Ihottumat hieman vaivaavat, mutta ei pahasti, ärsyttävät toki.
Lihaskremppoja on välillä sormissa ja jaloissa. Muuten usein aterian jälkeen. Syön aika huonosti. Aamulla en mitään,jotain pientä (voileipä) aamupäivällä, iltapäivällä suuren aterian, illalla iltapala saattaa olla aika suuri. Plus se aikainen herätys 05.00 aamulla. Ehkä tuo syöminen ei nyt ole ihan kondiksessa? Oikeasti 2 isoa ateriaa päivässä on tällä hetkellä ollut....
On muuten ollut ummetustakin.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tänään kello 21:14:03Miehisyys heterona ei ole toksista, se on luonnollista ja normaalia.
Baari-ilta, urheilu, mökkireissu tai metsästys-kalastus reissu tms. on normaalia miehisyyttä, ei toksista.
Hävetkää feministit!

Yhteiskunta ei kaipaa feminiinisiä miehiä, eivätkä lopulta naisetkaan.

Jos noita juttuja harrastaa nainen, niin muuttuuko nainen mieheksi, vai nuo puuhat ämmäin touhuksi?

Hetki meni jo kevyemmällä takilla. Iltaostoksille piti kuitenkin vetää niskaan toppatakki ja pipo korville.

Poikkeudesta voi olla hyötyäkin:Jokin asia ei paladu mieleen ennenkuin päivien kuluttua. Yhtäkkiä se on päivänselvänä vaikkei sitä juuri sillolin pohtisikaan.                                   

Ei kai kukaan kuvittele, että Washingtonia ohjaa muu kuin "America first" -ajattelu. Mitä se kulloinkin on, riippuu tietysti valtaapitävän tahoa sponsoroivista suuryrityksistä.

Saksittu asiaton viesti ketjusta Kognitiivisten valmiuksiemme syntymekanismeista

Näin 50-vuotta jo ylittäneenä, en lähde rahan perään noissa hommissa. enää. Minulle on töitä tiedossa, mutta voin ehkä valita. Minä luultavasti tulen pian valitsemaan 6-tuntista työpäivää/4 päiv/vk.. Huonommat edut/kivempi elämä...?!

Hienoa on, jos eritoten seniorihenkilö kykenisi valikoimaan haluamaansa työmallia.

Miehisyys heterona ei ole toksista, se on luonnollista ja normaalia.
Baari-ilta, urheilu, mökkireissu tai metsästys-kalastus reissu tms. on normaalia miehisyyttä, ei toksista.
Hävetkää feministit!

Yhteiskunta ei kaipaa feminiinisiä miehiä, eivätkä lopulta naisetkaan.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tänään kello 20:28:14USA on suojellut EUrooppaa vuosikymmeniä. Tuota lahjaa emme osaa aina arvostaa.

Suojellut myös omia etujaan. Siinä sivussa suojellut Eurooppaa niin kauan, kun Neuvostoliitto/Venäjä on pysynyt aloillaan. Kun Venäjä on astunut aggression tielle, suojeleminen ei olekaan enää niin mukavaa. Rahalle on parempaakin käyttöä.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tänään kello 20:28:14Kyse on vain siitä, että republikaanit haluavat rahansa käytettävän vain USA:n tukemiseen, minkä ajatuksen itsekin ymmärrän.

Aivan niin.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tänään kello 20:32:23USA:lla muuten ei ole velvollisuutta suojella Länsi-Eurooppaa ilmaiseksi, mutta on oikeus vaatia täysiä puolustusbudjetteja länsi-EUroopalta puolustussopimuksensa myötä.

Ei Yhdysvalloilla taida olla velvollisuutta suojella Ukrainaakaan, mutta sinne on silti annettu apua. Toivottavasti annetaan edelleen.

Lainaus käyttäjältä: TSS - tänään kello 18:41:32Mutta osa tunteistamme saa "käsittelyn" aivokuorella, jota voisi mielestäni pitää kognitiivisena toimintona, jonka ajattelisin olevan esimerkiksi tunteiden säätelyä. Eli ajattelisin, että osa tunteista ei sinänsä saa "kognitiivista käsittelyä", mutta osa emootiosta on kognitiivisen kontrollin piirissä. Eli on tunnejaärjestelmiä, jotka liittyvät kognitiivisiin prosesseihin, ja on tunnejärjestelmiä, jotka eivät liity.

Sapolsky ja ChatGPT selvittävät tätä niin, että hajuaistia lukuun ottamatta mantelitumake arvioi onko ärsyke vaarallinen vai ei siten, että mitä vaarallisempi se on, sitä enemmän se käskyttää stressihormoneita (glukokortikoideja) valmistettavan, jotka puolestaan inhiboivat muistista vastaavan hippokampuksen toimintaa sitä enemmän mitä enemmän glukokortikoideja tarjolla, jotta se ei tallentaisi muistiin, mitä tahansa tietoa, vaan välittömän selviytymisen kannalta vain olennaisiman tiedon, samalla kun mantelitumkakesta tieto ärsykkeestä ohjautuu etuotsalohkoon.

ChatGPT sanoo, että tätä hippokampuksen inhibointia kutsuttaisiin alan tieteessä jonkinlaiseksi ZOOM-efektiksi, jossa nopean päätöksen teon kannalta epäolennainen tieto poistetaan, jotta voisi keskittyä vain olennaiseen.

Muistaakseni voimakkailla testosteroniannoksilla on hieman samanlainen vaikutus eli että vähemmän ajattelua enemmän tekemistä. Mutta en tiedä inhiboiko myös testosteroni hippokampuksen toimintaa. Tai että saako se noita glukokortikoideja erittymään jonkun mekanismin kautta, jotka lopulta pääsevät inhiboimaan hippokampuksen toimintaa.

Mantelitumakkeesta Sapolsky toteaa suurin piirtein niin, että se säätelee tunteita. Mukavia ja ikäviä. Ja ohjaa ymmärtääkseni eri aivojen toimintoja ärsykkeen laadun ja voimakkuuden edellyttämällä tavalla.

Etuotsalohkolla on kuulemma suorat hermoyhteydet hippokampukseen, joita se käyttää esimerkiksi analyyttisen ajattelun apuna. Mikä puollestaan on edellytys, että voi oppia jotain uutta.

Voisi siten olettaa, että vaikka ei varmasti pelkästään siitä syystä, niin jos elää liian stressaavassa ympäristössä, kovinkaan sivistyneitä tai ainakaan monipuolisia vaihtoehtoja ei mieleen juolahda analyyttisesti ongelmia ratkoessaan.

Puhuessaan mantelitumakkeesta, hippokampuksesta ja etuotsalohkosta Sapolsky lähestyy niitä muistaakseni jotenkin siihen sävyyn, että vaikka käyttäytymiseen osallistuu muutkin aivojen alueet, keskeisimmät rakenteet aivoissa käyttäytymisen osalta ovat nuo. Ainakaan muita rakenteita hän ei juuri nosta tikun nokkaan. Tosin olen lukenut kummastakin kirjasta vasta alun. Behave on joku 1000 sivua ja olen lukenut vakaa 300 sivua ja Determined on sekin useampisata sivua ja olen siitäkin vasta vajaa pari sataa sivua lukenut.

Lainaus käyttäjältä: TSS - tänään kello 18:41:32Mutta palatakseni ketjun aloitukseen, voisiko asiaa kysyä niinkin, että tarkastellaan kognitiivisten vaikeuksiemme syntymekanismeja?

Sopii oikein hyvin.