kantapaikka.net

Yleiset => Yhteiskunta => Aiheen aloitti: Edward - helmikuu 10, 2019, 06:53:00

Otsikko: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Edward - helmikuu 10, 2019, 06:53:00
Ketju on muodostettu rasismiketjuun kasvaneesta rönsystä.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Kopek - elokuu 06, 2019, 09:12:32
Lainaus käyttäjältä: Saares - elokuu 05, 2019, 22:49:03
Vaatimattoman otantani mukaan Suomeen houkuttelivat auliit naiset.

Olisi mielenkiintoista tietää, miksi "auliit naiset" haluavat aktiivisesti omalla kohdallaan katkaista satatuhatta vuotta jatkuneen valkoihoisten geeniperimän ja jälkeläistensä olevan mustaihoisia, koska sellaisina 50% / 50% afroeurooppalaisia ja afroamerikkalaisia pidetään.

Mustaihoisen afrikkalaisen ja valkoihoisen eurooppalaisen lasta ei katsota valkoihoiseksi, eikä hän todennäköisesti sellaiseksi itsekään identifioidu. Afrikkainen ulkonäkö on niin voimakas, että jo viidesosa sitä määrittelee ihmisen mustaihoiseksi, vaikka ihonväri ei enää kovin tumma olisikaan. Mustan äärijärjestön African American Defense Leaguen jäseneksi kelpaavat varsin vaaleatkin etnisesti afrikkalaistaustaiset. Kuvan naiset eivät ole kovin vaaleita, mutta en nyt löytänyt parempaa kuvaa.

https://i.ytimg.com/vi/zhx_fdOvnrI/maxresdefault.jpg

Vastaavaa aseellista valkoisten äärijärjestöä pidettäisiin täysin tuomittavana ja rasistisena.

Uutisessa esitetyn Sandoo Mäenpään näköisiä lapsia on Suomessa ja Euroopassa koko ajan enemmän, kunnes lopulta kaikki eurooppalaiset näyttävät tuollaisilta tai vielä tummemmilta. Ja tämän kiihtyvän muuttumiskehityksen moottori ainakin tällä hetkellä ovat enimmäkseen valkoihoiset naiset.

https://yle.fi/uutiset/3-10909067

Miksi valkoihoinen suomalainen/eurooppalainen nainen haluaa lapsia, joiden tilastollinen todennäköisyys koulumenestyksessä on heikompi kuin äitiensä? Miksi valkoihoinen nainen valitsee usein mahdollisimman mustaihoisen miehen? Miksi lapsia syntyy usein monta  peräkkäin lyhyen ajan kuluessa? Kuinka todennäköisenä valkoinen nainen pitää yksinhuoltajaksi päätymistä?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 06, 2019, 09:21:41
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 06, 2019, 09:12:32
Miksi valkoihoinen suomalainen/eurooppalainen nainen haluaa lapsia, joiden tilastollinen todennäköisyys koulumenestyksessä on heikompi kuin äitiensä? Miksi valkoihoinen nainen valitsee usein mahdollisimman mustaihoisen miehen? Miksi lapsia syntyy usein monta  peräkkäin lyhyen ajan kuluessa? Kuinka todennäköisenä valkoinen nainen pitää yksinhuoltajaksi päätymistä?

Eihän suomalainen nainen halua lapsia. Olen ymmärtänyt tämän olevan monenkin mielestä se varsinainen ongelma.

T: Xante
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: kertsi - elokuu 06, 2019, 09:46:26
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 06, 2019, 09:12:32
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi "auliit naiset" haluavat aktiivisesti omalla kohdallaan katkaista satatuhatta vuotta jatkuneen valkoihoisten geeniperimän ja jälkeläistensä olevan mustaihoisia, koska sellaisina 50% / 50% afroeurooppalaisia ja afroamerikkalaisia pidetään.
---
Miksi valkoihoinen suomalainen/eurooppalainen nainen haluaa lapsia, joiden tilastollinen todennäköisyys koulumenestyksessä on heikompi kuin äitiensä? Miksi valkoihoinen nainen valitsee usein mahdollisimman mustaihoisen miehen? Miksi lapsia syntyy usein monta  peräkkäin lyhyen ajan kuluessa?

Tiedän erään suomalaisen naisen, jonka suku on eräältä pieneltä paikkakunnalta. Tällä naisella on muutamia erittäin ikäviä mutta ei-tappavia perinnöllisiä autoimmuunisairauksia, jotka ovat tuolla pienellä paikkakunnalla yleinen riesa. Siellä kaikki ovat vähän sukua toisilleen, eli perimä on hieman degeneroitunut ja autoimmuunisairauksien geenit ovat yleistyneet paikkakunnan ihmisten perimässä poikkeuksellisen paljon.

Tämä nainen on tietoisesti valinnut lapsilleen isän mahdollismman erilaisilla genomilla verrattuna itseensä. Yksikään lapista ei ole perinyt äitinsä autoimmuunisairauksia. Hintana on kyllä sitten erilainen ulkonäkö verrattuna pohjoismaalaisiin.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Hippi - elokuu 06, 2019, 09:50:46
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 06, 2019, 09:12:32
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi "auliit naiset" haluavat aktiivisesti omalla kohdallaan katkaista satatuhatta vuotta jatkuneen valkoihoisten geeniperimän ja jälkeläistensä olevan mustaihoisia, koska sellaisina 50% / 50% afroeurooppalaisia ja afroamerikkalaisia pidetään.

Minusta tuo väittämä samoin kuin puheet siitä, että lapsia hankitaan tummaihoisen kanssa huomion saamiseksi tjsp. vaikuttaa minusta aika kummalliselta. Eiköhän noissakin suhteissa ole ollut ihan tavallinen ihastuminen ja rakastuminen taustalla ja siitä sitten lapsi tulee ihan sanoin perustein kuin kahden "samanvärisenkin" kohdalla käy.

Siis ikään kuin tummaihoisen kanssa saatu lapsi ja lapsen ihonväri olisi oikein määritetty projektin tavoitteeksi?

Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Brutto - elokuu 06, 2019, 09:55:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 09:46:26

Tämä nainen on tietoisesti valinnut lapsilleen isän mahdollismman erilaisilla genomilla verrattuna itseensä.

Jos hän valitsi samalla itselleen elämänkumppanin, tapa tuntuu sangen... no, epäromanttiselta. Jos miestä käytettiin vain siitokseen, menettely on ymmärrettävä.

Miten nainen mahtoi selvittää kyseisen miehen geeniperimän? Ja edustiko mies myös älynlahjoiltaan vastakkaista geeniperimää?

Pitäisköhän siitokseen käytettäville miehille luoda vastaava kantakirja kuin sonneilla ja karjuilla?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:01:35
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 06, 2019, 09:50:46
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 06, 2019, 09:12:32
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi "auliit naiset" haluavat aktiivisesti omalla kohdallaan katkaista satatuhatta vuotta jatkuneen valkoihoisten geeniperimän ja jälkeläistensä olevan mustaihoisia, koska sellaisina 50% / 50% afroeurooppalaisia ja afroamerikkalaisia pidetään.

Minusta tuo väittämä samoin kuin puheet siitä, että lapsia hankitaan tummaihoisen kanssa huomion saamiseksi tjsp. vaikuttaa minusta aika kummalliselta. Eiköhän noissakin suhteissa ole ollut ihan tavallinen ihastuminen ja rakastuminen taustalla ja siitä sitten lapsi tulee ihan sanoin perustein kuin kahden "samanvärisenkin" kohdalla käy.

Siis ikään kuin tummaihoisen kanssa saatu lapsi ja lapsen ihonväri olisi oikein määritetty projektin tavoitteeksi?

Taisi olla joku naisten kuvalehti jossa kerran haastateltiin ulkomaalaisten kanssa seurustelleita naisia, ja joku sanoi - muistikuvani mukaan - että hän ei muita tapailekaan kuin ulkomaalaisia miehiä. Joidenkin ihmisten (yleensä naisten) mielestä tämä on vautsi vau, ooh  ja iih, mutta oikeasti se on ihan yhtä rajoittunutta kuin sanoa että ei muita tapailekaan kuin suomalaisia miehiä. (Itse olen melkein tuota jälkimmäistä sorttia, mutta esim. brittimiehen kohdalla voisin tehdä poikkeuksen, jos sattuisi olemaan hyvännäköinen britti, mutta harvemminhan he sitä ovat.)

Tuskinpa ulkomaalaisen kanssa lapsia laittavaa (kerää koko sarja, kaikista eri kulttuureista oma eksämppeli kotiin?) kiinnostaa huomio ihan kaikilta tahoilta, mutta hän voi omissa parikymppisen "tiedostavan" akateemisen naisen kaveripiirissään kyllä kokea saavansa arvostusta...? Siis tällainen rastapäinen rasavilli tyttönen.

Minusta olisi parempi että lapsia laitetaan siksi että niitä oikeasti haluaa rakastaa ja kasvattaa, eikä siksi että pitää päästä elvistelemään kavereilleen ihmisnukeilla. Ei näitä pinnallisia tyttösiä ehkä kovin montaa ole, mutta uskon että on kuitenkin aina jokunen.

Osittain tympeään asenteeseeni ehkä vaikuttaa se että minulla on sukulainen joka lapsena ilmoitti että hän haluaa paljon lapsia isona. Niitä hän on sitten laittanutkin, mutta se kasvatuspuoli ei ole oikein luonnistunut. Aivan kuten äitinsäkin hän tykkää vauvoista, mutta ei isommista lapsista. Ulkomaalaisten kanssa hän ei jostain syystä näitä lapsia ole laittanut, mutta jotenkin se lapsensaantihalu ei ole ikinä hänen kohdallaan tuntunut terveeltä. Kyllä lasta pitäisi pystyä rakastamaan pidempäänkin kuin vain vauva- ja pikkulapsiajan verran. - Tämä saa minut vakuuttumaan siitä että kaikkien ei kannattaisi äideiksi alkaa, eikä ihan heppoisin perustein. Jotkut tykkää vauvoista ja jotkut tykkää "eksoottisista" vauvoista, mutta lapsi on niin paljon muutakin sitten myöhemmin.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: kertsi - elokuu 06, 2019, 10:13:04
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 06, 2019, 09:55:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 09:46:26

Tämä nainen on tietoisesti valinnut lapsilleen isän mahdollismman erilaisilla genomilla verrattuna itseensä.

Jos hän valitsi samalla itselleen elämänkumppanin, tapa tuntuu sangen... no, epäromanttiselta. Jos miestä käytettiin vain siitokseen, menettely on ymmärrettävä.

Miten nainen mahtoi selvittää kyseisen miehen geeniperimän? Ja edustiko mies myös älynlahjoiltaan vastakkaista geeniperimää?

Pitäisköhän siitokseen käytettäville miehille luoda vastaava kantakirja kuin sonneilla ja karjuilla?
Luulen, että hän ihastui ensin miehen ulkonäköön (oli muuten komia mies, semmoinen ammattilaiskoripalloilijan näköinen, olin läsnä kun tapasivat) ja älyyn ja verbaaliakrobatiikkaan. Saattaa olla, että "valinta" oli tiedostamatonta, ja valintakriteerit pelkkää jälkikäteisrationalisointia. Vähän samaan tapaan, kun mies ihastuu kalliseen autoon ja jälkikäteen keksii rationalisointeja bensapihiydestä yms.. Mutta tuo stoori on se, mitä hän kertoo itselleen ja muille, onnitellen itseään siitä, ettei saattanut maailmaan ainakaan sisäsiittoisia kakaroita.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:18:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 10:13:04
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 06, 2019, 09:55:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 09:46:26

Tämä nainen on tietoisesti valinnut lapsilleen isän mahdollismman erilaisilla genomilla verrattuna itseensä.

Jos hän valitsi samalla itselleen elämänkumppanin, tapa tuntuu sangen... no, epäromanttiselta. Jos miestä käytettiin vain siitokseen, menettely on ymmärrettävä.

Miten nainen mahtoi selvittää kyseisen miehen geeniperimän? Ja edustiko mies myös älynlahjoiltaan vastakkaista geeniperimää?

Pitäisköhän siitokseen käytettäville miehille luoda vastaava kantakirja kuin sonneilla ja karjuilla?
Luulen, että hän ihastui ensin miehen ulkonäköön (oli muuten komia mies, semmoinen ammattilaiskoripalloilijan näköinen, olin läsnä kun tapasivat) ja älyyn ja verbaaliakrobatiikkaan. Saattaa olla, että "valinta" oli tiedostamatonta, ja valintakriteerit pelkkää jälkikäteisrationalisointia. Vähän samaan tapaan, kun mies ihastuu kalliseen autoon ja jälkikäteen keksii rationalisointeja bensapihiydestä yms.. Mutta tuo stoori on se, mitä hän kertoo itselleen ja muille, onnitellen itseään siitä, ettei saattanut maailmaan lisää itsensä kaltaisia sisäsiittoisia kakaroita.

Jos itse alkaisin jostain kumman syystä seurustelemaan itseäni vaikkapa 5 v vanhemman miehen kanssa, keksisin takuulla kaikenlaisia puolustelevia selityksiä asialle kun aiemmin olen ollut noin suurta ikäeroa tuohon suuntaan vastaan. Kuten keksisin mitä tahansa selityksiä missä tahansa asiassa mikäli olisin lääpälläni mieheen... niin se vaan menee.

Mutta se siitä, minua jäi vähän tämä sisäsiittoisuus kaivelemaan. Minkä takia suomalaisten yhteydessä pitää jankuttaa tuota sisäsiittoisuutta, kun maailmassa on tasan taatusti muitakin kansoja joista voidaan sanoa samaa, mutta ei sanota, kun ei haluta loukata? Esim. islantilaiset... heitähän on niin pirun vähän että johan on kumma jos ei siellä ole iloisesti serkukset touhuskelleet keskenään moneen moneen kertaan. Eikä kukaan silti koskaan tituleeraa että "Islanti, sisäsiittoisten saari".
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 06, 2019, 10:31:34
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:01:35
Tuskinpa ulkomaalaisen kanssa lapsia laittavaa (kerää koko sarja, kaikista eri kulttuureista oma eksämppeli kotiin?) kiinnostaa huomio ihan kaikilta tahoilta, mutta hän voi omissa parikymppisen "tiedostavan" akateemisen naisen kaveripiirissään kyllä kokea saavansa arvostusta...? Siis tällainen rastapäinen rasavilli tyttönen.


Tuskin. Akateemisissa tiedostavissa piireissä ei ihailla lapsen saantia laisinkaan, värillä ei väliä. Siellä ollaan sitä mieltä, että maapallo on liikakansoitettu ja lapsen tekeminen on itsekäs epäekoteko.

T: Xante
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: kertsi - elokuu 06, 2019, 10:44:38
^
Niinpä. Kummallisia ajatuskuvioita Normalla. Leiköhän kovinkin marginaalinen ilmiö, mistä jaksaa kohkata? Itse en ainakaan ole sellaista missään havainnut.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:55:07
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 10:31:34
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:01:35
Tuskinpa ulkomaalaisen kanssa lapsia laittavaa (kerää koko sarja, kaikista eri kulttuureista oma eksämppeli kotiin?) kiinnostaa huomio ihan kaikilta tahoilta, mutta hän voi omissa parikymppisen "tiedostavan" akateemisen naisen kaveripiirissään kyllä kokea saavansa arvostusta...? Siis tällainen rastapäinen rasavilli tyttönen.


Tuskin. Akateemisissa tiedostavissa piireissä ei ihailla lapsen saantia laisinkaan, värillä ei väliä. Siellä ollaan sitä mieltä, että maapallo on liikakansoitettu ja lapsen tekeminen on itsekäs epäekoteko.

T: Xante

Kuinkas sitten akkain lehdissä on ollut näitä rastapäitä kertomassa monikansallisista suhteistaan, ja yleensä joku väitöskirja tekeillä...? En nyt osaa äkkiseltään sanoa mikä lehti ja mikä vuosi, mutta joskus kun olen kirjastossa plarannut jo kaikki tiedelehdet läpi, tulee sorruttua naisten lehtiinkin.

Mutta toki on tietysti tiedostavaa ja tiedostavaa. Suosituinta tiedostavuutta viime vuosina on vaikuttanut olevan suvaitsevaisuus (lue: suomalainen paskaa, kaikki muun maalainen jees).
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:57:37
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 10:44:38
^
Niinpä. Kummallisia ajatuskuvioita Normalla. Leiköhän kovinkin marginaalinen ilmiö, mistä jaksaa kohkata? Itse en ainakaan ole sellaista missään havainnut.

Et ilmeisesti lue naisten lehtiä - hyvä niin.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 06, 2019, 11:12:26
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:55:07
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 10:31:34
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:01:35
Tuskinpa ulkomaalaisen kanssa lapsia laittavaa (kerää koko sarja, kaikista eri kulttuureista oma eksämppeli kotiin?) kiinnostaa huomio ihan kaikilta tahoilta, mutta hän voi omissa parikymppisen "tiedostavan" akateemisen naisen kaveripiirissään kyllä kokea saavansa arvostusta...? Siis tällainen rastapäinen rasavilli tyttönen.


Tuskin. Akateemisissa tiedostavissa piireissä ei ihailla lapsen saantia laisinkaan, värillä ei väliä. Siellä ollaan sitä mieltä, että maapallo on liikakansoitettu ja lapsen tekeminen on itsekäs epäekoteko.

T: Xante

Kuinkas sitten akkain lehdissä on ollut näitä rastapäitä kertomassa monikansallisista suhteistaan, ja yleensä joku väitöskirja tekeillä...? En nyt osaa äkkiseltään sanoa mikä lehti ja mikä vuosi, mutta joskus kun olen kirjastossa plarannut jo kaikki tiedelehdet läpi, tulee sorruttua naisten lehtiinkin.

Mutta toki on tietysti tiedostavaa ja tiedostavaa. Suosituinta tiedostavuutta viime vuosina on vaikuttanut olevan suvaitsevaisuus (lue: suomalainen paskaa, kaikki muun maalainen jees).

Taitaa olla aika vanhoja juttuja muistissa, voisin kuvitella tuollaista tapahtuneen joskus 1980-luvulla, kun ulkomaalaisia tosiaan oli todella vähän ja harvassa. Siis että ihailtiin ulkomaalaisia jotenkin erikoisina.

Jos esittää väitteitä, jotka ovat kohtalaisen törkeitä, kuten esimerkiksi sellaista, että ihmiset tekevät lapsia itselleen värikkäiksi leluiksi ja toiset tätä toimintaa ihailevat, kyllä olisi korrektia edes jotenkin pystyä nämä väitteensä perustelemaan.

Ja jos ilmiö on niin yleinen, kuin esität, ei pitäisi olla ongelmia löytää siitä todisteita.

T: Xante

Muoksis: ja vaikka ulkomaalaisia ehkä ihailtiinkin, on sittenkin törkeä väite esittää, että näistä suhteista syntyneet lapset ovat leluja. Kas kun ei olioita.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: kertsi - elokuu 06, 2019, 11:15:21
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:57:37
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 10:44:38
^
Niinpä. Kummallisia ajatuskuvioita Normalla. Leiköhän kovinkin marginaalinen ilmiö, mistä jaksaa kohkata? Itse en ainakaan ole sellaista missään havainnut.

Et ilmeisesti lue naisten lehtiä - hyvä niin.
No en, korkeintaan kerran vuodessa kampaajalla, jos sitäkään.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 06, 2019, 11:19:53
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 11:15:21
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:57:37
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 10:44:38
^
Niinpä. Kummallisia ajatuskuvioita Normalla. Leiköhän kovinkin marginaalinen ilmiö, mistä jaksaa kohkata? Itse en ainakaan ole sellaista missään havainnut.

Et ilmeisesti lue naisten lehtiä - hyvä niin.
No en, korkeintaan kerran vuodessa kampaajalla, jos sitäkään.

Minäpä  luen, mutta en ole moisiin juttuihin törmännyt. On kyllä joskus kertomuksia ihmisistä, joilla on muunmaalainen puoliso kuin suomalainen, mutta yksikään rastapää ei ole kehunut, miten hienoa on, kun on on erivärinen lapsi. Yksikään ei ole kerskunut, miten tällä on saanut arvostusta kaveripiirissä. Yksikään ei myöskään ole hehkuttanut kaverinsa eriväristä lasta.

En tiedä, mitä hyvää siinä on, että ei lue naisten lehtiä. Minusta ne ovat luettavaa siinä kuin muutkin lehdet, niissä on joskus ihan hyviäkin juttuja. Mutta nähtävästi minulla on jokin genre pimennossa, joka Normalla on tiedossa, kun olemme törmänneet niin kovin erilaisiin juttuihin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: safiiri - elokuu 06, 2019, 12:09:22
Tuttavani tutustui mieheensä työssään, koska ovat molemmat samalla alalla ja oli joku yhteistyökuvio, jossa joutuivat tekemisiin toistensa kanssa. Lempi leimahti ja sitten menivät naimisiin. Sellaiset 15 vuotta sitten. Heillä on yksi yhteinen lapsi. Ovat oikein onnellisia. Miksi IHMEESSÄ tässä pitäisi keksiä jokin erityinen syy, miksi ovat lapsen hankkineet, joka siis ei olisi: rakastuimme, muodostimme parisuhteen, tuli lapsi. Miksi tässä tapauksessa takana TÄYTYY olla jokin erikoisuuden tavoittelu, mutta sen sijaan toiset tuttavani, jotka myös löysivät toisensa samalla alalla toimiessaan ja työn kautta ja hankkivat yhden yhteisen lapsen, ihan satavarmasti ja nimenomaan toimivat tuon "rakastuimme, ryhdyimme suhteeseen, saimme lapsen -kaavan mukaan? Mitään muuta periaatteelllista eroa tapauksissa ei ole kuin vain se, että yhden mies on musta, toisen ei.

Kyllähän sitä voi epäillä hämäriä motiiveja lapsen hankkimisen taustalle. 90-luvulla usein ehdotettiin pakoa vanhempainlomalle, kun yt:t olivat uhkana. Mutta näitä hämäriä syitä on oletettavasti ihan yhtä lailla kaikilla, ei pelkästään mustaihoisten kanssa lapsia saaneilla. Jos nyt ihan kauheasti pohdituttaa vain nämä ei-suomalaisen näköisten kanssa pariutuneet, niin luultavasti kyse on lähinnä oman pään sisäisistä asioista paljon enemmän kuin ollenkaan niistä parisuhteista ja lapsista, jotka askarruttavat.

Yhtä lailla voimme pähkäillä niitä epäilyttäviä syitä, jotka saavat ihmiset jäämään lapsettomiksi. Varmastikin heidänkin valintojensa taakse on syytä epäillä jotakin tavattoman moitittavia ja suorastaan pöyristyttäviä motiiveja. Miksi ihmeessä muutoin olisivat lapsettomia, häh? Olen minä jonkun naistenlehtijutunkin lukenut, jossa joku kertoo valinneensa lapsettomuuden ihan omista (itsekkäistä) syistä. Oikein hehkuttanut sitä, että elämä on kovasti täyteläistä ilmankin. Aika härskiä.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Sepe - elokuu 06, 2019, 14:16:26
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 06, 2019, 13:19:49
Lainaus käyttäjältä: Sepe - elokuu 06, 2019, 12:47:15
En tiedä mitä hyvää on siinä että lukee naistenlehtiä. Minä en lue.
Parturi tuo aina minulle nipun National Geographic:a.

Sinullapa palvelualtis parturi. Minä joudun aina valitsemaan ja hakemaan itse lehteni. Usein valitsen jonkin moottoripyöräjulkaisun, mutta välillä joskus naistenlehden. Naistenlehtien lukeminen avartaa ja saa ymmärtämään paremmin naisia, luulisin.

Naisten ymmärtäminen, edes jollain tasolla, on elämän laatua parantava asia. Katkeruus tulee usein siitä, ettei ymmärrä syy-seuraussuhteita laajasti vaan kapeasti, silloin voi jäädä paitsi jostain.

Ymmärrän naistenlehtien lukemisen. Niistä helposti löytääkin rasistisia teemoja.

Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: a4 - elokuu 06, 2019, 14:22:20
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 06, 2019, 13:19:49
Naistenlehtien lukeminen avartaa ja saa ymmärtämään paremmin naisia, luulisin.

Naisten ymmärtäminen, edes jollain tasolla, on elämän laatua parantava asia. Katkeruus tulee usein siitä, ettei ymmärrä syy-seuraussuhteita laajasti vaan kapeasti, silloin voi jäädä paitsi jostain.
Hyvä huomio. Älykkyys on myös uteliaisuutta.
Otan vihjeestä vaarin. Samalla voisin toteuttaa tasa-arvoa myös käytännön tasolla, lueskelemalla vaikkapa sukupuolitettuja lehtiä julkisesti eri sukupuolen edustajana.
Joskus olen lueskellut kuvaamallasi aktiivisen oppijan asenteella esim. uskonnollisia ja poliittisia lehtisiä joita on ystävällisesti tarjottu kadulla tai ilmaisjakeluna suoraan kotiin.
Niiden avulla on ollut helppo harjoitella myös kriittistä lukutapaa ja tunnistaa omia asenteita sekä tunteita.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 14:47:38
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 11:12:26
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:55:07
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 10:31:34
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:01:35
Tuskinpa ulkomaalaisen kanssa lapsia laittavaa (kerää koko sarja, kaikista eri kulttuureista oma eksämppeli kotiin?) kiinnostaa huomio ihan kaikilta tahoilta, mutta hän voi omissa parikymppisen "tiedostavan" akateemisen naisen kaveripiirissään kyllä kokea saavansa arvostusta...? Siis tällainen rastapäinen rasavilli tyttönen.


Tuskin. Akateemisissa tiedostavissa piireissä ei ihailla lapsen saantia laisinkaan, värillä ei väliä. Siellä ollaan sitä mieltä, että maapallo on liikakansoitettu ja lapsen tekeminen on itsekäs epäekoteko.

T: Xante

Kuinkas sitten akkain lehdissä on ollut näitä rastapäitä kertomassa monikansallisista suhteistaan, ja yleensä joku väitöskirja tekeillä...? En nyt osaa äkkiseltään sanoa mikä lehti ja mikä vuosi, mutta joskus kun olen kirjastossa plarannut jo kaikki tiedelehdet läpi, tulee sorruttua naisten lehtiinkin.

Mutta toki on tietysti tiedostavaa ja tiedostavaa. Suosituinta tiedostavuutta viime vuosina on vaikuttanut olevan suvaitsevaisuus (lue: suomalainen paskaa, kaikki muun maalainen jees).

Taitaa olla aika vanhoja juttuja muistissa, voisin kuvitella tuollaista tapahtuneen joskus 1980-luvulla, kun ulkomaalaisia tosiaan oli todella vähän ja harvassa. Siis että ihailtiin ulkomaalaisia jotenkin erikoisina.

Jos esittää väitteitä, jotka ovat kohtalaisen törkeitä, kuten esimerkiksi sellaista, että ihmiset tekevät lapsia itselleen värikkäiksi leluiksi ja toiset tätä toimintaa ihailevat, kyllä olisi korrektia edes jotenkin pystyä nämä väitteensä perustelemaan.

Ja jos ilmiö on niin yleinen, kuin esität, ei pitäisi olla ongelmia löytää siitä todisteita.

T: Xante

Muoksis: ja vaikka ulkomaalaisia ehkä ihailtiinkin, on sittenkin törkeä väite esittää, että näistä suhteista syntyneet lapset ovat leluja. Kas kun ei olioita.

No kuule, minusta on törkeää että joillekin naisille lapsi on statussymboli. Mutta vaikkei se sinusta ikinä kivalta tunnukaan kuulla yhtään mitään negatiivista naisista, niin valitettavasti meidänkin sukupuolen edustajissa on kaikenlaisia sukankuluttajia. Kai sinä nyt edes jonkun semmoisen naisen tiedät jolla on lapsia usealta eri mieheltä. Itse en ole koskaan tajunnut minkä takia jokaikisen suhteenpätkän pitää johtaa jälleen uuteen lapseen. Mutta tuota tekevät miehetkin. Yksi pesue yhtäälle ja toinen toisaalle.

Jos tykkää lapsista niin kai niiden keräily voi olla erityisen antoisaa. Ei sen siittäjän jääminen maisemiin sitten niin tärkeää tunnu olevankaan. Ehkä jos hommaa siittäjäksi tyypin jostain Trinidadista ja jätkä painelee sinne takaisin, ei tarvitse tapella eksän kanssa kun tämä ei ole suotta läsnä häiritsemässä.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: safiiri - elokuu 06, 2019, 14:53:51
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 14:47:38
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 11:12:26
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:55:07
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 10:31:34
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:01:35
Tuskinpa ulkomaalaisen kanssa lapsia laittavaa (kerää koko sarja, kaikista eri kulttuureista oma eksämppeli kotiin?) kiinnostaa huomio ihan kaikilta tahoilta, mutta hän voi omissa parikymppisen "tiedostavan" akateemisen naisen kaveripiirissään kyllä kokea saavansa arvostusta...? Siis tällainen rastapäinen rasavilli tyttönen.


Tuskin. Akateemisissa tiedostavissa piireissä ei ihailla lapsen saantia laisinkaan, värillä ei väliä. Siellä ollaan sitä mieltä, että maapallo on liikakansoitettu ja lapsen tekeminen on itsekäs epäekoteko.

T: Xante

Kuinkas sitten akkain lehdissä on ollut näitä rastapäitä kertomassa monikansallisista suhteistaan, ja yleensä joku väitöskirja tekeillä...? En nyt osaa äkkiseltään sanoa mikä lehti ja mikä vuosi, mutta joskus kun olen kirjastossa plarannut jo kaikki tiedelehdet läpi, tulee sorruttua naisten lehtiinkin.

Mutta toki on tietysti tiedostavaa ja tiedostavaa. Suosituinta tiedostavuutta viime vuosina on vaikuttanut olevan suvaitsevaisuus (lue: suomalainen paskaa, kaikki muun maalainen jees).

Taitaa olla aika vanhoja juttuja muistissa, voisin kuvitella tuollaista tapahtuneen joskus 1980-luvulla, kun ulkomaalaisia tosiaan oli todella vähän ja harvassa. Siis että ihailtiin ulkomaalaisia jotenkin erikoisina.

Jos esittää väitteitä, jotka ovat kohtalaisen törkeitä, kuten esimerkiksi sellaista, että ihmiset tekevät lapsia itselleen värikkäiksi leluiksi ja toiset tätä toimintaa ihailevat, kyllä olisi korrektia edes jotenkin pystyä nämä väitteensä perustelemaan.

Ja jos ilmiö on niin yleinen, kuin esität, ei pitäisi olla ongelmia löytää siitä todisteita.

T: Xante

Muoksis: ja vaikka ulkomaalaisia ehkä ihailtiinkin, on sittenkin törkeä väite esittää, että näistä suhteista syntyneet lapset ovat leluja. Kas kun ei olioita.

No kuule, minusta on törkeää että joillekin naisille lapsi on statussymboli. Mutta vaikkei se sinusta ikinä kivalta tunnukaan kuulla yhtään mitään negatiivista naisista, niin valitettavasti meidänkin sukupuolen edustajissa on kaikenlaisia sukankuluttajia. Kai sinä nyt edes jonkun semmoisen naisen tiedät jolla on lapsia usealta eri mieheltä. Itse en ole koskaan tajunnut minkä takia jokaikisen suhteenpätkän pitää johtaa jälleen uuteen lapseen. Mutta tuota tekevät miehetkin. Yksi pesue yhtäälle ja toinen toisaalle.

Jos tykkää lapsista niin kai niiden keräily voi olla erityisen antoisaa. Ei sen siittäjän jääminen maisemiin sitten niin tärkeää tunnu olevankaan. Ehkä jos hommaa siittäjäksi tyypin jostain Trinidadista ja jätkä painelee sinne takaisin, ei tarvitse tapella eksän kanssa kun tämä ei ole suotta läsnä häiritsemässä.

Montako tällaista statuslapsen hankkinutta naista tunnet? Vai onko kysymyksessä vain oma päätelmäsi äitiytymisen motiiveista, kun olet nähnyt jonkun naisen useamman lapsen kanssa tms? Mitkä mielestäsi ovat selviä tuntomerkkejä siitä, että kyseessä tosiaan on statuslapsi?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 15:01:12
Ei siinä mitään hämärää ole että haluaa lapsia, ei edes siinä jos haluaa niitä nimenomaan ei-suomalaisen näköisenä. Luuletteko että se ei mukamas vaikuta mitenkään nuoriin naisiin että mediassa ja somessa jankutetaan suomalaisten sisäsiittoisuudesta?

Vaikka mitä väittäisitte, on naisia joilla on tarkka suunnitelma siitä mitä he haluavat. Tunnen sukuni kautta tällaisia määrätietoisia yksilöitä. Ei heistä kukaan ole halunnut ns. etnistä lasta, kun olemme kai juntteja. Mutta sama luonnetyyppi jota kiinnostaa eri kulttuurit sisältää näitä tahtoihmisiä.

Ei se minua haittaa. Joten ei tarvitse inttää vastaan rasismin pelossa. Ei minua haittaa siittiöinä tuleva ulkomaslaisuus, vaan tietyt uskonnot ja tavat, eli kulttuurit. Toisin kuin Kopek en usko mulatin olevan idiootti.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 15:04:50
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 06, 2019, 14:53:51
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 14:47:38
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 11:12:26
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:55:07
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 10:31:34
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 10:01:35
Tuskinpa ulkomaalaisen kanssa lapsia laittavaa (kerää koko sarja, kaikista eri kulttuureista oma eksämppeli kotiin?) kiinnostaa huomio ihan kaikilta tahoilta, mutta hän voi omissa parikymppisen "tiedostavan" akateemisen naisen kaveripiirissään kyllä kokea saavansa arvostusta...? Siis tällainen rastapäinen rasavilli tyttönen.


Tuskin. Akateemisissa tiedostavissa piireissä ei ihailla lapsen saantia laisinkaan, värillä ei väliä. Siellä ollaan sitä mieltä, että maapallo on liikakansoitettu ja lapsen tekeminen on itsekäs epäekoteko.

T: Xante

Kuinkas sitten akkain lehdissä on ollut näitä rastapäitä kertomassa monikansallisista suhteistaan, ja yleensä joku väitöskirja tekeillä...? En nyt osaa äkkiseltään sanoa mikä lehti ja mikä vuosi, mutta joskus kun olen kirjastossa plarannut jo kaikki tiedelehdet läpi, tulee sorruttua naisten lehtiinkin.

Mutta toki on tietysti tiedostavaa ja tiedostavaa. Suosituinta tiedostavuutta viime vuosina on vaikuttanut olevan suvaitsevaisuus (lue: suomalainen paskaa, kaikki muun maalainen jees).

Taitaa olla aika vanhoja juttuja muistissa, voisin kuvitella tuollaista tapahtuneen joskus 1980-luvulla, kun ulkomaalaisia tosiaan oli todella vähän ja harvassa. Siis että ihailtiin ulkomaalaisia jotenkin erikoisina.

Jos esittää väitteitä, jotka ovat kohtalaisen törkeitä, kuten esimerkiksi sellaista, että ihmiset tekevät lapsia itselleen värikkäiksi leluiksi ja toiset tätä toimintaa ihailevat, kyllä olisi korrektia edes jotenkin pystyä nämä väitteensä perustelemaan.

Ja jos ilmiö on niin yleinen, kuin esität, ei pitäisi olla ongelmia löytää siitä todisteita.

T: Xante

Muoksis: ja vaikka ulkomaalaisia ehkä ihailtiinkin, on sittenkin törkeä väite esittää, että näistä suhteista syntyneet lapset ovat leluja. Kas kun ei olioita.

No kuule, minusta on törkeää että joillekin naisille lapsi on statussymboli. Mutta vaikkei se sinusta ikinä kivalta tunnukaan kuulla yhtään mitään negatiivista naisista, niin valitettavasti meidänkin sukupuolen edustajissa on kaikenlaisia sukankuluttajia. Kai sinä nyt edes jonkun semmoisen naisen tiedät jolla on lapsia usealta eri mieheltä. Itse en ole koskaan tajunnut minkä takia jokaikisen suhteenpätkän pitää johtaa jälleen uuteen lapseen. Mutta tuota tekevät miehetkin. Yksi pesue yhtäälle ja toinen toisaalle.

Jos tykkää lapsista niin kai niiden keräily voi olla erityisen antoisaa. Ei sen siittäjän jääminen maisemiin sitten niin tärkeää tunnu olevankaan. Ehkä jos hommaa siittäjäksi tyypin jostain Trinidadista ja jätkä painelee sinne takaisin, ei tarvitse tapella eksän kanssa kun tämä ei ole suotta läsnä häiritsemässä.

Montako tällaista statuslapsen hankkinutta naista tunnet? Vai onko kysymyksessä vain oma päätelmäsi äitiytymisen motiiveista, kun olet nähnyt jonkun naisen useamman lapsen kanssa tms? Mitkä mielestäsi ovat selviä tuntomerkkejä siitä, että kyseessä tosiaan on statuslapsi?

En ole sinulle tilivelvollinen kun ei sinuakaan kiinnostanut vastata siihen että kuvittelinko silloinki omiani kun suomalainen mies ahdisteli.

Jostain syystä haluat aina ponnahtaa kuin puolustusasianajaja vastalauseen kera pystyyn joka kerta kun puhutaan ulkkismiehistä tai näihin yhtyvistä suomalaisnaisista. Ei tommosta jaksa Erkkikään. Tämä oli tässä.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 06, 2019, 15:05:01
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 14:47:38
No kuule, minusta on törkeää että joillekin naisille lapsi on statussymboli. Mutta vaikkei se sinusta ikinä kivalta tunnukaan kuulla yhtään mitään negatiivista naisista, niin valitettavasti meidänkin sukupuolen edustajissa on kaikenlaisia sukankuluttajia. Kai sinä nyt edes jonkun semmoisen naisen tiedät jolla on lapsia usealta eri mieheltä. Itse en ole koskaan tajunnut minkä takia jokaikisen suhteenpätkän pitää johtaa jälleen uuteen lapseen. Mutta tuota tekevät miehetkin. Yksi pesue yhtäälle ja toinen toisaalle.

Jos tykkää lapsista niin kai niiden keräily voi olla erityisen antoisaa. Ei sen siittäjän jääminen maisemiin sitten niin tärkeää tunnu olevankaan. Ehkä jos hommaa siittäjäksi tyypin jostain Trinidadista ja jätkä painelee sinne takaisin, ei tarvitse tapella eksän kanssa kun tämä ei ole suotta läsnä häiritsemässä.

Kyse on siitä, että esität erittäin törkeitä väitteitä, joita et mitenkään kykene todentamaan. Jotta voisit edes mitenkään säilyttää vähäistä asemaasi millään tavalla älyllisesti rehellisenä keskustelijana, sinun tulisi kyetä esittämään edes yksi nainen, jolla tiedät olevan lapsi, jonka hän on tehnyt sen vuoksi, että on  halunnut lapsesta statussymbolin itselleen.

Muutoin on kyllä ihan aiheellista jättää ilkeät p'skanpuheesi omaan arvoonsa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: safiiri - elokuu 06, 2019, 15:07:16
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 06, 2019, 15:01:12
Ei siinä mitään hämärää ole että haluaa lapsia, ei edes siinä jos haluaa niitä nimenomaan ei-suomalaisen näköisenä. Luuletteko että se ei mukamas vaikuta mitenkään nuoriin naisiin että mediassa ja somessa jankutetaan suomalaisten sisäsiittoisuudesta?

Vaikka mitä väittäisitte, on naisia joilla on tarkka suunnitelma siitä mitä he haluavat. Tunnen sukuni kautta tällaisia määrätietoisia yksilöitä. Ei heistä kukaan ole halunnut ns. etnistä lasta, kun olemme kai juntteja. Mutta sama luonnetyyppi jota kiinnostaa eri kulttuurit sisältää näitä tahtoihmisiä.

Ei se minua haittaa. Joten ei tarvitse inttää vastaan rasismin pelossa. Ei minua haittaa siittiöinä tuleva ulkomaslaisuus, vaan tietyt uskonnot ja tavat, eli kulttuurit. Toisin kuin Kopek en usko mulatin olevan idiootti.

Eli pelkkää mutuilua koko juttu. Ei mitään pohjaa väitteissä. On hiukkasen eri asia, että ihmisellä on tarkka suunnitelma siitä, mitä hän haluaa, kuin "hankkia statuslapsi". Kyllä - monet tietävät jo lapsesta kovasti haluavansa äidiksi / isäksi. JOtkut taas tietävät, että eivät halua. Mutta siitä on kyllä vielä hyvin, hyvin pitkä matka siihen, että oma lapsi on vain statuslapsi. Vanhemmaksi tulemisella on myös taipumusta muuttaa ihmistä, hänen ajatteluaan ja jopa arvomaailmaansa. Monella muullakin merkittävällä elämänkokemuksella on.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 06, 2019, 15:13:27
^

Jos puhutaan mediasta, lienee kaikkein eniten hypen harjalla tällä hetkellä on nimenomaan se, että lapsia ei haluta. On erittäin muodikasta olla tekemättä lapsia, olla vapaaehtoisesti lapseton. Nuorten naisten keskuudessa aivan varmasti kulmia kohotellaan eniten niille, jotka haluavat lapsia/raskautuvat nuorena.

Vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liitetään mediassa todella paljon positiivisia mielleyhtymiä alkaen naisen itsenäisyydestä, urakeskeisyydestä ja älykkyydestä päätyen tietysti ympäristövaikutuksiin.

Mitähän tämä kertoo vapaaehtoisesti lapsettomista naisista, etteivät olisi itsekkäitä, pinnallisia ja tekopyhiä ympäristöuhoineen...

T: Xante
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Kopek - elokuu 06, 2019, 15:47:26
Tässä taas jo muutaman kerran esittämäni ote ohjelmasta Mahadura & Özberkan, jossa oli vieraina mustia suomalaisia miehiä. Ohjelmassa keskusteltiin valkoisten naisten ja mustien miesten lapsista. Kaupunkityyppistä kieltä puhuvat ovat mustia miehiä. Toimittajat puhuvat vähän virallisemmin.

"Just se, että kyl, kyl meistä on muuhunki. Ja sit, toisaalta sä puhut miehistä. Mut sit naiset myös, ja ja ja, ja sit se, et niinku unelmoidaan ruskeista pikku lapsista, ja ja ja tällaset..."

"No, sano minkä takia se ei ole ok unelmoida mixed babies."

"No, ensinnäkin on pakko sanoo, että ihmisethän menee suhteisiin ja avioliittoihin niinku mitä erilaisimmista syistä. Ja joskus niinku jommal kummal osapuolelle saattaa olla jotain ei niinku positiivisii motiiveja. Ja yks näistä ei niin positiivisista motiiveista on kyl se, et, et halutaan vaan saada joku skidi, joka näyttää ihanalta, ihanalta tota."

"Tuo oli muotia. Mä muistan jossakin vaiheessa... "

"Sillon, kun me saatiin ensimmäisiä lapsia, jokainen oli: Hei mäkin haluan mulatin lapsia."

"Niin se oli mulattibuumi."

"Joo oikein."

"Ja onhan se edelleen."

"Okei."

"Niin, ni tuota. Ne saattaa päättyä tosi ikävästi ne liitot, ku jommal kummal osapuolella saattaa olla jotain ei niin positiivisia motiiveja."

http://areena.yle.fi/1-4147235


----

En pysty tietämään ihmisten motiiveja parisuhteiden solmimiselle ja lasten hankinnalle. Siksi kirjoitinkin, että olisi mielenkiintoista tietää. Asiasta voisi tehdä sosiologisen tutkimuksen. Ehkä jossakin on tehtykin. No, näyttäähän (kun vähän googlaa) niitä tehdynkin.

https://www.everydaysociologyblog.com/2009/01/black-white-interracial-relationships.html

Joskus jossakin foorumilla ja muuallakin käydyssä keskustelussa joku on esittänyt arvioita, että mustan miehen lastensa isäksi valitsevat valkoiset naiset ovat ulkonäöltään ja sosiaaliselta tasoltaan sellaisia, etteivät he valkoista miestä saisi. Tämä olettamus herättää tietysti vastakysymyksen, edustavatko ulkomailta tulleet mustat miehetkin niin alhaista statusta, etteivät hekään saisi normaalitasoista valkoista naista, joten he joutuvat tyytymään ei-haluttavaan naiseen eli ale-hyllyn poistotarjouksiin. Toisin sanoen kaksi luuseria kohtaa.

En oikein niele tuota selitystä, koska monet mustien miesten naispuolisot vaikuttavat vihreiltä suvaitsevaisilta korkeasti koulutetuilta älykkötyypeiltä. He ovat kauniita ja hyvinvoivan näköisiä ja potentiaalisesti menestyviä ihmisiä. Tuntuisi aika kummalliselta, että tuollainen älykäs nainen aidosti rakastuisi lähes viidakosta tulleeseen pikimustaan oppimattomaan sivistymättömään mieheen, joka ei täytä yleisiä haluttavuuden kriteereitä eurooppalaisilla parisuhdemarkkinoilla. Berliinin eläintarhassa näin pari päivää juuri tuollaisen kauniin ja pitkän ja hoikan ja älykkään näköisen tyyliltään vihertävän (tietynlainen luomutyyli) näköisen naisen, jolla seuranaan yksi puolimusta poika ja ulkomuodon perusteella toinen lapsi tulossa. Naisen seurassa oli oletettavasti lapsen/lasten isä, ylipainoinen musta mies, jonka ei luulisi kiinnostavan rakkausmielessä valkoihoista kaunista eurooppalaista naista. Ei sitten millään.

Kun vielä otetaan yleinen elämänkokemus ja tilastot - älykkönaiset varmaan osaavat lukea niitä - mukaan, niin todennäköisyys päätyä yksinhuoltajaksi tuollaisesta suhteesta on erittäin suuri.

Kaikesta tästä herää väistämättä kysymys, mistä tuossa kaikessa lopulta on kyse. Haluaako valkoinen nainen vain pari kiharapäistä tummaa lasta, ja sen jälkeen mies, joka todennäköisesti muutenkin jo miettii lähtöä, joutaakin lähteä. Eli nainen käyttää mustaa miestä hyväkseen saadakseen pari tummaa lasta, joita voi käyttää hyödyksi statusesineinä suvaitsevaisten piireissä. Osoittaahan tuollainen erittäin suurta suvaitsevaisuutta ja tuo korkeat pisteet kisassa. Tästähän tuossa radio-ohjelmassakin keskusteltiin.

Entä musta mies? Mitkä ovat hänen motiivinsa? Aito rakkaus? Halu päästä pitämään hauskaa valkoisen naisen kanssa? Toive saada jalka tiukemmin oven väliin maahanmuuttokysymyksessä? Päästä osalliseksi lapsiin ja perheeseen liittyvistä avustuksista? Kohottaa statustaan omissa piireissään?

Kirjoitusvirheet, en ehdi korjata....
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: kertsi - elokuu 06, 2019, 16:19:46
Tuollainen puhe statuslapsista on mielesestäni törkeää, ainakin jos ei ole esittää ensimmäistäkään, yhtä ainutta naista, joka olisi sanonut hankkineensa lapsia vain statuslapsiksi. Ilmeisesti tuollaisen höpinän tarkoitus on esittää suvaitsevaiset epäinhimillisinä - luoda viholliskuvaa heistä, kuvaa, että he ovat sydämettömiä hirviöitä tai jotain. Propagandan peruskauraa. Viholliskuvien luomista. Ensin esitetään jokin ihmisryhmä hirviöinä, ja jos oikein eskaloituu, aletaan listiä heitä, nk. ihmiskunnan historiassa on niin monasti käynyt. Onhan toki epäihmisiä helpompi listiä kuin oikeita ihmisiä. Vai?

Ja toisekseen, vaikka onnistuisikin esittämään yhden sellaisen esimerkkinaisen, niin mitä se oikein todistaisi, sekään? Että kaikki suvaitsevaiset ovat paskoja? Että kaikki ei-rasistit ovat paskoja?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: hibiscuc - elokuu 06, 2019, 16:27:52
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 16:19:46
Tuollainen puhe statuslapsista on mielesestäni törkeää, ainakin jos ei ole esittää ensimmäistäkään, yhtä ainutta naista, joka olisi sanonut hankkineensa lapsia vain statuslapsiksi. Ilmeisesti tuollaisen höpinän tarkoitus on esittää suvaitsevaiset epäinhimillisinä - luoda viholliskuvaa heistä, kuvaa, että he ovat sydämettömiä hirviöitä tai jotain. Propagandan peruskauraa. Viholliskuvien luomista. Ensin esitetään jokin ihmisryhmä hirviöinä, ja jos oikein eskaloituu, aletaan listiä heitä, nk. ihmiskunnan historiassa on niin monasti käynyt. Onhan toki epäihmisiä helpompi listiä kuin oikeita ihmisiä. Vai?

Ja toisekseen, vaikka onnistuisikin esittämään yhden sellaisen esimerkkinaisen, niin mitä se oikein todistaisi, sekään? Että kaikki suvaitsevaiset ovat paskoja? Että kaikki ei-rasistit ovat paskoja?

Rasistiset maahanmuuttajien vihaajat sepittelevät noita lantapelloilta tuoksahtelevia tuulia.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: safiiri - elokuu 06, 2019, 16:34:06
Tässä lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että mustan miehen kanssa parisuhteeseen lähtevän valkoihoisen anisen motiivien ikäänkuin oletusarvoisesti pitää olla jotenkin tavanomaisista parisuhteen solmimisen ja lapsen hankkimisen motiiveista erilaisia. Perusteena lähinnä se, että ITSE pitää sitä mustaa miestä niin erikoisena, että selläiseen päätymiselle TÄYTYY olla erityisiä syitäkin. Jo lähtökohdat on siis asetettu ihan kummallisten oletusten pohjalta. Mites olisi - jospa ne syytä ovat ihan samoja kuin silloinkin, kun kumppaniksi valikoituu saman ihonvärin omaava? Se olisi se yksinkertaisin vaihtoehto, joka Occamin partaveitsen mukaan on luultavasti pätevin selitys.

Valkoihoisissakin pariskunnissa on sellaisia, joiden syntyminen ei täytä mielessä olevia stereotypioita. On vanhoja naisia, joilla on nuori mies. On lihavia, joilla on laiha kumppani ja korkeasti koulutettuja, joiden kumppanilla ei ole mitään koulutusta. On rikkaita, joilla on köyhä puoliso ja terveitä, joilla on vammainen puoliso - jopa jo ennen parisuhdetta vammautunut. Ihmisten valinnat ovat huomattavan monimuotoisia, eikä syy valintaan aina ole selvästi päällepäin näkyvä. Omituista lähinnä on kehitellä omia kummallisia oletuksia heti, jos se pariskunta ei sovi omaan kapeaan ja stereotyyppiseen mielikuvaan.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Toope - elokuu 06, 2019, 22:52:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 06, 2019, 16:34:06
Tässä lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että mustan miehen kanssa parisuhteeseen lähtevän valkoihoisen anisen motiivien ikäänkuin oletusarvoisesti pitää olla jotenkin tavanomaisista parisuhteen solmimisen ja lapsen hankkimisen motiiveista erilaisia. Perusteena lähinnä se, että ITSE pitää sitä mustaa miestä niin erikoisena, että selläiseen päätymiselle TÄYTYY olla erityisiä syitäkin. Jo lähtökohdat on siis asetettu ihan kummallisten oletusten pohjalta. Mites olisi - jospa ne syytä ovat ihan samoja kuin silloinkin, kun kumppaniksi valikoituu saman ihonvärin omaava? Se olisi se yksinkertaisin vaihtoehto, joka Occamin partaveitsen mukaan on luultavasti pätevin selitys...
USA:ssa on esitetty sananlaskua siitä, että paras keino valkoiselle naiselle päätyä köyhäksi yksinhuoltajaksi on naida musta mies... ???
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Toope - elokuu 06, 2019, 22:53:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 16:19:46
Tuollainen puhe statuslapsista on mielesestäni törkeää, ainakin jos ei ole esittää ensimmäistäkään, yhtä ainutta naista, joka olisi sanonut hankkineensa lapsia vain statuslapsiksi.
Paitsi Madonnan ja Angelina Jolien kaltaiset tyypit, jotka ostivat lapsia Afrikasta, koska oli niin trendikkään suvaitsevaista.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: kertsi - elokuu 06, 2019, 22:58:59
^ Ja mistäs päättelet heidän motiivinsa? Lasten väristäkö? Otsaluusi asennosta?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Toope - elokuu 06, 2019, 22:59:11
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 15:13:27
^

Jos puhutaan mediasta, lienee kaikkein eniten hypen harjalla tällä hetkellä on nimenomaan se, että lapsia ei haluta. On erittäin muodikasta olla tekemättä lapsia, olla vapaaehtoisesti lapseton. Nuorten naisten keskuudessa aivan varmasti kulmia kohotellaan eniten niille, jotka haluavat lapsia/raskautuvat nuorena.

Vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liitetään mediassa todella paljon positiivisia mielleyhtymiä alkaen naisen itsenäisyydestä, urakeskeisyydestä ja älykkyydestä päätyen tietysti ympäristövaikutuksiin.

Mitähän tämä kertoo vapaaehtoisesti lapsettomista naisista, etteivät olisi itsekkäitä, pinnallisia ja tekopyhiä ympäristöuhoineen...
Ehkä ovat itsekkäitä ja hedonistisia, kuten naistenlehdet heille opettavat?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Kopek - elokuu 07, 2019, 03:54:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 16:19:46
Tuollainen puhe statuslapsista on mielesestäni törkeää, ainakin jos ei ole esittää ensimmäistäkään, yhtä ainutta naista, joka olisi sanonut hankkineensa lapsia vain statuslapsiksi.

Olipa kyse huvijahdista tai urheiluautosta tai mistä tahansa, mitä voidaan pitää status-symbolina, yksi asia on jokseenkin varma. Esineen tai asian haltija ei myönnä hankkineensa sitä status -symboliksi. "En minä tätä Ferraria oikeastaan tarvitse, ostin sen vain status-symboliksi", ei kuulosta kovin uskottavalta eikä todennököiseltä.

Onko siis törkeää ylipäätään puhua koko käsitteestä, koska sen käyttäminen loukkaa joitakin. Ehkä se on keksittykin vain miljonäärien pilkkaamiseksi.

Huomautan, että esitin ajatuksen mustan lapsen status-merkityksestä tiettyihin piireihin kuuluvien naisten keskuudesssa kysymyksen ja pohdiskelun muodossa, en ehdottomana väitteenä. Muistutan myös siitä, että mietiskely lähti radio-ohjelmasta, jossa suomalaiset mustat miehet itse esittivät epäilyjä, että joillakin mustan miehen kanssa yhteisen lapsen hankkivilla valkoisilla naisilla saattaa olla jotain kyseenalaisia motiiveja. Lasta ei hankitakaan rakkaudesta ja elinikäinen parisuhde mielessä vaan...

"Tuo oli muotia. Mä muistan jossakin vaiheessa... "

"Sillon, kun me saatiin ensimmäisiä lapsia, jokainen oli: Hei mäkin haluan mulatin lapsia."

"Niin se oli mulattibuumi."

"Joo oikein."

"Ja onhan se edelleen."

"Okei."

"Niin, ni tuota. Ne saattaa päättyä tosi ikävästi ne liitot, ku jommal kummal osapuolella saattaa olla jotain ei niin positiivisia motiiveja."


Kun musta mies esittää tuollaista, se on okei. Mutta kun minä esitän kysymyksen, olisiko tuollainen mahdollista, se on törkeää rasismia. 

Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 16:19:46
Ilmeisesti tuollaisen höpinän tarkoitus on esittää suvaitsevaiset epäinhimillisinä - luoda viholliskuvaa heistä, kuvaa, että he ovat sydämettömiä hirviöitä tai jotain. Propagandan peruskauraa. Viholliskuvien luomista. Ensin esitetään jokin ihmisryhmä hirviöinä, ja jos oikein eskaloituu, aletaan listiä heitä, nk. ihmiskunnan historiassa on niin monasti käynyt. Onhan toki epäihmisiä helpompi listiä kuin oikeita ihmisiä. Vai?

Lieventääkö "ilmeisesti" sana edellä esitetyn pelkäksi pohdiskeluksi, vai onko tuo esitetty aivan tosimielessä?

Viholliskuvan luomista harrastetaan joka leirissä, ja jos aseita on helposti saatavilla, ennen pitkää löytyy ihmisiä jotka tarttuvat niihin milloin minkin asian nimissä, kuten on taas viime aikoina nähty.

Lisään tähän nyt vielä yhden linkin vanhaan juttuun, kun se sattumalta putkahti esille asiaan liittyvää etsiessäni.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/9323190/musta-lapsi-ja-valkoinen-nainen

Tuossa kommentissa huomio kiinnittyy siihen, että kirjoittaja ihmettelee tai on ihmettelevinään korkeaa yksinhuoltajuusprosenttia. Hänen esittämänsä luku on kuitenkin alhaisempi kuin mustien lasten äitien yksinhuoltajuusprosentti Yhdysvalloissa. Pysyvätkö perheet täällä paremmin koossa sosiaalitukien ansiosta vai siksi, että mustat isät eivät joudu yhtä helposti vankilaan kuin Yhdysvalloissa. Nuo asiat liittyvät siinä mielessä toisiinsa, että hyvän sosiaaliturvan maassa ei tarvitse elättää itseään rikoksia tekemällä. Tiukan asekontrollin ja tiukkojen aselakien maassa ei myöskään joudu tuomituksi kovin usein ampuma-aseella tehdyistä rikoksista.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 07, 2019, 08:26:01
En laita näiden nuorten naisten puheita mihinkään uskottavuuskategoriaan sen vuoksi, että heidän taustansa ei ole supisuomalainen. Pidän sitä lapsellisena puheena "hei kun mä hankin tän niin kohta kaikilla oli sama, oi eiii oli siis samabuumi.." .

En siis usko tällä perusteella mihinkään mulattibuumiin, vaan todellakin oletan siitä saavani jotain konkreettisempaa näyttöä. Kun on nyt olemassa curly girl-buumi, sitä on some pullollaan. Älkää tosin kysykö mikä se on, en ole jaksanut ottaa selvää, jotain tukan laittamisen kanssa tekemistä. Tämä ei kuitenkaan ole olennaista vaan se, että joku on keksinyt tälläisen tavan tällätä tukkaa ja sitä hoetaan, nostetaan esiin, siitä kiistellään, sitä haukutaan, sitä ylistetään seuraavan nobelin arvoiseksi...siitä siis puhutaan vähän kaikkialla ja koko ajan.

Mulattibuumista olen kuullut ainoastaan ja vain täällä, perustuen Normalla ilmeisesti hänen käsitykseensä toisista naisista ja Kopekilla johonkin satunnaiseen nuorten naisten itseään korostavaan lörpöttelyyn radiossa.

Jos jollakulla siis osoittaa, missä tätä mulattibuumia hypetetään, totean olleeni väärässä. Sitä ennen pidän edelleen erittäin törkeänä väitteitä, että lapsia tehtäisiin statussymboleiksi.

T: Xante

Muoksis: google löysi yhden hitin sanalla "mulattibuumi", tämän keskustelun. Curly Girl löytyy alulla cur ja hittejä tulee sivun täydeltä, ainakin 10 sivun verran selata. Että se siitä "ilmiöstä".
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Hippi - elokuu 07, 2019, 08:33:13
Nyt on hyvä hetki jo herjattu valkoihoisen naisen tummapintaisen miehen kanssa hankkimia "status-lapsia", niin on ihan pakko kysyä, että mikä olisi oikea nimitys valkoihoisen miehen tummapintaisen naisen kanssa hankkimille lapsille? Totta on, että näitä on paljon vähemmän ja naiset taitavat tulla hiukan yksipuolisemmalla länsimaisella kulttuuritaustalla, mutta eivät ole yksittäistapauksia nämäkään. Entä mitä on sanottava suomalaisten miesten thaivaimoista ja näiden kanssa tehdyista lapsista?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: safiiri - elokuu 07, 2019, 08:49:05
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 06, 2019, 22:59:11
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 06, 2019, 15:13:27
^

Jos puhutaan mediasta, lienee kaikkein eniten hypen harjalla tällä hetkellä on nimenomaan se, että lapsia ei haluta. On erittäin muodikasta olla tekemättä lapsia, olla vapaaehtoisesti lapseton. Nuorten naisten keskuudessa aivan varmasti kulmia kohotellaan eniten niille, jotka haluavat lapsia/raskautuvat nuorena.

Vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liitetään mediassa todella paljon positiivisia mielleyhtymiä alkaen naisen itsenäisyydestä, urakeskeisyydestä ja älykkyydestä päätyen tietysti ympäristövaikutuksiin.

Mitähän tämä kertoo vapaaehtoisesti lapsettomista naisista, etteivät olisi itsekkäitä, pinnallisia ja tekopyhiä ympäristöuhoineen...
Ehkä ovat itsekkäitä ja hedonistisia, kuten naistenlehdet heille opettavat?

Jaa, että on tullut luettua naistenlehtiä?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: safiiri - elokuu 07, 2019, 08:51:04
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 07, 2019, 08:33:13
Nyt on hyvä hetki jo herjattu valkoihoisen naisen tummapintaisen miehen kanssa hankkimia "status-lapsia", niin on ihan pakko kysyä, että mikä olisi oikea nimitys valkoihoisen miehen tummapintaisen naisen kanssa hankkimille lapsille? Totta on, että näitä on paljon vähemmän ja naiset taitavat tulla hiukan yksipuolisemmalla länsimaisella kulttuuritaustalla, mutta eivät ole yksittäistapauksia nämäkään. Entä mitä on sanottava suomalaisten miesten thaivaimoista ja näiden kanssa tehdyista lapsista?

Voidaan aloittaa vaikkapa Trumpin statusvaimosta, jonka kanssa hänellä on statuslapsia. Ivanka esim.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Kopek - elokuu 07, 2019, 10:52:04
Etnisestä ryhmästä riippumatta ei ole tavatonta se, että vanhemmat käyttävät lasta vällineenä oman arvonantonsa pönkittämiseen. Lievässä muodossa tähän saattavat syyllistyä lähes ketkä tahansa vanhemmat kertoessaan lastensa ja harrastuksista ja menestyksestä. En väitä olevani itsekään täysin syytön.

En osaa sanoa, missä menee hyväksyttävän ja epäterveen omasta lapsesta hyötymisen raja. Se lienee tapauskohtainen. Joskus voi lukea lehtijuttuja, joissa kerrotaan, kuinka vanhemmat ovat painostaneet lastaan urheilun tai taiteen tai jonkin muun harrastuksen pariin niin voimakkaasti, että lapsen mielenterveys on kärsinyt ja joissakin ääritapauksissa lapsi on päätynyt jopa itsemurhaan.

Lapsen itsetunto on ehkä kärsinyt siksi, että hän on jatkuvasti kokenut, ettei hän koskaan täytä vanhempiensa ylimitoitettuja vaatimuksia. Tämä on kuitenkin "kaksipiippuinen" juttu, koska joissakin tapauksissa lapsi voi aikuiseksi tultuaan kiittää vahempiaan siitä, että he tietyssä vaiheessa pakottivat hänet jatkamaan, kun oma usko ja tahto oli koitoksella. Eli lopussa kiitos seisoo - tai ei. Täysin hällä väliä -kasvatus, jossa ei mitään vaadita, ja sotilaskuria muistuttava pakko eivät kumpikaan liene hyviä asioita. Sopiva vaihtoehto löytynee tuosta väliltä. Ja aina on muistettava se, että mikä sopii yhdelle, ei ehkä sovi toiselle. Eiväthän lapset ole liukuhihnalta valmistuneita koneita.

Jos ja kun oma lapsi on joillekin vanhemmille oman egon jatke, ja lasta pyritään muokkaamaan sellaiseksi, että hän toisi mahdollisimman suurta kunniaa ja arvostusta vanhemmilleen (tähänhän kunniamurhakin liittyy: hävitetään vanhempien kunniaa vahingoittava lapsi), olisi aika kummallista, josta tällaista ilmiötä ei koskaan voisi esiintyä valkoisen naisen ja mustan miehen suhteesta syntyneet lapsen kohdalla. Minun mielestäni se on aivan samalla tavalla mahdollinen kuin missä tahansa suhteessa, vaikka tällaisen mahdollisuuden esittämistä jotkut pitävätkin törkeänä.

Googlasin hieman, mitä tästä aiheesta löytyisi. Varsinaista uutista tai lehtiartikkelia en löytänyt, mutta Kaleva -lehden keskustelupalstalla joku kirjoitti kommentin, jonka tyyppisiä näkee silloin tällöin. Tässä osa kommentista:

Monelle lapsi on oman egon jatke, ja siksi lapsi pakotetaan tai jopa laitetaan miellyttämään vanhempaa harrastamalla. Harrastusinto ei ole aitoa ja katoaa. Tai jos lapsesta ei tulekaan huippu-urheilijaa - kuten todennäköisesti käy - niin sitten masennutaan, kun ollaan häviäjiä ja ei pystytty edes vanhempien egoa kohottamaan. Tällä on ikävät seuraukset lapselle; itsemurhia, masennusta, päihteitä jne jne.

Miksi musta lapsi ei siis voisi olla valkoiselle äidille egon jatke siinä missä mikä tahansa lapsi? Eihän esimerkiksi erään Valtterin äiti olisi päässyt valtakunnalliseen julkisuuteen, jos hänen poikansa olisi ollut valkoihoinen.

Yle ei tee uutista aiheesta "valkoihoinen kuljettaja ei ottanut valkoihoista poikaa bussin kyytiin". Yle ei myöskään noteeraa uutisena sitä, jos afrikkalaistaustainen kuljettaja ei ottanut valkoihoista poikaa bussin kyytiin. Yleä ei kiinnosta uutismielessä sekään, jos mustaihoinen kuljettaja ei ottanut mustaihoista poikaa bussin kyytiin. Uutinen tapauksesta tulee vain, jos se esitetään muodossa "mustaihoista poikaa ei otettu bussin kyytiin". Kuljettajan etnisyys (joka saattaa nykyisin olla afrikkalainen) häivytetään. Valkoihoiseksi hänet tekee se, että bussifirmaa johtavat valkoihoiset.

En esitä mielipiteitäni tässä asiassa erityisen vahvoina mielipiteinä vaan lähinnä kysymysten tyyppisenä mietiskelynä. Enkä tietenkään väitä, että kaikki ihmiset olisivat sitä taikka tätä, tai että kaikilla olisi samanlainen motiivi. Tästä syystä aloitin tämä aiheen kirjoittamalla, että olisi mielenkiintoista tietää.

https://www.kaleva.fi/juttutupa/terveys-ja-hyvinvointi/lapset-urheilussa/5881352
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Norma Bates - elokuu 07, 2019, 10:52:45
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 10:13:04
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 06, 2019, 09:55:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 09:46:26

Tämä nainen on tietoisesti valinnut lapsilleen isän mahdollismman erilaisilla genomilla verrattuna itseensä.

Jos hän valitsi samalla itselleen elämänkumppanin, tapa tuntuu sangen... no, epäromanttiselta. Jos miestä käytettiin vain siitokseen, menettely on ymmärrettävä.

Miten nainen mahtoi selvittää kyseisen miehen geeniperimän? Ja edustiko mies myös älynlahjoiltaan vastakkaista geeniperimää?

Pitäisköhän siitokseen käytettäville miehille luoda vastaava kantakirja kuin sonneilla ja karjuilla?
Luulen, että hän ihastui ensin miehen ulkonäköön (oli muuten komia mies, semmoinen ammattilaiskoripalloilijan näköinen, olin läsnä kun tapasivat) ja älyyn ja verbaaliakrobatiikkaan. Saattaa olla, että "valinta" oli tiedostamatonta, ja valintakriteerit pelkkää jälkikäteisrationalisointia. Vähän samaan tapaan, kun mies ihastuu kalliseen autoon ja jälkikäteen keksii rationalisointeja bensapihiydestä yms.. Mutta tuo stoori on se, mitä hän kertoo itselleen ja muille, onnitellen itseään siitä, ettei saattanut maailmaan ainakaan sisäsiittoisia kakaroita.

Jälkikäteen tuli mieleen että tuossahan juuri on sellainen "etnisellä" lapsellaan retosteleva nainen jommoisen olemassaolosta minun piti todisteita toimittaa.

Toki ymmärrän että tässä saurauksien vuoksi syy oli ihan kannatettava, mutta ulkomaalaisen miehen "komeus" hivenen tuo mukaan sitä pinnallisuuden makua. Ja jos haluaa Suomessa välttää sisäsiittoisuutta, riittää että itäsuomalainen ja länsisuomalainen pariutuvat keskenään.

Mutta tämä tästä. En nyt jaksa mitään vääntöä väännön päälle, kun joillekin kaikki mitä naiset tekevät on yläpuolella arvostelun.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 07, 2019, 11:00:26
Eli voinemme todeta, että mitään mulattibuumia ei ole, eikä ole ollut.

On vain vanhempia, jotka perustavat perheitä ja saavat lapsia erilaisissa tilanteissa, sekä kasvattavat näitä lapsia erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa.

T: Xante

Muoksis: ja kuten Hippi hyvin pointtasi, niin, nähtävästi joillekin kaikki, mikä liittyy lapsiin, on vain naisia koskettavaa. Ilmeisesti nämä jotkut eivät näe, että siinä lapsen teossa on osallisena toinenkin osapuoli. Ainakan en ole nähnyt täällä yhtään puheenvuoroa, joka miettisi, mitä statustaan mies nostaa tehdessään lapsen eri etniseen ryhmään kuuluvan kanssa. Ilmeisesti nämä jotkut ajattelevat, että miehelle riittää statukseksi olla mies ja vain naisen pitää statustaan lapsilla pönkittää.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: kertsi - elokuu 07, 2019, 11:15:04
Tää kommentti on vähän hassussa ketjussa nyt - alunperin tämä liittyi Rasismi Suomessa -ketjuun, johon se paremmin sopisikin.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 07, 2019, 10:52:45
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 10:13:04
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 06, 2019, 09:55:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 06, 2019, 09:46:26

Tämä nainen on tietoisesti valinnut lapsilleen isän mahdollismman erilaisilla genomilla verrattuna itseensä.

Jos hän valitsi samalla itselleen elämänkumppanin, tapa tuntuu sangen... no, epäromanttiselta. Jos miestä käytettiin vain siitokseen, menettely on ymmärrettävä.

Miten nainen mahtoi selvittää kyseisen miehen geeniperimän? Ja edustiko mies myös älynlahjoiltaan vastakkaista geeniperimää?

Pitäisköhän siitokseen käytettäville miehille luoda vastaava kantakirja kuin sonneilla ja karjuilla?
Luulen, että hän ihastui ensin miehen ulkonäköön (oli muuten komia mies, semmoinen ammattilaiskoripalloilijan näköinen, olin läsnä kun tapasivat) ja älyyn ja verbaaliakrobatiikkaan. Saattaa olla, että "valinta" oli tiedostamatonta, ja valintakriteerit pelkkää jälkikäteisrationalisointia. Vähän samaan tapaan, kun mies ihastuu kalliseen autoon ja jälkikäteen keksii rationalisointeja bensapihiydestä yms.. Mutta tuo stoori on se, mitä hän kertoo itselleen ja muille, onnitellen itseään siitä, ettei saattanut maailmaan ainakaan sisäsiittoisia kakaroita.

Jälkikäteen tuli mieleen että tuossahan juuri on sellainen "etnisellä" lapsellaan retosteleva nainen jommoisen olemassaolosta minun piti todisteita toimittaa.

Toki ymmärrän että tässä saurauksien vuoksi syy oli ihan kannatettava, mutta ulkomaalaisen miehen "komeus" hivenen tuo mukaan sitä pinnallisuuden makua. Ja jos haluaa Suomessa välttää sisäsiittoisuutta, riittää että itäsuomalainen ja länsisuomalainen pariutuvat keskenään.
Ei se nainen käsittääkseni lastensa värillä retostellut, vaan jos nyt ylipäätänsä retosteli, niin ehkä retosteluksi voi nähdä sen, että onnitteli itseään siitä, että lapsensa eivät perineet äitinsä ikäviä perinnöllisiä sairauksia. Hänen sukunsa ei ollut idästä tai lännestä päin Suomea, joten tiedä sitten olisiko geenien sekoittuminen itäsuomalaisten tai länsisuomalaisten geenien kanssa ollut riittävä geenitujaus. Varmaan olisi mikä tahansa oman kylän ulkopuolinen materiaali parantanut todennäköisyyksiä, mutta (jälkikäteisrationalisointina?) muistaakseni hän halusi omien sanojensa mukaan olla aivan varma, ettei vahingossakaan lapsille tule niitä samoja sairauksia kuin hänellä itsellään.

Pinnallisuudestaan en osaa sanoa juuta enkä jaata, paitsi, että ainakin seksuaalista vetoa sen pariskunnan välillä oli jo ensisekunneista. Sinänsä vähän yllättävä komma sinulta, joka on kuvannut  yllättävän tarkasti millaisen ulkomuodon omaavat miehet sinua kiinnostavat.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Laika - elokuu 07, 2019, 17:56:38
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 07, 2019, 10:52:04
Miksi musta lapsi ei siis voisi olla valkoiselle äidille egon jatke siinä missä mikä tahansa lapsi? Eihän esimerkiksi erään Valtterin äiti olisi päässyt valtakunnalliseen julkisuuteen, jos hänen poikansa olisi ollut valkoihoinen.

Muuan saksalainen kannibaali, Armin Meiwes, sopi 2000-luvun alussa toisen henkilön kanssa syövänsä tämän. Kannibaali ja hänen vapaaehtoinen uhrinsa olivat tavanneet verkkoilmoituksen kautta Meiwesin asunnolla, ja yrittivät yhdessä ja erikseen syödä uhrin penistä. Meiwes oli tehnyt illasta nelituntisen videotaltioinnin. Kaikki mikä ei ole mahdotonta on mahdollista, eikä lasten hankkiminen statussyistä ole lainkaan epätodennäköisin mahdollinen lopputulema ihmisten myriadeista motiiveista.

Toisaalta, jos joku perheen ulkopuolinen pitäisi valkoihoisen vanhemman mustaihoista lasta vanhemman arvoa alentavana tekijänä, olisi loogista ulkopuolisen selittää vanhemman ilo ja näkyvän häpeän poissaolo johtuvaksi jonkinlaisesta statuskuvitelmasta. Miksi muuten kukaan hankkisi arvoaan halventavan negroidin rinnalleen? Eikö tällaisessa ulkopuolisen arviossa olisi pikemminkin outoa ja selityksen vaativaa, miten kukaan arvonsa tunteva ihminen hankkisi mustaihoisen puolison ja lapsen? Yleensä arkijärkeen käyvä ei vaadi mielestämme selitystä. Vasta kun jokin havaintomme ei käy yhteen rutiininomaisen oletuksemme kanssa, ryhdymme edes puhumaan selittämättömyydestä, ja ajatteluprosessimme lähtee liikkeelle. Usein sen vuoksi onkin vaikeinta kyseenalaistaa arkisimmat oletuksemme maailmasta.

Puhe statuslapsista toimii kumpaankin suuntaan, vaan näyttöähän meillä ei ole. Kuka sen esittäisi?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Saares - elokuu 07, 2019, 18:16:06
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 07, 2019, 17:56:38
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 07, 2019, 10:52:04
Miksi musta lapsi ei siis voisi olla valkoiselle äidille egon jatke siinä missä mikä tahansa lapsi? Eihän esimerkiksi erään Valtterin äiti olisi päässyt valtakunnalliseen julkisuuteen, jos hänen poikansa olisi ollut valkoihoinen.

Muuan saksalainen kannibaali, Armin Meiwes, sopi 2000-luvun alussa toisen henkilön kanssa syövänsä tämän. Kannibaali ja hänen vapaaehtoinen uhrinsa olivat tavanneet verkkoilmoituksen kautta Meiwesin asunnolla, ja yrittivät yhdessä ja erikseen syödä uhrin penistä. Meiwes oli tehnyt illasta nelituntisen videotaltioinnin. Kaikki mikä ei ole mahdotonta on mahdollista, eikä lasten hankkiminen statussyistä ole lainkaan epätodennäköisin mahdollinen lopputulema ihmisten myriadeista motiiveista.

Toisaalta, jos joku perheen ulkopuolinen pitäisi valkoihoisen vanhemman mustaihoista lasta vanhemman arvoa alentavana tekijänä, olisi loogista ulkopuolisen selittää vanhemman ilo ja näkyvän häpeän poissaolo johtuvaksi jonkinlaisesta statuskuvitelmasta. Miksi muuten kukaan hankkisi arvoaan halventavan negroidin rinnalleen? Eikö tällaisessa ulkopuolisen arviossa olisi pikemminkin outoa ja selityksen vaativaa, miten kukaan arvonsa tunteva ihminen hankkisi mustaihoisen puolison ja lapsen? Yleensä arkijärkeen käyvä ei vaadi mielestämme selitystä. Vasta kun jokin havaintomme ei käy yhteen rutiininomaisen oletuksemme kanssa, ryhdymme edes puhumaan selittämättömyydestä, ja ajatteluprosessimme lähtee liikkeelle. Usein sen vuoksi onkin vaikeinta kyseenalaistaa arkisimmat oletuksemme maailmasta.

Puhe statuslapsista toimii kumpaankin suuntaan, vaan näyttöähän meillä ei ole. Kuka sen esittäisi?
Sulut aukenevat. Tämän jälkeen voi ketä ja mitä tahansa arvostella ilman huolta että joutuisi vastaamaan sanoistaan. Tosin esimerkiksi Hibiskus on varsin avoimesti ilmoittanut vihansa ja halveksuntansa kohteet.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 07, 2019, 20:16:33
Lainaus käyttäjältä: Saares - elokuu 07, 2019, 18:16:06
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 07, 2019, 17:56:38
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 07, 2019, 10:52:04
Miksi musta lapsi ei siis voisi olla valkoiselle äidille egon jatke siinä missä mikä tahansa lapsi? Eihän esimerkiksi erään Valtterin äiti olisi päässyt valtakunnalliseen julkisuuteen, jos hänen poikansa olisi ollut valkoihoinen.

Muuan saksalainen kannibaali, Armin Meiwes, sopi 2000-luvun alussa toisen henkilön kanssa syövänsä tämän. Kannibaali ja hänen vapaaehtoinen uhrinsa olivat tavanneet verkkoilmoituksen kautta Meiwesin asunnolla, ja yrittivät yhdessä ja erikseen syödä uhrin penistä. Meiwes oli tehnyt illasta nelituntisen videotaltioinnin. Kaikki mikä ei ole mahdotonta on mahdollista, eikä lasten hankkiminen statussyistä ole lainkaan epätodennäköisin mahdollinen lopputulema ihmisten myriadeista motiiveista.

Toisaalta, jos joku perheen ulkopuolinen pitäisi valkoihoisen vanhemman mustaihoista lasta vanhemman arvoa alentavana tekijänä, olisi loogista ulkopuolisen selittää vanhemman ilo ja näkyvän häpeän poissaolo johtuvaksi jonkinlaisesta statuskuvitelmasta. Miksi muuten kukaan hankkisi arvoaan halventavan negroidin rinnalleen? Eikö tällaisessa ulkopuolisen arviossa olisi pikemminkin outoa ja selityksen vaativaa, miten kukaan arvonsa tunteva ihminen hankkisi mustaihoisen puolison ja lapsen? Yleensä arkijärkeen käyvä ei vaadi mielestämme selitystä. Vasta kun jokin havaintomme ei käy yhteen rutiininomaisen oletuksemme kanssa, ryhdymme edes puhumaan selittämättömyydestä, ja ajatteluprosessimme lähtee liikkeelle. Usein sen vuoksi onkin vaikeinta kyseenalaistaa arkisimmat oletuksemme maailmasta.

Puhe statuslapsista toimii kumpaankin suuntaan, vaan näyttöähän meillä ei ole. Kuka sen esittäisi?
Sulut aukenevat. Tämän jälkeen voi ketä ja mitä tahansa arvostella ilman huolta että joutuisi vastaamaan sanoistaan. Tosin esimerkiksi Hibiskus on varsin avoimesti ilmoittanut vihansa ja halveksuntansa kohteet.

Sen sijaan, että ajattelet kaikkien hankkivan lapsiaan pelkästään identtisistä syistä kuin, joista syistä itsekin lapsia hankkisit, yritä ymmärtää, että mikään luonnonlaki ei ole estänyt koskaan ketään hankkimasta lapsia Suomessa muistakin syistä. Kuka tahansa on saanut Suomessa jo vuosituhansia hankkia lapsensa ihan mistä syystä on itse halunnut. Sulut ovat olleet kokoajan auki.

Ja se, että asumme paraikaa maassa, joka on melkolailla huippukansalaistensa johdosta kansalaisilleen yksi maailman parhaimmista paikoista elää, osoittaa että "sulkujen avautumista" tässä asiassa on melkolailla turha pelätä.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Laika - elokuu 07, 2019, 23:32:12
Minulle jäi epäselväksi, mihin sulkujen aukenemisella viittaatte. Oma kommenttini käsitteli lähinnä väitteen totuudenmukaisuuden dilemmaa esitettäessä valkoisten suomalaisten hankkivan tummaihoisia lapsia statussyistä. Samalla kun väite yhdellä tasolla voi olla tosi, voi se toisella tasolla olla epätosi. Ylipäätään minulle jää epäselväksi, millaiseen ja kenen laajempaan todellisuuskäsitykseen väite kuuluu. Mieltymyksiä on kovin monenlaisia. Sen toteaminen on kuitenkin triviaalisti tosi.

Henkilökohtaisesti pidän esimerkiksi hölynpölynä ajatella tummaihoisten nauttivan valkoihoisia korkeampaa sosiaalista statusta Suomessa, joskaan mitään 'yleistä käsitystä' asiasta ei ole. Tapasin kerran erään oikein miellyttävän naisihmisen, joka sanoi uskovansa liskoihmisten sekaantuneen Maan kehityshistoriaan ja nykypolitiikkaan. Sekin oli mielestäni hölynpölyä, eikä liskoihmisten olemassaolostakaan ilmeisesti vallitse yleistä ja yhtenäistä käsitystä.

Hän piti totuuskäsitystäni patakonservatiivisena -kritiikin peruste, jonka toki jouduin ja joudun ottamaan vakavasti.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 08, 2019, 00:19:45
Fundamentalistiselle saarnaajalle/johtajalle tai niitä joukkoja kosivalle poliitikolle olisi onnetonta jos ei olisi lapsia mutta kilpailijoilla on. (Uskoville lapset merkitsee Herran siunausta tms, vanhemmat on siunattuja Herrassa tms).
Täten hän saattaa teettää lapsia paljon jotta saa suosiota fundeilta. (Trumpkin nyt tulee mieleen).

Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: safiiri - elokuu 08, 2019, 07:24:58
Perinteisestihän lapsia hankittiin, jotta saatiin työvoimaa pyörittämään suvun maatilaa. Olipa sanontakin, että lapsi tuo leivän tullessaan. Perijöiksikin lapset hankitaan - oli perintö sitten perheyritys tai vain kesämökki. Erityisen halveksittua on puolestaan ollut ns. vahinkolapsi, joka syntyy ihan ilman vanhempien halua häntä saada.

Millaisesta syystä mahtaa oikeastaan olla moraalisesti hyväksyttävää päättää hankkia lapsia? Lapsi han ei asiassa pääse vanhempiaan ihanuudestaan vakuuttamaan, koska häntä ei vielä ole päätöstä tehtäessä. Adoptiossakin ensin pitkään odotetaan ja vasta loppuvaiheessa saa lapsen tavata. Voisi kuvitella, että syyt ovat vaihtelevia, sillä niinhän ovat ihmisten elämäntilanteet ja persoonatkin, kun he päättävät yrittää raskautta - tai ehdottomasti sitä pyrkiä välttämään.

Tässä on myös viitattu siihen, että ns. statuslapseen asetetaan liiallisia odotuksia ja pakotetaan hänet harrastamaan vanhempien toiveesta. Tällin siis statuslapseuden moraalinen ongelma olisi lapsen edun vastainen kasvatus, joka ei anna hänelle rauhaa kasvaa omanlaisekseen ja olla vanhemmilleen riittävä vain omana itsenään. Mitenköhän tämä sitten näiden mustempien statuslapsien kohdalla toimisi? Pakotetaanko heidät afrotanssiin tai pitkän matkan juoksijoiksi vasten tahtoaan? Olisi mukavaa kuulla, millaista haittaa tämä statuslapsen asema heille aiheuttaa. Onko epäilys siitä, että lasta hoidetaan huonosti tai kasvatus on jotenkin vinksallaan, koska vanhemmuudella on moraalittomat motiivit? Toisaalta tällaisesta kaiketi olisi sitten myös ihan todisteita ja nämä lapset työllistäisivät lastensuojelua tms.

On myös hämärää, miksi juuri mustien lasten kohdalla epäilykset heräävät, vaikka statuslapsen hankkimisesta kai olisi syytä epäillä kaikkia, jotka kulkevat julkisilla paikoilla lapsiensa kanssa "näytillä". JOpa muuallekin kuin vain tarhaan ja tarhasta. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi kaupungille lasten kanssa - mikä on tiettävästi paljon hankalampaa kuin mukavasti yksin - ellei tarkoituksena ole pasteerata kaduilla esitellen omaa statusleluaan? Vielä epäilyttävämpää on, jos lapsella on kivan näköiset vaatteet tai kalliit rattaat. Erityisen varma statuslapsen hankkimisen merkki on perinteinen lyyra äidin rinnassa, kun statuslapsi hankkii glooriaa kirjoittamalla ylioppilaaksi. Toisaalta - kun joku tiedustelee naiselta, onko hänellä lapsia, onko siinäkin takana naisen statuksen arvioiminen? Voisiko tällaisia kyselevää syyttää moraalittomien lapsenhankintamotiivien markkinoinnista? Tokihan sosiaalisilla arvostuksilla juurikin luodaan se maaperä erilaisten statussymbolien hankkimiselle. Kuka on siis viaton ja voi heittää ensimmäisen kiven?
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 08, 2019, 08:09:25
Luulisi statuslapsella itse asiassa olevan aika hyvätkin olot, luulisi ihmisen pitävän erityisen hyvää huolta statussymbolistaan. Verrattuna etenkin näihin lapsiin, jotka on hankittu, koska lapsia nyt vain kuuluu olla.

Lisäksi uskoisi, että tosiaan netistä löytyisi useita eri faceryhmiä ja mitä näitä on, missä vaihdetaan kokemuksia ja ylpeilyjä koskien omaa statuslasta. Näin ainakin kaikkien muiden statussymbolien kanssa on, harrastajat hakeutuvat yhteen vertailemaan ja jakamaan neuvoja, jne.

T: Xante
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: safiiri - elokuu 08, 2019, 08:27:03
KAIKKI lapset ovat statuslapsia, sillä jokainen lapsi aina tekee vanhemmistaan äitejä ja isiä ja x-määrän lapsia saaneita. Lapsi nostaa vanhempiensa statuksen uudelle tasolle, joten lapsi on aina statuslapsi.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Brutto - elokuu 08, 2019, 08:50:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 08, 2019, 08:27:03
Lapsi nostaa vanhempiensa statuksen uudelle tasolle, joten lapsi on aina statuslapsi.

Totta. Lapsi nostaa vanhempiensa statuksen vanhemman tasolle. Ilman lasta ei voi esiintyä vanhemman statuksella.
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Hippi - elokuu 08, 2019, 10:37:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 08, 2019, 07:24:58
Tässä on myös viitattu siihen, että ns. statuslapseen asetetaan liiallisia odotuksia ja pakotetaan hänet harrastamaan vanhempien toiveesta. Tällin siis statuslapseuden moraalinen ongelma olisi lapsen edun vastainen kasvatus, joka ei anna hänelle rauhaa kasvaa omanlaisekseen ja olla vanhemmilleen riittävä vain omana itsenään.

Tätä olen ihmetellyt, miten usein milloin missäkin asiassa nuori tai jopa jopa aikuinen lapsi puhuu omasta saavutuksestaan, niin hän siihen muistaa lisätä, että nyt hän on voinut tehdä vanhempansa ylpeäksi hänestä (lapsestaan). Minusta tuo on kuulostanut niin vieraalta, sillä itse en ole odottanut lapsiltani, että he suorituisivat minun vuokseni jostain, vaan omasta halusta ja itsensä vuoksi. Totta kai iloitsen nähdessäni lapsen ilon omasta onnistumisestaan ja lohdutan ja kannustan epäonnistumisen myötä. Se kai on ihan luonnollistakin, että myötäelää erilaisissa elämäntapahtumisissa, mutta ei lapsen onnistumiset tai epäonnistumiset minun arvoani ihmisenä muuta.

Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: Laika - elokuu 08, 2019, 11:50:30
Lapsilla on nykyään kiire aikuistua, koska ihmiskunta on pedannut uuden mittakaavan dilemman itsestään. Siinä mielessä tosiasiat saattavat ennen pitkää hyvinkin tärvellä liberaalin toiveen lasten oikeudesta olla lapsia. Lasten mahdottomuus jatkaa vanhempiensa aloittamia leikkejä omassa ikäpolvessaan johtuu olosuhteista, joiden vanhoiksi kasvaneet lapset tähän saakka leikkiessään ovat antaneet kehkeytyä. Lännessä ei oikein olisi enää aikaa antaa ihmisten jatkaa sitä. Moraalisesti erityisen arveluttavaa on ollut ja on se, miten nuorempien sukupolvien on täytynyt kasvattaa vanhempiaan. Kaikki poliittinen valta ja tietotaito on käytetty leikkimiseen, kun aikuistumista vaativat asiat sitävastoin on jätetty oman onnensa varaan.

Arthur C. Clarke kirjoitti 50-luvulla tieteisromaanin Childhood's End, joka on suomennettu nimellä Lapsuuden loppu. Tarinassa avaruusolennot ottavat ihmisten asiat ohjaukseensa ja panevat alulle ihmiskunnan uuden kultakauden yksinapaisen poliittisen komentonsa keinoin. Lapsuus saa tarinassa sisällöltään historiallisen luonteen. Moraalinen kysymys Clarken ajatuskokeessa kuuluu, onko yksilöillä oikeus autonomiseen lapsuuteen. Milloin saavutamme pisteen, jolloin yksilöiden mielipiteenvapaus ja itsemääräämisoikeus jäävät toissijaisiksi arvoiksi heidän aiheuttamaansa vahinkoon nähden? Arvaan liberaalin politrukin vastaavan tähän 'ei koskaan'*, vaikka se sitten tietäisi lajimme ja kaiken tunnetun elämän tuhoa.

Lapsuus ja aikuisuus ovat erikoisia konsepteja, sillä ne voidaan ymmärtää laajemminkin kuin vain kehitysbiologisesti. Milloin yksilö ei älyllisesti ja moraalisesti saavuta edistyneempää kehitysvaihetta, elää hän biologisesta iästään riippumatta edelleen lapsuutta. Tällöin myös kysymys lapsen oikeudesta olla oma itsensä saa uusia piirteitä.

Clarken tarinassa Maan ulkopuolinen entiteetti hyvin konkreettisesti päätyy lopulta kaappaamaan vanhemmilta kaikki biologiselta iältään lapsuusiässä olevat. Olennot ovat päättäneet, että tulevaisuus on lasten, ja että vanhempien on aika luopua lapsistaan tärkeämpien päämäärien vuoksi. Lasten vanhemmat ovat käyneet noiden päämäärien kannalta auttamattoman vanhentuneiksi.

*Ideologinen muotoilu yleensä kieltää edes mahdollisuuden, että autonominen yksilönvapaus ja kokonaisuuden hyvinvointi voisivat ylipäänsä olla toisensa poissulkevia
Otsikko: Vs: Statuslapset - onko heitä?
Kirjoitti: a4 - elokuu 08, 2019, 12:44:03
^ Homo Sapiens taitaa olla menestynyt laji myös sen takia että se on aikuisenakin melko lapsellinen.
Kielikin elää ja poikii sutkien sanaseppogeeniemme ansiosta jopa uusia kieliyhteisöjä. Matuista mokuttajiin ja rajakkeihin.
Tieteessäkin moni löytö on tehty uppoutumalla johonkin tutkimukseen kuin leikkiin, säheltämällä kuin leikkivä lapsi tai kokeilemalla lapsellisen uteliaasti järkevyyden ja tiedon rajoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leikkivä_ihminen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Leikkiv%C3%A4_ihminen)

Tylsän työn, arkiaskareet tai ilmastonmuutostaistelunkin voisi pelillistää. :)
https://nordicedu.com/blogi/homo-ludens-leikkiva-ihminen
Eli kiinnostusta ylläpitävää ja koukuttavaa tahtia jaettuja virtuaalisia sekä netissä globaalisti julkisia arvomerkkejä, diplomeja, ylennyksiä, titteleitä, jne..
Samalla ansaintalogiikalla mobiilipelit takovat maailmalla miljardeja paljon typerimmistäkin aiheista.
Ammu sikaa vihaisella linnulla!
Laita feministi halaamaan sovinistia!