Sanna Marin heitti jälleen keskusteluun ajatuksen työajan lyhentämisestä neljään päivään viikossa ja kuuteen tuntiin päivässä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a247b313-f47f-47f8-8d95-93c922c121c0
Samaan aikaan hallitus suunnittelee toimenpiteitä ikääntyvien pitämiseksi työelämässä mahdollisimman pitkään.
Mitä järkeä? Onko tarkoitus paapoa nuoria äänestäjiä koko ajan lisääntyvällä vapaa-ajalla ja samalla tappaa vanhat ihmiset työllä, jotta he eivät jää rasittamaan terveydenhuoltoa ja eläkerahastoja?
Oma ehdotukseni on, että työura tehdään urakalla pois. Kun tietty määrä työtunteja on täynnä, voit jäädä eläkkeelle olit minkä ikäinen hyvänsä. Jos vetelehdit nelikymppiseksi, eläkeikä alkaa kun täytät 85. Vastaavasti jos teet pitkää päivää lapsesta lähtien, saatat päästä eläkkeelle jo nelikymppisenä.
Ensin työ, sitten vapaa-aika.
Kai nämä lyhennykset koskisivat muitakin kuin nuoria? Ja auttaisi työssä pidempään pysymistä.
Ruotsissa, siellä hunajan maassa, tätäkin on kokeiltu ja hyväksi havaittu. Mitä järkeä on siinä, että yhdet ahdetaan 7,5-8 t muottiin ja toisille ei riitä töitä ollenkaan?
Suomessa ei tule onnistumaan, kun työmarkkinajärjestöt asiaa vastustavat. Pyhä kokonaistyö, ysistä viiteen, kuuluu työtä tekevien aatelille, niille, jotka ovat oikeita työläisiä. Ei kaiken maan pätkiksille ja tuntityöläisille.
Nuorisoa tällä ei tarvitse tai kannata kosiskella, he jo nyt ovat päättäneet, että työnteosta ei tule heidän elämänsä keskipistettä. He todennäköisesti tulevat järjestämään työelämänsä joka tapauksessa itselleen paremmin sopivaksi ja tästä kyllä työnantajapuolella paniikki tuleekin. Jostain syystä tätä ei kuitenkaan työnantajat usko.
Minusta vähintään pitäisi juuri ikääntyvillä olla oikeus työvuosiperusteisesti valita, minkälaista työaikaa tekee. Sanotaan nyt vaikka esimerkinomaisesti, että 20 työvuoden jälkeen pitäisi olla oikeus muuttaa työaikaansa milloin haluaa, tehdä joko 8-6 t päivässä, 5-4 päivää viikossa. Itse olisin valmis myös vähentämään tulotasoa, jos se nyt olisi esteenä tässä, mutta ymmärrän, että tämä ei kaikille ole mitenkään vaihtoehto.
Joustavuus suomalaisessa työelämässä on vitsi, sen näkee jo siitä, että etätyösuosituksen tullessa isojen firmojen isot pomot alkavat kynäilemään sitä vastaan.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 07:48:29
Sanna Marin heitti jälleen keskusteluun ajatuksen työajan lyhentämisestä neljään päivään viikossa ja kuuteen tuntiin päivässä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a247b313-f47f-47f8-8d95-93c922c121c0
Samaan aikaan hallitus suunnittelee toimenpiteitä ikääntyvien pitämiseksi työelämässä mahdollisimman pitkään.
Mitä järkeä? Onko tarkoitus paapoa nuoria äänestäjiä koko ajan lisääntyvällä vapaa-ajalla ja samalla tappaa vanhat ihmiset työllä, jotta he eivät jää rasittamaan terveydenhuoltoa ja eläkerahastoja?
Oma ehdotukseni on, että työura tehdään urakalla pois. Kun tietty määrä työtunteja on täynnä, voit jäädä eläkkeelle olit minkä ikäinen hyvänsä. Jos vetelehdit nelikymppiseksi, eläkeikä alkaa kun täytät 85. Vastaavasti jos teet pitkää päivää lapsesta lähtien, saatat päästä eläkkeelle jo nelikymppisenä.
Ensin työ, sitten vapaa-aika.
Ikävä kyllä juuri tuo on se malli, joka on luonut Suomen ns. eläkepommin. Lähdimme liikkeelle eläköitymisiästä, joka tarkoitti, että puolet porukasta on jo heittänyt veivinsä. Nyt sitten ollaan ongelmissa, kun liian suuri osa tosiaan on niin hyvässä kunnossa eläköityessään, että sitä vapaaaikaa työvuosien täyttymisen jälkeen riittää kymmeniäkin vuosia ja eläke juoksee.
OIkeastaanhan olisi paljon järkevämpää ja loogistakin sitoa eläkkeelle jääminen terveyteen ja työkykyyn. ne tekee, jotka siihen terveytensä puolesta kykenee. Ne, jotka eivät kykene, eivät tee kuitenkaan, vaikka kuinka pomppisit tasajalkaa. Tästä taas päästään siihen, että JOS ihminen ajetaan piippuun vaatimalla työpanosta, joka vie burn outiin, hajottaa kehon ja pään, eikä jätä tilaa muulle elämälle, se tyäkyky lopahtaa nopeasti - eikä välttämättä palaudu enää koskaan. Eikä tässä edes nuoret ja vetreät ole turvassa, vaan heidätkin on mahdollista polttaa loppuun.
Tuollainen "kaikki irti ihmisestä" -ajattelu on lopulta aika lyhytnäköistä ja huonosti toimivaa. Siihen kuitenkin aika suoraan johtaa tuo ajatus siitä, että voisi tehdä vaadittavat työtunnit nopeasti pois, jonka jälkeen voisi jäädä ansaitulle eläkkeelle. Palautumisen merkitys jaksamiselle ja suorituskyvylle on jo ymmärretty vaikkapa urheiluvalmennuksessa. Vapaan "toimettomuuden" merkitys luovuudelle ja innovaatioille myös tunnustetaan yleisesti. Työajan yliviritetty tehokkuus, josta niistetään poista "turhat" löysät - kuten kollegojen kanssa jutustelu kahvia juoden, ei lopulta ole menestyksen avain.
Mutta - jos se työajan lyhennys yhdistyy siihen, että ihmiset todella ovat kykeneviä jatkamaan työuraansa niille ikälukemille, joita yhä enemmän odotetaan - ja pidemmällekin, niin silloinhan itse asiassa päädytään tsämälleen siihen, mitä oikeastaan ehdotat: Lopulta työntekijä tekee saman määrän työtunteja. Väljemmällä ajoituksella ja vapaa-aikaa työnteon lomaan sijoittaen vain tyo työmäärän kerryttäminen kestää joitakin vuosia pidempään.
Miksi olisi ehdottomasti parempi "tehdä työt urakalla" kuudessa tunnissa, jonka jälkeen pääsee viettämään vapaa-aikaa? Miksi urakka pitää määritellä koko työuran pituutena sen sijaan, että se määritellään päivittäisen, viikottaisena tai vaikka vuosittaisena työaikana? Urakkatyö ei kenelläkään sitä tekevällä ole esittämäsi kaltainen "ensin koko elämän työt, jonka jälkeen toipumaan eläkkeelle, jos vielä on hengissä". Urakkatyö tarkoittaa paljon lyhyempiä rupeamia ja lisäksi urakkaa tekevälle jää oma valta valita työtahtinsa. Voi tehdä nopeasti, jolloin on varaa huilia hommien jälkeen. tai voi tehdä rauhallisempaan tahtiin, mutta olla sidottuna hommaan pidempään. Urakkatyön luonteen vastaista on se, että omaa vaikutusmahdollisuutta asiaan ei ole ollenkaan. Sellaista työn ohjaamisen tapaa kutsutaan tuntipalkkaisuudeksi tai kuukausipalkkaisuudeksi. Siinä palkanmaksun peruste ei ole määritelty työsuoritteina tai työn tuloksina, vaan työhön käytettävänä ja työn ääressä vietettävänä aikana.
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.
Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.
Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa? Vai rajataanjo myös eläkevuosien määrä - tai tarjolla oleva eläkkeen määrä - jolloin sitten työvuosien optimoinnin lisäksi ihmiset joutuvat optimoimaan myös eläkeläisaikansa suhteessa tarjolla olevnaa eläkkeeseen? Millä logiikalla nopeasti urakoimalla elämänsä työtunnit ansaitsee pidemmän eläkemaksuilla rahoitetun ajan? TUottaako se urakkavauhdilla tehty työ työnantajalle enemmän, jos työtunnin hinta kuitenkin on sama, vaikka niitä tekisi päivässä / viikossa / vuodessa enemmänkin? (Ajatteletko muuten myös, että ylityökorvaukset poistettais vastaavasti?)
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.
Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
No on aika idealistista väittää, että millään alalla, missään työssä, ihminen puskisi tuottavasti töitä koko sen ajan, minkä työpaikalla viettää, ympärilleen vilkuilematta ja vain hommaansa suorittaen.
Kuten sanoin, joustavuus suomalaisessa työelämässä on vitsi. Se konttorissa istuva työntekijä pyritään hampaat irvessä sovittamaan samaan muottiin kuin tehtaalla monitoria valvova tekijä. Palkanlaskijan hommat katsotaan ihan samanlaisiksi - ts. samaa vaativiksi - kuin kaupan kassa.
Yksityinen sektori on taloudellisesti paremmassa asemassa tietysti, kun taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan. Sekin on typerä ajatus, että nämä vaikutukset olisivat vain jotain, mitä pitää kompensoida, koska yhtä lailla tässä on yksityisellä sektorilla mahdollisuus nostaa tehokkuutta, saada parempia taloudellisia vaikutuksia.
Miksikö näin? No yksityinen sektori voi todellakin järjestellä työnsä ilman laillisia vaatimuksia, jotka julkisella vielä sentään ovat työresursseja ohjaavia seikkoja. Yksityinen sektori on, lässytyksestä huolimatta, melkoisen vapaata päättämään palkkapolitiikastaan ja rekrytoinneistaan. Ei ole samoja palkkaluokka/pätevyysvaatimuksia kuin julkisella. Nämä nyt ensimmäisinä esimerkkeinä.
Bruton juoksumalli on myös tarkoitettu vain urakkatöitä aidosti tekevillä - vai miten on, onko palkanlaskijan mahdollista tehdä työtunteja kasaan istumalla toimistossa yöllä klo 3? Ja heilläkin on tähän mahdollisuus vain siinä tapauksessa, että urakkaa on tarjolla.
Kas kun monessa työssä töitä on vain sen verran kuin niitä on tähän työhön resurssoitu olevan, eli esimerkiksi ensi kuun palkkaa ei voi laskea, ennen kuin tietää, minkä verran töitä on muut tehneet. Aika moni duuni on tämänkaltaista. Minä esimerkiksi en voi tehdä ensi kuun raportointia valmiiksi, ennen kuin ensi kuu on eletty. Sen vuoksi en voi juosta Bruton rinnalla.
Mutta summana: olen ihan varma, että tekisin työni tehokkaammin, jos käyttäisin siihen vähemmän työaikaa. Kyllä minulle nyt ilmasta maksetaan aika roimasti, sillä olen myös oppinut käyttämään työaikani omaksi hyödykseni. Esimerkin siitä voitte lukea tästä.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.
Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?
Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.
Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?
Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.
Aivan. Varsin, kun näillä molemmillahan on ollut sama palkka, eli eläkettä maksetaan jokaiselle saman verran, aina.
Mutta mitä teemme siinä tapauksessa, että emme voikaan luottaa siihen, että hitaita
juoksijoita on? Jos onkin vain keskimääräisiä keskinopeita ja kaikki jäävät eläkkeelle siinä 53 vuotiaana?
T: Xante
On muuten hyvin kuvaavaa, että suomalainen työelämä keskittyy siihen, että palkkio työelämästä on eläke, sen sijaan, että keskittyisi tekemään työelämästä niin palkitsevaa, että ihmiset eivät 50+ asti alkaisi etupäässä haaveilemaan eläkkeestä.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 11:49:53
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.
Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?
Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.
Aivan. Varsin, kun näillä molemmillahan on ollut sama palkka, eli eläkettä maksetaan jokaiselle saman verran, aina.
Se hitaasti juokseva on ulosmitannut eläkkeensä jo nuorena työttömyyskorvauksina ja opintotukina...
Ja kaikki ihmiset juoksevat työelämässä samaa vauhtia sinä samana päivänä, kun kaikki juoksevat samaa vauhtia 5000 metrin esteet olympiastadionilla.
Brutto:
"Ja kaikki ihmiset juoksevat työelämässä samaa vauhtia sinä samana päivänä, kun kaikki juoksevat samaa vauhtia 5000 metrin esteet olympiastadionilla."
Sitä saamme odottaa kauan.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:54:47
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 11:49:53
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.
Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?
Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.
Aivan. Varsin, kun näillä molemmillahan on ollut sama palkka, eli eläkettä maksetaan jokaiselle saman verran, aina.
Se hitaasti juokseva on ulosmitannut eläkkeensä jo nuorena työttömyyskorvauksina ja opintotukina...
Ja kaikki ihmiset juoksevat työelämässä samaa vauhtia sinä samana päivänä, kun kaikki juoksevat samaa vauhtia 5000 metrin esteet olympiastadionilla.
Siis mitenkä niin etukäteen ulosmitannut? Hänhän jatkaa 85 vuotiaaksi työttömyys- ynnä muiden tukien nostamista.
Kumpiako siellä on juoksemassa enemmän, erittäin hitaita ja erittäin nopeita, vaiko suunnilleen samaan tahtiin kompuroivia?
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 12:48:05
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:54:47
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 11:49:53
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.
Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?
Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.
Aivan. Varsin, kun näillä molemmillahan on ollut sama palkka, eli eläkettä maksetaan jokaiselle saman verran, aina.
Se hitaasti juokseva on ulosmitannut eläkkeensä jo nuorena työttömyyskorvauksina ja opintotukina...
Ja kaikki ihmiset juoksevat työelämässä samaa vauhtia sinä samana päivänä, kun kaikki juoksevat samaa vauhtia 5000 metrin esteet olympiastadionilla.
Kumpiako siellä on juoksemassa enemmän, erittäin hitaita ja erittäin nopeita, vaiko suunnilleen samaan tahtiin kompuroivia?
Arvioisin, että 20 % työvoimasta tekee 80% kaikesta työstä.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 13:04:09
Arvioisin, että 20 % työvoimasta tekee 80% kaikesta työstä.
Ja tämäkö on asia, jota ei kannata edes yrittää muuttaa vaikkapa työajan järjestelyllä?
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
Luulin sitä työleirimalliksi. 85-vuotias Ivan Denisovich (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Denisovit%C5%A1in_p%C3%A4iv%C3%A4) ainakin tarvitsisi vartijat huolehtimaan rakennustyömaalle, ettei työntekijä lähde kesken suoritepäivän harhailemaan lähimetsään.
Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 14:29:08
Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.
Ja luterilaista kirkkoakin varmaan jo haastatellaan, miten käy, jos suomalaisten pyhin asia, työ, kyseenalaistetaan tällä tavalla.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 26, 2020, 14:07:24
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
85-vuotias Ivan Denisovich (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Denisovit%C5%A1in_p%C3%A4iv%C3%A4) ainakin tarvitsisi vartijat huolehtimaan rakennustyömaalle, ettei työntekijä lähde kesken suoritepäivän harhailemaan lähimetsään.
Ivan Denisovits on juuri se Sanna Marinin mallin eläkeläinen, joka vielä 85 vuotiaana muuraa näpit jäässä julkisivuja, jotta niillä häntä vartioivilla parikymppisillä konepistoolimiehillä olisi lämpimät talot, joissa voisi viettää ansaittua vapaa-aikaa.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 14:47:24
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 14:29:08
Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.
Ja luterilaista kirkkoakin varmaan jo haastatellaan, miten käy, jos suomalaisten pyhin asia, työ, kyseenalaistetaan tällä tavalla.
T: Xante
Miksi tyytyä nelipäiväiseen työviikkoon kun voisimme samalla vaivalla siirtyä yksipäiväiseen työviikkoon ja yhden tunnin työpäivään? Kai nykyiselle työajalle on olemassa jokin muukin syy, kuin kirkko ja kapitalistin ahneus? Pitkää päivää on aina tehty sosialistisissakin maissa.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:14:46
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 26, 2020, 14:07:24
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
85-vuotias Ivan Denisovich (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Denisovit%C5%A1in_p%C3%A4iv%C3%A4) ainakin tarvitsisi vartijat huolehtimaan rakennustyömaalle, ettei työntekijä lähde kesken suoritepäivän harhailemaan lähimetsään.
Ivan Denisovits on juuri se Sanna Marinin mallin eläkeläinen, joka vielä 85 vuotiaana muuraa näpit jäässä julkisivuja, jotta niillä häntä vartioivilla parikymppisillä konepistoolimiehillä olisi lämpimät talot, joissa voisi viettää ansaittua vapaa-aikaa.
Kysyn uudelleen: oletatko siis, että tämä uudistus ei koskisi ikääntyviä työntekijöitä? Miten tämä mielestäsi vaikuttaisi nyt eläkkeellä jo oleviin?
Sinusta en tiedä, mutta olen koko lailla yhtä jaksoisesti ollut työelämässä 30+ vuotta ja opiskellut työn ohessa. Mulle kelpais huomattavasti enemmän tämä uudistus, eli työajan lyhennyt, kuin sinun tarjoamasi hullun ravi.
T: Xante
Muoksis: jos tämä uudistus toteutuisi, saattaisin harkita pysymistä työelämässä tähän saakka minulle määriteltyyn (alin 65, ylin 67). Ellei toteudu, tulen kikkailemaan todennäköisesti eläkkeeni viimeistään 63 vuotiaana. Kuka voittaa?
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:20:03
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 14:47:24
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 14:29:08
Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.
Ja luterilaista kirkkoakin varmaan jo haastatellaan, miten käy, jos suomalaisten pyhin asia, työ, kyseenalaistetaan tällä tavalla.
T: Xante
Miksi tyytyä nelipäiväiseen työviikkoon kun voisimme samalla vaivalla siirtyä yksipäiväiseen työviikkon ja yhden tunnin työpäivään? Kai nykyiselle työajalle on olemassa jokin muukin syy, kuin kirkko ja kapitalistin ahneus? Pitkää päivää on aina tehty sosialistisissakin maissa.
Ainut joka sitä estää on tietääkseni omistajien ahneuteen perustuva talous. Se lienee siis kalliimpaa työnantajalle palkata useampi työntekijä kuin yksi työntekijä. Mikään muu syy ei estä työajan lyhentämistä.
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 15:22:18
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:20:03
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 14:47:24
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 14:29:08
Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.
Ja luterilaista kirkkoakin varmaan jo haastatellaan, miten käy, jos suomalaisten pyhin asia, työ, kyseenalaistetaan tällä tavalla.
T: Xante
Miksi tyytyä nelipäiväiseen työviikkoon kun voisimme samalla vaivalla siirtyä yksipäiväiseen työviikkon ja yhden tunnin työpäivään? Kai nykyiselle työajalle on olemassa jokin muukin syy, kuin kirkko ja kapitalistin ahneus? Pitkää päivää on aina tehty sosialistisissakin maissa.
Ainut joka sitä estää on tietääkseni omistajien ahneuteen perustuva talous. Se lienee siis kalliimpaa työnantajalle palkata useampi työntekijä kuin yksi työntekijä. Mikään muu syy ei estä työajan lyhentämistä.
Kyllä tätä uudistusta vastustaa ilman muuta he, jotka eivät ennätä enää montaa vuotta tästä nauttia ja todennäköisesti myös eläkeläiset.
On hvetin harmittava ajatus, että joku sukupolvi pääsisi työelämässä jollakin saralla helpommalla kuin itse. Se herättää ikävän tunteen, jota ei viitsi kutsua sen omalla nimellä, koska enhän minä ole kateellinen ihminen.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 15:21:48
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:14:46
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 26, 2020, 14:07:24
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
85-vuotias Ivan Denisovich (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Denisovit%C5%A1in_p%C3%A4iv%C3%A4) ainakin tarvitsisi vartijat huolehtimaan rakennustyömaalle, ettei työntekijä lähde kesken suoritepäivän harhailemaan lähimetsään.
Ivan Denisovits on juuri se Sanna Marinin mallin eläkeläinen, joka vielä 85 vuotiaana muuraa näpit jäässä julkisivuja, jotta niillä häntä vartioivilla parikymppisillä konepistoolimiehillä olisi lämpimät talot, joissa voisi viettää ansaittua vapaa-aikaa.
Kysyn uudelleen: oletatko siis, että tämä uudistus ei koskisi ikääntyviä työntekijöitä? Miten tämä mielestäsi vaikuttaisi nyt eläkkeellä jo oleviin?
Sinusta en tiedä, mutta olen koko lailla yhtä jaksoisesti ollut työelämässä 30+ vuotta ja opiskellut työn ohessa. Mulle kelpais huomattavasti enemmän tämä uudistus, eli työajan lyhennyt, kuin sinun tarjoamasi hullun ravi.
T: Xante
Kyllä uudistus minullekin kelpaisi mikäli A) sille löytyisi maksaja ja B) lyhentynyttä viikottaista työaikaa ei kompensoitaisi nostamalla eläkeikää.
SDP:n ehdotuksesta puuttuu kokonaan taloudellinen realismi ja luokittelen sen lähinnä persutasoiseksi populismiksi.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 14:47:24
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 14:29:08
Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.
Ja luterilaista kirkkoakin varmaan jo haastatellaan, miten käy, jos suomalaisten pyhin asia, työ, kyseenalaistetaan tällä tavalla.
Jä Päivi Räsänen joutuu tästäkin esitutkintaan.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:14:46
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 26, 2020, 14:07:24
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
85-vuotias Ivan Denisovich (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Denisovit%C5%A1in_p%C3%A4iv%C3%A4) ainakin tarvitsisi vartijat huolehtimaan rakennustyömaalle, ettei työntekijä lähde kesken suoritepäivän harhailemaan lähimetsään.
Ivan Denisovits on juuri se Sanna Marinin mallin eläkeläinen, joka vielä 85 vuotiaana muuraa näpit jäässä julkisivuja, jotta niillä häntä vartioivilla parikymppisillä konepistoolimiehillä olisi lämpimät talot, joissa voisi viettää ansaittua vapaa-aikaa.
No, sinun mallissasi sentään konepistoolimiehet pääsevät ajoissa eläkkeelle vartioituaan kiintiönsä verran tunnollisesti ei-Ivan-Denisovitseja. Minulta oli varmaan sopimatonta kyseenalaistaa ehdotuksesi moraalinen luonne, joten voin myönnytykseksi kutsua työkiintiötään suorittavia vanhuksia esimerkiksi kansanvihollisiksi tai maanpettureiksi. Mitä sanaa haluaisit itse käyttää heistä?
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 15:22:18
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:20:03
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 14:47:24
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 14:29:08
Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.
Ja luterilaista kirkkoakin varmaan jo haastatellaan, miten käy, jos suomalaisten pyhin asia, työ, kyseenalaistetaan tällä tavalla.
T: Xante
Miksi tyytyä nelipäiväiseen työviikkoon kun voisimme samalla vaivalla siirtyä yksipäiväiseen työviikkon ja yhden tunnin työpäivään? Kai nykyiselle työajalle on olemassa jokin muukin syy, kuin kirkko ja kapitalistin ahneus? Pitkää päivää on aina tehty sosialistisissakin maissa.
Ainut joka sitä estää on tietääkseni omistajien ahneuteen perustuva talous. Se lienee siis kalliimpaa työnantajalle palkata useampi työntekijä kuin yksi työntekijä. Mikään muu syy ei estä työajan lyhentämistä.
Valitettavasti työelämäkelpoisia työntekijöitä on rajallinen määrä tarjolla. Vetelysmassaa meillä kyllä riittää, mutta kukaan ei halua maksaa heidän työpanoksestaan. Enkä vieritä tässä nyt syytä työnantajille, vaan koko kansalle. Osaamattomien vetelysten rakentama kerrostalokolmio maksaa neliöltä vähintään kolminkertaisen määrän euroja verrattuna ahkerien ammattilaisten tekemään. Etänäkään sitä kerrostaloa ei voida rakentaa. Ja tavalliset ihmiset sen asunnon lopulta maksavat.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:36:34
Enkä vieritä tässä nyt syytä työnantajille, vaan koko kansalle. Osaamattomien vetelysten rakentama kerrostalokolmio maksaa neliöltä vähintään kolminkertaisen määrän euroja verrattuna ahkerien ammattilaisten tekemään. Etänäkään sitä kerrostaloa ei voida rakentaa. Ja tavalliset ihmiset sen asunnon lopulta maksavat.
Jos niitä kerrostaloja ei aikoinaan olisi rakennettu pitkin metsiä, niin meillä olisi nyt leveämpi rakennuskanta varsinaisilla asutuilla alueilla sen sijaan, että kerrostaloja kaupataan eurolla Saariselän tuolla puolen, ja uusia rakennetaan sinne, minne nuo talot aikoinaan olisi kuulunut rakentaa.
Minun ongelmani on, miten paljon tehdään turhaa ja suorastaan vahingollista työtä. Täälläkin yksityiset ihmiset vapaa-ajallaan repivät ulkona balsamia, koska se on kuulemma haitallinen vieraslaji. Seuraavana keväänä samat balsamit ovat siementäneet nuoria jälkeläisiä, joita jälleen revitään epätoivoisesti pois koko kesä. Ei siitä kenellekään onneksi makseta.
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 26, 2020, 15:35:53
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:14:46
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 26, 2020, 14:07:24
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
85-vuotias Ivan Denisovich (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Denisovit%C5%A1in_p%C3%A4iv%C3%A4) ainakin tarvitsisi vartijat huolehtimaan rakennustyömaalle, ettei työntekijä lähde kesken suoritepäivän harhailemaan lähimetsään.
Ivan Denisovits on juuri se Sanna Marinin mallin eläkeläinen, joka vielä 85 vuotiaana muuraa näpit jäässä julkisivuja, jotta niillä häntä vartioivilla parikymppisillä konepistoolimiehillä olisi lämpimät talot, joissa voisi viettää ansaittua vapaa-aikaa.
Minulta oli varmaan sopimatonta kyseenalaistaa ehdotuksesi moraalinen luonne, ...
Hyvä kun nostit esiin sen moraalisen puolen. Kun nyt näyttää pahasti siltä, että osan kansasta on pakko painaa hommia sinne 85 vuoden ikään asti niin kumpi mielestäsi on moraalisesti oikeampi ratkaisu:
1) Hommia painavat tappiin asti vain ne ihmiset, jotka ovat painaneet hommia täysillä tauotta lähes lapsesta asti ja onnistuneet rikkomaan itsensä työllä?
2) Hommia painaa pitempään se osa väestöstä, joka on löysäillyt alkuosan elämästään ja jolla on jo takanaan runsaasti laadukasta vapaa-aikaa?
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:36:34
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 15:22:18
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:20:03
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 14:47:24
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 14:29:08
Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.
Ja luterilaista kirkkoakin varmaan jo haastatellaan, miten käy, jos suomalaisten pyhin asia, työ, kyseenalaistetaan tällä tavalla.
T: Xante
Miksi tyytyä nelipäiväiseen työviikkoon kun voisimme samalla vaivalla siirtyä yksipäiväiseen työviikkon ja yhden tunnin työpäivään? Kai nykyiselle työajalle on olemassa jokin muukin syy, kuin kirkko ja kapitalistin ahneus? Pitkää päivää on aina tehty sosialistisissakin maissa.
Ainut joka sitä estää on tietääkseni omistajien ahneuteen perustuva talous. Se lienee siis kalliimpaa työnantajalle palkata useampi työntekijä kuin yksi työntekijä. Mikään muu syy ei estä työajan lyhentämistä.
Valitettavasti työelämäkelpoisia työntekijöitä on rajallinen määrä tarjolla.
Tätä ongelmaa ei ole moraalisesti oikein ulosmitata niiden työelämäkelpoisten selkänahasta. Mitä jos edellytettäisiin omistavalta portaalta realiteettien hyväksyntää? Että optiomiljoonilla eläminen on menneen vuosisadan ansaintalogiikkaa?
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:46:59
Hyvä kun nostit esiin sen moraalisen puolen. Kun nyt näyttää pahasti siltä, että osan kansasta on pakko painaa hommia sinne 85 vuoden ikään asti niin kumpi mielestäsi on moraalisesti oikeampi ratkaisu:
1) Hommia painavat tappiin asti vain ne ihmiset, jotka ovat painaneet hommia täysillä tauotta lähes lapsesta asti ja onnistuneet rikkomaan itsensä työllä?
2) Hommia painaa pitempään se osa väestöstä, joka on löysäillyt alkuosan elämästään ja jolla on jo takanaan runsaasti laadukasta vapaa-aikaa?
Koska keskustelu meni oudoille raiteille, suonet omituisen, osin avoimeksi jäävän vastauksen esittämillesi kysymyksille.
Niin kuin abstrakteille kysymyksille moraalista on ominaista, ne saavat todellisen lihan ympärilleen vasta kun taiteilija viitsii piirtää niille myös yksityiskohdat (ja juuri tämän vuoksi vastustan melkolailla järjestään abstrakteja moraaliteorioita, mukaanlukien Rawlsin, Kantin ja Nozickin maalailuja). Löysäilijät luonteensa mukaisesti eivät osaa tehdä mitään, joten heidän laittamisensa tekemään tärkeät työt johtaa työn laadun romahtamiseen. Tosin on muitakin syitä, miksi osasta ihmisiä ei ole tekemään osaa töistä, ja miksi osa ihmisistä aiheuttaa aktiivisesti vahinkoa, jonka korjaamiseen tarvitaan muiden työpanosta. Taloustieteellisin termein marginaalihyöty uudesta työntekijästä laskee kriittisesti lähestyttäessä täystyöllisyyttä. Itse asiassa osin tämän vuoksi (joskaan ei pelkästään siksi) markkinataloudessa työnantajat eivät
halua täystyöllisyyttä. Ihmisten ahneuden vuoksi täystyöllisyys johtaa korkeampiin palkkoihin ja se raskauttaa varsinkin työvoimavaltaisten alojen kustannusrakennetta. Voisin kirjoittaa enemmänkin työmarkkinoiden taloudellisista mekanismeista, mutta mitä enemmän sitä käsittelisin, sitä ilmeisemmäksi kävisi, miksi konventionaalinen moraalifilosofointi ei tuota yhteiskunnallista hyvää. Esimerkiksi mainitsemastani ahneudesta johtuen osa ihmisistä päätyy joka tapauksessa tekemään enemmän töitä kuin toiset, mutta ahneuden ansiosta työnantajat myös mieluummin nurisevat työvoiman hinnasta ja investoivat työvoiman tarvetta vähentäviin ratkaisuihin. Yhtäältä samaisen ahneuden vuoksi täystyöllisyys ei ole työnantajien intressissä. Siksi toimiakseen markkinatalous tarvitsee hyödyntämätöntä työvoimareserviä, jota kutsutaan työttömyydeksi. Täystyöllisyys on tästä näkökulmasta vaarallinen konsepti, joka sisältää välttämättä sosialistisia aineksia.
Toinen seikka koskee hommia lapsesta asti vanhuuteen saakka painaneita ihmisiä. Nyt puhutaan koko joukosta ihmisiä, joten joudun tyytymään ainoastaan niihin lähipiirin havaintoihin, jotka tunnen henkilökohtaisesti. Tietämäni esimerkit perustuivat taloudelliseen kurjuuteen, jossa heillä ei ollut vaihtoehtoja. Se ei tarkoita, että heidän aikanaan lusmuilijoita olisi löytynyt oleellisesti enemmän, pikemminkin päinvastoin. Mutta se että lusmuilijoita löytyi oleellisesti vähemmän, ei tehnyt heidän työvuosiensa yhteiskunnasta
moraalisesti parempaa. Muuten se tarkoittaisi, että yhteiskunta on moraalisesti sitä puhtaampi, mitä useampi rikkoo selkänsä tekemällä liian paljon työtä, mitä useampi päätyy suoranaisesti varastamaan toimeentulonsa, ja mitä kovempia rangaistuksia käytetään köyhyydestä johtuvien rikosten ehkäisemiseksi.
Ivan Denisovitsin Neuvostoliitossakin oli yleinen työn sankaruuden kultti, josta jaettiin mitaleita tehtaiden ja maatilojen heeroksille. En minä ole ohjelmallisesti vastaan työntekoa kansallisen hyveen ilmaisijana, mutta silloin tehtävät työt eivät voisi perustua markkinataloudelliseen kysyntään, vaan ne täytyisi osoittaa hallinnollisilla määräyksillä ihmisille. Hallinnollisten määräysten ongelmana tietenkin on, että näköalattomat määrääjät eivät keksi kouluttamattomille määrättävilleen parempaa tekemistä kuin laittaa ihmiset repimään balsamia pihoilta. Jos päättäjät eivät olisi näköalattomia, he rahoittaisivat tällaisten talkoiden sijasta oikeasti hyödyllisiä projekteja, ja sehän hyvin tiedetään miltä suunnalta kaikenlainen julkinen rahoitus halutaan torpata viittaamalla toiseen moraaliseen hyveeseen, säästäväisyyteen.
Jos siis kysytään vastustanko orjuutta, niin ainakin vastustan halpaa orjuutta. Jos meillä täytyy olla orjia, niin rahoitettakoon edes orjille järkevä koulutus ja järkevä työprojekti kenkien kiillottamisen ja pihabalsamin repimisen sijasta, ja tehdään orjista kalliita. Tosin se on sitten sosialismia, joten ota tai jätä. Minä vastustan public-private -yhteistyöjärjestelyjä, joissa valtio on valjastettu palvelemaan korporatistisia mestareitaan, ja yritysten maksamien verojen sijaan julkinen sektori maksaa veroja ja antaa orjia yrityksille vastapalveluksena yritysten maksamista voitelurahoista ja palkkioista poliittisille johtajille. Kirjanpidollisesti se ei näy eriytettyinä kuluerinä missään, jos halpa tai ilmainen työvoima taataan yrityselämälle instituutioilla ja säädöksillä.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.
Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?
Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.
Ilmeisesti siis tälle 85-vuotiaana eläkkeelle jäävälle myös maksetaan vähemmän palkkaa siihen eläkkeelle jääntiin saakka, koska töitäkin on tehty koko ajan vähemmän? Sen LISÄKSI, että hän sitten saa sitä eläkettä lyhyemmän ajan ja joutuu olemaan kiinni työelämässä kuitenkin jossain määrin nuo kaikki vuodet. Hmm. Miksei ihmiset vain yksinkertaisesti tee vähemmän töitä, jos se ei haittaa, että palkka laskee?? Miksi lupautua sinnittelemään työelämässä vuosikymmeniä pidempään, jos SEKÄ menettää palkkatuloja työssä ollessaan (koska tekee vähemmän töitä), mutta menettää sen lisäksi eläkettä, koska sitä saa vasta paljon myöhemmin. Toisaalta se innolla töitä urakoinutkin saa ilmeisesti entistä vähemmän palkkaa tästä ahkeruudestaan, koska ei tietenkään voida maksaa ylityökorvauksia. Ajatushan oli, että ahkeruus palkitaan vasta aiemman eläköitymisen muodossa. Jos siitä maksetaan vielä ylityökorvauksiakin, niin työn hinta nousee. (Asia, joka kuulemma romuttaa yritykset ja yhteiskunnan - kuten käy, jos kuudesta tunnista saisi kahdeksan tunnin palkan.) Jos ylitöistä maksetaan ylityökorvauksia, niin tunnit ovat jopa tuplahintaisia - riippuen tietenkin niiden määrästä ja sovellettavasta työehtosopimuksesta. Lisäksi tulee sunnuntaisin tehdystä työstä sunnuntaityökorvaus ja viikkolepokorvaus, jos ei jää vapaapäiviä riittävästi.
Enkä nyt siis lähde pohtimaan sitä, millaisia lastenhoitopalveluita yhteiskunnan pitää ryhtyä tarjoamaan, jotta se työurakointi on mahdollista...
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:20:03
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 14:47:24
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 26, 2020, 14:29:08
Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.
Ja luterilaista kirkkoakin varmaan jo haastatellaan, miten käy, jos suomalaisten pyhin asia, työ, kyseenalaistetaan tällä tavalla.
T: Xante
Miksi tyytyä nelipäiväiseen työviikkoon kun voisimme samalla vaivalla siirtyä yksipäiväiseen työviikkoon ja yhden tunnin työpäivään? Kai nykyiselle työajalle on olemassa jokin muukin syy, kuin kirkko ja kapitalistin ahneus? Pitkää päivää on aina tehty sosialistisissakin maissa.
Sitä tehollisen työnteon maksimimittaahan on myös tutkittu. Kuusi tuntia taisi olla aika lähellä sitä. Kun työaika kasvaa pidemmäksi, käy vääjäämättä työteho myös heikommaksi. Syy voisi siis olla ihan tämä ihmisen biologinen toimintakyky. Mitä pidempi työpäivä, sitä enemmän se myös sisältää välttämättömiä taukoja.
Kaiken kaikkiaanhan näissä työelämää ohjaavissa yleisissä määräyksissä on aina se ongelma, että ne huonosti ottavat huomioon alakohtaiset ja jopa yksittäistä työntekijää ja -työtehtävää koskevat tarpeet ja erityispiirteet. Siinä missä jotain työtä tosiaan voisi urakoida ja näin ansaita aiemman eläkkeelle pääsyn, on jossain toisessa hommassa moinen täysin mahdotonta. Kaiken kaikkiaan on aika vanhanaikaista ja kapeakatseista mitata kaikkea työtä työhön kuluneen ajan kautta. SE voi monessa hommassa tarkoittaa sitä, että eniten työtunteja haalii itselleen se, joka osaa hommansa kaikkein huonoimmin - ja siksi joutuu tuhraamaan siihen tolkuttomasti aikaa verrattuna oikeisiin osaajiin. Jossain toisessa hommassa taas osaaminen ei näy nopeutena, mutta kylläkin parempana laatuna ja tyytyväisempinä asiakkaina.
Sitten tietenkin joudumme pohtimaan sitä, mitä tehdään niiden ihmisten kanssa, jotka ovat ottaneet työelämän lunkisti, mutta syystä tai toisesta eivät pysty jatkamaan työntekoaan 85-vuoden ikään saakka. Eipä taida onnistua savusukellus vetreältäkään kasivitoselta. Ei, vaikka hän olisi ottanut työelämän rauhalliseen tahtiin ja pitänyt kaikenlaisia vapaita sen varrella. Tapetaanko nälkään ja kylmään vai maksetaanko sittenkin eläkettä? Kuinka moni 70-vuotias pystyy opiskelemaan itselleen uuden ammatin, kun vanhaan duuniinsa ei enää tuossa iässä taivu?
Suomessa ei olisi mitään eläkepommia, jos kaikki tosiaan pystyisivät jatkamaan töissä siihen viralliseen eläkeikäänsä saakka. Virallinen eläkeikä ja se oikeasti toteutuva eläkkeelle siirtymisen ikä eivät ole ollenkaan samat. Toisaalta se työelämäkin alkaa kovasti eri aikaan eri ihmisillä. Vaikka nykyään ei kovin moni aloitakaan "urakkaansa" peruskoulun päätyttyä, niin silti erilaiset opiskelupolut tekevät vuosien eron alkupäähän. Onko silloin lopulta aitoa valinnanvaraa siinä, kuinka pitkään haluaa töitä painaa ennen eläkettä? Sekään ei ehkä ole ihan viisasta yhteiskunnalle, jos opiskelu johtaa pakkoon tehdä töitä kuolemaan saakka ilman toivoakaan eläköitymisestä - koska alkupäästä menetti niitä työvuosia ensin opiskelupaikkaan pyrkiessään ja sitten itse opiskelussa. Sekä sitten siinä vaiheessa, kun pitäisi saada jalka ovenrakoon ja löytää sitä koulutusta vastaavaa työtä.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:14:46
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 26, 2020, 14:07:24
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
85-vuotias Ivan Denisovich (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Denisovit%C5%A1in_p%C3%A4iv%C3%A4) ainakin tarvitsisi vartijat huolehtimaan rakennustyömaalle, ettei työntekijä lähde kesken suoritepäivän harhailemaan lähimetsään.
Ivan Denisovits on juuri se Sanna Marinin mallin eläkeläinen, joka vielä 85 vuotiaana muuraa näpit jäässä julkisivuja, jotta niillä häntä vartioivilla parikymppisillä konepistoolimiehillä olisi lämpimät talot, joissa voisi viettää ansaittua vapaa-aikaa.
Ivan Denisovits ei voinut elää iäkkääksi. Hänen kaikki voimansa tarvittiin huomisesta selviytymiseen.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 15:30:40
Kyllä uudistus minullekin kelpaisi mikäli A) sille löytyisi maksaja ja B) lyhentynyttä viikottaista työaikaa ei kompensoitaisi nostamalla eläkeikää.
SDP:n ehdotuksesta puuttuu kokonaan taloudellinen realismi ja luokittelen sen lähinnä persutasoiseksi populismiksi.
Isossa osassa hommia taloudellisia kustannuksia ei tulisi lainkaan. Esimerkiksi omani ja kaikki työkaverini: työnantajani ei häviäisi mitään taloudellisesti siinä, jos suostuisi toteamaan, että 7,5 tunnin työaika on teennäinen ja keinotekoinen. Tekisin ihan samat hommat, todennäköisesti aika paljon myös lähes huvikseni extraa, saisin ihan samaa palkkaa, saisin enemmän vapaa-aikaa paremmalla omallatunnolla. Väitän, että firmamme ei tässä ole mikään hiutale.
Jostain syystä tätä on työnantajien aivan mahdoton myöntää. He eivät suostu myöntämään, että ihmisen työpanos, se, mitä hän osaa, mitä tekee hyvin (paremmin kuin muut), helposti ja hyvällä mielellä, on tuottavinta.
Eläkeikää nostamalla on jo kompensoitu sitä ja tätä. Nyt kannattaisi pohtia, mikä saisi ihmiset oikeasti jatkamaan sinne eläkeikään saakka.
Lopuksi kysymys: mikä saa sinut Brutto kuvittelemaan, että ihminen, joka on löysäillyt alkuosan elämästään, alkaa painamaan hulluna hommia loppuosassa elämästään? Mihin perustat käsityksen, että oikeasti 19-65 vuotiaaksi löysäillyt alkaa hommiin ja huhkii 65-85 vuosinaan?
T: Xante
Jos Brutto-ravi olisi todellisuutta, on itsestään selvää, että laskisin itselleni täsmälleen sen rajan, jolla tulen toimeen ja tekisin töitä koko ajan silleen löysäillen. Eihän sillä olisi mitään merkitystä. Mieluummin minä löysäilisin rauhassa parhaat vuoteni ja sitten veisin koko tuottavuuttani työnantajalle, joka minulla on 70+ tarjota.
Olisi ihan herkullista seurata työnantajan yrityksiä saada minusta ja ikätovereistani tarvitsemansa resurssit!
T: Xante
^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 17:33:06
Mihin perustat käsityksen, että oikeasti 19-65 vuotiaaksi löysäillyt alkaa hommiin ja huhkii 65-85 vuosinaan?
T: Xante
Tarvitaan riittävästi keppiä ja porkkanaa. Jos et huhki, sinulla ei myöskään ole rahaa kaljaan, tupakkaan, makeisiin, älypuhelimeen, Tallinnan matkaan, harrastuksiin...
Kyllä ihminen on osattu aina huhkimaan laittaa. Tässä tapauksessa huhkimisella ei tarvitse edes tuottaa mitään. Pääasia on että kulttuurimme muuttuu siihen suuntaan, että nuorempana tehdään paljon töitä ja vanhempana sitten lepäillään.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 17:50:53
^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.
Aivan. Tuo SDP:n malli sisälsi sen älyttömän perusajatuksen, että työaikaa lyhentämällä voitaisiin työtä jakaa myös niillekin, jotka eivät tuottavaan työhön pysty. Ja kuten Laika totesi, osa näistä tuottamattomista työntekijöistä tuottaa pelkkää vahinkoa.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 17:23:21
Sekään ei ehkä ole ihan viisasta yhteiskunnalle, jos opiskelu johtaa pakkoon tehdä töitä kuolemaan saakka ilman toivoakaan eläköitymisestä - koska alkupäästä menetti niitä työvuosia ensin opiskelupaikkaan pyrkiessään ja sitten itse opiskelussa. Sekä sitten siinä vaiheessa, kun pitäisi saada jalka ovenrakoon ja löytää sitä koulutusta vastaavaa työtä.
Opiskelusta pitää ottaa löysät pois. Siitä on tulossa viihdettä vailla selvää tavoitetta. Monelle opiskelu on pelkkä elämäntapa.
Koulutukseen pitää leipoa sisään pakollisia työelämäjaksoja, joiden työtehtäviin oppiminen sidotaan. Jos jotakin alalta ei sopivia harjoittelupaikkoja löydy, alalle ei kannata kouluttautua. Oppisopimusmalli käyttöön myös korkeakouluissa.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:09:44
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 17:33:06
Mihin perustat käsityksen, että oikeasti 19-65 vuotiaaksi löysäillyt alkaa hommiin ja huhkii 65-85 vuosinaan?
T: Xante
Tarvitaan riittävästi keppiä ja porkkanaa. Jos et huhki, sinulla ei myöskään ole rahaa kaljaan, tupakkaan, makeisiin, älypuhelimeen, Tallinnan matkaan, harrastuksiin...
Kyllä ihminen on osattu aina huhkimaan laittaa.
Paitsi että tunnen montakin sellaista, joille kalja, tupakka, makeiset, älypuhelimet, Tallinan matkat ja harrastukset eivät ole mikään porkkana. Jos siis noilla houkutellen yrittää saada heidät huhkimaan, on tuomittu epäonnistumaan surkeasti. Taitavat olla juuri niitä, joiden innostaminen suureen ponnisteluun rahan pitämiseksi liikkeessä, aiheuttaa päänvaivaa työvoima-asioista päättäville. "Mitä nää tyypit on, kun niitä ei saa ajamaan itseään henkihieveriin uuden älypuhelinmallin mainostamisella? Miten me saadaan ne ruotuun ja hankkimaan rahaa ylikansallisten yhtiöiden kassaan?"
PS. Tallinnan matkat on kyllä nyt väärässä seurassa listallasi, sillä ne on kohta halvempia kuin bussilippu Keravalle ja takaisin. Päiväristeily Tallinnaan alk. 14 € vrt. HSL kertalippu ABCD-vyöhykkeelle 5,70 € yhteen suuntaan.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:14:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 17:50:53
^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.
Aivan. Tuo SDP:n malli sisälsi sen älyttömän perusajatuksen, että työaikaa lyhentämällä voitaisiin työtä jakaa myös niillekin, jotka eivät tuottavaan työhön pysty. Ja kuten Laika totesi, osa näistä tuottamattomista työntekijöistä tuottaa pelkkää vahinkoa.
Joten kannattaa ne kepittää kaikki työelämään, jotta pääsisivät tekemään sitä vahinkoa kunnolla ja täyspäiväisesti samalla palkkaa nauttien?
(https://pbs.twimg.com/media/EgXl-e-WsAYmMGN?format=jpg&name=large)
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:22:39
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 17:23:21
Sekään ei ehkä ole ihan viisasta yhteiskunnalle, jos opiskelu johtaa pakkoon tehdä töitä kuolemaan saakka ilman toivoakaan eläköitymisestä - koska alkupäästä menetti niitä työvuosia ensin opiskelupaikkaan pyrkiessään ja sitten itse opiskelussa. Sekä sitten siinä vaiheessa, kun pitäisi saada jalka ovenrakoon ja löytää sitä koulutusta vastaavaa työtä.
Opiskelusta pitää ottaa löysät pois. Siitä on tulossa viihdettä vailla selvää tavoitetta. Monelle opiskelu on pelkkä elämäntapa.
Koulutukseen pitää leipoa sisään pakollisia työelämäjaksoja, joiden työtehtäviin oppiminen sidotaan. Jos jotakin alalta ei sopivia harjoittelupaikkoja löydy, alalle ei kannata kouluttautua. Oppisopimusmalli käyttöön myös korkeakouluissa.
Tosin:
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1447772
Lainaa
Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella töissä. Tiedot käyvät ilmi Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 -tutkimuksesta.
Jätkäsaaressa asuva Mika Tanskanen, 22, opiskelee Helsingin maalariammattikoulussa ja työskentelee 2–3 vuoroa viikossa Jumbon Citymarketin kassalla. Työtunteja kertyy viikossa noin 15.
Mikalle työnteko opintojen ohella on elinehto.
– Mulle tärkeää on työkokemus, mutta kyllä suoraan sanoen tärkeintä on raha. Jos ei asu solussa, niin on pakko käydä töissä.
Onko jokin erityinen tekijä, joka tekee hirveän paljon paremmaksi yhteiskunnan kannalta sen, jos nämä opiskeluaikanaan elämäänsä työssä käymällä rahoittavat opiskelijat lopettavat opiskelijat ja tyytyvät jäämään kaupan kassoiksi? Eivät edes yritä kouluttautua siten, että joskus voisivat haaveilla jostakin paremmin palkatusta, mutta ennen kaikkea melenkiintoisemmasta ja tuottavuudeltaan paremmasta työstä?
Tämä valitus laiskoista opiskelijoista lienee niitä ikuisuusmarmatuksia. Joko ne on laiskoja, koska ne haluaa keskittyä opiskeluun ja tutkinnon valmistumiseen. Tai ne on laiskoja, koska ne tinkii opintojen etenemisestä ja tekee niiden ohessa töitä. Jos oikeasti haluttais, että opiskelijat tekee enemmän töitä opintojensa ohessa, niin kannattaisi nostaa sitä rajaa, minkä verran voi ansaita menettämättä opintotukeaan. Mutta uumoilen, ettei Brutto ajatellut niistä työharjoitteluista maksettavan ihan normaalia palkkaa opiskelijalle, vaan se oli kai sellaista ilmaista työtä, josta opiskelija ehkä jopa maksaa itse saadakseen sitä tehdä. Tämä sitten jotenkin mystisesti auttaa työttömyyden hoidossa, kun palkkatyöntekijän sijaan tarjolla on vuosittain uusiutuva ilmaisen työvoiman lähde.
Päätelmä siitä, että työharjoittelupaikan löytyminen kertoo alan työvoiman tarpeen ja paljastaa työttömäksi kouluttautumisen harjoittelupaikkojen puutteena, on aika todellisuudelle vieras. Ensinnäkin on paljon aloja ja työpaikkoja, joissa ei ole käyttöä epäpäteville työntekijöille. Opiskelijat ovat epäpäteviä, koska heidän tutkintonsa suorittaminen on vielä kesken. Toisaalta opinahjot sijaitsevat usein paikkakunnilla, joilla ei ole sen alan työpaikkoja ainakaan riittävästi kaikille opiskelijoille. Harjoittelupaikkaa ei ehkä aukea siitä syystä, mutta töitä voi silti olla tarjolla, kun pystyy vapaammin muuttamaan minne vain. Usein tämä suuunta tietenkin on pääkaupunkiseutu.
Omaa opiskeluani väritti koko opiskeluaikani päivittely siitä, että meitä koulutetaan työttömiksi. Kuitenkin sain heti välittömästi ja itse asiassa virallista tutkintotodistusta nopeammin vakituisen työpaikan täsmälleen omalta alaltani. Edelleen ja pääsääntöisesti olen sitten ollutkin vakituisessa täysipäiväisessä työssä. Täysin työttömänä en koskaan, mutta lasten ollessa pieniä vain osapäivätyössä muutaman vuoden ajan. Tämä oma kokemukseni ennusteiden paikkansapitävyydestä saa minut vakavasti epäilemään ennustajien osumatarkkuutta.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 27, 2020, 07:30:42
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:22:39
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 17:23:21
Sekään ei ehkä ole ihan viisasta yhteiskunnalle, jos opiskelu johtaa pakkoon tehdä töitä kuolemaan saakka ilman toivoakaan eläköitymisestä - koska alkupäästä menetti niitä työvuosia ensin opiskelupaikkaan pyrkiessään ja sitten itse opiskelussa. Sekä sitten siinä vaiheessa, kun pitäisi saada jalka ovenrakoon ja löytää sitä koulutusta vastaavaa työtä.
Opiskelusta pitää ottaa löysät pois. Siitä on tulossa viihdettä vailla selvää tavoitetta. Monelle opiskelu on pelkkä elämäntapa.
Koulutukseen pitää leipoa sisään pakollisia työelämäjaksoja, joiden työtehtäviin oppiminen sidotaan. Jos jotakin alalta ei sopivia harjoittelupaikkoja löydy, alalle ei kannata kouluttautua. Oppisopimusmalli käyttöön myös korkeakouluissa.
Tosin:
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1447772
Lainaa
Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella töissä. Tiedot käyvät ilmi Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 -tutkimuksesta.
Jätkäsaaressa asuva Mika Tanskanen, 22, opiskelee Helsingin maalariammattikoulussa ja työskentelee 2–3 vuoroa viikossa Jumbon Citymarketin kassalla. Työtunteja kertyy viikossa noin 15.
Mikalle työnteko opintojen ohella on elinehto.
– Mulle tärkeää on työkokemus, mutta kyllä suoraan sanoen tärkeintä on raha. Jos ei asu solussa, niin on pakko käydä töissä.
Onko jokin erityinen tekijä, joka tekee hirveän paljon paremmaksi yhteiskunnan kannalta sen, jos nämä opiskeluaikanaan elämäänsä työssä käymällä rahoittavat opiskelijat lopettavat opiskelijat ja tyytyvät jäämään kaupan kassoiksi? Eivät edes yritä kouluttautua siten, että joskus voisivat haaveilla jostakin paremmin palkatusta, mutta ennen kaikkea melenkiintoisemmasta ja tuottavuudeltaan paremmasta työstä?
Miksi tuo maalariammattikoulun sälli ei opiskele oppisopimuksella maalausalan yrityksessä? Tiedän että oppisopimuspaikkoja niissä on, varsinkin pääkaupunkiseudulla.
(Tiedän myös vastauksen tuohon omaan kysymykseeni, mutta valitettavasti en voi tässä kertoa sitä.)
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:09:44
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 17:33:06
Mihin perustat käsityksen, että oikeasti 19-65 vuotiaaksi löysäillyt alkaa hommiin ja huhkii 65-85 vuosinaan?
T: Xante
Tarvitaan riittävästi keppiä ja porkkanaa. Jos et huhki, sinulla ei myöskään ole rahaa kaljaan, tupakkaan, makeisiin, älypuhelimeen, Tallinnan matkaan, harrastuksiin...
Kyllä ihminen on osattu aina huhkimaan laittaa. Tässä tapauksessa huhkimisella ei tarvitse edes tuottaa mitään. Pääasia on että kulttuurimme muuttuu siihen suuntaan, että nuorempana tehdään paljon töitä ja vanhempana sitten lepäillään.
Siis olet jättänyt jotain hyvin olennaista kertomatta ajatuksistasi: olet poistamassa muut tukijärjestelmät ja jättämässä eläkkeen ainoaksi, vai mikä on keppisi, jolla laitat huhkimaan?
T: Xante
Muoksis: olennaisin kuitenkin on kysymys, jonka olet sujuvasti tapasi mukaan ohittanut: mikä on keppisi saada työnantajat ottamaan näitä yli 65 vuotiaita kepitettyjä huhkimaan?
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 27, 2020, 07:24:57
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:14:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 17:50:53
^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.
Aivan. Tuo SDP:n malli sisälsi sen älyttömän perusajatuksen, että työaikaa lyhentämällä voitaisiin työtä jakaa myös niillekin, jotka eivät tuottavaan työhön pysty. Ja kuten Laika totesi, osa näistä tuottamattomista työntekijöistä tuottaa pelkkää vahinkoa.
Joten kannattaa ne kepittää kaikki työelämään, jotta pääsisivät tekemään sitä vahinkoa kunnolla ja täyspäiväisesti samalla palkkaa nauttien?
Kyllä. Laitetaan ne vaikka pelottelemaan rastaita mansikkamaalta. Siinä ei voi kovin isoa vahinkoa saada aikaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:41:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 27, 2020, 07:24:57
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:14:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 17:50:53
^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.
Aivan. Tuo SDP:n malli sisälsi sen älyttömän perusajatuksen, että työaikaa lyhentämällä voitaisiin työtä jakaa myös niillekin, jotka eivät tuottavaan työhön pysty. Ja kuten Laika totesi, osa näistä tuottamattomista työntekijöistä tuottaa pelkkää vahinkoa.
Joten kannattaa ne kepittää kaikki työelämään, jotta pääsisivät tekemään sitä vahinkoa kunnolla ja täyspäiväisesti samalla palkkaa nauttien?
Kyllä. Laitetaan ne vaikka pelottelemaan rastaita mansikkamaalta. Siinä ei voi kovin isoa vahinkoa saada aikaiseksi.
Tässä alkaa olla jo niin söpöä idealismia, että ei voi kuin ihmetellä denialismia.
T: Xante
Muoksis: siis mistä löydät TÄLLE maksajan?
Vakavammin puhuen, Bruton idealistisissa huuruissa kyllä esiintyy suomalaisen työelämän ydin ja työnantajien asenne.
Ihan sama, mitä työtä ihminen tekee, on se kuinka tehotonta, hyödytöntä tai jopa oikeasti vahingollista, kunhan tekee. Ajatus siitä, että joku tekisi kaksi tuntia töitä päivässä ja samoaisi metsässä lopun päivää, on yksinkertaisesti sietämätön, vaikka tehty työ olisi lääke jokaiseen syöpään.
Tämänhän isot pomot kirjelmässään kertoivat:"Toimistot ovat yhtä turvallisia kuin terassit". Ajatuksena siis, että miksi terassi saa olla auki ja työntekijä mennä sinne, ellei hän toimistoon tule. Jatkoajatuksena, että jos työntekijä ei tule toimistoon, hän menee terassille.
Tuntuu, että vanhemmassa väessä todellakin elää sitkeänä ajatus, että vain työtä tekemällä, huhkimalla, voi olla olemassa olon oikeutus. Vain se työ, jota tehdään hampaat irvessä määrätty määrä, on arvokasta.
Tämän polven johtajilla on karvas tulevaisuus edessä, kun nykypolvet toden teolla astuvat esiin. Tai no, ollaan realisteja - ei ole, sillä he itse ovat astuneet eläkkeelle, jonka ovat mielestään ihan itse omalla ankaralla työllään ansainneet. Siirtyvät sinne kärisemään, miten nuoriso vie Suomen helvettiin.
T: Xante
Kun porkkanaa on riittävästi, saadaan vaikka rammatkin juoksemaan:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a5226a6e-0430-4bd3-aabc-a7be25d34e42
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 09:03:26
Kun porkkanaa on riittävästi, saadaan vaikka rammatkin juoksemaan:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a5226a6e-0430-4bd3-aabc-a7be25d34e42
Arvelinkin, että Brutto on taas "hauskuuttamis"mielessä asialla, eikä oikeasti keskustelemassa työajan lyhentämisestä. Ainahan nämä keskustelut päättyvät mauttomaan vitsiin.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 27, 2020, 07:52:04
Vakavammin puhuen, Bruton idealistisissa huuruissa kyllä esiintyy suomalaisen työelämän ydin ja työnantajien asenne.
Ihan sama, mitä työtä ihminen tekee, on se kuinka tehotonta, hyödytöntä tai jopa oikeasti vahingollista, kunhan tekee. Ajatus siitä, että joku tekisi kaksi tuntia töitä päivässä ja samoaisi metsässä lopun päivää, on yksinkertaisesti sietämätön, vaikka tehty työ olisi lääke jokaiseen syöpään.
Tämänhän isot pomot kirjelmässään kertoivat:"Toimistot ovat yhtä turvallisia kuin terassit". Ajatuksena siis, että miksi terassi saa olla auki ja työntekijä mennä sinne, ellei hän toimistoon tule. Jatkoajatuksena, että jos työntekijä ei tule toimistoon, hän menee terassille.
Tuntuu, että vanhemmassa väessä todellakin elää sitkeänä ajatus, että vain työtä tekemällä, huhkimalla, voi olla olemassa olon oikeutus. Vain se työ, jota tehdään hampaat irvessä määrätty määrä, on arvokasta.
Tämän polven johtajilla on karvas tulevaisuus edessä, kun nykypolvet toden teolla astuvat esiin. Tai no, ollaan realisteja - ei ole, sillä he itse ovat astuneet eläkkeelle, jonka ovat mielestään ihan itse omalla ankaralla työllään ansainneet. Siirtyvät sinne kärisemään, miten nuoriso vie Suomen helvettiin.
T: Xante
^Näin ja vielä lisäksi vakaa usko siihen, että vain työn tekeminen (työnantajan valvovan silmän alla) on keino, jolla työväki pysyy kaidalla tiellä ja poissa itselleenkin vahingollisesta sekä moraalittomasta toiminnasta. Jos ei työ olisi esteenä, kaikki vain juopottelisivat ja humputtelisivat päivät pääksytysten. On oikeastaan siis vain armollista pitää nämä kyvyttömät ja itselleen vaaralliset tiukasti kiinni työssä. Pitkät lomat, viikonloput ja arki-iltojen vapaat tunnit ovat vaaraksi, sillä ne johtavat alkoholisoitumiseen, varojensa yli elämiseen, seksihurjasteluun ja kaikenlaiseen moraalittomuuteen. Vain johtoportaan eliitti on riittävällä itsekurilla ja sivistyksellä siunattua, jotta he osaavat ihan itse tehdä oikeita valintoja ajankäytössään.
Sieltä se pilkistelee taustalta tuo hyvin vanhanaikainen viime vuosisadan alun ja sitäkin aikaisempi ihmiskäsitys, jossa ihminen luonnostaan on sellainen villi, joka kurinalaisella sivistämisellä ja työnteon kasvattavalla vaikutuksella saadaan koulittua yhteiskunnalle hyötyä tuovaksi. Jopa kurittomat veljekset lopulta taipuvat ja asettuvat nöyrästi suitsittavaksi ja oppivat lukutaidon myötä myös "ihmisten tavoille". Kuohitaan kuuliaisiksi. Kaipa se Aleksis Kivi sitten oli ihan kybällä sitä mieltä, että tämä oli puhtaan positiivinen lopputulos ja retki Impivaaraan vain harharetki, jonka olis voinut jättää tekemättä.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 28, 2020, 08:49:46
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 27, 2020, 07:52:04
Vakavammin puhuen, Bruton idealistisissa huuruissa kyllä esiintyy suomalaisen työelämän ydin ja työnantajien asenne.
Ihan sama, mitä työtä ihminen tekee, on se kuinka tehotonta, hyödytöntä tai jopa oikeasti vahingollista, kunhan tekee. Ajatus siitä, että joku tekisi kaksi tuntia töitä päivässä ja samoaisi metsässä lopun päivää, on yksinkertaisesti sietämätön, vaikka tehty työ olisi lääke jokaiseen syöpään.
Tämänhän isot pomot kirjelmässään kertoivat:"Toimistot ovat yhtä turvallisia kuin terassit". Ajatuksena siis, että miksi terassi saa olla auki ja työntekijä mennä sinne, ellei hän toimistoon tule. Jatkoajatuksena, että jos työntekijä ei tule toimistoon, hän menee terassille.
Tuntuu, että vanhemmassa väessä todellakin elää sitkeänä ajatus, että vain työtä tekemällä, huhkimalla, voi olla olemassa olon oikeutus. Vain se työ, jota tehdään hampaat irvessä määrätty määrä, on arvokasta.
Tämän polven johtajilla on karvas tulevaisuus edessä, kun nykypolvet toden teolla astuvat esiin. Tai no, ollaan realisteja - ei ole, sillä he itse ovat astuneet eläkkeelle, jonka ovat mielestään ihan itse omalla ankaralla työllään ansainneet. Siirtyvät sinne kärisemään, miten nuoriso vie Suomen helvettiin.
T: Xante
^Näin ja vielä lisäksi vakaa usko siihen, että vain työn tekeminen (työnantajan valvovan silmän alla) on keino, jolla työväki pysyy kaidalla tiellä ja poissa itselleenkin vahingollisesta sekä moraalittomasta toiminnasta.
Kokemukseni mukaan asia on juuri niin, että työntekijä, jota ei valvota, alkaa ennemmin tai myöhemmin jättämään niitä ikäviä työtehtäviä väliin ja keskittyy vain kivoihin juttuihin. Moni valvomaton alkaa tekemään jopa vahingollisia asioita.
Uskokaa pois, ihminen on lajina tyhmä, itsekeskeinen ja laiska.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 28, 2020, 09:43:25
Kokemukseni mukaan asia on juuri niin, että työntekijä, jota ei valvota, alkaa ennemmin tai myöhemmin jättämään niitä ikäviä työtehtäviä väliin ja keskittyy vain kivoihin juttuihin. Moni valvomaton alkaa tekemään jopa vahingollisia asioita.
Uskokaa pois, ihminen on lajina tyhmä, itsekeskeinen ja laiska.
En usko. Pikkupomot etenkin ovat alttiita näin uskottelemaan, koska muutoinhan he osoittautuvat hyödyttömiksi.
Monessa firmassa onkin todettu, että itseohjautuvat tiimit eivät tarvitse selän takana kurkkijoita, vaan homma muodostetaan yhdessä sellaiseksi, että jokaisella on mielekkäät hommat, joiden lomassa tulee tehtyä ikävätkin hommat.
Ikävien hommien pitää vain olla järkeviä. Niiden pitää tukea mielekkäämpiä hommia. Ne eivät saa olla pikkunilkkipomojen keksimiä höpsis-hommia täyttämään tunnit päivässä.
Usko pois, Brutto.
T: Xante
Muoksis: mutta tärkein tekijä on se, että työntekijä kunnioittaa pomoaan. Hyvälle pomolle tehdään hyvin töitä, ikäviä ja vähemmän ikäviä. Eli jos kokemus on, että näin ei tapahdu ilman valvontaa, voi miettiä, mikäs menikään pieleen.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 28, 2020, 09:43:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 28, 2020, 08:49:46
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 27, 2020, 07:52:04
Vakavammin puhuen, Bruton idealistisissa huuruissa kyllä esiintyy suomalaisen työelämän ydin ja työnantajien asenne.
Ihan sama, mitä työtä ihminen tekee, on se kuinka tehotonta, hyödytöntä tai jopa oikeasti vahingollista, kunhan tekee. Ajatus siitä, että joku tekisi kaksi tuntia töitä päivässä ja samoaisi metsässä lopun päivää, on yksinkertaisesti sietämätön, vaikka tehty työ olisi lääke jokaiseen syöpään.
Tämänhän isot pomot kirjelmässään kertoivat:"Toimistot ovat yhtä turvallisia kuin terassit". Ajatuksena siis, että miksi terassi saa olla auki ja työntekijä mennä sinne, ellei hän toimistoon tule. Jatkoajatuksena, että jos työntekijä ei tule toimistoon, hän menee terassille.
Tuntuu, että vanhemmassa väessä todellakin elää sitkeänä ajatus, että vain työtä tekemällä, huhkimalla, voi olla olemassa olon oikeutus. Vain se työ, jota tehdään hampaat irvessä määrätty määrä, on arvokasta.
Tämän polven johtajilla on karvas tulevaisuus edessä, kun nykypolvet toden teolla astuvat esiin. Tai no, ollaan realisteja - ei ole, sillä he itse ovat astuneet eläkkeelle, jonka ovat mielestään ihan itse omalla ankaralla työllään ansainneet. Siirtyvät sinne kärisemään, miten nuoriso vie Suomen helvettiin.
T: Xante
^Näin ja vielä lisäksi vakaa usko siihen, että vain työn tekeminen (työnantajan valvovan silmän alla) on keino, jolla työväki pysyy kaidalla tiellä ja poissa itselleenkin vahingollisesta sekä moraalittomasta toiminnasta.
Kokemukseni mukaan asia on juuri niin, että työntekijä, jota ei valvota, alkaa ennemmin tai myöhemmin jättämään niitä ikäviä työtehtäviä väliin ja keskittyy vain kivoihin juttuihin. Moni valvomaton alkaa tekemään jopa vahingollisia asioita.
Uskokaa pois, ihminen on lajina tyhmä, itsekeskeinen ja laiska.
Sä nyt vain liikut väärissä piireissä. Itse olen alalla, jossa tyypillisesti työntekijät tekee enemmän kuin vaaditaan, heitä ei todellakaan valvota jatkuvasti ja heitä mm. Pitää oikein patistaa jäämään sairaslomalle sairaina. Tai - kuvaat ihmisiä sen näkökulman kautta, jonka pohjana on oma tapasi toimia.
Oma kokemukseni on se, että surkeinta työn laatua työnantajalle tarjoan silloin, kun tämä osaamattomuuttaan ja typeryyttään vaatimalla vaatii tekemään homman ihan vituralleen. Just vähän aikaa sitten yritin ehdottaa yhtä hommaa tehtäväksi siten, että haluttu tieto oikeasti olisi helposti saatavissa niistä tiedoista, joita meidät pyydettiin keräämään. Mutta kun ei halunnut kuunnella, niin sen sijaan, että olisin antanut parempaa tietoa, annoin tiedot sitten pyydetyssä muodossa. JOten seuraavaksi asiaa käsitellyt joutui penkomaan esiin ne tiedot, jotka mulla oli jo esiin pengottuna. Käyhän se niinkin, mutta ei se työtehoa varsinaisesti nostanut tai sen laatua parantanut. Toki kivaa, että joku sitten sai palkkaa siitä, minkä olin jo minäkin tehnyt kertaalleen.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 28, 2020, 10:29:14
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 28, 2020, 09:43:25
Kokemukseni mukaan asia on juuri niin, että työntekijä, jota ei valvota, alkaa ennemmin tai myöhemmin jättämään niitä ikäviä työtehtäviä väliin ja keskittyy vain kivoihin juttuihin. Moni valvomaton alkaa tekemään jopa vahingollisia asioita.
Uskokaa pois, ihminen on lajina tyhmä, itsekeskeinen ja laiska.
En usko. Pikkupomot etenkin ovat alttiita näin uskottelemaan, koska muutoinhan he osoittautuvat hyödyttömiksi.
Monessa firmassa onkin todettu, että itseohjautuvat tiimit eivät tarvitse selän takana kurkkijoita, vaan homma muodostetaan yhdessä sellaiseksi, että jokaisella on mielekkäät hommat, joiden lomassa tulee tehtyä ikävätkin hommat.
Ikävien hommien pitää vain olla järkeviä. Niiden pitää tukea mielekkäämpiä hommia. Ne eivät saa olla pikkunilkkipomojen keksimiä höpsis-hommia täyttämään tunnit päivässä.
Usko pois, Brutto.
T: Xante
Muoksis: mutta tärkein tekijä on se, että työntekijä kunnioittaa pomoaan. Hyvälle pomolle tehdään hyvin töitä, ikäviä ja vähemmän ikäviä. Eli jos kokemus on, että näin ei tapahdu ilman valvontaa, voi miettiä, mikäs menikään pieleen.
Onkohan Brutto tällainen pikkupomo itse? En kyllä hänen asenteellaan ihmettele, jos ei työntekijät vaikuta innokkailta ja ahkerilta. Bruton kandeis tutustua vaikkapa itsensä toteuttavan ennusteen käsitteeseen ja vahvistusharha-ilmiöön.
Xante ja Safiiri, menkää joskus ulos ja katsokaa osaavatko ihmiset toimia itseohjautuvasti ja viisaasti koronan suhteen. Menohan on täysin älytöntä, ellei joku muu pakottaisi noita ihmisiä toimimaan järkevämmin. Ja vaikka joku viisaampi heitä ohjeistaisikin, he toimivat siitä huolimatta typerästi.
Jos ihmiset eivät pysty toimimaan viisaan itseohjautuvasti tappavan tartuntataudin kanssa, niin miten ihmeessä he osaisivat toimia järkevästi ja ilman vahvaa ulkopuolista ohjausta työelämässä?
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 28, 2020, 14:32:37
Xante ja Safiiri, menkää joskus ulos ja katsokaa osaavatko ihmiset toimia itseohjautuvasti ja viisaasti koronan suhteen. Menohan on täysin älytöntä, ellei joku muu pakottaisi noita ihmisiä toimimaan järkevämmin. Ja vaikka joku viisaampi heitä ohjeistaisikin, he toimivat siitä huolimatta typerästi.
Jos ihmiset eivät pysty toimimaan viisaan itseohjautuvasti tappavan tartuntataudin kanssa, niin miten ihmeessä he osaisivat toimia järkevästi ja ilman vahvaa ulkopuolista ohjausta työelämässä?
Suomessa on erikoisen hyvä koronatilanne. Se tarkoittaa, että on toimittu aivan tarpeeksi järkevästi. Se, että istuu tyhjässä bussissa maski päässä, ei ole järkevää, vaikka siihen vahva ulkopuolinen ohjeistus onkin annettu.
On muutama yksittäistapaus, joka on noussut otsikoihin typerän käytöksen vuoksi. Näin toki tapahtuu työelämässäkin. Onkin sitten juuri hyvää johtajuutta tunnistaa nämä tapaukset, jotka tarvitsevat ohjeistusta enemmän kuin muut.
Huonoa johtajuutta on olettaa, että kaikki ovat kaltaisiaan ja alkaa johtamaan kaikkia muita näiden...no sanotaan haasteellisempien tapauksien mukaisesti.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 28, 2020, 14:32:37
Xante ja Safiiri, menkää joskus ulos ja katsokaa osaavatko ihmiset toimia itseohjautuvasti ja viisaasti koronan suhteen. Menohan on täysin älytöntä, ellei joku muu pakottaisi noita ihmisiä toimimaan järkevämmin. Ja vaikka joku viisaampi heitä ohjeistaisikin, he toimivat siitä huolimatta typerästi.
Jos ihmiset eivät pysty toimimaan viisaan itseohjautuvasti tappavan tartuntataudin kanssa, niin miten ihmeessä he osaisivat toimia järkevästi ja ilman vahvaa ulkopuolista ohjausta työelämässä?
Eipä tuosta viisaasta ja järkevästä toimintatavasta näytä vallitsevan mitään suloista yksimielisyyttä. PÄinvastoin on jopa päivittäin lehdissä erilaisia eriäviä mielipiteitä ja näkemyksiä - myös periaatteessa asiantuntevilta tahoilta - siitä, miten oikeastaan pitäisi järkevästi toimia, mikä on vaaraksi, mikä turhaa ja hyödytöntä, mikä ehkä taudin leviämisen kannalta järkevää, mutta jostain toisesta näkökulmasta vaarallista ja haitallista. Milläs tästä monien mielipiteiden Joukosta ja myös päivittäin vaihtuvien viisaiden ohjeiden mukaan valitaan Se järkevä ja viisas tapa toimia? Julistatko sinä nyt siis sen muita paremmin tietäväsi?
Taidat todellakin muuten olla sellainen pikkupomo, joka aina tietää tietävänsä kaiken muita paremmin. Jota ihan kamalasti harmittaa, kun muut eivät ajattele täsmälleen kuin hän itse. Niitä tyyppejä on tosiaan työpaikoilla riesaksi saakka, jotka lujasti uskovat oman tapansa olevan ehdottomasti paras ja ainoa oikea. Vaikka todella harvoin asiat voi tehdä vain yhdellä tapaa - saati, että paras tulos syntyisi apinoimalla toisen elkeitä, vaikka ne tuntuvat itselle täysin sopimattomilta ja vain heikentävät työn laatua.
Emeritusproffa Timo Vihavainen antaa jopa varovaista vihreää valoa ajatukselle työajan vähentämiselle ja työn uusjaolle:
http://timo-vihavainen.blogspot.com/2020/08/mika-on-se-konsti.html (http://timo-vihavainen.blogspot.com/2020/08/mika-on-se-konsti.html)
Olen itsekin vähän taipuvainen siihen, että 6+6 työtuntimalli voisi joillakin aloilla toimia. Vanhojen työntekijöiden kohdalla lyhennetty työaika voisi olla hyvä.
Mutta nuo tilanteet vaatisivat pitkälti paikallista sopimista, ei nykyistä ammattiliittojen dominointia työmarkkinoilla.
Eli, mitäs jos annettaisiin työpaikkojen itse määrätä?
Tiedän, ettei ongelma katoa, koska kaikki palkka-, eläke-, velvoitekysymykset täytyy sopia uudelleen. Suomalaiset työmarkkinat ovat sellainen lakikatiska, että sen selvittämisessä kestäisi vuosia. Mutta kokeiluja erilaisista malleista, ilman SAK:n urputtamista?
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 27, 2020, 07:24:57
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:14:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 17:50:53
^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.
Aivan. Tuo SDP:n malli sisälsi sen älyttömän perusajatuksen, että työaikaa lyhentämällä voitaisiin työtä jakaa myös niillekin, jotka eivät tuottavaan työhön pysty. Ja kuten Laika totesi, osa näistä tuottamattomista työntekijöistä tuottaa pelkkää vahinkoa.
Joten kannattaa ne kepittää kaikki työelämään, jotta pääsisivät tekemään sitä vahinkoa kunnolla ja täyspäiväisesti samalla palkkaa nauttien?
Vasemmisto on nyt saanut mahtavan voiton tavoitteessaan työajan vähentämisessä. Kaipolassa se onnistui.
Vasta keväällä kävivät kiistaa kiky-tunneista. Onnistuivat siinä lyhentämään työaikaa. Vanha suomalainen sananlasku pätee tässäkin: Ahneella on paskainen loppu. Nyt jään odottamaan härskejä vastineita.
Kotkassa muuten ex-Stora-Enson paperikone uudistettiin tuottamaan muovitonta pakkauskartonkia. Samaan aikaan Sunilan tehdas uudistettiin tuottamaan ligniiniä sellun ohella (muovin korvike). Noin tuleekin tehdä. Uudistua.
Pidän itsekin lyhytnäköisenä ajatteluna sulkea tehdas tuolla (missä lieneekään?), kun tietynlainen uusiminen voisi olla tarkoituksenmukaista. Peruspaperikoneesta voidaan luoda kone, joka tuottaa kehittyneempää tavaraa kuin peruspaperia. Eivät markkinat kysy peruspaperia, mutta erilaisia pakkauskartonkeja ja erikoispapereja kyllä. Tällaisille Suomessa olisi osaamista.
Osaammeko osaamistamme myydä, onkin toinen kysymys...
Mitä tulee työnajan lyhentämiseen, paperitehtaalla tarkoittaisi 4 x 6h tunnin työvuoroa. Ei ehkä toimisi. 3 x 8h toimii.
Toisilla aloilla 2 x 6h työvuorot voisivat toimia.
Lainaus käyttäjältä: Saares - elokuu 28, 2020, 23:58:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 27, 2020, 07:24:57
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 07:14:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 17:50:53
^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.
Aivan. Tuo SDP:n malli sisälsi sen älyttömän perusajatuksen, että työaikaa lyhentämällä voitaisiin työtä jakaa myös niillekin, jotka eivät tuottavaan työhön pysty. Ja kuten Laika totesi, osa näistä tuottamattomista työntekijöistä tuottaa pelkkää vahinkoa.
Joten kannattaa ne kepittää kaikki työelämään, jotta pääsisivät tekemään sitä vahinkoa kunnolla ja täyspäiväisesti samalla palkkaa nauttien?
Vasemmisto on nyt saanut mahtavan voiton tavoitteessaan työajan vähentämisessä. Kaipolassa se onnistui.
Vasta keväällä kävivät kiistaa kiky-tunneista. Onnistuivat siinä lyhentämään työaikaa. Vanha suomalainen sananlasku pätee tässäkin: Ahneella on paskainen loppu. Nyt jään odottamaan härskejä vastineita.
Tai - no nyt se työnantaja sai kulut alas kerralla. Eipä enää tarvitse valittaa veroista ja palkoista ja dieselin hinnasta.
Lainaus käyttäjältä: Saares - elokuu 28, 2020, 23:58:04
Vasemmisto on nyt saanut mahtavan voiton tavoitteessaan työajan vähentämisessä. Kaipolassa se onnistui.
Vasta keväällä kävivät kiistaa kiky-tunneista. Onnistuivat siinä lyhentämään työaikaa. Vanha suomalainen sananlasku pätee tässäkin: Ahneella on paskainen loppu. Nyt jään odottamaan härskejä vastineita.
Eikös sellainen jo yli 7 miljoonaa tienaavalta tullut.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 29, 2020, 01:00:24
Mitä tulee työnajan lyhentämiseen, paperitehtaalla tarkoittaisi 4 x 6h tunnin työvuoroa. Ei ehkä toimisi. 3 x 8h toimii.
Toisilla aloilla 2 x 6h työvuorot voisivat toimia.
Joillakin aloilla taas työnteon mittaaminen työajalla ja vieläpä työpaikalla vietetyllä ajalla on täysin päätöntä. Olisikin syytä ehkä tarkastella koko tapaa pitää palkanmaksun perusteena työtunteja ja kaikille aloille sovellettavaa mallia, jossa tasapäistetään homma perustumaan työajan suhteuttamiseen palkanmaksuun ja säädellään työsuhdetta määrittelemällä työn tekemistä työaika / vapaa-aika -jaottelun kautta.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 27, 2020, 09:09:26
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 27, 2020, 09:03:26
Kun porkkanaa on riittävästi, saadaan vaikka rammatkin juoksemaan:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a5226a6e-0430-4bd3-aabc-a7be25d34e42
Arvelinkin, että Brutto on taas "hauskuuttamis"mielessä asialla, eikä oikeasti keskustelemassa työajan lyhentämisestä. Ainahan nämä keskustelut päättyvät mauttomaan vitsiin.
T: Xante
Tänään Hesarissa kirja-arvostelu, jossa pohditaan vallitsevaa ihmiskuvaa ja sen pätevyyttä. Mielenkiintoista pohdintaa juuri tästä, ovatko ihmiset pohjimmiltaan luonnostaan laiskoja, pahoja ja itsekkäistä. Vai onko tuo ihmiskuva vain kätevästi vallankäytön oikeuttava näkemys, jonka kyseenalaistamiseen on hyviä perusteita? Ainakin Brutto käyttää hyvin suoraan vallankäytön oikeutuksena tätä väitettä, jonka mukaan ihmiset muutoin vain laiskottelevat ja tekevät pahaa - jopa itselleen. Sille ei tietenkään perusteita j´tarjoilla, miksi ne valtaa käyttävät sitten ovat ihan erilaisia. Eivät siis laiskoja ja pahoja ollenkaan. Ehkä se on se rahan ja aseman aateloittava vaikutus?
Hyvän historia -kirja. Kirjoittanut Rutger Bregman.
Jossain määrin epäselväksi jää, miksi ahneen, tyhmän ja laiskan työnantajan pitäisi valvoa työntekijöitään. Yritysten tulos tällöin tuottaa typeryyttä ja ruokkii ahneutta -jos tätä vasemmistossa toisinaan nostettavaa teesiä pidetäänkin yrityselämän edustajien keskuudessa joltiseltaankin panettelevana. En ole taipuvainen uskomaan yrittäjyyden perustuvan tyhmyyteen ja ahneuteen, vaan minä en allekirjoita työnteonkaan perustuvan näille paheille. Tietenkään se ei tarkoita, ettäkö kieltäisin näiden paheiden olemassaolon tyystin. Tuntuu kummalliselta saada itsensä toistuvasti kiinni sumean logiikan aukilukemisesta, vaikka perinteisesti sen pitäisi kuulua ihmisajattelun itsestäänselvyyksiin. Toisaalta sitten viestin koirienkin kanssa pudottaen kokonaan pois elementtejä, joita en oletakaan niiden ymmärtävän. Tuolloin tehtäväkseni jää antaa mahdollisuus. Typerillä ihmisillä on säännöllinen taipumus aliarvioida muita eläimiä, vaikka rajoitteet kommunikoida löytyisivät toisesta päästä. Kullekin tarpeen mukaan, kukin kykyjensä mukaisesti, sanoi entinen sosialisti.
Kieltämättä on hiukan outoa ajatella, että tämän negatiivisen ihmiskuvan kannattaja pitää tyhmän, laiskan ja itsekkään työnantajan valvonnan mukaan toimivan työntekijän hommailuja lähtökohtaisesti hyvää tuottavina. Eikös tuo lähtöoletus esim. itsekkyydestä johda suoraan päätelmään, että työntekijää silloin ohjataan toimimaan työnantajan itsekkäiden etujen mukaisesti ja jopa omaa etuaan ja yleistä etua vastaan? Hiukan tarvitsisin selityksiä, miksi minun pitäisi tätä pitää järkevänä itseni kannalta. Tai ellei se ole itseni kannalta sen kummemmin kuin yleisen edunkaan kannalta hyvää toimintaa, niin mikä olisi peruste siihen tapaan toimia?
Yleensähän tähän ihmiskuvaan kyllä sisältyy väite, että se työnantaja tai sivistynyt parempi yksilö tms. paremmuudestaan saa perusteen johtajuudelleen. Nyt Brutto taisi jo luopua väittämästä näin, joten kuviosta puuttuu tämä olennainen peruste sille, miksi tyhmien, laiskojen ja itsekkäiden joukosta osan pitäisi olla alamaisia toisille ja luovuttaa valta näille yhtä tyhmille ja itsekkäille. Kuulostaa vaarallisemmalta kuin se, että ollaan kaikki vain ihan ilman kummempaa vallankäyttömahdollisuutta muihin nähden, jolloin itsekkyytemme toiminta-aluetta rajaa edes toisten itsekkyys.
Oma ihmiskuvani on hieman toinen - ennen kaikkea siksi, että itsekkäästi (!) katson hyötyväni enemmän yhteistyöstä, luottamuksen vaalimisesta ja jakamisesta. Silloin kaikki saavat enemmän ja kaikki hyötyvät enemmän ja yhteisö menestyy paremmin. Ainakin oma kokemukseni on, että työyhteisö, jossa luottamus heikkenee, alkaa toimia huonommin ja tuottamattomammin. Siten luottamuksen kasvattaminen - joka useinkaan ei edes ole rahallisesti kallista - on viisasta. Pakolla ja epäluottamusta ilmaisevalla tiukalla valvonnalla saa yleensä lähinnä sutta ja sekundaa. Lisäksi valvonta aiheuttaa aina kustannuksia. Uusia kustannuksia sitä mukaa, kun opitaan valvonnan kiertämisen konstit.
No tässä nyt on tullut erittäin selkeästi esille se luterilainen käsitys, että työ jalostaa ihmisen. Idol hands, idol hands. Hiki päässä tulee sinun leipäsi tienaavan.
On siis niiden jo aidosti jalojen, parempien ihmisten, jotka ovat syntymälahjana saaneet siihen tarvittavat resurssit (lue: omaisuutta), pyhä velvollisuus ohjata vähäisempiään tuota päämäärää kohti.
Näille ihmisille on kyllä kova paikka se, että työelämä väistämättä muuttuu. Että nyky-yhteiskunnassa, jossa alkaa olla yhä vähemmän töitä, joissa tehdyt tunnit ovat arvokkaampia kuin tehdyt oivallukset, heidän ihmiskuvansa ja sitä myötä tapansa teettää töitä (jos siinä asemassa ovat, että se on heistä kiinni) on vain yksinkertaisesti vahingollinen ja yhteiskuntaa rampauttava.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 01, 2020, 08:41:04
No tässä nyt on tullut erittäin selkeästi esille se luterilainen käsitys, että työ jalostaa ihmisen. Idol hands, idol hands. Hiki päässä tulee sinun leipäsi tienaavan.
On siis niiden jo aidosti jalojen, parempien ihmisten, jotka ovat syntymälahjana saaneet siihen tarvittavat resurssit (lue: omaisuutta), pyhä velvollisuus ohjata vähäisempiään tuota päämäärää kohti.
Näille ihmisille on kyllä kova paikka se, että työelämä väistämättä muuttuu. Että nyky-yhteiskunnassa, jossa alkaa olla yhä vähemmän töitä, joissa tehdyt tunnit ovat arvokkaampia kuin tehdyt oivallukset, heidän ihmiskuvansa ja sitä myötä tapansa teettää töitä (jos siinä asemassa ovat, että se on heistä kiinni) on vain yksinkertaisesti vahingollinen ja yhteiskuntaa rampauttava.
T: Xante
Myös se, että työ muuttuu sellaiseksi, että työntekijän tuottavuutta on mahdotonta valvoa ja mitata sellaisin keinoin kuin työpaikalla tai työn ääressä käytetty aika tai kappalemäärä valmistettuja tuotteita. Se täysin laiskalta ja mitään tekemättömältä pitkään näyttänyt tyyppi saattaa olla se, joka tekee kaikkein tärkeimmän innovaation, joka nostaa firman menestyksen aallonharjalle. Työn tekeminen voi jopa olla tuottoisinta silloin, kun se näyttää olevan pelkkää hauskanpitoa (esim. nörtit pelialalla). Tuottoisin työtunti voi olla kahvitunti, kun juteltiin niitänäitä - ja keksittiin loistava idea. Pahiten yrityksen kyykkäämään taas saa se excel-innokas, joka niisti kuluista pois juuri kaiken sen, joka sai ihmiset käyttämään yrityksen tarjoamia tuotteita tai palveluita.
Työajan lyhentämisen yhä yleistyvä menetelmä on "quiet quitting", suomeksi hiljainen irtisanoutuminen, joka tarkoittaa sitä, että työntekijä vähitellen rajoittaa omaa panostaan työpaikalla. Siis, esim. lopettaa ylitöiden tekemisen, ei vastaa työpuheluihin tai -viesteihin työajan ulkopuolella eikä ota tehdäkseen työkaverin töitä tämän sairastaessa tms. Qq on lisääntynyt ulkomailla sitä mukaa kun työntekijät ovat havahtuneet siihen, että huolellisuutta ja luotettavuutta ei työssä palkita eikä se takaa edes työpaikan säilyttämistä tilanteissa, jolloin työvoimaa vähennetään. Ura ei urkene eikä työhön sitoutuminen kannata. Näin äskettäin videon, jossa aihe kiteytettiin osuvasti toteamalla: "jos työskentelet minimaalisella palkalla, miksi työskentelisit yhtään enempää kuin minimaalisesti?"
Voin todeta olevani yksi Qq-ihmisistä. Teen kyllä hyvin sen, minkä teen, mutta en tee muiden töitä, ja silloin kun on hiljaisempia hetkiä lueskelen lehteä tai kuuntelen radiota tms. Olen hyvin konkreettisesti jo ties kuinka moneen kertaan saanut kokea, että "vanheneminen on vamma" ja ettei ikääntyvän yhtään mitään tietämystä tai osaamista arvosteta, puhumattakaan, että sitä mitenkään palkittaisiin. Vaikka pidänkin kukista, niin työn suhteen sanon kukille "ei kiitos". Palkkiona ja aitona arvostuksena minulle kelpaa vain RAHA.