Mä erittelin taannoisessa viestissäni aika suurpirteisesti sitä, miltä osin tunteisiin ja sosiaalisiin taitoihin kuuluu kognitiivinen prosessointi.

Eri tieteenaloilla saattaa olla vähän erilaisia rajanvetoja siitä, minkä katsotaan kuuluvan kognitioon ja minkä ei, mutta mun mielestä tossa on tehty psykologiassa ja psykiatriassa tosi ansiokasta työtä ja kumottu tietyllä tapaa luutuneita ja vähän vääristyneitä käsityksiä sillä että on tehty tarkempaa erottelua siinä, mikä esim. just sosiaalisuudessa ja emootioissa on jotakin muuta kuin kognitiota.

Kannattais ehkä mieluummin lukea tota käsittelevää tutkimusta kuin vedota tollasissa asioissa sanakirjamääritelmiin tai johonkin Wikipedian tyyppisiin lähteisiin.

Jos haluaa pitää kiinni sellaisesta että "kaikki on kognitiota" tai haluaa puolustaa sellaista kantaa että emootiot on kognitiota tai sosiaalisuus on kognitiota myös muilta osin kuin esitin, se on ihan mahdollinen kanta tietysti sekin.

Ei se ehkä kuitenkaan niin mene että voi nopeasti jostain sanakirjasta lukea jotain ja esittää tieteellistä silleen että puhutaan siitä mikä on "oikea käsitys" vaikka nyt jostain kognitiosta yleisesti jossain tieteissä, ikään kuin se mitä esitin ois ollut ihan puutaheinää.

Tai no, voi silleen tehdä, mutta mua kiinnostais sitten jo kuulla tolle joku muukin perustelu kuin että se on jossain sanakirjamääritelmissä tai Wikipediassa tai jossain hyvinvointiblogien ja muun tasolla vallitseva käsitys tai received wisdom.

Eli kiinnostais tietää että pystyttekö te täsmällisesti perustelemaan miksi se on niin ja toisaalta osaatteko sanoa, millä tavalla toi näkemys kognitiosta on hyödyllisempi tai parempi tai mitä se mahdollistaa sellaista joka muuten ei olis mahdollista, tän keskustelun kannalta tai ylipäätään

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - huhtikuu 18, 2024, 13:16:25

Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 18, 2024, 12:20:49Määrittele kognitiivinen valmius. Jos mahdollista jätä valmius-sana pois otsikosta ja ensimmäisestä lauseesta, ja käytä sen sijaan jotain täsmällisempää sanaa.

Valmius on nimittäin erittäin monimerkityksinen sana (esim. kyky, halu, suostuvaisuus, mahdollisuus):
https://kielikello.fi/monimerkityksinen-valmius/

Mitä englanninkielistä sanaa käyttäisit käännettäessä kognitiivinen valmius?

Onko valmius tässä yhteydessä esim. potentiaali (mahdollisuus, genotyyppi), vaiko aktualisoitunut kyky tai taito (kyky, fenotyyppi?)? Näillähän on iso ero, mutta valmius-sana voi viitata molempiin.

Eli mistä tässä olisi niinko tarkoitus keskustella, kun tällainen toive esitetään aloitustekstissä:

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - huhtikuu 18, 2024, 03:05:30Haluaisin tämän ketjun käsittelevän kognitiivisia valmiuksia laajemmin tai siis tarkemmin sanottuna sitä, millaisten biologisten ja tai ympäristön sanelemien mekanismien seurausta ne valmiudet, ajattelutavat ja ehkä jopa ajastusten sisältö itse kullakin on.

Ajattelutavat ja ajatusten sisältö, miten ne liittyvät näihin "valmiuksiin", mitä ne lienevätkään?

Erittäin hyvä kysymys. En ole ihan varma. Ymmärrän ehkä kognitiiviset valmiudet tavallaan fenotyypiksi. Ehkäpä otsikko tai ketjun teema vaisi näin ollen olla jotai sen suuntaista kuten: Biologisten ja Ympäristöllisten Mekanismien Vaikutus Kognitiivisiin Kykyihimme eli jotain tuonkaltaista tarkoitin noilla kognitiivisilla valmiuksilla.

Haluatko vielä tarkentaa, sisällytätkö kognitiivisiin kykyihimme siis myös tunteet, jos ne kerran sisältyvät kognitioon, ks. ed. kommenttini ja TSS:n kommentti edellä? Vai olisiko tuo "kognitiviinen" tuossa ketjun teemassa kuitenkin jonkinlainen synonyymi älykkyydelle, esim.:
Biologisten ja ympäristöllisten mekanismien vaikutus älyllisiin kykyihimme?
(Missä siinäkin lienee kosolti pohdittavaa.)

^
Ihan kiva ja tuota kastellessani lähti ajatus poukkoilemaan, jotta voisiko kantrilaulaja olla uskottava, jos paketti olisi koottu vähän vähemmän kliseisesti. Eli vaatetuksena farkut, buutsit ja ruutupaita tai mekko, joka on hiukan hippihenkinen. Voisiko nainen olla uskottava kantrilaulaja, jos olisi pukeutunut kuin hevibändin laulaja ja kasvoilla olisi todella vahvat meikit.

Tietysti samaa voisi pohtia päinvastoin, mitä jos hevibändin laulaja näyttäisi ruotsalaiselta eloveenatytöltä oljenkeltaisine hiuksineen sievässä mekossaan, jossa olisi kivat valkoiset pitsisomisteet. Voisiko tämä olla uskottava pyörittämässä hilselinkoa ja laulamassa (tai ärjymässä) nyrkki pystyssä

Yritin miettiä olisinko koskaan nähnyt kummassakaan genressä "väärin koottua pakettia", mutta eipä tullut mieleeni. En keksinyt kummastakaan edes tavallisiin siisteihin kaupunki/arkivaatteisiin pukeutunutta laulajaa. Ja vaikka tuon pohdinnan kirjoitin naisista, niin ihan sama oikeastaan miehissä, mutta miehissä tuo ei ole niin silmiinpistävä, sillä pukeutumisen vaihtelut on yleensäkin vähäisempiä ja onhan kantrin puolella "man in black"

Ja jotta ei menisi kuivaksi höpinäksi nainen, jonka hiusten väri piti tarkistaa

Kyllähän laissa mainitaan ihan selkeästi:

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ensisijaisen etuuden vähentämisen jälkeen eläke on kuitenkin vähintään ensisijaisen etuuden vahinkotapahtumavuoden jälkeen työntekijälle työansioiden perusteella karttuneen eläkkeen suuruinen. Tämän lain mukaisena eläkkeenä työntekijälle maksetaan kaikkien työeläkkeiden yhteismäärän ja ensisijaisen etuuden vähentämisen erotuksesta, kuitenkin vähintään edellä tarkoitetusta vähimmäismäärästä, yhtä suuri osa kuin tämän lain mukainen eläke on hänen kaikista työeläkkeistään.

Eli siis, sinä vuonna, kun korvaus on maksettu, vähennetään eläkekertymästä saatu korvaus ja sen jälkeiset vuodet eläkkeen karttuminen jatkuu kuten ennenkin. Jos korvaus on suurempi kuin kertynyt eläke, eläkettä ei kerry. Lisäksi huomioon otetaan tietysti se, jos korvaus ei ole kertaluonteinen, vaan jatkuu tai saa jonkun muun etuuden.

Toisin sanoen: saadut korvaukset eivät kartuta eläkettä.

Se on sitten toinen asia, että jokaisen kannattaisi käydä säännöllisesti tarkastamassa eläkekertymänsä, sikäli kuin mitään ajatuksia on eläkettään elämiseen käyttää. Oman työurani aikana se on vaihdellut jo useaan kertaan, alkaen tietysti eläkeikästä, joka nousee nousemistaan samalla kuin eläkekertymä inflaation huomioon ottaen pienenee pienemistään.

T: Xante

Muoksis: huononnushan siis tuo laki on ilman muuta, sitä en tarkoita sanoa. Ja muistan kun sen voimaantulosta oli hyvin laimeaa keskustelua. Syynä lienee juuri se, että ketäpä jonkun vammaisen tai vammautuneen eläkkeet kiinnostaisivat. Mutta ajatus tuossa laissa siis oli, että jos ns. elää korvauksilla, niiden ei "tarvitse" kerryttää eläkettä, vaan korvauksethan jo kattavat elämisen. Ja nyt tosiaankin todennäköistä on, että niitä tukia, joihin tuo laki perustui, ollaan leikkaamassa.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tänään kello 11:05:35Miljoonalla ja miljardilla on eroa. Oikolukijoista on lehdissä vissiin kokonaan luovuttu.

LainaaNorjalaislehden listauksen mukaan Stordalen on Norjan kymmenenneksi rikkain henkilö, jonka varallisuus oli viime vuonna yli kaksi miljoonaa euroa. Talouslehti Forbes puolestaan arvioi Stordalenin ja tämän jälkeläisten nettovarallisuudeksi noin 1,2 miljoonaa euroa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010361140.html

HS on ulkoistanut oikoluvun ja luottaa sinuun ROOSTER.

Oikaisu 19.4.2024 kello 11.13: Korjattu juttuun tieto, että talouslehti Forbes arvioi Petter Stordalenin ja hänen perheensä varallisuudeksi 1,2 miljardia euroa.

Oikaisu 19.4.2024 kello 11.31: Korjattu varallisuustieto myös kuvatekstiin.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tänään kello 11:05:35Miljoonalla ja miljardilla on eroa. Oikolukijoista on lehdissä vissiin kokonaan luovuttu.

LainaaNorjalaislehden listauksen mukaan Stordalen on Norjan kymmenenneksi rikkain henkilö, jonka varallisuus oli viime vuonna yli kaksi miljoonaa euroa. Talouslehti Forbes puolestaan arvioi Stordalenin ja tämän jälkeläisten nettovarallisuudeksi noin 1,2 miljoonaa euroa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010361140.html

Jos kymmenenneksi rikkaimmalla on vain kaksi miltsiä, niin aika persaukista porukkaa nuo norjalaiset. 

Onpas kylmä ilma. Helsingin keskustassa mittari näyttää -2. Ennen vanhaan tällaista oli välillä tähän aikaan, mutta nykyään tosi harvoin.

Kyllä, kognitioon kuuluu myös tunteet, sekä kognitiivisessa psykologiassa, että kognitiotieteessäkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitio

LainaaKognitio (< lat. cognosco, 'havaita, tunnistaa' < kreik. γνώσις 'tieto') on kognitiiviseen psykologiaan ja kognitiotieteeseen kuuluva käsite, jolla tarkoitetaan niitä mielen ilmiöitä joita voi kuvata tai selittää erilaisen tiedon ja tietojen käsittelynä. Väljemmin ymmärrettynä kognitio tarkoittaa tietokykyyn liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja, ilman informaatio-konnotaatioita ja sulkematta pois emootioita tai havaintokykyä.

Pitkään tunteet jätettiin psykologiassa huomiotta (esim. skinneriläisessä behaviorismissa?), mutta sittemmin on kai huomattu, että tunteet mm. vaikuttavat ajatteluun, ja ajattelu tunteisiin. Ajattelussa on affektiivisia puolia, ja on olemassa tunteisiin liittyvää tiedonkäsittelyä. Ja tunteiden myötä myös kehollisuus on yhä enemmän kiinnostuksen kohteena kognitiotieteessä (tai siis ainakin oli, parisenkymmentä vuotta sitten, kun jonkinlaisen käsityksen siitä hankin). Ja vuorovaikutuksestakin kohkattiin niihin aikoihin, en tiedä, miten nykyään. Kognitiotiede kyllä puuhastelee mm. laskennallisuuden, erilaisten simulaatiomallien, tietokoneella tehtävien mallinnusten parissa, ja ehkä sellaisissa tehtävissä tunteet, kehollisuus, vuorovaikutus, ehkä tiedostamaton mielikin yms. joudutaan jättämään matemaattisesti mallintamatta, koska ovat hankalia mallintaa (arvaus)? Siinä vaan sitten jätetään iso osa kognitiota mallintamatta.

Miljoonalla ja miljardilla on eroa. Oikolukijoista on lehdissä vissiin kokonaan luovuttu.

LainaaNorjalaislehden listauksen mukaan Stordalen on Norjan kymmenenneksi rikkain henkilö, jonka varallisuus oli viime vuonna yli kaksi miljoonaa euroa. Talouslehti Forbes puolestaan arvioi Stordalenin ja tämän jälkeläisten nettovarallisuudeksi noin 1,2 miljoonaa euroa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010361140.html

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 27, 2020, 11:48:55Ehdottomasti naisen vastaanotolle, olipa kyse henkisistä tai fyysisistä vaivoista. Koen naiset äidillisinä hahmoina, joille voi uskoutua, ja miehet pelottavina ja uhkaavina ja torjuvina tyyppeinä, joille ei ainakaan haluaisi puhua mitään henkilökohtaista.

Kun on todella vaikeata tai kuolema häämöttää, on terapeutilla väliä.

Psykologian professori Kirsti Lagerspetz

LainaaErityiskiitoksen hän kuitenkin osoittaa psykoterapialle, joka ratkaisevasti auttoi häntä sairaudessaan. Lagerspetz sanoo, että hän terapeuttia valitessaan tiesi heti automaattisesti, kenen kanssa halusi keskustella: "En halunnut nuorta neroa, joka hallitsisi uudet menetelmät ja keksisi hienoja selityksiä, vaan viisaan ja kokeneen terapeutin, jonka tiesin ymmärtävän elämän ja kuoleman kysymyksiä."

https://www.duodecimlehti.fi/duo92623

Tästä voidaan vedellä sellainen johtopäätös, että loppuviimeksi tarvitaan viisasta ja kokenutta ammattihenkilöä auttamaan, henkisissä tuskissa. Köyhimmillä olisi syytä olla sitä varten ainakin yksi todellinen ystävä ja ymmärtäjä.

Kuka sitten auttaa näitä luonnostaan terapeuttisia, hoitavia ihmisiä, heidän omissa ongelmissaan. Olen ollut huomaavinani, että empaattisia henkilöitä kuormitetaan aivan liikaa ja heidät unohdetaan kun "tilanne" on ohi.

Parasta olisi jos ihminen terapoisi itseään koko elämänsä ajan, keskustelemalla miesten, naisten, lasten ja nuorten sekä vanhuksien kanssa mahdollisimman monipuolisesti kaikista asioista. Silloin on luultavasti vaikeissakin tilanteissa valmiimpi keskustelemaan ja ottamaan vastaan väistämättömän.