Ovatko kaikki kulttuurit yhtä kehittyneitä vai toiset toisiaan parempia?
Ajatus tuli mieleeni kun tajusin etten haluaisi saati uskaltaisi astua jalallanikaan Venäjälle, joka lähestyy kehityksessään entisen Neuvostoliiton raakalaismaista diktatuuria jonka tappoluvuille vain Kiina vetänee vertoja.
Toki myös USA ja moni muu suomalaisten suosikkikohde on tappanut kotimaassaan ja maailmalla ihmisiä hurjia määriä.
Millä mittareilla kulttuuria voidaan arvottaa?
Ovatko länsimaiset tasa-arvo, ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio yleismaailmallisia kehittyneen kulttuurin mittareita?
Ukrainassa tuhoamissotaa käyvän Venäjän kansalaiset ylpeilevät maansa taidehistorialla ja varastettua taidetta pullistelevilla museoillaan.
Voiko Englanti jättäytyä Shakespearen varaan kulttuurisessa kehityksessään?
Suomi voi liputtaa mm. Pride-kulkueita.
Pitäisikö tieteen saavutuksille saada liputuspäiviä?
Ovatko pohjoismaat kulttuurikehityksen kärjessä, tällä hetkellä, pohjoismaisittain konservatiivinen Suomi mukaan luettuna?
Mitä muita ajatuksia aihe herättää?
Tällä hetkellä globaalia kanssakäyntiä ja jopa ihmiskunnan selviytymistä keskinäisellä maailman valloituksellaan järkyttävät (ikävä ydinsota, tuskaisa vihreä siirtymä) suurvallat Venäjä, Kiina ja USA ovat monilla länsimittareilla kulttuurisia kehitysmaita. Länsiarvoja edustava USA on korkeimman oikeuden voimin sekin muuttumassa jopa äärikonservatiiviseen suuntaan eli kehittymässä ajassa taakse päin kuin jokin ääriuskonnollinen valtio.
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 30, 2022, 08:19:44
Länsiarvoja edustava USA on korkeimman oikeuden voimin sekin muuttumassa jopa äärikonservatiiviseen suuntaan eli kehittymässä ajassa taakse päin kuin jokin ääriuskonnollinen valtio.
Äärimmäinen uskonnollisuus ei välttämättä ole (olisi) kulttuurisen kehityksen este. Siis teoriassa, käytännössä se sitä on, nykyisin.
Joskus aiemmin maassamme oli hyvin tiukka luterilainen meininki jalkapuineen ja pappisvalta oli ehdotonta. Se aika oli myös semmoista, että korkeammin koulutettu pappisväki piti saarnastuolistaan väkeviä puheita joissa käsiteltiin säännöllisesti maanviljelystä, puutarhaviljelyä, koulutuksen tarpeellisuutta ja kansalaisvelvollisuuksia sekä uutisoitiin maailman tärkeistä tapahtumista.
Pappilat olivat sivistyksen kehtoja, niistä kuului pianonsoittoa silloin kun kansa vielä näppäili kanteleita ja mandoliineja, viljeltiin pelargonioita vaikka rahvaalla ei ollut edes ikkunoita, syötiin jo omaviljeltyjä tomaatteja kun yleisin ruokavihannes oli nauris. Luettiin kirjoja ja opiskeltiin kieliä ja matematiikkaa ja opetettiin myös lukutaitoa visakalloisille väelle, vaikka väkisin.
Pappilat olivat siis ääriuskonnollisia mutta silti kehityksen kärjessä. Nyt uskonnollinen fundalismi on samalla mustaa taantumusta - kuinka tässä näin kävi? Islamilaisten kehittynyt kulttuurinen etumatka tuhottiin jo aikoja sitten, onko nyt kristinuskon vuoro? Onko väistämätöntä, että barbarismi, kiihko ja käsittämättömät rituaalit ja tapakulttuuri voittavat aina lopuksi tasaisen kehityksen?
Arvot ja sivistys on kehitystä, joka (kehitys) ei niitä ole tarvinnut. Sivistys on kovasti edennyt ja arvot lienevät sivuseikka ja lähinnä teoriaa.
Mitä sillä sivistyksellä sitten tarkoitetaankaan. Aika luonnollista, että nykyiset tapahtumat otetaan esille ja heijastetaan niistä sivistyksen mittaa.
1500 luvun englannissa raamatun kääntäminen englannin kielelle oli kauhea synti ja katolisen uskon periaatteiden vastaista ja kääntäjä poltettiinkin roviolla ja vainottiin muitakin syntisiä, jotka uskalsivat vaatia omalla kielellään luettavia kirjoja. Nekin vainot kestivät monta vuotta ja ihmisroviot kirjojen ohessa olivat seurausta.
Latinahan oli eliitin kieli kirkoissa ja he polttivat englannin kielisiä raamattuja, eli voidaan päätellä ettei sivistys sinänsä ole kovin toivottavaa, valta on paljon tärkeämpi asia.
^^
Kyllä. Aiemmin uskonnollisuus oli yhteiskuntien rakentaja, ylläpitäjä, kasvattaja ja ihmiskunnan kehityksen edistäjä.
Hallitsijoilla oli hyvät syyt suosia uskonnollisuutta. Viimeisimpänä esimerkkinä menneisyyteen tähyävä Putin.
Tieteellisen vallankumouksen jälkeen uskonnollisuudesta on tullut kehityksen jarruttaja.
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 01, 2022, 07:54:03
Tieteellisen vallankumouksen jälkeen uskonnollisuudesta on tullut kehityksen jarruttaja.
Onko oikeasti? Onko uskonto länsimaissa estänyt tieteellistä kehitystä?
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 01, 2022, 21:13:27
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 01, 2022, 07:54:03
Tieteellisen vallankumouksen jälkeen uskonnollisuudesta on tullut kehityksen jarruttaja.
Onko oikeasti? Onko uskonto länsimaissa estänyt tieteellistä kehitystä?
Jos esim. roviolla polttaminen katsotaan estämiseksi, niin kyllä.
Aika vähän meitä oikeasti on roviolla poltettu historiassamme, eivätkä nuokaan mitään tiedemiehiä olleet.
Kulttuuri on ihmisten omilla ehdoillaan toteuttamiensa innovaatioiden ja unelmien summa. Mitä useammalla ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään omaehtoisesti, sitä nopeammin ja sitä rikkaammaksi kulttuuri kehittyy.
Kristilliskonservatiivit ovat tosin Jenkeissä sitä mieltä, että tämä on rappiota ja linjasivatkin juuri, että ainakin puolelta ihmiskunnasta pitää poistaa yhtälöstä nuo omat ehdot. Tämä siis sen lisäksi, että kapitalistit ovat marinoineet meitä länsimaalaisiakin jo pitempään siinä ajatuksessa, että omat ehdot ovat täysipainoisesti mahdollisia vain rikkaimmille.
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - heinäkuu 01, 2022, 23:50:28
Kulttuuri on ihmisten omilla ehdoillaan toteuttamiensa innovaatioiden ja unelmien summa. Mitä useammalla ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään omaehtoisesti, sitä nopeammin ja sitä rikkaammaksi kulttuuri kehittyy.
Kristilliskonservatiivit ovat tosin Jenkeissä sitä mieltä, että tämä on rappiota ja linjasivatkin juuri, että ainakin puolelta ihmiskunnasta pitää poistaa yhtälöstä nuo omat ehdot. Tämä siis sen lisäksi, että kapitalistit ovat marinoineet meitä länsimaalaisiakin jo pitempään siinä ajatuksessa, että omat ehdot ovat täysipainoisesti mahdollisia vain rikkaimmille.
En ole nähnyt, että kristilliskonservatiivit tuollaista olisivat esittäneet, ehkä mielessäsi toki.
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 02, 2022, 00:30:28
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - heinäkuu 01, 2022, 23:50:28
Kulttuuri on ihmisten omilla ehdoillaan toteuttamiensa innovaatioiden ja unelmien summa. Mitä useammalla ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään omaehtoisesti, sitä nopeammin ja sitä rikkaammaksi kulttuuri kehittyy.
Kristilliskonservatiivit ovat tosin Jenkeissä sitä mieltä, että tämä on rappiota ja linjasivatkin juuri, että ainakin puolelta ihmiskunnasta pitää poistaa yhtälöstä nuo omat ehdot. Tämä siis sen lisäksi, että kapitalistit ovat marinoineet meitä länsimaalaisiakin jo pitempään siinä ajatuksessa, että omat ehdot ovat täysipainoisesti mahdollisia vain rikkaimmille.
En ole nähnyt, että kristilliskonservatiivit tuollaista olisivat esittäneet, ehkä mielessäsi toki.
Eivätpä tietenkään, jos näkee, että kristilliskonservatiivit tietävät naisia paremmin, mitkä ovat naisten omat ehdot, ja on liian tyhmä havaitsemaan ristiriitaa tällaisessa näkemisessään.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 01, 2022, 21:47:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 01, 2022, 21:13:27
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 01, 2022, 07:54:03
Tieteellisen vallankumouksen jälkeen uskonnollisuudesta on tullut kehityksen jarruttaja.
Onko oikeasti? Onko uskonto länsimaissa estänyt tieteellistä kehitystä?
Jos esim. roviolla polttaminen katsotaan estämiseksi, niin kyllä.
Uskovaiset oikeisto"kristityt" "talebaanimme" länsimaissa afgaani-talebaanien tapaan haluavat määrätä naisen pukeutumisesta ja ruumiista ja polttavat heidät someroviolla aina kun saavat tilaisuuden. Tietenkin he haluavat puuttua muslimien tapaan myös tieteentekoona ja tuhota yliopistojen autonomian. Määrätä politiikallaan mitä saa tutkia ja mitä ei. Suomettaa.. tai talibaanittaa tieteenkin. (Halla-ahokin on näyttänyt esimerkkiä ja halusi tukkia tutkijoiden suut.)
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 02, 2022, 01:20:28
Uskovaiset oikeisto"kristityt" "talebaanimme" länsimaissa afgaani-talebaanien tapaan haluavat määrätä naisen pukeutumisesta ja ruumiista ja polttavat heidät someroviolla aina kun saavat tilaisuuden. Tietenkin he haluavat puuttua muslimien tapaan myös tieteentekoona ja tuhota yliopistojen autonomian. Määrätä politiikallaan mitä saa tutkia ja mitä ei. Suomettaa.. tai talibaanittaa tieteenkin. (Halla-ahokin on näyttänyt esimerkkiä ja halusi tukkia tutkijoiden suut.)
Mistä ihmeen lähteestä sinä uutisiasi suollat? Tuohan on täysin epä-älyllistä!
Arkkipiispamme on pohtinut tieteen ja uskon yhteyttä:
Lainaus käyttäjältä: https://www.arkkipiispa.fi/puheet/kirkko-ja-tieteellinen-maailmankuva/Viime vuosisadan mullistavien tieteellisten teorioiden suhde kristillisen kirkon teologiaan ei ole herättänyt yhtä kiivasta keskustelua kuin Galilein astronomia tai Darwinin biologia. Syy on ilmeinen: luonnontieteiden, varsinkin fysiikan kehitys on osoittanut, että inhimillinen teorianmuodostus ei kykene saavuttamaan lopullista totuutta. On omaksuttu tietoteoreettisesti nöyrempi asenne kuin mikä vallitsi 1600-luvun tieteellisen vallankumouksen jälkeen, kun uskottiin luonnontieteellisin menetelmin saavutettavan tarkkoja ja varmoja tuloksia ja tulevaisuutta luotettavasti ennustavia malleja. Niinpä myöskään uskonnollisuutta ei voi enää pitää yhtä helposti yhteensopimattomana tieteellisen maailmankuvan kanssa kuin aiemmin maailmankatsomuksellisista syistä oli voitu olettaa.
Tässä kohdassa kirkon on kuitenkin pysyttävä tarkkana. Sen ei pidä syyllistyä siihen, mistä sitä aiemmin on toisinaan aiheellisestikin moitittu, nimittäin Jumalan tarjoamiseen selitykseksi niille aukkokohdille inhimillisessä tietämyksessä, joihin ei ole vielä löytynyt tieteellisesti perusteltua vastausta. Tällainen niin sanottu "aukkojen Jumala" -ajattelu ei tee oikeutta tieteelle, kirkon uskolle eikä varsinkaan itse Jumalalle. Jumala, joka typistyy tieteen hätäselitysmalliksi, ei ole se Jumala, jonka kirkko uskoo luoneen maailman ja pitävän sitä yllä.
Edellä kuvattu historiallinen silmäys kristillisen kirkon ja kunakin aikana vallinneen tieteellisen maailmankuvan keskinäiseen suhteeseen pystyy toivottavasti osoittamaan, että tieteellisessä työskentelyssä, luonnontieteellisessä teorianmuodostuksessa ja tieteen selville saamien faktojen muokkaamassa maailmankuvassa ei ole mitään sellaista, mitä kirkon pitäisi kavahtaa saati pelätä.
Samaan lopputulemaan pitäisi päästä myös kulttuurin osalta. Toisia vahingoittamattomassa elämäntavassa tai kulttuurissa ei ole mitään sellaista, mitä kirkon pitäisi kavahtaa saati pelätä.
Kyllä juutalais-kristillinen uskontokäsitys sopeutuu tieteeseen (näin päin pitää toki ollakin!).
Vaikkei uskonnon pidä tiedettä ohjailla, näen sillä roolinsa yhteiskunnan arvo/moraali-maailmassa. On aina parempi, että on vastavoimia, kriitikoita, arvostelijoita, kuin yhteismielisiä hymyilijöitä. Pätee jokaiseen aatteeseen ja yhteiskuntakäsitykseen: Kritiikkiä tarvitaan!
Lainaus käyttäjältä: Kopek - heinäkuu 04, 2022, 11:30:58
Olen ennenkin tämän mielipiteeni esittänyt, mutta yleisesti tunnettuna jankuttajana toistan sen taas kerran.
Kansojen ja kansanryhmien toiminnan selittäminen kulttuurilla on mielestäni jossakin määrin kehäpäätelmä.
Ihmiset toimivat näin, koska he ovat toimineet näin ja luoneet toiminnallaan itselleen kulttuurin toimia näin.
Mutta mikä on se alkuperäinen syy, joka on saanut ihmiset luomaan tietynlaisen kulttuurin?
Myönnettäköön, että toimintakulttuuri ei ole pelkästään jonkin alueen ihmisten itse omissa oloissaan kehittämää, vaan paljon siitä on myös tuontitavaraa. Tuontitavara ja alkuperäiset tavat ja tottumukset saattavat olla myrkyllinen yhdistelmä, johon ei ole tarkoituksella pyritty. Jonkin kansan ominaispiirteisiin ei ehkä ole täysin sopinut jokin muualta tuotu asia, ja lopputulos on ollut huono. Mainitaan nyt vaikka esimerkkinä Amerikan (ja joidenkin muiden seutujen) alkuperäisasukkaat ja eurooppalaisten alueelle tuoma alkoholi. Seurauksena on ollut pahoja alkoholiongelmia kaikkine lisäseurauksineen.
Alkuperäiskansan "juopottelukulttuuri" on usein seurausta muualta tunkeutuneiden ihmisten mukanaan tuomasta alkoholista.
Googlasin aiheesta hieman. Australian alkuperäisasukkaat näyttävät käyttävän harvemmin alkoholia kuin pääväestö, mutta ne, jotka käyttävät....
But those that do drink are more likely to drink at dangerous levels.
Kun on kerran alkuun päästy, niin antaa mennä vaan.
Oma ongelmansa kulttuurien sopassa on se, että joillakin alueilla sijaitsevien valtioiden rajat eivät ole luonnolliset, vaan ne ovat perua siirtomaa-ajalta ja siten valloittajakansojen piirtämät.
Vaikutusta on myös toiseen suuntaan, eli länsimaat ovat tuoneet kulttuurisia elementtejä siirtomaista ja muualtakin. Ja nykyaikana kulttuuriset piirteet siirtyvät maahanmuuttajien mukana.
https://www.health.gov.au/health-topics/alcohol/alcohol-throughout-life/alcohol-and-aboriginal-and-torres-strait-islander-peoples
Jos kannatetaan kulttuurirelativismia, voidaanko samanaikaisesti vastustaa tyttöjen ympärileikkauksia ja kannibalismia ja leskien polttamisia ja mitä kaikkea erilaisiin kulttuureihin on aikojen kuluessa kuulunut.
Wikipedia:
Kulttuurirelativistit korostavat eri kulttuuristen arvojen ja tapojen suhteellisuutta ja tulkinnanvaraisuutta ja katsovat, että eri kulttuureja ei voida arvioida yhteisillä kriteereillä. Kulttuureja ei heidän mukaansa voi arvottaa eikä siten myöskään asettaa keskinäiseen paremmuusjärjestykseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuurirelativismi
Jos kannatetaan monikulttuurisuutta, millä perusteella voidaan samaan aikaan vaatia kaikkia Suomessa asuvia noudattamaan Suomen lakeja, vaikka ne olisivat ristiriidassa joidenkin maahanmuuttajien omien kulttuuristen käsitysten kanssa?
Pitäisikö eri kansanryhmille olla omat lakinsa?
Samalla tavalla eläinten toiminnan selittäminen lajiominaisella käytöksellä olisi kehäpäätelmä.
Kulttuurievoluutio on jatkuva prosessi jossa yhteisölliset ja ympäristön muutospaineet pakottavat ristiriitojen kautta jatkuvaan selviytymiseen, sopeutumiseen, muutokseen ja uudistumiseen. Tukeutumalla toimiviksi valikoituneisiin aiempiin vakiintuneiksi vahvistuneisiin tapoihin ja rakenteisiin.
Kulttuurit juurisyineen syntyvät tyhjästä siinä missä eläinlajitkin, jos sallinette kömpelön rinnastuksen. Tyhjästä on tosin paha nyhjästä eli uudet ilmiöt syntyvät nekin vanhojen pohjalta.
Tieteellisen maailmankuvan pohjalta en osaa kannattaa kulttuurirelativismia vaan mahdollisimman tieteellistä valtakulttuuria.
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 01, 2022, 21:13:27
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 01, 2022, 07:54:03
Tieteellisen vallankumouksen jälkeen uskonnollisuudesta on tullut kehityksen jarruttaja.
Onko oikeasti? Onko uskonto länsimaissa estänyt tieteellistä kehitystä?
Kaikessa epätieteellisyydessään uskonnot eivät ole yhteensopivia tieteellisyyden kanssa.
How to put in:
(https://media4.giphy.com/media/J2zwN64xc4wgw/200.gif)
^
Jokainen tuntemani lapsi, joka on tuollaisella palikkalaatikolla on leikkinyt, on myös keksinyt tuon samaisen oikotien onneen.
Mutta maailmahan todistaa sitä, että kulttuurit kiistelevät, eivät aina ole sovussa keskenään. On kulttuureja, jotka eivät sovi yhteen toisten kanssa.
Samuel Huntington tuosta kirjoitti aikoinaan, kulttuurien ryhmittymisestä ja erilaisuudesta. Minusta hän esittää realismia.
Lika barn leka bäst?
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 09, 2022, 13:17:13
Tieteellisen maailmankuvan pohjalta en osaa kannattaa kulttuurirelativismia vaan mahdollisimman tieteellistä valtakulttuuria.
Kulttuurirelativismi ei sanana perimmiltään tarkoita, että jokaisella on omat faktansa. Se tarkoittaa, että jokaisella on omat arvonsa ja tapansa niiden keskinäiseen vertailuun. Tieteellinen maailmankuva tarkoittanee, että ei rupea kiistelemään selkeistä tuloksista, siis väittämään että hevoset vetävät Aurinkoa pitkin taivaankantta. Tiede sanoo yhtään mitään yhteiskuntapolitiikkaan vasta kun ensin on valittu arvot eli asetettu jollakin tavalla tavoitteet mihin pyritään.
Otetaan esimerkiksi kriminaalipolitiikka. Henkilö A haluaa antaa kaikille rikollisille samppanjaa ja vaahtokarkkeja ja laulaa heille "For He's a Jolly Good Fellow". Henkilö B haluaa sulkea rikolliset häkkiin ja heittää häkin mereen. Kumpi heistä on tieteen kannalla? Kysymykseen on täysin mahdotonta vastata ennen kuin tietää mitä he tavoittelevat. Jos henkilön A haaveena on rikollisten mahdollisimman suuri hyvinvointi ja henkilön B pyrkimyksenä vähentää rikollisten määrää, kummankin esittämä ratkaisu olisi täysin perusteltu. Vasta jos molempien julkituotuna tarkoituksena olisi sosiaalistaa rikollisista yhteiskuntakelpoisia kansalaisia, kummankin mallit olisivat ristiriidassa tutkimuksen kanssa, koska sekä kritiikitön hyysääminen että hengiltä ottaminen haittaavat ihmisen henkistä kypsymistä.
Tiede ei arvota arvoja, se ei ole sen tehtävä. Tiede voi kertoa, että ydinaseella saa tehokkaammin toisia tuhottua kuin ritsalla. Se ei sano, että ydinase on yleisesti ottaen parempi asia kuin ritsa.
Arvojen vierellä ovat vielä tunteet. Churrasco vai grillimakkara? Vastaus on syvästi henkilöhistoriallinen. Se nousee kulttuurisesta taustasta, missä kulttuuri ymmärretään jatkumona. Tunteita ei voi aina johtaa arvoista, ne ovat monesti mallista opittuja reaktioita. Tiede ei sano sitäkään, mitkä tunteet ovat oikein ja mitkä väärin. Sekin on arvokysymys.
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 14, 2022, 16:10:31
Tiede ei arvota arvoja, se ei ole sen tehtävä.
Tiede voi luoda uusia arvoja, nostaa toisia.
Ekologia,biologia ->ekologiset arvot, monimuotoisuusarvot.
Evoluutio(teoria) ->evolutiiviset(evohistorialliset) arvot.
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 14, 2022, 21:13:25
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 14, 2022, 16:10:31
Tiede ei arvota arvoja, se ei ole sen tehtävä.
Tiede voi luoda uusia arvoja, nostaa toisia.
Ekologia,biologia ->ekologiset arvot, monimuotoisuusarvot.
Evoluutio(teoria) ->evolutiiviset(evohistorialliset) arvot.
Kyllä, perinnöllisyystiede läväytti pöytään rotuteoreettisia arvoja.
Tiede voi tarkentaa käsitystämme siitä miten hyvin jokin mekanismi toimii. Se auttaa arvioimaan välinearvojen käyttökelpoisuutta. Silti ihminen on se joka tekee valinnat. Eikä hän tee niitä objektiivisin perustein, siitä on empiirisiä todisteita riittävästi. Ja perustana olevat arvot kuten elämä, vapaus, totuus, oikeudenmukaisuus, niiden arvostamista ei voi perustella tieteellä. Vielä vähemmän löytää apuja kun joutuu miettimään mikä arvo menee minkä ohi jossakin todellisessa tilanteessa tässä matoisessa maailmassa.
Jonkin verran yleinen harhakäsitys on, että jos jokin asiantila on todettu kiistatta, sanotaan vaikka tieteellisesti, että siitä pitäisi automaattisesti seurata jotakin. Ei tarvitse, sanktioilla ei luoda normia ja sitä kautta arvoja. Ketju menee päinvastoin. Jos joku tekee tutkimuksen ja havaitsee, että vangit ovat vähemmän vapaita verrattuna keskiarvoon, niin mitä sitten? Se on homman juju. Ja jos tutkija huomaa vankien olevan keskimääräistä vähemmän onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, siitäkään ei pakosti synny painetta muuttaa mitään. Yhteiskunnan tärkeämmäksi katsomat arvot voivat toteutua silti.
^
hyvin puhuttu viimeiset kaksi viestiäsi. Olen samaa mieltä.
Ihminen on arvojensa suhteen kuin pikkulapsi irtokaramellikaupassa. Tiede kuten mikä tahansa muukin autenttista tietoa maailmasta tuottava lähde lisää valikoimaa, mutta edelleen se on se lapsi, joka siellä niitä arvoja pussiinsa valitsee: "50 sentillä noita ja eurolla noita". Sitten on toki toinen asia, paljonko ihmisellä on "vapaata tahtoa" valita niitä arvoja ja paljonko siitä valitsemisesta päättää evoluutio ja kasvuympäristö, mutta tiede ei tee sitä asianosaisen puolesta.
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 09, 2022, 13:21:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 01, 2022, 21:13:27
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 01, 2022, 07:54:03
Tieteellisen vallankumouksen jälkeen uskonnollisuudesta on tullut kehityksen jarruttaja.
Onko oikeasti? Onko uskonto länsimaissa estänyt tieteellistä kehitystä?
Kaikessa epätieteellisyydessään uskonnot eivät ole yhteensopivia tieteellisyyden kanssa.
How to put in:
(https://media4.giphy.com/media/J2zwN64xc4wgw/200.gif)
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 14, 2022, 16:10:31
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 09, 2022, 13:17:13
Tieteellisen maailmankuvan pohjalta en osaa kannattaa kulttuurirelativismia vaan mahdollisimman tieteellistä valtakulttuuria.
Kulttuurirelativismi ei sanana perimmiltään tarkoita, että jokaisella on omat faktansa. Se tarkoittaa, että jokaisella on omat arvonsa ja tapansa niiden keskinäiseen vertailuun. Tieteellinen maailmankuva tarkoittanee, että ei rupea kiistelemään selkeistä tuloksista, siis väittämään että hevoset vetävät Aurinkoa pitkin taivaankantta. Tiede sanoo yhtään mitään yhteiskuntapolitiikkaan vasta kun ensin on valittu arvot eli asetettu jollakin tavalla tavoitteet mihin pyritään.
Otetaan esimerkiksi kriminaalipolitiikka. Henkilö A haluaa antaa kaikille rikollisille samppanjaa ja vaahtokarkkeja ja laulaa heille "For He's a Jolly Good Fellow". Henkilö B haluaa sulkea rikolliset häkkiin ja heittää häkin mereen. Kumpi heistä on tieteen kannalla? Kysymykseen on täysin mahdotonta vastata ennen kuin tietää mitä he tavoittelevat. Jos henkilön A haaveena on rikollisten mahdollisimman suuri hyvinvointi ja henkilön B pyrkimyksenä vähentää rikollisten määrää, kummankin esittämä ratkaisu olisi täysin perusteltu. Vasta jos molempien julkituotuna tarkoituksena olisi sosiaalistaa rikollisista yhteiskuntakelpoisia kansalaisia, kummankin mallit olisivat ristiriidassa tutkimuksen kanssa, koska sekä kritiikitön hyysääminen että hengiltä ottaminen haittaavat ihmisen henkistä kypsymistä.
Tiede ei arvota arvoja, se ei ole sen tehtävä. Tiede voi kertoa, että ydinaseella saa tehokkaammin toisia tuhottua kuin ritsalla. Se ei sano, että ydinase on yleisesti ottaen parempi asia kuin ritsa.
Arvojen vierellä ovat vielä tunteet. Churrasco vai grillimakkara? Vastaus on syvästi henkilöhistoriallinen. Se nousee kulttuurisesta taustasta, missä kulttuuri ymmärretään jatkumona. Tunteita ei voi aina johtaa arvoista, ne ovat monesti mallista opittuja reaktioita. Tiede ei sano sitäkään, mitkä tunteet ovat oikein ja mitkä väärin. Sekin on arvokysymys.
Tuokin on kirjoitus, josta voi olla puolesta tai vastaan... :-\
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - heinäkuu 15, 2022, 17:10:33
Tieteellinen valtakulttuuri alistaa muut kulttuurit itseensä.
(https://memegenerator.net/img/instances/26179407.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 14, 2022, 16:10:31
Kulttuurirelativismi ei sanana perimmiltään tarkoita, että jokaisella on omat omaksutut faktansa. Se tarkoittaa, että jokaisella on omat arvonsa ja tapansa niiden keskinäiseen vertailuun.
Näkisin että jokaisella on omat muutokselliset ajatuksensa, faktansa, maailmankuvansa.
Jokaiselle muotoutuva oma tapansa kokea, tulkita, tuntea ja arvottaa maailmaa on samalla myös ihmisellä lajiominainen, sosiaalinen ja kulttuurinen tapa. Tiede on faktoillaan valtaamassa ja muuttamassa yksilöitä, lajeja, yhteisöjä, ympäristöjä, kulttuureja, maailmankuvia ja niiden määrittelemiä arvoja.
Lainaa
Tiede sanoo yhtään mitään yhteiskuntapolitiikkaan vasta kun ensin on valittu arvot eli asetettu jollakin tavalla tavoitteet mihin pyritään.
Otetaan esimerkiksi kriminaalipolitiikka. Henkilö A haluaa antaa kaikille rikollisille samppanjaa ja vaahtokarkkeja ja laulaa heille "For He's a Jolly Good Fellow". Henkilö B haluaa sulkea rikolliset häkkiin ja heittää häkin mereen. Kumpi heistä on tieteen kannalla? Kysymykseen on täysin mahdotonta vastata ennen kuin tietää mitä he tavoittelevat. Jos henkilön A haaveena on rikollisten mahdollisimman suuri hyvinvointi ja henkilön B pyrkimyksenä vähentää rikollisten määrää, kummankin esittämä ratkaisu olisi täysin perusteltu. Vasta jos molempien julkituotuna tarkoituksena olisi sosiaalistaa rikollisista yhteiskuntakelpoisia kansalaisia, kummankin mallit olisivat ristiriidassa tutkimuksen kanssa, koska sekä kritiikitön hyysääminen että hengiltä ottaminen haittaavat ihmisen henkistä kypsymistä.
Tiede ei arvota arvoja, se ei ole sen tehtävä. Tiede voi kertoa, että ydinaseella saa tehokkaammin toisia tuhottua kuin ritsalla. Se ei sano, että ydinase on yleisesti ottaen parempi asia kuin ritsa.
Arvojen vierellä ovat vielä tunteet. Churrasco vai grillimakkara? Vastaus on syvästi henkilöhistoriallinen. Se nousee kulttuurisesta taustasta, missä kulttuuri ymmärretään jatkumona. Tunteita ei voi aina johtaa arvoista, ne ovat monesti mallista opittuja reaktioita. Tiede ei sano sitäkään, mitkä tunteet ovat oikein ja mitkä väärin. Sekin on arvokysymys.
Tiede luo tieteellistä valtaa, maailmankuvaa, tieteellistyvää kulttuuria, kuvatessaan maailmaa yhä tehokkaammin ja tarkemmin ja muokatessaan sitä ihmisineen teknologisesti.
Arvotkin ovat vain yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuurien muuttuvia toimintatapoja muuttuvassa ympäristössään ja tiede muuttaa niitä tiedon, teknologian, maailmankuvan, kulttuurin ja toimintatapojen kautta.
Maailmankuvan muuttuessa muuttuvat myös siihen sidoksissa olevat arvot.
Arvoja voidaan myös muuttaa muuttamalla arvoihin sidoksissa olevaa kulttuuria, ympäristöä, yhteiskuntarakenteita, teknologiaa, yksilön kehoa, aivoja, ajattelun lisäksi. Niihin sitoutuneita tunteita unohtamatta.
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 15, 2022, 22:02:30
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 14, 2022, 16:10:31
Kulttuurirelativismi ei sanana perimmiltään tarkoita, että jokaisella on omat faktansa. Se tarkoittaa, että jokaisella on omat arvonsa ja tapansa niiden keskinäiseen vertailuun.
Kiitos korjauksesta. Nyt kulttuurirelativismi kuulostaa jo täysin järkevältä.
Lainaa
Tiede sanoo yhtään mitään yhteiskuntapolitiikkaan vasta kun ensin on valittu arvot eli asetettu jollakin tavalla tavoitteet mihin pyritään.
Otetaan esimerkiksi kriminaalipolitiikka. Henkilö A haluaa antaa kaikille rikollisille samppanjaa ja vaahtokarkkeja ja laulaa heille "For He's a Jolly Good Fellow". Henkilö B haluaa sulkea rikolliset häkkiin ja heittää häkin mereen. Kumpi heistä on tieteen kannalla? Kysymykseen on täysin mahdotonta vastata ennen kuin tietää mitä he tavoittelevat. Jos henkilön A haaveena on rikollisten mahdollisimman suuri hyvinvointi ja henkilön B pyrkimyksenä vähentää rikollisten määrää, kummankin esittämä ratkaisu olisi täysin perusteltu. Vasta jos molempien julkituotuna tarkoituksena olisi sosiaalistaa rikollisista yhteiskuntakelpoisia kansalaisia, kummankin mallit olisivat ristiriidassa tutkimuksen kanssa, koska sekä kritiikitön hyysääminen että hengiltä ottaminen haittaavat ihmisen henkistä kypsymistä.
Tiede ei arvota arvoja, se ei ole sen tehtävä. Tiede voi kertoa, että ydinaseella saa tehokkaammin toisia tuhottua kuin ritsalla. Se ei sano, että ydinase on yleisesti ottaen parempi asia kuin ritsa.
Arvojen vierellä ovat vielä tunteet. Churrasco vai grillimakkara? Vastaus on syvästi henkilöhistoriallinen. Se nousee kulttuurisesta taustasta, missä kulttuuri ymmärretään jatkumona. Tunteita ei voi aina johtaa arvoista, ne ovat monesti mallista opittuja reaktioita. Tiede ei sano sitäkään, mitkä tunteet ovat oikein ja mitkä väärin. Sekin on arvokysymys.
Tiede luo tieteellistä valtaa, maailmankuvaa, tieteellistä kulttuuria, kuvatessaan maailmaa yhä tehokkaammin ja tarkemmin ja muokatessaan sitä ihmisineen teknologisesti.
Arvotkin ovat vain yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuurien muuttuvia toimintatapoja muuttuvassa ympäristössään ja tiede muuttaa niitä tiedon, teknologian, maailmankuvan, kulttuurin ja toimintatapojen kautta.
Tiede ei ole muuttanut ainakaan Toopen arvoja.
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 15, 2022, 16:17:40
Tiede voi tarkentaa käsitystämme siitä miten hyvin jokin mekanismi toimii. Se auttaa arvioimaan välinearvojen käyttökelpoisuutta. Silti ihminen on se joka tekee valinnat. Eikä hän tee niitä objektiivisin perustein, siitä on empiirisiä todisteita riittävästi.
Älykäs teknologiakin voi tehdä tiedettä ja sen evoluutio on nopeampaa kuin ihmislajilla joka älykkäänä eläinlajinakin on katoava nykymuodossaan tavalla tai toisella.
Ei ole mitään maallista mitä tieteellä ei voisi kuvata ja perustella. Usein myös muokata. Ylimaalliset arvot jätän uskontoketjuille.
Tieteellinen objektiivisuus on intersubjektiivisen tieteen tärkeä arvo, kaikessa saavuttamattomuudessaan.
Ihminen on vain vähäkarvainen apina.
Josta tehdään liian vähän luontodokumentteja. :)
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - heinäkuu 15, 2022, 22:10:55
Tiede ei ole muuttanut ainakaan Toopen arvoja.
Tiede on kehittänyt mm. sähköshokkiteknologiaa.
Toopekin on moderni kaveri, verrattuna keskiajalla eläneeseen kaimaansa, talebaniin tai tieteilijä Teemu Keskisarjaan.
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - heinäkuu 15, 2022, 22:10:55
Tiede ei ole muuttanut ainakaan Toopen arvoja.
Ei pidäkään. Tiede ei saa olla riippuvainen arvoista. Ihminen voi luoda arvoja, mutta tieteestä/faktoista poiketen ne ehkä ovat valheellisia, kuten 54 sukupuolta.
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 15, 2022, 22:26:22
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - heinäkuu 15, 2022, 22:10:55
Tiede ei ole muuttanut ainakaan Toopen arvoja.
Tiede on kehittänyt mm. sähköshokkiteknologiaa.
Toopekin on moderni kaveri, verrattuna keskiajalla eläneeseen kaimaansa, talebaniin tai tieteilijä Teemu Keskisarjaan.
Niin, ei usko hömpötyksiin, vaan tieteeseen, kuten Keskisarjaan.
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 19, 2022, 22:28:13
Tiede ei saa olla riippuvainen arvoista. Ihminen voi luoda arvoja, mutta tieteestä/faktoista poiketen ne ehkä ovat valheellisia, kuten 54 sukupuolta.
Kuitenkin yhteiskunta tarvitsee arvoja. Pelkällä tieteellä ei selviä kadun yli. Liikennesääntöjen noudattaminen on normi, joka perustuu yhteistoiminnan hyväksymiseen arvona.
Kaikki kulttuuriset tavat ja yhteiskunnan toimintaperiaatteet, pohjasivat ne mihin arvoihin tahansa, ovat tietyssä mielessä luokittelun tosi–epätosi ulkopuolella. Ne voi havaita noudatetuiksi tai laiminlyödyiksi, mutta niitä ei voi todistaa oikeiksi tai vääriksi. Niillä voi
meidän mielestämme olla hyviä tai huonoja tarkoitusperiä ja vaikutuksia. Mikään arvopohjainen idea ei ole yleispätevä. Aina on niitä, joille sen markkinoinnista on hyötyä, ja niitä, joille siitä on haittaa. Jossakin ryhmässä yleisesti hyväksytty ajatus on silti puhtaasti sen hyväksynnän takia tätä ryhmää tarkatessa realiteetti, mikä on tyhmää jättää huomiotta.
Ei pelkillä arvoillakaan selviä kadun yli.
Tieteellinen tieto ja teknologia valtaa resursseista ja selviytymisestä kilpailevia, yhteistyötä tekeviä ja toisiaan valtaavia kulttuureja ja uudistaa niiden arvoja. Tieteen vastaisille arvoille käy kuin aukkojen jumalille ja tupakoitsijoille.
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 20, 2022, 16:02:08
Tieteellinen tieto ja teknologia valtaa resursseista ja selviytymisestä kilpailevia, yhteistyötä tekeviä ja toisiaan valtaavia kulttuureja ja uudistaa niiden arvoja. Tieteen vastaisille arvoille käy kuin aukkojen jumalille ja tupakoitsijoille.
Historiallisesti
uskonnot ovat ottaneet jonkun verran osumaa tieteen voittokulun takia. Se johtui siitä, että tiede alkoi korvata niiden tarjoamia oppeja maailman synnystä ja toiminnasta. Moraali ei olisi sinänsä sellaista prototiedettä tarvinnut, mutta sillä oli annettu käteen sattuneille tavoille jumalallinen hohde.
Nykyisin uskonnot ovat enimmäkseen hioneet menoa haittaavat särmät pois.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008931397.html
Monet arvot ovat ihanteita. Siksi ne ovat lähtökohtaisesti osin ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tarkastellaan vaikka seuraavaa sepustusta, mikä vilisee hurskaita toiveita, mihinkään perustumattomia vaateita, paikkansapitämättömiä väitteitä ja epärealistisia käsityksiä maailmasta.
https://www.ohchr.org/en/human-rights/universal-declaration/translations/finnish
Saudi-Arabian tai Kiinan tapaiset valtiot toimivat aktiivisesti hävittääkseen tällaiset – kuten asian muotoilit – tieteen vastaiset arvot, tässä tapauksessa historian ja yhteiskuntatieteiden.
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 21, 2022, 10:59:35
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 20, 2022, 16:02:08
Tieteellinen tieto ja teknologia valtaa resursseista ja selviytymisestä kilpailevia, yhteistyötä tekeviä ja toisiaan valtaavia kulttuureja ja uudistaa niiden arvoja. Tieteen vastaisille arvoille käy kuin aukkojen jumalille ja tupakoitsijoille.
Historiallisesti uskonnot ovat ottaneet jonkun verran osumaa tieteen voittokulun takia. Se johtui siitä, että tiede alkoi korvata niiden tarjoamia oppeja maailman synnystä ja toiminnasta. Moraali ei olisi sinänsä sellaista prototiedettä tarvinnut, mutta sillä oli annettu käteen sattuneille tavoille jumalallinen hohde.
Nykyisin uskonnot ovat enimmäkseen hioneet menoa haittaavat särmät pois.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008931397.html
Monet arvot ovat ihanteita. Siksi ne ovat lähtökohtaisesti osin ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tarkastellaan vaikka seuraavaa sepustusta, mikä vilisee hurskaita toiveita, mihinkään perustumattomia vaateita, paikkansapitämättömiä väitteitä ja epärealistisia käsityksiä maailmasta.
https://www.ohchr.org/en/human-rights/universal-declaration/translations/finnish
Saudi-Arabian tai Kiinan tapaiset valtiot toimivat aktiivisesti hävittääkseen tällaiset – kuten asian muotoilit – tieteen vastaiset arvot, tässä tapauksessa historian ja yhteiskuntatieteiden.
Uskonnot ottavat kiihtyvästi osumaa, tieteellisen tiedon ja teknologian kehitysvauhdissa.
Kasvavat yhteisöt hallitsijoineen tarvitsivat jumalia pappeineen moraalisiksi poliiseiksi, opettajiksi ja tuomareiksi.
Uskonnon hohde oli myös kauhuelokuvien veroista hohtoa helvetin lieskoineen.
Nykyisin uskonnot hioutuvat kilpailussa tieteen kanssa kiihtyvästi, siihen asti kunnes niissä ei ole enää mitään mitä hioa.
Ihanteet ovat myös tavoitteita, tavoiteltavia, eli tietenkin ristiriidassa sen hetkisen tilanteen kanssa.
Linkkaamasi sepustus sisälsi valikoidun joukon kokemuspohjaisia ihmisyhteisöjen parhaiden käytäntöjen mukaisia tavoitteita ja niitä tukevia kuvauksia maailmasta.
Tiede voi omalta osaltaan vahvistaa, muuttaa ja kehittää noita tavoitteita.
Neuvostoliittokin yritti hävittää läntistä hapatusta. Aika näyttää ja voittaja on oikeassa. Itse luotan tieteseen tehokkaimpana työkaluna ja aseena.
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2022, 22:34:17
Itse luotan tieteseen tehokkaimpana työkaluna ja aseena.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta silti sanon, että hyvä uskonto stabilisoi yhteiskuntaa, pitää sitä järkevänä. Tiede ja uskonto eivät välttämättä ole ristiriidassa.
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2022, 22:34:17
Nykyisin uskonnot hioutuvat kilpailussa tieteen kanssa kiihtyvästi, siihen asti kunnes niissä ei ole enää mitään mitä hioa.
Euroopan protestanttisille kirkoille on saattanut käydä noin. En kuitenkaan yleistäisi rajusti. Uskonnot ovat luoneet nahkansa ennenkin, tai tehneet tilaa toisilleen, niiden totaalisen kuoleman julistaminen on ennenaikaista.
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2022, 22:34:17
Neuvostoliittokin yritti hävittää läntistä hapatusta. Aika näyttää ja voittaja on oikeassa. Itse luotan tieteseen tehokkaimpana työkaluna ja aseena.
Yleisesti kai katsotaan, että yksilönvapaudet ja markkinatalous voittivat diktatuurin ja komentotalouden kamppailussa suolista ja sydämistä. Neuvostoliiton virallisiin oppeihin kuului tieteellinen ateismi, eikö vain? Teknologian ja tieteen kunnioittaminen voi olla hyvä valinta menestystä ajatellen, mutta se ei ole yksistään riittävä. Myös päämäärien pitää olla järkeviä ja ihmisten hyväksymiä.
Näkisin uskonnon arvo/moraalijärjestelmän toimivan yhteiskunnassa paremmin kuin sitä kieltävä sosialistinen näkemys. Länsimainen näkemys ylläpitää kapitalismin ja markkinatalouden ohella sitä konservatiivista uskonkäsitystä. Sosialismi taas kumoaa tuota yhteiskunnan perusajatusta.
Sosialismi ei toimi, koska se pyrkii katkomaan siteitä menneisyyteen, joka meitä luo. Konservatismi taas ylläpitää yhteyttä menneisyyteen.
Venäläinen sivistyskulttuuri tuli ensimmäisenä mieleen kun tähän sivistyssanaan tänään ensimmäistä kertaa törmäsin. Defenestraatio.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Defenestraatio
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 31, 2022, 08:05:29
Venäläinen sivistyskulttuuri tuli ensimmäisenä mieleen kun tähän sivistyssanaan tänään ensimmäistä kertaa törmäsin. Defenestraatio.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Defenestraatio
Isebelin ikkunasta heittänyt oli melkoinen Jehu. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Jehu)
Taisi jehun etymologinen taustakin juuri selvitä.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 31, 2022, 12:26:55
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 31, 2022, 08:05:29
Venäläinen sivistyskulttuuri tuli ensimmäisenä mieleen kun tähän sivistyssanaan tänään ensimmäistä kertaa törmäsin. Defenestraatio.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Defenestraatio
Isebelin ikkunasta heittänyt oli melkoinen Jehu. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Jehu)
Taisi jehun etymologinen taustakin juuri selvitä.
Ja Gayrooppa palvoo Isebeliä...
^
Aikamoinen tuo Isebelkin oli.
Lainaus käyttäjältä: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/IsebelIsebelin aikakauteen sanotaan liittyneen Baal-jumalan palvonnan voimistuminen kuningas Ahabin aikana. Hän myös pyrki muuttamaan oikeuskäsitystä ajanmukaiseksi siten, että kuningas ei olisi ollut enää yhdenvertainen Mooseksen lain edessä muiden juutalaisten kanssa, vaan hänellä olisi ollut asemansa vuoksi erioikeuksia, mikä näkyy Nabotin tuomitsemisena kuolemaan siksi, että hän kieltäytyi myymästä maataan kuningas Ahabille. Isebelin näkemyksen mukaan olisi riittänyt se, että kuningas olisi takavarikoinut maan korvauksetta asemaansa perustuen.[1]
Nimi Isebel on siirtynyt vuosisatojen halki yleisnimenä tarkoittaen kaikkia pahoja ja ilkeitä naisia. Juutalaisten ja kristittyjen vastenmielisyys Isebelia kohtaan johtui ihmisuhrien (erityisesti lasten) uhraamisesta Baal-kultin mukaisesti.[2]
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-uudessa-ohjelmassa-toimenpiteita-suomalaisen-elamanmuodon-ja-sivistyksen-puolustamiseksi/ (https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-uudessa-ohjelmassa-toimenpiteita-suomalaisen-elamanmuodon-ja-sivistyksen-puolustamiseksi/)
Perussuomalaiset on julkaissut tänään laajan suomalaisuusohjelman, jonka keskeisenä tavoitteena on suomalaisen kansakunnan, kulttuurin ja elämänmuodon puolustaminen ja yksilöä kunnioittava kielellisen yhteenkuuluvuuden parantaminen.
LainaaSuomalaisuusohjelmaa esitteli tänään Tuumaustunnilla Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja, tohtori Ilmari Rostila.
Ohjelma jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, kansalaisuutta ja kansakuntaa käsittelevässä osassa todetaan, että suomalaisuus on suomalaisten historiaa ja tulevaisuutta sekä näiden tulkintaa. Kansa ei voi elää ilman kertomusta siitä, "mistä tulemme, keitä olemme ja minne olemme menossa".
Suomalaisuusohjelma nojaa von Goethen ajatukselle, jonka mukaan ihminen tarvitsee juuret ja siivet.
– Sen vuoksi, ja siihen liittyen kansakunta ja suomalainen kulttuuri on meille niin tärkeää. Juuret maadoittavat meidät paikkaan kotina: siihen kuuluvat paikka, ihmiset, yhteenkuuluvuuden ajatukset, tunteet ja kokemukset, yhteinen historia ja muisti. Se tekee Suomesta meidän kotimaamme, Rostila sanoo.
Siivet-viittauksella tarkoitetaan länsimaisen sivistysperinnön ajattomia arvoja: totuus, kauneus ja hyvyys.
– Ne ylittävät ajan ja paikan, eivätkä kasva paikasta materiana, vaan vaativat henkistä ja hengellistäkin elämää. Länsimaiseen sivistysperintöön ei kuulu se, että ihminen olisi kohde, objekti, jota järjestelmä voi välineellistää. Ihminen on vapaan tahdon omaava, itseisarvoinen olento, jota tulee kunnioittaa...
Loput artikkelista...
Laitan tämän siksi, koska PS on ainoa puolueemme, joka puolustaa suomalaista kulttuuria.
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2022, 01:23:09
Laitan tämän siksi, koska PS on ainoa puolueemme, joka puolustaa suomalaista kulttuuria.
Tämä perussuomalaisuus antaa mahdollisuuden uusille kansallisromanttisille taiteilijoille.
Hieno kuva-aihe olisi esimerkiksi valtavan raja-aidan takana, maapohjamökissä pellavapuvussa kykkivä paimenpoika lämmittelemässä uunissa kytevän turvekasan tuoksussa. Juuri lähdössä naurismaalle poimimaan paikallisia herkkuja talven varalle.
Vasarakirves on kuvassa tietysti mukana, ovenpielessä odottamassa, jos vaikka sattuu naapuri tai puoluetoveri pistäytymään.
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2022, 01:23:09
Laitan tämän siksi, koska PS on ainoa puolueemme, joka puolustaa suomalaista kulttuuria.
Katsoin läpi ehdotetut toimenpiteet. Yleisiä oli neljä. Ajattelun ja sananvapautta on helppo kannattaa. Samoin akateemista vapautta, olisi tosin voitu yksintein selkeästi vaatia yliopistoille autonomia takaisin. Kansallisen ajattelutavan tukemista en ihan ymmärtänyt. Jos sillä tarkoitetaan suomen kielen osaamista – ei ole henkilökohtaisesti ongelma – ja Suomen valtion etujen perään katsomista, koska se sattuu olemaan yhteinen projektimme, niin sehän on perusjärkevää. Sotaa "intersektionaalisen feminismin" ja "rakenteellisen rasismin" teorioita vastaan en kannata. Järkeviä ehdotuksia tulee edistää ja höpötys jättää omaan arvoonsa. Hittojako sitä selvittelemään mistä viitekehyksestä mikin ajatus on tullut. Niiden alkuperällä ei ole väliä kuin poliittisten pisteiden keräilijöille. Tavallisille ihmisille on oleellista että hommat toimii ja etenee.
Valitettavasti paperin loppuun oli kasattu peräti yhdeksän kohdan toimenpideohjelma ruotsin kielen kitkemiseksi ja kulttuurin muuttamiseksi pelkästään suomenkieliseksi. Sitä en voi mitenkään puoltaa – yksin 5.2. takia. Minulle on ihan sama, jos kansallislaulua kuunnellaan jatkossa tuppisuina. Epävireistä mölinää yhteislaulu on tähänkin asti ollut. Mutta se torttu. Fredrikan kostea ihana torttu. Sitä ei ahdasmieliset puritaanit minulta vie.
Kiitos valaisevasta informaatiosta, perussuomalaiset: SFP 1, PS 0.
Nyt vois tulla joku persussuomalaisten kannattaja kehiin toteamaan että erittäin hyvin sanottu siellä takana :)
Mutta taitaa jäädä se tilaisuus käyttämättä.
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - syyskuu 27, 2022, 13:23:08
Nyt vois tulla joku persussuomalaisten kannattaja kehiin toteamaan että erittäin hyvin sanottu siellä takana :)
Mutta taitaa jäädä se tilaisuus käyttämättä.
Nojaa, en ole varsinaisesti persu, mutta onhan noi Hihan mainitsemat 4 juttua kannatettavia. Suomalainen kulttuuri on epämääräinen käsite eikä minulle erityisen tärkeä asia, mutta toki palvelua kuuluu saada jatkossakin Suomen kielellä.
Kannatan kanssa jollain vähän epämääräisellä tavalla suomen kieleen ja sen asemaan panostamista.
Se näkyy kai semmosissa ihan ihme asioissa henkilökohtaisella tasolla että kun mulla on amerikkalainen ystävä ja sillä suomalainen mies, niin me puhutaan keskenämme aika paljon suomea, myös tän mimmin kanssa kaksin, vaikka ei nyt ihan aina.
Aika moni vaihtaa sen noissa tilanteissa liian helposti, halutaan puhua englantia jne.
Mun mielestä voi vaihtaa hetkeksi englantiin ja palata taas suomeen tai tehdä silleen kun tuntuu eikä murehtia.
Se ei ole sellainen joustamaton juttu tai sinänsä periaate mulle puhua suomea, vaan mun mielestä kaikista hienoin tilanne on se että englantia voidaan puhua ja puhutaan, mutta toisaalta nähdään ja arvostetaan sitä, miten suomeksi yllättävät asiat voi tuoda ihan uusia ulottuvuuksia ja lisää – eikä se ole niin että jompi kumpi väistää tai toinen on toiselta pois.
Tää amerikkalainen tyyppi esimerkiksi on opettanut mulle jotain uusia suomenkielisiä pop-biisejä ja sille on välillä tosi hienoa se että sen kanssa puhutaan suomea silleen miettimättä tai vaikeilematta eikä tyyliin kaikki keskustelut lähde aina siitä että mistä sä oot ja eiks tää oo vaikeeta tai puhut tosi hyvin tai muuta tämmöstä itsetietoista kiristelyä 😅
Mun mielestä suomen kielen asema on kuitenkin jokaisen käsissä, ja oikeasti ne on kuitenkin osittain tommosia valintoja ja tapoja ja pieniä asioita joista isommatkin jutut kumpuaa.
En väitä etteikö siinä olis merkitystä politiikalla ja päätöksillä ja sillä mihin vaikka laitetaan yhteistä rahaa. Mutta sillä rahalla tai millään poliittisten kysymysten äärellä puhisemisella ei välttämättä käännetä semmosta junaa joka muodostuu jokaisen ihmisen pienistä valinnoista ihan omalla kohdalla.
Mulle on tossa itselle keskeistä semmonen "kielitietoisuus" eikä se mun mielestä mene hyvin eikä tunnu hyvältä tai oikealta jos ne valinnat olis jotain täysin joustamattomia juttuja että puhun vain suomea tai vain englantia.
Vaan että se kielitietoisuus on tossa jotain sellasta tapaa kokeilla ja muuttaa toimintamalleja ja suhtautua siihen silleen että ne on tosi hienoja asioita mutta sitä ei kannata liikaa stressata.
Kielitietoisuus ei tarkoita sitä että suomen suhteen jotenkin väistettäis ja joustettais ja mentäis pois tieltä vaan että vaikka nyt suomi ja ruotsi ja englanti ja saami ja venäjä voi olla semmosia että niistä kaikista voi olla kiinnostunut.
Ja että on ja tekee vaan eikä niiden takia tarvitse sen ihmeemmin jännittää tai miettiä siinä kauheasti kielitaitoa tai sitä kuinka hyvä se on ja voiko sitä puhua.
Jonkun venäjänkielisen kaverin kanssa me tehdään semmosta että se laulaa venäjäksi ja näyttää ja kertoo mulle siitä kulttuurista ynnä muusta paljon kaikenlaista. Sitten me kuitenkin puhutaan melkein pelkästään suomea vaikka se puhuis tosi paljon paremmin englantia.
Ja kun siinä on tommonen kattaus ja ne valinnat joustaa, niin ei se mikään ongelma ole välillä tai joskus puhua sen kanssa englantia muuten vaan tai varsinkin jos joku asia pitää saada tosi nopeasti vaan ratkottua ja siihen liittyy monenlaista mitä vois suomeksi olla yhtäkkiä hankala hahmottaa.
Tai että jossain porukassa puhutaankin englantia, koska se voi tietyille ihmisille olla myös helpottavaa vaihteluna. Jos suomi vaatii jatkuvaa pinnistelyä tai ei ihan saa sanottua aina kaikkea niin kuin haluaa.
Mutta silti voi pitää suomea semmosena peruskielenä jolla eletään ja josta lähdetään, ja tätä tosi moni muunkielinen arvostaa aivan hitosti, jos siitä ei tee mitään numeroa eikä tärkeile eikä luennoi tai muuta.
Jonkun muun tapa osallistua tommoseen voi olla joku muu – eikä se mun mielestä ole väärin. Eikä välttämättä mun tapa olekaan kaikille toimiva tai edes fiksu.
Mutta toi monikielisen maailman rennosti ottaminen on mun mielestä meidän kielelle parempi kuin semmonen hiton nuiva pingottelu tai stressailu siitä mikä on kielessä oikein ja kuinka oikein, meidän omassa puheessa, toisten puheessa yms.
Kun eihän me semmosta tehdä normaalistikaan kun me kieltä puhutaan, ellei se oo just se juttu siinä hetkessä. Muuten se vaan vetää kaikki keskustelut sivuraiteille ja pilaa kielen käyttämisestä sen ilon ja fiiliksen kun alkaa saada sillä ihan todella puhuttua ja elettyä ja kontaktia ihmisiin.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 27, 2022, 11:28:51
...Tämä perussuomalaisuus antaa mahdollisuuden uusille kansallisromanttisille taiteilijoille.
Hieno kuva-aihe olisi esimerkiksi valtavan raja-aidan takana, maapohjamökissä pellavapuvussa kykkivä paimenpoika lämmittelemässä uunissa kytevän turvekasan tuoksussa. Juuri lähdössä naurismaalle poimimaan paikallisia herkkuja talven varalle.
Vasarakirves on kuvassa tietysti mukana, ovenpielessä odottamassa, jos vaikka sattuu naapuri tai puoluetoveri pistäytymään.
Onneksi sinulla ei ole ennakkoluuloja ja asennoituneita käsityksiä...
. . .
Kyllä itse arvostan tuollaista. Suomi on meidän pihamme. Pidetään siitä huolta ja moikataan naapuria, joka saa hoitaa pihaansa vähän eri tavoin.
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2022, 22:41:05
Onneksi sinulla ei ole ennakkoluuloja ja asennoituneita käsityksiä...
Oma vikasi. Mitäs käytät lähes kaikkia ketjuja kusitolppana. Siitä tulee minullekin välillä hillitön halu vähän lirauttaa.
On vaan niin nähty tämä pientalonpoikamaaseudunpuolueperussuomalaisetsinisetperussuomalaiset väitekirjo. Voi siellä kukaties olla jotain hyvääkin kätkettynä, mutta kaikki jää tuon öyhöttämisen alle. Ei sitä aina jaksa.
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2022, 22:41:05
Kyllä itse arvostan tuollaista. Suomi on meidän pihamme. Pidetään siitä huolta ja moikataan naapuria, joka saa hoitaa pihaansa vähän eri tavoin.
Toi on vähän ehkä semmosta ajattelua että toivotaan että kaikki asiat olis tosi hyvin ja hirveän yksinkertaisia.
Sehän ei ole mikään yksi piha tai yhdet pihatalkoot, joissa kaikilla on mukavaa ja hyvä yhteishenki, vaan oikeasti on aika monta erilaista tapaa elää ja olla, ja niitä on erilaisia ihan suomalaisillakin. Monta erilaista pihaa ja pihapiiriä, ja niissä on ihan erilaisia ajatuksia.
Jotkut osaa jotain ja toiset jotain muuta.
Kyllä mun mielestä kuka tahansa saa tehdä ja ottaa hoitaakseen mitä tahansa jos se osaa sen hoitaa, eikä se haittaa jos se on joskus perussuomalainenkin.
Mutta se on huono peruste valikoida kuka osaa mitäkin, että arvostaa jotain tiettyä suoraviivaista kuvastoa tai tunteisiin vetoavaa retoriikkaa riittävästi.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 27, 2022, 22:54:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2022, 22:41:05
Onneksi sinulla ei ole ennakkoluuloja ja asennoituneita käsityksiä...
Oma vikasi. Mitäs käytät lähes kaikkia ketjuja kusitolppana. Siitä tulee minullekin välillä hillitön halu vähän lirauttaa.
On vaan niin nähty tämä pientalonpoikamaaseudunpuolueperussuomalaisetsinisetperussuomalaiset väitekirjo. Voi siellä kukaties olla jotain hyvääkin kätkettynä, mutta kaikki jää tuon öyhöttämisen alle. Ei sitä aina jaksa.
Tuo "jotain hyvää" ehkä on sitä suomalaisuutta, mistä maamme on rakentunut. No, kaikki eivät arvosta, itse arvostan.
Minusta traditionalismi on hieno ajatus. Ei liian voimakkaana, kuten ei mikään aate, mutta muistamisen arvoisena.