kantapaikka.net

Nivelrikon uudet hoitokäytännöt (https://www.youtube.com/watch?v=lejmQLUAZOo) (Youtube, Turun seudun nivelyhdistys ry: dos, ylilääkäri, TYKS Tules toimialua, Ville Äärimaa luennoi)

Nivelrikko on nivelen sairaus, jossa nivelrusto (joka on sileä ja liukas) vähitellen katoaa, ja luun pää alkaa röpelöityä hangatessaan toista luuta vasten esimerkiksi lonkan nivelkuopassa. Perimä, ylipaino ja erilaiset vammat altistavat nivelrikolle, ja yleensä sitä esiintyy yli 50-vuotiailla, mutta jo 30-vuotiailla voi olla nivelrikko, ja toisaalta on 100-vuotiaita, joilla ei ole minkäänlaista nivelrikkoa.

Se, mikä ainakin aiheuttaa kipua, on kun luun pää vaurioituu kulumassa, ja turpoaa eli muodostaa luukystan. (Niveleen voi muodostua myös luulippa, osteofyytti, mutta en tiedä aiheuttavatko ne kipua - liikerajoituksia kyllä voivat aiheuttaa mm. olkanivelessä). Nivelrikkokipu esiintyy aaltomaisesti, on parempia ja huonompia jaksoja. Luennon mukaan kipu on nousujohteista.

Kipu on vaarallinen. Kipu itsessään altistaa sydäntapahtumille ja kuolleisuudelle (itselleni uusi asia videossa). Ja kipu vie yöunet. (Itse veikkaan, että sydäntapahtumat ja kuolleisuus voivat johtua kivun aiheuttamista huonoista yöunistakin, mutta ehkä kipu myös lisää stressihormoneja, jotka lisäävät sydäntapahtumia ja kuolleisuutta nekin?) Kipua kannattaa siis hoitaa.

Siinä vaiheessa, kun nivelrikkokipua esiintyy yötä päivää, on nivelrikko edennyt jo pitkälle.

Nivelrikko myös heikentää nivelen toimivuutta, mm. kaventaen liikelaajuuksia (lonkka - sisäkierto, polvi - ääriojennus, olkapää - ulkokierto). Lonkan nivelrikossa ei esim. saa aina sukkia jalkaansa tai taivu leikkaamaan varpaankynsiään, varsinkin aamuisin.

Nivelrikkokipu voi myös heijastella muualle, esim. lonkan nivelrikko voi aiheuttaa heijastuskipua alaselkään. Se voi myös aiheuttaa turvotusta esim. polvessa polven nivelrikossa.

Hoidoksi luento mainitsee:
- informointi
- ennaltaehkäisy (laihduttaminen, nivelvammojen välttäminen, riskiryhmien tunnistaminen (suvut))
- kipulääkitys
- fysioterapia
- tekonivelleikkaus

Ennaltaehkäisyyn kuuluu tavoite-BMI alle 25 kg/m2, ja myös työ- ja harrastusergonomiasta huolehtiminen, ja sopivaan liikuntaan kannustaminen.

Rasvakudos erittää sytokiinejä, jotka nekin voivat olla osa nivelrikkoprosessia ja pahentaa sitä. (Aloituskirjoituksen videolta.)

Sääli vaan, että ainakin itselläni kaikki yritykset laihduttaa johtavat lihomiseen.

(Aloituskirjoituksen videolta.)

Nivelrikon lääkehoito on ensisijaisesti parasetamoli, ja jos se ei auta, niin tulehduskipulääkkeet. Parantavaa tai ehkäisevää lääkehoitoa ei ole, vaan vain oireita lievittäviä.

Itselläni parasetamoli ei auta. Ja olen eläissäni joutunut syömään niin paljon kipulääkkeitä, että vatsa ei kestä tulehduskipulääkkeitä kaiketi todettujen limakalvovaurioiden takia. Nyt on ihan perkeleenmoiset närästykset ja aamuöiset refluksit (parin?) viikon takaisen tulehduskipulääkekuurin takia. Refluksit pakottavat nousemaan ylös makuuasennosta, eli häiritsevät yöunta, ihan kuin yöunia häiritsvissä nivelrikkokivussakin ei olisi tarpeeksi kestämistä.

Farmasisti suositteli Somacia eli happosalpaajaa vatsansuojaksi ennen tulehduskipulääkkeen ottoa. Somac pitää ottaa 1 h ennen tulehduskipulääkettä. (Itselläni Somac ei juurikaan ole koskaan auttanut.) Olisi pitänyt kyllä ottaa sitä saamarin Somacia.

(Aloituskirjoituksen videolta.)

Fysioterapia
--------------
- Lihaskuntoa ja liikelaajuuksia ylläpitävät harjoitteet
- Kylmähoidot (en ole kokeillut)
- Ortoosit (varsinkin jos nivel pettää kokonaan alta)
- Apuvälineet (esim. sukanvetolaite, tarttumapihdit, korotuspalat vessanistuimeen jne.)

Oma kokemukseni on, että osaavan fysioterapeutin opastama liikeharjoittelu sekä vähentää kipua että lisää liikeraajuutta ja toimintakykyä. (Fysioterapeuteissa on suuria eroja ammattitaidossa.)

(Aloituskirjoituksen videolta.)

Leikkaushoitoon päädytään ihan vihoviimeisenä keinona, jos kipulääkkeet eivät enää auta, ja jos toimintakyky menee ihan olemattomaksi, ei esim. pysty kävelemään kuin kymmeniä tai satoja metrejä, tai jos tulee nivelen virheasentoja (esim. polvi vinksin vonksin), tai on liikevajautta (esim. polvi ei suoristu enää). Tai jos nivel on täysin luhistunut, eli nivelen linjaus tai muoto on häipynyt.

Leikkaus ei paranna, eikä nivelestä tule leikattuna kuin uusi, vaan leikkaus on oireen hoitoa. Nivelen pitää olla "tarpeeksi huonossa kunnossa" ennen kuin leikkaukseen päädytään, jotta leikkaus toisi paremman tilanteen kuin  mitä oli ennen leikkausta. Toisaalta ei leikkauksen lykkäämistä pidä pitkittääkään liiaksi, sillä jos nivel on luhistunut, se voi tuoda omanlaisiaan teknisiä ongelmia leikkaukseen.

Leikkauksen vasta-aiheita ovat mm.   
- infektio (esim. nivelen tulehdus on ehdoton vasta-aihe, ja esim. hampaissa ei saa olla tulehduksia)
- henkeä uhkaava perussairaus
- päihderiippuvuus
- lihavuus

Uusista hoidoista.

Rustosiirrännäiset joko itseltä toisesta kohtaa kehoa tai luovuttajalta. Lopputulema on, että rustosta tulee arppikudosta, eikä kovin sileää, ei toimi kovin hyvin.

(Lääkkeillä ei ole onnistuttu kasvattamaan rustoa.)

Lihavuus vasta-aiheena.

Eräälle tuttavalleni on annettu 100 kg raja, mitä enempää hän ei saisi painaa, muuten eivät olisi leikanneet. On noin 165-170 pituinen nainen. Hänen onnistui laihduttamaan, ja leikkaus onnistui hyvin.

Muutamia syytä:
- Laihduttaminen itsessään helpottaa oireita
- Rasvan välittäjäaineet (sytokiinit) lisäävät oireilua
- Tekonivelet kuluvat sitä enemmän, mitä enemmän painoa on
- Ylipainoisilla infektioriskit ja leikkausriskit ovat isommat

Mutta THL:n Tekonivelrekisterin (FAR, Finnish Arthroplasty Registry) mukaan kyllä ylipainoisiakin leikataan:
https://www.thl.fi/far/#data/hip_bmi
---
Mutta on tutkittu sitäkin, että myös ylipainoiset hyötyvät leikkauksesta.

Opinnäytetyö (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/145166/Kilpelainen_Salla-Mari_Lehtinen_Tuuli.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Ylipaino lisää infektioriskiä. Se hidastaa leikkauksesta toipumista, lisää riskiä
tekonivelen irtoamiseen ja huonompaan toiminnalliseen lopputulokseen, teko-
nivelen virheasentoon ja liikelaajuuteen. Leikkaus on vaarallisempi ylipainoi-
selle potilaalle, vaikka ylipaino ei olekaan ehdoton este leikkaukselle (Virolai-
nen 2010, 1850–1851). Riskiä lisäävät lähinnä ylipainon liitännäissairaudet
kuten tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, metabolinen oireyhtymä, se-
pelvaltimotauti, obstruktiivinen uniapnea ja astma. Merkittävästi ylipainoista
potilasta, jonka BMI on > 35, tulee motivoida painon pudotukseen kuntoliikun-
nan ja ruokavalion avulla. Monipuolinen ravitsemus ja riittävä nesteytys edis-
tävät myös normaalipainoisilla haavojen paranemista ja kudosten vastustus-
kykyä. Hyvä yleiskunto ja alaraajojen lihasvoimat edistävät leikkauksesta toi-
pumista. BMI > 40 potilaiden elektiivinen leikkaaminen ei ole suositeltavaa.
(Ahonen 2016, 728–729; Erämies 2015a; Eskelinen ym. 2015)

Mutta toisaalta:

Duodecim, Käypä hoito:
Ylipainon merkitys polven ja lonkan tekonivelleikkauksen lopputulokseen (https://www.kaypahoito.fi/nak07878)
"Ylipainoisilla potilailla tulisi pyrkiä painon pudotukseen ennen tekonivelleikkausta, mutta ylipaino ei kuitenkaan ole este toimenpiteelle. "
"Tulokset osoittivat, että potilailla, joiden BMI oli yli 35 kg/m2 oli 4.42 kertainen riski dislokaatioon verrattuna potilaisiin, joiden BMI oli alle 25 kg/m2. Kohonnut BMI lisäsi lisäksi infektioriskiä ja heikensi HSS- ja SF-36 tuloksia viiden vuoden kohdalla. Tutkijat toteavat johtopäätöksenä, että vaikka ylipainoisilla komplikaatioriski on suurempi, niin hekin hyötyvät leikkauksesta niin merkittävästi, ettei heitä tulisi jättää hoidon ulkopuolelle. "

^
Liikkumisen puute voi olla osasyynä painonnousulle, jos kipujen vuoksi ei voi kävellä riittäviä päivittäisiä lenkkejä. Parhaassa tapauksessa paino voi lähteä leikkauksen jälkeen jopa putoamaan, kun liikunta tulee jälleen helpommaksi.

Niinpä.

Itselleni on vähän hämärän peitossa se, minkälainen rasitus on hyväksi, ja minkälainen rasitus sitten tulehduttaa nivelen niin pahasti, ettei enää pysty kivulta nukkumaan. Sellainen tuntuma on, että se on ihan päivästä ja kuun asennosta kiinni, milloin sama määrä rasistusta aiheuttaa tulehduksen, ja milloin ei. Ja semmoinenkin vaikutelma on, että kivut voivat tulla vasta parin päivän päästä rasituksesta.

Sitten on kyllä myös nivelystävällistä aerobista liikuntaakin. Uinti, vesijuoksu, pyöräily ja kuntopyöräily, sauvakävely (ehkä?). Ja varsinkin erilaiset fysiojumpat, mm. ison jumppapallon/joogapallon/fysiopallon kanssa.

Isoja iskuja nivelille kuten hyppyjä kannattanee välttää.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 24, 2021, 14:23:57
^
Liikkumisen puute voi olla osasyynä painonnousulle, jos kipujen vuoksi ei voi kävellä riittäviä päivittäisiä lenkkejä. Parhaassa tapauksessa paino voi lähteä leikkauksen jälkeen jopa putoamaan, kun liikunta tulee jälleen helpommaksi.

Lisäksi jos kivun takia yöunet jäävät riittämättömäksi, sekin sekoittaa elimistön (kylläisyys yms.)hormonitasoja, ja voi lihottaa. Sen huomaa mm. niin, että hiilareita ja makeaa ja mättöä tekee mieli juuri huonosti nukuttujen öiden jälkeen.

Itselläni ei ole kokemusta kuin pienten nivelten nivelrikosta, joten en tiedä paljonko niitä kokemuksia voi soveltaa isompiin.

Mutta sauvakävely tosiaan on ollut huomattavan helppoa, sillä sauvojen kanssa kävely on rullaavampaa. Tarvitaan myös ehdottomasti hyvä ja oikealla tavalla jalkaa tukevat lenkkarit. Itselläni Merrelit on erittäin toimivat, koska niissä osuu sisäpohjan jalkaholvin tuki hyvin tasaamaan päkiälle tulevaa rasitusta.

Crosstrainer toimii minulla hyvin, koska siinä jalkapohja on alustassa kiinni eikä kantapää nouse askelluksessa. Tosin, nyt on sali jäänyt viime keväänä enkä ole vieläkään sinne palannut.

Nyt on mennyt pitkään, etten ole kipulääkkeitä syönyt, kun ne pääsi loppumaan. Voi olla, että nyt on pakko pian mennä uusimaan resepti, kun selvästi kylmä alkaa vaikuttaa varpaisiin. Myös jäykäksi luutuneet pari niveltä helposti särkee kylmän seurauksena.

En tiedä, onko tuo pieniin niveliin keskittyvä ihan oma kremppansa, sillä polvet tai lonkat ei ole ikinä oireilleet.

Miten varpaiden nivelrikko diagnosoitiin? (Useammin varpaisiin iskee kai kihti?)

Polvi- ja lonkkanivelrikko (https://www.kaypahoito.fi/hoi50054) (Duodecim, Käypä hoito)
Taulukko 1. Lonkkanivelrikon vaaraa lisäävät tekijät.
Vaaratekijä   Näytön taso   
Ikä   A   
Lihavuus   B   
Lonkkavamma   C   
Raskas liikunta   C   
Raskas fyysinen työ ja painavien taakkojen nosteleminen   B   
Lonkkanivelen epämuodostumat ja kehityshäiriöt   A   
Perimä   B   

Nyt alkoi kiinnostamaan nuo linkkaamani kohdat. Minkähän tyyppinen raskas kuntosaliharjoittelu on pahasta?

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2021, 16:11:43
Miten varpaiden nivelrikko diagnosoitiin? (Useammin varpaisiin iskee kai kihti?)

Tuossa on aika hyvä kuvaus asiasta https://anumykkanen.fi/sairaudet-ja-hoito/pakia-ja-jalkatera/isovarpaan-tyvinivelen-nivelrikko/ tai minusta ainakin vaikutti kovin tutulta.

Muistaakseni tt-lääkäri oman oirekuvaukseni perusteella sen diagnosoi todennäköiseksi ja hoidoksi tulehduskipulääkkeen ja glukosamiinia. Viimeksi mainitun pitäisi jopa helpottaa oireita tai hidastaa sen etenemistä. Useamman vuoden sitä popsin ja kokeeksi jätin pois enkä huomannut mitään eroa.

Sattumoisin kerran taas saatuani lenkkeilypuuskan ja innostuin jopa hiukan juoksemaan pieniä pätkiä, kun oli kivuttomampi vaihe menossa. Muutaman kerran jälkeen tuli toinen nilkkani niin kipeäksi, etten voinut kuin vaivoin nilkuttaa, niin menin sitä näyttämään lääkärille. Jalasta otettiin kuvat ja nilkassa ei ollut mitään rikki, mutta lääkäri sitten jalkaa väännellessä huomasi sen tyvinivelen ja sanoi, että nyt on juoksut juostu. Askellukseni juostessa rikkoisin pien nilkkani kokonaan.  Hän oli nivelrikkoon enemmänkin perehtynyt ja sanoi, että jos olisin 10-15 vuotta aikaisemmin hänen käsiin joutunut, niin olisin paljolta kivulta säästynyt, kun olisi tehty jäykistysleikkaus. Jäykät ne nytkin on, mutta sen verran suoraan on luutuneet, että monesti kävely rasittaa nilkkoja. Tosin nyt vähemmän, kun löysin hyvät kengät.

Varpaiden lisäksi tuota on ollut jo pidemmän aikaa sormien kahdessa uloimmassa nivelessä ja ainakin oikean käden ranteessa. Kun rikoin käteni vuosia sitten, niin silloin rannetta kuvattiin useampaankin kertaan ja siinä on nuo sormetkin näkyneet. Niissä nyt homma kai etenee hitaammin, kun eivät ole niin kovalle rasitukselle alttiina kuin alaraajat. Joskus on kipeämmät ja joskus taas vähemmän.

Kihtihän yleensä näkyy verikokeissa ja siihen viittaavaa minulla ei ikinä ole kuten ei mitään reumaankaan viittaavaa.

Kihti yleensä näkyy verikokeissa, muttei aina.

Itselläni on ollut jo nuoresta aikuisuudesta asti ns. subkliininen kihti, jossa labra-arvot ovat viitearvojen sisällä, mutta oireita on välillä. Ehkä liittyy alhaiseen kipukynnykseen. Esimerkiksi 1-2 olutta (tai muu alkoholikin), tai sokerinen jälkkäri, tai isompi määrä parsakaalia jne. voivat pamauttaa sormet kipeiksi jo muutamassa tunnissa. Yleensä kihti oireilee muilla ihmisillä varpaissa, joten tämä on vähän outo. Mutta ei se nivelrikkokkaan tai reumakaan ole, koska ei kalja niitä kai saisi riehaantumaan.

Kyselin (varpaiden) nivelrikon diagnoosista, kun näyttäisi siltä, että röntgenkuvat eivät nivelrikossa ole kovin hyviä indikaattoreita (voi olla muutoksia nivelissä ilman että on kipua, ja voi olla kipuja ilman että muutoksia nivelissä).

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2021, 14:48:42
Niinpä.

Itselleni on vähän hämärän peitossa se, minkälainen rasitus on hyväksi, ja minkälainen rasitus sitten tulehduttaa nivelen niin pahasti, ettei enää pysty kivulta nukkumaan. Sellainen tuntuma on, että se on ihan päivästä ja kuun asennosta kiinni, milloin sama määrä rasistusta aiheuttaa tulehduksen, ja milloin ei. Ja semmoinenkin vaikutelma on, että kivut voivat tulla vasta parin päivän päästä rasituksesta.

Minullahan meni, kuten olen kertonut, polvet kipeiksi kolmeksi viikoksi jo 2017 kun nousin jalat ihan totaalisen väärässä asennossa lattialta (typerän somessa olleen "käsillä auttamatta lattialta ylös -haasteen vuoksi). 2018 alkoi puolen vuoden polvihelvetti kiitos yhtäaikaisten pitkien kävelylenkkien (max 14 km), portaiden nousun (pitkät) ja treeneissä suoritettujen kyykkyjen (tod.näk. tein ne päin helvettiä kun en ollut aiemmin moisia harrastanut). Rtg-kuvissa "lievät alkavat kulumat" ja omalääkärin mukaan se ei kipua selittänyt. Mobic (joka on nivelrikkolääke) ei muistaakseni auttanut millään tavalla. Ei myöskään glukosamiini, tai mitkään tökötit polvissa; tosin kylmävoide vei kivun hetkeksi.

Epäilen että tuona vuonna 2018 puhjennut fibromyalgia on koventanut ja pidentänyt kipuja joiden ei välttämättä olisi tarvinnut silloin (ehkei nytkään?) olla muutoin sitä sorttia kuin olivat.

Oik. polvessa oli merkintöjeni mukaan ollut jotain häikkää myös jossain vaiheessa 2019, jos oikein muistan, mutta joulukuussa 2020 oikea polvi tuli niin kipeäksi etten kyennyt kävelemään normaalisti. Jälleen kipu kesti puoli vuotta. Tuolloin yllykkeenä kivun alkamiseen olivat peräkkäiset kahdet treenit joissa tehtiin kierrepotkuja. Treeneissä itsessään en muista kipua esiintynee, mutta myöhemmin se sitten pamahti ja pahaksi. En ole ihan varma kipuilivatko polvet öisin jo 2018, mutta ainakin ovat kipuilleet joulukuun 2020 jälkeen.

Oli tässä ehkä nelisen kuukautta kohtalainen olo. Nyt vihlaisi keskiviikkona häijysti ja ilmeisesti "taas mennään". Saattoi jalka jotenkin jäi vääntyä polvea häiritsevällä tavalla tiistain painitreeneissä. Silloinkaan en kyllä itse treenien varrella havainnut mitään kipua.

Näyttää siltä että minun pitäisi näiden polvieni kanssa varoa ihan helvetisti kaikkea vähäisintäkin väärän suuntaista liikettä. Mutta kaikenlaista sattuu, ja vaikken treenaisikaan, niin eiköhän jotain aina kumminkin saattaisi tulla. Pomppimista sun muuta jyskytystä en harrasta lainkaan, ihan vaikka vaan fibronkin takia kun se ei tykkää tärinästä. Kävellä on pakko, ja yritän mahdollisimman pitkälti kävellä normaalisti, koska kaikenlainen lieväkin ontuminen ennenpitkää tekee taas häikkää selkään. Selkä- ja polvivaivat kun vuorottelevat aika rapsakkaa tahtia minulla.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2021, 12:36:34
(Aloituskirjoituksen videolta.)

Nivelrikon lääkehoito on ensisijaisesti parasetamoli, ja jos se ei auta, niin tulehduskipulääkkeet. Parantavaa tai ehkäisevää lääkehoitoa ei ole, vaan vain oireita lievittäviä.

Itselläni parasetamoli ei auta. Ja olen eläissäni joutunut syömään niin paljon kipulääkkeitä, että vatsa ei kestä tulehduskipulääkkeitä kaiketi todettujen limakalvovaurioiden takia. Nyt on ihan perkeleenmoiset närästykset ja aamuöiset refluksit (parin?) viikon takaisen tulehduskipulääkekuurin takia. Refluksit pakottavat nousemaan ylös makuuasennosta, eli häiritsevät yöunta, ihan kuin yöunia häiritsvissä nivelrikkokivussakin ei olisi tarpeeksi kestämistä.

Farmasisti suositteli Somacia eli happosalpaajaa vatsansuojaksi ennen tulehduskipulääkkeen ottoa. Somac pitää ottaa 1 h ennen tulehduskipulääkettä. (Itselläni Somac ei juurikaan ole koskaan auttanut.) Olisi pitänyt kyllä ottaa sitä saamarin Somacia.

Minulla ei parasetamoli auta kuin päänsärkyyn ja joskus Sirdaludiin yhdistettynä selkäkipuun. Ja minunkaan vatsalleni ei sovi para, vaikka ottaisi vain 1/3 siitä mikä on vuorokauden maksimi ja sen yhden ainoan kerran viikon aikana, niin päivien päästä saattaa taas alkaa happovaivat. Happosalpaajien käyttö on vihoviimeinen resurssi johon menen, ja useimmiten siitä ei tunnu olevan mitään hyötyä. Ennemminkin käy niin että vaivat siirtyvät vain aikajanalla eteenpäin tulevaisuuteen. Tai pahenevat. Tällähän on tieteellinen selitys se että keho lisää hapon tuotantoa, jopa happoa tuottavien solujen määrää, kun ihminen käyttää happosalpaajaa. Itse yritänkin sinnitellä useimmiten pelkillä happoa laimentavilla lääkkeillä.

Netissä on väitetty että gluteeniherkkyys tai keliakia voisi aiheuttaa närästystä. Jos mitään erityistä tarvista gluteeniruokien syömiselle ei ole, voihan sitäkin kokeilla että jättää ne pois. Jotkut fibrootikot väittäneet päässeensä jopa fibrostaan eroon sillä tavalla. (Minä en.)

Nyt olen jälleen aloittanut glukosamiinin vähän kuin kerta kiellon päälle. En odota mitään, kun ei 2018 mitään tapahtunut. En jaksa uskoa että joku aine auttaa mikäli kipujen poistuminen tapahtuu 6 kk päästä...

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2021, 17:31:30
Polvi- ja lonkkanivelrikko (https://www.kaypahoito.fi/hoi50054) (Duodecim, Käypä hoito)
Taulukko 1. Lonkkanivelrikon vaaraa lisäävät tekijät.
Vaaratekijä   Näytön taso   
Ikä   A   
Lihavuus   B   
Lonkkavamma   C   
Raskas liikunta   C   
Raskas fyysinen työ ja painavien taakkojen nosteleminen   B   
Lonkkanivelen epämuodostumat ja kehityshäiriöt   A   
Perimä   B   

Nyt alkoi kiinnostamaan nuo linkkaamani kohdat. Minkähän tyyppinen raskas kuntosaliharjoittelu on pahasta?

Ei varmaan minkäänlainen sinänsä- eri asia jos siitä treenauksesta tulee pakkomielle ja rasittaa itseään liikaa omien kykyjensä ylärajoille.

Toistuvat työtkin raskaissa ammateissa kuluttavat liikakäytön vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2021, 17:31:30

Nyt alkoi kiinnostamaan nuo linkkaamani kohdat. Minkähän tyyppinen raskas kuntosaliharjoittelu on pahasta?

Ihan nyt mutulla sanoisin, että raskailla painoilla jalkakyykky ja -prässit. Varmaan pientä painoa voi olla oman kehon painon lisäksi, jotta saa lihaksia käytettyä. Kannattaa panostaa enemmän pitkiin sarjoihin. Sen lisäksi varmasti on hyväksi treenata liikeratoja niin, että liikkuvuus ei huonone.

Jos minulle olisi noissa isoissa nivelissä ongelmia, niin uhraisin kyllä jonkun pennosen siihen, että hakisin neuvoa fysioterapeutilta. Onkohan noilla omia erikoisaloja? Ainakin itse muistaisin, että on. Joten jos mahdollista, niin etsisin vielä nivelrikkopotilaiden jumppauttamiseen erikoistunutta neuvontaa. Niin ei tulisi nettifoorumilta mutuohjeiden perusteella tehtyä väärin ja pahimmassa tapauksessa saatua itsensä entistä vaivaisemmaksi.


Kipu sinällään ei ole este tehdä jotain. Palaan takaisin omiin varpaisiini, joista sentään tiedän jotain :)

Noissa tyvinivelten nivelrikossahan vähitellen nivel luutuu ja jäykistyy. Mutta se vie aikaa. Oikeassa jalassa se vei muutaman vuosikymmenen. Niin kauan kun nivel merkittävästi liikkui melkein jokainen kävelemään lähteminen tuntui kuin nivelessä olisi ollut lasinsiruja. Sen vuoksi jokainen kävelylenkille lähtö tuntui erittäin vastenmieliseltä. Ei vaan halunnut sitä kipua. Lähdön jälkeen, kun olin kävellyt ehkä noin 15-20 minuuttia, kipu hiipui ja kävelystä tuli jopa mukavaa. Oman tulkintani mukaan "nivel lämpeni" tai "voitelu alkoi palata". En tiedä mitä oikeasti tapahtui, mutta itselleni nuo omat kuvaukset riittivät. Jos oli huono päivä, niin tuota hiipumista ei tapahtunut ja silloin oli vain etsittävä lyhyin reitti kotiin.

Pahimmillaan itse asiassa kivut olivat aika alkuvaiheessa, kun kipuun ei ollut tottunut. Pahimmillaan jopa pelkän lakanan paino varpaalla oli aika helvetillisen kivun tuottava prässi.

Kun oikean jalan nivel oli jo lähes jäykkä, alkoi vasemmassa sama vaiva. Eli kierros alkoi alusta. Onnekseni joko olin saanut kipukynnystä nostettua tai sitten se ei ollut läheskään yhtä kivulias.  Siinä nyt on edelleen jonkin verran liikettä, mutta jäykistymisen edistyminen on ollut paljon nopeampaa kuin oikeassa jalassa.

Kummankin jalan kakkosvarvas on myös kovia kokenut, sillä aikojen saatossa niihin on kohdistunut aivan liikaa rasitusta.

Nivelrikkoon erikoistunut ortopedi minulta kysyi sormistani, että onko ne olleet kovin kipeänä. Hän näki sormistani päältäpäin, että niissä on selvät nivelrikon oireet, vaikka sormista en maininnut mitään. Tämä tapahtui siis sillä kertaa, kun olin nilkkaani näyttämässä.

Kiitos kertsille tästä nivelpaketista!

Ajattelin vain lähinnä läheistä jolla polvessa nivelrikko vaan eiköpäs pitkästä aikaa itselläkin tänään jo aamusta sorminivelet kipeinä. Jostain kumman syystä. (Nosebo?)
  Niin läheinen käyttää parasetamolia mutta sen apu on heikko, olen harkinnut pitäisikö kokeilla vaikka ibuprofeenia (sinä aamuna kun joutuu käymään terv. keskuksessa tms asioilla) mutta kun ei ole terve sydän, ja verenohennuslääkitys päällä, niin ei oikein uskii. (Itselle uskiin joskus vaikka riskit samaa luokkaa).

Joku sanoi että polvirustoissa ei ole tuntohermoja. Minkä ihmeen takia ne sitten kipuilevat pahimmillaan niin häijysti rikon tullen? Olin eilen aivan jurrissa Triptylistä ja minnekään ei sattunut pitkään aikaan, ja sitten astuin jälleen kerran bussista ulos ja lähdin kävelemään, ja jumankauta millainen viheliäinen vihlaisu oik. polven sisäsyrjässä, siinä missä se kuluma on (mol. polvissa) vuoden 2018 rtg-kuvien perusteella. Kotona sitten lisää kiroilua kun aloin riisumaan kenkiä ja piti mm. seisoa yhdellä jalalla.

Vasenkin polvi rääkäisee aina välillä, mutta harvemmin kuin oikea.

^
Aloituskirjoituksesta:

Se, mikä ainakin aiheuttaa kipua, on kun luun pää vaurioituu kulumassa, ja turpoaa eli muodostaa luukystan. (Niveleen voi muodostua myös luulippa, osteofyytti, mutta en tiedä aiheuttavatko ne kipua - liikerajoituksia kyllä voivat aiheuttaa mm. olkanivelessä).

Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 05, 2021, 16:49:01
Aloituskirjoituksesta:

Se, mikä ainakin aiheuttaa kipua, on kun luun pää vaurioituu kulumassa, ja turpoaa eli muodostaa luukystan. (Niveleen voi muodostua myös luulippa, osteofyytti, mutta en tiedä aiheuttavatko ne kipua - liikerajoituksia kyllä voivat aiheuttaa mm. olkanivelessä).

Tämä selittää siis sen minkä takia joidenkin polvia operoidaan niin että sieltä siistitään se luun pinta. Rtg-kuvissa 2018 minulla näkyi kuulema vas. polvessa luupiikki. Lieneekö tuollainen osteofyytti siis. Syksystä 2018 puolisen vuotta eteenpäin kumpikin polvi oli kipeä, mutta sen jälkeen oikea polvi on kyllä kunnostautunut kokolailla omin voimin ja järkännyt kipuja joita ei tuolloin 2018/2019 ollut. Kun siis vas. polvessa on se piikki tai mikä onkaan, niin ilmeisesti siitä voi olla jopa vaikka hyötyä.

Tuolloin syksyllä 2018 minullahan oli molemmissa polvitaipeissa turvotus, eli ilmeisesti nivelrikko alkoi kehittymään siten että lirahti polvista nesteet karkuun liiallisen monen sortin liikunnan vuoksi. Tuskinpa noita Bakerin kystiä (lääkärin käyttämä nimike kun tutki, jostain syystä vain toisen, polveni) olisi tullut ellei rikko olisi alkanut. Silti lääkäri väitti rtg-kuvien perusteella että "ei oireita selittävää". Vaikka niissä siis oli "lievät alkavat kulumat".

Itse olen epäillyt että silloin alkaneen fibron vuoksi lieväkin kuluma aiheutti kipua. Plus minulla oli kaikenlaista ihmeellistä pistelyä polvissa ja lopulta siellä sun täällä, mikä oli kyllä sitten fibrokipua se. Fibrokipuihin ei aina tarvita mitään erityisempää syytä, mutta tietenkin pitkäkestoinen monotoninen liike kelpaa fibrolle oikein mainiosti...

Nestettä voi tulla polveen muistakin syistä. Esimerkiksi kierukan halkeamisen tai nivelsidevamman takia (jolloin polveen voi tulla verta, mikä pitää poistaa, sillä se sekä estää polven koukistamisen että ärsyttää kudoksia).

Tuskinpa ne nyt molemmissa polvissa paukkuvat yhtäaikaa. Ja polven päällä etupuolella minulla ei ole koskaan ollut turvotusta. Ei tosin Bakerin kystienkaan kuuluisi kai molempiin jalkoihin tulla. Ja onkohan ne kovia möykkyjä? Minulla ne polvitaipeet olivat kuin pullataikinan täyttämät, ei kivikovat. Omalääkäri sanoi vaan ohimennen Bakerin kysta kun tutki oik. polveni, mutta ei vasenta (joka oli identtinen). Mutta hän nyt on sekoillut muissakin asioissa, että mene tiedä sitten.

Ei välttämättä nivelrikotkaan pamahda päälle yhtäaikaa molempii polviin. Ei voi tietää, onko molemmissa sama vika, molemmissa nivelrikko tai tietty sivusidevamma tai ristisidevamma tai kierukkavamma, tai toisessa yksi mikä vaan vamma ja toisessa toinen mikä vaan toinen vamma. Ainakaan ennen magneettikuvausta. Eikä aina sittenkään.

Sain käytyä vihdoin uusimassa reseptini ja sen myötä toivottavasti asettuu nyt kätösiin enemmän iskeneet nivelrikkokivut ja saan nukuttua yöni peremmin särkyjen hellittäessä.

Jo pitkään kiusannut oikea olkapääni oikeastaan on se pahin unensyöjä, kun nukkuisin oikealla kyljelläni, mutta sille kyljelle kääntyessäni herään kipuun. Lääkäri ei pitänyt tarpeellisena kuvantamista, sillä niin ilmiselvästi oli tuokin nivelrikkoa, joten kuva ei toisi mitään sellaista tietoa, mikä vaikuttaisi hoitolinjaan. Nyt tuikkasi siihen kortisonipiikin ja kokeillaan, josko siitä olisi apua edes joksikin aikaa. Jos on, niin sitä voidaan myöhemmin tarvittaessa tuikata uudelleen, jos olkapää yltyy inhottavaksi.

Lisäksi tuli lähete fyssarille, jolta tulee jumppaohjeita, kun kummassakin olkapäässä on jäykkyyttä. Ne pitää saada liikkumaan paremmin. Tuota vähän olin arvellutkin, sillä minulla on tainnut jäädä tekemättä kokonaan liikkuvuuteen tähtäävät treenit, kun punttisalilla kävin lihaksia kasvattamassa. Lihastreenihän jäykistää.

Olen taas astetta toiveikkaampi, että elämä alkaa hymyillä.
Nyt vaan ihmettelen, että pitäisikö minun kertoa sillä lääkärille, että hän unohti laskuttaa sen kortisonipiikin. Olen kuitenkin aikeissa käyttää tuota samaa lääkäriä jatkossakin. Oli sen verran mukava ja jopa katsoi kohti puhuessaan minulle :)

^
Nivelrikkokipu on kyllä niin hanurista. Toivottavasti asettuu.

Kortisonia ei kovin monta piikkiä vuodessa kai voi laittaa. Se jotenkin haurastuttaa jänteitä tms. kudoksia muuten.

...(Poistin tästä Krempat-ketjuun paremmin kuuluvan pätkän, liittyen Olkapään kuntoutukseen.)

Mites olisi hyaluronihappo?

https://synocrom.fi/nivelrikko/

Itse olen syönyt 1600 mg glukosamiinia per päivä ja kitkuttanut rauhallisesti kuntopyörällä sanotaan nyt vaikka kerta viikossa, kun olen myös ajoin kävellyt max 10 km (ja pyrin välttämään liikaa rääkkiä). Oikeaa polvea vihlaisee silloin tällöin ja juilii öisin, mutta ei ole niin karmea kuin vuosi sitten.

Toisaalta kamppailulajeista olen ollut pois 2 kk.

Vuosia söin tuota Glukosamiiinia, kun silloinen työterveyslääkäri sitä suositteli. Jossain vaiheessa se sitten unohtui uusittavien reseptien joukosta. En pitänyt uusimisella kiirettä ja ajattelin, että pidän siitä taukoa ja kokeilen, muuttuuko mikään. Ei muuttunut ja niin se sitten jäi seuraavallakin kerralla uusimatta.

Tänään varta vasten kysyin siitä lääkäriltä, jotta onko siitä tullut mitään uutta tutkimustietoa. Siitähän ollaan ollut erimielisiä, jotta auttaako se vai ei. Lääkäri sano, että mitään uutta tietoa tai selvää näyttöä asiasta ei ole saatu. Eli on lähinnä sen varassa, että osa kokee saavansa siitä apua ja toiset taas sitten eivät koe. Tuohan on aikanaan ollut kelakorvattavien joukossa, mutta poistettu juuri siksi, että sitä näyttöä ei ole saatu.


Joo, aika inhottavaa kipu on ja nyt on sormet ja ranteet erityisesti pillastuneet. Sormet oli jo odotettavissakin, sillä reilu vuosi sitten satuttamani pikkurillin kuvaus osoitti jo melko merkittäviä kulumia sormien nivelissä ja ranteessa. Tuolloin sitä pistävää kipua ei ollut kuin satunnaisesti, mutta nyt tilanne on siis muuttunut. Varmaan osaltaan sekin on vaikuttanut kivun määrään, että olin aika pitkään ilman lääkityksiä ihan vain siksi, etten pelkän reseptin uusimisen vuoksi raaskinut tai kehdannut mennä lääkäriin. Tuokin on kumma juttu, että tulee mietittyä "kehtaamista", jotta olenko "tarpeeksi kipeä" mennäkseni lääkäriin, vaikka itsehän sen maksan. Nyt oli pikkupakko mennä, kun uni alkoi olla niin häiriintynyttä.

Varpaat on nyt mitä on ja ehkä ukkovarpaiden tyvinivelten jäykistyminen on vähentänyt kipuja ja juuri jäykkyys suojaa hiukan niitä muita varpaita.

Eräs tuntemani ihminen (jota pidän fiksuna ja luotettavana) väittää nivelrikkoisen polvensa parantuneen K2-vitamiinin ja D-vitamiinin avulla. Tai eihän nivelrikko kai varsinaisesti parane siinä mielessä, että rustoahan ei tulle lisää, mutta se paraneminen lienee sitä, ettei ole kipuja tai liikerajoituksia.

Itsekin olen alkanut vetää K2-vitamiinia, mutta lähinnä ateroskleroosin estoon. D-vitamiinia olen jo ennestään vetänyt sopivan määrän (labrakokein verifioitu sopiva pitoisuus veressä).

Eräs toinen tuntemani ihminen on fibromyalgiaa sairastava, ja hänellä on mitä kummallisemmat (lue: semmoiset, joissa ei yleensä tule nivelrikko ensimmäisenä) nivelet alkaneet oirehtimaan nivelrikosta. Olisikohan noilla kahdella sairaudella jokin yhteys?

En ole jaksanut nivelrikkoon sen enempää perehtyä, mutta sitä kai on useampaa tyyppiä. Itselläni on toistaiseksi ollut ongelmia vain noissa pienissä nivelissä ja siitä muistan kyllä olla kiitollinen, sillä sen kanssa pystyy elämään ja liikkumaan melkoisen hyvin. Tietty jossain vaiheessa aika alussa ne varpaat olivat todella hankalat, mutta tilanteen edistyessä kivut vähenivät jäykistymisen myötä.

Toistaiseksi ei ole polvissa tai lonkissa ollut mitään oireita, joten sen puoleen elämä hymyilee lempeästi.

Polvien ongelmista on sen verran kokemusta, että kummastakin polvesta on jouduttu kierukan repeämän vuoksi tähystyksellä niitä repaleita poistamaan ja silottelemaan. Polvikipu ei ollut mukavaa.

Suhtaudun melko skeptisesti tähän glukosamiiniin, epäilen että enemmän omiin polviini on vaikuttanut se että rasitusta on ollut vähemmän, mutta se mitä on ollut, on ollut jalkalihaksia vahvistavaa. Minähän söin glukoa 2018 kun kumpikin polvi oli niin pahana että itketti, eikä mitään iloa. Tosin söin varmaankin vain 1 tbl/vrk. Nyt on mennyt 2.

Omalääkärini kyllä sotki pääni väittäessään rtg-kuvista että ei oireilua selittävää, vaikka samaan hönkään totesi "lievät alkavat kulumat". Luulin fibro-dg:n saatuani pitkään että polvikipunikin on silkkaa fibroa. Mutta nykyään uskon että se on rikkoa, joka provosoi fibroakin.

Olen sittemmin lukenut että joillain lievä rikko aiheuttaa kovaa kipua, ja joillain paha rikko ei kipuile lainkaan.

Ilman fibroa olisin ehkä paremmassa potkukunnossa.

Ohhon. Wikipedia väittää nivelrikosta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivelrikko), että  "Kyseessä on niveliä, selän välilevyja ja nikamia[4] rappeuttava etenevä tulehdussairaus[5]. NIvelrikko on reumasairauksiin lukeutuva autoimmuunisairaus[6]."

En tiennyt, että se olisi myös autoimmuunisairaus.

Hyalouronaattipistoksia:
Nivelen sisään pistetty hyaluronaatti poistaa nivelnesteestä haitallisia yhdisteitä, stimuloi elimistön soluja tuottamaan lisää omaa hyaluronaattia, vähentää kipua ja lääkityksen tarvetta sekä parantaa potilaan toimintakykyä.

Kortisonista: "Kortisonipistos voidaan antaa noin kolme kertaa vuodessa."

Sitten minulla on seitsemän autoimmuunisairautta. Eihän tässä puutu kohta enää kuin vaikkapa (varsinainen) reuma.  :( Tosin turvotuksia minulla ei polvissani ole ollut sen koommin kuin syksyllä 2018 molemmat polvitaipeet turposivat niin että kyykistyminen oli erinomaisen ällöttävää pinkeyden tunteen vuoksi. Epämääräinen muistikuva että on saattanut lievempänä olla tässä vuosien varrella ainakin toisessa jalassa, mutta en muista enää kummassa ja meni kai aika äkkiä ohi. Jos tulee Bakerin kystat, niin pystyyköhän ne menemään edes äkkiä ohi.

Käsittänyt että noissa Bakereissa jotkut nesteet vuotaa polvista pois?

Nyt on konkreettisesti koettu se, miltä tuntuu pitkän kipulääkityksen tauon jälkeinen olo, kun eilen otin ekat tulehduskipulääkkeet ja sain sen piikin olkapäähän. Yö on nukuttu läpi enkä muista heränneeni kertaakaan ennen kuin aikaisin aamulla, ja päätin vielä jatkaa unia pari tuntia.

Eihän mikään nyt kivuttomaksi ole muuttunut, mutta olo on niin siedettävä, että pahaa tekee. Tuntuu kuin olisin luvattomilla teillä. Lääkärin mukaan muutaman päivän kannattaa lepuuttaa olkapäätä ja antaa lääkkeen vaikuttaa. Kolmen päivän aikana sen tehon huomaa, jos tehoa on tullakseen. On jo tullut, vaikka piikistä on vielä himppasen verran vajaa vuorokausi. Olkapäässä on jopa liikkuvuutta enemmän niin, että ilman kipua liikkuu paremmin kuin eilen tähän aikaan ja kipua tuottavaan liikesuuntaan pitää kääntää kättä enemmän saadakseen sen kivun esiin. Tuon verran nyt olen kokeillut, mutta nyt en enempää sitä kiusaa, vaan kiltisti odotan vielä pari päivää. Sitten varaan sen fyssarin ajan.

On se vaan perkele, että ihminen on kasvatettu siten, että ei pitäisi kaikesta kitistä ja kipuakin on parempi sietää. Ei ole. Miljardeja on maailmassa käytetty rahaa siihen, että elämää helpottavia lääkkeitä on kehitetty, niin miksi ei niitä tarpeeseen ottaisi. Romukoppaan joutaa  ajatukset, että oloa parantavat lääkkeet on turhasta, jos ei ne vaivaa paranna ja poista kokonaan. Onhan se ympäristöllekin mukavampaa, kun toinen ei ole väsynyt ja kärttyinen kremppojensa vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 13, 2022, 10:51:07
Sitten minulla on seitsemän autoimmuunisairautta. Eihän tässä puutu kohta enää kuin vaikkapa (varsinainen) reuma.  :( Tosin turvotuksia minulla ei polvissani ole ollut sen koommin kuin syksyllä 2018 molemmat polvitaipeet turposivat niin että kyykistyminen oli erinomaisen ällöttävää pinkeyden tunteen vuoksi. Epämääräinen muistikuva että on saattanut lievempänä olla tässä vuosien varrella ainakin toisessa jalassa, mutta en muista enää kummassa ja meni kai aika äkkiä ohi. Jos tulee Bakerin kystat, niin pystyyköhän ne menemään edes äkkiä ohi.

Käsittänyt että noissa Bakereissa jotkut nesteet vuotaa polvista pois?

En tiedä vuotaako nivelestä pois (epäilen ettei, vaan pikemminkin kertyy liiaksi nivelen sisään -> siksi turvotus), mutta tämä vain arvaus.

Jos neste on verta, se kai pitäisi imeä neulalla pois, sillä veri ärsyttää niveltä. Tätä verta nivelen sisällä esiintyi kai lähinnä erilaisissa vammoissa.

Hippi,
se piikki usein sisältää puudutetta, ja uskoisin, että se puudute nimenomaan on se syy, miksi aluksi pitäisi ottaa lunkisti - kun ei tunne kipua puudutuksen takia, voi tulla tehneeksi jotain, mikä pahentaa tilannetta.

^
Aika hidasvaikutteinen puudute, jos sitä on, kun ei vielä eilen iltamyöhälläkään mitään vaikutusta ollut. Vaikutus on tullut vasta yön aikana jossain vaiheessa. Sitähän ei taas pysty mitenkään sanomaan, missä suhteessa piikki ja suun kautta otettu lääke on vaikuttaneet. Uskoisin, että kumpikin osaltaan on helpottaneet. Suun kautta otetut ainakin on hyvin positiivisesti vaikuttaneet sormiin ja niiden liikkuvuus on ihan toinen kuin eilen tähän aikaan. Turvotus on ainakin loiventunut kivun lientymisen lisäksi.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 13, 2022, 11:46:09

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 13, 2022, 10:51:07
Sitten minulla on seitsemän autoimmuunisairautta. Eihän tässä puutu kohta enää kuin vaikkapa (varsinainen) reuma.  :( Tosin turvotuksia minulla ei polvissani ole ollut sen koommin kuin syksyllä 2018 molemmat polvitaipeet turposivat niin että kyykistyminen oli erinomaisen ällöttävää pinkeyden tunteen vuoksi. Epämääräinen muistikuva että on saattanut lievempänä olla tässä vuosien varrella ainakin toisessa jalassa, mutta en muista enää kummassa ja meni kai aika äkkiä ohi. Jos tulee Bakerin kystat, niin pystyyköhän ne menemään edes äkkiä ohi.

Käsittänyt että noissa Bakereissa jotkut nesteet vuotaa polvista pois?

En tiedä vuotaako (epäilen ettei, vaan pikemminkin kertyy liiaksi), mutta tämä vain arvaus.

Jos neste on verta, se kai pitäisi imeä neulalla pois, sillä veri ärsyttää niveltä. Tätä verta nivelen sisällä esiintyi kai lähinnä esilaisissa vammoissa.

Tsekkasin että mites se menikään.

Bakerin kysta on polvinivelkalvon eli polven nivelpussin takaosan tyrämäinen pullistuma. Polvitaipeessa nivelpussi on muita osia löyhempi. Jos polviniveleen tulee "vettä" eli nivelnesteen lisääntymisestä aiheutuvaa painetta, löyhä osa antaa periksi ja polven taakse ilmestyy kovahko patti.

Bakerin kystan syyt
Aikuisella kysta on nivelside- tai nivelkierukkavamman, nivelrikon, niveltulehduksen kuten reuman tai muun polvinivelen nesteilyä aiheuttavan sairauden seuraus. Lapsilla Bakerin kysta voi olla synnynnäinen tai nivelsairauden (tavallisimmin reuma) seuraus.

Bakerin kystan oireet
Yleisimmin Bakerin kysta ilmenee keski-iässä. Bakerin kysta ei aina aiheuta mitään oireita, tällöin ongelma polvitaipeessa näkyvä pullistuma. Kun kipua esiintyy, se on yleensä lievää. Joskus kysta voi aiheuttaa voimakkaita kipuoireita, kuumottaa, pingottaa ja estää polven liikuttelua. Rasituksen jälkeinen kipu ja arkuus sekä vajaaksi jäävä ojennus- tai koukistusliike on myös tavallisia Bakerin kystan seurauksia.

Polvitaipeessa on usein täyteläisyyden tunnetta.

Jep, kuvaa kyllä täydellisesti oireitani 2018. Jos olisin mennyt lääkäriin silloin kun "pullataikina" polvitaipeissa oli pahimmillaan, ehkä olisi otettu näyte. Mutta enhän minä edes hoksannut pitkään aikaan mikä sen pinkeyden syy oli, kun en hoksannut edes koskettaa polvitaipeita.

Jostain muualta taisin lukea että tämä ilmiö liittyisi alkavaan nivelrikkoon.

En muista missä ketjussa puhuttiin Norma kyykyistä, mutta laitan nyt tämän tähän ketjuun, kun liittyy myös nivelrikkoiseen polveen:

Jos yksin kyykkää, olisi kyykyt hyvä tehdä ison peilin edessä. Silloin voi paremmin tarkistaa edestä ja sivulta, että
- jalkaterät ja polvet sojottavat samaan suuntaan,
- ja ettei kyykkää esim. pihtipolvisesti,
- ja ettei polvi mene liian linkkuun,
- ja ettei polvi tule liiaksi varpaiden kärjen eteen,
- ja että paino pysyy tosiaankin kantapäillä,
eli että ei tee kyykkyjä sellaisilla tavoilla, jotka aiheuttavat kipua ja rasittavat polvea, esim. kiertävät väärällä tavalla polvea.

^
Yllättävän paljon keventää kyykkäystä, jos pitää tukea esim. kävelysauvakepakoista. Siitäkin voisi olla hyötyä, ettei ainakaan pahimmilla hetkillä koko painolla kyykkää. Kevennettynä sitten voi tehdä pidempää sarjaa, jos se tuntuu hyvältä tai edes vähän paremmalta.

Totta.

Myös pöydästä (tai tuolin käsinojista, jos sellaiset on) voi ottaa tukea, jos korvaa kyykyt istuuntumisella ja seisomaan nousemisella. Sellaistakin voi tehdä sarjana. Ja siihenkin pätee samat asiat kuin kyykkyyn: paino takana, kantapäillä.

En viitsi tehdä järin minkäänmoisia kyykkyjä enää nykyään. Aikoinaan tein semmoista jumppaa missä oli 50 kyykkyä + 50 selkää + 50 punnerrusta + 50 vatsaa, mutta sittemmin olen tyytynyt pääasiassa punnerruksiin ja vatsoihin. Vatsoja tarvitsen jos aion vielä harrastaa sparria, jos on kovin löysät vatsalihakset, niin tuuppaus vatsaan on ikävä kokemus. Mutta ei tunnu juuri missään jos vatsalihakset on kunnolliset. Punnerruksilla on kuulema se merkitys että jos IP-tilanteessa päätyy piehtaroimaan pitkin permantoa, niin jaksaa tarvittaessa nostaa itseään vaikka yhden käden varaan samalla kun runttaa toista turpaan. Mutta tuosta nyt niin viis, totuin siihen että minulla jonkinlaiset hauikset on, ja nyt kun ne ovat selvästi ohentuneet viime viikkoina kun en ole tehnyt käsilläni oikein mitään, se jotenkin ärsyttää.

Selkäliikkeistä eli missä maataan rähmällään ja nostellaan käsiä ja jalkoja ylöspäin, en tykkää yhtään. Jos poljen pyörää, niin eiköhän se kyykyt korvaa. Jos tässä joskus pääsee taas treenaamaan, niin se on kutakuinkin ainoa paikka jossa niitä viitsii tehdä, varovasti.

Näin jokin aika sitten jonkun polvirikkoisen rtg-kuvan, ja olihan siinä ilmeisesti kokolailla polvi sanoisiko "romahtanut" toiselta puolelta. Ihmekös sitten jos tulee virheasentoja. Tottahan se mietityttää että jos itse olisin kävellyt läpi elämäni jalkaterät suoraan eteen osoittaen, olisivatko polvet kuluneet jotenkin tasaisemmin, ja vaurio olisi pienempi kuin mitä se nyt sitten mahdollisesti on polvien sisäsyrjissä. Oik. polvessa, joka yleensä on se kipuileva polvi, kipu on nimenomaan sisäsyrjässä. Vasen kipuilee sikäli harvoin etten edes muistakaan että kummalta puolelta mieluummin. Erikoista on että vuoden 2018 rtg-kuvassa oli kuulema nimenomaan vas. polvessa luupiikki. Jos tämmöisiä piikkejä syntyy epävakauden vuoksi, ja vasen polvi minulla on se vähemmän paska, niin miksei sinne oikeaan sitten syntynyt moista piikkiä vakauttajaksi?

Jos polven epävakaus sen kuin sitten vaan pahentaa ja nopeuttaa kulumista, niin millähän sen polven sitten saisi vakaammaksi. Jotkut kun ovat tainneet olla sitä mieltä että mitään tukiakaan ei saisi alvariinsa käyttää. Tukia joissa on metallilistoja tms. minulla ei tosin käytössä olekaan. Ostin yhdet Lidlistä, mutta ne olivat liian isot ja jäivät käyttämättä. Eniten käyttämäni ovat pelkät tuubit jotka vedetään jalkaan kuin sukat. Sitten on jotain hihnaviritelmiä, mutta niitä tulee harvemmin käytettyä.

Sitä ihmettelen että minkä takia polvirikkoa koskevissa mainoksissa usein puhutaan turvotuksesta? Ei minulla ole polvilumpiot ikinä mitenkään turvotelleet, polvitaipeet olivat turvoksissa silloin syksyllä 2018 kun oli molemmat polvet kipeänä.

Tässäkin tämmöinen tuote:

https://www.niskajumissa.fi/alykas-polvituki-1?fbc_id=23850155626560616&fbclid=IwAR1GwSS7KO2H1aeIVe_wyiKFaI9sAQmcUqWN-BXUD_RDk8e5Ps2Pv4NL9kk&h_ad_id=23850155626310616

Kaikenlaista roinaa minulle netti tuputtanut koska olen tietenkin länkyttänyt polvistani ja sehän on pantu merkille.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 26, 2022, 19:54:18

Jos polven epävakaus sen kuin sitten vaan pahentaa ja nopeuttaa kulumista, niin millähän sen polven sitten saisi vakaammaksi.

Oma maallikon vakaa mielipiteeni on se, jota olen toistanut täällä jo monta kertaa: polven vakautta ja toiminnallisuutta (mm. asentotuntoa) voi edesauttaa ja kipujakin jonkin verran kontrolloida fysioterapeuttisin harjoittein, hyvän fyssarin opastamana (alkuun siis), ja joka päivä tehtynä.

Harjoitteilla vahvistetaan nivelen ympärillä olevia lihaksia (ja jänteitä?).

En ole erityisen vakuuttunut fysioterapeuttien taidoista, koska sillä kertaa kun olin jalkojen takia moisen vastaanotolla, hän väitti että minulla on vaivaisen varpaat. Uskoin ensin, mutta kun näin netistä miltä se näyttää, niin ei minulla kyllä todellakaan ole isovarpaat kääntyneet muuta varvasriviä kohti. Kuinka monta tapaa loppujen lopuksi voi olla lihasten vahvistamiseen? Käyttäisin sitä pyörää jos se sopisi muulle kropalleni. Pitää kokeilla jossain vaiheessa vieläkö tulee ongelmia.

Kuminauhajumppaa voi käyttää korvikkeena, mutta minusta vähän tuntuu että polvi sohlaa siinä miten sattuu.

Joku ihminen kerran haukkui oman fysioterapeuttinsa, vai oliko se läheisen terapeutin? En muista enää, mutta luottamukseni heihin ei ole häävi. Kuten ei kyllä aina ole lääkäreihinkään.

Et ole vakuuttunut fysioterapeuttien taidoista, ja perustat mielipiteesi yhden fysioterapeutin mokaan ja yhteen kuulopuheeseen. Siinä ammattiryhmässä on suuria eroja taidoissa, varmaan niin kuin missä tahansa ammatissa. Itse olen kohdannut kelvollisia ja toisaalta loistavia.

Mitä tulee polvinivelen kuntoutukseen, niin luullakseni polven ympärillä (takanakin) on monia niveltä tukevia ja liikuttavia lihaksia, ja jänteitä, hermotusta jne.. Esimerkiksi tasapainolaudalla, jumppapallolla ja yhdellä jalalla seisten tehtävät tasapainoharjoitukset (mm. tähtiliike) ovat semmoisia, joiden avulla harjoitetaan em. lihasten, hermojen ja jänteiden lisäksi esim. asentotuntoa, liikkuvuutta, liikelaajuuksia jne.. Niitä kaikkia ei kai voi oikein harjoittaa esim. polkupyörän avulla. Esimerkiksi polven takana olevia lihaksia.

Lisämateriaalitaulukko: Fysioterapiamenetelmien näytönaste (A–D) ja vaikuttavuus (+/-) polven ja lonkan nivelrikossa (https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/sfy00021)

Polven nivelrikossa paras teho on näillä:
Liikunta ja terapeuttinen harjoittelu            
Vedessä suoritettu ohjattu harjoittelu

Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapiasuositus (https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00001)

Noissa fyssareissakin on erilaisia erikoistumisia. Ainakin yksityisellä puolella kannattaa tarkoin käydä läpi ne osaamisen ja mielenkiinnon kuvaukset niin fyssareista kuin lääkäreistäkin.

Kolmella olen käynyt.

Ekalla kävin niskan alueen vuoksi 2013. Kolmisen kuukautta oli särkenyt päätä päivittäin ja välillä oli inha tunne, kaikki tämä tuli sen vuoksi että olin kuukausia kantanut raskaita ostoskamoja repulla selässäni, ja kiskonut 20 kg pellettisäkin ainakin kerran ylämäkeen pulkalla - siinä vaiheessa tuntuikin sitten siltä että "pää irtoaa". Ihan ekaksi otettiin rtg-kuva, ja lääkäri sanoi ettei siinä ollut oireita selittävää. Hän kirjoitti lähetteen 10 kerran fysioterapiaan, mutta minulle selvisi että Kelan korvaus oli niin mitätön että maksettava potti olisi ollut melkoinen. On/oli kaiketi niin että jos paikkakunnalta löytyy TK:sta fysioterapeutti, niin maksusitoutumusta fysioterapiaan ei saa. (Tämä oli ihan omaa spekulointiani tuolloin.) Meillä oli TK:ssa fysioterapeutti omasta takaa, mutta hän ei tee mitään hoitoja. Neuvoo vaan. Menin sitten paremman puutteessa hänelle ja olihan tämä eka käynti ihan ok ainakin sillä tavalla että jo vuosia epäilemäni asentohuimaus sai siellä siunauksen, eli FT kävelytti minua ja totesi että tällainen todellakin on, ja sanoi että korvan kolmesta kaarikäytävästä kahdesta on häikkää. Hän tulosti ohjeet paperille millaisia manöövereitä tehdä. Lisäksi hän sanoi että pidän leukaa liian koholla, ja muistelisin että mainitsi että minulla menee selän kaaret kummassakin päässä väärään suuntaan.

Em. FT sanoi siellä tapaamisessa että niskassa on kuluma.

Sitä leukaa olen yrittänyt ajoittain muistaa laskea. En tiedä miksi kehoni on kehittänyt tällaisen asennon kuin "hukkuvalla", eli pää lähtee takakenoon hyvin helposti. Sen huomaa kun ottaa kuvia itsestään.

Kävi sitten niin että hukkasin ne manööveripaperit. Ei mitään hajua mihin päätyivät. 2016 olin yskinyt 3 - 4 kk influenssan/keuhkokuumeen perään, ja lopulta tuli selän fasettilukko. Tämä oireili ahdistavana tunteena rintakehässä, ja TK:ssa syöttivät ensin Somacia. Otettiin myös sydänkäyrä, jossa oli jotain häikkää. Tuolloin myös ekaa kertaa verenpaineet olivat tutkitusti koholla, alapaine taisi huidella satasen tienoilla. Äitini oli kuollut edellisenä syksynä, ja yksi teoria on että tämä aiheutti tuon paineennousun. Niin tahi noin, itse minä sen fasettilukon sitten netistä bongasin. Päädyin jälleen fysioterapeutille. Sain jotkut paperit selän jumppaamiseen. Niitä en ole hukannut, mutta taannoin kun jouduin jälleen touhuamaan selän parissa, oli ihan helvetin vaikea osata tulkita niitä liikkeitä oikein. Tein varmaan moneen kertaan väärin.

Sanoin sitten tälle FT:lle että hukkui ne asentohuimauspaperit, ja hän katsoi koneelta ja sanoi että minulla on vain oik. korvan tasapainoelimessä vikaa, joten hän tulosti minulle oik.puoleiset manööverit. Olin äimänkäkenä, koska oli jäänyt vahva mielikuva että oli mol.puolisesti vikaa. En tiedä sitten.

2018 alkoi sitten syyskuussa tämä polvihelvetti joka silloin kesti puoli vuotta ja oli mol.puolinen. Tuolloin päädyin taas FT:lle, muistaakseni tammikuussa 2019. Ja mitään muuta en muista koko käynnistä kuin sen väitteen että on muka vaivaisen varpaat. Ja sen että kun lääkärin mielestä minun pitäisi kävellä jalkaterät suoraan eteenpäin osoittaen, FT:n mielestä ei pidä, koska "seuraavaksi menee lonkat". Lääkäri oli sanonut minulle rtg-kuvista että "lievät alkavat kulumat" polvissa ja "ei mitään oireita selittävää". Luulin pitkään että minun polviani vaivaa fibromyalgia, kunnes joku sitten ärähti minulle netissä että nivelrikkoahan se lievä kulumakin jo on.

Olen sittemmin jostain lukenut että potilaille ei välttämättä kerrota kaikkea, jos tieto ei ole oleellista. Eli juurikin näiden kulumien kanssa kun on niin että ne eivät oireilua aiheuta silloin kun on kyse lihasten heikkoudesta, ei hyödytä sanoa että sulla on kuluma siellä ja siellä. Tämä varmaan koskee tuota niskan tapausta, kun ei lääkäri sanonut kulumasta mitään, mutta FT sanoi heti. Sitten taas nämä polvet, kun toinen lääkäri väitti että eivät aiheuta oireilua, niin sittemmin olen itse järkeillyt että ehkä juuri fibron takia sellainen "lievä alkava kuluma" aiheutti minulla puolen vuoden tuskatilan, koska fibro vaikuttaa olevan kuin suurennuslasi. Se koventaa ja pitkittää kipuja. Kaikkia kipuja. Sen olen huomannut tässä taas lähiaikoina täräytettyäni jotenkin treeneissä vas. käden peukalon. Kyllä riittää vaikka mitä oiretta ja ad infinitum, vaikka kädessä ei olikos se vuoden 2018 vai 2019 rtg-kuvien mukaan ole mitään. Jos minulle nyt on kerrottu rehellisesti miten on, eikä taas pimitetty tietoa.

***

Noin kaikenkaikkiaan minua siis aina rassaa mennä vaivojen kanssa yhtään kenenkään pakeille, kun ei ikinä tiedä että mitä siellä saa taas kuulla ja voiko siihen luottaa...! Yksi sanoo yhtä ja toinen toista, ja kolmas vaikenee jostain seikasta kokonaan. Tuollainen ärsyttää minua niin perkeleesti, että eipä sitten huvita käydä kenenkään luona. Plus tietysti kun vielä itse unohtelen kaikenlaista, tai käsitän väärin, niin kai se vähän hirvittää että saankin itseni huonompaan kuntoon, jos teen väärin kun ohjeiden oppi kaatui ojaan. Sitten on myöskin ajankäytön kysymys, eli kun käyn 2 - 3 krt/vk kamppailusalilla, niin ei paljon enää muualla jaksa rampata, tai ehdikään, kun asuu täällä hevon kuusessa ja ottaa aina aikansa körötellä sinne sun tänne. Uimahallissakaan ei kovin usein tule käytyä, vaikka se olisihan sinänsä ihan jees, koska ihoni ei tykkää siitä myrkytetystä vedestä. Järvissä käyn toukokuusta syyskuulle, ja kesäisin olen kyllä astmaa lukuunottamatta paremmassa kunnossa - nykyään tosin joutuu vähän järkeilemään sitä liikunnan annostelua. Fibron takia ei voi uida kerralla mielinmäärin, eikä vesijuostakaan. Muuten ärtyy käsi tai jalka, ja sitä riittää sitten ikänsä kaiken. Ja treeneissähän käyn ympäri vuoden (viime vuotta lukuunottamatta, kun pidin paussia).

Sitten on tietysti se että pelkään että mitä kautta hyvänsä hakisinkin jotain jeesiä, ensimmäiseksi saan vastaani jonkun tomeran tädin joka ilmoittaa että kamppailuharrastus loppui tähän. Koska tämä harrastus on ajoittain lähes ainoa iloni elämässä, pidän siitä kynsin hampain kiinni. Jos joku suoranaisesti kieltäisi minua, olisin hemmetin vaikeana kun tuntuisi kokoajan että teen väärin, jos en pystyisi siltikään lopettamaan...

Joidenkin kamppailulajeja harrastavien juttuja seurannut netissä, ja kukaan ei ole koskaan ilmoittautunut nivelrikkoiseksi, mutta siitä huolimatta lajiaan harrastavaksi. Paitsi yksi kerran väitti että "hoiti polven artroosin pois". Ei selittänyt että millä ihmeen tavalla muka.  ???

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 27, 2022, 00:39:51
Lisämateriaalitaulukko: Fysioterapiamenetelmien näytönaste (A–D) ja vaikuttavuus (+/-) polven ja lonkan nivelrikossa (https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/sfy00021)

Polven nivelrikossa paras teho on näillä:
Liikunta ja terapeuttinen harjoittelu            
Vedessä suoritettu ohjattu harjoittelu

Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapiasuositus (https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00001)

Viimeisestä linkistä:

Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden, kuten kävelyn, pyöräilyn ja uinnin lisäksi tarvitaan spesifejä harjoitteita, jotka kohdistuvat polven ja lonkan nivelrikon kannalta olennaisiin tuki- ja liikuntaelimistön rakenteisiin «Clinical practice guidelines for physical therapy ...»50.

Itse olen joutunut käymään jos jonkinlaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia fysioterapeuttien hoidossa. Olen kaikki ohjeet tallettanut yhteen paksuun kansioon (jossa on kyllä muutakin liikuntaan liittyvää tulostetta).

Norma,
olet kertonut, että sinulla on ollut vaikeuksia ymmärtää/oppia joitakin Krav magan liikesarjoja, ja muistaakseni olet kertonut, että tanssiminenkin (ja monimutkaiset askelkuviot jumpassa?) voi tuottaa vaikeuksia. En muista miten kuvasit syitä em. vaikeuksiin, mutta joka tapauksessa fyssarisi on toiminut virheellisesti, jos on vaan printannut sinulle ohjeet, varmistamatta, että todella ymmärrät ohjeet ja osaat suorittaa harjoitteet oikein.

Pitäisin sellaista fysioterapeuttia, joka vain tulostaa ohjeet potilaalle, aika kelvottomana. Kaikki potilaat eivät ymmärrä ohjeita.

Itse olen ollut useamman kerran erilaisissa fysioterapiaryhmissä, TK-lähetteellä, yleensä noin 12 kerran jaksoissa (yleensä 1 kerta viikossa). Niissä on ollut 5-7 potilasta ja 1-2 fyssaria opastamassa. Vaikka olisi tulostetut ohjeetkin, niin korjattavaa liikeradoissa on kyllä ollut jokaisella. 12 tunnissa/viikossa (+kotitreenit/salitreenit sen päälle) oppi menee kaaliin huomattavan hyvin. Suosittelen lämpimästi sellaisia ryhmiä! Sekä siksi, että oppii oikeat liikeradat, että siksi, että tulee tehtyä/aloitettua - ja toivon mukaan jatkettuakin aloitettua fysiotreeniä.

Noista useista fysioterapiaryhmien jaksoista ja omatoimisesta opiskelusta erilaisista videoista (mm. youtube) on sitten jäänyt niin hyvin käteen hyödyllisiä harjoituksia, että voin jumpata omatoimisesti vaikka kuinka monia liikkeitä. Kunhan vaan saisi aikaiseksi. Kun en ole korona-aikaan käynyt salilla, fysioterapiajumpatkin ovat käyneet vähäisemmäksi. Minulla oli tapana vetää salikäynnin alkuun eräänlaisena lämmittelynä perusliikkeet fysiaterapeuttisista harjoitteista selälle/corelle, olkapäille, polville, (nilkoille) ja lonkille: tasapainoon, asentotuntoon, liikkuvuuteen, niveliä tukeviin lihaksiin liittyviä. Kuntosalille meneminen on minulle siksi myös tuki- ja liikuntaelinten huoltoa.

Hämärä muistikuva että kyllähän nämä FT:t ovat näyttäneet paikanpäälläkin liikesarjat, mutta enhän minä niitä enää vuosien päästä muista. Silloin kun sain ne ohjeet selän fasettilukon kuntouttamiseen, tein sarjoja jokusen kerran, ja sitten helpotti. Sen koommin en sitten tehnytkään, ja sitten kun selkä oli hivenen lukkiutuneen oloinen ja kaivoin ne paperit esille, niin enhän minä enää jonnekin 4 v taakse muistanut että miten ne kuvat liikkeistä toteutetaan käytännössä.

Pidän hyvin todennäköisenä syynä hahmottamisvaikeuksiini Asperger-piirteisyyttä, kun minulla on ollut kehon liikuttamisessa häikkää lapsesta asti. Josta esimerkkinä se että en oppinut jarruttamaan polkupyörän polkimilla. Kynääkin olin kuulema pidellyt väärin kädessä - siitä en itse muista mitään. Erikoista on että kun minulle oli myös vaikeaa syödä haarukka vas. kädessä ja veitsi oik. kädessä, niin en ollut kovin kauaa KM:ssa mukana ollut, kun yhtäkkiä tämä korjautui. Aiemmin oli tuntunut siltä että vasen käsi on "heikko ja kömpelö", ja tuli aina epävarma olo jos pitelin siinä haarukkaa. Mieluimmin sitten ensin palastelin ruokaa jonkin verran, ja sitten napsin palaset haarukka oik. kädessä. Samahan se lopulta on että miten syö, kunhan siististi, mutta tuntui tosi jännältä kun yhtäkkiä ns. eurooppalainen tapa luonnistui.

Edelleenkin minulle on muita ihmisiä vaikeampaa hahmottaa joku itselleni ihan täysin uusi liikesarja. Taannoin huomasin ongelmaksi sen että jos katsoin ohjaajan + parin esimerkkiä vain yhdestä suunnasta, saatan nähdä "väärin". Eli esim. yhdessä liikkeessä piti heilauttaa kädellä vauhtia, ja minusta näytti yhden katselukerran jälkeen että ohjaaja löi. Useimmiten hiippailen ohjaajan taakse, koska hän esittää tietenkin uhria eli sitä joka suorittaa ne varsinaiset liikkeet, ja seisomalla siellä takana pystyn jossainmäärin "siirtämään" näytetyn liikkeen omaan kroppaani. Jos liikettä neuvova ihminen seisoo minun edessäni kasvot vastakkain, minun on ihan helvetin vaikeaa mieltää millä raajalla tehdään mitäkin. Aivan kuin joutuisi kääntämään jotain huonosti osaamaansa kieltä suomeksi päässään, samalla tavalla minä joudun "kääntämään" vasenta ja oikeaa puolta keskenään että tajuaisin mitä puolta minun pitäisi liikuttaa kun itse teen sarjaa.

Jos joku liike on tuttu jo parin vuoden ajalta, no problemo, kunhan sitä on tehty säännöllisin väliajoin.

Erikoista on, jälleen kerran, että kun syksyllä 2020 meni aika kohtalaisesti, tuntui kuin viime vuoden alkupuolella olisin ennemmin taantunut. Niinä aikoina minulla oli oikea polvi kamalassa kunnossa. En tiedä vaikuttiko se sitten kaikkeen muuhunkin, mutta yhtä perkeleen sähläämistä ja takkuamista oli tuon tuostakin. Olikin ihan hyvä valinta että jättäydyin syyskaudeksi pois KM:sta, ja sinä aikana painin parin kuukauden ajan. Vaikka paini on oikeastaan kaikista vaikeinta (tai riippuu tietysti vähän ihmisestä), niin minulta mattotekniikat sujuivatkin itselleni yllättävän hyvin, kun olin jo pidempään duunannut KM:aa. Kamppailulajista toiseen siirtyminen ei ole valtavan vaikeaa, eikä kynnys korkea. Sen ihan ekan lajin aloittaminen on se vaikein juttu, ja varsinkin jos on motorisesti epävarma.

Nyt kun sitten palasin KM:aan, tuntuu että olen helvetin paljon parempi kuin vuosi sitten. Kaikkea en välttämättä muista, mutta kun näytetään malliksi joku liike, se menee paljon helpommin perille kuin aiemmin. Upouudet liikkeet ovat edelleenkin vähän ööh ja ääh. Ja ainahan niitä tulee silloin tällöin. Toisaalta olen erinomaisen vaativa itseäni kohtaan, ja tuntuu että jossain vaiheessa meillä oli sellainen lahjakkaiden ihmisten suma johon minun oli täysin turha itseäni mennä vertailemaan, koska kyseessä oli nimenomaan niitä ihmisiä jotka olivat jo harrastaneet jotain toista kamppailulajia KM:aan tultuaan, tai esim. tanssia. Ikääkin 20 - 30 v vähemmän kuin itselläni, ja ketteryyttä enemmän jne.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 26, 2022, 19:54:18

Jos polven epävakaus sen kuin sitten vaan pahentaa ja nopeuttaa kulumista, niin millähän sen polven sitten saisi vakaammaksi. Jotkut kun ovat tainneet olla sitä mieltä että mitään tukiakaan ei saisi alvariinsa käyttää. Tukia joissa on metallilistoja tms. minulla ei tosin käytössä olekaan. Ostin yhdet Lidlistä, mutta ne olivat liian isot ja jäivät käyttämättä. Eniten käyttämäni ovat pelkät tuubit jotka vedetään jalkaan kuin sukat. Sitten on jotain hihnaviritelmiä, mutta niitä tulee harvemmin käytettyä.

Sitä ihmettelen että minkä takia polvirikkoa koskevissa mainoksissa usein puhutaan turvotuksesta? Ei minulla ole polvilumpiot ikinä mitenkään turvotelleet, polvitaipeet olivat turvoksissa silloin syksyllä 2018 kun oli molemmat polvet kipeänä.

Oletettavasti hyvin vähäinen liikunta, jolloin nivelneste ei "ruoki" nivelruston ja huomattava ylipaino sekä vammat nopeuttavat nivelrikon etenemistä. Jopa iskutusta sisältävän liikunnan ei tutkimuksessa havaittu nopeuttavan sitä, vaikka toki voi tilapäisesti ärsyttää. Yleinen lievä epävakaus ei liene niin haitallista, kuin esimerkiksi nivelkierukan poisto tms,joka muuttaa kuormitusta pysyvästi yhteen suuntaan.

Kun otat polvituen pois, miltä polvi tuntuu? Eikö hiukan holtittomalta eli se saa aikaan tavallaan päinvastaisen vaikutuksen kuin kertsin mainitsemat kontrollitreenit. Silti tuen käyttö voi olla perusteltua ääriponnistuksissa tai vaikka mättäikössä marssiessa.

Turvotus näkyy selvimmin lumpion yläpuolella tai polven takana, jolloin sitä kutsutaan Bakerin kystaksi. Niin kauan kuin huomattavaa nesteilyä ei ole, polvea on paljon helpompi kuntouttaa.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 26, 2022, 23:35:31
En ole erityisen vakuuttunut fysioterapeuttien taidoista, koska sillä kertaa kun olin jalkojen takia moisen vastaanotolla, hän väitti että minulla on vaivaisen varpaat. Uskoin ensin, mutta kun näin netistä miltä se näyttää, niin ei minulla kyllä todellakaan ole isovarpaat kääntyneet muuta varvasriviä kohti. Kuinka monta tapaa loppujen lopuksi voi olla lihasten vahvistamiseen? Käyttäisin sitä pyörää jos se sopisi muulle kropalleni. Pitää kokeilla jossain vaiheessa vieläkö tulee ongelmia.

Kuminauhajumppaa voi käyttää korvikkeena, mutta minusta vähän tuntuu että polvi sohlaa siinä miten sattuu.

Joku ihminen kerran haukkui oman fysioterapeuttinsa, vai oliko se läheisen terapeutin? En muista enää, mutta luottamukseni heihin ei ole häävi. Kuten ei kyllä aina ole lääkäreihinkään.

Jokseenkin sama käytkö fyssarilla vai googletatko netistä jumppaohjeita, jos teet ne keskittymättä, vastentahtoisesti ja ymmärtämättä yhtään mihin niillä pyritään vaikuttamaan.

Mikään jumppaohjelma oikein tehtynäkään ei takaa kivutonta polvea tai edes yhtään mitään edistystä,
mutta jos vahvistat polven ojentajia, koukistajia, lähentäjiä ja loitontajia, jumppaat niiden kireydet pois ja teet kontrollitreenejä, todennäköisyys saada joukkoon hyviä jaksoja tai ainakin kivut hallintaan kasvaa.

Kun pystyt harrastamaan kamppailulajeja,,pystyt varmasti tekemään haastaviakin kuntouttavia liikkeitä. Erilaiset helpotetut yhden jalan kyykyt ovat yksi parhaita jopa välittömiä kivun lievittäjiä. Eli kädellä jostain pöydän kulmasta auttaen alas aluksi vain vähän ja voimien lisääntyessä syvemmälle ja vähemmän käsillä auttaen. Niin sanottu katkarapukyykky on helpotettunkin haastava, mutta kohdistuu ehkä parhaiten aivan polven vieruskudoksiin.

Lainaus käyttäjältä: Socrates - maaliskuu 27, 2022, 15:53:52

Mikään jumppaohjelma oikein tehtynäkään ei takaa kivutonta polvea tai edes yhtään mitään edistystä,
mutta jos vahvistat polven ojentajia, koukistajia, lähentäjiä ja loitontajia, jumppaat niiden kireydet pois ja teet kontrollitreenejä, todennäköisyys saada joukkoon hyviä jaksoja tai ainakin kivut hallintaan kasvaa.

Taitaa olla niin, että kuntopyörän polkeminen treenaa vain ojentajia. Jos ei ole polkimissa remmejä (edit), niin edes koukistajia sillä ei voi treenata, puhumattakaan sivusuuntaisia liikkeitä eli lähentäjiä ja loitontajia.

Ainakin nivelrikkoisen lonkan kuntoutuksessa nuo sivusuuntaiset liikkeet ovat tärkeitä, mutta luulen, että polvenkin kuntoutuksessa tosiaankin. Tuovat stabiilisuutta. Niitä sivusuuntaisia liikkkeitä voi kyllä tehdä pelkällä kehonpainollakin (tai tarralla kiinnitettävän jalkapainon tai vastuskuminauhan avullakin), esimerkiksi maassa maaten kyljellään (nostetaan alimmaista jalkaa polvi suorana ylöspäin, ja sitten päällimmäistä jalkaa niinikään polvi suorana suoraan ylös (ei eteen- tai  taaksepäin kallistaen)).

Lainaus käyttäjältä: Socrates - maaliskuu 27, 2022, 15:40:35

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 26, 2022, 19:54:18

Jos polven epävakaus sen kuin sitten vaan pahentaa ja nopeuttaa kulumista, niin millähän sen polven sitten saisi vakaammaksi. Jotkut kun ovat tainneet olla sitä mieltä että mitään tukiakaan ei saisi alvariinsa käyttää. Tukia joissa on metallilistoja tms. minulla ei tosin käytössä olekaan. Ostin yhdet Lidlistä, mutta ne olivat liian isot ja jäivät käyttämättä. Eniten käyttämäni ovat pelkät tuubit jotka vedetään jalkaan kuin sukat. Sitten on jotain hihnaviritelmiä, mutta niitä tulee harvemmin käytettyä.

Sitä ihmettelen että minkä takia polvirikkoa koskevissa mainoksissa usein puhutaan turvotuksesta? Ei minulla ole polvilumpiot ikinä mitenkään turvotelleet, polvitaipeet olivat turvoksissa silloin syksyllä 2018 kun oli molemmat polvet kipeänä.

Oletettavasti hyvin vähäinen liikunta, jolloin nivelneste ei "ruoki" nivelruston ja huomattava ylipaino sekä vammat nopeuttavat nivelrikon etenemistä. Jopa iskutusta sisältävän liikunnan ei tutkimuksessa havaittu nopeuttavan sitä, vaikka toki voi tilapäisesti ärsyttää. Yleinen lievä epävakaus ei liene niin haitallista, kuin esimerkiksi nivelkierukan poisto tms,joka muuttaa kuormitusta pysyvästi yhteen suuntaan.

Kun otat polvituen pois, miltä polvi tuntuu? Eikö hiukan holtittomalta eli se saa aikaan tavallaan päinvastaisen vaikutuksen kuin kertsin mainitsemat kontrollitreenit. Silti tuen käyttö voi olla perusteltua ääriponnistuksissa tai vaikka mättäikössä marssiessa.

Turvotus näkyy selvimmin lumpion yläpuolella tai polven takana, jolloin sitä kutsutaan Bakerin kystaksi. Niin kauan kuin huomattavaa nesteilyä ei ole, polvea on paljon helpompi kuntouttaa.

Ei minulla ole ollut turvotusta sen koommin kuin syksyllä 2018 jolloin oli juurikin nuo Bakerin kystat mol. jaloissa. Silloinhan se silloinen puolisen vuotta kestänyt kipu sai alkunsa kun

- sairastuin fibromyalgiaan elokuussa
- syyskuun alussa aloitin KM-treenit ja lämppäreissä oli kyykkyjä, jotka tod.näk. tein väärin (en ollut aiemmin kyykkyjä tehnyt, enkä tiennyt että pitää vahtia että polvet ja jalkaterät osoittavat samaan suuntaan)
- syyskuun komeista ilmoista nautiskelin tekemällä pitkiä kävelylenkkejä, max 14 km

Kaikkea tuota siis yhteen syssyyn ja siitähän se helvetti sitten repesi, ja ilmeisesti jotain polvissakin, että tuli ne kysta eli ilmeisesti nivelnestettä valui polvitaipeen puolelle (näin olen netistä ollut ymmärtävinäni).

Tuon jälkeen en ole sen koommin yhtäaikaista polvien pitkäkestoista kipua kokenut. Yleensä se on oikea polvi joka kipuilee, joskus harvoin vasen (jälkimmäinen kai enimmäkseen silloin kun oikea on ollut pidempään kipeä ja vasen rasittuu siitä että varaan siihen enemmän). Pahin kipu oikeassa yksinään tähän mennessä on ollut 2020 joulukuussa alkanut. Näytti alkavan siitä että minulla ei ollut mitään polvia lämmittävää ylläni ja shortsikin yllä, ja tehtiin kierrepotkuja treeneissä. Jonkin ajan päästi kinttu meni siihen kuntoon että jouduin ontumaan ja olemaan treeneistäkin pois. Tämä sitten kesti vaihtelevasti puoli vuotta (toki ontuminen loppui jo aiemmin). Seuraavan kerran oikea polvi kipeytyi viime lokakuussa. Mutta nyt se ei ole ollut niin paska kuin viime kerralla. Nyt enempi on sellaista että välillä kipeä ja välillä ei.

Ihan oikeasti tukevaa tukea en ole käyttänyt pitkään aikaan. Treeneissä käytän näitä tuubeja lähinnä ennaltaehkäisevästi, eli että pysyy polvet lämpiminä:

https://www.tarjoustaivas.fi/tuote/vaatteet-ja-urheilutarvikkeet/polvituet-2-kpl/

Nämä on siitä hyvät että oikeasti pysyvät paikoillaan. Joku sanoi että ei näitä saisi edes tuiksi kutsua, kun ei ole "luita", mutta mikä sitten olisi sopiva nimike? Puhun tuubeista, jos en muutakaan keksi.

En ole koskaan tykännyt mistään pomppimisesta, joten kun kuulin 2018 että minulla on ne alkavat kulumat, lopetin senkin vähän mitä siihen asti oli ollut (nollasta nollaan, hah). Treeneissä jos on pomppimista, teen jotain muuta. Jos lämppärinä on naruhyppely, suuntaan kuntopyörälle. Vaikka kyseessä on siis kamppailusali, niin siellä on pari ikivanhaa pyöränromua. En tiedä että kuluuko ne polvet nopeammin pomppien, mutta nyt on niin että fibromyalgiassa tärähtely voi olla erinomaisen ällöttävää. Joten jos hyppinen tuntuu kipeältä, se voi johtua fibrostakin. Mutta sikäli paljon oikean polven kanssa on kyllä ehtinyt viime vuosina olla näitä "ai saatana" -kokemuksia, että ei kiinnosta enää yhtään hyppiä.

Kun otan tuubit pois, eivät polveni tunnu sen kummemmilta kuin tuubeissakaan ollessa. Nyt kun on jo jonkin aikaa siitä kun oikea polvi oli aivan paska, eli toissajouluna, niin en osaa sanoa oliko silloin jotain eroa siinä että oli tukeva tuki tai ei. Varmaan on ollut, kun se jalka oli niin kamala. Lopultahan minulla tuli alaselkäänkin noidannuoli hetkeksi sen jatkuvan jalan varomisen vuoksi.

Kun lokakuussa 2018 minulla oli ollut ne Bakerin kystat jalkataipeissa, niin sen jälkeen kun ne katosivat, polvet klonksuivat ja tuntui kuin niistä olisi puuttunut sisältä jotain. Mutta en tuolloin ontunut. Joka askel jonka otin sattui, mutta pystyin kumminkin kävelemään normaalisti.

Lainaus käyttäjältä: Socrates - maaliskuu 27, 2022, 15:53:52

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 26, 2022, 23:35:31
En ole erityisen vakuuttunut fysioterapeuttien taidoista, koska sillä kertaa kun olin jalkojen takia moisen vastaanotolla, hän väitti että minulla on vaivaisen varpaat. Uskoin ensin, mutta kun näin netistä miltä se näyttää, niin ei minulla kyllä todellakaan ole isovarpaat kääntyneet muuta varvasriviä kohti. Kuinka monta tapaa loppujen lopuksi voi olla lihasten vahvistamiseen? Käyttäisin sitä pyörää jos se sopisi muulle kropalleni. Pitää kokeilla jossain vaiheessa vieläkö tulee ongelmia.

Kuminauhajumppaa voi käyttää korvikkeena, mutta minusta vähän tuntuu että polvi sohlaa siinä miten sattuu.

Joku ihminen kerran haukkui oman fysioterapeuttinsa, vai oliko se läheisen terapeutin? En muista enää, mutta luottamukseni heihin ei ole häävi. Kuten ei kyllä aina ole lääkäreihinkään.

Jokseenkin sama käytkö fyssarilla vai googletatko netistä jumppaohjeita, jos teet ne keskittymättä, vastentahtoisesti ja ymmärtämättä yhtään mihin niillä pyritään vaikuttamaan.

Mikään jumppaohjelma oikein tehtynäkään ei takaa kivutonta polvea tai edes yhtään mitään edistystä,
mutta jos vahvistat polven ojentajia, koukistajia, lähentäjiä ja loitontajia, jumppaat niiden kireydet pois ja teet kontrollitreenejä, todennäköisyys saada joukkoon hyviä jaksoja tai ainakin kivut hallintaan kasvaa.

Kun pystyt harrastamaan kamppailulajeja,,pystyt varmasti tekemään haastaviakin kuntouttavia liikkeitä. Erilaiset helpotetut yhden jalan kyykyt ovat yksi parhaita jopa välittömiä kivun lievittäjiä. Eli kädellä jostain pöydän kulmasta auttaen alas aluksi vain vähän ja voimien lisääntyessä syvemmälle ja vähemmän käsillä auttaen. Niin sanottu katkarapukyykky on helpotettunkin haastava, mutta kohdistuu ehkä parhaiten aivan polven vieruskudoksiin.

Joku mainitsi jossain ilman tuolia seinää vasten istumisen. Siis istutaan ikäänkuin ilmassa. Tekee höpöä, mutta mitäköhän paikkoja se sitten vahvistanee.

Mies jota tapailin viime vuonna sanoi että kuntopyörällä pitää nostella jaloilla niitä polkimia ylös ennemmin kuin painaa jaloilla alas.

              ^
Hyvä liike tuo "ilmassa istuminen". Yleisemminkin staattisia pitoja on alettu lisätä kuntoutuksissa.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 27, 2022, 17:09:39

Taitaa olla niin, että kuntopyörän polkeminen treenaa vain ojentajia. Jos ei ole polkimissa remmejä (edit), niin edes koukistajia sillä ei voi treenata, puhumattakaan sivusuuntaisia liikkeitä eli lähentäjiä ja loitontajia.

Ainakin nivelrikkoisen lonkan kuntoutuksessa nuo sivusuuntaiset liikkeet ovat tärkeitä, mutta luulen, että polvenkin kuntoutuksessa tosiaankin. Tuovat stabiilisuutta. Niitä sivusuuntaisia liikkkeitä voi kyllä tehdä pelkällä kehonpainollakin (tai tarralla kiinnitettävän jalkapainon tai vastuskuminauhan avullakin), esimerkiksi maassa maaten kyljellään (nostetaan alimmaista jalkaa polvi suorana ylöspäin, ja sitten päällimmäistä jalkaa niinikään polvi suorana suoraan ylös (ei eteen- tai  taaksepäin kallistaen)).

(Kunto)pyörän polkeminen toki "voitelee" niveltä ilman iskutusta tai vääntöjä eli on erinomaista huoltavaa liikuntaa, mutta yhtä tärkeää on voiman, kontrollin ja kaikensuuntaisen liikkuvuuden hankkiminen.

Reiden ulkoreunan vahva sidekudosrakenne (sääri-reisiluuside ja sidepeitteen jännittäjälihas) sekä sisäpuolella hanhenjalkaan päättyvä kolmen lihaksen jänne muodostavat tavallaan haarukan polven ympärille. Siksi niiden pitäisi tukea ja toisaalta joustaa riittävästi tarvittaessa.

Kävin vielä tarkastamassa Kannassa että mitä niistä polvista tarkalleen sanottiin.

22.10.2018:

Molempien polvien mediaaliset nivelraot hieman madaltuneet, lievä alkava kuluma.

9.11.2018:

Polvisssa radiologisesti minimaalista mediaalisen tibiofemoraalinivelraon kavantumaa.

12.11.2018:

Kirjoitan Mobicia 7,5 mg, jota potilas ottaa, kun oireisto pahenee.

23.11.2018:

Mobic helpottaa kipuoireita,mutta aiheutta vatsakipua.

Eikä helpottanut, ainakaan minun muistikuvani mukaan.

3.1.2019:

Tarkennetaan vielä anamneesia, edeltävästi 8/2018 potilaalla oli n. kahden viikon kestänyt hengitystieoireisto, jonka jälkeen on alkanut nivelvaiva. Kyseessä voi olla reaktiivinen reaktio hengitystieinfektioon.

Ei ollut mitään 2 vk oireistoa, vaan elokuussa aivastelin 3 vrk yhtäsoittoa.

Missään vaiheessa lääkäri ei sanonut minulle että polvikipuni voisivat johtua kulumista. Hänen jutuistaan sai käsityksen että polvien alkavat kulumat ovat niin mitättömät, että "eivät selitä oireilua". Eräällä palstalla noihin aikoihin muuan tyyppi kertoi itsensä tai kaverinsa saaneen kuukausia kestäneen polvikivun jonkin hengitystietulehduksen päälle, joten jossain vaiheessa itsekin oletin moista itsestäni. Sitten kun päädyin siihen että minulla on fibromyalgia, ja TK myös, oletin polvikivun johtuneen fibrosta. Nykyään oletan että kaikki polvikivut lähtien vuodesta 2017 ovat johtuneet kulumasta, mutta fibromyalgia on voimistanut kipuja kovemmiksi kuin niiden olisi tarvis tässä vaiheessa vielä ollakaan.

Päädyin sitten fysioterapeutille vuoden 2019 alussa ja sain jotain jalkojen venyttelyohjeita. Eilen muistin taas pitkästä aikaa että tämmöisetkin ohjeet on saatu. Mutta mitä se jalkojen venyttely millään tavalla auttaa kuulumiin, vai vakauttaako se polvia? En niitä venyttelyjä jaksanut enkä lopulta muistanutkaan tehdä kuin silloin kun vasen pohkeeni oli niin juntturassa ja en pystynyt kävelemään normaalisti kesällä 2019, kun jokaista askelta seurasi kipu kuin pohjetta olisi leikattu puukolla halki.

Kyllä venyttely auttaa, koska esimerkiksi kireät takareidet aiheuttavat ja pahentavat alunperin muista syistä johtuvaa polvikipua. Erityisen paha on toispuoleinen, siis takareiden jompaan kumpaan reunaan painottuva kireys. Monimutkaiseen polviniveleen syntyy liikehäiriö.

Sinällään noin mitätön nivelrikko löytyy käytännössä kaikista keski-iässä. Toki fibro ja kireydet voi senkin saada oireilemaan.

FT ei ikinä asiasta maininnut, mutta kylmillä lihaksilla ei saisi kauheammin venytellä. Meidän KM-ohjaaja sanoi että ennen treeniä vain hyvin lyhyitä venyttelyjä, ja treenin jälkeen voi venytellä pidempään. Eli ilmeisesti olisi hyvä saada itsensä jotenkin lämpimäksi kotonakin, jos jalkojensa kanssa alkaa näperrellä. Enkä kyllä jaksaisi joka päivä huhkia.

Minustakin ne kivut mitä oik. polvessa on ollut, ovat kohtuuttomia rtg-kuvien valossa. Mutta fibrootikoita vissiin könkkää rollaattorien kanssa ilman että on järin muuta kuin se fibro.

Kyllä, lihas on hyvä lämmitellä ennen venytyksiä. Ja kyllä, treenin aluksi lyhyitä, pumppaavia venytyksiä. Eli mieluiten, semmoisia, mitä eivät kovasti venytä lihasta ääriasentoihin eli pisimmilleen, vaan pikemminkin valmistavat lihaksen voimantuottoon.

Mitä tulee pidempiin (> 30 sek) venyttelyihin, niin itselleni on neuvottu, että semmoisia kannattaa tehdä vasta kun kovasta treenistä on kulunut useampi tunti, tai mieluummin seuravaana päivänä erillisessa lihashuoltosessiossa. Ja aina siis esilämmitetyin lihaksin, eli verryttelyn jälkeen. Sitä en muista miten usein senkaltaista lihashuoltoa suositellaan, olisikohan 1-2 krt/vk? 

Jos on kovin epästabiili nivel, ehkei kannattaisi venyttää niveltä ympäröiviä lihaksia liiaksi (vaan vain sopivasti?). Näin väitti eräs FT minulle. Vähän kireät lihakset suojaavat epästabiilia niveltä. Painopiste sanalla "vähän". Mutta tästä voi olla erilaisia näkemyksiä.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 09, 2022, 12:29:14
FT ei ikinä asiasta maininnut, mutta kylmillä lihaksilla ei saisi kauheammin venytellä. Meidän KM-ohjaaja sanoi että ennen treeniä vain hyvin lyhyitä venyttelyjä, ja treenin jälkeen voi venytellä pidempään. Eli ilmeisesti olisi hyvä saada itsensä jotenkin lämpimäksi kotonakin, jos jalkojensa kanssa alkaa näperrellä. Enkä kyllä jaksaisi joka päivä huhkia.

Lihashuollon pitäisi tuntua niin mukavalta, että välipäiviä ei juurikaan tule.

Itse teen aamulla 10-15 min pyörittelyt ja ip 20 min venyttelyt joka ikinen päivä. Lisäksi salitreenin alussa jotain huoltavaa hiukan ja illalla telkkaria katsellessa vielä jotain pientä, joka ei vaadi keskittymistä.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 09, 2022, 12:51:31
Jos on kovin epästabiili nivel, ehkei kannattaisi venyttää niveltä ympäröiviä lihaksia liiaksi (vaan vain sopivasti?). Näin väitti eräs FT minulle. Vähän kireät lihakset suojaavat epästabiilia niveltä. Painopiste sanalla "vähän". Mutta tästä voi olla erilaisia näkemyksiä.

Hankala kysymys. Selkäkivuista ja varsinkin lumbagossa eli noidannuolessa syvien selkälihasten kramppi on suojatoimenpide lisävaurioiden ehkäisemiseksi ja lihasten pakottaminen löystymään esimerkiksi hieronnalla voi laukaista aivan pirullisen kivun.

Ei-akuutissa tilanteessa tueksi riittää yleensä hyvään lihaskuntoon liittyvä lihastonus. Luonnon rakentamia erilaisia jäykistysmekanismeja kannattaa yleensä avata ja muuttaa liikkuvammaksi tueksi, mikä on toki vaativa tehtävä.

Jos on niveltulehdusoireita, kyseessä voi olla nivelrikko, mutta on liuta muitakin mahdollisisa syitä:
- Nivelrikko
- Nivelreuma (reumatekijä yleensä koholla labroissa, mutta ei aina)
- Spondylartropatiat
-- Reaktiivinen niveltulehdus
-- Spondylartropatiat
- Kihti
- Polymyalgia rheumatica
- Sarkoidoosi
- Systeeminen lupus erythematosus (SLE)
- Pyrofosfaattiartropatia (nivelrustot kalkkeutuvat)
- Nivelen infektio (septinen artriitti)
- Virusartriitit (li=ittyy esim. vihurirokkoon, nivelrokkoon (pogostantautiin) ja parvorokkoon)
- Lymen tauti
- Reumakuume
- Hypertrofinen osteoartropatia
- HIV-infektio
- Trauma

Niveltulehdusoireinen potilas: tyyppioireita ja löydöksiä (https://www.duodecimlehti.fi/duo11842) (Duodecim)

Pistän nämä vain oman muistini tukemiseksi:

A.
Ennen nivelrikkoon käytettävää tulehduskipulääkkeen ottoa, vars. Arcoxiaa, kannattaa ottaa suojaavan kalvon mahalaukkuun muodostavaa Gavisconia, jotta pahalta närästykseltä ja refluksilta vältyttäisiin. (Paracetamoliakin voisi kokeilla ensialkuun, mutta se ei taida viedä tulehdusta?)
Iholle siveltävääkin tulehduskipulääkettä voisi kokeilla muun lääkehoidon lisänä *)? Ei ainakaan ärsyttäisi maha-suolikanavaa.

*) https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00673#s2

B.
Ota selvää tulehdusta lievittävästä ruokavaliosta. Olisikohan siitä apua äkillisesti tulehtuneen nivelen hoidossa? Nivelhän tulehtuu esimerkiksi kovasta rasistuksesta, ja voi oireilla kipuna levossakin, esimerkiksi yöllä.

C.
Ota selvää, kannattaako akuuttivaiheessa/tulehdusvaiheessa jatkaa terapeuttista liikeharjoittelua vai ei.

Sivumennen sanoen itseltäni tsekattiin reumatekijät moneen kertaan, eikä ikinä mitään. Meinasi vähän mennä hermo kun lääkäri muistaakseni kahdenkin reumalabran jälkeen alleviivasi että ei voi olla reumaa (en ollut moista väittänytkään, että olisi), kun reumatekijät eivät ole koholla - ja sitten hän itse kumminkin jossain vaiheessa julisti että on olemassa sellainenkin reuma, joka ei näy labroissa. Oliko tämä seronegatiivinen reuma nimeltään. Kun viimeisen kerran tämän polakkilääkärin tapasin fibroon johtaneiden selvittelyjen puitteissa, hän vielä sanoi että jos nilkkoihin alkaa tulemaan kipuja, niin sitten pitää (jälleen) katsoa sitä reuman mahdollisuutta. Minulla ei ole mitään hajua miksi juuri nilkkojen kivut olisivat erityinen reuman osoitin. Paljon on korostettu että sormien turvotus on.

Tuntuikin paremmalta siinä fibroselvittelyn lopussa kun tapasin pari ihan muuta, sijaistavaa, lääkäriä. Heillä ei ollut tarvis tuuliviirimäisesti sanoa yhdellä kerralla yhtä ja toisella toista. Eka näistä kallistui heti fibroon, mutta määräsi vielä varmuuden vuoksi lisää kokeita, ja toka sitten antoi diagnoosin, kun ei kerta kokeissa mitään edelleenkään havaittu.

^^
Kohtaan B on kysymykseeni vastattu "ei voi mitään". Varmistin vielä, eikö tosiaan ole mitään, mitä voisi lisätä tai pois ottaa tavallisesta monipuolisesta ruuasta, niin vastaus oli edelleen "ei ole".

Jotkut fibrootikot väittävät päässeensä nivelkivuista jättämällä gluteenin pois ruokavaliosta. Se kun kaiketi voi lietsoa tulehdusta. (Itse en ole havainnut hyötyväni millään tavalla gluteenittomuudesta, paitsi tietysti sillä että ei tule kutinaa eikä rakkuloita iholle, kuten tuli viime vuonna tammikuussa.)

Voltaren forte on jossain määrin auttanut polviini (siis tämä ulkoisesti käytettävä voide). En vain kovin pienessä kivussa jaksa vielä alkaa läträämään sen kanssa. En pidä siitä hajusta, vaikkei kauhean paha varsinaisesti olekaan.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 01, 2022, 11:06:27
^^
Kohtaan B on kysymykseeni vastattu "ei voi mitään". Varmistin vielä, eikö tosiaan ole mitään, mitä voisi lisätä tai pois ottaa tavallisesta monipuolisesta ruuasta, niin vastaus oli edelleen "ei ole".

Tavan terveyskeskuslääkäri ehkei ole erityisen perehtynyt ruokavaliohoitoihin ylipäätänsä. Heidän koulutukseensa muistaakseni kuuluu 1-2 viikkoa ravitsemustiedettä, ja siitäkin on voinut kulua jo pitkän aikaa.

Toisaalta voi tosiaankin olla, että mikään ruokavalio ei lievitä nivelrikon oireita.

Juhana Harju, joka ei ole ravitsemustieteilijä, mutta kyllä aika aihepiiriin tutustunut esittää kyllä runsaisiin lähdeviitteisiin tukeutuen, että mm. Välimeren ruokavalion on tutkimuksissa (ja katsausartikkeleissa) todettu lievittävän tulehduksia ylipäätänsä (ja siten suuria kansantauteja), ja erityisesti nivelrikkoakin.

Nivelrikkoa helpottava ruokavalio (https://suomenterveysravinto.fi/blogi/nivelrikkoa-helpottava-ruokavalio/)
Tulehdusta vähentävä ruokavalio/elämäntapa
- Välimeren ruokavalio
- hedelmät, C-vitamiini
- mustikat, vadelmat, mansikat ja granaattiomenamehu
(em. kaksi ryhmää sis. polyfenoleita, jotka vaikuttavat elimistössämme antioksidantteina ja tulehdusta vähentäen)
- tummanvihreät kasvikset (vars. pinaatti, parsakaali, lehtikaali, ruusukaali) (sis. K1-vitamiinia, jota tarvitaan kollageenin muodostukseen)
- neitsytoliiviöljy (alentaa tulehdustekijöitä IL-1 ja IL-6)
- sipulit ja kapris (sis. kversetiiniä, joka on tulehdusta vähentävä flavonoidi)
- runsaskuituisuus (täysjyväviljoista, vihanneksista, hedelmistä, pavuista ja pähkinöistä)
(Kuidun saanti muun muassa auttaa painonhallinnassa ja sillä on myönteinen vaikutus suoliston mikrobiomiin, jonka ansiosta se vähentää tulehdusta. Kuidun saanti esimerkiksi alentaa tulehdusmarkkeri CRP:tä.)
- (liikuntakin alentaa tulehdustekijöitä IL-1 ja IL-6)
- rasvainen kala
- kasvisproteiini
- puolikova hollantilainen juusto (goudaa, edamia ja maasdamia)
( - viini ) (siinä on kyllä haittojakin)
- mausteet  (toim. huom. intialaiset kombot?)
- timjam, oregano (vähentävät tulehdusarvoja CRP:tä ja IL-1β:aa)
- salvia, rosmariini (sis. karnosiinihappoa, joka uusien tietojen mukaan suojaa nivelrustoa rappeutumiselta)
( - laihduttaminen)

Liikunta (sopivassa määrin) ja laihduttaminen (jos ylipainoa) eivät ole ruokatekijöitä, mutta siis helpottavat nivelrikon oireita.

Semmoinen muistikuva minulla on, että monet ravintoaineet, jotka lisäävät närästystä ja refluksia, toisaalta voisivat lievittää nivelrikon oireita, mm.
- sipulit ja kapris
- inkivääri
- kurkuma
- C-vitamiini (ja sitrushedelmät ja paprika)
- vihreä tee
- kovat mausteet kuten pippurit

Tulehdusta lisäävä ruokavalio todettu lisäävän nivelrikkoa
(tuota tutkimusta ei päässyt lukemaan. Mainittiin "dietary inflammatory index".)
- sokeria?
- valkoinen vehnäjauho?
- kuidun vähäisyys?
- suojaravinteiden vähäisyys?
- tyydyttynyt rasva, esim voi
- runsaasti linolihappoja sisältävät ruokarasvat kuten maissiöljy, auringonkukkaöljy
- punaista lihaa
- nitraatit/nitriitit makkaroissa?
- ylipäätänsä prosessoitua ruokaa
- olutta

Kiinnostavaa knoppitietoa tuossa:

Tutkimuksissa on havaittu, että neitsytoliiviöljy on ulkoisesti käytettynä vaikutuksiltaan jopa parempi kuin piroksikaami. Neitsytoliiviöljy lievittää nivelen kipua ja parantaa fyysistä toimintakykyä (Nakhostin-Roohi 2016).

Harjulla on oma lisäravinnebisnes, joten aivan kaikkea kirjoittamaansa ei kannata uskoa.

^
No, en kyllä ole käynyt tavallisella terveyskeskuslääkärillä aikuisiällä koskaan.

Mutta voihan tietysti olla, että nivelrikkoon perehtynyt ortopedi ei ole puolestaan ravitsemustietämykseen perehtynyt.

^
Ortopedian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortopedia) (wiki) alalla suoritetaan luu- ja tukikudossairauksien tutkimusta ja hoitoa kirurgisesta näkökulmasta.
Eli ei välttämättä ole sen parempi asiantuntija kuin terveyskeskuslääkärikään, mitä tulee ravitsemustieteellisiin hoitoihin?

Ehkä parempi asiantuntijalääkäri tuki- ja liikuntaelin vaivoihin (vars. niiden konservatiiviseen hoitoon) olisi fysiatri?

Fysiatria (https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiatria) (wiki) on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien, sairauksien ja kipuoireyhtymien konservatiiviseen hoitoon sekä erilaisten potilasryhmien moniammatilliseen kuntoutukseen. Fysiatriassa yhdistyvät ortopedian, neurologian ja reumatologian sekä kivunhoidon ulottuvuudet. Laajemmin fysiatrian tavoitteena on sairauksien ja vammojen seurauksena syntyvien toimintakyvyn häiriöiden kokonaisvaltainen ehkäisy, hoito ja kuntoutus.

Fysiatrikaan ei välttämättä ole perehtynyt ruokavaliohoitoon.

Ravitsemustieteilijä on.

Ravitsemustieteilijä Reijo Laatikainen:

Tällainen on tulehdusta vähentävä ruokavalio (https://www.trainer4you.fi/blogi/tallainen-on-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/)

Ja sitten hän on lausunut
https://www.pronutritionist.net/2016/11/nivelvaivat-ja-ruokavalio/

LainaaNivelrikko
Nivelrikon ensisijainen elämäntapahoito on laihdutus. Se on useiden satunnaistettujen mukaan eduksi kivun lievittämisessä ja toimintakyvyn parantamisesta, asiasta on vakuuttava tutkimusnäyttö. Kaikkein paras teho näyttää olevan liikunnan lisäämisellä ja laihdutusruokavaliolla yhdenaikaisesti.

Inkivääri on satunnaistettujen tutkimusten (5 kpl) meta-analyysin mukaan hiukan lumetta tehokkaampi kivun ja liikuntavaikeuksien lievittämisessä. Tutkimukset ovat kuitenkin verraten pieniä, laadultaan osin puutteellisia ja julkaistu vähemmän arvostetuissa tiedelehdissä. Inkiväärille satunnaistetut henkilöt lopettavat hoidon useammin kuin lumelääkkeelle satunnaistetut, mikä viittaa siihen, että inkiväärin  mahasuolikanavan (tai muut) haittavaikutukset estävät jossain määrin sen laajaa käyttöä.

Em. linkin diasarjassa kerrotaan tutkimuksesta, jossa nivelrikkoon auttaisi inkivääri.

(Ja tutkimuksesta reumapotilailla vegaaninen gluteeniton ruokavalio voisi olla hyödyllinen nivelrikossa (s. 10), mutta drop out oli suuri. Ja että Välimeren ruokavalio auttaisi jonkun tutkimuksen mukaan remapotilaiden nivelten oireilussa. Potilasmäärät tutkimuksessa pieniä, ja tulokset epävarmoja Käypä hoito analyysin mukaaan, s. 13. Kurkuma ehkä voi auttaa s 21 ja olla tehokkaampi kuin lume s. 22.)

Niveltulehduksissa rasvainen kala voisi olla avuksi niveltulehduksissa. s. 15.

Sama terveellinen ruokavalio, joka saattaa auttaa niveloireissa, ehkäisee myös  suuria kansansairauksia, diabetesta, syöpiä, muistihäiriöitä, masennusta, sepelvaltimotautia, aivoinfarkteja. s. 35.

Ainakin liikunnallisen ihmisen TULE-sairauksien paras asiantuntija on monesti personal trainer tms, jolla on pohjana fyssarin tms koulutus.

Toki fysiatreilla ja ortopedeillä on vankka tietämys raskaan sarjan vaivoista ja niiden leikkauksellisista hoidoista, mutta ilman omaa urheilutaustaa se auttaa aika vähän tyypillisissä liikuntaa rajoittavissa vaivoissa.

Jos olet menossa salille ja olkapää on kipeä, kysyisitkö neuvoa mitä liikkeitä kannattaa tehdä sohvaperunalääkäriltä vai liikunta-alan ammattilaiselta, joka on touhunnut asiakkaiden ja omien kremppojen kanssa?

Tuolta ruoka-ainelistoilta puuttui chili, ellei sen ajateltu sisältyvät niihin intialaisiin comboihin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapsaisiini
Lääkekäyttö
Mausteena ja torjuntakeinona käytön lisäksi kapsaisiinia käytetään muun muassa ulkoisesti neuropaattisen kivun lievitykseen. Lääketieteellistä näyttöä kipua lievittävästä tehosta on muun muassa diabetekseen liittyvän hermoston sairauden eli diabeettisen neuropatian kipujen lievityksessä, ääreishermovamman jälkeisissä kivuissa ja vyöruusun jälkeisen hermokivun eli postherpeettisen neuralgian lievityksessä. Kapsaisiinia on kokeiltu myös muun muassa psoriasiksen, kutinan ja pehmytosareuman eli fibromyalgian hoidossa.[5] Voimakas puhdasta kapsaisiinia sisältä paikallisesti käytettävä voide Zostrix on Suomessa erityisluvallinen lääke.

Kapsaisiinia sisältäviä ulkoisesti käytettäviä lämmittäviä voiteita, geelejä ja linimenttejä käytetään myös erilaisten pienten kipujen tilapäiseen hoitoon, kuten lihas- ja nivelkipujen lievitykseen, nivelrikkoon liittyvien kipujen lievitykseen, selkäsärkyyn, venähdyksiin ja nyrjähdyksiin. Lisäksi lämmittävän vaikutuksen omaavia kapsaisiinilinimenttejä, -geelejä ja -voiteita käytetään lihaksien hoitoon, lämmitykseen ja rentoutukseen, lihasvenähdysten ehkäisyyn urheilusuorituksissa ja vilkastuttamaan ääreisverenkiertoa. Vapaasti saatavissa paikallisesti käytettävissä kapsaisiinivalmisteissa käytetään vaikuttavana aineena usein Capsicum oleoresiiniä eli chilipaprikoiden kuivattujen kypsien hedelmien alkoholiuutteita, jotka sisältävät kapsaisiinin lisäksi kemikaaleja, jotka heikentävät puhtaan kapsaisiinin vaikutuksia.
---
Kipuja poistava vaikutus
Iholle levitetty kapsaisiini aiheuttaa hetkellisen kipuhermojen herkistymisen, mitä seuraa kalsiumin liikkeitä säätelevien kipuhermopäätteiden vetäytyminen alueelta. Kipuhermopäätteet kasvavat kuitenkin takaisin viikkojen tai kuukausien sisällä.[7]

Kapsaisiinin neurogeenista kipua poistava vaikutus perustuu erään yhdeksänkymmenluvulla julkaistun tutkimuksen mukaan aistihermopäätteen reseptorien stimuloitumisesta johtuvaan hermoston välittäjäaineiden ja etenkin kivunvälittäjäaine neuropeptidi substanssi P:n vapautumiseen ja niiden loppuun kulumiseen, kun hermopäätteitä altistetaan kapsaisiinille usein ja tarpeeksi pitkään. Substanssi P aiheuttaa kipusignaalin kulkeutumisen keskushermostoon ja vapauttaa tulehdusta tuottavia entsyymeitä. Kun substanssi P:tä on kipualueella vähemmän, neurogeeninen tulehdus lievittyy ja kipusignaalit aivoihin vähentyvät. Hermosolujen toiminta palautuu kuitenkin ennalleen, jos kapsaisiinin käyttö lopetetaan. Vaikka kapsaisiini onkin sopivalla pitoisuudella ja annostuksella kipusignaaleja estävä aine, suurilla annoksilla se vaikuttaa neurotoksisesti eli hermosoluja vaurioittavasti. Solutuhon mekanismeina ovat osmoottinen tuho ja soluun virtaavan kalsiumin aiheuttama proteaasientsyymien aktivoituminen.[8]

Vuonna 2019 julkaistun kaksoissokkokokeen tuloksena oli, että kapsaisiinihoidon teho polven kävellessä ilmaantuvaan nivelrikkokipuun lisääntyi voimakkaasti ensimmäisen neljän käyttöviikon aikana, mutta alkoi heiketä 17 käyttöviikon jälkeen. Yksiprosenttinen voide tuotti parhaan tehon viikkojen aikana keskimäärin noin 4,3 pykälän kivunlievityksen 10-pykäläisellä kipuasteikolla arvioituna. Osa hoitovaikutuksesta perustui kuitenkin itse voitelutapahtumaan, koska plasebovoidekin tuotti noin 3 pykälän kivunlievityksen. Pykälävähenemän aikaansaamaa kokonaistehoa on vaikea arvioida, koska tutkimusraportissa ei ilmoitettu, mikä oli kivun keskitaso ennen hoidon alkua.[7]

En sitten tiedä onko tuolla oikeasti vaikutusta syötynäkin, sillä ainakin itselläni samaan aikaan, kun olen lisännyt merkittävästi chilin käyttöä mausteena, kivut ovat vähentyneet. Vois tietty olla sattumaakin, että nivelten tuho on siinä vaiheessa, että ei nyt niin pahana ole olleet kuin joskus kymmenen vuotta sitten.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 01, 2022, 10:26:49
Sivumennen sanoen itseltäni tsekattiin reumatekijät moneen kertaan, eikä ikinä mitään. Meinasi vähän mennä hermo kun lääkäri muistaakseni kahdenkin reumalabran jälkeen alleviivasi että ei voi olla reumaa (en ollut moista väittänytkään, että olisi), kun reumatekijät eivät ole koholla - ja sitten hän itse kumminkin jossain vaiheessa julisti että on olemassa sellainenkin reuma, joka ei näy labroissa. Oliko tämä seronegatiivinen reuma nimeltään. Kun viimeisen kerran tämän polakkilääkärin tapasin fibroon johtaneiden selvittelyjen puitteissa, hän vielä sanoi että jos nilkkoihin alkaa tulemaan kipuja, niin sitten pitää (jälleen) katsoa sitä reuman mahdollisuutta. Minulla ei ole mitään hajua miksi juuri nilkkojen kivut olisivat erityinen reuman osoitin. Paljon on korostettu että sormien turvotus on.

Tuntuikin paremmalta siinä fibroselvittelyn lopussa kun tapasin pari ihan muuta, sijaistavaa, lääkäriä. Heillä ei ollut tarvis tuuliviirimäisesti sanoa yhdellä kerralla yhtä ja toisella toista. Eka näistä kallistui heti fibroon, mutta määräsi vielä varmuuden vuoksi lisää kokeita, ja toka sitten antoi diagnoosin, kun ei kerta kokeissa mitään edelleenkään havaittu.

Noin 30 %:lla nivelreumaatikoista reumatekijää ei löydy verestä, ja toisaalta reumatekijän löytyminen ei merkitse suoraan nivelreumaa.  Monilla vanhuksilla ja syöpäpotilailla sekä infektioiden tai rokotuksen jälkeen veressä esiintyy reumatekijää. Tulehtunut nivel (https://www.duodecimlehti.fi/duo95528) (Duodecim)
Tuossa myös sanotaan:

LainaaNivelreuman diagnoosi muodostuu seuraavista elementeistä: Jos kyseessä on yli kuusi viikkoa kestänyt symmetrinen usean nivelen ja ainakin kolmen nivelalueen niveltulehdus ja tulehdusta on käsien pikkunivelissä ja potilaalla esiintyy yli tunnin kestävää nivelten aamujäykkyyttä, tauti on mitä todennäköisimmin nivelreuma. Mikäli verestä löytyy reumatekijää tai röntgenkuvissa näkyy nivelreumalle tyypillisiä eroosioita, tauti on varmasti nivelreuma.

Sormien turvotus voi johtua myös kihdistä, itselläni on sen sorttinen kihti joka oireilee näköjään vain sormissa. Parhaillaankin oireilevat, ja se taitaa johtua siitä, että laitoin eiliseen täyskasvisruokaan oluthivaa mausteeksi ja B-vitamiinilisäksi. Tuskin on nivelreumaa, koska esim. olut aiheuttaa sormien kipuilua.

En tiedä mitä aineita on Ice Power Hotissa. Mutta kun kaksi kertaa olen sitä kokeillutnpolviin, kummallakin kerralla piti pestä pois, kun se tunne iholla oli niin hirveä. En halua "palavia" polvia vaan polvet joissa ei tunnu miltään.

Juuri rusahti pitkästä aikaa häijysti oik. polvessa, kuin olisi "muljahtanut ensin nanomillin vasempaan ja sitten oikeaan" se polvi.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 01, 2022, 11:37:00
Voltaren forte on jossain määrin auttanut polviini (siis tämä ulkoisesti käytettävä voide). En vain kovin pienessä kivussa jaksa vielä alkaa läträämään sen kanssa. En pidä siitä hajusta, vaikkei kauhean paha varsinaisesti olekaan.

Olisiko niitä useammankin sorttisia, voideltavia tulehduskipulääkettä?

(Ice Powerit yms. eivät taida sisältää tulehduskipulääkettä?) 


Polviin voisi neitsytoliiviöljyä siveltynä ulkoisesti ehkä mahdollisesti vähän toimia? Lonkan osalta vähän hankalammin kokeiltavissa.

En kyllä usko enkä ymmärrä miten oliiviöljy vaikuttaisi polveen mitenkään.

En tunne muita lääkevoiteita kuin Voltarenin. Joku Perskindol vissiin on, mutta en ole uskaltanut kokeilla kun sekin lämpenee(?)

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 01, 2022, 15:29:22
En tiedä mitä aineita on Ice Power Hotissa. Mutta kun kaksi kertaa olen sitä kokeillutnpolviin, kummallakin kerralla piti pestä pois, kun se tunne iholla oli niin hirveä. En halua "palavia" polvia vaan polvet joissa ei tunnu miltään.

Juuri rusahti pitkästä aikaa häijysti oik. polvessa, kuin olisi "muljahtanut ensin nanomillin vasempaan ja sitten oikeaan" se polvi.

Jotain siellä aukesi, pienoinen hyvä uutinen polvesta  :).

Öljyt, voiteet, geelit, pillerit, pallerot ja jauheet ei polvikipuun auta. Kaikki on vuosien varrella kokeiltu.

Lainaus käyttäjältä: Socrates - kesäkuu 01, 2022, 15:56:55

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 01, 2022, 15:29:22
En tiedä mitä aineita on Ice Power Hotissa. Mutta kun kaksi kertaa olen sitä kokeillutnpolviin, kummallakin kerralla piti pestä pois, kun se tunne iholla oli niin hirveä. En halua "palavia" polvia vaan polvet joissa ei tunnu miltään.

Juuri rusahti pitkästä aikaa häijysti oik. polvessa, kuin olisi "muljahtanut ensin nanomillin vasempaan ja sitten oikeaan" se polvi.

Jotain siellä aukesi, pienoinen hyvä uutinen polvesta  :).

Öljyt, voiteet, geelit, pillerit, pallerot ja jauheet ei polvikipuun auta. Kaikki on vuosien varrella kokeiltu.

Enpä usko että mitään hyvää. Minulla tämän sorttinen rusahdusmuljahdus on tapahtunut kausina jolloin polvi on erityisen paskana, ja en kyllä muista että moisen jälkeen olisi ikinä menty parempaan päin, ennemminkin pahempaan.

Lievemmän rusahduksen jälkeen on tullut joskus hetkeksi aukinainen ja parempi olo polveen mutta jonkin ajan päästä on taas yhtä paska kuin ennenkin.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 01, 2022, 15:53:32
En kyllä usko enkä ymmärrä miten oliiviöljy vaikuttaisi polveen mitenkään.

"Tutkimuksissa on havaittu, että neitsytoliiviöljy on ulkoisesti käytettynä vaikutuksiltaan jopa parempi kuin piroksikaami. Neitsytoliiviöljy lievittää nivelen kipua ja parantaa fyysistä toimintakykyä (Nakhostin-Roohi 2016)." luki tuossa edellä.

Lähde: https://suomenterveysravinto.fi/blogi/nivelrikkoa-helpottava-ruokavalio/

Tässä itse tutkimus: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5052416/

Nivelrikon oireilusta on turha etsiä mitään logiikkaa. Nyt on taas huonompi vaihe menossa ilman mitään järkevää syytä >:(.

^
Itselläni oireilee sen takia, että kävelin liian pitkän lenkin viime perjantaina. Oireilu alkoi useamman päivän viiveen jälkeen. Luulen, että nivel tulehtui.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 01, 2022, 19:07:43
^
Itselläni oireilee sen takia, että kävelin liian pitkän lenkin viime perjantaina. Oireilu alkoi useamman päivän viiveen jälkeen. Luulen, että nivel tulehtui.

Pitkät kävelyt ovat nivelrikolle myrkkyä enkä käsitä, miksi ihmeessä ohjeistetaan, että kävely on muka polven nivelrikolle hyvä kuntoilumuoto. Kaikkea muuta >:(.

Jonkun verran pitää kuitenkin kävellä. Luulen, että se on hyväksi, edes muutama sata metriä, jos ei enempää pysty. Harmittavasti ei vaan tiedä minkä pituinen matka aiheuttaa kipuja. Saattaa kyllä vaihdella päivittäinkin vaikutukset.

Kyynäsrsauvat kyllä voivat auttaa, kun saa osan painosta käsien varaan. Jotkut saranaortoositkin luultavasti tekevät saman, vievät rasitusta siltä itse niveleltä pois jalan eri kohtaan.

Minä en kyllä mitään 14 km lenkkiä edes keskiväliin asettuvalla tauolla enää kävele, kuten viimeksi 2018, juuri silloin kun fibro oli jo aiemmin ilmoitellut itsestään. Ja sitten räjähti pahemmaksi.

Nyt kevään mittaan oikea polvi oli vähän rauhoittunut, mutta sitten treeneissä joku potkaisi juuri siihen polveen. Ei lähimainkaan täysillä, lähinnä se oli semmoinen tuuppaus, mutta sekin riitti ärsyttämään. Lauantaina menin pitkästä aikaa takomaan säkkiä. Astman pahentumisesta huolimatta. Tein niin että pidin hyvin lyhyitä sessioita ja sitten lepäsin. Tämähän sitten ärsytti kumminkin polvea lisää, koska lyödessä keskikeho liikkuu ja polvet sivusuunnassa myös, ja oikeakätisenä asentoni on tietenkin semmoinen että oikea polvi rasittuu liikkeestä enemmän. Olen joskus miettinyt pitäisikö treenata jonkin aikaa "vasurina" että vaihteeksi vasen polvi olisi siinä suuremmassa rasituksessa, mutta en nyt oikein viitsisi alkaa säveltämään ihan mitä vaan näiden loputtomien vaivojen vuoksi.

Tämä kyllä risoo lahjakkaasti, koska suunnitelmani on ollut että sitten kun olen liian raakki Krav Magaan, voisin mennä kuntonyrkkeilemään. Mutta eihän polvet sallisi varmaan sitäkään. Lisäksi risoo myös että polvet/polvi rauhoittui helmikuussa 2019, keväällä 2020 ja toukokuussa 2021. Nyt ei sitten ole enää mitään väliä mikä vuodenaika on. Toisaalta kesämäistä kesää ei ole nähty vielä, joten ehkä tämä kosteus provosoi polvea.

Pitänee sitten kokeilla sitä oliiviöljyä. Sen kanssa voinen ainakin vetäistä elmukelmut polven ympäri, ettei tarvitse rääpiä housunlahkeeseen koko mokomaa. Voltarenissahan sanotaan että ei saa peittää, joten sitä döfaa joutuu sitten haistelemaan, halusi tai ei. Ja kissa ei tule syliin. Vielä vähemmän tulee, jos holvaan polveen Horsepoweria. Mutta nyt en ala sen kanssa lotraamaan. Saan siitäkin jo tarpeekseni kun joudun usein sipaisemaan tätä mentoolimössöä alaselkään treenien alla, varmuuden vuoksi. Siihen takertuu sitten treenipaitakin kiinni, mutta onneksi lähtee näemmä pesussa irti. Siis paidasta. Kyllähän se paita minusta irtoaa treenin jälkeen.  :P

Jaa, kai se kävely on suosittelussa sen vuoksi että suurin osa ihmisistä on ylipainoisia, ja painoa pitäisi pudottaa jos on polvivaivoja? Mutta itse olen kipittämiseen kyllästynyt ihan senkin takia että on jo kaikki paikat tullut nähtyä, mitä kävellessä voin nähdä. Mihinkään umpikorpeen en lähde eksymään, käytän aina polkuja.

Edit. Kävelin maanantaina päälle 3 km. Minulla oli tosi hyvä polvituki oik. polvessa, ekaa kertaa kyseinen tuki käytössä. Tätä voisi jo sanoakin tueksi, koska siinä on viisi hihnaa (polven taakse menee yksi, ylä- ja alaosassa on kaksi päällekkäin tulevaa hihnaa), koska se todella tukee, eikä vain lämmitä. Mutta toisaalta jäykistää jalan niin että ei pahemmin kyykätä. Siksi en voine käyttää sitä treeneissä.

En tiedä sitten josko kävely kumminkin ärsytti polvea/polvia lisää, koska eilen ne kyllä vihloskelivat satunnaisesti, siitäkin huolimatta että olin tiistai-iltana ottanut Triptyliä treenin päälle. Nyt on kyllä sellaiset säät että sää jo sinällään riittää ärsyttämään mitä vain kehoni osaa, koska fibro.

Jokatapauksessa olisi tärkeää että en kahtena peräkkäisenä päivänä rasita samoja alueita kehostani. Aina liikunnan "hajauttaminen" ei kuitenkaan ole mahdollista.

Varmaan suositellaan useammastakin syystä liikuntaa ylipäätänsä, ja kävelyäkin, sopivissa määrin. Polvinivel on semmoinen, että se tykkää liikkumisesta, sanoin FT. Kävely nyt kuitenkin on lempeämpää kuin juokseminen tai pomppiminen. Ja jos on ylipainoa, silloin liikunta olisi painonhallinan tukena.

Erilaiset traumat muuten altistavat nivelrikolle. Eli jos suinkin voi välttää, niin kannattaa välttää kuin ruttoa vammautumista.

Tuntuu että nykyään unohdan kaiken mahdollisen, ja sitten jonkin ajan päästä länkytän läpi samaa asiaa. Joten jos olen tästä jo maininnut, niin sori siitä.

Yksi syistä minkä takia en ole saanut aikaiseksi kysellä LDN-lääkettä fibrooni on se että pelkään ettei se auttaisi polvikipuihin. Triptyl vaihtelevasti auttaa (en tiedä missä kunnossa nytkin olisin, jos en olisi napannut sitä torstaina treenin päälle - sain nimittäin taas potku polveen). Mutta kyseinen lääke tekee väsähtäneen, haluttoman olon. Ja aiheuttaa unohtelua (kuten tosin fibrokin). Ei sitä jaksaisi kokoajan olla ihan kuutamolla.

Sain jo joitakin aikoja sitten yhden yksityislääkärin nimen, joka LDN:ää on ilmeisesti muillekin kirjoittanut. Syy miksi sitä on niin pirun vaikea saada TK:sta tai mistään julkiselta puolelta on se että sitä ei ole listattu käypähoitoon kai oikein millekään sairaudelle, ei ainakaan fibrolle. Jotkut myös väittävät että LDN:n sorsiminen johtuisi siitä että sen patentti on lauennut (rauennut?) Mitähän pirun ja täytisen merkitystä silläkin sitten nyt on? Jos esim. voikukkien tunkeminen korviin auttaisi johonkin sairauteen, niin eikö sellainen konsti pitäisi voida ottaa käyttöön, eikä uhkailla moista hoitoa ehdottavia lääkäriä reseptinkirjoitusoikeuden menettämisellä?

Oli miten oli, niin nyt sitten meinasin kysellä somesta että onko LDN:stä mitään hyötyä nivelrikkoon. Onneksi tein haun, sillä kävi ilmi että asiastahan oli ollut jo juttua. Ja kyllä, muutama nivelrikkoinen ilmoittautui, ja heitä LDN on auttanut. Toisella taisi olla polvissa rikko, ja toisella lonkissa, jos en nyt vallan väärin muista. Toki aika pieni otanta, mutta LDN ei kyllä ainakaan sen vaarallisempi lääke ole kuin Triptyl. Ongelmahan joillekuille sen kanssa on tietysti se että se toimii antabuksena, joten viinanlipittely ei sen kanssa ole mahdollista, mutta eipä sitä kyllä Triptylinkään kanssa kitata, jos meinaa hengissä heilua.

Kun jo kaksi lääkäriä (juurikin sieltä julkiselta puolelta) on torpannut LDN:n kirjoittamisen, niin minulle kynnys kysellä enempää on jo sky high. Siitäkin huolimatta että tiedossani on nimi ja yhtiö josta voisi kysyä. Jos nyt sieltä saisikin, niin miten jatkossa.

Tämänkertainen nivelrikkoepisodini taitaa olla menossa vähän lievempään suuntaan. Hassu huomio: aina kun on jonkinlainen isompi kipuperiodi menossa milloin mistäkin syystä, alkavat musiikkivalinnat mennä raskaamman musiikin suuntaan, heviä.

Oletan, että tämänkertainen akuuttivaihe johtui noin 3 kilometrin kävelylenkistä. Oletan, että lonkkanivel tulehtui.

En yhtään tiedä, onko oireiden lievenemiseen auttanut aika, siis ajan kuluminen, vaiko nämä toimenpiteet:
(lähdeviitteitä tätä kautta: https://kantapaikka.net/index.php/topic,2056.msg135426.html#msg135426 )

- Aloitin jumppaamisen kun akuuttivaihe ja pahin kipu vähän hellitti (fysioterapeuttiset harjoitteet). Tämä siis vain pieni jumppa, 15-30 minuuttia aamuisin. Jumppa tehdään makuulla, eli nivelelle ei laiteta painoa. (Spesifejä harjoitteita, jotka kohdistuvat polven ja lonkan nivelrikon kannalta olennaisiin tuki- ja liikuntaelimistön rakenteisiin.)
Muutaman kerran kevyttä kävelyä.

- Tulehdusta vähentävä ruokavalio. Ainakin:
+* neitsytoliiviöljyä
+* rosmariinia (1,5 tl päivässä)
+* kurkumaa, currya, intialaisia mausteita, chiliä
+* kasviksia
+* marjoja (ja hedelmiä) sis. C-vitamiinia
+* kalaa, vars. rasvaista
+* kasvisproteiinia (kikherneitä, papuja)
+* tummanvihreitä kasviksia (lähinnä pinaattia. parsakaalikin olisi hyvä)
+* sipuleita (sen vähän mitä närästykseltäni pystyin)
+* maasdamia (puolikova hollantilainen juusto)

-* punaisen lihan välttäminen
-* sokerin välttäminen
-* valkoisten vehnäjauhojen välttäminen
-* prosessoidun ruoan esim. makkaroiden välttäminen
-* alkoholin välttäminen

(Pitää muistaa käyttää myös salviaa, timjamia ja oreganoa jatkossa.)

Oliiviöljyä en ole vielä toistaiseksi ulkoisesti käyttänyt, kun en ole keksinyt, miten suojata sitten niin, ettei tahraa vaatteita ja istuinpaikkaa. Kumipöksyt? Muovitettu lakana, tai siitä tehty putki-"hame"? Neopreeninen tarralla kiinnitettävä selänlämmitin?

Tulipa mieleen, että lonkkaongelmia kärsivälle voisi vartalotyyny tuoda pientä helpotusta. Muistin kirjoittaneeni tuon hankinnasta tännekin joskus, mutta en viestiä löytänyt enää. Ehkä kirjoitin, mutta jätin lähettämättä. Olisin siitä vain tarkistanut, milloin tuo tuli hankittua. Aikaa on sen verran, että tyynyn käytöstä on tullut jo luonteva osa mukavuutta.

Ajatus hankkimisesta tuli, kun huomasin kylkinukkujana monesti sylttääväni peittoa tai tyynyä polvien väliin, jotta "ylempi" lonkka voisi olla rennommin levossa. Selällään nukkuessa taas koivet hakeutuvat niin, että tyyny jää polvitaipeen alle. Nykyisin en tunne mitään aamujäykkyyttä noustessani vuoteesta, kun aiemmin monesti sai muutaman ensiaskeleen ottaa vähän varovammin, että lonkat heräävät toimintaan. Minulla ei lonkissa mitään vikaa tai kremppaa ole, vaan tuo jäykkyys on ollut vain huonossa asennossa nukkumisesta, joka tyynyn avulla on helpottanut. Ei tuollakaan sairauksia paranneta, mutta voisi olla oireita lievittävä.

Tuossa malliksi yksi https://www.sotka.fi/tuotteet/tuote/1551/42552/vartalotyyny-40-x-145-cm

^
Varmaankin hyvä idea.

Olen kylkinukkuja monestakin syystä, mm. selän ja uniapnean takia. Minulla on jo vuosia ollut iso tyyny jalan/polven alla, ja toinen käden alla. Polven alla oleva tyyny ei minulla ole polvien välissä, vaan röhnötän semmoisessa nato-asennossa, eli polvi on vähän vartaloa edempänä.

Nivelruston väitetään olevan uusiutumaton luonnonvara, ehkä koska aikuisella rustossa ei ole verisuonia, jotka ruokkisivat sitä. Mutta koska se on elävää kudosta kuitenkin *), niin jostakin sen on saatava ravintoa. Mistä sitten? Ehkä nivelvälissä olevasta nivelnesteestä, ja tässä tulee liikunta apuun: kun esim. kävellessä polvinivelen rusto painuu kokoon ja kasvaa vuorotellen, tulee samalla tapahtuneeksi jonkinlainen pumppausliike nivelnesteeseen. Ilmeisesti siksi liikunta (kivun sallimissa rajoissa) on tärkeää nivelrikkoiselle nivelelle.

Saattaa olla, että rusto voisi periaatteessa vähän jopa uusiutua. Tästä pitää ottaa enemmän selvää. Kopioin tähän Scientific Americanin artikkelista osan:

Your Body May Be Able to Repair Its Arthritic Joints with Help from Drugs or Surgery (https://www.scientificamerican.com/article/your-body-may-be-able-to-repair-its-arthritic-joints-with-help-from-drugs-or-surgery/#Echobox=1655560627) (SciAm)

LainaaTo picture articular cartilage, envision the tough, white coating on the end of a chicken bone. Most of it is a spongy material called extracellular matrix, a mixture of water and fibrous proteins pumped out by cells called chondrocytes. "There is intrinsic regeneration—with new tissue being formed and old tissue chewed up and washed away—just as there is for every tissue with the exception of tooth enamel," explains rheumatologist Virginia Kraus of the Duke University School of Medicine. But, she emphasizes, the renewal process in cartilage is sluggish. And it is true that in adults the tissue has no blood supply. Instead cartilage gets help from what experts call dynamic loading—putting stress or weight on the joint, which causes nutrient-carrying synovial fluid to flow in and out. "That's why exercise is so critical to joint health," Kraus notes. "The way you get nutrients to cartilage is through movement."

(Tuosta ede,mmäs ei artikkelia ilman rekisteröitymistä lukea.)

Tästä voisi ottaa enemmänkin selvää. Esimerkiksi aloittamalla wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Articular_cartilage_repair
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivelruston_korjaushoito

*) tarkistin, että rusto on tosiaankin elävää kudosta (eikä niin kuin kynnet tai hiukset ei-elävää).

^ Jotenkin tuntuu, että mikään noista menetelmistä ei ole kunnolla lyönyt läpi. Ilmeisesti tekonivelen laittaminen on edullisempi ja kätevämpi systeemi. Lähinnä nuorilla urheilijoilla noista joskus kuulee.

Syksyllä 2018 polvieni ollessa hirveässä kunnossa (=kipeät) aloin käyttämään glukosamiinia. Ei siitä mitään hyötyä ollut ainakaan sillä annoksella. Silloinen polakki-omalääkärini kai kuvitteli että olisi, kun oli sanellut Kantaan jotta "aloittanut jo omatoimisesti glukosamiinin". Erikoista on kyllä mielestäni että en muista Mobicistakaan olleen mitään hyötyä kun sitä kokeeksi kirjoitettiin, ja se nyt sentään on nimenomaan nivelrikkolääke. En tiedä sitten olisiko syy hyödyttömyyteen ollut juurikin fibromyalgia johon olin sairastunut pari viikkoa ennen polvikivun alkua, koska fibrossa ei kuulema särkylääkkeet auta (tai sanotaan ettei ne auta fibroon - ehkei sitten muihinkaan kipuihin, joihin fibro pääsee ikäänkuin sekaantumaan?)

Polakki sanoi että "polvissa lievät alkavat kulumat" ja oletin että ei niissä nyt vielä rikkoa ole. Lisäksi hän väitti että rtg-kuvissa ei kipua selittävää (vaikka oli nuo lievät kulumat). Oletusarvona kai on että lievät kulumat eivät kipuile. Mutta kuten olen ennenkin maininnut, kaiketi fibro sitten panee ne kipuilemaan.

Tänä vuonna söin sitä glukosamiinia pari purkkia tupla-annoksella, en osaa sanoa oliko siitä nytkään hyötyä.

Sitä en ymmärrä miksi jotkut antavat piikittää kortisonia polviinsa, kun kortisoni kuulema alkaa syövyttämään niveliä, vai miten se nyt meni...? Hyaluronihappopiikin sentään ymmärtäisin, mutta selvää pysyvää apua ei kai siitäkään saa.

Minulla on nyt ilmeisesti eka kesä että polvikivut eivät kesäksi lopu, kuten aiemmin. Ehkä se johtuu siitä että en ole tarennut rampata vesijuoksemassa. Vasta pari lyhyttä kertaa järvessä ja yksi uimahallikeikka jossa 500 m yhteensä. Joo, toiset vetää waismullerina joku 2 km uintia, mutta minä en ole mikään voimanpesä.

Ja kylmyys ynnä kosteuskaan ei tunnu nivelissä hyvältä.

Lainaus käyttäjältä: Socrates - kesäkuu 19, 2022, 08:44:23
^ Jotenkin tuntuu, että mikään noista menetelmistä ei ole kunnolla lyönyt läpi. Ilmeisesti tekonivelen laittaminen on edullisempi ja kätevämpi systeemi. Lähinnä nuorilla urheilijoilla noista joskus kuulee.

Rustosiirteitä ainakaan ei tehdä yli 50-vuotiaille luin jostain eilen.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 19, 2022, 09:18:16
Syksyllä 2018 polvieni ollessa hirveässä kunnossa (=kipeät) aloin käyttämään glukosamiinia. Ei siitä mitään hyötyä ollut ainakaan sillä annoksella. Silloinen polakki-omalääkärini kai kuvitteli että olisi, kun oli sanellut Kantaan jotta "aloittanut jo omatoimisesti glukosamiinin". Erikoista on kyllä mielestäni että en muista Mobicistakaan olleen mitään hyötyä kun sitä kokeeksi kirjoitettiin, ja se nyt sentään on nimenomaan nivelrikkolääke. En tiedä sitten olisiko syy hyödyttömyyteen ollut juurikin fibromyalgia johon olin sairastunut pari viikkoa ennen polvikivun alkua, koska fibrossa ei kuulema särkylääkkeet auta (tai sanotaan ettei ne auta fibroon - ehkei sitten muihinkaan kipuihin, joihin fibro pääsee ikäänkuin sekaantumaan?)

Polakki sanoi että "polvissa lievät alkavat kulumat" ja oletin että ei niissä nyt vielä rikkoa ole. Lisäksi hän väitti että rtg-kuvissa ei kipua selittävää (vaikka oli nuo lievät kulumat). Oletusarvona kai on että lievät kulumat eivät kipuile. Mutta kuten olen ennenkin maininnut, kaiketi fibro sitten panee ne kipuilemaan.

Tänä vuonna söin sitä glukosamiinia pari purkkia tupla-annoksella, en osaa sanoa oliko siitä nytkään hyötyä.

Sitä en ymmärrä miksi jotkut antavat piikittää kortisonia polviinsa, kun kortisoni kuulema alkaa syövyttämään niveliä, vai miten se nyt meni...? Hyaluronihappopiikin sentään ymmärtäisin, mutta selvää pysyvää apua ei kai siitäkään saa.

Minulla on nyt ilmeisesti eka kesä että polvikivut eivät kesäksi lopu, kuten aiemmin. Ehkä se johtuu siitä että en ole tarennut rampata vesijuoksemassa. Vasta pari lyhyttä kertaa järvessä ja yksi uimahallikeikka jossa 500 m yhteensä. Joo, toiset vetää waismullerina joku 2 km uintia, mutta minä en ole mikään voimanpesä.

Ja kylmyys ynnä kosteuskaan ei tunnu nivelissä hyvältä.

Mikäli ne on vain rtg kuvattu, on tietenkin mahdollista, että siellä ei ole lievä nivelrikko, vaan helvetin paha nivelrikko, kuten minullakin paljastui vasta tähystyksessä. Sinun kohdallasi se on kuitenkin epätodennäköistä  koska taustalla ei ole vanhaa vammaa.

Olen itsekin ihmetellyt kortisonin huoletonta käyttöä, koska pian piikkien jälkeen hauiksen jänteet katkesi kummastakin kädestä ja siis vain yksi piikki per käsi. Mutta toki polven sidekudosrakenteet niin järeitä, että kestävät useammankin piikin.

Suomen nivelyhdistys ry

Yleistä tietoa nivelrikosta (https://nivel.fi/nivelrikko/yleista-tietoa/)

LainaaNivelrikon riskitekijöitä

Ikä: 75 %:lla 70-vuotiaista on nivelrikkoa, lähes kaikilla yli 80-vuotiailla löytyy nivelrikkoa röntgenkuvissa – vaikka ei olisikaan oireita
Sukupuoli: naisilla esiintyä nivelrikkoa enemmän etenkin käsissä ja polvissa
Ylipaino: erityisesti polven nivelrikossa ja naisilla riski nousee moninkertaiseksi
Perinnölliset tekijät: esim. jos äidillä on sormissa nivelrikkoa, on hyvin todennäköistä, että tyttärelläkin on samassa iässä
Nivelvammat: esim. urheilussa syntyneet kierukkavammat
Lihastoiminnan sairaudet: esim. sairastettu polio
Aineenvaihdunnan sairaudet: esim. kilpirauhasen toimintahäiriöt
Tupakointi ehdottomasti altistaa nivelrikolle ja pahentaa sitä kuten reumaakin
Nivelen yliliikkuvuus: esim. polven yliojennus
Toistuva kuormittava työ: esim. maanviljelijöillä esiintyy keskimääräistä enemmän nivelrikkoa
Rankka urheilu: useimmilla on nivelrikko vanhempana (esim. hiihtäjät, painonnostajat, jalkapalloilijat)
Nivelen rakennevammat: esim. synnynnäiset
Muut perinnölliset tekijät.

Tuo oli uutta tietoa minulle, että kilpirauhassairaudetkin voivat aiheuttaa nivelrikkoa.

Jotenkin ymmärrettävää kyllä on, että rankka urheilu ja toistuva kuormittava työ voivat aiheuttaa nivelrikkoa. Tiedän erään lastenlääkärin, joka työssään joutui olemaan paljon yhden polven varassa lapsen tasolla lattialla (pitkä mies siis oli kyseessä), hänellä pahat nivelrikot polvissa. Sittemmin leikattu, mutta vähän kehnolla menestyksellä. Ex-miesystäväni isä myöskin kärsi työperäisestä nivelrikosta. En muista mikä ammatti hänellä aikoinaan oli (pääsi vastikään eläkkeelle), mutta siinäkin joutuu olemaan paljon polvillaan. Hänellä tekonivelleikkaus oli kai aika hyvän tuloksen antava.

Minulla hiihto on parina viime talvena aiheuttanut kipuja. Normaali latuhiihto, ei mikään V-tyyli kyseessä. Ihmetyttää kyllä mikä siinäkin sattuu, kun polveen ei kohdistu sivuttaiskiertoa.

Minullahan on nivelrikkoa suvussa. Yhdellä tädillä sormissa, äidillä tuli sormiin solusalpaajahoitojen yhteydessä. Yhdellä tädilläni, sillä jolla on fibro, on polvissa.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 19, 2022, 12:38:57
Minulla hiihto on parina viime talvena aiheuttanut kipuja. Normaali latuhiihto, ei mikään V-tyyli kyseessä. Ihmetyttää kyllä mikä siinäkin sattuu, kun polveen ei kohdistu sivuttaiskiertoa.

V-tyyli jouduin lopettamaan jo vuosituhannen vaihteessa .
Tosiaan pertsakin voi joskus kipeyttää. Olen miettinyt johtuuko jotenkin vuorohiihtopotkun kulmasta vaiko haarakäyntikohdista ylämäissä.

Yksi hyvä liike polven nivelrikolle on askelkyykky, mutta niin, että takajalka asetetaan koukkuun sohvalle. Siitä ponnistetaan ylös, mutta pyritään käyttämään sitä sohvalla olevaa jalkaa niin paljon kuin mahdollista.

Treenaa turvallisesti polvinivelen syväkyykkyasentoa, koska vartalon paino on kuitenkin suurelta osin toisella jalalla.

Keskustelussa ihan toisesta sairaudesta näin mainittavan nivelrikon hoidossa nämä tuotteet:

- ranskalainen valmiste GCA2700 (ei ilmeisesti saa kuin Ranskasta)
- Boswellia serrata
- PhenoCur
- Bioteekin Super Kurkuma

Lisäksi mainittiin punaisen lihan välttely, kohtuus maitotuotteissa, runsaasti kasviksia, oliiviöljyä.

Itse suhtaudun useimmiten melko skeptisesti siihen että ruokavaliolla voisi kohentaa oloaan, mikäli nykyinen ruokavalio ei nyt sentään niin hirveä ole että elää kahvilla ja munkilla. Ravintolisien merkityskin tuntuu olevan vähän niin ja noin. Magnesiumilla saa potkua suolentoimintaa ja ubikinonia käyttäessäni tuntui että en nukahda enää päivällä pystyyn. Mutta kun pidin ubista taukoa, niin nyt sen taas uudestaan aloitettuani en oikein koe hyötyväni siitä entiseen malliin (ehkä mahdollinen korona ja influenssa pilasivat senkin hyödyn).

Mutta mainitsinpahan nuo nyt kumminkin, jos jotakuta rikkoontunutta kiinnostaa.

Kurkuma ^ voi aiheuttaa sitten närästystä, ihan tiedoksi. (Samaan tapaan, kuin moni terveellinen asia, esim. sipulit, tomaatti jne..)

Kuin myös C-vitamiini, jota tunnutaan tunkevan vähän kaikkeen. Ilmeisesti se edistää monen aineen (ainakin raudan) imeytymistä, joten sillä se on mukana.

Suurin ongelma tietysti ravintolisien kanssa on se että ne ovat tyyriitä, eikä ikinä voi arvata etukäteen millaista vastinetta rahoilleen saa. Jos ostaa viinaa (mitä en harrasta), ainakin tietää mikä on lopputulos jos huitaisee helttaan koko pullollisen kerralla.

Ekan kerran oli polvikipuja parisen viikkoa loppukesästä tai alkusyksystä 2017. Tokan kerran samantien puoli vuotta alkaen syyskuusta 2018. Pahin kipu tähän mennessä alkoi joulukuussa 2020 ja koski oikeaa polvea.

Olen olettanut että kun polvet eivät tapaa kipuilla kesäisin, niin edes jonkin verran tässä vaikuttaisi liikunta. Kävelen kuitenkin enemmän kesäkaudella, ja ennenkaikkea vesijuoksen. Olen luullut että jalkalihakset vahvistuvat ja siksi kipua ei ole. Olen ilmeisesti luullut väärin. Tänä kesänä kivut eivät ole kadonneet minnekään. Yöllä kun jouduin nousemaan vaihtaakseni peiton tilalle (tyhjän) pussilakanan, osoittautui että vasen polvi on pirun kipeä. Ja on edelleen nyt päivällä, aina kun astun sillä. Sama juttu kuin joskus aikoinaan oikean polven kanssa: tuntuu kuin polven ympärillä olisi ruuvipuristin ja lumpiota väännettäisiin väärään suuntaan.

Kävin eilen vesijuoksemassa neljä kertaa. En osaa sanoa paljonko tuli potkiskeltua, mutta heitetään ihan hatusta että joku vartti vaikka per satsi. Minulla ei ollut märkäpukua yllä, jonka kanssa tapaan heittää 40 min lenkin (ja heitinkin viimeksi maanantaina).

Tämäkö nyt, jonka piti auttaa vahvistamaan jalkalihaksia ja ehkäistä kipuja, kivun laukaisi? Heitin torstaina muutaman kierrepotkun säkkiin molemmilla jaloilla, mutta paino on tosiaan sanassa muutaman. En minä siellä mitään sarjatulta sätkinyt.

Jos tuo polvi nyt tuollaiseksi jää, tulee ihan vitun mielenkiintoinen kesä. Uinnista sain jo päänsäryn niskan takia, ja siksi siirsin painopistettä vyön käyttöön. Nytkö en sitten saa käyttää sitäkään? Ne jotka sönkkäävät että liike on lääke ovat idiootteja?

^
Jos sulla on nivelrikko, niin sinuna ottaisin selvää, kuinka paljon rasitusta - ja millaista rasitusta - polvi kestää, ennen kuin nivel tulehtuu tai alkaa kipuilemaan. Tuossa listasit sekä kierrepotkut että noin tunnin vesijuoksun. Voi olla, että tunti on aivan liikaa. Kierrepotkut saattavat vääntää polvea. Ja sinne rantsuun mennäksesi, montako kilometriä tuli käveltyä, ja paljonko koko päivänä yhteensä? Jo pelkkä kävelykin voi kipeyttää nivelrikkoisen nivelen. Itselläni raja on tällä hetkellä vain 3 km päivän aikana.

Suositus terveellekään nivelelle ei ole mikään "mitä enemmän liikuntaa, sitä parempi". Nivelrikkoiselle nivelelle se suositushan on, että liikuntaa kivun sallimissa rajoissa, sopivissa määrin, ei liian vähän eikä liian paljon.. Ne rajat vaan on syytä olla selvillä.

Silloin, kun nivel tulehtuu, sehän ei sitten kestä oikein mitään rasitusta.

Tällä kertaa ns. kotirantsu, sinne kävelee alta 10 min. Ei siis kilometrinkaan matka.

40 min vesijuoksusta ei ole tullut vaivoja. Toisaalta aloitan sen sellaisesta paikasta missä pääsee heti syvälle. Tuolla uimarannalla missä eilen olin, joutuu taivaltamaan matalikossa ennen kuin pääsee syvälle. Vartavasten yritin pääasiassa kävellä kunnes tulee sopiva kohta, koska polvet suussa juoksu ei taida olla hyväksi.

Pirun vaikeaksi menee jos uinnista vaivoja JA vesijuoksusta vaivoja. Sitten on kai vaan lilluttava.

Tollasta, että yöllä joutuu linkkaamaan vessaan, vaikka polvi on päivällä ollut normikunnossa, tulee minullakin välillä ja niistä ei kannata vetää hätäisiä johtopäätöksiä. Todennäköisesti sen enempää vesijuoksulla kuin kierrepotkuillakaan ei ole yhteyttä siihen.

Polven nesteily on parempi mittari ja jos sitä on silmin hankala erottaa, niin kokeilee miten kantapää menee peffaan asti.

Nyt ei pysty kokeilemaan, mutta kyykistyminen sattuu. Ihan kuin olisi lihas äärimmäisen kireällä ja katkeamaisillaan, ja painetta, polven sisäsyrjässä.

Oik. polvessa tämä oli identtinen joulukuussa 2020 kun olin kaksissa treeneissä potkinut kierrepotkuja. Ainakin toisella kerroista oli paljaat polvet, ei "tuubeja" shortsien lisänä. Nyt torstaina oli tuubit. Enemmän kyllä taisin potkia oik. polvella, joten outoa että vasen kipeytyi. Mutta ehkä oli vaan sen vuoro.

Koska jälleen oli potkimisesta kyse, aika vaikea olla yhdistämättä siihen. Otin torstai-iltana Triptyliä, sittemmin en ole ottanut, ja vaikutus on haihtunut.

Se kierto voi tulla siihen tulkijalan polveen enemmän?

Tsekkasin videoita kierre-ja kiertopotkuista (kai sama asia) ihan ilmaan tehtyinä ja kyllähän siinä tosiaan tukijalka aika kierroksia ottaa. Tosin aika erilaisia versioita senkin suhteen näkyi.

Sittenhän kun säkkiä potkii, niin tulee sitten siihen jalkaan aika tälli. Ärsyttääkö jompikumpi noista sitten miten polvea, niin kamppailulajeja harrastamattomana vaikea sanoa. Periaatteessa nivelrikko voi ärtyä kiertoliikkeistä, mutta ehkä tyypillisempää joku akuutti vamma niistä.

Aika oudolta vaan tuntuu että tulisi identtinen vamma samaan paikkaan eri polviin eri vuosina. Kallistuisin sille tolalle että joku fibro-rikko-sotku polvissa on. Minullahan tuli elämäni ensimmäinen niskan noidannuoli syksyllä 2020, 2 v fibroa sairastettuani. Alaselkä myöskin pukannut noidannuolta nimenomaan fibroon sairastumisen jälkeen, sitä ennen oli noin 20 v rauhallinen.

Tunnun saavan mistä tahansa mitä tahansa. Kesällä 2019 ilmeisesti rintauinti ärsytti niin paljon kämmeniäni, että oli viikko- vai oliko peräti kuukausien kiputila peukalohangoista kohti rannetta ja välillä käsivarsiin päin leviten. En meinannut kyetä pukeutumaankaan, kun käsiin sattui niin kovasti tietynlaiset pihtiotteet. Ihan normaali liikunta voi poikia pitkäkestoisen kivun, joten vähemmän normaalia liikuntaa + kulumaa = entistäkin vittumaisempi kipu.

Voltaren forte ei juurikaan auttanut. Lämmin (ei kuuma, mutta ei haaleakaan) suihku sensijaan tuntui polvessa hyvältä. Saunassakin on välillä polvikivut kadonneet, mikä sitten ilmeisesti taas ei ole fibrolle tyypillistä, kun suurin(?)osa fibrootikoista saa saunasta pelkkää tuskaa ja jonkun ihme krapulan.

Pystyasennossa en ihan perseeseen kyllä kiinni saa kumpaakaan jalkaterää, jää jonkin matkan päähän. Vas. jalkaan tuli sekunniksi häijy kramppi jalkataipeen yläpuoliseen alueeseen kun taitoin jalkaa taapäin. Kummankin polven sisäsyrjä ärtyi taivutuksesta.

No joka tapauksessa äkillisistä vaihtelevista vihlaisuista ja päivittäisistä vaihteluista ei kannata hermostua, jos ne ei pitkity jatkuviksi haittaaviksi kivuiksi tai aiheuta leposärkyä tai voimakasta turvotusta.

Polven nivelkapselissa on erilaisia kipu-ja.asentoreseptoreita, jotka reagoivat kompressioon voimakkaasti ja joku pieni muutos liikkumisessa tai puhdas sattuma voi luoda painetta niihin.

Ei ole vain minun kokemus vaan yleinen kokemus, että polvikivuissa on jaksoittaista vaihtelua ilman mitään havaittavaa loogista syytä.

Haittaavaksi katson kyllä kivun joka tuntuu joka askeleella niin että kärkkäästi alkaa varoa eli ontua. Se rasittaa toista polvea, alaselkää ja lonkkia.

Leposärkyjä minulla oli alvariinsa aikoinaan, en muista tarkoin koska, mutta ainakin sen joulukuussa 2020 alkaneen ja puoli vuotta kestäneen kivun kaudella oik. polven suhteen.

Taisihan niitä olla jkv jo 2018 kummankin polven kohdalla.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 26, 2022, 19:39:21
Haittaavaksi katson kyllä kivun joka tuntuu joka askeleella niin että kärkkäästi alkaa varoa eli ontua. Se rasittaa toista polvea, alaselkää ja lonkkia.

Tarkoitin, että jos se pitkittyy. Nythän se käsittääkseni on kestänyt vasta jotain vrk. Sellaisia päivän-parin toivottoman tuntuisia jaksoja tulee välillä.

Ok. Toivon että näin lämpimällä kaudella ei ala puolen vuoden rääkki.

Muistin vasta myöhemmin että olin sen jonkun viikon torstaina tehnyt sivupotkuja, kokoajan vasen jalka tukijalkana. Vieläpä pomppasin sillä muutaman kerran, kun joku mainitsi että sivupotkua voisi tehdä siten että hyppää ja potkaisee alaspäin tulossa ollessaan. Tuolla ko. viikolla sunnuntaina kinttu olikin sitten siinä kunnossa että onnuin. Otin kyseisen päivän iltana 50 mg Triptyliä ja koin (mukamas) ihmeparantumisen.

Triptyliä eri määrillä käyttäen ja välipäiviäkin pitäen selvisin vähemmällä vaivalla, kunnes sitten taas en. Vesijuoksin tämän viikon maanantaina 3 x 20 min. Viime vuonna kun niin tein, ei ollut mitään ongelmaa. Ja sain päähäni että tuo vahvistaa jalkalihaksiani, ja auttaisi ehkäisemään polvikipuja.

Nyt ei. Eilen treeneissä lämmittelyvaiheessa vihlaisi vasenta polvea, ja sen jälkeen se sitten olikin kipeä koko lopputreenin ajan. Jätin jotain juttuja pois sen takia. Ja hikisenä seisoskelu ei kyllä ole se mitä treeneihin mennessäni olen ajatellut siellä kokea.

Otin viime yöksi jälleen 50 mg Triptyliä, mutta nyt ei parantunut. Pystyn seisomaan ja kävelemään, kyykkyynkin pääsen ja sieltä ylös, mutta vastenmielinen tuntu eli tympeä kipu polvessa on tuon tuostakin. Oikeassa polvessahan yleensä kivut keskittyvät sisäsyrjään, mutta tässä vasemmassa on nyt ärtyneenkä sekä sisä- että ulkosyrjä. On tullut paljon varailtua vas. jalkaan oik. jalan ongelmallisuuden takia, joten kaippa tämä vasen nyt sitten päätti maksaa potut pottuina.

Muuan mies kertoi käyttävänsä kukonhelttauutetta nivelrikkoon, aloittaa kuurin aina kun kivut alkavat. Hänen mukaansa se auttaa.

Itsehän käytin glukosamiinia 2018 ja en osaa sanoa oliko siitä mitään apua, käytin sitä vielä tuplana olisiko ollut viime syksynä, ja sama juttu että vaikea sanoa. Nykyään kun minulla ei näemmä ole enää selkeää kipujaksoa joka alkaa ja päättyy, vaan on täysin kirjavaa tämä touhu että välillä sattuu ja välillä ei, niin eihän siinä sitten pysy kärryillä enää Erkkikään auttaako jokin vai ei.

Paitsi että jos olen edellisenä iltana ottanut Triptyliä, niin "olen täys romu" -tuntemus ei ole seuraavana aamuna niin vahva kuin ilman. Mutta Triptyl tekee niin idiootiksi, että ei se minulle mikään mieluinen loppuelämän panacea kyllä ole.

Nyt sitten näin netissä semmoisen lääkkeen nimen kuin Cartexan. Nivelrikkoon tarkoitettu.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 16, 2022, 12:11:08
Nyt sitten näin netissä semmoisen lääkkeen nimen kuin Cartexan. Nivelrikkoon tarkoitettu.

Se on kondroitiinisulfaattia, jota on myös monissa glukosamiinituotteissa, myös niin sanottu rustonrakennusaine.

Onhan niitä pillereitä, joissa on kaikki kolme eli myös kukonhelttauutetta ja lisäksi jotain muitakin.

Jaa-a, jos suun kautta ottaa, niin lieneekö mikään merkki toistansa kummempi. Joten yhdistelmävalmiste olisi paras. Ongelmana useissa tuotteissa vain se, että ne on myrkytetty C-vitamiinilla, jota vatsani ei kestä. Tai inkiväärillä ja sama juttu.

Nivelmix 1000+ sisältää vähän kaikkea kollageeni mukaan lukien. Ei inkivääriä ja C vitamiinia aika maltillisesti.

Mutta hintaa näille tulee enkö oikein usko tehoon.

Sitä toki olen lääkkeidenkin kanssa joka taudissa tuskaillut että jos lääkkeestä huolimatta oireilee, niin oliko yksi lysti edes ottaa mitään, vai olisiko vieläkin pahempi olla ilman lääkettä.

Luontaistuotteiden kanssa arvuuttelu maksimoituu.

Oirekuvansa perusteella fibromyalgiaa sairastava henkilö kertoi että häntä Cartexan ei auttanut millään tavalla. Kun tuossakin lääkkeessä taisi olla joku vatsan ärtymisen mahdollisuus, en tiedä onko välttämättä se mitä alan ensimmäiseksi kyselemään.

Elokuulla menen yksityislääkärille kyselemään mahdollisuutta vaihtaa Triptyl kauan (2 v?) pähkäilemääni LDN-lääkkeeseen, ja sekin voi tässä polviasiassa vaikuttaa. Ainakin jotkut joskus maininneet että auttaa rikkokipuunkin.

Reilun viikon olen syönyt maksimiannoksella Nivel Plus Bioactive -valmistetta. Tiesin edeltäkäsin että siinä on C-vitamiinia, mutta päätin kokeilla silti.

Ei tästä taida tulla mitään. Vatsaa polttaa jo aamusta. Ei se nyt enää voi kk-kipuakaan olla. Jos otan vähemmän, toivoen ettei vatsa ärry, tehonneeko ollenkaan. Maksimiannoksellakin olisi pitänyt kai pari kuukautta syödä, että auttaa jos auttaa. Pahoinvointiakin on ollut, liekö sekin vitamiinin provosoimaa.

Olen jossain vaiheessa, en muista milloin, syönyt nokkos-kalkki-vihersimpukka-inkivääri-valmistetta. Sen kanssa tyssähti inkiväärin aiheuttamiin kipuihin se syönti.

Lopetin kaikki pillerit ja pulverit toista vuotta sitten. Tolkuttomasti ehti mennä rahaa niihin. Ei kulunut polvi sen huonommaksi ole mennyt, esimerkiksi nyt on hyvä vaihe.

Löysin kirjaston asiakkaiden kierrätyshyllystä sellaisen järeän opuksen kuin Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet. Kävin läpi kappaleen Glukosamiini. Sen mukaan (s. 140):

Useat tutkimukset osoittavat glukosamiinisulfaatilla olevan suotuisa vaikutus osteoartriittiin. The Lancet -julkaisussa julkaistu tutkimus, jossa käytettiin lumevalmistetta käyttänyttä kontrolliryhmää, tutki 1500 mg glukosamiinisulfaattiannoksen käyttöä päivittäin kolmen vuoden ajan 212 potilaalla joilla oli pitkälle edennyt osteoartriitti. ...gluk. käyttäneillä oli havaittavissa kivun lievitystä ja liikkuvuuden parantumista koko kolme vuotta kestäneen tarkkailujakson aikana.

Lumevalmistetta käyttäneiden kohdalla ei.

...ehdotettiin, että gluk. saattaa olla nivelten rakennetta tehokkaasti muuttava aine erityisesti, jos nivelien osteoartriittitaso on lievä ja rustoa on vielä runsaasti jäljellä.

(s. 141)

Yleisesti glukosamiinin havaittiin olevan tehokkaampi kuin lumevalmiste, sillä se alensi kipua 28 prosenttia ja paransi nivelten iikkuvuutta 21 prosenttia

Kirja on vuodelta 2011. Kannattaa käydä kirjastossa vilkaisemassa, koska asiasta oli enemmänkin juttua.

***

– Perinteisesti nivelrikkoa hoidetaan tulehduskipulääkkeillä sekä opioidijohdoksilla, jotka lisäävät tilastojen valossa kuolleisuutta. Niiden sijasta nivel- ja rustokipua voitaisiin hoitaa kondroitiinisulfaatilla, joka estää verisuonten kalkkeutumista ja suojaa ruokatorven limakalvoa sekä glukosamiinilla, joka toimii vähähiilihydraattisen dieetin tavoin ja rauhoittaa elimistön matala-asteista tulehdusta. Rustolääkkeiden vaikutus on hitaampi, mutta ne ovat monin verroin turvallisempia. Parhaassa tapauksessa ne edistävät potilaan kokonaisterveyttä, Kokki huomauttaa.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/c8d57e8d-51b1-4676-a716-0b07ab0b0b50

^ Minulle uutta tietoa, että noilla rustonrakennusaineilla olisi yleistä terveyttä edistäviä vaikutuksia. Mitenköhän lienee.

Muuten noi aika vaatimattomat kivunlievitys- ja liikkuvuuden paranemisprosentit ovat aika lähellä erään tutun kirurgin kokemusta, että noin kolmannes hyötyy glukosamiinista.

Joku mainitsi somessa saaneensa rikkokipuun apua serrapeptaasista. Laitoin Googleen serrapeptaasi ja hintavia purkkeja tuli vastaan, kunnes lopulta ilmoitus että sillä nimellä ei saa jonkun pälä pälä päätöksen takia enää myydä, vaan pitää ostaa superpeptaasia.

WTF?

Serrapeptaasi oli ainakin urheilupiireissä kymmenisen vuotta sitten hetken aikaa muotijuttu, mutta se jäi hyvin lyhyeksi. Itsekin harkitsin kokeilevani, mutta se jäi. En osaa sanoa oikein mitään siitä. Varmaan googlettelemalla löytyy kaikenlaista.

Syön nyt kolmea, neljää valmistetta pääasiassa polvivaivoja vähentääkseni. Aamulla menee se serrapeptaasi (joku 100.000 yksikköä mitä lie, ei ole markkinoiden vahvimmasta päästä), lounaan perään glukosamiinia (2 tbl olikos se 800 mg vai mitä lie), illalla LDN 4,5 mg, tarvittaessa Triptyl 25 mg ja Voltaren forte -voide. Minun oli tarkoitus päästä Triptylistä eroon, mutta kun kerta LDN:n määrännyt lääkäri sanoi että sen rinnalle voi tarvita kipulääkkeen (kipukynnystä nostavan lääkkeen), niin ajattelin sitten että parempi vanha paska tuttu, kuin joku uusi paska tuttu jonka kanssa on taas ihan uudet ihmetyksen aiheet. Kerta tai pari viikossa 25 mg ei ole paha. Ennen kuin aloitin LDN:n kiskoin sitä Triptyliä oisko ollut kolme kertaa viikossa 50 mg, kun vihasin niin kipua.

Noista em. valmisteista glukosamiini vakuuttaa vähiten. Tämä sen vuoksi että söinhän minä sitä kesälläkin, jolloin oikea polvi oli siinä kunnossa että vihloi häijysti tietyissä asennoissa (istumaan ryhtyessä). LDN vaikutti leikkaavan pahinta vihlontaa, mutta ei poista jomotusta.

Serraa en ole vielä kauhean kauaa syönyt. Mutta jokatapauksessa oikeasta polvesta on tullut täysin villi kortti. Joko se on melkein oireeton, tai sitten sattuu kaikista tropeista huolimatta. Yhtenä yönä särki koko yön polvea, mutta kun nousin pystyyn, kipu laantui. Seuraavaksi yöksi laitoin Voltarenia, ja seuraavana päivänä olin kuin uudestisyntynyt polveni kanssa. Tänään oli hyvä päivä siihen asti että menin ulos, ja siellähän se sitten alkoi polvi särkeä heti ja särki koko sen ajan kun pyörin kaupungilla. Kosteus kai ärsytti. Oli minulla kyllä polviholkit lämmittämässä.

Tiedä sitten hänestä mikä kaikki vaikuttaa tai auttaa. Mutta pääasia olisi ettei tulisi sellaisia puolen vuoden polvihelvettejä joita olen kokenut jo kaksi. Syyskuussa 2018 alkaneessa ne ensimmäiset 3 - 4 kk olivat pahat, sitten oli vähän vähemmän paha olla loput puoli vuotta täyteen. Joulukuussa 2020 alkanut oli aivan saatanallisperkeleellinen ja koski pääasiassa oikeaa polvea. Siitä en niin tarkkaan muista kuinka pitkä pahin aika oli, mutta toukokuussa se kai sitten oli jokseenkin laantunut. Joskin käytin vielä kesälläkin jotain kevyitä polvitukia.

^ Triptylin noista nyt luulisi voivan vaikuttaa, ainakin jotkut sitä nivelrikkoryhmissä kehuu.

Geeleihin en juuri usko, lienee normaalia vaihtelua oireista.

Glukosamiinin lopetin, en huomannut mitään apua.

Itse olen Voltarenista saanut jonkin verran apua, mutta en pidä sen hajusta, mikä takertuu myös vaatteisiin.

Triptyliä sai kiskoa ihan liian suurta annosta että se auttoi yksinään. Sitä jotkut rikkoiset ovat kyllä maininneet käyttävänsä. Onhan se aina parempi kuin särkylääkkeet, jos vatsa ei niitä siedä.
 

Voltarenille hyvä korvike https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/30/akuutin-omalaakari-paljastaa-kipuvoidereseptin

^Jonkun mukaan jos tuota laittaa, niin iho polttelee inhottavasti saunassa vielä päiviä myöhemmin eli ei mun juttu.

Kokeilin 4 v sitten kahdesti Ice Power Hotia. Oli niin karmeat kokemukset etten taida enää ikinä laittaa mitään kuumottavaa polviini.

Jaa miksi 2 krt? Siksi että ekalla kerralla menin samana päivänä saunaan, ja polte oli sietämätön. Kokeilin toisen kerran ns. normaalioloissa. Ei maar, jouduin polvipesulle silläkin kerralla.

Uskaltauduin lukemaan Kantaa.

Polven liikelaajuudet täydet, ei hydropsia. Iho siisti. Polvi stabiili kaikkiin suuntiin. McMurray negatiivinen.

...

Nivelrikon osalta ei tällä hetkellä tarvetta kuvantamiselle, ei kumminkaan leikkauskriteerit täyty. Laitetaan tiedoksi fysioterapiaan, potilas kiinnostunut fysioterapeutin ohjeistuksesta polvien nivelrikon hoidossa ja kuntoutuksessa.

Ilmeisesti tuo McMurray on positiivinen jos nivelkierukka on rikki. Hydropsia näemmä tarkoittaa nestettä.

^ Nesteily eli hydrops on yksi merkki, että viallista polvea on rasitettu reippaanpuoleisesti.

Sikäli hankala oire, että vaikka sen punkteeraisi pois, niin hyvin nopeasti tulee uutta.

Ja minullahan ei sitä ikinä ole polvilumpion ympärillä ollut, tai en ole ainakaan kopeloimalla erottanut. Ainoat nesteet ne "pullataikinat" polvitaipeissa syksyllä 2018. Jolloin olo olikin kyllä aivan kiitettävän hirveä jalkojen kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Socrates - tammikuu 09, 2023, 11:11:52
^ Nesteily eli hydrops on yksi merkki, että viallista polvea on rasitettu reippaanpuoleisesti.

Sikäli hankala oire, että vaikka sen punkteeraisi pois, niin hyvin nopeasti tulee uutta.

Nestettä (=verta varmaankin) voi tulla myös äkillisestä kierukka-, nivelside- yms. vammastakin. Itseltäni punktiossa poistettiin nestettä, ja sen jälkeen polvi sentään taipui paremmin. Neste ei tullut takaisin. Mutta tarkoitat ilmeisesti nivelrikkoista polvea, ja sen rasistusta?

^ Kyse on nivelpussin erittämästä nivelnesteestä, jonka eritys lisääntyy ärsytystiloissa.

Ortopedi sanoi minulle, että se voi turvota uudestaan jo tunneissa, mutta punkteerauksen yhteydessä laitetaan yleensä kortisonia, joka hillitsee tulehdusta ja samalla nivelnesteen eritystä.

Itselläni se neste oli verta. Veri ilmeisesti on kudoksia ärsyttävä neste silloin, kun sitä on väärässä paikassa.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 10, 2023, 12:19:29
Itselläni se neste oli verta. Veri ilmeisesti on kudoksia ärsyttävä neste silloin, kun sitä on väärässä paikassa.

Varmaan verta joukossa, mutta tuskin sentään pelkkää verta ellet kolarissa ole ollut.

Hyvin pienikin määrä verta värjää kudosnesteen aika punaiseksi.

https://m.youtube.com/watch?v=d04TF3Y3aj8

Erittäin lyhyt puhe siitä että LDN ei toimi osteoartriitissa. No eipä tietenkään. >:( Joku tai jotkut nivelrikosta kärsivät muistaakseni ovat siitä hyötyneet, mutta enpä tietenkään minä.

Lienen tämänkin länkyttänyt aiemmin.

Kun polveni kuvattiin 2018 ja osoittautui että oli sisäsyrjien kulumat, saattoi todeta että kulumat ovat niillä alueilla koska olen koko elämäni ajan kävellyt jalkaterät ulospäin sojottaen (lapsena ilahduin kun kuulin että balettitanssijalle se olisi suotava ominaisuus). Kysyin puolalaiselta, silloiselta omalääkäriltäni, että pitäisikö minun ennemmin kävellä jalkaterät suoraan eteenpäin osoittaen (siis pakottaa itseni tähän, kun se ei ole luontaista) ja hän sanoi kyllä.

Myöhemmin kun menin fysioterapeutille, kysyin tätä häneltä. Hän sanoi että ei pitäisi, koska "sitten menisi seuraavaksi lonkat". Minulle on jäänyt epäselväksi että millä tavalla ne lonkat menevät? Vaikka eipä sillä, tuskinpa pystyn kauhean pitkään kävelemään väkisin epäluontaisella tavalla. Yritin sitä kyllä aikoinaan. Mutta vuosi sitten kun hiihdin, sattui polviin, vaikka oli jalkaterät suoraan eteenpäin, koska ladulla hiihtäessä niiden on pakko olla.

^ Tuskin siinä nyt lonkat kuluu, vaikka yrittäisit noin kävellä, mutta tuskin se pitkään onnistuu.

Jalkaterän ulospäin sojottaminen voi johtua lonkkanivelen rakenteesta tai kireyksistä siellä tai polvessa sääriluun kiertynisestä ulospäin reisiluuhun nähden.

Sellaisina aikoina kun pääset kyykkyyn, kannattaa tukea jalkaterät suoraan eteenpäin jotain vasten ja mennä hitaasti kyykkyyn. Se tuntuu hyvältä ja saattaa lievittää oireita.

Ylipäätään polvissa kannattaa pyrkiä säilyttämään hyvät liikeradat kaikkiin mahdollisiin suuntiin.

Kysyin uudelta omalääkäriltäni, nuorelta klopilta, Cartexania ja hän sanoi ettei sen tehosta ole todisteita. Eikä kirjoittanut.

Nyt kuitenkin tänään luin kirjastossa Kotilääkärilehdestä seuraavaa:

Pirjo Saarnia: Osa tutkimuksista on vahvistanut ravintolisänä myytävien glukosamiinin ja kondroitiinifulfaatin sekä inkiväärin hyödyt nivelkipuihin. Myös säännöllisestä kalaöljyn ja marjojen käytöstä voi saada apua. Kalaöljyn omega-3-rasvahapot ja marjojen sisältämät yhdisteet hillitsevät nivelrikon ja kipujen taustalla vallitsevaa tulehdusta.

Glukosamiinia söin jo 2018, ei apua. Viime vuonna söin sitä "varmuuden vuoksi" ja tupla-annoksella, ei apua. Tuosta kalaöljystä taisin taannoin lukea jostain jotain negatiivista, mutta en yhtään muista että mitä. Sitä en ole koskaan käyttänyt, ja epäilen ettei oikein hyödyttäisikään, kun kerta saan niin helposti pahoinvointia mm. uunissa paistetusta lohesta ja oliiviöljyyn säilötystä kalasta (kumma kyllä oliiviöljystä ei tule mitään ongelmia kun käytän sitä lihan paistamiseen pullosta). Marjoja voisi käyttää enemmän. Enhän minä meinaa muistaa käyttää niitä oikeastaan koskaan. En halua itse kerätä niitä, koska polvien takia en todellakaan itse lähde kykkimään mustikassa. Vattupuskissa on nokkosia. Pakastemarjapusseissa lukee usein että ne pitäisi kuumentaa ennen käyttöä, ja siitä tulee vastenmielistä mössöä. Melkein pitäisi aina leipoa niistä jotain, mutta en jaksa alvariinsa olla leipomassa. Taikka ostelemassa gluteenitonta vehnäjauhoa, kun se pussi on niin pieni. Ja se jauho pöllyää niin perkeleesti aina kun sitä käyttää.

Inkivääriä oli ainakin nokkos-kalkki-vihersimpukka-inkivääri -valmisteessa josta tulin kipeäksi, ja epäilen että juurikin inkiväärin takia. Sitä kun on muutkin valittaneet, että vatsa ei siitä tykkää.

Kesällä yritin käyttää Puhdas + Nivel Plus Bioactive -valmistetta, mutta se saattoi olla yksi niistä käyttämistäni valmisteista joista refluksi ärtyi. Tosin alkuperäiseksi ärryttäjäksi epäilen vahvaa astmalääkitystä, joka minulla oli kesäkuun loppuun asti. Jokatapauksessa en kauaa pystynyt tuota sitä-sun-tätä syömään, ja siinä epäilin haitakkeeksi C-vitamiinia. Toisaalta taannoin kun söin antibioottikuurin jossa oli C:tä, en saanut vatsavaivoja. Että ota näistäkin jumalauta selko!

En siis tiedä, auttaisiko kondroitiini minua. Olisi varmaankin viimeinen troppi joka on vielä kokeilematta. Ja saa sitä halvemmallakin kuin Cartexania, jossa ei käsittääkseni ole edes Kela-korvausta.

Cartexania otetaan:

Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.

Vaikeammissa tapauksissa suositeltu annos on 1200 mg eli 3 kapselia vuorokaudessa hoidon ensimmäisten 4-6 viikon ajan minkä jälkeen hoitoa jatketaan 800 mg:n vuorokausiannoksella kolmen kuukauden hoitojakson loppuun. 1200 mg:n vuorokausiannos voidaan ottaa kerta-annoksena tai jaettuna kolmeen osaan eli 1 kapseli kolmesti vuorokaudessa.

Hoito koostuu toistuvista kolmen kuukauden hoitojaksoista, joiden välillä pidetään kahden kuukauden tauko.

https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=16244&i=FYSIOLINE_CARTEXAN

Joten siihen tyyliin sitten, jos jotain "ravintolisää" alkaa vetelemään. Minä kun en tykkää kerjätä, niin en viitsi siltä omalääkäriltä pyytää, vaikka voisinkin nyt vedota lukemaani.

***

Tulisikohan hevosille tarkoitettu troppi halvimmaksi...

https://supremehorsecare.fi/tuotteet/formula-msm-jauhe/

Käytän meinaan ajoittain selkäkipuun Horsepoweria enivei. On edullisempaa ostaa litra sitä, kuin Ice Poweria pikkutuubi.

Muistaakseni kalaöljykapselit nostavat huonoa kolesterolia.

Inkivääri voi aiheuttaa närästystä.

Tulehdusta vähentävä ruokavalio: https://yle.fi/a/3-11059268

On se sitten kumma että järjestelmällisesti juuri ne ruoka-aineet joista olisi hyötyä, osoittautuvat aina minulle huonoiksi. Syön lohta aina kun sitä löytää järjelliseen hintaan, ja joka kerta joudun kärsimään ahneudestani ainakin pienellä yökötyksellä. Söisin mieluusti myös valkosipulia, mutta ajoittain siitä on tullut rintapistoa, eli jotenkin sekään ei sula. Otinkin tavakseni paiskata sen ensimmäiseksi paistinpannulle, jos teen jotain ruokaa valkosipulin kera. Se pehmittää sitä jonkin verran. Jos lisäisin sen viimeiseksi, tai auta armias söisin sellaisenaan, niin tuska on taattu.

https://www.mediconline.fi/tukisiteet/polvituki/rehband-rx-polvituki-5-mm-musta.php

Olisin ostanut 7 mm paksut, painonnostoon suositellut tuet, mutta olivat XS-koossa finito, ja ehkäpä olisivat olleet turhan tankeat. Joten ostin 5 mm paksut, niiden ilmoituksessa mainittiin joku crossfit. (Ne mitkä ostin ovat jo loppu, linkki vain esimerkkinä.) Näitä Rehband-tukiahan myydään siellä sun täällä, tuolla nyt oli ale.

Hieman olin kyllä ihmeissäni että mittauksessa kinttuni osui nimenomaan XS-kokoon, mutta minullahan muinoin Lidlistä ostamani jonkin sortin polvituet kokoa M solahtivat kesken kävelyn polvista veks. Mutta oli miten oli, niin nämä Rehbandit jos putoaa, niin sitten putoaa jo taivaskin. Meinaan istuu niin tiukassa. Joitakin vuosia sitten kun ostin kokovartalomärkäpuvun, niin meinasin seota päästäni sitä pois päältäni kiskoessani. Oli lopulta pakko myydä koko värkki kun sain paniikkikohtauksia sen kanssa, plus pelkäsin järvessä että kaadun sen kanssa pärställeni veteen ja sinnepähän sitten hukun. Sitä oli ollut tarkoitus käyttää vesijuoksuvyön kanssa, mutta kovassa aallokossa näin heti että joo ei... Palasin käyttämään lyhythihaista ja -lahkeista märkäpukuani, jonka saa vähän vähemmällä taistelulla yltään.

Että onhan neopreeni napakkaa materiaalia, todellakin.

Testasin tuet tänään noin 6 km lenkillä joka suuntautui järvenjäälle. Alkuun tuntui aika omituiselta. Ja joka askel sattui, mutta siinä nyt ei ole mitään uutta. Tarvitaan lisää testejä, ja treenejä vartenhan minä ne pötköt ostin, enkä lenkkejä.

Hiihdin siis keskiviikkona 4,75 km x 2, puolivälissä oli reilun 10 min tauko. Hiihtäessä oik. polvessa joitakin kertoja todella häijy "nuljaus", vas. polvessa vain mitätön kipu taipeen "kulmassa". Annas olla, niin torstaina alkaa taas se vittumaisin vihlonta mikä oli heinäkuussa, eli että kun kyykistyy johonkin tiettyyn kulmaan asti, vihlaisee hyytävästi, jompaakumpaa polvea. Opin jo kesällä pitelemään polvistani käsin kiinni kun alan laskemaan persettäni vaikkapa vessanpöntölle. Se aika usein estää vihlaisun.

Mutta ihmettelen kun olin siinä uskossa että sivulle kiertävä liike polvessa (kuten esim. kiertopotkussa treeneissä) on se mikä polvia ärsyttää, niin miten sitten tämäkin että ei ole mitään kiertoa minnekään, koska hiihtäessä jalkaterät osoittavat suoraan eteenpäin, kun kerta hiihdän ladulla. Eikö sekään sitten ole hyvä, ja senkö takia että normaalisti jalkateräni osottavat hivenen sivuille kun kävelen?

Yksi ikäisehköni tuttu nainen jolla on sekä polvirikko että fibro kertoi että hän on lopettanut hiihtämisen kokonaan. Tämmöistäkö tämä sitten on, että pikkuhiljaa vaan lopetetaan kaikki? Elämä vain muuttuu tylsemmäksi ja tylsemmäksi, ja kapeutuu kapeutumistaan. Ei minulle hiihto kaikki kaikessa ole, mutta on sekin jotain vaihtelua tarjonnut pitkäveteiseen elämääni.

Luisteluhiihto alkaa aiheuttaa aika ikäviä jälkioireita jo kun nivelrikko ei ole kovin pitkällä, mutta pertsaa pystyy jatkamaan sen jälkeen vielä pitkään.

Mutta kieltämättä pertsan potkussa on jotain sellaista, mikä myös voi nivelrikossa jonkin verran tuntua. Just pari päivää sitten tuttu äijä salilla sanoi, että polvien ja lonkkien takia enää lähinnä tasatyöntö onnistuu.

Lenkin aikaisiin vihlaisuihin ja muljahteluihin ei kuitenkaan kannata liikaa kiinnittää huomiota, vaan enemmän jälkioireisiin, jos ne kestävät kauan. Muistan kuinka isäni joskus keski-iässä ihmetteli, miksi juoksulenkin jälkeen polvia pistää kymmenisen minuuttia. Sen jälkeen hän kuitenkin lenkkeili vielä vaikka kuinka kauan.

Itse hieman epäilen onkelmaa vasemmassa peukalossani. Toimii täysin, mutta eka nivel särkee jatkuvasti, jo muutaman vuoden ajan. Kitaransoitossa vähän rasittuu, ei muuten, mutta ihmettelen kovasti. Jatkuvaa pientä särkyä ja vihlauksia joskus, muuten ok.  ???

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 03, 2023, 10:30:44
Hiihdin siis keskiviikkona 4,75 km x 2, puolivälissä oli reilun 10 min tauko. Hiihtäessä oik. polvessa joitakin kertoja todella häijy "nuljaus", vas. polvessa vain mitätön kipu taipeen "kulmassa". Annas olla, niin torstaina alkaa taas se vittumaisin vihlonta mikä oli heinäkuussa, eli että kun kyykistyy johonkin tiettyyn kulmaan asti, vihlaisee hyytävästi, jompaakumpaa polvea. Opin jo kesällä pitelemään polvistani käsin kiinni kun alan laskemaan persettäni vaikkapa vessanpöntölle. Se aika usein estää vihlaisun.

Mutta ihmettelen kun olin siinä uskossa että sivulle kiertävä liike polvessa (kuten esim. kiertopotkussa treeneissä) on se mikä polvia ärsyttää, niin miten sitten tämäkin että ei ole mitään kiertoa minnekään, koska hiihtäessä jalkaterät osoittavat suoraan eteenpäin, kun kerta hiihdän ladulla. Eikö sekään sitten ole hyvä, ja senkö takia että normaalisti jalkateräni osottavat hivenen sivuille kun kävelen?

Yksi ikäisehköni tuttu nainen jolla on sekä polvirikko että fibro kertoi että hän on lopettanut hiihtämisen kokonaan. Tämmöistäkö tämä sitten on, että pikkuhiljaa vaan lopetetaan kaikki? Elämä vain muuttuu tylsemmäksi ja tylsemmäksi, ja kapeutuu kapeutumistaan. Ei minulle hiihto kaikki kaikessa ole, mutta on sekin jotain vaihtelua tarjonnut pitkäveteiseen elämääni.

Hiihtäminen on kivaa vähän vaivaisenakin, kun pitää mukavia taukoja:

www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7c26462b-a91e-4f34-9636-072e4af1f875

"Asiakas halusi vetää pikaiset kesken lenkin".

Tosiaankin keskiviikon hiihdosta tuli "rääky-kipu" polviin, eli sitä vittumaista sorttia vihlaiseva kipu joka iskee kun alkaa laskeutumaan vessanpöntölle tai muuten vaan alkaa polvet taittumaan tiettyyn kulmaan asti. Latasin keskiviikkoyönä 50 mg Triptyliä turpaan, ja otin saman satsin myös torstaina ja perjantaina. Perjantaina olin jälleen hiihtänyt, mutta nyt ei semmoista rääkykipua tullut. Eikä se asentoihin liittyvä vihlonta jäänyt sillä tavalla pidemmäksi aikaa kiduttamaan minua, kuin jäi viime heinäkuussa. En tosin muista kauanko se silloin kesti, mutta jonkin aikaa kumminkin.

Triptyliä en ottanut lauantaina enkä sunnuntaina.

Kondroitiinisulfaattia olen nyt syönyt reilun 4 vk annoksen. Mistähän lie luinkaan että vaikutus näkyy 4 - 6 vk jälkeen. Ei nyt ihan äkkiseltään tule mieleen yöllisiä polvisärkyjä lähiajoilta. Eikä ole sattunut portaissa tai niiden perään, tai bussista poistuessa. Polveni eivät siis ole todellakaan pahimmassa mahdollisessa kunnossa, katsellen sitä millaista niiden kanssa on ollut 5 - 6 v sisällä. Vaikea sanoa menikö rääkykipu nopeasti ohi Triptylin takia, vai olisiko tästä kontrosta tosiaan jotain hyötyä.

Pelkään että tämän kirjoitettuani saan kohta taas perkeleelliset polvikivut. Eihän ikinä saa sanoa mistään mitään hyvää, koska se kostetaan aina.

^ Olen varmaan ennenkin mainostanut, mutta jos menee oikein pahaksi, niin kunnan apuvälinekeskuksesta saa lainaksi ja  ilmaiseksi vessan korotusistuimen, ja viereiseen seinään tai oveen ruuvattava kahva, mistä voi ottaa tukea. Hätävararatkaisuna vaikka tukeva tuoli lähelle vessanistuinta, jos mahtuu. Siitä voi ottaa tukea. Tuo nimittäin voi tuskaista, nimimerkki "kokemusta on".

Kotona olen onnistunut enimmäkseen välttämään rääkykivut, kun minulla on tilaa toimia. Kesällä kun polvet olivat tuossa rääky-kunnossa, jouduin operoimaan erittäin ahtaassa vessassa jossa teki melkein mieli jättää ovi auki, että kintuilla olisi ollut tilaa. (Hostel jossa yövyin pari yötä.)

Nyt kun toissaviikolla hiihdin keskiviikkona, siitä tosiaan polvet kipeytyivät vihloviksi. Otin kolmena iltana 50 mg Triptyliä, ja vaikka kävin perjantainakin hiihtämässä, eivät vihlaisut toistuneet keskiviikon jälkeen. Kävin vielä viime viikollakin perjantaina hiihtämässä, ja elämäni pisimmän lenkin, eikä ole polvissa tuntunut. Että tiedä sitten näistä.

Mulla kolme, neljä vuorokautta öistä nivelrikkokipua takana. Semmoista jäytävää kipua, joka tuntuu melkein hermokivulta.
Päivälläkin särkee, mutta kun on viihdykettä, sen välillä unohtaa. Samanaikaisesti on taas mojova närästys, eikä siksi oikein uskala ajatellakaan nivelrikkoon määrättyä lääkettä, tai mitään kipulääkettä. On tää saatanasta perkeleestä.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 21, 2022, 20:11:56
Voltarenille hyvä korvike https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/30/akuutin-omalaakari-paljastaa-kipuvoidereseptin

Haa, perusvoidetta ja chiliä siis sekoittamaan ja kokeilemaan. Tuon olin jo unohtanut. Luin aiempia kommentteja, ja oliiviöljyäkin mainostetaan nivelrikkolääkkeenä, ulkoisesti käytettynä. Nämä ehkä voisi yhdistää, sekoittaa chiliä ja oliiviöljyä. Minulla on usein vanhaksi pian menevää molempia, joten tämä olisi hyvä keino päästä niistä eroon.

Kondroitiinisulfaatin käyttöohje on tavannut olla että 3 kk syödään ja sitten 2 kk tauko ennen kuin jatkaa. Valmisteen on tarkoitus alkaa vaikuttamaan 6 - 8 vrk syönnin jälkeen, jos oikein muistan. Öpaut kuuden viikon korvilla minusta kyllä tuntui että polvikivut olivat vähentyneet. Sittemmin kipuja on ollut, mutta ei mielestä niin pahoja kuin pahimmillaan on tai voisi olla. Toukokuun alusta olen nyt ollut syömättä, ja viimeaikoina on paskempi polvi mennyt paskemmaksi. Särkyä johon ei oikein tepsi edes Triptyl 50 mg. Enempää sitä ei viitsisi kerralla nokkia. Hammaslääkärin edellähän otin 100 mg Triptyliä ja se ei tuntunut kyllä päässä millään tavalla, kun olin niin hermona, mutta polvikivut katosivat tyystin muutamaksi päiväksi.

Joku sanoi jossain päin nettiä että nykyään ei enää tarvitse pitää 2 kk taukoa, koska kondro tunnetaan paremmin ja tarvetta moiselle tauolle ei ole. Siihen nähden miten vittumainen olo on alkanut olemaan reilun kuukauden ilman oltuani, tilasin sitten seuraavaksi puolen vuoden satsin.

En sanoisi että tällä kivuttomaksi pääsee, mutta ainakin nyt näyttää siltä että olo on sen kanssa siedettävämpi.

Lisäksi tilasin eräästä puljusta kremppaketjussa mainittua tuotetta (kiitos ROOSTER). Olen melko skeptinen sen suhteen että tämä osaisi seikkailla suolistosta niveliin, mutta katsotaan nyt. Toki jos käyttää kahta valmistetta yhtäaikaa ja tulosta tulee, niin sitten on vaikeampi tietää kumpi auttoi. Mutta vittuunnuin niin tähän vihlontaan, etten jaksa mitään eriaikaiskokeiluita tehdä. Kaikki mahdollinen kama vaan turpaan, mistä suinkin voi jotain apua olla.

Erityisen kuivaahan tässä ei nyt viimeaikoina ole ollut (enää), joten en tiedä josko kosteus pahensi oloa.

^Kysyin noitten tököteitten vaikutuksesta maanantaina, kun kävin ortopedin piikitettävänä. Ei hänkään osannut sanoa juuta tai jaata auttaako ne.

Ropleema on siinä, että noita ns rustonrakennusaineita on niin montaa lajia, että ei oikein tiedä mitä niistä ottaisi.

TK-lääkäri sanoi että tutkimustulokset eivät tue sitä että kondroitiitista olisi hyötyä, eikä sen vuoksi kirjoittanut Cartexania. Myöhemmin luin Kotilääkäri-lehdestä jonkun lääkärin sanovan että kondroitiitista voi olla hyötyä, joten ostin sitä ravintolisänä.

Glukosamiinista en ikinä havainnut hyötyväni.

Se todellakin on ärsyttävää että on niin monta eri ainetta ja kaikki pitäisi kokeilla yksitellen läpi.

^
Tuosta Glukosamiinista aikanaan lääkäri sanoi, että se ei paranna, mutta saattaa helpottaa ja saattaa hidastaa nivelrikon etenemistä. Jos vain tuo jälkimmäinen toteutuisi, niin sitähän ei voi mitenkään tietää. No, kirjoitti reseptin ihan omasta aloitteestaan, kun en ollut edes kuullut koko aineesta siihen mennessä. Hän sanoi vielä, että niitä pitää koko lopun elämää syödä.

Jokunen vuosi sitten jätin ne pois, kun resepti loppui eikä ollut mitään asiaa mennä lääkäriin muutoin ja myöhemmin sitten en pyytänyt uusittavaksi, kun en mitään muutosta huomannut pois jättämisestä.

Lainaus käyttäjältä: Socrates - kesäkuu 07, 2023, 11:17:24
^Kysyin noitten tököteitten vaikutuksesta maanantaina, kun kävin ortopedin piikitettävänä. Ei hänkään osannut sanoa juuta tai jaata auttaako ne.

Ropleema on siinä, että noita ns rustonrakennusaineita on niin montaa lajia, että ei oikein tiedä mitä niistä ottaisi.

Ellei ihmisen solut osaisi, tai dna- ohjeistus toimi rustonrakentamisessa, ei varmaan pillerit tai ruiskeet siinä pahemmin auta. Kollageenejäkin mainostetaan pillereinä, mutta tehoa niille ei luvata.

Vanhemmiten sanotaan nenäruston kasvavan- tai miekkamaisen lisäkkeen, joka on keskellä rintaa kylkiluiden liittymäkohdassa. Nyrkkeilijöiden murtuneet nenät korjautuvat ruston tuotannon avulla. Mustalaismiehillä näyttäisi myös kyhmynenäisyys olevan vanhempien miesten ominaisuus.

Noita sidekalvoja, kollageeneja on monia erilaisia kehon toimintojen mukaisesti. Tuskin niitä pillereillä tarvitsee yrittää parantaa. Jokin muu syy lienee noissa rikoissa.

On kyllä arvoitus ettei nivelrikolle keksitä mitään tepsivää hoitoa, kun se on niin yleistä. Eikä tämä rajoitu ihmisiin. Muistanenko oikein, kun luin ehkä jostain että yli 10-vuotiailla kissoilla on kaikilla nivelrikko. 18 v kissani lopetti korkealle hyppäämisen paljon aiemmin kuin minä lopetutin sen.

Olisiko kyseessä sittenkin jonkinlainen autoimmuunisairaus jossa nivelaines hajottaa itsensä?

^ Eiköhän toisinpäin ole ihme, jos jonkun kantavan nivelen rusto kestää kulumatta 80 vuotta. Ties kuinka monta miljoonaa askelta ja luiden välissä rustoa, joka ei uusiudu. Jopa metalliset tekonivelet kuluvat niin rankassa käytössä.

Ihmisen elinikä luonnossa on ollut noin 45 vuotta. Sen jälkeen varsinkin nivelet on jatkoajalla.

Exoskeletonia odotellessa.

Lainaus käyttäjältä: Socrates - kesäkuu 08, 2023, 19:05:52
^ Eiköhän toisinpäin ole ihme, jos jonkun kantavan nivelen rusto kestää kulumatta 80 vuotta. Ties kuinka monta miljoonaa askelta ja luiden välissä rustoa, joka ei uusiudu. Jopa metalliset tekonivelet kuluvat niin rankassa käytössä.

Ihmisen elinikä luonnossa on ollut noin 45 vuotta. Sen jälkeen varsinkin nivelet on jatkoajalla.

Naisten kyky kitkuttaa hengissä vielä menopaussinkin jälkeen viittaa kuitenkin siihen että luonnonvalinnassa on ollut hyötyä siitä että naiset elävät pitkään (isoäidit hoitavat lapsenlapsia ja varmistavat näiden eloonjääntiä). Ilmeisesti sillä ei sitten ole ollut niin väliä, pystyykö isoäiti kävelemään pitkiä matkoja, tai onko hän kokoajan kiukkuisella päällä. (Ehkäpä koko noita-akan perusidis onkin siinä että naisia vituttaa viimeisinä elonvuosinaan.)

On kyllä perin merkillistä ettei luonnossa ole kehittynyt rustoa joka uusiutuu, kun kaikenlainen muukin elikoilla uusiutuu, joillakin jopa hampaat.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 09, 2023, 10:02:05

Lainaus käyttäjältä: Socrates - kesäkuu 08, 2023, 19:05:52
^ Eiköhän toisinpäin ole ihme, jos jonkun kantavan nivelen rusto kestää kulumatta 80 vuotta. Ties kuinka monta miljoonaa askelta ja luiden välissä rustoa, joka ei uusiudu. Jopa metalliset tekonivelet kuluvat niin rankassa käytössä.

Ihmisen elinikä luonnossa on ollut noin 45 vuotta. Sen jälkeen varsinkin nivelet on jatkoajalla.

Naisten kyky kitkuttaa hengissä vielä menopaussinkin jälkeen viittaa kuitenkin siihen että luonnonvalinnassa on ollut hyötyä siitä että naiset elävät pitkään (isoäidit hoitavat lapsenlapsia ja varmistavat näiden eloonjääntiä). Ilmeisesti sillä ei sitten ole ollut niin väliä, pystyykö isoäiti kävelemään pitkiä matkoja, tai onko hän kokoajan kiukkuisella päällä. (Ehkäpä koko noita-akan perusidis onkin siinä että naisia vituttaa viimeisinä elonvuosinaan.)

On kyllä perin merkillistä ettei luonnossa ole kehittynyt rustoa joka uusiutuu, kun kaikenlainen muukin elikoilla uusiutuu, joillakin jopa hampaat.

No ei se rusto varmaan täysin uusiutumatonta ole. Vanhemmiten vain sen uusiutumiskyky ei enää vastaa kulutusta. Ruston kasvuun on toki olemassa säätelymekanismeja, kun muissakin elimistön osissa- syytetään siis dna:ta noista asioista.

Kaikki ihmisen solut ovat uusiutuvia, ehkä rustoa ei ole syytä epäillä kokonaan uusiutumattomaksi- kuinka tarkkaan tuokin mahdetaan tietää.  Liika ruston kasvu olisi varmaan vielä hankalampi asia.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 09, 2023, 10:02:05

Lainaus käyttäjältä: Socrates - kesäkuu 08, 2023, 19:05:52
^ Eiköhän toisinpäin ole ihme, jos jonkun kantavan nivelen rusto kestää kulumatta 80 vuotta. Ties kuinka monta miljoonaa askelta ja luiden välissä rustoa, joka ei uusiudu. Jopa metalliset tekonivelet kuluvat niin rankassa käytössä.

Ihmisen elinikä luonnossa on ollut noin 45 vuotta. Sen jälkeen varsinkin nivelet on jatkoajalla.

Naisten kyky kitkuttaa hengissä vielä menopaussinkin jälkeen viittaa kuitenkin siihen että luonnonvalinnassa on ollut hyötyä siitä että naiset elävät pitkään (isoäidit hoitavat lapsenlapsia ja varmistavat näiden eloonjääntiä). Ilmeisesti sillä ei sitten ole ollut niin väliä, pystyykö isoäiti kävelemään pitkiä matkoja, tai onko hän kokoajan kiukkuisella päällä. (Ehkäpä koko noita-akan perusidis onkin siinä että naisia vituttaa viimeisinä elonvuosinaan.)

On kyllä perin merkillistä ettei luonnossa ole kehittynyt rustoa joka uusiutuu, kun kaikenlainen muukin elikoilla uusiutuu, joillakin jopa hampaat.

Metsästäjä-kerääjillä eli nomadista elintapaa harjoittavilla esi-äideillämme ja -isillämme oli kyllä tarpeellista pystyä liikkumaankin, kun leiripaikkaa vaihdettiin, tai kun käveltiin ruoanhakumatkoilla. Mutta tuo on kyllä toisaalta totta, että isoäitien panos oli tärkeä lastenlasten eloonjäämiselle usein, he esimerkiksi vahtivat lapsia ja leiriä sillä aikaa kun vanhemmat metsästivät.

Vi.....aa hieman tuo vasemman käden peukalo. Tyvessä on kulumista = nivelrikkoa. Tuliko golfinpelaamisesta nuorna? Nyt haittaa kitaransoittoa.
Ei kuulemma (terveyskeskuksen juron yleislääkärin) mukaan oikein mitään voi tehdä, elä sen kanssa.
En tiedä, voiko asiaa korjata tai edes helpottaa. Kipu on aika jatkuvaa.
Ei estä mitään vielä, ei edes kitaransoittoa, mutta perkl... särkee silti.

Kokki/leipuri-töissä tällä hetkellä, käsiä pitää käyttää ja paljon...

Kumpikin saunatiloista oli käytössä, joten näin remppakaudella jouduin jälleen turvautumaan "konttivessaan". Keksin viimein miten välttää polvikipu ahtaassa kopissa istuutuessa. Voin tukea itseäni ja vähentää polviin kohdistuvaa painoa laittamalla käden taakseni pöntön rengasta vasten.

Ajatuksena kuulostaa ällöttävältä, mutta eihän kukaan renkaalle pasko, ja pesen käteni jokatapauksessa asioinnin lopuksi.

Onko tuollaiseen pikkuiseen, vähittäiseen nivelongelmaan oikein hoitoa? On pirun vaikeassa paikassa (=vasen peukalo).

Vilkaisin kaupassa jompaakumpaa iltalärpyskää jossa oli artikkeli nivelrikosta. Jäi vaikutelma etten saisi tehdä oikeastaan yhtään mitään.

Kiertoliikkeitä ei saa tehdä. Niitän on väistämättä KM:ssa. Mitään ei saa tehdä mikä sattuu. Kaikkihan minua sattuu. Kuten olen aiemmin kertonut, pahiten vihlaisee ahtaassa tilassa pöntölle istuminen. Vältän tämän jos pidän kädellä kiinni polvista.

Minua sattuu saunoessa se että ravaan eestaas lauteille ja sieltä pois. Ja jos ei satu heti, niin jälkikäteen. Likinäköisenä liikun saunassa hitaasti, ja mitä hitaammin taitan polvea, sitä pahemmaksi se menee.

Vesijuoksu sattuu heti tai myöhemmin. Hieman apua sain taannoin kun laitoin juoksulle eksän muotoiset tukisysteemit joita en ollut käyttänyt pariin vuoteen.

Kävelylenkit aiheuttavat vaivoja, jos pitkiä.

Sää se vasta kremppauttaakin. Oli sateista kun vuosi sitten rääyin kivusta, on sateista nytkin kun herättyä sellainen olo kuin oikea polvi olisi jotenkin tulehtunut.

Torstaina otettu Triptyl 50 mg ei tehonnut kunnolla edes eilen. Tänään meni Voltarenin läträämiseksi, mitä inhoan.

Edit. lisättäköön kipua tuottaviin paskuuksiin myös veto. Silloin kun kotiini ei haise sen paremmin lämpövoimala kuin taloyhtiön grillikatoksen kanssa naimisissa oleva seuruekaan, niin haluaisi toki pitää räppänää rakosellaan. Ja siitähän ei polvet tykkää.

Jotkut minulle suosittelevat kalsium/rauta- lisäravinteita taistelussa alkavaa nivelrikkoa vastaan.
Onko noista apua, oikeasti?
Onko kokemuksia?

Kipu on pientä, ajoittaista, mutta silti havaittu nivelkuluminen peukalossa/ranteessa. Nyt teen tosiaan käsillä hommia, en haluaisi olla se valittaja...

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 05, 2023, 11:22:27
Vilkaisin kaupassa jompaakumpaa iltalärpyskää jossa oli artikkeli nivelrikosta. Jäi vaikutelma etten saisi tehdä oikeastaan yhtään mitään.

Luin sen jutun ja ihmettelin, että onpa vanhentunutta tietoa. Uusimpien tutkimusten mukaan edes hyppiminen tms hakkaava rasitus ei nopeuta nivelrikon etenemistä.

Muutenkin kehotetaan rasittamaan kohtuullisen kivun rajoissa eli esimerkiksi treenin jälkeinen lievä turpoaminen ja kipu ei ole este liikunnalle kunhan se ei jää päälle pahasti.

Aika hömppä artikkeli.

Vuosi sitten tein sivupotkuja oikealla jalalla hypähdellen vasemmalla tukijalalla. Sen seurauksena päädyin nilkuttamaan vaihteeksi vasenta jalkaa ontuen, muistaakseni kuitenkin vain päivän, joka muistaakseni ei ollut välittömästi seuraava päivä. Jooulukuussa 2020 tein kaksissa treeneissä kierrepotkuja oikealla jalalla, ja minulla oli silloin polvet paljaina eli shortsit, eikä minkään sorttista tuubia polvia lämmittämässä. Tuolloin onnuin oikeaa jalkaa päiväkaupalla ja sain velä selkäänkin noidannuolen. Oikea polvi oli lopulta puoli vuotta kipeä, muistaakseni yksin se. Ontuminen lakkasi jossain vaiheessa.

Ei tulisi mieleenkään hyppiä narua. Eikä huvita pomppia jos ei ole ihan pakko. Treenien lämppäreissä en tee mitään jumputtavaa.

Edelleenkään en voi tietää onko polvikivuissani ns. fibrolisä ja jos on, kuinka suurena osuutena. Tosin enimmäkseen EI satu muuanne kun syön LDN:ia, joten se kaiketi tehoaa fibrokipuihin. Mutta nivelrikkokipuihin ei.

Ehkäpä voinee summata että liikunta tosiaan ei edesauta rikon etenemistä, mutta kyllä se kipuja voi provosoida. 

Taannoin treeneissä yläkoukkua alaspäin väistäessä "jäin sinne alas", eli en vaan heti päässyt ylös. Tämänkaltaista kivutonta jalkojen alta menoa on tapahtunut kahdesti aiemmin, ja taitaa olla ennemmin gibroa, kun ei satu, eikä kyseessä ole lukkiutuminen. Jotenkin vaan voimat katoaa tms. Vaikea kuvailla.

***

Kuka mistäkin apua saa ja kuka ei, mahdollisesti kondroitiinisulfaatti on itselläni jkv auttanut. Otan 1000 mg/vrk.

Mitä ovat kondroitiinisulfaatti ja LDN?
Laiskottaa, en viitsi googlata...

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 12, 2023, 22:11:56
Mitä ovat kondroitiinisulfaatti ja LDN?
Laiskottaa, en viitsi googlata...

Sitä on rustossa.

Nivelrikossa kondroitiinisulfaatin määrä rustokudoksessa vähenee jo rikon alkuvaiheessa. Kondroitiinisulfaattia on tutkittu nivelrikon hoitoon, mutta sen tehosta on ristiriitaisia tuloksia. Ravintolisänä annettava kondroitiinisulfaatti lisää hieman glykosaminoglykaanien synteesiä, mutta kipua lievittävä vaikutus johtuu todennäköisimmin tulehdusta lievittävistä ominaisuuksista. Se estää mahdollisesti myös nivelrikkoon yhdistettyjen metalloproteinaasien toimintaa. Kondroitiinisulfaatin ja glukosamiinin yhdistelmä voi helpottaa nivelrikon oireita, mutta vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan yhdistelmä eroaa merkittävästi lumelääkkeestä lähinnä keskivaikeaa tai vaikeaa nivelrikkoa sairastavilla.[3][4][5]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondroitiinisulfaatti

Kuten muistaakseni aiemmin mainitsin, TK-lääkäri väitti ettei siitä ole tutkimusten mukaan mitään hyötyä. Toinen lääkäri Kotilääkäri-lehdessä puolestaan kannatti syömistä. Koska en saanut lääkäriltä tästä lääkereseptiä, ostan ravintolisänä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieniannoksinen_naltreksoni

Pieniannoksinen naltreksoni (low dose naltrexone eli LDN) on hoito, jossa immunimodulaattorina toimivaa naltreksonia käytetään äärimmäisen pienenä annoksena virallisen käyttöaiheensa ulkopuolella. Vaikuttavan ainesosan annos on LDN-käytössä vain noin yksi kymmenesosa normaaliannoksesta tai vieläkin vähemmän, minkä vuoksi LDN-hoidolla ei ole havaittu olevan sivuvaikutuksia mahdollisten ohimenevien aloitusoireiden jälkeen. LDN-hoito kehitettiin 1980-luvulla alun perin HIV-infektion ja MS-taudin hoitoon professori Bernard Biharin toimesta. Myöhemmin sillä alettiin hoitaa myös muun muassa systeemistä Lupus Erythematosusta eli SLE-tautia, ärtyneen paksusuolen oireyhtymää, kroonista väsymysoireyhtymää, fibromyalgiaa sekä muita neurodegeneratiivisia ja autoimmuunisairauksia sekä jopa syöpää.[1] Vuonna 2007 ilmestyneen tutkimuksen mukaan Crohnin tauti menisi remissioon eli oireettomaan tilaan jopa kolmanneksella NLD-hoitoa saaneista potilaista[2]. Viime vuosina LDN-hoidon suosio on kasvanut voimakkaasti, siitä on julkaistu yhä enemmän tutkimuksia lääketieteellisissä julkaisuissa sekä järjestetty konferensseja vuosittain.

...

Vaikkakin hoito luokitellaan kokeelliseksi, sille on tieteelliset perusteet. Hoito pohjautuu teoriaan, jonka mukaan ko. sairauksissa elimistö tuottaa liian vähän tiettyjä opioidipeptidejä, joilla on tärkeä rooli immuunijärjestelmän toiminnassa. Naltreksoni on opioidiantagonisti, jota on käytetty päihdevieroituksessa vuosikymmenten ajan. Se salpaa elimistön opioidireseptoreita ja sitä käytetään yleensä vähintään 50 mg päiväannoksella.

LDN-hoidossa annostus on kuitenkin vain 3-5 mg päivässä, jolloin opioidireseptorit salpautuvat vain lyhyeksi aikaa ja tämä ilmeisesti stimuloi kehoa erittämään enemmän betaendorfiinia ja enkefaliineja, joiden on osoitettu mm. lisäävän luonnollisten tappajasolujen määrää.[3] Lisäksi naltreksoni salpaa toll-like-reseptori-4:ää (TLR-4), jolla on tärkeä rooli tulehdusreaktiossa.[4] LDN:n on esitetty vähentävän oligodendrosyyttien apoptoosia vähentämällä peroksinitriitin tuotantoa, mikä puolestaan estää glutamaatin neurotoksisuutta.[5] Peroksinitriitti on yhdistetty mm. MS-tautiin ja krooniseen väsymysoireyhtymään.[6]

Endorfiiniteoriasta ja pienten naltreksoniannosten vaikutuksista koe-eläimiin on varsin paljon tutkimusnäyttöäkin, mutta itse LDN:n tutkimus on vasta alkamassa. Vuoden 2007 alkupuolella julkaistiin lupaava tutkimus LDN:n käytöstä Crohnin taudin hoidossa.[7] Peräti 89 % tutkimuksen potilaista hyötyi lääkkeestä. Hyvin samanlaisia tuloksia saatiin vuonna 2011 julkaistussa kaksoissokkoistetussa jatkotutkimuksessa: 88 % hyötyi hoidosta (40 % lumeryhmässä) ja 33 % pääsi remissioon (8 % lumeryhmässä).[8]

LDN:n käytöstä on julkaistu tutkimuksia myös mm. fibromyalgiassa[9], sklerodermassa[10] ja HIV-infektiossa.[11] [12] Kaksoissokkoistettu jatkotutkimus LDN:stä fibromyalgiassa on valmistunut, mutta sen tuloksia ei ole vielä julkaistu.

LDN:ää pidetään usein immunostimulanttina, joten sen käyttö autoimmuunisairauksissa voi vaikuttaa nurinkuriselta, jopa vaaralliselta. Takana on kuitenkin rationaalinen teoria, jonka mukaan autoimmuunisairauksissa kyse ei olekaan immuunijärjestelmän liikatoiminnasta kuten aiemmin oletettiin, vaan enemmänkin vajaatoiminnasta, joka sekoittaa immuunijärjestelmän toimintaa. Tämä teoria on saamassa jalansijaa tieteellisessä yhteisössä ja sitä tukee myös LDN:n soveltuvuus kyseisten sairauksien hoitoon.

Immunoterapian käyttö syöpähoidoissa ei ole sen sijaan mitään uutta. Elimistön puolustusmekanismeja on hyödynnetty jo ainakin 1800-luvulta asti, jolloin lääkäri William Coley sai hyviä tuloksia syövän hoidossa immuunijärjestelmää stimuloivilla bakteeritoksiineilla (Coleyn toksiinit), joista on kirjoitettu vielä 2000-luvullakin. Eräs muutamia vuosia sitten julkaistu tapausselostus kuvaa, miten pitkälle edennyttä haimasyöpää sairastavan potilaan tila saatiin vakaaksi LDN:n avulla. Useita vuosia "kuolemantuomion" jälkeen potilas on edelleen työkykyinen ja voi hyvin.[13] LDN:ää tutkitaan myös esimerkiksi munasarjasyövässä[14] ja pään ja kaulan syövässä.[15]

Ihan järkevä artikkeli nivelrikosta:

www.is.fi/terveys/art-2000009773245.html

Toiset taas potevat kipua, särkyä ja muita oireita jo varhaisessa vaiheessa.

Ja tämän takia minulle on kuusikymppisten turha jankuttaa että ei minua millään voi sattua ja odotapas kun olet vanhempi. (Yhden tutun kanssa tästä väännetty useamman kerran.)

Vaikka nivelrikkoa kansankielessä kutsutaan usein nivelkulumaksi, nivelrikossa nivelet eivät ole kuluneet eikä niiden käyttöikä ole vanhentunut. Helsingin yliopiston fysiatrian professori Jari Arokoski sanoo nivelrikon olevan hitaasti etenevä, lievä tulehduksellinen prosessi, ei kulumasairaus.

Tämä tekee sairaudesta todella mystisen. Minähän luulin useamman vuoden että polvikivuissani on kyse vain fibrosta, mutta sitten joku huomautti netissä että rikkoahan se on kulumakin. Ei siis kumminkaan ole. Minulla havaittiin kuluma alaselässä jo 29-vuotiaana ja niskassa 44-vuotiaana, eikä ne nyt niin paljon ole kipuilleet kuin polvet.

– Liikunta tulee aloittaa asteittain ja välttää aluksi lajeja, joissa niveliin kohdistuu voimakkaita iskuja ja vääntöjä, kuten hyppelyssä ja juoksussa. Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos nivelkipu jatkuu yli kaksi tuntia tai nivelen liikkuvuus pienenee tai siihen tulee turvotusta, tehon määrää kannattaa laskea ja kokeilla muuta korvaavaa liikuntaa, kuten vesiliikuntaa.

Sain Bakerin kystat 2018 ja sillä kertaa polvikipu kesti puolisen vuotta. Sen jälkeen on sitten näitä kausia ollut ilman kystia, ja reilun vuoden on ollut oikeastaan semmoista ettei enää erotu mitään selvää kipu- tai kivuttomuuskautta, vaan on miten milloinkin. Muistelisin että on pariin kertaan ollut vas. polvitaipeessa pinkeyttä kystan tyyliin, niin että kyykistyminen on ällöttävää ja vaikeaa, mutta mitään selvää pömpötystä en ole kuitenkaan polvitaipeessa havainnut vuoden 2018 tyyliin.

Tuo vesiliikunnan autuaaksi tekevyys on hölynpölyä. Minuahan sattuu nimenomaan vesijuostessa. Mutta tässä taannoin havaitsin että kun laitoin sellaiset tosi kevyet polvi"tuet" jotka ovat käytännössä vain "pari remmiä polven ylä- ja alapuolella", niin jo ennen vesijuoksua minulla kävellessä ollut polvikipu katosi, eikä järvessäkään kipua juurikaan ollut. Laitoin no kevyttuet myös viimeisimmälle yli 2 t saunareissulle, jossa olin aiemmalla kerralla saanut polvet varsin kipeiksi rampatessani lauteita ylös ja alas.

Muistanenko oikein vai väärin, mutta jostain taisin lukea että vanhoilla kissoilla on kaikilla nivelrikko. Olisikin mielenkiintoista tietää että onko ylipäätään kaikilla nisäkkäillä tätä rikkoa. Valtaosa kyllä tietysti ehtinee kuolla ennen mitään nivelrappeutumista, ja siksihän noita vaivoja havaitaan lemmikeillä, kun lokoisissa oloissaan elävät pidempään kuin villieläimet ja karja. Jos rikkoa on kaikilla nisäkkäillä, niin milläs hemmetillä sitä sitten voisi mitenkään ennalta ehkäistä.

Olkapääni on ollut varsin kivulias jo kuukauden päivät. Erityisesti vipunosto ylös ja taakse aiheuttaa vihlaisun. Nukkuminen kipeällä kyljellä alkaa myös olla mahdotonta sillä olkapäätä alkaa särkemään.

Nivelrikkoko? Lääkäriin en mene.

Olkanivel on niin monimutkainen rakennelma, että siellä voi hajoillla moni asia.

Yleislääkärin sijaan fysiatri voisi olla oikeampi osoite hakea apua. Ja fysioterapiastakin voi olla apua, riippuen vaivasta. Lis. siis nimenomaan fysioterapeutin opettamien harjoitteiden tekemisestä voi olla apua, jos niitä säännöllisesti ja oikein tekee. (Niistä lämpöhoidoista yms. itse en koe saaneeni koskaan mitään hyötyä kremppoihin. Mutta tämä yhden ihmisen näkemys, en tiedä, saisivatko jotkut muut ihmiset niistä hyötyä.)

^^Olkapään nivelrikko ei ole yleinen ja koska olkanivel ei ole kantava nivel, se ei oireile kovin pahasti.

Hyvin todennäköisesti ahtauma/jänteen pinnetila, joita tulee melkein kaikilla ikääntyessä. Googlettelemalla löytyy tarkempaa tietoa.