Neuvoja suojautumiseen, kutinan ehkäisyyn, karkoittamiseen?
Tiede-lehti opastaa, että
Suomalaisten ihotautilääkäreiden sinnikkyyden ansiosta tiedetään, että erityisesti setiritsiini-antihistamiini tarjoaa melkoisen helpotuksen: paukamat pienenevät 40 prosenttia ja kutina vähenee 70 prosenttia. Lääke tehoaa parhaiten, kun otat sen pari tuntia ennen kuin laittaudut hyttysten syötäväksi. Jälkihoidoksi paukamiin sopii hydrokortisoni.
Kohta pistää! Pistä vastaan! (https://www.tiede.fi/artikkeli/tiede-luonto/kohta-pistaa-pista-vastaan) (Tiede)
Vau. Sääli, että kerkesin jo ostaa Kestine-nimisen lääkkeen.
Teepuu-öljystä on vain pikkuriikkisen ollut apua, sitäkin hätäpäissäni hölväsin paukamiin keväällä.
Thermacell hyttyskarkotin toimii. Sen voi vaikka laittaa vyölleen tai muutoin vain ottaa sinne, missä satutaan oleskelemaan. Pienelle seurueelle tarjoaa hyvän hyttysettömän alueen siks aikaa, kun ulkona oleskellaan. Ei juurikaan haise. Koirakaan ei tunnu häiriintyvän. Mm. maalaushomma ulkona - joka hyttysten keskellä on jokseenkin sietämätöntä - sujuu kuin tanssi. Hyttysaika on kuitenkin vain pieni osa kesää, joten ei kaasu- / tyynykustannukset kovin ihmeellisiksi pääse nousemaan.
Hyvä! Pitääpä kokeilla.
On meilläkin kokeiltu noita Thermacellejä. Kyllähän ne toimivat, mutta minun budjettiani ajatellen se on aika kallista hyttysten torjuntaa. Jos karkoitusliuska on paikallaan, se kuivuu ja menettää tehoaan, joten kannattaa vaihtaa uusi, vaikka entinen olisi käyttämätön, jos se kuitenkin on ollut pois suojapaketistaan ja laitteeseen kiinnitettynä pidemmän aikaa. Muuten menee kaasu hukkaan. En tiedä, mikä on säilyvyysaika, mutta ei ainakaan edellisen kesän liuskaa kannata käyttää.
Aikaisemmin käytin hyttyskierukoita, ja kyllä nekin auttavat, mutta niiden keskellä on kuin tupakansavussa. Vaatteet haisevat epämiellyttävälle vielä myöhemminkin.
Hyttystakki on tehokas, kun tarvitsee suojan heti, ja on liikkeessä. Marjojen poiminnassa se on käyttökelpoinen. Harson läpi katsominen on tietysti vähän epämukavaa.
Kaiken maailman hyttysöljyjäkin on joskus kokeiltu, mutta en jaksa niitä enää edes miettiä.
Muutama pari pääskyjä pesimässä pihapiirissä on hyvä luonnonkeino. Iltaisin itikat tosin tulevat esille, kun pääskyt painuvat pesiinsä.
Tietenkään Thermacell ei ole ihan ilmaista. Mutta järkevämpi ajatuksena kuin todella kalliit hyttysansalaitteet, joilla houkutellaan hyttysiä surman suuhun ja muka poistetaan hyttyset pihapiiristä kokonaan (Mosquito Magnet). Täysin kuolleena syntynyt ajatus, että hyttysiä pyydystäen voisi muuttaa tilanteen. Ennemminkin kannattaisi satsata lintujen ruokintaan, sillä siinä meillä on ahkeria hyttysten hävittäjiä. Tietysti nämä perinteiset pusikkojen raivaamiset ja lätäkköjen kuivaamiset omien oleskelupaikkojen liepeiltä ovat myös toimivia. Kaupunkialueella hyttysten vähäisyydestä voi hyvin päätellä, että ympäristö vaikuttaa todella paljon. Mutta se on sitten eri juttu, kuinka paljon oman kesäpaikan ympäristöä voi ja haluaa muuttaa hyttysten vähentämiseksi.
Hyttysaika on kuitenkin lähinnä alkukesä. Nyt niiden määrä on jo paljon, paljon vähäisempi. Juhannus on tyypillisesti vedenjakaja, jonka jälkeen pahin invaasio alkaa hellittää.
Mosquito Magnet maksaa muistaakseni 560€ eli aivan liikaa.
Pusikkoa pitäisi ja voisi raivata, ja laajaa piha-aluetta muutenkin, kaataa puita jne.. Kun vaan jaksaisi. Olisi tärkeää, että ilma kiertää.
Lintujen ruokkimiseen en ala, sillä vanha sukulainen ruokki mökillä lintuja talven, ja tuli rottainvaasio. Jos jotain, niin kammoan rottia vielä enemmän kuin hyttysiä (joiden pistoille olen allerginen).
Mutta niitä linnunpönttöjä voisi kyllä väsätä pihapiiriin!
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 10, 2019, 08:40:55
Mosquito Magnet maksaa muistaakseni 560€ eli aivan liikaa.
Pusikkoa pitäisi ja voisi raivata, ja laajaa piha-aluetta muutenkin, kaataa puita jne.. Kun vaan jaksaisi. Olisi tärkeää, että ilma kiertää.
Lintujen ruokkimiseen en ala, sillä vanha sukulainen ruokki mökillä lintuja talven, ja tuli rottainvaasio. Jos jotain, niin kammoan rottia vielä enemmän kuin hyttysiä (joiden pistoille olen allerginen).
Mutta niitä linnunpönttöjä voisi kyllä väsätä pihapiiriin!
Joko sulla on se laite, jolla piston jälkeen kuumennetaan pistoskohtaa, jonka pitäisi estää paukaman syntyminen? Mun on siitä vaikeaa sanoa, toimiiko, kun muutoinkaan en saa kummoisia reaktioita yleensä. Mutta sellaisiakin siis on. Kaiketi sillä pitää operoida heti piston jälkeen eli jo syntyneeseen paukamaan ei niinkään toimi.
Millä nimellä tai hakusanoilla sellaista laitetta voisi googlata?
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 10, 2019, 10:15:23
Millä nimellä tai hakusanoilla sellaista laitetta voisi googlata?
https://www.amazon.co.uk/Beurer-IS40-Insect-Bite-Healer/dp/B003U0WBTK
Missään en ole nähnyt niin paljon hyttysiä kuin Lapissa ja Pohjanmaalla. Olen käynyt vain kerran osittain jakamattoman pesän hallussa olevalla maatilalla. Se on jätetty perikunnan haltuun siksi, että kaikilla sukulaisilla olisi oikeus viettää siellä kesälomia kukin vuorollaan. Nuo sukulaiset ovat pikkusieluisia pilkunnussijoita ja pitävät kirjaa siitä, mitä kukin on tehnyt ja laskevat varmaankin kaikki sokeripalatkin, vaikka perikunta on jättänyt sievän pesämunan tilan ylläpitämiseksi.
Kaikkein pahinta siellä ovat kuitenkin hyttyset. Pohjalaisittainkin talo on suuri ja komea. Talo on lehtometsän ympäröimä ja alhaalla virtaa joki, jossa on suvantopaikkoja ja lehdossa on kosteikkoja ja vesilämpäreitä, joihin hyttysnaaraat käyvät laskemassa muniaan. En aio käydä siellä enää koskaan.
Onneksi aikanaan on tullut hankituksi suuri maatalo tiluksineen Saarenmaalta. Se on avoin muillekin kuin sukulaisille, eikä siellä pidetä lukua siitä, kuka tekee mitäkin ja mitä kukin tuo kaupasta. Sopu on säilynyt hyvin. Taloa ja ulkorakennuksia ympäröivät niityt ja heinäpellot, eikä lähellä ole seisovaa vettä, joten hyttysillä ei ole sopivia paikkoja mihin munia. Lähellä meren ääressä on pitkä lähes autio hiekkaranta, joten siellä kiusana ovat vain paarmat ja muurahaiset Ne ovat kuitenkin huomattavasti siedettävämpiä kuin hyttyset.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 09, 2019, 17:15:23
Neuvoja suojautumiseen, kutinan ehkäisyyn, karkoittamiseen?
Tiede-lehti opastaa, että
Suomalaisten ihotautilääkäreiden sinnikkyyden ansiosta tiedetään, että erityisesti setiritsiini-antihistamiini tarjoaa melkoisen helpotuksen: paukamat pienenevät 40 prosenttia ja kutina vähenee 70 prosenttia. Lääke tehoaa parhaiten, kun otat sen pari tuntia ennen kuin laittaudut hyttysten syötäväksi. Jälkihoidoksi paukamiin sopii hydrokortisoni.
Kohta pistää! Pistä vastaan! (https://www.tiede.fi/artikkeli/tiede-luonto/kohta-pistaa-pista-vastaan) (Tiede)
Vau. Sääli, että kerkesin jo ostaa Kestine-nimisen lääkkeen.
Teepuu-öljystä on vain pikkuriikkisen ollut apua, sitäkin hätäpäissäni hölväsin paukamiin keväällä.
Setiritsiini taitaa vaikuttaa vain vajaan vuorokauden (yhden pillerin teho) _Hieman tuokin väsyttää sivuoireena, kuten zyrttec- onhan noita monia uusiakin tuotteita markkinoilla.
Se, ne siis syrjäyttävät histamiinin vaikutuksen tilapäisesti, mutta eikös nykyään ole jo parempiakin reseptittömiä lääkkeitä. Se kestinekin on varmaan parempi.
Aivan ilmainen hyttyssuoja. Lapissa vaelluksella huomasin että kun hiki pursusi ja paljaana ollut iho oli hyttysten peitossa auttoi kylmä purovesi. Sillä kun valeli kasvot ja kädet sai ihmeellisen rauhan joksikin aikaa. Luultavasti ihon jäähtyminen ja hien poispesu oli tehon syynä. Voisipa kokeilla täällä etelässäkin.
Seeprojen raitakuvion sanotaan sotkevan oöttiäisten suunnistamisen ja siten suojaavan hyönteisiltä. Hevosilla näkee nykyään seeprakuvioituja loimia, kun ne ovat laitumella. Pitäisi kai kokeilla, olisko selkeän kontrastin raitapaidasta apua hyttysiä vastaan. Siitä voisi Marimekko saada suorastaan myyntivaltin ja markkinointikeinon, kun raidoilla olis hyttyskarkoteominaisuuskin.
Yllättävän vähän näin keskikesällä niitä innejä sitten oli.
Kestine-niminen (tms.) lääke auttaa vähän paukamiin, mutta vain vähän.
Hyttyskausi oli lyhyt mutta intensiivinen. Tänään kävin marjassa, ja niitä* oli vain nipin napin tarpeeksi tunnelman luomista varten. Mutta vastaan tuli myös vuoden ensimmäiset hirvikärpäset! En muista koskaan aiemmin nähneeni niitä näin aikaisin.
*sekä marjoja että hyttysiä!
Hyttyset taisivat olla pökertyneitä helteestä. Tänään viileämmässä ja silloin kun ei tuullut, niitä pörräsi aivan parvena, tunkivat sisäänkin ovenavauksella (ötökkäverhosta huolimatta). Jostain syystä viihtyvät kaivon luona parraiten - ja puhelias mukava naapuri viihtyi visiitillä pitkään, ja jäi vielä suustaan kiinni nimenomaan kaivon luona. Taidan olla saamassa kyllä immuunisuutta, kun eivät nuo paukamat kutia enää niin paljon. Tai sitten se Kestine/Kestox tosiaan auttaa.
Aivan järkyttävän paljon hyttysiä (ja paarmoja) tänä vuonna.
Ja aivan järkyttävän kutiavia paukamia jalat täynnä. Käsidesistä on hetkellistä helpotusta.
Nilkoissa on sekä isoja kirkkaanpunaisia paukamia, että pientä ryhäelmää, jotka molemmat kutittavat ihan älyttömästi. Eilen illalla meinasin tulla ihan hulluksi kutinan kanssa. Voisiko olla paarmojen tekosia isot paukamat, ja mäkäräisten pienet?
Mahtanevatko päästä hyttysverkosta läpi mäkäräiset?
Äskeisellä huussireissulla sain seurakseni vain yhden hyttysen. Voisiko olla niin ihanasti, että pahin hyttysaika on ohi? Ehkä helle on tainnuttanut ne(kin)? Tai varsinkin se, ettei ole satanut.
En tiedä taikauskoako vai mitä, mutta hyttysenpaukamien kutinaan auttaa oma sylki. Lapsena maalla sen joku opetti, että kutisevään paukamaan sivellään omaa sylkeä eikä sitä saa sitten hangata mitenkään. Kutina laantuu pian. Tuota olen käyttänyt ja kyllä se toimii. Ei ne ainakaan enää sen jälkeen kutise.
West Nile Virus (WNV)-kuumetapauksia on just löytynyt 3 Saksasta, yksi sairaalassa, 2 löytyi verenluovutuksessa.
No, sen takia en tänne naputa vaan se, että löysin wikistä uusia torjunta-aineita muitakin kuin DEET ja Pikaridiini:
Using insect repellent on exposed skin to repel mosquitoes. Repellents include products containing DEET and picaridin. DEET concentrations of 30% to 50% are effective for several hours. Picaridin, available at 7% and 15% concentrations, needs more frequent application. DEET formulations as high as 30% are recommended for children over two months of age.[58] The CDC also recommends the use of: IR3535, oil of lemon eucalyptus, para-menthane-diol, or 2-undecanone.[59] Protect infants less than two months of age by using a carrier draped with mosquito netting with an elastic edge for a tight fit.
...
Repellents containing permethrin (e.g., Permanone) or other insect repellents may be applied to clothing, shoes, tents, mosquito nets, and other gear. (Permethrin is not suitable for use directly on skin.) Most repellent is generally removed from clothing and gear by a single washing, but permethrin-treated clothing is effective for up to five washings.
- https://en.wikipedia.org/wiki/West_Nile_fever#Prevention
Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 05, 2021, 21:26:39
En tiedä taikauskoako vai mitä, mutta hyttysenpaukamien kutinaan auttaa oma sylki. Lapsena maalla sen joku opetti, että kutisevään paukamaan sivellään omaa sylkeä eikä sitä saa sitten hangata mitenkään. Kutina laantuu pian. Tuota olen käyttänyt ja kyllä se toimii. Ei ne ainakaan enää sen jälkeen kutise.
Noin itsekin teen, kun on opetettu.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 05, 2021, 20:56:52
Nilkoissa on sekä isoja kirkkaanpunaisia paukamia, että pientä ryhäelmää, jotka molemmat kutittavat ihan älyttömästi. Eilen illalla meinasin tulla ihan hulluksi kutinan kanssa. Voisiko olla paarmojen tekosia isot paukamat, ja mäkäräisten pienet?...
Kato vaan, etteivät ole punkkeja!
Mökillä on uusi hyttyslaji 2.0, mallia stealth, häivelentäjä/piikittäjä. Se ei pidä kovaa ininää, se on pienempi ja harmaampi ja kaikin puolin huomaamattomampi kuin muut. Ja jostain kumman syystä se hakeutuu korvien tienoille (jolloin ininän kuulee).
Ilmeisesti en ole yhtä allerginen tämän mutanttihyttysen pistoille kuin muille, tai sitten uusi allergialääke Cetimax auttaa. Nyt ei tule semmoisia 5 cm paukamia/punoittavia alueita.
Voisiko joku viisas noin yleisestikin kertoa, mitä ihmeen evoluutiota palvelee hyttysten kovaääninen ininä?
Esim. nukkuessahan ne saisivat purra, pistää ja imeä niin helkkaristi kuin tahtovat, elleivät varottaisi aikeistaan huutamalla kuin hyeenat!
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 06, 2022, 09:51:40
Voisiko joku viisas noin yleisestikin kertoa, mitä ihmeen evoluutiota palvelee hyttysten kovaääninen ininä?
Esim. nukkuessahan ne saisivat purra, pistää ja imeä niin helkkaristi kuin tahtovat, elleivät varottaisi aikeistaan huutamalla kuin hyeenat!
T: Xante
Siipien liikkeestä se ääni lähtee, ei ne mitään huutele.
Lainaus käyttäjältä: Socrates - heinäkuu 06, 2022, 10:12:40
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 06, 2022, 09:51:40
Voisiko joku viisas noin yleisestikin kertoa, mitä ihmeen evoluutiota palvelee hyttysten kovaääninen ininä?
Esim. nukkuessahan ne saisivat purra, pistää ja imeä niin helkkaristi kuin tahtovat, elleivät varottaisi aikeistaan huutamalla kuin hyeenat!
T: Xante
Siipien liikkeestä se ääni lähtee, ei ne mitään huutele.
Älä nyt, ihan totta?
Mutta osaisiko joku vastata kysymykseen, joka esitettiin, joku, joka tietäisi ja omaisi hieman sarkasmintajua.
T: Xante
Muoksis: vs perhosten siivet, jotka eivät pidä ininää.
Veikkaan että kyse on siipien heiluttelutaajuudesta.
Hyttynen pärisyttää siipiään niin tiuhaan, että siitä muodostuu ääni, joka on ihmiskorvan kuultavissa.
Perhonen puolestaan lepattelee edelliseen nähden niin harvakseen, että äänikin on liian matalaa ihmisen kuultavaksi. Veikkaan, että myös perhosen siivistä lähtee jonkinlainen ääni yhdessä ilman liikkeen kanssa, jos olisi vain kyllin tarkka laite, millä sitä voisi mitata.
Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 06, 2022, 12:55:10
Veikkaan että kyse on siipien heiluttelutaajuudesta.
Hyttynen pärisyttää siipiään niin tiuhaan, että siitä muodostuu ääni, joka on ihmiskorvan kuultavissa.
Perhonen puolestaan lepattelee edelliseen nähden niin harvakseen, että äänikin on liian matalaa ihmisen kuultavaksi. Veikkaan, että myös perhosen siivistä lähtee jonkinlainen ääni yhdessä ilman liikkeen kanssa, jos olisi vain kyllin tarkka laite, millä sitä voisi mitata.
Nähtävästi sarkasmi tosiaan ei toimi :D kyllä, hyttysen siipien läpyttelystä tuleva ääni on minulla tiedossa. Sen sijaan kysymykseni onkin: miksi semmoinen ääni on hyttyseen asennettu, mitä se palvelee - oletuksena, että eliöiden ominaisuudet palvelevat niiden elossa oloa ja jatkumoa.
Miksi hyttynen siis inisee, vaikka todennäköisyys päästä imemään verta olisi todennäköisesti parempi ilman ininää?
En odota kyllä kenelläkään olevan välttis vastausta.
T: Xante
^
Spekuloisin, että ihminen ei ole keskeisin laji, jonka veri kelpaa hytyille sapuskaksi. Ja että muut lajit eivät ole hytyjen näkökulmasta katsoen moksiskaan ininästä. Tai sitten ihmiset ovat vain huonoja suunnistamaan ininän perusteella, jotta onnistuisivat harventamaan riittävästi inisiöitä evoluution kannalta.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 06, 2022, 09:51:40
Voisiko joku viisas noin yleisestikin kertoa, mitä ihmeen evoluutiota palvelee hyttysten kovaääninen ininä?
Koska alkoi tuntua, että osoitit kysymyksesi juuri minulle 8) niin arvaan että se on kutsu muille lajitovereillensa: Hyökätkää syömään, ruokaa näkyvissä!
Jaa, ei ollutkaan...
Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-7306759...hyttynen ei inise vain ihmistä ärsyttääkseen. Hyttysen omintakeisella ääntelyllä on tärkeä merkitys. Ininällä kutsutaan lajitoveria pariutumaan.
...
Ainoastaan naarashyttynen imee verta, mutta molemmat hyttyssukupuolet inisevät.
Eli ollaan taas ihan peruskysymyksen äärellä.
^
Kävi kyllä itselläkin todennäköisimpänä vaihtoehtona mielessä tuo peruskysymys, se kun tuntuu aiheuttavan paljonkin ärsyttävää toimintaa kaikilla eliöillä ;D
Mutta: noin evoluution kannalta onpa haitallinen piirre! Väitän, että juuri ininän, ei niinkään pistämisen vuoksi ihminen on kehittänyt hermomyrkyt näitä tappamaan.
Eikä todellakaan pitäisi aliarvioida ihmisen kykyä tappaa lajeja sukupuuttoon!
Ja ovathan nämä nyt yksiä orgioitsijoita, kun eivät voi metrin matkaa taittaa huutelematta (jooo joo, läpsyttämättä) pariutumistoveria.
T: Xante
Luin ja googlasin just, ja osaksi järkeilin, että
- naaraat on isompia ja äänekkäämpiä. Urokset tahtoo löytää naaraita (eikä uroksia), äänen perusteella.
- vähintään kymmeniä miljoonia vuosia sitten kehittyi hyttyset, jolloin ei ollut kädellisiä, joten ääni ei haitannut
koska hännällä niitä ei voinut läpsiä kuten me kädelliset voimme. Ja nukkuva ei välttämättä huomaa.
- hyttynen on evoluutiokuopassa, äänettömämpi versio vaatisi liian suuria rakenteellisia muutoksia elimistöön.
- ihmisellä on yövaloa, esi-isillä ja muilla elukoilla ei
- korkeataajuista yksisävelistä ääntä on vaikeampi 3D-suuntapaikallistaa kuin esim. monitaajuista suhinaa, joten
se ei ole niin kriittistä hyttyselle vähän inistäkin.
Tosin, jotkut hyttyset tosiaan tuntuu olevan äänettömämpi=huomaamattomampia kuin toiset, ehkä ne on just niitä
lintuhyttysiä, pienempi tarvii vähemmän lentotehoa ja tulee pienempi äänitehopäästöjä.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 06, 2022, 09:28:02
Mökillä on uusi hyttyslaji 2.0, mallia stealth, häivelentäjä/piikittäjä. Se ei pidä kovaa ininää, se on pienempi ja harmaampi ja kaikin puolin huomaamattomampi kuin muut. Ja jostain kumman syystä se hakeutuu korvien tienoille (jolloin ininän kuulee).
Ilmeisesti en ole yhtä allerginen tämän mutanttihyttysen pistoille kuin muille, tai sitten uusi allergialääke Cetimax auttaa. Nyt ei tule semmoisia 5 cm paukamia/punoittavia alueita.
Paikkakuntalainen luottohenkilöni vahvisti havaintoni. Hänenkin mielestään kyseessä on vähän erilainen hyttynen kuin aiemmin, huomaamattomampi, korviin hakeutuva, ja semmoinen, jonka pistot eivät kutia niin paljon kuin aiemman valtalajin pistot.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 06, 2022, 16:40:30
Ja ovathan nämä nyt yksiä orgioitsijoita, kun eivät voi metrin matkaa taittaa huutelematta (jooo joo, läpsyttämättä) pariutumistoveria.
T: Xante
Eiköhän ihmisetkin vonkaisi suoraa huutoa, jos elinikä olisi parhaimmillaan 3-4 viikkoa.
Ja vielä pitäisi ehtiä syödä ja nukkuakin.
Paahteisina päivinä ne saattavat vetäytyä talojen rakenteisiin tai muihin viileisiin paikkoihin torkkumaan, jotta jaksavat levänneinä palata illansuussa inisemään.
SAISIKO ihminen siis hyttysiltä yörauhan, jos hän päivisin kävisi kolistelemassa kattiloita ja soittelemassa säkkipilliä itikan lepokammiossa, täten armottomasti verenimijän päiväunia häiriten?
Tuskin, mutta voihan sitä kokeilla, jos mökillä on tylsää.https://www.hs.fi/tiede/art-2000008918345.html
Tänäänkin moni vetäytyy talojen rakenteisiin tai muihin viileisiin paikkoihin torkkumaan, jotta jaksaisi levänneenä palata illansuussa inisemään. :)
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 07, 2022, 08:32:52
Eiköhän ihmisetkin vonkaisi suoraa huutoa, jos elinikä olisi parhaimmillaan 3-4 viikkoa.
Ja vielä pitäisi ehtiä syödä ja nukkuakin.
;D ;D ;D
Kantislaisiin voi aina luottaa! Olette virittäneet minuun suuren empatian hyttysparkojen ankeaa ja ankaraa, lemmenpuutteista elämää kohtaan, joten tulen suhtautumaan ininään aivan eri tavoin symppaamalla kuin aikaisemmin.
Tähän saakka empatiani on riittänyt vain siihen, että meidän pihaan ei thermocelleja tai muita tappovehkeitä ole tullut, mutta nyt taidan paukamanikin sietää paremmin. Voiteena levitettävästä karkotteesta en kyllä luovu, sillä (paitsi ehkä valmistuksen osalta) se ei kai vahingoita muita kuin minua.
T: Xante
Muistakaa varoa suurhyttyjä (https://i.redd.it/inot597anba91.jpg)! Ei niitä onneksi paljon ole, mutta sietää olla silti tarkkana!