Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 28, 2023, 14:52:46Kun tiede kehittää menetelmän sikiön sukupuolen määrittämiseksi, virheellisiä tuloksia ei loputtomasti selitellä poikkeuksilla, mittausvirheillä tai menetelmän väärällä käytöllä. Mutta kun Veda-kirjat ilmoittavat, että tietyllä rituaalilla voi varmistaa lapsen olevan poika, epäonnistumisen syy on aina rituaalin virheellisessä suorittamisessa.

Ja kun jonkun puoskarin huuhaahöhhönhöö-"parannus"menetelmät eivät saakaan asiakasta parantumaan, syy on potskun itsensä kun ei ole uskonut tarpeeksi parantumiseensa. Negatiivisuus on niin suuri synti että sehän se pilaakin kaiken, eikä puhettakaan että saisi vaatia rahansa takaisin käärmeöljykauppiaalta...

Mitähän siitä tulisi että jos menisi valittamaan kauppaan että uudesta takista irtosi hiha heti ensimmäisellä käyttökerralla, ja kauppias sanoisi että oma vikasi kun (jotain typerää pälä-pälää)? Jostain syystä ihmisen terveyteen, oli kyseessä sitten henkinen tai fyysinen terveys, liittyy aina jotain ihme seikkoja jotka estävät ihan aiheelliset vaateet kunnollisen palvelun saamisesta. Jopa ihka-aidon koululääketieteen puolella pyöritellään silmiä jos menet valittamaan että sait allergisen reaktion lääkkeestä X. Ei voi olla, ei sitten niin mitenkään.

Jos edes tuollaista ei hyväksytä, niin ilmeisesti lääkäri on joku nykyajan pappi jonka sanaan pitää uskoa kuin ennen muinoin Raamattuun.

Uskonnoilta menee pohja pois, ellei "uskova" olekaan todellinen olemassa oleva ikuinen olento. Simulaatio voidaan ymmärtää siten, ettei erillistä ihmistä ole olemassa, siis fyysiikan tapahtumista erillistä.

 Usko perustuu siihen- että ihminen (yksilö) luulee pääsevänsä taivaaseen, jos onnistuu elämään hyvin ja siististi elämänsä- mutta helvetti on toki paljon todennäköisempi päätös.


"Tajunnanräjäyttäjä on kyllä hieman ylisanojen puolella.
Yksinkertainen asia on pikemminkin se, että vain muutos on pysyvää, ja kaikki on muutoksessa.-ikuista on vain ikuisuus itse.
 Tuo lukuelämys lienee maksurajan takana. Melko typerää silti kuvitella jonkun simuloineen tämän maailman- maailma itsessään on se simuloija, ei joku erillinen olento.
>>

Simulaatio vai ei? Se, että emme eläisi "todellisessa maailmassa", vaan olisimme vain ykkösiä ja nollia jonkinlaisessa jättimäisessä supertietokoneen simulaatiossa, ei sinänsä ole uusi ajatus.

Tajunnanräjäyttävä uusi fysiikan laki: On mahdollista, että elämme simulaatiossa
Uusi tutkimus tarjoaa tieteellistä näyttöä hypoteesille simuloidusta universumista.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 29, 2023, 12:48:47Uskonnoilta menee pohja pois, ellei "uskova" olekaan todellinen olemassa oleva ikuinen olento. Simulaatio voidaan ymmärtää siten, ettei erillistä ihmistä ole olemassa, siis fyysiikan tapahtumista erillistä.

 Usko perustuu siihen- että ihminen (yksilö) luulee pääsevänsä taivaaseen, jos onnistuu elämään hyvin ja siististi elämänsä- mutta helvetti on toki paljon todennäköisempi päätös.

Usko voi olla myös sitä, että uskovainen parantaa omalta osaltaan maailmaa odottamatta "palkkiota", koska hyvä "käytös tai teko" itsessään on hyvä yhteisölle.

Ateisti ei ehkä ymmärrä epäitsekkyyttä, uskovainen ymmärtää.

Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 28, 2023, 14:52:46Empiirisen lähestymisen käyttö ei kenties kuitenkaan ole asian ydin. Mitään tietoa on hyvin hankala saada käyttämättä omaa tai muiden havaintoja ja testailuja hyväksi. Empiirinen menetelmä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kohteeseen. Sitä voi soveltaa yhtä lailla arjessa – pitääkö enemmän lihapullista vai kalapullista – tieteessä – tappaako sariini vai VX ihmisen nopeammin – ja uskonnossa – onko toivo kuolemanjälkeisestä elämästä vai jälleensyntymien jälkeisestä haipumisesta kolahtavampi.

Tiede on kaikkein empiirisintä. Empiirisyyttä sovelletaan tieteessä kaikkein painokkaimmin.
Toisella tapaa sanottuna tieteellinen tieto on kaikkein perustelluinta ja järjestelmällisintä.
Parhaiten perusteltua todenmukaisinta uskomusta.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 28, 2023, 13:43:09Matematiikan ei voi sanoa pohjautuvan empiiriseen tutkimukseen, tai että se tulisi "empiirisesti vahvimmin vahvistetuksi". En tiedä, mitä tarkoitat matematiikan empiirisellä selitysvoimalla.

Mutta tämä menee jo keskustelun aihepiirin ulkopuolelle aika pitkälle, jos ei vedä paralleeleja uskontoon samanaikaisesti, niin kuin yritin aiemmassa viestissäni tehdä.

Matematiikan kehitys työkaluna juontaa yhteiskunnallisesta tarpeesta mitata viljelymaata, elintarvikkeita ym. tarpeellista.
Mitään tietoa on hyvin hankala saada käyttämättä omaa tai muiden havaintoja ja testailuja hyväksi. Eläimellistä empiirisyyttä.
Teoreettiset ajatuskokeetkin ajatuksineen ovat abstrakteja mutta samalla myös luonnossa tapahtuvia pohjimmiltaan fysikaalisia prosesseja joita ajatuksellisesti voidaan havainnoida ja testata, empiirisesti.
Samalla tavalla kuin abstrakti taide, suurkaupungit ja eläintarhat ovat osa luontoa ja ihminen on eläin mutta myös ihminen.
Käsitteelliset jaottelut, myös tieteellinen tieto, ovat vain kuvainnollisia ja muuttuvia rajoittuineita mallinuksia itse kohteesta eli todellisuudesta.
Matematiikan empiirinen selitysvoima tulee helpoiten esiin sen asemassa modernin tieteen kuningattarena eli se on olennaisen tehokas työkalu nykytieteissä.
Moderneista yhteiskunnista puhumattakaan.

Tällainen kysymys tuli mieleen:
Vertautuuko kulttuurirelativismi uskomusjärjestelmärelativismiin?

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 31, 2023, 00:22:13Tällainen kysymys tuli mieleen:
Vertautuuko kulttuurirelativismi uskomusjärjestelmärelativismiin?

Kulttuurirealativismilla ymmärrän viitattavan ajatukseen, jonka mukaan ei olisi olemassa jonkinlaista absoluuttista mittaria, jonka avulla kulttuurit voitaisiin laittaa objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Tarkoitan, että viimekädessä mittari, jonka nojalla kulttuureita voitaisiin arvottaa paremmussjärjestykseen, mittaisi makuasioita. En kuitenkaan ole tietoinen menetelmistä, joilla asettaa makuasiat objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Joten taidan tässä mielessä olla ainakin itse kulttuurirealitivisti, millä en tarkoita, että tykkäisin kaikkien kulttuurien kaikista ominaisuuksista, vaan että en kuvittele, että minun tyykkämiseni olisivat missään objektiivisessa mielessä parempia tykkäämisiä kuin muiden tyykkäämiset.

En ole törmännyt käsitteeseen uskomusjärjestelmärelativismi aiemmin, joten en tiedä, mitä se tarkoittaa.

https://kantapaikka.net/index.php/topic,73.msg192804/topicseen.html#msg192804:~:text=Matematiikan%20kehitys%20ty%C3%B6kaluna,ja%20testata%2C%20empiirisesti.

LainaaMatematiikan kehitys työkaluna juontaa yhteiskunnallisesta tarpeesta mitata viljelymaata, elintarvikkeita ym. tarpeellista.
Mitään tietoa on hyvin hankala saada käyttämättä omaa tai muiden havaintoja ja testailuja hyväksi. Eläimellistä empiirisyyttä.
Teoreettiset ajatuskokeetkin ajatuksineen ovat abstrakteja mutta samalla myös luonnossa tapahtuvia pohjimmiltaan fysikaalisia prosesseja joita ajatuksellisesti voidaan havainnoida ja testata, empiirisesti.

En enää muista paljoakaan matematiikasta, mutta eikös ole niin, että esimerkiksi negatiiviset luvut (tai nolla, tai imaginääriluvut)  eivät kai ole mitään "luonnossa tapahtuvia pohjimmiltaan fysikaalisia prosesseja"?

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - joulukuu 31, 2023, 00:40:22

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 31, 2023, 00:22:13Tällainen kysymys tuli mieleen:
Vertautuuko kulttuurirelativismi uskomusjärjestelmärelativismiin?

Kulttuurirealativismilla ymmärrän viitattavan ajatukseen, jonka mukaan ei olisi olemassa jonkinlaista absoluuttista mittaria, jonka avulla kulttuurit voitaisiin laittaa objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Tarkoitan, että viimekädessä mittari, jonka nojalla kulttuureita voitaisiin arvottaa paremmussjärjestykseen, mittaisi makuasioita. En kuitenkaan ole tietoinen menetelmistä, joilla asettaa makuasiat objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Joten taidan tässä mielessä olla ainakin itse kulttuurirealitivisti, millä en tarkoita, että tykkäisin kaikkien kulttuurien kaikista ominaisuuksista, vaan että en kuvittele, että minun tyykkämiseni olisivat missään objektiivisessa mielessä parempia tykkäämisiä kuin muiden tyykkäämiset.

En ole törmännyt käsitteeseen uskomusjärjestelmärelativismi aiemmin, joten en tiedä, mitä se tarkoittaa.

Kannatan suppeassa mielessä kulttuurirelativismia eli kulttuurien parempaa ymmärtämistä niiden sisältä käsin. Susilastakin on helpompi ymmärtää sutena.
Mutta minulla on vaikeuksia kannattaa kulttuurirelativismia laajemmin eli hylätä yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja globaali kulttuurievoluutio eli kulttuurisodat ihmiskunnan historiasta ja tuoreimmista uutisista Ukrainastakin.
Kymmenottelun voittajaakin on helpompi ymmärtää kokonaistuloksen kautta.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 31, 2023, 02:18:25En enää muista paljoakaan matematiikasta, mutta eikös ole niin, että esimerkiksi negatiiviset luvut (tai nolla, tai imaginääriluvut)  eivät kai ole mitään "luonnossa tapahtuvia pohjimmiltaan fysikaalisia prosesseja"?

Viittasin siihen että matematiikka vaatii aivotoimintaa joka ei ole muusta kehosta erillistä henkisyyttä. Negatiiviset luvut ovat yhtä luonnollisia kuin joulupukki, lukuisat eri jumalat tai Venäjän presidentinvaalit. Ehkä jopa luonnollisempia, jos hylkäämme laajemman relativismin.

Tässä on nyt ikävä kyllä sellainen twisti taikka humppa että jos keskustelee tässä ketjussa tieteestä, voi saada käsityksen että tiede on usko tai uskonto.

Eikö tieteelle tai tiedehenkisyydelle/suuntautumiselle ole omaa ketjua?

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 30, 2023, 23:50:14Matematiikan empiirinen selitysvoima tulee helpoiten esiin sen asemassa modernin tieteen kuningattarena eli se on olennaisen tehokas työkalu nykytieteissä.

Sekoitat pragmatismin ja empirismin. Pragmatismin juuret ovat brittiläisessä empirismissä, mutta se on filosofisesti hieman eri asia. Matematiikka on pragmaattista, mikä tarkoittaa että se ei väitä olevansa tosi, ainoastaan toimiva. Voit olla tästä eri mieltä, mutta silloin olet dualismin ongelmissa selittämässä skalaaritulon tai determinantin "todellista luonnetta" ja sitä mitä tekemistä niillä on tuulen ja sateen kanssa.

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 30, 2023, 23:50:14Tiede on kaikkein empiirisintä. Empiirisyyttä sovelletaan tieteessä kaikkein painokkaimmin.
Toisella tapaa sanottuna tieteellinen tieto on kaikkein perustelluinta ja järjestelmällisintä.

Kolmas lauseesi on oikeasti eri mieltä kahden edellisen kanssa. Se on kuitenkin lähinnä totuutta.

Arki on kaikkein empiirisintä. Ihan huippua on bakteerien toiminta. Ne eivät paljon anna ideologioiden johdattaa. Joku on joskus mölissyt jotain sen tapaista, että tiede on jalostettua arkijärkeä. Huomaa, että sitä on siis käpälöity. Tiede pyrkii osin hankkimaan kokemuksia, joita ei luonnostaan saisi. Nitroglyseriinin valmistaminen vaatii, että kemiallisia yhdisteitä ensin konsentroidaan ja sitten sekoitetaan keskenään.

Tällaisella lähestymistavalla on hintansa. Nykyään esimerkiksi astrologia ja alkemia on tuomittu pseudotieteiksi. Se ei johdu siitä, että ne olisivat olleet vähemmän tieteellisiä. Koko tieteenhaaran idea vain osoittautui – ja huomaa, satojen vuosien ja lukuisten tieteen ystävien panoksella – hedelmättömäksi. (Tai tuotti jotain nykyisin alkeistietona pidettyä sisartieteenalojen, astronomian ja kemian, oppeihin.) Ottaakseni modernimman esimerkin, sama kohtalo on tulossa Rupert Sheldraken morfiselle resonanssille. Ja havaitse nyt sekin, että jossain ajatuksessa sitkeästi roikkuminen ei kerro mitään tieteen hylkäämisestä oman uskomuksen pitämiseksi. Fermat'n lause on vuodelta 1637. Se todistettiin 1995 – ja todistus kallistaa uskomaan, että Fermat ei ole voinut mitenkään tietää oliko lause tosi vai ei. Heinrich Schliemann kaiveli maata antiikkisten lähteiden innostamana. Ensin löytyi Troija, sitten Mykene, Orkhomenos ja Tiryns. Toisaalta sekä Akkad että Eldorado ovat yhä toisilta arkeologeilta kateissa.

Perusteet tieteen käytölle ovat sitä paremmat, mitä enemmän sen tuloksille voidaan luoda arjessakin laboratoriomaiset olosuhteet. Kukaan tuskin valittaa, jos akku on osattu rakentaa tehokkaaksi ja kestäväksi. Mutta kun sata kasvatustieteilijää ääni falsetissa todistaa kuinka ilmiöoppiminen inklusiivisessa avokonttorissa on kultaa, siitä ei ole lapsille iloa, koska maailma itse on häiriötekijä, joka hajottaa teoreettiset hyödyt taivaan tuuliin.

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 30, 2023, 21:00:41

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 29, 2023, 12:48:47Uskonnoilta menee pohja pois, ellei "uskova" olekaan todellinen olemassa oleva ikuinen olento. Simulaatio voidaan ymmärtää siten, ettei erillistä ihmistä ole olemassa, siis fyysiikan tapahtumista erillistä.

 Usko perustuu siihen- että ihminen (yksilö) luulee pääsevänsä taivaaseen, jos onnistuu elämään hyvin ja siististi elämänsä- mutta helvetti on toki paljon todennäköisempi päätös.

Usko voi olla myös sitä, että uskovainen parantaa omalta osaltaan maailmaa odottamatta "palkkiota", koska hyvä "käytös tai teko" itsessään on hyvä yhteisölle.

Ateisti ei ehkä ymmärrä epäitsekkyyttä, uskovainen ymmärtää.

Aika itsekästä olettaa kuolemansa jälkeen pääsevänsä taivaaseen "uskonsa voimalla". Siihen "epäitsekkyyteen" ei tosiaan ateisti taida kyetä.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 31, 2023, 10:35:09Tässä on nyt ikävä kyllä sellainen twisti taikka humppa että jos keskustelee tässä ketjussa tieteestä, voi saada käsityksen että tiede on usko tai uskonto.

Eikö tieteelle tai tiedehenkisyydelle/suuntautumiselle ole omaa ketjua?

Tämänhetkinen keskustelu tieteestä koskee juuri tieteen luonnetta uskomusjärjestelmänä, sen suhdetta toisiin uskomusjärjestelmiin eli uskontoihin pyhine kirjoituksineen sekä ideologioihin, joten näkisin ettei ketjun aiheesta tällä hetkellä ole olennaisesti poikettu.

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 31, 2023, 07:49:40

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - joulukuu 31, 2023, 00:40:22

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 31, 2023, 00:22:13Tällainen kysymys tuli mieleen:
Vertautuuko kulttuurirelativismi uskomusjärjestelmärelativismiin?

Kulttuurirealativismilla ymmärrän viitattavan ajatukseen, jonka mukaan ei olisi olemassa jonkinlaista absoluuttista mittaria, jonka avulla kulttuurit voitaisiin laittaa objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Tarkoitan, että viimekädessä mittari, jonka nojalla kulttuureita voitaisiin arvottaa paremmussjärjestykseen, mittaisi makuasioita. En kuitenkaan ole tietoinen menetelmistä, joilla asettaa makuasiat objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Joten taidan tässä mielessä olla ainakin itse kulttuurirealitivisti, millä en tarkoita, että tykkäisin kaikkien kulttuurien kaikista ominaisuuksista, vaan että en kuvittele, että minun tyykkämiseni olisivat missään objektiivisessa mielessä parempia tykkäämisiä kuin muiden tyykkäämiset.

En ole törmännyt käsitteeseen uskomusjärjestelmärelativismi aiemmin, joten en tiedä, mitä se tarkoittaa.

Kannatan suppeassa mielessä kulttuurirelativismia eli kulttuurien parempaa ymmärtämistä niiden sisältä käsin. Susilastakin on helpompi ymmärtää sutena.
Mutta minulla on vaikeuksia kannattaa kulttuurirelativismia laajemmin eli hylätä yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja globaali kulttuurievoluutio eli kulttuurisodat ihmiskunnan historiasta ja tuoreimmista uutisista Ukrainastakin.
Kymmenottelun voittajaakin on helpompi ymmärtää kokonaistuloksen kautta.

Ei kai kulttuurirelativismi ota kantaa mihinkään muuhun kuin siihen, onko olemassa jotain objektiivista mitta-asteikkoa makuasioille vai eikö ole? Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin?

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - joulukuu 31, 2023, 18:30:36Ei kai kulttuurirelativismi ota kantaa mihinkään muuhun kuin siihen, onko olemassa jotain objektiivista mitta-asteikkoa makuasioille vai eikö ole? Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin?

Ensimmäinen asia kulttuurirelativismista keskusteluun on termin määrittely, mistä oikeasti keskustellaan. Sama kysymyshän koskee mm. "äärioikeisto-, oikeisto-, liberalismi/vasemmiston liberalismikäsitys/klassinen liberalismi-, konservatismi-, autoritarismi-, radikalismi- jne. Nuo termit pitää määritellä!