Töllöstäkin löytyy joskus hyvää, kuten 6-kanavan "Uljas universumi"-ohjelma. Käännösvirheistään huolimatta hieno ohjelma.

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - joulukuu 20, 2023, 22:10:31
Mielenkiintoinen video.

Äkkiseltään toi näyttää myös siltä että avataan suuremmalle yleisölle astronomien arkea ja samalla esimerkiksi sitä, minkälaista tutkimusta James Webb -avaruusteleskooppi ja sen antama data mahdollistaa.

JWST:n data heitti aiemmin ilmoille ongelman että kaukana olevat universumin historiassa varhaiset galaksit vaikuttivat olevan liian massiivisia eivätkä sovi yhteen sen kanssa mitä yleisesti hyväksytyt fysiikan parhaat selitysmallit vaatisivat.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin kahta galaksia myöskin JWST:n datassa ajalta jolloin maailmankaikkeus oli noin 950 miljoonaa vuotta vanha. Koko spektrin kuva (UV, näkyvä valo jne.) sopii yhteen sen kanssa että kaasua on enemmän ja raskaita tähtiä muodostuu paljon enemmän kuin Linnunradan kohdalla on ollut, jolloin massan ja valomäärien suhde voi olla aika radikaalisti erinäköinen kuin havaintoja tulkitessa on yleensä oletettu.
    Tämä sopisi yhteen eri tutkimuksessa aiemmin esitetyn hypoteesin kanssa jota ei vain silloin ollut mahdollista koetella näyttöä vasten.

Voi olla että toi hypoteesina esitetty selitys ei ole oikea vaan että taustalla on sittenkin jotain muuta. Mutta periaatteessa tollasella pienellä muutoksella teorioiden taustaoletuksissa vois olla isojakin vaikutuksia, jos aletaan laskea uudelleen sitä, mitä on vaikka isojen mustien aukkojen massat ja niin pois päin.

Vaaditaan todella todella paljon tutkimusta ja duunia ja tylsää pakertamista ennen kuin päästään niin pitkälle, mutta pointtina tossa oli kai sekin, että tollanen data mitä JWST tuottaa ja joku pienikin sen takia syntyvä muutos voi tuottaa jotain mikä sit lopulta muuttaa vaikka tosi ison kuvan käsityksiä hiukkasfysiikasta tai niiden teorioiden ongelmista ja eri selitysmallien puutteista jossain muualla

En tiedä yhtään, kuinka isot todennäköisyydet ton nimenomaisen tutkimuksen ja hypoteesin kohdalla on tuottaa jotain noin mullistavaa, mutta toi on tavallaan kai sen puffaamista yleisölle että tämmösiä JWST:n tyyppisiä isoja hankkeita joiden data on avoimesti saatavilla todella todella tarvitaan ja niitä kannattaa toteuttaa vaikka ne onkin massiivisia ja kalliita ja ties mitä.

Siistiä että tuodaan esille tota silleen suht rehellisesti ja kerrotaan minkälaisia juttuja ne pohtii, miksi joku tollanen on niin siistiä ja toisaalta kuinka monisyistä ja epävarmaa ja vaikeaakin tulosten ja tutkimusten arviointi on.

Siis silleen että kerrotaan vaan tosta prosessista melko reaaliajassa ja siitä, miten eri tutkimukset käyttää ao. dataa.

Hassua myös että isketään noin paljon tietoa ja asiaa pöytään noin nopeasti.

Esitystapa poikkeea aika paljon siitä miten dokkareissa perinteisesti kerrotaan hitaasti ja rauhallisesti ja kaikki vaikeat jutut tarpeeksi yksinkertaisiksi sliipaten. Ei toi varmaan sellaista korvaa mut tosi hienoa että tollastakin on

Tykkään kyseisen tähtitieteen tohtorin tuubipäivityksistä. Hänestä huokuu tieteellinen uteliaisuus, jota voin vain kadehtia, kyky esittää riittävän villejä joskin realistiselta vaikuttavia spekulatioita, millaisia asioita mikäkin tutkimus voi ehkä joskus tulevaisuudessa mahdollistaa jos tutkimuksen teesit osoittautuvat käyttökelpoisiksi ja silti riittävän jalat maassa-ote ymärtäessään käsitellä myös  heikkoja kohtia tutkimuksissa, joita videoilleen nostaa tikunnokkaan, että minä olen kyllä täysin myyty. Ei sillä, jokainen tieteen tekijä, jonka onnistuu selittää osaamisaluettaan minullle riittävän yksinkertaisin käsittein, aliarvioimatta vastanottokykyäni tarpeettomasti, mikä kyllä minun kohdallani on varmasti hyvin vaikeaa, saavat helposti huomioni.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - joulukuu 23, 2023, 04:16:19

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - joulukuu 20, 2023, 22:10:31Mielenkiintoinen video.

Äkkiseltään toi näyttää myös siltä että avataan suuremmalle yleisölle astronomien arkea ja samalla esimerkiksi sitä, minkälaista tutkimusta James Webb -avaruusteleskooppi ja sen antama data mahdollistaa.

JWST:n data heitti aiemmin ilmoille ongelman että kaukana olevat universumin historiassa varhaiset galaksit vaikuttivat olevan liian massiivisia eivätkä sovi yhteen sen kanssa mitä yleisesti hyväksytyt fysiikan parhaat selitysmallit vaatisivat.

Tuoreessa tutkimuksessa katsottiin kahta galaksia myöskin JWST:n datassa ajalta jolloin maailmankaikkeus oli noin 950 miljoonaa vuotta vanha. Koko spektrin kuva (UV, näkyvä valo jne.) sopii yhteen sen kanssa että kaasua on enemmän ja raskaita tähtiä muodostuu paljon enemmän kuin Linnunradan kohdalla on ollut, jolloin massan ja valomäärien suhde voi olla aika radikaalisti erinäköinen kuin havaintoja tulkitessa on yleensä oletettu.
    Tämä sopisi yhteen eri tutkimuksessa aiemmin esitetyn hypoteesin kanssa jota ei vain silloin ollut mahdollista koetella näyttöä vasten.

Voi olla että toi hypoteesina esitetty selitys ei ole oikea vaan että taustalla on sittenkin jotain muuta. Mutta periaatteessa tollasella pienellä muutoksella teorioiden taustaoletuksissa vois olla isojakin vaikutuksia, jos aletaan laskea uudelleen sitä, mitä on vaikka isojen mustien aukkojen massat ja niin pois päin.

Vaaditaan todella todella paljon tutkimusta ja duunia ja tylsää pakertamista ennen kuin päästään niin pitkälle, mutta pointtina tossa oli kai sekin, että tollanen data mitä JWST tuottaa ja joku pienikin sen takia syntyvä muutos voi tuottaa jotain mikä sit lopulta muuttaa vaikka tosi ison kuvan käsityksiä hiukkasfysiikasta tai niiden teorioiden ongelmista ja eri selitysmallien puutteista jossain muualla

En tiedä yhtään, kuinka isot todennäköisyydet ton nimenomaisen tutkimuksen ja hypoteesin kohdalla on tuottaa jotain noin mullistavaa, mutta toi on tavallaan kai sen puffaamista yleisölle että tämmösiä JWST:n tyyppisiä isoja hankkeita joiden data on avoimesti saatavilla todella todella tarvitaan ja niitä kannattaa toteuttaa vaikka ne onkin massiivisia ja kalliita ja ties mitä.

Siistiä että tuodaan esille tota silleen suht rehellisesti ja kerrotaan minkälaisia juttuja ne pohtii, miksi joku tollanen on niin siistiä ja toisaalta kuinka monisyistä ja epävarmaa ja vaikeaakin tulosten ja tutkimusten arviointi on.

Siis silleen että kerrotaan vaan tosta prosessista melko reaaliajassa ja siitä, miten eri tutkimukset käyttää ao. dataa.

Hassua myös että isketään noin paljon tietoa ja asiaa pöytään noin nopeasti.

Esitystapa poikkeea aika paljon siitä miten dokkareissa perinteisesti kerrotaan hitaasti ja rauhallisesti ja kaikki vaikeat jutut tarpeeksi yksinkertaisiksi sliipaten. Ei toi varmaan sellaista korvaa mut tosi hienoa että tollastakin on

Tykkään kyseisen tähtitieteen tohtorin tuubipäivityksistä. Hänestä huokuu tieteellinen uteliaisuus, jota voin vain kadehtia, kyky esittää riittävän villejä joskin realistiselta vaikuttavia spekulatioita, millaisia asioita mikäkin tutkimus voi ehkä joskus tulevaisuudessa mahdollistaa jos tutkimuksen teesit osoittautuvat käyttökelpoisiksi ja silti riittävän jalat maassa-ote ymärtäessään käsitellä myös  heikkoja kohtia tutkimuksissa, joita videoilleen nostaa tikunnokkaan, että minä olen kyllä täysin myyty. Ei sillä, jokainen tieteen tekijä, jonka onnistuu selittää osaamisaluettaan minullle riittävän yksinkertaisin käsittein, aliarvioimatta vastanottokykyäni tarpeettomasti, mikä kyllä minun kohdallani on varmasti hyvin vaikeaa, saavat helposti huomioni.

Lopulta kyse on vain vanhojen teorioiden päivityksestä/korjaamisesta. Webb varmasti tulee paljastamaan uutta tietoa, kuten Hubblekin teki. Ja hyvä niin, teoriamme universumista menevät taas askeleen oikeaan suuntaan.

Siirrän rönsyilyni uskontoketjusta tänne:

Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 31, 2023, 10:44:07

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 30, 2023, 23:50:14Matematiikan empiirinen selitysvoima tulee helpoiten esiin sen asemassa modernin tieteen kuningattarena eli se on olennaisen tehokas työkalu nykytieteissä.

Sekoitat pragmatismin ja empirismin. Pragmatismin juuret ovat brittiläisessä empirismissä, mutta se on filosofisesti hieman eri asia. Matematiikka on pragmaattista, mikä tarkoittaa että se ei väitä olevansa tosi, ainoastaan toimiva. Voit olla tästä eri mieltä, mutta silloin olet dualismin ongelmissa selittämässä skalaaritulon tai determinantin "todellista luonnetta" ja sitä mitä tekemistä niillä on tuulen ja sateen kanssa.

Hyvä korjaus!
Olen näemmä sekoittanut ne myös yleisemmin tieteestä puhuessani:

Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 31, 2023, 10:51:01

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 30, 2023, 23:50:14Tiede on kaikkein empiirisintä. Empiirisyyttä sovelletaan tieteessä kaikkein painokkaimmin.
Toisella tapaa sanottuna tieteellinen tieto on kaikkein perustelluinta ja järjestelmällisintä.

Kolmas lauseesi on oikeasti eri mieltä kahden edellisen kanssa. Se on kuitenkin lähinnä totuutta.

Korjataan siis nuo kaksi ensimmäistä lausettani vaihtamalla empiirisyyden tilalle pragmaattisuus.

Tämä oli myös hieno muotoilu:

Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 31, 2023, 10:51:01Joku on joskus mölissyt jotain sen tapaista, että tiede on jalostettua arkijärkeä.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - joulukuu 31, 2023, 18:30:36

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 31, 2023, 07:49:40

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - joulukuu 31, 2023, 00:40:22

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 31, 2023, 00:22:13Tällainen kysymys tuli mieleen:
Vertautuuko kulttuurirelativismi uskomusjärjestelmärelativismiin?

Kulttuurirealativismilla ymmärrän viitattavan ajatukseen, jonka mukaan ei olisi olemassa jonkinlaista absoluuttista mittaria, jonka avulla kulttuurit voitaisiin laittaa objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Tarkoitan, että viimekädessä mittari, jonka nojalla kulttuureita voitaisiin arvottaa paremmussjärjestykseen, mittaisi makuasioita. En kuitenkaan ole tietoinen menetelmistä, joilla asettaa makuasiat objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Joten taidan tässä mielessä olla ainakin itse kulttuurirealitivisti, millä en tarkoita, että tykkäisin kaikkien kulttuurien kaikista ominaisuuksista, vaan että en kuvittele, että minun tyykkämiseni olisivat missään objektiivisessa mielessä parempia tykkäämisiä kuin muiden tyykkäämiset.

En ole törmännyt käsitteeseen uskomusjärjestelmärelativismi aiemmin, joten en tiedä, mitä se tarkoittaa.

Kannatan suppeassa mielessä kulttuurirelativismia eli kulttuurien parempaa ymmärtämistä niiden sisältä käsin. Susilastakin on helpompi ymmärtää sutena.
Mutta minulla on vaikeuksia kannattaa kulttuurirelativismia laajemmin eli hylätä yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja globaali kulttuurievoluutio eli kulttuurisodat ihmiskunnan historiasta ja tuoreimmista uutisista Ukrainastakin.
Kymmenottelun voittajaakin on helpompi ymmärtää kokonaistuloksen kautta.

Ei kai kulttuurirelativismi ota kantaa mihinkään muuhun kuin siihen, onko olemassa jotain objektiivista mitta-asteikkoa makuasioille vai eikö ole? Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin?

Esitän kysymykseni toisella tavalla:
Ovatko kulttuurien ja uskomusjärjestelmien arvottamiset makuasioita?
Uskomusjärjestelmillä tarkoitan uskontoja, ideologioita ja tiedettä.

Itse koen korjattuna että pragmaattisuus voisi olla objektiivinen tai ainakin intersubjektiivinen mittari sekä kulttuureille että uskomusjärjestelmille.
Viime kädessä evolutiivinen pragmaattisuus. Tai runollisemmin sanottuna voittajan totuus.

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 06, 2024, 23:11:32

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - joulukuu 31, 2023, 18:30:36

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 31, 2023, 07:49:40

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - joulukuu 31, 2023, 00:40:22

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 31, 2023, 00:22:13Tällainen kysymys tuli mieleen:
Vertautuuko kulttuurirelativismi uskomusjärjestelmärelativismiin?

Kulttuurirealativismilla ymmärrän viitattavan ajatukseen, jonka mukaan ei olisi olemassa jonkinlaista absoluuttista mittaria, jonka avulla kulttuurit voitaisiin laittaa objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Tarkoitan, että viimekädessä mittari, jonka nojalla kulttuureita voitaisiin arvottaa paremmussjärjestykseen, mittaisi makuasioita. En kuitenkaan ole tietoinen menetelmistä, joilla asettaa makuasiat objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Joten taidan tässä mielessä olla ainakin itse kulttuurirealitivisti, millä en tarkoita, että tykkäisin kaikkien kulttuurien kaikista ominaisuuksista, vaan että en kuvittele, että minun tyykkämiseni olisivat missään objektiivisessa mielessä parempia tykkäämisiä kuin muiden tyykkäämiset.

En ole törmännyt käsitteeseen uskomusjärjestelmärelativismi aiemmin, joten en tiedä, mitä se tarkoittaa.

Kannatan suppeassa mielessä kulttuurirelativismia eli kulttuurien parempaa ymmärtämistä niiden sisältä käsin. Susilastakin on helpompi ymmärtää sutena.
Mutta minulla on vaikeuksia kannattaa kulttuurirelativismia laajemmin eli hylätä yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja globaali kulttuurievoluutio eli kulttuurisodat ihmiskunnan historiasta ja tuoreimmista uutisista Ukrainastakin.
Kymmenottelun voittajaakin on helpompi ymmärtää kokonaistuloksen kautta.

Ei kai kulttuurirelativismi ota kantaa mihinkään muuhun kuin siihen, onko olemassa jotain objektiivista mitta-asteikkoa makuasioille vai eikö ole? Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin?

Esitän kysymykseni toisella tavalla:
Ovatko kulttuurien ja uskomusjärjestelmien arvottamiset makuasioita?
Uskomusjärjestelmillä tarkoitan uskontoja, ideologioita ja tiedettä.

Itse koen korjattuna että pragmaattisuus voisi olla objektiivinen tai ainakin intersubjektiivinen mittari sekä kulttuureille että uskomusjärjestelmille.
Viime kädessä evolutiivinen pragmaattisuus. Tai runollisemmin sanottuna voittajan totuus.

Arvottaminen on aina makuasia. Se että asettaa pragmaattisuuden omaksi arvokseen, on ihan yhtä mielivaltaista arvon asetamista kuin minkä tahansa muunkin arvon asettaminen.

Jotta se ei olisi mielivaltaista, pitäisi olla jokin "mistä minä tykkään" -värähtelytaajuus, josta kosmiset fluidumit lähettävät kaikkien ihmisten aivoihin maailman lämpöisimmän kokemuksen, että "joo, minähän tykkään pragmaattisuudesta". Mutta kun tuollaista värähtelytaajuutta ei ole, kaikki eivät päädy arvostamaan pragmaattisuutta.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 06, 2024, 23:25:33Arvottaminen on aina makuasia. Se että asettaa pragmaattisuuden omaksi arvokseen, on ihan yhtä mielivaltaista arvon asetamista kuin minkä tahansa muunkin arvon asettaminen.

Jotta se ei olisi mielivaltaista, pitäisi olla jokin "mistä minä tykkään" -värähtelytaajuus, josta kosmiset fluidumit lähettävät kaikkien ihmisten aivoihin maailman lämpöisimmän kokemuksen, että "joo, minähän tykkään pragmaattisuudesta". Mutta kun tuollaista värähtelytaajuutta ei ole, kaikki eivät päädy arvostamaan pragmaattisuutta.

Puhdas mielivaltaisuus vaatisi kaikesta riippumattoman mielen mutta sellainen olisi jo jumalallista introverttiutta.
Presidentinvaaleilla saadaan rajoitetulla mielivaltaisuudella valittua maalle uusi presidentti.
Koronarajoituksilla, virkavallalla ja vaihtoehtofaktojen suodatuksella saadaan myös rajoitettua mielivaltaisuutta.
Ihmislajin edustajien, ihmiskehon ja universumin mielivaltaisuutta on myös syytä pohtia, enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti.
Tuollainen fluidumi vaatisi suojautumista foliohatulla.

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 07, 2024, 00:29:04

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 06, 2024, 23:25:33Arvottaminen on aina makuasia. Se että asettaa pragmaattisuuden omaksi arvokseen, on ihan yhtä mielivaltaista arvon asetamista kuin minkä tahansa muunkin arvon asettaminen.

Jotta se ei olisi mielivaltaista, pitäisi olla jokin "mistä minä tykkään" -värähtelytaajuus, josta kosmiset fluidumit lähettävät kaikkien ihmisten aivoihin maailman lämpöisimmän kokemuksen, että "joo, minähän tykkään pragmaattisuudesta". Mutta kun tuollaista värähtelytaajuutta ei ole, kaikki eivät päädy arvostamaan pragmaattisuutta.

Puhdas mielivaltaisuus vaatisi kaikesta riippumattoman mielen mutta sellainen olisi jo jumalallista introverttiutta.
Presidentinvaaleilla saadaan rajoitetulla mielivaltaisuudella valittua maalle uusi presidentti.
Koronarajoituksilla, virkavallalla ja vaihtoehtofaktojen suodatuksella saadaan myös rajoitettua mielivaltaisuutta.
Ihmislajin edustajien, ihmiskehon ja universumin mielivaltaisuutta on myös syytä pohtia, enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti.
Tuollainen fluidumi vaatisi suojautumista foliohatulla.

Non sequitur. Ei mielivaltaisuus edellytä ääretöntä määrää vaihtoehtoja, joista valita. Riittää, että niitä vaihtoehtoja ylipäätään on.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 07, 2024, 00:33:47Non sequitur. Ei mielivaltaisuus edellytä ääretöntä määrää vaihtoehtoja, joista valita. Riittää, että niitä vaihtoehtoja ylipäätään on.

Non parelli. Mielivaltaisuus ei riipu vaihtoehtojen määrästä.

Uskonnoissakin on välillä tiivistetty rahvaalle mielivaltaiset vaihtoehdot presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta helpompaan kahteen:
Haluatko ikuiseen elämään vai ikuiseen kadotukseen?

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 06, 2024, 23:25:33Se että asettaa pragmaattisuuden omaksi arvokseen, on ihan yhtä mielivaltaista arvon asetamista kuin minkä tahansa muunkin arvon asettaminen.

Mielivaltaisuutta vaikeuttaa vielä epärehellisesti painotetut onnen arpakuutiot, kun maailma tuntuu suosivan pragmatisteja.

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 07, 2024, 09:03:54

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 06, 2024, 23:25:33Se että asettaa pragmaattisuuden omaksi arvokseen, on ihan yhtä mielivaltaista arvon asetamista kuin minkä tahansa muunkin arvon asettaminen.

Mielivaltaisuutta vaikeuttaa vielä epärehellisesti painotetut onnen arpakuutiot, kun maailma tuntuu suosivan pragmatisteja.

Maailma on suosinut kaikkea muutakin, kun pragmatismi ei ole ainut arvo, jota ihmiset nykyään arvostavat. Löisin vaikka vetoa, että pragmatismi on kaikille asiaa ajatelleelle niin itsestään selvää, ettei kukaan pidä sitä riittävänä ehtona arvolle, vaan välineenä toteuttaa arvostamansa arvo. Tai vaikka arvo edellyttäisi toteutuakseen epäkäytännäöllisyytäkin (epäpragmatismia) eikä pelkkää käytännöllisyyttä (pragmatismia), sekin sallitaan varmasti jos arvo vain tuntuu riittävän hyvältä. Luullakseni vain vähemmistö ihmisistä edes ymmärtää, mitä käsite pragmatismi tarkoittaa taikka millon on kyse siitä ja milloin epäkäytännöllisyydestä. Jos on tottunut käyttäytymään epäkäytännöllisesti on se asianomaisen mielestä todennäköisesti pragmatismia vaikka teknisesti ottaen siitä ei ole silloin kyse.

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 06, 2024, 23:11:32Esitän kysymykseni toisella tavalla:
Ovatko kulttuurien ja uskomusjärjestelmien arvottamiset makuasioita?
Uskomusjärjestelmillä tarkoitan uskontoja, ideologioita ja tiedettä...

Nuo ovat ihmisten luomia järjestelmiä, joista toiset onnistuvat ja toiset eivät. Kaikkia saa arvostella, kuten itse kukin haluaa.

Itse arvostan länsimaista mallia (tähän saakka), en juuri afrikkalaisten/lähi-itäläisten kulttuurien onnistumista hyvän yhteiskunnan rakentamisessa.

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 09, 2024, 08:18:17Maailma on suosinut kaikkea muutakin, kun pragmatismi ei ole ainut arvo, jota ihmiset nykyään arvostavat. Löisin vaikka vetoa, että pragmatismi on kaikille asiaa ajatelleelle niin itsestään selvää, ettei kukaan pidä sitä riittävänä ehtona arvolle, vaan välineenä toteuttaa arvostamansa arvo. Tai vaikka arvo edellyttäisi toteutuakseen epäkäytännäöllisyytäkin (epäpragmatismia) eikä pelkkää käytännöllisyyttä (pragmatismia), sekin sallitaan varmasti jos arvo vain tuntuu riittävän hyvältä. Luullakseni vain vähemmistö ihmisistä edes ymmärtää, mitä käsite pragmatismi tarkoittaa taikka millon on kyse siitä ja milloin epäkäytännöllisyydestä. Jos on tottunut käyttäytymään epäkäytännöllisesti on se asianomaisen mielestä todennäköisesti pragmatismia vaikka teknisesti ottaen siitä ei ole silloin kyse.

Lainaan taas Stalinia ja totean että yhden ihmisen arvot tai makuasiat ovat tragedia, miljoonan ihmisen arvot ovat tilasto.

Tietynlaista pragmatismia sekin että enemmistön arvot arvotetaan enemmistön voimalla parhaiksi arvoiksi, eli kyse on vallasta ja valta-aseman juurisyistä.
Toki arvojen valtataistelu on jatkuva prosessi, muuttuvassa maailmassa.

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 13, 2024, 11:13:22

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 09, 2024, 08:18:17Maailma on suosinut kaikkea muutakin, kun pragmatismi ei ole ainut arvo, jota ihmiset nykyään arvostavat. Löisin vaikka vetoa, että pragmatismi on kaikille asiaa ajatelleelle niin itsestään selvää, ettei kukaan pidä sitä riittävänä ehtona arvolle, vaan välineenä toteuttaa arvostamansa arvo. Tai vaikka arvo edellyttäisi toteutuakseen epäkäytännäöllisyytäkin (epäpragmatismia) eikä pelkkää käytännöllisyyttä (pragmatismia), sekin sallitaan varmasti jos arvo vain tuntuu riittävän hyvältä. Luullakseni vain vähemmistö ihmisistä edes ymmärtää, mitä käsite pragmatismi tarkoittaa taikka millon on kyse siitä ja milloin epäkäytännöllisyydestä. Jos on tottunut käyttäytymään epäkäytännöllisesti on se asianomaisen mielestä todennäköisesti pragmatismia vaikka teknisesti ottaen siitä ei ole silloin kyse.

Lainaan taas Stalinia ja totean että yhden ihmisen arvot tai makuasiat ovat tragedia, miljoonan ihmisen arvot ovat tilasto.

Tietynlaista pragmatismia sekin että enemmistön arvot arvotetaan enemmistön voimalla parhaiksi arvoiksi, eli kyse on vallasta ja valta-aseman juurisyistä.
Toki arvojen valtataistelu on jatkuva prosessi, muuttuvassa maailmassa.

Arvot ovat "suhteellisia" ja riippuvat arvottajasta- arvottajista. Esimerkiksi sotilaan ihmisarvo on suhteellisen vähäinen, mutta presidentin kenraalin ja siviilipalvelusmiehen esimerkiksi "jussin" huomattavasti suurempi. Tosin, jos kysytään asiaa sotilaan vaimolta -lapselta tai muulta omaiselta, niin heillä voi olla eri näkemys- eli siis kaikki on suhteellista ja sotilaan ansio on kunniakas kuolema muiden hyväksi kuten nöyrälle kuuluu.. Sotilas on jäävi puhumaan omasta arvostaan, varsinkin kuollut sotilas..

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 13, 2024, 11:13:22

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 09, 2024, 08:18:17Maailma on suosinut kaikkea muutakin, kun pragmatismi ei ole ainut arvo, jota ihmiset nykyään arvostavat. Löisin vaikka vetoa, että pragmatismi on kaikille asiaa ajatelleelle niin itsestään selvää, ettei kukaan pidä sitä riittävänä ehtona arvolle, vaan välineenä toteuttaa arvostamansa arvo. Tai vaikka arvo edellyttäisi toteutuakseen epäkäytännäöllisyytäkin (epäpragmatismia) eikä pelkkää käytännöllisyyttä (pragmatismia), sekin sallitaan varmasti jos arvo vain tuntuu riittävän hyvältä. Luullakseni vain vähemmistö ihmisistä edes ymmärtää, mitä käsite pragmatismi tarkoittaa taikka millon on kyse siitä ja milloin epäkäytännöllisyydestä. Jos on tottunut käyttäytymään epäkäytännöllisesti on se asianomaisen mielestä todennäköisesti pragmatismia vaikka teknisesti ottaen siitä ei ole silloin kyse.

Lainaan taas Stalinia ja totean että yhden ihmisen arvot tai makuasiat ovat tragedia, miljoonan ihmisen arvot ovat tilasto.

Tietynlaista pragmatismia sekin että enemmistön arvot arvotetaan enemmistön voimalla parhaiksi arvoiksi, eli kyse on vallasta ja valta-aseman juurisyistä.
Toki arvojen valtataistelu on jatkuva prosessi, muuttuvassa maailmassa.

Miten nämä visiosi eroavat nykyisestä? Eikö arvojen toteutumisesta tms. nyt kilpailla?

Ihmisten käytöstä ja kulttuuriakin voi arvottaa. Jotkut ryhmätkin toimivat hyödyttävästi, toiset haitallisesti.