kantapaikka.net

Perinteisessä kanayhteisössä on kukko ja kymmenkunta kanaa. Kukko huolehtii lauman turvallisuudesta ja seuraa ympäristöä, varoittaa vaaroista jolloin kanaset piiloutuvat ja huolehtii siitä, että munat ovat hedelmöitettyjä. Kanat taas munivat, hautovat ja kotkottavat. Kukko kiekuu.

Minkäänlaista tasa-arvoa ei kanalassa ole. Kanat ovat kukon seksiseuraa, vaikka puoliväkisin, kanat taas ovat rankanneet itsensä arvojärjestykseen jossa korkeampiarvoinen aina säälimättä vie ruuasta parhaat palat ja mukavimmat orsipaikat. Jos harmittaa, niin aina voi nokkia alempiarvoisia, jotka eivät puolustaudu, vaikka kuolemaan asti.

Jos kukko puuttuu kanat ovat levottomia ja peloissaan. Jos taas on useampi kukko niin käynnissä on jatkuva valtataistelu. Siis vain noin joka kymmenes kukko saa pitää henkensä, yleensä rotunsa valio. Näin kukkojen laatu kehittyy jatkuvasti. Kanoilla taas kaikki munimaan pystyvät voivat jatkaa sukuaan. Johtaako tämä siis tulokseen jossa naaraat ovat ns. heikompi astia, eli huonoimmilla geeneillä varustettuja? Lopputuloksena tällaisesta jalostumisesta luulisi olevan, että kukko on hyvärakenteinen ja komea mutta kanat pieniä, harmaita ja huomaamattomia.

(https://i.mentorbizlist.com/img/biznes/170/petuh-eto-petuh-vidi-opisanie-porodi.jpg)   (https://armentabenessi.fi/wp-content/uploads/2019/02/kana01-1-1024x608.png)

Suurin osa kukkopojistahan tapetaan jo tipuina. Ne kun ei tuota mitään, joten niitä tarvitaan hiton vähän verrattuna muniviin kanoihin. Eivätkä ne kukot siis pääse tappelemalla valikoimaan parasta, vaan ihminen valikoi tapettavat kukkotipuset paljon ennen kukkotappeluikää.

Lainaa
Kuoriutuvat kananpojat lajitellaan sukupuolen mukaan. Hautomosta kanat siirretään heti untuvikkoina nuorikkokasvatuskanalaan, ja tuotantopolven kukkopojat lopetetaan hiilidioksidilla.

https://www.elaintieto.fi/kana/kana-ja-broileri-tuotantoelaimina/

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 12:55:39
Suurin osa kukkopojistahan tapetaan jo tipuina. Ne kun ei tuota mitään, joten niitä tarvitaan hiton vähän verrattuna muniviin kanoihin. Eivätkä ne kukot siis pääse tappelemalla valikoimaan parasta, vaan ihminen valikoi tapettavat kukkotipuset paljon ennen kukkotappeluikää.

Lainaa
Kuoriutuvat kananpojat lajitellaan sukupuolen mukaan. Hautomosta kanat siirretään heti untuvikkoina nuorikkokasvatuskanalaan, ja tuotantopolven kukkopojat lopetetaan hiilidioksidilla.

https://www.elaintieto.fi/kana/kana-ja-broileri-tuotantoelaimina/

Minä tarkoitin perinteistä kanayhteisöä jossa on kukko ja kymmenkunta kanaa. Siis semmoista, mikä oli yleisin muutama sata vuotta meilläkin ja tuhansia vuosia muualla. Niissä kukkopojista on hankkiuduttu eroon kun ne ovat kasvaneet syötävän kokoisiksi ja ominaisuudet alkavat jo näkyä. Parhaat vain jätetään.

Kanojen mielipidettä ei tässä kysytä. Voiko siis ihminen jalostaa kukon kanoille epätyydyttävään suuntaan? Osaako ihminen arvostaa oikeita ominaisuuksia?

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 13:06:44

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 12:55:39
Suurin osa kukkopojistahan tapetaan jo tipuina. Ne kun ei tuota mitään, joten niitä tarvitaan hiton vähän verrattuna muniviin kanoihin. Eivätkä ne kukot siis pääse tappelemalla valikoimaan parasta, vaan ihminen valikoi tapettavat kukkotipuset paljon ennen kukkotappeluikää.

Lainaa
Kuoriutuvat kananpojat lajitellaan sukupuolen mukaan. Hautomosta kanat siirretään heti untuvikkoina nuorikkokasvatuskanalaan, ja tuotantopolven kukkopojat lopetetaan hiilidioksidilla.

https://www.elaintieto.fi/kana/kana-ja-broileri-tuotantoelaimina/

Minä tarkoitin perinteistä kanayhteisöä jossa on kukko ja kymmenkunta kanaa. Siis semmoista, mikä oli yleisin muutama sata vuotta meilläkin ja tuhansia vuosia muualla. Niissä kukkopojista on hankkiuduttu eroon kun ne ovat kasvaneet syötävän kokoisiksi ja ominaisuudet alkavat jo näkyä. Parhaat vain jätetään.

Kanojen mielipidettä ei tässä kysytä. Voiko siis ihminen jalostaa kukon kanoille epätyydyttävään suuntaan? Osaako ihminen arvostaa oikeita ominaisuuksia?

Mikä perinteinen kanayhteisö? Kanalassa on tuotantokanoja, ei mitään luonnonkanojen laumaa. Myös "perinteisen kanayhteisön" koostumus (yksi kukko ja kymmenen kanaa) on täysin ihmisen valikoima. Ei se kukko sinne valikoidu minkään kukkojen keskinäisen taisteluvoiton tuloksena, vaan ihminen tappaa tipuista poikapuoliset turhina. Vaikka ottaisit / vuokraisit itsellesi omaan pihaan tuollaisen perinteisen kanayhteisön - kukko + muutama kana - niin sekin kukko on ihmisen valikoima, ei niiden kanojen valitsema tai kukkojen keskinäisen taiston voittanut yksilö. Siitoskukko valitaan jalostustavoitteiden mukaan, ei kanojen preferensseillä.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 15:09:58
Mikä perinteinen kanayhteisö? Kanalassa on tuotantokanoja, ei mitään luonnonkanojen laumaa. Myös "perinteisen kanayhteisön" koostumus (yksi kukko ja kymmenen kanaa) on täysin ihmisen valikoima.

Alkuperäinen kana eli Aasiassa, tuhansia vuosia sitten, sellaisissa laumoissa joissa oli kukko ja kymmenkunta kanaa. Se on siis kanalauman luonnollinen optimikoko, ei ihmisen keksintö. Sama laumakoko säilyi aivan viime päiviin asti, kunnes supermarketit syrjäyttivät torikaupan munamarkkinoina. Luonnossa jokainen kukoksi syntynyt yritti saada oman lauman, mutta vain noin joka kymmenes onnistui. Kaikki kanat sen sijaan saivat kukkoa.

Kun joku keksi alkaa tarhata kanoja, asetelma muuttui. Luonnonvalinnan sijasta ihminen alkoi valikoida kanoille sopivia kukkoja ja söi ylimääräiset. Näin kanojen alkuperäiset vaatimukset kukoille jäivät ehkä osin toteutumatta. Toisaalta, hyvin tuntuvat kanoille kelpaavan ihmisen valikoimat kukotkin. Ehkä kanoille riittää kunhan on vaan joku.

Mä en tiedä, mitä pariisin rauhansopimukseen on kirjattu, mutta jos kukkojen geenit valikoituvat tappelutaidoilla, onko kuinka todennäköistä, että komeudella olisi jotain tekemistä asian kanssa, kuten ROOSTERin viestistä päättelin että on? Jos on todennäköistä, se todennäköisesti pätisi yli lajirajojen. Eli että väkivaltataitavat olisivat naaraiden mielestä aina myös komeimpia.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 15:31:17

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 15:09:58
Mikä perinteinen kanayhteisö? Kanalassa on tuotantokanoja, ei mitään luonnonkanojen laumaa. Myös "perinteisen kanayhteisön" koostumus (yksi kukko ja kymmenen kanaa) on täysin ihmisen valikoima.

Alkuperäinen kana eli Aasiassa, tuhansia vuosia sitten, sellaisissa laumoissa joissa oli kukko ja kymmenkunta kanaa. Se on siis kanalauman luonnollinen optimikoko, ei ihmisen keksintö. Sama laumakoko säilyi aivan viime päiviin asti, kunnes supermarketit syrjäyttivät torikaupan munamarkkinoina. Luonnossa jokainen kukoksi syntynyt yritti saada oman lauman, mutta vain noin joka kymmenes onnistui. Kaikki kanat sen sijaan saivat kukkoa.

Kun joku keksi alkaa tarhata kanoja, asetelma muuttui. Luonnonvalinnan sijasta ihminen alkoi valikoida kanoille sopivia kukkoja ja söi ylimääräiset. Näin kanojen alkuperäiset vaatimukset kukoille jäivät ehkä osin toteutumatta. Toisaalta, hyvin tuntuvat kanoille kelpaavan ihmisen valikoimat kukotkin. Ehkä kanoille riittää kunhan on vaan joku.

Aivan. Se luonnonvalinta on siis ollut käytössä tuhansia vuosia sitten. Sen jälkeen kanojen jalostus on ollut ihmisen käsissä. Siispä kyse ei ole nykyisten kukkojen ja kanojen tilanteesta, vaan kauan sitten mahdollisesti vallinneista olosuhteista, jonka jälkeen tämän lajin kehitystä on päämäärätietoisesti ohjailtu meidän ihmisten preferenssien - eli kananmunien tehokkaan tuotannon - mukaan.

On aika suloista uskoa, että me söisimme ylimääräiset kukot. Näinhän ei tapahdu, sillä kukkojen ei anneta kasvaa syömäkokoon. Ne tapetaan paljon, paljon aiemmin. Kanat muuten eivät tarvitse kukkoa tuottaakseen munia. Päinvastoin hedelmöityneet munat pyritään poistamaan myyntiin lähtevien joukosta. Kukkoa tarvitaan ainoastaan silloin, kun halutaan tuottaa tipuja. Munimista varten pidettävät kanat eivät ole niitä, joiden munista kasvatetaan uusia kanoja. Ne kanat ja kanalat ovat erikseen. Siten siis munien takia pidettävien kanojen ei tarvitse kukosta kisata. Kana munii mainiosti ilmankin. Kukko ei puutu kanojen munimiseen mitenkään, vaan tepastelee vain munintatouhuista tyystin erillään. KOska hedelmöityneet munat eivät ole toiveissa, olis parempikin, että homma jää pelkäksi tepasteluksi. Kukosta on enemmän hyötyä herätyskellona.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 15:55:08
Aivan. Se luonnonvalinta on siis ollut käytössä tuhansia vuosia sitten. Sen jälkeen kanojen jalostus on ollut ihmisen käsissä. Siispä kyse ei ole nykyisten kukkojen ja kanojen tilanteesta, vaan kauan sitten mahdollisesti vallinneista olosuhteista, jonka jälkeen tämän lajin kehitystä on päämäärätietoisesti ohjailtu meidän ihmisten preferenssien - eli kananmunien tehokkaan tuotannon - mukaan.

Juu. Aivan juuri siksi aloitinkin ensimmäisen viestini luomalla laajasta kanan-, munan- ja höyhententuotannon spektristä juuri sen alueen johon kiinnostukseni tällä hetkellä kohdistuu.

LainaaPerinteisessä kanayhteisössä on kukko ja kymmenkunta kanaa.

En siis halua keskustella esim. sopivasta rehusta munantuotantoon, vaan nimenomaan pienkanalan sosiaalisista suhteista.

Miten luulet esim. kanalan järjestyksen menevän jos olisikin kymmenen kukkoa ja yksi kana?

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 15:41:14
Mä en tiedä, mitä pariisin rauhansopimukseen on kirjattu, mutta jos kukkojen geenit valikoituvat tappelutaidoilla, onko kuinka todennäköistä, että komeudella olisi jotain tekemistä asian kanssa, kuten ROOSTERin viestistä päättelin että on? Jos on todennäköistä, se todennäköisesti pätisi yli lajirajojen. Eli että väkivaltataitavat olisivat naaraiden mielestä aina myös komeimpia.

Kyllä kanamaailmassa (vapaassa sellaisessa) vain tappelutaitoisimmat kukot pääsevät lisääntymään. Ne jotka eivät saa omaa laumaansa joutuvat vain huutelemaan kaukaa pusikosta, siihen asti kunnes vanha kukko-ukko ei enää jaksa tapella.

Väistämättä vain pitkäkannuksisimmat, agressiivisimmat ja lihaksikkaimmat kukot pääsevät jatkamaan sukua. Ja tietysti ne muutamat harvat, jotka jaksavat piileskellä lähipusikossa, odottamassa että pääsisi pikaisille kun laumanvartija ei huomaa.

Naaraiden mieltymys koreuteen ja flirttailuun on ilmeistä, yli lajirajojen. Voimaa, nopeutta ja aggressiivisuutta tarvitaan tietysti etupäässä kilpailevien urosten häätämiseen, mutta se saattaa olla myös naaraita kiinnostavaa.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 16:03:10

Miten luulet esim. kanalan järjestyksen menevän jos olisikin kymmenen kukkoa ja yksi kana?

Noin äkkiseltään voisi epäillä, että olisi yksi onnellinen kana ja kymmenen riitaista kukkoa.

Erään vanhan piian kerrottiin myös huomanneen kanalan "normaalin" järjestyksen olleen hänen toiveidensa vastainen ja hän hankki kymmenen kukkoa ja yhden kanan, mutta tarina ei valitettavasti kerro miten siinä kävi.

Varmaan luonto opettaisi, eli yksi kukko tunkiolla ja muuta lymyilisivät nurkissa ja kana-parka joutuisi edelleen tyytymään vain siihen yhteen, ellei joku onnistuisi salaa hivauttamaan omia siemeniään.

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 16:18:56
Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 16:28:35

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 16:18:56
Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

^hyvä huomio.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 18:25:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 16:28:35

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 16:18:56
Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 21:11:53

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 18:25:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 16:28:35

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 16:18:56
Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Minkä ikäiseksi tuo johtava kukko päästää "urosbroilerit" ennen kuin se tekee niistä selvän? Tarkoitan, että onko mahdollisuutta, että kanat sittenkin seikkailsivat teinikukkojen kanssa aina kun johtavan kukon silmä välttää?

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 17, 2020, 21:27:58

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 21:11:53

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 18:25:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 16:28:35

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 16:18:56
Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Minkä ikäiseksi tuo johtava kukko päästää "urosbroilerit" ennen kuin se tekee niistä selvän? Tarkoitan, että onko mahdollisuutta, että kanat sittenkin seikkailsivat teinikukkojen kanssa aina kun johtavan kukon silmä välttää?

Luulisin, että kun kukkokiekuu alkaa kuulua nuorukaiselta, alkaa olla ottelun paikka. Eli- eipäs kukkoilla.

Onko kukkojen keskuudessa tavattu joukkotappeiluita? Kaikki kaikkia vastaan?

Alotusviestissä ihmetytti aloituksen juju, kukosta oli kaivettu komein kuva mikä googlesta löytyy ja kanasta vastaavasti surkein.

Kyse on kuitenkin vain vaistonvaraisesta toiminnasta. Tunkiolle päästyään kukon ainut homma on enää siementäminen. Yksi kana ei jaksaisi samaa koko ajan ja päivästä toiseen. Varsinkin kun kukon otteet voivat viedä kanalta päänkin. Siksi kanoja tarvitaan mielellään toistakymmentä kukkoa kohden.
Alfauroksesta, josta kilpaillaan - saatika rakkaudesta, ei ole kysymys.


Tuolle esimerkin vaalealle kanalle sopii pariksi tämä Roosteri:

(https://i.pinimg.com/originals/d1/26/2f/d1262f2aec9cf607b1cc40be136204cc.jpg)

Vastaavasti netistä löytyi toisenlainen esimerkkipari. Näinkin hehkeän naisellinen kana voi olla.

(https://images.birmiss.com/image/aa944c8a6fbe0e93.jpg)

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 21:11:53

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 18:25:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 16:28:35

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 16:18:56
Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Mikä muuten nyt on tässä sun motiivina jutustella kanoista ja sitten yhtäkkiä nisäkkäistä? Jos nyt näistä kanoista siis puhutaan, niin kanat munii täysin ilman kukkoakin. Muninta ei edellytä sitä, että kukko hedelmöittäisi munat. Kananmunista yritetään ennemminkin poistaa ne hedelmöityneet munat myytävien joukosta. Ellei bisnes siis aivan surkeaa ole, taitaa se kanalan kukko olla vähän laiskan sorttinen - tai ei sittenkään niitä kanoja erityisesti miellytä. Jos siis puhutaan kanoista, niin mistä tiedät, että se kukko saa kaikilta kanoilta? Kanalauma pärjää kyllä ilman kukkoakin vallan mainiosti. Jos ei diggaa aamuviiden herätyksiä, kandee jättää se kukko hankkimatta.

Vaikutelma tässä nyt on joka tapauksessa se, että kanojen elämä ei sinua tässä varsinaisesti kiinnosta, vaan yrität käyttää niitä keppihevosena esittääksesi jotakin muuta. Ryhdytäänkö seuraavaksi jutustelemaan merihevosista, rukoilijasirkoista tai käen tavoista jättää munansa toisten haudottaviksi? Vai jatketaanko kanoista - joiden luonnonmuodon elintavoista meillä sieltä tuhansien vuosien takaa on varsin puutteellisesti tietoa.

Voidaan myös kyseenalaistaa se, onko mielekästä edes kutsua jotain alkukanaa samaksi lajiksi. Ainakaan jonkun chihuahuan käyttäytymistä ei ehken kandeis ihan suoraan ajatella yksyhteen suden kanssa, vaikka ovatkin samaa alkuperää molemmat. Ihmisen jalostamat tuotantoeläimet ovat etääntyneet varsin kauas alkuperäisistä luonnon lajeista. Niiden käyttäytyminen ei vastaa luonnossa elävien esi-isien käyttäytymistä. Toki - jos motiivisi tässä on yrittää hauskasti muka viritellä väsynyttä keskustelua ihmisten sukupuolista - voidaan myös pohtia sitä, ovatko tuhansia vuosia yhteiskunnan vaikutuksessa eläneet ihmiset enää muita kuin tuotantoeläimiä, joiden käyttäytymistä ohjaa harjoitettu manipulaatio enemmän kuin vietit ja vaistot ja biologia.

Tätäkin puolta kanojen sosiaalisista suhteista voimme verrata "hauskasti" ihmislaumoihin:

LainaaKäsitys kanojen nokkimisjärjestyksestä on muodostettu tarkkailemalla kanoja, kun ne on laittettu ahtaisiin oloihin ja niillä on niukat resurssit, mikä johtaa korostetun aggressiiviseen käytökseen kanojen kesken. Jos kana joutuu elämään liian suuressa laumassa, kuten lattiakanalassa, kanat pyrkivät muodostamaan tuttujen yksilöiden välisiä pieniä alalaumoja. Siitä huolimatta lintujen hyvin suuri määrä aiheuttaa helposti konflikteja.

Wikipedia

Vai keskustellaanko vain mieluummin niistä kanoista, jotka siis eivät munintaansa kukkoja tarvitse? Pohditaanko vaikka sitä, onko se hiilidioksidi hyvä tapa päästä eroon turhista kukkopuolisista tipuista vai ehkä jätemyllyyn heittäminen tai niskojen vääntäminen nurin käsityönä? Vai mitäs meidän pitäis mielestäsi ymmärtää kanoista? Että koiraita tarvitaan vain tosi pieni prosentti kokonaismäärästä - ja silloinkin koiraan työnä on vain tepastella pihamaalla ja kiekua aamuisin? Naaraat ovat se tuottava osa laumaa, jonka takia kanankasvatusta harjoitetaan. Että koiraat vain kekkaloitsee komeaa pyrstöään ja helttaansa esitellen turhakkeina, mutta se "haaremi" ei edes tuota tipuja, vaan pelkkiä hedelmöitymättömiä munia muiden syötäväksi. Kanalauma ilman kukkoa toimii myös oikein hyvin. Kukko on vain romanttinen lisä. Lisäksi kukko on koulutettava, jotta se Ei kukkoile kanoja pitäville ihmisille. Jos kanoja on enemmän kuin se about kymmenen, kannattaa olla useampi kukko. Kukoissakin on luonne-eroja. Jotkut ovat uhrautuvaisesti puolustamassa laumaansa kanahaukoilta, kun toiset ovat pelokkaita nössyköitä. Kukot ovat tappeluun taipuvaisia, mutta tuottamattomia epeleitä. Liian ärjyn kukon oikea paikka on pata.

Lainaus käyttäjältä: Lognessa - heinäkuu 17, 2020, 23:52:06
Vastaavasti netistä löytyi toisenlainen esimerkkipari. Näinkin hehkeän naisellinen kana voi olla.

(https://images.birmiss.com/image/aa944c8a6fbe0e93.jpg)

Onpa tosiaan hehkeä pari.  :D Taitaa olla sama kukkokin kuin postaamassani kuvassa. Tai sitten identtinen kaksonen.

Joskus huomaa, että esim. epäsuosiossa olevasta poliitikosta ilmenee vain jotenkin "tärähtäneitä" kuvia hänen linjaansa vastustavaan lehteen. Sitten kun Marinista ilmaantuu kuva nenäänsä kaivelemassa hesariin tietää, että uransa on kääntynyt jo laskuun.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 18, 2020, 06:54:43

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 21:11:53

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 18:25:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 16:28:35

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 16:18:56
Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Mikä muuten nyt on tässä sun motiivina jutustella kanoista ja sitten yhtäkkiä nisäkkäistä? Jos nyt näistä kanoista siis puhutaan, niin kanat munii täysin ilman kukkoakin. Muninta ei edellytä sitä, että kukko hedelmöittäisi munat. Kananmunista yritetään ennemminkin poistaa ne hedelmöityneet munat myytävien joukosta. Ellei bisnes siis aivan surkeaa ole, taitaa se kanalan kukko olla vähän laiskan sorttinen - tai ei sittenkään niitä kanoja erityisesti miellytä. Jos siis puhutaan kanoista, niin mistä tiedät, että se kukko saa kaikilta kanoilta? Kanalauma pärjää kyllä ilman kukkoakin vallan mainiosti. Jos ei diggaa aamuviiden herätyksiä, kandee jättää se kukko hankkimatta.

Vaikutelma tässä nyt on joka tapauksessa se, että kanojen elämä ei sinua tässä varsinaisesti kiinnosta, vaan yrität käyttää niitä keppihevosena esittääksesi jotakin muuta. Ryhdytäänkö seuraavaksi jutustelemaan merihevosista, rukoilijasirkoista tai käen tavoista jättää munansa toisten haudottaviksi? Vai jatketaanko kanoista - joiden luonnonmuodon elintavoista meillä sieltä tuhansien vuosien takaa on varsin puutteellisesti tietoa.

Voidaan myös kyseenalaistaa se, onko mielekästä edes kutsua jotain alkukanaa samaksi lajiksi. Ainakaan jonkun chihuahuan käyttäytymistä ei ehken kandeis ihan suoraan ajatella yksyhteen suden kanssa, vaikka ovatkin samaa alkuperää molemmat. Ihmisen jalostamat tuotantoeläimet ovat etääntyneet varsin kauas alkuperäisistä luonnon lajeista. Niiden käyttäytyminen ei vastaa luonnossa elävien esi-isien käyttäytymistä. Toki - jos motiivisi tässä on yrittää hauskasti muka viritellä väsynyttä keskustelua ihmisten sukupuolista - voidaan myös pohtia sitä, ovatko tuhansia vuosia yhteiskunnan vaikutuksessa eläneet ihmiset enää muita kuin tuotantoeläimiä, joiden käyttäytymistä ohjaa harjoitettu manipulaatio enemmän kuin vietit ja vaistot ja biologia.

Tätäkin puolta kanojen sosiaalisista suhteista voimme verrata "hauskasti" ihmislaumoihin:

LainaaKäsitys kanojen nokkimisjärjestyksestä on muodostettu tarkkailemalla kanoja, kun ne on laittettu ahtaisiin oloihin ja niillä on niukat resurssit, mikä johtaa korostetun aggressiiviseen käytökseen kanojen kesken. Jos kana joutuu elämään liian suuressa laumassa, kuten lattiakanalassa, kanat pyrkivät muodostamaan tuttujen yksilöiden välisiä pieniä alalaumoja. Siitä huolimatta lintujen hyvin suuri määrä aiheuttaa helposti konflikteja.

Wikipedia

Vai keskustellaanko vain mieluummin niistä kanoista, jotka siis eivät munintaansa kukkoja tarvitse? Pohditaanko vaikka sitä, onko se hiilidioksidi hyvä tapa päästä eroon turhista kukkopuolisista tipuista vai ehkä jätemyllyyn heittäminen tai niskojen vääntäminen nurin käsityönä? Vai mitäs meidän pitäis mielestäsi ymmärtää kanoista? Että koiraita tarvitaan vain tosi pieni prosentti kokonaismäärästä - ja silloinkin koiraan työnä on vain tepastella pihamaalla ja kiekua aamuisin? Naaraat ovat se tuottava osa laumaa, jonka takia kanankasvatusta harjoitetaan. Että koiraat vain kekkaloitsee komeaa pyrstöään ja helttaansa esitellen turhakkeina, mutta se "haaremi" ei edes tuota tipuja, vaan pelkkiä hedelmöitymättömiä munia muiden syötäväksi. Kanalauma ilman kukkoa toimii myös oikein hyvin. Kukko on vain romanttinen lisä. Lisäksi kukko on koulutettava, jotta se Ei kukkoile kanoja pitäville ihmisille. Jos kanoja on enemmän kuin se about kymmenen, kannattaa olla useampi kukko. Kukoissakin on luonne-eroja. Jotkut ovat uhrautuvaisesti puolustamassa laumaansa kanahaukoilta, kun toiset ovat pelokkaita nössyköitä. Kukot ovat tappeluun taipuvaisia, mutta tuottamattomia epeleitä. Liian ärjyn kukon oikea paikka on pata.

Ei kannata takertua yhteen sivulauseeseen, viittasin siinä vain yleisesti nisäkkäisiin. Sinä sitten jo spesifisesti chihauhauhin.

Luonnonkanat tuskin munivat "ilman tarkoitusta" ja hedelmöittämistä, mutta ihmiset ovat jalostaneet tuollaisen ominaisuuden esiin - samalla menetelmällä kuin kukkojen komeusjalostuksessa, syömällä mielestään epäkelvot ja estämällä näin niiden suvunjatkaminen. "Muna päivässä pitää kirveen loitolla" sanoo sananlaskukin.

Voi olla, että joku kana laumassa kieltäytyy kanssakäymisestä kukon kanssa, mutta sellainen on sitten kaikkien hylkimä ja luultavasti toiset kanat nokkivat sen hengiltä - huom. ei kukko, joka odottaa vielä mahdollista "eheytymistä". Kanojen ryhmäpaine on uskomattoman suuri.

Kanalauman pärjääminen ilman kukkoa on mahdollista mutta kovin ovat onnettomia ja turhautuneita nuo, luultavasti leskeytyneet. Kukko luo turvaa ja täydentää sosiaalisen ympäristön. Kutsuttakoon sitä sitten vaikka romantiikaksi. On huomattu, että kanalaumassa, josta kukko puuttuu, joku kana saattaa saada kukkomaisia piirteitä. Kertonee osaltaan kukon tarpeesta.

Lainaus käyttäjältä: https://www.savonsanomat.fi/teemat/luonnossa/Sankarikukko-taltutti-näädän/621054Sankarikukko taltutti näädän

Savon ja Karjalan rajoilla Kaavilla on tänä kesänä kuunneltu silmät pyöreinä tarinaa sankarikukosta, joka pelasti kanalaumansa - ja ehkäpä siinä sivussa myös itsensä - nälkäisen näädän hyökkäykseltä.

Telkkämäen kaskiperinnetilalla on pidetty perinteisesti kanoja kesäisin. Kanat ovat olleet yleensä vanhoja suomalaisia maatiaisrotuja, ja niin myös tänä vuonna; maatiaiskanojen ystävät puhuvat horniolaisista .

Kaavilla on runsaasti näätiä. Yksi niistä oli pistäytynyt keskellä kirkasta päivää Telkkamäen pihapiiriin, hiipinyt kana-aitaukselle ja lähtenyt työntämään päätään verkosta läpi, kun kukko havahtui ja hyökkäsi puolustamaan laumaansa.

Rohkea kukko napautti nokallaan lujasti näätää silmäkulmaan, ja peli oli sillä pelattu. Aivoihin kohdistunut isku halvaannutti näädän, joka putosi makaamaan jalattomana aitauksen ulkopuolelle.

Tuon horniolaisen kukon lisäksi on sekä tunnettuja, että tuntemattomia sankareita. Tässä heistä pari kpl.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015110320605302Valpas viitasaarelainen kukko pelasti myös oman henkensä, sillä se oli jo tuomittu pölkylle, kertoo Keskisuomalainen.
...
Joonaksessa on paljon hyviä piirteitä. Se kiekuu maltillisesti ja ohjaa kanat hyvin turvaan, jos ulkoinen vaara uhkaa. Se on myös hyvä tipujen kanssa, eikä hyökkäile ihmisten päälle.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/fiidifi/a/2014091118652285Kukko Pärssinen menehtyi traagisesti tasan kolme vuotta sitten suojellessaan muita kanoja Haukiputaalla riehuneilta, aggressiivisilta koirilta. Suomen kansaa syvästi koskettaneen legendan muisto säilyy kuitenkin vahvana sosiaalisessa mediassa sekä kukon jälkeläisissä.

Kuva horniolaisesta kukosta.  https://sites.google.com/site/maatiaiskanat/horniolainen-kanta

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 18:25:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 16:28:35

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 16:18:56
Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Taitaa se bankiva-kanarotu edellee siellä intiassa taivaltaa. Eikös sen kerrota olevan kesykarotujen alkuperäinen muoto.

Usein lintumaailman paritteluhaluisuus noilla moniavioisilla kukoilla on kanojen masinoimaa, eli ne hyväksyvät ennen kaikea voittajat.
Samaa suomen metsojen ja teerien kanssa. Kanat taitavat hyväksyä häviäjät vasta sitten kun "kotka on napannut voittajan, tai se on muuten kohdannut vertaisensa ja päätynyt luusereiden joukkoon.

Jonkin verran on kanoista kokemusta. Sen verran ymmärrän niiden sielunelämää, että ei se isoin ja vahvin kukko välttämättä ole kunkku, vaan siinä on myös paljon henkimaailmaa mukana, eli kovin luonne ratkaisee. Monet konfliktit ratkaistaan tuijotuskilpailulla tai pienellä räpistelyllä.

Kukkoja mahtuu kyllä samaan laumaankin, joten ei sekään ole niin mustavalkoista. Sitten jos kukot ovat kovin tasaväkisiä, tulee ongelmia. Jos ei ole kanoja ollenkaan, kukot menevät ihan hyvin kukkojenginä. Silloin yksi ottaa kalifin roolin ja muut rupsuttelevat ympäristöä kuin kanat konsanaan. Välillä sitten vahtivuoro vaihtuu, ja kaikki kiekuvat kilpaa ihan sopuisasti.

Asetelma on vähän sama siis kuin leijonalaumassa. Kyllä siellä on useita uroksia samassa läjässä, vaikka yksi olisikin se mahtiuros. Ja on myös male-only -laumoja, jne. Tuntuisi aika omituiselta jos luonnossa kanalaumassa olisi aina, vain, ja ainoastaan yksi kukko ja kymmenkunta kanaa.

Sen kummempaa tietoa asiasta ei ole, vain omia huomioitani kesykanoista.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 18, 2020, 11:57:03

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 18, 2020, 06:54:43

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 21:11:53

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 17, 2020, 18:25:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 16:28:35

Lainaus käyttäjältä: Konmari - heinäkuu 17, 2020, 16:18:56
Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Mikä muuten nyt on tässä sun motiivina jutustella kanoista ja sitten yhtäkkiä nisäkkäistä? Jos nyt näistä kanoista siis puhutaan, niin kanat munii täysin ilman kukkoakin. Muninta ei edellytä sitä, että kukko hedelmöittäisi munat. Kananmunista yritetään ennemminkin poistaa ne hedelmöityneet munat myytävien joukosta. Ellei bisnes siis aivan surkeaa ole, taitaa se kanalan kukko olla vähän laiskan sorttinen - tai ei sittenkään niitä kanoja erityisesti miellytä. Jos siis puhutaan kanoista, niin mistä tiedät, että se kukko saa kaikilta kanoilta? Kanalauma pärjää kyllä ilman kukkoakin vallan mainiosti. Jos ei diggaa aamuviiden herätyksiä, kandee jättää se kukko hankkimatta.

Vaikutelma tässä nyt on joka tapauksessa se, että kanojen elämä ei sinua tässä varsinaisesti kiinnosta, vaan yrität käyttää niitä keppihevosena esittääksesi jotakin muuta. Ryhdytäänkö seuraavaksi jutustelemaan merihevosista, rukoilijasirkoista tai käen tavoista jättää munansa toisten haudottaviksi? Vai jatketaanko kanoista - joiden luonnonmuodon elintavoista meillä sieltä tuhansien vuosien takaa on varsin puutteellisesti tietoa.

Voidaan myös kyseenalaistaa se, onko mielekästä edes kutsua jotain alkukanaa samaksi lajiksi. Ainakaan jonkun chihuahuan käyttäytymistä ei ehken kandeis ihan suoraan ajatella yksyhteen suden kanssa, vaikka ovatkin samaa alkuperää molemmat. Ihmisen jalostamat tuotantoeläimet ovat etääntyneet varsin kauas alkuperäisistä luonnon lajeista. Niiden käyttäytyminen ei vastaa luonnossa elävien esi-isien käyttäytymistä. Toki - jos motiivisi tässä on yrittää hauskasti muka viritellä väsynyttä keskustelua ihmisten sukupuolista - voidaan myös pohtia sitä, ovatko tuhansia vuosia yhteiskunnan vaikutuksessa eläneet ihmiset enää muita kuin tuotantoeläimiä, joiden käyttäytymistä ohjaa harjoitettu manipulaatio enemmän kuin vietit ja vaistot ja biologia.

Tätäkin puolta kanojen sosiaalisista suhteista voimme verrata "hauskasti" ihmislaumoihin:

LainaaKäsitys kanojen nokkimisjärjestyksestä on muodostettu tarkkailemalla kanoja, kun ne on laittettu ahtaisiin oloihin ja niillä on niukat resurssit, mikä johtaa korostetun aggressiiviseen käytökseen kanojen kesken. Jos kana joutuu elämään liian suuressa laumassa, kuten lattiakanalassa, kanat pyrkivät muodostamaan tuttujen yksilöiden välisiä pieniä alalaumoja. Siitä huolimatta lintujen hyvin suuri määrä aiheuttaa helposti konflikteja.

Wikipedia

Vai keskustellaanko vain mieluummin niistä kanoista, jotka siis eivät munintaansa kukkoja tarvitse? Pohditaanko vaikka sitä, onko se hiilidioksidi hyvä tapa päästä eroon turhista kukkopuolisista tipuista vai ehkä jätemyllyyn heittäminen tai niskojen vääntäminen nurin käsityönä? Vai mitäs meidän pitäis mielestäsi ymmärtää kanoista? Että koiraita tarvitaan vain tosi pieni prosentti kokonaismäärästä - ja silloinkin koiraan työnä on vain tepastella pihamaalla ja kiekua aamuisin? Naaraat ovat se tuottava osa laumaa, jonka takia kanankasvatusta harjoitetaan. Että koiraat vain kekkaloitsee komeaa pyrstöään ja helttaansa esitellen turhakkeina, mutta se "haaremi" ei edes tuota tipuja, vaan pelkkiä hedelmöitymättömiä munia muiden syötäväksi. Kanalauma ilman kukkoa toimii myös oikein hyvin. Kukko on vain romanttinen lisä. Lisäksi kukko on koulutettava, jotta se Ei kukkoile kanoja pitäville ihmisille. Jos kanoja on enemmän kuin se about kymmenen, kannattaa olla useampi kukko. Kukoissakin on luonne-eroja. Jotkut ovat uhrautuvaisesti puolustamassa laumaansa kanahaukoilta, kun toiset ovat pelokkaita nössyköitä. Kukot ovat tappeluun taipuvaisia, mutta tuottamattomia epeleitä. Liian ärjyn kukon oikea paikka on pata.

Ei kannata takertua yhteen sivulauseeseen, viittasin siinä vain yleisesti nisäkkäisiin. Sinä sitten jo spesifisesti chihauhauhin.

Se on kyllä chihuahua. Epäselvää tässä kuitenkin oslatasi on se, viittaatko sinä spesifisti kanoihin vai niihin kanalintuihin, joiden risteymästä nykyiset Tuotantokanat on jalostettu.  Vai puhutaanko epämääräisesti esim vain kanalinnuista - ehkä muistakin linnuista.

Lainaa
Luonnonkanat tuskin munivat "ilman tarkoitusta" ja hedelmöittämistä, mutta ihmiset ovat jalostaneet tuollaisen ominaisuuden esiin - samalla menetelmällä kuin kukkojen komeusjalostuksessa, syömällä mielestään epäkelvot ja estämällä näin niiden suvunjatkaminen. "Muna päivässä pitää kirveen loitolla" sanoo sananlaskukin.

Aivan. Kuten huomaat meidän kanamunia tuottavat kanamme eivät ole sama asia kuin nuo "luonnonkanat" (sellaista yhtä lajiahan ei edes ole). Miksi olettaisimme, että tuotantokanojen käyttäytyminen olisi samanlaista kuin niiden "luonnonkanojen"? Kun ei muutoinkaan homma toimi samaan tapaan.

Lainaa
Voi olla, että joku kana laumassa kieltäytyy kanssakäymisestä kukon kanssa, mutta sellainen on sitten kaikkien hylkimä ja luultavasti toiset kanat nokkivat sen hengiltä - huom. ei kukko, joka odottaa vielä mahdollista "eheytymistä". Kanojen ryhmäpaine on uskomattoman suuri.

Kanalauman pärjääminen ilman kukkoa on mahdollista mutta kovin ovat onnettomia ja turhautuneita nuo, luultavasti leskeytyneet. Kukko luo turvaa ja täydentää sosiaalisen ympäristön. Kutsuttakoon sitä sitten vaikka romantiikaksi. On huomattu, että kanalaumassa, josta kukko puuttuu, joku kana saattaa saada kukkomaisia piirteitä. Kertonee osaltaan kukon tarpeesta.

Puhutko nyt taas näistä ns. luonnonkanoista? Vai munantuotantoon jalostetuista kanoista? Kanalauma  esim. harrastekanalassa toimii mainiosti (ja munii myös) ilman kukkoa. Helpompaakin sellaisen pitäminen on, kun ei esim. taajama-alueella tarvitse huolehtia kukon Aiheuttamasta äänekkäästä häiriöstä, eikä kouluttaa kukkoa pois pahoilta tavoilta (esim. ihmisiä päin hyökkäilystä). 

Ei vaikuta siltä, että oikeastaan olisit kiinnostunut kanojen sosiaalisista suhteista. Saati kanojen kasvatuksesta. Mikä lie motiivisi...

Kaikki ihmisen kotieläiminä pitämät kanat ja kanalaumat ovat luonnottomissa oloissa eläviä tuotantoeläimiä. Niiden käyttäytymisestä ei ehken kannata vedellä ihmeellisempiä johtopäätöksiä. kKanojen "onnellisuus" Ei ole muuta kuin kananmunien myyntipuhetta. En pane mitään arvoa höpinällesi kukon puutteessa riutuvista "leskikanoista". Sen sijaan joutsenilla on taipumusta elinikäiseen parisuhteeseen.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 18, 2020, 13:01:50
Taitaa se bankiva-kanarotu edellee siellä intiassa taivaltaa. Eikös sen kerrota olevan kesykarotujen alkuperäinen muoto.

Niin minäkin luulen.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 18, 2020, 13:01:50Usein lintumaailman paritteluhaluisuus noilla moniavioisilla kukoilla on kanojen masinoimaa, eli ne hyväksyvät ennen kaikea voittajat.
Samaa suomen metsojen ja teerien kanssa. Kanat taitavat hyväksyä häviäjät vasta sitten kun "kotka on napannut voittajan, tai se on muuten kohdannut vertaisensa ja päätynyt luusereiden joukkoon.

Juu. Kanoilla seuraava vaihtoehto on se second-best.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 18, 2020, 18:32:35

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 18, 2020, 13:01:50
Taitaa se bankiva-kanarotu edellee siellä intiassa taivaltaa. Eikös sen kerrota olevan kesykarotujen alkuperäinen muoto.

Niin minäkin luulen.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 18, 2020, 13:01:50Usein lintumaailman paritteluhaluisuus noilla moniavioisilla kukoilla on kanojen masinoimaa, eli ne hyväksyvät ennen kaikea voittajat.
Samaa suomen metsojen ja teerien kanssa. Kanat taitavat hyväksyä häviäjät vasta sitten kun "kotka on napannut voittajan, tai se on muuten kohdannut vertaisensa ja päätynyt luusereiden joukkoon.

Juu. Kanoilla seuraava vaihtoehto on se second-best.

Kukoille kelpaa mikä tahansa kana?

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 18, 2020, 16:09:10
Jonkin verran on kanoista kokemusta. Sen verran ymmärrän niiden sielunelämää, että ei se isoin ja vahvin kukko välttämättä ole kunkku, vaan siinä on myös paljon henkimaailmaa mukana, eli kovin luonne ratkaisee. Monet konfliktit ratkaistaan tuijotuskilpailulla tai pienellä räpistelyllä.

Juu, mutta se peittoaa muut kukot jotka antavat periksi, niillä keinoilla mitä omaa, eli se on kuitenkin voittaja. Usein on joukossa joku Lannistumaton Luke mikä peittoaa suurimmat ja pulleimmat.

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 18, 2020, 16:09:10Kukkoja mahtuu kyllä samaan laumaankin, joten ei sekään ole niin mustavalkoista. Sitten jos kukot ovat kovin tasaväkisiä, tulee ongelmia. Jos ei ole kanoja ollenkaan, kukot menevät ihan hyvin kukkojenginä. Silloin yksi ottaa kalifin roolin ja muut rupsuttelevat ympäristöä kuin kanat konsanaan. Välillä sitten vahtivuoro vaihtuu, ja kaikki kiekuvat kilpaa ihan sopuisasti.

Noin voi olla, mutta heitäppä joukkoon pari naarasta niin game is on.

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 18, 2020, 16:09:10Asetelma on vähän sama siis kuin leijonalaumassa. Kyllä siellä on useita uroksia samassa läjässä, vaikka yksi olisikin se mahtiuros. Ja on myös male-only -laumoja, jne. Tuntuisi aika omituiselta jos luonnossa kanalaumassa olisi aina, vain, ja ainoastaan yksi kukko ja kymmenkunta kanaa.

Sen kummempaa tietoa asiasta ei ole, vain omia huomioitani kesykanoista.

No joo. Luulen kuitenkin, että ominaista ei ole myöskään all-male lauman syntyminen. Yksinäisiä lienevät, pusikoissa luuhaajia. Niinkuin metsokin, soidinajan ulkopuolella.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 18, 2020, 18:33:46

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 18, 2020, 18:32:35

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 18, 2020, 13:01:50
Taitaa se bankiva-kanarotu edellee siellä intiassa taivaltaa. Eikös sen kerrota olevan kesykarotujen alkuperäinen muoto.

Niin minäkin luulen.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 18, 2020, 13:01:50Usein lintumaailman paritteluhaluisuus noilla moniavioisilla kukoilla on kanojen masinoimaa, eli ne hyväksyvät ennen kaikea voittajat.
Samaa suomen metsojen ja teerien kanssa. Kanat taitavat hyväksyä häviäjät vasta sitten kun "kotka on napannut voittajan, tai se on muuten kohdannut vertaisensa ja päätynyt luusereiden joukkoon.

Juu. Kanoilla seuraava vaihtoehto on se second-best.

Kukoille kelpaa mikä tahansa kana?

Luulisin, joo.

Rooster - sä siis edelleen juttelet "ominaisesta" lauman muodostumisesta, vaikka kyseessä ovat tuotantoeläimet, joiden laumoista päättää ihminen.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 18, 2020, 18:44:06
No joo. Luulen kuitenkin, että ominaista ei ole myöskään all-male lauman syntyminen. Yksinäisiä lienevät, pusikoissa luuhaajia. Niinkuin metsokin, soidinajan ulkopuolella.

Voihan se olla. Mutta laumaelukoita ne ovat ja jännästi se laumavietti iskee päälle kukoillekin. Yhtenä porukkana taapertavat sen sijaan että mököttäisivät yksinään puskissa.

Aihe on kiinnostava, joten kaivelin vähän lisää. Näyttää siltä, että kanojen sosiaalinen elämä on todellakin huomattavasti monimuotoisempi kuin voisi kuvitella. Tämä avauksen perinteinen laumahan on vain se millaiseksi ihminen on sen hyväksi todennut. Miksi näin? Koska yleensä tila kanaloissa on rajallinen, ja se perinteinen laumayksikkö pysyy parhaiten kasassa rajallisessa tilassa.

Todellisuudessa kanat muodostavat paljon monimuotoisempia laumoja jos niillä vain on tilaa. Laumassa on alfa-kukon lisäksi aika yleisesti yksi tai useampi beta-kukko, jotka jakavat duunia, erityisesti vartiointia. Parittelu saattaa olla sen sijaan yksinomaan alfan tontilla. Rauha kukkojen välillä säilyy kunhan yksi niistä on selkeästii dominantti luonteeltaan. Jos on tilaa, vakavia kukkotappeluita ei synny. Vanha kukko väistyy paikalta aika hissukseen kun aika ajaa sen ohi.

Kanalaumassa on kolmenlaisia hierarkioita: kukko-kukko, kana-kana ja kukko-kana -hierarkioita. Kanoilla on ihan sama alfa/beta -asetelma joka on koko ajan liikkeessä. Korkea-arvoisemmat kanat myös mielellään kurmottavat nuoria kukkoja.

Tällä putiikilla on hyvää tietoa kesykanoista: http://chickenrunrescue.org/Rooster-Behavior

"Poikamieslaumat" ovat oma lukunsa. Jutun mukaan ne eivät ole täysin pois luonnostakaan, mutta myös oman kokemukseni mukaan kukkolauma on itse asiassa kaikista rauhallisin laumamuoto. Siellä on yksi alfa-kukko, jolla ei paljon paineita ole. Kunhan välillä käy vähän ojentamassa muita jos siltä tuntuu. Muuten ne käyttäytyvät hyvin samalla tavalla kuin kanalauma. Kulkevat maastossa ruopsutellen ja lepäillen varjossa. Aina välillä heräävät huutamaan kilpaa.

En siis missään tapauksessa yritä kiistää tuota avauksessa kuvattua perinteistä astelemaa. Se pitää kyllä paikkansa, mutta olen samaa mieltä kuin safiiri: se on pääasiassa aika keinotekoinen rakennelma. Jonkinlainen kompromissi vastauksena tilanpuutteeseen. Varjopuolena on lukemattomien urospuolisten kanojen hyödytön teurastus.

Aihe on mielenkiintoinen, kun se sai Lennynkin tepastelemaan paikalle ja kun vähän kaupunkilaisena kuopsuttelin Wikipediasta:

Kaupungeissa pientaloalueella on mahdollista pitää omaa kanalaa. Kerrostaloasunnoissa kanojen pitoa ei suositella. Kanoja pidetään sekä lemmikkeinä että kotitarvetuotantoa varten. Kanan pitäminen hyötyeläimenä kaupungissa mahdollistaa todellisen eettisen lähiruoan tuotannon: kolme kanaa riittää tuottamaan tarvittavan määrän munia perheelle. Kukkoa ei munantuotantoon tarvita, ja kaupunkialueella tulee harkita kiekuvan kukon pitämistä muutenkin. Kaupungit ja kunnat voivat vaatia kanalanpitoon lupia tai ilmoituksen, mikä tulee tarkistaa omasta kunnasta. Kananpidosta kannattaa myös kertoa naapureille ja kysyä heidän suostumustaan. Aikuisia kanoja voi myös vuokrata omaan käyttöön niin sanotuiksi kesäkanoiksi. Evira on laatinut muistilistan kesäkanojen pitäjälle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kana#Kaupunkikanat

Jos kanoille annettaan mahdollisuus oppia, ne ovat nopeita oppimaan. Ne pystyvät suorittamaan paitsi yksinkertaisia myös monimutkaisia ja pitkäkestoisia tehtäviä. Kanoja voidaan virikkeellistää siinä missä koiriakin, ja ne voi saada oppimaan palkitsemiseen perustuvalla koulutuksella.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kana#Kanojen_käyttäytyminen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kana#Kanojen_k%C3%A4ytt%C3%A4ytyminen)

(https://cdn16.loonastatic.com//img/user/gif/7/1/5/6/7156964993730439.gif)

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 19, 2020, 07:24:47
Näyttää siltä, että kanojen sosiaalinen elämä on todellakin huomattavasti monimuotoisempi kuin voisi kuvitella. Tämä avauksen perinteinen laumahan on vain se millaiseksi ihminen on sen hyväksi todennut. Miksi näin? Koska yleensä tila kanaloissa on rajallinen, ja se perinteinen laumayksikkö pysyy parhaiten kasassa rajallisessa tilassa.

Näyttää tosiaan, että minulla saattaa olla pieni virhe nuorten kukkojen laumaantumisessa ja sen käyttäytymisessä koska kokemukseni ovat enimmäkseen juuri rajatuista pienehköistä kanaloista. Suuretkaan lattiakanalat tai minkäänkokoiset lattiakanalat eivät kerro näistä käyttäytymisistä juuri mitään, luonnosta poikkeavuutensa takia.

Miten munien tuotanto tapahtuu?

Ensin on kanala jossa on kukkoja ja kanoja sopivassa suhteessa, sitten munat viedään hautomoon jossa inkubaatioprosessin jälkeen syntyneet kananpojat lajitellaan, työntämällä sondi niiden perseeseen korealaisten toimesta ja sen jälkeen kukkopojat listitään.

Untuvikot viedään kasvatuskanalaan jossa ne viettävät aikansa kunnes ovat munintansa aloittavia. Sen jälkeen ne viedään munantuotantolaitoksiin joissa munat kerätään ja viedään pakkaamoihin. Pakkaamossa munat pakataan lajeittain ja toimitetaan tukkuihin joista ne viedään kauppoihin ja taas kuluttajille.

Siitoskanoille on omat hautomonsa ja kasvattamonsa sekä tuontijalostuskanoille vain muutama auktorisoitu kanala. Sama ketju on tietysti erikseen lihakanoille eli broilereille.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 19, 2020, 12:51:06

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 19, 2020, 07:24:47
Näyttää siltä, että kanojen sosiaalinen elämä on todellakin huomattavasti monimuotoisempi kuin voisi kuvitella. Tämä avauksen perinteinen laumahan on vain se millaiseksi ihminen on sen hyväksi todennut. Miksi näin? Koska yleensä tila kanaloissa on rajallinen, ja se perinteinen laumayksikkö pysyy parhaiten kasassa rajallisessa tilassa.

Näyttää tosiaan, että minulla saattaa olla pieni virhe nuorten kukkojen laumaantumisessa ja sen käyttäytymisessä koska kokemukseni ovat enimmäkseen juuri rajatuista pienehköistä kanaloista. Suuretkaan lattiakanalat tai minkäänkokoiset lattiakanalat eivät kerro näistä käyttäytymisistä juuri mitään, luonnosta poikkeavuutensa takia.

Kanala on kaiken kokoisena aina luonnoton eli ihmisen ruuantuotantolaitos. Vaikka olisi kuinka lastenkirjamaisen söpö ja kotoisa. Ihan kuten navettakaan ei ole koskaan luonnollinen lehmien tapa elää tai sikolätti sikojen luonnollinen ympäristö. Jos haluat tarkkailla kanalintujen luonnollista käyttäytymistä ja laumanmuodostusta, sun täytyy tarkkailla luonnossä eläviä kanalintuja, joiden toimintaan ihminen ei puutu.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 19, 2020, 16:00:17

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 19, 2020, 12:51:06

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 19, 2020, 07:24:47
Näyttää siltä, että kanojen sosiaalinen elämä on todellakin huomattavasti monimuotoisempi kuin voisi kuvitella. Tämä avauksen perinteinen laumahan on vain se millaiseksi ihminen on sen hyväksi todennut. Miksi näin? Koska yleensä tila kanaloissa on rajallinen, ja se perinteinen laumayksikkö pysyy parhaiten kasassa rajallisessa tilassa.

Näyttää tosiaan, että minulla saattaa olla pieni virhe nuorten kukkojen laumaantumisessa ja sen käyttäytymisessä koska kokemukseni ovat enimmäkseen juuri rajatuista pienehköistä kanaloista. Suuretkaan lattiakanalat tai minkäänkokoiset lattiakanalat eivät kerro näistä käyttäytymisistä juuri mitään, luonnosta poikkeavuutensa takia.

Kanala on kaiken kokoisena aina luonnoton eli ihmisen ruuantuotantolaitos. Vaikka olisi kuinka lastenkirjamaisen söpö ja kotoisa. Ihan kuten navettakaan ei ole koskaan luonnollinen lehmien tapa elää tai sikolätti sikojen luonnollinen ympäristö. Jos haluat tarkkailla kanalintujen luonnollista käyttäytymistä ja laumanmuodostusta, sun täytyy tarkkailla luonnossä eläviä kanalintuja, joiden toimintaan ihminen ei puutu.

Ei ole kohtuullista vaatia minua matkustamaan Intian Assamiin tutkimaan peruskanoja ja tekemään siellä havaintoja jotta voisin kirjoittaa tänne kantapaikkaan. Seuraavaksi kuitenkin esittäisit lisävaatimuksia, joihin en ehkä enää pystyisi vastaamaan. Sitäpaitsi, olen ollut havaitsevinani, että jotkut muutkin kirjoittavat täällä, vaativistakin asioista, huomattavan vähillä tiedoilla. Joku voi saada kyllä ansioita niistä.

Olen kuitenkin vain ihminen ja aikani kuluu myös muuhun, kuin itseni kehittämiseen originaalikanaympäristössä. Pidätän itselläni oikeuden kirjoitella edelleen havaintojani kanoista tässä pienemmässä ja rajatummassa konseptissa.

Tietysti voisin kuitenkin ehkä mahdollisesti harkita opintomatkaa Intiaan jos saisin apurahan, haluaisitko tukea joillain tuhansilla?

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 19, 2020, 17:01:20
Ei ole kohtuullista vaatia minua matkustamaan Intian Assamiin tutkimaan peruskanoja ja tekemään siellä havaintoja jotta voisin kirjoittaa tänne kantapaikkaan.

Kyllä se on! Nimimerkkisi velvoittaa!

Tuotantoeläinten sosiaalisista suhteista sen verran, että vaikka ne elävätkin tiukoissa ihmisen asettamissa rajoissa niin niiden reaktiot olosuhteisiinsa ovat silti lajityypillisiä. Eli ei niiden touhujen tarkkailu ajanhukkaa ole.

Ei edes myssyfarmi voi olla mainospuheista huolimatta eettinen ja luomu, jos mummoja farmataan myssyjä kutomaan.
Mutta joukkorahoituksella sekin porskuttaa:
https://www.iltalehti.fi/raha-nyt/a/605ffb4e-3983-4729-bc84-c0ae5bfb71b7
Eli ROOSTERikin luomukanoja, kukkoja tai miksei kumpiakin tiirailemaan etelän lämpöön joukkorahoituksella:
https://www.stara.fi/2015/10/24/unelmalomaan-kerataan-nyt-rahaa-joukkorahoituksella/

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 19, 2020, 21:44:55
Eli ROOSTERikin luomukanoja, kukkoja tai miksei kumpiakin tiirailemaan etelän lämpöön joukkorahoituksella:
https://www.stara.fi/2015/10/24/unelmalomaan-kerataan-nyt-rahaa-joukkorahoituksella/

Asiaa.  8)

Vaikkei lomamatka olisikaan. Puolitieteellistä työtä ja jatkuvaa observoimista.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 19, 2020, 17:32:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 19, 2020, 17:01:20
Ei ole kohtuullista vaatia minua matkustamaan Intian Assamiin tutkimaan peruskanoja ja tekemään siellä havaintoja jotta voisin kirjoittaa tänne kantapaikkaan.

Kyllä se on! Nimimerkkisi velvoittaa!

Tuotantoeläinten sosiaalisista suhteista sen verran, että vaikka ne elävätkin tiukoissa ihmisen asettamissa rajoissa niin niiden reaktiot olosuhteisiinsa ovat silti lajityypillisiä. Eli ei niiden touhujen tarkkailu ajanhukkaa ole.

Reaktiot hyvinkin ovat lajityypillisiä, mutta lauman MUODSTAMINEN ei , jos ihminen päättää omien intressiensä mukaan, kuinka monta kanaa ja otetaanko kukkoja ollenkaan mukaan. Ns. susilapsienkin reaktiot ovat ihmiselle lajityypillisiä, mutta en menisi ehken tekemään kovin laajamittaisia päätelmiä ihmiselle tyypillisestä käyttäytymisestä näiden havaintojen perusteella. Paitsi tietenkin siinä mielessä, että niistä voi päätellä, mitä tapahtuu, jos tietyt tavanomaiset tekijät kasvuympäristöstä puuttuvat.

Kanojen kohdalla on myös itse tarkasteltava lajikin eri. Sukupolvien ajan (sukupuolvia tuhansiin vuosiin kanoilla mahtuu jokseenkin mittava määrä) jalostuksen kohteena ollut laji ei ole luonnontuote ollut enää pitkiin aikoihin. Siten voidaan oikeastaan sanoa, että ei ole mitään luonnon evoluution kehittämää kanaa, joka toimisi evoluution muokkaamana ja siinä toimivien kehitystä ohjaavien Tekijöiden mukaisesti optimoiden suvunjatkamistehoaan. On vain laji, jota ihminen On jalostanut omiin tarpeisiinsa ja Vaikuttanut merkittävänä "ympäristötekijänä" siihen, millaiset yksilöt jatkavat sukuaan ja periyttävät ominaisuuksiaan eteenpäin. Siten jokainen kana edustaa voimakkaasti ihmisen asettamien (tuotanto-)tavoitteiden linjaa. Tämä sama koskee kaikkia tuotantoeläimiä, kaikkia jalostuksen kohteena olleita lemmikkieläimiä ja kaikkia viljeltäviä ja koristeena käytettäviä kasveja. Ne kertovat lopulta erityisesti ihmisestä ja ihmisen käyttäytymisestä. Ne eivät myöskään enää pysty elämään luonnossa, eivätkä pärjää ilman ihmistä. Tuotantoeläimet, lemmikkieläimet, viljely- ja koristekasvit ovat oikeastaan työkaluihin verrattavia ihmisen tuottamia valmisteita. Niiden "luonnollinen" toiminta on verrattavissa vasaran tai ruuvimeisselin "luonnollisuuteen" - joka juontuu metallien ym. valmistusmateriaalien ominaisuuksien ohessa huomattavassa määrin ihmisen fysiologiasta ja tarpeista - käyttäytymisestä. Kana on tavallaan valmistettu kuin vasara käteensopivaksi ja naulaamislyöntiin optimoiduksi. Vasaran malli on yhtä vähän "vasaralle luontainen" kuin missä määrin se muistuttaa kiveä, jota voi kädellinen käyttää työkalunaan. Kanan "luontaisuus" on samaa tasoa ja lähinnä ihmisen toimintaa kuvaavaa.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 20, 2020, 07:53:21

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 19, 2020, 17:32:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 19, 2020, 17:01:20
Ei ole kohtuullista vaatia minua matkustamaan Intian Assamiin tutkimaan peruskanoja ja tekemään siellä havaintoja jotta voisin kirjoittaa tänne kantapaikkaan.

Kyllä se on! Nimimerkkisi velvoittaa!

Tuotantoeläinten sosiaalisista suhteista sen verran, että vaikka ne elävätkin tiukoissa ihmisen asettamissa rajoissa niin niiden reaktiot olosuhteisiinsa ovat silti lajityypillisiä. Eli ei niiden touhujen tarkkailu ajanhukkaa ole.

Reaktiot hyvinkin ovat lajityypillisiä, mutta lauman MUODSTAMINEN ei , jos ihminen päättää omien intressiensä mukaan, kuinka monta kanaa ja otetaanko kukkoja ollenkaan mukaan. Ns. susilapsienkin reaktiot ovat ihmiselle lajityypillisiä, mutta en menisi ehken tekemään kovin laajamittaisia päätelmiä ihmiselle tyypillisestä käyttäytymisestä näiden havaintojen perusteella. Paitsi tietenkin siinä mielessä, että niistä voi päätellä, mitä tapahtuu, jos tietyt tavanomaiset tekijät kasvuympäristöstä puuttuvat.

Kylläkyllä. Senpä vuoksi rottakokeetkin tehdään viemäreissä joissa tutkijat ryömivät tarkkailemassa rottien käytöstä.

Olisi varmaan mahdollista tehdä sellainen iso suljettu aitaus, vaikka 10 000 neliömetriä, jossa suuri määrä kanoja ja kukkoja saisi vapaasti muodostaa haluamiaan laumoja. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi, kuten ei yleensä matkustamista Intiaankaan kanoja tutkimaan. Melko paljon saadaan selville muutoinkin, ei varmaan ihan kaikkea.


Alkuperäinen kana: https://sv.wikipedia.org/wiki/Röd_djungelhöna (https://sv.wikipedia.org/wiki/R%C3%B6d_djungelh%C3%B6na)

Kana-aiheisiin kysymyksiin vastauksia:

https://www.ts.fi/teemat/1073995909/Aimo+annospalstaa+Miksi+kanat+munivat

http://kanatieto.sey.fi/kana/kanan-historiaa

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1133889

Koska epäillään, että kana kesytettiin lopullisesti Lounais-Kiinassa, on luonnollista, että kananviljely on keskittynyt meillä Lounais-Suomeen, erityisesti Loimaan ja Laitilan suuntaan.

Laitilan vaakuna:  (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6c/Laitila_vaakuna.svg/150px-Laitila_vaakuna.svg.png)

Ihan kuvia katselemalla voisi olettaa, että nykykukko ei ole niin korea kuin alkuperäinen, nykykana taas näyttää muodokkaammalta kuin esiäitinsä. Ovatko kanasukupuolet jalostuksen myötä lähentymässä toisiaan ja onko lopputuloksena androgyynikana joka kiekaisee vaatimattomasti ja munii vain silloin tällöin?

Tuntuu, että laajemminkin jalostus (ja sivistys) tuhoaa maskuliinisena pidettyjä ominaisuuksia, tehokkaasti.

^
^^

Kanahan on oikein hyvä esimerkki luonnontuotteesta joka on joutunut sopeutumaan ihmisten asettamiin oloihin.
Samanlaisia on monia muitakin, koira, kissa lehmä, sika, ja monet muutkin elukat, kuten ihminen itsekin.
Minkin ja ketut - monet muut tarhatut olennot omaavat silti villin alkumuotonsa ominaisuuksia, vaikka eivät voi niitä toteutaakaan- vapaasti- kuten ei ihminenkään.

Luonto on vain erilainen rakennetuissa ja pieniin poteroihin suljetuissa tiloissa, ihmisistä alkaen- Ihminenhän on ihan itse kesyttänyt itsensä ja säädellyt vapauksiaan, omaa luonnon tilaansa.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 20, 2020, 12:06:24

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 20, 2020, 07:53:21

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 19, 2020, 17:32:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 19, 2020, 17:01:20
Ei ole kohtuullista vaatia minua matkustamaan Intian Assamiin tutkimaan peruskanoja ja tekemään siellä havaintoja jotta voisin kirjoittaa tänne kantapaikkaan.

Kyllä se on! Nimimerkkisi velvoittaa!

Tuotantoeläinten sosiaalisista suhteista sen verran, että vaikka ne elävätkin tiukoissa ihmisen asettamissa rajoissa niin niiden reaktiot olosuhteisiinsa ovat silti lajityypillisiä. Eli ei niiden touhujen tarkkailu ajanhukkaa ole.

Reaktiot hyvinkin ovat lajityypillisiä, mutta lauman MUODSTAMINEN ei , jos ihminen päättää omien intressiensä mukaan, kuinka monta kanaa ja otetaanko kukkoja ollenkaan mukaan. Ns. susilapsienkin reaktiot ovat ihmiselle lajityypillisiä, mutta en menisi ehken tekemään kovin laajamittaisia päätelmiä ihmiselle tyypillisestä käyttäytymisestä näiden havaintojen perusteella. Paitsi tietenkin siinä mielessä, että niistä voi päätellä, mitä tapahtuu, jos tietyt tavanomaiset tekijät kasvuympäristöstä puuttuvat.

Kylläkyllä. Senpä vuoksi rottakokeetkin tehdään viemäreissä joissa tutkijat ryömivät tarkkailemassa rottien käytöstä.

Olisi varmaan mahdollista tehdä sellainen iso suljettu aitaus, vaikka 10 000 neliömetriä, jossa suuri määrä kanoja ja kukkoja saisi vapaasti muodostaa haluamiaan laumoja. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi, kuten ei yleensä matkustamista Intiaankaan kanoja tutkimaan. Melko paljon saadaan selville muutoinkin, ei varmaan ihan kaikkea.


Alkuperäinen kana: https://sv.wikipedia.org/wiki/Röd_djungelhöna (https://sv.wikipedia.org/wiki/R%C3%B6d_djungelh%C3%B6na)

Kana-aiheisiin kysymyksiin vastauksia:

https://www.ts.fi/teemat/1073995909/Aimo+annospalstaa+Miksi+kanat+munivat

http://kanatieto.sey.fi/kana/kanan-historiaa

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1133889

Koska epäillään, että kana kesytettiin lopullisesti Lounais-Kiinassa, on luonnollista, että kananviljely on keskittynyt meillä Lounais-Suomeen, erityisesti Loimaan ja Laitilan suuntaan.

Laitilan vaakuna:  (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6c/Laitila_vaakuna.svg/150px-Laitila_vaakuna.svg.png)

Ihan kuvia katselemalla voisi olettaa, että nykykukko ei ole niin korea kuin alkuperäinen, nykykana taas näyttää muodokkaammalta kuin esiäitinsä. Ovatko kanasukupuolet jalostuksen myötä lähentymässä toisiaan ja onko lopputuloksena androgyynikana joka kiekaisee vaatimattomasti ja munii vain silloin tällöin?

Tuntuu, että laajemminkin jalostus (ja sivistys) tuhoaa maskuliinisena pidettyjä ominaisuuksia, tehokkaasti.

Tuskinpa se "ongelma" tässä on luonnon olouhteissa tutkimisen vaikeus, vaan ennemminkin se, ettei ihmistä niin tavattomati lopulta kiinnosta - ja miski kiinnostaisikaan - miten kanat mahtavat käyttäytyä, jos saavat olla omassa rauhassa. Kanat ovat ihmisen itselleen tuotantoeläimeksi jalostama laji. Se ei pärjää itsekseen kovin hyvin (toisin kuin se viemärirotta, joka kyllä pärjää itsekseen, vaikka elääkin mielellään ihmisyhteisöjen liepeillä ja keskellä - koska ruokaa saatavilla). Kanoissa ihmisiä kiinnostaa ennen kaikkea kaikki sellainen, mikä vaikuttaa kanamunien ja kananlihan tuotantoon. Inasen ja vähän leikisti sekin, miten saadaan kanat vaikuttamaan kuluttajille "onnellisilta" (= ei ihan hirveän huonosti kohdella).

Jos kanat munisivat "vain silloin tällöin", niin se kananmunantuottaja lahtaisi moiset epäkelvot samontien. Siten mitään "vähittäistä evoluutiota" kohti tuollaista huonosti munivaa kanaa ei ole tiedossa. Jos kanat eivät tuota munia, taitaa aikas nopsaan loppua kanalanpitäjän rahkeet niitä ruokkia ja hoivailla. Eipä tuo elo munijalla muutoinkaan pitkä ole, vaan munia saapi kana munia sellaiset max. 1,5 vuotta. Siten uudet tilalle.

Sulla on ihmeellisen romanttinen kuva kanojen kasvattamisesta. Isoissa kanaloissa on kyllä huomattavasti suurempia kanalaumoja kuin 10 kanaa. Silloin ne pyrkivät muodostamaan pienempiä ryhmittymiä. Mutta ei sellaisessakaan mitään "luonnontilaa" vallitse. Eihän sekään ole luonnonmukainen toimintatapa, että kana munii munia ihmisten syötäväksi, ei poikasia tuottaakseen ja sitten ne muiden lintuemojen tapaan ne aikuisiksi kasvattaen.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 20, 2020, 15:43:11
Sulla on ihmeellisen romanttinen kuva kanojen kasvattamisesta. Isoissa kanaloissa on kyllä huomattavasti suurempia kanalaumoja kuin 10 kanaa. Silloin ne pyrkivät muodostamaan pienempiä ryhmittymiä. Mutta ei sellaisessakaan mitään "luonnontilaa" vallitse. Eihän sekään ole luonnonmukainen toimintatapa, että kana munii munia ihmisten syötäväksi, ei poikasia tuottaakseen ja sitten ne muiden lintuemojen tapaan ne aikuisiksi kasvattaen.

Senpä vuoksi ihan varhaisessa vaiheessa sanoin:

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 13:06:44
Minä tarkoitin perinteistä kanayhteisöä jossa on kukko ja kymmenkunta kanaa. Siis semmoista, mikä oli yleisin muutama sata vuotta meilläkin ja tuhansia vuosia muualla.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 20, 2020, 15:43:11
Tuskinpa se "ongelma" tässä on luonnon olouhteissa tutkimisen vaikeus, vaan ennemminkin se, ettei ihmistä niin tavattomati lopulta kiinnosta - ja miski kiinnostaisikaan - miten kanat mahtavat käyttäytyä, jos saavat olla omassa rauhassa.

Hyvänen aika sentään, arvoisa Säihkyvä Jalokivi, tästä juuri olen/olemme kiinnostuneet, siksi ketju on aukaistu, eli päästetty valloilleen ja pohtimaan perinteisen kokoista kanayhteisöä (1 kukko ja 10 kanaa).

Yrität jostain syystä tuputtaa tähän suurkanalamentaliteettia, jota minä vastustan tässä käyttäytymistutkimuksessa, ehdotan 1+10 tilannetta, jota lähtökohtaa sinä kutsut romantiikaksi, vaikka se on perustaso kanoilla.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 18, 2020, 11:26:00

Lainaus käyttäjältä: Lognessa - heinäkuu 17, 2020, 23:52:06
Vastaavasti netistä löytyi toisenlainen esimerkkipari. Näinkin hehkeän naisellinen kana voi olla.

(https://images.birmiss.com/image/aa944c8a6fbe0e93.jpg)

Onpa tosiaan hehkeä pari.  :D Taitaa olla sama kukkokin kuin postaamassani kuvassa. Tai sitten identtinen kaksonen.

Joskus huomaa, että esim. epäsuosiossa olevasta poliitikosta ilmenee vain jotenkin "tärähtäneitä" kuvia hänen linjaansa vastustavaan lehteen. Sitten kun Marinista ilmaantuu kuva nenäänsä kaivelemassa hesariin tietää, että uransa on kääntynyt jo laskuun.

Olet meedio, juuri tämän takia en provosoidu politiikasta, siitähän tulisi hulluksi kukoksi.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 20, 2020, 21:15:30

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 20, 2020, 15:43:11
Sulla on ihmeellisen romanttinen kuva kanojen kasvattamisesta. Isoissa kanaloissa on kyllä huomattavasti suurempia kanalaumoja kuin 10 kanaa. Silloin ne pyrkivät muodostamaan pienempiä ryhmittymiä. Mutta ei sellaisessakaan mitään "luonnontilaa" vallitse. Eihän sekään ole luonnonmukainen toimintatapa, että kana munii munia ihmisten syötäväksi, ei poikasia tuottaakseen ja sitten ne muiden lintuemojen tapaan ne aikuisiksi kasvattaen.

Senpä vuoksi ihan varhaisessa vaiheessa sanoin:

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 13:06:44
Minä tarkoitin perinteistä kanayhteisöä jossa on kukko ja kymmenkunta kanaa. Siis semmoista, mikä oli yleisin muutama sata vuotta meilläkin ja tuhansia vuosia muualla.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 20, 2020, 15:43:11
Tuskinpa se "ongelma" tässä on luonnon olouhteissa tutkimisen vaikeus, vaan ennemminkin se, ettei ihmistä niin tavattomati lopulta kiinnosta - ja miski kiinnostaisikaan - miten kanat mahtavat käyttäytyä, jos saavat olla omassa rauhassa.

Hyvänen aika sentään, arvoisa Säihkyvä Jalokivi, tästä juuri olen/olemme kiinnostuneet, siksi ketju on aukaistu, eli päästetty valloilleen ja pohtimaan perinteisen kokoista kanayhteisöä (1 kukko ja 10 kanaa).

Yrität jostain syystä tuputtaa tähän suurkanalamentaliteettia, jota minä vastustan tässä käyttäytymistutkimuksessa, ehdotan 1+10 tilannetta, jota lähtökohtaa sinä kutsut romantiikaksi, vaikka se on perustaso kanoilla.

Romantiikka tuossa on sulla se, että kuvittelet kanojen tuollaisessa söpö harrastekanalassa pääsevän jotenkin valitsemaan lauman kokoa, kukkojen määrää ym, vaikka myös harrastekanalan systeemit ovat täysin ihmisen valitsemia. Siten on hassua pyrkiä niistä päättelemään jotakin kanojen luontaisista, luonnollisista, ominaisista käyttäytymismalleista. Toki kana käyttäytyy kanan tapaan, mutta vain niissä ihmisen asettamissa puitteissa. Vaikka ihminen päättäisi pitää kanoja ilman aikomustakaan saada niiltä kananmunia, ovat kanat kotieläiminä pidettyinä kaikkea muuta kuin luonnollisesti kuin villieläiminä käyttäytyviä. Jalostustyö on muuttanut kanoja jo huomattavan erilaiseksi verrattuna johonkin luonnon "alkukanaan".

Suurkanalaan viittasin, koska ryhdyit itse visioimaan jotakin suurta ja laajaa kanalaa, jossa kanojen laumautumiskäyttäytyminen muka paljastuisi paremmin. Eihän se paljastu, kun kyse edelleen on kanalasta. Edes söpössä kotitarvekanalassa eivät kanat voi valita laumaansa. Eivätkä ne tyypillisesti pääse kasvattamaan jälkeläisiäkään. Kukkoa ei valita laumalle tuomalla paikalle useita kukkoja, jotka sitten kilpailisivat siitä, kuka saa jäädä ja kenen täytyy väistyä. Ilman muuta voimme tarkkailla ja havainnoida myös kanalassa kanojen käyttäytymistä, mutta on syytä muistaa, ettei se ole koskaan pienessäkään kanalassa kanoille luonnollista tai ominaista. Kanat eivät hakeudu luontaisesti ihmisten kotieläimiksi.

Muillakin eläinlajeilla on tehty aika vinoutuneita päätelmiä lajille ns. ominaisesta käyttäytymisestä. IHmisenkin kohdalla vastaavia päätelmiä on yritetty esittää. Mutta kyllä lopulta käteen näissä tutkimuksissa jää tuloksena lähinnä se, että niin eläimet kuin ihmisetkin alkavat käyttäytyä eri tavalla, kun ne pakotetaan elämään aitojen sisällä, liian ahtaasti ja resursseista kilpaillen. Sen sijaan, että ne saisivat vapauden hakeutua ilman ohjausta elämään kuten niille on ominaista. Kanalan kanoista on yhtä hölmöä tehdä päätelmiä kanan luontaisesta tavasta laumautua kuin olisi päätellä ihmiselle ominaista tapaa luoda kaveripiirejä siitä, miten joukot järjestellään armeijassa, ja selittää ihmisille olevan luontaista, että he hakeutuvat nukkumaan yhteistupiin ja haluavat pedata sängyt säntillisesti.

Villiintyneitä kesykanoja on tutkittu ainakin jonkin verran. Se on erittäin helppoa Kauain saarella, jossa on iso kanapopulaatio: https://www.youtube.com/watch?v=rm8Di4rOtd8

Tämän jutun mukaan Kauain kanapopulaatio on itse asiassa hybridi, sekoitus alkuperäistä villieläintä ja kesykanaa: https://www.livescience.com/57669-animal-sex-kauai-chickens.html

Myös käyttäytyminen on hybridi. Villikanat ovat tiukasti vanhan liiton lintuja, eli yksi kukko vartioi kanalaumaa ja puolustaa toisilta kukoilta. Kesykanat taas ovat liberaalimpia ja rennompia. Näissä hybrideissä näkee kaikenlaista.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 19, 2020, 17:32:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 19, 2020, 17:01:20
Ei ole kohtuullista vaatia minua matkustamaan Intian Assamiin tutkimaan peruskanoja ja tekemään siellä havaintoja jotta voisin kirjoittaa tänne kantapaikkaan.

Kyllä se on! Nimimerkkisi velvoittaa!

Tuotantoeläinten sosiaalisista suhteista sen verran, että vaikka ne elävätkin tiukoissa ihmisen asettamissa rajoissa niin niiden reaktiot olosuhteisiinsa ovat silti lajityypillisiä. Eli ei niiden touhujen tarkkailu ajanhukkaa ole.

Kuinka yleistä on kannibalismi ja laumatoverien höyhenten nyppiminen luonnon kanalaumoissa? Sellaista nimittäin esiintyy tuotantokanaloissa niin usein, että joissakin Euroopan maissa kanoita katkaistaan nokat. Suomessa katkaisu on kielletty.

Luomukanaloissa kanat saavat kai käyttäytyä lajityypillisimmin. Ne saavat kuopia, olla orsilla, ulkoilla, ja munintapesiä on riittävästi. Koska ryhmäkoko on pienempi kuin ei-luomukanaloissa, nillä on vähän paremmat mahdollisuudet muodostaa sosiaalisia suhteita muihin lauman jäseniin.

Kävin kerran vuosikymmeniä sitten kanalassa, jossa kanat olivat yksin kukin pikkuruisessa häkissään. Niitä kanoja kävi todella sääliksi, niillä oli epämuodostumia, ja useimmilla oli puutoksia höyhenpeitteessä. En tiedä, olisivatko ne itse nyppineet omia höyheniään samaan tapaan kuin viiltelevät ihmiset viiltelevät itse itseään - ehkä stressin ja ahdistuksen hallintaa sellainen? Vai voisiko surkea elämänlaatu, huono ravinto, häkkilattia pehkujen sijaan, tai jokin muu seikka aikaansaada höyhenettömyyttä?

Reaktiot epäluonnollisiin olosuhteisiin ehkä ovat lajityypillisiä, kanoilla esim. lajitoverien nokkimista, mutta kyllä useimmat eläimet reagoivat stressaantumalla ja aggressiivisuutena liialliseen tilanahtauteen. Lain mukaan kanoilla pitää olla neliömetri per 9 kanaa väitetään tässä Animalian linkissä (https://animalia.fi/tuotantoelaimet/munijakanat/), ja se on vähän se.

Isossa raja-aidatussa teollisessa ja taloudellisessa kanalassa voisi testata mitä tapahtuu jos kukoille kanoineen, tai ilman kukkoja, oppimiskykyiset kanalaumat opetetaan tunnistamaan värejä. Värikoodatut orret ja ruokapaikat.
Ison lauman kanoja jakautuessa sosiaalisiksi pienryhmiksi joilla on omat johtajansa ja joita kaikkia johtaa esim. kukko nimeltä Sauli tai kana nimeltä Sanna.
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 22, 2020, 06:53:32

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat ovat villikanoja liberaalimpia ja rennompia?

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:10:14

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 22, 2020, 06:53:32

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 08:14:36

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:10:14

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 22, 2020, 06:53:32

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Eli voisi olla mahdollista saada kanalaan tilanne jossa kanat olisivat jakautuneet vihreisiin, sinisiin, punaisiin, ruskeisiin, pinkkeihin ja mustiin laumoihin. Ehkä jopa sinimusta lauma voisi löytyä kanalasta.

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:23:54

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 08:14:36

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:10:14

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 22, 2020, 06:53:32

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Eli voisi olla mahdollista saada kanalaan tilanne jossa kanat olisivat jakautuneet vihreisiin, sinisiin, punaisiin, ruskeisiin, pinkkeihin ja mustiin laumoihin. Ehkä jopa sinimusta lauma voisi löytyä kanalasta.

Kanat ovat hyvin oppivaisia. Tietenkin niille voi siis opettaa kaikenlaista. Mutta jos ihminen opettaa kanat toimimaan jollain haluamallaan tavalla, niin kyse ei ole silloin kanojen luontaisesta käyttäytymisestä. Tulos kertoo vain siitä, että kanat ovat oppivaisia ja ihminen osasi opettaa. IHmisetkin oppivat armeijassa tekemään pinkan, mutta ei pinkan tekeminen siltikään ole ihmisen luontainen taipumus. PÄinvastoin pinkkojen tekeminen vaatii sinnikästä opetusta - ja jää tyypillisesti tekemättä heti lomille päästyä.

https://www.koirakouluvisio.com/kanakurssit.html

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:23:54

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 08:14:36

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:10:14

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 22, 2020, 06:53:32

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Eli voisi olla mahdollista saada kanalaan tilanne jossa kanat olisivat jakautuneet vihreisiin, sinisiin, punaisiin, ruskeisiin, pinkkeihin ja mustiin laumoihin. Ehkä jopa sinimusta lauma voisi löytyä kanalasta.

Värillisten laumojen keskinäisiä suhteita olisi helppo tarkastella tuossa tapauksessa.

Muistan lapsuudestani yhden vaikuttavimmista kirjailijoista olleen Konrad Lorenzin joka tutki eläinten, erityisesti lintujen, käyttäytymistä. Hänellä oli hyvin mielenkiintoisia havaintoja. Taisi synnyttää kokonaan uuden tutkimusalan, tiedä sitten miten paljon uutta on saatu selville. Vastaavaa kansantajuistajaa tarvittaisiin, nykyään julkaistaan enemmän kuvakirjoja, ilmeisesti painotekniikan kehittymisen ja ajattelun taantumisen takia.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 08:14:36

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:10:14

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 22, 2020, 06:53:32

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Samaa tapahtuu ihmislaumoissa- mutta kanat eivät sentään tee muuta kuin nokkivat toisiaan.

Pienemmät alalaumat ihmisissä toimivat samalla tavoin, mutta nokkimiseen käytetään muunlaista aseistusta. Ahtaus kuitenkin vaikuttaa ja se kuka saa ne parhaat jyvät.

Vielä on tilaa yhdelle, joka ei käytä rexonaa ei oikein toteudu tässä humaanisessa yhteisössä, siis kanalaumassa.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 22, 2020, 14:05:46

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 08:14:36

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:10:14

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 22, 2020, 06:53:32

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Samaa tapahtuu ihmislaumoissa- mutta kanat eivät sentään tee muuta kuin nokkivat toisiaan.

Pienemmät alalaumat ihmisissä toimivat samalla tavoin, mutta nokkimiseen käytetään muunlaista aseistusta. Ahtaus kuitenkin vaikuttaa ja se kuka saa ne parhaat jyvät.

Vielä on tilaa yhdelle, joka ei käytä rexonaa ei oikein toteudu tässä humaanisessa yhteisössä, siis kanalaumassa.

Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 17:07:38
Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Jos villikanat menestyvät niin että elintila käy ahtaaksi, on edessä suurkanalan elinolot. Kesykanat ovat menestyneet hyvin lajina, yksilöiden kärsiessä.
Myös ihminen on kesytetty itsensä toimesta maanviljelyskulttuurin ja myöhemmin teollisen ja jälkiteollisen kulttuurin usein epämukaviin oloihin, osana suuryhteisön tehotuotantoa. Valta-asemassa olevilla yksilöillä on monia etuja mutta myös kovaa kilpailua asemastaan.

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 19:47:11

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 17:07:38
Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Jos villikanat menestyvät niin että elintila käy ahtaaksi, on edessä suurkanalan elinolot. Kesykanat ovat menestyneet hyvin lajina, yksilöiden kärsiessä.

Tota...tuskin. Niiltä kun loppuu ruoka ja elintila.Ellet usko kanojen olevan NIIN oppivaisia, että pystyvät muuttamaan ruuantuotantoaan tehostamalla viljelyä jne.

Jostain syystä, kanat tuntuvat pitävän (rauhallisista) lapsista.

https://www.youtube.com/watch?v=lsTEVoVhCEw

https://www.torstai-lehti.fi/2019/08/24/jasper-on-pieni-kanakuiskaaja/

Kanalla on yllättävä kyky nukkua toinen silmä auki. Se siis lepuuttaa aivopuoliskoja erikseen(kin?).

Lainaus käyttäjältä: https://www.yourchickens.co.uk/news/the-strange-story-of-chicken-sleep-1-3520333Chickens also have the ability to sleep with one eye open and the other closed. During this form of sleep, unihemispheric slow-wave sleep ('USWS'), half of the brain gets a rest whilst the other remains awake and alert for predators.

Kana on helppo hypnotisoitava:  https://www.riemurasia.net/video/Kanan-hypnotisointi/219331

Lainaus käyttäjältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Chicken_hypnotismA chicken can be hypnotized, or put into a trance, with its head down near the ground, and drawing a line along the ground with a stick or a finger, starting at the beak and extending straight outward in front of the chicken. If the chicken is hypnotized in this manner, it will continue to stare at the line, remaining immobile for as long as 30 minutes. Other methods of inducing this state are also known.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 21:39:39

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 19:47:11

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 17:07:38
Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Jos villikanat menestyvät niin että elintila käy ahtaaksi, on edessä suurkanalan elinolot. Kesykanat ovat menestyneet hyvin lajina, yksilöiden kärsiessä.

Tota...tuskin. Niiltä kun loppuu ruoka ja elintila.Ellet usko kanojen olevan NIIN oppivaisia, että pystyvät muuttamaan ruuantuotantoaan tehostamalla viljelyä jne.

Miltä tahansa eläimeltä loppuu ruoka ja elintila, jos populaatio kasvaa liian suureksi.
Tilanpuute tai toiselta nimeltään tehostaminen muovaa populaation käyttäytymistä ja rakennetta.

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 23, 2020, 00:13:25

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 21:39:39

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 19:47:11

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 17:07:38
Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Jos villikanat menestyvät niin että elintila käy ahtaaksi, on edessä suurkanalan elinolot. Kesykanat ovat menestyneet hyvin lajina, yksilöiden kärsiessä.

Tota...tuskin. Niiltä kun loppuu ruoka ja elintila.Ellet usko kanojen olevan NIIN oppivaisia, että pystyvät muuttamaan ruuantuotantoaan tehostamalla viljelyä jne.

Miltä tahansa eläimeltä loppuu ruoka ja elintila, jos populaatio kasvaa liian suureksi.
Tilanpuute tai toiselta nimeltään tehostaminen muovaa populaation käyttäytymistä ja rakennetta.

Kyllä, mutta kanat ja muut eläimet sopeutuu tähän kuolemalla nälkään ja tauteihin. Vain ihminen pystyy kehittämään tehokasta teollista ruuantuotantoa, jonka avulla pärjätään, vaikka mammutit onkin kaikki jo syöty. Tosin - kanathan suurkanaloissa kuolee alle kahden vuoden iässä viimeistään, koska niiden munantuotanto ei enää jaksa pysyä tapissaan.

Edes suuri kanojen määrän lisääntyminen ei muuta kanojen elämäntapaa suurkanalamaiseksi ilman ihmisen puuttumista asiaan. Lisäksi se luonnossa villeinä elävien kanojen määrän holtiton lisääntyminen johtuisi sekin luultavasti ihmisestä. Muutoin kanojen luonnolliset viholliset ja muu resurssien rajallisuus kyllä estää populaation kasvun suurkanalamittoihin. Vai - oliko ehdotuksia, mikseivät villit kanalinnut kasvata määriään jatkuvasti? Mistä villeinä elävät kanat edes löytäisivät sopivia elinympäristöjä menestyäkseen niin hyvin, että populaatio pääsee suuresti kasvamaan? Kyllä suurkanalaa muistuttavan kanalauman muodostuminen on jo ihmisen asiaan puuttumista vaativa ilmiö. Eikä silloin enää ole kyse villinä ja vapaana pelkästään lajinomaisen käyttäytymisensä perusteella syntyneestä luonnonlaumasta.

Siinä hän ei ole mitään uutta, että ihminen on tutkivinaan jonkin eläimen käyttäytymistä, mutta onnistuu sen normaalin käyttäytymisen sijaan tutkimaan vain sitä, miten vankeudessa, jatkuvassa stressissä ja liiallisessa ahtaudessa elävä eläin alkaa käyttäytyä. Mm. monet susista (koirista) tehdyt päätelmät ovat menneet pieleen juuri tästä syystä. Myöskään ihmisen luontainen käyttäytyminen ei ehken paljastu tutkimalla keskitysleirien vankeja tai vaikkapa leireille suljettuja turvapaikanhakijoita. Niistä saa selville vain sen, miten ihminen toimii vankeudessa. Markkinatutkimusta ei kandee siellä järjestää.

Edelleen siis muistuttaisin hyvin yksinkertaisesta asiasta: sosiaaliset suhteet kanalassa ovat eri asia kuin (villi)kanojen sosiaaliset suhteet (luonnossa). Näiden tilanteiden ero on syytä muistaa, kun yrittää tehdä päätelmiä kanojen käyttäytymisestä.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 17:07:38

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 22, 2020, 14:05:46

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 08:14:36

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:10:14

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 22, 2020, 06:53:32

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Samaa tapahtuu ihmislaumoissa- mutta kanat eivät sentään tee muuta kuin nokkivat toisiaan.

Pienemmät alalaumat ihmisissä toimivat samalla tavoin, mutta nokkimiseen käytetään muunlaista aseistusta. Ahtaus kuitenkin vaikuttaa ja se kuka saa ne parhaat jyvät.

Vielä on tilaa yhdelle, joka ei käytä rexonaa ei oikein toteudu tässä humaanisessa yhteisössä, siis kanalaumassa.

Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Eipä niin, ihmislaumojen vitsaus on myös tuo ahtaus.  Loppuunajettuja ihmisiä on aika paljon rikkaissakin maissa.

Joku usan poliitikko tai sanoa, ettei hän haluaisi sellaista yhteiskuntaa jossa edes kahta työtä tekemällä ei pysty maksamaan asuntonsa vuokraa.

Toista on näiden kanojen kotiolot kahden kukon kanssa viinimarjoja popsiessa.

>>
https://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/a/781e2a68-bc43-455e-b503-8c1602cff1cb

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 23, 2020, 11:16:58

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 17:07:38

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 22, 2020, 14:05:46

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 22, 2020, 08:14:36

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 22, 2020, 08:10:14

Lainaus käyttäjältä: Lenny - heinäkuu 22, 2020, 06:53:32

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 21, 2020, 23:40:07
Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Samaa tapahtuu ihmislaumoissa- mutta kanat eivät sentään tee muuta kuin nokkivat toisiaan.

Pienemmät alalaumat ihmisissä toimivat samalla tavoin, mutta nokkimiseen käytetään muunlaista aseistusta. Ahtaus kuitenkin vaikuttaa ja se kuka saa ne parhaat jyvät.

Vielä on tilaa yhdelle, joka ei käytä rexonaa ei oikein toteudu tässä humaanisessa yhteisössä, siis kanalaumassa.

Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Eipä niin, ihmislaumojen vitsaus on myös tuo ahtaus.  Loppuunajettuja ihmisiä on aika paljon rikkaissakin maissa.

Joku usan poliitikko tai sanoa, ettei hän haluaisi sellaista yhteiskuntaa jossa edes kahta työtä tekemällä ei pysty maksamaan asuntonsa vuokraa.

Toista on näiden kanojen kotiolot kahden kukon kanssa viinimarjoja popsiessa.

>>
https://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/a/781e2a68-bc43-455e-b503-8c1602cff1cb

Niin - tämähän on aina sellainen esiin tuleva kysymys, johon joutuu tavallaan jokainen vastaamaan: Haluanko olla vapaa, mutta itse vastuussa elämästäni, vai ylläpidetty vanki? Vastaavasti omaa tilannettaan voi tarkastella kriittisesti ja pohtia, kumpaa oikeastaan enemmän onkaan - vapaa vai syöttöporsaana vankeudessa teurastustaan odottava? Vastaus saattaa vaihdella, vaikkei tilanne niin erityisemmin toisesta eroaisikaan. Kyllä veikkaan lähes kaikkien jossain määrin luopuvan vapaudesta mukavuuden ja holhoamisen alle asettumisen suuntaan. Pakon alla tai oman valinnan kautta. Harva jaksaa jonkun Linkolan tapaan olla tiukan periaatteellinen.

Mutta kanoilta tätä ei kysellä, eikä valintaa niille itselleen anneta.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 23, 2020, 06:43:55
Kyllä, mutta kanat ja muut eläimet sopeutuu tähän kuolemalla nälkään ja tauteihin. Vain ihminen pystyy kehittämään tehokasta teollista ruuantuotantoa, jonka avulla pärjätään, vaikka mammutit onkin kaikki jo syöty. Tosin - kanathan suurkanaloissa kuolee alle kahden vuoden iässä viimeistään, koska niiden munantuotanto ei enää jaksa pysyä tapissaan.

Edes suuri kanojen määrän lisääntyminen ei muuta kanojen elämäntapaa suurkanalamaiseksi ilman ihmisen puuttumista asiaan. Lisäksi se luonnossa villeinä elävien kanojen määrän holtiton lisääntyminen johtuisi sekin luultavasti ihmisestä. Muutoin kanojen luonnolliset viholliset ja muu resurssien rajallisuus kyllä estää populaation kasvun suurkanalamittoihin. Vai - oliko ehdotuksia, mikseivät villit kanalinnut kasvata määriään jatkuvasti? Mistä villeinä elävät kanat edes löytäisivät sopivia elinympäristöjä menestyäkseen niin hyvin, että populaatio pääsee suuresti kasvamaan? Kyllä suurkanalaa muistuttavan kanalauman muodostuminen on jo ihmisen asiaan puuttumista vaativa ilmiö. Eikä silloin enää ole kyse villinä ja vapaana pelkästään lajinomaisen käyttäytymisensä perusteella syntyneestä luonnonlaumasta.

Siinä hän ei ole mitään uutta, että ihminen on tutkivinaan jonkin eläimen käyttäytymistä, mutta onnistuu sen normaalin käyttäytymisen sijaan tutkimaan vain sitä, miten vankeudessa, jatkuvassa stressissä ja liiallisessa ahtaudessa elävä eläin alkaa käyttäytyä. Mm. monet susista (koirista) tehdyt päätelmät ovat menneet pieleen juuri tästä syystä. Myöskään ihmisen luontainen käyttäytyminen ei ehken paljastu tutkimalla keskitysleirien vankeja tai vaikkapa leireille suljettuja turvapaikanhakijoita. Niistä saa selville vain sen, miten ihminen toimii vankeudessa. Markkinatutkimusta ei kandee siellä järjestää.

Edelleen siis muistuttaisin hyvin yksinkertaisesta asiasta: sosiaaliset suhteet kanalassa ovat eri asia kuin (villi)kanojen sosiaaliset suhteet (luonnossa). Näiden tilanteiden ero on syytä muistaa, kun yrittää tehdä päätelmiä kanojen käyttäytymisestä.

Kyllä, ihmisen historia on täynnä suurten sivilisaatioiden romahtamista, nälkää ja tauteja unohtamatta.
Tässä tuoretta kuvaa: https://kantapaikka.net/index.php/topic,299.msg69783.html#msg69783
En tiedä mikä on villikanojen elinajanodote mutta luonnonmukaisilla villi-ihmisillä se taisi olla ihmiskunnan historian alhaisin. kuva (https://sites.google.com/site/hdevguide/_/rsrc/1468876566952/home/late-adulthood/life%20expect.jpg)
Eettisemmällä maaorjuudella eli maanviljelyksellä tai tehdastyöllä, siinä missä eettisemmillä kanaloilla, on haluttaessa voitu nostaa elinajanodotetta.

Suuri kanojen määrän lisääntyminen muutta kanojen elämäntapaa suurkanalamaiseksi, ahtaammaksi ja sosiaalisesti erilaiseksi kuin pienemmällä ryhmäkoolla isommassa tilassa. Ilman ihmistäkin. Luonnossa on ihan yleistä eläinpopulaatioiden kasvu, sekä niiden romahtaminen.
Se on eri asia että ihminen on kesyttänyt ja jalostanut itsensä lisäksi myös kanat ja monet muutkin eläin-ja kasvilajit, globaaleiksi ihmisistä riippuvaisiksi valtalajeiksi joissa yksilöt voivat kärsiä vaikka laji menestyy.
Tosin luonnossa on enemmän kuin yleistä lajien välinen yhteiselo ja riippuvuussuhteet. Esim. kukat, ihmiset ja pölyttäjät.
https://yle.fi/uutiset/3-8068100

Siinähän ei ole mitään uutta että tutkimuksissa on aina tarkennettavaa kun tieto kasvaa.

Sosiaalisissa suhteissa on jo Darwinin löytöjen perusteella eroja eri alueiden villikanoilla ja ihmisten toimesta eri kanaloissa siinä missä eri luonnonkansoilla, armeijoissa, vankiloissa tai hippikommuuneissa. Sosiaaliset suhteet ovat jatkuvassa muutoksessa evolutiivisesti ja sosiaalisesti.
Kanojen käyttäytymistäkin on vaikea yleistää.

^Erityisen typerää on yrittää yleistää kanalan kanojen "laumanmuodostus" villinä elävien kanalintujen laumanmuodostukseen. Ensimmäinen noista on nimittäin IHMISEN käyttäytymistä.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 25, 2020, 12:03:43
^Erityisen typerää on yrittää yleistää kanalan kanojen "laumanmuodostus" villinä elävien kanalintujen laumanmuodostukseen. Ensimmäinen noista on nimittäin IHMISEN käyttäytymistä.

Käännetäänpä roolit ylösalaisin. Maailmanvaltiaana olisi kanarotu ja sen päänä komein kukko. Jostain syystä Kukko päättäisi laittaa ryhmän ihmisiä, vaikka 5 miestä ja 20 naista, autiolle saarelle.

Luuletko että nämä ihmiset käyttäytyisivät:

a) kuten kanat
b) kuten ihmiset

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 25, 2020, 12:31:05

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 25, 2020, 12:03:43
^Erityisen typerää on yrittää yleistää kanalan kanojen "laumanmuodostus" villinä elävien kanalintujen laumanmuodostukseen. Ensimmäinen noista on nimittäin IHMISEN käyttäytymistä.

Käännetäänpä roolit ylösalaisin. Maailmanvaltiaana olisi kanarotu ja sen päänä komein kukko. Jostain syystä Kukko päättäisi laittaa ryhmän ihmisiä, vaikka 5 miestä ja 20 naista, autiolle saarelle.

Luuletko että nämä ihmiset käyttäytyisivät:

a) kuten kanat
b) kuten ihmiset

Kuten kanat, koska siihen olisivat maailmanvaltiaskanarotu heidät koulinut vuosituhantoisen ajan. Eihän ihminen edes tietäisi olevansa ihminen, tai mikä on ihminen.

T: Xante

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 25, 2020, 12:31:05

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 25, 2020, 12:03:43
^Erityisen typerää on yrittää yleistää kanalan kanojen "laumanmuodostus" villinä elävien kanalintujen laumanmuodostukseen. Ensimmäinen noista on nimittäin IHMISEN käyttäytymistä.

Käännetäänpä roolit ylösalaisin. Maailmanvaltiaana olisi kanarotu ja sen päänä komein kukko. Jostain syystä Kukko päättäisi laittaa ryhmän ihmisiä, vaikka 5 miestä ja 20 naista, autiolle saarelle.

Luuletko että nämä ihmiset käyttäytyisivät:

a) kuten kanat
b) kuten ihmiset

Kyllä se valinta, että juuri 5 miestä ja 20 naista olisi ennen kaikkea sen kukon käyttäytymistä.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 17, 2020, 12:24:15
Jos kukko puuttuu kanat ovat levottomia ja peloissaan. Jos taas on useampi kukko niin käynnissä on jatkuva valtataistelu. Siis vain noin joka kymmenes kukko saa pitää henkensä, yleensä rotunsa valio. Näin kukkojen laatu kehittyy jatkuvasti.

Minulla on hauska tarina kanalan sosiaalisista suhteista, mutta tämä avauskirjoituksessa ollut lause on itsessään pohtimisen arvoinen. Palaan siis itse tapaukseen myöhemmin ja kirjoitan ensin siitä, mitä ajatuksia lainauskohta herätti.

En tiedä, onko aivan noin kuin esität. Voi olla, että niillä alueilla joissa kanoja pidetään täysin vapaasti ja luomusti (Erotuksena eläinten holokaustista, eli tässä tapauksessa broilerituotannosta ja teollisesta ruoanvalmistuksesta), kukoista pystyvimmät pääsevät lauman johtoon, ja samalla myös evoluutio suosii yhä parempia kukkoja.

Koko eläinkunnan tasolla näin ei kuitenkaan ole, vaan päin vastoin. Ihmisen toiminta on aiheuttanut sen, että käytännössä esim. kaikkien eläinten keskikoko on ajan saatossa pienentynyt. Havainto on pystytty tekemään luotettavasti arkeologian parissa - eri maakerrostumista löytyvistä eläinten luista. Ihmisen toiminta muokkaa luontoa niin kaiken kattaen, että sen tarkempi ajattelu pöyrämystyttää. Yksittäisenä esimerkkinä vaikkapa susilaumat, joissa tyypillisesti rohkeimmat ja riskinsietokykyisimmät yksilöt hakeutuvat ensimmäisinä nälissään ihmisten pihamaille koiria syömään. Ne tietysti tapetaan ensimmäisinä - ja kun tätä jatkuu riittävän kauan, niin alueen susien yleinen geeniperimä samalla heikkenee.

Afrikassa syntyy jo satunnaisesti norsuja, joilla ei ole lainkaan syöksyhampaita. Norsut siis "tietävät", minkä vuoksi ihminen jahtaa ja tappaa niitä. Vastaavasti dobermann- ja rottweiler-koiraroduissa pentueissa ehti alkaa esiintymään tapauksia, joissa osalla pennuista ei ole syntyessään kuin pieni tynkä hännän tilalla. Pitkään jatkunut häntien typistäminen alkoi vaikuttaa niiden perimään.

Samaa ihminen on tehnyt myös omalle lajilleen. Ag­gres­sii­vi­suu­den vä­he­ne­mi­nen on ku­tis­ta­nut ih­mis­ai­vo­ja – ihminen on alkanut muis­tut­taa kas­voil­taan sim­pans­sin poi­kas­ta (https://www.kaleva.fi/aggressiivisuuden-vaheneminen-on-kutistanut-ihmisa/1847788) (Kaleva). Artikkelissa mainitaan samalla kuuluisasta kokeesta, joka suoritettiin hopeaketuilla. Tarvittiin vain kahdeksan sukupolvea vähiten aggressiivisten yksilöiden lisääntymistä, niin muutokset olivat lähtökohtaan nähden dramaattisia.

Tämän hetken parhaan tiedon mukaan mieskromosomin surkastuminen on tapahtunut joskus 5000-7000 vuotta sitten, jatkuvan sodankäynnin seurauksena. Uroksista uljaimpia on kuollut tuolloin niin paljon, että geenipooli on heikentynyt, ja yleinen kromosomivaurio valmis. Aiheesta enemmän esim. LiveScience (https://www.livescience.com/62754-warring-clans-caused-population-bottleneck.html).

En ole selvittänyt jutun paikkansapitävyyttä tarkemmin, mutta Neuvostoliitossa vuonna 1923 syntyneistä miehistä väitetään kuolleen jopa 80% II maailmansodan aikana, ja sen seurauksissa. Osa heistä ehti kuolla joka tapauksessa jo aiemmin - nälänhätien, Stalinin suorittamien puhdistusten ja kaiken muun lystikkään neuvostohengen saattelemina. Tätä taustaa vasten ei kuitenkaan ole kovin vaikea uskoa, että silloin joskus tuhansia vuosia sitten klaanit ympäri maailman tappelivat keskenään niin rajusti (Ja ihmispopulaatiota ei ollut lainkaan niin paljon), että kromosomikin niissä kekkereissä sitten surkastui.

Kiva jos ainakin jossain päin maailmaa kukoilla menee hyvin, mutta ehkäpä moderni teknologia on jo jossain maailmankolkassa valjastettu siihen, että ihmisuroksen kromosomi saadaan takaisin alkuperäiseen loistoonsa. :)

Olipa kerran kaverini, joka meni isänsä uusioperheen luokse jo aamun pikkutunteina kylään. Uusioperhe asui tuolloin pikkukaupungin liepeillä, maaseutuisassa talossa. Sinne oli otettu kanoja ja kukko ihan vain pihapiiriä ilostuttamaan, mistään elinkeinosta ei ollut kyse.

Kaveri keitti itselleen aamukahvit, ja ihaili samalla ikkunasta kaunista alkavaa kesäaamua. Kaikki muut nukkuivat vielä. Kello oli ehkä jotain aamuviiden tai -kuuden välillä. Talon toisella puolella kukko alkoi kiekua. Ehti kajauttaa siellä kolmisen kertaa.

Sitten rämähti yksi talon alakerran huoneiden ovista auki. Kaverini tuolloin viisivuotias pikkuvelipuoli se siinä: synttäritamineissa, unenpöpperössä - ja pirun kiukuissaan! Erittäin motivoitunut nuori mies ei edes huomannut kaveriani keittiössä kun porhalsi kohti ulko-ovea ja manasi samalla, että "Nyt kukko PERKELE"...

Vetäisi eteisessä kumpparit jalkaan, ja sitten etupihalle ilkosillaan ajamaan kukkoa takaa. Kaverini seurasi tapahtumia ikkunasta ja yritti tehdä kaikkensa, ettei herättäisi naurullaan koko taloa. Näky oli hillitön!

Kukko säikähti ja masentui tästä yllätyshyökkäyksestä niin pahoin, että ei kuulemma ollut kiekunut sen jälkeen yhtikäs mitään viikkoon. Se poti järkytystään lymyssä, eikä oikein tullut edes pihamaalle.

Sitten viikon kuluttua kävi niin, että samainen viisivuotias palasi läheisessä metsässä leikittyään takaisin kotiin - iloisin mielin, ei huolen häivää. Vaan kukko olikin käyttänyt aikansa myös koston suunnitteluun, ja odotti poikaa väijyssä pihamaalla! Se oli myös pitänyt huolen siitä että kaikki kanat varmasti olivat paikalla näkemässä, kuka onkaan läänityksen herra ja hidalgo.

Kukko ujelsi matalana takaapäin kohti, hyppäsi sitten kiekaisten kimppuun ja aloitti oman jahtinsa. Poika juoksi kauhusta kiljuen talon sisälle ilmasuojaan. Pari hyvää osumaa kukko ehti nokkaista. Sen jälkeen se vielä kierteli hyvän tovin taloa ympäri.

Kosto oli valmis, valtatyhjiö täytetty, ja kauhun tasapaino saavutettu!

Sen jälkeen sille taas kiekuminen maittoi. Poika ja kukko saavuttivat tämän myötä keskinäisen kunnioituksen, ja sen myötä päättyi myös tämä tarina.