kantapaikka.net

Yleiset => Tekniikka => Aiheen aloitti: ROOSTER - maaliskuu 12, 2019, 09:21:20

Otsikko: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 12, 2019, 09:21:20
Nykyiset vesiohenteiset maalit ja lakat ovat jo useimmiten paitsi helppoja myös kestävämpiä ja peittävämpiä kuin myrkkymaalit. Tämä johtuu tietysti osaltaan kehitystyön suuntautumisesta vesiohenteisiin.

Pensselivalikoima on kasvanut huomattavasti mutta halpojen ongelma, karvanlähtö, ei tunnu poistuvan. Samoin hiomapaperien pohja tuntuu kestävän aiempaa paremmin murtumatta.

Tiettyjä erikoisaineita, kuten krakelointilakkaa, ei ole saatavana vesiohenteisena. Joitain parhaita maaleja, vai pitäisikö sanoa puunkäsittelyaineita, kuten punamultaa, saa vain vesiöhenteisena. Muistaakseni joku saaristolaismies tosin lisäsi kalaöljyä lateksiin ja sai aikaan toimivan ja kestävän ulkoverhousvärin.

Sellaisia säväreitä kun muutama kymmenen vuotta sitten hankki, thinneriohenteisilla maaleilla, huonosti tuuletetussa yksiössä päivän maalaillessa, ei enää nykymaaleilla saa.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 12, 2019, 23:06:02
^ Säväreistä tuli mieleen tuore dokkari jossa kerrottiin keskiajan tekniikoista metallin kultauksessa. Haarniskoita kullitettaessa.
Saksasta löytyi kaveri joka hallitsi vielä vanha liiton temput, vaikka käyttikin vetokaappia elohopealla lotratessa. Toisin kuin vanhalla kunnon keskiajalla.
Myös hatuntekijät käyttivät vilkkaasti elohopeaa kultaisella keskiajalla ja siitä hauska sanonta: "Hullu kuin hatuntekijä".
Jos uskomme kyseistä dokkaria. Ja miksi emme uskoisi.
https://areena.yle.fi/1-4293244?seek=2801
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 13, 2019, 08:43:24
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 12, 2019, 09:21:20
Nykyiset vesiohenteiset maalit ja lakat ovat jo useimmiten paitsi helppoja myös kestävämpiä ja peittävämpiä kuin myrkkymaalit. Tämä johtuu tietysti osaltaan kehitystyön suuntautumisesta vesiohenteisiin.

Pensselivalikoima on kasvanut huomattavasti mutta halpojen ongelma, karvanlähtö, ei tunnu poistuvan. Samoin hiomapaperien pohja tuntuu kestävän aiempaa paremmin murtumatta.

Tiettyjä erikoisaineita, kuten krakelointilakkaa, ei ole saatavana vesiohenteisena. Joitain parhaita maaleja, vai pitäisikö sanoa puunkäsittelyaineita, kuten punamultaa, saa vain vesiöhenteisena. Muistaakseni joku saaristolaismies tosin lisäsi kalaöljyä lateksiin ja sai aikaan toimivan ja kestävän ulkoverhousvärin.

Sellaisia säväreitä kun muutama kymmenen vuotta sitten hankki, thinneriohenteisilla maaleilla, huonosti tuuletetussa yksiössä päivän maalaillessa, ei enää nykymaaleilla saa.

OIkeasti vanhanaikaiset maalit eivät ole myrkkymaaleja. Tuo myrkkymaaliaika on oikeastaan varsin tuore. Ne oikeasti vanhanajan maalit ovat punamultaa (joka on jotakuinkin ruisvelliä höystettynä pigmenttiä sisältävällä maa-aineksella) ja pellavaöljypohjaisia maaleja, jotka siis ovat kietettyä pellavaöljyä yhdistettynä pigmentteihin. Niiden jälkeen on tuotu markinoille näitä myrkkymaaleja, koska on haluttu mm. lyhentää kuivumisaikaa ja tehdä maalaaminen helpoksi tumpelommallekin.

Itse arvostan noissa vanhanajan maaleissa mm. sitä, miltä ne näyttävät verrattuna nykyajan muovikalvolla päällystämiseen. Taidolla pensselöity pinta on huom,attavasti kauniimpi minun silmissäni kuin tuo hengetön muovikalvo, jonka nämä nykyiset vesiliukoiset maalit tuottaa. Jos joutuu jossain vaiheessa uusimaan maalipinnan, on vanhanajanmaalien vaatima pohjatyö monasti huomattavasti vaivattomampaa kuin muovimaalien tai "myrkkymaalien". Kokonaisuutena niiden siis helppous saattaa olla hieman näennäistä.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 13, 2019, 10:04:15
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 12, 2019, 23:06:02
^ Säväreistä tuli mieleen tuore dokkari jossa kerrottiin keskiajan tekniikoista metallin kultauksessa. Haarniskoita kullitettaessa.
Saksasta löytyi kaveri joka hallitsi vielä vanha liiton temput, vaikka käyttikin vetokaappia elohopealla lotratessa. Toisin kuin vanhalla kunnon keskiajalla.
Myös hatuntekijät käyttivät vilkkaasti elohopeaa kultaisella keskiajalla ja siitä hauska sanonta: "Hullu kuin hatuntekijä".
Jos uskomme kyseistä dokkaria. Ja miksi emme uskoisi.
https://areena.yle.fi/1-4293244?seek=2801

Elohopeaa käytettiin myös parantamaan monia sairauksia. Potilas joko kuoli, tai parani. Varmaan kumpi tahansa vaihtoehto oli helpotus, siihen maailmanaikaan.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 13, 2019, 10:31:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 13, 2019, 08:43:24
OIkeasti vanhanaikaiset maalit eivät ole myrkkymaaleja.

Tietysti pitäisi määritellä tarkoitetut ajankohdat täsmällisesti, ennen kuin aletaan keskustella "vanhanaikaisuudesta".

Monet "perinteiset" maaalit kuten kalkkimaali ja punamulta ovat toki vaarattomia, mutta jos mietimme maaleja joilla saatiin korkeakiilto, kestävyys tai erikoinen väri, niin TOSI KAMALIA myrkkyjä käytettiin niissä. Elohopea, lyijy, ja arseeni olivat yleisiä. Ruisjauhoja ja kananmunaa sekä rasvatonta maitoakin  toki käytettiin.

Liuottimista mäntyöljytärpätti ja mineraalitärpätti lienevät noin samaa tavaraa, vaikka toinen vaikuttaisi ehkä kirjoitusasunsa puolesta paremmalta. Nooh. En ole liotinasiantuntija sen enempää mutta aina on hämmästyttänyt nimikkeiden määrä, kun ottaa huomioon miten pienet erot niillä on käyttötarkoituksissa.

Esim.

Tinneri
Tärpätti
Mineraalitärpätti
Mäntytärpätti
Lakkabensiini
Valkosprii
Puutärpätti
Havupuutärpätti
Pineenitärpätti
Raakatärpätti
Liuotinbensiini
Raakabensiini
Synteettinen bensiini
Puhdistettu bensiini
Apteekin bensiini
Mäntytärpätti
Oulu-tärpätti
Asetoni
Ksyleeni
Tolueeni
Ammoniakki

ynnä muutama muu.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 13, 2019, 11:38:22
^Toki myös näin. Elohopean,  lyijyn ja moninen. Muiden näppärien lisäaineiden myrkyllisyys ja haitat eivät olleet tiedossa - tai niistä ei välitetty. Jopa ihon vaalentamiseen käytetyissä meikeissä oli elohopeaa ja elohopeamyrkytyksen aiheuttamaa hiusrajan nousua otsalla ryhdyttiinkin pitämään muodikkaana. Itse mielsin tässä "vanhoiksi" maaleiksi ikäänkuin näitä muovilatekseja edeltävien maalien sukupolven: Miranolit ym.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: urogallus - maaliskuu 13, 2019, 11:47:19
Eikös nämä stydit myrkkymaalit olleet ennen muuta metallipinnoille? Tällainen käsitys itselläni ainakin on.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: safiiri - maaliskuu 13, 2019, 11:52:53
Lainaus käyttäjältä: urogallus - maaliskuu 13, 2019, 11:47:19
Eikös nämä stydit myrkkymaalit olleet ennen muuta metallipinnoille? Tällainen käsitys itselläni ainakin on.

Riippuu nyt siitä, mitä myrkkymaaleilla tässä tarkoitetaan. Mutta kyllä esim. Miranol oli suositeltua vaikkapa puukalusteisiin ja oviin. Joskus aiemmin ei ollut edes oikeasti toimivia vesiliukoisia huonekalumaaleja. Ensimmäiset versiot olivat aika khenoja nykyisiin verrattuna. 70-luvulla meni meillä yksi iso kirjahylly pilalle, kun siihen valittiin silloin uuden sukupolven maalina markkinoitu vesiohenteinen huonekalumaali. Kirjat liimautuivat maalipintaan kiinni vielä vuosia maalaamisen jälkeen. Ihan "kivat" höyryt Miranolista irtoaa. Hyvä tuuletus on kyllä tarpeen maalatessa.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 13, 2019, 15:06:06
Tässä on mielenkiintoista tietoo. Olenkin usein miettinyt, millä ennen maalattiin. Vielä kun olisi kuvia maalipurkeista.

https://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/tuotteet/tuotteet_aakkosjarjestyksessa/tuotehistoria/tikkurilan_tuotteet_kautta_aikojen

Espoon Bauhausissa oli tarjouksessa vanhentunutta mustaa Ferrexiä, jota ostin muutaman pöntön. Hyllyssä oli hinta 99  euroa, mutta kassalla otettiin vain 89 euroa, jos nyt oikein muistan.

Myöhemmin löysin vielä yhden pöntön punaista Ferrexiä samaan hintaan ja ostin senkin. Jäi harmittamaan, että en sattunut liikkeeseen silloin, kun punaista maalia oli ollut enemmän. Ferrex on pohjamaali, joten värillä ei tavallaan olen väliä, mutta jotenkin punainen tuntuu luontevammalta. Sillä maalatusta pinnasta näkee paremmin yksityiskohdat. Musta on mustaa, kuten tiedetään.

Liuotinohenteisista peltikattomaaleista Kirjo on osoittautunut paremmin kiiltonsa ja tummuutensa säilyttäväksi kuin Panssarimaali. Kun näillä kahdella maalaa vierekkäin mustaa, Panssarimaalilla maalattu pinta alkaa erottua vähitellen siten, että se harmaantuu. Muutaman vuoden kuluttua ero on jo dramaattinen. Kirjo säilyttää mustan sävynsä paremmin.

Minulla oli kerran jotain epämäääräistä vesiohenteista halpaa peltikattomaalia, jota käytin johonkin sekoitukseen. Pensseliä puhdistaessani vetelin maalia erilaisiin paikkkoihin kuten tynnyrien kylkeen ja kottikärryn pelteihin ja mitä nyt sattui olemaan lähettyvillä. Pinnat olivat täysin puhdistamattomia ja lisäksi pahasti pintaruosteessa. Ja arvatkaapa mitä. Tuo epämäääräinen halpa maali oli niin hyvää, että ruoste pysähtyi, ja huitaisten tehdyt maalipinnat ovat vieläkin täysin virheettömät, eikä ruoste ole tullut esille. Erinomaista maalia siis. Ongelma on vain se, että en tiedä, mitä tuo maali oli. En muista. Se oli jokin heräteostos ja täysin tuntematon maalimerkki minulle. Kaiken lisäksi halpaa.

Niin hullulta kuin se tuntuukin, luulen vesiohenteisten ruosteenesto- ja peltikattomaalien olevan parempia kuin liuotinohenteisten. Johtuneeko siitä, että vesiohenteinen kuivuu heti ja jää lopulliseen koostumukseensa. Liuotinohenteinen sen sijaan kuivuu hitaasti ja kutistuu tai jotenkin muuttuu ajan kuluessa. En tiedä.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 15, 2019, 12:59:06
Harmittaa kun nelisen vuotta sitten ammattimaalarien maalaama puutalo on alkanut kerrustella pois, kämmenenkokoisina laikkuina, vaikka vanha maali huolellisesti poistettiin ennen uudelleenmaalausta. Omistin kerran puutalon joka oli uutena maalattu punamullalla. Puolihuolimattomasti uutta vanhan päälle ja tuli todella hieno, ja kestävä. Ei irtoile.

Toinen hyvä maalausaine on kalkki. Ohuella kalkkivellillä kun sivelee tiili- tai rappauspintaa niin jälki on hienoa ja paikkaaminen myöhemmin helppoa. Kreikan ja Espanjan kokemusten mukaan sietää myös kuumuutta ja hengittää.

Onko kellään tietoa, voiko kalkkimaalilla maalata uutta puupintaa ja miten hyvin pysyy siinä?

YHTEENVETO: Suurin osa maaleista on silkkaa huijausta. Kehittymätön kemian sovelluslaji, ainakin vielä. Hinnatkin huimaa päätä.

Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 15, 2019, 14:11:11
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 15, 2019, 12:59:06
Harmittaa kun nelisen vuotta sitten ammattimaalarien maalaama puutalo on alkanut kerrustella pois, kämmenenkokoisina laikkuina, vaikka vanha maali huolellisesti poistettiin ennen uudelleenmaalausta. Omistin kerran puutalon joka oli uutena maalattu punamullalla. Puolihuolimattomasti uutta vanhan päälle ja tuli todella hieno, ja kestävä. Ei irtoile.

Toinen hyvä maalausaine on kalkki. Ohuella kalkkivellillä kun sivelee tiili- tai rappauspintaa niin jälki on hienoa ja paikkaaminen myöhemmin helppoa. Kreikan ja Espanjan kokemusten mukaan sietää myös kuumuutta ja hengittää.

Onko kellään tietoa, voiko kalkkimaalilla maalata uutta puupintaa ja miten hyvin pysyy siinä?

YHTEENVETO: Suurin osa maaleista on silkkaa huijausta. Kehittymätön kemian sovelluslaji, ainakin vielä. Hinnatkin huimaa päätä.

Nämä nykyaikaiset lateksimaalit ovat viheliäinen keksintö. Maalissa on aivan olennaisen tärkeää se, miten vaivalloista on huoltomaalaus. Siinä ei ole vanhan kunnon keittomaalin (punamulta, keltamulta) voittanutta. Niitä saa myös muita värejä kuin sitä punaista. Kestävyys oman kokemuksen mukaan on loistavan hyvä ja huoltomaalaus erittäin helppoa. Pohjatöiksi riittää pieni harjaus teräsharjalla ja paikkamaalauskin upppoutuu vanhaan tosi helposti.

Sen sijaan nuo lateksit ovat tajuttoman työläitä huoltomaalata. HIrveää skrabaamista ja silti pinta helposti jää epätasaiseksi. Usein vanhassa talossa lateksi ei toimi ollenkaan, sillä niissä useinkaan ei ole tuuletusrakoa vuorilaudoituksen alla. Silloin maali hilseilee nopeasti aivan takuuvarmasti. Tai siis. - lähtee isoina rumina kielekkeinä.

Keittomaali taas vanhenee kauniisti hiljalleen hiipuen ja värinsä menettäen. Ainakaan meillä se ei ole myöskään yhtään kerännyt homepilkkuja. Oman maalimme ostimme valmiina sekoituksena, mutta kuulemma itsekin voi kyllä keittää, Maalaaminen on huoletonta, sillä jäljestä tulee hyvää vaikka lastenkin maalaamana. Eikä maali haise.

Lateksi on myös hankala mikromuovin lähde, jonka kulkeutumista luontoon  on täysin mahdotonta estää.

Itse en haluaisi enää koskaan maalata puutaloa millään muulla kuin keittomaalilla.  Värejä on punaisen ja keltaisen lisäksi ainakin musta, harmaa ja vihreä.

http://www.perinnemestari.fi/kunnostaminen/artikkelit/keittomaali-puna-ja-keltamulta

Tarkkana pitää olla ostoksia tehdessään, sillä monissa latekseissa on harhaannuttavia nimiä kuten "punamaali".
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 17, 2019, 19:38:15
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 13, 2019, 10:31:23
Esim.

....
Mineraalitärpätti
......
Lakkabensiini

ynnä muutama muu.

Mineraalitärpätti ja lakkabensiini on samaa tavaraa.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 17, 2019, 20:51:12
Onko se pelkkä urbaalilegenda, että ennen aikaan maalarit olivat usein juoppoja? Ja päivän mittaan humaltuivat tinnerihöyryistä siinä missä viinannaukkailustakin? Jokin noista ohenteista, taitaa olla juurikin tinneri, on neurotoksista, koska liuottaa rasvaa ja siten hermosolujakin. Paljain käsin siihen ei kannata koskea, sillä se menee ihon läpi. Eikä kyllä hengitelläkään. Eikös imppaus aiheuta aivovaurioitakin, peruuttamattomia?
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 17, 2019, 21:09:05
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 17, 2019, 20:51:12
Onko se pelkkä urbaalilegenda, että ennen aikaan maalarit olivat usein juoppoja? Ja päivän mittaan humaltuivat tinnerihöyryistä siinä missä viinannaukkailustakin? Jokin noista ohenteista, taitaa olla juurikin tinneri, on neurotoksista, koska liuottaa rasvaa ja siten hermosolujakin. Paljain käsin siihen ei kannata koskea, sillä se menee ihon läpi. Eikä kyllä hengitelläkään. Eikös imppaus aiheuta aivovaurioitakin, peruuttamattomia?

Itse törmäsin tuolaiseen stereotypiaan joskus viime vuosituhannella. Erinomaisessa Antti Litjan tähdittämässä elokuvassa Mies joka ei osannut sanoa ei oli tuollainen maalarin "arkkityyppi". En tosin itse tunne maalareita juuri muutamaa taidemaalaria lukuunottamatta, enkä siksi osaa arvioida miten asia on.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: safiiri - toukokuu 17, 2019, 21:24:47
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - toukokuu 17, 2019, 21:09:05
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 17, 2019, 20:51:12
Onko se pelkkä urbaalilegenda, että ennen aikaan maalarit olivat usein juoppoja? Ja päivän mittaan humaltuivat tinnerihöyryistä siinä missä viinannaukkailustakin? Jokin noista ohenteista, taitaa olla juurikin tinneri, on neurotoksista, koska liuottaa rasvaa ja siten hermosolujakin. Paljain käsin siihen ei kannata koskea, sillä se menee ihon läpi. Eikä kyllä hengitelläkään. Eikös imppaus aiheuta aivovaurioitakin, peruuttamattomia?

Itse törmäsin tuolaiseen stereotypiaan joskus viime vuosituhannella. Erinomaisessa Antti Litjan tähdittämässä elokuvassa Mies joka ei osannut sanoa ei oli tuollainen maalarin "arkkityyppi". En tosin itse tunne maalareita juuri muutamaa taidemaalaria lukuunottamatta, enkä siksi osaa arvioida miten asia on.

Luultavasti puolet tarua ja puolet totta, sillä työväestön juomatavat lienevät olleen aina vähän enemmän sinne juoppoussuuntaan kallellaan. "Fiinimmän" väen tapa käyttää alkoholia on aina hyväksytty toiseen tapaan. Heille myös ongelmajuominen on ollut helpompaa pitää piilossa. Itse alkoholin määrässä tai addiktion tasossa ei ehkä ole niinkään suuria eroja.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 17, 2019, 21:41:35
Haa. Google löysi haulla alkoholismi ammateittain aivan heti seuraavan tiedon USA:sta:

LainaaAmmatit, joissa kuolee todennäköisimmin alkoholismiin (huom. eri väestöryhmien tiedot eivät ole vertailukelpoisia):

Valkoiset miehet:

1. Baarimestari (kuolevat alkoholismiin 2,33 kertaa keskiarvoa todennäköisemmin)

2. Jalkinekoneenkäyttäjä (2)

3. Katontekijä (1,87)

4. Maalari (1,85)

5. Kokki (1,77)

6. Merimies (1,75)

7. Rakennustyöntekijä (1,72)

8. Kipsilevyn asentaja (1,71)

9. Muusikko (1,65)

10. Betoninvalaja (1,65)

11. Huvipuistotyöntekijä (1,61)

12. Maanviljelijä (1,59)

13. Maanmittaaja (1,51)

14. Puutarhuri (1,5)

15. Kokolattiamaton asentaja (1,5)

16. Mainostyöntekijä (1,47)

17. Roskakuski (1,45)

Valkoiset naiset:

1. Baarimestari (2,89)

2. Toimittaja (2,28)

3. Muusikko tai säveltäjä (1,87)
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 26, 2019, 17:55:34
Tilasin viime vuonna... vai onko siitä jo kauemmin... Saksan Amazonista ootraustyökalun. Lähetys tuli Kiinasta. Tänä kesänä aion vihdoin kokeilla välinettä. 

"Both the wood grain rocker and graining comb should be available for sale at a local home-improvement store or craft store. They're generally inexpensive, and should cost under $20 USD."

Yhdysvalloissa näitä saa paikallisista kaupoista, mutta Suomessa en ole nähnyt tuollaista vielä koskaan kaupassa. Suomalaisella nettisivulla niitä on myynnissä, mutta hinta on korkea.

https://www.wikihow.com/Grain-Wood

Harmillista, että en tullut ostaneeksi ohjeessa mainittua kumikampaa... vai mikä se on. Onnistuisikohan sellaisen tekemään itse kumisesta paklauslastasta. Tai voisiko käyttää nailon vai silikoni vai mikä se on -sutia, joita käytetään keittiössä.

https://www.amazon.com/Allway-GT3-Graining-Tool-Set/dp/B003BKPRNQ
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: Brutto - toukokuu 26, 2019, 18:16:41
Nuo erikoistyökalut ovat ootrauksessa hyvin epäortodoksisia. Ammattilainen käyttää syykuvion tekemiseen eripaksuisia puutikkuja joiden päähän kietaistaan puuvillarätti.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 15, 2020, 22:55:33
En ole ammattilainen enkä toisaalta ole vieläkään kokeillut tuota ootraustyökalua. Jokohan tänä kesänä tulisi tilaisuus kokeilla.

Nyt aivan eri aiheeseen eli valokuviin. Onhan valokuvauskin tavallaan "maalaamista", jos käsite oikein laveasti ymmärretään. Todellinen syy valokuvien esille ottamiseen tässä yhteydessä on kuitenkin se, että siitä ei ole muutakaan ketjua, vai onko?

Tämä netistä löytyvä valokuva (http://www.kolumbus.fi/~kd4997/Lunkula/Pantsukovin%20albumi/Talo%20Lunkulassa-700.jpg) on otettu sota-aikaan. Se esittää jatkosodan aikana Mantsinsaarelle rakennettua omakotitaloa, jossa sen rakentaja ei ehtinyt kauan asua, kun talo oli jätettävä.

En tiedä, toimiiko seuraava Facebook-linkki, mutta jos toimii, niin tämä kuva (https://scontent-hel2-1.xx.fbcdn.net/v/t31.0-8/10448409_743158362403157_2549218208220286442_o.jpg?_nc_cat=105&_nc_sid=1480c5&_nc_ohc=pmO_o8Rs-SwAX9p67A4&_nc_ht=scontent-hel2-1.xx&oh=106480a994f441cbc7a0cfededb7d658&oe=5EBCF6C3) on otettu myös jatkosodan aikana. Siinä näyttelijä Tauno Palo on lähdössä viihdytyskiertueelle.

Se, mitä ajan takaa, on ero kuvien laadussa. Ensimmäinen on todennäköisesti otettu yksityishenkilön halvalla "laatikkokameralla", mitkä aikoinaan olivat yleisessä käytössä. Toinen kuva on otettu puolustusvoimien TK-kuvaajien kameralla, joista tunnetuimpia olivat Contaxit ja Rolleiflex. Kuvaajien käytössä oli kai muitakin paremman puoleisia kameramerkkejä. Jälkimmäinen kuva on niin terävä, että eturivin naisen puvuissa olevien nappien reiätkin erottuvat.

Harrastekäytössä olleet laatikkokamerat olivat kuvanlaadultaan niin vaatimattomia, että mitään vertailukohtaa ei oikein nykypäivänä löydy. Kaikkien halvimmalla digikameralla ja kännykällä saa yleensä parempia kuvia. Laatikkokameroilla otettujen kuvien heikkoa laatua korostaa se, että kuvaajat eivät osanneet ottaa vaatimattomasta kamerastaan kaikkea irti. Kameran annettiin tärähtää, filmi valotettiin väärin ja niin edelleen. Ei ollut nykyaikaista automatiikkaa. Heikollakin kameralla saa edes jonkinlaisen kuvan, kun tiedostaa sen rajoitteet ja toimii sen mukaisesti. Yksi kuvia heikentävä tekijä oli niiden valmistusprosessi, jossa laadusta ei aina välitetty. Kuviin jäi naarmuja ja roskatäpliä ja valottuneita läikkiä ja epätarkkaa valotusta. Ne tehtiin huitaisemalla.

Lähes niin kauan kun valokuvausta on harrastettu, on myös pystytty ottamaan teräviä ja oikein valotettuja kuvia. On harhaluulo, että vanhat kuvat olisi aina jotenkin huonoja. Tällainen väärä käsitys voi johtua esimerkiksi siitä, että julkisuudessa esitetyt vanhat kuvat ovat usein kopion kopion kopioita. joista sävyt ovat kadonneet kopioinneissa ja erilaiset virheet puolestaan lisääntyneet.

Viimeinen lenkki huonoissa kuvissa on ihminen, joka julkaisee kuvan netissa, esimerkiksi Facebookissa. Monesti tekee oikein pahaa katsoa, kuinka hieno kuva pilataan tässä viimeisessä vaiheessa.  Uhh...

Eiköhän jaarittelu riitä tästä aiheesta. Loppukevennyksenä vielä yksi... kuva. Sitä ei pidä katsoa kauan, tai silmät väsyvät. Etsin aivan muunlaisia kuvia, mutta...

https://i.imgur.com/Vis9m42.gif
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 16, 2021, 12:49:18
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 17, 2019, 21:41:35
Haa. Google löysi haulla alkoholismi ammateittain aivan heti seuraavan tiedon USA:sta:

LainaaAmmatit, joissa kuolee todennäköisimmin alkoholismiin (huom. eri väestöryhmien tiedot eivät ole vertailukelpoisia):

Valkoiset miehet:

1. Baarimestari (kuolevat alkoholismiin 2,33 kertaa keskiarvoa todennäköisemmin)

2. Jalkinekoneenkäyttäjä (2)

3. Katontekijä (1,87)

4. Maalari (1,85)

5. Kokki (1,77)

6. Merimies (1,75)

7. Rakennustyöntekijä (1,72)

8. Kipsilevyn asentaja (1,71)

9. Muusikko (1,65)

10. Betoninvalaja (1,65)

11. Huvipuistotyöntekijä (1,61)

12. Maanviljelijä (1,59)

13. Maanmittaaja (1,51)

14. Puutarhuri (1,5)

15. Kokolattiamaton asentaja (1,5)

16. Mainostyöntekijä (1,47)

17. Roskakuski (1,45)

Valkoiset naiset:

1. Baarimestari (2,89)

2. Toimittaja (2,28)

3. Muusikko tai säveltäjä (1,87)

Ihmetyttää tässä luettelossa se seikka, että naistoimittajien juoppous on noin yleistä, mutta miespuolisista ei ole mainintaa 17 "parhaan" joukossa. Ainakin oman kokemukseni mukaan myös miespuolisille toimittajille maistuu...
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 17, 2021, 11:44:17
^
Miten tuon soveltaisi suomen oloihin, taitaa  monet ammatit olla täältä kadonneet.

Mutta yleisesti ottaen kannattaisi jättää koko työnteko "köyhien hommaksi, jos se altistaa alkoholisairauksiin.
Toimitusjohtajia ja vapaaherroja ei näkynyt listoilla ainakaan olevan, eli ilmeisen raittista poppoota.
Otsikko: Vs: Maalit ja pensselit, kehitys ja tulevaisuus
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 17, 2021, 13:32:27
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 17, 2021, 11:44:17
^
Miten tuon soveltaisi suomen oloihin, taitaa  monet ammatit olla täältä kadonneet.

Mutta yleisesti ottaen kannattaisi jättää koko työnteko "köyhien hommaksi, jos se altistaa alkoholisairauksiin.
Toimitusjohtajia ja vapaaherroja ei näkynyt listoilla ainakaan olevan, eli ilmeisen raittista poppoota.

Maalari nyt kuitenkin edelleen sinnittelee olemassa, vaikka kai aika moni onkin virolainen.