kantapaikka.net

Tämä ei ole maahanmuuttokeskustelu. Joten hus muihin keskusteluihin, jos et osaa pysyä asiassa.

Sitä vastoin tässä nimenomaisessa keskustelussa on tarkoitus pohtia raiskausrikosta nimenomaan RAISKAUKSEN UHRIN näkökulmasta, eikä siis tekijöiden eli raiskaajien tai sellaisiksi väitettyjen näkökulmasta. Kimmoke tälle keskustelulle on Iltalehden artikkeli
Neljä miestä raiskasi Idan hänen omassa kodissaan: "Minä en saa tapahtunutta pois elämästäni, mutta joku muu voisi toimia toisin" (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/442b4407-b283-4e4d-96cc-ec87dd826a37)

Mitä seurauksia raiskauksesta on uhrille? Jotkut raiskauksen uhrit säilyvät ehjänä, ja jotkut toiset menevät enemmän tai vähemmän rikki. Jotkut parantuvat, vaikka olisivatkin menneet rikki, joillakin toisilla ongelmat kroonistuvat. Ehkä jos uhrilla on jo aiemmin jotain altistavia tekijöitä, esimerkiksi rankka lapsuus, tai jos hän ei lapsena ole omaksunut ns. selviytymiskeinoja (coping skills), hänellä on isompi riski sairastua ja heikomamt mahdollisuudet parantua.

Raiskauksen uhri voi esimerkiksi sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön eli PTSD:hen (ja sen aiheuttamaan alkoholismiin nk. lehtijutussa) tai masennukseen, ja esimerkiksi menettää luottamuksensa miehiin tai toisiin ihmisiin, ahdistua, muuttua araksi ja pelokkaaksi.

Mitkä asiat auttavat toipumaan, mitkä asiat hidastavat toipumista? Ihan spontaanisti heittäisin seuraavaa. Nämä ehkä auttavat toipumaan:

- Henkinen tuki läheisiltä (ja kaikenlaisen syyllistämisen poissaolo)
- Asiallinen ja empaattinen kohtaaminen sairaanhoidossa ja poliisin pakeilla
- Nopea oikeuskäsittely, jotta voi jatkaa elämäänsä (pitkä oikeudenkäsittelyaika aiheuttaa sen, että elämä ikään kuin pysähtyy, ja on kurjaa jos elämä pysähtyy pitkäksi aikaa, esimerkiksi1-2 vuodeksi)
- Ylipäätänsä se, että tekee JOTAIN voi auttaa, siis ettei jää tuleen makaamaan. Sellainen voi lisätä elämänhallinnan tunnetta.
- Esimerkiksi rikosilmoituksen teko - siinä osoittaa itselleen, että pystyy sentään vähän puolustamaan itseään ja hakemaan oikeutta, eli että pitää itseään arvokkaana ihmisenä. Ja jos raiskaus on jättänyt lamauttavia pelkoja, rikosilmoituksen teko voi auttaa pääsemään peloista eroon.
- Jos tapausta on käsitelty uutisissa, lienee parasta olla lukematta, mitä tapauksesta on somessa kirjoitettu. Somessahan uhreja syyllistetään ja raadellaan aika surutta, eikä semmoiselle kannata altistua.
- Rikosurhipäivystyksestä voi saada tukea, esimerkiksi tukihenkilön oikeudenkäyntiin, ja vertaistukea
- Uhriutumisen välttäminen, jos vaan mahdollista

Millä lailla sinä tukisit raiskauksen uhria kohdetta kohteeksi joutunutta? Koko em. teksti käsittelee UHRIA, mutta mikä olisi parempi termi? Raiskauksen kohde? Raiskauksen kokenut? "Survivor"?

Miten selviytymistaitoja (coping skills) opitaan?

Oikeudenkäynti voi traumatisoida kyllä lisääkin, sillä oikeusprosessissa joutuu käymään läpi traumaattisen tapauksen yhä uudestaan poliisikuulustelussa tai -kuulusteluissa, ja oikeuden eri asteissa.

Pitkät prosessiajat voivat lisätä traumaa sillä tavalla, että uhri joutuu pakostakin muistamaan traumaattisen yksityiskohdat pitkän aikaa, eikä vahingossakaan saa unohtaa asioita, ennen kuin koko oikeusprosessi on käyty lopuun.

^^
Miksi sinusta "uhri" on väärä sana? Koska se viittaa pahaan kokemukseen? Kohde tai objekti ovat tietysti täysin neutraaleja ilmaisuja. Varmaan moni objekti olisi iloinen, jos olisi päässyt karkuun....

AV.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 16, 2019, 10:39:31
Oikeudenkäynti voi traumatisoida kyllä lisääkin, sillä oikeusprosessissa joutuu käymään läpi traumaattisen tapauksen yhä uudestaan poliisikuulustelussa tai -kuulusteluissa, ja oikeuden eri asteissa.

Pitkät prosessiajat voivat lisätä traumaa sillä tavalla, että uhri joutuu pakostakin muistamaan traumaattisen yksityiskohdat pitkän aikaa, eikä vahingossakaan saa unohtaa asioita, ennen kuin koko oikeusprosessi on käyty lopuun.

Uhrin kärsimys pitää ottaa vakavasti, mutta ei pidä ehdoin tahdoin patistaa toista traumatisoitumaan mahdollisimman paljon. Jos ympäristö hössöttää, että nyt sinulla on elämä pilalla, uhri alkaa helposti uskoa siihen itsekin.

Joo. Uhriutumista ja uhriuttamista - puhumattakaan lisätraumatisoinnista tai traumatisoitumiseen patistamista - kannattanee ainakin välttää. Jos raiskauksen kokenut ottaa itselleen uhri-roolin osaksi identiteettiään, siitä ei hyvä heilu.

Lainaus käyttäjältä: Socrates - tammikuu 16, 2019, 11:07:02

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 16, 2019, 10:39:31
Oikeudenkäynti voi traumatisoida kyllä lisääkin, sillä oikeusprosessissa joutuu käymään läpi traumaattisen tapauksen yhä uudestaan poliisikuulustelussa tai -kuulusteluissa, ja oikeuden eri asteissa.

Pitkät prosessiajat voivat lisätä traumaa sillä tavalla, että uhri joutuu pakostakin muistamaan traumaattisen yksityiskohdat pitkän aikaa, eikä vahingossakaan saa unohtaa asioita, ennen kuin koko oikeusprosessi on käyty lopuun.

Uhrin kärsimys pitää ottaa vakavasti, mutta ei pidä ehdoin tahdoin patistaa toista traumatisoitumaan mahdollisimman paljon. Jos ympäristö hössöttää, että nyt sinulla on elämä pilalla, uhri alkaa helposti uskoa siihen itsekin.

Samaa mieltä.


Tärkeintä kai olisi kuunteleminen. Ja tosiaan vääränlainen huomioonottaminen voi olla vahingollista. Mitä olen huomannut, niin ihmiset joskus hylkäävät vaikeuksissa olevia ystäviään koska "eivät tiedä miten pitäisi suhtautua". Parempi kai olisi jatkaa kuten ennenkin mikäli se vain suinkin on mahdollista.

Oon tuntenu pari raiskattua naista. Molemmat menetti neitsyytensä raiskauksessa, toinen kahdeksan vuotiaana. Tällä viimesellä on erikoisia seksuaalisia suuntauksia ja ailahteluja. Ensimmäinen on kuollut, mutta ei liity raiskaukseen.

Tunsin syvää vihaa ja halua tappaa kun kuulin tarinat.

Anteeksi, kolme raiskattua naista. Yksi ex tyttöystäväni ennen minua jengiraiskattiin ulkomailla. Seksuaalisuus hänellä oli tosi outo.
Raiskauksesta muistona kymmenen tumpattua röökiä rintojen väliin.

Jätkät veti röökii ja vaihto vuoroo.

Itsekin olen sitä mieltä, että raiskauksesta puhuminen "kuolemaa pahempana kohtalona", jne. on haitallista. Vaikka kokemus varmasti on kamala ja sen pahempi, mitä enemmän väkivaltaa siihen liittyy, silti ainakin ammattilaiset pyrkivät korostamaan, että kokemuksesta voi päästä yli.

Tätä pitäisi myös ympäristön korostaa, ja ennen kaikkea sitä, että siitä saa päästä yli. Joskus nimittäin ilmassa on sellaistakin, että ollakseen kunnon nainen (lue: kunniallinen nainen) naisen täytyy traumatisoitua ja uhriutua kunnolla. Ei saa kohauttaa olkiaan ja sanoa, että häpeähän ei ole minun, vaan tekijän.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 16, 2019, 15:14:21

Joskus nimittäin ilmassa on sellaistakin, että ollakseen kunnon nainen (lue: kunniallinen nainen) naisen täytyy traumatisoitua ja uhriutua kunnolla. Ei saa kohauttaa olkiaan ja sanoa, että häpeähän ei ole minun, vaan tekijän.

T: Xante

Yhä useammin monikossa raiskaajien. Kuten avauksen ja Ekisedän esimerkeissä. Voi silloinkin olla vaikea kuitata olankohautuksella - ainakin voisin näin kuvitella - jos valkoisen heteromiehen kanta nyt on enää minkään arvoinen.


AV.

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 16, 2019, 15:34:51

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 16, 2019, 15:14:21

Joskus nimittäin ilmassa on sellaistakin, että ollakseen kunnon nainen (lue: kunniallinen nainen) naisen täytyy traumatisoitua ja uhriutua kunnolla. Ei saa kohauttaa olkiaan ja sanoa, että häpeähän ei ole minun, vaan tekijän.

T: Xante

Yhä useammin monikossa raiskaajien. Kuten avauksen ja Ekisedän esimerkeissä. Voi silloinkin olla vaikea kuitata olankohautuksella - ainakin voisin näin kuvitella - jos valkoisen heteromiehen kanta nyt on enää minkään arvoinen.


AV.

Mutta eipä siitäkään varsinaisesti ole apua, jos muu yhteisö ei oikeastaan anna ohittaa tapahtumaa, vaan käsittää tuon tapahtuman olevan tärkeä ihmistä siit' edes määrittävä asia. Rankimpana muotonahan tästä suhtautumisesta on joissakin kulttuureissa esiintyvä tapa pitää raiskattua ikuisesti häväistynä ja liattuna, hylkiönä. Vaikka ei ihan tätä suhtautuminen olisikaan, niin myös kaiken (käyttäytymisen) tulkitseminen tuon tapahtuman kautta tai ainainen säälin ilmentäminen ovat nekin tapoja ilmaista, ettei tuota tapahtumaa voida ohittaa koskaan.

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 16, 2019, 15:34:51

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 16, 2019, 15:14:21

Joskus nimittäin ilmassa on sellaistakin, että ollakseen kunnon nainen (lue: kunniallinen nainen) naisen täytyy traumatisoitua ja uhriutua kunnolla. Ei saa kohauttaa olkiaan ja sanoa, että häpeähän ei ole minun, vaan tekijän.

T: Xante

Yhä useammin monikossa raiskaajien. Kuten avauksen ja Ekisedän esimerkeissä. Voi silloinkin olla vaikea kuitata olankohautuksella - ainakin voisin näin kuvitella - jos valkoisen heteromiehen kanta nyt on enää minkään arvoinen.


AV.

On varmasti aina. Myös niissä tapauksissa, kun itse tietää, että ei ole suostumusta antanut, mutta ei voi sitä todistaa kun ei ole mitään väkivallan jälkiä, jolla sanansa todistaa.

Kyse olikin siitä, annetaanko ihmiselle itselleen oikeus määritellä traumansa suuruus, vai selitetäänkö hänelle, miten satutettu hänen tulisi olla.

T: Xante

Muuttuko kahdenkesken sovittu yhdyntä raiskaukseksi sillä hetkellä, kun toinen osapuoli eli käytännössä nainen sanoo, että lopeta, mutta toinen vain jatkaa "loppuun" asti? Vai onko niin, että kun on suostumuksena antanut, sen on antanut koko sessioon?

Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 16, 2019, 19:14:38
Muuttuko kahdenkesken sovittu yhdyntä raiskaukseksi sillä hetkellä, kun toinen osapuoli eli käytännössä nainen sanoo, että lopeta, mutta toinen vain jatkaa "loppuun" asti? Vai onko niin, että kun on suostumuksena antanut, sen on antanut koko sessioon?

Tämmöiset kai nykyään tuomitaan seksuaalisena hyväksikäyttönä. En näe mitään syytä muuttaa tätä, eli en kannata tätä Suostumus-kampanjaa.


Muoks. Nyt kun tarkemmin mietin, niin tämä on rajatapaus. Riippuu olosuhteista, onko kyse hyväksikäytöstä, raiskauksesta vaiko ei rikoksesta ollenkaan.

Video joka selventää tätä suostumus-ongelmaa. Kun se nyt tuntuu olevan monelle ongelma.


   https://youtu.be/pZwvrxVavnQ      (https://youtu.be/pZwvrxVavnQ)

Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 16, 2019, 20:17:52
Video joka selventää tätä suostumus-ongelmaa. Kun se nyt tuntuu olevan monelle ongelma.


   https://youtu.be/pZwvrxVavnQ      (https://youtu.be/pZwvrxVavnQ)

Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen?

AV.

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 16, 2019, 17:42:02

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 16, 2019, 15:34:51

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 16, 2019, 15:14:21

Joskus nimittäin ilmassa on sellaistakin, että ollakseen kunnon nainen (lue: kunniallinen nainen) naisen täytyy traumatisoitua ja uhriutua kunnolla. Ei saa kohauttaa olkiaan ja sanoa, että häpeähän ei ole minun, vaan tekijän.

T: Xante

Yhä useammin monikossa raiskaajien. Kuten avauksen ja Ekisedän esimerkeissä. Voi silloinkin olla vaikea kuitata olankohautuksella - ainakin voisin näin kuvitella - jos valkoisen heteromiehen kanta nyt on enää minkään arvoinen.


AV.

On varmasti aina. Myös niissä tapauksissa, kun itse tietää, että ei ole suostumusta antanut, mutta ei voi sitä todistaa kun ei ole mitään väkivallan jälkiä, jolla sanansa todistaa.

Kyse olikin siitä, annetaanko ihmiselle itselleen oikeus määritellä traumansa suuruus, vai selitetäänkö hänelle, miten satutettu hänen tulisi olla.

T: Xante

Saahan ihminen muuttaa mielensä, saahan ?

Antaa ensin suostumuksen, mutta peruu sen myöhemmin. Vetää asian oikeuteen ja saa kivusta ja särystä ja raiskauksen aiheuttamasta ahdistuksesta tuntuvan korvauksen.

...........

Voihan tyhmiä miehiä vetää nenästä, että oppivat, koska ovat niin tolloja..

Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 16, 2019, 19:14:38
Muuttuko kahdenkesken sovittu yhdyntä raiskaukseksi sillä hetkellä, kun toinen osapuoli eli käytännössä nainen sanoo, että lopeta, mutta toinen vain jatkaa "loppuun" asti? Vai onko niin, että kun on suostumuksena antanut, sen on antanut koko sessioon?

Kyllä. Juuri sillä hetkellä se muuttuu raiskaukseksi.

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 16, 2019, 20:31:10

Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 16, 2019, 20:17:52
Video joka selventää tätä suostumus-ongelmaa. Kun se nyt tuntuu olevan monelle ongelma.


   https://youtu.be/pZwvrxVavnQ      (https://youtu.be/pZwvrxVavnQ)

Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen?

AV.

Kopek tuossa kyseli tämmöisiä:

     

Vai onko niin, että kun on suostumuksena antanut, sen on antanut koko sessioon? 

Kertsi, toivoakseni ymmärrät, että pyyntösi käsitellä tätä asiaa uhrin näkökulmasta ymmärrettiin luonnollisesti siten, että puhutaan raiskaajaksi syytetyn uhrin näkökulmasta.

T: Xante

Toistan. Tässä nimenomaisessa keskustelussa on tarkoitus pohtia raiskausrikosta nimenomaan RAISKAUKSEN UHRIN näkökulmasta, eikä siis tekijöiden eli raiskaajien tai raiskaajiksi väitettyjen näkökulmasta.

Palatakseni asiaan: niin, olen sitä mieltä, että raiskatun kokemus pitäisi hyväksyä juuri sellaiseksi kuin hän itse sen esittää. Eli ei lähteä hänen puolestaan arvottamaan, kokiko hän kuolemaa pahemman kohtalon, vai eikö tuo nyt oikeastaan ollut mitään.

Ymmärrän, että lakiteknisesti tässä on ongelmansa, mutta oletan, että puhumme tässä nyt läheisistä tai muista, joille uhri asiasta avautuu, jolloin ei pitäisi olla mitään väliäkään sillä, mitä lakipykälät asiasta mahdollisesti sanovat.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 17, 2019, 14:54:53
Palatakseni asiaan: niin, olen sitä mieltä, että raiskatun kokemus pitäisi hyväksyä juuri sellaiseksi kuin hän itse sen esittää. Eli ei lähteä hänen puolestaan arvottamaan, kokiko hän kuolemaa pahemman kohtalon, vai eikö tuo nyt oikeastaan ollut mitään.

Varmaan noin.

Selviytymiskeinoista (Coping (https://en.wikipedia.org/wiki/Coping_(psychology)#Positive_techniques_(adaptive_or_constructive_coping)) (Wikipedia)). 

Selviytymiskeinot tai -strategiat ovat tietoisia tapoja yrittää selvitä ikävästä yksilön tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmista (tiedostamattomia keinoja kuten defenssejä ei lasketa coping-keinoiksi). Strategioita on positiivisia eli hyödyllisiä, ja negatiivisia eli hyödyttömiä tai jopa haitallisia. Jakolinja menee siinä, vähentävätkö vai lisäävätkö strategiat stressiä.

Positiivisia:
- että hakee sosiaalista tukea (se tutkimusten mukaan paras keino)
- että huolehtii terveydestään, kuten riittävästä unesta, ravinnosta ja liikunnasta
- huumori on kehittynyt selviytymistaito, joka voi lisätä hyvinvointia ja vähentää stressiä
- meditaatio ja muut rentoutusmenetelmät
Negatiivisia:
- välttely (se yleisin keino)
- etäännyttäminen
- dissosiaatio, PTSD, masennus
- itse"lääkintä" esim. alkoholilla tai huumeilla

Erityisen aspektin vielä asiaan tuo uhrin nuoruus, eli jos ei edes käsitä, mitä tapahtuu, miten sitä voi käsitellä :( Näissä tapauksissa varmasti nimenomaan asiantuntevan avun merkitys on suurin, eikä oikein voi mitenkään ns. omin keinoin turvallisesti edetä.

Mitä noita näitä kertomuksia on lukenut, niin on totta, että useimmat kertovat negatiivisista selviytymiskeinoista. Mistähän se johtuu - ovatko ne helpompia keinoja tarttua, epäloogista kyllä?

Hyvä lista.

T: Xante

Häpeä sen teettää. Tapahtunutta pidetään niin häpeällisenä, että apua ei voi mistään hakea, ei ainakaan läheisiltä.
Vanhempina aikoina raiskausta on pidetty uhrin syynä. Ehkä näin voi olla osaksi vieläkin. Onhan noita juttuja näkynyt. Uhri pitää viisaampana yrittää omin neuvoin selviytyä ja unohtaa. Mutta eihän se unohdu.

Videota en ole katsonut, mutta varmaan joku raportoi jos tässäkin on nyt taas jotain mätää ja kyseenalaistettavaa.

https://www.kansalainen.fi/bilettamista-alistamista-kontrollointia-ja-lopulta-raiskaus-suomalainen-tytto-kertoo-kokemuksistaan-turvapaikanhakijoiden-kanssa-video/

Seikkailunhaluiselle kokemattomalle nuorelle naiselle alussa kaikki oli jännittävää ja mies oli huomaavainen ja ihana. Hyvin pian Oona kuitenkin huomasi olevansa alisteisessa asemassa ja kontrolloituna niin, ettei enää pystynyt hallitsemaan itseään. Aiemmin hyvältä tuntunut suojelunhalu alkoi olla ahdistavaa ja poikaystävän käytös muuttui törkeäksi ja halventavaksi. Oona ei lähtenyt suhteesta, koska ajatteli voivansa muuttaa poikaystävän käytöstä olemalla hänelle mieliksi.

Oonaa järkytti miesten tapa jakaa keskenään videoita pahoinpitelyistä ja raiskauksista, joissa olivat mukana. Videoille ja kuville naurettiin pilkallisesti. Myös Oonan järkytys näkemästään huvitti poikaystävää, jonka mielestä kaikki oli normaalia. Seksuaalinen himo oli miesten elämässä koko ajan läsnä. Miehet ikään kuin modernisoivat Suomessa islamilaisen moniavioisuuden pitämällä ykköstyttöystävän rinnalla muutaman, tavallisesti alaikäisen tytön, joita nimittivät "pikkuhuoriksi".

Kuten arvata saattaa, Oonan tarinalla ei ollut onnellista loppua. Hän teki vanhempiensa kanssa rikosilmoituksen kahdesta miehestä sen jälkeen, kun hänen siskonsa löysi hänet autosta tiedottomassa tilassa, todennäköisesti huumattuna ja raiskattuna.

Oona kertoo kokemuksistaan oheisella videolla. Hän lähettää terveiset nuorille tytöille ja vanhemmille, mutta myös nuorille suomalaisille miehille ja pojille, ja toivoo että hän pystyy tarinallaan ehkäisemään muita tyttöjä joutumasta samaan tilanteeseen.

Oonan tietojen mukaan moni tyttö ei uskalla kertoa seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai jopa raiskauksesta, monella ei edes ole ketään kenelle voisi kertoa. Hän itse oli onnekas, koska hänellä oli läheinen, jonka kanssa hän kävi läpi kaikki tapahtuneen ja purki pahan olon, häpeän ja syyllisyyden. Tässä tapauksessa rikostutkinta ei edennyt edes syyteharkintaan, miehet saivat jatkaa tyttöjen metsästystä Tampereella.

^
Tuolla Suomen Sisun videolla oli "raiskattua tyttöä" (jos hän nyt oli sellainen aidosti, en tiedä) haastattelemassa joku toimihenkilö tms. Suomen sisusta, sekä surkuhupaisan kuuluisa Terhi Kiemunki. Molemmat suorastaan lipoivat kieltään saadessaan lyömäaseita ulkomaalaisia vastaan. (Videon perusteella kaikki ulkomaalaiset tai ulkomaalaitaustaiset tai kaikki muslimit tai kaikki iranilaiset ovat aivan kauheita, eivät esim. siivoa asuntoaan ja vetelehtivät ja raiskaavat ja alistavat, ja heidän elämänsä on kaaosta ja sekasortoa. Ja se johtuu ulkomaalaistaustaisten kulttuurista ja tavoista (kohta 0:48). Ikäänkuin ulkomaalaisilla olisi vain yksi kulttuuri.)

Mutta koska tämän keskustelun aihe ei ole tekijät, vaan uhrit, keskitytäänpä tähän uhriin sitten. Sain sen kuvan, että haastatellun nuoren tytön mielestä otollisin teiniuhri raiskaukselle olisi sellainen, joka tulee rikkinäisestä kodista ja jolla ei ole hyvä itsetunto, ja jota siksi on helpompi houkutella lipevällä imartelulla tms. myötäkarvaan sukimisella.

Tässä ei ketään raiskattu ja koko teinityttökin oli sepitetty, mutta kopioin tämän somessa olevan kirjoitelman tähän koska se kertoo siitä mistä se raiskaus saattaa kehittyä nuoren tytön kohdalla. Kokonaisuudessaan allaoleva siis lainaus: 

Oon ollut tietoinen siitä, että groomingia tapahtuu paljon, ja että lasten ja nuorten seksuaalinen häirintä sekä hyväksikäyttö alkavat usein netissä. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvista seksuaalirikoksista on viimeinkin alettu puhumaan, vaikka keskustelu onkin saanut hieman hämmentävän fokuksen. Mua kiinnosti tietää, että kuinka paljon teini-ikäinen tyttö oikeasti saakaan netissä viestejä vanhemmilta miehiltä. Päätin pari päivää sitten luoda KIK:iin (chat-sovellus) käyttäjän ja tehdä ilmoituksen, jossa ilmoitin (esitin) olevani vuonna 2004 syntynyt, eli 14-vuotias, tyttö. Kerroin asiallisesti hakevani pelkästään juttelukavereita.

Noin 10 minuutin sisällä oli tullut jo muutama viesti. Kokonaisuudessaan kahden päivän aikana viestejä on tullut 55 kappaletta. Kahta teini-ikäistä (tai näin ainakin väittivät) lukuun ottamatta kaikki viestit ovat tulleet aikuisilta miehiltä, ikähaarukaltaan noin 18 – 35 - vuotiailta. Monet viestit alkoivat sillä, että miehet varmistivat ikäni ja kysyttäessä kertoivat omansa. Keskustelukumppanin nuori ikä ei näitä miehiä kuitenkaan haitannut, vaikka ikäeroa saattoi olla 20 vuotta. "Ikä on vaan numero". Jotkut myös kertoivat pitävänsä nuorista, koska tulevat heidän kanssaan toimeen paremmin kuin oman ikäistensä.

"No, mitäs neiti?", oli monen viestin päällisin puolin täysin viaton aloitus. Lähes poikkeuksetta viestit saivat kuitenkin hyvin nopeasti seksuaalisen sävytteen, kun aikuiset miehet eivät malttaneet olla kysymättä 14-vuotiaan tytön seksikokemuksista. "Ootsä neitsyt?" "Onks sul poikkista?" "Osaaks sun ikäset jätkät ees mitään?" "Tykkäätsä vanhemmista?" "Vitsi ku sä oot sakkoo, jossain muual et ois". Pari ihan suoraa kysymystä petgirliksi ryhtymisestäkin tuli saatua. Joku tarjoutui ostamaan tupakkaa ja alkoholia – tosin näitä ehdotuksia seurasi vihjaileva kysymys vastapalveluksesta.

"Lähetä kuva, sul on varmaan upee kroppa." "Mun ikäsillä naisilla ei oikeen enää oo niin hyvää kroppaa." "Mun ikäset naiset on tylsiä." Luulen, että teini-ikäisten, omalla kuvalla esiintyvien tyttöjen saamat viestit ovat vieläkin oksettavampia. Kuvia nimittäin pyydettiin: Jokaiselta viestittelijältä tuli jossakin vaiheessa kysymys, että onko "pokkaa" näyttää itseään. Jotkut pyysivät suoraan "tuhmia" kuvia.

Kaikki viestit olivat lähes poikkeuksetta todella selkeitä grooming-keissejä. Suurin osa miehistä käytti jopa liioitellun nuorekasta kieltä. He kehuivat, myötäilivät ja vitsailivat paljon. Monet (lukuun ottamatta paria röyhkeän suorasukaista tapausta) yrittivät antaa itsestään erityisen kiltin kuvan. "Joo, kannattaa olla varuillaan täällä. Mut mä oon tosi kiltti, en ikinä tekis pahaa sulle". Paitsi kännissä. Muutaman miehen mukaan humalatila mahdollistaisi aloitteen tekemisen seksuaaliseen kanssakäymiseen alaikäisen kanssa (huom. raiskaus, paitsi ei heidän mielestään). Osa näistä Joreista, Villeistä, Valttereista, Janeista, Olleista, Jesseistä, Toneista, Markuista, Markoista ja Otoista alustelivat myös fyysisen tapaamisen mahdollisuutta.

Tiesin groomingin olevan yleistä, mutta en näin yleistä. Lapsiin ja nuoriin sekaantuminen ei ole mikään muista kulttuureista Suomeen tuotu ilmiö. Yhtäkään viime aikaista tapausta vähättelemättä, haluan kuitenkin sanoa, että suomalaiset miehet ovat myös erittäin aktiivisia tekijöitä tällä saralla. Jokaisella miehellä, jonka kanssa juttelin, oli suomalainen nimi. Tavallisia miehiä. Se voi olla sun naapuri, työkaveri, opiskelukaveri, lapsuudenkaveri, isä tai veli.

***

Ja minua kun ärsytti 41-vuotiaana nettideittimarkkinoille tullessani se että 10 - 20 v vanhemmat miehet kutakuinkin ainoina ottivat yhteyttä, vanhimmat ollen 67-vuotiaita. Minulle räksytettiin kun ei ikämies kelpaa. Mitenkähän teinien kohdalla olisi jos sanoisivat että juokse pappa järveen.

Jos nyt yritettäisiin pysytellä siinä uhrin näkökulmassa, niin jos joutuu "groomingin" (mikä ällöttävä sana, houkutteluahan se on) kohteeksi, totta kai ensimmäisenä on itsellä mielessä, että ei olisi pitänyt suostua. Se on helposti myös muilla mielessä.

Olen kautta näiden keskustelujen sanonut, että suomalainen kulttuuri ei suhtaudu erityisen paheksuvasti siihen, että vanhemmat miehet piirittävät nuoria tyttöjä. Olisi omituista, että nuori tyttö osaisi oikeasti ilman apua itse ohittaa kulttuurin nämä piirteet, kun syyllistyy ja häpeää uhriuttaan.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 09:50:10

Olen kautta näiden keskustelujen sanonut, että suomalainen kulttuuri ei suhtaudu erityisen paheksuvasti siihen, että vanhemmat miehet piirittävät nuoria tyttöjä. Olisi omituista, että nuori tyttö osaisi oikeasti ilman apua itse ohittaa kulttuurin nämä piirteet, kun syyllistyy ja häpeää uhriuttaan.

T: Xante

Väite "suomalainen kulttuuri ei suhtaudu erityisen paheksuvasti siihen, että vanhemmat miehet piirittävät nuoria tyttöjä" on minusta ilmiselvä vale, mutta X:llä on varmasti mielessä joku ei-suomalainen kulttuuri, joka tässä suhteessa on parempi....?

Kuka tuntee tai kenen tuttavapiirissä on aikuisia suomalaismiehiä, jotka seurustelevat alaikäisten tyttöjen kanssa?


AV.

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 10:20:18

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 09:50:10

Olen kautta näiden keskustelujen sanonut, että suomalainen kulttuuri ei suhtaudu erityisen paheksuvasti siihen, että vanhemmat miehet piirittävät nuoria tyttöjä. Olisi omituista, että nuori tyttö osaisi oikeasti ilman apua itse ohittaa kulttuurin nämä piirteet, kun syyllistyy ja häpeää uhriuttaan.

T: Xante

Väite "suomalainen kulttuuri ei suhtaudu erityisen paheksuvasti siihen, että vanhemmat miehet piirittävät nuoria tyttöjä" on minusta ilmiselvä vale, mutta X:llä on varmasti mielessä joku ei-suomalainen kulttuuri, joka tässä suhteessa on parempi....?

Kuka tuntee tai kenen tuttavapiirissä on aikuisia suomalaismiehiä, jotka seurustelevat alaikäisten tyttöjen kanssa?


AV.

90-luvun lopulla asuin yhdessä kerrostalossa ja naapurirapussa asui uskovainen perhe. Eksäni tapasi lenkkeillä alueella ja oli nähnyt em. perheen esiteinityttören kävelevän käsi kädessä nuoren aikuisen miehen kanssa. Myöhemmin kaupassa eksä sattui kassalle jossa tuo mies oli kassana, ja tyyppi oli kuulema paiskonut eksän ostokset niin että hyvä kun eivät lennelleet ympäri kauppaa (jätkää risoi että oli tullut nähdyksi aiemmin...?)

Itse näin sen tytön lyövän pihalla kissaansa joka oli saalistanut oravan. Sen verran raivostuin että huusin ikkunasta että älä lyö sitä kissaa (ja jotain että sen luontoon kuuluu saalistaa, tms.) Myöhemmin postiluukustani oli tungettu joku uskovaisten lehti jota oli uitettu kusessa. Kissan-, kaiketi.

Häiriintynyt lapsi, ja jos oli, niin miksiköhän...?

Suomalaiset miehet eivät tajua miten ahdistavalta heidän käytöksensä tyttöä tai naista kohtaan voi tuntua, koska useimmiten he tunkevat tykö yksinään. Toisaalta äijäporukkanakin saatetaan häiriköidä, mutra se jää verbaaliseksi ja koska tässä maassa jankutetaan että naiset ovat kielivirtuooseja, ei huutelu mukamas haittaa kun nainen voi aina kuitata kaiken omalla terävällä kielellään.

Vanhemmiten tietenkin kyllä. Mutta nuori yksin liikkuva nainen ei ole vielä niin kypsä tai totaalisesti kypsynyt että pärjää keski-ikäisille miehille edes huutelussa.

Suomessa on totuttu siihen että miesporukassa keskinäinen kontrolli estää esim. joukkoraiskauksen. Ulkomaalaisten suhteen näin ei välttämättä ole, ja siksi heidät koetaan vaarallisempina.

Suomessa tapahtuu aivan kaikkea sitä samaa, mitä muuallakin. Niin joukkoraiskauksia kuin nuorten houkuttelua. Nyt vain jostain syystä tämä kielletään tyyliin "en mä tunne ainakaan ketään" ja se on uhreille äärimmäisen haitallista ja vaarallista.

Kovin kauan ei ole siitä, kun kaikkien mielestä lukiolaistyttöä onnisti, jos pyydysti vaikkapa kolmekymppisen insinöörin.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 11:40:13
Suomessa tapahtuu aivan kaikkea sitä samaa, mitä muuallakin. Niin joukkoraiskauksia kuin nuorten houkuttelua. Nyt vain jostain syystä tämä kielletään tyyliin "en mä tunne ainakaan ketään" ja se on uhreille äärimmäisen haitallista ja vaarallista.

Melkein kaikkialla sattuu samoja asioita, mutta ei ihan yhtä tiheään.

Ja en mä oikeasti ole koskaan tuntenut teini-iän ohittaneita nuorten vikittelijöitä. Osa tuntemistani  saattoi toki  olla hirveän laittomia ja kamalia 19 ja 15vee tapauksia, mutta oikeasti aikuinen & teini yhdistelmiä ei tule mieleeni.

Lainaa
Kovin kauan ei ole siitä, kun kaikkien mielestä lukiolaistyttöä onnisti, jos pyydysti vaikkapa kolmekymppisen insinöörin.

Kuinka kauan on kovin kauan?


Ja oliko ko. lukiolaistyttö 15- vaiko 19-vuotias?

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 21, 2019, 12:02:34

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 11:40:13
Suomessa tapahtuu aivan kaikkea sitä samaa, mitä muuallakin. Niin joukkoraiskauksia kuin nuorten houkuttelua. Nyt vain jostain syystä tämä kielletään tyyliin "en mä tunne ainakaan ketään" ja se on uhreille äärimmäisen haitallista ja vaarallista.

Melkein kaikkialla sattuu samoja asioita, mutta ei ihan yhtä tiheään.

Ja en mä oikeasti ole koskaan tuntenut teini-iän ohittaneita nuorten vikittelijöitä. Osa tuntemistani  saattoi toki  olla hirveän laittomia ja kamalia 19 ja 15vee tapauksia, mutta oikeasti aikuinen & teini yhdistelmiä ei tule mieleeni.

Lainaa
Kovin kauan ei ole siitä, kun kaikkien mielestä lukiolaistyttöä onnisti, jos pyydysti vaikkapa kolmekymppisen insinöörin.

Kuinka kauan on kovin kauan?


Ja oliko ko. lukiolaistyttö 15- vaiko 19-vuotias?

Sattumoisin tunnen yhden Danin. Ei se toisin sanottuna minulle mikään yllätys ole että osalla miehistä on vaikeuksia painia omassa painoluokassaan.

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 11:40:13
Kovin kauan ei ole siitä, kun kaikkien mielestä lukiolaistyttöä onnisti, jos pyydysti vaikkapa kolmekymppisen insinöörin.

Ketkä kaikki - Xanten tuntemat ihmiset vai pelkästään Xante?

Lainaus käyttäjältä: Hänen pyhyytensä - tammikuu 21, 2019, 12:13:18
Sattumoisin tunnen yhden Danin. Ei se toisin sanottuna minulle mikään yllätys ole että osalla miehistä on vaikeuksia painia omassa painoluokassaan.

No mitä se Dani teki?


Ei minullekaan ole yllätys, että jotkut aikuiset miehet pyrkivät suhteisiin nuorten, jopa lain mukaan liian nuorten, tyttöjen kanssa. Se vain ei ole niin yleistä että ihan jokaisen kuuluisi tuntea sellaisia miehiä ja jos joku väittää ettei tunne, niin hän joko valehtelee tai on sokea.


Mutta nyt itse asiassa tuli yksi tapaus mieleen. Muuan nuori mies kerran kertoi syyllistyneensä alaikäiseen sekaantumiseen (kuten silloin sanottiin). Hänelle oli kapakasta tarttunut mukaan joku typykkä, joka jälkeen päin kertoi olevansa 14v. Nykyisessä ilmapiirissä tämä oli varmaan hirveän tuomittavaa, mutta itse pidän tällaisia tapauksia työtapaturmina.

Mielestäni on tosi tekopyhää väittää, etteikö jokaiselle kirkonkylällä olisi porukkaa, joka alkaa liian nuorena pyörimään kyseenalaisissa piireissä tai etteikö olisi porukkaa, joka pyörittää liian nuoria.

Kuten sanottua, Kertsi esimerkiksi on antanut erittäin hyvän, havainnollistavan linkin tästä toiminnasta. Tuskin kuitenkaan sekään haaviin jäänyt perheenisä tuttujen kesken harrastustaan mainosti.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 12:37:34

Mielestäni on tosi tekopyhää väittää, etteikö jokaiselle kirkonkylällä olisi porukkaa, joka alkaa liian nuorena pyörimään kyseenalaisissa piireissä tai etteikö olisi porukkaa, joka pyörittää liian nuoria.

T: Xante

Sinäpä sanoit, että asia hyväksytään Suomessa. Se on eri asia.

AV.

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 17:07:27

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 12:37:34

Mielestäni on tosi tekopyhää väittää, etteikö jokaiselle kirkonkylällä olisi porukkaa, joka alkaa liian nuorena pyörimään kyseenalaisissa piireissä tai etteikö olisi porukkaa, joka pyörittää liian nuoria.

T: Xante

Sinäpä sanoit, että asia hyväksytään Suomessa. Se on eri asia.

AV.

Yksi hyväksymisen muoto on kuitata asia niin harvinaiseksi ja vain "muita" koskevaksi, ettei sitä oikeastaan kannata edes mainita. Täsmälleen sama reaktio kuin metooss: kukaan ei ole nähnyt, kuullut tai missään törmännyt. Vain humalaiset ja itse itsensä alttiiksi asettaneet siihen törmäävät. Nyt tässä selitys oli, ettei omaan tuttavapiiriin kuulu tällaisia. Mistäs sen voi tietää? Tuskinpa tätä harrastusta on tapana julkisesti mainostaa. Oliko tuo Norman lainaama juttu valhetta tai vahvaa liiottelua? Valehtelivatko Hesarin haastattelemat oululaisnuoret, jotka sanoivat tuollaisen toiminnan olevan varsin tavallista, ollut jo pitkään ja tekijöinä sekä suomalaisia että maahanmuuttajia?

Eikö tämä ilmiön yleisyydestä kannattaisi ihan ensimmäiseksi kysyä nuorilta tytöiltä ja naisilta, joihin houkuttelu ja kontaktit kohdistuvat? Ei tekijöiltä, jotka ilmiselvästi tietävät tekevänsä jotakin laitonta.

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 12:37:34
Mielestäni on tosi tekopyhää väittää, etteikö jokaiselle kirkonkylällä olisi porukkaa, joka alkaa liian nuorena pyörimään kyseenalaisissa piireissä tai etteikö olisi porukkaa, joka pyörittää liian nuoria.

T: Xante

Voithan sinä väittää koska itsekin tiedät, että tuollaista väitettä ei voi todistaa sen enempää oikeaksi kuin vääräksi.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 21, 2019, 18:24:20

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 17:07:27

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 12:37:34

Mielestäni on tosi tekopyhää väittää, etteikö jokaiselle kirkonkylällä olisi porukkaa, joka alkaa liian nuorena pyörimään kyseenalaisissa piireissä tai etteikö olisi porukkaa, joka pyörittää liian nuoria.

T: Xante

Sinäpä sanoit, että asia hyväksytään Suomessa. Se on eri asia.

AV.

Yksi hyväksymisen muoto on kuitata asia niin harvinaiseksi ja vain "muita" koskevaksi, ettei sitä oikeastaan kannata edes mainita. Täsmälleen sama reaktio kuin metooss: kukaan ei ole nähnyt, kuullut tai missään törmännyt. Vain humalaiset ja itse itsensä alttiiksi asettaneet siihen törmäävät. Nyt tässä selitys oli, ettei omaan tuttavapiiriin kuulu tällaisia. Mistäs sen voi tietää? Tuskinpa tätä harrastusta on tapana julkisesti mainostaa. Oliko tuo Norman lainaama juttu valhetta tai vahvaa liiottelua? Valehtelivatko Hesarin haastattelemat oululaisnuoret, jotka sanoivat tuollaisen toiminnan olevan varsin tavallista, ollut jo pitkään ja tekijöinä sekä suomalaisia että maahanmuuttajia?

Eikö tämä ilmiön yleisyydestä kannattaisi ihan ensimmäiseksi kysyä nuorilta tytöiltä ja naisilta, joihin houkuttelu ja kontaktit kohdistuvat? Ei tekijöiltä, jotka ilmiselvästi tietävät tekevänsä jotakin laitonta.

Kysymyshän oli hyväksynnästä? Minä en hyväksy. Hyväksytkö sinä? Mistä tiedät, että suomalaiset hyväksyvät? Erottamaton osa suomalaista kulttuuria kuten sauna ja makkara....?

AV.

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 18:40:29

Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 21, 2019, 18:24:20

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 17:07:27

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 12:37:34

Mielestäni on tosi tekopyhää väittää, etteikö jokaiselle kirkonkylällä olisi porukkaa, joka alkaa liian nuorena pyörimään kyseenalaisissa piireissä tai etteikö olisi porukkaa, joka pyörittää liian nuoria.

T: Xante

Sinäpä sanoit, että asia hyväksytään Suomessa. Se on eri asia.

AV.

Yksi hyväksymisen muoto on kuitata asia niin harvinaiseksi ja vain "muita" koskevaksi, ettei sitä oikeastaan kannata edes mainita. Täsmälleen sama reaktio kuin metooss: kukaan ei ole nähnyt, kuullut tai missään törmännyt. Vain humalaiset ja itse itsensä alttiiksi asettaneet siihen törmäävät. Nyt tässä selitys oli, ettei omaan tuttavapiiriin kuulu tällaisia. Mistäs sen voi tietää? Tuskinpa tätä harrastusta on tapana julkisesti mainostaa. Oliko tuo Norman lainaama juttu valhetta tai vahvaa liiottelua? Valehtelivatko Hesarin haastattelemat oululaisnuoret, jotka sanoivat tuollaisen toiminnan olevan varsin tavallista, ollut jo pitkään ja tekijöinä sekä suomalaisia että maahanmuuttajia?

Eikö tämä ilmiön yleisyydestä kannattaisi ihan ensimmäiseksi kysyä nuorilta tytöiltä ja naisilta, joihin houkuttelu ja kontaktit kohdistuvat? Ei tekijöiltä, jotka ilmiselvästi tietävät tekevänsä jotakin laitonta.

Kysymyshän oli hyväksynnästä? Minä en hyväksy. Hyväksytkö sinä? Mistä tiedät, että suomalaiset hyväksyvät? Erottamaton osa suomalaista kulttuuria kuten sauna ja makkara....?

AV.

No mistä tiedät, että muslimit hyväksyvät? Suomalaiseen kulttuuriin - kuten muihinkin - kuuluu moniakin ilmiöitä, jotka eivät ole hyväksyttyjä. Suomalaiseen kulttuuriin esim. kuuluu rappioalkoholismi. Olisi aika outoa väittää, että se hyväksytään, koska rappioalkoholisteja suorastaan hyljeksitään yhteisön muiden jäsenten toimesta. (Ajetaan pois julkisista sisätiloista, kierretään kaukaa kohdattaessa, ei haluta istua viereen.) Mutta toisaalta kulttuurissamme on moniakin piirteitä, joihin ei haeta muutosta, vaikka niiden yhtenä seuraamuksena onkin rappioalkoholismiin ajautuminen joillakin yksilöillä.

Vaikkapa irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla on myös syytä kysyä, onko näiden ongelmallisesti ja rikollisesti käyttäytyvien tausta ennemminkin sota, konflikti ja heidän oikeuksiaan kunnioittamaton yhteiskunta vai islam. Ovatko he edes kasvaneet muslimiyhteisön jäseninä vai ehkä tilanteessa, jossa tällaista yhteisöä ei edes ole ollut luomassa yhteisiä sääntöjä, moraalikoodistoa, tapakulttuuria. Vastaavastihan joillakin suomalaisilla voi olla tausta, joka ongelmallisena altistaa rikollisuuteen päätymiselle, vaikka meistä olisi tietenkin outoa samastaa tämä suomalaisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 17:07:27

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 12:37:34

Mielestäni on tosi tekopyhää väittää, etteikö jokaiselle kirkonkylällä olisi porukkaa, joka alkaa liian nuorena pyörimään kyseenalaisissa piireissä tai etteikö olisi porukkaa, joka pyörittää liian nuoria.

T: Xante

Sinäpä sanoit, että asia hyväksytään Suomessa. Se on eri asia.

AV.

Ei ole. Se hyväksytään hiljaisesti, koska erittäin harvoin tähän kukaan puuttuu. Kuinka monta kertaa sinä tai tuttusi olette tehneet ilmoituksen siitä, että epäilette jotain kyseenalaista tapahtuvan.

Ai niin, ette tiiä, ette oo nähneet, ei teidän kylällä tapahdu...

T: Xante

Vaikka teillä onkin hyviä kommentteja sinällään, muistuttaisin kuitenkin, että tämän keskustelun aihe ei ole raiskaajat, vaan raiskatut.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 22, 2019, 09:14:15
Vaikka teillä onkin hyviä kommentteja sinällään, muistuttaisin kuitenkin, että tämän keskustelun aihe ei ole raiskaajat, vaan raiskatut.

Tarkoitatko, että kelvolliset vastailijat olisivat ne/he, jotka ovat kokeneet omakohtaisesti raiskauksen kauhut ?


Muiden kertomat asiasta ovat vain kuulopuheita, huhua, tai trollausta.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 22, 2019, 09:14:15
Vaikka teillä onkin hyviä kommentteja sinällään, muistuttaisin kuitenkin, että tämän keskustelun aihe ei ole raiskaajat, vaan raiskatut.

Toisaalta taas uhrin kokemuksia ei voi erottaa olemassa olevasta yhteiskunnasta, eli katson, että tämä nykyinen kaksoisstandardi, joka on vallalla, ei voi olla vaikuttamatta uhreihin.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 22, 2019, 08:54:11

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 17:07:27

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 21, 2019, 12:37:34

Mielestäni on tosi tekopyhää väittää, etteikö jokaiselle kirkonkylällä olisi porukkaa, joka alkaa liian nuorena pyörimään kyseenalaisissa piireissä tai etteikö olisi porukkaa, joka pyörittää liian nuoria.

T: Xante

Sinäpä sanoit, että asia hyväksytään Suomessa. Se on eri asia.

AV.

Ei ole. Se hyväksytään hiljaisesti, koska erittäin harvoin tähän kukaan puuttuu. Kuinka monta kertaa sinä tai tuttusi olette tehneet ilmoituksen siitä, että epäilette jotain kyseenalaista tapahtuvan.

Ai niin, ette tiiä, ette oo nähneet, ei teidän kylällä tapahdu...

T: Xante

Ei ole tehty ainoatakaan ilmoitusta.

Olen varma, että sinä olet kirjoituksisasi päätellen tehnyt lukuisia - montako noin suuruusluokalleen?

AV.

Kyllä, kyllä, Xante. Uhrin kokemus varmaankin on kahta karumpi, jos ympäristö suhtautuu ymmärtämättömästi, kylmästi, vähätellen, syyllistävästi jne.. Mutta tarkoitus siis olisi tässä puhua nimenomaan uhrin kokemuksista, eikä raiskaajien kokemuksista (siitä, taputellaanko heitä olalle, tuomitaanko heitä vai hyväksytäänkö heidän tekonsa yhteiskunnassa, miltä tuntuu olla syyttömänä syytettynä jne..). Ja tietty siitä, mitä raiskauksesta uhrille seuraa, ja miten raiskauksesta voi toipua, mitkä seikat edesauttavat toipumisessa ja mitkä haittaavat.

En rynnännyt hetimiten kertomaan omasta kokemuksestani sen vuoksi että jotenkin häpeäisin tai en kehtaisi, vaan siksi etten halua väittää olevani jotenkin "raiskauksen kokenut", jos en monenkaan mielestä ole. (Jälleen kerran asia jossa en käy siihen enkä tähän leiriin, vaan putoan jonnekin harmaalle vyöhykkeelle.) Mutta voisihan noita tuntemuksiaan kumminkin tuoda esille, mene tiedä sitten voiko niistä mitään sen erityisempää päätellä laajemmassa mittakaavassa, yksilöllistähän tämä on.

Eli kuten olen aiemminkin kertonut, päädyin parin vuoden tauon jälkeen hyväksymään elekielellä esitetyn seksitarjouksen 2017 ja toisin kuin verbaalisesti olin käsittääkseni selkeästi ilmaissut jättikin opponentti salaa kumin pois. Ja tämä kuulema Ruotsissa olisi raiskaus, siis että yhtyy toiseen jättäen ehkäisyn pois vastoin toisen tahtoa (parempaa tietämystä?) Temppu kävi ilmi kesken aktin ja olin niin hämmentynyt tilanteesta etten osannut välittömästi suuttuakaan. Mutta seuraavana päivänä kesken kävelylenkin yhtäkkiä päähäni pamahti että "tämähän oli melkein kuin raiskaus". Ripitin tyyppiä netin kautta ja hän selitti että "tilaisuus teki varkaan".

Jos yrittäisin tiivistää negatiiiviset tunteeni tapahtuneen johdosta, sanoisin että eniten vihaan sitä että luottamukseni petettiin. Olen kuvitellut että koska mennessäni miehen asunnolle tai (toisinaan, mutta ei aina) päästäessäni miehen oman asuntooni olen ollut valmis ja halukas seksiin, minun ei tarvitse pelätä tulevani raiskatuksi koska ei tule sitä tilannetta että minun pitäisi kieltäytyä mikä sitten herättäisi raivoa miehessä. Tämä tietysti edellyttää sitä että miehen pitää jo etukäteen olla tiedetty haluttavaksi niin että minun ei tarvitse kieltäytyä. Joitakin kertoja ja varsinkin viime vuonna tämä ei sitten kyllä mennytkään ihan niin että etukäteen saatu informaatio olisi pitänyt paikkansa, ja kohtasinkin miehen joka oli turn off eli "ei tyyppiäni" ja jouduin kieltäytymään. En tiedä onko minulla ollut hyvä onni että tämä ei sitten ole johtanut hankaluuksiin, eli miehet hyväksyvät sen että ei on ei. Tämä on niitä syitä minkä takia vielä jonkinlainen hennonhento myönteinen asenne väräjää minun taholtani suomalaisia miehiä kohtaan. Tottahan toki olisi järkevämpää ekalla kerralla tavata jossain kuppilassa jne. mutta kun minä en melukuurona oikein jaksa niitä kilinöitä ja hurinoita yms. ja muutenkin on niin tympeää aina yrittää keksiä että mihin helvettiin ne treffit tällä kertaa sopisi, ettei sitten käy niin että tapaa aina samassa paikassa missä jonkun edellisenkin, mikä tuntuisi jo aivan kornilta.

Lisäksi olen kuvitellut että jos pelehtii nuoren ja hyvännäköisen miehen kanssa, niin siinäkin on se turvatekijä että nuori ja hyvännäköinen saa aina jostain naista, että ei hänen tarvitse ottaa väkisin taikka muuten metkuilla ja ketkuilla. Se ettei tämmöiseen ideaan voi luottaa, harmittaa. En ollut ottanut huomioon sitä että kaikki nuoret ja hyvänäköiset eivät noin vaan naisia saakaan, ehkäpä luonnevikaisuutensa takia. Olen jopa epäillyt että kumin kummasti kadottanut tyyppi olikin minua 20 v nuorempi, eikä 10 v nuorempi kuten profiilinsa mukaan oleman piti. Sen verran nuoren näköinen kuitenkin. Ehkä alusta asti oli joku ketunhäntä kainalossa, muijaa pitää saada, ja otetaan sitten samantien au naturel, kun kerta mokoma suostuu?

No, lopputulos on se että useimmiten en pidä itseäni vanhemmista miehistä, enkä myöskään luota heihin koska ovat käyttäytyneet niin rumasti aikain varrella. Ikäiseni ovat rääväsuita jotka selvästikään eivät halua ikäistään naista ja vihamielisyys on taattu heidän puoleltaan, ja nykyään jo omaltanikin puolelta. Nuorempien kanssakin voi näemmä käydä ihan miten tahansa. Kutakuinkin ajatukseni miessukupuolesta eivät ole nykyään senkään vertaa hääppöisiä kuin joskus vuosia sitten jolloin jo aloin huomaamaan että mitä paskaa tämä sinkkuelämä on. Ja eihän se parisuhde-elämäkään mitään auvoa ollut.

Kaikkea kokemaansa saa mielestäni käyttää "törkeästi" hyväkseen. Olenkin havainnut että puhumalla tuosta kumin poisjätöstä saan nopeasti selville mikä on miehen asenne. Jos mies tajuaa tuomita tempun törkeänä, hän saa minulta pointseja osakseen ja saattaisi olla tuleva potentiaalinen hoitoni, jos nyt vielä jaksaisin seksiä harrastaa tai edes yrittää mokomaa. Tässä juuri yksi ikäiseni mies joka selkeästi toi esille että seksiä hän vaan hakee ei reagoinut millään tavalla tuohon kertomaani tapaukseen. Reagoimattomuutensa vuoksi hän sai lopullisen rastin ylleen, oli tosin muitakin seikkoja joiden vuoksi en hänen kanssaan lähtisi tekemään yhtään mitään. Enkä tapaamaan edes kaveripohjalta, koska on selkeästi tyyppiä "sonni".

Jotkut voivat pitää erikoisena sitä että lörpöttelee tämmöisiä kokemuksia, mutta tuon tuostakin kun törmäilen netissä pelkästään miehiin joita ei muu kiinnosta kuin seksi, niin levitänpähän sanomaan ja tietämystä että ei sitä keski-ikäistäkään akkaa noin vain saa paljaaltaan panna koska kyllä jotkut vielä jopa tiinehtyvätkin. Plus ikäisteni parissa riehuu ilmeisesti joku klamydiaepidemia juuri sen paljaaltaan paneskelun vuoksi.

Ihmettelen että missä ihmeessä keski-ikäiset kohtaavat niin että miehiä kiinnostaisi ihan oikeasti seurustella ja suhtautua naiseen kokonaisvaltaisemmin ihmisenä(kin), eikä vaan alkaa heti onkimaan selville että pääseekö panolle heti vai kohta. Jotkut aina välillä kertovat jopa seurustelleensa niin ettei heti ole rynnätty sänkyyn. Mistähän noin kärsivällistä väkeä löytyy. Jostain sivistyneestä Helsingistä? Susirajalta ei ainakaan.

***

Ikävä kyllä ajoittain tunne suoranaista vihamielisyyttä seksiä ja seksuaalisuutta kohtaan. Tuli jo vähän paha mielikin kun näin jossain telkkajutussa ihmisiä suutelemassa toisiaan niin että kuului muiskis muiskis, ja minua alkoi ällöttää. Ei tämän nyt näin pitäisi mennä.  :'(

Ihmettelen ettei foorumiväellä ole ollut minkäänlaista kiinnostusta Leaving Neverland -dokumenttia kohtaan.

Kun dokumentti esitettiin, Riku ja Tunna olivat tuoneet studioon pari naista "tietämään" että dokumentissa Michael Jacksonin harjoittamasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä avautuneet miehet valehtelevat. Ja tämä sen vuoksi että olivat muka muuttaneet kertomustaan "useita kertoja". Minun nähdäkseni muuttivat vain kerran. Eivät lapsina ja nuorina aikuisina halunneet paljastaa totuutta, mutta kun olivat itse ensin saaneet omia lapsia, avautuivat.

Kaikki naiset joita ikinä on raivostuttanut seksuaalisen hyväksikäytön vähättely ja maton alle lakaisu, muuttuuko asia jotenkin kun uhri on mies? Tai kun uhri on ollut lojaali hyväksikäyttäjää kohtaan, rakastaa tätä ja kertoo asiasta vasta vuosien päästä?

Onko se eri asia että onkin suosittu muusikko eikä joku elokuvatuottaja?

En nyt ymmärrä, miksi juuri tuota dokumenttia kohtaa pitäisi tuntea jotain syvällistä mielenkiintoa. Vuosikymmenet MJ:n taipumuksista on puhuttu ja huhuttu. Se, että nyt jotkun ihmiset naamallaan tulevat kertomaan asiasta, ei sitä asiaa muuta sen todemmaksi. Käsittääkseni edelleen tapahtumat ovat kertomusten varassa. Vai oliko dokumetissa jotain sellaisia todisteita, jotka olisivat kiistattoman pitäviä esimerkiksi oikeudessa?

Jos olisin dokkarin katsonut, niin mitä minun olisi pitänyt tehdä sen vuoksi? Lähteä polttamaan MJ:n levyni, joita minulla on tasan yksi ikään kuin ajan kuvana tuon ajan musiikista. Paheksua tapahtunutta ja tuomita jyrkin sanoin? Paheksun ja tuomitsen kaikenlaisen väkivallan, vaikka en dokkaria nähnytkään. MJ on vain yksi tekijä muiden joukossa, jos on tekijä. Miksi tämä vainaa nyt pitäisi erityisesti nostaa tikunnokkaan. Mahdollisuuksien mukaan tulisi mielestäni tukea toimia, joilla yritetään saada kiinni henkilöitä, jotka edelleen ovat jatkamassa pahoja tekojaan.

No, ehkä vain en osaa nähdä tämän yhden julkkiksen mahdollisia tekoja sen pahempina kuin mitä tapahtuu edelleen päivittäin tavallisten ihmisten keskuudessa. Ei tämä ole mikään ammatti tai sukupuolikysymys. Tosin ammattikysymys tietty voi olla eräissä tapauksissa, mutta nähdäkseni ei tässä.

MJ:n tarina kertoo vain sen, että rahalla saa mitä haluaa.

Suomessa sanottiin ennen aikaan, että rahalla saa ja hevosella pääsee.

Tuollaiset MJ:n tarinat ovat maailmassa, missä elämme aivan normaaleita juttuja. Kun on tarpeeksi rahnaa, niin voi toteuttaa vaikka kuinkakin eläimellisiä juttuja omaksi halukseen.

Tällä foorumilla on jauhettu raiskauksista niin jumalattomasti että luulisi että tämäkin keissi olisi edes vahingossa mukaan keskusteluun livahtanut.

Siksi toisekseen dokumentissa mielestäni oli tavanomaista enemmän tuotu esille tätä miten hyväksikäytetty saattaa olla hyvinkin kiintynyt hyväksikäyttäjään, eikä välttämättä pitkiin aikoihin tajua tai miellä mitään pahaa tapahtuneen. Dokumenttia katsoessa kuitenkin tuli vähän semmoinenkin olo että kyllä sitä nyt nyyhkitään jonkun "herkän" Maikkelin puolesta, mutta entäs jos siinä olisi joku Jammu-setä? Onko rikkaan, menestyneen, lahjakkaan tms. pedofiilin pedofilia jotenkin "parempaa ja hienompaa" pedofiliaa kuin jonkun ihmismörön jota kaikki osaavat varoa jo naamansakin puolesta (paitsi tietysti pikkulapset)?

Itse en rynnännyt polttamaan sitä Jacsonin LP-levyä jonka taisin eksältä saada kun hän kaikenlaista ylijäämäkamaansa minulle nakkeli. Enpä sitä kyllä juuri soittanutkaan ole, kun en kauhean kiinnostunut ole MJ:n musiikista. Ei voi tietää mitä hirveyksiä erinäisetkin taiteilijat sun muut ovat tehneet, joten se on ihan turha mitään kokkoa pusata kenenkään tuotoksista. Olen sellaistakin lukenut että (AIDS-kuolemansa myötä lähes marttyyriksi muuttuneen) Freddie Mercuryn kemuissa alaikäiset pojat toimivat tarjoilijoina, pukeutuneena pelkkiin alkkareihin ja rusettiin. Takuulla joku noista pojista ehti kokemaan vaikka mitä. Jos ei nyt Mercuryn taholta, niin joltain taholta kuitenkin.

Ainahan tuollaiset dokkarit on tekijöidensä näköisiä ja harvoin tulee esiin koko totuutta ihan väritystä.

Syyttäjä: Michael Jacksonia hyväksikäytöstä syyttävän miehen taustoista paljastui ikävä yllätys (https://www.is.fi/viihde/art-2000006069738.html)

Brittilehti Daily Mail kertoo, että poptähti Michael Jacksonin perikuntaa vastaan oikeudessa taistelevan Wade Robsonin menneisyydestä on paljastunut oikeudenkäynnin kannalta ikäviä yksityiskohtia.

Jutussa kerrotaan, että tämä on jo aiemmin yrittänyt rahasta paljastuksilla ja lisäksi kieltäytyy antamasta jotain s-posteja, joilla olisi merkitystä oikeudenkäynnissä.

Muutenkin haiskahtaa, että dokkarijulkisuutta haetaan kesken pitkään käynnissä olleen oikeudenkäynnin.

Norma kysyi:
Onko rikkaan, menestyneen, lahjakkaan tms. pedofiilin pedofilia jotenkin "parempaa ja hienompaa" pedofiliaa kuin jonkun ihmismörön jota kaikki osaavat varoa jo naamansakin puolesta (paitsi tietysti pikkulapset)?

Ei ole. Sitä paitsi pedofiilia ei pysty näkemään naamasta. Juurihan Pirkko Arstila avautui järkyttyneenä, kun heidän hyvä perhetuttu paljastui lapsipornoringin yhdeksi päätekijäksi. Ei ole rahalla tai ulkonäöllä mitään liventävää tai koventavaa osaa noissa rikoksissa. Joskus selittävänä tekijänä on pidetty tekijään itseensä kohdistunutta hyväksikäyttöä, mutta ei sekään tee rikoksesta yhtään sen "parempaa eikä hienompaa". Outoja sanavalintoja sinänsä.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 13, 2019, 15:54:36
Tällä foorumilla on jauhettu raiskauksista niin jumalattomasti että luulisi että tämäkin keissi olisi edes vahingossa mukaan keskusteluun livahtanut.

Siksi toisekseen dokumentissa mielestäni oli tavanomaista enemmän tuotu esille tätä miten hyväksikäytetty saattaa olla hyvinkin kiintynyt hyväksikäyttäjään, eikä välttämättä pitkiin aikoihin tajua tai miellä mitään pahaa tapahtuneen. Dokumenttia katsoessa kuitenkin tuli vähän semmoinenkin olo että kyllä sitä nyt nyyhkitään jonkun "herkän" Maikkelin puolesta, mutta entäs jos siinä olisi joku Jammu-setä? Onko rikkaan, menestyneen, lahjakkaan tms. pedofiilin pedofilia jotenkin "parempaa ja hienompaa" pedofiliaa kuin jonkun ihmismörön jota kaikki osaavat varoa jo naamansakin puolesta (paitsi tietysti pikkulapset)?

Itse en rynnännyt polttamaan sitä Jacsonin LP-levyä jonka taisin eksältä saada kun hän kaikenlaista ylijäämäkamaansa minulle nakkeli. Enpä sitä kyllä juuri soittanutkaan ole, kun en kauhean kiinnostunut ole MJ:n musiikista. Ei voi tietää mitä hirveyksiä erinäisetkin taiteilijat sun muut ovat tehneet, joten se on ihan turha mitään kokkoa pusata kenenkään tuotoksista. Olen sellaistakin lukenut että (AIDS-kuolemansa myötä lähes marttyyriksi muuttuneen) Freddie Mercuryn kemuissa alaikäiset pojat toimivat tarjoilijoina, pukeutuneena pelkkiin alkkareihin ja rusettiin. Takuulla joku noista pojista ehti kokemaan vaikka mitä. Jos ei nyt Mercuryn taholta, niin joltain taholta kuitenkin.

Itse en ole katsonut dokkaria lähinnä siitä syystä, että tiedän Michaelin tapauksesta ihan riittävästi ilmankin, enkä ole varsinaisesti edes kuunnellut hänen musiikkiaan. Kyllä asiasta kohistiin jo hänen eläessään, mutta silloin hän osteli näitä perheitä hiljaisiksi. Häntähän syytti myös oma siskonsakin, Janet.

Harvey Weinsteinin taipumukset (Hän ei tosin ole pedofiili) olivat vuosikymmeniä Hollywoodin julkinen salaisuus, ja naiset olivat itsekin osasyyllisiä tilanteeseen. Vasta Courtney Love varoitti Weinsteinista ensimmäisenä julkisesti, ja vuosi oli tuolloin 2005 (https://www.youtube.com/watch?v=g70XbYd0bZ8).

Entäs näyttelijä Kevin Spacey? Kun hänen taipumuksensa tuotiin julkisuuteen, Kevin Spacey kertoi olevansa homo. siis, ikään kuin sateenkaarivärin olisi pitänyt suojata häntä ja tuoda samalla sympatiaa!

Englannin supersuosittu, lasteniohjelmia tehnyt ja kaikkien rakastama Jimmy Savile sai tehdä tekojaan vuosikymmeniä kaikessa rauhassa, ja skandaali puhkesi vasta kuolemansa jälkeen. John Lydon (Eli Johnny Rotten, Sex Pistolsien laulaja) sanoi hänestä julkisesti jo vuonna 1978 - ja tuli saman tien sensuroiduksi BBC:llä. Rotten tosin puhui kaikesta mahdollisesta niin älyttömästi paskaa, että hänet oli tämän suhteen helppo vaientaa. Yleinen julkisuustrollailu vei uskottavuuden vakaviltakin asioilta.

Tulee jotenkin sellainen fiilis että kun "mittakaava" on tarpeeksi iso, ihmisiltä menee kyky nähdä asioita. Vähän kuin että jos julisteessa oleva naama on 10 x 10 m kokoinen ja sitä tarkastelee sentin alalta, ei saa siitä mitään tolkkua.

En tiedä ymmärtääkö kukaan vertauksestani mitään. Tarkoitan että jos kyseessä on joku julkkis, niin hän saa ikäänkuin tehdä aivan mitä tahansa koska on elämää suurempi...

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 13, 2019, 17:42:27
Tulee jotenkin sellainen fiilis että kun "mittakaava" on tarpeeksi iso, ihmisiltä menee kyky nähdä asioita. Vähän kuin että jos julisteessa oleva naama on 10 x 10 m kokoinen ja sitä tarkastelee sentin alalta, ei saa siitä mitään tolkkua.

En tiedä ymmärtääkö kukaan vertauksestani mitään. Tarkoitan että jos kyseessä on joku julkkis, niin hän saa ikäänkuin tehdä aivan mitä tahansa koska on elämää suurempi...

Ymmärretään myö, mutta ei tämä oikeastaan ole mitään uutta auringon alla. Riittävän rikkaiden ja vaikutusvaltaisten tekemisiä on aina katsottu vaihtelevasti läpi sormien, vaikka silloin tällöin jollain tulee lopulta raja vastaan. Eivät heitä käytännössä koske samat lait, kuin tavan rahvasta. Ajattele vaikka läpeensä korruptoituneita finanssipankkiireita, jotka saavat tuhota toimillaan miljoonien ja kymmenien miljoonien ihmisten elämän, mutta vankilan sijaan tuleekin messevä kultainen kädenpuristus. Julkkisten huumeidenkäyttöä katsotaan lähes kaikkialla läpi sormien. Kaikenlaiset törkytapaukset voi usein ostaa hiljaiseksi.

Briteissä on vuosikymmeniä liikkunut huhu, että maan poliittisessa ja taloudellisessa eliitissä olisi toiminut kokonainen pedofiilirinki, mutta tutkinnat on aina jostain syystä keskeytetty. Osa väitetyistä jäsenistä on edelleen elossa, ja mukana väitetään olevan myös eri mahtisukujen edustajia.

Silti pahin tietämäni julkkistapaus on entisen brittibändi Lost Prophetsin laulajan, Ian Watkinsin (Ja hänen naisystävänsä) tapaus. En suosittele tutustumaan tutkintamateriaaliin ja muihin tapauksen tiimoilta ilmi käyneisiin seikkoihin. Ne jutut lukemalla saattaisi leppoisasta pasifististakin tulla helposti kuolemantuomion kannattaja.

Norma,

Itse et ole ottanut mitään kantaa siihen, et edes linkittänyt yhtä  linkkiä, poikaan, jota Suomessa raiskattiin 10 tunnin ajan.

Ei kiinnostanut sua, kun ei olleet ulkkarit asialla. No joo MJ tietty on....

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 13, 2019, 18:11:00
Norma,

Itse et ole ottanut mitään kantaa siihen, et edes linkittänyt yhtä  linkkiä, poikaan, jota Suomessa raiskattiin 10 tunnin ajan.

Ei kiinnostanut sua, kun ei olleet ulkkarit asialla. No joo MJ tietty on....

T: Xante

MJ ei ole mikään ulkomaalainen uhreihinsa nähden.

Otan kantaa asioihin joita näen mediassa tai somessa. Kyseisen pojan tapaus ei ole juurikaan tullut vastaan. Mistä johtuu, sinä varmaan parhaiten tiedät kun aina tiedät kaikki seksuaaliseen väkivaltaan liittyvät asiat. Ja sen takia aina häivynkin asiaa käsittelevistä ketjuista kun sinä aina tulet niihin niin päällepäsmäröivällä asenteella.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 13, 2019, 19:36:36

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 13, 2019, 18:11:00
Norma,

Itse et ole ottanut mitään kantaa siihen, et edes linkittänyt yhtä  linkkiä, poikaan, jota Suomessa raiskattiin 10 tunnin ajan.

Ei kiinnostanut sua, kun ei olleet ulkkarit asialla. No joo MJ tietty on....

T: Xante

MJ ei ole mikään ulkomaalainen uhreihinsa nähden.

Otan kantaa asioihin joita näen mediassa tai somessa. Kyseisen pojan tapaus ei ole juurikaan tullut vastaan. Mistä johtuu, sinä varmaan parhaiten tiedät kun aina tiedät kaikki seksuaaliseen väkivaltaan liittyvät asiat. Ja sen takia aina häivynkin asiaa käsittelevistä ketjuista kun sinä aina tulet niihin niin päällepäsmäröivällä asenteella.

Pointtini onkin, että kummallisen valikoivasti nämä sinulle tulevat vastaan, mutta kehtaat kyllä muita syytellä, että eivät jauha MJ tapausta.

Ylläoleva siis ihan Suomessa, lähiviikkoina.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Renttu - huhtikuu 13, 2019, 18:07:33
Silti pahin tietämäni julkkistapaus on entisen brittibändi Lost Prophetsin laulajan, Ian Watkinsin (Ja hänen naisystävänsä) tapaus. En suosittele tutustumaan tutkintamateriaaliin ja muihin tapauksen tiimoilta ilmi käyneisiin seikkoihin. Ne jutut lukemalla saattaisi leppoisasta pasifististakin tulla helposti kuolemantuomion kannattaja.

36 vuotta vankeutta on niin epäinhimillisen pitkä tuomio, että kai tyypin saman tien voisi päästää kärsimyksistään.

No, kunhan vitsailin.

Jostakin syystä tämän aihepiirin uutiset eivät minua erityisemmin kiinnosta. Lähinnä ihmetyttää se, miten vähäpätöisiltä tuntuvista teoista seuraa niin ankarat vankeustuomiot. Toisaalta myös se ihmetyttää, miten jokin mies ylipäätään voi haluta työntää sormensa nuoren tytön tai naisen alapäähän ja vielä väkisin. Tuollainenhan katsotaan raiskaukseksi, josta joutuu vankilaan. Vaikka kyseessä olisi laillisessa iässä oleva nainen, minulle pitäisi maksaa, että suostuisin mihinkään tuollaiseen. Ja naisen suostumus tietenkin pitäisi olla. Ei kerta kaikkiaan kiinnosta vaan enemmänkin inhottaa.

Naisten joutuminen vankilaan, olipa teko mikä tahansa, tuntuu jotenkin väärältä. Olen onnistunut aivopesemään itseni ajattelemaan, että ainoastaan pojat ja miehet voivat olla pahoja, mutta eivät tytöt ja naiset. Eihän koulussakaan koskaan yksikään tyttö saanut minkäänlaista rangaistusta silloin, kun minä koulua kävin. Ainoastaan pojat jäivät jälki-istuntoon tai saivat muita rangaistuksia.

Toisaalta minusta tuntuu mahdottomalta, että nainen ylipäätään pystyisi käyttämään poikaa seksuaalisesti hyväkseen, kuten uutisten mukaan oli käyttänyt se opettaja, joka nyt tuomittiin vankilaan.

Muistan hyvin, millainen olin 13-14 -vuotiaana poikana. Seksijutut kiinnostivat valtavasti. Pornolehtiä selattiin niin että sivut irtosivat, jos tuollaisen aarteen vain jostakin onnistui löytämään. Ja kaikenlaista muutakin, jota en viitsi tässä kertoa. Jos kaunis naisopettaja olisi tuolloin "oikeasti" alkanut tarjota tai pyytää jotain aiheeseen liittyvää, niin sehän olisi ollut vain "dream come true".  Siitäkö olisi jäänyt jotain traumoja? Eikö enemmän siitä, että mitään alan kokemuksia ei ollut eikä tullut yli kymmeneen vuoteen?

Ja jos ei olisi kiinnostanut, niin kai jutusta olisi päässyt irtautumaan. Väkivaltainen raiskaus on tietysti eri juttu, mutta onko muu väkivalta sen kummempaa. Minut heitti yksi opettaja raivoissaan korvanlehdestä kiskaisten lattialle mahalleni, vaikka en ollut tehnyt mitään pahaa. Eikö tuollaisesta jää traumoja siinä missä mistä tahansa yksityisyyden ja koskemattomuuden loukkauksesta. 

Se, että äijänkäppänä vikittelee alaikäisen tytön ja tekee hänelle jotain, on inhottavaa ja tuntuu pedofilialta. Minulla ei ole minkäänlaisia sympatioita tekijää kohtaan. Mutta jos viekoittelija on nainen, rikos ei jostakin syystä tunnu yhtä pahalta. Omituista. Ehkä syy on se, että en pysty kuvittelemaan naisen olevan paha.

Voi olla toinenkin syy, ja suorastaa pelottaa kirjoittaa siitä.

Syy on se, että perinteisesti (ja eräissä islamilaisissa yhteiskunnissa vieläkin) naisen on katsottu olevan miehen omaisuutta; ensin isänsä, sitten aviomiehensä. Jos nuoreen tyttöön on koskettu seksuaalisesti, hänet on pilattu. Naimattomat miehet ovat halunneet priimaa tavaraa, joka on taatusti käyttämätöntä. Tästä syystä raiskaajaan on suhtauduttu ankarasti. Kaunis tyttö on voinut olla suvun arvokkain omaisuus, ja naimakauppa rikkaan miehen kanssa on voinut olla suvulle siunaus. Mutta ei enää sen jälkeen, jos raiskaaja on päässyt kanatarhaan.

Pojilla ei ole ollut samanlaista arvoa. Heitä ei ole voitu pilata. Jos haaremin naiset ovat vähän vehtailleet poikien kanssa, se on katsottu vain opetukseksi ja siten pojille hyväksi. Tästä syystä naisten tekemiä alaikäisten poikien sormeiluja ynnä muita asioita, joista nykyisin häkki heilahtaa, ei ole pidetty edes maininnan arvoisina asioina.

Ehkä tuollainen vanhanaikainen ajattelu on taustalla siinä, että en pidä naista niin pahana näissä asioissa.

On toinenkin, äärimmäisen partriarkaalis-sovinistinen syy sille, miksi naisen joutuminen vankilaan, tuntuu pahalta. En viitsi ärsyttää lukijoita kertomalla tämän enempää.

Tämä juttu ajautui sellaiselle aaltopituudelle, että tuli hieman epämukava ja syyllinen olo. Odotan pelolla kommentteja.

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 13, 2019, 21:22:37

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 13, 2019, 19:36:36

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 13, 2019, 18:11:00
Norma,

Itse et ole ottanut mitään kantaa siihen, et edes linkittänyt yhtä  linkkiä, poikaan, jota Suomessa raiskattiin 10 tunnin ajan.

Ei kiinnostanut sua, kun ei olleet ulkkarit asialla. No joo MJ tietty on....

T: Xante

MJ ei ole mikään ulkomaalainen uhreihinsa nähden.

Otan kantaa asioihin joita näen mediassa tai somessa. Kyseisen pojan tapaus ei ole juurikaan tullut vastaan. Mistä johtuu, sinä varmaan parhaiten tiedät kun aina tiedät kaikki seksuaaliseen väkivaltaan liittyvät asiat. Ja sen takia aina häivynkin asiaa käsittelevistä ketjuista kun sinä aina tulet niihin niin päällepäsmäröivällä asenteella.

Pointtini onkin, että kummallisen valikoivasti nämä sinulle tulevat vastaan, mutta kehtaat kyllä muita syytellä, että eivät jauha MJ tapausta.

Ylläoleva siis ihan Suomessa, lähiviikkoina.

T: Xante

Emmä jaksa rampata lehtien sivuilla. Se mitä tulee vastaan tulee vastan ryhmissä ja kavereiden seinillä somessa. Valita heille jos ovat kummallisen valikoivia. MJ:n tapaus kumminkin tuli vastaan TV-Maailmasta jota tilaan. Tässä tapauksessa voi siis valittaa heille. Tai ehkä olen kummallisen valikoiva kun tilaan sitä lehteä.

Tai ehkä ihmiset ovat kummallisen valikoivia kun joku ruma valkoinen ukko (Weinstein) kyllä joutaa kuulla kunniansa kun ei ole muutenkaan mikään fanitettu sankari, mutta ns. musta (afroamerikkalaisen perimän omaava) on heti yläpuolella kaiken kun on palvottu idoli.

Minun ylleni on ihan turha tunkea mitään ihonvärirasistin viittaa. Se on Kopekin alaa se. Minua närästää naista alistavat kulttuurit. Ja eihän, syystä mistä hyvänsä, MJ edes ole musta. Jos hän on tahallaan vaalentanut ihonväriään, sitten häntä saa kohdella kuten valkoihoisia miehiä kohdellaan. Vai nostaako homoseksuaalinen tendenssi hänet siihen marttyyrien ja pyhimysten kategoriaan josta hän putosi pois olemalla epämusta?

Kopek, sekö on vähäpätöistä että ronkkii toisen ihmisen kehonaukkoja?

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 18, 2019, 11:59:58
MJ:n tapaus kumminkin tuli vastaan TV-Maailmasta jota tilaan. Tässä tapauksessa voi siis valittaa heille. Tai ehkä olen kummallisen valikoiva kun tilaan sitä lehteä.

Tai ehkä ihmiset ovat kummallisen valikoivia kun joku ruma valkoinen ukko (Weinstein) kyllä joutaa kuulla kunniansa kun ei ole muutenkaan mikään fanitettu sankari, mutta ns. musta (afroamerikkalaisen perimän omaava) on heti yläpuolella kaiken kun on palvottu idoli.

Minun ylleni on ihan turha tunkea mitään ihonvärirasistin viittaa. Se on Kopekin alaa se.

Elokuvatuottajat nyt ylipäätänsä eivät yleensä ole palvottuja idoleja, toisin kuin yli 100 miljoonaa levyä myyneet popartistit. Aivan riippumatta ihonväristä.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 18, 2019, 11:59:58

Emmä jaksa rampata lehtien sivuilla. Se mitä tulee vastaan tulee vastan ryhmissä ja kavereiden seinillä somessa. Valita heille jos ovat kummallisen valikoivia. MJ:n tapaus kumminkin tuli vastaan TV-Maailmasta jota tilaan. Tässä tapauksessa voi siis valittaa heille. Tai ehkä olen kummallisen valikoiva kun tilaan sitä lehteä.

Kyllä minä ihan sinulle valitan, jos tiedonsaantisi on noin niukoissa kantimissa ja sen tiedon perusteella täällä sitten mariset muiden kannanotoista. Eivät kaverisi siitä vastuussa ole, ettet lue muuta kuin heidän someaan, ihan sun oma nolo.

Mutta selventää kyllä näitä ihmeellisiä väitteitäisi, kuten sitä, että MJtä yleisesti ottaen palvottaisiin ja hänen tekojaan vähäteltäisiin. Sinun kavereissasi voi olla poikkeuksellisen monta kiihkoisaa MJ-fania, itse taas heihin olen törmännyt erittäin harvoin.

Tuo tapaus, mihin viittasin, oli yksi tämän kevään kohutuimmista Suomessa, eli pedorinki, joka raiskasi poikia. Mutta joo, ei oo osunut sun eikä sun kavereihin haaviin tälläiset jutut. Mikä kertoo ihan siitä, että nyt kannattaisi tiedonhankintaansa laajentaa vähän leveämmälle.

T: Xante

Yksi syy miksen vartavasten itse kahlaa lehtien sivuilla on juuri se että kavereiden someen tuuttaama matsku on sekin välillä sillä rajalla että meinaako kärytä käpy. Enempää ihmiskunnan paskaa ei vaan jaksa...! Esim. kun äitini sairasti syöpää ja lopulta kuoli, yksi kaveri keksi samaan aikaan tunkea Face-seinälleen eläinrääkkäyskuvia jotka näkyivät ilman että ne piti klikata auki. Olikin eri kiva nähdä nuotiossa elävältä palava koira taikka koira jolta oli silvottu raajoja. Koska kiinalaisista rääkätty eläin maistuu vinkeälle.

Mutta joo, ymmärrän että olen liian herkkä. Pitäisi vaan olkiaan kohauttaa tuolle kaikelle, kuten muutkin tekevät. (Tuon ns. kaverin kuitenkin laitoin lopulta listoilta veks.)

***

Tässä on sitten otsikon mukaista matskua:

https://yle.fi/uutiset/3-10219349?fbclid=IwAR3__Arxaj3UltkndfEh34odC7cJGyla2px28SGSkZ6Vmx47Zafc1zm3PfQ

Oma mies hakkasi ja raiskasi 30-vuotiaan Tytti Ripatin – nainen julkaisi kuvat ja kirjoitti presidentille, jotta kukaan ei enää epäröisi lähteä

Niinistöhän nyt on vihonviimeinen taho jolle kannattaa mennä vinkumaan raiskatuksi tulemisestaan, jos se on tapahtunut parisuhteessa. Aikoinaan kun Niinistö ei ollut vielä presidentti, hän oli muistaakseni päättämässä siitä että pitäisikö aviossa tapahtuvasta raiskauksesta nostaa syyte. Olikos se niin että ylipäätään ollenkaan, vai uhrin toiveista huolimatta? Jokatapauksessa Niinistö oli mennyt möläyttämään jotain sellaista että raiskattu saattaa jälkikäteen tulla katumapäälle ja todeta että "eihän se niin kamalaa ollutkaan".

Eihän se. Että se ihminen johon sinun pitäisi voida luottaa pettää sinut karkeimmalla mahdollisella tavalla.

Tottakai ulkopuolista ihmetyttää tietenkin että menee ilmeisesti vapaaehtoisesti nukkumaan makuupussiin asuntoon jossa on jo tullut hakatuksi. Vai oliko uhri kokoajan miehen valvonnan alla?

Mies löi nyrkillä ja hakkasi vaimonsa päätä seinään ja lattiaan. Ripatti sai jugurtit päälleen, ja mies potkaisi hänen päänsä keittiön alasokkeliin.

– Mies käski minua siivoamaan jugurtit naamastani. Kylpyhuoneen peilistä katsoi nainen verta hampaissaan. Olin juuri ottanut smiley-lävistyksen, ja se oli revennyt irti.

Keittiön puolella hakkaaminen jatkui. Mies potki, repi hiuksista, kuristi ja heitteli. Ripatti ei uskaltanut laittaa vastaan, ei edes itkeä.

– Se olisi vain ärsyttänyt häntä lisää.

Ripatti menetti yön aikana monta kertaa tajuntansa.

– Sillä, olinko tajuissani, ei ollut hänelle merkitystä. Lopulta rupesin odottamaan, että tapa jo.

...

Mies lopetti, kun joulupäivä valkeni. Ripatti yritti nukkua ja kävi suihkussa. Sitten mies halusi mennä kauppaan ja käymään kaverillaan. Vaimon piti lähteä kuskiksi. Tämä ei kuitenkaan saanut nousta autosta, jotta kukaan ei näkisi mustelmia.

– Kaverinsa luo mennessään mies piilotti auton avaimet, etten pääse karkuun.

Kotona Tytti Ripatti alkoi ottaa itsestään valokuvia. Puhelin nieli talteen jokaisen mustelman, ruhjeen ja haavan. Asunnon tyhjässä vierashuoneessa oli makuupussi, johon hän käpertyi nukkumaan. Hän heräsi siihen, kun mies tuli pimeään huoneeseen.

– En tiedä, paljonko kello oli. Hän tuli viereeni eikä sanonut mitään, kun raiskasi minut.

Mutta tulee mieleen että päähän lyötynä on jo niin sekaisin päästään ettei touhuissa paljon järkeä ole. Näin ollen se loputon vatvominen "miten paljon raiskattu vaikutti itse omaan raiskatuksitulemiseensa" on tältä osin melko turhaa. Sitä miettii tuollaisia vain itse sen takia että itse mahdollisesti osaisi toimia paremmin, jos ikinä johonkin ihmissuhdehelvettiin päätyy. (Voisi kyllä tulla varsin mielenkiintoista jälkeä KM-kursseja käytyä...)

Lainaus käyttäjältä: Amore - kesäkuu 03, 2021, 18:56:39

Pitivät hauskaa? Onko raiskausringeissä hauskaa? Vai voiko kyseessä olla esim. miestenvälinen sosiaalinen rituaali?

Kopioin tämän aiheen tänne "saksituista". En tiedä, onko se sallittua. Ehkä olisin voinut vain viitata Amoren kirjoitukseen ilman tarkkaa lainausta.

Kyse oli sodassa tapahtuneista siivilien raiskaamisesta tilanteessa, jossa perheiden miesväki ei ole puolustamassa vaimojaan ja tyttäriään ja äitejään vaan on rintamalla taistelemasssa tai sotavankina.

En tarkoittanut hauskan pidolla kirjaimellisesti hauskaa asiaa, vaan sanojen oli tarkoitus kuvata sitä iljettävyyttä, mistä on kyse. Kun miehet ovat sotavankeina, heitä loukkaa puhe siitä, että raiskaavat miehet pitävät hauskaa heidän vaimojensa kanssa. Sanoissa "pitää hauskaa" on halveksiva sävy ikään kuin uhrit olisivat merkityksettömiä välineitä, joita vihollisen sotilaat voivat käyttää, miten haluavat, vaikka hauskan pitoonkin. En toisaalta ajatellut tätä kovin syvällisesti, vaan kirjoitin, mitä mieleen tulee. Arkikielessä ja normaalissa puheessani en käytä ilmaisua "pitää hauskaa", koska se on jotenkin ällöttävä. Ehkä juuri siksi käytinkin sitä tässä yhteydessä. Siinä on keinotekoinen ja väkinäinen sävy. Miksi hauskaa pitää pitää?

https://www.bbc.com/news/magazine-32529679

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 03, 2021, 22:17:43

Lainaus käyttäjältä: Amore - kesäkuu 03, 2021, 18:56:39

Pitivät hauskaa? Onko raiskausringeissä hauskaa? Vai voiko kyseessä olla esim. miestenvälinen sosiaalinen rituaali?

Kopioin tämän aiheen tänne "saksituista". En tiedä, onko se sallittua. Ehkä olisin voinut vain viitata Amoren kirjoitukseen ilman tarkkaa lainausta...

Arkikielessä ja normaalissa puheessani en käytä ilmaisua "pitää hauskaa", koska se on jotenkin ällöttävä. Ehkä juuri siksi käytinkin sitä tässä yhteydessä. Siinä on keinotekoinen ja väkinäinen sävy. Miksi hauskaa pitää pitää?

https://www.bbc.com/news/magazine-32529679

Tuo on hyvä huomio, joka pätee aika lailla omassakin elämässäni, vaikka tulee kyllä toivotettua "pitäkää hauskaa!" silloin kun kuulee joidenkin olevan lähdössä matkalle tai jonnekin varta vasten viihtymismielessä. Siitä tulee mieleen, että joskus viihtymiseen täytyy asennoitua oikein, jotta se onnistuu - täytyy virittyä juhlamielelle tai etsiytyä lomamoodiin tms. Joskus hauskaa täytyy pitää aktiivisesti, ikään kuin kannatella. Mutta tämä ei taaskaan oikein istu tähän topiciin. ;D Tuleekohan taas kenkää?

Haluan itsekin tuoda saksituista takaisin sanomani, koska mielestäni olemme jumittuneet pinnalliseen tapaan käsitellä raiskausta, vaikka emme oikeastaan tiedä mitä se merkitsee. Olemme jääneet toistelemaan häpäisy ja nöyryytys ja valta -aspekteja, mutta näitä toistamalla emme pääse ilmiön ytimeen.

Saksituista:
Asiaa on tuskin tutkittu paljonkaan - johtuen mm. aiheen arkaluontoisuudesta. Syvälle luotaava tutkimus vaatisi hyvin paljon aikaa, paljon kahdenkeskisiä haastatteluja ja samojen henkilöiden haastattelemista useaan kertaan. Ihmisillä on tapana tarjota yleisesti esitettyjä selityksiä (=kulttuurin kanonisoimia "totuuksia"), joten haastateltavien raiskaajien todellisiin omiin kokemuksiin yltäminen olisi vaikeaa - ei kuitenkaan mahdotonta, sillä monella on kuitenkin myös sisäinen tarve selvittää itselleen, mitä tuli tehtyä ja miksi.

Miehenä voisin sanoa, että vaikka raiskausta pidän törkeänä rikoksena, ymmärrän tavallaan sotilaiden toimintaa tietyissä tilanteissa. Ymmärtäminen ei ole hyväksymistä.
Ymmärrän sen, että inhimillisyys voi kadota. Moraali voi joustaa.
En haluaisi ajatella noin, mutta tiedän, että noin tapahtuu sodissa.
Normijätkäkin voi raiskata. Miksei, kun voi tappaakin? Mitä väliä, jos huomenna kuolet.
Nihilistinen ja inhorealistinen näkemys, voisivat olla osuvia. Mutta eivätkö joillekin olleet?

Tiedä lie onko ketju oikea, mutta mietityttää ihan omien tuntemusteni pohjalta että kuinkahan paljon raiskatuksi joutuneen tuskassa on mukana sitä epämiellyttävää huomiointia että omasta minästä nousee paljon vihaa esille. Minä ainakin kuvittelisin että jos joutuisin raiskatuksi, en mitään muuta enää ajattelisikaan kuin tekijän tappamista. Tai vähintäänkin kastroimista. Kumpikin ajatus tulee mieleen oikeastaan joka kerta silloinkin kun luen raiskattujen ihmisten kokemuksista. Haluaisin kostaa heidän puolestaan. Tai toivoisin että he olisivat pystyneet tekemään jotain raiskaajalle. Repimään vaikka naaman paskaksi.

Kun varsinkin naiset helposti kasvatetaan kammoamaan aggressiivisia tunteita omassa itsessään, kai siinä voi sitten helposti käydä niin että kun alkaa vihaamaan jotain ihmistä, viha kääntyykin omaa itseä vastaan ja muhii masennuksena, itseinhona ja jopa itsetuhoisuutena. Miksi olen sellainen ja sellainen, tai tein niin ja noin, että tulin raiskatuksi? Se että kuvittelee että olisi voinut vaikuttaa asioihin niin että jokin kamala jää tapahtumatta on mielestäni eräänlaisen kaikkivoipuuden toive. Halu olla sen verran puolijumala että pystyy määräämään edes omasta kohtalostaan, jos ei muiden. Raiskaaja puolestaan voi ehkä tavoitella juurikin kaikkivoipuutta teollaan. Hetken aikaa hän saa edes jonkun ihmisten valtaansa, jos ei kaikkia kaiken aikaa kaikkialla.

Pahoinpitely ja raiskaus sinänsä ovat samankaltaisia rikoksia, ehkä jälkimmäinen pahempana. Yksilön itsemääräysoikeuteen kohdistuvia loukkauksia.
En ole itse kuin lievästi pahoinpidelty elämässäni, joten en ehkä kaikkea ymmärrä.
Ymmärrän, että elinikäinen trauma voi syntyä, mutta on ihmisestä aina itse kiinni, miten asian käsittelee. Pakkohan se on päänsisällä käsitellä ja ymmärtää, ettei ole itse syyllinen. Onnistuminen siinä onkin eri asia.

Minut on raiskattu . Olen alkuraivojen, itkujen ja häpeilyn jälkeen onnistunut, mielestäni melkein täysin sulkemaan asian pois . Ei se enää mieleen tulekaan niinkuin alkuaikoina.  Vaati tämänkin kirjoittaminen miettimisen josko.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 04, 2021, 10:28:43
Tiedä lie onko ketju oikea, mutta mietityttää ihan omien tuntemusteni pohjalta että kuinkahan paljon raiskatuksi joutuneen tuskassa on mukana sitä epämiellyttävää huomiointia että omasta minästä nousee paljon vihaa esille. Minä ainakin kuvittelisin että jos joutuisin raiskatuksi, en mitään muuta enää ajattelisikaan kuin tekijän tappamista. Tai vähintäänkin kastroimista. Kumpikin ajatus tulee mieleen oikeastaan joka kerta silloinkin kun luen raiskattujen ihmisten kokemuksista. Haluaisin kostaa heidän puolestaan. Tai toivoisin että he olisivat pystyneet tekemään jotain raiskaajalle. Repimään vaikka naaman paskaksi.

Kun varsinkin naiset helposti kasvatetaan kammoamaan aggressiivisia tunteita omassa itsessään, kai siinä voi sitten helposti käydä niin että kun alkaa vihaamaan jotain ihmistä, viha kääntyykin omaa itseä vastaan ja muhii masennuksena, itseinhona ja jopa itsetuhoisuutena. Miksi olen sellainen ja sellainen, tai tein niin ja noin, että tulin raiskatuksi? Se että kuvittelee että olisi voinut vaikuttaa asioihin niin että jokin kamala jää tapahtumatta on mielestäni eräänlaisen kaikkivoipuuden toive. Halu olla sen verran puolijumala että pystyy määräämään edes omasta kohtalostaan, jos ei muiden. Raiskaaja puolestaan voi ehkä tavoitella juurikin kaikkivoipuutta teollaan. Hetken aikaa hän saa edes jonkun ihmisten valtaansa, jos ei kaikkia kaiken aikaa kaikkialla.

Varmaan vihan tunteita herää, ja ehkä kaikkea muutakin kuvaamaasi. Rikoksen uhrit usein tuntevat syyllisyyttä, vaikka se onkin aika irrationaalista. Se raiskaajahan se syyllinen on. Veikkaan, että syyllisyys liittyy siihen ajatukseen, ettei pystynyt puolustamaan itseään. Pelkoakin raiskaus voi aiheuttaa, voi alkaa pelätä kaikkia miehiä tai kaikkia miehiä, joilla ominaisuus Z joka raiskaajalla oli (hiusmalli, ammatti jne.).

Rikosilmoituksen teko voi auttaa uhria siten, että sen avulla ehkä pääsee pelosta eroon, ja ehkä syyllisyyden tunteesta. Eritoten jos raiskaaja saa tuomion ja raiskauksen kohde saa oikeutta. Ehkä siinä voimaantuu tai jotain, kun edes uskaltaa vaatia oikeutta. Raskas prosessi se kuitenkin on ja usein pitkäkestoinenkin. Voi monille kuitenkin olla välttämätön toipumisen edellytys?

Soisi, että joka ikinen raiskaus ilmoitettaisiin poliisille. Siitä olisi ehkä apua muillekin naisille.

Mistä se häpeän tunne tulee, jos tulee? Koetaanko raiskaus aina häpäisynä(kin)?  Tuleeko häväistyksi tulemisen tunne likaisuuden tunteesta, siitä että tuntuu kuin oma keho olisi liattu? Olen lukenut, että (jotkut?) raiskauksen kohteen jynssäävät raivokkaasti itseään.

Ainakin elokuvat kovin ahkerasti viljelevät tuota itsenä ankaraa puhdistamista. Onhan se peseytyminen perusteltu toimi, sillä usein lähikontakti siirtää ihmisen ominaistuoksua, tai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa ominaishajua, toiseen ihmiseen. Puhdistautuminen ei ole tarpeen, jos lähikontakti on ollut mieluista. Tällöin tuoksu tuo mieleen mukavia ajatuksia. Mutta jos tuntee itsessään raiskaajan hajun, voin helposti kuvitella, että perusteellinen peseytyminen on tarpeen. Ei siinä tule aina mieleen, että iholta voisi saada todisteaineistoa, jos edes heti alkuunsa on niin järkevä ajatus mielessä, että poliisille pitää ilmoittaa.

Syyllisyyden tunne on monesti päällimmäisenä. "Mitä minä tein väärin, että minulle näin kävi?" Tuotahan myös paljon kuulee. Tuo muuten on aika monella taustana, kun ovat syöneet itsensä muodottomaksi. Tämäkin TV:stä tuttua. Ruoka on tuonut lohtua ja lihomisen myötä huomaa haluttavuutensa vähenevän, ainakin omasta mielestään on sitten turvassa paremmin. Näilläkin vuosikymmenten jälkeen psykologin juttusilla selviää, että lihavuuden perimmäisenä syynä on ollut lapsuuden tai nuoruuden ajan seksuaalinen hyväksikäyttö.

Häpeä voisi liittyä siihen, että on ollut seksuaalisessa kanssakäymisessä aivan vieraan ihmisen kanssa. Vain huorathan sitä tekee. Häpeä voi liittyä myös siihen, että ei kaikille ole helppo edes puhua seksiasioista, ne koetaan niin yksityiseksi. Nyt sitten on harrastettu seksiä vieraan ihmisen kanssa. Ei se paljon muuta mielessä tilannetta, että ei ollut itse siihen halukas osallistumaan.

Joo, enpä osaa oikein muuta asiasta pohtia, kun ei ole omaa kokemusta.

Muistelisin maininneenikin jollain foorumilla miten joku oli väittänyt että taloyhtiön hulvattomien vesimenojen syyksi "löydettiin nainen joka otti tuntikausien suihkuja koskaoli tullut raiskatuksi". Kuka hemmetti muka kertoisi talonmiehelle tai isännöitsijälle että tulee lotrailtua koska on tullut raiskatuksi? Ja se alkuperäinen juttu kuulosti siltä kuin olisi menty naisen asuntoon ja löydetty hänet sieltä. Höh.

Ajatus että raiskaus likaa naisen todistaa siitä että miehen eritteitä pidetään saastaisina. Siksihän onanoinnin vanhakantainen nimike on "itsesaastutus". Ja muistaakseni rabbi ei saanut mennä kaikkein pyhimpään jos hänellä oli ollut yöllinen siemenvuoto.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 18, 2021, 13:20:52
Mistä se häpeän tunne tulee, jos tulee? Koetaanko raiskaus aina häpäisynä(kin)?  Tuleeko häväistyksi tulemisen tunne likaisuuden tunteesta, siitä että tuntuu kuin oma keho olisi liattu? Olen lukenut, että (jotkut?) raiskauksen kohteen jynssäävät raivokkaasti itseään.

Häpeän tunne tuli niin että minä olen sennäköinen, -tapainen ihminen jolle voi tehdä mitä vaan. Vaikka raiskata. En ole hieno nainen jota ei uskalleta raiskata. Ei tarvitse sen raiskaamattoman olla ylihieno, turkki - mersu - puudelityyppi vaan ihan tavallinen nainen on minua parempi. Jotain vikaahan minussa on kun näin kävi. On pakko olla. Likaisuus ei  niin päässä pyöri että suihkussa pitäisi ylenmäärin käydä. Kun ajatukset vähän tasaantuu tulee raskauden ja tautien pelko. Lääkäriin mennään mutta ei poliisiin koston pelossa.

Illalla jäi lopulta harmittamaan, jotta miksi noita arvelujani tähän ketjuun nyt kirjoitin. Eihän ne ole edes otsikon mukaisia. Toistaiseksi Juuli on ainoa, joka on kirjoittanut kokeneen näkökulmasta. Muut voivat vain arvailla tai kertoa toisen käden tietoa, jos joku läheinen on avautunut asiasta.

Lainaus käyttäjältä: Juuli - kesäkuu 18, 2021, 19:58:38

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 18, 2021, 13:20:52
Mistä se häpeän tunne tulee, jos tulee? Koetaanko raiskaus aina häpäisynä(kin)?  Tuleeko häväistyksi tulemisen tunne likaisuuden tunteesta, siitä että tuntuu kuin oma keho olisi liattu? Olen lukenut, että (jotkut?) raiskauksen kohteen jynssäävät raivokkaasti itseään.

Häpeän tunne tuli niin että minä olen sennäköinen, -tapainen ihminen jolle voi tehdä mitä vaan. Vaikka raiskata. En ole hieno nainen jota ei uskalleta raiskata. Ei tarvitse sen raiskaamattoman olla ylihieno, turkki - mersu - puudelityyppi vaan ihan tavallinen nainen on minua parempi. Jotain vikaahan minussa on kun näin kävi. On pakko olla. Likaisuus ei  niin päässä pyöri että suihkussa pitäisi ylenmäärin käydä. Kun ajatukset vähän tasaantuu tulee raskauden ja tautien pelko. Lääkäriin mennään mutta ei poliisiin koston pelossa.

Eilen mietin että kommentoinko kokemustasi, vaiko enkö. Tuntuu että sanoisi mitä tahansa, se voi olla kökköä. Ja kun joskus ihmiset tulevatkin katumapäälle ja haluavat poistaa avautumisensa, ei tietenkään ole kiva jos joku on jo mennyt kommentoimaan lainauksen kera. Mutta koska juttu jatkuu, rohkenen käsitellä tätä asiaa, vaikka toisen ihmisen ikävimpien asioiden käsittely kuin minä tahansa aiheena on lopulta aina tavalla tai toisella tuhoontuomittu juttu.

Entä jos ainakin jotkut raiskaajat kokevat raiskattavansa itseasiassa itseään "hienompina", jolloin raiskaaja haluaa vetää kohteensa omalle tasolle itsensä kanssa? Sillä ei ole väliä miltä näyttää tai missä yhteiskunnallisessa asemassa on, voi olla että jo pelkästään naissukupuoli tekee miehen, jonkun miehen, mielestä naisesta jotain semmoista ärsyttävän enkelimäistä että tämä pitää vetää alas ja sotkea lokaan.

Tämä vain yksi ajatus, ja pyörii sen idean ympärillä että miehethän ne niitä saastaisia ovat. Itsehän he ovat niin pättäneet tässä maailmassa missä johonkin aukkoon penetroitu nainen on "pilattu". Mistään muusta ei pilaantumista tapahdu kuin miehen kautta, eli miehet ovat mätiä jo valmiiksi. Jos tätä ajatusta ei hyväksy, silloin pitää ajatella että kumpaakaan sukupuolta seksuaaliset teot eivät muuta yhtään miksikään fyysisellä tasolla. Henkisellä tietysti, sillä silloin kun väkivaltaa käytetään genitaalien kautta tai niihin kohdistuen, mennään sille intiimeimmälle alueelle mitä ihmisillä yleensä itsessään ja elämässään on, ja pahin raiskaus tapahtuu korvien välissä.

Norma, on oikein että vastasit ja kommentoit.  En kuitenkaan pidä kaikkia miehiä raiskaavina petoina. On ollut hienoja suhteita mutta aikaa ne vaati ennenkuin niihin, minkäänlaisiin pystyin. Se mitä tästä on jäänyt jäljelle kun  se palaa mieleen mitä ei usein enää tapahdu kun olen sen onnistunut työntämään syvälle unohduksiin on kova ja kirkas inho.
Vain inho teon tekijää kohtaan.

Lainaus käyttäjältä: Juuli - kesäkuu 19, 2021, 20:04:00
Norma, on oikein että vastasit ja kommentoit.  En kuitenkaan pidä kaikkia miehiä raiskaavina petoina. On ollut hienoja suhteita mutta aikaa ne vaati ennenkuin niihin, minkäänlaisiin pystyin. Se mitä tästä on jäänyt jäljelle kun  se palaa mieleen mitä ei usein enää tapahdu kun olen sen onnistunut työntämään syvälle unohduksiin on kova ja kirkas inho.
Vain inho teon tekijää kohtaan.

Ja sen se ihmispaska on ansainnutkin.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 20, 2021, 09:32:21

Lainaus käyttäjältä: Juuli - kesäkuu 19, 2021, 20:04:00
Norma, on oikein että vastasit ja kommentoit.  En kuitenkaan pidä kaikkia miehiä raiskaavina petoina. On ollut hienoja suhteita mutta aikaa ne vaati ennenkuin niihin, minkäänlaisiin pystyin. Se mitä tästä on jäänyt jäljelle kun  se palaa mieleen mitä ei usein enää tapahdu kun olen sen onnistunut työntämään syvälle unohduksiin on kova ja kirkas inho.
Vain inho teon tekijää kohtaan.

Ja sen se ihmispaska on ansainnutkin.

(https://www.cosgan.de/images/smilie/boese/v0030.gif)

Sukupuoliyhteyteen väkisin pakottaminen, raiskaus,  voi olla hyvin monenlainen, ymmärtämättömyyttä yrittää puristaa se yhteen kauhukuvaan.

Minulle kuva kuitenkin on ensi sijassa yhdenlainen kauhukuva. Vuosikymmeniä sitten tulin tuntemaan naisen, jonka kimppuun oli tuntematon puukon kanssa hyökännyt kotirapussa muutama vuosi aiemmin ja raiskannut naisen kodissaan puukko kurkulla. Tekijä oli otettu kiinni ja oikeudessa tuomittu. En tiedä miten elämä sittemmin on sujunut. Voimakas muistikuvani on rikotusta ihmisestä, jolla oli mennyt luottamus elämään, ihmisiin, yhteiskuntaan. Karmea kokemus oli vuosien jälkeen alati yhä läsnä. Erityistä itsesyytöstä en nähnyt, vihaa kyllä ja kaikki näkyi hänelle pirstaleisena, ilman hallittua järjestystä. Ei häntä ollut lannistettu, mutta yrityksensä eivät tuntuneet onnistuvan.

Minulle yhdyntä on molemminpuolinen kiitos ja sen ilon tärvääminen pakottamalla ja alistamalla on käsittämätöntä. Käsittämätöntä minulle ovat kyllä sadomasoleikitkin. Jonkinlaista pahojen kokemusten purkamista kai.

SM-touhut eivät oikein avaudu minullekaan sillä tavalla että kaikkien "pitäisi" niistä innostua. Voin kuvitella että jos ihmisellä on taipumusta niihin niin varmasti hän niistä jotain saa irti, mutta siitä en pidä että jossain vaiheessa tuntui siltä että mediakin tuputtaa tätä jonain jännänä mausteena jota jokaisen vähänkin pidempään yhdessä olleen parin pitäisi kokeilla. Ja sitten jos sanoo suoraan että ei kiinnosta, pidetään ahdasmielisenä. Enpä ihmettelisi jos tässäkin asiassa joku päivä joku alkaisi saarnaamaan että pitää mennä välillä mukavuusalueen ulkopuolelle. Mutta eikö seksuaalisen toiminnan pitänyt olla mukavaa?!

Nuorten naisten keskuudessa subius tuntuu olevan oikein villitys, tai ainakin sikäli usein subit pitävät ääntä itsestään niissä nettiympyröissä joissa pyörin. Ehkäpä aikoinaan nuoruuden ujoutta ja kokemattomuutta pehmennettiin alkoholin avulla että oli rohkeutta sinne sänkyyn mennä. Nykyään kun viinankittaus ei taida olla ihan niin hip ja hop kuin aiemmille sukupolville, ihan normaalia arastelua uuden edessä pyritään ehkä peittelemään sillä että ryhdytään roolileikkiin jossa asian pelottavuus saadaan jotenkin "hallintaan" sillä että nuoren naisen ei tarvitse itse paljon rikkaa ristiin laittaa, kun mies tekee kaiken, mutta niin että nainen voi aina heittää turvasanan pöytään? Nuori nainen saa narsistisesti nauttia olevansa kohde. Ehkä hyvinkin passiivinen. En tiedä. En ole kokeillut, ja nuoruuteen en pysty palaamaan.

Voihan tuokin tietysti parempi olla jollain tavalla kuin se että naisen pitäisi olla aktiivinen, jos se aktiivisuus on sitten että hänen pitää tyydyttää miestä joka aukollaan (suu kai lienee yleensä hyvinkin suosittu niissä skenaarioissa joissa naisen "kuuluu" miellyttää miestä).

Tässä tietysti kuvittelin SM-session sellaiseksi että nainen on lähinnä sidottu ja häntä ropsitaan vitsalla tms. sieltä täältä, eli hänen ei siis tarvitse tehdä mitään, kun oikeastaan mies palvelee häntä. Mikä tietysti on vähän hassua jos nainen on subina. Mutta minulle on teroitettu että orja ja sub on eri asioita.

Lainaus käyttäjältä: Jaska - kesäkuu 21, 2021, 01:26:29

Sukupuoliyhteyteen väkisin pakottaminen, raiskaus,  voi olla hyvin monenlainen, ymmärtämättömyyttä yrittää puristaa se yhteen kauhukuvaan.

Käsitys siitä, mikä on "sukupuoliyhteys", on muuttunut. Raiskaukseen syyllistymiseen ei nykyään tarvita sen tyypistä tekoa, mitä käsitteellä perinteisesti on tarkoitettu. Eihän esimerkiksi se somalipoikaporukka varsinaista perinteistä sukupuoliyhteyttä tytön kanssa harjoittanut, joka tuomittiin raiskauksesta muutama vuosi sitten. Tyypit olivat työntäneet kätensä tytön housuihin, se riitti.  Teko oli kenties tehty "taharrush gamae" -hengessä?

Miten oikeus voi jälkeenpäin tietää, miten pitkälle kenenkin pojan sormet siellä tytön pöksyissä menivät, mietin vain. Näissä asioissa taitaa olla niin, että naisen sana vastaan kymmenen miehen sanaa.

En tietenkään hyväksy enkä väheksy minkäänlaista seksuaalista ahdistelua tai väkivaltaa tai toisen ihmisen itsemääräämisoikeuteen puuttumista seksuaalisissa tarkoituksissa tai muutenkaan. Enkä tunne myötätuntoa niitä kohtaan, jotka tuollaista tekevät. Korostan tätä sen takia, ettei kenellekään jäisi käsitystä, että vähättelisin seksuaalirikoksia. Kirjoitukseni aihe on pelkästään käsitteen "raiskaus" merkitys nykyaikana.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2016011220945592

Jos raiskaus-sanan koskemattomuus on niin tärkeää, ts. tuntuu kohen pahalta, kun raiskauksesta puhutaan muussa yhteydessä kuin väkivaltainen, pakotettu yhdyntä, voisihan se poistaa kokonaankin. Jäisi siis ihanasti historiaan perinteinen raiskaus.

Voitaisiin ottaa käyttöön ainoastaan seksuaalinen väkivalta,  joka rinnastuisi suoraan muuhunkin väkivaltaan, eli eritasoisiin väkivallan tekoihin. Kenties tämä myös avartaisi mieliä ajattelemaan, että raiskauksessa ei ole mitään myyttistä, vaan se on väkivallan teko.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 21, 2021, 10:05:02
Kenties tämä myös avartaisi mieliä ajattelemaan, että raiskauksessa ei ole mitään myyttistä, vaan se on väkivallan teko.

Onnea vaan tämän kanssa. Tämä kun ei palvele kenenkään etua - paitsi ehkä uhrien, mutta se nyt on toissijaista muutenkin.

Kopekin mainitsemassa tapauksessa sormet muistaakseni oli tungettu niin vaginaan kuin peräsuoleen. Jokatapauksessa sisään. Muistan miten eräällä foorumilla eräs nainen vähätteli koko juttua koska luuli että käsi kävi vain housuissa. Vaikks olisi käynyt myssyn alla silittelemässä tukkaa, tuollainen mieslauman ahdistelemaksi joutuminen on sen verran kamala kokemus että näsäviisaita vähättelijöitä ei kaivata.

Minun puolestani raiskaamiseksi voidaan määritellä mikä tahansa penetraatio kun se tehdään ilman suostumusta. Vaikka tungettaisiin pullo puliukon hanuriin, niin raiskaus sekin on. Ja tuotahan on tehty kun on se niin "ratkiriemukas kansanperinne".

Lainaus käyttäjältä: urogallus - kesäkuu 21, 2021, 10:10:55

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 21, 2021, 10:05:02
Kenties tämä myös avartaisi mieliä ajattelemaan, että raiskauksessa ei ole mitään myyttistä, vaan se on väkivallan teko.

Onnea vaan tämän kanssa. Tämä kun ei palvele kenenkään etua - paitsi ehkä uhrien, mutta se nyt on toissijaista muutenkin.

Kenelle muille pitäisi järjestää etuja kuin uhrille? Miksi?

Lainaus käyttäjältä: urogallus - kesäkuu 21, 2021, 10:10:55

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 21, 2021, 10:05:02
Kenties tämä myös avartaisi mieliä ajattelemaan, että raiskauksessa ei ole mitään myyttistä, vaan se on väkivallan teko.

Onnea vaan tämän kanssa. Tämä kun ei palvele kenenkään etua - paitsi ehkä uhrien, mutta se nyt on toissijaista muutenkin.

Ei palvele minun etuani. Raiskaus poikkeaa muista rikoksista ainakin siinä ettei se kohdistu kuin naisiin. On siis yhteen ryhmään kohdistuva eikä pidä pitää vain väkivallan tekona.
Ei sitä voi rinnastaa kapakka-illan päätteeksi syntyneeseen nyrkkitappeluun. Ei edes ryöstöön. Kumpikaan ei vanhigoita ihmisen sisintä niin pahoin kuin raiskaus.

Lainaus käyttäjältä: Juuli - kesäkuu 21, 2021, 18:42:21

Lainaus käyttäjältä: urogallus - kesäkuu 21, 2021, 10:10:55

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 21, 2021, 10:05:02
Kenties tämä myös avartaisi mieliä ajattelemaan, että raiskauksessa ei ole mitään myyttistä, vaan se on väkivallan teko.

Onnea vaan tämän kanssa. Tämä kun ei palvele kenenkään etua - paitsi ehkä uhrien, mutta se nyt on toissijaista muutenkin.

Ei palvele minun etuani. Raiskaus poikkeaa muista rikoksista ainakin siinä ettei se kohdistu kuin naisiin. On siis yhteen ryhmään kohdistuva eikä pidä pitää vain väkivallan tekona.

Eihän tämä pidä paikkaansa. Miehiä ja poikia raiskataan myös. Siitä ei vain paljon puhuta, vaikka aihetta olisi.

En tiedä, onko mikään "vain" väkivallan teko. Kyllä turpaan saamisesta voi jäädä ihan samat alemmuuden, turvattomuuden, vihan, jne. tunteet kuin raiskauksestakin. Turpaan kun voi myös saada aivan syyttömänä, koska sattui olemaan väärään aikaan väärässä paikassa.

T: Xante

Muoksis: eräs ystäväni joutui pyöräretkellä pahoinpidellyksi, sai pahan aivovamman. Poliisilla ei ole mitään hajua, kuka asian teki. Sen verran kaverin liikkeitä jäljitettiin, että voitiin lähes varmuudella tietää, että kyseessä oli tuntematon tekijä/tekijät. Motiivia ei välttämättä ollut, tai ainakin sitä on vaikea keksiä. Joten ei, todellakaan väkivalta ei ole "vain". Siksi pitäisikin vastustaa sitä ihan kaikissa muodoissa.

Lainaus käyttäjältä: Juuli - kesäkuu 21, 2021, 18:42:21

Lainaus käyttäjältä: urogallus - kesäkuu 21, 2021, 10:10:55

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 21, 2021, 10:05:02
Kenties tämä myös avartaisi mieliä ajattelemaan, että raiskauksessa ei ole mitään myyttistä, vaan se on väkivallan teko.

Onnea vaan tämän kanssa. Tämä kun ei palvele kenenkään etua - paitsi ehkä uhrien, mutta se nyt on toissijaista muutenkin.

Ei palvele minun etuani. Raiskaus poikkeaa muista rikoksista ainakin siinä ettei se kohdistu kuin naisiin. On siis yhteen ryhmään kohdistuva eikä pidä pitää vain väkivallan tekona.

Höpsis.

Miehiä raiskataan myös. Hyvin vähän niitä lakituvassa käsitellään, mutta joskus kuitenkin. Ja kun asenteet ovat tuollaiset, niin kynnys ilmoittaa on varmasti korkea.

Mitä todennäköisimmin suuri enemmistö seksuaalirikosten aikuisista uhreista on naisia. Lapsissa jakauma lienee tasaisempi.

Sitä "vain" sanaa ei pidä ottaa noin kirjamellisesti. Mutta koska minut on raiskattu katson tietäväni siitä ja sen tuntemuksista enemmän kuin ne jotka ei sitä ole kokeneet. On myös pahoinpidelty eri kerran vaikka raiskaukseen kuului myös pahoinpitely joten molemmista tiedän  ja  voin vannoa että raiskaus on moninkertaisesti pahemmat arvet jättävä. Sen joka ei ole kummankaan rikoksen uhriksi joutunut voi olla vaikea tietää tuntemuksista mitään. Kuitenkin katsoo voivansa laittaa asioita "järjestykseen" ja nimittää raiskausta väkivallaksi.. Ihmettelen.  On se se  tietty myös sitä mutta raiskaus  väkivallan lisänä on ihan oma lukunsa.
Minä en ratsasta joten en voi arvioida miltä tuntuu hevosen selästä putoaminen . Onko se pahempi vai helpompi kuin esim. tuolilta putoaminen.
Minä en kirjoita tuttavieni kokemuksista.

No, eiköhän täällä jokainen ole siihen sortunut, että joskus puhuu jostakin muustakin kuin mitä ihan itse on kokenut.

Ei ole tarkoitus mieltä pahoittaa, mutta koska täällä keskustelemassa ollaan, jokainen keskustelee omista lähtökohdistaan.

T: Xante

Muoksis. ja onhan se niinkin, että ei toisten puolesta voi tietää, miltä pahan aivovamman jättänyt pahoinpitely tuntuu. Voiko sen arvioida vähäisemmäksi kuin omat arvet.

Mutta jätänpä nyt tämän asian käsittelyn, koska ei ole kokemusta.

Pitäisi ensin osata arvioida omat vahingot päänupissaan. Tarpeeksi kun täällä resuaa niin voi siitäkin oppia ottaa ja yrittää päätellä  mikä on oman aivotoiminnan tila muihin verraten. Juurikin niin.  ;D

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 21, 2021, 18:52:57
Eihän tämä pidä paikkaansa. Miehiä ja poikia raiskataan myös. Siitä ei vain paljon puhuta, vaikka aihetta olisi.

Saurin yöradioon soitti kerran nuorehko mies joka oli raiskattu Ruotsinlaivalla. Hän suunnitteli tappavansa itsensä.
(En tiedä yrittikö/onnistuiko).

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 22, 2021, 10:17:18

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 21, 2021, 18:52:57
Eihän tämä pidä paikkaansa. Miehiä ja poikia raiskataan myös. Siitä ei vain paljon puhuta, vaikka aihetta olisi.

Saurin yöradioon soitti kerran nuorehko mies joka oli raiskattu Ruotsinlaivalla. Hän suunnitteli tappavansa itsensä.
(En tiedä yrittikö/onnistuiko).

Toivottavasti ilmapiiri on tässäkin asiassa muuttumassa. Jos nimittäin nainen pelkää huoran leimaa (syytellään uhria), niin ei varmasti homon leima ole kevyempi kantaa, jonka mies ainakin ennen sai, jos meni raiskauksesta kertomaan.

T: Xante

Ranskalais­nainen ampui miehensä, joka raiskasi ja pahoin­piteli häntä lapsuudesta lähtien – Naista uhkaa elinkautinen murhasta (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008074279.html)

Alkoholisoituneen äidin miesystävä raiskasi 12-vuotiaan tytön ja sai siitä tuomion. Myöhemmin pahoinpitelyt ja raiskaukset jatkuivat. Mies pakotti tytön/naisen lopulta naimisiin kanssaan, ja synnyttämään hänelle 4 lasta 18 vuoden aikana. Mies uhkasi naisen ja lasten henkeä, jos nainen jättäisi hänet. Nainen pelkäsi että mies seuraavaksi siityisi miehen ja naisen 14-vuotiaan tyttären raiskaamiseen, oli jo alkanut osoittaa kiinnostustaan lasta kohtaan. Mies myös paritti naista, ja parituksen yhteydessä nainen sitten lopulta ampui miehen. Häntä syytetään nyt murhasta. Tapaus ei ole yksiselitteinen, sillä aviomies raiskasi, paritti ja pahoinpiteli Bacot'ta yli 25 vuoden ajan.

Mitenhän lie em. seikat näkyvät rikostilastoissa? Nainenhan syyllistyi murhaan tai ainakin tappoon tai kuolemantuottamukseen tai hätävarjelun liioittelemiseen - eli miesassiamiehet saavat vettä myllyynsä, että kyllähän naisetkin ovat väkivaltaisia.

Veikkaisin, että pahimmillaan raiskaus murentaa kohteen itsetunnon, tekee apaattiseksi ja toimintakyvyttömäksi eli traumatisoi. Varmaan sitä pahemmin, mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Aika vaikea tuomita tuota naista vaikka teki, mitä teki. Tietysti omankädenoikeus on väärin, ja ylimitoitettu itsepuolustuskin, puhumattakaan kostosta, mutta luulisi, että tuon naisen kohdalla yhteiskunnan tuki on ollut olematonta, ja 14-vuotiaan tyttären suojelukin.

Moraali ja laki eivät aina mene yhteen em. tapauksissa. En julista, totean vain.

https://www.facebook.com/reel/1221322581864259/?s=ifu
(linkki ei toiminutkaan, Facebook reelin aloituslinkki näkyy, muttei siirry siihen kohtaan, mitä katsoin.)

Ryöstön uhrin syyllistämistä, sketsi. ("Tuollainen kallis vaatetus ja kännykkä on provokatiivista, sehän on kutsu ryöstäjälle, mainos. Olitko kännissä? Ja sinäkö vaan annoit kännykän ja kellosi ryöstäjälle? Et pistänyt hanttiin? Huusitko edes? Miten joku voisi tietää, ettet nauti omaisuutesi varastamisesta, jos et edes saa suutasi auki, jos et ilmaise mielipidettäsi? Ymmärrämme, että olit peloissasi kun oli veitsi kurkulla ja ryöstettiin, mutta kyllä sinun pitää itse ottaa jokin osa vastuuta tästä kaikesta itsellesi.")

^
Nyt en oivaltanut miten se hyviä öitä toivotteleva kissa liittyy kirjoittamaasi tekstiin vai onko tuohon nyt tullut väärä linkki?

haps, ei toiminutkaan linkki, hyvä huomio. Ja toisella yrittämällä en edes päässyt siihen videoon, jolla sketsi oli. Alkuperäinen(? tai alkuperäisempi) lähde on näköjään instassa, jossa mulla ei ole tiliä:
https://www.instagram.com/juristnatalina