Tuli mieleeni että:
1. Miksi Jumala ei luonut ns. täydellistä maailmaa? Jos kerran maailma ei ole täydellinen, pitänee kehittyä...
2. Miksi pitää kehittyä ja mihin kehittyä?
3. Millaisen maailman Sinä lukijani haluaisit olevan joskus myöhemmin?
4. Onko ns. Paratiisia ollut koskaan olemassa vai olemmeko vasta tekemässä paratiisia maan päälle?
Ite olen juuri nyt niin 'täydellinen' kuin aika ja olosuhteet ovat antaneet mahdollisuuksia, mutta:
Onko maailmamme juuri nyt niin täydellinen kuin aika ja olosuhteet ovat antaneet?
Mitä on tulevaisuudelta odotettavissa ihmiskunnan ja luonnon näkökulmista katsoen?
Muisto Keijo Kullervo
Vastaan kysymykseen nro 2.
Koska peruna on tuottoisa ruoka-aine viljellä, hehtaarin sadolla ruokkii 1000 perhettä, niin kaikki keksinnöt jotka edistävät sen käyttöä, ovat hyödyksi koko maapallolle.
Tässä uusinta uutta kehitystä perunankäyttöä edistämään:
Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/01538208-501c-41b2-bcc7-14cc4ea5e912Potturi onkin Suomessa suunniteltu ja valmistettu perunapesuri, joka pesee uudet perunat puhtaaksi alle minuutissa. Sitä voidaan käyttää järvessä, meressä, ämpärissä ja tiskialtaassa (tosin silloin on syytä varoa vesiroiskeita).
Rautkiven mukaan vastaavaa tuotetta ei ole saatavilla koko maailmassa.
https://www.potturi.fi/
Vaikka tuota perunanpesijää ei olekaan saatavilla kautta maailman,on kai pidettävä uskottavana että kyllä Jumala sellaisen on keksinyt jo aiemmin.
Toisaalta, odotan että venäläiset ilmoittavat keksineensä sen jo eilen ja ranskalaiset ilmoittavat tuovansa sen myyntiin huomenna.
Trump on kieltänyt tuolla laitteella pestyjen perunoiden syömisen.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 24, 2019, 12:08:28
https://www.potturi.fi/
Tuo riitä isomman porukan pottuihin eikä tosimies tuollaisella pienempää määrääkään pese. Eihän siinä ole edes moottoria :(
Pirkkanikseistä löytyy tosimiehen perunanpesukoneen valmistusohje ja sillä vehkeellä pesee kyllä vähän vanhemmatkin perunat.
Otetaan kannellinen ämpäri. Kanteen tehdään n.70mm reikä keskelle. Lisäksi tarvitaan wc-harja, jonka kahva sahataan poikki. Häin harja menee suoraan akkuporakoneen istukkaan. Perunat ämpäriin ja vesi. Kansi kun on paikoillaan ei vettä pääse ämpäristä ulos. Harjakin mahtuu kannen reijästä. N.30s pyöritystä ja perunat on putipuhtaat. Huuhtelet vain hiekat ja kuoret pois.https://www.pirkka.fi/niksi/uusienperunoiden-pesukone
(https://images.ctfassets.net/lkdtiisksoup/5NV8VxBSJagUWOKqmGsw6I/37ff159231322f35216d7d2c4dabb1f7/niksi-uusienperunoiden-pesukone-PMwI.jpg?w=740)
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 24, 2019, 14:41:53
Tuo riitä isomman porukan pottuihin eikä tosimies tuollaisella pienempää määrääkään pese. Eihän siinä ole edes moottoria :(
Pirkkanikseistä löytyy tosimiehen perunanpesukoneen valmistusohje ja sillä vehkeellä pesee kyllä vähän vanhemmatkin perunat.
Otetaan kannellinen ämpäri. Kanteen tehdään n.70mm reikä keskelle. Lisäksi tarvitaan wc-harja, jonka kahva sahataan poikki. Häin harja menee suoraan akkuporakoneen istukkaan. Perunat ämpäriin ja vesi. Kansi kun on paikoillaan ei vettä pääse ämpäristä ulos. Harjakin mahtuu kannen reijästä. N.30s pyöritystä ja perunat on putipuhtaat. Huuhtelet vain hiekat ja kuoret pois.
https://www.pirkka.fi/niksi/uusienperunoiden-pesukone
Tuo onkin jo oikein suurtalousmalli! ;D
Taitaa onnistua vanhojen perunoittenkin kuorinta, ehkä jopa muussaus, jos laittaa jäykkäkarvaisen harjan.
Siinä olisikin oivallinen ruoka käsityöläisravintolaan: Wessaharjalla muussattua maalaispottuvoita
Lainaus käyttäjältä: Sepe - toukokuu 24, 2019, 13:11:27
Vaikka tuota perunanpesijää ei olekaan saatavilla kautta maailman,on kai pidettävä uskottavana että kyllä Jumala sellaisen on keksinyt jo aiemmin.
Toisaalta, odotan että venäläiset ilmoittavat keksineensä sen jo eilen ja ranskalaiset ilmoittavat tuovansa sen myyntiin huomenna.
Trump on kieltänyt tuolla laitteella pestyjen perunoiden syömisen.
;D
Trump ei ole kieltäjä, hän on vähentänyt keskushallintoa USA:ssa virka-aikanaan.
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 24, 2019, 12:00:51
Tuli mieleeni että:
1. Miksi Jumala ei luonut ns. täydellistä maailmaa? Jos kerran maailma ei ole täydellinen, pitänee kehittyä...
2. Miksi pitää kehittyä ja mihin kehittyä?
...
Miksi Jumala ei luonut täydellistä ihmistä, jos hän kerran oli kaikkivoipainen? Perin kehno suunnittelija sellainen, joka suunnittelee otuksen,
- jolla on hännäntynkä ja häntäluu
- jonka nielun rakenne on sellainen, että on helppoa tukehtua ruokaan, koska sama rööri ravinnolle ja juomalle kuin hengityksellekin
- jota selkävaivat vaivaavat, ja ovat vaivanneet niin kauan kun me tai esi-isämme olemme kahdella jalalla kävelleet
- jonka silmässä retina on verisuonten
takana eikä edessä
- jonka (kurkunpään) laryngaalinen hermo tekee ylimääräisen ja aivan turhan kierroksen aortan alta niin meillä kuin giraffeillakin (giraffeilla siksi kyseinen hermo on absurdisti peräti 5 metriä pitkä) (ja Brachiosauruksella hulppeat 8-10 metriä pitkä) eli meillä kyseinen hermo on kolme kertaa niin pitkä kuin olisi tarpeen, giraffeilla liki 5 m liian pitkä.
- jonka DNA:ssa niin paljon toimimattomia geenejä ja taipumus mutaatioihin
- jonka polvinivel on huonosti suunniteltu pystykävelyä silmälläpitäen
- joista useat tarvitsevat silmälaseja (30-40% amerikkalaisista ja eurooppalaisista ja 70% aasialaisista)
- jonka likinäköisyys johtuu silmän liiasta pituudesta ja kaukonäköisyys silmän liiasta lyhyydestä
- poskiontelomme viemäröinti viettää ylöspäin eikä alaspäin altistaen poskiontelotulehduksille useammin kuin muilla nisäkkäillä
- jonka selän välilevyt, polvet ja nilkat ovat hyvin alttiita vaurioitumaan
- jonka raajojen mekaniikka on kehno, ja teollisuusrobotteihin ei oteta mallia ihmisen kehosta
- jonka täytyy ravinnosta saada sellaista, mitä muut eläimet pystyvät itse tuottamaan, esim. C-vitamiinia (tämän kyvyttömyyden aihteuttama mutaatio ilmaantui ajalla, jolloin asuimme vyöhykkeellä, jossa oli sitrushedelmiä riittävästi. Täällä Pohjolan perukoilla ei ollut sitrushedelmiä, ja siksi ennen muinoin sairastuimme keripukkiin. Beriberiin sairastumme, koska kehomme ei osaa valmistaa B1-vitamiinia. 50% raskaana olevista naisista ja 40% esikouluikäisistä lapsista ovat aneemisia ja miljoonat kuolevat vuosittain raudanpuutoksen vuoksi, koska kehomme kehno suunnittelu.
- joka hyvässä ruokatilanteessa herkästi lihoo älyttömiin mittoihin, koska kehomme on sopeutunut niukkoihin oloihin villieläimenä, joka eli nälkäkuoleman partaalla, ja ne, jotka pysytyivät varastoimaan energiaa selvisivät hengissä ja siirsivät geeninsä jälkeläisilleen. Nyt sitten ne samat geenit aikaansaavat diabetesta, rasvamaksaa, sv-tauteja ja ties mitä.
- jolla on perinnöllisiä vakavia sairauksia, kuten esim. suomalaiseen tautiperimään liittyvät sairaudet (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_tautiperint%C3%B6#Tautiperint%C3%B6%C3%B6n_kuuluvat_sairaudet)
- jonka naisilla ovulaatiosta ei ole näkyviä merkkejä
- jonka pienokaisilla on niin isot päät, että hädin tuskin mahtuvat syntymään, ja joskus eivät mahdukaan, jolloin sekä äiti että lapsi on vaarassa menehtyä - selvä suunnittelumoka tässäkin.
- jos elämme tarpeeksi vanhoiksi, meillä on 100% todennäköisyys saada syöpä
- jonka tiedonkäsittely on niin biasoitunutta ja vinoutunutta ja heikkoa, että useat meistä kimahtavat mitä eriskummallisimpiin uskontoihin, satuolentoihin, haamuihin, demoneihin ja enkeleihin uskomiseen
Kehno suunnittelija ja toteuttaja sellainen. Jos olisi insinööri, olisi saanut potkut alta aikayksikön. Miksi olemme niin helvetin epätäydellisiä, jos kerran jokin täydellinen olento on meidät luonut - omaksi kuvakseen kaiken lisäksi?
Lisätty pari pientä tarkennusta.
Ehkä siksi, että ihmisen pitänee kehittyä aikojen saatossa Jumalan kaltaiseksi ja sellainen vie aikaa?
Muisto Keijo Kullervo
PS. Ihmisten kersatkin vaativat koko elämän kestävän kehityksen kunnes kuolinvuoteella miettinee jotain tällaista:
"Miksi elin?"
Joku kirjallisuus henkilö sanoi kai jotain tällaista kun kuoli:
"Minä elän."
Muisto Keijo Kullervo
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 27, 2019, 21:04:29
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 24, 2019, 12:00:51
Tuli mieleeni että:
1. Miksi Jumala ei luonut ns. täydellistä maailmaa? Jos kerran maailma ei ole täydellinen, pitänee kehittyä...
2. Miksi pitää kehittyä ja mihin kehittyä?
...
Kehno suunnittelija ja toteuttaja sellainen. Jos olisi insinööri, olisi saanut potkut alta aikayksikön. Miksi olemme niin helvetin epätäydellisiä, jos kerran jokin täydellinen olento on meidät luonut?
Miksi tältä täydelliselta operaattorilta vie kauemmin aikaa korjata virheet kuin tehdä ne?
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 28, 2019, 08:28:18
Ehkä siksi, että ihmisen pitänee kehittyä aikojen saatossa Jumalan kaltaiseksi ja sellainen vie aikaa?
Ai että Jumala niinko loi ensin (hätäpäissään, muutamassa sekunnissa) sutta ja sekundaa, ja sitten toivoo, että
evoluutio korjaisi kaikki Jumalan tekemät lukemattomat virheet ja suunnittelumokat? Ja vasta vuosimiljoonien (tai kymmenien tai satojen tuhansien vuosien kuluessa) kuluessa muovautuisi jotenkin automaagisesti ja teleologisesti täydellinen Ihminen 2.0-versio? Eikö olisi huomattavasti älykkäämpää luoda suoraan se täydellinen versio ihmisestä? Evoluution kun nimittäin tiedetään olevan täysin ei-teleologinen. Ehkä Jumala ei ollutkaan kaikkivoipainen, ei pystynyt siihen? Ehkä Jumalaa ei ole olemassakaan? Ehkä evoluutio on sittenkin muovannut meidät?
Kehittyvätkös mielestäsi myös simpanssit ja bonobot Jumalan kaltaisiksi? Kehittyivätko sukupuuttoon kuolleet Neandertalin ihminen ja Denisovan ihminen Jumalan kaltaiseksi jo elinaikanaan? Ja muut
Homo-suvun sukulaislajimme ja edeltäjämme kuten
Homo Erectus? No ei, ihan samoja tai samankaltaisia mokia niidenkin tai heidänkin suunnittelussaan oli.
---
Sitä paitsi: Jumala loi ihmiset omaksi kuvakseen. Se tarkoittaa, että luodessaan epätäydellisiä olentoja Jumala vahingossa ja pöljyyttään tuli paljastaneeksi, että hän itse on epätäydellinen. Ei raamatussa puhuta mistään evoluutiosta, tai ihmisen kehittymisestä Jumalan kuvaksi - ihminen
luotiin Jumaan kuvaksi Raamatun mukaan. Ja se kuva on kehno, epätäydellinen ja puuttellinen niin kuin suunnittelijansakin - JOS siis Raamattuun on uskominen siinä, että olisimme muka Jumalan kuvaksi luotuja.
Ihminen on parhaimmillaan peilikuva toisesta olennosta.
Myös Jumalan peilikuva.
Kehittyminen on sitä, että kasvaa henkisesti kuin myös kehollisesti oikeisiin saavutettavissa oleviin mittoihinsa.
Tarvitaan toinen ihminen jotta otettaisiin oppia toisten kokemuksista.
Itse olen jo alkanut huomata, että minusta tällaisena ei ole Jumalaksi, mutta kyllä Jumalan kuvaksi kyllä.
Tarvitsen opetusta koko ajan.
Parhain opettajani on ollut nimimerkki Jaska, mutta kyllä Sinäkin sellaiseksi käyt.
"Kysyvä ei tieltä eksy."
Muisto Keijo Kullervo
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 28, 2019, 09:45:01
Itse olen jo alkanut huomata, että minusta tällaisena ei ole Jumalaksi
Muisto Keijo Kullervo
Monet meistä ovat huomanneet tuon jo aikoja. Et vain ole ottanut kommentteja huomioon.
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 28, 2019, 09:45:01
Ihminen on parhaimmillaan peilikuva toisesta olennosta.
Myös Jumalan peilikuva.
Muisto Keijo Kullervo
Peilikuvan ei kaiketi pitäisi vaatia mitään: Mutta voihan sitä siltä kysyä, kun seuraavan kerran katsoo vaikka tukkaa kammatessa( jos on tukkaa) voi silloin kysyä kuvalta miksei sillä ole kampaus suorassa, vaan ihan sekaisin-kuten mallillakin.
Onhan se jumaluus- ehdoton ja vaatimukset luonnon olemisesta ihmisen mielen tasolla (mukaisia) , tuntuvat, eli vaikuttavat jotenkin julkeilta.
Eiköhän maailma ollut täydellisempi ennen kuin ihminen alkoi sitä pilaamaan, ainakin jos ajatellaan maailmaa suppeasti vain maapallona.
Vaikka maailma muuttuu koko ajan, olemme täydellisiä juuri nyt.
Seuraava hetki- tuleva - muuttaa jälleen jotain, mutta juuri nyt olemme täydellisiä.
Vuonna 2033 on maailma erilainen, mutta... niin ovat ihmisetkin juuri silloin erilaisia.
Historian hämärään häviää aina, joka hetki, ihmisiä ja rauha heidän muistolleen.
Nyt on hetki joka On - jatkuvasti läsnä todellisuudessamme.
Muisto Keijo Kullervo
Voi hyvät hyssykät! Ainakin itse koen olevani aika kaukana täydellisestä.
Tai mistäpä minä sen tiedän edes, millainen olisi täydellinen ihminen ja miten se voidaan todeta? Minusta ei juurikaan maksa vaivaa edes pohtia täydellistä ihmistä, sillä se varmaan on kaikkien ulottumattomissa, luulisin. Eiköhän se hiihtäjien sanonta ole kelvollinen elämän ohje "teen parhaani, ja sen sitten näkee, mihin se riittää".
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - toukokuu 28, 2019, 19:18:41
Vaikka maailma muuttuu koko ajan, olemme täydellisiä juuri nyt.
Nyt on hetki joka On - jatkuvasti läsnä todellisuudessamme.
Muisto Keijo Kullervo
"Nykyhetki on eräänlainen harha, joka liittyy tapahtumahorisonttiin. Se on suhteellinen ja eriaikainen eri havaitsijoille, eli sitäkään ei ole ilman tapahtumia olemassa.
Olemisen ja olematta olemisen suhde lienee ajaton, mutta ajalliseksi tullessaan nykyhetken suhteellisuus on fysiikkaa jota voidaan määritellä.
Luoja lienee täydellinen- eihän mitään muuta ole olemassakaan, joten sitä ei varmaan luodun kannata kyseenalaistaa.
Vastaan kysymykseen nro 3.
Haluaisin maailman jossa kaikilla olisi ruokaa, terveydenhoitoa ja turvalliset asuinolot. Luonnon pitäisi myös voida hyvin ja kokonaisuuden pitäisi mennä koko ajan parempaan suuntaan, ei huonompaan. Ei mikään mahdoton tavoite jos väkiluku olisi vaikka vain kaksi miljardia ja väestönkasvu 0.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 29, 2019, 10:32:21
Vastaan kysymykseen nro 3.
Haluaisin maailman jossa kaikilla olisi ruokaa, terveydenhoitoa ja turvalliset asuinolot. Luonnon pitäisi myös voida hyvin ja kokonaisuuden pitäisi mennä koko ajan parempaan suuntaan, ei huonompaan. Ei mikään mahdoton tavoite jos väkiluku olisi vaikka vain kaksi miljardia ja väestönkasvu 0.
Tuon voisi ajatella olevan ihanne, mutta olosuhteethan olisivat silloin hyvät lisääntymiselle, ja jumalan kehotukselle- täyttäkää maa!
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 29, 2019, 10:43:08
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 29, 2019, 10:32:21
Vastaan kysymykseen nro 3.
Haluaisin maailman jossa kaikilla olisi ruokaa, terveydenhoitoa ja turvalliset asuinolot. Luonnon pitäisi myös voida hyvin ja kokonaisuuden pitäisi mennä koko ajan parempaan suuntaan, ei huonompaan. Ei mikään mahdoton tavoite jos väkiluku olisi vaikka vain kaksi miljardia ja väestönkasvu 0.
Tuon voisi ajatella olevan ihanne, mutta olosuhteethan olisivat silloin hyvät lisääntymiselle, ja jumalan kehotukselle- täyttäkää maa!
Jumala voisi antaa uuden päivitetyn määräyksen, esim: Älkää hyvät ihmiset lisääntykö yli 2 miljardin!
Jos ei itse kiireiltään ehdi muutaman tuhannen vuoden välein, niin laittaa jonkun uskottavan profeetan liikkeelle. Ennustevirheitä sattuu kaikille, ei sitä pidä hävetä.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 29, 2019, 11:11:19
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 29, 2019, 10:43:08
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 29, 2019, 10:32:21
Vastaan kysymykseen nro 3.
Haluaisin maailman jossa kaikilla olisi ruokaa, terveydenhoitoa ja turvalliset asuinolot. Luonnon pitäisi myös voida hyvin ja kokonaisuuden pitäisi mennä koko ajan parempaan suuntaan, ei huonompaan. Ei mikään mahdoton tavoite jos väkiluku olisi vaikka vain kaksi miljardia ja väestönkasvu 0.
Tuon voisi ajatella olevan ihanne, mutta olosuhteethan olisivat silloin hyvät lisääntymiselle, ja jumalan kehotukselle- täyttäkää maa!
Jumala voisi antaa uuden päivitetyn määräyksen, esim: Älkää hyvät ihmiset lisääntykö yli 2 miljardin!
Jos ei itse kiireiltään ehdi muutaman tuhannen vuoden välein, niin laittaa jonkun uskottavan profeetan liikkeelle. Ennustevirheitä sattuu kaikille, ei sitä pidä hävetä.
Joo kyllä uudelle profeetalle olisi paikka tarjolla, ainakin tilapäistyöntekijänä luojan armosta, mutta entiset profeetat saattaisivat suuttua kilpailuille markkinoille tulemisesta ja kohdistaa pyhän sotansa väärinuskovaista kohtaan kuten kaikilla vääräuskoisilla on tapana, vain oma usko on oikea.
Luoja on kyllä "luonut" tuon kiiman ja libidon, joten ei hän varmaan kovin pian muuta noita vanhoja tehokkaita menetelmiä maailman täyttymisen suhteen. Jos se nyt vain on niin, että sen maailman pitää tulla täyteet ja sitten sortua- alkaakseen uudelleen, jostakin joidenkin aikaansaamana, jotka jostain herran oikusta ovat selvinneet paistumiselta ja muulta kivalta.
2013 kirjoitettuna:
Olemme vanhoja - vaimoni ja minä...
Kuitenkin, yhteinen aviohistoria tekee meistä ihan oivallisia katsellessamme toisiamme...
Toivon, että tämä alla oleva tarina, jo moneen kertaan varmaan kuultu, saisi edes jonkun huomaamaan, että moraali ja eettiset arvot ovat tärkeimpiä kuin ulkoinen kauneus, vaikka sekin On hyvä asia:
"Eräs historian menestynyt taiteilija halusi maalata 'viimeisen ehtoollisen' ja etsi malleja... Varsinkin Jeesus hahmoa Hän etsi pitkään ja hartaasti... Lopulta löysi kuvankauniin nuorukaisen, kuin Jeesus...
Maalasi ja sai tauluun ko. mallinnuksen aikaiseksi...
Vaikea oli löytää muitakin opetuslapsia, mutta vuosien aikana ne vihdoin löytyivät... Paitsi Juudas... Mistään ei löytynyt 'tarpeeksi' - taiteilijan silmissä - Juudaksen näköistä, mutta vuosien kuluttua löytyi ja maalausta jatkettiin...
Maalaus onnistui yli odotusten...
Kaikki kehuivat - varsinkin Jeesuksen ja Juudaan hahmoa...
Lopulta taiteilija otti Juudasta esittäneen puhutteluun ja tenttasi ja tenttasi ko. henkilöä...
Lopulta sai selville, että Juudasta ja Jeesusta esittävät olivat sama henkilö... Vuodet olivat kolhineet Jeesusta esittänyttä nuorukaista ja siinä se oli...
K.K.
PS. Toivon, että kun kukin vanhenee, vanhettaisiin arvokkaasti, huumorimielellä, eettisesti ja moraalisesti rehdisti suuntautuen kohti etäistä määränpäätä - kohti auringonlaskun siltaa...
"Kauneus on katselijan silmissä."
"Oikein katsottu on hyvin nähty."
^
Tuo taiteilijatarina on tuttu, mahdetaako sitä kertoa muuallakin, kuin Suomessa.
Olettaisin sen olevan pelkää valhetta. Kuka hyvänsä löytää varmaan mallin molempiin rooleihin "pariisin" kaduilta ilman sen kummempaa etsimistä.
Tarinoilla on tapana elää omaa elämäänsä niihin uskovien levittäessä niitä innosta puhkuen.
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 14, 2019, 08:19:26
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 12, 2019, 11:13:41Sotaa voi olla vaikea käyttää rakentavasti, mutta ei se aivan mahdotonta ole. Shaka rakensi 1800-luvun alussa Kaakkois-Afrikkaan sotimalla Zulu-kuningaskunnan. Pienestä alusta kasvoi valtio, joka yhdisti ihmisiä yli heimorajojen ja oli kymmeniä vuosia tarpeeksi voimakas pitämään eurooppalaiset poissa alueeltaan.
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 12, 2019, 21:02:26Jos jäi tuohon, niin sotaan jäätiin silti, ei voi mittää. Huomaatko, että asia on iso, ja merkityksellinen?
Vastaan itse jotain.
Mitä enemmän elämää on eristyneenä saarekkeissa, niin sen enemmän se elämänmuoto menee vuorovaikutuksettomasti, muuhun nähden. Vuorovaikutus voi olla kokonaisvaltaista, esim geneepohjaista, ja eliörakennetta.
Kun eristäytyneemmät elämänmuodot joskus vääjäämättä kohtaavat, suljetulla planeetalla, voi seurauksena olla rankat jälkimainingit. Pohjois-Amerikassa kuoli kansaa paljon sairauksiin, jotka olivat kehittyneet Euroopassa. Samalla tapaa, ihan lähiaikoina kuoli ihmisiä lännessä, Aasian seudulta kehittyneistä elämänmuodoista.
Kun eristykselät kohtaa, niin joskus voi käydä muutakin kuin toispuoleista joukkotuhoa. Joukkotuho voi olla myös molemminpuolista. Jos eristykselä E1 pitää sisällään elämänmuodon EM1, ja eristykselä E2 pitää sisällään elämänmuodon EM2, ja EM1 on tappava E2lle, ja EM2 samaa E1lle, niin se on kaput, koskien sitä ongelmaryhmää, joka ei kestä tärskyä.
Eristymien kohtaamiseen liittyy monenlaista, hyvää ja huonoa, elämän kehittymisen kannalta. Tämä koskee paitsi geneettistä mylläkkää, niin myös muunlaisia kokonaisuuksia, eli ihmisen tapauksessa esim kulttuuria. Jos esim viinakulttuuri viedään Amerikkaan, niin juovat itsensä hengiltä, osa poppoosta, etenkin jos tapana on laittaa muu porukka karsinaan, jossa turvautuminen A-luokan aineisiin on taatumpaa.
Miten paljon kannattaa kasvattaa eroa suhteessa muuhun. Siinä on riskiä sitä mukaa, samoin potentiaalista. Jos potentiaalisuus ei käytännössä merkitse, niin silloin ei eristyisalustoista kuitata kuin riskikomponentit. Tämäkin voi olla hyvä, pitemmän päälle. Se, että tähän nojataan kaikessa, ei ehkä ole fiksua.
Epäfiksuuden voisin perustella nykyeliöillä. Verkostoituvat eliöt ovat väistämättä hengailevampia, ja matkassakulkevampia. Mitä riskejä siihen liittyy, ja mitä tällaisella tehdään, niin ei nyt ajatuksia tästä.
Ihmisellekin kävisi kehnosti, jos pakettina alkaisi olla ristiriidassa osiensa suhteen. Kokonaisuus on viritelmä, mutta siitä ei kannata leikellä mitä vain, milloin vain.
(Rakentumisen dynamiikkaa)
Tuossa on systeemiteoriaa, biologiaa, antropologiaa ja riskianalyysiä. Koskien lähtökohtaasi sotaa, miten väistämättömänä, luonnonvoimaisena ilmiönä näet sen? Syntyykö se vain hankaamalla ja tahallisesti aikaansaatuna? Tuleeko sota ajoittain jos ei yhdestä suunnasta niin toisaalta? Hallitseeko ihminen sitä missä määrin vai onko se samantapainen suurempi voima kuin vaikka rahatalous?
Tuli mieleen, että minkä muun lajin eri yksilöt eroavat toisistaan niin paljon, kuin mitä ihminen voi erota monessa suhteessa, muista ihmisistä. Ihmisten kesken näyttäisi olevan enemmän erilaisuutta, lähtien suoraan kroppatasolta. On lyhenläntää, hongankolistajaa, ladon-oven tuuraajia, jne.
Tiedetäänkö tästä oikeasti jotain? Havainnnot eivät aina suoraan kerro kaikkea.
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 15, 2019, 09:48:52Tuossa on systeemiteoriaa, biologiaa, antropologiaa ja riskianalyysiä. Koskien lähtökohtaasi sotaa, miten väistämättömänä, luonnonvoimaisena ilmiönä näet sen? Syntyykö se vain hankaamalla ja tahallisesti aikaansaatuna? Tuleeko sota ajoittain jos ei yhdestä suunnasta niin toisaalta? Hallitseeko ihminen sitä missä määrin vai onko se samantapainen suurempi voima kuin vaikka rahatalous?
Pidän kysymyksistä, vastaamisesta, ja miettimisestä. Eri juttu, mitä kysymyksiä osaa käsitellä, millä tavoin, ja tyydyttääkö edes itseä.
Paljon kirjoitan metaa, siis kaikkea koskien. Oikeastaan se voi olla tärkeämpää, kuin mitä osataan ajatella, vaikka imago on hyvin kielteinen. Tarkasteleva suhde toimijaan tuntuu tärkeältä, ja sama ajattelussa.
Joskus kyllä kerrotaan, että on se ihminen fiksu, kun peilikuvaansa ymmärtää. Tämän tason kun ylittänyt, on sitten kaikki ok. Eläinasteikolla varmaan. Tällaiset arvostus-sotkujen selvittämiset ovat tärkeitä. Ristiriitaa toisensa perään, mikä vielä ei olisi ongelma, mutta että niihin nojataan, ja niitä jaksetaan hokea. Parempi kertoa, miten tyhmä olen, ja sillä sipuli. Voi petrata siitä, missä on.
Esim ajattelusta voi nähdä niin, että on kuin kävelemistä. Käveleminen ei aina ole hohdokasta, kun tienoot voivat vaihdella. Eri juttu rämpiä risukossa, ja talsia taivasaukiolla. Tai jos reitti on yhtä tyhjänpäiväistä kokemusta kuin näkkileipä, näkkileipätehtaan näkkipisteellä. Ajattelun ei aina tarvitse olla hohdokasta. Ajattelureittejä voi olla monenlaisia. Mitä kulkemisesta saa, ja mitä ei, on silloin kiva kysymys. Voi olla mukana vaikka missä, mutta jos se ei tuo mitään, on kuin zombie, jota talutetaan keskellä elämyksiä.
Soaan, ja tämänkaltaisten ilmiöiden miettimiseen tarvitaan itsemme, ja itsemmekaltaista tarkastelua, ja varmaan täyspäinvastaistakin, jota en itse asiassa osaa muotoillakkaan, joten tuntemukseni itsestä vaikuttaa kehnolta. Voin todeta, että olen poden vastaamiskykyvajeisuutta.
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 15, 2019, 11:10:42
Esim ajattelusta voi nähdä niin, että on kuin kävelemistä. Käveleminen ei aina ole hohdokasta, kun tienoot voivat vaihdella. Eri juttu rämpiä risukossa, ja talsia taivasaukiolla. Tai jos reitti on yhtä tyhjänpäiväistä kokemusta kuin näkkileipä, näkkileipätehtaan näkkipisteellä. Ajattelun ei aina tarvitse olla hohdokasta. Ajattelureittejä voi olla monenlaisia. Mitä kulkemisesta saa, ja mitä ei, on silloin kiva kysymys. Voi olla mukana vaikka missä, mutta jos se ei tuo mitään, on kuin zombie, jota talutetaan keskellä elämyksiä.
Näköalojen ja reitin kuvailu on ansiokasta. Muille on tieto sekin, jos näkyvyys on huono ja ilmasto sumuinen.
Hyvä todistaja kertoo mitä kokee eikä monimutkaista asioita joita ei tunnista. Lapset on kuulemma hyviä puhumaan hätänumeroon. Liika viisaus kannattaa malttaa jättää pois silloin kun sitä on liikaa.
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 15, 2019, 16:15:18Hyvä todistaja kertoo mitä kokee eikä monimutkaista asioita joita ei tunnista.
Eräänlaista harhaankävelyä tuo kertominenkin, nimittäin jos ei osaa palata takaisin, kuikuiluiltaan. Tuntus hyvältä sitoa tilanne takaisinpaluukykyyn.
Takaisinpaluu voi kuulostaa helpolta, mutta paluureitti voi kadota sekunnin osissa. On ykskaks muualla, eikä taatusti aiemmassa, ja jos aiempaan haluaa, on sinne päädyttävä aivan muita siltoja pitkin. Paluutyypeissä eroja, kuten on sykäyksissäkin, tai luisumisprosesseissa.
Kertominen on rakentamista, samoin rakentuu jotain kulkiessa. Vielä erilaisemmaksi rakentamisen tekee, jos se tapahtuu porukassa, jolloin suoremman rakentajan osuus vaihtelee, tai miten siitä nyt kertoisikaan.
Joskus kertoja voi olla toistaja, kuvailija, joka kaiuttaa eräällä tavalla itseensä rakentuneen, jolloin rakentumisvaiheessa ovat hänen jälkeen muut, ja tietysti vähän omalla tavallaan. Kumpikin paikka erilainen, toiseen nähden.
Kun ihminen tipahtaa jostain, mistä hän silloin tipahtaa? Millaisia tippumiset ovat? Mistä ei ehkä oikein tipu koskaan, tai harvoin? Voiko olla sellaista, josta ei voi tippua, joka kulkee aina matkassa, eli jos tipahtaa, tipahtamisessa on tämä "iki-kulkija"?
Aiheeseen osallistujana voisi jatkaa siitä erilaisuudesta, ihmisten kesken. Tietyt piirteet vaihtelevat paljon, eli hajontaa on, ja osa piirteistä on aika samoja, ellei ole erityispoikkeamia. Mitä eläinlajin kannalta tarkoittaa se, että jokin piirre voi vaihdella tosi paljon, saman lajin jäsenillä? Tai mitä voi päätellä, jos jokin piirre ei kovin paljoa vaihtele? Entä sama, jos ajattelee eliölajin koko elämänkaarta. Ehkä näitä on joskus selvitetty.
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 15, 2019, 16:15:18Hyvä todistaja kertoo mitä kokee eikä monimutkaista asioita joita ei tunnista.
Riippuu todistajakertomusten odotuksista. Kun kertoo kokemuksista, niin joissakin yhteyksissä tämä on juuri sitä, mitä ei haluta kuulla. Halutaan faktoja. Kokemukset ovatkin ihmiseen lähemmin sidottuja, ja havainnot ehkä faktanomaisempia, siinä kun kokemus ei niitä vääristä muiden käyttötarkoitukseen sopimattomiksi.
Tuo tipahtaminen on tosiaan hyvä verbi, äskeisessä viestissä. Ihminen voi tipahtaa, mutta samalla on jossain, jota vielä on jäljellä. Ihmistä voi kuvata eräänlaisena vuorena. Touhutessaan, hän on tietyllä tapaa kameleontti, sisäisempää maailmaa ajatellen. Virittynyt vähän omille tasoilleen, tilanteen mukaisesti.
Kun korkemmalla, niin erotuskyky parempi, jolloin voi selostaa paremmin niin, että on tarkasteleva, jolloin muillakin voi olla tarkasteluun on parempia edellytyksiä, riippuen vastaanottajan omasta tarkastelutasosta. Synkata voi, tosin tämä taas viittaa sellaiseen, jossa tarkastelutapa menee kokemusten puolelle, ja tarkastelu alkaa olla kuvauksena huono.
Omassa elämänvaiheessani huomaan, että on kausia, jolloin uppoudun omiin juttuihin, jolloin tarkasteluvalmius muuhun terästäytyy, etäisyyden ansiosta. Silloin voi kirjoittaa helposti ja paljon, tosin etäisyys ei välttämättä kerro liityttävyyttä kerrontaan. Etäisyys on toisaalta hajoittavaa, koska vaikka sidoksia tuskin puuttuu, ne ovat löysempiä.
Kulkeminen vie etäämmäs, korkeammalle. Sitäkin tarvitaan. Kipuamisen voi nähdä hengittämisenäkin. Haukattu taas tulee käyttää, tai seuraa hyperventilaatio.
Mitä etäämmällä elämästä ja kokemuksista on, sen enemmän on tietyllä tapaa auki. Mitä se tarkoittaa, ja miten se tila on elettävä? Kiinnostava kysymys, jota voi olla vaikea esittää, ja etenkin toteuttaa. Kyseessä on seikkailu, vähän toisaalle, ja ohi-fyysisen, vaikka fyysinen seikkailu, ja sisäinen sellainen usein kulkisivatkin käsi-kädessä.
Yleensä seikkalun jälkeen palataan, ja kootaan itseä. Sitten tylsistytään, haetaan jotain elävyyttä, ellei kuole liikkumattomuuden takia. Hengitykseen liitettynä liian pitkä paluuaika tarkoittaisi hapettomuutta.
Oikeastaan saatan puhua höpöjä edellä, tai kuvaus ei oikein täsmää, siten kun se voisi paremmin kuvata seikkailua. Seikkailussa on kyllä irti enemmän aiemmasta, tosin silloin osa aiempaa voi seurata vahvampana, tai se korostuu.
Buddhalaisten om-hokemat mietityttänyt. Yksinäiset erakot voivat joskus höpistä itsekseen. Mummollani oli ihme automaattihokema, jota se toisteli, itse oikein huomaamattaan. Noissa kahdessa voi toteutua jotain samaa. Om-hokemien merkitys avautui mummoni kautta, tosin en ole ihan varma, onko kytköksessä mieltä.
Om-jutun voi nähdä rytmisenä. Siten se on kuin hengittäminen. Elollisilla hengittäminen yleensä kulkee matkassa, jos nyt matkassaolevia kartoittaa, fyysisen osalta. Toki kroppa kulkee mukana, mutta kokemuksellisesti ottaen, tällaisen mainitseminen voi olla osumatonta kerrontaa. Joskushan kerrotaan, että ne gurut voivat levitoida. Kokemuksellisesti levitointi on vähän kropatonta. Silloin tosiaan leijaillaan, ja kokemuksena se olisikin osuvampaa. Flow menee minusta vähän tähän suuntaan, ja kaikki kontrolloimattomuus varmaan myös.
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 15, 2019, 18:36:48
Om-jutun voi nähdä rytmisenä. Siten se on kuin hengittäminen. Elollisilla hengittäminen yleensä kulkee matkassa, jos nyt matkassaolevia kartoittaa, fyysisen osalta. Toki kroppa kulkee mukana, mutta kokemuksellisesti ottaen, tällaisen mainitseminen voi olla osumatonta kerrontaa. Joskushan kerrotaan, että ne gurut voivat levitoida. Kokemuksellisesti levitointi on vähän kropatonta. Silloin tosiaan leijaillaan, ja kokemuksena se olisikin osuvampaa. Flow menee minusta vähän tähän suuntaan, ja kaikki kontrolloimattomuus varmaan myös.
Buddhalaisuudessa itse havaitsen samaa päämäärättömyyttä. Ollaan vaan niin buddhisteja ja mietiskellään, yhteiskunta siinä sivussa kehittyy. Mutta eikö tuo tarkoita, että buddhalainen idea on pysytellä siinä missä ollaan, ei osata kehittyä tai luoda uutta?
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 20, 2019, 00:12:35Buddhalaisuudessa itse havaitsen samaa päämäärättömyyttä. Ollaan vaan niin buddhisteja ja mietiskellään, yhteiskunta siinä sivussa kehittyy. Mutta eikö tuo tarkoita, että buddhalainen idea on pysytellä siinä missä ollaan, ei osata kehittyä tai luoda uutta?
Voi olla asiaa, tosin ei ilmene suorasti ottaen. Kun on asialla, on edes jossain, muuten ei missään.
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 20, 2019, 00:12:35
Buddhalaisuudessa itse havaitsen samaa päämäärättömyyttä. Ollaan vaan niin buddhisteja ja mietiskellään, yhteiskunta siinä sivussa kehittyy. Mutta eikö tuo tarkoita, että buddhalainen idea on pysytellä siinä missä ollaan, ei osata kehittyä tai luoda uutta?
Tuokin viestisi osoittaa täydellistä tietämättömyyttäsi asioista, joista kirjoitat. En lähtisi kirjoittamaan buddhalaisuudesta mitään, jos käsitykset siitä perustuisivat harhaan osuviin arvailuihin. Buddhalaisuuden ehkäpä tärkein prinsiippi on kehittyä kärsimyksestä vapautumisen kautta kohti valaistumista. Buddhalainen keskittyy täysin ainoastaan itseensä, eikä ole kiinnostunut maailman kehittymisestä täydellisksi. Mahtaako valaistunut sitten, kun itse on saavuttanut päämääränsä, ryhtyä puuhastelemaan maailman kehittymisen parissa?
Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 21, 2019, 09:40:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 20, 2019, 00:12:35
Buddhalaisuudessa itse havaitsen samaa päämäärättömyyttä. Ollaan vaan niin buddhisteja ja mietiskellään, yhteiskunta siinä sivussa kehittyy. Mutta eikö tuo tarkoita, että buddhalainen idea on pysytellä siinä missä ollaan, ei osata kehittyä tai luoda uutta?
Tuokin viestisi osoittaa täydellistä tietämättömyyttäsi asioista, joista kirjoitat. En lähtisi kirjoittamaan buddhalaisuudesta mitään, jos käsitykset siitä perustuisivat harhaan osuviin arvailuihin. Buddhalaisuuden ehkäpä tärkein prinsiippi on kehittyä kärsimyksestä vapautumisen kautta kohti valaistumista. Buddhalainen keskittyy täysin ainoastaan itseensä, eikä ole kiinnostunut maailman kehittymisestä täydellisksi. Mahtaako valaistunut sitten, kun itse on saavuttanut päämääränsä, ryhtyä puuhastelemaan maailman kehittymisen parissa?
Mutta itseensähän Toopekin keskittyy! Hän keskittyy jatkuvasti tarkkailemaan sitä, kuka milläkin tapaa on hänen kanssaan samanlainen ja kuka erilainen. Hyvin suurta itseensä keskittymistähän tuo vaatii, vaikkakin se oman navan tarkastelu tehdään ikäänkuin peilin kautta.
Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 21, 2019, 09:40:06Buddhalaisuuden ehkäpä tärkein prinsiippi on kehittyä kärsimyksestä vapautumisen kautta kohti valaistumista. Buddhalainen keskittyy täysin ainoastaan itseensä, eikä ole kiinnostunut maailman kehittymisestä täydellisksi. Mahtaako valaistunut sitten, kun itse on saavuttanut päämääränsä, ryhtyä puuhastelemaan maailman kehittymisen parissa?
Ehkä mm buddhalaisuutta, sen oleellisista piirteistä huolimatta, arvioidaan siten, kuin se näkyy vasten esim länsimaisuutta. Osa buddhalaisuudestahan voi lisäksi olla rappioitunutta, jolloin arvioinnit kohdistuu olkiukkoihin.
Aika vaikea kokea täydellisyyttä, ellei ole sinut sen kanssa, mihin on sidoksissa väistämättä. Jos sitten on sidoksissa, ja vieläpä sinut, niin ehkä se valaistuminen on ensinnäkin vaikeaa, mutta myös työlästä. Voi lisäksi syntyä muuten kuin puritaanisin periaattein, kuten Hibiksen ajatus menee.
Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 21, 2019, 09:59:15
Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 21, 2019, 09:40:06Buddhalaisuuden ehkäpä tärkein prinsiippi on kehittyä kärsimyksestä vapautumisen kautta kohti valaistumista. Buddhalainen keskittyy täysin ainoastaan itseensä, eikä ole kiinnostunut maailman kehittymisestä täydellisksi. Mahtaako valaistunut sitten, kun itse on saavuttanut päämääränsä, ryhtyä puuhastelemaan maailman kehittymisen parissa?
Ehkä mm buddhalaisuutta, sen oleellisista piirteistä huolimatta, arvioidaan siten, kuin se näkyy vasten esim länsimaisuutta. Osa buddhalaisuudestahan voi lisäksi olla rappioitunutta, jolloin arvioinnit kohdistuu olkiukkoihin.
Aika vaikea kokea täydellisyyttä, ellei ole sinut sen kanssa, mihin on sidoksissa väistämättä. Jos sitten on sidoksissa, ja vieläpä sinut, niin ehkä se valaistuminen on ensinnäkin vaikeaa, mutta myös työlästä. Voi lisäksi syntyä muuten kuin puritaanisin periaattein, kuten Hibiksen ajatus menee.
Kuinkas se minun ajatukseni oikein menee? Esimerkiksi maailman kehityksestä. Buddhalaisten ajatukset ovat enimmäkseen buddhalaisia ajatuksia, vaikka eri suuntausten buddhalaiset poikkeavat joissakin asioissa aika tavalla toisistaan. Täälläkin on Toopen lisäksi eräs etevä ajattelija, jolla on hyvin omintakeinen ajatus buddhalaisuudesta ja sen prinsiipeistä.
Jos palataan hieman lähemmäksi ketjun aihetta, niin suosittelen maailman kehittymisestä kertovaa Gregg Bradenin kirjaa Fraktaaliaika.
Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 21, 2019, 10:14:18Täälläkin on Toopen lisäksi eräs etevä ajattelija, jolla on hyvin omintakeinen ajatus buddhalaisuudesta ja sen prinsiipeistä.
Agendoiminen on syytä nostaa esiin, kun sitä epäilee.
Kuka tahansa voi tietysti päätyä agendoimaan. Osa näistä agendoinneista voi olla tosin hyvää, vaikka viimeisen päälle ottaen, tyyliä ehkä vaihdettava. Sellainen seikka, johon en osaa vastata, tältä istumalta.
Joo, buddhalaisuushan kehittää yhteiskuntia ihan kympillä...
Juutalaiset luovat tiedettä ja kulttuuria saman verran vasemmalla saappaallaan.
No, rumemmin sanottu mitä tarkoitin. Buddhalaisuus on siitä hyvä yhteiskunnallinen/uskonnollinen malli, ettei ole islaminikaltainen hyökkäävä tyyli. Siksi toki islam vetikin heitä turpiin aikoinaan ja vieläkin. Buddhismi on passiivinen näkemys, siksi ongelmallinen, koska ihminen ei läheskään aina ole passiivinen. En ole silti kovin positiivinen buddmismia kohtaan, koska koen sen jonkinlaiseksi ääri-konservatismiksi, ajatusmalliksi, jossa mikään ei saa kehittyä. Länsimainen konservatiivi itsekin olen, mutta se on paljon lievempi versio ajatuksesta, eikä estä kehitystä, haluaa vain hallittua kehitystä.
Uskonnot muokkaavat yhteiskuntia, hyvässä ja pahassa. Sanon, että buddhismi luo hyvää yhteiskuntamallia, muttei kehittyvää sellaista. Siksi jää jalkoihin.
Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 21, 2019, 09:40:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 20, 2019, 00:12:35
Buddhalaisuudessa itse havaitsen samaa päämäärättömyyttä. Ollaan vaan niin buddhisteja ja mietiskellään, yhteiskunta siinä sivussa kehittyy. Mutta eikö tuo tarkoita, että buddhalainen idea on pysytellä siinä missä ollaan, ei osata kehittyä tai luoda uutta?
Tuokin viestisi osoittaa täydellistä tietämättömyyttäsi asioista, joista kirjoitat. En lähtisi kirjoittamaan buddhalaisuudesta mitään, jos käsitykset siitä perustuisivat harhaan osuviin arvailuihin. Buddhalaisuuden ehkäpä tärkein prinsiippi on kehittyä kärsimyksestä vapautumisen kautta kohti valaistumista. Buddhalainen keskittyy täysin ainoastaan itseensä, eikä ole kiinnostunut maailman kehittymisestä täydellisksi. Mahtaako valaistunut sitten, kun itse on saavuttanut päämääränsä, ryhtyä puuhastelemaan maailman kehittymisen parissa?
Osoittaako näkemykseni minun tietämättömyyttäni, vai buddhalaisuuden päämääräämättömyyttä ja tulevaisuudennäkemyksen puutetta?
Onko joku nyt buddhismin kautta niin valaistunut, että kelpaisi esim. YYKoon pääsihteeriksi?
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 22, 2019, 00:51:17
Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 21, 2019, 09:40:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 20, 2019, 00:12:35
Buddhalaisuudessa itse havaitsen samaa päämäärättömyyttä. Ollaan vaan niin buddhisteja ja mietiskellään, yhteiskunta siinä sivussa kehittyy. Mutta eikö tuo tarkoita, että buddhalainen idea on pysytellä siinä missä ollaan, ei osata kehittyä tai luoda uutta?
Tuokin viestisi osoittaa täydellistä tietämättömyyttäsi asioista, joista kirjoitat. En lähtisi kirjoittamaan buddhalaisuudesta mitään, jos käsitykset siitä perustuisivat harhaan osuviin arvailuihin. Buddhalaisuuden ehkäpä tärkein prinsiippi on kehittyä kärsimyksestä vapautumisen kautta kohti valaistumista. Buddhalainen keskittyy täysin ainoastaan itseensä, eikä ole kiinnostunut maailman kehittymisestä täydellisksi. Mahtaako valaistunut sitten, kun itse on saavuttanut päämääränsä, ryhtyä puuhastelemaan maailman kehittymisen parissa?
Osoittaako näkemykseni minun tietämättömyyttäni, vai buddhalaisuuden päämääräämättömyyttä ja tulevaisuudennäkemyksen puutetta?
Onko joku nyt buddhismin kautta niin valaistunut, että kelpaisi esim. YYKoon pääsihteeriksi?
On toki näppärää moittia buddhalaisuutta siitä, että se ei ole valinnut täsmälleen samaa ideologiaa kuin mihin itse uskoo, ja sitten nähdä siinä "puute", koska se tosiaankaan ei keskity täsmälleen sellaiseen toimintaan, joka on ihan muiden ideologioiden fokuksessa. Tosin tällaisen kritiikin osuvuus on samaa luokkaa kuin moittia autoja huonoiksi, koska niillä on mahdotonta veneillä.
Itse pidän erinomaisena uskonnon piirteenä sitä, jos se pitää tärkeämpänä vaikuttamista ihmiseen kuin yhteiskuntaan. Buddhalaisuudestakin kaikessa pasifistisuudessaan löytyy ne vinksahtaneet terrorismiinkin taipuvat muodot, kun se valjastetaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineeksi. Sama ilmiö koskee muita uskontoja.
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 22, 2019, 00:51:17
Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 21, 2019, 09:40:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 20, 2019, 00:12:35
Buddhalaisuudessa itse havaitsen samaa päämäärättömyyttä. Ollaan vaan niin buddhisteja ja mietiskellään, yhteiskunta siinä sivussa kehittyy. Mutta eikö tuo tarkoita, että buddhalainen idea on pysytellä siinä missä ollaan, ei osata kehittyä tai luoda uutta?
Tuokin viestisi osoittaa täydellistä tietämättömyyttäsi asioista, joista kirjoitat. En lähtisi kirjoittamaan buddhalaisuudesta mitään, jos käsitykset siitä perustuisivat harhaan osuviin arvailuihin. Buddhalaisuuden ehkäpä tärkein prinsiippi on kehittyä kärsimyksestä vapautumisen kautta kohti valaistumista. Buddhalainen keskittyy täysin ainoastaan itseensä, eikä ole kiinnostunut maailman kehittymisestä täydellisksi. Mahtaako valaistunut sitten, kun itse on saavuttanut päämääränsä, ryhtyä puuhastelemaan maailman kehittymisen parissa?
Osoittaako näkemykseni minun tietämättömyyttäni, vai buddhalaisuuden päämääräämättömyyttä ja tulevaisuudennäkemyksen puutetta?
Onko joku nyt buddhismin kautta niin valaistunut, että kelpaisi esim. YYKoon pääsihteeriksi?
Buddhalaisilla, niillä jotka sitä tosissaan harjoittavat tapabuddhalaisuuden sijaan, on erittäin selkeä päämäärä ja tulevaisuudennäkymiä. Se ei kuitenkaan ole pyrkiä YK:n pääsihteeriksi.
U Thant oli käsittääkseni buddhalainen ja YK:n pääsihteeri monta vuotta.
Oliko hän siis buddhalaisen käsityksen mukaan syntisäkki tai kelvoton ihminen?
Maailma on kaukana täydellisestä. Esimerkiksi Palestiinan valtion olemassaolon tunnustamisen raskaina kiviriippoina ovat USA ja Israel. Israelin valtio perustettiin palestiinalaisten maille ja näyttää siltä, että koko Palestiina yritetään hukuttaa hiekka-aavikolle, vaikka Palestiinan itsenäisyyden on tunnustanut 137 maata. Suomi ei luonnollisestikaan kuulu tuohon joukkoon.
Israelin pöyristyttävä ihmisoikeuksien vastainen politiikka ei ihmeemmin herätä huomiota maailmalla, mutta jos arabipojat heittelevät israelilaisia kivillä, koko maailma saa tietää siitä. Kun palestiinalaiset vastaavat Israelin provokaatioihin nallipyssyn veroisilla kranaatinheittimillä, Israel löylyttää Palestiinaa isän kädestä modernin USA:n asearsenaalin ylivoimalla. Mahtoiko holocaust olla palestiinalaisten syytä?
Länsimaiden "riippumaton" media käyttää sananvapauttaan sumeilematta lytätäkseen palestiinalaisten oikeudet ja manipuloidakseen muun maailman palestiinalaisten vastaiseen rintamaan. Jotkut Kantapaikan jäsenet linkkaavat tänne ahkerasti lähinnä USA:n mediasta lainaamaansa propagandaa. Maailmaa voisi katsoa vaikkapa intialaisten silmin: https://timesofindia.indiatimes.com/world/middle-east/israel-prepares-to-demolish-homes-on-jerusalem-outskirts-stoking-palestinian-fears/articleshow/70323902.cms.
Täydellinen maailma on utopistinen uni, eikä se toteudu koskaan ainakaan näillä näkymin. Nykyinen maailma on länsimaiden ulkopuolelta katsoen lähinnä sairas kaoottinen aikapommi. Toivottavasti kukaan ei tuota pommia laukaise tai se ei laukea itsekseen. Epäoikeudenmukaisuus ja vahvemman ylivalta jylläävät. Luontoakin ollaan tuhoamassa sellaista vauhtia, että voin kuvitella, että sadan vuoden kuluttua siitä ei ole mitään jäljellä. En tiedä, onko herätyskello mennyt epäkuntoon ja auttaisiko mahdollinen kellon korjaaminen herättämään ihmiskunnan.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 22, 2019, 10:48:06
U Thant oli käsittääkseni buddhalainen ja YK:n pääsihteeri monta vuotta.
Oliko hän siis buddhalaisen käsityksen mukaan syntisäkki tai kelvoton ihminen?
Se onko YK:n pääsihteeri vai riksakuski ei ole millään tavalla oleellista valaistumuspyrkimyksen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 22, 2019, 10:48:06
U Thant oli käsittääkseni buddhalainen ja YK:n pääsihteeri monta vuotta.
Oliko hän siis buddhalaisen käsityksen mukaan syntisäkki tai kelvoton ihminen?
Tuskinpa kumpaakaan. Mutta YK:n pääsihteeriys ei varmaankaan ollut se elämän päämäärä, johon hän buddhalaisuutensa ansiosta tähtäsi (ja pääsikin). Oma mielikuvan kristillisyydestäkään ei oikein ohjaa pitämään YK:n pääsihteeriyttä elämän päämääränä, vaikka kai kristinuskoisiakin pääsihteereitä on ollut. Ennemminkin nämä ammatilliset tavoitteet ovat erillisiä mahdollisista uskonnosta kumpuavista päämääristä. Se nyt kuitenkin voidaan todeta, että mitä ilmeisimmin buddhalaisuus ei ole este päästä YK:n pääsihteeriksi - kuten ei kristinuskoisuuskaan. Tai toisin päin asian asettaen: kristinusko tai buddhalaisuus ei takaa (edes auta) päätymistä YK:n pääsihteeriksi. Niin harvat minkään uskontokunnan jäsenet siihen hommaan päätyvät, ettei minkään uskonnon voi katsoa tuottavan edes minkäänlaista todennäköisyyttä tällaisessa päämäärässä onnistumiseksi.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 23, 2019, 16:13:35
Se nyt kuitenkin voidaan todeta, että mitä ilmeisimmin buddhalaisuus ei ole este päästä YK:n pääsihteeriksi - kuten ei kristinuskoisuuskaan. Tai toisin päin asian asettaen: kristinusko tai buddhalaisuus ei takaa (edes auta) päätymistä YK:n pääsihteeriksi. Niin harvat minkään uskontokunnan jäsenet siihen hommaan päätyvät, ettei minkään uskonnon voi katsoa tuottavan edes minkäänlaista todennäköisyyttä tällaisessa päämäärässä onnistumiseksi.
Aivan. Hämmästyttävästi Kurt Waldheim (pääsihteerinä 1972 – 1981) oli aiemmin ollut SA (https://de.wikipedia.org/wiki/Sturmabteilung):n jäsen.
Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 22, 2019, 11:28:08
Maailma on kaukana täydellisestä. Esimerkiksi Palestiinan valtion olemassaolon tunnustamisen raskaina kiviriippoina ovat USA ja Israel. Israelin valtio perustettiin palestiinalaisten maille ja näyttää siltä, että koko Palestiina yritetään hukuttaa hiekka-aavikolle, vaikka Palestiinan itsenäisyyden on tunnustanut 137 maata. Suomi ei luonnollisestikaan kuulu tuohon joukkoon...
Ehkä arabimuslimien omat toimet vaikuttivat paljolti kehitykseen, iipothan eivät ole syyllisiä siksi, että voittivat sodat, joiden tarkoitus oli pyyhkiä juutalaiset mereen. Arabit tarvitsevat toki maata, heillähän on aluetta vain Atlantilta Iranin rajoille... ::)
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 22, 2019, 10:48:06
U Thant oli käsittääkseni buddhalainen ja YK:n pääsihteeri monta vuotta.
Oliko hän siis buddhalaisen käsityksen mukaan syntisäkki tai kelvoton ihminen?
Ilmeisen kelvoton ihmisenä ja syntisäkiksikin epäkelpo.
Valaistunut ihminen ei toki pyri maailman valoksi, edes yykoon kautta, mutta valaistuneeksikin pyrkiminen on epäkelpoa syntisyyttä.
Näin minä sen näin...
Kummassa ovat myönteiset ajatukset kanssa olijasta sydämessä vai korvien välisessä tilassa - ehkä molemmissa jos sydämellä tarkoitetaan ihmissielua ei fyysistä elintä?
Muisto Keijo Kullervo
^
Myönteiset, tai kielteiset ajatukset ovat sama asia. Oppimisessa tarvitaan molempia. Ei kyllä tarvita kielteisiä, tai myönteisiä asenteita.
Sijaintipaikkaakaan ei kannata etsiä, muistin toiminta löytynee siitä ihmisen kokonaisvaltaisesta ajattelumekanismista, jota hän jostain kumman syystä pitää jotenkin erillisenä.
Sielua tuskin kannattaa etsiä, ei sitä ole kukaan löytänyt tähänkään mennessä.
Jos haluaa voihan sitä "uskoa" sielun olevan maa ja taivas- unversumi,, eikä siinä varmaan silloin sen vääremmässä ole, kuin jumala nimeen uskoessaan.