kantapaikka.net

Yleiset => Vapaa sana => Aiheen aloitti: urogallus - tammikuu 28, 2019, 18:39:22

Otsikko: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 28, 2019, 18:39:22
Mietinpä tässä sanontoja ja niiden pysyvyyttä. Mielenkiintoista on, että sanontojen muodot kestävät aikaa niiden sisältöä paremmin. Käytössä on paljon sanontoja, joiden alkuperäistä merkitystä ei keskiverto kielenkäyttäjä taida tietää. Ja joskus sanontoihin liittyvät arvostukset voivat kääntyä jopa päinvastaisiksi.


Tästä jälkimmäisestä hyvä esimerkki on se, että säälittävä-sanaa käytetään nykyään pelkästään halveksivassa tai loukkaavassa mielessä. Vielä vuosikymmen tai pari sitten se oli sävyltään neutraali tai jopa myötätuntoinen. Toinen vielä nopeammin etumerkkiään vaihtanut sanonta on elämän koulu, jonka käyjistä puhutaan erityisesti netissä pelkästään alentuvaan sävyyn. Vielä vuosikymmen sitten ihminen saattoi itse ilmoittaa käyneensä elämän koulua suorastaan ylpeään sävyyn. Eli että muutakin on tehty kuin plarattu kirjoja...


Ja käärmeistä ja pyssyistä: joskus muinoin mustan ruudin savuisina aikoina oli olemassa eräperinne, jonka mukaan uusi haulikko tms. sileäpiippuinen ase vihittiin käyttöön vetämällä kyy sen piipun läpi. Näin uskottiin siihen tulevan erityisen hyvän tappotehon. 
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: mikainen - tammikuu 28, 2019, 20:09:42
Oma suosikki on tupen rapinat. Äitini tuskin ajatteli tupesta puukkoa vetää hermostuessaan.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: a4 - tammikuu 28, 2019, 20:11:52
Sanonnat muistuttavat hiukan loruja, runomittoja ja tarinoita, jotka helpottavat suullisessa perinteessä niiden ulkoa muistamista.
Muistitekniikat hyödyntävät aivojen assosioivaa hahmontunnistusta ja pidemmät satunnaiset salasanatkin kannattaa korvata salauslauseilla jos haluaa ne muistaa ulkoa.
Osa sanonnoista säilynee myös pelkästään hokemina, sisältämänsä huumorin, kaunokirjallisen muotonsa tai ytimekkään ilmaisunsa voimin.

Kirjoitus-ja lukutaidon yleistyessä, alkoi myös kielen eriytyminen kirjoitettuun ja puhuttuun. Pian syntyivät sanakirjat.
Oikeat kirjoitusasut ja tarkat määritelmät sanoille. Ja paljon muutakin tapahtui tämän johdosta kaikkialla.
Aivojemme hahmontunnistus sietää jossain määrin kirjoitusvirheitä, koksa aiovt eiävt lue jokaitsa kijraitna eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna, mutta kirjakieli on kehittynyt tarpeesta yleispätevöittää ja tehostaa kommunikointia kirjallisessa muodossa moenlaisten kulttuuristen ja alakulttuuristen kieliryhmien kesken.

Elävät kielet muuttuvat kaikilla tasoilla jatkuvasti. Sanoja katoaa, muuttuu, ilmestyy ja ne saavat uusia merkityksiä.
Kielioppi muuttuu. Jne.
https://www.kielikello.fi/-/kieli-muuttuu-rikkautta-vai-rappiota-
Ruotsin Sisuradio kielen muuttumisesta :) (https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6594282)

Sanontojenkin muuttuvat merkitykset kertovat maailman muutoksesta ja tiedossa säilyneet vanhat merkitykset ovat arvokasta historiaa.

Wallah! (https://yle.fi/uutiset/3-5463201)
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 13, 2020, 21:22:20
Toivottavasti tämän otsikon alle mahtuvat myös väärin muistetut sanonnat. Nehän varmaan johtuvat usein siitä, että ei ole ymmärretty alkuperäisen sanonnan merkitystä ja taustaa, niin se helposti muistetaan "vähän sinne päin" :)

https://www.iltalehti.fi/formulat/a/9041a8a8-f6ce-4578-99c4-1d1be44a96da

Iltalehden F1-asiantuntijan Jyrki Järvilehdon mukaan suomalainen ei tehnyt tilanteessa mitään väärää.

– Tämä ei ollut missään nimessä Valtterin vika. Hän pelasi turva-auton takana tilanteen täysin oikein. Säännöt antoivat hänelle mahdollisuuden, jota hän käytti.

Järvilehdon mielestä Bottaksen ratkaisu oli taktisesti oikea. Hanan avaaminen aiemmin olisi satanut suoraan takana kärkkyneen Lewis Hamiltonin haaviin.



Jyrkillä satoi haaviin, kun ennen satoi laariin :D

Laariin satamisen alkuperä lienee siinä, että kesäsateet kasvattavat viljaa ja syksyllä laarit täyttyvät.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 29, 2020, 18:37:12
Näitähän on alkanut tulla lähes päivittäin :D


Master Chef Australia ohjelmassa puhuttiin kaikkien työskentelystä yhdessä ja se olisi kelvannut hyvin tekstitykseenkin, mutta tekstittäjä olikin päättänyt sanoa saman lauseella "..., kun kaikki vetävät yhteen hiilleen".

Seuraavaksi odotankin, että "kaikki puhaltavat yhtä köyttä" :)
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Melodious Oaf - syyskuu 29, 2020, 22:13:08
Hipin esimerkit ovat hyviä.

Lainaa"..., kun kaikki vetävät yhteen hiilleen"

Tällainen on tosi tavallista. Kumpikin sanonta tai fraseologinen ilmaus olisi merkityksen puolesta käynyt tähän: Puhaltaa yhteen hiileen, vetää yhtä köyttä. Semanttisen samankaltaisuuden lisäksi rakentaissa on muutakin samaa. Verbi, jokin muoto adjektiivista yksi, joku substantiivi.

En ehkä suoraan päättelisi tästä, että kääntäjä on ymmärtänyt fraasit väärin. Kirjoittaessakin kieltä tuotetaan tietyllä tapaa spontaanisti, mieli saattaa hakea siihen sopivaa kuvainnollista ïlmausta, ja jotenkin sitten päätyy kahden eri rakenteen blendiin, jossa ei enää olekaan mieltä. Joskus käänsin itse englantiin päin niin, että lopulliseen tekstiin jäi "...were outshadowed by...", missä "outshine" ja "overshadow" menivät päässä iloisesti ristiin. En varmaan enää tajunnut, että näin oli käynyt tai jotenkin sokeuduin sille kohdalle tekstissä.

Joka tapauksessa tämä ehkä kertoo jotain siitä, millä tavalla fraasit "vetää yhtä köyttä" ja "puhaltaa yhteen hiileen" ovat varastoituneena mielessä. Ei niitä välttämättä rakenneta sillä tavalla, että ajateltaisiin merkitystä kompositionaalisesti osien summana, vaan on joku tietyn kuuloinen fraasi ja sitä käytetään tietyn ajatuksen ilmaisemiseen. Vedetään yhteen hiilleen, peiliin katsomisen paikka ja mitä näitä nyt on :D  Niiden ymmärtäminenkin melkein edellyttää sitä, että ei ajatella liian kirjaimellisesti.

Kuvitellaan että oppilas sanoo: "Jos ei oo yhtään tullut hiki niin onko silti pakko käydä suihkussa?". Tähän opettaja vastaa, että "Jos ei oo yhtään hiki, niin sitten on varmaan peiliin katsomisen paikka". Tähän vois reagoida esimerkiksi niin, että kaikki katsovat peilistä toistensa naamoja ja yhdessä miettivät että joo, sulla ei muuten näy yhtään hikeä :D

LainaaHanan avaaminen aiemmin olisi satanut suoraan takana kärkkyneen Lewis Hamiltonin haaviin

Tää on mun mielestä koomisuutensa puolesta ihan loistava. Ajatuksen kyllä ymmärtää ihan hyvin ja jotenkin senkin, miten "haaviin" ja "laariin" tavallaan sointuvat samalla tavalla. Mutta sitten on se ajatuksellinen tai visuaalinenkin mielikuva, jonka saa, kun rakentaakin tästä täsmällisemmän tulkinnan. Sellainen mikä sataa, tuskin jää haaviin tai pysyy siinä, mistä ilmaukseen tulee absurdi Don Quixote -vivahde, mitä puhuja tuskin on ollenkaan tarkoittanut.

Mun mielestä on kiinnostavaa se, että voisko joku tosiaan sanoa "puhaltaa yhteen köyteen". Mutu sanoo, että tää olis jostain syystä paljon epätodennäköisempi sekaannus kuin "sataa jonkun haaviin" tai "vetää yhteen hiileen". Sataa jonkun haaviin ei ole edes semanttisesti täysin käsittämätön, vaikka "jäädä jonkun haaviin" ei merkityksensä puolesta kovin hyvin sovikaan siihen, mitä tarkoitettiin. Esimerkiksi kolehtihaaviin voi "sataa" kolikoita, joten ei se haaviin sataminen nyt täysin mahdoton ajatus ole :D  Samalla tavalla "vetää yhteen hiileen" -sekaannukseen saattaa vaikuttaa sekin, että "vetää yhteen" on myös fraasi, joskin merkitykseltään aivan muuta, ja toisaalta "vetämisellä" on puhekielessä laajasti tekemiseen liittyvä merkitys, jota käyttäen olisi mahdollista sanoa vaikkapa "hyvin te vedätte".

En siis väitä että "kaikki puhaltavat yhtä köyttä" olisi täysin mahdoton sekään, mutta ajatus oli vihjailla siihen suuntaan, että näille sekaannuksille ehkä olisi muitakin selittäviä tekijöitä kuin puhdas sattuma tai että sanotaan jotain sinne päin / ihan mitä sattuu. Tästä huolimatta erilaisten sekamuodosteiden todennäköisyyttä varmasti lisää sekin, jos se konkreettinen asia, mihin sanonnan mielikuva perustuu, on jäänyt kokonaan hahmottamatta tai on hyvin etäällä omasta kokemusmaailmasta.

Tosin mulle tuli vähän niin kuin vastaesimerkkinä mieleen, että englannissa on useita idiomeja, joissa puhutaan pavuista. Spill the beans on paljastaa jotain mikä piti pitää salassa, give someone beans on kohdella ankarasti tai nuhdella kunnolla, ja toisaalta give it the beans voi olla esimerkiksi auton rankomista (rajusti kiihdyttämistä, runsaan kaasun antamista) tai oikein energisesti ja täysillä yrittämistä. Jos joku on full of beans, niin se on tosi eloisa ja energinen. The bean voi olla päänuppi, not a bean on yleensä sitä, ettei ole penniäkään. Osalla noista fraaseista on historiallisia yhteyksiä toisiinsa ja osalla ei. Mut kumminkin ne erilaiset saman sanan puhekieliset merkitykset on jonkinalaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Jonkun spill the beans -rakenteen voi varmaan tulkita silleen että spill olis vähän niin kuin divulge ja beans vähän niin kuin information. Mut en tiedä, voiko esimerkiksi kick the bucket fraasia oikeasti purkaa vastaaviin osiin -- periaatteessa koko juttu vaan tarkoittaa heittää veivinsä, enkä usko, että siinä edes visuaalisesti ajatellaan mitään tiettyä. Joku voi ajatella että se palautuis vaikka hirttäytymiseen ja itsemurhaan, kun taas ilmeisesti oikea alkuperä on, että "bucket" oli joku sikojen takajalkoja teurastuksen aikana pitelevä lieka.  Vaikka kick the bucket ei (mun mielestä) yhtä nätisti ole ositettavissa kuin "spill the beans", silti kirja ja varsinkin elokuva popularisoivat fraasin "bucket list".

Tää menee varmaan ohi aiheen ja ajattelen taas tekstinä ääneen. Pahoittelut siitä. Ehkä mä nyt mietin tätä silleen, että ilman muuta jonkun tollasen kiinteän ilmauksen oikean etymologian tunteminen rikastaa sen ymmärrystä ja tuo siihen lisää. Mutta toisaalta sekin on jotenkin siistiä, miten ne täsmälliset merkitykset hämärtyy ja miten ihmisillä voi olla täysin erilaisia mielikuvia vaikka fraaseille kick the bucket, give it the beans tai vastaaville. Niiden ymmärtämiselle ei selvästikään ole edes välttämöntä käsittää etymologiaa oikein tai ollenkaan.

Ilmeisesti nää alun perin puheena olleet fraseologiset sekaannukset on nimeltään malaforia (engl. malaphor) ja sukua pienempien fraasien sekaannuksille, jotka on englanniksi eggcorn. Pienet uudelleentulkinnat ja väärin kuulemiset on kai erottamaton osa sanontojen ja fraasien kehitystä nekin. Esimerkiksi englannin "curry favour" (mielistellä, hakea suosiota) oli alun perin "curry Favel". Favel tai ranskaksi Fauvel oli 1300-luvun alun runossa erityisen ovela ja kaksinaamainen hevonen ja "to curry Favel" oli sen sukimista kammalla, jollaisesta kai vieläkin käytetään nimeä "curry comb".  Tää "curry Favel --> curry favour" on mun mielestä sukua väärin kuulluille laulunsanoille ja esimerkki sellaisesta eggcornista, jossa väärin kuultu ja uudelleen tulkittu on korvannut alkuperäisen.

Malafora taas olis vaikka "to flip the tables" jossa flip the script ja turn the tables risteytyvät. Tai "I am slipping on my words" (slip of the tongue, trip over one's words).

Joskus noi menee aika hauskastikin yhteen, esim "She folded like a deck of cards" (fold like a cheap suitcase ja fall like a house of cards). Eihän siinä mitään järkeä ole, mutta fold on korttipelitermi ja noi sekaantuneet fraasit on merkitykseltään aika vastaavia.

Lisää englanninkielisiä malaforia löytyy täältä: https://malaphors.com
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 23, 2021, 08:57:27
Taas on vanha hyvä sanonta kääntynyt puhujan suussa ihan nurinpäin :D

Jäljet ovat aina ennen johtaneet sylttytehtaalle, mutta nyt on sylttytehdas aktivoinut juontamaan.

Husin alueen koronatilanne pahenee – infektioylilääkäri toivoo baareihin rajoituksia: "Sylttytehdas juontaa sinne" (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d9e8fb9e-775c-4dc9-b40b-9669c2b4a595)
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektioylilääkäri Asko Järvinen suosittelee järeitä koronatoimia. Niistä tärkeimpänä hän nostaa esiin anniskeluravintolat.
– Tehokkainta olisi, jos saisimme suitsittua anniskeluravintoloita. Siellä ihmiset liikkuvat, musiikki on kovalla, jolloin puhutaan kovempaa ja pisarat lentävät pidemmälle, Järvinen sanoo Iltalehdelle.
– Anniskeluravintoloista on lähtenyt liikkeelle useita hyvin pitkiä tartuntaketjuja eli sylttytehdas juontaa sinne, Järvinen lisää.



Uusi tapa käyttää sylttytehdas -sanontaa olisi pysynyt vielä kasassa, jos olisi sanonut "sylttytehdas löytyy sieltä". Sylttytehdashan sanonnassa on se yleensä pahan asian syntysija. Mutta olisiko tuossa ollut mielessä vielä toinenkin sanonta, joka on lopulta sekoittanut sanojan ajatuksen, eli juontaminen olisi tullut sanonnasta "juontaa juurensa johonkin". Tässä tapauksessa pitkät tartuntaketjut juontavat juurensa anniskeluravintoloihin.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Melodious Oaf - helmikuu 24, 2021, 09:04:49
Toihan on kuitenkin kognitiivisesti ajatellen tosi ymmärrettävä blendi:

Juuret juontavat johonkin


Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Puhuja on ajatellut molempia asioita samaan aikaan ja tuottanut tuollaisen toisaalta ihanan ja toisaalta vähän karmaisevan muodosteen. Sellainen kuuluu puhuttuun kieleen, ja tässä kohtaa on ollut myös toimittajan valinta nostaa se jutussa esille sanatarkasti. Sehän herättää tunteita, naurattaa yms. enkä usko että ne siellä HS:ssä tai muuallakaan täysin paperipussi päässä olisivat siinä, miksi noin saattaa kannattaa jutussa tehdä, jos siihen tarjoutuu hyvä paikka.

Onhan tossa edelleen hämmentävää se, että yhtäkkiä sylttytehdas saa agenssia tai asettuu siinä vain lauserakenteellisesti juurten paikalle. Mutta mulla nyt on joku soft spot ilmeisesti nimenomaan puhutun kielen syntaksin lennokkaillekin omituisuuksille ihan sanatason mokien ja lipsahdusten lisäksi.

Muistuu mieleen mm. teinityttö, joka selosti tilannetta, jossa hän itse oli koko ajan ollut Suomessa ja koki ikäväksi pakotetun etääntymisen ystävästä, jonka perhe oli muuttanut Kiinaan. Tätä selostaessaan tyttö pyöräytti ulos tällaisen helmen:

Ja sit se feidas mut Kiinaan

Eli siis kuka teki mitä  8) Mutta mun mielestä tommonen on myös ihan loistavaa, enkä oikein osaa selittää miksi. Ehkä jotain sellaista että siinä sitä kieltä ja sen resursseja todella käytetään, ja nää rakenteet ei tuu mistään minkään apteekin yhtään miltään hyllyltä vaan ne on tässä ja nyt :D
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 24, 2021, 09:24:06
Joo, enhän minä noita millään pahalla nosta esiin. Minusta vaan on hauska pohtia millaisen ajatuksen tuloksena noita syntyy. Ehkä kuitenkin kyse onkin siitä, että niitä syntyy, kun ei kovin ajatella :)

Matti Nykäsen monet lentävät lauseethan ovat jääneet elämään arkipuheeseen. Nehän ovat suorastaan nerokkaita siitä huolimatta, että kaikki eivät ole ihan yltiöjärkeviä. Luultavasti useimmat kuitenkin ne ymmärtävät :)

https://fi.wikiquote.org/wiki/Matti_Nykänen
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Melodious Oaf - helmikuu 25, 2021, 06:43:12
^ Nykäsen sutkautukset tosiaan on ihan legendaarisia :D Ja sehän niissä on hassua, että ne on aivan hiton typeriä aivopieruja ja silti samaan aikaan ne saattaa kehystää jonkun yksinkertaisen asian aivan uudella tavalla, joka tekee mahdolliseksi nähdä se uudestaan, kokea se uudestaan ja antaa sille tavallaan syvyyttä. Esimerkiksi joku "bon voyage tunne" hyppyrin nokalla käyttää väärää ranskan kielen fraasia, mutta siinä on se kovan vauhdin tunne, mitä hyppääjä jo penkistä irtautuessa ennakoi ja lisäksi siinä on väärinkäsityksen kautta implikoituna déja vu, joka viittaa taas siihen, että olen tehnyt tän tosi monta kertaa ennenkin. Ja niinhän mäkkihyppääjät varmasti on.
      Siis... toi kaikki tuo siihen ihan oikeasti myös syvyyttä, jota Matti ei varmaan ois osannut selittää, mutta joka on silti tulkitsijan sinne laitettavissa, jos siihen on kykyjä ja halua.

Tää ei ehkä sovi tän ketjun henkeen, jos tarkoitus on päivitellä kielen muutosta jonain ajattelemattomuutena, mutta mä sanon tän nyt kuitenkin.

Suuri osa kielen tuottamiseen liittyvästä prosessoinnista on ihan oikeasti aivoissa tapahtuvaa informaation käsittelyä mutta se jää tietoisen ajatuksen tason alapuolelle. Esimerkiksi intonaatio toimii kielessä niin, että puhujalla on koko ajan joku yhteisen jaetun tiedon oletus päässä, josta englanniksi käytetään nimeä "common ground". Intonaatio jäsentää sitä sun tuottamaa puhetta yksi foneettinen fraasi kerrallaan suhteessa common groundiin. Sanavalinnat ja intonaatio yhdessä kommentoi sitä, esitätkö jonkin asian uutena tietona (lisäät sen nyt täten common groundiin), esitätkö sen jo valmiiksi teille yhteisenä tietona ja vahvistat vain että näin on (mainitset jotain valmiiksi common groundissa olevaa) tai kyseenalaistatko jotain common groundissa mahdollisesti olevaa (toisin kuin varmaan kuvittelet, asia on nyt näin).
       Kuvitellaan nyt sitä meidän teinityttöä ja kuvitellaan että se on jotain syitä olettaa, että sen koko päivä on mennyt ihan tärviölle eikä se ole tehnyt yhtään mitään paitsi roikkunut puhelimella.
 
Englanniksi voitaisiin sanoa tällaista common groundia vasten (on joitain syitä olettaa että tytön koko päivä on mennyt tärviölle) että
      She washed, and she ironed her blouse.

Jos äänenpaino laskee sekä sanoilla washed että blouse, molemmat ovat uutta tietoa. Mä nyt kerron että näin on tapahtunut, koska sä et sitä vaan tiedä. Se lisätään meidän common groundiin. Mutta laskevilla äänenpainoilla se on ikään kuin neutraali vastaus kysymykseen "Mitä tyttö teki?" eikä siinä ole sellaista ajatusta, että meidän common ground nyt radikaalisti menis uusiksi. Vaan siihen lisätään nyt kaksi asiaa, ja that's it.

Jos haluat sanoa, että toisin kuin ehkä luulet, se on käynyt pesulla, silloin englannissa tulis washed sanalle fall-rise eli sellainen äänenpaino, jota suomessa ei ole tai ei mun tietääkseni käytetä kuin todella harvoin. Riikinruotsissa se on, ja se nimensä mukaisesti ensin laskee ja sitten nousee. Blouse vois silti olla laskeva, ja silloin sanottais että hei tää sun common ground on varmaan nyt vähän pielessä ja kerron sulle siitä tällä mun intonaatiolla. Tai täsmällisemmin että huomaathan tässä kontrastin sen välillä, mitä ajattelen sun odottaneen ja mitä raportoin nyt että tosiasiassa on tapahtunut.

Suomeksi toi fall-rise tai se common groundin ja tapahtuman kontrastiin asettaminen näkyis kyllä intonaatiossa, mutta todennäköisesti myös ihan sana- ja rakennetasolla:

Kyllä se pesulla kävi, ja se on silittänyt paidan.


Tällainen prosessointi jolla ihmiset tuottaa koko ajan kieltä ja puhetta ei mun mielestä varsinaisesti ole ajattelua, koska....  me tehdään sitä koko ajan ja se vaan toimii, mutta meillä ei ole siihen välitöntä pääsyä eikä se ole meille edes näkyvää ilman aika kovaa uteliaisuutta ja tieteellistä tutkimusotetta, jolla toi asia väkisin avataan ja kuvataan.

Kun joku tyyppi tuottaa yhdisteen rakenteista juuret juontavat jonnekin ja jäljet johtavat sylttytehtaalle siinä tulee epätavallisen tai harvinaisen tuotoksen kautta näkyväksi se, että on tapahtunut samanlaista tiedostamatonta prosessointia jota yllä kuvaan.

Hipin ajatus että silloin "ei ajattele" ei ole millään tavalla huono tai typerä. Mutta se täsmällisempi kuva olis kyllä se, että silloin kun ylipäätään puhuu ja tuottaa kieltä, vain pieni osa siitä on tietoisen ajattelun piirissä ihan de facto. Me ei ehkä haluta sitä ajatella tai se on jotenkin... hys hys tai parempi pitää vaan näkymättömissä. Mutta toi "ei ajattelu" tai tiedostamaton prosessointi mikä näkyy sanontojen "pieleen menemisinä" tai vaikka sinä että sanoo kanelipullaa kamelipullaksi on.... siis se nyt on vaan hetki milloin se mitä siellä koko ajan tapahtuu vähäksi aikaa tulee itselle näkyväksi prosessien epätavallisten tulosten takia.

Pointti on ehkä se, että toi prosessointi on niin nopeaa ja vaivatonta, että ei se nyt vaan vastaa sitä, mitä me edes kutsuttais ajatteluksi. Sen voi selittää ja kuvata mutta sitä on tosi vaikea puhuessa edes tietoisesti kokea.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 19, 2021, 11:25:18
Pilkunpanija iskee jälleen. Ei oikein voi sanoa kielen kehitykseksi tai edes muuttuvaksi merkitykseksi, kun vanhoja hyviäkin sanontoja huitaistaan menemään vähän sinne päin. Tässä tosiaan merkityskin nyt muuttuu kokonaan kun yksi sana  välistä on unohtunut.

Ulkomaanmatkoille nyt kovaa kysyntää ja kotimaan vuokramökit menevät kuumille kiville (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008274293.html)

Mihin ihmeen kuumille kiville ne mökit menee?

Eri asia olisi, jos "mökit menevät kuin kuumille kiville". Tällöin mökit ei konkreettisesti kiville joudu.
Sanontahan on saanut alkunsa siitä, miten löylyvesi nopeasti sihahtaa ja häviää kuumilta kiuaskiviltä. Sitä on käytetty vertauksena, kun tavara menee hyvin kaupaksi ja "katoaa kauppiaalta kuin vesi kiukaalta".
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 19, 2021, 12:23:44
Joo tuollaisia uutismokia sattuu työtään tekeville "jurnalisteille.

Tämän päivän onnettomuus-uutinen "auto ajoi jalankulkijan päälle.  Jutussa kyllä kerrottiin kuljettajankin autossa olleen ja tutkitaan liikenne-juoppoutena- kuolemantuottamuksen aiheuttajana.
Itseohjautuvien menopelien autokausi ei vielä ilmeisesti ole suomeen asti ehtinyt ja lainsäätöä siihen pitäisikö auto tuomita, vai sen auton markkinoija- kehittäjä.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 31, 2021, 07:35:07
Otsikossa jälleen klassikko, joka tekstissä on kyllä korjattu muotoon "kun" :D

Kuningatar Elisabetin yllä leijuu salaperäisyyden synkkä pilvi: Onko hovi avoin monarkin voinnista ja mitä käy, jos kuningatar kuolee? (https://www.is.fi/viihde/art-2000008364010.html)

Otsikko on jo niin perusjuttu, että sen voi ohittaa hymähtäen. Onhan kuningatar jo sen ikäinen, että moni ihmettelee, kuoleeko tuo ikinä. Kyllähän hänellä lähtölaskenta on jo pitkällä, kuten monilla korkeaan ikään yltäneellä, jonka elämänmittainen rakkaustarina on päättynyt puolison kuolemaan. Leskeksi jäänyt monesti seuraa aika pian perässä.

Mutta itse jutussa herätti ihmetystä lause:
Salaviestistä lähtee pyörimään kuolinviestin valtava pyörä, jonka jokainen akseli on tarkkaan hiottu.

Eihän yksi pyörä kiinnity kuin yhteen akseliin. Liukkaasti pyörivään pyörään voisi ajatella liittyvät hyvin rasvatut laakerit tai jos hiomista halutaan välttämättä käyttää kuvauksessa, niin miksipä ei laakeritkin voisi olla hyvin hiottu. Tosin aika vaikea saada mielikuvaa karheista laakereista.

Onkohan tuo nyt taas kirjoittajan muistivirhe vai onkohan akseliin liittyvä vertaus tai kuvaus käännöskukkanen?
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 31, 2021, 08:06:20
Hyvin huomattu :D

Mulle tulee jostain syystä ensimmäisenä mieleen pyörän pinnat ja että olisko toi joku kognitiivinen sekaannus niiden ja akselin välillä -- siis että ajatellaan myös pinnoja mutta puhutaan kuitenkin akselista.

Mutta vaikea on sanoa :P

Tohon mielikuvaan saattaa vaikuttaa mun päässä semmonen että "spoke" on englanniksi pinna ja hovillahan on spokesperson tai useita sellaisia — mutta toi tuskin oikeasti liittyy tähän asiaan mitenkään.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 31, 2021, 08:30:20
Joo, niitä pinnoja tai puolia vai miksi niitä kukakin sanoo, kävi ensin mielessäni, mutta niiden hionnallahan ei ole pyörän toiminnan kannalta mitään merkitystä.

Ilmeisesti itse sitten olen sen spokesperson tittelin kääntänyt mielessäni väärin, kun ajattelin sen tulevan jotenkin puhua verbistä. Olen ajatellut sen tarkoittavan jonkinlaista puhemiestä (aika konkreettisesti) tai äänitorvea :D
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 31, 2021, 08:39:59
^ Siis totta kai se tulee puhua-verbistä.

Sattumalta pinnaa tarkoittava spoke on ortografisesti identtinen tietyn speak-verbin muodon kanssa.

Spokesperson (ja spokesman) sanassa  teknisesti se spoke taitaa olla "past participle" eli partisiipin imperfekti. Sinänsä toi koko juttu että miksi "spokes" just sen sanan etuosana on sellainen kohta, jossa se kieli on vähän arvaamaton tai epäsäännöllinen.

Spokesman-sanaa ennen oli jo vakiintunut esimerkiksi craftsman, jossa craft liittyy taitoon tai kykyyn ja sitten ne craftit laajemmin on erilaisia ammattitaitoja tai sellaisia -- artesaaniammatteja yleensä.

Sitten kun siihen laitetaankin joku verbi, niin se on tavallaan yllättävää, että miksi se on partisiipin imperfektissä just ton spokesman/spokesperson-sanan kohdalla.

Mutta toi nyt menee jo aika pitkälle sivupolulle.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 31, 2021, 11:28:11
^^^Akselin hiominen kuulostaa erikoiselta ja virheelliseltä (silloinhan niihin kiinnitetyt asiat eivät liiku akselin mukana niin kuin on tarkoitus, vaan luistavat). Sen sijaan hammaspyörien (eng. gear) täsmällinen hiominen ja yhteensovittaminen voisi olla tarkoituksenmukaisempaa.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 31, 2021, 11:31:24
^ :D Tosiaan.

Sehän voi olla että siinä yhdistyy nyt yhdessä metaforassa vähän sekavasti rattaat, akselit ja ehkä jopa ne pinnat jollain tasolla.

Tollasta se usein on, kun kieltä tulee vaan ulos ja se on itsestä ihan selkeää ja elävää kuvausta :D

En puolusta tota yhtään tippaa minään selkeänä ajatteluna tai ilmaisuna, mutta huomionarvoista on silti mun mielestä se, miten ns. helposti sen kuitenkin ymmärtää, mitä se nyt ajaa siinä takaa silti.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 31, 2021, 11:36:58
Aika monasti sitä tosiaan ymmärtää oikein, vaikka toinen sanoo väärin. Jopa niin, ettei itse edes huomaa, että "kääntää" asiat omassa mielessään sellaiseksi kuin niiden pitää olla, jotta lausumassa olisi mitään järkeä.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 31, 2021, 11:59:16
Kuvainnollisen merkityksen ymmärtäminen ei oikeastaan vaadi sitä, että ne kaikki kuvat on loogisesti täysin ehyitä. Ongelma tulee ainoastaan siinä kohtaa, kun luet jotain tämmöstä ilmaisua silleen, että yrität miettiä sen ihan auki asti.

Toi ei nyt ole mikään fakta tai mulla ei ole siitä mitään lujaa näyttöä suoraan esittää. Se on vaan mun semmonen perstuntuma. Silloin siis sun ei tarvitse varsinaisesti "korjata" sitä ilmausta tai päättää täysin eksplisiittisesti, mitä siinä olisi pitänyt lukea, jotta se olis sun mielestä "oikein", vaan ihminen pystyy jollain tasolla sivuuttamaan sen dissonanssin siinä ja ikään kuin hyppäämään suoraan siihen, mitä se toinen nyt tarkoittaa tai mikä sillä toisella on tarkoitus sillä sanoa, edes noin suurin piirtein.

Väittäisin että ton tyyppinen on arkisessa kommunikaatiossa varsin yleistä — edelleen perstuntumalla. Jos kaikki ymmärtäminen vaatis sitä, että ihmisillä pitää olla täsmälleen samat kuvat asioista mielessä ja nähdä ne täsmälleen samalla tavalla, silloin meillä ei oikeastaan olis muuta kuin jatkuvia väärinkäsityksiä ja turhautumisia.

Tässä siis luonnoliset kielet eroaa olennaisella tavalla formaaleista kielistä, koneellisista kielistä ja esimerkiksi ohjelmointikielistä, joissa taas jokainen ilmaus tarkoittaa täsmälleen yhtä asiaa.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 31, 2021, 12:24:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 31, 2021, 11:36:58
Aika monasti sitä tosiaan ymmärtää oikein, vaikka toinen sanoo väärin. Jopa niin, ettei itse edes huomaa, että "kääntää" asiat omassa mielessään sellaiseksi kuin niiden pitää olla, jotta lausumassa olisi mitään järkeä.

Valitettavasti joku putkiaivo vaan joka kerta pysähtyy tuollaisen järjettömän lauseen edessä  :(
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 31, 2021, 12:33:25
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 31, 2021, 12:24:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 31, 2021, 11:36:58
Aika monasti sitä tosiaan ymmärtää oikein, vaikka toinen sanoo väärin. Jopa niin, ettei itse edes huomaa, että "kääntää" asiat omassa mielessään sellaiseksi kuin niiden pitää olla, jotta lausumassa olisi mitään järkeä.

Valitettavasti joku putkiaivo vaan joka kerta pysähtyy tuollaisen järjettömän lauseen edessä  :(

Jokaisella on siis oma totuutensa, jota joku toinen ei välttämättä ymmärrä, tai ymmärtää omalla tavallaan.

Mitä sitten pitäisi ymmärtää sanoja, vai tarkoituksia- ihmisten tunteita ja mielialoja- ellei jostakin mitattavasta-asiasta ole kysymys, joka on enemmän tekninen juttu.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 31, 2021, 13:57:18
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 31, 2021, 12:24:34
Valitettavasti joku putkiaivo vaan joka kerta pysähtyy tuollaisen järjettömän lauseen edessä  :(

Mutta toisaalta... eikö se ole myös siistiä tai hieno ominaisuus että huomaa kaikkia tollasia :)
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Toope - marraskuu 02, 2021, 01:14:38
Eikös putkiaivo ole "tiedemiesmalli"? Tyyppi, joka osaa keskittyä yhteen asiaan perusteellisesti.
Vaimo toki voi valittaa...
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 02, 2021, 03:16:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 02, 2021, 01:14:38
Eikös putkiaivo ole "tiedemiesmalli"? Tyyppi, joka osaa keskittyä yhteen asiaan perusteellisesti.
Vaimo toki voi valittaa...

Ei putkiaivo ole sellainen käsite, joka kuvaa jotain täsmällistä ja todellista ihmistyyppiä :D Se on vain leikillinen termi.

Tieteessä ei minusta pääse kovin pitkälle sillä, että jää kiinni yksityiskohtiin. Tiede on monimutkainen ihmisistä ja instituutioista koostuva yhteisöllinen rakennelma, jonka idea on se, että käytetään erilaisten ihmisten vahvuuksia asioiden ratkaisemiseen. Mukana voi olla joku, jonka taipumus on jäädä kiinni yksityiskohtiin, mutta varmasti myös joku, jonka taipumus on katsoa isompaa kokonaisuutta ja suhteuttaa asioita niihin.

Tutkija ei ole välttämättä kumpikaan näistä, tai sitten hän voi olla molempia.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: a4 - marraskuu 07, 2021, 22:03:37
Katselin juuri Big Brother Suomen koostelähetystä ja kohdalle osui timanttisen tahatonta tilannekomiikkaa mutta samalla myös hauska esimerkki sanontojen syntymisestä tai ainakin muuttumisesta:

-..meni kiekko verkkoon. Mistä tämä jääkiekkovertaus minulle oikein tuli!?
- Et siis seuraa jääkiekkoa?
-No en todellakaan!
- No ei sitten muuta kuin maila lapaan ja menoksi.


Maila lapaan ja menoksi on hieno sanonta.  Hienompi kuin kiekko lapaan ja menoksi.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 08, 2021, 09:21:42
Nyt taas uniusvassa olevat aivoni kuumenevat :-\

Kolumni: Tätä on olla veronmaksaja Suomessa – maksat paljon, mutta joitakin peruspalveluita et saa edes rahalla (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8c5e9e75-64b3-4e79-9ec9-97e744ea353a)
Verotukseen pätee yksinkertainen nyrkkisääntö. Mitä enemmän verotat, sitä vähemmän saat, kirjoittaa Emilia Kullas.

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja eikä mikään TET-harjoittelija, joten miten ihmeessä tuo punaamani "nyrkkisääntö" on noin kirjoitettu? Vai oliko näkökulmana yhteiskunta, joka verottaa ja näin enemmän verottamalla saa enemmän rahaa? Kuitenkinkin koko kolumni on kirjoitettu veronmaksajan näkökulmasta ja juuri siinä sävyssä, että "mitä enemmän maksat veroja, sitä vähemmän saat".

Ei veronmaksaminen ole verottamista ollut ikinä (kai), tai jos tuo on sanan uusiokäyttöä, niin onpa huono  >:(
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 08, 2021, 09:30:39
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 08, 2021, 09:21:42
Nyt taas uniusvassa olevat aivoni kuumenevat :-\

Kolumni: Tätä on olla veronmaksaja Suomessa – maksat paljon, mutta joitakin peruspalveluita et saa edes rahalla (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8c5e9e75-64b3-4e79-9ec9-97e744ea353a)
Verotukseen pätee yksinkertainen nyrkkisääntö. Mitä enemmän verotat, sitä vähemmän saat, kirjoittaa Emilia Kullas.

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja eikä mikään TET-harjoittelija, joten miten ihmeessä tuo punaamani "nyrkkisääntö" on noin kirjoitettu? Vai oliko näkökulmana yhteiskunta, joka verottaa ja näin enemmän verottamalla saa enemmän rahaa? Kuitenkinkin koko kolumni on kirjoitettu veronmaksajan näkökulmasta ja juuri siinä sävyssä, että "mitä enemmän maksat veroja, sitä vähemmän saat".

Ei veronmaksaminen ole verottamista ollut ikinä (kai), tai jos tuo on sanan uusiokäyttöä, niin onpa huono  >:(

Tätä näkee yllättävän paljon, eli ei vain enää lauseessa jakseta eritellä tekijöitä, vaan kuvitellaan niiden tulevan asiayhteydestä esille. Eikä käyttää edes mitään oikeita muotoja, sillä olisihan tuokin paremmin auennut, jos sanottaisiin: " mitä enemmän verotetaan, sitä vähemmän saadaan".

Suurin ongelma on kuitenkin tuossakin esiintyvä sä-kieli: kun kaiken tekemisen tekee nykyään sä, niin sekaisinhan siinä väkisinkin mennään. Kun sä-kielen lisäksi tuodaan vielä nämä, nuo, te ja sekin keskusteluun, ollaan yhä enemmän pihalla siitä, mitä se sä teki näissä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 08, 2021, 10:18:16
^
No, olinpa minä tyhmä kun en ymmärtänyt, että siinä oli kaksi eri sä -subjektia :D

Olen inhonnut sä-kieltä siitä asti, kun Mika häkkinen sen vahvasti toi minun tietoisuuteeni formulahaastatteluissa. "Jos sä ajat kolmeasataa suoran päähän, ja sun ratti jää käteen, etkä saa autoa kääntymään, niin sä olet kusessa". No eihän Mika kirjaimellisesti ole noin sanonut, mutta tuo kieli sai niskavillani nousemaan pystyyn (kuv.ilm.) ja hillittömän halun väittää vastaan, että ei minulla ole autoa eikä ajo-oikeutta.

En ole oppinut käyttämään (enkä sietämään) sä-kieltä ja olen ylpeä siitä.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Toope - marraskuu 09, 2021, 00:24:05
Yksinkertaistuuko kirjakielemme puhekielen suuntaan? Pisa-tutkimus ehkä pian kertoo siitä, säilyykö suomenkieli (vai oliko suomen kieli) vai taantuuko?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee)
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 29, 2021, 08:34:49
Taas tuntuu, että sanonnan merkitystä on laajennettu otsikossa

Ylen asiantuntija lipsautti suorassa lähetyksessä sammakon suustaan – joutuu tilille sanomisistaan: "Kun on tällainen suuri suu..." (https://www.is.fi/maastohiihto/art-2000008437791.html)
---
Rukan maailmancupin asiantuntijatehtävissä Roponen esitti vankan lupauksen liittyen kovassa pakkasessa hiihdettyyn miesten takaa-ajoon.

– Jos joku muu kuin venäläinen on viiden sakissa niin kävelen Kuusamoon, Roponen vannoi.

Analyysi oli oikein pätevä, sillä pakkasen vuoksi hiihtäjien rivit harvenivat sen verran, että kisan kärkisijat ratkottiin venäläishiihtäjien jäsentenvälisissä. Muun muassa kaikki norjalaiset sekä Suomen tähti Iivo Niskanen vetäytyivät kisasta.

---


Eikö "sammakko suusta" ole jonkinlainen vahinko tai nolohko lipsautus? Sattumoisin katsoin tuon tapahtuman telkkarista ja siinä tapahtuman selostaja ja asiantuntijana ollut Roponen pohtivat kisan lopputulosta muuttuneessa tilanteessa, kun merkittävä joukko huippuhiihtäjiä oli jäänyt pakkasen vuoksi pois kisasta. Kyllä Roponen mielestäni ihan harkinnan jälkeen tuon ennustuksensa ja lupauksensa teki, joten ei se minusta täytä minkään sammakon tunnusmerkkejä. Sammakko olisi ollut esimerkiksi kiroilu tai sopimaton kommentti jostain henkilöstä tmv. suorassa lähetyksessä.

Lupauksella oli kyllä ainakin yhteen katsojaan vaikutus, sillä katsoin kisan loppuun ihan vain siksi, että jännäsin joutuuko Ropoenen kävelylenkille.  ;D
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Aave - maaliskuu 05, 2022, 04:05:24
Totuudenjälkeinen aika on maksimoitu, kun sotaakaan ei saisi enää nimittää sodaksi, vaan sen sanan sanomisesta voi tulla yli 10 vuotta vankeutta, ja epätiedostavuuden tahra otsaan. Koska foorumilla on useita tämän tyyppiseen uuspuheeseen erikoistuneita henkilöitä, niin nyt ollaankin semmoista hassua leikkiä, että millä sanoin ja miten muuten lähtökohtaisesti ymmärrettävä termi "sota" kierretään, ja korvataan? Poliittinen korrektius on äärimmäisen tärkeätä! Olen varma, että foorumin kaikkein tiedostavimmissa henkilöissä tästä jalosta taidosta löytyy aivan fantastista huippusanallistamista, ja briljantteja näkemyksiänne tosikipeästi tarvitaan.

Että kaikki varmasti pääsisivät jyvälle, niin annan muutamia esimerkillisiä ehdotuksia, joiden avulla uuspuhetta ikävästä, ja auttamattoman vanhanaikaisesta termistä "sota" (Hyihyi!) voisi toisinmuotoilla.

1. Se laajempi jutska, jossa käytetään erilaisia välineitä tappamis- ja hävitystarkoituksessa.
2. Yksittäis-, kaksittais-, tai laajittaikstapaus, jossa erilaiset ihmisyhteisöt piu piu, bäm bäm, rätätätä, kabuum!
3. Aseellinen, laajamittainen ihmisoletettujen poistotapahtuma.
4. Epärauhanomainen yleistilanne/tila.
5. Mono- tai monikulttuurinen, lopulliserollisihankkiutumisen prosessi.
6. Epärauha.
7. Voitontavoittelu lopullisin keinoin.
8. Tosipahaeripura.

Edellä olevat ovat vain suuntaa antavia esimerkkejä. Olen varma, että nokkelimmat ja tiedostavimmat teistä keksivät nopeasti paljon parempia. Ehdotuksianne tarvitaan, sillä maailma muuttuu! Termi "sota" kuulostaa niin ikävälle, heteronormatiiviselle ja vanhanaikaiselle - elämmehän sentään vuotta 2022. Termissä "sota" ei myöskään huomioida riittävästi erilaisia vähemmistöjä. Se on äärimmäisen pöyristyttävää kun otetaan vielä huomioon, että juurikin erilaisia vähemmistöjä termi "sota" kaikkein eniten koskee, tai sivuaa. Voisi jopa joskus luulla, että sodissa ei mistään muista kyse olisikaan. Mutta jatkakaa! Osoittakaa sanataidollinen neroutenne!
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 05, 2022, 18:29:57
Ihan hauska mielikuva tästäkin tuli, mutta mielestäni aikaisempi merkitys katosi :D :D

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 05, 2022, 17:17:42

2. Et halua että ihmisistä tehdään vielä enemmän laineita lastuilla.

Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 06, 2023, 13:18:10
Li Andersson: "Vituttaa kuin pientä eläintä" – Biologi: "Tyhmä sanonta" (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/326fe950-89cc-4914-addb-f6d342923efc)

No nyt on tullut kina siitä, onko se oikeasti pieni orava vai eläin, jota vituttaa.

Kyllähän se oikeasti on orava, mutta sanonta on lyhentynyt niin, että siitä on jätetty pois se osa, jossa kerrotaan, miksi oravaa vituttaa. Olen ensinnä kuullut tuosta version: "Vituttaa kuin pientä oravaa, jolla on sata käpyä, mutta ei yhtään hammasta" ja tietysti kääntäen "Vituttaa kuin pientä oravaa, jolla on sata hammasta, mutta ei yhtään käpyä".

Puhukoot turkulaiset sitten eläimistä, mutta eihän tuohon nyt mikä tahansa eläin todellakaan käy, jos tuntee sanonnan alkuperän.

Sitä paitsi, jutussa biologi väittää, että eläimiä ei vituta. Kyllä vituttaa, ainakin kissaa. Tämä on testattu laittamalla herkkupala niin, että sen voi haistaa, mutta siihen ei pääse käsiksi, vaikka mieli tekee kovasti. Kyllä siinä katin kierrokset nousee :D
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Aave - huhtikuu 06, 2023, 13:37:19
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 06, 2023, 13:18:10
Sitä paitsi, jutussa biologi väittää, että eläimiä ei vituta. Kyllä vituttaa, ainakin kissaa. Tämä on testattu laittamalla herkkupala niin, että sen voi haistaa, mutta siihen ei pääse käsiksi, vaikka mieli tekee kovasti. Kyllä siinä katin kierrokset nousee :D
Minäkin ihmettelin, että eläimiä ei muka vituttaisi. Totta kai vituttaa ja mitä sosiaalisempi eläin, sitä enemmän saattaa lajinsisäisesti myös vituttaa. Eläimet härnäilevätkin toisiaan luonnossa ja yli lajien, kuten linnut tekemässä kiusaa jollekin maaeläimelle, joka ei edes ole uhka niiden ruoka-apajille, tai niiden pesinnälle. Muistelin tämän yhteydessä mm. korppia, joka hiippailee ketun taakse ja vetää sitä sitten hännästä ja leikki jatkuu, kunnes kettu on jo raivopäänä. Korpilla sen sijaan on ilmiselvästi hauskaa.

Kissat tappaisivat jossain vaiheessa tai tilanteessa kaikki omistajansa ihmisalamaisensa, jos vain voisivat. Olisipa teko miten impulsiivinen hyvänsä, itse teon luonne ei muuttuisi siitä miksikään. Sitä hankkiutui turhauttamaan, ja vituttamaan alamaisen touhu. :)
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 03, 2023, 13:29:48
Lainaus käyttäjältä: https://anna.fi/ruoka/skumppa-julkkikselta-talta-maistuvat-kuoharit-joiden-pullon-kylkea-koristaa-julkkis?shared%3D550374-ec770377-1Julkkisskumpat testissä – kaunotarpulloa voi erityisesti suositella! "Tätä on vaarallisen helppo juoda menemään"

"Juoda menemään" on minulle aivan uusi tuttavuus.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 03, 2023, 16:39:38
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 06, 2023, 13:18:10
Li Andersson: "Vituttaa kuin pientä eläintä" – Biologi: "Tyhmä sanonta" (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/326fe950-89cc-4914-addb-f6d342923efc)

No nyt on tullut kina siitä, onko se oikeasti pieni orava vai eläin, jota vituttaa.

Kyllähän se oikeasti on orava, mutta sanonta on lyhentynyt niin, että siitä on jätetty pois se osa, jossa kerrotaan, miksi oravaa vituttaa. Olen ensinnä kuullut tuosta version: "Vituttaa kuin pientä oravaa, jolla on sata käpyä, mutta ei yhtään hammasta" ja tietysti kääntäen "Vituttaa kuin pientä oravaa, jolla on sata hammasta, mutta ei yhtään käpyä".

Puhukoot turkulaiset sitten eläimistä, mutta eihän tuohon nyt mikä tahansa eläin todellakaan käy, jos tuntee sanonnan alkuperän.

Sitä paitsi, jutussa biologi väittää, että eläimiä ei vituta. Kyllä vituttaa, ainakin kissaa. Tämä on testattu laittamalla herkkupala niin, että sen voi haistaa, mutta siihen ei pääse käsiksi, vaikka mieli tekee kovasti. Kyllä siinä katin kierrokset nousee :D

"Vituttaa, kuin pientä oravaa, kun käpy on jäässä." 

Eläimelläkin agressio voi nousta ja se useimmiten suuntautuu sinnikkääseen yrittämiseen- Lehmä tuskin suuttuu heinälle vaikka  se olisi seinän takana saamattomissa.  Ehkä kissa vaistoaa, että sitä kiusataan ja katsoo kiukkuisesti "omistajaansa ja naukaisee pettyneenä. Onneksi se ei ole pitkävihainen.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 03, 2023, 23:52:56
Minusta tuo Li Anderssonin tokaisu oli ihan normaali veetutusreaktio. Sopii minulle. Politiikkaan kuuluu, kun joskus epäonnistutaan/mokataan. Omaan elämäänkin joskus.
Otsikko: Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 02, 2023, 11:09:56
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 23, 2021, 08:57:27
Taas on vanha hyvä sanonta kääntynyt puhujan suussa ihan nurinpäin :D

Jäljet ovat aina ennen johtaneet sylttytehtaalle, mutta nyt on sylttytehdas aktivoinut juontamaan.

Husin alueen koronatilanne pahenee – infektioylilääkäri toivoo baareihin rajoituksia: "Sylttytehdas juontaa sinne" (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d9e8fb9e-775c-4dc9-b40b-9669c2b4a595)
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektioylilääkäri Asko Järvinen suosittelee järeitä koronatoimia. Niistä tärkeimpänä hän nostaa esiin anniskeluravintolat.
– Tehokkainta olisi, jos saisimme suitsittua anniskeluravintoloita. Siellä ihmiset liikkuvat, musiikki on kovalla, jolloin puhutaan kovempaa ja pisarat lentävät pidemmälle, Järvinen sanoo Iltalehdelle.
– Anniskeluravintoloista on lähtenyt liikkeelle useita hyvin pitkiä tartuntaketjuja eli sylttytehdas juontaa sinne, Järvinen lisää.



Uusi tapa käyttää sylttytehdas -sanontaa olisi pysynyt vielä kasassa, jos olisi sanonut "sylttytehdas löytyy sieltä". Sylttytehdashan sanonnassa on se yleensä pahan asian syntysija. Mutta olisiko tuossa ollut mielessä vielä toinenkin sanonta, joka on lopulta sekoittanut sanojan ajatuksen, eli juontaminen olisi tullut sanonnasta "juontaa juurensa johonkin". Tässä tapauksessa pitkät tartuntaketjut juontavat juurensa anniskeluravintoloihin.

Sylttytehdassanonnan syntytehtaan jäljittäminen johti tänne:

Lainaus käyttäjältä: https://www.paivanlehti.fi/paivan-sitaatti-jaljet-johtavat-sylttytehtaalle/Sörnäisissä sijaitsi pieni sylttytehdas, joka valmisti muun muassa erilaisia lihahyytelöitä. Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n uutis- ja päivälehden Ajan Sanan päätoimittaja oli ilmavoimien entinen komentaja Arne Somersalo, joka repäisi asiasta iltapäivälehtimäisen otsikon:

"Tattarisuon arvoitus selviää. Jäljet johtavat sylttytehtaaseen?"

No eivät johtaneet, sylttytehdas oli syytön ja lehti sai raastuvanoikeudessa sakkoja.

Hauskaa kun selvisi, sanonnan syntyprosessi onkin vaivannut mieltä.