuun? Wi-fi -yhteyttä en käyttäisi, jos on mahdollisuus kaapeliyhteyteen, ihan vaan siksi, etten tahdo sitä ylimääräsitä sätelymäärää, vaikka olisi pienikin.
Jos kotona on kone netissä piuhalla ja siitä säätää wifi-majakan kiinni, ja sitten käyttää muissa laitteissa mobiiliyhteyttä tai pitää yhteydettömässä tilassa, onko se tosiaan merkittävä ero siihen, että olisi se yksi wifilaatikko kotona päällä ja osa laitteista, joita ei saa kätevästi langan päähän käyttäisi sitä mobiilidataverkon sijaan?
Minäkin ehkä suosisin ennemmin langallista yhteyttä mutta lähinnä sen takia että se on ehkä inasen nopeampi, ja miksipä ei sitä käyttäisi jos sen yhtä hyvin sillä saa. Mutta kokisin kai rajoittavana, jos ei kotona ole langatonta verkkoa ollenkaan, tai siis... yllätyn että joku on ihan OK mobiilidatan ja tällaisen kanssa, mutta sitten wifi on se missä tulee säteilyn haitat mieleen. Osaatko avata tätä yhtään? Mistä on kyse? Mitenkäs bluetooth tai kaukosäädin tai mikro?
- Säteilyn haitoista ja kännyköistä semmoinen huomio, että jos puhelu uhkaa kestää vähänkään pidempään, laitan usein puhelun kaiuttimelle (jos olen yksin), sen sijaan että pitäisin kännykkää korvalla. Syynä se, että kännykkä kuumenee ja korva hikoaa, mutta myös se että tuntuu epämiellyttävältä ihan ajatuksen tasolla pitää aivojen lähellä jotain, joka lähettää edes pientä määrää säteilyä. Taustalla ehkä ajatus siitä, että eräs lähisukulaiseni sairastui aivokasvaimeen, joka leikattiin muutamaan kertaan. (On nyt kuollut, en tiedä liittyikö epäselvä kuolemansa jotenkin kasvaimeen.) Paljon kännykkäsäteilyä lienee tutkittu, enkä tiedä, onko siitä koskaan todettu terveyshaittoja. Toisaalta esim. aivokasvaimien syitä ehkei varmuudella voine osoittaa, voivathan ne tulla vaikka kosmisesta säteilystä, jota meitä ja maapalloa pommitetaan jatkuvasti. Jokin japanilaistutkimus muistaakseni totesi wifi-säteilyn heikentävän miesten sperman laatua. Varmaankin vaikutukset ovat pieniä, mutta itse en tykkää esim. nukkua niin, että kännykkä on yöpäydällä pääni vieressä. Suljen laitteen yöksi ja se on eri huoneessa.
- Wi-fi- säteilystä en juurikaan tiedä, jostain vaan on jäänyt suositus mieleen, että jos mahdollista, olisi hieman terveellisempää kytkeytyä nettiin piuhan kanssa, tai ainakin siirtyä muutaman metrin, ettei tuntikausia pääivässä istu laitteen vieressä. Lasten kasvavat aivot ovat herkempiä, ja ainakin Ranskassa taitaa wiki-reitittimet päiväkodeissa olla kielletty.
- Kaukosäädintä en juurikaan käytä, koska telkkari ei oikein toimi.
- Bluetoothia en sitäkään juurikaan käytä.
- Mikroaaltouunia käytän päivittäin, mutta yritän rajoittaa senkin käyttöä. Sen terveyshaitoista oli jokin tutkimus joitakin vuosia sitten, muistaakseni sen mahdolliset terveyshaitat liittyivät rasvojen muuntumiseen epäterveelliseen suuntaan. (Antti Heikkilän, Magneettimedian, Tohtori Tolosen tms. varoituksista en niinkään perusta, saattavat olla huuhaata.)
Mielenkiintoista, ja kiitos. Lähinnä kiinnosti kuulla juuri sitä kokonaissuhtautumista vähän laajemmin. Itse kuulun siihen porukkaan, joka ei tee säteilyn välttämiseksi pienelektroniikan kohdalla mitään. Käytännössä en edes ajattele koko asiaa.
Ei minulla tästä mitään syvempää ymmärrystä ole, mutta olen saanut käsityksen, että esimerkiksi kännyköiden tukiasemien aiheuttamaa säteilyä koskevien tutkimusten tulokset ovat yhteensopia sen kanssa, että mitään selkeää efektiä ei ole. On pientä korrelaatiota sinne tai tänne, ja yksittäisten tutkimusten tuloksissa on hajontaa, mutta ei ole mitään yhtä selkeää trendiä, joka kertoisi, että sillä todella olisi jokin selkeä haittavaikutus.
Wifin säteilymäärät taas ovat pieniä verrattuna tukiasemiin, ja vielä siis säteilymäärä pienenee niin, että se on isoimmillaan jossain 50 cm päässä tukiasemasta ja sen jälkeen laskee aika nopeasti etäisyyden kasvettua. Siinä 50 cm etäisyydellä säteily on silti sadasosan luokkaa ohjearvoista.
Tämä on siis se "logiikka". Mutta olen periaatteessa siitä samaa mieltä, että pienet altistukset eivät ole täysin yhdentekeviä, varsinkaan isommassa väestötason tarkastelussa. Kyllähän Suomessa ja Ruotsissa on harjujen ja niiden radioaktiivisten kaasujen takia oikeasti vähän isommat syöpäriskit kuin vaikka siellä Okinawalla.
Mulla se menee niin päin, että tykkään asua täällä ja tykkään kaiken lisäksi harjuista, niin haistatan sitten tyynesti piut paut tälle tiedolle. Ei se tee täällä asumista erityisen vaaralliseksi tai omasta mielestäni esimerkiksi luonnossa liikkumista nettohaitalliseksi. Mutta siis... jos suhtautuu muutenkin varauksella vaikka elektroniikkaan, kai minä silloin ymmärrän sen, että säteily on ihan hyvä syy pitää sitä vähän etäämmällä :) Vaikka nyt sängystä tai ylipäätään. Sitten taas toisaalta, jos jollekin on vaikka tietokone tai koodaaminen tai pelaaminen tai tällainen ihan henki ja elämä ja suuri nautinto elämässä, kai sitä voi sitten ajatella, että ainakin se riski ei ole isossa kuvassa täysin turha.
Kai se kokonaisaltistuksenä määrä ja aika merkkaa. Jos on nettiin kytkeytyneenä koko valveillaoloaikansa, jos puhuu maratonipuheluita kännykllä, jos käy vuosittain röntgenkuvissa hammaslääkärissä tai mammografiassa (tai CT-kuvissa, vai mikä se eniten säteilyaltistusta tuottava nyt olikaan), jos matkustaa paljon lentämällä, kai siinä jonkinlaisen riskin ottaa. Koskaan en ole kieltäytynyt esim. hammasröntgenkuvista. Olettaisin, että CT-kuviin verrattuna hammaröntgen-säteily on mitättömän pientä, ja wifi-reitittimen säteily puolestaan mitättömän pientä hammasröntgeniin verrattuna. Mutta jos on 365 päivänä vuodessa esim. 12 tuntia päivässä alttiina wifi-sätelylle, tekee se aika monta tuntia yhteensä, ehkä jopa parin sekunnin hammasröntgeniin verrattavissa olevasti? En jaksa tarkistaa näitä, mutta jos joku haluaa, niin esim. STUK:in sivulta voisi löytää jotain vertailua. (Tässä (https://www.stuk.fi/tietoa-stukista/usein-kysyttya/sovellus-usein-kysytyt-kysymykset/-/asset_publisher/CgsnPjZvELTX/content/onko-turvallista-sijoittaa-wlan-modeemin-lastenhuoneeseen-ja-pitaa-sita-jatkuvasti-paalla-naapurimme-modeemi-sijaitsee-heidan-tyohuoneessa-joka-on-taa/12547)rauhoittelua.)
^ Joo. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että on turvallista pitää WLAN-tukiasemaa vaikka koko ajan päällä, ja että jo metrin päässä aletaan puhua todella pienestä altistuksesta.
En tiedä, miten näitä mikroaaltoja voisi järkevästi verrata röntgensäteilyyn, kun kyse on kuitenkin eri asiasta. Yksi syy siihen, miksi tätä 2GHz-5Ghz-taajuusvälin säteilyä (sekä kännykät että wifilaitteet ovat jossain näillä hoodeilla) pidetään yleisesti aika turvallisena on se, että se on hyvin lähellä näkyvää valoa. Yleisesti ei olla kovin huolissaan siitä, että näkyvä valo automaattisesti lisäisi syöpäriskiä, joten siis... ehkä se prima facie syy olettaa, että tässä puhutaan vaarallisesta asiasta ei ole niin vahva vain, koska kyse on säteilystä. Onhan kaikki näkyvä valokin elektromagneettista säteilyä, ja olennaista on paitsi säteilyn voimakkuus, myös se, missä kohtaa sitä spektriä mennään. Toki se säteily läpäisee sellaista, mitä näkyvä valo ei, mutta se on silti vähän kyseenalainen oletus, että rajanveto turvallisen ja ei turvallisen kohdalla menisi täsmälleen siinä, mitä me näemme tai emme näe tai mikä pysähtyy siihen mihin mekin pysähdymme. Siis psykologisesti hyvin ymmärrettävä, mutta pointtaan vain sitä, että ehkä siinä turvallisen ja ei turvallisen täsmällisessä rajanvedossa kummittelee tällainen pieni antroposentrismi. Säteily kuulostaa vaaralliselta, ja vielä jos se käyttäytyy meistä poikkeavalla tavalla, niin se on outoa ja siksi vältettävä asia.
Mutta joo... eipä tässä kai mitään suurta erimielisyyttä ole. Vähän erilaisiin arvioihin päädytty vain.
Niin tosiaan, frekvenssi tosiaan korreloi energiamäärän kanssa. Pitäisi varmaan verrata Sieverttejä tms., jotta voisi tehdä järkeviä vertailuja.
Tämäntyylisesti https://www.stuk.fi/sv/web/selkosivut/stralrisk-och-skydd/exempel-pa-straldoser
(ei ota kantaa wifiin).
Ja toisekseen, lasketaanko wifi-säteily edes ionisoivaksi säteilyksi. Ei kai, Kauppalehden mukaan:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-varoittavat-5g-verkko-on-terveysriski-eun-lykattava-rakentamista/79dcdb18-32b5-3cc1-850e-7f2d6a0e8894
Radiotaajuista säteilyä tuottavat muun muassa matkapuhelimet, DECT-puhelimet, WLAN, kännyköiden tukiasemat sekä etäluettavat sähkömittarit.
Kännykän käytön pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi lapsiin ja nuoriin ei tiedetä. Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset ovat arvioineet, että pitkän aikavälin vaikutuksista voidaan saada luotettava tietoa vasta vuosikymmenten saatossa.
Jotkut tutkimuksesta näyttäisivät lisäävän aivosyövän riskiä jonkin verran, mutta tutkimustulokset ovat kiistanlalaisia.
Suomen säteilyturvakeskus STUK katsoo, että ionisoimaton säteily ei pysty rikkomaan kemiallisia sidoksia, vaurioittamaan solujen perimäainetta ja aiheuttamaan syöpää
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 26, 2019, 18:13:53
Kännykän käytön pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi lapsiin ja nuoriin ei tiedetä. Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset ovat arvioineet, että pitkän aikavälin vaikutuksista voidaan saada luotettava tietoa vasta vuosikymmenten saatossa.
Jotkut tutkimuksesta näyttäisivät lisäävän aivosyövän riskiä jonkin verran, mutta tutkimustulokset ovat kiistanlalaisia.
Suomen säteilyturvakeskus STUK katsoo, että ionisoimaton säteily ei pysty rikkomaan kemiallisia sidoksia, vaurioittamaan solujen perimäainetta ja aiheuttamaan syöpää[/i]
Näin se kai on, että pitkän aikavälin näyttö puuttuu. Voihan sieltä löytyä joku yllättävä ja selkeäkin korrelaatio johonkin vasta vuosikymmenten päästä. Mutta nämä rauhoittelut ovat minusta sikäli ihan asiapohjalla ja muutakin kuin pelkkää hyssyttelyä, että tällä hetkellä ei ole sellaista näyttöä, jota yleensä saadaan, kun joku oikeasti jotakin aiheuttaa. Melua ja pieniä korrelaatioita löytää vaikkei varsinaista efektiä olisi ollenkaan. Toisekseen ei ole mitään vahvaa prima facie -syytä olettaa, että tämä olisi vaarallista.
Nähdäkseni se jättää sellaisen raon, että on rationaalista valita että näkee pientä vaivaa välttääkseen altistumista. Mutta toistaiseksi on myös rationaalista olettaa, että näillä ei ole mitään merkittävää vaikutusta ja toimia sen mukaan. Siis tyyliin että jos et erikseen hakeudu todella voimakkaaseen altistukseen, kaiken pitäisi olla OK.
Kännykkäsäteily on vähän kuin ydinvoimaloiden säteilyongelmat, vain näyttöä puuttuu...
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 26, 2019, 21:50:09
Kännykkäsäteily on vähän kuin ydinvoimaloiden säteilyongelmat, vain näyttöä puuttuu...
Onpa rohkeat kolme pistettä. Näin sananvapautta käytetään :P
Kun tässä kaksi muuta ovat sanoneet, miten kännyköiden ja tukiasemien säteilystä ajattelevat ja miksi, viitsitkö lähteä samaan leikkiin, vai haluatko verhoutua ihan täysin mysteeriin ja kadota savuna ilmaan?
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 26, 2019, 21:50:09
Kännykkäsäteily on vähän kuin ydinvoimaloiden säteilyongelmat, vain näyttöä puuttuu...
Kännykkä korvalla on varmaan "pahin" altistaja, jos sitä tuntikausia päivässä harrastaa. Saattaa ainakin aiheuttaa päänsärkyä monille.
Atomivoimalat säteilevät kyllä kaikki jonkin verran ja senhän vuoksi niiden seinätkin on yli metrin vahvuisia. alfa- säteilyn estämiseksi. Jonkin verran neutriinoita pääsee jatkuvasti ja muita pieniä määriä, mutta ehkä kokonaisuus luonnon normaaliin pitoisuuteen ei ole kovin suuri.
Onhan niitä tutkimuksia myös ollut leukemian yleistymisestä voimaloiden lähiseuduilla.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 26, 2019, 18:13:53
Niin tosiaan, frekvenssi tosiaan korreloi energiamäärän kanssa. Pitäisi varmaan verrata Sieverttejä tms., jotta voisi tehdä järkeviä vertailuja.
Tämäntyylisesti https://www.stuk.fi/sv/web/selkosivut/stralrisk-och-skydd/exempel-pa-straldoser
(ei ota kantaa wifiin).
Ja toisekseen, lasketaanko wifi-säteily edes ionisoivaksi säteilyksi. Ei kai, Kauppalehden mukaan:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-varoittavat-5g-verkko-on-terveysriski-eun-lykattava-rakentamista/79dcdb18-32b5-3cc1-850e-7f2d6a0e8894
Radiotaajuista säteilyä tuottavat muun muassa matkapuhelimet, DECT-puhelimet, WLAN, kännyköiden tukiasemat sekä etäluettavat sähkömittarit.
Kännykän käytön pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi lapsiin ja nuoriin ei tiedetä. Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset ovat arvioineet, että pitkän aikavälin vaikutuksista voidaan saada luotettava tietoa vasta vuosikymmenten saatossa.
Jotkut tutkimuksesta näyttäisivät lisäävän aivosyövän riskiä jonkin verran, mutta tutkimustulokset ovat kiistanlalaisia.
Suomen säteilyturvakeskus STUK katsoo, että ionisoimaton säteily ei pysty rikkomaan kemiallisia sidoksia, vaurioittamaan solujen perimäainetta ja aiheuttamaan syöpää
Lisättäköön tähän vielä kyseisen vuodelta 2017 olevan Kauppalehden artikkelin nimi ja alussa oleva tärkein asia:
Tutkijat varoittavat: 5G verkko on terveysriski, EU:n lykättävä rakentamista (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-varoittavat-5g-verkko-on-terveysriski-eun-lykattava-rakentamista/79dcdb18-32b5-3cc1-850e-7f2d6a0e8894)
Iso joukko tutkijoita vetoaa Euroopan komissioon, että 5G verkon rakentamista siirrettäisiin, kunnes verkkojen turvallisuus terveydelle on puolueettomasti tutkittu.
Tutkijat ovat huolissaan lisääntyvästä langattoman laitteiden tuottamasta ionisoimattomasta radiotaajuussäteilystä.
Heidän mukaansa viime aikaiset tutkimukset osoittavat, että kaikkialle levittäytyneet langattomien laitteiden tuottamat sähkömagneettiset kentät (EMF) vaikuttavat eläviin organismeihin jo huomattavasti alle kansainvälisten ja kansallisten raja-arvojen.
Säteily nostaa tutkijoiden mukaan syöpäriskiä ja solun stressivasteita; edesauttaa haitallisten vapaiden radikaalien lisääntymistä; lisää geneettisiä vaurioita ja aiheuttaa rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sukuelimiin; lisää oppimis- ja muistihäiriöitä sekä muita neurologisia häiriöitä.Vaikka siis STUK:in mukaan näitä vaikutuksia ei siis pitäisi ilmetä kyseisenkaltaisten radioaaltojen kohdalla.
Tässä alla vielä tuo tutkijoiden vetoomus. En tiedä, miten siihen on suhtauduttu maailmassa ja tiedeyhteisössä:
International Appeal
Scientists call for Protection from Non-ionizing Electromagnetic Field Exposure (https://emfscientist.org/index.php/emf-scientist-appeal)
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - elokuu 26, 2019, 18:05:22
En tiedä, miten näitä mikroaaltoja voisi järkevästi verrata röntgensäteilyyn, kun kyse on kuitenkin eri asiasta. Yksi syy siihen, miksi tätä 2GHz-5Ghz-taajuusvälin säteilyä (sekä kännykät että wifilaitteet ovat jossain näillä hoodeilla) pidetään yleisesti aika turvallisena on se, että se on hyvin lähellä näkyvää valoa. Yleisesti ei olla kovin huolissaan siitä, että näkyvä valo automaattisesti lisäisi syöpäriskiä, joten siis...
Nyt vasta tuli mieleen, että itse asiassa ollaan huolestuneita näkyvän valon syöpäriskeistä, nimittäin jos sattuu palamaan, olemaan vaalea/punatukkainen/pisamainen jne.. Nimittäin ihosyöpähän (ja silmävauriot ym.) liitetään nimenomaan auringonvaloon, vaikkakin kyllä enemmän UV-valoon kuin näkyvään valoon. UV-valon aallonpituus on noin 300 - 400 nm (tai laajimmillaan
10-400 nm).
- Ihmissilmä havaitsee näkyvää valoa
380 - 740 nm alueella, mikä vastaa frekvenssiä
430–770 THz.
Lyhyt aallonpituus kai liitetään biologisiin vaurioihin vahvemmin kuin pitkä aallonpituus. Ja otsonikerros suodattaa auringon lyhyimmät aallonpituus alueet (ja korkeimmat frekvenssit siis), mistä syystä otsonikato lisää ihosyöpiä ja on katastrofi elämälle maapallolla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ultraviolet#Subtypes
https://en.wikipedia.org/wiki/Wi-Fi#Radio_spectrum
https://en.wikipedia.org/wiki/Visible_spectrum
Mutta wifi operoi tyystin isommilla aallonpituuksilla kai (samaa luokkaa kuin mainitsemasi mikroaaltouunit):
WiFi operates in the 2.4 GHz frequency range, the same as a microwave oven. The wavelength of that light is about 12.5 centimeters, which is about 125 million nanometers. Lähde: https://scienceblogs.com/builtonfacts/2009/09/17/wifi-and-radiation
Eli ei syytä ainakaan vielä väsätä foliohattua ainakaan tuon perusteella.
Mutta ehkä kannatta kytkeytä nettiin piuhan kanssa, ainakin seuraavan perusteella.
Google haku wifi biological effects (https://www.google.com/search?safe=active&ei=kfJkXZz2LPKGwPAPw9uk4AU&q=wifi+wavelength+biological+effects&oq=wifi+wavelength+biological+e&gs_l=psy-ab.1.0.33i160l2.3484.7172..9230...0.2..0.561.2667.4j3j4j1j0j1......0....1..gws-wiz.......0i71j0j0i22i30j33i21.uVNfqIG-xnc) mainitsee Science Directin lähteeksi tälle:
Repeated Wi-Fi studies show that Wi-Fi causes oxidative stress, sperm/testicular damage, neuropsychiatric effects including EEG changes, apoptosis, cellular DNA damage, endocrine changes, and calcium overload. Wi-Fi is an important threat to human health - ScienceDirect (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0013935118300355)
---
Sori, tämä menee jo aivan aiheen (Tietokoneketju) ohi. Pyysin ylläpitoa, että tästä voisi tehdä aivan uuden ketjun.
WHO kirjoittaa näin:
Human epidemiological studies gave evidence of increased risk for glioma and acoustic neuroma. RF radiation was classified as Group 2B, a possible human carcinogen. ... In spite of this, in most countries little or nothing has been done to reduce exposure and educate people on health hazards from RF radiation. Jun 21, 2017
World Health Organization, radiofrequency radiation and health - a hard nut to crack (Review) (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5504984/)
Glioma on käsittääkseni glia-nimisten aivosolujen syöpä, ja acoustic neuroma on kuuloaivokuoren syöpä (ohimolla, lähellä korvaa). Possible human carcinogen tarkoittaa, että on mahdollisesti ihmisellä syöpää aiheuttava.
Eihän tässä uskalla enää käyttää nettiä ollenkaan reissussa tai Chromebookilla, jossa ei ole kuin langaton netti. Ei ole piuhan paikkaa.
Olen aina vähän vierastanut kännykkää edellä mainituista syistä, enkä mielelläni puhu sillä pitkään tai ylipäätään ollenkaan, jos ei ole aivan pakko. Lankapuhelin on kuitenkin jo poistunut (meillä oli vuoden 2017 loppuun), joten kännykkä on ainoa puhelin nykyisin.
Eräs tuntemani henkilö puhui ahkerasti kännykkään - ainakin silloin, kun hänet viimeisiä kertoja tapasin (puheluja tuli koko ajan) - ja hän kuoli Alzheimerin tautiin ennen eläkeikäänsä. Sattumaa todennäköisesti, mutta kuka sitä tietää.
Taidanpa panna tietokoneen kiinni.
Monessa toimistossa ei edes ole enää piuhaverkkoa, vaan kaikki normaalien työntekijöiden vehkeet ovata pakosta wifi-yhteyden päässä.
Oma omaiseni, joka vastikään kuoli Alzheimeriin, oli se, jonka kanssa eniten puhuin maratonipuheluita.
Luulisi, että ainakin jos pistää kovaääniselle, eli jos ei pidä kännykkää korvalla, mahdolliset haittavaikutukset vähenisität huomattavasti. Itselläni tosin suurin syy kajareillelaittamisessa on se, että korva hikoaa, kun laite kuumenee.
Itse asiassa minäkin olen vähän vierastanut kännykkää, mutta lähinnä sen ergonomian takia. Vanhanaikaiseen lankapuhelimeen oli huomattavsati miellyttävämpää puhua maratonipuheluita.
Vaikka ei silti, ovathan nää nykykännykät ihania, esim. navigaattoritoiminto ja nettiyhteys, sähköposti ja kamera. Ennen kuin työpaikka alupnperin pakotti mut ottamaan kännykän, en olisi sitä suin surminkaan itse hankkinut. Älykännykän hankkiminen kesti varmaan 5-10 vuotta kauemmin kuin useimmilla (tai kaikilla) kaveripiirini henkilöillä. (Milloin älykännyt tulivat markkinoille?). En ole vielä tehnyt ensimmäistäkään mobiilimaksamista kännykälläni - en luota siihen, ettenkö onnistuisi jotenkin sössimään ja saamaan tiliäni tyhjennetyksi. Enkä ole samasta syystä myöskään ostanut mitään netistä luottokortilla.
Taidan olla aika lailla perässähiihtäjä näissä teknologia-asioissa. Ja yybervarovainen monissa asioissa.
Kännykänkäytön välttöä paljon paljon tehokkaampi tapa torjua aivosyöpää on jättää auringonsäteilyssä ihon käristys, tupakointi, alkoholi ja punainen liha minimiiin.
Nimittäin 4/5 aivokasvaimista on sekundäärisiä etäpesäkeitä keuhko-, rinta-, iho-, paksusuolen- jne syövistä. Ja näihin vaikuttaa epäterveelliset elintavat. Muistan kun HS Nytin vakiolääkäri neurologian professori Jorma Palo kuoli aivosyöpään joka lähti ihosyövästä.
Lukemani mukaan kännykkä korvalla -ongelma on helpoin kiertää johdollisilla kuulokkeilla. Tuo riittää estämään korvan hikoilun, mahdollisen kännykän tuottaman säteilyn ja samalla säilyttäisi yksityisyyden.
Minua ainakin häiritsee, jos puhelun toinen osapuoli laittaa kajarin päälle, sillä tämä sitten usein alkaa puuhata jotain muuta ja hänen äänensä kuuluu miten sattuu ja muutenkin se kaiku tuntuu oudolta. Mutta oma puhelimen käyttöni on niin olematonta, että tuntuisi liioittelulta niitä vastaan alkaa mitenjään suojautua. Edellä lukemani mukaan saatan tuhota pääni jo bluetoothin ja wifin kanssa joka tapauksessa.
Vuosikaudet töissä samoissa tiloissa kymmenet koneet osa telakoituna piuhan päähän ja osa pelkän wifin varassa lienee tehnyt tehtävänsä jo.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 27, 2019, 22:36:43
Kännykänkäytön välttöä paljon paljon tehokkaampi tapa torjua aivosyöpää on jättää auringonsäteilyssä ihon käristys, tupakointi, alkoholi ja punainen liha minimiiin.
Nimittäin 4/5 aivokasvaimista on sekundäärisiä etäpesäkeitä keuhko-, rinta-, iho-, paksusuolen- jne syövistä. Ja näihin vaikuttaa epäterveelliset elintavat. Muistan kun HS Nytin vakiolääkäri neurologian professori Jorma Palo kuoli aivosyöpään joka lähti ihosyövästä.
En epäile tuota, ja veikkaisin, että tuo pitää paikkansa.
Voi sitä silti yrittää minimoida riskejä. Eräs kansanparantaja (kalevalainen jäsenkorjaaja) suositteli Himalajan vuorisuolaa. Hän hämmästyi kovin, kun kerroin, että siinä on mm. poloniumia ynnä muita radioaktiivisia alkuainetta, sekä raskasmetallia kuten lyijyä.
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 28, 2019, 08:21:17
Lukemani mukaan kännykkä korvalla -ongelma on helpoin kiertää johdollisilla kuulokkeilla. Tuo riittää estämään korvan hikoilun, mahdollisen kännykän tuottaman säteilyn ja samalla säilyttäisi yksityisyyden.
Minua ainakin häiritsee, jos puhelun toinen osapuoli laittaa kajarin päälle, sillä tämä sitten usein alkaa puuhata jotain muuta ja hänen äänensä kuuluu miten sattuu ja muutenkin se kaiku tuntuu oudolta. Mutta oma puhelimen käyttöni on niin olematonta, että tuntuisi liioittelulta niitä vastaan alkaa mitenjään suojautua. Edellä lukemani mukaan saatan tuhota pääni jo bluetoothin ja wifin kanssa joka tapauksessa.
Vuosikaudet töissä samoissa tiloissa kymmenet koneet osa telakoituna piuhan päähän ja osa pelkän wifin varassa lienee tehnyt tehtävänsä jo.
Ihan kauhiasti ei tarvitse huolestua. Ei ole olemassa ainetta ilman säteilyä, eikä sähköä ilman lämpöä.
Noissa kentissä joiden välityksellä asioita välitetään on kyllä erilaisia voimakkuuksia, mutta perusteeltaan, niitä ei voi suoranaisina uhkina pitää. Eiköhän useimmilla ole oma lähetin mukana aina ja reitittimet jakavat ympäristöönsä lankatonta väreilyä melkolailla joka paikassa, mihin keksii "karkuun pyrkiä".
Onhan maapallokin sähkömagneettisen kentän sisällä ja monen pienemmän paikallisen kenttätaajuuden altistama.
Menee minne vain, niin jokin kenttä lienee aina sielläkin, kaupassa kassat laulaa ja vierellä istuvan kännykkä jakaa omaa kenttäänsä ympäristöön tasapuolisesti.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 28, 2019, 11:04:56
Voi sitä silti yrittää minimoida riskejä. Eräs kansanparantaja (kalevalainen jäsenkorjaaja) suositteli Himalajan vuorisuolaa. Hän hämmästyi kovin, kun kerroin, että siinä on mm. poloniumia ynnä muita radioaktiivisia alkuainetta, sekä raskasmetallia kuten lyijyä.
Kiinnostava väite jossain edellisessä viestissäsi oli, että mikroaallot (siis matkapuhelimet, wifi yms) aiheuttavat neurologisia häiriöitä ja muuta vastaavaa, joka ei ehkä varsinaisesti ole kudosvauriota tai syöpää.
Ja sitten tämä 5G verkon lyhyemmän kantaman antennien vaikutus siinä, että altistus merkittävästi lisääntyy.
Oliko näistä jossain jotain tutkimustuloksia tai vertailtavia lukuarvoja?
Yleisenä pointtina minulla on tähän se, että
jos pystyy luonteen ja persoonallisuuden puolesta helposti ottamaan kaikenlaisia riskitekijöitä huomioon ja jopa vähän nauttii siitä, että elää tällaisia huomioiden, mikäs siinä. Sitten on ehkä sekin, että jollekin se aiheuttaa vain niin paljon lisää stressiä että sen haittavaikutus on paljon suurempi kuin alkuperäisen altistuksen.
Leväperäinen väite ja tiedän sen, mutta pointti oli, että tämä jossain määrin on sellainen asia, missä on varmaan paras toimia sillä tavalla, joka on omalle persoonallisuudelle suotuisin "kompromissi", jos nyt näin voi sanoa.
^
Aasinlaulu, tuossa ed. viestissäni oli linkki tutkimukseen:
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 27, 2019, 13:02:06
WHO kirjoittaa näin:
Human epidemiological studies gave evidence of increased risk for glioma and acoustic neuroma. RF radiation was classified as Group 2B, a possible human carcinogen. ... In spite of this, in most countries little or nothing has been done to reduce exposure and educate people on health hazards from RF radiation. Jun 21, 2017
World Health Organization, radiofrequency radiation and health - a hard nut to crack (Review) (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5504984/)
Glioma on käsittääkseni glia-nimisten aivosolujen syöpä, ja acoustic neuroma on kuuloaivokuoren syöpä (ohimolla, lähellä korvaa). Possible human carcinogen tarkoittaa, että on mahdollisesti ihmisellä syöpää aiheuttava.
Tässä yhteenveto ko. artikkelista:
Abstract
In May 2011 the International Agency for Research on Cancer (IARC) evaluated cancer risks from radiofrequency (RF) radiation. Human epidemiological studies gave evidence of increased risk for glioma and acoustic neuroma. RF radiation was classified as Group 2B, a possible human carcinogen. Further epidemiological, animal and mechanistic studies have strengthened the association. In spite of this, in most countries little or nothing has been done to reduce exposure and educate people on health hazards from RF radiation. On the contrary ambient levels have increased. In 2014 the WHO launched a draft of a Monograph on RF fields and health for public comments. It turned out that five of the six members of the Core Group in charge of the draft are affiliated with International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection (ICNIRP), an industry loyal NGO, and thus have a serious conflict of interest. Just as by ICNIRP, evaluation of non-thermal biological effects from RF radiation are dismissed as scientific evidence of adverse health effects in the Monograph. This has provoked many comments sent to the WHO. However, at a meeting on March 3, 2017 at the WHO Geneva office it was stated that the WHO has no intention to change the Core Group.
Keywords: electromagnetic fields, EMF, radiofrequency radiation, public exposure, cancer, WHO, monograph, conflict of interest, ICNIRP, non-thermal effects, health risks
Tuo luokitus vuodelta 2011 Group 2B, Possibly carcinogenic to humans siis on lievempi, eli vasta kolmas mahdollinen luokitus, ensimmäisen ollessa 1 Carcinogenic to humans, ja toisen ollessa 2A Probably carcinogenic to humans.
https://ec.europa.eu/health/scientific_committees/opinions_layman/en/electromagnetic-fields/glossary/ghi/iarc-classification.htm
(Luokitus siis on vuodelta 2011, tämän organisaation tekemä: the International Agency for Research on Cancer (IARC), a branch of the World Health Organization.)
Mutta toisaalta, erään onkologisen eli syöpäteuteihin liittyvän katsausartikkelin (vuodelta 2017) mukaan luokitusta pitäisi muuttaa (kuuloaivokuoren) gliooman (syöpätyyppi) osalta (Conclusion. RF radiation should be regarded as a human carcinogen causing glioma.) Evaluation of Mobile Phone and Cordless Phone Use and Glioma Risk Using the Bradford Hill Viewpoints from 1965 on Association or Causation. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28401165/) (Pubmed)
Korjattu typoja.
Alla tuorein Pubmedistä löytämäni katsausartikkeli:
Siinä todetaan, että koska näitä RF-laitteita on ollut laajemmassa käytössä vasta 20 vuotta, ja alkuaikoina vähäisemmin määrin, ei pitkäiaikaisvaikutuksia välttämättä ole vielä löydetty. Syöväthän ovat tyypillisesti hitaasti kehittyviä tauteja, jotka voivat kehittyä vuosikymmeniä. (Poikkeuksiakin on, on olemassa hyvin aggressiviisiakin syöpiä, jotka kehittyvät nopeasti ja vievät nopasti hengen, esim. eräs tulehduksellinen rintasyöpä, eräs harvinainen(?) pienisoluinen eturauhassyöpä, eräs keuhkosyöpätyyppi.)
Ind Health. 2019 Jul; 57(4): 403–405.
Published online 2019 Aug 3. doi: 10.2486/indhealth.57_400
PMCID: PMC6685799
PMID: 31378769
Health effects of Radiofrequency Electromagnetic Fields (RF EMF) (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6685799/)
Alicja BORTKIEWICZ1
Conclusion
The problem of health effects of RF EMF has not been definitively resolved, but due to the results of previous research on possible health effect of RF EMF, it seems necessary to use precautionary principles and ALARA (As Low as Reasonably Achievable) principles, when the new sources of electromagnetic emissions will be planned and installed.
EU on ottanut kantaa tällä tavalla, pläräsin vähän ko. dokkaria, enkä tullut hullua hurskaammaksi. Jos joku jaksaa perehtyä, saa mieluusti referoida. Ilmeisesti tieteellistä yksimielisyyttä evidenssin pitävyydestä ei tällä hetkellä ole.
Mobile phones and health:
Where do we stand? (http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2019/635598/EPRS_BRI(2019)635598_EN.pdf) (European Parliament)
In 2011, the International Agency for Research on Cancer, a branch of the World Health Organization, classified radiofrequency electromagnet fields as possibly carcinogenic (cancer-causing) to humans. The European Union defined basic restrictions for limiting exposure to electromagnetic fields in Council Recommendation 1999/519/EC, setting maximum values that should not to be exceeded. Moreover, in view of the scientific uncertainty, the European Environment Agency advises taking a precautionary approach.
Two sets of large-scale experimental studies involving laboratory animals, one from the United
States National Toxicology Program and another from the Italian Ramazzini Institute, have recently
brought the debate to the fore again. Both found varying levels of evidence of certain tumours in
some of the animals tested. The results have nevertheless prompted diverging conclusions.
...
Members of the European Parliament have addressed many parliamentary questions to the
European Commission on mobile phones and electromagnetic radiation. In a June 2015 answer, the
Commission stated that, taking into account the conclusions of the latest SCENIHR opinion and
ongoing studies, it believes that for the time being there is no need to consider additional action on
the possibility of a link between mobile phone use and brain cancer. In a September 2018 answer,
the Commission noted that the committee may reassess the situation depending on the outcome
of the review of the ICNIRP guidelines.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 28, 2019, 17:27:25
Tuo luokitus vuodelta 2011 Group 2B, Possibly carcinogenic to humans siis on lievempi, eli vasta kolmas mahdollinen luokitus, ensimmäisen ollessa 1 Carcinogenic to himans, ja toisen ollessa 2A Probably carcinogen.
https://ec.europa.eu/health/scientific_committees/opinions_layman/en/electromagnetic-fields/glossary/ghi/iarc-classification.htm
(Luokitus siis on vuodelta 2011, tämän organisaation tekemä: the International Agency for Research on Cancer (IARC), a branch of the World Health Organization.)
Luokkaan 1 on n. v. 2015 siirretty makkarat ym prosessoidut lihat ja luokkaan 2 punainen liha.
WHO on asettanut prosessoidun lihan* ykköskarsinogeenien listalle ja punaisen lihan kakkoskarsinogeenien listalle. .... WHO asetti prosessoidut lihat samaan karsinogeenisten aineiden kategoriaan kuin alkoholi tai tupakka. Tätä karsinogeeniluokkaa kutsutaan 1A-luokaksi. Tässä luokituksessa on erilaisia kemikaaleja ja nyt myös ruoka-aine. Uusi luokitus perustuu tieteellisten tutkimusten yhdenmukaisuuteen ihmisillä sekä koe-eläinmalleissa. Tähän luokitukseen "joutuu" aineet, joiden syöpävaarallisuus on osoitettu vakuuttavasti.
...
Group 1: Carcinogenic to humans (118 ainetta, lue lista)
Group 2A Probably carcinogenic to humans (75 ainetta, lue lista)
Group 2B Possibly carcinogenic to humans (288 ainetta, lue lista)
Group 3 Not classifiable as to its carcinogenicity to humans (503 ainetta, lue lista)
Group 4 Probably not carcinogenic to humans (1 aine, lue lista) - https://www.pronutritionist.net/2015/10/makkaran-pekonin-ja-leikkeleiden-riskeista-whon-uusi-luokitus/
Luokasta 1 Wikipediassa:
..
Alcoholic beverages
..
Leather dust
..
Wood dust
- https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_IARC_Group_1_carcinogens
Mun piti hieriasta silmiä leather:n kohdalla. Kyllä. Vakuuttavasti osoitettuun syöpöriskijoukkoon 1 kuuluu alkoholin ohella nahkapöly ja puupöly. Toisin sanoen hieno kännykkä- tai rillikotelo nahasta tai puusta voi olla pölyksi taskussa tai matkalla jauhautuneena syöpäriski. (Tiesin ennestään että eritoten lehtipuu,pöly on nenäsyöpäriski.)
Luokka 2A sisältää mm. paistosavuja, punalihaa, kahvia ym hyvin kuumia juomia, vuorotyö:
...
High-temperature frying, emissions from
...
Red meat[2]
Coffee, mate, and very hot beverages (drinking)
Very hot beverages at above 65 °C (drinking)
...
Shift work that involves circadian disruption
- https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_IARC_Group_2A_carcinogens
Luokka 2B on jo valtava jossa om mm. magneettikentät (kädellä pyörittelen magneettia),
Aloe Vera (yrttikö ja shampoo?), talkkijauhot, kirvesmiehuus ja polttoaineet:diesel, bensa jne
...
Magnetic fields (extremely low frequency)
...
Aloe vera, whole leaf extract
...
Talc-based body powders (perineal use of)
...
Carpentry and joinery
- https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_IARC_Group_2B_carcinogens
Seuloin joitain hiukan yllättäviä.
JK. Caffeic acid eli kahvihappo oli syöpäriski luokassa 2B. Sitä on kahvissa pieniä määriä ja se on kanelihapon esteri. Sitä on korkeita määriä Ceylonin kanelissa, ryytisalviassa, ja auringonkukan siemenissä ja puolukassakin on.
Jos kouluista vaadittaisiin Wifi- ja kännykkäkentät nollille niin efektiivisesti ensin olisi vaadittava puu- ja nahkakäsitöiden lopetusta, moottoriopetuksen, mopokorjauskurssien lopetusta, kuumien juomien kieltoa ja ennen niitä kaikenlaisen lihansyönnin lopetusta.
"Keskity oleelliseen" -valmentaja Juha "Tami" Tamminen
Sivuvaikutuksena: Ehkä koulujen oppimistulokset paranisivat kännykkäkiellolla? Ja monien työpaikkojen työtehot.
MrKat,
boldasin kaksi kohtaa aiemmasta viestistäni. Tuo viimeisin boldaus tarkoittasi luokkaa 1 IARC-luokituksessa.
Mutta, ei yksi tutkimus kesää tee, eikä edes kokonainen katsausartikkelikaan.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 28, 2019, 17:27:25
Tuo luokitus vuodelta 2011 Group 2B, Possibly carcinogenic to humans siis on lievempi, eli vasta kolmas mahdollinen luokitus, ensimmäisen ollessa 1 Carcinogenic to humans, ja toisen ollessa 2A Probably carcinogenic to humans.
https://ec.europa.eu/health/scientific_committees/opinions_layman/en/electromagnetic-fields/glossary/ghi/iarc-classification.htm
(Luokitus siis on vuodelta 2011, tämän organisaation tekemä: the International Agency for Research on Cancer (IARC), a branch of the World Health Organization.)
Mutta toisaalta, erään onkologisen eli syöpäteuteihin liittyvän katsausartikkelin (vuodelta 2017) mukaan luokitusta pitäisi muuttaa (kuuloaivokuoren) gliooman (syöpätyyppi) osalta (Conclusion. RF radiation should be regarded as a human carcinogen causing glioma.) Evaluation of Mobile Phone and Cordless Phone Use and Glioma Risk Using the Bradford Hill Viewpoints from 1965 on Association or Causation. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28401165/) (Pubmed)
Korjattu typoja.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 28, 2019, 19:25:44
Sivuvaikutuksena: Ehkä koulujen oppimistulokset paranisivat kännykkäkiellolla? Ja monien työpaikkojen työtehot.
Epäilemättä ja kannatettavaa.
Mutta säteilyllä ei voi perustella. Vaan muilla seurauksilla vaikkapa sillä vuorotyö-efektillä. Jo 1 tunti yöunta poies kännykän kanssa -> vuorotyön suuntaan vinoon menöö elämä ->huomattavampi syöpäriski kuin säteily. + ne muut haitat muistiin, oppimiseen, liikkumattomuuteen, aivoihin jne.
1 tutkimuspaperi ei taida tehdä kesää eikä kännykkäkiellolle pesää.
All you need to know to understand 5G
https://www.youtube.com/watch?v=FBsP-bmDLOo
Tuon ihmisen kerronta on ollut pätevän oloista, mitä tähän saakka sattunut kuuntelemaan.
Sen verran kehittyneitä alkaa laitteet olemaan, että akut voidaan jättää pois tai ainakin pienentää. Energian talteenotto ympäröivästä säteilystä edellyttää tietysti sitä, että ympärillä säteilee.
Lainaus käyttäjältä: https://www.tivi.fi/uutiset/tv/22a42283-6054-4d3b-a285-7436406da9a0?ref=ampparit:f8e5New Atlaksen mukaan pelikortin kokoisella suunta-antennilla saadaan kerättyä kuusi mikrowattia sähköenergiaa 180 metrin etäisyydellä 5g-lähettimestä. Ilman talteenottoa tuo energia menisi hukkaan.
5g:n yleistyminen erityisesti kaupungeissa tarkoittaa, että tarjolla on suuri määrä sähköenergiaa kerättäväksi pienlaitteiden käyttöön.
Ilman talteenottoa hukkaamme jatkuvasti myös valtavia määriä auringonvaloa, aaltoenergiaa, tuulta, ukkosen jyrähdyksiä ja maanjäristyksiä. On myös huomattava määrä tärinää, erityisesti moottoriteiden varrella, mitä ei hyödynnetä juuri ollenkaan.
Tuollaisella pelikortin kokoisella antennilla sydämentahdistin toimisi moitteetta 5G-alueella.