Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Mutta menivätkö neuvottelut Suomen osalta niin pahasti metsään kuin mitä oppositio väittää? Missä tarkalleen ottaen tehtiin virheitä? Miten Marinin olisi sitten pitänyt toimia? Maksaako "nuuka nelikko" myöhemmin kovaa hintaa nuukuudestaan?
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 22, 2020, 10:50:05
Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Mutta menivätkö neuvottelut Suomen osalta niin pahasti metsään kuin mitä oppositio väittää? Missä tarkalleen ottaen tehtiin virheitä? Miten Marinin olisi sitten pitänyt toimia? Maksaako "nuuka nelikko" myöhemmin kovaa hintaa nuukuudestaan?
Se on hiukan hassua, että koronan tähden annettava tukipaketti Suomelle tarkoittaa maataloustukea. Mulle ei ihan heti aukea, millä tavalla juuri maatalous tässä on se tilanteesta pahimmalla tavalla kärsivä ala. Luulin, että pahemmassa jamassa olis lentoliikenne, ravintola-ala, kulttuuri, hotellit jne.
Kokonaisuuteen Suomella tuskin on suuria vaikutusmahdollisuuksia, suomalaisia on noin 1% EU-kansalaista. Vaikka yksi suomalainen vastaisi viittä bryssää, mitään oikeaa painostusta ei vielä silläkään aikaansaisi.
Yksityiskohtiin, erityisesti niihin jotka koskevat vain meitä, on toki vaikutusmahdollisuuksia. Ilmeisesti kepu on uhannut romahduttaa Suomen jos se ei saa näistä detaljeista omia vaatimuksiaan ensisijaisiksi. On lypsyn aika.
Luultavasti, jos olisimme liittyneet nuukiin, meiltä olisi otettu nämä yksityiskohdatkin siinä tapauksessa pois. Armeijassakin yksi prosentti voi koittaa vaikuttaa isompiin asioihin, mutta se päättyy yleensä lisäkärsimyksiin. Parempi on pienen kannalta vain kärsiä ja unohtaa.
Lähtökohta jatkoajalle venyneeseen "jännitysotteluun" oli se, että maksamaan joudumme. Siinä mielessä lopputulos ei yllättänyt. Onko tuleva maksuosuus paras mahdollinen olosuhteisiin nähden on tietysti spekulointia - joka tapauksessa se kyrsii näin maksajan näkökulmasta. Voittona on pidetty sitä, että saamme maksaa tukea omalle maataloudellemme Italian mafia lisäksi. Safiiri kyseli tämän loogisuutta, mutta eihän EU koskaan ole ollut looginen.
Mitä itse neuvotteluihin tulee, niitä tämä ehkä olisi ollut se aino paikka missä uskon että Antti Rinne olisi ollut Sanna Marinia parempi. Rinteellä on pitkä kokemus pitkien puukkojen öistä ja perse tunnetusti kestää ylipitkät istunnot. Vaihtoehtoisesti olisi voitu käyttää tunnettua kotiinpäinvetäjää Paavo Väyrystä.
Mutta ei tämä tähän jää - monessakin mielessä.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 22, 2020, 10:50:05
Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Tämä juttu näyttää Suomesta katsoen pikemmin Marinia kehuvalta (Ehkä ulkomaiden (etelän) silmissä haukulta):
Sanna Marin vastasi tiukasti Espanjan pääministerin vaatimuksiin sunnuntain illallisella. Lehden mukaan silloin syntyi pelko, että koko sopimus saattaa kaatua.
KUN Sanna Marin (sd) haastoi Espanjan pääministeriä Pedro Sánchezia jäsenvaltioiden yhteisellä illallisella sunnuntai-iltana, EU-johtajien keskuudessa heräsi pelko, että neuvottelut päättyvät epäonnistumiseen, kirjoittaa talouslehti Financial Times. Lehden mukaan sunnuntain illallisella tapahtunut välikohtaus merkkasi kohtaa, jolloin Suomi liittyi osaksi "nuukaa nelikkoa". - https://www.is.fi/politiikka/art-2000006578651.html
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 10:59:42
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 22, 2020, 10:50:05
Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Mutta menivätkö neuvottelut Suomen osalta niin pahasti metsään kuin mitä oppositio väittää? Missä tarkalleen ottaen tehtiin virheitä? Miten Marinin olisi sitten pitänyt toimia? Maksaako "nuuka nelikko" myöhemmin kovaa hintaa nuukuudestaan?
Se on hiukan hassua, että koronan tähden annettava tukipaketti Suomelle tarkoittaa maataloustukea. Mulle ei ihan heti aukea, millä tavalla juuri maatalous tässä on se tilanteesta pahimmalla tavalla kärsivä ala. Luulin, että pahemmassa jamassa olis lentoliikenne, ravintola-ala, kulttuuri, hotellit jne.
Ehkä maatalouden tukipaketeista on helpoiten saatavissa e-u rahoitusta suomeenkin, kun sen rajat ovat määritelty muuallakin euroopassa samoin perustein.
Jos niitä ei olisi edes perustellusti anottavissa, ei niitä voisi saadakaan.
Korona taitaa olla tämän kehyspaketin sivujuoni, eikä mitään suoraa korona-tukea jaeta.
Tämähän on kuitenkin e-u:n budjetti tuleviin vuosiin- ja siinä sivussa sitä on markkinoitu koronan hoidoksi.
Oleellisin juttu taitaa olla tuet ilmastoon ja muuhun kehitykseen (kestävään) tulevaisuudessa. Niin kaiketi he ainakin kertovat.
Keskustelussa EU:n tukipaketista kiteytyy siltarumpupolitiikan kova ydin. Kotiin päin vetäminen tekee EU:sta juuri sellaisen kuin se on. Kaikki vastustavat EU:n strategisesti hölmöjä budjetteja, joiden ainoa syy muodolleen on kotiinpäinvetäjien keskenään rakentama kompromissi. Muussa mielessä sellaiset budjetit eivät ole järkeviä.
Kun suomalaiset feodaaliherrat palaavat säännöllisiltä kuninkaankierroksiltaan Helsinkiin, tehdään poliittista analyysiä neuvottelujen onnistumisesta sillä perusteella, paljonko tällä kertaa onnistuttiin vetämään kotiin päin. Välillä yritetään naittaa suomalainen demariprinsessa saksalaiselle komissaarille myötäjäisten toivossa.
Sen kummemmin minua ei kiinnosta, paljonko savolaiset viskintuottajat ja Hampurin herttua tällä kertaa nettosivat.
Antaako pelkkä EU:lle maksettavien ja saatavien eurojen vahennyslasku oikeastaan mitään kokonaiskuvaa tukipaketin hyödyllisyydestä Suomelle?
Paljonko nyt neuvoteltu sopimus lisää Suomen kauppaa muihin jäsenmaihin ja mikä on tämän lisääntyneen kaupan nettotuotto Suomelle? Kysyn, koska minulla ei ole mitään käsitystä mitä se voisi olla. Vertailukohtana voisi olla tilanne, jossa tukipaketti olisikin kaatunut.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 10:59:42
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 22, 2020, 10:50:05
Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Mutta menivätkö neuvottelut Suomen osalta niin pahasti metsään kuin mitä oppositio väittää? Missä tarkalleen ottaen tehtiin virheitä? Miten Marinin olisi sitten pitänyt toimia? Maksaako "nuuka nelikko" myöhemmin kovaa hintaa nuukuudestaan?
Se on hiukan hassua, että koronan tähden annettava tukipaketti Suomelle tarkoittaa maataloustukea. Mulle ei ihan heti aukea, millä tavalla juuri maatalous tässä on se tilanteesta pahimmalla tavalla kärsivä ala. Luulin, että pahemmassa jamassa olis lentoliikenne, ravintola-ala, kulttuuri, hotellit jne.
Kysehän oli maaseudun kehittämisestä, mikä on kyllä muutakin kuin maataloutta, lisäksi tukea Itä- ja Pohjoissuomen harvaan asuttujen aluieden kehittämiseen.
Mutta tämä mitään, persuthan ovat nyt kaatamassa koko sopimuksen joka tapauksessa, kun se on kuulemma laiton.
T: Xante
Jokainen suomalainen maksaa jatkossa EU:lle 147 euroa/vuosi – päälle tulee vielä 600 euron koronaelvytysraha
- https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f972d06d-b19f-4b38-8cce-683952551233
147€/nokka on halpa 40 centin..
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/6/63/20_eurocent_common_2007.jpg/220px-20_eurocent_common_2007.jpg) (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/6/63/20_eurocent_common_2007.jpg/220px-20_eurocent_common_2007.jpg)
.. kupillinen kahvia kerran päivässä.
Paitsi että nyt vuoden ajan ensi kesään sen kanssa ostetaan ja syödään päivittäin 1.64 €:n koronakeräys-wiineri.
JK. Tuota popularisaatiota ei eräs populistipuolueen lehti julkaisisi kuuna kullan valkeana. Heidänkin populismillaan on rajansa. ;D
LainaaIltalehti: "Suomea vietiin kuin kuoriämpäriä" / FT: Marin kriisiytti koko neuvottelut ja pakotti Merkelin ja Macronin rakentamaan vielä yhden kompromissin
https://twitter.com/Villebla/status/1285861072449220608
Vertauskuvainnollisesti sanoen Marin siis nosti EU:n riveleistä seinälle. Melkoinen kuoriämpäri.
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 22, 2020, 22:16:48
LainaaIltalehti: "Suomea vietiin kuin kuoriämpäriä" / FT: Marin kriisiytti koko neuvottelut ja pakotti Merkelin ja Macronin rakentamaan vielä yhden kompromissin
https://twitter.com/Villebla/status/1285861072449220608
Vertauskuvainnollisesti sanoen Marin siis nosti EU:n riveleistä seinälle. Melkoinen kuoriämpäri.
Aivan. Marin kertoi, että mietittiin, kumpi on Suomelle edullisempaa, jäsenmaksujen palautus vaiko "elvytyskuoren", vai miksi kutsutaankaan sitä, että saadaan elvytykseen rahaa. Tämä elvytysraha nyt on sitten jo ennetty moittia maataloustueksi, aivan kuin maaseudulta ei löytyisi kuin kanaloita ja viljapeltoja.
Nuuka nelikko tahtoi jäsenmaksujaan takaisin, mutta ei se sitä muuta, että pysyvät suurimpina nettomaksajina.
On jotenkin erikoinen ajatus, että kun kokoonnutaan yhteen keskustelemaan yhteisestä kriisistä ja siitä selviämisestä, suurin huoli on, että ei kai me tästä mitään maksamaan jouduta, vaikka meillä on siihen eniten varaa.
Olisi ollut helkatin härskiä, jos Suomi olisi noista neuvotteluista kävellyt ulos nettosaajana. Silloin olisi mennyt minunkin usko EUhun lopullisesti.
T: Xante
Marin sanoi tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessaan "nettomase" ja korjasi heti perään "nettomaksuasema" [1]. Olikohan tuo freudilainen lipsahdus sanasta "nettomasentuja"?
[1] (kohdasta 7:04->) https://www.youtube.com/watch?v=DHoICCO-77Q&list=PLbR0oH-F5gDWj9Z6AuIi3wi4bcN3tiZL4&index=2&t=0s
^ Lienee tyypillistä lyhenteellistä sisäpiirin ammattislangia. Siinä voi olla myös tyypillistä piilohuumoria. Nettomaksuase?
Kuten inttislangin sanassa apupässi tai korohoro.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 22, 2020, 19:06:27
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 10:59:42
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 22, 2020, 10:50:05
Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Mutta menivätkö neuvottelut Suomen osalta niin pahasti metsään kuin mitä oppositio väittää? Missä tarkalleen ottaen tehtiin virheitä? Miten Marinin olisi sitten pitänyt toimia? Maksaako "nuuka nelikko" myöhemmin kovaa hintaa nuukuudestaan?
Se on hiukan hassua, että koronan tähden annettava tukipaketti Suomelle tarkoittaa maataloustukea. Mulle ei ihan heti aukea, millä tavalla juuri maatalous tässä on se tilanteesta pahimmalla tavalla kärsivä ala. Luulin, että pahemmassa jamassa olis lentoliikenne, ravintola-ala, kulttuuri, hotellit jne.
Kysehän oli maaseudun kehittämisestä, mikä on kyllä muutakin kuin maataloutta, lisäksi tukea Itä- ja Pohjoissuomen harvaan asuttujen aluieden kehittämiseen.
Mutta tämä mitään, persuthan ovat nyt kaatamassa koko sopimuksen joka tapauksessa, kun se on kuulemma laiton.
T: Xante
Tosin koronahan maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden toimintaan vaikutti kaikkein vähiten. Se, että ihmiset ei liiku, ei hirveesti vaikuta siellä, missä ihmisiä ei hirveesti ole. Sen sijaan pääkaupunkiseutua sulkeutuminen koteihin ja matkustamisen tyrehtyminen muutti paljon enemmän.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 22, 2020, 19:06:27
Mutta tämä mitään, persuthan ovat nyt kaatamassa koko sopimuksen joka tapauksessa, kun se on kuulemma laiton.
T: Xante
Perussuomalaisten kanta kielii siitä, etteivät he löytäneet sopimuksen talouspuolelta juurikaan moitittavaa. Pitää siis etsiä virhettä juridiselta puolelta. Pääasia että edes jotenkin saadaan pääministerin toiminta näyttämään siltä että taas sammutettiin väärin.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 22, 2020, 13:42:38
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 22, 2020, 10:50:05
Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Tämä juttu näyttää Suomesta katsoen pikemmin Marinia kehuvalta (Ehkä ulkomaiden (etelän) silmissä haukulta):
Sanna Marin vastasi tiukasti Espanjan pääministerin vaatimuksiin sunnuntain illallisella. Lehden mukaan silloin syntyi pelko, että koko sopimus saattaa kaatua.
KUN Sanna Marin (sd) haastoi Espanjan pääministeriä Pedro Sánchezia jäsenvaltioiden yhteisellä illallisella sunnuntai-iltana, EU-johtajien keskuudessa heräsi pelko, että neuvottelut päättyvät epäonnistumiseen, kirjoittaa talouslehti Financial Times. Lehden mukaan sunnuntain illallisella tapahtunut välikohtaus merkkasi kohtaa, jolloin Suomi liittyi osaksi "nuukaa nelikkoa".
- https://www.is.fi/politiikka/art-2000006578651.html
Aika moni asiaa tuoreeltaan kommentoinut taisi haksahtaa omiin ennakkoluuloihinsa. Marinin kiltin tytön imago vaikutti ensikommentteihin enemmän kuin faktat.
Omasta mielestäni Marin teki hyvää työtä. Sopimus oli Suomen kannalta niin hyvä kuin realismi huomioiden odottaa saattoi. Vähänkään kireämpi linja olisi saattanut kaataa koko sopimuksen, mikä olisi ollut Suomelle se huonoin vaihtoehto.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 23, 2020, 07:14:17
Omasta mielestäni Marin teki hyvää työtä. Sopimus oli Suomen kannalta niin hyvä kuin realismi huomioiden odottaa saattoi. Vähänkään kireämpi linja olisi saattanut kaataa koko sopimuksen, mikä olisi ollut Suomelle se huonoin vaihtoehto.
Toivottavasti tämä Marinin ulostulo herätti hieman EU:n johtoa ajattelemaan Suomea uudella tavalla.
Vaikka olemme kuten edustajamme: pieni, söpö ja vaarattoman näköinen, on muutos aiempaan selvä. Nyt näytetään kulmahammasta jos siihen annetaan aihetta, eikä mennä pöydän alle makaamaan. Tarkkaillaan, että sopimuksista pidetään pääsääntöisesti kiinni. Sopimallahan ykeensä luovutaan jostain jotta saadaan kompromissi. Sopimusrikkomus rikkoo kompromissia ja on toisilta pois.
Uusi Suomi 2.0.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 23, 2020, 07:14:17
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 22, 2020, 13:42:38
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 22, 2020, 10:50:05
Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Tämä juttu näyttää Suomesta katsoen pikemmin Marinia kehuvalta (Ehkä ulkomaiden (etelän) silmissä haukulta):
Sanna Marin vastasi tiukasti Espanjan pääministerin vaatimuksiin sunnuntain illallisella. Lehden mukaan silloin syntyi pelko, että koko sopimus saattaa kaatua.
KUN Sanna Marin (sd) haastoi Espanjan pääministeriä Pedro Sánchezia jäsenvaltioiden yhteisellä illallisella sunnuntai-iltana, EU-johtajien keskuudessa heräsi pelko, että neuvottelut päättyvät epäonnistumiseen, kirjoittaa talouslehti Financial Times. Lehden mukaan sunnuntain illallisella tapahtunut välikohtaus merkkasi kohtaa, jolloin Suomi liittyi osaksi "nuukaa nelikkoa".
- https://www.is.fi/politiikka/art-2000006578651.html
Aika moni asiaa tuoreeltaan kommentoinut taisi haksahtaa omiin ennakkoluuloihinsa. Marinin kiltin tytön imago vaikutti ensikommentteihin enemmän kuin faktat.
Omasta mielestäni Marin teki hyvää työtä. Sopimus oli Suomen kannalta niin hyvä kuin realismi huomioiden odottaa saattoi. Vähänkään kireämpi linja olisi saattanut kaataa koko sopimuksen, mikä olisi ollut Suomelle se huonoin vaihtoehto.
Tuota laina-osuutta on aika paljon kritisoitu. E-U ottaa siis lainaa ja osalla siitä tuetaan koronasta paljon kärsiviä maita enemmän, mutta koko summahan on lainaa. Sen takaisinmaksu kestää vuoteen 2058 joten vaikuttaa siltä, että se on suunniteltu "maksamaan itsensä, eli inflatorinen vaikutus syö sen arvon matkan varrella. (mahtaako e-u olla vielä elossa tuolloin?)
Käytännössä on siten parempi kiinnittää huomio siihen mitä vuosittan pitää maksaa, sitä kaiketi tuli sata miljoonaa lisää entiseen, eli brittien pois jäännistä johtuva suomen osuus.
Varmaan tälläinen paketti on e-u: n "johtajien, eli saksan ja ranskan intressien mukainen- eivät muuten olisi sitä niin innolla ajaneet läpi. Samalla se kertoo varmaan sen kenen johdolla tässä yhteisössä marssitaan.
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 23, 2020, 06:23:02
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 22, 2020, 19:06:27
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 10:59:42
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 22, 2020, 10:50:05
Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Mutta menivätkö neuvottelut Suomen osalta niin pahasti metsään kuin mitä oppositio väittää? Missä tarkalleen ottaen tehtiin virheitä? Miten Marinin olisi sitten pitänyt toimia? Maksaako "nuuka nelikko" myöhemmin kovaa hintaa nuukuudestaan?
Se on hiukan hassua, että koronan tähden annettava tukipaketti Suomelle tarkoittaa maataloustukea. Mulle ei ihan heti aukea, millä tavalla juuri maatalous tässä on se tilanteesta pahimmalla tavalla kärsivä ala. Luulin, että pahemmassa jamassa olis lentoliikenne, ravintola-ala, kulttuuri, hotellit jne.
Kysehän oli maaseudun kehittämisestä, mikä on kyllä muutakin kuin maataloutta, lisäksi tukea Itä- ja Pohjoissuomen harvaan asuttujen aluieden kehittämiseen.
Mutta tämä mitään, persuthan ovat nyt kaatamassa koko sopimuksen joka tapauksessa, kun se on kuulemma laiton.
T: Xante
Tosin koronahan maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden toimintaan vaikutti kaikkein vähiten. Se, että ihmiset ei liiku, ei hirveesti vaikuta siellä, missä ihmisiä ei hirveesti ole. Sen sijaan pääkaupunkiseutua sulkeutuminen koteihin ja matkustamisen tyrehtyminen muutti paljon enemmän.
No höpsis, miten hesalainen kanta! Matkustamisen tyrehtyminen muutti nimenomaan maaseutua. Te kun tapasitte matkustella sieltä tänne - mikä ongelmaksi todettiinkin. Eli maaseutu kärsi mökkeilyn kieltämisestä, maaseudulla on huomattavan paljon matkailuyrittäjiä (neverhööd esim Koli?), täällä on kuule ihan teollista tuotantoakin, joka kärsi asiakaspulasta, on meillä ihan ravintoloitakin! Ja kukkakauppoja, hierojia, kampaamoja ja jalkahoitajia.
Se varmaan katukuvassa näytti siltä, että muutti enemmän. Täällä kuitenkin on ne pien- ja yksityisyrittäjät, jotka eivät tästä enää nouse, isommin joukoin.
T: Xante
Muoksis: oletko yleisemminkin sitä mieltä, että jos mulla on jotain vähän ja sulla on jotain paljon, samankaltainen menetys kirpaisee sua enemmän ja olet oikeutetumpi korvauksiin? No ei siinä, tuohon ajatukseen yhtenee ainakin 10 % maailman väestöstä.
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 22, 2020, 22:27:05
Olisi ollut helkatin härskiä, jos Suomi olisi noista neuvotteluista kävellyt ulos nettosaajana. Silloin olisi mennyt minunkin usko EUhun lopullisesti.
T: Xante
Olen samaa mielipuolta. Mä en helsinkiläisenä ja siten kiistatta suurimman nettomaksajakunnan asukkina muutenkaan ymmärrä koko ruikutusta siitä, kun Suomi on nettomaksaja. Idea kun nettomaksuissa on rahoittaa elämäntapa. Fiksusti tehtynä nettomaksut poikivat lyhellä tai pitemmällä tähtäimellä enemmän taloudellista tai muuta lisäarvoa elämään, kuin jos emme olisi nettomaksaneet. Muutenkin veikkaan Suomen saavan nettomaksuilleen suhteellisesti enemmän vastinetta kuulumalla Euroopan Unioniin kuin Helsinki saa kuulumalla Suomeen.
Nämä EU:n "rahoitusneuvottelut" ovat sirkusta. Yöllisesten koikoksien jälkeen kukin poliitikko julistautuu voittajaksi. Se on helppoa, koska komission esitys aina on ihan päätön ja jokainen saa jotain siihen verrattuna.
Ylipäätään koko EU:n rahoitusysteemistä on tehty sellainen ettei se ole vertailukelpoinen edes itsensä kanssa. Rahaa anotaan ja myönnetään "hyviin hankkeisiin". Eli valtiot lupaavaat toteuttaa ympäripyöreitä hyviä asioita edistäviä hankkeita. Valtiotason shown jälkeen tapahtuu varsinainen rahan jako, jossa yritykset keksivät erilaisia näihin "hyviin hankkeisiin" liittyviä projekteja, joihin saavat saavat hassattua rahat. Joistakin on jopa joskus jotain hyötyäkin, mutta paljon menee kankkulan kaivoon. Virkamiesarmeija tietysti tarkistaa, että menot on kirjattu oikealle momentille.
^Tuo on tietysti se kolikon kääntöpuoli. Poliitikoille ja virkamiehille muiden rahojen sijoittaminen hiilivoimaloihin (Fortum) onnistuu ilmastotoimenpiteenä varmasti jatkossakin, vaikka lainan takaajana olisikin tällä kertaa EU.
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 23, 2020, 21:41:32
Nämä EU:n "rahoitusneuvottelut" ovat sirkusta. Yöllisesten koikoksien jälkeen kukin poliitikko julistautuu voittajaksi. Se on helppoa, koska komission esitys aina on ihan päätön ja jokainen saa jotain siihen verrattuna.
Ylipäätään koko EU:n rahoitusysteemistä on tehty sellainen ettei se ole vertailukelpoinen edes itsensä kanssa. Rahaa anotaan ja myönnetään "hyviin hankkeisiin". Eli valtiot lupaavaat toteuttaa ympäripyöreitä hyviä asioita edistäviä hankkeita. Valtiotason shown jälkeen tapahtuu varsinainen rahan jako, jossa yritykset keksivät erilaisia näihin "hyviin hankkeisiin" liittyviä projekteja, joihin saavat saavat hassattua rahat. Joistakin on jopa joskus jotain hyötyäkin, mutta paljon menee kankkulan kaivoon. Virkamiesarmeija tietysti tarkistaa, että menot on kirjattu oikealle momentille.
Sitä voi kai verrata sosiaaliavun muotoihin, joissa varat myönnetään ehdollisina, esimerkiksi ruokakuponkeina. Ajatuksena on, että tuen myöntäjä tietää tuen saajaa paremmin, mitä saaja oikeasti tarvitsee, ja jos tuen saaja saa käyttää rahan kuten katsoo parhaaksi itse, se tulee hassatuksi viinaan ja tupakkaan.
Ongelmana on, kun tuen myöntäjä aidosti ei tiedä tuen saajaa paremmin, miten tuki kannattaisi käyttää. Kuvitelma sellaisesta tiedosta on usein pelkkä oletus. Koska tuen saajan kannalta myönnetty toiseksi paras tai viidenneksi paras vaihtoehtokin on parempi kuin ei mitään, otetaan kaikki tuki luonnollisesti vastaan, ja rakennetaan myönnetyillä varoilla vaikkapa moottoriteitä lappiin.
"Tuota laina-osuutta on aika paljon kritisoitu. E-U ottaa siis lainaa ja osalla siitä tuetaan koronasta paljon kärsiviä maita enemmän, mutta koko summahan on lainaa. Sen takaisinmaksu kestää vuoteen 2058 joten vaikuttaa siltä, että se on suunniteltu "maksamaan itsensä, eli inflatorinen vaikutus syö sen arvon matkan varrella. (mahtaako e-u olla vielä elossa tuolloin?"
Ehkä jotkut perustavat toivonsa siihen ettei ole (maksajaa.)
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 23, 2020, 21:22:52
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 22, 2020, 22:27:05
Olisi ollut helkatin härskiä, jos Suomi olisi noista neuvotteluista kävellyt ulos nettosaajana. Silloin olisi mennyt minunkin usko EUhun lopullisesti.
T: Xante
Olen samaa mielipuolta. Mä en helsinkiläisenä ja siten kiistatta suurimman nettomaksajakunnan asukkina muutenkaan ymmärrä koko ruikutusta siitä, kun Suomi on nettomaksaja. Idea kun nettomaksuissa on rahoittaa elämäntapa. Fiksusti tehtynä nettomaksut poikivat lyhellä tai pitemmällä tähtäimellä enemmän taloudellista tai muuta lisäarvoa elämään, kuin jos emme olisi nettomaksaneet. Muutenkin veikkaan Suomen saavan nettomaksuilleen suhteellisesti enemmän vastinetta kuulumalla Euroopan Unioniin kuin Helsinki saa kuulumalla Suomeen.
Mitä jää Helsingin hyväksi jos sieltä otetaan pois
1. eduskunta henkilökuntineen
2. yritysten pääkonttorit henkilökuntineen + verotuloineen
Lainaus käyttäjältä: Saares - heinäkuu 23, 2020, 22:18:26
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 23, 2020, 21:22:52
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 22, 2020, 22:27:05
Olisi ollut helkatin härskiä, jos Suomi olisi noista neuvotteluista kävellyt ulos nettosaajana. Silloin olisi mennyt minunkin usko EUhun lopullisesti.
T: Xante
Olen samaa mielipuolta. Mä en helsinkiläisenä ja siten kiistatta suurimman nettomaksajakunnan asukkina muutenkaan ymmärrä koko ruikutusta siitä, kun Suomi on nettomaksaja. Idea kun nettomaksuissa on rahoittaa elämäntapa. Fiksusti tehtynä nettomaksut poikivat lyhellä tai pitemmällä tähtäimellä enemmän taloudellista tai muuta lisäarvoa elämään, kuin jos emme olisi nettomaksaneet. Muutenkin veikkaan Suomen saavan nettomaksuilleen suhteellisesti enemmän vastinetta kuulumalla Euroopan Unioniin kuin Helsinki saa kuulumalla Suomeen.
Mitä jää Helsingin hyväksi jos sieltä otetaan pois
1. eduskunta henkilökuntineen
2. yritysten pääkonttorit henkilökuntineen + verotuloineen
Jos joku olisi halunnut ottaa ne sieltä pois, ne olisi jo otettu.
Mitä jää Suomen hyväksi jos puolet vientituloistamme otetaan pois?
Näkyykö neuvottelutulos Euro/$ kurssinousussa? Vaiko korona USA:ssa?
Konmari:
"Mitä jää Suomen hyväksi jos puolet vientituloistamme otetaan pois?"
Mitkä puolet? Tarkoitatko niitä tuottetta jotka on vaimistettu Tampereella Loviisan ydinsähköllä ja laskutettu Mäntän paperille joka on lähetetty tavaroiden tilaajalle Saksaan?
Virkkusella on tuossa ainakin yksi hyvä pointti: rahaa ei hassata riittävästi (https://www.verkkouutiset.fi/henna-virkkunen-eu-parlamentti-ei-hyvaksy-budjettia/#9ce14d61).
Jos siis jotain kritisoitavaa syntynyttä sopimusta kohtaan voi esittää, olisi niitä mielestäni kaksi. Ensinnäkin isompi osa rahasta olisi pitänyt korvamerkitä ilmastotoimiin ja toisena olisi minustakin tuo Virkkusen yksi pointeistaan, että rahaa ei ole varattu Euroopan omiin kehittämishankkeisiin, kuten puolustukseen, tieteeseen ja innovointiin yhtä paljon kuin olisi pitänyt.
En kuitenkaan usko, että se olisi jäänyt Marinista kiinni, jos porukka olisi painottanut rahankäytössä ilmastotoimia enemmän, joten tuo oli tuolla kokoonpanolla varmasti paras tulos sen suhteen. Toisen kohdalla ongelma oli, jos Marinin lausuntoa ja Financial Timesin uutista oikein tulkitsin, että vaikka Marin olisi luopunut tavoitteestaan lainojen ja suorien tukien välisestä suhteesta, alkuperäinen rahaa koskeva sopimus olisi kaatunut joka tapauksessa nuukaan nelikkoon.
Ottaen kuitenkin huomioon, että EU-jäsenyys maksaa minulle nyt, jos MrKAT oikein laski, munkkikahvit päivässä, minulla ei olisi ollut ongelmia vaikka tuo triplattaisiin tuloistani suorana EU-verona, jotta EU-rahaa hassattaisiin jatkossa yhä enemmän EU:n kehittämiseen ja tieteen tekemiseen.
Mutta ilmeisesti jos Virkkusta oikein tulkitsen, tämä neuvottelukierros loi vasta lähtöviivan keskustelulle, ja että lopullista sopimusta saamme vielä odottaa.
Lainaus käyttäjältä: Saares - heinäkuu 23, 2020, 23:39:17
Konmari:
"Mitä jää Suomen hyväksi jos puolet vientituloistamme otetaan pois?"
Mitkä puolet? Tarkoitatko niitä tuottetta jotka on vaimistettu Tampereella Loviisan ydinsähköllä ja laskutettu Mäntän paperille joka on lähetetty tavaroiden tilaajalle Saksaan?
Minä vertasin kommentissani
Suomen saamia vienti- ja muita tuloja
Euroopasta siihen, mitä tuloja
Helsinki saa muualta
Suomesta. Ymmärrätkö? kaksi ryhmää:
1. Helsinki Suomen jäsenenä (Mitä haittaa eroamisesta?)
2. Suomi EU:n jäsenenä (Mitä haittaa eroamisesta?)
Jos sinä sanot 1. Helsingille eron Suomesta olevan haittallista yritysten ja eduskunnan lähtemisen muodossa, minä sanon 2. EU:sta eroamisen olevan Suomelle haitallista vientitulojemme menetyksen muodossa.
Ymmärrätkö nyt paremmin, miksi kysyin vientitulojen menetyksestä?
Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 23, 2020, 21:58:21
Sitä voi kai verrata sosiaaliavun muotoihin, joissa varat myönnetään ehdollisina, esimerkiksi ruokakuponkeina. Ajatuksena on, että tuen myöntäjä tietää tuen saajaa paremmin, mitä saaja oikeasti tarvitsee, ja jos tuen saaja saa käyttää rahan kuten katsoo parhaaksi itse, se tulee hassatuksi viinaan ja tupakkaan.
Ongelmana on, kun tuen myöntäjä aidosti ei tiedä tuen saajaa paremmin, miten tuki kannattaisi käyttää. Kuvitelma sellaisesta tiedosta on usein pelkkä oletus. Koska tuen saajan kannalta myönnetty toiseksi paras tai viidenneksi paras vaihtoehtokin on parempi kuin ei mitään, otetaan kaikki tuki luonnollisesti vastaan, ja rakennetaan myönnetyillä varoilla vaikkapa moottoriteitä lappiin.
Onhan kyse myös siitä, että on yhteisesti päätetty, minkäkaltaista toimintaa tuetaan. Eli ollaan yhteisesti sitä mieltä, että ruoka-apu on tarpeellista, joten silloin on järkevää myös suoraan antaa ruokakuponkeja. Kyse ei siis ole siitä, että tiedettäisiin paremmin, mitä avuntarvitsija tarvitsee, vaan siitä, että taataan kaikille ainakin perusjuttu, jota hän tarvitsee.
Minusta ei ole siis EU-tasollakaan ollenkaan pöllömpää päättää, että jotain yhteisesti sovittuja linjoja on, kuten vaikkapa pyrkimys (joo tiedän) ympäristöystävällisempään toimintaan tukirahoilla. Lainkaan pöllöä ei ole sitoa oikeusvaltion vaatimusta rahoitukseen.
Ei siis ole tarpeenkaan tukia annettaessa sentään ainoastaan katsoa tukea saajan näkökulmasta, vaan on ihan oikeutettua vilkaista sitä myös yhteiskunnallisen vaikutuksen kautta.
T: Xante
PS: moottoritie Lappiin olisi matkailun kannalta stanan hyvä juttu, mutta sen haittavaikutukset saamelaisten kannalta onkin toinen tarina. Ja nämä ovat kysymyksiä, joita toivon pohdittavan, joskaan en ihan kirkassilmäisen optimistinen ole.
Minusta - Sanna Marinin leveästä hymystä päätellen neuvottelujen jälkeen - Suomi onnistui hyvin ellei sitten kohtuullisesti ko. neuvotteluissa.
Oppositiosta huudellaan, mutta niinhän Suomessa on ollut tapana vuosikymmeniä.
Annas kattoa aikaa pitempään, niin huomataan että 'hyvin menee kuitenkin' ja miksi ei menisi?
Utelen
Muisto Keijo Kullervo
Lainaus käyttäjältä: Saares - heinäkuu 23, 2020, 22:18:26
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 23, 2020, 21:22:52
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 22, 2020, 22:27:05
Olisi ollut helkatin härskiä, jos Suomi olisi noista neuvotteluista kävellyt ulos nettosaajana. Silloin olisi mennyt minunkin usko EUhun lopullisesti.
T: Xante
Olen samaa mielipuolta. Mä en helsinkiläisenä ja siten kiistatta suurimman nettomaksajakunnan asukkina muutenkaan ymmärrä koko ruikutusta siitä, kun Suomi on nettomaksaja. Idea kun nettomaksuissa on rahoittaa elämäntapa. Fiksusti tehtynä nettomaksut poikivat lyhellä tai pitemmällä tähtäimellä enemmän taloudellista tai muuta lisäarvoa elämään, kuin jos emme olisi nettomaksaneet. Muutenkin veikkaan Suomen saavan nettomaksuilleen suhteellisesti enemmän vastinetta kuulumalla Euroopan Unioniin kuin Helsinki saa kuulumalla Suomeen.
Mitä jää Helsingin hyväksi jos sieltä otetaan pois
1. eduskunta henkilökuntineen
2. yritysten pääkonttorit henkilökuntineen + verotuloineen
Helsingin hyväksi jää edelleen aika määrä ihmisiä. Hajasijoitusideologia ajoi muuten karille jo aikaa sitten. Kuolinkorinaa kuulimme eräänkin organisaation toivottomasta siirtoyrityksestä Kuopioon. Asiantuntijat jättivät organisaation sen sijaan, että olisivat pakanneet perheensä Kuopioon muuttoon.
Toki voidaan yrittää siirtää pääkaupunkia, mutta silloin se pääkaupunki vain siirtyy toiseen paikkaan. Ei jakaudu tasaisesti ympäri Suomea takaamaan tuloja kaikille pikkupaikkakunnille. Jos ihmisten ja virastojen ja yritysten kertyminen samaan kaupunkiin estetään, menetetään juuri ne hyvät ja taloudellista toimintaa avittavat vaikutukset, joita pääkaupunkiseudulla nyt on. En näe mitään sellaista vaihtoehtoa, jossa tuon asian merkitys taloudelliselle toimeliaisuudelle katoaisi vai hallinnollisella päätöksellä jakaa virastoja joka kuntaan.
Mutta ilmeisesti katues saa toivomaan, että kaikilla menis yhtä huonosti kuin Kainuulla. Silloin kateus ja katkeruus ilmeisesti helpottaisi...
Maa tarvitsee pääkaupungin ja ilman maata pääkaupunki ei olisi mitenkään erityinen. Aivan turhaa vastakkainasettelua, kun oikeasti ilman toista elo olisi paljon, paljon niukempaa.
Tuskinpa olisi sekään järkevää, että ryhtyisimme pelleilemään EU-malliin (Bryssel / Strasbourg) ja eduskunta & hallitus pakattaisiin ajoittain siirtymään Rovaniemelle, jotta pääkaupinkiefekti saatais tasapuolisemmin jaettua.
Brexit on pian tullut maksamaan Briteille enemmän kuin 47 vuoden EU-maksut. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006581684.html
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3200054593448046 (https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3200054593448046)
Tuossa on oppositiojohtajan kirous, anteeksi kirjoitus asiasta. En osaa nyt paremmin lisätä.
LainaaHallitus ja etenkin kepu hehkuttaa maatalouden saamaa lisärahoitusta. Haloo ja herätys! Suomi on nettomaksaja ja maksaa jatkossa vielä enemmän. Mitä tahansa "saammekin" EU:lta, on omaa rahaamme. Jos yritys maksaa mafialle sata euroa suojelurahaa ja saa palautuksena 50 euroa, yritys ei voita 50 euroa vaan häviää 50 euroa.
Muilla pienillä nettomaksajilla oli konkreettisia, tarkasti määriteltyjä kansallisia neuvottelutavoitteita, joita ne myös pystyivät edistämään. Suomen tavoitteena oli jälleen kerran sulautua tapettiin, edistää sopua ja kerryttää poliittista "pääomaa". Ja ehkä pedata jämäkomissaarin pestejä suomalaiselle poliittiselle eliitille.
Vaikuttaa hieman epäpätevältä touhulta Marinilta...
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 24, 2020, 22:07:22
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3200054593448046 (https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3200054593448046)
Tuossa on oppositiojohtajan kirous, anteeksi kirjoitus asiasta. En osaa nyt paremmin lisätä.
LainaaHallitus ja etenkin kepu hehkuttaa maatalouden saamaa lisärahoitusta. Haloo ja herätys! Suomi on nettomaksaja ja maksaa jatkossa vielä enemmän. Mitä tahansa "saammekin" EU:lta, on omaa rahaamme. Jos yritys maksaa mafialle sata euroa suojelurahaa ja saa palautuksena 50 euroa, yritys ei voita 50 euroa vaan häviää 50 euroa.
Muilla pienillä nettomaksajilla oli konkreettisia, tarkasti määriteltyjä kansallisia neuvottelutavoitteita, joita ne myös pystyivät edistämään. Suomen tavoitteena oli jälleen kerran sulautua tapettiin, edistää sopua ja kerryttää poliittista "pääomaa". Ja ehkä pedata jämäkomissaarin pestejä suomalaiselle poliittiselle eliitille.
Vaikuttaa hieman epäpätevältä touhulta Marinilta...
Tai sitten Halla-aho on talousmatematiikassaan yhtä taitava, kuin Brexitin isä Nigel Farage https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006581684.html
Mitä jos kokeilisit Matti Vanhasen matematiikkaa: https://www.suomenmaa.fi/matti-vanhanen/mita-hyodymme-eusta/
On tiedossa, että persut elävät 1950-lukua, mutta että Halla-ahokaan ei tiedä, mitä eroa on maatalouden tuella ja maaseudun kehityksellä, antaa jo viitteitä porukan pätevyydestä puuttua yhteisiin asioihin.
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 24, 2020, 22:57:30
On tiedossa, että persut elävät 1950-lukua, mutta että Halla-ahokaan ei tiedä, mitä eroa on maatalouden tuella ja maaseudun kehityksellä, antaa jo viitteitä porukan pätevyydestä puuttua yhteisiin asioihin.
Kritisoi sitä, miksi meidän pitää antaa ensin EU:lle rahaa maataloutemme tukiin, jotta EU-byrokratia jakaa rahaa Suomelle, koska sehän on yksinkertaisempaa kuin se, että Suomi itse päättäisi maataloustuistaan?
Miksi me tuemme tuollaista EU-byrokratiahirvitystä? Nyt siitä on kasvamassa se Cthulhu, joka meitä ohjailee. Marin juuri antoi luvan EU-liittovaltiolle, vaikkei suomalaisilta kysytty mitään, taaskaan!
Taloustieteen emeritusproffa Matti Viren:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/velallakin-on-valia/ (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/velallakin-on-valia/)
Pauli Vahtera:
https://beta.oikeamedia.com/o1-141106 (https://beta.oikeamedia.com/o1-141106)
Pahoin pelkään, että meillä on paskamainen tilanne. Me maksamme, ja paljon. Italialaisten elintaso on ihan yhtä korkea kuin meillä, mutta heillä verotus on pienempää. Miksi siis me kasvatamme verotustamme maksaaksemme Italian velkoja?
Nähdään ensi vaaleissa.
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 25, 2020, 00:50:03
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 24, 2020, 22:57:30
On tiedossa, että persut elävät 1950-lukua, mutta että Halla-ahokaan ei tiedä, mitä eroa on maatalouden tuella ja maaseudun kehityksellä, antaa jo viitteitä porukan pätevyydestä puuttua yhteisiin asioihin.
Kritisoi sitä, miksi meidän pitää antaa ensin EU:lle rahaa maataloutemme tukiin, jotta EU-byrokratia jakaa rahaa Suomelle, koska sehän on yksinkertaisempaa kuin se, että Suomi itse päättäisi maataloustuistaan?
Miksi me tuemme tuollaista EU-byrokratiahirvitystä? Nyt siitä on kasvamassa se Cthulhu, joka meitä ohjailee. Marin juuri antoi luvan EU-liittovaltiolle, vaikkei suomalaisilta kysytty mitään, taaskaan!
Taloustieteen emeritusproffa Matti Viren:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/velallakin-on-valia/ (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/velallakin-on-valia/)
Pauli Vahtera:
https://beta.oikeamedia.com/o1-141106 (https://beta.oikeamedia.com/o1-141106)
Pahoin pelkään, että meillä on paskamainen tilanne. Me maksamme, ja paljon. Italialaisten elintaso on ihan yhtä korkea kuin meillä, mutta heillä verotus on pienempää. Miksi siis me kasvatamme verotustamme maksaaksemme Italian velkoja?
Nähdään ensi vaaleissa.
Ei sitä maatalouden tukiin annetakaan, vaan maaseudun kehitykseen. Tätä eroa ette siis sinä etkä mestarisi ymmärrä, joten kritiikkinne kuulostaa suoraan sanottuna infantiililta mongerrukselta.
Miksi ette arvosta yrittäjiä ja yrittäjyyttä, jota tässä pyritään tukemaan nimenomaan Helsingin ulkopuolella?
T: Xante
Lainaus käyttäjältä: Brutto - heinäkuu 22, 2020, 10:50:05
Pääministeri Marin on ehtinyt saamaan tälläkin foorumilla kovaa kritiikkiä Suomen osuudesta tukipakettineuvotteluissa.
Mutta menivätkö neuvottelut Suomen osalta niin pahasti metsään kuin mitä oppositio väittää? Missä tarkalleen ottaen tehtiin virheitä? Miten Marinin olisi sitten pitänyt toimia? Maksaako "nuuka nelikko" myöhemmin kovaa hintaa nuukuudestaan?
En ole seurannut tapahtumia niin tarkkaan kuin olisi pitänyt, mutta vaikutelmat ovat vähän sekä-että -henkisiä. Eihän Marin siellä puhtaasti omin ajatuksinsa kokoustanut ja neuvotellut, vaan häntä ovat täällä kotimaassa ensin asiantuntijat briiffanneet, ja kansallisia tavoitteita asetettu niiden tietojen valossa.
Kysehän ei kuitenkaan ole edes varsinaisesti kansallisista tukipaketeista, vaan koko EU:n talousalueen tukipaketista. Suomi joutui jälleen maksumieheksi ja samalla niinkin, että EU:n jäsenmaksut nousivat kansamme osalta 100 miljoonaa euroa vuodessa. Olisi nyt onnistuttu edes siinä, että viime mainittu maksu ei olisi samalla noussut.
Rahojen jakaminen pienten jäsenmaiden toimesta on kärjistetysti vähän samaa, kuin antaisi koulukiusaajalle karkkipussinsa/rahansa ja toivoo naiivisti sen päälle, että nyt mä oon kiusaajan kanssa kavereita. Ei se niin mene, ja kiitollisuuskin on nopeasti katoavaista. Jyrki Vainion (https://twitter.com/JyrkiVainio/status/1284457198303752193) pilapiirros osuu aika kohdilleen (Twitter).
EU-jäsenyys on joka tapauksessa Suomelle hyödyllistä. Eurovaluutassa mukana oleminen onkin ehkä toinen juttu.
Mutta ehkä tämä kääntyy vielä niin, että Suomi sai kasvavat talousvastuut ja nousseet jäsenmaksut, kun taas SDP ja Marin saa myöhemmin palkinnoksi komissaarin salkun...
^ Olisi tietenkin näppärää, että EU:n tukipaketin maksumiehiksi olisi päätetty ottaa kaikki ne valtiot, joilla ei ole varaa maksaa yhtään mitään. Siinähän ei olisi strategiana mitään uutta, vaan siihen ratkaisuun päädytään varsin usein ja sekä pienemmässä että suuremmassa mittakaavassa.
Erilaisia kriisejä pyritään käyttämään aina hyväksi; kriisejä myös luodaan tietoisesti ja tahallaan sen vuoksi, että saataisiin ajettua haluttua ideologiaa/agendaa eteen päin. Viime mainituista hyviä kotimaisia esimerkkejä ovat kansallisen Postin alasajo, sote-sotkut, VR:n alasajo...
Koronakriisi tukipaketteineen on samalla oiva askellutus EU:n liittovaltioistamisprosessissa. Toisaalta tässä pyritään samalla pelastamaan ranskalaisia pankkeja - Italia on tavallaan "vain" väliasema.
Iltalehdessä oli ihan säädyllinen artikkeli aiheesta: Asiantuntijat: EU:n elvytyspaketti on "askel kohti liittovaltiota" – dosentti vaatii kansanäänestystä (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/08beaa10-ac87-4efd-b8ce-f362efce2665).
Taas näitä poliittikkojen näkökulmasta niin ikäviä, kaiken maailman dosentteja... Artikkelin tärkein kohta tässä:
"Emeritusprofessori Viren puolestaan kummastelee Suomen ja muiden jäsenmaiden toimintaa neuvotteluissa. Hänestä valta on keskittynyt EU:ssa liikaa Ranskalle ja Saksalle.
– Aika merkillistä oli, että yksikään maa ei korottanut ääntään, kun Maastrichtin sopimuksen periaatteet heitettiin romukoppaan. Periaatteista kiinnipitäminen on pienen maan eli Suomen kannalta "elämän ja kuoleman kysymys", Viren katsoo. Maastrichtin sopimuksella luotiin Euroopan unioni".
Pieniä maita tietenkin kiinnostaa nimenomaan sopimusten noudattaminen. Jos sopimukset ovat vain teatteria ja suuret maat - kuten Saksa ja Ranska - todellisuudessa ohjailevat menoa, niin onko kyse enää edes liittovaltiosta? Pikemminkin näyttää nyt siltä että saamme liittovaltiosta huonoimman mahdollisen version: Olemme sitoutuneita siihen eurovaluutan vuoksi, mutta samalla Unionilta puuttuvat vahvat oikeusvaltioperiaatteet ja sopimuksia ei noudateta - laeista huolimatta isot jyräävät pienet. Sopimukset ovat ainoa todellinen suoja EU:ssa pienemmille valtioille, joilla ei ole muuten vaikutusvaltaa, ja valuuttana euro toimii kahleina tai pakkopaitana.
Vielä pahempi kehityssuunta on tämä EU:n tukien ja rahojen lyöminen oikeusvaltioperiaatteiden taakse, mutta sitten oikeusvaltiotulkinnat ovat poliittisia, eivätkä minkään tuomioistuminen toteamia. Tämä luo tilanteen, että mitä tahansa jäsenvaltiota voidaan kiristää tällaisella oikeusvaltioklausuulilla. Kaikista jäsenmaista löytyy varmasti joitain sopivia oikeusmurhaesimerkkejä, joita voidaan käyttää oikeusvaltion kyseenalaistamiseen. Mutta tämäkin vain korostaa, kuinka EU on tekopyhä - oikeusvaltioperiaatteet ja näillä valtioiden kiristäminen on puhdasta politiikkaa, eivät mitään oikeushyvistelyä.
Pari päivää sitten Ilta-Sanomissa oli jo EU:n mielipidevaikuttamista, ostettuna mainostilana: Mainos- Euroopan Unioni (https://www.is.fi/mainos/art-2000006538695.html).
Kyseessä on Euroopan komission Suomen edustuston tekele (https://ec.europa.eu/finland/news/economy_200617_fi).
Se on kätevää, että me kansalaiset maksamme myös mainokset joissa kerrotaan siitä, miksi meidän tulisi maksaa lisää. :)
Mielipidevaikuttaminen in progress. Samaa tavaraa Ylellä, Lehtien kysely: Selvä enemmistö suomalaisista hyväksyy EU-maiden elvytysrahaston yhteisvastuun (https://yle.fi/uutiset/3-11469754).
Hyviin tapoihin olisi kuulunut, että ko. kysely kysymyksenasetteluineen olisi julkaistu samalla sellaisenaan, vaan ehei. Olen kyllä jo tullut siihen tulokseen, että jos kysely ei noudata Likert-asteikkoa, niin silloin itse kyselyssä on valmiiksi oma agenda. Toisaalta laadullisia asioita mitattaessa pelkkä Likert-asteikko ei ole aina riittävä.
USU:n gallupissa (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2291516) tulokset ovat toisia, kuin Ylen suitsutuksessa:
"Vain neljäsosa suomalaisista hyväksyy ajatuksen, että Suomen pitäisi olla muun Euroopan unionin rinnalla tukemassa koronaepidemiasta eniten kärsineitä EU-maita.
Niukka enemmistö eli 52 prosenttia sen sijaan suhtautuu unionin suunnittelemiin uusiin tukiin kielteisesti.
– Mielenkiintoisinta on, että vastustus on näin selkeää melkein kaikissa ikäryhmissä. Jopa nuorissa on enemmän vastustajia kuin kannattajia, vaikka nuoret ovat nuorisobarometrin kyselyn mukaan erittäin EU-myönteisiä ja kannattavat päätöksenteon siirtämistä EU:lle, Ronkainen sanoo Uutissuomalaiselle.
Eli Ylen tapauksessa kiinnostaisi miten kysymyksenasettelu, aika, sekä neuvottelujen lopputulos ovat vaikuttaneet vastauksiin. Tukipaketista uutisointi on myös mielestäni ollut ensisijaisesti myönteistä, eli median vaikuttamisellakin on ollut oma roolinsa.
Useat maat saivat tuen vastineeksi alennettuja jäsenmaksuja. Suomessa nekin vain nousivat.
Toisaaltahan se, mitä Suomen etuun oikeastaan todella kuuluu näissäKIN EU-neuvottelluissa ei ole ratkaistavissa kansan suosikki-äänestyksessä.
Monetkin täällä ovat kovasti enimmäkseen olleet sitä mieltä, että kansa on liian tyhmää päättääkseen omasta parhaastaan.
T: Xante
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1150975
"EU-maiden johtajat sopivat 750 miljardin rahastosta, jolla elvytetään
jäsenmaiden taloutta koronataantumasta. Onko yhteisvastuu velasta ja
sillä maksettavat avustukset mielestäsi..."
o oikea ja tarpeellinen 24% \ nämä
o välttämätön paha 42% / yht. 66%
o huono ratkaisu joka pitäisi hylätä 24%
o EOS 10%"
- Kantar 22-24.7.2020 #1097
MrKAT: Kansanäänestyksessä se olisi noin: 73% JAA - 27% EI, joka pylväsgraafina olisi:
JAA:IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII
EI :IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII
EU:n tukipaketin vastainen kansalaisaloite keräsi päivässä 50 000 ääntä. Saa olla silti varma, että tässäkään kansanäänestyksen järjestämiselle vastataan jyrkkä ei. Sitä ei voida yksinkertaisesti sallia, koska lopputulos tiedetään niin hyvin jo ennakkoon. Poliitikkomme ovat muutenkin näiden kansalaisaloitteiden suhteen sattumalta aina jossain muualla kuin lehtereillä, kun pitäisi olla painamassa nappia...
Perustuslakivaliokunnassa ollaan sitä mieltä, että tukipaketti on EU:n perussopimusten vastainen. EU:lle ei ole aiemminkaan ollut mikään ongelma rikkoa perussääntöjään ja yleviä periaatteitaan; yksittäisistä jäsenmaista Saksa rikkoo niitä säännöllisesti, ja eniten.
Kommentti: EU:n "tilapäinen" elvytysrahasto on vasta alkua – EKP rikkoi tabun ja sanoo sen jo ääneen! (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006647723.html) (IS).
Mikäli suomalaisilla olisi mitään käsitystä siitä, millainen liittovaltiokiima Keski-Euroopan EU-eliitillä on päällä, tämmöiset käänteet eivät tulisi minään yllätyksenä.
Marin valehteli kansalle kirkkain silmin. On toissijaista tekikö hän sen tarkoituksella, vai tiedostamattaan. Integraation lisääminen on niin selkeä trendi EU:ssa, ettei näin selkeästi trendiä edistävän kehityksen tarkoitusperät voi mitenkään tulla valtioneuvostolle yllätyksenä. Yhtenäinen talouspolitiikka on aina ollut yksi integraation lisäämisen tavoitteita, ja velka- ja tulonsiirtounionista seuraava askel lienee se paljon puhuttu unionin valtionvarainministeri.
Tästä päästään vastaavaan ongelmaan, kuin surkeassa avioliitossa. Pariskunnan kumpikin osapuoli voi liitossa pahoin ja eroaminen olisi molemmille helpotus, mutta heillä on yhteistä velkaa niin paljon, että erota ei voida. EU:n eliitti pyrkii varmistamaan jäsenmaiden pysymisen ruodussa mittavalla velkaloukulla.
Suomella on vielä mahdollisuus kääntää elvytyspaketti edukseen. Paketista on korvamerkitty 30% ilmastotoimiin. Kertaluontoisesta 750 miljardin osuudesta se tekisi 225 miljardia.
Suomella on vahvaa osaamista ilmastoteknologiassa ja kysymys on vain siitä, miten nopeasti se saadaan hyötykäyttöön. Suomessa on myös osaamista korvamerkittyjen hankehakujen tekemiseen ja Suomi on myös hyvässä huudossa jäsenmaiden keskuudessa. Suomi on todennäköisesti tuon ilmastopotin nettohyötyjä.
Tarjolla olevan hyödyn esteenä tuntuu olevan syvenevä nokittelu teollisuuden ja pääministerin välillä. Teollisuus lähti hieman harkitsemattomasti haastamaan ideologisesti latautunutta pääministeriä tajuamatta, ettei siinä pelissä voi voittaa. Iso osa EU-rahoista tulee maahan valtiovallan kanavoimana ja viimeistään siinä vaiheessa nämä niskuroivat suuryritykset saavat oppitunnin yhteiskuntavastuusta.
Veikkaan että pk-yritykset tulevat olemaan rahanjaossa voittajia.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 28, 2020, 06:38:43
Suomella on vielä mahdollisuus kääntää elvytyspaketti edukseen. Paketista on korvamerkitty 30% ilmastotoimiin. Kertaluontoisesta 750 miljardin osuudesta se tekisi 225 miljardia.
Demokratia on hieno asia siihen asti, kunnes ihmiset saattaisivat äänestää väärin. Kuvioon on sotkettu EU:n liittovaltioistamiskehitys, huonosti peiteltynä. Eilispäivän salaliittoteoria, tämän päivän todellisuus. Ratkaisutarjoiluna siirtää pääomaa korkeamman tuottavuuden maista matalan tuottavuuden maihin on, kuin housuihinsa lirittäminen pakkasella. Hetken aikaa lämmittää, mutta sitten onkin vain entistä kovempi vilu. Esimerkiksi Italian ja Espanjan ongelmat ovat rakenteellisia, eivätkä EU:n tai minkään muunkaan instanssin syytämät rahat niitä ratkaise, elleivät sikäläiset päättäjät tee tarpeellisia muutoksia. Espanjan taloudella oli jo lähtenyt menevään edes siedettävästi, mutta sitten korona tuhosi turismin. Italia on korruptoitunut, tehoton, ylivelkaantunut ja kansalaiset yliverotettu. Ei hirveästi kiinnosta maksella siitä lystistä, kun mitään takeita mistään muutoksista ei ole näköpiirissä.
Lainaus käyttäjältä: Brutto
Suomella on vahvaa osaamista ilmastoteknologiassa ja kysymys on vain siitä, miten nopeasti se saadaan hyötykäyttöön. Suomessa on myös osaamista korvamerkittyjen hankehakujen tekemiseen ja Suomi on myös hyvässä huudossa jäsenmaiden keskuudessa. Suomi on todennäköisesti tuon ilmastopotin nettohyötyjä.
Pitäisi seurata nyt sitäkin, millaista kritiikkiä tukipaketti muissa korkean tuottavuuden jäsenmaissa on saanut, ja saa. Tuo kansalaisaloite on sikäli hyödytön, että Suomessa kansainväliset asiat eivät valtiosäännön mukaan voi olla kansalaisaloiteasia, eikä Suomessa muutenkaan tunneta kuin neuvoa-antava kansanäänestys. Toivottavasti se silti pakottaisi poliitikkomme puhumaan asiasta.
Innovointi, tuotetutkimus ja uuden kehittäminen on pirun kallista lystiä, ja sitten pitää lyödä yhteismarkkinoilla läpi. Kriisi on tietysti aina samalla joidenkin toimijoiden mahdollisuus. Business Finland: Neste, Fortum, Metsä Group ja Nokia sitoutuneet lisäämään tutkimusta Suomessa (https://yle.fi/uutiset/3-11566322) (Yle).
"Neste, Fortum, Metsä Group ja Nokia ovat sitoutuneet lisäämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointejaan (TKI) Suomeen yhteensä sadoilla miljoonilla euroilla, kertoo Business Finland. Uusien TKI-työpaikkojen määrän on luvassa kasvaa sadoilla.
Business Finlandin mukaan hankkeet voivat johtaa useiden miljardien lisäinvestointeihin Suomeen. Investoinnit vaikuttaisivat oleellisesti Suomen osaamiseen, kilpailukykyyn ja TKI-panostuksiin. [...]
Hänen mukaansa uutta luovaa TKI-toimintaa, yritysten kansainvälistymistä, tutkimuksen ja yritysten yhteistyötä sekä suoria sijoituksia tarvitaan, jotta Suomi pysyy globaalin tason tiennäyttäjänä myös tulevaisuudessa".Hyvältähän tämä kuulostaa, mutta asialla ovat silti perinteiset suomalaiset suuryritykset, ja PR-pöhinöintiähän tämäkin on. En edelleenkään odota Suomeen syntyvän mitään uutta Nokiaa. En kyllä myöskään edes luule, että tuntisin kotimaisen ilmastoteknologian kenttää oikeastaan mitenkään. En ole jyvällä, mitä kaikkea siellä mahdollisesti tapahtuu.
Lainaus käyttäjältä: Brutto
Tarjolla olevan hyödyn esteenä tuntuu olevan syvenevä nokittelu teollisuuden ja pääministerin välillä. Teollisuus lähti hieman harkitsemattomasti haastamaan ideologisesti latautunutta pääministeriä tajuamatta, ettei siinä pelissä voi voittaa. Iso osa EU-rahoista tulee maahan valtiovallan kanavoimana ja viimeistään siinä vaiheessa nämä niskuroivat suuryritykset saavat oppitunnin yhteiskuntavastuusta.
Olisi kyllä toisaalta hölmöä näpäyttää nyt kotimaisia suuryrityksiä. Niille on kuitenkin annettu kuluneen vuosikymmenen aikana niin paljon sivukuluja ja verotusta koskevia helpotuksia, että vanha virsi pitää paikkansa: ei ahneille mikään riitä. En nyt lähde etsimään artikkelia tällä sekunnilla, mutta viime viikolla vastaan tuli barometri, jonka mukaan yrittäjien (Ei siis "vain" suuryritysten johtajien, vaan yrittäjien yleisemminkin) luottamus hallitusta kohtaan on romahtanut. Ei se itsestään ja vahingossa ole tapahtunut.
Sitten on niinkin, että painettahan pitäisi olla paljon enemmän myös MEP:pien suuntaan. Hekin ovat osaltaan näistä asioista päättämässä.
Lainaus käyttäjältä: Brutto
Veikkaan että pk-yritykset tulevat olemaan rahanjaossa voittajia.
Toivotaan, toivotaan. Suomen yrityksistä jotain 96% on pienyrityksiä, mutta julkinen keskustelu tuntuu olevan säännönmukaisesti suuryrityksissä. Mikro- ja pienyrityksissä sentään on myös sitä yhteiskuntavastuullisuutta, osakeyhtiöistä ei voi niinkään sanoa samaa.
Vielä eilisaamuna Annika Saarikko vakuutteli kansalle televisiossa, että tukipaketti olisi ainutkertainen ja kertaluontoinen yksittäistapaus, vaikka tasan tarkkaan paremmin tietää.
Nyt pikkutekijä, EKP:n Lagarde vetäisikin maton alta valtiomahti Saarikon valeilta: EKP:n Lagarde ehdottaa elpymisrahastosta pysyvää työkalua (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006674618.html) (Taloussanomat).
Suomen politiikassa kaikki muut puolueet ovat nyt näytelleet tästä yllättyneitä, paitsi perussuomalaiset.
Koko EU:n integraatiohan perustuu jossain määrin valehtelemiseen; tästä on varmemmaksi vakuudeksi myös Junckerin lausunto. Taas meitä viedään – EU muuttuu tavalla, jota ei ole tarkoituskaan tajuta (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006632725.html) (Taloussanomat):
"Sen lisäksi, että Juncker on tunnustanut olevansa "rehellinen valehtelija", hän on tiettävästi ainakin kerran kuvaillut EU:n keskeisen kehitysmallin – "Junckerin mallin" – avoimesti julkisuudessa.
Kuvaus löytyy saksalaislehti Der Spiegelin vuoden 1999 joulukuussa julkaisemasta haastattelusta. Siinä lehti luonnehtii Junckeria teräväpäiseksi ja siteeraa tämän kuvausta, miten EU:ta kehitetään ja tuleekin kehittää (vapaasti suomennettuna):
"Me päätämme jotakin, sitten kerromme siitä ja odotamme ja katsomme, mitä tapahtuu. Ellei päätöksestä nouse huutoa ja vastarintaa – kun useimmathan eivät ole ymmärtäneet, mitä olemme päättäneet – jatkamme samaan tapaan. Askel askelelta, kunnes takaisin ei ole enää paluuta."