kantapaikka.net

Yleiset => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Aasilaulu - huhtikuu 11, 2019, 12:04:45

Otsikko: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Aasilaulu - huhtikuu 11, 2019, 12:04:45
Mikä teidän mielestänne olisi paras termi sille, kun lentomatkan lähtöselvitys tehdään verkossa?  Minkä näkisitte mieluiten, jos termi toistuu usein, ja mikä tuntuu "mukavimmalta"? Onko joku vaihtoehto, joka tuntuu huonolta?
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: a4 - huhtikuu 11, 2019, 14:32:21
Elmastomuutos.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Aasilaulu - huhtikuu 11, 2019, 19:23:43
^ :D
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Renttu - huhtikuu 11, 2019, 19:51:29
"e-lähtöselvitys", kuten on yleistynyt "e-lasku" verkko -ja mobiilimaksuista?
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 11, 2019, 20:07:01
Onko jotenkin oleellista kertoa sanassa lähtöselvityksen tekotapa, eli miksi se ei voisi olla vain lähtöselvitys?

Tuli vaan mieleen hiljattain käyty keskustelu, kun tyttäreni oli lähdössä matkalla alkuillasta ja chättäilimme aamusella.

- Nonnii, nyt on lähtöselvitys tehty!
- Nyt jo? Mihin aikaan se lento sitten on?
- Tein lähtöselvityksen netissä, lento lähtee klo hh:mi

Se, että erehdyin ajattelemaan hänen olevan jo kentällä, oli pikku juttu, joka tuli tuossa oikaistuksi helposti.


Juuri tänään huomasin, että ei ole verottajallakaan enää "veroilmoitus verkossa" -palvelua, kuten on useampana aikaisempana vuonna ollut. Nyt veroilmoitukseen ilmoitetaan muutokset, Kukin voi valita itselleen sopivan tavan ilmoittaa joko paperilal tai verkossa. Toiminnolla sinällään ei ole mitään eroa. Ei ainakaan sellaista, joka pitäisi toiminnon nimessä näkyä erikseen.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Renttu - huhtikuu 11, 2019, 20:09:28
Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 11, 2019, 20:07:01
Onko jotenkin oleellista kertoa sanassa lähtöselvityksen tekotapa, eli miksi se ei voisi olla vain lähtöselvitys?

Tuli vaan mieleen hiljattain käyty keskustelu, kun tyttäreni oli lähdössä matkalla alkuillasta ja chättäilimme aamusella.

- Nonnii, nyt on lähtöselvitys tehty!
- Nyt jo? Mihin aikaan se lento sitten on?
- Tein lähtöselvityksen netissä, lento lähtee klo hh:mi

Se, että erehdyin ajattelemaan hänen olevan jo kentällä, oli pikku juttu, joka tuli tuossa oikaistuksi helposti.


Juuri tänään huomasin, että ei ole verottajallakaan enää "veroilmoitus verkossa" -palvelua, kuten on useampana aikaisempana vuonna ollut. Nyt veroilmoitukseen ilmoitetaan muutokset, Kukin voi valita itselleen sopivan tavan ilmoittaa joko paperilal tai verkossa. Toiminnolla sinällään ei ole mitään eroa. Ei ainakaan sellaista, joka pitäisi toiminnon nimessä näkyä erikseen.
Vastasit tavallaan omaan kysymykseesi, sillä edelleen on kuitenkin tilanteita, joissa lähtöselvityksen tekotavan esiintuomisella on merkitystä. Jahka digitalisaatio vain etenee riittävästi, erottelu menettänee merkityksensä.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Aasilaulu - huhtikuu 11, 2019, 21:02:32
Lainaus käyttäjältä: Renttu - huhtikuu 11, 2019, 19:51:29
"e-lähtöselvitys", kuten on yleistynyt "e-lasku" verkko -ja mobiilimaksuista?

Periaatteessa varsin hyvä idea, mutta tässä on kyseessä webbisivuun liittyvä termivalinta, ja kun en tee itse hakukoneoptimointia, tekisi mieli käyttää sellaista termiä, joka myös valmiiksi osuu aika hyvin tehtäviin hakuihin. Jotkut firmat ovat näemmä jo huomioineet senkin mahdollisuuden, että joku hakee juuri tuolla merkkijonolla. Mutta aika marginaalissa se varmaan on noin muuten.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 11, 2019, 21:15:33
Näitä näköjään ainakin käytetään: lähtöselvitys netissä, lähtöselvitys verkossa, lähtöselvitys internetissä, lähtöselvitys ennakkoon. Tuo ensimmäinen ehkä yleisin.

Näistä ehkä yleisintä eli Lähtöselvitys netissä ei ollut valintojen joukossa, muuten olisin äänestänyt sitä. Kakkosvaihtoehto olisi Lähtöselvitys verkossa.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: a4 - huhtikuu 11, 2019, 23:50:07
Ei paras mutta hakemalla haetuin ehdotus: Lokkaus
online check-in kääntyy Google Translatella suomeksi muotoon online-sisäänkirjautuminen,
ja sisäänkirjautuminen kääntyy englanniksi muotoon login, josta online-alku pudotetaan turhana pois.
Rallisuomeksi siis kyseessä on lokkaus.
Nettisavoksi Loekkaus. Kirjakielelle loukkaus. Perussuomeksi loikkaus.
https://urbaanisanakirja.com/word/lokata/  :o
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Renttu - huhtikuu 12, 2019, 10:04:25
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - huhtikuu 11, 2019, 21:02:32
Periaatteessa varsin hyvä idea, mutta tässä on kyseessä webbisivuun liittyvä termivalinta, ja kun en tee itse hakukoneoptimointia, tekisi mieli käyttää sellaista termiä, joka myös valmiiksi osuu aika hyvin tehtäviin hakuihin. Jotkut firmat ovat näemmä jo huomioineet senkin mahdollisuuden, että joku hakee juuri tuolla merkkijonolla. Mutta aika marginaalissa se varmaan on noin muuten.
Ahaa, no sitten ehdottamaani ei kannata käyttää. Ihminen on laiska ja tyhmä otus, eli simppelein ja lyhyin lienee paras. Itse suosisin "verkossa" sanaa, en "internetissä" ihan vain silläkin, että ensin mainittu on selkosuomea ja sanana lyhyempi. Mutta hakukone kyllä kannattaisi optimoida siten, että kirjoittipa pelkästään sanat "lähtöselvitys" tai "check in" (ilman väliviivaa tai väliviivalla), haluttu kohta löytyisi heti.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 12, 2019, 11:51:14
Poikkeuksellisesti äänestin:-) Näistä äänestin lähtöselvitys verkossa. Se on minusta yksinkertaisin ja kertoo olennaisen. Internet herättää minussa jostakin syystä ihan eri ajatuksia, ilman mitään järjellistä syytä.

Oma ehdotukseni kuitenkin on: lähtöselvitys verkkopalvelussa, joka kohdentaisi ehkä lähtöselvitystä palveluksi juuri tällä verkkosivulla. Eikä kai koskaan haittaa mainostaa sivujen toimintoja palveluiksi ;D

T: Xante
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Aasilaulu - huhtikuu 12, 2019, 13:15:27
^ ^ Ihan hyvää palautetta kaikilta, kiitos.

Finnair käyttää termiä "Internetlähtöselvitys". Muualla se on yleisimmin joko "verkkolähtöselvitys" tai "lähtöselvitys verkossa".

Tavallaan kiinnostaisi sekin, miksi Finnairilla on koettu, että nimenomaan Internetlähtöselvitys on näistä jollain tapaa selkeämpi tai parempi. Sielläkin on tästä aika pitkä kokemus, ja voi olla, etteivät he aivan tyhjän takia tuohon ratkaisuun päätyneet.

Veikkaan että jos matkustajien IT-taidot ovat ihan laidasta laitaan, löytyy joku joka ihmettelee, missä verkossa nyt pitäisi olla ja mihin se sanana liittyy. Tai sitten "verkossa" muka jotenkin assosioituu world wide webiin ja Internet taas mihin tahansa tiettyä protokollaa käyttävään tietoliikenneverkkoon. Vaikka eihän sanoilla tietysti ihan faktisesti tällaista eroa ole.

Hakukoneopitmointi ei muuten tarkoita mitään hakukoneeseen tehtäviä muutoksia vaan sitä, että verkkosivujen näkyvää ja näkymättömiin jäävää sisältöä rakennetaan niin, että näkyvyys hakutuloksissa paranee. Tästä nyt ei liene ollut epäselvyyttä, tuli vain mieleen.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: kertsi - huhtikuu 12, 2019, 13:32:41
Finnair käyttää myös "Lähtöselvitys ennakkoon"-sanamuotoa, mutta se tarkoittaa silloin myös matkapuhelimella tehtävää lähtöselvitystä
https://www.finnair.com/fi/fi/information-services/check-in/text-message-check-in (https://www.finnair.com/fi/fi/information-services/check-in/text-message-check-in)

Omaan kielikorvaani verkkolähtöselvitys ja internetlähtöselvitys kuulostavat kököiltä ja epäselvemmiltä kuin lähtöselvitys verkossa (tai netissä tai internetissä). Veikkaisinpa, että käytettävyystestit osoittaisivat tämän, ja muutenkinhan tuontapaiset sovellukset pitäisikin testata myös käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen näkökulmasta.

Mikäänhän ei tietty estä kaikkien mahdollisten ja puolimahdottomienkin sanamuotojen lisäyksen ainakin piilotettuina niin että hakukoneet löytävät ne.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 07, 2019, 15:50:12
Miten olisi:

tietoverkossa olevan alustan avulla suoritettava paikasta riippumaton lentoreitille osallistuvan matkalippuselvitys
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 07, 2019, 22:49:47
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2019, 15:50:12
Miten olisi:

tietoverkossa olevan alustan avulla suoritettava paikasta riippumaton lentoreitille osallistuvan matkalippuselvitys

Jos asiasta kirjoitettaisiin joku laki, niin siihen tuo oikea nimitys :)
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 28, 2022, 12:18:30
Arkeologisissa kaivauksissa löytyi tällainen ketju, jossa pohditaan käännösongelmaa. Ylläpito voisi laajentaa otsikko hiukan, jotta muitakin ihmettelyjä voisi tähän laittaa. Kielipoliisiketju ei sitten tuhriintuisi vieraskilisillä pamputuksilla.

luin IS:n juttua Poikkeukselliset kuvat: herttuatar Catherine ja prinsessa Anne edustivat ensi kertaa kahdestaan – harvinainen hetki sai asiantuntijan lausumaan painavan arvion (https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000008779420.html)

Ja ihmettelyä herätti kirjoittajan "tietämättömyys"
Catherinelle annetaan enemmän omia tehtäviä suoritettavakseen, ja keneltä hän voisi paremmin oppia kuin tädiltään, jota on usein kehuttu omistautuneesta työstään, Maclaren ruotii. Tämä oli vielä hetki sitten se ihmettelyn kohde, mutta nyt artikkelia on korjattu lukijoiden kommenttien perusteella muotoon:
Catherinelle annetaan enemmän omia tehtäviä suoritettavakseen, ja keneltä hän voisi paremmin oppia kuin Annelta, jota on usein kehuttu omistautuneesta työstään, Maclaren ruotii.

Eli tuossa on miehen täti, Anne, sanottu myös Catherinen tädiksi.

Piti sitten tutkia, miten asia on sanottu alkuperäisessä tekstissä  (https://www.express.co.uk/news/royal/1599313/kate-middleton-princess-anne-joint-engagement-royal-family-update) ja kyllä, täti on sielläkin:
Ms Maclaran said: "We have heard that Kate is going to be given more single duties to perform and who better to learn from than her aunt who has frequently been praised for her dedicated service.

Sitten se kysymys: Onko Englannissa avioliiton kaupanpäällisenä myös tädit, eli puolison täti on täti kummallekin osapuolelle?

Ne "in law" sukulaisen ovat kyllä tuttuja eli sitä kautta tulee anopit ja puolison muut ainakin lähimmät perheenjäsenet ikään kuin omiksikin eikä niille ole tarvinnut keksiä erillisiä nimityksiä kuten suomen kielessä on. Tuossa tekstissä ei nyt tädillä ole tätä "avioliiton kautta" lisäkettä mainittu.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Melodious Oaf - huhtikuu 28, 2022, 15:04:16
^ Olisin kuvitellut, että aunt on oman isän tai äidin sisko tai sitten naimisissa jomman kumman vanhemman sisaruksen kanssa.

Wiktionaryn artikkelista sanalle aunt-in-law (https://en.wiktionary.org/wiki/aunt-in-law) löytyy lopusta tällainen termien käytöstä annettu lisäohje (usage note):

LainaaBoth meanings commonly used for aunt-in-law are used to define a distinction between someone who is an aunt by marriage (i.e., an in-law) and someone who is an aunt by blood (i.e., a sister of one of your parents). However both meanings are included within the standard definition of aunt, and for those who use this term, and a user may be trying to convey only one or both of the meanings given here. In general, unless there is a need for specificity, the use of aunt is to be preferred.

En ole ihan varma, mihin tässä viitataan. Ensin luulin sen tarkoittavan, että aunt kattaisi sanana myös puolison tädit. Mutta luultavasti tässä tarkoitetaan vain, että aunt-sanan perusmerkitys kattaa sekä vanhempien sisaret että setien vaimot, jonka takia "aunt in-law"-termiä ei pitäisi käyttää ellei ole aivan pakko. 

Kaikki sanakirjamerkinnät (https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/aunt) ja kuvaukset (esim. Wikipedian aunt (https://en.wikipedia.org/wiki/Auntw)-artikkelissa) antavat aika samanlaisen kuvan kuin mun viestin alussa kerrottu ennakkokäsitys.

Brittiläisissä sanakirjoissa määritelmät sanalle aunt ovat mm. tällaisia:

LainaaSomeone's aunt is the sister of their mother or father, or the wife of their uncle. (Collins Cobuild)

A sister of one's father or mother. Also: the wife or female partner of one's uncle.  (Oxford English Dictionary)

aunt noun 1 the sister of one's father or mother. 2 the wife of one's uncle. 3 a close female friend of a child's parents.  (Chambers)

the sister of your father or mother, or the wife of your father's or mother's brother (Longman)

Jos katsoo keskustelupalstojen keskusteluja aiheesta, niin aika monet perheet käyttävät kaikista sedistä ja tädeistä yhteisesti termejä aunt ja uncle. Voi olla että "aunt" ja "uncle" mielletään sellaisiksi posiitiviksi termeiksi ihmisille, joita ylipäätään arvostetaan ja jotka ovat läheisiä, eikä siinä varmaan aina ole biologinen sukulaisuuskaan välttämättömyys.

Jos ajattelee vaikka jotain korttia, niin tyhmäähän siihen olisi kirjoittaa "Dear Uncle-in-law David" vaan varmaan se on sitten joko "Uncle David" tai pelkkä "David".

Mulle tulee mahdollisena selityksenä mieleen se, että "in-law" olisi jollain tavalla etäännyttävä tai epäkohtelias. Tai ihan vain turha tarkennus nimenomaan siinä yhteydessä, jossa Pauline Maclaren päätyi sanomaan vain aunt.

Siellä täällä sattui myös silmiin sellaisia kommentteja, joissa joku britti sanoo ettei ole ikinä kuullutkaan sellaisesta kuin "uncle-in-law" tai "aunt-in-law". En tiedä, mitä tästä voi sinänsä päätellä, mutta saattaa olla, että ne ovat aika harvinaisia tai vähän käytettyjä termejä — ehkä etenkin Briteissä.

Summa summarum näyttäisi kuitenkin olevan se, ettei sanalla aunt yleisesti ole mitään sellaista merkitystä, että se kattaisi myös puolison tädit.

Tästä yhdestä lauseesta on ehkä turha edes tehdä mitään liian pitkälle meneviä päätelmiä tai rakentaa tällaisia monimutkaisia selityksiä niin kuin kohta teen  ;D 8)

Ehkä vois olla niin, että "sister-in-law'n", "mother-in-law'n" sun muiden kohdalla ei oikein voi sanoa sister, mother, tms. vaan tämä herättäisi jo huomiota. Sen sijaan setien ja tätien kohdalla pelkkä aunt ja uncle voivat ehkä toimia niin että monissa yhteyksissä voi vaan pudottaa sen in-law'n pois.

Jos nimenomaan kuvaisit täsmällistä perhesidettä ja sukulaisuussuhdetta, silloin ehkä sanoisit että "Princess Anne is the Duchess of Cambridge's aunt-in-law".

Mutta sitten on paljon yhteyksiä, joissa sitä ei tarvitse erikseen täsmentää. Se ei ole ihan sama asia kuin että heidän lapsilleen hän on tietysti vain "Aunt Anne" tai että sillä tavalla kirjoitettaisiin joihinkin kortteihin tms.

Mutta logiikka sen pois jättämisessä voisi olla jotain sukua tälle.

Tai sitten ei, ja se on vain yksittäinen lause josta on turha hakea mitään logiikkaa  :D
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Amore - huhtikuu 28, 2022, 18:42:32
Anglosaksisessa (Amerikassa varsinkin) kulttuurissa on aivan yleistä kutsua puolisonkin vanhempia sanoilla "mom" ja "dad", saati sitten hieman etäisempiä puolison sukulaisia geneerisesti sediksi ja tädeiksi ym. Jos suvussa kaikki kutsuvat isoäitiä "grandmaksi", niin se  on yleisesti vakiintunut ikään kuin nimeksi, joten sukuun naitu uusi puolisokin kutsuu häntä siten. Sama pätee serkkuihin, setiin ja täteihin. Suomalaiset ovat enemmän yksilöfiksoituneita tässä, mikä aiheuttaa näitä korjausvaatimuksia. Ilmiö on nimeltään hyperkorrektius. Se on selvästi lisääntynyt woke-kulttuurin myötä nuoremmissa sukupolvissa, jotka vaativat jos vaikka mitä pronomineja ja muuta. Suomentamisessa voi pääsääntöisesti noudattaa kahta erilaista linjaa; teknisemmässä tekstissä painotetaan termien tarkempaan vastaavuuteen ja muunlaisessa kerronnassa pyritään laajemmin välittämään toisen kulttuurin käytäntöä kokonaisuudessaan. Olisi siis oikeampi menettely kutsua tätiä tädiksi, koska kyseisen kulttuurin kontekstissa niin tehdään.

Individualismin lisääntyessä on kyllä hämmennys kutsumanimiä kohtaan anglomaissakin lisääntynyt, joten yhä useammin uusia sukulaisia ei yhtä automaattisesti kuin aikaisemmin kutsuta "mom"", "dad", "daughter", "son", vaan asiasta sovitaan henkilöiden kesken. Silti monet noudattavat yhä perinteistä tapaa. Itse olen esim. YouTube -videoilla aivan äskettäin kuullut useamman henkilön puhuvan poikansa tai tyttärensä puolisosta sanoilla "son" ja "daughter". Amerikassa ollaan taipuvaisempia kutsumaan appivanhempia "mom" ja "dad" kuin muodollisemmassa Britanniassa, mutta heti etäisempien sukulaisten kohdalla ei tarkka yksilöinti ole niin tärkeää ellei asiayhteys sitä vaadi.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 28, 2022, 19:02:42
Menee jo uudenkin otsikon ohi vähän, mutta sanon kuitenkin liittyen tuohon edelliseen viestiin.

Suomessa - tietysti puhun koko Suomesta, kun puhun omista läheisistäni - anopin ja vävyjen puhuttelusuhde on huvittavankin ongelmallinen. Olen huomannut, että jos vävyni haluavat kiinnittää huomiotani puhutellakseen, useimmiten nimeni on Hei eikä Hippi :D

Syystä tai toisesta he eivät puhuttele minua etunimeltä, vaan esimerkiksi pihallakin juoksevat kiinni ja ilmestyvät eteeni mieluummin kuin hihkaisevat selän takaa nimellä, että asiaa olisi.

Anoppi on taas niin "huonoklanginen" sana, että eivät sitä käytä edes keskenään tai tyttärilleni puhuessaan. Eikä edes noissa tilanteissa puhuta minusta etunimeltä, vaan olen X:n (<-tyttäreni nimi) äiti tai "sun äiti". Tämän olen tytöiltäni kuullut.

Minä puolestani puhu ja puhuttelen vävyjäni etunimeltä. Ei tulisi mieleenkään puhua heistä poikinani.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 22, 2022, 18:49:49
Kiitos MrKAT:n viestin TV-nurkassa (https://kantapaikka.net/index.php/topic,31.msg137770.html#msg137770) palasi mieleen eilen bongaamani käännösvirhe tanskalaisessa sarjassa Dicte, jota olen alkanut katsoa Netflixistä.

Henkilö oli murhattu ja tämä oli lavastettu itsemurhaksi. Ruumiin tutkiminen kuitenkin osoitti, että tämä oli kuristettu hengiltä ja tekstityksen mukaan: kilpirauhanen oli murtunut. Tähän asti kuitenkin vastaava tutkimus yleensä on osoittanut kilpiruston murtuneen.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Norma Bates - kesäkuu 22, 2022, 19:47:06
Noita uncle/aunt-juttuja kun vilkaisin, niin mainittakoon että joskus olen sekaisin kuin seinäkello kun yritän selvittää elokuvaa tai tv-sarjaa katsellessa että kuka tässä nyt on se nuoren ihmisen oikea täti tahi setä, ja kumpi sedän tahi tädin puoliso.

Sitten on tietenkin tämä että miten kirjallisuudessa suomentaa sana "nephew".

Aku Ankka -tarinoissa tästä on tullut melkoinen sotku, kun jonkin stripin mukaan (jota en ole nähnyt) Akun sisko dumppasi poikatrionsa veljensä hoidettavaksi. "Veljenpojat" ovat siis oikeasti sisarenpoikia. Sama stoori taisi olla myös Akun itsensä suhteen, eli hän on Roopen sisarenpoika, eikä Roope ole hänen setänsä, vaan enonsa. Näin olen lukenut.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - heinäkuu 19, 2022, 19:53:36
Katselin kokkikilpailua (MasterChef Australia) ja osa kilpailijoista oli parvella "vapaavuorolla" ja osa teki monimutkaista torttua. Parvella olijai kannustivat kavereitaan. En aina saanut selvää huuteluista, mutta kääntäjä olisi voinut ehkä valita jonkin muun kuin:

"Anna palaa, Tommy!"

Ideana oli kannustaa ehtimiseen, sillä aikaa oli jokseenkin vähän työmäärään nähden ja Tommylla oli torttupohja uunissa esipaistumassa ja hän vimmatusti keitti kinuskia :D
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 19, 2022, 21:55:45
^ ::) Kääntäjällä ollut samanlainen kiire kuin Tommyllä.

Ps. Normalle  Ankkojen sukupuu (https://sanoma-public.s3-eu-west-1.amazonaws.com/lauta/akuankka.fi/s3fs-public/styles/large_main_image/public/main_media/1340697965_original_sukupuu.jpg?itok=lKvSXHhw) (akuankka.fi)
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Melodious Oaf - heinäkuu 20, 2022, 11:15:23
Osin ohi ketjun aiheesta mutta liittyen sukulaisista käytettäviin termeihin:

Onkohan olemassa mitään erityistä nimeä isovanhemman sisarusten lapsille?

Käsittääkseni he ovat silloin isosetien tai isotätien lapsia.

Hehän ovat kaiketi silloin isälle tai äidille serkkuja mutta eivät itselle serkkuja eivätkä pikkuserkkujakaan. Joissain tapauksissa tällainen oman vanhemman serkku saattaa kuitenkin olla niin nuori, että funktionaasesti heidät mieltää vähän niin kuin omiksi serkuikseen.

Tuntuu vähän hassulta että heidän lapsensa ovat itselle kyllä serkkuja, mutta heille itselleen en tahdo löytää mitään sopivaa sukulaisuussuhdetta kuvaavaa sanaa.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 07, 2022, 13:32:04
Joskus tulee katsottu FB:ssa sinne laitettuja videoita näppäristä ruuanlaittovinkeistä. Lyhyet saatesanat on selvästi jollainen käännöskoneella käännettyjä, kun ovat todella kökköjä. Nyt törmäsin "ranskalaiseen kärpäseen" ja pakko oli alkaa selvittää mitähän siinä on ajettu takaa, mutta en kyllä keksinyt.

Alkuperäinen teksti: This recipe is the best french fly!

Videon yhteydessä teksti oli suomennettuna: Tämä resepti on paras ranskalainen kärpänen!
Googlen kääntäjä käänsi sen: Tämä resepti on paras ranskanperho!


Ruoka, jota videossa tehtiin, oli jotain dipattavia perunamuussipötkylöitä. [perunasoseeseen lisättiin mausteita ja ilmeisesti perunajauhoa. Seoksesta muotoiltiin pötkylöitä, jotka paistettiin runsaassa öljyssä]. Eli ei mitään viitettä perhoseen tai kärpäseen.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Brutto - syyskuu 07, 2022, 13:46:26
Jos se on pelkkä kirjoitus- tai kuunteluvirhe. Piti olla french frie(s)...?
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 07, 2022, 13:55:41
^
Tietty alkuperäistekstin virhe siinä voisi olla. Elättelin toivetta, että sanoilla olisi tuossa joku erityinen merkitys vrt. raining cats and dogs, jonka merkitys on aivan muu kuin sanasta sanaan käännös.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Brutto - syyskuu 07, 2022, 14:02:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 07, 2022, 13:55:41
^
Tietty alkuperäistekstin virhe siinä voisi olla. Elättelin toivetta, että sanoilla olisi tuossa joku erityinen merkitys vrt. raining cats and dogs, jonka merkitys on aivan muu kuin sanasta sanaan käännös.

Kuvauksesi perusteella siinä tehtiin ranskanperunoita (French fries).
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 07, 2022, 14:05:42
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - heinäkuu 20, 2022, 11:15:23
Hehän ovat kaiketi silloin isälle tai äidille serkkuja mutta eivät itselle serkkuja eivätkä pikkuserkkujakaan. Joissain tapauksissa tällainen oman vanhemman serkku saattaa kuitenkin olla niin nuori, että funktionaasesti heidät mieltää vähän niin kuin omiksi serkuikseen.

Minulla on tuollainen sukulainen, joka on vuoden nuorempi kuin minä. Hänen lapsensa - joka voisi ikänsä puolesta olla lapseni - on pikkuserkkuni.

Lainaa
Tuntuu vähän hassulta että heidän lapsensa ovat itselle kyllä serkkuja, mutta heille itselleen en tahdo löytää mitään sopivaa sukulaisuussuhdetta kuvaavaa sanaa.

Jäikö tuosta pois etuliite "pikku"? Serkkujen vanhemmat ovat nimittäin tätejä tai setiä.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Melodious Oaf - syyskuu 07, 2022, 14:06:02
En tiedä ruuanlaitosta enkä sen terminologiasta kovinkaan paljoa. Sen takia nämä ajatukset saattavat olla vähän hassuja ja ns. vääriä asioita väärässä paikassa  :)

"French fry" ja erityisesti "fry" ääntyy helposti "fly" erityisesti kiinalaisen, japanilaisen tai jonkun muun aasialaisen suussa. En tiedä, miten tämä voisi liittyä asiaan, jos kyse on tekstistä eikä puheesta.

Toisekseen brittien ja irlantikaisten suosimat ranskalaiset ovat sellaisia paksuja pötkylöitä, mutta niistä käytetään nimeä "chips" eikä "french fries".

Jos taustalla on joku britti tai irlantilainen (tai ehkä australialainen tai uusiseelantilainen), silloin voisi olla kyseessä tällainen "chips"-tyyppinen ranskalainen.

Mutta voi myös olla, että puhutaan jostain ihan muusta. En ole niitä koskaan itse tehnyt enkä tiedä prosessin yksityiskohtia.

Täysin villinä spekulaationa mieleen nousi sellainen että taustalla on joku brittien tai irkkujen juttu ja sitten sitä tekstiä on palkattu editoimaan tai tuottamaan joku aasialainen halvempi työvoima jostain nimellisesti englanninkieliseltä alueelta kuten Intiasta tai Singaporesta, Indonesiasta tai jostain, mikä taas selittää tommosta tosi omituista ilmiasua tekstissä.

Mutta syy sille tekstin kirjoitusasulle voi sekin olla joku ihan muu — ja toi on nyt tosi täsmällinen mutta todennäköisesti aivan väärä, nopeaan mielikuvaan perustuva skenaario.
 
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Melodious Oaf - syyskuu 07, 2022, 14:15:14
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 07, 2022, 14:05:42
Minulla on tuollainen sukulainen, joka on vuoden nuorempi kuin minä. Hänen lapsensa - joka voisi ikänsä puolesta olla lapseni - on pikkuserkkuni.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 07, 2022, 14:05:42
Jäikö tuosta pois etuliite "pikku"? Serkkujen vanhemmat ovat nimittäin tätejä tai setiä.

Kyllä jäi. Johtunee osin siitä, että koko asia on itselleni hassun vaikea hahmottaa.

Kiitos kommenteista.

Ei tälle siis varmaan ole mitään erityistä omaa termiään?
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 07, 2022, 14:50:58
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - syyskuu 07, 2022, 14:06:02
Toisekseen brittien ja irlantikaisten suosimat ranskalaiset ovat sellaisia paksuja pötkylöitä, mutta niistä käytetään nimeä "chips" eikä "french fries".

French fries on amerikkalainen nimitys belgialaisille perunoille.  ;)
Jenkkisotilaat tutustuivat nimenomaan Belgiassa uppopaistettuihin perunoihin. He tunnistivat ympäristössä puhutun kielen ranskaksi, mutta erehtyivät maasta. Ai niin: belgialaiset perunat syödään majoneesin eikä ketsupin kanssa.

Tuo brittien chips aiheuttaa myös hämmennystä lätäkön takaisen kolonian asukeissa. Heillehän chips tarkoittaa perunalastuja.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 07, 2022, 14:55:30
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 07, 2022, 14:50:58
Tuo brittien chips aiheuttaa myös hämmennystä lätäkön takaisen kolonian asukeissa. Heillehän chips tarkoittaa perunalastuja.

Kyllä se aiheutti suomalaisessa kielipuolessakin hämmennystä, kun Irlannissa kaikkiin ruokiin tahdottiin työntää "perunalastuja". Onneksi oli muitakin vaihtoehtoja tarjolla enkä edes kokenut menettäväni mitään, kun en ole niille chipseille koin perso. :)
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Melodious Oaf - syyskuu 07, 2022, 15:07:15
^ Onhan niillä myös joku oma aika vahva juttunsa perunalastujen suhteen, mutta ne on taas "crisps".

Subway-ravintoloissa on normaalia että ne sipsit ängetään sinne leivän väliin. Pubeissa niitä syödään ja tilataan tosi usein, ja ne on yleensä semmosissa pienissä pusseissa. Ehkä tunnetuin tai isoin merkki Irlannista on Tayto's, mutta niitä on tosi moneen lähtöön hifimmästä ja artesaanimmasta tällaiseen kansansuosikkiin.

Työpaikalla sipsit voi ihan hyvin olla jonkun lounas, siis sellainen pieni pussi, ja niin edelleen.

Ei ne mikään terveysruoka tietysti ole, mutta jos tykkää viinietikasta, niin se on se juttu oikeastaan sekä sipsien että ranskisten kanssa niillä saarilla.

Jotkut tietyt sikälaiset perunalastut on oikeasti hyviä, mutta en voi sanoa, että niitä täällä pohjolassa kaipais, vaan ne kuuluu enemmän sinne niihin puitteisiin.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 07, 2022, 15:47:57
^Olinkin aivan unohtanut nuo lounasperunalastupussukat. Annoskoko on niissä sopiva.

Jotta pysytään käännöksissä, niin nostanpa esiin brittien ajanilmaisusta puolet tunnit. Virallisestihan siellä sanotaan vaikkapa "half past three" tarkoittaen aikaa 15.30 (tai 3.30, mutta harvemmin). Kuitenkin puhekielessä "past" putoaa yleensä pois, ja ilmaisuksi tulee "half three". Meillä suora käännös tuosta on puoli kolme, eli 14.30. Siinä sitten suomalainen odottelee, missä piip se engelsmanni taas kuppaa.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 07, 2022, 16:11:10
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 07, 2022, 13:32:04
Joskus tulee katsottu FB:ssa sinne laitettuja videoita näppäristä ruuanlaittovinkeistä. Lyhyet saatesanat on selvästi jollainen käännöskoneella käännettyjä, kun ovat todella kökköjä. Nyt törmäsin "ranskalaiseen kärpäseen" ja pakko oli alkaa selvittää mitähän siinä on ajettu takaa, mutta en kyllä keksinyt.

Alkuperäinen teksti: This recipe is the best french fly!

Videon yhteydessä teksti oli suomennettuna: Tämä resepti on paras ranskalainen kärpänen!
Googlen kääntäjä käänsi sen: Tämä resepti on paras ranskanperho!


Ruoka, jota videossa tehtiin, oli jotain dipattavia perunamuussipötkylöitä. [perunasoseeseen lisättiin mausteita ja ilmeisesti perunajauhoa. Seoksesta muotoiltiin pötkylöitä, jotka paistettiin runsaassa öljyssä]. Eli ei mitään viitettä perhoseen tai kärpäseen.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 07, 2022, 14:02:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 07, 2022, 13:55:41
^
Tietty alkuperäistekstin virhe siinä voisi olla. Elättelin toivetta, että sanoilla olisi tuossa joku erityinen merkitys vrt. raining cats and dogs, jonka merkitys on aivan muu kuin sanasta sanaan käännös.

Kuvauksesi perusteella siinä tehtiin ranskanperunoita (French fries).

Ei ranskalaisiin mitään perunamuusia laiteta, kuten kuvauksessa oli kuvattu. Ranskalaisiin laitetaan perunasta sopivan kokoisia ja muotoisia kappaleita.

Ruotsissa paistetaan pannulla perunamuusista jotain pienten lättyjen tapaisia. Ja toisaalta täytettyä läskillä perunamuusista siellä tehdään jotain palloja, kroppkakor, mutta ne toisaalta keitetään, eikä uppopaisteta.
https://www.koket.se/potatisplattar-pa-potatismos
https://www.ica.se/recept/klassiska-kroppkakor-635313/

Veikkaan, että kääntäjänä tuossa Hipin tekstissä on ollut kiinalainen, eikös heillä mene r ja l helposti sekaisin?
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 07, 2022, 17:11:55
Tässä se video ja nyt sen katsoin äänen kera, mutta oli vain äänekäs taustamusiikki. Eli sen parempaa selitystä asiaan ei tullut. En minä kyllä noita tosiaan ranskalaisiksi sanoisi, vaan juuri perunamuusipötköjä ovat mielestäni.

https://www.facebook.com/cookwithmepage/videos/1222600441855575

Joitain ihan kivojakin juttuja tuolla on ollut, mutta juuston käyttö kaikessa on aivan holtitonta.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Melodious Oaf - syyskuu 07, 2022, 20:12:58
^ Katsoin ehkä kymmenen sekuntia. Siirryin sen jälkeen googlettamaan.

Irlantilaiset chipsit tehdään reseptejen mukaan perunan siivuista, aivan kuten kertsi sanoi. Ero tulee siitä, miten isoja siivut tai lohkot ovat ja miten ne täsmälleen käsitellään. Britti- ja irkkuversiot ovat isompia ja niitä joko liotetaan pitkään ja/tai esikypsennetään enemmän.

Kuitenkin muusista ranskisten tekeminen on joku oma juttunsa: https://www.tastemade.co.uk/videos/mashed-potato-fries/

Paras veikkaus ton muutaman sekunnin perusteella on että kyseessä on joku sanaleikki/hassuttelu ihan vain videon otsikkoa varten.

Mutta vaikea sanoa varmasti, ja en tiedä onko sillä lopulta niin väliä, löytyykö tolle yksittäisenä esiintymänä varmennettua selitystä.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 07, 2022, 20:22:15
^
Juu, ei ole väliä, vaan lähinnä olin utelias, jotta olisiko tuo ollut joku sanonta, jota ei voi kääntää sanasta sanaan. Mutta ei varmaan, jos et sinäkään sitä tunnistanut sellaiseksi :)
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 07, 2022, 20:35:31
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 07, 2022, 15:47:57
^Olinkin aivan unohtanut nuo lounasperunalastupussukat. Annoskoko on niissä sopiva.

Jotta pysytään käännöksissä, niin nostanpa esiin brittien ajanilmaisusta puolet tunnit. Virallisestihan siellä sanotaan vaikkapa "half past three" tarkoittaen aikaa 15.30 (tai 3.30, mutta harvemmin). Kuitenkin puhekielessä "past" putoaa yleensä pois, ja ilmaisuksi tulee "half three". Meillä suora käännös tuosta on puoli kolme, eli 14.30. Siinä sitten suomalainen odottelee, missä piip se engelsmanni taas kuppaa.

Voisiko joku kertoa missä on käytössä nämä military minuutit? https://www.calculatorsoup.com/calculators/time/military-time-chart.php

Jos ei sekoita puhekielen aikailmaisut, tai AM ja PM, niin nämä desimaaliminuutit sitten kyllä aivan varmasti. Esim. siis 37 minuuttia on 0,62 militaariminuuttia. höh
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Melodious Oaf - syyskuu 07, 2022, 20:50:09
Siinä siis minuutit on muunnettu tunnin desimaaleiksi. En ollut tästä kuullutkaan.

"Military time" on tuttu käsite ja liitän sen USA:n sotilasvoimiin eri haaroineen. Luulen että sitä käytetään ehkä siellä viranomaiskielessä laajemminkin.

Tuttua on että sanotaan että "oh eight hundred hours" ja tarkoitetaan 0800 eli tasan aamukahdeksaa.

Jotkut Suomessa asuvat jenkkikaverit, varsinkin jos perheessä on sotilas- tai viranomaistaustaisia, kirjoittavat suomen aikoja tuolla tavalla ilman pistettä tai kaksoispistettä mutta käyttäen muuten samaa 24 tunnin merkintätapaa.

En itse asiassa edes tiedä, miten esimerkiksi 1930 sanottaisiin ääneen, mutta veikkaus olisi kai "ninteteen-hundred hours and thirty minutes" tai "nineteen hundred and thirty hours", mikä on loogisesti väärin tietysti.

Tuo looginen virhe selittää sitä, miksi halutaan muuttaa minuutit tunnin desimaaleiksi, koska silloin voidaan yksiselitteisesti ja samaa formaattia käyttäen sanoa "nineteen-hundred point five hours" jos tarkoitetaan kello puoltakahdeksaa illalla.

Kai toi sitten on käytössä niissä viranomaispiireissä ja sotilaskuvioissa, mutta en ole sitä koskaan missään kuullut ääneen lausuttavan enkä edes nähnyt kirjoitettavan.

Ja itse asiassa toi "point five" on vain matikan pohjalta tehty yleistävä veikkaus siitä, miten se ääneen edes sanottaisiin.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 07, 2022, 22:20:31
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 07, 2022, 17:11:55
Tässä se video ja nyt sen katsoin äänen kera, mutta oli vain äänekäs taustamusiikki. Eli sen parempaa selitystä asiaan ei tullut. En minä kyllä noita tosiaan ranskalaisiksi sanoisi, vaan juuri perunamuusipötköjä ovat mielestäni.

https://www.facebook.com/cookwithmepage/videos/1222600441855575

Joitain ihan kivojakin juttuja tuolla on ollut, mutta juuston käyttö kaikessa on aivan holtitonta.

Mää kutsuisin noita perunakroketeiksi, vaikka suomalaisittain niinhin ei laitetakaan maizenaa, vaan mm. vehnäjauhoja ja kananmunaa:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/perunakroketit/5657474
https://www.marthastewart.com/333237/potato-croquettes
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 08, 2022, 07:40:19
Kellonajoista: nauratti, kun egyptiläinen taksikuski sanoi, että vasta Suomeen muutettuaan hän ymmärsi, miksi 7.00 on eri asia kuin 19.00 - koska ne eivät muutoin ole mitenkään eri asia kuin siten, että tarkoitetaan joko iltaa tai aamua. Muusta kuin kelloajan merkinnästä kun sitä ei voi päätellä, mitä mennään.

T: Xante
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 09, 2022, 23:19:44
Hätätilanne Kiinassa: mies leijaili horisonttiin
Kiinalaismiehen elonkorjuupuuhat keskeytyivät, kun hydrogeenipallo irtosi. Mies löydettiin elossa kahden päivän lentelyn jälkeen. ...
... käyttivät apunaan hydrogeenipalloa saadakseen kävyt alas puusta.

- https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6d15f71d-501b-44f9-a84d-e93301f6ac27

Hohhoijaa toimittajien tietämättömyyttä, älynvähyyttä tai suoranaista laiskuutta käyttää käännöskonetta.
Tai edes googlea.
engl Hydrogen = vety.
Siis vetypallo oli kyseessä.
Google (hydrogeenipallo) ei löydä mitään.

Tämä on lyhyenhkö ajan sisällä jo toinen tapaus kun kääntäjää ja internettiä ei ole viitsitty käyttää Iltiksissä.
(En muista mikä oli se aiempi).
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 15, 2022, 23:42:37
Helvetti. Nyt niitä tulee tulvimalla, osaamattomien kääntäjien tuloksia.

Eilen tai toissapäivänä Ukrainasta haastateltiin "orgaanisten tuotteiden" ex-myyjää. Mitä hemmettiä ne on? Todennäköisimmin luomutuotteiden.   (Organic apples = luomuomenoita jne).

Just äsken TV1:ssä, Hiljainen todistaja-sarjassa, joku uhri oli saanut "hydrokloridi-happoa" joka oli syövyttänyt ruokatorven ja keuhkot jne. Englanniksi hydrochlorid acid.
Suomeksi se on suolahappoa, myös vetykloridihappoa tai kloorivetyä, kaasuna. Mutta eihän nää suomentajat tunne hydroa suomeksi vedyksi. Voi voi.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 03, 2022, 20:52:41
Ei nyt välttämättä käännöskukkanen, mutta ihmetyttää, miten englanninkielinen sana pathetic ei olekaan sama kuin pateettinen suomeksi?

Enkä ole nyt ainoa ihmettelijä: https://www.kirjastot.fi/kysy/minua-on-jo-pitkaan-ihmetyttanyt

K:Minua on jo pitkään ihmetyttänyt sanan "pateettinen" käyttö suomenkielessä. Ellei minun kielipääni aivan väärässä ole, niin eikö sana tarkoita mahtipontista, paatoksellista? Kun usein sitä nykyään käytetään merkityksessä säälittävä (vrt. engl. pathetic).
Mikä mahtaa olla sanan "pateettinen" etymologia suomenkielessä? Ja mitä tuo sana oikeasti tarkoittaa?


V:Tässä Nykysuomen sanakirjan antamia synonyymeja sanalle pateettinen: paatoksellinen, juhlallinen, mahtipontinen, intomielinen, korkealentoinen, suurisanainen.


Googlekääntäjä kääntää näin:

Käännökset tekstille pathetic

säälittävä
pathetic, pitiful, pitiable, abject, piteous
surkea
puny, pathetic, deplorable, wretched, sad, poor
liikuttava
touching, moving, poignant, pathetic, affecting
avuton
helpless, powerless, awkward, feckless, pathetic, useless
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Aave - maaliskuu 25, 2023, 19:35:19
Yhdysvalloissa moni sikäläinen mieltää edelleen F.D. Rooseveltin hallinnon aikoinaan muotoileman "New Deal":in tarkoittaneen "Uutta sopimusta". Ei se toisaalta ihmetyksellistä ole, tarkoittaahan deal myös sopimusta. Mutta tässä yhteydessä se tarkoitti (Resurssien) uusjakoa siten, kuin esimerkiksi pokerissa jaetaan uudet kortit.

Sitten huumoria, puolapalloina: konjugaatiot (https://i.redd.it/0cf5q29e1kpa1.jpg) (Kuvan voi klikata suuremmaksi).
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - huhtikuu 25, 2023, 14:36:20
Olisiko ollut paikallaan, että joku oikolukee tekoälyn käännökset :)

Kiusallinen käännösmoka: Koiranlelua kaupattiin "kyrpänä" (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/46edabaa-b4c1-45ff-8ff8-5d5782114711)

No ainakin lelu sai ilmaista mainosta ja varmaan joku on löytänyt tuotteen uutisen kautta.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Socrates - huhtikuu 25, 2023, 15:13:00
Eilen näin Facebookissa, että kolme tuttua naista poseerasi mitalit kaulassa kahvakuulaurheilukisan tuloksena. Teksti oli automaattisesti käännös suomeksi ja siinä luki ytimekkäästi vain: "hekin osaavat runkata".

Työntö eli jerk on joskus aiemminkin kääntynyt runkutteluksi, mutta ei noin makeassa paikassa. Teki mieli kommentoida, että noihan näyttääkin ihan runkkareilta, mutta en uskaltanut.
Otsikko: Vs: Käännöspulmia ja -kukkasia
Kirjoitti: Hippi - maaliskuu 24, 2024, 09:13:34
Väärinkäytän tätä ketjua, kun ei aloittaja ole väittämässä vastaan, mutta kun asiani ei ole uuden ketjun väärti eikä kyse ole pelkästä suomenkielestä, jolle nuo pari muuta ketjua on pyhitetty.

Fiiliksistä jäi mieleen pyörimään Kopekin viesti, jossa hän pohtii foorumille kirjoitettujen viestipalasten käännöksiä englanniksi, jotka hän oli vielä luettanut jollain lukukoneella. Erityisesti tämä kohta minua jäi askarruttamaan:

Lainaus käyttäjältä: Kopek - maaliskuu 21, 2024, 23:02:34Jostakin syystä jokin tietty asia englanniksi lausuttuna tai kirjoitettuna kuulostaa hienommalta kuin sama suomeksi. Ehkä tämä on englanninkielisten TV-ohjelmien vaikutusta. Niitähän olemme katsoneet pienestä pitäen.

Hienommalta ja hienommalta. Enpä nyt tiedä.

Mutta jos TV-ohjelmia vertaa, niin ainakin minusta englanninkieliset sarjat kuulostava paljon enemmän luonnolliselta puheelta kuin kotimaiset. Noita "kello viiden sarjoja" olen katsonut niin pitkään kuin muistan eikä ne juurikaan ole mitään älyllistä ilottelua, vaan monestikin hyvin arkipäiväistä mukavaa pulinaa, jota voisi kuvitella elävässä elämässäkin kuulevansa.

Mutta jos katsoo jotain Salkkareita tai mitähän muita vastaavia kotimaisia on telkusta tullut, niin kuulostaa todella kököltä. Onko se sitten käsikirjoituksen vai kökön näyttelemisen vika. Sitä en osaa sanoa.

Poikkeuksena säännöstä on Kauniit ja Rohkeat, jota yritin vuosia sitten katsoa jonkin aikaa, mutta ennalta-arvattavat vuorosanat ja jenkkien älynlahjoille säädetty juonen etenemisnopeus alkoi tuottaa fyysistä pahoinvointia, joten sen katsominen jäi vain yritykseksi.

Onko sitten englanninkielinen kirjoitettu kieli lähempänä puhekieltä kuin suomen kieli? Itse en ainakaan puhu niin kuin kirjoitan, mutta en osaa kirjoittaa niin kuin puhun.

Yksi selitys tuolle minun mutuilulleni on varmaan, että englannin kieli telkusta kuultuna on oikeastaan ainoa, missä kieltä kuulen käytettävän, joten kaikki sieltä tuleva vaikuttaa luonnollisesti hyvältä ja oikealta minun korvissani :)