Tuoreimmat viestit1
Henkisyys / Vs: Itämaiset uskonnot (buddhalaisuus, hindulaisuus jne.)
« Uusin viesti kirjoittanut Karikko tänään kello 10:49:34 »Kuten olen yrittänyt jankuttaa, mielestäni tiede sopii ihmisryhmien välille koko lajia yhdistäväksi tekijäksi. Eivät uskonnot. Mutta mikrotasolla eli yksittäisen ihmisen kohdalla tiede ei välttämättä riitä yhtään sen enempää kuin riittää 50 cm kuminauha housunreunaan silloin kun housuja käyttävän ympärysmitta on 100 cm. Joustaa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi pitkälle.
Nyt kun tiede ei toistaiseksi meille muuta kerro kuin että kuolema on piste, niin millä tavalla sen pitäisi tyydyttää yksittäistä ihmistä henkisellä tasolla? Tyydyttää varmaan joitakuita, mutta ei se nyt niin mene että one size fits for all.
En näe mitään eroa siinä että onko päättäjänä pappi, imaami, keisari, tiedepeikko tai mikä tai kuka hyvänsä, jos pyrkimyksenä on päästä päättämään muidenkin puolesta miten näiden tulee ajatella. Itseasiassa epäilen että tiedekin hyötyy erilaisuudesta. Jos me kaikki olisimme yhtä ja samaa, ihan sama vaikka olisimme kastematoja.
No sen "henkinen taso tarkoittaa tunnetta ja tunteellahan ihminen viimekädessä ja aina muutenkin tekee valintojaan.
Tässä elämäss tunne voi auttaa, jopa silloin, kun sen itsekin ymmärtää perustuvan toiveisiin.
Tunnetiloissahan ihminen tuntee elävänsä ja olevansa olemassa.
Liiaksi ei silti kannata itseään pettää ja takertua suuriin lupauksiin.
Jos tilanne olisi esim. tämmöinen äärimmäinen että perheen lapsi on raiskattu ja kuristettu hengiltä, niin ehken ensimmäisinä menisi vanhemmilleen sanomaan että saattehan te pettää itseänne ja takertua toiveisiin, mutta loppu mikä loppu ja siellä se nyt sitten teidän lapsenne raato mätänee haudassa, get over it.
Ihminen on siitä jännä eläin ettei oikein jaksa elämää ilman merkitystä, tarkoitusta, hyvitystä ja jonkinlaista onnellisehkoa lopputulemaa.
Onpas sinulla luova mielikuvitus, kun tuollaisen esimerkin poimit "sielusi syvyydestä.
Puhuin siis siitä, että henkisyys tarkoittaa tunne-elämyksiä..
Minulle henkisyyteen liittyy tiukasti oikeudenmukaisuus. Se se vasta kamalalta tuntuu että mitä tahansa pahaa voi tehdä, eikä siitä seuraa yhtikäs mitään. Helvetti tai katoaminen ovat mielestäni huonoja seuraamuksia. Parempi on se, että tekijä joutuu itse kärsimään siitä minkä on toisille tehnyt. Ei enempää, ei vähempää.
Tunne-elämys se on sekin että oikeus toteutuu. Se ei toteudu, jos voi syöksyä Jeesuksen helmojen alle, näyttääkseen sieltä pitkää nenää. Eikä toteudu, jos kuolema on loppu.
No mikäs siinä "henkisyys" on siis sinulle käyttökelpoinen sana ja ilmaus.
Puhun kuitenkin enemmän itsetuntemuksesta ja siitä mitä asioilla useimmiten tarkoitetaan sanojakin käytettäessä.
Mainitsemillasi asioilla ei useinkaan tarkoiteta sitä jumalallista henkisyystavoitetta jota ihmiset uskoltaan edellyttävät.
Oikeudenmukaisuus on toki tarpeellinen hyve, jota ihmiset vaativat useimmiten enemmän toisiltaan, kuin itseltään.
