Jonkin aikaa olen jo tälle alueelle kaivannut omaa uutisketjua aiheesta kiinnostuneille, joten tässä nyt sellainen.
Aloitetaan hyvällä uutisella, jota on kaivattu jo varmaan melkein koko tämän vuosituhannen ajan.
EU ottaa yleislaturit käyttöön kahden vuoden sisällä – laki läpi murskaäänin (https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/6020a5b9-d71c-4dc5-bcdb-00b45c8aee17)
----
Uusien sääntöjen mukaan useimmissa pienissä ja keskisuurissa sähkölaitteissa, kuten matkapuhelimissa, tableteissa, digikameroissa ja kuulokkeissa on oltava USB-C-latausportti vuoden 2024 loppuun mennessä.
Lain on tarkoitus auttaa vähentämään elektroniikkaromun määrää, parantaa sähkölaitteiden ympäristöystävällisyyttä ja helpottaa kuluttajien elämää.
– Kaikissa uusissa matkapuhelimissa, tableteissa, digitaalikameroissa, kuulokkeissa tai kuulokemikrofoneissa, kädessä pidettävissä videopelikonsoleissa, kannettavissa kaiuttimissa, sähköisissä lukulaitteissa, näppäimistöissä, hiirissä, kannettavissa navigaattoreissa, nappikuulokkeissa ja kannettavissa tietokoneissa, joissa käytetään langallista latausta ja jotka toimivat enintään 100 watin teholla, on valmistajasta riippumatta oltava USB-C-tyyppinen latausportti, Euroopan parlamentin tiedotteessa kerrotaan.
----
Minullakin yhdenhengen taloudessa on varmaan 5-7 laturia, joista nyt on kai neljä käytössä. Lisäksi on laturin ja ladattavan laitteen väliin tulevia johtoja varastossa melkoinen nippu. Latureita on kertynyt, kun uuden laitteen mukana tuli aina uusi laturi. Nykyisin ei kai näin enää ole. Mutta saman firman laitteissakin saattaa laturi kelvata, mutta uusi johto siihen on hankittava, sillä vanha laturin johto ei enää uudempaan maliin sovi. Näin kävi esim. Samsungin uudemman tabletin hankittuani.
Mutta nyt heräsi juuri kysymys, tarkoittaako tuo päätös vain, että laturit yhdenmukaistetaan, mutta itse laitteessa oleva liittimen paikka voi edelleen vaihdella leveydeltään miten vain? Vai tarkoittaako päätös sitä, että laturista laitteen liittimeen asti koko pätkä on yhdenmukainen jatkossa?
Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 05, 2022, 11:33:17
Mutta nyt heräsi juuri kysymys, tarkoittaako tuo päätös vain, että laturit yhdenmukaistetaan, mutta itse laitteessa oleva liittimen paikka voi edelleen vaihdella leveydeltään miten vain? Vai tarkoittaako päätös sitä, että laturista laitteen liittimeen asti koko pätkä on yhdenmukainen jatkossa?
Luulen että nimenomaan keskeistä on myös laitteessa olevan latausportin yhteensopivuus. Pitäisi olla melko helppoa siirtyä niissä USB-C:hen.
Vaikeampaa voi olla erilaisten pikalataustekniikoiden yhteensovittaminen ja se, mitä tapahtuu, kun niissä nyt näyttäisi olevan kilpailua. Siihen vaikuttaa nimittäin myös laitteen softa, akku ja siihen liittyvä tekniikka. Jos toi tehdään tosi kurjasti, voisin kuvitella, että ilman jotain tiettyä oman puhelimen valmistajan laturia saat kyllä virtaa, mutta mennään johonkin tosi hitaaseen latausmoodiin ikään kuin "varmuuden vuoksi".
Silloin "romun määrä" ei niiden muuntajien osalta ehkä vähene niin paljoa, mutta piuhat voisivat olla enemmän samanlaisia — ja suuri hyöty on jo sekin, ettei tarvitse aina kantaa jotain omaa laturia mukana, vaan esimerkiksi kylässä tai jossakin julkisella paikalla kaikki pystyvät helposti lataamaan samalla piuhalla ja systeemillä — eikä siinä tarpeen ollessa suuri ehkä ole niin keskeistä kestääkö se kymmenen minuuttia vai tunnin vai mitä.
Ei kun sori:
Lainaa– Kaikilla nopeaa latausta tukevilla laitteilla tulee olemaan sama latausnopeus, jolloin käyttäjät voivat ladata laitteensa samalla nopeudella millä tahansa yhteensopivalla laturilla, tiedotteessa kerrotaan.
Luulen että toi ärsyttää joitain käyttäjiä tai yrityksiä, kun tolla rajoitetaan tiettyä optimointia ja sillä käytävää kilpailua. Tai sitä miten ne laitteet voi virrankäytön puolesta suunnitella eri tavalla. Tai en tiedä, ehkä ei.
Tarkoitus on tietysti rajoittaa kilpailua sillä, että jonkun muun valmistajan laturilla ei saa sitä pikalatausta tehtyä.
Tässä taitaa olla EU:n taholta selkein tarjolla oleva paketti tähän liittyvästä tiedosta:
https://single-market-economy.ec.europa.eu/sectors/electrical-and-electronic-engineering-industries-eei/radio-equipment-directive-red/one-common-charging-solution-all_en
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/8d32e019-72e0-4c2c-9d2c-fdda763afb49
Tänään jaetaan miljoonan euron Millennium-palkinto; lainaus: Joskus myös "Suomen Nobeliksi" nimitetty miljoonan euron palkinto myönnetään teknologiselle innovaatiolle, joka parantaa ihmisten elämänlaatua ja edistää kestävää kehitystä sekä lisäksi edistää tieteellistä kehitystyötä. Voittaja julkaistaan 18:30. Palkinnon jako -tilaisuus striimataan interwebbiin: https://millenniumprize.org/events/millennium-live/
Jokaisesta kaupan tuotteesta tuttu viivakoodi katoaa – tässä ovat korvaajat (https://www.is.fi/digitoday/art-2000009497891.html)
Uusi GS1 2D -koodi käsittää kolme versiota (pdf), jotka kaikki ovat neliöitä. Yksi niistä on qr-koodi, jollaisen voi skannata älypuhelimen kameralla normaalien qr-koodien tapaan. Toiveena on antaa perinteisiä viiva- ja qr-koodeja yksityiskohtaisempaa ja räätälöityä tietoa kuluttajille, jälleenmyyjille, valmistajille ja viranomaisille.
(https://is.mediadelivery.fi/img/658/ddd6f112a346e41034e765ac24c8718d.jpg.webp)
Uusi viivakoodi tulee kolmena versiona. Vasen on ainoa, joka on sallittu säänneltyihin terveydenhoidon tuotteisiin. Oikeanpuoleinen sen sijaan on varattu vain tupakkatuotteiden jäljitettävyyttä varten EU:ssa. Keskellä qr-koodi, jollaisia voi lukea puhelimella. KUVA: GS1
Kassapisteillä perinteisen viivakoodin tapaan toimiva GS1 2D -koodi voi auttaa kauppaa ja teollisuutta esimerkiksi tuoteväärennösten tunnistamisessa. Älypuhelimella skannatessa koodi vie kuluttajan verkkoon, mistä hän voi löytää tarkempaa tietoa esimerkiksi kyseisen tuotteen alkuperästä, ainesosista ja pakkauksen kierrättämisestä.
...
Jonkinlaisena digiänkyränä ja -vastustajana näen oitis kaikenlaista harmia edessäni tämän muutoksen tiimoilta.
Tuleeko miten pian teollisuudesta vaatimus, että tuoteselosteita ei enää tarvita pakkaukseen printata, kun "senhän voi halutessaan lukea puhelimellaan netistä". Mutta kyllä menisi ruokakaupassa käynti hankalaksi, sillä useimmiten lyhyt vilkaisu tuoteselosteeseen riittää varmistamaan jonkin tiedon. Tai miten käy, jos koodi onkin nuhraantunut. Nykyisin kassahenkilö voi naputella viivakoodin ohessa olevan numerosarjan, saaden tuotteen lyötyä kassaan. Miten tuosta ruutusesta saa mitään sellaista tietoa, että kohtuullisella vaivalla tuotteen saa myytyä tai ostettua IP-kassalla.
En kyllä ole kovin innoissani tuosta uudistuksesta siitäkään huolimatta, että asiakas voi selvittää myös tuotteen vastuullisuuden. Ihan oikeasti, en kerta kaikkiaan halua pitää puhelintani esillä tehdessäni ostoksia kaupassa. Eikö se ole kauppiaan asia tarjota asiakkailleen vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Miksi kauppiaat eivät käytä sitä sisäänheittoteemana, että kauppias on jo tarkistanut kaikki myymänsä tuotteet ja niiden vastuullisuuden?
^Puhumattakaan näin 20 vuoden takaisen mallin kännykkä-ihmisenä. Suuttuisin jos menisi ainesosat verkkoon "ainoastaan netistä" tyyliin.
Mutta miten ihmeessä estetään meno haittasivuille? Jokuhan voi liimailla käsin vale-merkit tai paremminkin kyberhyökätä pakkaustehtaaseen että pakkauksissa lukee haittasivun/propagandasivun koodi tms.
^ ^^
Tuossa tuli mieleen vielä yksi ihan jokapäiväinen pulma, jos paketin koodi on tuollainen kuva eikä ole mitään helppolukuista koodia, jolla voisi tarkistaa hyllynreunuksen hintalapun hinnan. Itselläni on useinkin ongelmia ymmärtää, onko tietyn tuotteen hinta hyllyn ylä- vai alareunassa ja mikä niistä hyvin samanlaisista nimikkeistä koskee juuri valitsemaani tuotetta. Vaikkapa joitain pakattuja broilerituotteita on sen kymmentä sorttia ja eri valmistajilta ihan ripirinnan ja hintalaput on kohdalla tai sitten ei ole. Viivakoodin numerosarjalla on helppo etsiä hyllyn reunasta oikea hintalappu nähdäkseen paljonko tuote maksaa.
Kyllähän se hyllynreunuksen hintalappu edelleen tarvitaan, mutta miten siihen pieneen lipukkeeseen saadaan riittävästi yksilöivää tietoa, että sen jatkossakin voi yhdistää oikeaan tuotteeseen?
Ristiriitaista tietoa digiturvallisuudesta.
Juuri äsken MTV3 Viiden jälkeen ohjelmassa haastateltiin Petteri Järvistä digihuijauksista. Juontaja+Järvinen olivat yhtä mieltä että kännykänkäyttäjät tietokoneita ovat alttiimpia huijauksille, menettää rahansa huijaaville nettisivuille. Pitäisi älytä katsoa sitä url-osoitetta ylhäällä että esim. "fi_kela.com" ei ole kela jne. (Tämä oli tärkein vihje heiltä.)
No niin, se ristiriita on tässä: Mikko Hyppönen esim. kirjassaan Internet sanoo että tietokoneen (läppärin jne) käyttäjät ovat suuremmassa digihuijausvaarassa kuin kännykänkäyttäjät koska kännyköissä on suljettu ekosysteemi, jossa ohjelmat on pitkälle tarkistettuja, tietokoneisiin taas voi imuroida vaikka mitä haittaohjelmia.
Ehkä se jakautuu näin: Impulsiiviset ja kiireiset ihmiset on alttiimpia kännykän kanssa klikkaamaan huijaussivuja ja menettämään rahansa? Suuremmat yritykset taas menettää rahaa useammin tietokoneisiin suunnatuilla hyökkäyksillä?
Ihmisten seuranta netissä uudistuu – Chromen muutokselle aikataulu
Google ilmoitti alkuvuodesta 2021 korvaavansa evästeet eli keksit privacy sandboxilla eli yksityisyyshiekkalaatikolla, jonka oli määrä tulla käyttöön alun perin vuoteen 2022 mennessä. Hanke kuitenkin lykkääntyi kilpailullisten ja yksityisyyteen liittyvien huolien vuoksi.
Nyt käyttöön tulevassa privacy sandbox -teknologiassa netinkäyttäjät jaetaan katselemiensa nettisisältöjen perusteella "kohortteihin" eli ryhmiin, joiden jäseniä ei pysty yksilöimään. Jatkossa mainosten kohdistaminen perustuu ryhmäjäsenyyksiin, joissa yksittäisiä käyttäjiä ei identifioida eikä heistä rakenneta personoituja profiileja.
ENSIMMÄISET privacy sandboxia tukevat ominaisuudet tulevat selaimeen tämän vuoden heinäkuun päivityksen myötä, mutta ne on tarkoitettu kehittäjien käyttöön. Vuoden 2024 alussa Google aloittaa testit, jolloin yksi prosentti Chromen käyttäjistä siirtyy kohortteihin, eikä heidän laitteilleen enää syötetä evästeitä.
Googlen julkaistua aloitteensa vuonna 2021 Britannian kilpailuviranomainen Competition and Markets Authority (CMA) ilmoitti olevansa huolissaan sen kilpailua kukistavasta luonteesta. Huoli liittyi siihen, että Googlen kanssa verkkomainonnasta kilpailevat tahot menettäisivät tehokkaimmat mainosten kohdentamisen työkalunsa. Chrome on verkkoselainten ylivoimainen ykkönen, ja Googlen valta-asema on varsin hallitseva.
Google korostaa, että nyt käyttöön tuleva yksityisyysmalli on sorvattu CMA:n huomioiden mukaiseksi.
Ihmisten seuraamiseen ja yksilöimiseen netissä on silti jatkossakin myös muita menetelmiä. Yksi niistä ovat niin sanotut vakoilu- eli markkinointipikselit, joita voidaan upottaa niin verkkosivuille kuin sähköposteihin.
https://www.is.fi/digitoday/art-2000009597232.html
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 17, 2024, 09:08:35Kun päivittäin katson teksti-tv:stä uutiskoosteen samalla kun räplään tulevat tallenteet digiboksiin, alkanut jäämään väliin niitä Venäjä- ja Putin-uutisia.
Olen luullut, että digiboksit ovat kivikauden juttuja, eikä niitä käytä enää kukaan.
Meillä oli aikoinaan digiboksi, jossa oli kovalevy ohjelmien tallentamista varten. Boksista sai kopioitua ohjelmia muistitikulle ja sitä kautta tietokoneella katsottavaksi. Tiedostomuoto oli jokin vähän harvinaisempi, joten sen katsomiseen tarvittiin jotain "kodekkeja". Katsominen taisi onnistua parhaiten/ainoastaan Linux-systeemissä.
Digiboksissa oli se huono puoli, että sen kiintolevyssä ei ollut riittävää jäähdytystä. Levy ei kestänyt kovin kauan. Vaihdoin kerran uuden levyn, mutta sille kävi ennen pitkää samalla tavalla. Tälle levylle jäi (ennen kuin ehdin kopioida) ainoa TV-esiintymiseni ikinä eli MTV:n uutisissa ollut lyhyt haastattelu erään tapahtuman yhteydessä. En tietenkään ollut edukseni tuossa haastattelussa, mutta olisihan se silti ollut jännä muisto.
Seuraava digiboksi oli sellainen, ettei siitä enää saanut kopioitua ohjelmia ulos. Ohjelmat siis säilyivät ainoastaan niin kauan kuin laite oli kunnossa ja hävisivät sitten, kun laite ei enää toiminut. Ehkä tähän oli tekijänoikeudellisia syitä. En tiedä, olisiko kovalevyn irrottaminen ja siirtäminen toiseen laitteeseen mahdollistanut kopioimisen, vai olivatko tiedostot tai koko levy niin "kryptattuja", ettei niistä olisi ollut hyötyä.
Nykyisin katsomme (minä en juurikaan katso) televisiota netin kautta, joten digiboksi on käyttämättömänä. Maksullisessa Elisa-viihde -palvelussa on kahden vuoden tallennusmahdollisuus, josta ei saa kopioitua ohjelmia itselleen pysyvästi - tai saa, mutta se on hankalaa. Ulkoisella hdmi-tallennusjärjestelmällä (jonka hommasin kotivideoiden kopioimista varten) saa tallennettua myös Elisa-Viihteestä tulevaa nauhoitettua ohjelmaa (olen kokeillut), mutta tiedostokoko on aivan mieletön. Tiedostot pitäisi renderöidä pienemmiksi. Käytössäni ei ole tarpeeksi hyvää tietokonetta tällaiseen hommaan.
Digiboksini on Humax wbox HD, jonka ostin 2011. Voi tallentaa yhtäaikaa max kahdelta kanavalta ja katsella kolmatta.
Aikoinaan kun nuorempi kissa retkusteli mitä milloinkin, oli parempi kun tallensi kaiken, että saattoi jättää kesken jos piti paimentaa elikkoa. Ja olihan minulla ennen digiaikaa tietysti videolaitteita. En ole herran aikoihin vaivautunut olemaan telkan äärellä sen takia että just nyt tulee jotain.
Aikoinaan bluray-soittimeni kautta pystyi katselemaan Yle Areenaa mokkulan avulla. Sitten se vaan loppui. Vanheniko laitteeni liikaa?
Pöytäkonetta en kiikuta olohuoneeseen katsoakseni netistä 32" telkallani. Yritin kerran käyttää minikannettavani kautta, mutta kuva televisiossa jäi omituisen kokoiseksi, enkä osannut sitä muuttaa mitään kautta.
Jos Areenasta on ihan pakko katsoa joku ohimennyt ohjelma, pakko katsoa minikannettavalla, tai pöytäkoneen monitorina olevasta pikkutelkasta.
Olohuoneen telkkani on vuodelta 2010. Uudemmissa on kai nykyään integroituna tallennustoiminto?
Aika paljon tulee poistettua tallenteita katsomatta, kun ei vaan jaksa eikä ehdi.
Yritin katsoa Yle Areenaa mokkula-->läppäri-->HDMI-->TV systeemillä mutta yllättäen
siitä ei tullut mitään. TVn hdmi-kanava näytti vain tyhjää. Ehkä tässä olis pitänyt jotain säätää mutten jaksanu eikä se ollutkaan niin tärkeää sitte...
^
Minun aika vanhassa olohuoneen telkkarissa on parikin HDMI kanavaa. Tämän opin kantapään kautta, kun en ensin saanut läppärin kuvaa telkkarin kautta näkyviin. Se toinen ei ollut ihan siinä vieressä vaan eksoottisesti jäi jotenkin piiloon ja se piti kaivaa kaukosäädintä klikuttamalla esiin.
^^
^
Tyypillisesti niitä HDMI-tökkelinpaikkoja on tosiaan useampi. Eikä numerointi aina ole kovin loogista. Kaukosäätimellä vaan kokeilemaan eri vaihtoehdot. Omassa Sonyssä, joka on muuten Norman töllön ikäpolvea, tulojen selaukssa näkee onko reikään kytketty jotain.
Minullakin on 15-vuotta vanha Sonyn Bravia Tv, jossa on peräti kolme HDMI liitäntää. Yksi on Xboxin pelikonsolille, toinen vanhalle 2009 vuoden Humax Hd WBox Digiboxille, joka pelittää kaapeliliittymässä edelleen mainiosti.
Kolmas liitäntä onkin sitten varattu Elisa Viihde Premiumin Netgem 4K Digiboxille, joka on liitetty myös nettiin modeemin ethernetin kautta. Tätä boxia käytän nykyään ohjelmien tallentamiseen, elokuvien ostamiseen/vuokraamiseen, sekä maksukanavien ohjelmien katseluun.
Tallennustilaa on ruhtinaalliset yli 5000 tuntia, joten Humax WBoxin 320 GB;n kovalevykapasiteetti kyllä kalpenee kirkkaasti tämän rinnalla. Lisäksi tämä boxivanhus on aika äänekäs, mutta hyvin se on kuitenkin palvellut nämä vuodet. Käytän sitä vieläkin vanhojen tallenteiden katseluun.
Minullakin Humax muuttui joitakin vuosia käytössä oltuaan äänekkäämmäksi.
Joidenkin kanavien kanssa välillä sellaista että ohjelmaluetteloa selatessa jumittuu ja pakko sammuttaa koko laite takapuolen katkaisimesta. Alkuun tätä oli useamman eri kanavan kanssa, nykyään todennäköisimmin jumittaa Yle 2 jos selaan luetteloa ylhäältä alas. Jos sivuttain vasemmalta oikealle, ei ongelmia.
Kaukosäätimen jouduin vaihtamaan jossain vaiheessa.
Itselläni taas Humax oli alkujaankin äänekäs. Syynä kiintolevyn tuuletin tai joku muu ominaisuus, joka sai tasaisen humisevan äänen aikaan. Tosin tuohon ääneen ajan myötä tottui käytön lisääntyessä.
Hyvää tuossa boxissa on edelleen sen ajansiirtotoiminto, jossa voi katsella suoraa ohjelmaa kanavalta, kelaamalla sitä eteen tai taaksepäin mielin määrin, tai pysäyttää se halutessaan. Tämä onnistuu myös tallennuksessa olevan ohjelman kanssa.
Nuo mainitut toiminnot ovat osin myös Elisa Viihteen digiboxissa, vaikka livelähetystä ei voikaan kelailla eikä pysäyttää. Lisäksi maksukanavien tallentaminen ei onnistu, mikä taas WBoxilla luonnistuu, kun on kanavakortin salauksenpurku käytössä.
Mutta hyvää taas tässä Netgem laitteessa on se, että siitä löytyy mm. Yle Areena, Ruutu & MTV Katsomo, sekä muita käytännöllisiä sovelluksia. Se on myöskin täysin hiljainen, kun siinä ei ole kiinteää kovalevyä, vaan palvelu toimii netissä verkkoserverin kautta.
Itse sain nettiyhteyden tietokoneeseen palautettua, mutta jostain syystä telkku väittää, ettei ole ethernet- yhteyttä? Hassua siis, että uusi modeemi toimii ja tuo nettiyhteyden tietokoneeseen, mutta ei elisan digipoksiin. Missä vika on, onko piuhoissa?
Syitä voi olla monia, jos boksi ei muodosta yhteyttä verkkoon. Piuhatkin kannattaa tarkastaa, että kosketuspinnat ovat kunnossa & kunnolla kiinni. Yhteysongelmat voivat johtua myös modeemin tai reitittimen asetuksista.
Hyväksi koettu keino vikatilanteissa on irrottaa boksin verkkojohto, kytkemällä se hetken päästä uudelleen kiinni. Jos tämäkään ei auta, tehdasasetusten palautus tai resetointi saattaa tuoda yhteyden tv;n & boxin välille.
-Sitten voi tietysti ratkaisemattomissa laiteongelmissa hakea asiantuntevia neuvoja Elisan nettisivuilta mm. OmaYhteisöstä, tai asiakaspalvelun tuesta. Siellä autetaan monenlaisissa asioissa, jotka liittyvät nimenomaan näihin kysymyksiin.