Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tänään kello 11:05:35Miljoonalla ja miljardilla on eroa. Oikolukijoista on lehdissä vissiin kokonaan luovuttu.

LainaaNorjalaislehden listauksen mukaan Stordalen on Norjan kymmenenneksi rikkain henkilö, jonka varallisuus oli viime vuonna yli kaksi miljoonaa euroa. Talouslehti Forbes puolestaan arvioi Stordalenin ja tämän jälkeläisten nettovarallisuudeksi noin 1,2 miljoonaa euroa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010361140.html

Jos kymmenenneksi rikkaimmalla on vain kaksi miltsiä, niin aika persaukista porukkaa nuo norjalaiset. 

Onpas kylmä ilma. Helsingin keskustassa mittari näyttää -2. Ennen vanhaan tällaista oli välillä tähän aikaan, mutta nykyään tosi harvoin.

Kyllä, kognitioon kuuluu myös tunteet, sekä kognitiivisessa psykologiassa, että kognitiotieteessäkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitio

LainaaKognitio (< lat. cognosco, 'havaita, tunnistaa' < kreik. γνώσις 'tieto') on kognitiiviseen psykologiaan ja kognitiotieteeseen kuuluva käsite, jolla tarkoitetaan niitä mielen ilmiöitä joita voi kuvata tai selittää erilaisen tiedon ja tietojen käsittelynä. Väljemmin ymmärrettynä kognitio tarkoittaa tietokykyyn liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja, ilman informaatio-konnotaatioita ja sulkematta pois emootioita tai havaintokykyä.

Pitkään tunteet jätettiin psykologiassa huomiotta (esim. skinneriläisessä behaviorismissa?), mutta sittemmin on kai huomattu, että tunteet mm. vaikuttavat ajatteluun, ja ajattelu tunteisiin. Ajattelussa on affektiivisia puolia, ja on olemassa tunteisiin liittyvää tiedonkäsittelyä. Ja tunteiden myötä myös kehollisuus on yhä enemmän kiinnostuksen kohteena kognitiotieteessä (tai siis ainakin oli, parisenkymmentä vuotta sitten, kun jonkinlaisen käsityksen siitä hankin). Ja vuorovaikutuksestakin kohkattiin niihin aikoihin, en tiedä, miten nykyään. Kognitiotiede kyllä puuhastelee mm. laskennallisuuden, erilaisten simulaatiomallien, tietokoneella tehtävien mallinnusten parissa, ja ehkä sellaisissa tehtävissä tunteet, kehollisuus, vuorovaikutus, ehkä tiedostamaton mielikin yms. joudutaan jättämään matemaattisesti mallintamatta, koska ovat hankalia mallintaa (arvaus)? Siinä vaan sitten jätetään iso osa kognitiota mallintamatta.

Miljoonalla ja miljardilla on eroa. Oikolukijoista on lehdissä vissiin kokonaan luovuttu.

LainaaNorjalaislehden listauksen mukaan Stordalen on Norjan kymmenenneksi rikkain henkilö, jonka varallisuus oli viime vuonna yli kaksi miljoonaa euroa. Talouslehti Forbes puolestaan arvioi Stordalenin ja tämän jälkeläisten nettovarallisuudeksi noin 1,2 miljoonaa euroa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010361140.html

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 27, 2020, 11:48:55Ehdottomasti naisen vastaanotolle, olipa kyse henkisistä tai fyysisistä vaivoista. Koen naiset äidillisinä hahmoina, joille voi uskoutua, ja miehet pelottavina ja uhkaavina ja torjuvina tyyppeinä, joille ei ainakaan haluaisi puhua mitään henkilökohtaista.

Kun on todella vaikeata tai kuolema häämöttää, on terapeutilla väliä.

Psykologian professori Kirsti Lagerspetz

LainaaErityiskiitoksen hän kuitenkin osoittaa psykoterapialle, joka ratkaisevasti auttoi häntä sairaudessaan. Lagerspetz sanoo, että hän terapeuttia valitessaan tiesi heti automaattisesti, kenen kanssa halusi keskustella: "En halunnut nuorta neroa, joka hallitsisi uudet menetelmät ja keksisi hienoja selityksiä, vaan viisaan ja kokeneen terapeutin, jonka tiesin ymmärtävän elämän ja kuoleman kysymyksiä."

https://www.duodecimlehti.fi/duo92623

Tästä voidaan vedellä sellainen johtopäätös, että loppuviimeksi tarvitaan viisasta ja kokenutta ammattihenkilöä auttamaan, henkisissä tuskissa. Köyhimmillä olisi syytä olla sitä varten ainakin yksi todellinen ystävä ja ymmärtäjä.

Kuka sitten auttaa näitä luonnostaan terapeuttisia, hoitavia ihmisiä, heidän omissa ongelmissaan. Olen ollut huomaavinani, että empaattisia henkilöitä kuormitetaan aivan liikaa ja heidät unohdetaan kun "tilanne" on ohi.

Parasta olisi jos ihminen terapoisi itseään koko elämänsä ajan, keskustelemalla miesten, naisten, lasten ja nuorten sekä vanhuksien kanssa mahdollisimman monipuolisesti kaikista asioista. Silloin on luultavasti vaikeissakin tilanteissa valmiimpi keskustelemaan ja ottamaan vastaan väistämättömän.

Painovoimaa, ei varsinaisesti voi mitata- mitataan siis sen suhteellisia ominaisuuksia tietyin säännöin.

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tänään kello 09:45:52Väärin. Ei työeläkettä mikään muu etu mitätöi. Se voi estää jonkun edun saamisen = eläke on niin hyvä, että ei katsota etua katsota myönnettävän. Siis siinä kohtaa, kun eläkkeelle jää, tämä lasketaan ja tietysti otetaan laskennassa huomioon jo saadut korvaukset.

Ehkä netistä löytämäni tieto on vanhentunutta. Lainsäädäntöhän muuttuu koko ajan. Vuonna 2008 tilanne on ollut tämä, mikäli nettisivun tietoihin on luottamista:

Vuoden 2007 alussa astui voimaan uusi työntekijän eläkelaki. Pykälä 92 voi laukaista monelle jo työaikana tai ennen vammautuneelle, mutta duunia iloisesti sen jälkeen painaneelle yllätyksen – eivätkä lakitekstin yllätykset yleensä hauskoja ole.  Ansaitusta työeläkkeestä nimittäin eläkelaitos vähentää tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain ja sotilastapaturmalain mukaan maksettavia etuuksia.  "Yhteensovittaa" – on tietysti kauniimmin sanottu.  Varsinainen eläke on  siis huomattavasti pienempi kuin asianomainen on odotellut.

Tuosta saa sen käsityksen, että työeläkkeestä vähennetään osa, ja jos työeläke on pieni, se vähennetään kokonaan.

https://asevelvollisenavammautuneet.fi/2008/12/21/asevelvollisena-vammautuneiden-elakeyllatys/

Tässä laissa ei mainita asiaa.... täytyy vielä selvitellä... en sano sitä enkä tätä.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#O2L5P92

Viime aikoina täällä on soinut monenmoista kantriäijää. Joten on aika antaa tilaa myös maalaistytöille. Jihaa!

Lainaus käyttäjältä: Kopek - tänään kello 09:31:14Kuten täällä on jo todettu, palkasta perittävää työeläkemaksua ei makseta oman tulevan eläkkeen kustantamiseksi. Näin ollen on mahdollista, että vaikka olisi ollut työssä ja maksanut palkastaan työeläkemaksua, ei silti saa työeläkettä, kun sen aika koittaisi. Joku muu valtion maksama etu voi mitätöidä työeläkkeen. Se voi mitätöidä sen tiettyyn summaan asti, minkä jälkeen työeläke alkaa mitätöidä sitä toista valtion maksamaa etua. Jotkut vammautumisesta ja invaliditeetista maksettavat korvaukset ovat tällaisia.

Väärin. Ei työeläkettä mikään muu etu mitätöi. Se voi estää jonkun edun saamisen = eläke on niin hyvä, että ei katsota etua katsota myönnettävän. Siis siinä kohtaa, kun eläkkeelle jää, tämä lasketaan ja tietysti otetaan laskennassa huomioon jo saadut korvaukset.

Ei työeläkkeet ole mikään valtion maksama etu, vaan todellakin työstä kertynyt eläke, jonka maksavat työeläkeyhtiöt. Sotket nyt asioita.

Vammatumisista ja invalideeteista johtuvia etuja käsittääkseni maksaa kela, eikä tällä ole mitään tekemistä ansaitun eläkkeen kanssa.

T: Xante

Kuten täällä on jo todettu, palkasta perittävää työeläkemaksua ei makseta oman tulevan eläkkeen kustantamiseksi. Näin ollen on mahdollista, että vaikka olisi ollut työssä ja maksanut palkastaan työeläkemaksua, ei silti saa työeläkettä, kun sen aika koittaisi. Joku muu valtion maksama etu voi mitätöidä työeläkkeen. Se voi mitätöidä sen tiettyyn summaan asti, minkä jälkeen työeläke alkaa mitätöidä sitä toista valtion maksamaa etua. Jotkut vammautumisesta ja invaliditeetista maksettavat korvaukset ovat tällaisia.

Maallikko voisi luulla, että työeläkettä maksetaan siitä, että on ollut työssä, ja invaliditeettikorvausta maksetaan siitä, että on vammautunut onnettomuudessa tai muulla tavoin, eikä näillä asioilla pitäisi olla tekemistä keskenään, mutta niinpä vain näyttää olevan. On muitakin tilanteita, joissa etuja "kohtuullistetaan" niin, että yksi maksettava korvaus vähentää toista.

Työeläkettä voi pienentää yhteensovitus, jos henkilölle maksetaan eläkettä erityisriskejä varten säädettyjen lakien mukaan (liikennevakuutuslaki, tapaturma- ammattitautilaki, laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä, sotilasvammalaki). Nämä eläkkeet vähennetään karttuneesta työeläkkeestä. Nämä korvaukset saattavat olla niin suuria, että työeläkettä jää maksettavaksi vain vähän tai ei lainkaan.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/148405/suomen-tyoelakkeensaajat-2022-tilastojulkistus.pdf

P.S. Teksti on hieman epätarkka. Vammautumisesta maksettavan korvauksen ei tarvitse olla "eläke", ja siitä huolimatta se vähentää työeläkettä.