kantapaikka.net

Yleiset => Viihde ja vapaa-aika => Aiheen aloitti: Amore - tammikuu 03, 2019, 20:50:45

Otsikko: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - tammikuu 03, 2019, 20:50:45
Maiskuttelua omien (ja ehkä toistenkin) ruokien ääressä, hyviä pöytätapoja unohtamatta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 05, 2019, 16:31:35
Jaagasin tuossa torstaina kaupasta pakastealtaasta kolmen kilon kinkkurullan. Sai sulaa jääkaapissa ja tänään se sitten kärvennettiin. Tuli jälleen aivan sikahyvää kinkkua. Vaikka en löytänyt mistään Wotkin'sin tulista sinappia (en ole tosin käynyt Wotkin'sin tehtaanmyymälässä Sörkassa, josko siellä sitten olisi ollut), löysin kaupasta väkevää Salosen pimeäpullo -sinappia, jossa on muuten samat ainesosat kuin Wotkin'sin versiossa, mutta lisäksi omenahilloa. Ainoa miinus on, että tämä ei ole aivan yhtä tulista kuin Wotkin'sin tulinen, mutta muuten sopii kinkun kanssa mainiosti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 05, 2019, 16:46:42
Mää tein innovatsioonin eilen:

Tein uuniperunaa mikrossa. Pesty Rosamunda, johon tökitään vähän reikiä ja asetellaan lautaselle silleen. Aikaa menee ehkä 3-6 minuuttia tai jotain, riippuen potun koosta (nää mun pussissa olivat aika pieniä Rosamundaksi, ja aikaa meni ehkä keskimäärin 4 minuuttia). Loputuloksena peruna on tosi makoisa, makeakin. Kuori jotenkin pitää höyryt sisällä niin, että potusta tulee mehevä. Aiemmin olen onnistunut tekemään hyvää perunaa mikrossa vain siivuttamalla, ja lisäämällä oliiviöljyä, valkospulia ja mustapippuria.

Potun kanssa kippasin tonnikalaa purksita ja huuhdeltuja kikherneitä tetrasta, kera mustapippurin, kun en muuta jaksanut väsätä. Ja valtaisa läjä eilistä "flunssaisen" salaattia, jossa muistaakseni:

valkokaalta juustohöylällä höylättynä eli hienoina suikaleina
jäävuorsalaattia
kurkkua
paprikaa
valkosipulia
chiliä tuore
kylmäp. rypsiöljy ja oliiviöljy
balsamico
Provencen yritit

Eilen tuore chili ja valkosipuli aiheuttivat valtaisia yskänkohtauksia, mutta ässehdittyään yön yli öljyissä laimenivat parahultaiseksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - tammikuu 05, 2019, 16:51:25
Kokkauksen suhteen vuosi on alkanut keittiössäni surkeasti, siis lähinnä valmisruokia tuunaten. Tarkkaan ottaen ilman lusikkaa ja haarukkaakin, sillä eilen söin hampurilaisen. Motivaationi juuri tuohon ruokavalintaan oli se, että teki mieli mutustella tuoretta sipulia, muttei kuitenkaan minkään salaatin muodossa. Lisäsin siis kaupan hampurilaiseen chili-salsaa, tuoreita tomaattiviipaleita ja runsaasti tuoretta sipulia. Tuore sipuli kivisti vatsaa hetken aikaa, mutta kaiken kaikkiaan ateria täytti tehtävänsä.

Tänäänkin tekee mieli tuoretta sipulia. Ehkäpä ihan vain voileivälle, tomaatin kera. Ostin jänniä "mustia" tomaatteja. Ne olivat vieläpä edullisia. Ehkä suomalaiset asiakkaat vieroksuvat muita kuin punaisia tomaatteja.

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2F3.bp.blogspot.com%2F-6yFTo6fh_h0%2FT1y7IAPxKII%2FAAAAAAAAAIg%2FHbaoF7-8o-A%2Fs1600%2Fblackrussian.jpg&hash=ef18ac0b3aa38375a9869984cf8c434611281081)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 05, 2019, 18:29:18
siirsin viestini Teeturinaa ketjuun
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - tammikuu 05, 2019, 18:32:01
Voi kauhiaa, nyt tänne tuppaa kovasti tee-aiheisia postauksia. Minusta tuntuu, että asia jäikin pahasti kesken Jatkumolla, joten avaisitteko oman ketjun?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 05, 2019, 18:39:25
Oisko Amore sulla ehdotuksia aiheen otsikoksi? En muista osallistuneeni teekeskusteluun jatkumolla, enkä tiedä olisiko joku hyvä otsikko jollain tiedossa, joka loisi tavallaan mentaalisen sillan tuohon jatkumolla alkaneeseen teeturinaan?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - tammikuu 05, 2019, 19:14:30
Minusta tuo "Teeturinaa" on ainakin hyvä sana.

En itse halunnut avata tee-ketjua, koska on jo itse avattuja ketjuja useita eikä tee ole itselleni juuri nyt niin hirveän aktuelli. Vaikka kyllä minulta sinnekin kupista vielä läikkyy. ;)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 08, 2019, 15:40:40
Onko kellään kananmunakeitintä? Onko jollain kokemuksia tai tietää mehukkaita kaupunkilegendoja? Se, kun kananmuna ykskaks leviää keitettäessä kattilaan häiritsee, joten ajattelin, että jos ostaisi keittimen niin ehkä se kananmunan spontaani avautuminen jäisi vähemmälle?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: A.V. Vatanen - tammikuu 08, 2019, 15:43:50
Lainaus käyttäjältä: Hänen pyhyytensä - tammikuu 08, 2019, 15:40:40
.....Se, kun kananmuna ykskaks leviää keitettäessä kattilaan häiritsee, joten ajattelin, että jos ostaisi keittimen niin ehkä se kananmunan spontaani avautuminen jäisi vähemmälle?

Laita se keitettävä kananmuna kattilaan kylmään veteen, niin säilyy keitettäessä ehjänä.

AV.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 08, 2019, 15:51:56
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 08, 2019, 15:43:50
Lainaus käyttäjältä: Hänen pyhyytensä - tammikuu 08, 2019, 15:40:40
.....Se, kun kananmuna ykskaks leviää keitettäessä kattilaan häiritsee, joten ajattelin, että jos ostaisi keittimen niin ehkä se kananmunan spontaani avautuminen jäisi vähemmälle?

Laita se keitettävä kananmuna kattilaan kylmään veteen, niin säilyy keitettäessä ehjänä.

AV.
Ei säily. Harventaa toki jonkin verran hajoamistiheyttä, mutta ei kokonaan estä sitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 08, 2019, 15:55:51
Keitätkö ihan täysillä? Silloin vesi poreilee niin, että se ehkä hakkaa kuoren rikki.

Kylmään veteen lisäämisestä olen minäkin lukenut, että voisi olla parhain (ja 10 minuuttia silloin sopiva aika, jää vähän oranssiksi sisus - tää varmaan riippuu kyllä keittolevystäkin, induktioliedellä saattaisi olla lyheympi aika siinä).

Itse yritän olla hankkimatta muita kuin general purpose -työvälineitä keittiöön, sillä tilaa on niin rajoitetusti. Varsinkaan mitään, mitä pitää pitää työtasolla en halua. Ei ole edes leivänpaahdinta. Ei kala- tai parsakattilaa vaan yleiskattiloita, ei tsiljoonaa raastintyyppiä, vaan hyvät kokkiveitset ja iso leikkuulauta.

ps. tänään söin kasvissoppaa (linssejä, pinaattia, kasviksia), jonka joukkoon rikoin lopuksi kananmunan. (Arvelen tarvitsevani ekstraproteiinia nyt, kun yritän toipua flunssasta.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 08, 2019, 16:00:10
Jostakin meille on semmoinen siunaantunut, kumpikaan ei kyllä myönnä omaksi ostoksekseen. Toimii se melkoisen hyvin ja on itse asiassa käytössäkin, joskin mokomalle naureskelin, kun sen kaapissa havaitsin.

Sanoisin, että tulee käytettyä ehkä lähes kerran viikossa, mutta toisaalta, olemme keitettyjen kananmunien suurkäyttäjiä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 08, 2019, 16:03:16
Kumma juttu että keitettyä keltuaista pidän ällönä, mutta jos munan vatkaa hyvin ja paistaa omeletin, niin ihan jees. Erityinen herkku on kylmäpuristetussa kookosöljyssä paistettu 2,5 munan (yhden keltuaisen saa kissa) omeletti jonka päälle heitetään juustoraastetta ja taitetaan omeletti kahtia siihen päälle. Prismassa on nyt joku semmoinen juustoraastepussi jossa on neljää eri juustoa. Todella herkullinen lopputulos (mozzarellakin käy).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 08, 2019, 16:08:30
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 08, 2019, 15:55:51
Keitätkö ihan täysillä?

Silloin vesi poreilee niin, että se ehkä hakkaa kuoren rikki.

Kylmään veteen lisäämisestä olen minäkin lukenut, että voisi olla parhain (ja 10 minuuttia silloin sopiva aika, jää vähän oranssiksi sisus - tää varmaan riippuu kyllä keittolevystäkin, induktioliedellä saattaisi olla lyheympi aika siinä).

Itse yritän olla hankkimatta muita general purpose -työvälineitä keittiöön, sillä tilaa on niin rajoitetusti. Varsinkaan mitään, mitä pitää pitää työtasolla en halua. Ei ole edes leivänpaahdinta.

Paras A-ryhmä keittää aina täysillä. ;) Ei sentään. Kunhan se vesi alkaa kiehua tai lupailee siitä, laitan levyn neloselle tai kolmoselle. Ja kun antaa olla 10 minuuttia tulee munasta tosiaan ihan sopiva. Kyllä se kylmä vesi vaikuttaisi jeesaavan tuossa jonkun verran, mutta ei sekään näytä aina toimivan. Voi myös olla, että keitinvesi silti hakkaa munankuoren rikki vaikka ei täböllä hellaa huudattisikaan.

Lainaaps. tänään söin kasvissoppaa (linssejä, pinaattia, kasviksia), jonka joukkoon rikoin lopuksi kananmunan. (Arvelen tarvitsevani ekstraproteiinia nyt, kun yritän toipua flunssasta.)
Meikä veti tänään lounaaksi jonkun inkivääri kasvisossekeiton, jonka löysin kaupan eineshyllystä plus kolme banaania. Yleensä syön kaksi banaania ja yhden  päärynän mutta tänään päärynässä kasvoi jotain rihmoja sisällä, joten se jäi syömättä, ja korvasin sen banaanilla.

Millainen on maultaan ja rakenteeltaan persimon? Voiko niitä kiskoa raakana (pesee hyvin) vai pitääkö jotenkin valmistella (kuten kuoria)?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 08, 2019, 16:16:32
Oi, persimon on ihana. Sen voi syödä raakana, kunhan vaan pesee sen.


(Jos laihduttaa haluaa, se kyllä ei ole sieltä parhaasta päästä, sillä sillä on muistaakseni korkea glykeeminen indeksi kuin banaanillakin. Mutta luulen, että tää on vaan hifistelyä. Ehkä jos on diabetes, niitä molempia ehkä pitää rajoittaa?)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 08, 2019, 16:19:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 08, 2019, 16:16:32
Oi, persimon on ihana. Sen voi syödä raakana, kunhan vaan pesee sen.


(Jos laihduttaa haluaa, se kyllä ei ole sieltä parhaasta päästä, sillä sillä on muistaakseni korkea glykeeminen indeksi kuin banaanillakin. Mutta luulen, että tää on vaan hifistelyä. Ehkä jos on diabetes, niitä molempia ehkä pitää rajoittaa?)

Ok, kiitti. Pitää seuravalla kerralla poimia kaupasta mukaan persimon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 08, 2019, 16:58:25
Lainaus käyttäjältä: Hänen pyhyytensä - tammikuu 08, 2019, 16:19:49
Ok, kiitti. Pitää seuravalla kerralla poimia kaupasta mukaan persimon.

Muutaman vuoden persimon kokemuksesta, voin kertoa, että hedelmä muuttaa melkoisesti makuaan eri kypsyysvaiheissa. Raakana en sitä söisi, sillä maku on mitätön ja rakennekin puiseva. Ostan persimonin yleensä hiukan raakana, siilä sellaisia ne kaupassa yleensä on, ja kypsyttelen niitä ainakin muutaman päivän kotona. Syömäkypsyyden tuntee hyppysissään, kun kevyesti puristaa sormillaan, niin hedelmä tuntuu hiukan joustavalta. Raakana pinta ei anna periksi yhtään.

Ylikypsänäkin persimonin voi syödä, mutta silloin se alkaa olla jo lusikalla syötävää kiisselimäistä sisältä ja aika älöttävän makeaa. Kiinteänä syödyssä makeus ei ole niin päällekäyvä ja syöminen onnistuu kuorineen lohkottuna.

Kypsässä halkaisussa persimonissa voi olla ruskehtavia viivoja sisällä. Niitä ei pitä pelästyä ja kaivaa pois. Värimuutokset johtuvat sokerista. Myöskään ne mustat pilkut pinnassa ei ole pilaantumista. Kovin ylikypsäksi pääsyt voi olla hiukan käynyt ja sen tuntee hajusta, kun hedelmän halkaisee. Ehkä ei kannata enää syödä sellaista :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 08, 2019, 17:02:58
Hyvä lisäys ^.
Nyt kun sanoit, niin muistin, että taidan valkata kaupasta niitä sopivan kypsiä, ja ihan kivikovat jätän kauppaan.

Ostin joulupöytiin viemisiksi granaattiomenaa (jotka putsasin kotona), ja vain tämän yhden kokomuksen perusteella näyttäisi siltä, että jättikokoisten granaattiomenien siemenet eivät ole yhtä maukkaita kuin pienempien. Onko teillä muilla vastaavia kokemuksia?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 08, 2019, 17:09:56
Joululta jäi kaikenlaista, mitä yritän nyt tuhota.

Tänään sekoitin majoneesia, raastettua piparjuurta, raastettua inkivääriä ja mustapippuria. Tuli mitä mainioin kastike lasimestarin sillille, jonka juuri avasin. (Silli oli kyllä vähän liian imelä mun makuun.) Nautin nämä kera pienen mikrossa valmistetun Rosamundan. Alkuruoaksi iso lautasellinen raastesalaattia (valkokaali, jäävuori, kesäkurpitsa, kirsikkatomaatti, valkosipuli, etikka, rypsiöljy, oliiviöljy, tuore rosmariini, basilika).

Silli on ainoa suolaa sisältävä eväs, mitä tänään meinaan tai olen syönyt, joten veikkaan, että 6-8 palasta eivät vielä kohota verenpainetta pilviin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 08, 2019, 17:38:24

Omasta ruokakaupastani on hävinnyt Rosamunda tyystin. Sen laatu huononi vuosi vuodelta ja ne muuttuivat Kinderperunoiksi, joita joutui aina ostamaan yli tarpeen, koska hukkaan meni niin paljon. Tilalle on tullut muita jahoisia lajikkeita, joista nyt Van Gogh tulee ensinnä mieleen.

Minulle uusi punakuorinen lajike on tullut kauppaamme:
https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/tunnetko-eri-perunat-tutustu-perunalajikkeisiin/article-820103

Bellarosa on punakuorinen peruna. Muodoltaan pyöreän ja isokokoisen perunan maku on pehmeän maukas. Bellarosa on yleisperuna, joka sopii sekä uuni- että keitinperunaksi, ja siitä syntyy myös hyvät ranskanperunat.

Epähuomiossa tuota tuli ostettu imellettyä perunalaatikkoa varten jouluksi. Laatikko onnistui kyllä hyvin vääränlaisesta perunalajikeesta huolimatta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 08, 2019, 17:42:13
Joo, kiitos Hippi hyödyllisestä lisäinfosta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 08, 2019, 17:57:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 08, 2019, 17:09:56
Joululta jäi kaikenlaista, mitä yritän nyt tuhota.

Tänään sekoitin majoneesia, raastettua piparjuurta, raastettua inkivääriä ja mustapippuria. Tuli mitä mainioin kastike lasimestarin sillille, jonka juuri avasin. (Silli oli kyllä vähän liian imelä mun makuun.) Nautin nämä kera pienen mikrossa valmistetun Rosamundan. Alkuruoaksi iso lautasellinen raastesalaattia (valkokaali, jäävuori, kesäkurpitsa, kirsikkatomaatti, valkosipuli, etikka, rypsiöljy, oliiviöljy, tuore rosmariini, basilika).

Silli on ainoa suolaa sisältävä eväs, mitä tänään meinaan tai olen syönyt, joten veikkaan, että 6-8 palasta eivät vielä kohota verenpainetta pilviin.
Korjaus, se olikin tuota Hipin mainitsemaa Bellarosaa. (Pussissa kai luki Suomalaista uuniperunaa.) Hitsin hyvänmakuista ainakin mikrossa valmistettuna kokonaisena, pestynä. Siitä tulee sellainen kiva imelyys.

Se olikin sipulisilliä, eikä lasimestarin silliä. Arviolta noin 40 g tuota silliä sisältää 1,3 g suolaa. (100g sis. 3,24 g). Meinasin pökrätä, kun laskin ensin väärin, että yli 8 grammaa. Häviäisiköhän kaikki muukin maku, jos sitä liottaisi pari tuntia väljässä vedessä? Se kun on aivan liian imelää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 08, 2019, 18:00:49
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 08, 2019, 16:00:10
Jostakin meille on semmoinen siunaantunut, kumpikaan ei kyllä myönnä omaksi ostoksekseen. Toimii se melkoisen hyvin ja on itse asiassa käytössäkin, joskin mokomalle naureskelin, kun sen kaapissa havaitsin.

Sanoisin, että tulee käytettyä ehkä lähes kerran viikossa, mutta toisaalta, olemme keitettyjen kananmunien suurkäyttäjiä.

T: Xante
Näyttää tällä erää, että sait ylipuhutuksi, mutta katsotaan nyt, jaksanko sitten missä vaiheessa tehdä tilauksen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 08, 2019, 18:14:36
Lainaus käyttäjältä: Hänen pyhyytensä - tammikuu 08, 2019, 18:00:49
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 08, 2019, 16:00:10
Jostakin meille on semmoinen siunaantunut, kumpikaan ei kyllä myönnä omaksi ostoksekseen. Toimii se melkoisen hyvin ja on itse asiassa käytössäkin, joskin mokomalle naureskelin, kun sen kaapissa havaitsin.

Sanoisin, että tulee käytettyä ehkä lähes kerran viikossa, mutta toisaalta, olemme keitettyjen kananmunien suurkäyttäjiä.

T: Xante
Näyttää tälläerää, että sait ylipuhutuksi, mutta katsotaan nyt, jaksanko sitten missä vaiheessa tehdä tilauksen.

Puhun vähän lisää:-) itse pidän erityisesti kananmunien tasalaatuisuudesta = ei tarvitse kytätä kelloa, vaan kone älähtää, kun kananmunat ovat valmiita. Tässä mainittava semmoinen juttu, että pidän vain kovaksi keitetyistä - mies katsoo kyllä kellosta ja ottaa muutaman pois (ennen aikojaan, mielestäni).

Meidän keittimeen mahtuu 7 kananmunaa yhtä aikaa, joten siitä piisaa leivälle ja salaatteihin hetkeksi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 08, 2019, 18:25:14
Noiden pienten kodinkoneiden ja muiden keittiöhärpäkkeiden ostamisessa kannattaa säilyttää maltti ja harkita, minkä verran sitä todella tarvitsee. Sen jälkeen pitää katsastaa keittiö, jotta onko sille hyvä sijoituspaikka, josta sen saa näppärästi käyttöön.

Itselläni maltti ei aina ole ollut kohdillaan.

Kaapista löytyy vohvelirauta, jota on käytetty kerran. Ostin sen, kun luin jonkun artikkelin, miten monipuolisesti sitä voi käyttää muuhunkin kuin pelkkien vohveleiden tekemiseen. Eipä tullut käytettyä, koska paistinpannu on kätevämpi.

Kun smoothiesta tuli kuuminta hottia, hankin blenderin - tarkoituksena "terveelliset herkut". Kerran on käytetty ja se lopputulos oli pahaa. Kapine majoitettu yläkaappiin odottamaan, että löytää kierrätyskodin.

Kierrätykseen työkaverille lähti myös viipalointikone, jolla voi viipaloida tankona ostettua makkaraa tai palana ostettua kinkkua, leipää tai mitä nyt yleensä viipaloidaan. Tuota tuli käytettyä jonkin verran, kun perhe oli vielä viisihenkinen. Kapineen puhdistus käytön jälkeen vaati aina laastaripaketin esiin ottamisen.

Kierrätykseen lähti myös yleiskone, jonka lähes ainoaksi käytöksi jäi kaaliraasteen tekeminen, jossa se kieltämättä oli lyömätön. Muutoin kone majaili keittiön alakaapin perukoilla, josta se aina piti kaivaa esiin käyttöä varten. Tilaa ei ollut muualla.

Nuo kaksi viimeksi mainittua olivat joulu- tai syntymäpäivälahjoja silloiselta aviopuolisolta.

Pienkoneista hyvässä käytössä on leivänpaahdin, vedenkeitin, kahvinkeitin, sauvasekoitin ja mikroaaltouuni.


Tuskin tulisi käytettyä munankeitintä, vaikka munia käytänkin kohtalaisen paljon. Aniharvoin joku muna rikkoutuu keitettäessä. En tiedä onko se taikauskoa, mutta laitan keitinveteen aina suolaa, jonka sanotaan ehkäisevän rikkoutumista tai jos rikkoutuu, niin sisältö ei niin paljoa vuoda keitinveteen. Suola ei mene kuoren läpi syötävään osaan eikä siis maistu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 08, 2019, 18:46:02
Hippi, olet aivan oikeassa, ja oma listani on aika samankaltainen. Senpä vuoksi munankeitin pääsikin niin totaalisesti yllättämään! Itse en alun perin ymmärtänyt yhtään myös vedenkeitintä - sitä varten kun on kattilatkin. Nopeudella sitä puolustellaan, ja niin teen myös munankeittimen kohdalla. Nopeuden ja tasalaatuisuuden.

Nimittäin munakelloa toisaalta en ole koskaan omistanut, kun en senkään arvoa ole ymmärtänyt...

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 08, 2019, 18:59:05
Minulla on perinteinen vanha sähköliesi, joten vedenkeitin on kyllä siihen verrattuna huikean nopea. Induktioliesi kuuleman mukaan menee nopeudessa tasoihin vedenkeittimen kanssa. Joten jos tässä jossain vaiheessa innostun keittiöremppaan ja vaihdan samalla sekä kylmälaitteet että lieden ajanmukaiseksi, niin sitten vedenkeitin saa kyytiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 08, 2019, 19:07:07
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 08, 2019, 18:59:05
Minulla on perinteinen vanha sähköliesi, joten vedenkeitin on kyllä siihen verrattuna huikean nopea. Induktioliesi kuuleman mukaan menee nopeudessa tasoihin vedenkeittimen kanssa. Joten jos tässä jossain vaiheessa innostun keittiöremppaan ja vaihdan samalla sekä kylmälaitteet että lieden ajanmukaiseksi, niin sitten vedenkeitin saa kyytiä.
Lupaat vain. Pics or never happend!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: A.V. Vatanen - tammikuu 08, 2019, 19:31:28
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 08, 2019, 18:25:14

Kaapista löytyy vohvelirauta, jota on käytetty kerran. Ostin sen, kun luin jonkun artikkelin, miten monipuolisesti sitä voi käyttää muuhunkin kuin pelkkien vohveleiden tekemiseen. Eipä tullut käytettyä, koska paistinpannu on kätevämpi.


Minusta vohveliraudalla on helppoa ja kiva tehdä herkullisia sandwicheja, joihin tulee esim. kaurapaahtista, väliin juustoa ja  kinkkua. ohut tomaattisiivu tms.

Lainaa

Kun smoothiesta tuli kuuminta hottia, hankin blenderin - tarkoituksena "terveelliset herkut". Kerran on käytetty ja se lopputulos oli pahaa. Kapine majoitettu yläkaappiin odottamaan, että löytää kierrätyskodin.


Suurin osa blendereistä on smoothien tekoon kertaluokkaa aivan liian suuria, köpelöitä ja tehokkaita. Pieni, yksinkertainen smoothie-blenderi, joka tekee juoman suoraan juoma-asiaan on kätevä  eikä tee ylimääräistä tiskiä.

Lainaa

Pienkoneista hyvässä käytössä on leivänpaahdin, vedenkeitin,......


Vedenkeitin on nopea ja suurin etu on, ettei sitä tarvitse vahtia kuten, jos teevettä tai kahvia keittää levyllä.

On noissa kaapeissa paljon turhiakin härveleitä - mm. Rollie munankeitin...... (https://www.youtube.com/watch?v=1XILbEZlS0U)


AV.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 09, 2019, 10:40:32
No tuo Rollie on kyllä aika erikoinen vekotin:-)

Meillä on semmoinen vanhanaikainen, johon laitetaan ensin vettä, sitten munat koriin ja muovikansi päälle + töpseli seinään. Semmoinen pyöreä, johon mahtuu 6 kananmunaa ja vielä yksi keskelle, korin nostokahvan alle. On aika pieni. Epäilen olevan peräisin jostain 1980-luvulta, eli eihän tämmöisiä pikkunäppäriä varmaan enää edes valmisteta.

Juuri somessa mainosteltiin jotain pieniä (muovisia?) astioita, joihin voisi rikkoa kananmunan ja laittaa vaikkapa mausteita tai esim. yrttejä, ja saisi keitettyjä, maustettuja munia, mutta koen suurta epäluuloa. Epäilisin kananmunan juuttuvan moisen seinämiin, niin hauskalta kuin ajatus kuulostaakin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 09, 2019, 16:59:24
1 kpl persimoneja syöty. Tämä taisi olla raaempi versio, koska tämä ei ollut erityisen makea. Sen verran hyvää oli, että sisällytän persimonin lounasvalikoimaani (silloin tällöin).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 09, 2019, 17:12:18
Lainaus käyttäjältä: Hänen pyhyytensä - tammikuu 09, 2019, 16:59:24
1 kpl persimoneja syöty. Tämä taisi olla raaempi versio, koska tämä ei ollut erityisen makea. Sen verran hyvää oli, että sisällytän persimonin lounasvalikoimaani (silloin tällöin).

Kannattaa nyt käyttää tilaisuutta hyväkseen useamminkin, sillä niiden myyntikausi Suomessa on kohtalaisen lyhyt, ehkä parisen kuukautta. Vaihtelee hiukan vuosittain ja riippunee sadon onnistumisesta. Jonain vuonna hiljattain myynti meni ohi hyvin nopeasti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 09, 2019, 19:44:07
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 08, 2019, 18:59:05
Minulla on perinteinen vanha sähköliesi, joten vedenkeitin on kyllä siihen verrattuna huikean nopea. Induktioliesi kuuleman mukaan menee nopeudessa tasoihin vedenkeittimen kanssa. Joten jos tässä jossain vaiheessa innostun keittiöremppaan ja vaihdan samalla sekä kylmälaitteet että lieden ajanmukaiseksi, niin sitten vedenkeitin saa kyytiä.

Sekä munankeittimessä että vedenkeittimessä se paras ominaisuus on siinä, ettei tarvitse vahtia, milloin pitää ottaa liedeltä. Ihastuin kaikkiin tällaisiin laitteisiin silloin, kun oli pieniä lapsia. Neet kun piti huolen siitä, ettei lieden vieressä vahtiminen koskaan onnistunut keskeytyksettä. Sitten myöhemmin ne oli turvallisempia käyttää hajamieliselle jälkikasvulle kuin muut laitteet. Nykyäänkin nautin siitä, että ei tarvitse edes vahdata ajastinta. Voi huoletta siis touhuta jotakin ihan muuta samalla, kun kodinkone tekee ja sitten lopettaa, kun on valmista.

Induktioliesi on mun lemppari. Erityisesti diggaan siitä, että kun itse liesi ei kuumene, ei ruokakaan pala siihen kiinni, joten puhdistaminen on helppoa. Myös yllättävän usein on ollut hyötyä siitä, että levy ei kuumene, ellei liedellä ole kattilaa. Hajamieliselle sopiva ominaisuus tämäkin. Toki on mukavaa, kun lämpötilan säätäminen on enemmän sellaista kaasuhellamaista eli reagoi heti nappulan  kääntämiseen. En vaihtaisi enää toisenlaiseen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Steppu - tammikuu 09, 2019, 21:26:59
En vaihtaisi minäkään induktiota enää mihinkään muuhun. Juuri tuo välitön reagointi on mahtava ominaisuus ja kyllähän se muutenkin on nopeampi kuin sähköliesi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 15:02:38
Onko induktiossa vielä se ominaisuus, että vain tietynlaiset astiat kelpaavat = meneekö kattilakaappi uusiksi, jos semmoisen hommaa? Kohta varmaan tosissaan pitäisi alkaa miettiä keittiöremppaa...meillä on nykyään se välimuoto, mikä liekään.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 10, 2019, 15:11:34
Ihan kaikki kattilat eivät mulla menneet uusiksi, ja esim. teräksinen esperessokeitin ja valurautapata toimivat edelleen. Alumiininen mutteripannu joutikin pois, ja alukattilat ovat saaneet kyytiä aika päivää sitten. Niitä soveltuvuuksia voi kai kokeilla magneetilla, sillä pitää olla sellainen, johon magneetti tarttuu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Sepe - tammikuu 10, 2019, 15:12:11
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 15:02:38
Onko induktiossa vielä se ominaisuus, että vain tietynlaiset astiat kelpaavat = meneekö kattilakaappi uusiksi, jos semmoisen hommaa? Kohta varmaan tosissaan pitäisi alkaa miettiä keittiöremppaa...meillä on nykyään se välimuoto, mikä liekään.

T: Xante

"Kaikki astiat eivät sovi induktioliedelle
Induktioliedellä saa käyttää vain magnetisoituvista materiaaleista, kuten valuraudasta tai teräksestä, valmistettuja astioita.
Astian sopivuutta voi testata kokeilemalla, pysyykö magneetti sen pohjassa"

Esim. alumiinipannut eivät toimi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 10, 2019, 15:23:55
Tuli viime vuonna ostettua useita kertoja lämminsavustettua (siis kypsää) lohta tai kirjolohta fileenä, mutta sitten ne 6 - 7 € kalat hävisivät kaupoista ja jäljelle jäi niin isoja että hintaa revitään yli kymppi per fisu. Vastoin parempaa olettamustani menin eilen ostamaan kympin kalan joka oli 30 % alennuksessa koska eräpäivään oli enää pari päivää. Irrottelin palasta 1/3 iltapalaksi eilen, ja hyi helvetti! Kala oli sen verran vanhentunut että suolaisuus oli vahvistunut, melkein kuin olisi kilo suolaa heitetty päälle. Nakkasin loput 2/3 pakastimeen, vaikka eihän se siellä sen paremmaksi muutu. Mutta ei huvittaisi poiskaan heittää. Nävertelen sitä pikkuhiljaa sitten kun saan aikaiseksi jotain Kollaa kestää -asennetta.

Olen jokusen kerran huomannut että lähipäivinä vanhenemassa oleva liha ja kala ovat jotain mitä ei vaan kertakaikkiaan kannata ostaa. Vaikea ymmärtää että kun suojakaasussa lötköttää tai vakuumissa pötköttää että miten se pääsee pahenemaan, mutta selvästi näin käy. Pilalla ei ole, mutta ei kelvollistakaan. Sai olla vihonviimeinen kerta että edes yritän moista moskaa ostaa ja syödä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 15:29:51
Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 10, 2019, 15:12:11
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 15:02:38
Onko induktiossa vielä se ominaisuus, että vain tietynlaiset astiat kelpaavat = meneekö kattilakaappi uusiksi, jos semmoisen hommaa? Kohta varmaan tosissaan pitäisi alkaa miettiä keittiöremppaa...meillä on nykyään se välimuoto, mikä liekään.

T: Xante

"Kaikki astiat eivät sovi induktioliedelle
Induktioliedellä saa käyttää vain magnetisoituvista materiaaleista, kuten valuraudasta tai teräksestä, valmistettuja astioita.
Astian sopivuutta voi testata kokeilemalla, pysyykö magneetti sen pohjassa"

Esim. alumiinipannut eivät toimi.

Havaitsen olevani muutosvastarintainen. Kakkoskämpässä meni hella uusiksi ja sinne vain halusin ihan vanhanaikaisen mustilla keittolevyillä...oli muuten vähän hakusessa. En oikeastaan edes tiedä, mikä moiseen johti.

Yritän olla objektiivisempi seuraavalla kerralla ja uskoa, kun sanotaan, että uudet ovat parempia, saa sitten nähdä, onnistuuko.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 10, 2019, 15:30:22
^^ Minä en suin surminkaan ostaisi punaisella etiketillä merkittyä "tuore"kalaa.

Paitsi, että kerran ostin, ja kala oli aika pehmeää (suomalainen viljelty lohi, jota en yleensä koskaan muulloin osta). Tein siitä graavikalaa, enkä ole tainnut eläissäni syödä parempaa graavikalaa. Beats me, miksi siitä tuli niin hyvää.  Ehkä osuutta oli (epäterveellisellä?) vaaleanpunaisella Himalajan vuorisuolalla, Maldon-suolalla, (sokerilla) ja roseppippurilla, joita muistaakseni tälläsin kalaan?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Steppu - tammikuu 10, 2019, 16:25:53
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 15:02:38
Onko induktiossa vielä se ominaisuus, että vain tietynlaiset astiat kelpaavat = meneekö kattilakaappi uusiksi, jos semmoisen hommaa? Kohta varmaan tosissaan pitäisi alkaa miettiä keittiöremppaa...meillä on nykyään se välimuoto, mikä liekään.

T: Xante

Tuskin siinä kenelläkään on koko patteristo uusiksi mennyt. Tuo magneetti on yksinkertainen keino testata, mikä käy ja mikä ei. Meillä ainakin suurin osa vanhoista kelpasi myös induktiolle. Taisi yksi parhaat päivänsä nähnyt pannu mennä roskiin ja kaksi käyttökelpoista kasaria samoihin aikoihin ensimmäiseen yhteiseen kämpään muuttaneelle nuorelle parille.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 10, 2019, 18:15:02
Uunissa muhineet jo kohta kolme tuntia porsaan kylkirivejä 3 kpl, lämpö 110 astetta.

Tein mausteseoksen johon tälläsin kaikki vanhat salaattikastikkeet, colalopun, rypsiöljypullonperseen, shirachatömäyksen, savupaprikajauhetta, worchestershirekastiketta, suolaa ja ketsuppia sekä chilijauhetta.

Tuolla seoksella hivelin noita aina puolen tunnin välein. Äsken laitoin ikäänkuin kruunuksi päälle jotain glaseerausmöhnää.

Kohta syödään, maistoin jo, oli hyvää. Ellei suorastaan erinomaista. Kasvisintoilijat voivat pureskella lisukkeeksi raakaa valkokaalia.

Ruokajuomana näyttää tällä kertaa olevan Sediba, Cabernet Sauvignon, 2017. Alkon mallistosta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Unforgiven - tammikuu 10, 2019, 19:04:58
Tänään tuli paistettua pannulla (voissa tietenkin) kuhafileitä, mausteena vain suolaa ja pippuria. Lisukkeena perunamuusia, punajuuria ja puutarhurin vihanneksia. Uskallan suositella kuhaa, mikäli joku ei ole vielä kokeillut. Kallistahan se toki on.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - tammikuu 10, 2019, 19:14:54
Lainaus käyttäjältä: Steppu - tammikuu 10, 2019, 16:25:53
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 15:02:38
Onko induktiossa vielä se ominaisuus, että vain tietynlaiset astiat kelpaavat = meneekö kattilakaappi uusiksi, jos semmoisen hommaa? Kohta varmaan tosissaan pitäisi alkaa miettiä keittiöremppaa...meillä on nykyään se välimuoto, mikä liekään.

T: Xante

Tuskin siinä kenelläkään on koko patteristo uusiksi mennyt. Tuo magneetti on yksinkertainen keino testata, mikä käy ja mikä ei. Meillä ainakin suurin osa vanhoista kelpasi myös induktiolle. Taisi yksi parhaat päivänsä nähnyt pannu mennä roskiin ja kaksi käyttökelpoista kasaria samoihin aikoihin ensimmäiseen yhteiseen kämpään muuttaneelle nuorelle parille.

Muistelen, että Jatkumolla oli keskustelua siitä, että kaikki teräskattilat eivät tartu magneettiin.

Ruostumatonta terästä on monia eri laatuja, osa niistä on magneettisia ja osa ei. Ilmeisesti magneettista ei ainakaan ole ruostumaton teräs, jonka valmistuksessa on käytetty huomattavissa määrin nikkeliä, joka muuntaa teräksen fysikaalista rakennetta ei-magneettiseksi.
http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-magneetti-ei-tartu-ruostumattomaan-terakseen-vaikka-se-suurimmaksi

Induktioliedelle voi kuitenkin ostaa adaptoivan välilevyn ja kaupoissa myydään myös esim. kevyitä alumiinipannuja, joiden pohjassa on kiinni induktioliedellekin sopiva "välilevy". Varmaankin suurin osa kaupoissa myytävistä keittoastioista on jo induktiokelpoisia. Tietenkin tämä pitää ostosmatkalla aina vielä itse varmistaa, jottei tule pettymyksiä.

Tämän artikkelin mukaan adapterilevykin voi olla ongelma.
https://yle.fi/uutiset/3-7650667

Näyttää siltä, että erityisesti mehumaijojen käyttäjät ovat tarvinneet adapteria. Hmmm...
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/27023/dnhtc/ibili-induktiovalilevy-24-cm

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 20:30:46
Kiitoksia kaikille näistä vinkeistä, meillä on vain niin itselle mieluinen kattilapatteri, että sitä olisi sääli vaihtaa ja ne kaikki ovat samankaltaisia. Ehkä kuitenkin vain haen tekosyitä muutosvastarinnassani!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: A.V. Vatanen - tammikuu 10, 2019, 21:18:14
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 20:30:46
Kiitoksia kaikille näistä vinkeistä, meillä on vain niin itselle mieluinen kattilapatteri, että sitä olisi sääli vaihtaa ja ne kaikki ovat samankaltaisia. Ehkä kuitenkin vain haen tekosyitä muutosvastarinnassani!

T: Xante

Iduktiolieden etu keraamiseen lieteen on vain alkunopeudessa, mutta en usko induktion nopeuden siunaukseen kulinarismissa. Pikemminkin sen kanssa häärätessä tulee helpommin "perinteistä muorin vellinkiä" - eikä ruuan valmistus minulla koskaan ole minuutista kiinni. Olen laittanut ruokia induktioliesillä, mutta en ole nähnyt mitään erityistä etua, mutta kironnut kyllä, että miksei levy lainkaan lämpiä......

AV.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 11, 2019, 10:08:32
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 10, 2019, 21:18:14
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 20:30:46
Kiitoksia kaikille näistä vinkeistä, meillä on vain niin itselle mieluinen kattilapatteri, että sitä olisi sääli vaihtaa ja ne kaikki ovat samankaltaisia. Ehkä kuitenkin vain haen tekosyitä muutosvastarinnassani!

T: Xante

Iduktiolieden etu keraamiseen lieteen on vain alkunopeudessa, mutta en usko induktion nopeuden siunaukseen kulinarismissa. Pikemminkin sen kanssa häärätessä tulee helpommin "perinteistä muorin vellinkiä" - eikä ruuan valmistus minulla koskaan ole minuutista kiinni. Olen laittanut ruokia induktioliesillä, mutta en ole nähnyt mitään erityistä etua, mutta kironnut kyllä, että miksei levy lainkaan lämpiä......

AV.

Joo, jossain loma-asunnossa olen muistaakseni moista käyttänyt, eikä se minuun silloin mitään wau-jälkeä jättänyt. Eli ehkä kumminkin pidän ennakkoluuloni ja jatkan keraamisella liedellä, sillä epäilen, että vanhat rautapyöryläni eivät kumminkaan saa kotona toisen kannatusta.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 11, 2019, 19:07:14
Mehumaijaongelman olen induktion suhteen ratkaissut itse erillisellä perinteisellä siirrettävällä keittolevyllä. Mehumaijaa käytetään niin harvoin. Satuin itse sellaisen perimään, mutta eipä nuo paljoa maksa muutoinkaan. Sille on silloin tällöin muutakin käyttöä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 11, 2019, 19:09:04
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 10, 2019, 21:18:14
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 10, 2019, 20:30:46
Kiitoksia kaikille näistä vinkeistä, meillä on vain niin itselle mieluinen kattilapatteri, että sitä olisi sääli vaihtaa ja ne kaikki ovat samankaltaisia. Ehkä kuitenkin vain haen tekosyitä muutosvastarinnassani!

T: Xante

Iduktiolieden etu keraamiseen lieteen on vain alkunopeudessa, mutta en usko induktion nopeuden siunaukseen kulinarismissa. Pikemminkin sen kanssa häärätessä tulee helpommin "perinteistä muorin vellinkiä" - eikä ruuan valmistus minulla koskaan ole minuutista kiinni. Olen laittanut ruokia induktioliesillä, mutta en ole nähnyt mitään erityistä etua, mutta kironnut kyllä, että miksei levy lainkaan lämpiä......

AV.

Levyn ei induktioliedessä ole tarkoituskaan lämmetä.

Mutta induktiossa lämpötilä myös laskee saman tien, kun sen säätää pienemmälle. Ei tarvitse odottaa levyn jäähtymistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 13, 2019, 13:17:37
Palautellaan tämä ketju välillä juurilleen, ruokaan :)


Olen kerrassaan kehno syömään kalaa ja vielä kehnompi laittamaan maukkaita kalaruokia muutamaa helppoa juttua lukuunottamatta. Kalan vierastaminen juontanee juurensa lapsuusaikaisesta kala-allergiasta. Kalaa kuitenkin pitäisi syödä sen terveellisyyden vuoksi ja siksi olen löytänyt oikotien onneen valmiista kalamurekepihveista ja kalakasvispihveistä, jotka ovat ihan kohtuullisen hintaisia ja makuisia. En sitten tiedä lopulta niiden tervellisyydestä, kun en tiedä miten ne on valmistettu. Kalapitoisuus niissä on kuitenkin korkea tuoteselosteen mukaan, joten ei ne nyt ihan vehnäjauhopullia ole.


Minulla oli pakkaus valmiita kalakasvispihvejä ja mietin, mitä niiden ohella laittaisin. Aiemmin olen noita samoja syönyt wokkivihannesten kera. Nyt oli kuitenkin tyrkyllä avattu ruokakermapurkki, jossa oli reilu desi jäljellä, joka pitäisi saada käytettyä ettei mene hukkaan.

Kehittyi seuraava resepti:

Lorautetaan oliiviöljyä pienehköön kasariin, lisätään pieneksi pilkottu keskivahva keltainen chili, muutama ruuvaus mustapippuria, puolisen teelusikallista Poppamiehen Carlic rub'ia ja pieni ripaus suolaa. Noita pyöritellään keskenään hetken aikaa ja sitten kaadetaan kerma joukkoon ja kiehautetaan sekoittaen. Puolitetaan kalakasvispihvit (5 kpl) kastikkeeseen. Kastiketta tulisi olla sen verran, että pihvinpuolikkaat vaivoin peittyvät. Kun kastike alkaa uudelleen kiehua, niin lämmön voi laittaa pienemmälle ja varovasti käännellä pihvit vielä niin, että päälimmäiset menee pohjalle kuumenemaan kunnolla.

Kun tuo oli tehty, tein kastikkeen hautuessa kannen alla vain tuoresalaatin jäävuorisalaatista, kurkusta, paprikasta, ananaksesta ja tomaatista. Lautasella laitoin salaattiin vielä pari ruokaluiskallista raejuustoa kastikkeeksi.

Tuosta tuli mainio kevyt mutta ruokaisa sunnuntailounas ja pihvikastiketta jäi vielä huomiselle toinen puoli.
Tukevampaa ruokaa kaipaava voi lisätä annokseen pari perunaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 13, 2019, 14:53:30
Mäkin tein kalaa tänään. Olen viimeksi päässyt ruokakauppaan kaksi viikkoa sitten, joten kaikki ainekset ovat melkein loppu, varsinkin kasvikset, hedelmät ja maitotuotteet. Pakkasesta löytyi Pirkka seitipalaset (4 kpl), ja kuivakaapista ikiwanhaa quinoaa, joten nyt oli hyvä tekosyy käyttää se pois. Määrät ravisteltu mistä lie.

Melko elegantti kalasörsseli

Tässä järjestyksessä kattilaan:

1 rkl voita
1 sipuli suikaleina
1-2 rkl currya
mustapippuria myllystä
2 chiliä, siemenet ja kalvot pois
3 valkosipulin kynttä
(vähän vettä, jos meinaa palaa kiinni)
1/2 sitruunan mehu
400 g jäistä pakasteseitiä (ehti sulaa hetken tiskipäöydällä)
puristettu pesty luomusitruunanpuolikas laitetaan kiehumaan joukkoon ja otetaan lopuksi pois
1 prk kookosmaitoa ---> tuli aika luirua: mm. siksi:
3 rkl kuivattua ruohosipulia
2 rkl korianteria
1 rkl minttua
1-1,5 rkl mango chutneyta
1,5 rkl luomuketsuppia (ei ollut pureeta kotona)
1 punasipuli pienenä silppuna (ruokaa ei enää keitetä tämän lisäämisen jälkeen)
(0,5 tl suolaa)

Tästä tuli sen verran litkua, että söin sitä lusikalla syvältä lautaselta quinoan kera. Maku oli erinomainen.
Jos olisi ollut kotona, olisin ehkä heittänyt joukkoon garam masalaa ja jotain kasvista (pakastesoppajuurekset, parsakaali, palsternakka, porkkana).


Kookosmaito ja voi eivät ole järin terveellisiä, joten pitääpä tasoittaa tilannetta muilla aterioilla rypsiöljyn ja/tai oliiviöljyn avulla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 13, 2019, 15:09:40
Minä käytän chilin kokonaan.
Sadonkorjuun aikaan napsin kypsyneet emokasvista, huuhtaisen, kuivaan ja pistän pakkaseen kokonaisena. Satoahan tulee pitkän aikaa, joten keräilyn teen tosiaan sitä mukaa, kun kypsiä on jokunen tullut. Jotta ei tulisi kymmeniä pieniä nysäköitä, pakastan pienessä rasiassa ja kun laitan seuraavia rasiaan, kippaan jo pakkasessa olleet pakastepussiin edellisten lisäksi.

Käyttöön otan sitten pussista nopsasti valiten suurin piirtein sopivan kokoisen ja viipaloin sen huurteisena ohuiksi viipaleiksi. Vain pieni kanta menee jätteeseen. Etenkin tulisimmat laadut onkin helpompi juuri jäisenä viipaloida, niin hedelmästä nousevat huurut ei mene henkeen.

Tulisin osa on chilin sisällä sijaitseva valkoinen siemenliha, jota ei kannata hukkaan heittää :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 13, 2019, 15:47:29
Minäkin käytän kokonaisena joskus, varsinkin jos on isompi satsi ruokaa tekeillä. Nyt vaan piti käyttää jo vähän nahistuneet pois kuleksimasta, joten pistin kaksi. Se olisi ollut siemenineen ja kalvoineen liikaa tuohon em. kalakastikesatsiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Magdaleena - tammikuu 13, 2019, 17:46:00


Heippa uudelle foorumille, muistuttaa kovasti Näkkäriä se hengettären Amien aikoina!

Taas kotona ja voi vähän rauhoittua pitemmän reissun jälkeen. Eilen saimme aamiaisella sellaista leivänpäällystä, että pakko kirjoittaa jonnekin ylös, ja tässähän on just sopiva paikka.

Tarvitaan 2 purkkia tonnikalaa, lusikallinen majoneesia, pieni onena, ja manteleita/saksanpähkinötä yms. maun mukaan.
Majoneesi sekoitetaan kalan nesteen kanssa. Paloittele omena ihan pikku kuutioiksi, vähän suolakurkun palasiakin saattoi olla mukana. Mutta parhaan makuelämyksen sai paistinpannulla öljytipan kanssa paahdetuista saksanpähkinöistä, pitää oikein vähän ruskistaa. Ohjeessa kuulemma olisi pitänyt olla manteleita.
Kannattaa kokeilla, itse ainakin kohtapian!

Vähän samalla reseptillä teen jo ikiajat perunasalaatin, sitä on kopioitu monellakin taholla usein onnistumatta  :D

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 14, 2019, 17:30:50
^ Kuulostaa herkulliselta. Itse olen tehnyt tonnikalamössöä, missä mm. majoneesia, valkosipulia ja varsiselleriä. On namia sekin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 14, 2019, 17:32:01
Kulinaristinen ketju (!). Pistän tähän nyt tämän OFF TOPICIN, kun en koskaan muista tämän ketjun nimeä, ja totuin hakemaan jatkumollla vastaavaa ketjua sillä nimellä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 14, 2019, 17:37:01
Ja sitten päivän innovaatioon.

Juotava salaatti-marja-smoothieshotti

1/2 kurkkua ja 1/2 kesäkurpitsaa
fenkolia reilu palanen
paprikaa (2 minipientä)
jäävuorisalaattia palanen
0,5 dl mustaviinimarjamehutiivistettä (10% sokeria)
200 g pakastemarjoja mustaherukka, punaherukka, valkoherukka
1,5 dl vettä, tai enemmän jos tulee liian tankeroa

Kasvikset pikotaan, ja ainekset surautetaan mikserillä hienoksi.
Tästä tulee noin litra, mikä on aivan liikaa. Parempi olisi tehdä vain neljänneslitra kerrallaan ja nauttia samana päivänä. Valkokaali ja valkosipulikin olisi varmaan sopinut tuohon.


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 14, 2019, 19:41:18
Makeanhimo yllätti eikä ruokakaupassa ollut tänään tarjolla tiettyjä irtomyynnissä olevia muffinisia eikä oikein mikään muu sitten viehättänytkään. Muistin, että kotona on pari Granny Smith omppua, joten otin niitä muutaman lisää tehdäkseni omenakakun.


Syksyisin tuskin kukaan välttyy lehtijutuilta, joissa kehutaan Omenakakku Sharlotkaa (https://www.soppa365.fi/reseptit/juhli-ja-nauti-jalkiruuat-makea-leivonta/omenakakku-sharlotka) keinoksi käyttää kotimaisia omenoita. Hyvänä vaihtoehtoma noille kotimaisille on juuri Granny Smith omput.

Googlettamalla löytyy lukuisia reseptejä, jotka hiukan poikkeavat toisistaan. Yksinkertaisimmillaan ohje on "kolmen munan sokerikakkutaikina pilkottujen omppujen päälle vuokaan ja paistetaan 175 noin 45-50 minuuttia". Kakkutaikinasta on sitten eri versioita. Johonkin laitetaan leivinjauhetta, jossakin on lisänä myös rasvaa ja aineiden suhteetkin hiukan vaihtelevat. Taikina on kuitenkin hiukan paksumpaa kuin tavallisen sokerikakkupohjan taikina.

Tänään oli toinen kerta, kun tuota tein, enkä tälläkään kertaa lukenut ohjetta riittävän huolella ja vähän jouduin houkuttelemaan kakkua vuokasta irti. Olin hypännyt sen yli, että vuokaan olisi pitänyt laittaa voideltu leivinpaperi pohjalle. Tein kakun suoraan voidetuun ja jauhotettuun vuokaan ja siksi se hiukan tarttui kiinni. Pienet kauneusvirheet pinnalla saa kyllä peiteltyä kanellilla ja tomusokerilla.

Tänään tein tuon ylemmän linkin mukaisella ohjeella, mutta nyt löysin ohjeen Sharlotka, jossa omenapalat sekoitetaan taikinaan (https://vispilanviemaa.com/2018/09/02/sharlotka/) ja lisäksi taikinaa on maustettu sitruunalla. Huomiota kiinnitti myös sokerin vähäisempi määrä taikinassa. Tätä täytyy kyllä kokeilla, sillä pidän sitruunasta leivonnaisissa todella paljon, ja kun omenat sekoitetaan taikinaan, luultavasti kakku irtoaa vuokastakin helpommin, jopa ilman leivinpaperivirityksiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 19, 2019, 20:57:50
Kovaa pakkasta piti alkuiltapäivään asti, joten tyhjensin arkkupakastimen pihalle ja sulatin sen. Monenmoista vuosikertaa löytyikin...

Sulamaan otin omena-, raparperi- ja punaherukkamehua vakaana aikomuksenani valmistaa niistä siideriä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 19, 2019, 21:15:37
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 19, 2019, 20:57:50
Kovaa pakkasta piti alkuiltapäivään asti, joten tyhjensin arkkupakastimen pihalle ja sulatin sen. Monenmoista vuosikertaa löytyikin...

Elintarvikemuseo?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 19, 2019, 21:55:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 19, 2019, 21:15:37
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 19, 2019, 20:57:50
Kovaa pakkasta piti alkuiltapäivään asti, joten tyhjensin arkkupakastimen pihalle ja sulatin sen. Monenmoista vuosikertaa löytyikin...

Elintarvikemuseo?

Ei nyt sentään. Vanhimmat tuotteet olivat kyllä saavuttaneet kapinallisimman teini-iän.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 19, 2019, 22:04:47
Töitä on ollut niukasti joten olen ehtinyt kokkailla. Torstaina tein mysliä pitkästä aikaa ja pitkäksi aikaa.

2kg kaurahiutaleita
500g kauraleseitä
3dl pellavansiemeniä
100g manteleita
80g hasselpähkinärouhetta
2 margariinipurkillista sokeroitua kirsikkamössöä (höyrymehun perskat vuosien takaa, löytyivät pakkasesta)
loraus nestemäistä hunajaa
3dl rapsiöljyä
1rkl kanelia
1rkl kardemummaa

Sekoitin kuiva-aineet 12 litran kulhossa. Mantelit rouhin veitsellä. Sitten lisäsin kirsikkamössön ja hunajan ja hämmensin. Lopuksi öljy sekaan useassa erässä välillä huolella sekoittaen. Valmis sotku paistettiin 150 asteessa uunissa aina vartin välein sekoittaen. Tästä määrästä tuli kolme pellillistä, joten kyllä tuossa koko ilta kului. Bonuksena taloon levisi suloinen kanelin & kardemumman tuoksu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 20, 2019, 00:29:14
Entäs kun pakastin on kylmässä eteisessä? Talvella säästyy energiaa ja kesällä - no - kuluu eniten ja rajummin jos ei muista tuulettaa iltapäivän kuumuutta illan viileyteen ovi auki.
Eksoottisia pakasteitani:
  - punkki, joka puri minua, talletin että jos mulle käy sairaan köpelösti niin syyllinen (virus) löytyisi labrassa.
  - tinakengän palanen. Kotikemistin ajoiltani, olin jo unohtanut. Tarkoitus oli että se alkaisi "elää" kylmässä,
    tulisi kuuluisa tinarutto joka leviää ja tarttuu kuin virustauti. Se vaatii kylmyyden.

 
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 20, 2019, 09:22:44
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 20, 2019, 00:29:14
Eksoottisia pakasteitani:
  - punkki, joka puri minua, talletin että jos mulle käy sairaan köpelösti niin syyllinen (virus) löytyisi labrassa.
  - tinakengän palanen. Kotikemistin ajoiltani, olin jo unohtanut. Tarkoitus oli että se alkaisi "elää" kylmässä,
    tulisi kuuluisa tinarutto joka leviää ja tarttuu kuin virustauti. Se vaatii kylmyyden.

Tuo punkinpakastus on oikeasti hyvä idea. Pitääkin osastoida oma pakastin uudelleen. Luokat: Lihat, kalat, kasvikset, sienet, marjat, ruuanloput ja minua kaltoin kohdelleet eliöt.

Olet ainoa tietämäni ihminen joka yrittää levittää ruttoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 20, 2019, 09:31:12
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 19, 2019, 21:55:57

Ei nyt sentään. Vanhimmat tuotteet olivat kyllä saavuttaneet kapinallisimman teini-iän.

Ihan oikeastiko?
Olen miettinyt, jotta pitäisikö muutamat vanhimmat vuosikertamarjat laittaa jo pois, kun narjoissakin väitteiden mukaan on se yksi vuosi, jonka jälkeen parasta ennen -päivä on mennyttä. Huoletta olen kyllä vanhempiakin käyttänyt, koska eihän ne pakkasessa pilaannu. En kyllä marjoissa ole huomannut edes makumuutosta.

Valmiissa ruoka-annoksissa olen kyllä ainakin yrittänyt pitää jonkinlaista kiertoa, jotta niistä ei tule pakastemuumioituja.

Nyt ei enää tule marjoja pakasetettua, kun on vain yksi pakastin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 20, 2019, 09:38:35
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 20, 2019, 09:31:12
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 19, 2019, 21:55:57

Ei nyt sentään. Vanhimmat tuotteet olivat kyllä saavuttaneet kapinallisimman teini-iän.

Ihan oikeastiko?


Voi kyllä.

Lainaa
Olen miettinyt, jotta pitäisikö muutamat vanhimmat vuosikertamarjat laittaa jo pois, kun narjoissakin väitteiden mukaan on se yksi vuosi, jonka jälkeen parasta ennen -päivä on mennyttä. Huoletta olen kyllä vanhempiakin käyttänyt, koska eihän ne pakkasessa pilaannu. En kyllä marjoissa ole huomannut edes makumuutosta.


Taannoin oli asiasta mediassa juttua, ja kuulemma pakastemarjoissa C-vitamiinipitoisuus säilyy korkeana jopa vuosikymmeniä! Muutamassa vuodessa marjat alkavat kyllä nahistua ja rusinoitua, mutta varmaan soppa- ja piirakkakäyttöön sopivat silti.


Rasva pilaantuu helposti pakkasessakin. Esim. lohi ei virallisten ohjeiden mukaan säily kovin montaa kuukautta syötävänä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 20, 2019, 09:57:26
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 20, 2019, 09:38:35
Rasva pilaantuu helposti pakkasessakin. Esim. lohi ei virallisten ohjeiden mukaan säily kovin montaa kuukautta syötävänä.

On paljon elintarvikkeita joiden rakenne kärsii huomattavasti pakastuksesta. Esimerkiksi silakka on kuin eri kala pakastuksen jälkeen.

Puristettu omenamehu sopii hyvin pakastettavaksi, se taas ikäänkuin paranee.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 20, 2019, 10:22:12
Yksinäiselle henkilölle monet kaupan leipäpakkaukset on liian suuria. Useimmiten tähän kitinään vastataan, että "laita puolet pakkaseen heti tuoreeltaan". Minusta leipään ja peruspullaankin tulee pakastuksessa outo sivumaku, joten harvemmin sitä tulee laitettua. Leivällä on myös taipumus tuohon pakastemuumioitumiseen, eli leivän kosteus erottuu lumeksi, jos unohtuu vähänkään pitemmäksi aikaa pakkaseen.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 20, 2019, 10:41:08
Jos juuston pakastaa kokonaisena, se on sulattamisen jälkeen epämääräinen vetinen nihkeä klöntti, jos vähän liioitellaan. Joka tapauksessa se ei pakastamalla parane.

Mutta jos juustosta tekee juustoraastetta ja pakastaa sen, raaste säilyykin aivan kelvollisena.

Vältän eläinrasvojen kuten juuston käyttämistä, mutta joskus pizzaa tehdessä kuitenkin ripottelen sitä hyvin vähän pizzan pintaan. Ja tällöin olen käyttänyt pakastettua (vähärasvaisesta juustosta tehtyä) raastetta. Sitä on voinut raaputtaa haarukalla jäisenä rasiasta ja sirotella pizzan pintaan ja panna rasia sen jälkeen takaisin pakastekaappiin. Kaikkea ei siis tarvitse sulattaa kerralla.

Miksi ylipäätään olen kokeillut pakastaa kokonaisen juustonpalan? No, kaikenlaista tulee kokeiltua. Tässä tapauksessa syy taisi kuitenkin olla se, että kaksi ihmistä osti toisistaan tietämättä juustoa, ja sitä kertyi huusholliin niin paljon, että pakettien päivämäärien kanssa olisi alkanut olla ongelmia. Tällöin keksin kokeilla, voisiko toisen paketin pakastaa. Miten kävi, se käy ilmi tämän kirjoitukseni alusta. Roskiin taisi tuo juusto lopulta päätyä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 20, 2019, 10:52:20
Juustopaketin päivämäärään ei kannata tuijottaa. Jos paketti on ehjä, niin juusto säilyy hyvänä ja käyttökelpoisena todella pitkään tuon päivämäärän jälkeenkin. Jos juustoa kypsytetään kuukausitolkulla, niin miten se nyt yhtäkkiä tietyn päivän jälkeen olisi huonoa syötäväksi?

Olen jopa kuullut väitteen, että juusto olisi yksi niitä harvoja tuotteita, joista homeen voi veistää pinnalta pois vaaratta. En tuota nyt faktaksi sano, mutta tietääkö joku väitteen todenperäisyyttä?

Ostan juustot aina punalaputettuna, jos mahdollista. Näin tulee kokeiltua uusia makuja ja jopa vähän kalliimpiakin tuotteta raaskin ostaa hyvällä alennuksella.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: A.V. Vatanen - tammikuu 20, 2019, 11:18:34
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 20, 2019, 10:52:20
Juustopaketin päivämäärään ei kannata tuijottaa. Jos paketti on ehjä, niin juusto säilyy hyvänä ja käyttökelpoisena todella pitkään tuon päivämäärän jälkeenkin. Jos juustoa kypsytetään kuukausitolkulla, niin miten se nyt yhtäkkiä tietyn päivän jälkeen olisi huonoa syötäväksi?
.......

Ostan juustot aina punalaputettuna, jos mahdollista. Näin tulee kokeiltua uusia makuja ja jopa vähän kalliimpiakin tuotteta raaskin ostaa hyvällä alennuksella.

Näin juuri. Kypsytetyissä juustoissahan päiväys on "Parasta ennen" - ei käyttöpäivä. Minäkin ostan aina - 30 % juustoja kun näen.

Kovat juustot eivät helposti homehdu pakkauksista poistettunakaan, kun säilyttää ne ilmavasti esim. tilavassa juustokuvussa. Ja jos juusto kuivaa hieman pinnasta ei sekään haittaa koska kuivat kannikat voi raastaa ruokiin.

Lisäksi kypsytetyissä juustoissa olevat valkoiset pilkut pinnassa eivät yleensä ole hometta vaan pintaan kiteytynyttä maidon kalsiumia tai rasvaisissa juustoissa vaaratonta rasvaa syövää hiivaa -  ja vihreän tai mustan homeenkin voi kovasta juustosta leikata pois kun leikkaa reilusti.

Ja juustoja pitää aina olla kaapissa. Kun kaapista löytyy hyvää juustoa, jotain pastaa ja mustapippuria (kuten aina pitää löytyä), niin aina voi tehdä todella herkullista Cacio e pepe -pastaa.

AV.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: A.V. Vatanen - tammikuu 20, 2019, 12:14:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 14, 2019, 17:37:01
Ja sitten päivän innovaatioon.

Juotava salaatti-marja-smoothieshotti

......
1,5 dl vettä, tai enemmän jos tulee liian tankeroa


Tankero tarkoittaa vaarallista - tarkoitat varmaan liian tönkköä.....

AV.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 20, 2019, 12:28:46
Joo, tönkköä, tymäkkää tai jotain sen tapaista, liian paksua kuitenkin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 20, 2019, 12:34:33
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 20, 2019, 12:28:46
Joo, tönkköä, tymäkkää tai jotain sen tapaista, liian paksua kuitenkin.

Tymäkkä tarkoittaa vahvaa, vahvan makuista. Tönkkö on paksua, jäykkää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 20, 2019, 12:48:18
Tässä kyseisessä asiayhteydessä tönkkö tarkoitti myös (liian) tymäkkää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 20, 2019, 13:17:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 20, 2019, 12:48:18
Tässä kyseisessä asiayhteydessä tönkkö tarkoitti myös (liian) tymäkkää.

Ok.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lenny - tammikuu 20, 2019, 17:02:15
Ostin sellaisen fraktaalimaisen kaalin kaupasta. En edes muista enää nimeä, mutta sellainen vaaleanvihreä kukkakaalin kokoinen suippokärkinen fraktaali. On niin hienon näköinen, että viitsiikö tuota edes syödä? Onkohan se edes hyvää?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 20, 2019, 17:18:16
^ Kokeile pieni pala raakana sellaisenaan, tai oliiviöljyn ja valkosipulin kanssa "salaattina". Jos ei hyvää, kokeile höyryttää tai keittää ihan vähässä vedessä nippa nappa kypsäksi (älä ylikeitä), ja syödä voin kanssa?

Kerran ostin fraktaalikaalin eräisiin juhliin, mutta se oli enempi koristeena. En musita, miltä maistui.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - tammikuu 20, 2019, 17:36:23
Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 20, 2019, 17:02:15
Ostin sellaisen fraktaalimaisen kaalin kaupasta. En edes muista enää nimeä, mutta sellainen vaaleanvihreä kukkakaalin kokoinen suippokärkinen fraktaali. On niin hienon näköinen, että viitsiikö tuota edes syödä? Onkohan se edes hyvää?

Veikkaan, että kyseessä on Romanesco, jota näkyy kutsuttavan sekä kukkakaaliksi että broccoliksi. Passaa siis esim. höyrytettynä salaattiin, voisulan ja pippurin kera sellaisenaan lisäkkeeksi tai juustokastikkeella silattavaksi.

(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRfr_YT7esJ8Q3Bi9rvH0HNQpN1arEZijFVrO-z_Qmeit1_qOyy)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 20, 2019, 19:07:26
Ihmetteilin ilmeisesti samanmoista kasvista kaupassa. Oli liian alienmainen, että olisi päässyt ostosteni joukkoon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lenny - tammikuu 20, 2019, 19:09:15
^ Ei sitä uskalla syödä. Konservoin sen johonkin liemeen, ja tuijotan sitä hiljaisuudessa niin pitkään kunnes se puhuu minulle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: A.V. Vatanen - tammikuu 20, 2019, 19:16:30
Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 20, 2019, 19:09:15
^ Ei sitä uskalla syödä. Konservoin sen johonkin liemeen, ja tuijotan sitä hiljaisuudessa niin pitkään kunnes se puhuu minulle.

Tämä Romanesco on ikivanha kasvis Etelä-Euroopassa. Suosittelen raakana syötäväksi esim. salaattina - maku on hieno, mieto ja ei niin tömäkkä kuin usein myös herkullisessa tavallisessa kukkakaalissa.


AV.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 20, 2019, 20:13:44
^Olen kukkakaalin suuri ystävä. Ehkä joskus uskallan kokeilla tuota romajotain.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 20, 2019, 20:50:38
"Karkki"leipälättynen paistinpannulla

2 kananmunaa
vehnäjauhoja   (jäi joululta, muuten ei yleensä kotona)
ruisleseitä
vettä
pannulle: vähän öljyä
(ei suolaa, koska en käytä)

Valmiin leipäsen päälle: voita sulamaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 20, 2019, 20:51:35
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 20, 2019, 20:13:44
^Olen kukkakaalin suuri ystävä. Ehkä joskus uskallan kokeilla tuota romajotain.

Minä käytän kukkakaalia, parsakaalia ja ruusukaalia paljonkin perunan korvikkeena.

Joskus on tehnyt mieli kokeilla noita muun värisiäkin, mutta rohkeus ei ole riittänyt ja olen vain sitä perinteistä valkoista kukkista ostanut.

(https://images.ctfassets.net/kt8yvydomzor/1SD3YnxWSAcKEAGIEegsI4/465f0047953cf55595e312ffc6803c1b/varikkaat-kukkakaalit)

Noita kun pilkkoisi sekaisin, niin olisi kyllä aika eksoottisen näköinen pöperö :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lenny - tammikuu 21, 2019, 11:36:20
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 20, 2019, 19:16:30
Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 20, 2019, 19:09:15
^ Ei sitä uskalla syödä. Konservoin sen johonkin liemeen, ja tuijotan sitä hiljaisuudessa niin pitkään kunnes se puhuu minulle.

Tämä Romanesco on ikivanha kasvis Etelä-Euroopassa. Suosittelen raakana syötäväksi esim. salaattina - maku on hieno, mieto ja ei niin tömäkkä kuin usein myös herkullisessa tavallisessa kukkakaalissa.

Kokeilin tätä, toimii! Maku on sopivan mieto raakana. Saattaisi olla tämän kypsentäminen muutenkin aika tarkkaa hommaa, siis ainakin jos haluaa säilyttää sen ulkonäön.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 24, 2019, 21:03:48
Siirrän tuolta kysymysketjusta soppani tänne muiden soppien joukkoon toistaen hiukan itsenä aluksi:

Onko ruokalajitkin sukupuolittuneita? En tunne muita naispuolisia henkilöitä, jotka pitävät hernekeittoa herkkuruokanaan.

Tein joulun jälkeen kinkun jämistä ison padallisen sakeaa hernekeittoa pakastettavaksi. Nyt otin ensimäisen purkillisen lounaaksi ja se oli todella hyvää. Lihaa oli kuin kunnan hautuumaassa, kun piti tosiaan aika iso kinkun jämä hävittää. En ollut ainoa, joka oli ruuasta täpnöissään. Joduin Aatukissan kanssa kinaamaan siitä, voiko se tulla samalle lautaselle lounaalle. Aatu sai sitten lautasen tiskata.


Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 24, 2019, 14:13:17
Kyllä minä pidän itse tehdystä hernekeitosta todella paljon! Kaupan purkkeja en tosin ole vuosikymmeniin testannutkaan. Joskus tosin sen verran olen fuskannut himon iskiessä yllättäen, että olen tehnyt keiton joko pakasteherneistä tai säilykeherneistä. Menettelee sekin, vaikka ei ole ollenkaan sama asia.

Tosin hernekeittoni on aika kerettiläinen, lihana käytän yleensä paistijauhelihaa ja mausteet ovat mitä sattuu, mutta tujumpia kuin perinteisessä.

T: Xante

Itse en pidä jauhelihan rakenteesta keitoissa. Se jää mielestäni liian muruiseksi.

Paras hernekeitto tulee savupotkasta, mutta se on aika vaivalloista tehdä. Lihatiskillä kanttattaa pyytää sirkkelöimään potka pienemmiksi paloiksi, jos ei ole valmiiksi paloina. Potkan paloja keitellään ensin ja sitten lihat irroitellaan luista ja pilkotaan sopivan kokoiseksi paloiksi.

Oikotienä onneen voi ostaa palan savukylkeä ja sen antaa kiehua mukana, mutta poistaa sen sitten valmistuksen loppuvaiheessa. Ainakaan itse en niitä läskejä välitä syödä, mutta siitä saa voimakkaan maun keittoon. Varsinaiseksi lihaksi voi sitten pilkkoa vaikka palvikinkun kantaa, jota saa edullisesti. Voi tietenkin käyttää jotain kinkkusuikaleita, jotka ensin kannattaa pyöritellä paistinpannulla, jos ei halua savustettua lihaa käyttää.

Mausteena käytän useimmiten vain sinappia ja suolaa. Suolan määrä riippuu siitä, miten suolaisia lihoja käyttää. Joskus vaihteluna käytän pizzamaustetta, joka mielestäni toimii oikein hyvin. Vävypoika terästää purkkihernekeiton vahvahkolla chilillä. Sitä en ole itse vielä uskaltanut chiliä kokeilla, mutta ehkä pian uskaltaudun.

Jossain vaiheessa nuorimmaiseni oli "vege" ja silloin tein hernemuhennoksen ensin ilman lihoja. Lihat olivat toisessa kattilassa vähässä vedessä kiehumassa. Jaoin muhennoksen kahtia ja toisesta tein vegehernarin pilkotun porkkanan kera, joskus myös lisäsin siihen papuja. Lopuista tein sitten lihojen kanssa tavallisen keiton.

Hernekeitto kestää kyllä pieniä virityksiä ja on aina yhtä hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 24, 2019, 21:17:47
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 24, 2019, 21:03:48
Joduin Aatukissan kanssa kinaamaan siitä, voiko se tulla samalle lautaselle lounaalle. Aatu sai sitten lautasen tiskata.

Aatukissa? Löytyykö hän tältä sivustolta: http://www.catsthatlooklikehitler.com/cgi-bin/seigmiaow.pl

Lainaa
Hernekeitto kestää kyllä pieniä virityksiä ja on aina yhtä hyvää.


Totta. Itse olen joskus lisännyt maltillisen määrän silputtua kaalia hernariin keiton alkuvaiheessa. Sekin toimii, tulee makea vivahde soppaan. Kaali sopii myös pyttipannuun!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 24, 2019, 21:28:54
Tyhjensin viimeisetkin pakasteet pakkasesta, eli naudanjauhelihaa ja mozzarellaa pieni määrä. Ei järin terveellinen kombo (liikaa tyydyttynyttä rasvaa) Nautaa tulee syötyä ehkä kerran kuussa tai harvemmin, ja mozzarella ei melkein koskaan (sieltä epäterveellisimmästä päästä juustoja muistaakseni).  Jääkaapissa oli lisukkeeksi lähinnä juureksia.

Uuniruoka tomaattisesta naudan jauhelihasta ja juureksista (välimerellis-lähi-itäläis-thaimaalais-jotain)

Tein jauhelihasta tomaattikastikkeen, keittämällä pienen määrän vettä (1,5 dl /400 g jauhelihaa) soijakastikkeen (hillitysti), maustepippurien ja kuivatun jalapenon kanssa ja tälläämällä jäisen jauhelihan siihen. Kansi päälle.
Pilkoin joukkoon tuoretta kurkumaa, tuoretta inkivääriä, tuoretta valkosipulia.
Kun liha oli jo murusina, pursotin mukaan tomaattipyreetä ja vähän thai sweet chiliä (sen sokeri sopii tomaatin kaveriksi).
Lisäsin vielä Ras-el-Hanoutia ja sumakkia. Keittelin tovin.
Lopuksi Provencen yrttejä ja reippaasti kuivattua ruohosipulia.

Pilkoin isohkoon uunivuokaan paljon lanttua, ja vähän punajuurta ja ihan vähän perunaa. Kaadoin kastikkeen päälle, ja laitoin uuniin, 30 min 200 C kiertoilma, 30min 180 C, jälkiuuni 15 min. Lisäsin mozzarellan ja annoin sulaa 10 minuuttia.

Itse ruoassa ei ollut lisättyä rasvaa tai erikseen lisättyä suolaa (soijakastikkeessa ja thai sw. chilissä vähän). Silti suutuntuma oli aika rasvainen, ja melkoisen herkullinen.
---
Lautaselle rakentelin n. kolmanneksen punakaali-raastesalaattia, jossa mm. paprikaa ja porkkanaa, rypsi- ja oliiviöljyä ja balsamicoa. Loput 2/3 em. uuniruokaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: A.V. Vatanen - tammikuu 24, 2019, 21:39:09
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 24, 2019, 21:03:48

Tein joulun jälkeen kinkun jämistä ison padallisen sakeaa hernekeittoa pakastettavaksi. Nyt otin ensimäisen purkillisen lounaaksi ja se oli todella hyvää. Lihaa oli kuin kunnan hautuumaassa,.......

Jossain vaiheessa nuorimmaiseni oli "vege" ja silloin tein hernemuhennoksen ensin ilman lihoja. Lihat olivat toisessa kattilassa vähässä vedessä kiehumassa. Jaoin muhennoksen kahtia ja toisesta tein vegehernarin pilkotun porkkanan kera, joskus myös lisäsin siihen papuja. Lopuista tein sitten lihojen kanssa tavallisen keiton.

Hernekeitto kestää kyllä pieniä virityksiä ja on aina yhtä hyvää.

Hernekeitto on yksi minun suurista talvisuosikeista. Useimmiten käytän luomuherneitä enkä keitä herneitä muhennokseksi - hieman al dente - ja "lihana" minulla keitossa on punertavia porkkanapaloja. Lisäkkeenä rapeakuorista ruisleipää emmental-juuston ja herkkukurkkusiivujen kanssa.


AV.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 24, 2019, 21:40:36
Katsoin ensin, että nyt on Kertsin viestissä virhe, kun on kirjoittanut "tuoretta kurkumaa". Onneksi tuli googlattua ensin, ennen kuin nolaan itseni väittämällä tuota virheeksi.

Näköjään sitä saa tuoreenakin
https://www.raakatori.fi/tuotteet/kasvikset/juurekset/kurkuma-tuore-luomu/tuote-tie063

Minulla sitä on normaalimmassa muodossa eli jauheena iso purkillinen. Aivan erinomainen mauste yhdessä tuoreen chilin kanssa. Noista saa erinomaisen kermakastikkeen tipulle.

ps.
Urogallukselle Aatun kuva, joka ei ole tuolta sivustolta. Värit on lähes päinvastoin.
Aatu on herkkupeppu, joka tulee seurakseni siltä varalta, että lautaselta jotain tippuu, niin hän voi siivota :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 24, 2019, 21:47:22
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 24, 2019, 21:39:09
Hernekeitto on yksi minun suurista talvisuosikeista. Useimmiten käytän luomuherneitä enkä keitä herneitä muhennokseksi - hieman al dente - ja "lihana" minulla keitossa on punertavia porkkanapaloja. Lisäkkeenä rapeakuorista ruisleipää emmental-juuston ja herkkukurkkusiivujen kanssa.

Kansakoulutraumaa tuo, että keitän herneet muhennokseksi.
Koulun hernekeitto, joka jaettiin niistä ämpäreistä, oli pahaa. Se oli jäähtynyttä, suolatonta, lihat olivat sitkeitä ja itse keitto oli herneitä vedessä.

Muutenkin teen keiton paksuksi, koska suurimman osan siitä pakkaan yhden tai kahden aterian annoksina pakkaseen. Sinne on turha vettä säilöä. Ohennan keiton sopivammaksi vasta, kun valmistan sen syömistä varten.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 24, 2019, 22:22:56
Tuore kurkuma on pieninä määrinä ja hienoksi raastettuna kivan makuinen. Sottaa kyllä sormet kirkkaan keltaisiksi. Ei sitä usein kaupoissa näe, tämä oli bongattu Lidlistä. Kun teen vain itselleni ruokaa, en ole niin nokonuuka, leikkaan hyvällä kokkiveitselläni kaiken, ja harvoin raastan mitään. Nyt esim. kurkuma ja inkivääri olivat aika rouheina palasina. Kaaliraasteessa kaali oli suikaloitu veitsellä (juustohöylällä tulisi ohuempaa), ja porkkanakin (pieninä palasina). Joskus olen niin laiska, etten viitsi liata leikkuulautaakaan, vaan pilkon suoraan kattilaan, vars. jos on pienempi satsi tekeillä.

Tuoreena tarjottavan porkkanan kuorin ja pesen huolellisesti, mutta lämpimiin ruokiin olen alkanut laittaa lantun, porkkanan, punajuuren ja perunan kuorineen, vain harjattuna ja putsattuna. Tämä on lisännyt huomattavasti juureksien käyttöäni, kun ei ole niin työlästä. Sipulia en ole vielä kuorineen ilennyt kokeilla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 24, 2019, 23:16:33
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 24, 2019, 21:40:36

Aatu on herkkupeppu...


Joko meillä on hyvin erilainen tapa käyttää sanaa herkkupeppu tai sitten mä en halua tietää yhtään enempää... :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Laika - tammikuu 25, 2019, 00:34:13
Sekametelisoppa:

Pakastevihannesten puolittaisia jämäpusseja, sipulia, homejuuston viipale, aasialainen wokkimaustesekoitus, proteiinipastaa, tofua ja pippurikerman loppu. Keittoveden kiehuessa lisätään öljyä, muut aineet heitellään iloisesti sekaan. Oikeastaan ainoa varsinainen työvaihe on kuoria ja viipaloida sipuli.

Maistui oikein hyvälle, jos unohdinkin kokonaan lisätä kasvisliemikuution. Keitoille tyypilliseen tapaan jäljelle jäänyt maistunee huomenna vielä paremmalta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lenny - tammikuu 25, 2019, 02:45:44
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 24, 2019, 21:39:09
Hernekeitto on yksi minun suurista talvisuosikeista. Useimmiten käytän luomuherneitä enkä keitä herneitä muhennokseksi - hieman al dente - ja "lihana" minulla keitossa on punertavia porkkanapaloja.

Hei, tämä on minun hernekeittoni! Joskus saatan vielä heittää sekaan palsternakkapaloja porkkanoiden lisäksi. Ja sipulia tietenkin. Ruisleipää kyytipojaksi.

Aika työläshän soppa on ja pitkä projekti liottamisineen. Edellisestä on jo jonkin aikaa. Taisin saada jonkinlaisen trauman siitä, koska unohdin vahtia soppaa ja se räjähti liedelle. Se olikin oma soppansa se.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 25, 2019, 08:17:06
Minä aina ihmettelen, kun sanotaan, että hernekeitto on työläs. Aikaa viepä, toki, mutta ei minusta työläs. Herneet likoavat yön yli itsestään, ei niitä vahtia tarvitse, kunhan huuhtaisee ennen kattilaan laittoa. Aineksista toki riippuen hieman pilkkomista ja paistamista (ehkä), mutta ei sen enempää kuin muissakaan ruuissa. Keitto poreilee itsekseen hellalla, ellei nyt kutosella sitä kaahota. Välillä käväisee ehkä sekottamassa, mutta enemmän sitä muiden ruokien kanssa joutuu hellan vieressä seisomaan ja vahtimaan.

Samaa mieltä siitä, että hernekeittoon sopii jokaisen omat maut:-) ja perinteisestihän myös porkkanaa monet käyttävät. Itse pidän tulisesta keitosta, jonka maustan cayannella, pippuriseoksella, suolalla, sinapilla ja lorauksella alkoholia, jos sattuu kotona olemaan. Sherry on omasta mielestäni paras (vastaa ruotsalaisten punssia), mutta harvoin sitä sattuu olemaan, joten valkkarikin ajaa asiaa. Ellei ole sitäkään, siiderikin käy. Ainut vaatimus alkoholille tässä tapauksessa on, että punkku ei käy tai muut vastaavat - tosin en ole kokeillut, joten saatan vain olla ennakkoluuloinen!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lenny - tammikuu 25, 2019, 09:11:25
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 25, 2019, 08:17:06
Minä aina ihmettelen, kun sanotaan, että hernekeitto on työläs.

No vertailukohtana on tietenkin ravintola, jossa kaikki kannetaan eteen ja edestä pois. Sitten sellainen vähemmän työläs ruoka kotona voisi olla joku mikroruoka. Tai voileipä. Siitä sitten kohti työläämpiä. Kyllä kaikki sellainen, joka edellyttää vahtimista (ettei liesi räjähdä ja herneet löydy seinältä ja hirveä savu ja käry, jolloin pienikin virhe prosessissa lisää työtä) on aika työlästä. Ei tietenkään työlästä absoluuttisessa mielessä, mutta jotenkin näin sitä sanaa ainakin minä käytän.

Hernekeitossa työlästä on jo mainittujen lisäksi se, että ylipäätään muistaa ottaa ne likoamaan. Joskus oma hernekeittoprojektini viivästyy viikoilla, kun olen estynyt tästä kriittisestä alkutoimesta. Kaikki nämä viikot hernekeittoprojekti stressaa alitajunnassa ja lisää kokonaistyötä. Jos hernekeiton onnistuu keittämään ilman että koko keittiö pitää siivota, vähintäänkin kattilan pohja on sellaisessa kunnossa, että sen puhdistamiseen ei riitä normaali tiskaaminen, vaan tarvitaan teräsvillaa (jota ei löydy kaapista juuri silloin: lisää työtä, lisää stressiä).

Oikeastaan täytyy sanoa, että hernekeiton valmistaminen lähentelee helvettiä. Mutta maku on niin fantastinen, että löydän itseni uuden hernekeittoprojektin ääreltä muutaman kerran vuodessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 25, 2019, 09:22:27
Sanoisin Lenny, että hernekeiton keittoprosessisi ovat aika paljon pielessä ;D ja vaadit selvästi konsulttiapua.

1. Pre-keittoprosessi: laita kalenteriisi merkintä ja merkinnästä bling-ääni kännykkään, jossa lukee: laita herneet likoamaan. Laita herneet likoamaan heti, sillä tämä merkintä on tärkeä, eikä sitä sovi ohittaa priorisoimalla mitään muuta.

2. Keittoprosessi: tämän korjaaminen on helppoa. Pienennä hellan kuumenemisnumeroa. Tämä tapahtuu säätämällä hellan kuumenemista sitä varten erityisesti tarkoitetulla kuumenenisnumerosäätimellä. Pienentämisen voit suorittaa kääntämällä kuumenisnumerosäätimen osoittamaan lukua 3 (vaihtoehtoisesti lukua 4) numeron 6 sijaan.

Näillä kahdella prosessimuutoksella olen varma, että hernekeittoprojektinne onnistuvat hämmästyttäen teidät onnistumisprosentillaan.

Lähetän laskun aikanaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 25, 2019, 09:24:58
Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 25, 2019, 09:11:25
Oikeastaan täytyy sanoa, että hernekeiton valmistaminen lähentelee helvettiä. Mutta maku on niin fantastinen, että löydän itseni uuden hernekeittoprojektin ääreltä muutaman kerran vuodessa.

Voit kätevästi harventaa siivouskertoja, jos hankit riittävän ison (6-10 litraa) kattilan ja teet perushernekeiton vähemmällä nesteellä ja pakastat sen sopivina annoksina sen mukaan, montako annosta yleensä haluat siitä kerrallaan tehdä. Tosin tällä menetelmällä rähjähdys aiheuttaa sitten kertaluokkaa suuremman siivouksen, joten kannattaa skarpata.

Sulatuksen ja lämmityksesn yhteydessä voi sitten sen hetkisten mielihalujen mukaan tehdä makuun hienosäätöä mausteilla.

Omassa paruskeitossa on aina tuo savunmaku mukana ja muut hoitelen sitten kun kiehautan pakastetun keiton syöntiä varten.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lenny - tammikuu 25, 2019, 09:28:38
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 25, 2019, 09:22:27
1. Pre-keittoprosessi: laita kalenteriisi merkintä ja merkinnästä bling-ääni kännykkään, jossa lukee: laita herneet likoamaan. Laita herneet likoamaan heti, sillä tämä merkintä on tärkeä, eikä sitä sovi ohittaa priorisoimalla mitään muuta.

Tämä onkin hyvä. Nykyään ohjelmoin itseäni aika pitkälti tietokonesoftan avulla, mutta jostakin syystä Hernekeittoprojektia en ole vielä vetänyt ohjelmallisesti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lenny - tammikuu 25, 2019, 09:31:03
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 25, 2019, 09:24:58
Omassa paruskeitossa on aina tuo savunmaku mukana ja muut hoitelen sitten kun kiehautan pakastetun keiton syöntiä varten.

Hehheh, taidatkin olla optimisti. Sinänsä se savunmaku (joka on hyvin yleinen myös minulla) ei häiritse, mutta jostakin on jäänyt sellainen mielikuva kytemään, että se tekisi ruoasta epäterveellistä, jossakin mielessä jopa myrkyllistä, joten yleensä olen noukkinut suurimmat savuaromiyksiköt pois kattilasta.

Ehkä tämä myytti pitäisi nyt oikaista tässä ketjussa? Siis onko pohjaan palaminen huono juttu?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 25, 2019, 09:47:17
                 ^
PAH-yhdisteitä voi syntyä myös ruokaan, jos sitä savustetaan, grillataan tai kuivataan. Suuria pitoisuuksia on löydetty etenkin savustetusta kalasta, paahdetusta lihasta ja käristetyistä elintarvikkeista.

Monet PAH-yhdisteet ovat karsinogeenejä tai mutageenejä, eli ne aiheuttavat syöpää tai mutaatioita. Tällaiset yhdisteet voivat tuottaa hiirelle kasvaimen muutamassa kuukaudessa, jos niitä pannaan tämän iholle pienikin määrä. Syöpää eivät oikeastaan aiheuta itse PAH-yhdisteet vaan näiden aineenvaihduntatuotteet. Elimistö pyrkii yleensä muuttamaan PAH-yhdisteen vesiliukoisemmaksi, jotta se poistuisi helpommin. Esimerkiksi yleinen karsinogeeni bentso(a)pyreeni hapettuu entsyymin avulla dioliepoksidiksi. Dioliepoksidi voi reagoida DNA:n kanssa, mikä aiheuttaa mutaatioita. Lopulta solu ei pysty enää jakautumaan normaalisti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Polysykliset_aromaattiset_hiilivedyt (https://fi.wikipedia.org/wiki/Polysykliset_aromaattiset_hiilivedyt)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 25, 2019, 10:04:44
Muistan lukeneeni, että myös paahtoleipä aiheuttaa syöpää. Silti aina joskus sitä tekee mieli ja etenkin, jos vaalea leipä on päässyt hiukan kuivahtamaan. Hernekeittoon en jätä esim. palvikinkun tai -potkan nahkoja, koska en niistä pidä. Mutta kai ne syöpääaiheuttavat on liemeen lionneet :(

Olen jo antautunut, enkä lue enää uutisia syöpää aiheuttavista ruoka-ainaista tai valmistustavoista. En kerta kaikkiaan jaksa alkaa laskea aina paljonko jotain vaarallista on päivittäin nautittava, jotta riski toteutuu. Ja jos kaiken vaarallisen (=vaaralliseksi mainitun) jättäisi pois ruokavaliostaan varmuudeksi, niin mitähän enää jäisi jäljelle?

Pääasiallisesti olen kuitenkin syövinäni melkoisen tervellisesti, luulisin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 25, 2019, 10:16:31
Vaarallisinta on kun limaiseen, painepesurilla erotelluista jäänteistä puristettuun, tekokinkkuun lisätään keinotekoista savuaromia. Siitä tulee jo nähdessä huono olo.

Kunnon saunapalvia ja savusilakkaa voi syödä silloin tällöin, niiden maistelusta tuleva hyvä mieli kohentaa terveyttä. Samalla lailla se savunmaku menee läpi elimistön kuin gmo-ruokakin, ei aiheuta mainittavia vahinkoja - tutkittu juttu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 25, 2019, 11:05:47
Tämä voisi olla uutisissakin, mutta asiallisesti voinee olla täälläkin.

Taas on tehty tieteellinen tuskimus isolla rahalla ja minä olisin voinut kokemuksesta kertoa saman asian :)
Tutkimus: Roskaruoan himon voi tyydyttää pelkästään haistelemalla herkkua (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005975266.html)

........ RUOKALASSA kokeiltiin, miten 900 teiniä reagoi, kun heidän nenäänsä ohjattiin jonossa pizzan, suklaamurukeksien, omenan tai mansikan hajua.

Tulos yllätti. Pizzaa tai keksejä haistelleiden nuorten lounas­valinnoista runsas kolmannes oli luokiteltavissa terveellisiksi, kun omenaa tai mansikkaa nuuhkineilla terveellisten valintojen osuus jäi viidennekseen.

Tarkemmat testit laborato­riossa paljastivat, että lyhyt tuoksahdus epäterveellisestä herkkuruoasta lisää sen himoa, mutta pidempi haistelu tyydyttää sen. Tarkkaan ottaen kaksi minuuttia riitti. ........



Tuon ilmiön vuoksi teen mieluummin pannukakkua kuin räiskäleitä, vaikka räiskäleet mielestäni ovat paljon parempia. Räiskäleitä paistaessa kuitenkin käy juuri tuo tyydyttymisilmiö, että valmiita ei sitten teekään mieli. Uunista tuleva pannukakun tuoksu on niin paljon vaimeampi eikä kulkeudu keittiöstä oleskelutiloihin, joten herkutteluhalut ovat tallella vielä pannukakun valmistuessa.

Kun taas ranskalaisten valmistaminen uunissa kyllä pukkaa sen rasvaisen käryn koko asuntoon, joten ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen syödessäni miettinyt, että miksi ihmeessnyt näitäkin teki mieli, kun eivät ole edes hyviä. Noihin tulee ehkä kerran vuodessa vastustamaton halu ja lautasella ne sitten ovat pettynyt joka kerta.

Myös hitaat kaaliruuat ja muut voimakkaasti tuoksuvat ruuat pyrin valmistamaan edellisenä päivänä, kun ne maistuvat seuraavana päivänä paremmalle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 25, 2019, 11:13:44
^
Selittääkin, miksi olen aina väittänyt, että pitsa ja hampurilaiset tuoksuvat paremmalle kuin maistuvat - ja miksi en niitä osta kuin äärimmäisessä nälkähädässä.

T: Xante

Muoksis: ja eikös sekin ole vanha totuus, että kokille ei ruoka maistu ja että toisen valmistama ruoka maistuu aina paremmalta kuin oma?

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: A.V. Vatanen - tammikuu 25, 2019, 12:12:57
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 25, 2019, 11:13:44

Muoksis: ja eikös sekin ole vanha totuus, että kokille ei ruoka maistu ja että toisen valmistama ruoka maistuu aina paremmalta kuin oma?

Ei pidä paikkaansa TV-kokkeihin..... Tosin luulen, että ne valehtelevat kuin kansanedustajaehdokkaat......

AV.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 25, 2019, 12:55:22
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 25, 2019, 11:13:44
ja eikös sekin ole vanha totuus, että kokille ei ruoka maistu ja että toisen valmistama ruoka maistuu aina paremmalta kuin oma?

En ole kokki, vaikka olenkin koko ikäni kokkaillut paljon, ihan teini-iästä lähtien. Pyrin tekemään terveellisiä ruokavalintoja: vältän suolaa melkein kokonaan ruuanlaitossa ja leivonnassa, vältän yleensä punaista lihaa, yritän välttää paistamista ja grillaamista, käytän paljon kasviksia, yritän välttää valkoisia vehnäjauhoja/makaroonia/riisiä/sokeria ja rasvaisia juustoja ja liikaa rasvaa (vars. tyydyttynyttä) jne. siinä aina onnistumatta. (Ja tällaistakin ruokaa syön sitten liikaa...) Tällaista ruokaa voi olla hieman vaikea verrata sanotaan vaikka jonkun (toisen tai oikean) kokin tekemään lasagneen, jossa valkoista pastaa, valkoisia vehnäjauhoja, voita, punaista maitoa, kermanlorauksia, punaista lihaa, rasvaista juustoa, suolaa, sokeria, ties mitä. Että juu, onhan se toisen tekemä ruoka hyvän makuista, jos se toinen tekee epäterveellistä ruokaa. Entä jos se toinen tekisi samoista aineista ja samoilla vähän terveellisimmillä ruuanlaittomenetelmillä? Enpä tiedä. Kivaa se on joka tapauksessa joskus syödä jonkun toisen tekemää ruokaa, jos ei muuten niin siksi, että saa uusia ideoita.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 25, 2019, 13:09:53
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 25, 2019, 12:55:22
Että juu, onhan se toisen tekemä ruoka hyvän makuista, jos se toinen tekee epäterveellistä ruokaa. Entä jos se toinen tekisi samoista aineista ja samoilla vähän terveellisimmillä ruuanlaittomenetelmillä? Enpä tiedä.

Juu, sama havainto.

Olin kerran töissä paikassa jossa lähellä oli lounasruokala, jota tuli käytettyä. Olisin luultavasti menehtynyt kaikenlaisiin syömäperäisiin sairauksiin muutamassa vuodessa, ellen olisi vaihtanut duunia.

Maussa ei yleensä ollut suurta vikaa, mutta raaka-aineet olivat kehnoja ja maittavuus oli aikaansaatu rasvalla, sokerilla ja suolalla sekä erilaisilla tynnyrikastikkeilla jotka sisälsivät ilmeisesti rasvaa, sokeria ja suolaa. Vaikka käytän itsekin edellämainittuja paljon, niin itse tehdessä tietää miten paljon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 25, 2019, 14:05:00
Tuolla tarkoitin ihan semmoista arkista tilannetta, että kun tosiaan itse seisoo hellan edessä, pilkkoo, haistelee ja maistelee, niin vähän kuin se paras maku mennyt jo. On jo vähän kyllästynyt koko ruokaan:- )Sama reaktio siis kuin Hipillä lettuja paistaessa. Sitten kun itse istuu telkan edessä ja toinen tekee tuon edellä mainitun, ihan samoista aineksista, niin kyllä se vaan minusta paremmalta maistuu.

Makukysymys, tämäkin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 26, 2019, 20:09:36
Toi Wotkin'sin tulinen sinappi oli kertakaikkisen hyvä sijoitus. Tän kalkkunarullan tuhoaminen tuolla sinapilla kruunaa tän viikonlopun.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 01, 2019, 20:04:35
Ai saatana. Olen jo melkein tuhonnut tämän lihiksen ja vasta nyt huomaan, etten laittanut sinappia mukaan. Ihmettelinkin, että joku ei nyt mätsää. Onneksi joukossa on chilimajoneesia niin tulisuus ei ole ongelma. ...no ei muuta kuin Wotkin'sia sekaan.

EDIT: joo tuosta sinapista se oli kiinni. Lihiksen viimeiset riepaleet tuhottu ja kyllä sinappi oli kirsikkana kakun päällä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 01, 2019, 20:40:32
Tuosta viestistä muistui mieleen aika, jolloin lihapiirakka oli vielä syömisen arvoinen. Eikä mikä tahansa lihis, vaan aseman lihapiirakka. se oli niin herkullinen, että nuori (pikkuteini) Hippi näki vaivaa saadakseen tämän oivallisen herkun. Kun olin saanut riittävästi säästettyä rahaa, kävelin yli puolen tunnin matkan kotoa Rautatieasemalle ostamaan sen lihapiirakan. Herkun popsittuani, sama matka tietysti takaisin kotiin. Raitiovaunu olisi kulkenut melkein ovelta ovelle, mutta siihen ei sitten rahat enää riittäneet.

Kaupassa joskus palautuu mieleen nuo muistot herkullisesta eineestä, kun näkee lihiksen. Pari kertaa olen erehtynyt ostamaan ja saanut pettyä karvaasti. Yksikään niistä paksuista taikinamöykyistä ei ansaitse lihapiirakan arvonimeä. Lihaa niissä ei ole kuin ohuen harmahtavan raidan verran. Se ei maistu eikä se tunnus suussa. Samaan alennustilaan oli joutuneet myös aseman lihapiirakat ainakin silloin, kun vuosien jälkeen kerran lankesin kiusaukseen ja ajattelin ostaa aidon lihiksen. Ei ollut enää sekään entisellään, vaan taitaa olla samaa "äitien tekemää" kuin marketeissakin..

Oikeassa lihapiirakassa on taikina pitämässä sisältöä kasassa ja sitä on vain sen verran kuin sitä tarvitaan tuohon kasassapitämiseen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 01, 2019, 21:06:02
Siinä tapauksessa minulla on käynyt onni onnettomuudessa kun en silloin ennenmuinoin tärvellyt makuaistiani aseman lihiksillä. Kun en tiedä paremmasta, en osaa sellaista vaatiakaan. Tai no kyllä Haminan Leipomoliike Aitolahti Ky:n lihikset erottuvat selvästi massasta. Mutta kun näitä "äitien tekemiä" maustaa riittävästi salamilla, nakeilla, juustolla, kurkkusalaatilla, chilimajoneesilla, ketsupilla ja sinapilla tulee anteeksi annettua vähän kuin itsestään. Teoriassa joku voisi spekuloida, että lihis on mulla tässä vain tekosyy saada syödä juuri noita lisukkeita/mausteita :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 02, 2019, 11:03:25
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 01, 2019, 20:40:32
Tuosta viestistä muistui mieleen aika, jolloin lihapiirakka oli vielä syömisen arvoinen.

Juu. Itselläni kävi kerran perinnelihapiirakan kaipuu niin silmittömän suureksi, että päätin valmistaa ihan itse.

Kun käytti naudan paistijauhelihaa, sekä reippahasti pippureita, niin maku oli suorastaan ylioivallinen. Aikaa tärveltyi toki jonkunverran.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - helmikuu 05, 2019, 22:50:22
Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa valmistaa ruokaa quornista, joka on eräänlainen lihankorvike. Olin päättänyt tehdä kastikkeen, johon tulisi paljon tuoretta paprikaa ja halusin siihen jotakin mietoa "lihaa", joka ei peittäisi paprikan makua. Kanaa en osta milloinkaan. Paprikakastikkeeseen tuli quornin lisäksi lihalientä, sipulia, pippuria, paprikajauhetta ja smetanaa. Söin kastikkeen tumman riisin kanssa. Oikein maukasta oli!

Tofusta en pidä, en myöskään härkiksestä, mutta tätä quornia varmaan tulen käyttämään myöhemminkin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - helmikuu 06, 2019, 22:26:24
En muista, milloin minulla olisi ollut yhtä huono ruokapäivä kuin tänään. Tavallisesti pidän tekemistäni ruuista, jopa valmisruuistakin, joita olen vain hieman tuunaillut. Tänään kokeilin pavuista ja soijasta valmistettua burger-pihviä. Paistoin pihvin pannulla ja sen pinta tietysti kärähti. Syödessä pihvi mureni eikä se meinannut tarttua haarukkaan. Ikävää turhautumista haarukalla haromisesta. Pihvi oli maustettu tuliseksi, mutta mitään sävyjä ei maussa ollut. Tällaistako vegetaristit syövät? Aivan surkea tuote! Minulla on vielä toinen papu"pihvi" kaapissa, mutta taidanpa kipata sen suoraan jätesankoon. Tuosta ensimmäisestäkin jäi puolet syömättä. >:(
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 06, 2019, 22:49:00
^  Jos eineksiä kaipaat, kokeile valmiita mustapapupihvejä. Ne ovat maukkaita ainakin minun mielestäni.

Mulla oli tänään helppo lounas. Pilkoin suoraan kakkuvadille (pieni ruokalautanen tai iso teelautanen tai jotain siltä väliltä) kukkuroilleen raakoja kasviksia (fenkolia, kesäkurpitsaa, kirsikkatomaattia, paprikaa) ja puolikkaan omenan ja napostelin niitä sormineni katsellessani erästä tv-sarjaa.

Sitten kasasin samalle pikkuvadille aivan maustamattomia ja suolattomia kuorineen uunissa valmistettuja punajuurilohkoja ja neljänneksen kokonaisena kuorineen uunissa valmistettua bataattia. Päälle ripottelin Härkistä ja lämmitin mikrossa minuutin. Helppoa kuin heinänteko. Oli niin hyvää, että oikein hämmästyin. Mutta olenkin hulluna punajuuriin. Jälkkäriksi paksuhko siivu 5% juustoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 08, 2019, 16:49:19
Papulihapullamössö

2 sipulia viipaleina
1 keskivahva chili pilkottuna
Kuullotetaan oliiviöljyssä ja maustetaan Poppamiehen Carlic Rub -mausteella, hiukan pitsamaustetta ja pari kierrosta mustapippuria myllystä ja ripaus suolaa.

Kipataan joukkoon Pirkan valkoisia papuja tomaattikastikkeessa ja purkki tomaattipyreetä. Sekoitellaan tasaisiseksi ja kipataan joukkoon lihapullat ja jätetään hautumaan kannen alle. Tähän kelpaa omatekoiset lihapullat tai jotkut valmiitkin ihan hyvin. Itse käytin paketillisen valmiita lihapullia ja tuosta määrästä syön kolme kertaa.

Annetaan hautua sen aikaa, että valmistetaan joku tuoresalaatti maun mukaan.

Jos haluaa, niin voi tietysti tehdä jotain riisiä tai pastaa tuon mössön alle, mutta sen voi syödä aivan hyvin ilman hiilarilisääkin. On aika tukevaa mättöruokaa. Vaikka lounaaksi syömäni annos ei ollut kovin iso, niin veikkaan, että aika myöhälle menee iltapalan nauttiminen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Renttu - helmikuu 15, 2019, 14:01:26
Maikkarilla oli eilen artikkeli: Tyypillinen virhe tekee soosista paakkuista – ethän sorru tähän ruskean kastikkeen valmistuksessa? (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/tyypillinen-virhe-tekee-soosista-paakkuista-ethan-sorru-tahan-ruskean-kastikkeen-valmistuksessa/7279180).

Artikkelissa ohjeistetaan sekoittamaan vesi erikseen riittävän kuumaksi lämmitettynä voi-jauho-seokseen, ettei se paakkuunnu. Itse en ole ikinä tehnyt niin, vaan hanakuuma vesi riittää. Aikaa ja energiaa säästävämpi ratkaisu on ottaa kuumaa vettä hanasta, ja kaataa sitä pienin erin ja koko ajan samalla sekoittaen seokseen, kunnes seos on sopivan laihaa, eikä paakkuja enää näy. Ensin muutamia pieniä lorauksia ja sekoittelua niiden välissä, sen jälkeen pääosan halutusta vedestä voi lisätä suoraan, ja sekoitella aika ajoin, kunnes kastike on halutun paksuista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 15, 2019, 14:26:00
Voiko kuumaa hanavettä juoda? (https://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/voiko-kuumaa-hanavetta-juoda/267185/) (Kaleva)
Juomaveteen saattanut liueta vuosien ajan myrkyllisiä aineita – määräykset uusiksi  (https://yle.fi/uutiset/3-8779363)(Yle)


Itse en ole tehnyt miesmuistiin ruskeaa kastiketta, kun en paljon lihaakaan käytä. Tai jos käytän, teen usein pataruokaa, tai keittämällä tai muilla lempeillä ruoanvalmistusmenetelmillä, ja lisään sipulia ja kasviksia,
jotka suurustavat. Intialaisessa ruoassa oikeaoppinen sipulinpaisto on peruslähtökohta, ja siellä ei juurikaan käytetä jauhoja suurustukseen. Itse olen sieltä omaksunut tämän sipulinkäytön, vaikka olen muokannut reseptejä terveellisempään suuntaan, teen usein keittämällä kastikkeita.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Renttu - helmikuu 15, 2019, 14:41:41
^
En normisti edes lue kirjoituksiasi, osin tässäkin hyvin ilmi tulevista syistä.

Katsos kun se hanavesi kiehuu siellä kastikepohjassa ihan samalla tavalla kuin erikseen kuumennettu vesi, tuhoten samalla mahdolliset bakteerit ja epäpuhtaudet. Jos yritit esittää, ettei Suomessa kannattaisi käyttää kuumaa hanavettä tämän tyyppiseen ruoanlaittoon, niin salli minun nauraa. Yhtä hyvin voitaisiin kauhistella vaikka perunoiden keitinveden kanssa. Jos jotakuta niin tavattomasti asia pelottaa, niin ehkä vihannesten ja salaattien huuhtelun voi tehdä kylmällä vedellä. Olen varma, että myös kastikkeen voi tehdä kylmää tai korkeintaan haaleaa hanavettä käyttäen, mutta silloin veden lisäämisen määrässä pitää vain olla vieläkin tarkempana. Suomessa alueviranomaiset myös tiedottavat asiasta heti, mikäli käytetystä vedestä löytyy jotain sellaista, että tilanne vaatii korjausta. Olipa vesi kuumaa, tai kylmää.

Lisäksi ihmisten kuolleisuus on edelleen 100%. En jännitä, että oma terveyteni menisi pilalle käyttämäni kastikeveden vuoksi. Kiinteistööni on tehty putkiremppa pari vuotta sitten.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 15, 2019, 14:42:05
Juuri sattumoisin äsken tein keittämällä pikkuisen tomaattikastikkeen kokojyväpastalle (jossa mukana mm. pakastepinaattia). Olettaisin, että on aika terveellinen kastike.

Keitin 1-1,5 dl vettä ja siinä kokonaisia aniksia ja inkiväärin palasia hetken.
Lisäsin ihan vähän kardemummaa, vähän kanelia ja mustapippuria ja keittelin vielä hetken kokoon (eli vesi höyryyntyi pois).(Normaalissa kokkauksessa mausteet paistettaisiin rasvassa tai öljyssä, mutta tästäkin tulee hyvän makuista.)

Lisäsin soijakastiketta pikkuisen, ja balsamicoa.
Puoli tetrallista tomaattimurskaa ja puolikas punasipuli silppuna, valkosipulin kynsiä.
Kun alkoi tuoksumaan sopivalta, sekoitiin mukaan huuhdellut kidneypavut (tetrasta),
ja eilisen pinaattisen pastanlopun ja lämmitin, kunnes läpeensä lämmintä.
Levy pois, ja sekoitin mukaan vielä oregaanoa.
Ja aurinkokuivattuja tomaatteja silppuna.

Kreikkalaista on kanelin ja oreganon yhdistelmä.
Kiinalaista on anis ja inkivääri.
Intialaista on inkivääri ja valkosipli.
(Olisi sopinut chilikin, mutta tänään halusin miedompaa.)
Joten ehkä tämä on sitten nimeltään kreikkalais-kiinalais-intialainen tomaattinen papukastike.

Tuolla se odottaa liedellä jäähtymässä. Kera salaatin, jossa mm. kevätsipulia, varsiselleriä ja raakaa punasipulia ja muuta terveellistä.
---
Lisäys. Hyvää oli. Koska kastikkeessa ei ollut lainkaan rasvaa (ja pastassakin vain homeopaattisen vähän), tein pari voileipää ohuesta ruisleivästä, päällä Benecolia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 15, 2019, 14:47:26
Kuumassa hanavedessä on mm. vanhemmista kupariputkista liuenneita metalleja (en tiedä olisiko raskasmetalleja kuten lyijyä enää nykyään), ja uudemmista muoviputkista taas puolestaan liukenee kemiallisia aineita esimerkiksi MTBE ja ETBE (bensiinin lisäaineinakin käytettäviä), eikä kaikkia liukenevia aineita edes tunneta vielä. Muoviputkista liukenevia kemiallisten aineiden vaikutusta kehoon ei sitäkään tunneta kovin hyvin vielä. Näitä molempia, metalleja ja kemikaaleja, siis liukenee nimenomaan lämpimän veden vaikutuksesta enemmän kuin kylmään veteen liukenisi. Eivätkä metallit tai välttämättä edes kemikaalitkaan keittäessä tuhoudu. On siitä syystä epäeettistä neuvoa ketään käyttämään ruoanlaitossa kuumavesihanasta otettua vettä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Renttu - helmikuu 15, 2019, 14:57:33
^
Saatat olla oikeassa. On myös epäeettistä polttaa sisätiloissa kynttilöitä ja varsinkaan tuoksukynttilöitä, kulkea ilman hengityssuojaimia kaupunkien kaduilla ja syödä purkkaa oppitunnilla. I stand corrected.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Renttu - helmikuu 15, 2019, 15:07:23
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 15, 2019, 14:42:05
Juuri sattumoisin äsken tein keittämällä pikkuisen tomaattikastikkeen pastalle (jossa mm. pakastepinaattia). Olettaisin, että on aika terveellinen kastike.

Keitin 1-1,5 dl vettä ja siinä kokonaisia aniksia ja inkiväärin palasia hetken.
Lisäsin ihan vähän kardemummaa, vähän kanelia ja mustapippuria ja keittelin vielä hetken kokoon (eli vesi höyryyntyi pois).(Normaalissa kokkauksessa mausteet paistettaisiin rasvassa tai öljyssä, mutta tästäkin tulee hyvän makuista.)

Lisäsin soijakastiketta pikkuisen, ja balsamicoa.
Puoli tetrallista tomaattimurskaa ja puolikas punasipuli silppuna, valkosipulin kynsiä.
Kun alkoi tuoksumaan sopivalta, sekoitiin mukaan huuhdellut kidneypavut (tetrasta),
ja eilisen pinaattisen pastanlopun ja lämmitin, kunnes läpeensä lämmintä.
Levy pois, ja sekoitin mukaan vielä oregaanoa.

Kreikkalaista on kanelin ja oreganon yhdistelmä.
Kiinalaista on anis ja inkivääri.
Intialaista on inkivääri ja valkosipli.
(Olisi sopinut chilikin, mutta tänään halusin miedompaa.)
Joten ehkä tämä on sitten nimeltään kreikkalais-kiinalais-intialainen tomaattinen papukastike.

Tuolla se odottaa liedellä jäähtymässä. Kera salaatin, jossa mm. kevätsipulia, varsiselleriä ja raakaa punasipulia ja muuta terveellistä.
Jättiratsia: Väärennettyä ruokaa myydään myös Suomessa – oletko ostanut näitä mausteita? (https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/512908-jattiratsia-vaarennettya-ruokaa-myydaan-myos-suomessa-oletko-ostanut-naita) (Vantaan sanomat).

On epäeettistä neuvoa ihmisiä käyttämään erilaisia mausteita ja öljyjä, kun niiden tarkkaa alkuperää ja niissä mahdollisesti käytettyjä torjunta-aineita ei tiedetä. Lisäksi ruokien raaka-aineita väärennetään kasvavasti. Tarkkuutta ruoanlaittoon!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 15, 2019, 15:26:14
Minut on aikanaan opetettu, että ruuanlaittoon otetaan iana kylmähanasta vesi. Tapa on juurtunut selkäytimeen, niin että tuskin pystyn muuttamaan käytäntöäni. Kuumaa vettä tarvitessani käytän vedenkeitintä, joka on nopea kuumentemaan tarvittavan määrän.

Sitten tuosta ruskean kastikkeen teosta sen verran, että minä sen teen väärin päin.

Kuumennan veden vedenkeittimellä ja kaadan osan siitä siihen kattilaan, johon kastikkeen teen. Ruskistan jauhot voissa käyttäen itseäni huomattavasti vanhempaa valurautapannua (eli siinä en seisota vesilitukija tarpeettomasti), ja kun jauhot on sopivan väriset, kippaan seoksen kattilaan ja sekoitan voimakkaasti. Annan paistinpannun jäähtyä pienen hetken ennen kuin kaadan siihen hiukan vettä ja huuhtelen jämät reunoilta ja kaadan kastikkeen joukkoon.

Mitä tuolla voitan? Rasvaista höyryö tulee paljon vähemmän kuin niin päin, että kaadan vettä kiljuvan kuumalle paistinpannulle :)
Eikä kastikkeeni ole ikinä paakkuista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 15, 2019, 15:31:58
Erään ystäväni saksalainen mies tekee jumalattoman hyvää paistinkastiketta. Hän käyttää suuruksena uunissa paistin kanssa muhineita kasviksia (ainakin porkkanaa ja sipulia) ja mikserillä hienontaa ne. Pohjana on paistista valunutta lihanestettä. Ja kermatilkka kruunaa kastikkeen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Renttu - helmikuu 15, 2019, 15:38:10
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 15, 2019, 15:26:14
Mitä tuolla voitan? Rasvaista höyryö tulee paljon vähemmän kuin niin päin, että kaadan vettä kiljuvan kuumalle paistinpannulle :)
Eikä kastikkeeni ole ikinä paakkuista.
Kukin tyylillään. Teen kastikepohjan aina omaan kasariinsa, en suoraan paistinpannulle. Senkään vuoksi en suosi veden keittämistä (Liedellä) erikseen, kun tavalliseen arkiruokaan olisi siloin helposti kaikki neljä liettä käytössä, eikä siinä ole mielestäni oikein järkeä. Vedenkeitintä en ole ostanut lähinnä sen vuoksi, että juon pääasiassa kahvia. Teetä juovilla se taitaa löytyä joka kodista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 15, 2019, 15:53:58
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 15, 2019, 15:26:14
Minut on aikanaan opetettu, että ruuanlaittoon otetaan iana kylmähanasta vesi. Tapa on juurtunut selkäytimeen, niin että tuskin pystyn muuttamaan käytäntöäni. Kuumaa vettä tarvitessani käytän vedenkeitintä, joka on nopea kuumentemaan tarvittavan määrän.

Sitten tuosta ruskean kastikkeen teosta sen verran, että minä sen teen väärin päin.

Kuumennan veden vedenkeittimellä ja kaadan osan siitä siihen kattilaan, johon kastikkeen teen. Ruskistan jauhot voissa käyttäen itseäni huomattavasti vanhempaa valurautapannua (eli siinä en seisota vesilitukija tarpeettomasti), ja kun jauhot on sopivan väriset, kippaan seoksen kattilaan ja sekoitan voimakkaasti. Annan paistinpannun jäähtyä pienen hetken ennen kuin kaadan siihen hiukan vettä ja huuhtelen jämät reunoilta ja kaadan kastikkeen joukkoon.

Mitä tuolla voitan? Rasvaista höyryö tulee paljon vähemmän kuin niin päin, että kaadan vettä kiljuvan kuumalle paistinpannulle :)
Eikä kastikkeeni ole ikinä paakkuista.
Samma här, noin minuakin on opettu sekä kotona, että koulussa, että opiskeluaikojen työpaikassa sairaalan suurkeittiössä.

Mutta tuosta rasvaisesta hörystä tuli mieleen yksi lisääsyy miksi en paista enää juuri mitään (tai jos paistan, niin sitten 5 litran kattilassa). Varsinkin lihasta räiskyy niin inhasti rasvaa ympäriinsä, että paljon vähemmällä pääsee, jos ei lihaa paista (vaan valmistaa esim. keittämällä), tai jos lihaa ei edes paljoa käytä vaan korvaa sen kasviproteiinilla, nk. minä tänään lounaalla, pinaatilla, kokojyväpastan proteiinilla ja pavuilla.  (Sen lisäksi, että punainen liha nyt vaan on semmoista, että se mm. lisää diabeteksen riskiä ja monenlaisten syöpien riskiä, ja sv-tautienkin riskiä. Amerikkalainen iso syöpäjärjestö suosittaa, että max 300 g viikossa olisi enimmäismäärä punaista lihaa. En muista mitä suosittelevat, paljonko siitä saisi olla leikkeleitä, ne kun ovat vielä haitallisempia kaikista noista syistä.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Sepe - helmikuu 15, 2019, 16:00:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 15, 2019, 14:42:05
.
.
.
Kreikkalaista on kanelin ja oreganon yhdistelmä.
.
.
.

Lainattu suoraan Wikistä:
Kanelin aromin aiheuttaa kanelialdehydi.[3] "Oikeinta" on mieto ja kallis ceyloninkaneli.[3] Suurin osa myytävästä kanelista on kuitenkin kassia- eli äpärän- tai kiinankanelia.[3] Se on halvempaa ja sisältää runsaasti makua voimistavaa ja maksalle myrkyllistä kumariinia.[3]


Varmistaisin että käytetty kaneli on ceyloninkanelia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 15, 2019, 16:16:11
Tänään olen nauttinut herkullista madesoppaa jossa mukana tajuton mätimäärä ja mukavasti maistuva maksa.

Jälkiruuaksi kahvia, puolikas annuunaa ja kääretorttupala.

Nyt juon itaalialaista olutta

(https://olutopas.info/beerpix/218.jpg)

Ei mikään IPA, raikas ja hiukan maissinen, sopii ehkä terassille x1. Tähän liraus sitruunalimua niin lapsillekin hyvä.

Illaksi grillaan Pakkalan Väinö-makkaraa, HK-maakarit tuote, jota en ole aiemmin kokeillut. Kyytipojaksi varattu Kukko-lageria useampi tölkki.

Myöhemmin illalla availen viinakaupan ostoksiani joista erityisesti ilahduttaa Old Invalid-pullo. Pitää totutella, vitsinä on kiva tarjoilla sitten kun kaverit, ja itse myös, alkaa olla rapakunnossa ja vanhuksia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 16, 2019, 17:27:13
kertsin kokeilukeittiöstä tällä kertaa: tähänastisista paras keittämällä tekemäni linssikasvissoppa,
jotenkin elegantti ja erittäin lämmittävä ja chilinen. Tästä tulee noin 3 l soppaa.

5 l kattilaan tässä järjestyksessä:

vettä (ei liikaa, 1 litraa?)
1,5-2 dl punaisia linssejä, putsattu kivistä ja huuhdeltu
1 pieni bataatti, pesty ja putsattu, palasina
2 isoa porkkanaa, pesty ja putsattu palasina
isohko pala inkivääriä kuutioina
4 valkosipulin kynttä pienittynä

1 kasvisliemikuutio
currya 1-2 rkl
kuiv. chiliä reippaasti (1 (-2 rkl?) (tuore tietty olisi parempaa)
mustapippuria (curryn takia, tehostaa kurkumam vaikutuksia)
1-2 rkl sumakkia

1,5 dl kokojyväriisiä, huuhdeltu siivilässä, liotettu vedessä (ja vesi kaadettu pois)
(keitetään em. pehmeiksi)
1 prk kookosmaitoa  (ei niin terveellistä, tiedän)
1,5 dl tomaattipureeta tuubista
2-3 dl vihreitä pakastepapuja (pieni vähän kalasaksilla pienemmäksi kattilassa kun ovat sulaneet)
(keitet. pari minuuttia, sitten induktiolevy pois päältä)
4 dl pinaattia (annetaan sulaa keiton joukkoon)

1 rkl mango chutneyta
1 rkl rosmariinia


Mitään siis ei paisteta, eikä suolaa tai rasvaa lisätä erikseen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 16, 2019, 18:22:52
Joskus vielä uskallaudun kokeilemaan kaakaojauhetta (!) linssikasvissopassa nk. tässä reseptissä:
Tuhti linssi-bataattikeitto (https://kantapaikka.net/Linssi-bataattikeitto) (HS)

Mulla sumakki (ja tomaatti) toivat hapokkuutta, tuossa reseptissä lime. Sokerin sijaan mulla oli mangochutney, joka on sekä suolaista että imelää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 26, 2019, 19:52:16
Tätä pitää tehdä:

(https://c-6rtwjumjzx7877x24nrl-x78-rx78s-htrx2efpfrfnejix2esjy.g01.msn.com/g00/3_c-6bbb.rx78s.htr_/c-6RTWJUMJZX77x24myyux78x3ax2fx2fnrl-x78-rx78s-htr.fpfrfneji.sjyx2fyjsfsyx2ffrux2fjsynydnix2fGGZ1dvl.nrlx3fmx3d978x26bx3d207x26rx3d1x26vx3d15x26tx3dkx26qx3dkx26n65h.rfwpx3dnrflj_$/$/$/$/$)

https://www.msn.com/fi-fi/ruoka-ja-juoma/ruokauutiset/kasvisgratiiniko-tyls%c3%a4%c3%a4-ruokaa-kokin-vinkill%c3%a4-taiot-retroruoasta-supermaukasta-%e2%80%93-ja-viel%c3%a4p%c3%a4-helposti/ar-BBU6vvq?li=BBr5KbI&ocid=mailsignout

Saisiko tuosta gluteenittoman korvaamalla vehnäjauhot jollain muulla? Voiko esm. tattari-, maissi- tai perunajauhoilla suorittaa tuon leivityksen, tuntuisi olevan kuitenkin olennainen osa konseptia tässä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 26, 2019, 20:09:15
Ainakin tämä käyttäytyy hyvin vehnäjauhomaisesti, joten tuolla nyt lähtisin kokeilemaan:
https://www.sempergluteeniton.fi/tuotteet/gluteeniton-jauhoseos

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 26, 2019, 20:11:33
On olemassa myös gluteenitonta korppujauhoa. Luulen, että se voisi olla vielä herkullisempaa tuossa munakoisogratiinissa (yllä).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 26, 2019, 20:45:58
Meidän kaapissa oli ainakin Pirkka tummaa ja vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta.

Pitänee etsiä gluteenitonta korppuseosta vielä lisäksi, ja aloittaa testaus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 28, 2019, 08:44:24
Aika laiskana ruuanlaittajana käytän aina välillä valmiita ateria-aineksia pohjana, joita virittelen mieleiseksi. Yksineläjän on hankala joitain ruokia tehdä, jos tarvitaan pieniä määriä monia eri raaka-aineita, niin pitkään säilymättömät niistä nahistuu kaapissa ennen kuin uusi käyttötarve tulee ja muista kertyy kaappiin turhaan harvoin käytettäviä aineksia, joten loput niistäkin tuppaa vanhentumaan.

Lasagne, ja sen sisartuote Lasagnette, on yksi herkkumätöistäni. Pakkauksen mukaan siitä tulee neljä tukevaa annosta, mutta omalla viritykselläni lähes tuplaan annosten määrän, sillä itselleni alkuperäinen annos on liikaa ja liian tieheäenerginen.

Kevyempi Lasagnette:
Korvataan nelijalkainen jauheliha broilerin jauhelihalla, jonka joukossa pyöritellään pari pilkottua keskivahvaa chiliä, ja lisätään pakkaus (n.400gr) tuoretta parsakaalia pilkottuna kastikkeeseen. Poppamiehen Carlic Rub -maustetta noin ruokalusikallinen.
Nuo parsakaalit pilkoin niin, että nuppupäät jätin vähän suuremmaksi ja varsiosat kuutioin noin sentin kuutioiksi.
Valmistus muuten ohjeen mukaisesti. Tuotoksen jaoin seitsemään annoskippoon ja niistä muutaman jätin lähipäivinä syötäväksi ja loput pakkaseen.

Tuon lasangeten voisi tehdä kokonaan myös liedellä ja silloin parsakaalin nuppupäät voi lisätä reilusti myöhemmin, jotta ne ei pehemene liikaa.
Samasta olen tehnyt myös porkkanaversion raastamalla kastikkeeseen hyvin karkeana raasteena noin 500 gr porkkanaa.

Nämä vahvastimaustettuina sopivat myös niille, jotka eivät niin välitä lämpimistä vihanneksista :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 28, 2019, 08:57:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 28, 2019, 08:44:24
Aika laiskana ruuanlaittajana käytän aina välillä valmiita ateria-aineksia pohjana, joita virittelen mieleiseksi. Yksineläjän on hankala joitain ruokia tehdä, jos tarvitaan pieniä määriä monia eri raaka-aineita, niin pitkään säilymättömät niistä nahistuu kaapissa ennen kuin uusi käyttötarve tulee ja muista kertyy kaappiin turhaan harvoin käytettäviä aineksia, joten loput niistäkin tuppaa vanhentumaan.

Yksineläjän ruokatalous on kieltämättä hieman haasteellinen, mutta tarjoaa etujakin. Minäkin olen pikkuhiljaa siirtynyt kokonaan valmisaterioihin lähinnä sen vuoksi, että keittiö pysyy aina siistinä. Suoraan pakkauksesta nautittu ateria ei jätä jälkeensä kuin likaisen haarukan ja juomalasin. Jääkaapissakaan ei ole silloin mitään ylimääräistä ja pilaantuvaa. Joskus sentään tulee liattua myös kattila makaronin kettämisessä tai perunamuusin teossa.

Kauppojen valmisateriavalikoima on nykyään ruhtinaallinen ja viikon ateriat pystyy suunnittelemaan täysin etukäteen, ellei tule yllätysvieraita. Heitäkin varten on pakkasessa aina jotakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 28, 2019, 08:59:44
Emmää löytänyt kaupasta munako-isoa ja tuli muutos plääniin. Valmistinkin toisenlaista ruokaa, peruna-jauhelihalaatikkoa käyttäen omaa päätäni. Tuli erinomaista.

Tarveaineet:

14 perunaa viipaloituina, 400g 10% naudan jauhelihaa ruskistettuna, Mutti-tomaattipyrepurkki, parmesan-juustoraastetta vajaa pussillinen, desi maitoa ja kananmuna, ruokakermaa 2,5dl, voita, suolaa, savupaprikaa, mustapippuria

Uunissa reilu tunti, lämpö noin 180.

Jollei suorastaan sulata sydäntä, niin melko varmasti ahtauttaa (lähde THL). Uskon, että on parempaa kuin Antti Rinteen pasta.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 28, 2019, 11:03:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 08:57:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 28, 2019, 08:44:24
Aika laiskana ruuanlaittajana käytän aina välillä valmiita ateria-aineksia pohjana, joita virittelen mieleiseksi. Yksineläjän on hankala joitain ruokia tehdä, jos tarvitaan pieniä määriä monia eri raaka-aineita, niin pitkään säilymättömät niistä nahistuu kaapissa ennen kuin uusi käyttötarve tulee ja muista kertyy kaappiin turhaan harvoin käytettäviä aineksia, joten loput niistäkin tuppaa vanhentumaan.

Yksineläjän ruokatalous on kieltämättä hieman haasteellinen, mutta tarjoaa etujakin. Minäkin olen pikkuhiljaa siirtynyt kokonaan valmisaterioihin lähinnä sen vuoksi, että keittiö pysyy aina siistinä. Suoraan pakkauksesta nautittu ateria ei jätä jälkeensä kuin likaisen haarukan ja juomalasin. Jääkaapissakaan ei ole silloin mitään ylimääräistä ja pilaantuvaa. Joskus sentään tulee liattua myös kattila makaronin kettämisessä tai perunamuusin teossa.

Kauppojen valmisateriavalikoima on nykyään ruhtinaallinen ja viikon ateriat pystyy suunnittelemaan täysin etukäteen, ellei tule yllätysvieraita. Heitäkin varten on pakkasessa aina jotakin.
Etkö syö koskaan mitään tuoretta, salaatteja tai hedelmiä? Niihin tarvitaan leikkuulautaa, raastinrautaa, kokkiveistä (ja kuorimaveistä).

Itselleni einesten syömisen isoin este on niiden epäterveellisyys. Ensinnäkin ne ovat alumiiniin tai muoviin pakattuja, ja alumiini voi aiheuttaa Alzhemeria ja muovien pehmenteissä on hormonihäiritsijöitä, jotka on liitetty mm. syöpiin ja lihavuuteen. (Siinä pakkauksessa ei ainakaan kannata lämmittää sitä pakastetta em. syistä.) Toisekseen, niissä on aivan liian vähän kasviksia (kun teen itse ruokaa, lisään melkein ruokaan kuin ruokaan vähintään saman verran kasviksia kuin on muuta kuten hiilari- tai proteiiniruokaa. Kolmanneksi, valmisruoissa on liikaa suolaa. Oma verenpaineeni pysyy aisoissa sillä, että en juurikaan käytä ruoanlaitossa suolaa. Neljänneksi, valmiseineksiä syöden tulisi syötyä liikaa sokeria, tyydyttyneitä rasvoja, punaista lihaa, mitkä ovat mm. sv-tautien ja syöpien riskitekijöitä. Viidenneksi, ravintoarvoista häviää jonkin verran pakastaessa ja uudelleen lämmittäessä. Kuudenneksi, olen niin vaihtelunhaluinen, että kyllästyisin samoihin pöperöihin alta aikayksikön - arvelen, että on hyvä hajauttaa riskejä ja syödä monenlaista ruokaa ja varsinkin monenlaisia värikkäitä kasviksia. (Toisaalta tylsä valmisruoka voisi kyllä pitää painoa kurissa ihan vaan sen tylsyyden vuoksi.) Seitsemänneksi, osaan tehdä paremman makuista ruokaa kuin yksikään valmisruoista, siitä huolimatta, että itse tehtyinä ne ovat huomattavasti terveellisempiä edellä listatuista syistä. (Tämä seitsemäs seikka kyllä kieltämättä hieman vähentää tervellisyyttä, jos itsetehdyn ruoan maukkauden takia tulee ajoittain sitten syötyä liikaa.) Kahdennakseksi, valmisruoissa ei lähes koskaan ole täysjyväpastaa tai täysjyväriisiä, tai ylipäätänsä riittävästi kuitua (mikä puolestaan nostaa esim. kolesteroliarvoja). Yhdennäkseksi, kihtini pysyy kurissa omatekoisella ruoalla. Jos elän eineksillä nk. joskus pakosta esim. omaiseni erään muuton aikana noin viikon, pari, sain järkyttävät kihtikivut sormiin. Luulen sen johtuvaan siitä, että einesten jauhelihassa on mukana joko kanan nahkaa tai sian kamaraa (ja kalaeineksissä kalannahkaa), mitkä kaikki ovat erittäin puriinipitoisia.

Lisäksi vielä taloudelliset näkökulmat. Tästä en ole aivan varma, kumpi on halvempaa, epäterveellinen valmisruoka (yl. valkoinen makaroni tai valkoinen riisi tai peruna +sikanauta) vai itse tehty terveellisempi ruoka. Ruokahävikkiä tulee jonkin verran sekä raaka-aineiden osalta, että joskus harvoin valmiin ruoan hävikin osalta. Kun pitää jääkaapissa paljon hedelmiä, vihanneksia ja muita raaka-aineita, vie se kai vähän enemmän sähköä. Raaka-aineiden roudaamiseen menee enemmän bensaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 28, 2019, 11:03:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 08:57:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 28, 2019, 08:44:24
Aika laiskana ruuanlaittajana käytän aina välillä valmiita ateria-aineksia pohjana, joita virittelen mieleiseksi. Yksineläjän on hankala joitain ruokia tehdä, jos tarvitaan pieniä määriä monia eri raaka-aineita, niin pitkään säilymättömät niistä nahistuu kaapissa ennen kuin uusi käyttötarve tulee ja muista kertyy kaappiin turhaan harvoin käytettäviä aineksia, joten loput niistäkin tuppaa vanhentumaan.

Yksineläjän ruokatalous on kieltämättä hieman haasteellinen, mutta tarjoaa etujakin. Minäkin olen pikkuhiljaa siirtynyt kokonaan valmisaterioihin lähinnä sen vuoksi, että keittiö pysyy aina siistinä. Suoraan pakkauksesta nautittu ateria ei jätä jälkeensä kuin likaisen haarukan ja juomalasin. Jääkaapissakaan ei ole silloin mitään ylimääräistä ja pilaantuvaa. Joskus sentään tulee liattua myös kattila makaronin kettämisessä tai perunamuusin teossa.

Kauppojen valmisateriavalikoima on nykyään ruhtinaallinen ja viikon ateriat pystyy suunnittelemaan täysin etukäteen, ellei tule yllätysvieraita. Heitäkin varten on pakkasessa aina jotakin.
Etkö syö koskaan mitään tuoretta, salaatteja tai hedelmiä? Niihin tarvitaan leikkuulautaa, raastinrautaa, kokkiveistä (ja kuorimaveistä).



Onhan minulla aina mandariineja, banaaneja ja omenoita  pöydällä kulhossa. Omenat ovat lähinnä koristeena, sillä niiden kuoriminen on sottaista puuhaa. Tuunaan myös usein valmisruokia lisäämällä niihin runsaasti raakaa sipulia. Vihanneksia sisältäviä keittoruokia suosin myös. Ja muutaman kerran viikossa syön valmissalaatin. Erilaisia hedelmämehuja tulee juotua myös paljon. Suosikkini on ananas-porkkana gefilus. Eiköhän noilla saa jo yliannostuksen vitamiineja.

Valmisruoka-annoksen yksi etu piilee siinä, että annoskoko on yleensä hieman liian pieni minulle jolloin ei tule ahmittua liikaa.

Suhtaudun hieman skeptisesti valmisruokien epäterveellisyyteen. Einestehtaisssa raaka-aineiden puhtautta valvotaan huomattavasti tarkemmin kuin kotitaloudet pystyvät valvomaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 28, 2019, 11:33:46
Keittoruoassa sinkkutaloudessa on omat haasteensa. Lähinnä purjon ja mukulasellerin takia tulee tehtyä ruokaa enemmän kuin haluaisi, eli yleensä semmoiset noin neljä litraa on sopiva määrä isolle purjolle ja kokonaiselle tai puolikkaalle sellerille. (En viitsi pakastaakaan selleristä ja purjosta osaa, kun sitten ne eivät enää ole hyvänmakuisia.)
Viimeksi pakastin neljä noin 0,7 litran pänikkää valmista soppaa. Kun sulatan niitä yksi kerrallaan, siirrän sisällön kattilaan, jossa on pieni vesitilkka keitettynä.

Viimeinen kokeiluni oli thaikkuvivahteinen siskonmakkara-Härkis-soppa:
(juurekset hyvin harjattuna ja pestynä ja putsattuna, pilkottuna)
Aikaa valmistukseen meni alle tunti.

Tässä järjestyksessä 10 litran kattilaan (tulee noin neljä litraa soppaa, joten helpompi tehdä isossa kattilassa):

vettä 1-1,5 litraa

10-15 maustepippuria
2 rkl fenkolinsiemeniä
1-2 rkl chilihiutaleita
5 mustapippuria
2 rkl kurkumaa
1 kasviliemikuutio (sis. vähän suolaa / 4 litraa soppaa)
2 sitruunaruohoa (muserrettuna, uloimmat lehdet poistettuna *) )

vajaa mukillinen punaisia linssejä (putsattu/tarkastettu, huuhdottu)

puolikas isoa mukulaselleriä
4 isoa luomuporkkanaa
1 iso palsternakka
2 violettia pientä bataattia **)
2 isoa perunaa
2 sipulia
5 valkosipulin kynttä
ison purjon valkoinen osa pilkottuna
lehtikaalin ruotoja pilkottuna

1 pkt siskonmakkaraa (pursotettuna kiehuvaan soppaan palleroiksi)
1 pkt Härkistä

purjon vihreä osa pilkottuna  (K-vitamiini)
lehtikaalin vihreä osa pilkttuna (200 g lehtikaalia?)  (hyvin pikainen kuumennus) (K-vitamiini)
rosmariinia (huipputerveellinen mm sydämelle)
(jotain muutakin yrttimaustetta taisin laittaa, en muista mitä)

Jäähdytetään pikaisesti kylmävesihauteessa (vettä pariin kertaan vaihtaen) niin, että em. vihreät pysyvät kirkkaan vihreinä.
---
Kun en viitsinyt erikseen tehdä salaattia, pilkoin suoraan sopan päälle lautaselle:
kirsikkatomaatteja
kesäkurpitsaa
paprikaa
salaattisekoitusta, jossa mm. pinaattia ja rucolaa ja punasalaattia
1-2 tl oliiviöljyä

---
Ensi kerralla jätän jomman kumman pois, joko siskonmakkaran tai Härkiksen. Nyt suutuntuma sopasta oli hieman liian rasvainen.

*) uloimmat sitruunaruohon lehdet olisi voinut laittaa soppaan kiehumaan ja noukkia pois valmiista sopasta.
En ole oikein sinut vielä sitruunaruohon kanssa, ja funtsin, että kovat kärkiosat voisi lisätä soppaan aikaisessa vaiheessa nk. nyt, mutta jättää pehmeiden tyviosien lisäämisen myöhäisempään vaiheeseen niin, että niiden ihana aromi säilyy paremmin. Mielipiteitä tästä?

**) violetti bataattikin on uusi tuttavuus. On muuten huikean värinen raakana! Mitenhän tuon värin saisi pysymään? Pitäsii varmaan keittoaikaa lyhentää. Ehkä sitruunamehu tai muu hapokkuus voisi avittaa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 28, 2019, 11:43:06
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Suhtaudun hieman skeptisesti valmisruokien epäterveellisyyteen. Einestehtaisssa raaka-aineiden puhtautta valvotaan huomattavasti tarkemmin kuin kotitaloudet pystyvät valvomaan.

Juu. Raaka-aineita valvotaan, ihan niinkuin rakennustöitäkin. Molemmissa tapauksissa löytyy silti välillä rakennevirheitä ja huonoa betonia tai muuten epäkelpoja ratkaisuja. Romanialaista työhevosta myydään priimanautana jne.

Kun mahdollisimman tarkkaan tietää raaka-aineiden alkuperän voi rauhallisin mielin ja tervettä järkeä käyttäen valmistaa parempaa ruokaa. Eipä silti, yleensä home on ystävä, sillä minulle se ainakin kertoo sen, että parasta ennen meni jo. Teolliset einekset on käsitelty sellaisilla kemikaaliryöpyillä ettei homehtumista välttämättä ilmene, ainakaan totutussa aikataulussa.

Ehkä olisi syytä valmistaa ihmisrehujakin, kissan-, koiran-, sian-, ja kananrehun lisäksi, jotta laiskat tiskaajat pääsisivät helpommalla - voisi syödä maittavia raksuja suoraan säkistä. Jos lihoo liikaa, niin päiväannosta on helppo pienentää, kun syö vain niitä samoja naksuja. Kalorilaskelma on pussin kyljessä.

Nimeäminen olisi hauskaa:

Esim: Penan voimanaksu, paljon liikkuvalle ja aktiiviselle uroskaverille tai Emman kasvispelletti, vegaanisia papuja ja yrttejä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 28, 2019, 11:46:04
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Onhan minulla aina mandariineja, banaaneja ja omenoita  pöydällä kulhossa. Omenat ovat lähinnä koristeena, sillä niiden kuoriminen on sottaista puuhaa.
Miksi kuorit, torjunta-ainejäämien vuoksiko? Omena on kyllä se hedelmä, jossa lienee tymäkimmät torjunta-ainekoktailit. Joku ravitsemusterapeutti sanoi itse siitä syystä aina ostavansa luomulaatuisia omenia. Jos käyttää luomuomenia, silloin ainakaan ei tarvitse huolehtia torjunta-aineista. (Luomuomenia saa ainakin Ldlistä, ja ehkä isommista marketeista.) Sen kus vaan pesee kunnolla ja syö kuorineen. Käsittääkseni nimenomaan siinä kuoressa on ne ravitsemuksellisesti olennaisimmat osat, flavonoidit sun muut. Itse otan sen riskin, että syön kaikki omenat kuorineen, hyvin pestyinä. Mutta en tiedä kuinka viisasta se on. (Tietty, jos on jokin esim. sappivika, se olisi sitten syy kuoria.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:57:24
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 28, 2019, 11:46:04
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Onhan minulla aina mandariineja, banaaneja ja omenoita  pöydällä kulhossa. Omenat ovat lähinnä koristeena, sillä niiden kuoriminen on sottaista puuhaa.
Miksi kuorit, torjunta-ainejäämien vuoksiko?

Omenat ovat minulle ensisijaisesti sisustuselementtejä jolloin niiden tietenkin tulee olla tietyn värisiä ja täysin virheettömiä. Jotta tuo tavoite saavutetaan, joudun hankkimaan sellaisia omenoita joissa päällä paksulti torjunta-aineita ja ties mitä vahaa, joka saa ne kiiltämään. Korkeintaan puolet niistä ehdin yleensä syömään ennen kuin ne noin kahden kuukauden kuluttua alkavat mätänemään. Niiden kuoressa on niin kovat suoja-aineet, että mätäneminen tapahtuu kokonaan omenan sisällä, eikä sitä huomaa visuaalisesti mitenkään. Tietyn ajan kuluttua omena pehmenee ja yksinkertaisesti lysähtää kasaan pelkästä omasta painostaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 28, 2019, 12:04:46
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 28, 2019, 11:43:06
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Suhtaudun hieman skeptisesti valmisruokien epäterveellisyyteen. Einestehtaisssa raaka-aineiden puhtautta valvotaan huomattavasti tarkemmin kuin kotitaloudet pystyvät valvomaan.

Juu. Raaka-aineita valvotaan, ihan niinkuin rakennustöitäkin. Molemmissa tapauksissa löytyy silti välillä rakennevirheitä ja huonoa betonia tai muuten epäkelpoja ratkaisuja.

Kyllähän tavallisten hartiapankkirakentajien itse kyhäämissä rakennuksissa on moninkertainen määrä rakennusvirheitä verrattuna talotehtaiden toimittamiin rakennuksiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 28, 2019, 12:10:35
Minulle iso purjo ei ole ongelma, sillä käytän siitä sen minkä tarvitsen ruuanlaitossa. Loput leikkaan renkaiksi ja pakastan pakastepussissa. En siis niitä edes esikypsennä vaan pakastan raakana. Pussista otan sitten sen, minkä kulloinkin tarvitsen. Sopivan määrän saa napakalla nyrkin iskulla, jos ovat vähän jämähtäneet yhteen. En mitenkään pysty valmiissa ruuassa erottamaan olenko käyttänyt tuotetta vai pakastettua purjoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 28, 2019, 12:34:36
Pitääpä kokeilla tuota ^, ennen kuin uskon.
Ainakin valmiissa kaupan pakastesoppajuureksissa, joissa on purjoa mukana, nimenomaan se purjo maistuu pahalta. Ehkä ne on esikypsennetty tai jotain.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 15:14:32
Ihan tällä kokemuksella, mikä itselläni on, en vakuutu siitä, että hyvistä, tuoreista raaka-aineista itse tehty ruoka olisi ravinto- tai makuarvoiltaan huonompaa kuin teollisvalmisteinen. Alkoi kiinnostaa, mitä extragourmeevalmisruokaa Brutto syö ja mistä sitä ostaa?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 28, 2019, 15:47:27
Siis pelkkiä valmiskeittojakin löytyy jo ihan tuhottomasti:

http://syohyvaa.fi/tuotevertailut/kategoriat/valmisruoat-2/valmiskeitot/

Purkkihernekeitot ovat joka valmistajalla ihan jees, Saarioisen lihakeitto on hyvää, Snellmanin Täyteläinen pinaattiketto on hyvää, Saarioisen Siskonmakkarakeitto on ihan huippu...

Ja noitahan voi aina itse hieman tuunata jos on pakko saada siihen jokin persoonallinen lisävivahde.


Ja tässä muita valmisruokia:

http://syohyvaa.fi/tuotevertailut/kategoriat/valmisruoat-2/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 15:55:20
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 15:47:27
Siis pelkkiä valmiskeittojakin löytyy jo ihan tuhottomasti:

http://syohyvaa.fi/tuotevertailut/kategoriat/valmisruoat-2/valmiskeitot/

Purkkihernekeitot ovat joka valmistajalla ihan jees, Saarioisen lihakeitto on hyvää, Snellmanin Täyteläinen pinaattiketto on hyvää, Saarioisen Siskonmakkarakeitto on ihan huippu...

Ja noitahan voi aina itse hieman tuunata jos on pakko saada siihen jokin persoonallinen lisävivahde.

Löytyyhän noita. Olen muutamia syönytkin. Tuunata saa tosiaan sen verran, että lähes samalla vaivalla tekisi jo alusta. Lisäksi valmisruuissa on minusta se teollinen maku, en osaa sanoa, kai se on joku yleismauste tms. mitä tunkevat kaikkeen. Vanha vitsihän on, että ketjun alussa laitetaan aineet ja loppupäässä lisäke, joka määrää, mitä tässä valmistetaan.

En väittäisi valmisruokaa välttämättä epäterveelliseksi, mutta en myös vertaisi itse tehtyyn. Kai noillakin on tarkoitus voittoa tehdä ja se ei kyllä onnistu käyttämällä samoja raaka-aineita, joita kotikeittiössä on mahdollista käyttää.

T: Xante

Muoksis: vilkaisin noita vertailuja ja aika oudolta vaikuttaa. Siis eniten rasvaa on lohikeitossa? Vähemmän kuin jauhelihakeitossa? Eniten tyydyttynyttä rasvaa metsäsienikeitossa? Lohikeitossa enemmän energiaa kuin nakkikeitossa?

Miten ja mistä nämä oikein valmistetaan...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 28, 2019, 16:22:10
Riippuu siitä mistä lohesta se on tehty ja mitä osia lohesta liemeen on käytetty. Lohikeitto voi olla todella rasvaista, mutta ei huolta, koska se rasva on terveellistä. Lohikeitossa lienee myös enemmän lakanlihaa kuin naikkikeitossa nakkia. Nakeissakin on suurta vaihtelua ja jos käytetään kevyttä kalkkunanakkia, niin nakissa itsessään on alle 5% rasvaa.

Noissakin on siis iso ero sen mkaan, miten valitaan raaka-aineet.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 28, 2019, 17:16:51
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 15:14:32
Ihan tällä kokemuksella, mikä itselläni on, en vakuutu siitä, että hyvistä, tuoreista raaka-aineista itse tehty ruoka olisi ravinto- tai makuarvoiltaan huonompaa kuin teollisvalmisteinen. Alkoi kiinnostaa, mitä extragourmeevalmisruokaa Brutto syö ja mistä sitä ostaa?

T: Xante
Kun itsetehdyt pöperöt ovat järjestäen pohjaanpalaneita ei tarvitse olla kumoinenkaan tehdasvalmiste kun se jo pesee omat säädöt. Herääkin kysymys ihan näin Bruton puolesta, että miksi ihmeessä kaupassa myytävissä ruoka-aineissa ei ole mitään merkintää, että pohjaanpalaneita? Jos olisi, asiakas tietäisi hakeutua tehdasvalmistehyllyjen luoksi jo heti ensimmäisellä kauppareissullaan, eikä hänen tarvitsisi oppia läksyä pitkän kaavan kautta himassa kokeilemalla ja huomaamalla, että "jaaha, tämäkin peruna oli sitten pohjaanpalanutta".
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:39:30
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 28, 2019, 16:22:10
Riippuu siitä mistä lohesta se on tehty ja mitä osia lohesta liemeen on käytetty. Lohikeitto voi olla todella rasvaista, mutta ei huolta, koska se rasva on terveellistä. Lohikeitossa lienee myös enemmän lakanlihaa kuin naikkikeitossa nakkia. Nakeissakin on suurta vaihtelua ja jos käytetään kevyttä kalkkunanakkia, niin nakissa itsessään on alle 5% rasvaa.

Noissakin on siis iso ero sen mkaan, miten valitaan raaka-aineet.

Niin kysehän tässä nyt oli vertailusta valmisruuan ja itse valmistetun välillä ja omat huomioni tein Bruton antaman linkin perusteella, siis vertailusta valmisruokien välillä. Ja kuten sanottua, jäin ihmettelemään justiinsa sitä, mitä niihin laitetaan ja miten.

Tuloksen valmisruokavertailussa minusta ovat hämmentävä:

Valmisruuat:

Tuotevertailu: Paras kokonaisuus: Koskikartano Lohikeitto, 550 g. Huonoin kokonaisuus: Koskikartano Lohikeitto, 550 g. Ja sama jatkuu.

Tämän mukaan myös lohikeitossa on enemmän rasvaa kuin nakkikastikkeessa ja muusissa tai lihapullapannussa.

Keittojen suhteen eniten tyydyttämättömiä rasvoja oli metsäsienikeitossa.

Että ihan en nyt taida ostaa Bruton väitettä siitä, miten valmisruuat ovat tuunaamalla yhtä hyviä kuin kotikeittiössä valmistetut.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:41:07
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 28, 2019, 17:16:51
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 15:14:32
Ihan tällä kokemuksella, mikä itselläni on, en vakuutu siitä, että hyvistä, tuoreista raaka-aineista itse tehty ruoka olisi ravinto- tai makuarvoiltaan huonompaa kuin teollisvalmisteinen. Alkoi kiinnostaa, mitä extragourmeevalmisruokaa Brutto syö ja mistä sitä ostaa?

T: Xante
Kun itsetehdyt pöperöt ovat järjestäen pohjaanpalaneita ei tarvitse olla kumoinenkaan tehdasvalmiste kun se jo pesee omat säädöt. Herääkin kysymys ihan näin Bruton puolesta, että miksi ihmeessä kaupassa myytävissä ruoka-aineissa ei ole mitään merkintää, että pohjaanpalaneita? Jos olisi, asiakas tietäisi hakeutua tehdasvalmistehyllyjen luoksi jo heti ensimmäisellä kauppareissullaan, eikä hänen tarvitsisi oppia läksyä pitkän kaavan kautta himassa kokeilemalla ja huomaamalla, että "jaaha, tämäkin peruna oli sitten pohjaanpalanutta".

Joo olen kanssa huomannut, että on asioita, joihin kosmos antaa surkeita vastauksia.

Mutta se kinnostaa, että eikö lämmitettäessä valmisruoka pala pohjaan? Jos ei, mitä tulee tehtyä toisin?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 28, 2019, 17:45:05
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:41:07
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 28, 2019, 17:16:51
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 15:14:32
Ihan tällä kokemuksella, mikä itselläni on, en vakuutu siitä, että hyvistä, tuoreista raaka-aineista itse tehty ruoka olisi ravinto- tai makuarvoiltaan huonompaa kuin teollisvalmisteinen. Alkoi kiinnostaa, mitä extragourmeevalmisruokaa Brutto syö ja mistä sitä ostaa?

T: Xante
Kun itsetehdyt pöperöt ovat järjestäen pohjaanpalaneita ei tarvitse olla kumoinenkaan tehdasvalmiste kun se jo pesee omat säädöt. Herääkin kysymys ihan näin Bruton puolesta, että miksi ihmeessä kaupassa myytävissä ruoka-aineissa ei ole mitään merkintää, että pohjaanpalaneita? Jos olisi, asiakas tietäisi hakeutua tehdasvalmistehyllyjen luoksi jo heti ensimmäisellä kauppareissullaan, eikä hänen tarvitsisi oppia läksyä pitkän kaavan kautta himassa kokeilemalla ja huomaamalla, että "jaaha, tämäkin peruna oli sitten pohjaanpalanutta".

Joo olen kanssa huomannut, että on asioita, joihin kosmos antaa surkeita vastauksia.

Mutta se kinnostaa, että eikö lämmitettäessä valmisruoka pala pohjaan? Jos ei, mitä tulee tehtyä toisin?

T: Xante

Valmisruoan ideahan on sillä tavalla yksinkertainen, että se on valmis.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:46:38
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 28, 2019, 17:45:05
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:41:07
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 28, 2019, 17:16:51
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 15:14:32
Ihan tällä kokemuksella, mikä itselläni on, en vakuutu siitä, että hyvistä, tuoreista raaka-aineista itse tehty ruoka olisi ravinto- tai makuarvoiltaan huonompaa kuin teollisvalmisteinen. Alkoi kiinnostaa, mitä extragourmeevalmisruokaa Brutto syö ja mistä sitä ostaa?

T: Xante
Kun itsetehdyt pöperöt ovat järjestäen pohjaanpalaneita ei tarvitse olla kumoinenkaan tehdasvalmiste kun se jo pesee omat säädöt. Herääkin kysymys ihan näin Bruton puolesta, että miksi ihmeessä kaupassa myytävissä ruoka-aineissa ei ole mitään merkintää, että pohjaanpalaneita? Jos olisi, asiakas tietäisi hakeutua tehdasvalmistehyllyjen luoksi jo heti ensimmäisellä kauppareissullaan, eikä hänen tarvitsisi oppia läksyä pitkän kaavan kautta himassa kokeilemalla ja huomaamalla, että "jaaha, tämäkin peruna oli sitten pohjaanpalanutta".

Joo olen kanssa huomannut, että on asioita, joihin kosmos antaa surkeita vastauksia.

Mutta se kinnostaa, että eikö lämmitettäessä valmisruoka pala pohjaan? Jos ei, mitä tulee tehtyä toisin?

T: Xante

Valmisruoan ideahan on sillä tavalla yksinkertainen, että se on valmis.

Siis syötkö sen kylmänä? Jos kuitenkin lämmität ennen syömistä, ihmettelen, millä vältät siinä pohjaan polttamisen verrattuna perunan keittämiseen - tämä oli kysymykseni.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 28, 2019, 17:48:30
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:46:38
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 28, 2019, 17:45:05
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:41:07
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 28, 2019, 17:16:51
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 15:14:32
Ihan tällä kokemuksella, mikä itselläni on, en vakuutu siitä, että hyvistä, tuoreista raaka-aineista itse tehty ruoka olisi ravinto- tai makuarvoiltaan huonompaa kuin teollisvalmisteinen. Alkoi kiinnostaa, mitä extragourmeevalmisruokaa Brutto syö ja mistä sitä ostaa?

T: Xante
Kun itsetehdyt pöperöt ovat järjestäen pohjaanpalaneita ei tarvitse olla kumoinenkaan tehdasvalmiste kun se jo pesee omat säädöt. Herääkin kysymys ihan näin Bruton puolesta, että miksi ihmeessä kaupassa myytävissä ruoka-aineissa ei ole mitään merkintää, että pohjaanpalaneita? Jos olisi, asiakas tietäisi hakeutua tehdasvalmistehyllyjen luoksi jo heti ensimmäisellä kauppareissullaan, eikä hänen tarvitsisi oppia läksyä pitkän kaavan kautta himassa kokeilemalla ja huomaamalla, että "jaaha, tämäkin peruna oli sitten pohjaanpalanutta".

Joo olen kanssa huomannut, että on asioita, joihin kosmos antaa surkeita vastauksia.

Mutta se kinnostaa, että eikö lämmitettäessä valmisruoka pala pohjaan? Jos ei, mitä tulee tehtyä toisin?

T: Xante

Valmisruoan ideahan on sillä tavalla yksinkertainen, että se on valmis.

Siis syötkö sen kylmänä? Jos kuitenkin lämmität ennen syömistä, ihmettelen, millä vältät siinä pohjaan polttamisen verrattuna perunan keittämiseen - tämä oli kysymykseni.

T: Xante
Valmisruoka on selkeästi valmista mutta itse tehty edellyttää yhtä selkeästi tekemistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:52:19
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 28, 2019, 17:48:30

Valmisruoka on selkeästi valmista mutta itse tehty edellyttää yhtä selkeästi tekemistä.

Aijaa. Siis itse tekemistä on perunan keitinveteen laittaminen, mutta valmista on ruuan lämmittäminen?

Selkeetä kun syksyne taivas.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:55:03
Anekdoottina vain, että huonoin ruoka, mitä olen ikinä yrittänyt syödä, oli pohjaan poltettu valmislasagne.

No ei vaan, on niitä ollut huonompiakin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 28, 2019, 18:09:42
Pakko avautua menneistä, kun nuorimmaiseni oli noin viiden ikäinen. Joskus aniharvoin ostin jonkun valmisruuan, kun loppuviikosta kaappi oli tyhjä, eikä siinä sitten oikein ehtinyt tai jaksanut yhden aterian vertaa kokata.

Olin kummallekin lapselle ostanut toiveensa mukaisen atrian, joka vaati vain lämmittämisen. Nuorimmalle oli jauhelihaspagetti ja hiukan ihmettelin, kun mättäminen hidastui hidastumistaan, kunnes haarukka kokonaan pysähtyi suun ulkopuolella ja kyynelet alkoivat virrata. Kysin, jotta mikäs nyt tuli. Tyttönen vastasi "äiti, tämä on oikeasti niin pahaa, etten voi syödä, vaikka on nälkä. Etkö voisi keittää vaikka kaurapuuroa?"

Maistoin sitä ruokaa ja se todella oli pahaa (maustaminen todella epäonistunut tai jotain) ja ihmettelen, että tyttö sain niinkin monta suullista sitä nieltyä. Arvatkaa keitinkö kaurapuuron. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 28, 2019, 18:13:03
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 28, 2019, 17:55:03
Anekdoottina vain,

Enkä minäkään malta olla kertomatta sitä vanhaa vitsiä, joka meni jotenkin näin:

Nuori aviomies kertoi aamupuurolla vaimolleen - Ei ole niinkuin äitini tekemää.

Vaimoparka yritti kaikkensa, mutta joka kerta sama tulos: Ei ole niinkuin äitini tekemää.

Lopulta nuorikolta paloi päreet ja hän antoi puuron palaa kunnolla pohjaan.

Aviomies: No nyt, nyt on ihan niinkuin äidin tekemää!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 28, 2019, 20:21:34
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 12:04:46
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 28, 2019, 11:43:06
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Suhtaudun hieman skeptisesti valmisruokien epäterveellisyyteen. Einestehtaisssa raaka-aineiden puhtautta valvotaan huomattavasti tarkemmin kuin kotitaloudet pystyvät valvomaan.

Juu. Raaka-aineita valvotaan, ihan niinkuin rakennustöitäkin. Molemmissa tapauksissa löytyy silti välillä rakennevirheitä ja huonoa betonia tai muuten epäkelpoja ratkaisuja.

Kyllähän tavallisten hartiapankkirakentajien itse kyhäämissä rakennuksissa on moninkertainen määrä rakennusvirheitä verrattuna talotehtaiden toimittamiin rakennuksiin.
Einesruokiin tungetaan sellaista, mitä kotiruokaa ei tungeta. Esimerkiksi erilaisia tärkkelyksiä, palmuöljyä, säilöntäaineita, väriaineita, lisäaineita jne.. Ja ennen kaikkea suolaa, suolaa ja enemmän suolaa. Ja tyydyttyneitä rasvoja. Aiemmin linkkaamasi listan keittovertailusta listalla oli sellaisia, joissa oli annoksessa yli 4 g suolaa, eli lähes maksimimäärä (5g), mitä kokonaisessa vuorokaudessa ei saisi ylittää. Kaiken lisäksi suola ei edes ole jodioitua.

Ylen juttu valmisruoasta (https://yle.fi/uutiset/3-7597287)
Asiantuntijoiden mukaan einesten lisäaineet eivät ole haitallisia, vaan ongelmia aiheuttavat kova rasva ja suola.

En suosittele valmisruokia säännölliseen käyttöön kenellekään, koska usein niissä on turkasesti suolaa ja huonolaatuista rasvaa, mutta silloin tällöin niillä voi helpottaa arkea, toteaa Leena Putkonen Kuluttajaliitosta.

Valmisruokien lisäaineet ovat suurimmaksi osaksi luonnosta löytyviä aineita. Niiden määrät ovat todella pieniä verrattuna suolan ja rasvan määriin, joista terveydelliset haittavaikutukset tulevat.´ Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen, Kuluttajaliitto

– Ravitsemustieteilijät pitävät suolan määrää suurena ongelmana. Kuluttajat eivät sitä tajua – varsinkaan, jos he ovat tottuneet käyttämään suolaisia valmisruokia. Teollisuuden käyttämä suola ei ole jodioitua, mutta monilla suomalaisilla on lievä jodin puute, Putkonen sanoo.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - maaliskuu 01, 2019, 08:30:01
Valmisruokapuolelta jään kaipaamaan kunnon lihapullia ja jauhelihapihvejä. Eineslihapullista ainoa syötäväksi kelpaava on Lidlin Ruotsalainen lihapulla. Niitä syö ihan kylmiltäänkin. Mutta kunnon valmisjauhelihapihviä ei löydy mistään. Jauhelihapihvi on pakko valmistaa aina itse.

Kokeilin juuri kotona Ikean lihapitoisiksi kehuttuja Allemansrätten-pakastelihapullia ja pakastemuusia, mutta lihapulat olivat surkeita. Muusi kyllä putosi kera puolukkahillon ja Ikean valmiskastikkeen. Vastoin yleistä Ikean linjaa, tuo ruoka-annos tuli yllättävän kalliiksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 01, 2019, 09:06:42
Minä pidän aina välillä "lihapullapäiviä" ja ostan kerralla vähän reilummin jauhelihaa ja teen lihapullat ja jauhelihapihvit uunissa. Siinä välttää paistamisen käryn, joka tympii niin, että sitten ei vaivalla tehty ruoka edes maita. Samaa perustaikinan voi jakaa osiin ja käyttää vähän erilaisiin virityksiin, jos siltä tuntuu.

Lihapulliin voi haudata esimerkiksi palvikinkkua, juustoa, jalapenon, tai mitä ikinä keksiikään. Kun teen noita täytettyjä, niin niitä en yleensä tee palleroksi vaan pötkömäiseksi, niin täytteen piilottamienn käy helpommin ja sitä saa laitettua reilummin.

Osaan taikinasta voi leipoa sienisilppua, jos on sienen ystävä.

Jauhelihapihveistä kehitin aikanaan "herkkupihvit", joista erityisesti lapseni pitivät. Siinä jauhelihan joukkoon sekotin jauhettua possun maksaa suhteessa 700gr jauhelihaa ja n. 300-400gr jauhemaksaa. Nämä kannattaa tosiaan tehdä uunissa, sillä maksan vuoksi pysyy vähän heikommin kasassa pannulla käänneltäessä. Kypsänä kyllä pysyy kasassa. Aivan mahtavia puolukkasurvoksen kera :)

Sama perustaikina käy myös lihamurekkeeksi, josta voi myös tehdä täytetyn erilaisin täyttein.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 01, 2019, 09:19:52
^  ja ^^

Nyt muistin, miksi  - terveellisyysnäkökulmien lisäksi - olen yhä enemmän ja enemmän siirtynyt keittämällä ja hauduttamalla ja höyryttämällä valmistettuihin ruokiin (eli terveellisempiin ruuanvalmistustapoihin), jopa liharuokien osalta: inhoan sitä paistamisesta tulevaa käryä ja sitä, että rasvaa roiskuu ympäriinsä. Ja ylipäätänsäkin olen vähentänyt lihansyöntiä.

Yksi uunissa tehtävä ihanuus on Kikhernepihvit. Muistaakseni olen laittanut näitä aineksia siihen:

kikherneitä (huuhdeltu, vähän sormin murskattuna)
kananmunaa
sipulia
valkosipulia
oliiviöljyä
tuoretta chiliä
(tuoretta inkivääriä?)
tuoretta korianteria
jeeraa
(suolaa hyvin vähän, jos ollenkaan)


Tuontapaista voisi kokeilla kyllä muistakin pavuista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 01, 2019, 09:55:19
Ihan kuin joku olisi laittanut tänne respetin kotona tehdystä Härkiksestä? En sitä löytänyt, mutta netistä City-lehden sivulta löytyi tämmöinen ohje, joka on alunperin bloggaaja Mikko Rajakankaan. Hän sanoo, että hinta olisi noin viidenneksen (ylihinnoitetun) valmiin eines-Härkiksen hinnasta, ja hän kehuu, että maku olisi jopa parempi kuin eines-Härkiksen.

Härkäpapurouhe
2 kasvisliemikuutiota
2,5 litraa vettä
400g härkäpapuja
1dl punaisia linssejä
1dl soijarouhetta
1/2 dl oluthiivahiutaleita
2 tl yrttisuolaa

Liota kuivat pavut paketin ohjeen mukaan ja keitä sen jälkeen ainekset kasvisliemivedessä. Jauha seos palasiksi ja mausta. Reseptillä tulee sen verran paljon valmista tavaraa, että kannattaa laittaa loput pakkaseen.

---
Itse en oluthiivaa voi kihdin takia syödä (tai ainakin tavallista hiivaa kehoitetaan välttämään (https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo92489.pdf)). Millähän terveellisellä sen korvaisi? (Vegaanit ilmeisesti korvaavat parmesaanin ja juuston oluthivalla. *)) Ei ainakaan juustolla (suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa). Ehkä pähkinöillä, soijajauholla, valkosipulilla ja oliiviöljyllä?

Härkäpapuja löysin Prismasta. Niitä oli muistaakseni sekä kokonaisia että rouheena useampaa sorttia, otin jälkimmäisiä.


*) Eräs bloggari kirjoittaa oluthiivasta: "Laadukkaassa tuotteessa käsittelyprosessi on niin hellävarainen, että sen tärkeät ravintoaineet säilyvät mahdollisimman hyvin. Ravitsemuksellisesti oluthiiva on ennen kaikkea hyvä B-vitamiinien ja sinkin lähde. B-vitamiinien runsas saanti on tarpeen erityisesti stressaantuneille henkilöille ja sinkki puolestaan loistava apu mm. iho-ongelmiin. Täytyy myös mainita, että oluthiiva on proteiini- ja kuiturikas; proteiinia sitä on noin puolet ja kuitua viidennes." (Samainen bloggari kyllä hehkuttaa kookosöljyä, joten suhtautuisin tuohon varauksella. Ihan blogin nimenkin perusteella (Holistic Health Coaching) vähän epäilyttävä - kaikki "holistinen" vaikuttaa suspektilta IMHO. )
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 01, 2019, 14:20:39
[off-topic]
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 01, 2019, 09:55:19
Ravitsemuksellisesti oluthiiva on ennen kaikkea hyvä B-vitamiinien ja sinkin lähde.
Joskus kauan sitten urheilulääkärini suositteli sinkkiä lisäravinteena johonkin vaivaan. Kun aloitin sinkkikuurin, aloin saamaan samoja oireita, kuin jos mulla olisi sinkin puutosta. Lääkäri ei tahtonut ensiksi uskoa, mutta päätyi siihen, että kuuri on lopetettava. Mistä mahtoi johtua, että heti kun sinkkiä on vähintäänkin riittävästi, tulee oireita kuin olisi sinkin puutos?
[/off-topic]
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 01, 2019, 14:46:36
^
Ei hajuakaan. Pitäisi varmaankin osata aika paljon farmakologiaa ja biokemiaa, jotta tuohon voisi vastata.
Aika monella vitamiinilla ja hivenaineella on U:n muotoinen annos-vaste-käyrä, eli puutos ja yliannostus aikaansaavat samankaltaisen vasteen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 01, 2019, 14:49:15
U-vaste kuulostaa järkevältä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 01, 2019, 18:39:31
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 28, 2019, 11:03:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 08:57:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 28, 2019, 08:44:24
Aika laiskana ruuanlaittajana käytän aina välillä valmiita ateria-aineksia pohjana, joita virittelen mieleiseksi. Yksineläjän on hankala joitain ruokia tehdä, jos tarvitaan pieniä määriä monia eri raaka-aineita, niin pitkään säilymättömät niistä nahistuu kaapissa ennen kuin uusi käyttötarve tulee ja muista kertyy kaappiin turhaan harvoin käytettäviä aineksia, joten loput niistäkin tuppaa vanhentumaan.

Yksineläjän ruokatalous on kieltämättä hieman haasteellinen, mutta tarjoaa etujakin. Minäkin olen pikkuhiljaa siirtynyt kokonaan valmisaterioihin lähinnä sen vuoksi, että keittiö pysyy aina siistinä. Suoraan pakkauksesta nautittu ateria ei jätä jälkeensä kuin likaisen haarukan ja juomalasin. Jääkaapissakaan ei ole silloin mitään ylimääräistä ja pilaantuvaa. Joskus sentään tulee liattua myös kattila makaronin kettämisessä tai perunamuusin teossa.

Kauppojen valmisateriavalikoima on nykyään ruhtinaallinen ja viikon ateriat pystyy suunnittelemaan täysin etukäteen, ellei tule yllätysvieraita. Heitäkin varten on pakkasessa aina jotakin.
Etkö syö koskaan mitään tuoretta, salaatteja tai hedelmiä? Niihin tarvitaan leikkuulautaa, raastinrautaa, kokkiveistä (ja kuorimaveistä).



Onhan minulla aina mandariineja, banaaneja ja omenoita  pöydällä kulhossa. Omenat ovat lähinnä koristeena, sillä niiden kuoriminen on sottaista puuhaa. Tuunaan myös usein valmisruokia lisäämällä niihin runsaasti raakaa sipulia. Vihanneksia sisältäviä keittoruokia suosin myös. Ja muutaman kerran viikossa syön valmissalaatin. Erilaisia hedelmämehuja tulee juotua myös paljon. Suosikkini on ananas-porkkana gefilus. Eiköhän noilla saa jo yliannostuksen vitamiineja.

Valmisruoka-annoksen yksi etu piilee siinä, että annoskoko on yleensä hieman liian pieni minulle jolloin ei tule ahmittua liikaa.

Suhtaudun hieman skeptisesti valmisruokien epäterveellisyyteen. Einestehtaisssa raaka-aineiden puhtautta valvotaan huomattavasti tarkemmin kuin kotitaloudet pystyvät valvomaan.

No huh huh, kuinka jaksavat vouhkata valmisruuan hirrrveistä vaaroista tyypit, jotka eivät niitä syö! ;D

Pitää ehkä avata Anonyymit valmisruokailijat -ketju meille vaarallista elämää viettäville. Pääsy kielletty terveysnatseilta!

Itsekin käytän valmisruokia varmaankin joka viikko, vaikka harrastan myös kokkailua.

Löytyi IS:n juttukommenteista tänään seuraavanlainen viesti (kuuluisikohan tämä oikeastaan kulttuuri-alueelle?)

Minä ja vaimoni makailemme
usein sängyssä
päivät pitkät.
Myös Roosa tykkää
tästä elämäntavasta,
aamulla ja illalla tietysti
väh. tunnin kusetus lenkki.
Koti pysyy siistinä,
kerran viikossa vähän
imuroidaan ja pyyhitään pölyt.
Valmisruokia on hyvälaatuisia,
sekä salaatti tiski
Prismassa mitä mainioin.
Syödään tietysti
valmisruoka-astioista
Haarukka, veitsi ja lusikka,
sekä teekupit ainoat
tiskattavat ruokailuvälineet,
Roosan kipot lisänä.

- Nimim. Naatitaan

https://www.is.fi/asuminen/art-2000006019947.html

Ps. Mikrossa ei pala ruuat pohjaan. Tosi helppo käyttää!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - maaliskuu 01, 2019, 20:19:45
^Samaa mieltä. Jos folio ei ympäroi lammitettävää maksalaatikkoa, se todennäköisesti ympäröi kokin päätä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 01, 2019, 20:23:26
Olet varmaan kokeillut foliota mikrossa? Jännä ilmiö! :o
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 01, 2019, 20:30:11
Lainaus käyttäjältä: Brutto - maaliskuu 01, 2019, 20:19:45
^Samaa mieltä. Jos folio ei ympäroi lammitettävää maksalaatikkoa, se todennäköisesti ympäröi kokin päätä.

Maksalaatikko:

Rusinoilla vai ilman?

Puolukkahillolla vai puolukkasurvoksella?

Lämmitettynä vai kylmänä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - maaliskuu 01, 2019, 20:38:37
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 01, 2019, 20:30:11
Lainaus käyttäjältä: Brutto - maaliskuu 01, 2019, 20:19:45
^Samaa mieltä. Jos folio ei ympäroi lammitettävää maksalaatikkoa, se todennäköisesti ympäröi kokin päätä.

Maksalaatikko:

Rusinoilla vai ilman?

Puolukkahillolla vai puolukkasurvoksella?

Lämmitettynä vai kylmänä?

On vain kaksi tapaa lämmittää maksalaatikko, oikea ja väärä. Oikea tapa pätee kaikille laatikoille. Ne lämmitetään alumiinivuoassaan uunissa -  hitaasti. Paitsi jos on tosi kova nälkä, niin silloin paistinpannukin käy. Lämmitystapa siis ratkaisee lopputuloksen laadun, ei se, onko laatikkooon lisätty rusinoita. Ja puolukat kuuluu maksikseen kuin puolukat hilloon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 01, 2019, 20:46:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - maaliskuu 01, 2019, 20:38:37
On vain kaksi tapaa lämmittää maksalaatikko, oikea ja väärä.

Kylmää maksalaatikkoa syötetään ajokoirille ja muille suursyömäreille, mikä selittää einesmaksalaatikon suuren kysynnän.

Se on syrjäytyneitten ja elämänhallinnan menettäneiden ruoka. Taiten tehty rusinaton maksalaatikko, runsaalla aidolla maksalla, on taas herrojen herkku.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 01, 2019, 20:57:23
Lainaus käyttäjältä: Brutto - maaliskuu 01, 2019, 20:38:37
On vain kaksi tapaa lämmittää maksalaatikko, oikea ja väärä. Oikea tapa pätee kaikille laatikoille. Ne lämmitetään alumiinivuoassaan uunissa -  hitaasti. Paitsi jos on tosi kova nälkä, niin silloin paistinpannukin käy.

Tuossahan on jo KAKSI tapaa lämmittää maksalaatikko.

Tässä kolmas, oikea tapa lämmittää maksalaatikko. Menetelmä on yliopistolla testattu ja testi on toistettu lukemattomia kertoja.

Ekomiehen talvinen maksalaatikko:

Tarvikkeet:

Kaupan maksalaatikkoa foliovuoassa.
Leveä, vanhalle talolle tyypillinen lämpöpatteri.
Haarukka.

Valmistus:
Aseta maksalaatikko vuoassaan lämpimän lämpöpatterin päälle hyvissä ajoin ennen ateriointia, esim. aamulla työpaikalla.
Kun on nälkä, ota vuoka lämpöpatterilta, poista vuoan kansi ja syö maksalaatikko. Käytä haarukkaa. Älä syö vuokaa.

Ohje on saatu yliopistolla työskenneeltä maantieteilijältä (vai oliko biologi?), joka käytti tätä menetelmää menestyksellä työpaikkalounaan valmistukseen vuosikaudet. Tarina on tosi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 01, 2019, 21:42:52
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 01, 2019, 20:46:10

Kylmää maksalaatikkoa syötetään ajokoirille ja muille suursyömäreille, mikä selittää einesmaksalaatikon suuren kysynnän.

Meillä kiireinen teinityttö pisteli kylmänä suoraan foliovuokasta, ei ollut syrjäytynyt elämänhallinan menettänyt suursyömäri eikä ajokoira.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 01, 2019, 22:12:59
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 01, 2019, 21:42:52
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 01, 2019, 20:46:10

Kylmää maksalaatikkoa syötetään ajokoirille ja muille suursyömäreille, mikä selittää einesmaksalaatikon suuren kysynnän.

Meillä kiireinen teinityttö pisteli kylmänä suoraan foliovuokasta, ei ollut syrjäytynyt elämänhallinan menettänyt suursyömäri eikä ajokoira.

Voisiko johtua jostain tämmöisestä:

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 28, 2019, 18:09:42
Maistoin sitä ruokaa ja se todella oli pahaa (maustaminen todella epäonistunut tai jotain) ja ihmettelen, että tyttö sain niinkin monta suullista sitä nieltyä. Arvatkaa keitinkö kaurapuuron. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 01, 2019, 22:19:45
Ei, maksalaatikkotyttö oli eri kuin tuo pikkuinen, jolle osui tuo paha ruoka.
Itse asiasssa samalla aterialla, jolle tuo paha ruoka osui, toinen taisi olla valinnut maksallatikon, mutta sillä kertaa se oli ihan varmasti lämmitettyä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 01, 2019, 22:23:06
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 01, 2019, 22:19:45
Ei, maksalaatikkotyttö oli eri kuin tuo pikkuinen, jolle osui tuo paha ruoka.
Itse asiasssa samalla aterialla, jolle tuo paha ruoka osui, toinen taisi olla valinnut maksallatikon, mutta sillä kertaa se oli ihan varmasti lämmitettyä.

Valmismaksalaatikon lämmittäminenkin on taitolaji.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - maaliskuu 01, 2019, 20:38:37
On vain kaksi tapaa lämmittää maksalaatikko, oikea ja väärä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 01, 2019, 22:47:40
Pekoni on siitä näppärä "elintarvike", että kypsensi sen miten tahansa tai jätti vaikka kokonaan kypsentämättä, laatu ei pahemmin kärsi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lenny - maaliskuu 02, 2019, 04:39:29
Lainaus käyttäjältä: Amore - maaliskuu 01, 2019, 20:57:23
Valmistus:
Aseta maksalaatikko vuoassaan lämpimän lämpöpatterin päälle hyvissä ajoin ennen ateriointia, esim. aamulla työpaikalla.
Kun on nälkä, ota vuoka lämpöpatterilta, poista vuoan kansi ja syö maksalaatikko. Käytä haarukkaa. Älä syö vuokaa.

Ohje on saatu yliopistolla työskenneeltä maantieteilijältä (vai oliko biologi?), joka käytti tätä menetelmää menestyksellä työpaikkalounaan valmistukseen vuosikaudet. Tarina on tosi.

Mahtava tyyppi! Saisikö hänet tänne kirjoittelemaan?

Paras maksis tulee kuitenkin pannulla, paistettuna runsaassa voissa. Muistaakseni.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 02, 2019, 09:25:13
Onko joku selvittänyt, miksi maksalaatikko tuppaa "räjähtämään" eli poksahtelemaan holtittomasti mikroaaltouunissa? Riisitkö ne poksahtelee? Joka tapauksessa aivan mahdoton lämmitettävä ilman kupua. Ei kyllä tulisi mieleenkään lämmittää kokonaista uunia pelkän yhden maksalaatikon takia, saatikka lämmittää einesmaksalaatikkoa siinä alumiinivuoassa.

Te, jotka lämmitätte maksalaatikon alumiinivuoassa, onko teillä myös kotona vielä alumiinisia kattiloitakin (ja mehumaijoja ja mutteripannuja espressolle)? Itse olen hankkuitunut eroon noista jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Ja silloinkin kun vielä oli alumiinikattiloita, en keittänyt niissä mitään hapanta kuten raparperikiisseliä. Ihan vaan siksi, että edes siihen aikaan se ei tuntunut hyvältä idealta, kun näki, että sitä alumiinia liukeni sitten ruokaan (kattiloista kyllä tuli kauniin kiiltäviä). Nykyäänhän ei suositella edes alumiinifolion käyttöä siten, että se koskettaa suoraan elintarviketta esim. uunissa. Olen joutunut seuraamaan läheiseni Alzheimerin taudin etenemistä vuosikaudet, ja voin vakuuttaa, että se on rankka seurattavaa, ja itse haluan välttää saamasta itse saman taudin, esimerkiksi vähentämällä alumiinin saantia ruoasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 02, 2019, 09:33:18
Uskoisin, että riisit poksahtelee, sillä myös karjalanpiirakat ripisee mikrossa ilman kupua.
Tuota en kyllä pysty selittämään, miksi karjalanpiirakka ei juurikaan ripise kuvun kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 02, 2019, 11:28:33
Ummetukseen löysin toimivan lääkkeen. Halpa punkku.

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fkuvanjako.fi%2Fp8b8p.jpg&hash=4b74f09e0ecccffcca92b56f94f450e49649d652)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 02, 2019, 11:45:43
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 02, 2019, 11:28:33
Ummetukseen löysin toimivan lääkkeen. Halpa punkku.

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fkuvanjako.fi%2Fp8b8p.jpg&hash=4b74f09e0ecccffcca92b56f94f450e49649d652)

Minä taas saan noista tanniinisista punaviineistä mahtavan pään jomotuksen jälkitautina. Keski- ja vähätanninisilla en ole moista huomannut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 04, 2019, 16:55:19
All-in-one pikamättö väsyneelle:

Muutaman broilerinakki pikottuna, keskivahva chili pilkottuna ja hiukan jotain mausteita pyöritellään öljyssä. Sillä aikaa kun nuo kuumenee, niin sulatetaan pikana mikrossa puoli pussillista sekavihanneksia ja kaadetaan sulamisvedet pois ja kipataan pannulle.

Vatkataan kaksi kananmunaa + 4 rkl vettä, ripaus suolaa ja ripaus valkopippuria niin että munien rakenne menee rikki ja vesi sekottuu hyvin. Kipataan munaseos pannulle ja annetaan hyytyä. Sekaan voi silputa vielä pari viipaletta juustoa. Vähän voi käännellä, että koko sotku hyytyy hyvin ja lopuksi keikautetaan se lautaselle. Kaunista tuosta ei saa tekemälläkään, sillä muuta on niin paljon, että sitä ei pysty piilottamaan munamassan sisään.

Uskomattoman täyttävä annos, vaikka energiaa ei ole mitenkään hurjasti.
Puuttuvat tuorehörselöt voi syödä jälkiruuaksi, kun pahin nälkä on sammutettu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 04, 2019, 19:01:00
Ostin tänään kaksi pientä kampelafilettä, ja vähän nolotti, kun niitä oli yhteensä vain 90 grammaa.
Onnistuin tekemään kalaruokaa, joka ei kaivannut ollenkaan suolaa:

- Keitin pienen liemen (10 min), jossa oli sipulia, valkosipulia, chiliä, rosmariinia, sumakkia, savupaprikaa (ihan hintsusti), ja etikkaa.
- putsasin ja pilkoin pussillisen varsiparsakaalia ja heitin kiehumaan minuutiksi
- lisäsin kampelat kasvisten päälle, ja annoin poreilla ihan pienellä tulella hetken, kunnes
olivat läpinäkymättömiä eli kypsiä

Toisessa kattilassa keitin pieniä punajuuria kuorineen (tarjouksessa 1 €/kg) (keittämisen aloin noin 30 min ennen kuin kalan lisäys toiseen kattilaan). Kun kypsiä, laitoin kylmään veteen. Putsasin hieman, mutta en viitsinyt kuoria. Jäähtyneiden punajuurien päälle Neito-kylmäp. rypsiöljyä.

Lautaselle kalaa, kasviksia ja punajuuria, pieni nokare savulohta (ainoa suola tuossa ateriassa). (Salaatin "unohdin".)
Jälkkäriksi laskiaispulla.

Huomiseksikin jäi kampelaa, kasviksia ja punajuuria.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 04, 2019, 20:46:59
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 04, 2019, 19:01:00
Ostin tänään kaksi pientä kampelafilettä,

Kampelaa on nykyään tosi vaikea saada. Suomen vesistä alkaa jo olla kadonnut, virolaista on ollut välillä. Mainion makuinen kala.

Tein kaksoiskypsennettyjä perunoita vähän Jamien tyyliin. Keittelin noita ensiksi vartin, sitten pyörittelin mausteöljyvoisuolatimjamiseoksessa ja kypsentelin uunipellillä puolisen tuntia. Pehmenneet perunat oli helppo painella lyttyyn puunuijalla ja lopun mausteseoksen tiputtelin pernoiden päälle.

Vaikka en ole mikään erityinen perunoitten ystävä (ollut) niin nyt maistui. Rapsakkaa paistopintaa oli runsaasti. Ajattelin, että seuraavaksi voisi maustaa kuten perunalastut, tulisi näppärä iltapalanen.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 04, 2019, 20:57:30
Olihan nuo perunat kuorineen kypsennetty?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 04, 2019, 21:02:35
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 04, 2019, 20:57:30
Olihan nuo perunat kuorineen kypsennetty?

Ensi kerralla on. Oli pikkusen laiskotus päällä, enkä viitsinyt pestä niin hyvin kuin olisi tarvinnut, joten kuorin ne.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 05, 2019, 08:49:36
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 04, 2019, 21:02:35
Ensi kerralla on. Oli pikkusen laiskotus päällä, enkä viitsinyt pestä niin hyvin kuin olisi tarvinnut, joten kuorin ne.

Onhan hyvällä juuresharjalla peseminen paljon vaivattomampaa kuin kuoriminen :D

Vasta aikuisiällä olen oppinut syömään perunat kuorineen ja se kyllä kannattaa, sillä ovat paljon maukkaampia. Töissä vähän katsoivat aluksi oudoksuen, kun lounaassani on perunat kuorineen silloin harvoin, kun perunaa ylipäätään on. Ei taida olla kovinkaan yleistä.

Perunamuussinkin teen yleensä niin, että keitän perunat kuorineen ja pikaisesti kuorin suurimman osan kuorista kypsistä perunoista. Jos vähän kuoria jää, niin sitten jää. Perunathan pitäisi muussata heti keittämisen jälkeen etteivät ne ehdi jäähtyä, jolloin se rakenne hiukan muuttuu. Tuolla tavalla perunoista ei kuorien mukana mene hukkaan syötävää osaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 07, 2019, 21:26:21
Testailin jo toisen kerran HK Maakarit Pakkalan Väinö savulenkkiä. Tällä kertaa saunan kiukaan päällä tuplafoliossa lämmitettynä.

+Riittävästi lihaisa, pehmeästi maustettu, ei liian savunmakuinen, tasainen rakenne

- liian vähän rasvaa, hieman mauton, savun maku turhan mieto, karkeampi rakenne toivottava

Lopputulos: vähän mauttomana, gluteenittomana ja laktoosittomana sopii useimmille, myös lapsille, joiden suosikkimakkaraksi tästä on

Ei äijämakkara
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 07, 2019, 21:52:13
Päivän innovaatio:

Nyhtöchia (lihan korvike, vähän Härkiksen tapaista)

chiansiemeniä
vettä sopivasti (saman verran kuin siemeniä? annetaan turvota hetki)
tummaa soijarouhetta (sellaista, jota voi sellaisenaan syödä)
valkosipulia
Provencen yritt
hippunen suolaa
hyvää oliiviöljyä
mustapippuria myllystä

Nautin edellämainitun kera omenaviinietikkaisten keitettyjen punajuurien, pikakeitetyn varsiparsakaalin ja sipulin, kirsikkatomaattien ja kurkun. Jälkkäriksi appelsiini. Vähän liian köykäinen lounas. 2-3 tunnin päästä jo nälkä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 08, 2019, 20:05:50
Ostin Wotkinsin lihahyytelöä. Vaikutti siltä, että saattaisi toimia hyvin Wotkinsin sinapin kanssa. En ole koskaan ennen ostanut lihahyytelöä ja nekin yhden käden sormilla laskettavat kerrat kun olen maistanut, eivät ole olleet hyviä. Tämä maistui hyvältä kaupan maistiaispisteessä joten odotukset ovat korkealla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 08, 2019, 20:10:42
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - maaliskuu 08, 2019, 20:05:50
Ostin Wotkinsin lihahyytelöä. Vaikutti siltä, että saattaisi toimia hyvin Wotkinsin sinapin kanssa. En ole koskaan ennen ostanut lihahyytelöä ja nekin yhden käden sormilla laskettavat kerrat kun olen maistanut, eivät ole olleet hyviä. Tämä maistui hyvältä kaupan maistiaispisteessä joten odotukset ovat korkealla.

Aladobin kansa ei pidä sinabia käyttämän, taikka perkele tulee ja vie mocoman ruuvan pilkkajan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aladobi
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 08, 2019, 20:16:09
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 08, 2019, 20:10:42
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - maaliskuu 08, 2019, 20:05:50
Ostin Wotkinsin lihahyytelöä. Vaikutti siltä, että saattaisi toimia hyvin Wotkinsin sinapin kanssa. En ole koskaan ennen ostanut lihahyytelöä ja nekin yhden käden sormilla laskettavat kerrat kun olen maistanut, eivät ole olleet hyviä. Tämä maistui hyvältä kaupan maistiaispisteessä joten odotukset ovat korkealla.

Aladobin kansa ei pidä sinabia käyttämän, taikka perkele tulee ja vie mocoman ruuvan pilkkajan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aladobi
Minä poistan vesipistoolistani varmistimen välittömästi kun joku yrittää sabotoida sinappiruoan väkiviinaetikalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 08, 2019, 23:18:59
Nyt tuo pieni biitti hyytelölihaa on tuhottu. Puolet nautiskelin Wotkinsin sinapin kanssa, ja puolet au naturel. Se on siis nyhtöpossua suolaisessa liivatteessa. Siitä liisteristä olisi voinut jättää suolan pois. Ei muuten mutta ei tuota paljoa pysty syömään kerralla kun se on niin suolaista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 08, 2019, 23:21:58
Pieninä annoksina menee kyllä helposti jonkun muun sapuskan kylkiäisenä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 09, 2019, 19:31:34
Tänään nautiskeltiin hirvigulassia. Oli muuten hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 09, 2019, 19:59:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 09, 2019, 19:31:34
Tänään nautiskeltiin hirvigulassia. Oli muuten hyvää.

No niin.

Nyt alkoi tekemään mieli. Kotoa löytyisi savupaprikajauhetta (tulinen), laakerinlehtiä, tomaattipyreetä ja paseerattua tomaattisäilykettä, mutta hirvenlihaa vain jauhelihana.

Tulisikohan siitä gulassia?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 09, 2019, 20:11:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 09, 2019, 19:59:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 09, 2019, 19:31:34
Tänään nautiskeltiin hirvigulassia. Oli muuten hyvää.

No niin.

Nyt alkoi tekemään mieli. Kotoa löytyisi savupaprikajauhetta (tulinen), laakerinlehtiä, tomaattipyreetä ja paseerattua tomaattisäilykettä, mutta hirvenlihaa vain jauhelihana.

Tulisikohan siitä gulassia?

NO me keiteltiin lihaliemi ensin lihaisista luista yön yli haudutellen. Hirveä kokolihana muhittaen. Itse pidin olennaisena paprikaa, jota oli keitossa runsaasti, sipulia (ja valkosipulia) sekä tomaattimurskaa. Ohjeen mukaan olis voinut olla myös kokonaisia säilyketomaatteja. Paseerattu on aika vaisu, kun Se on pelkkää luirua. Muutoin voi toki soveltaa, mutta ilman runsasta määrää tuoretta paprikaa en ees yrittäis. Mukaan pistimme myös aimo annoksen chilisoossia. Se antaa ytyä. Niin ja perunaa myös ruokaisuuden takaamiseksi.

Toki aina siitä jotain tulee, kun vain tekemään ryhtyy...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 09, 2019, 20:39:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 09, 2019, 20:11:57
NO me keiteltiin lihaliemi ensin lihaisista luista yön yli haudutellen. Hirveä kokolihana muhittaen.
...
Toki aina siitä jotain tulee, kun vain tekemään ryhtyy...

Kyllä matala lämpötila, pitkä muhiminen ja luuydin tekee lihaan sellaisen maun, ettei sitä jauhelihalla helposti kiinni saa.

Taidan yrittää jotain muuta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 10, 2019, 18:01:22
Kävin syömässä tällaisen...

https://ibb.co/Vx6szLX

Menihän se, mutta en lisää tätä suosikkilistalleni, jos sellaista nyt edes on.

Vai oliko tämän ketjun tarkoituksena esitellä itse tehtyjä ruokia? Ei minulla mitään spesialiteettejä ole. Olen joskus tullut vahingossa kokeilleeksi jotain vähän epätavanomaisempaa, mutta ei ole tullut kirjoitettua muistiin, mitä se on ollut. Täytyy katsella, löytyykö mitään kuvia tms.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 10, 2019, 18:07:40
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 09, 2019, 20:39:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 09, 2019, 20:11:57
NO me keiteltiin lihaliemi ensin lihaisista luista yön yli haudutellen. Hirveä kokolihana muhittaen.
...
Toki aina siitä jotain tulee, kun vain tekemään ryhtyy...

Kyllä matala lämpötila, pitkä muhiminen ja luuydin tekee lihaan sellaisen maun, ettei sitä jauhelihalla helposti kiinni saa.

Taidan yrittää jotain muuta.

Onhan silti vaikka mitä, mitä hirvenjauhelihasta voi tehdä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 11, 2019, 11:34:14
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 09, 2019, 20:39:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 09, 2019, 20:11:57
NO me keiteltiin lihaliemi ensin lihaisista luista yön yli haudutellen. Hirveä kokolihana muhittaen.
...
Toki aina siitä jotain tulee, kun vain tekemään ryhtyy...

Kyllä matala lämpötila, pitkä muhiminen ja luuydin tekee lihaan sellaisen maun, ettei sitä jauhelihalla helposti kiinni saa.

Taidan yrittää jotain muuta.
Ainahan voi keitttää lihaliemen jonkun muun eläimen (lihaisista) luista, esimerkiksi porsaan. Ja lisätä loppupuolella esim. sipulia, porkkanaa, selleriä, pippuria, laakerinlehteä, sieniä liemeen. Ja pitkän muhimisen jälkeen siivilöidä liemi kastikkeeseen. Makua vahvistaa, jos luut ja juurekset käyttää ennen keittämistä ensin uunissa ruskettumassa.

Liemeen sitten lisätään tomaattipyree, sokeriripaus, hapokkuutta, jeeraa tai mitä siihen nyt haluaakaan, ja keitellä vielä varttitunnin.
(Tässä vaiheessa kastikkeessa keittämällä voisi tehdä hirvipyoryköitä?)
Kasvikset voi lopuksi soseuttaa ja tehdä täten suurusta.
Ja lopuksi jotain yrttiä, ehkä timjamia tai persiljaa.

Valmista lientä voi pakastaa jääpalapusseissa, on sitten kätsy ottaa vain tarvittava määrä seuraavien kastikkeiden teossa.

https://www.hk.fi/lihakoulu/lihakoulun-blogi/aito-lihaliemi-onnistuu-myos-koto (https://www.hk.fi/lihakoulu/lihakoulun-blogi/aito-lihaliemi-onnistuu-myos-koto)

(Tuosta ohjeesta poiketen keittelen kyllä niitä luita siinä liemessä koko haihduttamalla tiivistyksenkin ajan.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 21, 2019, 19:40:58
Olen nyt koittanut vähentää makeutusaineiden käyttöä, kun sitä on parjattu tutkimattomaksi ja jopa epäilty terveydelle vaaralliseksi. Tosin onhan noita vuosikymmeniä jo käytetty, joten kai siitä nyt pitäisi olla jotain selvää näyttöä olemassa. Kuitenkin vain epäilyistä olen nähnyt kirjoituksia.

Teessä käytän makeutuksena hiukan hunajaa, mikäli sen maku käy yhteen kulloisenkin teen kanssa. Kaikkiin (jotkut makuteet) ei sovi, vaan makeutuksen pitää olla neutraalia.

Olen nyt löytänyt korvikkeen laittilimuille. Se syntyi tänään, kun janoissani menin jääkaapille, enkä osannut päättää haluanko vissyä vai mehua. Halusin sitten molempia. Lirautin isoon lasiin hiukan sokeroitua marjamehua ja veden sijaan kaadoin lasin täyteen vissyä. Yllätyksekseni juoma oli aivan erinomaista. Mehu, jota käytin, on kaupan mehua, jonka laimennussuhde on 1+7. Käytän mehua vain noin puolet ohjeen mukaisesta annostuksesta, sillä se ohjeen mukaisena olisi aivan liian makeaa minun makuuni.

Kesäisin tulee käytettyä myös "makuvissyjä", joissa ei ole lisättyä makeutusta lainkaan.

Mikähän siinä on, että nuo kuplajuomat vievät janon paljon paremmin kuin pelkkä vesi?

Minulla on hiukan ongelmia juomisen kanssa, sillä aika harvoin tunnen tarvetta juoda. Monesti käy niin, että alkaa iltapäivästä särkeä päätä ja sitten huomaan, että olen taas unohtanut juoda riittävästi. Aamukahvi ja lounaalla juotu maito ei kanna iltapäivään asti aina. Pitäisi keksiä joku vähäenerginen ja niin herkullinen juoma, että sitä tekisi mieli vähemmälläkin janontunteella.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 22, 2019, 09:04:05
Kokeilepa Hippi makeahkoa jääteetä (persikka, mango) liraus lasin pohjallle ja vissyä päälle. Tällä meni itselläni edellinen hellekesä!

Valmis jäätee taitaa olla tyyriinpuoleista, mutta toisaalta sitä ei tarvita paljon, on sen verran makeaa. Meille on jostain kulkeutunut myös soda stream, joka kyllä surahti puutarhassa aika usein.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 22, 2019, 09:41:30
Heh, minulla on useinkin kylmää teetä, sillä harrastan erilaisia makutee -juomia. Niistä enemmän on tuolla teeturinoissa.

Minä vihjaan puolestani ehkä parhaasta janojuomasta ikinä, eli Hibiscus https://teetuokio.chaya.fi/hibiscus-tee-terveellinen-raikastus-syksyyn/

Tuo on hapokas ja se on omiaan sammuttamaan janoa.  Yllättäen jopa lapset sitä juovat, vaikka minusta se on melkein kuin laimeaa punkkua, jota en osanuut arvata lapsen suussa maistuvaksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 22, 2019, 09:52:46
Jääteetä ei ole vaikea tehdä itse (Hippi jo ennätti itse kommentoimaan samaa). Sen kus vaan tekee vahvaa teetä (Earl Grey on ihanan makuista, mutta sitä ei isoina määrinä voi nauttia bergamotin takia), jäähdyttää sen, lisää sitruunasiivuja (ei liian pitkäksi aikaa, ettei tule karvaaksi) ja sokeria (ei terveellistä) ja jäitä tarjoiluun. (Ja jos haluaa siitä boolin, lisää pommacia ja tummaa rommia.) 

Itse en kivennäisvesiä juurikaan käytä suolan takia, mutta jos välttämättä haluaa kivennäisvettä käyttää, ja hakee jotain terveellistä, niin näistä aineksista voi syntyä hyvää:

porkkanamehu (valmiina esim.K-Suopermarketista tai itse puristettu)
raastettua tuoretta inkivääriä
ripaus kurkumaa
kivennäisvettä
(Tuo oli perin elegantti alkudrinkki eräällä sunnuntaipäivällisellä, jonka ystävilleni tarjosin kerran. Saattaa olla, että laitoin myös sitruunamehua vähän joukkoon. En löydä enää sen reseptiä netistä. *)

Kivennäisveden voi korvata esimerkiksi sitruuna- tai appelsiinituoremehulla (tai vedellä?), niin tulee vielä terveellisempää. Tomaattimehustakin varmaan tulisi mukavia mocktaileja.
Tai miten olisi sangria (alkoholittomasta) punaviinistä ja appelsiinista?


*) tässä toinen resepti:
INKIVÄÄRI-PORKKANAMOCKTAIL
2 kpl

2 dl porkkanamehua
0,5 tl raastettua inkivääriä
1 lime
1 dl kivennäisvettä

tarjoiluun ripaus kurkumaa, sellerinvarsi ja jäitä

Viipaloi lime ja survo limen puolikkaat lasin pohjalle. Lisää nokare raastettua inkivääriä laseihin. Täytä lasit jäillä. Kaada päälle porkkanamehua ja kivennäisvettä. Viimeistele ripauksella kurkumaa ja sellerinvarrella.

Löytyy sivulta MEZE-LAUTANEN (http://liemessa.fi/2017/04/meze-lautanen/), jolla kivan oloisia (vege ja muita) reseptejä illanistujaisiin.
---
Hippiä voisi ehkä kiinnostaa esim tämä chilinen juoma (lähde (https://paleokeittio.fi/2015/02/14/ystavanpaivan-mocktail/)):
(suola tai varsinkaan himalajansuola ei ole kovin terveellistä)

TULINEN TUOREPURISTETTU TOMAATTI-PAPRIKA-SELLERIMEHU
2 annosta (~4 dl)

4 kypsää tomaattia
2 sellerin vartta
1 punainen paprika
1 punainen chilipalko siemenineen
1/2 lime
pieni kourallinen tuoretta basilikaa
hieman himalajansuolaa ja rouhittua mustapippuria
(jääpaloja)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 22, 2019, 12:04:53
Jos kesällä hikoilee paljon, niin ainakin minun elimistöni huutaa suolaa. Kivennäsivedessa se tulee nesteen kera, kun muuten söisin todennäköisesti metwurstia tai suolattuja pähkinöitä.

Mutta onhan olemassa myös suolaton kivennäisvesi (https://www.coca-cola.fi/brands/bonaqua/bonaqua-regular):
Ainesosat: Vesi, hiilidioksidi, magnesiumsulfaatti, kaliumbikarbonaatti, kalsiumkloridi, kaliumsitraatti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 22, 2019, 14:08:53
Joo olen toki itsekin tehnyt erilaisia jääteeversioita ja muita juomia, mutta joskus vaan haluaa päästä helpommalla. Ymmärsin siis väärin, että kysyttiin nopeaa janojuomaa.

Nimittäin jos oikeasti on jano, en kyllä viitsi alkaa porkkanoita puristelemaan :)

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 22, 2019, 17:21:16
Joo, kyllä kovilla helteillä minullekin maistuu kivennäisvesi. Vaikka usein vedänkin palan silliä ja vettä päälle sen sijaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 22, 2019, 17:29:45
Resepti miten saada sokerihumala helposti.

Mene kauppaan nälkäisenä.
Unohda ostaa ruoka-ruokaa (vain kasviksia ja hedelmiä).
Osta valmiita kolmiovoileipiä (tonnikala).
Bongaa erikoistarjouksesta (2,88€) pakastettuja pikkupullia.
Bongaa erikoistarjouksesta (1,59€/2 prk) vispikermaa.
Täydennä mantelimassalla ja vadelmahillolla.

Kotona paista pullat (ilman sokeria päällä) ja syö sillä aikaa kolmioleivät.
Vispaa kerma (1 prk) sillä aikaa kun pullat jäähtyvät.
Väsää laskiaispullia, joissa sekä vadelmahilloa että mantelimassaa ja kermavaahtoa.
Väsää vielä vähän lisää.
Ja sitten vielä yksi.
Ja vielä yksi.
On muuten sottaista puuhaa, nämä pullat.

Nyt tekisi mieli mennä vatsansa viereen köllimään, röyh, mutta kun ei voi (refluksitaipumus).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 24, 2019, 21:12:09
Eräs lempiruokani, tosin vain silloin tällöin, on kaalikääryle (sav. kualkiäryle).

Törmäsin tarkoituksella kyseistä herkkua koskevaan artikkeliin. Koska siinä on kaikille ihmisille, erityisesti ruuan rakastajille, tärkeää knoppitietoa pubivisaa varten, laitan linkin yleiseen jakoon.  https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.221544

Kyseinen artikkeli yhdistää historiaa, ruokakulttuuria, yrityselämän käänteitä, huumoria, sukutarinaa, maatalouden piirteitä ja liiottelua sellaisena mixinä, että ei voi olla tulematta hyvälle tuulelle ja viisastua hieman.

Itse toki syön vain äitini tekemiä kaalikääryleitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 26, 2019, 11:17:10
Mikä kumma siinä on, että juustoihin tulee hirveä himo. En voi mennä sellaiseen ruokakauppaankaan missä on hyvä juustotiski, tulen melkein hulluksi ja pyörin eestaas osaamatta päättää. Haluaisin ne kaikki mutta kilo juustoa päivässä ei liene suositeltava dieetti. Melkein kaikki juustot menee, mutta ne voimakkaimmat ja rasvaisimmat on parhaita.

Tänne jos joutuisi, niin varmasti pyörtyisi:

(https://www.aljazeera.com/mritems/Images/2018/12/19/a5ace94bc5f741dcaafcea375551eae1_8.jpg)

https://www.aljazeera.com/indepth/inpictures/indians-saving-italy-traditional-cheese-industry-181219153130114.html
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 26, 2019, 11:21:38
Ruokakermasta

Lainaus käyttäjältä: https://www.ts.fi/uutiset/talous/4526139/Finnwatch+loysi+useita+epakohtia+thaimaalaisilta+tehtailta+joilta+tulee+ainesosia+Valion+ruokakermoihin+ja+mehuihinFinnwatch on havainnut useita työelämän oikeuksiin liittyviä ongelmia Valion alihankintaketjuissa Thaimaassa. Selvitys perustuu siirtotyöntekijöiden haastatteluihin kahdella Valion käyttämällä tehtaalla. Tehtailta tulee esimerkiksi sakeuttajia, joita käytetään osassa Valion ruokakermoista ja mehutiivisteitä.

...

Finnwatchin mukaan alihankintaan liittyvät ihmisoikeusriskit on arvioitu puutteellisesti, minkä lisäksi vastuullisuusauditointien laadussa on parannettavaa.

Valio kommentoi raporttia tiistaina kertomalla, että se on jo ryhtynyt toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Tehtaalla ilmeisesti käsitellään merilevää ja puunkuorta, jotka ovat sakeuttamisaineiden lähteenä käytettyjä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 29, 2019, 17:44:02
Ajattelin tehdä tänään tai huomenna pekonikanamunaburgereita. Kokeilin kuukausi sitten sellaisella reseptillä, että burgerisämpylän puolikas, ketsuppi, sinappi, kurkkusalaatti, pari tomaattisiivua, chilimajoneesi, kolme siivua pekonia, kanamuna ja cheddar juusto. Mainio resepti sydän- ja verisuonisairauksia ajatellen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 29, 2019, 21:11:22
Tein sittenkin jo tänään: https://ibb.co/r60564Z
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 29, 2019, 21:13:22
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - maaliskuu 29, 2019, 21:11:22
Tein sittenkin jo tänään: https://ibb.co/r60564Z

Where is the beef?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 29, 2019, 21:22:03
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 29, 2019, 21:13:22
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - maaliskuu 29, 2019, 21:11:22
Tein sittenkin jo tänään: https://ibb.co/r60564Z

Where is the beef?
Kasvisburgeri.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 29, 2019, 22:12:17
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - maaliskuu 29, 2019, 21:22:03
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 29, 2019, 21:13:22
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - maaliskuu 29, 2019, 21:11:22
Tein sittenkin jo tänään: https://ibb.co/r60564Z

Where is the beef?
Kasvisburgeri.

Niinpä, vehnä on kasvi. Ja pekonikin laajasti käsitettynä.  :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 02, 2019, 15:18:13
Tein toissapäivänä graavilohta, ja ai että on hyvää. Murskasin morttelissa valkopippuria, rosepippuria, vähän appelsiinin kuoresta vuoltuja lastuja, merisuolaa ja sokeria. Painon alle lasiastiaan jääkaappiin. Kerran käänsin kummatkin fileet. Tänään graavilohi oli valmista. (Puolet meni pakkaseen eilen.) Graavaamalla kalan terveellisen rasvahapot säilyvät parhaiten. Itsetehtynä aikaa meni muutama minuutti, ja hinnaksi tuli noin kolmannes valmiinaostettuun nähden.

Tälläsin uuniin harjattuja ja pestyjä ja putsattuja ja maustamattomia punaisia uuniperunan puolikkaita ja kokonaisen pitkulaisen bataatin kuorineen. Yleensä bataatti kypsyy paljon nopeammin kuin peruna, mutta ei tänään. Toisaalta tuollainen ei-ylikypsä bataatti on kauniimman värinen, ja ehkä ravinteikkaampi? Ihan hyvä maku kuitenkin.

Lisukkeeksi tein jonkinlaisen salaatin ja dippikastikkeen välimuodon. Punasipulin, oliiviöljyn ja etikan ja sokerin annetaan marinoitua ehkä 20 minuuttia. Lisätään purjoa hienoina puolikkaina renkaina, paprikaa, fenkolia (kasvis), kevätsipulia. Kuivattua ruohosipulia ja Provencen yrttejä. Kermaviilipurkillinen. Ei suolaa, sillä graavilohessa on senkin edestä.

---
Lautaselle myös hapankaalikimchiä, joka sopisi kyllä paremmin jonkin (rasvaisen) lihan kanssa.

Joskus tekisi mieli kokeilla tehdä itse hapatettuja kasviksia, ottaa vaikka valmista hapankaalimehua pohjaksi. Onko kukaan kantislaisista kokeillut tehdä? VInkkejä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 03, 2019, 18:24:48
Tein tässä erästä herkkuani, Olivian kanaa.

Käytiin neljää broilerleikettä pannulla voissa ruskistaen, lisäsin suolaa ja mustapippuria. Sitten vuokaan ja päälle kaadoin liemen jossa sekoitettuna purkki ruokakermaa, kaksi smetanapurkillista, kaksi kananmunaa, hunajaa ja ripaus chiliä. Muutaman porkkanan viipaloin pitkiksi suikaleiksi joukkoon. Tunnin verran muhittelin noin 175asteessa. Lisäksi Pirkka tikkuperunoita uunipellillä lämmitettynä.

Tuosta ei ruoka juuri parane. Tai ehkä voisi hieman, jos muille kelpaisi myös (herkku)sienet muhimiseen lisättynä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - huhtikuu 03, 2019, 18:56:44
Minua on alkanut häiritä monien ihmisten tapa purskutella nestettä suussa juodessaan. Siis oikein pullistavat poskia ja liikuttelevat nestettä suussa ennen kuin nielaisevat. Meillä keski-ikäisillä ja vanhemmilla ihmisillä en ole tällaista koskaan havainnut, mutta nuoremmilla sukupolvilla tätä näkee usein. Antaa todella lapsellisen vaikutelman ihmisestä ja jos jossakin lounasneuvottelussa tai juhla-aterialla näin tekee, niin se on todella noloa. Purskuttelijat eivät taida itse olla edes tietoisia koko tavasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 04, 2019, 21:40:03
Älä kokeile tätä kotona!


Aivan liian hyvänmakuinen vihreä parsarisotto, vaikka kotona ei edes ollut valkoviiniä ja voita, mitä yleensä laitetaan klassiseen risottoon. Örk, tätä tuli syötyä aivan liikaa, oli kertakaikkisen hyvää. Jos tulee sekava sepustus, se johtuu hiilarikoomasta ja ähkystä.

- Parsat (nippu, 500g) pestään, ja niistä napsaistaan käsillä taittaen tyven puumainen osa, joka otetaan talteen. Jos on tyvessä on vihreääkin, otetaan tyvestä se osa talteen parsojen keskiosien joukkoon.
- Tyvet silputaan ihan pieneksi ja keitetään puolisen tuntia (tai enemmän, jos on aikaa) vettä ehkä 2 dl. (Tämä olisi kannattanut tehdä jo etukäteen, niin olisi säästynyt yhden ylimääriäisen kattilan tiskaamiselta. Mutta kun oli mukamas kiire.)
- Parsan keskiosat nuppua lukuunottamatta leikataan sentin mittaisiksi ja keitetään ehkä 7 dl:ssa vettä (jossa 1 kasvisliemikuutio) noin (4-)5 minuuttia. Siivilöidään neste eri kattilaan (metallisiivilän avulla), jossa keitetään pari minuuttia ehkä 2-3 dl vihreitä pakastepapuja, joita leikellään saksilla pienemmäksi kun ovat sulaneet. Siivilöidään pavut pois nesteestä (olisi pitänyt olla kippaamatta niitä parsanpalasten päälle, sillä ne eivät olisi tarvinneet enää kypsyä yhtään enempää).
- Tyviosistakin siivilöidään neste talteen ja tyviosat heitetään pois. Vähän tätä nestettä pikkukattilaan, ja pikakiehautetaan siinä nuput, ja sulatetaan pussillinen pinaattia.
- Eli pitäisi olla siis: Siivilässä parsan keskiosat ja vihreät pavut leikattuna ja kypsennettynä. Pienessä määrässä nestettä nuput ja pinaatti pikakypsennettynä. Noin 8dl parsan keitinvettä maustettuna kasvisliemikuutiolla (olisi saanut olla enemmänkin nestettä, ehkä 1 litra.)

- Sillä aikaa kun edelliset piruetit ovat käynnissä, pilkotaan 2 pientä punasipulia, 1 valkosipulin kynsi, pieni pala pestyä ja putsattua mukulaselleriä.
- Kaadetaan ison kattilan pohjalle reippaasti oliiviöljyä ja em. sipulit ja selleri lisätään siihen. Paistellaan keskikuumalla levyllä, eikä anneta palaa.
-Lisätään sitruunapippuria (1/2-1 tl?) ja 2 rkl omenaviinietikkaa (mustapippuri myllystä ja puolikkaan sitruunan mehukin olisi varmaan sopinut, ehkä paremminkin)
- Lisätään 1,5 mukillista (huuhtelematonta) Arborio -risottoriisiä ja hämmennetään keskinkertaisella lämmöllä.
- Kun riisi alkaa tarttumaan pohjaan lisätään kauhallinen nestettä ja sekoitetaan, levy aika pienellä
(risottoa voi myöhemmin sekoitella myös siivilällä, tarkoitushan on saada semmoinen kermainen koostumus)
- Tätä jatketaan eli kuumaa nestettä lisätään vähän kerrallaan kun edellinen satsi on imeytynyt
- Kun riisi alkaa olemaan al dente mutta pehmeähkö, levy pois päältä.
- Lisätään parsat ja pavut, ja nuput ja pinaatti ja niiden keittoneste, ja sekoitetaan. Risotto saa olla semmoista löysää puuroa. (Nuput olisi voinut kyllä jättää koristeeksiksin, jos eivät olisi olleet pinaatin peitossa.)
- Lopuksi sekoitetaan runsaasti raastettua parmesaania (2/3 palaa) ja mustapippuria myllystä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 05, 2019, 16:29:31
Tuollainen simppeli risotto maistuu meilläkin. Olen jonkin kerran tehnyt ilman viiniä ja joko laimealla kasvisliemellä tai vedellä kasvirisottoa: fiiliksen ja sesongin mukaan valittuja kasviksia, joita lisätään sekaan risottoon siten, että ne jäävät vielä hieman napakoiksi. Oikein hyvää.

Tein viime kesänä risoton tomaattiliemestä. Liemen tekeminen melkoinen prosessi: kypsät tomaatit pilkotaan, marinoidaan, ja lopuksi murskataan hyvin kevyesti. Tämän jälkeen tomaatit sidotaan juustokankaan sisälle ja laitetaan pussi roikkumaan keittiöön. Alle asetetaan astia nappaamaan tomaateista hiljalleen tiputteleva neste. Neste on kirkasta (tai hyvin haalean vihertävää), erittäin raikkaan tomaattista. Pusdian ei missään nimessä saa puristaa vaan nesteen on annettava valua itsestään tuntien ajan: puristus samentaa nesteen ja saattaa myös tuottaa unaisen värin läpituloa.

Risoton tein sitten tähän nesteeseen kesäkasvisten kera ja tomaattisilpun keitin kastikkeeksi muuta käyttöä varten.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 05, 2019, 16:42:32
Ohoh, enpä tuollaisesta tomaattimehun valmistuksesta ole kuullukaan.

Voisikohan porkkanatuoremehu toimia? Sitä saa valmiinakin.

Olen aiemmin tehnyt viinietikan avulla risottoa, mutta maku ei ole ollut kohillaan. Luulen, että tällä kertaa avitti se, että tämä viinietikka on erityisen hyvän makuista, se on luomulaatuista omenasiideriviinietikkaa (K-supermarketista, iso pullo).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 05, 2019, 16:47:57
^
Tää vaikuttaa namilta porkkanarisotolta:
https://www.k-ruoka.fi/reseptit/porkkanarisotto-ja-paahdetut-porkkanat (https://www.k-ruoka.fi/reseptit/porkkanarisotto-ja-paahdetut-porkkanat)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 06, 2019, 13:33:44
Miksipä ei toimisi. Esim. uunissa paahdettua porkkanaa ja porkkanamehuun keitetty risotto.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 08, 2019, 15:28:05
Garam masala oli loppu, joten tein oman sekoituksen morttelissa (enimmäisjärjestyksessä):
jeeraa, (mietoa) jalapenoa, tujua chilirouhetta, kanelia, maustepippuria, kardemummaa, neilikkaa, muskottipähkinää, mustapippuria (kokonaista korianteriakin olisin laittanut, muttei ollut kotona)

Ihanaa ja aika eleganttia vegemättöä soijasuikaleista kera keitettyjen ohransuurimoiden (rouheen).
Ohraa vähän huuhtelin, ettei se limottuisi keittäessä, ja valmiina vähän pöyhin samasta syystä.

Vegemättö:  Eri kattilassa keitä muutama minuutti soijasuikaleita ja vettä (ei sen enempää vettä kuin että se imeytyy).
Tässä järjestyksessä isompaan kattilaan:
oliiviöljy
sipuli
valkosipuli
purjoa
garam masalaa (30 sek. kuumennus)
em. soijasuikaleet
thai sweet chiliä
kirsikkatomaatteja puolitettuina
pakastevihanneksia (Apetit, jokin hienompi sortti)
(ei suolaa, sillä thai sweet chilissä ja hapankaalissakin (lisuke) on suolaa)

Lautaselle: salaattia, jossa mm. rucolaa, valkokaalia ja kurkkua. Hapankaalia. Vähän kermaviiliä. Ohraa ja päälle vegemättöä, ja koristeeksi paljon sitruunamelissaa.

Törkeän hyvänmakuinen kombo. Helppo ja nopea, aikaa kului ehkä varttitunti. Edullinenkin, ainakin jos korvaa kirsikkatomaatit tavallisella tomaatilla ja sitruunamelissan jollain kuivyrtillä kuten rosmariinilla. Ja olennaiset noista aineksista on melkein aina kotona, joten siinäkin mielessä helppo kuin mikä. Kermaviiliä kyllä harvoin on kotona, mutta ehkä sen voi korvata maustamattomalla jugurtilla, jota melkein aina on jääkaapissa.

Luultavasti ohra on sieltä terveellisemmästä päästä hiilareita, on kokojyvää, siinä on alhainen glykeeminen indeksi ja liukenevaa beetaglukaanikuitua samaan tapaan kuin kaurassakin (eli mm. alentaa kolesterolia). Tai no, kermaviili-kukkuralusikallinen kyllä toimii sitten toiseen suuntaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 08, 2019, 16:13:05
Tänään tein hirvenlihapullia ja lisukkeeksi kvinoa-kikherne sekoitusta.

Onnistui niin, että oli syötävää. En taida kuitenkaan olla mestarikokki. Ainakaan tässä ruokalajissa, tällä kokemuksella.

Lihapullat olivat uunissa ehkä liian kauan ja tulivat kuivakkaiksi vaikka lisäsin purkin smetanaa. Riisinkorvike oli kuin olisi jyviä pureskellut, mitä ne taisivat ollakin. Onneksi viini oli oletettua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 08, 2019, 17:50:49
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 08, 2019, 16:13:05
Tänään tein hirvenlihapullia ja lisukkeeksi kvinoa-kikherne sekoitusta.
Eikös kvinoassa ole paljon proteiinia, ja ainakin kikherneessäkin? Eli kolmenlaista proteiinia tuossa.

Juuri olen lukemassa Hesarin artikkelia, jonka mukaan liika proteiini ruokavaliossa rasittaa munuaisia ja lisää joillekin diabetesriskiäkin (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006060798.html). Liika proteiini lisää insuliiniresistenssiä, ja ennemmin tai myöhemmin sitten sen seurauksena haima väsyy, ja se nostaa verensokereita, ja siksi sitten puhkeaa diabetes. (Aiemmin on ollut jo tiedossa, että sydämellekään se ei taida tehdä hyvää.)

Ja sekin tuossa luki, että keski-ikäisiä, joilla olisi puutosta proteiinista olisi Suomessa nolla prosenttia. (Vanhuksilla proteiinista voi olla puutosta, jos ruokavalio on pelkällä puuro-, leipä- ja pullalinjalla.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 08, 2019, 18:43:36
Onko foorumilla melko perinteisen lihakeiton valmistuksen mestareita?

Odotan juuri että 1,5 litraa vettä, naudan keittolihalämpäre, 1 porkkana, 1 sipuli kuorineen sekä 1 valkosipulinkynsi alkaisi kiehua. Ajattelin keittää niitä n. kaksi tuntia, suolata jossain vaiheessa ja saada siten liemen ja lihan keittoon.

En ruskistanut lihaa tai kasviksia, vaikka ehkä olisi kannattanut.

Mutta vastaisuuden varalle vinkit ovat tervetulleita.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 08, 2019, 18:51:53
En ole mestari ja tämän ohjeen olen joskus ainakin Näkkärillä antanut.

Lapsuuden peruja on syvällinen inho sitkeää lihaa kohtaan ja lihakeiton liha yleensä on aina sitkeää. Senpä vuoksi kypsytän lihan uunissa, eli pilkon lihan paloiksi ja sipulin, pippurin yms mausteiden kera kypsyttelen vedessä sen kuin tekisin karjalanpaistin. Joku luun nysä ei olisi huono lisä tuossa.

Sen jälkeen valmistan lihakeiton tuosta ihan normaalisti.

Joskus teen karjalanpaistin ja sen jämät jatkan lihakeitoksi sitten, kun en enää karjalanpaistina jaksa syödä.
Liemi ei ole kovinkaan kirkasta, mutta ei se minua haittaa, maku sen sijaan on erinomainen ja liha mureaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 08, 2019, 18:57:56
Lihalientä kannattaa tehdä kunnon satsi (=vähintään 5l kattilallinen!) kerralla. Riittää moneen soppaan...

Talvella tuli keitettyä, ja hyvää tuli. Ensin kiehumaan pari kiloa luita. Keitetään jokunen tunti, niin että luuydin alkaa pehmetä. Sitten lisätään lihat (mieluimmin sekä sikaa jotta nautaa, 5l kattilaan taisi mennä jotain 2kg yhteensä) ja keitetään vielä pari tuntia. Sitten luut voi koukkia pois; niistä aika suuri osa on liuennut liemeen. Lihalientä en ole maustanut muulla kuin maustepippurilla ja laakerinlehdillä, ne kun myös tykkäävät pitkästä keitosta ja niitä käytän muutenkin joka sopassa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 08, 2019, 19:18:18
Lihat kannattaa huuhdella ensin, laittaa sitten kylmään veteen, joka kuumennetaan hitaasti. Vaahto kuoritaan pois - tämä on mielestäni tärkeää sekä mauun kannalta että muistaakseni säilyvyydenkin kannalta. Ja vasta noin tunnin päästä lisätään juurekset ja mausteet. Keitellään hitaasti ja tasaisesti semmoiset 3-4 tuntia ainakin, jollei 20. Tässä pari reseptiä (mummon ja ravintolakeittiön), sis. mm. kananmunan valkuaisella kirkastamisen kahdella tavalla:
http://isoaidinreseptilla.blogspot.com/2013/04/kirkas-lihaliemi.html (http://isoaidinreseptilla.blogspot.com/2013/04/kirkas-lihaliemi.html)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Sepe - huhtikuu 08, 2019, 19:32:43
Olen pari kertaa tehnyt keittoa Hipin ohjeen mukaan. Jos Hippi sallii, täydennän ohjetta:
-uunivaiheen voi tehdä edellisenä päivänä
-toisena päivänä voi, jos rasvaa on saostunut liemeen, kuoria rasvaa pois
-liha on karjalanpaistilihaa
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 08, 2019, 19:44:43
Kiitos vinkeistä. Tulen huomioimaan. Kuulostaa hieman pahalta tuo useiden tuntien keittoaika: pitäisi päästä nukkumaankin tänään. Olin valmistautunut n. kahteen tuntiin, kasviksetkin lisäsin heti. Saas nähdä mitä tulee.

Kunnon luuliemisatsi onkin pitänyt keittää usein, mutta on jäänyt tekemättä. Minullakin on viiden litran kattila olemassa. Olen haaveillut myös Pho-liemestä, joka tehdään melko samalla tavalla mitä Urogallus kuvaa, mutta maustetaan hiillostetulla inkiväärillä ja sipulilla.

Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 08, 2019, 19:32:43
Olen pari kertaa tehnyt keittoa Hipin ohjeen mukaan. Jos Hippi sallii, täydennän ohjetta:
-uunivaiheen voi tehdä edellisenä päivänä
-toisena päivänä voi, jos rasvaa on saostunut liemeen, kuoria rasvaa pois
-liha on karjalanpaistilihaa
Tällaisissa resepteissä, joissa liha kypsennetään edellisenä päivänä ja jatketaan ruoan valmistusta seuraavana päivänä, olen pohtinut onko lihan useampaan kertaan lämmittäminen ongelma. Ensin kypsennettäessä liha. Seuraavana päivänä keitoksi keitettäessä. Kolmannen kerran, kun keittoa lämmitetään myöhemmin. Useamman kuin yhden kerran olen kuitenkin miettinyt, kuinka kätevää olisi kypsentää liha yhtenä päivänä ja tehdä keitto / kastike seuraavana.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 08, 2019, 19:55:42
En ole huomannut moneen kertaan lämmittämisessä mitään ongelmaa. Nykyisinhän ei enää niin moneen kertaan lämmitetä ruokin kuin "joskus muinoin". Meilläkin kotona tehtiin tuollaista hitaammin valmistuvaa keittoa tmv iso kattilallinen kerralla ja sitä sitten lämmitettiin koko kattilallista aina seuraavaa ruokailua varten uudelleen. Nykyisin valmiin keiton voi ottaa lautaselle ja lämmittää mikrossa ja palauttaa kattilan (tai muun säilytysastian) takaisin jääkaappiin ennen kuin se ehtii lämmetä huoneen lämmössä.

Itse käytän aika paljon kaupassa valmiiksi grillattua broileria niin kastikkeisiin, keittoihin, pataruokiin kuin ihan vain siivottuna wokkivihannesten kera. Todella nopeita ruokia tulee. Joku minulle väitti, että kaupan grillistä saa vanhentuneita broiskuja, mutta en kyllä ole huomannut sen enempää maku kuin hajuhaittojakaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 08, 2019, 21:11:24
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 08, 2019, 17:50:49
Ja sekin tuossa luki, että keski-ikäisiä, joilla olisi puutosta proteiinista olisi Suomessa nolla prosenttia. (Vanhuksilla proteiinista voi olla puutosta, jos ruokavalio on pelkällä puuro-, leipä- ja pullalinjalla.)

Joo, ei minulla ainakaan taida olla. Syön lähinnä lihaa, juustoa ja kananmunia. Kesällä menee myös kilon verran tuoreita herneitä ja talvella jokunen tomaatti. Ja sitten ne kasvikset mitä on kepabissa ja pizzassa. Leibää ja maitoa en käytä juuri ollenkaan.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 08, 2019, 22:08:33
Teen pizzani nykyään kylmäkohottamalla taikinan. Olen kehunut tapaa monelle, mutta kynnys valmistautua pizzan tekoon jo muutama päivä etukäteen tuntuu melko suurelta ja koko ajatus vaivalloiselta. Mielestäni totuus on kuitenkin päinvastainen: taikinan tekoon menee yhtenä iltana 20 minuuttia. Se on käyttökelpoista viisi päivää, kauemminkin. Pizzaa voi siis paistaa vaikka viikon jokaisena päivänä. Kun taikinan tekemisen varsinainen vaiva on jo nähty, on itse pizzapäivän työ melko helppoa.

Taikina:
500g 00-vehnäjauhoja
3g kuivahiivaa
3,5 dl vettä
10g suolaa
10g oliiviöljyä

Jauhot ja hiiva yhdistetään. Suola liuotetaann. 10 %:in vesimäärästä. Lisätään n. 90 % vedestä jauhojen sekaan ja vaivataan huolella, n. 10 minuuttia. Lisätään loppu vesi, johon suola on liuotettu ja vaivataan n. viisi minuuttia. Lisätään öljy ja vaivataan vielä, kunnes öljy sekoittuu ja taikina on sileää.

Vaivaamisen voi tehdä käsin tai koneella.

Valmis taikina muotoillaan palloksi ja laitetaan suureen, oliiviöljyllä kevyesti öljyttyyn astiaan. Päälle kansi tai kelmu. Astia laitetaan jääkaappiin vuorokaudeksi.

Vuorokauden jälkeen taikina jaetaan palloiksi, jaan itse 500g taikinan kolmeen osaan. Muotoillaan uudestaan palloksi ja laitetaan kukin omaan pienempään öljyttyyn astiaansa. Päälle kansi tai kelmu ja jääkaapin alaosaan min. yhdeksi vuorokaudeksi. Paras tulos lienee, kun kokonaiskohotusaika on 2 - 3 vrk.

Pizzapäivänä pallot tulee nostaa hyvissä ajoin huoneenlämpöön, ainakin kaksi tuntia etukäteen, jotta ne ehtivät lämmetä. Hyvä tapa lyhentää taikinan herättelemistä ja lämmittämistä on myös lämmittää uuni 25 - 30 asteeseen ja laittaa taikinat uuniin. Kylmä taikina on hankalampi muotoilla.

Palloja ei kaulita vaan painellaan ja venytetään varovasti muotoonsa käsien ja jauhojen avulla.

Pizza nostetaan kevyesti öljytylle uunipellille ja venytellään vielä siinä muotoonsa. Paistaminen tapahtuu niin kuumassa lämpötilassa, kuin uunisi antaa. Tomaatti pohjalle, maltillisesti muita täytteitä, ensin paistetaan vajaa viisi minuuttia keskitasolla, sitten toinen mokoma ylätasolla. Paistoaika kuitenkin riippuu lämmöstä. Pizzaa kannattaa katsoa.

Hyvä tapa on myös se, että paistaa ensin pohjaa keskitasossa pelkän tomaattikastikkeen kanssa. Ennen ylätasolle nostamista pizza nostetaan työtasolle ja lisätään muut täytteet ja paistetaan ylätasolla. Näin pohjasta tulee ilmavampi, rapeampi. Paras tulos saadaan, kun pellin annetaan kuumeta uunissa ja pizza muotoillaan leivinpaperille. Tomaattikastikkeella valeltu pohja vedetään kuumalle pellille ja laitetaan uunin keskitasolle n. neljäksi minuutiksi. Poistetaan uunista, vedetään leivinpaperi pizzan alta pois, lisätään täytteet ja paistetaan ylätasolla n. 4 min.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 09, 2019, 23:03:31
Waden pitsa ei kyllä ole mitään pikaruokaa. Hyvää sen uskon varmasti olevan. Oletko kokeillut laittaa taikinaan ruisjauhoja? Itse käytän pitsapohjassa puolet ja puolet vehnä- ja ruisjauhoja.

Oma pitsailu keskittyy viikonloppuihin. Aamulla taikina kohoamaan. Sitten lenkille tai asioitsemaan. Palattua lätyn levittäminen pellille, sekalaiset täytteet päälle ja uuniin. Luukun ikkunasta voikin sitten kuola valuen ihailla kypsymistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 09, 2019, 23:31:03
Kylmäkohottamalla saa julmetun hyviä pulliakin aikaiseksi. Esimerkiksi tällaisia rimbobullar (https://www.hemtrevligt.se/hemmetsjournal/recept/rimbobullar-3612/)-nimisiä ruotsalaisia leivonnaisia. Juuri tuota kyseistä reseptiä en ole kokeillut, mutta vastaavanlainen resepti minulla on tallessa jossakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 10, 2019, 00:01:06
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - huhtikuu 09, 2019, 23:03:31
Waden pitsa ei kyllä ole mitään pikaruokaa. Hyvää sen uskon varmasti olevan. Oletko kokeillut laittaa taikinaan ruisjauhoja? Itse käytän pitsapohjassa puolet ja puolet vehnä- ja ruisjauhoja.

Oma pitsailu keskittyy viikonloppuihin. Aamulla taikina kohoamaan. Sitten lenkille tai asioitsemaan. Palattua lätyn levittäminen pellille, sekalaiset täytteet päälle ja uuniin. Luukun ikkunasta voikin sitten kuola valuen ihailla kypsymistä.
https://ibb.co/t8m24L0 linkin takana on edellisen pizzaillan satoa, latasin kuvan tomaatti, mozzarella, rucolanverso) .

Ei tosiaan ole pikaruokaa. Mutta mielestäni prosessi on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen ja joustava - toki, pizzan valmistukseen on varauduttava etukäteen. Esim. eilen tein pizzataikinan ja laitoin sen jääkaappiin. Kysyimme puolisoni työkaverilta milloin tämä pääsee meille pizzalle: torstai-ilta sopii. Taikina odottaa kaapissa siihen saakka. Minulle hankalampaa on loppujen lopuksi se, jos päätän tehdä pizzaa tänään. Taikina olisi saatava leivottua ja kohoamaan saman päivän aikana.. tosiaan viikonlopun homma.

En ole koskaan yrittänyt tehdä pizzaa mistään muusta kuin vehnäjauhosta, karkeammasta tai hienommasta. Rukiisia piiraspohjia olen syönyt, ne ainakin ovat olleet maistuvia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - huhtikuu 10, 2019, 18:58:01
Boullabaissen ja Ratatoulen yhdistelmäpata

ohje:

valmistusaika 3omin about,

1pieni kesäkurpitsa
1iso munakoiso
1punainen paprika
3rkl kalamata balsamicoa
3pientä valkosipulin kynttä
3-4ruokalusikkaa heinz ketsuppi tai voi korvata tomattipyrelle mitä kaapissa sattuu olemaan)*
3keltasipulia
kanaliemikuutio
4dlkiehuvaa vettä
1/2tlsuolaa
yrttipitoisia mausteita:basilka3tl,kumina2tl,timjamia2tl,jauhelihamauste1tl,muutama laakerinlehti
pataa keitellään levy nelosella n.25min.
Lisukkeeksi heivasin pataan:
keitettyä riisiä 1dl
180sulatettuja katkarapuja (s-market)
ja 1dl parsaporkkana pakastevihannessekoitusta!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 12, 2019, 14:55:03
Uunipunajuuria, ja muita juureksia, ohraa ja kikherneitä

Teinpä hyvää sapuskaa tänään (toisaalta olen hulluna punajuuriin ja kikherneisiin).
Oli tähteeksi jääneitä keitettyjä ohranjyviä, ja keksin tällaisen:
- oliiviöljyllä voideltuun lasivuokaan suupalan kokoisia paloja punajuuria ja bataattia. Ja vähän lanttua,
- vähän oliiviöljyä päälle, ja rosmariinia. 
- Kiertoilmauunissa ehkä 25-30  minuuttia 200 C, tai kunnes alkavat tuoksumaan valmiilta.
- Sillä aikaa sekoitetaan keitetyt ohrat, huuhdeltuja kikherneitä (nyt oli purkista), vähän oliiviöljyä, mustapippuria, balsamicoa, vähän raastettua parmesaania (pakkasesta) ja Provencen yrttejä,
- ja vielä 5-10 minuutiksi uuniin.

Valmistamiseen meni noin 10 minuuttia, uunissa sen ehkä alle 40 minuuttia.

Tarjoillaan rucolan, valkokaalin suikaleiden, kirsikkatomaattien, kurkun ja omenasiivujen kanssa. Tämän reseptin tahdon muistaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 16, 2019, 17:38:56
Kävin kalibroimassa makuaistiani syömällä pizzaa Puttes Bar&Pizzassa, kebabia Döner Harjussa ja huippu aasialaista ruokapaikassa jonka nimeä en muista.

Nyt voi taas arvostella ruokia. Ei saa esittää minkäänlaisia ruoka-arvosteluja jollei ole käynyt syömässä hyvin monessa tunnetusti maistuvia eineitä valmistavissa paikoissa. ( vrt. poliitikkojen arvostelu äänestämättä  ;D )

Oma Olivian kanani on ehdottomasti TOP-viidessä näin alkuvuoden aikana.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 16, 2019, 18:33:44
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 16, 2019, 17:38:56
Kävin kalibroimassa makuaistiani syömällä pizzaa Puttes Bar&Pizzassa, kebabia Döner Harjussa ja huippu aasialaista ruokapaikassa jonka nimeä en muista.

Eli pitkä lounas!  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 16, 2019, 18:42:02
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - huhtikuu 16, 2019, 18:33:44
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 16, 2019, 17:38:56
Kävin kalibroimassa makuaistiani syömällä pizzaa Puttes Bar&Pizzassa, kebabia Döner Harjussa ja huippu aasialaista ruokapaikassa jonka nimeä en muista.

Eli pitkä lounas!  ;D

Juu. Tosi pitkä, meni monta päivää.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - huhtikuu 16, 2019, 19:36:06
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 12, 2019, 14:55:03
Uunipunajuuria, ja muita juureksia, ohraa ja kikherneitä

Teinpä hyvää sapuskaa tänään (toisaalta olen hulluna punajuuriin ja kikherneisiin).
Oli tähteeksi jääneitä keitettyjä ohranjyviä, ja keksin tällaisen:
- oliiviöljyllä voideltuun lasivuokaan suupalan kokoisia paloja punajuuria ja bataattia. Ja vähän lanttua,
- vähän oliiviöljyä päälle, ja rosmariinia. 
- Kiertoilmauunissa ehkä 25-30  minuuttia 200 C, tai kunnes alkavat tuoksumaan valmiilta.
- Sillä aikaa sekoitetaan keitetyt ohrat, huuhdeltuja kikherneitä (nyt oli purkista), vähän oliiviöljyä, mustapippuria, balsamicoa, vähän raastettua parmesaania (pakkasesta) ja Provencen yrttejä,
- ja vielä 5-10 minuutiksi uuniin.



-----------
-----------
------------ohje vaikuttaa vahvasti siltä että voisin kokeilla, pidän itsekkin punjuuresta hulluntavalla, mies vaan saa
siitä vatsanväänteitä siksi en kovin usein sitä laita!

Valmistamiseen meni noin 10 minuuttia, uunissa sen ehkä alle 40 minuuttia.

Tarjoillaan rucolan, valkokaalin suikaleiden, kirsikkatomaattien, kurkun ja omenasiivujen kanssa. Tämän reseptin tahdon muistaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - huhtikuu 16, 2019, 19:37:25
Joo epä-onnistui tuo linkitys"voisin kokeilla punajuurta sekä kikherneitä! :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 16, 2019, 19:51:20
Kiva. Kirjoitin ohjeeseen, että kikherneet olisivat olleet "purkista", kun piti kirjoittaa "tetrasta".
Suolaa tuohon en laittanut, ja kikherneidenkin suolan huuhtelin pois. Parmesaanissa on suolaa, mutta sitä oli aika vähän.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 16, 2019, 21:09:32
Oliko Harjulla hyvä döner, en oo koskaan maistanut..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 16, 2019, 21:30:06
Lainaus käyttäjältä: wade - huhtikuu 16, 2019, 21:09:32
Oliko Harjulla hyvä döner, en oo koskaan maistanut..

Oli juu. Kannattaa maiskutella.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - huhtikuu 17, 2019, 09:33:18
Jos joku haluaa tietää miltä pettuleipä maistui, kannattaa hakea Lidlin tarjouspizza Pizza Familia. Aito puun maku on tavoitettu siinä lähes täydellisesti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 17, 2019, 09:49:12
Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 17, 2019, 09:33:18
Jos joku haluaa tietää miltä pettuleipä maistui, kannattaa hakea Lidlin tarjouspizza Pizza Familia. Aito puun maku on tavoitettu siinä lähes täydellisesti.

;D

Tunnen aina suurta sääliä nähdessäni keski-ikäisen miehen pakastepizza-altaan vierellä. Ajattelen, siinä on mies joka antoi kaikkensa uransa takia, menetti perheensä ja joutuu nyt syömään yksin, kelvotonta ruokaa. Onneksi heillä juomat ovat usein laadukkaita ja laajasti käsitettynä keitetyt nakitkin ovat liha-ateria.

Sitten varoituksen sana. Ollessani nuorempana pari vuotta tuollaisessa hirveässä tilanteessa - muutin äidin luota opiskelemaan eikä vakikumppania ollut vielä löytynyt - lihoin nakki-pizza-lihapiirakka-olut ruokavaliolla yli kymmenen kiloa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 17, 2019, 09:58:19
Olen välillä töissä paikassa, jossa ei ole (minun mielestäni) tarpeeksi hyvää lounaspaikkaa lähellä, joten joudun tuomaan eväitä. Teoriassa siis taivas auki syödä erittäin hyviä lounaita, käytännössä not so much.

Yleensä ollut mukana 2-3 leipää (jälkkäriä) päällysteineen ja vihersalaatti. Ai että tympii. Tänään laitoin salaattiin viikonloppuna tehtyä lindströmin pihviä, viimeiset jääkaapin perukoille jääneet. Leivän sijaan otin Rosten kaura speltti merisuola näkkäriä, salamia ja juustoa. Ainakin maistui paremmalta kuin tavallinen aamuleipä!

Toinen juttu evästelyssä on se, että sosiaalinen aspekti puuttuu. Muualla duunissa ollessa tulee lähdettyä syömään kavereiden kanssa ja onhan se ihan toinen juttu.

No ruokaa tämä vain on, mutta nopeita ja hyviä vinkkejä otetaan vastaan. Ei maitopohjaisia kuten jogurtteja kuitenkaan, niistä en tykkää yhtään.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 17, 2019, 11:12:06

Kah, jos on muitakin evästelijöitä, pitäkää nyyttäreitä.

Miten olisi kanasalaatti?
Grillattua tai paistettua broileria (voi olla valmiina ostettuakin), nahat ja luut poistettuna ja kuutioituna.
Sipulia ja valkosipulia ihan pienenä silppuna. (Ehkä inkivääriä raastettuna.)
Varsiselleriä kiekkoina
Hyvää oliiviöljyä, balsamicoa, mustapippuria myllystä.

Samalla sapluunalla voi tehdä kikhernesalaattia, ehkä ilman selleriä, ja maustaa vielä jollain yritllä, kuten tuoreella korianterilla.

Tofusalaattiin voi laittaa valkosipulia, inkivääriraastetta, hunajamelonia, balsamicoa, oliiviöljyä ja tuoretta chiliä. Chili kyllä sopii noihin muihinkin salaatteihin.

Lisukkeeksi noihin kolmeen salaattiin kävisi patonki.

Jos työpaikallasi on mikroaaltouuni, niin miksei salaatin sijaan voisi vaihtoehtoisesti ottaa edellisen päivän lämminruokaakin mukaan. (Kesälllä kuljetus saattaa vaatia ruokatermoksen tai pienen termoslaukun.)

Jos leipää ja uusia leivänpäällisiä haluaa evääksi, voi kokeilla esim. Baban chilihummusta tai miedompaa Sevan-hummusta (tai tehdä itse). Päälle paprikasiivuja. Tai tonnikalalevite, johon tulee mm. aivan hienoa selleriä, valkosipulia, tonnikalaa, vähän majoneesia, pippuria. Vars. tämä viimeinen kyllä vaatii sen termoslaukun.

Tai kikhernepihvejä uunissa: kikherne, kananmuna, sipuli, valkosipuli, inkivääri, tuore chili, oliiviöljy.

Tai intialaista linssikeittoa (https://www.gogreen.fi/reseptit/paaruokaa/intialainen-linssikeitto/). Mangochutney on tuossa se olennainen asia, jota ei kannata jättää pois.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 17, 2019, 11:41:48
Joo,

Kyse on tosiaan niistä päivistä, kun ruokaa ei ole jäänyt edellisiltä valmistuskerroilta - kuten sanoin, en millään viitsisi alkaa tehdä ruokaa "vain evääksi", ts. kokkaamaan sen vuoksi, että saan huomiseksi eväät. Toki jos sen jaksaisin tehdä, olisivat mahdollisuudet rajattomat ;D Kuten sanoin, teoriassa mulla on hyvät, ellei mainiot eväät. Käytäntö mokoma vaan taas tökkii.

Salaatteja olen väsännyt monenmoisia, niitäkin periaatteella mitä kaapissa sattuu olemaan. Munakkaita myös, on täällä mikro, jossa voi lämmittää ja hyvän munakkaan nyt syö vaikka kylmänä.

Muita evästelijöitä ei ole, enimmäkseen olen täällä itsekseni, joskus saan kahviseuraa iltapäivällä.

Kiitos ohjeista kumminkin, ehkä innostun joskus (kun tiedän olevani täällä useamman päivän) tekemään isompia satseja, joista saa muutamaksi päiväksi evästä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 17, 2019, 12:11:05
Kikhernepihvejä, tai lindströmin pihvejä tms. ainakin voi tehdä isomman satsin ja pakastaa (esim. tarjottimella ensin, niin saa irrallisia ja voi ottaa sitten vain tarvittavan määrän kerralllaan). Siinä saisi "jääpalankin" sitten helpolla, ja mikrossa voisi lämmittää.

-Jos helpolla haluat päästä, ota mukaan purkki hummusta, leipää, palan valkokaalia, porkkana tai pari pestynä ja kuorittuna, pala kurkkua tms., ja ehkä hedelmä?
- Tai kaurahiutaleita ja tee puuro siitä (mikrossa). Esim. pakastemarjojen (tai hedelmän) ja pähkinöiden kanssa.
- Tai mysliä (jos menee alas ilman jugurttia). (Itselläni hedelmämysli kyllä on sieltä lihottavammasta päästä, kun tykkään sen mausta luomujugurtin kanssa vähän liikaakin. Viime kesän helteillä se oli pitkään lounaana, kun ei jaksanut tehdä oikein lämmintä ruokaa.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 17, 2019, 13:36:07
Ilmiantakaas jokin resepti, johon tarvitaan tavallisia vihreitä (kuiva)herneitä, hernesopan sijaan.
Siivosin eilen kuivatavaralle varatut keittiön vetolaatikot, ja pari vuotta sitten vanhaksi menneitä herneitä en viitsinyt heittää pois. Ovat lionneet eilisestä asti jääkaapissa.

Hakusessa olisi esim. hernepihvit uunissa, tai intialainen pata herneistä ja ehkä pinaatista, jos suoriudun tänään kauppaan (edelliseen tarv. kananmunia, ja jälkimmäiseen mangochutneyta). Tai voisi kokeilla tehdä hernehummusta (https://web.sll.fi/kymenlaakso/pohjois-kymen-luonto/Ajankohtaista/resepteja).

Tuossa em. linkissä on myös Chiliherneet, jotka vaan liotetaan ja sitten paahdetaan maustettuina uunissa, kuulostaa helpolta. Grahanjauhoja tai korppujauhoja (yllättävä ainesosa) ei ole kotona, ehkä kokeilen ruisjauhoja, joista haluan päästä eroon, tai sitten ruisjauhon ja vehnäjauhos seosta. Kuivattua valkosipulia ei myöskään ole, mutta kai murskattu tuorekin käy, tai voi jopa olla parempi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 17, 2019, 18:57:58
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 17, 2019, 09:58:19
No ruokaa tämä vain on, mutta nopeita ja hyviä vinkkejä otetaan vastaan. Ei maitopohjaisia kuten jogurtteja kuitenkaan, niistä en tykkää yhtään.

T: Xante
Ruokaa, jota ei tarvitse valmistaa.

Itse ehkä koostaisin naposteltavan aterian. Esim. muutama siivu leipää, oliiveja/tapenadea, kylmäsavunautaa, tomaattisiivuja, hummusta, kurkkua... jälkiruoaksi hedelmiä. Kaikki saa kaupasta, eikä tarvitse kuin pilkkoa / pakata. Kaupan valikoimasta saa monta hyvää yhdistelmää.

Salaatteja ajatellen kuskusta kannattaa opetella käyttämään: sekoitetaan 1:1 kiehuvaa vettä ja kuskusia, odotetaan hetki, ja kuskus on valmis. Samoin riisivermicellinuudeli: kiehuvaa vettä päälle, minuutti pari, ja nuudeli on kypsää. Toki nämä tulee maustaa ja lisätä höysteitä, mutta nopeat ja maittavat rungot salaateille.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 17, 2019, 20:00:50
Huhu, lapseni ilmoitti pitävänsä kavereilleen juhlat. Lupasin tehdä burgerit. Eilen paistoin burger-sämpylät, tänään tein majoneesin ja pihvit. Tein pihvit Atrian burger-jauhelihasta, muotoilin ja maustoin suolalla juuri ennen valuraudalle iskemistä. Vinkkejä katsoin netistä: lihamassaa ei saa vaivata liikaa, pihvin keskelle tulee painaa kolo, joka estää lihan vetäytymisen (vetäytyessään pihvi pullahtaa). Vinkeistä huolimatta pihvit pullahtivat melkoisesti. Pullahtaneen pihvin kypsyminen ei tapahdu kuten suunniteltu. Vähän rasittavaa. Lisäksi kymmenkunta pihviä on melko rasvainen homma, en kyllä suosittele, jos ei ole hyvää rutiinia ja välineistöä.

Ilokseni lapset söivät purilaiset yhtä lukuunottamatta, olin varma että ainakin puolet jättäisi syömättä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 17, 2019, 20:12:59
Paistan jauhelihapihvit uunissa. Taputtelen öljyisin kätösin pihvit leivinpaperin päälle ja sitten uuniin, noin 15 min 225 asteessa. Kyllä niihin paistopintaa tulee uunissakin, joskaan ei niin ärhäkkää kuin pannulla.

Uuni on mukavampi kuin paistinpannu. Ei tule käryä ja koko homma valmistuu nopeammin eikä kokkikaan hikoie suuremmin :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - huhtikuu 17, 2019, 20:39:22
Ainoa oikea laite jauhelihapihvien valmistukseen on Fincan parilagrilli. Niitä valmistettiin joskus 70-luvulla.

(https://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/isot/548189.jpg)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 17, 2019, 20:47:23
Sittemmin sama vehje brändättiin uudestaan vohveliraudaksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 17, 2019, 20:49:24
Juu, kyllä mäkin jauhelihapiffiä ja -bullaa olen uunissa paistellut. Burgerissa pannulla paistaminen on kuitenkin se "juttu". Erityisesti jos paistaa jauhelihapihvin pihvityyliin, eli pelkkää lihaa, pintamauste juuri ennen paistamista. Totesin kuitenkin, että rutiinia tarvitaan, tässäkin. Ruoanlaitto on kyllä hieno homma.

Katsoin Brutton 70-lukulaista Fincaa Gigantista, mutta ei löytynyt.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 17, 2019, 21:56:37
Ääni pannulle täältäkin. Siinä maistuu käsityö, uuni on enemmän bulkkia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 17, 2019, 22:00:48
Muurikkapannulla pihanotskissa tulee oikein hyviä hämbörgereita, monta kerrallaan, ja sämpylätkin reunalla. Tosin ainakin loppukesästä lihasta saa kilpailla ampiaisten kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 17, 2019, 22:10:02
Ei ole tuttu tuo grilli, meillä kotona lämmitettiin makkarakin pannulla.

Onko näistä joku sopivasti vastaava:  https://www.vertaa.fi/poytagrillit/

Valtava valikoima erilaisia, missä ihmiset pitää noita kun en ole juuri törmännyt - kaapissako?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 18, 2019, 07:44:00
Meillä on tälläinen ja on aivan ehdoton peli. Siinä paistuu niin pihvit, jauhelihapihvit, kanat, kalat ja vihannekset. Puhtaanapito on helppoa. En muista, mitä merkkiä meidän on, mutta kilon jauhelitaikinasta tehdyt pihvit paistaa kahdessa osassa, eli kerralla pihvejä menee koosta riippuen levylle n. 8.

Ostimme aikanaan omamme mielijohteesta Lidlistä kesäbileisiin, seuraavana päivänä haimme toisen varalle, koska heppoinen peli varmaan hiipuu. No ei ole vielä 4 vuoteen hiipunut, mutta onpa yksi varastossa.

Käytämme talvella lieden päällä (ja liesituulettimen alla) ja kesällä tietysti pihaterassilla. Kovassa käytössä on.

https://hintaseuranta.fi/muut-keittiovalineet/teppanyaki-paistolevy-465-cm/4108101 (https://hintaseuranta.fi/muut-keittiovalineet/teppanyaki-paistolevy-465-cm/4108101)

T: Xante

Muoksis: on ollut niin hyvä, että olen alkanut vilkuilla myös kalliimpia vaihtoehtoja, joissa on jotain hellamaisia toimintoja myös.

PS: Wadelle kiitos evästelyistä, tuohon suuntaan vähän eilen jo lähdin, mutta oikeassa olet: kaupassa tarkkana!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - huhtikuu 18, 2019, 09:22:06
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 17, 2019, 22:10:02
Ei ole tuttu tuo grilli, meillä kotona lämmitettiin makkarakin pannulla.

Onko näistä joku sopivasti vastaava:  https://www.vertaa.fi/poytagrillit/

Valtava valikoima erilaisia, missä ihmiset pitää noita kun en ole juuri törmännyt - kaapissako?
Ihan kaikki noista ei sovi hampurilaisten valmistukseen. Paistopinnan aaltokuvion pitää olla tietynlainen, jotta aaltokuviot kopioituvat paistettaessa pihviin sekä sämpylänpuolikkaisiin, mikä takaa mausteiden pysymisen hampurilaisen sisällä. Kaksipuolinen paisto lievällä puristuksella on myös ehdoton valmistustapa, jotta pihvi ja kuoret saadaan tiiviiksi kuitenkin ilman kuivettumisriskiä. Nykyajan hampurilaisten kirous onkin höttö pullamainen olemus, josta mausteet valuvat rinnuksille ekalla puraisulla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 18, 2019, 09:26:26
Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 18, 2019, 09:22:06
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 17, 2019, 22:10:02
Ei ole tuttu tuo grilli, meillä kotona lämmitettiin makkarakin pannulla.

Onko näistä joku sopivasti vastaava:  https://www.vertaa.fi/poytagrillit/

Valtava valikoima erilaisia, missä ihmiset pitää noita kun en ole juuri törmännyt - kaapissako?
Ihan kaikki noista ei sovi hampurilaisten valmistukseen. Paistopinnan aaltokuvio pitää olla tietynlainen, jotta ne kopioituvat pihviin sekä sämpylänpuolikkaisiin, mikä takaa mausteiden pysymisen hampurilaisen sisällä. Kaksipuolinen paisto puristuksella on myös ehdoton, jotta pihvi ja kuoret saadaan tiiviiksi ilman kuivettumisriskiä. Nykyajan hampurilaisten kirous onkin höttö pullamainen olemus, josta mausteet valuvat rinnuksille ekalla puraisulla.

Itse teen pihvit tuolla paistolevyllä ja sämpylät vähän vastaavalla pöytägrillillä kuin Brutolla. Mutta sanottava on, että pöytägrilli joutuu usein kaappiin, paistolevy ei koskaan.

Tämä siitä syystä, että hampurilaisia ja vastaavia tulee tehtyä harvemmin, mutta paistolevyä käytetään viikottain. Lisäksi paistolevyllä saa enemmän ruokaa kerralla valmiiksi, meilläkin pöytägrilli on aika pieni.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 18, 2019, 09:52:13
Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 18, 2019, 09:22:06
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 17, 2019, 22:10:02
Ei ole tuttu tuo grilli, meillä kotona lämmitettiin makkarakin pannulla.

Onko näistä joku sopivasti vastaava:  https://www.vertaa.fi/poytagrillit/

Valtava valikoima erilaisia, missä ihmiset pitää noita kun en ole juuri törmännyt - kaapissako?
Ihan kaikki noista ei sovi hampurilaisten valmistukseen. Paistopinnan aaltokuvion pitää olla tietynlainen, jotta aaltokuviot kopioituvat paistettaessa pihviin sekä sämpylänpuolikkaisiin, mikä takaa mausteiden pysymisen hampurilaisen sisällä. Kaksipuolinen paisto lievällä puristuksella on myös ehdoton valmistustapa, jotta pihvi ja kuoret saadaan tiiviiksi kuitenkin ilman kuivettumisriskiä. Nykyajan hampurilaisten kirous onkin höttö pullamainen olemus, josta mausteet valuvat rinnuksille ekalla puraisulla.
Nykyään monet vannovat yksinkertaisuuden nimeen: hyvä sämpylä, hyvä ja riittävän rasvainen naudanliha, jo se on hampurilainen. Tämän jälkeen lisätään kastikkeet/ketsuppi, ja muutama valinnainen lisuke, kuten pikkelöity kurkku, pekoni, karamellisoitu sipuli. Mutta periaatteessa hampurilaisen tursuamista ei sallita: syömisen tulee onnistua käsin. Lisäksi monissa ravintoloissa ranskalaiset kypsennetään minimissään kahdesti, ideaalisti kolmeen kertaan (keittäminen, friteeraus miedommalla lämmöllä ja sitten korkeammalla) parhaan rapeuden saavuttamiseksi.

Itselläni ei ole ongelmaa purilaisen kanssa, jonka itsesuojeluvaisto ohjaa syömään veitsellä ja haarukalla. Mutta arvostan kyllä hyvää burgeria, jonka tekijät ovat olleet tarkkana kaikkien osa-alueiden kanssa, onhan sellaista ilo syödä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 18, 2019, 19:00:52
Laitoin lammasrullan uuniin. Niitä oli valmissuolattuina myynnissä Prismassa. Saa nährä mitä tuosta nyt sitten tulee.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 18, 2019, 21:20:59
Iltapalaksi eilisen burgerjuhlan ylijäämä: n. 150g jauhelihaa 1,5cm pihviksi taputeltuna. Valurauta kuumaksi, pyyhkäistään öljykerros pintaan talouspaperin avulla. Suolataan hyvin pihvin paistopinta, lätkäistään pannulle. Painetaan pihviä litteämmäksi pienen kattilan pohjalla, painetaan parikymmentä sekuntia. Paistetaan n. 3 minuuttia, jonka jälkeen pihvin pitäisi irrota pannusta. Suolataan ja pippuroidaan paistamaton pinta hyvin, lätkäistään iso sipulirengas pihville, käännetään. Laitetaan pihvin päälle heti juustosiivu(t). Paistetaan toista puolta vielä pari kolme minuuttia, pannua voi peittää, jotta juusto sulaisi kunnolla.

Pihvi isketään sämpylän väliin, johon on jo laitettu pohjalle majoneesia, kanteen ohut sinappi ja hieman ketsuppia, lisäksi pekonisiivu, salaattia ja kolme maustekurkkusiivua. Ääntä kohti. Herkullinen hamppari!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Magdaleena - huhtikuu 18, 2019, 21:26:51
Varsinkin lampaanlihasta tulee hyvin mureaa, kun paistaa sitä pitkään matalalla lämmöllä, mitä isompi paisti sitä pitempään, Tunteja!
Alkuun maksimilämmöllä jonkun aikaa ja sitten lämpö aika alas. Minulla on kaasuhella ja lämmön säätelen 1-10 asteikolla.

Samoin emmänät paistavat hitaasti kanoja uunissa, täytettynäkin, liha irtoaa sitten itsestään luista. Varsinkin, jos on isompi sakki tulossa syömään ja voi laittaa vaikka puoli tusinaa samalla kertaa muhimaan :D
En kyllä ole itse kokeillut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 19, 2019, 18:40:07
En ole tuon lammasrullan tai tämän York Deli Chicken Eggs Bacon -kolmioleivän ylin ystävä. Tosin Wotkinsi'n sinappi antaa tuon lammasrullan kanssa paljon anteeksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 19, 2019, 18:55:48
Oliko lammasrulla liian... villaisaa?

Lapsuudenkodissani ei koskaan syöty lammasta, ei yhtäkään kertaa. Sitten kun myöhemmin sai maistaakseen kuivaa lammasta etnisissä ravintoloissa tai muuta melko voimakkaan lampaista / heikosti valmistettua lammasruokaa, niin meni fiilis koko raaka-aineesta.

Viime aikoina olen kuitenkin palannut lampaan, tarkemmin karitsan, pariin, ja ollut iloisesti yllättynyt. Tein lammaskebabin rasvaisesta niskasta, herkullista. Söin karitsankaretta kaverin valmistamana, loistavaa. Söin marokkolaisittain haudutettua lammasta ravintolassa, todella maukasta. Näin lammas on löytämässä tietään lautaselleni.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 19, 2019, 19:12:00
Ah ja voih, intialaisittain valmistettu lammas on yksi herkuistani, ja tilaan sitä aina intialaisissa ravintoloissa, silloin harvoin kun käyn. Rogan josh on yksi lemppareista, ja Lontoon intialaisissa olen saanut kaikkein maukkainta. Tai no, jos erään ystävän ja minun omia kokkauksiani ei lasketa. Nykyään ei kyllä enää paljon punaista lihaa tule syötyä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 19, 2019, 19:20:21
^^ Mulla on ollut myös lampaasta pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Karitsaa en muista koskaan maistaneeni, mutta sitä on joo kehuttu täysikasvuista lammasta helpommaksi raaka-aineeksi. Itse asiassa tämä oli ensimmäinen kerta kun olen saanut maistaa ei-niin-hyvää lammasta. Selvästi pitää olla joko tuota mainitsemaasi rasvaisempaa laatua tai valmistettu jotenkin paremmin marinoituneena, jotta ikävä sivumaku peittyisi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 19, 2019, 19:22:05
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 19, 2019, 19:12:00
Ah ja voih, intialaisittain valmistettu lammas on yksi herkuistani, ja tilaan sitä aina intialaisissa ravintoloissa, silloin harvoin kun käyn. Rogan josh on yksi lemppareista, ja Lontoon intialaisissa olen saanut kaikkein maukkainta. Tai no, jos erään ystävän ja minun omia kokkauksiani ei lasketa. Nykyään ei kyllä enää paljon punaista lihaa tule syötyä.
Kiitos vinkistä, pitääpä joskus kokeilla, jahka intialaiseen eksyy.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - huhtikuu 20, 2019, 18:52:38
Ostin lihatiskin ohi kulkiessani kotimaisen karitsan niskaa, 16,90 taisi olla kilohinta, vajaan kilon pala luineen. Tarkoituksena olisi hauduttaa viinissä, kun ehtii. Iskin pakkaseen odottamaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - huhtikuu 20, 2019, 19:58:59
Meillä syötiin lampaan sijaan hirvipaistia. Höysteeksi aurajuustoperunoita ja uunijuureksia. Hyvää oli. Mulle ei oikein uppoa niin usein pääsiäismenuun kuuluvat valkosipuliperunat, vaikka monessa ruuassa valkosipuli on ihan ok.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 20, 2019, 21:26:18
Lainaus käyttäjältä: wade - huhtikuu 20, 2019, 18:52:38
Ostin lihatiskin ohi kulkiessani kotimaisen karitsan niskaa, 16,90 taisi olla kilohinta, vajaan kilon pala luineen. Tarkoituksena olisi hauduttaa viinissä, kun ehtii. Iskin pakkaseen odottamaan.
Ai hitsi. Hypistelin karitsanpotkapakkauksia (niitä kun näkee harvoin), ja haaveilin pitkään haudutetusta intialaisesta ihanuudesta, mutta kun oli jo muuta noukittuna ja suunnitelmissa on huomiseksi muuta puuhaa, jätin ostamatta. Olisinpa sittenkin ostanut, olisihan ne voinut laittaa suoraan pakkaseen, jos ei huomenna jaksaisi väsätä niistä ruokaa. Kilohintaa en muista, mutta se taisi tuntua tyyriiltä siihen nähden, että yli puolet varmaan on luuta.

Yhden myönnytyksen pääsiäiselle tein (ei pitäisi mennä kuntosalin jälkeen nälkäisenä kuin susi kauppaan...): ostin mämmiä. Tällä kerralla ensimmäistä kertaa ruokakerman kanssa (10%), ja oikein maukasta sekin oli. Aiemmin olen käyttänyt vispikermaa. Pitää käyttää tomusokerit loppuun, joten laitoin teelusikallisen sitä annokseen. Ihan kuin se olisi makeampaa? Muistelen, että hienosokeria hulahti moninkertainen määrä aiemmin. Onneksi sentään jätin kokonaisen Sacherkakun ostamatta! Vakavasti sitäkin harkitsin.

Pääsiäisateriani
- salaattia, jossa mm. avokadoa, hapankaalia, omenaa, vihersalaattia, hyvää oliiviöljyä yms.
- einestä: puolikas annos Kokkikartanon paneerattua kalaa, muusia, herneitä ja tillivoita (https://www.foodie.fi/entry/kk-350g-pan--kalaleike-ja-muusi/6419744005303) (ei niin terveellistä, mutta herkullista ollakseen eines)
- jälkkäriksi siis mämmiä, tomusokeria, ruokakermaa
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 20, 2019, 21:34:38
Nuukana miehenä odottelen, että lampas tulee -50% tarjoukseen, pääsiäisen mentyä. Sitten ostan pakkasen pullolleen.

Joskus, ostan kalleinta ja parasta palaa, vain kalibrointitarkoituksissa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 30, 2019, 20:42:19
Seurasin esimerkkiä, ROOSTER: Ostin pakastettua lammasta puoleen hintaan, ja tein ihan älyttömän hyvää pataa siitä erään ystäväni ystävän ohjeella. Sriracha on aivan uusi tuttavuus, hyvän makuinen, mutta sen kanssa pitää näköjään olla varovainen.


Bengalilainen pata karitsasta, vähän tuunattuna

Otetaan pari vrk jääkaapissa sulanut liha huoneenlämpöön hyvissä ajoin.

Ison kattilan pohjalle valutetaan öljyä (rypsi- oli nyt) niin, että pohja (melkein) peittyy. Heitetään mukaan 10 kokonaista maustepippuria (ja 8 mustapippuria, joita ei alkup. ohjeessa). Pilkotaan pari sipulia ja paistetaan öljyssä kovallla lämmöllä (melkein maksimi) niin kauan, että ottavat väriä, mutteivät pala mustaksi. Sillä välin pilkotaan 5 valkosipulin kynttä ja 4 cm pala inkivääriä. Kattilaan laitetaan reilu 1rkl jeeraa, 2 tl kanelia, 2 tl kurkumaa, ehkä 1,5 rkl tujumpaa kuiv. chiliä (parempaa olisi tuore, sitä voisi lisätä 1-2 siemenineen kaikkineen), 8 vihreää kardemummapalkoa (korianteriakin olisi pitänyt laittaa, muttei ollut, korvasin sen fenkolinsiemenillä ihan lopussa). Annetaan olla keskikuumalla, kunnes tuoksu kertoo, että mausteista irtoaa aromia (varotaan polttamasta). Lisätään valkosipuli ja inkivääri ja paistellaan, muttei enää ruskistella. Lisätään 2 rkl viinietikkaa, mukillinen vettä, mukillinen jugurttia ja 1 rkl suolaa (alkup. ohjeessa oli 2-3 kertaisesti)  ja keitellään kunnes näyttää vähän juoksettuneelta. Putsataan kalvoista ja rasvasta 1,2 kg  karitsan(paistia?) ja pilkotaan liha 2,5 cm kuutioiksi ja lisätään pataan sitä mukaan kun pilkkoutuu, hämmennetään välillä. Keitellään lihoja vähässä nesteessä (lisää vettä tarvittaessa) muutama tunti hiljaisella tulella, kunnes tuntuvat mureilta. Varotaa polttamasta pohjaan.

Näitä ei ollut alkuperäisessä ohjeessa: Lisätään srirachaa pruittaus ja pari rkl luomuketsuppia (ei ollut tomaatteja, muuten olisin laittanut niitä). Sekoitetaan ja keitellään vielä vähän, ja maistetaan, ja todetaan, että nyt tuli hieman liian tajunnanräjäyttävän tulista. Pilkotaan pari perunaa ihan pieneksi ja keitetään ne ja 1,5 rkl fenkolinsiemeniä 5 min mukana. Lopuksi sulatetaan varmuuden vuoksi vielä vähän pakastettuja vihreitä papuja ja wok-vihanneksia pataan laimennukseksi (pinaattiakin olisin laittanut, jos olisi ollut).

Padan keittelyn välillä liotetaan ja pyöritellään arborio-riisiä ja huuhdotaan tärkkelys pois ja keitetään sellaisenaan. Alkup. ohjeessa oli lisukkeena Pilau basmatista, maustettuna mm. kardemummalla ja fenkolinsiemenillä, mutta koska padasta tuli niin tulista ja mausteista päädyin arborioon, mikä toimi loistavasti.

Tarjoillaan kirpeän kaalisalaatin kanssa, jossa varhaiskaalia, jäävuorisalaattia, vähän hapankaalia, punasipulia renkaina, kevätsipulia pieneksi pilkottuna, suippopaprikaa, omensiideriviinietikkaa, hyvää oliiviölljyä ja vähän fetjuustoa ja avokadoa.


Taidan mennä huomenna ostamaan lisää lammasta. On se niin hyvää. Tuota lammaspataa voi mainiosti pakastaa, ainakin alkuperäisessä muodossaan ilman pakastekasviksia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 30, 2019, 21:16:19
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 30, 2019, 20:42:19
Seurasin esimerkkiä, ROOSTER: Ostin pakastettua lammasta puoleen hintaan, ja tein ihan älyttömän hyvää pataa siitä erään ystäväni ystävän ohjeella.

Hienoa ja hauskaa kun onnistui erinomaisesti. Lammas on vaativampi laitettava mielestäni kuin porsaks tai nauta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - toukokuu 01, 2019, 08:06:51
Alustin jälleen eilen illalla pizzataikinan ja laitoin jääkaappiin. N. 20 minuutin homma. Tänään illalla jaan taikinan palloiksi ja laitan taas jääkaappiin odottamaan hyvää pizzailtaa, luultavasti jo huomenna.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 01, 2019, 11:18:16
Lainaus käyttäjältä: wade - toukokuu 01, 2019, 08:06:51
Alustin jälleen eilen illalla pizzataikinan ja laitoin jääkaappiin. N. 20 minuutin homma. Tänään illalla jaan taikinan palloiksi ja laitan taas jääkaappiin odottamaan hyvää pizzailtaa, luultavasti jo huomenna.

Piti jo aikaisemmin kysyä, että miksi palloiksi jakamienn tehdään seuraavana päivänä. Vaivaatko taikinaa siinä jakaessa vai miksi sitä ei voi heti alustuksen jällkeen tehdä?

Saattaa olla vähän tyhmä kysymys, mutta en ole kovin aktiivinen leipoja, joten en myöskään ole perehtynyt erilaisten taikinoiden sielunelämään :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 01, 2019, 16:56:39
Ei hyvää päivää sentään. Aiemmin mainitsemani tuunattu Bengalilainen pata oli tänään, jos mahdollista vielä maittavampi kuin eilen. Niinhän se intialaisen (ja bengalilaisen) ruoan kanssa tuppaa olemaan, että seuraavana päivänä mausteiden maut ovat jotenkin sulautuneet paremmin yhteen upeaksi kokonaisuudeksi.

Vau, tässähän on melkein sama resepti  Bengali Style Mangsher Jhol Recipe-Mutton Curry (https://www.archanaskitchen.com/mangsher-jhol-recipe-bengali-style-mutton-curry)
Olisin laittanut omaan pataanikin omatekoista ja chilipitoista garam masalaa, jos pata ei olisi jo valmiiksi ollut vähän liian tulista. Jopa harkitsin mustan kardemumman käyttöä vihreiden kardemummapalkojen lisäksi. Tuota sinappiöljyä pitäisi joskus kokeilla (tai jos haluaa oikein rällästää, sinappiöljyn ja gheen sekoitusta). Tuossa kyllä marinoitiin lammasta 3-4 tuntia jugurtti-öljy-mausteseoksessa jääkaapissa. Ja lampaanpalasia liikutellaan ensimmäiset 10 minuuttia koko ajan. Tämä vaihe jäi ensihämmentelyiden jälkeen minulta väliin, kun laitoin vain kannen päälle ja soosi vähän vetistyi, mutta siitä tuli ok, kun keittelin ilman kantta sitten jonkin aikaa. Olen kyllä harkinnut, että hankkisin korkeareunaisen kannellisen uuniastian, jossa tämäntyyppiset padat hautuisivat omia aikojaan uunissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - toukokuu 01, 2019, 17:59:05
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 01, 2019, 11:18:16
Lainaus käyttäjältä: wade - toukokuu 01, 2019, 08:06:51
Alustin jälleen eilen illalla pizzataikinan ja laitoin jääkaappiin. N. 20 minuutin homma. Tänään illalla jaan taikinan palloiksi ja laitan taas jääkaappiin odottamaan hyvää pizzailtaa, luultavasti jo huomenna.

Piti jo aikaisemmin kysyä, että miksi palloiksi jakamienn tehdään seuraavana päivänä. Vaivaatko taikinaa siinä jakaessa vai miksi sitä ei voi heti alustuksen jällkeen tehdä?

Saattaa olla vähän tyhmä kysymys, mutta en ole kovin aktiivinen leipoja, joten en myöskään ole perehtynyt erilaisten taikinoiden sielunelämään :)
Itsekin lähinnä noudatan sujuvasti reseptejä leipoessani. Oletukseni on, että tässä on hidastettuna sama asia kuin monessa muussa leipomisessa, kuten sämpylöissä: ensin kohotetaan taikina kerran, sitten leivotaan sämpylät ja annetaan vielä kohota toisen kerran. En oikeastaan vaivaa taikinaa jakaessani. Pizzapallohan leivotaan ikään kuin venyttämällä taikinaa itsensä alle; näin saadaan aikaan taikinan yhtenäinen ja elastinen pinta, joka helpottaa pizzan muotoilua ja josta tulee valmiin pizzan kuori. Sikäli palloiksi jakamisessakin tapahtuu jonkin verran vaivaamista, mutta ei paljoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - toukokuu 01, 2019, 18:03:22
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 01, 2019, 16:56:39
Ei hyvää päivää sentään. Aiemmin mainitsemani tuunattu Bengalilainen pata oli tänään, jos mahdollista vielä maittavampi kuin eilen. Niinhän se intialaisen (ja bengalilaisen) ruoan kanssa tuppaa olemaan, että seuraavana päivänä mausteiden maut ovat jotenkin sulautuneet paremmin yhteen upeaksi kokonaisuudeksi.

Vau, tässähän on melkein sama resepti  Bengali Style Mangsher Jhol Recipe-Mutton Curry (https://www.archanaskitchen.com/mangsher-jhol-recipe-bengali-style-mutton-curry)
Olisin laittanut omaan pataanikin omatekoista ja chilipitoista garam masalaa, jos pata ei olisi jo valmiiksi ollut vähän liian tulista. Jopa harkitsin mustan kardemumman käyttöä vihreiden kardemummapalkojen lisäksi. Tuota sinappiöljyä pitäisi joskus kokeilla (tai jos haluaa oikein rällästää, sinappiöljyn ja gheen sekoitusta). Tuossa kyllä marinoitiin lammasta 3-4 tuntia jugurtti-öljy-mausteseoksessa jääkaapissa. Ja lampaanpalasia liikutellaan ensimmäiset 10 minuuttia koko ajan. Tämä vaihe jäi ensihämmentelyiden jälkeen minulta väliin, kun laitoin vain kannen päälle ja soosi vähän vetistyi, mutta siitä tuli ok, kun keittelin ilman kantta sitten jonkin aikaa. Olen kyllä harkinnut, että hankkisin korkeareunaisen kannellisen uuniastian, jossa tämäntyyppiset padat hautuisivat omia aikojaan uunissa.
Onko omatekoinen garam masalasi paahdetuista vai paahtamattomista mausteista? Itse tein ennen tasaisin väliajoin garam masalaa, nimenomaan paahtamalla mausteet ensin kevyesti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 01, 2019, 18:22:12
Paahtamattomista. Mutta toisaalta silloin tällöin lisään sitä jo alkuvaiheessa. Jos sitä lisäisi melkein valmiiseen ruokaan, silloin voisi toimia juurikin kevyt paahtaminen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - toukokuu 01, 2019, 18:30:39
Niin, erotus paahdetun ja paahtamattoman garam masalan välillä onkin kai juuri se, että paahtamatonta voi hyvin lisätä alussa. Paahdettua taas lisätään lähinnä lopussa, valmiin ruoan maustamiseksi. Tietenkin erona on myös maku, paahtaminen ei ainoastaan aktivoi mausteiden makuja, vaan suorastaan muuttaa mausteen luonnetta. Maistakaapa/haistakaapa esimerkiksi jeeraa siltään jauhettuna ja sitten paahdettuna.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 04, 2019, 19:47:04
Tämä nyt voisi olla ennemminkin Niksinurkassa, mutta kun oli niin hyvää, niin laitan tänne :)

Kun ostaa valmiiksi viipaloitua leipää, niin yleensä ainakin minulla ne reunimmaiset "kantapalat" (viipaleet) jäävät viimeiseksi ja ne tulee sitten puolipakolla syötyä. Tiedänpä jonkun heittävän ne jopa roskiin.

Tänään sitten oli tilanne, että oli ne reunapalat tähteellä. Tökkäsin ne leivänpaahtimeen ja kun ne sieltä valmistuivat, niin toisen voitelin chilillä terästetyllä ketsupilla ja toisen puolen chilikurkkusalaatilla. Tuohon olisi hyvin nyt sopinut jauhelihapihvi väliin, mutta ei ollut niin iso nälkä, joten laitoin viipaleen juustoa ja pari viipaletta savustettua kalkkunaa (ei eroa mitenkään palvikinkusta maultaan) ja sen jälkeen vaan leivät vastakkain ja mussuttamaan.

Kuivakkaista tylsistä reunapaloista tuli mehevä ja maukas "Hampurilainen" :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 04, 2019, 19:55:53
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 04, 2019, 19:47:04
Kun ostaa valmiiksi viipaloitua leipää, niin yleensä ainakin minulla ne reunimmaiset "kantapalat" (viipaleet) jäävät viimeiseksi ja ne tulee sitten puolipakolla syötyä. Tiedänpä jonkun heittävän ne jopa roskiin.

Kantapalat ovat ihan parasta! Etenkin tuoreen ruislimpun kanta on suorastaan taivaallisen herkullista, sekoitus kovaa ja pehmeää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 04, 2019, 20:07:15
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 04, 2019, 19:55:53
Kantapalat ovat ihan parasta! Etenkin tuoreen ruislimpun kanta on suorastaan taivaallisen herkullista, sekoitus kovaa ja pehmeää.

Juu, mutta noissa "paahtis"tyyppisissä ne muistuttaa laadusta riippuen joko styroxia tai pahvia.

Paras leipä ikinä on muuten ollut muistaakseni Fasun(?) Kestileipä, paperipusissa myytävä leipä. En tiedä onko sitä enää olemassa. Joka tapauksessa se oli/on paksukuorinen sekaleipä, jossa sisusta pysyi freesinä parikin päivää, jos leipä muuten ei kadonnut sitä ennen. Paksu kuori on rapeansitkeä ja leivän olisi voinut syödä niin, että kaivaa ne pehmeät osat siitä pois ja nauttia kuoren ihan sellaisenaan. Tosin vielä parempaa se on voin kanssa.

Jouduin lopettamaan tuon leivän ostamisen kokonaan ihan sen vuoksi, että sitä tuli syötyä aivan liikaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 04, 2019, 20:31:42
Lainaus käyttäjältä: wade - toukokuu 01, 2019, 18:30:39
Niin, erotus paahdetun ja paahtamattoman garam masalan välillä onkin kai juuri se, että paahtamatonta voi hyvin lisätä alussa. Paahdettua taas lisätään lähinnä lopussa, valmiin ruoan maustamiseksi. Tietenkin erona on myös maku, paahtaminen ei ainoastaan aktivoi mausteiden makuja, vaan suorastaan muuttaa mausteen luonnetta. Maistakaapa/haistakaapa esimerkiksi jeeraa siltään jauhettuna ja sitten paahdettuna.

Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin olen tainnut aina laittaa jo alkuvaiheessä tästä omatekoisesta garam masalasta, enkä kai kertaakaan loppuvaiheessa. Ehkä se on selkäytimeen iskostunut, että mausteita ei laiteta raakana koskaan intialaiseen ruokaan. Olen joskus aiemminkin tehnyt sitä, mutten kuolemaksenikaan muista, miten sitä käytin silloin. Taidanpa tehdä niin, että jos loppuvaiheessa lisään, niin sitten paahdan sen kuiviltaan pikkukattilassa. Sillä lailla tein eilen pikamarinoitua tofua. Tarkoitus oli marinoida tofua pikaisesti paahdetun garam masalan, tuoreen inkiväärin, tuoreen valkosipulin, oliiviöljyn ja balsamicon kanssa ihan kokeiluluonteisesti, mutta tuli kuorittua liikaa valkosipulia, joten päädyin vähän freesaamaan inkiväärin ja valkosipulin garam masalan joukkoon, ja "nesteeksi" lisäsin ison kypsän tomaatin ja vähän balsamicoa, ja puoli teelusikallista sokeria. Keitetään ehkä minuutti. Lisätään tofu ja annetaan ässehtiä tunti. Valmiiseen ruokaan lisäsin omenaa. Pitäisi keksiä, miten garam masalan naittaisi vielä paremmin tofun kanssa, ehkä pitää vaan lisätä enemmän sokeria ja happamuutta. Hedelmäisen kirpeä amchoor voisi toimia, mutta sitä ei ole lähikaupoissa.
Kyllä tuotakin söi, mutta ei vetänyt vertoja aiemmalle keksinnölleni,
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 05, 2019, 13:02:57
Voi olla, etten kertakaikkiaan pidä tofun mausta, ja aina se pitää maskeerata jotenkin, esim. paljolla chilillä (lisäsin sen edelliseen reseptiin, josta se oli unohtunut). Minulla on uusi keittokirja, joka keskittyy soijapapuihin niin maar tsiljoonalla tavalla. Siinä oli pari reseptiä, joissa soijanakkeja, joten yritin etsiä sellaisia lähikaupastani.

Ei löytynyt soijanakkeja, mutta sen sijaan löytyi Poutun Tofu Kasvisnakki (https://www.pouttu.fi/tuote/pouttu-tofu-kasvisnakki-280-g-kuoreton/). Kokeilin ensin miltä se maistuu "raakana" eli kylmänä (ihan kamalalta ja jauhoiselta), ja sitten mikrossa lämmitettynä uunibataatin, uunipunajuuren, sinapin ja ketsupin kanssa (aivan kamalalta ja jauhoiselta). Pitää olla aivan nälkäkuoleman partaalla, että tuo maistuisi hyvältä. Saas näkee, viitsinkö väsätä kirjan reseptien mukaan noista mitään ja maskeerata makua tuhdilla chilimäärällä, vai nakaanko loput kompostoriin. En suosittele.

Em. "nakki" oli koostumukseltaankin heikko, herkkä hajoamaan palasiksi, eikä se napsahda nk. nakki. Kuoren pitäisi mielestäni olla rapsakka. Tämä napsahdus taitaa olla jostain syystä tärkeä ominaisuus nakeissa. Miksiköhän? Ilmeisesti tavallisissa nakeissa luonnonkuori on jotenkin olennaista rapsakkuudessa, ne tehdään kai lampaan suoleen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 05, 2019, 18:32:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 04, 2019, 20:07:15
Juu, mutta noissa "paahtis"tyyppisissä ne muistuttaa laadusta riippuen joko styroxia tai pahvia.

Paahtikset pitää paahtaa. Itse käytän täällä esitellyn kaltaista pöytägrilliä (taitaa olla sen grilliyksilön yleisin käyttötapa). Leipään tulee mukavat raidat ja leipä menee hieman kasaan, mutta se vain jämäköittää sitä. Ns. paahiskannat ovat tosiaan hieman ongelmallisia. Ne ovat usein ohuempia kuin normileikkaus, joten täytyy olla herkkänä paahtoajan suhteen. Yleensä menee alkupalana varsinaisia leipiä valmistaessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - toukokuu 05, 2019, 21:14:36
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 05, 2019, 18:32:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 04, 2019, 20:07:15
Juu, mutta noissa "paahtis"tyyppisissä ne muistuttaa laadusta riippuen joko styroxia tai pahvia.

Paahtikset pitää paahtaa. Itse käytän täällä esitellyn kaltaista pöytägrilliä (taitaa olla sen grilliyksilön yleisin käyttötapa). Leipään tulee mukavat raidat ja leipä menee hieman kasaan, mutta se vain jämäköittää sitä. Ns. paahiskannat ovat tosiaan hieman ongelmallisia. Ne ovat usein ohuempia kuin normileikkaus, joten täytyy olla herkkänä paahtoajan suhteen. Yleensä menee alkupalana varsinaisia leipiä valmistaessa.
Koska kannat ovat yleensä ohuita ja taipuisia, laitan niille usein täytteitä (esim. kurkkua ja juustoa), kierrän rullalle ja syön niin. Jostain syystä tiukka paahtisrulla maistuu erilaiselta kuin samat päälliset "avoimella" leivällä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 05, 2019, 21:58:02
Nautin iltapalana Castello valkohomejuustoa ja  Sediba punaviiniä. Mietiskelin miten Castello on muuttunut niin pehmeäksi ja kermaiseksi, ihan eri tuote kuin joskus ennen. Sama heidän sinihomeisensa kanssa.

Punahomejuustosta en saa oikein koppia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - toukokuu 11, 2019, 17:57:40
Olen tekemässä mokkapaloja tällä reseptillä (https://www.soppa365.fi/reseptit/leivonta-juhli-ja-nauti-jalkiruuat-makea-leivonta/jouni-toivasen-mokkapalat) (soppa365.fi). Muuten melko perus, mutta voi ruskistetaan. Ruskistettu voi on herkullista, erityisesti suolainen, ruskistunut hera. Poltin juuri suuni maistaessani.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 12, 2019, 16:21:26
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 05, 2019, 13:02:57
Voi olla, etten kertakaikkiaan pidä tofun mausta, ja aina se pitää maskeerata jotenkin, esim. paljolla chilillä (lisäsin sen edelliseen reseptiin, josta se oli unohtunut). Minulla on uusi keittokirja, joka keskittyy soijapapuihin niin maar tsiljoonalla tavalla. Siinä oli pari reseptiä, joissa soijanakkeja, joten yritin etsiä sellaisia lähikaupastani.

Ei löytynyt soijanakkeja, mutta sen sijaan löytyi Poutun Tofu Kasvisnakki (https://www.pouttu.fi/tuote/pouttu-tofu-kasvisnakki-280-g-kuoreton/). Kokeilin ensin miltä se maistuu "raakana" eli kylmänä (ihan kamalalta ja jauhoiselta), ja sitten mikrossa lämmitettynä uunibataatin, uunipunajuuren, sinapin ja ketsupin kanssa (aivan kamalalta ja jauhoiselta). Pitää olla aivan nälkäkuoleman partaalla, että tuo maistuisi hyvältä. Saas näkee, viitsinkö väsätä kirjan reseptien mukaan noista mitään ja maskeerata makua tuhdilla chilimäärällä, vai nakaanko loput kompostoriin. En suosittele.

Em. "nakki" oli koostumukseltaankin heikko, herkkä hajoamaan palasiksi, eikä se napsahda nk. nakki. Kuoren pitäisi mielestäni olla rapsakka. Tämä napsahdus taitaa olla jostain syystä tärkeä ominaisuus nakeissa. Miksiköhän? Ilmeisesti tavallisissa nakeissa luonnonkuori on jotenkin olennaista rapsakkuudessa, ne tehdään kai lampaan suoleen.
Nyt kävi niin, että em. tofunakit unehtuivat jääkaappiin, ja kaikki muu kiva syötävä loppui, joten kokeilin sitten tuota chili-ideaa. Kyllä niistä syötäviä tuli, vaan ei mitään lemppareita.

Keitetään kierremakaroneja (täysjyvä)
Paistinnpannulla
- oliiviöljyä ja valkosipulia paistetaan
- lisätään nakit, ja paistinlastalla pienitään (on helppoa) ja paistellaan
- lisätään mustapippuria ja srirachaa reilu tujaus ja kuumennetaan
- lisätään pakastettuja soppajuureksia ja sulatetaan ja kuumennetaan
- lisätään rosmariinia reilusti ja ketsuppia ja sekoitetaan
- lisätään lopuksi keitettyjä kierremakaroneja

Valkosipuli, chili ja ketsuppi ovat semmoista kamaa, mikä maskeeraa melkein mitä vaan, vaikka viikon jääkaapissa kykkineet soijanakit.

Jos se ensimmäinen kokemus noista tofunakeista ei olisi ollut niin karu, ehkä olisin melkein tykännyt tästä ruoasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - toukokuu 12, 2019, 17:05:48
Jalotofun marinoitu tofu sekä kylmäsavustettu tofu ovat molemmat hyviä. En ole koskaan käyttänyt ruoanlaitossa, vaan ennemmin siltään kylmänä tai "leikkeleenä" leivällä. Muutoin suhtaudun tofuun ilman sen suurempaa romantiikkaa: syön sitä maustamattomana, enkä aina edes yritä saada siirrettyä siihen sen kummempaa makua. Jos ympärillä oleva ruoka on maukasta, se korostaa soijamaitojuuston mietoa, hieman kirpeään taittavaa, makua.

Tofunakit, kaikki maistamani, ovat olleet pahoja. Seitanista saa todennäköisemmin hyvää, esim. Wheatyn seitanchorizo on ihan maukasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 12, 2019, 18:50:56
Kauden ensimmäinen itse savustettu lohi. NAM! JO tuoksu hurmaa. Kylkeen paistettuja ahvenia ja kuhaa omasta järvestä. Perunat toistaiseksi vain Epsanjan uutta satoa, mutta menettelee sekin kotimaista ootellessa. Onneksi on ruuanlaittaja-siippa, joka tällaisia herkkuja tarjoilee.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 13, 2019, 19:09:43
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 30, 2019, 20:42:19
Seurasin esimerkkiä, ROOSTER: Ostin pakastettua lammasta puoleen hintaan, ja tein ihan älyttömän hyvää pataa siitä erään ystäväni ystävän ohjeella. Sriracha on aivan uusi tuttavuus, hyvän makuinen, mutta sen kanssa pitää näköjään olla varovainen.


Bengalilainen pata karitsasta, vähän tuunattuna

Otetaan pari vrk jääkaapissa sulanut liha huoneenlämpöön hyvissä ajoin.

Ison kattilan pohjalle valutetaan öljyä (rypsi- oli nyt) niin, että pohja (melkein) peittyy. Heitetään mukaan 10 kokonaista maustepippuria (ja 8 mustapippuria, joita ei alkup. ohjeessa). Pilkotaan pari sipulia ja paistetaan öljyssä kovallla lämmöllä (melkein maksimi) niin kauan, että ottavat väriä, mutteivät pala mustaksi. Sillä välin pilkotaan 5 valkosipulin kynttä ja 4 cm pala inkivääriä. Kattilaan laitetaan reilu 1rkl jeeraa, 2 tl kanelia, 2 tl kurkumaa, ehkä 1,5 rkl tujumpaa kuiv. chiliä (parempaa olisi tuore, sitä voisi lisätä 1-2 siemenineen kaikkineen), 8 vihreää kardemummapalkoa (korianteriakin olisi pitänyt laittaa, muttei ollut, korvasin sen fenkolinsiemenillä ihan lopussa). Annetaan olla keskikuumalla, kunnes tuoksu kertoo, että mausteista irtoaa aromia (varotaan polttamasta). Lisätään valkosipuli ja inkivääri ja paistellaan, muttei enää ruskistella. Lisätään 2 rkl viinietikkaa, mukillinen vettä, mukillinen jugurttia ja 1 rkl suolaa (alkup. ohjeessa oli 2-3 kertaisesti)  ja keitellään kunnes näyttää vähän juoksettuneelta. Putsataan kalvoista ja rasvasta 1,2 kg  karitsan(paistia?) ja pilkotaan liha 2,5 cm kuutioiksi ja lisätään pataan sitä mukaan kun pilkkoutuu, hämmennetään välillä. Keitellään lihoja vähässä nesteessä (lisää vettä tarvittaessa) muutama tunti hiljaisella tulella, kunnes tuntuvat mureilta. Varotaa polttamasta pohjaan.

Näitä ei ollut alkuperäisessä ohjeessa: Lisätään srirachaa pruittaus ja pari rkl luomuketsuppia (ei ollut tomaatteja, muuten olisin laittanut niitä). Sekoitetaan ja keitellään vielä vähän, ja maistetaan, ja todetaan, että nyt tuli hieman liian tajunnanräjäyttävän tulista. Pilkotaan pari perunaa ihan pieneksi ja keitetään ne ja 1,5 rkl fenkolinsiemeniä 5 min mukana. Lopuksi sulatetaan varmuuden vuoksi vielä vähän pakastettuja vihreitä papuja ja wok-vihanneksia pataan laimennukseksi (pinaattiakin olisin laittanut, jos olisi ollut).

Padan keittelyn välillä liotetaan ja pyöritellään arborio-riisiä ja huuhdotaan tärkkelys pois ja keitetään sellaisenaan. Alkup. ohjeessa oli lisukkeena Pilau basmatista, maustettuna mm. kardemummalla ja fenkolinsiemenillä, mutta koska padasta tuli niin tulista ja mausteista päädyin arborioon, mikä toimi loistavasti.

Tarjoillaan kirpeän kaalisalaatin kanssa, jossa varhaiskaalia, jäävuorisalaattia, vähän hapankaalia, punasipulia renkaina, kevätsipulia pieneksi pilkottuna, suippopaprikaa, omensiideriviinietikkaa, hyvää oliiviölljyä ja vähän fetjuustoa ja avokadoa.


Taidan mennä huomenna ostamaan lisää lammasta. On se niin hyvää. Tuota lammaspataa voi mainiosti pakastaa, ainakin alkuperäisessä muodossaan ilman pakastekasviksia.

Laitoin lopun tuosta padasta pakkaseen ja sulatin tänään. Oli muuten pakastettunakin ihanan tuoksuista, ja lämmitettynä taisi olla vielä parempaa kuin vastavalmistuneena. Hitsinvitsi, pakko vääntäytyä supermarkettiin katsomaan, josko sieltä vielä löytyisi tuota karitsaa (hinta oli muistaakseni n. 13 €/kg, ei paha.) Kerrassaan hurmaavan makuista. Parasta tuossa oli kokonaisuuden ja mausteiden sinfonian lisäksi kokonaiset vihreät kardemummapalot, kivoja sattumia pureskella, herkullisen makuisia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 20, 2019, 14:20:34
Breaking News Breaking News Breaking News Breaking News Breaking News

Nyt on löytynyt maittava valmisruoka joka kelpaa kaikille. Kaiketon ( laktoositon, maidoton, gluteeniton, kananmunaton,sipuliton) vegaaninen, kuitu- ja proteiinipitoinen kotimainen herkku:

(https://s3.eu-central-1.amazonaws.com/prod.apetit.fi/product-images/Vegenugget_240g.jpg)

Laitettiin noita kermaperunapakasteen kanssa ja tulipa hyvä ateria helposti. Vain hiukan piti Worchestershire -kastiketta lisätä kun oli hiukan suolaton, minun mielestäni. Parempia kuin kananuggetit.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - toukokuu 26, 2019, 12:50:49
Ajattelin tehdä pian imam bayildia, kyseessä on simppeli turkkilainen munakoisoruoka, josta on lukuisia eri versioita. Noudattelen tätä (https://www.geniuskitchen.com/recipe/imam-bayildi-a-stuffed-eggplant-recipe-from-asia-minor-84776) (geniuskitchen.com), sillä erotuksella että ripottelen päälle fetajuustoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 26, 2019, 12:59:50
^ Haa, Ulvova Imaami! Siitä kerrotaan kreetalaisessa keittokirjassani, että niinä päivinä, kun muuan imaami tiesi vaimonsa valmistavan kyseistä herkkuruokaa, hän ulvoi erityisen kauniisti. Siitä sai ruoka legendan mukaan nimensä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 26, 2019, 13:05:37
Itsellä on luomupotut kiehumassa, raaka punasipuli pilkottuna lautaselle, keitetyt luomukasvikset valmiina, salaatti huuhdottuna, ja taannoin valmistamani ja pakastamani ja nyt sula graavilohikin leikattuna. On muuten mainion makuista tuo lohi, vähän maistelin jo aamupäivällä leikatessani. Jopa parempaa kuin silloin tuoreeltaan, jos oikein muistan. Laitoin siihen ainakin appelsiininkuorta, ja mahtoikohan olla myös rosé- ja valkopippuria rouhittuna morttelissa.

jk. Oli hyvää. Ei ollut voita, joten laitoin perunoihin vähän hyvää oliiviöljyä, mikä toimi mainiosti, ainakin tuossa kombossa. Perunat keitin kuorineen, ja kasvikset keitin vähässä vedessä, molemmat ilman suolaa (kasvikset aivan tilkassa vettä, jotta ravinteet säilyvät). Lohen suolaisuus riitti suolaksi. Luultavasti tuollaisessakin lohessa on paljon omega-3-rasvahappoja. Ellei pakastaminen tuhoa niitä? Seleeniä ja tauriinia siinä myös on, ja niihin tuskin pakastaminen vaikuttaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - kesäkuu 04, 2019, 21:00:28
persikkainen halloumsalatti:

3kypsää persikkaa, 3päärynää, 2banaania:hedelmät huuhdotaan kuoritaan ja paloitellaan +sekoitetaan keskenään

-annokseen lisätään mikrossa tai pannulla paistettua basilkalla maustettua halloumjuustoa  halutun mukainen määrä,

-ei kun nautiskelemaan ,tein salatin tultua ulkoa pieneltä iltalenkiltä! :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 08, 2019, 21:34:07
Vähän ollut huonoilla ruuilla jo muutaman viikon, ja tänään turvauduin taas eineksiin lähes kokonaan. Mutta nytpä ei tullut paha ruoka, tuli hyvä (eines)ruoka:

- Tuorepastaa (tortelliini kinkku-juusto) keitetään paketin ohjeen mukaan (5 min tässä tapauksessa), ja valutetaan.
Lisätään muutama valkosipulinkynsi hienonnettuna, ja vähän thai sweet chiliä.
- Pastan kiehuessa tehdään tomaattikastike: oliiviöljyssä sipulirenkaita paistellaan vähän,
mustapippuria, balsamicoa, tomaattimurskaa (eikä suolaa). Keittellään 6 minuuttia.
-Tällätään lastikkeen joukkoon
paketillinen kasvispyöryköitä (eines) ja lämmitetään.
- Jälkkäriksi kylmää vesimelonia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - kesäkuu 11, 2019, 17:30:52
Söin liikaa. Tein ensi kertaa ikinä klassisen tohraperun, jonka yleisempi nimi taitaa olla tohrapottu. Erittäin hyvää, vaikka viime kesän perunat eivät välttämättä ole enää parhaimmillaan.

1,7 kg perunaa, kuorittuna, lohkottuna
n. 700g possua, puolet kylkeä leikattuna siivuiksi ja siivut tikuiksi, puolet possunsuikaleita
2 keskikokoista sipulia, hienonnettuna
suolaa

Perunankeittovesi lämpenemään isoon kattilaan (kun kattila on kyllin suuri, voi ruoan lopuksi sekoittaa siinä). Jos vesi alkaa kiehua liian pian, voi lämmöt laittaa hetkeksi pois. Kaksi pannua kuumenemaan, toinen siankyljelle, toinen possunsuikaleille. Kyljen voi laittaa kylmälle rasvattomalle pannulle: kylki kuumennetaan vähitellen, se luovuttaa rasvaansa ja lopuksi se käristetään omassa rasvassaan rapeaksi. Kylki suolataan loppuvaiheessa. Prosessiin menee ehkä noin 40 minuuttia. Possunsuikalepannun taas annetaan kuumeta, suikaleet käristetään kunnolla, sitten suolataan, lisätään hienonnetut sipulit ja kaadetaan hieman vettä pannuun. Laitetaan kansi päälle ja annetaan hautua n. 40 minuuttia, kunnes possu on mureaa. Voi mennä kauemminkin.

Jos kylkipannun pohjaan kertyy liikaa töhnää, voi pannulle välillä heittää muutaman rkl vettä, vesi puhdistaa pohjan ja haihtuu pois. Samoin hautuvia suikaleita voi tarkkailla ja lisätä vettä tarvittaessa, kypsien suikaleiden ei kuitenkaan tarvitse lillua nesteessä.

Perunat laitetaan kiehumaan esim. kun lihat ovat kypsyneet 30 minuuttia. Näin ne ovat suunnilleen oikeaan aikaan kypsiä. Otetaan 3dl keitinvettä talteen ja valutetaan perunat. Sekoitetaan lihat liemineen/rasvoineen perunoiden sekaan. Sekoitetaan ja muussataan puukauhalla seosta, kunnes se tohraantuu - osa perunasta on muussia, osa kokonaista, maun mukaan. Mutta kokonaan sileää perunasta ei tule tehdä. Ohennetaan keitinvedellä. Suolataan. Suolan tarve riippuu siitä, miten paljon suolasit lihaa, miten paljon suolasit keitinvettä.

EDIT. kirjoitusvihreet :(
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 11, 2019, 23:49:03
Välikevennyksenä hienojen menujen joukkoon kerron seuraavasta yhdistelmästä.

https://ibb.co/RBVLwqk

Mustat pavut yksistään ovat tylsiä, mutta kun sekaan panee vauvanruokaa ja vähän soijakastiketta makua antamaan, niin saa mielenkiintoisen välipalan. Pavut ostin Tukholmasta. Vauvan ruoka oli jäänyt ylimääräiseksi, ja parasta ennen päivämääräkin alkoi jo lähestyä, joten päätin hyödyntää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 12, 2019, 13:55:54
Mustat pavut ovat hyvänmakuisia, ja helposti niitä tosiaan voi saada vielä paremman makuiseksi. Esimerkiksi helppo keino on ripaus mustapippuria, valkosipulia hienonnettuna, vähän balsamicoa ja oliiviöljyä, eli ranskalaisittain marinoituina.

Voi myös lisätä (puna)sipulia, tuoretta inkivääriä, jos malttaa marinoida jonkin aikaa (se pehmentää sipulin), varsiselleriä, paprikaa, chiliä yms.. Teen tulla lailla usein lihan korvikkeen, tai lihan ja salatin korvikkeen jos on enemmän kasviksia mukana. Itse huuhtelen tetrapavut, enkä lisää soijaa, suolaa tms., mutta olen aika suolattomalla dieetillä.

Eilen keitin pussillisen vanhaksi päivämäärältään menneitä mutta vielä ok makuisia beluga-linssejä, pieniä ja mustia, semmoisia vähän kaviaarin näköisiä. Niistä tuli kiva lisäke pikaväsätylle tomaatti-kasviskastikkeelle, ja bataatille. Sopisivat tuolla lailla ranskalaisittainkin marinoiduiksikin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 12, 2019, 16:57:40
Keksin vahingossa oikein maukkaan pikaleivän, parhaan tänä vuonna. Uunipelti oli tiskaamatta, ja siksi laitoin leivän leivinpaperille, jonka laitoin suoraan ritilän päälle. Tämä tekotapa teki leivästä rapsakan, eli koostumus oli mitä mainioin. Taikinan väsäsin puurokattilaan, eli ei tullut edes tiskiä.

Leipään tuli kaurahiutaleita, ihan vähän vehnäjauhoja, leivinjauhetta, kurkumaa, rakuunaa, ihan vähän rypsiöljyä, ja vettä sen verran, että tulee löysähkö taikina. Sekoitetaan kuivat aineet, sitten vesi ja öljy. Levitellään leivinpaperille saman lusikan avulla kuin käytettiin hämmentämiseen. Ideana on semmoinen rieskanen, ehkä 0,5-1 senttiä paksu. Kiertoilmauunissa taisi mennä reilu puoli tuntia. Kiertoilma ehkä hieman kuivattaa leipää ritiläpaiston lisäksi, mikä oli hyvä juttu.

Nautitaan margariinin kanssa. Tuo leipä ei kaivannut suolaa laisinkaan, ehkä kurkuman ja rakuunan ansiosta, tai siksi, että olen tottunut aika suolattomaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 14, 2019, 00:10:44
Pari päivää himottanut ja vuorokauden toteuttanut. Pakastimessa talven jäljiltä vielä muutama viipale riihiruista.
1 siivu mikroon jossa polttavan kuumaksi, huoneeseen leviää tuoreen savuaromisen ruisleivän vahva tuoksu.
Päälle vain hiukan margariinia ja nautin maidon/maitokahvin kanssa. Nam nam.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 16, 2019, 22:19:41
Tein tällaista:

https://ibb.co/vxjPvRZ

Pataatti ja litteät persikat uuniin ja kypsyttyään pois. Bataatti auki ja sisälle ruokaöljyä ja pizzamaustetta ja mitä sinne haluaa panna (kuvassa on sinappia, mutta se ei ollut hyvä idea, mieluummin ketsuppia). Ja vähän höysteitä reunoille.

Persikat ovat happamia ja kovia, mutta paistamalla ne pehmenevät, ja imelyys tulee esille. Käyvät hyvin bataatin seuraksi. Bataattihan on sellaisenaan aika mautonta mössöä.

Syy, miksi tein tuollaista, oli laiskuus. En jaksanut "tehdä" mitään, joten heitin kamat uuniin ja uunin päälle, ja se oli siinä. Yleensä teen bataatista noin sentin paksuisia siivuja tai kiekkoja, jotka kuorin (kiekkona kuoriminen on toimiva idea monen muunkin hedelmän/juureksen kohdalla) ja paistan kuorettomina erilaisten muiden juttujen kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - kesäkuu 16, 2019, 22:36:03
Kopek, laiskalle kokille uuniperunat ja uunibataatit ovat kyllä hyvä ruoka. Kuorineen uuniritilälle, uuni päälle. Ehkä haarukalla reiät pintaan, jos haluaa varmistua ettei paine räjäytä perunaa kesken kaiken.

Periaatteessa pelkkä kreikk. jugurtti riittää, mutta höysteitähän voi olla. Esim. uunibataatin sisään aiemmin mainittuja mustapapuja, ranskankermaa, avokadoa ja limemehua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 05, 2019, 14:09:53
Liian vähällä proteiinilla tainnut olla muutamia päiviä, kun tämä maistui niin huisin hyvältä:

Kattilassa pakkasesta broilerin rinta- tms. paloja 400g, puolikkaan sitruunan mehu, loraus omenasiideriviinietikkaa, 3 valkosipulinkynttä, pieni loraus soijakastiketta. (Ei vettä, suolaa tai rasvaa tarvinnut.) Keitellään tai haudutellaan kunnes kana on sulanut ja melkein kypsää. (Tässä vaiheessa tuoksu ei ollut kaksinen.) Lisätään kurkumaa reippaasti ja vähän mustapippuria ja Provencen yrttejä ja punasipuli pienenä silppuna. (Nyt alkoi jo tuoksua herkulliselta.) Annetaan ässehtiä tovi. Kun kypsää, levy pois päältä, sekoitetaan joukkoon pakastevihanneksia (herne, vihreä papu, porkkana).

Nautitaan kasvisrisoton kanssa, kera kourallisen kirsikkatomaatteja, kun alkupalaksi rouskutettu reilu kimpale uutta valkokaalia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 05, 2019, 22:44:33
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 16, 2019, 22:36:03
Kopek, laiskalle kokille uuniperunat ja uunibataatit ovat kyllä hyvä ruoka. Kuorineen uuniritilälle, uuni päälle. Ehkä haarukalla reiät pintaan, jos haluaa varmistua ettei paine räjäytä perunaa kesken kaiken.

Periaatteessa pelkkä kreikk. jugurtti riittää, mutta höysteitähän voi olla. Esim. uunibataatin sisään aiemmin mainittuja mustapapuja, ranskankermaa, avokadoa ja limemehua.
Esikeittäisin pottuja toki puolikypsiksi ennen uunia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 05, 2019, 22:53:54
Ehkä kesäsään viileydestä johtuen minun on tehnyt jatkuvasti mieli puuroa. Olen mieltynyt mm. kaupasta ostamaani kaura-spelttipuuroon (mikroannos). Ajattelin sitten, että ostan spelttiä, jotta voin tehdä kotona itse samankaltaisen puuron. Mitään kaura-speltti hiutaleseosta ei näytä olevan valmiina saatavissa, kumma kyllä. Stockalta sain ostettua spelttihiutaleita. Pitää lähipäivinä kokeilla, millainen puuro syntyy itse tehdystä sekoituksesta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 06, 2019, 22:57:33
Ensi viikosta lähtien vaihdan halloumin grillijuustoksi.

Lainaus käyttäjältä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.464457WWF Ruotsin ruoka-asiantuntija Anne Richert sanoo Expressen-lehden haastattelussa, että halloumin valinta voi jopa olla huonompi vaihtoehto kuin lihan.

WWF selvittää paraikaa halloumin ja muiden tuontijuustojen kestävyyttä antibioottien käytön suhteen. Järjestö aikoo muuttaa kriteeristöään ottamaan entistä paremmin huomioon antibioottiresistenssin, joka on maailmanlaajuinen ongelma.

SVT on selvittänyt Euroopan lääkevirastolta, että Kypros johti vuonna 2016 antibioottien käytössä selvästi muita EU-maita.

Kyproksella antibioottireseptien perusteella laskettuna elintarvikeketjussa määrättiin 456 milligrammaa antibiootteja eläinyksikköä kohden.

Listan hännillä olivat Norja, Islanti, Ruotsi ja Suomi. Ruotsin lukema oli 12,1 ja Suomen 18,6 milligrammaa eläinyksikköä kohden.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: hibiscuc - heinäkuu 07, 2019, 20:25:10
Onko kukaan tehnyt krassin siemenistä kapriksia? Voin vakuuttaa, että kannattaa kokeilla. Mielestäni krassinsiemenkaprikset eivät kalpene makunsa puolesta oikeille kapriksille. Aidot kaprikset valmistetaan kaprispensaan kukan nupuista. Suuret kaprikset ovat raakoja kapriksen marjoja, mutta oikein hyvänmakuisia nekin. https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/77160/Kapriksia%20Krassinsiemenist%C3%A4/.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 08, 2019, 17:02:09
Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 07, 2019, 20:25:10
Onko kukaan tehnyt krassin siemenistä kapriksia? Voin vakuuttaa, että kannattaa kokeilla. Mielestäni krassinsiemenkaprikset eivät kalpene makunsa puolesta oikeille kapriksille. Aidot kaprikset valmistetaan kaprispensaan kukan nupuista. Suuret kaprikset ovat raakoja kapriksen marjoja, mutta oikein hyvänmakuisia nekin. https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/77160/Kapriksia%20Krassinsiemenist%C3%A4/.

Myös pihlajanmarjakaprikset ovat vallan maukkaita. Kulkevat nimellä Pohjolan kapris.

https://www.soppa365.fi/reseptit/lisukkeet-sailonta/etikkaan-sailotyt-pihlajanmarjat
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 11, 2019, 16:26:19
On pieni kaveritapaaminen viikonloppuna ja ostin sitä silmällä pitäen raclette-juustoa kun "kokillamme" on raclette-grilli. En muista maistaneeni raclettejuustoa, mutta koska tykkään juustoista, tämä tuskin tuottaa pettymystä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 11, 2019, 17:26:35
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 11, 2019, 16:26:19
On pieni kaveritapaaminen viikonloppuna ja ostin sitä silmällä pitäen raclette-juustoa kun "kokillamme" on raclette-grilli. En muista maistaneeni raclettejuustoa, mutta koska tykkään juustoista, tämä tuskin tuottaa pettymystä.

Hyvää se on, mutta olennaista siinä ovat myös sulattamiseen liittyvät ominaisuudet. Sen kummempaa kokkaamista ei racletoinnissa tarvita. Keitettyä perunaa ja maun mukaan cocktailkurkkuja, tuoretta paprikaa, hillosipuleita, herkkusieniä ym. joita voi lisätä sulatetun juuston joukkoon tai grillata raclettegrillissä. Ruoka valmistetaan pilkkomista ja perunoiden keittämistä lukuunottamatta pöydän ääressä. Sellaista pientä askartelua. Juusto on yllättävän täyttävää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 11, 2019, 18:02:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 11, 2019, 17:26:35
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 11, 2019, 16:26:19
On pieni kaveritapaaminen viikonloppuna ja ostin sitä silmällä pitäen raclette-juustoa kun "kokillamme" on raclette-grilli. En muista maistaneeni raclettejuustoa, mutta koska tykkään juustoista, tämä tuskin tuottaa pettymystä.

Hyvää se on, mutta olennaista siinä ovat myös sulattamiseen liittyvät ominaisuudet. Sen kummempaa kokkaamista ei racletoinnissa tarvita. Keitettyä perunaa ja maun mukaan cocktailkurkkuja, tuoretta paprikaa, hillosipuleita, herkkusieniä ym. joita voi lisätä sulatetun juuston joukkoon tai grillata raclettegrillissä. Ruoka valmistetaan pilkkomista ja perunoiden keittämistä lukuunottamatta pöydän ääressä. Sellaista pientä askartelua. Juusto on yllättävän täyttävää.

Kokillamme oli tosiaan joo jokin tuontyyppinen idea kokoonpanosta. Nakitin itselleni tuon raclette-juuston. Kokkimme ymmärtääkseni tuo nuo perunat ja muun tilbehöörin. Juusto on perjantai-illan teema muutenkin. Muut tuovat sitten itse kukin mitä tuovat, mutta myös palan jotain napostelujuustoa. Eli perjantai-illan ravinnon teemana on juusto.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 11, 2019, 18:33:35
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 11, 2019, 18:02:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 11, 2019, 17:26:35
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 11, 2019, 16:26:19
On pieni kaveritapaaminen viikonloppuna ja ostin sitä silmällä pitäen raclette-juustoa kun "kokillamme" on raclette-grilli. En muista maistaneeni raclettejuustoa, mutta koska tykkään juustoista, tämä tuskin tuottaa pettymystä.

Hyvää se on, mutta olennaista siinä ovat myös sulattamiseen liittyvät ominaisuudet. Sen kummempaa kokkaamista ei racletoinnissa tarvita. Keitettyä perunaa ja maun mukaan cocktailkurkkuja, tuoretta paprikaa, hillosipuleita, herkkusieniä ym. joita voi lisätä sulatetun juuston joukkoon tai grillata raclettegrillissä. Ruoka valmistetaan pilkkomista ja perunoiden keittämistä lukuunottamatta pöydän ääressä. Sellaista pientä askartelua. Juusto on yllättävän täyttävää.

Kokillamme oli tosiaan joo jokin tuontyyppinen idea kokoonpanosta. Nakitin itselleni tuon raclette-juuston. Kokkimme ymmärtääkseni tuo nuo perunat ja muun tilbehöörin. Juusto on perjantai-illan teema muutenkin. Muut tuovat sitten itse kukin mitä tuovat, mutta myös palan jotain napostelujuustoa. Eli perjantai-illan ravinnon teemana on juusto.

Raclettea saa myös valmiina raclettepannuihin sopivina paloina. Ihan kätevää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 11, 2019, 18:41:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 11, 2019, 18:33:35
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 11, 2019, 18:02:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 11, 2019, 17:26:35
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 11, 2019, 16:26:19
On pieni kaveritapaaminen viikonloppuna ja ostin sitä silmällä pitäen raclette-juustoa kun "kokillamme" on raclette-grilli. En muista maistaneeni raclettejuustoa, mutta koska tykkään juustoista, tämä tuskin tuottaa pettymystä.

Hyvää se on, mutta olennaista siinä ovat myös sulattamiseen liittyvät ominaisuudet. Sen kummempaa kokkaamista ei racletoinnissa tarvita. Keitettyä perunaa ja maun mukaan cocktailkurkkuja, tuoretta paprikaa, hillosipuleita, herkkusieniä ym. joita voi lisätä sulatetun juuston joukkoon tai grillata raclettegrillissä. Ruoka valmistetaan pilkkomista ja perunoiden keittämistä lukuunottamatta pöydän ääressä. Sellaista pientä askartelua. Juusto on yllättävän täyttävää.

Kokillamme oli tosiaan joo jokin tuontyyppinen idea kokoonpanosta. Nakitin itselleni tuon raclette-juuston. Kokkimme ymmärtääkseni tuo nuo perunat ja muun tilbehöörin. Juusto on perjantai-illan teema muutenkin. Muut tuovat sitten itse kukin mitä tuovat, mutta myös palan jotain napostelujuustoa. Eli perjantai-illan ravinnon teemana on juusto.

Raclettea saa myös valmiina raclettepannuihin sopivina paloina. Ihan kätevää.
Tuota en tullut ajatelleeksi. Tiesin kyllä, että sitä saa pienempinä valmiiksi leikauttuna ja paketoituina paloina ostettua, mutta sen sijaan, että olisin mennyt niitä etsimään, suuntasin suoraan juustotiskille.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 11, 2019, 18:48:21
No onhan siinäkin oma tunnelmansa, kun pilkkoo isommasta juustosta sopivia paloja. Alunperin kuulemma kuumensivat kokonaista juustokiekkoa nuotiolla (paimenessa ollessaan) ja siitä sitten kaapivat sulaa juustoa leivän särpimeksi (racler = kaapia). Nykyraclette on vähän iisimpää askartelua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - heinäkuu 14, 2019, 19:01:43
Kukkakaali -perunapyttis:

1/2sipulia
tomaatti ketsuppia 2tl
fetaa haluttu määrä
perunaa 1/2kg
yksi kypsäksi keitetty kukkakaali
1tlhunajaa
2tlcurryä
1rkl öljyä paistamiseen
ripaus jauhelihamaustetta ja muutama viherpippuri
proteiini lisänä voit halutessasi käyttää vaaleata kalaa esim seitiä ,tonnikalaa tai vaikka makkaraa)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 26, 2019, 14:55:39
Ostin lähikaupasta kaikkein juustoimmilta näyttäviä juustoja 3 kappaletta ja nyt sitten aloitin perjantai-iltapäivän vieton niitä maistellen. Unohdin tietenkin ostaa viinirypäleitä ja suolakeksejä kun oli mukamas niin kiire jäätelöhyllylle, mutta kyllä nää juustot vaikuttaa uppoavan ilman lantrinkiakin. Hyvä sijoitus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 27, 2019, 16:22:34
Eilen otin juustoista vain pienet palat. Äskön otin isot palat. Diagnoosini: kyllä isot juustopalat aina nuo pienet juustopalat voittaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 28, 2019, 14:35:08
Pitkään aikaan syönyt punaista lihaa, joten nyt kyllä maistui hyvältä.

Liotetaan täysjyväriisiä.

250g jauhelihaa luomunaudasta tällätään isoon kattilaan ja annetaan tulla huoneenlämpöiseksi. Vähän oliviöljyä, 8 maustepippuria, 1 tl currya, vähän mustapippuria, vähän jalapenorouhetta. Paistellaan hiljakseen. 2 isoa sipulia pilkottuna, paistellaan mukana, lisätään 3 valkosipulinkynttä pilkottuna. Sekoitetaan joukkoon iso mukillinen härkäpapurouhetta (liottamatta ja keittämättä sellaisenaan käytettävää). 1 prk tomaattimurskaa, ja tetran huuhteluvettä pari rkl, 3 rkl balsamicoa. Keitellään 15 min.

Riisistä vesi pois ja uusi vesi tilalle ja 1/2 kasvisliemikuutio. Keitetään pakkauksen ohjeen mukaan.

Jauhelihakastikkeeseen lisätään 4 dl valkokaalisuikaleita (uutta kaalia), keitetään hljakseen vielä pari minuuttia. Levy pois päältä. Sekoitetaan mukaan 2-3 rkl kuiv. jauhettua korianteria (lehtiä) ja 1-2 rkl kuiv. persiljaa. Suolaa tähän kastikkeeseen ei tullut ollenkaan.

Oli muuten hyvää.

Lisäys. Lämmitettäessä lisäsin lämpimään annokseen vähän oliiviöljyä ja balsamicoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 31, 2019, 14:21:49
Nyt tuli pitkä kotimatka junassa. Kassissa on Wotkinsin sipuliteemakkaraa (siivutettuna) ja saman puulaakin salamimetwursti (pötkönä). Parman kinkun kanssa ehdottomasti suosikkejani.

Vihervasemmiston kanssa samaa mieltä: varmastikin parempaa isompina paloina.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 31, 2019, 17:35:21
Nyt alkoi tehdä mieli erästä lapsuuden lempiruokaa: Jauhelihapunajuurikastiketta ja keitettyjä perunoita.

Onko reseptejä tai vihjeitä, asiaan liittyen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 31, 2019, 17:41:16
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 31, 2019, 17:35:21
Nyt alkoi tehdä mieli erästä lapsuuden lempiruokaa: Jauhelihapunajuurikastiketta ja keitettyjä perunoita.

Onko reseptejä tai vihjeitä, asiaan liittyen.

Nyt mua Rooster alkaa pelottaa. Meillä on todellakin samanlainen ruokamaku! Jos kohta syömistavatkin ;D

Itse olen tehnyt ihan tavallisen jauhelihakastikkeen, siis kastike on oikea ruskea kastike ja lisännyt semmoista purkissa olevaa punajuuriraastetta.

Tähän ruokaan ei minusta kuulu mitkään ethelän mausteet, vaan suola ja valkopippuri ovat riittäviä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 31, 2019, 18:04:21
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 31, 2019, 17:41:16
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 31, 2019, 17:35:21
Nyt alkoi tehdä mieli erästä lapsuuden lempiruokaa: Jauhelihapunajuurikastiketta ja keitettyjä perunoita.

Nyt mua Rooster alkaa pelottaa. Meillä on todellakin samanlainen ruokamaku! Jos kohta syömistavatkin ;D

T: Xante

Ei syytä huoleen. Me ruokasivistyneet voimme jakaa tietojamme ja osaamistamme, sekä näin puhallamme uutta puhtia suomalaiseen ruokakulttuuriin ja syömätapoihin.

Kun joskus onnistun löytämään jostain ruokalasta jauhelihapunajuurikastiketta ja kunnon perunoita, niin niitä syödessäni vilkuilen ympärilleni jos joku muukin söisi hitaasti ja nautiskellen. Tulen sitten esittäytymään, ehkä se olet juuri sinä.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 02, 2019, 14:31:23
Helppo kevyehkö kesäjälkiruoka:

Sekoitetaan 1 tl psylliumia rasvattomaan maitoon (1,5 dl?) ja annetaan turvota pari minuuttia.
Lisätään musta- ja punaherukoita kourallinen.
Lisätään valmista (sokeripitoista) mustikkasoppaa.

Lisänä voi nauttia pähkinäsekoitusta, ei niin tarpeellinen, mutta hyvänmakuinen lisä. Ei sitten ole enää ihan niin kevyttä.

(Ja jos haluaa vielä sitäkin vähemmän kevyttä, voi rasvattoman maidon korvata rasvaisemmalla maidolla, tai lisätä loraus vispikermaa? Tai cointreaulikööriä? Tai molempia.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 06, 2019, 17:19:06
Balsamicosta ja oliiviöljystä tulee mainio dippikastike. Tänään kekkasin, että balsamicon sijaan myös (Pirkka) riisiviinietikka toimii mainiosti. Rouskuttelin kokonaisia porkkanoita, joita dippasin em. seokseen pienen kupin pohjalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 13, 2019, 23:16:00
Tilasin lempparipizzan (Americano salamilla ja valkosipulilla) kotipizzasta kotiinkuljetuksella. Tätä kotiinkuljetusmahdollisuutta on nyt saanu odottaa öbaut vuoden, kun uusivat nettiportaalinsa ja jostain syystä tämä uusi portaali ei ole aiemmin antanut mahdollisuutta tilata sitä kautta pizzaa tänne. Tosin ei tuo portaali edelleenkään toimi kuten pitäisi. Yritin tehdä verkkomaksua, niin järjestelmä ei inahtanutkaan, oli pakko valita käteismaksu. Kun pizzakuljettaja saapui, oli hän luonnollisesti yllättynyt, kun tyrkytin rahaa. Kertoi ettei ollut varautunut antamaan takaisin kaksikymppisestä kun normaalisti 99% tilaajista ovat jo maksaneet netissä eikä ollut varutunut käteismaksuun, kun ei ollut tarkistanut maksutapaa. Vittu niin olisin minäkin maksanut verkossa, mutta minkäs teet. No sovittiin, että ensi kerralla antavat vaihtorahan verran alennusta, eli pitää sekin kerta maksaa käteisellä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 14, 2019, 17:28:16
Pari aika kivaa kokeilua tänään.

1. Höyrytin ensimmäistä kertaa parsakaalia, ja sehän toimii loistavasti. En yleensä pidä parsakaalin mausta, mutta tämä oli mitä mainioin.
2. Höyrytin pestyjä pieniä uusia perunoita kuorineen, ja olivat makoisia.  Mutta ne nyt ovat aina makoisia.
3. Perkasin savusiian *), ja sen "kastikkeeksi" tein seuraavanlaisen sörsselin:
vähärasvaista kermaviiliä
oliiviöljyä 1 rkl ja riisiviinietikkaa pari tl (Pirkan)
pienenä silppuna: punasipuli, luomuomena, 2 valkosipulin kynttä, 2 cm pala inkivääriä
chilihiutaleita 1/2 tl
kourallinen saksanpähkinöitä (huipputerveellisiä)
(arvoin, olisinko lisännyt vielä pakastetilliä, mutta jätin tällä kertaa väliin.)

Lautaselle laitoin ekana salaattia, sitten parsakaalia. Vain 3 pientä perunaa mahtui, ja kourallinen kalaa ja saman verran sörsselikastiketta. Tämä ei ollut lautasmalli, vaan muistutti enempi pyramidimallia.

---
Kun eilen illalla oli tiedossa, että aikaisin aamulla oli luvassa ukkosta, otin tökkelin seinästä niin, että tietokone ei menisi rikki. Epäonnekseni otin myös toisen tökkelin irti, ja se sattuikin olemaan jääkaappipakastimen, kun en muistanut, että sehän vedetiin keittiöstä huoneen puolelle (oli aiemmin keittiön puoleisessa pistokkeessa). Pahaksi onnekseni olin ostanut kokonaisen savusiian, ja nyt odotan, mitä tuleman pitää, eli sairastunko siitä vai ei. Tuoksu oli ihan ok, kun perkasin sen, ja maku. Jos minusta ei kuulu huomisen jälkeen, olen sitten delannut botulismiin.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Laika - elokuu 15, 2019, 21:50:49
Tein kaalikeittoa. Se maistui hyvältä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 16, 2019, 22:29:38
Äidin äidin reseptillä karjalanpaistia, eli lihapalat pataan, vettä niin että lihat nippa nappa peittyy ja ripaus suolaa. On nyt ollu uunissa 200 asteessa 2 tuntia (lisäsin haihtuneen veden tilalle uutta vettä) mutta tavoitteena olisi pitää yhteensä 3 tuntia. En pistä pahitteeksi, jos siitä tulisi näin nyhtökarjalanpaistia :o
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 19, 2019, 20:32:03
Keitin kokonaisia huuhdeltuja ohranjyviä ilman suolaa.

Sen kaveriksi "salaatti":
- luomutofua
- 3-4 vartta varsiselleriä
- 1/2 punasipuli
- 1/2 pun. paprika
- 2 valkosip kynttä, 1,5 cm inkivääriä
- oliiviöljyä, riisietikkaa
- mustapippuria, srirachaa
- kourallinen saksanpähkinöitä

A vot. Toimii. Jos olisi ollut kotona hunajameloniatai soijakastiketta ehkä olisin laittanut niitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - elokuu 23, 2019, 13:32:18
Puhdistautumiskeitto: (toimii)

Nuorta valkokaalia

pala purjoa

ripaus chiliä

valkosipulin kynsi

timjamia(miel.tuoretta, kuivattukin käy)

rosmariinia

tomaattipyrettä

oliiviöljyä(neitsyt)

ripaus merisuolaa
mustapippuria
ja vettä n.1litra
:D
varoitus:vaikutukset ovat arvaamattomat ja nopeat!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 26, 2019, 20:42:22
Joululta oli jäänyt melkein täysi purkillinen siirappia eikä sitä ruuanlaittoon kovin paljoa vuoden mittaan kulu, joten saadakseni osan siitä pois kuljeksimasta, tein pitkästä aikaa piimäkakkua. Se on todella helppo ja kuuluu sarjaan "ei voi epäonnistua". Selailin netistä piimäkakun ohjeita ja niitä on lukemattomia virityksiä samasta kakusta. Melkein voisi sanoa, että kunhan muistaa ainekset vähän sinne päin, niin kyllä siitä piimäkakku tulee. Ainoa iso ero noissa netin resepteissä on siinä, käytetäänkö munaa vai ei. Omassa ohjeessani ei ole.

Tässä ohje taikinaan, josta tulee kahteen isoon rengasvuokaan kakut. Noita kannattaa aina tehdä kaksi kerrallaan, jos vain uuniin sopii, niin yhden sähköllä saa kaksi kakkua. Kakku sopii myös pakastettavaksi.

Ensin mitataan kuivat aineet isoon kulhoon ja sekoitetaan keskenään:
12 dl vehnäjauhoja
2 tl ruokasoodaa
2 tl jauheena kutakin: inkivääriä, pomeranssinkuorta, neilikkaa, kanelia
3 dl sokeria
3 dl rusinoita

Sekoitetaan keskenään:
3 dl voisulaa (ei kannata kovin kuumaksi kuumentaa, ettei joudu jäähdyttämään)
3 dl siirappia
6 dl piimää
ja kaadetaan kuivien aineiden joukkoon ja sekoitellaan taikinaksi. Ei vatkata yhtään liikaa.

Jaetaan voidetuihin ja korpuujauhotettuihin rengasvuokiin ja paistetaan uunin alatasolla 175 asteessa noin tunti. Paiston lopulla kannattaa laittaa leivinpaperi päälle, ettei pinta paistu liikaa. Kakku on parhaimmillaan vasta parin kolman päivän päästä, mutta meillä se yleensä siinä vaiheessa on syöty.

Noita maisuteita voi laittaa makunsa mukaan enemmän tai vähemmän. Käytännössä tuossa on piparkakkumausteet joten, jos tykkää piparista, tykkää myös tuosta kakusta. Rusinat voi myös jättää pois, jos ei pidä rusinoita leivonnaisissa. Nyt tätä kirjoittaessa tuli aika villi ajatus, että rusinat voisi korvata ihan pieneksi silputulla kuivatulla aprikoosilla. Se ei voi olla pahaa ja tuota kyllä kokeilen seuraavalla kerralla.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 26, 2019, 21:49:44
^ Kokeiles joskus liottaa rusinat rommissa. Ainakin erään ystäväni bravuuri-omenapiirakkaan ne antavat huisin ja elegantin säväyksen.

Itse tein sattumoisin "piimäkakkua" tai "hedelmäkakkua" eilen paistinpannulla makean nälkään.

Koska ei ole sokeria ollut kotona joihinkin kuukauksiin, makeuttajan virkaa toimittivat 1 luomuomena ja 1 persikka, molemmat pieninä paloina. Tein hm.... lettutaikinan vehnäjauhoista (1 dl?), kananmunista (2) ja AB-piimästä (1,5 dl?). Mausteena kardemummaa, kanelia, ja anista ja hippunen suolaa. Annoin tekeentyä puoli tuntia. Teflonpannulle oliiviöljyä vähän, paisto aika alhaisessa lämpötilassa. Noin kolmen tunnin jälkeen valmistumisesta kakku maistui paremmalta kuin ihan tuoreeltaan.

Kyllä tuota söi ennemmin kuin selkäänsä ottais, kun jotain makeaa teki mieli.

Kun nuo vehnäjauhot loppuvat, funtsin, jos en ostaisikaan uusia. Siirtyisin kokonaan ruisjauhoihin esim..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 29, 2019, 22:44:45
Valmistin taas huippuruokaa. Keitettyjä puikulaperunoita kermakanttarellikastikkeessa. Kanttarellisaalis jäi eilen heikoksi, mutta riittävästi kastikkeeseen.

Jääkaapista löytyi pari viikkoa ylipäiväinen kermapurkki, avaamaton tosin. Hyvää se ainakin vielä oli. Mausteina suolaa, mustapippuria myllystä ja ripaus rosmariinia.

Ämmämmmummumm.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 29, 2019, 23:39:26
^ Kuulostaa hyvältä.

Itse tulin keksineeksi uuden leivänpäällisen:

Tonnikala-avokado-tahna

3 pientä kypsää avokadoa kuoritaan ja muusataan käsin tai haarukalla
1/3 sitruunan mehu
2-3 valkosipulinkynttä ihan pieninä paloina
srirachaa pruittaus (chiliä)
hipunen suolaa
mustapippuria myllystä
1 rkl oliiviljyä
(tässä vaiheessa oli aika mitäänsanomaton, joten tälläsin siihen vielä:  )

1 prk thai-basilika-tonnikalaa

A vot. Herkkua. Avokado tekee mausta kermaisen. Sopi oikein mainiosti vähäsuolaisen täysjyväruisleivän ja Lidlin ohuen ruisnäkkärin kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 30, 2019, 18:16:23
Huomenna tulee mieluinen ruokavieras, joka on lähes kasvissyöjä, joten väsäsin jo tänään tällaisen ruoan, jotta maut/mausteet ehtivät tasoittua.
Intialaisehko mung-Härkis-kasvis-kastike basmatiriisille

Tarkistin mungpavuista, ettei kiviä ja sitten keitin niitä isossa kattilassa vartin, ja heitin veden pois.

Kattilaan kolo mungpapuihin, johon oliiviöljyä ja mausteseos, jossa:
maustepippuria, rosepippuria(!), korianterinsiemeniä, sinapinsiemeniä, pari neilikkaa, chiliä, jeeraa, sumakkia (!), vähän muskottipähkinää.

Paistellaan jonnin aikaa, sitten lisätää paljon sipulirenkaita, sekä valkosipulia ja inkivääriä pieninä palasina, ja paistellaan hetki vielä. Lisätään vettä vähän ja annetaan ässehtiä matalalla lämmöllä vartin. Lisätään tomaattimurskaa iso tötsä, ja vähän tomaattipyreetä, ja keitellään vielä 10 min.
Lisätään kruunukasviksia (pakaste) pussillinen, ja pkt Härkistä.

Tarkistetaan maku, ja lisätään mango-chutneyta (=aika suolaista ja makeaa), ja korianterinlehtiä.

Ihanaa!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 03, 2019, 12:43:24
Jollain aikaisemmalla foorumilla olen kehunut Pitsapannukakkua ja nyt on pakko kehua uudelleen. Jääkaappiin oli jäänyt pari isoa paprikaa ja ne olivat hiukan jo nahistuneita, joten tuoreeltaan ei niitä houkuttanut syödä ja pataruokaa ei tehnyt mieli. Sitten muistin herkun, jota en ole aikoihin tehnyt ja kaikki tarvittavat aineet löytyvät kaapista. Tämä kuvaa hyvin nykyisin ruuanlaittoani: On jotain, joka pitää saada käytetyksi ja sen ympärille sitten rakennan aterian.

Ohjeita löytyy netistä, joten tässä nyt hiukan ylimalkaisesti uunipellin kokoiseen Pannkukakkupitsaan.

Tomaattikastikkeeseen:
Iso sipuli viipaleina,  6-7 valkosipulinkynttä ja tuorechili (vahvuus tottumuksen mukaan) pilkottuna kuullotetaan öljyssä. Lisätään (chili)tomaattimurska ja tomattipyre, suolaa ja kourallinen pitsamaustetta. Keitellään jokunen minuutti.

Uunipellille leivinpaperi ja siihen aletaan latoa aineksia:
Pohjalle viipaloidut paprikat, tonnikalaa pari purkillista, joista toinen voi olla chilimaustettua ja noiden päälle lusikoidaan tomaattikastike, joka mieluusti voi olla hiukan tönkkä (=ei vetistä) ja tämän päälle kaadetaan varovasti pannukakkutaikina. (Tonnikalasta suurimmat öljyt valutettu pois)

Tein pannukakkutaikinan 4 munasta ja 6 dl maitoa ja vastaavasti jauhoa vähemmän, eli hiukan normaalia pienemmän, koska pannukakku tuossa ei ole pääasia, vaan se toimii sideaineksena. Lisäsin siihenkin pitsamaustetta, mutta mitään rasvaa en siihen käyttänyt. Yleensä pannukakkuohjeet netissä on 8 dl tai jopa litran maidolle.

Paistetaan 225 asteessa reilu puoli tuntia tai kunnes paistos vikuttaa kypsältä. Jos halua juustoraastetta laittaa, niin se kannattaa lisätä vasta, kun paistaminen on edennyt noin 15 minuuttia. itseltäni tuo puuttu, mutta heittelin juustosiivuja raasteen sijaan.

Ohjeessa vaikuttaa olevan paljon mausteita ja sen on ihan tarkoituksella, sillä pari aikaisempaa kertaa minulle jäi tunne, että olisi saanut olla reilummin mausteita. Nyt mielestäni onnistuin aika hyvin.

Tuo toimii hyvin pakastettunakin, joten kannattaa tehdä koko pellillinen, kun kerran uunin kuumentaa. Tonnikalan sijaan voi käyttää jauhelihaa, makkaraa tai vaikka pelkkiä kasviksia pilkottuna. Yhden kerran tein kinkkusuikaleista ja ja tähteelle jääneestä kypsennetystä parsakaalista. Pannukakkuun voi kai haudata mitä vaan :)


Muoks: Lisätty maininta juustoraasteesta paistamisen yhteyteen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 08, 2019, 20:09:20
Ostin Lidlin Deluxe yrttimarinoitua lammasta. Taisi vielä olla alennuksessakin. Voi härregyyyd kun tulikin hyvää ruokaa siitä.

Keitin vähässä vedessä perunasiivuja (pestyjä, kuorineen, ilman suolaa) melkein kypsäksi ja heitin veden pois.
Lampaan palaset paistoin pienessä määrässä oliiviöljyä niin, että jäivät rosaksi sisältä.
Kippasin lihat lautaselle, ja kippasin perunat pannulle, johon leikkasin pari valkosipulin kuorta mukaan,
ja valutin lopun marinadin rasiasta. Paistelin perunoita kunnes saivat väriä.
Lampaan leikkasin palasiksi, ja kun se oli vähän turhan punaista, heitin palaset vielä hetkeksi pannulle perunoiden joukkoon.

Kerrassaan hurmaavan makuinen juhla-ateria tuli. (Salaatin olin syönyt jo pari tuntia aiemmin, joten pelkiltään söin perunat ja lihan.) Kun lihaa, varsinkin punaista sellaista, tulee syötyä harvoin, se sitten maistuukin hyvältä.

Jälkkäriksi ihan pienessä vesimäärässä sulatettuja marjoja (mansikka, vadelma, viinimarjoja), kera vaniljajäätelön.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - syyskuu 15, 2019, 23:20:07
Parvekkeelta saan nyt kerätä oman sadon tomaatteja. Eivät ole kovin hapokkaita, mutta eivät silti mauttomiakaan. Tuoresalaattiin hyviä. Mökillä olen poiminut pensasmustikoita, joita tuli runsaasti, ehkä jopa 4-5 litraa vaikka pensaita on vain muutama. Porkkanat kylvin niin myöhään, että niitä en ole vielä nostanut edes kokeeksi. Pidän porkkanoiden koristeellisuudesta, sillä niissä on niin komeat töyhdöt.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 15, 2019, 23:43:56
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 08, 2019, 20:09:20
Jälkkäriksi (kattilassa (lisäys)) ihan pienessä vesimäärässä sulatettuja marjoja (mansikka, vadelma, viinimarjoja), kera vaniljajäätelön.

Nyt olen sulatellut nuo marjat mikrossa, ja tulee vielä parempaa. Vaniljajääteleöä, ja saksanpähkinöitä niiden kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 16, 2019, 19:51:59
Tänään on ollut kiva päivä.

Aamupala meni vielä suht normaaleissa merkeissä, kahvia, muffinssi, lakkajogurttia, suklaakeksi ja extra ylikypsää juustoa paloina.
Lounaaksi oli harvinaista herkkua, nahkiaisia ja kahvia.
Päivälliseksi kanttarellikastiketta ja keitettyjä perunoita karpalomehu juomana.
Nyt napostellut muutaman appelsiinisuklaanapin ja aikeissa väsätä gintonicin.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - syyskuu 21, 2019, 19:51:15
Munakasta Lammasmakkaralla ja suppiksilla:

tarvitset :4munaa,2rkl vettä,1/2tljodioitua suolaa, ripaus timjamimaustetta, ripaus kurkumaa,

täyte:iso sipuli, paloiteltuna lammasbratwurstia, 1-2dlsuppilovahveroita tai haluamiasi muita sieniä,

vatkaa munien rakenne kevyesti rikki haarukalla, lisää , vesi ,ripaus suolaa ja mausteet
kuumenna pannu 4:lla ja laita siihen 2tl rypsi-öljyä :kaada munamauste+vesiseos pannulle (valmista tulee -3 -4minuutissa)
vink,vink:jos jätät keskustan"kosteaksi niin munakas on helpompi kääntää täytten päälle.
jos haluat nopeuttaa proseduuria:paista täytteet samaan aikaan toisella pannulla kevyesti ruskistaen:
suppikset+sipuli ja pilkottu lammasmakkara,lisä mauste on sinappi (dijon tai turunsinappi ei silti pakollinen)
tämä toimii myös tuhtina :brunssi aamiaisena kahvin tai teen keralla!
:D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 21, 2019, 21:13:50
Kävin piiiiiiitkästä aikaa Ruohonjuuressa, ja kylläpäs se olikin muuttunut oikein luksusputiikiksi. Haaviini tarttui:

Ceylonin kanelia (se kumariiniton nk. kaikki Ruohonjuuren kanelit kuulemma)
oluthiivaa (tuhti pläjäys eri B-vitamiineja)
kokonaisia ruisjyviä  (olisi ollut kaurajyviä ja spelttijyviäkin, mutten viitsinyt kantaa)

Oluthiivalla on tarkoitus maustaa härkäpapuja, eli tehdä jonkinlaista omatekoista Härkistä (kaapissa on tällä hetkellä kokonaisia härkäpapuja). Oluthiivalla voi myös korvata juuston vegeruoassa, siinä on kai jotain umamin tapaista. Se kannattaa lisätä vasta valmiiseen ruokaan, etteivät vitamiinit tuhoudu.

Kokonaisia ruisjyviä ajattelin liottaa, ja kokeilla huomenna lounaalla jonkinlaisen tomaattisen kanapadan kanssa. Saattaa olla, että niistä voisi valmistaa suolatonta leipää.

Haikailen kuivattuja (väh kosteita) inkiväärinpalasia, jotka jätin ostamatta.

Kaikenlaista japanilaista ties mitä oli kokonainen hyllyllinen. Ainakin bongasin paria sorttia merilevää ja miriniä. Pitääpä mennä uudemman kerran, kun olen tutkaillut japanilaisesta keittokirjastani, mitä olennaista tarvitsen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 27, 2019, 12:26:25
Epäilen, että poimin tämän kesän viimeisen sienisaaliin, kaksi isohkoa herkkutattia ja pari kourallista koivunkantosieniä (mulla on kyllä pienet kädet, eli sanotaan kourallinen). Jotain juhlavampaa niistä pitäisi kokata kuin tavallinen kastike tai munakas, joita onkin kesän mittaan jo tarpeeksi syöty. Tuli yllättävän hyvä sienikesä, mutta se on kyllä täysin koivunkantojen ansio.

En tiiä, olisiko se sitten risotto vai mikä, minkä noista väsäisi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: pulsatilla - syyskuu 27, 2019, 12:37:09
Herkkutatti on niin hienon makuinen sieni, etten raskisi sitä laittaa risottoon, enkä munakkaaseen. Tekisin siitä muhennosta ja laittaisin lopuksi muhennokseen tilkan portviiniä. Muhennoksen voisi tarjota vaikkapa bataattimuhennoksen kanssa. Riisi ja puikulaperunatkin käyvät lisäkkeenä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 27, 2019, 12:37:47
Eilen meni vaniljarahka koktailhedelmien ja banaanin kanssa. Pitänee ostaa marjoja ensikerran satsiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 27, 2019, 12:56:36
Yritin juuri saavuttaa mäkkärin. Heh, ei mitään palaa. Matka tyssäsi jo kotipizzan kohdalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 27, 2019, 15:45:39
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 21, 2019, 21:13:50
Kävin piiiiiiitkästä aikaa Ruohonjuuressa, ja kylläpäs se olikin muuttunut oikein luksusputiikiksi. Haaviini tarttui:

Ceylonin kanelia (se kumariiniton nk. kaikki Ruohonjuuren kanelit kuulemma)
oluthiivaa (tuhti pläjäys eri B-vitamiineja)
kokonaisia ruisjyviä  (olisi ollut kaurajyviä ja spelttijyviäkin, mutten viitsinyt kantaa)
...

Kokonaisia ruisjyviä ajattelin liottaa, ja kokeilla huomenna lounaalla jonkinlaisen tomaattisen kanapadan kanssa. Saattaa olla, että niistä voisi valmistaa suolatonta leipää.
Ruisjyvistä tuli kerrassaan mainio riisinkorvike, jopa paremman makuinen kuin riisi. Tomaattisesta padasta tulikin tulinen vegeversio, muistaakseni pavuista, joka sopi mainiosti ruisjyvien kanssa. Otin lopun kattilallisen mökkievääksi, kera jäisten pakastekasvisten matkan ajaksi, niin oli valmista ruokaa.

Mökillä on kokonaisia kauranjyviä, joita olen vähän liottanut, ja meinaan keitellä huomenna jauhelihan kaveriksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 27, 2019, 16:19:39
Paistoin naudanmaksaa ja pekonia. Ruokajuomana olutta. Ei muuta. Aterian hinnaksi muodostui n. 3 €.

Ehkä puolukkahilloa olisi voinut ottaa lisukkeeksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 27, 2019, 17:55:08
Ostin miedosti suolattua kasleria. Tarkoittaako se, että kasler olisi vielä jonkin verran hengissä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 28, 2019, 17:26:38
Mietin, että onko hajuaistini muuttunut vai onko kaupan maksalaatikon resepti muuttunut, sillä se haisi ... kissanruualle.  Vapaudessa ollut Aatu-kissa tuli norkoilemaan keittiöön, kun nuoret vieraani pistelivät maksalaatikkoa ja kun kokeilimme, niin kyllä se Aatulle hyvin maistui.

Kun omat lapset olivat pieniä, maksalaatikko (rusinoilla) oli yksi niitä harvoja ruokia, jonka ostin valmiina. Muistini mukaan se ei kyllä tuollaiselle tuoksunut. Ruokaa lämmittäessäni tajusin, että maksa on jäänyt ruokavaliostani kokonaan pois sen jälkeen, kun lapset ovat lähteneet kotoa. Pitääkin joku kerta kokeilla pitkästä aikaa, onko maksasoossin maku yhtä hyvä kuin muistikuvani siitä :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 28, 2019, 19:25:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 28, 2019, 17:26:38
Pitääkin joku kerta kokeilla pitkästä aikaa, onko maksasoossin maku yhtä hyvä kuin muistikuvani siitä :)

On se.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 28, 2019, 21:24:51
Lainaus käyttäjältä: pulsatilla - syyskuu 27, 2019, 12:37:09
Herkkutatti on niin hienon makuinen sieni, etten raskisi sitä laittaa risottoon, enkä munakkaaseen. Tekisin siitä muhennosta ja laittaisin lopuksi muhennokseen tilkan portviiniä. Muhennoksen voisi tarjota vaikkapa bataattimuhennoksen kanssa. Riisi ja puikulaperunatkin käyvät lisäkkeenä.

Tämä on totta, mutta kesä on ollut yllättävän sadokas niin herkku- kuin männynherkkutattien osalta, pakkaseenkin meni varmaan 10 rasiaa, joten muhennoksia, kastikkeita ja soosseja on tullut kokkailtua. Sienet olivat tänä kesänä myös yllättävästi isoja ja puhtaita!

Päädyin laittamaan sienet uuniin kanan, mausteiden ja kerman kanssa. Mielestäni sienet antavat kanalle hienon maun, joskin sopivat myös lihapataan. Samalla uunituksella tuli lanttu/porkkana/purjo-uunivihannekset.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 02, 2019, 16:43:38
Ostin hiljattain pakkauksen (8kpl) isoja tummanpunaisia luumuja. Niistä yhden söin pari päivää sitten, mutta se oli niin paha, että en sen koommin ole luumuihin koskenut. Ehkä se ei ollut ihan vielä kypsä, mutta joka tapauksessa se ei ollut erityisemmin mehevä eikä siinä ollut makeutta lainkaan. En ymmärrä, miksi ne menin ostamaan, kun niin harvoin osuu kohdalle hyviä luumuja.

Nyt sitten pitäisi keksiä, miten saan nuo käytettyä, etten niitä nakkaa biojätteeksi. Voiko tuoreista luumuista valmistaa jotain syötävää ilman, että ne on hillottu ja kyllästetty sokerilla. En sano, etteikö sokeria voisi käyttää, koska noin happamana en niitä kuitenkaan syö. Luumut ovat tosiaan aika isoja, sillä kun ne äsken punnitsin, yhteispaino oli lähes 700gr.

Onko jollain joku hyvä idea?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 02, 2019, 21:13:33
Happamat luumut voisi olla aivan passeleita luumuviinaan:
https://pinaatti.wordpress.com/2010/09/12/luumuviina/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 02, 2019, 21:19:03
Ostin broilerin drumstickeja. Ideoita valmistukseen?

Kotona on myös mm.
- lanttua
- porkkanoita
- bataattia
- sipulia, valkosipulia
- perunaa
- sitruunaa

Vähän hotsittaisi tällaiset uuniperunat: Törkeän hyvä ja helppo tapa tehdä paistetut perunat – tämän jälkeen et enää tee niitä muulla tavalla  (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/torkean-hyva-ja-helppo-tapa-tehda-paistetut-perunat-taman-jalkeen-et-enaa-tee-niita-muulla-tavalla/7565456#gs.7mmzop) mutta tuo sitruunan määrä vähän hirvittää.

Uunissa voisi tehdä noita juureksia ja kanaa samanaikaisesti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 02, 2019, 21:41:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 02, 2019, 21:13:33
Happamat luumut voisi olla aivan passeleita luumuviinaan:
https://pinaatti.wordpress.com/2010/09/12/luumuviina/

Ei taida juuri olla Hipillä luumuviinalle käyttöä ;D mutta miten olisi ihan salaatissa? Olemme saaneet sukulaiselta luumuja, jotka eivät kyllä makeita ole ja olemme käyttäneet niitä salaatissa.

Salaatin koostumus vaihtelee, mutta suunnillensa:

Omenia (myös kotimaisia lähipuusta)
Luumuja
Mustia oliiveja
Soijaa
Oliiviöljyä
Sinappia (aika vähän)
Lehtisalaattia, jäävuorisalaattia, mitä nyt sattuu olemaan
Kevätsipulia, purjoa
Persiljaa

Periaate on, että lähes mikä vaan käy ja salaatti on vain parempaa yön yli tai parikin päivää jääkaapissa oltuaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 02, 2019, 22:18:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 02, 2019, 21:19:03
Kotona on myös mm.
- lanttua
- porkkanoita
- bataattia
- sipulia, valkosipulia
- perunaa
- sitruunaa

"Unohda" uuniin miedolle lämmölle pitkäksi aikaa. No sitruunan voi jättää pois. Itsekin laiskana laitan lihaköntsän ja vihannekset samaan astiaan ja uuniin. Käytössä on vuolukivinen pata, joka on omiaan hauduttamaan. Voisi kyllä joskus kokeilla miten mauille käy jos ovat omissa astioissaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 02, 2019, 22:58:20
Sama juttu itsellä, aika usein menee lihat ja juurekset samaan pataan, lisäksi yleensä laitan vain mausteita ja vähän vettä.

Sitten joskus tulee tehtyä hartaammin haudutettuja patoja, joihin laitan yleensä juurekseksi vain porkkanaa ja vaikkapa kesäkurpitsaa/munakoisoa, mutta ei perunaa. Sieniä, pakastepinaattia, papuja jos on. Hillosipuleita, joskus. Nesteeksi vettä, liha buillon (mitä se on suomeksi?), vähän punaviiniä ja erittäin kevyt saostus veteen liuetulla vehnäjauhoa (reilu teelusikallinen). Kanasta jos teen, laitan kasvisversion buillonista. Mausteita mitä mieleen milloinkin osuu.

Perunaa en tykkää laittaa, se mössööntyy helposti ja muutenkaan en oikein välitä keitossakaan perunasta, menee jotenkin jauhoiseksi aina, en osaa selittää.


T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 03, 2019, 15:27:25
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 02, 2019, 21:19:03
Ostin broilerin drumstickeja. Ideoita valmistukseen?

Kotona on myös mm.
- ( 1  ) lanttua
- ( 5 ) porkkanoita
- ( 1 ) bataattia
- sipulia, ( 6 )valkosipulin kynttä
- (5) perunaa
- (2 ) sitruunaan mehu

Vähän hotsittaisi tällaiset uuniperunat: Törkeän hyvä ja helppo tapa tehdä paistetut perunat – tämän jälkeen et enää tee niitä muulla tavalla  (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/torkean-hyva-ja-helppo-tapa-tehda-paistetut-perunat-taman-jalkeen-et-enaa-tee-niita-muulla-tavalla/7565456#gs.7mmzop) mutta tuo sitruunan määrä vähän hirvittää.

Uunissa voisi tehdä noita juureksia ja kanaa samanaikaisesti.

Pistin sitten kaikkia noita listattuja, sipulia lukuunottamatta. Ihan vaan uunipellille, kun ei ole vuolukivistä astiaa.

Pilkoin lantun sormenkokoiseksi, porkkanat puolitin, perunat kokonaisena, ja ison bataatin puolitin, jotta kypsyivät samanaikaisesti.

Mausteena siis mainittuja sitruunoita ja valkosipulia, ja paprikajauhetta, Provencen yrttejä, chilijauhetta, ja em. lisäksi muskottipähkinää (lantulle ja porkkanalle), ja broilerille vähän suolaa. Puolikas kasvisliemikuutio desiin vettä liotettuna oli hyvä lisä. Alle ja päälle oliiviöljyä. Olisikohan ollut 1,5 - 2 tuntia uunissa, aluksi kiertoilman kanssa, ja sitten 170 asteessa ilman kiertoilmaa.

Hitsin hyvää. Sitruunaa en muista aiemmin käyttäneeni, mutta voine, kun se toimi hyvin tässä.

---
Lämäsin kasaan jonkinlaisen marjapaistoksen näistä aineksista:
sokeri+kananmuna, kaurahiutale, ihan vähän vehnäjauhoja, kaneli, puolukka, mustikka, ihan vähän voita. Pannun voitelin oliiviöljyllä. Saas nähdä, mitä tuosta tulee.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 03, 2019, 15:56:34
Onneksi kurja kesäsesonki loppui. The turkey roll is back on the menu boys.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 03, 2019, 16:03:58
Tulipa tilanne, että piti rakentaa lounas nopeasti ja kun oli kylmä päivä ja piti lounaan jälkeen lähteä ulos, niin halusin kevyehkön lämpimän aterian.

Nappasin pakastimesta pienen annoksen lihakastiketta, raastoin rystysten raastimella karkeaksi raasteeksi muutaman porkkanan ja pilkoin yhden pienehkön punaisen paprikan. Kaikki nuo suoran lautaselle, myös se jäinen lihakastike. Raasteen päälle pyöräytin viispippurimyllystä muutaman kierroksen. Sitten koko komeus mikroon niin pitkäksi aikaa, että lihakastike kuumenee kunnolla. Kastike oli pakattu laakeaan rasiaan, joten laattamaisen muotonsa vuoksi se suli ja kuumeni aika lyhyessä ajassa niin, että porkkana ja paprika eivät ehtineet mössöksi.

Oli todella hyvä ateria, sopivan täyttävä, mutta ei tullut urvahtanutta oloa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 03, 2019, 16:35:25
"raastoin rystysten raastimella" ? ? ?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 03, 2019, 16:36:42
Minun marjapaistoksestani tuli ihan ok, vaikka siinä ei ollutkaan paljon sokeria eikä paljon voita
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 03, 2019, 16:56:08
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 03, 2019, 16:35:25
"raastoin rystysten raastimella" ? ? ?

Tämä on rystysten raastin:

(https://www.prisma.fi/tuotekuvat/iso/7316832140818.jpg)

Erotuksena raastinmyyllystä tai jopa moottorilla toimivasta raastekoneesta.
Oletin tuon nimityksen olevan tuttu ja maininta "karkeaksi raasteeksi" tulevan selväksi, jotta miten karkeaa se tuolla kapineella tehtynä on :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 03, 2019, 17:15:01
Enpä ole tuollaista nimitystä kuullutkaan. Tuolla saa kyllä hienoakin raastetta, ja siivujakin. Mutta siis ihmettelin, että mitä hittoa, onko sinulla teräsrystyset, joilla raastelet menemään. (Nukkunut 2 tuntia viime yönä, joten saatan käydä tavallista hitaamalla.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 07, 2019, 08:10:53
Aamulla nautin ilmakuivattua kinkkua. Olivat jättäneet ne muovit pois siivujen välistä. Hyvä niin. Samalla keksin miksi Espanjassa ostelevat kotiin kokonaisen raajan pikkupakkauksen asemesta. Olivat niin liimautuneeet toisiinsa kiinni, ettei ehyenä onnistunut irroittaminen.

Kaunis asetelma aamiaislautaselle oli mahdotonta saavuttaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 07, 2019, 16:01:48
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 21, 2019, 21:13:50
Kävin piiiiiiitkästä aikaa Ruohonjuuressa, ja kylläpäs se olikin muuttunut oikein luksusputiikiksi. Haaviini tarttui:

Ceylonin kanelia (se kumariiniton nk. kaikki Ruohonjuuren kanelit kuulemma)
oluthiivaa (tuhti pläjäys eri B-vitamiineja)
kokonaisia ruisjyviä  (olisi ollut kaurajyviä ja spelttijyviäkin, mutten viitsinyt kantaa)

Oluthiivalla on tarkoitus maustaa härkäpapuja, eli tehdä jonkinlaista omatekoista Härkistä (kaapissa on tällä hetkellä kokonaisia härkäpapuja). Oluthiivalla voi myös korvata juuston vegeruoassa, siinä on kai jotain umamin tapaista. Se kannattaa lisätä vasta valmiiseen ruokaan, etteivät vitamiinit tuhoudu.

Ravintolisä oluthiiva (oluthiivahiutaleet, ravintohiivahiutaleet (https://www.ruohonjuuri.fi/ravintohiivahiutaleet-oluthiivahiutaleet-valior-6416227020815)) osoittautuikin loisto-ostokseksi. Kokeilin ensimmäistä kertaa sitä tänään pinaattikeiton mausteeksi (kukkurateelusikallinen kaupun einessoppaan), ja jopa muuttui soppa huikean hyvänmakuiseksi! Se tuntuisi olevan maultaan vähän semmoinen (juustomainen?) aromivahvenne. Roppakaupalla eri B-vitamiineja ja foolihappoa.

Maksimipäiväannos on 1 rkl.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 07, 2019, 16:50:14
^Viestistäsi päätellen otit kerralla viikon annoksen  :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 07, 2019, 22:08:51
Keksipakkaukselle on käymässä köpelösti. Ostimme sukulaisen kanssa gluteenittomia keksejä erästä toista keliakia- sukulaistamme varten mutta ovat koemaistomme jälkeen osoittautuneet niin tavattoman herkullisiksi että syömme jo kohtaan loppuun eikä se toinen sukulaisemme taida päästä edes mopen osille.

Nimi on vaikea espanjalainen "gullón gluten free senza glutine with chocolate chips" jolla etsin: Google-kuvalinkki pakkauksesta (https://www.google.com/search?q=gull%C3%B3n+gluten+free+senza+glutine+chocolate+chips&rlz=1C1GGRV_enFI751FI751&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiy0dXh6orlAhXq-yoKHT86Bd4Q_AUIEigB&biw=1160&bih=697&dpr=0.9#imgrc=D0wm_j1Dwa_UXM:)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 08, 2019, 11:55:14
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 07, 2019, 16:50:14
^Viestistäsi päätellen otit kerralla viikon annoksen  :P
Joo, hehkutusta tuli jonninverran, heh. Annostus oli ehkä 2/3 päiväannostuksesta, mutta maun lisäys ja parannus oli kymmenkertainen. Olisin helposti halunnut kyseistä "terästettyä" pinaattikeittoa monta lautasellista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 12, 2019, 13:56:32
Ostin viime viikolla (https://pagen.fi/globalassets/_fi/fi-produkter/brod/fi_pagen-limpukka-500g.jpg?w=335&h=310&mode=crop&resized=true), jota olin joskus aiemminkin ostanut. Syystä tai toisesta tuo en nyt tällä kertaa maittanut ja sitä oli vain muutama siivu kulunut, kun ostin jo jotain muuta leipää voileipänä syötäväksi.

En tuota tietenkään voinut poiskaan heittää, sillä se oli aivan syömäkelpoista vielä, joten puolitin viipaleet ja ladoin uunipellille ja pistin uuniin kuivumaan noin parin sadan asteen lämmössä, jotta saavat hiukan paahteesta väriäkin pintaan. Jonkin ajan päästä palat kääntelin ympäri, että ruskistuvat kevyesti kummaltakin puolelta. Lopuksi käänsin lämmön pois uunista ja jätin pellin uuniin niin, että luukku oli hiukan rakosillaan, jotta viipaleet kuivuvat kunnolla.

Kuivattaminen olikin hyvä idea, sillä makeahko leipä on oivallista kahvin tai teen kanssa korppuna nautittuna. Ei vaadi edes voitelua tai muuta päälle, sillä makua on riittämiin aivan siltänsä nakerrettuna.

https://pagen.fi/tuotevalikoima/limpukka/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 12, 2019, 21:50:54
Tänään tuli tehtyä se sienirisottu, kun kaapista löytyi juustonjämä, joka ristottoon passasi. On se vain hyvää. Uuniin meni seuraksi kanaa ja lihaa, eri vuuat molemmille. Sattui löytymään myös tuore inkivääri, joka sai muiden mausteiden lomassa kanaa maustaa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2019, 22:47:11
Minäkin väsäsin eilen sienirisottoa, jota riitti/riittää tänäänkin ja huomennakin:
täysjyväriisiä (liotettu ja eri suolavedessä keitetty), suppilovahveroita, sipulia, kevytkermaa, Neito-rypsiöljyä *), mustapippuria, sitruunamehua, sitruunankuorta (!), vähän soijakastiketta.
(Tämä soveltui maullisesti valmiin eineksen kanssa: Kokkikartanon paneerattua kalaa kera perunamuusin, herneiden ja maustevoin.)

Alkupalaksi iso lautasellinen salaattia, jossa:
punakaalia, punasipulia, avokado, valkosipuli, inkivääri, chili, sellerinvarsi, saksanpähkinä, maissi (purkista), oliiviljy. 


*) voi olisi sopinut paremmin, muttei ollut. Tuo Neito on uusi tuttavuus, ja erinomaisen makuinen. Ei ole kylmäpuristettu, eikä ollenkaan niin dominoivan makuinen kuin kylmäpuristettu. On kaiken lisäksi vielä lasipullossa, mikä on plussaa. Mutta ei varmaankaan ole yhtä terveellinen kuin kylmäpuristettu, Ajattelin kokeilla jossain vaiheessa tehdä maustettua öljyä sitruunankuoren ja basilikan kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 13, 2019, 01:45:14
Tänäänpänä söin porsaan lapaa, 3 tuntia uunissa, keitettyjen perunoiden kera, Kukko-oluella ryyditettynä. Lisukkeena keitettyä kukkakaalia.

Hemmetin hyvää ja halpaa.

Anteeksipyyntöni lihanluovuttajapossulle. Mutta, kaikkihan me kuolemme joskus. Ehkä ruumiini syötetään possuille, vastapalveluna.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - lokakuu 14, 2019, 22:27:38
Olen selvästi yrittänyt liian kasvispitoista salaattia syödä. Voihan sinne heittää sekaan vaikka tonnikalaa. Tai juustoa, kuten tein tänään. Rehut menee alas helpommin jonkun hyvän makuisen lisukkeen kanssa, ja sitten salaatti käy jo iltapalasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 17, 2019, 09:06:05
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 14, 2019, 22:27:38
Olen selvästi yrittänyt liian kasvispitoista salaattia syödä. Voihan sinne heittää sekaan vaikka tonnikalaa. Tai juustoa, kuten tein tänään. Rehut menee alas helpommin jonkun hyvän makuisen lisukkeen kanssa, ja sitten salaatti käy jo iltapalasta.

Menee ruokaketjun puolelle, mutta miksi ei liity terveyteenkin. Kyllähän semmoinen "suomalainen perussalaatti", eli jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia kuulostaa aika karulta. Salaatteja kannattaa vaihdella, niitäkin on erilaisia, lehtikaali on omasta mielestäni tosi hyvää (joidenkin mielestä liian karvasta tuoreena), rucolaa, baby pinaattia. Juurekset ovat hyviä salaatissa myös, porkkana ja lanttu etenkin, aivan aliarvostettuja. Ei niitä tarvitse raasteena rusinoiden kanssa syödä. Retiisi on vallan mainiota. Avokadosta tykkään. Purjo ja kevätsipuli antaa potkua, samoin kuin oikeastaan kaikki mausteetkin.

Näiden lisäksi voi sitten laittaa tonnikalaa, kalkkunaa, kanaa, lohta, lihaa, ihan mitä vaan. Kunhan pitää huolen, että tuota yläkerran tavaraa on ainakin kaksi kertaa se määrä, mikä "maustettakin".

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 17, 2019, 11:04:45
Itse yritän väkisin sitä lehtikaalia ostaa silloin tällöin, koska se on niin huipputerveellistä. Mutta jokin karvaus siinä on. Saattaa olla, että Norma niin ikään supermaistajana saattaisi irvistellä sille. Viimeiset lehdet yleensä jää käyttämättä pussista, jollen sitten onnistu niitä johonkin keittoon tms. lämpimän ruokaan lisäämään.

Mahtaisikohan lantun kanssa olla sama, jokin siinä tökkii usein, varsinkin raakana. Viimeksi laitoin pieniä palasia salaattiin, eikä ollut hääviä omasta mielestäni.

Porkkanaraaste on herkkua pelkiltään, jos sen maustaa sitruunamehulla ja omenaraasteella.

Raakaa, pestyä ja kuorittua porkkanaa voi myös lisätä salaatteihin pieninä palasina tai ohuina kiekkoina, tai kuorimaveitsellä vuoltuina ohuina nauhoina. Viimemainittuja nauhoja muuten eräs sukulaiseni tarjoili pelkän viinietikan ja hunajan avulla tehdyn salaatinkastikkeen kanssa.

Ruokaisammassa salaatissa voi pohjana olla myös jokin keitetty ja sen jälkeen marinoitu aines - vaikka pikakiehautettu lehtikaali, täysjyvämakaroni, peruna (tiedän, Norma ei tykkää), pikahöyrytetty parsakaali, kukkakaali, jne. jne.. Laadukas oliiviöljy ja balsamico, ripaus mustapippuria marinadiin. (Tämä toimii myös keitetyille punajuurille mainiosti.)

Ja voi noita kovempia osia (ei lehtimäisiä kuten vihreää salaattia) marinoida muutenkin ja vaikka erillisessä astiassa. Esimerkiksi porkkanaa, kesäkurpitsaa jne.. Marinadiin voi lisätä tuoretta inkivääriä raasteena tai pieninä paloina ja valkosipulia ja tuoretta chiliä - tulee huipputerveellistä silloin.

Hedelmiäkin voi salaattiin lisätä, kuka sellaisesta kombosta tykkää. Esim. purkkiananas on helppo tällätä mukaan (vaikkakaan ei kauhen ekologista, tai terveellistäkään - mutta toisaalta jos se auttaa saamaan salaattia alas, niin kokonaisvaikutus ehkä on terveellisyys). Omena on hyvä lisuke esimerkiksi saksanpähkinöiden kanssa.

Proteiinilisukkeista salaattiin juusto kyllä kannattaa jättää väliin (nk. yleensä muutenkin), jos kärsii kovasta vatsasta, sillä juustohan kovettaa (nk. esim. musta tee ja banaanikin).

Kasvisperäisiä proteiini lisukkeita voisivat olla mainitut saksanpähkinät pieninä määrinä, tofu, purkkimaissi (on herkkua (!) salaatissa, vaikkei välttämättä kaikkein terveellisin tapa nauttia maissia), erilaiset pavut ja linssit (tetroissa) ja varsinkin kikherneet ovat suurta herkkua. Palkokasveista saa lisäksi paljon kuituakin, ja ne ovat muutenkin terveellisiä.

Tofu vaatii mielestäni kunnollista maustamista (en tykkää sen perusmausta), ja oma lempparini on:
tofua, hunajameloonia, valkospulia, t. inkivääriä, t. chiliä, hyvää oliiviöljyä, balsamicoa.

Melkein salaattiin kuin salaattiin lisään yhtä tai useampaa sipulilajia. Keltasipuli on sen verran tuju, että yleensä marinoin sitä pari tuntia, mikä vähän pehmentää, mutta ei sitä silti suuria määriä voi laittaa. Kanta kannattaa leikata pois, se on tujuin. Punasipuli renkaina on sekä kaunista, terveellistä, että miedompaa kuin tav. sipuli, nk. on salaattisipulikin. Vähän valkosipulia. Purjo on mainio lisä salaattin ohuina renkaina. Xanten mainitsema kevätsipuli sopii erityisen hyvin salaatteihin. Paprikassa on jotain samantapaista makuainetta kuin sipuleissa, ja sillä voi korvata maullisesti sipuleita. Itse tykkään paprikasta vain pieninä palasina.

Hapankaali on mainio salaatinpohja, koska siinä on terveellisiä maitohappobakteereita. Omaan makuuni se on vähän ärjyä ja aivan liian suolaista, joten laimennan sitä yleensä jollain, mm. kurkulla, kesäkurpitsallla, tuoreella kaalilla, porkkanapalasilla jne..

Erityismaininnan ansaitsevat valko- ja punakaali (ja joskus valk. ja punainen kiinankaali tai paksoi (kiinalainen kaali)). Ne ovat huippuhalpoja salaatin/raasteen aineksia ympäri vuoden. Kaikkein parhaimmalta maistuvat omasta mielestäni juustohöylällä vuoltuina ohuina suiroina, kera rypsiöljyn, etikan ja kuminan.

Kaikki ristikukkaiset, kuten kaalit, retiisit, lantut, jne. ehkäisevät syöpää, ja kevätsipulikin.
Chilin kapsaiinin pitäisi vähentää kipuja jonkun lehtijutun (ja Hipin) mukaan. Olen alkanut laittaa joihinkin salaattimarinadeihin chiliä hiutaleina nykyään, jos ei ole tuoretta chiliä kotona.

Boldasin lemppareitani.

LISÄYS. Tämä kommentti siirrettiin Krempat-ketjusta, ja liittyi Norman epäterveellisen vähäiseen salaatin syöntin (aiheuttaa ummetusta sellainen ruokavalio).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - lokakuu 17, 2019, 14:02:28
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 17, 2019, 09:06:05
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 14, 2019, 22:27:38
Olen selvästi yrittänyt liian kasvispitoista salaattia syödä. Voihan sinne heittää sekaan vaikka tonnikalaa. Tai juustoa, kuten tein tänään. Rehut menee alas helpommin jonkun hyvän makuisen lisukkeen kanssa, ja sitten salaatti käy jo iltapalasta.

Menee ruokaketjun puolelle, mutta miksi ei liity terveyteenkin. Kyllähän semmoinen "suomalainen perussalaatti", eli jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia kuulostaa aika karulta. Salaatteja kannattaa vaihdella, niitäkin on erilaisia, lehtikaali on omasta mielestäni tosi hyvää (joidenkin mielestä liian karvasta tuoreena), rucolaa, baby pinaattia. Juurekset ovat hyviä salaatissa myös, porkkana ja lanttu etenkin, aivan aliarvostettuja. Ei niitä tarvitse raasteena rusinoiden kanssa syödä. Retiisi on vallan mainiota. Avokadosta tykkään. Purjo ja kevätsipuli antaa potkua, samoin kuin oikeastaan kaikki mausteetkin.

Näiden lisäksi voi sitten laittaa tonnikalaa, kalkkunaa, kanaa, lohta, lihaa, ihan mitä vaan. Kunhan pitää huolen, että tuota yläkerran tavaraa on ainakin kaksi kertaa se määrä, mikä "maustettakin".

T: Xante

Jäävuorisalaatissa on lähinnä se etu että se ei nuupahda heti, ja on sieltä halvimmasta päästä. Avokadosta en tykkää, lanttu ja sipuli ovat IBS:n kanssa huonompi homma. Porkkanasta saan joskus närästystä. En muista kertaakaan rusinoita laittaneeni salaattiin, mutta joskus niitä on muutoin tullut syötyä ja sitten on tullut vaivoja niistäkin. Kumma kyllä viinirypäleistä ei tule. Mutta ehkä rusinoita saa ängettyä liikaa kerralla itseensä.

Se karumpi perussetti salaatti + kurkku + tomaatti + kastike oli eilen ihan ok kokemus kun ostin minitomaatteja joita mainostettiin makeiksi. Johan alkoi olemaan makua samaan tyyliin kuin Hesen salaatissa. Aikoinaan salaattien teko silläkin alkoi tökkiä että vihasin erityisesti tomaatin leikkelyä ja sitä että sitä siemenmössöä pursui pitkin poikin. Kun ostaa tarpeeksi pieniä tomaatteja, niitä ei tarvitse palastella ja voi änkeä kitaansa kerralla koko tomaatin.

Ananas tietysti on yksi komponentti jonka kanssa voi sitten jättää sen kastikkeen pois.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 18, 2019, 13:19:19
Salaatin teossa auttaa tarpeeksi iso leikkuulauta, ja häärääminen tiskipöydällä. Tai vaihtoehtoisesti, että leikkelee tomaatin suoraan kulhoon ilman leikkuulautaa. Porkanan aiheuttama närästys voi ehkä helpottua jos pesee porkkanat ennen ja jälkeen kuorimisen, ja siis kuorii porkkanan. Tietty, jos porkkanan aina yhdistää johonkin C-vitamiinipitoiseen kuten appelsiiniin, se närästyksen aiheuttaja voikin olla jälkimmäinen. C-vitamiinin ja sitrushedelmien tiedetään relaksoivat ruokatorven alasulkijaa, mistä syystä mahansisältöä voi valua takaisinpäin, ja aiheuttaa sekä ruokatorven syöpymistä (ei hyvä juttu ollenkaan) että närästystä ja korvennusta. (Sekin vaikuttaa, jos menee makuulle liian pian aterian jälkeen.)

Rusinoista ja muista kuivatuista hedelmistä voi kenelle tahansa tulla vatsanväänteitä isompina määrinä, ne kun sitten voivat turvota vatsassa yhdistyessään nesteisiin, ja alkaa käymään ja siten kehittää kaasuja. Varsinkin, jos marssijärjestys on se, että mättää jotain perin hitaasti sulavaa kuten punaista lihaa ja rasvaa, ehkä yhdistettynä valkoisesta vehnäjauhosta tehtyyn pastaan tai perunaan, jotka jämähtävät suolistoon kuin liisteri tai sementti, ja yhdistettynä ehkä vielä suureen määrään vatsaa kovettavaan juustoon, ja vasta jälkkäriksi sitten hedelmää tai rusinaa. Se hitaamiin liikkuva kama toimii ikään kuin tulppana, minkä takia hedelmät, jotka normaalisti poistuisivat nopeammin, jäävätkin pidemmäksi aikaa "vangiksi" suolistoon ja kerkeävät kehittää enemmän kaasuja. Ja varsinkin, jos on taipumus ummetukseen, niin nimenomaan ummetuksen aikana kaikki, mikä voi "kaasuuntua", todennäköisesti kaasuuntuu.

LISÄYS. Tämä kommentti siirrettiin Krempat-ketjusta, ja varsinkin tuo loppuosa kuuluisi sinne.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 18, 2019, 14:23:01
Vihdoin sain aikaiseksi kokeilla pataleipää. On todella helppo valmistaa ja sekä maku että ulkonäkö erinomaisia. Ainoa miinus on se, että pientä suunnitelmallisuuttahan siinä tarvitaan, koska taikina pitää tehdä 12 -16 tuntia aikaisemmin.  Toisaalta varsinainen työskentelyaika on todella vähäinen, koska taikina tekeytyy itsekseen ja vaivaamatta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 19, 2019, 16:11:21
Olen haalinut erilaisia jyviä. Nyt kokeilin kokonaisia kaurajyviä. Ja voi hitto. Niissä on uloin kuorikerros sellainen, että se tarttuu kurkkuun, ja sitä kakomista sitten ei oikein kestä. En tiedä, valmistinko ne oikein. Huuhtelin kunnolla, laitoin kattilaan kera paljon veden, kiehautin ja laitoin levyn pois päältä ja annoin olla muutaman tunnin. Liek olisi auttanut, jos olisi liottanut pitkään ja keittänyt pidempään.

Sauvasekoittimella surauttelu ei juurikaan auttanut asiaa. Keitinnestettä oli niin paljon, että laitoin kaurahiutaleita imemään lopun nesteen, koska sauvasekoittelun jälkeen neste ei erottunut. Eli ei menntyt nyt ihan putkeen tämä kokeiluni.

Kokeiluja:

1) Valmis pinaattikeitto lämmitetään, levy pois päältä. Lisätään 1 kovaksi keitetty kananmuna palasina, 1 tl ravintohiivaa, ja 1,5 dl em. kaurajyviä. Oikein maukasta, akanat takertuivat vain vähän kurkkuun. Ei tarvinnut leipää tuon kanssa. Terveellisempää kuin leipä, sillä ei tullut leivästä suolaa.

2) Aamiainen tai jälkiruoka: paistetaan vähässä määrässä ei-neitsyt-rypsiöljyssä (Neito) em. kaurajyviä, kananmunaa, Cylonin kanelia, hintsusti fariinisokeria, ja sekoitellaan. Kun paistos ottaa vähän väriä, lisätään kotimaista omenaa ohuina siivuina ja paistellaan hetki. Nautitaan rasvattoman kylmän maidon kanssa. Hitsin hyvää!

3) Jyvämössöä paistinpannulle, muotoillaan litteäksi lättyleiväksi ja paistellaan maltillisesti. (Ei suolaa. Jos olisin hoksannut, olisin laittanut kananmunaa.) Ei tästä ainakaan tullut mitään kivanmakuista leipälättystä, mutta toisaalta leipälättyset nyt harvemmin ovat yliälymakoisia - ei ole uunin voittanutta leivänteossa (tai savustuslaatikkoa avotulella).

Ehkä kokeilen jossain vaiheessa idättää (keittämättömiä) jyviä. Kauran pitäisi olla terveellistä, ja toivon totisesti, että nämä kurkkuun juuttuvat jyvät edes ovat terveellisiä.

Kaapissa on kaurasuurimoitakin, joissa siis vähemmän kuorikerroksia mukana, ja jotka paremmin toimivat esim. riisin korvikkeina.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 19, 2019, 16:18:10
Tänään myöhäinen brunssi, joka koostui em. 2) omenapaistoksesta. Siksi kevyempi lounas:

thai-basilika-tonnikalaa
parempia pakaste vihanneksia (parsakaali, keltajuuri, jne.)
punasipulia renkaina
vähän hyvää oliiviöljyä

Vallan mainion makuista näin vähillä ainesosilla.

Ei pidä nälkää tällainen ruokailurytmi, kun nyt jo on taas nälkä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 22, 2019, 13:38:50
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 02, 2019, 16:43:38
Ostin hiljattain pakkauksen (8kpl) isoja tummanpunaisia luumuja. Niistä yhden söin pari päivää sitten, mutta se oli niin paha, että en sen koommin ole luumuihin koskenut. .......

Onko jollain joku hyvä idea?

No ei tullut oikein muuta ideaa kuin sokerisuolata ne, mutta en sitten tehnyt sitä ihan vain, kun en oikein tiennyt, mihin niitä sittenkään olisin käyttänyt. Niinpä ne jäivät työpöydälle ja niitä siirtelin paikasta toiseen aina vähemmän tielle. Lopulta ne alkoivat näyttää jo hiukan naihistuneelta. Otin yhden ja halkaisin veitsellä. Se oli sisältä ihan freesi, joten uskaltauduin maistamaan. Ei se hyvää ollut vieläkään, mutta sain sen syötyä. Muutaman päivän päästä otin pari ja sen jälkeen vähitelleen viimeiseen asti valiten aina sen nahistunemman.

---
Nuo valmiiksi pakatut hedelmät on hiukan ongelmallisia yhden hengen taloudessa. Monesti pakkaukset ovat liian suuria, ainakin jos hedelmät ovat tasakypsiä ja helposti ylikypsäksi meneviä.

Hiljattain ostin kilon rasiallisen pieniä päärynöitä sillä oletuksella, että ne olisivat kypsyttelyä vaativia. Tällöin kilon pakkauksenkin saisi kulumaan aika mukavasti ottamalla aina pari pöydälle kypsymään ja pitämällä loput jääkaapissa odottamassa vuoroaan. Nytpä vaan päärynät olivat aivan kypsiä ja melkein jo sillä rajalla, että oman makuni mukaan jo liiankin vetisiä. Noita on nyt pitänyt mättää liiankin nopealla tahdilla, että alkaa jo tympiä ajatus, että niitä on vieläkin jäljellä. Tuskin ihan pian ostan päärynötä toista kertaa.

Muutama viikko sitten ostamani kiivit alkavat nyt vasta olla syömäkelpoisia. Tosin olen niitä säilyttänyt jääkaapissa, etteivät ne nahistu kypsyttelyn aikana. Ilmeisesti ohutkuorisena ne tosaan nahistuvat huoneenlämmössä melko nopeasti, ainakin nopeammin kuin kypsyvät. Persimonit puolestaan eivät nahistu, vaan helposti kypsyvät liiankin nopeasti, joten niitä on tiiviistä kuoresta huolimatta paras säilyttää jääkaapissa. Persimonit muuttuvat aika ällöiksi, kun ovat kunnolla kypsiä, joten niiden valinnassa saa olla tarkka, että ottaa syötäväksi, kun hedelmä on vielä hiukan kiinteä. Oikeasti ne kai kuuluisi syödä vasta kun ovat lähes kokonaan hyytelömäisiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 22, 2019, 15:49:51
Tarvitaan hyvää reseptiä, nopeasti!

Mitä kannattaisi tehdä kun kohdalle osui kuivattuja suppilovahveroja (tämänvuotisia) ja peuran jauhelihaa (viimevuotista). Kaapista löytyy perunoita, riisiä, juustoa ja Mutti-tomaattimurskaa. Mausteita tietysti erilaisia.

Ongelmana on tietysti myös ruokailijaryhmä jossa on sekä laktoosi-intoleraatikkoja, keliaakikkoja että sienten inhoaja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 22, 2019, 16:48:12
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 22, 2019, 15:49:51
Tarvitaan hyvää reseptiä, nopeasti!

Mitä kannattaisi tehdä kun kohdalle osui kuivattuja suppilovahveroja (tämänvuotisia) ja peuran jauhelihaa (viimevuotista). Kaapista löytyy perunoita, riisiä, juustoa ja Mutti-tomaattimurskaa. Mausteita tietysti erilaisia.

Ongelmana on tietysti myös ruokailijaryhmä jossa on sekä laktoosi-intoleraatikkoja, keliaakikkoja että sienten inhoaja.

Tomaatti peittäisi suppilovahveroiden hienon maun. Ja toisaalta suppilovahverot ja kerma olisi a match made in heaven. Ja perunamuusi on poissuljettu. Aikamoisen haasteen siis lykkäsit.

Kuis olisi suuri satsi riisottoa, jossa vain vähän sitä tomaattimurskaa, paljon sipulia ja valkosipulia, ja jotain mietoa yrttimaustetta kuten persiljaa? (Kynteli vahvemman makuinen, mutta voisi toimia.) Jokin juures tuohon sopisi, kuten palsternakka tai selleri. Ja/tai varsiselleri (melkein kypsään risottoon lisättynä). Valkoviini, jos sattuu olemaan kotona. Oliiviöljy, koska voita ei voine laittaa. (Ja/tai sesamöljy, kun ruokalaji on valmis.)

(Tai vaihtoehti em. risotolle voisi olla risotto, jossa bataattia, purjoa ja timjamia, jos sattuu olemaan kotona. Ainakin parmesaanin kanssa sellainen on herkkua.)

Peuran jauhelihaa paistettuna, kera sipulin (kauan hautunut), katajanmarjan (ja ehkä jeeran). Ja loppuvaiheessa murskattua suppilovahveroa ripotellaan ja soijakastiketta.  (Jos päätät tehdä risoton ilman tomaattimurskaa, niin sitten voi hillitysti tomaattimurskaa lisätä tähän, niin tulee soosimainen.) Sienten inhoajalle voi ottaa ennen suppisten lisäämistä erikseen pienen määrän kastiketta/paistosta.

Perunasta voisi halutesaan tehdä perunalunta, vaikka tuo risotto ehkä riittäisi hiilariksi. Perunat keitetään niukahkossa suolavedessä ja puserretaan prässin läpi (https://www.kitchentime.fi/p/perunaprassi?gclid=Cj0KCQjw0brtBRDOARIsANMDykYJFco9aOL9eY1aSspff3EZC-4YtFS-ANFTD0tv5-I6qe0nM8HRZ0UaAlx2EALw_wcB&gclsrc=aw.ds). 

Tai jos kaksi edellä mainittua ei nappaa, miten olisi lihapyörykät, joissa keitettyä muusattua perunaa, ja haudutettua sipulia, ja kananmunaa? Toimisi risoton kanssa. Mutta mihin sen suppiksen sitten lisäisi? Ehkä sitten risottoon, josta otetaan erikseen osa, johon ei tule suppikisia.

Juusto raasteeksi ja erilliseen kippoon, kukin voi siitä ripotella sitten halutessaan ruokaansa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 23, 2019, 17:38:45
^
En pystynyt oikein päättämään ja päätin säästää peuranlihan myöhempien aikojen ruokiin.

Laitoin juuri uuniin Oliviankanavarianssin suppilovahveroilla. Toivon hartaasti, että tulee hyvää. Miksipä ei tulisi, hyvät raaka-aineet ja itse häärin kokkina.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 23, 2019, 17:50:36
^ Ai niin, onhan sitä laktoositontakin kermaa ja maitoa, ja ehkä smetanaakin.
Sittenhän se pottumuusikin olisi käynyt. Kera peuranlihapyöryköiden kermakastikkeessa, jossa suppiksia.

Olettekos koskaan syöneet Flygande Jakob -nimistä herkkua? Söin sitä nuorna, ja namia oli. Paistettua kanaa ja pekonia, banaania(!), chilikastiketta, kermaa, suolaa, pippuria. Uuniin. Päälle suolapähkinöitä. Syntisen hyvää oli silloin kun sitä söin. Miten lie nykyään, olen tainnut tottua vähärasvaisempaan ja vähäsuolaisempaan.

Tässä yksi resepti: https://www.ica.se/recept/flygande-jacob-717569/

Nyt tulikin taas nälkä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: wade - lokakuu 24, 2019, 18:07:56
Ostin itse 600g peuran ulkkaria pakkaseen. Kallista oli, 50e/kg, jos oikein muistan. Sisäfile olis ollut vielä tyyriimpää. Pitää yrittää tehdä lihalle kunniaa lähempänä joulua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - lokakuu 25, 2019, 16:52:59
Sysksyinen -Pata

:)
300gluomu nautaa
3salottisipulia
6keskikokoista punajuurta
1rklvoita(voit käyttää myös öljyä jos et voista perusta)
4laakerinlehteä
3oogvalksipulilla maustettua tomattimurskaa
2lihafondia(suolaa ei muuta tarvita)
1-2tlanista mielen mukaan
puolikas ruukku tuoretta korianteria
2tlkanelia
1tlchilia
4kpl kokonaista mustapippuria
-keitin keraamisessa padassa jossa virtakytkin hautumiseen tarvittiin kumminkin yli 2,5tuntia
-liekö syynä ollut luomu liha ja se että jätin punajuuret tarkotuksella rouhena suuriksi?
-voit myös valita lyhyemmän version jos viitsit raastaa punajuuren tai ostaa valmiiksi "kiehautettuja,etikkaisuuskaan ei ole pahasta?
-lisäsin myös tilkan uusinta viiniglögiä pataan loppu vaiheessa!puoliso ei tiennyt asiasta eikä huomannut sitä!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - lokakuu 25, 2019, 16:54:54
Padan keralla: keitettyä basmati riisiä+tuoretta korianteria+herukkahyytelöä ja lusikallien cremfairea kissakin sai osuutensa! :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 27, 2019, 13:33:58
Tein taas liian hyvää ruokaa, nyt liki koomassa.

Pohjana oli omatekoinen hm... "chili-chutney", johon halusin hukata vanhaksi menevät chilit:
kuiv. chiliä punaista tujua ja jalapenoa, kurkumaa, mustapippuria, etikkaa,  sokeria, suolaa, valkosipulia. Keitetään hetki. Lisätään mangochutneyn loput ja sekoitetaan. Kasvisöljyä pinnelle jääkaappisäilytyksen ajaksi, jotta säilyy.

Keitetään vettä kattilassa, ja pakastimesta otetut broilerin drumstickit (5) annetaan hetki kiehua ja lämmetä. Heitettään vesi pois. Lisätään rypsiöljyä ja sipulia ja paistellaan hiljakseen. Lisätään valkosipulia ja inkivääriä ja mustapippuria ja paistellaan. Lisätään "chili-chutneyta" ehkä 2/3 dl ja hämmennetään kiivaasti. Jos meinaa palaa pohjaan, lisätään tilkka vettä. Lisätään lanttua ja porkkanaa palasina, ja Ceylonin kanelia, kardemummaa, neilikkaa, jeeraa, paprikajauhetta. Paistellaan ja lisätään sitten vähän vettä. Kansi päälle ja annetan kiehua varttitunnin. Lisätään perunoita palasina, kaalia palasina ja tomaattimurskaa. Keitellään kunnes perunat kypsiä.

Lisukkeena liotettua ja suolavedessä keitettyä riisiä, vesi kaadettu pois.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - lokakuu 28, 2019, 23:38:30
Lidliin oli tulut uusia bulgur- ja quinoa-salaatteja. Ostin curry-maustetun bulgur-salaatin kotiin aterian lisukkeeksi ja töihin lounaaksi. Purkki ei ole suuren suuri, mutta minusta curry on sillä tavalla jotenkin tunkkaista, että en jaksa sitä isoa annosta muutenkaan. Päädyin tuunaamaan curry-bulgurin (sekoituksessa on myös linssejä) tuoreella kurkulla ja omenalla, joita pilkoin joukkoon. Näin salaatista tulikin mielestäni paljon parempi. Huomiseksi minulla on evääksi toinen sekoitus, quinoa + papuja + oliivia. Otan tälläkin kertaa mukaan kurkkua ja omenan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 30, 2019, 16:16:44
Paras (Possulla maustettu) Kasvissosekeitto, mitä eläissäni olen syönyt syntyi tänään.

Isoon (5l)  kattilaan putsattuna rouheina paloina
- 1/2 selleri
- 2 palsternakkaa
- 2 pientä bataattia
- 5 pientä perunaa
- 1 iso sipuli
- 1 kasvisliemikuutio
- 1-2 tl chiliä
- nirkoisesti vettä, keitellään.

Kun melkein kypsää, lisätään ja keitellään:
- 1 kukkakaali
- 4 kypsää tomaattia

Pienessä kattilassa sillä aikaa pikaisesti kiehautetaan:
- possunsuikaleita (400 g?)
- vettä

Vesi kaadetaan pois ja vaahto huuhdellaan pois, toistetaan toiseenkin kertaan. Lopuksi joukkoon
- vähän vettä joukkooon
- sipuli
- loraus balsamicoa,
keitellään kypsäksi. Lopuksi
- 3 cm pala inkivääriä
keitellään vielä pari minuuttia.

Lihan neste kaadetaan sopan joukkoon isoon kattilaan, ja soppa soseutetaan. Ei haittaa, jos vähän sattumia jää. Lopuksi kipataan lihat varsinaisiksi sattumiksi. Lisätään
- (kuiv.) persiljaa 3 rkl

Lautaselle:
- oluthiivaa 1/2 tl per annos. (Voi kyllä jättää poiskin, mutta tämä on upea mauste...)

Valmista soppaa taisi tulla 3,5-4 litraa.

---
Possun voisi kokeilla korvata saksanpähkinöillä ja punaisilla linsseillä.

(Kookosmaito tai kerma sopisi tuohon myös, jos haluaa jotain epäterveellisempää. En kyllä suosittele, sillä huisin hyvää tulee ilmankin. Jos on suolaisempaan tottunut, silloin parikin kasvisliemikuutiota tuohon sopisi, mutta itselleni se olisi liian suolaista.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 30, 2019, 16:45:42
Ymmärsinkö oikein, että keitit lihat kahdessa vedessä, jotka sitten kaadoit pois? Jos, niin mikä idea tuossa nyt on, kun lihat liotellaan ihan mauttomaksi ja sitten lisätään mausteita.

Jos itse tekisin vastaavan keiton, niin ruskistaisin lihat pannulla kypsäksi ja nakkaisin soseutuksen jälkeen joukkoon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 30, 2019, 17:08:28
Idea oli siis tehdä keitto pelkästään keittämällä, ilman paistamista, eli tehdä keitosta terveellisempi, ilman karsinogeenejä ja mutageenjä*). Toinen idea oli myös poistaa syntyvä vaahto, joka mielestäni ei ole maukas (tai esteettinen, vaikka sosekeitossa sillä ei ole merkitystä), ja joka taitaa heikentää sopan säilyvyyttäkin. (Vaihtoehto olisi ollut kuoria lusikan avulla, en vaan viitsinyt.) Tosin säilyvyydenkään kannalta sillä ei ole merkitystä, sillä tämä soppa ei kauan jääkaapissa säily, kun joutuu tuota pikaa parempiin suihin. Oli niin makoisaa. Jos olisi ollut vielä makoisampaa, olisin haljennut.

Kyseessä siis oli pikainen kiehautus aluksi. Viimeisen veden otin talteen, sen missä oli sipulia, balsamicoa ja inkivääriä, ja jossa liha kypsennettiin varsinaisesti.


*) Runsas paistetun, grillatun ja prosessoidun lihan syöminen on tutkimuksissa yhdistetty 2 kertaa suurempaan rintasyöpäriskiin, erityisesti vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla (Ronco 2006).

Paljon paistetun ja grillatun lihan haitallisuus johtuu siitä, että korkeissa lämpötiloissa lihaa paistettaessa siihen muodostuu monenlaisia haitallisia aineita, kuten PAH-yhdisteitä ja heterosyklisiä amiineja. Ne ovat karsinogeenisia ja mutageenisia ja eli voivat siis aiheuttaa syöpää, rintasyöpä mukaan lukien.

lähde: https://suomenterveysravinto.fi/blogi/page/6/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 30, 2019, 17:42:13
Itse tykkään haastaa itseäni sillä lailla, että pyrin tekemään terveellistä ruokaa, joka on myös maukasta. Lähes kuka tahansa tumpula saa ruoasta maukasta voin, kerman, pekonin tms. kanssa, tai paistamalla, mutta vaatii paljon enemmän taitoa ja mielikuvitusta aikaansaada terveellisiä tai terveellisehköjä herkkuruokia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 30, 2019, 17:44:25
Minulle riittää kohtuullisuus terveellisyydessäkin.

t. Tumpula
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 31, 2019, 16:41:40
Tein suikalelihasta, riisistä, tomaattimurskasta ja suppilovahveroista chilillä maustetun mössön, joka oli niin rumaa, että piti laittaa valot päältä syödessä. Maku oli sentään siedettävä 70/100.

Harmittaa tässä kokkailussa, ettei aina onnistu 100%, eikä edes 80%.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 31, 2019, 18:40:54
Liika terveellisyys kostautui?

Lounaalla iso annos raastesalaattia, jossa mm. punakaalia, avocadoa, paprikaa, kesäkurpitsaa, varsiselleriä, oliiviöljyä, viinietikkaa, ja varmaan jotain, mitä en muista. Sen jälkeen aiemmin mainitsemaani kasvissosekeittoa.

Sain erään jo pitkään stressanneen asian hoidettua viime tipassa ja kovasti koheltaen ja kaahaten autolla tänään, ja sitten Lidlin kautta kotiin. Klo 17 ihan överi "välipala", jonka voisi ristiä diabeetikon verensokerinnostopainajaiseksi:
- eineslohisoppaa
- 1 luomuruistasku, 1 kauratasku, oliivi-Beceliä ja kypsytettyä cheddaria (ah) päällä
- 2 (!) Lidlin korvapuustia
Eikä kasviksen kasvista. (Yleensä ostan 1 korvapuustin, 2 ruistaskua ja 2 kauataskua, joista ruistaskut yleensä jäävät seuraavalle päivälle. Viime yön nukuin huonosti, ehkä siksi tällaiset ostokset tänään.)

Em. "välipala"painajainen nautitaan samalla lueskellen Diabetes-kirjasta diabeteksen akuuttien ja hoitamattomina kuolemaan johtavien komplikaatioiden ketoasidoosin, insuliinikooman ja hyperosmolaarisen hyperglykeemisen oireyhtymän eroista. Ketoasidoosi tappaa 1-2 päivässä, jos jätetään hoitamatta. Onneksi ei ole vielä insuliinihoitoa aloitettu.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 05, 2019, 22:52:10
Viisi tuntia uunissa, kanaliemessä, porkkanoitten kera 130 asteessa muhinut porsaanposkiryhmä oli - chilillä, suolalla ja mustapippurilla maustettuna - aivan ehdoton slowfood.

Possun poski on jotakin porsaan kasslerin ja marmoroituneen naudanlihan väliltä. Oli niin mureaa, ettei pureskella juuri tarvinnut. Ihan valtavan hienosti onnistunut uusi kokeilu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 08, 2019, 18:28:31
No nyt tuli ihana sokeriton jälkiruoka tehtyä, määrät erittäin paljon hihasta:

1 dl granaattiomenan siemeniä (nam!) (tuore, ei pakaste)
1/2 pieni banaani
1/2 dl jäisiä mustaherukoita
1 rkl pellavan siemeniä
1-2 rkl pähkinäsekoitusta
1/1-1 dl rasvatonta maitorahkaa
Luomujugurttia (2,5%) niin, että notkistuu.

Tässä jälkkärissä ei kyllä ollenkaan kaivannut sokeria. Raikas. Suorastaan täydellinen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 10, 2019, 08:18:43
Pitäisiköhän laittaa sittenkin lottokuponki vetämään, sillä minulla näyttää olevan vuosikymmenet jatkunut "hyvä tuuri"?

Kokkaamisen jälkeen tehdyt virheet voivat pilata ruoan säilymisen – osaatko jäähdyttää sen oikein? (https://www.is.fi/ruokala/art-2000006302818.html)
.....
– Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2–4 päivää, mutta vain jos se on jäähdytetty riittävän nopeasti ja säilytetty riittävän kylmässä jääkaapissa, Pihlajasaari huomauttaa.

Marttaliiton kotitalousasiantuntijan Viivi Maskulinin mukaan kylmällä säällä ruoan saa jäähdytettyä nopeasti pihalla tai parvekkeella kannen alla. Kattilan voi laittaa myös kylmään veteen tiskialtaaseen, tai viilennystä voi nopeuttaa kylmävaraajien avulla.

Lämmin ruoka olisi hyvä siirtää erilliseen säilytysastiaan tai tarvittaessa useampaan. Huoneenlämmössä ruokaa kannattaa jäähdyttää ilman kantta, mutta jääkaapissa se tulisi suojata kannella tai esimerkiksi tuorekelmulla.

Pihlajasaari sanoo, että ruokaa ei saa missään nimessä laittaa lämpimänä jääkaappiin, sillä jääkaapissa lämmin ruoka lämmittää muita tuotteita, mikä mahdollistaa pilaajabakteerien kasvun.

Ruokaa uskaltaa viilentää huoneenlämmössä vain noin 1–2 tuntia. Jotkut ruoat saattavat säilyä huoneenlämmössä moitteettomina pidempäänkin, mutta tämä on Pihlajasaaren mukaan aika lailla tuurista kiinni.

– Ei ole olemassa mitään ehdotonta aikarajaa, jonka jälkeen ruoka olisi takuuvarmasti pilalla. Yön yli huoneenlämpöön jäänyttä ruokaa en kyllä missään nimessä itse söisi, Pihlajasaari linjaa.
.....



Noihin ohjeisiin verrattuna minua kai voisi sanoa hulda huolettomaksi. Siirrän kyllä pöperöt valmistusastioista erillisiin sopivan kokoisiin säilytysastioihin, koska kattilat nyt yksinkertaisesti vievät tilaa aivan liikaa. Käsittääkseni myöskään ruokien säilytys pinnoitetussa kattilassa ei tee pinnoitteelle hyvää. Mutta tuo jäähdyttely kyllä on jäänyt ihan omaan arvoonsa. Jätän nuo säilytysastiat työpöydälle ja siirrän ne jääkaappiin sitten, kun ne vaikuttavat riittävän jäähtyneeltä. Joku isompi keitto tai pataruoka saattaa siis odotella useamman tunnin jääkaappiin pääsyä. Vaikka jäähtyminen kannan alla tapahtuu hitaammin, niin kyllä minä niihin säilytysastioihin aina laitan heti kannen päälle, jotta rruan pinta ei kuivu eikä sen pinnalle pääse laskeutumaan mitään ruokaan kuulumatonta.

Artikkelissa mainittiin myös, että jääkaapista otettu ruoka pitäisi kuumentaa vähintään 70-asteiseksi. En ole koskaan mitannut lämmitetyn ruokani lämpötilaa. Jääkaapista otetun ruuan lämmitän aina lautasella mikrossa joskus kuumemmaksi joskus vähän vähemmän kuumaksi. Sen säilytysastian kyllä palautan jääkaappiin heti, kun olen siitä ottanut lautaselleni.

Joskus tuntuu, että näissä "oletko aina tehnyt väärin" -artikkeleissa suotta pelotellaan ihmisiä ja lietsotaan bakteerikammoa. Pelkäänpä, että tuonkin jutun seurauksena joku herkkäuskoinen alkaa heittää syötäväksi kelpaavaa ruokaa pois.

Saapa nähdä miten pitkään onneni jatkuu, sillä ne kaksi mahatautia, jotka olen aikuisiällä potenut ovat tulleet kodin ulkopuolelta tartuntana, ei omista keitoksista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 10, 2019, 09:54:28
Itsellä on niin tilava jääkappi, että sinne mahtuu useimmiten helposti 4-5 litran kattila, joka on ruostumatonta terästä. Jäähdytän sen kyllä kylmävesihauteessa ensin, ilman kantta. Pikainen jäähdytys on kyllä jäänyt selkäytimeen opiskeluaikojen keittiöhommista, vaikka joskus kyllä unohtuu.

En kyllä tajua, miksi ruoka pitäisi välttämättä siirtää johonkin erilliseen säilytysastiaan ennen jäähdytystä (tai jäähdytyksen jälkeenkään). Koska metalli johtaa hyvin lämpöä, on nimenomaan se kattila hyvä jäähdytysastia, jos jäähdytys tapahtuu kylmävesihauteessa. Kovin happamia ruokia ehkei kannata metallisessa kattilassa säilyttää pitkiä aikoja, sillä happamuus liuottaa vähän metallia, ja ehkä voi jopa syövyttääkin. (Eikä varsinkaan alumiinisessa astiassa, mutta sellaisia tuskin kenelläkään täyspäisellä suomalaisella enää nykyään on.)

Mutta toisaalta muoviastioissa happamuus (ja olikohan se happaman ja rasvaisen yhdistelmä? ja varsinkin yhdistettynä kuumaan ruokaan) liuottaa muovia, eivätkä ne muovinpehmenteet varsinkaan mitään terveellisiä ole. Veikkaan, että muovi on huonompi materiaali säilytyksessä - ja lämmityksessä (mikroaaltouunissa) kuin posliini tai lasi.

Lasinen astia ehkä olisi paras säilytysastia, mutta ne ovat vähän epäkäytännöllisiä, vars. jos ovat kannettomia uuniformuja tms.. Varsinaiset säilytykseen valmistetut kannelliset lasiastiat taas ovat enimmäkseen matalia ja pieniä, ja siksi epäkäytännöllisiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 10, 2019, 10:23:58
Käytän säilytykseen nimenomaan kannellisia Pyrex vuokia, joita nyt on useampaakin kokoa kaapissani. Kyllä niitä on ihan kulhon mallisiakin olemassa. Ei ne kaikki ola laakeita. 

Tuo tapa siirtää säilytysastiaan taas on minulla jäänyt niiltä ajoilta, kun sitä kattilaa saattoi tarvita jo seuraavaan käyttöön ennen kuin se olisi tullut tyhjennettyä, jos siinä olisi loppuun asti ruoka säilytetty. Ovat muutekin siistimpiä jääkaapissa pidettäväksi.

Harvoin muoviastiaa käytän mikrossa edes silloin, kun pakastetta sulatan. Useimmiten siirrän ruoka-annoksen lautaselle sulatusta ja lämmitystä varten. Harrastan siis kerta-annoksiksi pakattuja ja pakastettuja omatekoisia ruoka-annoksia.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 10, 2019, 10:36:24
Millä lailla siistimpiä? Hygienisempiä tai esteettisesti miellyttävämpiä, vai mitä tarkoitat siistimmällä?

Kannellisissa lasiastioissa on kyllä se hyvä puoli, että niitä voi pinota päällekäin. (Itselleni sillä ei ole juurikaan merkitystä, koska tilaa on.)

Mutta erillisessä säilytysastiassa on se huono puoli, että tulee lisää tiskiä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 10, 2019, 10:42:44
Monesti keittoastioiden ulkopinnat nuhraantuu jos valmistumassa on useampaa laatua ja sitten saatan vielä samaan aikaan käyttää paistinpannua, jolloin lähellä olevat kattilat saavat osumaa tirisevästä rasvasta tai rasvaisesta höyrystä.

Toisekseen, läpinäkyvästä astiasta on helppo nähdä paljonko siellä oli sitä syötävää jäljellä vielä.

Ei minua joku yksittäinen kulhon tiskaaminen häiritse lainkaan. Tiskaaminen on yksi rentouttavimmista kotitöistä mitä tiedän. Yhden hengen huushollissa tiskiä vaan tulee harmittavan vähän.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 10, 2019, 10:50:47
Tässä ollaan erilaisia. Itse en enää nykyään juuri koskaan paistele mitään, joten kattilat eivät nuhraannu ainakaan siitä syystä. Tai freesailen vain isossa korkeareunaisessa kattilassa, jolloin ei juurikaan roisku.

Ja tiskaus ei tosiaankaan ole lempipuuhiani, ja yritän siksi yleensä minimoida tiskin määrän. Ja käytän tiskikonettakin. Tosin kokkaillessani tulee usein paljon tiskiä, sillä teen usein "from scratch" -tyyppisesti ruokaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 10, 2019, 11:33:26
En oikein usko, että monikaan ruoka-aine on varsinaisesti terveellistä, ehkä mustikkaa lukuunottamatta. Monet ovat vain vähemmän haitallisia.

Viljaperunamaito-ruokavaliokaan ei taida olla ihan optimi, eikä perunan korvaaminen pastalla tai riisillä ole ratkaisu. Oikeastaan pitäisi sekasyömistä lisäillä, kaikkea mutta kohtuullisemmin. Ehkä siinä olisi avain kehonterveyteen.

Kehonterveyskään ei oikein riitä, sillä ruoka-aineilla on myös vaikutusta henkiseen hyvinvointiin. Tuttu mainoslause: Hyvä ruoka, parempi mieli - on harvinaisen totta. Vihertävänharmaa smoothie johon on sekoitettu vain terveellisiä ainesosia, on silloin tällöin OK, kokoelämänkestävää hyvän ruuan muistoa siitä tuskin saa järjestettyä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 12, 2019, 20:36:38
Pikaruokaa. Kotona on usein sekä pakastekasviksia, että nykyään myös Härkis rouheseosta (kuivamuonaa, eli kätsyä, kun voi ottaa juuri sen määrän kuin tarvitsee) (https://versofood.fi/wp-content/uploads/2018/08/1kg_Harkis_rouheseos_VERSO_Tuotekuvat_H_minexp.png) ja sipulia.

Tänään liotin ruissuurimoita pari tuntia, ja keitin ehkä varttitunnin. Keitin myös saman verran täysjyväpastaa, ja yhdistin nämä kaksi. Tämä kombo oli loistava.

Kastikkeeksi tein kasvis-härkisvirityksen, josta tuli aika lailla tajunnan räjäyttävä, eli selvää edistystä koekeittiössä:
- rypsiöljyssä paistetaan isossa kattilassa
- 1 sipuli
- maustepippuria
- tuoretta inkivääriä, valkosipulia ja tuorekurkumaa lisätään ja paistellaan
- sumakkia, jeeraa, paprikaa, muskottipähkinää, mustapippuria myllystä (en löytänyt kokonaista)
- vettä 1 dl lisätään kun mausteet tuoksuvat siltä, että nyt on aika, ja aina kun meinaa palaa kiinni
- 1 kg pussillinen pakastekasviksia (porkkana, kukkakaali, parsakaali) paistellaan/sulatetaan
- tetra chili-tomaattimurskaa
- keitellään ehkä 5 min
- mukillinen härkäpapurouhetta, keitellään ehkä 10 min
- aiemmin mainitsemaani omatekoista kurkuma-chili-mango-chutneyta 2 rkl
- basilikaa, levy pois päältä
(- aterian jälkeen jäähdytetään nopeasti vesihauteessa nk. pastakin)

Valmiin annokseen tulee siis ruisjyvä-täysjyväpasta-seosta, em. pastakastiketta, ja päälle vuollaan juustohöylällä 5% Polaria vähän.

Hitsin hyvää. Näköjään tuo härkisrouhe vaatii tuhdimman maustamisen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 13, 2019, 08:16:14
Maistelin tässä ketsuppia. Tuntui kuin tulisuutta olisi ollut aiempaa enemmän.

Onko makuaistini muuttunut vai onko Heinz (salaa?) muuttanut ketsuptinsa reseptiä?

Onko muilla vastaavaa havaintoa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 13, 2019, 08:32:14
Heinzillahan on montaa eri ketsuppia, joten oletko varma, että olet ostanut juuri samaa kuin "aina ennenkin". Originalin ja 50% vähemmän sokeria versioiden etiketit on aika saman näköisiä, joten erehtymisvaara on ilmeinen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 13, 2019, 09:04:34
^Muutama vuosi sitten uutisoitiin, että Israelissa Heinzin tuotetta ei saa kutsua ketsupiksi, koska siinä ei ole tarpeeksi tomaattia! Ja kun tuotesisältöjä vertaa niin tosiaan, tomaatin määrässä Heinz häviää monelle halpamerkille.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 13, 2019, 09:24:30
Kun olen laiska etsimään omaan suuhun sopivaa ketsuppia, niin miksaan sen kahdesta kaupan ketsupista:

http://www.felix.fi/tuotteet/Ketsupit/hellfire-ketchup-500-g
Tomaattisose 71 %, sokeri, muunnettu tärkkelys, suola, viinietikka, etikka, mausteet (mm. cayennepippuri, chili, korianteri, mustapippuri, paprika, valkosipuli), luontainen aromi.

https://meira.fi/fi/maustaminen/ketsupit-ja-sinapit/meira-ketsuppi
Tomaattisose (80 %), sokeri, etikka, jodioitu suola, luontaiset aromit (maustepippuri- ja valkopippuriuute) ja inkivääri.
tai
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-tomaattiketsuppi--730g-6410405120526
espanjalainen tomaattisose 85 %, glukoosi-fruktoosisiirappi, muunnettu perunatärkkelys, suola, happamuudensäätöaine (E260, E330), aromi.

Joista ensin mainittu on liian tymäkkää jopa minun makuuni ja jompikumpi jälkimmäinen on sellaisenaan hyvää vain makaroonilaatikon mausteeksi. Noita laitan noin 50-50 ja siitä tulee aivan erinomaista.

Aika vähän tulee ketsuppia yleensä käytettyä, joten en kanna huolta sen sisältämistä terveydelle turmiollisista ainesosista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - marraskuu 14, 2019, 18:21:19
Tänään tein läskipannukakkua.

5dl maitoa
2 munaa
1dl puolikarkeita vehnäjauhoja
1dl ohrajauhoja
n. 120g pekonia
rippunen valkopippuria

Leikkelin pekonit palasiksi ja ruskistin ne. Voitelin vuoan ja kaadoin pekoninpalaset pohjalle. Lorautin päälle taikinan ja ripottelin valkopippurijauhetta päälle. 40 minuuttia 225 asteessa. Nautin hyvän (happamanpuoleisen) hillon kanssa.

Hyvää tuli. Pitää jatkossa kokeilla enemmänkin ruokapannukakkujen tekoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 14, 2019, 18:26:53
^
Oliko silti vielä hernekeittoa? Mansikkahilloa ei läskipannukakku varmaankaan kaipaa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - marraskuu 14, 2019, 18:32:40
Ei makeaa mahan täydeltä. Läskipannukakku on itsessään pääruoka.

Tosin voisihan sitä tehdä torstaispecialin, eli lorauttaa taikinan sekaan puolet hernekeittoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 14, 2019, 18:47:21
Pannukakku on hauska paistos, sillä sen resepti sietää venytystä mihin suuntaan tahansa. Aikaisemmin varmaan tässäkin ketjussa olen kehunut pitsapannukakkua. Siihen löytyy netistäkin monia ohjeita.

Mutta normaalisti teen pannukakun nykyisin niin, että pellilliseen, eli 8dl maitoon, korvaan osan vehnäjauhoista (3,5dl) kauraleseillä (1dl). Kauraleseistä tulee pannukakkuun hiukan makeaan taittava makuvvivahde. Toinen vaihtoehto on korvata osa vehnäjauhoista grahamjauhoilla (noin 1,5dl). Tällöin pannukakku ei kupruile jostain syystä ja siitä tulee melkoisen tiivis, mutta kylmänä se toimii sitten leivän korvikkeena, kun sipaisee siihen voita ja leikkelettä päälle.

Pannukakkuun voi myös haudata puuron tai vellin jämiä kätevästi. Se sietää myös pakastamisen, joten makeanhimoon niitä on hyvä pitää pakkasessa varalla :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 16, 2019, 19:29:58
Tulipas hauskasta lohisoppaa tehtyä.

Lisätään kypsymisjärjestyksessä:
- vettä, 1 kasvisliemikuutio / 5 litraa soppaa, 10 maustepippuria, 1,5 rkl fenkolinsiemeniä
- paljon porkkanaa, sitten lanttua, selleriä, vähän bataattia
- sipuli, purjo, punakaalia
- reilusti lohta (>1 kg?) paloina
- 1/4 appelsiinin kuorta
koska maku tässä vaiheessa oli vähän pliisu suolattomuuden takia:
- Kalamauste sitrus-inkivääri  (https://meira.fi/fi/maustaminen/mausteseokset/kalamauste-sitrus-inkivaari-ei-lisattya-suolaa) (uusi tuttavuus, lupaava)
- 1 dl vispikermaa
- 1 dl tilliä (pakaste, Lidl)

Nautitaan Delikates-täysjyvänäkkärin kanssa, 2 viipaleella Beceliä, ja 2 viipaleella chili-hummusta (Baba). Jäähdytetään kylmävesihauteessa.

Appelsiininkuori, maustepippuri, fenkoli ja selleri ja muut juurekset ja sipulit olivat loistokombo lohen kanssa, ja chili-hummus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 19, 2019, 23:30:28
Huomenna taitaa olla porsaanmaksaa ja bratwurstia. Kasviksena voisin ottaa jonkun sortin perunaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 20, 2019, 08:28:48
Toisaalla olen maininnut katsovani Master Chef Australia -ohjelmaa ihan into pinkeänä. Nyt kun on päästy jo melkein loppusuoralle niin parikin juttua on kiinnittänyt huomiotani.

Ensinnäkin perunamuusi. Sitä on tehty hienoon annokseen ja tuomarit sitä maistelevat ihan orkuissaan. Herkkuahan hyvin tehty muussi on, eikä se siellä varmaan ihan jokapäiväistä ole, sillä yksi kilpailija pilasi annoksensa sillä, että teki muussinsa koneella, jolloin siitä tuli limaista. Onko meidän arkiruoka itse asiassa tuolla pallon toisella puolella niin erikoista, että sitä hypetetään huippuherkkuna?

Toinen kysymys sitten on tuomareiden ruokailuvälineiden käyttöä koskeva. Useissa maisteluissa tuomareiden välineinä on lusikka ja haarukka, ei siis vetsi ja haarukka. Kuuluuko lusikka kiinteän ruuan syömiseen haarukan rinnalle ja jos, niin missä tilanteessa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 20, 2019, 12:24:35
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 20, 2019, 08:28:48
Kuuluuko lusikka kiinteän ruuan syömiseen haarukan rinnalle ja jos, niin missä tilanteessa?

Spagetin syömisessä? (Itse kyllä pätkin spagetit lautasella veitsen avulla.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 20, 2019, 12:29:34
Taannoisesta ruokien säilytykseen liittyvästä keskustelusta.

Pidempiaikainen säilytys teräsastioissa voi olla siitä syystä huono idea, että teräksestä irtoaa rautaa, ja se voi olla joillekin haitallista. (Tai hyödyllistä, jos on vegaani, jos on nainen jolla runsaat kuukautiset tms. eli riskissä raudanputosanemiaan.)

Rautaa voi joskus saada liikaa (https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/rautaa-voi-joskus-saada-liikaa/) (Potilaan lääkärilehti)
Jos rauta­tab­let­teja tai mui­ta rauta­pi­toisia tuot­teita käy­tetään kohtuul­li­sesti, on epä­to­den­nä­köistä, et­tä rau­taa imey­tyisi suolis­tosta sii­nä mää­rin, et­tä ilmaan­tuisi rau­dan kerty­mä­sairaus.

Näin on kui­tenkin esi­tetty tapah­tuvan Af­rican iron overload -sai­rau­dessa. Kes­ki- ja Ete­lä-Af­ri­kassa valmis­tetaan olutta teräs­tyn­ny­reissä, ja liuke­ne­mi­sesta joh­tuva rauta­pi­toisuus on lä­hes 100 mg lit­raa koh­ti. Kun tä­tä rauta­pi­toista olutta juo­daan teras­si­tahtiin, eli toista­kym­mentä lit­raa päi­vässä, sai­rastuu osa rau­dan kerty­mä­sai­rauteen.

Täs­säkin tapauk­sessa taus­talla lie­nee kui­tenkin geneet­tinen häi­riö, min­kä ta­kia rau­taa imeytyy yli­määrin vain osalla ihmi­sistä. Il­man täl­laista altis­tusta on rau­dan kerty­minen epä­to­den­nä­köistä.


---
Sen enempää muovi kuin vanha posliini tai ulkomailta tuotu tuliaiskeramiikka eivät sovellu pitkäaikaissäilytykseen, listaa Evira, joka suosittelee lasiastioita siihen tarkoitukseen.  https://yle.fi/uutiset/3-10109486

Itse juuri raaskin heittää vanhan muovisen taikina/vatkauskipponi pois, kun ostin uuden ja sievän tilalle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 20, 2019, 13:44:13
Ostin etnokaupasta uutta/uudenlaista Ras el Hanout -mausteseosta *), ja se vaikuttaa tuoksun perusteella aivan hurmaavalta, paremmalta kuin K-supermarketista aiemmin ostamani (joka kyllä sekin loppuu nopeasti).

Uskallauduin kokeilemaan ensimmäistä kertaa itse tekemääni mausteöljyä: Neito rypsiöljyä, basilikaa, sitruunan kuorta hienonnettuna. Haju ei ole kaksinen (liikaa basilikaa?), mutta maku mitä mainioin (piti oikein maistaa teelusikan kärjellä notta uskaltaako käyttää).

Päätin käyttää kohta vanhaksi menevää chiliä reippaasti, koska ostin etnokaupasta uutta hottia kamaa.

Maapähkinätkin ovat menossa vanhaksi.

(Aloita riisin liotuksella **). )

Luetelluista aineksista tuli Hurmaavaa KasvisPapuWokkia, pannulle tässä järjestyksessä (pilkoin kaikki pilkottavat suoraan vaan wokpannulle, kun kerran itselleni vain tein, eikä haitannut, että oli vähän krouvimpaa):

- mausteöljyä (basilika, sitruunankuori, rypsiöljy)
- 1 sipuli (annetaan ottaa vähän väriä)
- tuoretta valkosipulia, t. kurkumaa 4 cm, t. inkivääriä 2 cm
- chiliä reippaasti 1-1,5 rkl
- mustapippuria pari kierrosta myllystä (kurkuma imeytyy paremmin)
- Ras el Hanoutia 2 rkl
- pakastewokvihanneksia 1/2 kg?
- 1,5 dl punakaalia suikaleina
- 1/2 pkt varsiparasakaalia
- mustapapuja 1 tetra, huuhdeltuja
- balsamicoa
- ihan vähän (1rkl?) luomuketsuppia (siinä on vähän sokeria, jota en muuten ilennyt laittaa ruokaan)

**) Liotetaan täysjyväriisiä, heitetään liotusvesi pois, keitetään väljässä suolavedessä. loppuvesi heitetään pois.

Annos kootaan näin:
- riisiä
- wokia
- kuorimattomia maapähkinöitä

Hitsin hyvää.


*) Ras el Hanout 70g
A traditional Moroccan spice blend with a reputation for being the premium of spice blends. Ras el Hanout is loosely translated as 'top of the shop' and is meant to represent the very best the spice merchant has to offer. Ras el hanout has a spicy, yet floral fragrance with a robust flavour. It has over 20 different spices including paprika, black, long and cubeb pepper, ginger, cumin, coriander, cassia, turmeric, fennel, allspice, green and brown cardamon, nutmeg, bay leaf, rose buds, orris root, lavender, saffron, cloves, mace, caraway, galangal and cayenne pepper. Ras el hanout will add an aromatic flavour to chicken and vegetable tagines. It will give a spicy taste that will compliment most dishes.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 20, 2019, 14:46:11
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 20, 2019, 12:24:35
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 20, 2019, 08:28:48
Kuuluuko lusikka kiinteän ruuan syömiseen haarukan rinnalle ja jos, niin missä tilanteessa?

Spagetin syömisessä? (Itse kyllä pätkin spagetit lautasella veitsen avulla.)

No spagetin syönnissä olen nähnyt lusikkaa käytettävän aiemminkin ja se kai on ihan yleinenkin tapa. Spagettiahan ei pätkitä.

Mutta nuo makutuomarit, jotka siis ovat kai jotain kokkeja tai muita herkkusuita ihan ammatiltaan, käyttävät monenlaisissa ruuissa lusikkaa haarukan apuna.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - marraskuu 20, 2019, 15:09:20
Minä kaipaisin hyviä neuvoja spagetin syöntiin. Tein niin tai näin, koko naama on aina ketsupissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 20, 2019, 15:34:40
Lainaus käyttäjältä: Brutto - marraskuu 20, 2019, 15:09:20
Minä kaipaisin hyviä neuvoja spagetin syöntiin. Tein niin tai näin, koko naama on aina ketsupissa.
... paitsi jos sen pätkii. Silloin voi syödä spagettia niin, että muilla ei mene ruokahalu katsellessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 20, 2019, 16:14:47
Ostin joulukinkun ja laitoin sen jääkaappiin sulamaan. Ajatus oli, että ostan perjantaina myös kalkkunarullan ja että sitten söisi noita sekasin. Jotenkin tuntuu, että tää mun fleksaus (https://fi.royalvegascasino.com/blog/flexaus-ja-muut-uudet-ruokatrendit/) ei ole sanottavasti vähentänyt mun lihan kulutusta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 20, 2019, 16:25:37
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 20, 2019, 14:46:11
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 20, 2019, 12:24:35
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 20, 2019, 08:28:48
Kuuluuko lusikka kiinteän ruuan syömiseen haarukan rinnalle ja jos, niin missä tilanteessa?

Spagetin syömisessä? (Itse kyllä pätkin spagetit lautasella veitsen avulla.)

No spagetin syönnissä olen nähnyt lusikkaa käytettävän aiemminkin ja se kai on ihan yleinenkin tapa. Spagettiahan ei pätkitä.

Mutta nuo makutuomarit, jotka siis ovat kai jotain kokkeja tai muita herkkusuita ihan ammatiltaan, käyttävät monenlaisissa ruuissa lusikkaa haarukan apuna.

Italialaiset sanovat halveksuen, että lusikkaa spagetin syönnissä käyttävät vain lapset. Silloin opettelin kiertämään spagetin haarukan ympärille haarukkaa pyörittämällä. Niksi on ottaa tarpeeksi suuri, mutta tarpeeksi pieni määrä spagettia. Ja tietenkään tällöin spagetti ei saa olla pätkittyä. Mutta joo, kyllä mä sen kotona pätkin jo kattilaan, silloin harvoin kuin kotona spagettia syön. En nimittäin erityisemmin pidä siitä, penne ja muut lajit ovat enemmän mieleeni.

Master chef tuomareiden olettaisin käyttävän lusikkaa sen vuoksi, että moneen ruokaan kuuluu olennaisena kastike, liemi, tms. jonka on tarkoitus korostaa annoksen makua. Tällöin maistelu ei täysmittaisesti pelkällä haarukalla onnistune. Eihän siellä olla pöytätapoja esittelemässä ;D

T: Xante

Muoksis: ja helppoahan se on italialaisilla, sillä yleensähän he eivät hölvää kastikkeiden kanssa kuten meillä, eli sitä on meikäläisittän vähän. Sama kuin pitsan päällisiissä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 20, 2019, 16:26:04
Hehe, katselin viikonloppuna Prismassa jättikalkkunaa, ja jostain syystä ajattelin Vihervasemmistoa ja joulukuisia kinkunpaisteluitaan. En sitten vielä ostanut kalkkunaa, kun oli niin paljon muuta. Mutta ehkä vielä käyn sen hakemassa. Saahan siitä julmetun monta ateriaa, ja voi suurimman osan laittaa pakkaseen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 20, 2019, 17:18:53
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 20, 2019, 16:26:04
Hehe, katselin viikonloppuna Prismassa jättikalkkunaa, ja jostain syystä ajattelin Vihervasemmistoa ja joulukuisia kinkunpaisteluitaan. En sitten vielä ostanut kalkkunaa, kun oli niin paljon muuta. Mutta ehkä vielä käyn sen hakemassa. Saahan siitä julmetun monta ateriaa, ja voi suurimman osan laittaa pakkaseen.
Tarttee joo varmaan katsoa tuota pakastamisvaihtoehtoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 21, 2019, 13:23:21
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 20, 2019, 08:28:48
Toisaalla olen maininnut katsovani Master Chef Australia -ohjelmaa ihan into pinkeänä.
...

Toinen kysymys sitten on tuomareiden ruokailuvälineiden käyttöä koskeva. Useissa maisteluissa tuomareiden välineinä on lusikka ja haarukka, ei siis vetsi ja haarukka. Kuuluuko lusikka kiinteän ruuan syömiseen haarukan rinnalle ja jos, niin missä tilanteessa?
Nk. joku ehdotti, varmaan liittyy tuomarointiin. Tänään opin, että Thaimaassa haarukka ja lusikka ovat normisettiä oleva aterinvalikoima. Kohdassa 14:06 tässä Neljän tähden illallinen -ohjelmassa (https://www.mtv.fi/sarja/neljan-tahden-illallinen-33009094001/jakso-33-sita-salminen-1061392).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 21, 2019, 15:18:54
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - marraskuu 20, 2019, 16:25:37
Muoksis: ja helppoahan se on italialaisilla, sillä yleensähän he eivät hölvää kastikkeiden kanssa kuten meillä, eli sitä on meikäläisittän vähän. Sama kuin pitsan päällisiissä.

Pitsassa pitää olla runsaasti päällisiä. Soossien osalta olen italialaisilla linjoilla. Meillä läträtään niitä liikaa ihan kaikessa. Tämä Suomen tauti on tarttunut etnisiin ravintoloihinkin. Esimerkiksi Suomen kiinalaisissa ravintoloissa ruoka-aineet upotetaan kastikkeisiin toisin kuin Kiinassa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 23, 2019, 20:54:55
Jäi kalkkunarulla paistamatta, mutta kinkku oli jälleen aivan taivaallista. Pitänee paistaa kalkkunarulla huomenna, ettei mene hukkaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 21:31:00
Kulinaristinen alamäkeni on alkanut, jyrkällä luisulla. Eilen söin italian suosituinta einesruokaa, saksalaista DR. Oetker pakastepizzaa, gluteenitonta tosin, ja tänään olen syönyt Hesburgerissa ja iltapalaksi höyrynakkeja.

Nyt tiedän mitä todellinen köyhyys ja kurjuus teettää. Onneksi on runssasti GT:tä liuottamaan pahan mielen. Pärjäillään. Olette hienoja ihmisiä. Minä olen tämmönen luuseri. Taidan mennä järveen...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 25, 2019, 18:39:46
Eilen söin taas pizzaa ja keksejä.

Tänään jotain porsaan sisäelimiä.

GT on loppu mutta en mennyt järveen. Tuntuu hiukan paremmalta.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 26, 2019, 19:31:52
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 20, 2019, 08:28:48
...... Master Chef Australia -ohjelma ....

Ensinnäkin perunamuusi. Sitä on tehty hienoon annokseen ja tuomarit sitä maistelevat ihan orkuissaan. Herkkuahan hyvin tehty muussi on, eikä se siellä varmaan ihan jokapäiväistä ole, sillä yksi kilpailija pilasi annoksensa sillä, että teki muussinsa koneella, jolloin siitä tuli limaista. Onko meidän arkiruoka itse asiassa tuolla pallon toisella puolella niin erikoista, että sitä hypetetään huippuherkkuna?

Äsken päättyneessä jaksossa vihdoin näin erään tuomareista valmistavan perunamuussin gourmetannokseen ja taidan nyt ymmärtää gourmetmuussin ja arkimuussin eron.

Hän valmisti muussin uuniperunoista, eli perunat kypsennettiin uunissa kuorimattomina ja sen jälkeen ne nopeasti halkaistiin ja painettiin sihdin läpi kuumana. Sen jälkeen lisättiin "jokunen nokare" voita, mikä minun silmiini näytti suunnilleen kolmannekselta perunan määrästä. Sitten loraus maitoa ja suolaa ja nämä sitten nopeasti pyöräytettiin yhteen sileäksi muusiksi ja kuumennettiin.

Olin muuten oikein otettu, että noin hieno kokki oli keksinyt saman muussaustavan, jota itse käytän, eli tuo sihdin läpi painaminen.

Tuo myös selittää erään asian, joka on vuosia sitten jäänyt pyörimään mieleeni. Vanhin tyttäreni ihmetteli, jotta miten minä teen perunamuussia niin usein, kun se on niin rasvaista. Sivuutin ihmettelyn, sillä kertaa vähän outona, sillä eihän tekemäni muussi todellakaan ole kovin rasvaista. Ilmeisesti tyttäreni oli nähnyt miehensä, joka on ravintolakokki, tekevän muussia kotona juurikin noilla Master Chef mittasuhteilla  :D


Sattuipas tämä nyt hauskasti, että olin jo ostanut huomista varten perunat, sillä tarkoitus on tehdä muussia. En kuitenkaan tällä kertaa tee gourmetannosta, vaan pitäydyn alkuperäisessä suunnitelmassani tehdä Hulkmuussia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 26, 2019, 22:19:08
Melkein kuulostaa pottuvoilta tuo ^. En kyllä tiedä, tuleeko siihen maitoa, mutta ihan tolkuttomat määrät voita kyllä.

Sihdin läpi painaminen (perunoiden siis) kuulostaa aika työläältä, jos vähänkään isompaa satsia tekee. Luultavasti ruåtsalainen potatispress eli perunasurvin voisi tehdä saman asian, mutta sutjakammin.

(https://cdn.cdon.com/media-dynamic/images/product/householdappliances/hushllsapparater/image945/potatispress-44755302-51393656-xtrab.png)

Tuolla tekee myös perunalunta, mikä on aivan mainiota jonkun vähän rasvaisemman tai raskaamman lihakastikkeen kanssa.

Pitääpä joskus kokeilla tehdä uunissa kuorimattomia pottuja ja käyttää tuota vähälle käytölle jäänyttä vempaintani, ja kokeilla toimiiko vekotin myös kuorimattomille perunoille.

Amerikkalaiset tekevät jouluisin bataatista muusia. He keittävät bataatit kokonaisina vedessä ja maustavat esim. appelsiininkuorella. Varmaan siitäkin tulisi maukkaampaa, jos bataatit kypsennettäisiin uunissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 26, 2019, 22:38:26
Pottumuusin tekeminen on tarkkaa hommaa ettei mene liian löysäksi laittamalla siihen liikaa nestettä. Muusaajan pitäisi jättää varaperunoita, jos lipsahtaa muusi veteläksi.

Ja voita ei koskaan voi olla liikaa.  ;D

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 26, 2019, 22:55:14
Ai niin, tällainen käsikäyttöinen omenamylly tai sosemylly ainakin toimii, kun kerran toimii omenoillekin:
(https://media.hintaseuranta.fi/prod/i1806241w300h270.jpg)
Tuollainenkin tästä huushollista löytyy. Enkä ole tehnyt omenahilloa kuin jokusen kerran vain. Joululaatikoihin tuollaista olen kyllä käyttänyt, mutta niitäkään en pitkiin aikoihin ole tehnyt.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 27, 2019, 10:21:01
Minulla on tukeva sihti ja puukauhalla painelen ne potut siitä menemään. Ei ole mikään iso homma joku 2,5 kiloa perunaa muussata tuolla tavalla, jos on hyviä jauhoisia perunoita. Van Gogh esimerkiksi on erinomainen muussiperuna, vaikka se mainitaan yleisperunaksi. Rosamunda oli ennen, mutta minusta enää ei kovinkaan hyvä, vaikka se edelleen ratsastaa vanhalla maineellaan.

En hujauta kaikkea maitoa kerralla muussiin, koska eri kerroilla perunat vähän erilailla ottavat nesteen vastaan. Jos kuumennettua maitoa jää tähteelle maustan sen kaakaojauholla ja sokerilla ja nautin sen juomana, jos kuumalle maidolle ei ole ruuanlaitossa muuta käyttöä.

---

Nyt tuon ohjelman myötä opin ymmärtämään sen, miksi sitä gourmeeta on niin vähän lautasella. Voin käyttö on aika runsaskätistä ja lihastakin käytetään monesti vahvasti marmoroituneita osia, että ei niitä kovin suuria annoksia pystyisi syömään.

Mutta kyllä siinä menee järjetön määrä syötävää hukkaankin. Jonkin kastikkeen tekemisen käytetään iso kattilallinen erilaisia aineksia, joista keitetään liemi. Liemi muhittuaan siivilöidään ja keitetään kasaan maun tiivistämiseksi ja lopuksi siihen sitten lisätään valtava klöntti voita. Tuota sitten lirautetaan pienenä nauhana lautaselle. Mutta kaikki se siivilään jäänyt menee sitten roskiin :(

Mielenkiintoista tuo kyllä on, mutta eipä niistä paljoa omaan ruuanlaittoon evästä saa, sillä raaka-aineet ovat kovin erilaisia. Ehkä jotain punajuurta tai kurpitsaa voisi kokeilla ihan aterian aineksena, kun olen tottunut vain niihin iänikuisiin etikkasäilykkeisiin, joita ei tule muutoin käytettyä kuin rosollin osana tai salaatin mausteena.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 27, 2019, 11:28:41
Mä käytän kyllä usein kastikkeisiin ne liemenkeittokasviksetkin (soseutettuna), jos ei ole mitään luita, ruotoja tms. kovia mukana. Tai keitän luut tai ruodot ihan erikseen uuttaakseni niistä maut. Jos esimerkiksi paahtaa luita ja juureksia uunissa, tai tekee paistia kasvisten kanssa uunissa, noukin ne kasvikset siitä talteen, ovat mitä mainioin ja hyvänmakuisin suuruste. Ei tarvitse silloin mitään valkoisia vehnäjauhoja tms. käyttää. (Jos on vieraita, saatan laittaa kermatilkan pyöristämään makua.)

Yleensä kyllä en tee erikseen kastiketta, vaan teen jotain pataa, jossa on enimmäkseen kasviksia ja vain vähän mausteenomaisesti eli vähänlaisesti lihaa tai kalaa, tai nykyään yhä useammin palkokasveja tai muuta kasviproteiinia. Tulee siinä samalla kasvisten (ja kasviproteiinin) myötä sitten ravinnon kuitupitoisuutta ja kasvispitoisuutta nostettua. Ravitsemuksellisesti on aika järjetöntä heittää se melkeinpä hyödyllisin osa eli kasvisten kuidut ja kuoret roskiin. *) Monet kasvikset toimivat myös "mausteinakin", kuten erilaiset sipulit, selleri jne.. Yleensä pataruokiin menee mulla ehkä 1/2 - 1/5 lihaa tai kalaa, ja loput kasviksia.

*) poikkeuksen tekevät kyllä ainakin juurekset.: jos nimittäin on tarkoitus nauttia esimerkiksi porkkanaa raakana, Evira suosittelee, että porkkanat ensin pesee, sitten kuorii, ja sitten vielä pesee. En muista mitä pöpöä tällä torjuttaisiin, listeriaako tai tetanusta tai ties mitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 27, 2019, 11:44:05
Punajuuriin olen hulluna, ja käytän niitä paljon.

Viime viilkolla tein 2 kg uunipunajuuria. Harjasin kunnolla, poistin kannat ja huonot kohdat, ja laitoin pitkäksi aikaa uuniin ilman mitään mausteita. Todella helppoa. Joskus laitan ne lohkoihin, jos on kiire, mutta ehkä maku on parempi kokonaisina. Kokonaiset eivät vaadi mausteita, mutta lohkoihin ehkä telee mieli vähän oliiviöljyä (ja balsamicoa).

Toinen vakilisuke on vastaavanalaisesti käsitellyt punajuurilohkot pienessä määrässä nestettä keitettynä. Maistuvat joko sellaisenaan (jos on mausteista pataa), tai mustapippurin kera ja vähän jäähtyneinä maustettuna oliviiöljyllä ja balsamicolla.

Monenlaisiin soppiin ja pataruokiin punajuuria voi lisätä. Ne vaan kestävät kauemmin kypsyä kuin melkein mitkään muut juurekset. Ja värjäävät kaiken, mikä joskus on hyväkin juttu.

Viimeksi tein pannulla intialaista kasvisruokaa, johon lisäsin edellä mainitulla tavalla keitettyjä punajuuria. Tämä aika samantapaista kuin edellinen ras el hanout -kokeilu

- omatekoista sitruunankuorella ja basilikalla maustettua rypsiöljyä
- sipuli (ruskistetaan niin, että saa väriä)
- valkosipuli, tuore inkivääri, tuore kurkuma
- chiliä reippaasti
- muskottipähkinää hintsusti, jeeraa, paprikajauhetta, ras el hanoutia, fenkolinsiemeniä
- (vesitilkkoja tarvittaessa)
- soppajuureksia (pakaste)
- kikherneitä, kidneypapuja tetrasta, huuhdeltuja
- balsamicoa
- keitettyjä punajuurilohkoja nesteineen (nestettä vain pieni määrä)

Tällä kertaa nautin em. pataa/wokkia/paistosta mikrossa kypsennettyjen perunalohkojen kanssa. Sopisi kyllä paremmin täysjyväriisin kanssa, mutta nyt ei muka kerennyt.

Salaatin virkaa teki hapankaali (jossa on vähän suolaa), kera varsisellerin ja paprikan. (Alkupalaksi kuorittu ja pesty porkkana tai pari, kun oli kiljuva nälkä salitreenin jälkeen.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - marraskuu 29, 2019, 17:34:06
-leivoin mutakakun black fridayn kunniaksi ,viellä en ole ainakaan ostanut mitään!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 10, 2019, 16:56:18
Ostin valmista yrttimarinoitua broileria, ja valmistin sen 7.12. Oli kerrassaan hurjan hyvän makuinen. Lisukkeeksi pistin ehkä 40 min broilerin jälkeen uuniin vuoan, jossa tuoretta parsakaalia palasina ja päällä Lidlin valkosipuliperunoita (pakaste). Lopuksi valutin broilerin paistinnestettä perunoiden päälle (ja liedellekin, prkl, kun en löytänyt paistihaarukkaa). Lisuke toimi mainiosti broilerin kanssa. Ensi kerralla kyllä sulattelen vähän perunoita ennen parsakaalin lisäämistä, ettei parsakaali kypsy ihan niin kypsäksi ja harmaaksi. Kermaa en tuohon kaivannut, eikä sitä myöskään ollut valkosipuliperunoissa.

Putsasin broilerin lihat talteen, kun se oli jäähtynyt. Luista ja nahasta keitin lientä lisäämällä vettä ja valkosipulia. Lientä olen nyt käyttänyt pariin kertaan pieneen soppaan.

1.
em. kanalientä
Pirkka pakastekasviksia
---> ei hyvää ollenkaan, yäks

2. samat ainekset, mutta tomaattipyreetä tuubista ja nyhtökauraa ja siivutettua ja savustettua kinkkua mausteeksi  (mahtoikohan olla jokin yrttimaustekin, en muista)
--> todella hyvää
 
3.
em. kanalientä, johon kiehumaan tässä järjestyksessä:
1 punajuuri pieninä kuutioina
1 peruna pieninä paloina
pieni pala mukulaselleriä pieninä paloina
1/2 sipuli (kannan puoleinen puoli) hienonnettuna
1 varsisellerin varsi pieninä paloina
tomaattipyreetä tuubista 3-4 rkl?
ihan vähän nyhtökauraa ja savukinkkua
1 varsisellerin varsi pieninä paloina
1/2 sipuli hienonnettuna

Valmiiseen soppaan lautaselle:
persiljaa reippaasti (kuivattu)
hyvää oliiviöljyä vähän

Tästä viimeisestä tuli ihan tajuttoman hyvänmakuista, borssikeiton aatelia suorastaan. Tomaattipyree toi hapokkuutta, joten balsamicoa, jota normaalisti olisin laittanut, ei tarvittu. Idis oli lisätä puolet varsiselleristä ja sipulista ihan lopussa, etteivät enää juurikaan kiehuisi, ja tulisi terveellisempi soppa. Huono puoli tässä sopassa oli, että se oli liian hyvänmakuista, ja hupeni kerralla koko pieni kattilallinen, vaikka olin alkupalaksi natustellut raakoja kasviksia (porkkanoita, punakaalia palasina, kurkkua).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 10, 2019, 21:26:47
Harrastavatko Kantapaikan kokit piparkakkutaloja?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.757500
(https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.757502:1575990816/image.jpg?f=default&q=0.9&$p$f$q=fda4bc7&w=806&$w=17a9782)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 13, 2019, 21:48:33
Tänään kokeilin uutta reseptiä, vahvasti sävellettynä, jo eilen viimeisen päivänsä ohittaneisiin kanafileisiin.

Paistelin pintoja ensin pannussa, sitten uunivuokaan ja päälle suolaa ja mustapippurirouhetta. Päälle kaadoin ruokakerman ja veden seosta jonka olin maustanut aika monenlaisilla mausteilla jotka myös olivat ylipäiväisiä - siksipä laitoin reippaasti kun ajattelin maun olevan haihtuneen taivahan tuulihin jo aikoja sitten. Karam Masala, curry ja muutamaa muuta.

Yllättävän hyvää basmatiriisin kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: a4 - joulukuu 15, 2019, 14:18:13
En lue ketjua mutta tässä Pikasuklaapuuro:

Mikrokaurapuuro
Muutama pala suklaata

Valmistusaika 2-3 min.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - joulukuu 16, 2019, 10:26:05
Makeampi omena-kaneli -puuro:

1. Sekoita 2pss Elovena Hetki omena-kaneli kaurapuuroa ja 1 pss Blå Band Lämmin Kuppi omena-kanelikeittoa
2. Kaada päälle sopivasti kiehuvaa vettä ja sekoita

(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/7322550037620?w=400&h=250&auto=format&fm=jpg&fit=fillmax&fill=solid&fill-color=ffffff&cs=srgb)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 20, 2019, 21:25:34
Opin tänään, että jäätyneet tomaatit sopivat huonosti salaattiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 21, 2019, 20:48:34
En ole koskaan ymmärtänyt makean puuron ideaa. Paitsi jouluisessa riisipuurossa. Puuro on suolainen ruoka voisilmällä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: a4 - joulukuu 22, 2019, 15:13:43
Vegeohratto

Kokonaisii ohraryynei pari desii
Vodaa viis desii
Siblaa yks tsibale
Paprikaa kans yks tsibale
Bataattiiki yks tsibale
Freesii basilikaa muutama lehti
Herbamaaree snadit ripaukset
Öljyy kunnon loraus


-Väsää eka ohraryynit kypsiks sillee, et niinku keität niit samallail ku nyt vaik riisei saltil maustetus vodas jotai puol timmaa.
-Duunaa sit kaikki rehut aika skäfiks biiteiks.
-Muista et voit kyl skulaa ihan mitä vaa rehui, vaik suikkuu frysiksest jos silt tuntuu ja laiskottaa.
-Sit vaa freesaat kaikki staffit kimpas pannul sillee, et eka rehut ja lopuks ohraki.
-Heitä ohrattoon sopivasti makui, niinku yrttei, salttii ja tollast.

Lähde: Sami Garam - Stadilainen tsöge
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - joulukuu 22, 2019, 17:39:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 21, 2019, 20:48:34
En ole koskaan ymmärtänyt makean puuron ideaa. Paitsi jouluisessa riisipuurossa. Puuro on suolainen ruoka voisilmällä.

Paitsi että eräretkellä se on minun mielestäni ihan hyvää. Kaipaa makeaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 22, 2019, 17:47:09
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - joulukuu 22, 2019, 17:39:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 21, 2019, 20:48:34
En ole koskaan ymmärtänyt makean puuron ideaa. Paitsi jouluisessa riisipuurossa. Puuro on suolainen ruoka voisilmällä.

Paitsi että eräretkellä se on minun mielestäni ihan hyvää. Kaipaa makeaa.

Tavallaan eräretkeilyä, jäi mieleeni että joku NL:sta tullut karkuri taivalsi Suomen Lapin halki laukussaan savustettua läskiä, tupakkaa ja vodkaa. Siinä on the erämiehen sapuskaa.

Suklaa ja puuro on hipeille.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 22, 2019, 17:50:47
Ohrauunipuuro ja perinteinen kaurapuuro ovat hyviä. Mutta ei mitään hilloja ja mehukeittoja sekaan, voisilmä vain. Vispipuuro on hirvitys, mannapuuro ällöä. Jouluisin toki riisipuuro sokerilla ja kanelilla ja maidolla pitää nautiskella. Onneksi nykyään on Kiehu-maitoa, niin ei kiehu ylikään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - joulukuu 22, 2019, 17:53:05
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 22, 2019, 17:47:09
Tavallaan eräretkeilyä, jäi mieleeni että joku NL:sta tullut karkuri taivalsi Suomen Lapin halki laukussaan savustettua läskiä, tupakkaa ja vodkaa. Siinä on the erämiehen sapuskaa.

Pro-settiä, minun ulottumattomissani.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - joulukuu 22, 2019, 18:00:35
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 22, 2019, 17:47:09


Tavallaan eräretkeilyä, jäi mieleeni että joku NL:sta tullut karkuri taivalsi Suomen Lapin halki laukussaan savustettua läskiä, tupakkaa ja vodkaa. Siinä on the erämiehen sapuskaa.


Kun Neuvostoliiton rikollisvangit pakenivat Gulagin vankileiriltä, ottivat he yleensä mukaansa pakomatkalle myös yhden poliittisen vangin. Evääksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 22, 2019, 18:07:19
Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 22, 2019, 18:00:35
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 22, 2019, 17:47:09


Tavallaan eräretkeilyä, jäi mieleeni että joku NL:sta tullut karkuri taivalsi Suomen Lapin halki laukussaan savustettua läskiä, tupakkaa ja vodkaa. Siinä on the erämiehen sapuskaa.


Kun Neuvostoliiton rikollisvangit pakenivat Gulagin vankileiriltä, ottivat he yleensä mukaansa pakomatkalle myös yhden poliittisen vangin. Evääksi.

Ja raakana söivät, ettei nuotion savu paljasta. Suolaakaan ei ollut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 22, 2019, 18:18:53
Vaikka itse en niin kovin perso puuroille ole, niin olen niitä kuitenkin joutunut keittelemään ja kehittelemään moneen makuun, kun noita ipanoita on ollut ruokittavana.

Oma suosikkini on löysähkö mannapuuro ison voisilmän ja hyvän sokerikerroksen kera. Se on parasta lohturuokaa ikinä ja sitä monesti teen, jos flunssa on tuloillaan ja on raasu olo eikä oikein mikään tunnu maistuvan

Penskojen suosikki on omenariisipuuro tai jos on kiireempi saada valmiiksi, niin omenakaurapuuro. Kumpaankin mausteeksi suolan lisäksi hiukan kanelia. Omenakaurapuuro on hyvä paikka haudata hiukan nahistuneet omenat raastettuna. Yksi suosikki on myös Spelttimannapuuro, joka syödään Piltti hedelmä- tai marjasoseen kera.

Vispipuuron voi tehdä puolukan sijasta hyvin punaherukkamehuun tai aprikoosisoseella maustettuna. Vimeksi mainittu tehdään niin, että saksitaan kuivattuja aprikoosia pieneksi ja keitetään vedessä jonkin aikaa ja sitten hurautetaan sauvasekottimella sileäksi, lisätään vettä tarpeen mukaan ja tähän keitokseen lisätään mannaryynit ja jatketaan kuten tavallisesti vispipuuron tekeminen. Samalla tavalla valmistettuun aprikoosiliemeen voi tehdä myös riisipuuron, joka myös on erittäin maittava.

Mannapuuron tai tavallisen riisipuuron seuraksi voi tehdä sitruuna-rusinakeiton. Kumpikin on oikein hyvä yhdistelmä.

Noissa omatekoisissa makeissa puuroissa on on puolensa siinä, että niitä ei tarvitse tehdä tönkkömakeaksi, vaan sokeria voi käyttää huomattavasti maltillisemmin kuin joissain vaimiissa puuroissa on. Silti ne ovat riittävän makeita :)

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: a4 - joulukuu 24, 2019, 12:52:07
Maistuvaa joulua!

Jouluruokiakin voisi uudistaa. Esim. vankilakeittiötä, kiinalaista,..?
Who Is America: Rick Sherman with Food Critic Bill Jilla (https://www.youtube.com/watch?v=P65pZhZ-pks)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - joulukuu 25, 2019, 16:58:28
Tänä vuonna joulupöydässä nautittin kahvin kanssa italialaista joulukakkua. Niitä on kahta perustyyppiä, panettonea ja pandoroa. Perinteinen panettone sisältää rusinoita ja kuivattuja hedelmäpaloja. Kakusta on kuitenkin uudempia versioita ilman hedelmiä. Pandoroon rusinat tai hedelmät eivät ole kuuluneet.

Nämä joulukakut on leivottu hiivataikinasta, joten suomalaisittain ne muistuttavat maultaan ja koostumukseltaan pullaa. Pandoro nautitaan uunissa lämmitettynä. Hyvää se oli. Olen kerran saanut työpaikalla panettonea, se taisi olla ilman hedelmiä, mutta se oli kuiva, mauton ja ikävä jauhotekele. Ehkä sekin olisi kuulunut lämmittää ennen syömistä? Tämän ikävän kokemuksen perusteella epäilin pandoronkin olevan samanlainen turhake, mutta onneksi olin väärässä. Suomalainen pulla on kyllä vähintään yhtä hyvää kuin kumpikin näistä, mutta italialaiset kakut ovat isoja ja näyttävän näköisiä. Ainakin pandorossa on paljon ilmaa, joten suuresta koosta huolimatta kakkua ei riitä syötäväksi "ikuisesti".

https://www.ts.fi/ruoka/1283492922/Panettone+ja+pandoro+ihanat+italialaiset+joulukakut++mutta+mita+eroa+niilla+on
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 25, 2019, 18:24:15
Lainaus käyttäjältä: Amore - joulukuu 25, 2019, 16:58:28
Tänä vuonna joulupöydässä nautittin kahvin kanssa italialaista joulukakkua. Niitä on kahta perustyyppiä, panettonea ja pandoroa. Perinteinen panettone sisältää rusinoita ja kuivattuja hedelmäpaloja. Kakusta on kuitenkin uudempia versioita ilman hedelmiä. Pandoroon rusinat tai hedelmät eivät ole kuuluneet.

Jonkun mielestä makunystyräni ovat outoja. Nimittäin tykkään rusinoista ihan sellaisenaan. Mutta jos rusinoita sekoitetaan ihan mihin tahansa, ne maistuvat pahalta ja pilaavat kyseisen ruuan. Myöskään simaani en salli rusinoita laitettavan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 04, 2020, 17:33:07
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 25, 2019, 18:24:15
Lainaus käyttäjältä: Amore - joulukuu 25, 2019, 16:58:28
Tänä vuonna joulupöydässä nautittin kahvin kanssa italialaista joulukakkua. Niitä on kahta perustyyppiä, panettonea ja pandoroa. Perinteinen panettone sisältää rusinoita ja kuivattuja hedelmäpaloja. Kakusta on kuitenkin uudempia versioita ilman hedelmiä. Pandoroon rusinat tai hedelmät eivät ole kuuluneet.

Jonkun mielestä makunystyräni ovat outoja. Nimittäin tykkään rusinoista ihan sellaisenaan. Mutta jos rusinoita sekoitetaan ihan mihin tahansa, ne maistuvat pahalta ja pilaavat kyseisen ruuan. Myöskään simaani en salli rusinoita laitettavan.

Minäkin olen hieman rusinarajoitteinen.

Pullaa kieltäydyn syömästä jos siinä on noita sattumia, samoin maksalaatikkoon ne eivät kuulu. Simassa eivät haittaa koska ne on helppo syleksiä pois nautintoa haittaamasta. Joskus syön rusinoita suoraan pakkauksesta, ilman huolenhäivää ja muesleihin ne tavallaan sopivat, jos kuivattua aprikoosia ei ole saatavilla.

Ostelin kaupasta kokonaisen maustetun raakabroilerin ja työnsin hänet uuniin, vuokaan sellaisenaan. Näpytellessäni näitä viestejä tänne internetin syövereihin, tuli nenääni omituinen döfis.

Vinkiksi kaikille kokonaisen, esimaustetun broilerin valmistajille: Laittakaa nyt saatana se paistopussiin. Ainakin meidän superkiertoilmauunimme meni kerralla lähes lunastuskuntoon rasvan broiskuessa ympäri uunia ja palaessa sitten kiinni.

En odota vaimon taholta hellyyttä tänään saunan jälkeen.  :-[
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 04, 2020, 17:41:55
Tässä pikavinkkinä ROOSTERille https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/kodinkoneet/uunin-puhdistus/

Siman rusinoita ei kannatakaan syödä, sillä ne laitetaan simaan keräämään ylimääräinen hiiva pois, joten ne rusinat maistuu vain hiivalle. Mutta muuten rusinat on mitä parhaita pullassa, kuivakakuissa, sitruunakeitossa tai missä tahansa hedelmäkeitossa tai -kiisselissä ja rommissa liotetut maustavat kivasti suklaan tai jäätelön jne jne :)

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 05, 2020, 02:38:59
^
Kiitos vinkistä.

Uuni alkaa jo olla kohtalaisen puhdas. Kohta pääsen ehkä vaiheeseen B.  ;D ::) :-*
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 06, 2020, 17:04:27
Viimosia viedään, nimittäin nyt on joulu sitten loppu lopullisesti, kun tein jämistä salaatin, josta sattumoisin tuli aivan hurmaava. Paistoin jouluna kalkkunan, ja se oli liian kauan uunissa, eli siitä tuli kuivakka, eikä kovin maistuva. Halusin eroon monista aineksista, ja onnistuin mielestäni erinomaisesti. Pakkasessa on vielä 2 paketillista kalkkunaa, ja nyt tiedän, miten ne voi "naamioida". Määrät ihan hihasta.

Herkkusalaatti (raaste/coleslaw/italian-/jotain/jämä-/)

1,7 dl kalkkunaa (pakastettu ja sulatettu) pieninä paloina
2 siivua joulukinkkua (kaupan, valmis) pieninä paloina

1,3 dl majoneesia  (ehkä vähän liikaa, mutta halusin käyttää loppuun ennen kuin pilaantuu jääkaapissa)
1 rkl kermaviiliä
2,5 rkl oliiviöljyä
3,5 rkl valkoista balsamicoa
1,5 dl piparjuurta karkeasti raastettuna
useampi ripaus tujua chiliä

1 yksikyntinen valkosipulinkynsi rouheina paloina (enemmänkin olisi voinut laitta, mutta oli loppu)
0,5 punasipulia ohuina renkaina (enemmänkin olisi voinut laitta, mutta oli loppu)
4 varsisellerin vartta ohuina palasina
1 pkt Lidlin pakastettua yrttisekoitusta, jossa mukana punasipulia

2,5 dl valkokaalia ihan pienenä
0,5 dl punakaalia ihan pienenä
2 isoa makeaa porkkanaa pienennetty veitsellä

Salaattia tuli noin 2-3 litraa, ja riittää monelle aterialle. Kirpakka omenakin olisi varmaan tuohon sopinut.
Nautitaan keitettyjen lämpimien ohrasuurimoiden kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 06, 2020, 22:29:20
Pakastimen konmaritus aiheutti ison satsin uunilihapullia. Kavereiksi piti tietysti keittää spagettia ja kunnon tomaattikastiketta. Eli ihan perusruokaa, mutta namia. Tuli ahmittua hieman liikaa. Toivottavasti mahtuu vatsan viereen nukkumaan.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 06, 2020, 23:20:40
^
Täälläkin ollaan vatsa pinkeänä. Poikkeustilanteessa tuli tänään syötyä kaksi kertaa ravintolassa. Ei tosin samassa, eikä edes samassa kaupungissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 07, 2020, 09:06:37
Pakastimen konmaritus on minullakin ollut tekeillä jo pidemmän aikaa. En kyllä oikein ymmärrä mistä sitä sisältöä sinne ilmestyy, sillä tyhjiä pakasterasioita on tullut valtava määrä, mutta silti pakastimessa on vaikka miten paljon vielä tavaraa. En ole aikoihin valmistanut ruokaa niin, että sitä olisin laittanut pakastimeen ja ainoa, jota sallin itseni ostaa on erilaiset pakastevihannekset ja jäätelöt sekä kissoja varten sydämiä.

No, edellä oleva ei ole täysin totta, sillä hijattain pakastimeen sujahti muutama pakkaus kinkun jämistä tehtyä hernekeittoa sekä joulupuuron jämät. Tuo joulupuuron pakastaminen olikin hyvä keksintö, sillä kunnolla haudutettu riisipuuro on herkullista ja kestää myös pakastamisen. Puuro, kuten myös hernekeitto, kannattaa tehdä "paksuksi" ja vasta sulattaessa nesteyttää se sopivaksi. Vie tilaa vähemmän pakastimessa.

Tänään on uhkana tulla pakastimeen sisältöä lisää, sillä ostin eilen muutaman grillatun broilerin koipireittä ja tuoretta parsakaalia tarjouksesta. Nuo pilkon pataan muutaman chilin ja valkosipulin kynnen kera ja teen sitten jostain pata-ainespussista sen mössön noiden ympärille. Noista pata-aineksista saa vaihtelua omiin kokkauksiin, mutta minusta ne on liian pliisuja sellaisenaan, joten jatkan niitä joillain kasviksilla (tai mitä nyt mieleen juolahtaa niihin upottaa) ja lisään reilusti mausteita. Yksi hyvä jatke on lisätä runsaasti karkeaa porkkanaraastetta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 09, 2020, 17:27:25
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 06, 2020, 17:04:27
Herkkusalaatti (raaste/coleslaw/italian-/jotain/jämä-/)

1,7 dl kalkkunaa (pakastettu ja sulatettu) pieninä paloina
2 siivua joulukinkkua (kaupan, valmis) pieninä paloina

1,3 dl majoneesia  (ehkä vähän liikaa, mutta halusin käyttää loppuun ennen kuin pilaantuu jääkaapissa)
1 rkl kermaviiliä
2,5 rkl oliiviöljyä
3,5 rkl valkoista balsamicoa
1,5 dl piparjuurta karkeasti raastettuna
useampi ripaus tujua chiliä

1 yksikyntinen valkosipulinkynsi rouheina paloina (enemmänkin olisi voinut laitta, mutta oli loppu)
0,5 punasipulia ohuina renkaina (enemmänkin olisi voinut laitta, mutta oli loppu)
4 varsisellerin vartta ohuina palasina
1 pkt Lidlin pakastettua yrttisekoitusta, jossa mukana punasipulia

2,5 dl valkokaalia ihan pienenä
0,5 dl punakaalia ihan pienenä
2 isoa makeaa porkkanaa pienennetty veitsellä

Salaattia tuli noin 2-3 litraa, ja riittää monelle aterialle. Kirpakka omenakin olisi varmaan tuohon sopinut.
Nautitaan keitettyjen lämpimien ohrasuurimoiden kanssa.

Tänään tein samantapaisen salaatin, mutta ilman lihaa, kermaviiliä, punasipulia ja varsiselleriä ja chiliä, mutta purjon ja paprikan ja (tuplamäärä) valkosipulin kanssa. Porkkanankin määrän tuplasin, ja tein siitä ohuita kauniita kiekkoja. Pakasteyrttien sijaan reippaalla kädellä tuoretta rosmariinia, jota rakastan.

Salaatin teon aikana uunissa
- jauhoisia perunoita harjattuna (ah! ihania)
- punajuuria harjattuna ja pilkottua niin että kypsyivät samanaikaisesti

Em. kyytipojaksi pikaruokaa silakasta (1,40 € paketillinen):
- kattilaan valk. balsamicoa, valkosipulia, tuoretta rosmariinia, reippaasti chiliä, väh. soijakastiketta, voita, keitetään 30 sek
- nyljettyjä silakoita heitellään kiehumaan kannen alla
Kypsyy hetkessä, ja murenee palasiksi hetkessä. Mutta maku oli ihan älyttömän hyvä, vaika aika erikoinen kombo (oliiviöljy, tai vars. pähkinä- tai sesamöljy ehkä olisi sopinut paremmin, tai sitten soijakastikkeen olisi voinut vaihtaa suolaan).

Silakoiden nylkeminen kävi ihan sormin vaan vetämällä ja nopsaan, youtubesta katsoin mallia.

Ihan älyttömän hyvää kaikki tyynni, sekä salaatti, jota söin ruokalautasellisen, että lämmin ruokakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 18, 2020, 13:25:17
Jääkaapissa odottelee kuhafileitä. Varmaan huomenna laitan pannulla paistaen ja kylkeen keitetyt perunat, luultavasti Annabellaa.

Mutta mitä kastikkeeksi? Vinkkejä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 18, 2020, 13:28:48
Kermainen sienikastike voisi toimia. Sieniksi kannattanee valita loivemman makuisia, eli mieluummin ei korvasieniä eikä kanttarelleja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 18, 2020, 14:12:01
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 18, 2020, 13:28:48
Kermainen sienikastike voisi toimia. Sieniksi kannattanee valita loivemman makuisia, eli mieluummin ei korvasieniä eikä kanttarelleja.

Kaappien kätköissä on kuivattuja suppilovahveroita ja purkillinen säilöttyjä sekasieniä (parembi ennen 2015). Kermasienisoosi kuulostaa hyvältä, vaimo ei suostu juurikaan kyllä sieniä syömään, hänelle voisi sulattaa kastikkeeksi ruokalusikallisen Juustoportin kirnuvoita.

Loivemman tuntuman voinee saada käyttämällä vähemmän sieniä ja enemmän kermaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 18, 2020, 15:28:35
Ihan simppeli kermaviilikastikekin on hyvää paistetun kalan kanssa. Esim. mausteena tuoretilli tai pakastetilli, suola, sokeri, etikka. (Tillin sijaan tai lisäksi esim. piparjuuri toimii, ja kermaviilistä voi osan korvata majoneesilla.)

Remoulade-kastikekin toimii, esim. tällainen: https://anna.fi/reseptit/remoulade-kastike
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 18, 2020, 15:34:54
Beurre Blanc on klassinen kalakastike. Siihen tulee törkeä määrä voita, joten ei erityisen terveellistä. (Vaikka tosin jos rasvaisen kalan paistaa (eikä esim. hellävaraisesti höyrytä), siitä häviävät hyvät rasvahapot, joten terveellisyys ei liene olennainen silloin? Tosin ei kermaviili tai majoneesikaan ed. postauksessani ole mitään terveysruokaa.)

En ole tätä soosia itse koskaan tehnyt, joten en tiedä, onko tämän englanninkielisen videon ohjeet aivat oikeaoppiset: Beurre Blanc - Classic French Sauce Recipe by Video Culinary (https://www.youtube.com/watch?v=Xc1ElP2I0zs)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 21, 2020, 17:44:51
^
Kalasta tuli ok, paitsi että lisäämäni valkopippuri oli jotenkin kitkerää. Jätin kastikkeen tekemättä.

Nyt on taas toivoa, että suomalaiset oppivat myymään ja valmistamaan laadukkaita elintarvikkeita, hyvään hintaan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/suomalaiskauppoihin-vyoryy-nyt-ennennakematon-peruna-jota-huippukokitkin-ylistavat-maailman-parhaaksi-aivan-huikea-maku/7698032#gs.tvhwe4Knuuttila aloitti pitkäjänteisen työn, jossa selvitettiin ensinnäkin, mitä kauppaketjut, kuluttajat ja keittiömestarit oikeastaan haluavat.
...
Perunoiden laatua ja makua ovat ylistäneet kaikki tuotetestaajista huippukokkeihin. Vuosi sitten kun peruna lanseerattiin Saksassa, sillä toteutettiin tasting.

– Meidän nuorin testaaja oli 90-vuotias ja vanhin 102-vuotias. Tämä 102-vuotias tuotiin pyörätuolilla ja lapsenlapsi oli mukana. Kun rouva maistoi perunaa, niin hänelle valui kyynel poskelle. Nainen kertoi lapsenlapselleen, että tämä on se peruna, minkä minä söin pikkutyttönä. Se peruna, jonka isä kasvatti. Että hän edelleen muistaa sen maun. Silloin tuli kylmät väreet, että taisimme onnistua maussa.

Kas näin. Oikeanlaista markkinointia.

Ja viljelytekniikkaa.

LainaaSyntyi ajatus, että pellot muokattaisiin sellaisiksi, että niissä kaikissa voitaisiin käyttä samaa viljelytekniikkaa. Tekniikka voitaisiin kopioida useamalle tilalle niin, että tuottajia voisi olla vaikka kuinka paljon – ja lopputuloksena saataisiin huippulaadukasta perunaa. Knuuttilan mukaan Lilja oli avainasemassa oikeanlaisen tuotantotavan kehittelyssä.

– Kymmenen vuotta sitten aloimme tehdä pohjaa sille, miten tätä peruna tuotetaan. Muokataan maata, että voimme palata juurille. Käytämme nykytekniikkaa niin, että voimme mennä ajassa taaksepäin ja saada olosuhteet samanlaisiksi kuin sata tai parisataa vuotta sitten. Haetaan ne aidot maut sieltä.

Homma alkoi pikku hiljaa toimimaan, kun Knuuttila tiimeineen alkoi ymmärtää, miten maa käyttäytyy ja miten perunaa pystyy lannoittamaan muiden kasvien avulla. Perunaa alettiin viljellä pelloilla, jotka olivat jääneet vuosiksi hoitamatta ja muokattiin nyt ikään kuin alkuperäiseen loistoonsa.

– Sivutuotteena tuli muutama muu juttu: Perunan maku oli aivan huikea. Tajuttiin testeissä myös, että vitamiinit ovat tosi korkeat. Se mikä tärkeintä, niin tuotantotapa osoittautui sellaiseksi, että se on vähintään hiilineutraali, ellei jopa hiilinegatiivinen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 24, 2020, 15:56:26
Tänään tulee vieraita, joille teen toivottua ruokaa: ranskalaista pataa. Pata on muuten perinteinen (valkosipulia, sipulia, herkkusieniä, hillosipulia, porkkanaa ja sisäpaistia), mutta jääkaapissa sattuu olemaan kermapinaatin jämät, heitin ne sekaan. Mausteissa fuskaan myös vähän, rouhitun mustapippurin ja suolan lisäksi laitan kokonaisia viherpippureita. Laakerinlehteä en laita, kun en oikein siitä tykkää.

Lisukkeeksi hunajauunilantut ja lohkoperunat + salaatti.

Jälkkäriksi on vain juustoa, olen surkea jälkkäreissä, kun en oikein makeasta tykkää. Yleensä ymmärtävät tuoda itse, jos ovat sitä vailla.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 26, 2020, 23:27:33
Missä on pannukakun ja hiivattoman leivän rajapyykki?
Eli jos muutan ainesosia 1 kerrallaan niin milloin pannukakkua alkaa voi kutsua leiväksi, vai onko se jo?

Viimeksi:
Käytin paljon täysjyväisiä ohra- ja vehnäjauhoja ehkä yht. 0,3-0,5 L , vain 1 munan, oliivi+rypsiöljyä 50g ja 2,5-3,5 dl maitoa jotka sekoitin. Paistoin leivinuunissa paistinpannussa. Viimeksi laitoin leivinjauhetta 2-3 hyppysellistä mutta aina en käytä. Sokeria ja suolaa en lisää koskaan.

Käytin tätä pannaria osittain "vähäsuolaisena leipänä" pääruuan kanssa,  kun taas kahvihetken ääressä voitelin vadelmahillolla jolloin se oli "pannarina".
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 27, 2020, 07:27:35
Leipää voi tehdä ilman kohotusaineita tai niiden kanssa, jopa ohutta rieskaa tehdään molemmin tavoin. Yleensä leivässä ei ole munaa, mutta ainakin joissain riesoissa sitä käytetään sideaineena. Mutta onko rieska sitten leipää vai ei? Pannukakkuresepteissä en taas yleensä ole nähnyt kohotusainetta käytettävän ja yleensä siinä käytetään vain vehnäjauhoa, mutta toisaalta pannukakkuun voi haudata puuron tai vellin jämät kätevästi.

Nykyisin käytän tavallisessa pannukakussa kauraleseitä korvaamaan osan vehnäjauhoista. Se ei muuta rakennetta eikä vaikuta edes suuremmin makuun, jos ei niitä nyt tolkuttomasti käytä. Aiemmin korvasin osan vehnäjauhoista grahamjauhoilla, jolloin pannukakusta tuli aika tiivistä. Tämä taas toimi hyvin myös suolaisena leivän korvikkeena, mutta sanoin sitä silti pannukakuksi.

Pannukakku voi toimia myös ruokana. Muistaakseni jossain tämän ketjun alkupuolella olen kertonut pitsapannukakusta, joka on todella herkullista, joskin niin tuhtia, että pitää varoa syömästä liikaa. Ohjeita siihen löytyy myös netistä. Vaatimattomampia muunnoksia on erilaiset nakkipannukakut ja omenapannukakut, joissa uunipellille taikinan joukkoon sommitellaan halutut mykyset.

Pannukakku taipuu moneksi ja jos leivän ja pannukakun väliin haluaa jonkun rajaviivan vetää, niin löytyisikö se taikinan tekotavasta ja siitä, miten paksua se on. Pannukakussa taikinan ainekset vispilöidään sekaisin ja taikina on juoksevaa, että se kumotaan paistinalustalle, johon se itsekseen leviää tasaisesti. Leipä taas vaivataan tai vähintäänkin sekoitetaan jollain tukevammalla välineellä kuin vispilällä ja leipä leivotaan haluttuun muotoon tai taputellaan paistinalustalle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 30, 2020, 22:52:00
Olen tehnyt usein Olivian kanaa, mikä on kanaa smetanassa ja välillä Lyonin kanaa joka on kanaa punaviinietikassa, mutta amerikkalainen kloorissa uitettu kana on vielä kokeilematta.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006390202.htmlKloorikana noussut kiistakapulaksi Britannian ja Yhdysvaltojen kauppasopimusneuvotteluissa

Kun olen käynyt kaikki kanareseptit läpi, siirryn luultavasti ankkoihin ja hanhiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 01, 2020, 17:41:05
Ketodieettimäistä todella maukasta ja jotenkin elegantin makuista salaattia, jossa aivan liikaa rasvaa eikä juurikaan hiilareita:

1,5 dl Härkistä
1 dl vuohenjuustoa kuutioina (valmiskuutioita)
15 saksanpähkinää
1 rkl hyvää neitsytoliiviöljyä
1 rkl valkoista balsamicoa
0,5 tl vahvaa chiliä reippaasti
salaattisekoitusta reippaasti
jäävuorisalaattia
kurkkua
kirsikkatomaattia
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 01, 2020, 19:49:50
Tässä juuri funtsailin että salaattikastikkeet ovat turhan etikkaisia vatsalleni. Osin sen takia se salaatin syöminen sitten aina hiipuukin. Pitäisi varmaan kokeilla oliiviöljyä, mutta chilikin on sitten taas vatsalleni usein kauhistus, vaikka suu tykkäisikin. Mitähän maustetta oliiviöljyyn oikein ropsaisisi... Basilikaa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 02, 2020, 00:39:34
Pienikikn määrä balsamicoa tai varsinkin riisiviinietikkaa tekee huimia asioista salaatissa. Muita mausteita hapokkuuden lisäksi oliiviöljyn kanssa voisi olla vaikka basilika, timjami (hintsusti), kynteli, chili, inkivääri (tuore, pilkottu tai raastettu), piparjuuri *), (ja sinappi, josta itse en niin välitä). Suolaakin jotkut laittavat, itse en.

Ja ne salaattiaineet itsessäänkin voivat olla "mausteita", esim. tammenlehväsalaatti, rucola, oliivit, valkosipuli, salaattisipuli, salottisipuli, purjo, krassi, fenkoli (kasvis), varsiselleri, paprika, kirsikkatomaatti, saksanpähkinä, avokado, aurinkokuivatut tomaatit.

Kokeiles Norma joskus thaibasilika-tonnikalaa. On herkkua lähes millaisessa salaatissa tahansa.

*) piparjuuri sopii majoneesi, kermaviili ja creme fraiche -pohjasten kastikkeiden kanssa, mutta en tiedä miten käyttäytyy oliiviöljyn kanssa. Pitäisi oikeastaan kokeilla, se kun kun on niin herkkua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 02, 2020, 01:41:11
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 27, 2020, 07:27:35
Leipää voi tehdä ilman kohotusaineita tai niiden kanssa, jopa ohutta rieskaa tehdään molemmin tavoin.
...
Pannukakku taipuu moneksi ja jos leivän ja pannukakun väliin haluaa jonkun rajaviivan vetää, niin löytyisikö se taikinan tekotavasta ja siitä, miten paksua se on. Pannukakussa taikinan ainekset vispilöidään sekaisin ja taikina on juoksevaa, että se kumotaan paistinalustalle, johon se itsekseen leviää tasaisesti. Leipä taas vaivataan tai vähintäänkin sekoitetaan jollain tukevammalla välineellä kuin vispilällä ja leipä leivotaan haluttuun muotoon tai taputellaan paistinalustalle.
Asia on selvä, että raja on hiukan epäselvä. ;D Mutta tuo vaivaamisen ja muodon ero minullekin tuli mieleen sittemmin.
  Kaurahiutaleita olen itsekin lisäillyt joskus. Mutta koska tietynlaiset paistetut kaurakeksit tuoksuu inhottaville niin en ole uskaltanut paljoa panna.
  Unohdin mainita. Aiemmin laitoin hirssijauhoa mukaan, se toi omanlaisensa makusäväyksen mutta en ole nyt kaupastani sitä löytänyt.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - helmikuu 02, 2020, 09:21:32
Leipä ja pannukakku eivät ole rajanaapureita. Välissä on puuro.

Peruspannaritaikinaan tulee n. 0,4dl jauhoja yhtä nestedesilitraa kohden. Leipätaikinaan tulee 2-2,2dl. Koostumus on siis "hieman" erilainen.

Puuroon tulee jauhoja/hiutaleita karkeasti saman verran kuin pannariin, mutta puurosta puuttuu munat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 02, 2020, 09:43:58
Minusta puuro kuuluu eri sukuhaaraan, etten sanoisi eri rotuun siitä huolimatta, että puuronkin voi kyllä valmistaa uunissa ja puuron jämiä voi käyttää sekä rieskaan että pannukakkuun.

Mutta sitten pääsemme mielenkiintoiseen todella rajanvetokysymykseen. Missä menee puuron ja vellin raja?

Jos tarjolla ei ole mehukeittoa puuron oheen, niin harvoin teen puurosta niin tönkköä kuin se ohjeen mukaan pitäisi tehdä, vaan jätän sen melkoisesti löysemmäksi. Muutoin viimeiset lusikalliset, jotka lautasella jo ehtivät vähän jäähtyä, tarttuva kitalakeen klönttinä.

Flunssaisen lohturuokaa taas on maitoon keitetty kaura- tai mannavelli. Mutta jos sen tekisi pakkauksen ohjeen mukaan, niin se olisi pelkkää luirua litkua. Niinpä teen sen aina sakeammaksi kuin ohjeessa neuvotaan.

Näin ollen, jos tarjoan puuroa tai velliä, niin ruokailija välillä voi itse päättää kumpaa hän syö oman tottumuksensa mukaan. Minä itse kyllä tiedän kumpaa olen keittänyt :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 02, 2020, 10:37:02
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 02, 2020, 00:39:34
Pienikikn määrä balsamicoa tai varsinkin riisiviinietikkaa tekee huimia asioista salaatissa. Muita mausteita hapokkuuden lisäksi oliiviöljyn kanssa voisi olla vaikka basilika, timjami (hintsusti), kynteli, chili, inkivääri (tuore, pilkottu tai raastettu), piparjuuri *), (ja sinappi, josta itse en niin välitä). Suolaakin jotkut laittavat, itse en.

Ja ne salaattiaineet itsessäänkin voivat olla "mausteita", esim. tammenlehväsalaatti, rucola, oliivit, valkosipuli, salaattisipuli, salottisipuli, purjo, krassi, fenkoli (kasvis), varsiselleri, paprika, kirsikkatomaatti, saksanpähkinä, avokado, aurinkokuivatut tomaatit.

Kokeiles Norma joskus thaibasilika-tonnikalaa. On herkkua lähes millaisessa salaatissa tahansa.

*) piparjuuri sopii majoneesi, kermaviili ja creme fraiche -pohjasten kastikkeiden kanssa, mutta en tiedä miten käyttäytyy oliiviöljyn kanssa. Pitäisi oikeastaan kokeilla, se kun kun on niin herkkua.

Söin nautinnolla basilikatonnikalaa joskus ammoin, mutta se merkki mitä kiskoin kitaani lopetettiin. On joku muukin vastaava tuote vissiin nykyään, mutta ei ole yhtä hyvää. Toinen basilikatuote jota käytän paljon on mozzarella-basilika-kastike jonka heitän sikanaudan sekaan.

Laitoin eilen oliiviöljyyn basilikaa maustepurkista, mutta en maistanut oikein mitään. Lieneekö mausteeni väljähtynyt vanhuuttaan, kun on saattanut samat mausteet virua hyllyllä herranjestas varmaan vaikka toistakymmentä vuotta. Sen verran harvoin niitä tullut käytettyä. Pitäisi varmaan uusia öpaut koko hyllyllinen.  :P Mutta oliiviöljy vaikka ihan sellaisenaan taitaa olla minulle parempi vaihtoehto salaatissa kuin etikkaiset viritelmät. Tykkään kyllä salaattikastikkeista, ei siinä mitään, mutta kun on noin yliherkkä vatsa...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 02, 2020, 13:15:27
Tässä se ihanan makuinen:
(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/6410405183194?w=400&h=250&auto=format&fm=jpg&fit=fillmax&fill=solid&fill-color=ffffff&cs=srgb)

Mulla on tapana käyttää vanhaksi meneviä tai menneitä mausteita leivässä. Esimerkiksi semmoinen leivinjauheella nostatettu paistinpannuleipä oli herkkua, mihin tuli kurkumaa (reippaasti) ja timjamia, ja kananmunaa. Ostan usein jättipakkauksia kurkumaa. Ja timjamiakin kerran ostin ison pakkauksen, ja sitä riitti aivan liian kauan aina vaan. Muitakin mausteita ostan isoja pakkauksia vaihtelevasti, esim. basilikaa, oreganoa, kanelia, currya.

Paistinpannuleivästä sitten päästään leivän ja pannarin eroon. Jauhon määrä ei ole erottava tekijä. Paistinpannuleipään voi tehdä melko löysän juoksevan taikinan, semmoisen kauhalla annosteltavan. Leipään ei yleensä laiteta kananmunaa, joten omasta mielestäni kananmuna on erottava tekijä. Ja se, että yleensä leipään laitetaan enemmän kokojyvää. Puuroonkaan ei yleensä laiteta kananmunaa, joten ei se kyllä mikään leivän ja pannarin välimuoto ole. Puuro on "leipää", jota ei paisteta vaan keitetään.


Onko joku tehnyt ruisjauhoista marjapuuroa? Vinkkejä?

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - helmikuu 05, 2020, 17:28:37
Seafood-Risotto-Munakoisolla:

350gmeren-eläviä löytyy pakaste-altaasta (haluamiasi tämä oli "lajitelma)(sulatus kylmässä vedessä 20min omassa pakkauksessaan,
muovin sisässä)
1iso sipuli
50gkirnuvoita
1/2dlvalkoviiniä
ripaus kurkumaa, sitruunapippuria,ja jauhelihamaustetta
tuoretta persiljaa ja tilliä koko ruukku"molempia
(varsista voi tehhä vaikka tilli lihan jos et halua käyttää ihan kaikkea)
1kokonainen valkosipuli jolla voidellaan "pannu ennen paistamista(tuoreet yrtit ja valkosipulin voi muutenki lisätä ihan loppu vaiheessa)
1/2-rklsuolaa kuitenki maun mukaan
edellisenä päivänä keitettyä riisiä n.3dl
tilkka vettä
kaikki kumotaan valkosipulilla ja voilla vuorattuun pannuun kypsymisjärjestyksessä
sipuli,munakoiso,mausteet,valkoviiniä,riisiä, persiljaa,ja tilliä silppuna, kiehautetaan niin että munakoisot pehmenee n.5-10min.
viimeseksi lisätään tähän äyriäiset joiden kypsymis-aika on 2min.tämän ruuan kanssa sopii valkosipuli patonki ja viini ku nenä päähän!

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 07, 2020, 22:57:49
Eilen söin semmoista että tuli olo kuin pilvellä kellisi, kevyt olo, "teräsmies", lihaksissa ei paina mitään.
Oli tullut syömisen himo ja otin epänormaaliin ruoka-aikaan eli klo 19 pakastimesta 3 kalapuikkoa, lämmitin mikrossa ja söin. Kevyt "pilvellä" olo tuli 1,5 h syömisestä. Näin on tapahtunut ennenkin mutta 2 h syömisestä, nyt nopeammin.
  Myös yöunet jäi vähiin, koska ei väsyttänyt, olin alkuyön  virkeä "duracell-pupu". Mihinkä sitä vertaisi? Ei ainakaan kannabikseen. Amfetamiiniin, ekstaasiin? Jokin ainesosa irtosi kalapuikoista ohutsuolessa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 08, 2020, 08:22:15
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 07, 2020, 22:57:49
Oli tullut syömisen himo ja otin epänormaaliin ruoka-aikaan eli klo 19 pakastimesta 3 kalapuikkoa, lämmitin mikrossa ja söin. Kevyt "pilvellä" olo tuli 1,5 h syömisestä. Näin on tapahtunut ennenkin mutta 2 h syömisestä, nyt nopeammin.

Olin pudota pyllylleni, kun luin, että MrKat syö kalapuikkoja, noita itse perkeleen pilaamia kalatuottteita. Se jauhon ja rasvan muodostama kuorrute olisi siedessävä, jos sisältöä olisi enemmän, mutta kun kalapuikoissa kalan makukin jää vain tuoksun tasolle. Kalaa niissä on himppasen verran yli puolet, tuskin kolmannesta.

Odotan jännityksellä milloin kuulemme pakastimesta kaivetun 10 soiroa ranskanperunoita :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 08, 2020, 08:49:27
Elovena-neito on pettänyt minut ja olen kiukkuinen!

Kuten toisaalla olen maininnut, niin kovalla vaivalla olen opetellut syömään aamupuuroa ja vieläpä ilman sokeria. Puuroon lohturuokana kuuluu sokerikuorrute ja iso voisilmä, mutta jokaiselle aamulle en  sitä halua, ettei lohturuuan idea katoa.

Koska aamulla en halua alkaa keittelemään mitään, niin olen päätynyt käyttämään niitä valmiita annospusseja, joiden sisältä kipataan lautaselle ja kiehuva vesi siihen päälle tai vaihtoehtoisesti kylmä vesi ja minuutiksi mikroon. Tuo on juuri sellainen vaiva, johon viitsin aamuisin käydä saadakseni suuhunpantavaa.

Olen käyttänyt marjoilla maustettuja Fazerin Alku pikapuuroja ja jotenkin siitä sitten johdin ajatuksen, että puuroaineksiin ei kuulu lisätty sokeri, mutta näyttääpä kuuluvan. Eilen ostin Elovenan vadelmalla höystetyn puuroaineksen ja siinä sitten olikin lisättyä sokeria. Tämän huomasin vasta, kun odottelin puuron valmistuvan mikrossa ja siinä odotellessa luin pakkauksen tarkemmin.

Nyt tutkin noita puuroaineksia tarkemmin ja huomasin, että Pirkankin puuroissa joissain on sokeria ja joissain ei. Olin jo ajatuksissani karsinut pois kaikki ne, joissa on jotain "toffeenmakuista" tai suklaalla maustettua, mutta joihinkin marja- ja hedelmäpuutoaineksiin näytetään laitettavan sokeria. Tuon kyllä olisi voinut jättää syöjän tehtäväksi :(
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 08, 2020, 12:19:13
Itse teen kaurapuuroa luomukaurahiutaleista joko mikrossa tai kattilassa, ilman sokeria tai suolaa, ja lopuksi sulatan pakkasesta siihen marjoja. Syön puuron usein jugurtin ja pähkinöiden kanssa, tai jos niitä ei ole, niin sitten oliiviöljyä, maitorahkaa tms..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 08, 2020, 13:29:27
Ajattelin liittää tähän kuvan lautasesta, jossa on vihanneksia ohraryynejä ja mitä kaikkia siinä on. Sitten muistin, että kännykkäkuvista tallentuu paikkatietoja. En halua, että sentään osoite näkyy. Joten olkoonpa kuva.

Lautasella oli höyrytettyjä perunalohkoja ja parsakaalin paloja sekä keitettyjä ohraryynejä. Seassa oli jokunen gashew-pähkinä ja sitruunamehua ja soijakastiketta ja liraus oliiviöljyä. Olikohan vielä muuta.

Ruokailuani voisi oikeasti kuvata paremmin sillä, mitä lautasella ei ole. Sillä ei ole ns. punaista lihaa tai lihatuotteita kuin korkeintaan äärimmäisissä poikkeustapauksissa, joita on ehkä kerran tai pari vuodessa. En ole siis mikään absolutisti tässäkään asiassa. Itse en osta enkä valmista, joten kyseessä ovat "jossakin tarjotaan" -tyyppiset tilanteet, joissa en viitsi tehdä asiasta numeroa.

Kalakin on lihaa, ja sitä voin "vapaaehtoisesti" käyttää. En muista, milloin viimeksi. Vuoden mittaan... mitähän nyt sanoisin... 10 kertaa? Vai 15 kertaaa? Vai peräti 20 kertaa? En ole laskenut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 11, 2020, 01:58:31
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 08, 2020, 08:22:15

Olin pudota pyllylleni, kun luin, että MrKat syö kalapuikkoja, noita itse perkeleen pilaamia kalatuottteita. Se jauhon ja rasvan muodostama kuorrute olisi siedessävä, jos sisältöä olisi enemmän, mutta kun kalapuikoissa kalan makukin jää vain tuoksun tasolle. Kalaa niissä on himppasen verran yli puolet, tuskin kolmannesta.

Odotan jännityksellä milloin kuulemme pakastimesta kaivetun 10 soiroa ranskanperunoita :P
:D En minä maun takia niitä syökään vaan ravinnon takia ja "lääkkeenä". Ja muuten olen usein bruukannut kuoria lusikalla sitä kuorrutetta ½:een, roskiin.(Koska aamuisin rasvainen tökkinyt ja epäilyttää). Valkuais-% on kuitenkin korkea, sanoisin että halvimpia proteiineja mitä kaupasta saa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 11, 2020, 11:29:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 11, 2020, 01:58:31
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 08, 2020, 08:22:15

Olin pudota pyllylleni, kun luin, että MrKat syö kalapuikkoja, noita itse perkeleen pilaamia kalatuottteita. Se jauhon ja rasvan muodostama kuorrute olisi siedessävä, jos sisältöä olisi enemmän, mutta kun kalapuikoissa kalan makukin jää vain tuoksun tasolle. Kalaa niissä on himppasen verran yli puolet, tuskin kolmannesta.

Odotan jännityksellä milloin kuulemme pakastimesta kaivetun 10 soiroa ranskanperunoita :P
:D En minä maun takia niitä syökään vaan ravinnon takia ja "lääkkeenä". Ja muuten olen usein bruukannut kuoria lusikalla sitä kuorrutetta ½:een, roskiin.(Koska aamuisin rasvainen tökkinyt ja epäilyttää). Valkuais-% on kuitenkin korkea, sanoisin että halvimpia proteiineja mitä kaupasta saa.

Ei ne mitään terveysruokaa kyllä ole. Niissä on valkoista vehnäjauhoa, perunajauhoa tai muuta höttöhiilaria. Ja jos en väärin muista, niin joissakin on jopa palmuöljyä, joka on tyydyttynyttä rasvaa.

Oletko laskenut kilohinnan kalalle kalapuikoissa?

Eikö esim. Lidlin pakastesei tai -turska tai muu kala ei ole halvempi? Entä silakat? Prismassa halvin pakastesei (https://www.foodie.fi/products/348) maksaa näköjään 7,48 €/kg, mutta taitaa niitä olla halvempiakin.  Itse arvelisin, että mm. linssit, herneet ja soijarouhe ovat sieltä halvimmasta päästä proteiineja, ja ehkä maitorahkakin? Ja lihatuotteista sikanauta, joka ei kyllä ole terveellinen paitsi kovin nälkiintyneelle ihmiselle, kun onhan se parempi kuin ei mitään. Broilerin koipireidet ovat myös aika edullisia usein, ja himpun verran terveellisempiä kuin sikanauta.

(Maitorahka ehkei ole proteiininlähteenä kylläkään mikään huippu tämän mukaan: Luulitko, että rahka on hyvä proteiinin lähde? –Tässä ovat todelliset proteiinipommit (https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000000887853.html)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listauksen mukaan ykköselintarvike proteiinimäärältään on liivate. Siinä proteiinipitoisuus on on 85,6 g / annos (annospaino 100g).

Mutta kuka nyt liivatetta syö?

Muita hyviä proteiininlähteitä ovat soijapavut (35,9 g/annos/annospaino 100g). Suhteellisen samoihin proteiinipitoisuuksiin päästään nahkoineen marinoidussa, uunissa kypsytetyssä, broilerissa, vähärasvaisissa juustoissa, grillatussa naudanlihapihvissä, poronlihassa, ultrakevyessä meetvurstissa ja naudan jauhelihassa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 11, 2020, 12:50:38
Mikäs rasvaisissa juustoissa estää pääsemästä messeviin protskulukemiin? Vai mainostettiinko tuossa taas vähärasvaisuutta, vaikka se ei ole ollenkaan enää itsestäänselvää että nimenomaan rasvaa pitäisi ravinnossa välttää?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 11, 2020, 13:07:35
Vilkasin tuosteselosteen Valion Polar juustoista, jossa on montaa eri rasvapitoisuutta.

"Täyteläinen" näyttää tältä:

Energia kJ   1491 kJ
Energia kcal  359 kcal
Rasva             28 g
josta tyydyttynyttä    17 g
Kertatyydyttymättömät rasvat     6,2 g
Monityydyttymättömät rasvat     0,5 g
Hiilihydraatit0 gjosta sokereita     0 g
Proteiini                                   26 g
Suola                                    1,30 g

Kun taas 5%:n kumijuustossa on esim. enegiaa vain puolet yllä olevasta ja rasvaa sen 5gr, joten proteiinille jää tilaa enemmän ja sitä on 34gr sadassa grammassa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 11, 2020, 18:34:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 11, 2020, 11:29:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 11, 2020, 01:58:31
:D En minä maun takia niitä syökään vaan ravinnon takia ja "lääkkeenä". Ja muuten olen usein bruukannut kuoria lusikalla sitä kuorrutetta ½:een, roskiin.(Koska aamuisin rasvainen tökkinyt ja epäilyttää). Valkuais-% on kuitenkin korkea, sanoisin että halvimpia proteiineja mitä kaupasta saa.

Ei ne mitään terveysruokaa kyllä ole. Niissä on valkoista vehnäjauhoa, perunajauhoa tai muuta höttöhiilaria. Ja jos en väärin muista, niin joissakin on jopa palmuöljyä, joka on tyydyttynyttä rasvaa.

Oletko laskenut kilohinnan kalalle kalapuikoissa?
Edullisimmasta päästä proteiinilähteitä, jota on kätevä syödä, on kalapuikot. (Olen syönyt ns. jäätelöpuikkoinakin eli kylmiltäänkin suoraan pakastimesta suuhun. Missi Lolan kanssa olemme ehkä kalapuikkofaneja. ;D )
Tuoreimmassa ostoksessani eli Pirkka-kalapuikoissa proteiinia 13g/100g, jossa on rasvana rapsiöljy. Tästä saan että se on yhtä edullista kuin maitorahka eli eurolla saa 30 grammaa proteiinia.
  Päivittäisessä kp-annoksessani on ehkä 5-7 g vehjäjauhoja ja 10-15 g rapsiöljyä.  Joka terveellismpi kuin 1 ainut 20 gramman palmuöljyinen halpa Fourre-täytekeksi /d, joka sekään ei tuhoa terveyttä!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 11, 2020, 18:48:57
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 11, 2020, 11:29:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 11, 2020, 01:58:31
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 08, 2020, 08:22:15

Olin pudota pyllylleni, kun luin, että MrKat syö kalapuikkoja, noita itse perkeleen pilaamia kalatuottteita. Se jauhon ja rasvan muodostama kuorrute olisi siedessävä, jos sisältöä olisi enemmän, mutta kun kalapuikoissa kalan makukin jää vain tuoksun tasolle. Kalaa niissä on himppasen verran yli puolet, tuskin kolmannesta.

Odotan jännityksellä milloin kuulemme pakastimesta kaivetun 10 soiroa ranskanperunoita :P
:D En minä maun takia niitä syökään vaan ravinnon takia ja "lääkkeenä". Ja muuten olen usein bruukannut kuoria lusikalla sitä kuorrutetta ½:een, roskiin.(Koska aamuisin rasvainen tökkinyt ja epäilyttää). Valkuais-% on kuitenkin korkea, sanoisin että halvimpia proteiineja mitä kaupasta saa.

Ei ne mitään terveysruokaa kyllä ole. Niissä on valkoista vehnäjauhoa, perunajauhoa tai muuta höttöhiilaria. Ja jos en väärin muista, niin joissakin on jopa palmuöljyä, joka on tyydyttynyttä rasvaa.

Oletko laskenut kilohinnan kalalle kalapuikoissa?

Eikö esim. Lidlin pakastesei tai -turska tai muu kala ei ole halvempi? Entä silakat? Prismassa halvin pakastesei (https://www.foodie.fi/products/348) maksaa näköjään 7,48 €/kg, mutta taitaa niitä olla halvempiakin.  Itse arvelisin, että mm. linssit, herneet ja soijarouhe ovat sieltä halvimmasta päästä proteiineja, ja ehkä maitorahkakin? Ja lihatuotteista sikanauta, joka ei kyllä ole terveellinen paitsi kovin nälkiintyneelle ihmiselle, kun onhan se parempi kuin ei mitään. Broilerin koipireidet ovat myös aika edullisia usein, ja himpun verran terveellisempiä kuin sikanauta.

(Maitorahka ehkei ole proteiininlähteenä kylläkään mikään huippu tämän mukaan: Luulitko, että rahka on hyvä proteiinin lähde? –Tässä ovat todelliset proteiinipommit (https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000000887853.html)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listauksen mukaan ykköselintarvike proteiinimäärältään on liivate. Siinä proteiinipitoisuus on on 85,6 g / annos (annospaino 100g).

Mutta kuka nyt liivatetta syö?

Muita hyviä proteiininlähteitä ovat soijapavut (35,9 g/annos/annospaino 100g). Suhteellisen samoihin proteiinipitoisuuksiin päästään nahkoineen marinoidussa, uunissa kypsytetyssä, broilerissa, vähärasvaisissa juustoissa, grillatussa naudanlihapihvissä, poronlihassa, ultrakevyessä meetvurstissa ja naudan jauhelihassa.


Syön yleensä järvikalat itse valmistettuna, mahdollisimman tuoreena. Ymmärrän, että kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. Silloin on hyvä vaihtoehto kotimainen uutuus - järvikalapuikko !

Rutilus on myös paneloitu gluteiinittomasti. Sopii niillekin joiden vatsaa normikalapuikko vääntää.

Lainaus käyttäjältä: https://apetit.fi/tuotteet/apetit-kotimainen-jarvikalapuikko-200-g/Suomalainen SÄRKI (Rutilus rutilus) 55 %, pyydetty nuotalla tai rysällä, rypsiöljy, suomalainen laktoositon kuohuKERMA, suomalainen peruna, gluteeniton paneeraus (riisijauho, kikhernejauho, maissitärkkelys, suola, dekstroosi, muunnettu maissitärkkelys), suomalainen EmmentalJUUSTO, suomalainen perunahiutale, MUNANVALKUAISjauhe, hernekuitu, sitruunamehutiiviste, jodioitu suola, mustapippuri. Kotimaisuusaste 83 %.



Uskoisin, että tarvittaessa on kalastaja myös helposti jäljitettävissä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 11, 2020, 19:05:11
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 11, 2020, 18:48:57
Lainaus käyttäjältä: https://apetit.fi/tuotteet/apetit-kotimainen-jarvikalapuikko-200-g/Suomalainen SÄRKI (Rutilus rutilus) 55 %, pyydetty nuotalla tai rysällä, rypsiöljy, suomalainen laktoositon kuohuKERMA, suomalainen peruna, gluteeniton paneeraus (riisijauho, kikhernejauho, maissitärkkelys, suola, dekstroosi, muunnettu maissitärkkelys), suomalainen EmmentalJUUSTO, suomalainen perunahiutale, MUNANVALKUAISjauhe, hernekuitu, sitruunamehutiiviste, jodioitu suola, mustapippuri. Kotimaisuusaste 83 %.



Uskoisin, että tarvittaessa on kalastaja myös helposti jäljitettävissä.
Että siihenkin piti mennä sotkemaan kermaa ja juustoa. Kierrän varmaan kaukaa..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 12, 2020, 17:49:11
Ostelen aika usein noita erilaisia kalajuttuja valmiiksi tehtynä ihan vain sen vuoksi, että en erikoisemmin kalasta pidä enkä etenkään viitsi niitä alkaa valmistaa, kun koko kämppä haisee lopun päivää sitten kalalle. Ilmeisesti huono kalansyöminen johtuu lapsuuden kala-allergiasta, joka jätti epämiellyttäviä tuntemuksia, vaikka allergia meni jo leikki-ikäisenä ohi. Toki sikkoin, un oli perhettä vielä kotona, niin kalaakin tuli tehtyä ihan vain, totuttaakseni lapset monipuoliseen syömiseen.

Oma uusi suosikkini on silakkapihvit ja sen lisäksi valmiit kalamurekepihvit maittavat kyllä. Savustettu lohi on ihan ok ja tuoreesta kirjolohesta olen kyllä kirjolohikiusausta tehnyt.

Mutta MrKATille vielä noille kalapuikoille edullinen vaihtoehto olsii tässä:

https://www.hyva-apaja.fi/fi/tuotteet/tuoreet-einekset/kirjolohipyorykat

(https://www.hyva-apaja.fi/sites/default/files/products/HA_Kirjolohipyorykat_300g_sydanmerkki.png)

Enemmän kalaa kuin kalapuikoissa ja proteiiniakin on enemmän. Tuo 300gr:n pussukka maksaa pari euroa. Tuo ei ole pakaste, mutta olen noita pakastanut ja toimii ihan hyvin. Jaan pussin sisällön kolmeen pakastepussiin, niin siitä saan kerta-annoksen sitten otettua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 16, 2020, 23:14:42
Söin eilen madekeittoa.

Olihan hyvää mutta raaka-aineen hankinnassa meinasi itku päästä. Kelit eivät suosi mateenpyyntiä ainakaan täälläpäin , mateet ovat vähentyneet ja kalastajat uhanalainen laji.

Onneksi sain melkein parikiloisen mätimateen hankittua, onnistumisen tunne ja makuelämys viritti mielen ja ruumiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 27, 2020, 09:23:46
Helsingin Sanomissa oli juttu karjalanpiirakoista, jotka lehden mukaan ovat nimisuojattuja, eli mitä tahansa piirakoita ei voi sanoa karjalanpiirakoiksi. Loput ovat riiisipiirakoita ja mitä ovatkin.

Naapurissamme asui aikoinaan kaksi naista, jotka olivat kotoisin Salmista ja siten aitoja karjalaisia. Toinen heistä oli kaverini mummo, joten minäkin tulin käyneeksi aika usein hänen mummolassaan. Nainen puhui hassulta kuulostavaa Karjalan murretta ja paistoi usein erilaisia karjalaisruokia, myös niitä piirakoita. Toinen nainen oli myös Salmista kotoisin, ja hän teki karjalanpiirakoita puoliammatikseen eli toimitti sinne ja tänne. Hän oli yksi tunnetuista piirakantekijöistä paikkakunnalla, ehkä tunnetuin. Hän eli hyvin vanhaksi ja taisi olla bisneksessä vielä 2000-luvun alkuvuosina. Naisten miehet olivat veljeksiä, joten suvut tunsivat toisensa ja kuuluivat samoihin piireihin. Naisten aviomiehet olivat olleet meillä töissä Karjalasta tultuaan aina eläkkeelle siirtymiseensä (toisen tapauksessa kuolemaan) asti, joten heidän suvuillaan oli tätä kautta kontakti meidänkin sukuumme - ja tietysti muutakin kautta.

Aito karjalanpiirakka ei siis ole ollut minulle mikään eksoottinen harvinaisuus, jota kerran elämässä saa maistaa, vaan juttu, joita tarjoillaan vähän siellä sun täällä, kun jotain juhlan tyyppistä on kehitetty. Niitä kun sai niin kätevästi.

Pointti on vain siinä, että en pidä aidoista karjalanpiirakoista. Ostan kyllä kaupasta Fazerin riisipiirakoita kuuden piirakan paketissa (ovat joistakin kaupoista sikamaisen vaikeita löytää, joissakin niille taas on erillinen kylmäallas) ja joskus myös - nykyisin harvemmin - Lidlin riisipiirakoita. Lämmittämällä kumpikin maistuvat paremmalta, mutta kylmänä ne tulee useimmiten syötyä.

Miksi en pidä aidoista karjalanpiirakoista?

Siksi, että niissä on voita! Inhoan voita ja kaikkea, minkä valmistamisessa on käytetty sitä. Voilla leivotun tuotteen syömisen jälkeen nenässä tuntuu pitkän aikaa ällöttävä piimäinen jälkihaju, jonka huomaa parhaiten, kun mutrustaa huuliaan ylöspäin kohti sieraimia ja haistaa. Yäk.

Voi on tietysti myös epäterveellistä eli siinä on suolaa ja tyydyttynyttä eläinrasvaa. Se on paljon käytettynä tappava myrkky kuten tupakka tai alkoholi. Karjalanpiirakoiden kotikonnuilla Pohjois-Karjalassa ihmiset kuolivat viisikymppisinä ja nuorempinakin sydänkohtauksiin. Eikö se kerro, millaisia karjalaisruuat ovat kansanterveyden kannalta. Roskaruokaa pahimmasta päästä.

Sellainen loppuihmettely vielä, että miten ruoka, jonka oleellisena ainesosana on kaukaa ulkomailta tuotua riisiä, voi olla aito suomalainen perinneruoka. Riisiähän ei ole täällä koskaan kasvatettu. Karjalanpiirakat ja riisipuuro ovat aina perustuneet ulkomaankauppaan ja tuontiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 27, 2020, 09:47:11
^Karjalanpiiraiden alkuperäinen täyte lienee ollut ohrapuuro. Riisi on tuoretta hapatusta kuten perunamuusikin. Mie tykkään eniten perunapiiraista.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 27, 2020, 09:53:14
Eihän se täyte alun alkaen riisipuuroa ollut, vaan lienee vakiintunut vasta, kun leipomot noita alkoivat tuottaa. Muistan joskus lukeneeni, että tattaria tai hirssiä olisi ollut ennen, mutta en nyt jaksa tarkistaa.

Äitini leipoi useinkin karjalanpiirakoita ja ne kyllä poikkeavat kaikista kaupan tekeleistä. Hänen kuoritaikinassaan oli äärimmäisen vähän vehnää, vai oliko sitä ollenkaan. Se paistoin jälkeinen voitelu, minkä jotkut tosiaan tekevät dippaamalla voisulaan, tehtiin meillä maitoon, jonka joukkoon oli sulatettu voita. En tiedä tuon tavan aitoudesta vai johtuiko se vain säästäväisyydestä. Se miksi äidin tekemissä piiraissa oli parasta verrattuna noihin kaupan tekeleisiin, oli ohuen pohjan pieni sitkeys. En myöskään ole kaupssa tavannut niin ohuita piirata kuin kotitekoiset on. Ei niihin kuulu laittaa sitä puuroa kahmalokaupalla.

Itsekin olen noita joskus tehnyt, mutta siitä on jo aikaa. Niitä yleensä syntyy satakunta kappaletta, kun toimeen ryhtyy. Vähempää ei kannata tehdä, sillä puuron keittelyineen tuo on aikaa vievää puuhaa. Samalla vaivalla tulee sitten kerralla enemmän. Pitäisikin kokeilla, jotta vieläkö onnistuu.


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - helmikuu 27, 2020, 09:53:44
Ohra on kaikin tavoin parempi kuin riisi. Riisin etu on ollut parempi suutuntuma, mutta sillä on merkitystä lähinnä lisäkekäytössä. Ja uudet ohralisäkkeet ovat jo ihan yhtä hyviä kuin riisi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 27, 2020, 10:25:26
Erään ystäväni karjalainen äiti teki ihania karjalanpiirakoita. Ne olivat muistaakseni semmoisia vähän rapsakoita. Ja voisia. Yön ja päivän ero kaupan piirakoihin.

Ohrapiirakoita en muista maistaneeni. Tai kokojyväriisistä tehtyjä.

Ohrassa on monia hyviä ja joitakin huonoja puolia. Siinä on alhainen glykeeminen indeksi eli se ei nosta verensokeria yhtä paljon kuin valkaistu riisi. 5% ohrasuurimoista on kuitua, eli enemmän kuin valkaistussa riisissä (1%). Se lienee lähiruokana ekologisempaa kuin kaukaa tuotu riisi. Siinä ei ole arseenia niin kuin joillakin viljelyalueilla tuotetussa riisissä. Huonona puolena on se jonkinlainen limottuminen, mikä näkyy esim. ohratossa valmistuksesta seuraavana päivänä. Itse saan lisäksi ikävä kyllä ohrasta ja rukiista ilmavaivoja, en tiedä kielisikö tämä sitten keliakiasta (on tutkittu, ei pitäisi olla) vai IBS:stä vai mistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 27, 2020, 13:54:25
Kun puhutaan karjalanpiirakoista, niin munavoita ei sovi sivuuttaa. Ilmeisesti juuri munavoi on se, joka saa noilla ruokanatseilla hiukset nousemaan pystyyn. Olen useammankin "painonhallinta-artikkelin" lukenut, jossa karjalanpiirakka munavoin kera on laitettu ehodttomasti vältettävien syntien listalle, sillä se on järkyttävä kaloripommi.

En sitten tiedä, minkä mukaan ne kalorit on laskettu, sillä munavoin resepti on erittäin väljä ja sen voisi kuvata näin: kanamunia ja voita haluamassasi suhteessa ja ripaus suolaa joukkoon. Ensimmäistä kertaa elämässäni lähdin etsimään reseptiä tuolle julmalten luomalle herkulle. Tarkistin noin kymmenkunta googlen ensinnä tarjolamaa linkkiä reseptiin ja tässä oli voin ja munan määrät. Laskin tuohon selvyyden vuoksi voin määrän yhtä munaa kohden, niin on helpomp havaita, miten joustavia reseptit ovat.:

3 munaa 100gr voita - 33,3gr
4 munaa 50gr voita - 12,5gr
6 munaa 75gr voita - 12,5gr
2 munaa 50gr voita - 25,0 gr (Marttojen ohje, jossa lisättiin myös raejuustoa joukkoon)
4 munaa 150gr voita - 37,5gr (Kotilieden ohje, jossa vaihtoehdoksi tarjottiin 50gr voita+100gr raejuustoa)

Kaikissa ohjeissa käsketään munat keittämään koviksi. Itse olen päätynyt siihen, että maukkaampaa ja rakenteeltaan mukavampaa tulee, kun jättää munat puolikoviksi niin, että suuri osa keltuaista on vielä pehmeää. Tuon muinoin keksin vahingossa, kun olin liian hätäisesti katsonut kelloa ja munat eivät ehtineet koviksi asti. Keittämisen jälkeen pukkaan munat kylmävesihanan alle, jotta hyytyminen ei enää jatku ja munat jäähtyvät niin, etteivät polta näppejä kuorittaessa.

Puolikypsät munat eivät vaadi voita niin paljon, kun kosteutta ja pehmeyyttä on munassa itsessään. En ole koskaan voin määrää mitannut, vaan laittanut näppituntumalla, mutta veikkaan, että reseptini menee suurin piirtein tuolla matalimmalla voin märärällä. Munavoini on siis voilla maustettua munaa eikä munalla maustettua voita.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 27, 2020, 14:35:34
Ehdottomasti puolikovia munia munavoihin!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 03, 2020, 00:03:28
Tuli ostettua pata.

(https://iittala.scene7.com/is/image/iittala/?qlt=90&op_usm=1.2,1,0,0&src=is%7Biittala/iittala-sarpaneva-cast-iron-pot-30_l?size=3800,3800&wid=2000&hei=2000&scl=2.2%7D&extend=100,100,100,100)

https://www.iittala.com/fi/fi/brandit/iittala/sarpaneva-pata-puukahvalla-3-l/p/j300030

Ajattelin säästää ja tehdä maukasta kunnolla haudutettua liharuokaa halvoista ruhonosista, veikeästi maustettuna.

Olisiko joku hyvää pataa ja heittäisi reseptillä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 03, 2020, 08:17:21
Reseptistä muutoin ei sanottavaa, ovat niin makuasioita, mutta viime aikoina olen itse havainnut, että pari kuutiota pakastepinaattia ja maustevoi hauduttavat padan mainiosti. Pataan tulee pehmeyttä ja maustetta kuin itsestään! Toimii riistan kanssa erinomaisesti, joten kuvittelisin, että myös halvempien ruhonosien kanssa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 03, 2020, 10:11:42
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 03, 2020, 08:17:21
Toimii riistan kanssa erinomaisesti, joten kuvittelisin, että myös halvempien ruhonosien kanssa.

Varmaankin. Riistahan on tavallaan vastaavaa kuin halvat ruhonosat, vaikkei halpaa olekaan. Riistaliha on sitkeämpää ja vaatii pitemmän hauduttamisen  kuin vangittuna elävien eläinten "pullaliha".

Muutoinkin kaupasta saatava liha lienee käynyt läpi joitain tuotekehitysprosesseja. Esimerkiksi broilerin rintapalat ovat nykyään niin mureita että ihmetyttää. Haluttaisi tietää miten muutos aiempaan on saatu aikaan.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 09, 2020, 14:17:54
No just näin! Joku on nyt keksinyt pyörän, joka minulla on ollut käytössä niin kauan, kun olen omaa huushollia pyörittänyt :D :D :D
Isoimpana erona, etten nyt annoksia kippoihin laittanut valmiiksi, vaan olivat isommissa kipoissa, josta sitten laitettiin lautaselle itse. Lasten kanssa on helpompi, että lapset saavat ottaa itse, niin ei tule ruokahävikkiä. Eihän joka päivä ole samanlainen nälkä. Joskus sitten perjantaina joutui tekemään "niitä näitä", eli riipimään jämiä useammasta laadusta ja jos ei ollut mistä riipiä, niin pinaattilettuja, maksalaatikko tai roiskeläppä lapsille ja itselle joku pussikeitto tai salaatti :D


Meal prepping mullisti Jaanan, 29, arjen – vapaa-aika lisääntyi ja ruokamenot laskivat (https://www.iltalehti.fi/ravinto/a/f345163d-7e3e-41b8-8711-4de0204fc29c)

Jaana, 29, kokkaa joka sunnuntai tulevien arkipäivien ateriat. Meal prep auttaa terveellisten valintojen teossa.
Vuoden 2018 alussa Jaana, 29, teki päätöksen: oli elämäntapamuutoksen aika.

Etsiessään Pinterestistä vinkkejä terveellisiin resepteihin, hän törmäsi termiin meal prepping.

Nyt, noin kaksi vuotta myöhemmin, niin sanotusta preppailusta on tullut vakiintunut osa Jaanan arkea.

Lauantai on Jaanan perheessä kauppapäivä, ja sunnuntaina hän valmistaa itselleen ja miehelleen lämpimän aterian tulevan viikon jokaiselle arkipäivälle.
..... nips .....

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - maaliskuu 14, 2020, 15:17:15
Olen "hamstrannut" koronakaranteeniin Beanit härkäpapusuikale lempeä sitruunaa pari pakettia. Härkäpapu on kunnon köntsinä, paljon parempi suutuntuma kuin niissä ohuissa lastuissa. Ja sitruuna antaa juuri sopivan lisäsäväyksen. Pannulle kasvisten kanssa hetkeksi ja hyvä tulee. Sopii niin pottujen kuin pastan kera.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 14, 2020, 16:19:21
Minulla on aika hyvä kotivarasto muutenkin, joten paljoa en ole haalinut sinne lisää. Pari pakettia näkkäriä ja pakastimeen erilaisia pakastevihanneksia. Tänään lisäksi ostin pari pakkausta jotain papuja suolavedessa ja olisikohan ollut jotain kikhernettä myös.

Jos sairastun, niin pahimmat päivät menee pussikeitoilla, joita terästän kyllä chilillä ja valkosipulilla. Tuo on tavallinen flunssaruokani, joskin aika vähänenergistä, joten energiaa sitten kehittelen vaikkapa jäätelöstä :)

Eniten harmittaa tuoreiden puute, jos joudun jäämään pidemmäksi aikaa lukkojen taakse, mutta uskoakseni voin käyttää naapuriapua tuoreiden hedelmien ja vihannesten roudaamiseen. Ja jos naapurit ei ole käytettävissä, niin kaupassa on kotiinkuljetus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 14, 2020, 17:00:55
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 14, 2020, 16:19:21
Minulla on aika hyvä kotivarasto muutenkin, joten paljoa en ole haalinut sinne lisää.

Tässä vuosien varrella on tullut pikkuhiljaa kerättyä katastrofivarastoa mutta nyt alkavat jo säilykkeetkin olla ylipäiväisiä. Harvoin tulee kotona syötyä nötköttiä, näkkileipää tai sardiineja tomaattikastikkeessa.

Ajattelin kesällä pakata repun täyteen noita ja poistua ns. ihmisten ilmoilta siksi aikaa kun nuo, tietenkin joillain herkuilla täydennettyinä, riittävät.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 14, 2020, 17:25:08
Yksineläjällä näkkäri on oikeastaan paras leipä. No, tietty joku jälkuunileipä säilyy hyvin eikä viikossakaan maku muutu. Monet sekaleivät puolestaan on pakattu niin isoihin pakkauksiin, että niitä ei saa syötyä riittävän nopeasti. Viimeiset ain tuppaa maistumaan jo seisoneelta, joskaan ei vielä pilaantuneelta ja leipään minusta tulee pakastaessa outo maku.

Nyt sitten menivät vielä paistopisteen tuotteetkin pussittamaan valmiiksi, joten nekin nyt sitten jää ostettavista pois. Noista olen sen tarvtsemani pari sämpulää kerrallaan ostanut, mutta enempi on jo liikaa. Viimeiset niistäkään ei olisi enää tuoreen makuisia.

Ei minulla mitään pahanpäivän varastoa ole, vaan ihan normaalissa ruokakierrossa ne varastoni ovat. Vähän kaikkea pitää olla, kun en jaksa aina pohtia edeltä käsin, mitä haluan milloinkin syödä, niin haluampa melkein mitä vain, niin aina löytyy tarvikkeet :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 17, 2020, 15:08:20
Olen nyt vapaaehtoisessa eristyksessä ja kävin kiinni kotivaraan.

Tänään söin lounaaksi strutsipihvejä ja riisiä sekä salaattia juustonpaloilla ja katkaravuilla höystettynä.

Vielä menee hyvin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 17, 2020, 16:51:51
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - maaliskuu 14, 2020, 15:17:15
Olen "hamstrannut" koronakaranteeniin Beanit härkäpapusuikale lempeä sitruunaa pari pakettia. Härkäpapu on kunnon köntsinä, paljon parempi suutuntuma kuin niissä ohuissa lastuissa. Ja sitruuna antaa juuri sopivan lisäsäväyksen. Pannulle kasvisten kanssa hetkeksi ja hyvä tulee. Sopii niin pottujen kuin pastan kera.
Pitääpä kokeilla. Itse olen tykännyt siitä perus-Härkiksesta, mutta en niin paljon jatkojaloisteista kuten Härkis-pihveistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 18, 2020, 14:55:47
Vapaaehtoisen eristykseni toinen päivä.

Kun löytyi ilmakuivattua kinkkua, pennepastaa, purkillinen herkkusieniä, kermaa ja pala sinihomejuustoa niin niistäpä kehkeytyi aivan mainio pasta-ateria.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - maaliskuu 25, 2020, 17:21:49
Ahdettuani koko pytyllisen suklaavanukasta (oliko lie 400 vai 500 g) tuli mieleen että siihen olisi voinut sotkea riisimuroja ja näin kasvattaa volyymia sekä tyytyä puoleen pytylliseen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Sepe - maaliskuu 25, 2020, 17:55:28
Ne iäkkäämmät jotka eivät työtä tee ja jotka ovat karanteenissa joutavat nyt kokeilemaan ruoanlaittotaitojaan vähän työläämpienkin ruokien kanssa.
Jos saavat aineksia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - maaliskuu 25, 2020, 23:44:36
Lainaus käyttäjältä: Sepe - maaliskuu 25, 2020, 17:55:28
Ne iäkkäämmät jotka eivät työtä tee ja jotka ovat karanteenissa joutavat nyt kokeilemaan ruoanlaittotaitojaan vähän työläämpienkin ruokien kanssa.
Jos saavat aineksia.
Näin on näreet. Varsinkin lihaisat uuni- ja pataruoat ovat tässä tilanteessa poikaa! Naudan sisäpaistista saa mahtavia pataruokia, ja uunissa lähtee kaikki pöpöt.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - maaliskuu 31, 2020, 14:57:30
Jämäruuasta Luxsus Letuiksi, tarvitset seuraavaa:

viikon vanha avaamaton valiopiimä asifofilus bifidus 2dl tuotetta, n.2,5dl jauhoa, puolikas ylikypsä banaani,
2,5ruokalusikkaa tavallista sokeria, ripaus vaniljasokeria, 1tl leivinjauhetta) ei välttämätön kylläkään 4kananmunaa
ravistetaan ainekset kulhossa kevyesti sekaisin ja viipaloidaan banaani joukkoon.
paistetaan voinokareessa paistinpannulla kullanruskeaksi molemmilta puolilta: syödään kermavaahdon ja runsaan juoksevan
pirkkahunajan kera!tämän jälkeen ei taatusti enää ole maken-nälkä!
-Lopusta piimastä voi leipoa limppua, naanleipää, tai vaikka piimäkakun!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 03, 2020, 19:05:02
Aikas mukava salaatti tuli tehtyä.

jäävuorisalaattia
kirsikkatomaattia
retiisiä

tofua
Srirachaa
eestiläistä savujuustoa (toimii mainiosti salaatissa)
väh saksanpähkinää

valkoista balsamicoa
curryn makuista oliiviöljyä (Rajamäen)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 03, 2020, 19:59:41
Tänään meillä oli piri-piri broileria. Maustettu lintu oli uunissa yli kaksi tuntia muutaman porkkanan kera paistopussissa.

Oli kyllä niiiiiiin mahtavaa syötävää. Mehukasta mutta niin ylikypsää, että luut irtosivat napauttamalla lautasen reunaan.

Halpaa, erinomaista, terveellistä ja kansainvälistä maistuvaa ruokaa, missä chili on  myös merkitsevässä roolissa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - huhtikuu 05, 2020, 16:48:59
haukikarrikastike:n.vähän vajaa kilon hauki paistettuna:ruodit siivotaan ennen kastikkeen tekoa

tarvitset kastikkeeseen hauen lisäksi:1dlkermaa,3rklvoita, 1,5dlkiehuvaa vettä, 2-3rklcurrymaustetta,tuoretta persiljaa
ja ruohosipulia hyppysellinen,1/2tlsuolaa, 1/4kanaliemikuutiota,pieni pala aurajuustoa, kastike tarjottiin valmiin
muusin kanssa ja pala ruisleipää on hyvä aina olla vieressä kun syö kalaruokaa leipä irottaa ruodot kurkusta jos
semmonen on sinne päässyt juuttumaan! :DBon Apetit!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - huhtikuu 06, 2020, 11:02:12
https://www.is.fi/hs-helsinki/art-2000006465467.html

Ei mennyt veitsi suuhun.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - huhtikuu 06, 2020, 22:50:04
https://www.ehrmann.fi/reseptit/detail/rahka-toehnaemunat/

Töhnämunat.  :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 07, 2020, 09:33:33
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 06, 2020, 11:02:12
https://www.is.fi/hs-helsinki/art-2000006465467.html

Ei mennyt veitsi suuhun.

Ihan hienoja, mutta en sittenkään veisi suuhuni tuollaisia elintarvikkeita, joita joku on käpälöinyt intensiivisesti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 10, 2020, 16:55:17
Tänään söin jauhelihamureketta mozzarellatäytteellä uuniporkkanoiden ja perunoiden kera.

Jälkiruokana pashaa ja kaffetta.

Taidan vielä napsaista hieman chjuklaata spesiaaliksi.   https://chjoko.com
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 10, 2020, 20:26:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 17, 2020, 16:51:51
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - maaliskuu 14, 2020, 15:17:15
Olen "hamstrannut" koronakaranteeniin Beanit härkäpapusuikale lempeä sitruunaa pari pakettia. Härkäpapu on kunnon köntsinä, paljon parempi suutuntuma kuin niissä ohuissa lastuissa. Ja sitruuna antaa juuri sopivan lisäsäväyksen. Pannulle kasvisten kanssa hetkeksi ja hyvä tulee. Sopii niin pottujen kuin pastan kera.
Pitääpä kokeilla. Itse olen tykännyt siitä perus-Härkiksesta, mutta en niin paljon jatkojaloisteista kuten Härkis-pihveistä.

Voi sissos, kun osasi olla pettymys. Olisi varmaankin pitänyt tutustua uuteen ruoka-aineeseen seuraamalla tuota tai edes jotain reseptiä, mutta kun ei. Voi kyynel.

Härkäpapusuikaleen suutuntuma oli kitalakeen takertuva rasvaisuus ja jonkinlainen keinotekoisuus, muovisen keinolihan maku. Saattaa olla ihan itsestäni johtuvista syistä. Tein nimittäin tällaisen viritelmän isolla paistinpannulle tässä järjestyksessä - ÄLÄ kokeile kotona!:

- kookosrasvaa
- sipuli viipaleina kunnes saa väriä
- valkosipulia 2 kynttä, inkivääriä 2 cm hienonnettuna
- currya 2 rkl, mustapippuria  (vain hetki)
- 2 rkl omenasiideriviinietikkaa, 1 dl maitoa (keitetään kunnes juoksettuu)
- 1 pkt (200 g?) broilerinsuikaleita (kunnes ei enää punainen)
- 200 h? herkkusieniä viipaleina
- 1 pkt Beanit härkäpapusuikale lempeä sitruuna
-  2 dl tomaattimurskaa  (keitellään 15 min)
- 1 prk kookosmaitoa (keitellään 10 min)
- 1 rkl kynteliä, 1 rkl korianteria (lehti)
- 2 tl srirachaa

Missähän meni pieleen? Ehkä tuossa vaan oli liikaa rasvaa. Liikaa suolaa (vaikken lisännyt yhtään, vaikka riisin kyllä keitin suolavedessä). Omenasiideriviinietikka on vähän arvaamaton - sitruuna olisi ollut paree. Basmatiriisi oli sellaista sorttia, mitä en ole ennen kokeillut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 12, 2020, 19:42:59
Pistin juuri mahlan tippumaan koivusta. Vanha lappo sai palvella letkun virkaa.

Onko ihmisillä kokemusta mahlan käytöstä muuna kuin juomana?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - huhtikuu 12, 2020, 20:25:14
Jos joku haluaa nähdä kunnon ruokahifistelyä, niin seuraavassa valmistetaan maailman harvinaisimmasta lihasta tehtyä pihviä, Japanissa:

Olive Wagyu in Japan - The rarest Steak in the World (https://www.youtube.com/watch?v=MURPf_6r8z4&feature=youtu.be).

Tavallinen suomalainen palkansaaja raaskisi ostaa annoksesta ehkä yhden valkosipulisiivun.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 12, 2020, 20:30:35
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 10, 2020, 20:26:13
Voi sissos, kun osasi olla pettymys. Olisi varmaankin pitänyt tutustua uuteen ruoka-aineeseen seuraamalla tuota tai edes jotain reseptiä, mutta kun ei. Voi kyynel.

Härkäpapusuikaleen suutuntuma oli kitalakeen takertuva rasvaisuus ja jonkinlainen keinotekoisuus, muovisen keinolihan maku. Saattaa olla ihan itsestäni johtuvista syistä. Tein nimittäin tällaisen viritelmän isolla paistinpannulle tässä järjestyksessä - ÄLÄ kokeile kotona!:

No voi harmi. Eihän kaikki voi tykätä kaikesta. Oma "reseptini" on kaikessa yksinkertaisuudessaan ollut:
pannulle parit sipulit,
sekaan inkivääriä ja medium chilli sen mukaan mitä kaapista löytyy,
tomaattimurskaa paketti,
beanit köntsät sekaan ja pilkotaan suurimmat lastalla pienemmiksi,
annetaan muhia noin vartti,
tarjoillaan tagliatellen päälle mätettynä,
jonkun heinän voi laittaa koristeeksi.

Joku versio tuli tehtyä, jossa ei ollut tomaattimurskaa, mutta kesäkurpitsaa pilkottuna, ja extrana sitruunanmehua annoksen päälle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 12, 2020, 20:42:17
Kippasin juuri tuopillisen mahlaa. Parempaa kuin mitä muistin, mutta koivuissa ja vuosissa lienee eroja.

Saattaa olla, että kokeilen vielä mahlasiirapin keittämistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - huhtikuu 12, 2020, 21:00:20
Keväisin joskus helmi-maaliskuussa alkaa aina tehdä mieli jotain raikasta, tuoretta ja vihreää. En ole innostunut iduista, mutta muutamat yrtit kyllä maistuvat. Tänä keväänä olen taltuttanut vihernälkääni tsatsikilla, johon minulla on vuosien takaa ohje. Silloin kun sen olen jostain lehdestä poiminut ei kaupoissa ollut mitään erikoisia turkkilaisia tai kreikkalaisia jogurtteja, joten en sellaisia käytä. Ne ovatkin makuuni aivan turhan rasvaisia.

Käytän siis Valion perinteistä bulgarian jogurttia. Sen rasvaprosentti on 4 ja normaali 2 dl purkki riittää tarpeisiini hyvin. Nykyisin bulgarian jogurttia saa myös isommassa purkissa. Puolikas kurkku tai jopa 1/3 on sopiva määrä 1 hengen annokseen.

Yksinkertainen perusohje on suunnilleen tällainen:

1 iso kurkku
3 dl maustamatonta jogurttia
3 valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
3 rkl viinietikkaa (tai sitruunamehua)
2 rkl tuoretta tilliä
mustapippuria (runsaasti!)

Kun katsoin ohjeita netissä, niin niissä näyttää olevan lähes aina myös hieman oliiviöljyä. Minun ohjeessani sitä ei ole enkä koe sitä tarvitsevani. Käytän viinietikkaa mieluummin kuin sitruunamehua, koska etikka on herkkuani ja koska sitä on helppo annostella pullosta. Puolikkaan sitruunan kanssa joutuu aina miettimään, että mitä sille toiselle puolikkaalle tekee. Lähes aina se toinen puolikas jää käyttämättä ja päätyy roskiin.

Nautin tsatsikin mieluiten chilillä maustetun ruuan kanssa, esim. chili con/sin carne on aivan erinomainen tsatsikin kanssa nautittavaksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 12, 2020, 22:16:12
Lainaus käyttäjältä: Aave - huhtikuu 12, 2020, 20:25:14
Jos joku haluaa nähdä kunnon ruokahifistelyä, niin seuraavassa valmistetaan maailman harvinaisimmasta lihasta tehtyä pihviä, Japanissa:

Olive Wagyu in Japan - The rarest Steak in the World (https://www.youtube.com/watch?v=MURPf_6r8z4&feature=youtu.be).

Tavallinen suomalainen palkansaaja raaskisi ostaa annoksesta ehkä yhden valkosipulisiivun.

Peruskrapulamättöä. Itsekin kokkasin just spydärin kahdella munalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - huhtikuu 12, 2020, 22:18:38
Lainaus käyttäjältä: Eläimen kokoinen möhkäle - huhtikuu 12, 2020, 22:16:12
Peruskrapulamättöä. Itsekin kokkasin just spydärin kahdella munalla.
Älä muuta sano. Henkilökuntaaaa, missä vuoden 1954 Bollingerini viipyy?!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 12, 2020, 22:58:30
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - huhtikuu 12, 2020, 20:30:35
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 10, 2020, 20:26:13
Voi sissos, kun osasi olla pettymys. Olisi varmaankin pitänyt tutustua uuteen ruoka-aineeseen seuraamalla tuota tai edes jotain reseptiä, mutta kun ei. Voi kyynel.

Härkäpapusuikaleen suutuntuma oli kitalakeen takertuva rasvaisuus ja jonkinlainen keinotekoisuus, muovisen keinolihan maku. Saattaa olla ihan itsestäni johtuvista syistä. Tein nimittäin tällaisen viritelmän isolla paistinpannulle tässä järjestyksessä - ÄLÄ kokeile kotona!:

No voi harmi. Eihän kaikki voi tykätä kaikesta. Oma "reseptini" on kaikessa yksinkertaisuudessaan ollut:
pannulle parit sipulit,
sekaan inkivääriä ja medium chilli sen mukaan mitä kaapista löytyy,
tomaattimurskaa paketti,
beanit köntsät sekaan ja pilkotaan suurimmat lastalla pienemmiksi,
annetaan muhia noin vartti,
tarjoillaan tagliatellen päälle mätettynä,
jonkun heinän voi laittaa koristeeksi.

Joku versio tuli tehtyä, jossa ei ollut tomaattimurskaa, mutta kesäkurpitsaa pilkottuna, ja extrana sitruunanmehua annoksen päälle.
Pitääpä kokeilla, kiitos.

Juu, tuo pelkkä tomaattipohja saattaisi toimia paremmin kuin tomaatti+kookosmaito. Ja koska tomaattipohja, varmaan tagliatelle on parempi kuin riisi.

Oma viritykseni tekeentyi yön aikana oikein maukkaaksi loppujen lopulta. Olen häpnadilla lyöty. Se riisi olikin puuroriisiä, eikä basmatia. Mikä lie kierosilmäisyyskohtaus iskenyt, kun en edes rekisteröinyt. Sitruunamehu ehkä raikastaisi kokonaisuutta, jos viitsi puristaa.

Tuosta tekemästäni satsista riittää varmaan huomiseksi ja ylihuomiseksikin elleri peräti keskiviikoksi, koska tänään väsäsin täysjyväpastaa kera salaattijuuston, joka piti/pitää syödä pois (päiväys 31.3.2020, mutta maku ja haju ja ulkonäkö ok). Saapas nähdä, olenko vielä huomenissa henkissä ja terveenä, vaiko mahataudissa.

Em. pastan kylkeen tein mukavaa kasvis"hakkelusta": tuoretta inkivääriä, valkosipulia, rakaa punasipulia, varsiselleriä, valkokaalia, currylla maustettua Rajamäen oliiviöljyä, valkoista balsamicoa, srirachaa. Herkkua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 15, 2020, 08:51:56
Tänään on toinen pääsiäinen ruuan suhteen. Marketissa oli pääsiäiskaritsan paistit tarjouksessa. Tuli napattua mukaan samanlainen maustettu pikkubää kuin pääsiäisenä katosi parempiin suihin. Menossa ihan kohta uuniin, jotta ehtii lounaaksi. Helppoa ja edullista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 18, 2020, 11:24:26
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 12, 2020, 19:42:59
Onko ihmisillä kokemusta mahlan käytöstä muuna kuin juomana?

Ei ainakaan minulla ole. Siitä voisi ilmeisesti keittää siirappia. Lantrinkina voisi olla mainio.

Olen suosinut viimeaikoina luonnontuotteita mahdollisimman läheltä.

Koivunmahlaa juonut ja savusilakkaa syönyt (vielä lämpimänä).

Kesäksi haluttaisi hankkia tuohitossut nahkapohjalla. Istuisin terassilla ja napsisin pontikkaa ja savukalaa,  odotellessani saunan lämpiämistä vastoja sitoessa.

Iltapalaksi uuniperunaa ja rosvopaistia kotimontusta.  Se vihta olisi elämää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 22, 2020, 12:13:35
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 18, 2020, 11:24:26
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 12, 2020, 19:42:59
Onko ihmisillä kokemusta mahlan käytöstä muuna kuin juomana?

Ei ainakaan minulla ole. Siitä voisi ilmeisesti keittää siirappia.

Se on keitetty. Olipahan homma; 11,5l mahlaa kutistui kymmentuntisessa keitossa melkein sadasosaan. Jäljelle jäi 1,5dl tummanpunaruskeaa lientä. Pitänee kokeilla sitä vaikkapa vaniljajäätelön kanssa.

Sen verran työlästä oli, että en välttämättä tee ihan heti uudestaan. Toisaalta hiukan houkuttelee ajatus koivuviinin tekemisestä, mutta asiallisen satsin tekemisessä olisi vielä kovempi urakka.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 22, 2020, 12:32:39
^ Koivuviinin muodossa mahlasta varmaan saisi jopa vähän vitamiineja talteen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 22, 2020, 12:43:55
Toivat ryökäleet kaupasta vanhaa täysjyväistä ohrajauhoa, jonka päätin käyttää heti. Leivoin eilen aika maukasta peltileipää. Kananmunia on liikaa kotona, joten laitoin niitäkin. Idis peltileivässä on tehdä niin löysä taikina, ettei tarvitse sormin koskea taikinaan.

Kuivat aineet sekoitetaan:
täysjyväohrajauhoja 1/2 kg?
ruisleseitä 1,5 dl
leivinjauhetta 2 tl?
baslikaa 1,5 rkl?  (korvaa suolan)
(ei suolaa)

Lisätään:
3 kananmunaa (luomu)
vettä tarpeeksi, kunnes koostumus on sellainen, että taikinan voi levittää ilman sormin koskemista

Levitellään pellille jättirieskaksi. Pelti kylmään uuniin. Uuni oli 180 C kiertoilma ehkä 20 min, sitten pelkkä ylä- ja alalämpö, sama mittarilukema. Olisikohan ollut 50 minuuttia uunissa.

Helpompaa kuin heinänteko.

---
Aukaistuani eilen wc:n lavuaarin tukoksen, päätin olla tukkimatta keittiön altaan putkia taikinalla, joten
- käytin puulastaa taikinan sekoittamiseen ja siirtämiseen pellille
- käytin kuminuolijaa viimeisenkin taikina nokareen talteenottamiseksi, puulastan lisäksi, myös puulastasta
- pyyhin talouspaperilla enimmät taikinat välineistä
- annoin takinan kuivahtaa (!) astiassa, jolloin loppu taikina oli helppo varistaa roskiin
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 22, 2020, 12:57:46
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 22, 2020, 12:32:39
^ Koivuviinin muodossa mahlasta varmaan saisi jopa vähän vitamiineja talteen.

Eipä mahlassa taida juuri vitamiineja olla. Kivennäisaineita kyllä löytyy montaa lajia, mutta niitäkin melko vähän. Ja koivuviini kävisi kyllä läpi ihan saman prosessin kuin siirappi, mutta keittäminen lopetettaisiin siinä vaiheessa, kun liemi on vasta 20 prosenttista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 24, 2020, 00:06:18
Tänään tein sellaista mitä en muistaakseni eläissäni:
      Paistoin lettuja!
2-3 päivää himosin ja haaveilin, eilen Myllyn Paras-sivulta (https://www.myllynparas.fi/reseptit/lettutaikina#) katsoin ohjetta paperilla pannen josta tänään improvisoin omanlaiseni:

     2         (pienehköä) munaa
  4-5    dl  EILA-maitoa
  2-2½ dl  täysjyvävehnäjauhoa
     ½  tl    mineraalisuolaa+ruokasuolaa (sekoitus suhteessa 5:3)
     2   rkl  rypsiöljyä

Sekoitin nuo kulhossa lusikalla ja annoin muhia 30 minuuttia.
Sinä aikana lämmitin puuhellan kuumaksi (ohessa lämmitin vettä ja keitin ison kattilallisen pottuja)
ja h-hetkeä varten lisäsin pieniä kuivia pilkkeitä jotta hellasta tulisi mahdollisimman kuuma. Mittasin IR-mittarilla hellan pinnasta jotain +280 C.
  Paistinpannulle kaadoin ennen jokaista lettua hiukan rypsiöljyä ja päälle jokunen nokare laktoositonta
Flora-margariinia räiskymään. Keittokauhalla kaadoin siihen läikittäin kulhosta lettutaikinaa. Jonka sitten käänsin
aina lastoilla. Ja nostelin valmiina viereiselle lautaselle.
Tuli ohuita repaleisia ja murean rapeita, reunoilta tummia osin lähes mustia ja reikäisiä.

Tuli erittäin herkullisia ja tietysti minun maun mukaan. Suvumme keittotaitoinen matriarkka kehui niin että nolostuin ja hämmennyin. "Miten sinä osasit nii makkeita tehä? Parempia ku <xxx>-huoltamolla.." (Olemme usein ostaneet sieltä valmiina koska osaavat tehdä erityisen makeita).
Kirjoitin siksi reseptin ylös tänne mahdollisimman tarkkaan että jos ei ala onnistumaan joka kerta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 24, 2020, 09:47:07
^
Koska et lisännyt taikinaan sokeria, niin olisiko makeus peräisin Eila-maidosta?

Letut ovat muuten ainoa ruokalaji minkä saa onnistumaan myös gluteenittomilla jauhoilla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 24, 2020, 10:06:39
Itse tein aikoinaan eräälle perheenjäsenelleni glutenittomia korvapuusteja. Olivat julmetun hyviä sekä omasta että hänen mielestään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 24, 2020, 10:08:41
Joissain murteissa makea, juuri noin sanottuna miten MrKAT kirjoitti, ei tarkoita välttämättä makeaa (sokerista) makua, vaan hyvää ja herkullista yleensä. No, en sanoisi läskisoosia makkeeksi, mutta moneen muuhun sana kyllä kelpaa.

En kyllä tuossa lettuohjeessa nähnyt mitään poikkeavaa. Ainoa, missä se eroaa omastani on paistaminen. Paistan letutu voissa ja myös taikinaan lirautan vähän voisulaa. Voilla paistaen tulee kauniimpi väri.

Lettutaikina, kuten myös pannukakkutaikina ovat melkoisen joustavia. Jos laittaa enemmän munaa, niin jauhoja voi vähentää. Myös jauhojen ei aina tarvitse olla kokonaan vehnäjauhoa.
Tässä viestissä https://kantapaikka.net/index.php/topic,40.msg42053/topicseen.html#msg42053 olen kertonut pannukakkutaikinan virityksistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 24, 2020, 10:09:50
Itse en erota mineraalisuolan makua tavallisesta suolasta.

Itse en kyllä laita suolaa lettutaikinaan, leipään tai melkein mihinkään ruokaan, kalaruokaa lukuunottamatta. Punainen lihakin ehkä kaipaa vähän suolaa, mutta pyrin korvaamaan sen enimmäkseen yrteillä ja maku tuovilla kasviksilla.

Viimeksi tehdessäni ohraleipää korvasin suolan basilikalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 24, 2020, 23:50:21
Käytin suolaa lettutaikinassa koska ohjeissa käskettiin enkä uskaltanut jättää pois. Pitää harkita tuota basilikaa.
Tässä talossa on muuten mausteet suht vähissä: ruokasuola, mineraalisuola, vaniljasokeri, sokeri, leivinjauhe, sitruunapippuri ja pippuri. 10-20 vuotta vanhoja kovettuneita kanelitankoja löyty jokunen.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - huhtikuu 25, 2020, 00:11:10
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 24, 2020, 23:50:21
Käytin suolaa lettutaikinassa koska ohjeissa käskettiin

Kyllä suola on elämän suola. Lettutaikinaan kuuluu panna hieman suolaa, koska se juuri on keskeinen tekijä, joka tekee lettujen maun. Kun valmistetaan perinteisiä lettuja hillon kanssa nautittavaksi, suola leikkaa äitelyyden ja korostaa hillon makua. Se on keskeinen tasapainottava tekijä. Eri asia sitten on, tarvitseeko taikinaan erikseen lisätä suolaa, kun letut paistetaan voissa/margariinissa, joissa itsessään jo on suolaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - huhtikuu 25, 2020, 00:24:32
^
Näin on nännit ja näppylät. Elleivät muut amatöörikokit usko, niin ostakaapa vaikka palanen (Tai suosista vaikka kokonainen) vesimeloni. Lohkaisette siitä pari palaa, joista toiseen sirotatte pienen hyppysellisen suolaa.

Se snadisti suolattu maistuu vieläkin vesimelonisemmalta, kuin suolaamaton. On tapahtunut makuaistimuksellinen ihme: suola todellakin on myös aromivahvenne!

Tein viime viikonloppuna tortilloja (Jauhelihaa+chililiemessä lilluvia kidney-papuja). Vesimeloni on muiden rehujen ohella niissä erinomainen lisä juuri sen vuoksi, että suolaisen ja makean tasapaino tuo mukavan säväyksen. Hunajamelonikin käy ihan hyvin.

En käyttänyt erillistä suolaa, koska tortillojen maustesekoitteessa on sitä riittämiin. Jauhelihan kanssa nyrkkisääntö kuitenkin on, että kannattaa käyttää tavallisen pöytäsuolan sijaan merisuolaa. Ei tietenkään samassa mitassa, kuin pöytäsuolaa käyttäisi; ellette usko, sopii kokeilla sitäkin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 25, 2020, 19:36:40
Lainaus käyttäjältä: Amore - huhtikuu 25, 2020, 00:11:10
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 24, 2020, 23:50:21
Käytin suolaa lettutaikinassa koska ohjeissa käskettiin

Kyllä suola on elämän suola. Lettutaikinaan kuuluu panna hieman suolaa, koska se juuri on keskeinen tekijä, joka tekee lettujen maun.
Niin Teillä mutta minä olen tottunut vähäsuolaisuuteen ja jossain letun reunassa tuntui kieli jo sanovan "liikaa suolaa".
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 25, 2020, 19:40:50
^itse valmistan suolani letuilla ja lettuhillolla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - huhtikuu 26, 2020, 20:34:33
Rasvaton taatelikakku(no onkos tullu joulu nyt kesänkeskelle")

200gkivettömiä taateleita
4munaa
1rklpikakahvia
2tljauhettua neilikkaa
1/2tlsuolaa
1-2tlleivinjauhetta
4dlvehnäjauhoa (speltti tai luomujauho käyvät myös)
2dlsokeria
taatelit soseutetaan pamiksilla ja pienessä tilkassa kiehuvaa vettä
vatkataan ainekset sekaisin paisto uunissa uunipannulla 20min
jos teet kakkuvuuassa kypsyminen voi viedä n.tunnin tai50min.
tähän sopisi päälle kinuski kastike ja jätski mutta niitä aineksia minulla ei kaapissa ollut!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - huhtikuu 26, 2020, 22:11:47
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 25, 2020, 19:36:40
Lainaus käyttäjältä: Amore - huhtikuu 25, 2020, 00:11:10
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 24, 2020, 23:50:21
Käytin suolaa lettutaikinassa koska ohjeissa käskettiin

Kyllä suola on elämän suola. Lettutaikinaan kuuluu panna hieman suolaa, koska se juuri on keskeinen tekijä, joka tekee lettujen maun.
Niin Teillä mutta minä olen tottunut vähäsuolaisuuteen ja jossain letun reunassa tuntui kieli jo sanovan "liikaa suolaa".

Toivottavasti tulkintasi ei ollut "teillä runsassuolaisilla", koska tätä en tarkoittanut enkä kuulu suolalla läträäviin kokkeihin. Mutten myöskään kokonaan suolaa vältteleviin. Letuissa hieman suolaa todellakin tekee säväyksen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 26, 2020, 22:36:37
"Teillä normaalisuolaisilla". Makuasia ratkennee osaltani että teen suolatonta ja ½ letuista kun on paistettu lisään 1/4 tl suolaa taikinaseokseen ja vertaan onko sen jälkeen letut erilaisen makusia.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 28, 2020, 22:44:10
Tänään popsin paistettuja pikkuahvenia. Ja joo, kyse oli pikkuahvenista isolla P:llä, pienimmät olivat alle kymmensenttisiä. Nyljin ne tällä menetelmällä, joka jostain syystä oli jäänyt aiemmin opettelematta: https://www.youtube.com/watch?v=u-6RpnbNrXc

Olivatpa hyviä. Pitää tehdä toistekin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 08, 2020, 21:41:44
Tein ihanaa rapeaa tummaa leipää, harvinaisen maukas kokeilu.

Piti hukata johonkin neljä kanamunaa, ja hukkasin ne tähän leipään. Suolan korvasin basilikalla ja currylla!
Määrät vähän sinnepäin.

Eli siis 5-6 dl kädenlämpöistä vettä, 1 pss kuivahiivaa, 1 rkl tummaa siirappia, 1 rkl ruokaöljyä
2 dl ruisleseitä, 1,5 dl moniviljahiutaleita, 1 rkl leivinjauhetta (overkill), 6dl? täysjyväohrajauhoja,
2 rkl pellavansiemeniä, 2 rkl hampunsiemeniä
1 rkl basilikaa, 1,5 rkl currya (ei suolaa)
4 kananmunaa.

Sekoitetaan kauhalla (kuiva-aineet ruislese-rivistä alkaen sekoitettu eri astiassa ennen lisäystä). Taikina saa jäädä kosteaksi/löysäksi. Nostatetaan astiassa, ja sitten vielä lasivuoassa, jossa leipä paistetaan 190 asteessa kunnes kumisee pohjasta. Olisikohan ollut tunnin uunissa.

Nautitaan voin kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 13, 2020, 14:48:19
Söin tänään Valitut Tähteet ja jotenkin jäi olo, että kaipaisi muutakin. Tempaisin lettutaikinan ja lohdutukseksi söin lettuja mansikkahillon kera.

Toimii aina, paitsi kolmena päivänä peräkkäin.

Mansikka on lisäksi erinomaisen mainio ruoka-aine, ruusujen ja pähkinöiden sukua, sisältää kaikkea tarpeellista.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/MansikatMansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. 100 grammassa mansikoita on C-vitamiinia 60 milligrammaa, eli kahdessa desissä mansikoita on päivän C-vitamiiniannos. C-vitamiini säilyy pakastettunakin melko hyvin. Kahdessa desissä mansikoita on yhtä paljon kuitua kuin palassa ruisleipää. Mansikan kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia tuorepainosta. Mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. Sadassa grammassa eli noin kahdessa desilitrassa mansikoita on 43 kilokaloria.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - toukokuu 13, 2020, 22:45:45
Minua on viime aikoina "vaivannut" lihan himo :P. Vaikka minulla on useita ruokakauppoja aivan lähinurkilla, joutuu naudan kokolihan hakemaan kauempaa, itse asiassa ydinkeskustasta asti. Tuli mieleen valmistaa lihaisa keitto enkä kelpuuta sellaiseen niitä kaupan valmiita suikalelihoja tai kuutioita. Ne ovat olleet usein pitkänkin keittelyn jälkeen sitkeitä ja ikäviä. Keittoon ne ovat myös väärän kokoisia, joten ne joutuisi joka tapauksessa pilkkomaan. Naudan kokoliha on kadonnut lähikaupoista valmiita n. 1 kilon paisteja lukuunottamatta. Ihmiset eivät ilmeisesti enää käytä kokolihaa muuta kuin paistina, jonka voi nakata sellaisenaan uuniin. Kampin K-kaupasta saa (vielä) sopivia puolen kilon paloja naudanlihaa. Ostin kulmapaistin, josta leikkasin siivun pihviksi ja paistoin pannulla. Kulmapaisti on aika kuivaa (=rasvatonta) lihaa, mutta se oli pihviksi tarpeeksi mureaa. Maistui! Tänään keittelin kattilallisen borssia, joka ei voi mennä pieleen. Käytän borssiin aina myös hieman makkaraa, tällä kertaa salamia. Hyvä keitto tuli. Sitä riittää vielä pariksi päiväksi, jolloin se on vielä parempaa. Varmaankin tämä kylmä sää sai haluamaan kunnollista liharuokaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 14, 2020, 00:12:41
Itse olen melkein lakannut paistamasta mitään paistinpannulla. Olen kovannut paistamisen keittämällä, höyryttämällä, uuunissa valmistamisella, tai joskus harvoin freesaamalla isossa kattilassa, jolloin ei tule juurikaan roiskeita.

Tällä viikolla tein poikkeuksen, paistoin Chicken nuggetseja (mikähän tämä on suomeksi?), jonka simppeli ohje oli:

400 g broilerin jauhelihaa
1 kananmunan keltuainen
1 rkl kermaa
suolaa ja pippuria
sesaminsiemeniä (75 g) nuggetien päällystykseen
kasviöljyä paistamiseen

Sekoitetaan ja annetaan olla muutama tunti jääkaapissa.
Muotoillaan pieniä (3 cm halkaisijaltaan) pihvejä, jotka pyöritellään sesaminsiemenissä.

Kermaa ei ollut kotona, korvasin sen maidolla. Tälläsin koko kananmunan taikinaan, ja siitä tuli vähän turhan löysää siksi. Paistoin (luomu) kookosöljyssä.

Voihan että, kun tuli siitä huolimatta hyvänmakuisia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 15, 2020, 13:01:28
Onko kukaan täällä leiponut hapanjuureen? Itse en ole, mutta olen vähän harkinnut.

Tämä hemmo saa sen vaikuttamaan helpolta, mutta veikkaan, että kyllä siinä omat kommerverkkinsä on (leipoo vaaleaa hapanjuurileipää, jonka tiedän olevan herkkullista):

How To Make Sourdough Bread Masterclass (https://www.youtube.com/watch?v=2FVfJTGpXnU) (Youtube)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 15, 2020, 18:39:26
Kaali ei kuulu ykkösherkkuihini, mutta aina joskus sitäkin tulee tehtyä. Nyt tuli pyytämättä ja yllättäen tilaisuus, kun naapuri pisti viestiä ja kysyi, jotta haluanko lohkareen. Kaupassa oli ollut vähän turhan isoja heidän tarpeeseen, joten palanen jäisi hukkaan. Päätin pelastaa kaalinpalan, sillä muistin, että jääkaapissa on ollut jokunen porkkana käyttöä odottamassa ja pian niiden "parasta ennen" -aika alkaa olla ohi.

Ostin melko vähärasvaista possun jauhelihaa lisäksi. Syystä tai toisesta on naudanliha alkanut vähän tympiä ja sitä ei ole tullut käytettyä aikoihin.

Murustin jauhelihan öljyssä ja lisäsin isohkon sipulin silppuina, mausteena lihaliemikuutio, reilusti maustepippuria ja valkopippuria sekä suolaa.
Lisäsin pataan kaalin suikaloituna ja pyörittelin seosta niin, että kaali hiukan pehmenee ja menee kasaan, jonka jälkeen lisäsin neljä keskikokoista porkkanaa karkeana raasteena. Pyörittelin jälleen padassa niin, että porkkanakin lämpenee.

Kippasin seoksen isoon uunivuokaan, sekoitin joukkoon 1,5dl tummaa pitkäjyväistä riisiä ja kaadoin kiehuvaa vettä niin, että kaikki ainekset reilusti peittyivät. Koko komeus uuniin 200 asteeseen tunniksi. Jouduin vielä lisäämään kuumaa vettä, sillä riisi oli imaissut kaiken kosteuden. Pidin vuokaa vielä reilun puoli tuntia uunissa 100 asteessa ja leivinpaperi vuoan päällä haihtumisen vähentämiseksi.

Pikaisella maistamisella mausteet osuivat aika hyvin kohdalleen ja riisi ja porkkana loiventavat kaalin makua niin, että tuota saattoi sanoa jopa hyväksi. Puuroriisistä tuosta olisi tullut ehkä pehmeämpää, mutta nyt tuo on hiukan risottotyyppinen mössö. Puolukat on otettu jo sulamaan ja odottamaan huomista ateriaa.


Kaali tosiaan on yksi niistä ruuista, jonka ääressä jouduin lapsena istumaan itku silmässä pitkälle iltaan. Kylmäksi mennyt kaalikeitto, jossa on iljettäviä kaalinriekaleita ei vaan tahtonut maistua. Vasta aikuisiällä olen kaalia oppinut syömään ja silloinkin vain, jos kaali on kunnolla pilkottu pieneksi. En edelleenkään pidä suutuntumasta, kun tukeva lehtiruoti osuu suuhun vaikka olisikin hyvin kypsynyt. Mutta edellä kuvatulla tavalla "piilotettua" kaalia syön joskus jopa mielelläni.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 16, 2020, 18:37:06
Tänään söin porsaan kassleria uunissa, kaupasta ostin valmiiksi maustetun palan. Vain porkkanoita lisänä ja muusia kylkeen sekä hapankaalia.

Paketissa luki näin:

TIINUSUALAUS -SÄILÖMISTAPA MUINASILT AJOILT. Tiinusuolamine o iankaikkise vanh tapa ja se osatti jo keskajall. Näi se käve: Puhtaha fatihim panttim pohjalls suoala. Liha ladottim pääliisi ja välihi siroteltti suola. Yks hulaus vett, mink joukkoho ol seotett salpiatri ja fiini sokeri. Viimätteks panttim pääll raskas paino. Näi liha pysys erinomaisenk koko talve.

Sitten oli vielä valmistusohje:

TIINU SUALATTU PORSSA NISKA. Tämä kivikkylän tiinuliha sopi kypsenttät tämsen omas fatisas. Ot paffi ja plastiki vaa tiähes. Lämmit uuni 180 astesse. Fölihi sopi pistäp porkkana-lanttu-taikk sipulim palassi. Näitte vihannestem päällp passa pistä hiukka hunaja makku antama. Peittelf fati folioll ja lait se uunihin kolmeks tunniks. Ot sitt kypsä liha leikkulaodall ja leikkas siivuiks. Pist kypsä viipalet takasi fatihi, pans se viäl vartiks uunihi ilmam päällisfoliot, nii ett tiinusiivu eine ruskistuva luanikkaste ennen syämist. JA SITT VAA SYÄMÄ MOHLAMA!

Yhteystiedot joista voi kysellä käännöksiä teksteihin: https://www.kivikylan.fi/yhteystiedot

Ohjeesta poiketen, oli uunissa hiukan yli neljä tuntia ja lämpö oli pienempi. Tuli sietämättömän hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 21, 2020, 18:48:36
Ryyppään nyt korvasieniä keittiössä.

Olisiko kellään sopivaa reseptiä sienille vai laitanko vain pakkaseen odottamaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 21, 2020, 20:11:00
Ryyppät korvasieniä :o Missä päin Suomea sieniä ryypätään?
Äitini (itärajan takaa alkujaan) ryöppäsi niitä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 21, 2020, 20:15:54
Korvasieniin ei taida riittää kerta ryöppääminen, pari kertaa ne pitäisi kiehauttaa ja huuhdella.
Ja mieluimmin ulkotiloissa, keittoveden höyry ei ole terveelistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 21, 2020, 20:22:16
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 21, 2020, 20:11:00
Ryyppät korvasieniä :o Missä päin Suomea sieniä ryypätään?
Äitini (itärajan takaa alkujaan) ryöppäsi niitä.

Nooh. Panovirheitä sattuu aina silloin tällöin.

Tietysti ryöppään.  ::)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 21, 2020, 20:24:04
Lainaus käyttäjältä: Sepe - toukokuu 21, 2020, 20:15:54
Korvasieniin ei taida riittää kerta ryöppääminen, pari kertaa ne pitäisi kiehauttaa ja huuhdella.
Ja mieluimmin ulkotiloissa, keittoveden höyry ei ole terveelistä.

Mulla on keittiöstä ulkoterassille johtava ovi auki ja liesituuletin tehokkaimmalla asetuksella. Mutta tosiaan, vienoa myrkyn tuoksua on talo tulvillaan. Vaimo ja kissa menivät karkuun ulkotiloihin.

Resepti?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 21, 2020, 21:29:11
^
Olen kovin ylösotettu Sepen minulle esittämistä terveyshuolista korvasieniä koskien. yöppäsin nuo kolme kertaa ja liesituuletin oli koko ajan täysillä. Luulen, että koko keittoprosessin aikana juomani portugalilainen viinipullollinen oli vaarallisempi kuin koko vadillinen korvasieniä ja niiden käryjä. En silti vähättele niiden myrkyllisyyttä, huonosti käsiteltyinä.

Korvasienen gyromitriini:  https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/korvasienen-gyromitriini/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korvasieni


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 21, 2020, 22:04:13
Erään exäni kanssa tehtiin kerran mökilla huikea ateria korvasienistä. Ryöppäilyjen jälkeen muhennettiin. Paistettiin jokin liha, muistaakseni kyljykset. Ei ollut pastaa, mutta oli vehnäjauhoja ja kananmunaa, josta tehtiin itse pastaa. Jotain salaattia oli varmaan. Mökillä kaikki maistuu hyvältä, mutta se ateria oli kertakaikkisen hieno.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 23, 2020, 00:27:39
Ostin viikolla kerän varhaiskaalia (700g, n. 1.30€). Hämmästyttävän makeaa ja rapeaa herkkua sellaisenaan!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - toukokuu 24, 2020, 09:51:22
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 15, 2020, 13:01:28
Onko kukaan täällä leiponut hapanjuureen?

Joo. Tällä hetkellä käytän sitä kylläkin vain ruisleipien tekoon. Joskus aiemmin kokeilin tehdä myös vaaleaa leipää, mutta tulokset olivat suboptimaalisia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 24, 2020, 18:22:03
Mikä täyte on ykkönen uuniperunaan?

Kaiversin melkoisen kolon useaan folioon käärittyyn perunaan ja voita sinne sulamaan. Tunnin kuluttua otan ne hetkeksi esille ja laitan täytteen, mutta minkä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 24, 2020, 19:19:20
^
Eräs ystäväni teki savukinkusta makoisaa täytettä. Toisessa taisi olla savulohta. Ja kolmannessa feta-juustoa. En muista, mitä muuta niissä oli.

Itse olen tässä haikaillut, että saisin aikaiseksi tehdä uunijuuresten kaveriksi italiansalaattia, omatekoisella majoneesilla. Tein nimittäin juuri uunissa kuorineen pestyjä:
kokonaista bataattia, kokonaisia perunoita, punajuurilohkoja. Kokonaisista punajuurista tulisi paremman makuista, mutta aikomus oli samanaikainen valmistumisajankohta. Noin sata kertaa paremman makuinen kuin peruna oli uunibataatti.

Italiansalaattiin kaavailen laittavani ainakin:

savukinkkua pakkasesta
herkkukurkkua
omenaa
herneitä purkista
keitettyä porkkanaa
punasipulirenkaita
voimakassitruunaista majoneesia (Dijon-sinapilla ja mustapippurilla maustettu)
kermaviiliä

Ja ehkä tuoretta chiliä, ja joko valkosipulia tai purjoa, ehkä inkivääriä.

Pienen yhden keltuaisen majoneesin vatkaa käsin hetkessä, kunhan raaka-aineet ovat huoneenlämpöisiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - toukokuu 24, 2020, 20:12:24
Miksi peruna pitäisi täyttää? Eihän se ole tyhjä...

Eilen muuten savustin puolen kilon kimpaleen possun sisäfilettä. Pitäisi varmaan savustella lihaa useamminkin. Omaa pekonia? Hmm.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 28, 2020, 13:43:33
Hyvän aikaa on ollut jo jonkinsortin lihanhimo päällä. Jopa niin, että hiljattain kissalle ostamani kinkkusuikaleet muuttuvat lopulta possusoosiksi minulle.

Pitkästä aikaa alkoi tehdä mieli omin kätösin tehtyjä lihapullia ja kuinka ollakaan juuri tuolla kauppareissulla sattui olemaan naudan vähärasvainen jauheliha tarjouksessa. Koska yleensä teen lihapullat sekoitusjauhelihasta, niin ostin sitten siihen lisäksi saman verran possua. Koska teen lihapullat uunissa, niin teen aina reilummin kerralla ja pakkaan pakkaseen suurimman osan.

Nyt sitten kävi niin, että minulla oli eilen yhteensä 1600 gr jauhelihaa, mutta ei intoa alkaa väkertää niitä lihapullia. Muutin suunnitelmaa hiukan ja päätinkin tehdä lihamurekkeen, niin ei tarvitsisi pitkään seisoskella muotoilemassa niitä palleroita.

Halusin murekkeesta tulisen ja hetken mietin, miten saan siihen pilkotut valkosipulit ja chilin tasaisesti. Lopulta keksin kokeilla tehdä niistä maustekastikkeen niin, että pilkoin aivan pieniksi noin 7-8 isohkoa valkosipulin kynttä ja ison habaneron. Pyörittelin niitä hetken pannulla öljyn kera. Kun ne olivat kuullottuneet, kaadoin pannulle ruokakerma niin, että siitä tuli kastike ja annoin sen hautua hyvän hetken sillä aikaa, kun etsin muita tarvittavia aineksia esiin.

En tähän nyt koko reseptiä laita, sillä on jokaisen makukysymys, minkä verran ja minkä laatuisia sidosaineita haluaa käyttää. Mausteiksi tuon kermasoosin lisäksi laitoin suolaa, reilusti paahdettua sipulia sekä jauheena maustepippuria ja valkopippuria.

Lihamurekkeesta tuli juuri sen makuinen kuin olin toivonutkin sen olevan ja todellakin riittävän tulinen. Erinomainen ateria lihamureketta wokkivihannesten kera.

Murekkeeta nyt jätän parille aterialle tarvittavan määrän jääkaappiin ja loput viipaloin ja pakastan niin, että voin ottaa yhdelle aterialle riittävän palasen kerrallaan. Jotta viipaleita ei tarvitsisi jokaisista erikseen pakata omaan pussukkaansa, pakkaan ne leivinpaperilla eroteltuna isohkoon rasiaan, niin irtoavat näppärästi toisistaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 06, 2020, 18:40:51
Minulla oli pari nuorta miestä yllättäen yövieraana ja noille piti taikoa puurot iltapalalle ja aamupalalle. Muistin, että jääkaapissa oli aika pitkään jo ollut muutama omppu, jotka oli jäänyt syömättä ja ne olivat aika nahistuneita, mutta eivät päältäpäin vikuttaneet mitenkään pilaantuneilta. Lisäksi oli parin desin omppumehu, joten noista ajattelin omenariisipuuron värkätä.

Mokasin kuitenkin riisin mittaamisessa ja sitä tuli sitten aivan liikaa suhteessa omppuraasteeseen ja mehuun eikä puuro puolikypsänä maistunut juuri miltään. Onneksi oli pakastimessa pakastevattuja 200gr:n pussi. Nakkasin vatut puuron sekaan muhimaan ja johan alkoi makua tuntumaan.

Vieraat olivat ylenpalttisen tyytyväisiä taikakattilani tuotokseen ja vaativat vielä tähteelle jääneet jämät mukaan kotiin vietäväksi.


Vadelmahan on siitä jännä marja, että tuoreena se on aika tylsän makuinen, siis viljelty vattu, mutta mehussa tai mehukeitossa muiden marhojen joukossakin sen maku nousee muiden makujen yli aika helposti.

Itse käytän noita pakastevattuja mustikoiden joukossa, kun sulatan aamupuurolle marjamössöä. Minusta mustikka yksinään on kovin vaisu, mutta vatulla terästettynä mössöstä tulee jopa hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 06, 2020, 19:48:58
^
Mielenkiintoista. En muista, miltä omenariisipuuro maistuu, varmaan hyvältä. Pitääpä pistää korvan taakse tuo idea marjoistakin omenariisipuurossa. Laitoitko sokeriakin, ja kokonaisia kanelitankoja? Ja tarjositko maidon kanssa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 06, 2020, 19:53:20
Tein helppoa ja maukasta lounasta tänään.

- Pesty, putsattu bataatti kuorineen, palasina, lautasella 5 min. mikrossa.
Lisätään pari valkosipulinkynttä ohuina viipaleina, sekä mustapippuria. Ja muutamia kalapyöryköitä (lohi).
Vielä 1 min. mikrossa
- Salaatti, jossa jäävuorisalaattia, kesäkurpitsaa, purjon vihreää osaa, paprikaa, tomaattia, tuoretta chiliä reippaasti, sitruunan mehua ja hedelmälihaa, oliiviöljyä, salaattijuustokuutioita, saksanpähkinöitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 06, 2020, 20:45:07
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 06, 2020, 19:48:58
^
Mielenkiintoista. En muista, miltä omenariisipuuro maistuu, varmaan hyvältä. Pitääpä pistää korvan taakse tuo idea marjoistakin omenariisipuurossa. Laitoitko sokeriakin, ja kokonaisia kanelitankoja? Ja tarjositko maidon kanssa?

Yleensä teen omenariisipuuron Pirkan omanasoseesta ja siinä on hiukan lisättyä sokeria (alle 7%) ja se riittää hyvin. Joskus teen pelkkään veteen ja joskus sitten lisään siihen sen pari desiä omenatuoremehua. Vähän riippuu siitä, miten tarkkaan riisit tuli mitattua, eli jos totean haudutuksen loppupuolella, että puurosta tulee liian tönkköä, niin löysennän sitä vielä mehulla. Kanelin laitan jauheena.

Tuohon vattuversioon laitoin hiukan sokeria taittamaan kirpakkuutta, mutta tähän en sitten kanelia laittanut.

Maidon kanssa nuo muksut syövät mieluiten ja itselläni se vähän riippuu siitä, miten tönkköä puuro jäähdyttyään on. Joskus siis maidolla ja joskus ilman.

Tulipa nyt mieleen, että tuota riisipuuroahan voisi kokeilla myös mansikkaraparperiversiona. Se voi olla niin radikaali, että kannattanee tehdä pienempi annos ensin. Vaikka toimiihan makuyhdistelmä ihan hyvin, kun olen joskus tehnyt tavallista maitoon tehtyä riisipuuroa ja sen kanssa mansikkaraparperikeittoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 07, 2020, 16:57:53
Alkoi tehdä mieli marjajälkkäriä. Kun en viitsinyt odottaa kovin kauan (eli en viitsinyt tehdä riisipuuroa), tein kaurapuuron mikrossa, ja sulatin siihen mustikoita ja puolukoita. Maustoin vaniljasokerilla ja sokerilla (ihan vähän), ja loraus kahvikermaa pyöristi maun. Kaura onneksi on terveellisempää kuin valkaistu riisi, ja tästä tuli oikein maukasta siitä huolimatta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 07, 2020, 17:36:49
^
Käytän tummaa puuroriisiä, joka on melkoisesti parempaa kuin se valkoiseksi kiillotettu. Kieltämättä maitoon keitetty puuro on hiukan nuhruisemman väristä kuin valkoisesta riisistä tehty, mutta maku on mielestäni kyllä parempi.

Tumma puuroriisi jää kyllä kaurasta jälkeen terveellisyydessä, mutta noita jälkiruoka- tai välipalapuuroja ei tule tehtyä niin usein, että sillä olisi suurtakaan käytännön merkitystä terveyden kannalta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 07, 2020, 17:39:56
Ai semmoistakin on olemassa, hyvä tietää. Kiitos, Hippi, tiedosta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 09, 2020, 14:45:15
Hakaniemen kauppahallissa on lihapuoteja ja pari lihatuotteiden tehtaanmyymälää löytyy ainakin Kalasatamasta, mutta kalkkunarullia tai isompia kalkkunaeläimen kimpaleita ei ymmärtääkseni noissa myydä. Onko kukaan tilannut lihatuotteita suoraan lihatiloilta? Mistä saisin tilattua kalkkunarullan näin kalkkunarullasesongin ulkopuolella? Missä hintaluokassa liikutaan?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 09, 2020, 15:53:54
^ Googlaa ruokapiiri Helsinki. Tai ruokarengas.
esim.
https://luomulaakso.fi/luomu-ja-ekolinkit/reko-lahiruokarenkaita/
https://www.ekompi.net/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 09, 2020, 19:31:11
Lidlin gluteeniton Mozzarellapizza tuunattuna Mutti-ketsupilla ja lisäämällä Appenzeller-juustoa, on mitä mainiointa pikaruokaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 09, 2020, 20:38:26
Aikanaan kun tytöt olivat vielä kasvuiässä, niin se Saarioisten roiskeläppä oli monasti perjantain pikaruoka, jonka kävin ostamassa töistä tullessani.

Ateriaksi roiskeläppä ei oikein riittänyt kasvaville, mutta kun siihen paistoi pari kananmunaa päälle ja vielä töräytti kunnolla ketsuppia ja kurkkusalaattia, niin sillä lähti jo isompikin nälkä :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - kesäkuu 09, 2020, 20:50:52
Lainaus käyttäjältä: Konmari - kesäkuu 09, 2020, 14:45:15
Hakaniemen kauppahallissa on lihapuoteja ja pari lihatuotteiden tehtaanmyymälää löytyy ainakin Kalasatamasta, mutta kalkkunarullia tai isompia kalkkunaeläimen kimpaleita ei ymmärtääkseni noissa myydä. Onko kukaan tilannut lihatuotteita suoraan lihatiloilta? Mistä saisin tilattua kalkkunarullan näin kalkkunarullasesongin ulkopuolella? Missä hintaluokassa liikutaan?

Kauppahallissa kyllä varmaan pyynnöstä myös hommaavat, mutta hintaluokkaa en uskalla lähteä arvailemaan. Itse olen joskus ihan tavan ruokakaupasta löytänyt kalkkunarullaa pakasteena myös ei-sesonkina.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 10, 2020, 15:19:14
En usko, että on kovin vaikeaa tehdä kalkkunarullaa itsekään, jos vain jostain löytää kalkkunan lihaa (filettä tai muuta, ehkä pakasteena?), ja ruoantekoon kelpaavaa narua, jolla rulla sidotaan. Varmaan jostain kokkipuodista sellaista narua saa?

https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/kalkkunarulla-joulupoytaan-onnistu-valmistuksessa-ja-yllata-hittiohjeella/

Tässä täytetyn kalkkunarullan resepti:
https://www.is.fi/ruokala/resepti/art-2000001007269.html

(Reseptejä löytää usein googlaamalla raaka-aineen nimellä + suolaa, esimerkiksi: kalkkunaa suolaa.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 10, 2020, 15:27:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 10, 2020, 15:19:14
En usko, että on kovin vaikeaa tehdä kalkkunarullaa itsekään, jos vain jostain löytää kalkkunan lihaa (filettä tai muuta, ehkä pakasteena?), ja ruoantekoon kelpaavaa narua, jolla rulla sidotaan. Varmaan jostain kokkipuodista sellaista narua saa?

https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/kalkkunarulla-joulupoytaan-onnistu-valmistuksessa-ja-yllata-hittiohjeella/

Tää vaihtoehto on käynnyt mielessä. Joskus kauan sitten menin jostain käsittämättömästä syystä avaamaan raa'an kalkkunarullan katsoakseni miten se on valmistettu. Paljastui että se verkon sisällä oleva kalkkuna oli filesuikaleita, joita saattoi paistaa paistinpannulla kuten filesuikaleita yleensäkin. En jaksaisi ruveta virkkamaan verkkoa suikaleille, joten löytyisiköhän jostain verkko valmiina? Esimerkiksi sellainen pestävä uudestaankäytettävä verkko :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 10, 2020, 15:36:55
^Tuolta (https://savustintukku.mycashflow.fi/product/160/kinkkuverkko-sukka-palvausverkko-metritavarana) löytyy ainakin jonkinlaista verkkoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 10, 2020, 16:59:35
Ei se edes verkkoa vaadi. Narua, ja muutaman solmun vaan, esim. tähän tapaan:

https://www.youtube.com/watch?v=bgdEBN3MID0
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 10, 2020, 17:09:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 10, 2020, 16:59:35
Ei se edes verkkoa vaadi. Narua, ja muutaman solmun vaan, esim. tähän tapaan:

https://www.youtube.com/watch?v=bgdEBN3MID0

Aah pekonia. Marketeista ei kyllä oikein löydy niin isoa biisua kalkkunaa (on vain ehkä korkeintaan parinsadan gramman fileitä), mutta itse tekemällä ainakin tuota pekonia voisi kyllä lisätä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 10, 2020, 17:51:46
Kuinkakohan suuri ero olisi kalkkunan ja broilerin maussa? Broilerifileitähän saa tuoreena ja edullisesti, ehkä niistä tehty rulla olisi hyvää? Luulen, että kalkkuna on herkullisempaa, mutta en tiedä, miten sokkotestissä kävisi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 10, 2020, 17:52:08
Itse olen parhaillaan tekemässä eräänlaista minestronea jättikattilallisen. Siihen tulee ainakin
- maustepippuria, laakerinlehtiä, kasvisliemikuutio
- viinietikkaa
- broileria, pekonia
- bataattia
- perunaa (oikeastaan makarooni sopisi paremmin, mutta pitää käyttää pois nuo)
- porkkanaa
- lanttua
- punakaalia
- varsiparsakaalia
"mausteita":
- varsiselleriä
- tomaattia, tomaattipyreetä
- fenkolia (kasvis)
- purjoa paljon
- chiliä paljon
- valkosipulia
- persiljaa

Tekisi mieli hukata kesäkurpitsaakin tuohon, mutta ei tuo maullisesti mitään lisää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 10, 2020, 17:56:59
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 10, 2020, 17:51:46
Kuinkakohan suuri ero olisi kalkkunan ja broilerin maussa? Broilerifileitähän saa tuoreena ja edullisesti, ehkä niistä tehty rulla olisi hyvää? Luulen, että kalkkuna on herkullisempaa, mutta en tiedä, miten sokkotestissä kävisi.

En usko että osaisin maun perusteella erottaa. Eli varmaan sopii myös broileri.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 15, 2020, 16:16:05
Alkoi tehdä mieli tuoretta leipää, ja ruokatoimitus tulee vasta perjantaina. Ei viitsi lämmittää uunia näillä keleillä, joten teinpä yhden isohkon sämpylän mikroaaltouunissa: Kulhossa sekoitetaan sämpyläjauhoja, vettä, leivinjauhetta, basilikaa (suolan sijaan), ja muotoillaan sämpyläntapainen (haarukalla). Mikrossa 2+1 minuuttia, kunnes ei enää kostea. Hyvänmakuinen tuli.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 20, 2020, 16:57:11
Tein ensin uunissa lisuketta: isossa lasivuoassa kuiviltaan pieninä siivuina punajuurta kiertoilmauuniin. Parinkymmenen minuutin päästä: bataattitikkuja ja (sulatettuja, pakaste) perunasipuliseosta ja soppajuurestikkuja, sitruunapippurilla ja mustapippurilla maustettuna. Päälle puoli tötsää ruokakermaa. Kerrassaan hurmaavan makuista tuli.

Käristän niin harvoin lihaa, puhumattakaan grillaamisesta, että vasta nyt, 4 vuoden päästä uuden uunin ostosta, kokeilin ensimmäistä kertaa grillitoimintoa. Herranjestas, että tuli hyvänmakuista lihaa (valmista marinoitua takuumureaa nautaa), vaikka grillaaminen meni vähän plörinäksi. Luulin, että uuni on rikki, kun grillivastuksen kuumeneminen hehkuvaksi kesti niin kauan, joten lykkäsin lihat kuitenkin uuniin, jossa kiertoilmatoiminto oli päällä. Mutta kyllähän se vastus lopulta kuumeni. Ensi kerralla sitten osaan toimia paremmin. Varmaankin tämän sekoilun takia lihoista tuli paljon nestettä. Se kyllä ei vaikuttaunut makuun. joka siis oli mainio.

Lautasella oli myös tomaattisiivuja ja raakoja punasipulisiivuja.

(Näillä helteillä on järjetöntä kyllä lämmittää uunia, mutta ensi yöksi on luvattu yhtä viileää kuin ihana viime yökin, joten asunnon saa tuuletettua hyvin ennen nukkumaan menoa.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 20, 2020, 19:38:24
Lampaanlihaa (./.50% pakkasesta) uunissa nelisen tuntia, keraamisessa ruukussa punaviinissä ja rosmariinissa lillumassa, uusien perunoiden kera.

Tykkäsin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 22, 2020, 11:47:29
Miksi tehdään jatkuvasti uusia jäätelömakuja markkinoille? Kaikenlaisia ihmeellisia sekoituksia. Mikään ei kuitenkaan voita vaniljaa, mansikkaa, suklaata tai nougattia. Muut maut vievät vain tilaa altaasta.

Kohta varmaan julkaistaan uusin maku - raaka peruna.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 22, 2020, 12:39:12
Minua taas ei haittaa uudet maut. Niistä löytyy välillä ihan mukavia yllätyksiäkin.

Esimerkiksi Ingmanin sitruunasmoothie, litran pahvipakkaus, oli todella raikas ja kovaan hellepäivään sopiva löytö. Siinä on tavalliseen vaniljajäätelöön pyöritelty sitruunasmoothieraitoja. Sitruuna todellakin maistuu kunnolla. Valitettavasti viime kauppareissulla tuo oli loppunut, niin piti ottaa kokeeksi vastaava vadelmainen versio. Sitä en ole vielä maistanut, joten enpä osaa sanoa, onko siinä saatu vadelman maku hyvin esiin samalla tavalla kuin tuossa sitruunaisessa.

Sitä taas en ymmärrä, miksi jäätölöön laitetaan sekaan keksin muruja, kakun palasia tai jotain muita kummallisia mykyjä. Saahan noita jokainen tykönään laittaa, jos sellaisiin on mieltynyt. En tajua edes suklaanmuruja jäätelössä, vaikka pidän suklaajäätelöstä ja suklaasta ylipäätään, mutta miksi noita pitää sekottaa, kun se suklaa on kylmänä jokseenkin mautonta. Ainoa hyvä mykyjäätelö on rommirusinajäätelö, jossa rusinat on "se juttu".

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 22, 2020, 12:47:12
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 22, 2020, 12:39:12
Esimerkiksi Ingmanin sitruunasmoothie, litran pahvipakkaus, oli todella raikas ja kovaan hellepäivään sopiva löytö. Siinä on tavalliseen vaniljajäätelöön pyöritelty sitruunasmoothieraitoja. Sitruuna todellakin maistuu kunnolla. Valitettavasti viime kauppareissulla tuo oli loppunut, niin piti ottaa kokeeksi vastaava vadelmainen versio. Sitä en ole vielä maistanut, joten enpä osaa sanoa, onko siinä saatu vadelman maku hyvin esiin samalla tavalla kuin tuossa sitruunaisessa.

Sekin on kumma juttu, että muualla Euroopassa sitruuna taitaa olla suosituimpia jäätelömakuja, varmaan juuri raikkauden ja virkistävyyden takia, mutta meillä ei. Mielestäni lähes kaikki jäätelöt ovat liian makeita. Onko tilanne mikä Ruotsissa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 22, 2020, 16:36:43
^Harmittaa kun lähikaupan valikoimasta on pudonnut pois Ingmannin Iso lakritsi -tuutti. Jos kokeilisi iltakävelyllä tuota hieman kauempana olevaa ja isompaa kauppaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 24, 2020, 21:49:10
Tein aika kivaa hellevälipalaa/jälkkäriä:

Keitin summamutikassa jonkinlaista vähäsokerista vispipuuroa, johon kai tuli liian vähän mannaryynejä. Valmiiseen keitokseen sulatin mustikoita ison pussin jäähdyttääkseni sen nopeasti. Vesihauteessa jäähdytettynä se ei oikein tahtonut vispautua käsipelein, ehkä siksi että kattila oli liian pieni siihen puuhaan, tai ehkä puurosta tuli vaan liian ohutta. Korjasin tilanteen laittamalla siihen chian siemeniä, jotka hetken turvottuaan paksuunnuttavat ruoan kuin ruoan, ovat ihan hyvänmakuisia ja vieläpä terveellisiäkin. Jääkaapissa puuro sitten jähmettyi. On mainiota helleruokaa, maitorahkan (tai maidon tai kerman) kera nautittuna. Jos siitä haluaisi ruokaisampaa, voisi laittaa vähän mysliäkin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 28, 2020, 14:40:02
^
Löysin pakastimesta pienen pussillisen vuosikertapunaherukoita. En niitä mitannut, mutta arviolta ehkä puolisen litraa. Päätin ne nyt käyttää pois, kun oli otollinen hetki tehdä niistä vispipuuro. Pariksi päiväksi saan naapurin pojat iltapäivähoitoon ja noille pitää jotain välipalaa taikoa.

Aika jännäksi meni tekeminen, kun vahvanmakuisia marjoa ja oli sen verran, ettei annoksesta ollut oikein jakaa, joten riittäisikö mannryynit? Niitä oli aika vähän ja lähinnä huolema oli, että puurosta tulee liian kirpakkaa lasten suuhun. Onneksi kaapissa oli myös Spelttimannaa, jolla voin sitten tarvittaessa helposti jatkaa puuroa, jos maisteluvaiheessa se tuntuu liian tuhdilta.

Aika kirpakkaaksi puuro jäi, mutta ne sitä jatkamaankaan alkanut enää. Maku vielä tasaantuu yön yli seistessään ja jos sen tarjoaa maidon kera, niin varmaan kelpaa. Punaherukka kuitenkin vaatii aika paljon sokeria, joten siksi sitä tulee aika vähän käytettyä. Tuostakaan ei missään nimessä makeaa tullut.


Tätä kirjoittaessa tuli mieleen, että jskus voisi kokeilla tehdä vispipuuron sitruunamehusta. Rusinakeitto sitruumanmehuun on yksi omia herkkujani ja se toimii hyvin kylmänä lisukkeena vaalealle kuumalle puurolle. Joten voisi kuvitella, että sitruunavispipuuro voisi olla aika jännä kokemus. Siinä varmaan kanttattaa tehdä niin kuin keitossakin, että kuroriraasteen antaa kiehua alusta asti mukana ja hedelmämehun lisää vasta keitämisen jälkeen. Joten tässä tapauksessa puuro kannattaa jättää hiukan tönkömmäksi kuin tavallsiesti. Hmm ... kokeilenpa joskus, kun vielä keksisi miten rusinat kannattaa siihen laittaa :)
 
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 28, 2020, 15:22:37
^ konjakissa marinoituina (rusinat)? Kiva mannapuuroidea tuo.

Itse olen joskus tehnyt pikarahkaa sitruunan mehusta ja kuoresta ja rusinoista ja sokerista ihan vaan sekoittamalla. Hyvää oli sekin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 28, 2020, 15:32:42
Tein toissa päivänä ison kulhollisen perussalaattia, jossa hyvn huuhdottua kiinankaalia, purjoa, fenkolia, vihreää paprikaa ja tuoretta chiliä ja punasipulia.

Eilen "keitin" uusia perunoita mikrossa, ja nautin kera salaatin ja thaibasilikaa puoli purkillista.

Tänään "kokkasin" hellepäissäni niin, että  aukaisin maissipurkin ja lisäsin lopun em. tonnikalasta, ja paljon tomaattia.

Näihin kahteen salaattiin olen laittanut curry-oliiviöljyä ja omenaviinietikkaa (joka on muka terveellistä).

Vielä on salaattipohjaa ja puolet maissista jäljellä, ja ne ajattelin nauttia tofun, tuoreen inkiväärin ja chilikastikkeenn (Sriracha) kera. Tai maustetun vuolukanan kera (lastuja, valmis), jos päätän sittenkin tehdä tofusta ja melonista salaatin. Tällä kertaa taidan laittaa kastikkeeksi valkoista balsamicoa ja hyvää oliiviöljyä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 28, 2020, 15:42:39
Uudet peruntat on ainoat perunat, joten keitän enkä tee mikrossa. Tämä siksi, että teen niitä aina reilumman määrän kerralla, koska uusista perunoista saa seuraavana parina päivänä parhaita paistinperunoista ikinä. Ne eivät muhjaannut paistettaessa, joten niitä voi paitaa riittävän pitkään, jotta pinta todellakin paistuu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 28, 2020, 16:18:02
Ei ne maullisesti kyllä mikrosta tykkää, uudet perunat. Nyt vaan ei huvita lämmittää hellalla, saatikka uunissa yhtään mitään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 28, 2020, 16:20:22
Parhaat voileivät pitkästä aikaa:

täysjyvä Real, voileipäpikkelssiä, herkkukurkkusiivuja, vuolukanaa (Fajitas). Normisti en täällaista suolamättöä tekisi, mutta näin helteellä voi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 28, 2020, 19:21:46
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 28, 2020, 14:40:02
^
Löysin pakastimesta pienen pussillisen vuosikertapunaherukoita. En niitä mitannut, mutta arviolta ehkä puolisen litraa. Päätin ne nyt käyttää pois, kun oli otollinen hetki tehdä niistä vispipuuro. Pariksi päiväksi saan naapurin pojat iltapäivähoitoon ja noille pitää jotain välipalaa taikoa.

Yksinkertaisimmillaan punaherukoita kun heittää vaniljajäätelön sekaan ja antaa hetken pehmetä, niin avot on herkkua!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Sepe - kesäkuu 28, 2020, 19:25:44
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 28, 2020, 15:42:39
Uudet peruntat on ainoat perunat, joten keitän enkä tee mikrossa. Tämä siksi, että teen niitä aina reilumman määrän kerralla, koska uusista perunoista saa seuraavana parina päivänä parhaita paistinperunoista ikinä. Ne eivät muhjaannut paistettaessa, joten niitä voi paitaa riittävän pitkään, jotta pinta todellakin paistuu.

Keittämiselle on vaihtoehtona uuniperuna: lohkottuna, mausteena öljyä ripaus, suolaa ja mustapippuria. Samaan kokkaukseen voi laittaa muitakin kasviksia esim. bataatin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - heinäkuu 02, 2020, 19:04:34
70-luvun klassikon päivitys: nakkikastike ja tummaa spagettia

3rkljauhoa pannulle ilman rasvaa levy oli täysillä ja puukapustalla sekoittelin kunnes jauhot rupesivat tummumaan hieman
jääkylmää vettä vispilän kanssa sekoittaen voimakkaasti n.4dl,
pyöräytin toisella pannulla sipulit ja kartanonkit about400-500g,öljyä.n.1rkl
mausteet :1/2kanaliemikuutio,1/2tlcurrya, 0,5jämäviini+2rkl ketsuppia+1rkl.vahvaa kahvia+1tljodipitoista suolaa+
Viini antoi kastikkeelle pikanttia lisämakua! lämmitin edellisenä päivänä keitettyä tummaa spagettia paistinpannulla
hetken!ja lisäsin annokseen vielä pienen viherosion salaatin lehti ja kurkkua.Bon Apetit!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lognessa - heinäkuu 02, 2020, 22:40:35
Stroganoff muusin kanssa ihan parasta. Itse olen vältellyt ruskeakastikkeen tekoa, parista syystä (terveys ja ettei onnistu) mutta jotenkin saman olen saanut aikaiseksi omilla nikseillä. Mutta voisihan joskus kokeilla Vatupassin gourmee-elämystä. Raaka-aineet ainakin viittasivat sellaiseen.

Nyt oli kokeilussa vegejauhis. En lukenut tuoteselostetta ja upotin siihen paljon mausteita.
Tuoteselostetta katsoessani - sehän oli pitkälti prosessoitu tuote, eli olisi maistunut jonkinlaiselle jo itsessään. Ovatko nuo sittenkään terveellisempiä kuin prosessoidut lihat... mutta tuoteselosteen mukaan mm. puhdistettu kookosrasva jne. Eikä tietenkään kovaa rasvaa ja antibiooteja, mitä lihan mukana tulee.
Oli pikkaisen kalliskin.

Jauheliha/vegejauhis kamppailu:

Jauhelihan kanssa en käytä koskaan rasvaa, koska toimii itsessään. Tähän tuotteeseen laitoin pohjaksi oliiviöljyssä kuullotetut sipulit.

1/0

Olisi pitänyt maistattaa silmät kiinni yleisölle, että mikä tuote. Tämä meni ihan täydestä lihasta kun näki vielä lopputuloksen (mausteiden sekoittaessa tajunnan). Purutuntumassa ja oikein tarkkaan kun etsi maustakin niin pientä eroa, mutta eihän tässä lihasta ollutkaan kysymys.

0/1

Hinta oli kalliimpi.

1/0

Ekologisuus pisteet varmaan kasvikselle.

0/1

Gourmee-elämys:

Oli älyttömä hyvä tortilla. Syönnin jälkeen kevyt olo, mutta suu vaan napsasi ja oli tehtävä toinen tunnin päästä.

0/1

Loppuarviointi:

2/3 vegen hyväksi. Yllätti.








Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - heinäkuu 11, 2020, 10:27:57
Piirakkaa niin että tyrä rytkyy:

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2334522?fbclid=IwAR2aJdOI4XhSbfGh4pkwNgltTPeOLYUKDwKQNWePDr-pTWbjaKE3gXGsRGk

Ville Haapasalon hatsapurit on myyty tänä kesänä tuhansille helsinkiläisille vaikuttajille – Puumalan katukuvasta päätellen.

Haapasalon hatsapureissa on 225 grammaa juustoa. 225 grammaa taikinaa, jossa ternimaitoa, kermaa ja voita. Kaloreita siis piisaa jokaisessa suupalassa.


Varmaan tykkäisin.  ::)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 11, 2020, 14:47:43
^Nam!

En ole maistanut, mutta speksien perusteella täydellinen välipala, jonka jälkeen voi käydä päikkäreille vatsan viereen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 11, 2020, 14:53:50
Aamulla kahvia ja mustikkasoppaa, lounaaksi lämminsavulohta ja hapanleipää voilla, jälkkärinä mansikoita sekä teetä.

Illalla odotettavissa porsaanribsejä ja olutta.

Syöminen on hauskaa kun ruoka on hyvää.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 15, 2020, 22:49:49
Tutustuin ensimmäistä kertaa virvoitusjuomaan nimeltään radler. Se on mieto alkoholipitoinen (2-3%) juoma, jossa on puolet vaaleaa olutta ja puolet sitruunalimsaa. Ei hassumpaa. Muistutti aika paljon simaa, mutta on kuplivampi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 16, 2020, 00:16:23
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 15, 2020, 22:49:49
Tutustuin ensimmäistä kertaa virvoitusjuomaan nimeltään radler. Se on mieto alkoholipitoinen (2-3%) juoma, jossa on puolet vaaleaa olutta ja puolet sitruunalimsaa. Ei hassumpaa. Muistutti aika paljon simaa, mutta on kuplivampi.
Kuulostaa sellaiselta, jota on kivaa kuplivana oksentaa. Kaljaa ja limsaa sekaisin, voi ristus...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 16, 2020, 00:29:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 16, 2020, 00:16:23
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 15, 2020, 22:49:49
Tutustuin ensimmäistä kertaa virvoitusjuomaan nimeltään radler. Se on mieto alkoholipitoinen (2-3%) juoma, jossa on puolet vaaleaa olutta ja puolet sitruunalimsaa. Ei hassumpaa. Muistutti aika paljon simaa, mutta on kuplivampi.
Kuulostaa sellaiselta, jota on kivaa kuplivana oksentaa. Kaljaa ja limsaa sekaisin, voi ristus...

Oksentaa? Vaikka joisi koko tölkin, niin ainakaan alkoholipitoisuus ei tässä kyllä okseta sitten niin millään.

On muuten olemassa sellainenkin juoma kuin sangria, joka on sekoitus punaviiniä, virvoitusjuomaa ja brandya. En pidä viinistä, mutta sangria on erinomainen hellesään nautiskelujuoma.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 16, 2020, 01:02:53
Tissuttelujuoma iltaa varten. Brandya en toki laittaisi sekaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 16, 2020, 08:39:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 16, 2020, 00:16:23
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 15, 2020, 22:49:49
Tutustuin ensimmäistä kertaa virvoitusjuomaan nimeltään radler. Se on mieto alkoholipitoinen (2-3%) juoma, jossa on puolet vaaleaa olutta ja puolet sitruunalimsaa. Ei hassumpaa. Muistutti aika paljon simaa, mutta on kuplivampi.
Kuulostaa sellaiselta, jota on kivaa kuplivana oksentaa. Kaljaa ja limsaa sekaisin, voi ristus...

Briteissä normijuoma, nimeltään shandy. Lisäksi Kroatissa on aivan mainio sitruunaolut ja vaaleat vehnäoluet tarjotaan sitruunaviipaleen kanssa, meksikolainen corona (!) olut nautitaan limen kanssa.

Tietysti jos juomansa valitsee sen mukaan, mikä oksettaa eniten, voi suomalaiseen lageriin lisätä tarpeeksi kossua.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 16, 2020, 09:41:23
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 15, 2020, 22:49:49
Tutustuin ensimmäistä kertaa virvoitusjuomaan nimeltään radler. Se on mieto alkoholipitoinen (2-3%) juoma, jossa on puolet vaaleaa olutta ja puolet sitruunalimsaa. Ei hassumpaa. Muistutti aika paljon simaa, mutta on kuplivampi.

Radler = pyöräilijä

Sakemannit vetää tuota kun ovat fillarilla kapakassa.

Ihan asiallinen juoma näin kesäaikaan. Ja kuten ketjussa on jo todettu vastaavia juomia on keksitty eri puolilla maailmaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 16, 2020, 10:25:14
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 16, 2020, 09:41:23
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 15, 2020, 22:49:49
Tutustuin ensimmäistä kertaa virvoitusjuomaan nimeltään radler. Se on mieto alkoholipitoinen (2-3%) juoma, jossa on puolet vaaleaa olutta ja puolet sitruunalimsaa. Ei hassumpaa. Muistutti aika paljon simaa, mutta on kuplivampi.

Radler = pyöräilijä

Sakemannit vetää tuota kun ovat fillarilla kapakassa.

Ihan asiallinen juoma näin kesäaikaan. Ja kuten ketjussa on jo todettu vastaavia juomia on keksitty eri puolilla maailmaa.

Sprite + valkoviini on sitten spritzer.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 16, 2020, 12:56:15
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 16, 2020, 09:41:23
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 15, 2020, 22:49:49
Tutustuin ensimmäistä kertaa virvoitusjuomaan nimeltään radler. Se on mieto alkoholipitoinen (2-3%) juoma, jossa on puolet vaaleaa olutta ja puolet sitruunalimsaa. Ei hassumpaa. Muistutti aika paljon simaa, mutta on kuplivampi.

Radler = pyöräilijä

Sakemannit vetää tuota kun ovat fillarilla kapakassa.

Ihan asiallinen juoma näin kesäaikaan. Ja kuten ketjussa on jo todettu vastaavia juomia on keksitty eri puolilla maailmaa.

Maistelin tuollaista limuolut-sekoitetta joskus kauan sitten Pariisissa. Olen kuitenkin selkeiden makujen ystävä, eikä tuollaiset sovi minulle. Joskus varhaisteini-iässä tuli juotua Nordfors-viiniä kolalla. Hui niitä aikoja. :o
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - heinäkuu 21, 2020, 20:17:26
Tein MuHeVa-hilloa. Siihen tuli mustikkaa, punaherukkaa ja vattua (reilu litra kutakin) ja n. 8dl sokeria (3dl hillosellaista ja loput tavallista).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 21, 2020, 21:54:52
Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 21, 2020, 20:17:26
Tein MuHeVa-hilloa. Siihen tuli mustikkaa, punaherukkaa ja vattua (reilu litra kutakin) ja n. 8dl sokeria (3dl hillosellaista ja loput tavallista).

Alkoi hillittömästi tekemään mieli lettuja. Onneksi maito on lopussa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 21, 2020, 22:02:24
^
Ei kelpaa selitykseksi sille, että jätät tekemättä.
Letut voi tehda ihan hyvin veteen. Olen tehnyt useastikin eikä maussa juurikaan eroa ja melkeinpä rapsakampia tulee vesitaikinalla :)

Tässä todeistetta, etten ole ainoa, joka käyttää vaihtoehtoisia nesteitä.
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/16885/Halvat%20ja%20helpot%20letut%20%28laktoositon%29/
https://www.myllynparas.fi/reseptit/letut
https://reseptivihko.net/reseptit/lettutaikina-veteen-2857/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 22, 2020, 08:56:47
^Juu olen kuullut kehuttavan mm. vissylettuja - joku kehuu myös vissykossua.

Aamu-ulkoilutuksen yhteydessä kaupasta tarttui mukaan punaisella lapulla varustettua punaista maitoa. Joten eiköhän tänään paistella.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - heinäkuu 22, 2020, 21:39:02
Olutpannukakkua on pakko kokeilla ja pian!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 25, 2020, 17:27:56
Ihmettelin laktoosittoman rasvattoman maitoni ja sukulaisen rasvattoman maidon säilytyspäiväeroja. Minulla kestää kuukauden, sukulaisella vain 2 viikkoa. Hällä onkin tänä kesänä jo pari kolme kertaa kaataessa pistänyt 'lups lups' kun on ollut piiminyttä. Minulla ei. Huomasin sitten että minun laktoosittoman purkeissa lukee 'korkeapastöroitu', joka tarkoittaakin kuumennusta tavallista kuumemmassa 100-135 asteessa. Lisäksi kuningaskunkun (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/maitojen-hyllyikaa-venytetaan-maitojuoma-sailyy-jopa-kuukauden) mukaan näyttää hyllyikää pidennetyn myös ultrapuhtailla linjoilla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 28, 2020, 16:31:06
Olen jo vuosia suosinut belgialaisia ja hollantilaisia mansikoita, koska ne ovat makuuni sopivasti miedon aromaattisia eivätkä niin ärhäkän hapokkaita kuin kotimaiset mansikat. Kauppalajikkeita ei meillä näytä olevankaan kuin pari. Vuosia sitten kuitenkin ostin kaupasta rasiallisen kiinteitä ja todella suuria mansikoita, joiden maukkaus oli ikimuistoinen. Niin ikimuistoinen, etten enää ole samoja löytänyt. Polkat ja muut tavalliset torimansikat jätän ostamatta. En saa niitä maistumaan edes hyvällä kylkiäisellä, jäätelöllä tai kinuskikastikkeella tms. Eilen tapahtui ihme. Näin K-kaupassa rasioihin pakattuja isoja mansikoita. Teki mieli ostaa niitä, mutta ylivertainen muistoni todella hyvistä mansikoista varoitteli, että saattaisin jälleen pettyä. Kävin kovan henkisen taiston ostopäätöksen äärellä. Päädyin ostamaan, koska epätietoisuus mansikoiden mahdollisesta maukkaudesta olisi jäänyt minua kalvamaan, ellen olisi antanut marjoille mahdollisuutta. Ja hurraa, mansikat olivat hyviä! Isoja, kiinteitä, mehukkaita ja makuprofiililtaan lempeitä. Joskus rahoilleen saa todella vastinetta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 29, 2020, 23:00:10
Ostin jo toisen rasiallisen noita hyviä mansikoita. Edellinen satsi säilyi hyvin jääkaapin vihanneslokerossa. Mansikat ovat niin suuria, että minulle riittää välipalaksi kolme marjaa. Tein mansikoiden oheen mascarpone-vaahtoa, mikä on todella kätevä vaihtoehto kermavaahdolle, koska mascarponelle riittää pieni ohennus ja sekoittelu; vatkainta ei tarvita. Täten mascarpone-vaahtoa voi tehdä juuri niin pienen annoksen kuin tarvitsee, vaikka 2 rkl. Ohensin ensimmäisellä kerralla mascarponen kookosmaidolla, koska sitä oli jäänyt tähteeksi pääaterialta. Makeutin vanilliinisokerilla. Oikein hyvää. Toisella kerralla ohensin mansikanmakuisella juotavalla jogurtilla, ja taas lisäksi sekaan myös vähän vanilliinisokeria. Nyt mietin, mitä kaikkea hyvää Alkosta voisi hakea mascarponen ohenteeksi - eri tarkoituksiin. :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 07:00:32
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 25, 2020, 17:27:56
Ihmettelin laktoosittoman rasvattoman maitoni ja sukulaisen rasvattoman maidon säilytyspäiväeroja. Minulla kestää kuukauden, sukulaisella vain 2 viikkoa. Hällä onkin tänä kesänä jo pari kolme kertaa kaataessa pistänyt 'lups lups' kun on ollut piiminyttä. Minulla ei. Huomasin sitten että minun laktoosittoman purkeissa lukee 'korkeapastöroitu', joka tarkoittaakin kuumennusta tavallista kuumemmassa 100-135 asteessa. Lisäksi kuningaskunkun (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/maitojen-hyllyikaa-venytetaan-maitojuoma-sailyy-jopa-kuukauden) mukaan näyttää hyllyikää pidennetyn myös ultrapuhtailla linjoilla.

Kaupassa myynnissä olevien maitojen parasta ennen -päivämäärissä on aika suuret erot. Aiemmin en niitä niin katsellutkaan, mutta kun kaupassakäyntiväli on venynyt vähintään viikkoon, alkaa asialla jo olla merkitystä. Vielä enemmän siksikin, että oleskelu jakautuu kahteen paikkaan. On mukavaa, jos ei tarvitse jokaista tölkkiä muuttaa viikonlopun jälkeen, vaan päiväykset antavat mahiksen jättää osa odottamaan paluuta. Olenkin jo oppinut valkkaamaan kaupasta aina sen maidon, josta kulloinkin saa pisimmän säilyvyyden. Toinen maidon säilyvyyttä takaava toimintatapa on pitää pöytään nostetun maidon alla kylmäkallea. Rauhallinen aamukahvittelu tarkoittaa muutoin joko jatkuvaa ramppaamista kylmiössä tai lämpiävään ehtivää maitoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 30, 2020, 08:23:41
Myös minä olen käyttänyt noita kolmenviikonmaitoja vuosikaudet juuri sen helppouden vuoksi. Kun joutuu käsissään kantamaan kaiken kaupasta kotiin, niin maidot voi ostaa silloin, kun muuta kannettavaa on vähemmän. Minulla yleensä on muutaman litran varmuusvarasto aina jääkaapissa ja aina uusimmat sijoitan takimmaiseksi, jotta kierto menee oikeassa järjestyksessä.

Varmuusvarasto takaa sen, että maidon vuoksi yksistään ei ole pakko lähteä kauppaan, voi toteuttaa yllättävän mielihalun pannukakkuun tmv. ja siitä riittää naapuriavuksikin tarvittaessa. :)

Oikeastaan vain riisipuuromaidon ostamisen joudun suunnittelemaan etukäteen, sillä siihen käytän punaista maitoa. Viimeksi kokeilin sitä oikein puuromaidoksikin tarkoitettua Valio Kiehu® maitojuomaa. Puurokattilassa hauduttelussa nimittäin sekoittelun jälkeen tuppaa reunalle tulemaan maidosta paistunut rusehtava reunus tavallista maitoa käytettäessä. Tuolla Kiehulla sitä ei kyllä tullut, tai no, tuli mutta huomattavasti vähemmän. Kattila oli paljon helpompi tiskatakin :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - elokuu 01, 2020, 21:28:16
Teen ensimmäistä kertaa elämässäni romtopfia. 1,5l ruukussa lilluu jo lakkoja, vattuja, mansikoita, mustikoita, mustaherukoita sekä suklaakirsikoita. Ja ruukku on vasta puolillaan!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 02, 2020, 01:10:50
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 07:00:32
Toinen maidon säilyvyyttä takaava toimintatapa on pitää pöytään nostetun maidon alla kylmäkallea. Rauhallinen aamukahvittelu tarkoittaa muutoin joko jatkuvaa ramppaamista kylmiössä tai lämpiävään ehtivää maitoa.
Minä olen tehnyt pöytämaidolle aaltopahvista kotelon ja päällystänyt sen vielä Al-foliolla lämmittävän infrapunasäteilyn torppaamiseksi. ½ litraa säilytän pöydällä noin ½ päivää minkä se kestää. Jos alkaa olla kahviin liian lämmintä niin jatkan vähän kylmällä hanavedellä. Toinen ½ litraa on aaltopahvikotelon suojassa kellarin yläportailla (jossa on kesällä vähän turhan lämmintä n.10-15 C, hellekaudella 20 C).  Näihin sitten "uutta" maitoa 0-5 C jääkaapista joka on toisessa rakennuksessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - elokuu 02, 2020, 06:36:11
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 02, 2020, 01:10:50
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 07:00:32
Toinen maidon säilyvyyttä takaava toimintatapa on pitää pöytään nostetun maidon alla kylmäkallea. Rauhallinen aamukahvittelu tarkoittaa muutoin joko jatkuvaa ramppaamista kylmiössä tai lämpiävään ehtivää maitoa.
Minä olen tehnyt pöytämaidolle aaltopahvista kotelon ja päällystänyt sen vielä Al-foliolla lämmittävän infrapunasäteilyn torppaamiseksi. ½ litraa säilytän pöydällä noin ½ päivää minkä se kestää. Jos alkaa olla kahviin liian lämmintä niin jatkan vähän kylmällä hanavedellä. Toinen ½ litraa on aaltopahvikotelon suojassa kellarin yläportailla (jossa on kesällä vähän turhan lämmintä n.10-15 C, hellekaudella 20 C).  Näihin sitten "uutta" maitoa 0-5 C jääkaapista joka on toisessa rakennuksessa.

Olishan mulla maidolle sopiva termariastiakin, mutta kun en jaksa lotrailla kahvimaitoja tölkistä erilliseen astiaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - elokuu 02, 2020, 08:18:06
Eilen on huono ja hyvä kokkauspäivä. Aamulla munien keitto meni pahasti pieleen. Yli puolet munista halkesi keitettäessä, ei pahasti, mutta kuitenkin. Tavallisesti yksi, korkeintaan kaksi halkeaa, yleensä ei yhtään. Onneksi päivä kuitenkin päättyi onnistumiseen. Jauhelihamössöä (sipulia, chilliä, yms. seassa) oli jäänyt yli. Lähikaupasta voitaikinaa. Sitä pellille jauhista päälle ja toiset taikinalevyt päälle. Eli kohta pääsi nauttimaan lihapiirakasta. Kyllä maistui.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 02, 2020, 11:34:49
Mulla ei juurikaan halkeile kananmunat, liekö syynä se, että laitan ne kylmään veteen, ja ajan otan vasta kun vesi kiehuu.

Ja kahvimaitoa kuluu vain 2/3 mukillista, jonka lämmitän mikrossa. Siihen lisään espressoa keitettynä suodatinkahvina vähän kerrallaan noin mukillisen, kunnes lopuksi on melkein pelkkää kahvia. Espresso on sen verran vahvaa, ettei sitä mukillista enempää voi juoda. Meillä kotona puhuttiin vähän naureskelevaan "Pohjanmaan huidusta", joka tarkoitti laihaa kahvia. Siitä ehkä on jäänyt mieltymys vahvaan kahviin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 02, 2020, 11:52:34
Mökkipaikkakuntani siinä kaupassa, joka tekee ruokatoimituksia mökille, oli mainio grillipakaste, Provencen mausteilla kasviksia ja perunalohkoja (tarkistin, että sitä ei ole kotipaikkakuntani K-Supermarketin valikoimassa). Heinäkun puoliväliä ennen oli helteitä, joten tiristin yksinäisissä korona-ajan mökkikauden avajaisbileissäni broilerinfileitä valurautapadassa pihan nuotiossa/"grillissä" curryn makuisessa oliiviöljyssä, lisäsin valkosipulia ja sipulia ja paistelin, lisäsin em. sulaneet pakastekasvikset, paistoin ja taisin sitten lisätä tomaattimurskaakin. Valurautaisessa paistinpannussa paistoin (Pirkka) halloumia, mutta nuotio ei ollut oikein siinä vaiheessa, että paisto onnistui, joten kippasin ne pataan. Halloumin maustoin ainakin kurkumalla ja chilillä. Lisäsin ylikypsän banaanin. Nautin hyvän punaviinin kanssa. Lopputuloksena tämän kesän ehdottomasti parhaimman makuinen sapuska, jota riitti moneksi päiväksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 02, 2020, 12:00:09
Nyt pitäisi kehitellä jotain ruokaa saunapolulla kasvavista kanttarelleista, tänään. Ja sulamassa olevasta broilerinsuikaleista, huomenna.  Tarkoitus olisi tuhota tuore-elintarvikkeita, jotta olisi vähemmän kannettavaa kaupunkiin. (Siksi tertrapapujen ja tetratomaattimurskan taidan jättää väliin.)

Ei ole voita, kermaa eikä kananmunia tai vehnäjauhoja. Ei ole uunia, mutta on kaasuhella ja mikro. Näitä on:
- uusia perunoita
- 1 pss. em. Provencen kasviksia ja perunalohkoja, 1 pss vihreitä papuja (pakaste), soppajuures-pakastepussi,
- ei-neitsyt rypsiöljyä, oliiviöljyä,
- 1,5 dl vuohenmaitoa (aika rasvaista), rasvatonta maitoa
- grahamjauhoja, kaurahiutaleita, leivinjauhetta (voi tehdä lautasella sämpylöitä mikrossa)
- porkkanaa, pala selleriä,
- iso purjo, valkosipulia, punasipulia, varsiselleriä,
- (vuolukanaa, valmis sellaisenaan, Fajitas),  (purkkipapuja), (pakkasessa pinaattilättyjä),
- (Kuusamon edam-juustoa)
- kasvisliemikuutioita, jotain mausteita
- tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa (nämä ehkeivät sovi kanttarelleihin)
- (tetrapapuja, tetratomaatimurskaa)
- 2 ylikypsää banaania, omenia
- 2 bataattia
- paprikaa
Ideoita?

Broilerin kanssa olen kaavaillut ainakin ylikypsiä banaaneita, valkosipulia, puolet purjosta, kurkumaa, kuiv. inkivääriä ja chiliä reippaasti, varsiselleriä, ja ehkä pakastettuja vihreitä papuja (tai niitä Provencen kasviksia). Kera keitettyjen pottujen, ne pitää syödä pois ennen lähtöä, ei viitsi kantaa kaupunkiin. Muutenhan riisi sopisi paremmin. Tämän kanssa voisivat sopia pinaattilätyt.

Ehkä kanttarelleihin sopisi puolet purjosta, pari porkkanaa tai soppajuurekset, selleri, punasipuli, vuohenmaito, persilja (tai vaihtoehtoisesti rosmariini? on ehkä liian vahva? rakuunakaan ei taida sopia?). Jotain mietoa kuitenkin, eikä varsinkaan tomaatteja, jotka peittävät kanttarellin hienon maun. Lisäksi keitettyjä pottuja, ja vuolukanalastuja. Tämänkin kanssa voisivat sopia pinaattilätyt.

Jos viitsisi viritellä tulen nuotiolle, voisi valmistaa hiilloksella bataatteja (laitetaan sellaisenaan suoraan hiillokselle). Sen kanssa sopisi kanttarellihöystö varmaankin, ja miksei broilerikin.
---
Pihalla on myös jättimäisiä lehmäntatteja tms., mutta ne taidan jättää rauhaan.

Ehkä pitäisi piipahtaa eräässä tietyssä pikkumetsikössä lähellä, sieltä olen löytänyt kehnäsieniä joskus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 04, 2020, 19:04:17
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 02, 2020, 12:00:09
Nyt pitäisi kehitellä jotain ruokaa saunapolulla kasvavista kanttarelleista, tänään. Ja sulamassa olevasta broilerinsuikaleista, huomenna.  Tarkoitus olisi tuhota tuore-elintarvikkeita, jotta olisi vähemmän kannettavaa kaupunkiin. (Siksi tertrapapujen ja tetratomaattimurskan taidan jättää väliin.)

Ei ole voita, kermaa eikä kananmunia tai vehnäjauhoja. Ei ole uunia, mutta on kaasuhella ja mikro. Näitä on:
- uusia perunoita
- 1 pss. em. Provencen kasviksia ja perunalohkoja, 1 pss vihreitä papuja (pakaste), soppajuures-pakastepussi,
- ei-neitsyt rypsiöljyä, oliiviöljyä,
- 1,5 dl vuohenmaitoa (aika rasvaista), rasvatonta maitoa
- grahamjauhoja, kaurahiutaleita, leivinjauhetta (voi tehdä lautasella sämpylöitä mikrossa)
- porkkanaa, pala selleriä,
- iso purjo, valkosipulia, punasipulia, varsiselleriä,
- (vuolukanaa, valmis sellaisenaan, Fajitas),  (purkkipapuja), (pakkasessa pinaattilättyjä),
- (Kuusamon edam-juustoa)
- kasvisliemikuutioita, jotain mausteita
- tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa (nämä ehkeivät sovi kanttarelleihin)
- (tetrapapuja, tetratomaatimurskaa)
- 2 ylikypsää banaania, omenia
- 2 bataattia
- paprikaa
Ideoita?

Broilerin kanssa olen kaavaillut ainakin ylikypsiä banaaneita, valkosipulia, puolet purjosta, kurkumaa, kuiv. inkivääriä ja chiliä reippaasti, varsiselleriä, ja ehkä pakastettuja vihreitä papuja (tai niitä Provencen kasviksia). Kera keitettyjen pottujen, ne pitää syödä pois ennen lähtöä, ei viitsi kantaa kaupunkiin. Muutenhan riisi sopisi paremmin. Tämän kanssa voisivat sopia pinaattilätyt.

Ehkä kanttarelleihin sopisi puolet purjosta, pari porkkanaa tai soppajuurekset, selleri, punasipuli, vuohenmaito, persilja (tai vaihtoehtoisesti rosmariini? on ehkä liian vahva? rakuunakaan ei taida sopia?). Jotain mietoa kuitenkin, eikä varsinkaan tomaatteja, jotka peittävät kanttarellin hienon maun. Lisäksi keitettyjä pottuja, ja vuolukanalastuja. Tämänkin kanssa voisivat sopia pinaattilätyt.

Jos viitsisi viritellä tulen nuotiolle, voisi valmistaa hiilloksella bataatteja (laitetaan sellaisenaan suoraan hiillokselle). Sen kanssa sopisi kanttarellihöystö varmaankin, ja miksei broilerikin.
Nuotiobataatteja jo hehkutinkin eilen Fiilikset ja päivän mietteet -ketjussa. Mahtavan makuisia vuolukanan (Fajitas), oliiviöljyn, uuden sipulin ja kurkun kanssa.

Valmistin tänään kanttarellit pienessä kattilassa keittämällä kasaan ja lisäämällä punasipulia ja vähän suolaa. Kanttarellit sopivat mainiosti Sitruunaisen broileriruoan kanssa:
Tässä järjestyksessä isoon kattilaan (kasvikset pilkottuina)

- kookosöljyä
- broilerin suikaleita
- pala selleriä (toimi ihanasti)
- sipuli, valkosipulia
- kurkumaa, mustapippuria, fenkolinsiemeniä(!), inkivääriä reippaasti, chiliä
- iso purjo, valkosipulia,
- tomaattia lohkoina
- puolikkaan luomusitruunan kuori ja koko sitruunan mehu (vähän yläkanttiin mehu, mutta toimi)
- purjon vihreä osa
- 1 pss. em. Provencen kasviksia ja perunalohkoja (pakaste)
- 1/2 pss. sadonkorjuukasviksia (pakaste)
- ylikypsä banaani
Paistelun jälkeen kansi kiinni, ja annetaan kypsyä ehkä 15-20 minuuttia.

Pakkasesta pinaattilättyjä "jälkkäriksi", kun hiilareita tuossa ruoassa ei juurikaan ollut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 09, 2020, 18:59:56
Yksinkertainen on kaunista, ja maistuvaa.

Tänään oli naudan ulkopaistista leikattuja pihvejä pannulla voissa paistettuna, vihreitä herneitä ja salaattia sekä belgialisia viipaleperunoita pannulla ruokakermassa haudutettuna.

Kaikkien lajien ajoitus toimi täydellisesti sekä pihvien suolaus ja pippurointi.

Oli muuten hyvää. Naisellekin maistui, vaikka on jo kallistumassa vähempilihaiselle puolelle. Vegaaneja ja kasvissyöjiä saisi olla enemmän, surettaa jo nekin eläimet jotka joudutaan takiani kasvattamaan ja teurastamaan. Minkäs teet kun olet pohjimmiltasi raadollinen lihansyöjä. En usko, että pitkiä aikoja pärjäisin ilman kunnon pihviä, makkaraa tai lihapiirakkaa, ilman että muuttuisin tosi ärsyttäväksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - elokuu 16, 2020, 00:17:54
Hienon kesäpäivän kruunasi tänään jälkiruoka. Kaupasta sain alennuslaputetun paketin lettuja melkein ilmaiseksi. Kuumensin letut mikrossa. Päälle vaniljajäätelöä ja rommihunnutettuja mansikoita. Oh my God!!!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - elokuu 16, 2020, 06:28:22
Kesäkurpitsan kasvattaminen on palkitsevaa, sillä homma hoituu jotakuinkin itsekseen ilman oikeastaan minkäänlaista hoitoa ja kasvustot ovat komeat. Ongelmana on vain se, että satoa tulee liikaakin, vaikka taimia ei olisi istuttanut kuin pari hassua. Yhden taimen istuttaminen taas ei tuota kurpitsan kurpitsaa, sillä silloin ei ole koskaan kukkivalla kukalla kaveria kukassa samaan aikaan.

Tarttis keksiä miljuuna helppoa tapaa hyödyntää kesäkurpitsasatoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 16, 2020, 09:45:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 16, 2020, 06:28:22
Kesäkurpitsan kasvattaminen on palkitsevaa, sillä homma hoituu jotakuinkin itsekseen ilman oikeastaan minkäänlaista hoitoa ja kasvustot ovat komeat. Ongelmana on vain se, että satoa tulee liikaakin, vaikka taimia ei olisi istuttanut kuin pari hassua. Yhden taimen istuttaminen taas ei tuota kurpitsan kurpitsaa, sillä silloin ei ole koskaan kukkivalla kukalla kaveria kukassa samaan aikaan.

Tarttis keksiä miljuuna helppoa tapaa hyödyntää kesäkurpitsasatoa.

Laita pizzan pohjaksi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 16, 2020, 10:39:55
^ Tosiaankin, kesäkurpitsa pitsanpohjana on loistojuttu, parhaimman makuinen koskaan syömäni pitsa sisälsi pohjassa:

raastettua kesäkurpitsaa
kananmunaa
pecorinoa
(vähän vehnäjauhoja?)

Pohja paistetaan ensin n. 10 minuuttia. Sitten tällätään täytteet ja paistetaan lisää.

---
Olen laittanut kesäkurpitsaa vaikka mihin:

patoihin
keittoihin
salaatteihin
viilivälipalaan (!) tomaatin, hedelmien, marjojen, myslin, pähkinöiden kanssa (jokin kombo näitä)
jälkiruokasoppaan(!) marjakiisseliin
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - elokuu 16, 2020, 11:37:16
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 16, 2020, 09:45:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 16, 2020, 06:28:22
Kesäkurpitsan kasvattaminen on palkitsevaa, sillä homma hoituu jotakuinkin itsekseen ilman oikeastaan minkäänlaista hoitoa ja kasvustot ovat komeat. Ongelmana on vain se, että satoa tulee liikaakin, vaikka taimia ei olisi istuttanut kuin pari hassua. Yhden taimen istuttaminen taas ei tuota kurpitsan kurpitsaa, sillä silloin ei ole koskaan kukkivalla kukalla kaveria kukassa samaan aikaan.

Tarttis keksiä miljuuna helppoa tapaa hyödyntää kesäkurpitsasatoa.

Laita pizzan pohjaksi.

T: Xante

Pahus vain, kun en oikein ole kummoinen pizzan ystävä. No tänään suunnitteilla kesäkurpitsamoussaka. Siihen menee kilo kesäkurpitsaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - elokuu 16, 2020, 13:00:48
Kesäkurpitsalasagne? Pastan tilalla kesäkurpitsaa, mutten vakioainekset.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 16, 2020, 13:11:58
Kurpitsa ja raparperi ovat kamalia puutarhakasveja koska ne ovat satoisia mutta kelpaavat vain ei-juuri-mihinkään. Niitä sitten yritetään pakkosyöttää perheenjäsenille ja vieraillekin jotka saavat vielä mukaansa pari purkkia omatehtyä kurpitsapikkelsiä ja raparperihilloa, jotka menevät todennäköisesti roskiin uudessa sijoituskodissaan.

Sen verran voin joustaa, että syön pari kertaa vuodessa raparperikiisseliä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 16, 2020, 15:32:37
Raparperi on tosiaan aika hankala kasvikunnan tuote. Mansikka-raparperikeitto menettelee, mutta ei siihenkään kovin paljoa tuota hapanta saa dumpattua ilman melkoista sokreimäärää. Silloin, kun vielä töissä saatettiin tilata neukkaripullat, jokakeväinen riesa oli "päivän hapan".; eli jonkinlainen kakkutaikinaneliö, johon oli piilotettu happamia yllätyspaloja, jotka vetivät naaman irveen.

Minulla on pakastimessa useampi rasia, kasaankiehautettua raparperia, kun ystävällisiltä tutuilta on niitä varsia tullut enkä ole aina raaskinut viedä niitä suoraan biojätteeseen. Olen miettinyt, mihin ne saisi käytettyä, sillä sekin vähäinen tila pakastimessa olisi tarpeen hyötykäyttöön.


Kesäkurpitsa sitten. Joskus sitä olen haudannut erilaisiin ruokiin silloin, kun lapsia piti opettaa syömään vihanneksia muka monipuolisesti. Nyttemmin olen siitä luopunut kokonan, sillä en siitä makua onnistu löytämään. Varmaan en sitä osaa käyttää oikein, kun sen suutuntuma on aina jotenkin niljakas. Kuka haluaa syödä jotain mautonta niljakasta?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 16, 2020, 16:00:27
Grillattuna kesäkurpitsa oli makoisaa. Itketin suolassa poistaen vetisyyden ja puristelin vielä talouspaperissa kuivaksi, laitoin vain pippuria pinnalle.
Muina ruokalajeina oli mausteinen tulinen ja tomaattinen jauhelipata, grillattuja pinaattilättyjä ja esikeitettyä maissia, salaattia.

Voisikohan kesäkurpitsaa kuivata sopivan ohuina siivuina? Kasviskuivurissa tai uunissa alhaisessa lämpötilassa. Voisi sitten pitkin talvea käytellä kourallisen silloin tällöin. Tai niitä voisi ehkä syödä sipseinä, jos maustaa ne yrteillä ja suolalla. http://parastapuutarhasta.blogspot.com/2014/08/jarkee-vai-ei-kesakurpitsojen.html
https://kuntoplus.fi/terveellisia-resepteja/terveelliset-valipalat/kesakurpitsasipsit

Entä pikkelöinti? Tässä italialainen: http://www.sweetfoodomine.com/reseptit/lisukkeet/italialaisittain-maustettu-sailotty-kesakurpitsa/

Hapattaminen esim. chilin, porkkanan ja kiinankaalin kanssa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - elokuu 16, 2020, 16:41:50
Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 16, 2020, 13:00:48
Kesäkurpitsalasagne? Pastan tilalla kesäkurpitsaa, mutten vakioainekset.

Se on jotakuinkin ihan sama kuin tuo kesäkurpitsamoussaka. Moussakassa vain kesäkurpitsa korvaa munakoison, kun se lasagnessa korvaa pastalevyt. Tällä hetkellä moussakani on uunissa kypsymässä. Grillattu kesäkurpitsa on ihan vakiojuttu keittiössämme. Vähän balsamikastiketta päälle vielä niin hyvää on. Mutta rajansa silläkin, kuinka paljon sitä jaksaa syödä.

Raparperi muuten on myös hyvää grillattuna. Se ei edes ole mikään jälkkäri, vaan sopii vaikka grillatun lihan kylkeen. Raparperimehua - tai raparperimansikkamehua - olen tehnyt myös. Mutta mä diggaan kaikkea hapanta, joten jos raparperin happamuus on se no-no niin mua ei kandee kuunnella. Raparperihillokin on hyvää. Raparperipiirakkaa laitan aina alkukesästä, kun ei vielä oikein muuta satoa ole käytettävissä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - elokuu 18, 2020, 23:06:23
Tonnikalakasvispasta, seuraavat ainekset

1/2kesäkurpitsaa
1/2paprikaa
pieni munakoiso
1prk.tonnikalaa öljyineen
1valkosipulinkynsi
1prk.tomaattimurskaa
mausteita,ripaus mustapippuria,ripaus currya,timjamia,
balsamicoa 1rkl.
2isoa sipulia
keitin kasaan pilkottuina olleet kasvikset tomaattimurskan ja mausteitten kanssa n.25min
tarjosin tumman keitetetyn spagetin kanssa, spagetit yleensä katkaisen keskeltä kahtia kun laitan kiehuvaan veteen ovat
sitte helpompaa syätävää lautasella!(päälle valmiisen annokseen voi lisätä vähän mieleistään juustoa! bon apetit!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 20, 2020, 17:20:33
^ Voi olla, että kokeilen jotain tuon tapaista huomenna, kun pitäisi hukata puolikas iso kesäkurpitsa johonkin, ennen kuin menee vanhaksi. Toisen puolikkaan hukkasin mainiolla tavalla tänään, kun en viitsinyt kokata:
- hernesoppaa lämmitettynä
- loppuvaiheessa pilkottuna purjon vihreää osaa
- valmiiseen soppaan (Turun vahvaa) sinappia
- kesäkurpitsaa pilkottuna.
En ole aiemmin muistaakseni tuolla lailla jatkanut hernesoppaa, ja kesäkurpitsa maistui makealta. Tuli vähän niin kuin salaattia siinä samalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 20, 2020, 18:53:13
Availin tänään   kuohuvaa punaviiniä   (https://www.viinikartta.fi/viini/453777?wineId=453777) pullon.

Pitää ostaa varastoon, saattaa olla mainio bile- ja pizzajuoma.

En tiedä sopiiko kurpitsa-purjohernekeiton kanssa mutta kokeilkaa!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - elokuu 20, 2020, 20:06:04
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 22, 2020, 12:13:35
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 18, 2020, 11:24:26
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 12, 2020, 19:42:59
Onko ihmisillä kokemusta mahlan käytöstä muuna kuin juomana?

Ei ainakaan minulla ole. Siitä voisi ilmeisesti keittää siirappia.

Se on keitetty. Olipahan homma; 11,5l mahlaa kutistui kymmentuntisessa keitossa melkein sadasosaan. Jäljelle jäi 1,5dl tummanpunaruskeaa lientä. Pitänee kokeilla sitä vaikkapa vaniljajäätelön kanssa.

Nyt on kokeiltu. Todella tuhdin makuista, paljon vaahterasiirappia vahvempaa. Mutta koivun mahlassa lienee sokeria paljon vähemmän kuin sokerivaahteran mahlassa, joten sitä muuta on koivusiirapissa vastaavasti enemmän.

Hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 20, 2020, 22:43:34
Lainaus käyttäjältä: urogallus - elokuu 20, 2020, 20:06:04
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 22, 2020, 12:13:35
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 18, 2020, 11:24:26
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 12, 2020, 19:42:59
Onko ihmisillä kokemusta mahlan käytöstä muuna kuin juomana?

Ei ainakaan minulla ole. Siitä voisi ilmeisesti keittää siirappia.

Se on keitetty. Olipahan homma; 11,5l mahlaa kutistui kymmentuntisessa keitossa melkein sadasosaan. Jäljelle jäi 1,5dl tummanpunaruskeaa lientä. Pitänee kokeilla sitä vaikkapa vaniljajäätelön kanssa.

Nyt on kokeiltu. Todella tuhdin makuista, paljon vaahterasiirappia vahvempaa. Mutta koivun mahlassa lienee sokeria paljon vähemmän kuin sokerivaahteran mahlassa, joten sitä muuta on koivusiirapissa vastaavasti enemmän.

Hyvää.

Kiva tietää. Parhaimmat elämykset tulevat usein kun näkee hiukan enemmän vaivaa. Koivujahan Suomessa riittää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 20, 2020, 23:35:37
Kauanko koivunmahlaa piti keittää, että tuli siirappia?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 21, 2020, 07:19:45
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 20, 2020, 18:53:13
Availin tänään   kuohuvaa punaviiniä   (https://www.viinikartta.fi/viini/453777?wineId=453777) pullon.

Pitää ostaa varastoon, saattaa olla mainio bile- ja pizzajuoma.

En tiedä sopiiko kurpitsa-purjohernekeiton kanssa mutta kokeilkaa!

Ensimmäistä (?) kertaa totean, että olen makuasioissa Roosterin kanssa eri mieltä. Lambrusco on niitä harvoja viinejä, johon en mielelläni koske. En tiedä, mikä siinä pirskahtelevaisuudessa yhdistettynä makeaan punaviiniin vain...stoppaa. Ei.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - elokuu 21, 2020, 07:46:20
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 20, 2020, 23:35:37
Kauanko koivunmahlaa piti keittää, että tuli siirappia?

En enää itsekään muistanut, mutta löytyyhän se tuosta lainauksesta.

LainaaSe on keitetty. Olipahan homma; 11,5l mahlaa kutistui kymmentuntisessa keitossa melkein sadasosaan. Jäljelle jäi 1,5dl tummanpunaruskeaa lientä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 21, 2020, 09:00:01
^ Tänks!

Olin mielestäni lukevinani, että aikaa ei ollut (etsin kai numeroita). Kaameaa tämä vaihtelevasti sumea tai pistemäinen sokeus. Eilen pelasin shakin pulmapelejä, ja kiroilin omaa sokeuttani moneen kertaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 21, 2020, 10:40:25
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 21, 2020, 07:19:45
Ensimmäistä (?) kertaa totean, että olen makuasioissa Roosterin kanssa eri mieltä. Lambrusco on niitä harvoja viinejä, johon en mielelläni koske. En tiedä, mikä siinä pirskahtelevaisuudessa yhdistettynä makeaan punaviiniin vain...stoppaa. Ei.

T: Xante

Ehkä minulla oli tarvetta viileälle juomalle haahuiltuani ulkona helteisessä säässä, mihin jääkaappikylmä semipunakuohari sopi. Ehkä olin myös pirskahteleva.  ;D  Siis tilanne oli myös otollinen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 25, 2020, 15:37:39
Tuli viime tilauksen yhteydessä k-kaupalta ilmaistuote: Vaasan dark dog rukiinen hot dog sämpylä 8kpl/400g.

Onko hyviä hodarireseptejä, tai jos ei reseptejä, niin vaikka ihan vain koriste-ehdotuksia, joilla naamioituna nuo saa huijattua kurkusta alas kaikkein parhaiten?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 27, 2020, 13:32:29
^
Mä hommasin nakkeja, paprika- ja chili-majoneesiä, cheddar juustoraastetta, kurkkusalaattia, paahdettua sipulirouhetta ja omasta takaan oli sinappi ja ketsuppi. Täytyy kokeilla näillä. Salaattia hommasin myös, että sitä voi hätätilassa käyttää, joskaan en usko, että tällaiset vitamiinipommit erikseen salaattia kaipaavat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - elokuu 27, 2020, 13:41:17
^Kyytipojaksi keissi kaljaa, niin eiköhän nuo saa alas menemään.  ;D

Nakeista tuli mieleen, että toimiiko sellainen höyrytyskattila? Kuulema tulee parempaa kuin keittämällä, mutta kestääkö kauan?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 27, 2020, 13:57:19
^
Varmaan se vähän kauemmin kestää höyryssä, mutta höyryssä ei sitten voi maustaa niitä. Tai minä ainakaan en keksi, jotta miten.

Nakkejahan ei kyllä keitetä, vaan keitetään runsaasti vettä ja siihen sitten reippaasti mauste- tai mustapippuria ja vaikkapa laakerinlehti tai parikin. Kun vesi kiehuu kunnolla otetaan kattila pois levyltä ja nakit nakataan veteen ja kansi päälle. Annetaan niiden siellä muhia joku aika, kunnes ovat lämmenneet läpi. Aikaa on vaikea sanoa, kun se tietysti riippuu siitä vesimäärästä. Mitä enemän vettä nakkien tilavuuteen nähden, niin sitä nopeammin nakit kuumenee.

Tuollaisella reseptillä nakit tehtiin lapsuudenkodissani, jos niitä ei paistettu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 27, 2020, 13:57:40
Ai samperi, keissi kaljaa olisi ollut kyllä paikallaan, todennäköisesti selviäsi silloin ilman hodareitakin :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 27, 2020, 14:09:55
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 27, 2020, 13:41:17
^Kyytipojaksi keissi kaljaa, niin eiköhän nuo saa alas menemään.  ;D

Nakeista tuli mieleen, että toimiiko sellainen höyrytyskattila? Kuulema tulee parempaa kuin keittämällä, mutta kestääkö kauan?

Mun mielestä kaikki on suunnilleen parempaa höyryttämällä kuin keittämällä, tosin meillä höyrytyskattilaa käytetään enimmäkseen juureksille ja vihanneksille.

Nakkeja syön tai keitän niin harvoin, että niitä ei ole tullut kokeilluksi, mutta ainakin Helsingin R-aseman Wurstin (vai mikä makkarapaikka on?) mainoksissa on aina kiinnittänyt huomiota höyrytetyt nakit. Muistelen myös, että niin niitä tavattiin grilleillä valmistaa, oli niin höyrymakkaraa kuin -nakkeja.

Semmoisista käynneistä on vain niin kauan, en edes tiedä, mitä grilleissä nykyään myydään. Mutta höyrykattila on keittiössä joka tapauksessa kelpo peli, siinä voi tehdä kalaakin!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - elokuu 28, 2020, 23:19:10
Ostan aika harvoin viinirypäleitä, koska niitä yleensä joutuu ostamaan 500g rasian, vaikka mausta ei ole tietoa. Huonolla tuurilla osuu ikävän happamia rypäleitä, joita ei sitten tee mieli syödä yhtään ensimmäisten maisteluiden jälkeen. Nyt on kuitenkin esim. Espanjassa rypäleiden sesonki, joten ostin rasiallisen vihreitä rypäleitä. Nepä olivatkin ihanan kiinteitä ja rapsakan rasahtavia, sekä maultaan sopivan makeita, muutamat raaemmat rypäleet lievästi happamia. Tuli napsittua vajaat puoli rasiaa yhdeltä istumalta ja illalliseksi tein kylmän salaattilautasen, johon tuli perunasalaatin jämät, tuoretta kurkkua, yksi tomaatti (itse kasvatettu) ja mustia papuja sekä tietysti noita rypäleitä (leikkasin puoliksi). Sekaan vähän huhmareessa rouhittua mustapippuria. Sipuliakin oli tarkoitus pilkkoa mukaan, mikä olisi tehnyt hyvää tomaatille ja mustille pavuille, mutta sitä en sitten jaksanut. Ensi kerralla... Jälkiruuaksi vielä muutama rypäle kokonaisina suoraan tertusta. Noin 400g rypäleitä siis mennyt tänään. Huomenna on ostettava uusi rasiallinen. :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - elokuu 29, 2020, 09:54:06
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 27, 2020, 14:09:55
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 27, 2020, 13:41:17
^Kyytipojaksi keissi kaljaa, niin eiköhän nuo saa alas menemään.  ;D

Nakeista tuli mieleen, että toimiiko sellainen höyrytyskattila? Kuulema tulee parempaa kuin keittämällä, mutta kestääkö kauan?

Mun mielestä kaikki on suunnilleen parempaa höyryttämällä kuin keittämällä, tosin meillä höyrytyskattilaa käytetään enimmäkseen juureksille ja vihanneksille.

Nakkeja syön tai keitän niin harvoin, että niitä ei ole tullut kokeilluksi, mutta ainakin Helsingin R-aseman Wurstin (vai mikä makkarapaikka on?) mainoksissa on aina kiinnittänyt huomiota höyrytetyt nakit. Muistelen myös, että niin niitä tavattiin grilleillä valmistaa, oli niin höyrymakkaraa kuin -nakkeja.

Semmoisista käynneistä on vain niin kauan, en edes tiedä, mitä grilleissä nykyään myydään. Mutta höyrykattila on keittiössä joka tapauksessa kelpo peli, siinä voi tehdä kalaakin!

T: Xante

Höyryttäminen on muuten paras tapa lämmittää hampurilaisiin tai hodareihin tarkoitetut sämpylät. Näin ne eivät kuivu ja muutu murtuviksi. Varsin hauska vempain höyryttämiseen on sellainen bambusta tehty itämainen kannellinen "rasia" eli höyrytyskori, jonka voi laittaa kattilan päälle.

https://www.google.fi/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fwww.bandcompany.com%2Fken-hom-tao-hoyrytyskori-bambua&psig=AOvVaw0ahKG6C9a2wIVyyexS-F0m&ust=1598770471187000&source=images&cd=vfe&ved=0CAIQjRxqFwoTCJDMsaLqv-sCFQAAAAAdAAAAABAI
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - elokuu 29, 2020, 19:04:03
Paremmat chilidogit!

8 hodarisämpylää
8 kunnon napsahtavaa hodarinakkia
1 punasipuli
ketsuppia
sinappia

Jaukkukastike:

400 gr naudan jauhelihaa (17%)
1 Sipuli
2-4 valkosipulin kynttä
1 rkl ruokaöljyä
4 tl jauhelihamaustetta
1 prk tomaattipyreetä (70 gr)
4 rkl ketsuppia
2 rkl tulista chilikastiketta
1 tlk säilykepapuja (Kidney-pavut parhaita, muutkin käyvät)
Suolaa, mustapippuria

Juustokastike:

150 gr cheddarjuustoa
2 dl ruokakermaa
1 rkl vaaleaa kastikesuurusta
Pari tippaa tabascoa

Jaukkukastikkeen osannevat pyöräyttää kaikki, mutta kastikkeeseen lisäohje:

Kuumenna ruokakerma pienessä kattilassa tai kasarissa, sulata siihen juusto. Sakeuta ja hämmennä joukkoon suurus, ja lisää tabascoa maun mukaan.

Nämä ovat sitten täyttävää mättöä, eli nälkäiselle äijällekin riittää helposti kaksi tuhtia hodaria!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - elokuu 29, 2020, 19:19:34
Kesällä perunamuusinkaipuuni äityi niin sietämättömäksi, että sorruin ostamaan valmismuusiainekset. Kesäpotuistahan ei kunnon muusia saa, ja muutenkin ainoa oikea pottumuusi tulee valmistaa Lapinpuikuloista - muu on kerettiläisyyttä.

Valmistin ensimmäisen kattilan ohjeen mukaan, prosessi on nopea: viisi desiä vettä tulille ja jahka vesi kiehuu, niin suolat perään ja kattila pois liedeltä. Sen jälkeen 2 desiä maitoa messiin, lopuksi valmispussi sekoitellen, ja voita nokare. Sekoittelun jälkeen satsia kannustettiin tekeytymään vielä minuutin verran. Todellista pikaruokaa!

Vaan aitoon verrattuna setti oli, kuin perunamuusien pumpattava barbara! Tymäkkää ja kumista, eikä oikeastaan makua lainkaan. Vitutti, mutta muusikiima oli kova. Siispä söin, ja manasin itseäni samalla kulinaristiseksi perverssiksi. Jälkikäteen morkkis oli kova!

Seuraavaan satsiin modasin annosta lisäämällä kolme ja puoli desiä punaista maitoa, reilusti voita ja enemmän suolaa. Mukaan sekoitettu raaka kananmuna kruunasi viritelmän. Nyt valmisruoka sentään muistutti aitoa muusia. Jauhe on silti niin hienojakoista ja kimmoisaa, että pienten sattumien puute ja edelleen tuotoksen elastisuus aiheuttavat epämiellyttäviä häiriöitä suutuntumaan.

Voi suositella vain akuutissa hädässä, vaikka valmistumiseen menee vain hujaus. 5/10, muusin kaukokaipuu kuitenkin kaikkosi. Siksi sentään viisi pistettä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 29, 2020, 19:38:16
^
Meillä on ollut yhteinen kiima :D Perunamuussi on herkkua, jota todella harvoin saa kesällä enää tehtyä aidoista aineksista.

Käytit jotain muussijauhetta? Itse käytän pakastetta, myös siellä on muistaakseni puikulaversio, joskaan en niissä pakastemuusseissa kovin suurta eroa huomaa. Pakastemuusin ongelma on siinä, että se on jotenkin aivan liian sileää. Jopa aikanaan lapset moittivat sitä, että ei tunnu suussa ollenkaan oikealta, kun ei ole yhtään mykyjä. Omatekoiseen jää pienoista epätasaisuutta, joka on käsintehdyn tae :)

Mutta siis nuo pakastemuussit on kyllä ihan kelvollisia siihen nähden mikä (todella) kaukainen mielikuva on pussimuussista. Hiukan merkistä riippuen pakastemuussissa on jo jossain maitoa ja voita(?) mukana ja joku toinen on sitten ihan pelkkää perunaa.

Aika usein teen tuon pakastemuussin niin, että nakkaan kattilaan ensin hienonnettua pakastepinaattia sulamaan ja sen päälle teen sitten muussin pakkauksen ohjeen mukaan. Lisään siihen kyllä ylimääräistä voita ja suolaa. Noissa pitää olla tosi tarkkana, ettei mene sitä muussia vatkaaman liikaa, vaan sekoitellaan keitosta maltilla. Aidosta perunasta tehty muussi ei ole läheskään niin herkkä liisteröitymään kuin muussiaineksista tehty.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - elokuu 29, 2020, 20:10:36
Meidän kaupassa on ollut pitkälle kesään viime vuotisia pottuja - olisikohan vieläkin. Pari kertaa on kesällä muussitkin tehty. Lihapullien kanssa muussi on jotenkin pakollinen. Itse tykkään pilkkoa ruohosipulia muussin joukkoon. Tulee salaattipuolikin hoidettua samalla.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - elokuu 29, 2020, 20:20:11
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 29, 2020, 19:38:16
^
Meillä on ollut yhteinen kiima :D Perunamuussi on herkkua, jota todella harvoin saa kesällä enää tehtyä aidoista aineksista.

Käytit jotain muussijauhetta? Itse käytän pakastetta, myös siellä on muistaakseni puikulaversio, joskaan en niissä pakastemuusseissa kovin suurta eroa huomaa. Pakastemuusin ongelma on siinä, että se on jotenkin aivan liian sileää. Jopa aikanaan lapset moittivat sitä, että ei tunnu suussa ollenkaan oikealta, kun ei ole yhtään mykyjä. Omatekoiseen jää pienoista epätasaisuutta, joka on käsintehdyn tae :)

Mutta siis nuo pakastemuussit on kyllä ihan kelvollisia siihen nähden mikä (todella) kaukainen mielikuva on pussimuussista. Hiukan merkistä riippuen pakastemuussissa on jo jossain maitoa ja voita(?) mukana ja joku toinen on sitten ihan pelkkää perunaa.

Aika usein teen tuon pakastemuussin niin, että nakkaan kattilaan ensin hienonnettua pakastepinaattia sulamaan ja sen päälle teen sitten muussin pakkauksen ohjeen mukaan. Lisään siihen kyllä ylimääräistä voita ja suolaa. Noissa pitää olla tosi tarkkana, ettei mene sitä muussia vatkaaman liikaa, vaan sekoitellaan keitosta maltilla. Aidosta perunasta tehty muussi ei ole läheskään niin herkkä liisteröitymään kuin muussiaineksista tehty.
Kokeiluni oli Lidlistä ostettu valmismuusipaketti, jossa oli neljä annospussia. Yhdestä pussista valmistui muusia neljälle hengelle, eli minulle kaksi kertaa.

Muusin ylenpalttinen hienojakoisuus oli kyllä häiriötekijä, mutta meni se silti paremman puutteessa. Liisteröimään en onnistunut, kun ei muhjua tarvinnut kuin pyöräyttää pari kertaa siten, että jauho sekoittuu vesi-maitosekoitteeseen tasaisesti. Puikuloiden kanssa on oppinut olemaan muutenkin varovainen liisteröitymisen suhteen.

Voita sai laittaa reilusti, mutta aitoon muusiin saisi laittaa halutessaan täysin naurettavia määriä, ennen kuin muusin koostumus ja tekstuuri menevät pilalle. Kokeilin joskus testimielessä miten käy, kun läträä voita muusin sekaan. Neljän hengen perusmuusiin sai lisätä huoletta puoli pakettia voita, eikä koostumus ollut moksiskaan! Koska kyseesä oli koe, niin en minä sitä muusia silti syönyt kuin vähän. Se oli käytännössä perunarasvaa ja tietysti todella hyvää, mutta puoli pakettia voita ei oikein viehkonut edes ajatuksena mahalaukun perukoilla. Biojätteeksi meni se!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - elokuu 29, 2020, 20:29:17
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 29, 2020, 20:10:36
Meidän kaupassa on ollut pitkälle kesään viime vuotisia pottuja - olisikohan vieläkin. Pari kertaa on kesällä muussitkin tehty. Lihapullien kanssa muussi on jotenkin pakollinen. Itse tykkään pilkkoa ruohosipulia muussin joukkoon. Tulee salaattipuolikin hoidettua samalla.  ;D
Itse en laita muusin joukkoon enää mitään ylimääräistä, vaikka monet pitävät esim. siihen lisätystä sipulista. Teen toisinaan riistapullia (Täytän pullien ytimet savujuustolla, vihreiden omenoiden hakkeluksella ja muutamalla tipalla Calvadosta), mutta tavan lihapullissa minulla on myös ruokaperversio - en tee niitä kovinkaan usein itse, vaan ostan niitä säilykkeinä, joissa on kastike mukana. Tämäkin on tietenkin todella pervoa hommaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 30, 2020, 09:17:19
Tuosta olen sama mieltä, että perunamuusiin ei mitään turhaa pidä laittaa. Se pinaatti-perunamuussi onkin jo ihan eri ruokalaji samoin kuin muussi, johon on muussattu juureksia mukaan. Erinomaisia maultaa kumpainenkin. Viimeksi mainittuun voi laittaa jo mukaan pippuriset mausteetkin.

Perunamuussiin laitetaan vain maitoa, voita ja suolaa perunoiden lisäksi. Jos jotain mausteita laittaa, niin ne laitetaan lautasella muussin päälle kukin makunsa mukaan. Gourmet-tasoiseen perunamuussin tulee noin 30% voita, jos uskomme Master Chef -kisassa nähtyjä kokkauksia ja näiden arvosteluita. Makuasiahan se voin määrä on, mutta kohtuus kaikessa :)

Oikeasta perunasta tehty perunamuussi on niin hyvää, että joskus aterian päätteeksi otan sitä vielä jälkiruuaksi hyvän nokareen ja laitan päälle kevyesti sokeroitua puolukkamursketta. Todella herkullinen jälkiruoka.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - elokuu 30, 2020, 21:45:40
Minun oli jo jonkin aikaa tehnyt mieli täytekakkua, joten kun prinsessakakku (pakaste) tuli tarjoukseen, ostin sellaisen. Kakku painaa 500g, mikä tarkoittaa noin neljää annosta. Itsekkäästi syön kakkuni jokaista murua myöten ihan itse. Ihanaa nauttia kakkua kahvin kanssa aivan tavallisena päivänä. Viime vuosina olen monilla kutsuilla pettynyt kakkutarjoiluun, koska kakut ovat olleet niitä muotiin tulleita hyydytettyjä kakkuja, joissa ei ole lainkaan perinteistä uunissa paistettua kakkupohjaa. En välitä hyydytetyistä kakuista, vaikka olen maistanut useita eri konditorioiden valmistamia tekeleitä. Pakastekakkuni on ollut hyvää ja pehmeää. Luulen neljän kakkuannoksen riittävän taltuttamaan kakkuhimon pitkäksi aikaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 01, 2020, 13:52:26
Lainaus käyttäjältä: Aave - elokuu 29, 2020, 19:04:03
Paremmat chilidogit!

8 hodarisämpylää
8 kunnon napsahtavaa hodarinakkia
1 punasipuli
ketsuppia
sinappia

Jaukkukastike:

400 gr naudan jauhelihaa (17%)
1 Sipuli
2-4 valkosipulin kynttä
1 rkl ruokaöljyä
4 tl jauhelihamaustetta
1 prk tomaattipyreetä (70 gr)
4 rkl ketsuppia
2 rkl tulista chilikastiketta
1 tlk säilykepapuja (Kidney-pavut parhaita, muutkin käyvät)
Suolaa, mustapippuria

Juustokastike:

150 gr cheddarjuustoa
2 dl ruokakermaa
1 rkl vaaleaa kastikesuurusta
Pari tippaa tabascoa

Jaukkukastikkeen osannevat pyöräyttää kaikki, mutta kastikkeeseen lisäohje:

Kuumenna ruokakerma pienessä kattilassa tai kasarissa, sulata siihen juusto. Sakeuta ja hämmennä joukkoon suurus, ja lisää tabascoa maun mukaan.

Nämä ovat sitten täyttävää mättöä, eli nälkäiselle äijällekin riittää helposti kaksi tuhtia hodaria!
Kiitos näistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - syyskuu 03, 2020, 13:28:16
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 30, 2020, 09:17:19
Perunamuussiin laitetaan vain maitoa, voita ja suolaa perunoiden lisäksi. Jos jotain mausteita laittaa, niin ne laitetaan lautasella muussin päälle kukin makunsa mukaan. Gourmet-tasoiseen perunamuussin tulee noin 30% voita, jos uskomme Master Chef -kisassa nähtyjä kokkauksia ja näiden arvosteluita. Makuasiahan se voin määrä on, mutta kohtuus kaikessa :)
Tämä on viisaus ja profeetat.

Tosin joskus kun haluan hifistellä, teen muusin 50/50 bataateista ja perunoista. En siloita silloin muusia kokonaan, vaan jätän sen pikemminkin pyreeksi. Sattumia on silloin enemmän.

Puikuloista vielä sen verran että niitä brändättyjä, keltamustiin pahvipusseihin pakattuja pottuja ei kannata ostaa, ellei mitään muuta kaupasta löydy. Olen nimittäin varma, että ne ketaleet myyvät parhaat ja sopivankokoiset potut ulkomaille (Venäjälle), ja kotimaan markkinoille pakataankin pääasiassa jämäpottuja. Pussissa on läpinäkyvä kohta, josta näkee osan perunoiden koosta. Sen katselmusaukon kohdalla on tyypillisesti hyvän kokoisia puikuloita, mutta muuten sisältö on pahimmillaan miehen peukalon kokoisia tirrejä. Tämä ei edes ole vitsi. Kotimaisista yrityksistä esim. Valio valmistaa venäjänvientiin laadukkaampia maitotuotteita (Erityisesti jogurtit), kun taas kotimaassa myydään "jogurtteina" makeutettuja maito-sokeriliemiä.

***

Kuriositeettina pitsaresepti vuodelta 1957 (https://imgur.com/1yOt1hj), Pirkka-lehdestä.   
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 03, 2020, 17:51:17
Piti hukata pian vanhaksi menevä maitorahka, ja tuli aivan hurmaava jälkkäri.

Sitruunarahka
1/2 luomusitruunaan mehu ja kuori
1/2 dl pölysokeria
300 g rahkaa

Sekoitetaan pölysokeri, mehu ja kuori, ja sitten lisätään rahka, ja hurmaannutaan.

Tällaisessa rahkassa olen joskus korvanut osan sokerista rusinoilla tai muilla kuivahedelmillä. Kermavaahto tietty aina sopisi, mutta ei ole lainkaan tarpeellista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 03, 2020, 18:21:35
Minä eilen ostin heräteostoksena sitruunan, kun huomasin kaupassa poikkeuksellisesti kypsän sitruunan. Sellaisen, jonka voi käyttää jo ostopäivänä ilman moniviikkoista kotona kypsyttelyä. Minulla on avoin yhteys silmistä kuolarauhaseen ja sitruunan nähdessäni jo maistoin sitruuna-rusinakeiton.

Keittokin on aivan eri makuinen, kun sen tekee kypsästä sitruunasta. Sitruunan maku tuntuu täyteläiseltä ja kaikki karvaus siitä puuttuu. Keitto on ihan peruskeitto, jossa on sitruunan raastettu kuori, reilusti rusinoita, reilu ruokalusikallinen mannaryyniä vesilitraa kohden ja mieltymyksen mukaan perunajauholla suurustettu joko paksummaksi tai löysemmäksi. Itse teen sen hiukan paksummaksi, sillä vasta keittämisen jälkeen lisään sitruunan mehun ja tarkistan tarvitaanko minkä verran sokeria. Sokeri kannattaa jättää vähän vajaalle, sillä rusinoista liukenee makeutta ajan kanssa.

Sitruuna ja rusinat on kyllä ihan pistämätön yhdeistelmä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 03, 2020, 18:34:55
Sitruuna on kyllä mainio lisä moneen ruokaan ja juomaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 08, 2020, 08:25:02
Tilasin torstaiksi sipulisilliä ja graavilohta. Samaten sesonki on taas alkanut, kun tilaukseen saattoi liittää kappaleen kalkkunarullaa. Ties vaikka pistäytyisin itseni luona kylässä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - syyskuu 10, 2020, 20:39:39
kesäkurpitsa-fetalasagne, (tästä tul hyvä!)

:)

2pientä kesäkurpitsaa/tai yksi iso
1 1/2 valkosipulinkynttä
tomattipyrettä 1dl
2isoa keltasipulia
ripaus mustapippuria, currymaustetta, 1-2tlsitruunapippuria
400g broilerinjauhelihaa(paistetaan pannulla ainekset n.15min ennen uuniin laittoa)

juustokastike: 1rklvoita, 1,5rypsiöljyä+fetajuustoa puolipurkkia+2-3draastettua edamia+3rkl.vehnäjauhoa,+7dlmaitoa(hyla)
ainekset kiehautetaan niin että juusto alkaa sulamaan,sekoita vehnäjauhot juustomaitoseokseen vispilällä sekottaen reippaasti.
ladotaan vuokaan vuorotellen lihakasvisseos,juustokastike, ja lasagneleyvt(tummat -lasagnelevyt hyvia, )


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 11, 2020, 20:59:55
Mä ostin tollasen pirkkajuustolajitelman. Ainakin siinä on yksi hyvä napostelujuusto ja toinen sellainen välttävä. Sinihomejuusto ilman pitsaa on kyllä liian vahva minun makuuni; sitä ei kyllä pelkästään syö, mutta taas pitsassa ja Subwayn leivässä se on kyllä lähes välttämätön lisäri.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 12, 2020, 21:27:30
Voi siskot ja veljet, että oli hyvää sapuskaa.

Pirkka varhaisperuna oli niin makoisaa, niin makoisaa. Keitin perunan suolan kanssa, heitin veden pois ja höyrytin kuivaksi hetken.

Paistoin pienellä lämmöllä lempeästi palan (palasina) lohta Neito rypsiöljyssä, joka toimii miedonmakuisesti aivan mainiosti tilanteissa, joissa oikein herkkuperseillen voisi käyttää voita. Laitoin paistumaan samanaikaisesti siivutettua valkosipulia, mustapippuria myllystä, kurkumaa, inkivääriä ja rosmariinia. Kun kala oli melkein kypsä, lisäsin suikaloitua purjoa reippaasti, ja kansi päälle. Valmiiseen paistokseen ripautin sitruunamehua.
(Lis. Oikein viitseliäs olisi paistanut ensin kalat, siirtänyt ne lautaselle odottamaan, paistanut purjon ja sitten yhdistänyt kalan ja purjon pannulla, ja maustanut sitruunamehulla.)

Kasasin lautaselle tomaattia, avokadoa, rasvatonta raejuustoa, valmista punajuurisalaattia, perunaa ja kalapaistosta. Kyä kelpasi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - syyskuu 12, 2020, 23:42:22
Yksi luottoruokani, joka ei koskaan petä: munakas. Paistetaan valurautapannulla (halk. 20 cm) haarukalla sekoitettu 2 munan munamassa, jonka sekaan lisätään tuore, pilkottu tomaatti ja mahdollisesti vähän pieniä paloja kinkkua, pekonia tai makkaraa. Muitakin variaatioita on paljon, esim. sienet hyviä omeletissa. Maustetaan mustapippurilla. Käytetään maltillista paistamislämpötilaa (3-4) ja pannu vedetään pois levyltä silloin kun munamassa ei ole vielä aivan kokonaan hyytynyt. Munakas ei saa koskaan olla kuiva. Munamassaan on hyvä lisätä pieni tilkkanen vettä ennen paistamista. Valmiin munakkaan päälle kevyt ripsaus suolaa. Munakkaan ohessa nautitaan salaattia, perunaa, kuskusia tms. Pikkuateriana riittää munakas + leipää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - syyskuu 14, 2020, 00:14:09
^
Juu, munakkaaseen voi heivata kaikenlaista lisukkeeksi ja se on mainiota pikaruokaa. Suosikkimunakkaani tällä hetkellä, pelastaa myös krapulassa:

4 kananmunaa
8 rkl maitoa
puoli pakettia pekonia
Ruisleipää
Puoliska punaista paprikaa
Purjosipulia

Sekoita kanamunat ja maito keskenään, älä lisää heti pannuun.
Kuutioi maun mukaan ruisleipää (Tähän sopii hyvin myös ne koppuroituneet jämäpalatkin leipälaatikosta, jos ei muuta ole!), ja pekoni. Paista pekonia jonkin aikaa pannulla, lisää sitten leipäkuutiot, silputtu purjo, ja kuutioitu paprikanpuolikas. Sekoita ja kääntele matskua pannulla, kunnes purjo ja paprikakin ovat saaneet kuumuudesta osansa. Lisää sitten munamaitosekoitus, ja anna mätön tekeytyä sekoittamatta. Jahka munakas alkaa kypsyä, sekoittelun kypsyttämisen nopeuttamiseksi voi taas aloittaa. Ripaus valkopippuria riittää, eikä sekään ole pakollinen. Suolaakaan en ole lisännyt tähän lainkaan, koska sitä on pekonissa ja leivässä riittämiin.


***

Yllättävä makukombinaatio: kermajuusto, ja makeantulinen chilikastike! Älkää kysykö miten tähän törmäsin, mutta ne sopivat niin hyvin yhteen, että addiktiovaara on todellinen. Voi saakeli!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 14, 2020, 20:20:20
Tänään oli keitettyjä perunoita, savusiikaa ja kanttarellikastiketta. mmm...

Kerrankin oli tilanne missä ei ollut pulaa sienistä, pikemminkin päinvastoin. Söin hirmuannoksen niitä juustoisessa ruokakermassa haudutettuina ja suolalla sekä pippurilla ryyditettyinä. On ne vaan niin hyviä syötäviä. Huomiseksi pitäisi saada joku laatupala nautaa, hirveä tai peuraa siihen kylkeen.

Ei tullut yhtään pizza mieleen, eikä hämböörgeri. Niitä sitten joskus toiste. Vai tekisikö kanttarellipizzan tai hirvisienihampparin...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 17, 2020, 12:32:37
Varmaan olen maininnutkin, että ranskalaiset eivät kuulu normaalille ruokalistalleni, vaan niitä joskus laitan, kun on nuorempaa väkeä ruokavieraana. Jokin aika sitten kuitenkin osui kaupassa silmiini Mummon rapeat, kuorelliset Puikularanskanperunat (https://www.mummon.fi/tuote/mummon-rapeat-kuorelliset-puikularanskanperunat-500-g/), joten päätinpä ostaa varuiksi pakastimeen.

Tänään noita sitten laitoin, ilman ruokavieraita tällä kertaa, ja pakko sanoa, että hyviä olivat, ehkä maukkaimpia ranskalaisia, joita tähän mennessä olen syönyt.

Muista rankalaisista poiketen noita ei työnnetä jäisenä kuumaan uuniin, vaan ohjeessa käskettiin pitää huoneen lämmössä noin tunti ennen paistamista. Tämän tietysti luin siinä vaiheessa, kun vatsa jo huusi nälkäänsä, joten sulattelin niitä varovasti mikrossa ennen uuniin laittamista. Paistaminen on hiukan haasteellista, sillä soirot eivät ole tasakokoisia. Siinä on kaikki peruna käytetty eikä pienimpiä reunapaloja ole heitetty hukkaan. En niitä saanut ihan tasaisen väriseksi, mutta eipä tuo haitannut.

Eipä noiden lisäksi tarvinnut kuin pari nakkia lisukkeeksi ja sitten tietysti chilinen kurkkusalaatti ja hiukan ketsuppia :)
Rehuosaston otan sitten iltapäivällä, sillä tuohon annokseen sitä ei kuulunut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 17, 2020, 13:32:02
Ostin napostelujuustoa. Valitsin kahta laatua Cheddaria ja kappaleen Emmentaalia. Ei mitään katkua, oliko hyvä vai huono sijoitus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 17, 2020, 14:49:20
Cheddarit oli hyvä sijoitus. Toinen oli pehmeämakuinen "leivänpäällisjuusto" ja tää toinen on selkeesti tujumpi, hieman hilseilevä ja/tai murenee helposti, josta tunistaa laatutuotteen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 18, 2020, 14:55:51
Ihanaa ruokaisaa salaattia tuli tehtyä. Täysjyväkuskusta, broileria, vihreää.

Kuskus oli eilistä. Valmistetaan pakkauksen ohjeen mukaan lisäämällä kuskukseen kiehuvaa vettä (ja suolaa).
--------

Broileri
--------
Pienessä kattilassa sulatetaan kookosöljyä, lisätään puoleksi minuutiksi chiliä, paprikaa, kurkumaa, mustapippuria, jeeraa, sarvapilaa, fenkolia. Ei polteta. Lisätään broilerin rintafileitä ja käännellään. Lisätään omenasiideriviinietikkaa (sitruunakin kävisi) ja juoksevaa hunajaa ja tilkka vettä, ja keitellään hiljakseen ehkä varttitunti. Lisätään orgeanoa, salviaa ja rakuunaa. Tästä tulee mukava tilkka kastiketta kuskuksen kanssa.

Vihreät
--------
Jävuorisalaattia, aurinkokuivattua tomaattia öljyssä, avomaankurkkua, herkkukurkkua.

Yllättävää, että vallan ilman minkään sortin sipulilaatuakin tulee makoisaa. Punasipuli olisi kyllä sopinut mainiosti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 20, 2020, 15:52:13
Ostin kokonaisen suolestetun 1,4 kg lohen, jonka teko onnistui yllättävän helposti.

pellille:
öljyä voiteluun
2 pss peruna-sipuli-sekoitusta
4 valkosipulinkynttä siivuina (enemmänkn olisi uponnut)
mustapippuria myllystä
lohi sellaisenaan

Jonkun ohjeen mukaan 40 minuuttia 200 asteessa olisi fileelle jees, mutta kun oli kokonainen lohi, aloitin 170 asteella, jonka sitten nostin 20 min. päästä 200 C:een. Taisi olla noin tunnin uunissa, ehkä 5 minuuuttia liian kauan.

Kannattaa perata kala lämpimänä, eli poistaa nahka ja poistaa systemaattisesti ruodot, käy helpommin. Ja kannattaa asetella lihat isolle lautaselle, että jäähtyvät paremmin.

Tuoreeltaan tähän ei kaivannut suolaa.
Puristin luomusitruunan mehua lohen päälle annokseen.

Tänään perunat tuntuivat kaipaavan suolaa ja persiljaa. Tuore chilikin olisi mennyt.
Salaattina jäävuori, varsiselleri, punasipuli, kurkku, tomaatti.

Yllättävän helppo tapa tehdä lohta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 20, 2020, 16:32:20
Valmistin tänään ruokaa, taisi tulla enemmän sovitettua itselle kuin vaimolle. Söi kyllä, mutta sain ehkä vain kolme tähteä viidestä, häneltä.

Syy oli mausteessa, rosepippuri, mistä hän ei oikein tykkää ja liiallisesta rasvaisuudesta, kahteen pakettiin broilerifileitä sain valmistukseen uppoamaan neljä ruokalusikallista voita ja kaksi ja puoli purkkia ruokakermaa. Suolaa oli myös riittävästi+.

Oli kyllä mielestäni hyvää, sai riisinkin maistumaan.

Rosepippuri ei muuten ole mikään pippuri, sukulaisia ovat mango ja pistaasi. Aika uusi löytökin, en tajua miksi tykkään hirveästi, ei ole sielunkumppaneita oikein löytynyt tässä asiassa.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/PerunroseepippuriPerunroseepippuri (Schinus molle), josta käytetään myös nimiä roseepippuri, ruusupippuri, rosépippuri ja perunpippuripuu, on sumakkikasveihin (Anacardiaceae) kuuluva puu, joka elää villinä Perussa. Toinen laji on Intian valtameressä olevalla saarella elävä pensas. Roseepippuria käytetään lähinnä värinsä vuoksi erilaisiin jälkiruokiin ja kalaan. Sen maku ei ole aivan yhtä terävä kuin tavallisten musta- tai valkopippurin, ja lisäksi se on hivenen makea. Suurissa määrissä käytettynä se saattaa aiheuttaa pahoinvointia.

Roseepippuri on ranskalaisen maustekauppiaan Bernard Broquéren löytö 1970-luvun puolivälin jälkeen Réunionin saarelta. Paikalliset asukkaat pitivät marjaa hyvin myrkyllisenä, mutta utelias maustekauppias päätti tutkia huhun todenperäisyyden. Kun hän totesi marjan olevan syömäkelpoinen, roseepippuri lanseerattiin kuluttajille televisiossa ja lehtiartikkeleissa. Nopeasti siitä tulikin suosittu muotimauste joksikin aikaa.

Saattaa olla, että kun sitä alkoi saada erikoisuutena 70-luvulla, muodostin  siitä itselleni makumielikuvan eksklusiivisena mausteena. Nuorempi vaimoni ei ehkä ole sillai siitä kuullut tai innostunut. Kumma juttu, mutta makumieltymykset eivät välttämättä ole pelkästään kielen nystyröiden ohjaamia, pääkoppa on isossa roolissa tässäkin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - syyskuu 20, 2020, 23:47:33
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 17, 2020, 12:32:37
Varmaan olen maininnutkin, että ranskalaiset eivät kuulu normaalille ruokalistalleni, vaan niitä joskus laitan, kun on nuorempaa väkeä ruokavieraana. Jokin aika sitten kuitenkin osui kaupassa silmiini Mummon rapeat, kuorelliset Puikularanskanperunat (https://www.mummon.fi/tuote/mummon-rapeat-kuorelliset-puikularanskanperunat-500-g/), joten päätinpä ostaa varuiksi pakastimeen.

Tänään noita sitten laitoin, ilman ruokavieraita tällä kertaa, ja pakko sanoa, että hyviä olivat, ehkä maukkaimpia ranskalaisia, joita tähän mennessä olen syönyt.
Jumankekka, puikularanuja! Kiitos tästä, pitää ehdottomasti testata.

Ranskalaisetkin olisivat parhaimmillaan itse tehtyinä, mutta eipä niitä oikein jaksa tehdä. Siinä on sen verran paljon tulikuuman rasvan kanssa käryyttämistä ja siivilöintiä, ja sitten haisisi koko huusholli keitinrasvalle. Tiedän kyllä, että nykyisin saisi erikseen hyviä keittimiä, mutta niiden ero perinteiseen valmistukseen on sama, kuin löylyissä sähkökiukaalla ja puukiukaalla. Puukiuas se olla pitää, jos vain suinkin mahdollista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 21, 2020, 07:16:18
Rasvan käry on kyllä minulle niin paha ruokahalun tappaja, että harvoin tulee tehtyä pannulla paistettua, joka pitäisi siinä samassa syödä. Teen mieluummin pannukakkua kuin paistan lettuja, vaikka ne tosiaan on "ihan eri juttu" ja minusta letut olisi melkeinpa parempia. Niin monesti tuli koettua se, että lettujen paistamisen jälkeen ei enää tehnyt mieli syödä. No, lapsethan tuosta oli vain mielissään, kun heille jäi enemmän.

Ranskalaisetkin on ihan siinä rajalla, että tuleeko uunista liikaa se paistetun rasvan haju läpi. Joistakin tulee ja toisista ei, ilmeisesti riippuu siitä rasvan määrästäkin.

En ole edes harkinnut rasvakeittimen hankkimista, sillä minulla on melkeinpä sairalloinen tulen (tulipalon) pelko. Muutenkin rasvakeittimellä olisi varmaan aika vähän käyttöä taloudessani. En sitten tiedä, olisiko tämä https://www.philips.fi/c-e/articles/kitchen/airfryer/fry-without-oil käyttökelpoinen vaihtoehto rasvakeittimelle. Tuohan olisi ymmärtääkseni myös umpinainen, joten käryä ei tulisi varmaan kovin paljon. Tietty kiertoilmauuni saattaisi tehdä saman. Minulla on liesi menossa vaihtoon muutenkin, kunhan vain saisin tehtyä asiasta päätöksen. Kiertoilmauunista kyllä ne käryt leviää aika tehokkaasti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2020, 08:01:43
Rasvakeitin on kätevää nostaa pihalle "käryttämään" ja sillä operoimisen voi siten "ulkoistaa". Hankalampaa tehdä sama hella + kattilallinen rasvaa -mallissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 21, 2020, 08:25:07
Ei ihan onnistu kerrostalossa, tai ainakaan minä en kyllä pihalle lähtisi jatkoroikan varassa käryttämään.
Varsinkin kun parvekkeen alta menee kulkuväylä, jonka poikki se roikka pitäisi vetää oleskelualueelle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2020, 09:12:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 21, 2020, 08:25:07
Ei ihan onnistu kerrostalossa, tai ainakaan minä en kyllä pihalle lähtisi jatkoroikan varassa käryttämään.
Varsinkin kun parvekkeen alta menee kulkuväylä, jonka poikki se roikka pitäisi vetää oleskelualueelle.

Totta. Entä parvekkeella?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 21, 2020, 09:26:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 09:12:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 21, 2020, 08:25:07
Ei ihan onnistu kerrostalossa, tai ainakaan minä en kyllä pihalle lähtisi jatkoroikan varassa käryttämään.
Varsinkin kun parvekkeen alta menee kulkuväylä, jonka poikki se roikka pitäisi vetää oleskelualueelle.

Totta. Entä parvekkeella?

Sieltä voisi sitten kaataa kiehuvaa öljyä hyökkäystä valmistelevien örkkien niskaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2020, 09:45:20
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 21, 2020, 09:26:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 09:12:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 21, 2020, 08:25:07
Ei ihan onnistu kerrostalossa, tai ainakaan minä en kyllä pihalle lähtisi jatkoroikan varassa käryttämään.
Varsinkin kun parvekkeen alta menee kulkuväylä, jonka poikki se roikka pitäisi vetää oleskelualueelle.

Totta. Entä parvekkeella?

Sieltä voisi sitten kaataa kiehuvaa öljyä hyökkäystä valmistelevien örkkien niskaan.

Kyllä näinkin. Mutta jos silleen tosissaan puhutaan, niin rasvakeittimeen turvautuminen on kyllä turvallisempi vaihtoehto kuin kattilan kanssa pelaaminen. Keittimessä on termostaatti, joka pitää sen rasvan lämpötilan sopivana. Miinuspuoli on keittimen kattilaa monimutkaisempi putsaus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 21, 2020, 10:00:51
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 09:45:20
Mutta jos silleen tosissaan puhutaan, niin rasvakeittimeen turvautuminen on kyllä turvallisempi vaihtoehto kuin kattilan kanssa pelaaminen. Keittimessä on termostaatti, joka pitää sen rasvan lämpötilan sopivana. Miinuspuoli on keittimen kattilaa monimutkaisempi putsaus.

Millaisia nämä uuden ajan vähäisellä rasvatipalla toimivat Airfryer-kypsentimet mahtavat olla? Onko kokemuksia, itsellä ei mitään havaintoa. Kuten monilla muillakin, itsellä on leipäkoneesta jäänyt syndrooma, ei halua ostaa kodinkoneita ilman luotettavia käyttökokemustietoja. Epäilyttää miten rasvan poisjättö voisi tuottaa suussasulavaa tarjoiltavaa, kypsää varmaan toki.

Mainospuheita: https://www.philips.fi/c-e/articles/kitchen/airfryer/fry-without-oil
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2020, 11:24:50
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 21, 2020, 10:00:51
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 09:45:20
Mutta jos silleen tosissaan puhutaan, niin rasvakeittimeen turvautuminen on kyllä turvallisempi vaihtoehto kuin kattilan kanssa pelaaminen. Keittimessä on termostaatti, joka pitää sen rasvan lämpötilan sopivana. Miinuspuoli on keittimen kattilaa monimutkaisempi putsaus.

Millaisia nämä uuden ajan vähäisellä rasvatipalla toimivat Airfryer-kypsentimet mahtavat olla? Onko kokemuksia, itsellä ei mitään havaintoa. Kuten monilla muillakin, itsellä on leipäkoneesta jäänyt syndrooma, ei halua ostaa kodinkoneita ilman luotettavia käyttökokemustietoja. Epäilyttää miten rasvan poisjättö voisi tuottaa suussasulavaa tarjoiltavaa, kypsää varmaan toki.

Mainospuheita: https://www.philips.fi/c-e/articles/kitchen/airfryer/fry-without-oil

Kyllä se rasvakeitetyn perunan tms. maku syntyy rasvasta. Kypsentää toki voi ilman rasvaakin, mutta ei siitä mitän oikean makuisia ranskalaisia synny. Se on sitten eri asia, miltä kenenkin suussa maistuvat ne "ranut", joissa ei ole rasvaa. Ehkä paremmilta, jos ei edes odota oikeaa ranujen makua, vaan lähestyy niitä ihan toisena tuotteena.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 21, 2020, 11:59:00
Uudenlainen jälkkäri syntyi näistä aineksista:

1,5 dl Ålandsmejerietin luomujugurttia (2,3%)
kypsä banaani siivuina
pöläys (1 tl?) lakritsijauhetta

Mukava, terveellisehkö jälkkäri, jota en kyllä suosittele kenellekään, jolla on korkea verenpaine.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:19:15
Olen kuullut kiertoilmauunin toimivan paremmin kuin Airfryerin, tiedä siitä sitten.

Lapsuudessani kaikenlainen uppopaistaminen oli vähän muotia, meilläkin oli joku laakea kasari, johon kuului lävikkö, kasarissa kuumennettiin öljy ja paisteltiin milloin mitäkin. Tästäkö lienee tarpeeksi saanut, kun omaa rasvakeitintä käytellään sangen säästeliäästi ja tosiaan ulkona silloinkin.

Mutta onhan se vain totta, että kolmeen kertaan paistetut makkaraperunat ovat vertaansa vailla (ranskalaiset ja makkara siis lasketaan kolme kertaa öljyyn). Ei varmasti terveellisimmästä päästä, mutta menköön sen muutaman kerran vuodessa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2020, 13:35:56
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:19:15
Olen kuullut kiertoilmauunin toimivan paremmin kuin Airfryerin, tiedä siitä sitten.

Lapsuudessani kaikenlainen uppopaistaminen oli vähän muotia, meilläkin oli joku laakea kasari, johon kuului lävikkö, kasarissa kuumennettiin öljy ja paisteltiin milloin mitäkin. Tästäkö lienee tarpeeksi saanut, kun omaa rasvakeitintä käytellään sangen säästeliäästi ja tosiaan ulkona silloinkin.

Mutta onhan se vain totta, että kolmeen kertaan paistetut makkaraperunat ovat vertaansa vailla (ranskalaiset ja makkara siis lasketaan kolme kertaa öljyyn). Ei varmasti terveellisimmästä päästä, mutta menköön sen muutaman kerran vuodessa.

T: Xante

Kiertoilmauunin etu kyllä on sitten se, ettei tarvita mitään erillistä laitetta, vaan ominaisuus sisältyy samaan vempaimeen, joka luultavasti muutoinkin keittiössä on. Kiertoilmauuneja voi käyttää tavallisena uunina halutessaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:57:44
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 13:35:56
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:19:15
Olen kuullut kiertoilmauunin toimivan paremmin kuin Airfryerin, tiedä siitä sitten.

Lapsuudessani kaikenlainen uppopaistaminen oli vähän muotia, meilläkin oli joku laakea kasari, johon kuului lävikkö, kasarissa kuumennettiin öljy ja paisteltiin milloin mitäkin. Tästäkö lienee tarpeeksi saanut, kun omaa rasvakeitintä käytellään sangen säästeliäästi ja tosiaan ulkona silloinkin.

Mutta onhan se vain totta, että kolmeen kertaan paistetut makkaraperunat ovat vertaansa vailla (ranskalaiset ja makkara siis lasketaan kolme kertaa öljyyn). Ei varmasti terveellisimmästä päästä, mutta menköön sen muutaman kerran vuodessa.

T: Xante

Kiertoilmauunin etu kyllä on sitten se, ettei tarvita mitään erillistä laitetta, vaan ominaisuus sisältyy samaan vempaimeen, joka luultavasti muutoinkin keittiössä on. Kiertoilmauuneja voi käyttää tavallisena uunina halutessaan.

Onko niitä erillisinäkin vempaimina? Minä luulin, että ne ovat nykyuuneihin lähes automaattisesti sisältyviä aina?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2020, 14:21:17
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:57:44
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 13:35:56
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:19:15
Olen kuullut kiertoilmauunin toimivan paremmin kuin Airfryerin, tiedä siitä sitten.

Lapsuudessani kaikenlainen uppopaistaminen oli vähän muotia, meilläkin oli joku laakea kasari, johon kuului lävikkö, kasarissa kuumennettiin öljy ja paisteltiin milloin mitäkin. Tästäkö lienee tarpeeksi saanut, kun omaa rasvakeitintä käytellään sangen säästeliäästi ja tosiaan ulkona silloinkin.

Mutta onhan se vain totta, että kolmeen kertaan paistetut makkaraperunat ovat vertaansa vailla (ranskalaiset ja makkara siis lasketaan kolme kertaa öljyyn). Ei varmasti terveellisimmästä päästä, mutta menköön sen muutaman kerran vuodessa.

T: Xante

Kiertoilmauunin etu kyllä on sitten se, ettei tarvita mitään erillistä laitetta, vaan ominaisuus sisältyy samaan vempaimeen, joka luultavasti muutoinkin keittiössä on. Kiertoilmauuneja voi käyttää tavallisena uunina halutessaan.

Onko niitä erillisinäkin vempaimina? Minä luulin, että ne ovat nykyuuneihin lähes automaattisesti sisältyviä aina?

T: Xante

Ei, vaan siis kiertoilmauuni tosiaan tulee sen uunin ominaisuutena ja samassa laitteessa. Sen sijaan joku Airfryer on erillinen laite, joka vaatii erillisen säilytys- ja käyttötilan. Se ei kuitenkaan korvaa uunia. Ja kyllä - kaiketi jo vaikeaa löytää nykyään uunia, jossa ei olisi kiertoilmaominaisuutta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 14:39:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 14:21:17
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:57:44
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 13:35:56
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:19:15
Olen kuullut kiertoilmauunin toimivan paremmin kuin Airfryerin, tiedä siitä sitten.

Lapsuudessani kaikenlainen uppopaistaminen oli vähän muotia, meilläkin oli joku laakea kasari, johon kuului lävikkö, kasarissa kuumennettiin öljy ja paisteltiin milloin mitäkin. Tästäkö lienee tarpeeksi saanut, kun omaa rasvakeitintä käytellään sangen säästeliäästi ja tosiaan ulkona silloinkin.

Mutta onhan se vain totta, että kolmeen kertaan paistetut makkaraperunat ovat vertaansa vailla (ranskalaiset ja makkara siis lasketaan kolme kertaa öljyyn). Ei varmasti terveellisimmästä päästä, mutta menköön sen muutaman kerran vuodessa.

T: Xante

Kiertoilmauunin etu kyllä on sitten se, ettei tarvita mitään erillistä laitetta, vaan ominaisuus sisältyy samaan vempaimeen, joka luultavasti muutoinkin keittiössä on. Kiertoilmauuneja voi käyttää tavallisena uunina halutessaan.

Onko niitä erillisinäkin vempaimina? Minä luulin, että ne ovat nykyuuneihin lähes automaattisesti sisältyviä aina?

T: Xante

Ei, vaan siis kiertoilmauuni tosiaan tulee sen uunin ominaisuutena ja samassa laitteessa. Sen sijaan joku Airfryer on erillinen laite, joka vaatii erillisen säilytys- ja käyttötilan. Se ei kuitenkaan korvaa uunia. Ja kyllä - kaiketi jo vaikeaa löytää nykyään uunia, jossa ei olisi kiertoilmaominaisuutta.

Näin kuvittelinkin tietäväni.

Omaa kokemusta ei siis ole, mutta pointtina oli se, mitä kaverit ovat kertoneet, eli että kiertoilmauuni on aivan yhtä peli kuin Airfryer, ellei parempikin, eli että ei kannata ostaa pöydälle nököttämään uutta laitetta.

Sehän on sitten makuasia, mikä korvaa mitäkin, voihan sitä olla ihmisiä, joille riittäisi uunista pelkkä kiertoilmaominaisuus.

T: Xante


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2020, 15:45:58
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 14:39:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 14:21:17
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:57:44
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2020, 13:35:56
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 21, 2020, 13:19:15
Olen kuullut kiertoilmauunin toimivan paremmin kuin Airfryerin, tiedä siitä sitten.

Lapsuudessani kaikenlainen uppopaistaminen oli vähän muotia, meilläkin oli joku laakea kasari, johon kuului lävikkö, kasarissa kuumennettiin öljy ja paisteltiin milloin mitäkin. Tästäkö lienee tarpeeksi saanut, kun omaa rasvakeitintä käytellään sangen säästeliäästi ja tosiaan ulkona silloinkin.

Mutta onhan se vain totta, että kolmeen kertaan paistetut makkaraperunat ovat vertaansa vailla (ranskalaiset ja makkara siis lasketaan kolme kertaa öljyyn). Ei varmasti terveellisimmästä päästä, mutta menköön sen muutaman kerran vuodessa.

T: Xante

Kiertoilmauunin etu kyllä on sitten se, ettei tarvita mitään erillistä laitetta, vaan ominaisuus sisältyy samaan vempaimeen, joka luultavasti muutoinkin keittiössä on. Kiertoilmauuneja voi käyttää tavallisena uunina halutessaan.

Onko niitä erillisinäkin vempaimina? Minä luulin, että ne ovat nykyuuneihin lähes automaattisesti sisältyviä aina?

T: Xante

Ei, vaan siis kiertoilmauuni tosiaan tulee sen uunin ominaisuutena ja samassa laitteessa. Sen sijaan joku Airfryer on erillinen laite, joka vaatii erillisen säilytys- ja käyttötilan. Se ei kuitenkaan korvaa uunia. Ja kyllä - kaiketi jo vaikeaa löytää nykyään uunia, jossa ei olisi kiertoilmaominaisuutta.

Näin kuvittelinkin tietäväni.

Omaa kokemusta ei siis ole, mutta pointtina oli se, mitä kaverit ovat kertoneet, eli että kiertoilmauuni on aivan yhtä peli kuin Airfryer, ellei parempikin, eli että ei kannata ostaa pöydälle nököttämään uutta laitetta.

Sehän on sitten makuasia, mikä korvaa mitäkin, voihan sitä olla ihmisiä, joille riittäisi uunista pelkkä kiertoilmaominaisuus.

T: Xante

No itse viittasin kyllä ihan vain - riippumatta käyttäjän ruuanlaittotavoista - siihen, mitä ominaisuuksia on uunissa ja mitä Airfryerissä. Tuskinpa sillä Airfryerillä pullaa saa leivottua. Mutta - kuten siis itse kirjoitit - Airfryerin sijaan voi ehkä käyttää kiertoilmatoimintoa uunistaan. Tarkoituksenani siis ei ollut olla eri mieltä mistään, mitä kirjoitit.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 21, 2020, 16:46:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 18, 2020, 14:55:51
Ihanaa ruokaisaa salaattia tuli tehtyä. Täysjyväkuskusta, broileria, vihreää.

Kuskus oli eilistä. Valmistetaan pakkauksen ohjeen mukaan lisäämällä kuskukseen kiehuvaa vettä (ja suolaa).
--------

Broileri
--------
Pienessä kattilassa sulatetaan kookosöljyä, lisätään puoleksi minuutiksi chiliä, paprikaa, kurkumaa, mustapippuria, jeeraa, sarvapilaa, fenkolia. Ei polteta. Lisätään broilerin rintafileitä ja käännellään. Lisätään omenasiideriviinietikkaa (sitruunakin kävisi) ja juoksevaa hunajaa ja tilkka vettä, ja keitellään hiljakseen ehkä varttitunti. Lisätään orgeanoa, salviaa ja rakuunaa. Tästä tulee mukava tilkka kastiketta kuskuksen kanssa.

Vihreät
--------
Jävuorisalaattia, aurinkokuivattua tomaattia öljyssä, avomaankurkkua, herkkukurkkua.

Yllättävää, että vallan ilman minkään sortin sipulilaatuakin tulee makoisaa. Punasipuli olisi kyllä sopinut mainiosti.

Tänään söin lounaaksi ison läjän hunajamelonin siivuja, ja lopun em. kanan, joka maistui, jos mahdollista, tänään vieläkin paremmalta kuin valmistuspäivänä. Ihan jääkaappikylmänä meni. Mausteiden maut olivat ehtineet sekoittua ja tasaantua. Tätä broileria pitää tehdä toistekin.

Tuolla lailla valmistettu broileri voisi toimia loistavasti juhlissakin, jos vieraat kasaavat itse tarjotuista aineksista mieleisensä salaatin.

Funtsin, josko tuollainen valmistustapa sopisi porsaan kyljyksillekin, joita hyvn harvoin ostan. Nyt satuin niitä ostamaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 22, 2020, 06:41:17
Noihin uunin erilaisiin versioihin ja korvikkeisiin on vielä lisättävä grillaava mikroaaltouuni, jota tyttäreni kehui juuri kovasti. Hän sanoi sitä käyttävänsä lähes pelkästään ruuanlaitossa ja uunia käyttää vain vuokatyyppisten ruokien valmistukseen. Mm. ranskalaiset tulevat tuollaisella mirkolla tosi hyviksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 22, 2020, 10:26:31
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 22, 2020, 06:41:17
Noihin uunin erilaisiin versioihin ja korvikkeisiin on vielä lisättävä grillaava mikroaaltouuni, jota tyttäreni kehui juuri kovasti. Hän sanoi sitä käyttävänsä lähes pelkästään ruuanlaitossa ja uunia käyttää vain vuokatyyppisten ruokien valmistukseen. Mm. ranskalaiset tulevat tuollaisella mirkolla tosi hyviksi.

Kyllä kunnon ranskalaiset pitää tehdä ihan perunoista, eikä tyytyä valmispakasteisiin. Hieman epäilen, ettei grillaava mikro sellaisten tekemiseen taivu. Mutta - uudet keitetyt perunat öljykeittimen kautta pyöräyttäen ovat erinomaisen maukas perunalisäke. Uunissa grillivastuksen alla ei tule ihan saman veroisia, vaikka hyviä nekin ovat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 22, 2020, 11:31:07
Ainakin minulle riittää oikein hyvin ne kaupan pakastealtaasta löytyvät perunasta tehdyt ranskalaiset ja niitä käsittääkseni tyttärenikin oli uudelle mikrollaan tehnyt. Vaivattomia, maukkaita ja ilman onnettomuusvaaraa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 22, 2020, 12:04:54
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 22, 2020, 11:31:07
Ainakin minulle riittää oikein hyvin ne kaupan pakastealtaasta löytyvät perunasta tehdyt ranskalaiset ja niitä käsittääkseni tyttärenikin oli uudelle mikrollaan tehnyt. Vaivattomia, maukkaita ja ilman onnettomuusvaaraa.

Ne on täysin syömäkelvotonta kuraa - mun mielestä. Niitä ei oikein perunoiksi voi kutsuakaan. Ranskalaisia syön vain, jos ne on tehty kunnolla ja perunasta. Mitään onnettomuusvaara ei rasvakeittimillä kyllä synny. Ne ovat helppokäyttöisiä ja varsin turvallisia, sillä rasva ei kuumene niissä vahingossa liikaa. Kuuman rasvan voi jättää rauhassa jäähtymään keittimeen, eikä se silti ole muun keittiöpuuhailun tiellä. Ainoa miinus on se laitteen hiukan työläs putsaaminen. Mutta eipä rasvakeitinruokaa olekaan kovin usein syytä syödä. Pakasteranskalaisten syöminen on sulaa hulluutta, sillä ne ovat epäterveellisiä ja maistuvat pahalta. Mieluummin syön keitettyjä perunoita tai muussia tai vaikka pastaa / riisiä. Niitä varten tuskin kandee rasvakeittämiseen vaivautuakaan, sillä vaikka tulos on maultaan parempi kuin uunissa valmistaen, on se silti kehno.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 22, 2020, 12:31:05
Makuasioista ei voi kiistellä. Itse välillä ostan s-kaupan halvimpia ranskalaisia, extra- vai mitä merkkiä ovat sekä ryynimakkaraa. Ranskalaismerkki on tarkentunut useissa kokeiluissa ja nämä olen parhaiksi havainnut.

Näitä kun tosiaan dippaa rasvakeittimessä 3 kertaa (laskee siis satsin keittimeen ja nostaa 2 kertaa ylös), on kyllä verratonta herkkua tulisen sinapin ja sokerittoman ketsupin kanssa, tosin ketsuppia itselleni tulee vähemmän, siitä en oikein välitä.

Joskus laitan annoksen päälle myös tuoretta sipulia, kuten nuoruuteni muistoissa grilliannokseenkin kuului. Sulaksi hulluksi en silti itseäni laske, vaikka tämä nyt asiantilan varmaan viimeistään monelle muulle varmentaa.

Sekin on käyttäjäkysymys, mikä itseä keittiöpuuhailussa häiritsee. Minua häiritsee kaikki vermeet, joita en aktiivisesti käytä ja rasvakeitin ehdottomasti on sellainen. Sen vuoksi sen paikka onkin eteisen kaapissa, jossa säilömme muutakin enemmän kesää koskevaa tavaraa. Jonain talvina se on kaivettu esiin ulkona käytettäväksi, useimpina varmaan ei.

T: Xante

Muoksis. Joskus meillä oli myös pieni, muovinen raskakeitin. Ajatuksissani siirsin sen, kuten teen muille käyttämilleni kasareille ja kattiloille, hellan kulmalle. No oli siinä jonkunmoinen turvallisuusriskikin, kun muovi alkoi kärytä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 23, 2020, 16:22:53
Ostin "isoja" Quickbury hot dog -sämpylöitä. Nyt onnistuu hodarin taittelemeninen kasaan niin, ettei täytteet nakista lähtien ole rinnuksilla/lautasella ekan puraisun jälkeen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 23, 2020, 19:06:11
Eleganttia ja "subtle" peltiruokaa, joka valmistui nopeasti.

600 g viljaporsaan maustamatonta filepihviä 1 cm kuutioina marinoidaan tovi tässä:
- 3-4 rkl balsamicoa
- 2 rkl soijakastiketta
- 2 rkl hunajaa
- 1-2 rkl oliiviöljyä
- mustapippuria reippaasti myllystä
- 4 valkosipulin kynttä murskattuna veitsen lappeella ja hienonnettuna
- 3 cm inkivääriä hienonnettuna
- 1 sipuli siipaleina
- 1 rkl rosmariinia

Jotta liha kypsyisi samanaikaisesti kasvisten kanssa, keittelin sitä hiljaisella tulella marinadissa ehkä varttitunnin.

Syvä pelti voidellaan 2 rkl kookosöljyllä, ja sille lisätään:
- kokonainen varhaiskaali rouheina 1,5 cm paksuina siivuina
- pieni kesäkurpitsa siivuina
- 3 kypsää tomaattia lohkoina

Lopuksi pellille kasvisten päälle lisätään liha, ja ehkä 3 dl vettä.
Uunissa ensin kiertoilmassa 200 C ehkä 20 minuuttia, sitten 170 C, ja lopuksi 150 C, kun näytti ruskistuvan liikaakin. Aikaa en muista, olisikohan ollut tunti. Luultavasti tämä olisi parempaa esim. 140 C 3 tuntia, mutta harvoin kärsivällisyys riittää sellaiseen. Lihat olisi voinut piilottaa kasvisten alle, eivät olisi ruskistuneet niin paljon.

Valmiiseen peltiruokaan 2 tl timjamia vielä päälle.

Uuniruoan valmistumista odotellessa: Kattilassa liotetaan täysjyväriisiä puolisen tuntia, vettä vaihtaen pariin kertaan. Kaadetaan vesi pois ja lisätään uutta vettä, suolaa ihan vähän ja paprikaa. Vesi imeytyi lähes kokonaan, mutta lopuksi huuhtelin liiat suolat pois lisäämällä kattilaan vettä ja kaatamalla sen pois.

Suolaa on hyvin minimaalisesti, soijakastikkeesta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - syyskuu 24, 2020, 02:52:32
Lainaus käyttäjältä: Aave - syyskuu 14, 2020, 00:14:09
^
Juu, munakkaaseen voi heivata kaikenlaista lisukkeeksi ja se on mainiota pikaruokaa. Suosikkimunakkaani tällä hetkellä, pelastaa myös krapulassa:

4 kananmunaa
8 rkl maitoa
puoli pakettia pekonia
Ruisleipää
Puoliska punaista paprikaa
Purjosipulia

Sekoita kanamunat ja maito keskenään, älä lisää heti pannuun.
Kuutioi maun mukaan ruisleipää (Tähän sopii hyvin myös ne koppuroituneet jämäpalatkin leipälaatikosta, jos ei muuta ole!), ja pekoni. Paista pekonia jonkin aikaa pannulla, lisää sitten leipäkuutiot, silputtu purjo, ja kuutioitu paprikanpuolikas. Sekoita ja kääntele matskua pannulla, kunnes purjo ja paprikakin ovat saaneet kuumuudesta osansa. Lisää sitten munamaitosekoitus, ja anna mätön tekeytyä sekoittamatta. Jahka munakas alkaa kypsyä, sekoittelun kypsyttämisen nopeuttamiseksi voi taas aloittaa. Ripaus valkopippuria riittää, eikä sekään ole pakollinen. Suolaakaan en ole lisännyt tähän lainkaan, koska sitä on pekonissa ja leivässä riittämiin.


***

Yllättävä makukombinaatio: kermajuusto, ja makeantulinen chilikastike! Älkää kysykö miten tähän törmäsin, mutta ne sopivat niin hyvin yhteen, että addiktiovaara on todellinen. Voi saakeli!

-----------
-----------
-----------Juu mie heivasin munakkan sekaan metsäherkkutatteja, vähän sipulia ja mausteeksi timjamia, hyvvää tuli!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 24, 2020, 19:08:38
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 03, 2020, 17:51:17
Piti hukata pian vanhaksi menevä maitorahka, ja tuli aivan hurmaava jälkkäri.

Sitruunarahka
1/2 luomusitruunaan mehu ja kuori
1/2 dl pölysokeria
300 g rahkaa

Sekoitetaan pölysokeri, mehu ja kuori, ja sitten lisätään rahka, ja hurmaannutaan.

Tällaisessa rahkassa olen joskus korvanut osan sokerista rusinoilla tai muilla kuivahedelmillä. Kermavaahto tietty aina sopisi, mutta ei ole lainkaan tarpeellista.
Kokeilin tänään tehdä vielä vähän terveellisemmän version tuosta rahkasta lisäämällä siihen sitruunan hedelmälihaa, ja korvaamalla tomusokerin vähäsokerisella omenahillolla. Ihan ok ja syötävää, muttei ollenkaan niin hurmaavaa kuin tuo epäterveellisempi versio.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 24, 2020, 19:12:10
Saatan rakentaa vielä tänään itselleni kansainvälisen tason kilpalautasen. Raaka-aineet: makkara, pekoni, kananmuna ja kebab.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 24, 2020, 22:29:48
Laatikkopizzaa...
(https://i.ibb.co/RgBYyCz/Screenshot-2020-09-24-at-21-23-09.png)

"Libanonilaista" falafeliä tai jotain...
(https://i.ibb.co/55PFnCM/Screenshot-2020-09-24-at-21-15-59.png)

Biokaupan ulkopöydässä tänään....
(https://i.ibb.co/1Rr8Ph2/Screenshot-2020-09-24-at-21-09-39.png)

En osannut syödä pizzaa käsin sotkematta joka paikkaa, joten jätin loput laatikkoon ja söin sen myöhemmin lautaselta lämmitettynä haarukan ja veitsen kanssa. Palaneen kuoren osan panin roskiin. Pizza ei ole ns. minun juttuni, mutta kun sitä nyt joku osti ja, kun olin mukana, niin...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - syyskuu 24, 2020, 22:42:10
Ostin taas viinirypäleitä, mutta huomasin kyllä, että enää ei ollut saatavailla niitä piukean rouskahtavia kreikkalaisia Thompson-lajikkeen rypäleitä, vaan nämä uudet ovat jotain nimettömiä espanjalaisia. Maussa ei vikaa sinänsä, mutta eivät ole niiden kreikkalaisten veroisia likimainkaan. Nyyh!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 25, 2020, 10:53:53
Hurja urakka odottaa. Lampaanpaistia 1kg sulamassa jääkaapissa, tavoitteena on valmistaa ja syödä se viikonlopun aikana.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 25, 2020, 11:32:24
Söin ensimmäistä kertaa elämässäni nuudelia, eli sellaisen ohuen spagetin näköistä lieroa oli kierretty kerälle ja se piti viideksi minuutiksi uptottaa kuumaan veteen. Ihan ok, ei maistunut juuri millekään. Tuossa ei ollut sellaista maustepussia mukana, joten töräytin siihen hiukan tulista ketsuppia, joka sopi hyvin ohjeen tehdyn nakkimunakkaan kanssa.

Vaikutti ihan kelvolliselta vatsantäytteeltä, jos äkkiä pitää jotain kyhätä kasaan. Jäi vaan mietityttämään, jotta mikä ero on nuudelilla ja pastalla/spagetilla? Nuudelithan yhdistetään itämaisiin ruokiin ja nuo muut italialaiseen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 25, 2020, 11:39:08
^
Ei kai nuo nuudelit normipastasta muuten kai eroakaan kuin ehkäpä ulkonäkönsä puolesta. Ilman mausteita eivät luonnollisesti maistu millekään.

ps. Se että olet onnistunut välttämään nuudeleita tähän päivään asti on kyllä jo saavutus sinänsä. 
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 25, 2020, 11:47:13
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - syyskuu 25, 2020, 11:39:08
ps. Se että olet onnistunut välttämään nuudeleita tähän päivään asti on kyllä jo saavutus sinänsä.

Entäs se sitten, etten ole ikinä syönyt Mäkkärissa tai muussa vastaavassa pikasyöttölässä, enkä ole edes mukaan ostanut tai tilannut tuollsiesta paikasta ateriaa tai edes pelkkää hampurilaista :D

Ei ole ollut mikään periaatteellinen juttu, mutta ei vaan ole tehnyt mieli. Mäkkäristä olen kyllä sellaisen purkissa ostettavan jäätelön (MacFlurry tjsp) jonkun kerran käynyt ostamassa. Mahtaakohan niitä vielä olla, sillä siitäkin on yli 15 vuotta aikaa :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 25, 2020, 11:50:59
Veikkaisin, että nuudeleita paljon terveelliempi pikaruoka on täysjyväkuskus, ainakin kuitujen, vitamiinien ja mineraalien osalta. Olin kovin yllättynyt kuinka hyvää se on, pienen tujun maustekastikkeen kera, ks. broilerireseptini  (https://kantapaikka.net/index.php/topic,40.msg74595.html#msg74595)tuossa muutama viesti sitten.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 25, 2020, 13:32:54
^
Vertasin GoGreenin täysjuvä kuskusin ja ostamani Wholewheat Noodlesin ravintoarvoja ja tuossa ne keskeisimmät arvot niin, että nuudelit on tähtien jälkeen.

Energiaa                     1550 kJ/ 370 kcal *** 341kcal
Rasvaa                     0,6 g  *** 1,4g
josta tyydyttynyttä    <0,5 g  *** 0,3g
Hiilihydraattia             77 g   *** 64,2g
josta sokereita             1,5 g *** 2,1g
Ravintokuitua             5,0 g *** 7,7g
Proteiinia                     13 g   *** 14,2g
Suolaa                       0,02 g  *** 0,58g

Ei noissa nyt niin merkittäviä eroja ole, ellei tuota suolaa ala tutkimaan. Sekin ero on helppo hukata sillä, että kuumennusveteen laittaa suolaa. Nuudeliannokseen nuo grammat puolittuvat, kun yhteen annokseen laitetaan noin 50g kuivatuotetta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 25, 2020, 16:14:00
Juu, täysjyväkuskuksen ja täysjyvänuudeleiden ero ei liene niin iso. Luulin, että täysjyvänuudeleita ei edes ole. joten kommenttini osumatarkkuus oli heikko, mielikuvanihan oli siis täysjyväkuskuksen ja valkoisten nuudelien erosta. Yllättävän paljon suolaa on kyllä täysjyvänuudeleissa, mikä tekee niistä selvästi epäterveellisempiä, vaikka niissä onkin enemmän kuituja kuin täysjyväkuskuksessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 25, 2020, 17:04:30
Kuten mainitsin, niin sen suolajutun jättäisin omaan arvoonsa, sillä se voi keikahtaa toiseen suuntaan riippuen siitä, miten kuskusin valmistaa. Noissa omissa nuudeleitten ohjeessa laitettiin tuote suolattomaan veteen ja ainakin siinä kuskusohjeessa, josta nuo arvot otin, laitettiin tuote suolattuun veteen.

https://www.gogreen.fi/tuotteet/couscous-taysjyva/

Laske 2 dl couscousta ja 2 dl vettä kahta annosta kohden.
1 Laita couscous kulhoon.
2 Kiehauta hiukan suolattu vesi.
3 Kaada kiehautettu vesi couscousin päälle ja peitä kannella.
4 Anna vetäytyä kunnes couscous on kuivaa (n. 6 min). Sekoita ja tarjoile.

Tavanomainen kuluttaja ottaa kyllä valmistusohjeen pakkauksesta ainakin, jos ei ole aikasemmin tuotetta käyttänyt. Tuossa nyt se "hiukan suolaa" onkin sitten jokaisen oman maun mukaan, joka voi olla melkein mitä vain.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 25, 2020, 17:09:50
Lakritsi-chili-mutakakku (määrät ihan hihasta)

Täysjyväruisjauhoa 1,5 dl, fariinisokeria 0,5 dl,
kaakaojauhetta 3-4 rkl,
inkivääriä 2-3 tl, chiliä ripaus, lakritsijauhetta 1,5 tl.

Sekoitetaan kuivat aineet, ja lisätään:
2 luomukananmunaa, 1/2 dl kevytmaitoa, 1,5-2 rkl hyvä oliiviöljyä.

Mikroaaltouunissa muistaakseni 2 + 1 + 1 minuuttia (katsotaan välillä, onko ehtinyt hyytyä). Kakku saa jäädä kosteaksi keskeltä.

Nautitaan kauramaidon kanssa.

Arvosana: 9/10 Huikea.

Ei suositella chilin takia kovin mausteisen ruoan jälkkäriksi.

(Hippu suolaa vahvistaisi kaakaon makua, mutta kun en käytä. Kermakin sopisi maidon sijaan.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 25, 2020, 17:14:59
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 25, 2020, 17:04:30
Kuten mainitsin, niin sen suolajutun jättäisin omaan arvoonsa, sillä se voi keikahtaa toiseen suuntaan riippuen siitä, miten kuskusin valmistaa. Noissa omissa nuudeleitten ohjeessa laitettiin tuote suolattomaan veteen ja ainakin siinä kuskusohjeessa, josta nuo arvot otin, laitettiin tuote suolattuun veteen.

https://www.gogreen.fi/tuotteet/couscous-taysjyva/

Laske 2 dl couscousta ja 2 dl vettä kahta annosta kohden.
1 Laita couscous kulhoon.
2 Kiehauta hiukan suolattu vesi.
3 Kaada kiehautettu vesi couscousin päälle ja peitä kannella.
4 Anna vetäytyä kunnes couscous on kuivaa (n. 6 min). Sekoita ja tarjoile.

Tavanomainen kuluttaja ottaa kyllä valmistusohjeen pakkauksesta ainakin, jos ei ole aikasemmin tuotetta käyttänyt. Tuossa nyt se "hiukan suolaa" onkin sitten jokaisen oman maun mukaan, joka voi olla melkein mitä vain.

Itse en laittanut täysjyväkuskukseen ollenkaan suolaa, enkä sen kyytipoikana olleeseen broileriinkaan tai kastiketilkkaankaan, joten täysin ilman lisättyä suolaa oli se annos.

Nuudeleista, joissa jo valmiiksi on suolaa, ei kyllä saa suolatonta muuten kuin jättämällä kokonaan nauttimatta ne. Eli itse en valitse omaan ruuanlaittooni ehdoin tahdoin niin suolaisia aineksia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 27, 2020, 16:43:44
Piti hukata johonkin täysjyväistä ruisleipää, bataatti ja kaksi sipulia ja inkivääriä, ja tällaisen keksin:

Valmistan usein bataattia niin, että pesen ja putsaan huonot kohdat ja pätkin kuorineen suoraan lautaselle, jonka lykkään kuvun alle mikroon. Tällä kertaa taisi mennä yhteensä 7,5 minuuttia valmistuksessa.

Lisukkeeksi tein isolla keraamisella pannulla vege-"wok"-kastike (tässä järjestys, jolla laitoin pannulle, mitat erittäin summittaisia):

- 1-2 rkl kookosöljyä, 1 rkl oliiviöljyä
-2 sipulia, 2 valkosipulin kynttä, 2 cm inkivääriä, kaikki silputtuna. Kun nämä saavat vähän väriä:
- 0,5 tl sarviapilaa, 0,5 tl kanelia, 0,1 tl muskottia, 0,5 tl jeeraa, 1 tl paprikaa, 1 tl currya, mustapippuria pari rouhaisua (mausteiden annetaan paistua vain kunnes alkavat tuoksua)
- 1 pkt tofua 1 cm kuutioina, 1,3 dl soijarouhetta (kyllä, suoraan rasvaiselle pannulle ilman liottamista). Annetaan vähän paistua.
- 3 kypsää tomaattia, 2 rkl luomuketsuppia (ei ollut pyreetä)
- 2 rkl omenasiideriviinietikkaa,  1 rkl luomuhunajaa
- 0,3 tl suolaa
- 1 tl garam masalaa
- wokvihanneksia suoraan pakkasesta, annetaan sulaa kunnolla
- bataatit em. tavalla käsiteltynä
- 1 prk kookosmaitoa, joka teki vähän turhan paljon kastiketta, siksi
- 0,8 dl täysjyväkuskusta. Liesi pois päältä, ja annetaan levät 5 minuuttia.

Lautaselle täysjyvä leipää palasteltuna (Lidl tiiliskivi) ja wokia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - syyskuu 29, 2020, 11:06:27
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/nain-riisille-pitasi-tehda-aina-ennen-keittamista-asiantuntija-muistuttaa-erityisen-tarkeaa-silloin-kun/7937950

Riisi on pestävä ennen käyttöä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 29, 2020, 12:16:03
Mitä nuudeleihin tulee, eikö niitä tehdä myös muusta kuin vehnästä, muistaakseni jotkut pavut ja riisi käyvät myös?

Eli sikäli eroaa ainakin pastasta.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 29, 2020, 12:46:06
^Riisistä väännetään nuudeleita paljon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 30, 2020, 16:14:59
Katselin Masterchef Australian 1. tuotantokauden loppuun, eli finaalin (https://www.ruutu.fi/video/3422771), ja suklaaöveriä jälkkärin valmista katsellessani alkoi tehdä mieli suklaata. Tekaisin sitten pikkuisen "suklaan" ja sitten toisenkin.

Sekoitin ehkä 2 tl kookosöljyyn ehkä 2-3 tl kaakaota ja ehkä 1,5 tl tomusokeria ja ripauksen tujua chiliä. Hurmaavan makuista mössöä. En siis mitannut, kunhan vaan sekoittelin.

Kun en muka saanut kyllikseni, toisessa satsissa korvasin chilin lakritsijauheella, jota (taas) hulmahti suoraa pussista liikaa ja jouduin sitä poistamaan. Tämä ei ollut ihan yhtä onnistunut kokeilu varmaankin sen takia, että lakritsijauhetta oli liikaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - lokakuu 02, 2020, 16:37:16
Köyhän miehen/naisen pikkelsi/tai /neutri

kourallinen puhdistettuja ruusunmarjoja

2porkkanaa

puolukaa purkillinen(tämä oli valmiiksi soseena)

hunajaa 1/2dl

ripaus timjamia, 1rkl mustapippuria, mieluiten ehkä kokonaisia mutta kokonaisia mutta jauhe käy ,kanelia 1 tanko,
1,5dl sokeria
1keltainen paprika
balsamiviini-etikkaa : laitoin n.1dl, mutta kannattaa laittaa vaikka ensin 0,5dl, koska voi säätää happamuutta hieman
oman suutuntuman mukaan?
lisäksi, yllä olevat määrät eivät ole kiveen hakattuja , jos sinulla on esim.vähemmän puolukoita voit lisätä esim.porkkanoiden ja
paprikan ja ruusunmarjojen osuutta?

lisäksi 2-3 pientä salotti sipulia, keittelin kasaan hökötyksen n,2ominuuttia! porkkanat kannatta raastaa!
tarjotaan lihaisten ja juurespitoisten pataruokien kylkeen, yms.Bon Apetit! :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 03, 2020, 15:54:51
Kerrankin todella herkullinen einesruoka.
Sakesushi chicken tikka masala 300g (Kana tikka masala, tuota "Sakesushia" ei pakkauksessa näy, vaan jokin teksti intialaisn kirjaimin). Kilohinta suolainen, yli n. 16€, kun normi vastaavan on n. 9€. Pistin tilaukseen ens viikollakin, ja aion yrittää toistaa maun kotikokkauksessa.

Ainesosat
Basmati riisi, kana 14,3%, kastike: tomaatti, sipuli, rapsiöljy, valkosipuli, mausteet: chilijauhe, inkivääri, korianterijauhe, kumina, garam masala, kanelitanko, kurkuma, JOGURTTI (PIIMÄ, rasvaton MAITO, KERMA, MAITOproteiini, hapate, juoksute), vihreä kardemumma, laakerinlehti, neilikka, suola, sarviapila, paprika, muskottipähkinä, tähtianis, väriaine (E102, E129).

Ruokakaupasti ei tällä hetkellä saa vihreää kardemummaa (palkoja), jota tuossa käytetään, ja jonka tiedän herkulliseksi, joten pitää tyytyä tavalliseen. Loput mausteet kyllä löytyvät. Jugurttia ja mausteita voisi käyttää marinoimiseen. Tandooriuunia ei tietty ole.

Jokin sanoo minulle, että tämä ei ole häävin makuinen: https://damndelicious.net/2019/02/08/easy-chicken-tikka-masala/
Ja saitin itsekehusta huolimatta, en oikein usko tähänkään turhan työlääseen menetelmään: https://www.allrecipes.com/video/908/chicken-tikka-masala/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 03, 2020, 22:46:59
Tänään opin, että huippukokin mielestä hyvän oliiviöljyn maku muuttuu huonoksi 6-8 kuukaudessa pullon avaamisesta.

Pitääpä ensi kerralla merkata avauspäivämäärä pulloon ja tsekata.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 04, 2020, 18:27:43
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 03, 2020, 15:54:51
Kerrankin todella herkullinen einesruoka.
Sakesushi chicken tikka masala 300g (Kana tikka masala, tuota "Sakesushia" ei pakkauksessa näy, vaan jokin teksti intialaisn kirjaimin). Kilohinta suolainen, yli n. 16€, kun normi vastaavan on n. 9€. Pistin tilaukseen ens viikollakin, ja aion yrittää toistaa maun kotikokkauksessa.

Ainesosat
Basmati riisi, kana 14,3%, kastike: tomaatti, sipuli, rapsiöljy, valkosipuli, mausteet: chilijauhe, inkivääri, korianterijauhe, kumina, garam masala, kanelitanko, kurkuma, JOGURTTI (PIIMÄ, rasvaton MAITO, KERMA, MAITOproteiini, hapate, juoksute), vihreä kardemumma, laakerinlehti, neilikka, suola, sarviapila, paprika, muskottipähkinä, tähtianis, väriaine (E102, E129).

Ruokakaupasti ei tällä hetkellä saa vihreää kardemummaa (palkoja), jota tuossa käytetään, ja jonka tiedän herkulliseksi, joten pitää tyytyä tavalliseen. Loput mausteet kyllä löytyvät. Jugurttia ja mausteita voisi käyttää marinoimiseen. Tandooriuunia ei tietty ole.

Jokin sanoo minulle, että tämä ei ole häävin makuinen: https://damndelicious.net/2019/02/08/easy-chicken-tikka-masala/
Ja saitin itsekehusta huolimatta, en oikein usko tähänkään turhan työlääseen menetelmään: https://www.allrecipes.com/video/908/chicken-tikka-masala/

Tein tikka masalaa tuota jälkimmäistä linkkiä muokkaamalla.

Laitoin sitruunamehua marinadiin (ja unohdin raastetun kuoren, huomasin juuri nyt), johon ehkä tuli nestettä turhan paljon, ja chiliäkin. Ihan kelpo evästä kuitenkin tuli, vaikka teinkin kanan ilman suolaa, ja ilman paistamista, keittämällä. Paistoin vain sipulin ja puolet mausteista, lisäsin lisäksi tähtianista, kokonaista mustapippuria, kokonaisia sinapinsiemeniä. Jauhettu chilini on eräästä etnokaupasta, ja luulen, että se on 4 kertaa normichiliä vahvempaa. En laittanut tomaattimurskaa, vaan lohkottuja tuoreita tomaatteja ja tomaattipyreen loput. basmatiriisin sijaan keitin (suolavedessä) täysjyväriisiä liottamisen jälkeen, ja huuhtelin lopuksi suolan pois. Korianterijauhetta ei ollut kotona, laitoin vähän vihreää korianteria eli lehtiä hienonnettuna. Ohjeessa ei ollut munakoisoa, mutta lisäsin sitä palasina.

Tähtianis antoi hienon säväyksen ruoassa. Muita mausteita siis ainakin kok. mustapippuri, kok. sinapinsiemen, kurkuma, jeera, garam masala, muskottipähkinä, paprika, inkivääri, (sipuli, valkosipuli, tuore inkivääri, sitruunan mehu, tomaatti).

Koska chili oli liian dominoiva, loivensin mausteisuutta lisäämällä valmiiseen ruokaan kikherneitä ja pakasteparsakaalia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 11, 2020, 17:13:34
Lisukkeen teolla aloitin. Kuorin bataattia, ja tein siitä pikkusormenpaksuisia tikkuja. Vuoan pohjalle tilkka vettä, päälle rypsiöljyä, paprikaa (jauhe), muskottipähkinää, rakuunaa. Lykkäsin kiertoilmauuniin 10 minuutiksi eli siksi aikaa kun valmistelin kalan ja annoin lämmön nousta 200 asteeseen. Kun kala oli esivalmisteltu, ks. alla, pöyräyttelin bataatteja niin, että saivat kauttaaltaan öljy-mausteseosta. Kala oli uunissa puolisen tuntia alle 200 asteessa, ja kun poistin kalan uunista, nostin bataatit ylemmälle tasolle ja annoin olla vielä varttitunnin.

Tein (säveltäen) K-Ruoka-sovelluksen
Sinappiuunilohta (https://www.k-ruoka.fi/reseptit/sinappiuunilohi?utm_medium=social&utm_source=facebook%2Binstagram&utm_campaign=K-Ruoka_sis%C3%A4ll%C3%B6t_Boostaukset_wk3-52%20VOL%202&utm_content=KR-status&fbclid=IwAR0yOwhbzo1rOW3RpWcW5rUZEnvhWFj3bcCyyAVYExwKaDojr3w7py9Kmy8#utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_content=KR-status)
(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/recipe/11042?w=1440&h=640&fit=crop&q=60)
Ainekset
4-5 annosta
1(n. 800 g) Pirkka lohifilee ASC
3/4tl suolaa
1/2tl mustapippuria
4rkl Maille Dijon sinappia
1rkl Pirkka juoksevaa hunajaa
1/2dl ruohosipulia hienonnettuna

En suolannut ja pippuroinut kalaa, vaan lisäsit em. aineet lohen sivelykastikkeeseen.
En ole paljon käyttänyt Dijonin sinappia, joten kokeilin ensin 2-3 rkl ohjeen 4 rkl:n sijaan, ja hyvä, että kokeilin, oli omaan makuuni aivan liian ärmäkkää. Siitä syystä lisäsin juoksevan luomuhunajan määrää. Suolaa laitoin vain kolmanneksen ohjeen määrästä, ja mustapippuriakin ehkä vain puolet (koska liian vahva sinappi). Ei tuntunut sivelykastike oikein olevan balanssissa, joten lisäsin etikkaa tuomaan hapokkuutta (sitruuna varmaan olisi sopinut vielä paremmin). Lopputulos oli aika onnistunut ja miedon makuinen, vaikka parempaa olisi ollut oma aiempi keksintöni, pannulla paistettu lohi, jossa on kurkumaa, mustapippuria, valkosipulia ja oliiviöljyä.

Kastikkeeksi tein jugurttikastiketta, joka sopi mainiosti kurkkupalasten kanssa ja täydensi kalan ja bataatin makuja:
- Ålandsmejerietin luomujugurttia
- pieni tuubi piparjuurta
- 1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
- oliiviöljyä
- hunajaa
- ruohosipulia puntti
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 11, 2020, 17:30:18
Mihin te muut olette käyttäneet Maille Dijon-sinappia? Majoneesiin? Salaatinkastikkeeseen?

Johonkin sitä pitäisi varmaankin käyttää, että saisi sen loppumaan, mutta kun ei ole häävin makuista se.

Maille Dijonista kertoo K-Ruokasovellus:
Dijon-sinappi on voimakas sokeroimaton sinappi, joka sopii erityisen hyvin ruuanvalmistukseen. Se antaa sopivan terävyyden ja viimeisen silauksen esimerkiksi kastikkeisiin, marinadeihin ja dippeihin.

Naudanfileen marinointiin rosmariinin kanssa? Ranskankermakastikkeeseen?  Niin kuin tässä: https://www.atria.fi/reseptit/paaruoka/rosmariinilla-ja-dijon-sinapilla-marinoidut-naudan-ulkofileepihvit-dijon-ranskankermaa-ja-rosmariiniperunoita/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 11, 2020, 18:06:37
Hernekeittoon on helppo haudata vähän huonmpikin sinapin jämä :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2020, 18:55:25
^ Hernekeitossa tosiaankin käytän (Turun) sinappia. Ei hajuakaan, voisiko tämä Maille Dijon sopia, pitääpä kokeilla, kiitti vinkistä.

Luulen, että huippukokit pitävät dijonia parempana kuin tavan sinappia, ja hintaakin on tuplasti, joten en tiedä, voisiko sitä huonommaksi sanoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 13, 2020, 07:42:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2020, 18:55:25
^ Hernekeitossa tosiaankin käytän (Turun) sinappia. Ei hajuakaan, voisiko tämä Maille Dijon sopia, pitääpä kokeilla, kiitti vinkistä.

Luulen, että huippukokit pitävät dijonia parempana kuin tavan sinappia, ja hintaakin on tuplasti, joten en tiedä, voisiko sitä huonommaksi sanoa.

Oma suuhan sen maun kertoo :D Itse kyllä tykkään dijonista, kuten myös joskus Lindlistä ostamastani ranskalaisesta, joka oli vähän rakeista, nimeään en muista.

Dijonia voi käyttää lämpimiin voileipiin, vaikkapa. Lisäksi myös hyvää tulee, kun kuorruttaa lohen tai kanan dijonilla. Kanaan riittää sormisuola ja dijon, toki muita mausteitakin voi käyttää. Loheen sormisuola, dijonia pintaan ja pinnan kuorrutus ruisjauhoilla ja uuniin. Helppoa ja hyvää, pysyvät mehevinä eivätkä kuivu.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2020, 12:45:54
Kiitos, Xante.

Oma suu on tottunut miedompaan ja makeampaan (ruotsalaistyyppiseen?) sinappiin. Dijon tuntuu liian ärmäkkältä, joten sitä voi käyttää vain vähän.

Tuota lohta ainakin taidan kokeilla. Viimeksi laitoin mustapippuria, dijonia, ja hunajaa. Pitääpä kokeilla ruisjauhoja joskus! Ja ehkä kokeilla dijonia kanaankin, ja varsinkin lämpimiin voileipiin (joita kyllä vain harvoin teen, koska harvoin viitsin lämmittää uunia ja mikrossa ei tule yhtä hyviä).

Silakoita olen tehnyt hurmaavan makuisia ruisjauhojen ja Provencen yrttien kanssa pannulla paistaen. En kuollaksenikaan muista, paistoinko ne oliiviöljyllä vai voilla, vaiko Neito rypsiöljyllä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 14, 2020, 23:05:46
Helppo, nopea, herkullinen ja terveellisehkö jälkiruoka:

Karpaloöverit
luomujugurttia
tuoreita karpaloita
saksanpähkinöitä
kuivattuja karpaloita

Kuivatut karpalot sisältävät sokeria, ja ne olivat ainoa makeutus tähän herkkuun.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 15, 2020, 22:17:41
Kokeilin toisella tavalla karpaloita, määrät ihan hihasta:

Pieni karpalo-banaani-iltapala
1 kypsä banaani
0,5 dl karpaloita
0,3 dl kaurahiutaleita
0,3 dl saksanpähkinöitä
1 dl luomujugurttia

Ihanaa. Ehkä vielä parempaa kuin eilinen jälkkäri ^.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - lokakuu 29, 2020, 10:29:02
Alkaa mietityttää se, että jokapäiväisessä ruoan- sekä taloudenhoidossa tulle käsittämättömän paljon muovi, metalli, biojätettä, lasipurkit ym. rojua kaatopaikalle vietäväksi?
Muistuu mieleeni aika jolloin ei ollut kartonki- muovipakkauksia lainkaan tai ainakin hyvin vähän.
Kahden hengen taloudessa me kuskaamme lähes joka toinen päivä ulkojäteastioihin kolmisen astiallista jätettä (pidämme kotijäteastioita keittiökaapissa).
Lisäksi vielä säilykepurkit - ananaspurkkia käytämme plus muutamia muitakin hedelmäsäilykkeitä.
Onko joku keksinyt 'lääkettä' tällaiseen vaivaan?
Uteliaana
Muisto Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - lokakuu 29, 2020, 13:15:27
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - lokakuu 29, 2020, 10:29:02
Alkaa mietityttää se, että jokapäiväisessä ruoan- sekä taloudenhoidossa tulle käsittämättömän paljon muovi, metalli, biojätettä, lasipurkit ym. rojua kaatopaikalle vietäväksi?
Muistuu mieleeni aika jolloin ei ollut kartonki- muovipakkauksia lainkaan tai ainakin hyvin vähän.
Kahden hengen taloudessa me kuskaamme lähes joka toinen päivä ulkojäteastioihin kolmisen astiallista jätettä (pidämme kotijäteastioita keittiökaapissa).
Lisäksi vielä säilykepurkit - ananaspurkkia käytämme plus muutamia muitakin hedelmäsäilykkeitä.
Onko joku keksinyt 'lääkettä' tällaiseen vaivaan?
Uteliaana
Muisto Keijo Kullervo

Olisiko vältettävä perunoitten kuorimista ja muutakin 'alkuperäistä' ruoka-ainetta? Meinaan, että jos ostaa pakastettuja perunoita, kuten ranskalaisia tai sipuliperunoita ja tekee niistä ruokaa lisukkeitten kanssa, ei tarvitse viedä biokompostoriin mitään kuorijätettä (vaimoni sanoo, että pysyy pirteänä ja käsien lihakset kunnossa kun kuorii kaiken tarpeellisen).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 29, 2020, 13:39:20
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - lokakuu 29, 2020, 13:15:27
Olisiko vältettävä perunoitten kuorimista ja muutakin 'alkuperäistä' ruoka-ainetta? Meinaan, että jos ostaa pakastettuja perunoita, kuten ranskalaisia tai sipuliperunoita ja tekee niistä ruokaa lisukkeitten kanssa, ei tarvitse viedä biokompostoriin mitään kuorijätettä (vaimoni sanoo, että pysyy pirteänä ja käsien lihakset kunnossa kun kuorii kaiken tarpeellisen).

Oletko selvittänyt miten paljon ruuan teollisessa valmistuksessa menee raaka-aineita hukkaan? Veikkaan, että ainakin ranskalaisten valmistuksessa perunasta käytetään melkoisen vähän siihen kuluttajalle asti päätyvään valmiiseen tuotteeseen. Ainakin, jos ranksalaiset tehdään kokoperunasta eikä jostain perunamuhjusta.

En ole ikinä kuorinut soossin kanssa syötäviä (tai perunalaatikkoon tarvittavia) perunoita. Riittää, että perunat pesee hyvin ennen kypsentämistä. Jos siinä nyt joku rumempi kohta sattuu olemaan, niin sen voi sievästi leikata pois, mutta hyväkuntoista kuorta ei ole mitään järkeä heittää jätteeseen.

Muussiperunat kuorin kyllä, mutta vasta kypsennettynä, joten ei siinäkään sitä jätettä paljoa tule.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - lokakuu 29, 2020, 18:37:54
Tuo oli hyvä juttu kun perunat voi keittää kuorineen ja sitten kuoria ja tehdä perunoista perunamuussia.

Muisto Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 30, 2020, 17:27:12
Keksin maukkaan ja melkein sokerittoman jälkkärin (määrät ihan hihasta):

Suklainen mysli-chiavanukas

1 kypsä banaani siivuina
2 rkl chian siemeniä
1 dl vettä
1 rkl kaakaota
0,5 dl hedelmäistä mysliä (Finax) (sis. vähän sokeria)

Chian siemenet turvotetaan varttitunti vedessä, ja lisätään muut ainekset.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 01, 2020, 11:39:00
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 29, 2020, 13:39:20
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - lokakuu 29, 2020, 13:15:27
Olisiko vältettävä perunoitten kuorimista ja muutakin 'alkuperäistä' ruoka-ainetta? Meinaan, että jos ostaa pakastettuja perunoita, kuten ranskalaisia tai sipuliperunoita ja tekee niistä ruokaa lisukkeitten kanssa, ei tarvitse viedä biokompostoriin mitään kuorijätettä (vaimoni sanoo, että pysyy pirteänä ja käsien lihakset kunnossa kun kuorii kaiken tarpeellisen).

Oletko selvittänyt miten paljon ruuan teollisessa valmistuksessa menee raaka-aineita hukkaan? Veikkaan, että ainakin ranskalaisten valmistuksessa perunasta käytetään melkoisen vähän siihen kuluttajalle asti päätyvään valmiiseen tuotteeseen. Ainakin, jos ranksalaiset tehdään kokoperunasta eikä jostain perunamuhjusta.

En ole ikinä kuorinut soossin kanssa syötäviä (tai perunalaatikkoon tarvittavia) perunoita. Riittää, että perunat pesee hyvin ennen kypsentämistä. Jos siinä nyt joku rumempi kohta sattuu olemaan, niin sen voi sievästi leikata pois, mutta hyväkuntoista kuorta ei ole mitään järkeä heittää jätteeseen.

Muussiperunat kuorin kyllä, mutta vasta kypsennettynä, joten ei siinäkään sitä jätettä paljoa tule.
Ei heti tule mieleen juuresta, josta ei voisi käyttää kuoretkin juuri tuolla tavalla, hyvin pesemällä ja vain huonot kohdat poistaen. 

Kuoriperunoistakin voi tehdä "muusia" kuorimattakin, ihan vaan muusaamalla lautasella perunat kuorineen.

Esim. uunissa itse tehtävät lohkoperunat tulevat kuorellisista perunoista jopa maukkaampia. Uunipunajuurista tulee mehukkaampia, jos ne tekee kuorineen. Samaten kokonaisesta uunibataatista. Olen lukenut, että kaikkein maukkain perunamuusi tulisi uunissa kypsennetyistä (jauhoisista) perunoista.

Purjosta voi kyllä aivan hyvin käyttää vihreän osan siinä missä valkoisenkin, vain juuritupsu menee poistoon, mutta ehkä senkin voi käyttää.
Jäävuorisalaatin kantaosan voi aivan hyvin käyttää salaattiin, samaten kukkakaalin ja parsakaalin.
Parsakaalin jalkaosa on vähän puumainen, mutta jos sen pilkkoo pieneksi, ihan hyvin menee pataan ja keittoon sekin.

Sipulin kuoria en vielä ole kokeillut käyttää mihinkään.

Sen lisäksi, että maailma "pelastuu", ja biojätettä kertyy vähemmän, niin jos em. tavalla käyttää kaiken mahdollisen hyödyksi, myös kukkaro kiittää. 
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - marraskuu 01, 2020, 12:57:55
kertsi kirjoitti:
"Kuoriperunoistakin voi tehdä "muusia" kuorimattakin, ihan vaan muusaamalla lautasella perunat kuorineen."

Itseolen syönyt kuorineen perunat kastikkeen kanssa jo monta kuukautta.
Lähti siitä, että jossain oli maininta, että ruoansulatus tarvitsee kuituja toimiakseen hyvin...

Muisto Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 01, 2020, 16:03:00
Omenakaurapaistos normivaniljakastikkeella on kyllä pirun hyvää. Onko teillä jollain tietoa millaisia variaatioita tuosta olisi? Voisiko kaurahiutaleet tai omenan korvata jollain toisella raaka-aineella tai voisiko noiden lisäksi laittaa jotain muutakin raaka-ainetta?
Tässä siis nyt tekemäni paistoksen raaka-aineet (nuo määrät hieman sinne päin):

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 01, 2020, 18:58:25
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 01, 2020, 11:39:00
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 29, 2020, 13:39:20
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - lokakuu 29, 2020, 13:15:27
Olisiko vältettävä perunoitten kuorimista ja muutakin 'alkuperäistä' ruoka-ainetta? Meinaan, että jos ostaa pakastettuja perunoita, kuten ranskalaisia tai sipuliperunoita ja tekee niistä ruokaa lisukkeitten kanssa, ei tarvitse viedä biokompostoriin mitään kuorijätettä (vaimoni sanoo, että pysyy pirteänä ja käsien lihakset kunnossa kun kuorii kaiken tarpeellisen).

Oletko selvittänyt miten paljon ruuan teollisessa valmistuksessa menee raaka-aineita hukkaan? Veikkaan, että ainakin ranskalaisten valmistuksessa perunasta käytetään melkoisen vähän siihen kuluttajalle asti päätyvään valmiiseen tuotteeseen. Ainakin, jos ranksalaiset tehdään kokoperunasta eikä jostain perunamuhjusta.

En ole ikinä kuorinut soossin kanssa syötäviä (tai perunalaatikkoon tarvittavia) perunoita. Riittää, että perunat pesee hyvin ennen kypsentämistä. Jos siinä nyt joku rumempi kohta sattuu olemaan, niin sen voi sievästi leikata pois, mutta hyväkuntoista kuorta ei ole mitään järkeä heittää jätteeseen.

Muussiperunat kuorin kyllä, mutta vasta kypsennettynä, joten ei siinäkään sitä jätettä paljoa tule.


Sipulin kuoria en vielä ole kokeillut käyttää mihinkään.


Etkö edes värjäämiseen - vaikka kanamunien pääsiäisen kunniaksi?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 01, 2020, 19:55:16
Ehkä. En kyllä ole kamalasti viettänyt pääsiäistä vuosikausiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 01, 2020, 20:26:37
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 01, 2020, 16:03:00
Omenakaurapaistos normivaniljakastikkeella on kyllä pirun hyvää. Onko teillä jollain tietoa millaisia variaatioita tuosta olisi? Voisiko kaurahiutaleet tai omenan korvata jollain toisella raaka-aineella tai voisiko noiden lisäksi laittaa jotain muutakin raaka-ainetta?
Tässä siis nyt tekemäni paistoksen raaka-aineet (nuo määrät hieman sinne päin):

  • 6 omenaa
  • 100 g voita
  • ½ dl fariinisokeria
  • 2,5 dl kaurahiutaleita
  • hyppysellinen suolaa

Tuohon varmaankin sopisi (Ceylonin, kumariiniton) kaneli.
Kaurahiutaleiden osalta jotkut vannovat nimenomaan isojen kaurahiutaleiden nimeen.

Näitä voisi kokeilla, sopisivako omenan korvikkeena paistoksessa
- banaani+situunan mehu ja kuori
- päärynä (kera sulatetun suklaan?)
- appelsiini ja rakuuna

Kaurapaistoksen sijaan voisi kokeilla erilaisia piirakkapohjia, tai sitten puuropohjia, esim. riisipuuro:

Eilen näin Masterchef Australia -jaksossa  (https://www.ruutu.fi/video/3422808)juurikin riisipuuron (kutsuivat sitä jostain syystä rice puddingiksi) jälkkärinä.
. (Arborio-)riisi huuhdeltiin ennen keittoa, ettei tule liisteriä. Riisi keitettiin runsaassa maidossa. Sokeria ei lisätä alussa, sillä se estää riisin kypsymisen. Sokerilla maustetaan "puttinki" vasta lopussa.
-Lisukkeeksi laitettiin tuoretta appelsiinia,
- appelsiinmehusta ja agar-agarista ja sokerista tehtyjä ja jääkaapissa hyydytetystä levystä leikattuja kuutioita, ns. appelsiini"jalokiviä" (jewel)
- tuoretta rakuunaa (!),
- ja vielä jonkinlaisessa siirapissa keitettyjä appelsiinin kuoria. Eli kolmella lailla appelsiinia.

Tässä yksi resepti, en tiedä, onko juuri tuo Masterchef-resepti:
Rice Pudding with Orange Jewels, Tarragon and Puffed Rice (https://lucielovesfood.com/2011/07/17/rice-pudding-with-orange-jewels-tarragon-and-puffed-rice/)
(Masterchefissä ei tainnut olla "puffed rice", mikäliekin suomeksi, riisimuroja?)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 02, 2020, 17:06:36
^
Kiitos. Pitää kokeilla tuota riisipuurovaihtoehtoa ainakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 02, 2020, 18:59:22
^ Siinä se puuro sitten vain asetetaan lautaselle, ja päälle tällätään noita appelsiiniherkkuja. Eli ei enää laiteta uuniin koko höskää.

Tuli mieleen yksi aika herkullinen, mutta terveellinen aamiainen/jälkkäri kotimaisista omenista:
- kaurapuuroa (itse teen ilman suolaa, pelkkään veteen)
valmiiseen puuroon päälle:
- runsaasti kotimaista omenaa siivuina (pesty, kuorineen, siemenkodat poistettuna)
- (kanelia)
- jotain maitotuotetta (raejuustoa, maustamatonta luomujugurttia, tms.)
- jotain pähkinäntapaista, manteli sopii erityisen hyvin, ja veikkaisin saksanpähkinäkin
(Itse en laita edes sokeria yleensä, paitsi jos haluan oikein sikailla - silloin voin laittaa sekä sokeria että voita.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 06, 2020, 15:48:42
Ostin hernekeittoa ja pekonikuutioita. Samoin täydensin sinappivalikoimani. Aion taikoa näistä raaka-aineista hernekeittoa, jossa sattumien valikoituminen randomiin lusikalliseen saavutetaan jo suhteellisen maltillisilla hernekeittopitoisuuksilla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 06, 2020, 16:26:02
Tein eilen suoraan lautaselle todella hyvää pikaruokaa iltapalalle (lounaaksi ruokaisa salaatti, jossa Härkistä). Sipulisilliä ja:

Mikro-valkosipuliperunoita

pestyjen ja putsattujen perunoiden siivuja (kuorineen)
valkosipulia siivuina
mustapippuria
Kaslink kauraruokaa (kerman korvike, sis. rypsiöljyä)


Jälkkäriksi mandariineja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 06, 2020, 19:23:47
Varjelkoon kun oli hyvä hernerokka. HK:n 450g hernekeitto + 1½ d vettä ja Atrian pekonikuutio 140g paistinpannun kautta + reilusti sinappia. Oli vielä oikein hyvä annoskoko.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 08, 2020, 16:15:59
Pekonia täälläkin, mikä on harvinaista tässä huushollissa. Yleensä en oikein pidä tofun mausta, mutta nyt kyllä tuli maukasta, ja tulista, kun oli chiliä peräti kolmessa muodossa.

Aloitin huuhtelemalla ja laittamalla täysjyväriisiä likoamaan. Huuhdellaan kunnolla ja keitetään väljässä vedessä suolan kanssa. Lopuksi kaadetaan loppuvesi pois.

Wok-pannulla ilman extrarasvaa, lisätään tässä järjestyksessä

Tulinen tofu-pekoni-wok

pekonia palasina
2 sipulia siivuina
2 valkosip kynttä murskattuna, 2 cm inkivääriä ihan pieninä paloina

1,5 chiliä siemenineen, kanta vain poistetaan
valkosipuli-srirachaa
mango-currya (sis chiliäkin)
mustapippuria pari rouhaisua
1 rkl jeeraa

3 kypsää tomaattia
pala valkokaalia hienoina suikaleina
1 pkt tofua pieninä palasina
2 rkl riisiviinietikkaa
1 pkt tuoreksia (punasipuli, porkkana, sokeriherneet)
2 kypsää banaania siivuina
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 10, 2020, 14:38:39
Paras peltileipä ehkä koskaan, ohraryyneistä. Mukailin ohraryynirieskan ohjetta https://www.myllynparas.fi/reseptit/ohraryynirieska. Määrät ihan hihasta niin kuin tavallista

1½   l   vettä
5   dl   Myllyn Paras Esikypsytetty Kokonainen Ohrasuurimoita
Ohraryynit huuhdellaan ja laitetaan isoon kattilaan ja kiehautetaan ja unohdetaan kansi päällä tunniksi tai kunnes jyvät ovat imeneet melkein kaiken nesteen itseensä ja turvonneet.

Lisätään
1½   dl   kreikkalaista jogurttia
1½   dl   maitorahkaa
½   tl   suolaa
2      munaa
1      rkl    soodaa
1-2   rkl   öljyä tai voita

Sekoitetaan, ja lisätään kunnes on löysähkö vaan ei juokseva taikina:
sämpyläjauhoja vähän (sitkan takia) 1 dl?
spelttijauhoja 1,5 dl?
ohrajauhoja 1-1,5 dl?
grahamjauhoja 1-1,5 dl?

Levitetään kuminuolijan avulla levinpaperilla vuoratulle syvälle uunipellille.
200 C kiertoilmassa ensin 10-15 min, sitten ylä- ja alalämmössä toinen mokoma.
Uunin lämpö suljetaan ja leipä jätetään uuniin vielä varttitunniksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - marraskuu 16, 2020, 17:32:59
Tuli napattua K-kaupasta pieni rasiallinen pensasmustikoita, jotka osoittautuivat ihanan hapokkaiksi. Yleensähän pensasmustikat ovat varsin miedon makuisia, mutta näissä oli ytyä. Niitä oli kiva popsia ihan sellaisinaan, mutta myös jogurtin kanssa. Pitää hakea lisää samoja, jos niitä vielä on.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - marraskuu 17, 2020, 23:59:42
Onnistuin ostamaan vielä samoja pensasmustikoita. Pikkauksen pikkutekstin tihrustamalla sain selville, että ne on kasvatettu Perussa. Alepassa tutkin siellä myydyt pensasmustikat: etelä-afrikkalaisia. Eli varmasti eri lajiketta. Hedelmäosastolla on aina oltava todella tarkkana, jos etsiskelee tiettyä makua. Esimerkiksi Lidlin viinirypäleet olen havainnut liian makeiksi, mutta appelsiinit ovat siellä usein parempia kuin suomalaisissa ketjuissa.

Pakastelokeron sulatuksessa löytyi pieni pullo itse kokoon keittämääni mustaherukkamehua. Se oli makeuttamatonta. Mietin, mihin sen käyttäisin. Olin ostanut kaupasta miedosti alkoholipitoista glühweinia, joka oli melko makeaa. Miksasin siis herukkamehua weiniin ja tuloksena olikin hyvä glögi. Rouskutin glögin kanssa vielä pari herkullista vohvelikeksiä. Maut sointuivat yhteen aivan erinomaisesti, joten glögikausi on nyt avattu onnistuneesti. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - marraskuu 20, 2020, 06:50:46
Mitä tehdä liian makeille viinirypäleille, joita ei kuitenkaan haluaisi heittää pois? Pulma ratkesi kun tein chili con carnea, jonka kastikkeen tomaattipohja kaipasi maun pyöristämistä. Pilkoin soosiin rypäleitä. Valmiissa soosissa rypäleet eivät enää maistuneet makeilta, vaan ne olivat imeneet itseensä osan mausteista. Oikein onnistunut c-c-c tuli tästäkin. ;)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 22, 2020, 22:16:18
Rapusilakkamössö

kattilaan ja kansi päälle:
-700 g pakastettuja silakoita, sulatetaan hieman (ja nyljetään, jos on kihti eikä voi kalan nahkaa syödä)
- 1/2 sitruunan mehu
- 1 sitruunan kuori raastettuna
- loraus hyvä oliiviöljyä
- 4 valkosipulin kynttä pienennettynä
- Provecen yrttejä

Käännellään ja sitten keitellään hetki (5-10 min?) kunnes melkein kypsät silakat. Lisätään ja sekoitetaan joukkoon:
- 1/2 dl tomaattipyreetä
ja peitetään kannella ja annettaan olla varttitunti.

Sopii loistavasti perunamuusin kanssa (nyt kevytmaitoon tehtyä pulverimuusia, Pirkka). Ja erinomaisen makuista seuraavanakin päivänä kylmänä, kylmän muusin ja salaatin kera. Todella riittoisa. Annoksen ainoa suola tuli perunamuusista.

Ensi kerralla kokelen lisätä 1/2 dl vettä, jospa fisut eivät mössääntyisi niin paljon sillä keinolla.
Tätä voisi kokeilla tehdä uunissa, pysyisivät varmaan paremmin ehjinä silakat sillä lailla. 200 C, 20 minuuttia.


Varsinaiset rapusilakat tehdään nahkoineen, ilman sitruunaa, sitruunankuora, valkosipulia tai Provencen yrttejä niin kuin  omassa reseptissäni. Sen sijaan tilliä ja tillinsiemeniä.

https://www.ica.se/recept/kraftstromming-675554/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lognessa - marraskuu 22, 2020, 23:36:27
^missä vaiheessa ruotsalaiset skoolaavat sen ravun joukkoon?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 22, 2020, 23:53:15
Eikäku siinä vähän huijataan - tomaattipyree tekee ruoasta punaista, eli ei ole rapua nähnynnäkään koko ruoka. Skoolata kyllä voi ja laulaa pienen trudeluttin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 26, 2020, 14:38:39
Ostin tarjouksesta auringonkukan ja herneen versoja. Olivat tuosta naapurikaupungista, joten lähiruuan kannatuksena lähinnä ne ostin, mutta oli myös jonkinlainen ajatus saada vaihtelua aterian tuoreannokseen.

Eilen nappasin auringonkukan versoja, jotka olivat minulle entuudestaan tuntemattomia, raakaraasteen oheen hyvän hyppysellisen. Ne olivat jokseenkin mauttomia ja aivan liian pitkäksi kasvaneita ja rakenteeltaan melkoisen jämäkkiä. Niitä kun tunki suuhunsa, niin näky oli kuin olisin suu täynnä vaapsahaisia tai lukkeja, joiden jalat punkivat esiin suupileistä ennen kuin ne sai veivattua suuhunsa. Niitä ei ollut mikään ilo syödä, kun vertaa esimerkiksi itse idätettyihin Mungpavun ituihin.

Rasiaan jäi vielä useammaksikin kerraksi tuon yhden ottamisen jälkeen, mutta tänään päätin päästä niistä eroon. Paistoin puolikkaan paketin pieneksi saksittua pekonia ja kippasin hämähäkin koivet sekaan. Pannulla ne pehmenivät niin, että ne saattoi syödä hyvinkin äkkiä ja vaikeuksitta. Noita en osta toista kertaa enää.

Herneen versot ovat ennestään tuttuja ja niissä nyt onkin hiukan sitä hermeen makua, joten ne tulevat kyllä helpommin käytettyä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - marraskuu 27, 2020, 10:03:37
Kunnollinen pulla on käynyt harvinaiseksi. En ole pullaihmisiä, mutta nyt on jonkin aikaa vaivannut pullahimo. Aloin siis kaivata ihan tavallista kardemummapullaa, ilman voisilmää tai muutakaan täytetöhnää. Lähdin kauppahalliin asti sellaista etsimään. Löysin joulutähtipullia. Ne olivat ok, mutta pulla voisi olla parempaakin. Etsintä jatkuu... En haluaisi leipoa, koska minulla ei ole pakastinta, jonne pullia säilöä. Tosin pakastelokeroon juuri nyt voisi pussillinen mahtua, koska lokero on äskettäin puhdistettu. Pullanhakureissulla ostin myös - aivan poikkeuksellisesti - unikon siemenillä silatun ranskanleipärinkulan. Leipä oli hyvä. Nyt tekee mieli hakea uusi samanlainen. ::) ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 27, 2020, 12:13:51
^
Itse tykkään Pitkojen pitko -nimisestä pullapitkosta, jota myydään puolikkaan pitkon pätkissä. Muistaakseni siinä on kardemummaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 28, 2020, 21:27:00
Normaaliakin herkullisempi peltiruoka:

Sitruunaista ja yrttistä broilerin koipireittä ja kasviksia pellillä

Otetaan kaikki ainekset jääkaapista huoneenlämpöön puoli tuntia ennen.
Voidellaan korkeareunainen pelti 1 rkl kookosrasvalla.

Vähän huolimattomasti huuhdotaan valmiiksi marinoituneesta broilerista (700g) enimmät mausteliemet pois.
Puristetaan broilerin päälle 0,75 sitruunan mehu (raastettu kuorikin olisi käynyt, mutta tuli käytettyä aiemmin muuhun).

Pilkotaan ja lisätään pellille:
1 sipuli
1 purjo
1 munakoiso
palanen valkokaalia
5 isoa herkkusientä

Sekoitetaan ja lisätään pellille:
1 iso tetra tomaattimurskaa
2 valkosipulin kynttä
tujua chiliä 0,5 tl
1 tl inkivääriä
2 rkl k. basilikaa
1 rkl k. salviaa

Kiertoilmauunissa 200 C 15 minuuttia, sitten noin 40 minuuttia ylä- ja alalämmössä 170 C. Uuni pois päältä tunniksi (hölötetään puhelimessa se aika, eli unohdetaan ruoka uuniin). Todetaan, ettei ole ihan valmista, joten käännellään kasviksia etteivät pala, ja laitetaan pelti takaisin uuniin. 20 minuuttia kiertoilma 200 C päälle, ja jätetään 15 minuutiksi vielä uuniin. Eli miedohkossa lämmössä pitkä aika uunissa, mikä teki kasviksista ja varsinkin kaalista erityisen maistuvaa (olisi voinut laittaa noin kolmanneksen isosta kaalista).

Aivan ihanaa, vaikkei edes sisältänyt suolaa.

Lisäys. Tuore tomaatti olisi ollut vielä parempi,ja varsinkin kirsikkatomaatti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 29, 2020, 13:43:20
Minulle maistuu tähän aikaan vuodesta keittoruuat. Tänään oli vuorossa siskonmakkarakeitto. Tästä on varmaan useampi vuosi, kun olen sitä viimeksi tehnyt, mutta edellisellä kauppareissulla tuli mieleen, että nyt on pakko saada.

En tähän koko reseptiä kirjoita, kun niitä on pilvin pimein netissä näistä tavallisimmista arkiruuista. Omani poikkeaa siinä, että laitan keittojuureksia huomattavasti enemmän kuin tavallisissa resepteissä on ja peruna on vain lisänä muiden juuresten joukossa.

Tällä kertaa aloitin valmistuksen saksimalla padan pohjalle puolikkaan paketin kalkkunapekonia ja sen päälle valmistin keiton tavalliseen tapaan. Mausteina suolan lisäksi käytin hyppysellisen chilijauhetta, carlic rubbia, kuivattua persiljaa, kasvis- ja lihaliemikuution sekä mustapippuria myllystä aika reippaasti.

Tuli erittäin hyvänmakuinen keitto ja tuo kalkkunapekoni oli hyvä oivallus. Siitä tuli makuun pientä savunmakua.

Olenkin pekonissa siirtynyt kokonaan kalkkunaan ja sitä minulla on aina pari pakettia pakastimessa. Vähärasvaisena se säilyy pakastettuna hyvin eikä maku eikä rakenne muutu. Pakastetusta saa näppärästi puolet otettua, kun napauttaa paketin jäisenä työpöydän reunaa vasten ja toisen puolen voi palauttaa pakastimeen. Puolikas riittää hyvin mausteeksi keittoihin tai laatikoihin, kun pekonin saksii pieneksi silpuksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 29, 2020, 14:05:02
^
Pitääpä kokeilla kalkkunapekonia johonkin.

Itsellä tuppaa tätä nykyä siskonmakkarasoppa valmistua vallan ilman perunaa, pelkkiä juureksia ja sipuleita yleensä. Ja ilman suolaa, pelkkä kasvisliemikuutio (1 / 4 litran soppa Edit. siis 1 kuutio per 4 l soppa (ei 1/4 l soppa)), Yrttejä kyllä käytän suolan sijaan, usein persiljaa siskonmakkarasoppaan. Ja fenkolinsiemenet ovat ihana mauste nimenomaan tässä, ja lohisopassa, taittaa rasvaisuutta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 04, 2020, 15:05:39
Herkkujälkkäri tänään:

sulatettuja mutta vielä kohmeisia pakastekirsikoita 1/2 pkt, puolitettuna (=tarkistus ettei kiviä)
1 rkl sokeria (puolikaskin olisi riittänyt, tai ehkä olisi voinut jättää kokonaan pois)
1-1,5 dl kreikkalaista jugurttia

(Kirsikoita oli 100-125 g.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 05, 2020, 18:28:48
^^
En viitsisi nähdä vaivaa, että keittäisin vain yhden annoksen jotain soppaa. Tuskin edes osaisin niin vähää tehdä, kun olen aikanaan isolle porukalle kokkaillut. Tai ehkä ei nyt niin isolle, mutta isoimmillaan perheeni oli viisihenkinen ja suurimman osan aikaa kolmihenkinen. Meille ei ole koskaan ollut ongelma syödä useampana päivänä samaa ruokaa viikon aikana. Edellä kuvattua siskonmakkarakeittoä söin hyvällä halulla neljänä päivänä ja siinä välissä oli kerran jotain muuta vaihteluna. Periaatteessa olisin voinut tuosta pari annosta laittaa pakkaseenkin, mutta tällä kertaa en sitä tehnyt.

^
Olisi kiva keksiä joku lusikoitava välipala, joka ei perustu hapanmaitotuotteisiin. En saa viiliä, piimää tai jugurttia alas en sitten millään, vaikka olen useampaan kertaan yrittänyt opetella niitä syömään. Minusta ne ovat kuvottavia. Rahka menee jotenkuten, jos sen happamuuden saa häivytettyä muiden makujen alle. Se taas useinkin tarkoittaa melkoista sokerimäärää.

Erilaiset vanukkaat puolestaan on jo reseptiltään melkoisen sokerisia, joten melkein ainoksi jäisi kiisselityyppiset mehupohjaiset jälkiruuat, jotka ovat aika tylsiä.


Sitten päivän niksi.
Luin joku aika sitten, että myös valkosipulia voi pakastaa. Ainakin minulla on ongelma valkosipulin kanssa, että aina osa tuppaa kasvattamaan versoa ja laimentumaan, jos en riittävän nopeasti saa käytettyä pois. Niinpä kokeilin pakastamista. Irrottelin kynnet ja kuorin ne valmiiksi ja suljin tiiviiseen rasiaan ja nakkasin pakkaseen. Nyt kun otin sieltä pataruokaan käyttöön muutaman kynnen, niin olikin yllätys miten voimakkaasti maku tuli esiin ruuassa. Pakastimesta otetut kynnet vestin terävällä veitsellä mahdollsimman ohuiksi lähes läpikuultaviksi viipaleiksi. Ilmeisesti jäätyminen ja ohueksi siivuttaminen rikkoi solukon niin, että kaikki makuaineet liukenivat keitokseen toisin kuin tuoreena pilkotusta, joita en saa yhtä ohueksi leikattua.

Mielestäni nuo pakastetut olivat kyllä aivan samaa valkosipulia kuin olen tavallisestikin ostanut, joten siitä meilestäni ero ei ole johtunut.


Toinen niksi:
Kun on helvetin hyvä kokki ja tekee ison padallisen herkullista ruokaa, niin lähäs poikkeuksetta tekee mieli ottaa lisää, vaikka on syönyt jo riittävästi. Nyt olen ottanut tavallista pienemmän annoksen, ehkä vain 2/3 annosta ja kun sen olen syönyt, niin hyvällä omallatunnolla voin hakea hiukan lisää ilman ylensyönnin harmia :)
Tuo "santtsausongelma" on vain silloin, kun ruoka on juuri tehty ja sitä on otettavissa helposti lisää. Seuraavana päivänä samaan ongelmaa ei ole, sillä lämmitän vain yhden annoksen verran, jolloin santsaaminen vaatisi enemmän vaivaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 05, 2020, 19:07:31
^ Se mun soppa oli 4 litran soppa. (tai 3 litran)

Mulla harvemmin alkaa valkosipulit puskemaan vartta. Ehkä siksi, että tulee niitä käytettyä paljon. Säilytän huoneenlämmössä valkosipulia ja sipulia, taitavat säilyä paremmin sillä lailla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 05, 2020, 19:26:35
Ostan punaista lihaa nykyään harvoin, ehkä vain 1-2 kertaa kuussa. Ehkä siksi se maistuu erityisen herkulta. Tänään tällaista:

Otetaan aineksen lämpiämään puoleksi tunniksi, vars. jauheliha.
Pilkotaan ja suolataan munakoiso.

Puttanesca-vaikutteinen wokmättö kattilassa
oliiviöljyä
vähärasvaista naudan jauhelihaa
sipulia
isoja herkkusieniä muutama
maustepippuria, tähtianista, laakerinlehteä (ihana kombo tässä ruoassa)
valkosipulia, tuoretta inkivääriä, tuoretta chiliä
purjoa
munakoisoa (huuhdeltuna)
tomaattisosetta
muutama tomaatti
kalamataoliiveja hienonnettuja (=tarkistus, ettei ole kiviä)
(pakaste)parsakaalia (tämän jälkeen ei enää pahemmin keitellä)
tuoreksia (pikainen kuumennus vain)

Nautitaan täysjyväspagetin kanssa. (Ja mozzarella-emmenthalraasteen tai pecorinon kanssa.)

Puttanescaan kuuluu sipulia, chiliä, oliiveja ja tomaatteja. Nimi viittaa prosituoituihin, ja kyseinen tomaattikastike on jostain Italian (satama?)kaupungista lähtöisin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 05, 2020, 19:30:56
^^
Luinpas hauskasti väärin sen soppaviestisi. Tässä olen useampaan kertaan pyöritellyt päätäni ja ihmetellyt, mutta tullut siihen tulokseen, että mikäs siinä, jos joku osaa noin vähän (1/4 litraa) keitellä, niin mikä minä olen sanomaan siitä mitään :D

Minä olen pitänyt sipulit jääkaapissa, kun ei ole oikein hyvää paikkaa missä muualla pitäisin, etteivät loju ympäriinsä. Ilmeisesti siellä on kosteutta sen verran liikaa, että lähtevät aika nopeasti kasvamaan vartta. Tavallisen sipulin käyttö on jäänyt aika vähälle, vaikka ennen laitoin sitä vähän kaikkeen. Tietty sitten erikseen on sellaiset ruuat, joihin sipulia mätetään enemmänkin. Esimerkiksi perunasipulilaatikko on hyvää ja siihen sipulia uppoaa enemmänkin.

Valkosipulit kyllä tästä lähtien pakastan, koska ne valmiiksi kuorittuna on käyttövalmiit nopeasti eikä niitä tarvitse edes sulatella ennen siivuttamista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 06, 2020, 19:16:24
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 05, 2020, 18:28:48
^
Olisi kiva keksiä joku lusikoitava välipala, joka ei perustu hapanmaitotuotteisiin. En saa viiliä, piimää tai jugurttia alas en sitten millään, vaikka olen useampaan kertaan yrittänyt opetella niitä syömään. Minusta ne ovat kuvottavia. Rahka menee jotenkuten, jos sen happamuuden saa häivytettyä muiden makujen alle. Se taas useinkin tarkoittaa melkoista sokerimäärää.

Erilaiset vanukkaat puolestaan on jo reseptiltään melkoisen sokerisia, joten melkein ainoksi jäisi kiisselityyppiset mehupohjaiset jälkiruuat, jotka ovat aika tylsiä.

Kehitin ihan sinua varten (ja tietty itseänikin) seuraavanlaisen välipalan, josta riittää 2-3 kerraksi välipalaa, jos ei ole ahmatti niin kuin minä:

0,5 dl chian siemeniä (ovat huipputerveellisiä)
1,5 dl vettä (sekoitetaan chian siemeniin, annetaan olla 15 minuuttia, välillä sekoitellen)
1 kypsä banaani muusataan ja sekoitetaan em. puuroon
noin 1,3 dl pakastettuja mustaherukoita sekoitetaan joukkoon
noin 10 cm pala kesäkurpitsaa pieninä palasina tai rouheana raasteena, sekoitetaan mukaan.

(Jos käyttäisin suolaa, ihan hippunen voisi tehdä terää. Sokeria en tähän kaivannut.)

Ulkonäkö ei ole kaksinen, mutta maku oli herkullinen. Jäisistä marjoista tulee vähän sorbettifiilis. Tällä keinoin voi huijata itseään syömään kasviksia. Chian siemenistä saa omega-3:a (*)), eli on terveellistä. Kesäkurpitsa ei ole se maukkain osa kombosta, mutta menettelee, koska on aika miedonmakuinen.

*) pari tl tai rkl päivässä ehkä on ok määrä chian siemeniä, ja luulen, että puolta desiä ei kannata vetää joka päivä.

---
Muita välipaloja voisivat olla
- kaurapuuro lisukkeineen
- hedelmäsalaatti
- tuorepuuro - jos jollain on jokin herkullinen ja terveellinen resepti, lukisin mielelläni
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 13, 2020, 13:40:57
Bataattiranskiksien valmistaminen.

Alkuvaiheet: Kuoriminen, viipaloiminen, öljyäminen, maustaminen, suolaaminen.

Paistaminen:

Vaihe 1.

https://i.ibb.co/B4q9Z7W/Screenshot-2020-12-13-at-13-35-18.png

Vaihe 2.

https://i.ibb.co/2394ggp/Screenshot-2020-12-13-at-13-35-33.png

Vaihe 3.

Tuotos kaadetaan roskikseen.

Pitäisi muistaa kurkistaa uuniin vähän useammin. Mutta eihän sitä muista, kun tietokoneella kirjoittaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 19, 2020, 19:30:41
Lohta uunissa

Vuoan pohjalle oliiviöljyä
Lohta isoina palasina ilman nahkaa
(ihan vähän suolaa)
mustapippuria, kurkumaa, fenkolinsiemeniä, chiliä
pakasteparsakaalia, puoliksi sulaneita
kauraruokaa (sis. rypsiöljyä)

Uunissa ehkä 45 minuuttia, ensin kiertoilma, sitten normiuuni 170 C.

Valkosipuli olisi sopinut, mutten viitsinyt säätää.

Nautittiin valmiin porkkanalaatikon kanssa, kera kurkun ja kirsikkatomaatin.

Lisäys. Tämä ehkei ollut niin hyvää enää seuraavana päivänä. Parsakaali oli liian löllöä, eikä tuo kauraruoka oikein päässyt oikeuksiinsa enää lämmittämällä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 04, 2021, 17:47:48
Taannoin kitisin siitä, että kaikki välipalatuotteet tahtovat olla jugurttipohjaisia, jotka aiheuttavat kurkussani ikävältä tuntuvan hissireaktion. Nyt sitten kokeilin ihan jotain muuta eli kaurapohjaista välipalatuotetta https://fazeraito.fi/tuotteet/fazer-aito-kauravalipala-mustikka/

Tuon mustikan lisäksi olen maistanut hillaversiota. Sen otin itse asiassa ensimmäisenä ja lievästi järkytyin, kun avasin purkin. Se oli kiiltävän harmaata sileää tutisevaa hiukan hyytelömäistä mössöä. Keräsin kuitenkin rohkeuteni ja maistoin. En sitä kyllä herkulliseksi mitenkään voi sanoa, mutta ei se suoranaisesti pahaakaan ollut ja kippo tyhjeni aika nopeasti. Tuossa mustikkaversiossa oli sentään mustikasta hieman väriä. Olisi se ensimmäinenkin kannattanut ehkä hämärässä syödä eikä kirkkaalla päivänvalolla :D

Jos tuosta nyt jotain hyvää haluaa sanoa, niin 150gr on juuri sopivan kokoinen annos ja energianmäärältään tuote on aika kohtuullinen noin 80kcal/100gr. Kaupassa pitää olla vain tarkkana, sillä hyvin samanlaisissa pakkauksissa myydään "kauraherkku"-versioita, joissa on ympättynä kookosrasvaa niin, että energiaa on noin 140kcal/100gr.

Nuo välipalat on aika miedon makuisia ja noihin ehkä voisi tottuakin.
Kissalle ei kelvannut, kun tarjosin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 04, 2021, 17:55:36
^ Kaslinkin "Kauraruoka" on ollut aika hyvä kerman korvike ruoanlaitossa. Siinä on kyllä 15% rasvaa, mutta toisaalta ei tyydyttynyttä palmuöljyä. Siitä ehkä voisi tulla hyvä jälkkäri tai välipala? Esim. juurikin jäisten mustaviinimarjojen ja banaanin kanssa?

Itse tein eilen tällaista välipalaa, oli herkkua:

päärynää palasina
granaattiomenan siemeniä
sitruunan vastapuristettua mehua
hyvää oliiviöljyä vähän
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 04, 2021, 19:52:49
En löytänyt (!) paistinpannuani, joten paistoin "kullanrapeita" kalafileitä (lisäys: uunissa). Onnistuin paistamaan niitä hieman liiankin rapeiksi (reunoiltaan palaneiksi), vaikka olin noudattavinani pakkauksen ohjeita. Mutta tulipas hyvänmakuisia kalanpalasia. Taidan tästä lähin aina valmistaa tuollaiset kalat uunissa.

Lisukkeeksi eilistä ihanaa ratatouillen tapaista. Tein tällä kertaa kera maggaran, jota ostan pari kertaa vuodessa (Kabanossia yleensä), ja noukin makkarat eilen ruoasta, joten oli tarvis jollekin proteiinille.
Tässä järjestyksessä isoon kattilaan, kasvikset ja maggara sopivasti pilkkottuna:

artisokan marinointilientä (sis. yrttejä, valkosipulia)
1 sipuli, 4 valkosipulin kynttä, 3 cm tuoretta inkivääriä, 4 tuoretta chiliä (puolet siemeniä jäljellä eli huolimattomasti putsattuja eli vähän tujuja)
1 pkt herkkusieniä
1 munakoiso
1 iso paprika
1 purjo
6 isoa tomaattia
1dl tomaattipyreetä
2 kabanossia
timjamia, salviaa, kynteliä, soijaa ihan vähän
valmiiseen ruokaan: 1 iso punainen paprika

Kypsensin eilen em. ruoan lisäksi rikottuja ohrajyviäkin hiilariksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 09, 2021, 16:31:12
Mäoon löytänyt k-marketista naposteluporkkanoita. Aimemmin olen ostanut napostelua vartien normiporkkanoita kun ne on n. 5 kertaa halvempia. Mutta koska noi naposteluporkkanat annostellaan sopivissa varttikilon paketeissa, olen nyt sitten ostellut niitä. Tiedättekö myykö joku kauppa joitain vastaavia tuotteita, joissa olisi muita juureksia naposteluannoksina? K-market myy valmissalaatteja, mutta ne on niin kallista huvia per kilokalori, että ostan edelleen mielummin raaka-aineet salaattia varten kuin valmiit annokset.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 09, 2021, 16:51:09
Saahan niitä naposteluporkkanoita kaikista K ja S -ryhmien ruokakaupoista, jotka ne on ottanut myyntiin. Eli, on tietysti kiinni siitä, millaisen valikoiman kukin yksittäinen liike pitää tarjolla.

Noista naposteluporkkanoista en ostaisi niitä tuuman mittaisi pieniä porkkanoita, vaan niitä pidempiä pikkusormen paksuisia. Ne lyhyet töpöt on sorvattuja valmistuksessa hukataan syömäkelpoista ruokaa.

Osta lanttu tai tavallisia porkkanoita ja leikkele tikuiksi, niin siinä sinulle edullisempia naposteltavia.
Suippopaprikat on ihan kivoja renkaiksi leikattuna ja leivän päälle laitettuna vaikkapa kurkun ohella.

Itse olen luopunut kokonaan niistä salaatinlehdistä, sillä en vain niistä pidä ja tuntuvat aika turhalta syötävältä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 09, 2021, 17:15:07
^
Tuota hiukka itsekin pelkäsin. Voisin tosiaan ostaa lantun ja tavallisia porkkanoita ja dunaa niistä varttikilon annoksia ihan itse. Pitänee hankkia pieniä muovirasioita annoksia varten. Noi k-marketin verkkokaupan kautta tilattavat varttikilon porkkana-naposteluannokset ovat sellaisia, että niiden duunaamisessa on haaskattu raaka-aineita.

EDIT: paitsi että siellä näyttäisi olevan 200 gramman pusseissa niitä naposteluporkkanoita, joissa ei ole raaka-aineita haaskattu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 09, 2021, 17:48:42
Tuli kerran ajeltua siellä missä porkkanat kasvavat, eli Laitilan seudulla. Tiedä sitten miten ne niitä porkkanoita sorvaavat mutta traktorikuormittain menee haljenneita, vinoon kasvaneita ja muista syistä hylättyjä ei-tuotantoon eli lähinnä eläinten ruuaksi. Luulisin porkkanan sorvauslastujenkin menevän saman tarkoitukseen. Varmaksi en tiedä.

Voisivat brändätä oman kananmunan siellä. "Ruokittu ainoastaan porkkanalastuilla, käyrillä kurkuilla, rupisilla perunoilla ja elintarviketeollisuuden vaatimuksia läpäisemättömällä kauralla"
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 09, 2021, 17:59:23
Aloin tässä miettimään. Suomessa syödään lanttua noin 6 miljoonaa kiloa vuodessa, valtaosa lähinnä joulun aikaan.

Loppujen lopuksi, esim lantun kohdalla hävikki on merkityksetöntä. Yhdeltä hehtaarilta puutarhaviljelijä saa 40 000 kiloa lanttua eli koko Suomen kulutus pystytään tuottamaan siis 150 hehtaarin alalla mikä on peltopinta-alastamme 0,006%. Sama taitaa koskea muitakin maassamme viljeltyjä juureksia ja avomaankasviksia.

Se, että pois heitetään tonnikalaa tai viinirypäleitä, on huomattavasti suurempi ympäristörikos.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 09, 2021, 18:21:28
Ihan lonkalta arveluni on, että porkkanaa syödään 50 kertaa enemmän kuin lanttua. Ja perunaa 5000 krt enemmän.

Noille pohdinnoille ravinnontuotannosta olisi parempi ketju tämä:
https://kantapaikka.net/index.php/topic,1598.0.html
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 09, 2021, 18:51:50
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 09, 2021, 18:21:28
Ihan lonkalta arveluni on, että porkkanaa syödään 50 kertaa enemmän kuin lanttua. Ja perunaa 5000 krt enemmän.

Noille pohdinnoille ravinnontuotannosta olisi parempi ketju tämä:
https://kantapaikka.net/index.php/topic,1598.0.html

Ei osunut lonkka ihan kohdilleen. Arviosi 50-kertaisesta kulutuksesta tarkoittaisi noin 50kg/suomalainen kun tutkimuksen mukaan kulutus oli vuosituhannen vaihteessa luokkaa 11kg/suomalainen eli siis noin kymmenkertainen lanttuun nähden. Perunan kohdalla virhe oli vielä hitusen suurempi. Ei 5000-kertainen lanttuun nähden, vaan noin 25-kertainen.

http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/porkkanatiedosto/porkkana/markkinat_kulutus/markkinat1.htm

Paljon tietoa suomalaisten ruokakäyttäytymisestä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/235324/Elintarvikkeiden_kulutus_kotitalouksissa_2016...pdf?sequence=1

Moderator saa siirtää nämä muihin osastoihin jos näkee tarpeelliseksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 09, 2021, 20:48:34
Täällä popsitaan porkkanaa siihen tahtiin etteivät pikkuset napostelupussukat riittäisi mihinkään. Ei ehkä 50 kg vuodessa, mutta varmasti paljon enemmän kuin tuo keskiarvo. Menisiköhän lanttua porkkanakeskiarvon verran?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 09, 2021, 21:38:51
Mun arviot meni ihan metsään. Väsynyt päivä tänään.

Itse korvaan perunan usein muilla juureksilla esim sopassa. Ja lanttua ja pokkanaa tulee joskus naposteltua palasina.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 12, 2021, 13:38:19
 Suomalainen lakutehdas on valittu maailman parhaaksi (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/403dfe00-0a24-41c5-89d9-ad69ad4d1e7a)
Brittiläinen lifestylelehti Luxlife on valinnut Kouvolan Lakritsin vuoden 2020 parhaaksi lakritsin valmistajaksi.
– Vuonna 1995 meidät valittiin tv-ohjelmassa Suomen parhaaksi, joten nyt oli jo aika tulla valituksi maailman parhaaksi, veistelee Kouvolan Lakritsin toimitusjohtaja Timo Nisula.


Vaikka Kouvolan imago ei muuten ole erityisen hyvä, niin tuo laku on kyllä ehdottomasti parasta!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 12, 2021, 13:44:08
^
samaa mielipuolta. He valmistavat ehdotomasti parhaan lakun. Myös heidän marmeladeista tykkään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 14, 2021, 17:18:16
Tänään söin tähteitä.

Eilisestä jäi naudan paahtopaistia ja uuniporkkanoita, lämmitin ne ja lisäsin joukkoon 2dl kanttarelleja pakkasesta. Olisin laittanut jonkinlaisia valmisperunoitakin, mutta pakastin ei antanut sellaista saalista, vaikka kuinka tongin ja etsin.

Hyvä olikin, sillä en olisi jaksanut yhtään enempää, etenkin kun jälkiruuaksi oli vielä Toscakakkua ja Cafe Americanaa ja pari suklaakonvehtia. Olipa taas hyvää.

Nyt alan lämmittää tulisijoja ja nautiskella GT-juomaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 14, 2021, 17:47:08
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 04, 2021, 19:52:49
... paistoin "kullanrapeita" kalafileitä (lisäys: uunissa). Onnistuin paistamaan niitä hieman liiankin rapeiksi (reunoiltaan palaneiksi), vaikka olin noudattavinani pakkauksen ohjeita. Mutta tulipas hyvänmakuisia kalanpalasia. Taidan tästä lähin aina valmistaa tuollaiset kalat uunissa.

Tuon em. valmistavan  - uunipellillä, leivinpaperin päällä - kruunasi suolaton sitruunapippuri, jota ripottelin valmiiden palojen päälle. Paneroitujen kalafileiden valmistaja taisi olla Findus.

Tuon jälkeen olen valmistanut Pirkan vastaavia. Ensin lasivuoassa, leivinpaperin päällä. Ne jäivät pehmeiksi pinnaltaan, ei hääviä siis. Tänään sitten valmistin Pirkan kalafileet uunipellillä, ja rapeus oli paljon parempi. Ällistyttävän suuri ero, paistoastiasta riippuen.

Lisukkeena oli toissapäiväistä juuresvuokaa, jossa lanttua, palsternakkaa, punajuurta, tomaattia, valkosipulia, garam masalaa ja vettä. Jotain öljyä taisin laittaa vuoan pohjalle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 18, 2021, 17:26:37
Kylläpä nyt Iltalehden toimitus pienestä yllättyy :D

Kaalilaatikko pula-ajan tyyliin - testasimme lottien reseptin: "Oli yllätys" (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/1246d5cf-00d0-4bb3-80dc-935b4ac740cd)

Lukaisin ohjeen läpi ja omaan ohjeeseeni verrattuna erona vain, että omasta kaalilaatikostani puuttuu lipstikka ja meirami ja sipulin pilkon pienemmäksi, kun tuossa laitettiin sipuli renkaina. Harvassa ohjeessa on tuota kattilassa muhittamista, mutta mielestäni se on ihan must -juttu. Kaali muhiessaan menee  kasaan ja voi ottaa käyttöön oikean kokoisen uunivuoan. Sen tunnin uunisession jälkeen jätän vielä laatikon foliolla tai kannella peitettynä jälkilämpöön toiseksi tunniksi.

Minulla oli useamman vuoden riisi bannattuna kokonaan ja sen sijaan käytin juuri ohraa ja silloin tuli tuollainen kaalilaatikko opittua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 18, 2021, 18:08:27
Itse tein toissa päivänä kevyt-kaalilaatikkoa.

Uunipellille väh öljyä (olisi voinut jättää pois)
Liotettua ja hyvin huuhdeltua täysjyväriisiä
Kaalia palasina (olisi voinut olla pienempänäkin)
sipulia, valkosipulia
currya
3 marinoitua broilerin koipireittä
paljon kok. herkkusieniä, huuhdeltuna
vettä

Hidas kypsytys uunissa, välillä jopa lämpö pois päältä.
Valmista ruokaa sekoitellaan kun broileri noukittu pois.
Jotain yrttimaustetta laitoin, taisi olla kynteli.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 18, 2021, 18:15:25
Em. kevyt-kaalilaatikon lisäksi tänään salaattia ja kivaa kalaa:

Pienen kattilan pohjalle:

loraus omenaviinietikkaa ja sesamöljyä
ihan väh kalakastiketta
1 iso chili, silputtuna suor kattilaan
Pala lohta, nahkapuoli ylöspäin

Valmistuu noin vartissa kannen alla.
Nahka on helppo kääriä haarukalla pois.
Herkullista!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 19, 2021, 20:21:21
Tänään valmistin shaksukaa, se on eräänlainen arabialaisten pyttipannu, omasta päästäni.  ;D

Koska oli jäänyt jeekaappiin eilisestä pizzanvalmistuksesta tomaattimurskaa ja tonnikalaa niin laiton Timo Sarpanevan pataani lusikallisen rypsiöljyä ja käräytin tonnikalat siinä mutta lisäsin nopeasti Muttimurskan joukkoon. Sitten huuhtelin Pirkkakikherneet ja hölväsin ne sinne. Mausteina löytyi korianteria, paprikajauhetta, juustokuminaa ja suolaa - chilin perskele unohdin. Lisäsin vielä runssasti salaattijuustoa ja kun kokonaisuus oli muhinut, ehkä 5 min, päräytin pataan kaksi kananmunaa.

Nautittiin paahdetun leivän kanssa, minä punavinillä ja hän vedellä. Ei huono.

Vaikuttaisi siltä, että nyt on löytynyt ruokalaji jonne saa suuren osan valmistustähteistä upotettua ja muutettua ne edullisesti herkuiksi.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 19, 2021, 20:27:35
^
Tuota voisi joskus kokeilla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - tammikuu 25, 2021, 15:15:55
Nyt piti oikein mainostaa, nimittäin rahvaanomaisesti kebabbia. Jos olette Porin kulmilla ja tekee mieli hyvää mättöä, niin vastaus on Turo´s Heavy Kebab (https://www.turosheavykebab.fi/). Sen eeppisellä keburullalla oli hintaa 12 euroa, ja oli kyllä joka sentin arvoinen! Paras missään Suomessa syömistäni rullakebabeista, eli hyvin luonnistuu kebabin valmistus myös kanta-asukeilta. Firman nimestä huolimatta rulla oli maultaan raikas ja rikas, eli ei se eksklusiivisesti äijäruokaa kuitenkaan ollut. Kokoa oli kuitenkin sen verran, että isoltakin äijältä kyllä nälkä lähtee. Perhana, oli niin hyvää että syödessä oikein nauratti!

***

Joitakin viikkoja sitten keksin uuden, hyvän pitsakombon: ananasta, pepperonia, punasipulia ja tomaattia. Ei säilyketomaatteja, vaan tuoretomaatteja viipaleina. Kokonaisuus toimi hyvin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 25, 2021, 18:48:03
Eilen tyhjentelin pakastinta ja löytyi (minulle) eksoottisia punakampela-fileitä 3 kpl. Paistoin niistä kaksi kahdelle pannulla leivittäen. Erinomaisen hyviä olivat. Mutta se hirvitti että viimeisin päiväys oli jo 2016. Olin kyllä tarkistanut varsin vähärasvaiseksi mutta kun muistelen välissä olleen pariin pitempääkin (tunteja - vuorokausi-pari) kesäukkosen aiheuttamaa sähkökatkoakin. Ja pinnalla oli jotain epämääräisiä pilkkuja. Minun oikeastaan piti heittää pois jo aikaa sitten mutta kun oli näläkä ja koronan takia kaupassa ramppaaminen oli jäänyt vähiin. Onneksi ei vielä ole oireita (24h syömisestä), ei mahassa eikä nielussa(botuliinimyrkytys).

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 25, 2021, 20:08:47
^
Google kertoi  "Kala säilyy pakastimessa pari kuukautta, mutta kohtuullisen hyvässä kunnossa se pysyy vain kahdesta neljään viikkoa."
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 25, 2021, 20:20:07
^
Ei kai se pilaannu (mätäne tmv.) vaan lähinnä taitaa vesi erkaantua kalasta, jolloin sen rakenne hiukan muuttuu.
Mutta onhan pakastekalassa huomattavan pitkä säilytysaika. Kävin kurkkaamassa, että pakaste seiti, joka on pakattu 2019 tammikuussa, viimeinen käyttöpäivä on 2021 toukokuussa.

Veikkaan, että MrKAT:in kalafileet olivat pakastekalaa eikä itse pakastettua tuorekalaa, johon tuo lyhyempi säilytysaika ehkä sopii.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 27, 2021, 21:49:32
Minä hain kalakaupasta tuoretta kalaa, kuhafileitä. Paistoin pannulla voissa pari minuuttia per puoli, pikkusen suolaa ja lautaselle sitten odottamaan kun eilinen muusinloppu lämpeni. kylkeen valko- ja sinihomejuustoa paahdetun kauraleivän kanssa, juomaksi keltaista jaffaa.

Onko tämä nyt sitten sellainen KurMe?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - tammikuu 29, 2021, 20:05:34
uunibroiler 3kplmaustamattomat koipireisipalat
marinadiliemi; tuoretta inkivääriä raastettuna n.1.5rkl.hunajaa2rkl.1valkosipulinkynsi,tavallinen sipuli1iso,sitruunanmehua,
balsamico,sitruunanpippuria, jauhelihamaustta,basilkaa, sekoita ainekset, jaa koipien päälle, lisää viellä koipien päälle 1tl suolaa ripoteltuan, 1rklbasamico, ja tilkka öljya, paista tunti.n175-200astetta, liha on kypsä kun se irtoaa luista)
tarjoa kukkaaliriisin ja porkkanaraasteen kanssa!
:)Bon Apetit!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 02, 2021, 21:59:32
Heinäsirkkoja vai mitä lienevät (https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/145855480_113049657418277_1213224585681820338_o.jpg?_nc_cat=105&ccb=2&_nc_sid=8bfeb9&_nc_ohc=WRMjUGOmZmkAX8wKXM6&_nc_ht=scontent.fhel1-1.fna&oh=abe3a5544f6cc32f0c3dc05b9faa9785&oe=603FD0F1).

Jos kuva ei näy, niin tässä toinen (https://d8zcwdvc14g2e.cloudfront.net/contentAsset/image/ef72777a-8adf-485f-b8a2-ec1af49ce01d/multimediaFileUpload2/byInode/1/filter/Resize,Jpeg/jpeg_q/69/resize_w/1230).

https://www.smithsonianmag.com/smart-news/people-in-israel-really-are-eating-swarming-locusts-7802747/



Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 08, 2021, 14:55:55
Ensi sunnuntaina on laskiainen. Joten perinteinen kysymys: hillo vai manteli?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 08, 2021, 15:00:52
Manteli tietysti! Hillopullat ovat imelän esanssin makuisia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 08, 2021, 15:14:37
^
itse syön aina imeliä esanssipullia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 08, 2021, 15:15:10
Ostin muutama päivä sitten pussillisen mandariineja, jotka osoittautuivat aivan toivottomiksi. Ne olivat kitkeriä, ja niissä oli paljon siemeniä, eivätkä kuoretkaan tahtoneet irrota millään. 

Päätin kokeilla, voisiko mandariineista tehdä mehua keittämällä.

Pusertelin mandariinit kattilaan ja keitin niitä jonkin aikaa. Sen jälkeen siivilöin mehun.

https://i.ibb.co/Jdct0fS/Screenshot-2021-02-08-at-15-00-41.png

Keitin jäljelle jääneen massan vielä toisen kerran, jolloin sain "jälkimehua". Sekoitin keittämiseen vähän vettä ja ruokosokeria. Jälkimehukin oli yllättäen vielä mehun tuntuista. Panin mehut jääkaapppiin.

https://i.ibb.co/0BbWQjG/Screenshot-2021-02-08-at-15-00-17.png

Ehkä kahden keittämisen jälkeen jäänyt massakin kelpaisi vielä johonkin sokeroituna.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - helmikuu 08, 2021, 15:29:08
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 08, 2021, 15:15:10
Ostin muutama päivä sitten pussillisen mandariineja, jotka osoittautuivat aivan toivottomiksi. Ne olivat kitkeriä, ja niissä oli paljon siemeniä, eivätkä kuoretkaan tahtoneet irrota millään. 

Päätin kokeilla, voisiko mandariineista tehdä mehua keittämällä.

Pusertelin mandariinit kattilaan ja keitin niitä jonkin aikaa. Sen jälkeen siivilöin mehun.

https://i.ibb.co/Jdct0fS/Screenshot-2021-02-08-at-15-00-41.png

Keitin jäljelle jääneen massan vielä toisen kerran, jolloin sain "jälkimehua". Sekoitin keittämiseen vähän vettä ja ruokosokeria. Jälkimehukin oli yllättäen vielä mehun tuntuista. Panin mehut jääkaapppiin.

https://i.ibb.co/0BbWQjG/Screenshot-2021-02-08-at-15-00-17.png

Ehkä kahden keittämisen jälkeen jäänyt massakin kelpaisi vielä johonkin sokeroituna.

Tekisin mandariinimäskistä kiisseliä. Nesteenä voi käyttää mitä tahansa mehua (+ vettä), esim. kaupan omenamehua tai päärynämehua.

Kiisseli on hyvää maustamattoman jogurtin kanssa. Ja sitten on tietysti perinteiset lisukkeet, kermavaahto tai jäätelö.

https://www.dansukker.fi/fi/resepteja/raikas-marjakiisseli
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 08, 2021, 16:28:35
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 08, 2021, 14:55:55
Ensi sunnuntaina on laskiainen. Joten perinteinen kysymys: hillo vai manteli?

Olen hillomiehiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 08, 2021, 17:50:11
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 08, 2021, 14:55:55
Ensi sunnuntaina on laskiainen. Joten perinteinen kysymys: hillo vai manteli?

Molemmat.

Ostan aina laskiaispullat mantelimassalla ja kotona lätkäisen vielä hilloa väliin :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 09, 2021, 08:18:38
(https://pbs.twimg.com/media/EtsxrtKXAAMT7Js?format=png&name=medium)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 09, 2021, 08:50:21
^
Ei kai laskiaispullaankin ole jo tungettu vihreää kuulaa  :o  :o

En oikein tajua sitä ideaa, että jotain makua yritetään ryöstöviljellä. Tuotahan on nyt laitettu niihin "Jaffa-kekseihin", suklaakonvehteihin ja jossain muuallakin muistan nähneeni, mutten nyt saa päähäni missä. Nyt on ne Pihlajanmarjakarkit joutuneet saman ryöstön kohteeksi.

Olen nuo testannut ja pettymys on ollut. En tiedä onko sen täytteen makua laimennettu vai onko niin, että keksi ja suklaakuorrute peittävät marmeladin makua niin, että ei se oikein tahdo noissa muissa tuotteissa maistua. Jos paketin päällä ei olisi mainintaa, niin en tunnistaisi makua. En osta toista kertaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 09, 2021, 08:57:42
https://kotiliesi.fi/ruoka/leivonta/laskiaispulla-ohje/

Ei vain vihreitä kuulia; näköjään salmiakkikin kelpaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 09, 2021, 11:05:46
Semmoista se on. Kun antaa pirulle pikkusormen...

Joku häiriintynyt kokeilija laitti mantelimassaa, sai muutamia seuraajia ja sitkeän myyräntyön ansiosta nykyään jo merkittävääkin kannatusta kieroutuneelle yhdistelmälleen. Nyt siis yritetään tunkea mitä tahansa pullan väliin. Oivoi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2021, 11:27:56
Veikkaan, että se aito ja alkuperäinen on nimenomaan ruotsalainen semla. Ja tämä hillopullia on suomalainen pervertoitunut versio.

Jeps: https://en.wikipedia.org/wiki/Semla
Paastoon laskeuduttin katolisessa Ruotsissa päivänä, jonka nimi on fettisdag, rasvatiistai, jolloin nimenomaan rasvaista ruokaa mätettiin, jotta paaston kestäisi paremmin.

Joskus olen luullut ostaneeni oikeita laskiaispullia, eli mantelisia, ja voi sitä tyrmistystä ja pettymystä, kun olikin tullut hillopullia ostaneeksi vahingossa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 09, 2021, 11:49:51
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2021, 11:27:56
Veikkaan, että se aito ja alkuperäinen on nimenomaan ruotsalainen semla. Ja tämä hillopullia on suomalainen pervertoitunut versio.

Jeps: https://en.wikipedia.org/wiki/Semla
Paastoon laskeuduttin katolisessa Ruotsissa päivänä, jonka nimi on fettisdag, rasvatiistai, jolloin nimenomaan rasvaista ruokaa mätettiin, jotta paaston kestäisi paremmin.

Joskus olen luullut ostaneeni oikeita laskiaispullia, eli mantelisia, ja voi sitä tyrmistystä ja pettymystä, kun olikin tullut hillopullia ostaneeksi vahingossa.

Minä olen aina luullut, että semla tarkoittaa sämpylää.

Tämä laskiaispulla-asia on samanlainen kuin moni muukin kysymys. Puhutaanko suomalaisesta traditiosta, vai siitä mistä se on lähtenyt kehittymään? Koska ollaan Suomessa, niin oletan tietysti puhuttavan suomalaisesta laskiaispullaperinteestä.

Siihen ei mantelimassa istu, koska manteli ei Suomessa kasva. Maitoa tosin syntyy täälläkin, mutta en suostuisi laskiaispullaamaidossa-perinteeseen. 
LainaaThe oldest version of the semla was a plain bread bun, eaten in a bowl of warm milk.

Tosin tämä keskustelu on kohdaltani jo akateeminen, sillä kuulun aina yhä kasvavaan gluteenittomien joukkoon, Norman lailla. Kermavaahdonkin pitäisi olla laktoositonta. Maistoin kyllä gluteenitonta ja laktoositonta laskiaispullaa hillolla viime vuonna, ei jatkoon. Yritän säilyttää makumuiston sellaisena kun se oli, joskus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 09, 2021, 12:07:48
Saatana, taasko asialla ruottalaiset. Luulin jo että Surströmming ja Julmust olisivat heidän ainoat paheensa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2021, 12:22:02
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 09, 2021, 11:49:51
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2021, 11:27:56
Veikkaan, että se aito ja alkuperäinen on nimenomaan ruotsalainen semla. Ja tämä hillopullia on suomalainen pervertoitunut versio.

Jeps: https://en.wikipedia.org/wiki/Semla
Paastoon laskeuduttin katolisessa Ruotsissa päivänä, jonka nimi on fettisdag, rasvatiistai, jolloin nimenomaan rasvaista ruokaa mätettiin, jotta paaston kestäisi paremmin.

Joskus olen luullut ostaneeni oikeita laskiaispullia, eli mantelisia, ja voi sitä tyrmistystä ja pettymystä, kun olikin tullut hillopullia ostaneeksi vahingossa.

Minä olen aina luullut, että semla tarkoittaa sämpylää.

Tämä laskiaispulla-asia on samanlainen kuin moni muukin kysymys. Puhutaanko suomalaisesta traditiosta, vai siitä mistä se on lähtenyt kehittymään? Koska ollaan Suomessa, niin oletan tietysti puhuttavan suomalaisesta laskiaispullaperinteestä.

Siihen ei mantelimassa istu, koska manteli ei Suomessa kasva. Maitoa tosin syntyy täälläkin, mutta en suostuisi laskiaispullaamaidossa-perinteeseen. 
LainaaThe oldest version of the semla was a plain bread bun, eaten in a bowl of warm milk.

Tosin tämä keskustelu on kohdaltani jo akateeminen, sillä kuulun aina yhä kasvavaan gluteenittomien joukkoon, Norman lailla. Kermavaahdonkin pitäisi olla laktoositonta. Maistoin kyllä gluteenitonta ja laktoositonta laskiaispullaa hillolla viime vuonna, ei jatkoon. Yritän säilyttää makumuiston sellaisena kun se oli, joskus.

Riikinruåtsissa semla on laskiaispulla, mutta suomenruotsissa (vehnä?)sämpylä. Vehnäsämpylä taas on Riikinruåtsissa fralla, jota sanaa käytetään väärässä merkityksessä tuolla wikisivulla, pitäisi kai olla bulle tai vetebröd, jos pullassa on sokeria.

Laskiaispulla kuumassa maidossa ei ole mielestäni hyvää. Eli olenkin vain semi-konservatiivinen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 09, 2021, 14:22:22
Ruåtsistahan kaikki (paha) tänne tulee.  ;)

Näkisin, että mantelipulla on versio 1.0 ja suomalainen hillopulla on versio 2.0. Itse käytän hillona vattuhilloa, joten sitä voinee kutsua versioksi 2.1.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - helmikuu 09, 2021, 17:39:47
Hunajahuijarit vedättävät kuluttajien lisäksi myös testejä – Suomen mehiläishoitajain liitto: "Osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä"

Ruokaväärennykset ovat ympäri maailmaa kasvavaa liiketoimintaa. Euroopassa valvontaviranomaiset tekevät harvakseen aitoustutkimuksia. Ja nekään harvat eivät vakuuta mehiläistutkijoita ja -tarhaajia.
– Tilanne on jatkuvaa kilpajuoksua. Kun tutkimuslaboratoriot kehittävät testausmenetelmän, jolla väärennökset saadaan kiinni, niin väärentäjät muokkaavat omaa menetelmäänsä, Suomen mehiläishoitajain liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala

Suomen Ruokavirasto sen sijaan luottaa laboratorioiden pätevyyteen ja vähittäiskaupan omavalvontaan. Sen sijaan Suomen Mehiläishoitajain liitto (SML) toivoo, että tuontihunajaa tarkistettaisiin enemmän.
– Euroopassa parhaillaan käytävä keskustelu ja Eurooppaan tuotavan hunajan hyvin edullinen hinta viittaavat siihen, että osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä, Maritta Martikkala kertoo.

Rehellisille hunajan tuottajille ja mehiläistarhaajille väärennökset merkitsevät suurta tulon menetystä, koska huijari polkee hintoja...

Hunajaksi saa sen nimisuojan nojalla kutsua vain hunajaa, johon ei ole lisätty tai poistettu mitään ainetta. Hunaja sisältää pääosin hedelmäsokeria ja rypälesokeria sekä entsyymejä, hivenaineita ja vitamiineja.

Bluffihunaja ei ole pelkästään mehiläisten kasveista keräämää ja valmistamaa luonnontuotetta, vaan erilaisilla siirapeilla laimennettua ja väriaineilla muokattua hunajaa. Sokeriliuoksissa ei ole kukkien medestä peräisin olevia aineita, jotka vaikuttavat hunajan koostumukseen ja bioaktiivisuuteen, eli antibakteerisuuteen ja antioksidatiivisuuteen.

Sen lisäksi että hunajan aineosia ei saa vaihtaa, sen kosteuden on oltava alle 20 prosenttia. Sitä ei myöskään saa pastöroimalla kuumentaa valmistusvaiheessa, vaan hunajan on oltava mehiläisten itsensä kypsäksi viimeistelemää eikä ihmisen kuivaamaa. Kuumentaminen vähentää myös hunajan bioaktiivisuutta.
–Jos puhutaan pelkistä ravintoarvoista kuten rasvat, hiilihydraatit ja proteiini, niin niihin ei väärennöksillä ole suurta vaikutusta, koska väärentäjät lisäävät hunajaan aavistuksen verran siitepölyä, jotta hunaja näyttäisi tutkimuksissa juuri ja juuri oikealta, SML:n Maritta Martikkala kertoo.

Yksi petoksen muoto on että huijari nopeuttaa hunajan sadonkorjuuta ottamalla hunajan pois pesästä liian aikaisin, jolloin se on liian kosteaa ja raakaa. Huijari kuivaa sen sitten itse. Näin toimien hunajantuottaja saa normaalia useampia satoja. Kiinassa esimerkiksi yhden vuoden aikana mehiläispesistä otetaan ulos peräti 5-8 satoa. Suomen luonnonoloissa korjataan vain yksi sato vuodessa.

Kiinan mallissa mehiläistarhaajat siirtävät jatkuvasti pesiä pitkien matkojen päähän, jotta mehiläisillä riittää ympäristöstä mettä ja siitepölyä, vaikka hunaja riistetään koko ajan keskeneräisenä.

Tarhaajat eivät itse jatka hunajan purkitusta, vaan tuote siirtyy heti välikäsille. Maailman hunajamarkkinoista noin 30 prosenttia tulee Kiinan hämäristä mehiläistarhaus- ja tuotanto-oloista...


https://yle.fi/uutiset/3-11771903
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 12, 2021, 13:33:23
Joskus, ehkä useamminkin, olen maininnut, että olen aika huono syömään kalaa. Uskon sen johtuvan vauva-aikaisesta kala-allergiasta, joka sai eritteet lentämään molemmista päistä niin, että olin jo välillä sairaalahoidossa. Kun elimistöni alkoi vihdoin rauhoittua, aloitettiin ruokkiminen kevyistä ruuista, joihin sitten sisältyi kalaa. Rumba alkoi alusta. Allergia meni aikanaan ohi, mutta vastenmielisyys kalaa kohtaan säilyi pitkään. Vieläkin keitetty kala on sellainen, jota mieluummin välttelen, mutta paistettu kyllä menettelee jo.

Olen kokeillut erilaisia valmisjuttuja, joita kaupasta on saatavilla. Kalamurekepihvejä ja kirjolohipyöryköitä yms. Nyt sitten oli tarjouksessa "Täysjyvä kalafileet"

(https://nomadfoodscdn.com/-/media/project/bluesteel/findus-fi/opv/import/7310500143712_cqt2a64e4mq2y4xndt4tkz2lkq000000.jpg?h=542&la=fi-FI&w=750&hash=606654724FCE817DDE21C765E15DF77A)

Sai halvemmalla, kun otti kaksi pakkausta. Valmistin toisen ja totesin, että siltikin kohtalaisen kova hinta rasvaiselle kokojyväjauholle tai mitähän murua se pinnoite sitten olikaan. Pakkauksen kuva on todellakin vain viitteellinen tai kuva siitä, mitä olisi kiva löytää paketista. Enpä taas kiireessä tai laiskuuttani viitsinyt lukea tuoteselostetta, sillä kalaa oli vain 65% tuotteen määrästä.

Jos nyt kehua pitää, niin kala ei juurikaan maistunut, vaikka haisi kyllä, kun kissakin tuli keittiöön vesi kielellä. Lisäksi leivite oli rapea.
En osta toista kertaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 12, 2021, 16:18:04
^ Kalat on minullekin varsin mauttomia, paitsi paistetut ja Apetit Säkylän lohimurekepihvit* (nam nam) vaikka vain mikrossa lämmitettynä (tehdasmaustettu tillillä ym). Apetit Säkylän järvikalapihvit on taas aika mauttomia. Nuo tuontapaiset kuorrutetut kalafileetkin kaupoissa on olleet mauttomia pettymyksiä.

"Uuden" vähän käytetyn kahvinkeittimen mukana tuli kestosuodatin. Se on läpikuultava/näkyvä joten ei kovin tiheä mutta riittävästi että pienimmätkin porot jää sihtiin. Yllättäen kahvi maistui pahalta. Seuraavan kerran laitoin kestosuodattimen  pestynä hyllyyn odottamaan hätäpäivää ja tilalle paperisuodatin. Nyt kahvi maistui paremmalle ja pehmeämmälle!
   Tästä innostuneena seuraavalla kerralla laitoin 2 paperisuodatinta päällekkän! Mutta ei se maku siitä juuri muuttunut.
Veden ja kahvijauheen määrää mun on vaikea vakioida joka sekoittaa vertaamista mutta laimentaminen näyttää pehmentävän makua. Kahvijauhe on hyvin ohutta tummapaahtoista ja minulle uutta merkkiä.
  Keittimessä on myös n.s. aromikytkin mutta en edes ohjeita seuraamalla tajua mitä se tekee tai tarkoitus.

*JK. Korjasin nimet.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 12, 2021, 16:37:56
Kala on kyllä ihan parasta. Lähinnä vain ruotojen nikkarointi pois suupaloista haittaa. Sen vuoksi lohi on muodossa jos toisessa on se paras kala kun siinä ruotoja on vähän ja ne ovat riittävän isoja, jotta ne saa nypittyä helposti pois tai esimerkiksi kuopiolaiset torimuikut (niissä niin pienet ja rapeat ruodot, että ne voi huoletta syödä).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 12, 2021, 16:46:51
^
Noista muikuista tuli mieleen, miten lapset on ennakkoluulottomia. Heille voisi varmasti syöttää huoletta niitä paahdettuja heinäsirkkoja ja toukkiakin, eikä olisi millänsäkään siitä.

Oltiin ex-mieheni vanhempien luona Vesannolla kesällä, jolloin nuorimmaiseni oli  noin 1,5-vuotias. Päiväkahvilla mummo oli laittanut tapansa mukaan pöydän notkolleen kaikkea herkkua ja tarjolla oli myös paistettuja pieniä muikkuja. Pappa pisteli niitä muikkuja, mutta päät hän taittoi noista, vaikka joku muu söi niitä päineen. Päät hän laittoi syrjään lautaselle. Hän ihmetteli, että mitä se taapero siinä vierellä häärää ja sitten hän huomasi, että likka noukki niitä päitä suuhunsa ja söi innoissaan :)

On kyllä aikuisenakin jokseenkin ennakkoluuloton maistelija. Varmaan tuokin on jokin sisäsyntyinen ominaisuus, sillä vuotta vanhempi siskonsa on paljon arempi maistelija ja oli sitä jo pienenä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 12, 2021, 16:57:30
^
Veli kehui torakoita sipsien makuisiksi, joita (siis torakoita) hän oli Thaimaan reissullaan maistellut. Mulla oli mahdollisuus kokeila niitä Filippiineillä, mutta mahdollisuudeksi se jäi. Jostain syystä torakat eivät houkutelleet tippaakaan, päinvastoin.

Jos hyönteiset jauhetaan "lihapulliksi", söisin ihan mielelläni, mutta kokonaisten hyönteisten ulkomuoto ei vain jostain syystä viehätä yhtään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - helmikuu 17, 2021, 23:33:21
Taateliboston:
*
1dlmaitoa
1/2dlvettä
2tlleivinjauhetta
1rkl.juoksevamargariini,tai öljy
2munaa,kardemumma2tl, merisuola ripaus
1rkl.juokseva hunaja
2,5vehnäjauhoa
1/2dlgrahamjauhoa
täyte:5ogkirnuvoita
150gsosemaista taatelia
2tlkanelia
mantelilastuja,ripaus mausteneilikkaa jauhettua),ripaus anista
pohja ainekset sekoitetaan keskenään,
kaulitaan leivinpaperin päälle niin kuin korvapuustit, laitetaan täyte, kierretään rullalle, vehnäjauhoa ja leivinpaperia apuna ,käyttäen
leikataan palat, korvapuustin kokoiseksi, voidellaan vuoka ja ladotaan pullat vieretysten.
pinnalle, hunjaa vähän hienoa sokeria ja  siirappia ja mantelilastuja.voidellaan kananmunalla,ennen edellä mainittuja päällysiä
paisto +200asteessa 25-30min.(ohje kuntoplus lehti, hieman mukailtu versio)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 20, 2021, 13:47:37
Epähuomiossa ostin ajatuksissani "vääriä" wokkivihanneksia. Normaalisti käyttämäni olivat tarjouksessa kaksittain ostettuna, joten käytin tarjouksen hyväkseni ja ostin neljä pussia. En vain katsonut tarkasti, mitkä nimenomaiset pussukat kuuluivat tarjoukseen, kun otin samalta hyllyltä saman valmistajan pussukoita neljä kappaletta. Osui sentään kaksi niihin tarjouksiin :)

Tänään sitten otin yhden sellaisen, jota en ollut aikaisemmin käyttänyt, kun piti saada jotain lisuketta. Oli lisäksi pari kalamurekepihviä odottamassa lautaselle pääsyä. Lukaisin pikaisesti tuoteselosteen, kun pakastimesta ottaessani vasta huomaisin, että pakkaus oli tavallista pienempi. Yllättäen siinä oli jokseenkin tavanomainen setti vihanneksia ja lisänä olikin kastike.

https://www.findus.fi/tuotteet/vihannekset-ja-kasvikset/wok-vihannekset/hot-red-curry-wok#2
(https://nomadfoodscdn.com/-/media/project/bluesteel/findus-fi/opv/import/7310500181738_bmjz7hxikoujt4wadnbd2x2dzi000000.jpg?h=519&la=fi-FI&w=750&hash=34100F0D20969B12548A7A1D5834FA74)

Olisihan sen jo tuosta pussin päältä nähnyt, jos olisin kaupassa malttanut lukea, mutta innostuin niin tuosta "Hot Red", että muulla ei niin väliä.
Pieni pulma tuli siitä, laitanko puolet vai kokonaan, kun ohjeena oli 1-2 annosta. Laitoin kokonaan, kun oli vain ne pihvit siihen lisäksi.


Aineosaluettelo löytyy linkin takaa, joten en laita sitä tähän. Muuten oli aika ok, mutta ei se minusta mitään hottia ollut ja toinen juttu sitten, että sitä vesikastanjaa oli tuhottoman paljon, vaikka ainesosaluettelossa se on jokseenkin hännillä. Se tuntuu niin turhalta syötävältä, kun se rouskuu hampaissa eikä maistu millekään. Vaikuttaa aika hötöltä syötävältä, joten sen puoleen koko pussillinen yhteen annokseen oli oikea ratkaisu.

Jos tuota uudelleen ostan, niin makua kyllä kannattaa terästää omilla chileillä ja tehdä polvirukoukset, että vesikastanjaa olisi vähemmän.

Minulle oli helpotus, kun joku ravintoneuvoja näytti vihreää valoa pakastevihanneksille. Olen hiukan potenut huonoa omaatuntoa niitä mättäessäni, mutta nyt ei enää tarvitse :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 20, 2021, 13:53:59
Miksi huonoa omatuntoa?

Mulle jotkut valmiiksi maustetut wokkivihannekset ovat olleet epämiellyttävä yllätys, varsinkin suolan takia, mutta myös maun.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 20, 2021, 14:11:41
Huonoa omaatuntoa siksi, että olen laiska enkä viitsi väkertää kaikkea alusta asti omin kätösin. Lisäksi aina moititaan "teollisesti tuotettua puolivalmista moskaa". Eihän tuossa kai vihanneksia moitita, mutta joskus ainakin olen kuullut väitteen, että vitamiinit tuhoutuvat, kun kasviksia käsitellään moneen kertaan. Tosin tuon pakastamisen osalta se väite kai on jo kumottu tai vähintäänkin loivennettu.

Kyllä minä lisämaustan kaikki valmiiksi maustetutkin. Tämä https://www.findus.fi/tuotteet/vihannekset-ja-kasvikset/wok-vihannekset/wok-spicy-zanju#3 osuus melkein kohdalleen eikä tarvitse paljoa lisää. Tuota muutenkin taidan nykyisin käyttää eniten, sillä sen koostumus on jollain tapaa kiva.

Kaikki joissa on minimaissia, jäävät kaupan kaappiin. Minimaissit on jotain, mistä en pidä ruuan joukossa, kovia kökkänöitä.
Käytän myös paljon pakasteena keittojuureksia sekä erilaisia muota vihannesjuttuja kuin noita wokkeja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 20, 2021, 16:13:43
^Pakastevihannespussit (erik. herne-maissi-paprika) ovat omakohtaisesti erittäin tärkeä vihannes-ravinto. Maku on hyvä, maha tykkää, terveellistä ja ties mitä. Ja ennenkaikkea myös halpaa.
  MUTTA minä laitan 1½-2dl niitä veden kanssa n. 3 dl posliinikuppiin jonka lämmitän mikrossa kiehuvaksi, odotan 1-2 min ja kiehutan uudelleen. Näin norovirukset tuhoutuu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 20, 2021, 16:19:07
Viimeinkin ostin 5dl minisilppurin, Idëale, 19,90€.
Kokeilin banaanipaloja+omenapaloja+appelsiini + mustaherukka+mustikka. Teki muutamissa sekunneissa täysmössöä.
  Itselle kelpasi mutta läheinen koemaistaja ei oikein innostunut. Oli liian hapanta kait vaikka sekoitin kahvijugurttia ja maitoa mukaan. Ja hän tykkää syödä eri lajit erillään.
  Ensi kerralla pitää mustaherukat ainakin tiputtaa poies. Ja ehkä korvata jugurtti jäätelöllä.



Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 20, 2021, 16:30:41
^
Kyllä maistui tuo sekoitus aika karmealta jo pelkästään, kun ajattelin sen mahdollista makua. Noissa mössöissäkin vähempi on enemmän, eli ne maut pitäisi jotenkin sopia yhteen toisiaan täydentäen ja mikään ei pitäisi olla liian vallitseva.

Minullakin on joku tuollainen halpishyrrä, jota olen kerran kokeillut. Unohdin laittaa mukaan, kun keräsin kierrätyskeskukseen meneviä. Noissa laitteissa on aina se puhdistamisen vaiva, kun pienen kipollisen jotain on tehnyt. Mössöjä varten minulla on vuosikymmenet ollut sauvasekoitin, jolla pienten rippusten lisäksi pystyy tekemään isompiakin juttuja, kuten esim. juuressosekeiton soseuttamisen. Sauvasekoitin puhdistuu kätevästi, kun hurauttaa sen käyntiin mittakannussa, johon valuu hanasta kuuma vesi. Tarvittaessa voi kannuun laittaa tiskiainetta, jos ei pelkällä huuhtomisella puhdistu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 20, 2021, 16:33:35
^No nyt sait minut jo katumaan ostostani, vähäsen. Sauvasekoittimiakin katselin sillä silmällä mutta terä näytti olevan niin syvällä suojassa että epäilin ulottuuko paloihini.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 20, 2021, 17:08:53
Eilen söin tulisia kanansiipiä ja katkarapupizzaa.

Tänään jauhelihamakaronilaatikkoa (pitkän ajan suosikkini) ja loput pizzasta.

Välikahvilla lisäksi omenapiirakkaa. Piirakka on aina paikallaan.

Saas nähdä riittääkö nämä, vai pitääkö vielä saada iltamakkaraa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 24, 2021, 21:55:54
Nyt sain tehtyä toisen satsin minisilppurilla: omena+mandariini+banaanin palanen. Sekoittui sekunneissa, kaavin lusikalla vajaan 3dl kulhoon, johon lisäsin hiukan vettä ja maitoa. Njam njam kahvin kanssa ruokalusikalla kauhoen.
   Minisilppurin pesin vain huuhtomalla juoksevan kylmän veden alla ja siitä astiakaappiin kuivumaan. Nopeaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 24, 2021, 22:07:33
Pakkasen tyhjentäjäiset, broileria ja kruunukasviksia.

Laita rikottua ohraa kiehumaan. (35 min, voi kiehauttaa 2 krt ja sulkea levyn välillä)

Isoon kattilaan tässä järjestyksessä, mieto lämpö:

Aur. kuiv. tomaattien öljyä 1 rkl
Kookosöljyä 1 rkl

Sipuli
Valkosipulia

Mustapippuria, Inkivääriä, Kurkumaa, Fenkolinsiemeniä (!)

Broilerin rintafileitä, kuumavesihauteessa sulatettu
Purjon valkoinen osa huuhdeltuna ja pilkottuna
(tilkka vettä, jos tarttuu kiinni. Kansi päälle.)

(kun broileri melkein kypsää)
1 pkt Herkkusieniä
1 iso tetra tomaattimurskaa

10 minuutin päästä
Purjon vihreä osa huuhdeltuna, palasina
1 pss Kruunukasviksia

Kun kaikki kypsää:
Salviaa 2 tl
Rosmariinia 2 tl
3 rkl mangochutneyta (ainut suola tästä)

Tarjoillaan keitetyn ohran kanssa. Hurmaavan makuista.



Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 25, 2021, 09:14:44
Oi vesikastanjat! Aikanaan, varmaan parisen kymmentä vuotta sitten, kaupunkiasuntoni välittömässä läheisyydessä oli Sesto. Käsittääkseni oli joku Stockan spin off. Ollakseen aivan pieni kauppa, sieltä sai mitä upeampia juttua, joista yksi oli vesikastanjasäilykkeitä, eli siis, säilykepurkissa vesikastanjoita. Sai myös palmun versoja, semmoisia valkoisia lyhyitä liuskoja, säilykkeenä nämäkin.

Tapasin käyttää näitä mausteisessa jauhelihakeitossa, keittoon laitettiin versot ja kastanjat, paistettiin paistijauheliha ja herkkusienet, kasvisliemikuutio tai fondue ja hitokseen mausteita, valkosipulia ja sipulia.

Itse tykkäsin juuri keveästä hötöstä ja rapeudesta. Mutta ehdoton Sesto-suosikkini oli kyllä italiainen, lasipurkissa myytävänä tonnikala.

Ei ole sestoja enää, ei.

T: Xante

Muoksis: tämä keitto oli monen hätäisen päivän (ja yön) pelastus, sillä näitä aineksia oli aina kotona, säilykkeitä, sipuleita, mausteita ja pakkasessa jauhelihaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 25, 2021, 16:35:14
^
Tuosta maun muuttumisesta. Mansikat on niin pahoja, ettei niitä tule ostettua oikeastaan kuin yhden kerran kesässä vain todetakseen, että juu pahoja ovat. Samoin monet hedelmät on nykyään niin kirpeitä, että suuta polttelee. Olen ajatellut, että kirpeys johtuu siitä, että ne vain ovat raakoja ja osaksi se on tottakin. Kun niitä kypsyttää pitkään ostamisen jälkeen kotona, niin niihin tulee kyllä makeutta lisää ja kirpeys taittuu.

Mutten miten suuri osuus noiden makujen muuttumisessa on itse asiassa makuaistin muuttumista? En nimittäin ole yksi miettinyt tuota, että "mikään ai maistu samalla kuin ennen".
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 25, 2021, 17:01:29
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 25, 2021, 16:35:14
... "mikään ai maistu samalla kuin ennen".

Perunalle on onnistuttu palauttamaan sen aito maku.

Lainaus käyttäjältä: https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/frex-perunaa-ylistavat-ammattilaiset-ja-kotikokit-tasta-syysta-sita-kutsutaan-superperunaksi/"Perunamme jippo on sen korkeissa ravinnepitoisuuksissa, joka puolestaan saa perunan maun kohdilleen. Kaiken salaisuus piilee ainutlaatuisessa tuotantotavassa, jossa ollaan luonnon kanssa hyviä kavereita, jolloin myös maaperän mikrobiologia alkaa toimia. Perunan kasvatuksessa on palattu niin sanotusti oikeasti sen juurille", Frex-perunan sopimusviljelijä ja peruna-professorinakin tunnettu Rami Lilja kertoo.
Juuri oikeanmakuisen ja ravinteikkaan perunan luominen ei ole tapahtunut yhdessä yössä. Sen eteen on tehty töitä vuosia.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/suomalaiskauppoihin-vyoryy-nyt-ennennakematon-peruna-jota-huippukokitkin-ylistavat-maailman-parhaaksi-aivan-huikea-maku/7698032#gs.uie1xxPerunoiden laatua ja makua ovat ylistäneet kaikki tuotetestaajista huippukokkeihin. Vuosi sitten kun peruna lanseerattiin Saksassa, sillä toteutettiin tasting.

– Meidän nuorin testaaja oli 90-vuotias ja vanhin 102-vuotias. Tämä 102-vuotias tuotiin pyörätuolilla ja lapsenlapsi oli mukana. Kun rouva maistoi perunaa, niin hänelle valui kyynel poskelle. Nainen kertoi lapsenlapselleen, että tämä on se peruna, minkä minä söin pikkutyttönä. Se peruna, jonka isä kasvatti. Että hän edelleen muistaa sen maun. Silloin tuli kylmät väreet, että taisimme onnistua maussa.

Lainaus käyttäjältä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.314166"Kaiken ideana on se, että maan kasvukunto, pieneliöstö ja biologia säilyisivät mahdollisimman elinvoimaisena. Niin sanottu normaali, nykyisin tavallinen, viljely heikentää maan toimintaa. Se saa kasvit laiskistumaan, ne eivät kasvata juuria. Se ei ole kestävää."

Rami Lilja esittelee saksalais-, hollantilais-, sveitsiläis- ja brittitutkimuksia, joiden mukaan ruuan ravitsemuksellinen arvo on viime vuosikymmenien aikana romahtanut. Tämä johtuu viljelysmaan biologian köyhyydestä.

"Tuotetaan isoja satoja maatalouskemianteollisuudelta ostetuilla panoksilla, mutta sadon ravitsemukselliseen laatuun saati maaperän kuntoon ei kiinnitetä huomiota."

Miksipä ei sama onnistuisi myös muilla ruokaraaka-aineilla. Jos vain kuluttajat äänestävät lompakollaan. Enää ei häkkikanankaan munia osta kuin tosi mulkut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lenny - helmikuu 25, 2021, 17:07:13
Tokkopa tuossa superperunassa niitä ravinteita ole merkittävästi enempää kuin tavallisessa perusperunassa. Sinänsä kyllä ilahduttavaa jos peruna palaa takaisin ruokapöytiin. Peruna koki kovan kolahduksen ameriikan propagandan, karppaushölynpölyn ja muun sellaisen takia. Minä en sitä koskaan niellyt, ja olen syönyt keitettyä perunaa todella paljon. Hyvää, halpaa ja erittäin terveellistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - helmikuu 25, 2021, 20:42:11
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 25, 2021, 16:35:14
^
Tuosta maun muuttumisesta. Mansikat on niin pahoja, ettei niitä tule ostettua oikeastaan kuin yhden kerran kesässä vain todetakseen, että juu pahoja ovat.

Mansikat ovat jo vuosia olleet sydäntäni lähellä ja toistuvien karvaiden (kirjaimellisesti!) pettymysten takia makutarkkailun alla.

Kirjoitin iloisesta makukohtaamisesta Lusikka sopassa -ketjussa heinäkuussa.

LainaaOlen jo vuosia suosinut belgialaisia ja hollantilaisia mansikoita, koska ne ovat makuuni sopivasti miedon aromaattisia eivätkä niin ärhäkän hapokkaita kuin kotimaiset mansikat.

Lisäisin tähän, että espanjalaiset tuontimansikat kevät-kesällä eivät ole maistamisen arvoisia, sillä niissä ei ole kuin korkeintaan hieman heinän makua. Syys-talvikaudella myytävät egyptiläiset mansikat eivät myöskään ole kokeilemisen arvoisia. Belgialaiset ja hollantilaiset mansikat ovat meillä kaupoissa syksyllä. Ne ovat luultavasti kasvihuonesatoa. Olen ostanut niitä marraskuussakin.

LainaaVuosia sitten ostin kaupasta rasiallisen kiinteitä ja todella suuria mansikoita, joiden maukkaus oli ikimuistoinen. Niin ikimuistoinen, etten enää ole samoja löytänyt. Polkat ja muut tavalliset torimansikat jätän ostamatta. En saa niitä maistumaan edes hyvällä kylkiäisellä, jäätelöllä tai kinuskikastikkeella tms. Eilen tapahtui ihme. Näin K-kaupassa rasioihin pakattuja isoja mansikoita. Teki mieli ostaa niitä, mutta ylivertainen muistoni todella hyvistä mansikoista varoitteli, että saattaisin jälleen pettyä. Kävin kovan henkisen taiston ostopäätöksen äärellä. Päädyin ostamaan, koska epätietoisuus mansikoiden mahdollisesta maukkaudesta olisi jäänyt minua kalvamaan, ellen olisi antanut marjoille mahdollisuutta. Ja hurraa, mansikat olivat hyviä! Isoja, kiinteitä, mehukkaita ja makuprofiililtaan lempeitä. Joskus rahoilleen saa todella vastinetta.

Nuo isot ihanat mansikat olivat siis kotimaisia.

https://kantapaikka.net/index.php/topic,40.msg70314/topicseen.html#msg70314
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - helmikuu 25, 2021, 22:35:55
Lainaus käyttäjältä: Lenny - helmikuu 25, 2021, 17:07:13
Tokkopa tuossa superperunassa niitä ravinteita ole merkittävästi enempää kuin tavallisessa perusperunassa. Sinänsä kyllä ilahduttavaa jos peruna palaa takaisin ruokapöytiin. Peruna koki kovan kolahduksen ameriikan propagandan, karppaushölynpölyn ja muun sellaisen takia. Minä en sitä koskaan niellyt, ja olen syönyt keitettyä perunaa todella paljon. Hyvää, halpaa ja erittäin terveellistä.
Samaa mieltä tuosta. Pottuja tulee syötyä eri muodoissa paljon, koska on hyvä ruoka-aine. Tulee noita lanttuja ja nauriita tms. syötyä myös paljon, keitoissa ja uunipaistettuina. Halpaa ja hyvää. Uskoisin että terveellistäkin, kun en usko hiilihydraattien turmiollisuuteen. Kaikkea sopivissa määrin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - helmikuu 26, 2021, 12:21:09
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 25, 2021, 16:35:14
^
Tuosta maun muuttumisesta. Mansikat on niin pahoja, ettei niitä tule ostettua oikeastaan kuin yhden kerran kesässä vain todetakseen, että juu pahoja ovat. Samoin monet hedelmät on nykyään niin kirpeitä, että suuta polttelee. Olen ajatellut, että kirpeys johtuu siitä, että ne vain ovat raakoja ja osaksi se on tottakin. Kun niitä kypsyttää pitkään ostamisen jälkeen kotona, niin niihin tulee kyllä makeutta lisää ja kirpeys taittuu.

Mutten miten suuri osuus noiden makujen muuttumisessa on itse asiassa makuaistin muuttumista? En nimittäin ole yksi miettinyt tuota, että "mikään ai maistu samalla kuin ennen".

Siitä on jo vuosia kun ostin viimeksi mansikoita, mutta en siis näemmä ole menettänyt yhtään mitään.

Olisikohan muutoksissa joskus kyse siitäkin että jostain syystä aletaan suosia eri lajiketta? Ostin viime vuonna useita kertoja tummia luumuja muovilaariin (tai mikä lie) pakattuna, ja ihan ok olivat. Nyt taannoin kun ostin jotain tummia luumuja, jotka eivät näytä yhtä siloisilta kuin aiemmin ostamani, niin jumalattoman kirpeitä ovat. Eivätkä parane vaikka niitä pitäisi huoneenlämmössä. Mätänevät näemmä vaan.

Lisäksi ostelin useita kertoja pienikokoisia päärynöitä ja olivat ihan ok. Myöhemmin kun ostin jättikokoisia päärynöitä, niistä tulikin aiemmilta vuosilta itselleni tuttu lievä allerginen reaktio, eli ärsyttivät suuta, toisin kuin nuo toiset päärynät.

Kerran olen onnistunut ostamaan jotain tosi hyviä porkkanoita. Olivat makeita. Jostain toisesta maasta, olikohan Tanskasta? En muista. Mutta usein porkkanoista tulee närästystä, joten en niitä juurikaan ostele, ja kaikki muut porkkanat ovat olleet suorastaan pahan makuisia verrattuna noihin yksiin ainukaisiin joita kerran sain nautiskella.

Minikokoisia tomaatteja tuli osteltua paljon. Erityisen hyviä olivat sellaiset mitkä Prismassa oli tituleerattu nimenomaan "makeiksi". Niitä on myyty irtotavarana. Mutta ovat paljon kalliimpia kuin muut. Ja kun viimeksi ostin, lössähtivät alta aikayksikön. Että enpä taida ostaa enää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - helmikuu 26, 2021, 14:34:22
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 26, 2021, 12:21:09
Siitä on jo vuosia kun ostin viimeksi mansikoita, mutta en siis näemmä ole menettänyt yhtään mitään.

Torimansikat ovat kaikki muutamaa harvaa lajiketta; Polkaa, Senga Senganaa, Jonsokia ja ehkä vielä jotain muuta. Lajikkeet kypsyvät eri aikaan; Jonsok on varhainen lajike, Senga myöhäisempi. Itse en kelpuuta mitään näistä torimansikoista. Jos haluaa hyviä mansikoita, on oltava valppaana oikeaan aikaan kaudesta. Ja satokausi tietenkin vaihtelee sään mukaan. Jos on alkukesästä lämmintä, niin sato kypsyy nopeammin ja koko kausi saattaa jäädä lyhyeksi.

Nuo ostamani erittäin hyvät kotimaiset mansikat on helppo tunnistaa. Ne ovat erittäin suuria, kananmunan kokoisia tai jopa suurempia. Ja kypsyvät myöhään. Viime vuoden postaukseni on tehty 28.7.

Syksyllä myytävät belgialaiset ja hollantilaiset mansikat ovat myös helppo ratkaisu, pakkauksessahan lukee tuotantomaa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - helmikuu 27, 2021, 22:00:25
Olen kyllä tykännyt Polka-mansikoista... Meinaatko, etten tiedä paremmasta?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 28, 2021, 17:00:26
Löysin viime viikolla omasta ruokakaupastani "Tuorekset" sarjan kukkakaali- ja parsakaalimurut alennuksella. Kun oli vain euron rasia, niin nappasin parsakaalimurut mukaan kokeeksi, kun oli tarkoitus tehdä pataruoka, johon tuo kävisi jatkeeksi. Käytän siis niitä pussipatoja, mutta niitä yleensä aina virittelen erilaisilla jämäkasviksilla ja mausteilla.

Mielestäni tuo oli oivallinen lisä ja nyt yritin etsiä mikä on tuotteen normaalihinta. Olin jo keksinyt kivoja ideoita käyttää noita, myös sitä kukkakaaliversiota. Nuo taitaa olla jotain jämäpaloista silputtu pieneksi rouheeksi, kun kokonaisesta kasvista on parhaat kukkapalat otettu muuhun käyttöön. Hyvää kasvikuituahan nuo ovat ja ihan maistuvaa oli padankin joukossa. Jos ei noiden hinta olisi järjetön, niin voisinpa ostaa toistekin.

Tämän näköinen tuote:
(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSFRl61C_p1waTUqRW1G3a548lnlgH_1EgbgQ&usqp=CAU)

Mutta mistään kaupasta en tuota sitten löytänytkään ja moni googlettamalla löytynyt linkki johti poistetulle sivulle. Tuo oli oikeastaan ainoa löytämäni kuva, jonka pystyi linkittämään, mutta voi olla, että tuokin katoaa.

Jossain olin näkevinäni, että murujen piti olla tämän vuoden uutuustuote. Mutta onko ruokakaupassani sitten ollut joku koe-erä, jolla on menekkiä tutkittu ja nyt tuote on vedetty pois, jos menekki ei ole ollut riittävän hyvä? Eipä tuota ole kovin markkinoitu ja vahingossa tuohon jämäeräänkin törmäsin. Harmi, sillä sopivan hintaisena tuo olisi kyllä minulle kelvannut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 01, 2021, 16:07:04
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 17, 2020, 15:08:20
Olen nyt vapaaehtoisessa eristyksessä ja kävin kiinni kotivaraan.

Tänään söin lounaaksi strutsipihvejä ja riisiä sekä salaattia juustonpaloilla ja katkaravuilla höystettynä.

Vielä menee hyvin.

Melkolailla vuosi sitten oli tilanne tuo.

Nyt varauduin kahden viikon totaalisulkuun ostamalla viitisen kiloa perunoita ja 12 purkkia hernekeittoa.

Ensin pitää olla peruselintarvikkeet hallussa, sitten tehdään gurmeeta mahdollisuuksien mukaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 01, 2021, 16:35:46
Ostin vuosi sitten maailmanlopun tunnelmissa hätävaraa aivan liikaa. Olen yrittänyt tuhota varastojani syömällä ja lahjoittamalla eräälle pihille ystävälleni. Mutta aina sitä vaan riittää. Varsinkin pakkasta en ole onnistunut tyhjentämään, kun aina tulee ostettua lisää esim marjoja. Riisiä ja pastaa riittää varmaan vuodeksi, tai tällä tahdilla pidemmäksikin aikaa. Papuja, linssejä ja härkäpapurouhetta riittäisi muutamaksi kuukaudeksi.

Kaksi nötköttipurkkiakin ostin vuosi sitten, ja lauantaina kun olo rokotuksesta kuumeinen eikä jaksanut oikein kunnolla kokata, tein siitä maittavaa. En kyllä ollut juurikaan syönyt päivällä, joten ehkä siksikin maistui.

NÖTKÖTTIÄ JA KASVIKSIA KATTILASSA
1)
Oliiviöljyssä paistetaan pienessä kattilassa punasipuli ja 2 valkopipulinkynttä pienittynä. Lisätään 1/3 prk nötköttiä. Paistellaan. Lisätään pakastesoppajuureksia 1 pss, annetaan lämmetä. Lisätään plöräys ketsuppia ja ehkä 1,5 dl vettä ja kiehautetaan. Vatkataan joukkoon vähän Pirkka perunamuusijauhetta. Notkistetaan tilkalla kermaa.

Tuo siis illalla kl 20 ta 21, ja oli päivän ensimmäinen lämmin ateria. Maistui ehkä siksi hyvälle.

Kolmeen ateriaan tuo yksi purkki on riittänyt.

2)
Eilen kokeilin fenkolinsiemeniä ja kuivattua chiliä mausteeksi ja purjoa ja pakasteparsakaalia kasvikseksi. Ei oikein toiminut.

3)
Tänään palasin ruotuun, soppajuureksia, parsakaalia, ja mausteena mustapippuria. Ja valmiiseen ruokaan basilikaa. Ihan ok.

Mutta ei kyllä tee mieli pian uusia tätä kokemusta.

Ehdotuksia hyvistä nötköttiresepteistä otetaan vastaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lognessa - maaliskuu 01, 2021, 22:35:53
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 01, 2021, 16:35:46
Ostin vuosi sitten maailmanlopun tunnelmissa hätävaraa aivan liikaa.

Sama täällä, tullut näköjään ostettua kaupan vanhaa varastoa, kun yllättäen kasapäin on vanhentunutta.
Nyt uuden lockdowin edessä on mentävä hamstarushommiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 02, 2021, 08:28:59
Eihän ruokakauppoihin menemistä kielletä, joten en tajua tuota hamstraamista. Lisäksi kaupat ovat kehittäneet tuota kotiin toimittamista niin, että ainakin omassa ruokakaupassani on melkein riesaksi asti noita keräilijöitä, menipä sinne mihin aikaan tahansa. Keräilijällä saattaa olla tusinan verran niitä toimituslaatikoita tätä varten kehitetyn kärryn kyydissä ja ne vievät melkoisesti tilaa käytäviltä.

Vuosi sitten muutaman pastapussin ja papupurkin ostin ylimääräistä, mutta itselläni on kotona aina kohtalaisesti "kaikkea tarpeellista", että tuoretuotteita  lukuun ottamatta pärjäsin melkoisen pitkäänkin käymättä kaupassa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 02, 2021, 09:54:18
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 02, 2021, 08:28:59
... en tajua tuota hamstraamista.

Hamstraamisen himo tulee heti seksiin jälkeen himolistassa, vanhemmilla ihmisillä voi jopa olla ykkösenä. Ihmiskunta olisi tuskin säilynyt jollei olisi ollut sisäänrakennettua taipumusta yrittää selviytyä hamstraamalla. Huonommat ajat ovat aina tulossa jos on maha täynnä.

Lisäksi on tympeää mennä kauppaan vain huomatakseen, että lajitoverit ovat vieneet kaikki vessanpaperit ja nötkötit omaan kotiluolaansa. Siksi kannattaa hamstrata ja mieluummin ajoissa. Ainahan ne saaliit voi syödä, juoda ja pyyhkiä myöhemminkin, ei siinä mitään häviä.

Lisäksi kotiinkuljetuksessa ei vissiin tuoda olutta ja sipsit ovat aina väärää sorttia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - maaliskuu 02, 2021, 10:34:33
Hippi on siis "hamstrannut" aina, joten ei tarvitse erityistä koronahamstrausta. Näinhän järkevät ihmiset ovat aina toimineet. Sen hätävaran pitäisi sisältää ihan normiruokaa, eli varaston kautta kierrätetään kuiva- ja purkkimuona. Vihannekset on sitten omassa prosessissaan.

Jos tulee ihan oikea sulku, niin kaljaosaston voinee hoitaa panomestari urogalluksen resepteillä. Tietysti parempi olisi aloittaa panoharjoittelut jo ennen lockdownia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 02, 2021, 10:46:16
^
Nyt kun tuon sanoit, niin noinhan se taitaa olla, että kädestä suuhun -eläjän mielestä olen hamstrannut, vaikka en sitä itse noin koe. Monesti ihmettelen naapurin lapsiperhettä, että heillä on loppu milloin mikäkin perustarvike keittiöstä, vaikka he käyvät autolla kaupassa. Ei ole siis siitäkään kiinni, ettei kaikkea saa kerralla tulemaan. Onneksi heillä on naapuri, jolla on "kaikkea" ja aina voi pyytää lainaksi.

Yksin eläjän on myös helppo tehdä pakkaseen valmiita annoksia. Eilen juuri pidin keittiöpäivän ja tusinan verran taisi tulla tehtyä pakastimeen sellaista valmista ja puolivalmista, että todella nopeasti saa koko aterian pienellä täydennyksellä.

Noissa vaan tosiaan kannattaa pitää silmällä, että tavara kiertää niin pakastimessa kuin kuivakaapissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 02, 2021, 11:27:06
Mulla se vuosi sitten iskenyt hamstraushimo iski, kun kaverini, joka ei ollenkaan ole hamstraaja, soitti ja sanoi et kaupan hyllyt ovat tyhjät. Niin olikin. Haalin sieltä sitten semmoista, mitä sattui olemaan, esim ne kaksi purkkia nötköttiä. Tyhjät ja puolityhjät hyllyt jotenkin lietsoivat maailmalopun tunnelmia.

Tilasin myös pari laatikollista hävikkiruokaa MatSmartista kotiinkuljetettuna, tarkistaen, ettei ihan heti mene umpeen päiväys. Ei niistä monet vuotta kestä, joten olen alkanut urakalla niitä käyttämään. Keräsin kaikki paputetrat yhteen paikkaan ja totesin että niitä on rutosti. Asetin päiväysjärjestykseen niin että aloitan vanhimmasta. Onneksi pihille kaverilleni pystyi työntämään paputetroja ja MatSmartin täysjyväspaghettia, jota sitäkin on rutosti.

Varmaan pari kuukautta mennyt niin, että viikottaisessa kauppatilauksessa tilaan (maitotuotteiden lisäksi) vain 0-1 sorttia prodea, joko lohta tai kanaa, kun yritän käyttää kotivaraston paputetroja, kuivapapuja, mustia, vihreitä ja punaisia linssejä, härkisrouhetta, soijarouhetta, soijajauhoa, erilaisia siemeniä, pakkasen lihaa ja kalaa jne..

Tuo kauppatilausten varassa oleminen vuoden ajan on kieltämättä jotenkin heikentänyt varaston kiertoa. Tuli aina tilattua yli tarpeen kaiken varalta, varsinkin alussa, maailmanlopun tunnelmissa. Määrien hahmottaminen ei ole helppoa, kun ei näe ostoskärryn täyttöastetta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 02, 2021, 11:44:29
Pitäisi tuhota mangochutneyta purkki. Ideoita?

Olen laittanut sitä intialaiseen linssikeittoon ja kanapataan, mutta onkohan jotain muuta, mihin sopisi?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: mikainen - maaliskuu 02, 2021, 13:53:04
Itse olen oppinut vasta pandemian myötä pitämään oikeaa varmuusvarastoa. Mietin sitä juuri eilen ja tulin tulokseen, että tykkään käydä kaupassa lähes päivittäin siihen liittyvien myönteisten muistojen vuoksi. Lapsena ja teininä yksi harvoista asioista joita isän kanssa tuli tehtyä yhdessä. Tutkia äidin tekemää kauppalistaa kauppojen käytävillä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Lognessa - maaliskuu 02, 2021, 20:48:30
Varmuusvarastoihin ja hamstrauksiin - ensimmäisessä aallossahan ei tiedetty tulevasta mitään. Vessapaperia en ostellut, mutta kyllä kuivamuonaa/juureksia ja muuta pitkää päivää. Oli jopa kiva ajatus paluusta itseleivottuihin sämpylöihin ja muuhun niukkuuteen.

Toinen aalto meni niin, että aloin käyttää maskia, jonka jopa pesin. Muuttui pölyisen pumpuliseksi ja kerran aiheutti kaupassa yskänkohtauksen, josta hädin tuskin selvisin.

Nyt kolmannessa aallossa olen alkanut välttää kaupassakäyntiä. Siksi ne varmuusvarastot.

Nyt taisi mennä kirjoitus ohi tämän ketjun aiheesta.



Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - maaliskuu 05, 2021, 19:28:20
Seuraan erään eläkeläisen herrahenkilön blogia. Hän kertoi tilanneensa kaupasta ruokakassin, mutta kasseissa oli tapahtunut sekaannus, minkä seurauksena hänelle tuotiim jonkun muun ostokset. Lähetti antoi hänen pitää kassin korvaukseksi erehdyksestä. Saajan harmiksi kassin sisältö oli aivan muuta kuin hänen tilaamansa lista. Kassissa oli mm. maksalaatikkoa, jauhelihaa ja makkaraa. Sekä namuja. Lähes päinvastaisia tuotteita kuin hänen tilaamansa kasvikset ja kana. Tilaajalle ei ollut mitään iloa kassista. Onneksi se kelpasi naapurille, joka ilahtui ruokayllätyksestä. Kukahan ne kasvikset sai ja joutuivatko ne roskikseen tai naapurille? ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - maaliskuu 11, 2021, 00:37:46
Hasselpähkinä-kaurakeksit
1dlhasselpähkinää rouhittuna
1dl öljyä(rypsi)
2,5dlsokeria
1muna
2tlvanijasokeria
2 1/2 dl kaurahiutaleita
2dlvehnäjauhoa
1/4tlleivinjauhetta
ainekset sekoitetaan keskenään,
paisto sähköuunissa, ylä osa +200astetta,n14minuuttia
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 13, 2021, 01:29:35
Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 02, 2021, 13:53:04
Itse olen oppinut vasta pandemian myötä pitämään oikeaa varmuusvarastoa. Mietin sitä juuri eilen ja tulin tulokseen, että tykkään käydä kaupassa lähes päivittäin siihen liittyvien myönteisten muistojen vuoksi. Lapsena ja teininä yksi harvoista asioista joita isän kanssa tuli tehtyä yhdessä. Tutkia äidin tekemää kauppalistaa kauppojen käytävillä.
https://yle.fi/uutiset/3-11822490 (https://yle.fi/uutiset/3-11822490)
Mielenkiintoinen uutinen tosiaan, meillä ei Suomessa ole juuri varmuusvarastoja kriisitilanteen varalle, vaan ihmisten toivotaan hamstraavan itse koteihinsa safkaa...
LainaaViranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista. Sen sijaan viranomaisten ja useiden järjestöjen yhteinen "72 tuntia (siirryt toiseen palveluun)" -kampanja kehottaa kansalaisia varaamaan kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja juomaa koteihin.
Tuo on toki järkevää ja perusvaatimuskin. Jokaisella tulisi olla jotain pastaa, riisiä ja pakastetavaraa ja eritoten kuivatavaraa aina muutamaksi päiväksi. Ihmetyttää toki hieman, että valtiolla on kovin puutteelliset varannot pahojen päivien varalle.

LainaaSuomen omavaraisuus ruuassa on noin 80 prosenttia, kun vastaava luku esimerkiksi Ruotsissa on noin 50 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.
Omavaraisuus on hieno asia, mutta onko varustautumisemme kriisitilanteeseen riittävä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 13, 2021, 07:44:55
^
Jos valtiolla olisi valtavat ruokavarastot monenlaisille ruokatarvikkeille jossain omissa varastotilaoissaan, niin sinnehän ne vanhenisi. Kävisi kuin maskeille. Sen sijaan ne ovat noissa keskusliikkeiden varastoissa, joissa ne kiertää niin, että aina on freesiä tarviketta silloin, kun sitä tarvitaan. Valtio ylläpitää vain viljavarastoja ja olikohan vielä jotain muutakin.

Katsoin sen MOT ohjelman ja ainakin itse päättelin, että on syytä olla huolissaan enemmänkin siitä, että meillä ei ole enää omia rahtilaivoja tarpeeksi. Kun isompi kriisi tulee, niin tuonti loppuu. Ei siinä paljoa auta, että valtiolla olisi vanhettunutta makaronia ja näkkileipää varastoluolat täynnä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 13, 2021, 16:13:18
Tässä tilanteessa oli hyötyä hamstraajasta, joka ei ikinä jätä ostamatta, jos saa kaksi kolmen hinnalla. Kun täälläkin hyllyt oli paljaana, siirryimme jo aikaisemmin hamstrattuun.

Tasaisesti on varastot täysinä pysyneet - sitä se taitaa tehdä, niukka lapsuus!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 14, 2021, 14:05:56
Eilen tein uuden virityksen makuriisipuurosta ja käytin siihen aprikoosia, rusinaa ja sitruunaa.

Pilkoin haudutuskattilaan noin 15 kuivattua aprikoosia ihan pieneksi silpuksi ja raastoin yhden sitruunan kuoren joukkoon. Noin desin verran rusinoita ja kaksi desiä tummaa puuroriisiä. Vedenkeittimellä kiehautin hiukan reilun litran vettä, jonka nakkasin ainesten päälle ja hämmensin hautumaan hiljaisessa lämmöllä. Kun puuro alkoi muistuttaa puuroa, lisäsin hiukan suolaa ja jonkin verran sokeria sekä sitruunasta puristetun mehun. Kunnon sekoituksen jälkeen maistelua ja tarvittaessa vielä hiukan lisää sokeria.

Sokerin kanssa voi olla aika varovainen, sillä sitähän voi lisätä lautasella, jos tuntuu liian kirpakalta. Toisaalta sitruunan kirpakkuus tulee esiin vasta jäähtyessä, mutta rusinoista liukeneva makeus osaltaan kumoaa kirpakkuutta. Liikkuvia osia tuossa on siis aika paljon, joten onnistuminen voi olla aika onnen kauppaa, jos haluaa sitruunan vahvasti esiin. Helpompi olisi varmaan, jos laittaa vain puolikkaan sitruunan mehun tai sitruuna on kunnolla kypsynyt ennen käyttöä.

Makutuomareiden (7 ja 9v.) arviot hajosivat. Nuorempi mätti kaksi lautasellista puhumatta juuri mitään ja vanhemman mielestä puuro oli hiukan kirpakkaa hänen suuhunsa, joten hän kaatoi maito joukkoon, jonka jälkeen puuro oli hänen suuhunsa sopivaa. Omasta mielestäni puuro oli iloinen yllätys :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 14, 2021, 14:50:14
^
Eräänlaisia puuroja ovat myös testissäni olleet valmismätöt.

Vegan Pasanda  https://www.atria.fi/tuotteet/valmisruoka/mikroateriat/atria-350g-vegan-pasanda/

(https://www.atria.fi/contentassets/fe29a3341f8e4479b3f261580fe8f906/6089.jpg?w=555&h=555) 

ja Chicken Rogan Josh  https://www.atria.fi/tuotteet/valmisruoka/mikroateriat/atria-350g-chicken-rogan-josh/

(https://www.atria.fi/contentassets/f13896542d174cd4b8347f9882232ef4/6029.jpg?w=555&h=555)

Annoskoot olivat sopivia. Maut yllättävän hyviä, molemmat 3,5/5. Ilman muuta hyvä hätäpäisen ruokahetken toimija.

Mutta se visuaalinen puoli - kumpainenkin läjä oli kamalan näköinen, ei korreloinut maun kanssa - mutta joo, niin se on mämmilläkin.

Kumpainenkin oli laktoositon ja gluteeniton, ei röyhtäilyttänyt rumasti tai pierettänyt. Suosittelen kiireiselle ja laiskalle makujen ystävälle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 17, 2021, 10:54:26
Ostin kasvisjuustoa. Violife 200g savunmakuinen viipaloitu kasviperäinen juustovaihtoehto. Yllättävän hyvää vegetuotteeksi. Tosin sen verta voimakasmakuinen, että puolikas viipale yhdelle paahtoleivälle on max.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 17, 2021, 19:32:25
Eilinen pikaruoka oli tänään paljon parempaa. Ihmeellistä ja odottamattoman herkullista, vaikken tainnut edes valkosipulia laittaa, tai muutakaan sipulia.

Keitin pakastevihanneksia (soppajuureksia, ja herne-maissi-paprika) liemessä, jossa oli puolikkaan ison sitruunan mehu ja kuori, sesamöljyä, ihan vähän kalakastiketta, ihan vähän soijkastiketta, mustapippuria, pieni tilkka vettä. Kun kasvikset olivat sulaneet, lisäsin lohta kuutioina (400 g?), ja laskin lämpötilaa ja hauduttelin kypsäksi. Loppupuolella pilkoin saksilla joukkoon yhden ison chilin siemenineen.

Helpompaa kuin heinänteko (joka varmaankin on täyttä työtä auringonpaahteessa).

Tänään lastasin lämpimän annoksen päälle fenkolinsiivuja, hapankaalia ja purjorenkaita, jotka onnistuivat ylevöittämään koko aterian uudelle tasolle. Jos olisi tarjonnut jollekuulle toiselle ihmiselle, olisin ehkä lisännyt vielä jotain punaista esim retiisiä. Nyt vaan poilkoin menemään suoraa lautaselle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 19, 2021, 12:16:05
Tänään oli aamupalaksi pekonikatkarapumunakasta, gluteenitonta näkkileipää voimariinilla päällystettynä, 3 desilitraa mustaa Saludo-kahvia ja verenpainelääkepilleri.

Asiallisen hyvä aamupala.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 19, 2021, 14:26:43
Havahduin aivan äskettäin ruokakaupan tipunlihahyllyn äärellä, että nyt näyttää kana olevan kanaa eikö broileria. Olin hiukan hämmästynyt, kun en syytä tai toisesta ole huomannut tuota aikaisemmin. Onko se muuttunut milloin vai eikö aiemmin myyty broilerin paistisuikaleita ja rintafileitä jne? Nyt myydään kanan  paistisuikaleita ja rintafileitä jne,

Olen vaan napannut sisällön perusteella, mikä on näyttänyt hyvältä enkä ole etikettejä lukenut sen tarkemmin. Mutta nyt katsoin vähän laajemmaltikin, eikä enää broileria ollut lainkaan paitsi sitten grillattuna kokonaisia tai koipireisiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 19, 2021, 18:09:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 19, 2021, 14:26:43
Havahduin aivan äskettäin ruokakaupan tipunlihahyllyn äärellä, että nyt näyttää kana olevan kanaa eikö broileria. Olin hiukan hämmästynyt, kun en syytä tai toisesta ole huomannut tuota aikaisemmin. Onko se muuttunut milloin vai eikö aiemmin myyty broilerin paistisuikaleita ja rintafileitä jne? Nyt myydään kanan  paistisuikaleita ja rintafileitä jne,

Olen vaan napannut sisällön perusteella, mikä on näyttänyt hyvältä enkä ole etikettejä lukenut sen tarkemmin. Mutta nyt katsoin vähän laajemmaltikin, eikä enää broileria ollut lainkaan paitsi sitten grillattuna kokonaisia tai koipireisiä.

Kyseessä on sama ilmiö kuin lehmänlihassa, sitä ei enää myydä, on vain  nautaa tai hienommassa kuvailussa härkää, vaikka on kyse samasta eläimestä. Sanakikkailua.

Broiler on lihakana joka kasvatetaan erikseen juuri lihaa varten, jalostus on mennyt niin pitkälle että broilerien luut paukahtelevat halki nopean kasvun takia. Varsinainen, esim. kanakeiton aines, on munintansa lopettanut lintu. Niitä ei enää löydy tavallisena versiona koska ne ovat optimoidun munintaurakkansa jäljiltä niin laihoja ja lihattomia, että niitä ei huolita edes ilmaiseksi teurastamolle. vaan ne menevät ongelmajätelaitokselle polttoon.

Kaupasta löytyvä pakastekana on siis yleensä luomu tai tuontitavaraa. Helppo tunnistamiskeino on kolminkertainen hinta. Ainakin Prismassa muistan nähneeni kevätkananpoikia jotka ovat nuoria kanoja, hyviä mutta ei kanakeittoon joka vaatii vanhan, mieluummin rasvaisen ja lihavan, munintansa lopettaneen kanan.

Monelle broileriruokia valmistaneelle voi olla munijakanan ruaksivalmistus yllätys. Tunnin valmistusajan sijasta saatetaankin tarvita kolmin-nelinkertainen kypsyttämisaika.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 19, 2021, 18:22:00
Eli jos nyt ymmärsin oikein, niin ne "kaksi pakettia vitosella" paistisuikaleet on broileria ihan niin kuin ennenkin. Mutta nimi on vain muutettu kanaksi. Jokunen vuosi sitten muistan nähneeni jonkun ohjelman broilerin kasvatuksesta, jossa niiden rintalihat oli niin muhkeita, että kaatuivat reppanat naamallensa.

Imagon muutoshan tuo on, kun kana on niin maatiaisen oloinen sana, että tuo mieleen tarhassa tepastelevat luomutipuset, verrattuna broileriin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 19, 2021, 18:59:59
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 19, 2021, 18:22:00
Eli jos nyt ymmärsin oikein, niin ne "kaksi pakettia vitosella" paistisuikaleet on broileria ihan niin kuin ennenkin.

Juuri näin.

Tein äsken itselleni jauhemaksapihvejä uunipellillä. Söin niitä Ikean puolukkahillon kanssa ja hyviä olivat. Olipa halpa ateria, aineksina n.250kg jauhettua maksaa 1,10eur, 1 kananmuna 0,2 euroa, 2 perunaa 0,10 euroa ja pikkuisen puolukkahilloa jonka purkkihintaa en muista mutta arvaan et 0,3euron arvosta kului tuota. Lisäksi suolaa ja mausteita n. 0,05euroa,  yhteensä 1,75euroa.

Monikaan tuntemistani henkilöistä ei syö maksaa jostain syystä. Se on kuitenkin ravitsemuksellisesti mainiota ruokaa sillä se sisältää kaikkea mahdollista hyvää, on edullista ja oikein valmistettuna viimeisen päälle herkkua. Onneksi erään kaverin kanssa silloin tällöin nautiskelemme grillattua maksaa, juomme punaviiniä ja muistelemme wanhoja hyviä aikoja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 19, 2021, 19:52:44
Maksa on yksi niistä raaka-aineista joihin en ole oikein kenenkään suhtautuvan välinpitämättömästi. Joko se on herkkua tai sitten se saa aikaan puistattavia yökkäyksiä. Jauhemaksapihvit on minusta mitä parhaimpia, mutta puolukkamurskeen kera, eli kirpakka happamuus sopii maksaan. Tietty murskeessa on hiukkanen sokeria, mutta ei niin paljon kuin hillossa ja puolukatkin on pakkaseen säilöttyjä eikä keitettyjä.

Monesti on tehnyt mieli ostaa jauhettua maksaa, mutta enpä ole tainnut sen jälkeen ostaa, kun likat lähti kotoa. Pistänpä nyt muistiin tuon, kun taas tekee mieli vaihtelua. Olen jonkusen kerran ostanut kaupasta valmiita pihvejä, mutta ne on tosiaan aika kalliita omatekoisiin verrattuna. Eipä tullut mieleen, että nuokin voi tehdä uunissa niin kuin jauhelihapihvit teen.

Paljonkohan ihmisillä muuten ne ruokainhot on pelkkää ennakkoluuloa tai jostain saatu päähänpinttymä? Minulla oli työkaveri, joka inhosi maksaa kaikessa muodossa. Kävimme yhdessä lounaalla työpaikan ruokalassa ja erään kerran oli tarjolla kaalilaatikkoa. Söimme hyvällä halulla ja koko pöytäkunta vilkuili tätä kaveriamme, joka myös mätti ruokaa menemään nokka tuhisten. Kaikilla oli tiedossa hänen maksainhonsa, se oli niin moneen kertaan selvitetty. Ruokailun päätteeksi hänelle paljastettiin, että kaalilaatikossa oli tavallisen jauhelihan ohella jauhemaksaa. En pysty sanoin kuvaamaan sitä reaktiota, mutta oli se hieno esitys ikään kuin joku olisi häntä kuristanut tai jotain, jotta henkeä ei tahtonut saada. Ei onneksi sentään työntänyt sormia kurkkuun siinä julkisesti.

Samoin keskimmäinen tyttäreni inhosi valkosipulia. Tuohon aikaan käytin sitä vain jauheena. Kerran hujautin vahingossa melko roimasti valkosipulijauhetta jauhelihan joukkoon, kun olin tekemässä makaronilaatikkoa. Joku oli laittanut maustehyllyn epäjärjestykseen ja siksi olin tarttunut väärään purkkiin. Huomasin erheeni, mutta sille ei enää voinut mitään. Lisäsin kyllä valkopippurin normaalisti. Siinä makaronilaatikosta sain tyttäreltäni poikkeukselliset kehut. Nuorimmaiseni huomasi maun ja oli selvästi kysymässä siitä jotain, mutta rypistin vain kulmiani ja hymyilin, ja hän ymmärsi olla ottamatta asiaa puheeksi :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 20, 2021, 00:49:23
Tässä on lähipäivinä tarkoitus tehdä rahkapiirakkaa kokonainen iso pellillinen (30x40cm).
Kaupan piirakoissa puuttuu rusinat tai rahkatäyte on liian ohut. Ja kohtuu kalliita.

Minulla on ohje johon olen kirjoittanut 2016:
- 30-40% uunista puita, n. 7 pienehköä puuta, 20 minuuttia jäähtyy,  pelti uuniin 24 minuutiksi.
  Päältä oli hiukan ruskistunut ja reunasta hiiltynyt.

Mutta uudempaan ohjeeni sävelsin täytettä kaksi kertaa isommaksi edellisestä.
Matemaattisesti  (Fourierin kaavoja sopinee tähän ;D ) 2x paksuus lisää 4x lämpenemisaikaa keskeltä, sisältä.  No, ehkä lämpeneminen on hitaampaa mutta se noussee nopeasti vakiolle, joten se lämpenemisaika tuskin on kamala aika?
Joka tapauksessa uunin pitäisi olla miedompi lämpöinen ettei reunat kärähdä kun ne kärähti viimeksikin.
  Se taas ei oikein sovi siihen että uunin pitäisi olla tarpeeksi kuuma lämmittääkseen taloa. (Huomenna aurinko ei lämmitä taloa, lumisadepäivä).
Monta liikkuvaa palaa tässä...

Ratkaisu: Minulla on IR-lämpömittari, joka näyttää lämmön sekunnin murto-osassa pinnoilta. Odottelisin uunin jäähtymistä
kunnes t=+200C. Mutta se voi mennä iltaan. Jossain pitää säilyttää tuo munaa sisältävä rahkasysteemi niin ettei bakut lisäänny...

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 20, 2021, 02:16:28
Jaahas, minä olen muka keittänyt kahvia väärin kun olen laittanut 3 mittaa noin 6-8 kupillista kohden.
(Iltaisin, ja kesällä helteiden aikaan, olen laittanut vain 2 mittaa 3:n sijasta per 6-8 kupillista).

Virallinen "oikea" annostus olisi: 1 mitta kutakin kupillista kohden.
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000007868139.html

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 20, 2021, 02:20:55
^
Olet siis juonut normaalisti mokkamakuvettä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - maaliskuu 20, 2021, 03:29:08
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 19, 2021, 19:52:44
Maksa on yksi niistä raaka-aineista joihin en ole oikein kenenkään suhtautuvan välinpitämättömästi. Joko se on herkkua tai sitten se saa aikaan puistattavia yökkäyksiä.
Saatamme olla ihmislajin perimmäisten kysymysten äärellä. Josko olisikin niin, että makunystyröiden ja suoliston resilienssi ja henkilökohtaiset kulinaariset preferenssit ratkaisivat ihmiskunnan Suuren Yhtälön?

Reippaat ja rohkeat, proaktiiviset ja pikkujuttuja kavahtamattomat maksaa syöneet alkuihmiset olisivat samalla tulleet varmistaneeksi ihmiskunnan säilymisen ja kehittymisen, kun taas maksaa sietämättömät juureksenpurijat ja ovo-lakto-vegaanit - nuo kaikesta veren- ja paskanmausta säikyt ja aneemiset,  reaktiiviset ja passiiviset  kasvissyöjät olisivat kuolleet tahollaan sukupuuttoon ilman maksansyöjien joviaalisuutta?

Vaikka hyvin tiedetään, että lihansyönti (Ja varsinkin tulenteon taito ja lihan kypsentämisen oppiminen) kiihdytti alkuihmisen evoluutiota siihen pisteeseen, että niiden ansiosta kehkeytyi Homo Sapiens, niin tämä skisma ja kulinaristinen eripura on edelleen olemassa. Siitä on tullut taas jopa osa nousujohteista identiteettipolitiikkaa.

Halusivatpa tai eivät, vegaanit ovat kaikesta velkaa lihansyöjille. Näinä päivinä vegaanius on kierolla tavallaan mukatiedostavaa luksusta ja nysvääjien propagoima mukaeettinen valinta, kun taas vakavasti otettava lajitoveri ja eloonjäämishalunsa tietoisestikin sisäistänyt ihmispolo on kaikkiruokainen, ja syö vaikka toisten nisäkkäiden maksaa!

Survival of the fittest. Maksakastike jossa on porkkanaa ja lisukkeeksi puolukkahilloa on solidaarisuuden ilmaus, kompromissi. Se on sekä kädenojennus että testi kasvissyöjille. Siis sille heikommalle ainekselle, joka ei tänäkään päivänä osaa olla ihmisiksi, vaan paheksuviksi hermoraunioiksi. Ne menee vaikka jäätelökioskille ei sen vuoksi että haluaisivat ostaa sieltä jotain, vaan ihan vain ilmoittaakseen myyjälle flegmaattista intoaan puhkuen että mä ryhdyin vegaaniksi, ei mulla muuta! Paitsi että huomaathan sä mut, ja kuulithan sä mut?!

Pitäisikin saada  maksakastike- ja perunamuusikojuja. Niissä voitaisiin myydä myös esim. verilättyjä ja palttua ja hc-kojuissa myytäisiin vielä mustaakeittoakin, että ei varmana jää kenellekään epäselväksi! Meeppä sitten niille innosta hihkumaan, että kun mä niin tiedostan ja oon vegaani!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 20, 2021, 08:04:55
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - maaliskuu 20, 2021, 02:20:55
^
Olet siis juonut normaalisti mokkamakuvettä?

Minulle tuli mieleen kahvipannun pesuvesi. :D

Laiha kahvi on jotain sellaista, minkä mieluummin jätän juomatta kokonaan, sillä se on yksinkertaisesti pahaa. Luin tuon samaisen artikkelin ja ihmettelin, että miten pientä mittaa ihmiset viitsivät käyttää. Itselläni on kahvinkeitin, jonka vesisäiliön kyljessä on kaksi asteikkoa ja toisessa on luku 10 ja toisessa luku 15. Olisikohan tuo 10 kuppien määrä?

Minulla on mittalusikka, jolla mätän 6 kukkuramitallista puruja, kun teen täyden pannullisen. Mitta on alun perin varmaan jostain "pilttipuurosta" tai vastaavasta. Tavallinen kahvimitta on niin pieni, että sen kanssa ehtisi mennä laskut jo moneen kertaan sekaisin. Näin ollen minulla ei ole harmainta aavistustakaan siitä, minkä verran puruja tulee kupilliseen, jos puhuttaisiin niistä artikkelin mitoista.

Jo lapsuudenkodissa meillä juotiin vahvaa kahvia. Oli ihan vakio, kun mistä tahansa kyläilyltä lähdettiin kotiin, niin äiti jupisi "nyt äkkiä kotiin, että saadaan kunnon kahvia".
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 20, 2021, 09:04:57
Oi,

Isosiskon jauhemaksapihvit! Hän raastoi mukaan perunaa, omenaa ja sipulia ja paistoi ihania, ohuita jauhemaksapihvejä. Viereen perunamuusi ja sienikastike. En tykkää minkään ruuan kanssa hillosta, mutta muut söivät puolukkahilloa. Soitan, että tulemme ensi viikonloppuna syömään.

Isosisko on muutenkin maailman paras lohduntuoja.

T: Xante

Muoksis: ai niin, jonain syksynä sain harvinaista herkkua, ison hirven maksan. Siihen ei voinut paloittelun jälkeen laittaa juuri muuta kuin maksan palat ruskistumaan runsaassa voissa, paljon sipulia sekaan, kermaa, viherpippuria ja suolaa. Viereen kermaista muusia, venäläisiä suolakurkkuja ja paahdettuja punajuuria.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - maaliskuu 20, 2021, 09:39:06
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 20, 2021, 09:04:57
...jonain syksynä sain harvinaista herkkua, ison hirven maksan.

Mä olen luullut, että hirvien maksoja ei syödä vaan ne nakataan korpeille. Liikaa hevimetallia tai jotakin?

Maksa on ihan OK. Taidan kuulua niihin, joita ei maksa vaivaa eikä innosta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 20, 2021, 10:27:10
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 20, 2021, 02:16:28
Jaahas, minä olen muka keittänyt kahvia väärin kun olen laittanut 3 mittaa noin 6-8 kupillista kohden.
(Iltaisin, ja kesällä helteiden aikaan, olen laittanut vain 2 mittaa 3:n sijasta per 6-8 kupillista).

Virallinen "oikea" annostus olisi: 1 mitta kutakin kupillista kohden.
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000007868139.html

Soot keittänyt ns. Pohojanmaan huitua. Eräs edesmenneistä sukulaisistani oli Oulun tienoolta, ja häneltä tuo sanonta on jäänyt perheeni keskuuteen.

Itse laitan 2 mitallista espressoa vajaaseen mukilliseen suodatinkahvia. Ja jos espresso on loppu, niin sitten Pausa-nimistä tummapaahtoista kahvia 3 mitallista.  Mutta teenkin maitokahvia, jossa on 2/3 mikrossa lämmitettyä rasvatonta maitoa. Se mikrossa lämmittäminen ei välttämättä kyllä ole hyvä juttu, vaikka olisikin rasvaton se lämmitettävä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 20, 2021, 10:40:56
Maksa on herkkua, mutta harvoin tulee valmistettua.

Jos en ihan väärin muista, niin sitä ei suositella useammin kuin kerran kuussa tjst.. Siinä nimittäin on aivan liikaa A-vitamiinia, joka on rasvaliukoinen vitamiini, jonka liikasaanti on perin epäterveellistä.Jääkarhun maksan syömiseen voi jopa kuolla liian retinolin takia.

Sen lisäksi maksa (ja munuaiset) on kehon puhtaanapitolaitos, johon kaikki antibiootit, lääkkeet, ympäristömyrkyt jne. kertyvät. Varsinkin hirvieläinten kuten hirvien ja porojen maksa kerää ympäristömyrkyt esim. dioksiinia, ja niiden maksat ovat indikaattoreita ympäristön saastuneisuudesta, eikä varsinkaan poron maksaa suositella siksi syötävän ainakaan suuria määriä. https://yle.fi/uutiset/3-7654663

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 20, 2021, 16:25:35
^
Jauhemaksapihvien kanssa ainakin minulla on ollut hankaluuksia saada ne pysymään hajoamatta paistinpannulla. Siksi aiemmin mainittu uunissa paistaminen on kokeilemisen arvoinen asia. Voi myös tehdä enemmän kerralla vaivattomasti ja loput sitten pakkaseen. Sieltä niitä voi vähitellen käyttää erilaisten lisukkeiden kera, milloin mitenkin. Tietysti perunamuusi on kyllä lyömätön vaihtoehto.

Ongelman aikaisemmin kiersin sillä, että tein pihvejä, joissa oli jauhelihaa ja jauhettua maksaa molempia suhde noin 700gr/400gr. Jauheliha teki taikinasta sen verran tymäkämpää, että ne pysyivät pannulla koossa hyvin. Tytöt nimesivät nuo herkkupihveiksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 21, 2021, 22:26:41
Rahkapiirakka tuli tehtyä.

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 20, 2021, 00:49:23
Tässä on lähipäivinä tarkoitus tehdä rahkapiirakkaa kokonainen iso pellillinen (30x40cm).
Kaupan piirakoissa puuttuu rusinat tai rahkatäyte on liian ohut. Ja kohtuu kalliita.

Minulla on ohje johon olen kirjoittanut 2016:
- 30-40% uunista puita, n. 7 pienehköä puuta, 20 minuuttia jäähtyy,  pelti uuniin 24 minuutiksi.
  Päältä oli hiukan ruskistunut ja reunasta hiiltynyt.
Nyt n.60-70% uunista oli puuta. Annoin jäähtyä 35 minuuttia ja pelti oli uunissa 30 minuuttia.
  Päältä ruskehtavan kellertävä ja reuna ei ollenkaan hiiltynyt.
  Eka palat piti syödä lautaselta kun oli pehmeää hajoavaa kuin vanukasta.
  Eteisessä (n. +5C) onneksi kovettui illasta sen verran että pystyy syömään "palana" sormien varassa.

  Ahneuteni siis teetti pakkssun rahkamassan ja se sitten kostautui ähkynä illasta.
  Tänä iltana älysin puolittaa monet palat kämmenen kokoisista puoleen. Loput 9 isoa palaa pakastimeen.
  Arvelisin että hintaa tuli 7,5 - 8 euroa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 21, 2021, 22:42:48
Tein oman versioni malesialaisesta tofulaksasta, suurin piirtein tällaisesta:
https://jalotofu.fi/reseptit/malesialainen-tofu-laksa/

Kookosmaidon korvasin kaurajuomalla ja kookosöljyllä, chilin korvasin keltaisella thai-chili-tahnalla, ja nuudelit täysjyväspagetilla. Limen korvasin luomusitruunalla ja sen kuorella. Pussillinen soppajuureksia solahti kyllä ihan kivutta joukkoon. Purjon puolikkaan unohdin laittaa.
Tofun lisäksi laitoin siitakesieniä proteiiniksi, ihanan makuisia. En muistanut laittaa maapähkinöitä, mutta suolapähkinöitä en muutenkaan harrasta. Ehkä huomenna sujahtaa vähän saksanpähkinämuruja tai kurpitsansiemeniä annoksen päälle.

Harmikseni en ole päässyt etnokauppoihin pitkään aikaan, joten kaffirlimetti jäi uupumaan. Tuore kurkumakin olisi ollut erittäin jees.

Annoksen pohjalle laitoin jäävuorisalaattia, paprikaa, kurkkua ja retiisiä (nam).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 22, 2021, 16:16:29
Testasin Violife 200g cheddar viipaleet kasviperäinen juustovaihtoehtoa. Kylmiltään siipaleessa oli omituinen sivumaku, mutta leivän päällä ei mitään sivumakua, joten alustavasti vaikuttaa oikein mainiolta tämäkin vegevaihtoehto. Tämänkin annostelin kahden paahtoleivän väliin, jolloin maku ei ole niin voimakas.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 25, 2021, 12:42:57
Mitä olen seurannut Masterchef Australiaa, niin näemmä fine dining -keittiössä tärkeää on
a) esivalmistelu (mise en place, prep), kuorinta, leikkaaminen, liemien teko jne.
b) service, joka tarkoittaa ruoan lopullista valmistusta esivalmistelluista aineksista, esim. à la carte -annoksen valmistamista tai annosten kokoamista paikan päällä esivalmistetuista ja paikalle kuljetetuista aineksista

Mikä tuo service olisi suomeksi? Se ei kaiketi ole palvelu? Yritin turhaan googlata.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 25, 2021, 12:55:10
^
Oisko tarjoilu?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 25, 2021, 13:01:08
^
^^
Jos ei ole vielä nähnyt, niin kannattaa katsoa elokuva Ranskalainen illallinen, siitä saa hyvän käsityksen mitä kunnon ateriahetken valmistelu vaatii.

On muutenkin yksi kaikkien aikojen parhaista elokuvista, minun mielestäni.  https://www.imdb.com/title/tt0092603/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 25, 2021, 13:23:07
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 25, 2021, 12:42:57
Mitä olen seurannut Masterchef Australiaa, niin näemmä fine dining -keittiössä tärkeää on
a) esivalmistelu (mise en place, prep), kuorinta, leikkaaminen, liemien teko jne.
b) service, joka tarkoittaa ruoan lopullista valmistusta esivalmistelluista aineksista, esim. à la carte -annoksen valmistamista tai annosten kokoamista paikan päällä esivalmistetuista ja paikalle kuljetetuista aineksista

Mikä tuo service olisi suomeksi? Se ei kaiketi ole palvelu? Yritin turhaan googlata.
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - maaliskuu 25, 2021, 12:55:10
^
Oisko tarjoilu?
Ei taida olla, sillä se nimenomaan ruoan valmistamista, ei tarjoilua (waiting?). Mutta ehkä tarjolle asettaminen olisi lähempänä, mutta toisaalta siihen kuuluu esim. pihvin paisto tai kalan höyrytys, joten ei ole pelkkää asettamista.

Loppuvalmistus? (vs. Esivalmistus.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 25, 2021, 13:25:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 25, 2021, 13:23:07
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - maaliskuu 25, 2021, 12:55:10
^
Oisko tarjoilu?
Ei taida olla, sillä se nimenomaan ruoan valmistamista, ei tarjoilua (waiting?). Mutta ehkä tarjolle asettaminen olisi lähempänä, mutta toisaalta siihen kuuluu esim. pihvin paisto, joten ei ole pelkkää asettamista.

Loppuvalmistus? (vs. Esivalmistus.)

Tai viimeistely?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 25, 2021, 13:26:14
Viimeistely kuulosta osuvalta, kiitos.

Service time oli tv-sarjassa käännetty sanalla kattaus, mikä varmaankin on osuva, sillä kattaus lienee aikaperiodi, jolloin tarjoillaan ruokaa. Se sana kyllä myös mielletään pöydän kattamiseksikin, jolloin siihen kuuluu (vain) lautasten, lasien, kukkien yms. asettelua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 25, 2021, 13:43:01
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 25, 2021, 13:01:08
^
^^
Jos ei ole vielä nähnyt, niin kannattaa katsoa elokuva Ranskalainen illallinen, siitä saa hyvän käsityksen mitä kunnon ateriahetken valmistelu vaatii.

On muutenkin yksi kaikkien aikojen parhaista elokuvista, minun mielestäni.  https://www.imdb.com/title/tt0092603/

Näin tuon kauan sitten. Oli kyllä hieno ja kaunis. Babettes gästabud på svenska, en tunnistanut suomalaista nimeä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - maaliskuu 29, 2021, 20:28:59
risotto -Jämäriisistä ja omenasta:

4dl edellisestä ruuasta jäänyttä ylimääräistä keitettyä riisiä
1pieni sipuli
1ylikypsähtänyt tomaatti
1/2suippopaprikasta
1kirpeän makuinen omena
pätkä makkaraa
2tlkuivattua timjamia
n.3.5-4dlvettä
1/4kanaliemikuutiota
kuoritaan sipuli +omena sekä paloitellaan ,paprikan ja makkaran kanssa.
pannulle tilkka öljyä ja 1/2valkosipulin kynsi, sekoitellaan hiljaisella tulella joukkoon lisätään veden keittimessä kiehautettu
vesi+mausteet ja kanaliemikuutio,suolana käytin herbamare yrttisuolaa, kypsymis-aika 10-15min noin, tarjoilin porkkana
mandariiniraasteen kera!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 30, 2021, 20:18:05
Kun puhutaan punaisen lihan vähentämisestä niin voihan sitä tehdä vähän varoivaisemminkin, ettei saa traumaa sielullensa lihan puutteen vuoksi. Sain yllättäen pari nuortamiestä ruokavieraaksi niin, etten ehtinyt kauppaan, ja heille piti taikoa jotain hyvää. Tiesin, että jauhelihakastike ja pätkäspagetti toimii aina. Pakastimessa oli vain 200gr jauhelihaa, mutta päätin sitä jatkaa, että saan kastikkeesta sen verran isomman, että siitä riittää useampaankin annokseen kuin meille kolmelle yhdeksi ateriaksi.

Jatkeena käytin pari keskikokoista porkkanaa karkeana raasteena sekä Pirkan papusekoituksen 380/230gr (suolaliemessä joten huuhtelin hyvin). Valmistin muuten aivan tavanomaisesti kastikkeen, mutta jauhelihan murustamisen jälkeen hujautin siihen mausteet ja porkkanaraasteen, joita pyörittelin hetken lihamurujen joukossa. Lisäsin nesteen ja suurusteen, tomaattipyrettä ja umamia. Lopuksi kippasin ne pavut joukkoon ja annoin hautua hiljaisella tulella sen aikaa, että muut aterian osaset valmistuvat.

Aterialla tarjosin pätkäspagetin ja kastikkeen lisäksi mikrossa höyrytettyä bimiä ja tuoreannoksen (salaattia, tomaattia, paprikaa ja hunajamelonia).

Itselleni lisäsin lautasella hiukan chilijauhetta. Hyvin maistui kaikille.
Hämmästyin, miten sitä "lihan vähyyttä" ei edes huomannut ateriasta. Pavut ovat ilmeisesti niin energiapitoisia, että nälkä pysyi poissa aivan normaalin ajan, jos ei jopa pidempäänkin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 30, 2021, 20:25:18
^
Minäkin jatkan useimmiten lihaa juurikin tuollalailla, pavuilla, kikherneillä, pinaatilla, kasviksilla. (Jauhe)liha on vähän niin kuin mausteen muodossa, makua antamassa. Olen ihan ottanut periaatteekseni, että vähintään yli puolet padasta on jotain muuta kuin lihaa.

Millä kauppanimellä tuo umami kulkee? Entä bimi (tai bim), nevöhööd? Piti googlata jälkimmäinen, ja näköjään onkin varsiparsakaali. Ne ovat herkkua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 30, 2021, 20:34:24
Ihan Umamin nimellä sitä on useammassakin maustemerkissä, mm. Santa Marialla näytti olevan.
En muista minkä merkkinen omani oli, mutta oli isompi purkki kuin tuo em. Santa Marian on.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 01, 2021, 13:38:10
Bimi ja serkkunsa varsikukkakaali olivat tänään ruokakaupassani tarjouksessa, joten oli pakko ostaa kumpaakin.

(https://ripaustryffelia.files.wordpress.com/2018/05/varsikukkakaali.jpg)

Varsikukkakaali oli uusi tuttavuus ja sen tein lyhyesti höyryttämällä mikrossa kuten Biminkin. Hyvää oli ja parasta juuri se, että tulee nopeasti ja kypsyy tasaisesti, joten mikään osa siitä ei mene veteläksi muun osan jäädessä vielä puiseksi. Kuvaa etsiessäni havaitsin, että tälle herkulle on paljon reseptejä netissä, joten vaikuttaa melko monipuolisesti käytettävältä.


Joskus aikaisemmin mainitsin parsakaalista ja kukkakaalista valmiiksi pilkotut tuorekset. Niitä tuntuu nyt olevan myynnissä kummassakin kauppaketjussa, mutta K-kaupoissa sama tuote on euron kalliimpaa. Nuo käyvät hyvin riisin jatkeena tai korvikkeena pataruuissa. Nopeasti kypsyvinä kannattaa lisätä aika loppuvaiheessa ettei muussaannu ihan kokonaan. Periaatteessa noita muruja voisi tehdä itsekin, mutta minulla ei ole sopivaa konetta siihen ja kärsivällisyys ei riitä tuottamaan tasalaatuista murua, joten valmiiksi pilkottu on minulle hyvä ratkaisu.

(https://res.cloudinary.com/findance/image/fetch/f_auto/https://www.findance.com/kuvat/cloudinary/tuorekset-uutuudet-2JVWY.jpg)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 03, 2021, 11:59:39
Tänään laitetaan kinkku uuniin. Tuli vajaan 4 kilon kinkku juuri kaupasta. Ollut selkeesti kylmässä. Se on siis aika viileä. Menee varmaan ainakin pari tuntia, että se on hiukan lämmennyt, jotta sen voi laittaa uuniin. Vai tarvitseeko odotella kinkun lämpeämistä huoneen lämmössä ennen kuin sen voi laittaa uuniin?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 03, 2021, 12:15:58
^
Ei varmaankaan kannata pitää tuntikausia huoneenlämmössä, sillä pintaosista kinkku voi pilaantua, vaikka olisikin sisältä kylmä tai jäässä. (Pihvejä tms. pientä lihaa voi kyllä pitää puolisen tuntia huoneenlämmössä.)

Olen törmännyt väitteisiin, että jäistäkin kinkkua voisi menestyksekkäästi paistaa uunissa. Ehkä se vaatii toisenlaisen lämpötilan uuniin, ja tietysti paistoaikakin pitenee. (Aiemminhan suositeltiin sulattamaan kinkku jääkaapissa.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 03, 2021, 12:32:10
Toi on jonkinlainen jääkaappikinkku eli ei jäässä mutta viileä. Noh, ehkä mä laitan tuon nyt sitten vaan uuniin. Ei kai se makuun vaikuta, onko kinkku laitettu uuniin 20 asteisena vai 10 asteisena.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 03, 2021, 12:33:52
Sisälämpömittari vaan paksuimpaan kohtaan, ei luun lähelle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 03, 2021, 12:49:27
Kai VHP:llä on lampaan kinkku? Pääsiäinen ei ole sikailujuhla!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 03, 2021, 13:14:22
Valitettavasti K-kaupasta ei saanut kuin joulukinkkuja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 03, 2021, 15:25:05
Sisko lupasi tuoda lammasta mulle huomenna, jos onnistuu valmistamaan sen niin, ettei se maistu villasukalle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 06, 2021, 19:47:26
Tuli aika nostalginen olo, kun söin pannukakkua pelkän sokerin kanssa. Ei lapsuuden kodissani aina ollut hilloa letuille tai pannarille, joten ne syötiin sokerin kanssa.

Itse asiassa mietin, että taitaa tulla huomattavasti vähemmän sokeria siinä, kun sokerin ripottaa pinnalle. Silti tulee hyvä makea maku suuhun.

Huomasin, että oli taas puolikkaasta avaamattomasta maidosta päivämäärä mennyt viikko sitten. Piti sille keksiä käyttö, kun se oli ihan freesiä vielä. Pannukakku on aina hyvä ehdotus maidon käytölle 🙂
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 08, 2021, 19:04:27
Pikaruokaa puolivalmisteista, lohta ja pulverimuusia, ehkä 10-15 minuutissa:

Isossa kattilassa:
1 rkl rypsiöljyä (Neito)
1,5 purjoa (pesty, palasina)
1 pkt herkkusieniä putsattuja (ja kattilassa käsilastalla silputtuja)
(tilkka vettä, jos meinaa alkaa palamaan pohjaan)
1 pss soppajuureksia
(tilkka vettä)
1 pkt  (400 g?) lohta, nahka poistettuna ja annospaloihin leikattuna
mustapippuria
1/2 pkt varsiparsakaalia pilkottuna
1 pieni fenkoli pilkottuna
1 luomusitruunan kuori raastettuna
1/2 sitruunan mehu ja hedelmäliha (kun lohi on valmista)
rakuunaa (!) - sopii mainiosti purjon ja porkkanoiden kanssa (vielä paremmin sopisi, jos voita tai kermaa ruoassa)

Lisukkeeksi Pirkka perunamuusia maitoon, ja valmiiseen muusiin basilikaa ja paprikaa (jauhe). (Paprika ei tee muusita elegantin näköistä, mutta tuntui sopivan maullisesti.)

Suolaa oli ainoastaan perunamuusissa, eikä lisäsuolaa kaivannut tässä.
Alkupalaksi iso pala jäävuorisalaattia.

Olin vähän yllättynyt, kun ei tullut ylensyötyä, vaikka olikin herkullista ja jotenkin elegantin oloista. Fenkoli sopii mainiosti kalan kanssa, ja varsiparsakaalikin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 08, 2021, 19:26:11
Vihanneslaatikon pohjalla pyöri muutama punajuuri ja maa-artisokka. Viipaloin ne vuokaan. Hetken mietin, olisiko niitä ensin pitää kiehauttaa, mutten millään viitsinyt. Viipaleiden väliin murustelin feta-juustoa (minkä vuoksi en lisännyt suolaa) ja pyöräytin vähän mustapippuria. Kermaa päälle ja uuniin.

Uunissa 170 astetta ja varmaan jokunen 50 min, en katsonut niin tarkkaan.

Hyvää tuli! Molemmat juurekset kun nyt ovat niin hyviä, että niitä sellaisenaan vaikka syö.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 09, 2021, 14:35:35
Elisen lohen kanssa askarteluni johdosta muistin, että fileroimisveitseni on huonossa terässä ollut jo pitkään. En löytänyt parempaa kokkilaatuista teroitintani, joten jouduin vetelemään melkein vain postimerkin kokoisella pikkuteroittimella. Sekin kyllä huomattavasti paransi terän toimivuutta. Kunpa jaksaisi raivata keittiössä työpöytiä, saattaisi löytyä kaikenlaista hyödyllistä. Sunnuntaina löysin paistinpannuni. Ei silti, että sitä paljoakaan käytän, mutta nyt olen ostanut Panko-nmisiä japanilaisia korppujauhoja, ja mieleni minun tekevi rapeaksi paistettua kalaa. Jossain vaiheessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 14, 2021, 19:19:40
Jaaha, tein tänään muokattua mikroruokaa.

Atria Chicken Vindaloo ja lisäksi tölväisin mukaan purkinlopun paseerattua tomaattia ja puoli pussillista jääneitä katkaravunpyrstöjä. Olisin laittanut vielä edellisestä ateriasta yli jääneet pariisinperunat mutta ne olivat hävinneet jonnekin.

Ongelma oli lähinnä lämmitys ja lisääntynyt nestemäärä. Piti käyttää neljä kertaa mikrossa, ennenkuin oli passeli lämpöistä. Mutten oli aivan hyvää ja kelvollista laiskan ruuanlaittajan ruokaa.

(https://www.atria.fi/contentassets/49c018adf70748d3b14575504fe176b6/6000.jpg?w=555&h=555)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - huhtikuu 17, 2021, 14:13:55
Perunaleivos -munkit

-3-4dlkeitettyä kuorittua perunaa
2tlvaniljasokeria
1tlleivinjauhetta
1muna
1,5sitruunankuori(pese sitruunat ensin harjan kanssa ja kuivaa!)
1,5dlvehnäjauhoa
0,5dltomusokeria
1/2tlsuolaa
ainekset sekoitetaan keskenään, pyöritellään taikinasta palloja noin 3-5cmhalkaisijalta, taikina ei juuttunut käsiin joten
et välttämättä tarvitse jauhoja pallojen pyörittelyyn!kuumenna valuraitaisessa wokkipannussa tai kattilassa öljyä kiehuvan kuumaksi.
paistetaan n.4,5dlrypsiöljyssä niin että pallerot ruskistuvat mukavasti käännetään nostetaan valumaan reikä kauhalla hetkeksi
vadille ja sokeroidaan laakealla vadilla.
-sokeroiminen kannattaa tehdä melko pian niin että munkit ovat viellä lämpöisiä.
-taikinasta tulee n.12-15kpl leivoksia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - huhtikuu 17, 2021, 14:22:54
Simaa-Muscavadosokerilla
vettä n.3-4l
1pussillinen muscavadosokeria(n.400g)
1,5pestyn sitruunan kuori ja mehu
lisäksi 1limenkuori
pala raastettua inkivääriä
1/2tlkuivahiivaa
ainekset kiehautetaan paitsi hiiva joka lisätään n.+37asteiseen simaseokseen(annetaan käydä kannellisessa astiassa n.1vrk)
tämän jälkeen sima siirretään kylmään tekeytymään(parvekkeelle7, jääkaappiin,7 terasille?)
-huom.tässä välillä olen maistanut simaa ja huomasin ,että muscavadosokeri ei ole niin makea kuin fariinisokeri ja kun
tuota fariinisok.en kaupasta löytänyt korvasin sen edellä mainitulla, jos haluat lisätä makeutta, niin itse ajattelin lisätä
viellä joukkoon hieman hunajaa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 18, 2021, 19:59:52
Kävin ihan oikeassa lihakaupassa noutamassa parin kilon kimpaleen sian kylkeä. Tarkoitus on tehdä omaa pekonia.

Possu sai pintaansa vajaat 100 grammaa fariinisokeria ja 60 grammaa suolaa. Viikon ajattelin pitää sitä jääkaapissa välillä käännellen ja sitten savustaa hiljaisella tulella mutta kovalla savulla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 18, 2021, 23:56:01
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 18, 2021, 19:59:52
Kävin ihan oikeassa lihakaupassa noutamassa parin kilon kimpaleen sian kylkeä. Tarkoitus on tehdä omaa pekonia.

Possu sai pintaansa vajaat 100 grammaa fariinisokeria ja 60 grammaa suolaa. Viikon ajattelin pitää sitä jääkaapissa välillä käännellen ja sitten savustaa hiljaisella tulella mutta kovalla savulla.

Arvostettava projekti. Luultavasti hyvin rauhallisesti ja pitkällä ajalla tulee erinomaista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 19, 2021, 00:26:46
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 18, 2021, 19:59:52
Kävin ihan oikeassa lihakaupassa noutamassa parin kilon kimpaleen sian kylkeä. Tarkoitus on tehdä omaa pekonia.

Possu sai pintaansa vajaat 100 grammaa fariinisokeria ja 60 grammaa suolaa. Viikon ajattelin pitää sitä jääkaapissa välillä käännellen ja sitten savustaa hiljaisella tulella mutta kovalla savulla.
Anna osoite, satun vierailemaan...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 24, 2021, 18:22:22
Aivan hurmaavan hyvänmakuista lounasta, Kasvis-kala-soppaa/laksaa, vaikka olikin terveellistä.

Isoon kattilaan tässä järjestyksessä, määrät hihasta, kasvikset putsattuna ja pilkottuna:

0,8 l vettä, 10 kok. mustapippuria, 2 laakerinlehteä
2 perunaa kuorineen, 1 palsternakka
1 sipuli, 1/2 purjosipulia, 4 pientä varsisellerin vartta
kun juurekset alkavat pehmetä:
1 pieni pala punakaalia
1 pss soppajuureksia (pakaste)
1 vihreä iso paprika
kun pakaste on sulanut:
1 pala lohta ilman nahkaa, pilkottuna
kun melkein valmista:
2 tl suolatonta sitruunapippuria
2 rkl kuiv. basilikaa

Tarjoillaan laksan tapaan niin, että kulhon pohjalle laitetaan reippaasti eli:
1 dl hapankaalia.

Ainoa suola tässä ruoassa tulee hapankaalista, josta tulee myös mukavasti happamuutta.
Yleensä laitan tällaisiin virityksiin kasvisliemikuution /3-4 l soopa, nyt ei tarvittu edes sitä.
Tämä soppa oli ehkä 1,5 - 2 litraa tilavuudeltaan.
(Oikeaan laksaan tulisi chiliä, mutta tähän sitä ei tarvinnut.)

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - huhtikuu 26, 2021, 12:18:27
Lainaus käyttäjältä: urogallus - huhtikuu 18, 2021, 19:59:52
Kävin ihan oikeassa lihakaupassa noutamassa parin kilon kimpaleen sian kylkeä. Tarkoitus on tehdä omaa pekonia.

Possu sai pintaansa vajaat 100 grammaa fariinisokeria ja 60 grammaa suolaa. Viikon ajattelin pitää sitä jääkaapissa välillä käännellen ja sitten savustaa hiljaisella tulella mutta kovalla savulla.

Nyt se on tehty. Olisin voinut savustaa vähän loivemmalla lämmöllä, kun possu tuli melkein kypsäksi. Hyvää siitä silti tuli, ja luulen, ettei kaupan pekonia tulee enää hommattua. Pistin possun neljään osaan, yhden otin heti käytettäväksi ja kolme pistin pakkaseen myöhempää tarvetta varten.

Savustukseen käytin kirsikkapuun lastuja. Yleensä käytän pähkinäpensasta, mikä lienee paljon miedompi. Savun maku on voimakas mutta pehmeä, väriä lihaan ei juuri jäänyt. Käytän kirsikkaa jatkossakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 26, 2021, 13:02:26
Sitten vaan hernesoppapata tulille :)

Tai jos et pekonia raaski soppaan käyttää, niin kai sitä on potkaa tuoreenakin saatavana, niin voit savustaa itse. Potkahan on kai se kaikista oikein possun osa, joka hernesoppaan kuuluu.

Kontulassa asuessani vielä oman ruokakauppani lihatiskillä sievästi sahattiin minulle savupotka pienempiin paloihin, jotta saan keitokseen luitakin mukaan muhimaan (poistetaan valmiista keitosta). Nykyisen ruokakaupan lihatiskin palvelualttiutta tuossa asiassa en ole vielä testannut.

Vaikka hernekeittoon ei laiteta kuin herneet, vesi, liha ja mausteet, niin omatekoinen voittaa kaupan hernarit mennen tulleen. Keitän aina isohkon määrän ja jätän keiton melkein muhennoksen paksuiseksi niin ei vie pakastimessa niin paljon tilaa. Vettähän voi sulattamisen jälkeen lisätä ja samalla voi tarkistaa suolan. Tämäkin kuuluu "halvalla hyvää" -ruokiin ja kyllä nälkä lähtee ja myös pysyy poissa hyvän tovin, kun on kunnon lautasellisen keittoa pistellyt.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 26, 2021, 14:01:34
Tilasin vahingossa, tai ties missä tilapäisessä mielenhäiriössä tai terveellisyysvimmassa, kasvishernerokkaa.

Muutaman kerran olen sitä nyt syönyt, mutta molemmilla kerroilla se oli niin ankean näköistä, että tuunasin sitä näin:
- loraus kermaa
- ravintohiivaa
- sinappia (jota muutenkin aina laitan hernariin)
(- basilikaa tai purjosiivuja)

Ei parantunut terveellisyys varmaan lainkaan verrattuna sellaiseen rokkaan, missä kuolleen eläimen raadon palasia, mutta maku oli mitä mainioin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 30, 2021, 18:13:42
Vappulounas, pikasellainen, ja onnistunut kokeilu:

Mikrossa syvässä astiassa puolikas pienittyä bataattia, 1 sipuli. Kun bataatti alkaa olla kypsä (kesti yllättävän kauan, vaikka bataatti oli pieneksi leikattu), mustapippuria, (ei suolaa), 1/2 pientä purjoa (vihreä osa), 1 tuore chiliä siemenineen, loraus kermaa (0,75 dl?). Ei kypsennetä löllöpehmeäksi, saa jäädä napakaksi.

Lautaselle pätkittyä varsiparsakaalia ja em bataattiruokaa, ja lämmitys mikrossa.

Tarjoiluun kesäkurpitsa oli ok, mutta jokin kirpeän hapan lisuke ehkä olisi toiminut paremmin. Hapankaalia en viitsinyt, sillä siinä on suolaa, ja se olisi ollut liikaa tämän pröteiinilähteen kanssa:

Tarjoillaan savukirjolohen kera.

Jälkkäriksi tummia makeita viinirypäileitä.

Lisäsin purjon kokoluokan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 30, 2021, 18:25:00
Kertsi, olen huomannut, että käytät purjoa aika innokkaasti resepteissäsi. Olen vaan ymmälläni purjon määrästä, sillä satokauden eri vaiheissa ja vähän riippuen mistä purjo on tuotu, ne ovat aivan eri kokoisia. Jossain reseptissä mainitsit 1,5 purjoa. Olen joskus ostanut liki puolikiloisen jöötin purjoa, joten 1,5 kappaletta tuollaisia olisi melkoinen jytky. Nuoret purjot puolestaan ovat melkoisia rimpuloita ja sellaisia voisi jo ajatellakin 1,5 kappaletta pilkottavan johonkin ruokaan.

Ainakin minun on ollut vaikea hahmottaa purjon todellinen määrä suhteessa muihin aineisiin, kun en tiedä minkä kokoinen purjo on ollut käytössä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 30, 2021, 18:26:55
Mulla on ollut nyt vuoden ajan kauppatilauksessa aina pienet purjot.

Tämän koronavuoden olen käyttänyt purjoa paljon, koska luin jonkun tutkimuksen, että sen sisältämä lektiini jotenkin auttaisivat elimistöä taistelemaan koronaa vastaan. Vähän jo kyllä kyllästyttää keksiä käyttökohteita yhdelle pienellekin purjolle viikossa. Jahka saan toisen rokotuksen, ja odotan viikon, jätän heipat toviksi koko kasvikselle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - toukokuu 07, 2021, 23:28:14
Tuli ostettua Lidlin Espanja-viikolla kylmää gazpacho-keittoa. Olen sitä joskus kesäisin tehnyt itsekin, mutta tämä kaupasta ostettu on niin hyvää, että päihittää hyvinkin kotitekoisen sopan.

Varhaiskaali oli kaupassa niin houkuttelevan näköistä, että sitä oli tuotava kotiin. Chilillä maustettua kaalipataa on tarkoitus tehdä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 12, 2021, 11:14:39
Porsaan ulkofilee is the new black. Siinä ei ole mitään ylimääräistä kuten rasvaa, kalvoja tai jänteitä. Pelkkää lihaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 14, 2021, 17:50:22
Sain ystävältäni, joka ei kestä tulisuutta, aviomiehensä vahingossa ostamaa väärää maustetahnaa:
Panak's Garam Masala Spcie Paste Hot (https://spicetown.fi/pataks-madras-spice-paste-hot-283-g/?gclid=CjwKCAjwv_iEBhASEiwARoemvPLkQRgwTrYx49AFVqZQLgUZnHoBIAhhArOXwHhMGjHAbYcgBx73ixoCpjkQAvD_BwE).

Olipa herkkua. Tein pikalounasta keittämällä  tässä järjestyksessä
- vettä 1,5-2 dl
- 1 pss soppajuureksia
- 2 valkosipulinkynttä
- 2-3 rkl em. maustetahnaa
- 3 tomaattia
- lohta palasina
- 3 rkl sitruunamehua (luomu)
- loppuneste imeytettiin Pirkka pulverimuusin avulla
- (ei suolaa)

Lautaselle laitoin pikaisesti höyrytettyä varsiparsakaalia, ja raakana fenkolia  ja paprikaa kuutioina. A vot.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 26, 2021, 14:01:06
En ole tipun jauhelihaa käyttänyt ennen kuin johonkin pataruokiin. Kun "kaupan äidit" saa tipun lihasta palleroita tehtyä, niin ajattelin, että varmaan onnistuu minultakin. Tosin laiskana en edes ajatellut alkaa palloja näperrellä, vaan uunipallille leivinpaperin päälle hyvän kokoisiksi pihveiksi ne värkkäsin. Taikinakin oli ihan oma keksintö, hiukan viilattu nelijalkaisten jauhelihapihvin taikina.

Aika hullunrohkea yritys, kun ostin 2x600gr:n paketit enkä ottanut huomioon, että yritys voisi mennä pieleen. No eipä mennyt. Väittäisin jopa, että oli paljon parempia kuin kaupan pallerot siitäkin huolimatta, että olisi ehkä voinut olla hiukan tymäkämmät mausteet.

Taas on otettu yksi askel kohti vähempää punaisen lihan käyttöä ja huonon rasvan vähentämistä. Tosin punaisessa lihassa se rasva kai lilluu enimmäkseen uunipellille. Tipupihveistä  leivinpaperi jäi ihan kuivaksi. Mitään ei valunut pihveistä pois.

Kyllä on taas niin Master Chef -olo  :)

Arvelin kuitenkin, että pihvit kaipaavat jotain kostuketta, joten tein maitopohjaisen pienen kastikkeen. Siitä puolestaan tuli aika tulista, kun en ollut ihan varma, minkä chilin nappasin pakastimesta. Muina mausteena käytin pippureita, kurkumaa ja suolaa.

Taannoin ostin yhden desin pakastekippoja juuri kastiketta varten ja nyt niille tuli käyttöä. Nuo ovat käteviä ja varmaan pitää hakea niitä jokunen lisää yhden annoksen kastikkeita varten.

Pariksi päiväksi jätän noista jääkaappiin erilaisten lisukkeiden kanssa syötäväksi ja lopu laitan pakkaseen. Taas on useammaksi kerraksi syötävää pienellä vaivalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 26, 2021, 20:49:26
Tein laiskuuttani lounaaksi mikrotettuja perunasiivuja pestystä perunasta kuorineen. Laitoin siihen loppuvaiheessa sipulia ja purjoa ja mustapippuria. Ja nautin savulohen, raejuuston ja fenkolin kanssa. Ihan ok, vaikka tietty oikeassa uunissa tulisi parempaa.

Nyt iltasella sitten tein savulohen seuraksi pikaistakin pikaisemman mutta herkullisen salaatin:
em. peruna+purjo+sipli-ruokaa
purkkiherneitä
herkkukurkkuja siivuina (saksilla pienitty)
chili (saksilla pienitty)
oliiviöljyä
hapankaalia
fenkolia
tuoreita sipulirenkaita

Poikkeuksellisen paljon suolaa tulee tälle päivälle kyllä, sillä en edes huuhdellut herneitä, jotka olivat suolavedessä. Savukalassa ja herkkukurkuissa suolaa vähän turhan paljon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 26, 2021, 20:51:37
0,75 dl jälkkäriä tiivistetyssä muodossa:

Lämmitetään loraus kermaa + 2 riviä ekstratummaa suklaata (Lindt) + 1 rkl fariinisokeria mukissa.
Sekoitetaan joukkoon chian siemeniä. Seos paksuuntuu 1-2 minuutissa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 27, 2021, 08:50:59
Pakastealtaan perunasipulisekoitukset ovat käteviä uuniruokia laittaessa. Miinuksena, että niissä on aivan liian vähän sipulia! Ei sipulien pilkkominen iso homma ole, mutta siitä ei ole tavattoman pitkä askel enää pottujen kuorimiseen ja suikalointiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 28, 2021, 12:22:17
Hyvää Päivää kaikki sisäelimien ystävät!

Tänään aion laittaa ruokaa ja raaka-aineena on lähinnä klöntti naudan maksaa ja perunoita. Ajattelin tehdä maksakastiketta - palamallia, ja syödä sitä keitettyjen perunoiden ja puolukkahillon kera.

Onko vinkkejä, miten voin elämystä laajentaa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 28, 2021, 12:55:33
Minä käyttäisin puolukkasurvosta enkä hilloa. Hillot ovat liian makeita ainakin minun makuuni ja kerran jouduin pikasulattamaan puolukoita ruokani joukkoon, kun olin sen hillolla "pilannut". Siitä tulikin sitten oikeastaan aika hyvää.

Puolukkahilloa olen ostanut nuoria ruokavieraitani varten, joiden suuhun survos taas on hiukan liian hapanta.
Puolukkahillo on erinomaista vaniljajäätelön lisukkeena.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 28, 2021, 13:12:39
^Ehdottomasti survosta!

Lautaselle voi myös laittaa suolakurkkuviipaleita, tai jos oikein hienostelee, -suikaleita.

Itse leikkaisin maksan ohuiksi siivuiksi ja paistaisin pannulla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 28, 2021, 13:13:26
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 28, 2021, 12:55:33
Minä käyttäisin puolukkasurvosta enkä hilloa. Hillot ovat liian makeita ainakin minun makuuni ja kerran jouduin pikasulattamaan puolukoita ruokani joukkoon, kun olin sen hillolla "pilannut". Siitä tulikin sitten oikeastaan aika hyvää.

Puolukkahilloa olen ostanut nuoria ruokavieraitani varten, joiden suuhun survos taas on hiukan liian hapanta.
Puolukkahillo on erinomaista vaniljajäätelön lisukkeena.

Miten olisi kompromissi? Puolukkahilloa (malli IKEA, koska on jo olemassa) ja pakkaspuolukoita joukkoon? Pelkkä survoskin on hyvää, mutta mielestäni liian hapanta maksan kanssa. Olen siis kieleltäni nuori.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 28, 2021, 13:19:41
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 28, 2021, 13:12:39
^Ehdottomasti survosta!

Lautaselle voi myös laittaa suolakurkkuviipaleita, tai jos oikein hienostelee, -suikaleita.

Itse leikkaisin maksan ohuiksi siivuiksi ja paistaisin pannulla.

Suolakurkku on hyvä lisä, tai oikeastaan maustekurkku tällä kohtaa, koska sitä löytyy jeekaapista. taidan laittaa kylkeen - hienoksi pilkottuna, koska se on hienompaa.

Ajattelin pilkkoa maksan pieniksi kuutioiksi ja tehdä kastikkeen. Paistettu maksa on jo vähän niinkuin eri ruoka mielestäni, erittäin hyvä toki.

Syön aina välillä pelkkää siivuina paistettua maksaa ja jätän perunat ja puolukat kokonaan pois. Pakasteherneet vaan on lisukkeina tällöin. Nyt on tarkoitus tehdä oikein ateria, oi jospa kelpaisi muillekin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 28, 2021, 17:15:46
Olipa elimellisen hyvää!

Ainoa mistä voi moittia, oli lievä kitkeryys välillä, mikä saattoi johtua valkopippurijauhekasaantumista. Huippukokki olisi varmaan ajanut kastikkeen blenderin läpi, jotta koostumus olisi ollut täysin homogeeninen. Maku oli siis kohdillaan mutta toteutukseni oli rustiikkinen maalaismalli. Kun joskus teen tuotetta ämpärillisen jotain juhlia varten, tiedän miten kannattaa toimia.

Puolukka oli nyt siis sekoite pakastemarjaa ja hilloa - hyvä ratkaisu. Lisukekurkkukin oli kooste pieniksi pilkotuista maustekurkuista ja tuorekurkusta.

Perunien keitto oli paljon oletettua vaikeampi ja aikaavievämpi. Kuorin kymmenkunta perunaa, lisäsin teelusikallisen suolaa kiehuvaan veteen ja sinne molskautin maapäärynät. Yllätys oli, että yleisohjeen 15 minuutin sijasta kypsensin niitä yli 20 min. ja silti olivat kovia eli puoliraakoja sisältä. Lisäkypsennys vielä 5 min ja tulos oli ok. Voiko lajikkeissa olla näin suuria eroja kypsymisajassa? Vesihän on aina avoimessa kattilassa kiehuessaan 100asteista. Jos mahdollista, teen ensi kerralla muusin, vaikka se onkin pyhäpäivän juhlaeinestä.

Nyt tuli siis syötyä tuote jossa oli 400g maksaa, varmaan 40g voita, kuusi perunaa, 1,5 dl puolukkaa ja 1 dl kurkkua. Juomana joltain jäänyttä lightlimsaa puoli litraa. Söin kaiken ITE koska maistui ja muita ei näkynyt paikalla.

Seuraavaksi keittelen kahvia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 28, 2021, 17:45:51
Kyllähän eri perunalajikkeet kypsyy eri tavalla ja lisäksi pottujen koko vaikuttaa kypsymisaikaan. Olen joskus törmännyt perunoihin, jotka pinnalta alkoivat jo hajoilla, mutta keskusta pysyi raakana.

Jonkun kerran on peruna(viipale)laatikko jäänyt osittain raa'aksi tunnin paistolla, kun oli kohdalle osunut tuollainen hitaasti kypsyvä lajike. Kyllähän se tuli syötyä, kun lautasella ennen ruokailua sitä mikrotin.

Siitä onkin aikaa, kun olen kokonaisia perunoita keittänyt kattilassa. Nykyisin pesen perunan oikein hyvin ja viipaloin lautaselle ja sitten mikroon. Jossain välissä lisään lautaselle muut kuumennusta odottavat ja jatkan annoksen kypsennystä. Nuo "muut kuumennettavat" useimmiten ovat pakastimen aarteita, jotka on omin kätösin joskus tehty ja laitettu odottamaan käyttöä. Normaalin arkilounaan valmistukseen harvoin käytän vartti enempää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 28, 2021, 17:47:44
Kuinkahan monta kuukautta (tai viikkoa) pärjäisi sillä määrällä A-vitamiinia, joka on 400 grammassa naudanmaksaa?
Eli 4 *19 674.2 µg = 78 696,8 µg.

A-vitamiinin saantisuositus on miehillä 900 mikrogrammaa RE päivässä ja naisilla 700 mikrogrammaa RE päivässä. En jaksa penkoa, mitä tuo RE on. Olisikohan 100 g naudanmaksaa noin 19 kertaa miehen päivätarve, ja siksi 400 grammassa noin 76 päivän tarve, eli noin 2,5 kuukautta riittäisi elimistössä A-vitamiinia, vaikkei söisi yhtään mitään A-vitamiinipitoista? Jos taas söisi normiruokaa, jossa on A-vitamiinia, ehkä tuo 400 gramman maksa-annos nostaisi A-vitamiini ylenmääräiselle tasoille vuosiksi?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 28, 2021, 18:23:37
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 28, 2021, 17:47:44
Kuinkahan monta kuukautta (tai viikkoa) pärjäisi sillä määrällä A-vitamiinia, joka on 400 grammassa naudanmaksaa?
Eli 4 *19 674.2 µg = 78 696,8 µg.

A-vitamiinin saantisuositus on miehillä 900 mikrogrammaa RE päivässä ja naisilla 700 mikrogrammaa RE päivässä. En jaksa penkoa, mitä tuo RE on. Olisikohan 100 g naudanmaksaa noin 19 kertaa miehen päivätarve, ja siksi 400 grammassa noin 76 päivän tarve, eli noin 2,5 kuukautta riittäisi elimistössä A-vitamiinia, vaikkei söisi yhtään mitään A-vitamiinipitoista? Jos taas söisi normiruokaa, jossa on A-vitamiinia, ehkä tuo 400 gramman maksa-annos nostaisi A-vitamiini ylenmääräiselle tasoille vuosiksi?

Hui sentään.

En kuitenkaan syö jääkarhun maksaa (mikä on TOSIvahvaa) enkä ota lisäravinteita, joten uskon että ei tuollaisesta määrästä muutaman viikon välein ole haittaa.

Sitäpaitsi, näen yöllä paljaana paremmin kuin huonolla pimeänäkölaitteella ja silmänvalkuaiseni ovat vitivalkoiset.

Tuo laskemasi annos 80 000 mikrogammaa on 80milligrammaa eli vielä huomattavasti vähemmän kuin :

Lainaus käyttäjältä: wikiKerta-annokset, jotka ovat yli 200 mg RE aikuisilla tai yli 60–100 mg RE lapsilla, voivat aiheuttaa akuutin A-hypervitaminoosin. Toistuvat 30 mg RE/vrk annokset voivat myös johtaa lyhyessä ajassa myrkytykseen. Oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, lihasten koordinaatiohäiriöt ja aivo-selkäydinnesteen paineen kasvusta johtuvat oireet, kuten päänsärky, huimaus ja näön sumeus. Jos annos on pieni, oireet voivat mennä ohi 1–2 päivässä. Hyvin isoin annoksin ilmenee myös ruokahaluttomuutta, väsymystä ja heikkoutta,

Eli alle kilon maksan syömällä tuskin aikuinen mies aiheuttaa akuuttia A-hypervitaminoosia itselleen. Saattaa tosin olla, että ei kannata tänäpäisen kaltaista satsia syödä joka perjantai, vaikka mieli tekisi. PitkäaikaisA-vitamiiniarvo voi alkaa tapittaa.

Millähän laboratoriotestillä tuon arvon saisi selville, maksanee varmaan jonkun kympin edim. Synlabilla, jossa pääsee testiin ilman lääkärilähetettä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 28, 2021, 18:29:39
^
https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/a-vitamiini-seerumista-paastotilassa-1113-fs-a-vit/

A-vitamiini on rasvaliukoinen kai, ja siksi se kertyy elimistöön.

A-vitamiinisaannin turvallinen yläraja aikuisilla retinolina tai retinyylipalmitaattina on 3 000 µg/vrk (3 mg/vrk) Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan.  https://fi.wikipedia.org/wiki/A-vitamiini#Saannin_yl%C3%A4rajat


Maksa ja munuaiset ovat eräänlaisia kehon ongelmajätelaitoksia, niihin kai kertyy kaikenlaista ei niin terveellistä, lääkejäämiä, raskasmetalleja yms..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 28, 2021, 22:06:51
Sukulainen söi usein maksalaatikko ja kärsi jatkuvista päänsäryistä.. kunnes tuli maksalaatikko kohu: sisältää liikaa A-vitamiinia.
Sukulainen jätti maksalaatikot syömättä sen jälkeen. (Ja vitamiinipuoskarit raivostui. Muistaakseni maksalaatikon A-vitamiini-havainnon+kohun teki Marina Heinonen, oisko väitöskirjassaan, nyt  hän on ruokaturvallisuuden proffa ja EFSAn tieteellinen asiantuntija).

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 28, 2021, 22:28:49
Siinä "äitien tekemässä" maksalaatikossa 400 grammassa on 16% eli 64 grammaa sian-, broilerin- ja naudanmaksaa, joten tyhjästä on kohu tullut. Ainakin minulle tuosta rasiasta riittää kahdeksi ateriaksi.

Hiukan eri mittasuhteet kuin ROOSTERin tämän päivän kevyessä kenttälounaassa :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 28, 2021, 22:53:44
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 28, 2021, 22:28:49
Siinä "äitien tekemässä" maksalaatikossa 400 grammassa on 16% eli 64 grammaa sian-, broilerin- ja naudanmaksaa, joten tyhjästä on kohu tullut. Ainakin minulle tuosta rasiasta riittää kahdeksi ateriaksi.
Niin NYT. Se on eri asia mitä oli yli pari dekadia sitten. Kohun ansiota oli, että sianrehusta kuulemma poistettiin A-vitamiini.
Sen jälkeen A-vitamiinitasot aleni maksalaatikossakin. Eläinten "terveyttä" ja "tuotantotuloksia voitiin parantaa" hormonien lisäksi ns. luonnollisilla vitamiineilla. Mutta kun se kerääntyykin vaikkapa maksaan eikä kukaan huomaa tutkia koko ketjua ja riskejä niin voi voi... onneksi joku neropatti huomasi.

Suurien pitoisuuksien todettiin johtuneen siitä, että erityisesti Etelä-Suomessa kotieläinten ravintoa oli yleisesti täydennetty suurilla A-vitamiiniannoksilla uskoen sen parantavan eläinten terveyttä ja tuotantotuloksia. Ketään ei siinä vaiheessa ollut huolestuttanut se, että A-vitamiini kertyisi eläinten maksaan ja joutuisi sitä kautta ihmisen ravintoketjuun. Kun perusteeton eläinten vitaminointi lopetettiin, sian ja naudan maksan A-vitamiinipitoisuudet palasivat nopeasti normaaleiksi.
- lääkärilehti Duodecim 2006
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 29, 2021, 11:40:31
^
Okei tuota en kyllä tiennyt. Muistan kyllä kohun, mutta ei se meidän perheen ruokavalioon vaikuttanut mitenkään, sillä maksaa (palasina tai jauhettuna) en laittanut kovin usein. Ehkä vain kerran kuukaudessa, jos sitäkään. Maksalaatikko sen sijaan oli kyllä lasten herkkua, mutta siinä maksan määrä oli kyllä silloinkin hyvin vähäinen, joten tuskin siitä nyt kovin vakavia vaurioita on päässyt syntymään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 29, 2021, 11:42:26
Huolestuneille voin kertoa, että vointini on hyvä, nukuin kohtalaisesti eikä päätä särje. Ehkä minulla on luontaisesti kova A-tarve. Viime aikoina on tosin aika paljon kutittanut joka puolelta kehoa. Ajattelin, että syömäni särkylääkkeet ovat sen aiheuttaneet. Voi se tietysti olla myös maksavikaa tai syöpä - ehkä kuitenkin allergiaa...

Vitamiinien lisäily eri tuotteisiin on hyvinkin kaksiteräinen miekka, sillä saadaan ehkä nopeastikin paikattua kansan vitamiinipuutoksia mutta yliannostuksen ja sen haittavaikutusten riski on aina olemassa.

Ainakin fluoria on lisäilty juomaveteen, seleeniä eläinrehuihin, D-vitamiinia maitoon jne. Minä olen yrittänyt olla käyttämättä kaikkia noita. Maidossahan ei yleisestä luulosta huolimatta ole D-vitamiinia muuta kuin pakkaamossa lisättynä. Kala taitaa olla niitä harvoja ruoka-aineita mistä sitä löytyy luontaisesti. Kun terassilla nauttii auringonpaisteessa kuhaa ja juo maitoa, on päivän tarve tyydytetty.

Tuo maksalaatikkokohu aikoinaan taisi mennä vähän överiksi, sekin. Taisipa joku ehdottaa, että maksalaatikkoa saisi ostaa vain reseptillä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 29, 2021, 11:51:40
Saarioisten maksalaatikko on parasta ruokaa evö!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 29, 2021, 11:52:10
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - toukokuu 29, 2021, 11:51:40
Saarioisten maksalaatikko on parasta ruokaa evö!

Rusinoilla vai ilman?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 29, 2021, 11:55:18
^^
Vähän kuten punainen liha. Kummatkin ruokaa, jota olisi luonnon ja terveyden kannalta paree välttää.

^
Rusinoilla tai ilman.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - toukokuu 31, 2021, 06:38:59
Pannari villiyrtillä ja serranokinkulla:

5dlhaaleaa vettä
1/2tl suolaa(em jodioitu suola tai herbmare yrttisuola)
1dlkaurahiutaleita
3dlvehnäjauhoa
100g serranokinkkua (leikaa pienikisi paloiksi keittiösaksila)
tuoretta nokkosta(valmiiksi ryöpättynä n.3dl)
1dl voissa esipaistettua herkkutattia
6 kpl.maalais luomu munia!
1tlleivinjauhetta
ainekset sekoitetaan kaadetaan öljytylle pelille, jossa korkeat reunat")
paisto 20-25min sähkö uuni +200astetta ylä-osa))
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 03, 2021, 16:46:00
Tulin myöhään kotiin työteliään puutarhapäivän jälkeen ja poikkesin vielä ruokakauppaan. Halusin iltateen kanssa leivoksen, mutta lähikaupassani ei oikein sellaisia ole eikä ole leivospohjiakaan. Tiesin, että minulla oli jääkaapissa sekä itse tehtyä vadelmakiisseliä että vaniljarahkaa, joita voisin käyttää leivoksen aineksina, jos vain keksisin jonkin sopivan pohjan leivokselle. Kauppani pullahylly on aika pieni ja illalla osaa tuotteista ei enää ollut. Ei ollut esim. sitruunakakkua eikä tainnut olla pullaakaan. Pullaa en tosin halunnutkaan, vaan jotakin enemmän kakkumaista. Torttupohjia oli, mutta en halunnut mitään niin isoa. Sitten hoksasin hyllyssä donitsipakkauksen. En koskaan osta valmiiksi pakattuja donitseja, koska mielestäni ne ovat liian yksioikoisen makeita ja maultaan siis vivahteettomia. Mutta leivospohjaksi en nähnyt mitään muuta sopivaa. Ostin siis donitsit. Kotona halkaisin donitsin ja levitin puolikkaalle vadelmakiisseliä ja vaniljarahkaa. Kiisselini on juuri sopivan hapokasta ja se leikkasi hyvin donitsin makeutta. Leivos oli niin herkullinen, että saatan tarjota jotain tällaista joskus vieraillekin. Donitsin reikään voi koristeeksi panna vaikka tuoreen mansikan tai kirsikan tai melonista kaavitun pallon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 06, 2021, 13:03:38
Likkojen kanssa meillä oli yhtenä kesäruokasuosikkina tonnikalarisotto. Oikean risoton kanssa sillä ei tainnut olla mitään tekemistä, mutta se oli riisipohjainen lähinnä kai salaattityyppinen ruoka. Nyt ei ole tullut sitä tehtyä vähään aikaan, kunnes tänään alkoi tehdä mieli ja keksin vielä oikotien onneen, miten valmistusaikaa voi lyhentää.

Tämä on laiskan tai kiireisen ihmisen tonnikalamössö.

! pkt Uncle Ben's täysjyvä valmisriisiä. Yhdessä pakkauksessa sanotaan olevan kaksi annosta lisäkeriisiä. Kuumennetaan pakkauksen ohjeen mukaan pari minuuttia mikrossa ja kipataan kulhoon. Sekaan tyhjennetään herne-maissi-paprikapussi. Ne sulavat kuuman riisin joukossa ja samalla riisi jäähtyy. Tästä on tarkoitus tulla kylmä ruoka. Pilkotaan joukkoon muutama varsi kevätsipulia ja yksi suippopaprika.

Tonnikalana käytin yhden purkin Pirkan chilitonnikalaa ja toisen tavallisen tonnikalapalapurkin, kumpikin öljyssä. Vähensin öljyn määrää kaatamalla hiukan öljyä pois, mutta en suinkaan kuivaksi niitä valuttanut. Nuo möyhin riisivihannesseokseen.

Aikaisemmin olen laittanut tuohon vielä muutaman kovaksi keitetyn kananmunan pilkottuna, mutta tällä kertaa lisäsin kananmunan lautaselle annoksen koristeeksi. Vasta kun annos oli koottu lautaselle, tajusin unohtaneeni suolan. Ripotin hiukan annoksen päälle. Ilmeisesti valmisriisissä taisi olla suolaa, sillä en suolattomuutta syödessäni oikein huomannutkaan. Lautaselle voi laittaa lisäksi kurkkua ja tomaattia yms, mitä mieleen juolahtaa.

Tuosta nyt tuli niin iso annos, että syön siitä vielä varmaan tiistainakin.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - kesäkuu 11, 2021, 11:02:07
Youtube-kanava Hard Kokki on hauska, pätevä ja naseva suomenkielinen ruokakanava, jota voi vilpittömästi suositella. Tässä valmistetaan poikkeuksellisesti 850 euron aamiainen:

Hard Kokki: 850€ Aamupala (https://www.youtube.com/watch?v=V7Idwfp5Tg8).

Itse annan kuitenkin tälle aamupalalle arvosanaksi vain 1/10, perusteluina:

- Ei hummereita, ei kaviaaria, ei tryffeleitä, ei lehtikultaa, ei Kopi Luwak-kahvia.
- Ei laadukkaita kuubalaisia sikareja. Pitkälle ja viipyilevälle aamiaiselle ehdottomasti Romeo&Yulietan Churchill, lyhyelle Cohiban Siglo IV.
- Sampanjan kuuluisi olla joko Dom Perignon tai Cristal. Hätätapauksessa Bollinger, mutta olen nyttemmin siirtynyt muutenkin suosimaan espanjalaista cavaa.
- Tässä ei myöskään ole alastonta orjatarta tarjoilemassa. Sillä pitäisi olla vielä perse silmiähivelevillä punaisilla juomuilla, viimeöisestä piiskaussessiosta. Turha minua on syyttää, kun se tykkää että sitä piiskataan!*
- Ei ole suurta ruokasalia, eikä sen vasemmassa nurkassa olevaa jousikvartettia. Eihän aamiasta voi nauttia ilman, etteikö olisi samalla tunnelmallista elävää musiikkia! Lisäksi suuren salipöydän (Mahonkia; pöytäliina käsinpoimittua egyptiläistä puuvillaa) päällä, heti kätten ulottuvilla kuuluisi olla suurikaliberinen revolverinmurikka muistuttamassa soittajia siitä mitä tapahtuu, jos soittaa aamiaisellani väärin. Nykyisin ei tarvitse uusia joku soittaja kuin ehkä kerran vuodessa - matemaattisen tarkoiksi soittajiksi ovat ahjossani oppineet.

Edelliset ovat tietenkin metaketjusta saatua inspiraatiota. Voisinkin ehkä vaihtaa nimimerkkini Ceausescuksi! :)



*Minulla ja sillä on myös hauska leikki, jossa pidän orjatarta maamontussa nälässä ja kun se alkaa ulista, niin käyn sanomassa sille: "It rubs the lotion on it´s skin. It does this whenever it is told". Voi että, kun meitä naurattaa! Jonain päivänä tietysti kyllästyn tähän ja jätän sen sinne monttuun nääntymään. On taas aika hankkia uusi leikkikaveri!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 11, 2021, 14:31:36
Kesän ensimmäiset varhaispotut on ostettu ja osin myös syöty. Helpolla ratkesi ongelma, mitä tehdä savulohen palaselle, kun ei ruuanlaitto tänään huvittanut. Noita varhaispottua ostin samalla, kun kirsikoita kävin ostamassa.

Varhaispotuista saa ehdottomasti parhaat paistetut perunat, kun ne pitävät muotonsa eivätkä möhnäänny. Kesällä usein keitän jo edellisenä päivän perunat seuraavan päivän lounaalle juuri siksi, että saan paistettuja perunoita. Niitä on nyt huomiseksi sitten tarjolla :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 11, 2021, 14:38:53
Tämän päivän lounassalaatin salaisuus oli kevätsipuli.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - kesäkuu 11, 2021, 14:55:59
Varhaisperunat, mikä lie ravintolasilli (se joku vanhanaikainen mausteliemessä), hyvä savukinkku, keitetty kananmuna, kevätsipuli.

Kulkee nimellä kesälautanen ja on ehdottomasti kesän paras ruoka. Parempi puolisko sotkee tätä joskus jollain viili- tms. kastikkeella, minä kelpuutan ainoastaan perunoiden päälle voin.

T: Xante

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: a4 - kesäkuu 12, 2021, 10:02:19
Lainaus käyttäjältä: Aave - kesäkuu 11, 2021, 11:02:07
Youtube-kanava Hard Kokki on hauska, pätevä ja naseva suomenkielinen ruokakanava, jota voi vilpittömästi suositella. Tässä valmistetaan poikkeuksellisesti 850 euron aamiainen:

Hard Kokki: 850€ Aamupala (https://www.youtube.com/watch?v=V7Idwfp5Tg8).
Marinin ateriaetu onkin ollut noin 850 euroa kuussa
Iltalehti kysyi pääministeri Sanna Marinilta, onko kohutulla aamiaisedulla ostettu muutakin kuin aamupalaa. Marin vastasi, että rahoilla on hankittu myös kylmänä toimitettuja aterioita.

https://yle.fi/uutiset/3-11955478

Hard Kokki meni omienkin sanojensa mukaan "nykytiedon varjolla", eli laski aamupalan hintaan mukaan myös kylminä toimitettuja aterioita.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 16, 2021, 20:40:07
Broileri-herkkusieni-kasvissoppa

Tästä tulee noin 4 litraa erittäin herkullista soppaa, eikä tarvitse paistaa mitään, joten ehkä terveellistäkin:
Tässä järjestyksessä kattilaan, määrät hihasta:

0,5-0,7 l vettä (eli aika vähän)
5 järeää porkkanaa siivuina (vinottain leikattuna tulee nätimpää) (putsattuna, pestynä, ei kuorittuna)
1 isohko bataatti  (putsattuna, pestynä, puoliksi kuorittuna)
4 isohkoa punakuorista perunaa  (putsattuna, pestynä, ei kuorittuna) puolikkaina, mutta olisi pitänyt pieniä pienemmäksi
1 sipuli pienennettynä
(keitellään 5-10 min, lisää tarvittaessa vettä)

4 valkosipulin kynttä pienittynä
5 cm tuoretta inkivääriä
8 jumboherkkusientä palasina
ehkä 0,5 dl kanafondia
4 varsisellerin vartta kiekkoina
1 chili siemenineen päivineen pienenä silppuna
1 pkt broilerisuikaleita
(keitellään ehkä 15 min)

valmiiseen kuumaan soppaan:
nippu varsiparsakaalia palasiksi pätkittynä (150 g?)
2 rkl k. persiljaa
1,5 rkl salviaa

Kun varsiparsakaalia ei keitä, se säilyy napakkana ja kirkkaanvihreänä (menee löllöksi ja harmaaksi keittäessä).
Olennaista maun kannalta oli varsinkin kanafondi, inkivääri ja chili. Ja herkkusienten tuoma umami.

Maissi olisi varmaan sopinut tähän soppaan, mutta tuli niin iso satsi, etten viitsinyt lisätä. Normaalisti tekisin soppaa niin, että keitän alusta alkaen kokonaisia maustepippureita, ja ne olisivat kyllä sopineet tähänkin. Purjokin olisi sopinut. Olin aluksi ajatellut laittaa sitruunamehua, mutta tämä oli ihan täydellinen ilmankin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 21, 2021, 16:15:39
Nyt ensimmäisen kerran elämässäni kun löydän majoneeseja, joissa ei ole sellaista omituista kananmunavalkuaisen sivumakua, en pysty palauttamaan mieleeni noille majoneeseille hyviä lisukkeita. Ostin purkin kutakin BRGR-majoneesivaihtoehtoa k-marketin valikoimista. American BBQ lensi roskikseen, kun sen maku ei ollut just mulle, mutta nyt olisi neljä muuta purnukkaa täynnä ihan ok-makuista majoneesia.

Mulla on tässä siis nyt hodareita, joissa noi toimii erinomaisesti ja ajattelin hommata joskus hampurilaisaineksia. Mutta ei hodareita tai hampurilaisia kovin usein tee mieli. Ranskalaisia voisi varmaan dipata näihin myös. Onko muita ideoita majoneesin kyytipojaksi?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 21, 2021, 16:21:52
Hellepäivän helppo lämmin ruoka mikroaaltouunissa, kun pitkät keittämiset eivät helteellä houkuttele, ja kun chilin pitäisi auttaa helteellä kärvistelyyn lieventävästi.

Lautasella
1 pieni sipuli siivuina
2 pientä perunaa siivuina
garam masala hot -tahnaa 1 tl  sis. chiliä
(3 tai 4 min)
varhaiskaalia suikaleina 1,5 dl ?
1 keitetty porkkana kiekkoina
chipotle reippaasti 1-2 tl (siis chiliä)
(1 min)
valmiiseen ruokaan:
1/3 pkt tofua palasina
1/2 pun paprikaa
5 aurinkokuivattua tomaattia öljyssä
2 tl oliiviöljyä
2 tl sitruunamehua (luomu)

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 21, 2021, 16:35:16
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - kesäkuu 21, 2021, 16:15:39
Nyt ensimmäisen kerran elämässäni kun löydän majoneeseja, joissa ei ole sellaista omituista kananmunavalkuaisen sivumakua, en pysty palauttamaan mieleeni noille majoneeseille hyviä lisukkeita. Ostin purkin kutakin BRGR-majoneesivaihtoehtoa k-marketin valikoimista. American BBQ lensi roskikseen, kun sen maku ei ollut just mulle, mutta nyt olisi neljä muuta purnukkaa täynnä ihan ok-makuista majoneesia.

Mulla on tässä siis nyt hodareita, joissa noi toimii erinomaisesti ja ajattelin hommata joskus hampurilaisaineksia. Mutta ei hodareita tai hampurilaisia kovin usein tee mieli. Ranskalaisia voisi varmaan dipata näihin myös. Onko muita ideoita majoneesin kyytipojaksi?
- Italiansalaatti? Keitettyä perunaa ja porkkanaa, maustekurkkua, purkkiherneitä, savukinkkua.
(Punajuurisalaatti ei välttämättä toimisi.)
- Perunasalaatti. Keitettyä perunaa, sipulia, maustekurkkua (kaprista, chiliä, kevätsipulia, varsiselleriä)
- Graavilohenkastike tai uunilohen kastike? Raastettua piparjuurta, kermaviiliä, sinappia, etikkaa ja/tai sitruunaa, suolaa pippuria.
- kalapuikot tai muu paneerattu kala (voi tehdä itsekin, esim. Panko-korppujauhoilla)
- voileipäkakkuun sisälle ja päälle (päällä juustoraastetta, sisällä esim. tonnikalaa, savusilakkaa tms., ja kurkkuhakkelusta, mustaleima-juustoraastetta)
- jokin tanskalainen tuhti voileipä, esim. paistettua maksaa, tummaa leipää, pikkelöityä sipulia
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 21, 2021, 21:34:19
Helle on vienyt ruokahalun jokseenkin kokonaan. Pää täynnä hyviä ideoita, mutta mikään ei tunnu edistyvän valmiiksi ateriaksi asti.

Eilen keksin, että en ole pitkään aikaan tehnyt pizzapannukakkua, joten sitä varten täydensin kaupassa tonnikalavarastoani. Kun pääsin kotiin, teinkin vaan Lämmin kupin marjakeiton ja sen kanssa täytetyn (kinkkua, salaattia ja kurkkua) reissarin.

Tänään kävin kaupassa ja keksein, että rieskahan olisikin hyvä "pizzapohja" ja löysinkin ohrarieskaa, isoja suorakaiteen muotoisia. Eipä tullut pizzaa siitäkään, vaan samanlaiset täytteet tälläsin rieskaan ja kieputin rullalle. Pari nakkia kylmänä oli tukevoittamassa lounasta. Äsken päivälliseksi tein toisen tuollaisen täytetyn rieskan.

Kirsikoita olen syönyt kohtalaisen paljon päivittäin ja maitoa on mennyt normaalia enemmän, jotta sillä olen saanut täytettyä energiavajetta edes vähän.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - kesäkuu 28, 2021, 15:02:35
Oli pitkästä aikaa mukava laittaa ruokaa suuremmalle porukalle ja pitää samalla kelpo illanistujaiset, kun kaikenlaiset porukkatapahtumat ovat olleet viime aikoina kortilla. Päädyin vuokraamaan kaverin mökin istutuspoppoolle, ja tulihan sinne samalla muitakin. Paljukin siellä on, ja elävää musiikkia järjestyi parin soitto- ja laulutaitoisen kaverin toimesta - viinapalkalla, tietenkin!

Perusideana oli tehdä ruokaa jota pystyy syömään myöhemmin tarvittaessa kylmänäkin, vaikka sitä lämpöisenä alkuun tarjoiltiinkin.

Valmistin kolme suurta uunilohta ihan peruskaavan mukaan, mutta en täyttänyt niitä millään suurilla lisukkeilla tai kuorrutuksilla. Kylkeen uusia perunoita ja lisukkeeksi kermaviiliä, johon oli sekoitettu salaattimausteainekset ja katkarapuja. Se on hyvä ja ultrasimppeli lisuke uusille perunoille myös kalan kanssa, eikä uusia perunoita tarvitse tarjoilla aina sillin ja voisulan kera.

Äijäruoaksi tein nyhtöpossuburgereita. Laitoin kasslerit marinoitumaan päivää ennen valmistamista: mm. ruokosokeria, cokista, makeantulista chilikastiketta, worchesterchire-kastiketta, soijakastiketta ja salaisena aseena myös loraus kalakastiketta, suolan sijaan. Lihat n. viideksi tunniksi uuniin, ja puolivälissä loput marinadit perään hautumaan. Paahdoin sinne vielä punapaprikaakin makua antamaan; pannulla lähes mustiksi paahdetut punapaprikat tuovat hyvän säväyksen.

Burgereiden täyttölisukkeiksi cheddarjuustokastiketta, punasipulia, jalapenoviipaleita, viipaloitua avocadoa, tomaattia, jäävuorisalaattia... Lisukkeet erillisillä kulhoilla niin, että niitä sopi lisäillä maun mukaan.

Näiden kanssa vielä vuohenjuustosalaatti, josta seuraavaksi resepti. Tässä se on neljälle hengelle mitoitettuna.


Vuohenjuustosalaatti Aaveen tapaan:

3 viipaletta ruisvuokaleipää (Esim. Pirkka)
2 rkl neitsytoliiviöljyä
1-2 valkosipulinkynttä
1 keltainen paprika (Pienikokoinen)
2-3 nektariinia
1 pkt vuohenjuustoa (200 gr.)
1 ruukku jääsalaattia
250 gr. kirsikoita tai tummia viinirypäleitä
cashewpähkinöitä
Punasipulia
Basilikan tai sitruunabasilikan lehtiä

Kastike:

3 rkl valkoista balsamiviinietikkaa
3 rkl neitsytoliiviöljyä
1 rkl hunajaa (Juoksevana)
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

1. Kuutioi leipäviipaleet. Paista ne pannulla öljyssä, hienonnettujen valkosipulinkynsien kanssa. En suosittele murskaamaan valkosipulia, vaan leikkaamaan ja pilkkomaan sen hyvin hienoksi.
2. Leikkaa pieni keltapaprika ohuiksi suikaleiksi, nektariinit sopivan kokoisiksi lohkoiksi. Viipaloi samalla vuohenjuusto.
3. Levitä tarjoiluvadille tai kulhoon revityt salaatinlehdet, päälle paprikasuikaleet, juustopalat, nektariinit, rypäleet tai kirsikat.
4. Sekoita kastikeainekset, ja kaada salaatin päälle. Paahda pannulla cashewpähkinöitä niin että saavat hieman väriä, viipaloi punasipuli.
5. Ripottele salaatin päälle leipäkuutiot, pähkinät ja punasipuli. Koristele basilikanlehdillä. Anna salaatin maustua jääkaapissa n. tunti ennen tarjoilua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 28, 2021, 17:46:02
^
Vai että Vuohenjuustosalaatti "Aaveen tapaan". No comments...

https://mokinkeittiossa.blogspot.com/2011/05/
HEDELMÄINEN VUOHENJUUSTOSALAATTI
3 viipaletta ruisvuokaleipää
2 rkl oliiviöljyä
1-2 valkosipulinkynttä
1 keltainen paprika
2-3 nektariinia
1 pkt vuohenjuustoa
1 ruukku jääsalaattia
250 g tummia viinirypäleitä

kastike:
3 rkl valkoista balsamiviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl juoksevaa hunajaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

pinnalle:
1 dl cashewpähkinöitä
½ punasipuli
basilikan lehtiä


Paitsi, että vaikuttaa herkulliselta, oli sitten keneltä vaan pöllitty resepti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 01, 2021, 16:08:17
Tässä mökissä on jokin maaginen taika, kun kaikki täällä tehty ruoka maistuu herkulliselta. Tai sitten tää vaan oli niin hyvää:

Kesäistä mökkimättöä

Leveässä kattilassa paistellaan hiljalleen tässä järjestyksessä:

1 rkl oliiviöljyä

pieni pkt pekonikuutioita
1 chorizo kuutioina
2 kabanossia

2 sipulia
5 cm inkivääriä
4 valkosipulinkynttä
3 pientä chiliä ilman kalvoja ja siemeniä

1 tl suolatonta sitruunapippuria
1 tl kurkumaa
1,5 dl tummaa soijarouhetta (sic, paistetaan kuiviltaan)

1/2 tuubillista tomaattipyreetä
loraus vettä 1 dl?

Tarjoillaan uusien perunoiden, keitettyjen kananmunien ja fenkolisiivujen kera. Ihan törkeän hyvää.

Mökillä tulee hankittua ja valmistettua epäterveellisempää ruokaa kuten makkaraa. Tällä kertaa chorizo ja pekoni olivat kotoa pakkasesta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 09, 2021, 12:11:18
Tänään teki aamulla mieli paahtoleipää ja maalaispalvia. Koska kuitenkaan lämmin paahtoleipä ja kinkkusiivu eivät oikein sovi yhteen, en ottanut kumpaakaan, vaan kattaus oli seuraava:

3 kupillista mustaa kahvia
1 keitetty 8 minuutin muna (ulkokanan)
Kreikkalaista mansikkajogurttia purkillinen
2 suklaakeksiä
pari ruokalusikallista kuivattuja karpaloita

Ihmeellistä, millaisen kehitelmän sain aikaiseksi, ohjenuorana oli - maku edellä! Saattaa olla kuitenkin aika tasapainoinen aamupala.

Saas nähdä, mitä kaupasta tänään tarttuu mukaan, vai mennäänkö ruokailuun kotipakastimen aarteita hyväksikäyttäen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 12:06:11
Joskus vielä aion kokeilla Austalian Masterchefissä kerrottua pangritataa, köyhän miehen parmesaania. Varmaankin hyvä tapa hukata kuivahtanut leipä.

Voisikohan tuosta tehdä terveellisemmän? Ehkä jos käyttäisi täysjyväleipää, kaurahiutaleita, tms. ranskiksen sijaan?

Tässä yksi resepti:

https://www.greedygourmet.com/recipes-by-national-cuisine/italian/pangritata/
Description

Pangritata, the poorman's parmesan ,is the perfect addition on many classic Italian pasta dishes. Season with herbs of your liking and make it your own.
Ingredients
Scale

    15ml (1 tbsp) olive oil
    150g (5oz) breadcrumbs
    3 garlic cloves, peeled and crushed
    15ml (1 tbsp) fresh rosemary, washed and finely chopped
    Salt and pepper, to taste

Instructions

    Heat the oil in a large frying pan.
    Pour in the breadcrumbs, garlic and rosemary.
    Continue to stir on a low heat until the breadcrumbs crisp up and become golden and aromatic.
    Season to taste.
    Remove from heat and let pangritata completely cool down. Store in airtight container and use as topping for pasta for added texture and flavour.


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 15, 2021, 12:19:24
Nyt kävi harminpaikka. On tulossa lounasvieraita ja ajattelin tarjota salaattia ja mausteista, grillattua kanaa, täytettyjä herkkusieniä ja uusia perunoita, tattimuhennosta.

Kaikki muuten ok, mutta mielenhäiriössä menin ostamaan kanafileitä, ei rintaleikettä. Nuo ovat nyt sitten niitä onnettomia pieniä kaitaleita. Samahan se maun puolesta tavallaan on, mutta ei se kyllä ole.

Harmitus.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - heinäkuu 15, 2021, 13:54:24
Kesäkuumalla kylminä syötävät/vain vähän valmistusaikaa edellyttävät ruoat ovat kunniassa. Uuniruokien, tai pitkään liedellä muhivien sapuskojen tekeminen lämmittäisi huoneistoa entisestään, eikä nyt ole aikomustakaan edesauttaa lämpötilanteen eskaloitumista. Tällä hetkellä lukaalini sisälämpötila on edelleen lähes normi, mutta sen eteen on täytynyt esim. pitää verhot jatkuvasti kiinni, ja tuulettaa läpi yön. Viime yö oli tosin niin lämmin, että ei voinut tuulettaakaan.

Yhtä kaikki, mikroaaltoruokien tekeminen olisi nyt hyvä, mutta en minä käytä mikroaaltouunia muuhun, kuin ruokien uudelleenlämmmitykseen. Sen sijaan olen tehnyt nopeasti valmistettavia liesiruokia, tai käynyt ravintoloissa syömässä. Seuraava resepti on äärihelppo ja nopea valmistaa, ja raaka-aineetkin on helppo mitoittaa syöjien mukaan. Sen vuoksi listaan tähän vain raaka-aineet ja valmistamisen:

Pikainen kasvispasta

-Tuorepastaa/Spagettia/Gnoccheja

Kasvikset ja muut lisukkeet:

-Oliiviöljyä
-Tuoretta chiliä
-Tuoretta valkosipulia
-Tuoreita tomaatteja
-Tuoretta purjoa

-Krutonkeja, basilikanlehtiä, parmesan-juustoa (Eivät pakollisia, mutta suosittelen), patonkia tai muuta vaaleaa leipää. Vaalea paahtoleipäkin käy hyvin, ja toimii myös krutonkien korvikkeena.


1. Kuutioi tomaatit, viipaloi purjo.
2. Silppua valkosipulinkynnet ja chilit.

Laita pastavesi kiehumaan, lisää suola kun vesi kiehuu. Samalla kun pasta tekeytyy, tee kasvislisuke:

Pannulle mieluinen loraus oliiviöljyä, levy kakkoselle tai korkeammaksi, mutta ei täydelle teholle. Lisää silputut valkosipulinkynnet, chili (Ja krutongit, jos käytät). Älä anna niiden kuitenkaan ruskistua, vaan kypsytystä vain sen verran, että antavat öljyyn mukavasti makua. Lisää sitten kuutioidut tomaatit ja purjosilppu. Niidenkin annetaan kypsentyä vain sen verran että kuumenevat, mutta eivät ala muhentua.

Itse valmistamiseen menee siis vain muutamia minuutteja ja kasvisten kuumentamisen osalta on hyvä ajoittaa valmistus niin, että kastike valmistuu samaan aikaan, kuin pasta.

Kasaa annos, lisää päälle raastettua parmesania ja basilikanlehtiä. Syödään vaalean leivän kera. Jos ei ole parmesania, niin vaalea paahdettu leipä ja leivän päällä kermajuustosiivuja toimivat nekin ihan hyvin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 16, 2021, 08:21:22
Ei haitannut pienet kanafileet, ruoka sai erinomaiset arvosanat. Itse väittelen, että kyse on ulkona syömisestä, kun sehän on vain ihanaa.

Kanafileiden mausteet

Valkosipulia (tietysti tuoretta)
Sormisuolaa (hyppysellisiä fileiden väliin)
Italiamo tomaattikastike Lidl (kolmisen ruokalusikallista)
Dijon sinappia (kolmisen pikkulusikallista)
Lemon basilica pestoa, Lidl (muutama ruiskaus)

Laitetaan fileet muovilaatikkoon (säästettyjä karkkilaatikoita) ja ravistelllaan kunnolla, annetaan tekeytyä jääkaapissa noin tunti.

Herkkusienet olivat perinteiset, isoja herkkusieniä täytteenä valkosipulituorejuusto, käärittynä parman kinkkuun (en oikein välitä pekonista).

Ruoka valmistettiin kaikkineen puutarhassa, meillä on erilaisia yhden ja kahden levyn keittimiä, paistinlevy, grilli. Näillä mentiin ja kivaa oli!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 22, 2021, 18:07:52
Edelleen ruokahalu kehnohko, mutta vesikriisin vuoksi teki kuitenkin mieli lohturuokaa. Kurkkaus pakastimeen ja ensimmäisenä osui katse pieneen kippoon, jossa muistin olevan erinomaista jauhelihakastiketta. Ensin ajattelin sen tarjota itselleni nuudelien kera, mutta äkkiä heräsi mielihalu perunaan. Ei ollut kokonaisia, joten hetken kaivelun jälkeen pakastimesta löytyi Pirkan perunammuussipötköjä. Niitä pikkusormen kokoisia, joihin lisätään vain neste. Lisäksi löytyi parsakaalia pakasteena.

Kuumensin ensin kastikkeen pienessä kulhossa. Sen jälkeen sommittelin lautaselle jäisiä perunamuussipötköjä ja kourallisen parsakaalin tupsuja. Lautanen mikroon niin pitkäksi aikaa, että kaikki ainekset on sulaneet ja jonkin verran lämmenneet. Sen jälkeen kippasin kastikkeen lautaselle ja vielä muutamaksi minuutiksi mikroon. Huom. perunoita en valmistanut muussiksi vaan kuumensin vain pötköinä.

Annos täytti kaikki odotukseni ja jopa ylitti odotukseni.

Joku saattoi huomata, että mitään tuoreannosta ei kuulunut tuohon annokseen. Ei todellakaan kuulunut, koska se oli lohturuokaa. Syön jotain tuoretta sitten myöhemmin. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 23, 2021, 16:55:01
En ole pariin viikkoon saanut aikaiseksi mennä ruokakauppaan. Ensin mökillä ollessani yritin syödä tuorevarastoja niin, että olisi vähemmän roudattavaa, ja mökiltäpaluun, helteen ja unettomuuden ja ties minkä rasittamana olen ollut vailla tuoremuonaa kotonakin jo nelisen päivää. (Jälkikirjoitus. Taitaa olla koronapelkokin... en ole vielä kertaakaan mennyt ruoka-kauppaan kotikaupungissani sitten viime vuoden maaliskuun. Maalla uskalsin.)(Jätin enimmät mausteet ja kaikki mukana roudaamani kuivamuonat vielä mökille. Kotona on vain "vähän" mausteita (eli aivan riittävästi).)

Nyt on siis hyvä aika nyhtää tyhjästä, eli tyhjätä kuivamuona-, säilyke- ja pakastevarastoja, joita kotona on ennestään aivan liikaa.

- Onneksi on riittävästi kahvia ja maitopulveria päivän aloitukseksi.
- Aamiaiseksi olen kaurahiutaleiden loputtua käyttänyt semmoista, mikä on jo menny vanhaksi:
ohrajauhoja velliksi tai puuroksi, ruisleseitä, soijajauhoa, hampunsiemeniä, kera pakastemarjojen tai mustikkajauheen.
- Ohrajauhot loppuivat, ja seuraavaksi kokeilen ruisjauhoista velliä.
- Lounaaksi tai illalliseksi:
täysjyväspaghettia, papuja/linssejä/jokin kalasäilyke/maissistetra, tomaattimurskaa tetrasta, valkosipulia ja inkivääriä (joita onneksi riittää tuoreenakin), pakkasesta vihanneksia (eilen parsakaalia ja herneitä), garam masala -tahnaa ja/tai srirachaa, valkosipulia (tuoreita)
- Ruokaöljytkin alkavat olla finito, joten olen alkanut käyttää loppuun sesaminsiemenöljyä. Vielä olisi kookosrasvaakin jäljellä, se sopisi curryn ja riisin kanssa, curryn voisi tehdä kuivatuista herneistä.
- Jos ei olisi tiedossa helteitä lähipäivinä, leipoisin varmaan leipääkin saadakseni loppuun jauhoja. Sen verran vähän leivon kesäaikaan leipää, että pitäisi olla vain 1-2 laatua jauhoja kotona, mutta kun niitä tulee haalittua liikaa. Juuri jouduin kiikuttamaan avaamattoman pussillisen grahamjauhoa (säilyy huonosti, ottaa makuja).
- Tosin mikrossakin voi valmistaa jonkinlaista leipää, vaikka ei se aina onnistu. Vaatii useimmiten ainakin kananmunia. Paistinpannulla en ole aikoihin valmistanut leipäsiä. Ja öljyssä paistaen en ole koskaan tainnut valmistaa leipäsiä. Masterchefissä taisi joku tehdä herkullisen näköisiä, mutten muista minkänimisiä ne olivat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 23, 2021, 20:41:06
Ha-haa. En ollutkaan kiikuttanut grahamjauhoja biojäteastiaan vielä, toisin kuin muistin, vaan ne nököttivät vieläkin kassissa, jossa metalli- ja lasiastioita vietäväksi sortteeraukseen, joten kokeeksi nappasinkin pussin takaisin, ja tein tällaisia leipäsiä:
(määrät hyvin summittaisia)

1,5 dl grahamjauhoja
2 rkl soijajauhoa
1 tl psylliumia
1 rkl currya (jättipakkauksesta) (korjattu numeroarvo)
pari kierrosta mustapippurimyllystä
vettä, kunnes koostumus on kuin paksulla lettutaikinalla tai ohuella leipätaikinalla.

Paistinpannulle reippaasti kookosöljyä ja kun lämmin, leipästaikinaa, jota levitellään.

Kun paistunut toiselta puolella, ripoitellaan salviaa pinnalle.

Melkein kaikki ainekset olivat vanhaksi menneitä, mutta maku oli silti mitä mainioin. Aivan loistavan maukas iltapala, jolle alkuruokana purkillinen ananaspaloja. Ei ehkä täysin ravitsemussuosituksen mukainen iltapala, mutta käytännössä ilmainen.

En yleensä tykkää käristää mitään kovin tummaksi ihan terveyssyistä.
Paksuimmat leipäseni joutuivat olemaan pannulla kauemmin, ja niiden reunat olivat herkullisimmat.
Jos joku kokeilee tätä, ja jos ei ole niin nuukaa terveellisyyden kanssa, kannattaa ehkä lisätä vähän suolaa, (ehkä kananmuna tai jopa pari?), ja paistaa niin, että leipäset saavat kunnolla väriä. Leivinjauhekin ehkä olisi tehnyt terää.

En hävitäkään vielä sitä grahamjauhopussia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 24, 2021, 14:04:59
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 23, 2021, 16:55:01


Nyt on siis hyvä aika nyhtää tyhjästä, eli tyhjätä kuivamuona-, säilyke- ja pakastevarastoja, joita kotona on ennestään aivan liikaa.
..
- Aamiaiseksi olen kaurahiutaleiden loputtua käyttänyt semmoista, mikä on jo menny vanhaksi:
ohrajauhoja velliksi tai puuroksi, ruisleseitä, soijajauhoa, hampunsiemeniä, kera pakastemarjojen tai mustikkajauheen.
- Ohrajauhot loppuivat, ja seuraavaksi kokeilen ruisjauhoista velliä

Ruisluumupuuro
- täysjyväruisjauhoja 1dl?
- vettä 2-3 dl tai niin, että syntyy velliä
- 8 kuivattua luumua
- 100 g karpaloita (pakaste)
- 1,5 rkl soijajauhoa
- 1 tl oliiviöljyä (valmiiseen puuroon)
- 10 mantelia (valmiiseen puuroon tai erikseen)

Velli ruisjauhoista onnistui yli odotuksen. Löysin kuivattuja luumuja, jotka olivat kuivahtaneet pahemman kerran. Heitin kourallisen luumuja velliin jo ihan alusta, ja kiehauttamisen jälkeen jätin levyn ykköselle (1/10) tunniksi. Kävin kiehauttamassa ja sekoittamassa vispilällä pohjasta pariin kertaan. Luumut lopulta hajosivat, ja niistä tuli mukavan makea maku. Makeutta tasapainottamaan lisäsin velliin 100g pakastekarpaloita, mutta 30 g olisi riittänyt (en tykkää niin happamasta). Proteiiniksi soijajauhoa. Söin 10 mantelia alkupalana, kun en viitsinyt niitä laittaa puuron sekaan.

Päivitys.
Tänään samantapainen kokeilu, mutta 15 koppuraksi kuivahtanutta luumua, jotka heitin veteen ja kiehautin ensin, ennen ruisjauhojen lisäystä. Tällä kertaa lisäsiin valmiiseen puuroon vain 30 karpaloita, ja se taika toimi, tästä tuli vielä parempaa. En lisännyt soijajauhoja, koska unohdin, ja mantelit korvasin hampunsiemenillä (kuituja, proteiinia, hyviä rasvahappoja).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 24, 2021, 15:42:02
Varastojen tyhjennys jatkuu.

Munakas: Isolla lautasella puoli pussia sulaneita pakastekasviksia (vähän parempia) ja 2 kananmunaa.
Mikroaaltouunissa muutama minuutti, välillä sekoittaen. (Lohessa ja hapankaalissa suolaa, joten tässä ei tarvtise.)
Pakkasesta, jääkaapissa sulanutta: savukalaa (lohi?) palanen
Melkein viimoisia tuoreita: hapankaalia, punasipulirenkaita
Tämä toi kivaa makua: maissi purkista

Kananmunat nyt loppu. Vielä on jääkaapissa 2 porkkanaa ja 4 pientä punajuurta, ja puoli pussia uusia perunoita. Porkkanoista ja valkosipulista kaavailen rapean salaatin tekoa. Punajuuret kaivannevat kypsennystä, balsamicoa ja oliiviöljyä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 25, 2021, 17:09:42
^ Tuon munakkaan olisi kyllä voinut maustaa esimerkiksi valkosipulilla ja jollain yrtillä kuten persiljalla.

Päivän varastontyhjennys, aivan loistava sellainen (vaikkakaan ei niiin terveellinen):

Paneerattu pakastesei annospaloina

Anna sulaa 400 g seitä puoliksi huoneenlämmössä, mikrossa tai vielä parempi olisi kyllä sulattaa se hitaasti jääkaapissa.
Lisää reippaasti kookosöljyä paistinpannulle ja anna sulaa.
Lisää kalat, ja sulattele niitä 5/10 lämmöllä, käännä kerran.
Kaloista alkaa tulla nestettä tässä vaiheessa.
Mausta reilusti currylla ja mustapippurilla.
Käännä ja mausta toinen puoli.
Hölvää päälle molemmille puolille reippaasti Panko-korppujauhoa (japanilainen, tekee rapean pinnan).
Jos meinaa palaa, lisää kookosöljyä.
Lopuksi mausta hintusti suolalla.

Voi veljet ja siskot, kun tästä tulikin hyvää, ja perin helposti! Ei tarvinnut edes liata näppejään vehnäjauho-kananmuna-korppujauho-kääntelyissä tai tehdä likaista tiskiä. En tiedä, onko kalan onnistuminen pelkästään Panko-korppujauhoista kiinni, mutta nämä siis olivat hyvänmakuisia paneerattuja kalanpalasia. Ei tarvinnut siis edes kananmunaa.

Naatiskelin kalan 2-3 päivää sitten valmistamani nyt jääkaappikylmän pastaruoan kanssa (tomaattimurskaa, valkosipulia, herneitä, parsakaalia, täysjyväspaghettia, ei juurikaan rasvaa), mikä sopi mainiosti helteisenä päivänä.

(Varastontyhjennyksen kohtaana iso tötsä currya, kookosöljyä, pakkasen tyhjennys eli pakastekala.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 25, 2021, 23:22:18
Eilen oli viimeinen mahdollisuus ennen tulevia helteitä paistaa lettuja, jotka sitten onnistui täydellisesti ts. ne päihitti mennen tullen huoltamo-letut, toriletut ja poliittiset letut (kesällä tullut maisteltua). Piti kirjoittaa ylös tuo täydellinen resepti.
  Yksi osa sitä oli huolehtia, että munat on tuoreita. Keitin kesähelteiden ylijääneitä "21.5 parasta ennen" munia äskettäin ja ne maistuivat omituiselle, toisen puolikkaan viskasin luontoon ja samaten loput (3) keittämättömät munat.

Piparkakuista vastakohtia:
-Töysäläinen (läpinäkyvä paketti) on hyvä piparkakku mutta jos trooppinen kosteus pääsee kiinni (unohtuu pöydälle) niin epämiellyttävän pehmeä syödä.
-S-ryhmän Rainbow ohut piparkakku, jos pöydälle unohtuu trooppiseen kosteuteen, niin makukokemus paranee huisisti! Ilmeisesti mausteet(kaneli, inkivääri, neilikka) pääsee kosteana oikeuksiinsa,  kun tämä halpispipari (paketti alle euron) on kovana muuten liian ohut.

Nyt on vasta pistänyt sil.. nenä..kieleen, että tuore mansikka tai vadelma menettää makeaa makuansa jääkaapissa yön yli ja tulee happamemmaksi. Vähän kuin olisi käytetty pakastimessa jäätymässä hetken.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 26, 2021, 12:40:13
^ Ah Töysäläisen piparkakut ovat lemppareitani. Nyt alkoi tehdä mieli niitä.

(Kuulostaa siltä, että sinulla on huimat ilmankosteudet, jos piparit tärvääntyvät.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 26, 2021, 15:35:34
Kokeilin uudestaan paneroitua seitä (aiempi resepti), mutta tällä kertaa pakastetuista kuutioista, jotka parissa tunnissa sulivat tiskipöydällä (Lisäys. Ei kyllä suositeltavaa bakteriologisista syistä, olisi parempi pikasulattaa tai sitten sulattaa jääkaapissa tai kylmässä vedessä.). Nakkasin pienen purkillisen kokonaisia herkkusieniä ja silputtuja valkosipulin kynsiä joukkoon. Sitten currya, mustapippuria, Panko-korppujauhoa, suolaa lopuksi. Paisto (epäterveellisellä) kookosöljyllä. Ihan jees, mutta edellinen satsi oli parempi. Ehkei herkkusienet istu tähän niin hyvin? Mutta valkosipuli taas istuu.

Komeroiden tyhjennys jatkuu. Keitin kokonaisia kaurajyviä (kiehautin ja jätin tunniksi liedelle). Olisi pitänyt laittaa vähän suolaa, sillä jyvät vähän räjähtivät. No, tein niistä sitten pihvejä:

Kauranjyväpihvit

Tehdään tasainen taikina"velli" garam masala-tahnasta, soijajauhosta (kananmunan korvikkeena), psylliumkuidusta (pitää pihvin kasassa?), srirachasta (chilikastike), currysta ja mustapippurista, sekä vedestä. Lisätään keitettyjä kauranjyviä. Sulatetaan kookosöljyä pannulla, ja lusikalla kuopaistaan seoksesta pieniä pihvejä. Kun on käännetty ensimmäinen kerta, ripotellaan Panko-korppujauhoja päälle. Toistetaan toiselle puolelle. Paistetaan kauniin kullanruskeiksi. Tähän olisi sopinut ehkä valkosipuli ja varmaankin sitruunanmehu taikinaan. Ja tuore korianteri päälle.


Olen parissa päivässä saanut hassattua jo melkein puoli pientä purkillista kookosöljyä. Örk.


Lisäys. Jäähtyneinä kauransiemenpihvit olivat vieläkin parempia. Mausteiset maut varmaan sekoittuivat sopivasti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 30, 2021, 10:11:14
Just soittivat kaupasta, että tuoresuolattua kalkkunafileetä olisi tulossa. Siitä saa hyvää snäksiä illan pikkutunneille.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 30, 2021, 10:20:30
Tutustuin eilen uuteen tuotteeseen, Lidl 2 euron laatikot. Laatikossa oli kaksi rasiaa isoja herkkusieniä, kevätpunasipulia, 3 pientä kesäkurpitsaa, pieni violetti kukkakaali ja vähän isompi keltainen kukkakaali.

Näiden tarkoitus kai on myydä pois tavara, joka muuten menisi hukkaan, mutta aika hieno laatikko ja kaikki hyvälaatuista. Kuulin myös selityksen, että välillä myydään sellaista ylijäämää, jolle ei kannata enää hyllytilaa varata = vain vähän jäljellä.

Eilen jo herkkusieniä syötiin paistettuna sipulin ja kesäkurpitsan kanssa, muuta ruokaa ei tarvinnutkaan. Tänään tehdään kukkakaalista pihvit.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 30, 2021, 10:37:58
Tein eilen herkkusienisalaattia suoraan lautaselle.

Jättigrilliherkkusieniä viipaleina
purjoa renkaina
seesamöljyä
omenaviinietikkaa
mustapippuria
k. persiljaa
(sekoitetaan)
tomaattilohkoja
suippopaprikalohkoja
salaattisekoitusta, jossa mm. rucolaa

Nautin muutaman punajuuripyörykän kanssa (valmisruoka, sis. myös hernerouhetta).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 30, 2021, 12:56:00
Jee, onnistuin ensimmäisen kerran saamaan Sharlotkan ehjänä vuoasta !!!!!

Olen noita useamman tehnyt ja aina on ollut sama vika ja nyt siihen selvisi syykin. Netissä on lukuisia ohjeita tuolle, aina pienin muunnelmin. Tässä se, jolla nyt tein https://www.soppa365.fi/reseptit/juhli-ja-nauti-jalkiruuat-makea-leivonta/omenakakku-sharlotka

Useissa ohjeissa on kehotettu irtopohjavuoka vuoraamaan voidellulla leivinpaperilla tai vaihtoehtoisesti voitelemaan vuoka. Minä jääräpäisesti olen voidellut vuoan ja sen lisäksi vielä korppujauhottanut sen, niin kuin "aina olen tehnyt". Nyt sitten hiukan epäuskoisena voitelin leivinpaperin, jonka asettelin vuoan pohjalle, mutta vuoan reunat vain voitelin, sillä en jaksanut askarrella paperin kanssa enempää. Tämä viritelmä toimi ja kakku kopsahti nätisti lautaselle ja paperikin irtosi kakun pinnalta ottamatta omenoita mukaansa.

Kakku on huomiseksi, sillä se paranee yön yli vetäytyessään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - heinäkuu 30, 2021, 18:49:19
Ostin kokeeksi tällaista:

(https://i.ibb.co/G3g1bM5/Screenshot-2021-07-30-18-31-10.png)

Pyrin minimoimaan ruokahävikin, joten syön yleensä sen, minkä ostan, vaikka hanpaat irvissä, mutta kuitenkin.

Tämän tuotteen kanssa olisi pitänyt irvistää niin paljon, että luovutin muutaman lusikallisen jälkeen, ja niissäkin oli muutama lusikallinen liikaa.

Haju oli kuin joissakin auton kotelonsuoja-aineessa tai missä lienekään. Mausta en osaa sanoa, koska en ole syönyt autokemikaaleja, enkä voi verrata. Ehkä Dinitrol ei paljon eroaisi tuon sotkun mausta.

Lidlissä myytiin pitkään halpoja nuudelipaketteja, joista ostin yleensä "Curry Flavourin". Tuote poistui valikoimasta kevään aikana.

Tuo BB-nuudeli sisältää palmuöljyä. Ehkä hajumuistikuva autokemikaaleista johtuu siitä. Netistä poimittua:

Pintakäsittelyaineet (maalit) ja apupintakäsittelyvalmisteet, painomaalit, nahan- ja puunpeittausaineet, väriaineet, maalarin pintakäsittelyaineet, maalit, lakat, kemialliset aineet pintakorjaukseen tässä luokassa, jalostamaton luonnonhartsi, epäorgaaniset ja orgaaniset pigmentit, pigmenttitahnat eri käyttötarkoituksiin, jauhe- ja täytemaalit, kitti tässä luokassa, ruiskutusaineet rappauksiin, puu, betoni ja väriaineita sisältävät metallit, lehtimetallit ja metallijauheet maalaus-, koristus-, kirjapaino- ja taidetarkoituksiin, vernissa, maalin ja lakan ohenteet, ruosteenesto- ja puunsuojavalmisteet.

Näiden tuotteiden valmistuksessa käytetään samoja vahoja, liuottimia, väriaineita ja erityisiä lisäaineita kuin jalkineille tarkoitettujen kiillotusaineiden ja voiteiden valmistuksessa sekä lisäksi usein tiettyjä aineita seuraavista: rasvahappoja, kasviöljyjä (esim. palmuöljy, pellavansiemenöljy) tai kivennäisöljyjä, saippuoita tai pinta-aktiivisia aineita, hartseja (kopaali, luonnonhartsi eli kolofoni, jne.), silikoneja, hajusteita (esim. mäntyuute, rosmariini), torjunta-aineita, jne., mutta ei kuitenkaan hioma-aineita
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 01, 2021, 15:26:16
Kaappien tyhjennystä taas eilen.

Eilistä (10 min) hiilari/kasvislisuketta uusista perunoista, kera thaibasilika-tonnikalan.

pieniä uusia perunoita (8-10) pestyjä, putsattuja ja puolitettuja
(keitetään nirkoisessa vedessä melkein kypsiksi ja lisätään: )
1 pss pakastettuja soppakasviksia
10 cm ohutta purjoa paloina
3 valkosipulin kynttä pienennettynä
1 tl currya, pari ripausta mustapippuria (molempia hillitysti)
1-2 tl kookosöljyä
(imeytetään loppuvesi couscukseen:)
täysjyvä-couscousia 1-1,5 dl
(valmiiseen ruokaan:)
kuiv. salviaa 1,5 rkl

Tämä ei sopinut yhtä hyvin eiliseen kylmäsavuloheen, mutta thaibasilika-tonnikalan kanssa toimi mitä mainioimmin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 01, 2021, 17:05:55
No voihan perse. En ole paljoakaan leiponut soodalla, enkä muistanut, että sooda tarvitsee aina jonkin happaman lisän kuten piimän (tai siirapin), jotta siitä ei tulisi pistävän kitkerää. Tein kaapintyhjennysleipää syvällä lautasella, mutta unohdin tuon sooda-asian, ja melkein syömäkelvoton sämpylä tuli. Maistoin ja heitin loput pois. Saas näkee, josko rohkaistun uuteen kokeiluun, nyt happamuuslisän kera.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 02, 2021, 14:12:32
^
Tulipa tuosta mieleen likkojen leipomus. Olivat varmaan siinä kymmenen vuoden hujakoilla ehkä. Päättivät yllättää ja leipoa jonkun kakun. En mennyt vahtimaan, mitä he puuhasivat keittiössä. Ajattelin, että ymmärtävät varmaan pyytää apua, jos tarvitsevat.

Olivat jo pitkään touhunneet ja äänistä päätellen kakkukin oli ollut hyvän hetken uunissa. Vielä kului aikaa ja sitten toinen tuli kysymään "pitäiskö siinä uunissa palaa joku valo". Kakku oli ollut kylmässä uunissa liki tunnin, sillä vain asteet oli käännetty, mutta ei sitä nappulaa, jolla ohjataan ylä/alalämmöt jne ja yli päätään saadaan uunin kuumeneminen aikaan.

Kun kakku oli sitten lopulta paistettu, se oli erittäin tiivis ja helvetin pahaa. Outoa makua mietittiin ja sitten toinen keksi kysyä tarkoittaako sooda ja leivinjauhe samaa. Kantapään kautta tämä tuli opituksi, että ei tarkoita ja ennen kakun tekoon ryhtymistä on tarkistettava reseptistä kumpaa siinä käsketään käyttää ja varmistettava kaapista, että sitä on kotona. Sen jälkeen tarkistetaan muut aineet eikä aloiteta, ennen kuin kaikki aineet on bongattu ja niitä on riittävästi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 02, 2021, 15:28:18
Viikonloppuna sattui hauskoja. Erinäisten sattumuksien summana sain ystävältä aitoa, bulgarialaista sirene-juustoa, josta tekevät shopska-salaattia (tai miten tämä milloinkin kirjoitetaankaan).

En tiedä, myydäänkö tätä missään suomalaisessa kaupassa, ehkä jostain Helsingin etnisestä liikkeestä löytyisi? Joka tapauksessa en ole löytänyt mitään täysin vastaavaa, feta on koostumukseltaan kuin maultaankin aivan eri asia.

Joka tapauksessa soittelin muutamalle ystävälle, joiden kanssa hurjassa nuoruudessamme tätä aamupalaksi tapasimme hotellin viereisessä ravintolassa syödä. Onneksi sattuivat pääsemään syömään ja muistoja verestämään. Sattuneesta syystä tämä oli paitsi hyvä alkuruoka, myös aamupala!

Tein mielestäni ainoan, aidon shopskan, vaikka tästä variaatioita onkin.

Avomaan kurkkua (tavallinen ehdottomasti ei käy)
Tomaattia (laitoin helmi-tomaatteja, sillä ovat lähellä Mustan meren makeutta)
Punasipulia pienehköksi paloiteltuna
Hyvin kevyt ripaus oliiviöljyä

Ja siinä se, päälle runsaasti raastettua juustoa. Olen nähnyt versioita, jossa laitetaan myös vihreää paprikaa ja mitä vaikka, mutta minusta tuo on the salaatti, kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Ainut, mikä harmitti, on, että tätä ei voitu tehdä helteillä, jolloin keliolosuhteetkin olisivat olleet lähes autenttiset! Jatkoimme ruokailua tulella paistetuilla grillivartailla ja uuniperunoilla, kuten asiaan kuului.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 02, 2021, 15:30:09
^^ Niinpä. Sooda tarvitsee tosiaankin piimää tms..

Tein kyllä toisen kokeen, ja se pahan maun tuoja saattoikin olla liian vanha kylmäpuristettu rypsiöljy, koskapa happamuuden lisääminenkän (viinietikka) ei auttanut ollenkaan. Mystery solved. Nyt pitäisi keksiä, mihin saisin imeytettyä puolisen litraa ruokaöljyä, jotta voin laittaa sen biojätteeseen. Ei ole munakennoja kotona. Kaksi mikroaaltouunissa tehtyä pahanmakuista sämpylää on ainakin alkajaisiksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 05, 2021, 19:33:52
Kaappien tyhjennys jatkuu.

Tein jauhoseoksen: graham 1 dl, vehnäjauho 0,5 dl, psyllium 2 tl, soijajauho 2 rkl (proteiiniksi), curry 1 rkl, mustapippuri muutama ripaus.

Tein puolesta jauhoseksesta ensiksi löysää velliä, joihin lisäsin lounaalta jääneitä miedossa suolavedessä keitettyjä rikottuja ohrasuurimoita 2dl?. Paistelin kookosöljyssä pienehköjä "pihvejä" tai pulleahkoja leipäsiä.

Toisesta puolesta jauhoseosta tein niin ikään löysää velliä, ja lisäsin puoli vuotta sitten vanhaksi menneen terallisen papusekoitusta (huuhdeltu siivilässä), ja useamman kunnon plöräyksen srirachaa. Tein pikkuisia (1-2 rkl) pihvejä.

Leipäsistä tuli oikein mukavan makuisia, mutta papupihvit olivat huippuherkullisia. Nam.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 12, 2021, 21:50:39
Kolmas kerta ei toden sanonut, älkää kokeilko tätä kotona, lapset:
Tein tuontapaisesti ^ kuin tuossa edellä jälleen papupihvejä, tällä kertaa kikherneistä, noin 4-6 per normipannullinen. Veikkaan, että laitoin liikaa jauhoja suhteessa papujen määrään ja varsinkin vehnäjauhoja, ja liian vähän srirachaa (kunnon plöräys sen pitäisi olla), ja lisäsin desin ruislesettä ja leivinjauhetta ja oregaanoa. Lisäksi paistoin pihvit seoksessa, jossa kookosrasvaa ja mitälie kasvisöljyä (auringonkukka?), jota on jäänyt aurinkokuivattujen tomaattien purkkiin. Oregaano kyllä sopii hyvin, mutta ensi kerralla siis grahamjauhoa eikä ollenkaan vehnäjauhoa, ja paljon srirachaa ja mielellään valkosipuliakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - elokuu 12, 2021, 22:12:51
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 12, 2021, 21:50:39
Kolmas kerta ei toden sanonut, älkää kokeilko tätä kotona, lapset:
Tein tuontapaisesti ^ kuin tuossa edellä jälleen papupihvejä, tällä kertaa kikherneistä, noin 4-6 per normipannullinen. Veikkaan, että laitoin liikaa jauhoja suhteessa papujen määrään ja varsinkin vehnäjauhoja, ja liian vähän srirachaa (kunnon plöräys sen pitäisi olla), ja lisäsin desin ruislesettä ja leivinjauhetta ja oregaanoa. Lisäksi paistoin pihvit seoksessa, jossa kookosrasvaa ja mitälie kasvisöljyä (auringonkukka?), jota on jäänyt aurinkokuivattujen tomaattien purkkiin. Oregaano kyllä sopii hyvin, mutta ensi kerralla siis grahamjauhoa eikä ollenkaan vehnäjauhoa, ja paljon srirachaa ja mielellään valkosipuliakin.
Ensi kerralla käytä jauhelihaa! Tuo on äklöä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 16, 2021, 18:15:08
Nyt on valmisteilla iltapalaa vailla vertaa.

Löysin mäntykankaalta sienen joka näytti jo kaukaa männynherkkutatilta ja näin oletan sen olevan sellainen. Valmistan siitä kastikkeen, paistan viipaleet pannulla, lisään joukkoon 15%:sta ravintorasvaa, suolaa ja mustapippuria. Kaveriksi paistattelen eilisestä jääneet keitetyt perunat. Uunissa on kaupasta löytämäni punalappuiset porsaan kylkirivit (2kg) joille tein jo maustemarinadin AbuFuad kepabkastikkeen, worchestershiren, chiliketsupin, chiliöljyn, limelimsan ja ruokaöljyn lopuista. Sillä hivelen vielä muutaman kerran noita ribsejä, sen reilun parin tunnin aikana mitä uunissa muhivat 125 asteessa. Ruokajuomaksi olutta ja mukaan ehkä myös pala gluteenitonta paahtoleipää.

Jos lakkaan kirjoittelemasta palstalle, niin syynä lienee sienentunnistuksen metsäänmeno tai ylensyönnistä johtuva halkeaminen.

Aiemmin päivällä nautin nahkiaisia lounaaksi, kausi on näet taas alkanut. Aamupalaksi oli paahtoleipää jonka päällystin lopuilla vadelmahilloilla mitä löytyi sekä kahvia ja hillajogurtti.

On minulla omenatorttuakin ja jäätelöä - jälkkäriksi. Pieni pullo brändyäkin tuli hankittua - edistää ruuansulatusta ja antaa kivan olon, kohtuudella nautittuna.

Mainio päivä ruuan puolesta, harmitusta aiheuttaa ilmennyt auton jarrujen rohina, palat varmaan loppu. Mietin huomenna, vaihdanko itse vai vienkö korjaamolle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 16, 2021, 18:50:11
Eilen oli hävitettävänä puolikas kevytmaito, josta oli päivämäärä mennyt. Noita on aika usein, että ostan tuollaisen aina pitkällä päivämäärällä varalle, jos alkaa tehdä mieli vaikkapa kaakaota tai mannavelliä tmv. Niihin ei voi rasvatonta käyttää (makuasia).

Päätinpä kokeilla pinaattipannukakkua. Lettuja olen useinkin tehnyt, joten nyt oli pannarin vuoro. Hienonnettua pinaattia on aina varalla pakastimessa, sillä siitä saa aina jotain kivaa tehtyä nopeasti. Puoleen maitolitraan menee juuri se 150gr pinaattia. Nettiresepteissä jopa litran taikinaan, mutta itse pidän vähän tuhdimmasta pinaatin mausta. Normaaliin pannaritaikinaan verrattuna ei muuta eroa kuin, että laitoin kolme munaa ja mausteeksi suolan lisäksi valkopippuria.

Puolen litran taikina on hiukan hankala, kun sille pitää tehdä aina erikseen leivinpaperista puolen pellin kokoinen muotti, mutta hyvin sekin onnistuu nuppineulojen avulla. Olisi kiva, jos olisi puolikkaan pellin kokoinen pelti.

Oikein onnistunut paistos siitä tulikin. Oli naapurin pojatkin maistamassa ja hyväksi kehuivat. Pinaattiletut ovat poikien herkkua, joten silläpä tämäkin maistui puolukan kera.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 16, 2021, 18:58:56
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 16, 2021, 18:50:11
Normaaliin pannaritaikinaan verrattuna ei muuta eroa kuin, että laitoin kolme munaa ja mausteeksi suolan lisäksi valkopippuria.
...
Oikein onnistunut paistos siitä tulikin. Oli naapurin pojatkin maistamassa ja hyväksi kehuivat. Pinaattiletut ovat poikien herkkua, joten silläpä tämäkin maistui puolukan kera.

Hienoa kun on joku muukin kun tykkää valkopippurista. Olen luullut olevani lähes ainoa, tuttavapiirissäni ei juuri muut sitä käytä.

Olet tainnut ottaa ikäänkuin kummipojiksi noita naapurin poikia. Mikäli ovat vielä kasvuiässä, niin muistavat varmaan suurella lämmöllä, vielä vanhuksinakin, sitä kivaa naapurin tätiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 16, 2021, 19:59:13
Tänään opin Masterchef Australiasta, että ranskalaisessa keittiössä käytetään valkopippuria, mutta ei mustapippuria, ja italialaisessa keittiössä päinvastoin, vain mustapippuria.

Itse käytän melkein vain mustapippuria, paitsi graavilohessa, jossa käytän murskattua valkopippuria. En taida oikein pitää valkopippurin tuoksusta (tai lemusta).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 17, 2021, 19:24:28
Tänään sienisaalista taas. Yksi kaunis kuusenherkkutatti (jonka paistoin ja lisäsin eiliseen kastikejämään) ja neljännes muovikassillista kanttarelleja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 18, 2021, 23:23:15
LainaaAtria varoittaa: Tätä makkaraa ei pidä käyttää

(https://is.mediadelivery.fi/img/658/adedb00d361734ff52addcb83afd3599.jpg.webp)

Ei tulisi mieleenikään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 19, 2021, 06:45:49
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 17, 2021, 19:24:28
Tänään sienisaalista taas. Yksi kaunis kuusenherkkutatti (jonka paistoin ja lisäsin eiliseen kastikejämään) ja neljännes muovikassillista kanttarelleja.
Olen kade saaliisi määrästä.

Suosittelen sienikorin käyttöä kyllä (vaikka tuohon määrään ei yksi kori taitaisi riittää). Sienistä johtuvat ruokamyrkytykset johtuvat usein siitä, että sienet ovat liian kauan muhineet muovipussissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 19, 2021, 07:48:53
Eivät taida Roosterilla ennättää muovipussissa muhia, pannu varmaan kutsuu suoraan metsästä!

Itsellä on onni urjennut, sillä kyllä totinen tosi on, että laiskuus palkitaan. Kiitos huolettoman puutarhan hoidon, viimeisen olisiko 4 vuoden aikana on alkanut oma piha puskea tatteja, herkku- ja mäntytattia. Viime vuonna laitoin pakkaseen muistaakseni 11 annosta (pakkaan yhden muhennoksen/kastikkeen/tms verran annoskokoihin) ja koivunkantoa tuli parisen kymmentä annosta.

Odotan tältä syksyltä samaa, sillä alku on jo hyvä, tatteja pakkasessa 4 annosta ja koivunkantorypäs tulollaan. Viime vuonna tuli tosin 2 rypästä, mihin ei ehkä helteiden vuoksi tänä vuonna päästä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 19, 2021, 17:02:57
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 19, 2021, 07:48:53
Eivät taida Roosterilla ennättää muovipussissa muhia, pannu varmaan kutsuu suoraan metsästä!

Yleensä juu. Mutta viime syksynä tuli myös pakasteltua jonkin verran. Siksipä tämänpäiväinen sieniruokavalioni sisälsi suppilovahveromunakkaan, sienet olivat löytö pakastimesta. Samasta paikkaa löysin myös paketin artesaanigoudaraakamakkaroita.

Sienten maustaminen onnistui tällä kertaa mainiosti. Ehkä osasyy oli munakkaaksi pitkä muhimisaika pannulla, sienistä tuli kosteutta ja lisäsin vielä maitoakin. Makkaratkin valmistuivat sopiviksi, aiemmasta viisastuneena en kypsentänyt tummapintaiseksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - elokuu 19, 2021, 17:25:55
Miksi pakastaa suppilovahveroita? Suppis on erinomaisen helppo kuivata, ja maku ei siitä ainakaan huonone.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 19, 2021, 17:32:31
Löysin mökin pihalta(!) sadekuurojen välissä herkkutatteja. Tuossa odottavat ison kattilan phjalla n. 5-6 pienehköä.
Muita proteiineja: 1 kabanossi (ja muutama siivu metwurstia). Kananmuniakin on 4. Ja soijarouhetta puoli litraa. Purkillinen herneitä. Papupurkki.
Sipuleita yms.: Sipulia, purjoa, valkosipulia, tuoretta inkivääriä, tuoretta kurkumaa (nam).
Oliiviöljyä, ei-kylmäpuristettua Neito rypsiöljyä.
Kuivamausteina: chiliä, maustepippuria, mustapippuria, neilikkaa, korianteria,  kardemummaa, suolatonta sitrus-inkivääriä, suolatonta sitruunapippuria, mustapippuria.
Kuivayrttejä: oregaano, salvia, Provencale, fenkolinsiemen, rosmariini, (väh timjamia)
Juureksia: bataattia, perunaa.
(Kasvis: paprika, kurkku, kesäkurpitsa, 3 pientä tomaattia.)
Pastaa ja riisiä (molemmat täysjyvä).
Balsamicoa.
(Tummaa olutta ja punaviiniä, mutta näitä tuskin tarvitaan.)

Äkkiä ideoita!!!
(Aion ensin tiskata.)

Pastaa, vaiko riisiä, vaiko perunoita, vaiko bataatti (ei ole keli hiillosbataateille).

Italialainen (oliiviöljy, valkosipuli, salvia, timjami) varmaan toimisi parhaiten.
Toisaalta intialainenkin houkuttelisi, tai cross-kitchen.


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 19, 2021, 18:05:09
Sepä taitaa olla ihan sama, mitä laittaa mökkipihan tuoreen tatin kanssa, ei voi olla muuta kuin hyvää!

Risotto on ehdoton suosikkini, mutta siihen ei taida olla sopivat aineet. On suosikki, vaikka Hibis aikanaan väitti, että menee tatit hukkaan - en ole samaa mieltä.

Itse aina paistan ensimmäiset tatit sipulin kera (voissa, jos sitä on, mutta erittäin harvoin on) ja syön munakokkelin ja ruisleivän kanssa. Munakokkelinhan voi myös maustaa vaikka italiaksi!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 19, 2021, 18:19:38
Sepä se harmitus, kun ei ole sen enempää voita kuin parmesaaniakaan tai tuore-timjamiakaan (eikä valkoviiniäkään, joka olisi mainio tattirisottoon sekin, kera fondin).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 19, 2021, 18:24:18
Lainaus käyttäjältä: urogallus - elokuu 19, 2021, 17:25:55
Miksi pakastaa suppilovahveroita? Suppis on erinomaisen helppo kuivata, ja maku ei siitä ainakaan huonone.

Varmaan siksi, että en ole tottunut käyttämään kuivattuja. Ei se piloille mene pakastettaessakaan.

Joskus olen kyllä harkinnut sienikuivurinkin hankkimista. Toistaiseksi olen ollut tyytyväinen pakastamiseen, onhan se myös jotenkin luonnonmukaisempi tapa - kerran jäätyneitä suppiloita voi poimia luonnosta syötäväksi mutta ulkona kuivuneista ei taida olla enää herkkuruuaksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 19, 2021, 18:35:15
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 19, 2021, 18:24:18
Lainaus käyttäjältä: urogallus - elokuu 19, 2021, 17:25:55
Miksi pakastaa suppilovahveroita? Suppis on erinomaisen helppo kuivata, ja maku ei siitä ainakaan huonone.

Varmaan siksi, että en ole tottunut käyttämään kuivattuja. Ei se piloille mene pakastettaessakaan.

Joskus olen kyllä harkinnut sienikuivurinkin hankkimista. Toistaiseksi olen ollut tyytyväinen pakastamiseen, onhan se myös jotenkin luonnonmukaisempi tapa - kerran jäätyneitä suppiloita voi poimia luonnosta syötäväksi mutta ulkona kuivuneista ei taida olla enää herkkuruuaksi.

Vaihteeksi olen taas kerran Roosterin linjoilla ruoka-asioissa ;D

Olen saanut kavereilta useasti kuivattuja suppiksia, mutta niistä monet purkit on vielä käyttämättä, pakkasesta sieniä tulee käytettyä lähes joka viikko. Kuivaaminen itsessään vaikuttaa hankalalta toimelta pakastamiseen verrattuna myös.

Ja eikö kuivatut sienetkin pidä liottaa ensin, ellei käytä kauan muhivassa padassa tms?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - elokuu 19, 2021, 18:49:48
Liotusaika riippuu sienilajista. Jotain tattia kannattaa liotella useampi tunti tai vaikka yön ylikin. Suppilovahveron tai mustatorvisienen voi lisätä suoraan ruokaan valmistuksen yhteydessä, varsinkin jos ne ovat jauheena kuten ne minulla yleensä ovat.

Suppilon ja torven kuivaaminen on helppoa. Sen kun vain repäisee sienen puoliksi ja asettaa leivinpaperin päälle uunipellille. Seuraavana aamuna voi kääntää sienet, ja 24 tunnin perästä rupeavat olemaan kuivia. Ihan huoneenlämmössä, ilman mitään kuivurihärpäkkeitä.

Tatti kannattaa leikata 4-5 millin siivuiksi, että se kuivuu. Sekin kuivuu huoneenlämmössä, mutta fiksumpaa voi olla käyttää kuivuria, niin tulee valmista nopeammin.

Itse suosin sienten kuivaamista siksi, että sieniaikaan minulla alkaa olla pakastimet täynnä kalaa ja marjoja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 19, 2021, 19:01:11
Kuivatut sienet voi murustella kämmenellä tai morttelilla, ja ihan kelpo murkinaa niistä tulee. Varsinkin suppiksista.

Italialainen ystäväni tekee risottoa kuivatuista tateista (boletus edulis) niin, että liottaa niitä kuumassa vesijohtovedessä (en suosittelisi, ei ole terveellistä, koska putkista irtoaa kuparia ja ties mitä). Ihanaa risottoa tekee sillä lailla, kera parmesaanin ja valkoviinin ja voin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 19, 2021, 19:59:43
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 19, 2021, 17:32:31
Löysin mökin pihalta(!) sadekuurojen välissä herkkutatteja. Tuossa odottavat ison kattilan phjalla n. 5-6 pienehköä.
Muita proteiineja: 1 kabanossi (ja muutama siivu metwurstia). Kananmuniakin on 4. Ja soijarouhetta puoli litraa. Purkillinen herneitä. Papupurkki.
Sipuleita yms.: Sipulia, purjoa, valkosipulia, tuoretta inkivääriä, tuoretta kurkumaa (nam).
Oliiviöljyä, ei-kylmäpuristettua Neito rypsiöljyä.
Kuivamausteina: chiliä, maustepippuria, mustapippuria, neilikkaa, korianderia,  kardemummaa, suolatonta sitrus-inkivääriä, suolatonta sitruunapippuria, mustapippuria.
Kuivayrttejä: oregaano, salvia, Provencale, fenkolinsiemen, rosmariini, (väh timjamia)
Juureksia: bataattia, perunaa.
(Kasvis: paprika, kurkku, kesäkurpitsa, 3 pientä tomaattia.)
Pastaa ja riisiä (molemmat täysjyvä).
Balsamicoa.
(Tummaa olutta ja punaviiniä, mutta näitä tuskin tarvitaan.)

Äkkiä ideoita!!!
(Aion ensin tiskata.)

Pastaa, vaiko riisiä, vaiko perunoita, vaiko bataatti (ei ole keli hiillosbataateille).

Italialainen (oliiviöljy, valkosipuli, salvia, timjami) varmaan toimisi parhaiten.
Toisaalta intialainenkin houkuttelisi, tai cross-kitchen.


Ainakin tuoksuu jo lupaavalta.

Täysjyväspaghettia kera "kastikkeen", jossa:

1 kabanossi pienennettynä
herkkutatteja (ja yksi pieni limanuljaska putsattuna),
sipulia, valkosipulia, t. inkivääriä, t. kurkumaa, 1/2 pientä purjoa,
1 pieni bataatti, 4 pientä perunaa,
chiliä, mustapippuria,
1,5 dl tummaa soijarouhetta,
vettä

Kun "soosi" valmis, ajattelin lisätä salviaa ja rosmariinia. Ja spaghettiiin hyvää oliiviöljyä.

Pahoin pelkään kyllä, että tuore kurkuma, chili yms. peittävät tattien hienostuneen hajun/maun.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 19, 2021, 20:57:16
^ Ei peittänyt ainakaan kokonaan.
Tuore kurkuma on ihanaa, ihanaa. Nam.

Lisäsin annoksen päälle vielä salaattisiemeniä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - elokuu 20, 2021, 09:17:32
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 19, 2021, 18:05:09
Itse aina paistan ensimmäiset tatit sipulin kera (voissa, jos sitä on, mutta erittäin harvoin on) ja syön munakokkelin ja ruisleivän kanssa. Munakokkelinhan voi myös maustaa vaikka italiaksi!

Tatit voissa paistettuna on ihan parasta! Periaatteessa voisi vetää ihan sellaisenaan, mutta jotain simppeliä, kuten juuri kaivettuja pottuja voi laittaa kylkeen. Jälkkärisksi jotain marjaisaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 20, 2021, 09:33:23
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 20, 2021, 09:17:32
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 19, 2021, 18:05:09
Itse aina paistan ensimmäiset tatit sipulin kera (voissa, jos sitä on, mutta erittäin harvoin on) ja syön munakokkelin ja ruisleivän kanssa. Munakokkelinhan voi myös maustaa vaikka italiaksi!

Tatit voissa paistettuna on ihan parasta! Periaatteessa voisi vetää ihan sellaisenaan, mutta jotain simppeliä, kuten juuri kaivettuja pottuja voi laittaa kylkeen. Jälkkärisksi jotain marjaisaa.

Samaa mieltä ja tässäkään vuodet eivät ole veljekset: jonain vuosina näkee, että kohta ne nousevat ja ennättää hankkia voin, toisena tupsahtavat yllärinä eteen. Toisaalta useana vuonna olen kyllä fuskannut ja syönyt näin vasta toisen tai kolmannen tatin, jotta ennätän voikaupoille.

Munakokkeli on muodostunut partneriksi sen vuoksi, että en ole oikein perunan, edes uuden, intohimoinen ystävä. Näin ollen tattiaikaan olen jo uutta perunaa syönyt vähän niinkus omiksi tarpeiksi, joten vaihtelua jo kaipaan. Kokkelin teen ihan perinteisesti, lisään vain suolaa, mutta kylläkin ripottelen päälle runsaasti ruohosipulia.

Tässä makuelämyksessä on aina minulle aimo annos haikeutta, sillä kesäähän siinä hyvästellään.

T: Xante

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - elokuu 21, 2021, 16:39:29
Helpoin ja takuuvarmin Paisti -Ikinä#

-joutsenmerkitty:1kg100gpäälle,
-tryffelillä ja punaviinillä maustettu "valmispaisti uuniin:ekat puolit tuntia n.125, ja sen jälkeen n+200 vähän vajaa
40minuuttia, paistui hyvin ja keskeltä oli aavistuksen rosee"jos haluat täyskypsän iske mittari, lihaan
itsellä ei ollut mittaria tavallinen sähköuuni(ei siis kierto-ilma).
-sen kans keitety potut
-jaoin lihan kahteen osaan, lopusta lihasta saa vaikka :lihakastikkeen viellä, esim.stroganoffia tai pizzanpäällysiä,
-ja liha oli siis naudan paahtopaistia, olin ostanut sen vuosi sitten stocmannin herkusta:tarjouksesta!
ja eikun syömään!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 22, 2021, 14:53:55
Olen hieman murheisna miesnä kun tuli alle 100% suoritus ruuanlaitossa tänään.

Tein sellaisen virheen, että ostamastani naudan kuvepalasta tuli liian kypsä. Olisin tykännyt enemmän jos olisi ollut sisältä enemmän punainen. Ruskistin sen ensin pannulla öljy/voi-seoksessa n. 1,5 minuuttia per puoli. Suolasin, pippuroin ja laitin voinokareitten kera pannussaan uuniin 200 asteeseen vartiksi. Ensi kerralla lyhennän aikaa...

Lisukkeena oli ilmajokelaisen perunasorvarin tuottamia pariisinperunoita jotka paistoin samalla pannulla sillä välin kun nauta oli jäähdyttelemässä. Onnistuivat hyvin vaikka perunoiden oikea suolaus ja pippurointi onkin minulle  vaikeaa. Vai pitäisikö tässä sanoa vaikiaa.

Jäkiruuaksi on uuden sadon karviaisia muutama kourallinen. Laiskana (tehokkaana) syön ne marjan röntitkin (jotkut sanovat tupsuiksi, mikähän lienee virallinen nimi), harjaavat mukavasti suolten seinämät.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 22, 2021, 15:05:05
^
Nytpä löytyi meistä eroa, kun olen ihmetellyt, että monissa jutuissa ollaan aika samiksia oltu. Minua kuvottaa, jos lautaselta löytyy raakaa lihaa. Joskun nuoruusvuosina tuli käytyä kerran oikein ravintolassa syömässä silloisen puolisoni kanssa ihan ilman mitään syytä. Tilattiin jotkut annokset, joihin kuului pihvi. Olisikohan ollut ihan pippuripihvi. Kun sitten iskin välineet pihviin, niin siitä tirahti jotain punaista litkua pitkin lautasta. Pyysin kypsän pihvin. Kun paranneltu annos tuli, niin ei se kovin paljon parempi ollut, mutta reunoja sain siitä syötyä ja suurin osa pihviä jäi syömättä, kun mielestäni se oli raakaa. Sen koommin en ole naudanlihapihviä syönyt. En edes ole itse tehnyt.

Mutta sitten tuo karviaisten perkaaminen. En ole ikinä kuullut, että kukaan niitä tupsukkeita poistaisi marjoista. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 22, 2021, 15:19:00
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 22, 2021, 15:05:05
Nytpä löytyi meistä eroa, kun olen ihmetellyt, että monissa jutuissa ollaan aika samiksia oltu.

...

Mutta sitten tuo karviaisten perkaaminen. En ole ikinä kuullut, että kukaan niitä tupsukkeita poistaisi marjoista. :)

;D

Ollaanhan silti vielä samiksia. Ruokailuun liittyvät asiat eroavat ihmisillä ehkä muita mielipiteitä useammin. Esim. ihmisen jonkun mielipiteen muokkaus voi onnistua helpommin kuin hapansilakan syömiseen totuttaminen.

Tuossa karviaisasiassa ollaan taas samoilla linjoilla.

btw. Jotkut sanovat tupsuja kannoiksi. Siis ei kanto, vaan kanta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 22, 2021, 15:21:01
Kantahan on se, millä marja on kiinni pensaassa. Ihan samalla tavalla kuin omenassa oleva tikku on kanta :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - elokuu 22, 2021, 17:50:48
Syntisen Hyvä, Suklaamustikkasacher:korona-ajan "kiusauksiin"###

muunneltu versio:Teresa Välimäen kokkaus ohjelmasta löytämästä sacher-ohjeesta))))

pohja:
2dljuokseva versio laktoositon florajuokseva margariini


4munaa
2dlsokeria
2,5vehnäjauhoa
2tl leivinjauhetta
5rkl.tummaa pirkka kaakaojauhetta

sokeri ja munat vaahdotetaan, lisätään ,ensin jauhot ja lopuksi rasva
paistaminen pelillä kääretortun tapaan 10-15min +200 astetta
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - elokuu 22, 2021, 17:59:14
jatkoa mustikka-Sacher -ohjeeseen:

täyte 1:mustikoita 2,5dl +puollikas banani , mustikat sulatetaan mikrossa jos jäisiä banani muussataan sekaan
makeutta antamaan ,2dl sokeria(sokerin voi korvata hunajalle), lisä makua vaniljasta laitoin n,1rkl
marjaseos tulee kahden halkaistun käärötorttulevyn väliin, kostutukseen käytin 1/2dlananasmehua

suklaisen täytteen varasin kokanaan kakun päällyseen, eli 2täyte:
1/2dlhunajaa+2oog sulatettua suklaata+2,5 turkkilaista (tai bulgarianjugurttia)
suklaa sulatetaan mikrossa ja jäähdytetään ennen kuin se lisätään jugurtin ja kaakaojauhon sekaan!
päälle levitetään aavistuksen verran lämpöinen täyte niin se on notkeana helpompi sivellä päälle ja koristeeksi
laitoin nonparellia!
söimme kakkua heti puolet pakastin, kakun kanssa olin keittänyt teetä tuoreesta inkivääristä!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - elokuu 23, 2021, 15:52:53
Muikkusäilykkeet umpioituivat ongelmitta. Tein siis 7 puolen litran lasipurkillista säilykettä. Leikkasin pienehköt (n. 15 cm) muikut 3-4 kappaleeseen ja survoin niitä hillosuppilon läpi tölkin täydeltä. Jokaiseen tölkkiin meni muikunpalojen seuraksi 3 maustepippuria, kymmenkunta käärmeenlaukan siementä, suolaa ja ruokalusikallinen rypsiöljyä. Mausteet lisäsin kolmessa erässä, öljyn lisäsin lopuksi kalamassan keskelle pistettyyn reikään.

Keitin tölkkejä kattilassa reilut 2 tuntia ja annoin jäähtyä hitaasti. Ensimmäisen kerran tein umpiomuikkua kaksi vuotta sitten. Jääkaapissa tavara säilyy ainakin sen 2 vuotta, viimeinen ensimmäisen erän tölkki kun tyhjeni pari viikkoa sitten. Ennen tölkin avaamista kannattaa tarkistaa, että kansi on lommolla sisään päin - muuten voi olla luvassa ainutkertainen makuelämys.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 23, 2021, 18:06:44
^ Käärmeenlaukka (ru skogslök) on minulle aivan tuntematon. Itsekö keräät siemeniä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 23, 2021, 18:20:56
"Villaavslutning", "Veneziansk afton", mökkikauden lopettajaiset (tältä erää ainakin). Sain aikaiseksi tiskata, ja siitä innostuneena sain aikaiseksi kokatakin. Korkkasin ainoan kuivan omenasiiderin avittamaan kokkailussa.

Hyvänmakuinen salaatti varhaiskaalista:
- juustohöylällä siivuja varhaiskaalista (1/3-1/2 pienestä kaalista)
- (vähän veitselläkin pienittyjä, koska ei vaan jaksanut)
- omenaa pienittynä
- purjoa pienittynä (ja hyvin huuhdeltuna)
- 3/4 rasiallista hapankaalia
- 1 aurinkokuivattu tomaatti pienittynä, 3 isoa kaprista (enemmänkin olisi mennyt, mutta loppuivat) ja loraus öljyä
- 1 valkosipulinkynsi pienittynä
- oliiviöljyä 3 rkl
- balsamicoa 2 rkl
(Sai tekeentyä pöydällä noin tunnin. Luultavasti säilyy hyvin. Tästä tuli ehkä 1,5 litraa.)

Broileri-kaalipata
tässä järjestyksessä isoon kattilaan
- 1 sipuli
- oliiviöljyä
- fenkolinsiemeniä, mustapippuria, kok. maustepippuria, chilihiutaleita, neilikkaa (veitsenkärjellinen vain)
- 4 valkosipulin kynttä, t. kurkumaa, t. inkivääriä
- purjon valk osa
kun freesaantuneet:
- 1,5 punaviiniä
- 1 dl jugurttia
kun juoksettuneet:
- 330 g broilerin palasia
- varhaiskaalia 2,5 dl
- purjon vihreä osa
- suolaa

Salaatti oli tässä se olennainen juttu. Lautaselle siis suolavedessä keitettyjä ja jälkilämmöllä kuivahtaneita hyvin pestyjä ja putsattuja uusia perunoita kuorineen, broilerikaalipataa ja salaattia. Nautitaan punaviinin (Conosur) kera.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - elokuu 23, 2021, 18:23:57
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 23, 2021, 18:06:44
^ Käärmeenlaukka (ru skogslök) on minulle aivan tuntematon. Itsekö keräät siemeniä?

Keräsin 15 vuotta sitten Upplannin saaristosta ja kylvin niitä muutamaan paikkaan. Juurtuivat. Siemenet ovat vahvuudeltaan valkosipulin tasoa mutta maku on enemmän tavallisen sipulin suuntaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 23, 2021, 18:29:37
^ Hurmaavaa.
Ölannissa niitä käytetään näköjään wikipedian mukaan perinneruokaan (perunasta, läskistä ja sipulista) nimeltään kroppkakor.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 25, 2021, 19:02:03
Ostin Poppamiehen habanerokastiketta. Paljonko tuota pitää laittaa ruokaan, jotta sitä tulee siihen riittävästi, mutta ei liikaa (esim. grammaa tai litraa kohti)? Ravistelin sitä pullosta kananuudeliwokkiini jonkun pisaran verran, mutta en tarpeeksi monta, sillä yhtään ei ollut ruoassa potkua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 25, 2021, 19:11:16
Ei noita voi kukaan neuvoa, kun Poppiksen kastikkeet ovat niin erilaisia vahvuudeltaan ja meistä jokaisen mieltymys "potkuun" on omanlaisensa. Se on jokaisen ihan kokeilemalla löydettävä ja opeteltava, mikä itselle maistuu sopivimmin.

Itselläni oli aikanaan joku chili kastike, itse asiassa taisi olla ihan ensimmäisiä tutustumisia oikein tuliseen tuotteeseen, ja sitä laitoin tipan tai kaksi pataruokaan, jossa oli noin 4-6 annosta. Myöhemmin laitoin kaksin- tai kolminkertaisen määrän, kun tulisuuteenkin tottuu.

Vävyni laittoi hiljattain kasvattamani chilin voileivän päälle ja söi sen sellaisenaan, kun itse pienen palan maistettuani, jouduin huuhtomaan maidolla suutani. Mutta pääsinpä kokeilullani käsitykseen minkä verran laitan ruuanlaitossa tuota lajiketta, jotta siitä tulee hyvää :D


Pakko vielä lisätä, että ei ole mitään sellaista vakiomittaa X tippaa/litra, joka tuottaisi aina sopivan lopputuloksen. Asiaan vaikuttaa ruuan muut aineet ja mausteet. Johonkin ruokaan se X tippaa on liikaa ja johonkin toiseen liian vähän.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 25, 2021, 19:52:10
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 25, 2021, 19:11:16
Ei noita voi kukaan neuvoa, kun Poppiksen kastikkeet ovat niin erilaisia vahvuudeltaan ja meistä jokaisen mieltymys "potkuun" on omanlaisensa. Se on jokaisen ihan kokeilemalla löydettävä ja opeteltava, mikä itselle maistuu sopivimmin.

Tästä kastikkeesta kyse: https://www.poppamies.fi/habanero/ (https://www.poppamies.fi/habanero/). Tuoteselosteen mukaan vähän yli medium-potku, ei nuo ehkä kymmenen tai kaksikymmentä tippaa saaneet 4-6 hengen ateriaan aikaisiksi minkään asteista poltetta. Mä olin tosin juuri ennen maustamista maistanut suoraan pullosta, kuinka tulista tuo kastike on ja mulla oli luonnollisesti suu osittain tunnoton kun yritin annostella kastiketta ruokaan suutuntuman perusteella. :D Pitää seuraavalla kerralla jättää tuo suoraan pullosta vaihe pois ja laittaa kastiketta sapuskaan ja makustella sitten siitä, että milloin polte on sopiva.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 03, 2021, 17:00:57
Uunissa vai pannulla? Mitä lisäkkeeksi?

Kyseessä on pieni perattu muikkuseurue. Olisiko uuni ja hunajaporkkanat kylkeen onnistujan valinta?

Ruuanvalmistus alkanee noin tunnin kuluttua. Yst.vast.pyyd.nop. nimim. Muikkukukko
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 09, 2021, 20:09:15
Keitin 35 minuutin täysjyväriisiä, basmatia. (Heitin ensimmäisen kiehahduksen jälkeen veden pois ja korvasin sen uudella suolalla maustetulla vedellä. Kun oli porissut 10 min, otin pois levyltä, ja se jatkoi kypsymistään kannen alla.)

Riisin kanssa tulista broilerikastiketta:

tilkka vettä kattilan pohjalle, ja pakastettuja broilerin fileitä 400 g
1,5 rkl(!) kurkumaa, mustapippuria, 1 rkl k. inkivääriä, 2 tl k. paprikaa, 1 tl k. chiliä
(keitellään kunnes fileet irtoavat toisistaan)
4 valkosipulin kynttä pilkottuna
iso tetra tomaattimurskaa
2 rkl garam masala tahnaa (hot)
1,5 dl pakastettuja vihreitä papuja
(keitellään vielä 10 min)

Herranjestas, että tuli hyvää, vaikken laittanut suolaa ollenkaan paitsi mitä oli riisissä ja garam m. tahnassa, enkä rasvaakaan, enkä paistanut mitään. Pakko santsata (sen siitä saa kun syö lounasta kl 19), santsikerralla lisäsin vähän oliiviöljyä päälle. Ollut viikon kasvisruoalla, ehkä siksi maistui niin erityisen hyvältä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 11, 2021, 16:41:41
Ostin kolmea eri napostelujuustoa. Nämä ovat hyviä.


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - syyskuu 13, 2021, 17:40:55
Herkkusieni-Parmesaanimunakas: helppoa täyttävää arkiruokaa))

4munaa
1/2dlvettä
2tlbasilkaa
3rkl.tomaattimurkaa tai pizzapohjaan tarkoitettua tomaattipyrettä
2tl parmesaania
3klp isoja herkkusieniä
ripaus herbamare yrttisuolaa
ainekset sekoitetaan 4min kuluttua pitäs tulla valmista, levy oli mulla ensi alkuun 5:lla ,sitten vaihdoin 4:lle,
jos et halua kääntää munakasta etsi riitävän suuri tarjoiluvati tai lautanen niin
voit kipata koko pannullisen nurin lautaselle eikä haittaa vaikka sörsselit vähän"rakoilee, hyvää on ihan taattu!
Bon Apetit!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 13, 2021, 18:42:29
Mitenkä mahtoi käydä Roosterin muikkujen?

Tattisato jatkaa antejaan. Tänään noukin pihasta niitä vielä ja muukin sieniyllätys oli noussut. Mies kivenkovaan väitti talvella yhden koivun olevan niin laho, että se pitää kaataa heti. Olin vähän skeptinen kaupunkilaispojan puheiden suhteen, aika pieni koivu verrattuna muihin, mutta lankomiehen kanssa nappasivat sen keväällä pois. Tänään siihen oli noussut annospussin verran koivunkantosientä. Ei olisi pitänyt mennä huonommalla tiedollaan puhumaan taas mitään.

Tänä syksynä on syöty tatteja kaiken mallisina, mutta taidan pysyä Hayabusan kannalla: on ne vaan parhaita suoraan maasta pannulle voin ja sipulin sekaan nostettuna!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 14, 2021, 07:41:59
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 13, 2021, 18:42:29
Mitenkä mahtoi käydä Roosterin muikkujen?

Kiitos kysymästä. Ihan hyvin meni, pannulla paistuivat kun koin sen nopeammaksi ja varmemmaksi. Teen sitten joskus toiste jälleen jotain erikoisempaa. On se muikku vaan mainio ruoka.

t. Muikkukukkoukko
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2021, 14:31:36
Tässä mökissä on jokin taika. Melkein kaikki ruoka, mitä täällä väsään, on ihanaa.

Tällä kerralla kylmää ja lämmintä:

Kylmä kikhernesalaatti

1 iso tetra kikherneitä (en huuuhdellut, valutin vain nesteen pois)
1 punasipuli siivuina
1 avocado
muutama aurinkokuivattu tomaatti
10-15 retiisiiä puolitettuina
1 luomupaprika palasina
hyvää oliiviljyä pari rkl
hyvää balsamicoa pari rkl
lisäksi erikseen: vihreää salaattia
(kaikki kasvikset hyvin pestyjä ja putsattuja)

Lämmin ruoka: mökkimättöä jääkaapintyhjennys
kiehumaan tässä järjestyksessä:
neljän luomuporkkanan palasia pestyinä ja putsattuna
1/4 tl suolaa
kattilan pohjalle nirkoisesti vettä niin että porkkanat melk peittyvät (tarkoitus on höyryttää kaikki, ei keittää)
(10 min)
2 isoa perunaa lohkoina
1 sipuli siivuina
1 kabanossi siivuina
(13 min)
1/2 pkt tuorepastaa eli juustotäytteinen tortelliini
(3 min)
2 tl Provencen yrttejä

Lämmin ruoka on aavistuksen mitäänsanomaton, ja kaipaa hapokkuutta ja oliiviöljyä, joita tulee sopivissa määrin kylmästä lisukkeesta. Kikherneinen pähkinäinen aromi on tässä ihana.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - syyskuu 20, 2021, 23:17:46
Yritin kerran tehdä ruokaa vegaaneille ja ei-liha/valittajaihmisille jostain maitopohjaisesta proteiinivalmisteesta (jota kuulemma voi käyttää, kuten jauhelihaa).
V...u, mitä roskaa siitä tuli. Ei pelkästään pahanmakuista, myös aika vaikeasti muotoutuvaa...
Soijarouheesta sentään voi tehdä syötävää, toki ei järin hyvää, mutta nuo muut korvikeruoat ovat saatanasta. Eivät ihmistenruokaa.

Kertsi, tuo on makkarasoppa, pastalla lisättynä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 22, 2021, 17:05:20
Paistoin tänään maksaa pannulla. Pannu oli hieman öljyinen jo valmiiksi koska paistoin siinä lisukkeeksi possunkylkeä, mutta lisäsin rypsiöljyä ja voita siitä huolimatta. Mausteena suolaa ja pippuria ripauksella chiliä.

Maksan ja possunkyljen lisäksi lämmitin perunamuusin lopun ja lisäsin vielä puolukkahilloa.

Vautsivau!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 22, 2021, 22:21:09
Myydäänkö kaupassa sekä naudan että possun maksaa?

Siitä on niin pitkä aika, kun olen maksaa ostanut, että en enää muista. Jotenkin vain on mielikuva, että aikanaan äitini opasti vain toista käyttämään, kun on parempaa, vähemmän kitkerää. Tuo siis äitini sanavalinta tuo kitkerä. Nyt en muista kumpaa hän on opastanut käyttämään, jos molempaa olisi tarjolla.

Voisi tehdä maksakastikkeen. Tein sitä melko säännöllisesti, kun likat oli kotona. Kuului heidän herkkuruokiin. Eihän sitä kohtuuttoman usein voinut tehdä, mutta ihan kivaa vaihtelua tuokin.

Aika kurjalta välillä tuntuu, että oma ruuanlaitto on muuttunut aika yksitoikkoiseksi ja kaikki nuo vanhat herkut on tippuneet vuosien saatossa ruokalistaltani. Ei vaan huvita itsensä vuoksi vaivaa nähdä. Nykyisin melkein tulee sen mukaan tehtyä, mikä vaan nopeimmin tulee valmiiksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 22, 2021, 22:37:31
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 22, 2021, 22:21:09
Myydäänkö kaupassa sekä naudan että possun maksaa?

Kumpaisiakin taitaa olla saatavilla hyvinvarustetuissa myymälöissä. Tällä kertaa ostin possunmaksaa koska naudan ei ollut. Jos liikaa paistaa, saattaa tulla kitkerää. Jätin hieman roseeksi sisältä.

Jauhemaksakastiketta tekisi mieli tehdä joskus. Puolukka on sellainen must aina maksan kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 24, 2021, 12:10:35
Nyt on testattu Fallerot (https://fallero.fi)

(https://cdn.s-cloud.fi/v1/h480w320/product/ean/6430078142946_kuva1.jpg)(https://cdn.s-cloud.fi/v1/h220w180/product/ean/6430078142960_kuva1.jpg)

En katsonut montako oli tarkoitus yhteen annokseen, mutta jaoin aina pussillisen kahdelle aterialle. Pussukan hinta Prismassa oli muistaakseni noin 2,70. S-marketissa kuuleman mukaan noin 3.20.

Kuten edelliselläkin kerralla, kun voittajana oli versioitu karjalanpiirakan ideaa, tässäkin lopputulos oli mielestäni kovin mauton. Pelkältään maistettuna sahajauhomaisesta pallerosta ei pystynyt maistamaan, mistä se oli tehty. Kyllä ne tuli syötyä, mutta tuskin toista kertaa ostan. Tyttäreni tosin sanoi, että nuo pitäisi jonkun dipin kanssa syödä, mutta enpä tiedä paranisiko noiden maku.

Tänään oli tuon vihreän jämät minulla valmisriisin kera. Riisi itsessään oli maustettua, mutta jotain kostutetta kaipasin annokseen ja onnekseni oli kaksi nahistunutta tomaattia odottamassa loppusijoitusta. Ruskistin öljyssä noin kananmunan kokoisen sipulin soiroina ja lisäsin siihen tomaatit silputtuna ja ylimääräinen neste valutettuna pois. Pyörittelin seosta pannulla niin, että tomaatti soseutui, ja maustelin pienellä tirauksella tomaattipyrettä, viispippurirouheella, umamilla, carlic rubilla ja suolalla.

Tuosta tuli ihan kiva annos ja nyt oli jo makuakin :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 24, 2021, 12:17:37
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 22, 2021, 17:05:20
Paistoin tänään maksaa pannulla. Pannu oli hieman öljyinen jo valmiiksi koska paistoin siinä lisukkeeksi possunkylkeä, mutta lisäsin rypsiöljyä ja voita siitä huolimatta. Mausteena suolaa ja pippuria ripauksella chiliä.

Maksa-ateria on myös mainio herkkupala testata ravitsemusliikkeen taso. Onko paistettu sopivasti, onko muusi kuohkeaa, millaiset puolukat ja muut lisukkeet tulee kyytiin?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 24, 2021, 15:02:26
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 24, 2021, 12:17:37
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 22, 2021, 17:05:20
Paistoin tänään maksaa pannulla. Pannu oli hieman öljyinen jo valmiiksi koska paistoin siinä lisukkeeksi possunkylkeä, mutta lisäsin rypsiöljyä ja voita siitä huolimatta. Mausteena suolaa ja pippuria ripauksella chiliä.

Maksa-ateria on myös mainio herkkupala testata ravitsemusliikkeen taso. Onko paistettu sopivasti, onko muusi kuohkeaa, millaiset puolukat ja muut lisukkeet tulee kyytiin?

Juu.

Kerran tilatessani olutravintolassa maksapihvit meinasi leuka loksahtaa kun sain laskun, 13,50 eur. Lihapihvit samassa paikassa 24,00 eur. Toisaalta, valmistamieni maksapihvien raaka-aine taisi maksaa noin 1 euroa. Tietysti, saahan kalasatamastakin, troolarin tullessa mereltä, parilla eurolla ämpärinsä täyteen silakkaa, mutta annos niitä paistettuna on parikymppiä Sea Horsessa. Ja silti hintansa väärtti.

Omatekemä pubilounas: paistettu muna, maksapihvit, keitetyt perunat ja omapoimimista puolukoista survos sekä kylkeen yksi bratwursti - hintaa alle 2 euroa ja priima maku. Tosin hinta nousee huimasti jos siihen ottaa juomaksi Hailuodon Panimon erikoishyvän Speziale-olusen. Nuo nautittuaan olo on kuin Euroopan omistajalla, ei ihme, että Suomenkin teollisuushistorian parhaat kaupat on tehty pitkillä ja maittavilla, sekä täyttävillä  lounailla. Fine dining on hyvää, mutta sen jälkeen ei tule mättömäistä ja tukevaa hyvinvoipaa onnentunnetta. Vain lisäkaipaus hyvistä mauista.

Tee itse ja säästä! Silloin voi yhden aterian kymmenestä syödä ns. hyvällä omallatunnolla laatupaikassa ja vaikka hyvässä seurassa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 04, 2021, 09:45:21
Löytyi pakkasesta viimesyksyisiä kanttarelleja. Oli oikea päätös tehdä sienipekonimunakas.

Oli niin hyvää, että hymyilytti.

Juuri nyt harkitsen, pitäisikö ottaa paahtoleipää ja marmeladia jälkkäriksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 04, 2021, 11:55:19
^Täällä munailtiin lounaaksi. Eiliseltä oli jäänyt hampurilaispihvejä ja vähän makkaran kyrsää. Pannulle sotkuun munien kanssa. Toinen puoli lautasesta täyttyi salaatista ja tomaateista. Jälkimmäisten kohdalla oli isossa kaupassa viime viikolla hintaromahdus ja sieltä tuli kahmittua iso kasa pieniä tomskuja (älkää kertoko kauppiaalle, mutta pienet ovat parhaita, ja olisin valmis maksamaan niistä extraa).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 04, 2021, 12:53:09
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 04, 2021, 09:45:21
Löytyi pakkasesta viimesyksyisiä kanttarelleja. Oli oikea päätös tehdä sienipekonimunakas.

Oli niin hyvää, että hymyilytti.

Olisi ollut pekonia ja kanttarelleja pakastimessa ja kananmunia jääkaapissa, mutta päädyin pelkkiin kanttarelleihin. Lämmitin ne niinikään pakastetun pinaattikeiton kanssa. Ei ollut hääviä, ja tuli siksi syötyä vain lautasellinen, mikä kyllä on hyvä juttu. Huomenna sitten loput.

En lisännyt suolaa, rasvaa enkä ensiksi muutakaan. Koska laitoin tilkan vettä kattilan pohjalle, sopasta tuli vähän vetistä, joten suurustin sen pienellä määrällä perunamuusijauhetta. Valmiiseen soppalautaselliseen murustin yhden näkkileivän ja lisäsin Provencen yrttejä siinä olevan kyntelin takia. Kynteliä ei erikseen ollut jäljelle, muuten olisin lisännyt vain sitä. Kynteli sopii ainakin herkkutattien kanssa mainiosti, en sitten tiedä kanttarelleista.

Vähän sitkeitäkin kanttarelleista tuli, vaikken keittänyt kuin muutaman minuutin sulattamisen jälkeen.

Älkää kokeilko tätä kotona, lapset.

Ehkä se on vaan uskottava, että kanttarelliin sopii vain voi, kerma, pekoni tms. epäterveellisyydet.

----
Illemmalla ajattelin tehdä salaatin, johon tällään ainakin perkaamani savusilakat. Ehkä keitettyä perunaa, tuoretta tilliä, ja ehkä kaprista. Ja kasviksia paljon. Ainakin sen 1/2 kg (vai oliko se 1/2 litraa se suositus?). Huonosti nukuttu yö takana --> pää ei toimi, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, iltapäivällä iskee makeanhimo.
----

Eilinen makeanhimo talttui pienessä kattilassa lämmitetyillä kotimaisten omenien lohkoilla. Pohjalle vähän voita. Omenien päälle kanelia ja ihan vähän sokeria. Kun omenat olivat vähän pehmenneet, lisäsin kaurahiutaleita ja raa'an kananmunan, sekoittelin ja annoin paistua hetken. Helppoa kuin mikä, ja herkullista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - lokakuu 04, 2021, 13:38:29
Itse käytän lusikkaa mitä useimmissa ruokalajeissa kuten makaronilaatikko sekä kaalilaatikko ym. muita vaihtelevastikin.

Opin tavan jo edesmenneeltä mestariltani Kalevilta... Hyvin on toiminut kohdaltani ja niin jatkan hamaan tulevaisuuteen.

Toimii...

Muisto Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 04, 2021, 15:45:57
Lauantain pihakiireissä tapahtui harvinaisempi juttu: unohdimme kerta kaikkiaan porsaan sisäfileen uuniin. Onneksi ei nyt ihan kokonaan kärähtänyt, mutta tavallista kypsempää ja tummempaa todella oli.

Revin lihan palasiksi, lisäsin vettä reilusti ja laitoin kiertoilman päälle uunissa hetkeksi. Taisimme vahingossa tehdä siis kuuluisaa nyhtöpossua, hiton hyvää kyllä oli!

T: Xante

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 04, 2021, 19:15:06
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 04, 2021, 11:55:19
^Täällä munailtiin lounaaksi. Eiliseltä oli jäänyt hampurilaispihvejä ja vähän makkaran kyrsää. Pannulle sotkuun munien kanssa. Toinen puoli lautasesta täyttyi salaatista ja tomaateista.

Kansa maisteli, miehet kertovat!

Loppujen lopuksi, hyvän lopputuloksen saamiseksi raaka-aineilla on joskus yllättävän vähän merkitystä - toisin kuin huippukokit väittävät.

Ruokailun tunnelma, seura, olosuhteet, maustaminen ja ajankohta vaikuttavat enemmän kuin se, onko esim. peruna Siikliä vai Timoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - lokakuu 05, 2021, 00:00:36
Olen aloittanut jouluvalmistelut. Tänä vuonna annan joululahjaksi itse tehtyjä hilloja. Keittelin ensimmäisen hillon, raparperia omasta maasta ja mansikoita. Vaikka teen parhaani lasitölkkien hygienian varmistamiseksi, niin tietysti hieman huolettaa, että jonkun saajan lahjatölkistä löytyisi hometta. Olen päättänyt käyttää aika pieniä purkkeja, koska annan kaikille useampaa makua. Pienehköt purkit ovat siitäkin hyviä, että hillo olisi hyvä käyttää aika nopeasti. On ikävää, jos kaappiin jää hillopurkki pyörimään ikiajoiksi. Tulen käyttämään n. 200g tölkkejä. Niitä kertyy mm. kun ostaa kaupasta pestoa. Minulla ei olekaan vielä tarpeeksi purkkeja, joten siksikin on aloitettava jouluvalmistelut ajoissa. Jätin tuosta ensimmäisestä satsista itselleni pienen annoksen, jota on vajaa pestopurkillinen. Avasin purkin tänään ja huomasin, että purkkiin oli muodostunut hyvä tyhjiö vaikka en varsinaisesti umpioinut tölkkiä. Lisäsin kuuman hillon kuumaan tölkkiin. Kansi istui tiukassa. Hillo maistui hyvältä croissantin päällä ja oli rakenteeltaan oikein sopivaa. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 05, 2021, 07:06:54
^
Veikkaan, että omasa kaupunkiosasi kirppariryhmästä tai muusta FB-ryhmästä saat oitis kassikaupalla esim. tyhjiä pestopurkkeja tai pilttipurkkeja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 10, 2021, 15:11:32
Janssonin kiusaus on ihmisen parasta ruokaa.

Useissa ohjeissa suositellaan sipulia mutta jätän sen pois, tulee syötävämpää. Wikipedian kuvaus ei sipulia mainitse.

Jos tykkää kermaisesta, rasvaisesta ja suolaisesta lievästi myös makeasta ja santelipuun makuisesta ruuasta, niin kannattaa tehdä. Eikä ole herkku kallista: pari purkkia ruokakermaa, janssoninfileitä tai anjovista purkki tai kaksi, kilo perunoita ja hieman mustapippuria ja voita.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/JanssoninkiusausJanssoninkiusaus (ruots. Janssons frestelse) on ruotsalainen perinneruokalaji, joka pitkään tunnettiin vain yöruokana ja on tullut paljon muunnelluksi. Se tehdään raastamalla karkeasti perunaa, laittamalla sitä vuokaan kerroksittain anjoviksen kanssa ja kaatamalla päälle kermaa.
...
Alkuperäinen janssoninkiusaus on valmistettu niin sanotusta skandinaavisesta anjoviksesta eli maustetusta kilohailista eikä aidosta anjoviksesta eli sardellista.

Olen melko varmasti mainostanut tätä täällä aiemminkin mutta ei lisä pahaa tee, sillä kertaus on...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 10, 2021, 15:37:08
Mun mielestä Janssoniin kuuluu kyllä sipuli aivan olennaisena. Ja restaurangfileér. Eikä missään tapauksessa pekoni.

Kamalan epäterveellistä se kyllä on, kermoineen, suolaövereineen, joten en sitä ole pitkään, pitkään aikaan tehnyt.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 10, 2021, 15:40:59
Toinen ruåttalainen klassikko on Flygande Jakob.
(Kypsää) broileria, suolapähkinöitä, kuohukermaa, mietoa chilikastiketta, banaania. Uunissa. On herkkua, ja niin ikään epäterveellistä suolaövereiden ja kuohukerman takia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 10, 2021, 15:58:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 10, 2021, 15:40:59
Toinen ruåttalainen klassikko on Flygande Jakob.
(Kypsää) broileria, suolapähkinöitä, kuohukermaa, mietoa chilikastiketta, banaania. Uunissa. On herkkua, ja niin ikään epäterveellistä suolaövereiden ja kuohukerman takia.

Täytyykin laittaa tuota joku kerta. Tutustuessani netissä tuohon Jaakoppiin törmäsin hauskaan tietoon mätitahnasta:

Lainaa"Abba lanseerasi nykyisen Kallen mätitahnan vuonna 1954. Koska erityisesti lapset pitivät etukäteistestien perusteella mätitahnasta, sai sinikeltaista tuubia koristaa kuva Abban johtajan 6-vuotiaasta pojasta, Kallesta. Yhtiön mukaan Kallelle luvattiin palkkioksi ilmaista mätitahnaa koko elämänsä ajan ja toimitukset saapuvat yhä säännöllisesti hänen ovelleen Norrtäljeen." (Kära Sverige, Cozy Publishing, 2018) [TUULI LINDGREN]
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 12, 2021, 02:03:21
Ruisleipä on parhaimmillaan paitsi herkkua - myös terveellinen laihdutuskeino. Kuten Vaasan Ohut Herkku.
Se korvaa lihottavat sokeriset epäterveelliset keksit ja kaakut. Ainakin nyt kun maha on oppinut sietämään ruista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 12, 2021, 09:06:08
^
Nuo ohuet ruisleivät on kyllä herkullisia, mutta niissä piilee vaara lihoa. Leipä itsessään on ohut ja jos syö lukumääräisesti saman verran kuin söisi jotain paksumpia palaleipiä, niin vaara on ehkä kampitettu.

Mutta kun ne ovat niin ohuita, että eivät vie nälkää ja lisäksi vielä ovat hyviä, niin niitä saattaa helposti syödä useampia. Mutta tässä tulee sitten se vaara. Leivän määrä saattaa pysyä jokseenkin samana kuin paksumpia palaleipiä syödessä, mutta päällysteitä tulee syötyä useamman leivän edestä. Jos päällysteenä käyttää jotain rasvalevitettä ja leikkelettä, niin siinä tuleekin sitten jo enemmän energiaa kuin paksumman leivät syömisestä. Yleensä nuo ohuet palat ovat vielä kuivakkaita, jolloin halkaistu sisäpinta on erittäin karkea ja siihen saa upotettua voita tai muuta levitettä melkoisen määrän aivan huomaamatta.

Väittäisin melkein, että joku ruis Real olisi edullisempaa syötävää painonhallinnan kannalta. Se on täyttävää ja sen pinta on sileä, joten siihen ei vahingossa saa upotettua rasvaa kovin paljon ja toisekseen, leipä on kosteahkoa, joten se ei niin paljoa rasvaa edes vaadi. Lisäksi jyvissä on paljon kaikkea hyvää :D


Pakko on vielä laittaa jälkilisäyksenä, että pötypuhetta tuo, että joku ruisleipä korvaisi keksin tai jonkun makean leivonnaisen. Ihan samaa hapatusta on, kun ihmiselle, jonka tekee mieli karkkia, sanotaan "otapa tuosta karkin sijaan porkkana, ihan yhtä hyvää". Ei ole. Porkkana ei tee makeanhimolle yhtään mitään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 12, 2021, 11:48:44
 ^

Tässäkin asiassa auttaa tietty tapoihin piintyneisyys: laitan aina saman verran leikkelettä leivälle, oli alusta mikä hyvänsä. Eli siinä mielessä ei väliä, vaikka olisi herkullisempaa Vaasan ohutta, josta pidän myös siemenien vuoksi. Realista en tykkää, liian makeaa minun makuuni.

Ja kyllähän nyt kunnon metwurstiruisleipä aina makeat voittaa!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 12, 2021, 14:35:09
^
Mutta siinä pitää tyytyä kappalemääräisesti yhtä moneen voikkariin, mutten tulee niitä päällysteitä ahmittua ainakin itselläni. Siksi tukevampi leipä alle, niin uskoisin, että energiaa tulee nautittua lopulta vähemmän.

Minulla on juuri menossa metukan loppuun syönti ja sitä myöten kesän päättäjäiset. Kesällä helteillä sallin itselleni metukan syömisen, kun muuten tulee suolan puutosta. Nyt kävi niin, että ostin kaksi pakettia ja heti perään loppuivat helteet. Nyt on muutaman viikon päästä päivämäärä menossa, joten pakkosyönnillä ollaan. Siinä on itsehillintä koetteella, sillä ei olisi mikään ongelma avata paketti ja noukkia viipaleet yksinkappalein suuhun ilman lisukkeita. Tuon vuoksi metukan ostamisen olen sallinut itselleni vain hellevaraksi. :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 12, 2021, 15:27:49
^

Aaa, juu, tuohon taas auttaa laiskuus: en koskaan viitsi väkertää enempää kuin max pari leipää! Tosin syön leipää aika vähän. Jos on "kunnonruokapäivä", en syö kuin ehkä aamupäivällä yhden, jos taas ruoka muutoin on vähän mitä sattuu, saattaa mennä leipää iltasella myös.

Metukasta en luovu, mutta ehkä olen jo nuoruudessa syönyt osani suoraan paketista, että siihen ei enää kiusausta tule.

Salami onkin sitten eri juttu, sitä jos kaapissa on, menee parissa päivässä sellaisenaan!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - lokakuu 12, 2021, 22:26:42
Olipa herkullinen tuoksu rappukäytävässä illansuussa kun käväisin lähikaupassa. Joku naapuri on valmistanut lihamureketta tai uunipaistia, sellaista ihan perinteistä kunnollista liharuokaa ilman eksoottisia mausteita. Teki mieli soitella ovikelloja ja kutsua itsensä syömään. Vielä kun olisi saanut perunamuusia lihan kanssa, niin :P.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 13, 2021, 10:50:49
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 10, 2021, 15:58:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 10, 2021, 15:40:59
Toinen ruåttalainen klassikko on Flygande Jakob.
(Kypsää) broileria, suolapähkinöitä, kuohukermaa, mietoa chilikastiketta, banaania. Uunissa. On herkkua, ja niin ikään epäterveellistä suolaövereiden ja kuohukerman takia.
Täytyykin laittaa tuota joku kerta.

Noniin. Testattu on.

Oli hyvää, mutta tällä kertaa tuli hieman liian makeaa minulle. Ensi kerralla taidan laittaa makean chilikastikkeen sijasta ihan normia. Tein sen myös paistamalla ensin koipireisiä uunissa, jatkossa työajan säästämiseksi taidan ostaa valmiin grillatun broilerin ja nyppiä lihat siitä. Nyt koko prosessiin meni (ilman kaupassa käyntiä) melkein pari tuntia. Olen tietysti jo lähtökohtaisesti hidas, laiska ja saamaton.

Ehkä tuossa voisi käyttää myös sieniä...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 13, 2021, 18:58:58
Annan täydet pisteet Pepe Willbergin puolisolle Pauliina Visurille:

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/77828548-4a11-40ff-91f0-1617ea8edf4eAina kun menen ravintolaankin, niin otan oman puolukkahillon mukaan, koska kaikkialla ei ole puolukkahilloa, Pauliina toteaa.

– Esimerkiksi, jos syön maksaa, niin minulla pitää olla puolukkahilloa, hän jatkaa.

Respect !
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2021, 19:09:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 13, 2021, 10:50:49
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 10, 2021, 15:58:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 10, 2021, 15:40:59
Toinen ruåttalainen klassikko on Flygande Jakob.
(Kypsää) broileria, suolapähkinöitä, kuohukermaa, mietoa chilikastiketta, banaania. Uunissa. On herkkua, ja niin ikään epäterveellistä suolaövereiden ja kuohukerman takia.
Täytyykin laittaa tuota joku kerta.

Noniin. Testattu on.

Oli hyvää, mutta tällä kertaa tuli hieman liian makeaa minulle. Ensi kerralla taidan laittaa makean chilikastikkeen sijasta ihan normia. Tein sen myös paistamalla ensin koipireisiä uunissa, jatkossa työajan säästämiseksi taidan ostaa valmiin grillatun broilerin ja nyppiä lihat siitä. Nyt koko prosessiin meni (ilman kaupassa käyntiä) melkein pari tuntia. Olen tietysti jo lähtökohtaisesti hidas, laiska ja saamaton.

Ehkä tuossa voisi käyttää myös sieniä...
Kiva.
Sen muutaman kerran kun olen tuota kokeillut, on minulla ollut valmiina ostettu paistettu tai grillattu broileri. Chilikastikkeesta en kuolemaksenikaan muista, millaista olen käyttänyt. Ruotsalaiset kyllä tykkäävät laittaa sokeria ällön paljon ruokaan kuin ruokaan, mutta tässä tuo banaani jo tuo makeutta, varsinkin jos on kypsä.

Sienet voivat sopia tai sitten ei ollenkaan. Joskus olen jonkun ruoan pilannut ruoan sienillä. Sen sijaan pekoni voisi sopia (mihinkäs ei sovi):
https://www.tasteline.com/recept/flygande-jakob-2/
Tuossa väitetään, että chilikastikkeen voi korvata ketsupilla, mikä varmaan on vielä makeampaa kuin chilikastike.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 14, 2021, 12:30:40
^^
Tuosta "puolukkahilloa käsilaukussa" -jutusta tuli mieleen, eräs toinen puolukkaan kovasti mieltynyt.

Aikanaan tein omin kätösin kaikki vauvanmössöt, jotta eivät totu liian sileäksi ajettuu ruokaan, vaan alusta asti jo pientä karkeutta piti sietää eineessä. Siihen maailman aikaan ei suhtauduttu yhdistelmään vauva ja maksa niin kielteisesti kuin nykyisin. Keskimmäisen mussukkani erityinen herkku oli jauhemaksa-vihannesmössö ja siihen tietysti kuului lisukkeena puolukkasurvos. Survos oli melkoisen tymäkkää, sillä laitoin siihen aika minimaalisesti sokeria taittamaan happamuutta. Taisinpa sitten tarjota puolukkaa myös jonkun lihamössön lisukkeenakin, sillä hyvin pian tyttö oppi, että tietty purkki piti olla pöydässä, kun käytiin syömään. Se oli ikään kuin merkkinä, että tänään on juhlapäivä ruokapöydässä.

Lopulta tuo sitten kävi vaatimaan puolukkaa kaikkeen ruokaan. Yritin suostutella kalasopan syömään ilman, mutta eihän se kelvannut. Pieni pullea sormi osoitti tomerasti jääkaappia, että siltä on haettava unohtunut oleellinen osa ateriaa.

Vielä kouluikäisenä tuo mätti puolukkaa lautaselleen melkein minkä ruuan kanssa tahansa, mutta ei enää sentään keittoruokiin.

En tuota missään vaiheessa asettanut kyseenalaiseksi enkä mitenkään rajoittanut, sillä olen vähän sillä kannalla, että vauvat ja pienet lapset syövät vähän sen mukaan, mikä tuntuu heistä hyvältä ja uskon, että puolukoiden happamuus tuntui vatsassakin hyvältä ja tarpeelliselta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 14, 2021, 18:18:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 14, 2021, 12:30:40
Lopulta tuo sitten kävi vaatimaan puolukkaa kaikkeen ruokaan. Yritin suostutella kalasopan syömään ilman, mutta eihän se kelvannut. Pieni pullea sormi osoitti tomerasti jääkaappia, että siltä on haettava unohtunut oleellinen osa ateriaa.

Ihanaa  ;D  Luultavasti puolukka on hirmu eduksi kaikkien hyvinvoinnille. Napero sai hyvän lähtökohdan terveelliseen elämään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 14, 2021, 21:43:20
Ennenvanhaan oli kioskeja joista myytiin pelkkiä nakkeja ja ketsuppia+sinappia sai kaupan päälle. Historiaa:

Lainaus käyttäjältä: https://www.lansivayla.fi/teemat/4297462 Kuopion torille haettiin nakkimakkarain myyntilupia ainakin jo 1930-luvulla. Lupia myös myönnettiin, mutta niitä jouduttiin vähentämään järjestyshäiriöiden takia. Joillain paikkakunnilla makkaran myyminen kiellettiin kokonaan, historian väitöskirjatutkija Pirjo Ovaskainen kertoo.

Olisi jo silloin kannattanut kieltää nakkien syönti klo 22 jälkeen, sillä se aiheuttaa väkivaltaa. MOT.

Toinen pikaruoka on pizza. Minulla on gluteeniton vaihe menossa mutta olen pizzan ystävä. Toistaiseksi en ole löytänyt juurikaan syötävää no-gluteenipizzaa. Paitsi ihan viime aikoina, kun törmäsin Moilasen Tropicanaan. Ihme sinänsä, sillä en tykkää pekonista pizzassa ja inhoan ananasta mutta mutta, ei käy kiistäminen - ihan syötävä. Hakkaa mennen tullen Alfredoilta ja Oetkereiltä silmänpohjat rikki.

Suosittelen kokeilemaan.

Pizzaväkivalta on harvinaista ja sitä harrastavat lähinnä lätynpaistajat keskenään, kilpaillessaan reviireistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 14, 2021, 21:54:45
Tuo puolukkatyttöni on maininnut, että Lidlin G-pizza on ihan kelvollinen
http://www.glu.fi/tuotteet/gluteeniton/Lidl+Free+From+gluteeniton+tomaatti-mozzarellapizza+280+g/1782/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 21, 2021, 20:29:28
Nyt on uutuutta taas maisteltu. Olen varmaan maininnut, että käytän aika paljon näkkileipää. Sitä on yleensä aina kotona, joten leivän puutteen vuoksi ei tarvitse kauppareissua tehdä. Nyt kaupassa osui silmiini vanhasta Koulunäkistä viritetyt kaksi uutuutta ja niitähän oli otettava maistiaiseksi. Näyttää leivistä tuttu "Ohut Herkku" siirtyneen nyt myös näkkäriin.

(https://vaasan.s3.eu-west-1.amazonaws.com/vaasancom/2021/03/10152930/vaasan_koulunakki_ohutherkku_225g_pellava-hirssi_v2_low-756x800.jpg)

Ravintosisällöt löytyvät linkeistä:
https://www.vaasan.fi/tuotteet/vaasan-koulunakki-ohut-herkku-pellava-hirssi/
https://www.vaasan.fi/tuotteet/vaasan-koulunakki-ohut-herkku-klassikko/

Klassikossa on hiukan kuminaa mausteena, mutta se ei nouse päämauksi, vaan sopivasti sävyttää makua. Itse olen kyllä kaivannut sitä vanhanaikaista reilusti kuminalla maustettua ruutunäkkiä, mutta sen aika on ollut kauan sitten ohi eikä sellaista enää valmisteta.

Pellava - Hirssi -versio oli jopa maukkaampi. Tätä kokeilin nyt sekä kinkkuleikkeellä että pelkällä rasvalevitteellä ja yllättäen kinkku oli turha. Pelkällä rasvalevitteellä mielestäni tuo oli parempi ja heti tuli mieleen MrKAT, jotta siinäpä olisi hänelle erinomainen keksin korvike.

Noita näkkäreitä voisi jo ehdottaa "kevyempänä" tarjolle, jos aikoo painoa pudottaa, sillä noissa on toinen puoli aivan sileä, joten voitelu onnistuu erittäin ohuelti. Normaaleissa näkkäreissä se reiätönkin puoli on niin epätasainen, että rasvaa tulee laitettua melkoisesti epätasaisuuden vuoksi turhaan.

Oikein onnistunut uutuus. Mielenkiinnolla jään odottamaan muiden näkkärivalmistajien vastaiskua :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 21, 2021, 20:44:52
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 14, 2021, 21:43:20
Ennenvanhaan oli kioskeja joista myytiin pelkkiä nakkeja ja ketsuppia+sinappia sai kaupan päälle. Historiaa:

Lainaus käyttäjältä: https://www.lansivayla.fi/teemat/4297462 Kuopion torille haettiin nakkimakkarain myyntilupia ainakin jo 1930-luvulla. Lupia myös myönnettiin, mutta niitä jouduttiin vähentämään järjestyshäiriöiden takia. Joillain paikkakunnilla makkaran myyminen kiellettiin kokonaan, historian väitöskirjatutkija Pirjo Ovaskainen kertoo.

Olisi jo silloin kannattanut kieltää nakkien syönti klo 22 jälkeen, sillä se aiheuttaa väkivaltaa. MOT.

En tiedä, miten pitkä nakkimatka sinulle tulisi, mutta ainakin Helsingin r-asemalla Aseman Wursti myy edelleen höyrynakkeja, sinappi ja ketsuppi kuuluu kauppaan. Mutta sekin taitaa muistin mukaan olla hävyttömän pitkään auki yön puolelle! Eikä pelkkiä nakkeja.

Mutta muistelenko, että moinen kioski olisi ollut Tampereen keskustassa, siinä Tillikan vieressä, jossa myytiin pelkkiä nakkeja? Miten on, Brutto?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 23, 2021, 10:04:49
Eräästä lehtijutusta poimin atriapalvelun https://growfit.fi, josta en tähän mennessä ole kuullut.

Vaikutti aika mielenkiintoiselta palvelulta, jossa jokaiselle päivälle tulee viisi ateriaa ja päivittäisannoksen energiamäärän voi valita oman kulutuksensa mukaan. Erikoisruokavalioista ei tuossa näyttänyt olevan muita kuin vähähiilarinen. Toimii siis vain arkipäivisin.

Hetken kaiveltuani löysin FAQ:sta, että menu pyritään uusimaan 2-3 kuukauden välein, joten aika pian ruokakiposta oppii katsomaan, mikä päivä tänään on, joten saattaa muutaman viikon jälkeen alkaa tökkiä. Painonpudotukseen tuo olisi oivallinen apu, mutta sitä ennen pitäisi kyllä omat herkkukaapit tyhjentää. Hintaero viiden päivän satsille kitudieetin ja treenaajan dieetin välillä ei ole iso 150 euroa / 175 euroa.

Onkohan joku tuota kokeillut?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 23, 2021, 22:33:52
(https://pbs.twimg.com/media/FCZ_fbwXEAgVU0L?format=png&name=900x900)

Tällainen söpöliini käveli interwebissä vastaan. Makkarasopan ystävänä tää innovaatio ei todennäköisesti ole niin pahanmakuinen kuin miltä se näyttää. En tosin ole varma sopiiko hyytelö kuinka hyvin juuri nakkien kyytipojaksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 23, 2021, 22:42:44
Lihahyytelössähän se hyytelöliemi on lihan keitinlientä, jossa on mausteita, eli hyytelössä on ihan yhtä paljon maku akuin niissä sattumissakin. Nakkejahan ei kuulu keittää eikä ainakaan nuo hyytelössä lilluvat nakin palaset näytä keitellyiltä, joten veikkaan liemen olevan aika mautonta. En ehkä haluaisi tuota :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 23, 2021, 22:58:01
^
Mä en ole oikein noiden suolaisten hyytelöiden ystävä. Joskus yrittänyt tutustua lihahyytelöihin, mutta ei ole ystävyys onnistunut. Makeat hyytelöt uppoavat maltillisissa määrissä nautittuna kyllä. Joku siinä hyytelön tekstuurissa on sellaista, että se edellyttää makeutta, jotta maistuisi. Tosin tuossa kuvassa oleva hyytelö ei todennäköisesti nakkeja lukuun ottamatta maistu miltään :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - lokakuu 23, 2021, 23:09:26
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 23, 2021, 22:33:52
(https://pbs.twimg.com/media/FCZ_fbwXEAgVU0L?format=png&name=900x900)

Tällainen söpöliini käveli interwebissä vastaan. Makkarasopan ystävänä tää innovaatio ei todennäköisesti ole niin pahanmakuinen kuin miltä se näyttää. En tosin ole varma sopiiko hyytelö kuinka hyvin juuri nakkien kyytipojaksi.
En söisi tuollaisia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 23, 2021, 23:25:08
Nami nami: Pullapirtin
  - Artesaanisämpylät ja
  - Mummonpullat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 26, 2021, 21:21:45
Sen se tekee kun lukee ravitsemusterapeutin kirjaa, jossa kehuu karkkien sijasta parempia on viikunat, rusinat...
Niitähän piti ostaa ja nami nami kun kuivatut viikunat on sokerisia namuja. Vähän liiankin sokerisia, kohta paketti on loppu... Luulin muuten etten eläissäni ole maistanut (eksoottisilta kuulostavia) viikunoita mutta olinhan minä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 26, 2021, 21:37:01
^
Ihan vaan vinkiksi, että hammaslääkäreillä on sellainen termi kuin rusinareikä.
Kuivattujen hedelmien sokeri on erittäin tahmeaa ja jää hampaiden pintaan muhimaan.

Onhan ne viikunat tosiaan sokerisia, kun 85% siitä on sokeria 1 069 kJ (255 kcal) / 100g ja rusinat 84% 1 213 kJ (290 kcal) / 100g
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 26, 2021, 21:42:36
^Siksihän minä syönkin niitä lähinnä vain kuuman kahvin kanssa. Kuuma kahvi huuhtelee...

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 27, 2021, 19:14:09
MrKAT:ille vinkiksi, kun nyt olet innostunut noihin kuivattuihin hedelmiin, niin aprikoosi on myös vallan mainio. Hyvin varustetuissa kaupoissa on kahdenlaisia, pehmeitä jotka on naposteluun tarkoitettua ja sitten on niitä perinteisiä kuivattuja.

Viimeksi mainituista teen yleensä hilloa, jolla on monenmoista käyttöä.

Hilloa varten silppuan saksilla aprikoosit pieneksi silpuksi kattilaan. Useimmiten teen kerralla kahdesta pussillisesta ja joskus kolmestakin. Lisään kattilaan vettä niin, että silput juuri ja juuri peittyvät ja sitten kiehumaan hiljaisella lämmöllä noin parikymmentäminuuttia, kunnes aprikoosit vaikuttavat pehmeiltä. Joskus joutuu hiukan lisäämään vettä, mutta todella vähän kerrallaan, ettei lopputuloksesta tule vetelää.

Keittämisen jälkeen huristan sauvasekoittimella aprikoosit melko tasaiseksi massaksi. Voi tuon tehdä varmaan yleiskoneellakin, jos sellainen on tai muussisurvimella, mutta viimeksi mainitulla ei ehkä tule kovin sileää.

Kattila takaisin liedelle ja vielä hiukan keitellään ja jos massa on vetelää niin keitellään hiukan pitempään ja haihdutetaan vettä. Jos tuntuu liian kirpeältä ilman sokeria, niin tuossa voi hiukan sokeria lisätä. Lopputuloksen voi pakata mieleisiin kippoihin riippuen, miten aikoo käyttää. Osan voi laittaa pakkaseen odottamaan käyttöä.

Aprikoosihillosta olen tehnyt vispipuuroa ja riisipuuroa (vrt omenariisipuuro)
Hilloa olen käyttänyt joulutorttujen täytteenä ja siihen kannattaa tehdä erikseen aika tönkköä hilloa.
Toimii Bostonkakun täytteenä.
Toimii tavallisen pullaviipaleen tai paahtoleivän päällä "marmeladina".
Varmaan se sopii myös letuille ja pannukakullekin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 27, 2021, 19:20:33
^
Hitsi, nyt alkoi tehdä mieli Sacherkakkua (siinä on aprikoosihilloa välissä).
https://kotiliesi.fi/resepti/sacherkakku/

Enpä muista itse keittäneeni aprikoosihilloa, mutta mainio idea, sillä kuivemmaksi kuivatut aprikoosit ovat niin hankalasti purekseltavia ja vähemmän herkullisia, mutta muistaakseni paljon edullisempia.

Varmaan hillon teko helpottuisi huomattavasti, jos aprikoosit liottaisi muutaman tunnin tai vaikka yön yli.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 27, 2021, 19:23:53
Itselläni äsken teki mieli herkutella, ja tein tällaisen lautaselle:

päärynä
mandariini
A+-piimää
Lidlin luksusmysliä (jossa kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä)
sesamin siemeniä
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 27, 2021, 21:15:28
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 27, 2021, 19:14:09
... aprikoosi on myös vallan mainio. Hyvin varustetuissa kaupoissa on kahdenlaisia, pehmeitä jotka on naposteluun tarkoitettua ja sitten on niitä perinteisiä kuivattuja.

Monien ihmetykseksi silloin tällöin himoitsen noita kuivattuja aprikooseja. Jostain syystä ne maistuvat minulle, kaikki ei tykkää. Jotkut hyväksyvät ne vain osana sekahedelmäsoppaa. Sekin on tosi hyvää mutta vain jos luumuja ei ole yltisesti ja jouluriisipuuron kanssa pakollinen, siis se soppa.

Apropoo,

Lainaus käyttäjältä: https://askelterveyteen.com/aprikoosi-uskomattomat-terveysvaikutukset/Aprikoosi on erinomainen antioksidanttien lähde, minkä vuoksi aprikoosia pidetään myös tärkeänä ainesosana sekä kauneudenhoidossa että nuorekkuuden ja kokonaisvaltaisen elinvoimaisuuden ylläpidossa.

Välttyäksesi liiallisista kemikaaleilta ja torjunta-aineilta, varmista ennen aprikoosin syömistä että hedelmän alkuperä on orgaaninen.
...
Hunza-kansa (tunnetaan myös Burusho-kansana tai Botraj-kansana) on Pakistanin ja Intian alueella elävä alkuperäiskansa, joka on tullut tunnetuksi länsimaisessa kulttuurissa pitkän iän kansana. Hunzan asukkaiden ruokavalio on täysin kasvipohjainen ja mielenkiintoista kyllä, aprikoosi niin tuoreena kuin kuivattuna näyttelee tärkeää osaa asukkaiden päivittäisessä ravitsemuksessa.
...

Oikeastaan, pitäisi syödä paljon enemmänkin sillä:

Aprikoosi omaa verrattain monipuolisia terveysvaikutuksia koko kehon hyvinvoinnin kannalta:

    Aprikoosin antioksidantit ja beetakaroteenit auttavat ehkäisemään vapaiden radikaalien aiheuttamaa ennenaikaista solujen vanhentumista.
    Antioksidantit ovat lisäksi yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä degeneratiivisten eli rappeuttavien sairauksien kuten Alzheimerin taudin ja sydän- ja verisuonisairauksien syntyä.
    Omaa lisäksi tulehduksia ehkäiseviä vaikutuksia, jotka auttavat myös helpottamaan tulehdusperäistä kipua ja ärsytystä.
    Ehkäisee silmiin ja näköön liittyviä sairauksia kuten silmäpohjan rappeumaa, hämäräsokeutta ja näön heikentymistä.
    Erityisesti kuivatun aprikoosin korkea rautapitoisuus auttaa ehkäisemään ja hoitamaan raudanpuuteanemiaa.
    Korkea kaliumpitoisuus poistaa ylimääräisiä nesteitä ja laskee kehon turvotusta.
    Hoitaa korkeaa verenpainetta.
    Tehostaa suoliston toimintaa ja ehkäisee ummetusta.
    Aprikoosin korkea hedelmäsokeri- ja kuitupitoisuus pitää nälkää loitolla pitkään sekä hillitsee sokerinhimoa, toisin sanoen se on erinomainen vaihtoehto korvaamaan epäterveellisiä herkkuja.
    Vähentää jalkojen lihasten kramppeja.
    Tasapainottaa hermoston toimintaa ja helpottaa stressiä ja ahdistuneisuutta.
    Laskee veren korkeita kolesteroliarvoja.

Lainaus käyttäjältä: wikiKiinassa aprikoosipuuta on viljelty tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Toisaalta venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että samanaikaisesti sitä olisi alettu viljellä myös Keski-Aasiassa. Kasvin tieteellinen nimi Prunus armeniaca eli "Armenian luumu" viittaa Armeniaan. Persikan tavoin aprikoosin toi Eurooppaan Aleksanteri Suuri noin vuonna 300 eaa. Kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat hedelmälle lempinimen "auringon kultamuna". Pohjois-Euroopassa aprikoosia alettiin viljellä vasta 1500-luvulla.

Kasvata itse oma aprikoosisi ja tee vaikka kompottia.

Lainaus käyttäjältä: https://www.viherpeukalot.fi/aprikoosi-1Eksotiikkaa suomalaiseen puutarhaan!
Alunperin Kiinasta kotoisin olevalla aprikoosilla on muiden sukulaistensa tapaan ihastuttava kukinta alkukesällä. Todella mielenkiintoinen hedelmäpuu terassille, parvekkeelle ja kasvihuoneeseen. Hillittykasvuinen ja itsepölytteinen. Aprikoosi voi talvehtia ulkona edullisella paikalla, mutta talvehtimisen varmistamiseksi suositellaan talvetusta esim. kasvihuoneessa tai kellarissa. Toimituskorkeus 70-80 cm.

Amarettoa voi nautiskella sadon kehittymistä odotellessa. Sitäkin voi itse valmistaa - tuo vaikka lavallisen Saarenmaata Virosta ja sekoittelee itse likööriksi. Ohje:

https://www.allrecipes.com/recipe/17770/amaretto/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 28, 2021, 14:29:32
Tilasin huomiseksi pihvitomanttia uunivoileipiä varten. Onko pihvitomantti paras vaihtoehto uunivoileipiä varten?

Mulla uunivoileivän rakenne on perinteisesti ollut seuraavanlainen:

emmentalsiipale
meetvursti tai joku muu leikkele tai tonnikala
edamsiipale
pihvitomanttisiipale
voita
paahtoleipä

juusto tuolla välissä sitoo hiukka sisuksia niin ei leviä niin helposti syödessä.

Millä reseptillä te olette tehneet uunivoileipiä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 28, 2021, 14:44:54
Voi, vaikka millä! Lämpimät leivät, kuten niitä täällä päin kutsutaan, on kuin pitsa, niihin voi laittaa mitä vaan! Itsekin kyllä tykkään metukasta, koska siitä tulee mukavan rapeaa lämmitettäessä.

Tavallisen illan leipä:

ohuen ohut vaasan ruisleipä (en tykkää vaaleasta leivästä)
hyvin pieni sipaisu ingmariini merisuola/voi/öljy
pieni juustosiivu, edamia, goudaa tai savujuustoa
sienisalaattia/tomaattia/suolakurkkua/sipulia/mitä kaapissa on, yhdistelläkin voi
metukkaa
juustoa vähän enemmän, mieluiten niin, että juustoja tulee kahta merkkiä

Herkullisia leivistä saa laittamalla jotain parempaa ainesta, kuten parman kinkkua tms., mutta sitä ei aina ole jääkaapissa. Yksi hyvä kikka lämpimiin leipiin on sinappi, jota käytän toisinaan levitteen sijaan/kanssa, antaa makua, etenkin, jos on vahvempaa.

Hyvää leipästelyä!

T: Xante

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - marraskuu 01, 2021, 00:59:46
Taivaallinen Porkkanakakku
5dl porkkanraastetta
3/4dl siirpappi
0,5juoksevaa hunajaa
4munaa
1rkl.kanelia
2tlvaniljasokeria
4dlvehnäjauhoa
0,5 tlsuolaa
1dlruoka öljyä
leivinjauhetta
sekoita hunja+siirappiseos kananmunien kanssa, ja lisää muut aineet taikinaa ei tarvia paljonkaan vaahdotella#
levitä uunipannulle neliskanttiseen muotoonsa ja paista n.20minuuttia
täyte:1dl tomusokeria +100gvoita+200g viola tuorejuustoa vatkaa vaahdoksi
siis päällynen on syytä levitellä kakun taikka piirakan päälle, vasta kun se on kunnollisesti jäähtynyt!
:P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 02, 2021, 20:31:41
Ihanaa uuniruokaa valmiiksimarinoidusta broilerista, riisistä ja juureksista. Tällä kertaa en pessyt marinadia pois, mutta valutin pois sen, minkä helposti pystyi.

- Syvä uunipelti voidellaan kookosöljyllä tai muulla rasvalla.
- Otetaan 1,5 kg valmiiksimarintoituja broilerin koipia lämpiämään jääkaapista (marinoimattomia ei ollut).
- Huuhdotaan ja sitten liotetaan riisiä ehkä 1,5 mukillista noin puoli tuntia. (Pirkka parboiled pitkäjyväinen tällä kertaa.) Heitetään riisin liotusvesi pois. Kipataan riisi + tuplamäärä (tai 1,5 krt?) vettä pellille.
Huuhdotaan hyvin ja harjataan ja putsataan ja pilkotaan suoraan pellille:
- 2 pientä bataattia, puolikkaina pellille
- 2 isoa porkkanaa palasina pellille
- 1 palsternakka
- 1 hyvin pieni lanttu (2-3:kin olisi kyllä mennyt)
Pilkotaan pellille
- 2 varsisellerin vartta palasina
- 2 pientä sipulia (enemmänkin olisi maistunut)
Siirretään koivet pellille niin, ettei marinadia tule mukaan. Ripotellaan kaiken päälle, varsinkin broilerin (määrät hihasta):
- mangocurrya 2-3 rkl  (varsinkin tämä oli aivan ihana!)
- 1 rkl savupaprikaa
- 1/2 rkl chiliä
Uunissa 200 C kiertoilma ensin, sitten 190 C ylä+alalämpö, kunnes vesi on imeytynyt riisiin ja lihaa irtoaa luista. En muista menikö ehkä noin 1 tunti tai 2.
Valmiseen kuumaan vuokaan pari tomaattia pilkottuna (olisi voinut olla alusta alkaen, ja enemmänkin):
- 2 tomaattia

Lautaselle em. lisäksi: paprikaa, muutama sipulirengas, hapankaalia.

Nyt olen putsannut broilerin ja odottelen, että jäähtyy, ja ruoan voi latoa lasiastiaan ja laittaa jääkaappiin. (Ja nauttinut ruoasta, ja 2 tunnin jälkeen vielä iltapalaksikin. Oli niin hyvää.)

Odotellessani keitän ja uutan broilerin luista lihalientä, jolla ajattelin maustaa joko soijarouhetta tai härkäpapurouhetta tai kasvissoppaa jossain vaiheessa, ehkä ensin laitan sen pakkaseen kun on viilentynyt jääkaapissa. Ensin pitää kyllä häähdyttää ennen jääkaappiin siirtoa, ja jäähdyttämisen teen samalla uunipellillä, millä valmistin riisiruoan, jäähtynee nopeasti, kun on ikkuna auki.

Tästä riittäisi isommallekin porukalle, esim. 4:lle tai useammalle, jos pieniruokaisia.

Lis. Laitoin kaksi tötsää tästä pakkaseen, mutta silti tätä riitti ja riitti, kyllästymiseen asti, 5 päivää. Eilen söin viimeiset. Olisi pitänyt vaan laittaa puolet tai 2/3 pakkaseen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 07, 2021, 19:20:55
Tänään taas uuniruokaa, tällä kertaa lohesta ja juureksista ja vihanneksista.

oliiviöljyä pellin voiteluun

1 bataatti isoina paloina
2 perunaa puolikkaina
1 porkkana ohuina kiekkoina
1 pieni hyvin lanttu ohuina siivuina
1 sipuli lohkoina
pala valkokaalia palasina
3 varsisellerin vartta pieninä kiekkoina
2 tomaattia lohkoina

oregaanoa
Provencen yrttejä
fenkolin siemeniä (ihania lohen kanssa)

700 g lohta (puolikas file, nahkoineen)
reippaasti kurkumaa nahattomalle puolelle
(lohi käännetään nahkapuoli ylöspäin ja tällätään kasvisten päälle)
1 prk (2,5 dl) pippuri -kauraruokaa lohen päälle

Ensin 20 min 200C kiertoilma, sitten 180 C ylä+alalämpö, kunnes ottaa väriä ja tuoksuu hyvältä eli on valmis.
Valmiista lohesta kääritään nahka pois, kun ruoka otetaan uunista. Helppoa kun lohin on kypsä.
Nautin tämän hapankaalin ja kurkun kanssa.

Hitsin hyvää tämäkin, varsinkin kun aamiaisesta oli jo 8 tuntia. (Pieni välipala hummusta+ 2 näkkäriä, ja 1/2 tai 3/4 desiä raejuustoa tässä välissä kyllä.)

Hyvä tapa hukata pian vanhaksi menevää kuten valkokaalia ja varsiselleriä.

Tuo kauraruoka on tuhtia tavaraa. Taitaa olla 15% rasvaa (rypsi?), eli kokonaista 37,5 grammaa tetrassa, huh. Olin ensin ajatellut laittaa 2 prk, mutta luettuani tuoteselosteen päädyin yhteen. Onneksi niissä on tosipitkä säilyvyys, taitaa olla helmikuulle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 07, 2021, 22:06:12
(Melkein) samalla uuninlämmityksellä tein oikein maukasta ja rapeaa ruisleipää. En oikein tiedä, miten rapeus tähän ilmaantui, mutta hyvä, että ilmaantui. Määrät ihan arvioita.

1 pss. kuivahiivaa
2-3 mukillista kädenlämpöistä vähän lämpimämpää vettä (teen mikrossa ja sekoitan kylmää vettä niin että tulee sopivanlämpöinen)

1 rkl basilikaa (suolankorvike)
1 rkl currya (on jättipakkaus, pitää käyttää, aromi häviää, eikä leipä maistu currylle) (suolankorvike)
3/4 l  täysjyväruisjauhoa
1,5 dl spelttiä
0,5 dl vehnäjauhoa
1 rkl sokeria (hiivan ruoaksi)

Sekoitetaan ja annetaan nousta kun peltiruoka muhii uunissa > 1 h.

Lisätään:
1,5 rkl rypsiöljyä
1,5 rkl leivinjauhetta (koska näytti, ettei ollut tarpeeksi kohonnut)

Työstetään suoraan pellillä, joka peitetty leivinpaperilla. Eli ei vaivata kauhean paljon (jos sillä nyt on merkitystä). Leivotaan pyöreä korkea leipä.

Laitetaan leipä vähän viilenneeseen uuniin. Ensin 200 C kiertoilmalla 15 min, ja sitten ehkä 50 min (tai enemmän) ylä+alalämpö 180 C, josta loppu 10-15 min uuni pois päältä, antaa olla jälkilämmöllä.

En tiedä mikä tässä teki leivästä harvinaisen rapeakuorisen. Ehkä se, että kerrankin maltoin paistaa tarpeeksi kauan? 
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 08, 2021, 20:47:47
^Tuosta vinkistä eka kerran harkitsen nyt että tehdä oikeaa leipää, näyttää helpolta. Olen "pika-pannurieskaani" kyllästynyt.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 12, 2021, 09:06:08
^
Nuo ohuet ruisleivät on kyllä herkullisia, mutta niissä piilee vaara lihoa. Leipä itsessään on ohut ja jos syö lukumääräisesti saman verran kuin söisi jotain paksumpia palaleipiä, niin vaara on ehkä kampitettu.

Mutta kun ne ovat niin ohuita, että eivät vie nälkää ja lisäksi vielä ovat hyviä, niin niitä saattaa helposti syödä useampia.
...
Niinhän sitä luulisi. Ehkä monella käy niin.  Mutta minä vähän säikähdin yksi päivä huomasin kuinka rasvaton mun kasvispitoinen(illallis)ateria on. Ainoa rasva oli melkein sitten vain sen yhden leivän 1-2mm rasvalevite pienen lohipihvin puolikkaan lisäksi. Joten elimistössäni on uupa rasvasta ja olen pannut 0,5 cm Flooraa sille pikku-ruisherkulleni. Jotta saan tarpeeksi rasvaa.  (Olen laihtunut nyt 1,1 kiloa 3 viikossa, lähinnä kait koska rasvainen ruisleipä on korvannut keksit ja uni parempaa). Pääasiassa 1 Herkkupari(ylä+alaosa) per ilta, siis paketista riittää melkein viikoksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 09, 2021, 10:44:39
^
Semmoinen kommentti, että oli aika helppoa, mutta tuossa prosessissa oli jotain pielessä. Ehkä oli väärä vedenlämpötila, tai se, etten peittänyt astiaa astiapyyhkeellä nostattamisen ajaksi, tai varsinkin se, että lisäsin jauhoja liikaa "esitaikinaan", tai jokin muu seikka sen syynä, ettei taikina kohonnut ihan niin kuin pitäisi. Siksi jouduin laittamaan sitä leivinjauhetta.

Oliskohan se normaaliproseduuri (hiivaleivän tai sekaleivän osalta?) niin, että
- ensin sekoitetaan taikina, joka on aika löysä, joten se jaksaa nousta (jos laittaa liikaa jauhoja, taikina ei jaksa nousta, niin taisi käydä minulla).
- Annetaan nousta puolisen tuntia.
-Sitten lisätään vähitellen jauhoja lisää ja samalla muokataan taikinaa leipomalla voimallisesti. Se muokkaaminen aiheuttaa "get the glutein going", eli vehnän gluteiinille tapahtuu jotain sellaista, jonka ansiosta leipä pysyy kasassa paremmin, ja jaksaa nousta, eikä nousemisen jälkeen lässähdä.
- Sitten muotoillaan leivät, jotka jätetään liinan alla kohoamaan esim puoli tuntia, tai kunnes ovat tarpeeksi kohonneet (kun painaa sormella, taikina palautuu takaisin sileäksi)
- Paistetaan uunissa.

Luulen, että ruisjauho käyttäytyy eri tavalla kuin hiivaleipäjauho. Ehkä vaatii pidemmät nostatusajat. Ehkä vaatii nostatuksen korissa. Ehkä vaatii muotoilun erityisten isojen lastojen avulla. Ehkä vaatii löysemmän taikinan. Usein ruisjauhot kaltataan, eli niiden päälle kaadetaan kiehuvaa vettä, ja leipomista jatketaan vasta kun taikina on jäähtynyt tarpeeksi.

Ja ennen kaikkea, tuo yritelmäni siis ei ollut hapanleipä, koska ei ollut juureen leivottu. Hapanjuurileivonta on aivan oma taiteenlajinsa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 09, 2021, 12:40:56
^
Mitä tarkoittaa "nostatus korissa" ?

Harmi, ettei ole tarkempaa mielikuvaa siitä, miten maalla ruisleivät tehtiin. Sen muistan, että taikinatiinua (todella iso puinen saavi) koskaan pesty, vaan taikinan jämät jätettiin tiinuun. Kun seuraava leipomispäivä tuli, tiinu otettiin jo edellisenä iltana esiin ja sinne laitettiin vettä, että kuivunut taikinanjämä likoaa ja yön yli taisi se löysä ruisvelli kuplia tiinussa. Aamulla taikina tehtiin valmiiksi ja mielestäni sitä ei pitkään ainakaan siinä nostatettu, vaan reikäleivät leivottiin ja ne jätettiin leipälaudoille kohoamaan ennen pistelyä ja uuniin joutumista.

Tuollahan leipomispäivä tarkoitti tosiaan koko päivän ja useamman henkilön touhua ja talossa oli iso leivinuuni, jossa leivät ja pullat paistettiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 09, 2021, 15:36:33
^
Mitenkähän maalaiset sai silloin ennenvanhaan sen kuivan orsiruisleivän alas puuronsa tai perunansa kanssa. Käsittääkseni voi ei silloin ollut mikään halpatuote, kuten nykyään. Leipäkin on nykyään usein kalliimpaa kuin tuo niin maittava liukaste. Ei kai silloin rasvaista sianlihakastikettakaan joka päivä ollut saatavana, porsaita teurastettiin lähinnä jouluksi, umpeutuneet naudat ja kiinnisaadut villieläimet taas olivat lähes rasvattomia.

Kai se leipä siitä sitten pehmeni kun aikansa mässytti ja hörppi vettä välillä. Tai puolukkamehua ja mahdollisesti nesteleipää, eli kotikaljaa. Vähät tuotetut maidot säästettiin lapsille ja vointekoon. Kurria juotettiin vasikoille ja nyrpeille rengeille ja piioille.

Tänään olen syönyt lähes pelkästään lähellä (alle 100km) tuotettua ruokaa, kahvi poisluettuna. Aamulla Mondo-sumpin kanssa oli suppilovahveromunakas ja ohut leipäviipale paksulla voikerroksella. Lounaaksi tempaisin eilisestä ylijääneet valmistamani jauhemaksapunajuuripihvit joissa oli raaka-aineena myös hivenen perunamuusia ja kananmunaa. Lisänä suppilovahveroita.

Jotain mukavaa pitäisi keksiä illaksi, ehkä broileria tai makkaraa. Lähituotettua tietysti. Harmi kun mausteet ja suola ovat pääosin tuontitavaraa. Mäkimeiramia ja basilikaa sentään lähipiiri tuottaa mukavasti. Niin, ja chiliä. Suolaa voisi itsekin valmistaa merivedestä mutta ei taida maksaa vaivaa, kilo suolaa ei maksa paljoa ja kestää kauan. Sokerin olenkin jo käytännössä korvannut lähihunajalla.

Siitä tulikin mieleeni, että pitäisi joskus kokeilla kaskinaurishunajaherkun valmistamista takassa, hiilloksella. Olisi varmaan oiva lisäke peuranpaistin ja perunan kanssa. Katajanmarjat voisivat sopia mausteeksi ja katajanoksia voisi laittaa savuamaan takkaan myös, antamaan alkukantaista metsäläismakumaailmaa.

Vielä kun jostain löytyisi vähän lähipontikkaa ruuansulatusta edistämään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 09, 2021, 17:11:37
Korissa nostatus takoittaa sitä, että taikina laitetaan nousemaan korin sisälle, jolloin korista jää leipään koristelliset jäljet. Kori käsitellään jollain, muistaakseni riisijauholla, jotta taikina ei jäisi kiinni siihen. Tätä korinostatusta kai käytetään varsinkin hapanjuurileivonnassa, olen lukenut. Itse en ole koskaan valmistanut itse hapanjuurta. Ei ole kärsimättömän tai nälkäisen ihmisen puuhaa se.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 09, 2021, 17:14:58
ROOSTER,
itse tein mökillä nuotion hiilloksilla hiillosbataatteja muistaakseni toissakesänä heittämällä kokonaisia bataatteja hiillokseen, ja peittämällä hiilloksella. Ulkoisesti niistä tuli hiilenmustia, mutta sisältä kirkkaanoransseja, ja maku oli aivan taivaallinen. Kaavin sisuksen siis lusikalla käyttöön, enkä syönyt hiiltynyttä kuorta. Suosittelen lämpimästi. Olettaisin, että ainakin pikkulantut ja nauriitkin paistuvat maistuviksi samalla lailla. En laittanut katajanoksia tai -marjoja.

Uunissakin tulee bataateista maukkaita samalla tavalla, eli kokonaisena ja kuorineen paistettuna.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 12, 2021, 16:42:43
Löysin mielenkiintoisen twitterketjun. Siinä mainostetaan kanan makuisia kasvisvaihtoehtoja tai siis ainakin vaihtoehtoja kanalle. Pitääpä ottaa kokeiluun. Ei olisi yhtään pahaksi, jos löytyisi joku kananlihan korvike. Ilman sian- ja naudanlihaa pystyn elämään, mutta siipikarjan lihaa kyllä kuluu.

https://twitter.com/chocochilinet/status/1458805955119001611
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 12, 2021, 16:54:16
^
Kerro sit, mitä tykkäsit.

Itse olen ainakin tykännyt Quornista (pakaste), se taitaa olla sienestä tehty. Sopii mm. wokeihin ja patoihin.

Ja vähemmän prosessoiduista ja edullisemmistakin mainittakoon nämä: monenlaiset pavut ja linssit kuuluvat vakiruokavaliooni, ja sienet, ja Härkis härkäpapurouhe ja soijarouhe (kaksi viimeistä hyvin säilyvää kuivamuonaa, vaatii maustamisen. Perus-nyhtökaurasta en oikein diggaa, mutta tomaattinen versio on aika hyvää.

Tällä viikolla mulla on ainekset tällaiseen ystäväni vinkkaamaan ruokaan, johon tulee linssejä ja sieniä:

Täytetyt uunipaahdetut myskikurpitsat (4:lle) (http://www.tiskivuorenemanta.fi/2019/09/taytetyt-uunipaahdetut-myskikurpitsat/?fbclid=IwAR01inGh_J4nTgU0WOeEINgkyfmdgfnmcwlmzKyHT-IKWcCjXVlvohmVz_c)

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 13, 2021, 12:59:34
On testattu Rooty -tuote (https://rooty.fi/?gclid=Cj0KCQiA4b2MBhD2ARIsAIrcB-TWWipBjm-umz_-i43HWovFrIqwP3rMvWb1Hfqqf-JRrZdnTVRV1EsaAjoAEALw_wcB) ja niistä hippuversio. Nuudeliversion kokeilen joskus myöhemmin.

(https://rooty.fi/wp-content/uploads/2021/02/rooty-perunahippu-1.png.webp) (https://rooty.fi/wp-content/uploads/2021/02/rooty-pannunuudeli-pussi.jpg.webp)

Osin pari pussia noita hippuja, kun oli niin halvalla. Ilmeisesti joku tutustumistarjous, kun oli muistaakseni eurolla tai kahdella kaksi pussia. Nyt noiden hinta k-ketjulla näytti olevan alle kahden euron pussilta. Nuudelit hiukan halvempia. Ensimmäinen kokeilu oli positiivinen ylläri, sillä tuosta saa todellista pikaruokaa.

Minulla oli avattu ruokakerma, jonka jämälle piti keksiä käyttöä ja noihin hippuihin sen käytin näin:

Paistinpannulle silputtu pienehkö sipuli öljyyn tirisemään. Nakkasin kissoilta nyysityt neljä seitikuutiota pannulle ja ravistelin hippupussista sisältöä pannulle sen verran, että arvelin siitä yhden annoksen tulevan. Viispippurimyllystä useampi tomera kierros ja suolaa perään. Pyöräyttelin puulastalle muutaman kerran ja sitten lorautin kermaa pannulle sopivasti. Kansi päälle, että kylmät tuotteet sulaa nopeammin. Välillä pari sekoistuskertaa. En katsonut kellosta valmistusaikaa, mutta valmista siitä tuli siinä vaiheessa kun kalapalat oli sulaneet niin, että menivät rikki. Tuskin kymmentä minuuttia meni, sillä kansi edesauttoi kuumenemista.

Annos oli mitä mainioin. Mausteet jäi hiukan vähälle, mutta oppia ikä kaikki. Jos tuo olisi lohipaloista tehty, niin muistuttaisi todella paljon kirjolohikiusausta. Veikkaan, että hippuja tulee jatkossa löytymään pakastimestani aina. Saapa nähdä miten käy nuudeliversion.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 19, 2021, 19:53:37
No niin nyt se on tehty. Ensimmäinen ikioma itsetehty - ja vähäsuolainen - ruisleipä. Kertsin reseptillä, perinteisellä puu-uunilla.
Hiukan muunsin: minulla ei ollutkaan currya vaan kurkumaa, ja spelttijauhoa en muistanut hankkia, korvasin rukiilla.  Ehkä en malttanut vaivata tarpeeksi tai liian märkä päältä mutta vaikka se kohosi pellillä aluksi niin se jotenkin lässähti. Rapeaa tummaa kuorta ei syntynyt. Leipäviipaleet ei pysy kasassa vaan hajoaa keskeltä kahdeksi. Mutta ei haittaa.
  Sillä joka tapauksessa maku on hieno, ja ennenkaikkea kriittisen epäilevä iäkäs ruisleipiä jne tehnyt sukulainen antoi tuomioksi: hyvää. Ja otti kolme palaa...* :D
  Valitettavasti maha on taas arempi eikä passaa syödä liikaa ruista per päivä. Joten joudun pidättelemään itseäni ahmimasta. Pakastin osan.

*Hän on herkka haukkumaan kaloja tai pottuja tai muussia tuimaksi, koska pitää olla kunnolla suolaa. Tää leipä vähäsuolaisena kun meni noin "läpi" niin tosi hienoa... :D



Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 19, 2021, 20:20:59
^ Jee, kiva kuulla.

Ehkä sulla oli liian vähän jauhoa, jos kerran ensin nousi mutta sitten lässähti? Tai liian pitkä nostatusaika.

Jos leivän antaa jäähtyä, sitä on helpompi leikata ilman, että murenee. Ehkä pari teelusikallista psylliumia taikinassa voisi ajaa saman asian?

Vielä vinkki varsinkin omakotiasujalle, tai kelle vaan:

Anna kulhon ja sekoitusvälineen (kauhan) kuivahtaa. Silloin on helppo rapsutella jauhot biojätepussiin. Jos taikinakulhon pesee tiskialtaassa heti, voi taikina nimittäin tukkia putket. 
Sama pätee leipien peittämiseen käytettävään astiapyyhkeeseen: anna kuivua ennen kuin poistat taikinajäämät.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 19, 2021, 20:22:47
Itse tein fifty-sixty-leipää (puolet ruista) tänään ilman että likasin käsiäni. Sekoitin isolla muovikauhalla taikinan, nostattelin ja lopuksi kippasin leivinpaperilla peitetylle pellille, jossa muotoilin kauhan avulla leipää. Ja nostatin lisää.

2 mukia vettä, kättä vähän lämpöisempää
2 rkl sokeria
kuivahiivaa
1,5 dl vehnäjauhoja
(annetaan tämän vellin nousta puoli tuntia)
1 tl suolaa (maha ei kestä tänään mausteita)
0,5 dl ruisleseitä
2 dl kaurahiutaleita
4 dl? ruisjauhoja
(jää löysäksi, annetaan nousta)
lisätään ruisjauhoja kunnes sopivan taikinamaista
2 kananmunaa
1 rkl rypsiöljyä

200 C kiertoilmauunissa.
Ei tullut rapeaa, mutta aivan ihanan makuista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 19, 2021, 23:37:05
^^ Minä pesen kulhon kahvilla, ja viskaan sekoituksen ulos ravinteeksi kasvimaan tuntumaan, sillä tavalla osaan varoa putkien tukkimista. Peitteenä käytin muovikalvoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 20, 2021, 08:45:35
^
Eihän nyt taikinakulhon peseminen mikään putkea tukkiva ongelma ole eikä siihen mitään erikoistemppuja tarvita.

Useimmat vaivattavat taikinat on hyvän vaivauksen jälkeen sen verran sitkaiset, että taikina lähtee kulhosta tarkasti jo sillä, että sen kumoaa leivinpöydälle. Viimeiset rippeet lähtevät kädellä pyöräyttämällä kulhon pintaa pitkin. Jos taikina vetelänä kaadetaan kulhosta, niin silloin kulhosta kaavitaan nuolijalla.

(https://www.tuontitukku.fi/storage/product_images/4/tuotesivu_SILIKONIKAAVIN235cmTAIKINAKAAVIN_7316830023694_284c1773b9a14c968473e6d9e36a3e60_4.jpg)

Noita on monenlaisia, mutta itse olen pärjännyt kahdella. Toinen on kuvan mukainen vähän tukevampi ja toinen on pidempivartinen, jossa on kapeampi tuo nuoleva osa. Jälkimmäinen soveltuu hyvin kapeiden astioiden kuten litraisen jugurttitölkin kaapimiseen.

Jos jollekin nyt on outo tuo nuolija, niin googlen kuvahaulla löytyy lisää kuvia hakusanalla nuolija.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 20, 2021, 10:33:55
^
Vehnätaikinasta kyllä muodostuu kimmoisa pallo, mutta jos on liki täysjyväinen leipä, ei taida tapahtua samaa, varsinkaan jos ei ole ollenkaan sitkaa tuovaa vehnäjauhoa tai sitä on vai nimeksi? Jos (melkein)täysjyvärukiisesta taikinasta meinaa tehdä niin kiinteän, ettei se tartu kulhoon, eikös siitä tule sitten liiankin kiinteä, eikä se siksi jaksa kohota?

Ja taikinakulho on vain osa ongelmaa: tavanomaisessa leipomisessa, jossa vaivataan käsin taikinaa, kädet ovat taikinassa, ja pitää pestä (mahdollisesti viemäriä tukkien). Käsiä ei voi jättää puoli vuorokautta kuivuman. Nuo omat viritykseni, joissa vaan kauhalla vaivattiin se taikina, juontuvat halusta olla koskematta käsin taikinaan edes kulhossa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 20, 2021, 10:44:11
^
Vetelään tai muuten sitkottomaan taikinaan sitten tuo nuolija käyttöön, niin puhdasta tulee. Minä sitä käytän ihan kaikkeen, missä kulho pitää saada tiskiä varten siistiksi. Jopa vetelän lettutaikinan kaavin siihen viimeiseen lettuun nuolijalla.

Ei ole kädetkään mikään putken tukkiva ongelma. Äitini aikanaan opetti, että taikina kaavitaan käsistä ruokaveitsellä. Siinä ei mene kuin hetki, niin kädet on niin siistit, että lopun voikin jo viemäriin huuhtoa. Tuotakaan ei opetettu sen varuiksi, ettei putket tukkeudu vaan siksi, ettei taikinaa mene hukkaan yhtään enempää kuin on pakko. Mutta jos on valmis tuhlaamaan jauhoja, niin kädet puhdistuu taikinasta, kun ottaa jauhoja ja hieroo niitä käsiin, jolloin taikina putoilee makkaroina pois käsistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 20, 2021, 15:56:57
Käytän nuolijaa melkein kaikkeen, mutten muista olenko sitä leipätaikinaan käyttänyt. Pitääpä kokeilla ensi kerralla ruistaikinan teossa. Raportoin tuloksesta, jos muistan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 22, 2021, 20:53:28
Tänään sain konsultointipalkkioksi syödä muiden tekemää laaturuokaa.

Palkkion otin salaattina, etanoina ja sisäfileepihvinä.

Oli hyvää.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - marraskuu 23, 2021, 13:02:38
Eipä nyt takerruta sellaisiin pikkuseikkoihin, kuin että kulinarismi on kulttuurin asia ja siten tämäkin ketju kuuluisi kulttuurin puolelle; ketjun nimestäkin voisi olla monta mieltä mutta minkäs teet - kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia! En siis ehdota että ketju pitäisi vähintäänkin siirtää, saati känkelöidä. :)

Vaan saman ilmapiirin siivittämänä nyt syödään oikeaoppisesti klassista italialaista pitsaa, yön pikkutunneilla. Näin se menee...

Ensin katsotaan pitsapaikka eli hieno ja perinteikäs italialainen ravintola, jossa on vähän jonoa. Auttaa, mikäli paikasta ollaan juuri heittämässä pari känniääliötä ulos. Ennakoiva ja tiedostava asiakas tilaa itselleen kerralla kolme pitsaa, klassisin italialaisin päällisin - kuten kebab (Pakaste), ananas (Säilyke), katkarapu (Pakaste) ja vaikkapa currymajoneesi. Toiseen pitsan voisi ottaa insalata, eli valkokaalia, oliiveja (Säilyke), herkkusieniä (Säilyke). Kolmanteen pitsaan tulee edelleen oliiveja (Säilyke), paprikaa (Säilyke), ja pepperonia (Kuivasäilyke).

Kokkia/paikan omistajaa muistetaan kiittää tilanteesta riippuen joko turkiksi (Teşekkürler!) tai arabiaksi ( تشکر!), aivan kuten Italiassakin tehdään!

Ensimmäinen pitsa syödään paikan päällä. Samalla voi yrittää rupatella naapuripöydän kahden hienon leidin kanssa kunnes huomaat, että hehän ovat sammuneet pöytäänsä. Sitten lähdetään kotia kohti, ja ryhdytään syömään toista herkullista italialaista pitsaa. Pitsa kuitenkin tyypillisesti putoaa jo 20 metrin askelluksen jälkeen maahan. Siitä voi ottaa tästä huolimatta vielä pari haukkua, ennen kuin sen ja pakkauksen dumppaa lähimpään roskikseen. Eihän tässä mitään moukkia olla, roskat laitetaan roskiin!

Kotiin päästyä alkaa oksettaa, ja menet kylppäriin yrjöämään ne kaksi ensimmäistä italialaista pitsaa pönttöön. Tämän jälkeen väsyttää, ja sammut oikeaoppisesti sinne vessan lattialle.

Seuraavana aamuna/aamupäivänä syödään se kolmas pitsa. Se on edelleen aavistuksen lämmin, koska kylppärissä on lattialämmitys, ja pitsa on muhinut yön yli siinä vieressäsi lattialla.

Buon appetito!

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - marraskuu 23, 2021, 13:15:59
Ketjun typerästä otsikosta tuli vielä mieleeni, että mokata voi jo paljon ennen, ennen kuin mitään ruokaa on edes tarjottukaan.

Kulinaristisen etiketin mukaiseen aterinten säilytysjärjestykseen on hyvä, selkosuomalainen muistitavutus: HAA-VEI-LU. Eli haarukka, veitsi ja lusikka. Nyt kaikki kipinkapin tarkistamaan aterinlokerostanne, että tässä järjestyksessä niiitä säilytätte. Ellei, niin känkelöikää itsenne!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 24, 2021, 14:28:59
^Täällä syömävehkeet ovat laatikossa poikittain. Siten ei tarvitse kääntää rannetta 90 astetta laatikon avaamisen jälkeen. Veitset tosiaan keskimmäisessä lokerossa erottamassa suuhun "työnnettäviä" juttuja.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - marraskuu 25, 2021, 23:52:42
Yrttiboston:pohja

4dlsämpyläjauhoa
2tlkuivahiivaa
1/2tl jodi pitoinen suola(jozo)
1dlkaurahiutaleita
2,5dllämmintä vettä
1/2dlrypsiöljyä
2tlciansiemeniä(kannattaa liotella vesitilkassa, voi muuten tulla mahanpuruja herkkävatsaiselle)

täytteeseen:200g, maustamatonsulatejuusto(tai yrtipainotuksella em.valkosipulin makuinen)
1dltuoretta ruohosipulia, ripaus mustapippuria ja herbamare suolaa (1/2tl)
taikinaa voi hieman kohottaa liinan alla, mutta ei sekään vättämätön josa paistat uunissa miedommalla lämmöillä
vähän pidempään n.+200, astetta ,25min.
kauli siis kuten korvapuustitaikina leivinpaperin päällä, levitä täytteet, tuorejuustoa, mausteet ja silputtu tuoreruohosipuli,
paistoin uunin kesktasolla.
öljysin vuuan, mutta korppujauhoa ei tarvita, se vain turhaan kovettaa pohjaa!
nosetele korvpuustin muotoiset rullat esim pyöreä teflonpintainen piirakkavuoka))
-mikä parasta tämä boston ei voita kaipaa, koska välissä on tuhdisti sulatejuustoa!Bob Apetit!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 26, 2021, 10:17:38
Yleensä kausituotteet ovat ihan väkisin tehtyjä, eivätkä maistu normaaliolosuhteissa. Jos olisi menekkiä, tehtäisiinhän niitä ympäri vuoden.

Nyt on löytynyt kuitenkin tuote jonka kohdalla "kausi"-liite tuntuu turhalta. Turun Sinapin Olutsinappi.

(https://preview.redd.it/1nsrbbi62c151.jpg?width=640&crop=smart&auto=webp&s=eedaa94ffa32222e44e38a55a568d057e2074931)

Siinä vasta hyvän makuinen sinappivaihtoehto.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 26, 2021, 14:56:06
Kausimauista tuli mieleen tämä Pusuista paras talven kausimaku, jota saa ainakin tässä joulun tietämillä

(https://brunberg.fi/wp-content/uploads/2020/11/Suukko_talvi_6kpl_150g-scaled.jpg)

Minulle nuo on edelleen pusuja vaikkakin se yksi sana on tullut jätetyksi pois, enkä edes sano millä kirjaimella se sana alkaa.
Harvoin noita tulee ostettua muulloin, mutta juuri tuo talvimaku maistuu minulle ja noita tulee muutama boxillinen syötyä.

Tropical (https://brunberg.fi/wp-content/uploads/2020/11/Suukko_tropical_6kpl-scaled.jpg) on myös aika ok ja kausimauksi sekin on nimetty, mutta vuoden aikaa ei ole mainittu. Väristä päätellen tuo on myynnissä Pääsiäisen tienoolla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 27, 2021, 19:58:49
Huijasin itseni syömään enemmän kasviksia (salaatti + keitetyt) ja vähemmän energiamättöä (maksalaatikkoa).

Salaatti, tästä tuli noin 3 litraa

4 porkkanaa hienoina siivuina
5 retiisiä hienoina siivuina
1/2 pieni kerä jäävuorisalaattia
1/2 kesäkurpitsaa
1,75 dl hapankaalia
  (olisin laittanut punasipulirenkaita ja/tai valkosipulia, mutta maha ei nyt kestä)
1 prk thaibasilika tonnikalaa
1 prk maissia

Salaatinkastike ("rhode island")
1/2 prk (70g?) 18% creme fraiche
<1 tl srirachaa
2 tl luomuketsuppia
2 tl hyvää oliiviöljyä
(suolaa ei tarvitse, koska salaatissa on suolaa hapankaalissa, tonnikalassa ja maississa)

Em. siis "alkupalaksi", kukkuralautasellinen.

"Pääruoaksi" 1/2 pkt maksalaatikkoa + sokeritonta puolukkasurvosta + mikrossa kypsennettyjä ruusukaaleja n. 6 kpl.

"Jälkiruoaksi"/happotasaajaksi: 1/2 dl maitoa (purskutellaan), pieni palanen kypsytettyä juustoa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 27, 2021, 21:35:55
Noin viikko sitten tuli suklaanhimo. Laitoin pieneen kulvoon Flora 60% margariinia ja kaakaojauhetta, liki 1:1 suhteessa
ja vaivasin sitä, levitin suklaalevyksi ja leikkasin palasiksi. Pysyi liian tahmaisena viileässäkin joten levitin päälle ja alle kaakojauhetta ja sokeria+vaniljasokeria. Ja hyydytin pakkasessa. Viileässäkin edelleen liian tahmeaa joten terveellistä (pehmeärasvaista) on mahdoton tehdä tahmatonta suklaalevyä. MUTTA keksin sitten että pannurieska-pannari-palasten väliin kun panen tuota välikerrokseksi niin saan suklaapannurieskaa, jossa tahmaus ei haittaa. Nam nam.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 27, 2021, 21:53:07
Leivinjauhe koostuu natriumista. En tykkää kun natriumia pitäisi vähentää. Ammoniumkarbonaatti ei sovi kuin kekseihin. 
  Kaliumkarbonaatti+kaliumvetykarbonaatti olisi ratkaisu. Mutta ei näy saavan pikagooglaten mistään. (Mainokset työntää kalkkia eli kalsiumsuoloja.)

Eurooppalaiset uudisasukkaat kun matkusti USA:han länteen, siellä ei ollu leivinjauhetta saatavana kaupoista kun olivat erämaassa. He tekivät sitä puun tuhkasta->potaskaa. 
  Luultavasti näin saa: Tuhkaaa liuotetaan veteen ja annetaan hapettua ja kuivua. Siitä erotetaan vedellä (pääosin erittäin syövyttävää kalilipeää KOH) jonka annetaan saada ilmasta hiilidioksidia. -> K2CO2 eli kaliumkarbonaattia. Kun annetaan saada vielä enempi hiilidioksidia syntyy KHCO3 eli kaliumvetykarbonaattia, se liukenee huonommin veteen kuin edellinen joten periaatteesa väkevästä liuoksesta voisi saostua valkoisina kiteinä pohjalle. Tästä sitten pikaleivonnaisiin niitä kohottamaan...
  DASH-dieetti voi olla työlästä täälläkin perähikiällä... ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 27, 2021, 21:57:15
^ Entä sooda? Vaatii kyllä piimän tms. seurakseen, muuten maistuu pahalta.
Kuukkeli kertoi:
LainaaMiten korvaan leivinjauheen ruokasoodalla?

Leivinjauheen voi korvata hyvin ruokasoodalla, kunhan taikinassa on jotain hapanta, eli esim. piimää, jogurttia tai kermaa. Tällöin ruokasoodaa laitetaan puolet vähemmän kuin leivinjauhetta eli:
2 tl leivinjauhetta = 1 tl ruokasoodaa.

Ruokasooda sekoitetaan ensin happamaan nesteeseen ja sitten taikinaan. Jos taikinassa ei ole mitään hapanta, sitä kannattaa muunnella. Tämä auttaa siihen, että ruokasooda ei maistu valmistuneessa leivonnaisessa pistävältä.

Ruokasoodaa voi käyttää kaikkeen mihin leivinjauhettakin, mutta ongelmana on, että ruokasoodan makua saattaa jäädä.

4 munan kakkupohjan voi tehdä laittamalla hyvin vähän ruokasoodaa (½ tl) ja lisätä se poikkeuksellisesti jauhojen joukossa. Toinen vaihtoehto on lisätä 4 munan kakkupohjaan lopuksi ½ dl kermaa johon sekoitetaan ruokasooda ja samalla vehnäjauhojen lisäksi n. ½-1 dl perunajauhoja.

Tai hirvensarvensuola? Sitä ainakin käytetään pikkuleipiin.
Kananmunakin toimii nostatusaineena, mutta toisaalta sisältää eläinperäistä tyydyttynyttä rasvaa.
---
Suklaaseen voisi kokeilla rouhia myllyllä manteleita, tai pähkinöitä. Mantelijauhoja myös myydäänkin, jopa Lidlissä. Tekisi vähemmän tahmaista? Riisimuroja? Kuivattuja marjoja (vadelmia)? Tai korvaisi puolet kookosrasvasta flooralla?

https://anna.fi/ruoka/ruokajutut/muistatko-viela-taman-90-luvun-hittiherkun-5-helppoa-ja-herkullista-riisisuklaareseptia
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 28, 2021, 20:08:14
^Mutta (ruoka)sooda on just natrium(bi)karbonaattia, kun pitäisi olla kaliumjuttua. Sooda sanakin tullee natriumista (engl. sodium).

Suklaa ja mantelit/pähkinät.. kuulostaa herkulliselta. :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 28, 2021, 21:01:52
Ai niin. No sitten tuorehiivaa tai kuivahiivaa (tai kananmunaa)?
(Tai hirvensarvensuola, mutta sopinee vain mataliin pikkuleipiin, eikä saa yliannostella, ettei tule ammoniakin makusia pikkuleipiä.)

Tai vallan ilman. Rieskaanhan (tai chapatiin tms. lättyleipään) esim. ei tarvitse nostatusainetta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 29, 2021, 09:01:39
Mitenhän pitkään kuivahiiva on oikeasti käyttökelpoinen?

Työkaverini kerran kertoi, että hän meni riskillä ja käytti vuoden yli-ikäistä kuivahiivaa, kun ei jaksanut lähteä kauppaan hiivan vuoksi. Oli hiiva toiminut moitteettomasti. Missähän sitten se toimii / ei toimi -raja kulkee?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 01, 2021, 13:54:01
Tuntuu taas tyhmältä kysyä, mutta kysyn silti.

Onkohan 350gr;n Lihaperunasoselaatikko (https://www.atria.fi/tuotteet/valmisruoka/laatikot/atria-350g-lihaperunasoselaatikko/) tarkoitettu yhdeksi annokseksi vai kahdeksi? Satuin tuollaisen ostamaan ja pitkään arvoin itsekseni, miten sen laitan. Yhdeksi annokseksi tuntui olevan liian iso, mutta puolitettuna lautaselle näytti kovin vähäiseltä, vaikka lisänä oli lämpimiä vihanneksia ja tuoreannos. Jälkimmäiseen kuitenkin päädyin ja veikkaanpa, että voi tulla nälkä tavallista aikaisemmin iltapäivällä.

Tuo noissa valmiissa ruuissa näyttää muutenkin olevan pulmallista. Tuostakin laatikosta olisi jäänyt tähteelle noin neljännes, jos olisin ottanut tavallisen kokoisen annokseni. Jämän ympärille olisi pitänyt sitten huomenna keksiä melkoisesti lisukkeita. Vähän samanlainen ongelma on niissä K-supparissa myytävissä "ravintoa-aterioissa". Liian paljon yhteen ateriaan ja noissa vielä hankaluutena, että niitä ei voi oikein jakaakaan kunnolla. Saa olla aika isoruokainen, että sellaisen jaksaa syödä niin, ettei hukkaan mene lainkaan tai sitten pitäisi olla isoruokainen kaveri, jonka kippoon voisi mättää liiat :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 14:06:46
^
Mulla oli juuri tuollainen ongelma maksalaatikon kanssa. Se sopi mainiosti keitettyjen ruusukaalien (ja puolukkasurvoksen) kanssa, ja reilu puolessa rasiallisessa oli riittävästi, kun sen lisäksi söi alkuruokana ruokaisehkon salaatin, ja jälkkäriksi/happotasaajaksi vähän maitoa ja pienen palan juustoa. Jäljelle jäin noin reilu kolmannes maksalaatikossa. Seuraavana päivänä ei ollut enää ruusukaaleja, joten sulatin mikrossa porkkana-herne-kukkakaalisekoitusta, joka ei sopinut yhtään niin hyvin maksalaatikon kanssa. Ehkä maksalaatikkoa vaan oli liian vähän, tai ehkeivät vaan sovi maullisesti yhteen.

Jos ei olisi lisukesalaattia tai lounassalaattia ja lämmintä kasvilisuketta, varmaan tulisi ja tuleekin syötyä kokonainen rasia valmisruokaa kuten maksalaatikkoa tai lihaperunasoselaatikkoa. Maksalaatikko on vielä niin kummallinen, ettei sitä helposti yhdistä oikein mihinkään. Lihaperunasoselaatikon sentään voi yhdistää liha- ja makkararuokiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 01, 2021, 14:09:26
^^
^
Lihaperunasoselaatikko ei ole erityisen täyttävää. Se on käytännössä perunamuussia lihaesanssilla ja suutuntumaa lisäävillä muutamilla sattumilla. Yleensä syön kokonaisen ja vielä pari leipäpalaa lisukkeeksi. En esimerkiksi tartte leipää muiden saman kokoisten rasiaruokien kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 14:29:30
Kyllä lihaperunasoselaatikossa (ja lihamakaroonilaatikossa) jotain lihantapaistakin on, tai ainakin kamaraa, naudannahkaa tms.. Sen huomasin kerran, kun jouduin useamman viikon elämään eineksillä tyhjentäessäni lähes yksinänin lapsuudenkotiani ja siirtäessäni viimeisen omaiseni omaisuutta toiseen, pienempään asuntoon. Tuon useamman viikon raatamisen ajan elin lähes yksinomaan einesruoalla, ja sain kamalat kihtivaivat sormiini. Kamara ja kanannahka ja kalannahka taitavat olla ne, joissa on puriineja eniten, ja siitä syystä epäilen, että lihaperunasoselaatikossa ja lihamakaronilaatikossa on kamaraa tai naudannahkaa, vaikkei sitä tuoteselosteessa mainitakaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 01, 2021, 14:54:10
^

Näinpä, siksi en noita syökään muutoin kuin laittamalla pari laatikkoa isoon vuokaan, paistan sekaan 250 g jauhelihaa, sipulia, valkosipulia ja maustan mössön runsaasti. Laitan vuokaan lammaspaimenen padan tyyliin laatikkoa, mössöä, laatikkoa ja kaadan päälle lihalientä sekoittaen padan veteläksi mujuksi.

Sitten uuniin n. 45-60 min 200 asteessa. Jos oikein ärsyttää, paiston loppuvaiheessa lisään vielä juustoraastetta.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 15:04:00
Mulla on kyllä vähän sama epäilys jauhelihastakin (että sisältää esim. nahkaa tai jotain, joka aiheuttaa kihtioireita), ja sitäkin käytän vain hyvin harvoin. Ja koska kihti oireilee ihan pelkästä liiasta lihastakin, pyrin vähentämään murkinan lihapitoisuutta. 100 g lihaa tai papuja tai herneitä tai sieniä tai parsakaalia tai 120 g kalaa (eli 100 g mitä tahansa näistä, paitsi kalaa, jota voi syödä vähän enemmän) vuorokaudessa, eli semmoinen korttipakan kokoinen pala lihaa, on se määrä, josta tiedän, ettei oireita tule - mutta pätee siis vain jos ei sisällä eläimen nahkaa tai kamaraa. Saattaa olla, että einesruokadieetilläni sain vain yksinkertaisesti liikaa lihaa syödäkseni.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 01, 2021, 15:06:22
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 01, 2021, 15:04:00
Mulla on kyllä vähän sama epäilys jauhelihastakin (että sisältää esim. nahkaa tai jotain, joka aiheuttaa kihtioireita), ja sitäkin käytän vain hyvin harvoin. Ja koska kihti oireilee ihan pelkästä liiasta lihastakin, pyrin vähentämään murkinan lihapitoisuutta. 100 g lihaa tai papuja tai herneitä tai sieniä tai parsakaalia tai 120 g kalaa (eli 100 g mitä tahansa näistä, paitsi kalaa, jota voi syödä vähän enemmän) vuorokaudessa on se määrä, josta tiedän, ettei oireita tule - mutta pätee siis vain jos ei sisällä eläimen nahkaa tai kamaraa. Semmoinen korttipakan kokoinen pala lihaa.

Voi hyvin olla, tosin itse kyllä suostun syömään vain paistijauhelihaa, mutta voi se olla, että tämä on vain itsensä hellimis-luulo, että se olisi erilaista.

Yhdellä sukulaisella on kihti ja se taitaa tosiaan olla yksi näitä pirullisia vaivoja myös, jonka kanssa saa olla tarkkana  :'(

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 15:23:51
Tosiaankin, tarkkana pitää olla kihdin kanssa. Se on niin päivästä, tai kuun asennosta tai ties mistä, kiinni, milloin ja mistä ruoasta tulee kihtioireita ja mistä ei.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 01, 2021, 15:31:17
En nyt halua kertsi vähätellä ongelmiasi, ettet voi oireiden vuoksi lihatuotteita juurikaan syödä, mutta se hyvä puoli noista lihaoireista olisi kyllä itselläni, että siinä olisi ikään kuin pakko tutustua kasvisruokiin ihan toisella tavalla. Sellainen ruokavalio olisi yleisterveyden, eläinten ja tulevien polvien kannalta fiksumpaa kuin nykyisen ruokavalioni (lihaa kuluu liikaa) noudattaminen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 15:59:14
Ekologiselta ja planeetan kantokyvyn kannalta vegeruokavalio tosiaankin on parempi.

Kihdin kannalta asia on vähän niin ja näin. Pavut, linssit, sienet, parsakaali, parsa jne. voivat nekin laukaista kihtikohtauksia siinä missä liha ja kala. Ja sokeriset tuotteet. (Maitotuotteet, kananmunat ja viljatuotteet ovat neutraaleja kihdin kannalta.)

Yleisterveyden kannalta omalta osaltani olisi varmaankin hyvä, jos voisin syödä enemmän palkokasveja kuin nyt kykenen. Jostain se proteiinikin on kuitenkin saatava. Kananmunia ei terveysnäkannalta kannata liikaa vetää viikossa (max 2-3?), enkä ole ihan varma, olisiko ylenmääräinen maitotuotteiden mättäminenkään sen terveellisempää.

Mutta aika paljon tulee vege-kokkailtua kyllä. Jatkuvassa käytössä ovat erilaiset palkokasvit joko kuivana (ja liiotettuna ja keitettynä) tai tetrasta, soijarouhe, härkäpapurouhe, pinaatti jne.. Valmisruoista tykkään erityisesti hummuksesta (Baba, chilihummus, tai Sevan) ja Saarioisen kasvispyöryköistä.

Kannattaa kyllä tsekata vegaanisen valmisruoan ravintopitoisuudet. Joissakin on esim. palmuöljyä, kookosöljyä, sokeria jne..   
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 01, 2021, 16:28:32
Joo Kertsi, tai kuten minun ystävälläni: oli kasvissyöjä, joten risottonsa oli ylimaallista, voita, kermaa ja parmesaania tavalla, jota en ikinä itse osaa hölvätä ;D

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 01, 2021, 16:40:12
Tein tässä yksi päivä sitruuna-rusina-rahkapiirakkaa kokonaisen pellillisen. Mutta työlästä oli odotus.
Olin lämmittänyt uunia 3 päivää peräkkäin 100% latingilla ja kun hiilet nyt poistin niin lämpötila oli +400 C(!).
Odotin kaikkiaan 1,5 tuntia, kunnes malttini petti ja työnsin +313/+277 C uuniin. Annoin olla 27 minuuttia.
Alla oli rautalangasta tehty häkkyrä ettei kosketa pohjaa mutta se oli jo niin palanut hauraaksi että ehkä jo toisesta reunasta kosketti koska toinen reuna ja pohjaa kärähti vähän mustaksi.
  Minusta sitruunaa tuli liian vähän (1 isohko sitruunan mehu ja kuoret) mutta sukulaiset tykkäsi ja kehui kovasti.
Ehkä se ehti mehustua 1,5 tunnissa odottaessa ja kun oli yön viileässä, osin pakkasessa niin maku parani.
Tällä kertaa myös pohja kohosi kunnolla,

Keväällä samanlaisen piirakan pohja jäi ohuesksi, uunin lämpötila oli ollut +256/+216 ->~+180/190C.

Hedelmien kuten sitruunan koon vaihtelu tekee hallaa,kun ei ole talousvaakaa (tai saattais ollakin jossain hyllyn taa unohtuneena, mutta kömpelö ajatuksenakin käyttää). Jos sitruuna läpimitta on 4/3 edellisestä eli kolmasosan suurempi halkaisija niin se tuntuu pieneltä erolta mutta tilavuus on (4/3)3 = 2,4-kertainen! Siis 2,4 sitruunaa yhden sijasta. Onneksi ehdin tajuta tämän enkä ängennyt toista ostamaani sitruunaa sekaan...

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 16:47:52
^
Kannattaa opetella maistelemaan vähän joka käänteessä, kun kokkaa. (Paitsi raakaa kanaa tai sikaa.) Tosin omat kummalliset leipäkokeilujeni taikinoista en osaa sanoa juuta enkä jaata ennen kuin ovat valmiita eli uunissa paistettuja.

Hitsi, nyt alkoi tehdä mieli sitruunarahkapiirakkaa, ja kunnon risottoa (semmoista, missä on voin ja parmesaanin lisäksi valkoviiniäkin).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 01, 2021, 16:48:50
^^
Eihän ne sitruunan ulkomitat kerro muuta kuin sen, paljonko raastettua kuorta siitä saa.
Sitruunoita on niin monen laatuisia ja kuoren paksuudet vaihtelevat aivan älyttömästi. Yleensä en niin paksukuorisia osta ollenkaan, kun niistä ei pääse selvyyteen, onko ne kypsiä vai raakoja. Useimmiten ovat vielä raakoja, jolloin kitkerää mehua saa vain vähän.

Olen varmaan tässäkin ketjussa maininnut, että juuri sitruunan ostaminen on taitolaji ja sitruuna kannattaa vielä kypsentää kotona ennen käyttöä. Joskus kypsentäminen vie viikon jopa pari. Maku muuttuu oleellisesti, kun sitruuna on kypsä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 17:14:30
Kokeilin Hipin vinkkaamaa kuminuolijakikkaa, kun äsken väsäsin leipää. Pehmeämpi/notkeampi nuolija ei oikein pelittänyt. Tarvittiin vähän tymäkämpi ikivanha nuolija. Johtunee siitä, että leipätaikinani on yleensä aika tymäkkää, kun siihen tulee niin paljon täysjyvää, kaurahiutaleita sun muuta. Tällä kertaa enimmäkseen luomuruistäysjyvää ja kaurahiutaleita, vähän sämpyläjauhoja, maltaita ja vehnäjauhoja, maustettuna currylla, paprikalla ja basilikalla. Kuivahiivalla nostatettu. Pitää jauhoista yrittää päästä eroon, ennen kuin menevät liian vanhaksi.

Hyvin jaksoi kevyen, vetisemmän taikinan kuivahiiva nostattaa. Lisäsin jauhoja kolmeen otteeseen. Aloitin kalttaamalla ruisjauhot (ja 1 rkl sokeria) kiehuvalla vedellä ja odotin, kunnes viilentynyt, ennen kuin lisäsin kuivahiivan ja vähän sämpyläjauhoja. Viimeseen lisäykseen aika paljon kaurahiutaleita ja vehnäjauhoja.

Pitäisi viitsiä liata kätensä, mutta laiskana sekoittelin vaan isolla muovikauhalla. Kyllä siihen vähän sitkoa ilmaantui silti.

Saa näkee, millaista leipää tällä kerralla tulee. Nämä kaikki jauhot olivat jo menneet vanhaksi. Varsinkin sämpyläjauhosta voi tulla vanhemmiten kitkerää niin kuin grahamistakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 01, 2021, 20:20:33
^
Huippuhyvänmakuinen leipä tuli. Liiankin hyvänmakuinen. Puolet män jo. Vähän rapsakka pinnalta juuri niin kuin pitääkin.

En paistanut leipaa ehkä ihan tarpeeksi, jotta se olisi ollut tosi rapsakka. Oli kyllä vartin jälkijämmöllä, mutta olisi pitänyt kääntää lämpö pois ehkä varttia myöhemmin. Ja kun sen leikkasi kuumana, tuppasi hajoilemaan. Jäähdyttyään ei enää juurikaan. Käsin vaivaaminen ehkä olisi aikaansaanut tarpeeksi sitkoa, mutta meni se näinkin, aluksi murenevanakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 01, 2021, 20:59:19
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 01, 2021, 16:47:52
^
Kannattaa opetella maistelemaan vähän joka käänteessä, kun kokkaa. (Paitsi raakaa kanaa tai sikaa.) Tosin omat kummalliset leipäkokeilujeni taikinoista en osaa sanoa juuta enkä jaata ennen kuin ovat valmiita eli uunissa paistettuja.

Hitsi, nyt alkoi tehdä mieli sitruunarahkapiirakkaa, ja kunnon risottoa (semmoista, missä on voin ja parmesaanin lisäksi valkoviiniäkin).

Joo Kertsi, pidin itsestään selvänä, että valkkaria hölvättiin samalla mitalla ;D hyvä kun oikaisit, oikeastaan kerma taisi olla vähemmällä.

Valkkaria osaan itsekin hölvätä, mutta voi ja parmesaani on vielä hakusessa, liian hyvin terveysopit menneet perille.

T; Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 04, 2021, 09:44:25
Uutinen sinällään on ikävä, mutta kyllä tuostakin jotain hyvää varmaan poikii. Kyseinen kokki sanoo tästä lähtien olevansa parempi kokki. Ihmettelen vain, mistä töitä tulee hänelle, vai onko sitten vain ihan parempi kotikokkinakin.

Mutta ihmettelen, miten ei ole koskaan itselleni juolahtanut mieleen tuolla tavalla valmistaa perunamuussi ja jauhelihakastiketta, jotka molemmat ovat minusta ihan TOP20 listan herkkua. Pitääpä tuota kokeilla, vaikka reseptiä ei ole annettu, mutta jutun kuvasta voi hyvin saada ohjetta kasaan ja uusintayritys tai -yritykset tekevät lopulta hienosäädön.

Brittipubissa tarjoiltiin perinneruokaa – yksi kuoli, 31 sairastui, kokille vankeustuomio (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/202991b7-21e3-45a1-a544-226d3425f939)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 09, 2021, 15:27:35
Tilasin lisää vegaanista proteiininlähdettä (lihan/lihajalosteen korviketta) maistettavaksi:

- Vöner original lastu
- Leivon Boltsi Kaura-Siemenpyörykkä 230G
- Gold&Green Nyhtökaura® 240 g Tomaatti
- Bon Soya 250g kasvisnakki
- LikeMeat Organic Like Chicken Bites 180g maustetut luomusoijapalat
- Likemeat veggie like nuggets 180g pakaste

Kokeiltu ja jotka maistuivat:
- Oatly iKaffe kaurajuoma kahvijuomiin
- Valio Oddlygood -juustot

Kokeiltu ja joista en niin välittänyt *):
- Santun Seitan juhlaseitan 1kg
- The Vegetarian Butcher vegan chickened out chunks 160g pakaste

*) tuo vegan chickened out chunks oli kuitenkin sen makuista, että se saattaisi kyllä sopia jonkun ruoan sekaan. Maku ja rakenne muuttuvat hieman lämmitettäessä, kylmiltään oli hiukka eri kokemus kuin lämmitettynä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 09, 2021, 16:00:01
^
Myönnettäköön tosin, ettei kaikki noista kelpaa proteiininlähteeksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 09, 2021, 16:01:43
Tomaattista nyhtökauraa laitoin johonkin (intialaistyyppiseen?) pataan, ja se ainakin oli hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 10, 2021, 20:10:41
Jäävuorisalaattia, kurkkua, tomaattia, kevätsipulia, fetajuustoa ja tomaattichili-kastiketta. Rikolaisen hyvää. Vaikka kinkku on juuri otettu uunista, on mahdollista, että salaatti teki tehtävänsä, eikä Joulun viettoon ole kiirettä ennen huomista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - joulukuu 14, 2021, 22:14:28
Sattui erehdys ruokaostoksilla kun haeskelin kasvispitsaa. En köytänyt toivomaani pinaattitäytteellä silattua lättyä, joten koppasin mukaan puolihuolimattomasti kaksi vihreään vege-pussiin pakattua roiskeläppää. Ei olisi pitänyt! Aivot eivät olleet ostoksilla ihan hereillä, sillä olisi ehdottomasti pitänyt muistaa, että kasvispitsa ja vegepitsa ovat kaksi eri asiaa. En ole minkään sortin vegeilijä, joten ei tullut mieleen sellainen seikka, että vege-pitsassa on tietenkin keinotekoista vege-"juustoa". Olen sellaista kerran maistanut kaverin pitsasta ravintolakäynnillä ja sehän oli aivan kauheaa. Heräsin asiaan vasta kotona kun maistoin pitsaa ja havaitsin sellaisen tunkkaisen vähän epämiellyttävän maun. Onneksi olin sen verran runsaasti ripotellut pinnalle pitsayrttejä ja mustapippuria, että sain lätyn syötyä, vaikka se olikin melkein pahaa. Tuli kuitenkin ostettua kaksi samanlaista pitsaa enkä tykkää heittää ruokaa roskikseen. Voi hemmetti! No, seuraavalla kauppareissulla ostin pienen purkillisen säilöttyä chilihakkelusta, jolla toivoin pahimman vegeällötysmaun peittyvän. Aika vahvaa chilimössöä oli, mutta ajoi asiansa. Opetus oli sen verran voimallinen (monessa mielessä), että tästä lähtien tuskin kosken vege-eineksiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 15, 2021, 12:54:15
Piti tänään jotain aivan muuta lounaaksi tehdä, mutta huomasin, että vuoroaan odottaneet tipun suikaleet olivat pian tavoittamassa päivämääränsä, joten lounaalle päätinkin ne tehdä pois jaloista. Taisivat olla rintafilesuikaleita tmv. pintamaustettuja chilillä (300gr). Hetken miettiminen, jotta mitä tekisi mieli sellaista, johon tuon voisi käyttää, mutta aikaa ei menisi.

Pikatipumössö:
Öljyä pannulle hiukkasen ja siihen chiliä muhimaan maun mukaan valittu tulisuus. Itse käytin keskivahvaa, kun sitä oli pakastimessa, mutta jauhekin käy. Tipusuikaleet pannulle pyörimään ja niitä paistellessa mausteita lisää esim. Thai Red, kurkuma, suola. Tuolla pärjäsi hyvin. Kun tiput vaikuttaa kypsiltä, pannulle valmisriisipussillinen (2 annosta/pussi). Minulla oli joku kasvisriisi ja se istui annokseen hyvin. Noita pyörittelin hetken ja sitten lorottelin ruokakermaa niin, että pannulla olevasta tuli "mössö", kun annoin sen kuumentua kunnolla. Parin desin kermasta jäi vähän tähteelle, kun en halunnut siitä kovin vetelää.

Jaoin annoksen kahtia, puolet lautaselle ja toinen puoli kippoon huomista odottamaan. Siinä voi lämmittäessä käyttää kerman jämän, koska riisillä on taipumus imeä kaikki neste, joten huomenna tuo on kuivakkaa.

Erittäin onnistunut pikaruoka.

Ruokaa valmistaessa napsin rasiallisen miniluumutomaatteja suuhuni ja ne sai tällä kertaa toimittaa tuoreannoksen virkaa, sillä annos oli aika iso. Olisi ehkä pitänyt ottaa vain kolmannes yhteen annokseen, mutta riisin määrä ohjasi sen nyt jakamaan vain kahtia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 20, 2021, 02:29:12
^Minulle tuli riisikammo kun ovat pannulta pomppineet pois kuin popcorniit ja olen saanut kiroten puhdistaa hellaa.

Kaipailin pari kk sinkkukahvia. Pienempi pakkaus ->ei vanhene niin nopeasti loppujauhot. Sattumalta löysin uutuuden: Pikku Juhla Mokka silkkinen 270g, kun tarkoitus oli vain saada makuvaihtelua.
(https://www.paulig.fi/sites/default/files/styles/product_490px/public/media/jm_silkkinen_270g_hj_rgb.png?itok=G4f_s_2B)

Jauhojen tuoksu on erikoinen, hyvä. Kahvina (rasvattoman eila-maidon kanssa) ei maussa niin suurta eroa kuin tuoksuna mutta silti selvästi parempaa kuin taviskahvi, ei niin tunkkainen eikä kitkerä eli oikein hyvää on!  N. 40% kalliimpaa kuin normaali juhlamokka per kg. (Koitan vähän säästää annostelussa ja kahviveden dl-määrissä mutta toivottavasti en joudu ojasta allikkoon kun täten vanhentuneisiin loppujauhoihin tullaan kohta yhtä pitkän ajan kuluttua kuin isolla pakkauksella!)

Jk. Jahka tuohon kyllästyn niin sitten tuon ohessa on myös Pikku Juhla Mokka samettinen jossa luvataan suklainen aromi! Lisäksi myös perus Pikku Juhla Mokka, kaikki nää uutuudet sinkkukoossa eli 270g.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 20, 2021, 07:57:57
^
Ei minulla tuossa pomppinut yksikään jyvänen pannulta. Jos se nyt pelottaa, niin voihan sen kerman lisätä heti riisien perään, kun tuossa ne riisit vain kuumennetaan eikä niitä tarvitse paistaa kunnolla.


Minulla puolen kilon kahvipaketti kestää ehkä noin viikon. Enpä ole tullut sitä tarkkailleeksi. Lisää ostan aina, kun sitä on tarjouksessa, sillä parasta ennen päivä on sen verran pitkällä, että ei haittaa, vaikka varastossa olisi useampi kilokin. Juuri nyt joulun alla sitä on jokaisessa kaupassa tyrkytetty. Varasto täytyy vaan pitää järjestyksessä, että tavara kiertää eikä mikään paketti jää vanhenemaan.

Kahvin hintakin on muuttunut ja sen myötä kahvitarjoukset käyttämissäni kaupoissa. Aikaisemmin Juhla Mokkaa sai tarjouksesta jopa 3pkt/9euroa, mutta nykyisin näyttäisi olevan 2pkt/7euroa yleisin tarjous. Poikkeuksena tästä on Prisma, jossa yhden paketin hinta on 3euroa ja max. 2 pkt / asiakas.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 20, 2021, 08:11:06
Minun täytyy tunnustaa epäisänmaallisuuteni kahvin suhteen. Arvid Nordqvist on mielestäni parempaa kuin Paulig. Erityisesti tummapaahtoinen maistuu.

Suomalaisista tumma kenialainen uppoaa myös.  ;D
https://wilsoncoffee.fi/
Juu, Wilson on se juoksija.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 20, 2021, 09:48:14
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 20, 2021, 08:11:06
Suomalaisista tumma kenialainen uppoaa myös.  ;D
https://wilsoncoffee.fi/
Juu, Wilson on se juoksija.

Päässyt kokonaan livahtamaan ohi ostoskäden. Pitää kokeilla.

Noista bulkimmista kaffeista tähän mennessä taitaa Mundo ja Brazil sopia minulle parhaiten. Silti olen huomannut kaapissa olevan kolme pakettia Juhlamokkaa - syytän siitä Hipin mainitsemaa tarjoushinnoittelua. Toinen peruskahvi mitä usein löytyy on Saludo. Niin ja sitten Pirkan Luomu ja Kultakatriina Luomu.

Noita kun tuo tuliaisiksi meille niin ei mene kierrätykseen, vaan käyttöön.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 20, 2021, 11:54:56
^^
Jos ihmiselle kelpaa aamukahviksi hyvin eilinen kahvi mikrossa lämmitettynä, niin turha on haaskata rahaa parempiin kahveihin, kun en niissä juurikaan eroa huomaa. Saludoa sentään en pysty juomaan. Rajansa kaikellla.

Mutta mietinpä, jotta miksi tuo Mr.KAT ei osta murukahvia. Sehän on hyvä ratkaisu vähän kahvia juovalle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 20, 2021, 13:43:36
^Vai vähän... ;D ;D ;D
2/3 pannullinen on helpompi juoda kuin joku murujuttu, jossa pitäisi rampata jatkuvasti mikrolla lämmittämässä se kuppi.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 20, 2021, 14:30:49
^
No, oletin sinun juovan kahvia vain vähän, kun sitä pikkupakettia kiittelit.
Eihän puolenkilon paketti miksikään mene viikossa. En ainakaan minä huomaa siitä makujen karanneen, kun paketin viimeisiä puruja olen juomassa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 22, 2021, 17:38:32
Valmistin ja söin juuri kansainvälisen kilpailuluokan salaatin: jäävuorisalaattia, kurkkua, tomaattia, kevätsipulia, herneitä, maissia, fetaa ja tomaatti-chili-salaattikastiketta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 23, 2021, 13:49:58
^
Hyvä idea, taidanpa nappaista tuosta lounasidean itselleni. Fetaa ei ole, mutta savulohta on. Tomaatti-chili-kastikettakaan ei ole, mutta tuovat kauppatilauksessa mm. kermaviiliä, joten jonkinlaisen sellaisen saa kyllä aikaiseksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 25, 2021, 16:34:03
Joulun ongelma: Vuoden arkina ja pyhinä on tullut jo testattua mitkä on parhaat herkut ja niitä (keksejä ja pikkukaakkuja) tulee syötyä vähän liiankin taajaan.
   Sitten jouluna levätään, luntakaan ei tule joten ei tule liikuntaa eikä hevosennälkää. Ja maha on kohtuu täysi.
Tutut jouluherkut kahvihetkeen kuten piparkakku maistuu puulta tai joku lakkarulla vähän makeammalta.
(Paras herkku tällä hetkellä on Pullava-kardemummapulla, arkinen herkku sekä minttusuklaalevy).
   Arkina, arkipyhinä on jo kaupasta tullut testattua mitkä herkut toimii ja pihiys estää tuhlaamasta kalliimppiin ja outoihin. Pihi moodia ei saa otettua pois, ja jos kokeilee jotain testaamatonta uutta "herkkua" se onkin usein lievä tai paha pettymys. Odotusarvot liian korkeita.
   Täytekakku omatekoisena olisi suuri herkku, mutta ei se mahaan mahtuisi muiden herkkujen sekaan. Ja se olisi kuitenkini liian iso syötäväksi näin eristyskoronan aikaan. Olen onneksi oppinut juhlapyhilksi olemaan tekemättä täytekaakkua. Yllätän sillä itseni ja lähimmäiseni joskus arkena 2-3 kert. per vuosi, usein synttäreillä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - joulukuu 29, 2021, 13:53:31
välipäivien kanttarelli pasta:

:)
-kourallinen kuivattuja kanttarellia tai (märkiä purkista)
-4dl vehnänalkio simpukkamakaroonia
-1iso sipuli
-1dl keitettyä jämäriisiä
-1valkosipulin kynsi
-herbmaresuolaa

-kiehauta 7min simpukkamakarooni suolalla, öljyllä ja puolikkaalla valkosipulilla maustetussa vedessä
Bon Apetit!
-kuivattujen kanttarellien seuraksi keitettyä vettä 2dl
-lisää myös silputut sipulit ja toinen puoli valkosipulin kynnestä
-keitetään niin kauan että vesi ja öljy ovat pehmentäneet kanttarellit mukavan tuhdiksi seokseksi
pannulla, jos makaroonit ovat viellä aavistuksen napakoita, voi lopuksi tehdä niin että yhdistää makaroonit
sieni seokseen tietenkin niistä on ensin kaadettava vesi kokonaan pois!ja hämmentää niitä vielä hetkisen kattilassa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - joulukuu 31, 2021, 00:21:18
Ostin jouluksi paketin (n. 500g) valmiiksi paistettua ja viipaloitua joulukinkkua. Vielä oli muutama viipale jäljellä. Päätin tehdä uunissa kypsytettyjä kinkkurullia. Sivelin viipaleet ketsupista (minulla on tällä hetkellä aika makeaa ketsuppia) ja piripiristä tehdyllä soosilla ja sen päälle vielä sinapilla (Turun punainen). Sitten levitin siivulle hyvin ohuita sipuliviipaleita ja hyvin ohuita tomaattiviipaleita. Ripottelin näiden päälle kuivahtanutta basilikaa ja savupaprikajauhetta. Käärin kinkkuviipaleet täytteineen rullalle. Arvioin paistoajaksi n. 30 minuuttia 200 asteessa. Kinkussa on sen verran rasvaa, että arvelin rullien kestävän paistamisen kuivumatta. Tavoitteena oli kuitenkin, että täytteen tomaatti ja sipuli kypsyisivät ja antaisivat kinkulle omaa makuaan.

Kinkkurullien kanssa nautin pestokastikkeella silattua spagettia ja spagetiksi perunankuorimaveitsellä leikattua keitettyä porkkanaa. Maustoin kaupan pestokastikkeen lisäämällä siihen valkosipulia, blenderissä hienonnetun tomaatin jämän ja tilkkasen tuoretta appelsiinimehua.

Kinkkurullat onnistuivat erinomaisesti. Piripiriä ja tulisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä kinkun rasvaisuus kesytti piripirin melkein olemattomiin. Kaiken kaikkiaan kinkkurullista ei lainkaan tullut mieleen jouluruoka, mikä oli tarkoituskin. Myös tuunattu pestokastike toimi loistavasti spagetin kanssa. :P :P :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2021, 10:42:02
^
Kaikki ohjeet ja vihjeet mitä maukasta joulukinkun jäänteistä voi vielä valmistaa, ovat enemmän kuin tervetulleita. Vähentää ruokahävikkiä.

Meilläkin nautittiin koottuja tähteitä eilen. Kokoelmaan kuului mm. uunissa paistettu broilerin kopipireisi ja ryynimakkara sekä porsaan ulkofilepihvi ja savulohen jämä. Kaiken kaikkiaan on hankala varata juuri sopivasti ruokaa kun väkeä tulee 2-6 henkeä - luultavasti. Kun onnistuu välttämään kovan hävikin, niin voi olla tyytyväinen.

Tämänjouluisen kulutustutkimuksen perusteella kinkkua voi edelleen pienentää mutta graavikalaa ja tuorejuustoa lisäillä. Rosollia kului yllättävän paljon myös. Pienryhmämme jouluruokavalion kehityssuunta lienee samansuuntainen kuin koko väestön. Leipäpuolella uutuutena oli tattarilimppu jonka arvosanaksi annan hyvä+.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 31, 2021, 12:15:46
Jos kinkkua on reilusti jäljellä ja pakastimessa on tilaa, niin urakalla keittämään hernesoppaa. Siihen saa helposti haudattua hyvän kimpaleen kinkuntähteitä. Minulla on vuoden hernesopat jo pakkasessa.

Tuossakin voi tehdä pientä virittelyä niin, että ostaa pienen kimpaleen savupotkaa tai kylkeä ja sillä maustaa osan. Potkan ostaminen vaatii kyllä jo hyvin varustetun palvelevan lihatiskin. Sillä mitä ainakin olen pyytänyt sirkkelöimään potkan reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2021, 12:27:41
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 31, 2021, 12:15:46
... ainakin olen pyytänyt sirkkelöimään potkan reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi.

Ostaessani lempilihakaupastani potkaa pyydän usein halkaisemaan sen kahtia. Puolpotka uunissa ylikypsennettynä on mainiota särvintä haarukoida. Kokopotka on liikaa kerralla valmistettavaksi.

Kerran kävi niin, että kun myyjä pyynnöstäni kävi sirklaamassa ja palasi takaisin, pyysin vielä porsaan sydämiä. Niinpä hän joutui palaamaan tuotanto-osastolle ja onkin sen jälkeen muistanut ystävällisesti tiedustella, haluanko vielä jotain muuta: Sydämiä, porsaanposkia, munuaisia, naudanmaksaa, kateenkorvaa...?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 31, 2021, 12:37:21
^
Minulla kuuluu sydämet ihan vakio-ostoksiin. Jotkut laittaa sitä Karjalanpaistiin, mutta meillä sydämet menee kissoille. Osaksi juuri sydänten vuoksi olen joutunut vaihtamaan ruokakauppaa, sillä K-suppari keksi pestä, kuivata ja pakata ne kaasuun - eli pilasivat kaikki aromit. Prismassa sen sijaan saa mehevän verisiä sydämiä umpiopakattuna ja kaiken huipuksi vielä kaksi euroa halvemmalla kilohinnalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2021, 12:59:38
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 31, 2021, 12:37:21
... meillä sydämet menee kissoille. Osaksi juuri sydänten vuoksi olen joutunut vaihtamaan ruokakauppaa, sillä K-suppari keksi pestä, kuivata ja pakata ne kaasuun - eli pilasivat kaikki aromit. Prismassa sen sijaan saa mehevän verisiä sydämiä umpiopakattuna ja kaiken huipuksi vielä kaksi euroa halvemmalla kilohinnalla.

Meillä taas riippuu tilanteesta kumpi saa enemmän, sydän on mainiota lihaa - ei luita, ei rasvaa. Yleensä ostan sydämiä sidosryhmän jäsenen kissalle, oma ei syö brutaalia raakalihaa ollenkaan, vaan ainoastaan teollisia valmisteita. Kuivia nappuloita ja liemet pussiruuista. Se on vähän höpö.

Nuo kissalle menevät sydämet leikkaan Fiskarsin monitoimisaksilla pieniksi viipaleiksi ja laitan pakastepussiin annoksina. Kierrän ja solmin pussin aina annosvälein niin että lopputulos muistuttaa nakkimakkarajonoa. Siitä aina yksi pötkö sulamaan edellisenä päivänä, niin ei tarvitse kovin usein ähräillä veristen sydämien kanssa mayatyyliin.

Kissoilla on ilmeisen tarkka hajuaisti lisä- ja säilytysaineisiin. Sekin kissa mille sydän kelpaa syö kissanruokapussillisenkin vasta kun tarjoamisesta on tunti kulunut ja suurimmat hajut haihtuneet - kaikki laadut eivät toki maistu koskaan.

Myös valmiiksipakatusta makkarapaketista se ei suostu syömään ensimmäistä tai viimeistä siivua, lienee liikaa astian makua. Jos ihmisillä olisi puoliksikaan kissan hajuaisti niin vain murto-osa eineksistä kelpaisi kenekään syötäväksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 31, 2021, 13:01:35
Keksikääs, mihin voi hukata liki täyden miso-purkillisen? Sitä voi korkean suolapitoisuuden takia laittaa vain muutama tl tai rkl kerrallaan (riippuu varmaan misostakin). Tuo umamin makua. https://en.wikipedia.org/wiki/Miso

Viimeksi missälie tilapäisessä mielenhäiriössä kokeilin misoa itselleni uuteen reseptiin, ja jossa misoa ei mainittu, suolan ja kasvisliemikuution korvikkeena. Ei hyvä juttu ollenkaan. Jos tekee ensimmäistä kertaa yhtään mitään, olisi paree seurata tarkasti reseptiä, jotta tietää, miltä ruoan olisi tarkoitus maistua.

Kokeilemani resepti oli tämä:
Kaalipihvit (https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/180413/Kaalipihvit/) (kotikokki)
Lainaa
1   iso sipuli   
130 g   voita   
750 g   keräkaalia   
70 g   siirappia   
2 tl   yrttisuolaa   
3 dl   vettä   
1   kasvisliemikuutio   
1 rkl   paprikajauhetta   
1 tl   mustapippuria   
1 dl   korppujauhoja   
2   kananmunaa   
½ dl   makeaa chilikastiketta   


Tuossa reseptissä oli sekä siirappia että thai sweet chiliä, ja "pihvitaikinasta" tuli vähän öklöä. En tiedä, tuliko öklöys liiasta imelyydestä vaiko misosta, savupaprikasta, provencen yrteistä, vaiko näiden yhdistelmästä. Lopulta pitkän säätämisen jälkeen "pihvi"taikinasta tuli melko ok-makuista, ja uunissa paistetuista pihveistä myös.

Paistoin silputun sipulin voissa. Lisäsin vettä mukillisen, ja pilkotun pienen keräkaalin (tai no, 3/4 siitä). Kansi päälle ja keittämistä. Jossain välissä lisäsin lisää vettä, ja savupaprikaa (olisi pitänyt olla tavallista paprikaa). Keittelin ehkä varttitunnin. Maistoin, siirsin toiseen isoon metalliastiaan jäähdyttääkseni taikinan, ja aloin säätämään (lisäsin jotain, maistoin, lisäsin jotain jne.). Lisäsin chiliä, valkosipulia, parmesaaniraastetta, provencen yrttejä, ja ehkä muutakin, mitä en nyt muista. Ja lopuksi tuskastuneena raastoin vielä kokonaisen kesäkurpitsan joukkoon, ja lisäsin tetrallisen kidneypapuja. Lopuksi lisäsin 4 kananmunaa (ehkä liikaa). Paistoin uunipellillä levittämällä koko ison taikinan pellille, ja lastalla tekemällä ruutuverkoston.

Ihan syötäviä pihveistä tuli sitten lopulta. Olin mielissäni, kun useamman viikon jääkaapissa ollut kaali tuli käytettyä, ja vähän misostakin.

Tuon kanssa kokeilin niin ikään ensimmäistä kertaa italialaisia uunissa paahdettuja kurpitsan siivuja. Kurpitsakin oli ollut jo viikkoja jääkaapissa.

Pohjalle uunipellille leivinpaperin päälle sipulirenkaita, jotka maustetaan pippurilla (ihan vähän suolaakin laitoin). Kurpitsasta poistetaan siemenet ja se leikataan palasiksi ja laitetaan sipulien päälle. (En muista pitikö kuoria, enkä viitsi tarkistaa, mutta itse en kuorinut.) Päälle valutetaan oliiviöljyä. Maustetaan chilillä, pippurilla (ja suolalla - itse käytin kitsaasti). Kypsyvät aika nopeasti. Kun kurpitsa otetaan uunista pois, päälle pirskotetaan balsamicoa. Tämän unohdin, ja maku ei ollut häävi. Balsamico siis on tässä tärkeä.

Puolet uunikurpitsasta laitoin jäähdyttyä syrjään, kun satsi oli niin iso. Laitoin pakastuspussiin, ja tänään laitan pakkaseen. Sitä voi sitten myöhemmin lisätä keittoihin yms., ja jopa sämpylöihin. Eli on yksi tapa huijata itseään syömään enemmän kasviksia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 31, 2021, 13:11:11
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2021, 12:59:38
Myös valmiiksipakatusta makkarapaketista se ei suostu syömään ensimmäistä tai viimeistä siivua, lienee liikaa astian makua. Jos ihmisillä olisi puoliksikaan kissan hajuaisti niin vain murto-osa eineksistä kelpaisi kenekään syötäväksi.

Eräs exäni on sairastanut koronan, ja hänen hajuaistinsa ei ole (vielä) palautunut. Hän on sitä mieltä, jos minun hajuaistini menisi, olisi se menetys ihmiskunnalle. Hän siis tykkää tekemästäni ruoasta, ja olin kovin otettu moisesta kohteliaisuudesta. Silloin kun styylasimme, hän kehui tekemiäni intialaisruokia paremmaksi kuin läheisen ihan kelvollisen intialaisen ravintolan ruokia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 31, 2021, 13:16:35
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 31, 2021, 13:11:11
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 31, 2021, 12:59:38
Myös valmiiksipakatusta makkarapaketista se ei suostu syömään ensimmäistä tai viimeistä siivua, lienee liikaa astian makua. Jos ihmisillä olisi puoliksikaan kissan hajuaisti niin vain murto-osa eineksistä kelpaisi kenekään syötäväksi.

Eräs exäni on sairastanut koronan, ja hänen hajuaistinsa ei ole (vielä) palautunut. Hän on sitä mieltä, jos minun hajuaistini menisi, olisi se menetys ihmiskunnalle. Hän siis tykkää tekemästäni ruoasta, ja olin kovin otettu moisesta kohteliaisuudesta. Silloin kun styylasimme, hän kehui tekemiäni intialaisruokia paremmaksi kuin läheisen ihan kelvollisen intialaisen ravintolan ruokia.

Taito valmistaa maittavaa ruokaa on sellainen lahjakkuus jota soisi arvostettavan paljon enemmän. Se tuo iloa ja helpotusta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - joulukuu 31, 2021, 23:16:18
Vihoviimeinen kinkkusiivu on tullut uunista ulos - kinkkurullana kuten eilenkin, mutta tällä kertaa käytin siivun sivelyyn piripirin tilalla srirachaa ja täytteessä tuoretta ananasta tomaatin sijasta (sisällä myös sipulia kuten eilenkin). Lisäksi uunissa valmistui lohkoperunoita, jotka puolestaan saivat syötäessä selkäänsä peston jämän. Salaatin virkaa toimitti pirtsakka porkkanaraaste, jonka kastikkeena oli tuorepuristettua appelsiinimehua.

Jälkiruuaksi tuoretta ananasta, itse tehtyä mansikkakiisseliä (sisältää rommia) ja vaniljarahkaa. Pinnalle pirskottelin suklaavohvelimurua ja murennettua marenkia.

Ruuan päälle raikas punaviinipohjainen sangría-tyyppinen juoma (viiniä + sitruunasoodaa + sitruunamaustettua kivennäisvettä).

Viime vuosi on nyt siivottu jääkaapista, tiskit tiskattu ja keittiöpyyhe vaihdettu puhtaaseen. Nyt ollaan niin valmiita uuteen vuoteen kuin vain mahdollista. Ja kaiken tämän ehdin ajoissa ennen h-hetkeä. Hyvin on asiat!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 08, 2022, 14:01:05
Jos pakastekalaa ei olisi keksitty, niin tuskin ollenkaan söisin kalaa. Olen kokeillut nyt erilaisia kalapuikkoja ja paneroituja filepihvejä. Noissa aika tavallista tuntuu olevan, että kuorrute tirsuaa rasvaa ja kuorrutteen ja kalan suhde on pielessä. Kalaa niissä tuntuu olevan kovin vähän. Nyt löytyi poikkeus:

(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/7310500183763?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)

Ohjeen mukaan nuo pitäisi tehdä uunissa, mutta ehdin ne laittaa pannulle ennen ohjeen lukemista. Uunia tarjottiin varmaan siksi, että nuo olivat aika paksuja, mutta hyvin onnistui pannulla. Laitoin hiukkasen voita pannulle ja kun pannu oli kunnolla kuumentunut, pienensin lämpöä, ettei kuorrutteet pala. Lasikannella pidin lämpöä pannulla, joten pihvit sulivat ja kuumenivat nopeammin kuin ohjeen mukaan uunissa 20 minuuttia kuumennettaessa. Kääntelin pihvejä pariin otteeseen.

Maku oli erinomainen ja kalaa oli kuorrutteen alla niin paljon, että sen kalaksi tunnisti.
Maistui myös kissalle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 08, 2022, 15:45:26
Tämän loppiaisen juttu on ollut "Hyvää ruokaa, Nykyaikaisen kodin keittokirja", kustantaja Tammi, Helsingissä vuonna 1955.

Perusjutut ovat kyllä hanskassa, mutta välillä sitä netin kautta sotkeentuu asiasta. Esimerkiksi unohtaa, että ei Lindströmin pihveihin oikeasti kuulu mausteena kuin suola ja valkopippuri, kaprismarjat ja suolakurkku silputtuna. Sekin oli unohtunut, että alkuperäisen Skageniin tulee myös valkopippuria ja dijon-sinappia.

Muuten kirjaa luki kuin jännityskertomusta, kun jauhelihamureke alkaa sanoilla: ota liha lämpimään ja poista kalvot.

Kirjalla on nostalgia-arvoa senkin vuoksi, että sen on aikanaan anoppi laittanut miehen mukaan ja etusivulla on pienen pojan käsialalla raapustettu: S. 389 kääretorttu. Ettei tartte joka kerta hakea.

Onnistui näillä ohjeilla niin skagenit kuin pihvit.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 11, 2022, 21:58:37
Kuulemma Royal on äskettäin uudistunut mutta huonompaan suuntaan, isompi pakkaus jne. Esim. Maria Pettersson:
Alkuperäinen Royal: todella hyvää.
Uusi Royal: halvan joulukalenterisuklaan makuista sokeroitua pahvia, 0/5, älä syö.


Mutta tuo "alkuperäinenkin" viime vuosien Royal oli kyllä "halpaa tahnaa" verrattuna lähes alkuperäiseen vuosia tai vuosikymmen pari sitten olleeeseen rommi-rusina-kaksikerros-Royaliin. Se oli kuninkaallista se!  (Kaiholla muistelen.)

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 12, 2022, 15:01:41
Juu, vanha uutinen https://kantapaikka.net/index.php/topic,161.msg115166/topicseen.html#msg115166
Kuten tuolla mainitsen, niin makuvalikoimasta vietiin juuri ne, mitä tuli joskus ostettua, joten ostamatta jää kokonaan nyt.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 13, 2022, 13:14:27
Tein pitkästä aikaa sekavihannesmuhennosta, jota joskus tein itselleni aika usein käytettäväksi perunan sijasta.

(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/6410405045799?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)

Pussillisen voi nopeasti esilämmittää mikrossa niin, että sulatteluun kattilassa ei mene turhaa aikaa ja sitten sulaneet vihannekset kattilaan. Mausteita ripottelin: valkopippuria, paprikajauhetta, suolaa, Poppamiehen Garlig Rub'ia hiukan. Sekoitin hiukan vehnäjauhoja rasvattomaan maitoon ja hujautin edellisten perään kattilaan ja lirautin maitoa sen verran, että vihannekset melkein peittyivät. Kuumensin seoksen kiehuvaksi, jolloin suurus sakeuttaa koko komeuden muhennokseksi. Jätin kattilan ihan pienelle lämmölle hautumaan kannan alla hetkeksi, kun valmistelin muuta lautaselle tulevaa. Pari kertaa pyöräytin seosta.

Yhdestä pussillisesta tulee minulle kaksi annosta, mutta nälkäisempi voisi pistellä annoksen kerrallakin.

Muhennos sopii mainiosti nakkien tai jauhelihapihvin kyytipojaksi. Ei ehkä mikään juhla-ateria, mutta erinomainen pikaruoka arkipäivään :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 13, 2022, 14:02:22
En tiedä, olenko jo mainostanut, mutta olen löytänyt ainoan valmisruuan, josta pidän ja jota ei ole tarpeen tuunata lainkaan. Jos haluaa, voi tehdä vähän ruokaisampaa vielä lisäämällä jauhelihaa tai minuuttipaistia (vai mitä ne lihansuikerot ovat): Lidlin Chili con carne.

Keltainen säilyketölkki, jossa on runsaasti maissia, papuja ja mausteita. Toimii joka kerta, lihalla jatkettuna syömme siitä ainakin pari kertaa, eli tulee reilusti 4 annosta. Tuoreen maalaisleivän kanssa tosi hyvää, harvoja asioita, jonka kanssa minulle maistuu vaalea leipä.

T: Xante

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 13, 2022, 17:15:59
Täytyypä kokeilla. Kumma, kun en ole huomannut. Kokeilen mielellään kaikenlaista. Lidlin tuotteissa tahtoo olla vain se vika, että kun minä keksin niitä käyttää, ne vedetään myynnistä. No, sattumaa tietenkin vain.

Jos valmisruuista puhutaan, niin parhaillaan on uunissa Lidlin "Vegan" pakastepizza. Se maksaa vain pari euroa. Tyyppi on "Verdura". Siitä toisesta saan allergisia oireita.

Nappaan silloin tällöin kännykällä kuvan lautasesta, mitä siinä nyt onkin. Tässä näyttäisi olevan vihanneksia ja soijasta tehtyä jotain. Kuva parin viikon takaa.

(https://i.ibb.co/rpCG1VY/Screenshotto20220113-170633.png)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 13, 2022, 19:33:29
Joulun jälkeen Tokmannista ostin tämän näköisen belgialaisen tryffelirasian 0,97€:lla (-50% alehintaan siis).
(https://m.media-amazon.com/images/I/61JPKtWFRLL._SX522_.jpg)
Ne tryffelisuklaat vie kielen mennessään. Nam nam!:D

Sen sijaan Tokmannista ostamani Brunbergin nougat tryffelisuklaa-rasia (n. 5€ josta ½ hintaan 2,5€:lla) oli yhtä tyhjän kanssa. Tryffeliä tuskin tunnisti, perustahmeaa suklaata. (Ellei syy ollut tuo nougat?)

Onneksi ostin belgialaisia 3 rasiaa, 1 niitä jäljellä vielä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 14, 2022, 21:00:59
Laitoin munakkaan uuniin. Mukaan saattoi lorahtaa hiukka liikaa kermaa, että vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa, olisiko pitänyt rikkoa muna tai kaksi lisää. No kohta se nähdään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 14, 2022, 21:53:47
Munakkaasta tuli juuri passeli.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 15, 2022, 09:38:23
^
Vanhaksi piti minunkin elää ennen kuin sain tietää, että munakkaan voi tehdä uunissa. :D
Googlettelin muutamia reseptejä ja vaikutti ihan kivalta idealta ja varmaan voisin kokeillakin. Yksineläjälle siinä on vain muutama pieni mutta:

Munakas on tyypillisesti sellainen ruoka, joka tehdään vain kertakäyttöisesti, eli se on parhaimmillaan juuri valmistettuna. Ainakin se ainoa munakas, jonka kokeeksi ostin vuosia sitten "kaupan tekemänä", oli aivan kamala enkä pystynyt syömään sitä kumimaista mautonta lättyä loppuun. Yhden hengen kerralla syötävän munakkaan valmistaminen uunissa ei ole kovinkaan energiatehokasta, ellei uuni ole jo jotain muuta käyttöä varten kuumennettu.

Munakas ainakin itselläni on tyypillinen pikaruoka, jota teen silloin, kun päiväjärjestys on mennyt sekaisin ja äkkiä pitää saada jotain terveellistä ruokaa, etten mene herkkukaapille. Paistinpannulla yhden hengen munakas valmistuu muutamassa minuutissa, kun uunissa valmistaminen vie noin puolisen tuntia kaikkiaan. Tosin uuniaikaa voi käyttää lisukkeiden valmistamiseen.

Iltalehden uunimunakkaan  ohje (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/c7632e21-9186-4238-a61e-e42da72317f6) kyllä väittää, että: Uunimunakkaan voi täyttää käytännössä ihan millä vain. Tässä reseptissä on käytetty kinkkua, juustoa ja persiljaa, mutta munakkaan täytteenä voi olla myös esimerkiksi fetaa, tomaattia, lohta tai vaikkapa sieniä.

Munakasta on myös hankala tyriä, jollei sitä unohda uuniin liian pitkäksi aikaa. Ainesten yhteen vispaaminen ei vie kuin viisi minuuttia ja uuni hoitaa loput.

Uunimunakas on myös helppo valmistella etukäteen vaikka edellisenä iltana ja lykätä aamulla uuniin. Sitä voi helposti myös lämmittää pitkin viikkoa – jos sitä ensimmäisen kierroksen jälkeen vuokaan jää!


Eli jutussa olleen kuuden hengen, kymmenen munan, reseptillä tehtyä munakasta voisi sitten yksineläjä mussuttaa koko viikon  :o
Tuotahan voisi tietysti testata niin, että tekee 1,5 annosta ja sen puolikkaan jättää seuraavalle päivälle lämmitettäväksi. Voihan se olla, että aiemmin mainitsemani kaupan tekele vaan oli muutoin epäonnistunut keksintö, kun se katosi markkinoilta vähin äänin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - tammikuu 15, 2022, 10:28:02
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 15, 2022, 09:38:23
Eli jutussa olleen kuuden hengen, kymmenen munan, reseptillä tehtyä munakasta voisi sitten yksineläjä mussuttaa koko viikon  :o
Kuusi kananmunaa 10 hengen ateriaan on mielestäni liian vähän. Kuohkea tuosta ihan varmasti kyllä tulee, kun on puoli litraa mölöä!

Sopiipa tuota silti kokeilla; omaan makuun pannulla valmistettu omeletti on kuitenkin mieluisampi ja nopeampi, kuin uuniin laitettu. Mikään ei myöskään estä, etteikö munakasta voisi esivalmistaa jo päivää ennen, vaikka sen pannulla tekeekin. Se on kyllä totta, että munakkaaseen voi laittaa lähes mitä tahansa, kunhan täytteiden maut eivät riitele keskenään. Jos munakkaasta haluaa tavanomaista ruokaisammman ja täyttävämmän, niin keitettyjä, kuutioituja perunoita messiin.

Oma suosikkini (Pannulla), yhdelle miehelle; tätä on helppo skaalailla omaan makuunsa, tai vaikka neljälle hengelle.

Munakaspohja:

4 kananmunaa
8 rkl maitoa

Täytteet:

Puoli pakettia pekonia, poikittain silputtuna
Puolikas pientä purjoa, silputtuna
Puolikas pientä punaista paprikaa, kuutioituna
Ruisleipää, kuutioituna. Ruisleiväksi käy mikä hyvänsä semmoinen - myös leipälaatikon perälle jääneet koppurat. Viimeksi kun tein, niin pilppusin mukaan yhden Reissumies-leipäsen.
Lisäksi vielä perunakuutioita, jos on kova nälkä; eivät tässäkään silti välttämättömiä.

1.  Sekoita munat ja maito. Omaan makuuni kaksi ruokalusikallista per kananmuna on optimi. Turha tähän on mitään ruoka-astiaa käyttää; sekoitan munamaidon esim. kaljatuoppiin niin siitä näkee samalla, että sekoitus on varmasti tasainen - eikä sekoittaessa myöskään tarvitse varoa, että se hankkiutuisi astiasta yli.
2. Silppua ja kuutioi muut raaka-aineet omiksi kasoikseen.
3. Laita pannulle ensimmäisenä pekoni, ja levy vasta sen jälkeen päälle. Pekonista irtoaa niin paljon rasvaa, että voita ei pannulla tarvita. Jahka pekonista alkaa irrota kunnolla rasvaa ja se alkaa saada kuulaita sävyjä, lisää paprika- ja leipäkuutiot. Sekoittele, kunnes pekoni ja leipäkuutiot alkavat hieman ruskistua. Lisää sitten purjo, ja sekoittele vielä hetken aikaa.
4. Kaada munamaito päälle. Anna munakkaan tekeytyä; halutessaan koko hässäkän voi sekoitella pöperöksi, tai antaa munakkaan tekeytyä niin kauan, että sen voi kääntää ehjänä kakkusena.

Lopuksi suolaa ja pippuria maun mukaan; itse en ole käyttänyt tässä suolaa lainkaan, kun sitä on pekonissa ja ruisleivässä riittämiin.

Annos toimii hyvin myös dagen efterin pelastuksena, mutta jostain käsittämättömästä syystä sekään ei ole tässä välttämättömyys.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 15, 2022, 12:13:09
^
Kyllä siinä oli 6 hengen ja 10 munan resepti, mutta kyllä minäkin yleensä kahden tai jopa kolmen munan munakkaan teen yhdelle ihmiselle.

Aikaisemmin minäkin tein munakkaan maidolla, mutta syystä tai toisesta olen sen jossain vaiheessa vaihtanut veteen ja toimii hyvin sekin. Olisikohan ollut niin, että maidolla se munakas pissi alleen, eli neste lähti erottumaan. Joku siihen opasti neuvoksi laittaa ripaus vehnäjauhoja matkaan ja se kyllä toimi, mutta en välttämättä pitänyt sitä kivana ideana. Ilmeisesti jostain TV:n ruoka-ohjelmasta poimin sitten tuon veden käyttämisen. Kaljatuopin sijaan käytän isoa kahvimukia ja haarukkaa.

Tuo munamössö on hyvä jatke, kun on liian vähän mitä tahansa kiinteää ruokaa, jonka pannulla lämmittää. Parilla munalla saa pienistäkin jämistä oivan aterian.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - tammikuu 15, 2022, 12:31:14
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 15, 2022, 12:13:09
^
Kyllä siinä oli 6 hengen ja 10 munan resepti, mutta kyllä minäkin yleensä kahden tai jopa kolmen munan munakkaan teen yhdelle ihmiselle.

Aikaisemmin minäkin tein munakkaan maidolla, mutta syystä tai toisesta olen sen jossain vaiheessa vaihtanut veteen ja toimii hyvin sekin. Olisikohan ollut niin, että maidolla se munakas pissi alleen, eli neste lähti erottumaan. Joku siihen opasti neuvoksi laittaa ripaus vehnäjauhoja matkaan ja se kyllä toimi, mutta en välttämättä pitänyt sitä kivana ideana. Ilmeisesti jostain TV:n ruoka-ohjelmasta poimin sitten tuon veden käyttämisen. Kaljatuopin sijaan käytän isoa kahvimukia ja haarukkaa.

Tuo munamössö on hyvä jatke, kun on liian vähän mitä tahansa kiinteää ruokaa, jonka pannulla lämmittää. Parilla munalla saa pienistäkin jämistä oivan aterian.
Omituinen lukihäröhkä taholtani, mutta kääntäenkin liian vähän! :)

Juu, vesi käy myös ihan hyvin, mutta en ole käyttänyt ehkä lähinnä sen vuoksi, että maito kuitenkin on vettä ruokaisampaa. Jos munakas pissii maidon kanssa, niin voisiko johtua siitä, jos käyttää rasvatonta maitoa... Olen käyttänyt ruoanvalmistuksessa aina sinistä tai punaista maitoa, eikä mitään ongelmia munakkaankaan kanssa ole ollut.

Munakas tosiaan on mainio apu siihen, jos pitää päästä joistain muista ruoanjämistä eroon.  Välillä tulee heitettyä ruokaa roskiin niin, että hävettää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 15, 2022, 12:42:22
^
Okei, enpä tuota taas ole ajatellut, että rasvaton maito käyttäytyy tuossa eri tavalla. Sitähän minä pääasiassa käytän. Puuromaidot ostan aina erikseen ja siinä käytän tilanteen mukaan joko kevytmaitoa tai jopa punaista maitoa. Punaisesta "Kiehu" -versiota haudutettuun riisipuuroon, niin ei paistu haudutuskattilan reunoille rusehtavaa rantua ja puuro pysyy paremman näköisenä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - tammikuu 15, 2022, 13:37:59
^
Käyttäytyyhän se, kun rasvaa ei ole. Tilanteen voisi kompensoida käyttämällä enemmän voita - mutta mikäs järki siinä taas olisi, kun homma hoituisi rasvaisemmalla maidolla...

Unohdinko mainita, että ruoanvalmistuksessa rasvaton maito ja margariini ovat Saanasta?! :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 15, 2022, 13:49:05
^
Joo, kuten sanottua, erikseen ostan sitten maitoa, jos tarvitsen ruuanlaitossa sitä enemmänkin. En vaan aikanaan tullut tuota ajatelleeksi, että rasvaton maito edes pienenä määränä munakkaassa ei toimi. Eikä muutan olisi mitenkään houkuttelevan näköistäkään joku maitolieminen keitto, joka olisi rasvattomasta maidosta tehty. Muistuisi mieleen maitoämpärin pesuvesi, kun pikkulikkana olin navettatöissä :D

Margariini on kissanrasvaa, enkä minä sellaista syö, johon on kissoja käytetty.
Voita käytän paistamiseen aina, milloin haluan kunnolla ruskistaa paistettavan. Muulloin sitten öljyä, jos ei resepti erityisesti vaadi voita.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 15, 2022, 15:47:39
Vaikea sanoa oliko se kuinka overkill duunaa munakas uunissa kun joka tapauksessa paistoin pekonit ensin pannulla. Lähes samalla vaivalla sitä olisi paistanut munakkaan suoraan pannulla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 17, 2022, 13:00:21
Pitkästä aikaa tein sipulipaprika -lisäkettä lounaalle. Joskus sitä harrastin enemmänkin, mutta oli päässyt putoamaan listalta. Ostin valmiita jauhemaksapihvejä lounaalle ja sille piti keksiä jotain kaveriksi ja tuo nyt muistui mieleen. Lisäksi oli Lidlistä todella edullisesti ostettua suippopaprikoita (500gr/0.99euroa), joille piti keksiä käyttöä. Tuoreena viipaleina ne kuluu aika hitaasti.

Ja tästä lähtee:
Pari pienehköä sipulia kuoritaan ja viipaloidaan ohuiksi viipaleiksi.
Nokare voita pannulle ja sipulit ruskistumaan. Käännellään välillä, että paistuvat tasaisesti.
Viipaloidaan isohko suippopaprika. Kannattaa viiltää muutamasta kohtaa, ettei jää renkaiksi, ja lisätään pannulle, kun sipulit ovat kauniin keltaisia.
Lisätään mausteita esim. grillausmausteseosta, suolaa, garlic rubia
Laitetaan kansi hetkeksi päälle, että paprikat kuumenee kunnolla. Käännellään ja paistellaan, kunnes paprikat on kuumenneet ja aavistuksen pehmenneet ja jätetään kannen alle tekeytymään hetkeksi. Ei kannata liian kauaa kuitenkaan pitää, ettei paprika muutu limaisen löysäksi.

Tällä kertaa laitoin tuonne kannen alle myös ne valmiit pihvit kuumenemaan.

Tuo oli aivan mainio ja yksinkertainen kaveri jauhemaksapihveille, joille passaa tuollainen hiukan makeahkoksi paistuva vihanneslisäke.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 17, 2022, 14:22:08
Teen uunimunakasta, jos kavereita on ollut yötä, koska siinä saa koko porukalle samalla vaivalla. Maidosta kun en pidä, laitan aina vettä. Ja samalla sinne menee edellisen illan tapas-lautasen jämät tms. mitä yleensä on ollut tarjolla lähes joka tapauksessa jossain vaiheessa.

Nyt olen eräänlaisessa ruokakriisissä, minkään tekeminen ei oikein huvita, enkä keksi mitään hauskoja lajeja. Mennään sitten varmaan lämpimillä leivillä, jos huomenna olisi parempi päivä.

T: Xante

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 17, 2022, 17:42:47
Kaapin perältä löytyi purkki sienikuutioita ja kanttarellijauhekeittoa. Kuumaa vettä ja molemmat ylipäiväset sekaan. Lisukkeena vielä lemppariruisleipää. Hyvin maistui pienen ulkoilun jälkeen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 17, 2022, 23:51:30
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 08, 2022, 14:01:05
Kalaa niissä tuntuu olevan kovin vähän. Nyt löytyi poikkeus:

(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/7310500183763?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)

Ohjeen mukaan nuo pitäisi tehdä uunissa, mutta ehdin ne laittaa pannulle ennen ohjeen lukemista. Uunia ...
Mainoksesi oli niin hyvä että piti ostaa itsekin.
Lämmitin puuhellaa samalla kuin laitoin noi muovipussissa mikroon sulamaan. Sitten pannulle tirisemään Flooraa pohjalle ja laitoin nuo sulaneet pannulle. Ehkä 15-20 minuuttia oli, josta melkoinen osa sivussa vähemmän kuumalla levyllä, pannun päällä oli folio heijastamassa lämpöä.
  Läheisen kanssa syötiin ja hyväksi herkuksi havaittiin. Pienimahaisempana hän otti 1/4:n ja aioin säästää loppuosan kun maha alkoi olla täysi mutta sitten innostui ottamaan loputkin (1/4) lautaselle ja lisäsin "sokerisen" kypsiä mandariinipaloja (valikoin mandariinit jossa kuori tuntuu irtonaisen löysiltä, sen näkee jo päältä kuhmuraisina kaupassa), päälle pieni loraus maitoa, sekoitin vähäsen. TAIVAALLISTA!

Lainaa
Maistui myös kissalle.
"Hei, täähän tosiaan maistuu ihan kissalle!" ;D (Fingerporimainen lausuma).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 20, 2022, 19:39:14
^
Olen tässä nyt muutaman päivän sulatellut kalapihvikertomustasi enkä nyt malta olla kommentoimatta, vaikka pitkään yritin.

Minä en laittaisi mitään muovipussissa mikroon sulamaan. Kaikki muovit ei suinkaan ole mikronkestäviä, joten sitä ei tiedä, mitä niistä syötävään irtoaa. Aina lautanen tai pyrexkulho ja joko kansi tai mikrokupu päälle, jotta lämpenee tasaisemmin ja mikro pysyy puhtaana.

Toisekseen tuollaiset kuorrutteet ja leivitykset vetistyvät suotta mikrotuksessa. Yleensä nuo kalapihvit ja kalapuikot yms. mitä niitä onkaan, ovat jo esikypsytettyjä, joten ne laitetaan jäisenä pannulle, jotta pinta pysyy rapsakkana. Ovat valmiit, kun ovat kuumennet kunnolla läpi. Minulla ei ottanut jäisenäkään kuin ehkä 15 minuuttia, kun käänsin ne kuumennuksen aikana pari kertaa. Pinta oli oikein rapsakka ja kalakin mehevää.

Flooraa tai muitakaan leivitteiksi tarkoitettuja pehmeitä rasvalevitteitä en käyttäisi paistamiseen, koska niissä on yleensä melkoisen paljon vettä. Voi tai öljy on oikeampi vaihtoehto.

Mutta sitten se, jota en varmaan ymmärtänyt oikein. Laitoitko tosiaan paistettua kuorrutteista kalaa ja mandariinin paloja maitoon lillumaan ja se oli hyvää? Ymmärsinkö oikein? Oliko maito kylmää vai lämmitettyä? Niin tai näin, ei kyllä minun mielikuvitukseni riitä saavuttamaan ajatusta taivaallisesta makuelämyksestä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 21, 2022, 16:13:30
Laitoin kaksi siikaa uunipellille paistumaan.

Löysin avatun cremefraichepurkin ja sekoitin siihen jauhettua mustapippuria, suolaa ja timjamia. Tungin sitä kalojen sisään. Viiltelin kaloja ja laitoin viiltoihin voisiivut ja kalojen päälle loput cremet. Vielä suolaa ja pippuria päälle. Syy miksi en laittanut sitruunaa oli etten löytänyt niitä, enkä edes mehua koko kartanolta. Kauppaan en viitsinyt enää lähteä, kun oli jo GT:tä tullut nautittua.

Saas nähdä miten käy. Tuleeko herkkua vai myrkkyä.

jälkihuomio: Olisihan sitä voinut vielä hunajaa laittaa mukaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 21, 2022, 17:47:46
Siiat syöty. Olipa onnistunut ruuanvalmistus.

Taidanpa jatkossakin tehdä mausteisen kermasmetanatahnan kalan vatsaan - toimii.

Pitää kokeilla joillakin muilla kalaroduilla myös.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 26, 2022, 20:00:23
Tässä on tullut nyt kaloja valmistettua monta kertaa peräkkäin, kalatiskeille tehdyt madetäsmäiskut ovat tuottaneet aina vesiperän, mutta houkuttelevat muut lajit ovat saaneet mielenkiinnon heräämään. Viimeksi kala oli lahna. Hyvä tuli siitäkin, mutta "varmuuden vuoksi" lisätty suola teki uunissa valmistetun 1,3-kiloisen ryökäleen pohjimmaisen puolen hyvinkin suolaiseksi. 8-

Nyt on uunissa Dr Oetkerin antigluteeninen pizzaversio tuunattuna muutamalla oliiviöljysäilötyllä purkkisardellifileellä (normaalisti 100€/kg) ja hippasen lisätyllä edamilla (4€/kg).

Saapi nähdä, tuliko syötävää.

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9f/Ansjovis.jpg/250px-Ansjovis.jpg)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sardelli
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 27, 2022, 08:31:02
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 20, 2022, 19:39:14
^
Olen tässä nyt muutaman päivän sulatellut kalapihvikertomustasi enkä nyt malta olla kommentoimatta, vaikka pitkään yritin.

Minä en laittaisi mitään muovipussissa mikroon sulamaan. Kaikki muovit ei suinkaan ole mikronkestäviä, joten sitä ei tiedä, mitä niistä syötävään irtoaa. Aina lautanen tai pyrexkulho ja joko kansi tai mikrokupu päälle, jotta lämpenee tasaisemmin ja mikro pysyy puhtaana.

Toisekseen tuollaiset kuorrutteet ja leivitykset vetistyvät suotta mikrotuksessa. Yleensä nuo kalapihvit ja kalapuikot yms. mitä niitä onkaan, ovat jo esikypsytettyjä, joten ne laitetaan jäisenä pannulle, jotta pinta pysyy rapsakkana. Ovat valmiit, kun ovat kuumennet kunnolla läpi. Minulla ei ottanut jäisenäkään kuin ehkä 15 minuuttia, kun käänsin ne kuumennuksen aikana pari kertaa. Pinta oli oikein rapsakka ja kalakin mehevää.

Flooraa tai muitakaan leivitteiksi tarkoitettuja pehmeitä rasvalevitteitä en käyttäisi paistamiseen, koska niissä on yleensä melkoisen paljon vettä. Voi tai öljy on oikeampi vaihtoehto.

Mutta sitten se, jota en varmaan ymmärtänyt oikein. Laitoitko tosiaan paistettua kuorrutteista kalaa ja mandariinin paloja maitoon lillumaan ja se oli hyvää? Ymmärsinkö oikein? Oliko maito kylmää vai lämmitettyä? Niin tai näin, ei kyllä minun mielikuvitukseni riitä saavuttamaan ajatusta taivaallisesta makuelämyksestä.

Kokeilin (yllytyshulluna) noita mainostamiasi siemenkuorrutettuja kalafileitä, ja oikein maukkaita olivat.

En minäkään laittaisi kuorrutettuja mihinkään muovipussiin mikroon, enkä kyllä kuvunkaan alle. Vettyisivät vaan turhaan. Se rapeus on paneerauksen idis, ja rapeus kärsisi tuolla lailla.

Lämmitin yhden kalafileen mikrossa lautasella muutaman minuutin, kun en viitsinyt uunia lämmittää, tai roiskia paistinpannulla. Taisi olla 3 tai 3,5 min? Leikkasin kahtia ja näin, että oli läpikypsää. Eri kerralla lämmitin pakastekasviksia (Sadonkorjuu, jotka ovat herkkua) syvällä lautasella. Mainio lounas, kun täydensin vielä majoneesilla (ei niin terveellinen lisä). Taisi olla jotain tuoresalaattiakin lautasella.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 27, 2022, 14:17:17
Yksinkertainen on kaunista, pätee monissa asioissa. Myös ruuanlaitossa. Oli pitkään tehnyt mieli lihaperunasoselaatikkoa. Tuokin oli jäänyt historiaan sen jälkeen, kun lapset muuttivat pois. Nyt sattui olemaan tähdet oikeassa asennossa ja kaikkea tarvittavaa samaan aikaan kotona, joten tänään ryhdyin puuhaan.

En toista reseptiä, sillä ideahan on varmaan useimmille tuttu ja netissä on kelpo joukko reseptejä käytettäväksi sellaisenaan tai omaan makuun hiukan viritettynä. Ideanahan on sekoittaa paistettu ja maustettu jauheliha perunamuussin sekaan.

Oma viritykseni on:
Melko reippaasti mausteita (valkopippuri, maustepippuri, paprikajauhe, umami, suola) jauhelihan (400gr) joukkoon, jotta maku riittää maustamaan koko seoksen.
Jauhelihan joukkoon pannulle pilkotan myös pari keskikokoista sipulia.
Kun kippaan paistoksen muussin sekaan, huuhtaisen valurautapannun vielä ihan pienellä vesimäärällä, että saan pannulta kaikki maut mukaan.
Haudutan seosta liedellä jonkin aikaa ja aina välillä sekoittaen, että mausteet tekeytyvät hyvin, enkä laita sitä uuniin lainkaan. Olen uunin todennut tarpeettomaksi vaiheeksi, joka vain kuivattaa seosta turhaan.
Teen aina reilun annoksen, että saan pakkaseen useamman kerta-annoksen, sillä tuo sietää pakastamisen oikein hyvin.


Ruuan ainoa vika on, että se on liian hyvää ja sitä tulisi helposti syötyä liikaa, jos ei osaa olla varovainen.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 29, 2022, 17:53:38
K-kaupasta koppasin Delisana Soft Cakes, "mansikkanmakuisia", halpoja puolalaisia Jaffamaisia suklaakerroskeksejä.
Sitten kotona kahvipöydässä kun puraisin niin ylläri oli täydellinen. Mansikkaa se ei muistuttanut niinkään vaan
sukelsin välittömästi lapsuuden kesään, hiirenkorvalla olevaan koivulehtoon, jotain marjaisaa se hiukan muistutti. Mutta tänä nostalgia-hyöky oli valtava! Luulisi että kaikki aromit on jo liuetuneet moderniin aikaan. Olisko lapsuudenajan aromit wanhassa Puolassa jäljellä tai otettu uusiokäyttöön?
  Vastaava Delisonon appelsiinisuklaa-täytekeksi taas vei minut jälleen lapsuuteen kun pyöräilimme kylän kaupalle ja ostimme limukkaa. Ei kyllä appelsiinia muistuttanut ensimmäiseksi.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 29, 2022, 19:42:05
^
Onhan tuossa tosiaan ihan aitoa mansikkamehutiivistettä joukossa:
Täyte 52% (glukoosi-fruktoosisiirappi, sokeri, vesi, kosteudensäilyttäjä: glyseroli hyytelöimisaine: pektiinit happamuudensäätöaineet: sitruunahappo, natriumsitraatit tiivistetty mansikkamehu (0,6% täytteessä), aromi, tiivistetty musta porkkanamehu, väri: karoteenit)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 06, 2022, 20:22:15
Hienon marjaisaromisen erikoiskahvin loputtua tyydyin ns. tavalliseen kahviin. En huomannut maussa mitään eroa. Mutta sitten tajusin. Viimeisin erikoiskahvi oli jo viikon vanhaa ja tavallinen kahvi uutta tuikituoretta. Ero syntyy seuraavalla kerralla.

Tai piti syntyä. Kahvi on loppu kun en muistanut ostaa! Ja uutta saan vasta päivien päästä.
Tyydyin wanhoihin kerättyihin jämäjauhoihin, osa on jo varmaan koronaa edeltäneltä vuosilta.
Maistuu kamalalle, ja herkistyttyäni joka kerta entistä kamalammalle.
Mutta pääasia on kuitenkin että talossa on edes kahvinnäköstä kofeiinia! :D

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 06, 2022, 20:50:23
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 06, 2022, 20:22:15
Tyydyin wanhoihin kerättyihin jämäjauhoihin, osa on jo varmaan koronaa edeltäneltä vuosilta.
Maistuu kamalalle, ja herkistyttyäni joka kerta entistä kamalammalle.

(https://as2.ftcdn.net/v2/jpg/00/10/72/17/500_F_10721768_rZi7TsoKezaKeREbFKVJHKtnYilNmKjU.jpg) Onneksi olkoon !!!!

Minun aamukahvini on löytänyt voittajansa tai siis jotkut väittävät, että eilispäiväinen mikrossa lämmitetty kahvi on kamalaa. Nyt vaan pitäisi tietää, mitä on nuo jämäjauhot, joita olet kerännyt ja miten niitä olen varastoinut.  :o
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 06, 2022, 21:25:38
:D :D :D

Kahviastian pohjalle jää jauhoja joita ei riitä koko annokseen tai edes mittakuppiin joten olen varastoinut ne hyllyyn perukoille avoimeen entiseen kahvipakettiin. (Ja saan tekosyyn avata uuden tuoreen paketin hiukan ennenaikojaan, pelkillä tuoreilla jauhoilla).
  Rasvat on varmaan hapettuneet ja kosteat hellekesät muokanneet aromeja huit hiiteen. Monivuotisia, tiedä vaikka 5-10 vuotta wanhoja osa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 07, 2022, 09:30:01
^
Aika erikoinen käytäntö sinulla  ::)
Minulle ei tuota mitään ongelmaa avata uusi kahvipaketti ja siitä ottaa tarvittava määrä lisäksi edellisen paketin jämille, joista ei yksin tule koko pannullista. Silläkään ei ole mitään väliä, että loppuva paketti ja uusi avattu paketti joskus sattuvat olemaan eri merkkisiä. En ole tähän mennessä huomannut siinä mitään ongelmaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 07, 2022, 09:46:40
^

Meillä taitaa olla muutenkin aika suurpiirteinen kahvinkeittotapa, menee aina sinne päin, joten heitetään vaan loput purut sekaan vanhasta paketista. Sama juttu merkin kanssa, ei ole niin tarkkaa!

Ja harrastetaan molemmat myös mikrolämmittelyä :) Itse asiassa, meillä on pieni termari, johon loppu kahvi kaadetaan, mutta harvoin sitä tulee siitä juotua, vaan mikron kautta. Otin termarin käyttöön, kun luin, mitä ilmaston muuttuminen on tehnyt kahviviljelmille, jotka nyt alun perinkään eivät ole sitä eettisesti kestävintä kulutusta. Alkoi tuntua pahalta aina välillä kaataa lähes puoli pannua kahvia viemäriin.

T: Xante

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 07, 2022, 09:50:24
Minä yleensä avaan sen kahvipaketin, mittaan kahvinkeittimeen siitä ja pidän avattua pakettia kahvirasiassa. Kun avaan uuden paketin, kippaan vanhan paketin jämät uuteen pakettiin päällimmäiseksi ja annostelen siitä uudesta paketista päältä uuden satsin kahvia keittimeen. En ole minäkään huomannut mitään artefakteja maussa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 07, 2022, 11:18:44
Kaffi tosiaan säilyy paremmin siinä omassa paketissaan kuin esim metallipurnukassa. Metallista tarttuu kahviin sivumakuja. Tuo VHP:n säilytystapa kahvipaketti kahvirasiaan on hyvä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 07, 2022, 12:03:54
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 07, 2022, 11:18:44
Kaffi tosiaan säilyy paremmin siinä omassa paketissaan kuin esim metallipurnukassa. Metallista tarttuu kahviin sivumakuja. Tuo VHP:n säilytystapa kahvipaketti kahvirasiaan on hyvä.

Lisäksi kahvinmurut ovat ärkeleellisiä leviämään pitkin pöytiä muutoinkin, joten itse senkin vuoksi jätän suorimatta turhan siirron paketista purnukkaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - helmikuu 07, 2022, 12:08:21
Onko kukaan muu kokeillut suolan lisäämistä kahviin? Se toimii, mutta annostelun kanssa tulee olla todella tarkkana. Itse en yleensä viitsi ottaa riskiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 07, 2022, 12:27:21
Tänään on ollut kodinhengetär -päivä eli tein vähän enemmän kokkauspuuhaa, jotta myöhemmin on taas monta päivää, jolloin pääsen vähemmällä.

Olin ostanut broiskun koipireisiä kaksi pakettia, joissa oli kolme kummassakin. Etiketti sanoi niiden olleen marinoituja, mutta onneksi tämä firma ei käytä sitä paksua Trumpin naaman väristä paksua mönjää marinointiin, vaan oli jotain aivan ohutta punaista lientä ja sitäkin oli maltillisesti. Mieluiten olisin ottanut pintamaustettuja, mutta niitä ei ollut.

Eilen paistoin nuo uunissa. Joku etiäinen käski tarkistaa kummin päin alumiinifolio laitettaan uunipellin suojaksi, kiiltävä vai mattapinta ruokaa vasten. Törmäsinkin useampaan artikkeliin, jossa mainittiin ideani olevan terveydelle vaarallista, sillä alumiinia ei pitäisi käyttää korkeissa lämpötiloissa. [Mitenhän ne alumiinivuoassa myytävät einekset sitten ei olisi vaarallisia?] Suojasin pellin sitten leivinpaperilla, jotta pääsen vähemmällä pellin putsaamisella. Kypsät koipireidet ladoin isoon kulhoon ja kaadon sinne myös liemet leivinpaperilta ja vein kulhon parvekkeelle jäähtymään, josta siirsin ne yöksi jääkaappiin.

Tämän päivän urakkana oli perata lihat irti luista. Kaksi ensimmäistä perkasin suoraan pakastekippoon ja saksi lihat aika pieneksi silpuksi. Näihin rasioihin jaoin myös paistinliemen, josta olin poistanut pinnalle hyytyneen rasvan. Nuo menivät suoraan pakastimeen ja jonain päivänä tuollaisesta yhdestä rasiasta tulee muutaman aterian kokoinen tipu-juureskeitto, johon nakkaan hiukan pätkäspagettia, jos ei ole perunaa kotona.

Lopuista neljästä koivesta tein kermaisen ja tulisen tipukastikkeen. Jotta ei olisi järjettömästi mennyt kermaa, niin jatkoin soosia vedellä ja vehnäjauhosuuruksella. Pysyy pakasteessakin rakenne parempana noin, että on hiukan jauhoa matkassa. Lipsahti aika tuliseksi, joten pilkoin joukkoon vielä ison suippopaprikan antamaan vähän makeutta. Tehdystä annoksesta arvioin tulevan noin kahdeksan annospakkausta. Yksi nyt heti syöntiin ja loput pakkaseen. Tuossakin olisin voinut jakaa noita lihoja niin, että olisin tehnyt kastikkeet parilla erilaisella maustekombolla, mutta minusta tuo tekemäni on niin hyvää, ettei ole mitään ongelmaa syödä tuota useamminkin. Vaihtelua voi tehdä lautasella erilaisista lisukkeista.

Näin kuudesta tipunkoivesta on saatu arviolta noin 14 annokseen se lihaosuus. Koipien hinta oli 1,99 euroa paketilta, eli yhteensä 3,98 euroa.

Jos ja kun ei lihasta halua luopua kokonaan, niin käytetyn lihan määrä voi kätevästi vähentää valmistuksen yhteydessä. Joku toinen olisi hyvinkin pistellyt kokonaisen koiven yhdellä aterialla. Edellä kerrotulla tavalla jatkojalostettuna määrä puolittui. Samaa voi harrastaa myös punaisen lihan kanssa esimerkiksi ruskeaan lihakastikkeeseen voi lisätä juureksia antamaan makua ja runsautta. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - helmikuu 07, 2022, 12:33:04
Lainaus käyttäjältä: urogallus - helmikuu 07, 2022, 12:08:21
Onko kukaan muu kokeillut suolan lisäämistä kahviin? Se toimii, mutta annostelun kanssa tulee olla todella tarkkana. Itse en yleensä viitsi ottaa riskiä.
Isoisä tätä teki, mutta itse en ole ikinä siihen ryhtynyt, kun suolaa ja sokeria saa liikaakin vaikka mistä.

Ominaisuuksiltaan suola on makuvahviste, ja sitähän voisi lisätä silloin lähes mihin tahansa. Koita joskus piruuttasi lisätä sitä vaikka vesimeloniin (Samaan tapaan kuin kahviin, pieninä ripauksina). Mitäänsanomattoman vetisinkin vesimeloni maistuu heti paljon enemmän vesimelonilta!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 07, 2022, 14:15:32
Oli yövieraita viikonloppuna, tein elämäni ensimmäisen tattijuliennen. Ei aavistustakaan, miksi en ole aiemmin tehnyt!

Ortodoksisestihan se tehtäisiin tuoreista tateista, mutta nyt saivat pakastetut kelvata. Paistoin tatit kuivahkoksi, lisäsin sipulin ja hivenen suolaa, kuullotin, sitten vaan lisätään kermaa (oli joku valion kevyt ja paksu), smetanaa ja juustoraastetta (otin mitä kaapissa oli, tuli sekoitus edamia ja mustaleimaa) ja maustepippuria.

Siinä koko juttu, keitellään hieman kasaan ja laitetaan uuniin annosvuokiin sen verran, että juustokuorrute ruskistuu.

Oli kyllä hyvää, seuraavaksi lisään mustaleiman osuutta. Ja voi, kun pääsee tekemään niistä tuoreista sienistä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 07, 2022, 16:40:43
Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 07, 2022, 12:33:04
Mitäänsanomattoman vetisinkin vesimeloni maistuu heti paljon enemmän vesimelonilta!

Ihan sama tavallinen tuore kurkku. Sanotaan, että ei aina tarvitse laittaa leikkeleitä leivällä, kun voi laitta herkullista kurkkua. Ei ole herkullista. Tuore kurkku on juuri sitä pakkopullaa jota syötetään joka paikassa terveellisyyden nimissä ja maistuu mitättömältä ja tylsältä. Mutta kun ripottelee suolaa päälle niin on ihan kelvollista, joskaan ei kyllä siltikään leikkelettä korvaa. Myös tomaatti maistuu oleellisesti paremmalta suolalla maustettuna.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 07, 2022, 18:17:23
Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 07, 2022, 12:33:04
Lainaus käyttäjältä: urogallus - helmikuu 07, 2022, 12:08:21
Onko kukaan muu kokeillut suolan lisäämistä kahviin? Se toimii, mutta annostelun kanssa tulee olla todella tarkkana. Itse en yleensä viitsi ottaa riskiä.
Isoisä tätä teki, mutta itse en ole ikinä siihen ryhtynyt, kun suolaa ja sokeria saa liikaakin vaikka mistä.

Aaveenkin mainitsemista syistä en ole halunnut kokeilla. Olen muutama vuosi sitten siirtynyt kermattomaan, maidottomaan ja makeuttamattomaan kahviin. Paitsi jos juon IrishCoffeeta, siinä on sokeria ja kermaa ihan kunnolla.

Mutta korotan hieman, onko kukaan kokeillut voinokaretta kahvissa? Siinä on hippusen suolaakin mukana.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 07, 2022, 19:11:00
Huomenna olisi tarkoitus tehdä äitimuorin kanssa yhdessä läskisoosia ja keitettyjä perunoita. Taitaa tulla hyvä päivä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 07, 2022, 21:59:20
Nyt ne wanhat jämäjauhot alkaa kulua loppuun ja kahvi alkaa maistua hyvälle! Mutta se johtuu siitä että tuoreimmat jämät kaadettaessa jäi pohjalle.
  Uuden kahvipaketin avaan ja tyhjennän aina läpinäkyvään muoviseen leveään purkkiin, jossa on hyvin tiivis kansi. Ei tuu metallinmakua.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 08, 2022, 12:02:25
^
Ei ihan osunut kaikki kohdilleen ainakaan, jos uskominen Pauligin ohjeita (https://www.paulig.fi/kaikki-kahvista/kahvin-sailyttaminen) ja miksi emme uskoisi, sillä noilla taitaa olla enemmän tietoa ja tutkimusta asiasta.

Näillä neljällä niksillä estät kahvin pilaantumisen:

Vältä ilmakylvyt. Älä kaada kahvia sen omasta pussista kahvipurkkiin, vaan pane se purkkiin omassa pakkauksessaan.
Sulje pakkaus tiiviisti. Näin kahvi ei altistu kosteudelle tai hajuille.
Säilytä tasaisessa lämpötilassa. Kahvia ei kannata pitää vaikkapa lämpenevien kodinkoneiden vieressä.
Säilytä pimeässä. Kahvi kuuluu kaappiin tai läpinäkymättömässä pakkauksessaan kahvipurkkiin. Suora auringonvalo pilaa sen nopeasti.


Tuossa sivulta noukittu tiivistys laiskimmille lukijoille. Ahkerammat voivat lukea enemmän Pauligin sivuilta :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 12, 2022, 12:13:53
Oletko aina pyöritellyt lihapullasi väärin :D

Ei enää pyörittelyä – kotoa löytyvällä välineellä saat täydelliset lihapullat (https://www.iltalehti.fi/iltv-pippuri/a/4527faf8-50fa-4604-a005-3f5096af70ca)

Artikkelissa on video, jossa lihapullat pyöräytetään (muka) näppärästi teepihdeillä

(https://www.crema.fi/content/products/shamila/tea-ball-tong/1058.jpg)

Katsoin videon eikä se mitenkään näppärältä näyttänyt, kun sormin pitää ensin osata ottaa sopiva kokkare taikinaa, mikä näytti turhalta suhraamiselta.

Juuri eilen tein pellillisen lihapullia. Oma tapani on kyllä nopeampi kuin videolla nähty ja yhtälailla samankokoisia saan tehtyä ja jopa sileämpipintaisia. Minulla on jostain kulkeutunut lusikka, jonka pesä on hyvin pyöreän mallinen, mutta ei kovin syvä. Kooltaan se on jotain reilun kakkulusikan ja ruokalusikan välistä. Olisikohan joku lasten ruokalusikka. Sillä koukkasen taikinaa öljytylle kämmenelle, kevyt pyöräytys kämmenten välissä ja pallero pellille. Öljyn olen maustanut tukevasti pippureilla ja chilillä ja sitä sipaisen kämmenelle aina parin palleron välein. Tuo käy kuin liukuhihnatyö eikä vie kovinkaan montaa hetkeä, kun pellillinen on pyöritelty.

Joskus teen vähän isompia ja joskus noita kaupan palleroisen kokoisia. Jo parin palleron jälkeen "kone lähtee käyntiin" ja rutiinille tulee tasakokoisia ja hyvän pyöreitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 12, 2022, 12:35:12
Tein ihanaa ruokaa eilen, noin reilu 15 minuutissa, aika terveellistä, pelkästään keittämällä, ilman suolaa. Määrät hihasta:

- 1 pieni lanttu
- 2 porkkanaa
- 1,5 dl ? vettä
- 400 g broileria suikaleina
- 1,5 rkl ? pulverimuusia
- 1 tl jeeraa
- 0,5 tl mangocurrya
- 2 tl rosmariinia

Keitetään vähässä vedessä kattilassa putsattua ja suoraan kattilaan paloiteltua lanttua ja porkkanaa kuorineen *), ja paketillinen paloiteltua broileria. Sekoitellaan välillä (ruokaveitsellä, joka laitetaan pesuun heti käytön jälkeen **)), ja kun broileri alkaa vähän jo kypsyä, lisätään vähän jeeraa, mangocurrya ja rosmariinia ja sekoitetaan. Kun broileri on kypsä, imeytetään jäljellä oleva hyvin pieni määrä nestettä pulverimuusiin. Notkistetaan lorauksella kermaa. Ainoa suola tuli pulverimuusista, jota siis oli hyvin pieni määrä.

Tästä tuli ihan julmetun hyvää. Saattaa johtua siitä, että olin ollut kasvisruoalla useamman päivän sitä ennen.

*) säästää tiskiä
**) salmonellan välttämiseksi käytin 2-3 veistä
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 12, 2022, 17:58:10
Kävi ihan ylivoimaiseksi laskiaispullanhimo. Tai oikeammin piti lähteä ostamaan kukkamultaa, mutta minun piti hiukan motivoida itseäni lupaamalla jotain hakupalkaksi.

Joskus nuorempana painin aina hillo vai mantelimassa -kysymyksen äärellä ja teinpä niin tai näin, niin valitsin väärin mielestäni siinä vaiheessa, kun aloin herkkua syödä. Enää ei ole vuosiin ollut tuota ongelmaa. Ostan aina mantelimassalla ja kotona täydennän pullan vielä hillolla, niin vasta silloin se on täydellinen. Yleensä tuohon riittää halvin tarjolla oleva pullapari.

Tällä kertaa laitoin kirsikkarommimarmeladia (Pirkan) ikään kuin näyttääkseni pitkää nenää kauppiaalle, joka FB:ssä toissapäivänä mainosti paikallisen ravintolan leipomia rommirusinalaskiaispullia, joiden hinta oli 6,99 euroa / 2kpl.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 12, 2022, 18:10:38
^^
Kertsiltä piti kysyä tuosta juures-tipu -pöperöstä, jotta montako ateriaa siitä tuli?

Kysymys tuli ihan siitä, että lihan ja juuresten suhde oli mielestäni aika vino ainakin siihen, miten itse ruokaa laitan. Jos minulla on 400gr broilerin suikaleita ja siitä teen jonkun pataruokatyyppisen, niin siitä tulee ainakin neljä annosta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 12, 2022, 18:17:04
Sehän riippuu ihan annoskoosta.

Saattoi se olla kyllä 300g:kin broileria, (tai ehkä jopa 200g, mutten usko).

Minusta siinä oli kyllä suurinpiirtein saman verran juureksia kuin broileria.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 12, 2022, 18:51:56
^
No sitä juuri ihmettelin, että juuresten määrä viittaisi yhteen tai kahteen annokseen, joten oli aika lihaisa keitos.

Olen pitänyt itseäni kovana lihansyöjänä, mutta en varmaan ole ikinä tehnyt ruokaa, jossa suhde olisi noin fifty-fifty.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 12, 2022, 19:25:48
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 12, 2022, 18:51:56
^
No sitä juuri ihmettelin, että juuresten määrä viittaisi yhteen tai kahteen annokseen, joten oli aika lihaisa keitos.

Olen pitänyt itseäni kovana lihansyöjänä, mutta en varmaan ole ikinä tehnyt ruokaa, jossa suhde olisi noin fifty-fifty.
Ateriakokonaisuuteen kului kaksi laskiaispullaa parin tunnin päästä, joten hiilareita oli kyllä yllin kyllin. Jos en olisi oddottanut kauppatilausta, laskiaispullineen, tulevaksi, olisin saattanut lisätä bataattia tai perunaa vielä siihen ruokaan. Ja jos en olisi ollut ollut vähillä proteiineilla parisen päivää, olisin sinä päivänä syönyt vähemmän proteiineja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 24, 2022, 15:51:40
Myöhäinen pikalounas (< 10 minuuttia), ehkä siksi maistui erityisen hyvältä.
Ekaa kertaa tein tällaisen erityisen maukkaan aterian yhdellä hellalevyllä:

2-3 rkl vettä, 2 tl punaista misoa, 2 rkl miriniä, 1 tl srirachaa kiehautetaan ja sekoitetaan vispilällä.
Lisätään lohta palasina. Kiehautetaan, käännellään lohipalasia, ja kattila siirretään syrjään. Toistetaan pari kertaa.

Toisessa pienessä kattilassa kiehautetaan tilkka vettä, vihreitä pitkiä papuja (pakaste) ja Sadonkorjuu-kasviksia (pakaste).
Keitetään nippanappa kypsiksi (samalla tekniikalla kuin lohi, kiehauttaen ja antaen levätä). Jäljelle jäänyt pari rkl vettä imeytetään perunamuusijauheeseen.

Älyttömän hyvää.

"Jälkkäriksi" juuresleipää ja kolesterolia alentavaa margriinia. (Niin ikään älyttömän hyvää.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 26, 2022, 00:45:23
Kiskoin tänään taas kilpasalaatin. En ymmärrä mikä muhun meni, mutta laitoin kurkkua ja jäävuorisalaattia ihan liikaa. Nyt mulla on jääkaapissa puolitoistakiloa valmiiksi sekoitettua salaattia, kun ei sitä jaksanut tuhota yhdeltä istumalta. Toivottavasti säilyy huomiselle niin, että on syömäkelpoista kahteen otteeseen sillä sitä on sen verran paljon vielä jäljellä, että ainakin kahteen ateriaan riittää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 26, 2022, 10:22:55
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 26, 2022, 00:45:23
Kiskoin tänään taas kilpasalaatin. En ymmärrä mikä muhun meni, mutta laitoin kurkkua ja jäävuorisalaattia ihan liikaa. Nyt mulla on jääkaapissa puolitoistakiloa valmiiksi sekoitettua salaattia, kun ei sitä jaksanut tuhota yhdeltä istumalta. Toivottavasti säilyy huomiselle niin, että on syömäkelpoista kahteen otteeseen sillä sitä on sen verran paljon vielä jäljellä, että ainakin kahteen ateriaan riittää.

Jos on nahistunutta, wokkaa pannulla ja laita vaikka keittoon. Tai syö sellaisenaan wokattuna!

Paras keitto ikinä tuli, kun laitoin eiliseltä piknikiltä jääneet pikku lihapullat (itsetekemiä, aika mausteisia), wokatun salaatin (vihersalaatti fetalla) ja kaapin nurkasta löytyneet riisit ensin pannulle ja sitten mausteiden kanssa alhaisella lämmöllä kiehumaan pitkäksi aikaa.

Riitelimme viimeisestä lautasellisesta :D

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 13, 2022, 16:00:54
Helppo lounas tänään:

Suoraan lautaselle pestyjen perunoiden siivuja, pieni valkosipulin kynsi, vähän currya ja mustapippuria, vähän kookosöljyä.
Valmistetaan kuvun alla mikrossa (kiertoilmauunissa varmaan tulisi herkullisempaa kyllä). Kun puolikypsää, käännellään, jotta mausteet ja öljy jakautuvat tasaisesti. Kun melkein kypsää, lisätään pakastettuja pitkiä vihreitä papuja ja puoli tetraa huuhdeltuja ja valutettuja kikherneitä ja kypsennetään kunnes pavut ovat lämminneet.

Nestettä kertyy vähän, ja sen voi imeyttää niin, että haarukalla muusaa vähän kikherneitä.

Valmiin annoksen päälle paloitellaan kuorittua kesäkurpitaa (epäilen, että kuori närästää) ja puolitettuja retiisejä. Pestyjä tietysti.

Annoksen viimeistelee muutama siivu silliä. Taisi olla jokin Pirkan matjestyyppinen.

Ei mennyt montaa minuuttia valmistukseen.

(Eilen oli närästyspäivä, joten vähän emmin valkosipulin, curryn ja mustapippurin käyttöä, ja siksi kokeeksi kuorin kesäkurpitsan.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 13, 2022, 16:42:54
Pikateema jatkui pikkujälkkärissä. Ja kohtalon uhmaaminen (kaakao voi aiheuttaa närästystä).

Maitojauhe (semi-skimmed) ja kaakao ovat menossa vanhaksi tässä kuussa, kookosmanna kesäkuussa, joten käytin niitä ja valmistin noin reilu 1/2 dl jälkkäriä, määrät hyvin epämääräiset:

Pieneen syvään lautaseen lisätään 2-3 tl kookosmannaa ja o,5 dl vettä ja korkillinen vaniljauutetta. Lämmitetään mikrossa niin että kookosmanna sulaa. Sekoitetaan pari rkl sokeria (oli hillosokeria) ja 1-2 rkl kaakaota. Maistetaan ja todetaan hyvänmakuiseksi. Ängetään niin paljon maitojauhetta kuin siihen uppoaa. Ja se on siinä.

Aika mukava pikku jälkiruoka.

Jos en yrittäisi välttää suolaa, olisin ehkä lisännyt hippusen suolaa. Ja jos maha kestäisi, ehkä myös hippusen vahvaa chiliä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 14, 2022, 15:12:11
^^ ja ^. Ei kestänyt maha, ei, noita eilisiä murkinoita sitten ollenkaan. Tänään ihan helvetillinen närästys. En suosittele noita ollenkaan, jos on vähänkään närästystaipumusta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 14, 2022, 15:17:31
Kukkakaali ja porkkanat menossa vanhaksi. Tein salaattia, jota tuli reilu 3 litraa.

6 porkkanaa kuorittuina ja pestyinä, vinosti leikattuina siivuina
puolikas pieni kukkakaalia, putsattuna ja palasina
2 isoa varsisellerin vartta kiekkoina
1 kuorittu kesäkurpitsa palasina
(jos vatsa kestää, purjorenkaita kourallinen - nyt en uskaltanut *))

teriyaki-tonnikalaa (purkki)
maissia (purkki) (huuhtelin suolan pois)

pari rkl hyvää oliiviöljyä
pari rkl japanilaista riisiviinietikkaa


Tosihyvää. Normisti, jos ei oli teriyaki- vaan tavallisto tonnikalaa tähän sopisi rhode island-tyylinen kastike, mutta tämä japanilais-välimerellinen versio toimi mainiosti.

*) purjoa en nyt uskalla ollenkaan, sillä se närästää. Leikkasin raakana kiekoiksi ja laitoin pakkaseen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 15, 2022, 14:12:49
Australian masterchefissä  (https://www.ruutu.fi/video/3891091)huippukokki, joka käyttää kalasta liki kaiken, lukuunottamatta pahanmakuisia kiduksia ja sappirakkoa. Kalana Murray cod (jokin ahvenensukuinen iso kala Australiassa). Sopii pula-ajan ruoaksikin.

Alkupalana 3 palaa: alaleuka (jossa poski?), kaulus (?), pieni pala pyrstöpäästä.
(Poski irroitetaan halkaisemalla pää. Päällä on poski ja sisäpuolella pieni poskiliha.)
Kierietetään riisijauhoissa ja uppopaistetaan.
Päälle runsaasti ravintolan omaa KFC-seosta (sumakkia, jeeraa, fenkolinsiemeniä, mustapippuria, vähän chiliä, suolaa).

Pääruokana kalapaistirulla.
- Kala fileoidaan "perhos"-tyyliin ja saadaan leveä nelikanttinen pala.
- Sisälle merguez-"makkara" lihamyllyllä jauhetuista kalan ylijäämäpaloista ja sisälmyksistä (poislukien sappirakko ja kidukset), vähän sisäelimien kalanrasvasta, suolasta, mustapippurista ja savupaprikasta.
- "makkara" laitetaan yhden vatsafileen päälle, ja sen päälle toinen vatsafile, kääritään komeus merileväarkkiin
- Sijoitetaan perhosfileen päälle, ja rullataan, sidotaan narulla, päälle jotain öljyä ja suolaa. Paahdetaan uunissa rapeakuoriseksi.
- Kun paahtunut valmiiksi narut poistetaan ja paisti leikataan paksuiksi siivuiksi.
- Kastikkeena täyteläinen tumma kastike, tehtynä ruodoista.

Jälkiruokana käsitellyillä kalanruodoilla päällystetty lemington.
Kuivakakku pala kastetaan suklaakastikkeeseen, johon lisätty kalan sisälmyksistä rasvaa (joka sulatettu?) (tekee kiillon).
Palanen kieriskellään suomurouheessa, ks. alla.
(Tästä kalan käsittely aloitetaan.) Kalan pehmeät ja ohuet suomut kaavitaan kalasta lusikalla, keitetään vedessä, jolloin pehmenevät lisää ja puhdistuvat. Vesi kaadetaan pois, lisätään sokeria kattilaan, ja seosta paahdetaan sekoittaen kunnes sokeri kristallisoituu. Tämä on eräänlainen kookoshiutaleiden korvike.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 17, 2022, 21:53:16
Ai kun saisi joulukinkkua. Onneksi kaupan valikoimassa oli viiden kilon kinkku alta 25 euron. Joko huomenna tai lauantaina on sitten ruokana kinkkua ja todennäköisesti keitettyjä perunoita. Kyllä kelpaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - maaliskuu 17, 2022, 22:59:07
Gluteiinittomat porkkansämpylät:

2porkkanaa
1psskuivahiivaa
5dl lämmintä vettä noin +37 astetta
1tl yrttisuolaa
1/2 dlhuonajaa
5gluteiinittomat jauhot
1dlkaurahiutaleita
1/2 dlrypsiöjyä

jaa taikinasta neljä pientä tankoa,ja leikkaa palat neljään osaan(sämpylöitä saadaan taikinasta 16kpl)
paisto noin 225 (20minuttia)
ihan pehmosia tuli, vaikka pelkäsin että tuo gluteiiniton jauho, aiheuttaisi taikinan kovettumisen!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 18, 2022, 15:28:38
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - maaliskuu 17, 2022, 21:53:16
Ai kun saisi joulukinkkua. Onneksi kaupan valikoimassa oli viiden kilon kinkku alta 25 euron. Joko huomenna tai lauantaina on sitten ruokana kinkkua ja todennäköisesti keitettyjä perunoita. Kyllä kelpaa.

Huominen sapuska uunissa.  :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 18, 2022, 15:48:49
^
Mulla on pakkasessa pieni paketillinen siivutettua joulukinkkua (kaupan, Savuhovi), jota silmäilin eilen sillä silmällä eilen, mutta päädyin sitten broileriin + pekoniin (keitetyn ohra-juuresruoan kanssa).

Mitähän tuollaisesta joulukinkusta tekisi? Omeletti? Ihan vaan leivänpäällisenä? Italiansalaatti?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 18, 2022, 16:05:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 18, 2022, 15:48:49
^
Mulla on pakkasessa pieni paketillinen siivutettua joulukinkkua (kaupan, Savuhovi), jota silmäilin eilen sillä silmällä eilen, mutta päädyin sitten broileriin + pekoniin (keitetyn ohra-juuresruoan kanssa).

Mitähän tuollaisesta joulukinkusta tekisi? Omeletti? Ihan vaan leivänpäällisenä?

Joulukinkkua luonnollisesti syödään joko itse tehdyn tulisen ja makean sinapin kanssa tai jos ei itse jaksa vaivautua on hankittava Wotkinsin tulista sinappia (https://www.wotkins.fi/tuotteet/tulinen-sinappi/).

(https://www.wotkins.fi/wp-content/uploads/2020/02/Sinapit-Tulinen-sinappi.jpg)

Tai jos myymälän valikoimasta ei löydy Wotkinssin tulista sinappia, muistaakseni korvikkeena olen käyttänyt Salosen Pimeäpullo sinappia, väkevä tai extra väkevä (http://www.pimeapullo.fi/sinapit).

(https://kantapaikka.net/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fwww.pimeapullo.fi%2Fuploads%2Fimages%2Fsinapit.jpg&hash=7c58df991f6942f5042370b35699821d6b572eb6)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 18, 2022, 16:08:05
^ Kiitos vinkeistä.

Urk. Paha närästyskausi meneillään. Oikein tulinen sinappi ehkei oikein onnaa nyt.
Just vaihdoin kauppatilauksessa Turun punaisen sinapin (jota normaalisti tilaan) Turun vihreään sinappiin.

Kotona on purkkiherneitä ja avaamaton majoneesi, ja ajattelin italiansalaattia. Mutta en taida uskaltaa sitäkään - majoneesin rasvaisuuden takia, ja koska siihen kaipaisi hapanta omenaa, joka ei uppoa nyt.

Ehkä vaan odotan, että tulee vähän parempi kausi närästyksen suhteen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 18, 2022, 16:09:16
Mä olen niin ananas kuuluu pizzaan -ihmisiä, että jos sinapissa ei ole sokeria mutta on suolaa tai suolaa ja sokeria se ei sovi kinkun kanssa. Kun taas edelliset suolattomat tai vähäsuolaiset sokerisinapit eivät kyllä sovi yhtään lihapiirakan, makkaran tai makkaraperunoiden kanssa. Silloin makeus on vain pahasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 18, 2022, 16:12:53
Mun kulutuksella tuollaista tulista sinappia voisi ostaa semmoisessa 30 g pakkauksessa, 300 g sijaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 18, 2022, 16:13:58
No joo, ei se sinapin tulisuuden määrä makuun varmaan vaikuta. Muistaakseni noista vaihtoehdoista toi Wotkinsin tulinen on kaikkein vahvin kaupallinen sinappi, jossa on sokeria mutta ei juuri suolaa ja johon olen törmännyt. Salosin mieto sinappi voisi olla ehkä ihan mahdollinen jos pelkää, että tulisuus närästää. En muista maistaneeni Salosen mietoa koskaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 18, 2022, 16:16:06
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 18, 2022, 16:12:53
Mun kulutuksella tuollaista tulista sinappia voisi ostaa semmoisessa alle 30 g pakkauksessa, 300 g sijaan.

Tai teet itse. Puoli lusikallista sinappijauhoa (riippuu kuinka väkevää haluaa) ja pari kolme reilua lusikallista Maizenaa, sokeria ja vettä.

E: veden lisäämisen kanssa kannattaa olla malttia, ettei tule liian juoksevaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 18, 2022, 16:31:44
^
Itse asiassa aiemmin tänään juuri silmäilin Colemansin sinappijauhettakin K-Ruoka-sovelluksessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 18, 2022, 18:01:53
^
Mulla on ollut tyypillisesti kaksi Colemansia kaapissa. Ensimmäinen käytössä ja toinen varalla. Wotkinsin tulista sinappia harvoin on k-kaupastani tilattavissa, enkä jaksa yhden sinappipurkin takia lähteä aina ytimeen Wotkinsin tehtaanmyymälään. Jos tulee asiaa ytimeen enempikin, sitten saatan poiketa. Usein kuitenkin pienempi vaiva valmistaa sinappi itse. Tosin tänä vuonna en ole kalkkunapaisteja tai muitakaan paisteja vielä ostellut, niin nyt ei ole kulunut yhtään. Mä vedin elämän ranttaliksi ja ostin tälle viikonlopulle kalkkunapaistin ja kinkun. Kaapissa pitäisi olla Wotkinsia, mutta en ole ihan varma, onko siinä jo viimeinen käyttöpäivä mennyt. Colemansia, Maizenaa ja sokeria kuitenkin on.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 26, 2022, 18:19:08
Ostin Lidlistä kanadalaista Suomessa savustettua kokonaista siikaa.  Perkaaminen vähän työlästä, mutta olipa hyvää!

Tein uunissa kaveriksi pestyjä putsattuja juureksia kuorineen, eri astioissa:
puolikkaita pieniä bataatteja, ja punajuurilohkoja
(ei mitään mausteita tai edes öljyä, olivat herkullisia ilman mausteitakin).

Lautaselle
- siikaa
- kermaviiliä
- pieni avokado palasina
- Lidlin gourmet-salaattia (sis. mm. herneenversoja)
- uunibataattia
- uunipunajuuria

Todella hyvää, ihan juhla-ateria.

(Jos ei eilen olisi ollut närästystä, olisin ehkä tuunannut kermaviilikastikkeen,
lisännyt esim. etikkaa, sokeria, väh suolaa, pakastetilliä. Tai isoa kaprista ja/tai herkkukurkkuja paloina.
Mutta saattaa olla, että etikka, sokeri, kapris ja herkkukurkun kuori närästää, niin en sitten uhmannut kohtaloa.)

Tästä riittää valmista ruokaa useammaksi päiväksi.

Jälkkäriksi makeita tummia viinirypäleitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 26, 2022, 19:32:17
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 26, 2022, 00:45:23
Kiskoin tänään taas kilpasalaatin. En ymmärrä mikä muhun meni, mutta laitoin kurkkua ja jäävuorisalaattia ihan liikaa. Nyt mulla on jääkaapissa puolitoistakiloa valmiiksi sekoitettua salaattia, kun ei sitä jaksanut tuhota yhdeltä istumalta. Toivottavasti säilyy huomiselle niin, että on syömäkelpoista kahteen otteeseen sillä sitä on sen verran paljon vielä jäljellä, että ainakin kahteen ateriaan riittää.

Tänään kiskoin alkukilpasalaatin, eli muuten sama kuin loppukilpasalaatti, mutta ilman salaatinlehtiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 29, 2022, 13:26:09
Pikalounas, jolla yritin ottaa askelen oikeammalle tielle. Mutta taisi siihen nyt syrjähyppy silti tulla, kun vielä kananmunat lisäsin.

Puoli pakettia kalkkunapekonia silputtuna pannulle. Joukkoon ohueksi höylättyjä valkosipulinkynsiä muutama ja ohueksi viipaloitu pieni melko vahva chili. Noita pyörittelin pannulla pikkutilkassa öljyä. Joukkoon hujautin puoli pussillista wokkivihanneksia (Wok Spicy Zanju) ja pyörittelin, kunnes vihannekset on kunnolla kuumentuneet. Mausteeksi muutama tupsautus Red Curry mausteseosta. Käyttämäni wokkivihannekset on kyllä itsessään mausteisia kuten nimensäkin väittää, mutta pidän tulisemmasta.

Periaatteessa tuo oli juuri se, mitä olin alkanut tehdäkin ja näin ollen valmis, mutta keksin sitten tehdä parin kananmunan munakasmassan ikään kuin sitomaan koko roskan yhteen. Hyydyttelin munakasmassan sekoittelematta isommin, jotta se paremmin sitoo noita muita aineksia. Lopuksi paistinlastalla keikautin lätyn kaksin kerroin ja lopuksi valautin annoksen pannulta lautaselle.

Olikin oikein hyvä annos ja täyttävä. Kauniiksi annosta ei parhaalla tahdollakaan voinut sanoa, mutta se nyt ei ollutkaan tavoitteena. Tuoreannos meni siinä ruokaa valmistaessa, eli kipollinen miniluumutomaattia tuli naposteltua alkupaloiksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 29, 2022, 15:24:31
Tuli nälkä, kun luin tuota ^. En ole maistanut kalkkunapekonia, mutta kuulostaa herkulliselta. Niin tekisi mieli jotain paistettua lihantapaista, kera chilin ja sipulin ja inkiväärin, tomaatin, tms., mutta ei taida maha kestää nyt sellaista juurikaan, närästävät.

Sain sitten vihdoinkin tuhottua loputkin tästä:

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 26, 2022, 18:19:08
Ostin Lidlistä kanadalaista Suomessa savustettua kokonaista siikaa.  Perkaaminen vähän työlästä, mutta olipa hyvää!

Tein uunissa kaveriksi pestyjä putsattuja juureksia kuorineen, eri astioissa:
puolikkaita pieniä bataatteja, ja punajuurilohkoja
(ei mitään mausteita tai edes öljyä, olivat herkullisia ilman mausteitakin).

Lautaselle
- siikaa
- kermaviiliä
- pieni avokado palasina
- Lidlin gourmet-salaattia (sis. mm. herneenversoja)
- uunibataattia
- uunipunajuuria

Todella hyvää, ihan juhla-ateria.

(Jos ei eilen olisi ollut närästystä, olisin ehkä tuunannut kermaviilikastikkeen,
lisännyt esim. etikkaa, sokeria, väh suolaa, pakastetilliä. Tai isoa kaprista ja/tai herkkukurkkuja paloina.
Mutta saattaa olla, että etikka, sokeri, kapris ja herkkukurkun kuori närästää, niin en sitten uhmannut kohtaloa.)

Tästä riittää valmista ruokaa useammaksi päiväksi.

Jälkkäriksi makeita tummia viinirypäleitä.

Lidlin gourmet-salaatti loppu kahdessa päivässä. Tänään korvasin sen hyvin pestyillä kokonaisilla retiiseillä. Niistä tuli kiva kirpeä lisäke. Kermaviiliä oli enää 2 tl, joten lisäsin annokseen aiemmin tekemääni - ei kovin onnistunutta - leivänpäällistä/levitettä (niin ei tarvinnut ostaa makkaraa):
- muusattua avokadoa
- savusiikaa
- majoneesia
(maha ei kestänyt kirpeätä, esim. etikkaa, eikä mausteita)
Älkää kokeilko tätä kotona. Siitä tuli liian suolaista. Luulen, että parempi olisi ollut joko avokado+siika (vähän kyllä epäilyttää, mutta ehkä sitruunamehulla avitettuna toimisi?), TAI majoneesi+siika(+piparjuuri, kermaviili) eli vähän klassisempi versio.

Siikaa taisi olla 700-800 g (kokonaisena), mutta se määrä oli kyllä vaikea saada alas, 3-4 päivänä aikana.

Kun syö monta päivää samaa ruokaa, alkaa kyllä aika pian usein kyllästyttää, ja siksi "uusi" ruoka maistuu erityisen hyvältä, ja sitä tulee helposti mätettyä liikaa.

Nyt olisi paketillinen broilerifileitä/isohkoja suikaleita (ostettu viime perjantaina), joka pitäisi jotenkin valmistaa tänäiltana, tai viimeistään huomenna. Varmaan keitän sen.  Ilman sipulia, mausteita jne..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 29, 2022, 15:40:15
Tuossa yhtenä päivänä en oikein keksinyt mitä olisin halunnut, niin pengoin jääkaappia herätelläkseni ruokahalua. Löysin sitten yhden ison suippopaprikan, joka ei ollut enää ihan rapeimmillaan, joten siitä oli päästävä eroon. Kaveriksi sille otin reilunkokoisen sipulin.

Siivutin sipulin pannulle paistumaan pikku lirauksessa öljyä. Kun sipulit saivat vähän väriä, siivutin suippopaprikan joukkoon. Olin ensin sen halkaissut, että siivut eivät jää renkaiksi. Mätin mausteiksi pari tomeraa pyöräytystä viispippurimyllystä, keskivahvaa chilijauhetta hiukkasen ja taisin laittaa Red Curryakin ja lopuksi ripaus suolaa. Tuota pyörittelin pannulla niin, että paprikat hiukan pehmenevät, mutta missään tapauksessa eivät saa mennä löysäksi.

Pakkasesta otin muutaman omin kätösin tehdyn lihapullan, jotka mikrotin kuumaksi.

Oli hemmetin hyvää :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 29, 2022, 15:52:38
^
Paprika on yksi pahimmista närästäjistäni tällä hetkellä, heh. Kuulostaa hyvältä kyllä tuo lisuke.

Ja omatekoisia lihapulliakin on tehnyt mieli viimeksi eilen, mutta kun niihin laitan reippaasti sipulia, ja jauhelihasta tulee kihtikipuja sormiin usein (sisältävät kamaraa? Se on puriinipitoista.), ja rasvasta ja kaikesta paistetusta närästystä, niin saa kyllä odottaa auvoisampia mahapäiviä, semmoisia päiviä, jolloin ei ole viikkoon närästänyt. Ilman sipulia ehkei onnistuisi lihapullien teko, ja hemmetin työlästä olisi veitsellä pilkkoa liha (tai kaivaa lihamylly eli yleiskone ylähyllyltä). Uunissa tosin niitä voisi tehdä, ehkei närästäisi yhtä paljon. Mutta ei maksa vaivan, kun en keksi, millä sipulin korvata lihapullissa. (Valkosipuli ja inkiväärikin närästävät.)

Broilerista voisi kyhätä jotain lihapullan korviketta (ja tehdä uunissa), jos keksisi sipulinkorvikkeen ensin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 29, 2022, 16:07:00
Kyllä jauheliha on lihaa ainakin lain mukaan.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19880902
Jauheliha ja jauhetut elimet
Valmistus ja myynti
10 §
Jauhelihaa saa valmistaa lihantarkastuslain mukaisesti hyväksytyssä teurastamossa, lihanjalostustehtaassa, lihavalmistelaitoksessa ja lihankäsittelylaitoksessa sekä terveyslautakunnan asettamiin ehdoin elintarvikkeiden tukkumyyntipaikassa.

Jauhelihaa saa lisäksi valmistaa vähittäismyyntipaikassa siinä myytäväksi. Vähittäismyyntipaikassa valmistettua jauhelihaa saa myydä terveyslautakunnan asettamin ehdoin myös saman elinkeinonharjoittajan muissa toimipaikoissa.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty jauhelihasta, koskee myös jauhettua maksaa.

11 §
Jauheliha on valmistettava tuoreesta tai pakastettuna olleesta hyvälaatuisesta lihasta, ei kuitenkaan siipikarjanlihasta. Jauhelihaan ei valmistuksen yhteydessä saa lisätä elimiä, lihaan rinnastettavia ruhonosia eikä muitakaan valmistusaineita. Pakastettuna ollut liha on jauhettava välittömästi sulatuksen jälkeen.

.... jne ....


Oletko kokeillut paahdettua sipulia, josko sillä olisi vähemmän ikäviä sivuvaikutuksia? On kyllä hyvää sekin lihapullissa. Minusta jopa  maukkaampaa kuin raaka sipuli. Paahdettua saa kaupasta valmiina.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 29, 2022, 17:01:19
Nyt on niin pahat närästykset, etten uskalla edes kokeilla. Mutta pistän korvan taakse, josko jossain vaiheessa hellittäisi, ja kokeilisin paahdettua sipulia. Luulen että raaka sipuli on se kaikkein pahin.

En luota 100% siihen, että kaupan jauhelihassa ei ole jotain sellaista, mikä pahentaa kihtiä, oli se sitten (kanan)nahkaa, kamaraa, sidekudosta tai mitä. Kun liki liikuntakyvytön omaiseni taannoin muutti, jouduin useamman viikon elämään kaupan eineksillä, mm. lihamakaronilaatikolla, ja sain sormeni ihan järkyttävän (kihti-)kipeäksi sen seurauksena.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 29, 2022, 17:18:13
^
Tuota lihajuttua tutkiessani vilahti joku juttu silmien ohi, jossa mainittiin, että einekset on eri asia kuin lihana myytävä jauheliha. Eineksiin voidaan lisätä "lihaan verrattavia ruhon osia" vai mikähän se sanamuoto olikaan. Mutta jauhelihana myytävä liha on tarkoin säädeltyä, mitä siihen saa laittaa. Aikanaanhan oli kohua, että paistijauheliha ei ollut paistista jauhettua. Nyt on. Ja se entinen "paistijauheliha" myydään ainakin meidän ruokakaupassa nimellä "lihamestarin parempi jauheliha".

Olisikohan ollut tämä https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/elintarviketeollisuus/elintarvikkeiden-valmistus/lihatuotteet
Nyt en tuota ehdi tarkemmin tutkia, jotta mikä taho sivustoa julkaisee, mutta pikaisella silmäyksellä vaikutti asialliselta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 29, 2022, 17:18:58
^ Hyvä tietää. Kiitti!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 29, 2022, 22:13:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 29, 2022, 15:24:31
Kun syö monta päivää samaa ruokaa, alkaa kyllä aika pian usein kyllästyttää, ja siksi "uusi" ruoka maistuu erityisen hyvältä, ja sitä tulee helposti mätettyä liikaa.

Nyt olisi paketillinen broilerifileitä/isohkoja suikaleita (ostettu viime perjantaina), joka pitäisi jotenkin valmistaa tänäiltana, tai viimeistään huomenna. Varmaan keitän sen.  Ilman sipulia, mausteita jne..

Nyt ei tullut ihan sellaista mättöruokaa, jota olisi vetänyt liikaa, vaan aika eleganttia ja kaunista.

Yhden ison kattilan taktiikalla. Keittäminen pikemmin hauduttamalla hiljakseen, ei täysillä posottaen (säilyy ainekset kauniina ja liemi kirkkaana):

Japanilais-Välimerellinen broileri

- vettä (0,7 - 1 litra?)
- 1 pieni lanttu kuorittuna, palasina (palastelin suoraan kattilaan)
- 1 pkt kananfileitä
- 2 rkl misoa (oli ehkä vähän liikaa, 1 rkl olisi riittänyt)
- 2 rkl miriniä (tämän lisäsi olisi sopinut sitruuna, mutta nyt ei voi)
- 1 munakoiso isoina palasina
- 1 tl srirachaa (enempää ei maha nyt kestä)
- 1 pieni valkosipulinkynsi, pilkottuna
(sekoitetaan miso ja mirin keitinveteen, kun se kiehuu)
(keitellään 10-15 min)
- n. 5 lehtikaalin lehden "ruodot" pätkittyinä (onnistuu käsinkin)
- Lidlin soppajuurekset (isohko pussi)
- sitruunaruohoa 1 tl (oli mennyt vanhaksi, ei oikein maistunut)
(keitetään kunnes soppajuurekset sulaneet ja lehtikaalin ruodot pehmenneet)
- lehtikaalin lehdet revittynä
(keitetään 30 sekuntia ja sekoitetaan, eli jätetään kirkkaanvihreäksi lehtikaalin lehdet)
- 1 rkl basilikaa
- 3/4 mukillista täysjyvä couscousia (tai saman verran kuin on lientä)
(sekoitetaan ja annetaan olla kansi päällä 6 minuuttia)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 05, 2022, 22:23:00
Ruotsalaista Löfbergin kahvia, paahtoase 4:ää, erehdyin ostamaan, harvoin niin pahoin palaneen makuista pahaa kahvia juonut. Mutta pakko oli kun oli ostettuna ja pahinta oli se että se pakkaus oli iso ja maun takia piti käyttää vähän kerrallaan. Onneksi tänään kärsimys päättyi lopulta ja pääsin takaisin avaamaan suomalaisen kahvipaketin joka on maultaan niin Samettista. Aah.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 09, 2022, 17:43:06
Eilen vähän parempi päivä närästyksen osalta, en tarvinnut edes lääkettä. Siksi tänään heittäydyin uhkarohkeaksi ruoan suhteen (sisälsi sipulia, kuorimatonta kesäkurpitsaa, balsamicoa eli hapanta, vähän majoneesia ja vaikka mitä kasviksia ja perunaa). Saas näkee illalla tai huomenna, miten lyylin käy. On jääneet vihannekset vähemmälle närästyksen takia, joten nyt sitten olan takaa:

Salaatti:
jäävuori
retiisinpuolikkaat
kesäkurpitsa

Lämmin salaatti:
8 perunaa (vähässä vedessä keitettyjä (puoliikkaan pikkuperunan kokoisia) kuorineen (pesty, putsattu))
1 pieni sipuli  (kun 5 min. keittoaikaa jälellä, hienonnettuna heitetään mukaan)
2 kourallista vihreitä pakastepapuja (kun 1 min jäljellä)
1-2 rkl rosmariinia (valmiiseen ruokaan)
3 varsisellerin vartta pilkottuna
(Annetaan aivan lopuksi kiehua ilman kantta. Annetaan jäähtyä sillä aikaa kun pilkotaan muut salaattiainekset, loppu vesi (noin 2-3 rkl) kaadetaan pois)
2-3 rkl hyvää oliiviöljyä
2 tl balsamicoa (enempää en uskaltanut)

Lautaselle
salaattia
lämmintä salaattia
4-5 Pirkka maustesillisiivua
1-2 rkl 9% fetajuustokuutioita (loput, mitä oli jäljellä)
2-3 tl majoneesia

Tämä ruoka ilahdutti ja maistui hyvältä.
Suolaa tuli sillistä ja fetasta, ja sitä ei lämpimään salaattiin siksi kaivannut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 13, 2022, 17:11:12
Minkähän vuoksi ruoka tuntuu onnistuvan silloin parhaiten, kun siihen panostaa vähiten?

Löysin tosiaan jauhelihapaketin, joka piti valmistaa nyt eikä tippaakaan myöhemmin, joten katsastin myös juureslaatikot.

Laitoin keittoon:

- porkkanaa
- kukkakaalia
- parsakaalia vähän (oli vain jämät jäljellä)
- varsiselleriä
- vihreitä pakastepapuja
- vihreitä oliiveja puolikkaiksi halkaistuna
- valkosipulia ja keltasipulia (paistoin jauhelihan kanssa)
- pakastimesta myös löytyneen pienen chilin, näitä jätin vielä pakkaseen
- cayannea
- valkopippuria
- jotain Malagasta aikanaan tuotua yrttimaustesekoitusta
- lihaliemikuution

Annoin porista pitkään, sillä kaveri pingasi teamsiin, niin juutuin siihen ja laitoin vain keittokattilan kakkoselle.

Tuli ällistyttävän hyvää, vaikka tuntui, että en ollut keittiössä yhtään, enkä panostanut mitenkään muutoin kuin paistamalla lihat. Ai niin, no, ne paistoin kyllä öljyssä, jossa on chiliä, punapippuria ja laakerinlehteä.

Toisaalta kun katson tarvelistaa nyt näin tällä silmällä, niin onhan se aika pitkä :D

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 13, 2022, 17:44:26
^
Varmaan herkullista.

Punapippuria? Enpä ollut kuullutkaan, tai ainakaan muistanut kuulleeni:
https://www.mausteblogi.com/2020/11/26/punapippuri/

Itse ostin ison satsin broilerin jauhelihaa. Ja esivalmisteltuja uunijuureksia (ja palsternakkaa ym. kasviksia). Jos (puolesta määrästä?) broileria tekisi sopan (keittämällä), niin millähän punapippurin, chilin ja sipulin sitten korvaisi?
(Tomaatti, viinietikat/happamat, sipuli, purjo, valkosipuli, kurkuma, chili, kerma/maitorasva ja oikeastaan pippurikin ovat nyt pannassa refluksin takia.)

Rosmariini+fenkolinsiemen (+kaneli+kardemumma+neilikka+maustepippuri hintsusti kaikkia "kovia" mausteita)?
Persilja+rosmariini+ravintohiiva?
Baslikia+kasvisliemikuutio?

Ai niin, eilen otin pakkasesta nämä:
- joulukinkkusiivuja
- itsekeitettyä broilerinlihalientä
- uunikurpitsaa

Noihin ei paljon tarvitsisi lisätä kuin broileria ja vähän juureksia. Ja ehkä sitä rosmariinia. Kurpitsaan varmaankin kyllä sopisi timjami ja balsamico. Ehkä vetelen mikserillä sileäksi. Ehkä vähän oliiviöljyä lopuksi.

Minä niin kaipaisin kunnon intialaista (tulista) tai italialaista (tomaattista, sipulista) ruokaa!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 13, 2022, 17:58:17
^

Voi että ymmärrän tulisen ruuan kaipuun!

Itselläni tuo varsiselleri on uusvanha tuttavuus, sillä olen karsastanut sitä pitkään, liekö muistossa joku nuoruuden salaatti, jossa sitä aina oli, enkä tykännyt, mutta nyt huomannut, että se antaa itse asiassa ruualle aika hyvin jopa pientä potkua, joten olisiko siitä edes jotain korjaavaa? Taitaa olla nyt aika edullistakin.

Basilika on kyllä aika hyvä myös.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 13, 2022, 18:44:32
Varsiselleriä olen tosiaankin usein käyttänyt soppaan. On mm. hyvä suolankorvike.

Italialaisessa cucina poverassa sitä (ja porkkanaa ja sipulia) taidetaan käyttää paljon. Ah. Nyt alkoi tehdä mieli sianpotkasta tehtyä italialaista maalaisruokaa, juurikin cucina poveran tyyliin. Eräs italialaisystäväni teki kerran sellaista, kun kokkailtiin kimpassa. Sen kanssa taisi olla jotain semolina-puuron tapaista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 14, 2022, 18:30:35
Tein makoisaa sapuskaa, melko terveellistä, ja melko närästämätöntä:

Broilerikasvispata

Lisätään isoon kattilaan tässä järjestyksessä:

Broilerin jauhelihaa (huoneenlämmössä puoli tuntia, sitten tällätään ison kattilan pohjalle, kattila lämmitetään hitaasti)
joulukinkkusiivuja (pakkasesta)
uunijuureksia pienemmäksi pienennettynä, sis. palan punasipulia
herkkusieniä
munakoiso (olisi pitänyt pieniä pienemmäksi paloiksi, jäi turhan rouheiksi paloiksi) *)
valmista kanafondia (pakkasesta)
tarvittaessa vettä, ettei pala pohjaan
(keitellään kannen alla, välillä sekoittaen)
valkokaalia reippaasti (tämä teki ihanan maun. Keitellään 10 min.)

valmiiseen soppaan:
rosmariinia
persiljaa

Lautaselle:
  Provecen salaattisekoitusta iso keko, oliiviöljyä, pari tippaa balsamicoa
  broilerikasvispataa

Jälkkäriksi:
  mämmiä, maitoa, sokeria


*) munakoison olisi voinut jättää pois. Se toimisi paremmin tomaattipohjaisissa tai hyvin mausteisissa padoissa, mutta kun sellaisia ei nyt voi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - huhtikuu 14, 2022, 21:02:42
Sitruunahulluus iski jo parisen viikkoa sitten. Suunnittelin pitkään ja lopulta tein rahkapiirakkaa johon en itse ollut oikein tyytyväinen, vaikka sukulaiset kehui taas kovasti makua. Tein nyt eka kertaa koko pellillisen jonka vuoksi lisäsin jauhoja mutten lisännyt juuri sokeria entisestä. Omaan suuhun jäi maku aiempaa vähäsokerisemmaksi. Toisaalta uuni jäi oudon viileäksi. Tarkoitus oli raa'an pellillisen muhia sitruunassansa tunnin mutta pitikin kiireellä pistää heti uuniin. Ja piti paistaa 40 min  30 min sijasta. Se hyvä puoli oli että mikään ei kärähtänyt mustaksi (reunoista), joten terveellisempi.

   Niin se sitruunahulluus. Oon ostanut jo viikkojen ajan sitruunavohveleita, sitruuna Fourre-täytekeksipaketin, Fazerin sitruunapatukoita, jenkkityyllisiä sitruunakeksejä, viimeksi sitruuna Domino-keksipaketin. Domino-sitruuna oli valtava pettymys, 3,99 € kankkulan kaivoon. Mutta Fazerin sitruunasuklaapatukan ylittänyttä ei kaupasta löyvä. Nam-nam :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Vatupassi - huhtikuu 15, 2022, 00:28:25
Sulatejuustoperunat.

tarvitaan:6kpl pientä kypsää perunaa,pieni sipuli, 2tllhunjaa, herbmare yrttisuolaa,pakastepinatti 3rkl,
4rklphiladelphiasulatejuustoa,1pehmennyt tomaatti, ainekset silputaan pannulle, kiehautetaan pienessä palassa kirnuvoita
ja auringonkukkaöljyä tarjotaan vihersalatin kassa, lisukkeena mulla oli kalapuikot nam!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 15, 2022, 13:36:14
Nyt on maistettu

(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/6407870078407?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)

En tajua, miten tuo on jäänyt huomaamatta, vaikka sitä on tarjolla kaupan samassa hyllyssä aivan kalkkunapekonin vieressä. Joka tapauksessa ostin tuota itselleni samalla, kun kävin naapurilleni kaupassa tässä yhtenä päivänä ja hän tuota oli pyytänyt tuomaan.

Kyllä nyt jää kalkkunapekonit tämän jälkeen ostamatta, sillä tuo on parempaa. Savun maku ei ole niin tönkköinen, että peittää lihan maun ja tuo on myös vähemmän suolaista. Tosin yllättäen tuossa on reippaasti enemmän rasvaa. Kuitenkin kepeästi pystyi syömään koko paketillisen kerralla, kun lisukkeena oli pelkkää tuoresalaattia.

Tai ei välttämättä kalkkunapekoni jää kokonaan käyttämättä, sillä se on todella hyvää "kevytlihakeitossa"; eli kalkkunapekoni silputaan kattilaan ja kevyesti ruskistellaan tipassa öljyä. Kaadetaan vesi päälle ja pari pussillista pakastettuja keittojuureksia ja pieneksi kuutioitua perunaa tai vaihtoehtoisesta hyvä kourallinen tummia pätkäspagetteja. Lisätään mausteita maun mukaan. Keitossa se vahva savunmaku laimenee hyvin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 26, 2022, 17:28:35
Rosamundaa kotona. Tein niistä uuniperunoita, kun piti saada majoneesi ja herkkukurkut loppuun, ja pakastinta tyhjemmäksi, joten tein:

Kyytipojaksi savulohihöyste

- 1,7 dl  savulohta (pakastettu)
- 1,5 rkl majoneesia
- 1 pieni valkosipulin kynsi pienennettynä
- 2-3 rkl silputtuja herkkukurkun siivuja
- 0,5 dl tilliä (pakastettu)

Mainio eväs. Lautasella lisäksi käsin revittyä jäävuorisalaattia iso keko.

Ruoanvalmistukseen meni noin 5 minuuttia, jos uunissa perunoiden valmistusta ei lasketa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 26, 2022, 18:01:26
Pikainen bolognese pitkästä aikaa penne-pastan kera.

Pannuun öljyä (chili-punapippuri-laakerinlehti)
kuullotetaan sipulia, valkosipulia ja varsiselleriä
puolitetaan joukkoon vihreitä oliiveja
naudan jauhelihaa paistumaan
2/3 tomaattimurskapurkista, joka avattuna innoitti bolognesen tekoon ylipäätään
Mitä lie punaista mexico-maustetta pienestä lasipullosta
sitruunapippurin jämät
vähän herbamare-suolaa
tujaus rose-viinipullosta, ehkä 5-6 cl

Päälle gouda-raastetta

Valmistus kesti jotain 30 min, kun annettiin vähän hautoa, vaikka yleisö kyllä kiljui nälkäänsä. Paranee siis todennäköisesti lämmitettäessä.

T: Xante

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 26, 2022, 18:01:32
Tänään kiskoin aamiaiseksi sekä nyt iltapäivälliseksi saaristolaisleipää graavilohella ja kananmunalla. Ärtsin prameat suupalat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 27, 2022, 19:45:52
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - huhtikuu 26, 2022, 18:01:32
Tänään kiskoin aamiaiseksi sekä nyt iltapäivälliseksi saaristolaisleipää graavilohella ja kananmunalla. Ärtsin prameat suupalat.

^
Mainiota naposteltavaa.

Tänään valmistin varhaisiltapalaksi lettuja jotka nautin mansikkahillon kera. Juomana Curvoisier VSOP.

Ei huano.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 28, 2022, 17:54:47
Oli kaupassa sonnin ulkofile ./. 30%.

Mainiosti onnistui valmistus. Juuri sopiva ja murea.

Minulla on tapana ostaa vain noita paremmin kypsyneitä  nautapaloja jotka muuten ovat vaarassa mennä hukkaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 03, 2022, 19:53:34
Taannoin kävin pizzalla yhden lapseni kanssa Helsingissä ja tilasin hänen suosituksestaan yhtenä täytteenä nduja-salamia. Se olikin juuri sopivan ntujua ja mielestäni sopii mainiosti lempitäytteitteni listaan.

Saman ovat huomanneet muutkin. Täytteen suosio on kasvanut hetkessä nlujaa, yli nelinkerroin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/taman-pizzataytteen-suosio-rajahti-myynti-kasvanut-hetkessa-400-prosenttia-kurkkaa-kiinnostavat-pizzatilastot/8414062#gs.zcuz49Viimeisen puolen vuoden aikana nduja-tuotteiden myynti on kehittynyt jopa yli 400 prosenttia.

K-ryhmän ostosdata-analyysin mukaan joissakin maakunnissa suositaan myös luonnonkalaa kotona tehdyssä pizzassa. Ilmeisesti se tarkoittaa myös tonnikalaa ja merilohta. Itse oletan luonnonkalasta puhuttaessa käsiteltävän vapaana Suomessa uiskentelevia lajeja. Kuten silakka ja lahna. Niitä ei minulle ole koskaan täytevaihtoehtoina kenenkään toimesta tarjottu. Se ei tietenkään tarkoita, ettei niitä jossain käytettäisi ja kotonahan voi täytteeksi laittaa vaikka sipuliteemakkaraa, jos haluaa. Oikeastaan, särki-katkarapupizza kuulostaa oikein hyvältä.

Kokeilin myös eskalaattorilla ajoa. Ei saanut enää samaa nautintoa kuin nuorena kloppina, vaikka "ihankiva" ja hirmupitkä olikin.


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 03, 2022, 19:57:02
^
Savusilakka voisi olla aika hyvä korvike jollekin salamille?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 03, 2022, 20:09:29
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 03, 2022, 19:57:02
^
Savusilakka voisi olla aika hyvä korvike jollekin salamille?

Ehkä, vaikea sanoa kokeilematta. Tästä voi alkaa loppumaton testausputki. Jossain tutussa paikassa paistaja voisi suostua lisäämään savusilakkaa pizzaani jos itse vien raaka-aineen ja olen päivän viimeinen asiakas, syntyvä odööri voi sattua olemaan inha.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 04, 2022, 00:34:58
Mittauksia: Tässä eri mittoja.
https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/reseptien-mitat-ja-muunnokset/

Eilen mittasin kahvijauhoille että normi-"mitta"lusikallisia menee 9 /vajaa 2dl kun kukkura-mittalusikallisia menee 5. Eli kukkuramitalla saan 80% väkevämpää kahvia kuin tasamitalla. (Ja kahvista tulee 80% hinnakkaampaa).

Suolalla tms:
Olen mitannut teelusikalla mutta se ei ole oikea suositeltava tapa ja lisäksi en tiedä tarkoittaako se kukkuralusikallista vai sormella tasattua. Ero lienee ainakin 2x. Oikea tapa olisi mitata oikealla 5 ml mittalusikalla.




Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 04, 2022, 08:20:02
^
Kahviasiantuntijat sanovat, että kahvia ei kannata mitata ylimääräistä siinä toivossa, että saisi vahvempaa kahvia. Maku ei siis enää lisäänny sen oikean määrän jälkeen. Tuon olen kyllä itsekin huomannut, vaikka en millään tahdo uskoa ja olen aika kauankin laittanut turhan paljon puruja suodattimeen, kun haluaisin tymäkämmän vahvuista kahvia. Nyt hintojen noustua noinkin paljon, on kyllä vähennettävä pannullista kohden laitettavien purujen määrää. Olen juuri hakemassa sitä oikeaa määrä, miten paljon puruja voi vähentää vaikuttamatta makuun. Laimeammaksi sen tietysti saa vähentämällä puruja reippaammin.

Eli, jos on tiedossa mikä on tasamitallisten mitallisten lukumäärä, joka tuottaa vahvaa kahvia, niin kukkuramitoilla ei tule oikeasti vahvempaa kahvia.

Suolaa en oli ikinä millään mitalla mitannut, vaan purkista olen kämmenen pohjalle kaatanut tarvittavan määrän. Vuosikymmenten kuluessa mittasilmä on kehittynyt niin, että selkäytimellä tietää, minkä verran suolaa mihinkin kokkaukseen tarvitsee. harvoin joudun lisäämään enää loppuvaiheen "suolan maistamisessa" enkä muista koskaan laittaneeni liikaa suolaa. Tarkkuus johtunee siitä, että käytän muita mausteita niin reippaasti, että suola on vain niiden tukena ei suolaisen maun tuottajana.


Desilitran käyttö mittakippona ei ole hyvä, jos tarvitsee mitata esimerkiksi jotain jauhoja tai hiutaleita enemmän kuin desin tai pari. Ainakin niissä kahdessa desin mitassa, jotka minulla on, on kummassakin kipon sisäpinnalla merkit puolen desin ja täyden desin kohdalla. Jos siis johonkin tarvitsee desin jauhoja, niin sitä ei tosiaan mittaa oteta täyteen vaan sen peri milliä vajaaksi, jos halutaan olla tarkkoja. Jos otetaan "sileitä mitallisia" ja vaikkapa 10 dl, niin jauhoja tulee reippaasti liikaa. Nesteen mittaamisessahan tuo on hyvä, niin ei läiky, mutta kuiva-aineiden mittaamisessa se on hankalaa. Jauhoja ei pidä myöskään tiivistää mitassa, eli pussista ei pidä kauhoa kovalla otteella, vaan mitta pitäisi täyttää kaatamalla se oikeaan rajaan asti täyteen.

Isompia määriä varten minulla on reilun litran kokoinen mittakannu, jolla isommat määrät saa mitattua tarkasti, jos tarkka mitta ylipäätään on tarpeen. Lisäksi on tietty lasi, joka piripintaan täytettynä on 2dl ja tietty muki, joka on 3dl. Nuo on käteviä :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 05, 2022, 15:16:53
Tänään vähän yllätin itseni. Puolisko kysäisi aamulla, ennätänkö tehdä lounasta, kun hänellä on niin pitkä päivä ja ennättäisi tulla vain pikaisesti välillä syömään. Sanottakoon, että emme yleensä juurikaan syö lounasta, varsinaisesti, vaan kumpikin ottaa kaapista jotain, jos ottaa. Hän pyysi paistamaan kanaa ja keittämään riisiä, niitä kuulemma olisi kaapissa. Vastasin jotain joo joo.

Mutta tuli niin vahva hell nou mitään kananpaloja ja innostuin tekemään viinikukkoa talon tapaan kaikesta, mitä kaapeista löytyy. Tuli tämmöistä:

muutama valkosipulin kynsi ja sipuli kuullotettuna
varsiselleriä ja vihreitä pakastepapuja pannussa käänneltynä
kanan rintafileitä kahtia leikattuna ja pieni rapsakka pinta paistettuna
pakasteesta tatteja pannulla rapsakoitettuna
savuhovin saunapalvattua kinkkua pannulla käytettynä pieninä paloina (meillä ei koskaan ole pekonia)
vettä ja 1 kasvisliemikuutio (kanalientäkään meillä ei juuri koskaan ole)
pari teelusikallista vehnäjauhoa sekoitettuna pieneen vesimäärään (sakeutus)
kokonaisia mustapippureita
tuoretta inkivääriä
sormisuolaa
rose-viiniä (pullonpohja, jota olen ruuanlaittoon säästänyt)

Ei nyt mikään kosher viinikukko, olisi ollut punkkuakin kyllä, mutta halusin eroon rose-viinistä.

Samalla tein ison hedelmäsalaatin kaikesta, mitä myös kaapissa pyörii.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 08, 2022, 12:31:23
72 lihapullaa pyöritelty ja ensimmäinen pellillinen uunissa. Lihapullat on niin hyvä herkku, että tulee aina ahdistus, kun täydessäkään "pakastimessa ei ole mitään", jos lihapullat on loppu.

Tuolla kremppaketjussa ihmettelin erään kirjoittajan mieltymystä kalapuikot kaurapuurossa -yhdistelmään, mutta nyt hymy hyytyi palleroita pyöritellessä. Käytän nimittäin korppujauhojen sijaan kaurahiutaleita, joten eikö tuo nyt ole kaurapuuroa lihassa? Tuon yhdistelmän jouduin joskus kauan sitten tekemään, kun ei ollutkaan korppujauhoja. Kokeilu osoittautui erittäin onnistuneeksi. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 08, 2022, 13:00:12
Silloin kun kauppatilauksesta on pitkä aika, ja kaikki kiva syötävä alkaa olla lopussa, kääntyy katse kuivamuonavarastoihin ja pakastimeen. Itse asiassa kahden viikon kauppatilausväli vähän inspiroi haalittujen ruokavarastojen järkevää käyttöä, ennen kuin menevät syömäkelvottomaksi.

Korona-aikana kaappeihin on kertynyt mm. leivontaan kaikenlaista, joka nyt on tullut käyttöön: 
Aamupuuro valmistui tänään kaurahiutaleista ja poikkeuksellisesti manteleista (Lidlin pähkinäsekoitus oli loppu). Tällä kertaa pakastimesta mustikat. Ja kaapintyhjennysteemaan liittyvästi vanhaksi menneitä ruisleseitä, soijajauhoa (proteiinin vuoksi ja jugurtin korvikkeena) ja psylliumia (vesitilkkaan lisättynä ja hetken turvotettuna). Maku oli mitä erinomaisin.

Eilen tein pakkaseen lykkäämästäni silakasta tällaista: (otin silakat illalla sulamaan, ja valmistin ne seuraavan päivänä iltapäivällä, sormiani vesihanan alla välillä "sulatellen")

puolikohmeiset silakat nyljetään, pyöritellään panko-korppujauhoissa, jotka maustettu Provencen yrteillä ja suolalla. Paistetaan kolmessa erässä lempeästi eli matalassa lämpötilassa voissa. En jostain syystä raaski paistaa rapsakoiksi, mikä olisi herkullisempaa, vaan suosin matalampia lämpötiloja, etteivät kalan terveelliset rasvat tuhoudu. Hyviä näistäkin tuli kyllä. Tein uunissa kokonaisia pieniä bataatteja kuorineen (pesty ja putsattu), sopi oikein hyvin silakoiden ja kesäkurpitsapalasten kanssa.

Viime viikolla tein ruokaa ainakin viideksi ateriaksi kahdesta viimeisestä kalkkunanakista, pakkasesta löytyneestä tofusta, soijarouheesta, täysjyvämakaronista ja lantusta ja pakastekasviksista. Kun vatsan tilanne oli parempi, uskalsin laittaa vähän sipulia ja luomuketsuppia ja thai sweet chiliä. Oli aika herkkua, vaikka olikin noin simppelisti maustettu. Kasasin lautaselle kaikenlaista raakaa kasvista, kuten jäävuorisalaattia, fenkolia, kukkakaalia jne. lieventämään sipulin ja tomaatin vaikutusta.

Tänään olisi tarkoitus nauttia loput silakat, ja valmistaa toinen pakastimesta noukkimani löytö:

eli pieni litteä naudan jauhelihapaketti. Punaista lihaa tulee syötyä todella harvoin. Ainakin saman verran meinaan käyttää soijarouhetta (paistaa se maustettuna kattilassa jauhelihan kanssa). Nyt en närästyksen takia ikävä kyllä uskalla juurikaan käyttää sipulia, valkosipulia, ja tomaattimurskaa tai tomaattipyreetä, paprikaa, chiliä, kovia mausteita, joten mietinnässä on, miten ihmeessä maustan jauhelihan. Suolaakin yritän välttää, mutta punainen liha jotenkin huutaa suolaa. Yleensä käytän jauhelihaa "mausteenomaisena", eli vain noin puolet tai neljännes, tai vähemmänkin on jauhelihaa.
Erilaisia kuivattuja yrttejä on kotona, ja punajuuria, porkkanaa, kaalia, ja pakkasessa esim. vihreitä papuja ja pinaattia. (Maitoa ei juurikaan ole, joten pinaattia ehkei kannata käyttää.) Purkeissa on ainakain maissia ja herneitä.
Ideoita?

Elokuussa ovat tomaattimurskatetratkin menossa vanhaksi (tetroja on 4). Ehkä uskallan käyttää yhden tetran em. jauhelihalla maustettuun ruokaan, vaikka tetra onkin mallia iso, mutta vain jos laitan paljon soijarouhetta ja juureksia, eli jos kastikkeeseen tulee paljon volyymia.

Hmm. toimisikohan tällainen:
250 g naudan jauhelihaa
soijarouhetta 2-3 mukillista, tai niin paljon kuin sielu sietää
pieni sipuli
7 pientä punajuurta (pestyjä, palasina, kuorineen)
1 palsternakka
1 iso porkkana
1 tl fermentoitua korealaista chiliä
tomaattimurskaa iso tetra
väh. ketsuppia (sis suolaa, etikkaa, eli voisi toimia)
loppuvaiheessa: rosmariinia
(jos tarvitsee, ihan vähän etikkaa tai balsamicoa)
valmiseen pataan: vihreitä papuja pakastimesta tai maissia purkista
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 08, 2022, 13:16:29
Täysjyvämannaryynitkin ovat menneet vanhaksi. Närästyksen takia puolukat tai muu hapan ei oikein pelitä. Mitähän muuta mannaryyneistä voisi tehdä?

Cucina povera: muistaakseni Italiassa tehdään jotain hassua uunissa valmistettua ja sitten kuutioksi leikattua puurontapaista, jota käytetään lihapatojen kanssa? Jotenkin vaan tuntuu, että ilman sipulia ja tomaattia, ei synny kunnon italialaista pataa...

Pastaa? Masterchefissä taidettu käyttää mannaryyjeä (jos semolina on täydellisesti vastaava käännös).

Jälkkäriksi: Jääkapissa on avattu mustaherukkamehutiiviste, ehkä siitä jotain, vaikka mehusoppa? Siellä on kyllä avattu sokeroimaton mustikkasoppa-litrakin. Se varmaan toimisi maustamattoman mannapuuron kanssa ihan sellaisenaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 08, 2022, 13:47:21
^^
"puolikohmeiset silakat nyljetään"

Tuota ihmettelin, että miksi? En ole koskaan kuullut silakoita nyljettävän.


Mannaryyneistä minulle tulee ensimmäisenä mieleen vispipuuro. Sen mausteena kokemukseni mukaan voi käyttää mitä hyvänsä marjamehuja ja niin kuin olen kertonut, jopa pöristimellä hienonnettua aprikoosia, joka on riittävän voimakasmakuinen hedelmistä. Valmis puuro kestää kyllä useamman päivän jääkapissa, joten sitä voi tehdä isompikin annos kerralla. Mutta ihan hyvää se on jonkun mehukeitonkin kanssa. Mehukeiton kanssa kylmänä syötäväksi tarkoitetunkin puuton vispaisin ainakin jonkin verran, niin ei ole liisteristä jäähdyttyään. Siihen voisi laittaa vaniljasokeria hiukan mausteeksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 08, 2022, 13:48:41
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 08, 2022, 13:47:21
^^
"puolikohmeiset silakat nyljetään"

Tuota ihmettelin, että miksi? En ole koskaan kuullut silakoita nyljettävän.
Koska kihti. Kalan (ja kanan) nahka on pahinta, mitä kihtiä sairastavan kannattaa syödä, tsiljoona kertaa enemmän puriinia kuin missään.

Kyllä silakoita nyljetään. Esimerkiksi eräs joulusilakka (vai olikohan se silli? En muista), jota eräs ystäväni valmistaa, edellyttää juurikin nylkemistä. Muistaakseni se maustetaan kokonaisilla koriantereilla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 08, 2022, 13:51:50
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 08, 2022, 13:47:21
Mannaryyneistä minulle tulee ensimmäisenä mieleen vispipuuro. Sen mausteena kokemukseni mukaan voi käyttää mitä hyvänsä marjamehuja ja niin kuin olen kertonut, jopa pöristimellä hienonnettua aprikoosia, joka on riittävän voimakasmakuinen hedelmistä. Valmis puuro kestää kyllä useamman päivän jääkapissa, joten sitä voi tehdä isompikin annos kerralla. Mutta ihan hyvää se on jonkun mehukeitonkin kanssa. Mehukeiton kanssa kylmänä syötäväksi tarkoitetunkin puuton vispaisin ainakin jonkin verran, niin ei ole liisteristä jäähdyttyään. Siihen voisi laittaa vaniljasokeria hiukan mausteeksi.
Loistava vinkki tuo vispaaminen! Liisteriä siitä tosiaankin muuten tulee.

Ja vaniljakin on loistava idea. Minulla on vaniljauutetta, joka sekin menee puolen vuoden sisällä vanhaksi, joten hertsulilei, sitähän sitten laitan vispipuuroon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 08, 2022, 14:02:52
^^
Kiitos, taas viisastuin. Meillä kotona paistettiin silakat aina kokonaisena, tietty pää ja suolet poistettuna. Se rapeaksi paistettu pyrstö oli suurinta herkkuani.

Kala on ollut minulle iso ongelma koko ikäni, kun vauva-aikana olin sille allerginen. Kaikki kala tuli kaaressa sekä ylä- että alapäästä ja jouduin sen vuoksi jopa sairaalaan, kun nestehukka oli niin paha. Aluksi ei tiedetty tuosta kalan sopimattomuudesta ja kun maha alkoi rauhoittua, kasvisten jälkeen jatkettiin juuri  kalalla, ja paskashow alkoi alusta. Siinä sitten tajusivat, mikä oli ongelmana.

Tuosta ilmeisesti jäi nimenomaan keitettyä kalaa kohtaan äärimmäinen inho, vaikka itse sairastumien ei tietenkään ole muistissa. Joskus neljän tai viiden ikäisenä sain varovasti maistaa paistettua kalaa ja se maistui hyvälle ja jopa pysyi sisällä. Vanhempani olivat sitä mieltä, että ongelma on ohitettu ja kalaa voidaan perheessä syödä koko perheen voimin. Ei tullut kenellekään mieleen, että jo keitetyn kalan haju yökötti minua ja niin sain istua kylmän kalasopan äärellä tuntikausia ja mennä nälkäisenä lopulta nukkumaan.

Aikuisena olen jonkun kerran jopa kalakeitto syönyt, mutta ei se vieläkään ole niin herkkua, että sitä itselleni valmistaisin. Joku kirjolohikiusaus muistuttaa kyllä keitettyä kalaa ja on hyvää, mutta sen keitetympää kalaa en kyllä tee.

Raaka kala ei ole ihmisruokaa mielestäni ja kaikenlaisessa mausteliemissä lionneet nuljskot on kammottavia. Enpä tiedä, millaisessa tilanteessa voisin noita laittaa suuhuni.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 08, 2022, 14:03:15
Leivonnasta puheenollen. Olen tehnyt pikaleipää eli leipälättysiä paistinpannulla.
Viimeisin kokeiluni ei kyllä pelittänyt. Pääasiallinen aines oli täysjyväruisjauho. Lättyset jäivät jotenkin raa'aksi, tahmeaksi, vaikka niitä kuinka olisi paistanut. Älkää siis kokeilko tätä kotona!

Paremmin pelittää graham, ohra jne..

Ensimmäisenä käytin leivän kuiva-aineseosta leipälättysiin. Seos jäi yli, kun käytinkin siitä vain puolet leipään. Siinä oli mm. ruismaltaita ja ruisleseitä ja sämpyläjauhoja.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 08, 2022, 17:51:36
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 08, 2022, 13:51:50
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 08, 2022, 13:47:21
Mannaryyneistä minulle tulee ensimmäisenä mieleen vispipuuro. Sen mausteena kokemukseni mukaan voi käyttää mitä hyvänsä marjamehuja ja niin kuin olen kertonut, jopa pöristimellä hienonnettua aprikoosia, joka on riittävän voimakasmakuinen hedelmistä. Valmis puuro kestää kyllä useamman päivän jääkapissa, joten sitä voi tehdä isompikin annos kerralla. Mutta ihan hyvää se on jonkun mehukeitonkin kanssa. Mehukeiton kanssa kylmänä syötäväksi tarkoitetunkin puuton vispaisin ainakin jonkin verran, niin ei ole liisteristä jäähdyttyään. Siihen voisi laittaa vaniljasokeria hiukan mausteeksi.
Loistava vinkki tuo vispaaminen! Liisteriä siitä tosiaankin muuten tulee.

Ja vaniljakin on loistava idea. Minulla on vaniljauutetta, joka sekin menee puolen vuoden sisällä vanhaksi, joten hertsulilei, sitähän sitten laitan vispipuuroon.

Raportti.
Ne olivatkin tavan mannaryynejä, ei täysjyvä. Siitä syystä tälläsin puuroon loppuvaiheessa veteen sekoitettua psylliumia, siinä on paljon kuitua kai. Lisäsin puuroon sokeria, ja pitkin hampain vähän suolaakin.

Tämä olikin oiva tapa päästä eroon myös pakastetuista viinimarjoista. Lisäsiin niitä puuroon loppuvaiheessa. Valmiiseen puuroon laitoin kylmäpuristettua vaniljauutetta ja viinimarjamehutiivistettä, joka on jo ajat sitten mennyt vanhaksi, mutta maistuu ihan hyvältä, eikä ole homeessa. Vaniljauute toimii loistavasti tuossa! Todella hyvä vinkki, Hippi.

Oli vähän kuohukermaa, ja sitä riitti noin ruokalusikallinen per lautasellinen vispipuuroa.

Ja olipahan hyvää, varsinkin kun lounaalla ei juurikaan ollut hiilareita. Santsasin.


(Koska vähän pelkään, että näin hapan jälkkäri saattaa aiheuttaa närästystä, en taida uskaltaa illemmalla laittaa jauhelihapadan kanssa tomaattimurskaa ja sipulia.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 09, 2022, 19:11:24

Muistatko vielä nämä 12 arkiruokaa, jotka ovat lähes kadonneet suomalaisten lautasilta? (https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008803903.html)
Kuinka elävästi muistat vielä nämä takavuosien arkiherkut?
Jutussa on kommentoitu kutakin ruokaa ja alla on vain omat kommenttini noista.

1. Lauantaimakkara
Sitä syötiin lapsuuskodissa paljon ja nuorena aikuisenakin vielä jonkin verran, mutta nyt ei ole tullut vuosikymmeniin ostettua. Lauantaimakkarasta tehtiin makkarakupit -niminen ruoka. Noin sentin paksuinen viipale paistettiin kuorineen, jolloin se kupruuntui kupiksi. Kuppi täytettiin esimerkiksi vihannesmuhennoksella.

2. Herne-maissi-paprika-risotto
Käytössä edelleen. Sulatettuna, mutta ei lämmitettynä esimerkiksi porkkanaraasteen joukkoon, mutta yleensä tuota käytän erilaisten pataruokien jatkeena.

3. Kiinankaali ja säilykeananas
Kiinankaali on jäänyt historiaan. Joskus käynyt mielessä, että pitäisi opetella joku lämminruokaresepti kiinankaalista. Ananasta menee tasaiseen tahtiin salaateissa (pilkottuna) tai rahkassa (murska)

4. Kotitekoinen hernekeitto
En syö muuta kuin kotitekoista hernekeittoa. Vaikka keittoon ei montaa ainesta tule, niin kyllä siihenkin saa oman kädenjäljen tehtyä ja maun erottaa teollisesta, joka maistuu valjulle.

5. Peruna ja kananmunakastike
Kananmunakastike kuuluu edelleen ruokalistalleni. Kätevää ja nopeasti valmis. Soosipohjan tekee sillä aikaa, kun munat kypsyvät.

6. Läskisoosi
Keskimmäiseni herkkuruoka, jota en sen jälkeen ole tehnyt, kun hän muutti pois kotoa. Vähemmän läskisestä possunlihastakin kyllä saa aika lailla saman makuista ja sitä teen useinkin. Läskisoosiin on ristiriitaiset tunteen, kun maku on mitä parhain, mutta se läski itsessään on niljakasta ja kuvottavaa suussa.

7. Lenkkimakkara
Edelleen makkarakeittoa syntyy taikapadalla ja mikä olisi parempaa kuin uunimakkara. Siinäpä onkin taidonnäyte, miten paljon sipulisilppua pystyy tunkemaan pätkään hookoobööltä. Päälle ketsuppia ja koko komeus peitetään emmentalviipaleilla. Paistetaan niin, että kypsyy kunnolla ja juusto saa väriä. Mutta kovin usein ei tule kyllä lenkkimakkaraa käytettyä.

8. Kaaliruoat
Kaalimössö valmistuu uunissa hyvin vaivattomasti edelleen. Oikeastaan muuta ei tule kaalista tehtyä

9. Janssoninkiusaus
En ole tuota tehnyt, mutta erilaisia muita kiusauksia kylläkin.

10. Silakkalaatikko
Hämärä mielikuva on lapsuudesta, että silakka laatikkoa olisi yritetty minulle tyrkyttää. Tuskin on onnistunut eikä onnistuisi nytkään. Paistetut silakat tai silakkapihvit edelleen on hyviä eikä ole unohtunut mihinkään.

11. Itse tehdyt maksaruoat
Jauhemaksapihveistä on jokunen vuosi, mutta varmaan lähiaikoina voisi tehdä. Lapsille tein herkkupihvejä, eli jauhelihapihvejä, joissa oli vajaa puolet jauhemaksaa. Maistuu jauhemaksapihveille, mutta ovat mehevämpiä ja mukavammat rakenteeltaan.

12. Kokonainen broileri
En kokonaista, mutta kyllä luineen ostan niin koipireidet kuin rintapalatkin. Järjettömän paljon edullisempia. Kypsennän uunissa ja perkaan kypsänä ja lihat käytän siihen, mitä milloinkin olen tekemässä.


Joko jutun kirjoittaja on uusavuton tai kiireinen puolivalmisteiden käyttäjä tai sitten minä olen yksinkertaisesti jämähtänyt menneen ajan herkkuihin. Ei tuosta nyt montaa ollut pois pudonnut ja jossain oli käyttö hiukan muuttunut vuosien varrella, joten aika helppo oli elävästi muistaa nuo herkut. :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 10, 2022, 18:03:45
Tämähän on hauska! Alla vaihdettuna omat vastaukseni.


Muistatko vielä nämä 12 arkiruokaa, jotka ovat lähes kadonneet suomalaisten lautasilta? (https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008803903.html)
Kuinka elävästi muistat vielä nämä takavuosien arkiherkut?


1. Lauantaimakkara
Meillä ei tainnut lapsuudenkodissa juuri koskaan olla lauantaimakkaraa. Sen sijaan joskus oli Berliininmakkaraa ja minun suosikkiani, sipuliteemakkaraa. Sipuliteestä tein itse makkarakuppeja, jotka täytin munakokkelilla ja ruohosipulilla. Eivät olleet muiden kuin minun suosikkeja. Nyt en ole näitä herkkuja muutoin saanut kuin joskus Hesassa käydessä Wotkinsin sipuliteetä.

2. Herne-maissi-paprika-risotto
Jälleen lapsuudessa ei koskaan kotona tehty, sen sijaan koulussa oli joskus lisukkeena tai kavereilla söin. Ei säilynyt aikuisen arjessani.

3. Kiinankaali ja säilykeananas
Aina silloin tällöin ostan kiinankaalia edelleen, pidän siitä muihin salaatteihin sekoitettuna. Purkkiananasta en syö missään tai minkään kanssa. Lapsuudessa laitoin kyllä hedelmäsalaatteihin.

4. Kotitekoinen hernekeitto
Sama kuin Hipillä, syön vain kotitekoista. Mausteet tosin ovat aika tujuja yleensä, eli ei tule tehtyä ihan perinteistä hernekeittoa juuri koskaan. Lapsuudenkodissakaan ei syöty muuta kuin kotona tehtyä.

5. Peruna ja kananmunakastike
Ehdoton ei lapsuudessa ja nykyään. Äiti söi kalan kanssa kananmunakastiketta, muista en muista, mutta minulle ei siis ei.

6. Läskisoosi
Hämärä mielikuva mummolasta, mutta ei kuulunut lapsuudessa arkeen, enkä ole itse koskaan tehnyt.

7. Lenkkimakkara
Olen ehdottomasti ollut aina ja tulen olemaan makkarafani! Lapsuuden käristemakkarat ovat säilyneet hellässä muistossa, kuten myös isän siskon, eli tädin uunimakkara. Sitä teen aina joskus itsekin. Makkarastroganoff tulee tehtyä aina joskus. Makkarakeitto ei ole suosikki, mutta jos toinen tekee, syön. Ja on se kotiterden ykkösruokaa ihan grillattuna.

8. Kaaliruoat
Kaalikääryleet oli äidin bravuuri. Teen itsekin, mutta ihan samaan makuun en pääse. Epäilen, että hätäilen liikaa paistamisen kanssa. Kaalilaatikko samoin oli lapsuuden suosikki, teen itsekin.

9. Janssoninkiusaus
Tämäkin on ollut eiei-osastoa aina. En tosiaankaan tee.

10. Silakkalaatikko
En ole koskaan pitänyt silakasta missään muodossa ja laatikkona se on karmeinta. Siis ei.

11. Itse tehdyt maksaruoat
Kyllä. Kotona tehtiin jauhemaksasta, porkkanasta, sipulista ja perunasta lettuja. Olen tehnyt itsekin. Lisäksi olen tehnyt maksakermakastiketta. Siitä en tosin lapsena tykännyt.

12. Kokonainen broileri
Kerran muistan ensin keittäneeni ja sitten silpinyt + paistanut pannulla kokonaisen broilerin, mutta on siinä niin hommaa, että nykyään käytössä on vain fileet ja rintapalat. Kumpikaan ei tykkää koivista tai siivistä, niin niitä ei yleensä kotikeittiössä näy.

Varmaan aika tavallinen tulos omassa ikäluokassani niiden keskuudessa, jotka ruokaa itse ylipäätään laittavat.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 10, 2022, 18:19:42
Mummoni teki ihania kaaliruokia, kääryleitä, mössöä ja piirakkaa. Olennaista taisi olla oikea voi, jossa ensin paistettiin hartaudella hitaasti, kääryleissä sipuli, kaalisilppu ja jauheliha, mössössä kaikki, ja piirakassa sisus. Ylipäätänsä mottona oli, ken keitetyn paistaa se makian maistaa.

Kananmunasta ja riisistä teki upeaa piirakkaa myös. Ja pelkästä jauhelihasta ja sipulista, pasteijoita.

Mummon kirkkaassa liemessä keitetyt sopat olivat myös herkullisia. Hopeakakku, tiikerikakku, voileipäkakku. Ihania salaatteja. Ja oikeastaan melkein kaikki, mitä hän teki.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 10, 2022, 18:29:43
Minä epäilen, että kitsastelen kääryleissä kaalisilpussa. Äiti ei koskaan laittanut riisiä, koska siitä ei  pitänyt lainkaan, joten se ei voine olla ongelma. Lisäksi varmaan paistan liian kuumassa uunissa. Voissa en myönnä kitsastelevani :D

Mitä on hopeakakku? Mutta joo, itse tehty tiikeri- ja voileipäkakku, ne ne ovat herkkua!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 10, 2022, 18:39:00
Hopeakakkuun tuli muistaakseni erikoisen paljon munanvalkuaista.

Ja kääryleissä olennaista on voin lisäksi myös siirappi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 10, 2022, 18:52:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 10, 2022, 18:39:00
Hopeakakkuun tuli muistaakseni erikoisen paljon munanvalkuaista.

Ja kääryleissä olennaista on voin lisäksi myös siirappi.

Kyllä joo siirappi on tärkeää myös kaalilaatikossa, kuten sekin, että on tosiaan varhaiskaalia, eli lähes läpinäkyviä kaalinlehtiä.

Mahtoikohan muuten hopeakakku erotakin tavallisesta kakkupohjasta siten, että siihen tuli vain valkuaista, ei keltuaista ollenkaan, nyt kun alan asiaa oikein muistella? Olen surkea leipuri, joten tietoni näistä asioista eivät ole kummoisia.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 10, 2022, 19:06:53
^^
Ei ole "erityisen paljon", vaan munista jätetään keltuaiset käyttämättä, mutta muuten näyttää ohje noudattelevan aika tavanomaista sokerikakun ohjetta. Mausteena sitruunaa ja mantelia

Hopeakakku (https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/56393/Hopeakakku%20%28valkuaisista%29/) ja tässä toinen versio HOPEAKAKKU (http://isoaidinreseptilla.blogspot.com/2016/01/hopeakakku.html). Jälkimmäisessä on kaksi versiota, toinen vuodelta 1909 ja toinen, jossa sama ohje on muokattu nykymuotoon ja mitat ovat vähän täsmällisempiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 10, 2022, 19:31:27
Kävin oikein etsimässä mummon hopekakun ohjetta, mutten löytänyt sitä. En ole ihan varma, onko se minulla. Saattaa olla, että siinä tosiaankin oli vain keltuaista valkuaista, mutten ole ihan varma. Sen sijaan löysin "Tiikerikakku, parempi" ohjeen ja muutaman muun. Ja ex-anopin ohjeita, ystävien ohjeita, ex-miehen edesmenneen tädin ohjeita ja vaikka mitä. Ja tietysti omia ohjeita erityisen onnistuneista kokeiluista.

Voi että. Tuli mummoa ikävä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 10, 2022, 19:42:35
^
Ei, vaan keltuaiset jätettiin käyttämättä :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 10, 2022, 19:52:05
Ääks, kirjoitin ihan väärin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 13, 2022, 12:50:54
No niin,

Tämän keskustelun innoittamana, nyt ne on uunissa, kaalikääryleet. Laitoin juuri uunin 150 asteeseen otettuani sitä ennen pinnan kääryleisiin kahdessasadassa.

Kolme vuokaa tuli lähes täyteen yhdestä pienehköstä kaalista. Luulen, että täytteen koostumus onnistui tällä kertaa, mutta kaali oli kyllä ohuen ohutta, joten saapa nähdä, miten pysyvät kasassa.

Ei ollut kotimaista kaalia vielä, maata en muista, olisiko ollut Unkari. Lisäksi ostin espanjalaisia vihreitä parsoja, kovin olivat laihanluikkuja vielä (tai ehkä Espanjassa aina?), mutta olkoot, kohta niiden hinta kuitenkin pompsahtaa, kun saadaan varsinaista kauden satoa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 13, 2022, 19:09:49
Atrialla oli rasiallinen bataattia ja kanaa pekoniin käärittynä. Olipas bataatti hyvää sen jälkeen kun oli ollut 40 minuuttia uunissa. Bataatti meni melkein ihan mössöksi ja antoi siksi sellaisen suussa sulavan vaikutelman. Onneksi ei kuivunut liikaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 17, 2022, 20:30:13
Tänään voisi raportoida jämäruokien ihanuutta:

Uunivuokaan:
ohueksi viipaloituja perunoita (kuorineen)
3 makkaraa (Lidl, 1 savupaprika ja 2 italoa, tomaatti-mozzarella) myös viipaloituna
tattikastikkeen jämät
keitettyä varsiselleriä, jämät nämäkin
1 purkki ruokakermaa
sormisuolaa
chili-yrttimauste

Uunissa 200 astetta jotain ehkäpä 40 min ja tulipas hyvää! En ole koskaan tehnyt mitään vuokaruokaa makkarasta, en ole ylipäätään tainnut tehdä kuin uunimakkaraa tai stroganoffia, hyvin hyvin harvoin keittoa.

Mutta toimi! Tosin lienee syynä ennen kaikkea mausteiset makkarat.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 20, 2022, 15:02:05
Xanten vika, että minulla on ähky olo. :P

Mainitsit tuossa aikaisemmin uunimakkaran enkä päässyt eroon ajatuksesta, miltä se maistuu. Aikaisemmin oli jo mielessä uuniprojekti, että teen perunalaatikkoa, joten samalla uunin lämmityksellä taas tuli isot määrät maittavaa ruokaa. Perunavuokaa varten olin ostanut perunoita vähän liikaa, joten niitä tulikin tavallaan kaksi, joista toinen oli koottu vähän niistä, mitä isommasta tähteelle jäi. Tällä kertaa tein sen tähän tapaan:

Yleisperunaa viipaloituna, yleisperuna ei mene muhjuksi.
Runsaasti sipulia silppuna tai suikaloituna, kuullotetaan, pippuroidaan ja suolataan
Aura sinihomejuustoa murusteltuna
Ruokakermaa
Suolaa, viispippurimyllystä reippaasti ja lisäksi mustapippurimyllystä


Latelin noita kerroksittain niin, että pohjalla ja päällä oli perunoita, sipuli tuli pari kerrosta ja sipuleiden päälle raastimen viipalointikyljellä veistin sinihomejuuston. Kunkin perunakerroksen päälle pippureita ja sirottimella suolaa. Päälle kaadoin 2 dl ruokakermaa ja se kyllä riitti noin 2,5 litran vuokaan.

Pienempi vuoka samalla periaatteella, mutta siihen viipaloin sipulit ja ladoin ne raakana vuokaan ja juustoa jäi vain jämät. Tästä tuli matalampi niin, että vain kahden perunakerroksen välissä oli sipulit ja juusto. Lykkäsin molemmat vuoat samaan aikaan uuniin, mutta tuo matalampi tuli aikaisemmin valmiiksi.

Valmistelin uunimakkarat, aitoa HK:n sinistä, isoon laakeaan vuokaan niin, että kukin annospala oli neljännes koko lenkistä. Viiltelin palaset tosi syvälle, että sain tungettua niihin mahdollisimman paljon sipulisilppua. Sipuleiden päälle ketsuppia ja ketsupin päälle reilusti juustoraastetta. Ajoitin työn niin, että makkarat oli valmisteltu juuri, kun uuni vapautui. Käytin tuossa kaksi lenkkiä, sillä pakkaan nuo jäähtymisen jälkeen annospakkauksiin, joten nyt on uunimakkaraa useammaksi kertaa.

Ähky tuli siitä, että perunavuoka oli niin hyvää, että sitä olisi voinut syödä hyvällä halulla ilman mitään lisukkeita. Taisin ottaa sitä vähän turhan paljon, kun makkara oli melkoisen runsas. Olisi kannattanut mitata annoskoko vähän tarkemmin. Joka tapauksessa tänään ei tarvitse syödä varmaan mitään ennen iltateetä.

Perunavuoka on todella kätevä lisuke, kun se sopii minkä kanssa tahansa ja pakkasesta otettuna, se on nopeasti valmista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 20, 2022, 15:13:36
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - toukokuu 17, 2022, 20:30:13
Tänään voisi raportoida jämäruokien ihanuutta:

Uunivuokaan:
ohueksi viipaloituja perunoita (kuorineen)
3 makkaraa (Lidl, 1 savupaprika ja 2 italoa, tomaatti-mozzarella) myös viipaloituna
tattikastikkeen jämät
keitettyä varsiselleriä, jämät nämäkin
1 purkki ruokakermaa
sormisuolaa
chili-yrttimauste

Uunissa 200 astetta jotain ehkäpä 40 min ja tulipas hyvää! En ole koskaan tehnyt mitään vuokaruokaa makkarasta, en ole ylipäätään tainnut tehdä kuin uunimakkaraa tai stroganoffia, hyvin hyvin harvoin keittoa.

Mutta toimi! Tosin lienee syynä ennen kaikkea mausteiset makkarat.

T: Xante

Miten valmistat varsisellerit? Keität vähässä vedessä ehkä? Miten maustat ja missä vaiheessa?

Varsisellerit tulevat niin isoina paketteina, että hyvä olisi käyttää niitä lämpimänä lisukkeenakin. Minulla on tapana lisäillä varsiselleriä milloin mihinkin, korvaa sopivasti suolan. Salaatteihin, keittoihin, patoihin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 24, 2022, 19:12:56
Kertsin spesiaali: kattilassa kärähtäneitä punajuuria. Menivät roskiin.

Toinen ruokalaji oli edellä mainittua herkullisempi:

Soppa broilerin jauhelihasta ja kasviksista noin 3 litraa

isoon kattilaan tässä järjestyksessä, määrät hihasta, juurekset ja kasvikset putsattuina ja palasina:

1 l vettä
1 kasvisliemikuutio
10 maustepippureita
2 pientä lanttua
4 porkkanaa
1 palsternakka
1 pieni sipuli
700 g broilerin jauhelihaa
vajaa litra kukkakaalin lehtiä yms. perkeitä putsattuna
3 sellerin vartta
pala kurkkua ilman kuorta
1 dl kiehautettua purjoa pakkasesta

Alkupalaksi söin lautasellisen raakasalaattia. Tunnin päästä soppa oli valmistunut, ja maistui todella hyvälle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 24, 2022, 19:45:11
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 20, 2022, 15:13:36
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - toukokuu 17, 2022, 20:30:13
Tänään voisi raportoida jämäruokien ihanuutta:

Uunivuokaan:
ohueksi viipaloituja perunoita (kuorineen)
3 makkaraa (Lidl, 1 savupaprika ja 2 italoa, tomaatti-mozzarella) myös viipaloituna
tattikastikkeen jämät
keitettyä varsiselleriä, jämät nämäkin
1 purkki ruokakermaa
sormisuolaa
chili-yrttimauste

Uunissa 200 astetta jotain ehkäpä 40 min ja tulipas hyvää! En ole koskaan tehnyt mitään vuokaruokaa makkarasta, en ole ylipäätään tainnut tehdä kuin uunimakkaraa tai stroganoffia, hyvin hyvin harvoin keittoa.

Mutta toimi! Tosin lienee syynä ennen kaikkea mausteiset makkarat.

T: Xante

Miten valmistat varsisellerit? Keität vähässä vedessä ehkä? Miten maustat ja missä vaiheessa?

Varsisellerit tulevat niin isoina paketteina, että hyvä olisi käyttää niitä lämpimänä lisukkeenakin. Minulla on tapana lisäillä varsiselleriä milloin mihinkin, korvaa sopivasti suolan. Salaatteihin, keittoihin, patoihin.

Tuo iso paketti on ihan totta!

Nyt keitin varsisellereitä sellaisenaan parsojen seassa, sillä hullu mieheni ei oikein meinaa ymmärtää parsojen päälle. Hän otti siis pari parsaa ja monta varsisellerin vartta hollandaisen ja parman kinkun kanssa :D ja parman kinkkuakin vain vähän ja tavallista savuhovia sen sijaan. Ei ymmärrä italian herkkujen päälle tämä mies!

Oikeaan osui sun arvaus, mulla on vanha matala teräspannu,  johon laitan vain vettä ja hiukan sormisuolaa. Pakko sanoa, että varsiselleri ei muuten parsan seassa yhtään hävennyt, joten mulleKIN taisi löytyä korvike satokauden ulkopuolelle.

T: Xante

Muoksis: mausteitakinhan voisi tietysti laittaa ihan miten vaan, lähes kaikki pippurit esim. takuulla sopii.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 25, 2022, 13:42:52
Tänään taas lounas meni rimanalituksella, mutta hyvää se oli silti ja sitä on vielä huomiseksikin. Meidän perheessä sitä sanotaan tonnikalarisotoksi, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä aidon risoton kanssa. Alkuperäinen resepti on kouluaikojen kyökkitunneilta, mutta vuosien mittaan se on muuttunut hiukan. Itse asiassa resepti on "laita kulhoon riisin ja tonnikalan lisäksi, mitä kaapista löytyy".

Tällä kertaa kulhoon meni:
Pussillinen (250gr) täysjyvä valmisriisiä (Ben's vai mikä se nykyisin on ilman setää?)
Kolme keitettyä kananmunaa silputtuna (itse keitän niitä aina muutaman ylimääräisen, niin saa myös leivän päälle myöhemmin)
1 purkki chilitonnikalaa (voi käyttää maustamatontakin tai jotain muuta maustettua, jos ei chilistä tykkää)
Noin puoli pussia (300gr/2=150gr) pakastevihanneksia sulatettuna (mieluummin olisin halunnut herne-maissi-paprikaa mutta ei ollut kotona)
Kevätsipuli saksittuna silpuksi, voi laittaa parikin, jos on pieniä
Mausteeksi valkopippuria ja suolaa, muuta ei tarvi, jos käyttää maustettua tonnikalaa.

Alkuperäisessä reseptissä joukkoon laitettiin kurkkua ja tomaattia joukkoon, mutta laitan ne mieluummin lautaselle erikseen siksi, että huomenna tuo on jääkaappikylmää ja ennen ruokailua mikrotan sitä hiukan niin, että se on hiukan hailakkaa. Tuoreet siitä lämmityksestä kärsisi. Jääkaappikylmänä taas maut ei oikein tule esiin niin hyvin kuin vähän lämmitettynä.

Outo juttu, että kissallekin maistuu tuo niin, että oli tulossa lautaselta nyysimään osansa. Ei mitään väliä vaikka on chiliä. Sen sijaan kissalle tarkoitettu tonnikala ei kelpaa.  ::)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 25, 2022, 14:37:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 24, 2022, 19:12:56
Kertsin spesiaali: kattilassa kärähtäneitä punajuuria. Menivät roskiin.

Juksasin. Eivät menneetkään, vaan laitoin ne pienempään vesialtaaseen, biojätevuoren päälle (tulivat porkkanoiden, lanttujen yms. kuorimisesta), odottamaan, että jäähtyisivät, ja sitten unohdin ne. *)

Tänä aamuna tyhjensin kuivahtaneet kuoret altaasta, ja meinasin kipata punajuurilohkotkin, mutta sitten kuitenkin maistoin niitä, ja nehän kelpasivat syötäväksi.

Laitoin huoneenlämpöisiä punajuurilohkoja lautaselle, ja päälle lämmitin eilistä broileri-kasviskeittoa. Hyvältä maistui.

Xantelle kiitti varsisellerivinkistä.

Broileri-kasviskeitossani on sen verran reippaasti varsiselleriä, että taidan jatkossa alkaa tekemään niistä 5 cm palasia, nykyisten puolen sentin, sentin kiekkojen sijaan. Keitossa muuten kukkakaali ja kukkakaalin lehdet olivat vallan mainiot. Ei mene haaskuusen.

Vähäsen eilen yritti alkaa närästelemään, veikkaisin keiton sipulin ja purjon takia. Siitäkin syystä iso lautasellinen salaattia ennen soppaa on hyvä juttu, se laimentaa. Ja myös siitä syystä, että sopassa oli paljon broilerinjauhelihaa. Ja koska oliiviöljyä ja raakoja kasviksia, joita oli salaatissa, on hyvä saada kitusiinsa, myös keittopäivinä. Tuosta keitosta varmaan riittää neljäksi päiväksi ruokaa, tai ainakin kolmeksi.

*)
Pohjaan palaneen kattilan putsaa helposti laittamalla kattilan pohjalle vähän vettä ja konetiskiainetta ja kiehauttamalla ja keittämällä hiljakseen noin varttitunnin. Välissä voi rapsutella litteällä tiskiharjan kärjellä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 26, 2022, 23:57:11
Makuelämyksiä:
+ Kahvi loppui kesken, mutta lisäsin tuon Samettisen perään pari mittaa wanhoja jauhoja hyllynperältä. Ehkä muutaman kk vanhoja varakahvijauhoja, avonaisesta pussista. Yllättäen ei maistunut pahalle. Samettinen peittää hyvin?

- Valion (Pingviini) mansikkajäätelö maistuu entistä vinkeämmälle=pahemmalle. Hyvä etten rotille viskaa. Maku pilattiin muutama vuosi sitten ja suuttumus pahentaa. Lähipäivinä on tarkoitus mennä isoon kaupunkiin ostoksille, ehkä löydä myös parempaa mansikkajätskiä? (Tää voi olla geenijuttukin, geenini ja Valion mansikkajäätelö emme sovi yhteen).


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 27, 2022, 00:06:29
^
Minä tein tänään mustikka"jäätelöä" näin:

1 dl maitorahkaa
1/2 dl creme fraichea 30% (vähempikin olisi riittänyt, ehkä 1 rkl)
1-2 rkl sokeria
1 dl pakastemustikoita

Sekoitetaan. Oli todella hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 27, 2022, 10:14:03
Olipas hauska sattuma, kun jäin miettimään Norman määritelmää (https://kantapaikka.net/index.php/topic,2024.msg135016.html#msg135016), mikä on vanhapiika. Kun minulla oli hiukan eri käsitys. No, niin tai näin, googlettamalla löytyi, että Vanhapiika on myös eräänlainen pikapulla.

Äitini teki aina joskus pannupullaa ja sillä nimellä olen yrittänyt pariinkin otteeseen etsiä reseptiä, mutta en ole löytänyt sellaista, joka vastaisi mielikuvaani äidin tekemästä pannupullasta. Nyt löytämäni Vanhapiika (https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/270895/Vanhapiika/) totisesti muistuttaa eniten löytämistäni resepteistä oikeanlaista pullaa, vain rusinoita ei ole tuossa ohjeessa, mutta meillä kyllä oli minun vaatimuksestani. Tuota on pakko kyllä kokeilla ihan lähiaikoina.

Raaka-aineet
200 g   sulaa voita tai margariinia   
2   munaa   
3 dl   sokeria   
3 dl   maitoa tai maitojuomaa   
½-1 tl   suolaa   
8 dl   vehnäjauhoja   
4 tl   leivinjauhetta   
2 tl   kardemummaa   
1 tl   aitoa vaniljasokeria   
koristeluun:raesokeria tai mantelirouhetta

Ohjeet
Voitele pyöreä sileä vuoka. (n. 2 l)
Vatkaa munia ja sokeria minuutin verran. Lisää joukkoon kardemumma, maito, rasva ja jauhot joihin on sekoitettu leivinjauhe. Kaada taikina vuokaan ja ripottele pinnalle raesokeri ja mantelirouhe.

Paista 175 asteessa, uunin keskiosassa n. 40-50 min.
Kumoa ja käännä oikein päin.
Tämän voi paistaa myös levynä uunipellillä samat ainekset, mutta paistoaika vähän lyhenee.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 27, 2022, 17:08:18
Jos on Oatly iKaffe kaurajuoma kahvin sekaan ja Valio Oddlygood -juustot maistuvia vegetuottaita niin, niin on myös Naturlin Joe' Kurt pear/banana. Maistuu ihan valion perinteiselle banaanijugurtille, joka on Valion hedelmäpommijugurtin kanssa lempparijugurttini.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 29, 2022, 15:31:28
Kertsille lisää varsiselleri-vinkkiä tässä postauksessa :D

Tuli eilen yllärivieraita lounaalle, joten emännän oli parasta olla kätevä.

Alkuruoka:

Jaa cream bonjour-tuorejuusto (ruohosipuli) kahteen kulhoon
silppua purjoa molempiin kulhoihin
kulho 1: silppua meetwurstia ja venäläistä suolakurkkua, sekoita haarukalla tuorejuustoon
kulho 2: valuta auringonkukkaöljy pois tonnikalasta, lisää pieneksi hakattuja vihreitä oliiveja ja kapriksia, sekoita haarukalla tuorejuustoon
tarjoa patongin ja hapankorppujen kanssa

Tee tulet ja anna hiillostua kunnolla
kääri folioon tiukoiksi nyyteiksi (4 kpl)
silputtua sipulia (tällä kertaa oli 1 kelta- ja 3 punasipulia)
varsiselleriä
aamiaisesta pöydälle jäänyt tomaatti
ripaus herbamarea (näemmä luomuyrtti/merisuola)
nokare ingmariinia
kuullota nyytit ensin ja paista makkaraa, joku ihan tavallinen, jälkilämmöllä.

Tarjoa juomaksi maun mukaan appelsiini/kurkkuvettä, siideriä, olutta, puna- tai roseviiniä, niin vieraat jäävät yöksi. Yöllä syödään vielä kotitekoiset pitsat, ja tietysti yö on fantasiaa, eli jokainen valitsee täytteensä.

Tee aamulla uunimunakas, tarjoa kahvin ja ruisleivän kera, toivota vieraille hyvää matkaa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 29, 2022, 17:30:51
Siis kuullotat folionyytit paistinpannussa??

Kiitti vinkeistä.

Juuri tällä hetkellä sen verran närästystä, etten uskaltaisi kokeilla mitään, missä on sipulia, ruohosipulia, purjoa, kaprista, kurkkua missään muodossa, alkoholia, tomaattia, tai kovin rasvaistakaan. Mutta kuulostavat herkulliselta kyllä nuo vinkit.

Tässä vastavuoroisesti pikaruokaa yllätyspirskeisiin:

Savulohitahna

2 pkt savulohta a 250g
1 prk 18% creme fraichea
1 pikkuruukku tilliä
1 luomusitruunan kuori ja mehu
mustapippuria
suolaa

Sopii esimerkiksi saaristolaisleivän päällä, mutta sopinee myös joululimpun, patongin jne. kanssakin, ja vaikka joulupöytään.

On todella helppotekoinen. En ole kokeillut, mutta voisi onnistua myös pakkaseen lykätystäkin savulohesta, jos sen saisi nopeasti sulatettua esim. mikrossa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 29, 2022, 17:55:55
Laitoin nyytit hiilloksen päälle ritilälle. Ajattelin sinua ja sitä, että voisi onnistua myös möksäoloissa ;) ja pakkohan tietty ei ole sipulia laittaa, voi laittaa vain selleriä tai esim. perunaa tms. mikä mieleen juolahtaa!

Mainio resepti sulta, ja ehkä kylmäsavulohi sopisi myös?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 29, 2022, 18:40:06
Varmaan sopisi kylmäsavulohikin. Ja ruohosipuliakin voisi lisätä, jos maha kestää.

Jesh, mökillä tosiaankin voisi jotain nyyttejä joskus kokeilla ritilän päällä, hyvä idea!

Ikimuistoisimmat murkinat ikuna ovat olleet bataatit, jotka viskasin suoraan hiillokselle ja unohdin olikohan se vajaaksi tunniksi. Aivan mustat päältä, ja kirkkaan kauniin oranssit sisältä. Lusikalla kaavin sisuksen sitten.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 02, 2022, 18:11:38
Reilu varttitunnin pikaruoka pakastekalasta ja pakastekasviksista ja muusijauheesta, ja herkullinen sellainen.

Tässä järjestyksessä 2,5 litran kattilaan, määrät ihan hihasta:

8 dl vettä
1 pkt pakastekalaa palasina (Pirkka, seiti)
(kiehautetaan, kuoritaan vaahto pois)

2 - 3 rkl tomaattipyreetä
2 tl ras el hanoutia (mausteseos, kuiva)
0,5 - 1 dl purjorenkaita (pakastettu sellaisenaan irtonaisina renkaina)
1 rkl srirachaa (fermentoitu, valkosipulinen chilikastike pullossa)

kun kala melkein kypsää:
1,5 dl pinaattia
1 pss sadonkorjuukasvikset
1,5 - 2 dl vihreitä papuja

2 rkl kookosöljyä

(kun kasvikset sulaneet:)
imeytä loppuneste perunamuusijauheeseen (3 rkl)


Kookosöljy kyllä vähän epäterveellistä, mutta syntisen hyvää mausteiden kanssa. Suolaa ei tässä ruoassa kaivannut ollenkaan, ehkä muusijauheessa ja srirachassa oli riittävästi. Muusijauhe jostain syystä toimii tällaisissa virityksissä, pyöristää makua. Ja kun enimmät hiilarit tulevat kuitenkin kasviksista, niin tuo vähäinen määrä muusijauhetta ei ole niin hirveän epäterveellinen.

Nyt sitten odotellaan, mitä sanoo närästelevä vatsani tomaattipyreestä, purjosta (ja srirachasta). (Jos vatsa kestäisi, laittaisin tämmöiseen vielä sipulia, valkosipulia, tuoretta inkivääriä ja tuoretta kurkumaa.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 02, 2022, 19:16:46
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 02, 2022, 18:11:38
0,5 - 1 dl purjorenkaita (pakastettu sellaisenaan irtonaisina renkaina)
...

Kiitos Hippi vinkistä! Ainakin tällaisessa pataruoassa toimi aivan mainiosti tuo purjo.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 04, 2022, 21:49:29
^ Tuo edellinen pataruoka ei sitten ollut hääviä enää seuraavana päivänä. Koska kalakuutiot ovat irtonaisia, kannattanee ottaa vain sen verran, kuin aterialla tarvitsee.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 04, 2022, 21:59:21
Nu NYT tuli hyvä ruoka.

Kun luin, että mm. kookosöljy, intialaiset mausteet, chili voisivat vähän auttaa nivelrikkokivussa kokeilin seuraavanlaista. Toivottavasti eivät ala närästämään.
Halusin käyttää pian vanhaksi meneviä.

Itämaisehko broilerinjauheliha-kaali-kasvispata

Aloitin liottamalla 1,5 mukillista riisiä (taisi kulua pari tuntia) väljässä vedessä ja vaihtamalla vettä kerran.

Isoon kattilaan tässä järjestyksessä:

2-3 dl valkokaalia palasina
300 g? broilerin jauhelihaa
2-3 rkl kookosöljyä
puoli mukillista vettä
(sekoitellaan, paistellaan muttei anneta ottaa väriä missään vaiheessa)

1 sipuli pienennettynä
2 porkkanaa putsattuna ja pilkottuna
2 pikkulanttua putsattuna ja pilkottuna
1 valkosipulin kynsi

2 tl srirachaa
1 rkl ketsuppia
2 tl currya
0,3 tl jauhettua mustapippuria

(paistellaan)

(siivilöi liotusvesi riisistä pois)
riisiä
0,8 l ? vettä  (lisää, jos meinaa kuivua)

tilkkaan kuumaa vettä, johon sekoitettuna 1 kasvisliemikuuto

(keitellään ehkä 10-15 minuuttia vielä)

Ihan törkeän hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 06, 2022, 09:52:28
On ollut aiemminkin puhetta tillilihasta, joka on nyt virallisesti valittu kaikkien aikojen inhotuimmaksi kouluruuaksi - syyttä. Osaamattomalla valmistamisella ja kaikenlaisella pakottamisella on viety miljoonilta ihmisiltä halu tähän herkkuun.

Lainaus käyttäjältä: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4641816#cxrecs_s– Ilmeisesti tilliliha päätyi kouluruokainhokiksi pelkästään väärän valmistustavan vuoksi, mikä sinänsä on sääli. Tilliliha katosi koulujen ruokalistoilta 1990-luvulla, kommentoi kokki Sami Lamminaho Unileverin tiedotteessa.

Hämmästyttävä seikka on myös se, että pinaattiletut ovat ylivoimainen suosikki samaan aikaan kun kaikenlaiset kasvisruoat ovat suuria inhokkeja. Vastaus ei olekaan varmaan raaka-aineessa vaan paistopinnan suhteessa syötävän määrään. Tämä suhde on letuissa yleensä kohdillaan.

Mikä kumma siinä on, että karsinogeeninen paisto- tai friteerauspinta herättää suorastaan syömisen himon? Nehän on keksitty vasta kun tulenkäyttökin, metsästäjäkeräilijät söivät ruohikkopalossa kypsynyttä antilooppia ja havaitsivat sen raakaa maukkaammaksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 06, 2022, 10:06:40
^
Kotitekoiset pinaattiletut onkin hyviä, kun niissä on riittävästi pinaattia ja ne on kunnolla voissa paistettu. Näille sopii lisäkkeeksi aivan kevyesti sokerilla maustettu puolukkamurske.

Pilttien herkku on kuitenkin ne teolliset pinaattiletut, joissa ei edes ole kunnolla paistuneen makua, vaan ovat liki mauttomia. Ilmeisesti pinaattilettujen kanssa tarjottava puolukkahillo on se, joka noista tekee suosikin. Ruokahan on melkein kuin pelkkä jälkiruoka olisi tarjolla pääruuan sijaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 06, 2022, 10:32:45
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 06, 2022, 09:52:28
On ollut aiemminkin puhetta tillilihasta, joka on nyt virallisesti valittu kaikkien aikojen inhotuimmaksi kouluruuaksi - syyttä. Osaamattomalla valmistamisella ja kaikenlaisella pakottamisella on viety miljoonilta ihmisiltä halu tähän herkkuun.

Meidän koulussa tilliliha ei ollut mitenkään erityistä puoleen tai toiseen. Kanaviillokki sen sijaan oli enemmän nahkaa kuin kanaa. Kyytipojaksi oli vielä jotain kamalaa hillon tapaista. Pääsääntöisesti kouluruoka oli ihan ok.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 06, 2022, 12:05:49
^
Hurjassa nuoruudessani lähinnä siis teinivuosina seurustelin yhden pojan kanssa, jolle lykättiin rahaa kouraan, että pääsee ruokabaariin syömään. Vanhemmat olivat kiireisiä yrittäjiä eikä aina ollut aikaa katsoa, että kotona on lapsille ruokaa. Sitä rahaa annettiin sen verran, että minutkin siinä syötettiin samalla. Meillä oli vakituinen paikka jossa kävimme ja aina taisi olla sama annoskin. En muista annoksen nimeä, mutta perusosana oli riisi ja kanakastike, joka oli aika vahvasti maustettu. Sen ohessa oli mustaherukkahyytelöä, jota olisin voinut syödä vaikka miten paljon. Se mukavasti taittoi mausteisen kastikkeen makua. Tosin nykymittapuun mukaan kastike ei taatusti olisi mausteinen vaan alkaisin pälyillä, että olisiko jossain chilijauhetta :D

Nuo oli minulle juhla-aterioita, sillä meillä ei kotona kanaa käytetty lainkaan. Vasta, kun kaverin kanssa sitä opin syömään aloin sitä kinuta kotonakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 06, 2022, 13:00:55
^Juu, mustaherukkahyytelö oli se kauhea tökötti!

Minä suorastaan ahmin mustaherukkaa niin puskista kuin pakasteesta. Sen sijaan nuo hyytelöt eivät sovellu makunystyröilleni lainkaan. Sama pätee moneen muuhunkin kasvikunnan tuotteeseen: popsin niitä raakana, mutta prosesoituna ne eivät uppoa millään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 06, 2022, 13:09:52
Nyt löytyi valmiiksi maustettu tiputuote, jossa mausteet on ihan kohdillaan jo paketissa. Ei tarvinnut kuin pistää uunivadille ja paistumaan. Oikein maistuvainen tuli, kun pari koipea laitoin lautaselle ja lisäkkeenä tuoresalaatti ja poikkeuksellisesti ostamaani perunasalaattia, jota S-ryhmällä on kevytversiona.
(https://cdn.naapurinmaalaiskana.fi/app/uploads/sites/3/2022/04/21060832/Kanatikkari_hotfruity.png)
Seuraavalla kerralla ostan kyllä kaksi pakettia ja siivoan aina kaksi koipea yhteen pakastekippoon ja hiukan paistaessa irronnutta lientä mukaan. Siitä saa juuri sopivan annoksen yhdelle aterialle.

Huom! Paketin päällä tosiaan lukee Kanatikkari eikä Kanainkkari, kuten sen olen monesti jo väärin lukenut :D :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 06, 2022, 22:08:56
Eilen teki mieli appelsiinia, joten illalla kotiin palatessani ostin lähikaupasta muutaman espanjalaisen myöhäissadon appelsiinin. Aika mietoja olivat maultaan, joten tänään maidonhakumatkalla tutkailin taas appelsiinihyllyä. Valikoimassa oli jotakin israelilaista lajiketta ja sitten espanjalaisia puoliveriappelsiineja. Boikotoin israelilaisia tuotteita enkä ollut puoliveriappelsiineista kuullutkaan, joten tietysti halusin maistaa juuri niitä. Leikkasin appelsiinin lohkoiksi heti kotiin päästyäni. Kooltaan nämä puoliveriappelsiinit ovat aika pieniä ja ilmeni, että kuori on paksu. Appelsiinin maku oli voimakkaan hapokas, mutta myös rikkaan aromikas. Huippuherkullinen! Appelsiinin voimakas hapokkuus muistuttaa greippiä, mutta ensivaikutelman jälkeen maistuvat appelsiiniset aromit. Veikkaanpa, että nämä appelsiinit hupenevat pussista nopeasti. :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 07, 2022, 18:33:25
Haarukalla syötävä kikherneleipänen mikrossa

1,5 dl täysjyväohrajauhoa, 1/2 tl leivinjauhetta, 1,5 tl rosmariinia sekoitetaan mikronkestävässä kulhossa t lautasella.
Sekoitetaan vettä kunnes tymäkkä puuro.
Seikoitetaan 1/2 tetraa huuhdeltuja kikherneitä.
1 tl oliiviöljyä sekoitetaan mukaan

Mikrossa taisi olla ensin 1,5 min, sitten 0,5 tai 1 min, kunnes ei enää raakaa keskeltä (voi sekoitella reunemmalle sisäosan raa'at).

Päälle kolesterolia alentavaa margariinia. Popsitaan haarukalla.


(Luin jostain, että rosmariinin pitäisi olla hyväksi nivelille, siitä kimmoke. Ja siitä, että pitää käyttää ohrajauhot pois, etteivät vanhene. Ja siitä, että jo viikon verran olen vetkutellut ruokkauppaan lähdön kanssa, eikä ole tuoretta leipää kotona.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 07, 2022, 22:50:04
Tässä joitakin kännykkäkuvista löytyneitä sapuskakuvia. En jaksa esitellä niitä tarkemmin, joten otin vain PrintScreenin tiedostonhallinnan "ikoneista".

Muutamassa ensimmäisessä kuvassa yritän jatkokäsitellä siemeniä täynnä olleita kitkeriä mandariineja. Niitä keitettiin ja siivilöitiin ja vaikka mitä. Lopputuloksena oli yllättävän kelvollista mehua ja muhennosta. Sokeria lisättiin ja viimeisessä kuvassa myös hilloa.

Useimmissa kuvissa ruuat ovat kasviksia, tofua, soijasuikaleita, "wegepuikkoja" ja muuta tällaista. Joillakin lautasilla on myös kalaa. Osa kuvista on vaatimattomasta jouluateriasta. Näkymät ovat vuosilta 2021-2022.

(https://i.ibb.co/93GpH1Q/lautasia.jpg)

click -> suurenee
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - kesäkuu 09, 2022, 19:07:20
Annos vaniljajäätelöä höystettynä parilla lusikallisella itse tehtyä raparperikiisseliä. Alkukesän raparperi on kyllä aivan huikeaa!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 10, 2022, 13:13:47
Oletko aina paistanut munasi väärin?

Kananmunaa ei kuulu paistaa - Hans Välimäki kertoo miksei (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/6ed08f6d-9c4b-4457-8d4f-2fa2d650f289)
Hans Välimäki näyttää, miten kananmuna paistetaan – vaikka oikeasti sitä ei edes kuuluu paistaa.

Juttu on siinä minuutin mittaisessa videossa, mutta mitään kunnollista perustelua hän mielestäni ei kertonut, vaan kuvaa kuuman pannun käytössä tilanteen olevan hallitsematon.

Olen elämäni aikana milloin millaisellekin pannulle munat laittanut paistumaan ja hyvää on tullut aivan hallitusti aina. Mielellään paistan munat niin, että ohut ulkoreuna paistuu pikkuhiukan rapsakkaaksi ja saa siitä makua. Käyttötarkoituksen mukaan joko rikon keltuaisen tai sitten en. Leivälle tarkoitettu munalätty on ikävä syödä, jos keltuainen valahtaa haukatessa rinnuksille, joten siihen aina rikon keltuaisen, näin myös paistaminen käy nopeammin ja tulos on tasainen.

Lapset yleensä ällöää mitään tutisevaa munan pinnalla, joten heille taas muna paistetaan molemmin puolin. Kääntämisen jälkeen sen voi miltei heti ottaa pois pannulta, sillä vähäinen tuntina hyytyy jo koskettaessaan pannua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 19, 2022, 16:58:04
3 päivää sitten tein tällaista:

- Valmiiksi marinoituja broilerin koipireisiä, marinadi liki huuhdeltuna pois. Maustettu jeeralla, korianterilla, sumakilla ja chilillä. Valmistettu uunissa, 200 C kiertoilma. Vajaa 1,5 tuntia?
- Punajuurilohkoja. Pestyt putsatut punajuuret lohkoiksi. Vuokaan väh rypsiöljyä. Timjamia ja rosmariinia. Sekoitetaan. Valmistetaan uunissa samanaikaisesti broilerin kanssa.
- Huuhdeltua, liotettua ja sitten vielä huuhdeltua riisiä (Pirkka). Keitetään suolalla maustetussa vedessä. Valmiiseen riisiin nokare voita.


Vieläkin em. herkkua on jäljellä yhteen ateriaan. Tänään tein side dishin sen kanssa:

Papu-kasvisruoka

- Isossa paistinpannussa kookosöljyä, pari cm inkivääriä palasina, 1 valkosipulin kynsi palasina. (Maha ei kestä paljon valkosipulia, eikä sipulia, muuten olisin laittanut niitäkin).
- Kun ottaa vähän väriä, lisätään mausteita (kasasin pikkulautaselle:
1,5 tl currya, 1,5 tl jeeraa, 0,5 tl mustapippuria, 0,5 tl maustepippuria, 1/3 tl kanelia, 1/3 tl kardemummaa, 1/5 tl neilikkaa, 1/5 tl sarviapilaa) ja laitoin paistumaan 30 sek. (Mausteita tuli hölvättyä liikaa (hajun perusteella), siksi pakastettuja vihanneksiakin lisäsin.)
- Päälle sriracha-pullon loput (vedellä laimennettuna, jotta sain kaiken ulos). Annetaan veden kiehua pois. 2 rkl tomaattipyreetä. 2 varsisellerinvartta pilkottuna.
- Kookosmaitoa.
- Noin 3 dl keitettyjä kidneypapuja (pakkasesta, sulaneita). 1 pieni pss pinaattia. 1 pieni pss sekavihanneksia (pakaste).
- Valmiiseen pataan: 2 tl salviaa.

Mainiosti sopi riisin, kanan ja punajuuren kanssa.

Toivottavasti ei ala närästämään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 23, 2022, 15:03:48
Se olisi sitten nyhtöpossua luvassa. Porsaan lapa laitettu uuniin. Uni lämmitetty 150 asteeseen ja ajastin 4 tuntiin.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 23, 2022, 15:21:11
^ Oho.

Mää menin päinvastaiseen suuntaan.

Noin neljän minuutin pikaruoka

(pikkukattilaan)
n. 2-3 cm vettä
varsiparsakaalia 6 vartta pätkittynä
(keitetään 1-2 minuuttia)
loraus maitoa, annetaan kuumeta
sekoitetaan perunamuusijauhetta
timjamia 0.5 tl
1 rkl thai sweet chiliä
pieni purkillinen tonnikalaa auringonkukkaöljyssä (ei se kaikkein terveellisin...)

Valmiin annoksen päälle:
1-1,5 dl hapankaalia (antaa hapokkuutta ja makua)

Kelpasi ja oli jopa hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 24, 2022, 12:55:20
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 25, 2022, 13:42:52
Tänään taas lounas meni rimanalituksella, mutta hyvää se oli silti ja sitä on vielä huomiseksikin. Meidän perheessä sitä sanotaan tonnikalarisotoksi, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä aidon risoton kanssa.

Tuossa aiemmassa versiossa käytin chilitonnikalaa, mutta muutama päivä sitten tein siitä maustamattomasta tonnikalasta version, josta tuli niin hyvää, että nyt heti perään tein jo uudelleen. Ei kyllä ikinä ole näin käynyt, mutta tilannetta edesauttoi, että jääkaapissa oli kolme kananmunaa valmiiksi keitettynä. Kananmunien keitto on valmistuksen hitain osa.

Nyt käytin Benin valmisriisistä kasviksilla (https://fi.bensoriginal.com/tuote/Valmisriisi/kasviksilla), joka sopii ehdottomasti paremmin tähän kuin täysjyvä, joka jää liian irtonaiseksi ja kovaksi. Muina aineksina hyvänkokoinen kevätsipuli saksittuna pieneksi ja suippopaprika pilkottuna pieneksi. Mausteeksi valkopippurin lisäksi laitoin jotain Tikka currya vähän. Suolaa ei välttämättä tarvitse, sillä tonnikalassa ja valmisriisissä on suolaa melkein riittävästi. Mutta kesällä ainakin itse kaipaan kohtalaisen suolaista ruokaa, ainakin suolaisempaa kuin talvella.

Valmistuksen runko on siis 1 pkt valmisriisiä, 3 kananmunaa ja 1 prk tonnikalaa. Varmaan voisi kokeilla muitakin valmisriisejä, mutta kasvisjuttu on tähän asti ollut paras. Herne-maissi-paprika pakastepussi toimii tuossa myös hyvin. Sitä ei kannata kuumentaa, vaan sulattaa hiukan varoen, niin pysyvät paremmin kuosissaan.

Ehkä parasta kesäruokaa ikinä. Nopea valmistaa, vaikka joutuisi munatkin keittämään ja maistuu sekä kylmänä että lämpimänä. Ehkä ihan jääkaappikylmänä ei maut niin erotu, joten käytän yleensä annoksen mikrossa niin, että ruuasta tulee hailakkaa, mutta ei kuumaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - kesäkuu 27, 2022, 13:33:37
Kesäinen keitto kesäkeittiössä. Paistoin jauhelihaa, valkosipulia ja sipulia ja lisäsin kattilaan, jossa oli herne-maissi-paprika-pussin loppu ja puolet porkkana-kukkakaali-parsakaali-pussista. Ihan sama, mitä ruokaa tekee, on tekeminen kivaa ja ruoka hyvää!

Sekaan habaneroa, ripaus chipotlea, cayannea, valkopippuria, sitruunapippuria ja loraus rose-viiniä. Suolaa laitoin hieman jauhelihan paistovaiheessa, mutta ei auta mikään: ruoka, joka talvella on ok, tosissaan vaatii näin kesällä, ulkona, enemmän suolaa.

Valmiiseen keittoon lautaselle lisättynä tuore persilja viimeisteli kesäisen maun. Mitä suolaan tulee, en  ole varma siitäkään, etteikö lisätarve olisi seurausta mokasta: ostin vahingossa 17 rasvapros jauhelihaa, kun yleensä prosentti on 10. Että olisiko niin, että rasva vaatii seurakseen enemmän suolaa?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - kesäkuu 28, 2022, 10:17:09
Jotakin, jota pitää kokeilla pihvin kanssa.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/pasi-kehitteli-lisukkeen-joka-tekee-kaikesta-grilliruoasta-parempaa-ultimaattinen-umamipommi/8459322– Tämä maustevoi tekee kaikesta grilliruoasta parempaa! Voi itsessään ei ole kovin voimakkaan makuinen, mutta juuri sen täyteläinen umaminen maku saa kaiken maistumaan paljon paremmalta, koska se korostaa raaka-aineiden omia makuja.

Pasin mukaan maustevoi on sisältämiensä sienien ansiosta "ultimaattinen umamipommi".

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 12, 2022, 17:47:18
^

Teen aika usein maustevoita ihan vaan siten, että sekoitan ingmariiniin (voi, öljy, suola-versio) mitä sattuu, mausteita, yrttejä, jne. Olen kyllä tehnyt myös pieneksi hakatuista tateista + sormisuolasta, ihan ok. Eli vaan pienessä kulhossa sekoitan tahnan, laitan sen folion päälle, muotoilen hieman ja käärin folion pötkyläksi. Sitten vain pakastimeen ja vot, kohta on valmista. Tiedän - ei ole gourmet-tasoa, mutta toimii pihvin tai lisukevihannesten päällä.

Tämän päivän kasviskeiton inspiraationa oli Lidlin 2 e vihannestarjouslaatikko, joka osui mukaan.

Keittoon:
- pakolliset sipulit ja valkosipulit
- fenkolia pienehköksi silputtuna
- pieni lanttu palasteltuna
- tuoretta inkivääriä pieninä paloina
- em ainekset pyöräytin kevyesti pannulla mausteöljyssä
- loppu porkkana/kukkakaali/parsakaali pakastepussi
- kasvisliemikuutio
- mausteet: habanero, chimicurri verde, hermabare (luomuyrtti/merisuola), sitruunapippuri

Lautaselle silputtu ruohosipuli/persiljaseos.

Keiton olisi tietty voinut soseuttaa, mutta meni modernin kesäkeiton versiona.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 12, 2022, 19:16:15
Enpä ole nähnytkään chimichurria kaupoissa, kuullut siitä vain Australian Masterchefissä.

https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/uutta-makua-kesan-ruokiin-ota-haltuun-nama-3-yrtti/3Ke50rnKPmOopkiC4747sL

Tuota lukiessa alkoi tehdä mieli grillattuja varsiparsakaaleja (tai lohta) chimichurrin kanssa.
Ostin Xanten yllytyksestä kertakäyttögrillin. Ehkä tällä tai seuraavalla reissulla saan aikaiseksi sitä käyttää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Socrates - heinäkuu 12, 2022, 19:28:31
Tein tämän kesän hittimehua mansikan kannoista eli 8kg perkuujätteet. En ole aiemmin moisesta kuullut.

Ihan hyvää tuli, ehkä vielä laimennan juodessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 12, 2022, 19:34:50
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 12, 2022, 19:16:15
Enpä ole nähnytkään chimichurria kaupoissa, kuullut siitä vain Australian Masterchefissä.

https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/uutta-makua-kesan-ruokiin-ota-haltuun-nama-3-yrtti/3Ke50rnKPmOopkiC4747sL

Tuota lukiessa alkoi tehdä mieli grillattuja varsiparsakaaleja (tai lohta) chimichurrin kanssa.
Ostin Xanten yllytyksestä kertakäyttögrillin. Ehkä tällä tai seuraavalla reissulla saan aikaiseksi sitä käyttää.

Ollaan tuotu Espanjasta joskus aikoinaan, on ollut chimichurria vihreänä (yrttinen) ja punaisena (pippurinen). Tämä on nyt vähän niin näin, liekö nimitystä käytetty laveasti, sillä ovat maustesekoituksia, ei -tahnoja tai kastiketta. Nyt alkavat olla lopuillaan ja pitää availla tiukkaan pakattuja säilöön laitettuja laatikoita, josko mitä sieltä löytyy. Huominen sadepäivä voisi olla hyvä siihen puuhaan!

Kertakäyttögrillistä sen verran, että kannattaa tietty ensin tehdä se, mitä oikein mielii,  mutta varulta varata lisääkin grillattavaa, sillä lämmön säilyminen yllätti minut. Ei nyt äärettömiin, mutta pidempään kuin kuvittelin sillä pöhisi!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 12, 2022, 23:31:12
Socrun mansikankantamehu jäi kiinnostamaan ja siinähän olisi jotain myös Normalle ja Kertsille:

mansikan kantojen on todettu lievittävän turvotusta ja helpottavan nivelkipuja, mutta en löytänyt näille väitteille virallista lähdettä. Vai onko "vanha kansa" sellainen?

Tässä siis ohje, taitaa olla muuten sama kuin esim. herukanlehdille, joten mikseipä toimisi ja olisi herkullista:

Mansikankantoja tarvitaan sen verran, mitä vähän-sinne-päin-peratuista mansikoista tulee. Eli viiden kilon mansikkalaatikon kannat kerätään talteen ja pannaan isoon kattilaan. Niiden päälle mitataan 1.5 desiä sokeria ja 2 teelusikallista sitruunahappoa, jota saa apteekista tai supermarketin mausteosastolta. Kantojen päälle kaadetaan suunnilleen kaksi litraa kiehuvaa vettä. Niin, että kannat peittyvät. Laitetaan kattilan päälle kansi ja jätetään mehu tekeytymään yöksi. Siivilöidään aamulla kannat pois esim. reikäkauhalla ja pullotetaan herkkumehu.

ohje otettu tästä blogista, tuli ekana vastaan https://moumou.fi/2019/07/08/mehua-mansikan-kannoista/ (https://moumou.fi/2019/07/08/mehua-mansikan-kannoista/)

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Socrates - heinäkuu 21, 2022, 15:13:55
Tein myös raparperimehua, mutta siitä tuli aika pahaa :-\
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 21, 2022, 17:10:18
^^
Jossain IP-lehdessä taisi olla tuo mansikkamehun teko videona ja ensimmäinen ajatukseni oli, että kaikkea hullua ihmiset keksiikin. En ole ikimaailmassa perannut mansikoita veitsellä niin, että kantaan leikataan hyvä palanen mansikkaa mukaan. Kaiken huipuksi ne marjan palaset vain liotellaan ja sitten heitetään pois. Luulenpa, että ne mansikan kannat ilman mansikan palasta ei kyllä maistuisi millekään, joten mieluummin ottaisin hiukan kokonaisia mansikoita ja pöristäisin ne tehiksessä murskaksi ja sitten tekisin tuon ohjeen mukaan. Ne vihreät perkeet joutaa kokonaan biojätteeseen tai jos niistä haluaa jotain tehdä, niin voihan ne tunkea vaikka salaattiin.


Raparperi on yksi kasvimaailman kauhistus. Joka kevät ja alkukesä ihmisiä piinataan "raikkailla" resepteillä. Tosiasiassa raparperi on niin pahaa, että se pitää tönkkösokeroida, että sen saa jossain piirakassa menemään.

Joku puutarhahemmo on tähän meidän pihan kukkapenkkiinkin keksinyt laittaa raparperin kasvamaan. Olen siitä kantanut kilokaupalla lehtiä varsineen biojätteeseen, kun muuten se kasvaa leveyssuunnassa valtavaksi. Ei kelpaa varret kellekään, vaikka on kaiken ikäistä porukkaa keneltä olen kysellyt. Tuokin on sisäpihalla ja kaukana ajoteistä, joten sen puoleen ne olisi kyllä syötäviä. Ainoa ilo siitä on, että se on penkin ensimmäinen, joka keväällä lähtee kasvuun.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 21, 2022, 21:47:40
Hellepäivän sapuska:

Lautasella pestyjä ja putsattuja bataatin ja uusien perunoiden paloja mikrossa kypsäksi, ehkä 4 min.

Lautaselle vihersalaattia, ja tällaista herkullista lisuketta:

Papu-quorn-salaatti

kidneypapuja (tetra, huuhdeltu)
1,5 dl quornia (pakaste, sulata mikrossa)
pieni kesäkurpitsa

pari varsisellerin vartta palasina
7 retiisiä puolitettuina
valkosipulinkynsi
pieni pala inkivääriä

thai sweet chiliä vähän
hyvää oliiviöljyä
balsamicoa
ripaus suolaa (hellepäivän takia)

Hitsin hyvää, varsinkin quorn.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 22, 2022, 08:20:22
^^

Itse asiassa, kyllä niissä mansikan kannoissa aika yllättävän paljon makua on, yksi kaveri jaksaa kuivattaa teeksi ja se on kyllä hemmetin hyvää. Hän tekee syksyisin kahdenlaista teetä, toisessa on vain mansikan kantoja ja toisessa mansikan kantoja ja mustikan lehtiä. En ole varsinaisesti teeihmisiä, mutta näitä juon mielelläni.

Laiskaa ruokaa tulee näillä ihanilla helteillä tehtyä.

Keitettyjä perunoita paljon, että niitä voi käyttää monessa.

Laiskan makkarakastike:
paistetaan italo-makkaraa, sipulia ja paprikaa
heitetään sekaan tomaattimurskapurkki
maustetaan herbamarella, chillillä ja  mumbai masalalla

Seuraavana päivänä paistetaan perunoita, sipulia ja paprikaa ja paistetaan sivuun pihvit. Sentään jaksoin tehdä maustetahnan: ingmariinia, valkosipulia, cayeannea ja provencalea, jossa pihvit paistoin.

Tänään varmaan tulee käytettyä kesän ensimmäistä kertaa rasvakeitintä ja tehtyä makkaraperunat. Kikka on tehdä ne mahdollisimman epäterveellisesti, eli nostaa ylös pariin, kolmeen kertaan ja laittaa takaisin, ns. belgian perunoiden tapaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 22, 2022, 14:38:55
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 22, 2022, 08:20:22
^^

Itse asiassa, kyllä niissä mansikan kannoissa aika yllättävän paljon makua on, yksi kaveri jaksaa kuivattaa teeksi ja se on kyllä hemmetin hyvää. Hän tekee syksyisin kahdenlaista teetä, toisessa on vain mansikan kantoja ja toisessa mansikan kantoja ja mustikan lehtiä. En ole varsinaisesti teeihmisiä, mutta näitä juon mielelläni.

Okei, sitä ei sitten vaan maista, kun syö mansikoita ja johonkin on jäänyt sitä lehdykkää perkauksessa. En niitä suusta ole kaivellut pois. Siinä tilanteessa ei tosiaan makua huomaa. Voi olla myös, että kuivattaminen tiivistää makua ja teen haudutuksessa se vapautuu nesteeseen. Siinähän kait kasvisolukko rikkoutuu, kun perkkeet kuivataan ja pilkotaan pienemmiksi ja lopulta vielä kaadetaan kuuma vesi päälle. Varmaan voi olla jopa voimakkaampi maku kuin tuoreissa perskoissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 09, 2022, 01:27:23
NG-kanavalla oltiin Australian tullissa, jossa yksi hieno avattu lähetyspakkaus oli maailman kalleinta kahvia, nimeltään Kopi Luwak. Pakkauksessa se oli papuina ja jauhetaan vasta sitten ennen kahvinkeittoa.
Hintaa voi olla luokkaa 1000 € per kilo.  Sivettikissa syö kahvinmarjoja ja pavut ei sula suolistossa vaan menee läpi ja ne kerätään sivettikissan paskasta. Pestään ja myydään eteenpäin. Suolisto jne ovat anteneet sille oman arominsa.
Kupillinen saattaa maksaa 50 englannin puntaa. Mutta maku ei arvioijien..  https://en.wikipedia.org/wiki/Kopi_luwak#Taste
.. mielestä ole kummoinen. Hintaa nostaa erikoisuus, ei maku.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 20, 2022, 13:25:20
Ruokakaupassani on aika usein savustettu lohi tai kirjolohi tarjouksessa (kaupan savustamossa savustettu) ja aika usein siihen myös tartun. Varsinkin silloin, kun menen nälkäisenä kauppaan, niin ajatus savustetusta lohesta vaikuttaa herkulliselta. Pidän siitä kyllä pieninä annoksina, mutta usein tulee tuska, miten saan sitä puolisen kiloa syötyä. Ne palat nimittäin pienimmillään on sen puolisen kiloa. Monta päivää peräkkäin vahvaa savunmakua alkaa minulla kyllä yleensä lopussa tökkiä.

Eilen ostin himppasen verran yli puolikiloisen palan ja siitä osan pistelin wokkivihannesten kera niin, että kala oli lautasella kylmänä.

Tänään sain kuningasajatuksen ja päätin lopusta värkätä savulohikiusauksen. Vilkaisin netistä, onko siihen ohjeita ja olihan niitä, mutta tupla-annokseen siihen nähden mitä itse ajattelin tehdä. Minulla ajatuksena oli puolen kilon peruna-sipulisuikaleet ja ehkä noin 350gr kalaa.

Perkasin kalanjämän ja pienin sitä sormillani niin, että saatoin vakuuttua, ettei ruotoja jää ruokaan. Palanen olikin kalan peräpäästä kylkiruotojen alapuolelta, joten perkaaminen oli helppo juttu. Vuokaan kerros perunoita, kerros kalaa ja kerros perunoita. Jokaiseen kerrokseen näppituntumalla sitruunapippuria ja valkopippuria. Kalakerrokseen vielä lisäksi kuivattua tilliä, jonka parasta ennen -päivästä oli jokunen tovi jo kulunut. Päälle kaadoin purkillisen (2dl) juustokermaa ja purkin huuhteluvettä pieni liraus. Suolaa en laittanut erikseen sillä sitruunapippurissa on suolaa matkassa ja kalahan itsessään on kovin suolaista.

Ohjeissa oli vielä juustoraastetta, mutta sitä en laittanut. Paistonajan loppupuolella muutin mieltäni ja kävin viskaamassa juustoraasteenkin vielä. Oikeastaan se oli aika turha, mutta ei se pahaakaan ollut.

Paistoaika tuolle oli noin 40 minuuttia ja asteita 200.

Tulihan hyvää ja mausteet osuivat ihan kohdilleen. Harmi, että tuskin toista kertaa onnistun tekemään ihan samanlaista :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - elokuu 20, 2022, 13:56:14
^Täällä menee makaroonilaatikkoon ohjeeseen nähden tuplamäärä jauhelihaa. Tai oikeammin puolet niitä muita juttuja, koska peruslaatikkovuoka on sen kokoinen. Suhde toimii varmaan kalalaatikollekin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 20, 2022, 14:12:10
^
Savulohi on kyllä aika ärtsyä, joten sitä en ihan kamalasti mättäisi. Mutta, jos haluaa kalaisamman, niin voisihan siihen laittaa savukalan lisäksi tuoretta kalaa, niin ei olisi niin tuhtia :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 20, 2022, 14:39:44
Savulohesta tulee ihanaa tahnaa leivänpäälliseksi, esimerkiksi (itsetehdyn) saaristolaisleivän kanssa sopii mainiosti.

savulohta 2 Lidlin pkt
(kevyt) creme craichea (1 prk eli ei kovin paljon)
sitruunan kuorta raastettuna (1)
sitruunan mehua (1/2?)
tilliä (tuore tai pakaste)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 21, 2022, 09:06:55
Testasimme kauppojen perinteiset ruispalaleivät – halpa vaihtoehto kiilasi yllätysvoittoon (https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009011763.html)

Olipa ylläri, että perinteinen Reissumies haukuttiin lähes maan rakoon ja voittajaksi selviytyi Leipäaitan Retkieväs.


Itse käytän juuri tuollaisia ruispalaleipiä, sillä niitä saa riittävän pienissä pakkauksissa. Sen jälkeen kun ne ohuet versiot palaleivistä tuli markkinoille, olen käyttänyt melkein pelkästään niitä. Näin kesäaikaan ne on ihan parhaita siitä, että ovat riittävän kuivakkaita etteivät homehdu. Leipää harvemmin kierrätän pakastimen kautta, sillä niihin kyllä tulee makupoikkeamaa pakastimesta. Jotkut kovakuorisemmat sämpylät vielä voi pakastaa.

Pitääpä kokeilla tuota testivoittajaa, josko tuollainen mehevämpi leipä säilyisi viimeiseen palaan asti hyvänä, eli sen neljä päivää. Enempää en pehmeä leipää juurikaan käytä, vaan lisänä menee näkkäriä. Periaatteessa näkkäristä pidän jopa enemmän, mutta se ei ole niin täyttävää kuin tuore leipä, joten sitä tulisi syötyä liikaa ainoana leipänä.

Tosimehevistä leivistä Ruis Real olisi kyllä ihan parasta, mutta se tuppaa homehtumaan jopa talviaikaan niin nopeasti, että aina viimeiset palat menisi biojätteeseen.  :(
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - elokuu 21, 2022, 09:59:55
Jos haluatte oikeasti hyviä ruispaloja, kyselkää kauppiaaltanne ottaisiko valikoimaan Viipurilaisen kotileipomon lähipalan.
https://viipurilainen.fi/leivat/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 21, 2022, 17:58:24
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 21, 2022, 09:06:55
Testasimme kauppojen perinteiset ruispalaleivät – halpa vaihtoehto kiilasi yllätysvoittoon (https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009011763.html)

Olipa ylläri, että perinteinen Reissumies haukuttiin lähes maan rakoon ja voittajaksi selviytyi Leipäaitan Retkieväs.


Itse käytän juuri tuollaisia ruispalaleipiä, sillä niitä saa riittävän pienissä pakkauksissa. Sen jälkeen kun ne ohuet versiot palaleivistä tuli markkinoille, olen käyttänyt melkein pelkästään niitä. Näin kesäaikaan ne on ihan parhaita siitä, että ovat riittävän kuivakkaita etteivät homehdu. Leipää harvemmin kierrätän pakastimen kautta, sillä niihin kyllä tulee makupoikkeamaa pakastimesta. Jotkut kovakuorisemmat sämpylät vielä voi pakastaa.

Pitääpä kokeilla tuota testivoittajaa, josko tuollainen mehevämpi leipä säilyisi viimeiseen palaan asti hyvänä, eli sen neljä päivää. Enempää en pehmeä leipää juurikaan käytä, vaan lisänä menee näkkäriä. Periaatteessa näkkäristä pidän jopa enemmän, mutta se ei ole niin täyttävää kuin tuore leipä, joten sitä tulisi syötyä liikaa ainoana leipänä.

Tosimehevistä leivistä Ruis Real olisi kyllä ihan parasta, mutta se tuppaa homehtumaan jopa talviaikaan niin nopeasti, että aina viimeiset palat menisi biojätteeseen.  :(
Lidlin paistopisteen ruispalat ovat sekä hyvänmakuisia, että niitä voi pakastaakin ihan paparipussissaan sellaisenaan. Sama pätee Lidlin paistopisteen kaurasydämiin.

Täysjyvä Real, vaikka hyvänmakuista onkin, sisältää turhan paljon siirappia tms. makeutusta. Sitäkin kyllä joskus ostan. Ei tule minunkaan jaettua pakettia niin, että laittaisin osan pakkaseen, ja siksi viimeisest usein menevät vanhaksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 22, 2022, 19:06:10
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 21, 2022, 09:59:55
Jos haluatte oikeasti hyviä ruispaloja, kyselkää kauppiaaltanne ottaisiko valikoimaan Viipurilaisen kotileipomon lähipalan.
https://viipurilainen.fi/leivat/

Toisessa vakikaupassani oli ruispaloja pyytämättäkin. Kummassakin kyllä tuon leipomon muita tuotteita useampaa laatua.

Tänään ostin ja nyt söin. Hyvää oli. Ainoa vika vaan, että palat on hiukan turhan isoja samoin kuin ne Kertsin mainitsemat Lidlin ruispalat. Kokonaisen leipäparin syöminen alkaa lopussa jo hengästyttää. Puoliskot voisi ehkä puolittaa tällaisena normipäivänä, kun ei niin iso nälkä ole. Puolittaminen on parempi kuin vain ylä- tai alapuolen ottaminen, koska se jäljelle jäävä kokonainen pala kuivuisi. Puolitettuna, ennen leipäparin irrottamista toisistaan, puolikas leipäpari pysyy freesimpänä.

Erityisesti pidin siitä, että reunat oli vähän enemmän paistuneet ja melkein rapeita.

Paahdettu ruisleipä on muuten niin hyvää, että sitä voin vain harvoin tehdä, etten jää koukkuun :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 25, 2022, 16:33:59
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 22, 2022, 19:06:10
Paahdettu ruisleipä on muuten niin hyvää, että sitä voin vain harvoin tehdä, etten jää koukkuun :)

Kuningatar Elisabeth on tainnut jo pikkutyttönä jäädä hillovoileipäkoukkuun.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset/a/1c13e8aa-bd2f-40ab-8339-e83c4164661dIltapalaksi Elisabet nauttii mielellään Jam Pennyksi nimettyjä hillovoileipiä. Voileipäpalojen välissä on ainoastaan mansikkahilloa sekä voita. Lähteet kertovat Elisabetin syöneen kyseistä herkkua koko hänen elämänsä ajan. Ex-kokki McGrady kertoo Elisabetin pyytäneen kyseistä herkkua päivästä toiseen erityisesti teen kanssa riippumatta siitä, kenen kanssa hän ruokailee.


https://www.lavenderandlovage.com/recipe/royal-jam-pennies-jam-sandwiches

Muitakin koukkuja on tarttunut.

LainaaMcGradyn mukaan kuningatar aloittaa aamunsa Earl Grey -teellä sekä kulhollisella muroja. Lounas koostuu tavallisesti grillatusta kalasta tai kanasta ja erityisinä päivinä jälkiruoaksi voi valikoitua ginistä valmistettu drinkki sekä pala suklaata.

Jonkun pitäisi suositella hänelle vihersalaatteja ja ehdottaa päivittäisen ryyppäämisen lopettamista. Tuolla menolla ei vanhaksi eletä.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 26, 2022, 11:41:45
^
Minulle tulee noita koukuttumisia ihan jatkuvasti, mutta yksikään ei kyllä ole lapsesta asti säilynyt mukana.

Pitkän aikaa oli tietty "Cookies" (karpalo-valkosuklaa), jota piti olla kaapissa useampi paketti, jotta varmasti ei lopu ennen seuraavaa kauppareissua tai jos loppui, niin niitä lähdin hakemaan. En tosiaankaan niitä ahminut, vaan lounaan jälkeen kahvin kanssa otin kaksi. Jossain vaiheessa ostin Kuchenmeister Hedelmäkakun ja niin jäin siihen koukkuun. Kaksi ohutta viipaletta sitä menee nyt päivässä samaisen lounaskahvin kanssa.

Kaikenlaisen koukuttumisen historiani on pitkä, mutta onneksi se ei ole koskaan ratkennut holtittomuuteen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 31, 2022, 13:56:56
Tein löytämistäni kanttarelleista kastiketta. Olipa hyvää...Vain kanttarellit pannulle (laitoin tilkan vettä aloituskosteudeksi), kun vesi oli lähes kaikki haihtunut lisäsin kermaa, maustoin suolalla ja pippurilla.

Keitettyjen Annabella-perunoiden kanssa oli ihan tajuttoman hyvää.

Syökääpä ihmiset sieniä, vaikka kääpiä.   https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+sienet++2009-2018/Sy%C3%B6t%C3%A4v%C3%A4ksi+kelpaavat+k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 01, 2022, 10:54:51
Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/lauantaimakkaran-myynti-lopetettiin-palauteryoppy-yllatti-valmistajan-taysin-klassikkotuotteisiin-kajoaminen-menee-suomalaisilla-tunteisiin/8499906– Knoppitietona kerrottakoon, että Atrian lauantaimakkara on kiloiltaan Suomen suurin leivänpäällinen, kun lasketaan mukaan kaikki leivänpäälliset, mukaan lukien kinkut ja meetvurstit ynnä muut, Atrialta kerrotaan MTV Uutisille.

Atrian lauantaimakkara on paras. Näin kertoo erikoisasiantuntija, eli kissamme.

Jos söisin vielä vaaleita vehnäsämpylöitä, niin sellainen runsaalla voilevitteellä ja parilla siivulla tuota makkaraa olisi Liptonin keltaisen kanssa nautittuna aivan erinomainen retkimuona.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 01, 2022, 11:03:44
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 01, 2022, 10:54:51
Jos söisin vielä vaaleita vehnäsämpylöitä, niin sellainen runsaalla voilevitteellä ja parilla siivulla tuota makkaraa olisi Liptonin keltaisen kanssa nautittuna aivan erinomainen retkimuona.

Ai kauheeta! Veit minut taas suoraan lapsuuteen, että huiskahti. Tosin, jos minä pääsin valintatilanteeseen ja usein pääsinkin, oli valinta sipuliteemakkara. Eikä rajoittunut retkiin, vaan oli koulusta tulon hetken ruoka.

Jota muuten Wotkins vielä tekee siedettävää, Atrian vastaavasta en enää oikein tykkää. Vaikka kyllä sitäkin paistettuna syö!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 01, 2022, 11:42:26
Joo, lapsuudessa tuli makkaraa pistettyä leivän päälle joskus vähän turhankin paksusti :)

Olen kyllä enemmän metukkaan kallellaan. Lapsuudessa tai oikeastaan nuoruudessa Lybeckiläinen oli parasta. Se ei ollut niin rasvaista kuin muut metukat tai sitten massa oli vain hienompirakenteista, että rasva ei erottunut niin selvästi. Sittemmin makkaroista siirryin kinkkuun, kun kinkun hinta putosi alle makkaroiden hinnan. Loppu viimeksi vielä tuli kalkkunafileleike kuvioihin, kun se on rasvattomampaa kuin kinkku ja jostain syystä kinkku alkoi tökkiä. Nyt tuon vaalean kalkkunan rinnalla käytän vielä kalkkunametukkaa, joka on vallan mainiota.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 01, 2022, 12:35:16
Minuun ei uppoa lauantaimakkara ollenkaan. Sen sijaan erilaiset metukat liiankin hyvin. HK:lla on tuotesarja, jossa on maustettuja metukoita. Louisianan salami on tulisin, ei toki ihan chorritotasoa, ja siten riittoisin. Xanten mainitsema sipulitee tuo nostalgian mieleen; täytyykin laittaa ostoslistalle. Gotler maistuu myös, mutta sen kaveriksi pitää laittaa suolakurkkua tai vaikka paprikaa. Leivillä ja leikkeleilla saa itsensä täytettyä. Parasta kuitenkin ovat eväsleivät. Niistä voi nautti kahdesti: ensin valmistaessa ja sitten luonnon helmassa mutustellessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 01, 2022, 12:53:10
Jännä muuten miten ihan tavallinen voileipä maistuukin erilaiselta sen mukaan, missä sen syö. Lapsuuteni junamatkat olivat yleensä varsinainen koettelemus, sillä junamatka Seinäjoelle kesti aika kauan. Äiti teki hyvän määrän eväsleipiä mukaan, että niiden avulla saatiin pätkittyä matkaa pienempiin osiin. Yleensä jo ennen Pasilaa aloin vinkumaan kamalaa nälkää. Ei riittäneet kovin pitkälle ne eväät yleensä ja ihan sama minkä verran äiti niitä teki, niin kaikki meni.

Harmittaa, että en laittanut muistiin, minkä reikäleivän tässä taannoin ostin. Se oli joku vaalea sekaleipä ja siitä tuli niin mieleen nuo junaeväät. Niitä varten ostettiin juuri reikäleipä, kun niistä sai kivasti tehtyä eväät niin, ettei ne sotke, kun päällysteet jäävät leipäparin väliin. Olisin varmaan ostanut toisenkin kerran kotiin samaa leipää, kun oli niin hyvää :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 01, 2022, 12:54:02
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 01, 2022, 12:35:16
Minuun ei uppoa lauantaimakkara ollenkaan. Sen sijaan erilaiset metukat liiankin hyvin. HK:lla on tuotesarja, jossa on maustettuja metukoita. Louisianan salami on tulisin, ei toki ihan chorritotasoa, ja siten riittoisin. Xanten mainitsema sipulitee tuo nostalgian mieleen; täytyykin laittaa ostoslistalle. Gotler maistuu myös, mutta sen kaveriksi pitää laittaa suolakurkkua tai vaikka paprikaa. Leivillä ja leikkeleilla saa itsensä täytettyä. Parasta kuitenkin ovat eväsleivät. Niistä voi nautti kahdesti: ensin valmistaessa ja sitten luonnon helmassa mutustellessa.

Näin tämä kyllä rehellisesti itsellänikin on. Wotkinsilla on muuten ihan jees chorizo myös.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 02, 2022, 14:00:54
Hiukan harmitti tänään ruokakaupassa, kun kiertelin hedelmäosastoa. Yhä enemmän alkaa hedelmät olla valmiiksi pakattuja ja yksineläjän näkökulmasta liian isoihin pakkauksiin. Olisin voinut ostaa kaksi tai kolme pientä päärynää, mutta ne oli pakattu kaikki kilon pakkaukseen. Satsumat oli puolentoistakilon verkkopussissa, nektariinit kilon pakkauksessa jne. Monia hedelmiä haluaisin tunnustella yksin kappalein, en puristella, vaan tunnustella painoa ja pintaa, jolloin pystyy aika hyvin arvioimaan kypsyysasteen. Moniahan pitää kotona kypsytellä syömäkuntoon ja on täysi katastrofi, jos useampi hedelmälaji kypsyy samaan aikaan syötäväksi ja kaikkia on kilon verran.

Huoneen lämmössä hedelmien pidempiaikainen kypsyttäminen ei onnistu, vaan se on tehtävä viileässä, jotta ne eivät yksintein nahistu. Jääkaapin vihanneslokerosta sitten pitää ottaa aina "ylihuomisen" hedelmät huoneenlämpöön loppukypsyttelyä varten. Siinä on pidettävä järjestystä ja pakosyöntiä, vaikka ei oikein kaikkina päivinä tekisikään mieli. Ei siis ihme, että hedelmien syönti ainakin minulla on vähentynyt sitä mukaa, miten on tehty hankalammaksi hedelmien ostaminen, kun ne myydään raakana ja liian isoissa pakkauksissa.

Tuo vuodatukseni lähti harmituksesta, kun jouduin laittamaan pari satsumaa biojätteeseen, kun ne eivät ajallaan maistuneet ja nyt olivat jo menneet niin huonoon kuntoon, että en uskaltanut syödä enää. Onneksi sain pelastettua muutaman litteän persikan, jotka olivat nahistuneet, mutta vielä mehukkaita ja hyvinkin syömäkelpoisia, Ne pistelin alkupalana, kun tein lounasruokani, "nahistuneita vihanneksia pannulla".


Vihanneslokeron läpikäynnissä löytyi 1,5 keskikokoista vähän nahistunutta suippopaprikaa ja yksi keskikokoinen sipuli, josta alkoi jo hiukan pilkottaa varrentynkää. Pilkoin nuo suikaleiksi ja laitoin pannulle öljytilkkaan (ginger & lemon grass). Silppusin joukkoon vielä pari pientä chiliä. Noita pyörittelin pannulla ja mausteeksi suolaa, viispippuria myllystä ja jotain kiinalaistyyppistä wokkimaustetta sekä soijakastiketta hiukkasen. Lopuksi nakkasin vielä pari pienehköä tomaattia pilkottuna ja nesteet valutettuna pois. Lautasella mikrotin pakkasesta lohipyöryköitä ja kun nuo olivat kuumenneet, kippasin nahistuneet vihannekset niiden päälle.

Oli oikein herkullinen annos ja yllättävän täyttävä. Tuota olen ihmetellyt, että pannun kautta kierrätetyt vihannekset on paljon täyttävämpiä kuin kylmiltään syödyt. No, niin tai näin, nyt on kaikki nahistuneet taas kerran käytetty pois. Seuraavia odotellessa.


Ne lohipyörykätkin oli ostettu kilon pakkauksessa, joka oli taannoin tarjouksessa. Kippasin ne suoraan reilun kokoiseen pakastepussiin ja laitoin pakkaseen.  Pussista niitä on helppo ottaa kulloinkin tarvittava määrä, sillä ne ovat kuivia pinnaltaan eivätkä jäädy kiinni toisiinsa. Noissa on kalan osuus noin 85%, joten ihan kelpo pyöryköitä ovat, joskin mausteet on aina laimeat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 03, 2022, 18:45:59
Tänään meillä oli taimenta uunista, kanttarellikastiketta ja lohkoperunoita. Juomana Vakka-Suomen Panimon gluteenitonta Savu-olutta. Jälkiruuaksi vaniljajäätelöä ja CostaRica-kahvia.

Ihmisen elo voi olla tosi mukavaa välillä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 19, 2022, 17:53:03
Taas saalistin kanttarelleja. Äsken pesin Annabellaa, käsin varovasti hieroen. Sitten laitan lämpimän kylvyn heille. Kastikkeesta en osaa vielä tarkkaan sanoa, saattaa olla että kerman ja kanttarellien lisäksi joukkoon eksyy myös pikkuisen pekonia.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 20, 2022, 14:50:29
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/168790/Marjojen%20painotaulukko/


1 litra   mansikoita, painaa n. 550 g   
            vadelmia, painaa n. 500 g   
            pihlajanmarjoja, painaa n. 500 g   
            lakkoja ( kosteus voi muuttaa suhdetta )   
            herukoita, painaa n. 500g   
1 litra   mustikoita, painaa n. 700 g   
1 litra   karviaismarjoja, painaa n. 600 g   
           puolukoita, painaa n. 600 g   
1 litra   kirsikoita, painaa n. 750 g   
           luumuja, painaa n. 750 g   
1 dl   sokeria, painaa n. 85 g   
Tuossa kyllä mansikoissakin pitää laittaa kokovaraus, eli litra pieniä mansikoita painaa reippaasti enemmän kuin litra kovin isoja mansikoita.

Taulukkoa tarvitsin eilen, kun ajattelin ostaa puolukoita pakkaseen. Oma ruokakauppani oli pistänyt todella pohjatarjouksen 5kg/20euroa ja siitä sain kimmokkeen, mutta en todellakaan viittä kiloa halunnut. Aloin tehdä vertailuja kaupasta ostettujen pakastemarjojen ja tuoremarjojen myyntihintojen välillä. Lisäksi laskeskelin mikä olisi kohtuullinen litrahinta puolukoille, jotta niitä yleensä kannattaa ostaa tuoreena omaan pakastimeen.

Kotimaiset mustikat ostettuna kilon erässä pakastettuna on vähintäänkin saman hintaisia kuin tuoreet ja joskus jopa halvempia. Ulkomaiset vatut on järkyttävän paljon halvempia pakastettuna 500gr erässä ostettuna kuin mitkään kotimaiset, tuoreena tai pakastettuna. Tiedän, että kohkataan niiden mahatautiriskistä, mutta joko minulle on ilmiömäinen onni ollut matkassa tai sitten riski toteutuu harvoin. Pienenkin riskin voinee poistaa keittämällä niitä reippaasti.

Puolukat on aika samoissa hinnoissa pakastettuna kuin täysihintaiset tuoreet, mutta tartuin kuitenkin ohi kulkiessani torin tarjoukseen 3 litraa kympillä ja otin näitä kaksi erää.

Aikaisemmin meillä syötiin valtavat määrän puolukkaa, kun tytöt vielä olivat kotona, mutta nyt on jäänyt vähemmälle. Pitää ryhdistäytyä ja ottaa ne uudelleen pääruuan kylkiäiseksi. Järkyttävän hyvää on kunnon perunamuussi, johon päälle laitetaan aivan kevyesti sokeroitua puolukkamursketta. Joskus tuota tuli otettua jäkiruuaksi vielä, kun varsinainen ateria oli jo syöty.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 20, 2022, 18:23:47
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 20, 2022, 14:50:29
Aikaisemmin meillä syötiin valtavat määrän puolukkaa, kun tytöt vielä olivat kotona, mutta nyt on jäänyt vähemmälle. Pitää ryhdistäytyä ja ottaa ne uudelleen pääruuan kylkiäiseksi. Järkyttävän hyvää on kunnon perunamuussi, johon päälle laitetaan aivan kevyesti sokeroitua puolukkamursketta. Joskus tuota tuli otettua jäkiruuaksi vielä, kun varsinainen ateria oli jo syöty.

Puolukkaa tuppaa olemaan pakkasessa yli oman tarpeen. Olen havainnut hyväksi kombon jossa kaupan (makeaa, ellei ylimakeaa) puolukkahilloa ja pakkasesta otettuja puolukoita sotketaan keskenään. Mitä jälkiruokaisampaa halutaan, sitä enemmän kaupan punaista sokeripuolukkaa kehiin.

Erityisesti maksaruuissa puolukka on pakollinen ja myös erilaisissa piirakoissa mainio. Olen päätellyt, että runsas mustikan ja puolukan syönti on terveyden lähde. Ihan liian vähän tulee noita käytettyä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 20, 2022, 18:53:10
^
Sen reilun vuoden, jonka kävin salilla, pakottauduin syömään varhaisen aamupalan pari tuntia ennen ennen salille menoa. Aamupalana oli kaurapuuro kuningatarmössön kera. Mössö syntyi 1/3 vattuja 2/3 mustikkaa makeutettuna teelusikallisella sokeria. Marjat pakkasesta lasiin ja mikroon niin, että sulivat kunnolla, mutta eivät kuumenneet. Sulanutta valmista mössöä on noin 1,5dl. Mustikka yksinään on tylsä, joten vattu antaa makua niin, että saan koko aamupalan yleensä menemään.

Kun salilla käynti jäi, jäi myös aamupala tai lähinnä lusikoitava osuus jouti pois, mutta mikrotettu eilinen kahvi tietysti edelleen maistuu :)

Minulle on ollut aina vaikea saada aamulla mitään syötyä, joten kun en enää uskotellut tarvitsevani sitä energiamäärää, niin se oli helppo tiputtaa pois. Olen kyllä harmitellut sen marjamössön jäämistä pois. Voisihan sen myöhemminkin syödä eikä väkisin aamuun liittää. Voisihan se olla vaikka lounaalla jälkiruokana.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 21, 2022, 08:11:24
Yritin etsiä punaisia viinimarjoja kaupan pakastealtaasta, mutta ei näkynyt. Oliko nyt todella surkea satovuosi vai pihtaako joku toimitusketjussa marjoja?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 21, 2022, 08:29:47
^
Tiksin K-supparissa on ja kyllä Prismoissakin näyttäisi olevan Pakkasmarjan Punaherukkaa 200gr

(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/6411810045824?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)

Prisman verkkokaupasta saa kaiketi tilattua niin, että noutaa halutusta S-ryhmän kaupasta. En tuota systeemiä tarkemmin tunne, kun en käytä verkkokauppaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 21, 2022, 08:38:36
^Juuri noita kaipasin. Pussukoissa on sopiva annoskokokin valmiina.

Kohta täytyy katsella kulkuyhteyksiä Tikkurilaan.  ;)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 24, 2022, 17:23:03
Mitkä lämpiminä normaalisti nautitut ruoka-aineet muuttuvat salaatiksi kylminä? Ainakin kana ja makaroni, mutta onko muita?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 24, 2022, 17:31:11
^
Kyllä minusta kirjolohi ja lohi yleensäkin toimii sekä kylmänä että lämpimänä.
Pikemminkin niin päin, että tavallisesti esim. lämminsavulohen olen syönyt kylmänä, mutta kyllä se toimii hyvin lämpimänäkin ainakin kiusaukseksi tehtynä.

Maustettua ja kypsennettyä riisiä voi käyttää salaatissa samoin kuin kuutioitua kylmää kypsennettyä perunaa. Perunan päälle kun hujauttaa jonkun yrttisen öljyn, niin se on hyvää.

Eikö uusi pata ole vielä kotiutunut, vai miksi kyselet kylmiä syötäviä? :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 24, 2022, 17:39:17
Syön paraikaa eilen valmistamaani kanaa kylmänä. Siitä tuli kysymys mieleeni. En ole vielä tilannut pataa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 24, 2022, 17:52:20
No itse asiassa mikä tahansa liha menee kylmänä ihan hyvin, jos ei se ole kastikkeen seassa.

Joku hyvin maustettu possun file uunissa kypsennettynä voi olla lämmin ruoka ja jämistä hyvinkin voi tehdä salaatin, kun siitä leikkelee sopivia pieniä kuutioita. Varmaan naudanpaistikin toimii samoin, joskin se varmaan kannattaa siivuta ohueksi salaattiinkin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Melodious Oaf - syyskuu 24, 2022, 17:56:06
Kai salaateissa pasta ja pesto ja monet erilaiset lihat tai jotkut kalatkin ovat aika tavallisia. Chorizo, pekoni ja lammas nyt ainakin mutta periaatteessa kai mikä vain.

Kypsennettyjä kasviksia tai sieniä tietysti voi laittaa.

En ehkä ihan täsmällisesti vastaa kysymykseen, mutta toisaalta en tiedä, muuttuuko kana sitten oikeasti jäähtyessään salaatiksi jonkun mielestä.

Eikä pastakaan muutu pelkästään sillä että se jäähtyy, vaan melkein siinä pitäis olla joku kastike tai muu juttu mukana. Pasta voi olla tavallaan ihan hyvää kylmänä vaikka leivän päällä, mutta silloin se varmaan useimpien mielestä on kylmää pastaa eikä varsinaisesti salaattia.

Sekin vois olla mielenkiintoinen kysymys, mitä ei laiteta salaatteihin juuri koskaan ja miksi. Esimerkiksi kylmää jauhelihaa hirveän harvoin ripotellaan salaatin päälle.

En tiedä, olisko se sinänsä ikävän makuista edes, mutta veikkaan että jos jauhelihasta tekee jonkun soosin tai muun, ne maut mitkä toimii jauhelihan kanssa ei ehkä keskimäärin hirveän hyvin sovi ns. raikkasiin salaatteihin. Jos salaatin olis tarkoitus olla rapsakka ja raikas ja muuta, niin jollain lailla sotisi tätä vastaan valella se kylmällä pastakastikkeella tai jauhelihakastikkeella ylipäätään.

Mutta jos tekee salaatin vaikka sillä idealla että se onkin aika mausteinen ja tymäkkä, siinä on vaikka sipulia ja chiliä tai jalapenoja, paprikaa ja jotain sienijuttua yms., kyllä kai siihen silloin sopis sekä jauheliha että vaikka lehtisalaatti kevennykseksi.

Jos ajattelee meidän suomalaista ruokakulttuuria, niin paljonhan tähän vaikuttaa myös se, että on isoja keittiöitä kouluissa sun muissa paikoissa ja samanlaisia linjastoja joiden salaattiosastolla on erinäisiä vaihtoehtoja tarjolla.

Kun näiden tarjontaa valitaan, varmasti siinä mietitään kustannustekijöitä, mutta yllättävän olennainen juttu on sekin, että pyritään tarjoamaan sellaista, joka ei ole esimerkiksi maultaan niin voimakasta, ettei sitä osa pystyisikään syömään tai kokemus olisi selkeästi epämiellyttävä.

Tämmönen "laitoskeittiöefekti" ei säätele koko ruokakulttuuria, mutta se näkyy siinä kuitenkin aika vahvasti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 24, 2022, 22:08:13
Saattaa olla, että rasvaisia lihoja harvemmin näkee salaateissa, ehkä pekoninmuruja lukuunottamatta. Eläinrasva ehkei ole niin hyvää tai houkuttelevaa kylmänä? Vähärasvainen kinkku kyllä toimii, esimeriksi italiansalaatissa.

Noiden edellä listattujen lisäksi ainakin kananmuna ja kalkkuna. Ja pavut.

Juureksista voi käyttää vaikka mitä, varsinkin marinoituna. Itse olen käyttänyt mm. juuriselleriä, palsternakkaa ja lanttua, ja porkkanaakin, vaikka harvemmin. Fenkolia, purjoa, varsiselleriä voi käyttää lämpimänä ja kylmänä. Punajuuria samoin. Punajuurta kyllä itse käytän usein erikseen, omana salaattinaan, korkeintaan sipulin tai valkosipulin kanssa, kera balsamicon ja hyvän oliiviöljyn. (Paitsi jouluisessa punajuurisalaatissa,  johon voin laittaa purjoa, kermaviiliä tms..)

En ole kokeillut, mutta ehkä parsakaali ja lehtikaalikin toimisivat? Itse vaan en oikein välitä kummastakaan. Ja kukkakaali ainakin toimii, raakanakin. Ja varmaankin kiehautettu ja nopeasti jäähdytetty ruusukaali?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 25, 2022, 00:52:07
En tiedä salaatista/-tina miten olisi mutta kaupan hyllystä ostettu silakkalaatikko maistuu kylmänä hyvältä, sanoisin että ehkä jopa paremmalta kuin lämpimänä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - syyskuu 27, 2022, 21:27:25
Mökillä löytyy maasta välillä tölkkejä, joita ohikulkijat ovat tieltä heittäneet. Jokin aika sitten pomin sieltä seltzer-tölkin ja jäin ihmettelemään, mikä juoma tämäkin sitten on. Miellän seltzerin jonkinlaiseksi vatsaa rahoittavaksi samarin-tyyppiseksi tuotteeksi. Mutta tämä tölkkituote oli alkoholipitoinen ja mauksi ilmoitettiin inkivääri-omena. Makeuttamaton. Höh? No, kun tulin muutamaa päivää myöhemmin kotiin työteliään puutarhapäivän jälkeen, teki mieli palkita itseä jollakin kivalla ruokajuomalla. Ostin tölkin olutta ja sen lisäksi tuollaisen seltzerin. Oluen join samana iltana pizzan painikkeeksi ja sepäs maistui! Tänään muistin, että kaapissa on vielä se seltzeri. Koemaistelu metwurstivoileivän kanssa paljasti vissyvettä muistuttavan juoman, jossa oli hieman inkiväärin makua. Hellesäällä tämä ehkä maistuisi paremmin, mutta nyt vaikutelma oli aika mitätön. Sekoittelen mieluummin itse vetisiä janojuomia vissyvedestä ja lonkerosta/limsasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 30, 2022, 09:15:57
Yritin keitellä munia kantikseen kirjoittelun lomassa. Pieleenhän se meni. Oli laittaa vain kolme munaa kattilaan, johon menee normaalisti seitsemän munaa. Innostuin lukemaan hämärien tuntien hämärää saldoa ja kiehumisen alkamisen seuranta petti. Seurauksena yksi pahasti rikkoutunut muna ja toisessakin särö. Syötävää herkkukamaa kuitenkin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 30, 2022, 10:23:38
^
Noin lyhytaikaisen keittelyn aikana ei kannata ottaa mitään sivuhommia tehtäväkseen. Korkeintaan, jotain kurkun ja tomaatin viipalointia tai vastaavaa ruokailuun läheisesti liittyvää kannattaa siinä ohessa tehdä. Lukemisen aikana ei huomaa ajankulua.

Mutta niistä munista. Juuri eilen olisi ollut taas tarpeen keittää munia, kun lounaaksi oli pari porkkanapiirakkaa ja nakkia. Keitetyt munat olisi sopinut kokonaisuuteen hyvin, mutta taas kerran olin niin laiska, että halusin päästä nopeasti hommasta eroon, joten pistin munat paistinpannulle. Hyvää lohturuokaa flunssaiselle oli tuokin, vaikka keitetyt munat olisi nopeasti saanut muunnettua munavoiksi ja lounas olisi muuttunut jopa herkulliseksi.

Outo juttu tuo, että joillakin ruokahalu katoaa kokonaan flunssan myötä, mutta minulla ei. Pikemminkin kaipaan tukevaa ruokaa ja vain tuoreannos jää yleensä tekemättä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 30, 2022, 10:48:53
^Minulla flunssan alku on syömättömyyden aikaa. Siinä vaiheessa, kun alkaa ruoka maittamaan, tietää taudinkulun olevan voiton puolella.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 30, 2022, 14:28:53
Piti lähteä jotain lohtuherkkua ostamaan. Kauppiaani ilmoitteli FB:ssä, että joku leipomon konsulentti on maistattamassa niin leipiä kuin makeitakin leivonnaisia. Kun pääsin paikalle, huomasin, että en jaksa puhua kenellekään ja noilla konsulenteilla on tapana nalkittaa ihminen juttelulla eikä siitä pääse sitten pois ottamatta jotain mukaansa.

Kiersin kaikki muut kaupan leivonnaiset ja yllättäen ei oikein tehnyt mitään mieli. Sitten silmiini osui tavallinen Salosen pullapussi (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/salonen-pulla-6kpl330g-6405506486107). Sen nähdessäni jo tiesin, että siitä on pakko tulla hyvää, sillä kotona oli vattuhilloa ja kermavaahtotölkki. No, aika lähellä laskiaispullaahan se oli, kun halkaisin yhden pullan ja voitelin kummankin puoliskon vattuhillolla ja pursotin kermavaahtoa päälle. Oikein hyvä jälkiruoka, jonka kanssa join ison mukillisen mikrotettua kahvia :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 30, 2022, 14:36:07
^
Itse ostin Salosen korvapuusteja 4 kpl / pussi. Mansikkahilloa pitäisi olla joten pitääpä yrittää hommata jostain vielä kermavaahtotarpeet. Voisi kokeilla, onko korvapuusteista askarreltavissa laskiaispulla-versioita.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 30, 2022, 14:39:52
^
Kanelin makuun voisi sopia myös aprikoosihillo tai appelsiinimarmeladi :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 30, 2022, 15:27:39
Nyt on kermavaahtotarpeet. Siten vain odotellaan, että tulee riittävä makeannälkä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 30, 2022, 19:15:30
Ei ole vielä tullut makean nälkää, mutta pizzanälkä tuli juuri sopivasti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 01, 2022, 10:16:55
Ihan vain muistutuksena, että 4.10 on Kansallinen korvapuusti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Korvapuusti)päivä, ettei pääse keneltäkään pullahiireltä menemään ohi. Tuolloin monissa kaupoissa on hyviä tarjouksia, joita kannattaa käyttää hyväksi ja pistää puusteja pakkaseen pahan päivän varalle :)

Huom! Kannattaa tarkistaa kaupassa, että korvapuustit ei ole jo kertaalleen pakasteesta sulatettuja, jos aikoo pakastaa.

Prismassa taannoin petyin pahasti, kun paistopisteen pullakaukalosta otin muutaman korvapuustin. Ovat siellä todella edullisia. Vasta IP-kassalla huomasin, että näytölle tuli teksti "Korvapuusti, sulatettu". Kun vilkaisin hintalappua, niin siinäkin vaaka oli yrittänyt tuoda asian esiin, mutta näkyi vain "Korvapuusti sul". Tuota en huomannut punnitessa, kun kiinnitin vain huomiota, että hinta tuli oikein. No, niitä muutamaa en ollut aikeissa pakastaa, mutta harmitti silti, kun paistopisteen tuotteissahan ajatuksena on, että ne on liikkeessä paistettu (voi olla kyllä leivottuna ja raakana toimitettu liikkeeseen, paistoa vaille valmiina).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 01, 2022, 11:03:48
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 21, 2022, 08:29:47
(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/6411810045824?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)

Tänään oli vihdoin meidänkin kaupassa näitä. Nam!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 01, 2022, 11:28:29
^
Olenkohan muistanut kertoa, että noista tulee aivan mainio vispipuuro. Eikä nyt kovin paljon kuitujakaan mene hukkaan, jos siivilöi ja huuhtelee mehun ne kuoren. On ne niin ohuet. Kannattaa käyttää tummia mannaryynejä tekipä vispipuuron mihin menuun hyvänsä. :)

Vispipuuroon tulee aina sokeriakin. Ainakaan minä en koskaan tee kokonaan ilman sokeria. Käytetystä makuaineesta sitten riippuu minkä verran on tarpeen. Yleensä laitan sokerin vasta sitten, kun puuro on muuten keitetty valmiiksi. Silloinkin alkuun laitan tietoisesti liian vähän ja varsinaisen loppuun maustamisen teen siinä vaiheessa, kun vispaaminen on jo lähes valmis ja puuro hailakkaa. Silloin voi jo hyvin päätellä, minkä verran puuro kaipaa makeutta lisää. Kuuman puuron maistelu ei oikein anna kuvaa siitä, miltä puuro maistuu kylmänä. Hailakasta se jo onnistuu ja loppuvispauksessa sokeri vielä asettuu tasaisesti kokonaisuuteen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 01, 2022, 12:10:23
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 30, 2022, 10:48:53
^Minulla flunssan alku on syömättömyyden aikaa. Siinä vaiheessa, kun alkaa ruoka maittamaan, tietää taudinkulun olevan voiton puolella.

Minulle on isoäiti sanonut, että ruoki vilustumista, näännytä kuume nälkään. Ja näin se itselläni toimii, kun on vilustunut "saankohan flunssan"-olo, syön mausteisia ruokia, joissa mielellään on paljon inkivääriä, sekä juon teetä. Sitten varsinaisesti kuumeessa ei mikään muu kuin uni maistu.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 01, 2022, 15:51:02
Söin kaksi laskiaiskorvapuustia. Olipas rikollisen hyvää. Tosin tuo annos oli kyllä aavistuksen verran liian iso sillä nyt puolisentuntia ahmimisen jälkeen olo on hieman ällö.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 01, 2022, 17:20:52
No just. Nyt alkoi tehdä mieli vispipuuroa (ei ole muuta puolukkaa kuin klimppinä survosta puoli litraa pakkasessa). Ja korvapuusteja. Ja laskiaispullia. Hmph.

Mustikoita on kotona, ja olen viikon vetkuttelun jälkeen saanut pestyä piirakkavuoan edellisen mustikkapiirakan jäljiltä (ensimmäinen vuosikausiin muistaakseni, ja kaverin FB-kuvan innoittamana, yllytyshullu kun olen). Viimeksi laitoin vehnäjauhoa+ruisjauhoja, ja se oli yllättävän hyvää, vaikka unohdin nostatuksen hiivan tai leivinjauheen avulla. Ei ollut kananmunaa, laitoin soijajauhoa ja miedonmakuista Neito-rypsiöljyä. Päälle klikkasin nokareita maitorahkaa, joka oli vaniljasokerilla mautettu. Eli melkein terveellistä.

Nyt olisi kotona kananmunaa, kaurahiutaleita, uutta vaniljasokeria.... hm....
Ehkä piirakkavuoan voisi vuorata leivinpaperilla. Ei jäisi sitten lojumaan tiskialtaaseen viikoksi se vuoka.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 04, 2022, 14:40:23
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 03, 2019, 12:43:24
Jollain aikaisemmalla foorumilla olen kehunut Pitsapannukakkua ja nyt on pakko kehua uudelleen.

Kun tuostakin kehusta on jo kolme vuotta, niin kehunpa taas kerran, nimittäin luulenpa, että tuossa on samalla se edellinen kerta, jolloin olen tuota herkkua tehnyt. Ajatus syntyi jollain kauppareissulla ja se jäi niin tiukasti kielen päälle, että pakko nyt oli tehdä, että pääsen ajatuksesta eroon. Tuossa linkitetyssä viestissä on koko uunipellillisen kokoisen pannarin ohje, mutta nyt tein pienemmän, koska pakastimessa on ruuhkaa.

Tällä kertaa oli 28x28 pyrexvuoka, jossa on korkeahkot n.5cm reunat paistoastiana, joten sovitin ainesten määrän vähän pienemmäksi kuin uunipellilliseen. Tosin epähuomiossa tonnikalan määrää en pienentänyt, joten tulipa kalaisaa.

Kyllä harmitti, että juuri kun olin lykkäämässä taideteosta uuniin, tajusin unohtaneeni katkaravut, jotka juuri tätä paistosta varten eilen kävin ostamassa. Juustoraastekin puuttui, kun sen taas unohdin eilen ostaa, mutta viipaloin hiukan emmentalia, jotka sommittelin paistoksen päälle paistamisen loppuajaksi.

En kyllä muistanutkaan, miten täyttävää tuo on, sillä vajaan neljänneksen tuosta leikkasin lautaselleni ja ähkytäyteen tulin. Vähempikin olisi riittänyt.

Ananasta en laittanut, vaikka olisi kyllä tuohonkin sopinut :D


Jännä, miten pulpahtelee mieleen noita herkkuja, joiden tekemisestä on jo kauan. Toinen, joka on pyörinyt mielessä, on lihapiirakkalevy. Se oli oikea hitti, kun tytöt olivat vielä kotona. Eli voitaikinalevyjen (pakasteena ostettu) väliin reippaasti maustettu jauheliha-kananmuna-riisimössö. Mutta vaikka miten tekisi mieli, niin tuskin tuota alan väsäämään yksin syötäväksi, kun taikinakuori on kyllä melkoinen energiapommi. Toinen vaihtoehto tuohon olisi kaalipiirakka. Mutta vannomatta paras :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 04, 2022, 17:24:41
Täällä mennään vahvasti sienilinjalla.

Eilen oli potanteille suppilovahverokastiketta ja tänään oli kanttarellikastikkeen vuoro. Tosin joukkoon eksyi yksinäinen piikkinen blondi eli vaalea orakas.

On tämä mukavaa. Eilinen jälkiruoka oli mansikkakääretorttua ja kahvi, tänään kahvi ja porkkanajugurttikakkua.

Aamiainen kuitattu molempina päivinä 8 minuutin munalla ja keksillä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 10, 2022, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - syyskuu 24, 2022, 17:23:03
Mitkä lämpiminä normaalisti nautitut ruoka-aineet muuttuvat salaatiksi kylminä? Ainakin kana ja makaroni, mutta onko muita?

Peruna?

(https://www.atria.fi/contentassets/8f9ca68d11504f7fbf3bcf6d6cb4b2cc/0272.jpg?w=555&h=555)

Perunasalaatti on nimityksenä ihmeellinen.

Lainaus käyttäjältä: https://www.atria.fi/tuotteet/valmisruoka/salaatit/forssan-400g-perunasalaatti/Ainesosat: huom! ukrainan sodan aiheuttaman raaka-ainepulan vuoksi pakkaukseen painettu ainesosalista poikkeaa tässä ilmoitetusta. pakkauksessa ilmoitettu raaka-aine muunnettu maissitärkkelys on korvattu raaka-aineella muunnettu perunatärkkelys. koskee pakkauksia, joissa viimeinen käyttöpäivä on 8.7.2022 jälkeenperuna (56 %), majoneesi (rypsiöljy, vesi, etikka, kananmunankeltuainen, sokeri, muunnettu maissitärkkelys, jodioitu suola, säilöntäaineet (kaliumsorbaatti, natriumbentsoaatti), maltodekstriini, mausteet (sinapinsiemen, valkopippuri)), kurkku, säilykekurkku (kurkku, makeutusaine sakariini, aromit (mm. sinapinsiemen)), sipuli

Kannattaa myös huomioida, että Vorssassa Ukraina kirjoitetaan ukraina. Muitakin kirotusvihreitä ja huolimottomuksia näkyyolevan. Tai sitten shift ja välilyöntinäppäimet ovat olleet toimimattomia.

Suomalaiselle elintarviketeollisuudelle voisi ehdottaa kanaperunamakaronimajoneesisalaatin valmistukseen ottamista, ehkä vielä ripauksella palvikinkkua. Siinä tosimiehen ruokaisa salaatti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 10, 2022, 12:58:21
^
Nyt muistuikin mieleen, miksi perunasalaatti ei ole uponnut pitkään aikaan: sisältää raakaa sipulia ja kurkkua, jotka molemmat aiheuttavat mulle närästystä ja refluksia. Nimimerkki toissa yönä en nukkunut mm. refluksin takia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 10, 2022, 13:04:10
K-supparini on poistanut Pirkan perunasalaatin kevytversion myynnistä, mutta onneksi Prisman hyllyssä on Kotimaista -sarjan vastaava tuote. Minusta se on ihan kiva lisuke tuoreannokseen kylkeen lautasella eikä se nyt niin holtiton energiapommi ole, jos sitä kohtuudella käyttää :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 10, 2022, 15:56:09
Minä annan ääneni Lidlin perunasalaateille. Niille kilon neliskanttisissa purkeissa myytäville. Niissä on eri sooseja, joten luulisi löytyvän itse kullekin sopiva maku.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 11, 2022, 02:10:34
^
Se Lidlin kevytversio perunasalaatista kuutionmallisessa tötsässä ei ole omasta mielestäni herkkua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 15, 2022, 18:59:38
On ollut erikoisherkkujen loppuviikko. Eilen söin nahkiaisia ja tänään oli savumuikkujen päivä.

En ollut ihan varma mikä punaviini sopii muikkujen kanssa joten teinkö suurenkin etikettivirheen nauttiessani Duas Uvasia? Valkoviinit eivät meikäläiselle oikein putoa. Ne on närästyksen aihe ja maistuvat keskentekoisilta. Juodaan kun muuta ei ole saatavilla.

Lainaus käyttäjältä: ALKONuorekas, tumman marjaisa tuoksu josta voi erottaa mustaherukkaa, karhunvatukkaa, luumua, mausteisuutta ja maanläheisiäkin aromeita. Melko täyteläinen maku toistaa tuoksun aromit. Viinissä on lisäksi paahteista, savuistakin mausteisuutta ja karpaloa. Jäntevät tanniinit tuovat viiniin napakkuutta. Kokonaisuus jättää hieman suuta supistavan, savuisen paahteisen jälkivaikutelman.

Tavoitteeni on ollut syödä kaksi kertaa viikossa kotimaista kalaa, mutta onko nahkiainen laskettavissa kalaksi?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 15, 2022, 19:08:48
Kyllä wikipedia sen kalaksi väittää, vaikka minusta se on liero.

Nahkiainen (Lampetra fluviatilis) on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 15, 2022, 22:56:22
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 15, 2022, 19:08:48
Kyllä wikipedia sen kalaksi väittää, vaikka minusta se on...

Hieno juttu. Ei tarvinnut tinkiä kahdesta kalapäivästä.

Syön noita muutaman kerran sesongissa. Sisältää runsaasti A-vitamiinia. Saattaa tosin olla, että minulla ei ole A-vitamiinipuutosta kun tykkään maksasta, porkkanasta, nahkiaisista ja kananmunista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 03, 2022, 13:02:34
Tilasin k-marketista silliä huomiseksi. En ole tänä vuonna juurikaan syönyt silliä. Menneinä vuosina ahmin sinappisilliä niin paljon, että tuli stoppi. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että silli uppoaisi jälleen. Tilasin Jalostajan perinteistä sipulisilliä, Abban valkosipulisilliä ja Jalostajan marinoitua sinappisilliä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 03, 2022, 14:27:48
^Joulusillit! Paniikki... ;)

Silli on kyllä hyvää, mutta kovin suolaista. Eli kohtuus sillin syönnissäkin. Toki jouluajan pieni herkuttelu sallitaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 03, 2022, 16:40:58
^
Jos sillissä on esim. 6% suolaa ja sitä syö perunan kanssa, niin 5xperunaa silliin nähden jos syö, niin kokonaissuolaisuus keskimäärin on 1%, mikä on lanttulaatikon kanssa samaa luokkaa.

Minulla on muutama extremesuolainen herkku. Pahin taitaa olla anjovispizza aurajuustolla ja säilykepikkukapriksilla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 04, 2022, 14:50:03
Ostin banaanin ja kolme persimonia. Kaksi persimonia ajattelin syödä sellaisenaan mutta yhden laitan banaanin ja hedelmäsäilykepurkin sisällön kanssa vaniljarahkan sekaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 04, 2022, 17:13:31
Viime kerralla join rahkan kanssa kokista. Se oli huono yhdistelmä. Maha meinas räjähtää. Nyt virheestä viisastuneena pidän porejuomat kaukana. Nyt pystyy jopa nauttimaan tästä hedelmärahkasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 07, 2022, 21:29:53
Outoa nostalgiaa. Valion omena-kaneli profeel rahka aromiltaan nenässä toi tänään mieleeni lapsuudesta isän tai sedän sätkätupakkarouheen.
  Tää ei ole eka kerta, joku kanelissa on ennenkin tuonut tupakan jauheet mieleen. Mutta ei kanelipullat tuo sitä, se on jokin yhdelmä. Miksi se tuo? Oliko jo muinoin tupakkarouheet kanelilla maustettuja vai mistä kyse?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 08, 2022, 00:42:41
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 04, 2022, 14:40:23
Kyllä harmitti, että juuri kun olin lykkäämässä taideteosta uuniin, tajusin unohtaneeni katkaravut, jotka juuri tätä paistosta varten eilen kävin ostamassa. Juustoraastekin puuttui, kun sen taas unohdin eilen ostaa, mutta viipaloin hiukan emmentalia, jotka sommittelin paistoksen päälle paistamisen loppuajaksi.

Tästä tuli mieleeni se, että pakastan juustoraastetta ja oliiveja pizzaa varten. Raastan Polar-juustoviipaleen pakastepurkkiin ja panen purkin pakastekaappiin. Kun tarvitsee ripotella raastetta pizzan päälle, sen voi tehdä jäisenä. Rapsii vain haarukalla. Sen jälkeen purkki takaisin pakasteeseen.

Olivien pakastamisen syy on se, että ne eivät säily avatussa lasipurkissa kuin vähän aikaa. Pakasteesta niitä voi ottaa pizzaan tarvittavan määrän ja jättää loput seuraavaa kertaa varten.

Sellainen huomion arvoinen seikka näissä menetelmissä on, että kun jäistä juustoraastepalaa rapsuttaa haarukalla, siitä kyllä irtoaa raastetta niin kuin pitääkin, mutta sitä tahtoo lennellä vähän sinne ja tänne. Jos tämä haitaa, raaputtelun voi tehdä syvässä astiassa, esimerkiksi kattilassa, josta ripottelee raasteet pizzaan.

Kokeilin joskus aikoinaan pakastaa kokonaisen juustonpalan, mutta se ei ollut erityisen hyvä idea. Juusto muuttui vetiseksi tai jotenkin muuten epämiellyttäväksi. Kokeilusta on jo kauan, joten en muista enää aivan tarkkaan, mikä oli ongelma. Juustoraasteen sen sijaan olen huomannut säilyvän moitteettomana pakasteessa vaikka kuinka pitkään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 08, 2022, 10:16:22
^
Ehkä kandeis kokeilla irtopakastusta: pakastettava asia kuten juustoraaste laitetaan tarjottimelle tms. isolle pinnalle, ja pakastetaan, ja vasta sen jälkeen laitetaan pussiin tai pakastusrasiaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 08, 2022, 10:51:01
^
Tuo on toimiva menetelmä myös kaikissa kappaletavarana pakastettavissa, joiden haluaa pysyvän erillään, esimerkkinä itse tehdyt lihapullat. Kerran mokasin, kun pakkasin lihapullat pakastepussiin ja vielä aika tiiviisti. Niissähän oli sen verran kostettua, että jäätyivät kiinni toisiinsa. Aika pitkään jouduin moukaroimaan pussia, että sain irti ne tarvitsemani viisi lihapullaa. Jouduin vielä laittamaan toisen pussin lihapullamöykyn päälle, kun alkuperäinen tuli moukaroitua rikki. Seuraavalla kerralla ymmärsin jo pakastaa pallerot irtonaisina ja pakata vasta jäätyneinä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 18, 2022, 13:49:23
Aikaisemmin olen usein ostanut kaupan grillitipua kylmätiskiin pakattuna, mutta K-supparista nuo katosivat ehkä vuosi sitten. Kyselin niiden perään ja sain vastaukseksi, että ne menevät kaupaksi lämmintiskistä eikä niitä enää jää pakattavaksi. Prismassa kysyin samaa ja sieltä sain vastauksen, että heillä ei ole pikajäähdytintä, jolla ne saisi pidettyä myyntikelpoisena. Veikkaan, että K-supparissakin tämä olisi ollut oikeampi vastaus. Kummassakin nimittäin jämät myydään pakattuna lämmintiskistä.

Pitkästä aikaa ostin tuollaisen valmiiksi pakatun. Luulin siinä olleen koipireisiä, mutta olikin pieni kokonainen tipu, mikä oli iloinen yllätys. Perkasin tipun tarkasti ja pilkoin lihat sopiviksi paloiksi. Kuumensin runsaasti mausteita öljyssä ja kippasin tipunpalat joukkoon. Mausteena oli jotain intialaista sekoitusta, jota terästin vielä chilillä ja kurkumalla. Perään pari kahden desin ruokakermaa (10%) huuhteluvesineen. Tein pienen vehnäjauhosuuruksen ja lisäsin vielä vettä hiukan. Siltikään lihat ei ihan uineet kastikkeessa, mutta peittyivät hyvin. Yleensähän tuollaista kastiketta syödään riisin kanssa, joten kastiketta ei tarvita kovin paljon. Keittelin kastiketta kymmenisen minuuttia ja tarkistin maun ja lisäsin suolaa.

Tarjosin kastiketta itselleni valmisriisin (täysjyvä) ja mustaherukkahyytelön kera. Oli taas järjettömän hyvää ja vähällä vaivalla. Tai olihan siinä tipun perkaamisessa oma vaivansa, mutta kastike syntyi nopeasti.

Minusta tuo grillatusta tipun lihasta tehty on paljon parempaa kuin käyttäen raakaa tipua, joka tuntuu aina jäävän kummallisen narskuvaksi, vaikka olisikin ihan varmasti kypsää. Niillä on ihan erilainen suutuntuma. Minua on aina ellottanut Master Chef -kisoissa ne liharuuat, joissa lähestulkoon veri valuu lautaselle ja liha on selvästi minun silmin katsottuna keskeltä raakaa.

Muistan joskus muinoin ravintolassa, kun piti mennä "syömään hyvin", niin tilaamani kypsä pihvi valui punertavaa nestettä lautaselle. Sanoin tarjoilijalle, jotta eihän tämä kypsä ole. Pihvi vietiin takaisin keittiöön ja tuotiin kypsempi tilalle, mutta en siitäkään saanut syötyä kuin vähän reunoja. Minulle ei tuota mitään ongelmaa syödä kahdesti kypsennettyä, sillä raaka liha on yököttävää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 18, 2022, 14:03:53
Söin juuri Ikean lihapullia. Ei valittamista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 19, 2022, 01:26:23
K-kaupan Pirkka timanttisämpylät on hyvin herkullisia ja edullisia (á 0,39). Valitettavasti kohtaamme harvoin, edellisestä kerrasta on jo viikkoja, ehkä siksikin ne maistuivat nyt erityisen herkullisilta. Tuppaan siivuttamaan ne ylhäältä alas kuin tomaatin eli tulee monta piensiivua per sämpylä ja syön niitä Floran kera.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 19, 2022, 10:27:03
Oletko laskenut, miten paljon rasvaa tulee syötyä enemmän tuollaisen siivutuksen seurauksena kuin mitä söisit ihan tavallisesta halkaistun sämpylän kanssa?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 19, 2022, 11:10:08
Tänään aamulla oli paistettu muna, gluteenitonta vaaleaa Schär-paahtoleipää aprikoosihillolla peitettynä, Porokylän Rehti tattari-teffileipää runsaalla Oivariinilla ja Serrano-kinkkusiivuilla. Juomaksi 3 kuppia mustaa kahvia. Nyt on virtaa klenkkailla (luupiikki).

Koska täällä saa varmaankin mainostaa, niin erinomainen tuote:

(https://porokylanleipomo.fi/wp-content/uploads/2022/01/rehti.jpg)
https://porokylanleipomo.fi/fi/tuote/rehti-tattari-teffleipa-400g/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 21, 2022, 12:04:47
Eilen oli mahti ruokapäivä.

Tein valtavan suppilovahverokermapippurikastikkeen ja keitin jättiläisperunoita. Söin niin paljon kuin maha veti sillä oli niin hyvää.

Muutaman tunnin kuluttua vaimo toi yllätyksenä valtavan kepabin. Söin senkin melkein kokonaan, oli hyvälaatuinen.

Tänään taitaa vastavuoroisesti olla tarjolla kebun jämät.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 21, 2022, 12:46:23
Minä tein pitkästä aikaa ihan perinteistä uunikanaa: isoja kanan rintafileitä, sormisuolaa, valkosipulia, mojo pimentoa (joku Espanjasta ostettu chili/paprikaseos), herkkutatteja ja kermaa.

Kyllä se maistui uunijuuresten kanssa!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 23, 2022, 21:58:23
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 19, 2022, 10:27:03
Oletko laskenut, miten paljon rasvaa tulee syötyä enemmän tuollaisen siivutuksen seurauksena kuin mitä söisit ihan tavallisesta halkaistun sämpylän kanssa?
1) Ei tarvi laskea kun seuraan viikottaista Floran kulutusta (n.½ pk/vk ~ 200-250g/vk aboutti tekee 135-170 g rasvaa/vk).
2) Minulla lienee rasvanpuutetta kroonisesti (kuiva iho jne).
3) Kekseissä olisi ehkä enempi (piilo)rasvaa. Ne korvaa keksejä.

Viikolla kyllästyin tummapaahto-kahviin joka maistui eka kerrasta lähtien PAHALTA. Loppujämät viskasin varakahvipussiin ja aukaisin Silkkisen sinkkukokoisen kahvipaketin. Aaah, mikä helpotus ja nautinto!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 24, 2022, 19:28:33
Tilasin puolikiloa (kaksi) bataattia, 1/3 kiloa ruusukalia ja kaksi valkosipulia. Mulla on myös persiljaa, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja jotain lime-mehua. Juuri saapui kotiin nimittäin uusi uunin ja astianpesukoneen kestävä viiden litran ämpärini. Pääsen siis heti testaamaan tuota padan virkaa hoitavaa kattilaani.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 25, 2022, 13:33:10
Ostin 4x400gr jauhelihaa, joista kaksi oli alle 10% ja toiset kaksi siinä parinkymmenen pinnassa. Alkoi tehdä mieli omatekoisia lihapullia ja pakastimesta kaikki oli syöty. Kotiin päästyäni oli kuitenkin poikkeuksellisesti nälkä, joten enpä alkanut palleroita näpräämään, sillä siinä menee sen verran aikaa, että nälkä ehtii mennä jo ohi.

Nyt sitten jätin huomiselle homman ja ajatuksissa lihapullat jo muuttuivat lihamurekkeeksi, jota meillä kutsuttiin läskikakuksi. Nimi jäi elämään, kun joskus aikanaan likat tulivat kyselemään, mitä tein ruuaksi, niin sanoin läskikakkua. Tuo oli kovin toivottua ruokaa meillä ja juuri tuolla nimellä. Joskus pyydettiin herkkuläskikakkua, missä oli noin 1/4 jauhemaksaa joukossa.

Saapa nähdä, kummanko nyt huomenna teen, läskikakun vai lihapullat. Läskikakku syntyy vähemmällä vaivalla, kun samainen taikina vain taputellaan pötkön muotoon paistovadille ja laitetaan uuniin. Lihapullien pyörittelyssä menee kauemmin, mutta paistoaika puolestaan on reilusti lyhyempi. Lihapullat voi pakastaa irtonaisena ja vasta sen jälkeen pakata pusseihin, joista voi ottaa aina tarvittavan määrän sen mukaan millainen nälkä on. Lihamureke pitää siivuttaa ennen pakastusta ja siivujen väliin laittaa kaksinkertainen leivinpaperipala, jotta siivut saa irti toisistaan paremmin. Murekepalat puolestaan on vähän vaikeampi saada "annoskokoon", kun usein tuntuu, että yksi viipale on vähän liian vähän, mutta kaksi taas liikaa. Samoin käy usein myös jauhelihapihvien kanssa.

Puolensa on siis kummallakin, hyvät ja vähän huonommat, joten jää nähtäväksi missä asennossa tähdet huomenna on ja mitä tulee tehtyä :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 25, 2022, 15:11:24
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - marraskuu 24, 2022, 19:28:33
Tilasin puolikiloa (kaksi) bataattia, 1/3 kiloa ruusukalia ja kaksi valkosipulia. Mulla on myös persiljaa, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja jotain lime-mehua. Juuri saapui kotiin nimittäin uusi uunin ja astianpesukoneen kestävä viiden litran ämpärini. Pääsen siis heti testaamaan tuota padan virkaa hoitavaa kattilaani.

No kuis kävi? Toimiko pata, ja tuliko hyvää?

Itse silmäilin eilen kaupassa pakastettuja pieniä joulukinkkuja, ja tulit sinä mieleen. En kuitenkaan ostanut. Milloinkahan viimeksi olen ostanut joulukinkkua, en edes muista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 25, 2022, 15:11:31
Yritän itse kehitellä energiaa alkaakseni ruoanlaiton. Tarkoituksena on tehdä
Broilerin koipireisiä ja kasviksia/juureksia uunissa, ja marinoitua kirpeää tofusalaattia, ja myskikurpitsa-kasvissosekeittoa.

uunissa
1. valmiiksimarinoitua broileria, josta marinadi pesty melkein pois (liikaa suolaa)
(valmiiksimarinoituja ihan vaan hinnan takia, taisivat maksaa vähän päälle 3 € iso satsi)
2. samalla pellillä juureksia, rosmariinia, tummaa siirappia
3. kun em. valmiita, samalla pellillä vielä myskikurpitsa siivuina (suolaa, jotain yrttimaustetta)

sosesoppa
4. sillä välillä kun em. uunissa, perkkaan broilerit, ja keitän perkuujätteestä liemen
5. kun kurpitsa on valmis, soseutan sen em. liemessä. Viimeksi siitä tuli huikean hyvänmakuista. Saatan tällä kerralla lisätä vähän em. uunipalsternakkoja ja varsielleriä ja herkkusieniä?.

Vähän tässä arvon, että mitä juureksia. En muista tehneeni nauriita uunissa, mutta eiköhän se aika lailla lantun aavalla mene? Vähän nopeammin kypsyy ehkä?

Uunikasviksia/-juureksia
- violetteja porkkanoita kokonaisina
- palsternakkaa
- punajuuria lohkoina
- nauriita puolikkaina
- lanttu
- (perunaa tai bataattia?)
ei-juurekset
- varsiselleriä kokonaisena
- sipuli puolikkaina
- herkkusieniä

Iso paketti tofua olisi myös, ja kehittelen tässä mielessäni siitä jonkinlaisen kirpeän salaatin tai marinoidun lisukkeen broilerille ja uunikassviksille:
- tofu
- thai sweet chili
- hapankaalia
- (balsamicoa, jos tarvitsee)
- valkokaalia
- varsisellerikiekkoja
- (valkosipuli ja tuore inkivääri sopisivat, mutta maha ehkei kestä. Samaten kirsikkatomaatti tai aurinkokuivattu tomaatti.)
- (soijakastikekin sopisi, mutta on turhan suolaista)

Riskinä on, että valmistaa liikaa ruokaa. Sitä on sitten jo neljäntenä päivänä tympeää syödä. Jos yrittäisi tehdä vain kahdeksi päiväksi? Siinä olisi jo haastetta. Voisi tällätä myskikurpitsan samanaikaisesti, niin ei jäisi tilaa liioille kasviksille. Jesh.. Niinpä taidankin tehdä. 
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 25, 2022, 16:13:03
No voi turkanen. Alkoikin väsyttämisen lisäksi myös närästää pelkkä ajatuskin ruoasta, puhumattakaan sipulista, ja herkullisesta uuniruoasta, jota tulee syötyä usein liikaakin kun se on vastavalmistettua. Eikä millään jaksaisi vaan alkaa. Ehkä muutan suunnitelmaa niin, että nakkaan uuniin ensin broilerin ja myskikurpitsan. Niiden valmistumista odotellessa teen salaatin/tofumarinadin, ja sitten esikäsittelen kasvikset ja juurekset, ja yritän pitää määrän kohtuullisena. Ehkä lämmitän jotain einestä, "ruoanlaittoruokaa", jotta jaksan alkaa hääräämään. Kunnon lounas jäi nimittäin väliin tänään, kun sen sijaan söin kaksi sämpylää, jotka pitää tänään syödä pois. Aloittamista vähän hillitsee sekin, että olen hukannut esiliinani jonnekin, ja kekkuloin alusvaatteisillani, silloin ei parane saada päällensä esim. uunikuumia rasvaroiskeita.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 26, 2022, 16:10:24
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 25, 2022, 15:11:24
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - marraskuu 24, 2022, 19:28:33
Tilasin puolikiloa (kaksi) bataattia, 1/3 kiloa ruusukalia ja kaksi valkosipulia. Mulla on myös persiljaa, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja jotain lime-mehua. Juuri saapui kotiin nimittäin uusi uunin ja astianpesukoneen kestävä viiden litran ämpärini. Pääsen siis heti testaamaan tuota padan virkaa hoitavaa kattilaani.

No kuis kävi? Toimiko pata, ja tuliko hyvää?

Itse silmäilin eilen kaupassa pakastettuja pieniä joulukinkkuja, ja tulit sinä mieleen. En kuitenkaan ostanut. Milloinkahan viimeksi olen ostanut joulukinkkua, en edes muista.

En kerennyt eilen ruoanlaittoon. Yritän tänään tai huomenna ennättää. Tänään oli tosin jo lounaaksi joulukinkkua perunoita ja rosollia ja sitä sorttia on edelleen reilusti, joten saa nyt nähdä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 26, 2022, 17:33:40
Onko kenenkään muun tullut mieleen maistaa näitä?

(https://www.taffel.fi/tuote/taffel-delisips-karamellisoitu-voi-merisuola-150-g/)

Maistuu makealta ja voilta, hyvin rapsakka. Tuoteselosteen mukaan ei sisällä nilviäisiä.   https://www.taffel.fi/tuote/taffel-delisips-karamellisoitu-voi-merisuola-150-g/

Ihan OK tuote, ainakin verrattuna toiseen kokeilumielessä ostettuun (tryffeli)sipsipussiin, josta kukaan tuntemani henkilö ei toista kertaa napannut.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 27, 2022, 00:19:13
MN testasi mitkä on parhaa piparit.  https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009223127.html

Tämä S-kaupan halpis on minusta mitä herkullisin...
(https://is.mediadelivery.fi/img/658/f8924348a59553855df662204658921c.jpg)
... mutta MN-raati arvosteli sen surkeaksi.

Tämä kertoo sen että tämmöisten raatien maku-arviot "kannattaa ottaa ripauksella suolaa"=Älä ota näitä vakavasti. ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 30, 2022, 21:43:47
Hayabusan vinkki että kahvi aromeineen säilyy parhaiten pakkauksessaan, näyttäisi pitävän paikkansa, toiminut jo usean päivän, hianot aromit aina tuoksahtaa. MUTTA wanha mittakuppi on ollut pitkään varreton ja kun se lipsahtaa pussin pohjalle niin sen onkiminen alkaa mennä vaikeaksi (ja tuo happea pussiin*). Pakko hankkia varrekas mitta, liimaamalla tahi uusi...


*Idea: Happi diffundoituu erittäin hitaasti, virtaukset on oleellisempia. Entäs jos kahvipakettia säilyttäisi kokoisessaan styrox-rasiassa jääkylmässä, jonka tuo huoneeseen suu suljettuna kahvinkeittimen viereen. Silloin kylmästä pussista ei virtaa ylös aromeita eikä lämmintä happea tilalle ja aromit säilyy vielä paremmin. (Vähän kuin avonainen pakaste-allas kaupassa, kylmä makaa raskaana pohjalla ja pitää ilmavirtaukset kurissa.) Styrox-seinä rasiassa estää kahvipaketin seinämän lämpiämisen ja pystyvirtaukset ylös. Tai sen voi korvata metallisella astialla+styroksilla.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 30, 2022, 22:08:31
^ Mulla on mittalusikka pienessä lasissa kahvipaketin vieressä kaapissa. Helpompaa sellainen, kuin onkia lusikkaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 02, 2022, 18:42:49
Ostin Lidlistä vihreitä linssejä, ja huomasin, että mulla olikin kotona vielä jäljellä linssejä. Menneet vanhaksi helmikuussa, joten päätin käyttää ensin ne.

Tuli herkullista kasvis-siskonmakkara-linssi-soppaa.

Keitin erillisessä pienessä kattilassa linssit.

Isossa kattilassa:
7 maustepippuria, keitettyyn veteen liotettu kasvisliemikuutio,
pienehkö lanttu, 4  porkkanaa, 2 punajuurta, palsternakka, 3 perunaa (nää pilkottuna kypsymiseen kuluvan ajan mukaan, hitaasti kypsyvät pienimmäksi)
vähän purjoa (pakastettu)
--- kun em. melkein kypsiä:
siskonmakkaraa
linssit
varsisellerin varsi, pala kukkakaalia, pieni kesäkurpitsa  (1 min keitto)
romaine-salaatti (hyvä tapa hukata salaatti)  (vain pöyräytetään sopassa)

Tuli 5 litraa soppaa, josta osa menee pakkaseen.
Ihanan makuista. (Olin ajatellut lisätä rosmariinia tai persiljaa, mutta jätin väliin. Toimi mainiosti näinkin.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 03, 2022, 19:22:15
FB:n muistoista kuuden vuoden takaa tuli vastaan urputukseni:

Ranskalaiset perunat on ehkä paskinta ruokaa ikinä. Siitä huolimatta niitä tekee aina joskus mieli jostain kummasta syystä. Jo pussin kyljessä oleva paisto-ohje on mahdoton "... paistetaan 15-20 minuuttia kunnes ovat rapeita ja saaneet kauniin värin". Olettaisin, että se kaunis väri tarkoittaa jotain kullanruskeaa, tai ainakin tasaista väriä. Ongelma vain on siinä, että siinä vaiheessa ne ei suinkaan ole rapeita vaan löysiä. Rapeita ne on vasta ns. kunnolla paistuneina, joka tarkoittaa palaneita päitä. Syödessä nämä rapeat on mahdotonta saada haarukkaan, kun ne katkeavat ja kumpikin puolisoko lentää iloisesti taholleen, kun haarukkaa tökkää vähän reippaammin. Jotta rapeat pystyy syömään muuten kuin sormin, on ne liotettava ketsupissa, mikä sitten jäähdyttää ne.

Tänään oli lounaaksi paistettuja nakkeja ja rapeaksi paistettuja, ketsupilla ja kurkkusalaatilla pehmennettyjä ranskalaisia. Nakit olivat hyviä ja ketsupin ja kurkkusalaatin olisi voinut nauttia ilman lionneita ranskalaisiakin. Aina sama pettymys ja kämppä haisee lopun päivää ranskalaisille.
Koskahan oppisin, että ei kannata.


Tuo uunissa paistamisen mahdottomuus on varmaan pulma, johon en ikinä löydä ratkaisua. Olen kokeillut monia eri valmistajien tuotteita ja on ollut tikkuversiota, vähän tukevampaan versiota ja poimutettua versiota. Joskus muinoin kyttäsin vielä erikseen rasvan määrää, mutta nykyään en, koska noita tulee käytettyä kuitenkin niin harvoin, että ihan sama, jos vain saisi ne paistettua hyvin.

Toinen ongelma on pakkauskoko, siis jos laitan ranskalaisia vain itselleni. Pakkauksia on puolesta kilosta aina kiloon asti ja sellaisesta kun varistaa pellille yhden annoksen, niin se näyttää uunipellillä todella onnettoman pieneltä, joten aina tulee tehtyä liikaa. Ja liikaa vielä sen verran, että ne on melkein pakko syödä siinä samalla, kun niitä on kuitenkin liian vähän seuraavalle aterialle. Tosin ne on sitten joko kuivuneita tai sitkistyneitä, mutta se nyt on pikkuvika. Nykyisin vielä uutena ongelmana on sähkön kulutus. Järjetöntä yhden annoksen vuoksi pitää uunia kuumana lämmitysvaihe+20minuuttia.

Rooster jonkin aikaa sitten mainitsi mikroranskalaiset (https://kantapaikka.net/index.php/topic,37.msg147347.html#msg147347) ja itse asiassa niistä tosiaan tulee oikeastaan melkoisesti parempia kuin nuo uunissa valmistettavat ja toisekseen yksi rasiallinen tuntuu olevan juuri sopiva annoskoko minulle. Olen oikein kiitollinen, että Rooster palautti mieliin nuo jo unohtamani ranskikset. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 03, 2022, 22:35:15
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 03, 2022, 19:22:15
... Tosin ne on sitten joko kuivuneita tai sitkistyneitä, mutta se nyt on pikkuvika. Nykyisin vielä uutena ongelmana on sähkön kulutus. Järjetöntä yhden annoksen vuoksi pitää uunia kuumana lämmitysvaihe+20minuuttia.

Rooster jonkin aikaa sitten mainitsi mikroranskalaiset ja itse asiassa niistä tosiaan tulee oikeastaan melkoisesti parempia kuin nuo uunissa valmistettavat ja toisekseen yksi rasiallinen tuntuu olevan juuri sopiva annoskoko minulle. Olen oikein kiitollinen, että Rooster palautti mieliin nuo jo unohtamani ranskikset. :)

Kiitos kiitollisuudesta.  ;D On hienoa olla hyödyksi.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 08, 2022, 17:51:09
Peruna on, paitsi perusraaka-aine ruuanvalmistuksessa, niin myös perusongelma myös raakana.

Minulla on tämän päivän projektina ollut vuokaruoka johon tarvitsen perunaa. Ostin siis lähikaupasta 2kg muovipussin yleisperunaa ja kaksi purkkia kuohukermaa. Otti oikeasti pattiin kun olivat pääsääntöisesti vihertäviä. Näin kävi edellisellä kerrallakin kun ostin perunoita muovipussissa - tuskin teen sitä enää. Kaiken kaikkiaaan 2kg:n pussista jäi vain 300grammaa syötävää perunaa.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/saako-vihertavia-perunoita-syoda-totuus-kasvisten-urbaaneista-legendoista/3302932#gs.k546zlVäittämä: Vihertävä peruna on myrkyllistä

– Totta. Vihertävissä perunoissa on alkaloideja, jotka ovat myrkyllisiä suuremmissa määrin syötynä. Vihreät perunat pyritään lajittelemaan pois, mutta joskus perunat alkavat vihertää kaupassa saatuaan liikaa valoa. Nämä perunat kannattaa aina heittää pois!

Eipä siinä sen ihmeempää, pihapiirin metsäkauriille maistatan ne perunat, ajelin uudelleen kauppaan ja ostin kilon multaperunoita irtomyynnistä. Ja ruuanlaitto jatkuu...

Eilen oli erilainen ruokapäivä, söin etanoita ja ankankoipea ravintolassa. Tänään sitten näin ja huomisesta ei vielä tiedä. Thats life.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 08, 2022, 21:12:51
^
Tarkoitatko, että koko peruna on syömäkelvoton, jos siinä on hiukkasen vihreää pinnassa?
Minä olen sen vain leikannut pois, käyttänyt muun osan ihan normaalisti. Hengissä olen vieläkin eikä ole edes mahanpuruja tullut niistä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 08, 2022, 22:03:49
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 08, 2022, 21:12:51
^
Tarkoitatko, että koko peruna on syömäkelvoton, jos siinä on hiukkasen vihreää pinnassa?

Kyllä. Tietysti "vähän vihreää pinnassa" on joustava käsite mutta suosituksen mukaan heitän pois, perunat ovat kuitenkin melko edullisia. Näyttää siltä, että pitää ostella vain paperipussissa tai irtolaarissa olevia. Muovipussi on yksi stana.

Olen ehkä hiukan yliherkkä tuollaisille pilaantumisille, tunnen kyllä ihmisiä poistavat leivästäkin vain homepilkun ja jatkavat syömistä, minä en taivu tuollaiseen. Samoin jos tuote on ylipäiväinen, haistaessa se tuntuu jostain syystä aina pilaantuneelta, vaikka ei sitä ilmeisesti todellisuudessa ole.

Saan usein mahanpuruja ruuista jotka toisilla eivät aiheuta mitään probleemeja. Olen siis ns. herkkävatsainen, reagoin psyykkisestikin enimmäkseen mahallani.

Ainoa tuote, jota syön mielelläni ylipäiväisenä on naudanliha. Se vain paranee. Toisaalta esim kala on jo ennen viimeistä käyttöpäivää usein pilalla. Keksit taas ovat ihan hyviä vielä pitkään "parasta ennen" ajan jo mentyä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 09, 2022, 08:29:34
^
Homeisen minkä tahansa elintarvikkeen kyllä heitän pois. Mutta jos esimerkiksi leivässä ei näy mitään epämääräistä, mutta se on jo turhan kauan odottanut syömistä, kierrätän sen paahtimen kautta.

Ihan estoitta käytän pitkäänkin yli-ikäiseksi menneitä, jos ei siitä haju tai makuvirhettä löydy. Joku ruokakermahan on sellainen, että kaupasta ostettuna sillä saattaa olla muutama kuukausi käyttöaikaa. Noita ostan varalle jääkaappiin aina muutaman, niin on sitten, jos satun tarvitsemaan. Joskus käyttötarvetta ei tulekaan pitkiin aikoihin ja silloin saattaa tuollainen olla jo toista kuukautta yli-ikäinen, mutta tarkastuksessa ihan freesiä. Tuollaisia "kestotuotteita" voi käyttää pitkänkin ajan päästä, mutta lyhytikäisissä ei ihan noin pitkästi. Pyrin kyllä siihen, että ei menisi yli-ikäiseksi, joten välillä käyn varastoja läpi ja järjestelen niin, että kiireemmin käytettävät tulee käytettyä pois.

Kyllä jatkossakin ne vihertävät kohdat leikkaan perunasta pois ja muun käytän.

Ei vielä koskaan ole minulle tullut mahatautia valmistamastani ruuasta. Ainoa mahatauti, joka minulla aikuisiällä on ollut, oli ekaluokkalaisen koulusta saaman tartunnan tuominen kotiin joskus viime vuosituhannella :)


Lisätään vielä Annasta "perunaprofessorin" lausunto https://anna.fi/ruoka/ruokajutut/vihrea-peruna
Kokonaan vihreä peruna kannattaa heittää pois
Entä jos perunoiden huomaa vihertyneen, onko siitä haittaa? Ainakin jos sipsipussista löytää vihreän perunalastun ja tekee siitä reklamaation valmistajalle, saattaa saada uuden pussin tilalle.

Vihreyden kanssa Rami Lilja ohjeistaa olemaan tarkempi kuin itämisen suhteen.

Vihertyneisiin perunoihin alkaa kehittyä solaniinia. Jos sitä syö suuria määriä, se on haitallista terveydelle. Vihreissä perunoissa on myös usein karvas maku.

– Kannattaa leikata vihertyneet osat pois. Jos koko peruna on vihertynyt, sitä ei kannata ollenkaan syödä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 09, 2022, 09:49:32
Tällä kertaa olen Hipin linjoilla, vaikka yleensä olen Roosterin kanssa aivan samis, mitä ruokaan tulee :P

Olen aika huoleton ruuan käyttäjä, parempi puolisko on meillä tässäkin parempi, eli hän huolehtii paljon minua enemmän esim. kylmäketjuista ja vastaavista.

Olen kyllä leikannut leivästä hometta ja perunoiden värikin on saattanut olla tarkistamatta, ellei nyt koko pussi pilalla ole. Mutta olettaisin, että tässäKIN ihmisillä on erilaisia herkkyyksiä, eli kuka saa oireita ja kuka ei.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 09, 2022, 10:42:32
^
^^
Ei haittaa vaikka olettekin hieman eri kannalla tässä asiassa.  :)

Jos tehtäisiin yhdessä eväsretki ja valmistettaisiin siellä ruokaa, niin ihan ilolla luovuttaisin teille homepilkulliset leivät ja vihreät perunat.  ;D ::)

En tiedä miksi massuni on niin herkkä. Varmaan usein on syynä se köyhän ainoa huvitus eli vilkas mielikuvitus. Päässäin syntyy sarjakuva jossa ilkeä solaniini yrittää myrkyttää metaboliaani ja homepilkut käyvät sotaa ruuansulattajamikrobien kanssa. Ratkaisu ongelmaan on sama kuin kaikissa väkivaltatilanteissa, yrittää välttää sellaisia jos vain mahdollista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 09, 2022, 20:22:55
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 25, 2022, 15:11:24
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - marraskuu 24, 2022, 19:28:33
Tilasin puolikiloa (kaksi) bataattia, 1/3 kiloa ruusukalia ja kaksi valkosipulia. Mulla on myös persiljaa, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja jotain lime-mehua. Juuri saapui kotiin nimittäin uusi uunin ja astianpesukoneen kestävä viiden litran ämpärini. Pääsen siis heti testaamaan tuota padan virkaa hoitavaa kattilaani.

No kuis kävi? Toimiko pata, ja tuliko hyvää?

Itse silmäilin eilen kaupassa pakastettuja pieniä joulukinkkuja, ja tulit sinä mieleen. En kuitenkaan ostanut. Milloinkahan viimeksi olen ostanut joulukinkkua, en edes muista.

Vasta nyt pääsin bataatin valmistamisen ja uuden kattilani kimppuun. Oli hyvää. 175 astetta ja 90 minuuttia saattoivat ruusukaalin ja bataatin suussa sulavaan muotoon. Jostain syystä jätin valkosipulin lisäämättä, mutta ensi kerralla lisään. Tämä annos olisi kaivannut kyllä enemmän suolaa, mutta annettakoon tuo pieni kauneusvirhe anteeksi sillä kattila suoriutui kyllä muutoin moitteetta tehtävästä. Muistin olla myös polttamatta näppejäni.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 09, 2022, 20:35:20
Kiva kuulla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 10, 2022, 03:05:33
Autotalliin kun auton toin iltapäivällä takaisin niin jo tallin ovea lähestyessä minä aistin ja ajattelin: "Nuuh, vasta tehdyn leivän tuoksua, nam nam. -- Miten ihmeessä? Jääkylmä talli tuoksuu tuoreelle leivälle??!!" Sitten muistin: Aamulla lähtiessä paukautinko oven kiinni liian lujaa mutta tuulilasin pesuneste putosi alas ja korkki oli särkynyt. (Luulin ensin että paine irrotti). Nostin sen hyllylle takaisin mutta hiekkaiseen lattiaan jäi alkoholia imeytyen siihen +lemuten.
   Mitä tekemistä tuulilasinpesunesteellä ja leivän aromilla on? Sitten välähti yhteys: hiivalla jolla tehdään leipää, tehdään myös alkoholia! Onko siis paistetun leivän arominen tuoksu (suureksi) osaksi alkoholeja?

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 13, 2022, 00:20:56
Jos ottaa huomioon tämän:

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/ruoka/art-2000009245745.html"Juusto on maitotuote ja hyvin arka sellainen. Se ottaa jääkaapista itseensä muita hajuja ja tuoksuja. Parhaimmillaan juustot kannattaa hankkia ehkä korkeintaan viikkoa aiemmin."

niin kuinka suuri juustonkulutus pitää olla taloudessa, että 1,2 kg:n arkijuusto tulee käytettyä viikossa? Vastaus on tietenkin 170grammaa päivässä.

Jos sitten ottaa huomioon myös tämän:

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/06/onko-juusto-terveellistaJuustoa syömällä saa luuston tarvitseman kalsiumin paremmin kuin kalsiumvalmisteista. Ravintoaineiden saannin kannalta sopiva päivittäinen juustoannos on 25 grammaa,

niin perheen koko, jotta pysyttäisiin suosituksissa, pitäisi olla 1,2kg:n pakkauskokoa ostettaessa 7 henkeä. Sopiva klöntti yhdelle hengelle olisi siis 175grammaa.

PS. Paljonko on juustoa annoksessa jos tilaa pizzeriassa Quattro Formaggion tuplajuustolla?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - joulukuu 14, 2022, 00:44:16
En ole koskaan oikein ymmärtänyt tämän ketjun ideaa... ::)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - joulukuu 14, 2022, 07:42:18
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 14, 2022, 00:44:16
En ole koskaan oikein ymmärtänyt tämän ketjun ideaa... ::)

Minä en ole koskaan oikein ymmärtänyt näiden "en ymmärrä"-viestiesi ideaa. Mitä yrität meille esim. tällä viestilläsi kertoa?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 14, 2022, 08:38:14
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 10, 2022, 03:05:33
   Mitä tekemistä tuulilasinpesunesteellä ja leivän aromilla on? Sitten välähti yhteys: hiivalla jolla tehdään leipää, tehdään myös alkoholia! Onko siis paistetun leivän arominen tuoksu (suureksi) osaksi alkoholeja?

Kyllä kyllä! Ruuansulatuksessa leipä pilkkoutuu ja eiköhän siellä jotain käymistäkin esiinny. Joten syödessäsi leipää tulet nauttineeksi alkoholia!   :o
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 14, 2022, 08:43:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 14, 2022, 00:44:16
En ole koskaan oikein ymmärtänyt tämän ketjun ideaa... ::)

Hyvin yksinkertainen idea: vapaamuotoisesti kaikkea mahdollista kokkauksesta ja pöperöiden nauttimisesta.

Amoren aloituksessa (https://kantapaikka.net/index.php/topic,40.msg201.html#msg201) asia sanoitetaan näin:
Lainaa
Maiskuttelua omien (ja ehkä toistenkin) ruokien ääressä, hyviä pöytätapoja unohtamatta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - joulukuu 14, 2022, 08:47:43
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 14, 2022, 07:42:18
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 14, 2022, 00:44:16
En ole koskaan oikein ymmärtänyt tämän ketjun ideaa... ::)
Mitä yrität meille esim. tällä viestilläsi kertoa?

T: Xante

Toope haluaisi kovasti osallistua tähänkin ketjuun mutta ei vain löydä sopivaa lähestymiskulmaa. Otsikko on hieman monitulkintainen ja "veitsi suussa" saattaa viitata vaikka merirosvoihin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - joulukuu 14, 2022, 09:00:13
Hiilareita vältellessäni olen korvannut perunan kyssäkaalimuhennoksella ja pidän lopputulosta jopa perunamuusia parempana. Kukkakaalimuusikin menettelee mutta ei pärjää kyssäkaalille.

Lasagne-levyt korvaan kesäkurpitsalla ja spagetin shiratakilla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 14, 2022, 09:45:49
Onhan Toope kymmenellä viestillä osallistunut tähänkin ketjuun ennen kuin heräsi ihmettelemään ketjun tarkoitusta.



Mielenkiintoista, että sanotaan, ettei rasvaton maito maistu millekään. Kuitenkin se vaikuttaa kauran omakuun oleellisesti.

Kun kävin salilla, pakottauduin syömään kaurapuuron aamulla. Se onnistui, kun hautasin puuron sokerilla makeutetun kuningatarmössön alle. Veteen keitetty kaurapuuro ei muuten suostunut menemään alas.

Nyt elämäntaparemontin vuoksi aloin aamupalalla taas syömään ja aloitin syömisen maitoon keitetyllä kauravellillä. Koska kotona ei ollut muuta kuin rasvatonta maitoa, käytin sitä, vaikka kevytmaito olisi kyllä parempaa. Tämä keitos menee jokseenkin hyvällä halulla alas ja ilman sokeriakin. Tosin pienen voisilmän laitan, kun aamupalassa ei muuten ole rasvaa (paitsi kananmunassa).

Tuota ihmettelen kovasti, miten kaurapuurossa oleva puistattava maku katoaa ja maku muuttuu pehmeäksi ja melkeinpä makeaksi, kun nesteenä käytetään "mautonta" maitoa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 14, 2022, 12:14:13
^
Itse lisään veteen keittämääni suolattomaan kaurapuuroon joko pakastemarjoja sulamaan tai jotain hedelmää. Niistä tulee makeutta ja vitamiineja ja flavonoideja. Nykyään en ikäväkseni voi moniakaan hedelmiä syödä närästyksen takia, mutta banaani nyt ainakaan ei aiheuta oireita. Jos ei ole muuta kotona, saatan joskus laittaa muutamia kuivahedelmiä, lähinnä aprikooseja tai luumuja (rusinoistakin saan oireita nykyään, joten niitä harvemmin on kotona, ja ne ja kuivatut karpalotkin häviävät "karkkeina" turhan nopeasti).

Sen lisäksi lisään jonkin sortin pähkinöitä, manteleita muutaman ruokalusikallisen. Joskus chian, pellavan, hampun, kurpitsan siemeniä jonkun teelusikallisen. Voisilmän sijaan saatan joskus harvoin laittaa teelusikallisen neitsytoliiviöljyä, jos olen ollut vähällä rasvalla, ja varsinkin jos en viimeaikoina salaatissa ole syönyt oliiviöljyä tai jos olen muuten saanut vähänlaisesti rasvaa ruoasta edellisinä päivinä. (Muutaman kerran olen iltapalaksikin tehnyt kaurapuuroa, ja jos on kova nälkä eikä muuta ole kotona, tai jos haluaa herkutella, laittanut sokeria ja voita. Mutta tämä on harvinaista, ja siis lähinnä vain herkuttelua. Viimeksi itsenäisyyspäivänä, kun en ollut saanut aikaiseksi mennä kauppaan, eikä ollut paljon mitään kotona.)

Pähkinöistä ja siemenistä saa hyvien rasvojen lisäksi kuitua ja proteiinia. Varsinaseksi proteiiniksi lisään mitä sattuu olemaan kotona, esim. maustamatonta jugurttia, raejuustoa, maitorahkaa (tai maitoa). Terveellisin olisi jugurtti tai muu hapatettu ja rasvaton maitotuote. Lasketaankohan maitorahka hapatetuksi tuotteeksi? Jos ei ole kotona maitotuotteita, lisään jotain proteiinipitoista kuivamuonaa kuten soijarouhetta sellaisenaan tai soijajauhoa. (Härkistä en ole vielä tohtinut kokeilla, mutta se ehkä vaatisi sen, että keittäisi pari minuuttia puuron joukossa? En tiedä, miten sopisi maullisesti)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 14, 2022, 12:28:47
^
Sen vuoden ajan, kun tein veteen kaurapuuron, niin laittelin juuri jotain siemeniäkin siihen ja sen marjamössön, mutta sekään ei piettänyt kokonaan sitä, että puuro oli aika pahaa. Samoin suoraan pakkasesta sulatetut marjat on happamia ilman sokeria, ainakin minun makuuni.

Maitoinen kauravelli sen sijaan on jopa ilman sokeria makeahkoa, mikä minua ihmetyttää. Tuo saanee nyt kelvata yhdeksi "ateriaksi". Tosin ajattelin vielä tehdä niin, että vaihtelen spelttimannan kanssa. Keitän aina sen puolen litran maitoannokseen ja siitä syön kolme tai neljä kertaa toistaiseksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - joulukuu 14, 2022, 12:32:44
Pensasmustikat sopii kaurapuuroon hyvin antamaan makeutta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 14, 2022, 13:42:24
Jo lapsena olin hyvin huono syömään ja etenkin maistamaan mitään uutta. Vasta oikeastaan ensimmäinen pidempiaikainen työpaikkani opetti minut syömään, kun ruoka oli ilmaista (=ruokaedun verotusarvon hinnalla, josta ei voinut kieltäytyä), sitä tuli edes maisteltua ja useimmiten hyväksi todettua.

Söin äsken lounaan, jonka arvioin näin:
Tämä oli minusta oikein maukas. Ei ollut hottia, mutta muuten hyvän makuinen. Ainoa vaan. että tuo on kahden annos ainakin minulle, joten jouduin sen jakamaan kahdelle lautaselle ja toinen sitten menee huomenna. Saa sitten nähdä, millainen se on, kun nuudelit on lionnu liian kauan.
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/nongshim-pikanuudeli-120g-kimchi-8801043157742
kolmen minuutin keittäminen tuossa kyllä on.


(Likkojeni kanssa vaihdellaan Mesessä vinkkejä, jos jotain helppoa ja nopeaa löytyy.)

Tuota linkkiä hakiessani googlen listalle tuli erikseen kysymyksiä Kimchistä. Luulin sen olevan vain tuotenimi tmv. enkä siihen aikaisemmin kiinnittänyt mitään huomiota, mutta nyt kaivoin esiin vielä, mitä on Kimchi.
Kimchi on korealainen fermentoimalla kiinankaalista valmistettu lisäke, joka sopii monen aasialaisen ruuan seuraksi. Se säilyy jopa kuukauden, mutta hapattamisesta johtuen sen aromi muuttuu voimakkaammaksi. Kimchiä voi käyttää lisukkeena sellaisenaan tai sitä voi lisätä vaikkapa riisiruokiin.

Tuon jos olisin nuudelit ostaessani lukenut, niin olisi pakkaus jäänyt kauppaan. En totisesti olisi ostanut jotain hapatettua kiinankaalia :D

Muutenkin suhtaudun melko ennakkoluuloisesti aasialaisiin ruokiin etenkin nyt, kun on nähnyt paljon korealaista ruokatorielämää, ruuanlaittoa ja raaka-aineita. Ehkä välttämättä ei aina kannattaisikaan lukea tuoteselosteita, vaan maistella reippaasti. Mistäs sitä maistamatta tietää, miten hyviä ne kaikki limaiset ölliäiset on :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 14, 2022, 13:55:25
Tänään olisi ollut mahdollisuus syödä ensimmäinen joululounas. Väistin sen ja menin viereiseen paikkaan. Sielläkin oli semi-jouluista: rosollia ja sienisalaattia, taisi olla vielä jotain sillijuttuakin, jota en ottanut. Oikeastaan rosolli ja sienisalaatti ovat joulupöydän parasta antia. Pari pientä kinkun siivua sinappihunnun kera ja nokare lanttulaatikkoa riittää minulle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 14, 2022, 13:57:30
Itse tykkään hapankaalista, jota on "kimchinäkin". Veikkaan, että sillä ei paljon ole oikean kimchin kanssa tekemistä, vaan on ripoteltu kuvattua chiliä vaan hapatettavan kaalin joukkoon..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 14, 2022, 14:01:07
Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 14, 2022, 12:32:44
Pensasmustikat sopii kaurapuuroon hyvin antamaan makeutta.

Hyvä, kun mainostit, kun olin juuri popsimassa aamiaispuuroa banaanin, pähkinöiden ja jugurtin kera, ja olin autuaasti unohtanut, että jääkapissa oli pensasmustikoitakin, joita tosi harvoin ostan, kun ovat niin tyyriitä. Tälläsin niitä puuron sekaan, ja hyvältä maistuivat.

Kyllä ne vähän happamia ovat, vaikkakaan ei yhtä happamia kuin metsästä kerätyt. Mikähän siinä on, että pakkastettaessa marjat happamoituvat? Pakastemustikoita tulee siitä syystä ehkä eniten syötyä puuron joukossa, puolukat ovat liian happamia usein. Ja vadelmia pitäisi keittää, ainakin ulkomaisia (jonkin maksamadon takia), jolloin ne kai happamoituvat entisestään?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 14, 2022, 14:24:16
Enimmäkseen norovirusta vadelmien keittämisellä pyritään torjumaan. En löytänyt tietoa, että niistä maksamatoa olisi tullut. Taulukossa olleet pari hepatiitti A:ta on myös viruksia.
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/ulkomaiset-pakastemarjat/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maksamadot
Tuossa nyt ei erityisesti marjoista puhuttu enkä jaksanut etsiä, kuoleeko nuo miten pian joutuessaan isännän kehon ulkopuolelle.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 14, 2022, 14:55:09
En minäkään löytänyt hausanoilla "maksamato marjat" tai "levermask bär" mitään hyvää linkkiä. En sitten tiedä, olisiko tämä sama asia:
Myyräekinokokki (https://fi.wikipedia.org/wiki/Myyr%C3%A4ekinokokki) (koirista, ketuista, jyrsijöistä tarttuva?)

Taisi olla jokin ruotsalainen lehtijuttu siitä, että nyt maksamatoa on löytynyt Ruotsistakin, ja sikäläiset kotimaiset marjatkin kannattaisi keittää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 18, 2022, 17:52:48
Ei. Ikinä. Enää. Tarjouskahvia suodatinjauhettuna. Vaikka. Saisi. Puoleen. Hintaan.

Luulin aamula jo, että onkohan minulla korona kun oli niin pahhaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 18, 2022, 18:00:31
Jos olet ostanut Prisman tarjouksesta vaaleapaahtoista Juhla Mokkaa, niin ymmärrän kitinän. Minä ostin (ja ostan aina) tummapaahtoista, joka on hyvää. Mutta eihän tarjouskahvi ole yhtään sen kummempaa, jos on ehjä ja kova pakkaus, päivämäärää jäljellä ja on sitten samaa merkkiä, jota on muulloinkin käyttänyt, että on tuttua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 18, 2022, 18:13:10
Joo, mutta ei taida tummapaahtoinen pelastaa koska sekin maistui marraskuussa jo alusta lähtien pahalta, että loppuosa piti viskata poies: https://kantapaikka.net/index.php/topic,40.msg153515.html#msg153515
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 18, 2022, 18:14:41
Onko pannu pesty milloin viimeksi?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 18, 2022, 18:25:04
Tosiaankin.
- tummapaahto (itse suosin kyllä Lidlin Bellarom espressoa)
- Pannun ja tratin pesu
- suodatinpussin huuhtelu sisältä ja ulkoa !
- kannu tiskipöydälle aluksi (viilentää sen)
- kannun sijaan koneessa esim. muovisen jäätelöpakkauksen kansi, sen päällä muki joka kerää mahdolliset tipat
- ota aluksi kannu pois eli tippalukko "päällä", valuta mukillinen vettä, sitten sähköt pois päältä,
- anna kahvin ässehtiä 1-2 min tratissa !
- vasta sitten laita kannu paikalleen
- kannu koneeseen ja sen avulla tippalukko auki
- kannu otetaan heti pois, ettei tule palaaneen makuista.

Kyä lähtee. On nimittäin hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: TSS - joulukuu 21, 2022, 13:58:48
Graavaako kukaan täällä itse lohta? Minä olen ruukannut, mutta aina siihen liittyy kysymysmerkkejä.. Suurin kysymys liittyy graavilohen säilyvyyteen: lisääkö graavaaminen lohifileen säilyvyyttä, eli siirtääkö se paketissa lukevaa viimeistä käyttöpäivää? Aattona emme syö kotona, joten graavilohi pitäisi olla valmista joulupäivänä. Jos esimerkiksi löydän kaupasta vain fileen, jonka viim. käyttöpäivä on 25.12., graavaan sen perjantaina ja laitan vakuumiin valmistumaan ja avaan sen vakuumista joulupäivänänä, onko se enää tapaninpäivänä syötävää? Eli viivästyttääkö suolaus kalan pilaantumista?



Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 21, 2022, 14:55:28
Oi, itse graavattu on parasta. Siitä on vuosia, kun viimeksi graavasin. Aina kaivan esiin ex-anoppini reseptin, sokeria, suolaa ja mortellissa vähän rikottua kokonaista valkopippuria.

Itse graavaisin lohen heti, antaisin ässehtiä suolan kanssa jääkaapissa vuorokauden, ja sitten heittäisin pakkaseen. Ottaisin sen pois pakkasesta ehkä 12(-24?) h ennen kuin olisi tarkoitus tarjoilla se. Hieman kohmeisena se on helpoin leikata hyvin ohuiksi siivuiksi. Pakastaminen (> 2 vrk?) varmistaa, että mahdolliset loiset kuolevat.

Nykyään suositaan kevyempää suolaamista, ja lyhyempää graavausaikaakin kuin aiemmin, ilmeisesti sushi-boomin ansiosta, ja koska se suola ei niin terveellistä ole sekään.

Luulen, että suolaus, varsinkin tönkkösuolaus kyllä pidentää säilymisaikaa. Ehkä sokerisuolauskin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 21, 2022, 14:59:49
Ex-anopin perua on myös piparjuurikastike graavilohelle. Alkuperäisessä reseptissä on puolet kermaviiliä ja puolet majoneesia, piparjuurta, suolaa, sokeria, (etikkaa? sitruunaa? en muista), pippuria, sinappia. Itse olen käyttänyt Turun sinappia. Muutama joulu sitten pilasin kastikkeen valitsemalla Hellmansin majoneesia, ei tullut hyvä soosi, ei. Olen tuunaillut alkuperäistä reseptiä moneen kertaan. Viimeksi taisin käyttää kermaviilin sijaan tai lisäksi creme fraichea.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: TSS - joulukuu 21, 2022, 16:03:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 21, 2022, 14:55:28
Oi, itse graavattu on parasta. Siitä on vuosia, kun viimeksi graavasin. Aina kaivan esiin ex-anoppini reseptin, sokeria, suolaa ja mortellissa vähän rikottua kokonaista valkopippuria.

Itse graavaisin lohen heti, antaisin ässehtiä suolan kanssa jääkaapissa vuorokauden, ja sitten heittäisin pakkaseen. Ottaisin sen pois pakkasesta ehkä 12(-24?) h ennen kuin olisi tarkoitus tarjoilla se. Hieman kohmeisena se on helpoin leikata hyvin ohuiksi siivuiksi. Pakastaminen (> 2 vrk?) varmistaa, että mahdolliset loiset kuolevat.

Nykyään suositaan kevyempää suolaamista, ja lyhyempää graavausaikaakin kuin aiemmin, ilmeisesti sushi-boomin ansiosta, ja koska se suola ei niin terveellistä ole sekään.

Luulen, että suolaus, varsinkin tönkkösuolaus kyllä pidentää säilymisaikaa. Ehkä sokerisuolauskin.

Tuota pakastamisvaihtoehtoa en olekaan tullut ajatelleeksi. Näinköhän graavautumisprosessi tapahtuu optimaalisesti jäätyneenä..? Oletko itse tehnyt graavia pakastamalla? Graavilohi on kyllä itselleni yksi tärkeimpiä herkkuja joulupöydässä :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 21, 2022, 16:48:36
Ei ku siis ensin vuorokauden graavaus jääkaapissa, vasta sitten jäätyminen. Arvelisin, että vuorokausi riittäisi, kun nykyäänhän jotkut graavaa vain 6 tuntiakin.

En ole kokeillut pakastimessa graavausta, mutta juuri kuvatunlaista menettelytapaa kylläkin, jossa ensin graavataan, ja vasta sitten pakastetaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 21, 2022, 17:15:00
^
Paitsi, että jos lohi on tuotantoketjun jossain vaiheessa ollut jo pakastettu, sitä ei saa pakastaa uudelleen. Tai ei kai kukaan estä, mutta ei siitä hyvää tule.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: TSS - joulukuu 21, 2022, 17:32:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 21, 2022, 16:48:36
Ei ku siis ensin vuorokauden graavaus jääkaapissa, vasta sitten jäätyminen. Arvelisin, että vuorokausi riittäisi, kun nykyäänhän jotkut graavaa vain 6 tuntiakin.

En ole kokeillut pakastimessa graavausta, mutta juuri kuvatunlaista menettelytapaa kylläkin, jossa ensin graavataan, ja vasta sitten pakastetaan.

Olen yleensä tehnyt sellaisen ohjeen mukaan, jossa käsketään graavata 2-3 vuorokautta... Tosin kaksi on aina ollut varsin riittävää. Todennäköisesti tuo yhden vuorokauden graavaus jääkaapissa ja loput pakkasessa olisi myös aivan riittävä... Tämä on aina vähän tällaista arpomista ja suolan määrä myös, katastrofi on kyllä liian suolaton graavi. Tähän mennessä olen kyllä aina onnistunut, mutta tapsaan asti riittävä viimeinen käyttöpäiväys tuottaa kyllä hieman harmaita hiuksia, kun moni menee vanhaksi jo ennen sitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 22, 2022, 00:51:12
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 18, 2022, 18:14:41
Onko pannu pesty milloin viimeksi?
En muista tarkalleen, mikä on vähän huono merkki. Muttei hirmu kauan sitten.
Se tarjoussuodatinkahvi alkoi maistumaan ihan kelvolle kun älysin jättää kahvin laimeaksi, joten se paha aamukahvi oli ehkä vain liian vahvaa. Nyt se on jotain 35-40% Teidän normaalien kahvista (1,7-2 mittaa per 5 kupillista).
  Nyt on ongelma, että  herkullista Juhla Mokka Silkkistä "sinkku"kahvia ei tahdo löytää enää mistään, viimeisen paketin ostin äskettäin ja hylly jäi tyhjäksi. Toisessa kaupassa ei sitä ole ollut kuukauteen pariin. Se muuten maistui vahvanakin hyvältä. Se ei ole edullista kahvia jos kupin hinta on sitten 2-3 x vs normaali. :D

Se tarjous-JuhlaMokka on tietysti optimiterveellistä jos juomani 6-10 kuppia päivässä onkin oikeasti normaali-ihmisten 2-3 kuppia päivässä. :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 22, 2022, 10:31:39
Lainaus käyttäjältä: TSS - joulukuu 21, 2022, 17:32:49
Olen yleensä tehnyt sellaisen ohjeen mukaan, jossa käsketään graavata 2-3 vuorokautta... Tosin kaksi on aina ollut varsin riittävää. Todennäköisesti tuo yhden vuorokauden graavaus jääkaapissa ja loput pakkasessa olisi myös aivan riittävä... Tämä on aina vähän tällaista arpomista ja suolan määrä myös, katastrofi on kyllä liian suolaton graavi. Tähän mennessä olen kyllä aina onnistunut, mutta tapsaan asti riittävä viimeinen käyttöpäiväys tuottaa kyllä hieman harmaita hiuksia, kun moni menee vanhaksi jo ennen sitä.

Pikaisen googlauksen mukaan suosittelevat 1 pv tai 2-4 pv tai 6 tuntia, tai mitä tahansa. Ota tuosta sitten selvää.

Suolan määrää voi vakioida punnitsemalla kaiken. Esim. Jääkellarin lohi vaikuttaa aika varmalta menetelmältä. Siinä keitetään suolaliemi, jolloin lopputuloksen vakuutetaan olevan tasaisempi. Tässä ohjeessa 2 vrk:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/jaakellarin-lohi-henri-alenin-ohje/8314184
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 22, 2022, 10:41:43
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 21, 2022, 17:15:00
^
Paitsi, että jos lohi on tuotantoketjun jossain vaiheessa ollut jo pakastettu, sitä ei saa pakastaa uudelleen. Tai ei kai kukaan estä, mutta ei siitä hyvää tule.
Ei kai sitä tuoreena kalana silloin myytäisi, eihänhänhän?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 22, 2022, 11:00:41
^
Toivottavasti ei.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 25, 2022, 10:57:39
Tätä Uunirosollia pitää joskus kokeilla, ehkä jo tänään tai tällä viikolla:

https://www.k-ruoka.fi/reseptit/uunirosolli?fbclid=IwAR0Q20hfkGYnaLXfrAFB2OytQAGh9Xkq5TRkbkxIaGxti6370Qkhko0RjDw

Närästää jotkin reseptin ainekset. Ehkä ilman sipuliakin tulee maukasta? Ja kastike ilman herkkukurkkua, omenaa ja kaprista? Jos laittaisi kastikkeeseen vaikka etikkaa ja sokeria ja suolaa ja sinappia, ehkä varsiselleriä (ehkä tuoretta chilä)?

Mantelikalaakin tekisi mieli:
https://kotiliesi.fi/resepti/mantelikala/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Socrates - joulukuu 26, 2022, 20:42:43
Valion luumurusinakeitto + riisipuuro on älyttömän hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 27, 2022, 00:48:25
Graavilohta valmiiksi suolattuina pakkauksissa, olen tupannut leikkaamaan 4-6 viiltoa, ja pakastamaan, ja ottamaan sitten palasia aamupuuroon. Siis aiemmin tein, nykyään sitä korvaa halvempi paistettu lohi.

McVities'n Ginger Nuts eli inkiväärikekseihin olen tykästynyt, sopivan mieto jälkipolte (siksi kannattaa nauttia hitaasti kahvissa kastettua) ja jouluna huomasin vielä että täytekaakkupalan kermavaahdon kanssa vieläpä erittäin herkullista.
(https://res.cloudinary.com/tokmanni/image/upload/c_pad,b_white,f_auto,h_800,w_800/d_default.png/5000168188614.jpg)
Tokmannissa iso 30 keksin paketti maksaa 1 €.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 27, 2022, 08:26:34
Halvoissa ulkomaisissa kekseissä vaan on (minun mielestäni) vikana, että monet niistä on tehty kokonaan palmuöljyyn. Niin nuokin:

(https://res.cloudinary.com/tokmanni/image/upload/5000168188614_et1.png)

Mieluummin ostan kotimaisia, joissa rasvana on rypsiöljy tai auringonkukkaöljy joko kokonaan tai suurempana osana rasvasta. Tietty ne maksavat enemmän, mutta kaikkea ei voi saada yhdessä paketissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 29, 2022, 08:09:04
MrKAT:lle vielä palmuöljystä ruokaviraston sivulta. Varmaan tuo on tiedossakin ja siksi ihmettelen noiden bulkkikeksien käyttöä, kun parempiakin on saatavissa.

https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ravitsemus/palmuoljy/

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 29, 2022, 10:20:04
Eikös teollisesti valmistetuissa kekseissä ole transrasvaakin, sitä kaikkein haitallisinta kaikista rasvoista? Liekö sitten kotona leivotuissa? Olikos se kovetetuista tai hydrogenoiduista rasvoista, mistä sitä transrasvaa syntyy? En jaksa näin aamutuimaan etsiä tietoa.

Mutta mitään terveysruokaa keksit eivät tosiaankaan ole.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - joulukuu 29, 2022, 10:41:01
Kyllähän kekseissäkin on parempia vaihtoehtoja. Jotkut Kantolan kaurakeksit on kokonaan tehty muuhun kuin palmuöljyyn ja ainoana pahiksena on sokeri. Mutta keksejä en nyt ihan ateriaksi asti pistellä, joten sokerinsaanti parista keksistä ei varmaan kovin paha ole.

Vaihtoehtona on hyvä myös voileipäkeksin tyyppinen keksi, johon sopii niin suolainen kuin makeakin päällinen.

Tällaista juuri olen ostanut https://www.kantolan.fi/tuotteet/kantolan-valitut-spelttikeksi-100-g/
Kantolan tuotteet -sivulla mainitaan, että heidän kaikki tuotteet ovat palmuöljyttömiä.

Tässä vielä transrasvoista https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ravitsemus/transrasvat/
Sivun lopussa on taulukko elintarvikkeista, josta noita transrasvoja tulee reippaanpuoleisesti:
(https://www.ruokavirasto.fi/contentassets/926ac2aa399e40478944ac309b85abf6/imageevn5r.png)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 29, 2022, 10:56:37
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 29, 2022, 10:41:01
Kyllähän kekseissäkin on parempia vaihtoehtoja. Jotkut Kantolan kaurakeksit on kokonaan tehty muuhun kuin palmuöljyyn ja ainoana pahiksena on sokeri. Mutta keksejä en nyt ihan ateriaksi asti pistellä, joten sokerinsaanti parista keksistä ei varmaan kovin paha ole.

Vaihtoehtona on hyvä myös voileipäkeksin tyyppinen keksi, johon sopii niin suolainen kuin makeakin päällinen.

Tällaista juuri olen ostanut https://www.kantolan.fi/tuotteet/kantolan-valitut-spelttikeksi-100-g/
Kantolan tuotteet -sivulla mainitaan, että heidän kaikki tuotteet ovat palmuöljyttömiä.

Sokerin lisäksi valkoinen vehnäjauho lienee aika epäterveellistä. Mutta jos noita ei paljon vetele, ei sillä ole merkitystä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 31, 2022, 16:18:44
Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 29, 2022, 08:09:04
MrKAT:lle vielä palmuöljystä ruokaviraston sivulta. Varmaan tuo on tiedossakin ja siksi ihmettelen noiden bulkkikeksien käyttöä, kun parempiakin on saatavissa.

https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ravitsemus/palmuoljy/
"Parempia"? Inkiväärikeksejä en ole nähnyt muita sortteja kuin tuo McVities'n.

Joulun aikoihin 3:ssa päivässä söin valtaosan osan tekemästäni täytekaakusta, sain siitä n. 60 grammaa tyydyttynyttä rasvaa ja n. 2,5 grammaa transrasvoja. Tyydyttyneen osalta se vastaa  850 grammaa McVitiesiä eli 3 keksipakettia= noin kuukauden inkiväärikeksini.



Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 03, 2023, 14:35:46
Mittaako joku tosiaankin vielä nykyaikana vettä kahvinkeittimeen likaisen kahvipannun avulla, niin että keittimeen kertyy kahvirasvaa? Itse käytän puhdasta vesiastiaa (juomalasia).

https://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/kahvinkeittimen-puhdistus/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 03, 2023, 15:38:16
^
Kyllä minä käytän keittimen lasikannua vedentäyttöön, mutta on se nyt sentään tiskattua ja puhtaan kirkas. Jos siinä jotain väritöntä jäämää on, niin tuskin se kylmään veteen liukenee, jos ei tiskatessa kuumaan ole irronnut. En millään pienemmillä viitsi alkaa härvätä, kun koko pannullisen kerrallaan keitän kuitenkin.

Duunipaikalla aikanaan oli Moccamastereita, joiden lasikannusta ei välillä arvannut oliko niissä kahvia vai oliko ne vaan niin paskaiset, että näytti täydeltä. Ei kuulunut kenenkään tehtäviin puhdistaminen, joten ei sitä kukaan sitten tehnyt :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 03, 2023, 16:01:47
Mä teen vain mukillisen kerrallaan, siinä selitys, miksi juomalasi toimii mulla. Jos enemmän keittäisin, niin tosiaankin hyvin pesty kahvikannu tarvittaisiin, tai vesikannu tms..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 03, 2023, 16:06:23
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 03, 2023, 15:38:16
Duunipaikalla aikanaan oli Moccamastereita, joiden lasikannusta ei välillä arvannut oliko niissä kahvia vai oliko ne vaan niin paskaiset, että näytti täydeltä. Ei kuulunut kenenkään tehtäviin puhdistaminen, joten ei sitä kukaan sitten tehnyt :D

Kerran kesäduunissa onnistuin keittämään kahvia ilman puruja. Joku taisi maistaakin sitä ja hieman kommentoi, että on laihanpuoleista, kunnes joku toinen havaitse että kahvi puuttui keittimestä. Kuulin tapauksesta varsin pitkään...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 03, 2023, 16:19:13
^
Juu, hyvät kahvit niistä sai, jos oli illalla jäänyt virta päälle ja puoli pannullista kahvia. Siihen ei tarvinnut kuin vettä lisää, niin oli taas vahvaa kahvia tarjolla :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Socrates - tammikuu 04, 2023, 21:24:48
Kauden ensimmäiset laskiaispullat bongattu ja syöty.

Laskiaispullien voimalla selätän pitkän pimeän talven.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 04, 2023, 21:29:30
Oma ruokakauppiaani juuri mainosti, että paistopisteessä on tehty ensimmäiset käsin tehdyt Runebergin tortut. Tuskin tulen ostamaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 05, 2023, 13:55:20
Eilen illalla paistoin kuusi broilerin koipireittä. Kun ei aina saa pintamaustettuja tai naturellina, niin pakko oli ottaa trumpmarinoituja. Kun asettelin niitä uunivadille, niin talouspaperilla pyyhin pahimmat litkut pois ja samalla myös saksin, jos näkyvillä oli jotain rasvaisempaa nahkan reunassa kiinni. Ennen uuniin laittoa vielä ripottelin tavallista grillimaustesekoitusta nahkojen pintaan.

Kun koivet tulivat uunista nostelin ne kannelliseen kulhoon. Uunivadilla olleen liemen kaadoin toiseen kulhoon. Molemmat jäähdytin parvekkeella ja yöksi vein jääkaappiin. Sitten vain aamulla piti keksiä, miten ne käytän :D

Perkasin ja pilkoin lihat luista ja laitoin vähän reilun yhden koiven edestä lihoja syrjään ja sen isomman (melkein 5 koipea) tein tipukastikkeeksi.

Pyöritellään öljyssä:
noin ½ habanero pilkottuna
reilusti kurkumaa (purkista suoraan, jota määrää on vaikea sanoa)
Madrass Curry mausteseosta aika reippaasti

Kun mausteet on hetken muhineet, kaadetaan joukkoon kipossa ollut paistinliemi, josta on kerätty pintaan noussut mausteinen rasva pois.
Kun liemi on kuumennut, kaadetaan tipun palaset joukkoon ja lisätään 2dl ruokakermaa (10%) ja annetaan kuumentua kiehuvaksi.
Lisätään suola sekä vehnäjauhosta ja vedestä tehty suurus, että kastike on sopivan paksua, koska tulen sen käyttämään joko riisin tai nuudelin kanssa.

Annetaan hautua pienellä lämmöllä niin, että maut tekeytyvät ja tarkistetaan maut.
Joskus vastaavassa soosista on tullut himppasen verran tulista, niin olen nakannut purkillisen ananaspaloja joukkoon, niin se on silotellut makua.

Kunhan tuo jäähtyy hiukan niin pakkaan sen annoskippoihin pakastamista varten. Silmämääräisestä arvioin, että tuossa on noin 7-8 annosta.


Syrjään laitetusta tipusilpusta tein Wokki-tipu-nuudelia

2 keskivahvaa chiliä ja 2 hyvänkokoista valkosipulin kynttä pilkottuna pannulle öljyn kera, pyritellään hetki.
Oriental Style Wok pussillinen (500gr) vihanneksia lisätään.

Tuossa vaiheessa vääräoppisesti laitan kannen päälle, jotta vihannekset sulavat nopeammin ja tasaisemmin.
Täysjyvänuudelia yksi annoskerä kiehuvaan veteen, valmistetaan pakkausohjeen mukaan. Kaadetaan vesi pois leikellään nuudelit pätkiksi ja lisätään pannulle muiden ainesten joukkoon. Lisätään soijakastiketta hiukan ja sekoitetaan hyvin.

Tuosta nyt söin kerran ja arviolta kaksi kertaa vielä syön, joskin viimeinen saattaa jäädä hiukan vajaaksi, joten siihen sitten jotain pitää keksiä lisäksi.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun lisäsin wokkiin nuudelia ja oli kyllä ihan hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - tammikuu 05, 2023, 19:06:35
Iltsukassa oli otsikko 6 asiaa, joita suomalaiset eivät osta kaupasta – erityisesti yksi maku ei sovi suomalaiseen suuhun, josta heti arvasin, että varmaan ovat minun suosikkimakuja. Kuten olivatkin: kirsikka, aprikoosi ja kookos. Kirsikka aivan huppuhyvää jogurtissa ja lettujen kanssa sekä hillovoileivällä. Aprikoosi erinomainen suklaan kanssa, esim. Pirkka-kekseissä oli aikaisemmin aprikoosi-suklaakeksi, mutta tietenkin keksi sitten katosi. Kookos lienee täällä pääkaupunkiseudulla nykyisin aika suosittu, koska kookosmaitoa ja -kermaa löytyy kyllä lähes joka ruokakaupasta, pienistäkin. Kookos on hyvää keitoissa ja kastikkeissa; oma suosikkini on kookosjäätelö.

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009306314.html
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 05, 2023, 19:11:46
Kirsikka on yksi harvoista joista en tykkää.

Ja syystä. Paitsi, että maku ei miellytä, niin:

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/tiesitko-nama-tutut-ruoka-aineet-ovat-oikeasti-myrkyllisia/5629912Kirsikat

Kuten monien muidenkin hedelmien kivet, myös kirsikoiden kivet sisältävät syanidia

Kirsikka sopii etelän ihmisille ja mustikka ja puolukka tänne. Ni.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 05, 2023, 19:17:12
Ooo, kirsikat ovat ihania, suurta herkkuani.
Eikä niitä kiviä syödä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 05, 2023, 19:54:37
Minä juhlin joka kesä kirsikkakauden alkua. Toinen juhla on mansikkakauden alku, mutta vain siksi, että silloin yleensä kirsikoiden hinta putoaa. Kirsikoita syön joka kesä ainakin parikymmentä litraa. Mansikoita osta kerran tai kahdesti todetakseni, että pahoja ovat tänäkin kesänä.

Aprikoosia en tuoreena käytä, mutta kuivattuna kyllä. Kuivatusta teen sosetta, jota voi käyttää hillona tai erilaisten puurojen makuaineena. Tästäkin ketjusta löytynee useampi resepti. Ihan spesiaalijuttuni on aprikoositortut, siis joulutortut aprikoosihillosta.

Kookos on kyllä pahaa :D

Tuossa artikkelissa oli maininta, että suomalaisiin ei ole iskenyt oikein ne valmiiksi pilkotut hedelmät. Ei kyllä niillä hinnoilla ainakaan minulle kelpaa, jos pienen kipollisen saa valmiiksi pilkottuna hinnalla, jolla saa pari kiloa kokonaisia hedelmiä. En löytänyt niiden kipposten hintaa, kun en muista millä nimellä niitä myydään, mutta mielikuva on, että ovat sikakalliita.

Ostan myös pieniä mehuvissyjä (verigreippi), jotka on pakattu 12 pullon pakkaukseen. Isoista pulloista jäisi pohjat aina hukkaan, kun en niitä jatkuvasti juo. Nuo pikkupullot saa juotua yhdellä seisomalla eikä jään jämiä kuljeskelemaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 05, 2023, 19:58:23
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 05, 2023, 19:54:37
Minä juhlin joka kesä kirsikkakauden alkua.

Niin minäkin. Valitettavasti niin juhlivat rastaatkin.  >:(

Eli mulla on omia puita tai pensaita. Ne ovat hapankirsikoita, eli mehukkaampia ja luonteikkaampia kuin kaupan imeläkirsikat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 05, 2023, 20:00:54
Meillä on tässä kerrostalon takapihalla yksi kirsikkapuu ja varmaan on juuri niitä hapankirsikoita, sillä maistaessa meni kyllä naama aika monelle mutkalle :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 05, 2023, 20:09:05
Uusimmat imeläkirsikkalajikkeet taitavat juuri ja juuri pärjätä Etelä-Suomessa. Eli täällä kirsikat ovat melkein aina hapankirsikoita.

Hapankirsikan kantalaji on Balkanilla kasvava pieni puu; imeläkirsikka kasvaa Etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa ja varttuu suureksi puuksi, pisimmillään 40 metriseksi. Ne ovat siis kokonaan eri lajeista lähtöisin. Molemmat toki ovat tuomen sukua kuten muutkin kivihedelmät eli aprikoosit, mantelit, luumut, persikat ja kumppanit.

Hassua, että hapankirsikka on säätäkestävämpi, kun imeläkirsikan levinneisyysalue tulee niin lähelle Suomea. Mutta ehkä sitä on jalostettu enemmän ja aiemmin?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 05, 2023, 20:29:36
Anna kun arvaan, urogallus: teet kirsikoista viiniä?
Ex-mieheni teki viinejä jos jonkinlaisista hedelmistä, mitä happamampi ja melkein syömäkelvottomampi (esim. omena), sitä parempi siitä viinistä tuli.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - tammikuu 05, 2023, 20:46:03
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 05, 2023, 20:29:36
Anna kun arvaan, urogallus: teet kirsikoista viiniä?

Hunajaviiniä eli viikinkisimaa. Ja varmaan kokeilen kirsikkaoluttakin. Mutta pääosin nautin kirsikat tuoreena suoraan puusta. Aiemmin olen kyllä käyttänyt niitä rumtopfissa ja rommikirsikoissa.

Lainaa
Ex-mieheni teki viinejä jos jonkinlaisista hedelmistä, mitä happamampi ja melkein syömäkelvottomampi (esim. omena), sitä parempi siitä viinistä tuli.

Peruskuvio on tosiaan näin, mutta materiaalin maku raakana ei aina kerro siitä, minkälaista valmis viini on. Herukoiden hapokkuus haalistuu huomattavasti, vadelma taas vahvistuu ja erityisesti tuoksuu voimakkaasti. Tuoreena pliisu aronia vahvistuu todella paljon. Syksyllä tein oikein onnistunutta mansikkaolutta, jossa mansikka esiintyi lähinnä värissä ja tuoksussa. Maku ei ollut kovin tunnistettava, vaikka laitoin marjoja aika paljon, n. 1,5l reilun 5 litran erään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 08, 2023, 21:20:55
Tulipa tänään todettua, että chilin tulisuus säilyy hyvin kuivattunakin.

Kesällä 2019 sain Carolina Reaper chilejä (https://kantapaikka.net/index.php/topic,85.msg29620/topicseen.html#msg29620) rasiallisen. En muista enää tarkkaa lukumäärää, mutta näppituntumalla sanoisin, että kaksi tai kolme oli kutakin kolmea väriä. Siementen talteenoton jälkeen suikaloin ne ja kuivatin ne uunissa. Lopuksi vielä jauhoin morttelissa ja kaadoin tyhjänä olleeseen sirottimeen. Vähän oli alahuuli rullalla, että sitä tuli niin vähän, mutta turhaa oli huoleni.

Olen nyt pari vuotta sirottimesta ripotellut ruokaani tuota, milloin on mausteet muutoin jääneet vähälle. Sirottimesta ei kyllä tarvitse montaakaan rippusta saada, kun tulisuutta tulee yllin kyllin. Yleensä ne rippuset kannattaa mikrottaa pieneen öljyläikkään tai jopa pelkkään veteen ja sitä kautta saada se tasaisemmin ruokaan.

Tuossa nyt vinkiksi muillekin chilinkäyttäjille, että ei aina tarvitse olla tuoretta chiliä, mutta jos löytää kaupasta jonkun oikein hyvän chilin, niin niitä kannattaa ostaa enemmänkin ja pakastamisen ohella niitä voi myös kuivattaa ja jauhaa jauheeksi.

Minulla kun käy noita hienosuisia ruokavieraita, niin en voi aina ruokia tehdä oman maun mukaan tarpeeksi tuliseksi, niin siihen nuo jauhemaiset toimivat kyllä hyvin. Pakastettuja rouhin ruokiin ruuan valmistuksen yhteydessä. Hiukan harmittaa, että tämän kesän kaikki habanerot pakastin. Osan niistä olisi voinut myös kuivattaa ja jauhaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 08, 2023, 21:48:18
Mulla on kuivuri, joten pystyisin kuivaamaan varmaan kilon, pari chilejä kerrallaan. Mutten viitsisi, kun kaupastakin saa chilijauheita, varsinkin etnokaupoista. Tuppaavat jäämään aina vanhaksi, kun ei niitä niin paljon kulu. Ei kyllä Carolina Reaperia tai nagaa kyllä tekisi mielikään, taitavat olla minulle liian tujua kamaa. Nagaa eräs ystäväni antoi minipienen putkilon (ruuvikorkillisen pienen "koeputken"), sitä riitti ja riitti...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 08, 2023, 22:00:37
^
Minusta ne kaupan chilirouheet on aika lailla turhia eikä ne maistu paljon millekään. Ne on tehty siihen malliin, että niitä voi jokainen käyttää turvallisesti.

https://fataliiseeds.net/product-category/gourmet/
Tuolta olen aiemmin jauheita tilannut, mutta nyt valikoima on mennyt tosi olemattomaksi ja monet noiden tuotteista on savustettuja. Jostain syystä savustettu chili ei iske minun makuuni ollenkaan. Noilla oli aikaisemmin just Nagaa ja Aji Cristalia ja muita keskivahvoja tai vahvoja jauheita, myös erilaisia sekoituksia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 08, 2023, 23:53:03
Etnokaupoista saa hot-hot-hotia. Ja vähemmän hotiakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 09, 2023, 07:19:16
No nyt on puuro https://www.is.fi/laihdutus/art-2000009310190.html

Porkkanakakkutuorepuuro, 1 annos
■ 1,5–2 dl jogurttia tai rahkaa
■ 1 porkkana hienoksi raastettuna
■ 2 rkl proteiinijauhetta
■ 1 dl kaurahiutaleita
■ 2 rkl pähkinärouhetta
■ 1–2 rkl rusinoita
■ lusikan kärjellinen suolaa
■ ½ tl kanelia
■ ½ tl kardemummaa
■ ¼ tl inkivääriä
■ + Tarpeen mukaan makeutukseen muutama taateli pilkottuna tai hiukan kookossokeria tai vaahterasiirappia

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarkista maku.
Anna tekeytyä jääkaapissa suljetussa astiassa pari tuntia tai yön yli. Jos puuro sakeutuu liikaa, ohenna tilkalla haluamaasi nestettä.



Tuota reseptiä lukiessa tuli mieleen "Tarkista maku ja vie possullesi".
Tuostahan puuttuu vielä se kalapuikko annoksen päältä.

Oma vastaava on ½ dl kaurahiutaleita mikrossa rasvattoman maidon kanssa tehtynä velliksi pienen voisilmän kera. Sillä aikaa, kun mikro velliä keittelee, syön keitetyn kananmunan. Siinä tuntuu minulle olevan aivan kylliksi, kun en ole aamuahmatti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 09, 2023, 09:18:17
^Tuon puuron laihduttava vaikutus ilmeisesti perustuu monimutkaiseen ja pitkään valmistusprosessiin. Edellyttäen ettei henkilö kokkailun aikana nälissään sorru muuhun syöpöttelyyn.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - tammikuu 09, 2023, 10:53:49
Suomalaisessa pitsassa voisi olla karjalanpiirakkataikinasta valmistettu pohja, kastikkeeksi hernerokkaa ja/tai mämmiä. Täytteiksi lanttua, naurista ja porkkanaa. Juusto (Mikäli sitä käytetään) olisi kotijuuston palasia. Oreganon sijaan mustapippuria.

Mikä kulinaristinen nautinto! :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 11, 2023, 21:13:06
Vahingossa tuli tehtyä juhlaruokaa, vaikkei varsinaisesti ollut tarkoitus. Yleensä kypsennän lohen keittämällä vähässä nesteessä hellävaraisesti, jotta kalan omega-3-rasvahapot eivät turmeltuisi. Nyt teki mieli paistettua kalaa, ja siispä:

Paistettua lohta
1/2 pientä lohta (mahtoiko olla kirjolohi?), ehkä 400 g, kolmena palasena, poista nahka
oliiviöljyä
rosmariinia
2 valkosipulin kynttä siivuina
(tähän kuuluisi myös kurkuma, mutta unohdin)

Paistellaan ei aivan kypsäksi, eli saa jäädä pinkiksi sisältä. Siirretään syrjään, tekeentyy vielä odotellessa. Samalla pannulla:

Kirpeä herkkusienihöyste lohelle
400g herkkusieniä (voi pilkkoakin)
(paistellaan tovi, kunnes sienten rakenne luhistuu)
1/2 sitruunan mehu ja kuori **) raastettuna (melkoisen hapan, mikä sopii lohelle)
ripaus mustapippuria *)
ripaus kurkumaa *) (koska unohdin laittaa loheen, mihin oli alunperin tarkoitus laittaa)
persiljaa 2 rkl eli reippaasti (kuiv)

*) nää olisi pitänyt laittaa aiemmin paiston loppupuolella.
Kaadetaan lohen päälle.

Ihan kuin edellisissä ei muka olisi tarpeeksi, niin vielä överit:

Valmiita juustotäytteisiä tortelliineja, keitetään vähässä vedessä, joka imeytyy ja loppuvesi höyrytetään pois. Muutama tippa hyvää oliiviöljyä päälle.

Tarjoillaan hapankaalin kera (tuo lisää kivaa hapokkuutta).
Suolaa oli tortelliineissa ja hapankaalissa, lisää en kaivannut.

(Kurkuma kaipaa seurakseen mustapippuria, jonka väitetään auttavan kurkuman terveellisten aineiden imeytymisen, tai bioaktiivisuuden, mikä se lieneekään.)

**) luomusitruuna. Tavan sitruunan kuorta en raastaisi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 12, 2023, 12:32:03
Meninpäs kissojen ruokavarastolle ja nyysin pari pakettia pakastekalaa ja tein siitä oivallista ruokaa itselleni. Pitkästä aikaa tein melkein keitettyä kalaa, kun kalan valmistin uunissa. Joskus kauan sitten nappasin jostain TV-ohjelmasta helpon reseptin ja siitä tuli heti lasten suosikki ja opin itsekin siitä melkein pitämään. Nimi kai olisi "pakastekalaa juustokastikkeessa" tai jotain sinne päin.

Juustokastike:
1 pkt sulatejuustoa esim. Koskenlaskija viherpippurilla, mutta naturellikin käy.
2 dl maitoa

Maito kasariin kuumenemaan ja joukkoon pilkotaan sulatejuusto. Keitellään sekoitellen kunnes kastike on tasaista. Lisäsin tuohon suolaa ja viispippurimyllystä pippuria aika reippaasti. Pippuria ei ole koskaan liikaa.

Pilkotaan pakastekalat uunivuokaan ja ripotellaan suolaa ja valkopippuria jauheena kalojen joukkoon. Kaadetaan kastike kalojen päälle ja laitetaan koko komeus uuniin. Paistetaan 200 asteessa reilu puoli tuntia.

Alkuperäinen ohje oli 400gr:n kalalle, mutta nyt laitoin kalaa tuplaten, vaikka kastikkeen määrää en tuplannut. En välitä turhan paljosta liemestä. Isomman annoksen tein tarkoituksella, että tuosta nyt muutaman kerta-annoksen laitan pakkaseen.

Kuten aiemmin olen maininnut, niin keitetty kala ei ole mun juttuni, mutta tuossa juusto ja pippuri sen verran loiventaa kalan makua (ja etenkin hajua), että voisin kehua tuota jopa erittäin hyväksi :)

Mainittava vielä erikseen, että pitkästä aikaa keitin perunoita oikein kattilassa. Oli kyllä kummallisia perunoita, kun ne ei ottaneet kypsyäkseen. Lopulta kyllästyin odottamiseen ja kaadoin veden pois. Kyllähän ne aika "al dente" oli, mutta eipä tuo oikeastaan häirinnyt. Noiden jämistä tulee taatusti loistava pyttipannu ylihuomenna, kun eivät muhjuunnu paistaessa. Huomenna on toinen kalapäivä vielä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 12, 2023, 12:45:05
^ Sulatatko kalat, jos kerran pystyt pilkkomaan ne? Mikrossa vai jääkaapissa yön yli?

Itse pilkoin kerran jäistä pekonia suoraan pakkasesta, karuin seurauksin. Veitsi lipsahti, ja leikkasin kynnen halki, ja veitsi upposi luuhun asti. Sen jälkeen en jäisiä yhtään mitään ole pilkkonut. Verta tuli aivan kamalasti, ja jouduin menemään päivystykseen (sain onneksi kyydin silloiselta miesystävältä), jossa ompelivat niin, että kynnen läpi tuli neula. Yäks.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 12, 2023, 12:50:58
Mikrossa puoli minuuttia 800W teholla sulaa sen verran, että pystyy leikkaamaan hyvin palasiksi.
Energiatehokasta kai olisi sulattaa vähän paremminkin, jolloin uunissa olo aika lyhenisi ehkä hiukan. Mutta nytkin laitoin virran pois puolen tunnin kohdalla ja kulhon otin uunista ehkä noin 10-15 minuuttia myöhemmin. Kalahan kypsyy kyllä salaman nopeasti, mutta tuossa sitten se makukin vähän muhii, kun ei turhan nopeasti sitä uunittamista lopeta.

Mutta minulla taas pakastekalan perusteellinen sulattaminen on isompi riski, sillä nuo ahneet karvanaamat kiipeää vaikka vaatteita pitkin, jos ei pääse osille. :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Socrates - tammikuu 12, 2023, 13:20:21
Ostin kaupasta vanhaksi menevän kokonaisen ananaksen, joka oli alennuksessa.

Että on järkyttävän hyvää! Olen syönyt paljon purkkiananasta ja satunnaisesti kokonaisia, mutta ilmeisesti ne ovat olleet hiukan raakoja. Tämä, jossa oli jo pari pientä pilaantunutta kohtaa, on ihan eri planeetalta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 12, 2023, 13:28:24
Tuore ananas tosiaankin on järkyttävän hyvää. Yhtä iso ero purkkinanakseen kuin on inkiväärijauheen ja tuoreen inkiväärin, tai kurkumajauheen ja tuoreen kurkuman välilä, tai valkosipulijauheen ja tuoreen valkosipulin välillä, tai chilijauheen ja tuoreen chilin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 12, 2023, 13:30:42
^^
Tuo on ihan yleinen ongelma ihan missä tahansa hedelmissä, että ne myydään raakana ja niin happamana monesti, että tottunutkaan suu ei niitä irvistämättä syö.

Hyvää ananasta tällaisessa paketissa:

(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/6410405180483?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)

Ja vain silloin, kun niistä alkaa päivämäärä mennä. Mutta silloin ne juuri onkin taas kohtuuhintaisia :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - tammikuu 13, 2023, 22:29:07
Oli jo muutaman päivän tehnyt mieli hernekeittoa, mikä on outoa kun ottaa huomioon, ettei se ole lukeutunut lempiruokiini millään tavalla, onpahan vain ollut yksi vaihtoehto valmisruuaksi silloin kun ei yhtään keksi mitä söisi. Nyt teki mieli hernaria niin, että piti ihan sen takia kauppaan lähteä ja ostaa pari purkkia. Hernekeitto on siitäkin kätevä, että siihen voi tarvittaessa lisätä edellisten aterioiden tähteitä. Tällä kertaa ei ollut tähteitä enempää kuin puolikas sipuli - tuore - eilisen kokkauksista jäänyt. Leikkelin sipulin pienehköiksi paloiksi ja lisäsin soppaan. En siis kuullottanut sipulia, sillä halusin sen säilyttävän tuoreen sipulin raikkautta. Viinietikkaa lisäsin keittoon myös lusikallisen. Herkkua oli hernari!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 15, 2023, 20:02:14
Eilen söin niinkuin monipuolisesti. Oli kahta sorttia ruokaa: pizzaa ja hampurilaisia.

Ei aina mene niinkuin suunnitellaan.

Lohdutukseksi luin Teemu Keskisarjan kirjoitusta ruuasta menneinä aikoina, 1700-luvulla.

Lainaus käyttäjältä: https://seura.fi/ilmiot/historia/nain-karua-oli-elama-1700-luku-suomessa-jossa-rikaskin-kuoli-kurjasti/Kokkien ammattitaito ei myöskään ollut kovin loistelias nykymittapuun mukaan. Ruoat jäisivät Keskisarjan mukaan nykypäivänä syömättä, ihan meiltä kaikilta.

"Edes tuon ajan Suomen rikkaimpien ihmisten pöperöt eivät kelpaisi missään ­ilmaisessakaan jakelussa", hän sanoo.

Muutakin hankaluutta oli.

Lainaa"Synnytyskuolemat olivat yleisiä kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ensisynnyttäminen oli yhtä vaarallista kuin suurtaisteluun osallistuminen. Ei ollut harvinaista, että samalta mieheltä kuoli kolmekin vaimoa ensisynnytykseen."

Uusi puoliso löytyi joskus nopeastikin käytännön syistä. Leskeksi jäänyt mies saattoi ottaa uudeksi vaimokseen esimerkiksi edesmenneen puolisonsa siskon, jotta lasten uusi äitipuoli ei tulisi tyystin kodin piirin ulkopuolelta. Suomessa oli silti enemmän naisia kuin miehiä lapsivuodekuolleisuudesta huolimatta, sillä sodat vaativat isot veronsa.

Olkaamme kiitollisia, vaikka edes pienen hetken.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 16, 2023, 12:44:49
Pikalounas tänään, kun aamuinen meni vähän myöhälle, niin ei ollut niin kovin nälkä, mutta jotain piti syödä, kun sen aika oli. Päädyin melkein wokkiin ja kolmeen nakkiin :D

Melkein wokki:

1 keltainen paprika suikaloituna (saa olla vähän nahistunutkin)
2 pientä punasiloulia suikaloituna
2 keskivahvaa chiliä silputtuna

Pannulle loraus wokkiöljyä (sitrunaruoho&inkivääri maust./Lidl) ja siihen edellä mainitut ainekset. Pyöritellään, kunnes ovat kunnolla kuumenneet ja sipulit hiukan kuullottuneet. Maustetaan suolalla ja maun mukaan muuta maustetta. Laitoin jotain itämaista wokkiin tarkoitettua maustesekoitetta.
HUOM! Paprikaa en löysäksi asti kypsennä, koska se tuntuu ikävältä suussa, joten sen pitää jäädä vähän rouskuvaksi.

Nakit mikrotin lautasella ja valmiin Melkein wokin kippasin siihen kuumien nakkien kylkeen.
Olisi varmaan sopinut paremmin jonkun muun, vaikkapa lihapullien kanssa tuo, mutta kun oli nakkipaketin jämät, niin laitoin ne.

Nimitys "Melkein wok" johtuu siitä, että wokkiin kai laitetaan melkoinen kirjo erilaisia vihanneksia, mutta jämien tyhjennyksenä vähempikin käy ja ainakin tuo oli todella maittava :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 16, 2023, 13:12:13
Samoissa tunnelmissa täällä eilen ^.
Taisi joululta jäädä jokin herkuttelu- tai epäterveellisyysvaihde päälle, kun ostin ensimmäistä kertaa Lidlin bratwursteja. Yleensä tulee makkaraa ostettua vain joitain kertoja vuodessa. Muistaakseni siinä bratwurstissa ei ole nitraatteja tai nitriittejä lisättynä. Omituinen tuote. Kun makkaran pilkkoo, se tuntuu jotenkin limaiselta. Maku kyllä on erinoimainen. 7 makkaraa paketissa on, ja tällä vauhdilla paketillinen kestää viikon.

Eilen halusin eroon munakoisosta, joten tein keittämällä pienessä kattilassa:

Bratwurstipöperö
1 bratwursti kiekkoina
1 dl vettä
1 munakoiso pieninä paloina
1 valkosipulin kynsi
1 mieto chili (poistin enimmät kalvot ja siemenet)
1 varsisellerin varsi kiekkoina
(kun munakoiso on valmis: )
imeytetään loppuvesi pariin rkl perunamuusijauhetta.
(ei suolaa, ei mausteita, maku tulee itse aineksista)

Tuosta riitti kahdelle aterialle.

Tuon kanssa erinoimaisesti sopi erinomaisesti tällainen kirpeä lisuke:

Tillinen papusalaatti
1 tetra mustapapuja, huuhdeltuja
1/2 ruukkua tilliä (!)
1 varsisellerin varsi
1/2 pieni kesäkurpitsa
nokare tuoreinkivääriä pienittynä
2-3 rkl hyvää oliiviöljyä
2 rkl Lidlin balsamicoa (on aika litkua, muistuttaa enemmän punaviinietikkaa, mutta maistui tässä hyvältä)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - tammikuu 17, 2023, 21:31:28
Ruokaa laittaessa putsasin tuoreesta chilistä sisukset. Sen jälkeen söin muutaman viinirypäleen. Tiesin kyllä, että näpeistä varmaan irtoaa vähän poltetta. Niin tapahtuikin, mutta se oli vain hyvä asia, sillä rypäleet olivat omaan makuuni hieman liian makeita. Pidän hapokkaammista. Chili siis teki kivan polttavan pirskahduksen yksiuloitteiseen makeuteen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - tammikuu 17, 2023, 21:57:04
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009332699.html (https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009332699.html)
11/12 oikein.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 18, 2023, 11:45:22
Tonnikala saa uuden kilpailijan – tällaista ei ole ennen nähty (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/c5722897-c648-443c-b098-63707f7d39ce)
----
Nyt tonnikalalle tulee ensimmäistä kertaa myös kasvipohjainen vaihtoehto, kun Pirkka-tuoteperheen alle ilmestyy täysin uudenlainen tuote: soijarouhesäilyke. Säilykkeet ovat sellaisenaan käyttövalmiita, ja niitä voi käyttää tonnikalan tapaan esimerkiksi salaateissa, pizzan päällä tai pastakastikkeessa.

Makuvaihtoehtoja uudella säilykesarjalla on neljä: chili-valkosipuli, tomaatti-basilika, sitruuna-pippuri sekä miedosti maustettu, jonka voi maustaa itse oman maun mukaan. Uudet tuotteet ilmestyvät kauppoihin helmikuussa.

----

K-ruoka noita jo myykin ja hinta 2,29 purkilta. Jutussa ei sanottu, että yritetäänkö tuossa edes myötäillä tonnikalan makua mitenkään, vai onko tuo vain soijamuhjua maustekastikkeessa. Kaupan sivulta löytyneestä tuoteselosteessa (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku?haku=vege%20soijarouhe) ei näytä olevan mitään outoja aineksia, jotka viittaisivat mitenkään kalamaiseen makuun, esimerkkinä chilin makuinen:

Ainesosat
hydratoitu SOIJAproteiinitiiviste (50 %, muu kuin EU), vesi, viinietikka, SOIJAöljy, tomaattisose, hydratoitu kuivattu tomaatti, sokeri, suola, tuore basilika, kasvistäysmehutiiviste (sipuli, porkkana, kukkakaali), sakeuttamisaine (E412), oregano, hiivauute, aromi (basilika)


Kuka haluaa testata?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 18, 2023, 21:15:39
No nyt tuli keksittyä älyttömän hyvänmakuinen, terveellisehkö, ihanantuoksuinen, helppo ja nopeatekoinen (5 min?) ruoka.

1. pieni kattila:
Tomaattinen lohi keittämällä

1dl vettä
1 pieni rss kirsikkatomaatteja halkaistuna
2 rkl Lidlin litkua balsamicoa (sopi tähän erinomaisesti, on kevyttä)
1 rkl fenkolinsiemeniä
1 rkl rosmariinia
palanen lohta nahkoineen (200g?)

Muut aineet pohjalle, päälle lohi nahkapuoli ylöspäin. Kiehautetaan, ja laitetaan pannunalustalle syrjään. (Sillä aikaa lisuke, alla.)
3 minuutin päästä jatketaan pienellä lämmöllä, ja samalla kuoritaan nahka pois haarukalla. Pienitään vähän, jotta näkee, että kypsää on. Ylimääräinen neste valutetaan toiseen kattilaan, ks. alla.

2. pieni kattila:
Lisuke (ei häävi, mutta lohi oli niin jumalaisen hyvää, ettei se haittaa)
0,5 dl vettä
1 pieni pss pakastevihanneksia (herne, porkkana, kukkakaali)
kun vihannekset sulaneet, imeytetään loppu neste perunamuusijauheeseen
Lohikastikkeesta lisätään n. 0,5 dl nestettä notkeuttamaan.


Ensimmäistä kertaa pitkään aikaa söin nyt tomaatteja. Toivottavasti ei kostaudu närästyksen muodossa. Ehkä pitkän välin takia tomaatit maistuivat niin ihanilta?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - tammikuu 21, 2023, 18:32:49
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 17, 2023, 13:40:32
^ Nonni.

Keliaakikot ovat valittaneet somessa että tuon tuostakin törmää siihen että joku syöttölä ei tajua hölkäsen pölähtävää koko sairaudesta. Luulevat että se on vaan joku valintakysymys että huvittaako nyt syödä sitä gluteenia vai ei. Kun ei sillä gluteenilla saisi kontaminoida muita ruoka-aineita, joten keliakiaa sairastavat kotikokkailussakin joutuvat käyttämään eri välineitä jos laittavat "normaalia" ruokaa muulle perheelle kuin keliaakikolle. Niin sitä lystiä ja riemua sitten riittää, kun ravintolassa onkin paistettu iloisesti sekaisin vehnät ja muut. Kuulemani mukaan joillakin törähtää vaikka paskat housuun tunnin päästä aterioinnista.

Kun toissakesänä tilasin jostakin kokeeksi gluteenittoman hampurilaisaterian, olin varsin ryytynyt kun seuralaiseni normaalissa ateriassa oli muutakin muutoin kuin omassani. Ei riittänyt että hampurilainen, se "pulla", oli vaihdettu toisenlaiseen. Jotain juttuja oli jätetty pois siksi että ne olisivat olleet nimenomaan kontaminoituneita.

Jossain Helsingin kokoisessa paikassahan joku hurja voisi kokeilla vaikka semmoisen ravintolan perustamista jossa myydään ainoastaan gluteenitonta ruokaa. Tuskin tosin olisi erityisen halpa mesta.
Ei, eikä suosittu.

Kokki/leipurihommissa usein kai gluteenittomia tuotteita pyritään tekemään ennen normaaleja tuotteita, koska viljapölyä aina leijailee ilmassa pitkään. Gluteeniton tuote voi "saastua" normiviljan hiukkasista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - tammikuu 21, 2023, 18:41:55
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 17, 2023, 10:47:35
Jotain ulinaa on ollut ns. tietosivuilla että missään nimessä ei saa mennä jättämään viljoja pois ruokavaliosta. Mutta kai sen nyt pöljempikin tajuaa että eihän sitä gluteenia ole kuin vehnässä, rukiissa ja ohrassa. Jäähän kaikenlaista jäljelle.

Ainoa varsinainen ongelma on että gluteenittomat tuotteet ovat kalliita, ja gluteenittomista jauhoista tehdyt tekeleet murenevat helposti. En oikein itse myöskään ole kokenut kaurajauhojen sopivan oikein yhtään mihinkään. Makeisiin leivonnaisiin paras vaihtoehto onkin gluteeniton vehnäjauho. Pitsapohjaan käy näemmä peruna, riisi ja tattari sekaisin...
Täytyy sanoa, etten leipoisi ihan noilla ohjeillasi. Kaurahan on erinomainen leivässä, ei aina yksin, mutta osataikinana. Kauraleipä tuoreena on liki parasta vaaleaa leipää. Makeisiin leivonnaisiin normaali vehnäjauho, ei gluteeniton, sopii hyvin. Eri sekoitusjauhot ovat kyllä usein hyviä ja kokeilemisen arvoisia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 21, 2023, 22:51:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 21, 2023, 18:41:55
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 17, 2023, 10:47:35
Jotain ulinaa on ollut ns. tietosivuilla että missään nimessä ei saa mennä jättämään viljoja pois ruokavaliosta. Mutta kai sen nyt pöljempikin tajuaa että eihän sitä gluteenia ole kuin vehnässä, rukiissa ja ohrassa. Jäähän kaikenlaista jäljelle.

Ainoa varsinainen ongelma on että gluteenittomat tuotteet ovat kalliita, ja gluteenittomista jauhoista tehdyt tekeleet murenevat helposti. En oikein itse myöskään ole kokenut kaurajauhojen sopivan oikein yhtään mihinkään. Makeisiin leivonnaisiin paras vaihtoehto onkin gluteeniton vehnäjauho. Pitsapohjaan käy näemmä peruna, riisi ja tattari sekaisin...
Täytyy sanoa, etten leipoisi ihan noilla ohjeillasi. Kaurahan on erinomainen leivässä, ei aina yksin, mutta osataikinana. Kauraleipä tuoreena on liki parasta vaaleaa leipää. Makeisiin leivonnaisiin normaali vehnäjauho, ei gluteeniton, sopii hyvin. Eri sekoitusjauhot ovat kyllä usein hyviä ja kokeilemisen arvoisia.

Kukaan ei käske luopumaan tavallisesta vehnäjauhosta, jos gluteeni ei ole ongelma.

Olen kokeillut useampaan makeaan leivonnaiseen ja pitsapohjaan kaurajauhoja. En tykännyt mistään niistä. Pitsan pohjaa oli lopulta pakko paiskata kompostiin. Kauraleipä on jees, kaurakeksit myös, ja kaikkein parasta ovat sellaiset mitkä lie kaurapikkuleivät joita laitetaan itse uunissa, ovat valmiina lehtimäisiä eli ohuita. Ja joku kauraomenapaistos oli ihanaa.

Mutta ei enää ikinä kauraa kakkuun, lettuun tai pitsaan. Kaurapuuron maku ei ole sitä mitä kaipaan letuilta tai pannukakulta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - tammikuu 22, 2023, 00:29:10
Makunsa kaikilla. Oma faijani lisäsi bolognesekastikkeeseen ketsuppia... ::) Tosin hänen loppuvaiheessaan...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 22, 2023, 22:35:23
Syökö kukaan tai onko kuinka yleistä/harvinaista nauttia suklaata jääkaappikylmänä? (Säilyttää jääkaapissa ja sieltä palasia aina välillä ottaa, koska on herkullisempaa kuin huoneenlämpöisenä).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 22, 2023, 22:41:57
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 22, 2023, 22:35:23
Syökö kukaan tai onko kuinka yleistä/harvinaista nauttia suklaata jääkaappikylmänä? (Säilyttää jääkaapissa ja sieltä palasia aina välillä ottaa, koska on herkullisempaa kuin huoneenlämpöisenä).

Ei suositella suklaan säilyttämistä jääkaapissa.

https://readcacao.com/how-to-store-chocolate/

Mutta ei sitä ole laissa kiellettykään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 23, 2023, 09:00:05
Minusta jääkaappikylmä suklaa ei ole herkullisempaa kuin huoneenlämpöinen. Kovaksi kohmettunut suklaa ei maistu paljon millekään ennen kuin se on lämmennyt suussa pehmeäksi mössöksi. Joskus kesähelteillä on suklaalevy laitettava hetkeksi viilenemään, että siitä voi taittaa paljoa sotkematta itseään ja että se ylipäätään taittuu irtipoikki eikä veny ja väänny.

Ainoa, jonka olen joutunut säilyttämään jääkapissa, oli tyttäreni minulle tekemä rommirusinatäytteinen suklaa. Mutta sekin oli siksi, että se kesti huoneenlämpöä aika huonosti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 25, 2023, 16:05:15
Nyt kun olen opetellut syömään kaksi ruuaksi nimitettävää ateriaa päivässä, niin päivällisen paikalla olen syönyt useimmiten kuppikeiton ja voileivän. Yritin kaupasta etsiä vaihteluksi kirkasliemistä pussikeittoa, mutta eipä ole kuin Mexicana ja ranskalainen sipulikeitto,  jotka ei oikein ole suosikkeihini kuuluneet. Lähinnä olisin kaivannut kana-nuudelikeittoa, mutta se on hävinnyt kokonaan sekä Knorrilta että Blå bandilta. En ole varma oliko molemmilla, mutta nyt ei ole, eikä ole myöskään kauppojen omilla merkeillä. Tuosta pettyneenä tein sitten oman viritelmän, jota nyt on muutamaksi päiväksi.

1 grillattu broilerin koipireisi siivottuna luista (nahkasta, suonenpätkistä ja rasvasta) ja pilkottuna aika pieneksi silpuksi
1 kanaliemikuutio
1 kasvisliemikuutio
1 pussi keittojuureksia
1-1,5 dl tummia rakettispagettia
1 litra vettä (kuumennettu vedenkeittimellä)
1-1,5 keskivahvaa chiliä silputtuna
kurkumaa, carlic rub -- tai muitakin mausteita maun mukaan

Chilisilppu pyöritellään kattilassa öljytilkassa ja lisätään mausteet joukkoon. Sen jälkeen tipunpalaset, juurekset, ... jne sekä vesi. Kun vesi alkaa kiehua, lisätään spagetit ja annetaan kiehua välillä sekoittaen muutaman minuutin. Sen jälkeen voi virran katkaista ja keiton jättää lämpimälle levylle muhimaan.

Koska keitot on poikkeuksetta lämmitettynä parempia, tein tuon jo puolilta päivin ja tarkoitus on sitä syödä vasta iltapäivällä, niin maku saa tekeytyä kunnolla. Tuokin keitto on varsinainen pikaruoka, kun valmistui muun keittiöpuuhailun ohessa. Työläin osa oli koiven siivoaminen.
Tuo voisi olla ihan kiva myös kinkkusuikaleista tehtynä ja kanaliemikuutin voi silloin vaihtaa lihaliemeen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 25, 2023, 16:37:03
^
Aika paljon suolaa tuosta tulee kahden liemikuution (ja valmiiksi maustetun?) broilerin takia. Tietty, jos tuossa on esim. koko viikon suola-annos, tai jos vuorokaudessa syö vain mukillisen tuollaista, ei se niin paljon liene.

Itse teen aika suolatonta tai vähäsuolaista ruokaa verenpaineen takia, ja soppaa teen teen usein 5 litran kattilassa niin, että soppaa tulee noin 3-4 litraa (osa pakkaseen). Tuohon määrään lisään yhden kasvisliemikuution. Turhan usein ei soppaa tule tehtyä, kun itselläni jarruttaa se, että vaadin yleensä itseltäni, että pilkon itse kasvikset/juurekset. (Noita pakastejuureksia yms. käytän kyllä erilaisiin patoihin.)

En muista tehneeni juurikaan kanakeittoa, ja tuosta reseptistäsi saan ehkä kimmokkeen tehdä joskus. Jos ei muuten jaksa, niin sitten pakastevihanneksista. En tiennytkään, että on olemassa tummaakin rakettispaghettia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 25, 2023, 16:50:17
Kekkasin uuden nopean hiilarilisukkeen: mikrossa kuvun alla bataatin palasia ja palsternakan palasia. Se innovaatio oli tuo palsternakka, jota rakastan, ja jota yleensä ostan soppaa varten.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 25, 2023, 16:59:35
^^
Mielestäni alkaa olla jo melkein kaikille makaroneille ja spageteille myös tumma vastine samoin kuin nuudeleille on täysjyväversio.

Se tuossa ohjeessani jäi sanomatta, että ihan tuota keittoa varten sen grillatun koiven ostin, sillä jostain naturellista suikaleista tehtynä se lihan suutuntuma keitossa on ... miten sen nyt kuvaisi epämiellyttävän narskuva. Mutta voi toki sen koiven tai rintapalan ostaa raakanakin, mutta valmistaa sen uunissa, niin siitä kyllä tulee hyvä. Arvelen, että noin 4-5 annosta tuosta keitosta tulee, eli sen verran suola jakautuu eri päiville. Minulla ei ole suolasta ongelmaa ja tuohon en kyllä suolaa lisännyt enää. Yleensä, jos laittaa napakan chilin, niin suola jää kyllä vähemmälle.

Näköjään on olemassa suolatonta kasvisliemijauhetta (https://www.koro-shop.fi/luomu-kasvisliemijauhe-ilman-lisaettyae-suolaa-400-g?utm_term=&utm_campaign=Google+Shopping+-+Finland&utm_source=adwords&utm_medium=ppc&hsa_acc=8966015506&hsa_cam=17669488201&hsa_grp=&hsa_ad=&hsa_src=x&hsa_tgt=&hsa_kw=&hsa_mt=&hsa_net=adwords&hsa_ver=3&aw_dev=c&aw_target=&gclid=Cj0KCQiAw8OeBhCeARIsAGxWtUxiPTfgFedkk5NafsRqDPbUQIWMmrW1q8ZYlXjL9MavDwmLvC1vc30aAiC-EALw_wcB), vaikka minusta kuvan perusteella tuo on enemmänkin rouhetta.

Löytyy ihan kaupastakin https://www.s-kaupat.fi/tuote/knorr-liemikuutio-zero-salt-kasvis-8x9g/8710522940587
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 25, 2023, 17:46:15
Kaikille, paitsi kala-allergikoille, sopiva mainio kalapyörykkä.

Lainaus käyttäjältä: https://apetit.fi/tuotteet/apetit-sarkisen-kalapyorykat-240-g-1/Monikäyttöiset, runsasproteiiniset ja erityisesti lapsille maistuvat Särkipyörykät ovat laktoosittomia ja gluteenittomia ja sisältävät runsaasti D-vitamiinia. Särkisen kalapyörykät sisältävät 30 % kotimaista särkeä ja lisäksi mukana on MSC- sertifioitua seitä. Pyörykät on maustettu laktoosittomalla kermalla ja valkopippurilla. Tuote on Sydänmerkkituote. Särjen pyynti on oleellisessa roolissa järviemme hoitokalastusta ja kunnostusta. Pyörykät valmistuvat paistinpannulla tai uunissa 10-15 minuutissa. Herkullinen, terveellinen ja vastuullinen valmisruoka.

laktoositon gluteeniton kananmunaton runsasproteiininen

Sopivan mauton myös useimpien lasten makuun. Itse lisäilen valkopippuria ja onhan lisukkeissa yleensä joku kastikekin. Mainio ja nopea ruokaeinespulla.

Hieno uutuus, ainakin minulle. Pitänee kokeilla jonkun sopivan kastikkeen kanssa, saattaa alkaa näin muistuttaa erästä joskus saamaani erinomaista kalamureketta.

Olisiko kastikereseptiehdotuksia?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 25, 2023, 19:56:30
^
Valkokastike, jossa keitettyä kananmunaa?
Ja/tai tilliä, tai ruohosipulia? (Miten lie toimisi rakuuna+voi+pieni happamuus esim. sitruunasta?)

Tai kermaviilikastike? Esim. tillillä, etikalla, suolalla ja sokerilla maustettu.
Tai piparjuurella+sinapilla+etikalla+suolalla+sokerilla (kera majoneesin, jos oikein haluaa herkutella).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 25, 2023, 20:01:51
Kun "halavalla sai", tuli ostettua iso parsakaali. Enkä edes tykkää parsakaalista, vaikka (pakasteena) käytänkin sitä jos jonkinlaisiin pataruokiin. Ideoita, miten valmistaa maukasta siitä? Voita on kotona ja kananmunaa, ja rasvatonta maitoa ja oliiviöljyä, chiliä ja valkosipulia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 25, 2023, 20:04:25
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 25, 2023, 19:56:30
Tai piparjuurella+sinapilla+etikalla+suolalla+sokerilla (kera majoneesin, jos oikein haluaa herkutella).

Tässä voisi olla sitä jotakin. Wasabi-tyylinen etikkainen soosi majoneesilla. Kokeilen varmasti joskus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 25, 2023, 20:38:25
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 25, 2023, 20:01:51
Kun "halavalla sai", tuli ostettua iso parsakaali. Enkä edes tykkää parsakaalista, vaikka (pakasteena) käytänkin sitä jos jonkinlaisiin pataruokiin. Ideoita, miten valmistaa maukasta siitä? Voita on kotona ja kananmunaa, ja rasvatonta maitoa ja oliiviöljyä, chiliä ja valkosipulia.

En kyllä noin vähillä aineksilla keksi mitään, mikä voisi olla hyvää. Mutta iso parsakaali kannattaa jakaa niin, että leikkelee nyt "tupsut" erikseen käytettäväksi. Varsiosan on monesti puiseva ikääntyneellä parsakaalilla, joten se kannattaa rouhia karkeaksi raasteeksi tai teholeikkurilla huristaa rouheeksi ja käyttää sitä kypsennettynä "riisinä" jonkun hyvän kastikkeen kanssa. Minusta parhaiten käy joku tavallinen ruskea kastike, esim pippurinen jauhelihakastike.

Tupsut sitten voi käyttää höyrytettynä lisukkeena kuten tavallisesti, mutta jonkun muun ruuan kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 25, 2023, 20:55:14
Minä taas tykkään parsakaalista kovasti.

Noilla aineksilla kiehauttaisin/höyryttäisin pikaisesti, jotta vähän pehmenee. Paloittelisin siten, että vartta voi pehmittää enemmän. Laittaisin pannulle öljyä, chiliä ja valkosipulia, jonne parsakaali ruskistumaan hieman.

Sitten söisin sitä laittaen pienen voinokareen päälle sulamaan ja ajattelisin, että paras lisuke ikinä! Sitä paitsi tähän sopisi myös Roosterille neuvomasi kastike, mutta niitä aineksia ei ehkä ole kotona.

T: Xante

Muoksis: mummoni tapasi sanoa, että joka keitetyn paistaa, se makean maistaa ja on toiminut itselläni kaikkien juuresten kanssa. Aina kun jaksaa keittää hieman ja sitten paistaa, hyvää on.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 25, 2023, 20:56:54
^^
Minkälainen parsakaaliruoka sitten olisi oikein hyvänmakuinen, jos ei tarvitse pitäytyä noihin muihin aineksiin? Huomenna voisin ehkä päästä lähtemään kaupoille.


Itselle ei tule mieleen kuin oikein paksu juustokastike (vuohenmaidosta tehty tuorejuusto sopisi varmaankin ihanasti), joka valutetaan kevyesti höyrytettyjen parsakaalien päälle. Mahdollisesti kinkulla höystetty. Mutta nää ovat aika epäterveellisiä.

Joskus hamassa nuoruudessani eräs mies hurmasi minut ja muutamat muut ystäväpiirissämme tekemällä sellaista uuniruokaa, missä oli pohjalla riisiä, sitten parsakaalia
juustokastiketta, ja valmiiseen ruokaan vielä päälle paistettuja kananmunia.

Olin muka syövinäni päivällisen kl 19, mutta tässähän tulee jo uusi nälkä kun ajattelee juustokastiketta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 25, 2023, 21:00:08
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 25, 2023, 20:55:14
Minä taas tykkään parsakaalista kovasti.

Noilla aineksilla kiehauttaisin/höyryttäisin pikaisesti, jotta vähän pehmenee. Paloittelisin siten, että vartta voi pehmittää enemmän. Laittaisin pannulle öljyä, chiliä ja valkosipulia, jonne parsakaali ruskistumaan hieman.

Sitten söisin sitä laittaen pienen voinokareen päälle sulamaan ja ajattelisin, että paras lisuke ikinä!

Tuo varmaan olisi joutuisa ja maukaskin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 26, 2023, 01:16:32
Eilen tein rohkean teon ostin mustanvärisen tummapaahtopakkauksen Juhla Mokka Rohkean. Tänään tein toisen rohkean teon ja maiston siitä tehtyä kahvia. Sitten kaksi rohkeaa juojaa arvosteli sen hyväksi kahviksi. Tavallista paremmaksi.
  Lisärohkeutta tässä vaati se, että olin jo melkein vannonut että pysyn tummapaahtoisista jauhesuodatinkahveista kaukana.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 26, 2023, 17:25:09
^
Tummapaahto on sekä paremman makuista, että vatsaystävällisempääkin kuin vaaleapaahto.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 26, 2023, 17:39:41
Parsakaaliraportti.
En käsitä, miksi ylipäätänsä ostan parsakaalia ja lehtikaalia, vaikka en edes tykkää niiden mausta. Yritän sitten peittää makua ties millä, tällä kertaa suorastaan onnistuneesti. Xanten ja Hipin inspiroimana tein tällaista:

- 3 päivää vanhaa keittämällä tehtyä broileri-kasvispataa (sitä riittää ja riittää, ehkä huomiseen tai ylihuomiseenkin, vaikka lihaa on vain 250-300 g) mikrossa lämmitettynä. Sis. broilerin lisäksi porkkanaa ohuina vinoina siivuina, munakoisoa, varsiselleriä, tuorechiliä, valkosipulia (1 kynsi), pieni pala inkivääriä hienonnettuna, ja jotain jonka olen unohtanut, ja sumakkia, kurkumaa, mustapippuria, mangocurrya(!), soijakastiketta, oliiviöljyä. Eli aika sekava maustaminen, kun oli lähi-itäläistä, intialaista, kiinalaista vaikutetta. Kolmantena päivänä maku on näköjään parhaimmillaan, ehkä johtuen lisukkeista.

- rikottua ohraa, keitetty ja loppuvesi heitetty pois (nam, ohra sopi mainiosta padan kanssa, ja parsakaalinkin)

- Parsakaali-lehtikaali-lisuke
paistinpannulle (olisi pitänyt kaivaa esiin wokpannu, mutten tullut ajatelleeksi) tässä järjestyksessä (kaikki kasvikset huuhdeltuna)
tilkkanen oliiviöljyä (2 tl?), parsakaalin jalka putsattuna ja pienittynä, mustapippuria, lehtikaalin ruodot pätkittyinä, parsakaalin kukinnot, keltainen mieto chili ilman siemeniä tai kalvoja, lehtikaalin lehdet.
Koska paistinpannu on pieni, ei oikein mahtunut kääntelemään. Lehtikaalin lehtien lisäyksen jälkeen ei juurikaan enää kypsennetä, vaan vähän käännellään vain, sen mitä pystyy. Parsakaaliin ja lehtikaaliin pitää jäädä vihreä kaunis väri, ja rapsakka suutuntuma, eli ne saavat jäädä "puoliraa'aksi".
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 27, 2023, 16:05:55
Tilasin kaupasta valmiiksi maustetun fileen, mutta tuote oli loppu ja tilalle tuli maustamaton filee. Laitoin suolaa molemmin puolin ja paketin uuniin. Ajatus on kypsentää siitä nyhtötason purtavaa. Tarttee varmaan sitten lisätä suolaa syödessä, sillä tuo pintasuolaus tuskin paljoa auttaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 27, 2023, 19:00:23
^
Leikkasin juuri siipaleen tuosta porsaan ulkofileestä ja kyllä oli sairaan hyvää. Ehkäpä suorittamani pintasuolaus oli sittenkin ihan riittävä toimenpide.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 31, 2023, 16:53:34
Se olisi tulevana viikonloppuna bataattia, ruusukaalia ja valkosipulia 90 minuuttia padassa uunissa 175 asteessa -systeemin vuoro. Siitä riittää kahdeksi ateriaksi ainakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 31, 2023, 17:34:31
Reseptiä sitten peliin, jos tuli hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 02, 2023, 21:08:43
Olen aika harmissani, että pitkään aikaan en ole onnistunut saamaan hyviä miniluumutomaattia tai kirsikkatomaatteja. Tietty nyt on talviaika, mutta etelästähän nuo tulee ja mielestäni aikaisempina talvina nuo ei ole noin pahoja olleet, ei juurikaan ole eroa ollut kesäsatoon. Olisikohan sielläkin energiakriisi vaikuttanut kypsyttämiseen, sillä nuo on olleet ihmeen "sitkeitä" ja mauttomia kuin puolikypsiä, vaikka väri on oikea. Ikävä tuli omia parveketomaattejani.

Noita minikokoisia olen pitänyt aina valmiina naposteltavaksi, kun jotain tekee mieli, mutta ei ole nälkä. Parhaimmillaan niitä on saattanut mennä rasiallinen päivässä, mutta nyt ei muutamaa enempää mene. Nyt on puolitoista rasiaa kirsikkatomaatteja, jotka pian alkavat jo nahistua, kun en saa syötyä, joten huomenna on ruokalistalla jauhelihakastiketta, johon on haudattu puolitoista rasiallista kirsikkatomaatteja ja yksi aika nahistunut punainen paprika.

Jos vielä joukkoon pilkon tukevasti chiliä, niin tuo muuttuukin chili con carneksi ja on heti huomattavasti hienompaa syötävää :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: urogallus - helmikuu 02, 2023, 21:33:11
Tein keittolihaa 10 litran kattilassa. Ensin kattilaan pantiin reilut 3kg luita, 20 maustepippuria ja 10 laakerinlehteä ja vettä sen verran että luut peittyivät. Parin tunnin päästä sekaan 2kg luomunaudan lapaa ja 2kg kasleria paloina ja sitten keitetään vielä kolmisen tuntia. Välillä hämmennellään ja koukitaan liiat vaahdot pois. Lopuksi paljaat luut poimitaan pois padasta ja jäähtynyt liha liemineen jaetaan 7 osaan. 1 osa meni tänään hernekeittoon ja toinen huomenna borssiin. Loput 5 päätyvät pakkaseen.

Näitä lihoja lisäillään soppaan vielä alkukesästäkin. Luut päätyvät jossain vaiheessa hiilenpolttoon. Luista tulee hyvää puuhiiltä - tai ehkä pitäisi puhua luuhiilestä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 02, 2023, 23:49:27
Lainaus käyttäjältä: urogallus - helmikuu 02, 2023, 21:33:11
Tein keittolihaa 10 litran kattilassa. Ensin kattilaan pantiin reilut 3kg luita, 20 maustepippuria ja 10 laakerinlehteä ja vettä sen verran että luut peittyivät. Parin tunnin päästä sekaan 2kg luomunaudan lapaa ja 2kg kasleria paloina ja sitten keitetään vielä kolmisen tuntia. Välillä hämmennellään ja koukitaan liiat vaahdot pois. Lopuksi paljaat luut poimitaan pois padasta ja jäähtynyt liha liemineen jaetaan 7 osaan. 1 osa meni tänään hernekeittoon ja toinen huomenna borssiin. Loput 5 päätyvät pakkaseen.

Näitä lihoja lisäillään soppaan vielä alkukesästäkin. Luut päätyvät jossain vaiheessa hiilenpolttoon. Luista tulee hyvää puuhiiltä - tai ehkä pitäisi puhua luuhiilestä.

Wauh. Tuohan kuulostaa ihan lihalliselta liemeltä.  :)

Täällä on syöty useampana päivänä madekeittoa, koska madetta on ollut saatavana. Pari päivää tyttö- ja toiset kaksi poikamadetta. Taivaallista, mutta ehkä 2,5 desiä kermaa oli liikaa reilun kiloiseen matikkaan. No, olipa parasta kermaa mitä olen nauttinut aikoihin.  ;D

On se kummallista, että silakat ja mateet pienenee koko ajan. Ikäänkuin olisi maailmanloppu tulossa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 03, 2023, 17:02:16
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 31, 2023, 17:34:31
Reseptiä sitten peliin, jos tuli hyvää.

Yksi bataatti ~500g
ruusukaalia ~400g
kaksi valkosipulia eli kynsiä niin paljon kuin kahdessa valkosipulissa vain on
suolaa 3tl
Sallisen Persilja 5g
Rypsiöljyä sen verran että vihannesten pinta kiiltää

Bataatti kuutiosenttimetrin siivuiksi, valkosipulin kynnet pataan erikseen

90 minuuttia 175 asteisessa uunissa kannellisessa astiassa.

Vaikea sanoa onko kokonaisuus hyvää, mutta erikseen syötynä kaikki (bataatti, ruusukaali ja valkosipuli) ovat hyvää. Ovat vain hieman eri makuperheistä nyt kotoisin. Bataattiin on tarttunut suolan maku mutta ruusukaaleihin ei.

Bataatti on nyt rakenteeltaan mössöä. Itse tykkään mössöstä. Eli tuo 90 minuuttia oli ihan sitä silmällä pitäen määritelty. Ensi kerralla voisi liiskata valkosipulit ja tiputtaa aikaa 60-80 minuuttiin, sillä ehkä bataatti nyt liian mössöä. Ekalla kerralla laitoin yhden teelusikallisen suolaa, ja suola ei maistunut yhtään. Nyt laitoin kolme ja bataatissa maistuu suola ehkä liikaakin. Ensi kerralla kokeilen kahta teelusikallista tai sitten pitää yrittää jotenkin suolata myös ruusukaalit. Nyt vain viskasin raaka-aineet pataan ja sekoitin sitten. Ehkä tuo möyhentely siivosi suolan pois ruusukaaleista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 03, 2023, 17:22:06
^
Laitoin kerran karjalanpaistin joukkoon isohkon kokoiseksi lohkottua porkkanaa ja lisäksi kokonaisena kymmenkunta ruusukaalia. Minusta ruusukaalien pitkällinen hauduttaminen oli moka. Ne likosivat löysäksi ja niljakkaaksi. Toista kertaa ne noin tee, vaan valmistan ruusukaalit erikseen mikrossa. Niitä ei tarvitse montaa minuuttia täydellä teholla kypsentää, kun ovat jo riittävästi pehmenneet, että jää vielä napakka suutuntuma. Mikrossa kypsennettäessä astian pohjalle tilkka vettä, jotta siitä kehittyy höyry.

Kannattaisi ehkä etsiä netistä joku kiva resepti, kun niissä on jo valmiiksi mietitty, mikä maut mallaavat yhteen. Kun olet muutamaa kokeillut, niin saadulla kokemuksella voit itse jatkaa erilaisia virityksiä. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 03, 2023, 18:09:56
^^

Bataatit tosiaankin kypsyvät nopeasti. Jos teen uunijuureksia, laitan bataatit kokonaisena tai puolikkaina, ja muut juurekset paljon pienempinä paloina, jotta kypsyvät samanaikaisesti. Ihan lonkalta, 40 minuutin kohdalla jo voisi kokeilla, onko bataatti kypsä (veikkaan, että on).

Luulen, että tuossa padassa saattaisi tehdä terää jokin umamia tuova aines. (ravintohiiva, kasvisliemikuutio veteen sekoitettuna, (herkkusienet, ehkei hyviä tässä), pekoni tai luinen broileri,  jne..)

Varmaan tosiaankin kannattaa googlata valmiita reseptejä, joissa noita aineksia esiintyy.

---
Itse tein tänään pellillä taas lemppariani, broileria ja juureksia. Juurekset vain pestyjä ja putsattuja, ei kuorittuja paitsi lantun kuorin tällä kertaa.

- Pohjalle juureksia (tuli liikaa näitä): 1 iso selleri paloina, 1 isohko lanttu paloina, 5 violettia porkkanaa kokonaisina, 1 pieni sipuli (neljään osaan), hyvin pieni keräkaali paksuina siivuina (tää oli ihana), 4 pientä perunaa
- 3 marinoitua broilerin koipireisiä, josta marinadi pesty pois,
- broilerin päälle kurkumaa, mustapippuria, "Yrttimauste"-maustetta, rosmariinia
- kasvisten päälle vähän muskottipähkinää
(ei suolaa, ei öjyä)

Kypsän broilerin perkuusta jääneistä osista keitin liemen, jonka laitoin myskikurpitsakeittoon. Liemen kiehuessa kypsensin uunissa kurpitsansiivuja, päälle suolaa (2 tl oli liikaa).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 03, 2023, 19:27:48
Voisi seuravaksi kokeilla kuitenkin jotain ihan kokonaan muunlaista juures-/kasvispataa (ja oikeaan reseptiin tukeutuen). Ja seuraavan kerran kun laitan bataattia, yritän ottaa siihenkin urakkaan mallia jostain reseptistä.

Juuri vedin toisen lautasellisen tuota pöperöä ja vaikka en kyllä tarjoilisi sitä vieraille, niin kyllä se aika nappiin omasta mielestäni meni, kunhan ei samalla haarukallisella syö bataattia ja ruusukaalia. Molempia vuoron perään ja makuelämys sentään kelluu. Tosin olen suuri bataatin ja ruusukaalin ystävä, että minun on tavallaan hieman vaikeakin näin vaatimattomilla maustamisilla pilata niiden makua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 05, 2023, 12:09:04
Joulukuussa alkanut uusi elämäni pisti pohtimaan parempia vaihtoehtoja herkkuhetkiin, joihin olen tottunut, kun ei tuntunut fiksulta kaikesta hyvästä luopua. Lounaan jälkiruokakahvin seurassa nautittu makea herkku, yleensä keksi tai pari vähän riippuen leivonnaisen tuhtiudesta, uudistui tuon makean suupalan osalta. Useimmat keksit koostuvat rasvasta, sokerista ja vehnäjauhosta sekä jostain hyvin miedosta makuaineesta, joten se on jokseenkin turhake.

Valmiin keksin sijaan otan nyt Ruis Crackerin*) (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/kantolan-ruiscracker-voileipakeksi-225g-7310520011510) ja sille sivelen jotain todella voimakasmakuista hilloa tai hyytelöä. Voimakasmakuista siksi, että vähempikin riittää tuomaan sielua hivelevän maun. Tällä hetkellä käytössä on Rommi kirsikka marmeladi (Pirkka), Mustaherukkahyytelö ja Karpalohyytelö.

Ainakin rasvan määrä uskoakseni pieneni ja ehkä myös sokerin määrä. Viimeksi mainittu riippuu itsehillinnän määrästä hillopurkilla. Mutta maun määrä todellakin parani huomattavasti :)

*)Yhden keksin paino n 10gr, linkistä löytyy ravintosisältö 100rg:lle
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 17, 2023, 17:35:50
Ostin tomanttia, kurkkua ja kaurasänpylöitä. Mulla oli jo ennestään, sinappikalkkunasiipaleita, juustoa ja oivariinia. Meinasin ottaa kaupasta valmiit leivät, mutta kyllä tuoreista raaka-aineista itse tehty sänpylä on parempi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 17, 2023, 17:43:18
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 26, 2023, 17:39:41
Parsakaaliraportti.
En käsitä, miksi ylipäätänsä ostan parsakaalia ja lehtikaalia, vaikka en edes tykkää niiden mausta. Yritän sitten peittää makua ties millä, tällä kertaa suorastaan onnistuneesti. Xanten ja Hipin inspiroimana tein tällaista:

- 3 päivää vanhaa keittämällä tehtyä broileri-kasvispataa (sitä riittää ja riittää, ehkä huomiseen tai ylihuomiseenkin, vaikka lihaa on vain 250-300 g) mikrossa lämmitettynä. Sis. broilerin lisäksi porkkanaa ohuina vinoina siivuina, munakoisoa, varsiselleriä, tuorechiliä, valkosipulia (1 kynsi), pieni pala inkivääriä hienonnettuna, ja jotain jonka olen unohtanut, ja sumakkia, kurkumaa, mustapippuria, mangocurrya(!), soijakastiketta, oliiviöljyä. Eli aika sekava maustaminen, kun oli lähi-itäläistä, intialaista, kiinalaista vaikutetta. Kolmantena päivänä maku on näköjään parhaimmillaan, ehkä johtuen lisukkeista.

- rikottua ohraa, keitetty ja loppuvesi heitetty pois (nam, ohra sopi mainiosta padan kanssa, ja parsakaalinkin)

- Parsakaali-lehtikaali-lisuke
...

Nakkasin sitten loput tuosta mainitusta broileri-kasvispadasta pakastimeen, ja tänään sulatin sen, ja nautin kera liotettujen ja pari minuuttia mikrossa "keitettyjen" ohrajyväpuolikkaiden kera, ja lautaselle tuli myös kikhernepurkista vähäsen. Voi että oli hyvää!  On se vaan niin, että tuore chili, tuore inkivääri jne. tekevät niin eri säväyksen pataan kuin kuivamausteet, että vielä kertaalleen pakastettukin on huisin hyvää. Piti oikein tulla tähän ketjuun tarkistamaan, mitä mausteita siihen tulikaan laitettua. Olisin veikannut currya, mutta mangocurryahan se olikin, mikä sopii vielä paremmin kanan kanssa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 17, 2023, 17:54:30
Eilenissä söin loppuun mainion kukkakaali-porkkana-japanilainen riisiviinietikka-neitsytoliiviöljy -salaatin. Siitä riitti kolmeksi päiväksi, ja se säilyy hyvin jääkaapissa, toisin kuin esim. lehtisalaatti, joka muuttuu huonoksi öljyn takia aika pian.

Salaatin kanssa lämmitin laiskana pikaruokaa eli pakasteita mikrossa: vihreitä pitkiä papuja ja 1 "filee" quornia (sieniproteiini). Valmiin quornin päälle vähän ketsuppia.
Ihan hyvänmakuista, vaikka niin fuskua olikin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 19, 2023, 00:12:53
Joku viikko sitten meinasin innostua kun mainostivat Pullava Fazeri suklaata. Petyin kun tajusin etteivät ne olleetkaan ympänneet suklaapaloja pullaan. Varmistui viikolla kun näin "Pullava" suklaalevyn. Pyh.
  Toinen pettymys: Viikolla ostin pitkästä aikaa Pullava-pitkon mutta siitä on kadonnut kardemumman aromit lähes kokonaan siihen mitä ennen oli. Tuohon höpösuklaaseenko ne tehtaalla karkasi?
  Nyt illalla otin jäisenä Pullava-viipaleita suoraan pakastimesta ja upotin suoraan kahviin. Nyt maistui paremmin aromitkin.

Tällä viikolla olen innostunut jäisistä: mustikoista (suoraan suuhun), jäisestä kalapuikosta (suoraan suuhun), jäisestä pullasta (suoraan kahviin). Mustikat oli kuin aromikasta jäätelöä! Kestää vain syödä muutaman marjan kerrallaan kun suun pitää lämmittää ja lämmetä.
  Jäisestä pullasta tuli mieleen: Jos jäätelöt olisi yhtä ilmavan höttöisiä kuin tuo pulla tai hattarat tai kermavaahto niin voisi syödä sulattamatta suoraan helpommin. Nyt inhottaa oikea perinteinen jäätelö-ajatus, liian jäistä suulle. 
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 19, 2023, 08:47:29
^
Kun nyt kylmistä nautinnoista puhutaan, niin kyllä eilinen herkkuni voittaa minkä tahansa noista edellä mainituista.

Kuppiin reilu annos Lidlin Bourbon vanilla jäätelöä (https://static.arkku.datadesk.hs.fi/arkku/files/26567238vaniljajaatelot_syvatty_09mini.jpg) ja päälle yksi tai maksimissaan kaksi teelusikallista Pirkan Rommi-kirsikka marmeladia (https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/6410405275219). Nautitaan niin, että törkitään ensin tuota hilloa vähän jäätelön joukkoon, niin, että sitä riittää viimeisellekin lusikalliselle.

HUOM! kerrankin sanon, että tuota marmeladia, jota sanon kyllä mieluummin hilloksi, ei kannata laittaa liikaa, sillä maku on todella voimakas ja peittää jäätelön maun helposti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 19, 2023, 15:34:32
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 19, 2023, 00:12:53
  Toinen pettymys: Viikolla ostin pitkästä aikaa Pullava-pitkon mutta siitä on kadonnut kardemumman aromit lähes kokonaan siihen mitä ennen oli. Tuohon höpösuklaaseenko ne tehtaalla karkasi?

Minusta Pullava ei ole hääviä. Mielestäni paras - kardemummanmakuinen - on Pitkojen pitko. Se on semmoisia puolikkaan pitkon pusseissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 19, 2023, 15:37:08
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 19, 2023, 00:12:53
Tällä viikolla olen innostunut jäisistä: mustikoista (suoraan suuhun), jäisestä kalapuikosta (suoraan suuhun), jäisestä pullasta (suoraan kahviin). Mustikat oli kuin aromikasta jäätelöä! Kestää vain syödä muutaman marjan kerrallaan kun suun pitää lämmittää ja lämmetä.
  Jäisestä pullasta tuli mieleen: Jos jäätelöt olisi yhtä ilmavan höttöisiä kuin tuo pulla tai hattarat tai kermavaahto niin voisi syödä sulattamatta suoraan helpommin. Nyt inhottaa oikea perinteinen jäätelö-ajatus, liian jäistä suulle.

Mä teen joskus jälkkäriä niin, että laitan jäisiä marjoja (mustikkaa tai puolukka lähinnä), ja sekoitan sitä johonkin maitotuotteeseen (jugurtti, kermaviili, maitorahka jne. tai näiden yhdistelmä), ja vähän sokeria.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 23, 2023, 15:35:04
Noloa tunnustaa, mutta uunimakkara kuuluu omiin herkkuruokiini. Yhden hengen huushollissa sitä vaan ei tullut aikoihin tehtyä, kun ei uunia oikein niin vähän, eli yhden annoksen vuoksi kehtaa lämmittää. ei ennen eikä varsinkaan nykyisin. Kerran sitten keksin, että käytän kokonaisen HKblöön ja pakastan 3/4 valmistuneesta annoksesta ja se 1/4 jäi sen kerran aterialle. Hiukan epäilin, jotta millaista tuo on sulatettuna ja uudelleen kuumennettuna. Ei ollut huonoa, joten voi tehdä toisenkin kerran, kun entiset oli syöty.

Nyt oli HKblöö tarjouksessa ja otin peräti kaksi ja niistä lähdin tekemään vähän viritettyä versiota.

Minulla on neliön muotoinen pyrex uunivuoka, mutta mikä tahansa laakea ja laajahko vuoka kelpaa, kunhan laskee, että ainekset mahtuvat hyvin.

Kuoritaan lenkin puolikkaat ja viipaloidaan vähän viistoon sentin tai puolentoista viipaleiksi ja sommitellaan ne vuokaan niin, että pohja täyttyy. Omassani napsin niistä neljästä viipalejonosta paloja ja tein vielä viidennen.
3-4 isohkoa sipulia viipaloidaan tai silputaan, tai jotain siltä väliltä ja kuullotetaan voissa tai öljyssä niin, että vähän alkavat saada väriä. Maustetaan vahvalla paprikajauheella ja valkopippurilla ja sekoitetaan hyvin. Sipulit kumotaan makkaroiden päälle tasaisesti.
Koko komeus maustetaan ketsupilla. Käytin tavallista ketsuppia ja lisäksi vielä vähän tujumpaa habaneroketsuppia.
Lopuksi päälle juustoraasteet niin, että ainekset peittyvät.

Paistetaan noin puolisen tuntia 225 asteessa kuitenkin niin, että juuston pinnalle alkaa tulla väriä.

Pikkasen reunasta maistoin, millaista siitä tuli ja äkkiä piti viedä paistos parvekkeelle jäähtymään, etten olisi enempää siitä napannut, sillä olin juuri syönyt lounaan.

Kun tuo on jäähtynyt, pakkaan sen annosrasioihin ja pakkaseen. Tuohan on kohtalaisen tuhtia tavaraa, joten varmaan pitäisi pelkän salaatin tai raasteen kanssa se syödä, mutta kyllähän toisaalta perunamuussi kuuluu uunimakkaran oheen ehdottomasti. Tietty nyt kun se on paloina, niin annoksen voi koota pienemmäksikin vaivatta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 23, 2023, 16:09:06
Ei ole noloa. En ole varma, mutta ihan kuin tuo uunimakkara olisi ollut lapsuuden herkkua. Mulla sattumoisin toissapäivänä alkoi tehdä mieli uunimakkaraa, mulkoillessani Lidlin hyllyjä. Mutta jäi silläkin kertaa, ja niin kuin yleensäkin. Jätän makkarahyllyn väliin, paitsi muutama kerta vuodessa saatan ostaa kabanossia, lähinnä mökillä ja jouluna, jos yksin. Taisin tehdä uunimakkaraa varmaankin 10 vuotta sitten, ellei vielä sitäkin pidempi aika sitten. Muistelisin, että olisin (ketsupin sijaan) laittanut siihen alle tomaattimurskaa ja niihin viiltoihin juustoa. Ja juurikin perunamuusin kanssa se oli parasta.

Kun tässä kirjoittelee, alkaakin tulemaan nälkä, muttei millään jaksaisi alkaa väsäämään erittäin myöhäistä 2. lounasta. (1. lounas oli kolmannesosa tai neljännesosa maksalaatikosta mikrossa lämmitettynä, eikä se kauan nälkää pidä.) Hitsin vitsi - jotta voin alkaa valmistaa kunnon lounasta pitää tiskata pinttynyt iso kattila ja uuninpelti, ja koneellinen tavallista tiskiä, mutta kun ei vaan nyt jaksaisi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 24, 2023, 12:09:15
Tilasin leipomosta savulohitäytteisen voileipäkakun ja mansikkatäytekakun. Nyt on purtavaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 24, 2023, 12:36:24
Oi uunimakkara! Asustan luonnottoman suomalaisen miehen kanssa, sillä hän ei pidä makkarasta. Se on ehdottomasti onni minulle, sillä tulisi varmaan syötyä aivan liikaa, jos itselleni vain ruokaa laittaisin.

Parasta uunimakkaraa sain lapsuudessa isän siskon mökillä. Tädin uunimakkara oli tavallista lenkkiä, mitä se nyt silloin olikaan, johon tehtiin viillot (mutta siis pitkittäin, ei poikittain!), joihin laitettiin tuoretta sipulia ja runsaasti juustoa. Ei mitään raasteita, vaan kunnon juustopalaset. Sitten nämä muhivat kaasu-uunissa hyvän aikaa.

Eilen illalla tein ison hedelmäsalaatin muhimaan. Alkaa olla se aika, että mikään hedelmä ei oikein maistu hyvältä, joten salaattina menevät paljon paremmin, varsinkin kun vähän vielä tekeentyy. Huomenna siis parhaimmillaan!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 24, 2023, 13:23:48
Hedelmäsalaatti kuuluu sekin lapsuudenmuistoihini. Mummon tekemä oli paras.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - helmikuu 24, 2023, 13:25:10
^^
Noin minäkin olen uunimakkaran tehän asti tehnyt, eli pitkittäisviiltoon tungetaan silputtua sipulia niin paljon kuin mahtuu ja juustoa reilusti päälle. Tuossa vaan käy niin, että sipuleista nesteet valuu pannulle, joten siksi kokeilin nyt kuullotettuna sipulin laittaa. Makkarat oli pilkottuna siksi, että saan valmiista paistoksesta helpommin pakattua annoskippoihin. Tuo sipulioivallus oli oikea ja nyt paistos ei lillunut nesteessä.

Tänään tuota viritettyä söin perunamuussin kanssa ja hyvää oli. Sipulia olisi voinut olla enemmänkin ja vastaisen varalle pitää laittaa mieleen, että tuplasti sipulia. Myös Habaneroketsuppi antoi mukavasti potkua, mutta tuo on kyllä niin makukysymys, jotta laittaako lainkaan ketsuppia.

Kun likat asuivat kotona, niin tuokin tehtiin niin, että makkara jaettiin kolmeen osaan, joista yhteen sipuli ja juusto, toiseen ketsuppi ja juusto ja omani sitten kaikilla herkuilla. Oliko tuo sitten hemmottelu vai ei? Mieluummin näin ruokapöydän ääressä kunnolla syövät muksut, jos se tuollaisilla pienillä makuasioiden huomioimisella onnistuu :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 05, 2023, 14:23:39
Oli pakko viikolla ostaa ruusukaalia, kun olivat tarjouksessa 300gr:n pussi 0,99 euroa ja kaiken lisäksi ne näyttivät ihan freesiltä, ettei olleet mitään laarin pohjalta kerättyjä. Noin käy usein, että jotain on poikkeuksellisen halvalla ja sitä tulee ostettua sen enempää miettimättä, mihin sen aikoo käyttää. Useamman päivän nuokin odottivat jääkaapissa lautaselle pääsyä.

Tänään sitten keksin pika-aterian. Putsasin kannat pois ja halkaisin ruusukaalit ja ruokalusikallinen vettä kulhon pohjalle, ruusukaalit kulhoon, hiukan perunoille tarkoitettua maustesuolasekoitusta ripottelin ja sitten kansi päälle ja mikroon neljäksi minuutiksi. Otin kulhon mikrosta ja laitoin lautasella mikroon sulamaan porsaanfilepihviä pippurikastikkeen kera.

Kokosin annoksen lautaselle, eli noin puolet ruusukaaleista vähän pyöräytin kastikkeessa ja hetkeksi vielä mikroon. Sen jälkeen kaalien päälle reilusti puolukkasurvosta ja vapaaseen tilaan lautasella vielä salaattisekoitusta.

Tuli oikein mainio lounas, sillä pippurinen kastike, ruusukaalit ja puolukkasurvos sopivat oikein hyvin yhteen. Lihan siinä oli oikeastaan vähäisemmässä roolissa. ❤️
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 06, 2023, 08:20:47
Palaan nyt vielä uunimakkaraan ja erityisesti Hipin uunimakkaraan, joka on nerokas!

Viikonloppuna näetsen havaitsin, että tuotahan voi tehdä pannullakin: paistetaan vain ensin sipuli, minkä jälkeen pyöräytetään makkaroita hieman väriä saamaan pannulla, laitetaan sipulit takaisin pannuun, lisätään juustoraaste (raastoin itse vanhat kannat) ja jätetään miedolla lämmöllä kannen alle hautumaan.

Ymmärrän, että tämä ei ole enää uunimakkara :D mutta muutoin pikavoitto ihmiselle, jolla on 3 makkaraa jääkaapissa, eikä mitään muuta uuniin laitettavaa. Auran tulinen sinappi ja se oli siinä!

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 06, 2023, 15:43:09
Voi että, kun tekisi mieli kokeilla Hipin uunimakkaraa, muttei voi edes ajatellakaan tomaattia, tai isoja määriä sipulia (tai rasvaa tai paistettua ruokaa), närästyksen takia. Toissapäivänä tein keitettyä, suolatonta broileri-kasvis-pastaruokaa, jossa oli ehkä 1,5 rkl ketsuppia (ja vähän kurkumaa), ja hirveät närästykset tulee jo yhdestä annoksesta (noin viidesosa ruoasta). Tänään vielä jälkkäriksi vihreitä rypäleitä, en tiedä voisivatko nekin aiheuttaa närästystä. Millähän tomaatin ja sipulin korvaisi, ne kun kuuluvat ruokaan kuin ruokaan. Itse vielä olen suuri sipulin ystävä, ja olen aina käyttänyt sitä reippaasti.

Lis. ai niin, pastaruoissa olen korvannut ketsupin thai sweet chilillä joskus, ja se toimii aika hyvin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 06, 2023, 18:23:23
Huomaanpa, että kaikissa nykyisissä kokkauksissani alkaa olla yhä enemmän "oikotie onneen" virityksiä. Viime aikoina olen ostanut valmiita salaattipusseja, joihin on valmiiksi riivitty mitä erilaisimpia lehdyköitä. Totuus on, että en ole pätkääkään innostunut noista lehdykäisistä enkä etenkään, jos se on vain yhtä ja samaa koko annos lautasellani. Pussukasta suoraan lautaselle ravistettuna homma on nyt jonkin aikaa onnistunut. Erilaisia miksauksia on monenlaisia, joten vaihteluakin riittää.

Tänään päivälliseksi lähdin rakentamaan keiton sijasta jonkinlaista salaattia tähän malliin:

Lautasen pohjalle mukava kerros Rainbow Salaattipinaattisekoitusta (Jääsalaatti, baby pinaatti, punamangoldi, rucola.) sen päälle puoli purkillista Pirkka tonnikala punainen thaicurry, 1dl mikrotettuna Ben's Original Intialaiseen tapaan ja viimeiseksi paistinpannulla hyydytetty kanamuna kokkeliksi pyöriteltynä, ripaus suolaa ja valkopippuria munan joukkoon.

En kellottanut aikaa, mutta ei tuossa kymmentä minuuttia mennyt.
Tarjoilin ison lasillisen vissyä ruuan kanssa, sillä maito ei oikein mallannut noihin tuoksuihin. Hiukan järkytyin, kun vilkaisin tonnikalapurkin tuoteselostetta, jossa mainittiin kookosmaitojauhe. Lopetin lukemisen siihen. Tuo oli minulle uusi tuttavuus, mutta ei ollut pahaa.

Kokonaisuutena ihan maittava ruoka ja tonnikalasta jäi kiva kevyehkö polte suuhun ruokailun jälkeen. Taidan tehdä toistekin. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 10, 2023, 13:48:19
Vihdoin uskalsin!

Minua on piinannut keittiön kaapissa tiukasti tuijottava soijasuikalepussi avaamattomana jo pitkään. Olin jossain vaiheessa päättänyt, että omana pienenä ilmastotekona vähennän nelijalkaisen lihan syömistä. En siis ajatellut ihan kokonaan lopettaa, mutta edes osan siitä korvata soijalla. Myöhemmin ehkä jollain muullakin.

Tänään sitten vilkaisin pussukkaa ja totesin, että johon siitä on päivämäärä mennyt, joten korkea aika pistää se pataan. Joo, patapussukoistakin löytyi yksi, jossa oli parhaat päivät viimevuoden puolella, olisikohan ollut Bolognese, joten päätin nämä kaksi naittaa keskenään.

Suikaleita liotin kuumassa lihaliemessä sen aikaa, kun pyörittelin valkosipulia ja chiliä padan pohjalla öljyssä. Noita valmispussukoita terästän aina vähän omaan makuun sopivammaksi. Sitten nostelin suikaleet padan pohjalle vähän "paistumaan" ja lihaliemeen laitoin sekavihannepussillisen sulamaan. Lopulta valmistin ruuan pussin ohjeen mukaan ja lisäsin siihen vielä sulaneet sekavihannekset muhimaan.

Kyllä vähän jännitti, miltä nuo suikaleet suussa tuntuu. Rouhetta olen kyllä aikaisemmin käyttänyt, mutta en suikaleita. Eihän se lihalta maistunut eikä oikein tuntunutkaan, mutta ei se pahaakaan ollut. Jos nyt jotain hyvää pitää sanoa, niin ei tarvinnut lihanjämiä kaivella hampaan väleistä. Onhan tuo halvempaa kuin liha ja säilyy kohtaisen pitkään kaapissa varalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 10, 2023, 21:02:18
Soijarouhe on mainiota hätävaramuonaa, joka säilyy hyvin. Ei mitään suurta herkkua, mutta kyllä sitä syö, jos on hyvin valmistettu. Suikaleiden makuun en ole oikein päässyt, vaikka samaa kamaahan ne ovat. Itse olen käyttänyt lähinnä tummaa soijarouhetta. Teen pussin ohjeiden vastaisesti niin, että paistan öljytilkassa mausteita 30 sekuntia (intialaiseen tapaan), sitten lisään kuivaa soijarouhetta ja sekoittelen, kunnes tuoksu kertoo, että riittää (eikä vielä haise palaneelta). Sitten lisään mitä lisään, joko tuoreita kasviksia, pakastevihanneksia tms.. Aiemmin usein lisäsin tomaattimurskaakin, mutta en enää uskalla sitä käyttää närästyksen takia.

Tänä aamuna sattumoisin laitoin valmiin kaurapuuron päälle lusikallisen, pari vaaleata soijarouhetta, se oli hyvää.  (Muita lisukkeita oli banaani, pähkinäsekoitus ja jugurtti.)

Vaaleasta soijarouheesta olen tehnyt leivänpäällislevitettä. Viimeksi turvottelin minuutin mikrossa vesitilkassa, ja maustoin muistaakseni Provencen yrteillä, hienonnetulla puolikkaalla valkosipulin kynnellä. (Lis. Ja tietty oliiviöljyä.) Rakenteen tein vähemmän irtonaiseksi eli paremmin levittyväksi psylliumin avulla (olisi pitänyt eri astiassa sekoittaa veteen ja antaa turvota minuutti).

Soijarouhetta paremman makuista on sieniproteiini quorn, joka on pakaste ja kätsy, käyttövalmis sellaisenaan. Thai sweet chili ja ketsuppi sopii mausteeksi, tai vielä paremmin jokin maustettu pata, jossa kasviksia, lihaa tms..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 10, 2023, 21:52:53
Olin kulttuurimatkalla ja tutustuin pariin taidenäyttelyyn, joihinkin raunioihin ja yhteen kiinalaiseen ravintolaan.

Olen ryhtynyt ostamaan ankkaruokaa, en ankanruokaa, aina kun mahdollista. Se on hurrjan hyvää. Ankkaa, riisiä, kasviksia ja runsaasti chiliä - toimii. Syön nykyään niitä annoksia joissa on neljä pippurinkuvaa ja täytyy sanoa, että maistuu jumalaiselta. Kehoni on sopeutunut chiliin ja suorastaan vaatii sitä. Ja hapanimelää.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 11, 2023, 09:31:11
^
Jep, pippuria ei ole koskaan liikaa, eikä chiliäkään - valkosipulista puhumattakaan. Chilillä ja valkosipulilla sanotaan olevan terveysvaikutuksiakin.

Läheisessä K-supparissa on noita aasialaisia ruokia annospakattuna, vain lämmitystä vaille valmiina. Niistä tuli hitti silloin, kun ravintolat joutuivat koronan vuoksi sulkemaan ovensa, niin kaupat ottivat noita valmiita annoksia myyntiin, jotta työt ravintolassa säilyivät edes osalla henkilökuntaa. Ilmeisesti niillä on edelleen menekkiä hyvin, sillä ei ne annokset mihinkään poistuneet, vaikka ruokapaikkojen ovet avautuivat. Varmaan eri kohderyhmä ainakin osaksi noilla kotona tai työpaikalla syöjillä ja ravintolassa syöjillä.

Monesti on tehnyt mieli kokeilla, mutta annokset on liian isoja yhteen kertaan syötäväksi ja liian pieniä kahtia jaettavaksi. Valikoimaa kyllä olisi runsaasti. Pitäisi vain löytää sellainen annos, josta osa olisi helppo noukkia syrjään seuraavalle aterialle ja sille keksiä sitten jotakin lisuketta täydentämään annosta.

Ankkaa en muista nähneeni niissä, mutta se voisikin olla kokeilemisen arvoinen, jos joskus osuu kohdalle :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 19, 2023, 12:04:41
Eilen oli kaalikäärylepäivä.

(https://www.yrjowigren.fi/wp-content/uploads/2017/06/Anna-Wigrenin-Maalaiskaalik%C3%A4%C3%A4ryle--300x197.png)

Puolukkahillon kanssa aivan erinomainen pläjäys. Joskus pitää valmistaa ihan itsekin - alusta loppuun.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 19, 2023, 12:11:49
Tykkään valmistaa kaalikääryleitä ja huvittavaa on, että se on kissan mieleistä hommaa myös. Hän tulee lähistölle seuraamaan tarkasti prosessin alusta loppuun.

Ongelmani kuitenkin on, että koska en tykkää riisistä noin yleensäkään kovin paljon ja kaalikääryleissä en lainkaan, on vaikeaa saada täytteestä tarpeeksi juoksevaa. Olen hakannut kaalia pieneksi silputtuna mukaan ja runsaalla kädellä lotrannut kaalin keitinvettä, mutta silti tuppaa tulemaan täytteestä liian tiivis.

Yksi syy sekin, että käytän vain naudan jauhelihaa, possu kertakaikkiaan ei mene alas jauhettuna, en tiedä miksi. Olen yrittänyt valikoida rasvaisimman naudanlihan, mutta kyllä se varmaan silti liian rasvatonta vähän tuohon hommaan on.

Maku on yleensä ollut hyvä, mutta kauneusvirhehän tuo on.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 19, 2023, 14:51:54
^
Sopisivatko ohranjyvät(!) tai kauranjyvät (tai kuskus, mihin uskon vähiten näistä) riisin korvikkeina kaalikääryleissä? Tai rouheahko lanttu- tai porkkana-, tai perunamuusi? Tai ohra-lanttu-kombo? Lanttu ainakin rakastaa siirappia niin kuin kaalikin, vrt. uunilanttulohkot.

Kaali ja possu kombo toimii kyä omasta mielestäni paremmin kuin nauta ja kaali. Voisiko possun suikaleet kera naudan jauhelihan toimia sikanaudan korvikkeena?

Tai jos menisi italialisen keittiön suuntaan, niin vanha, kuivahtanut leipä voisi korvata riisin jauhelihan kaverina, vrt. leivän käyttö tomaattisen kastikkeen ja munakoisojen päällä uuniruoassa, kera parmesaanin, (eikä minkään luonnonlaki kiellä jopa tomaatin käyttöä kaalikääryleissä), niin kuin "Melanzane alla Parmigiana"ssa (yllättävän ihana ruoka, jossa yllättävästi vanhahko leipä on olennainen aines). Oi että, nyt alkoi tehdä mieli kaalikääryleet melanzane alla parmigianaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 19, 2023, 15:12:16
Googlasin haulla italialaiset kaalikääryleet, ja löytyi mm. tällainen:
https://lolapahkinamaki.com/2021/10/14/italialaiset-kaalikaaryleet-grandmas-inspired-cabbage-rolls/
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 23, 2023, 10:33:21
Eilinen meni ruokailun osalta vähän oudosti, sattuneesta syystä. Oli paljon siirtymiä paikoista toisiin ja kiirettä, sekä synttärijuhlaa.

Aamupalalla poikkeuksellisen mustaa kahvia ja lihapiirakka. Lounaaksi lasagnea ja täytekakkua. Päivälliseksi hampurilaisateria colalla. Iltapalaksi muutama GT.

Roskaruokapainotteisuusketjun jatkamiseksi mietin, pitäisikö tänään käydä pizzalla. Aamupalaksi oli taas pikimustaa, lakkajugurttia ja taatelikakun pala.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 23, 2023, 11:26:22
^
Nuo tuollaiset mieliteot voivat tosiaankin jäädä päälle. Olisikohan jokin pieni addiktiotaipumus siinä taustalla? Itselläni esimerkiksi jäätelönsyönti on sellainen, että voi olla kuukausia ostokertojen välillä, mutta jos kerran ostaa, tekee jo pian mieli uudestaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - huhtikuu 23, 2023, 15:56:26
Uunimakkarapäivä. Lenkki vuokaan perunalohkojen ja chilin kera. Piiiitkä kypsytys, koska välissä piti puuhastella muuta. Hyvin upposi viimeistä murua myöten.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 23, 2023, 17:24:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 23, 2023, 11:26:22
^
Nuo tuollaiset mieliteot voivat tosiaankin jäädä päälle. Olisikohan jokin pieni addiktiotaipumus siinä taustalla?

No juu, ihan pientä. Minulla on melkoinen kokoelma kaikenlaisia addiktioita joista toisista pyrin eroon ja toiset ovat harmittomia.

Syömisessä yhdistän addiktiivisesti ja selektiivisesti tietyt tilanteet, paikat ja ajankohdat erityisiin makuihin ja ruokiin. Joulun kinkkuaddiktiosta olen jo itseni melkein vieroittanut, mikä on helppoa sillä muita ajankohtaan liittyviä spesialiteetteja on tarjolla korvikkeeksi. Nakitkaan eivät enää ole aivan pakolliset uutenavuotena. Mutta grillimakkara juhannuksena on.

Ongelmallisia ovat paikkasidonnaiset, esim. tietyt ruokaravintolat eri paikkakunnilla. Kauhea säätäminen, että ruokahalu on parhaimmillaan juuri sinne päästessä. Joskus on käynyt, että mesta on ollut suljettu - se on kamalaa.

Nuorempana oli yömakkarahimo. On myös nahkiaishimo ja savumuikkuhimo sekä madekeittopakko talvella. Nousevaa himotusta aiheuttavat ankkaruuat kiinalaisravintolassa. Saunaolut on pakollinen löylyttelyn jälkeen ja sisäfilepihveily vähänkin vaativimmissa neuvotteluissa tai laadukkaammassa tapaamisessa. jne.

Ei ollut pizzaa tänään, oli kermaista lohta mustapippuroituna ja uunissa kypsytettyjä lohkoperunoita. Jälkiruuaksi jotain pähkinäjäätelöä - yksi pallo (tai sen kokoinen möhkäle).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 24, 2023, 08:23:40
^
ROOSTERin viestiä lukiessani huomasin yllättäen, että olen aika pitkälti päässyt eroon noista erilaisiin päiviin liittyvistä herkuista, etenkin leivonnaisista. Väittäisin, että kauppa on ampunut itseään jalkaan tarjotessaan Runebergin torttuja jo vuodenvaihteesta alkaen pitkälle kevääseen, laskiaispullat on kaupassa viimeistään helmikuun alussa ja pian tämän jälkeen tuleekin jo tippaleivät ja simat. Pahimmillaan kaikki nuo ovat tarjolla samoihin aikoihin. Toista oli ennen, kun piti osua kauppaan niiden muutamaan päivän aikana, kun tuotteet tulivat myyntiin.

Huomasin juuri, että mitään noista en ole tänä vuonna ostanut. Tippaleipiin ja simaan saatan sortua, jos kutsun naapurinpojat herkuttelemaan.

Joulukinkkua lisukkeineen en laittaisi, ellei jälkikasvu sitä toivoisi. Mutta siinäkin on alkanut määrä jo vähetä, ja edelleen tulee vähenemään, sillä parina viime vuotena on ollut vaikeuksia saada kulutettua kaikki jämät loppuun asti.

Vuosia sitten oli aika pahakin jäätelöaddiktio, joka kesti aikansa kunnes lopahti. Nykyisin saattaa olla avattu jäätelöpaketti pakastimessa pitkäänkin ja melkein väkisin tulee se syötyä loppuun ennen kuin se hileentyy. Joskus parisen vuotta sitten alkoi irtokarkkihimo, joka sekin kesti aikansa. Ilmeisesti tuo erilaiset himot syttyy ja sammuu aika satunnaisesti ja kun määränsä on saanut, niin ei ole enää syytä jatkaa.

En tiedä mistä johtuu, mutta nyt on ollut ehkä noin parin viikon ajan mielessä pizza tai oikeammin kai pitsa. Sitä en osaa laskea roskaruuaksi, sillä omatekemässä pitsassa pohja on todella ohut ja täytettä paljon, esimerkiksi tonnikalaa, katkarapuja, tomaattikastike, paprikaa, sipulia, ananasta jne ja lopuksi juustoa melkoisen maltillisesti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - huhtikuu 24, 2023, 10:26:17
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 24, 2023, 08:23:40
Väittäisin, että kauppa on ampunut itseään jalkaan tarjotessaan Runebergin torttuja jo vuodenvaihteesta alkaen pitkälle kevääseen, laskiaispullat on kaupassa viimeistään helmikuun alussa ja pian tämän jälkeen tuleekin jo tippaleivät ja simat. Pahimmillaan kaikki nuo ovat tarjolla samoihin aikoihin. Toista oli ennen, kun piti osua kauppaan niiden muutamaan päivän aikana, kun tuotteet tulivat myyntiin.

Ostan ja allekirjoitan tämän. Joulutuotteiden myyntiä ovat onneksi muutamissa paikoissa jo myöhentäneet aikaisemmasta, alkaa vissiin mennä perille ihmisten inho ennenaikaista tyrkytystä kohtaan.

Lainaa...tulee se syötyä loppuun ennen kuin se hileentyy.

Hauska sana jota en muista kuulleeni aiemmin. Olen aina luullut, että jäätelön kiderakenteen muutos hileiseksi johtuisi siitä että tuote on saanut lämpöä jossain elämänsä vaiheessa. Ajatuksesi ajan vaikutuksesta, vaikka lämpötila olisi vakio, kuulostaa mielenkiintoiselta ja uskottavaltakin. Ehkä jotkut jäätelörodut ovat alttiimpia tuollaiselle.



Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 24, 2023, 10:56:44
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 24, 2023, 08:23:40
^
ROOSTERin viestiä lukiessani huomasin yllättäen, että olen aika pitkälti päässyt eroon noista erilaisiin päiviin liittyvistä herkuista, etenkin leivonnaisista. Väittäisin, että kauppa on ampunut itseään jalkaan tarjotessaan Runebergin torttuja jo vuodenvaihteesta alkaen pitkälle kevääseen, laskiaispullat on kaupassa viimeistään helmikuun alussa ja pian tämän jälkeen tuleekin jo tippaleivät ja simat. Pahimmillaan kaikki nuo ovat tarjolla samoihin aikoihin. Toista oli ennen, kun piti osua kauppaan niiden muutamaan päivän aikana, kun tuotteet tulivat myyntiin.
Mulla meni koko laskiaispullasesonki ohi! Ja se harmittaa.

Selatessani Googlen hmm... jäljitysohjelman (en muista nimeä) grafiikoita, näin graafisesti, missä kaupoissa (=lue kaupassa) olen käynyt alkutalvesta. Se oli tasan yksi kauppa, eli Lidl. Se selittää, miksi tänä vuonna en sitten syönytkään ensimmäistäkään laskiaispullaa. Onnistuin könyämään K-supermarkettiin vasta kun sesonki oli ohi melkein.

Kaksi epämääräistä pullaa tarttui matkaan, mutta ei niitä voi laskiaispullaksi sanoa, sillä sisälsivät hilloa (yäks), ja sitä paitsi olivat aivan kelvottomia tekeleitä. Murenevia, ilman kardemummaa, ei ilmavia, pahanmakuisia. Taisi olla nämä:
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/leivon-laskiaispulla-2kpl220g-hillo-6424200059219

Minusta laskiaispullasesonki pitäisi muuttaa ympärivuotiseksi. Ja hillopullien ja muiden ällötysten nimeksi ei saisi laittaa laskiaispulla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 24, 2023, 11:33:47
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 24, 2023, 10:26:17
Lainaa...tulee se syötyä loppuun ennen kuin se hileentyy.

Hauska sana jota en muista kuulleeni aiemmin. Olen aina luullut, että jäätelön kiderakenteen muutos hileiseksi johtuisi siitä että tuote on saanut lämpöä jossain elämänsä vaiheessa. Ajatuksesi ajan vaikutuksesta, vaikka lämpötila olisi vakio, kuulostaa mielenkiintoiselta ja uskottavaltakin. Ehkä jotkut jäätelörodut ovat alttiimpia tuollaiselle.

Heh, enpä minäkään muista ennen kuulleeni ja taisin keksiä sen kirjoittaessani :)

Mutta kyllähän jäätelörasiaan tulee lämmintä ilmaa joka kerta, kun sen aukaisee. Nykyisin vielä, kun olen pienentänyt annoskokoa, rasia tulee aukaistua useamman kerran kuin joskus pahimpina aikoina, niin pintaan tulle hilekerros. Se ei tunnu suussa mukavalta.

Vähän tietysti riippuu jäätelön koostumuksestakin sen säilyvyys. Joskus olen saanut pahvipakkauksessa ollaan jäätelön muuttumaan omituisen sitkeäksi ja kutistumaan, vaikka se on ollut tasaisessa pakastin kylmyydessä , mutta viipynyt parasta ennen päivän rajoille asti. Jäätelöä ei tosiaan kannata säilöä pitkään pahvipakkauksessa. Silloin harvoin, kun sellaisen ostan, ensimmäisen annoksen ottamisen yhteydessä siirrän loput muovirasiaan, niin säilyy parempana.

Mutta pakasteistahan vesi erkanee ja tekee pakkaukseen lunta. Tuota voi testata esim. ruisleipäviipaleilla, jotka pakkaa tiiviisti solmittuun pakastepussiin. Ei tarvi kovin pitkään säilyttää, kun pussissa on pakastekuivattuja ruisviipaleita lumessa.

Kaikkea on kokeiltu  :P
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 02, 2023, 01:56:48
Kaikki pieleen.
  Oli jäänyt sitruuna yli pääsiäistä ed. viikolta. TV:ssä tuli Annan vinkit miten tehdä sitruunakakku,
reseptiä en ottanut heti ylös vaan jälkeenpäin ulkomuistista. (1. virhe). 
  Toiseksi siinä käytettiin "maitokermaa" mitähän lie, en ottanut selvää (2. virhe).
Kulhoon aineita sekoitettaesssa huiskaisin väärästä pussista ruisjauhoa vehnäjauhon sijasta (3. virhe), enkä saanut otettua kaikkea pois. Ehkä 1/4..1/3 jäi.
   Uuni olisi pitänyt olla 175 C ja kakun 22x11cm laatikossa tunnin. Sävelsin niin että panin sen ohuelti paistinpannulle ja puiden polton jäljiltä kärsimättömänä liian nopeasti eli liiaan tulikuumaan leivinuuniin (4. virhe).
   Se mustui pinnalta enkä ottanut tarpeeksi nopeasti pois (5. virhe). Savusi päältä mustana kun otin pois.

Raavin palaneen pois ja maistatin läheisellä, se oli ihan ok. Mutta tein 8. virheen että söin eli koemaistoin liikaa. Siinä oli ehkä liikaa sitruunamehua (6. virhe) ja soodaa (7. virhe?). Se maistui oudolle. Kieli kärsi "kärähti" niin että kun sukulainen toi yllätysherkkuja niin kaikki maistui pahalle. (vrt. salmiakin jälkeen). Sukulainen sai pari maistopalaa mutta viskasin loput luontoelukoille ikiwanhaan tunkioon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 02, 2023, 07:28:45
^
Jo melko varhaisella iällä opin sen, että leivonnassa on syytä käyttää tarkkaa reseptiä, mutta ruuan valmistuksessa voi mennä aika pitkälti näppituntumalla. Onhan monissa kakuissa säätövaraa ja erilaisia reseptejä, mutta usein säätämisen ehtona on, että jos X:ää lisätään, niin Y:tä on vähennettävä tai lisättävä riippuen tietysti mitä nuo X ja Y ovat. Jotain mausteita voi hiukan säätää mieluisammaksi, mutta sekin on viisainta tehdä vasta toisella kerralla, kun tietää, millaista resepti tuottaa.

Peruspullataikina ja leipätaikinat ovat ainoat, joita voi hyvin tehdä muistinvaraisesti, kunhan muistaa nesteen ja hiivan suhteen oikein.

Tässä on tiivistetysti kohotusaineista (https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/taikinan-kohotusaineet-hiiva-sooda-ja-leivinjauhe/article-146567). Leivon niin vähän, että vähintäänkin kohotusaine ja sen määrä on aina pakko tarkistaa kakuissa ja pikkuleivissä. Kerran tytöt halusivat leipoa jonkun ihan peruskakun ja menivät aloittamaan puuhan tarkistamatta onko kaikkea kotona. Olivat sitten korvanneet leivinjauheen soodalla ja se ei todellakaan ollut hyvää, kun eivät tienneet, että määrä olisi pitänyt puolittaa. Sooda maistui selvästi. Ja menihän siinä vähän muutakin pieleen, kun oli kaksi kokkia. Meillä tuli lentäväksi lauseeksi "pitääkö uunissa palaa joku valo?" joka kysyttiin kakun oltua uunissa hyvän hetken eikä se lähtenyt kohoamaan.

Kermamaidosta en löytänyt "virallista" määritelmää, mutta Kaksplussan foorumilta löytyi vinkit, joihin väki näytti aika tyytyväiseltä. Eli kermamaito = puolet maitoa ja puolet kermaa, jossa maito on tavallista punaista tai sinistä maitoa ja kerma on kuohukermaa. Lisäksi löytyi tällainen: Suolaisiin käy ruokakerma hyvin, makeisiin käyttäisin kuohu tmv kermaa.

Monet hieman raskaammat kakut paistetaan pitkään ja silloin lämpötila on jokseenkin aina tuo 175 astetta. Tuolloin vuoka olisi oltava sellainen kuin ohjeessa sanotaan. Jos kakku käsketään laittaa rengasvuokaan, niin paras olisi laittaa. Sen voi kyllä vaihtaa suorakaiteen muotoiseenkin (jossa tehdään esim. vuokaleipää), mutta ei matalampaan laakeaan vuokaan, jossa paistos kuivuu. Korkeampi lämpötila puolestaan korventaa pinnan ja pintaa höyläämällä ei sitä palaneen makua tahdo saada kokonaan pois. Korkeampi lämpötila + lyhyempi paistoaika yleensä jättää keskustan raa'aksi.

Tuossa evästystä seuraavaan kakkusessioon, onnea matkaan :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 02, 2023, 08:11:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 02, 2023, 07:28:45
Tuossa evästystä seuraavaan kakkusessioon, onnea matkaan :)

Jotkut ihmiset noudattavat virallisia neuvoja ja käyttöohjeita pilkuntarkasti. Lähisukuuni "kuuluva" saksalainen insinööri lukeutuu näihin. Kaikesta on suunnitelma, ja kaiken pitää mennä täsmälleen suunnitelman ja virallisten ohjeiden mukaan. Meneekö kaikki lopulta kuitenkaan, se on toinen asia. Mutta tavoite on joka tapauksessa tuollainen.

Minä taidan kuulua toiseen ääripäähän. Revin tuotteet paketeista ja alan "kokeilla" niitä käyttöohjeita lukematta. Korkeintaan siinä vaiheessa vilkaisen - siis vain vilkaisen - ohjetta, jos käytön kanssa tulee ongelmia. Tästä ohjeisiin perehtymättömyydestä seuraa mm. se, että löydän tuotteista sattumalta uusia ominaisuuksia vielä kymmenen vuoden käytönkin jälkeen. Käyttöohjeissahan niistä tietysti on kerrottu, mutta kuten sanottu, en jaksa lukea niitä. Enkä muista, vaikka olisin lukenutkin.

Hipin pitkähkö ohje leipomiseen kuuluu samaan sarjaan kuin tuotteiden käyttöohjeet. Liian pitkä ja monimutkainen minulle. En kyllä ala leipoakaan, mutta jos alkaisin, selaisin ohjetta ylimalkaisesti poimien sanan sieltä ja sanan täältä. Kattila, vettä, jauhoja... olikos tässä muuta... hyvähän tästä tulee.... äsh, eipä tullutkaan. Lopetan yrittämisen. Liian vaikeata. Astiatkin pitäisi vielä tiskata. Lidlin hyllystä saa helpommalla. Ehkä tällainen on ADHD:tä.

Leipomisen pitäisi tapahtua pikkuhiljaa viikon aikana tarkan ohjeen mukaisesti. Jokaiselle päivälle olisi tehtävä. Maanantai: ota astiat esille. Tiistai: etsi tarvikkeet saataville. Keskiviikko: sekoita... jotain. Ja niin edelleen. Lauantaina pulla paistettaisiin.

Kirjoitin edellä ohjeista, vaikka aikaisemmin kirjoitin, että en lue niitä. Kyllä minulle sellainen ohje juuri ja juuri kelpaa, jossa asiat neuvotaan yksinkertaisesti ja äärimmäisen selkeästi. Ohjeissa - olipa kyse teknisten laitteiden käyttöohjeista tai ruuanlaitto-ohjeista - on yleensä se vika, että niissä on sanoja, joiden merkitystä siinä yhteydessä ei ymmärrä. Ne ovat tavallisia sanoja kuten "ripota, sekoita, sivulta, hyppysellinen, lusikallinen, hämmennä, yhdessä" ja muita tämän tyyppisiä. Sanat sinänsä ymmärtää, mutta sitä ei ymmärrä, miten ne täsmälleen tarkoittavat kyseisessä ohjeessa. Mistä "sivulta" ja mitkä ja millä tavalla "yhdessä" ja miten paljon on "lusikallinen" ja niin edelleen. Ruokaohjeissa olevien määrien pitäisi olla millilitroina ja grammoina, ja määrät pitäisi mitata tarkoilla mittavälineillä. Yskänlääkepulloissa tuleva muovimuki on hyvä mitta, mutta niitä ei taida saada ostettua erikseen.

Ruuanlaitto-ohjeita lukiessa joskus joukollakin mietitään, mitä jokin neuvo oikein tarkoittaa. Missä vaiheessa pitää antaa taikinan kohota, ja miten jokin asia pitää sekoittaa ja... pelkästään minä en siis ole huono ymmärtämään ohjeita, vaan ehkä ohjeissa joskus on oikeasti vikaa. Ne eivät ole tarpeeksi selkeitä ja yksityiskohtaisia.

Teknisten asioiden osaajat ovat usein huonoimpia mahdollisia ohjeiden laatijoita, koska heidän on vaikea kuvitella tilannetta, jossa joku EI osaa niitä asioita, mitä he osaavat. Tästä syystä matematiikan opettajat ovat huonoimpia mahdollisia matematiikan opettajia ainakin silloin, kun pitäisi opettaa matemaattisesti lahjattomia ihmisiä. Lahjaton ja laiska oppilas ei tunne eikä muista eikä ymmärrä matematiikkaan liittyviä sanoja, joten jos opettaja käyttää niitä, niin kuin hän käyttää, puhe on oppilaan silmissä pelkkää "algebraa". (alja jomma...)

Toimittajatkaan eivät taida hallita kaikkia matematiikkaan liittyviä sanoja, koska aika usein näkee käytettävän sanaa "yhtälö" synonyyminä sanalle "ongelma". Eivät kai kaikki poliittiset ongelmakysymykset ole "yhtälöitä"? Vai ovatko?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 02, 2023, 08:43:41
^
Eihän se koko kirjoitus ollut ohje, vaan foorumille tarkoitettu kepeänpuoleinen kirjoitelma leipomisesta. Ohjeen voi tiivistää: Lue leipomuksen ohje ja noudata sitä. Se kaikki muu "pitkässä" (hauska, että juuri Kopek sanoi kirjoitustani pitkäksi) kirjoituksessa oli vain lörpöttelyä ja ohjeelle taustatietoa.

Jos on taipumusta lukea silmäille ja sieltä täältä, kannattaa istua paikallaan, rauhoittua ja alkaa lukea ohjetta ajatuksella. Jos se ei onnistu, niin vähääkään vaativamman ohjeen voi unohtaa ja jatkaa entiseen malliin kaikkea kokkailua, eli yrityksen ja erehdyksen tiellä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 09, 2023, 20:56:17
Joku voisi avata Tikkurilaan kananmunaravintolan. Jos sellainen olisi hetki sitten löytynyt Woltista, olisin tilannut kananmunan kaikilla mausteilla. Nyt jouduin tyytymään Pizza Hutin peppronipizzaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 10, 2023, 11:48:27
Mäkkärin american cheesessä oleva perunasämpylä ei maistu samalle kuin tavallinen sämpylä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 10, 2023, 12:55:13
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 02, 2023, 07:28:45
^
Jo melko varhaisella iällä opin sen, että leivonnassa on syytä käyttää tarkkaa reseptiä, mutta ruuan valmistuksessa voi mennä aika pitkälti näppituntumalla. Onhan monissa kakuissa säätövaraa ja erilaisia reseptejä, mutta usein säätämisen ehtona on, että jos X:ää lisätään, niin Y:tä on vähennettävä tai lisättävä riippuen tietysti mitä nuo X ja Y ovat. Jotain mausteita voi hiukan säätää mieluisammaksi, mutta sekin on viisainta tehdä vasta toisella kerralla, kun tietää, millaista resepti tuottaa.
Tuo on yleisesti tunnustettu ohje, että nimenomaan leipominen vaatisi pilkutarkkaa ohjeen noudattamista. Itse noudatan ohjeita vain silloin, kun leivon yhdelle (tai useammalle) toiselle ihmiselle. Jos väsään vain itselleni, vetelen vaan lonkalta jotain, ja käytän mikroaaltouuniakin aika usein. Hiivapussillinen puoleen litraan (sopivanlämpöistä) nestettä on suurinpiirtein ainoa mitä hiivalla nostatettavista taikinoista pitää tietää, ja se, ettei tee liian kovaa tai löysää taikinaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 13, 2023, 09:02:27
Lähtisikö joku avaruusmäkkäriin?
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/15a5d7f0-fce9-4c2c-be11-1c327e29b832
Lainaa
Entisen lennonjohtaja Vincent Farret d'Astièsin perustama avaruusmatkailuyritys myy parhaillaan ennakkolippuja tuleville matkoille paineistetussa kapselissa, nimeltään Celeste, joka on kiinnitetty heliumilla toimivaan ilmapalloon. Lippu maksaa 120 000 euroa.
...
Celesten kerrotaan lennättävän kuusi matkustajaa ja kaksi lentäjää maksimikorkeuteen, eli noin 100 kilometriin vain 90 minuutissa. Tämän jälkeen kapseli leijailee maan päällä kolme tuntia, joten on runsaasti aikaa nauttia usean ruokalajin ateria.

Farret d'Astiès kertoi, että vaikka Celesten ruoka- ja juomavaihtoehdot ovat ylellisiä, "näkymä ja yleinen matka ovat edelleen tarjouksen keskipiste".
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 19, 2023, 11:15:56
"Voi taivas että miten voi olla näin hyvää!!". Paistoin eilen taas pitkästä aikaa lettuja.
Käytin avaamattoman laktoosillisen purkin rasvatonta maitoa. Vaikkei ollut jääkaapissa vaan n. +10C:ssä parisen päivää niin ei ollut pilalla. Lisäksi nyt eka kertaa punnitsin maidon ja sitä tuli yllättävän paljon ja taikinasta yllätävän lirua.  Kananmunat oli suht. tuoreita. Jauhona Luomu täysjyvävehnää ja ½ teelusikalista mineraalisuolaa. Sekaan 2 rkpl rypsiöljyä.

Pannulle aina tilkka rypsiöljyä ja siihen päälle lettuja kohti alle nokareet Flora-margariinia. 
  Puut hellalla oli normaalikokoisia, ei liian ohuita tikkuja  Lettuja n. 3 kpl pieniä per pannullinen.
Letuista tuli tavallista ohuempia, ja ilmeisesti sitksi parempia.

Sitten syödessä sokerin kanssa kun laitoin vielä suklaapaloja ja käärin rullalle niin VOI HERRA JUMALA
kun oli taivaallista. En muista koskaan  tehneen+ maistaneen mitään näin hyvää. :D :D :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 27, 2023, 16:54:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 19, 2023, 11:15:56
"Voi taivas että miten voi olla näin hyvää!!". Paistoin eilen taas pitkästä aikaa lettuja.

Letut ovat kyllä uskomattoman hyviä. Ja mainio syy käyttää makeita hilloja. Teen 1-2 kertaa viikossa gluteenittomia lettuja. Joskus onnistuu paremmin, joskus huonommin. Mikään ei ole niin hyvää kuin karsinogeeniseksi asti paistettu rasva ja jauho, höystettynä makeilla hilloilla. Olen syönyt jopa mustaherukkahilloa lettujen kanssa.

Tänään oli lounaana Pirkka gluteeniton mozzarella, lisättynä savusimpukoilla ja lisäjuustolla. Olihan sekin ihan oikea makuelämys. Ainoastaan reunat paloivat korpuiksi kun en muistanut sivellä ja hivellä niitä oliiviöljyllä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - kesäkuu 03, 2023, 20:18:02
Tein eilen uunikanaa ja -juureksia, mutta se ei nyt ole asiani. Nimittäin tein myös jotain pidempään suunniteltua, mutta laiskuuttaan tekemättä jäänyttä.

Ostin joku aika sitten ison pussin, olisiko ollut kilon verran, kuorittuja maapähkinöitä Tokmannilta. Nyt pyörittelin ne hyvässä oliiviöljyssä, ripottelin sekaan sormisuolaa ja savupaprikajauhetta. Laitoin uunipellille leivinpaperin ja levittelin pähkinät siihen ja paahdoin niitä 175 asteessa noin 10-15 min, sekoittelin hieman välillä.

Jessus, että tuli hyviä! Suolan määrää voi säädellä (ei niin tönkkösuolattuja kuin kaupan pähkinät) ja savupaprika antoi kivan säväyksen. Onneksi jäi vielä n. 1/3 osaa pussista, sillä luulen, että meille ei enää kaupan suolapähkinöitä tule.

Mies otti pähkinöitä maustamattoman jugurtin sekaan ja väitti olevan erinomaista uuniruokien kanssa. Minä en juuri jugurtteja syö, mutta ehkä tuota on maistettava.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 03, 2023, 20:34:11
Maapähkinää ja Cashew-pähkinää olen ostanut paahdettuna, mutta suolaamattomana. On kyllä hyviä nekin. Paahtaminen antaa pientä lisämakua pähkinöihin ja niitä on kiva napsia. Minulle on keittiössä purkki, jossa on sekä noita paahdettuja että naturelleja erilaisia pähkinöitä rusinoitujen karpaloiden kanssa. Ruokaa laittaessa otan sieltä aina pientä alkupalaa :)

Joskus olen niitä kaupan suolapähkinöitä tai mitä erilaisimmin maustein maustettuja ostanut, mutta ne on kyllä niin ylisuolaisia ja maustettuja, että ei niissä enää pähkinä maistu ollenkaan ja seuraavana aamuna on silmät turvoksissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 08, 2023, 12:42:38
Oli taas kyllä ihan saatanan hyvää, vaikka itse kehunkin. Poikkeuksellisesti ei tulista, vaan muutoin maukasta. :)

Ostin eilen pitkästä aikaa marinoitua tipua, kun näin maininnan "korean style", kun nyt muutenkin olen hurahtanut korealaisiin.  https://www.naapurinmaalaiskana.fi/product/uutuus-ohut-fileepihvi-korean-style/ (tuotteen tarkemmat tiedot)

(https://cdn.naapurinmaalaiskana.fi/app/uploads/sites/3/2023/04/14053951/3290_Ohut_fileepihvi_Korean_style.png)

Neljä oli tuossa paketissani ja neljästä kuuteen niitä sanotaan olevan koon mukaan. Paistoin nuo pannulla niin että saksin ne kahtia niin mahtuvat paremmin pannulle ja oli helpompi käännelläkin. Kun ne oli paistettu, laittelin ne kattilaan ja 10%:n kerma perään ja lisäksi pannun huuhteluvesi (käytin aika vähän vettä). Sitten tein liemeen pienen suuruksen vehnäjauhosta ja annoin muhia kastikkeeksi pienellä lämmöllä sen aikaa, että tein wokkivihannekset (Spicy zanju (https://www.findus.fi/tuotteet/vihannekset-ja-kasvikset/wok-vihannekset/wok-spicy-zanju)). Lisäkkeenä oli vielä mikrotettua valmisriisiä (maustamaton täysjyvä (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/uncle-bens-taysjyva-valmisriisi-250g-5010034004542)). Ainoa mauste soosiin oli muutama kierros koreatyyppisestä grillimausteesta hituja. Niitä laitoin myös wokkivihanneksiin

Pakko oli juoda maitoa ja kahvia heti ruuan jälkeen, että sain maun pois, kun muuten olisin mennyt niitä tipunpaloja noukkimaan suoraan kattilasta. Kovasti kiittelin itseni siitä, että kerrankin maltoin olla aloittamatta ruuanlaittoa pilkkomalla tulista chiliä ja puolta tusinaa valkosipulinkynttä. En sitten osaa sanoa, mitä olisi korealainen sanonut mausta, vastaako se lainkaan sitä, miten heillä käytetään mausteita. Mutta itse sain kyllä kuviteltua tuon olevan heille kelvollinen. Siellähän tuntuu tulisuuden skaala olevan hyvin laaja ja tämä oli sieltä miedosta päästä.

Nuo Naapurin maalaiskanat on kyllä olleet oikein hyviä, mitä olen tähän mennessä käyttänyt. Pintamaustettuna noita myydään, mutta tämänpäiväinen minusta oli kyllä enemmänkin marinoitu, mutta liha ei uinut upoksiin asti liemessä vaan sitä oli hyvin maltillisesti käytetty.

Tänään hoksasin myös sen, että huomattavasti mehevämpänä säilyy tuo rintaliha, kun sen paistaa pihvinä tai pihvin puolikkaina, kuten tein ja vasta lautaselle saksii lihan suupaloiksi. Kastikkeen joudun aina tekemään liharuokiin, kun niistä on pakko osa laittaa pakkaseen ja kypsennetyn lihan pakastaminen kuivana ei toimi. Tämän päivän tipu&soosi tekeleestä otan huomiseksi vielä yhden annoksen ja neljä menee vielä pakkaseen.

Pakko on tunnustaa, että ruuanlaitto on alkanut kyllästyttää, kun sitä on joutunut koko ikänsä tekemään. Nyt tulee haettua noita oikoteitä onneen. Tämäkin ruuanlaittosessio taisi kestää vajaan puoli tuntia, kiitos noiden puolivalmiiden.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 08, 2023, 13:33:48
Pitäisi alkaa pikkuhiljaa valmistautua mökkisesonkiin, ja syödä jääkaappia tyhjäksi.

Mulla myös kyllästyttää ruoanlaitto nykyään, varsinkin koska terveyssyistä joudun välttelemään vaikka mitä. Suolaa. Rasvaista punaista lihaa, ja ylipäätänsä punaista lihaa. Paistettua ja rasvaista. (Närästys ja sydänterveys ja yleisterveys). Monia, monia kasviksia ja hedelmiä (närästys).

Ja lisäksi laiskuus. Jääkaappiin jää vaikka mitä, kun ei vaan jaksa ja viitsi. Ehdottakaapas jotain nopeaa ja terveellistä näistä:

punajuuret
lanttu
porkkana
punakaali
myskikurpitsa  (ei viitsisi lämmittää uunia ja tehdä soppaa, kun ei ole omatekoista kanafondia)
kesäkurpitsa

pakastekala
vihreitä linssejä

---
Tetra kookosmaitoa on kotona. Jospa keittäisin pakastekalaa tilkassa vettä+mausteita (curry? garam masala?), kera vihreiden pakastepapujen, ja tälläisin kookosmaitoa lopuksi ja keittelisin kokoon. Lisukkeena keitettyjä lanttulohkoja ja/tai myskikurpitsamuusia? Ja raakoja kesäkurpitsalohkoja?

Mitähän myskikurpitsamuusiin laittaisi? Ja miten? Porkkanoita, valkosipulinkynsi? Muskottipähkinää vai rakuunaa? Jotenkin aavistelen, että voi tulla vetistä muusia. Ehkä jos vaan lohkoisi myskikurpitsaa ja valmistaisi wokissa jotain, ja tälläisikin kookosmaidon tähän, ja kalan jättäisi ilman?

---
Tai jos tekisi linsseistä vähän tuhdimpaa kastiketta kera kookosmaidon? Äääh.

Kun kokkaus pitäisi aloittaa sillä, että tiskaa vuorenkokoisen määrän tiskiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 08, 2023, 13:35:51
Lidlissä on hyviä punaisia uuniperunoita, pienehköjä. Niihin kun tökkii reikiä pikkuveitsellä, tulee maukasta uuniperunaa mikrossakin nopeasti ja energiatehokkaasti. Esimerkiksi kasvisten (varsiselleri, kesäkurpitsa, hapankaali) ja savukalan kanssa on ihan kelpo evästä ilman kastikettakin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 08, 2023, 14:03:03
^^
Minä tiskaan päivän tiskit viimeistään klo 20:30 alkavien uutisten aikana., jos en ole ehtinyt aiemmin tiskata. Yleensä tärkeimmät uutiset olen kuullut jo moneen kertaan päivän aikana. Aamulla on mukava tulla keittiöön, kun ei ole tiskit odottamassa. Yksin asujan päivittäiset tiskit ei vie kuin muutaman minuutin, kun sen tekee päivittäin, vaikka ei huvittaisikaan :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 08, 2023, 14:24:58
Joo, niinhän se olisi, kaikki olisi kotona helpompaa ja mukavampaa ja viihtyisämpää, jos olisi toimintakykyä. Mulla on jo useamman kuukauden takkuillut tiskaus ja kaikki muukin. Niin, että joutuu pelaamaan "tetristä", että voi tehdä yhtään mitään, edes keittää kahvia: Kun ei ole työtilaa kuin vain vähän (kahvinkeittimen päällä on asustanut öisin uunipellillinen astioita, jotka päiväksi pääsevät lattialle), eikä leikkuulautoja eikä veitsiä eikä isoja kattiloita jne., kun ovat tiskiä. Yhtä syvää lautasta, lusikkaa ja mukia olen pessyt jo viikkokausia päivän aterioille. Tehokkaasti ehkäisee kokkailuja, jos pitää aloittaa tiskauksesta. Äsken lämmitin hernaria syvällä lautasella mikrossa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 12, 2023, 12:13:30
^Kun ei ole pakkoa tiskata niin ei tule tiskattua jopa viikkoihin, pyyhin vedellä ja paperipyyhkeellä. Mutta kun tuli vieraita niin oli pakko alkaa tiskaamaan. Onneksi tieto etukäteen. Joutuu aina erikseen lämmittämään puilla hellan ja sillä vettä kuumaksi.

Eilen sattui semmoista etten muista koskaan. Olin ostanut paistetun lohenpalan (150-200g), irrottanut nahan ja jakanut osiin (jotta helpompi ottaa jäisenä) ja pannut pakastimeen, astian pohjalle. Aamulla kun nostin aamupuuroa varten niin astiaa ympäröivä muovipussi pullisteli (!). Lohi oli muuttunut ilmavaksi jäiseksi hattaraksi - jäätelöksi. Hyvin höttöstä. Ehkä 2-3 (tilavuudeltaan ehkä 3-4) -kertainen laajentuminen. 
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 12, 2023, 12:23:53
^
Miltäpä maistui lohihattara puuron päällä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 12, 2023, 21:57:28
Hötöltä. Se suli pieneksi joka aiheuti pienen pettymyksen tunteen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 13, 2023, 17:30:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 08, 2023, 13:33:48
Pitäisi alkaa pikkuhiljaa valmistautua mökkisesonkiin, ja syödä jääkaappia tyhjäksi.

Mulla myös kyllästyttää ruoanlaitto nykyään, varsinkin koska terveyssyistä joudun välttelemään vaikka mitä. Suolaa. Rasvaista punaista lihaa, ja ylipäätänsä punaista lihaa. Paistettua ja rasvaista. (Närästys ja sydänterveys ja yleisterveys). Monia, monia kasviksia ja hedelmiä (närästys).

Ja lisäksi laiskuus. Jääkaappiin jää vaikka mitä, kun ei vaan jaksa ja viitsi. Ehdottakaapas jotain nopeaa ja terveellistä näistä:

punajuuret
lanttu
porkkana
punakaali
myskikurpitsa  (ei viitsisi lämmittää uunia ja tehdä soppaa, kun ei ole omatekoista kanafondia)
kesäkurpitsa

pakastekala
vihreitä linssejä

---
Tetra kookosmaitoa on kotona. Jospa keittäisin pakastekalaa tilkassa vettä+mausteita (curry? garam masala?), kera vihreiden pakastepapujen, ja tälläisin kookosmaitoa lopuksi ja keittelisin kokoon. Lisukkeena keitettyjä lanttulohkoja ja/tai myskikurpitsamuusia? Ja raakoja kesäkurpitsalohkoja?

Mitähän myskikurpitsamuusiin laittaisi? Ja miten? Porkkanoita, valkosipulinkynsi? Muskottipähkinää vai rakuunaa? Jotenkin aavistelen, että voi tulla vetistä muusia. Ehkä jos vaan lohkoisi myskikurpitsaa ja valmistaisi wokissa jotain, ja tälläisikin kookosmaidon tähän, ja kalan jättäisi ilman?

---
Tai jos tekisi linsseistä vähän tuhdimpaa kastiketta kera kookosmaidon? Äääh.

Kun kokkaus pitäisi aloittaa sillä, että tiskaa vuorenkokoisen määrän tiskiä.

Tällaista tuli:

Wähänlaisesti tulinen wokissa tehty kasvispata

ohuina siivuina kuorittuina:
  2 pitkulaista punajuurta
  1 pieni lanttu
  1 pieni porkkana
palasina ja ilman siemeniä 2/3 myskikurpitsaa
  (paistellaan/haudutellaan kannen alla 1 rkl oliiviöljyssä, lisäillään tarpeen mukaan vesitilkkasia)
1 pkt pienittyä pekonia (pakkasesta) - "mausteeksi"
1 pkt jättiherkkusieniä - umamiksi. Pilkottuna
1,5 rkl balsamicoa
2 chiliä pilkottuna (1 aika varhaisessa vaiheessa, 1 aika lopussa)
1 valkosipulinkynsi
  (paistellaan/keitellään, lisätään tarvittaessa vettä.)
2 tl rosmariinia
  (levy pois päältä)
1 pieni parsakaali pilkottuna
1 tl Provencen yrttejä
1 ttr kikherneitä (huuhdottuna)

Nautiskellaan kera hapankaalin (ainoa, missä on suolaa). Herkullista.
Ilahduin, kun tämähän oli oiva tapa valmistaa myskikurpitsaa ja juureksia ja parsakaalia.

Terveellisehköä, paitsi, että pekoni ei ole niin kovin terveellistä. Sitä oli kuitenkin vain vähän tässä melkein täydessä wokpannullisessa.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: a4 - kesäkuu 16, 2023, 07:51:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 13, 2023, 17:30:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 08, 2023, 13:33:48
Pitäisi alkaa pikkuhiljaa valmistautua mökkisesonkiin, ja syödä jääkaappia tyhjäksi.

Mulla myös kyllästyttää ruoanlaitto nykyään, varsinkin koska terveyssyistä joudun välttelemään vaikka mitä. Suolaa. Rasvaista punaista lihaa, ja ylipäätänsä punaista lihaa. Paistettua ja rasvaista. (Närästys ja sydänterveys ja yleisterveys). Monia, monia kasviksia ja hedelmiä (närästys).

Ja lisäksi laiskuus. Jääkaappiin jää vaikka mitä, kun ei vaan jaksa ja viitsi. Ehdottakaapas jotain nopeaa ja terveellistä näistä:

punajuuret
lanttu
porkkana
punakaali
myskikurpitsa  (ei viitsisi lämmittää uunia ja tehdä soppaa, kun ei ole omatekoista kanafondia)
kesäkurpitsa

pakastekala
vihreitä linssejä

---
Tetra kookosmaitoa on kotona. Jospa keittäisin pakastekalaa tilkassa vettä+mausteita (curry? garam masala?), kera vihreiden pakastepapujen, ja tälläisin kookosmaitoa lopuksi ja keittelisin kokoon. Lisukkeena keitettyjä lanttulohkoja ja/tai myskikurpitsamuusia? Ja raakoja kesäkurpitsalohkoja?

Mitähän myskikurpitsamuusiin laittaisi? Ja miten? Porkkanoita, valkosipulinkynsi? Muskottipähkinää vai rakuunaa? Jotenkin aavistelen, että voi tulla vetistä muusia. Ehkä jos vaan lohkoisi myskikurpitsaa ja valmistaisi wokissa jotain, ja tälläisikin kookosmaidon tähän, ja kalan jättäisi ilman?

---
Tai jos tekisi linsseistä vähän tuhdimpaa kastiketta kera kookosmaidon? Äääh.

Kun kokkaus pitäisi aloittaa sillä, että tiskaa vuorenkokoisen määrän tiskiä.

Tällaista tuli:

Wähänlaisesti tulinen wokissa tehty kasvispata

ohuina siivuina kuorittuina:
  2 pitkulaista punajuurta
  1 pieni lanttu
  1 pieni porkkana
palasina ja ilman siemeniä 2/3 myskikurpitsaa
  (paistellaan/haudutellaan kannen alla 1 rkl oliiviöljyssä, lisäillään tarpeen mukaan vesitilkkasia)
1 pkt pienittyä pekonia (pakkasesta) - "mausteeksi"
1 pkt jättiherkkusieniä - umamiksi. Pilkottuna
1,5 rkl balsamicoa
2 chiliä pilkottuna (1 aika varhaisessa vaiheessa, 1 aika lopussa)
1 valkosipulinkynsi
  (paistellaan/keitellään, lisätään tarvittaessa vettä.)
2 tl rosmariinia
  (levy pois päältä)
1 pieni parsakaali pilkottuna
1 tl Provencen yrttejä
1 ttr kikherneitä (huuhdottuna)

Nautiskellaan kera hapankaalin (ainoa, missä on suolaa). Herkullista.
Ilahduin, kun tämähän oli oiva tapa valmistaa myskikurpitsaa ja juureksia ja parsakaalia.

Terveellisehköä, paitsi, että pekoni ei ole niin kovin terveellistä. Sitä oli kuitenkin vain vähän tässä melkein täydessä wokpannullisessa.
Tällaista ehdotti ChatGPT:

Tässä on yksi ehdotus nopeaksi ja terveelliseksi ateriaksi näistä aineksista:

Kookosmaitoon pohjautuva vihreä curry-kasvispata

Ainekset:

1 kesäkurpitsa
2 porkkanaa
1 punajuuri
1/2 lanttua
1/4 punakaalia
1 pieni myskikurpitsa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 tl inkivääriä raastettuna
1 tl kurkumaa
1 tl korianteria jauhettuna
1 tl kuminaa jauhettuna
1 tl chilihiutaleita (maun mukaan)
1 tölkki kookosmaitoa
suolaa maun mukaan
2 dl vihreitä linssejä
tuoretta korianteria tai minttua koristeeksi
Valmistus:

Pese ja pilko kaikki kasvikset.
Kuumenna tilkka öljyä isossa kattilassa ja lisää pilkottu sipuli, valkosipuli ja inkivääri. Kuullota hetki.
Lisää kurkuma, korianteri, kumina ja chilihiutaleet kattilaan. Sekoita hyvin.
Lisää kasvikset ja sekoita niitä mausteiden joukkoon. Paista hetki.
Kaada kookosmaito kattilaan. Mausta suolalla.
Huuhtele vihreät linssit ja lisää ne kattilaan.
Keitä miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia, kunnes kasvikset ja linssit ovat kypsiä.
Tarjoile curry-kasvispata tuoreen korianterin tai mintunlehtien kanssa.
Tämä resepti on nopea valmistaa ja tarjoaa terveellisiä kasviksia ja proteiinia vihreiden linssien muodossa. Voit halutessasi soveltaa reseptiä ja vaihtaa tai lisätä muita aineksia oman maun mukaan. Toivottavasti tämä ehdotus sopii sinulle!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - kesäkuu 16, 2023, 08:12:57
Jumankauta AaNelkku!

Taisin juuri keksiä tekoisalle älylle paremman käyttötarkoituksen kuin mitä tähän asti tylsissä töissä: mitä uutta voisi tehdä jauhelihasta...

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 16, 2023, 08:24:24
Vielä kun saisi kokkirobotin, joka duunailee tuon kaiken.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: a4 - kesäkuu 16, 2023, 08:36:07
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2023, 08:12:57
Jumankauta AaNelkku!

Taisin juuri keksiä tekoisalle älylle paremman käyttötarkoituksen kuin mitä tähän asti tylsissä töissä: mitä uutta voisi tehdä jauhelihasta...

T: Xante
Valitettavasti en voi ottaa tästäkään kunniaa itselleni. :)
Luin jostain ohimennen jonkun tylsän kokkailuun liittyvän jutun jossa joku kokki oli keksinyt kysyä tekoälyltä jääkaappinsa rippeistä reseptiä ja yllättynyt myönteisesti.
Kohta voi kilpailuttaa useampiakin tekoälyjä. Mitähän Bing ehdottaisi samoista ainesosista?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 16, 2023, 08:50:54
Varmaan tuollaisesta reseptiautomaatista on jotain iloa niille, joilla on jo monipuolisesti kaikenlaista jämää ja miksei kokonaistakin jääkaapissa. Itselläni valikoima on niin suppea, ettei ole mikään ongelma itsekin keksiä ne vähäiset vaihtoehdot, joita aineksista voi tehdä. Tuon annetun reseptin liki paristakymmenestä aineksesta minulta löytyy kotoa tasan kuutta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 18, 2023, 12:55:20
Kahvijauheet loppu eilen iltasella. Hyllyn perillä jämäkahvijauhoja, monta kuukautta wanhoja.
Kahvi kyllä sisältää kofeiinia mutta hyi hemmetti että on aika pahaa, kylmänäkin aamusella.
Meinasin sinnitellä  vkl yli kaupassakäyntiin asti mutta en kestänyt ja äsken avasin vanhan varakahvipaketin. Ei sekään nyt niin herkkua ollut, ehkä jo vanhentunut ja heikompi laatu. Mutta se pitääkin käyttää jossain vaiheessa, varathan pitäis panna kiertoon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 18, 2023, 13:08:26
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008649212.html

Tuossa taas kerran kahvin säilyttämiseen liittyvä artikkeli opiskeltavaksi.

Kahvi on rasvainen tuote. Se säilyy avaamattomana pakkauksessaan noin vuoden, mutta avattuna huomattavasti lyhyemmän aikaa.

En ymmärrä tuota "jämäkahvien" säilyttämistä erikseen. Vaikka ostaisin eri merkkisiä kahveja, niin käytän edellisen loppuun ja täydennän viimeistä keitettävää erää seuraavan pakkauksen kahvilla, olipa tämän merkki mikä tahansa. Noissa halvemmissa laaduissa (JuhlaMokka, CostaRica) ei käytännössä makueroa ole juuri lainkaan.

Jos niitä jämiä on säilytetty viikko tai kuukausitolkulla, niin väistämättä ne on härskiintyneitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 18, 2023, 13:54:33
^Tuossa on linkki myös kahvinkeittimen pesuun: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008633615.html

Kahvinkeittimen soodapesu

1. Valmista ruokasoodaliuos, jossa on 3 rkl ruokasoodaa ja 1 l lämmintä vettä.

2. Kaada seos kahvinkeittimen vesisäiliöön ja laita keitin päälle. Älä käytä suodatinpaperia.

3. Kun puolet seoksesta on valunut pannuun, sammuta keittimen virta. Anna seoksen vaikuttaa noin 30 minuuttia.

4. Käynnistä keitin uudelleen ja anna lopun seoksen valua keittimeen.

5. Huuhtele laite valuttamalla puhdasta vettä pari-kolme kertaa laitteen läpi.


JK. Etikallakin puhdistetaan mutta kalkit, soodalla rasvat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 30, 2023, 12:49:29
Ajattelin edetä kasviksilla ja makkaralla viikonlopun mutta, Hippi kertoi ylivedossa olevan niin halpaa ulkofileä, että nyt en kyllä osaa sanoa tuleeko suunnitelmiin muutos.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 30, 2023, 17:01:35
Saitte ylipuhutuksi. Suunnitelmat menivät uusiksi rohkaisemallanne tavalla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 01, 2023, 21:20:26
^
Tyypillisesti laittanut suolaa ja pippuria ja paistellut uunissa tuollaista kilon mötkylää sen ~pari tuntia, mutta tällä kertaa tein itse ja säästin. Leikkasin paketin kolmeen siipaleeseen ja sen jälkeen riitti enää 40 minuuttia uunia. Lihan pinta-alan kasvaessa samalla myös suolaa ja pippuria mahtui annokseen tavallista enemmän. Hyvä minä, hyvä Suomi!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 02, 2023, 12:51:56
Kävipä hyvä onni, että juuri tänään, kun olin ajatellut ostaa jotain hyvää päiväkahville, satuin huomaamaan toscakorvapuustit (https://www.fazerleipurit.fi/products/fazer-leipurit-toscakorvapuusti-110-g-kpl). Onhan niillä hintaa melkoisesti, noin pari euroa kappale riippuen leivonnaisen koosta, mutta jo yhdellä pullalla lähtee makeantuska ihan hyvin. Jos joku ei muista, mitä tosca on, niin siinä on voita, sokeria ja mantelia.

Nuo ovat siis tavallisia korvapuusteja, joita on höystetty toscamöhnällä, joka mukavasti tahmaa sormet :)

(https://cdn.shopify.com/s/files/1/0372/3532/7109/products/Fazer_Leipurit_972482_TOSCAKORVAPUUSTI_2048x2048_49124aae-d01b-4913-baab-d3e0be184acd_990x.jpg?v=1646297178)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 02, 2023, 18:20:20
Heti alkoi tehdä mieli noita ^.

Itselle mieluisa yllätys oli Lidlin pakaste- kardemummapullat, jotka hyllyn tekstin mukaan olisivat muka kanelipullia, eivät muuten ole. Niistä voi napata esim. kaksi tai neljä kerrallaan, ovat pieniä. Mikrossa 1min vs. 2 min.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 03, 2023, 13:10:58
^
Joo, oli tosiaan niin tymäkkä se eilen syöty, että toinen jäi odottamaan tätä päivää.

Pullat yleensä vähän kuivahtaa, jos ne jää paperipussiin ja nahistuu, jos siihen vetäisee muovia päälle. Mieluummin annoin tuonkin kuivahtaa ja frresasin sen mikrossa. Siinä vaan pitää olla hyvin varovainen, ettei sitä kuumenna liikaa. Tuossakin pullassa oli niin paljon rasvaa, että 10sec. / 800W riitti. Pullan pitää antaa vielä tuon jälkeen viitisen minuuttia levätä, että lämpö tasaantuu. Oli kyllä mainio lämpökäsittelyn jälkeen, kuin vasta paistettu.

Vaikka mikro itsessään on nopea ja tarkoitettukin siihen, että "tässä ja nyt" tulee valmista, niin leivonnaisten sulattamisessa tai freesauksessa olen oppinut käyttämään aikaa, niin lopputulos antaa mielikuvan tuoreesta. Esimerkiksi sämpylöiden sulatukseen käytän vain 40% tehoa ja minuutin aikaa, mutta jätän sämpylän mikroon tekeytymään muutamaksi minuutiksi, jolloin lämpö leviää tasaisesti koko sämpylään eikä se ole miltään osin kuuma.

Nuo antamani esimerkit pitää tietysti kunkin omaan mikroon soveltaa, jotta lopputulos olisi toivottu.

Ps. Vain mestari saa sulatettua hillomunkin niin, että sen pystyy syömään huolettomasti ja polttamatta suutaan hilloon. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 09, 2023, 13:58:40
Lasagne on yksi lemppareistani ja siinäkin turvaudun kaupan pahvilaatikkoon ja sieltä löytyviin aineksiin. Tai itse asiassa Lasagnette tarkemmin on se, mitä käytän, koska se on näppärämpää omalla valmistustavallani.

Valmistus sujuu ohjeen mukaan, eli jauhelihat kevyesti ruskistetaan padassa. Paitsi, että aloitan homman pilkkomalla pari pientä Habaneroa ja muutaman tukevan valkosipulin kynnen ja pyöräyttelen niitä öljyssä ennen jauhelihan lisäämistä. Kun jauheliha on valmis, lisään kastikeaineksen ja ohjeen mukaiset nesteet valmiiksi kuumennettuna. Tuohon asti mennään melkein ohjeen mukaan.

Mutta lisäänkin pataan pastat kiehumaan kastikkeessa ja sopivan hetken kuluttua lisään vihanneksia, mitä milloinkin. Tällä kertaa hujautin 500gr:n herne-maissi-paprika pussillisen, josta oli aiemmin yhdelle aterialle otettu. Lisäksi silppusin joukkoon yhden ison suippopaprikan, joka oli hiukan nahistunut ja olisi muuten jäänyt ehkä syömättä. Pastan keittoajaksi arvioin noin 20 min ja pari kertaa sekoittelin pohjaa myöten, ettei pasta paakkuunnu. En tullut katsoneeksi kelloa, mutta suunnilleen tuon ajan kuluttua virta pois liedeltä ja pata saa jäädä muhimaan toviksi. Keittoajan voi tarkistaa hampaillaan :D

Tällä kertaa oli S-ryhmän tuote käytössä ja ohjeen mukaan tehtynä siinä olisi 3-4 annosta. Mutta noilla vihannesjatkeilla ja minun annoskoolla tuosta tuli seitsemän annosta, joista osa menee pakkaseen.

Lasagne levyjä käytettäessä luonnollisesti on pakko käyttää uunia. Levyt on muutenkin hankalia, kun ainakaan minulla ei ole yhtään sopivaa kulhoa, johon ne voisi saada aseteltua kerroksittain ilman, että levyjä joutuu pilkkomaan. Lasagnetteen liedellä tehtynä on helppo noita vihanneksia laittaa joukkoon vähän keventämään energiatiheyttä. Makuun niillä ei ole juurikaan vaikutusta muuten kuin ehkä pientä makeutta tuovat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - heinäkuu 09, 2023, 15:08:58
Mikä siitä ^ tekee nimenomaan lasagneten? Luulin (ehkä väärin), että siihen tarvittaisiin uuni, pastaa, juustoa, tomaattia, jauhelihaa tai muuta proteiinia ja ehkä sipulia tms..
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 09, 2023, 15:36:40
Minä kutsun vastaavaa (tai kuvittelen vastaavaksi) Italian padaksi. Sitähän saa pussistakin, mutta sitä en käytä, vaan myös ruskistan jauhelihan, sipulin, valkosipulin, lisää oliiveja, selleriä (jos on). Oikeaoppisesti kai hemapa kuuluisi, mutta sitä meillä on harvoin.

Sitten lisään tomaattimurskan, lihaliemikuution ja mausteita, vettä tarpeen mukaan. Annan tekeentyä hetken ja pätkin sekaan spagettia. Sitten kannen alle muhimaan.

Ei muutoin kauheasti eroa bolognesesta, ainoastaan siten, että spagetti kypsyy muun liemen mukana. Jostain syystä pidän tästä enemmän kuitenkin, liekö olisi keitettäessä spagetista irtoava tärkkelys, joka sakeennuttaa kuin itsestään pataa?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 09, 2023, 16:43:09
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 09, 2023, 15:08:58
Mikä siitä ^ tekee nimenomaan lasagneten? Luulin (ehkä väärin), että siihen tarvittaisiin uuni, pastaa, juustoa, tomaattia, jauhelihaa tai muuta proteiinia ja ehkä sipulia tms..

Periaatteessa Lasagne ja Lasagnette ovat ihan samoja aineksiltaan ja valmistustavoiltaan silloin, kun ruoka tehdään paketin aineksista ja ohjeen mukaan. Erona on vain se, että Lasagnessa pasta on (arviolta) noin 10x15cm levyinä ja Lasagnetessa noin 1x2,5cm hiukan aaltoilevina palasina. Jälkimmäiset vaihtelevat kooltaan hiukan valmistajan mukaan.

Ohjeen mukaan kumpikin valmistetaan uunissa niin, että kastike ja pasta sommitellaan kerroksittain vuokaan.

Oma viritelmäni on tuo, että tehdään kokonaan liedellä ilman uunia. En myöskään koskaan mitään juustoja lisää, sillä ruoka on tarpeeksi tukevaa ilmankin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 10, 2023, 12:44:59


Pitäisikö sitä alkaa äänestämään Rinnettä. Ei, mutta pitäisikö.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 10, 2023, 13:14:50
Alkuperäistä juttua aiheesta ei enää löytynyt, mutta IS:n artikkeli vielä löytyi. Muuten olisin tuon videon ottanut ihan läppänä.
https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000901795.html

Resepti
2 x 400 g pekonia – 280 kcal / 100 g = 2 240 kcal

1,5 kpl punaista paprikaa – 76 kcal / 100g = n. 50 kcal

6 isoa valkosipulinkynttä – n. 20 kcal

1 tl jauhettua mustapippuria – n. 5 kcal

2 x 400 g mustaleimajuustoraastetta – 400 kcal / 100g = 3 200 kcal

500 g spagettia – 350 kcal / 100g = 1 750 kcal

6 dl vispikermaa – 348 kcal / 100ml = 2 088 kcal

5 rkl oliiviöljyä – 884 kcal / 100g, 80ml oliiviöljyä = n. 700 kcal

Yhteensä n. 10 053 kaloria


Jäin ihmettelemään, miksi paprikaa oli nimenomaan se 1,5 eikä kahta kokonaista? Siinä kohtaako oli säästetty, ettei energiamäärä kapua mahdottomuuksiin :D
Kieltämättä pelkästä videon katselustakin tuli todella ähky olo, sillä olin juuri syönyt lounaan ja jälkiruokakahvia nautiskelin videota katsellen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 17, 2023, 17:26:42
En erityisemmin välitä tomaateista sellaisenaan. Minusta tuore tomaatti vaatii seurakseen vähintään viipaleen paahtoleipää tai sipulia ja salaattikastiketta. Vaikka olisi miten hauskan näköisiä kirsikkatomaatteja, niin en popsi niitä kuin viinirypäleitä. Ei, tomaateille on aina tehtävä jotakin.

Olen kasvatellut parvekkeella tomaatteja toisinaan - heikoin tuloksin. Kasvit ovat rasittavia rotjakkeita ja satoa tulee vaivaan nähden aika niukasti, vaikka olen pölyttänyt kukkia, lannoittanut ja aurinkoa ja lämpöäkin piisaa. Silti minulla on taas parvekkeella muutamia tomaatin taimia. Kun sain ystävältä, niin tuli taas haksahdettua tomaattien kanssa yhteiseloon. Tyhmä ämmä!

Tälläkin kertaa satoa tulee ilmeisesti vain vähän ja tomaatit jäävät pieniksi "marjoiksi". Luulen tietäväni syyn: liian pienet kasvatusastiat, koska ei ollut aikaa ja energiaa hankkia multaa isoihin astioihin. No, ehkä tällä kaikella on kuitenkin kasvatuksellista arvoa? Oppia ikä kaikki!

Ensimmäinen tomaatti kypsyi äskettäin. Pieni punainen. Juuri ja juuri riittävästi yhdelle paahtoleivälle. Tomaatti oli toden totta lämmennyt auringossa, sillä se oli melkein kuuma kun poimin sen. Hädin tuskin maltoin odottaa tomaatin täydellistä punertumista, mutta en halunnut sitä ylikypsäksi. Maistelu: jumankauta miten tomaattinen tomaatti! Tuntui siltä, että maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni tomaattista tomaattia. Vaikka olen etelässäkin syönyt oikeiden tomaattimaiden toritomaatteja, jotka kuulemma ovat niin paljon parempia kuin meillä myytävät tomaatit, niin tämä pienokainen oli tajunnan räjäyttävä. Miten sen nyt kuvaisin: hapokkuus vähäistä, tomaattiset, hedelmäiset aromit erottuvia. Äh, ei ole sanoja; eihän suomen kieli muutenkaan ole tomaatteja varten sanastoa kehittänyt. Tämän tomaatin lajikenimi on Money Maker. Toden totta, kerrankin "hintansa", eli vaivan, arvoinen tomaatti.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 19, 2023, 15:28:27
https://www.youtube.com/shorts/q-k4xAk8EIc
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 20, 2023, 15:10:56
En tiedä liittyykö laurin linkki jotenkin tomaatteihin, mutta en katso kasvatusvideoita, koska olen niitä aikoinani jokusen katsonut enkä ole pohjimmiltani erityisen kiinnostunut tomaatin kasvatuksesta. Minulla on niin paljon muuta kasvatettavaa, jolta ei jää aikaa tomaattiin perehtymiseen. Muutenkin suosin huolettomia kasveja, jotka alun jälkeen selviävät itsekseen ja joille riittää kastelu ja lannoitus. Ystäviltä saadut satunnaiset taimet selviävät jos ovat selvitäkseen ja jos ne jotain sattuvat tuottamaan, niin ok. Matkan varrella ehkä opin jotain, joten jos taas sorrun adoptoimaan jonkun ylimääräisiä taimia, niin seuraava kierros sujuu sitten ehkä hivenen tuottoisammin. Hyötykasvit ovat ö-luokan kasvatuksia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 20, 2023, 15:33:17
Ei liittynyt viestiisi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 22, 2023, 17:33:35
Mun tavallinen salaatti syntyy jäävuorisalaatista, kurkusta, tomaatista ja kevätsipulista. Mutta kukapa olisikaan arvannut, että myös kiinankaali sopii tähän mun salaattipohjaan. Vaikka jos ei joku raaka-aine ei sitten jostain syystä sopisikaan, niin kun lisää riittävästi salaattikastiketta, niin sopii.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 22, 2023, 18:18:15
^
Joskus tuli syötyä kiinankaalia salaattina, vaikka oikeasti se ei oikein salaattiaines ole. Suutuntuma on kummallisen nihkeä ja maku on jokseenkin olematon. Mutta jos sen pilkkoi ihan pieneksi ja sekaan laittoi esim. karkeaa porkkanaraastetta, pieneksi pilkottua paprikaa ja pilkottua ananasta (omassa mehussaan) tai appelsiinia, niin kyllä sitä saattoi syödä. Kiinankaali oli aikansa lapsi, kun salaatiksi sopivaa vihreää ei ollut niin runsaasti tarjolla kuin nyt on ihan ympäri vuoden.

En ehkä reiluun kymmeneen vuoteen tuota ole ostanut. Hiljattain pyörittelin jo kädessä kaupassa ollessani, mutta jätin ostamatta. Ajatuksena oli kokeilla sitä kypsennettynä, niin kuin se oikeastaan kuuluisi käyttää. Nyt kun taas palautui mieleen, niin pitääpä kokeilla.

Tässä jotain vinkkiä aiheesta: https://www.soppa365.fi/artikkeli/artikkelit/ruokalistalla-nyt/nain-valmistat-kiinankaalia-jolla-pahinkin-epailija-leppyy


ps- En ole varma huomasitko Fiilisketjussa laittamani viestin loimulohesta, jota linkataan sekin tänne: Loimulohi (https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg177745/topicseen.html#msg177745)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 22, 2023, 18:24:05
^
Juu huomasin, Kiitos sitä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 26, 2023, 23:12:15
Kuuluuko ananas hernekeittoon?

Kyllä! Hernekeittoon voi kätevästi lisäillä monia aineksia, joita on jäänyt tähteeksi aikaisemmista kokkaulsista.

Tällä kertaa lisäsin hernariin tuoretta varhaiskaalia ja ananasmurskan jämät. Lisäksi käytän purkilliseen keittoa aina myös lusikallisen punaviinietikkaa, koska mielestäni hernekeitto ilman pientä etikkatilkkasta on tunkkaisen makuista.

Kaalin tarkoitus oli keventää keittoa hieman kesäisemmäksi, mikä tapahtuikin. Ananakselta toivoin hieman makeutta, mutta sen lisäksi siinä oli hapokkuutta. Ei silti tullut liian hapanta, vaan aika hyvä kesäinen hernari.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 29, 2023, 12:59:32
Nyt on testattu linssijauhosta tehty spagetti. Ostin kokeeksi paketin kumpaakin väriä jokunen päivä sitten kokeillakseni.

(https://offers.kd2.org/pics/a0/96/a096bc971f768c1560a39ea0f4c522b3580bbcd6.jpg)

Onneksi kerroin asiasta tyttärelleni, jolla olikin kokemusta tuotteesta, niin ei tarvinnut tehdä samoja virheitä. Olen aina vähän Hulda-huoleton enkä niin tarkoin seuraa ohjeita, vaan näppituntumalla useimmiten mennään keittiössä. Noille tosiaan kannattaa laittaa runsaasti vettä eli ohjeen mukainen litra 100 gr:lle spagettia ja keittoaika on aika tarkka. Yli ei kannata keittää, sillä nuo tosiaan liisteröityvät helposti. Noista puuttuu normaalin spagetin sitko, joten ne myös katkeilevat helposti.

Koska spagetissa on jo proteiinia, sen seuraksi tein nyt "Chili sin Carnen", eli tomaattipohjaisen kastikkeen, jossa on paljon sipulia, valkosipulia, chiliä, yrttimausteita sekä hiukan nahistunut suippopaprika. Ihan hyvää tuosta tuli, mutta ehkä seuraavalla kerralla kokeilen jotain kermapippurikastiketta. Hiukan rasvaisempi kastike voisi toimia paremmin ja ehkäistä liisteröitymistä.

Seuraavalla kerralla myös keitän hiukan vähemmän, sillä nyt tuli yhden annoksen spageteista ähky olo, kun en raaskinut heittää poiskaan. Huomasin, että en ole koskaan eläessäni keittänyt spagettia tai makaronia vain yhtä annosta varten eikä minulla ollut mitään käsitystä siitä, minkä verran sitä pitäisi olla. Olen aina keittänyt kerralla reilusti ja lopuille keksinyt käyttöä seuraavana päivänä. Näitä linssispagetteja ei kyllä voi seuraavalle päivälle säästä. Tai voi tietysti, mutta sitten ne on viipaloitava veitsellä, kun ne puuroutuvat yhteen klönttiin :D

Enpä tiedä ostanko toista kertaa. Ei niissä muuta vikaa ole kuin hankalakäyttöisyys. Voi olla, että nuokin dumppaan tyttärelleni, jos vaan ottaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - heinäkuu 29, 2023, 17:49:56
Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 29, 2023, 12:59:32
Nyt on testattu linssijauhosta tehty spagetti.

Maistoin linssipastaa jo aika kauan sitten; saattoi olla vuosi tai pari ennen koronaa. Ne olivat muistaakseni jonkin sortin kuviopastaa, ehkä jotain pieniä rusetteja. En tykännyt mausta yhtään vaikka pidän linsseistä ja pavuista paljon. Pasta oli hemmetin pahaa! Roskiin meni suurin osa annoksesta sekä kaikki pakettiin jäänyt pasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 04, 2023, 10:47:00
Sain tyttäreltäni pienen kipollisen punaherukoita ja toisen mustaherukoita synttärilahjaksi. Katsoin, että marjoja on niin vähän yhteensäkin, että teen niistä vispipuuron. Hommahan alkaa mehun tekemisellä, eli ensin survoin survimella marjat rikki, ettei niitä tarvitse keittää puhki. Mössöön lisäsin vettä ja siivilöin mehun ja sen jälkeen siivilästä perskat kattilaan ja kuuma vesi päälle ja kiehautus ja uusi siivilöinti. Kun jämiä oli huuhdottu tarpeeksi laimensin mehun noin litraan ja maistoin. Se oli niin järkyttävän tymäkkää, että haaveet puurosta saattoi unohtaa, sillä lientä olisi pitänyt laimentaa ainakin toisella litralla vettä.

Niinpä sitten suunnitelma muuttui ja vain vähän laimensin lisää ja sokeroin sopivasti ja mehusta tein mehukeiton. Todella vahvaa se edelleen oli, mutta haudutetun riisipuuron kera aivan saatanan hyvää. Jätin keiton niin ohueksi, että puuron loputtua jämät keitosta on helppo juoda lasista.

Etenkin mustaherukat näyttivät pieniltä, mutta niissä oli kyllä makua isommankin marjan tarpeisiin. Pensaita ei ole mitenkään hoidettu muuten, kuin kuivimpaan aikaan hiukan vettä hujautettu juurelle. Melko vaivalloista ja vähän sotkuistakin oli tuo mehun irrottaminen marjoista niin, että minimoi keittämisen. Ei tuolla tavalla isoa määrää kyllä jaksaisi tehdä, vaikka kyllähän se ainakin nyt tuntui vaivan arvoiselta. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - elokuu 06, 2023, 21:04:17
Tulin eilen mökiltä myöhään kotiin eikä kotona ollut oikein mitään ruokaa. En ollut syönyt kuin pari voileipää koko päivänä ja juonut pari kupillista kahvia. Minulla oli takana täysi työpäivä puutarhahommissa. Seurauksena tästä siis kiljuva nälkä ja suuri uupumus. En jakanut myöskään lähteä kauppaan lauantai-iltaa viettävien bilenuorten sekaan. Mitä voi valmistaa olemattomista aineksista? Ei ollut edes maitoa, joten kaurapuuroakaan ei voinut keittää. Ei yhtään hernekeittopurkkia kaapin perällä, ei kastikejämää pakastelokerossa. Mitä oli? Kaksi oikein tylsää burgerisämpylää, pari tomaattia ja edellisestä kokkauksesta jäänyt puolikas sipuli. Näistä syntyi sitten kaksi tomaattiburgeria. Voitelin sämpylän puolikkaat margariinilla, sitten päälle tomaattiviipaleita ja sipulirenkaita, joiden päälle chilisalsaa ja pizzamaustetta. Sämpylän pohjan täytteineen kuumensin mikrossa ja leivän kannen paahdoin leivänpaahtimessa ennen margariinivoitelua. Kävin vielä pilkkopimeällä parvekkeella hamuilemassa ruukusta tuorett basilikaa, jonka lisäsin täytteeseen vasta burgerin kuumentamisen jälkeen. Tämä lienee yksi köyhimmistä aterioista, mitä olen koskaan nauttinut (enimmäkseen valkoista sämpylää), mutta täyteainekset antoivat kuitenkin oikean aterian tunnun. Ihmeellistä kyllä, jääkaapista löytyi ruokajuomaksi pieni tölkillinen colaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - elokuu 17, 2023, 13:15:03
Juustoille ei ilmeisesti ole omaa ketjua joten käsitellään niitä sitten tässä.

Eli lyhyesti, juustot on pilattu. Muutkin kuin edam.

https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/81aa440a-3eb1-4a5e-88aa-c57440d24d70

Niin kaipaan punakuorista pallojuustoa. Viipalejuustot ovat perseestä vaikka helppokäyttöisiä ovatkin, mutta juusto on parhaimmillaan juuri leikattuna. Onneksi sentään kermajuustoa saa vielä pallona.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 17, 2023, 14:53:33
^

Tämä on niin totta! Minä kaipaan pallojuustoa myös ja en tykkää viipaleista, ruuassa niitä nyt justiinsa voi käyttää, mutta ruokaankin mieluummin raastaisin juuston itse.

Ostin viime viikolla jonkun mustaleiman palasen ja eihän se maistunut miltään. Sinistä edamia ei varmaan edes saa enää mistään? Aikanaan taisi olla niin, että punainen oli pallona ja sininen suorakaiteena, vai muistelenko väärin.

Kermajuustoista en ole ikinä erityisemmin välittänytkään, joten sen kehitystä en ole niinkään seurannut.

Viroon tästä olisi lähdettävä, jos haluaisi kunnon juustoa ostaa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 17, 2023, 15:35:02
Käh? Ootteko tosissanne, että viipaloiminen vaikuttaisi juuston makuun? Pitääpä joskus kokeilla.

Lidlissä on Maasdameria viipaloituna, ja se ainakin on hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 17, 2023, 15:44:31
Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 17, 2023, 15:35:02
Käh? Ootteko tosissanne, että viipaloiminen vaikuttaisi juuston makuun? Pitääpä joskus kokeilla.

Lidlissä on Maasdameria viipaloituna, ja se ainakin on hyvää.

Kyllä se minun mielestäni vaikuttaa, mutta viipalointia enemmänkin tietysti vaikuttaa se, että viipaleet pakataan ilmatiiviiseen muoviin versus palana ostettu juusto, joka on pakattu esim. paperiin.

Samahan se on lihassa ja leikkeleissäkin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - elokuu 17, 2023, 15:57:48
Viipalejuusto voi olla hyvää lyhyen hetken kun pakkauksen avaa, mutta se menettää makunsa nopeasti. Erityisesti viipale-emmental muuttuu kumimaiseksi muutamassa tunnissa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 18, 2023, 14:05:09
On vaan alkanut ruuanlaitto kyllästyttää kovasti, niin testimielessä ajattelin vähän kokeilla kaupan valmiita ruokia, jos voisi niihin siirtyä ainakin osaksi. Ensimmäisenä kokeilin Pirkan broilerikiusausta ja kinkkukiusausta, kun ne olivat tarjouksessa. Maku oli "ihan ok", eli ei oikeastaan mitään moitittavaa, mutta en nyt taivaisiinkaan niitä ylistäisi. Noidenhan ei kuulukaan olla ihan kamalan maustettuja, joten en oikein voi mausteistakaan kitistä.

Mutta pakkauskoko oli minulle sopimaton. En kyllä tajua 300gr:n annosta, jos se nyt yhdeksi annokseksi oli tarkoitettu. Minulle se oli liikaa, mutta puolittaen olisi kyllä tullut liian pieni annos. Ilmeisesi minulla joku 200gr:n annos olisi kohdallaan ja pakkauksen vuokaan olisi kyllä mahtunut hyvin 100gr lisää, jolloin annoksen voisi laittaa kahtia. Kuitenkin raasteilla yms. tulee lautasta täytettyä niin, että siitä tuliisi sopivan kylläiseksi. Tuo 300gr saa aikaan kohtalaisen ähkyn, kun en pysty ruokaa mättämään roskiin, mautta energiamäärältään (255kcal) se kaiketi vastaa yhtä annosta.

Esim. Kokkikartanolla on 700gr:n pakkauksissa valmisruokia, joten siitä saisi jo kolme annosta, jolloin voisi laittaa myös pakkaseen, ettei perättäisinä päivinä tarvi syödä samaa, vaikka ei sekään minulle ole mikään ongelma.

Tai sitten pitää vaan tyytyä tekemään itse vaikka laiskottaisi. Minulla on juuri tuollaisia laatikko- ja pataruokia varten 2.5 dl:n pakastuskippoja, joilla saa juuri sopivan kokoisia annoksia.  :-\
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 21, 2023, 14:12:48
Jopas on taas ohje :o

Pikakeitä perunat – Kokin kikka toimii (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/8c4c3bc4-1948-4970-98ab-58233cf3f26f)
Jos mieli tekee perunoita, mutta kokonaisten perunoiden keittämiseen ei ole aikaa, tee kuten Risto Mikkola.

No, mitäpä tekee keittiömestari? Hän viipaloi perunat ohuiksi viipaleiksi ja keittää ne viipaleina.

(https://img.ilcdn.fi/iODt3t0NgQxfg--u6mykihcLm0U=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/a23919324a5ec7519202d57f5615e3fddd8967d07c79e86b12d434493dc9d8ea.jpg)

En edes halua kuvitella, miltä tuollaiset vedessä lionneet siivut maistuvat tai millainen suutuntuma niissä on. En edes kuorittuna ja kokonaisena keitettyjä perunoita halua lautaselleni.

Jos on kova kiire ja haluaa silti aterialleen perunoita, niin mikro on kelvollinen vaihtoehto. Kannattaa valita pienehköjä perunoita, pestä ne hyvin ja halkaista niin, että puolikkaista tulee mahdollisimman matalia. Puolikkaat asetellaan lautaselle leikkauspinta vasten lautasta ja päälle pirskotellaan hiukan vettä. Kuvun alla perunat kypsyvät muutamassa minuutissa. Jos tuon tekee ensitoimena, niin perunat kannattaa jättää muhimaan kuvun alle siksi aikaa, että muut lautaselle tulevat ehtii saada valmiiksi.

Lehden jutussa on loppukevennyksenä jo ennenkin nähty video jutusta "oletko aina kuorinut perunasi väärin". Videolla raavitaan sotkuisesti kuoret haarukalla. Todella "hyvä idea" :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 21, 2023, 17:00:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 18, 2023, 14:05:09
On vaan alkanut ruuanlaitto kyllästyttää kovasti, niin testimielessä ajattelin vähän kokeilla kaupan valmiita ruokia, jos voisi niihin siirtyä ainakin osaksi. Ensimmäisenä kokeilin Pirkan broilerikiusausta ja kinkkukiusausta, ...
Mun herkku, johon joskus lankean, on lohikiusaus. On vaan turhan rasvaista, ja siksi puoli pikkurasiallaista, ja loput salaattia lautasella se on aika passeli, jos ei ole iso nälkä.

Mun pikaruoka mökillä oli eilen tämmöinen:
Sadonkorjuu kasviksia (pakaste, sis. mm. parsakaalia)
Quornia (pakaste, sieniproteiinia)
Lautaselle, ja lautanen mikroon kunnes lämmintä.
Päälle vähän thai sweet chiliä ja hyvää oliiviöljyä, ja fenkolia tai varhaiskaalta tms. tuoretta.

Luulen, että on aika terveellistä, poislukien thai sweet chilin sokeri.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 22, 2023, 09:37:05
Olen pohtinut pitkään, voiko makuaistinsa jotenkin tuhota liian maustetuilla ja tulisilla ruuilla. Moni syötävä ei enää nykyisin maistu "siltä miltä sen pitäisi maistua". On kyllä harmittanut, kun monet entiset herkut ei ole enää oikein minkään makuisia. Mansikoista on ollut jo aiemmin puhetta ja sille nyt on jonkinlainen vahvistus, että en ole ainoa, jonka suussa nämä nykyiset yleisimmät lajikkeet ei maistu enää oikein miltään.

Viimeisten vuosien aikana olen ihmetellyt viinirypäleiden mauttomuutta. Olen ihan pienestä asti ollut perso viinirypäleille ja parhaan satokauden aikana olen saattanut niitä syödä melkoisen pussillisen yhdellä istumalla. Huom! siis pussillisen! Puhun tosiaan menneistä vuosista, jolloin kookkaita, makeita ja meheviä viinirypäleitä ostettiin irtomyynnistä ja itse pakattiin haluttu määrä pussiin. Minulla määrä oli aika harvoin alle puolentoista kilon.

Nykyisinhän viinirypäleet on pieniä ja kasvavat jokseenkin kompaktina terttuna, jotta ne mahtuvat hyvin 500 gramman rasiaan. Ne myös ovat siemenettömiä, sillä joidenkin mielestä siemen pilaa rypäleen. Juuri nämä pienet rypäleet on jalostuneet mauttomiksi, ainakin minun suuni kertoo näin. Joskus niissä on melkoinen hapokkuus matkassa, jotta ei niitä montaa kerralla saa syötyä, kun alkaa jo puistattaa. Sama koskee niin vihreitä kuin tummiakin rypäleitä jopa niin, että mausta ei aina erota kumpi on syömässä.

Eilen sitten huomasin ruokakaupassa, että Hevi-osaston sivuhyllyn nurkassa oli pieni koppa irtorypäleitä, sekä vihreitä että tummia. Ostin molempia ja olivat kilohinnaltaan liki puolet halvempia kuin rasiaan pakatut. Kotona sitten maistelin näitä ja ne vihreät isot rypäleet maistuivat juuri sille, miltä viinirypäleen kuuluikin maistua. Ei siis ollut vika menetetyssä makuaistissa. Tummat sen sijaan taisivat olla pakatuista purettu irtomyyntiin, sillä niissä ei ollut edes siemeniä.

Siemenet olikin yksi syy ostaa noita rypäleitä, sillä pakko on kokeilla onnistuuko rypäleen kasvatus siemenestä. Sitä en vielä ole koskaan kokeillut ja hiljattain näin tuubissa parikin videota aiheesta. Mutta jatkossa ostan vain irtorypäleitä, jos vaan niitä on tarjolla :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 22, 2023, 09:46:34
^

No ei, olen kyllä aivan samoilla linjoilla. Olen itse käsityksessä, että tätä se on, kun kaikki hedelmät tuodaan maahan raakana, eikä niitä missään kypsytellä, vaan lyödään persikat myyntiin kivikovina, appelsiinit raakoina...Olen aina ollut innokas syömään hedelmiä kilotolkulla minäkin, mutta en enää. Kun mikään ei maistu muulta kuin kitkerältä tai kirpeältä. Sama kyllä vihanneksissa, eli salaatissa, tomaateissa, kurkussa. Avomaankurkku on vielä aavistus entisestään.

On ollut tosi vaikeaa keksiä, mitä tilalle, kun hedelmät ovat itselleni toimineet makean kaipuuseen. Olen karkkia kokeillut, nou. Keksejä kokeillut, nou. Suklaata kokeillut, hell nou. Ei vaan toimi samalla tavalla kuin pari persikkaa esim.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 22, 2023, 09:59:49
^
Nyt kun mainitsit persikan, niin muistuupa mieleen aika, jolloin persikkaa haukatessa mehu valui pitkin leukaa ja piti opetella leikkaamaan veitsellä lohkoja, että sai syötyä siistimmin :)

Ei onnistu nykyisten persikoiden kypsyttäminen mehukkaaksi kotona, vaan ne nahistuvat ennen kuin ovat kunnolla syömäkypsiä.

Noin käy oikeastaan kaikille meheville hedelmille.

(https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn.net/v/t1.15752-9/367411660_331972619185792_5833083757782890170_n.png?_nc_cat=104&ccb=1-7&_nc_sid=ae9488&_nc_ohc=7uxz5MceflYAX92EJUu&_nc_ht=scontent.fqlf1-2.fna&oh=03_AdSaoiZ3Pvs5XOYZ8_w-KxmJWdWM_2ZiA-c8a3SMgQcldQ&oe=650BDB44)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hiha - elokuu 22, 2023, 16:14:21
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 22, 2023, 09:37:05
Nykyisinhän viinirypäleet on pieniä ja kasvavat jokseenkin kompaktina terttuna, jotta ne mahtuvat hyvin 500 gramman rasiaan. Ne myös ovat siemenettömiä, sillä joidenkin mielestä siemen pilaa rypäleen. Juuri nämä pienet rypäleet on jalostuneet mauttomiksi, ainakin minun suuni kertoo näin. Joskus niissä on melkoinen hapokkuus matkassa, jotta ei niitä montaa kerralla saa syötyä, kun alkaa jo puistattaa. Sama koskee niin vihreitä kuin tummiakin rypäleitä jopa niin, että mausta ei aina erota kumpi on syömässä.

Epätieteellisen makusteluseuran jäsenenä olen tasan samaa mieltä. Siementen mukana jalostettiin maku pois.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 28, 2023, 17:31:28
Siirsin toisesta ketjusta, kun innostui kirjoittamaan tuota kotireseptiäkin. Sopii paremmin tänne kuin tiedealueelle. :D

Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 27, 2023, 15:10:04
Jos joku löytää margariinin, jossa ei ole palmuöljyä, vinkatkaa, olkaa hyvä.

Ainakin Keijulla on useampikin vaihtoehto: https://www.keiju.fi/tuotteet/
Tuossa sivun alareunasta löytyy levitteet ja siinä voi siivilöidä mieleisensä, eli mitä haluaa olevan tai ei halua. Muistaakseni neljä tai viisi jäi haaviin. Olen jopa kerran kokeillut (kolmen öljyn versiota), mutta oli kyllä niin vetelää ettei ollut minun makuuni.


Muistaakseni Näkkärillä mainostin omin kätösin tehtyä levitettä, joka on hyvää. Siinä myös maistuu voi, jos voista pitää. Olen aina välillä sitä tehnytkin, joskin nyt on jo pidempi aika vierähtänyt.

Perusresepti: oliiviöljyä, voita (kuutioiksi pilkottuna), vettä kolmannes kutakin ja suolaa maun mukaan. Mikään ei estä laittamasta jotain muutakin makuainetta. Aineet yhteen ja sauvasekoittimella tai vastaavalla huristetaan tasaiseksi massaksi. Massa kaadetaan rasiaan ja laitetaan jääkaappiin.

Olen aika paljon kokeillut säätää noita aineiden suhteita ja tuo 1/3 ei ole kiveen hakattu, vaan voitakin voi vähentää jonkin verran, mutta seos ei niin hyvin sitten kovetu jääkaapissa. Joka tapauksessa tuossa ei sitten ole mitään säilöntäaineita tai lisättyjä vitamiineja, jos niitä haluaa vältellä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 28, 2023, 17:39:45
Tänks.
Oisipa ollut palmuton -vaihtoehdon lisäksi myös palmuton, maidoton ja kookokseton ja voiton. Sheasta en tiedä hölkäsen pöläystä, sitäkin noissa palmuttomissa taitaa näköjään usein olla. Palaan asiaan, jahka saan plärättyä nuo läpi.

Kai se on niin, että tyydyttynyttä rasvaa laitetaan maun takia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 28, 2023, 17:58:06
^
Uskoisin, että pikemminkin siksi, ettei se olisi aivan juoksevaa kuin maun vuoksi. Ne kookokset, palmut, ja voit kovettuvat jääkappikylmyydessä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 28, 2023, 19:14:10
Varmaan sen koostumuksenkin takia, kyllä.

Pläräsin läpi, ja näyttää ainakaan Keijusta ei ole sellaista varianttia missä ei olisi palmuöljyä, kookosta tai sheaa.

ps. kiitti Hippi, kun siirsit sen kysymykseni tähän ketjuun, jonne se tosiaankin paremmin sopii.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - elokuu 28, 2023, 19:36:50
Joo, taisi osua arveluni oikeaan.

Miksi margariineihin lisätään kovia rasvoja kuten kookosta ja sheaa tai palmua?
Pieniä määriä luonnostaan kovia kasvirasvoja on käytetty jo pitkään rasiamargariineissa tuotteen levitettävän rakenteen aikaansaamiseksi. Suomalaisissa margariineissa ja levitteissä ei ole kovetettuja kasvirasvoja, vaan niihin lisätään pieni määrä luonnostaan kovia kasvirasvoja oikeanlaisen rakenteen aikaansaamiseksi. Pelkästä rypsiöljystä valmistettava margariini on olomuodoltaan juoksevaa.


https://bunge.fi/kuluttajapalvelu/usein-kysytyt-kysymykset/
Tuohan on firma, joka keijuja tekee.

Minä kyllä käytän mieluummin sellaisia levitteitä, joissa on voita mukana, koska pidän voin mausta. Juurikin se parin rasian verran käyttämäni Keiju maistui jotenkin aika mauttomalle. Voitko noin sanoa? No, sanon kuitenkin, että eipä ollut hyvää ja lisäksi sen haju oli kummallinen ja alkoi jo toisen rasian kohdalla tökkiä pahasti. Sama oli Benecolissa, jota jonkin aikaa käytin. Tietyn kyllästymisasteen saavutettuaan sen haju alkoi olla hyvin epämiellyttävä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - elokuu 29, 2023, 14:40:22
Hippi kyseli kukkakaalireseptejä. Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen, sillä minä vetelen sitä ihan raakana. Jos haluaa epäterveellisemmän vaihtoehdon, niin jotain dippiä voi väsätä. Tietysti, joku keitetty tai höyrytetty kukkis voisulan kera on myös ihan ok.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - elokuu 29, 2023, 15:03:44
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 29, 2023, 14:40:22
Hippi kyseli kukkakaalireseptejä. Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen, sillä minä vetelen sitä ihan raakana. Jos haluaa epäterveellisemmän vaihtoehdon, niin jotain dippiä voi väsätä. Tietysti, joku keitetty tai höyrytetty kukkis voisulan kera on myös ihan ok.

Nämä kaikki hyviä, kuten myös klassikko: kukkakaali semmoisenaan uuniin, paahdetaan jokunen aika vaikka 175-200 astetta uunista riippuen. Voi syödä esim. dipin kanssa, lisukkeena, jne.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 29, 2023, 17:41:25
Mun lempparitapa valmistaa kukkakaalia oli uunissa valmistettu:
kukkakaalia, herkkusieniä, kirsikkatomaatteja, Provencen yrtit, oliiviöljy.
Veikkaisin, että tuohon sopisi myös kuivahtanut vaalea leipä kuutioina tai siivuina, ja valkosipulikin.

Nykyään en närästyksen takia pysty tuota syömään, kun siinä on tomaattia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - elokuu 30, 2023, 21:00:59
Tuli sekoitettua helppo, terveellinen ja hyvänmakuinen leivänpäällinen näistä aineksista:
1 dl soijajauhe, 1 rkl fenkolin siemeniä (paljon), 2 tl rosmariinia (reippaasti), 1/2 tl timjamia (vähän), 1-2 tl balsamicoa, luomuoliiviöljyä kunnes sopiva koostumus.

Aiemmin olen tehnyt tuontapaista näistä aineksista:
soijajauhe, Provencen yrtit, valkopipuli, oliiviöljy
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 02, 2023, 23:12:47
Ostin näkkileipää. En muista montako vuotta siitä on, kun viimeksi söin näkkileipää. Iski viikolla näkkileipähimo aivan yllättäin. Kylläpä oli hyvä hankinta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 03, 2023, 10:23:08
^
Minulla on aina näkkileipää kotona ja useimmiten vielä kahta tai kolmea eri laatua. Mielestäni näin on aina ollut, sillä lapsiperheessä on vaikea ostaa tuoretta leipää sopivaa määrää, kun lasten mielihalut leivän suhteen saattaa vaihdella suuresti, joten leipä loppuu kesken tai sitä on liikaa. Näkkileivällä on ollut hyvä täydentää tarjontaa.

Aikoinaan tykkäsin hillittömästä siitä vanhan ajan ruutunäkkäristä, jossa oli vahvasti kuminaa. Nykyisin sitä ei enää kai valmisteta ollenkaan. En ainakaan ole onnistunut löytämään. Kuminalle maistuvaa on vain ns. varrasleipä, joka myös olisi hyvää, mutta sen ongelma on voitelun vaikeus. Röpelöinen pinta (johtuu leivän halkaisusta ennen kuivatusta) saa voita uppoamaan liian paljon vaikka miten olisi varovainen. Sileän puolen voitelu olisi kyllä mahdollista, mutta silloin se pitäisi syödä röpelöinen pinta kieltä vasten, mikä tuntuu ikävältä. Olen kyllä kokeillut. Varrasleipä toimii kyllä ilman voiteluakin, kun siitä taittaa pienen palan kerrallaan ja imeskelee sen pehmeäksi. Siinä tulee maku ainakin käytettyä viimeistä hippusta myöten.

Ruuduista en ole päässyt näkkärissä eroon siltikään. Oma suosikkini on ruotsalaisen Leksandsin ruutunäkkileipä ja saman firman kolminäkkäreistä jälkiuuniversio. Noista ensin mainittua minulla on aina kotona. Lisäksi on erilaisia kokeiluja aina, jos satun jonkun kiinnostavan huomaamaan. Esimerkiksi Vaasan valmistamat erilaisen näkkärin ohut -versiot oli kiva tuttavuus.

Voisin hyvin tulla toimeen ilman tuoreleipiäkin ja käyttää pelkkää näkkäriä. Usein käy niin, että tehdessäni iltapalavoileipää, taitan puolikkaan näkkärinpalan, voitelen sen ja napostelen herkutteluna samalla kun puuhaan niitä voikkareita.

Juuri eilen mietin, että olisiko jo liian aikaista aloittaa teenjuonti iltasella. Minulle kesä on teetön aika ja kesän lopulla alan odottelemaan sopivaa hetkeä teekauden aloittamiselle. Mikä onkaan nostalgisempi yhdistelmä kuin iso mukillinen kuuma teetä ja sen kanssa juustonäkkäreitä :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 03, 2023, 11:45:25
Jääkaapintyhjennys-soppa/muhennos, noin 3 litraa. Ruoanvalmistusmusiikkina auttoi suuresti tämä:
Stand By Me | Playing For Change Band | Live in Brazil  (https://www.youtube.com/watch?v=7hF-P1RJyhk)

4 punajuurta siivuina, 3 porkkanaa siivuina, 3 perunaa siivuina, pieni sipuli (väh närästi, prkl), 1 chili, 10  viipaletta ohutta kevytmeetwurstia makua antamaan, pakasteseitä, nirkoisesti vettä (1,5dl?), kasvisliemikuutio, 2 tl fenkolinsiemeniä, 1 tl rosmariinia, 2 tl balsamicoa.  Juurekset ja vesi ja kasvisliemikuutio lisätään ensin. Sitten peruna, chili ja sipuli ja metukka. Viimeiseksi pakastesei ja yrtit. Lopuksi vielä vähän rosmariinia ja balsamicoa. Loppuvesi (0,5 dl?) imeytetään pieneen määrään perunamuusijauhetta (koska syvät kertakäyttölautaset ovat loppu tällä mökkireissulla).

Mainion makuista. Tosin tämä mökki on maaginen, kaikki omatekemäni maistuu täällä hyvältä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 03, 2023, 13:03:32
Nyt on menossa sienisesonki, ilmankos joka ruokailussa tuppaa olemaan jotain sienekästä - ja hyvä niin. Helposti on löytynyt kanttarelleja, lampaankääpiä, vaaleita orakkaita ja suppilovahveroja riittävästi omaan tarpeeseen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 08, 2023, 18:25:15
Laitoin kukkakaalin folioon ja uuniin. Mausteina on ihan vain rypsiöljyä, suolaa ja mustapippuria. Leikkasin ne lehdet irti ja laitoin nekin uuniin, josko nekin muistuisivat. 200 astetta ja tunti on alustava suunnitelma. Ainakin ne lehdet pitää kerätä pois aiemmin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 08, 2023, 19:27:05
^
Niinhän siinä kävi, etten minä muistanut hakea niitä lehtiä pois uunista ajoissa, mutta muusta kukkakaalista tuli kyllä oikein hyvää. Oli siis eka 200 asteisessa uunissa folion sisällä tunnin ja siten vajaa parikymmentä minuuttia ilman foliota, jotta pinta sai hieman väriä. Olen etsinyt kasvisvaihtoehtoa kalkkunapaistille ja loimulohelle. Kukkakaali vaikuttaa ainakin vielä tällä hetkellä sellaiselta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 08, 2023, 20:23:20
Mmm, mielenkiintoista ^.

Australian masterchefissä tekivät kerran jos toisenkin kukkakaalipihvejä, ensin voissa paistaen, sitten kai vielä uunissa. En löytänyt sellaista, mutta tämmöisen löysin, jossa siis mausteöljyllä sivelty paksu kukkakaaliviipale paistetaan parilapannulla muutaman minuutin. Lisukkeena kikherneitä (proteiinia) ja lehtikaalia, niin ikään parilapannulla. Ja vielä jugurtti-tahini-sitruunamehu-kastike, ja yrittiöljy.

Resepti (https://www.bing.com/videos/search?q=australian+masterchef+%22cauliflower+steaks%22&qs=n&sp=-1&lq=0&pq=australian+masterchef+%22cauliflower+steaks%22&sc=10-42&sk=&cvid=3D76B92E8C2549BFA55B20241450AEEA&ghsh=0&ghacc=0&ghpl=&ru=%2fsearch%3fq%3daustralian%2bmasterchef%2b%2522cauliflower%2bsteaks%2522%26qs%3dn%26form%3dQBVDMH%26sp%3d-1%26lq%3d0%26pq%3daustralian%2bmasterchef%2b%2522cauliflower%2bsteaks%2522%26sc%3d10-42%26sk%3d%26cvid%3d3D76B92E8C2549BFA55B20241450AEEA%26ghsh%3d0%26ghacc%3d0%26ghpl%3d&view=detail&mmscn=vwrc&mid=AC1C5A5F1BA2F5B5A770AC1C5A5F1BA2F5B5A770&FORM=WRVORC)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 13, 2023, 16:20:40
Laiskin pastani ikinä.

Pihalta roskia viedessä muutama männynherkkutatti, ovat käsittämättömän siistejä tänä vuonna, isommatkin. Spagetti kiehumaan. Pannulle voita, pari valkosipulin kynttä ja yksi kevätsipuli varsineen, rippunen sormisuolaa ja tietty tatit pilkottuna. Viime hetkellä huomasin jääkaapissa jämät HK pepperonipaketista, sinne vaan.

Pasta ennätti kiehua juuri sopivaksi sieniä ja pepperonia paistellessa, kulhoon ja sienipaistos sekaan, päälle paloiksi revittyä Maasdem-juustoa (vai mitä se Lidlin on nimeltään, jota myydään siivuina) ja kulho 1 min 10 sek mikroon, jotta juusto sulaa.

Aikaa meni varmaan joku 15 min ja tulos oli aivan järkyttävän hyvä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 13, 2023, 17:39:29
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 13, 2023, 16:20:40
Laiskin pastani ikinä.
...
Aikaa meni varmaan joku 15 min ja tulos oli aivan järkyttävän hyvä.

T: Xante

Joskus mielikuvitus ja rohkeus tuottavat parhaan tuloksen.

Itse olen tänään ruokarintamalla liikuskellut siellä wild-side-puolella. Olen syönyt perunaa porsaankielipunajuurikastikkeessa ja myöhemmin paistettuja nahkiaisia.

Lähipäivinä pitää mennä suppilosienestämään, esimakua on jo saatu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 14, 2023, 19:23:19
Aivan liian hyvänmakuista ja jotenkin eleganttiakin ruokaa tuli tehtyä pikkukattilassa:
Kirjolohta-perunaa-kasviksia.

Vähän vettä (1 dl?)
2 pestyä perunaa ei ihan ohuina siivuina
1/2 munakoiso palasina

pieni loraus soijakastiketta
ihan vähän suolaa
1 tl sokeria
1 tl väkiviinaetikkaa
kierros mustapippurimyllystä
.... keitellään kunnes perunat vähän pehmenneet

1 chili saksitaan siemenineen kattilaan
2 nahallista kirjolohifileetä, nahkapuoli ylöspäin (Lidl)
2 lehtikaalin ruodit pilkottuna
... keitetään hiljalleen pari minuuttia, kunnes nahka irtoaa nätisti.
.... kuoritaan nahka pikkulusikan ja haarukan avulla, evä tulee mukana pois
... levy pois päältä

2  lehtikaalin lehtiosa pilkottuna
.... sekoitetaan vaan kuuman ruoan joukkoon

Tarjoillaan niin, että lautaselle tulee ensin fenkolia ja kesäkurpitsaa palasina, vähän oliiviöljyä päälle, ja sen päälle em. lämmintä ruokaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 16, 2023, 17:30:49
Kolmannes bataattia mikrossa. Poistetaan huonot kohdat kuoressa ja pestään. Iso leikkauspinta syvän lautasen pohjaa vasten. Kun bataatti on liki kokonainen, kuoren sisällä, siitä tulee herkullisempi. (Vähän reikiä on kyllä syytä tehdä, ettei räjähdä mikroaaltouunissa?)

Lisukkeena loimulohta, ja salaattia, jossa:
- kukkakaalia
- chiliä
- kesäkurpitsaa
- oliiviöljyä
- balsamicoa.

Ei monta minuuttia kestä tällaisen aterian kasaaminen, ja lienee aika terveellinen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 17, 2023, 23:22:08
Ylen sivulla on seuraava uutinen tamperelaisesta pizzeriasta: "Tampereen vanhin pizzeria joutui yllättävien somehuhujen keskelle, vaikka mikään ei ole muuttunut vuosikymmeniin".

Uutisesta käy ilmi, että pizzeria on perustettu 1970-luvun lopussa:

"Vuonna 1979 perustetun ravintolan toiminta perustuu vahvaan perinteeseen. – Mitään raaka-aineita ei ole muutettu vuosikymmeniin."

Minua alkoi kiinnostaa, miten Tampereen vanhin pizzeria sijoittuu koko maan ikävertailussa. Verkkouutisten mukaan Tampereen pizzeria on toinen Suomessa edelleen toimivista 1970-luvulla perustetuista pizzerioista: 

"Ensimmäinen edelleen toiminnassa olevista 1970-luvun pizzerioista on Tampereen Aleksanterinkadulla sijaitseva Napoli. KSML:n mukaan ravintolaa kuvataan mustanmakkaran ja jääkiekon kaltaisena Tampereen symbolina.

Toinen 1970-luvulla perustetuista pizzerioista on nykyisin Helsingin Kirkkokadulla sijaitseva Rodolfo. Tätä nykyä se on siirtynyt enemmän yleisitalialaiseksi ravintolaksi, jossa pizzat ovat sivuroolissa."


Aloin miettiä, että eikös myös Jyväskylässä ole edelleen toiminnassa 1970-luvulla perustettu pizzeria (https://www.google.com/maps/@62.239005,25.7401012,3a,30y,106.76h,86.63t/data=!3m6!1e1!3m4!1sq5nwgV8mlQQfLY2VCRoWpw!2e0!7i16384!8i8192?authuser=0&entry=ttu).

Tuota ravintolaa ei noteerata, joten onko sen paikka muuttunut hieman, vai mistä on kyse. Olen käynyt siellä ensimmäisen kerran hyvin kauan sitten ja joskus myöhemminkin "muistelukäynnillä". Jos se ei ole täsmälleen samassa paikassa kuin aikoinaan eikä siksi kelpaa luetteloon 1970-luvulla perustetuista pizzerioista, niin ei kaukanakaan ole. Jotenkin iänmäärittelyketju näyttää katkenneen, vaikka itse miellän paikan edelleen samaksi, missä taisin syödä aikoinaan ensimmäisen pizzani Suomessa. 

Olen käynyt vanhempieni kanssa aikoinaan - todella kauan sitten - Suomen toiseksi vanhimmassa pizzaravintolassa Lappeenrannassa, eli jo silloin olisi ollut tilaisuus maistaa pizzaa. Minulle ostettiin kuitenkin vain jotkut ranskalaiset, jotka nekin tietysti tuntuivat erikoiselta herkulta tuohon aikaan.

Verkkouutisen jutun mukaan pizzat olivat näissä ensimmäisissä ravintoloissa vain osa tarjontaa:

"Tätä nykyä se [Helsingin vanha pizzeria]on siirtynyt enemmän yleisitalialaiseksi ravintolaksi, jossa pizzat ovat sivuroolissa.

Tässä se on alkuperäisten 1960-luvun pizzerioiden kaltainen, sillä niidenkin listoilla pizzat olivat ainoastaan pieni osa ruokalistaa."


Italialaisesta ravintolasta tuon Lappeenrannan paikankin yhteydessä puhuttiin. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin minulle on selvinnyt, se oli myös pizzeria ja aivan uraa uurtavia Suomessa. Televisiossa oli kerran dokumentti sen perustajasta ja ylläpitäjästä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2023, 12:24:12
Ei voi mitään, mutta tofu ei ole yhtä herkullista kuin em. kirjolohi. Tein sinänsä ihan syötävää tofusalaattia, vaikkei ollut kotona Thai sweet chiliä, joka kyllä tekee herkulliseksi tofunkin:

chili siemenineen palasina
valkosipulin kynsi palasina
oliiviöljyä
balsamicoa
hippunen sokeria
(laitoin myös pienen lorauksen soijakastiketta, mutta se oli turha, vois toimia paremmin ilman)
... sekoitellaan
kesäkurpitsa  (keräkaali ja varsinkin fenkoli varmaankin olisi toiminut paremmin) palasina
tofu palasina
...sekoitellaan, annetaan marinoitua hetki

Lisukkeena pikkukattilassa keitettynä peruna-kasvis-lisuketta:
tilkka vettä
perunasiivuja
currya
mustapippuria
... sekoitetaan ja keitetään muutama minuutti
kolmannes munakoisoa
pieni parsakaali (jalka pilkottuna mukaan)
... keitetään viitisen minuuttia
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 20, 2023, 14:37:32
Älkää kokeilko lapset tai aikuiset tätä hurmaavaa ruokaa kotona, on aivan liian hyvänmakuinen:

yhden (1 l) kattilan ihme jälleen:
tulinen siskonmakkara-makaroni-pakastekasvispata

nirkoisesti vettä 1,5 dl?
1-1,5 dl? makaronia (raketti spagettia ja täysjyvää fifty-sixty)
ripaus (0,5 tl?) Ras-el-Hanoutia (huumaavan tuoksuinen mausteseos)
ripaus jeeraa
... keitellään kunnes vähän pehmiää
... sillä aikaa sulatetaan mikrossa pakastettua:

1 pkt siskonmakkaroita
... pursotetaan makaronien joukkoon, kiehautetaan ja lisätään
n. 3 dl pakastekasviksia (vihreitä papuja ja wok-vihanneksia)
... kuumennetaan. Valmiiseen ruokaan lisätään:
1 tl salviaa ! ihana säväys
1,5 tl rosmariinia
pieni loraus balsamicoa
1 kokonainen chili siemenineen saksilla pilkottuna
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 23, 2023, 13:41:23
^
Ihmettelen tuossa veden vähyyttä. Vai hämmennätkö tuossa spagetteja koko keittelyn ajan, kun nehän muutoin liisteröityvät yhteen ja vielä tuossa pitäisi saada kypsytettyä siskonmakkarat? Paketissahan on 300 tai 400 grammaa, joten eihän ne mitenkään mahdu tuossa vesimäärässä kiehumaan. Keittämisen ymmärrän niin, että keitettävä on nesteessä kokonaan. Höyryttäminen on taas asia ihan erikseen.

Olen joskus ennenkin kiinnittänyt huomiota erittäin säästeliääseen veden käyttöösi, mutta tässä meni jo yli minun ymmärrykseni.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 23, 2023, 15:01:19
^^ Reseptissä "1-1,5 dl? makaronia" eli ei paketillista, vaan vain vähän.

Mutta juu, yleensä makaronit keitetään väljässä vedessä. Nyt vaan säädin veden minimiin, koska lisäsin mausteita keitinveteen, enkä heittänyt vettä pois, se kun imeytyi kokonaan. En kovasti hämmentänyt, eivätkä liisteröityneet.

Säästeliääseen vedenkäyttööni liitty se, etten usein heitä loppuvettä pois, koska en halua mausteiden - tai ravintoaineiden! - liukenevan veteen eli valuvan viemäriin. En yleensä menettele kyllä näin pastan kanssa, vaan kasvisten, riisin ja juuresten, joten tämä oli poikkeuksellista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 23, 2023, 15:25:40
Ostin eilen tilapäisessä mielenhäiriössä kantarelleja ja tilliä, mutta en voita, kermaa, creme fraicea, pecorinoa tai muuta missä olisi maitorasvaa (paitsi Maasdameria siivuina), enkä sitruunaakaan. Mitähän hitossa tuostakin keksisi tehdä? Sopisikohan tuo kirjolohifileen kanssa? Kermakastike kantarelleista kyllä sopisi, mutta no can do. Eikä taida olla edes pekonimurua pakkasessa.

Mahtaisikohan oliiviöljy, valkosipuli, chili, parsakaali, munakoiso, porkkana, varsiselleri sopia noiden kanssa? Vai häivyttäisivätkö chili (tai nuo muut) kantarellin oman hienon maun? Miedonmakuista rypsiöljyäkin on.

Rasvatonta maitorahkaa ja rasvatonta jogurttia on.
- Tulisikohan tällaisesta salaatista hyvää:
kokoonkeitettyjä kantarelleja jäähdytettynä, valkosipuli, (maitorahkaa? rasvatonta jogurttia?), vähän oliiviöljyä, vähän riisiviinietikkaa, tilliä??, varsiselleriä? Maitorahka tai jogurtti saattaisi pilata tuon?
- Tai pikkelöity kantarelli huomiseksi, etikkaa, neilikkaa, sokeria, suolaa jne..?

Löytyi tällainen: Porkkana/Kanttarelli Lisuke
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/153475/Porkkana/Kanttarelli%20Lisuke/
4   porkkanaa viipaleina
2 dl   kasvislientä
1/2 tl   sokeria
1/4 tl   muskottipähkinää
200 g   tuoreita kanttarelleja puhdistettuna
1/2 dl   hienonnettua ruohosipulia ja persiljaa
3-4 rkl   tuorejuustoa (maustamatonta)

Laita porkkanaviipaleet, kasvisliemi, sokeri ja muskottipähkinäjauhe kattilaan.

Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen kannen alla n.30min.

Porkkanoiden kypsyessä paista kanttarellit teflonpannulla ilman rasvaa, kunnes neste on haihtunut.

---
Vois kokeilla rakuunaa, sopii erinomaisesti porkkanan kanssa. Vois vaihtaa tuorejuuston muutamaan siivuun Maasdamia. 30 minuuttia kuulosta liian pitkältä keittoajalta, ohuet porkkanasiivut kypsyvät muutamassa minuutissa. Veden vähentäisin tuossa puoleen, ja kasvisliemikuutiosta ottaisin vain neljäsosan. Muskottipähkinä sopii kyllä erinomaisesti porkkanan kanssa, mutta ehkä tuo on hieman liian suuri määrä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 23, 2023, 19:08:42
Ostin eilen tuhtin kokoisen possun filen, kun oli tarjouksessa. Aikaisemmin olen tuollaisen tehnyt niin, että olen viipaloinut kohtuullisen ohuiksi pihveiksi, paistanut pannulla ja tehnyt vielä kastikkeen, jonka kanssa ne on pakattu annospakkauksiin.

Nyt ei innostus riittänyt noin pitkän kaavan mukaan tekemiseen, joten siivutin filen ja vielä suikaloin noin sormen paksuisiksi suikaleiksi. Isoon uunikulhoon laitoin reippaasti suolaa, korealaista grillimaustetta, lukuisia ruuvauksia viispippurimyllystä ja piripiri myllystä. Lisäksi silppusin yhden hyvän kokoisen keskivahvin chilin. Pyörittelin lihapaloja mausteissa ja sitten havaitsin, että lihaa oli enemmän kuin oletin, joten ruuvailin vähän kaikista maustepurkeista vähän lisää ja sitten kylmä vesi päälle, niin että päällimmäiset lihapalat pikkuisen kurkki pinnalla.

Uunin lämpö 225 astetta ja kulho uuniin. Vajaan tunnin päästä sekoittelin hiukan, että lihat ei jämähdä toisiinsa kiinni ja pintapalat vaihtuivat. Noin pari tuntia tuo oli uunissa ja muutaman kerran sekoitin, että hiukan tulee useampiin paloihin väriä. Lopuksi lisäsin vielä vedenkeittimestä kuumaa vettä niin, että lientä oli riittävästi.

Tarkistin maun ja vaikka itse sanonkin, niin hemmetin hyvää oli, eli ei ollut enää tarpeen tehdä loppuvirityksiä. Kun tuo oli sen verran jäähtynyt, että roiskeet ei polttanut, niin pakkasin kerta-annoksiin pakastamista varten ja parin aterian edestä jätin pieneen kulhoon.

Miten tuota nyt sitten käytetään, lihapaloja mausteisessa vedessä?
- Sellaisenaan perunamuussin kanssa kuten karajalanpaistikin syödään. Muussi kannattaa jättää aika tönköksi, että liemi imeytyy siihen.
- Ruskistetaan hiukan vehnäjauhoja kasarin pohjalla ja kipataan sulatettu kerta-annos joukkoon, jolloin on lihakastike käytettäväksi minkä kanssa vain.
- wokkivihannekset pannulla ja joukkoon pätkäspagettia tai nuudelia ja kerta-annos joukkoon ja odotellaan, että liemi imeytyy spagettiin tai nuudeliin
- sellaisenaan nuudelin kanssa niin, että nuudelit siirretään kuumasta vedestä puolipehmeänä sulatetun kerta-annoksen joukkoon ja näitä mikrotetaan hetki, niin liemi imeytyy nuudeliin.
- pussillinen keittojuureksia ja kerta-annos yhteen, niin on lihakeitto. Tosin tuohon pitänee vettä vähän lisätä, jotta sitä voisi keitoksi sanoa

Oikein näpsäkkä ja monikäyttöinen on "lihaa vedessä". Nopeasti saa valmista mielihalunsa mukaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Toope - syyskuu 23, 2023, 19:17:21
Tulen Hipille syömään.  :D
En väkisin toki.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 23, 2023, 19:49:41
Kuulostaa herkulliselta, Hippi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 23, 2023, 19:58:53
Sain kuin sainkin väsättyä kantarelli-porkkana-lisuketta:

4   porkkanaa viipaleina
1 dl   kasvislientä (vain 1/4 kasvisliemikuutiota - oli vähän liian suolaista silti)
1/2 tl   sokeria  (tämän unohdin!)
1/8 tl   muskottipähkinää
ripaus sitruunapippuria  (ei ollut sitruunaa kotona, muuten olisin laittanut mehua ja kuorta)
ripaus mustapippuria (ois voinu jättää väliin)
salviaa! (ei löytynyt kotoota rakuunaa)
200 g   tuoreita kanttarelleja puhdistettuna

keitellään noin 10-15 min.
valmiiseen murkinaan: 1 valkosipulin kynsi pilkottuna

Em. oli lisuke kirjolohelle, jonka taas tein pikkukattilassa:

2 perunaa siivuina
1/2 munakoiso palasina
korianteria (toimi mainiosti!)
1 chili silputtuna
... keitellään n. 8 minuuttia
4 lehtikaalin lehden ruotia pätkittynä
1 kirjolohen filee, mallia pieni
... höyrytellään kasvisten päällä hiljalleen ehkä 5 min. Kuoritaan nahka ja vatsaevä pois. Valmiiseen ruokaan sekoitetaan vielä:
4 lehtikaalin lehteä silputtuna
pieni puntti tilliä silputtuna


Lautaselle kasataan erittäin kauniin näköinen kombo:

proteiinisalaattia (Robbe's, Lidl)
porkkana-kantarelli-lisuketta
kirjolohiruokaa, jonka päälle vähän oliiviöljyä

(Kumpaankin kattilaan jäi vielä riittävästi yhdelle aterialle.)

"Jälkkäriksi"
moniviljasämpylä, jolla kolesterolia alentavaa margariinia ja Maasdameria
eilinen korvapuusti (tämä oli aivan täysin liikaa, sen siitä saa, kun syö lounaan vasta illalla)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 23, 2023, 23:16:19
^
Munakosio on meidän taloudessa harvemmin nähty syötävä. Vaikka munakoisoperusruoka eli mussaka maistuu kyllä kreikkalaisessa. Visuaalisesti pari munakoisoa lautasella vastaa pässinkiveksiä, hyvä korvike jos testikkelit ei maistu.

Koisokasveissa on paljon kivoja ominaisuuksia.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/MunakoisoKoisokasvit (Solanaceae) on kaksisirkkaisheimo, jossa on yli 3 000 enimmäkseen lämpimissä maissa kasvavaa ruoho- tai puuvartista lajia. Useissa koisokasveissa on myrkyllisiä psykoaktiivisia tropaanialkaloideja, minkä vuoksi muun muassa myrkkykoisoa, hullukaaleja ja hulluruohoja on käytetty lääkekasveina. Taloudellisesti merkittäviä koisokasveja ovat mm. peruna, tomaatti ja eräät muut koisot sekä tupakat ja paprikat. Joitakin lajeja käytetään koristekasveina.[2]

Tropaanialkaloidipitoisia kukkia voidaan käyttää huumeena. Ne ovat deliriantteja, joihin kuuluvat aineet voivat aiheuttaa sydänpysähdyksen.

Luultavasti munakoisokin aiheuttaa riippuvuutta. Sen lähisukulaisia, perunaa, tomaattia, paprikaa ja tupakkaa monet ovat ryhtyneet käyttämään päivittäin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 24, 2023, 11:04:44
^ Munakoiso on yksi niistä alle (parista) tusinasta(?) kasvislajista, joita voin syödä ilman että saan närästystä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 24, 2023, 11:26:40
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 24, 2023, 11:04:44
^ Munakoiso on yksi niistä alle (parista) tusinasta(?) kasvislajista, joita voin syödä ilman että saan närästystä.

Erittäin ikävä ongelma. Onko tutkittu tarkemmin?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 24, 2023, 11:38:09
Kauan sitten tehtiin gastroskopia, jonko löydöksenä oli limakalvovaurioita mahalaukussa. Olettaisin, että tulivat Buranasta yms. kipu/tulehduskipulääkkeistä, joita jouduin syömään kuukausikaupalla tai jopa vuosikausia. Muuten närästystä+refluksitautia ei ole tutkittu.

Tämän kanssa pärjää jotenkin, jos on ruodussa ruokavalion kanssa. Siksi suosin esim. keittämällä tehtyjä ruokia, ja yritän välttää rasvaisia tai paistettuja ruokia, sitrushedelmiä, paprikaa, sipuleita, omenaa, useimpia hedelmiä banaania lukuunottamatta, kurkkua, tomaattia, kaikkea liian C-vitamiinipitoista, happamia marjoja isommissa määrin, kovin happamia tai karvaita tai kaasuja tuottavia ruokia, ja ja ja.... (Ja verenpaineen takia vältän suolaa, ja suojellakseni munuaisiani vältän isoja määriä proteiinia - auttaa ehkäisemään kihtiäkin. Kihtitaipumuksen takia vältän puriinipitoisia ruokia kuten kanan tai kalan nahkaa ja parsaa jne., ja pitäisi välttää sokeriakin, mutta siinä en usein onnistu. Ja muitakin ruokarajoituksia on.)

Ja em. syistä joutuu pelaamaan hyvin pienellä määrällä ravintoaineita, ja keksimään tapoja valmistaa sellaista ruokaa, mistä ei tule kipeäksi. Se on yksi syy osallistua tähän keskusteluun, kun kirjaan ylös onnistuneita kokeiluita, mikä auttaa sitten muistamaan paremmin, miten saada aikaiseksi maistuvaa ja terveellistä ruokaa helposti, nopeasti, ja niin, että sentään jotain vaihtelua tulee.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 24, 2023, 13:33:04
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 24, 2023, 11:38:09Se on yksi syy osallistua tähän keskusteluun, kun kirjaan ylös onnistuneita kokeiluita, mikä auttaa sitten muistamaan paremmin, miten saada aikaiseksi maistuvaa ja terveellistä ruokaa helposti, nopeasti, ja niin, että sentään jotain vaihtelua tulee.

On kiva lukea toisten kokkailuista ja makumieltymyksistä, saan laitettua itseni ihmisten ruokatottumusjanalle oikeaan kohtaan. Tosin nykyisin se on hieman turhaa vertailla omia käytäntöjä toisten sellaisiin kun olen ryhtynyt jo pari-kolme vuotta sitten välttelemään gluteenia, mikä rajoittaa myös aika paljon.

Ensin harmitti, mutta nykyään koen enimmäkseen onnistumisen tunteita eri uutuuskokeiluista. Ainoastaan paistopisteiden ohi kulkiessani tuoreen leipomuksen tuoksu saa gluteenihimon heräilemään.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 28, 2023, 17:37:42
Yksi lapsuusajan inhokeistani oli kaali kaikissa muodoissaan ja erityisesti kaalikeittona Vedessä lilluvia kaalinriekaleita, pelkkä ajatuskin puistattaa. Ensimmäisessä työpaikassani oli ruokailu järjestetty työpaikalla niin, että sen arvo verotettiin riippumatta siitä, söikö vai ei. Ne neljä vuotta, jotka olin siellä töissä, opettivat minut syömään monia ruokalajeja, myös kaalia. Henkilökunnalta saattoi pyytää pienen maistiaisannoksen ja hakea tarvittaessa lisää. Jälkikäteen olen ollut kovin kiitollinen tuosta mahdollisuudesta.

Edelleenkään kaali ei kuulu TOP10 listalleni, mutta kyllä sitä tulee aina joskus tehtyä. Oikeastaan ainoa, mitä kaalista teen on kaalimössö, joka valmistuu näin:

- Silputaan tavallista keräkaalia pieneksi silpuksi riittävästi ja kuullotellaan sitä sipulisilpun kanssa isoimmassa kattilassa, mitä huushollista löytyy. Kaali menee hurjasti kasaan ja se vajuu noin puoleen. Lurautetaan kiehuvaa vettä joukkoon ja liuotetaan siihen lihaliemikuutio ja kasvisliemikuutio ja lisätään vielä pussi tai pari keittojuureksia pakkasesta.
- Ruskistetaan jauhelihaa kevyesti ja maustetaan runsaalla pippurilla ja/tai pippureiden seoksella ja lisätään suolaa, jonka jälkeen kipataan lihat kattilaan kaalien seuraksi ja sekoitetaan hyvin.
- Kaadetaan seos uunikulhoon, sekoitetaan joukkoon kourallinen riisiä. Itse käytän tummaa puuroriisiä, joka imee nestettä paremmin pitkäjyväinen. Lisätään kuumaa vettä niin, että ainekset peittyvät. Tarkistetaan maku ja lisäillään suolaa ja mausteita, jos siltä tuntuu.
- Paistetaan uunissa ensin tunti 225 asteessa ja sen jälkeen toinen noin 150 asteessa. Lopuksi kansi tai alumiinifolio päälle ja jälkilämmössä vielä hyvä hetki. Jos tuntuu, että paistamisen aikana mössö kuivuu liikaa, lisätään vettä.

En tuossa antanut mitään mittoja ihan sen vuoksi, että mitat riippuvat uunikulhon koosta. Omani taitaa olla noin 4 litrainen. Muutenkaan ainesten suhteilla ei ole niin väliä kuin ehkä, että riisiä ei kannata ihan kamalan paljon mättää, ettei ruuasta tule puuroa. Kaalimössö on hyvää myös pakastettuna, joten kannatta tosiaan tehdä reilu annos kerralla. Kaalimössölle käytän 300gr:n perunasalaattikippoja, jotka on kuin tehtyjä tähän tarkoitukseen.

Kaalisoppaan suuni ei edelleenkään taivu ja kuten edellä olevasta voi huomata, niin kaalimössössäkin nuo keittojuurekset tuovat loivennusta vahvaan makuun.  :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 28, 2023, 19:40:52
Mummoni teki ihanaa kaalimössöä. Riisiä siihen ei muistaakseni tullut, mutta kaalia, sipulia ja jauhelihaa. Paistamiseen paljon voita, ja lopuksi vähän vettä ja kansi päälle. En muista mitä mausteita, mutta mummon tuntien, hillitysti, veikkaisin muutamaa maustepippuria ja suolaa. Kaalimössöä syötiin muistaakseni perunoiden kanssa.

Valmistus tapahtui kaasuhellalla (tai maalla klapilämmitteisellä hellalla), pyöreäpohjaisessa valurautapadassa muistaakseni alusta loppuun (jollei sitten kaaleja paisteltu satseissa ja siirretty syrjään kun menivät kokoon, ja lopuksi yhdistetty kaikki satsit pataan?).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 28, 2023, 19:51:35
Tein vähän erilaista kirjolohta tänään, keiton muodossa, ehkä 3 litran satsi.

Isossa 4-5 l kattilassa paistetaan pikaisesti ensin kurkumaa ja mustapippuria 2 tl:ssa oliiviöljyä.
Lisätään pieni valkosipulin kynsi ja chili pilkottuna.
7 dl ? vettä.
Pieni bataatti ja palsternakka pienittynä. Kuorineen, pestynä  ja putsattuna.
Puolikas pienestä luomupurjosta.
Vähän rosmariinia (se loppui, muuten olisin laittanut 1 rkl)
... keitetään 10 min
Pakastekasviksia (porkkana, kukkakaali, parsakaali) 1,5-2 dl
.... keitetään kunnes sulavat
2 kirjolohifilettä (ovat pieniä) nahkapuoli ylöspäin
... keit. 5 min ja kuoritaan nahka ja vatsaevä pois
... Valmiiseen soppaan sekoitetaan:

1 pss tortellineja (Lidl, pinaatti, ricotta) (tai no, keitetään 1 min)
1 dl pinaattia (pakaste)
"Yrttimauste" -nimistä maustetta 1-2 tl
1 tetra huuhdeltuja kikherneitä

Ihan älyttömän hyvää. Vähän hassua, kun sopassa on ainakin kolmenlaista proteiinia, ja ainakin kahdenlaista hiilaria.

Olin ilahtunut, kun toimii sopassakin tuo yhdistelmä lohikala + valkosipuli + kurkuma + rosmariini + oliiviöljy. Aiemmin olen tehnyt paistamalla erinomaista tuolla reseptillä, mutta nyt siis terveellisempi valmistustapakin onnistuu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 28, 2023, 21:43:03
Tänään katselin kaaleja sillä silmällä, että kaalikääryleitä ja -laatikkoa, mutta en vielä jaksanut innostua, vaikka selvästi vieressäkin alkoi silmät loistaa. Ensi viikolla sitten. Jostain syystä tämä on minun juttu, mies ole innostunut tekemään, vaikka ruokaa muuten paljon laittaakin.

Itse olen mieltä, että kaalikääryleet ja -laatikot vaativat paitsi jauhelihaa (saisi olla aika rasvaista, mutta vain 10 pros nykyään uppoaa maun puolesta, ei voi mitään) ja sipulia, niin voita vuokien rasvaukseen ja nokareiksi pinnalle, suolaa ja valkopippuria mausteeksi ja siirappia. Siirappia laitetaan voin kanssa kääryleiden ja laatikon pinnalle, helppoakin nykyään kun voi vain pullosta pursottaa.  Teen kaalilaatikonkin uunissa pienellä lämmöllä pitkään hauduttaen.

Mietin siis vain Kertsi, että mahtaisiko siirappi olla mummosikin salainen ase, se on kai aika perinteinen, mutta ehkä unohdettu kaaliruuissa?

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 28, 2023, 22:09:22
Enpä kuolemaksenikaan muista, oliko mummon kaalimössössä siirappia. Kaalikääryleiden päälle hän ainakin laittoi siirappia, sen muistan. Kaalilaatikon tekoa en muista. Jotenkin vaan veikkaan, että mössöön hän ei laittanut siirappia, mutten mene vannomaan. Kaalipiirakkaakin hän teki, aivan jumalaisen ihanaa. Senkään osalta en osaa varmasti sanoa, siirappilisää vaiko ei, mutta veikkaisin, että kyllä, siihen laittoi. On nimittäin mielikuva aavistuksen makeasta piirakasta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 29, 2023, 15:31:50
Juuri kun olin aikeissa vähentää lihansyöntiä, niin tulee tämmöinen vastaan. Ihan pakko kokeilla jossain vaiheessa.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/bdd24bd7-9f8b-4425-aeef-19b925c97e30Pitihän se laittaa heti testiin. Lopputuloksena on mainio kotisohvan leffaherkku, jossa yhdistyy suolainen ja makea.

Mikkola varoittaa, että pekonit tulee syötyä yhdeltä istumalta.
...
Karamellisoitu pekoni

3 pkt Amerikan pekonia

1 dl BBQ-kastiketta (kaupan valmiskastike)

1 dl tyrnisiirappia (joko kaupan valmiskastike tai itse tehty)

1. Levitä pekoniviipaleet (8 viipaletta/pelti) leivinpaperille uunipellin päälle niin, että pekonit eivät kosketa toisiinsa.

2. Penslaa BBQ-kastikkeella 8 viipaletta ja tyrnisiirapilla 8 viipaletta. Jätä 8 pekoniviipaletta ilman kastiketta.

3. Paista pekoneita 200-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Jäähdytä hetki.
Tyrnisiirappi

1 dl tyrnimehua

1 dl sokeria

1. Laita aineet kattilaan ja keitä hiljalleen noin 5–10 minuuttia. Sekoita samalla, ettei sokeri pala pohjaan.
Sokeroi pekoni

4 dl vettä

4 dl sokeria

1. Yhdistä ainekset kattilassa ja keitä seosta sekoittamatta noin 10 minuuttia.

2. Testaa, että sokeriliemi kovettuu. Tiputa sokerilientä jääveteen.

3. Dippaa kypsät pekoniviipaleet yksi kerrallaan sokeriliemeen. Nosta pihdeillä pois ja valuta hetki sokerisiirappia pois pekonin pinnalta. Kasta pekoni jääveteen.

4. Aseta pekoni kuivamaan leivinpaperin päälle noin kahdeksi minuutiksi. Nauti samana päivänä.

Pussillinen sipsejä vaikuttaisi tämän rinnalla terveyspommilta. Onko se edes sallittua levittää tuollaista reseptiä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - lokakuu 01, 2023, 00:02:08
Maistoin juuri ensimmäistä kertaa omenapäärynää. Ei tosin maistunut miltään. Eikö hedelmä ollur kypsä? Rakenne on rouskuva kuin omenassa, mutta mehukkaampi. Odottelen kai toisen omenapäärynän kanssa joitakin päiviä siinä toivossa, että siihen tulisi edes jotain makua. Ensikokemuksen perusteella omenapäärynät ovat vain vetisempi ja täysin mauton versio omenasta. Pyh!
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 01, 2023, 08:11:17
^
Ihmettelin, että mikä ihmeen omenapäärynä, kun sehän on päärynäomena ollut vuosikymmenet. Googlettamalla selvisi, että molempia on, mutta tosiaan se, mitä joskus vuosikymmeniä sitten olen ostanut päärynäomenan nimellä on nyt omenapäärynä.

(https://satokausi.fi/wp-content/uploads/2019/06/omenap%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4.jpg)

Omanapäärynä, nashi (https://satokausi.fi/raaka-aineet/omenapaaryna-nashi/)
Omenapäärynää on kahta erilaista tyyppiä, kiinalainen päärynänmuotoinen ja japanilainen suuren omenan muotoinen. Maku muistuttaa omenaa ja päärynää. Omenapäärynän hedelmäliha ei tummu omenoiden tai päärynöiden tapaan, joten se soveltuu erinomaisesti kuutioituna tai raastettuna salaatteihin.

Aikojen kuluessa on noita tullut yksittäin ostettua muutaman kerran, mutta maku on tosiaan mieto ja jotain päärynän ja omenan välimaastossa ja rakenne kuin raa'an päärynän. Ovat lisäksi kalliita verrattuna melkein mihin tahansa omenoihin tai päärynöihin, joten minusta eivät ole hintansa arvoisia. Kokeilin vielä ruuan nettikaupasta hakea "päärynäomena" -nimikkeellä, mutta haku toi omenapäärynän, jota kyllä se kauppanimikekin on muuttunut.


Mutta löytyypä vielä päärynäomanakin! Niitä ei ainakaan nyt löytynyt ruokakaupoista, mutta haku ohjasi hankkimaan omenapuita. :D

Syysomena 'Tallinnan Päärynäomena (https://www.hankkija.fi/Piha_ja_puutarha/monivuotiset-puutarhakasvit/hedelmapuut/ia-omenapuu-tallinnan-paarynaomena-2023722/)' on vanha virolainen lajike, jonka hedelmissä on päärynän makua. Syyskuussa kypsyvä sato säilyy varastossa muutaman viikon. Hedelmät ovat keskikokoisia, pohjaväriltään vaaleanvihreitä, osittain ruskeanpunaisen peitevärin peittämiä. Maukkaat, aromikkaat ja mehukkaat omenat sopivat hyvin tuorekäyttöön. Terve lajike on kestävä omenarupea ja muumiotautia vastaan.
---


Tuon lisäksi löytyy vielä 'Moskovan päärynäomena (https://www.puutarhakasvit.fi/omenapuu-moskovan-paarynaomena-malus-domestica-moskovan-paarynaomena/p/2021366300007/)'. Kumpikin omenalajike on selvästikin omena, joissa on vain vivahde päärynän makua.

Hiukan olen harmissani, sillä päärynäomena jotenkin on sujuvampi sanana kuin omenapäärynä, mutta ilmeisesti nimet juuri noin vastaavat paremmin sitä, mitä nuo kasviopillisesti ovat.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Amore - lokakuu 01, 2023, 15:10:14
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 01, 2023, 08:11:17
^
Ihmettelin, että mikä ihmeen omenapäärynä, kun sehän on päärynäomena ollut vuosikymmenet. Googlettamalla selvisi, että molempia on, mutta tosiaan se, mitä joskus vuosikymmeniä sitten olen ostanut päärynäomenan nimellä on nyt omenapäärynä.

(https://satokausi.fi/wp-content/uploads/2019/06/omenap%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4.jpg)

Omanapäärynä, nashi (https://satokausi.fi/raaka-aineet/omenapaaryna-nashi/)
Omenapäärynää on kahta erilaista tyyppiä, kiinalainen päärynänmuotoinen ja japanilainen suuren omenan muotoinen. Maku muistuttaa omenaa ja päärynää. Omenapäärynän hedelmäliha ei tummu omenoiden tai päärynöiden tapaan, joten se soveltuu erinomaisesti kuutioituna tai raastettuna salaatteihin.

Jaa, eipä tullut mieleenkään, että omenapäärynät eivät tummu, sillä olen aina välillä käyttänyt vain puolikkaan omenan ja jättänyt toisen puolikkaan pöydälle eivätkä nämä ihmeekseni ole tummuneet kuin vähän. Ehkä sekin on jokin omenoiden jalostuksessa saavutettu ominaisuus kaupallisille lajikkeille? Tai vain yleistä vastustuskykyä kuhmuille ja kolhuille - sivutuotteena tummumattomuus yleensä?

Nyt kun tuli tuo omenapäärynän käyttö salaateissa mainituksi, niin mieleeni juolahti toinen "hedelmä" (juures?), joka ei maistu, mutta rouskuu, nimittäin vesikastanja. Makunsa puolesta mitätön, mutta rouskuva suutuntuma on kyllä omanlaisensa lisä joihinkin ruokiin. Minusta vesikastanja on kiva keitoissa, varsinkin joissakin raskaammissa keitoissa, kuten papusopassa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 01, 2023, 17:17:29
Tuosta omenan tummumisesta piti nyt tarkistaa, jotta mistä se johtuu. Google siihen vastasi Tieteenkuvalehdin tekstillä, mutta itse artikkeliin en päässyt, kun en ole tilaaja.

Omena suojautuu värinmuutoksella
Kun omena halkaistaan, fenolit altistuvat hapelle ja omenan polyfenolioksidaasi-entsyymi alkaa vauhdittaa fenolien ja hapen yhdistymistä melaniini-väriaineeksi, joka suojaa hedelmälihaa bakteereilta.


Samaa tummumista on perunoissakin, kun niitä siivuttaa esimerkiksi perunalaatikkoa varten, niin osaan ehtii tulla jo punertava väri ennen kuin viimeiset saa siivutettua. Jos pilkottuja viipaleita tai palasia joutuu pitämään odottamassa, niin kannattaa niihin laskea vettä päälle, niin eivät tummu. Käsittääkseni samoin estyy myös omenien tummuminen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 02, 2023, 16:50:51
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 28, 2023, 19:51:35
Tein vähän erilaista kirjolohta tänään, keiton muodossa, ehkä 3 litran satsi.

Isossa 4-5 l kattilassa paistetaan pikaisesti ensin kurkumaa ja mustapippuria 2 tl:ssa oliiviöljyä.
Lisätään pieni valkosipulin kynsi ja chili pilkottuna.
7 dl ? vettä.
Pieni bataatti ja palsternakka pienittynä. Kuorineen, pestynä  ja putsattuna.
Puolikas pienestä luomupurjosta.
Vähän rosmariinia (se loppui, muuten olisin laittanut 1 rkl)
... keitetään 10 min
Pakastekasviksia (porkkana, kukkakaali, parsakaali) 1,5-2 dl
.... keitetään kunnes sulavat
2 kirjolohifilettä (ovat pieniä) nahkapuoli ylöspäin
... keit. 5 min ja kuoritaan nahka ja vatsaevä pois
... Valmiiseen soppaan sekoitetaan:

1 pss tortellineja (Lidl, pinaatti, ricotta) (tai no, keitetään 1 min)
1 dl pinaattia (pakaste)
"Yrttimauste" -nimistä maustetta 1-2 tl
1 tetra huuhdeltuja kikherneitä

Ihan älyttömän hyvää. Vähän hassua, kun sopassa on ainakin kolmenlaista proteiinia, ja ainakin kahdenlaista hiilaria.

Olin ilahtunut, kun toimii sopassakin tuo yhdistelmä lohikala + valkosipuli + kurkuma + rosmariini + oliiviöljy. Aiemmin olen tehnyt paistamalla erinomaista tuolla reseptillä, mutta nyt siis terveellisempi valmistustapakin onnistuu.
Neljä päivää tuota n. 3 litraa soppaa riitti syötäväksi, semminkin, kun ensimmäisen päivän ihastuksesta (yht. 3 lautasellista) sain kestonärästyksen, joka nytkin karvastelee kurkussa. Syypäänä:

purjo (1/2 pientä)
valkosipuli (1 pieni kynsi)
kurkuma ?
ehkä tortelliinien ricotta?

Laimensin soppaa lisäämällä raakaa kesäkurpitsaa, kaalia, tai lämmitettyjä pakastevihanneksia.

Mutta sitten kysymykseni: En ole viimeisen parin vuoden aikana ostanut juurikaan sipulia tai purjosipulia, koska närästys. Millähän sipulit korvaisi?

1.
Maullisestihan sipulien pieni katkeruus/karvaus ja kypsennettynä makeus tekee hienon säväyksen liki mihin suolaiseen ruokaan tahansa. Sipuleilla olisi paljon hyviä terveyshyöytyjäkin.

2. Muistaakseni vaikuttavat ehkäisevästi esim. sv-tauteihin, olikohan se rikkiyhdisteiden, flavonoiden yms. ansiosta.

Lis.
https://kuntoplus.fi/terveellinen-ruokavalio/ravitsemusneuvoja/kysy-meilta-onko-sipuli-terveellista
LainaaSipuli alentaa tutkitusti veren kolesterolia, vahvistaa immuunijärjestelmää ja jopa auttaa ehkäisemään syöpiä, sydän- ja verisuonisairauksia.

Sipuli on hyvää vatsalle, koska se sisältää inuliini-kuitua, jolla on probioottinen vaikutus, eli se lisää terveellisiä maitohappobakteereja, joita on suolistossa suojana haitallisia bakteereja vastaan.

Sipulin inuliini voi kymmenkertaistaa terveellisten maitohappobakteerien määrän suolistossa, jos syö sipulia päivittäin. Lisäksi kuitu edistää ohut- ja paksusuolen solujen uusiutumista, jolloin niiden limakalvoista tulee vahvoja ja vastustuskykyisiä.

Sipulissa on runsaasti kversetiini-flavonoidia, joka tukee immuunipuolustusta, ja valkosipulin antibiootinen allisiini torjuu taudinaiheuttajia ja tulehduksia.

Isoäitien ohje kuumasta sipulimaidosta flunssaan saatttoi hyvinkin toimia, koska sipulin rikkiyhdisteet helpottavat tukkoisuutta ja flunssan oireita.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 04, 2023, 09:12:36
Hyvää korvapuustipäivää!

Netti on täynnä ohjeita leipureille. Itse taidan kuitenkin keskittyä nautiskelupuolelle.  :D
https://www.maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumat/korvapuustilive
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 04, 2023, 15:54:52
^
Kiitos muistutuksesta. Nyt on korvapuustipäivää vietetty nuoressa herraseurassa makuelämyksestä nautiskellen :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 12, 2023, 18:57:39
Viime kuussa kävi niin että illalla kahvi loppui, enkä pehkura viitsinyt aukaista jotain varmuusvarastoni isoa "vääränmerkkistä" pakettia kun seur. päivänä oli kauppapäivä ja sieltä saava pehmeämerkkistä huippuluokan uutta kahvia. Otin wanhoja jämäjauhoja ja koitin keittää niistä. Mutta oli niin pahaa että heitin koko pannullisen pois.
  Sitten välähti. Otin wanhoja kahvijauhoja taas ja sekaan lisäsin wanhasta vanHouten-kaakaopurkista jämiä (saattoi olla 5-10 v vanhaa) ja laitoin kahvinporojen sekaan. Yllättäen maistui hyvälle ja wanhan kahvin kamala kitkerä maku oli hävinnyt! 
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 12, 2023, 20:38:38
^
Jos se on ollut sitä ihan tavallista kaakaojauhetta, niin siinä on rasvaa noin 20%. Mietin vain, miten härskiä se rasva on noin vanhassa kaakaojauheessa. Vaikka en niin kovin tarkka ole "parasta ennen" -päivämäärän*) kanssa, niin joku roti siinäkin on oltava. Joku kuukausi vielä voi mennä yli, mutta ei kyllä vuositolkulla.

Edellä kuvatun kahvinkeittelyn jälkeen alkaa minun harrastamani eilisen kahvin mikrottaminen jo ihan raikkaalta idealta :D

*)Päivämäärän "sallitun" ylityksen arvioin yleensä sen mukaan, miten pitkä on valmistusajan ja viimeisen käyttöpäivän / parasta ennen päivän erotus. Jos valmistaja lupailee pari vuotta säilyvyyttä, niin hyvinkin siihen voi puoli vuotta laittaa itse lisää ja jos on annettu kuukausi, niin ehkä viikon päivät voi itse sitä lisätä. Tietty aina tarkistetaan aistinvaraisesti, että ei ole mitään poikkeamaan tuotteessa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2023, 00:58:09
En muista koskaan maistaneeni semifreddoa, mutta Australian Masterchefissä sellaista tehtiin. Se on kai jonkinlainen pehmeänkuohkea puolikylmä jäätelöntapainen. Tein erään mansikkasemifreddoreseptin innoittamana ei puolikylmää vaan jälkiruokaa, jota voisi kuvata puolilämpimäksi paksuksi kermaiseksi mansikkakiisselirahkaksi. Hienon makuista, vaikka itse kehunkin. Saa kyllä ehdottaa elegantimpaa nimeä.

Pienessä kattilassa sulatellaan pakastemansikoita vesitilkassa, johon on lisätty sokeria ja vähän sitruunamehua, ja joko ripauksia mustapippuria tai luomusitruunan kuorta (keltaista osaa). Haarukalla muusataan vähän mansikoiden rakennetta rikki. Kun pehmeitä, laitetaan levy pois päältä. Haarukalla vispaten sekoitetaan joukkoon hiukan psylliumia. Sekoitellaan joukkoon maitorahkaa ja tilkka kermaa.

Määrät ihan hihasta niin kuin tavallista:

1,5 dl pakastemansikoita
3 rkl sokeria
0,5 dl vettä
1-2 tl sitruunamehua
raastettua 1/3 sitruunan kuorta tai mustapippuria myllystä pari kierrosta
1 tl psylliumia
1 d maitorahkaa
0,25 dl vispikermaa
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 14, 2023, 14:43:17
Joku aika sitten wanha kunnon paistinpannu heilahti lattialle ja kahva irtosi. Viime viikolla ostin uuden halvan (6,95€) kiinalaisen, joka tuntuu kevyeltä ja pienemmältä. Sillä on jo paistettu lettuja mutta tänään yritin ns. pannurieskaa (~ohutta pannukakkua) puulla lämmitetyssä uunissa.
  8 minuutin päästä alkoi kuulua napsetta ja rätinää. Aukaisin uunin niin kahvasta sinkoili muovin palasia ja kaasuna tuoksui virtsamainen urea. Piti ottaa kesken pois. Pannukakku muistuttaa kattilanpohjalle kuivahtanutta 1,5 cm paksua vehnäkaurapuuro-leipää, joka on pohjalta hiukan ruskeahko. Syötävä muttei suuri herkku.

JK. Ei olisi pitänyt syödä. Mahaa on vääntänyt jo yli tunnin. Hedelmämehua ja mandariinin söin vaan maha kaipailisi appelsiinimehua. Mutta ilmastonmuutos on vieny appelsiinimehutkin hyllystä, just luin:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009923334.html
   Ihmettelinkin että kun ei ollut appelsiinimehua hyllyssä ja piti ostossa turvautua sekahedelmämehuun (yhh).
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 14, 2023, 16:43:06
^
Ihan oikeasti, kuka voi syödä jotain sellaista, johon joku muoviosa on räjähtänyt?  :o

Kyllähän paistinpannuissa ja keittoastioissa on merkinnät, millaiseen käyttöön ne on tarkoitettu ja minkä verran kuumuutta ne enintään sietää. MrKatti on tainnut miehekkäästi jättää tuoteselosteet lukematta tai jos on lukenut niin noudattamatta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 17, 2023, 20:36:27
Juureksia ja kasviksia uunissa, kera sieni-soija-lisukkeen, ja keitettyjen luomukananmunien.

Pellillä 200 C kiertoilmauunissa (jonka laitoin puolessa välin ylä+alalämmöksi), olisikohan noin tunti:

vähän öljyä pellille ja juuresten päälle
1 cm kuutioita punajuuria, lanttua, porkkanakiekkoja
4 cm palasina Hokkaidokurpitsaa (? sellainen melko pyöreä ja kirkkaan oranssi) ilman siemeniä
2 pientä perunaa kokonaisena
puolikas bataatti pestynä ja putsattuna
1 rkl rosmariinia

Proteiinilisuke pienessä kattilassa:
herkkusieniä 1 pkt
tilkka vettä
tilkka öljyä
1 chili
1 valkosipulin kynsi
(aluksi kovalla sitten keskilämmöllä hämmennellään, annetaan sienten rakenne luhistua)
1,5 dl tummaa soijarouhetta
(paistellaan tovi sienten kanssa)
thai sweet chiliä 1-2 rkl
kevytmaitoa n. 1 dl (ei ollut paha ollenkaan)
tilkka vettä, sen verran kuin tarvitsee, ettei pala pohjaan

Lautaselle eilistä chilipitoista salaattia, 2 kuorittua kananmunaa, juureksia, proteiinihöystettä. Mainion makuista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 22, 2023, 10:35:32
Viime aikoina olen tykästynyt erilaisiin paksuihin hedelmä- tai marjamehuihin, joita smoothieksi sanotaan. Miksihän noillekaan ei ole annettu suomenkielistä nimeä, kun tuotakin sanaa on tekstissä vaikea taivuttaa. Smoothiella on pitkä säilyvyysaika, joten niitä voi aina muutaman ostaa varalle jääkaappiin. Sopivan kokoiset 2,5dl:n pakkaukset ovat käteviä välipalana tai eväänä, jos aion viipyä reissussa vähän pidempään.

Mutta kantapään kautta sain oppia, että kaikki tuollaiset parin desin purkit ei olekaan tarkoitettu yhdellä huikalla nautittavaksi. Onneksi olin maistiaiseksi valinnut vastustuskykyä kohentavaksi tarkoitetun Shotin

(https://www.fiksuruoka.fi/tuotekuvat/600x/6415130073307.jpg)

Tämä nimittäin oli niin voimakkaan makuinen, että ensimmäisen suullisen jälkeen jo lopetin juomisen ja aloin tutkia pakkausta tarkemmin. Olin kyllä huomannut inkiväärin ja kurkuman, mutta en arvannut, miten voimakkaasti ne maistuivat. Eihän sitä pystynyt juomaan. Tarkemmassa tutkimuksessa huomasin, että purkissa oli merkintä 2dl = 5 annosta  :o

En tuota merkintää ollut huomannut lainkaan, vaan olin luullut purkillisen kerta-annokseksi, kuten yleensäkin kylmähyllystä tuon kokoisissa pakkauksissa olevat juomat ovat. Kyllä taas tunsin itseni niin tyhmäksi, kun olisi kuuleman mukaan pitänyt sanasta Shot tietää, minkä kokoinen yksi annos on. Onnekseni aloitin kokeilun juuri tuosta kirpakkaasta vaihtoehdosta, sillä muut sarjan makuvaihtoehdot on paljon miedompia ja olisi jäänyt tämäkin asia selvittämättä.

Mutta sitten heräsi huoli, että olenko aikaisemmin tätä shottia
(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/6408430671007?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)
juonut liian ison kerta-annoksen. Tuotakin ostin kokeeksi kerran ja nuo on yhden desin pakkauksia, joten kertahuikallahan tuollainen purkillinen meni. Nyt ei ole tuota kotona ja yritin netistä selvittää, että olisiko tuokin pitänyt jakaa useammaksi annokseksi. Ei selvinnyt. Olen kuitenkin vielä hengissä, joten tuskin mitään peruuttamatonta tapahtui, vaikka yliannosta olisi tullutkin.

Menee kyllä vaikeaksi, jos jokainen purnukka pitää tutkia kovin tarkasti ja jos samantapaisissa pakkauksissa on erilaiset nautintaohjeet.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 22, 2023, 13:43:43
Ei kai nuo shotit kuolemaksi ole, vaikka useamman kerralla nauttisikin, juovathan ihmiset viinashottejakin lärvilautasina, eli vaikka kuinka monta kerrallaan ;) Eli tuskin näissä edes mitään yliannostuksen vaaraa on.

Lisään tähän suolapohdintani, kun on selkeästi enemmän elintarvikeasiaa kuin kremppoihin liittyvää ja poistan sieltä ketjusta:

Maun puolesta suoloissa on kyllä runsaasti eroa. Käytän äärimmäisen harvoin ns. tavallista suolaa, sillä mielestäni se on kitkerän makuista.

Merisuolan käytössä on olennaista, onko se karkeaa vai hienoa, koska nämä ovat hyvin erimakuisia.

Hifistelysuoloja on kaikenlaisia, itselläni käytössä on ollut provence, himalaja, kristallisuola ainakin. Käsittääkseni nämä ovat aika perus ja näitä voi löytää eritavoin "maustettuina", reissuissa olenkin tavannut aina bongailla erilaisia suoloja (ja mausteita yleensäkin). Hifistelyssä tosin hifistelyn lait, eli taivas rajana, paljon on siis itsellä kokeilematta ja maistamatta.

Arkikäytössä kuitenkin vanha kunnon Herbamare (nykyään joku luomuyrteillä) on pitänyt pintansa, kuten tavallinen sormisuolakin. Pirkka parhaat sormisuola on aivan parasta, sitä on aina kotona kahta mallia, tavallista ja sitruunanmakuista.

Eli MKat, jos tätäkin asiaa haluaa kehittää, todellakin rajatonta hommaa, ei tarvitse tyytyä muovipussisuolaan ;D

T: Xante

Muoksis: tämä kai oikeasti tulee siirtää ruokaketjuun. Teen kun kerkiän!

Muoksis 2: Noista shoteista, se kai kyllä voi tapahtua, että menee ikään kuin terveysvaikutus hukkaan, eli ylimääräiset vitamiinit jne. poistuvat kehosta, eikä terveysvaikutusta siis yhtä hyvin saa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 22, 2023, 17:28:04
100g Herbamarea sisältää:
Jodi/jod 520 μg (347%)*
*Aikuisen keskiverto käyttäjän saannin vertailuarvo


Jos sitä käyttää ainoana suolana 5g päivässä, saa 347%/20= 17,35% vuorokausitarpeesta, eli aivan liian vähän, jos oletetaan että muu ruoka ei paljon jodia sisällä. Jodi siinä on siinä sitäpaitsi levästa peräisin, joten jodin saanti on aika arpomista, saako aivan liian vähän tai aivan liian paljon. Itse käytin vuosikausia Herbamarea liki ainoana suolana, ja jossain vaiheessa sain sitten kilpirauhasen vajaatoiminnan. En ole varma syy-yhteydestä Herbamareen, mutta jos haluaa varmistaa jodinsaantinsa, ei siitä luultavasti saa tarpeeksi.

Himalajan suola sisältää ties mitä, alumiinia, elohopeaa, lyijyä eli raskasmetalleja ja syöpää aiheuttavia ainesosia kuten esim. poloniumia. Kaikki ovat erittäin haitallisia terveydelle (aluumiini ja lyijy pahasta mm. aivoille ja hermostolle). Tiedä häntä sitten, ovatko kuinka haitallisia jos sitä suolaa ei grammakaupalla syö päivittäin. Trendisuolassa on huippumyrkyllistä ainetta – terveydelle tarpeellinen jodi voi puuttua kokonaan (https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/b9c6bd51-210a-4faa-bdb8-8b300b4e340b) (Iltalehti)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 22, 2023, 17:40:52
Paistoin "vaihteeksi" taas lohta eilen öljyssä, chilillä, valkosipulilla rosmariinilla, kurkumalla ja mustapippurilla maustettuna. Kypsennys hellävaraisesti, ei käristäen. Laitoin aluksi kannen paistinpannun päälle, ja muutaman minuutin kuluttua rullasin lohen nahan pois. Lohi jätetään vähän raa'aksi, sillä se jatkaa kypsymistä pannulla. Tänään se oli ihanan makuista tälla lailla lämmitettynä kuvun alla:

Pari pestyä putsattua raakaa pientä perunaa kolmeen osaan pilkottuna lautaselle, 2,5 min mikrossa.
Kourallinen ruusukaalia putsattuna ja halkaistuna, lisätään perunoiden seuraksi, mikrossa 1 min.
Em. lohiruokaa perunoiden ja ruusukaalin päälle, mikrossa 1 min.

Salaattina lautaselle em. päälle: kesäkurpitsaa, paprikaa (vähän), varsiselleriä, oliiviöljyä, Lidlin laihaa balsamicoa(!).

Tätä voisi luonnehtia vaikka lämmin-kylmäksi lohi-peruna-salaatiksi. Hurmaavaa. Luultavasti melko terveellistä. Ruoan valmistus kesti noin 5 minuuttia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 22, 2023, 17:49:11
Tein torstaina kaalikääryleitä äidin reseptillä, niitä syötiin to ja pe. Lauantaina tyttäreni teki oman tyylinsä mukaisia. Niitä syötiin eilen ja tänään.

Nuo olivat valtavan hyviä mutta luulen, että maanantaina syön jotain muuta.

Opin sen, että ainakin puolet voi laittaa kaurahärkäpapuvalmistetta mukaan nautajauhelihan sijaan, ei ole yhtään huonompaa siten. Maustaminen on ratkaisevammassa roolissa. Seuraavaksi kokeilen soijaröyhettä vaikkei se olekaan niin kotimainen vaihtoehto.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 22, 2023, 17:50:35
Kuten sanottua, itselleni olennaista suolassa on sen maku. Jos en käyttäisi suolaa, jonka mausta pidän, en käyttäisi suolaa lainkaan. En toisaalta kyllä laske muutoinkaan mitenkään kovin tarkkaan ruuan pitoisuuksia, vaan luotan siihen, että perusterveellinen ruokavalio pitää minut tarpeeksi terveenä - tai niin se ainakin on tähän saakka toiminut.

Tosiaankin nuo hifistelysuolat ovat hifistelyä, ei ole mitään järkeä jauhelihakeittoon niitä ajaa. Eli en usko niiden pitoisuuksienkaan terveyttäni vaarantavan.

Jos jonkin suhteen olisin huolissani, se on kyllä maaperä, eli se, että eihän oikein kai mitkään juurekset tai kasvikset enää ole yhtä terveellisiä kuin ennen, koska ne kasvavat niin ravintoköyhässä maaperässä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 23, 2023, 16:34:39
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 22, 2023, 17:49:11
Tein torstaina kaalikääryleitä äidin reseptillä, niitä syötiin to ja pe. Lauantaina tyttäreni teki oman tyylinsä mukaisia. Niitä syötiin eilen ja tänään.

Nuo olivat valtavan hyviä mutta luulen, että maanantaina syön jotain muuta.

Väärin luultu. Tänään söin loput kaalikääryleet, tosin kylkeen pannulla lämmitetty juustoinen grillimakkara ja puolukoita sekä pussimuusia.

Ihmeekseni kaali, tietysti myös koko ateria, oli hyvää tänäänkin. Huomenna ei taida enää maistua, olisikohan nkalan aika...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 23, 2023, 17:12:45
^
Hienoa, että joku kehtaa tunnustaa, että sama ruoka kelpaa useampana päivänä ja joku pieni viritys riittää saamaan samasta ihan uutta makuelämystä :)

Minua ihmetyttää suuresti ihmisten ahkeruus keittiössä. Miten ihmeessä niin monet ovat suorastaan yltiöahkeria kotikeittiössä ja vielä työpäivän jälkeen. Liian hyvälle on perhe opetettu, että joka päivälle pitäisi olla juuri valmistettua ruokaa. Eiliset jämät ei tahdo millään kelvata.

Valmistin tänään pussipataa, Thaihenkistä, jos oikein muistan. Valmistusohjeessa käskettiin laittaa tipua, mutta laitoin soijasuikaleita, jotka olin mehevöittänyt kanaliemessä. Suikaleita oli liikaa siihen nähden, mitä olisi tarvinnut, joten muiden ainesten määrää lisäsin muutamalla chilillä, nahistuneella omenalla (pilkottuna), pakaste parsakaali-kukkakaali-porkkana sekoituksella ja meni sinne ananaspalojakin mehuineen. Kun määrää tuli lisättyä, niin nappasin jonkun Red Curry purkin ja siitä laitoin "vähän" maustetta lisää.

Tuota nyt syön vielä ehkä neljä päivää, mutta se oli niin hyvää, että ei tule tuottamana mitään ongelmaa :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 23, 2023, 17:25:20
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 23, 2023, 17:12:45
Hienoa, että joku kehtaa tunnustaa, että sama ruoka kelpaa useampana päivänä ja joku pieni viritys riittää saamaan samasta ihan uutta makuelämystä :)

Minua ihmetyttää suuresti ihmisten ahkeruus keittiössä. Miten ihmeessä niin monet ovat suorastaan yltiöahkeria kotikeittiössä ja vielä työpäivän jälkeen. Liian hyvälle on perhe opetettu, että joka päivälle pitäisi olla juuri valmistettua ruokaa. Eiliset jämät ei tahdo millään kelvata.

On tässä tietysti se taka-ajatus, että kun on syöty viisi päivää perustaltaan samaa ruokaa, on ikäänkuin ansaittu joskus pieni iloittelu eksklusiivisempien herkkujen parissa.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 27, 2023, 02:36:28
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 27, 2023, 01:48:23
^Viime päivinä olen katsellut sillä silmällä tätä Lennyn laskelmaa jolla pysyi 1,4 e/päivä/suu tahdissa vuonna 2019. Että josko kokeilisi...

Lainaus käyttäjältä: Lenny - maaliskuu 04, 2019, 02:30:42
Jos oikeasti lähdetään säästölinjalle ja vieläpä niin, että kaikki on kannettava kaupasta, ruoka on aika tylsää, joskin hyvinkin ravitsevaa. Keitettyä perunaa ja kaurapuuroa bulkkina ja päälle sitten mihin ikinä budjetti taipuu. Esimerkiksi kaalia ja porkkanaa. Muutama kananmuna jos on oikein rahoissaan.

Edit: Laskin äkkiä n. 20 euron ruokavalion kahdelle aikuiselle ihmiselle viikoksi:

10,0 Perunoita 3kg/pv
3,0 Kaurapuuroa 2pkt/vk
3,0 Kaalia
2,0 Porkkanoita
2,0 Kananmunia 2kpl/pv

Tuolla pitäisi pystyä jo fyysiseen työhön ja urheiluunkin tarvittaessa. Mitään ei tarvitse löytyä kaapista, mutta suola ja sokeri voisivat olla ihan kiva lisä tuohon jos sattuu nurkista löytymään. Ei tuolla budjetilla valmistella kivoja intialaisia herkkuja, mutta tiellä pitäisi pysyä.

Ravitsemustieteen ketjuun kirjoitin kerran:
HS 27.11.2020 on juttu THL:n tutkijasta. Ravitsemustutkija Heli Kuusipalo sanoo:
" Hän kertoo laskeneensa huvikseen, kuinka montaa ruoka-ainetta ihminen päivittäin tarvitsee välttyäkseen puutostaudeilta.
Hän päätyi viiteen. Riittävän määrän ravinteita, hivenaineita ja vitamiineja saa näistä: viisi palaa ruisleipää, kaksi silakkaa, muutama peruna, lasillinen piimää ja kipollinen mustikoita."

Tuossa Kuusipalolla oli minimoitu ruoka-aineiden lukumäärä ja maksimoitu terveys, mutta silakkaa ei tahdo saada enää ja mustikat ei minusta ole halpoja.(Esim. mustaherukat on halvempia).

Hyviä löydöksiä. Joitakin kommentteja:

Silakka ei ole terveellinen joka päivä syötynä, koska ympäristömyrkyt. Muistaakseni sitä ei voisi syödä kuin parilla aterialla kuukaudessa, mutta en ole varma, enkä nyt jaksa hakea tietoa.

Myöskään kananmuna joka päivä ei liene terveellinen, eikä 2 kpl niitä myöskään. Varsinkin, jos sairastaa esim. valtimokovettumatautia, diabetesta, sepelvaltimotautia, familiaalista hyperkolesteromiaa (yleinen geenivirhe Suomessa) jne..

Flavonoideja pitäisi saada monenlaisia ravinnosta - ei riitä, että on valkoista (peruna ja keräkaali) ja oranssia (porkkana), pitäisi olla kaikkia värejä, myös esim. vihreää etenkin tummanvihreää, lilaa, keltaista jne..

Tummanvihreistä kasviksista saa myös K-vitamiinia (ja juustosta). Molemmissa esimerkkiruokavalioissa uupuu K-vitamiini. K-vitamiini pitää kalsiumin luustossa niin, ettei se liukene ja tälläydy verisuonten seinämiin tukkeeksi, aivoihin yms. pehmytkudoksiin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 28, 2023, 15:26:56
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 17, 2023, 20:36:27
Juureksia ja kasviksia uunissa, kera sieni-soija-lisukkeen, ja keitettyjen luomukananmunien.

Pellillä 200 C kiertoilmauunissa (jonka laitoin puolessa välin ylä+alalämmöksi), olisikohan noin tunti:

vähän öljyä pellille ja juuresten päälle
1 cm kuutioita punajuuria, lanttua, porkkanakiekkoja
4 cm palasina Hokkaidokurpitsaa (? sellainen melko pyöreä ja kirkkaan oranssi) ilman siemeniä
2 pientä perunaa kokonaisena
puolikas bataatti pestynä ja putsattuna
1 rkl rosmariinia

Proteiinilisuke pienessä kattilassa:
herkkusieniä 1 pkt
tilkka vettä
tilkka öljyä
1 chili
1 valkosipulin kynsi
(aluksi kovalla sitten keskilämmöllä hämmennellään, annetaan sienten rakenne luhistua)
1,5 dl tummaa soijarouhetta
(paistellaan tovi sienten kanssa)
thai sweet chiliä 1-2 rkl
kevytmaitoa n. 1 dl (ei ollut paha ollenkaan)
tilkka vettä, sen verran kuin tarvitsee, ettei pala pohjaan

Lautaselle eilistä chilipitoista salaattia, 2 kuorittua kananmunaa, juureksia, proteiinihöystettä. Mainion makuista.

Samalla sapluunalla uunijuureksia ja Hokkaidokurpitsaa. Tällä kertaa jaksoin noukkia kurpitsan siemenet talteen, ja niitä oli todella paljon. Eivät ole yhtä maukkaita kuin myskikurpitsan siemenet, ovat isompia ja kuitupitoisempia eli puumaisempia.

Pellille meni juuresten ja kurpitsan lisäksi myös herkkusieniä ja luuttomia broilerin palasia (400 g isoon pellilliseen ei ole paljon), en muista mitä laatua. Ja yksi valkosipulin kynsi ja kaksi chiliä. Minä onneton pidin tällä kertaa peltiä liian kauan uunissa, ja broilerista tuli kovaa ja kurpitsasta vähän muusimaista. Maut kuitenkin ovat kohillaan. Neljä-viisi kertaa jo syönyt tuosta satsista, ja sitä vaan riittää ja riittää, varmaan kolme, neljä kertaa vielä. Alkaa jo kyllästyttää.

Em. uuniruoan kanssa lisukkeena loimulohta ja salaattia, jossa on japanilaista viinietikkaa(!), oliiviöljyä, keräkaalia, ohuesti vinottain leikattuja porkkana- ja varsisellerikiekkoja, ja vähän hapankaalia. Uuniruoan lisukkeena myös pari tl kevytkermaviiliä, joka jostain syystä toimii niin ihanasti uunipunajuurien kanssa. Niin hyvää kuin tämä kombo onkin, jo neljäs kerta alkaa vähän tökkimään.

Kun loimulohi loppuu, teen jotain papulisuketta, tai lisään papuja vain sellaisenaan, huuhdeltuna. Jos kermaviiliä on vielä purkissa jäljellä, teen varmaankin pienen kastikkeen siitä ja tillistä (jos käyn kaupassa). Kermaviili ja piparjuurikin varmaankin toimisivat.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 28, 2023, 15:34:12
Tänään syön oletettavasti lihamureketta jonka Joku Muu on valmistanut.

Tämä salaperäinen Joku Muu on monessa mukana ja aina häneltä odotetaan paljon palveluksia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 28, 2023, 17:45:43
Jälkkäri-innovaatio tänään:

persimon palasina
granaattiomenan siemeniä
loraus vispikermaa.

Simppeliä ja ah niin hyvää.

Varmaan loraus jotain alkoholiakin sopisi tuohon, likööriä tai konjakkia ehkä? Jos hedelmän ja marjat marinoisi, ja jos kerman vaahdottaisi esim. vaniljasokerin kanssa, tuosta voisi tulla loistava juhlajälkiruoka.


ps. Sääli, että granaattiomenat ovat niin työläitä työstää, ja homma on sottaista kun roiskuu mehua ympäriinsä, muuten söisin niiden siemeniä paljon useammin. Tässä ilmainen bisnesvinkki: myykää tuoreita granaattiomenan siemeniä! (Pakastetut eivät ole hyvänmakuisia.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 31, 2023, 17:51:31
Taisin tehdä tämän vuoden parhaimman aterian, ja keksiä myös, miten sipuli korvataan - paistetuilla ruusukaaleilla ja porkkanalla. Tämä ei sitten ollut mikään terveysruokaa, vaan harvinainen kerta, kun syön punaista lihaa ja parmesaaniakin.

Tuorepasta-jauheliha-wok

Kylmälle pannulle:
  8 ruusukaalia puolitettuna
  250 g vähärasvaista naudan jauhelihaa
  1 porkkana ohuina kiekkoina (kuorineen, mutta pestynä ja putsattuna)
  1 varsisellerin varsi ohuina kiekkoina
  mustapippuria 5 kierrosta myllystä
(Levy päälle, paistellaan vähän, käännellään)
(Ruusukaali saa ottaa kunnolla väriä. Paistellaan kunnes jauheliha ei enää punaista ja munakoison rakenne luhistuu. Jauhelihaa vähän pienitään murusiksi sitä mukaa, kun paistuu)

  1-2 rkl oliiviöljyä
  1 munakoiso melko pieninä paloina
  1 tl rosmariinia
  1 mieto chili pilkottuna
  1 pieni valkosipulin kynsi pienittynä

(sekoitellaan ja keitellään pari minuuttia*))
  1/2 lasillista vettä
  3 rkl Thai sweet  chili -kastiketta
  1 rkl soijakastiketta
  1rkl balsamicoa (tämän ja veden voisi korvata 1/2 lasillisella valkoviiniä + tilkalla vettä)

(kuumennetaan vain nopsaan)
   200 g tuorepastaa, nauha-mallista

lopuksi sekoitetaan joukkoon:
   1 rkl Yrttimauste Salliselta (sis. mm. oregaano, rakuuna, kirveli, rosmariini)

Annoksen päälle:
  parmesaanilastuja


*) itse tapaan leikata nauhapastan saksilla pannussa, on helpompi syödä sillä lailla. Varmaan ihan barbaarinen tapa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 31, 2023, 18:01:14
Ostin Joulukanan. Pilkoin jääkaapista löytyneen chilipippurin ja lisässin sen hunajan, voin ja etikan kanssa kanasen päälle. Iittalan valurautapata oli juuri sopivan kokoinen sille. Ensin puoli tuntia kiertoilmalla ruskistusta ja sitten kansi päälle. Parisen tuntia hänelle varattu uuniaikaa. Saas nähdä miten onnistuu.

Siis tämmöinen:

(https://cdn.s-cloud.fi/v1/w384_q75/product/ean/2378013600004_kuva1.jpg)

tässä valmistettuna:

(https://hh2.pigugroup.eu/colours/186/183/186183/iittala-sarpaneva-valurautapannu-3l-953f5_medium.jpg)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 31, 2023, 18:11:49
^ Toivottavasti etikkaa ei ollut paljon. Saattaa liuottaa liikaa rautaa padasta. Itse tein kerran valurautapadassa lihapataa punaviinillä höystettynä (olikohan se naudanlihasta, en muista), mutta padasta jäi jotenkin vähän epämiellyttävä maku ruokaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 31, 2023, 19:04:02
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 31, 2023, 18:11:49
^ Toivottavasti etikkaa ei ollut paljon. Saattaa liuottaa liikaa rautaa padasta. Itse tein kerran valurautapadassa lihapataa punaviinillä höystettynä (olikohan se naudanlihasta, en muista), mutta padasta jäi jotenkin vähän epämiellyttävä maku ruokaan.

Hyvä tietää. Kyseinen pata on kuitenkin emaloitu sisältä, eikä rauta maistunut. Oli tajuttoman hyvää. Viiniä olisin lisännyt mutta se tuli jo aiemmin juotua...
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 31, 2023, 19:38:59
Emalointi auttaa ehdottomasti tuohon - ei liukene rautaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - marraskuu 01, 2023, 09:43:40
Syksyn mittaan tullut ostettua useita kertoja Prismasta sellainen vajaan kympin kirjolohi öpaut 7 € hintaan, koska on ollut eräpäivä lähestymässä. Ihan syötäviä ne on olleet. Jostain syystä tuntuu olevan niin että Prismasta uskaltaa ostaa vanhenevaa, mutta paikallisesta K-kaupasta on ihan turha kuvitellakaan ostavansa. Oli meinaan aikoinaan pariin kertaan pilalla ne tuotteet kun kotiin asti pääsin.

Nyt on sitten kirjolohi ollut tarjouksessa niin että on saanut ihan tuoreen oloista kalaa. Harmikseni ongelmani on kuitenkin sama kuin aina, paistetun kalan rasva tekee inhaa. Röyhtäyttää, tulee kalan maku suuhun pitkin päivää syömisen jälkeen, pahimmillaan kuvottaa (kuten eilen). On se sitten jumalauta. Että ihan oikeasta ruoasta saa kärsiä "himon synnistä".

Halvalla syömisessä hyötyy siitä jos pystyy syömään ihan mitä vaan. Jos ei, niin vaikeammaksi menee.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 01, 2023, 22:23:07
^
Pakkoko se kala on paistaa? Ylimääräinen rasva ja paistaminen lisäävät närästystä, ja siinä tavallaan heittää kalan terveyshyödytkin kankkulan kaivoon. Parempi, lempeämpi, ja arvokkaat ravinteet paremmin säilyttävä tapa olisi höyryttää kala, tai keittää se hiljaisella tulella pienessä nestemäärässä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Norma Bates - marraskuu 01, 2023, 23:06:34
Keitetty kala, yäk. Ennemmin kokeilisin savustamista. Eksä niitä savustuspusseja osteli kun oli lohta tarjouksessa. Minä en ole muistanut enkä saanut aikaiseksi, vaikka savulohi on yksi lemppareistani.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 02, 2023, 00:48:38
Savustaa voi kattilassakin, jossa on kansi. Muistaakseni laitetaan alumiinifolio alimmaiseksi, sen päälle sokeria ja esim. teetä. Mutta kannattaa tsekata resepti.

Keittämällä tehty kala maistuu omassa suussani hyvältä, mutta maustankin sen taiten, ja keitän liemessä ensin jotain makua antavia juureksia ja/tai kasviksia. Kun kasvikset keittää vähässä vedessä, niin se kala lähinnä höyrystyy. Liemeä en heitä pois, vaan imeytän sen johonkin, esim. muusipulveriin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 02, 2023, 10:06:37
Jos kalaa aletaan keittämään, niin samantien voi askarrella kalakeiton. Se onkin paras keitto.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 02, 2023, 10:13:41
Lohi on ihan parasta ruokaa mutta siihen kyllästyy helposti. Ymmärrän hyvin kuinka 1800-luvulla Kokemäenjoen, mikä oli uskomattomasti silloin Suomen parhaita lohijokia, varrella olevien talojen rengit ja piiat vaativat sopimuksen ettei lohta saanut tarjota ruokana kuin maksimissaan kolme kertaa viikossa.

Parasta lohi on graavattuna, toiseksi parasta kylmäsavuna, sitten lämminsavustettuna tai keitossa, viimeksi uunitettuna. Olen useinkin ollut tarkoituksellisella kalapaastolla ennen joulua. Silloin saa kaiken irti runsaista kalapöydistä. Keitinperuna on lisäksi mitä mainiointa kalan kanssa, se hieman laskee aterian keskikilohintaa.

Tiedä sitten mikä noissa kaloissa niin paljon houkuttaa. Anjovis, tonnikala, sei, silli*, sardelli, nieriä ja muutkin maistuvat vaikka made, muikku, lahna, ahven, kuha ja särkikin ovat parhaita, silakkakin oikein savustettuna. Ilmeisesti esi-isäni on ollut kalaasyövä delfiini, vaikka jostain syystä makrilli ei täällä maistu.

*Silleistä syön oikeastaan vain matjessilliä, tomaattisillikin menee joskus. Etymologiaa:
Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/MatjessilliMatjessillin valmistustapa on alkujaan peräisin Hollannista ja sana hollantilaisesta ruokalajista maatjesharing, joka tarkoittaa "neitsytsilliä"
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 02, 2023, 11:38:50
Graavattu on kalan hienoin muoto. Erityissuosikkini on salakalastettu graavisiika.  ;D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 02, 2023, 11:44:20
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - marraskuu 02, 2023, 10:06:37
Jos kalaa aletaan keittämään, niin samantien voi askarrella kalakeiton. Se onkin paras keitto.

Patoja voi maustaa useammalla tavalla kuin kalakeittoa. Vaikka voi kalakeittoakin varioida hiukan. Itse laitan aina keittoon kokonaisia maustepippureita. Ja joskus lisäksi fenkolinsiemeniä (ihania! taittavat lohen rasvaisuutta), sitruunamehua+sitruunankuorta (nykyään enää harvoin, koska närästys) tai tilliä+valkoviiniä+kermaa (juhlaan). Olen yhä enemmän alkanut laittaa monenlaisia juureksia ja vähentänyt perunaa tai jättänyt sen kokonaan pois. Omasta mielestäni palsternakka ja mukulaselleri ja lanttukin sopivat mainiosti, ja tietty porkkanakin tai bataatti. Ja varsiselleri, fenkoli (kasviksena).

Mutta ehkä se, etten oikein närästykseltä voi syödä purjoa, sipulia tai paljon valkosipuliakaan, on vähentänyt intoani tehdä lohisoppaa, kun silloin siihen ei tule oikeaa makua.

Ehkä voisinkin kokeilla ruskistaa (ruusukaalia tai) keräkaalia ja porkkanaa sipulin korvikkeena lohisoppaan? Hm... Olisihan se lohisoppa sentään niin hyvää, että tekisi mieli.

---
Paras lohisoppa kyllä tulee, jos paistaa ruodot ja pään ja keittää niistä liemen ensin. En ole koskaan nyppinyt kiduksia pois, enkä ole huomannut että niistä tulisi pahaa makua, vaikka niin väitetään. Harvoin sitä kyllä viitsii monta tuntia kokkailla.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 02, 2023, 16:35:14
Todella hyvää kalaeinestä...

(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/4751001585572?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/texmex-ja-maailman-maut/maailman-maut/slaavilainen-ruoka

Paahtoleivän päällä varsin mainiota.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 02, 2023, 16:43:43
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 02, 2023, 16:35:14
Todella hyvää kalaeinestä...

(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/4751001585572?w=480&h=480&fit=max&auto=format&fm=jpg&cs=srgb)
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/texmex-ja-maailman-maut/maailman-maut/slaavilainen-ruoka

Paahtoleivän päällä varsin mainiota.

Paremman puoliskon herkkua ja kissakin tykkää, minua puistattaa hajukin. Ihan kaikkialta kuulemma tuota ei vaan saakaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Aave - marraskuu 07, 2023, 12:58:27
Yli 10 000 äänesti: Tässä on paras juusto (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/9ee5b54d-40d8-4d33-a434-16acab395a1d) (IL).

Valion Oltermanni voitti äänestyksen reippaasti.

Itse pidän nykyisin Arlan kermajuustosta enemmän, kuin Oltermannista. En tiedä, onko "perinteisen" Oltermannin koostumusta vuosien varrella jotenkin muutettu, mutta mielestäni se on kovempaa ja myös mauttomampaa, kuin alun perin. Arlan kermajuusto on juustoisempaa, ja pehmeämpää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 07, 2023, 13:27:20
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 02, 2023, 11:44:20
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - marraskuu 02, 2023, 10:06:37
Jos kalaa aletaan keittämään, niin samantien voi askarrella kalakeiton. Se onkin paras keitto.

Patoja voi maustaa useammalla tavalla kuin kalakeittoa. Vaikka voi kalakeittoakin varioida hiukan. Itse laitan aina keittoon kokonaisia maustepippureita. Ja joskus lisäksi fenkolinsiemeniä (ihania! taittavat lohen rasvaisuutta), sitruunamehua+sitruunankuorta (nykyään enää harvoin, koska närästys) tai tilliä+valkoviiniä+kermaa (juhlaan). Olen yhä enemmän alkanut laittaa monenlaisia juureksia ja vähentänyt perunaa tai jättänyt sen kokonaan pois. Omasta mielestäni palsternakka ja mukulaselleri ja lanttukin sopivat mainiosti, ja tietty porkkanakin tai bataatti. Ja varsiselleri, fenkoli (kasviksena).

Mutta ehkä se, etten oikein närästykseltä voi syödä purjoa, sipulia tai paljon valkosipuliakaan, on vähentänyt intoani tehdä lohisoppaa, kun silloin siihen ei tule oikeaa makua.

Ehkä voisinkin kokeilla ruskistaa (ruusukaalia tai) keräkaalia ja porkkanaa sipulin korvikkeena lohisoppaan? Hm... Olisihan se lohisoppa sentään niin hyvää, että tekisi mieli.

---
Paras lohisoppa kyllä tulee, jos paistaa ruodot ja pään ja keittää niistä liemen ensin. En ole koskaan nyppinyt kiduksia pois, enkä ole huomannut että niistä tulisi pahaa makua, vaikka niin väitetään. Harvoin sitä kyllä viitsii monta tuntia kokkailla.

Sain sitten ylipuhuttua itseni lohisopan tekoon. Oli hienoinen pettymys tällä kertaa, harvinaista kyllä. Syitä:

1. Purjon puuttuminen.
Yritin korvat sipulin ja purjon paistamalla keräkaalia ja porkkanaa yms. ensin, tuoman vähän makua ja kitkeryyttä, mutta ei oikein onnistunut kokeilu. Ruusukaalikokeilu taannoin onnistui paljon paremmin, mutta en ole ostanut enää ruusukaalia, koska siitä sitten tulee närästystä.

2. Tuoreen tillin puuttuminen. On se jälleen todettava, että kuivatilli on aika aneemisen ankeaa, eikä ollenkaan korvaa tuoretilliä, ihan kuin olisivat kaksi eri maustetta.

3. Tälläsin kokonaisen kukkakaalin soppaan (pilkottuna, tietty), ehkei ole paras aines lohisoppaan, ainakin jos sopassa on myös puolikas lanttukin. Mutta tätä pitää vielä varmistaa ja kokeilla. Luultavasti valkoviini+kerma+tuore tilli, palsternakkaisessa ja porkkanaisessa (ja purjoisessa/sipulisessa) lohisopassa kyllä tekisivät melkein mistä vaan kasviksesta hyvänmakuista lohisopassa.

4. Tästä nahan vaikutuksesta makuun en ole ollenkaan varma, mutta yleensä laitan 4 litran soppaan kokonaisena puolikkaan lohen, nahkapuoli ylöspäin, ja 5(?) minuutin päästä kuorin nahan. Nyt laitoin soppaan valmiiksi paloittelemiani paloja, koska fileessä oli niin paljon ruotoja, että niitä piti nyppiä pois. Mutta ehkä nahasta tulisi vähän makua liemeen? Nahan olisi voinut erikseen pikkukattilassa keittää, ja uuttaa siitä makua.

5. Laitoin 2 tai 3 perunaa.  Ne laimentavat makua, ja muistin taas, miksi olen luopumassa perunoista lohisopassa.

6. Päiväys oli mennyt kasvisliemikuutioissa, ja laitoin niitä kaksi. Yleensä laitan vain yhden.

7. Olisi pitänyt jo paistovaiheessa laittaa maustepippurit, mutta unohdin.

8. Fenkolinsiemenet loppu.

Mutta kyllä tuosta ihan syötävää tuli, ei vaan tullut niin ylimaallisen hyvää kuin tavallisesti. Tästä analyysistä ehkä on se hyöty, että en ehkä tee samoja virheitä uudestaan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 10, 2023, 14:16:00
Ostin tällaisen 350g Hungry Chef New Orleans Pannukakku Mix (https://www.s-kaupat.fi/tuote/350g-hungry-chef-new-orleans-pannukakku-mix/6426000004499). Toisaalla (https://lejos.fi/tuotteet/hungry-chef/hungry-chef-new-orleans-pancake-mix-jauhoseos-pancakesien-tekoon/) neuvotaan, että yksi paistoerä olisi 3.5 dl tuotetta ja 2.4 dl maitoa. Kuinka monelle tuosta tulee lettuja tai kuinka iso vuoka/pelti tulisi varata jos tekee pannukakkua uunissa? Osaako joku arvioida noista desilitramääristä?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 10, 2023, 14:28:59
Mä muistelisin, että noin 4-5 dl nestettä ollu niissä pannarisatseissa, joihin pienehkö uunipelti on passelin kokoinen. En kyl mene vannomaan, että muistikuva osuu oikeaan.

ps. tuleeko tuosta lettujauheesta hyvänmakuisia lettuja? Se taikinahan ei ole mikään vaikea tehdä itsekin.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 10, 2023, 14:45:24
5 desin nesteeseen tehty lettutaikina tuottaa minulla 10 räiskälettä, kun koko on pienen munakaspannun kokoinen (20cm?)

Oma lettutaikinani: 5 desiä maitoa tai vettä, 2 muna, n. 2.5del vehnäjauhoja, ½tl suolaa.

Lisätty reseptiin toinen muna :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 10, 2023, 15:15:55
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 10, 2023, 14:28:59
ps. tuleeko tuosta lettujauheesta hyvänmakuisia lettuja? Se taikinahan ei ole mikään vaikea tehdä itsekin.

Tuskin, mutta kun oli mahdollisuus tuollainen ostaa niin pakkohan se oli ostaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 10, 2023, 17:30:02
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 10, 2023, 14:45:24
Oma lettutaikinani: 5 desiä maitoa tai vettä, 1 muna, n. 2.5del vehnäjauhoja, ½tl suolaa.

Itse laitan 2-3 (tai peräti 4 joskus?) munaa muistaakseni. En muista, olenko laittanut sokeria, jota tuossa Laurin ostamassa valmisjauheessa on. Useampi muna toimii kohotusaineena, ja sitä kohotusta varten valmisjauheessa on jotain leivinjauheen tapaista.

Jos räiskäleitä teen, niin laitan öljyä myös. Valmisjauheessa on näköjään "voita", joka ajannee  saman asian.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 10, 2023, 17:46:59
^
Joo, toinen muna puuttui reseptistäni. Noin siinä käy, kun nopeasti muun puuhan lomassa sutaisee. Eli puolen litran nesteeseen kaksi munaa. Räiskäletaikinaan en lisää rasvaa, koska paista voilla ja se rasva tulee pannulta. (korjasin virheen alkuperäiseen viestiini.)

Pannukakkutaikinaan kyllä lurautan voisulaa hiukan joukkoon. Pannukakkua harvoin viitsin noin pientä tehdä, vaan teen 8dl-10dl nesteeseen ja neljällä munalla ja 4-5 dl jauhoja. Pannaria teen normaalin uunipellillisen ja sitä voi myös pakastaa pahanpäivän varalle.

Sokeria en käytä kummassakaan, vaikka se antaisi paistamisessa kauniimman värin.

Joskus aikaisemmin tein pannarin niin, että laitoin pari desiä grahamjauhoja ja vastaavasti vähensin vehnäjauhoa. Lopputulos on tiiviimpää, mutta maukkaampaa ja toimii niin makean hillon kanssa kuin leivän korvikkeenakin :D
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 10, 2023, 23:43:32
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - marraskuu 10, 2023, 15:15:55
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 10, 2023, 14:28:59
ps. tuleeko tuosta lettujauheesta hyvänmakuisia lettuja? Se taikinahan ei ole mikään vaikea tehdä itsekin.

Tuskin, mutta kun oli mahdollisuus tuollainen ostaa niin pakkohan se oli ostaa.

Tuli pannukakkuun uunissa paksu kuiva kuori, mutta kun sen nylki pois ja laittoi paljon mansikkahilloa ja kermavaahtoa, niin kyllä tämä ihan pannukakulta maistuu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 11, 2023, 10:35:03
^
Pannukakussani tuppaa aina tulemaan se kuori, joka on suurin piirtein irti pohjasta. Ei se kyllä kovin paksu ole. Muutenkin ärsyttää, että pannukakku kumpuilee rajusti paistuessaan. Mieluummin saisi pysyä pinta sileänä ja silloinhan se kuorikaan ei erkane ja paikoin jopa  kärvenny.

Olen kokeillut vatkata taikinaa joskus enemmän ja joskus vähemmän enkä huomaa sen vaikuttavan kumpuiluun. Sen sijaan aiemmin mainitsemani grahamjauhojen lisääminen taikinaan tekee kyllä toivotun vaikutuksen ja pannukakusta tulee tasainen, pinta paistuu kauniisti eikä kuori erotu. Voisikin joskus kokeilla mikä on vähin määrä grahamjauhoa, jolla on toivottu vaikutus, mutta ei maistuisi niin selvästi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 11, 2023, 12:26:33
Pannukakussa pitää olla sellainen kova kuori joka on selkeästi irti varsinaisesta massasta. Jos sitä ei ole, on tuotos varsinainen pannukakku.

Saattaa olla, että mieltymykseni kohokuoreen on perua lapsuudesta. Äitini pannukakut olivat aina koholla. Lounasruokaloiden jälkkäripannukakut ovat aina litteitä, kuorettomia, liian vaniljaisia ja lötköjä - suurtalousmallisia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 11, 2023, 12:44:44
Useilla kananmunilla tulee juurikin semmoinen kupruileva ja kohoileva pannukakku. Minustakin se kuuluu ihan asiaan, kunhan ei sitä ihan karrelle polta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 11, 2023, 13:16:10
Joskus vaan vähän kärventynyt on niin hyvää, että siihen jää koukkuun tai jäisi, jos itselleen sen sallisi.

Tavallisimmin ostan aina Reissumiehen ohuen ohut -versiota, joka on mainiota niin iltapalalla kuin keittoruuankin kanssa. Lisäksi yhden hengen taloudelle se pienempi (5 leipää?) paketti on sopivan kokoinenkin. Sitä myöskään ei tule kovin paljon syötyä, eli leipä (=molemmat puoliskot) päivässä riittää hyvin.

Joskus sitten iltaväsyneenä tulee hinku saada jotain oikein hyvää, niin tuuppaan puoliskot leivänpaahtimeen ja paahdan niin, että leivän reuna jopa hieman kärvähtää. Jestas, että se on hyvää. Voin kanssa ka se olisi parasta, mutta suolainen Oivariini toimii myös hyvin. Noissa leivissä on se vika, että niitä pystyisi syömään useammankin yhdellä istumalla, joten suu on hyvä huuhtoa kylmällä maidolla heti ne kaksi syötyään :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 07, 2023, 23:32:23
Oiva-kahvista jo haaveilen kun tummempi paahteisempi ja ilkeämmän kitkerämmän makuinen Mainio-kahvi ei tahdo millään kulua loppuun. Mainio maistuu itse asiassa kohtuullisesti jos käytän ½ - 2/3 normaalimäärästäni.(1/4..1/3 keskivertosuomalaisen kahvista ja suosituksesta). Mutta siten se kuluu entistä hitaammin. Todella "Halpis"-kahvia siis.


Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 07, 2023, 23:41:54
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 07, 2023, 23:32:23
Oiva-kahvista jo haaveilen kun tummempi paahteisempi ja ilkeämmän kitkerämmän makuinen Mainio-kahvi ei tahdo millään kulua loppuun. Mainio maistuu itse asiassa kohtuullisesti jos käytän ½ - 2/3 normaalimäärästäni.(1/4..1/3 keskivertosuomalaisen kahvista ja suosituksesta). Mutta siten se kuluu entistä hitaammin. Todella "Halpis"-kahvia siis.

Oiva-kokeilussani sattui vissiin keskimääräistä kitkerämpi paketti mukaan. Tosin kahvi, niinkuin kaakaokin, on luonnostaan kitkerää ja siihenkin tottuu. Ja kun johonkin tottuu, sitä alkaa suorastaan vaatimaan.

Kahvin maistelussa on niin monta muuttujaa pelissä, että vaikea nimetä ehdottomia suosikkeja. Tai ehkä Saludo nokipannulla tai Segafredo aamulla. Pahimpaan kofeiinivajaukseen maistuu vaikka muru- tai automaattikahvi. Vaihtelua voimistaa se, että en lisää sokeria enkä kermaa* tai kauramaitoa perusmakua muuttamaan. Jos on neljä lusikallista sokeria ja kolmannes kermaa niin onko se enää kahvia?

Loppupäätelmä: Kaikki käy, mutta toiset on joskus parempia.

* Jumplaude, valehtelen kuin H-a (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f4c973a-5532-418e-8863-990d70ebb5cf), tänäänkin tilailin ravintolassa IrishCoffeen jälkkäriksi, siinä on rutosti kermaa, sokeria, viskiä ja tilkka kahvia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 17, 2023, 23:18:47
Järkyttävää propagandaa:

Lainaus käyttäjältä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/a0c67d66-085f-47a6-8e45-71605b1e8ec9Monet yhdistävät automaattisesti juustot punaviiniin. Monen juuston kanssa parempi vaihtoehto on kuitenkin valkoviini.
...
Ainoa juustotyyli, jolle punaviini on valkoviiniä parempi vaihtoehto, ovat kovat ja suolaiset juustot", Meriluoto neuvoo.
...
Sinihomejuuston kanssa kannattaa Meriluodon mukaan valita mieluummin valkoviini.

Tuollaisen, todennäköisesti jonkun närästyslääkeyhtiön palveluksessa olevan, asiantuntijan arvion voi huoletta ignoorata.

Tuhannen pullon ja satojen kilojen juustokokemuksella väitän, että tuo on mitä suurinta fuulaa mitä ihmisille yritetään syöttää.

Valkoviini sopii ainoastaan risoton keitinliemeksi, ja silloinkin joku muu saa syödä lopputuloksen. Punaviinirisotot ovat vielä parempia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - joulukuu 23, 2023, 16:29:09
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 07, 2023, 23:41:54
Oiva-kokeilussani sattui vissiin keskimääräistä kitkerämpi paketti mukaan. Tosin kahvi, niinkuin kaakaokin, on luonnostaan kitkerää ja siihenkin tottuu. Ja kun johonkin tottuu, sitä alkaa suorastaan vaatimaan.
Oiva-kahvikin alkoi "pistelemään"  varsinkin jos vähänkään liian väkeväksi tekee mutta kun vaihdoin kullanvärisen pakkauksen Silkkiseen Juhla-mokkaan niin se oli sitten liiankin pliisua joten tein radikaalin ratkaisun eli ikioman uuden sekoituksen: Kun Silkkistä kahvia oli vielä ½ jäljellä niin avasin uuden Oiva-pakkauksen lisäsin sitä likimain 1:1 suhteessa. Ja sitten sekoitin kuin baarimestari hölskyttäen pyörittäen astiaa. Avattuani tuoksu oli taivaallinen!
  Maku on nyt sopiva. Ja sukulainenkin kehui hyväksi.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 28, 2023, 17:29:13
Ostin liiteristä joulukalkkunasiipaleita ja k-kaupasta lanttulaatikkoa. Söin ihan liikaa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Socrates - tammikuu 02, 2024, 13:54:23
Lidlistä löytyi vielä joulunameja puolella hinnalla. Mm Favoriten suklaakeksilajitelma puoli kiloa vain reilut 3 euroa. Hyviä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 02, 2024, 17:38:17
Sukulainen kutsui käymään kahvipannu-vehkeiden kanssa. Hän tarjosi niille ultraäänipesuri-käsittelyn, kun sai semmosen lainaan. Toki piti jynssätä itse päälle. Erittäin kirkkaaksi tuli. Itse sähköinen keitin piti jynssätä kyllä itse.
  Hiukan valitettavasti muutin kahvijauhoanikin kun sekoitin silkkistä ettei suoraan voi verrata mutta kahden maistajan arviona: hyvää oli!
  Tietty semmoinen wanhahtavan kärähtäneen tunkkaisen haju taisi lähteä pois kahvista. Raikkaamman tuoksuista.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - tammikuu 02, 2024, 18:56:06
Herttinen sentään, kyllähän kahvinkeittiminen kannu pestään jokaista kahvinkeittoa varten niin, ettei siihen kerry  kiviporalla poistettavaa tähmäkerrosta  :o
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - tammikuu 10, 2024, 14:47:21
Porilaiset ovat huolissaan - ja ihan syystäkin - maailmalla liikkuvista väärin tehdyistä porilaisista:

https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/c6356c6c-cf10-4156-8c43-98445f85925f

Olen itsekin saanut aina silloin tällöin lauantaimakkaralla täytetyn porilaisen eikä se vedä vertoja alkuperäiselle. Ilmeisesti alkuperäiseen kuuluva sipulimakkara on samaa kuin jahtimakkara? Vai myydäänkö sitä vielä muillakin nimillä? Tarkoitus olisi kokkailla kotona mahdollisimman alkuperäisiä porilaisia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 10, 2024, 15:15:12
^
Nyt olen pyörällä päästäni kuin raumalainen Haminassa. Mielestäni artikkelissa annetaan ristiriitaista tietoa.
LainaaOikea ja aito porilainen tehdään kahdesta paahdetusta paahtoleipäsiivusta, paistetusta Jahti-makkarasta, raa'asta sipulihakkeesta ja sinapista. Helppoa, mutta kaikesta päätellen silti kovin vaikeaa.
Ja.
LainaaOsuusteurastamon lihamestari Joel Väärti kehitti porilaista varten oman Metsästäjä-makkaran.

Nuohan ovat eri makkaroita.  :o
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 10, 2024, 15:19:53
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 02, 2024, 17:38:17Sukulainen kutsui käymään kahvipannu-vehkeiden kanssa. Hän tarjosi niille ultraäänipesuri-käsittelyn, kun sai semmosen lainaan. Toki piti jynssätä itse päälle. Erittäin kirkkaaksi tuli. Itse sähköinen keitin piti jynssätä kyllä itse.
  Hiukan valitettavasti muutin kahvijauhoanikin kun sekoitin silkkistä ettei suoraan voi verrata mutta kahden maistajan arviona: hyvää oli!
  Tietty semmoinen wanhahtavan kärähtäneen tunkkaisen haju taisi lähteä pois kahvista. Raikkaamman tuoksuista.


Minä huuhtelen vedellä kahvipannuni käyttöä ennen ja käytön jälkeen, ja säilytän keittojen välissä vettä kahvipannussani. Näin olen toiminut viimeiset 5 vuotta ja pannuni on pysynyt kirkkaana.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Brutto - tammikuu 10, 2024, 15:24:18
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 10, 2024, 15:15:12^
Nyt olen pyörällä päästäni kuin raumalainen Haminassa. Mielestäni artikkelissa annetaan ristiriitaista tietoa.
LainaaOikea ja aito porilainen tehdään kahdesta paahdetusta paahtoleipäsiivusta, paistetusta Jahti-makkarasta, raa'asta sipulihakkeesta ja sinapista. Helppoa, mutta kaikesta päätellen silti kovin vaikeaa.
Ja.
LainaaOsuusteurastamon lihamestari Joel Väärti kehitti porilaista varten oman Metsästäjä-makkaran.

Nuohan ovat eri makkaroita.  :o

Olen itsekin hieman hämilläni. Kaupoista löytyy sipulimakkaraa, sipuliteemakkaraa, jahtimakkaraa ja metsästäjänmakkaraa. Kaikki nuo luokitellaan sipulimakkaroiden heimoon. Pitää ehkä ottaa puhelu Poriin ja kysyä mikä noista on se oikea.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 10, 2024, 15:34:10
^
Kuuluuko ananasrengas porilaiseen?

Entä jos renkaan sisään laittaisi runsaasti homejuustoa ja jättäisi sen haisevan sipulimakkaran pois. Voisiko sitä kutsua anaporilaiseksi?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 10, 2024, 15:45:20
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 02, 2024, 18:56:06Herttinen sentään, kyllähän kahvinkeittiminen kannu pestään jokaista kahvinkeittoa varten niin, ettei siihen kerry  kiviporalla poistettavaa tähmäkerrosta  :o

Vieraanvarainen henkilö tarjoili minulle joskus kahvia joka oli tehty ilmeisesti vuosia pesemättömänä olleella keittimellä. Yhtä pahaa lientä olisi saanut varmastyi toimeksi ilman kahvijauhettakin, sama katkeranpistävä maku olisi liuennut tahmaisesta pannustakin lämpimään veteen.

Ei silti, siinä tilanteessa kahvi oli paikallaan, kofeiini oli tarpeen. Hienompi maku olisi siinä tilanteessa ollut turhaa hifistelyä.

Täällä tehdään kaffee Moccamasterilla jonka kannu ja suodatinteline huuhdellaan juoksevalla hanavedellä joka käytön jälkeen. Tippalukko ei toimi mutta muuten vanhus pelittää hienosti. Kaffetta keitetään vain tarvittava määrä mikä sovitaan ennen keittoa, paitsi silloin kun lapset ovat käymässä - silloin keitetään aina täysi pannu, tai kannu.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 10, 2024, 17:32:19
Makkaroista: olen ollut käsityksessä, että kansa puhuu sipulimakkarasta, mutta varsinainen nimike on sipuliteemakkara. Jahti ja metsästäjä ovat samaa tavaraa brändättynä, mutta eri valmistajien, joita en kyllä muista. Metsästäjä oli parempaa kuin jahti, siis vähemmän jauhoista, nykyään en tiedä.

Joka tapauksessa spekulaatio on turhaa, sillä ainutta oikeaa versiota teki Wotkins, myy vieläkin kai pötkönä cittareissa

https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/chef-wotkins-sipuliteemakkara-500g-6408800001694 (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/chef-wotkins-sipuliteemakkara-500g-6408800001694)

Mutta Hgin S-marketin Herkku tapasi myydä myös valmiiksi siivutettuna ja se vasta oli ihanaa. Aina piti työmatkalla pari pakettia ostaa. Ovat myös lopettaneet myymästä Wotkinsin siivutettua chorizoa, joka oli taivaallista.

Tuo cittarin pötkö kuitenkin on semmoinen, että siitä luulisi porilaisten onnistuvan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 12, 2024, 17:00:36
Nokkelimmilla hoksottimet jo toimivatkin, mutta hoksottimattomillekin tiedoksi, että hetki sitten uunista putkahti ulos joulukinkku. Ja on taivaallisen hyvää.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 04, 2024, 14:33:05
Tänään oli makutestissä Norron Kalawursti chorizo. Kalanakki kasvikuorella - mikä voisi mennä pieleen?

Paljonkin, mutta kyseinen tuote on ihan ok. Sanoisin että 4/5. Yrttien ja makujen moninaisuus sai minulta plussaa. Tätä voi joskus toistekin ostaa ihan vaihtelunkin vuoksi.

https://www.s-kaupat.fi/tuote/norron-kalawursti-chorizo-200g/6438477003295
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 23, 2024, 21:39:05
Ullan Pakarin Ohraska:
(https://cdn.s-cloud.fi/v1/w384_h384_q75/assets/dam-id/Evk1b759qXbAHW8VL6j5rK.jpg)

ja päälle Chavroux vuohenjuustoa:
(https://public.keskofiles.com/f/k-ruoka/product/3272770016476?auto=format&fm=jpg&cs=srgb)

... kera salaatin, jossa monenlaisia jänniä salaatinlehtiä sekoituksena, lisukkeena kikherneitä, oliiviöljyä ja balsamicoa. Nam.

Ja sitten kysymys:
Eikö baby-pinaattia tarvitsekaan ryöpätä niin kuin pinaattia, kun sitä baby-pinaattia on salaattisekoituksissakin? Muistelisin, että pinaatti on raakana myrkyllinen munuaisille. Vai oliko se haitallinen luustolle, oksalaattien takia?

Lisäys. Yritän vastata itse itselleni. Pinaatti sisältää oksalaattia, joka estää kalsiumin imeytymistä.
Älä koskaan tee pinaatille näin! Kadottaa vitamiinit muutamassa minuutissa (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/ala-koskaan-tee-pinaatille-nain-kadottaa-vitamiinit-muutamassa-minuutissa/6797928#gs.5gu4wr) (MTV Uutiset)

Pienilehtistä baby pinaattia voi käyttää myös ilman kypsentämistä vaikkapa lisäämällä sitä kourallisen smoothien joukkoon.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 23, 2024, 21:53:29
Kotiliesi:
LainaaPinaatti on mehevä ja pehmeälehtinen vihannes, jota löytyy kaupasta niin pakastettuna kuin tuoreenakin useita eri lajikkeita. Pieni ja pehmeälehtinen baby-pinaatti, miedon makuinen lehtipinaatti sekä paksuruotinen ja voimakkaan makuinen lamopinaatti eli Uuden-Seelannin pinaatti lienevät näistä tutuimmat.

Baby-pinaatin lehdet voi syödä sellaisinaan ja käyttää salaatin tavoin, mutta salaattipinaatti ja erityisesti lamopinaatti kannattaa kypsentää tai vähintään ryöpätä ennen syömistä niiden sisältämän nitraatin vuoksi. Pinaatin nitraattipitoisuuteen vaikuttaa viljelyolosuhteet, joten pitoisuudet voivat olla hyvinkin erilaiset. Nitraatin vuoksi pinaattia ei myöskään pidä antaa syötäväksi alle vuoden ikäisille lapsille.

Nitraatin lisäksi pinaatti sisältää raparperin tavoin oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia. Siksi pinaatti tarjotaankin usein maitokastikkeen kera.

Mistähän lie sitten saanut päähäni tuon pinaatin myrkyllisyyden munuaisille?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 23, 2024, 21:58:15
Onko joku tehnyt pinaattipestoa?   

Semmoiseen voisi hukata puolet isosta sekasalaattipussillisesta, jossa on liian paljon yhdelle ihmiselle. Voisi osan pakastaa. Säilyvyys ehkei ole ollenkaan niin pitkä kuin pinaattipestossa.
Tässä yhden peston ainekset:

https://kotiliesi.fi/resepti/pinaattipesto/

250 g tuoretta pinaattia
nippu tuoretta basilikaa
1 dl pinjansiemeniä
2 valkosipulinkynttä
½ sitruunan raastettu kuori
50 g parmesaanijuustoraastetta
1 ½ dl oliiviöljyä
ripaus suolaa

Valmistusohje
1. Poista pinaateista paksuimmat lehtiruodit. Ryöppää lehdet nopeasti kuumassa vedessä ja nosta kylmän veden kautta pyyhkeen päälle. Huuhtele basilikanlehdet ja taputtele pinaattien kanssa kuiviksi pyyhkeellä.
2. Murskaa pinjansiemenet ja valkosipulinkynnet teholeikkurissa tai morttelissa karkeaksi. Lisää sitruunankuori ja pinaatin- ja basilikanlehdet. Aja tai survo ainekset tasaiseksi soseeksi.
3. Lisää parmesaaniraaste, öljy ja suola. Sekoita tasaiseksi.
4. Valuta pinaattipesto pieniin kannellisiin rasioihin tai jääpalamuottiin ja pakasta. Pestokastike säilyy pakkasessa hyvänä noin 3 kk.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 24, 2024, 19:02:53
Oletteko käyttäneet vaahterasiirappia, ja mihin?

Sorruin ostamaan sitä, tarkoituksena tehdä kotitekoista jäätelöä. Reseptiin kuuluu kookoskermaa, mantelivoita ja vaahterasiirappia. Mantelivoita en löytänyt, mutta ostin mantelijauhoa sen sijaan.

Toisessa jätskireseptissä oli jogurttia, mantelijauhetta ja vaahterasiirappia. Ei ollut hääviä ainakaan ilman pakastamista. Tosin vetelin menemään kippoon aineksia ihan summamutikassa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 25, 2024, 15:33:53
Kookosmaitotetra oli menossa vanhaksi, joten tein tällaisen erittäin onnistuneen 5 minuutin kokeiluruoan:

Tofu-linssi-currya kookosmaitokastikkeessa, pikkukattilallinen

1 rkl oliiviöljyssä paistetaan 30 sek 1 tl currya, pari myllynpyöritystä mustapippuria
Lisätään 1/2 punasipuli palasina ja 1 mieto chili siemenineen palasina ja tilkka vettä
Annetaan kiehua hetki
Lisästään tetra kookosmaitoa ja sekoitellaan ja jatketaan keittämistä
Lisätään kuutioituna 1 pkt tofua ja 1 tetra Lidlin ruskeita linssejä, keitellään pari minuuttia
Lopuksi lisätään 2 tl "Yrttimauste"-nimistä yrttiseosta ja 1 tl Ras-el-Hanoutia ja 1/2 tl suolaa.
(Tuore korianteri sopisi varmaan tähän koristeeksi)

Tarjoillin em. padan toissapäiväsen riisiruoan kanssa (1 dl) (täysjyväriisi, keitettyjä kasviksia, varsiselleri ja retiisi raakana), ja pikkupussillinen pakastevihanneksia, jotka lämmitin samalla lautasella mikrossa.

---
Olipas hyvää. Harvoin tulee kookosmaidosta kokattua, mutta näköjään toimii hyvin curryn, chilin ja tofun kanssa. Tofun mausta en sellaisenaan välitä, mutta tällä lailla valmistettuna siitä ainakin tuleekin hyvänmakuista.

---
Nyt sitten jään odottamaan, millaiset närästykset tuosta punasipulista sitten tulee. Tällä aterialla nautin noin 1/6-1/4  punasipulia keitettynä.  Nautin loput currysta huomenna, jotta en uhmaisi liiaksi kohtaloa.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 25, 2024, 18:39:06
Tänään oli pääruokana chilifetajuustomureke hirven- ja naudanlihasta. Keitettyjä Siikli-perunoita ja paahdettua parsakaalia, kesäkurpitsaa ja tomaattia sekä raakalaista vihersalaattia.

Keittiö oli taas tehnyt oivallista työtä.

Yksi asia kuitenkin vaivaa, Hesburgerin Talon salaattikastike on niin paksua, että ei juokse eikä sitä saa ruutattua ulos pullostansa. Miksi eivät tee ohuempaa kastiketta tai toisenlaista pakkausta?

Mietin jo hetken - miten Sodastreamin painepulloa voisi helpoimmin hyödyntää Hesen salaattipullon tyhjennyksessä?

Valmistuspiirustuksia, anyone?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 29, 2024, 19:14:12
On se vaan todettava, että lohi-kasvissopan kanssa on vaikea epäonnistua. Tänään ei ollut kunnon aineksia (lue: palsternakkaa ja lanttua, saatikka purjoa), ja silti tuli älyttömän hyvää:

Tässä järjestyksessä kannelliseen 5 l kattilaan:

Nirkoisesti (7 dl?) vettä, 15 maustepippuria, 1-2 rkl fenkolinsiemeniä
pilkottuina pieninä paloin 4 punajuurta ja 4 porkkanaa, ja isompina paloina 2 perunaa
valkokaalta 5-6 dl pilkottuna
(annetaan kiehua 5 min)
1 chili siemenineen ja 1 valkosipulinkynsi molemmat ihan pienenä
1 kasvisliemikuutio kuumaan nesteeseen liuotettuna
500g lohta nahkapuoli ylöspäin (nahka kuoritaan pois 5 minuutin päästä)

Unohdin sopan kiehumaan pari minuuttia liian pitkään, joten lopetin kiehumisen sekoittamalla joukkoon 1,5 dl pakastepinaattia, ja laittamalla kylmävesihauteeseen kattilan.

Ihan törkeän hyvää tuli. Nestettä oli sen verran vähän, että hiinä ja hiinä, onko tämä pata vai soppa vai mikä, mutta maku on lohisopan.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 01, 2024, 12:26:21
Lounasaikaan oli vain pieni nälkä, mutta ei mikään ruoka ei oikein innostanut. Pakottauduin kuitenkin jämiä syömään ja siitä tulikin lopulta ihan hyvä ruokailusessio.

Avatusta pussista jotain perhesalaattia ripottelin lautaselle noin kolmanneksen (alkuper. määrästä) ja päälle tipottelin salaattikastiketta noin kolmanneksi kertapussista, joka oli joskus tullut tacosalaatin mukana. Noita kastikepusseja kertyy aina, kun en tykkää niistä niin paljon, että pistäisin lehdykät uimaan soossiin, joten käytän niitä vain mausteena. Tuon pakottauduin syömään pois, jotta pääsen parempaan käsiksi. Noin se minulla menee, kun en salaatista välitä.

Alkupalan jälkeen laitoin kaksi viipaletta vaaleaa leipää paahtimeen, yhden kananmunan paistinpannulle ja paketin viimeiset kolme nakkia mikroon. Kokosin kerrosleivän niin, että alimmalle paahdetulle leivälle sivelin jotain kurkkusalaattia, asettelin lämpimät nakit, joita vähän viiltelin, jotta kuorta on helpompi haukata. Nakeille sivelin vähän extraväkevää sinappia ja sitten se toinen paahdettu leipäpalanen kanneksi. Sanalla sanoen, olihan hiton hyvää, joskin jälkikäteen ajatellen olisi voinut vähän ketsuppiakin lorauttaa.

Erityiset kehut ansaitsee leipä, vaikka onkin ihan valkoista leipää.

(https://cdn.s-cloud.fi/v1/w384_h384_q75/assets/dam-id/DzTAlxHs4SvADyZTJKB1CA.jpg)

Tuo toimii erinomaisen hyvin paahtoleipänä. Viipaleet ovat hiukan tavallista paksumpia, luulisin. Tästä seuraa, että siinä vaiheessa, kun leivän pinta on paahtunut kauniin ruskeaksi ja rapeaksi, pinnan alla leipä on vielä pehmeää. Minusta sitä on mukava syödä eikä se hakatessa murustu syliin.

Tuota olen myös pakastanut niin, että otan tuoreeltaan 2x2 palaa ja laitan minigrippussiin ja leivinpaperin palanen leipien välissä. Siitä saa myöhemmin näppärästi paahtimeen iltapalan ainekset. Sen mikä sitten huoneen lämpöön jää, niin jaksan parissa päivässä syödä tuoreenakin.

Tätä kirjoittaessa tuli mieleen, että pitääpä kokeilla tuosta leivästä tehdä köyhiä ritareita. Voisi onnistua hyvin, kun palat ovat sen verran tukevia.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 01, 2024, 13:47:02
Tokmannissa myydään erinomaisen hyviä aromikkaita sydämellisiä piparkakkuja,
hintakin vain 1,99.
(https://www.ahlsellworkwear.se/external-assets/JPEGlarge800_800/71/52/ProductImage29227152.jpg)

Kun on syönyt yhden, koukutun, huomaankin jo syöneen 6-8 kpl. :D
Ne on ohuita joten 2-3 kpl vastaa yhtä perinteistä paksua.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 02, 2024, 19:39:26
Kauankohan kaakao säilyy hyvänä?

Nyt alkaa olla viimeiset hetket hamstrata edullista kaakaota varastoon.

LainaaJos suklaalevyn hinta heijastelisi kaakaofutuurien hintoja, saisi suklaalevystä pullittaa pian noin 10 euroa.

Näin korkeaksi hinta tuskin kuitenkaan nousee. Suklaavalmistajat tuskin haluavat karkoittaa asiakkaitaan rajuilla hinnanostoilla, vaan ottavat korkeat markkinahinnat kannettavakseen. Hinnannostopainetta hillitsee myös se, että kaakaon hinta on vain yksi osa suklaayhtiöiden kustannuksista. Esimerkiksi työvoiman ja tilojen kustannukset eivät ole kasvaneet yhtä ripeästi.
...
Tästä huolimatta suklaalevyn hinta todennäköisesti nousee, eivätkä korotukset tule olemaan pieniä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/te-kaakaon-hinta-nousee-ennatysvauhtia-nain-se-vaikuttaa-suklaalevyn-hintaan/#ea78e35b

Syy on ilmastomuutoksessa, liian pienistä palkkioista tuottajille ja kysynnän kasvusta. Tähän vielä joku virustauti ja sisällissota päälle, niin se suklaalevy maksaakin kympin.

LainaaMerkittävä syy heikolle sadolle löytyy epätavallisista rankkasateista sekä siitä, että pienviljelijöiden kaakaosta saatava tuotto on jo pitkään ollut matala. Tämä on taas johtanut siihen, että viljelijät eivät ole pystyneet investoimaan esimerkiksi lannotteisiin, tuholaismyrkkyihin tai uusiin puihin.

Tilannetta ei auta se, että kaakaon kysyntä on ylittänyt tarjonnan jo kolme vuotta putkeen.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 12, 2024, 22:49:43
Eilen tein harvinaista herkkua, jauhelihakastiketta keittämällä. Harvinaista siksi, että aika harvoin ostan punaista lihaa missään muodossa.

1,5 litran kattilaan
pari dl vettä
1 pieni pkt naudan 10% jauhelihaa
1 pkt herkkusieniä pienittynä
 (keitetään 5 minuuttia ja kuoritaan vaahto pois)
 (olisi pitänyt lisätä herkkusienet vasta tässä vaiheessa)
garam masalaa 1 rkl?
ripaus mustapippuria myllystä
2 chiliä siemenineen pikottuna
2 vartta varsiselleriä
 (keitetään pari min)
2 porkkanaa kuorittuna ja pieninä palasina
 (keitetään pari min)
1 rkl korianteria
1/2 tl suolaa tai vähemmän
 (valmiiseen ruokaan)
pala kesäkurpitsaa ja pieni parsakaali palasina
 (annetaan tekeentyä 1 min)

Nautin tätä kolmella aterialla, lisukkeena salaattia sekä:
- mikroaaltouunissa valmistettu kokonainen pesty pieni bataatti (veitsellä tein reikiä, ettei räjähdä)
- valmistortelliineja saksanpähkinä+pinaattiko se oli?
- mikrotettuja paksuja perunasiivuja, peruna pesty mutta ei kuorittu

Jos maha kestäisi, muutama tomaatti, sipuli, valkosipuli ja/tai tuore inkivääri toimisi tässä hyvin-
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 12, 2024, 23:20:29
Kananmunat ja luomuvehnäjauhot menossa vanhaksi, joten:

lättyjä ja hilloa/hilloketta

Hillo(ke) mustikasta ja sekaherukoista
em. marjoja
tilkka vettä
hillosokeria
  (keitellään 15 min, 30 olisi vielä parempi, jäähdytetään)
  (Jäähdyttelin vesihauteessa, mutta ei paksuuntunut tarpeeksi, joten lisäsin: )
chian siemenä
  (turpoavat parissa minuutissa, antavat kuituja ja hyviä rasvahappoja)

Törkeän hyvänmakuinen.

Lettuihin laitoin paljon kananmunaa ja rasvatonta maitoa ja kermatilkan, ja maustoin kardemummalla(! sopii mainiosti). Paistoin Neito-rypsiöljyssä.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 12, 2024, 23:50:20
Satunnaisia sapuskoja (kännykkäkuvia viimeisen vuoden ajalta):

Ylärivi:

purkkiherneitä, tomaattipyreetä, omatekoista leipää
soijasuikaleita, wok-vihanneksia, purkkisosetta (Ben's)
epämääräinen leipäyritys (sotkuinen tausta)
 
Alarivi:

punakaalia ja uuniperunoita
omatekoista pizzaa (myös pohja)
paistetut perunat ja punakaalissa värjätty riisi

(https://i.imgur.com/MqVZeYf.jpeg)

Leipä, jos sitä sellaiseksi voi sanoa, ja pizzapohja on tehty sotkemalla epämääräinen määrä jauhoja ja vettä, johon on sekotettu kuivahiivaa. Ei mitään muuta. Vähän pintaan öljyä ja joskus jotain maustetta (esim. rosmariinia). Leipä on tullut usein siten, että pizzapohjaa on jäänyt ja se on paistettu erikseen leiväksi. Viimeiset jauhot olivat "parasta ennen 2022" ja hyvin menivät.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 22, 2024, 16:52:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 12, 2024, 23:20:29Kananmunat ja luomuvehnäjauhot menossa vanhaksi, joten:

lättyjä ja hilloa/hilloketta

Hillo(ke) mustikasta ja sekaherukoista
em. marjoja
tilkka vettä
hillosokeria
  (keitellään 15 min, 30 olisi vielä parempi, jäähdytetään)
  (Jäähdyttelin vesihauteessa, mutta ei paksuuntunut tarpeeksi, joten lisäsin: )
chian siemenä
  (turpoavat parissa minuutissa, antavat kuituja ja hyviä rasvahappoja)

Törkeän hyvänmakuinen.

Lettuihin laitoin paljon kananmunaa ja rasvatonta maitoa ja kermatilkan, ja maustoin kardemummalla(! sopii mainiosti). Paistoin Neito-rypsiöljyssä.

Jälleen oli kananmunia menossa vanhaksi, joten uusin tuon eilen, vähän sinnepäin, mutta ah mikä pettymys oli maku. (Pitää alkaa ostamaan 6 kpl paketteja.)

Olennaista tuossa mustikkahillokkeessa tosiaankin oli kirpeyttä tuovat viinimarjat, joista tulee pieni kiva minisinfonia makujen puolesta. Viinimarjojen korvaaminen pienellä määrällä sitruunahappoa ei ollenkaan pelittänyt. Eikä myöskään yritys tehdä vähäsokerisempaa. Lieköhän sitruunahappo irrottanut rautaa kattilasta, ja se vaikuttanut makuun? n. 2,5-3 dl marjoja ja 1/4 tl sitruunahappoa, ja ihan vähän vettä, ja hillosokeria ehkä 1 dl. Valmiiseen hilloon ehkä 0,5 dl chian siemeniä.

Yritin tehdä vähän terveellisempää, eli myös vähärasvaisempaa, joten en paistanut lettuja, vaan laitoin taikinan rypsiöljyllä voideltuun vuokaan. n. 4 dl taikinaan tuli 5 munaa, ja se taitaa jo olla liikaa. Tälläkin kerralla laitoin kardemummaa, mutta tästä kokonaisuudesta tuli valju. Plääh. Kyllä sitä söi kuitenkin.

Mummovainaan reseptivihossa joidenkin reseptien kohdalla puhutaan raikkaista vehnäjauhoista oikein painottaen. Tässä pannarivirityksessä ehkä maistoi, että ihan iskussa eivät vehnäjauhot enää ole.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 22, 2024, 16:57:37
^
Pannarin kanssa uuniin meni uunipunajuurilohkot:
oliiviöljy, balsamico, timjami, rosmariini.

Tänään tein niistä kivaa lounassalaattia:

- iso läjä huuhdeltua vuonankaalia (puoli paketiillista)
- uunipunajuurilohkoja
- kesäkurpitsaa palasina
- varsisellerin varsi pilkottuna
- pieni prk tonnikalaa vedessä, valutettu
- päälle pirskoitellaan oliiviöljyä ja balsamicoa

Namskis.

Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 22, 2024, 17:08:49
Masterchef Suomi -ohjelmassa  (https://www.mtv.fi/video/1166d3f69b26ba60f9e7/jakso-7-kiehtovat-kuutiot) (Mtv, vaatii kirjautumisen) kokataan makupareja:

1 kukkakaali + oliivi
2 hirven ulkofile + karhunvadelmat
3 ananas + tilli
4 kampasimpukka + vanilja
5 paahtopaisti + muikunmäti
6 tumma suklaa + kokonainen maustepippuri
7 viiriäisen muna + vadelma

Aika kohtuu vaikeita keksiä noista esim. 3, 4, 7 mitään järkevää ateriakokonaisuutta.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 25, 2024, 10:08:22
Oletko aina tehnyt lihapullat väärin? Olen ja aion jatkossakin tehdä :)

Ei enää pyörittelyä – Kotoa löytyvällä välineellä saat täydelliset lihapullat (https://www.iltalehti.fi/iltv-pippuri/a/4527faf8-50fa-4604-a005-3f5096af70ca) (IL)

IL:n jutussa on video, jolla mukanäppärästi teesihtiin tunkemalla lihapullataikinaa saa lihapullat tehtyä tasakokoiseksi palloiksi. Siis tällaisella teesihdillä:
 (https://www.ikea.com/fi/fi/images/products/idealisk-teesihti-ruostumaton-teraes__1084937_pe859946_s5.jpg?f=s)

Okei, tasakokoisia tulee, mutta videon ensimmäisen lihapullan suhraaminen on melkoista sähläämistä, joten näppäryyden todisteeksi jo muiden lihapullien aikaansaamiseksi video on nopeutettu. Mielestäni tuossa ainoaksi eduksi jää se tasakokoisuus. Sen sijaan pulliin näytti jäävän nystyjä, jotka helposti kärventyvät.

Likimain tasakokoisia saa käyttämällä sopivan kokoista lusikkaa. Itselläni on taaperon ruokasettiin kuuluva keittolusikka, joka on ehkä noin tuplasti teelusikan kokoinen. Kevyellä ranneliikkeellä koukattuna taikinasta saa jo melkein pyöreän, joka kelpaa kiireisemmälle kokille. Itse käytän kertakäyttöhanskoja, joihin sipaisen hiukan öljyä kämmenten kohdalle ja siinä kevyesti pyöräytän taikinapalleron pinnan tasaiseksi. Sitä ei todellakaan hierota käsissä, ettei lihapullasta tule liian tiivis.

Videolla lihapullat laitettiin pellille aika harvakseen, kun taikina oli niin pieni. Kannattaa aina tehdä täysi pellillinen, kun uunin kuumentaa. Lihapullat ei turpoa, joten ne voi hyvin laittaa melkein toisiinsa kiinni. Jos niitä tulee liikaa päivän tai parin syömiseen, niin ylimääräiset pakkaseen, niin hoppuiselle päivälle on pallerot valmiina.


Yleensä teen lihapullia kerralla noin 1,5 -2 kilosta jauhelihaa. Jos olen näpräystuulella, niin osan teen ihan tavallisia ja osaan sitten piilotan jonkun täytteen. Täytteenä voi olla palvikinkkutikku, juustoa, kuivattua luumua, chilirouhetta ja mitä nyt milloinkin keksin. Nämä täytetyt muotoilen pallon sijasta pitkulaisiksi niin erottuu sitten, kun olen ottamassa pakkasesta. Vieläkään en ole opetellut laittamaan pakkauksiin etikettejä, vaan luotan siihen, että muuten muistan ja tunnistan tuotokseni. :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 25, 2024, 11:57:49
^Heh, yllärimun..., eikun yllärilihapullat.

Olen tehnyt lihafärssiä eli -mureketta niin, että tökkään kokonaisia kuorittuja valkosipulinkynsiä siihen. Mahtaisikohan toimia lihapullien kanssa, vai olisikohan ihan v.sipuliöverit? (Nykyään en itse kyllä juurikaan käytä sipuleita, kun maha ei kestä.)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 25, 2024, 12:03:39
Itse tein eilen pikaruokaa Lidlin aineksilla, nappailtuani ensin muutaman Lidlin vihreän oliivin alkupalaksi (Kylmähyllystä. Ovat herkullisia, mutta yhden ihmisen tarpeisiin isohko muovirasia, ei säily kovin monta päivää):

- vesitilkka
- pieni pussillinen pakastekasviksia (K-kaupasta, porkkana, herne, kukkakaali)
- pieni kourallinen tuorepastaa
Kiehautetaan vesi, lisätään kasvikset. Kansi pälle 1 min. Sitten lisätään pasta ja laitetaan kansi takaisin päälle, ja kun kypsä parissa minuutissa:
- pari tl valmispestoa (kylmähyllystä, pieni matala muovinen rasia)
valmiiseen ruokaan:
- savulohta

Ihan törkeän hyvää tämäkin oli. Valkoinen pasta vaan ei ole mitään terveysruokaa. Ja valmispesto ehkei sekään. Koskaan en vielä ole itse tehnyt pestoa, varmaan pitäisi. Yritin etsiä netistä ainesosaluetteloa, mutta Lidlin nettisivut ovat kelvottomat siihen tarkoitukseen, toisin kuin esim. K-Ruoka-sovellus.
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hayabusa - maaliskuu 25, 2024, 12:29:26
Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 25, 2024, 10:08:22Oletko aina tehnyt lihapullat väärin? Olen ja aion jatkossakin tehdä :)

Ei enää pyörittelyä – Kotoa löytyvällä välineellä saat täydelliset lihapullat (https://www.iltalehti.fi/iltv-pippuri/a/4527faf8-50fa-4604-a005-3f5096af70ca) (IL)

IL:n jutussa on video, jolla mukanäppärästi teesihtiin tunkemalla lihapullataikinaa saa lihapullat tehtyä tasakokoiseksi palloiksi. Siis tällaisella teesihdillä:
 (https://www.ikea.com/fi/fi/images/products/idealisk-teesihti-ruostumaton-teraes__1084937_pe859946_s5.jpg?f=s)

Okei, tasakokoisia tulee, mutta videon ensimmäisen lihapullan suhraaminen on melkoista sähläämistä, joten näppäryyden todisteeksi jo muiden lihapullien aikaansaamiseksi video on nopeutettu. Mielestäni tuossa ainoaksi eduksi jää se tasakokoisuus. Sen sijaan pulliin näytti jäävän nystyjä, jotka helposti kärventyvät.

Joskus muutama vuosi sitten oli vastaava iltapulujuttu. Silloin tuli testattua teesihtiä - huonoin kokemuksin. Aivan hirveää tuhertamista.

Olisikohan jäätelökauhasta lihapullia pyöräyttämään? Muoto ainakin olisi hyvä, mutta tuleeko liian isoja?
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 25, 2024, 13:19:44
^
Jäätelökauhalla tulee kyllä liian isoja. Eihän sillä koolla olisi muuten väliä, mutta helposti voi käydä niin, että isot jäävät sisältä raa'aksi tai sitten pinta kuivuu kovaksi kopperoksi, jos paistaa "varmasti riittävän kauan". Jos isoja haluaa, niin ne kyllä kannattaa liiskata pihveiksi, jolloin paistoaika on sama kuin lihapullilla.

Pienellä harjoittelulla tavallisellakin ruokalusikalla alkaa saada sopivankokoisia jokaisella kuopaisulla. Lusikka kannattaa välillä kastella kylmään veteen, niin taikina irtoaa paremmin lusikasta :)
Otsikko: Vs: Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)
Kirjoitti: Xantippa - maaliskuu 25, 2024, 13:25:25
Pakko sanoa, että tuskanhiki tulee ajatuksesta, että yrittäisi teepalloon tunkea jauhelihataikinaa ;)  nuo kun toimii niin hankalasti edes teen kanssa. Ihme rimpuloita.

T: Xante