kantapaikka.net

Ketju on muodostettu Evoluution kehitys? -ketjuun kasvaneesta rönsystä.

"Palaan alkuperäiseen aiheeseeni.
Voisiko olla mahdollista, että tulevaisuudessa syötäisiinkin keinolihaa ja mitä ns. käyttöä olisi sen jälkeen kotieläimillä joita käytetään ravinnoksi?
Entä kun oletettavasti ihminen on maanpäällisen elämisen viimeinen lenkki ja nykyaikana kaikki muut elämänmuodot pallollamme ovat ihmisille alamaisia, otaksun.
Oletetaan, näin tajusin eräästä viestistä aikaisemmin, että jossain maailmankaikkeudessa olisi niin älykästä elämää, että voisivat matkustaa maapallolle tekniikkansa ja tietonsa turvin.
Heillä ns. avaruuden olennoilla olisi ainakin pari mahdollisuutta:
1. Tehdä ihmisitä omaa 'karjaansa' jota hyödyntäisivät elämisiensä perustana syömällä ihmisiä.
2. Tai olennot olisivat niin viisaita, että antaisivat lisää tietoa ihmisten keskuuteen jotta ihmiset pärjäisivät paremmin maailmankaikkeudessa.
Noin kuin yllä voi pohdiskella.
Itse olen viimeisten vuosieni aikana kokenut unessani monta kertaa, että itseäni kuin testataan tulevaisuutta varten, kuten viime yönäkin.
Ja jäi tuntu, ettei mennyt oikein hyvin.
Siksi kallistun vaihtoehto kahden kannalle.
Me olemme ohittamassa 'eläimellisyyden' asteen ja olemme aivan uuden todellisuuden kynnyksellä.
Siis niinkin, että kehityttyämme olemme tulevaisuuden lapsia, ainakin lapsemme ja ne jotka vielä heilimöityvät ruispelloilla kesäisin. TS. riippuvat isiensä kupeella?
Kunhan mietiskelin aikani kuluksi"
Muisto Keijo Kullervo

Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - marraskuu 08, 2020, 09:51:24
"Palaan alkuperäiseen aiheeseeni.
Voisiko olla mahdollista, että tulevaisuudessa syötäisiinkin keinolihaa ja mitä ns. käyttöä olisi sen jälkeen kotieläimillä joita käytetään ravinnoksi?
Entä kun oletettavasti ihminen on maanpäällisen elämisen viimeinen lenkki ja nykyaikana kaikki muut elämänmuodot pallollamme ovat ihmisille alamaisia, otaksun.
Oletetaan, näin tajusin eräästä viestistä aikaisemmin, että jossain maailmankaikkeudessa olisi niin älykästä elämää, että voisivat matkustaa maapallolle tekniikkansa ja tietonsa turvin.
Heillä ns. avaruuden olennoilla olisi ainakin pari mahdollisuutta:
1. Tehdä ihmisitä omaa 'karjaansa' jota hyödyntäisivät elämisiensä perustana syömällä ihmisiä.
2. Tai olennot olisivat niin viisaita, että antaisivat lisää tietoa ihmisten keskuuteen jotta ihmiset pärjäisivät paremmin maailmankaikkeudessa.
Noin kuin yllä voi pohdiskella.
Itse olen viimeisten vuosieni aikana kokenut unessani monta kertaa, että itseäni kuin testataan tulevaisuutta varten, kuten viime yönäkin.
Ja jäi tuntu, ettei mennyt oikein hyvin.
Siksi kallistun vaihtoehto kahden kannalle.
Me olemme ohittamassa 'eläimellisyyden' asteen ja olemme aivan uuden todellisuuden kynnyksellä.
Siis niinkin, että kehityttyämme olemme tulevaisuuden lapsia, ainakin lapsemme ja ne jotka vielä heilimöityvät ruispelloilla kesäisin. TS. riippuvat isiensä kupeella?
Kunhan mietiskelin aikani kuluksi"
Muisto Keijo Kullervo

Kohdassa 1 esittämäsi kysymys "mitä käyttöä sitten olisi kaikilla ruuaksi tarkoitetuilla kotieläimillä" on varsin paljastava. Ei MEIDÄN tarvitse käyttää niitä mihinkään. Eläin elää itseään, ei ihmistä varten. Eläimen "käyttäjä" on eläin itse ja "käyttö" on sitä, että se elää elämäänsä.

Tutkijat ovat ottaneet muutamia soluja eläimestä ja kasvattaneet niistä pihvien raaka-ainetta jossakin elämänliemessä pieniä määriä.
Ajastaan - tiedemiesten käsitys - on mahdollista kasvattaa elinliemessä tms. pihvien raaka-ainetta ja ehkä eläimet jäävät pois syömisen muodista tulevaisuudessa - oletan?

Muisto Keijo Kullervo

Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - marraskuu 08, 2020, 13:19:45
Tutkijat ovat ottaneet muutamia soluja eläimestä ja kasvattaneet niistä pihvien raaka-ainetta jossakin elämänliemessä pieniä määriä.
Ajastaan - tiedemiesten käsitys - on mahdollista kasvattaa elinliemessä tms. pihvien raaka-ainetta ja ehkä eläimet jäävät pois syömisen muodista tulevaisuudessa - oletan?

Muisto Keijo Kullervo

Niin?

^^

Tällä hetkellä keinolihapihviburgeri maksaa jotain 280 000 dollaria (https://www.reuters.com/article/us-food-tech-labmeat/the-280000-lab-grown-burger-could-be-a-more-palatable-10-in-two-years-idUSKCN1U41W8). Eli petrimaljoilla viljellyt pihvit eivät ole ainakaan vielä kulutuselintarvikkeita, mutta on niistä toki sellasta povattu.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 08, 2020, 10:05:45

Kohdassa 1 esittämäsi kysymys "mitä käyttöä sitten olisi kaikilla ruuaksi tarkoitetuilla kotieläimillä" on varsin paljastava. Ei MEIDÄN tarvitse käyttää niitä mihinkään. Eläin elää itseään, ei ihmistä varten. Eläimen "käyttäjä" on eläin itse ja "käyttö" on sitä, että se elää elämäänsä.

Kotieläimistä ei voi tulla kilpailukykyistä itsenäistä eläjää luonnon -olosuhteissa- paitsi ehkä siasta- minkistä. Silloin ne olisivatkin jo haittaeläimiä.

Aika harva kotieläimenä vuosituhansia jalostunut eläin pärjäisi villissä luonnossa.

Ihminen elää itseään varten ja käyttää muuta luontoa elämänsä ja hyvinvointinsa mahdollistamiseksi.

Eikä pelkästään eläimiä, vaan kaikkea mahdollista teollisen hyvinvoinnin avustamana.

Aika paljon ihmiskunnasta kuihtuisi pois, jos kotieläintalous loppuisi.

Keinolihapihvit eivät onnistu, eivät kuulemma edes maistu miltään ja sitäpaitsi jostainhan ne samat proteiinit siihen pitäisi rakentaa- eli energiaa niidenkin tuottaminen tarvitsee.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 08, 2020, 18:08:20

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 08, 2020, 10:05:45

Kohdassa 1 esittämäsi kysymys "mitä käyttöä sitten olisi kaikilla ruuaksi tarkoitetuilla kotieläimillä" on varsin paljastava. Ei MEIDÄN tarvitse käyttää niitä mihinkään. Eläin elää itseään, ei ihmistä varten. Eläimen "käyttäjä" on eläin itse ja "käyttö" on sitä, että se elää elämäänsä.

Kotieläimistä ei voi tulla kilpailukykyistä itsenäistä eläjää luonnon -olosuhteissa- paitsi ehkä siasta- minkistä. Silloin ne olisivatkin jo haittaeläimiä.

Aika harva kotieläimenä vuosituhansia jalostunut eläin pärjäisi villissä luonnossa.

Ihminen elää itseään varten ja käyttää muuta luontoa elämänsä ja hyvinvointinsa mahdollistamiseksi.

Eikä pelkästään eläimiä, vaan kaikkea mahdollista teollisen hyvinvoinnin avustamana.

Aika paljon ihmiskunnasta kuihtuisi pois, jos kotieläintalous loppuisi.

Keinolihapihvit eivät onnistu, eivät kuulemma edes maistu miltään ja sitäpaitsi jostainhan ne samat proteiinit siihen pitäisi rakentaa- eli energiaa niidenkin tuottaminen tarvitsee.

Miksi ihmisen lihantuotantoon jalostamien eläinten pitäisi yhtäkkiä kyetä elämään luonnon olouhteissa?

Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - marraskuu 08, 2020, 09:51:24
"Palaan alkuperäiseen aiheeseeni.
Voisiko olla mahdollista, että tulevaisuudessa syötäisiinkin keinolihaa ja mitä ns. käyttöä olisi sen jälkeen kotieläimillä joita käytetään ravinnoksi?
Entä kun oletettavasti ihminen on maanpäällisen elämisen viimeinen lenkki ja nykyaikana kaikki muut elämänmuodot pallollamme ovat ihmisille alamaisia, otaksun.
Oletetaan, näin tajusin eräästä viestistä aikaisemmin, että jossain maailmankaikkeudessa olisi niin älykästä elämää, että voisivat matkustaa maapallolle tekniikkansa ja tietonsa turvin.
Heillä ns. avaruuden olennoilla olisi ainakin pari mahdollisuutta:
1. Tehdä ihmisitä omaa 'karjaansa' jota hyödyntäisivät elämisiensä perustana syömällä ihmisiä.
2. Tai olennot olisivat niin viisaita, että antaisivat lisää tietoa ihmisten keskuuteen jotta ihmiset pärjäisivät paremmin maailmankaikkeudessa.
Noin kuin yllä voi pohdiskella.
Itse olen viimeisten vuosieni aikana kokenut unessani monta kertaa, että itseäni kuin testataan tulevaisuutta varten, kuten viime yönäkin.
Ja jäi tuntu, ettei mennyt oikein hyvin.
Siksi kallistun vaihtoehto kahden kannalle.
Me olemme ohittamassa 'eläimellisyyden' asteen ja olemme aivan uuden todellisuuden kynnyksellä.
Siis niinkin, että kehityttyämme olemme tulevaisuuden lapsia, ainakin lapsemme ja ne jotka vielä heilimöityvät ruispelloilla kesäisin. TS. riippuvat isiensä kupeella?
Kunhan mietiskelin aikani kuluksi"
Muisto Keijo Kullervo

Elämme jo uuden todellisuuden porstuassa. Ne ovat jo täällä!
3. Nopeasti kehittyvä tekoäly ja robotiikka auttavat ihmisiä ja sulautuvat ihmisiin sekä samalla uhkaavat ihmisiä.

Ne levittäytyvät kaikkialle nopeammin ja älykkäämmin kuin ihminen. Koronavirus tai rutto ovat vain kevätpörriäisen vitsejä niihin verrattuna.
On vuosi 2585, kuka on ehdolla Suomen presidentiksi?
Paavo Väyrynen.
https://www.is.fi/perhe/art-2000005640146.html

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 08, 2020, 19:04:39

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 08, 2020, 18:08:20

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 08, 2020, 10:05:45

Kohdassa 1 esittämäsi kysymys "mitä käyttöä sitten olisi kaikilla ruuaksi tarkoitetuilla kotieläimillä" on varsin paljastava. Ei MEIDÄN tarvitse käyttää niitä mihinkään. Eläin elää itseään, ei ihmistä varten. Eläimen "käyttäjä" on eläin itse ja "käyttö" on sitä, että se elää elämäänsä.

Kotieläimistä ei voi tulla kilpailukykyistä itsenäistä eläjää luonnon -olosuhteissa- paitsi ehkä siasta- minkistä. Silloin ne olisivatkin jo haittaeläimiä.

Aika harva kotieläimenä vuosituhansia jalostunut eläin pärjäisi villissä luonnossa.

Ihminen elää itseään varten ja käyttää muuta luontoa elämänsä ja hyvinvointinsa mahdollistamiseksi.

Eikä pelkästään eläimiä, vaan kaikkea mahdollista teollisen hyvinvoinnin avustamana.

Aika paljon ihmiskunnasta kuihtuisi pois, jos kotieläintalous loppuisi.

Keinolihapihvit eivät onnistu, eivät kuulemma edes maistu miltään ja sitäpaitsi jostainhan ne samat proteiinit siihen pitäisi rakentaa- eli energiaa niidenkin tuottaminen tarvitsee.

Miksi ihmisen lihantuotantoon jalostamien eläinten pitäisi yhtäkkiä kyetä elämään luonnon olouhteissa?

Itsenäistä omaa elämää elääkseen niiden kaiketi pitäisi niin tehdä.

Vai aiotko alkaa pitämään navettaa ja ruokkia lehmiä, jotta ne saisivat elää "omaa elämäänsä".-?

Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - marraskuu 08, 2020, 13:19:45
Tutkijat ovat ottaneet muutamia soluja eläimestä ja kasvattaneet niistä pihvien raaka-ainetta jossakin elämänliemessä pieniä määriä.
Ajastaan - tiedemiesten käsitys - on mahdollista kasvattaa elinliemessä tms. pihvien raaka-ainetta ja ehkä eläimet jäävät pois syömisen muodista tulevaisuudessa - oletan?

Muisto Keijo Kullervo

PS. Näin tv:ssä että mainitsemastani lihasta oli tehty pihvi jolle tuli tähtitieteellisen suuri euromäärä kilohintaan nähden - oli tehty kasvattamalla ko. liha keinotekoisesti).

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2020, 11:01:20

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 08, 2020, 19:04:39

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 08, 2020, 18:08:20

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 08, 2020, 10:05:45

Kohdassa 1 esittämäsi kysymys "mitä käyttöä sitten olisi kaikilla ruuaksi tarkoitetuilla kotieläimillä" on varsin paljastava. Ei MEIDÄN tarvitse käyttää niitä mihinkään. Eläin elää itseään, ei ihmistä varten. Eläimen "käyttäjä" on eläin itse ja "käyttö" on sitä, että se elää elämäänsä.

Kotieläimistä ei voi tulla kilpailukykyistä itsenäistä eläjää luonnon -olosuhteissa- paitsi ehkä siasta- minkistä. Silloin ne olisivatkin jo haittaeläimiä.

Aika harva kotieläimenä vuosituhansia jalostunut eläin pärjäisi villissä luonnossa.

Ihminen elää itseään varten ja käyttää muuta luontoa elämänsä ja hyvinvointinsa mahdollistamiseksi.

Eikä pelkästään eläimiä, vaan kaikkea mahdollista teollisen hyvinvoinnin avustamana.

Aika paljon ihmiskunnasta kuihtuisi pois, jos kotieläintalous loppuisi.

Keinolihapihvit eivät onnistu, eivät kuulemma edes maistu miltään ja sitäpaitsi jostainhan ne samat proteiinit siihen pitäisi rakentaa- eli energiaa niidenkin tuottaminen tarvitsee.

Miksi ihmisen lihantuotantoon jalostamien eläinten pitäisi yhtäkkiä kyetä elämään luonnon olouhteissa?

Itsenäistä omaa elämää elääkseen niiden kaiketi pitäisi niin tehdä.

Vai aiotko alkaa pitämään navettaa ja ruokkia lehmiä, jotta ne saisivat elää "omaa elämäänsä".-?

Tota...jos ei ihminen varta vasten tuota suurta lehmien määrää, niin asia ratkeaa varsin nopeasti ihan luonnostaan. Sikäli turha naureskella navettaa vain lehmien hyvinvoinnin takia pitäville. Niitäkin on jo, jotka tarjoavat tuotantoeläimille paikan elää rauhassa ilman tuotantotavoitteita. Voimme vallan mainiosti vain saattaa hoitaen nykyiset tuotantoeläimet loppuunsa saakka ja vain yksinkertaisesti lopettaa vasikkatuotannon. Hirveän pitkäksi ei projekti tule, jos ei lehmiä keinosiemennetä enää. Ymmärtänet, että ihminen myös säätelee voimakkaasti niiden tuotantoeläinten lisääntymistä?

^
Jopas olisi projekti saattohoito tuotantoelämille niiden lopettamiseksi luontaisen poistuman kautta-
Suomessako noin pitäisi toimia vai koko planeetan osalla.

Rahoitus tosin puuttuu satoja miljardeja, tai tuhansia pelkästään karjankasvattajille tuohon operaatioon- sika ja kanatalous  ynnä muut vähempiarvoiset voitaneen sitten päästää luontoon sitä sotkemaan.

Ruokapulaakin voisi kyllä esiintyä paikoitellen. Maidot ja juustot, jugurtit ja monet muut tuotteet voidaan siis unohtaa menneinä "ylellisyyksinä.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2020, 15:56:21
^
Jopas olisi projekti saattohoito tuotantoelämille niiden lopettamiseksi luontaisen poistuman kautta-
Suomessako noin pitäisi toimia vai koko planeetan osalla.

Ennemminkin - mikä saa sinut uskomaan, että vaikkapa lehmiä keinosiemennettäisiin samalla määrällä, vaikka niiden liha ei enää menis kaupaksi? Luultavasti nykyiset teurastettaisiin, mutta sitten jäisi jäljelle vain pieni määrä niitä lehmiä, joita joku haluaa pitää lemmikimäisesti. Plus tietenkin ne Intian pyhät lehmät.

LainaaRahoitus tosin puuttuu satoja miljardeja, tai tuhansia pelkästään karjankasvattajille tuohon operaatioon- sika ja kanatalous  ynnä muut vähempiarvoiset voitaneen sitten päästää luontoon sitä sotkemaan.

Ruokapulaakin voisi kyllä esiintyä paikoitellen. Maidot ja juustot, jugurtit ja monet muut tuotteet voidaan siis unohtaa menneinä "ylellisyyksinä.

Vieläkö sä juot lehmänmaitoa? Kauramaito toimii vallan mainiosti kahvimaitona, eikä maitoa muutoin tarvitakaan. Tai no - kookosmaito toki on nannaa monessa ruuassa.

Eiköhän maataloustuottaja älyä lopettaa vasikoimisen lehmillä, jos maito ja liha jäävät pois ihmisten ruokalistoilta. Osaahan maanviljelijät myös panna pellot pakettiin tai jättää kaurat kuivaamatta, jos markkinoita ei ole.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 09, 2020, 16:23:16

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2020, 15:56:21
^
Jopas olisi projekti saattohoito tuotantoelämille niiden lopettamiseksi luontaisen poistuman kautta-
Suomessako noin pitäisi toimia vai koko planeetan osalla.

Ennemminkin - mikä saa sinut uskomaan, että vaikkapa lehmiä keinosiemennettäisiin samalla määrällä, vaikka niiden liha ei enää menis kaupaksi? Luultavasti nykyiset teurastettaisiin, mutta sitten jäisi jäljelle vain pieni määrä niitä lehmiä, joita joku haluaa pitää lemmikimäisesti. Plus tietenkin ne Intian pyhät lehmät.

LainaaRahoitus tosin puuttuu satoja miljardeja, tai tuhansia pelkästään karjankasvattajille tuohon operaatioon- sika ja kanatalous  ynnä muut vähempiarvoiset voitaneen sitten päästää luontoon sitä sotkemaan.

Ruokapulaakin voisi kyllä esiintyä paikoitellen. Maidot ja juustot, jugurtit ja monet muut tuotteet voidaan siis unohtaa menneinä "ylellisyyksinä.

Vieläkö sä juot lehmänmaitoa? Kauramaito toimii vallan mainiosti kahvimaitona, eikä maitoa muutoin tarvitakaan. Tai no - kookosmaito toki on nannaa monessa ruuassa.

Eiköhän maataloustuottaja älyä lopettaa vasikoimisen lehmillä, jos maito ja liha jäävät pois ihmisten ruokalistoilta. Osaahan maanviljelijät myös panna pellot pakettiin tai jättää kaurat kuivaamatta, jos markkinoita ei ole.

Ei se kauramaito tyhjästä synny. Siinä on kaikenlaista, kuten palmuöljyä lisukkeena ja mahdollisesti rypsiöljyä.
Kaikki pitää tuottaa ja jalostaa , kunhan palmut ja muut öljykasvit "muistavat tuottaa ahkerasti satoaan kysyntää vastaavasti.

Ostin muuten kokeeksi pirkan kauramaitoa, enkä taatusti tee sitä virhettä toista kertaa. Sellainen kauramaito jossa on rypsiöljyä, tai palmuöljyä on kyllä parempaa, eikä pelkkää kaurahiutaleiden "virutusvettä, sitä voi tehdä kotonakin.

Luulen lehmänmaidon olevan terveellisintä. Lehmän elimistöhän on melkoinen reaktori...
Tuottaa uskomattoman yleishyödyllistä maitoa ja jopa paskantaa loistavaa lannoitetta.
Ja "vihreät" kyseenalaistavat tuota jollain kaurakorvikkeilla... :-\

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2020, 16:34:53

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 09, 2020, 16:23:16

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2020, 15:56:21
^
Jopas olisi projekti saattohoito tuotantoelämille niiden lopettamiseksi luontaisen poistuman kautta-
Suomessako noin pitäisi toimia vai koko planeetan osalla.

Ennemminkin - mikä saa sinut uskomaan, että vaikkapa lehmiä keinosiemennettäisiin samalla määrällä, vaikka niiden liha ei enää menis kaupaksi? Luultavasti nykyiset teurastettaisiin, mutta sitten jäisi jäljelle vain pieni määrä niitä lehmiä, joita joku haluaa pitää lemmikimäisesti. Plus tietenkin ne Intian pyhät lehmät.

LainaaRahoitus tosin puuttuu satoja miljardeja, tai tuhansia pelkästään karjankasvattajille tuohon operaatioon- sika ja kanatalous  ynnä muut vähempiarvoiset voitaneen sitten päästää luontoon sitä sotkemaan.

Ruokapulaakin voisi kyllä esiintyä paikoitellen. Maidot ja juustot, jugurtit ja monet muut tuotteet voidaan siis unohtaa menneinä "ylellisyyksinä.

Vieläkö sä juot lehmänmaitoa? Kauramaito toimii vallan mainiosti kahvimaitona, eikä maitoa muutoin tarvitakaan. Tai no - kookosmaito toki on nannaa monessa ruuassa.

Eiköhän maataloustuottaja älyä lopettaa vasikoimisen lehmillä, jos maito ja liha jäävät pois ihmisten ruokalistoilta. Osaahan maanviljelijät myös panna pellot pakettiin tai jättää kaurat kuivaamatta, jos markkinoita ei ole.

Ei se kauramaito tyhjästä synny. Siinä on kaikenlaista, kuten palmuöljyä lisukkeena ja mahdollisesti rypsiöljyä.
Kaikki pitää tuottaa ja jalostaa , kunhan palmut ja muut öljykasvit "muistavat tuottaa ahkerasti satoaan kysyntää vastaavasti.

Ostin muuten kokeeksi pirkan kauramaitoa, enkä taatusti tee sitä virhettä toista kertaa. Sellainen kauramaito jossa on rypsiöljyä, tai palmuöljyä on kyllä parempaa, eikä pelkkää kaurahiutaleiden "virutusvettä, sitä voi tehdä kotonakin.

Toki, toki, mutta lehmien kasvattaminen ei ole tarpeen kauramaidon tuotannon kannalta. En koskaan väittänyt, että kauramaito on sellainen taikasauva, jolla voidaan ratkaista kaikki maailman ongelmat. Ihan vain oli kyse lehmistä ja niiden välttämättömyydestä. (Välttämättömyys on eri asia kuin se, että sinä et haluaisi opetella kauramaidon makuun.) Voi kahvinsa juoda tietty mustanakin. Maito ei ole millään tapaa välttämätön ruoka-aine vauvaiän ohittaneille (Ja vauvanakin voi juoda ihmisen maitoa, lehmänmaidon sijaan.)

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 10, 2020, 00:25:50
Luulen lehmänmaidon olevan terveellisintä. Lehmän elimistöhän on melkoinen reaktori...
Tuottaa uskomattoman yleishyödyllistä maitoa ja jopa paskantaa loistavaa lannoitetta.
Ja "vihreät" kyseenalaistavat tuota jollain kaurakorvikkeilla... :-\

Lehmä on toki omalla tavallaan hyvä "kone" muuttamaan heinän ja ruohon ihmisen ravinnoksi kelpaavaan muotoon. Mutta mikään välttämättömyys ei lehmänmaito ole ihmisille. Maailmassa on ennemminkin harvinaisempaa, että aikuisten ihmisten ruokavalioon kuuluu merkittävää maidon käyttöä. Siten on aika turha selittää, että lehmien pitäminen on jotenkin välttämätöntä ihmisille. Ei ole. Se on sitten eri kysymys, halutaanko silti edelleen kasvattaa lehmiä vai koetaanko tuotantoeläinten pitäminen eettisesti vääränä.

En oikein usko, että keskustelua varsinaisesti edistää se, jos ei pystytä hahmottamaan sitä, puhutaanko siis eläinten kohtelemisen eettisyyskysymyksestä vai puhutaanko ekologisista kysymyksistä. Argumentit ovat aika erilaisia riippuen siitä, mihin ongelmaan tai kyseenalaistukseen ollaan vastaamassa. (Eikä edes eettisyydessä tai ekologisuudessa ole yksiselitteisesti oikeita ratkaisuja.)

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 10, 2020, 08:33:23

Toki, toki, mutta lehmien kasvattaminen ei ole tarpeen kauramaidon tuotannon kannalta. En koskaan väittänyt, että kauramaito on sellainen taikasauva, jolla voidaan ratkaista kaikki maailman ongelmat. Ihan vain oli kyse lehmistä ja niiden välttämättömyydestä. (Välttämättömyys on eri asia kuin se, että sinä et haluaisi opetella kauramaidon makuun.) Voi kahvinsa juoda tietty mustanakin. Maito ei ole millään tapaa välttämätön ruoka-aine vauvaiän ohittaneille (Ja vauvanakin voi juoda ihmisen maitoa, lehmänmaidon sijaan.)

No tuskin niitä satojamiljoonia nautaeläimiä aletaan saattohoitamaan ihan pian, eli ei varmaan kauramaitoteollisuuden ihan vielä tarvitse korvata lypsylehmiä.

Historia ehkä osoittaa kuinka tänne pohjolaankin on asutusta tullut ja karjaeläimet ovat sen mahdollistaneet.  Tokkopa paimentolaiset muuallakaan maailmassa ovat ihan turhaan kotieläintaloutta harrastaneet.

Jos tuota sektoria aletaan korvaamaan jollain muulla tavoin, pitää kehittää vastaavaa proteiinituotantoa ja kaikkea muuta tarvittavaa. 

Kalatkin alkavat jo olla pulassa merissä ja tekoliha on pelkkä haave. Kasvisruokavaliolla pärjää ehkä jokunen ihminen- mutta tuskin ne miljoonat ihmiset kehitysmaissa joilla ei siihenkään ole tietoa taitoa ja mahdollisuutta- eli rahaa.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 10, 2020, 16:05:24

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 10, 2020, 08:33:23

Toki, toki, mutta lehmien kasvattaminen ei ole tarpeen kauramaidon tuotannon kannalta. En koskaan väittänyt, että kauramaito on sellainen taikasauva, jolla voidaan ratkaista kaikki maailman ongelmat. Ihan vain oli kyse lehmistä ja niiden välttämättömyydestä. (Välttämättömyys on eri asia kuin se, että sinä et haluaisi opetella kauramaidon makuun.) Voi kahvinsa juoda tietty mustanakin. Maito ei ole millään tapaa välttämätön ruoka-aine vauvaiän ohittaneille (Ja vauvanakin voi juoda ihmisen maitoa, lehmänmaidon sijaan.)

No tuskin niitä satojamiljoonia nautaeläimiä aletaan saattohoitamaan ihan pian, eli ei varmaan kauramaitoteollisuuden ihan vielä tarvitse korvata lypsylehmiä.

No sitten ei myöskään synny ongelmaa, mitä tehdä niillä turhiksi käyneillä lehmillä, joita ei enää tarvita maidontuotantoon. Sopeutuminen käy helposti ihan vain vähitellen pienentämällä karjan määrää. Jos siis maidontuotantoa ryhdytään pitämään epäeettisenä ja aletaan suosia vaiheittain muita vaihtoehtoja.

Mikä lehmissä Safiirinkin mukaan on vikana, kun lehmänmaito lienee eräs terveellisimpiä ruoka-aineita, mitä ihmiskunta on keksinyt.
Ei tuota ideologian vuoksi tule hylätä.

Muuten, lehmiä hyötykäyttäneet ihmisryhmät kehittyivät enemmän kuin nuo metsästäjäkeräilijät...

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 12, 2020, 22:28:07
Mikä lehmissä Safiirinkin mukaan on vikana, kun lehmänmaito lienee eräs terveellisimpiä ruoka-aineita, mitä ihmiskunta on keksinyt.
Ei tuota ideologian vuoksi tule hylätä.

Muuten, lehmiä hyötykäyttäneet ihmisryhmät kehittyivät enemmän kuin nuo metsästäjäkeräilijät...

Ei lehmissä ole mitään vikaa, mutta kun lehmien elämä tuotantoeläimenä ei taida oikein aina olla niille kovinkaan mukavaa ja onnellista. Siitähän tämä keskustelu alkoi. Että millä tavalla asiaa voisi auttaa. Kuulemma ei ainakaan kukaan lehmiä halua pitää, ellei niistä voi pusertaa kunnollisia maitomääriä vähillä kuluilla. Siten lehmien pitäminen siten, että niille taattaisiin mukava elämä ilman tuotantovelvoitteita, ei taida onnistua. Näin tällä palstalla minulle väitettiin. Minä nyt vain sanoin, ettei niitä lehmiäkään siinä tapauksessa ole nykyistä määrää. Ihminen säätelee lehmien lisääntymistä, eikä ole ketään, joka tuottaisi hulvattomia määriä vasikoita, jos niitä ei käytetä maidon ja lihan tuotantoon. Toisaalta ilman maitoa ihminen elää ihan mukavasti. Laktoosi-intolerantikot ja maitoallergkot elävät mukavammin ilman maitoa.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 07:35:27

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 12, 2020, 22:28:07
Mikä lehmissä Safiirinkin mukaan on vikana, kun lehmänmaito lienee eräs terveellisimpiä ruoka-aineita, mitä ihmiskunta on keksinyt.
Ei tuota ideologian vuoksi tule hylätä.

Muuten, lehmiä hyötykäyttäneet ihmisryhmät kehittyivät enemmän kuin nuo metsästäjäkeräilijät...

Ei lehmissä ole mitään vikaa, mutta kun lehmien elämä tuotantoeläimenä ei taida oikein aina olla niille kovinkaan mukavaa ja onnellista.

Nykylehmä muistuttaa lenkkimakkaraa neljän hammastikun nokassa. Jos sellaisen eläimen kuvittelee pystyvän elämään normaalia elämää tehdaslaitoksen ulkopuolella, täytyy olla sekä luonnosta täysin vieraantunut että ulalla siitä, mikä ylipäänsä prosessissa on vikana.

Suomessa sentään rajoitetaan antibioottien antamista tuotantoeläimille. MTK ymmärtää edellisen käyvän makkaramainoksesta, kun sen luulisi tarkoittavan kokonaisen teollisuudenalan vahingonkorvausvastuuta aiheutetuista pandemioista ja lääkkeille resistenteistä viruskannoista. Rikoksen suuruus ympäristölle ja eläimille on kuitenkin mittaluokaltaan niin käsittämätön, että tarvittaisiin aivan uudenlainen totuuskomissio käsittelemään koko tapausta.


The milk production of dairy cows has been increased during the last decades by animal-husbandry, improved feeding regime, extensive veterinary service and proper management. It can be assumed that this tendency will be continued in the future and herds with milk production of 10.000 – 12.000 kg per lactation are not unusual. Production > 15.000 kg of single cows has been reported. However, the incidence of diseases (production diseases) as ketosis, fat liver, general inflammation, suppression of the immune system, mastitis, lameness, metritis and disturbed fertility has been increased too, causes early culling and reduces lifelong production and economic merit of milk production. Recent publications have shown that up to 75 % of dairy cows are suffering from one disease per lactation. Most of the diseases exhibit a significant genetic correlation with milk yield. Furthermore, there is growing evidence that death rate of dairy cows is increasing too (≈ 6 % per year).

https://atlasofscience.org/production-and-diseases-of-dairy-cows-genetics-cause-and-management-effect/

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 07:35:27

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 12, 2020, 22:28:07
Mikä lehmissä Safiirinkin mukaan on vikana, kun lehmänmaito lienee eräs terveellisimpiä ruoka-aineita, mitä ihmiskunta on keksinyt.
Ei tuota ideologian vuoksi tule hylätä.

Muuten, lehmiä hyötykäyttäneet ihmisryhmät kehittyivät enemmän kuin nuo metsästäjäkeräilijät...

Ei lehmissä ole mitään vikaa, mutta kun lehmien elämä tuotantoeläimenä ei taida oikein aina olla niille kovinkaan mukavaa ja onnellista. Siitähän tämä keskustelu alkoi. Että millä tavalla asiaa voisi auttaa. Kuulemma ei ainakaan kukaan lehmiä halua pitää, ellei niistä voi pusertaa kunnollisia maitomääriä vähillä kuluilla. Siten lehmien pitäminen siten, että niille taattaisiin mukava elämä ilman tuotantovelvoitteita, ei taida onnistua. Näin tällä palstalla minulle väitettiin. Minä nyt vain sanoin, ettei niitä lehmiäkään siinä tapauksessa ole nykyistä määrää. Ihminen säätelee lehmien lisääntymistä, eikä ole ketään, joka tuottaisi hulvattomia määriä vasikoita, jos niitä ei käytetä maidon ja lihan tuotantoon. Toisaalta ilman maitoa ihminen elää ihan mukavasti. Laktoosi-intolerantikot ja maitoallergkot elävät mukavammin ilman maitoa.

Eettinen puoli on eri asia, kuin käytäntö missä toimitaan.

Kukaan ei halua ylläpitää mitään sellaista, josta ei jotain kautta hyödy itse.

Koiria ja kissajakin ylläpidetään hyödyn ja huvin vuoksi, (hyötyä se huvikin)

Vaikka kuinka tässä olisi samaa mieltä eettisestä puolesta ja eläintenpidon (tarpeettomuudesta) ei se silti ole mikään ratkaisu- niiden poistaminen. Millä ne korvataan, siis samat hyödyt sadoille miljoonille ihmisille, ei taatusti millään (vastasin itse.)

Aika montaa asiaa pitäisi tuottaa (edullisesti, tai yleensä tuottaa) nahkakengistä ja monista muistakin eläintenpidon tuotteista.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 13, 2020, 11:36:00

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 07:35:27

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 12, 2020, 22:28:07
Mikä lehmissä Safiirinkin mukaan on vikana, kun lehmänmaito lienee eräs terveellisimpiä ruoka-aineita, mitä ihmiskunta on keksinyt.
Ei tuota ideologian vuoksi tule hylätä.

Muuten, lehmiä hyötykäyttäneet ihmisryhmät kehittyivät enemmän kuin nuo metsästäjäkeräilijät...

Ei lehmissä ole mitään vikaa, mutta kun lehmien elämä tuotantoeläimenä ei taida oikein aina olla niille kovinkaan mukavaa ja onnellista. Siitähän tämä keskustelu alkoi. Että millä tavalla asiaa voisi auttaa. Kuulemma ei ainakaan kukaan lehmiä halua pitää, ellei niistä voi pusertaa kunnollisia maitomääriä vähillä kuluilla. Siten lehmien pitäminen siten, että niille taattaisiin mukava elämä ilman tuotantovelvoitteita, ei taida onnistua. Näin tällä palstalla minulle väitettiin. Minä nyt vain sanoin, ettei niitä lehmiäkään siinä tapauksessa ole nykyistä määrää. Ihminen säätelee lehmien lisääntymistä, eikä ole ketään, joka tuottaisi hulvattomia määriä vasikoita, jos niitä ei käytetä maidon ja lihan tuotantoon. Toisaalta ilman maitoa ihminen elää ihan mukavasti. Laktoosi-intolerantikot ja maitoallergkot elävät mukavammin ilman maitoa.

Eettinen puoli on eri asia, kuin käytäntö missä toimitaan.

Kukaan ei halua ylläpitää mitään sellaista, josta ei jotain kautta hyödy itse.

Koiria ja kissajakin ylläpidetään hyödyn ja huvin vuoksi, (hyötyä se huvikin)

Vaikka kuinka tässä olisi samaa mieltä eettisestä puolesta ja eläintenpidon (tarpeettomuudesta) ei se silti ole mikään ratkaisu- niiden poistaminen. Millä ne korvataan, siis samat hyödyt sadoille miljoonille ihmisille, ei taatusti millään (vastasin itse.)

Aika montaa asiaa pitäisi tuottaa (edullisesti, tai yleensä tuottaa) nahkakengistä ja monista muistakin eläintenpidon tuotteista.

Tietysti oli eri asia kun ns. natsit tekivät juutalaisten nahkoista käsilaukkuja YMV?

Muisto Keijo Kullervo

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 13, 2020, 11:36:00
Vaikka kuinka tässä olisi samaa mieltä eettisestä puolesta ja eläintenpidon (tarpeettomuudesta) ei se silti ole mikään ratkaisu- niiden poistaminen. Millä ne korvataan, siis samat hyödyt sadoille miljoonille ihmisille, ei taatusti millään (vastasin itse.)

Aika montaa asiaa pitäisi tuottaa (edullisesti, tai yleensä tuottaa) nahkakengistä ja monista muistakin eläintenpidon tuotteista.

Jos kymmenen miljardin ihmisen ylläpitämisen sijaan siirryttäisiin pitämään yllä esimerkiksi 500 miljoonaa ihmistä maailmassa, niin tuotantoeläimiäkään ei tarvittaisi -edes nykyisen pessimistisimmän mallin mukaan, jota en pidä rehellisyyteen tahi ravitsemustieteeseen perustuvana- sataa miljardia.

Millä nyt mitään on koskaan maailmanhistoriassa korvattu. Eletään nuotiotulella ja piirrellään pillunkuvia luolan seinään niin kuin ennenkin.

https://www.weforum.org/agenda/2019/02/chart-of-the-day-this-is-how-many-animals-we-eat-each-year/

Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - marraskuu 13, 2020, 14:24:41

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 13, 2020, 11:36:00

Tietysti oli eri asia kun ns. natsit tekivät juutalaisten nahkoista käsilaukkuja YMV?

Ei niin kovin eri asia, jos tarkoituksellista rääkkäämistä onkin mukana vähemmän. Isaac Bashevis Singer totesi: In their behavior toward creatures, all men are Nazis. Human beings see oppression vividly when they're the victims. Otherwise they victimize blindly and without a thought.*

Minä olen Singerin kanssa tasan samaa mieltä, mutta kovalle oikeistolle Singer onkin valejuutalainen.


*What do they know- all these scholars, all these philosophers, all the leaders of the world - about such as you? They have convinced themselves that man, the worst transgressor of all the species, is the crown of creation. All other creatures were created merely to provide him with food, pelts, to be tormented, exterminated. In relation to them, all people are Nazis; for the animals it is an eternal Treblinka.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 13, 2020, 11:36:00

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 07:35:27

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 12, 2020, 22:28:07
Mikä lehmissä Safiirinkin mukaan on vikana, kun lehmänmaito lienee eräs terveellisimpiä ruoka-aineita, mitä ihmiskunta on keksinyt.
Ei tuota ideologian vuoksi tule hylätä.

Muuten, lehmiä hyötykäyttäneet ihmisryhmät kehittyivät enemmän kuin nuo metsästäjäkeräilijät...

Ei lehmissä ole mitään vikaa, mutta kun lehmien elämä tuotantoeläimenä ei taida oikein aina olla niille kovinkaan mukavaa ja onnellista. Siitähän tämä keskustelu alkoi. Että millä tavalla asiaa voisi auttaa. Kuulemma ei ainakaan kukaan lehmiä halua pitää, ellei niistä voi pusertaa kunnollisia maitomääriä vähillä kuluilla. Siten lehmien pitäminen siten, että niille taattaisiin mukava elämä ilman tuotantovelvoitteita, ei taida onnistua. Näin tällä palstalla minulle väitettiin. Minä nyt vain sanoin, ettei niitä lehmiäkään siinä tapauksessa ole nykyistä määrää. Ihminen säätelee lehmien lisääntymistä, eikä ole ketään, joka tuottaisi hulvattomia määriä vasikoita, jos niitä ei käytetä maidon ja lihan tuotantoon. Toisaalta ilman maitoa ihminen elää ihan mukavasti. Laktoosi-intolerantikot ja maitoallergkot elävät mukavammin ilman maitoa.

Eettinen puoli on eri asia, kuin käytäntö missä toimitaan.

Kukaan ei halua ylläpitää mitään sellaista, josta ei jotain kautta hyödy itse.

Koiria ja kissajakin ylläpidetään hyödyn ja huvin vuoksi, (hyötyä se huvikin)

Vaikka kuinka tässä olisi samaa mieltä eettisestä puolesta ja eläintenpidon (tarpeettomuudesta) ei se silti ole mikään ratkaisu- niiden poistaminen. Millä ne korvataan, siis samat hyödyt sadoille miljoonille ihmisille, ei taatusti millään (vastasin itse.)

Aika montaa asiaa pitäisi tuottaa (edullisesti, tai yleensä tuottaa) nahkakengistä ja monista muistakin eläintenpidon tuotteista.

Kyll. Mutta unohdat, että ei lehmiä SYNNY, ellei niitä ylläpidetä. Ei siis ole syntymässä mitään kulkulehmien laumaa. Lehmät yksinkertaisesti katoavat olemasta, ellei niitä tarvita tuotantoeläiminä.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 22:04:15

Kyll. Mutta unohdat, että ei lehmiä SYNNY, ellei niitä ylläpidetä. Ei siis ole syntymässä mitään kulkulehmien laumaa. Lehmät yksinkertaisesti katoavat olemasta, ellei niitä tarvita tuotantoeläiminä.

No, jos nautaeläinten perimä kadotetaan, niin mitä tilalle- kauramaitoako?

Varmaan kehitysmaiden ihmiset riemastuisivat maidottomasta taloudesta ja keksivät voivansa siirtyä syömään heinää. Vai miten heidän ravinnontarpeensa tulisi tyydytettyä, jos sitä pitää tärkeänä.?

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 14, 2020, 12:25:48

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 22:04:15

Kyll. Mutta unohdat, että ei lehmiä SYNNY, ellei niitä ylläpidetä. Ei siis ole syntymässä mitään kulkulehmien laumaa. Lehmät yksinkertaisesti katoavat olemasta, ellei niitä tarvita tuotantoeläiminä.

No, jos nautaeläinten perimä kadotetaan, niin mitä tilalle- kauramaitoako?

Varmaan kehitysmaiden ihmiset riemastuisivat maidottomasta taloudesta ja keksivät voivansa siirtyä syömään heinää. Vai miten heidän ravinnontarpeensa tulisi tyydytettyä, jos sitä pitää tärkeänä.?

No sukupuuton ja nykyisenlaisen tehotuotannon välillä lienee aika montakin vaihtoehtoa.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 14, 2020, 14:00:04

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 14, 2020, 12:25:48

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 22:04:15

Kyll. Mutta unohdat, että ei lehmiä SYNNY, ellei niitä ylläpidetä. Ei siis ole syntymässä mitään kulkulehmien laumaa. Lehmät yksinkertaisesti katoavat olemasta, ellei niitä tarvita tuotantoeläiminä.

No, jos nautaeläinten perimä kadotetaan, niin mitä tilalle- kauramaitoako?

Varmaan kehitysmaiden ihmiset riemastuisivat maidottomasta taloudesta ja keksivät voivansa siirtyä syömään heinää. Vai miten heidän ravinnontarpeensa tulisi tyydytettyä, jos sitä pitää tärkeänä.?

No sukupuuton ja nykyisenlaisen tehotuotannon välillä lienee aika montakin vaihtoehtoa.

Varmaan onkin- myös nälkäkuoleman ja ruuan puutteen välillä  voi olla "monenmoisia välivaiheita.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 14, 2020, 16:06:56

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 14, 2020, 14:00:04

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 14, 2020, 12:25:48

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 22:04:15

Kyll. Mutta unohdat, että ei lehmiä SYNNY, ellei niitä ylläpidetä. Ei siis ole syntymässä mitään kulkulehmien laumaa. Lehmät yksinkertaisesti katoavat olemasta, ellei niitä tarvita tuotantoeläiminä.

No, jos nautaeläinten perimä kadotetaan, niin mitä tilalle- kauramaitoako?

Varmaan kehitysmaiden ihmiset riemastuisivat maidottomasta taloudesta ja keksivät voivansa siirtyä syömään heinää. Vai miten heidän ravinnontarpeensa tulisi tyydytettyä, jos sitä pitää tärkeänä.?

No sukupuuton ja nykyisenlaisen tehotuotannon välillä lienee aika montakin vaihtoehtoa.

Varmaan onkin- myös nälkäkuoleman ja ruuan puutteen välillä  voi olla "monenmoisia välivaiheita.

Kyllä. Meillä kuitenkin on paljon - maailman mittakaavassa todella paljon - ihmisiä, jotka eivät näe nälkää eivätkä koe puutetta, vaikka he eivät käytä maitotuotteita.Tai naudanlihaa. IHminen on eläinlaji, joka tarvitsee vauvana äidinmaito, mutta sen jälkeen pärjää vallan mainiosti ilman maitoa.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 14, 2020, 18:20:19

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 14, 2020, 16:06:56

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 14, 2020, 14:00:04

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 14, 2020, 12:25:48

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 22:04:15

Kyll. Mutta unohdat, että ei lehmiä SYNNY, ellei niitä ylläpidetä. Ei siis ole syntymässä mitään kulkulehmien laumaa. Lehmät yksinkertaisesti katoavat olemasta, ellei niitä tarvita tuotantoeläiminä.

No, jos nautaeläinten perimä kadotetaan, niin mitä tilalle- kauramaitoako?

Varmaan kehitysmaiden ihmiset riemastuisivat maidottomasta taloudesta ja keksivät voivansa siirtyä syömään heinää. Vai miten heidän ravinnontarpeensa tulisi tyydytettyä, jos sitä pitää tärkeänä.?

No sukupuuton ja nykyisenlaisen tehotuotannon välillä lienee aika montakin vaihtoehtoa.

Varmaan onkin- myös nälkäkuoleman ja ruuan puutteen välillä  voi olla "monenmoisia välivaiheita.

Kyllä. Meillä kuitenkin on paljon - maailman mittakaavassa todella paljon - ihmisiä, jotka eivät näe nälkää eivätkä koe puutetta, vaikka he eivät käytä maitotuotteita.Tai naudanlihaa. IHminen on eläinlaji, joka tarvitsee vauvana äidinmaito, mutta sen jälkeen pärjää vallan mainiosti ilman maitoa.

Suomen maaseudun asutuksessa oli paljon pikkutiloja, jotka pärjäsivät omavaraisesti parin lehmänkopukan ja naurismaan ansiosta.

Sata- parisaa vuotta sitten silti suomessa ihmisiä kuoli nälkään ja ruuanpuutteesta aiheutuviin tauteihin- ilman karjaa ei olisi pärjätty senkään vertaa.

Sata vuotta sitten suomessa kuoli vuosittan enemmän ihmisiä kuin nykyhetken aikaan, vaikka heitä oli paljon vähemmän määrältään.

Kauramaitoa ei varmaan ollut vielä keksitty pelastamaan heitä mökineläjiä, mutta putkinotkolaisten tavoin yksikin lehmä saattoi pelastaa monen elämän.

Maailma on edelleen täynnä karjastaan riippuvaisia ihmisiä, vaikka sinä ilmeisesti toivot lehmän sukupuuttoon kuolemista, kuten olet kertonut.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 15, 2020, 11:27:53

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 14, 2020, 18:20:19

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 14, 2020, 16:06:56

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 14, 2020, 14:00:04

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 14, 2020, 12:25:48

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 13, 2020, 22:04:15

Kyll. Mutta unohdat, että ei lehmiä SYNNY, ellei niitä ylläpidetä. Ei siis ole syntymässä mitään kulkulehmien laumaa. Lehmät yksinkertaisesti katoavat olemasta, ellei niitä tarvita tuotantoeläiminä.

No, jos nautaeläinten perimä kadotetaan, niin mitä tilalle- kauramaitoako?

Varmaan kehitysmaiden ihmiset riemastuisivat maidottomasta taloudesta ja keksivät voivansa siirtyä syömään heinää. Vai miten heidän ravinnontarpeensa tulisi tyydytettyä, jos sitä pitää tärkeänä.?

No sukupuuton ja nykyisenlaisen tehotuotannon välillä lienee aika montakin vaihtoehtoa.

Varmaan onkin- myös nälkäkuoleman ja ruuan puutteen välillä  voi olla "monenmoisia välivaiheita.

Kyllä. Meillä kuitenkin on paljon - maailman mittakaavassa todella paljon - ihmisiä, jotka eivät näe nälkää eivätkä koe puutetta, vaikka he eivät käytä maitotuotteita.Tai naudanlihaa. IHminen on eläinlaji, joka tarvitsee vauvana äidinmaito, mutta sen jälkeen pärjää vallan mainiosti ilman maitoa.

Suomen maaseudun asutuksessa oli paljon pikkutiloja, jotka pärjäsivät omavaraisesti parin lehmänkopukan ja naurismaan ansiosta.

Sata- parisaa vuotta sitten silti suomessa ihmisiä kuoli nälkään ja ruuanpuutteesta aiheutuviin tauteihin- ilman karjaa ei olisi pärjätty senkään vertaa.

Sata vuotta sitten suomessa kuoli vuosittan enemmän ihmisiä kuin nykyhetken aikaan, vaikka heitä oli paljon vähemmän määrältään.

Kauramaitoa ei varmaan ollut vielä keksitty pelastamaan heitä mökineläjiä, mutta putkinotkolaisten tavoin yksikin lehmä saattoi pelastaa monen elämän.

Maailma on edelleen täynnä karjastaan riippuvaisia ihmisiä, vaikka sinä ilmeisesti toivot lehmän sukupuuttoon kuolemista, kuten olet kertonut.

Juuri yhden kahden lehmän pitäminen lähinnä tuottamaan maito oman perheen tarpeeseen on hyvin kaukana siitä tehotuotannosta, joka on ekologisesti ja eettisesti ongelmallista. Kun oliskin niin, että vaikkapa suomalaiset lehmät olisivat kuvauksesi mukaisen maidontuotannon piirissä. Vaan niin todellakaan ei ole.

En ole ehdottanut lehmien tappamista sukupuuttoon, vaan vastasin sun maalailemaan "lehmien ylläpito-ongelmaan", kun väitit, että meille jää käsiin valtaisa ylläpidettävien nautojen ongelma, ellei niiden maitotuotolla voida kustantaa niiden hoitoa. On täysin naurettava ajatus, että jostain tulee käsiimme nykyistä vastaava määrä lehmiä, vaikka maidotuotannosta nykymittakaavassa luovuttaisiin. Ei tule. Lehmiä keinosiemennetään ihan ihmisen toimesta ja sen tarpeen mukaan, jolla niitä maidon- ja lihan tuotantoon tarvitaan. Sun mielikuva lehmien lisääntymisestä taitaa olla sellaista Tammen Kultaiset Kirjat -sarjan tasoista ymmärrystä maataloudesta. Sitä, jossa maatilalla on yksi porsas, yksi lehmä, kolme kanaa ja kukko, pari lammasta ja hevonen ja pieni peltotilkku. Todellisuudessa lehmiä on maitotilalla vaikkapa 600.

LainaaSavitaipaleella tuotettiin tuottajaa kohti eniten maitoa koko Etelä-Karjalassa, huimat 517 000 litraa. Taipalsaarella tuotettiin keskimäärin 449 000 litraa tilaa kohti. Myös Luumäellä maitomäärä tilaa kohden on noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2019 tuottajaa kohden tuotettiin 385 000 litraa.

Keskimäärin Etelä-Karjalassa tuotettiin maitoa 375 000 litraa tilaa kohden.

https://yle.fi/uutiset/3-11508279

Ei ihan sellainen "maitoa oman perheen tarpeeseen" -tuotantomalli. Tehokkuuden nimissä lehmän ikäkin on vain sellaiset 5 vuotta. Sen jälkeen se ei enää jaksa lypsää riittävää määrää, joten se teurastetaan. Siten aika, joka pitää odotella, että lehmät "luontaisesti" poistuvat tuotannosta ja teurastetaan on varsin lyhyt. Vihreinkin vihreä ja huolestuneinkin lehmien hyvinvoinnin puolustaja luultavasti jaksaisi odotella tuon viiden vuoden ajan suurtuotannon alasajoa ja suurnavetoista luopumista. Siten edelleen väitän, että huolestuminen siitä, miten lehmien hyvinvointi taataan, jos maidontuotannosta luovutaan, on harhainen. Ne Suomen lehmät ovat about kaikki vain 5 vuoden päässä siitä, että ne viedään teuraaksi. Maidontuotannon alasajo ei siis aiheuttaisi mitään ennennäkemätöntä teurastusoperaatiota. Sellainen on käynnissä jatkuvasti.

Niin ja sitten siihen ajatukseen, että karjatalous on tarpeellinen nälän estämisessä:

LainaaToisin kuin usein kuulee väitettävän, nälkä ei johdu väestönkasvusta (siirryt toiseen palveluun) tai välttämättä edes siitä, ettei ruokaa olisi (siirryt toiseen palveluun). Vaikka maapallon väkiluku on kasvanut, aliravitsemuksesta johtuvat kuolemat ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet.

Ruokapulan ja nälänhädän taustalla on yleensä ainakin yksi seuraavista: politiikka, korruptio, konflikti tai katastrofi. Etelä-Sudanin tapauksessa yhtenä syynä on pitkä konflikti, jossa näännyttämistä käytetään myös aseena. Itä-Afrikassa satoa tuhosivat äskettäin sirkat (siirryt toiseen palveluun).

Myös ilmastonmuutos aiheuttaa ruokapulaa jo nyt. Esimerkiksi eteläisessä Afrikassa perheiden ruuan saanti riippuu paljolti sateista. Vuoden 2012 jälkeen alueella on ollut vain kaksi hyvää satokautta (siirryt toiseen palveluun). Muuten on ollut sekä tulvia että kuivuutta.

Koronapandemia on lisäaines ruokakriisissä. Rajoitukset jumittavat esimerkiksi kuljetuksia. Satoa jää korjaamatta, kun työvoima ei pääse pelloille. Monet maailman pienituloisista ostavat ruokansa edullisesti toreilta, ja nyt niitä on suljettu.

https://yle.fi/uutiset/3-11630443?fbclid=IwAR0uFtD6Lnue6yPutQS6L7SJa-XGU4IuN7Ea9xxmr-KAXbVrLQHQPHlfRm4&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social&utm_source=facebook

Nälän näkeminen ja ravinnon puute eivät johdu lehmistä, eivät lehmien vähäisyydestä. Nälkäongelman syyt ovat jossain ihan muualla. Kyse ei ole siitä, että maailmassa olisi ruokaa liian vähän.

^

No miten se nälkäongelma poistuu, kun lehmien lisääntyminen saadaan estettyä, kuten olet kertonut- olevan helppo homma?

Entä muut ihmisten hyväksi käyttämät eläimet, miten ne voidaan siististi hävittää, etteivät nälkäiset ihmiset käytä elänparkoja hyväkseen ja syö esimerkiksi  niiden syntymättömiä alkioita (kananmunia) tai vie niiden jälkeläisiä kasvattamoon  lihotettaviksi ihmisten ruoaksi (siat ja muut karjaeläimet kananpojat jne,,)

Maito on tietenkin yksi jalostukseen käytettävä raaka-aine jota ilman kalkinpuute varmaan täytyisi korvata teollisesti- monissa kehitysmaissa.

Sanoit, että ruoasta ei ole pulaa, - jos katselit nälkäpäivä-juttua, niin miten kerrot sen niille nälkäisille.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 15, 2020, 16:13:20
^

No miten se nälkäongelma poistuu, kun lehmien lisääntyminen saadaan estettyä, kuten olet kertonut- olevan helppo homma?

En väittänyt sen olevan ratkaisu nälkäongelmaan. Mene olkiukkoilemaan muualle.

Lainaa
Entä muut ihmisten hyväksi käyttämät eläimet, miten ne voidaan siististi hävittää, etteivät nälkäiset ihmiset käytä elänparkoja hyväkseen ja syö esimerkiksi  niiden syntymättömiä alkioita (kananmunia) tai vie niiden jälkeläisiä kasvattamoon  lihotettaviksi ihmisten ruoaksi (siat ja muut karjaeläimet kananpojat jne,,)

Ihan kaikkia tehotuotantoeläimia koskee sama: ei niitä synny itsekseen julmettuja määriä, ellei ole tuottajaa, joka niitä oman taloudellisen voittonsa saadakseen pyrkisi tuottamaan. Kananmunista muuten ei synny tipuja, vaikkei niitä syötäisikään, sillä ne syötäviksi tarkoitetut munat eivät ole hedelmöityneitä. Etkö sitä tiedä? joskus aikoinaan kaupoissa oli sellainen lamppu, jolla saattoi valaista kananmuna ja erityisesti tarkistaa, ettei se vain ole epähuomiossa hedelmöittynyt muna. Ne tunnisti pienestä veripisteestä munan sisällä. Mutta siis kana munii munia, joista ei ikinä hautoenkaan tipuja syntyisi. ne ovat niitä syötäväksi tuotettuja munia. Tipujen aikaansaamiseksi munitut munat on sitten ihan erikseen. Luomukananmunissa kai voi olla hedelmöityneitäkin sattumina joukossa, mutta tavoite on, että syötäviksi myytävät munat eivät olisi hedelmöityneitä.

LainaaMaito on tietenkin yksi jalostukseen käytettävä raaka-aine jota ilman kalkinpuute varmaan täytyisi korvata teollisesti- monissa kehitysmaissa.

Sanoit, että ruoasta ei ole pulaa, - jos katselit nälkäpäivä-juttua, niin miten kerrot sen niille nälkäisille.

Ruuasta määrällisesti ei ole maailmassa pulaa. Päinvastoin ruokaa heitetään koko ajan julmettu määrä pois. Pulaa on ruuan jakautumisesta kaikille siten, että jokainen saisi sitä riittävän määrän. Lue se artikkeli, jonka linkkasin. Ruokaa itse asiassa riittäisi PAREMMIN, jos ihmiset söisivät enemmän kasviksia. Lihan tuottamiseen kuluu rehuviljaa, maa-alaa jne. paljon.

LainaaKasvispainotteista ruokavaliota pidetään yhtenä keinona parantaa ruokaturvaa. Kun pelloilla viljellään eläimille tarkoitettua rehua, ihmisravinnon viljelyyn käytettävissä oleva peltoala pienenee. Jos pelloilla viljellään kasveja suoraan ihmisille ravinnoksi eikä eläinten rehuksi, ruuan määrä kasvaa. On laskettu, että yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehu

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/ymparisto/kaikilla-oikeus-ruokaan/miten-ruokaa-riittaisi-kaikille

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 15, 2020, 17:19:02

Ruuasta määrällisesti ei ole maailmassa pulaa. Päinvastoin ruokaa heitetään koko ajan julmettu määrä pois. Pulaa on ruuan jakautumisesta kaikille siten, että jokainen saisi sitä riittävän määrän. Lue se artikkeli, jonka linkkasin. Ruokaa itse asiassa riittäisi PAREMMIN, jos ihmiset söisivät enemmän kasviksia. Lihan tuottamiseen kuluu rehuviljaa, maa-alaa jne. paljon.

Tuo sinun pitänee selittää niille nälkäisille joilta päivän aterian saaminen on ongelma.

Miten sinä muutat kedot ja muut heikkolaatuiset kasvikunnan tuotteet ihmisille ravinteikkaiksi tuotteiksi.  Lehmä osaa sen luonnostaan. Sille on kehittynyt sitä varten "nelinkertainen maha ja bakteerikanta jotka ansiokkaasti tekevät ilmaista työtään lehmä-rouvan pötsissä.

Teollisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö ei taida olle kovin kestävä ratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 11:43:13

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 15, 2020, 17:19:02

Ruuasta määrällisesti ei ole maailmassa pulaa. Päinvastoin ruokaa heitetään koko ajan julmettu määrä pois. Pulaa on ruuan jakautumisesta kaikille siten, että jokainen saisi sitä riittävän määrän. Lue se artikkeli, jonka linkkasin. Ruokaa itse asiassa riittäisi PAREMMIN, jos ihmiset söisivät enemmän kasviksia. Lihan tuottamiseen kuluu rehuviljaa, maa-alaa jne. paljon.

Tuo sinun pitänee selittää niille nälkäisille joilta päivän aterian saaminen on ongelma.

Miten sinä muutat kedot ja muut heikkolaatuiset kasvikunnan tuotteet ihmisille ravinteikkaiksi tuotteiksi.  Lehmä osaa sen luonnostaan. Sille on kehittynyt sitä varten "nelinkertainen maha ja bakteerikanta jotka ansiokkaasti tekevät ilmaista työtään lehmä-rouvan pötsissä.

Teollisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö ei taida olle kovin kestävä ratkaisu.

Vaikka sitä saattaa olla vaikea uskoa, lehmä ei ole kehittänyt nelinkertaista pötsiä tuottaakseen ihmiselle mitään, eikä ketojen tarkoitus ole tuottaa ihmiselle mitään.

Itse asiassa, jos yksityiskohtiin mennään, kaikki tuntemamme elämä ei ole olemassa ihmisiä varten. Päinvastoin väittäisin, että paradigma elävästä luonnosta ihmisen rajattomana raaka-ainevarastona nimenomaan on meidät ajanut nykyisiin ongelmiimme. Minä en ymmärrä, miksi päätä pitää hakata siihen samaan seinään koko ajan.

Yleensähän ihmisten päättelyketju ympäristöpolitiikassa on mennyt mielihyvän ja hyväksikäytön logiikan mukaisesti: ensin on todettu, onko jostain ekosysteemin lokerosta mitään hyötyä ihmiselle, ja ellei moista ole löydetty, se on laitettu maansiirtokoneen alle. Todistustaakka on oletettu sen mukaiseksi, kun virheitä on toistuvasti tehty.

Nelivuotiaat uskovat, että maailma on olemassa heitä varten eksklusiivisesti. Nykyisenlainen hmiskunta ei ole kovin paljoa vanhempi.

Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 16, 2020, 11:56:52

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 11:43:13

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 15, 2020, 17:19:02

Ruuasta määrällisesti ei ole maailmassa pulaa. Päinvastoin ruokaa heitetään koko ajan julmettu määrä pois. Pulaa on ruuan jakautumisesta kaikille siten, että jokainen saisi sitä riittävän määrän. Lue se artikkeli, jonka linkkasin. Ruokaa itse asiassa riittäisi PAREMMIN, jos ihmiset söisivät enemmän kasviksia. Lihan tuottamiseen kuluu rehuviljaa, maa-alaa jne. paljon.

Tuo sinun pitänee selittää niille nälkäisille joilta päivän aterian saaminen on ongelma.

Miten sinä muutat kedot ja muut heikkolaatuiset kasvikunnan tuotteet ihmisille ravinteikkaiksi tuotteiksi.  Lehmä osaa sen luonnostaan. Sille on kehittynyt sitä varten "nelinkertainen maha ja bakteerikanta jotka ansiokkaasti tekevät ilmaista työtään lehmä-rouvan pötsissä.

Teollisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö ei taida olle kovin kestävä ratkaisu.

Vaikka sitä saattaa olla vaikea uskoa, lehmä ei ole kehittänyt nelinkertaista pötsiä tuottaakseen ihmiselle mitään, eikä ketojen tarkoitus ole tuottaa ihmiselle mitään.

Itse asiassa, jos yksityiskohtiin mennään, kaikki tuntemamme elämä ei ole olemassa ihmisiä varten. Päinvastoin väittäisin, että paradigma elävästä luonnosta ihmisen rajattomana raaka-ainevarastona nimenomaan on meidät alkuaan ajanut nykyisiin ongelmiimme.

Yleensähän päättelyketju on mennyt toisin päin: ensin on todettu, onko jostain ekosysteemin lokerosta mitään hyötyä ihmiselle, ja ellei moista ole löydetty, se on laitettu viikatteen alle. Todistustaakka on oletettu sen mukaiseksi, kun virheitä on toistuvasti tehty.

Sanoin, siis lehmä osaa sen luonnostaan.

Lehmä ei tietenkään ole siinä mielessä tietoinen olento, että toimisi suoraan ihmistä varten. Omaa elämäänsä se elää kuten elämän tarkoitukseen kuuluu.
Siinä ohessa ihmiset sen ovat hyödyntäneet.

Ihmisetkin elävät omaa eälmäänsä ja "ryöstävät muuta elämää siinä ohessa sehän tiedetään kyllä. Samoin ihmiset ryöstävät myös toisilta ihmisiltä heidän saavutuksiaan ja maitaan, sekään ei ole mikään uusi asia.

Mutta minkäs teet, tuskin tämä maailma sen paremmaksi muuttuu.
Ihmiset syövät toisten elävien soluja ja solunosia, eivätkä tule niistä riippumattomiksi- millään konstilla.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:07:17
Mutta minkäs teet, tuskin tämä maailma sen paremmaksi muuttuu.
Ihmiset syövät toisten elävien soluja ja solunosia, eivätkä tule niistä riippumattomiksi- millään konstilla.

Niin, ja Marsiin on mahdotonta lentää. Istuikohan muinainen Karikko leirinuotiolla ja pohdiskeli samaa mahdottomuutta keksiä keskuslämmitystä aikoinaan. Mielestäni käsien levitteleminen ei edistä kuin nihilismiä, mitä se edistää sinun mielestäsi?

Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 16, 2020, 12:14:45

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:07:17
Mutta minkäs teet, tuskin tämä maailma sen paremmaksi muuttuu.
Ihmiset syövät toisten elävien soluja ja solunosia, eivätkä tule niistä riippumattomiksi- millään konstilla.

Niin, ja Marsiin on mahdotonta lentää. Istuikohan muinainen Karikko leirinuotiolla ja pohdiskeli samaa mahdottomuutta keksiä keskuslämmitystä aikoinaan. Mielestäni käsien levitteleminen ei edistä kuin nihilismiä, mitä se edistää sinun mielestäsi?

Miten tuo nyt muuttui yhtäkkiä nimimerkin arvosteluksi?

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:17:53

Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 16, 2020, 12:14:45

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:07:17
Mutta minkäs teet, tuskin tämä maailma sen paremmaksi muuttuu.
Ihmiset syövät toisten elävien soluja ja solunosia, eivätkä tule niistä riippumattomiksi- millään konstilla.

Niin, ja Marsiin on mahdotonta lentää. Istuikohan muinainen Karikko leirinuotiolla ja pohdiskeli samaa mahdottomuutta keksiä keskuslämmitystä aikoinaan. Mielestäni käsien levitteleminen ei edistä kuin nihilismiä, mitä se edistää sinun mielestäsi?

Miten tuo nyt muuttui yhtäkkiä nimimerkin arvosteluksi?

Ehkä se mielikuvatasolla muuttui, mutta se ei ollut nimimerkin arvostelua. Itse kysymys antoi kenties odottaa arvostelmaa vastauksessaan. Kysymystäni, jota en tarkoittanut retoriseksi, edelsi tämä arviosi tulevaisuudesta, joka ainakin minun silmiini vaikutti puhtaasti arvostelmalta:

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:07:17
Mutta minkäs teet, tuskin tämä maailma sen paremmaksi muuttuu.
Ihmiset syövät toisten elävien soluja ja solunosia, eivätkä tule niistä riippumattomiksi- millään konstilla.

Käsienlevittelyllä viittaan tietysti ilmaisuun 'minkäs teet'. Tiedät varmasti, että se on vastaus, joka kelpaa jokaiseen ongelmaksi luokiteltavaan kysymykseen, ja on siten pikemminkin kysymystä koskeva arvostelma kuin varsinainen vastaus. Mutta jos tämän arvostelman lipsauttaa mielessään pelkäksi tosiasiaksi, katoavat yhtäkkiä ongelmaksi luokiteltavat kysymyksetkin kuin taikaiskusta, ja muuttuvat pelkiksi kuolleiksi tosiasioiksi vailla suuntaa tai vastausta.

Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 16, 2020, 13:53:43

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:17:53

Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 16, 2020, 12:14:45

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:07:17
Mutta minkäs teet, tuskin tämä maailma sen paremmaksi muuttuu.
Ihmiset syövät toisten elävien soluja ja solunosia, eivätkä tule niistä riippumattomiksi- millään konstilla.

Niin, ja Marsiin on mahdotonta lentää. Istuikohan muinainen Karikko leirinuotiolla ja pohdiskeli samaa mahdottomuutta keksiä keskuslämmitystä aikoinaan. Mielestäni käsien levitteleminen ei edistä kuin nihilismiä, mitä se edistää sinun mielestäsi?

Miten tuo nyt muuttui yhtäkkiä nimimerkin arvosteluksi?

Ehkä se mielikuvatasolla muuttui, mutta se ei ollut nimimerkin arvostelua. Itse kysymys antoi kenties odottaa arvostelmaa vastauksessaan. Kysymystäni, jota en tarkoittanut retoriseksi, edelsi tämä arviosi tulevaisuudesta, joka ainakin minun silmiini vaikutti puhtaasti arvostelmalta:

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:07:17
Mutta minkäs teet, tuskin tämä maailma sen paremmaksi muuttuu.
Ihmiset syövät toisten elävien soluja ja solunosia, eivätkä tule niistä riippumattomiksi- millään konstilla.

Käsienlevittelyllä viittaan tietysti ilmaisuun 'minkäs teet'. Tiedät varmasti, että se on vastaus, joka kelpaa jokaiseen ongelmaksi luokiteltavaan kysymykseen, ja on siten pikemminkin kysymystä koskeva arvostelma kuin varsinainen vastaus. Mutta jos tämän arvostelman lipsauttaa mielessään pelkäksi tosiasiaksi, katoavat yhtäkkiä ongelmaksi luokiteltavat kysymyksetkin kuin taikaiskusta, ja muuttuvat pelkiksi kuolleiksi tosiasioiksi vailla suuntaa tai vastausta.

Eikös se ole tosiasia, että ihminen syö toisen elämän soluja- kasvien ja eläinsoluja, eikä tule ilman niitä toimeen.
Pelkillä kivennäisaineilla ja entsyymeillä ei ihmisenkään elimistö toimi.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 16:29:23

Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 16, 2020, 13:53:43

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:17:53

Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 16, 2020, 12:14:45

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:07:17
Mutta minkäs teet, tuskin tämä maailma sen paremmaksi muuttuu.
Ihmiset syövät toisten elävien soluja ja solunosia, eivätkä tule niistä riippumattomiksi- millään konstilla.

Niin, ja Marsiin on mahdotonta lentää. Istuikohan muinainen Karikko leirinuotiolla ja pohdiskeli samaa mahdottomuutta keksiä keskuslämmitystä aikoinaan. Mielestäni käsien levitteleminen ei edistä kuin nihilismiä, mitä se edistää sinun mielestäsi?

Miten tuo nyt muuttui yhtäkkiä nimimerkin arvosteluksi?

Ehkä se mielikuvatasolla muuttui, mutta se ei ollut nimimerkin arvostelua. Itse kysymys antoi kenties odottaa arvostelmaa vastauksessaan. Kysymystäni, jota en tarkoittanut retoriseksi, edelsi tämä arviosi tulevaisuudesta, joka ainakin minun silmiini vaikutti puhtaasti arvostelmalta:

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 12:07:17
Mutta minkäs teet, tuskin tämä maailma sen paremmaksi muuttuu.
Ihmiset syövät toisten elävien soluja ja solunosia, eivätkä tule niistä riippumattomiksi- millään konstilla.

Käsienlevittelyllä viittaan tietysti ilmaisuun 'minkäs teet'. Tiedät varmasti, että se on vastaus, joka kelpaa jokaiseen ongelmaksi luokiteltavaan kysymykseen, ja on siten pikemminkin kysymystä koskeva arvostelma kuin varsinainen vastaus. Mutta jos tämän arvostelman lipsauttaa mielessään pelkäksi tosiasiaksi, katoavat yhtäkkiä ongelmaksi luokiteltavat kysymyksetkin kuin taikaiskusta, ja muuttuvat pelkiksi kuolleiksi tosiasioiksi vailla suuntaa tai vastausta.

Eikös se ole tosiasia, että ihminen syö toisen elämän soluja- kasvien ja eläinsoluja, eikä tule ilman niitä toimeen.
Pelkillä kivennäisaineilla ja entsyymeillä ei ihmisenkään elimistö toimi.

Ihminen pärjää vallan mainiosti pelkillä kasvisoluilla. Tai voi vaikkapa ihan ite metsästää ja kalastaa. Tehotuotanto ei todellakaan ole mikään ihmisen elinehto, jota ilman me kuolemme.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 16, 2020, 16:40:07

Ihminen pärjää vallan mainiosti pelkillä kasvisoluilla. Tai voi vaikkapa ihan ite metsästää ja kalastaa. Tehotuotanto ei todellakaan ole mikään ihmisen elinehto, jota ilman me kuolemme.

Kasvien soluilla voisi pärjätäkin, jos siihen olisi tarpeeksi monipuolista kasviskuntaa mahdollista saada: Yleensä ei ole- sinun systeemilläsi ihmiskunta kärsisi puutostaudeista vielä enemmän kuin nykyään.

Metsästäminen ja kalastaminen ei taida onnistua kovin hyvin siltä ihmismäärältä jota maa päällään kantaa. Kalat ovat jo katoamassa ja metsään ei ole menemistä- ne oikeudet ovat jollain muilla, eikä se riistamäärä kestäisi, kun nykyisinkin aika moni laji on sukupuuton partailla.

Tehotuotanto on kyllä melko brutaalia nykyisin, eikä se ole hyvä asia.
Edelleen kysyn, minkäs sille sitten teet?

Tieten ihanne-maailmassa voisi olla pitkälti omavaraisuustalous paras mahdollinen elämäntapa- Tanskalaisen maajussin tavoin, mutta se ei varmaan ole kovin monelle mahdollista.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 17:09:32

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 16, 2020, 16:40:07

Ihminen pärjää vallan mainiosti pelkillä kasvisoluilla. Tai voi vaikkapa ihan ite metsästää ja kalastaa. Tehotuotanto ei todellakaan ole mikään ihmisen elinehto, jota ilman me kuolemme.

Kasvien soluilla voisi pärjätäkin, jos siihen olisi tarpeeksi monipuolista kasviskuntaa mahdollista saada: Yleensä ei ole- sinun systeemilläsi ihmiskunta kärsisi puutostaudeista vielä enemmän kuin nykyään.

Metsästäminen ja kalastaminen ei taida onnistua kovin hyvin siltä ihmismäärältä jota maa päällään kantaa. Kalat ovat jo katoamassa ja metsään ei ole menemistä- ne oikeudet ovat jollain muilla, eikä se riistamäärä kestäisi, kun nykyisinkin aika moni laji on sukupuuton partailla.

Tehotuotanto on kyllä melko brutaalia nykyisin, eikä se ole hyvä asia.
Edelleen kysyn, minkäs sille sitten teet?

Tieten ihanne-maailmassa voisi olla pitkälti omavaraisuustalous paras mahdollinen elämäntapa- Tanskalaisen maajussin tavoin, mutta se ei varmaan ole kovin monelle mahdollista.

Eläinten tehokasvatuksesta luopuminen lisäisi ihmisille käytettävissä olevan ruuan määrää. Vaikka eläimiin perustuvaa tuotantoa kutsutaan tehotuotannoksi, niin se ei ole tehokkain tapa saada ruokaa maa-alalta. Päinvastoin se peltoala, joka tarvitaan eläinten rehuun, on paljon suurempi kuin peltoala, jolla saadaan kasvatettua ihmisille syötävää kasviravintoa. Ennen kaikkea - jos ihmiset söisivät edes vain itselleen terveellisen määrän lihaa, eivät terveydelle haitallisen paljon, riittäisi ruokaa paremmin kaikille.

Mutta ruuan määrä ei ole nälän näkemisen syy, Syy on ruuan hinta suhteessa rahamäärään, joka ihmisillä on käytössään, sekä ruuan väärä sijainti. Meillä ruokaa heitetään pois valtavia määriä. Ei siitä ole pulaa. Se 70-luvun hokema Biafran nälkää näkevistä lapsista on edelleen typerä. Vielä typerämpää on esittää, että suomalaisen ylensyönti ja liian suuri lihan osuus (terveydellisesti) ruuassa jotenkin auttaisi nälänhätää kärsiviä. Tai että suomalainen maitotilallinen voi ratkaista sudanilaisen ravitsemuksen laajentamalla navettaansa.

Mutta - voithan vaikka ostaa sellaisen "lehmä afrikkalaiselle" -kortin ja lahjoittaa rahaa siihen, että joku perhe Afrikassa saa elintasoaan parannettuaan, kun kehitysapujärjestö lahjoittaa rahoillasi heille lehmän. Kun vielä itse siirryt kauramaitoon, olet jo ottanut pari askelta kohti parempaa ravitsemusta sekä itsellesi että sille afrikkalaisperheelle. Ekologiakin kiittää.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 17, 2020, 07:01:00

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 17:09:32

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 16, 2020, 16:40:07

Ihminen pärjää vallan mainiosti pelkillä kasvisoluilla. Tai voi vaikkapa ihan ite metsästää ja kalastaa. Tehotuotanto ei todellakaan ole mikään ihmisen elinehto, jota ilman me kuolemme.

Kasvien soluilla voisi pärjätäkin, jos siihen olisi tarpeeksi monipuolista kasviskuntaa mahdollista saada: Yleensä ei ole- sinun systeemilläsi ihmiskunta kärsisi puutostaudeista vielä enemmän kuin nykyään.

Metsästäminen ja kalastaminen ei taida onnistua kovin hyvin siltä ihmismäärältä jota maa päällään kantaa. Kalat ovat jo katoamassa ja metsään ei ole menemistä- ne oikeudet ovat jollain muilla, eikä se riistamäärä kestäisi, kun nykyisinkin aika moni laji on sukupuuton partailla.

Tehotuotanto on kyllä melko brutaalia nykyisin, eikä se ole hyvä asia.
Edelleen kysyn, minkäs sille sitten teet?

Tieten ihanne-maailmassa voisi olla pitkälti omavaraisuustalous paras mahdollinen elämäntapa- Tanskalaisen maajussin tavoin, mutta se ei varmaan ole kovin monelle mahdollista.

Eläinten tehokasvatuksesta luopuminen lisäisi ihmisille käytettävissä olevan ruuan määrää. Vaikka eläimiin perustuvaa tuotantoa kutsutaan tehotuotannoksi, niin se ei ole tehokkain tapa saada ruokaa maa-alalta. Päinvastoin se peltoala, joka tarvitaan eläinten rehuun, on paljon suurempi kuin peltoala, jolla saadaan kasvatettua ihmisille syötävää kasviravintoa. Ennen kaikkea - jos ihmiset söisivät edes vain itselleen terveellisen määrän lihaa, eivät terveydelle haitallisen paljon, riittäisi ruokaa paremmin kaikille.

Mutta ruuan määrä ei ole nälän näkemisen syy, Syy on ruuan hinta suhteessa rahamäärään, joka ihmisillä on käytössään, sekä ruuan väärä sijainti. Meillä ruokaa heitetään pois valtavia määriä. Ei siitä ole pulaa. Se 70-luvun hokema Biafran nälkää näkevistä lapsista on edelleen typerä. Vielä typerämpää on esittää, että suomalaisen ylensyönti ja liian suuri lihan osuus (terveydellisesti) ruuassa jotenkin auttaisi nälänhätää kärsiviä. Tai että suomalainen maitotilallinen voi ratkaista sudanilaisen ravitsemuksen laajentamalla navettaansa.

Mutta - voithan vaikka ostaa sellaisen "lehmä afrikkalaiselle" -kortin ja lahjoittaa rahaa siihen, että joku perhe Afrikassa saa elintasoaan parannettuaan, kun kehitysapujärjestö lahjoittaa rahoillasi heille lehmän. Kun vielä itse siirryt kauramaitoon, olet jo ottanut pari askelta kohti parempaa ravitsemusta sekä itsellesi että sille afrikkalaisperheelle. Ekologiakin kiittää.

No nythän jo haluat tukea lehmäostajille, eikö se toimi ristiin, kun toisaalta haluaisit ne hengiltä pitkässä juoksussa?

Eikö "rehellisempää olisi lähettää sinne isolle afrikan maalle kauraryynejä pussillinen ja kertoa, että siinä on teille raaka-ainetta kauramaitoon- kyllä sillä pärjää.


No vitsi vain-
Pohtia voi miksi maaseuduilta ihmiset karkaavat pois alkutuotannosta, ehkä he yksinkertaisesti eivät näe siellä tulevaisuutta.  Suurtilallisetkaan eivät pärjää ilman koneellistamista ja tukiaisia.

Tuskin on paluuta entiseen, vaikka ihan kiva katsella tanskalaisen maajussin tapaisiakin vielä olevan- he hieman rimpuilevat omavaraisuuden puolesta, mutta kuten jo aiemmin sanoin, se on harva, joka siinä pärjää. Yhteiskunnan verottaja ja tukija, on jo ropojensa kohteet valinnut.

Kauramaitokaan ei ole mikään egologinen ongelmaton ratkaisu- siinä on usein lisättyjä vitamiineja hiveaineita ja (palmuöljyä) joka tuhoaa luontoa ihan yhtä paljon vieden myös niiden maiden työtätekeviltä elämisen edellytyksiä, joidenkin harvojen hyödyksi.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 17, 2020, 11:08:40

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 17, 2020, 07:01:00

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 17:09:32

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 16, 2020, 16:40:07

Ihminen pärjää vallan mainiosti pelkillä kasvisoluilla. Tai voi vaikkapa ihan ite metsästää ja kalastaa. Tehotuotanto ei todellakaan ole mikään ihmisen elinehto, jota ilman me kuolemme.

Kasvien soluilla voisi pärjätäkin, jos siihen olisi tarpeeksi monipuolista kasviskuntaa mahdollista saada: Yleensä ei ole- sinun systeemilläsi ihmiskunta kärsisi puutostaudeista vielä enemmän kuin nykyään.

Metsästäminen ja kalastaminen ei taida onnistua kovin hyvin siltä ihmismäärältä jota maa päällään kantaa. Kalat ovat jo katoamassa ja metsään ei ole menemistä- ne oikeudet ovat jollain muilla, eikä se riistamäärä kestäisi, kun nykyisinkin aika moni laji on sukupuuton partailla.

Tehotuotanto on kyllä melko brutaalia nykyisin, eikä se ole hyvä asia.
Edelleen kysyn, minkäs sille sitten teet?

Tieten ihanne-maailmassa voisi olla pitkälti omavaraisuustalous paras mahdollinen elämäntapa- Tanskalaisen maajussin tavoin, mutta se ei varmaan ole kovin monelle mahdollista.

Eläinten tehokasvatuksesta luopuminen lisäisi ihmisille käytettävissä olevan ruuan määrää. Vaikka eläimiin perustuvaa tuotantoa kutsutaan tehotuotannoksi, niin se ei ole tehokkain tapa saada ruokaa maa-alalta. Päinvastoin se peltoala, joka tarvitaan eläinten rehuun, on paljon suurempi kuin peltoala, jolla saadaan kasvatettua ihmisille syötävää kasviravintoa. Ennen kaikkea - jos ihmiset söisivät edes vain itselleen terveellisen määrän lihaa, eivät terveydelle haitallisen paljon, riittäisi ruokaa paremmin kaikille.

Mutta ruuan määrä ei ole nälän näkemisen syy, Syy on ruuan hinta suhteessa rahamäärään, joka ihmisillä on käytössään, sekä ruuan väärä sijainti. Meillä ruokaa heitetään pois valtavia määriä. Ei siitä ole pulaa. Se 70-luvun hokema Biafran nälkää näkevistä lapsista on edelleen typerä. Vielä typerämpää on esittää, että suomalaisen ylensyönti ja liian suuri lihan osuus (terveydellisesti) ruuassa jotenkin auttaisi nälänhätää kärsiviä. Tai että suomalainen maitotilallinen voi ratkaista sudanilaisen ravitsemuksen laajentamalla navettaansa.

Mutta - voithan vaikka ostaa sellaisen "lehmä afrikkalaiselle" -kortin ja lahjoittaa rahaa siihen, että joku perhe Afrikassa saa elintasoaan parannettuaan, kun kehitysapujärjestö lahjoittaa rahoillasi heille lehmän. Kun vielä itse siirryt kauramaitoon, olet jo ottanut pari askelta kohti parempaa ravitsemusta sekä itsellesi että sille afrikkalaisperheelle. Ekologiakin kiittää.

No nythän jo haluat tukea lehmäostajille, eikö se toimi ristiin, kun toisaalta haluaisit ne hengiltä pitkässä juoksussa?

Katsos sun on mahdotonta havaita logiikkaa, kun jatkuvasti pontevasti kieltäydyt uskomasta, että näkemykseni selviää tässä(kin) asiassa parhaiten ihan vain lukemalla, mitä kirjoitan, mutta jättämällä keksimättä taustalle omasta päästä kummallisia agendoja.

Edelleen: Koko juttu siis lähti siitä, että esitit älyvapaan ajatuksen, että jos maidon tehotuotanto lopetetaan jää meille ikuisiksi ajoiksi hirveä ylijäämälehmien lauma, jota kukaan ei halua hoitaa. Näin ei tietenkään kävisi. Maidon tuotanto ei lopeteta kokonaan heti huomenna, eikä koskaan ilman siirtymäaikaa, joka takaa nykyisille lypsylehmille vähintäänkin sen lehmän 5 vuoden iän mittaisen ajan vielä lypsää Valion tankkiin. Kyse olisi tietenkin siitä, että niitä lehmiä ei enää hankittais lisää ja lisää. Lopulta ne viimeisetkin pistettäis lihoiksi ja jäljelle jäisi mahdollisesti jokin pieni luomuna elelevien lehmien määrä niille idealisteille, joille Tammen kultaisten kirjojen maatilaelämä on tavoitteena.

LainaaEikö "rehellisempää olisi lähettää sinne isolle afrikan maalle kauraryynejä pussillinen ja kertoa, että siinä on teille raaka-ainetta kauramaitoon- kyllä sillä pärjää.

Itse asiassa enemmän ruokaa saadaan viljelemällä pellossa suoraan ihmisille sopivia kasveja kuin käyttämällä peltoalan tuotanto lehmän kautta maitona nautittavaksi.

Lainaa
No vitsi vain-
Pohtia voi miksi maaseuduilta ihmiset karkaavat pois alkutuotannosta, ehkä he yksinkertaisesti eivät näe siellä tulevaisuutta.  Suurtilallisetkaan eivät pärjää ilman koneellistamista ja tukiaisia.

Niin. Ei Suomessa nyt ainakaan millään voi tehotuotannossa kisaamalla pärjätä paljon paremmille viljelysmaille eteläisemmissä maissa. Eikä se johdu siitä, että joku päätyy kauramaitoon lehmänmaidon sijaan tai alkaa syödä pelkkiä kasviksia.

LainaaTuskin on paluuta entiseen, vaikka ihan kiva katsella tanskalaisen maajussin tapaisiakin vielä olevan- he hieman rimpuilevat omavaraisuuden puolesta, mutta kuten jo aiemmin sanoin, se on harva, joka siinä pärjää. Yhteiskunnan verottaja ja tukija, on jo ropojensa kohteet valinnut.

Kauramaitokaan ei ole mikään egologinen ongelmaton ratkaisu- siinä on usein lisättyjä vitamiineja hiveaineita ja (palmuöljyä) joka tuhoaa luontoa ihan yhtä paljon vieden myös niiden maiden työtätekeviltä elämisen edellytyksiä, joidenkin harvojen hyödyksi.

Siinä nyt ainakaan ei ole mitään järkeä, että Suomessa maatalous tuottaa ylijäämätuotanto EU:n ja suomalaisten kustantamana, mutta itse tuotteet viedään vientituen turvin puoli-ilmaiseksi ulkomaille. Maatalous on maailman mittakaavassa niin monella tapaa ihan viturallaan, ettei ole helppoa sanoa, mitä ihan ensimmäiseksi pitäisi tehdä korjausliikkeenä. Mutta kyllä minusta silti voidaan todeta, että lypsylehmän elämä ei taida olla erityisen lupsakkaan mukavaa tai täyttää eettisyyden vaatimuksia, jos eläimen hyvinvoinnille mitään painoarvoa annetaan. (Juu ja en nyt tarkoita hyvinvointia, jossa mittarina on se suuri litramäärä / päivä.)

^

En ole mikään tehomaatalouden kannattaja, mutta sitä se nyt vaan kaikkialla maailmassa on, tai siihen pyritään.

Siitä ei mihinkään päästä,- eikä maitotalous varmaan ole mikään suurin ongelma.

Lehmä on parempi vaihtoehto heikkolaatuisen heinämaiden käyttäjänä, kuin tehoviljely lannoitteineen ja kasvisuojeluaineineen, joista on kovastikin huonoja kokemuksia. Monia yritetään kieltää niiden haittojen vuoksi, mutta sekin on pitkä tie- lyijybensan kieltämiseenkin meni vuosikymmeniä vaikka se tiedettiin myrkylliseksi.

Lehmä tuottaa myös luonnollista lannoitetta ketojen heinistä, mutta sehän yleensä olisi paljon pienimuotoisempaa maataloutta. Nykyisin lehmiä ei navetasta juuri päästetä ulkoilmaan.

Itseasiassa väitteesi kasvisten käyttämisestä suoraan ihmisten ravinnoksi, on vailla pohjaa, se ei toimi ilman huomattavaa väkilannoitusta. Sellainen taas köyhdyttää maata eikä lopputulos ole sen parempi.

Enkä puolusta mitään sellaista lehmien teurastusruokintaa, mitä tapahtuu esim usan tehosyöttöläissä, joissa karjaa lihotetaan kurjissa oloissa maissilla.
Siitä on tullut joitain vuosia sitten dokumenttia.

Karjatalous Suomen mittakaavassa ei ole suuri ongelma. Elätämme kymmeniä tuhansia hirviäkin sun muita otuksia.
Karjatalous Suomessa elää varsin sopusoinnussa muun maatalouden kanssa, koska meillä ei ole liikaväestöä. Me kykenemme ruokkimaan sen 5,5 miljoonaa pääosin ja kaupan kautta. Meillä on terve pohja maataloudellemme ja karjataloudellemme, kuten metsätaloudellemmekin.

Meillä vaan ei ole sitä ylikansoitusongelmaa. Toivon, etteivät poliitikkomme (ohisalo, marin) tuo sitä ongelmaa meillekin. Me selviämme kyllä.

Safiiri, ehkä EU:n osa-alueiden tulisi hallita maatalouttaan itsenäisesti, ei keskusjohtoisesti?

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 17, 2020, 17:11:42
^

En ole mikään tehomaatalouden kannattaja, mutta sitä se nyt vaan kaikkialla maailmassa on, tai siihen pyritään.

Siitä ei mihinkään päästä,- eikä maitotalous varmaan ole mikään suurin ongelma.

Päinvastoin juuri liian suurelta osin eläinperäiseen ruokaan painottuvat tuotanto ON ongelma. Ekologisesti ja ruuan riittävyyden kannalta.

LainaaLehmä on parempi vaihtoehto heikkolaatuisen heinämaiden käyttäjänä, kuin tehoviljely lannoitteineen ja kasvisuojeluaineineen, joista on kovastikin huonoja kokemuksia. Monia yritetään kieltää niiden haittojen vuoksi, mutta sekin on pitkä tie- lyijybensan kieltämiseenkin meni vuosikymmeniä vaikka se tiedettiin myrkylliseksi.

No nyt pääsitkin juuri siihen, mistä Laika sinua syytti. Mitään ei voida tehdä, koska kaikki nyt vain on näin. Eikä mikään koskaan muutu, koska tämä nyt vain on maailman tapa.

Sulta jäi van selittämättä, miksi me ihmetellään sitä, mitä maidontuotannosta työttömiksi jääneille lehmille tehdään, jos et edes usko maidontuotannon koskaan vähenevän. TUrha sun on "vastustaa" USA:n hirveää tehotuotantoakaan, sillä ei ne tapojaan aio muuttaa.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 18, 2020, 07:14:20

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 17, 2020, 17:11:42
^

En ole mikään tehomaatalouden kannattaja, mutta sitä se nyt vaan kaikkialla maailmassa on, tai siihen pyritään.

Siitä ei mihinkään päästä,- eikä maitotalous varmaan ole mikään suurin ongelma.

Päinvastoin juuri liian suurelta osin eläinperäiseen ruokaan painottuvat tuotanto ON ongelma. Ekologisesti ja ruuan riittävyyden kannalta.

LainaaLehmä on parempi vaihtoehto heikkolaatuisen heinämaiden käyttäjänä, kuin tehoviljely lannoitteineen ja kasvisuojeluaineineen, joista on kovastikin huonoja kokemuksia. Monia yritetään kieltää niiden haittojen vuoksi, mutta sekin on pitkä tie- lyijybensan kieltämiseenkin meni vuosikymmeniä vaikka se tiedettiin myrkylliseksi.

No nyt pääsitkin juuri siihen, mistä Laika sinua syytti. Mitään ei voida tehdä, koska kaikki nyt vain on näin. Eikä mikään koskaan muutu, koska tämä nyt vain on maailman tapa.

Sulta jäi van selittämättä, miksi me ihmetellään sitä, mitä maidontuotannosta työttömiksi jääneille lehmille tehdään, jos et edes usko maidontuotannon koskaan vähenevän. TUrha sun on "vastustaa" USA:n hirveää tehotuotantoakaan, sillä ei ne tapojaan aio muuttaa.

Ihanteellisesti asioita katsottaessa jää haaveilijan asemaan,  eikä tunnusta tosiasioita- Uskovaisetkin toimivat niin (päästään varmaan taivaaseen kunhan oikein uskotaan jumalan ja uskovaisten hyvyyteen)

Kertokaa mieluummin miten asioita voi muuttaa? Pelkästään todenpuhujan syyttäminen siitä, että kertoo totuuden ei ole kovin mielekästä.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2020, 12:19:00

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 18, 2020, 07:14:20

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 17, 2020, 17:11:42
^

En ole mikään tehomaatalouden kannattaja, mutta sitä se nyt vaan kaikkialla maailmassa on, tai siihen pyritään.

Siitä ei mihinkään päästä,- eikä maitotalous varmaan ole mikään suurin ongelma.

Päinvastoin juuri liian suurelta osin eläinperäiseen ruokaan painottuvat tuotanto ON ongelma. Ekologisesti ja ruuan riittävyyden kannalta.

LainaaLehmä on parempi vaihtoehto heikkolaatuisen heinämaiden käyttäjänä, kuin tehoviljely lannoitteineen ja kasvisuojeluaineineen, joista on kovastikin huonoja kokemuksia. Monia yritetään kieltää niiden haittojen vuoksi, mutta sekin on pitkä tie- lyijybensan kieltämiseenkin meni vuosikymmeniä vaikka se tiedettiin myrkylliseksi.

No nyt pääsitkin juuri siihen, mistä Laika sinua syytti. Mitään ei voida tehdä, koska kaikki nyt vain on näin. Eikä mikään koskaan muutu, koska tämä nyt vain on maailman tapa.

Sulta jäi van selittämättä, miksi me ihmetellään sitä, mitä maidontuotannosta työttömiksi jääneille lehmille tehdään, jos et edes usko maidontuotannon koskaan vähenevän. TUrha sun on "vastustaa" USA:n hirveää tehotuotantoakaan, sillä ei ne tapojaan aio muuttaa.

Ihanteellisesti asioita katsottaessa jää haaveilijan asemaan,  eikä tunnusta tosiasioita- Uskovaisetkin toimivat niin (päästään varmaan taivaaseen kunhan oikein uskotaan jumalan ja uskovaisten hyvyyteen)

Kertokaa mieluummin miten asioita voi muuttaa? Pelkästään todenpuhujan syyttäminen siitä, että kertoo totuuden ei ole kovin mielekästä.

No ainakin asiat ovat muuttuneet siinä, että siihen tehotuotantoon on siirrytty. Se on tapahtunut vasta oikeastaan vastikään. Muutos taitaa siis olla mahdollinen asia - jonka muutos tehotuotannon suuntaan todistaa.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 18, 2020, 13:21:30

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2020, 12:19:00

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 18, 2020, 07:14:20

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 17, 2020, 17:11:42
^

En ole mikään tehomaatalouden kannattaja, mutta sitä se nyt vaan kaikkialla maailmassa on, tai siihen pyritään.

Siitä ei mihinkään päästä,- eikä maitotalous varmaan ole mikään suurin ongelma.

Päinvastoin juuri liian suurelta osin eläinperäiseen ruokaan painottuvat tuotanto ON ongelma. Ekologisesti ja ruuan riittävyyden kannalta.

LainaaLehmä on parempi vaihtoehto heikkolaatuisen heinämaiden käyttäjänä, kuin tehoviljely lannoitteineen ja kasvisuojeluaineineen, joista on kovastikin huonoja kokemuksia. Monia yritetään kieltää niiden haittojen vuoksi, mutta sekin on pitkä tie- lyijybensan kieltämiseenkin meni vuosikymmeniä vaikka se tiedettiin myrkylliseksi.

No nyt pääsitkin juuri siihen, mistä Laika sinua syytti. Mitään ei voida tehdä, koska kaikki nyt vain on näin. Eikä mikään koskaan muutu, koska tämä nyt vain on maailman tapa.

Sulta jäi van selittämättä, miksi me ihmetellään sitä, mitä maidontuotannosta työttömiksi jääneille lehmille tehdään, jos et edes usko maidontuotannon koskaan vähenevän. TUrha sun on "vastustaa" USA:n hirveää tehotuotantoakaan, sillä ei ne tapojaan aio muuttaa.

Ihanteellisesti asioita katsottaessa jää haaveilijan asemaan,  eikä tunnusta tosiasioita- Uskovaisetkin toimivat niin (päästään varmaan taivaaseen kunhan oikein uskotaan jumalan ja uskovaisten hyvyyteen)

Kertokaa mieluummin miten asioita voi muuttaa? Pelkästään todenpuhujan syyttäminen siitä, että kertoo totuuden ei ole kovin mielekästä.

No ainakin asiat ovat muuttuneet siinä, että siihen tehotuotantoon on siirrytty. Se on tapahtunut vasta oikeastaan vastikään. Muutos taitaa siis olla mahdollinen asia - jonka muutos tehotuotannon suuntaan todistaa.

Harvemmin mennään taaksepäin, kun jotain on menetetty. Pienempikokoiset tilat ovat lopettaneen ja maalaisväestö muuttanut kaupunkeihin. Eikä sitäpaitsi edes hallitse niitä taitoja joita vaaditaan- varsinkaan jatkuvaa työmäärää ilman koneistusta.

Käytätkö muuten itse mitään maitotuotteita, eli oletko tekopyhä lehmien tarpeettomuuden todistelussasi.?

Ruoka ei myöskään ole pelkkää energiaa, vaan sen pitää sisältää myös kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ( siis aminohapot proteiinit ) joiden avulla ihminenkin on "tehty" -rakentunut.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2020, 16:35:38

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 18, 2020, 13:21:30

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2020, 12:19:00

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 18, 2020, 07:14:20

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 17, 2020, 17:11:42
^

En ole mikään tehomaatalouden kannattaja, mutta sitä se nyt vaan kaikkialla maailmassa on, tai siihen pyritään.

Siitä ei mihinkään päästä,- eikä maitotalous varmaan ole mikään suurin ongelma.

Päinvastoin juuri liian suurelta osin eläinperäiseen ruokaan painottuvat tuotanto ON ongelma. Ekologisesti ja ruuan riittävyyden kannalta.

LainaaLehmä on parempi vaihtoehto heikkolaatuisen heinämaiden käyttäjänä, kuin tehoviljely lannoitteineen ja kasvisuojeluaineineen, joista on kovastikin huonoja kokemuksia. Monia yritetään kieltää niiden haittojen vuoksi, mutta sekin on pitkä tie- lyijybensan kieltämiseenkin meni vuosikymmeniä vaikka se tiedettiin myrkylliseksi.

No nyt pääsitkin juuri siihen, mistä Laika sinua syytti. Mitään ei voida tehdä, koska kaikki nyt vain on näin. Eikä mikään koskaan muutu, koska tämä nyt vain on maailman tapa.

Sulta jäi van selittämättä, miksi me ihmetellään sitä, mitä maidontuotannosta työttömiksi jääneille lehmille tehdään, jos et edes usko maidontuotannon koskaan vähenevän. TUrha sun on "vastustaa" USA:n hirveää tehotuotantoakaan, sillä ei ne tapojaan aio muuttaa.

Ihanteellisesti asioita katsottaessa jää haaveilijan asemaan,  eikä tunnusta tosiasioita- Uskovaisetkin toimivat niin (päästään varmaan taivaaseen kunhan oikein uskotaan jumalan ja uskovaisten hyvyyteen)

Kertokaa mieluummin miten asioita voi muuttaa? Pelkästään todenpuhujan syyttäminen siitä, että kertoo totuuden ei ole kovin mielekästä.

No ainakin asiat ovat muuttuneet siinä, että siihen tehotuotantoon on siirrytty. Se on tapahtunut vasta oikeastaan vastikään. Muutos taitaa siis olla mahdollinen asia - jonka muutos tehotuotannon suuntaan todistaa.

Harvemmin mennään taaksepäin, kun jotain on menetetty. Pienempikokoiset tilat ovat lopettaneen ja maalaisväestö muuttanut kaupunkeihin. Eikä sitäpaitsi edes hallitse niitä taitoja joita vaaditaan- varsinkaan jatkuvaa työmäärää ilman koneistusta.

Millä perusteella muutos tässä olisi "taaksepäin"? Onko sinulla tiedossasi jokin "edessä" oleva määränpää, jonka avulla pystyt määrittämään muutokselle suunnan, joka on sitä kohti "eteenpäin"?

LainaaKäytätkö muuten itse mitään maitotuottei, eli oletko tekopyhä lehmien tarpeettomuuden todistelussasi.?

Taas sä keksit mulle näkemyksiä, joita en koskaan ole väittänyt edustavani. Ei minulla ole mitään velvollisuutta näytellä jotain roolia, jonka sinä kirjoitat omaan kuvitteelliseen näytelmääsi.

LainaaRuoka ei myöskään ole pelkkää energiaa, vaan sen pitää sisältää myös kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ( siis aminohapot proteiinit ) joiden avulla ihminenkin on "tehty" -rakentunut.

? Kenelle sä luennoit?

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2020, 06:47:34

? Kenelle sä luennoit?

Sinulle tietenkin, etkä huomannut?

Tehomaatalous koskee nykyisin kaikkea viljelyä, ei maitotalous ole mikään ainoa tehomaatalouden osa.

Mutta et vastannut käytätkö itse maitoa missään muodossa.

Ylleensä kai pitäisi itsekin elää oppinsa mukaan, jotta olisi uskottava.  Tai sitten pyrkii määräilemään muita eli tyran- öhö kalifiksi- kalifin paikalle.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 19, 2020, 11:52:37

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2020, 06:47:34

? Kenelle sä luennoit?

Sinulle tietenkin, etkä huomannut?

Turhaan luennoit, sillä et kykene kertomaan mitään, mitä en jo tietäisi tasan tarkkaan.

Lainaa
Tehomaatalous koskee nykyisin kaikkea viljelyä, ei maitotalous ole mikään ainoa tehomaatalouden osa.

Kyllä, mutta eläinten eettinen kohtelu ei ole viljanviljelyssä se polttava kysymys. Toki mehiläisten oikeuksista voimme senkin kohdalla herätellä keskustelua, mutta mitään "kauratyttöjä", jotka yön hämärässä päästävä halmeen karkuun, en ihan heti odottele ilmestyvän.

Lainaa
Mutta et vastannut käytätkö itse maitoa missään muodossa.

Ylleensä kai pitäisi itsekin elää oppinsa mukaan, jotta olisi uskottava.  Tai sitten pyrkii määräilemään muita eli tyran- öhö kalifiksi- kalifin paikalle.

Ensin sun pitäis todistaa, että mulla olisi oppi, joka kieltää maitotuotteiden käyttämisen. Kyse edelleen ja vielä kertaalleen toistettuna oli siis sun oudosta ajatuksesta, että jos  maidotuotannosta luovuttaisiin, jäisi meille lehmäongelma. Tai siitä väitteestä, että maailman nälkätilanne ajautuisi katastrofiin. Tai siitä väitteestä, että ihmisen on ravitsemuksellisesti pakko saada maitoa.

Tietenkään tässä ei edes ole syytä tavoitella mitään kategorista "kaikki lehmät pois" -tilannetta. Jo sillä, että ihmiset luopuisivat terveytensä kannalta haitallisesta määrästä eläinperäistä ravintoa ruokavaliossaan olisi suotuisia ekologisia, eettisiä ja terveydellisiä vaikutuksia.

Itse olen nimenomaan tätä vähentämistä harjoittanut ja harjoitan. Siirtymällä kauramaitoon ja vaikkapa suosimalla riistaa silloin, kun lihaa syön. Tiedostan kyllä, ettei maailma sillä pelastu ja panokseni on väistämättä vähäpätöinen. Mutta - kyllä toisaalta juuri ne pienet muutokset, jos niitä vain tekevät riittävän monet, myös tuovat merkityksellisiäkin vaikutuksia hyvään suuntaan. Juuri siksi on minusta haitallista maalailla kuvaa ilman hoitoa jäävistä nälkiintyvistä lehmäraukoista, jos ihmiset lopettavat maidon lorottamisen kahviinsa. Jos kauralle aukeaa uusia markkinoita ja Suomessakin innostutaan nostamaan sen jalostusastetta, saattaa muutamakin kauranviljelijä jopa oikeasti kuivattaa kauransa myyntikuntoon. Sen sijaan, että jättävät kuivattamatta, myymättä ja käyttämättä, mutta nostavat viljelystä saatavan EU-tuen.

Eihän Suomen maataloudessa/karjataloudessa suurempia ongelmia ole. Tuo määrä sopeutuu hyvin väestömme määrään.
Ongelma on siinä, haluavatko helsinkiläiset vihervasurit tänne lisää porukkaa, vai sopeutuisimmeko nykymäärällämme?

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 19, 2020, 11:52:37
Mutta et vastannut käytätkö itse maitoa missään muodossa...

Meidän kantsii käyttää perinteistä maitoa, koska on hyvää ihmisille, lapsillekin.

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2020, 21:51:41

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 19, 2020, 11:52:37
Mutta et vastannut käytätkö itse maitoa missään muodossa...

Meidän kantsii käyttää perinteistä maitoa, koska on hyvää ihmisille, lapsillekin.

Tuskinpa on hyvää maitoallergikoille tai laktoosi-intolerantikoille. Aikuisille maito ei ole erityisen tarpeellinen ravintoaine ja aikuisten on parempi käyttää maitoa vain esim. juuston tms. muodossa. maidon juomista sellaisenaan ei aikuiselle oikeastaan suositella. Suomalaiset juovat maitoa lähinnä siksi, että MTK on sen meillä markkinoinut. maitoa tungettiin aikoinaan joka paikkaan ja sellaisiinkin ruokiin, joihin se ei perinteisesti edes kuulu. Kyse oli maatalouspolitiikasta, ei ravitsemuksellisista syistä.

LainaaYlituotannon ongelmat kasaantuivat seuraavina vuosina. Syntyivät kuuluisat voivuoret, puhuttiin myös lihavuorista ja maitojärvistä. Voin vienti vaikeutui merkittävästi jo alkuvuonna 1962, jolloin vienti suurimpaan ostajamaahan Englantiin putosi yli 50 prosenttia. Englanti supisti kiintiöitään edelleen seuraavina kuukausina.

Voiongelmaa kevensi kuitenkin suuri margariinisota. Voin kotimainen kulutus kasvoi lähes viidenneksellä alkuvuonna 1962.

https://www.ts.fi/puheenvuorot/345852/Suomi+havahtui+ylituotantoon

Maitoallergikot ovat minimaalinen vähemmistö. Laktoosi-intoleraatikotkin oikeasti ovat Suomessa vähemmistö. Joten maitotuotteita kyetään käyttämään erittäin hyvin Suomessa, ravintoloissahan ja ruokateollisuudessa liki aina maitotuotteet ovat laktoosittomia, joten maito on samantasoinen ongelma kuin transseksuaalisuus, koskee jotain 0,01% ihmisistä!

Maito on perinteinen ruoka-aine ja myös esim. juustojen raaka-aineena hyvin keskeinen, siksi tarpeellinen ruoka-aine.
Ei kaikkien tarvitse maitoa nauttia, sallikaa vain, että useimmat nauttivat. 8)

Lehmän/vuohen/lampaan- maito on terveellistä.

^Perinteisiä nautinta-aineita on myös viina ja tupakka. Maitorasva on vienyt tuhansia suomalaisia ennenaikaisesti maan poveen. Enemmän kuin talvisota.
Sana "perinteinen" ei todista mitään puolesta.

Emme salli jos terveys ja ympäristö kärsii ja tuhoutuu.

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 21, 2020, 21:30:40
Maitoallergikot ovat minimaalinen vähemmistö. Laktoosi-intoleraatikotkin oikeasti ovat Suomessa vähemmistö. Joten maitotuotteita kyetään käyttämään erittäin hyvin Suomessa, ravintoloissahan ja ruokateollisuudessa liki aina maitotuotteet ovat laktoosittomia, joten maito on samantasoinen ongelma kuin transseksuaalisuus, koskee jotain 0,01% ihmisistä!

Maito on perinteinen ruoka-aine ja myös esim. juustojen raaka-aineena hyvin keskeinen, siksi tarpeellinen ruoka-aine.
Ei kaikkien tarvitse maitoa nauttia, sallikaa vain, että useimmat nauttivat. 8)

Lehmän/vuohen/lampaan- maito on terveellistä.

Kukaanhan ei ole ollut kieltämässä maidon käyttämistä tässä keskustelussa. Taistelet siis vain omaa olkiukkoasi vastaan. Keskustelua on käyty siitä, onko maito tarpeellinen tai välttämätön osa ruokavaliota. No sitähän se ei ole. Eikä varsinkaan maito juotuna. Siinä se on todella helppoa korvata muilla vaihtoehdoilla. On myös jo aika viimeistään lopettaa se MTK:n ja Valion lanseeraama toimintatapa, jossa kaikkeen tungetaan maitoa, vaikka se ei edes perinteiseen reseptiin kuulu. Tämä oli ratkaisu vuosikymmenien takaiseen maidon ylituotanto-ongelmaan. Maidon tuottamista tarvetta ja kysyntää enemmän ei ole mitään järkeä. Maidon kulutusta on helppoa vähentää. Säästä se oma "maitokiintiönsä" (en viittaa mihinkään yleisesti annettuun määräykseen, vaan vain terveydellisin ja ekologisin perustein tehtyyn omaan valintaan) vaikkapa juustoihin tms. joissa korvaavat vaihtoehdot toimivat huonosti. Ruokajuomaksi tai kahviin kaadettavaksi löytyy toimivia ja maultaankin hyviä vaihtoehtoja.

Älä viitsi vouhkata asioista, joita kukaan ei edes ole ehdottanut, saati vaatinut. Tosiasia nyt kuitenkin on, että hyvin suuri osa maailman ihmisistä elää ilman maidon juomista koko aikuisikänsä. Suomessa maitoa käytetään sen sijaan usein epäterveellisiä määriä. Suomi on maidonkulutuksessa maailman kärkimaita. Me emme pelkästään kuluta suomalaisten lehmien tuotantoa, vaan Suomi on huomattu hyväksi kohdemaaksi, jonne suuntautuu maitotuotteiden tuontia. Me siis maksamme suomalaisen tuottajan lisäksi maidosta muiden maiden maataloudelle. On aika paksua yrittää väittää, että me muka emme pystyisi vähentämään maidon kulutustamme terveyden kärsimättä, kun jotakuinkin kaikki muut maailman ihmiset (muutama miljardi heitä) elää tyytyväisinä huomattavasti vähäisemmällä maitomäärällä.

Jos siis leikitään toopemaista prosenttileikkiä, niin kyllä tämä suomalainen maidonkulutus on todellista vähemmistöä ihmisten joukossa. Meikäläinen keskimääräinen maidon kulutus on erinomaisen pieni vähemmistö maailman ihmisistä. Myös Euroopan tasolla kuulumme tällä ruokavaliolla pieneen vähemmistöön. Globaali keskiarvo on 110 kiloa maitoa vuodessa / henkilö. Suomen lukema on 441 litraa. Vähentämisen varaa on todella paljon, eikä siltikään vielä olla edes lähellä sitä, etteikö saisi silloin tällöin herkutella hyvillä juustoilla. Eurooppa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. Näillä alueilla maidon kulutus ylittää alueen oman maidontuotannon. Sieltä siis siirretään karjatalouden ekologisia haittoja alueille, joilla ei  maitoa omaan tarpeeseen siis kaivattaisi tuotettua määrää. Karikon uikutus Afrikan lasten nälästä, jos oman perheen lehmä kielletään on syytä asettaa tätä tietoa vasten.

^

Nahkatuotteiden maailmanmarkkinat ovat vuosittain yli 80 miljardia-- usata viedään naudan nahkoja kiinaankin pitkälit toista miljoonaa vuosittain kiinan nahkateollisuuteen.

Brasilia on toinen suuri naudanlihan tuottaja. Taloutta on kaikenlaista. Brassien soijantuotanto on nykyään suurinta maailmassa ja siitäkin suurin osa viedään kiinan markkinoille.

Maito ei taida olla kovin iso ongelma edelleenkään ja tunnetusti paimentolaisille se on elämisen edellytys ollut vuosituhansia ja on edelleen monien afrikkalaisperheiden proteiinin tarpeen olennainen (Usein ainoa)osa.

Pelkästään rikkaiden maiden maidonkäytöstä ei varmaan kannata tehdä safiirin tapaisia oletuksia,- että lehmät pitäisi hävittää sukupuuttoon, estämällä niiden lisääntyminen.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 22, 2020, 12:08:46
^

Nahkatuotteiden maailmanmarkkinat ovat vuosittain yli 80 miljardia-- usata viedään naudan nahkoja kiinaankin pitkälit toista miljoonaa vuosittain kiinan nahkateollisuuteen.

Brasilia on toinen suuri naudanlihan tuottaja. Taloutta on kaikenlaista. Brassien soijantuotanto on nykyään suurinta maailmassa ja siitäkin suurin osa viedään kiinan markkinoille.

Maito ei taida olla kovin iso ongelma edelleenkään ja tunnetusti paimentolaisille se on elämisen edellytys ollut vuosituhansia ja on edelleen monien afrikkalaisperheiden proteiinin tarpeen olennainen (Usein ainoa)osa.

Pelkästään rikkaiden maiden maidonkäytöstä ei varmaan kannata tehdä safiirin tapaisia oletuksia,- että lehmät pitäisi hävittää sukupuuttoon, estämällä niiden lisääntyminen.

Olkiukko, jota en ole koskaan esittänyt. Ei se toistamalla yhtään muutu enempää kirjoittamaani vastaavaksi.

By the way: Afrikassa käytetään maitotuotteita hyvin vähän verrattuna länsimaihin ja varsinkin Suomeen.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 22, 2020, 15:59:08

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 22, 2020, 12:08:46
^

Nahkatuotteiden maailmanmarkkinat ovat vuosittain yli 80 miljardia-- usata viedään naudan nahkoja kiinaankin pitkälit toista miljoonaa vuosittain kiinan nahkateollisuuteen.

Brasilia on toinen suuri naudanlihan tuottaja. Taloutta on kaikenlaista. Brassien soijantuotanto on nykyään suurinta maailmassa ja siitäkin suurin osa viedään kiinan markkinoille.

Maito ei taida olla kovin iso ongelma edelleenkään ja tunnetusti paimentolaisille se on elämisen edellytys ollut vuosituhansia ja on edelleen monien afrikkalaisperheiden proteiinin tarpeen olennainen (Usein ainoa)osa.

Pelkästään rikkaiden maiden maidonkäytöstä ei varmaan kannata tehdä safiirin tapaisia oletuksia,- että lehmät pitäisi hävittää sukupuuttoon, estämällä niiden lisääntyminen.

Olkiukko, jota en ole koskaan esittänyt. Ei se toistamalla yhtään muutu enempää kirjoittamaani vastaavaksi.

By the way: Afrikassa käytetään maitotuotteita hyvin vähän verrattuna länsimaihin ja varsinkin Suomeen.

Kyllä sinä esitit, että "Ihmisethän niistä lehmien lisääntymisestä huolehtivat" Mielestäsi ne voidaan estää lopettamalla lehmärouvien hedelmöittäminen- luepa omia viestejäsi, vai oletko kirjoittanut ne "tiedostamattomasti.

No mitäpä tuosta, kukin taaplaa tyylillään, mutta tuskinpa tehomaatalous toivomalla miksikään muttuu.

Eikä yhteiskunnassa varmaan kovin nopeita muutoksia tapahdu.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 23, 2020, 10:39:32

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 22, 2020, 15:59:08

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 22, 2020, 12:08:46
^

Nahkatuotteiden maailmanmarkkinat ovat vuosittain yli 80 miljardia-- usata viedään naudan nahkoja kiinaankin pitkälit toista miljoonaa vuosittain kiinan nahkateollisuuteen.

Brasilia on toinen suuri naudanlihan tuottaja. Taloutta on kaikenlaista. Brassien soijantuotanto on nykyään suurinta maailmassa ja siitäkin suurin osa viedään kiinan markkinoille.

Maito ei taida olla kovin iso ongelma edelleenkään ja tunnetusti paimentolaisille se on elämisen edellytys ollut vuosituhansia ja on edelleen monien afrikkalaisperheiden proteiinin tarpeen olennainen (Usein ainoa)osa.

Pelkästään rikkaiden maiden maidonkäytöstä ei varmaan kannata tehdä safiirin tapaisia oletuksia,- että lehmät pitäisi hävittää sukupuuttoon, estämällä niiden lisääntyminen.

Olkiukko, jota en ole koskaan esittänyt. Ei se toistamalla yhtään muutu enempää kirjoittamaani vastaavaksi.

By the way: Afrikassa käytetään maitotuotteita hyvin vähän verrattuna länsimaihin ja varsinkin Suomeen.

Kyllä sinä esitit, että "Ihmisethän niistä lehmien lisääntymisestä huolehtivat" Mielestäsi ne voidaan estää lopettamalla lehmärouvien hedelmöittäminen- luepa omia viestejäsi, vai oletko kirjoittanut ne "tiedostamattomasti.

No mitäpä tuosta, kukin taaplaa tyylillään, mutta tuskinpa tehomaatalous toivomalla miksikään muttuu.

Eikä yhteiskunnassa varmaan kovin nopeita muutoksia tapahdu.

Niin. Katsos nyt, kun maitotilan navetassa siis asustaa lehmiä. Lehmät naaraspuolisina eivät spontaanisti lisäänny keskenään. Maitotilan lehmät saavat vasikoita vain siksi, että keinosiementäjä hoitaa homman. Jos maitotilallisen maito ei mene kaupaksi, ei keinosiementäjä siemennä lehmiä, koska maitotilallinen toteaa lehmien pitämisen entisissä määrissä kannattamattomaksi. Siten lehmät eivät vasikoi, eikä siis synny uusia nautoja. Mitään valtaisaa hoitamatta jäävien lehmien laumaa ei siis pääse hallitsemattomasti muodostumaan - mikä oli huolenaiheesi tässä maitotuotteiden vähentämisehdotuksessa.

Kyse oli siis vastauksesta sinun esittämääsi huoleen siitä, että lehmät jäävät ilman hoitoa, jos maito ei mene kaupaksi. Kysymykseni siis oli sinulle: Mitkä lehmät? Lypsylehmän keskimääräinen ikä tuotannossa on 5 vuotta. Sen jälkeen ne tuottavat liian heikosti, joten ne teurastetaan. Sanoisin, että maitotilallisella on varsin sujuva mahdollisuus sopeuttaa lehmien määrä muuttuvaan markkinatilanteeseen. Ihan vain nautojen säilyminen lajina tarvitsee huomattavasti pienemmän määrän elikoita kuin mikä on nautojen määrä tällä hetkellä maailmassa. Huomattavasti on varaa vähentää maitotuotteiden kulutusta ilman vaaraa, että lehmä kuolee sukupuuuttoon siksi, ettei kukaan enää halua niitä hoitaa.

Olkiukkosi on edelleen pelkkä olkiukko. Syö vaikka porkkanalaatikkoa sen pieksemisen sijaan.

Olette unohtaneet sonnit. Ilman niitä ei ole keinosiemennystä. Myös karjassa joka kymmenes voisi olla sonni. Yltiöfeministeiltä nämä asiat tuppaavat unohtua.

Lainaus käyttäjältä: Saares - marraskuu 23, 2020, 13:33:00
Olette unohtaneet sonnit. Ilman niitä ei ole keinosiemennystä. Myös karjassa joka kymmenes voisi olla sonni. Yltiöfeministeiltä nämä asiat tuppaavat unohtua.

Ei, en ole unohtanut sonneja. Kyse on vain siitä, että siellä maitotilan navetassa ei sonneja ole. Siksi lehmien vasikoiminen ON keinosiemennyksen varassa - jolloin lisääntymisen määrä on siis jo nyt jatkuvasti tysin ihmisen hallinnassa. Tätä olen yrittänyt selittää Karikolle, joka maalaili kauhukuvaa holtittomasti lisääntyvistä naudoista, joista kukaan ei huolehdi, kun niitä ei enää tarvita maitoa lypsämään. On todella vaikeaa ymmärtää, mistä hän sai päähänsä huolen tällaisista "pyytämättä ja yllätyksenä" syntyvistä lehmälaumoista kärsimässä vilua ja nälkää, kun luulis kaikkien ymmärtävän, että lehmien vasikoiminen ei todellakaan tapahdu ihan vain sonnien astumisen halun ja lehmien "anteliaisuuden" perusteella.

Sonnivasikoiden elämä on kyllä tyypillisesti vielä lypsylehmääkin lyhyempi eli vain 1,5 vuotta. Keinosiemennyksen ainekset tulevat kaukaa maailmalta. Suomessa ei itse asiassa enää ole ollenkaan siemennykseen käytettäviä sonneja. Tarvittava määrä näitä sonneja onkin aika vähäinen. Eikä mikä tahansa sonni hommaan kelpaa. Myös sellaista sonninspermaa on keinosiemennykseen tarjolla, jossa vasikan sukupuoli on jo ennalta määrätty.

https://yle.fi/uutiset/3-11092664

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2020, 16:35:38
Ruoka ei myöskään ole pelkkää energiaa, vaan sen pitää sisältää myös kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ( siis aminohapot proteiinit ) joiden avulla ihminenkin on "tehty" -rakentunut.

Siksi esim. maito- ja karjatalous on terveellistä. Tuottaa kasvis- ja viljatuotteiden kera kaiken tarvitsemamme.

Safiiri, suomalaiset yleensä sietävät maitoa ja laktoosiakin, joten miksi tulisi seurata toisten maiden esimerkkiä? Maito sopii meille!

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 21, 2020, 21:34:33
^Perinteisiä nautinta-aineita on myös viina ja tupakka. Maitorasva on vienyt tuhansia suomalaisia ennenaikaisesti maan poveen. Enemmän kuin talvisota.
Sana "perinteinen" ei todista mitään puolesta...

Paaskat, maitoteollisuus, karjatalous on nimenomaan elättänyt ja kasvattanut suomalaisia.
Ymmärrämme toki sen, että voin ja rasvan liikasaanti on ongelma, mutta niin on likipitäen minkä tahansa ruoka-aineen liikasaanti ja yksipuolisuus.
Normimäärissä voikin on terveellistä. Se on luonnontuote.

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2020, 00:32:01

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2020, 16:35:38
Ruoka ei myöskään ole pelkkää energiaa, vaan sen pitää sisältää myös kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ( siis aminohapot proteiinit ) joiden avulla ihminenkin on "tehty" -rakentunut.

Siksi esim. maito- ja karjatalous on terveellistä. Tuottaa kasvis- ja viljatuotteiden kera kaiken tarvitsemamme.

Safiiri, suomalaiset yleensä sietävät maitoa ja laktoosiakin, joten miksi tulisi seurata toisten maiden esimerkkiä? Maito sopii meille!

Ikävä kyllä terveytemme vain kestää nykyisen määrän huonosti. Mutta tokihan sinulle on tärkeää, että saat ihan omakätisesti tuhota huonolla ruokavaliolla terveytesi kenenkään asiaan puuttumatta.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 23, 2020, 11:57:21

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 23, 2020, 10:39:32

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 22, 2020, 15:59:08

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 22, 2020, 12:08:46
^

Nahkatuotteiden maailmanmarkkinat ovat vuosittain yli 80 miljardia-- usata viedään naudan nahkoja kiinaankin pitkälit toista miljoonaa vuosittain kiinan nahkateollisuuteen.

Brasilia on toinen suuri naudanlihan tuottaja. Taloutta on kaikenlaista. Brassien soijantuotanto on nykyään suurinta maailmassa ja siitäkin suurin osa viedään kiinan markkinoille.

Maito ei taida olla kovin iso ongelma edelleenkään ja tunnetusti paimentolaisille se on elämisen edellytys ollut vuosituhansia ja on edelleen monien afrikkalaisperheiden proteiinin tarpeen olennainen (Usein ainoa)osa.

Pelkästään rikkaiden maiden maidonkäytöstä ei varmaan kannata tehdä safiirin tapaisia oletuksia,- että lehmät pitäisi hävittää sukupuuttoon, estämällä niiden lisääntyminen.

Olkiukko, jota en ole koskaan esittänyt. Ei se toistamalla yhtään muutu enempää kirjoittamaani vastaavaksi.

By the way: Afrikassa käytetään maitotuotteita hyvin vähän verrattuna länsimaihin ja varsinkin Suomeen.

Kyllä sinä esitit, että "Ihmisethän niistä lehmien lisääntymisestä huolehtivat" Mielestäsi ne voidaan estää lopettamalla lehmärouvien hedelmöittäminen- luepa omia viestejäsi, vai oletko kirjoittanut ne "tiedostamattomasti.

No mitäpä tuosta, kukin taaplaa tyylillään, mutta tuskinpa tehomaatalous toivomalla miksikään muttuu.

Eikä yhteiskunnassa varmaan kovin nopeita muutoksia tapahdu.

Niin. Katsos nyt, kun maitotilan navetassa siis asustaa lehmiä. Lehmät naaraspuolisina eivät spontaanisti lisäänny keskenään. Maitotilan lehmät saavat vasikoita vain siksi, että keinosiementäjä hoitaa homman. Jos maitotilallisen maito ei mene kaupaksi, ei keinosiementäjä siemennä lehmiä, koska maitotilallinen toteaa lehmien pitämisen entisissä määrissä kannattamattomaksi. Siten lehmät eivät vasikoi, eikä siis synny uusia nautoja. Mitään valtaisaa hoitamatta jäävien lehmien laumaa ei siis pääse hallitsemattomasti muodostumaan - mikä oli huolenaiheesi tässä maitotuotteiden vähentämisehdotuksessa.

Kyse oli siis vastauksesta sinun esittämääsi huoleen siitä, että lehmät jäävät ilman hoitoa, jos maito ei mene kaupaksi. Kysymykseni siis oli sinulle: Mitkä lehmät? Lypsylehmän keskimääräinen ikä tuotannossa on 5 vuotta. Sen jälkeen ne tuottavat liian heikosti, joten ne teurastetaan. Sanoisin, että maitotilallisella on varsin sujuva mahdollisuus sopeuttaa lehmien määrä muuttuvaan markkinatilanteeseen. Ihan vain nautojen säilyminen lajina tarvitsee huomattavasti pienemmän määrän elikoita kuin mikä on nautojen määrä tällä hetkellä maailmassa. Huomattavasti on varaa vähentää maitotuotteiden kulutusta ilman vaaraa, että lehmä kuolee sukupuuuttoon siksi, ettei kukaan enää halua niitä hoitaa.

Olkiukkosi on edelleen pelkkä olkiukko. Syö vaikka porkkanalaatikkoa sen pieksemisen sijaan.

Oletko ryhtynyt ruotsalaisen kauramaidon agentiksi kun se on julistanut maito-sodan. (ongly?)

Käyttää kyllä "maito" sanaa törkeästi hyväkseen. Sinäkin olet profeetta väärällä maalla, kun itsekin kerrot käyttäväsi maitotuotteita.

Et siis itsekään usko omaan sanomaasi. Vai vihaatko vain jostain kumman syystä lehmiä, eläinparkahan on vain ihmisen mukana kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja on uskollinen "palvelija oman elämänsä mukaisesti.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 24, 2020, 10:37:50

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 23, 2020, 11:57:21

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 23, 2020, 10:39:32

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 22, 2020, 15:59:08

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 22, 2020, 12:08:46
^

Nahkatuotteiden maailmanmarkkinat ovat vuosittain yli 80 miljardia-- usata viedään naudan nahkoja kiinaankin pitkälit toista miljoonaa vuosittain kiinan nahkateollisuuteen.

Brasilia on toinen suuri naudanlihan tuottaja. Taloutta on kaikenlaista. Brassien soijantuotanto on nykyään suurinta maailmassa ja siitäkin suurin osa viedään kiinan markkinoille.

Maito ei taida olla kovin iso ongelma edelleenkään ja tunnetusti paimentolaisille se on elämisen edellytys ollut vuosituhansia ja on edelleen monien afrikkalaisperheiden proteiinin tarpeen olennainen (Usein ainoa)osa.

Pelkästään rikkaiden maiden maidonkäytöstä ei varmaan kannata tehdä safiirin tapaisia oletuksia,- että lehmät pitäisi hävittää sukupuuttoon, estämällä niiden lisääntyminen.

Olkiukko, jota en ole koskaan esittänyt. Ei se toistamalla yhtään muutu enempää kirjoittamaani vastaavaksi.

By the way: Afrikassa käytetään maitotuotteita hyvin vähän verrattuna länsimaihin ja varsinkin Suomeen.

Kyllä sinä esitit, että "Ihmisethän niistä lehmien lisääntymisestä huolehtivat" Mielestäsi ne voidaan estää lopettamalla lehmärouvien hedelmöittäminen- luepa omia viestejäsi, vai oletko kirjoittanut ne "tiedostamattomasti.

No mitäpä tuosta, kukin taaplaa tyylillään, mutta tuskinpa tehomaatalous toivomalla miksikään muttuu.

Eikä yhteiskunnassa varmaan kovin nopeita muutoksia tapahdu.

Niin. Katsos nyt, kun maitotilan navetassa siis asustaa lehmiä. Lehmät naaraspuolisina eivät spontaanisti lisäänny keskenään. Maitotilan lehmät saavat vasikoita vain siksi, että keinosiementäjä hoitaa homman. Jos maitotilallisen maito ei mene kaupaksi, ei keinosiementäjä siemennä lehmiä, koska maitotilallinen toteaa lehmien pitämisen entisissä määrissä kannattamattomaksi. Siten lehmät eivät vasikoi, eikä siis synny uusia nautoja. Mitään valtaisaa hoitamatta jäävien lehmien laumaa ei siis pääse hallitsemattomasti muodostumaan - mikä oli huolenaiheesi tässä maitotuotteiden vähentämisehdotuksessa.

Kyse oli siis vastauksesta sinun esittämääsi huoleen siitä, että lehmät jäävät ilman hoitoa, jos maito ei mene kaupaksi. Kysymykseni siis oli sinulle: Mitkä lehmät? Lypsylehmän keskimääräinen ikä tuotannossa on 5 vuotta. Sen jälkeen ne tuottavat liian heikosti, joten ne teurastetaan. Sanoisin, että maitotilallisella on varsin sujuva mahdollisuus sopeuttaa lehmien määrä muuttuvaan markkinatilanteeseen. Ihan vain nautojen säilyminen lajina tarvitsee huomattavasti pienemmän määrän elikoita kuin mikä on nautojen määrä tällä hetkellä maailmassa. Huomattavasti on varaa vähentää maitotuotteiden kulutusta ilman vaaraa, että lehmä kuolee sukupuuuttoon siksi, ettei kukaan enää halua niitä hoitaa.

Olkiukkosi on edelleen pelkkä olkiukko. Syö vaikka porkkanalaatikkoa sen pieksemisen sijaan.

Oletko ryhtynyt ruotsalaisen kauramaidon agentiksi kun se on julistanut maito-sodan. (ongly?)

Käyttää kyllä "maito" sanaa törkeästi hyväkseen. Sinäkin olet profeetta väärällä maalla, kun itsekin kerrot käyttäväsi maitotuotteita.

Et siis itsekään usko omaan sanomaasi. Vai vihaatko vain jostain kumman syystä lehmiä, eläinparkahan on vain ihmisen mukana kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja on uskollinen "palvelija oman elämänsä mukaisesti.

Edelleen: Olkiukon pieksentäsi on pelkästään typerää.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 24, 2020, 11:21:55

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 24, 2020, 10:37:50

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 23, 2020, 11:57:21

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 23, 2020, 10:39:32

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 22, 2020, 15:59:08

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 22, 2020, 12:08:46
^

Nahkatuotteiden maailmanmarkkinat ovat vuosittain yli 80 miljardia-- usata viedään naudan nahkoja kiinaankin pitkälit toista miljoonaa vuosittain kiinan nahkateollisuuteen.

Brasilia on toinen suuri naudanlihan tuottaja. Taloutta on kaikenlaista. Brassien soijantuotanto on nykyään suurinta maailmassa ja siitäkin suurin osa viedään kiinan markkinoille.

Maito ei taida olla kovin iso ongelma edelleenkään ja tunnetusti paimentolaisille se on elämisen edellytys ollut vuosituhansia ja on edelleen monien afrikkalaisperheiden proteiinin tarpeen olennainen (Usein ainoa)osa.

Pelkästään rikkaiden maiden maidonkäytöstä ei varmaan kannata tehdä safiirin tapaisia oletuksia,- että lehmät pitäisi hävittää sukupuuttoon, estämällä niiden lisääntyminen.

Olkiukko, jota en ole koskaan esittänyt. Ei se toistamalla yhtään muutu enempää kirjoittamaani vastaavaksi.

By the way: Afrikassa käytetään maitotuotteita hyvin vähän verrattuna länsimaihin ja varsinkin Suomeen.

Kyllä sinä esitit, että "Ihmisethän niistä lehmien lisääntymisestä huolehtivat" Mielestäsi ne voidaan estää lopettamalla lehmärouvien hedelmöittäminen- luepa omia viestejäsi, vai oletko kirjoittanut ne "tiedostamattomasti.

No mitäpä tuosta, kukin taaplaa tyylillään, mutta tuskinpa tehomaatalous toivomalla miksikään muttuu.

Eikä yhteiskunnassa varmaan kovin nopeita muutoksia tapahdu.

Niin. Katsos nyt, kun maitotilan navetassa siis asustaa lehmiä. Lehmät naaraspuolisina eivät spontaanisti lisäänny keskenään. Maitotilan lehmät saavat vasikoita vain siksi, että keinosiementäjä hoitaa homman. Jos maitotilallisen maito ei mene kaupaksi, ei keinosiementäjä siemennä lehmiä, koska maitotilallinen toteaa lehmien pitämisen entisissä määrissä kannattamattomaksi. Siten lehmät eivät vasikoi, eikä siis synny uusia nautoja. Mitään valtaisaa hoitamatta jäävien lehmien laumaa ei siis pääse hallitsemattomasti muodostumaan - mikä oli huolenaiheesi tässä maitotuotteiden vähentämisehdotuksessa.

Kyse oli siis vastauksesta sinun esittämääsi huoleen siitä, että lehmät jäävät ilman hoitoa, jos maito ei mene kaupaksi. Kysymykseni siis oli sinulle: Mitkä lehmät? Lypsylehmän keskimääräinen ikä tuotannossa on 5 vuotta. Sen jälkeen ne tuottavat liian heikosti, joten ne teurastetaan. Sanoisin, että maitotilallisella on varsin sujuva mahdollisuus sopeuttaa lehmien määrä muuttuvaan markkinatilanteeseen. Ihan vain nautojen säilyminen lajina tarvitsee huomattavasti pienemmän määrän elikoita kuin mikä on nautojen määrä tällä hetkellä maailmassa. Huomattavasti on varaa vähentää maitotuotteiden kulutusta ilman vaaraa, että lehmä kuolee sukupuuuttoon siksi, ettei kukaan enää halua niitä hoitaa.

Olkiukkosi on edelleen pelkkä olkiukko. Syö vaikka porkkanalaatikkoa sen pieksemisen sijaan.

Oletko ryhtynyt ruotsalaisen kauramaidon agentiksi kun se on julistanut maito-sodan. (ongly?)

Käyttää kyllä "maito" sanaa törkeästi hyväkseen. Sinäkin olet profeetta väärällä maalla, kun itsekin kerrot käyttäväsi maitotuotteita.

Et siis itsekään usko omaan sanomaasi. Vai vihaatko vain jostain kumman syystä lehmiä, eläinparkahan on vain ihmisen mukana kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja on uskollinen "palvelija oman elämänsä mukaisesti.

Edelleen: Olkiukon pieksentäsi on pelkästään typerää.

Joo varmaan niin: Sen vuoksi osallistutkin siihen innolla, et vain myönnä että itse sen aloitit.?
Ukkoilun olkien kanssa,,

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 24, 2020, 11:27:03

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 24, 2020, 11:21:55

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 24, 2020, 10:37:50

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 23, 2020, 11:57:21

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 23, 2020, 10:39:32

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 22, 2020, 15:59:08

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 22, 2020, 12:08:46
^

Nahkatuotteiden maailmanmarkkinat ovat vuosittain yli 80 miljardia-- usata viedään naudan nahkoja kiinaankin pitkälit toista miljoonaa vuosittain kiinan nahkateollisuuteen.

Brasilia on toinen suuri naudanlihan tuottaja. Taloutta on kaikenlaista. Brassien soijantuotanto on nykyään suurinta maailmassa ja siitäkin suurin osa viedään kiinan markkinoille.

Maito ei taida olla kovin iso ongelma edelleenkään ja tunnetusti paimentolaisille se on elämisen edellytys ollut vuosituhansia ja on edelleen monien afrikkalaisperheiden proteiinin tarpeen olennainen (Usein ainoa)osa.

Pelkästään rikkaiden maiden maidonkäytöstä ei varmaan kannata tehdä safiirin tapaisia oletuksia,- että lehmät pitäisi hävittää sukupuuttoon, estämällä niiden lisääntyminen.

Olkiukko, jota en ole koskaan esittänyt. Ei se toistamalla yhtään muutu enempää kirjoittamaani vastaavaksi.

By the way: Afrikassa käytetään maitotuotteita hyvin vähän verrattuna länsimaihin ja varsinkin Suomeen.

Kyllä sinä esitit, että "Ihmisethän niistä lehmien lisääntymisestä huolehtivat" Mielestäsi ne voidaan estää lopettamalla lehmärouvien hedelmöittäminen- luepa omia viestejäsi, vai oletko kirjoittanut ne "tiedostamattomasti.

No mitäpä tuosta, kukin taaplaa tyylillään, mutta tuskinpa tehomaatalous toivomalla miksikään muttuu.

Eikä yhteiskunnassa varmaan kovin nopeita muutoksia tapahdu.

Niin. Katsos nyt, kun maitotilan navetassa siis asustaa lehmiä. Lehmät naaraspuolisina eivät spontaanisti lisäänny keskenään. Maitotilan lehmät saavat vasikoita vain siksi, että keinosiementäjä hoitaa homman. Jos maitotilallisen maito ei mene kaupaksi, ei keinosiementäjä siemennä lehmiä, koska maitotilallinen toteaa lehmien pitämisen entisissä määrissä kannattamattomaksi. Siten lehmät eivät vasikoi, eikä siis synny uusia nautoja. Mitään valtaisaa hoitamatta jäävien lehmien laumaa ei siis pääse hallitsemattomasti muodostumaan - mikä oli huolenaiheesi tässä maitotuotteiden vähentämisehdotuksessa.

Kyse oli siis vastauksesta sinun esittämääsi huoleen siitä, että lehmät jäävät ilman hoitoa, jos maito ei mene kaupaksi. Kysymykseni siis oli sinulle: Mitkä lehmät? Lypsylehmän keskimääräinen ikä tuotannossa on 5 vuotta. Sen jälkeen ne tuottavat liian heikosti, joten ne teurastetaan. Sanoisin, että maitotilallisella on varsin sujuva mahdollisuus sopeuttaa lehmien määrä muuttuvaan markkinatilanteeseen. Ihan vain nautojen säilyminen lajina tarvitsee huomattavasti pienemmän määrän elikoita kuin mikä on nautojen määrä tällä hetkellä maailmassa. Huomattavasti on varaa vähentää maitotuotteiden kulutusta ilman vaaraa, että lehmä kuolee sukupuuuttoon siksi, ettei kukaan enää halua niitä hoitaa.

Olkiukkosi on edelleen pelkkä olkiukko. Syö vaikka porkkanalaatikkoa sen pieksemisen sijaan.

Oletko ryhtynyt ruotsalaisen kauramaidon agentiksi kun se on julistanut maito-sodan. (ongly?)

Käyttää kyllä "maito" sanaa törkeästi hyväkseen. Sinäkin olet profeetta väärällä maalla, kun itsekin kerrot käyttäväsi maitotuotteita.

Et siis itsekään usko omaan sanomaasi. Vai vihaatko vain jostain kumman syystä lehmiä, eläinparkahan on vain ihmisen mukana kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja on uskollinen "palvelija oman elämänsä mukaisesti.

Edelleen: Olkiukon pieksentäsi on pelkästään typerää.

Joo varmaan niin: Sen vuoksi osallistutkin siihen innolla, et vain myönnä että itse sen aloitit.?
Ukkoilun olkien kanssa,,

LainaaItsenäistä omaa elämää elääkseen niiden kaiketi pitäisi niin tehdä.

Vai aiotko alkaa pitämään navettaa ja ruokkia lehmiä, jotta ne saisivat elää "omaa elämäänsä".-?

Tämä ylläoleva siis oli kysymyksesi minulle. Tähän siis olen nyt jo jokseenkin moneen kertaan vastannut, että ei ole tarpeen pitää navettaa ja ruokkia lehmiä, joita ei maidontuotannon vähennyttyä tarvita lypsykarjaksi. Ihan samalla logiikalla, jolla ihmettelet tässä, mitä niille lehmille tehdään, jos maidosta ei enää saada tuottoa, olen minä ihmetellyt, kuka niitä lehmiä keinosiementää ja pistää vasikoimaan, jos lypsykarjan tarve pienenee. Olet koko keskustelun siis aloittanut puhtaalla olkiukolla, jonka pieksemisen lienee sinulle jonkin sortin nautintoa tuottavaa, kun sitä niin ahkerasti jaksat jatkaa.

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 21, 2020, 21:34:33
^Perinteisiä nautinta-aineita on myös viina ja tupakka. Maitorasva on vienyt tuhansia suomalaisia ennenaikaisesti maan poveen. Enemmän kuin talvisota.
Sana "perinteinen" ei todista mitään puolesta.

Emme salli jos terveys ja ympäristö kärsii ja tuhoutuu.

Isäni muisteli, miten tehtaalla työmiehet joivat ennen elohopeaa. Puhuivat keskenään, kuinka se tekee hyvää elimistölle.

Hän kai kemistinä ajatteli itse toisin, ja jätti väliin.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 24, 2020, 11:42:28

Tämä ylläoleva siis oli kysymyksesi minulle. Tähän siis olen nyt jo jokseenkin moneen kertaan vastannut, että ei ole tarpeen pitää navettaa ja ruokkia lehmiä, joita ei maidontuotannon vähennyttyä tarvita lypsykarjaksi. Ihan samalla logiikalla, jolla ihmettelet tässä, mitä niille lehmille tehdään, jos maidosta ei enää saada tuottoa, olen minä ihmetellyt, kuka niitä lehmiä keinosiementää ja pistää vasikoimaan, jos lypsykarjan tarve pienenee. Olet koko keskustelun siis aloittanut puhtaalla olkiukolla, jonka pieksemisen lienee sinulle jonkin sortin nautintoa tuottavaa, kun sitä niin ahkerasti jaksat jatkaa.

Sitähän tässä  ja asiat unohtuvat, vai mitä?

En ole ihmetellyt sinun höpinöistäsi mitään, itse näytät rakentelevan niitä olkisia ukkeleita.

Se näyttii olevan ärsyttävää, kun sanoin, ettei tätä maailmaa voi toivomalla muuttaa miksikään. Valtavirtojen mukana mennään oltiin sitten tekopyhiä tai tietoisia siitä menosta.

Minkäs voit, ei tarkoita sitä, ettei voisi "yrittää tehdä jotakin. Kannattaa silti nähdä kokonaisuus, se mitä vastaa pullistelee, tai tuulimyllyt vievät voiton don quiotesta.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 24, 2020, 16:06:30

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 24, 2020, 11:42:28

Tämä ylläoleva siis oli kysymyksesi minulle. Tähän siis olen nyt jo jokseenkin moneen kertaan vastannut, että ei ole tarpeen pitää navettaa ja ruokkia lehmiä, joita ei maidontuotannon vähennyttyä tarvita lypsykarjaksi. Ihan samalla logiikalla, jolla ihmettelet tässä, mitä niille lehmille tehdään, jos maidosta ei enää saada tuottoa, olen minä ihmetellyt, kuka niitä lehmiä keinosiementää ja pistää vasikoimaan, jos lypsykarjan tarve pienenee. Olet koko keskustelun siis aloittanut puhtaalla olkiukolla, jonka pieksemisen lienee sinulle jonkin sortin nautintoa tuottavaa, kun sitä niin ahkerasti jaksat jatkaa.

Sitähän tässä  ja asiat unohtuvat, vai mitä?

En ole ihmetellyt sinun höpinöistäsi mitään, itse näytät rakentelevan niitä olkisia ukkeleita.

Se näyttii olevan ärsyttävää, kun sanoin, ettei tätä maailmaa voi toivomalla muuttaa miksikään. Valtavirtojen mukana mennään oltiin sitten tekopyhiä tai tietoisia siitä menosta.

Minkäs voit, ei tarkoita sitä, ettei voisi "yrittää tehdä jotakin. Kannattaa silti nähdä kokonaisuus, se mitä vastaa pullistelee, tai tuulimyllyt vievät voiton don quiotesta.

Ei, vaan tämä sananvaihtohan lähti siitä, kun sinun piti tulla höpisemään tästä vastauksestani Keijolle:

"Kohdassa 1 esittämäsi kysymys "mitä käyttöä sitten olisi kaikilla ruuaksi tarkoitetuilla kotieläimillä" on varsin paljastava. Ei MEIDÄN tarvitse käyttää niitä mihinkään. Eläin elää itseään, ei ihmistä varten. Eläimen "käyttäjä" on eläin itse ja "käyttö" on sitä, että se elää elämäänsä."

Tämä sai sinut huolestumaan heitteille jäävien lehmien kohtalosta. Olen nyt pitään ja hartaasti kertonut, että täsmälleen se SAMA syy, jolla perustelit, etteivät ihmiset halua huolehtia lehmistä, jos niistä ei saa tuottoa, johtaa myös siihen, ettei niitä lehmiä myöskään synny.

Jos siis ei pidä pähkäillä asioita, jotka eivät koskaan edes toteudu utopistisina, niin kyllä itkusi lehmien kuolemasta nälkään ja viluun on ihan parhaimmasta päästä sellainen.

^
Pelkkää pötyä, en ole huolissani, juurikaan yhtään mistään- saati lehmistä.

Osallistuin vain keskusteluun ja siihen teemaan.

Ihmisolut ovat "tottuneet" "syömään" muita eläin-soluja ja sen vuoksi kehitys on siinä mitassa missä se on.
Korkealaatuinen proteiini on sen mahdollistanut ja yksi syy myös ruuan kypsentäminen.
Ihmisen asukkaan (mikrobit) suolistossa tuottavat ruuasta energiaa ja pilkkovat eläinsolujen proteiineja ja muita ravinteita nopeasti hyväksi käytettäväksi ihmissolujen rakenteiksi.

Olet sitä mitä syöt pätee edelleen- ruoka muokkaa syöjäänsä.

Gorillat näyttävät pysyvän gorilloina (ovat kovia piereskelemään kasvisruokavalionsa vuoksi)  ja esim nenäapinoille on kehittynyt samantapainen ruuansulatuelimistö, kuin märehtijöillä.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 25, 2020, 11:28:38
^
Pelkkää pötyä, en ole huolissani, juurikaan yhtään mistään- saati lehmistä.

Osallistuin vain keskusteluun ja siihen teemaan.

Ja sen sijaan kaikki muut kesksutelijat ovat tekemässä jotakin muuta kuin osallistumassa keskusteluun???

LainaaIhmisolut ovat "tottuneet" "syömään" muita eläin-soluja ja sen vuoksi kehitys on siinä mitassa missä se on.
Korkealaatuinen proteiini on sen mahdollistanut ja yksi syy myös ruuan kypsentäminen.
Ihmisen asukkaan (mikrobit) suolistossa tuottavat ruuasta energiaa ja pilkkovat eläinsolujen proteiineja ja muita ravinteita nopeasti hyväksi käytettäväksi ihmissolujen rakenteiksi.

Höpö höpö. Ihmissolut eivät ole todellakaan muuttuneet millään tapaa muutamassa vuosikymmenessä, mutta sen sijaan lihan kulutus on kyllä kasvanut. 1960-luvulla söimme keskimäärin 39 kiloa lihaa vuodessa. Tänään syömme sitä keskimäärin 80 kiloa vuodessa. Ei ole evoluutio niin nopea, että elimistömme olisi tuossa ajassa muuttunut siten, että se tarvitsee tuollaisen lihamäärän. Päinvastoin elimistö on kovilla ja sairastuu ja kuolee ennen aikojaan tällaisella ruokavaliolla.

^
Kuka puhui muutamasta vuosikymmenestä- sinä, kuten tavallista teet typeriä johtopäätöksiä ja hyökkäät niitä vastaan.

Kauramaitosi voi "syödä hampaasi, ellet ole varovainen.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/3b004e1b-adbc-40c2-a1ff-49daf5f12611

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 26, 2020, 11:14:29
^
Kuka puhui muutamasta vuosikymmenestä- sinä, kuten tavallista teet typeriä johtopäätöksiä ja hyökkäät niitä vastaan.

Kauramaitosi voi "syödä hampaasi, ellet ole varovainen.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/3b004e1b-adbc-40c2-a1ff-49daf5f12611

Muutama vuosikymmen on siitä 1960-luvusta tähän päivään, jolla ajalla siis lihansyöntimme on lisääntynyt 39 kilosta 80 kiloon. Tuota muutosta ei voi perustella sillä, että nykyään elimistömme kaipaisi noin paljon suurempaa lihamäärää. Eikä tuo aika riitä evolutiiviseen muutokseen elimistössä, joka tekisi sen suurempaa lihamäärää sietäväksi.

Opettele lukemaan.

^
Puhuin ihmisen soluista. En vuosikymmenistä.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 26, 2020, 11:32:00
^
Puhuin ihmisen soluista. En vuosikymmenistä.

Siis - ihmissolut ovat tottuneet johonkin - ja se suuri ruokavaliossa tapahtunut muutos, johon niiden olisi pitänyt tottua on tilastojen mukaan tapahtunut tuossa kertomallani nopeudella. Ajattelitko, etä ihmisen solut "tottuvat" lihansyöntimäärään, johon päädytään vasta tulevaisuudessa vai miten sä tämän oikein nyt ajattelet?

^
Minusta alkaa vaikuttaa ettet osaa lukea saati tulkita lukemaasi- ihmisolut ovat olleet ihmisoluja aika kauan, vai mitä luulet?

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 26, 2020, 11:44:25

^
Minusta alkaa vaikuttaa ettet osaa lukea saati tulkita lukemaasi- ihmisolut ovat olleet ihmisoluja aika kauan, vai mitä luulet?

Kyllä, mutta miten ne ovat aikojen alusta voineet tottua 80 kilon lihamäärään vuodessa, jos sellaisia määriä ei ole todellakaan soluille tarjoiltu kuin vain hetken aikaa?

En minä usko, että suomalaiset lehmät voisivat kovin pahoin. Miksi karjanpitäjä haluaisi niitä kaltoinkohdella?
Hyvä symbioosihan meillä on. Lehmillä on hyvä olla ja lapsemme saavat hyvää maitoa ja aikuiset juustoa...

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:11:31
En minä usko, että suomalaiset lehmät voisivat kovin pahoin. Miksi karjanpitäjä haluaisi niitä kaltoinkohdella?
Hyvä symbioosihan meillä on. Lehmillä on hyvä olla ja lapsemme saavat hyvää maitoa ja aikuiset juustoa...

Karjanpitäjä haluaa kohdella lehmiä huonosti, mikäli se saa maitotilin pullistelemaan. Oma karua kieltään puhuu se, että lypsylehmän ikä on n. viisi vuotta. Ei siksi, että lehmät sen jälkeen kuolisivat vanhuuteen, vaan siksi, että sen jälkeen ne eivät enää lypsä ennätysmääriä maitoa. Sonnivasikan ikä onkin sitten vain 1,5 vuotta. Eikä sekään johdu siitä, että urokset nyt vain kuolee nuorempina.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 26, 2020, 13:59:46

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 26, 2020, 11:44:25

^
Minusta alkaa vaikuttaa ettet osaa lukea saati tulkita lukemaasi- ihmisolut ovat olleet ihmisoluja aika kauan, vai mitä luulet?

Kyllä, mutta miten ne ovat aikojen alusta voineet tottua 80 kilon lihamäärään vuodessa, jos sellaisia määriä ei ole todellakaan soluille tarjoiltu kuin vain hetken aikaa?

Määrästä ei ollut puhe vaan laadusta, liika on liikaa veden juomisessakin.

Nykyään saa montaa muutakin ravintoainetta liikaa, jos halujaan noudattaa.

Ihmisoluthan ovat sen vuoksi ihmisoluja, että käyttävät muuta luontoa hyväkseen, jo miljoonien vuosien ajan- vai mistä ihmeestä luulet niiden ilmestyneen?

1700-1800 luvulla kuoli maailmalla- euroopassa  miljoonia ihmisiä nälkään,Chilessä purkautuneen tulivuoren muuttaessa kesätkin talveksi- suomessakin oli pakkasia kesä-heinäkuussa ja nälänhätää. Sadothan menetettiin melko totaalisesti. Kiinassa Esim- taisi kuolla kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Onneksi oli karjaa, vaikka sekin kärsi. Nälkävuodet varmaan tulevat yleistymään ennemmin, tai myöhemmin, myös tulevaisuudessa.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 27, 2020, 08:18:58

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:11:31
En minä usko, että suomalaiset lehmät voisivat kovin pahoin. Miksi karjanpitäjä haluaisi niitä kaltoinkohdella?
Hyvä symbioosihan meillä on. Lehmillä on hyvä olla ja lapsemme saavat hyvää maitoa ja aikuiset juustoa...

Karjanpitäjä haluaa kohdella lehmiä huonosti, mikäli se saa maitotilin pullistelemaan. Oma karua kieltään puhuu se, että lypsylehmän ikä on n. viisi vuotta. Ei siksi, että lehmät sen jälkeen kuolisivat vanhuuteen, vaan siksi, että sen jälkeen ne eivät enää lypsä ennätysmääriä maitoa. Sonnivasikan ikä onkin sitten vain 1,5 vuotta. Eikä sekään johdu siitä, että urokset nyt vain kuolee nuorempina.

Huonosti hoidettu karja lypsää huonosti.  Mutta olet siinä oikeassa, että nykyinen jalostus on liikaa suuntautunut tuohon tehotuotantoon. Sama asia on kyllä kaiken maatalouden synti, yksipuolinen viljely on altista tuhoilla ja köyhdyttää maata sen bioversiteettiä.
Sitä on joka sektorilla, siinä mielessä maidontuotanto ei ole mikään poikkeus, eikä sinun suosimasi kauramaito ole yhtään sen synnittömämpi.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 27, 2020, 10:49:14

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 27, 2020, 08:18:58

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:11:31
En minä usko, että suomalaiset lehmät voisivat kovin pahoin. Miksi karjanpitäjä haluaisi niitä kaltoinkohdella?
Hyvä symbioosihan meillä on. Lehmillä on hyvä olla ja lapsemme saavat hyvää maitoa ja aikuiset juustoa...

Karjanpitäjä haluaa kohdella lehmiä huonosti, mikäli se saa maitotilin pullistelemaan. Oma karua kieltään puhuu se, että lypsylehmän ikä on n. viisi vuotta. Ei siksi, että lehmät sen jälkeen kuolisivat vanhuuteen, vaan siksi, että sen jälkeen ne eivät enää lypsä ennätysmääriä maitoa. Sonnivasikan ikä onkin sitten vain 1,5 vuotta. Eikä sekään johdu siitä, että urokset nyt vain kuolee nuorempina.

Huonosti hoidettu karja lypsää huonosti.  Mutta olet siinä oikeassa, että nykyinen jalostus on liikaa suuntautunut tuohon tehotuotantoon. Sama asia on kyllä kaiken maatalouden synti, yksipuolinen viljely on altista tuhoilla ja köyhdyttää maata sen bioversiteettiä.
Sitä on joka sektorilla, siinä mielessä maidontuotanto ei ole mikään poikkeus, eikä sinun suosimasi kauramaito ole yhtään sen synnittömämpi.

Ekologian kannalta ehkä, mutta lehmien hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta ei ollenkaan yhtä paha. Unohdat, että SE oli aiheemme, josta koko jankuttamisesi lähti liikkeelle. Lisäksi - tuo karjan hyvä hoito taitaa olla määritelty lähinnä juuri sen mukaan, että maidontuotto pysyy hyvänä. Ei siinä se lehmän elämä ole tarkastelun keskipisteessä.

Hoidetaanko Suomessa karjaa huonosti. Veikkaisin, että eläinsuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan Suomessa (kuten länsimaissa) ehkä parhaiten.

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 22:10:18
Hoidetaanko Suomessa karjaa huonosti. Veikkaisin, että eläinsuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan Suomessa (kuten länsimaissa) ehkä parhaiten.

Hoidetaanko sellaista lasta hyvin, joka tapetaan 5 vuoden iässä?

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 27, 2020, 23:58:08

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 22:10:18
Hoidetaanko Suomessa karjaa huonosti. Veikkaisin, että eläinsuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan Suomessa (kuten länsimaissa) ehkä parhaiten.

Hoidetaanko sellaista lasta hyvin, joka tapetaan 5 vuoden iässä?

Tyhmä kommentti mielestäni. Älä vertaa ihmislapsia ruokaamme.

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 28, 2020, 00:11:21

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 27, 2020, 23:58:08

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 22:10:18
Hoidetaanko Suomessa karjaa huonosti. Veikkaisin, että eläinsuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan Suomessa (kuten länsimaissa) ehkä parhaiten.

Hoidetaanko sellaista lasta hyvin, joka tapetaan 5 vuoden iässä?

Tyhmä kommentti mielestäni. Älä vertaa ihmislapsia ruokaamme.

Aivan. Tämäpä juuri olikin pointtini. Jos jo lähtökohta on se, että eläin on vain ruokaa, on aika turhaa sen jälkeen väittää, että niitä hoidetaan hyvin. Et pidä lastenkaan hoitamisessa hyvän kriteereinä vain tuottavuutta, jota lapsesta saadaan.

Jos minulla olisi karjaa, toki kohtelisin niitä hyvin.
Tuskin samoin, kuin lapsiani, mutta jokainen tajuaa tuon.
Karja tai sikala ovat ruoaksi tarkoitettuja.
Älä erkaannu normaalielämästä.

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 28, 2020, 00:31:12
Jos minulla olisi karjaa, toki kohtelisin niitä hyvin.
Tuskin samoin, kuin lapsiani, mutta jokainen tajuaa tuon.
Karja tai sikala ovat ruoaksi tarkoitettuja.
Älä erkaannu normaalielämästä.

Sika ja lehmä tuskin itse valitsisivat elämäntehtäväkseen olla "ruuaksi tarkoitettuja". Lopulta kyse siis tuotantoeläimien kohtelemisen kysymys on asetettava niin, että mikä tekee eettisesti oikeutetuksi kasvattaa eläimiä vain ruuaksi ihmiselle. Eettistä oikeustusta tässä voi tarkastella vaikkapa sitä vasten, että aikaisemmin on pidetty eettisesti ihan hyväksyttävää kasvattaa mustia orjia vain valkoisten työvoimaksi. Tätä ei enää pidetä eettisesti oikeana. IHan samalla tavalla voidaan kysyä, onko nykyinen ajattelumme eläimistä ja eläinten oikeuksista eettisesti kestävää ja perusteleeko nykyinen käsityksemme ja ajttelutapamme lopulta varmasti toimintatapojemme eettisyyden. Vai kauhistellaanko meitä joskus myöhemmin, kun emme ole kyseenalaistaneet täsmälleen tuota esittämääsi perustelua "eläimet on tarkoitettu ruuaksi, eläimen elämän koko tehtävä on olla ruokaa".

Mikä siis mielestäsi nostaa meidät siihen tapaan erityisiksi, että tosiaan voimme ajatella eläinten olevan vain meitä varten? Tai maapallon? Tämä täysin ihmiskeskeinen ajattelutapa on jo saattanut meidät ekologisen katastrofin partaalle. Katastrofin, joka itse asiassa uhkaa meitä itseämme suuresti. Eli - ihmiskeskeinen pikavoittoja ja heti saatavaa mukavuutta ja taloudellista hyötyä tavoitteleva toimintatapamme on pahaksi maailmalle ja myös meille itsellemme. Olisko aika kyseenalaistaa raamatullinen ajatusmalli, jossa kaikki on vain ihmistä varten, ihmisen käytettäväksi tarkoitettua, eikä millään ole mitään muuta arvoa kuin käyttöarvo meille ja taloudellinen arvo (harvoille)?

Kiistän siis ajatuksen, että sinulla on oikeus todeta toinen elävä olento vain ruuaksi ilman mitään muuta arvoa. Se ei ole sinun päätettävissäsi.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2020, 10:56:07

Kiistän siis ajatuksen, että sinulla on oikeus todeta toinen elävä olento vain ruuaksi ilman mitään muuta arvoa. Se ei ole sinun päätettävissäsi.

"Fysiikassa" tuolla ei ole merkitystä, kaikki on perusteeltaan energiaa.

Ihmisyhteisöllisesti on moraalinen (tunteisiin pohjautuva) näkökanta tietenkin toinen ja hyvä niin, sillä muutenhan ei oltaisi ihmisiä.

Toisaalta ei ihmiselläkään ole mitään muuta arvoa, kuin sen yhteisöllisesti sovittu, josta voidaan usein myös tinkiä- ja osa määrätä kuolemaan muiden hyväksi, kuten sodissa.

Jotkut SocialJusticeWarrior:t kamppailevat tosiaan maataloutta, karjataloutta, maitotaloutta ja metsästystäkin vastaan. Tiedämme, että kyse on lähinnä kaupunkilaisnaisista, joilla ei ole mitään yhtymäkohtaa maatalouteen tai riista-talouteen. He oppivat kerrostaloissaan luontoa... :P

Jotkut pölvästit meilläkin haluavat rajoittaa riistan hallintaa, kun eivät ymmärrä mitenkään sitä, kuinka paljon esim. hirvipopulaatio kasvaa vuodessa. Tai sudet ja karhut tms.
Tuo kertoo juuri täysin siitä, miten luonnonsuojelijaporukkavihreät ovat irtautuneet luonnosta, kun eivät ymmärrä sitä, miten riistaa on pakko rajoittaa, jotta yhteiskunta toimii.

Tässä asiassa olen kovin Kepun puolella, kun ymmärtävät asian vihreitä paremmin, toki PS ja Kokkaritkin paremmin ymmärtävät.
Meidän tulee hallita luontoamme!

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2020, 10:56:07
Kiistän siis ajatuksen, että sinulla on oikeus todeta toinen elävä olento vain ruuaksi ilman mitään muuta arvoa. Se ei ole sinun päätettävissäsi.

Tyhjänpäiväistä moraalilässytystä. Meillä on oikeus ruokaamme. Me ylläpidämme eläimiä hyvin, ruoaksi saakka.

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 30, 2020, 22:42:36

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2020, 10:56:07
Kiistän siis ajatuksen, että sinulla on oikeus todeta toinen elävä olento vain ruuaksi ilman mitään muuta arvoa. Se ei ole sinun päätettävissäsi.

Tyhjänpäiväistä moraalilässytystä. Meillä on oikeus ruokaamme. Me ylläpidämme eläimiä hyvin, ruoaksi saakka.

Totta kai - sen oikeuden olet sinä itse myöntänyt itsellesi. Sen oikeutus on vain oma päätöksesi. Että sellaiset perusteet...

Ihan samat perusteet muuten oli orjakauppaiilla. Juu ja niilllä kiinalaisen torikaupan harjoittajilla, joiden ansiosta ilmeisesti nyt koko maailma on lockdownissa koronaa paossa. Taitaa Madseninkin perustelut murhan oikeutukselle olla aika vastaavat.

Tehomaatalous ei ole mitenkään erikoisen toivottavaa, mutta niillä eväillä nyt mennään eikä muutos taida olla reaalista.

Sitähän voi kukin miettiä alkaisiko maatilkun hoitajaksi (tanskalaisen maajussin tavoin)  jos olisi mahdollista.

Hänelläkin on ilmeisesti tee-vee tuloja elämänsä projektissa. 

Eikä kaupunkien väestöistä maajussiksi olisikaan, mutta he usein vaativat paluuta entiseen. (itse eivät sitä taatusti tee.)

Joten lienee nähtävä se tilanne missä ollaan. Rajat tulevat kyllä vastaan joka tapauksessa.

Tehomaataloutta tarvitaan tasan yhdestä syystä = Koska ihmisiä on paljon (liikaa).
Suomalainen maatalous toimii varsin hyvin nykyihmismäärällämme, toki ei tuota kaikkea tarvitsemaamme/haluamaamme. Siksi kaupankäynti.
Suomessa maatalous ei ylirasita luontoamme. Se tekisi toki sitä, jos tänne tuotaisiin rutosti väkeä muualta. Mutta ei nykyisellään.
Mitäs jos pidettäisiin tilanne niin suht.koht. hyvänä, kun homma nyt on? Ei liikaa väkeä Suomeen...!?

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 01, 2020, 11:49:35
Eikä kaupunkien väestöistä maajussiksi olisikaan, mutta he usein vaativat paluuta entiseen. (itse eivät sitä taatusti tee.)...

Juuri kaupunkilaiset besserwisserit puhuvat luomusta, koska he eivät tiedä mitään maataloudesta.

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 01, 2020, 23:22:37
Tehomaataloutta tarvitaan tasan yhdestä syystä = Koska ihmisiä on paljon (liikaa).
Suomalainen maatalous toimii varsin hyvin nykyihmismäärällämme, toki ei tuota kaikkea tarvitsemaamme/haluamaamme. Siksi kaupankäynti.
Suomessa maatalous ei ylirasita luontoamme. Se tekisi toki sitä, jos tänne tuotaisiin rutosti väkeä muualta. Mutta ei nykyisellään.
Mitäs jos pidettäisiin tilanne niin suht.koht. hyvänä, kun homma nyt on? Ei liikaa väkeä Suomeen...!?

Päinvastoin juuri länsimaiden vauhdilla kasvava lihankulutuksen KASVU on ongelma ruuan riittävyydelle.  Ja ekologialle. Kun söisimmekin lihaa vain vaikkapa sen verran kuin teimme 70-luvulla. Me syömme liikaa kaiken kaikkiaan ja erityisesti liikaa lihaa. Se on jo terveytemme kannalta haitallista. Lisäksi lihan tuotanto on tehotonta maankäyttöä ja samaln maa-alan hyödyntäminen muuhun viljelyyn kuin rehuntuotantoon tuottaisi enemmän syötävää. Suomessa maatalous todellakin rasittaa luontoamme ja erityisesti vesistöjä. Ellei pidetä sinilevän kasvattamista tavoitteena.

Tosin täytyy muistuttaa, ettei maailmassa niinkään ole pulaa ruuasta. Sitä on kyllä. Ennemminkin on pulaa rahasta, jolla sitä ruokaa saisi ostettua. On pulaa ruuan jakautumisesta tasaisemmin kaikille. Nyt tilanne on se, että osalla maailman väestöstä on niin paljon ruokaa, että siitä suuri osa menee suoraan roskiin. Osalla väestöstä taas ei ole ruokaa edes elämän ylläpitämiseen vaadittavaa määrää. Nälkää aiheuttavat konfliktit, jotka estävät ruuantuotannon ja nostavat ruuan hinnan väestön ulottumattomiin. Myös ilmastonmuutos, joka aiheuttaa kuivuutta ja muita sään ääri-ilmiöitä, jotka tuhoavat perinteiset maatalousmaat käyttökelvottomiksi. Ruuassa on edelleen se sama dilemma kuin 70-luvulla: Biafran lapsia nälkäkuolemalta ei pelasteta syömällä Suomessa lautanen tyhjäksi. Ei silloin, kun sille on kasattu lihaa, eikä silloinkaan, kun sille on kasattu kasviksia.

Suomessa riittää ruokaa, kunhan emme kasvateta väestöämme suuresti. Oma tuotanto ja kauppa takaavat sen.
Etiopia eli 1984-5 sosialismi/kehitysmaanälänhätää ja BandAid- aikaa, kun maassa oli 45 miljoonaa ihmistä. Nyt siellä on 90-100 miljoonaa ihmistä. Moni muukin valtio tuolla on 2xkertaistanut väestönsä ja tulee lisäämään sitä vieläkin.
Heissä se väestönkasvun ja ruoansaannin ongelma on, ei meissä, joiden väestö on sopeutunut maailmaan.

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 03, 2020, 23:24:40
Suomessa riittää ruokaa, kunhan emme kasvateta väestöämme suuresti. Oma tuotanto ja kauppa takaavat sen.
Etiopia eli 1984-5 sosialismi/kehitysmaanälänhätää ja BandAid- aikaa, kun maassa oli 45 miljoonaa ihmistä. Nyt siellä on 90-100 miljoonaa ihmistä. Moni muukin valtio tuolla on 2xkertaistanut väestönsä ja tulee lisäämään sitä vieläkin.
Heissä se väestönkasvun ja ruoansaannin ongelma on, ei meissä, joiden väestö on sopeutunut maailmaan.

Ruuansaannissa ongelma ei niinkään ole määrä, vaan se, kuka pystyy ruuastaan maksamaan. Yhdessäkään Afrikankaan maassa eivät maan rikkaat näe nälkää. Mutta monessakin maassa ruoka on huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa, kun sen hinta suhteutetaan normaaliin päiväpalkkaan, jonka ihmiset siellä ansaitsevat. Pula on heilläkin siis enemmän rahasta kuin ruuasta.

LainaaMaailman ruokaohjelma WFP julkaisi lokakuussa vuosittaisen Cost of a Plate of Food -raportin (siirryt toiseen palveluun), joka vertailee annoksen hintoja eri maissa tulotasoon suhteutettuna.

Papuja ja riisiä -tyyppinen simppeli ateria maksaa eteläsudanilaiselle 186 prosenttia hänen päivätuloistaan. New Yorkin osavaltiossa asuvalle sama tarkoittaisi, että annokselle tulisi hintaa noin 393 dollaria eli 334 euroa.

https://yle.fi/uutiset/3-11630443

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 04, 2020, 07:40:48

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 03, 2020, 23:24:40
Suomessa riittää ruokaa, kunhan emme kasvateta väestöämme suuresti. Oma tuotanto ja kauppa takaavat sen.
Etiopia eli 1984-5 sosialismi/kehitysmaanälänhätää ja BandAid- aikaa, kun maassa oli 45 miljoonaa ihmistä. Nyt siellä on 90-100 miljoonaa ihmistä. Moni muukin valtio tuolla on 2xkertaistanut väestönsä ja tulee lisäämään sitä vieläkin.
Heissä se väestönkasvun ja ruoansaannin ongelma on, ei meissä, joiden väestö on sopeutunut maailmaan.

Ruuansaannissa ongelma ei niinkään ole määrä, vaan se, kuka pystyy ruuastaan maksamaan. Yhdessäkään Afrikankaan maassa eivät maan rikkaat näe nälkää. Mutta monessakin maassa ruoka on huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa, kun sen hinta suhteutetaan normaaliin päiväpalkkaan, jonka ihmiset siellä ansaitsevat. Pula on heilläkin siis enemmän rahasta kuin ruuasta.

LainaaMaailman ruokaohjelma WFP julkaisi lokakuussa vuosittaisen Cost of a Plate of Food -raportin (siirryt toiseen palveluun), joka vertailee annoksen hintoja eri maissa tulotasoon suhteutettuna.

Papuja ja riisiä -tyyppinen simppeli ateria maksaa eteläsudanilaiselle 186 prosenttia hänen päivätuloistaan. New Yorkin osavaltiossa asuvalle sama tarkoittaisi, että annokselle tulisi hintaa noin 393 dollaria eli 334 euroa.

https://yle.fi/uutiset/3-11630443

Kysymys ei voi olla rahasta, sillä raha on vaihdon arvon mitta.

Kysymys on ettei nälkäisillä ole mitään vaihdettavaa, saadakseen ruokaa, tai rahaa millä ostaa ruokaa.

Eikä myöskään mahdollisuutta tuottaa ravintoa itselleen maanviljelyn, karjanhoidon avulla.

Aikamoinen yksinkertaistus, tuo väitteesi, että puute on rahasta.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 04, 2020, 11:13:02

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 04, 2020, 07:40:48

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 03, 2020, 23:24:40
Suomessa riittää ruokaa, kunhan emme kasvateta väestöämme suuresti. Oma tuotanto ja kauppa takaavat sen.
Etiopia eli 1984-5 sosialismi/kehitysmaanälänhätää ja BandAid- aikaa, kun maassa oli 45 miljoonaa ihmistä. Nyt siellä on 90-100 miljoonaa ihmistä. Moni muukin valtio tuolla on 2xkertaistanut väestönsä ja tulee lisäämään sitä vieläkin.
Heissä se väestönkasvun ja ruoansaannin ongelma on, ei meissä, joiden väestö on sopeutunut maailmaan.

Ruuansaannissa ongelma ei niinkään ole määrä, vaan se, kuka pystyy ruuastaan maksamaan. Yhdessäkään Afrikankaan maassa eivät maan rikkaat näe nälkää. Mutta monessakin maassa ruoka on huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa, kun sen hinta suhteutetaan normaaliin päiväpalkkaan, jonka ihmiset siellä ansaitsevat. Pula on heilläkin siis enemmän rahasta kuin ruuasta.

LainaaMaailman ruokaohjelma WFP julkaisi lokakuussa vuosittaisen Cost of a Plate of Food -raportin (siirryt toiseen palveluun), joka vertailee annoksen hintoja eri maissa tulotasoon suhteutettuna.

Papuja ja riisiä -tyyppinen simppeli ateria maksaa eteläsudanilaiselle 186 prosenttia hänen päivätuloistaan. New Yorkin osavaltiossa asuvalle sama tarkoittaisi, että annokselle tulisi hintaa noin 393 dollaria eli 334 euroa.

https://yle.fi/uutiset/3-11630443

Kysymys ei voi olla rahasta, sillä raha on vaihdon arvon mitta.

Kysymys on ettei nälkäisillä ole mitään vaihdettavaa, saadakseen ruokaa, tai rahaa millä ostaa ruokaa.

Eikä myöskään mahdollisuutta tuottaa ravintoa itselleen maanviljelyn, karjanhoidon avulla.

Aikamoinen yksinkertaistus, tuo väitteesi, että puute on rahasta.

No ei voi olla puutetta ruuasta, jos sitä kyllä olisi ostettavissa, jos vain olis rahaa.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 04, 2020, 11:13:02
Aikamoinen yksinkertaistus, tuo väitteesi, että puute on rahasta.(oli Safiirille)

Minun mielestäni kyse on siitä, että monissa maissa on liikaa ihmisiä ja ihmisten syntyvyys on liiallista monissa maissa.
Siksi meillä on nälkää. Meitä on liikaa.

Japanin kaltainen maa ei ole ongelma, se on hyvä esimerkki. Syntyvyys vähenee, siten väestömääräkin hieman vähenee ja sopeudutaan.
Koko globaali yhteiskuntamme tarvitsee tuota esimerkkiä.

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 04, 2020, 22:49:44

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 04, 2020, 11:13:02
Aikamoinen yksinkertaistus, tuo väitteesi, että puute on rahasta.(oli Safiirille)

Minun mielestäni kyse on siitä, että monissa maissa on liikaa ihmisiä ja ihmisten syntyvyys on liiallista monissa maissa.
Siksi meillä on nälkää. Meitä on liikaa.

Japanin kaltainen maa ei ole ongelma, se on hyvä esimerkki. Syntyvyys vähenee, siten väestömääräkin hieman vähenee ja sopeudutaan.
Koko globaali yhteiskuntamme tarvitsee tuota esimerkkiä.

Maailmassa menee ruokaa koko ajan roskiin enemmän kuin tarvittaisiin maailman nälän poistamiseen. Kyse ei ole ruuan liian vähäisestä määrästä maailmassa, vaan siitä, ettei sitä ole nälkäisille saatavilla siellä, missä tarvitaan, sellaisella hinnalla, johon heillä on varaa.

https://www.maailma.net/uutiset/raportti-maailman-ruokahavikki-kasvaa-kolmanneksella-vuoteen-2030-mennessa-talla-hetkella

Varsinkin ruoka riittäisi, kun länsimaiset ihmiset lopettaisivat ylensyömisensä.

LainaaMelkein kolmannes väestöstä on ylipainoisia tai lihavia. Koko Länsi-Euroopassa aikuisten lihavuus on lisääntynyt 46 %:sta 54 %:iin 1980–2013. Näin osoitti Lancetin tutkimus, jossa oli mukana 188 maata.

Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa on nyt enemmän ylipainoisia tai lihavia ihmisiä kuin kolmeen viimeiseen vuosikymmeneen.

Suomalaisista aikuista 56 % oli ylipainoisia tai lihavia viime vuonna, kun 1980 heitä oli 49 %.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/ylipaino-ja-lihavuus-ovat-lisaantyneet-maailmassa/

(Hyvin karrikoidusti )siis voidaan kysyä: Pitääkö muiden maiden ihmisten nähdä nälkää, jotta suomalaiset saavat syödä itsensä sairaalloisen lihaviksi? Milloin ruokaa on meille riittävästi riittävän halvalla?

^
Rahasta ei ole pulaa -sitä saa seinästä.

Ostovoimasta on pulaa, raha on vain väline millä sitä säädellään.

Maailman köyhien ja nälkäisten elättäminen toisten työllä ei taida onnistua.
Ihmisiä ehkä voidaan tilapäisesti pelastaa, mutta se ei ratkaise mitään, pelastettavien määrä vain kasvaa.

Organisoitua ruuan jakelua on harrastettu jo kauan, eikä nälkäisten määrä ole vähentynyt tippaakaan,

Nälkään ja nälästä aiheutuviin sairauksiin kuolee joka päivä yli kymmenentuhatta ihmistä (jossain näin määrän 16 000)

Eikä nälkäisistä ole pulaa vaikka on se tehomaatalous joka tuhoaa luonnon, eli mitä mieltä nyt olet pitäisikö nautojen lisäksi lopettaa myös viljan viljely, kun se tuhoaa ympäristöä ihan yhtä paljon, kun karjatalouskin?

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2020, 00:36:24

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 21, 2020, 21:34:33
^Perinteisiä nautinta-aineita on myös viina ja tupakka. Maitorasva on vienyt tuhansia suomalaisia ennenaikaisesti maan poveen. Enemmän kuin talvisota.
Sana "perinteinen" ei todista mitään puolesta...

Paaskat, maitoteollisuus, karjatalous on nimenomaan elättänyt ja kasvattanut suomalaisia. ...

/Iisalmen Sanomat ti 6.8.2006, s.A6/
"Eläinrasvoista lisäriskiä Alzheimerin tautiin

STT Tuore Kuopion yliopiston tutkimus osoittaa, että runsas eläinrasvojen käyttöä lisää riskiä sairastua Alzheimerin
tautiin. Aivoihin kertyy tyydyttyneistä eli niin sanotuista kovista rasvoista beta-amyloidi-nimistä proteiinia, jonka havaittiin tuhoavan aivojen hermosoluja ja siten edesauttavan Alzheimerin tautia.
Dosentti Miia Kivipellon mukaan esimerkiksi voista ja maidosta saatavia kovia rasvoja kannattaisi vähentää viimeistään keski-iässä. Hän kehottaa korvaamaan voin kevytmargariinilla sekä käyttämään oliivi- ja rypsiöljyä. Myös kala on suositeltavaa ravintoa.
Tutkimus pohjautuu Pohjois-Karjala-projektin. Tutkimuksessa seurattiin parin vuosikymmenen ajan noin 1500 ihmisten ravintotottumuksia Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa."

Etsin tuota uutista aiemmin kissojen ja koirien kanssa vaan en muistanut tutkijan nimeä mutta onneksi äsken vahingossa törmäsin tähän tuoreeseen uutiseen:

Miia Kivipellolle 250 000 dollarin Ryman-palkinto uraauurtavasta muistisairauksien tutkimustyöstä
Alajärveläislähtöinen professori Miia Kivipelto on saanut merkittävän kansainvälisen Ryman-palkinnon tunnustukseksi tutkimustyöstään. Kivipelto on tehnyt yli 20 vuoden ajan uraauurtavaa tutkimustyötä muistihäiriöiden, Alzheimerin taudin ja dementian ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon kehittämiseksi.
- YLE 4.12.20 https://yle.fi/uutiset/3-11680798

Kumpaa jengi uskoo, paaskasta puhuvaa nettipaskanpuhujaa vai kansainväliseen arvostukseen noussutta suomalaista dementia-tutkijaa?

Mitä se ihminen oikein eettisen luvan kanssa saa mielestänne syödä? Kiviä, soraa, ja juhlapäivinä puuroa? Olisivatko esimerkiksi transseksuaalit ja muunsukupuolisiksi identifioituvat eettisesti luvanvaraista, heteronormatiivista ravintoa? Miksi ei? Esimerkikiksi elämäntyyliään ja uniikkia lumihiutaleuttaan korostava goottitranssuhan voisi hyvin riiputettuna olla mitä murein ja maukkain ravinnonlähde, kunhan ei olisi joku ovo-vegetaristi-anorektikko. Silleen niinku sopivasti lihaa luiden ympärillä, että siitä saisi makoisan paistin!

Unohdinko mainita, että sikojen pääasiallinen tehtävä on syntyä pekoneiksi? Hyvä, tulipa nyt samalla tämäkin seikka tehtyä selväksi. ;)

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 05, 2020, 10:53:59

^
Rahasta ei ole pulaa -sitä saa seinästä.

Ostovoimasta on pulaa, raha on vain väline millä sitä säädellään.

Maailman köyhien ja nälkäisten elättäminen toisten työllä ei taida onnistua.
Ihmisiä ehkä voidaan tilapäisesti pelastaa, mutta se ei ratkaise mitään, pelastettavien määrä vain kasvaa.

Organisoitua ruuan jakelua on harrastettu jo kauan, eikä nälkäisten määrä ole vähentynyt tippaakaan,

Nälkään ja nälästä aiheutuviin sairauksiin kuolee joka päivä yli kymmenentuhatta ihmistä (jossain näin määrän 16 000)

Eikä nälkäisistä ole pulaa vaikka on se tehomaatalous joka tuhoaa luonnon, eli mitä mieltä nyt olet pitäisikö nautojen lisäksi lopettaa myös viljan viljely, kun se tuhoaa ympäristöä ihan yhtä paljon, kun karjatalouskin?

Millä tavalla ruuan määrän lisääminen Suomessa auttaa niitä nälkäisiä lapsia Afrikassa? Millä tavalla maailman nälkää vähentää se, että suomalainen syö itsensä liikalihavaksi? Tai heittää ruokaa roskiin?

Eikä mikään muutu väitteessä, että nälkää nähdään ostovoiman puutteesta sen sijaan, että kyse olisi rahan puutteesta. Kyse on ihan samasta asiasta. Sun pankkitilillä on sitä "ostovoimaa", jota kuvataan euroilla.

Tehomaatalous tuhoaa ihan juuri sitä samaa luontoa, jonka varassa tehomaataloutta harjoitetaan. Kun luonto ei sitä enää kestä, loppuu tuotannon tehokkuuskin. Me voimme saada aikaan ruokakatastrofin vaikkapa vain aiheuttamalla pölyttävien mehiläisten kuoleman. Siinähän sitten pörräät itse pensselöimässä kukkia, kun pölyttäjiä ei enää ole hommaa hoitamassa.

Jos ei ruuan jakelu toimi, niin eipä toimi sekään, että komennetaan köyhät viljelemään leipäviljansa itse - ellei ole viljavaa maata, eikä pellon kastelemiseen tai karjan juottamiseen tarvittavaa vettä. Taitaa taas olla sillä köyhällä pulaa ostovoimasta (siis rahasta), jolla hankkia (harjoittaa vaihdantaa) näitä ruuan tuotannossa varsin välttämättömiä välineitä. Eikä tätä köyhää auta pätkän vertaa se, että joku ylikansallinen yritys tehoviljelee sitä maata myydäkseen tuotetun ruuan sellaiseen hintaan, johon köyhällä ei ole varaa (ostovoimaa), vaikka hän saisi muutaman lantin palkkaa (ostovoimaa) tuon ylikansallisen yhtiön palkollisena sitä peltoa viljellen (harjoittaa vaihdantaa eli antaa työpanoksensa palkkaa vastaan).

Kyse on hiukan isommasta rakenteellisesta ongelmasta tietenkin. Mutta se on ihan satavarma, ettei maataloustuotannon tehostamisella saada sitä ostovoimaa kaikille maailman nälkäisille. Juuri siksi se ruuan jakelu on vain hetkellinen apu akuuttiin nälkäisyyteen, mutta se ei poista nälkäongelmaa. Maailmassa nälkä ei johdu siitä, ettei ruokaa ole riittävästi, vaan siitä, ettei ihmisillä ole ostovoimaa (rahaa) ruokaa itselleen hankkia. Tai hankkia peltotilkkua, siemenviljaa, lehmää ja paria kanaa ja tuottaa ruokansa itse (tai käyttää sitä vaihdantaan).

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2020, 07:36:39

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 05, 2020, 10:53:59

^
Rahasta ei ole pulaa -sitä saa seinästä.

Ostovoimasta on pulaa, raha on vain väline millä sitä säädellään.

Maailman köyhien ja nälkäisten elättäminen toisten työllä ei taida onnistua.
Ihmisiä ehkä voidaan tilapäisesti pelastaa, mutta se ei ratkaise mitään, pelastettavien määrä vain kasvaa.

Organisoitua ruuan jakelua on harrastettu jo kauan, eikä nälkäisten määrä ole vähentynyt tippaakaan,

Nälkään ja nälästä aiheutuviin sairauksiin kuolee joka päivä yli kymmenentuhatta ihmistä (jossain näin määrän 16 000)

Eikä nälkäisistä ole pulaa vaikka on se tehomaatalous joka tuhoaa luonnon, eli mitä mieltä nyt olet pitäisikö nautojen lisäksi lopettaa myös viljan viljely, kun se tuhoaa ympäristöä ihan yhtä paljon, kun karjatalouskin?

Millä tavalla ruuan määrän lisääminen Suomessa auttaa niitä nälkäisiä lapsia Afrikassa? Millä tavalla maailman nälkää vähentää se, että suomalainen syö itsensä liikalihavaksi? Tai heittää ruokaa roskiin?

Eikä mikään muutu väitteessä, että nälkää nähdään ostovoiman puutteesta sen sijaan, että kyse olisi rahan puutteesta. Kyse on ihan samasta asiasta. Sun pankkitilillä on sitä "ostovoimaa", jota kuvataan euroilla.

Kuka tässä on kehottanut suomea lisäämään ylijäämä-ruokiaan- siis mistä yleensä puhut.

Tosiasia on ettei maailman nälkää näkevillä ole mahdollisuutta elättää itseään omalla työllään ja karjaa ja viljelytilaa heillä ei ole eikä sitä kukaan heille lahjoitakaan.

Toisten ansioilla torjutaan vain hieman sitä nälkää ja samalla lisätään nälkäänäkevien määrää.
Niin ei nälkä katoa haaveiluilla.

Jätät kuinka paljon hyvänsä syömättä, niin se ei vaikuta mitenkään ihmisten nälänhätään. (paitsi sinun jos oikein paastoat)

Eikä sillä suomalaisten ylijäämäruualla (puoliksi pilaantunutta ja homeista) taida olla kysyntää maailman markkinoilla. Sen kokoominen ja lähettäminen nälkäisille, olisi varmaan melko törkeetä, vaikka nälkäiset eivät nirsoilisikaan.  Maksaisi taatusti tuhottoman paljon, vai mitä luulet.

Luuletko tosiaan ihanteiden elättävän mahdottomasti ihmisiä, pelkällä haaveilluilla oikeudenmukaisesta tasa-jaosta?

Sitäpaitsi ei se karjatalous ole yhtään sen syntisempää, kuin tehomaatalouden monet muut tuotannot- kuten vaikka palmu-öljy jota tupataan melkein jokaiseen keksiin & leivonnaiseen. Nesteen bio-polttoaineiden lisäksi.

Kasvisrasvoista myös melko epäterveellistä-
https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/58b3e07c-0a35-403a-b43f-55f47b0725df

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 06, 2020, 15:45:21

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2020, 07:36:39

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 05, 2020, 10:53:59

^
Rahasta ei ole pulaa -sitä saa seinästä.

Ostovoimasta on pulaa, raha on vain väline millä sitä säädellään.

Maailman köyhien ja nälkäisten elättäminen toisten työllä ei taida onnistua.
Ihmisiä ehkä voidaan tilapäisesti pelastaa, mutta se ei ratkaise mitään, pelastettavien määrä vain kasvaa.

Organisoitua ruuan jakelua on harrastettu jo kauan, eikä nälkäisten määrä ole vähentynyt tippaakaan,

Nälkään ja nälästä aiheutuviin sairauksiin kuolee joka päivä yli kymmenentuhatta ihmistä (jossain näin määrän 16 000)

Eikä nälkäisistä ole pulaa vaikka on se tehomaatalous joka tuhoaa luonnon, eli mitä mieltä nyt olet pitäisikö nautojen lisäksi lopettaa myös viljan viljely, kun se tuhoaa ympäristöä ihan yhtä paljon, kun karjatalouskin?

Millä tavalla ruuan määrän lisääminen Suomessa auttaa niitä nälkäisiä lapsia Afrikassa? Millä tavalla maailman nälkää vähentää se, että suomalainen syö itsensä liikalihavaksi? Tai heittää ruokaa roskiin?

Eikä mikään muutu väitteessä, että nälkää nähdään ostovoiman puutteesta sen sijaan, että kyse olisi rahan puutteesta. Kyse on ihan samasta asiasta. Sun pankkitilillä on sitä "ostovoimaa", jota kuvataan euroilla.

Kuka tässä on kehottanut suomea lisäämään ylijäämä-ruokiaan- siis mistä yleensä puhut.

Tosiasia on ettei maailman nälkää näkevillä ole mahdollisuutta elättää itseään omalla työllään ja karjaa ja viljelytilaa heillä ei ole eikä sitä kukaan heille lahjoitakaan.

Aivan. Kyse ei siis ole siitä, että maailmasta puuttuisi ruokaa, vaan siitä, osalta ihmisistä puuttuu mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään.

LainaaToisten ansioilla torjutaan vain hieman sitä nälkää ja samalla lisätään nälkäänäkevien määrää.

Eli sinunkaan mielestäsi kyse ei siis ole siitä, etteikö ruokaa olisi.

Niin ei nälkä katoa haaveiluilla.

LainaaJätät kuinka paljon hyvänsä syömättä, niin se ei vaikuta mitenkään ihmisten nälänhätään. (paitsi sinun jos oikein paastoat)

Eikä sillä suomalaisten ylijäämäruualla (puoliksi pilaantunutta ja homeista) taida olla kysyntää maailman markkinoilla. Sen kokoominen ja lähettäminen nälkäisille, olisi varmaan melko törkeetä, vaikka nälkäiset eivät nirsoilisikaan.  Maksaisi taatusti tuhottoman paljon, vai mitä luulet.

No tätä olen yrittänyt nyt jo muutamaan otteeseen sulle sanoa.

LainaaLuuletko tosiaan ihanteiden elättävän mahdottomasti ihmisiä, pelkällä haaveilluilla oikeudenmukaisesta tasa-jaosta?

No luuletko, että se tehotuotannon tehostaminen tuottaa nälkäisille ruokaa, johon heillä on varaa?

Lainaa
Sitäpaitsi ei se karjatalous ole yhtään sen syntisempää, kuin tehomaatalouden monet muut tuotannot- kuten vaikka palmu-öljy jota tupataan melkein jokaiseen keksiin & leivonnaiseen. Nesteen bio-polttoaineiden lisäksi.

Niin. Tehotuotanto ei ratkaise todellakaan maailman nälkäongelmaa. Eikä tehotuotanto ole hyväksi edes meille länsimaisille hyvinvoiville ihmisille, sillä se tuhoaa luonnon myös meiltä. Eikä maailman nälkä häviä pitämällä suurnavetoissa oikein paljon lehmiä.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 05, 2020, 10:53:59
...Eikä nälkäisistä ole pulaa vaikka on se tehomaatalous joka tuhoaa luonnon, eli mitä mieltä nyt olet pitäisikö nautojen lisäksi lopettaa myös viljan viljely, kun se tuhoaa ympäristöä ihan yhtä paljon, kun karjatalouskin?

Paitsi tuhoaako tehomaatalous luontoa? Onko Suomen viljelyspinta-ala kärsinyt siitä? Onko Suomen harjoittama karjatalous tuhonnut Suomea? Onko metsätalous vähentänyt metsiä Suomessa?
Haluaisin esimerkkejä tuosta.
Minusta tuntuu että vihreiksi itseään kokevat vasurit eivät pidä maaseutuelämisestä, eivät ymmärrä sitä ja leimaavat heitä.
Safiiri: "No luuletko, että se tehotuotannon tehostaminen tuottaa nälkäisille ruokaa, johon heillä on varaa?"
Eikö se juuri tuota enemmän ruokaa liialliselle väestöllemme? Luomutuotanto ei ehkä Afrikkaa ruokkisi...

Tanskalaiset hautasivat ja sitten polttivat 17 miljoonaa minkkiä:

(https://www.irishtimes.com/polopoly_fs/1.4421249.1606477241!/image/image.jpg_gen/derivatives/box_620_330/image.jpg)

Ahviolaiset varmaan luulevat yhä, että Tanskan hallitus käski tehdä sen kiusallaan.

Kyllä moni muu tiesi asian todellisen laidan jo vuosia sitten*, mutta ahviolainen ei sitä pysty ymmärtämään eläessään. Selittäminen ei auta, joten en aio edes yrittää.


*Joskin varoittaessani silloin mutaatioriskeistä, en muista kummoisestikaan kenenkään reagoineen.

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 06, 2020, 21:12:25

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 05, 2020, 10:53:59
...Eikä nälkäisistä ole pulaa vaikka on se tehomaatalous joka tuhoaa luonnon, eli mitä mieltä nyt olet pitäisikö nautojen lisäksi lopettaa myös viljan viljely, kun se tuhoaa ympäristöä ihan yhtä paljon, kun karjatalouskin?

Paitsi tuhoaako tehomaatalous luontoa? Onko Suomen viljelyspinta-ala kärsinyt siitä? Onko Suomen harjoittama karjatalous tuhonnut Suomea? Onko metsätalous vähentänyt metsiä Suomessa?
Haluaisin esimerkkejä tuosta.
Minusta tuntuu että vihreiksi itseään kokevat vasurit eivät pidä maaseutuelämisestä, eivät ymmärrä sitä ja leimaavat heitä.
Safiiri: "No luuletko, että se tehotuotannon tehostaminen tuottaa nälkäisille ruokaa, johon heillä on varaa?"
Eikö se juuri tuota enemmän ruokaa liialliselle väestöllemme? Luomutuotanto ei ehkä Afrikkaa ruokkisi...

Kultispuppeliseni - mä OLEN MAALLA TÄLLÄ HETKELLÄ! Paikassa, jota lehdessä luonnehdittiin: "sinne tuodaan sähkökin kirjekyyhkyllä.

Afrikkaa ei ruoki millään tapaa se, että Suomessa harjoitetaan tehomaataloutta, jotta suomalainen voisi entisestään kasvattaa ruokahävikkiään.

Pohdipas nyt ihan hiljaa itseksi, mikä meni pieleen, kun pidät luontona viljelypinta-alaa.

Mikä vikana tehotuotannossa? Se on hyvä alusta uusien vaarallisten virusten syntymiselle.

LainaaTapamme kohdella eläimiä vaikuttaa myös omaan terveyteemme, ja koronaviruspandemia on hyvä esimerkki

HS 7.1.2020

Suomikaan ei ole omavarainen ruoan suhteen- eikä sen laadun varsinkaan.

Aika paljon maailmalta tuodaan erilaisia ravintoaineita ja myös raaka-aineita suomen yllä pidossa.

Hedelmät muut etelän tuotteet, kaakao, kahvi  ja oleellisin öljy sekä paljon muuta myös. Ne kaikki pitää maksaa suomalaisella työllä. Metsä lienee suomen varannoista merkittävin ja turvekin sitä voisi olla, mutta se on nyt haluttu syrjäyttää paitsioon- jostain ihanteellisesta syystä.

Toisaalta esimerkiksi riisi jota syödään maailmanlaajuisesti, tuottaa paljon ilmastoa tuhoavaa metaania. Sehän viljellään vedessä ja siksi se bakteeritoiminta kasvustossa, tuottaa runsaasti metaania sivutöinään.

Riisi on muutenkin ongelmallinen, vaikka sitä syö pääruoka-aineenaan noin 60%:tia maailman väestöstä. Siinä ei ole kaikkia entsyymejä joita elimistö tarvitsee ja sen yksipuolinen syöti aiheuttaa esimerkiksi sokeutta.

Todellisuudessa tehomaatalous keinotekoisine lannoite-aineineen on mahdollistanut maailman väkiluvun jatkuvan kasvun ja siinä ohessa, myös ilmeisen luonnon tuhoutumisen ohessa ihmisenkin häviön. Kasvinsuojeluaineet ovat myös ilmeinen ongelma ja niistäkään ei päästä eroon, ilman satojen huomattavaa vähenemistä.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2020, 16:30:41

Niin. Tehotuotanto ei ratkaise todellakaan maailman nälkäongelmaa. Eikä tehotuotanto ole hyväksi edes meille länsimaisille hyvinvoiville ihmisille, sillä se tuhoaa luonnon myös meiltä. Eikä maailman nälkä häviä pitämällä suurnavetoissa oikein paljon lehmiä.

Eihän se ratkaise, mutta se on ilmeisesti aihettanut väestön jatkuvan kasvun ja nälkäongelman sen seurauksena.

Moni muukin asia on siinä edesauttanut- kuten rokotusten ja muun empatiatoiminnan levittäminen.
Toki se tuo ihmisten mieleen hyväolon tunteen, tuntiessaan auttaneensa nälkää näkeviä ja puutteen alaisia.

Maailmassa syntyy yli 350 000 lasta päivittäin ja kaikille ei riitä hyväntahtoisia auttajia edes rikkaissa maissa saati kehityksessä syrjässä oleville.

Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

Juu, riisinviljelykään ei ole aivan tervettä ja ekologista.
Sopisi pienemmälle väestölle, mutta ei 5 miljardin ihmisen perusruoka-aineeksi.

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 09, 2020, 20:00:44
Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

Tehomaatalous mahdollistaa ihmisten lisääntymisen, ruokahuolto on siinä oleellista.
1600 ja 1700 luvuilla suomessakin väkeä kuoli ahkerasti nälkään, vaikka asukasluku oli paljon nykyistä pienempi.

Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 10, 2020, 11:04:34

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 09, 2020, 20:00:44
Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

Tehomaatalous mahdollistaa ihmisten lisääntymisen, ruokahuolto on siinä oleellista.
1600 ja 1700 luvuilla suomessakin väkeä kuoli ahkerasti nälkään, vaikka asukasluku oli paljon nykyistä pienempi.

Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

Tuskinpa se Suomen maatalous oli 1800-luvullakaan nykyistä tehotuotantoa muistuttavaa. Ns. nälkävuodet tuolloin saivat kuitenkin alkunsa Krimin sodasta ja muutoinkin ne johtuivat paljolti politiikasta, jota harjoitettiin - tai oltiin harjoittamatta, jos ajatellaan poliittisten toimien tarkoituksena olevan nälänhädän estäminen. Ihan samaan tapaan nykyään nälkä maailmassa liittyy voimakkaasti konflikteihin, jotka estävät maatalouden harjoittamisen. Toinen nälkää tuottava ilmiö on kuivuus, joka tekee viljelyn mahdottomaksi - paitsi niille, joilla on lihaksia ja varaa järjestää keinokastelua. Usein kuitenkin sekin on veden johtamista yhdeltä tarvitsevalta toiselle. Veden valmistamista kun ei ole kai kukaan vielä pystynyt teollistamaan kannattavasti (makean veden siis, joka kävisi kastelemiseen). Päinvastoin teollinen tuotanto tuppaa tuhoamaan likaamalla senkin veden, jota olis käytettävissä.

Sanoisin, että paljon enemmän nälässä onkin kysymys siitä, kuka saa ja kuka ei. Väestön vähentäminen ei takaa millään tapaa sitä, että kaikilla olisi varaa ruokaansa tai tarjolla viljavaa maata tuottaa ruokansa itse.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 10, 2020, 15:47:57

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 10, 2020, 11:04:34

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 09, 2020, 20:00:44
Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

Tehomaatalous mahdollistaa ihmisten lisääntymisen, ruokahuolto on siinä oleellista.
1600 ja 1700 luvuilla suomessakin väkeä kuoli ahkerasti nälkään, vaikka asukasluku oli paljon nykyistä pienempi.

Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

Tuskinpa se Suomen maatalous oli 1800-luvullakaan nykyistä tehotuotantoa muistuttavaa.

Tuskin,> tuskin kukaan on myöskään sellaista väittänyt.

Tehokaampaa kuitenkin, kuin edellisillä vuosisadoilla, tai sitten on jämähdetty paikoilleen ja pellot menneet pakettiin.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 10, 2020, 15:53:20

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 10, 2020, 15:47:57

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 10, 2020, 11:04:34

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 09, 2020, 20:00:44
Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

Tehomaatalous mahdollistaa ihmisten lisääntymisen, ruokahuolto on siinä oleellista.
1600 ja 1700 luvuilla suomessakin väkeä kuoli ahkerasti nälkään, vaikka asukasluku oli paljon nykyistä pienempi.

Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

Tuskinpa se Suomen maatalous oli 1800-luvullakaan nykyistä tehotuotantoa muistuttavaa.

Tuskin,> tuskin kukaan on myöskään sellaista väittänyt.

Tehokaampaa kuitenkin, kuin edellisillä vuosisadoilla, tai sitten on jämähdetty paikoilleen ja pellot menneet pakettiin.

Klikkasin vahingossa viestin menemään ennen kuin sain sen valmiiksi. Kirjoitin siis paljon pidemmin kuin tuossa kommentoit.

Etiopia on oikein hyvä esimerkki, miten talous "kukoistaa kansan kustannuksella ja siitä saa jopa rauhallisen nobelin palkakseen.

Saudi-star ja monet muut kansainväliset sijoittajat maailmanpankin tuella ovat suunnaneet sinne "ilmaisen hyvän tuottavan maan vuoksi. Heille on annettu tehotuotantoon miljoonia neliökilometrejä maata ja sen maan entiset ja etniset asukkaat ajettu pois-

Taitaa siellä "torpparit kapinoida. Tai maattomat joiden maa on lahjoitettu pois.

Etiopia on siis suuri viljan, riisin, hedelmien, teen, kahvin viejä.  Ja myös yy-koon avustusten tarpeessa oleva nälänhätää kärsivä maa.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 10, 2020, 11:04:34
Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

Ei ollut mielenkiintoinen maa, vaan sosialistinen esimerkki huonosta afrikkalaisesta taloudesta. Kun kustaan asiat, kustaan kunnolla.
Etiopia on esimerkki afrikkalaisesta maasta, jossa ei ikinä ole ollut järkevää johtajaa/johtoa. Missäpä afrikkalaisessa maassa olisi ollut?
Miksi afrikkalaiset eivät kykene luomaan hyviä hallintoja, vaan aina tuollaisia paskaläpiä korruptionsa kera?

Kaupan munistakin voi koettaa kasvattaa kananpoikia, vaikka sitä ei taitamattomalle suositella.

Mietin vain, että noiko se kukko on päässyt puikahtamaan kanaloihin vierailemaan, vai onko siinä jotain neitseellistä.

https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000007688839.html

^^
^

Suomessa oli nälänhätää aikoinaan ja ihmisiä kuoli sen seurauksena. Silloin oli porukkaa paljon vähemmän, kuin nykyään.
Siitä voidaan päätellä myös ettei sen aikainen ruoan tuotanto ollut riittävää edes sille väkimäärälle, vaikka ahkerasti ihmiset kaskimaitaan viljelivät silloisilla taidoilla ja voimavaroilla.

Nykyisinkin eletään ulkomailta tuotavan ruoan varassa paljolti- esim leipäviljat.

Sikaa tosin myydään paljon ulkomaille (kiinaan, koreaan, uuteen-seelantiin) ainakin. Varmaan venäjälle myös- ilmeisen kannattavasti.

Öljy tietenkin on mahdollistanut paljon, keinolannoitteet ja kemianteollisuuden tuottamat aineet ovat avainasemassa siinäkin.

Maataloussektori työllistää paljon myös muuta teollisuutta- esimerkkinä vaikka traktoreita joita myydään maailmanlaajuisesti yli 50 miljardilla eurolla vuosittain.

Vahinko vain, että tuollainen tehokas toiminta tuo myös ongelmia mukanaan ja ihmisten lisääntymistä liiallisiin mittoihin, eikä kaikkia voi pelastaa, ei edes tänne näennäisesti tyhjään suomeen. Olivat sitten minkä värisiä hyvänsä, niin jostain ne eväät on aina hommattava.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 21, 2020, 12:03:04
^^
^

Suomessa oli nälänhätää aikoinaan ja ihmisiä kuoli sen seurauksena. Silloin oli porukkaa paljon vähemmän, kuin nykyään.
Siitä voidaan päätellä myös ettei sen aikainen ruoan tuotanto ollut riittävää edes sille väkimäärälle, vaikka ahkerasti ihmiset kaskimaitaan viljelivät silloisilla taidoilla ja voimavaroilla.

Nykyisinkin eletään ulkomailta tuotavan ruoan varassa paljolti- esim leipäviljat.

Sikaa tosin myydään paljon ulkomaille (kiinaan, koreaan, uuteen-seelantiin) ainakin. Varmaan venäjälle myös- ilmeisen kannattavasti.

Öljy tietenkin on mahdollistanut paljon, keinolannoitteet ja kemianteollisuuden tuottamat aineet ovat avainasemassa siinäkin.

Maataloussektori työllistää paljon myös muuta teollisuutta- esimerkkinä vaikka traktoreita joita myydään maailmanlaajuisesti yli 50 miljardilla eurolla vuosittain.

Vahinko vain, että tuollainen tehokas toiminta tuo myös ongelmia mukanaan ja ihmisten lisääntymistä liiallisiin mittoihin, eikä kaikkia voi pelastaa, ei edes tänne näennäisesti tyhjään suomeen. Olivat sitten minkä värisiä hyvänsä, niin jostain ne eväät on aina hommattava.

Silloisen nälänähädän syiksi on myös todettu monella tapaa epäonnistunut politiikka vähintäänkin yhtä suurena vaikuttajana kuin ruuan tuotannon riittämättömyys.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 21, 2020, 15:02:38

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 21, 2020, 12:03:04
^^
^

Suomessa oli nälänhätää aikoinaan ja ihmisiä kuoli sen seurauksena. Silloin oli porukkaa paljon vähemmän, kuin nykyään.
Siitä voidaan päätellä myös ettei sen aikainen ruoan tuotanto ollut riittävää edes sille väkimäärälle, vaikka ahkerasti ihmiset kaskimaitaan viljelivät silloisilla taidoilla ja voimavaroilla.

Nykyisinkin eletään ulkomailta tuotavan ruoan varassa paljolti- esim leipäviljat.

Sikaa tosin myydään paljon ulkomaille (kiinaan, koreaan, uuteen-seelantiin) ainakin. Varmaan venäjälle myös- ilmeisen kannattavasti.

Öljy tietenkin on mahdollistanut paljon, keinolannoitteet ja kemianteollisuuden tuottamat aineet ovat avainasemassa siinäkin.

Maataloussektori työllistää paljon myös muuta teollisuutta- esimerkkinä vaikka traktoreita joita myydään maailmanlaajuisesti yli 50 miljardilla eurolla vuosittain.

Vahinko vain, että tuollainen tehokas toiminta tuo myös ongelmia mukanaan ja ihmisten lisääntymistä liiallisiin mittoihin, eikä kaikkia voi pelastaa, ei edes tänne näennäisesti tyhjään suomeen. Olivat sitten minkä värisiä hyvänsä, niin jostain ne eväät on aina hommattava.

Silloisen nälänähädän syiksi on myös todettu monella tapaa epäonnistunut politiikka vähintäänkin yhtä suurena vaikuttajana kuin ruuan tuotannon riittämättömyys.

Varmaan politiikka tosiaan oli isossa roolissa. Viljelijöiltä vietiin iso osuus tuotannosta ruotsiin, kun ruotsin vallassa oltiin. Sodittiin myös ruotsalaisten sotia, johon otettiin varusväkeä suomestakin paljon.
Ruotsin keskusvallan aikaan, myös kansatalouden voimavarat käytettiin ruotsin (sen aatelisten) hyväksi ja verotulot menivät sinne.

Sittemmin autonomisen venäjän vallan alla saatii pitää ne verovarat suomen taloudessa ja se osaltaan nopeutti suomenkin kehitystä, eli oli nopeaa kasvua, jotain hyvää siis siinäkin muutoksessa.

Muutenkin tapahtui maailmalla (tulivuorenpurkauksia), joiden vuoksi oli kylmiä kesiä jotka tuhosivat satoja.

Voima-lehden uusimmassa numerossa oli juttua proteiinin turhasta tankkaamisesta ja sen kytkeytymisestä vesistöjen rehevöitymiseen ja moniongelmaiseen eläinteollisuuteen.
"Suomen peltoalasta lähes 80 prosenttia palvelee kotieläintaloutta."
Laskelmien mukaan jo yksistään Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan pellot riittäisivät ruokkimaan suomalaiset vegaaniravinnolla.
Lihan syömiseen liittyy edelleen suuria tunteita, ja monissa tutkimuksissa korostuu punaisen lihan tärkeys erityisesti miehille.
https://voima.fi/hairikot/artikkeli/proteiinipaniikki/

^
Hyvä artikkeli.

Ylimääräinen ravinnosta saatu proteiini ei tosiaankaan päädy lihaksiin, vaan valuu typpenä virtsan mukana vessanpönttöön rehevöittämään vesistöjä.

Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 08, 2021, 08:26:24
Voima-lehden uusimmassa numerossa oli juttua proteiinin turhasta tankkaamisesta ja sen kytkeytymisestä vesistöjen rehevöitymiseen ja moniongelmaiseen eläinteollisuuteen.
"Suomen peltoalasta lähes 80 prosenttia palvelee kotieläintaloutta."
Laskelmien mukaan jo yksistään Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan pellot riittäisivät ruokkimaan suomalaiset vegaaniravinnolla.
Lihan syömiseen liittyy edelleen suuria tunteita, ja monissa tutkimuksissa korostuu punaisen lihan tärkeys erityisesti miehille.
https://voima.fi/hairikot/artikkeli/proteiinipaniikki/

Ja jotkut ihan uskovatkin tuollaisiin...!

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 08, 2021, 11:37:37
^
Hyvä artikkeli.

Ylimääräinen ravinnosta saatu proteiini ei tosiaankaan päädy lihaksiin, vaan valuu typpenä virtsan mukana vessanpönttöön rehevöittämään vesistöjä.

Tai muuttuu rasvaksi, kuten "muukin ylimääräinen ravinto. Pahojen päivien varalle ja "luojan suunnitteleman energian saannin tilapäisien häiriöiden vuoksi.-Vessanpönttöön menee kyllä kaikenlaista ja wessat ehkä pitäisin kieltää sen vuoksi- silloin ongelma poistuisi, tai siirtyisi, ehkä.

Tuo on trollivitsi, ei enempää.

Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 11, 2021, 23:30:55
"Metsien mies" näyttää muuttuvan yhä monimerkityksisemmäksi käsitteeksi.

Minä puolestani tänään ajattelin sen tarkoittavan, että Toope pitäisi vapauttaa metsäluontoon.

Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 12, 2021, 13:06:06

Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 11, 2021, 23:30:55
"Metsien mies" näyttää muuttuvan yhä monimerkityksisemmäksi käsitteeksi.

Minä puolestani tänään ajattelin sen tarkoittavan, että Toope pitäisi vapauttaa metsäluontoon.

Nnoo, ei. Olen liian kaupunkilainen, en pärjää ilman yhteiskunnan turvajärjestelmää.
Kuten eivät suurin osa suomalaisista enää.

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 11, 2021, 23:08:52

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 09, 2021, 11:49:15
Tarvitseeko ihmisiä pelastaa ja tarvinneeko maapallokaan pelastamista, se voi olla toinen juttu, ehkä se pallo jatkaa ilman ihmistäkin pyörimistään ja kiertämistään taivaalla..

Tottakai osa ihmiskunnasta pelastaa itsensä. Turman tullessa miksi kaikkia pelastaisivat, (ÄO-alle 115 tai ÄO 85) pelastaisitko itse kaikkia?
Vai valikoiden?

No, jos minulta kysyt, en alkuunkaan kuvittele pystyväni pelastamaan ketään, tuskin itseänikään- eiköhän aika kulje ihmisen ohi joka tapauksessa..

Olisi aikamoinen homma sopeuttaa meitä takaisin luontoon. Serkkuni pärjäisivät, minä/me emme.

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 14, 2021, 22:52:10
Olisi aikamoinen homma sopeuttaa meitä takaisin luontoon. Serkkuni pärjäisivät, minä/me emme.

Olisihan se, tosin ihminenkin on hyvin mukautuvainen ja on aikoinaan asuttanut hyvinkin hankalia elin-oloja.

Miksei se sitten toimisi edelleen- ainakin tulevien sukupolvien joutuessa eteen.

Nykymaailma opettaa kyllä väestöstään melko saamatonta porukkaa, siis käytännön töistä eristäytynyttä- kaikki (ainakin raskaimmat ja paljon ihmis- työtä vaativat) tavalliset työt, niiden hedelmät ostetaan kehitysmaista, joita sinäkin kovasti "arvostat"..

Keskittyminen on monesti muutenkin iso ongelma- suuret sikalat ja karjankasvattajat ovat ongelmissa jätteiden kanssa, kun hyvää lantaa ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja ja niistä saatu energia ei ole kovinkaan kilpailukykyistä.

Ne yksiköt köyhdyttävät myös ympäristönsä satoja, kun viljelijät tuottavat keinolannoitteiden avulla viljaa ynnä muuta satoa- samalla katoaa sitä vuosien saatossa kertynyttä hiiltä pelloilta, eli käytännössä tehomaatalous lisää hiilen määrää ilmassa..

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 15, 2021, 11:09:00
...Ne yksiköt köyhdyttävät myös ympäristönsä satoja, kun viljelijät tuottavat keinolannoitteiden avulla viljaa ynnä muuta satoa- samalla katoaa sitä vuosien saatossa kertynyttä hiiltä pelloilta, eli käytännössä tehomaatalous lisää hiilen määrää ilmassa..

Köyhtyykö Suomen maaperä? Suomalaiset lehmäthän syövät sitä ruohoa, mitä maassamme kasvaa, ei tuontirehua?
Nuo paskovat ja lannoittavat sitä?

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 17, 2021, 21:28:17

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 15, 2021, 11:09:00
...Ne yksiköt köyhdyttävät myös ympäristönsä satoja, kun viljelijät tuottavat keinolannoitteiden avulla viljaa ynnä muuta satoa- samalla katoaa sitä vuosien saatossa kertynyttä hiiltä pelloilta, eli käytännössä tehomaatalous lisää hiilen määrää ilmassa..

Köyhtyykö Suomen maaperä? Suomalaiset lehmäthän syövät sitä ruohoa, mitä maassamme kasvaa, ei tuontirehua?
Nuo paskovat ja lannoittavat sitä?

Lehmät pirkuleet paskovat eri paikkaan missä ne rehut kasvavat. Lantaa ei kannata kuskata kauaksi.
Keinolannalla kasvatetut rehut taas köyhdyttävät maaperää.

Karjankasvatus on jo nykyisin suomessakin pääasiassa isoilla toimijoilla, eikä se lanta taida paljon muuta tehdä, kuin kuormittaa sitä lähiympäristöä, missä niitä suuria sikaloita ja muuta karjaa kasvatetaan.- Vesistöthän tuosta kuormasta saavat ison osan, kun se maaperä ei voi kaikkea sitoa itseensä ja sataminenkaan ei luonnossa näyttäisi loppuneen.

No himputti tämä taitaa mennä ohi aiheen, mutta lienee melko pieni harmi tässä yhteydessä.

Jos meillä paikalliset lehmät syövät paikallista ruohoa (siis eivät soijarehua Indonesiasta) ja paskovat pelloille, onko tuo saastuttamista?
Minusta ravinnonkiertoa. Me lannoitamme peltojamme noilla jätöksillä!

Toivottavasti kukaan kaupunkilaisvihreä ei nyt ole irtautunut luonnosta? >:(

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 18, 2021, 22:02:05
Jos meillä paikalliset lehmät syövät paikallista ruohoa (siis eivät soijarehua Indonesiasta) ja paskovat pelloille, onko tuo saastuttamista?
Minusta ravinnonkiertoa. Me lannoitamme peltojamme noilla jätöksillä!

Toivottavasti kukaan kaupunkilaisvihreä ei nyt ole irtautunut luonnosta? >:(

Ihan niin, jos ne lehmät olisivat laitumella kuten aikoinaan. Ne kuitenkin ovat nykysi pääasiassa navetoissa ja lanta on kovin hankalaa kuljettaa sinne missä sille olisi tarvetta.

Se jää "ylikuormaksi paikallisesti" ja siitä kertyy valumia vesistöihin ja muuta haittaa. Bio-kaasuksi voisi sitäkin osittain tuottaa, mutta ilmeisesti se on kalliimpaa ja hyvä jos tuotantokulut kattavat sen energian tuoton.

Mutta yhtä kaikki se lanta on pois sieltä missä sitä luontaisesti voisi olla hyötyä ja keinolannoitteet köyhdyttävät maaperää- tuontirehusta ei pitkällä tähtäimellä ole maailman pelastajaksi.

No tämä on kyllä edelleen aiheesta poikkeavaa..

Suomalaiset lehmät kyllä päästetään aina laitumille, syömään ruohoa ja riehumaan. Toivottavasti ainakin, kuten tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=UpwVzRgKWco (https://www.youtube.com/watch?v=UpwVzRgKWco)

Laika voisi halutessaan tutkia ja miettiä myös maankäyttöä ihan vain täällä kotoisessa Suomessa. Mikäli hän tekisi niin, hän huomaisi nopeasti, että kotimaassamme niin maanviljelystä kuin karjankasvatusta on ajettu alas jo yli kriittisen pisteen, ja maanviljelijöiden ja karjankasvattajien ahdinko sen kuin syvenee. Suomen todellakin kannattaisi olla ruoassa mahdollisimman omavarainen, ja sitäkin me voisimme olla. Vaan kun se ei käy paikallisella duopolillemme (S-ryhmä ja Kesko) ja heidän voitonmaksimoinnilleen, niin tilanne on se mikä se on. Keskonkin primaarifunktio on tuottaa maksimaalista voittoa osakeomistajilleen, eikä murehtia mistään kotimaisesta ruoasta, tai täkäläisistä ruoantuottajista.

Koska edellä mainitut eivät suostu missään nimessä tinkimään omista voitoistaan, kaikenlaiset kohonneet kustannukset otetaan maanviljelijöiden nälkäkuoleman partaalta -tason pienestä pussista.

Aave voisi halutessaan mietiskellä, mitä suomalaisten omavaraisuuteen on vaikuttanut suomalaisten perinteisen ruokavalion, joka koostui perunasta, lantusta, nauriista, porkkanoista, jne. ja sisälsi vain hyvin vähän lihaa, muuttuminen appelsiinien, avokadojen ja rotukarjan lihan syömiseen.

Jos kaikki suomalaiset muuttaisivat ruokavaliotaan enemmän juurespohjaiseksi (talvella ei Suomessa juuri salaatit ja muut vihanneksetkaan kasva), jättäisivät suuren lihamäärän syömättä ja siirtyisivät järvikalaan, ei Suomella olisi mitään hätää, vaikka rajatoiminnot katkeilisivat.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 11, 2022, 15:43:58
Aave voisi halutessaan mietiskellä, mitä suomalaisten omavaraisuuteen on vaikuttanut suomalaisten perinteisen ruokavalion, joka koostui perunasta, lantusta, nauriista, porkkanoista, jne. ja sisälsi vain hyvin vähän lihaa, muuttuminen appelsiinien, avokadojen ja rotukarjan lihan syömiseen.

Jos kaikki suomalaiset muuttaisivat ruokavaliotaan enemmän juurespohjaiseksi (talvella ei Suomessa juuri salaatit ja muut vihanneksetkaan kasva), jättäisivät suuren lihamäärän syömättä ja siirtyisivät järvikalaan, ei Suomella olisi mitään hätää, vaikka rajatoiminnot katkeilisivat.

T: Xante

Enpä voi väittää lukevani ceaucescun ölinöitä, vaan eivät tainneet kommentin perusteella liittyä aiheeseen.

On aina epäkiitollista korjata faktisesti virheellisiä jollotuksia, kun ne vielä kirjoitetaan asian vierestä. Ylläpito voisi puuttua tuollaisiin reippaalla kädellä.

Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 11, 2022, 13:36:57
Laika voisi halutessaan tutkia ja miettiä myös maankäyttöä ihan vain täällä kotoisessa Suomessa. Mikäli hän tekisi niin, hän huomaisi nopeasti, että kotimaassamme niin maanviljelystä kuin karjankasvatusta on ajettu alas jo yli kriittisen pisteen, ja maanviljelijöiden ja karjankasvattajien ahdinko sen kuin syvenee. Suomen todellakin kannattaisi olla ruoassa mahdollisimman omavarainen, ja sitäkin me voisimme olla. Vaan kun se ei käy paikallisella duopolillemme (S-ryhmä ja Kesko) ja heidän voitonmaksimoinnilleen, niin tilanne on se mikä se on. Keskonkin primaarifunktio on tuottaa maksimaalista voittoa osakeomistajilleen, eikä murehtia mistään kotimaisesta ruoasta, tai täkäläisistä ruoantuottajista.

Koska edellä mainitut eivät suostu missään nimessä tinkimään omista voitoistaan, kaikenlaiset kohonneet kustannukset otetaan maanviljelijöiden nälkäkuoleman partaalta -tason pienestä pussista.

Nnjoo, ruoantarjoaminen Suomessa toimii hyvin, mutta ei ehkä paikallinen ruokatalous/tuotanto.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 20, 2021, 11:36:41

Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 19, 2021, 22:14:47

Kehittyneet maat eivät ole ongelma väestönkasvun suhteen, kehitysmaat ovat!

Niinkö luulet, miksi (siksikö) siis sivistyneet maat jatkuvasti pyrkivät sivistämään maita joissa tuota kehittymättömyyttä esiintyy.  Vieden heidän luonnonvaransa ja rikkautensa halvalla työvoimalla tehdyn työn avulla.

Öljyt-kahvit mineraalit ruokatuotannon jne.. kulta on myös yksi tuhoa tuottava aine- kuten timantitkin- niiden hyödyntämisessä pilattaan luontoa hurjasti- puhumattakaan metsistä joita rikkaiden maiden Palmuöljyn viennin vuoksi tuhotaan- tai sellun brasilian etanolituotantoa ja paljon muuta- ja rikkaat maat ilmeisesti ovat täysin syyttömiä tuohon planeetan tuhoutumiseen ja kasvihuoneilmiön pahenemiseen- "syy onkin siis vain se, että kehittymättömissä maissa on liikaa ihmisiä..

Mutta raaka-aineethan (niiden vientikauppa) ovat kehitysmaille se suurin dollarientuoja! Mistä muista lähteistä kehitysmaat rahaa saisivat, jos eivät raaka-aineista?

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 11, 2022, 15:43:58
Jos kaikki suomalaiset muuttaisivat ruokavaliotaan enemmän juurespohjaiseksi (talvella ei Suomessa juuri salaatit ja muut vihanneksetkaan kasva), jättäisivät suuren lihamäärän syömättä ja siirtyisivät järvikalaan, ei Suomella olisi mitään hätää, vaikka rajatoiminnot katkeilisivat.

Ollakseen realistinen tällaisen siirtymän pitäisi tapahtua tavalla, johon tuottajat ja jalostus ja jakelu pystyisivät sopeutumaan. Muuten entistä kysyntää ja tarjontaa kyllä häviäisi, mutta uusi kysyntä tyydytettäisiin pääosin globaalien toimijoiden eväin.

Omatoiminen ruokavalion vaihto kansallisella tasolla ei ole niin yksinkertaista kuin äkkiä kuvittelisi. Silloisessa Ruotsissa ja Norjassa sitä oli mahdollista kokeilla vuosina 1695–1697, kun viljasato epäonnistui monena vuotena peräkkäin. Voisi ajatella, että ihmiset olivat silloin reippaampia ja omatoimisempia kuin nykyisin, ja olisivat osanneet paikata marjoilla, sienillä, kalalla, riistalla. Kuolleisuuslukuja on hankala laskea, mutta asiantuntijoiden arviot ovat hurjia. Baltiassa ja eteläisessä Suomessa 5 - 20 % väestöstä kuoli nälkään. Luvut vain pahenevat pohjoista kohti siirryttäessä. Norlannissa (siihen aikaan nykyisen Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat osat) päästiin 40 % kuolleita, mikä lienee synkän korkealla kaikkien aikojen tilastoissa.

Mikä tahansa vakava ja pitkäkestoinen häiriö tuonnissa aiheuttaisi suuria ongelmia ruoansaannissa, ja sitä olisi hyvin vaikea äkkiä oman maan resursseilla korvata.

Lainaus käyttäjältä: Hiha - helmikuu 11, 2022, 21:48:21

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 11, 2022, 15:43:58
Jos kaikki suomalaiset muuttaisivat ruokavaliotaan enemmän juurespohjaiseksi (talvella ei Suomessa juuri salaatit ja muut vihanneksetkaan kasva), jättäisivät suuren lihamäärän syömättä ja siirtyisivät järvikalaan, ei Suomella olisi mitään hätää, vaikka rajatoiminnot katkeilisivat.

Ollakseen realistinen tällaisen siirtymän pitäisi tapahtua tavalla, johon tuottajat ja jalostus ja jakelu pystyisivät sopeutumaan. Muuten entistä kysyntää ja tarjontaa kyllä häviäisi, mutta uusi kysyntä tyydytettäisiin pääosin globaalien toimijoiden eväin.

Omatoiminen ruokavalion vaihto kansallisella tasolla ei ole niin yksinkertaista kuin äkkiä kuvittelisi. Silloisessa Ruotsissa ja Norjassa sitä oli mahdollista kokeilla vuosina 1695–1697, kun viljasato epäonnistui monena vuotena peräkkäin. Voisi ajatella, että ihmiset olivat silloin reippaampia ja omatoimisempia kuin nykyisin, ja olisivat osanneet paikata marjoilla, sienillä, kalalla, riistalla. Kuolleisuuslukuja on hankala laskea, mutta asiantuntijoiden arviot ovat hurjia. Baltiassa ja eteläisessä Suomessa 5 - 20 % väestöstä kuoli nälkään. Luvut vain pahenevat pohjoista kohti siirryttäessä. Norlannissa (siihen aikaan nykyisen Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat osat) päästiin 40 % kuolleita, mikä lienee synkän korkealla kaikkien aikojen tilastoissa.

Mikä tahansa vakava ja pitkäkestoinen häiriö tuonnissa aiheuttaisi suuria ongelmia ruoansaannissa, ja sitä olisi hyvin vaikea äkkiä oman maan resursseilla korvata.

Xantippalaisista luuloista ja loputtomista "tulkinnoistaan" tositapahtumiin perustuvan meemin muodossa (https://pics.awwmemes.com/svt2-in-sweden-it-is-forbidden-by-law-to-be-57409170.png).

***

Hiha,

Juuri noin; varsinkaan kriisitilanteessa minkään teollisen mittakaavan viljelystoiminnan pystyyn polkaiseminen ei onnistuisi tuosta vain millään muotoa, ja kun kotimaista tuotantoa on jo pitkään ajettu voimakkaasti alas, samalla menetetään suorassa suhteessa tietotaitoa ja osaamista siitä, miten niitä hommia käytännössä tehdään. Suuren modernin maatilan ympärivuotinen pyörittäminen ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu, jossa asiat opitaan tuosta vain.  Itse heinänteko kyllä on helppoa, mutta pelkästään siinä että sen saa suotuisasti kasvamaan, pitää tietää, osata ja handlata yhtä sun toista.

Elämme yhteiskunnassa. Sehän tarkoittaa, että rahaa saa seinästä, sähkö tulee pistokkeesta ja vesi hanasta. Näin helppoa tämä kaikki luulotautisille on, yksinkertaisia asioita.

Kotimaisesta ruoantuotannosta kirjoitettaessa ollaan sivuraiteilla itse ketjun teemaan, mutta menköön vielä tämäkin pikkuseikka: Koko maamme ruokaturva (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokaturva) on riippuvainen sähköstä. Mikäli energiansaanti tyssäisi, saati jos tyrehtyisi kokonaan, koko maassa olisi tuotapikaa nälänhätä.

Energiassa me olemme riippuvaisia Venäjästä. Aseellisen konfliktin yhteydessä kauhuskenaario olisi, että kyytipojaksi naapuri lähettäisi ohjukset myös S-ryhmän ja Keskon keskusvarastoihin. Näinhän ei tietenkään mitenkään voisi tapahtua, kun semmoinen olisi todella katalaa. Mutta sopisi siinä sitten lähteä kaupunkilaisen marjaan ja kalaan ja lanttuja tulevaks vuodeks kasvattamaan, ei mitään hätää.

Meidän K-kaupassa on tarjolla perunaa suoraan tuottajalta kauppiaalle. Ehkä kate menee jotenkin 50-50 ja hinta on kaikille sopiva. Siis kauppiaalle-tuottajalle-asiakkaalle.

Ihmetyttää miksi perunaa pitäisi kierrättää tukun ja usean logistiikan kautta kun suorempikin väylä on olemassa.

Ruokaa siis piisaa sopuhinnalla kun jalostusta ja pakkausta vähennetään. Se tarkoituksella aiheutettu monimutkuliaisuus on siinä ketjussa yhtenä vikana.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 11, 2022, 23:11:26
Meidän K-kaupassa on tarjolla perunaa suoraan tuottajalta kauppiaalle. Ehkä kate menee jotenkin 50-50 ja hinta on kaikille sopiva. Siis kauppiaalle-tuottajalle-asiakkaalle.

Ihmetyttää miksi perunaa pitäisi kierrättää tukun ja usean logistiikan kautta kun suorempikin väylä on olemassa.

Ruokaa siis piisaa sopuhinnalla kun jalostusta ja pakkausta vähennetään. Se tarkoituksella aiheutettu monimutkuliaisuus on siinä ketjussa yhtenä vikana.

Mietihän skaalaa. Kyseessä on yksittäinen elintarvikeliike, jossa on jalosti tarjolla myös paikallista pottua. Mikä sen kilohinta on verrattuna massapottuihin; älä unta näe, että sekään menisi 50-50. Suoraan tuottajalta ostamalla rahat päätyisivät tismalleen sille jolle ne kuuluvatkin, mutta mehän elämme yhteiskunnassa: ruoka tulee kauppojen tuotehyllyiltä, ja pakaste-altaista.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 11, 2022, 23:11:26
Ruokaa siis piisaa sopuhinnalla kun jalostusta ja pakkausta vähennetään. Se tarkoituksella aiheutettu monimutkuliaisuus on siinä ketjussa yhtenä vikana.

Mutta tuollaisen tuotannon yleisyys vaatii myös valtionvalvonnan vähentämistä. Se voi tarkoittaa myös elintarvikkeiden terveysvalvonnan vähentämistä. Kannatan itse sitä, että väliportaita ja byrokraattisia esteitä poistettaisiin/karsittaisiin, mutta pirullisen vaikeaa se on, kun kerran niitä on luotu.

Byrokratian rakentaminenhan on aina helpompaa, kuin sen purkaminen. Siksi Suomella on suuri ongelma julkissektorinsa kanssa. Tuota byrokratiaverkkoa on erittäin vaikea vähentää, kun rakenteita on jo luotu.

Onhan noita tapoja jos haluaa lähiruokaa ostaa suoraan tuottajalta: https://aitojamakuja.fi/reko/reko-tuottajille/

Aavelle/Hihalle (liekö sama asia),

Voisi olla hyvä muistaa, mistä juonne lähti kehittymään. Siis itkunaama suomalaisesta omavaraisuudesta.

Ja sehän on niin, että jos Suomessa asumme ja lisäännymme, meidän vain on otettava kotoinen luontomme huomioon. Siihen ei oikein huuto lihapäivistä kuulosta muulta kuin kakaroiden kirkumiselta.

T: Xante

Kantokyky on määritelmällinen suure, jonka ylittämisen jälkeen omavaraisuudesta puhuminen on pitkälti paskanjauhantaa. Vain kantokyvyn alittava järjestelmä on omavarainen, ja Suomi ei ole sellainen ollut enää aikoihin. Kantokyvyn alittavassa järjestelmässä voidaan tehdä myös ns. huonoja l. 'ei-optimaalisia' ratkaisuja, kunhan ne eivät ylitä kantokykyä.

Vastaavasti perspektiiviä 'kulutusvalinnoista': Kulutuksen määrä ja sen jättämä ympäristöjälki kasvaa suorassa suhteessa tulotasoon, ja näin tapahtuu jokaisessa maailman maassa melkolailla lineaarisesti. Köyhimmästä rikkaimpaan, jokaisella vaurauden tasolla. On tasan yksi ennustava mittari kulutuksen määrälle, ja se on tulot/$ vuodessa/asukas. Kaikki muu on jotakuinkin fuulaa, tilastolliselta painoarvoltaan merkityksetöntä tai mittausten vääristelemistä.

Kas vaikka meillä olisikin jokin osuus ihmisiä, joka tekee ns. hyviä valintoja, kasvaa kuonan määrä samassa suhteessa joka yrittämällä. Sen takia miljoonalle päälle liian vaikea ongelma on kymmenen kertaa liian vaikea ratkaistavaksi kymmenelle miljoonalle päälle.

Sopinee tänne FB:ssä jakona tullut vetoomus:

Asia koskee kaikkia teitä ja meitä ja meidän perheitä, kaikkia meitä, jotka syömme ruokaa.
Oli se sitten ruokavalion suhteen mitä tahansa.
Jos ette vielä ole tätä tienneet elintarvikemarkkinasta, niin tästä syystä jättäkää ne kaupan merkit hyllyyn:
Keskusliikkeet S ja K (ja myös Lidl) kilpailuttavat omiin pakkauksiinsa (esim. Kotimaista ja Pirkka) pakattavat tuotteet käänteisellä huutokaupalla.
Tämä tarkoittaa, että keskusliikkeet antavat surkean pohjahinnan jonka ALLE tarjotaan. Koska isoja keskusliikkeitä on Suomessa vain kaksi ja siten sopimukset ruokataloille elintärkeitä eikä niitä ole varaa menettää, niin se joka surkeimmalla hinnalla suostuu maidon sinne pirkkatölkkiin pakkaamaan saa kaupan. Tai samoin ne perunat tai sipulit tai lihat siihen Kotimaista-pussiin...

Tämä on syönyt ruokatalojen tilityskyvyn sellaiseksi, että meidän tuottajien selkänahasta on revitty kaikki ja nyt alkaa olemaan tilanne sellainen, että ei ole kuin luuranko jäljellä ja kun siihen yhdistetään edellä mainitut kustannusten nousut niin yhtälö ei enää ole mahdollinen.
Maailman tilanteen epävarmuus huolettaa monia ja samaan aikaan Suomen elintarvikehuoltovarmuus on veitsenterällä. Kotimaiset ruoantuottajat ovat ennennäkemättömässä talousahdingossa, koska muun muassa energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet pilviin. Esim. lannoite-erä joka maksoi vuosi sitten 35 000€ maksaa nyt yli 60 000€.

Jos haluatte tulevaisuudessa syödä (kotimaista ruokaa), jättäkää kaupan merkit hyllyyn.

Terveisin luomutilan emäntä

^
Saako luomutuotannossa käyttää lannoitteita? (Vai oliko se niin, että siellä ei saa käyttää hyönteismyrkkyjä?)
Meinaan luomutilan emäntä on huolissaan lannoitteiden hinnasta.

Wikipedian mukaan näköjään voi käyttää apatiittia ja biotiittia ainakin (mitä lienevätkin):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuviljely#Tekniikat

Luomuviljelyssä käytetään lannoitteena muun muassa kivijauheita (apatiitti, biotiitti), kompostoitua karjan lantaa, kanankakkaa sekä luu- ja verijauhoa. Kasvinsuojelua hoidetaan vuoroviljelyllä, mahdollisesti lomittaisviljelyllä, mekaanisella torjunnalla (esimerkiksi liima-ansat) ja biologisella torjunnalla. Rikkaruohoja torjutaan esimerkiksi mekaanisesti, myöhästetyllä kylvöllä, kateviljelyllä ja perinteisesti kitkemällä. Luomutuotanto täyttää myös EU:n ympäristötuen ehdot.

Luonnonmukaisessa viljelyssä käytetään monivuotista viljelykiertoa, jossa eri kasvilajit vuorottelevat. Syväjuuristen kasvien viljelyllä parannetaan maan viljavuutta ja estetään eroosiota. Viljelykasvien vuorottelulla ehkäistään kasvintuhoojien säilymistä ja lisääntymistä kasvustossa.[12]

Luomuun siirtyvä viljelijä joutuu paitsi luopumaan keinotekoisten aineiden käytöstä, myös hoitamaan peltoa luomumenetelmällä vähintään kahden kasvukauden ajan. Vasta kolmannen vuoden sato voidaan tarkastusten jälkeen myydä luomuna.[13]

Luomuviljelijät on rekisteröity, ja heiltä edellytetään säännöllistä ammatillista kouluttautumista. Suomessa viranomaiset, lähinnä Evira ja Ely-keskukset, valvovat luomuviljelyä.

Luomuviljelyn ongelmana on sen teettämä työmäärä, joka on noin 30 prosenttia suurempi kuin tavallisessa viljelyssä. Siitä huolimatta satotasot jäävät pienemmiksi[14]. Tämä pitää luomun hintaa korkeammalla kuin tehoviljellyn ruuan.

Luomuviljely vähentää ruoantuotannon tuottavuutta, se on se pahin ongelma. Altistaa myös kasvitaudeille.

Huoltovarmuus ja Ruuan Tuottaminen SUomessa: Miten kauan?

-Alfa teeveellä viime viikolla, haatateltiin suurtilallista:
-huonoa kuuluu
-Hjallis ehdotti mm.lihantuottajille, että tekevät yhteisen ehdotuksen mihin hintaan suostuvat tuotettaan myymään,
kaupalle, ja madonluvut ovat jo olemassa, ainakin kotimaisen kauran osalta, koska sato oli niin onneton tänä vuonna!


-Samoin Hjallis ehdotti että, suuret tuottajat myös teurastaisivat lihansa itse, niin voisivat vältää välistä vetämisen?
-plus että, perustetaan toimikunta yrittäjille kahvikupin ääressä, joka nimen omaan ajaisi nyt kaikkien lihaa tmv.
myyvien asiaa!
-Huoltovarmuuden on ennustettu heikentyvän jo ensi syksynä!,Jos mitään ei tehdä!
-mutta lisä selvitystä asiaan antaan nyt iltasanomat:
Plus liite lauantain19.2.2022
Reijo Korpela Teuvalta kertoo, että on menossa Suomen maatalouden täydellinen alas ajo!Ei, helvetissä tähän kö -on suomessa
tultu!

-kun lannoitteet maksoivat 20 000 euroa, nyt samasta määrästä joutuu pulittamaan yli 40 000E!
-Korpela kertoo , viljelijöiden olevan loppu ja uupuneita!

Huoltovarmuuden jatkuminen on Suomen etu-mitä syvimmässä määrin,
näinä epävakauden aikoina!
-meidän on nyt laitettava kaikki voimat siihen ,että Suomessa voidaan tuottaa sitä niin (ketju kauppiaitteen mainostamaa
lähiruokaa)
-Suomessa kaatuu kahdesta kolmeen tilaa joka päivä!:kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä
-Lepän mukaan viljelijät eivät välttämättä pysyt hankkimaan rehhuja,
lannoitetta,siemeniä, entiseen malliin, Leppä on toitstuvasti vaatinut
kauppasektoria ottamaan vastuuta tuottajahinnoista.
Hän on pitänyt erikoisena sitä, että nousseet tuotantokustannukset,
eivät  siirry Suomessa kuluttajille!
-tuottaja saa esimerkiksi maitolitrasta: 0,40senttiä litralta omaan tilipussiin rahaa (ja kuitenkin sähkölaskua on maksettava
parhaimmillaan 7000E, tämä tuntuu todella tähtitieteelliseltä miksi ei kukaan poliitikko aja huoltovarmuus asiaa kiivaammin?
-Kyllä kekkosen aikaan ois varmaan ollut jo hätätila hallitus sanon ma!
-

Unohdin, tähän lisätä viellä lisätä tähän sen että suomessa vuoden 1918, sisällissodan suurimpia syitä oli nälkä,
joten oman maanruokatuotannosta, ei ole kysymys mistään todellakaan pikkujutusta!

Olisi hyvin helppo sanoa, että maanviljelys/karjatalous tms. pitäisi toimia markkinatalouden ehdoilla, mutta ei se noin toimi. Tiedän, että pohjoinen maataloustuotanto tarvitsee jonkinverran tukea, vaikka sinänsä hyvintoimivaa maataloutta onkin. Maailmassa ei ole maataloutta, jota Valtio ei jotenkin tue, joten siinä asiassa Suomi ei ole poikkeus, vaan sääntö. Kaikki maat tavoin tai toisin tukevat omaa maatalouttaan.

Oman maan tuotantoa ohi tuontituotannon, onko harvinainen suosimistyyli? Kysykää ranskalaisilta.

Se toinen keskeinen asiahan on huoltovarmuus. Kuten tiedämme, Suomi on osin riippuvainen ruoantuomisesta ulkomailta. Siksi ja silti Suomen tulee kyetä tuottamaan perusruokaa riittävästi omaan tarpeeseensa ihan hätätilanteita varten. Yli yhden tuotantokauden, näin pitäisi olla. Yhden talven yli. Tuota tarkoittaa huoltovarmuus.

Monia ärsyttää kuvitelma siitä, että maataloustuottajat elävät hyvin tukiaisilla, mutta oikeasti useimmat maataloustuottajat elävät varsin veloissa ja kädestä suuhun. Eivät vauraina, vaan yrittäjinä, joilla on pankki kummittelemassa taustalla. Nyt on persujen ja kokkareiden piirissä keskustelua siitä, miten terveytettäisiin tuota maatalouden perustuotantoa, nähtäväksi jää, kykenevätkö esittämään julkilauseita enempää.

Itse olen sitä mieltä, että valtion tulee huolehtia tietynasteisesta perushuollosta/varmuudesta, vaikka rahallisella tappiolla. Oikeistolaisena hyväksyn sen, että tietyt perusasiat yhteiskunnassa hoidetaan valtion osittaisella tuella, kunhan normitalouden annetaan toimia vapaasti. Tietynasteinen huoltovarmuus silti on valtionkin tehtävä.

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 22, 2022, 01:09:36
Olisi hyvin helppo sanoa, että maanviljelys/karjatalous tms. pitäisi toimia markkinatalouden ehdoilla, mutta ei se noin toimi. Tiedän, että pohjoinen maataloustuotanto tarvitsee jonkinverran tukea, vaikka sinänsä hyvintoimivaa maataloutta onkin. Maailmassa ei ole maataloutta, jota Valtio ei jotenkin tue, joten siinä asiassa Suomi ei ole poikkeus, vaan sääntö. Kaikki maat tavoin tai toisin tukevat omaa maatalouttaan.

Oman maan tuotantoa ohi tuontituotannon, onko harvinainen suosimistyyli? Kysykää ranskalaisilta.

Se toinen keskeinen asiahan on huoltovarmuus. Kuten tiedämme, Suomi on osin riippuvainen ruoantuomisesta ulkomailta. Siksi ja silti Suomen tulee kyetä tuottamaan perusruokaa riittävästi omaan tarpeeseensa ihan hätätilanteita varten. Yli yhden tuotantokauden, näin pitäisi olla. Yhden talven yli. Tuota tarkoittaa huoltovarmuus.

Monia ärsyttää kuvitelma siitä, että maataloustuottajat elävät hyvin tukiaisilla, mutta oikeasti useimmat maataloustuottajat elävät varsin veloissa ja kädestä suuhun. Eivät vauraina, vaan yrittäjinä, joilla on pankki kummittelemassa taustalla. Nyt on persujen ja kokkareiden piirissä keskustelua siitä, miten terveytettäisiin tuota maatalouden perustuotantoa, nähtäväksi jää, kykenevätkö esittämään julkilauseita enempää.

Itse olen sitä mieltä, että valtion tulee huolehtia tietynasteisesta perushuollosta/varmuudesta, vaikka rahallisella tappiolla. Oikeistolaisena hyväksyn sen, että tietyt perusasiat yhteiskunnassa hoidetaan valtion osittaisella tuella, kunhan normitalouden annetaan toimia vapaasti. Tietynasteinen huoltovarmuus silti on valtionkin tehtävä.

---------
----------
---------Aamen, tähän toistasex ei mitään lisättävää, samoilla linjoilla mennään että huoltovarmuus ja ruuantuotanto säilytettävä
suomessa, ja niin en usko että edes hotellisiivooja suostuisi tekemään 5e tuntipalkalla hommia kuten yrittäjät tekevät,
voi toki olla alakanttiin mutta ei paljo hutikaan!

Kaivetaan vanha ketju esiin, koska sopii tänne paremmin kuin radionurkkaan.
Kuuntelin eilen ruuanhankintareissulla Tiedeykkösesta ao. ohjelman. Siinä tuotiin esille paljon ruuantuotantoon sidoksissa olevia asioita kuten luontoarvot ja huoltovarmuus. Erittäin mielenkiintoista oli myös tuo esittelyssä mainittu työvoiman tarve maalla. Britanniassa on arvioitu, että maalle pitäisi muuttaa 15% väkeä töihin ruokaketjun eri vaiheisiin, jotta saavutettaisiin omavaraisuus.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66772188
Maatalous voi yhdistää ruuan ja energian tuotannon – suljettu ravinnekierto ei hukkaa mitään
Knehtilän tila Hyvinkäällä on irrottautunut ulkoisista, fossiilista lannoitteista ja kierrättää tarvitsemansa ravinteet. Suljetussa ravinnekierrossa ruokaa voidaan tuottaa kestävästi paikallisten resurssien rajoissa. Tällainen agroekologinen symbioosi kuulostaa hienolta, mutta on jossain määrin jopa hyvin perinteinen tapa saada pellolta leipää pöytään. Voiko tällainen symbioosi osaltaan ratkaista maatalouden kestävyysongelmaa?

Jotta omavaraisempi ja kestävämpi ruuantuotanto olisi mahdollista, maaseudulle tarvitaan paljon nykyistä enemmän väkeä, koska fossiilisten polttoaineiden tekemä työ pitää korvata jollakin.

Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijatohtori Kari Koppelmäki sekä Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan elintarviketalouden yliopistonlehtori Toni Ruuska. Toimittajana on Jenni Frilander.

Tuotantoeläimiähän lehmät on, vaikka niitä vähän vähemmänkin olisi. Alla olevassa uutisessa ei sen tarkemmin kerrottu, millaisessa tarkoituksessa lehmiä oli pidetty alun perin, mutta yrittäjän elämänhallinta ilmeisesti oli luisunut käsistä niin, että eläimetkin jäivät hoitoa vaille.

Kuvat ei herkille: Eläimet kärsivät järkyttävissä oloissa – Emännällä erikoinen selitys (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/702edb11-7d8d-4ff5-abae-b5791ef6d0c6) (onnistuin lukemaan jutun katsomatta kuvia)

Eihän tuossa emännän selittelyssä mitään erikoista ole, erilaisia tekosyitä, jolla yritti pelastautua tuomiolta. Mutta se, mikä tässä tapauksessa ja monessa muussakin tapauksessa on pistänyt silmään, on viranomaisten laiska valvonta. Vaikka emäntä koko viranomaisten käynnit vainoamisena, niin sivusta seuraajan mielestä käyntien välillä oli aivan liian pitkä aika, jonka eläimet joutuivat kärsimään.

--- jutusta palanen ja boldasin nuo ajankohdat
Navetassa eli nelisenkymmentä nautaa ja kuusi vuohta. Niiden järkyttävistä elinolosuhteista oli huomautettu emännälle jo joulukuussa 2020.
Tilanne ei parantunut, vaan emännästä tehtiin uusia eläinsuojeluilmoituksia.
Kun läänineläinlääkärit palasivat tilalle helmikuussa 2022, ei emäntä ensi alkuun meinannut päästää heitä tarkastamaan karjan tilaa.
---

Yli vuosi kesti läänineläinlääkärin mennä tilalle uudelleen, vaikka huoli-ilmoituksia oli tuolla välillä tehty useita. Jos ne olivat jo "järkyttävissä olosuhteissa" ensimmäisellä käynnillä, niin miksi ei laitettu tiukkaa aikarajaa, mihin mennessä asia olisi korjattava ja samalla sitten tehtäisiin uusi tarkastuskäynti, jolla olisi katsottu, että paikat on kunnossa. Eihän eläimiä niissä järkyttävissä oloissa olisi saanut pitää ollenkaan, joten parin viikon aika paikkojen siivoamisella olisi pitänyt olla riittävä. Jos ei emäntä itse jaksa, niin olisi ollut palkattava joku se tekemään tai lopetettava lehmien pito.

Tuossa olisi kyllä kuulunut sakottaa myös valvovaa viranomaista laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 23, 2024, 13:15:03Yli vuosi kesti läänineläinlääkärin mennä tilalle uudelleen, vaikka huoli-ilmoituksia oli tuolla välillä tehty useita. Jos ne olivat jo "järkyttävissä olosuhteissa" ensimmäisellä käynnillä, niin miksi ei laitettu tiukkaa aikarajaa, mihin mennessä asia olisi korjattava ja samalla sitten tehtäisiin uusi tarkastuskäynti, jolla olisi katsottu, että paikat on kunnossa. Eihän eläimiä niissä järkyttävissä oloissa olisi saanut pitää ollenkaan, joten parin viikon aika paikkojen siivoamisella olisi pitänyt olla riittävä. Jos ei emäntä itse jaksa, niin olisi ollut palkattava joku se tekemään tai lopetettava lehmien pito.

Tuossa olisi kyllä kuulunut sakottaa myös valvovaa viranomaista laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä.

Tiukka aikaraja on usein aikaansaamisen kannnalta parempi, kuin "joskus". Sen huomaa ihan tavallisessa arjessakin. Jos asia pitää hoitaa nyt, se tapahtuu. Vähemmän kiireiset ei niin miellyttävät asiat tuppaavat siirtymään.

Taitaa olla viranomaisilla sama tauti kuin emännällä. Jossain määrin se on kyllä meillä kaikilla.

Lainaus käyttäjältä: Vatupassi - helmikuu 22, 2022, 05:36:07

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 22, 2022, 01:09:36Olisi hyvin helppo sanoa, että maanviljelys/karjatalous tms. pitäisi toimia markkinatalouden ehdoilla, mutta ei se noin toimi. Tiedän, että pohjoinen maataloustuotanto tarvitsee jonkinverran tukea, vaikka sinänsä hyvintoimivaa maataloutta onkin. Maailmassa ei ole maataloutta, jota Valtio ei jotenkin tue, joten siinä asiassa Suomi ei ole poikkeus, vaan sääntö. Kaikki maat tavoin tai toisin tukevat omaa maatalouttaan.

Oman maan tuotantoa ohi tuontituotannon, onko harvinainen suosimistyyli? Kysykää ranskalaisilta.

Se toinen keskeinen asiahan on huoltovarmuus. Kuten tiedämme, Suomi on osin riippuvainen ruoantuomisesta ulkomailta. Siksi ja silti Suomen tulee kyetä tuottamaan perusruokaa riittävästi omaan tarpeeseensa ihan hätätilanteita varten. Yli yhden tuotantokauden, näin pitäisi olla. Yhden talven yli. Tuota tarkoittaa huoltovarmuus.

Monia ärsyttää kuvitelma siitä, että maataloustuottajat elävät hyvin tukiaisilla, mutta oikeasti useimmat maataloustuottajat elävät varsin veloissa ja kädestä suuhun. Eivät vauraina, vaan yrittäjinä, joilla on pankki kummittelemassa taustalla. Nyt on persujen ja kokkareiden piirissä keskustelua siitä, miten terveytettäisiin tuota maatalouden perustuotantoa, nähtäväksi jää, kykenevätkö esittämään julkilauseita enempää.

Itse olen sitä mieltä, että valtion tulee huolehtia tietynasteisesta perushuollosta/varmuudesta, vaikka rahallisella tappiolla. Oikeistolaisena hyväksyn sen, että tietyt perusasiat yhteiskunnassa hoidetaan valtion osittaisella tuella, kunhan normitalouden annetaan toimia vapaasti. Tietynasteinen huoltovarmuus silti on valtionkin tehtävä.

---------
----------
---------Aamen, tähän toistasex ei mitään lisättävää, samoilla linjoilla mennään että huoltovarmuus ja ruuantuotanto säilytettävä
suomessa, ja niin en usko että edes hotellisiivooja suostuisi tekemään 5e tuntipalkalla hommia kuten yrittäjät tekevät,
voi toki olla alakanttiin mutta ei paljo hutikaan!

Sinänsä haluaisin maatalouden toimivan teoreettisten liberaalien käsitysteni mukaan, mutta maailma ei toimi noin. Maatalous, karjatuotanto, elintarviketeollisuus ovat asioita, joita tulee hoitaa paikallisesti tai kansallisesti. EI EU-tasolla.